(1)

Neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (3), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä (EU) 2017/2455 (4), säädetään, että jos verovelvollinen mahdollistaa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen ja todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden etämyynnin tai yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamat yhteisön sisäiset tavaroiden luovutukset muulle kuin verovelvolliselle henkilölle markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavan välineen kaltaisen sähköisen rajapinnan kautta, luovutuksen mahdollistavan verovelvollisen on katsottava itse vastaanottaneen ja luovuttaneen kyseiset tavarat. Koska kyseisessä direktiivissä yksi luovutus jaetaan kahteen osaan, on tarpeen määrittää, kumpaan osaan tavaroiden lähetys tai kuljetus liittyy, jotta tavaroiden luovutuspaikka voidaan määrittää asianmukaisesti. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että näiden kahden luovutuksen verotettava tapahtuma toteutuu samanaikaisesti.

(2)

Koska verovelvollinen, joka mahdollistaa tavaroiden luovutuksen sähköisen rajapinnan kautta muulle kuin verovelvolliselle henkilölle yhteisössä, voi voimassa olevien sääntöjen mukaisesti vähentää yhteisöön sijoittautumattomille luovuttajille maksetun arvonlisäveron, vaarana on, että kyseiset luovuttajat eivät välttämättä tilitä arvonlisäveroa veroviranomaisille. Tämän vaaran välttämiseksi olisi sähköisen rajapinnan kautta tavarat myyvän luovuttajan luovutus vapautettava arvonlisäverosta ja myönnettävä kyseiselle luovuttajalle oikeus vähentää se tuotantopanoksista maksettu arvonlisävero, jonka luovuttaja maksoi luovutettujen tavaroiden ostosta tai tuonnista. Tätä varten luovuttajan olisi aina oltava rekisteröitynä siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on hankkinut tai johon hän on tuonut kyseiset tavarat.

(3)

Lisäksi yhteisöön sijoittautumattomilla luovuttajilla, jotka käyttävät sähköistä rajapintaa tavaroiden myymiseen, saattaa olla varastoja useissa jäsenvaltioissa, ja ne saattavat yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin lisäksi luovuttaa tavaroita näistä varastoista saman jäsenvaltion hankkijoille. Tällä hetkellä tällaiset luovutukset eivät kuulu yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä ja muualle yhteisöön kuin kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamia palveluja koskevaan erityisjärjestelmään. Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi olisi sallittava, että verovelvolliset, jotka mahdollistavat tavaroiden luovutuksen muille kuin verovelvollisille henkilöille yhteisössä sähköisen rajapinnan kautta ja joiden katsotaan itse vastaanottaneen ja luovuttaneen tavarat, voivat käyttää kyseistä erityisjärjestelmää ilmoittaakseen ja maksaakseen arvonlisäveron myös kyseisistä kotimaisista luovutuksista.

(4)

Jotta varmistettaisiin, että arvonlisäveron ja tuontitullin maksaminen tapahtuu johdonmukaisesti tavaroiden tuonnin yhteydessä, määräajan tuonnin arvonlisäveron maksamiseksi tullille olisi oltava sama kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (5) 111 artiklassa säädetty tuontitullin maksamisen määräaika silloin, kun sovelletaan tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevia erityisjärjestelyjä.

(5)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (6) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(6)

Direktiivi 2006/112/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 682/2007 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’lopulliset polkumyyntitoimenpiteet’, tietyn Thaimaasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2001 90 30 ja ex 2005 80 00 kuuluvan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 3,1–12,9 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

(2)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 954/2008 (3) muutettiin asetusta (EY) N:o 682/2007 yhdelle yritykselle ja ”kaikille muille yrityksille” määrätyn tullin määrän osalta. Muutetut tullit ovat suuruudeltaan 3,1–14,3 prosenttia. Kahdelta thaimaalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, joiden tarjoamat sitoumukset oli hyväksytty komission päätöksellä 2007/424/EY (4), tuleva tuonti vapautettiin tullista.

(3)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 847/2009 (5) katsottiin, etteivät kiinteään vähimmäistuontihintaan perustuvat hintasitoumukset enää olleet tarkoituksenmukaisia polkumyynnin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi. Hyväksytyt sitoumukset peruutettiin, ja kymmenen muun thaimaalaisen vientiä harjoittavan tuottajan sitoumustarjoukset hylättiin.

(4)

Neuvosto otti asetuksella (EU) N:o 875/2013 (6) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’.

(5)

Neuvosto muutti asetuksella (EU) N:o 307/2014 (7) osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen asetuksella (EU) N:o 875/2013 yritykselle River Kwai International Food Industry Co., Ltd vahvistettua polkumyyntitullia.

(6)

Euroopan unionin tuomioistuimen 14 päivänä joulukuuta 2017 asiassa T-460/14 ja 28 päivänä maaliskuuta 2019 asiassa C-144/18 P antamien tuomioiden seurauksena komissio avasi uudelleen (8)29 päivänä elokuuta 2019 tietyn Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka johti asetuksen (EU) N:o 307/2014 hyväksymiseen. Tutkimus avattiin uudelleen vain siltä osin kuin se koski yritystä River Kwai International Food Industry Co. Ltd ja tutkimusta jatkettiin siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni.

(7)

Julkaistuaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (9) komissio vastaanotti tarkastelupyynnön asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Tarkastelupyynnön esitti 13 päivänä kesäkuuta 2018 eurooppalainen maissinjalostajien järjestö (Association Européenne des Transformateurs de Maïs Doux – AETMD), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 50 prosenttia tietyn jyvinä olevan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin kokonaistuotannosta unionissa.

(9)

Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(10)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani vireille toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun tietyn Thaimaan kuningaskunnasta, jäljempänä ’Thaimaa’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa unioniin. Komissio julkaisi 12 päivänä syyskuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä (10) tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(11)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2018 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2015 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjille, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Thaimaassa ja Thaimaan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(13)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista.

(16)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen unionin tuottajan otoksen, joka perustui suurimpiin tuotantomääriin vuonna 2017, ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia.

(17)

Saatujen huomautusten perusteella komissio korvasi alustavassa otoksessa yhden yrityksen seuraavaksi suurimmalla unionin tuottajalla. Yritys osoitti, että sillä ei ollut tarvittavia resursseja toimia yhteistyössä tässä tarkastelussa. Lopulliseen otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin arvioiduista kokonaistuotantomäärästä oli yli 60 prosenttia. Muita huomautuksia ei esitetty. Komissio päätteli, että otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(18)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Vain yksi etuyhteydetön tuoja toimitti pyydetyt tiedot.

(19)

Tuojia koskeva otanta ei näin ollen ollut tarpeen.

(20)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Thaimaassa toimivia tiedossa olevia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Thaimaan kuningaskunnan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyden niihin.

(21)

Kolme asianomaisen maan tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Kaikki kolme tuottajaa veivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja ovat näin ollen vientiä harjoittavia tuottajia. Niiden osuus kaikesta Thaimaasta unioniin suuntautuvasta viennistä on noin 80 prosenttia.

(22)

Kyselylomakkeiden kopiot asetettiin saataville kaupan pääosaston verkkosivustolle vireillepanon yhteydessä. Komissio lähetti kirjeet otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle, etuyhteydettömälle tuojalle ja kolmelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotka toimittivat pyydetyt tiedot, ja pyysi niitä täyttämään niille tarkoitetut kyselylomakkeet.

(23)

Kyselyvastaukset saatiin kolmelta unionin tuottajalta ja kolmelta asianomaisen maan yhteisyössä toimineelta tuottajalta.

(24)

Etuyhteydetön tuoja ei vastannut kyselyyn.

(25)

Komissio pyysi ja tarkisti yhteistyössä toimineiden osapuolten kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(26)

Tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli Thaimaasta peräisin oleva jyvinä tuotava etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2001 90 30 (Taric-koodi 2001903010), ja Thaimaasta peräisin oleva jyvinä tuotava valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), joka on valmistettu tai säilötty muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla ja joka ei kuulu nimikkeeseen 2006 vaan luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2005 80 00 (Taric-koodi 2005800010), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(27)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että säilöntätavasta riippumatta tarkastelun kohteena olevan tuotteen eri tyypeillä on kaikilla samat biologiset ja kemialliset ominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset.

(28)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman tarkastelua koskevan tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat biologiset ja kemialliset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(29)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(30)

Tietyn jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonti Thaimaasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, joskin vähemmässä määrin kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välillä). Eurostatin mukaan Thaimaasta peräisin olevan sokerimaissin tuonnin osuus unionin markkinoilla oli noin 3,9 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 12,7 prosenttia ja aiemman tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana 6 prosenttia. Absoluuttisesti tarkasteltuna Thaimaasta tuli tuontia 13 643 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Alkuperäisen tutkimuksen aikana tuonti oli 41 973 tonnia ja aiemman tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana 21 856 tonnia.

(31)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(32)

Tällä perusteella vain yhden vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(33)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin sen vientiä harjoittavan tuottajan, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(34)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko tämän yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(35)

Tämän jälkeen komissio määritti tuotelajit, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, ja tuotelajit, joita ei myyty kotimarkkinoilla tai joiden kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa.

(36)

Niistä tuotelajeista, joiden kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa, komissio määritti riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneen kannattavan myynnin osuuden kustakin tuotelajista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voidakseen päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(37)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(38)

Tällöin normaaliarvo määritettiin kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotetuksi keskiarvoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(39)

Normaaliarvo on ainoastaan tuotelajien kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

(40)

Niiden tuotelajien kotimarkkinamyynnin analyysi, joilla oli edustavaa kotimarkkinamyyntiä, osoitti, että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotannon yksikkökustannuksia alempi. Normaaliarvo laskettiin sen vuoksi ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(41)

Jos samankaltaisen tuotteen jotakin tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavia määriä kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(42)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

(43)

Tuotantokustannuksia oikaistiin tarvittaessa.

(44)

Niiden kahden muun vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa, jotka eivät myyneet samankaltaista tuotetta kotimarkkinoilla lainkaan, normaaliarvo oli muodostettava laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(45)

Normaaliarvo muodostettiin siten, että kunkin Euroopan unioniin viedyn tuotelajin valmistuskustannuksiin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(46)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto toiselle niistä kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka eivät myyneet samankaltaista tuotetta kotimarkkinoilla, laskettiin kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan sen tosiasiallisen määrän perusteella, jota sovellettiin saman yleisen tuoteluokan tuotantoon ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla.

(47)

Toisen vientiä harjoittavan tuottajan, joka ei myynyt samankaltaista tuotetta eikä samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvia tuotteita kotimarkkinoilla, myynti- hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti kahden muun yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samaan yleisen tuoteluokan keskimääräisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton perusteella. Tällä menetelmällä varmistetaan, että näin määritetty voitto ei ylitä muiden viejien yleensä saamaa voittoa samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden myynnistä, kuten perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdassa edellytetään.

(48)

Kaikki yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettavaksi tuleva hinta.

(49)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(50)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(51)

Vientihintaa oikaistiin tarvittaessa kuljetus-, käsittely- ja lastaus- sekä luottokustannusten, pankkimaksujen ja palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(52)

Vientihintaa oikaistiin alaspäin 1–2 prosenttia kuljetuskustannusten, 0,5–1,5 prosenttia käsittely- ja lastauskustannusten, 0–0,5 prosenttia luottokustannusten, 0–0,5 prosenttia pankkimaksujen ja 0,5–1,5 prosenttia palkkioiden osalta.

(53)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi negatiivista hyvitystä (positiivista oikaisua) vientihintaan väitetystä tullikorvauksesta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan ”Muut tekijät” mukaisesti. Nämä vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että ne saavat tullikorvauksen Thaimaan viranomaisilta, kun tarkastelun kohteena oleva tuote myydään vientiin, myös unionin markkinoille.

(54)

Vientiä harjoittavat tuottajat kykenivät osoittamaan, että niille maksetaan summa, joka on alle 0,5 prosenttia laskun arvosta. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät kuitenkaan kyenneet osoittamaan mitään yhteyttä saadun tullikorvauksen ja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyvistä materiaaleista maksettujen tuontimaksujen välillä. Sen vuoksi 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan nojalla esitetyt negatiivista hyvitystä koskevat pyynnöt hylättiin.

(55)

Normaaliarvoa oikaistiin alaspäin 1–2 prosenttia kuljetuskustannusten ja 0,5–1 prosenttia luottokustannusten osalta.

(56)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi normaaliarvon oikaisemista, jotta voitiin ottaa huomioon erot kotimarkkinamyyntiin myönnetyn luoton kustannuksissa, jotka laskettiin käyttämällä thaimaalaisen liikepankin myöntämien kaupallisten luottojen lyhyen aikavälin korkoa. Komissio toteaa, että väitetty korko oli veloitettava teoreettinen enimmäiskorko, jota sovellettiin ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa. Se oli merkittävästi korkeampi kuin vastaavan lyhytaikaisen lainasopimuksen mukaan veloitettava tosiasiallinen korko, joka löytyi tilinpäätöstiedoista ja jota sovellettiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sen vuoksi komissio oikaisi pyydettyä hyvitystä niin, että se perustui vastaavissa liiketoimissa sovellettuun tosiasialliseen korkoprosenttiin.

(57)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi alennetun voittomarginaalin käyttöä, jos komissio muodostaa normaaliarvon laskennallisesti, jotta otetaan huomioon se, että merkkituotteen (oma tuotemerkki) myyntiin kotimarkkinoilla liittyy suurempi voitto kuin merkittömän tuotteen (eli ei oma tuotemerkki, tyypillisesti asiakkaan tuotemerkki) myyntiin unionin markkinoilla.

(58)

Komissio hyväksyi nämä pyynnöt, kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, soveltuvassa määrin ja teki oikaisun perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan nojalla. Yksityiskohtaiset tiedot on ilmoitettu asianomaisille yrityksille.

(59)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(60)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia polkumyyntimarginaaliaan koskevista laskelmista, joissa oli mahdollisesti tehty laskuvirhe. Huomautuksia tutkittuaan komissio tarkisti laskelmiaan laskuvirheen korjaamiseksi ja määritti tarkistetun polkumyyntimarginaalin kyseiselle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Komissio totesi, että vientiä harjoittava tuottaja ei ollut harjoittanut polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(61)

Laskuvirhettä koskevien täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräs toinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja toimitti huomautuksia tarkistettujen laskelmien vaikutuksesta omaan polkumyyntimarginaaliinsa. Huomautukset toimitettiin myöhässä, neljä päivää huomautusten esittämiselle annetun määräajan jälkeen, eikä huomautuksista toimitettu ei-luottamuksellista versiota. Näin ollen komissio ei voinut virallisesti ottaa huomautuksia huomioon. Komissio kuitenkin totesi, että huomautuksilla ei olisi ollut mitään vaikutusta kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaaliin, joka oli ilmoitettu aiemmin.

(62)

Yhtä vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevan laskuvirheen korjaamisesta huolimatta komission päätelmät koko maata koskevasta polkumyynnistä pysyvät ennallaan. Tämä johtuu siitä, että kahden muun vientiä harjoittavan tuottajan, joiden osuus yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista unioniin oli yli 90 prosenttia, todettiin harjoittavan polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävän tasoisesti.

(63)

Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, joka perustui kaikkien kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotettuun keskimääräiseen polkumyyntimarginaaliin, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ylitti vähimmäisrajan (4,3 prosenttia). Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(64)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin seuraavia seikkoja: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Thaimassa sekä kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välinen suhde.

(65)

Komission käytettävissä olevat tiedot tuotannosta ja käyttämättömästä kapasiteetista ovat kolmen yhteistyössä toimineen thaimaalaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja, pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamia tietoja ja pyynnön esittäjän menettelyn aikana toimittamia lisätietoja.

(66)

Yksi thaimaalainen tuottaja, RKI, toimitti tuotantoa ja kapasiteettia koskevat luvut erikseen puolivalmisteista ja valmisteista. Ainoa ero näiden tuoteluokkien välillä oli se, että valmisteiden tölkissä oli etiketti mutta puolivalmisteiden ei. Komissio piti puolivalmisteita koskevaa kapasiteettia merkityksellisimpänä lukuna tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta, koska valmisteita koskevan kapasiteetin laskemisen perustana käytettiin etiketöintikoneen tämänhetkistä käyttöaikaa, jota voitaisiin lisätä.

(67)

Lisäksi komissio katsoi tarkastuskäynnin aikana saatujen tietojen perusteella, että RKI:n puolivalmisteiden tuotantokapasiteettia koskevissa laskelmissa käytetty tuotosprosentti oli liian alhainen, ja tarkisti sitä ylöspäin.

(68)

Komissio arvioi kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttämättömän kapasiteetin olevan noin 70 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska kolmen yhteistyössä toimineen tuottajan osuus kaikkien thaimaalaisten tuottajien arvioidusta kokonaisjalostuskapasiteetista (tarkastelupyynnön mukaan 300 000 tonnia) oli noin 45 prosenttia, komissio arvioi ekstrapoloimalla, että kaikkien thaimaalaisten tuottajien käyttämätön kapasiteetti olisi yhteensä noin 150 000 tonnia. Tämä on noin 40 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja lähes 11-kertaisesti Thaimaasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntatuvan viennin kokonaismäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(69)

Pyynnön esittäjän toimittama näyttö osoitti myös, että jalostusta varten käytettävissä olevan raa’an sokerimaissin määrän vuonna 2018 odotettiin olevan 12,5–25 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017 (11). Lisäksi yksi yhteistyöstä kieltäytynyt thaimaalainen sokerimaissin tuottaja, Sunsweet Public Company Limited, investoi 170,6 miljoonaa bahtia (THB) (noin 4,5 miljoonaa euroa) vuonna 2018 koneisiin ja laitteisiin lisätäkseen tuotantokapasiteettia ja tehostaakseen tuotantoa (12).

(70)

Sen vuoksi komissio päätteli, että sokerimaissin thaimaalaisilla tuottajilla on merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, jotta ne voivat lisätä vientiä unionin markkinoille, jos voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta.

(71)

Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta, komissio tarkasteli unionin markkinoiden houkuttelevuutta hintojen osalta. Thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myynnistä unionin markkinoille oli 85 prosenttia perinteisesti avattavia suuria tölkkejä ja kolmansien maiden markkinoille noin 42 prosenttia myös perinteisesti avattavia suuria tölkkejä, joten analyysissä keskityttiin näihin tuotelajeihin.

(72)

Tällaisen myynnin vertailu noudettuna lähettäjältä -tasolla osoitti, että hinnat unionin markkinoille olivat noin 20 prosenttia korkeammat kuin saman tuotelajin hinnat kolmansiin maihin. Kun otetaan huomioon unionin markkinoiden merkittävästi korkeammat hinnat, on selvää, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta. Tämä havainto pätee kaikkiin thaimaalaisiin viejiin, koska yhteistyössä toimineiden tuottajien osuus kaikesta Thaimaasta unioniin suuntautuvasta viennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 80 prosenttia (ks. 21 kappale).

(73)

Komissio totesi myös, että niihin vientiä harjoittaviin thaimaalaisiin tuottajiin, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, sovellettiin keskimäärin korkeampia polkumyyntitulleja kuin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin. Sen vuoksi on todennäköisempää, että nämä yritykset lisäisivät vientiä unionin markkinoille, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(74)

Koska Thaimaan vientimäärät (41 973 tonnia) ja sen markkinaosuus (12,7 %) alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla olivat merkittävät ja koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen vienti Thaimaasta unionin markkinoille jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (vientimäärä 13 643 tonnia ja markkinaosuus 3,9 %), komissio päätteli, että unionin markkinat ovat houkuttelevat tarkastelun kohteena olevan tuotteen thaimaalaisten tuottajien kannalta.

(75)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Thaimaan viranomaiset väittivät, että vientimäärä Thaimaasta putosi merkittävästi (-67 prosenttia) verrattuna alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon. Ne myös väittivät, että koska tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 1 prosentin ja Thaimaasta unioniin tulevan viennin markkinaosuus pysyi vakaana 3,9 prosentissa, polkumyynnin jatkuminen ei ollut todennäköistä.

(76)

Thaimaan viranomaiset eivät kuitenkaan kiistä sitä tosiseikkaa, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta myyntiin polkumyyntihinnoilla unioniin, eikä sitä, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta vietiin edelleen merkittäviä määriä voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta. Sen vuoksi komissio pitää voimassa polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevan päätelmänsä.

(77)

Thaimaan viranomaiset väittivät vielä, että Thaimaan tuotantokapasiteettiin ja sen seurauksena käyttämättömään kapasiteettiin tehty oikaisu (ks. 66–70 kappale) oli perusteeton, mutteivät esittäneet näyttöä väitteensä tueksi. Se thaimaalainen vientiä harjoittava tuottaja, jonka tuotantokapasiteettia oikaisu koski, ei kiistänyt oikaisua. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(78)

Thaimaan viranomaiset väittivät lisäksi, että koska Thaimaan vientimäärä oli vain 0,9 prosenttia yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien koko käyttämättömästä kapasiteetista, unionin markkinat eivät enää ole houkuttelevat thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

(79)

Vientimäärä Thaimaasta oli itse asiassa noin 9 prosenttia (13) Thaimaan koko käyttämättömästä kapasiteetista. Tämä vahvistaa sen, että thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät edelleen merkittäviä määriä unioniin voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta ja niillä on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jotta ne voivat lisätä tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(80)

Näin ollen jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta, tuonti Thaimaasta unioniin todennäköisesti lisääntyy merkittävästi ja tapahtuu polkumyyntihinnoin.

(81)

Kun otetaan erityisesti huomioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettu polkumyyntimarginaali, Thaimaan merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, komissio päätteli näin ollen, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja että unionin markkinoille tulisi merkittäviä määriä vientiä polkumyynnillä. Sen vuoksi katsotaan, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(82)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla noin 20 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(83)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritettiin noin 376 000 tonnia unionin tuotannonalan toimittamien tietojen perusteella. Kuten 15 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli yli 60 prosenttia.

(84)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän määrän ja Comtext-tietokannasta (Eurostat) saatujen tietojen mukaisen unioniin suuntautuvan tuonnin kokonaismäärän.

(85)

Kulutus kasvoi unionissa tarkastelujaksolla hieman eli 2 prosenttia.

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(86)

Komissio määritti Thaimaasta unioniin suuntautuvan tuonnin määrän Comtext-tietokannan (Eurostat) tietojen perusteella ja tuonnin markkinaosuuden vertaamalla tätä tuontimäärää unionin kulutukseen (ks. taulukko 1).

(87)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Thaimaasta unioniin lisääntyi 3 prosenttia vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä eli 13 307 tonnista noin 13 643 tonniin, minkä jälkeen se väheni 12 prosenttia vuonna 2016.

Taulukko 2

Thaimaasta unioniin tulevan tuonnin määrä (tonnia)

(88)

Thaimaalaisten viejien osuus unionin markkinoista kehittyi tuontimäärää vastaavasti ja oli 3,9 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 3

Thaimaasta tulevan tuonnin markkinaosuus (%)

(89)

Komissio määritti tuonnin hinnat Comtext-tietokannan (Eurostat) tietojen perusteella.

(90)

Thaimaasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräinen hinta laski 15 prosenttia tarkastelujaksolla.

Taulukko 4

Thaimaasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

(91)

Komissio määritti alihinnoittelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(92)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen alihinnoittelumarginaalin olevan -0,7–4,25 prosenttia. Otokseen valittujen thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontimäärästä noin 79 prosenttia alitti unionin tuotannonalan hinnat.

(93)

Sokerimaissin tuonti muista kolmansista maista kuin Thaimaasta tuli pääasiassa Amerikan yhdysvalloista ja Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’.

(94)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 2,2 prosentista 1,2 prosenttiin. Thaimaan ohella kahden suurimman viejämaan yksilölliset markkinaosuudet olivat alle 1 prosentin.

Taulukko 5

Tuonnin markkinaosuus

(95)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(96)

Markkinoille on luonteenomaista, että sillä on kaksi myyntikanavaa: myynti tuottajan omalla tuotemerkillä ja myynti vähittäismyyjän tuotemerkillä. Ensin mainitun myyntikanavan käyttämisestä aiheutuu usein korkeammat myyntikulut kuin toiseksi mainitun myyntikanavan käyttämisestä erityisesti markkinoinnin ja mainonnan osalta, jolloin myyntihinnatkin ovat korkeammat.

(97)

Tutkimuksessa todettiin, että otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien koko kilpaileva tuonti tapahtui toiseksi mainittua myyntikanavaa eli vähittäismyyjien tuotemerkin myyntikanavaa käyttäen. Vahinkoanalyysissä katsottiin asianmukaiseksi erotella tarvittaessa toisistaan unionin tuotannonalan myynti omalla tuotemerkillä ja vähittäismyyjän tuotemerkillä, koska polkumyyntituonnin aiheuttama kilpailu kohdistuu unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiin vähittäismyyjän tuotemerkillä. Erottelu tehtiin erityisesti myyntimäärien, myyntihintojen ja kannattavuuden määrittämiseksi. Jotta saataisiin kokonaiskäsitys, myös kokonaismäärät (jotka sisältävät omat ja vähittäismyyjien tuotemerkit) esitetään ja selitetään jäljempänä olevissa taulukoissa 9, 13 ja 16. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unionin tuotannonalan myynti vähittäismyyjän tuotemerkillä oli noin 67 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä ja noin 57 prosenttia sen myynnin arvosta.

(98)

Koska unionissa sokerimaissia jalostetaan ainoastaan kesäkuukausien aikana, useat vahinkoindikaattorit ovat lähes samat vuonna 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (1 päivän heinäkuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2018 välillä). Tämä koskee erityisesti tuotantoa ja tuotantokapasiteettia.

(99)

Kuten 14 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arviointiin käytettiin otantamenetelmää.

(100)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit unionin tuotannonalan toimittamien tietojen ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tarkastettujen kyselyvastausten perusteella.

(101)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(102)

Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(103)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(104)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(105)

Unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi tarkastelujakson aikana 5 prosenttia vuonna 2015 vallinneelta noin 359 000 tonnin tasolta.

Taulukko 6

Unionin tuotanto

(106)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana.

Taulukko 7

Unionin tuotantokapasiteetti

(107)

Kapasiteetin käyttöaste noudatteli samaa suuntausta kuin tuotanto ja kasvoi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana (81 prosenttiin).

Taulukko 8

Unionin kapasiteetin käyttöaste

(108)

Unionin tuotannonalan oman tuotannon myynti vähittäismyyjän tuotemerkillä etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoille lisääntyi 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 9

Unionin myyntimäärä

(109)

Unionin tuotannonalan tuotannon kokonaismyynti (joka sisältää omat ja vähittäismyyjien tuotemerkit) etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla noudatteli samaa suuntausta kuin vähittäismyyjien tuotemerkin myynti eli se lisääntyi 3 prosenttia tarkastelujaksolla.

(110)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus oli 94 prosenttia vuonna 2015, ja se kohosi yhden prosenttiyksikön eli 95 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 10

Unionin markkinaosuus

(111)

Unionin kulutus kasvoi hieman eli 2 prosenttia vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mutta unionin tuotannonala onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan 1 prosentilla lisäämällä myyntiään.

(112)

Unionin tuotannonalan työllisyystaso laski ensin 11 prosenttia vuosien 2015 ja 2017 välillä ja kohosi sen jälkeen 6 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan työllisyys heikkeni 5 prosenttia tarkastelujakson aikana eli noin 2 200 työntekijästä noin 2 100 työntekijään (kokoaikavastaavana).

Taulukko 11

Työllisyys

(113)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus mitattuna tuotoksena (tonneina) kokoaikaista työntekijää kohti vuodessa kasvoi ensin 17 prosenttia vuosien 2015 ja 2017 välillä (lähtötaso 163 tonnia kokoaikaista työntekijää kohti), minkä jälkeen se laski 7 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tuottavuus kohosi kaiken kaikkiaan 10 prosenttia ja oli 180 tonnia kokoaikaista työntekijää kohti vuodessa. Tässä tulee esiin edistyneiden koneiden lisääntynyt käyttö manuaalisen työn tekijöiden kustannuksella.

Taulukko 12

Unionin tuottavuus

(114)

Tutkimuksessa vahvistettiin polkumyynnin jatkuminen ja se, että koko maata koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 63 kappale) ylittää vähimmäistason.

(115)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suhteellisen vähäistä, mutta sen taso oli kuitenkin merkittävä (3,9 %).

(116)

Tarkastellut makro- ja mikroindikaattorit osoittavat, että vaikka polkumyyntitoimenpiteillä on osittain saavutettu haluttu tulos eli on saatu poistettua unionin tuottajille aiheutunut vahinko, tuotannonalaan kohdistuu edelleen jatkuvaa painetta thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamien matalien hintojen vuoksi.

(117)

Tulos vähittäismyyjien segmentillä, joka kilpailee suoraan Thaimaasta tulevan tuonnin kanssa, on kannattavuusluvuin tarkasteltuna heikko. Unionin tuotannonalan myyntihinnat tällä markkinasegmentillä laskivat 8 prosenttia tarkastelujakson aikana, kun taas tuotantokustannukset kohosivat noin 1 prosentin samalla kaudella. Unionin tuotannonala ei ole selvästikään ollut sellaisessa asemassa, että se olisi pystynyt kattamaan kustannuksiaan, mistä aiheutui merkittäviä tappioita. Koska merkittävä osa unionin tuotannonalan sokerimaissista myydään vähittäismyyjien tuotemerkillä (noin 67 prosenttia unionin tuotannonalan myynnin kokonaismäärästä ja noin 57 prosenttia myynnin arvosta), tämä vaikutti kokonaiskannattavuuteen. Näin ollen vähittäismyyjien segmentillä ei voitu todeta varsinaista elpymistä aiemmasta polkumyynnistä, ja unionin tuotannonalan katsotaan olevan edelleen epävakaassa tilanteessa.

(118)

Unionin tuotannonalan vähittäismyyjien tuotemerkillä etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden yksikköhinnat laskivat tarkastelujaksolla 8 prosenttia ja olivat 1 114 euroa/tonni.

(119)

Unionin tuotannonalan sekä omilla että vähittäismyyjien tuotemerkillä etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla myymien tuotteiden hinnat laskivat tarkastelujaksolla 4 prosenttia ja olivat 1 311 euroa/tonni.

Taulukko 13

Yksikköhinta unionin markkinoilla

(120)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kohosivat vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 8 prosenttia, koska kokonaistyövoimakustannukset kohosivat 2 prosenttia ja työllisyys (kokoaikaiseksi muutettuna) heikkeni 5 prosenttia samalla kaudella.

Taulukko 14

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(121)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana. Ne pienenivät 6 prosenttia vuosina 2016 ja 2017 ja 59 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. On kuitenkin syytä huomata, että kalenterivuoden lopun suuret varastot ovat yhteydessä siihen, että sadonkorjuu ja säilöminen päättyvät yleensä kunkin vuoden syyskuussa. Varastoja täydennetään siis vain kesän sadonkorjuun aikana ja sitten ne käytetään vuoden aikana, minkä vuoksi varastojen tasoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on arvioitava erikseen.

Taulukko 15

Varastot

(122)

Unionin tuotannonalan vähittäismyyjän tuotemerkillä varustettujen tuotteiden myynnin kannattavuus (nettomyynnin prosenttiosuutena ilmaistuna) aleni vuonna 2015 saadusta 5,2 prosentin voitosta 0,7 prosentin tappioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(123)

Unionin tuotannonalan tuotteiden – niin omalla kuin vähittäismyyjän tuotemerkillä tapahtuvan – myynnin kannattavuus aleni myös vuoden 2015 tasolta 10 prosentista 6,7 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lasku ei ole näin ollen yhtä jyrkkä kuin vähittäismyyjän tuotemerkillä tapahtuvan myynnin lasku. Kannattavuuden lasku johtuu siitä, että tarkastelujaksolla myyntihinnat laskivat 4 prosenttia, kun taas tuotantokustannukset (etenkin jalostamattoman sokerimaissin ja tölkkien osalta) nousivat samalla kaudella 1 prosentin. Unionin tuotannonala ei ole selvästikään ollut sellaisessa asemassa, että se olisi pystynyt siirtämään kohonneet tuotantokustannukset asiakkaidensa maksettaviksi.

(124)

Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina (omien ja vähittäismyyjien tuotemerkkien osalta) sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta, noudatti suunnilleen kannattavuuden kehitystä. Se laski vuoden 2015 noin 49 prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 31,7 prosenttiin (eli laskua oli 35 prosenttia tarkastelujakson aikana).

(125)

Operatiivisen toiminnan nettokassavirta oli noin 17 miljoonaa euroa vuonna 2015. Se kasvoi noin 24 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (eli kasvua oli 42 prosenttia). Yksikään otokseen valituista unionin tuottajista ei ilmoittanut, että niillä olisi vaikeuksia saada pääomaa.

Taulukko 16

Kannattavuus ja investointien tuotto

Taulukko 17

Kassavirta

(126)

Unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon kasvoivat vakaasti tarkastelujaksolla noin 4 miljoonasta eurosta (vuonna 2015) noin 8 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 85 prosenttia. Investoinnit tehtiin olemassa olevan laitteiston uusimiseen ja tuottavuuden lisäämiseen.

Taulukko 18

Investoinnit

(127)

Useat indikaattorit kehittyivät kielteiseen suuntaan vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Investointien tuotto samoin kuin myynnin kannattavuus heikkenivät, ja työllisyys pieneni 5 prosenttia. Tuonti Thaimaasta lisääntyi ja keskimääräiset hinnat alenivat. Erittäin hyvä satovuosi 2014 johti varastojen korkeaan tasoon vuonna 2015. Samalla kaudella Thaimaasta halvoin hinnoin tuleva tuonti pahensi vielä unionin tuotannonalaan kohdistuvaa negatiivista vaikutusta. Tämän vuoksi unionin tuotannonala alensi hintoja ja vähensi tuotantoa vuonna 2016 sekä purki varastoja, mikä vaikutti negatiivisesti sen kannattavuuteen. Unionin tuotannonala kykeni vasta vuonna 2017 kasvattamaan tuotantoa, mutta kannattavuus oli alimmalla tasollaan tuotannon ja myynnin yhden kalenterivuoden viiveen vuoksi.

(128)

Unionin tuotannonalan sokerimaissin myynti vähittäismyyjän tuotemerkin segmentillä oli tappiollista suurimman osan tarkastelujaksoa. Tuotannonala tarvitsee vähittäismyyjien tuotemerkillä tapahtuvaa myyntiä, koska sen osuus on yli puolet sen myynnistä. Kun otetaan huomioon vähittäismyyjien tuotemerkillä tapahtuvan myynnin merkitys koko myynnin arvosta, kannattavuus heikkeni kaikkiaan 10 prosentista 6,7 prosenttiin.

(129)

Jotkin indikaattorit kertoivat myös myönteisestä kehityksestä. Kapasiteetin käyttöaste kohosi 81 prosenttia. Myös kassavirta ja investoinnit lisääntyivät merkittävästi. Unionin tuotannonalan vähittäismyyjien tuotemerkeillä tapahtunut myynti, joka kilpailee suoraan thaimaalaisen tuonnin kanssa, kasvoi 3 prosenttia. Molempien segmenttien yhteenlaskettu kokonaismyynti lisääntyi saman verran. On kuitenkin syytä huomata, että Thaimaasta tuleva tuonti esti unionin tuotannonalaa siirtämästä kustannusten kohoamista asiakkaille, minkä vuoksi unionin tuotannonala ei kyennyt saavuttamaan tyydyttävää kannattavuustasoa, jotta se olisi pystynyt säilyttämään merkittävän markkinaosuuden markkinoilla, joilla kilpailevat ainoastaan unionin tuotannonala ja Thaimaasta tuleva tuonti, koska muista kolmansista maista tuleva tuonti on hajanaista ja vähäpätöistä.

(130)

Unionin tuotannonala on eri tilanteessa näillä kahdella segmentillä (vähittäismyyjän tuotemerkki ja oma tuotemerkki). Unionin tuotannonalan oman tuotemerkin segmenttiin ei kohdistu voimakasta suoraa kilpailua. Tuotemerkin omistajilla on vahvat neuvotteluasemat ja markkinat ovat vakiintuneet. Toisaalta vähittäismyyjät asettava hinnat vähittäismyyjien tuotemerkin segmentillä. Thaimaasta tulevan tuonnin aiheuttaman kilpailun vuoksi hintoihin kohdistuu jatkuvasti painetta. Tämän seurauksena unionin tuottajien on vaikea siirtää tuotantokustannusten nousua (lähinnä sokerimaissin ja tölkkien) vähittäismyyjille, koska Thaimaasta tuleva tuonti aiheuttaa hintapainetta.

(131)

Vaikuttaa siltä, että unionin tuotannonala on kyennyt lisäämään markkinaosuuttaan panemalla etusijalle hinnan sijaan määrän. Ei voida kuitenkaan jättää huomiotta sitä, että suurin osa unionin tuotannonalan sokerimaissin tuotannosta (vähittäismyyjien tuotemerkki) on ollut tappiollista suurimman osan tarkastelujaksoa.

(132)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Thaimaan viranomaiset ja kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että uhkana on Kiinasta alemmilla tuontihinnoilla tulevan sokerimaissin lisääntyvä tuontimäärä pikemminkin kuin Thaimaasta tuleva tuonti.

(133)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta on alempi, mutta tuontimäärät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat edelleen mitättömät (0,4 prosentin markkinaosuus), minkä vuoksi kyseistä tuontia ei tarkasteltu vahingon arvioinnissa. Tämä väite hylättiin.

(134)

Thaimaan viranomaiset ja kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät vielä, että unionin tuotannonalan alisuoriutuminen johtui erityisistä sääolosuhteista Euroopassa vuonna 2018. Nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa viittasivat lehtiartikkeliin (14), jossa käsiteltiin vuoden 2018 maissisatoa. Komissio huomauttaa ensinnäkin, että vuoden 2018 sokerimaissin sato ei vaikuta unionin tuotannonalan tuloksiin tarkastelujaksolla (joka päättyy kesäkuussa 2018), koska myynti kesäkuuhun 2018 asti perustuu edellisen vuoden satoon. Toiseksi artikkeli ei ole merkityksellinen, koska maissi on eri kasvi kuin sokerimaissi, eikä sitä käytetä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen.

(135)

Unionin tuotannonala väitti, että vahingon arvioinnissa olisi erotettava toisistaan suuret tölkit, joita myydään vähittäismyyjien tuotemerkin segmentillä, jossa thaimaalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on 20–30 prosentin markkinaosuus, unionin tuotannonalan kannattavuus oli heikko ja sille aiheutui merkittävää vahinkoa.

(136)

Kuten 96 kappaleessa todetaan, sokerimaissin markkinoille on tyypillistä, että käytetään kahta myyntikanavaa, vähittäismyyjien tuotemerkkiä ja omaa tuotemerkkiä. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti ja kuten tullin käyttöönottoon johtaneessa alkuperäisessä tutkimuksessakin, vahingon määrittäminen perustui unionin tuotannonalan kokonaistulokseen (oma tuotemerkki + vähittäismyyjän tuotemerkki) sekä useiden vahinkoindikaattoreiden (kannattavuus, myyntimäärä ja myyntihinnat) osalta vähittäismyyjän tuotemerkkiin. Ei ole olemassa mitään muuttuneita olosuhteita, joilla voitaisiin perustella eri menetelmän käyttäminen. Sen vuoksi väite hylättiin.

(137)

Unionin tuotannonalan vahinkoon liittyvä kuva on epäyhtenäinen. Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on osittain päästy niille asetettuun tavoitteeseen eli on poistettu joiltakin osin unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko, joka johtui Thaimaasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. Unionin tuotannonala kuitenkin edelleen epävakaassa ja riskialttiissa tilanteessa, kun otetaan huomioon etenkin alhainen kannattavuus.

(138)

Näin ollen komissio päätteli, että vaikka unionin tuotannonalalle aiheutui jonkin verran vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, sitä ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä vahinkona.

(139)

Komissio päätteli 138 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Thaimaasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Edellä kuvattujen suuntausten perusteella vaikuttaa siltä, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on päästy toivottuun tulokseen eli onnistuttu poistamaan unionin tuottajien kärsimää vahinkoa. Kuten useiden vahinkoindikaattoreiden negatiivinen kehitys kuitenkin osoittaa, unionin tuotannonala on edelleen epävakaassa ja riskialttiissa tilanteessa.

(140)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli asianomaisen maan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja asianomaisesta maasta tulevan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(141)

Thaimaalaisilla viejillä on merkittävä käyttämätön tuotantokapasiteetti, joka mahdollistaa viennin nopean lisäämisen (ks. 68–70 kappale). Lisäksi Thaimaan käyttämättömän jalostuskapasiteetin arvioidaan olevan noin 150 000 tonnia, mikä on noin kymmenkertaisesti Thaimaan vientimäärä unioniin.

(142)

Koska unionin markkinoiden hinnat ovat kolmansien maiden markkinoita kannattavammat (ks. 72 kappale), on todennäköistä, että merkittäviä määriä sokerimaissia, joka nykyisellään viedään kyseisiin maihin, suunnattaisiin unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(143)

Tämän perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteet eivät ole käytössä, thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat tehostavat todennäköisesti voimakkaasti läsnäoloaan unionin markkinoilla sekä määrän että markkinaosuuden osalta ja tuonti tapahtuu polkumyyntihinnoilla, jotka aiheuttavat lisääntynyttä hintapainetta unionin tuotannonalan myyntihintoihin.

(144)

Kun Thaimaasta todennäköisesti tulisi suuri määrä tuontia unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla, unionin tuotannonalan olisi vähennettävä tuotantoaan tai alennettava hintojaan. Pienelläkin alihinnoittelulla on merkittävä vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, kuten käy ilmi vähittäismyyjän tuotemerkkiä koskevasta analyysistä 122 ja 123 kappaleessa.

(145)

Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan riskialtis tilanne, tuotantomäärien ja myyntihintojen aleneminen johtaisi hyvin nopeasti sen kannattavuuden ja muiden suoritusindikaattoreiden heikkenemiseen.

(146)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että vahingon toistuminen on todennäköistä, jos voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta.

(147)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa huomautti, että merkittävän vahingon toistuminen ei ole todennäköistä, koska komissio ei esittänyt riittävää tosiasioihin perustuvaa näyttöä siitä pääasiassa siksi, että unionin markkinat eivät ole tarkastelun kohteena olevan tuotteen pääasialliset ja suosituimmat markkinat ja taloudelliset indikaattorit osoittavat positiivista kehitystä. Saman seikan ottivat esiin myös Thaimaan viranomaiset.

(148)

Vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva näyttö esitetään 139–145 kappaleessa, joissa komissio teki tulevaa tilannetta koskeva arvion vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Tällainen analyysi ei perustu yksinomaan nykytilanteeseen tarkastelun kohteena olevan tuotteen pääasiallisten ja suosituimpien markkinoiden sekä unionin tuotannonalan suorituskyvyn osalta, vaan siinä tarkastellaan todennäköistä tilannetta unionin markkinoilla, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin. Tästä syystä väite hylättiin.

(149)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(150)

Kuten 139 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonala on edelleen epävakaassa ja riskialttiissa tilanteessa. Tuotannonalalle olisi käyttöä toimenpiteiden jatkumisesta saatavasta huojennuksesta, koska se voisi nostaa myyntihintojaan (erityisesti vähittäismyyjien tuotemerkkien osalta) kattaakseen nousseet tuotantokustannukset. Tämä antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa rahoitustilannettaan.

(151)

Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa pääteltiin, että vaikka toimenpiteiden voimassaoloa jatkettaisiin, sillä ei olisi kohtuutonta vaikutusta vähittäismyyjiin.

(152)

Tässä tutkimuksessa komissio ei löytänyt mitään näyttöä, joka osoittaisi tilanteen muuttuneen aiemman tarkastelun jälkeen. Yksikään vähittäismyyjä ei tehnyt yhteistyötä tutkimuksessa eikä väittänyt, että tämä päätelmä ei olisi enää pätevä. Näin ollen komissio vahvisti, ettei tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta vähittäismyyjien taloudelliseen tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti.

(153)

Kuluttajien osalta voidaan todeta, että kotitalouksien sokerimaissiin käyttämä rahamäärä vuodessa on vähäinen. Kun otetaan huomion voimassa olevien toimenpiteiden kohtuullinen taso, toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen vaikutukset kuluttajiin olisivat todennäköisesti mitättömän vähäiset.

(154)

Näin ollen katsotaan, että ehdotetut toimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuta huomattavalla tavalla unionin vähittäismyyjien ja kuluttajien tilanteeseen.

(155)

Unionin kulutus pysyi vakaalla tasolla noin 365 000 tonnissa. Unionin tuotannonalan kapasiteetti on tarkastelujaksolla ollut jatkuvasti suurempi kuin unionin kysyntä: tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kapasiteetin taso oli noin 466 000 tonnia. Vaikuttaa siltä, että unionin tuotannonalalla on käyttämätöntä kapasiteettia tuotannon lisäämiseksi, jos kysyntä kasvaa. Osa kysynnästä voidaan tyydyttää myös tuonnilla muista kolmansista maista kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta. Polkumyyntitoimenpiteillähän ei ole tarkoitus lopettaa tuontia Thaimaasta unioniin. Kun otetaan huomioon polkumyyntitullin alhainen taso, voidaan olettaa, että Thaimaasta tulevalla tuonnilla on jatkossakin tietty osuus unionin markkinoista.

(156)

Edellä esitetyn perusteella ei voida päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa johtaisi pulaan tuotteesta unionin markkinoilla tai rajoittaisi kilpailua unionin markkinoilla.

(157)

Komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia koskevien tämänhetkisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(158)

Polkumyynnin jatkumisesta, vahingon toistumisesta ja unionin edusta komission tekemien päätelmien perusteella olisi pidettävä voimassa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, joita sovelletaan tiettyyn Thaimaasta peräisin olevaan valmistettuun tai säilöttyyn sokerimaissiin.

(159)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(160)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (15) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(161)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

(1)

Komissio pani 26 päivänä syyskuuta 2012 asetuksella (EU) N:o 875/2012 (2) vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien polkupyörien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 990/2011 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä koskevan tutkimuksen asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.

(2)

5 päivänä kesäkuuta 2013 komissio laajensi neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 990/2011 käyttöön otetun polkumyyntitullin koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähetettyjen polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia, 29 päivänä toukokuuta 2013 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 501/2013 (3), jäljempänä ’riidanalainen asetus’.

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 1 artiklan 1 ja 3 kohdan siltä osin, kuin kyseinen asetus koskee yritystä City Cycle Industries, jäljempänä ’City Cycle’, 19 päivänä maaliskuuta 2015 asiassa T‑413/13 City Cycle Industries vastaan neuvosto antamassaan tuomiossa.

(4)

Unionin yleinen tuomioistuin analysoi ensin kyseisen tuomion 82–97 kohdassa City Cyclen tutkimuksen aikana esittämää näyttöä. Se tuli siihen tulokseen, että näyttö ei osoita, että City Cycle on srilankalainen polkupyörien viejä tai että se täyttää perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa annetut vaatimukset. Toiseksi tuomion, jota kantelu koskee, 98 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin katsoo, että neuvostolla ei ollut näyttöä, jonka perusteella se voisi asianmukaisesti tehdä käsillä olevan asetuksen 78 kappaleen mukaisen päätelmän siitä, että City Cycle oli osallistunut jälleenlaivaukseen. Kolmanneksi tuomion, jota kantelu koskee, 99 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että ei ole poissuljettua, että City Cyclen osallistuminen uudelleenlaivaukseen kuuluisi niihin perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin käytäntöihin, menettelyihin tai toimintoihin, joilla ei ole riittävästi muita perusteita tai taloudellisia syitä kuin polkumyyntitullin käyttöön ottaminen.

(5)

Unionin yleisen tuomioistuimen 19 päivänä maaliskuuta 2015 antamaa tuomiota koskevat valitukset hylättiin 26 päivänä tammikuuta 2017 yhdistetyissä asioissa C-248/15P, C-254/15P ja C-260/15P (4), City Cycle Industries vastaan neuvosto annetussa unionin tuomioistuimen tuomiossa.

(6)

Kyseisen unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen komissio aloitti osittain uudelleen riidanalaisen asetuksen hyväksymiseen johtaneen kiertämistä koskevan tutkimuksen, joka koski Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, ja jatkoi tutkimusta siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni. Uudelleenaloittaminen rajoittui unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoon City Cyclen osalta. Kyseisen uudelleenaloittamisen seurauksena komissio antoi 9 päivänä tammikuuta 2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2018/28 polkupyörien tuonnissa sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön yrityksen City Cycle Industries osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka.

(7)

Unionin tuomioistuin totesi 19 päivänä syyskuuta 2019 asiassa C-251/18 Trace Sport, joka koski tuomioistuimen Rechtbank Noord-Holland tekemää ennakkoratkaisupyyntöä, että neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 501/2013 oli pätemätön Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnin osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu kyseinen maa. Unionin tuomioistuin totesi, että neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 501/2013 ei sisältänyt yksilöllistä tarkastelua kiertämiskäytännöistä, joita Kelani Cycles ja Creative Cycles mahdollisesti harjoittivat. Unionin tuomioistuin totesi, että Sri Lankassa tapahtuvaa jälleenlaivausta koskevat päätelmät eivät voi oikeudellisesti perustua vain kahteen neuvoston tekemään havaintoon, jotka olivat ensinnäkin se, että unionin ja Sri Lankan välisen kaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos, ja toiseksi se, että jotkin vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet tutkimuksessa yhteistyötä. Tällä perusteella unionin tuomioistuin julisti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 pätemättömäksi Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnin osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu kyseinen maa.

(8)

Unionin toimielinten on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti toteutettava Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

(9)

Jos unionin tuomioistuimen tuomiolla kumotaan asetus, jolla otetaan käyttöön polkumyyntitulleja, tai todetaan tällainen asetus pätemättömäksi, oikeuskäytännön mukaan toimielin, jota pyydetään toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi, voi jatkaa kyseisen asetuksen taustalla olevaa menettelyä, vaikka tällaisesta toimivallasta ei nimenomaisesti säädetä sovellettavassa lainsäädännössä (5).

(10)

Lisäksi asianomainen toimielin voi – paitsi jos todettu sääntöjenvastaisuus on johtanut koko menettelyn lainvastaisuuteen – jatkaa menettelyä vain siitä vaiheesta, jossa tämä sääntöjenvastaisuus tapahtui, sellaisen toimen antamiseksi, jolla pyritään korvaamaan aikaisempi kumottu tai pätemättömäksi todettu säädös (6). Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että tilanteessa, jossa hallinnollisen menettelyn päättävä säädös kumotaan, kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin säädöksiin, kuten kiertämisen vastaisen menettelyn vireillepanoon komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 875/2012.

(11)

Näin ollen komissio voi korjata ne neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 osat, jotka johtivat sen pätemättömäksi julistamiseen, ja jättää ennalleen ne osat, joihin unionin tuomioistuimen tuomio ei vaikuta (7).

(12)

Tämän vuoksi komissio päätti aloittaa uudelleen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen korjatakseen unionin tuomioistuimen toteaman lainvastaisuuden.

(13)

Koska unionin tuomioistuimen asiassa C-251/18 tunnistama epäsäännöllisyys ei vaikuta 9 päivänä tammikuuta 2018 annettuun komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 2018/28, polkupyörien tuonnissa sovellettavaa lopullista polkumyyntitullia yrityksen City Cycle Industries osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, ei tarkastella tässä menettelyssä.

(14)

Edellä esitetyn perusteella komissio aloittaa uudelleen neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 hyväksymiseen johtaneen, kiertämistä koskevan tutkimuksen, joka koskee Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähetettyjen moottorittomien polkupyörien ja muiden pyörien (joihin kuuluvat kuljetukseen käytettävät kolmipyörät, mutta eivät yksipyöräiset), jotka luokitellaan CN-koodeihin ex 8712 00 30 ja 8712 00 70 (TARIC-koodit 8712003010 ja 8712007091), tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia, ja jatkaa tutkimusta siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni julkaisemalla tämän asetuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(15)

Uudelleenaloittaminen koskee ainoastaan unionin tuomioistuimen asiassa C-251/18 Trace Sport SAS antaman tuomion täytäntöönpanoa. Unionin tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa toteama lainvastaisuus liittyy asetuksen (EY) N:o 2016/1036, sellaisena kuin se oli kyseisenä ajankohtana, 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun unionin toimielinten velvoitteeseen kantaa todistustaakka.

(16)

Sen vuoksi Sri Lankan kiertämiskäytäntöjen osalta puutteellisiksi todettuja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 perusteluja on oikaistava.

(17)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti on perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävä kirjattavaksi sen varmistamiseksi, että jos tutkimuksessa todetaan toimenpiteitä kierretyn, tuonnista voidaan kantaa asianmukainen polkumyyntitulli kyseisen tuonnin kirjaamisen aloittamispäivästä lukien.

(18)

Komissio voi asetuksella velvoittaa tulliviranomaiset lopettamaan sellaisten unioniin tuotavien tuotteiden tuonnin kirjaamisen, joiden valmistajat ovat hakeneet vapautusta kirjaamisvelvoitteesta ja joiden osalta on todettu, että ne täyttävät vapautukselle asetetut edellytykset.

(19)

Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tutkimuksen uudelleen aloittamiseen liittyvistä seikoista 20 päivän kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(20)

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen uudelleen aloittamiseen liittyviä kysymyksiä koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Myöhemmät kuulemispyynnöt on esitettävä määräajoissa, jotka komissio vahvistaa osapuolten kanssa käymässään yhteydenpidossa.

(21)

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella a) komissio voi käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) tietoja voidaan toimittaa tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

(22)

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset ja kirjeenvaihto on varustettava merkinnällä ”Limited” (8).

(23)

Asianomaisten osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys. Jos asianomainen osapuoli ei liitä toimittamiinsa luottamuksellisiin tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, kyseiset luottamukselliset tiedot voidaan jättää huomiotta.

(24)

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä sähköpostitse tai TRON.tdi-tietokannan kautta (https://webgate.ec. europa.eu/tron/TDI) (9) , skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina. Käyttämällä sähköpostia tai TRON.tdi-tietokantaa asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”CORRESPONDENCE WITH THE EUROPEAN COMMISSION IN TRADE DEFENCE CASES” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan sähköpostitse, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien sähköpostitse toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

(25)

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(26)

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

(27)

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

(28)

Jos vastaamisessa ei käytetä tietokonetta, tätä ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä sillä edellytyksellä, että asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

(29)

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja tutkimuksen suorittavien komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja kolmansien osapuolten pyyntöjä tulla kuulluksi. Neuvonantaja voi järjestää yksittäisen asianomaisen osapuolen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti.

(30)

Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu komission yksiköiden kanssa aikanaan.

(31)

Kaikki pyynnöt on toimitettava hyvissä ajoin ja viipymättä, ettei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Tätä varten asianomaisten osapuolten olisi otettava yhteyttä neuvonantajaan mahdollisimman varhain sen jälkeen, kun yhteenoton perusteena oleva tapahtuma on tapahtunut. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään asianomaisen aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä kyseisten asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

(32)

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/.

(33)

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10) mukaisesti.

(34)

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/april/tradoc_157872.pdf

(35)

Kansallisia tulliviranomaisia pyydetään odottamaan uudelleen avatun tutkimuksen tulosten julkaisemista, ennen kuin ne tekevät päätöksiä tämän asetuksen mukaisten tullien takaisinmaksamisesta tai peruuttamisesta. Tulokset julkaistaan yleensä yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta.

(36)

Asianomaisille osapuolille ilmoitetaan myöhemmin niistä olennaisista tosiseikoista ja näkökannoista, joiden pohjalta tuomio on tarkoitus panna täytäntöön, ja niille annetaan tilaisuus esittää huomautuksia,

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/320 (3) vahvistetaan tietyt eläinten terveyden suojelutoimenpiteet unionin sisäistä salamantereiden kauppaa ja tällaisten eläinten unioniin tuontia varten siltä osin kuin on kyse sienestä Batrachochytrium salamandrivorans, jäljempänä ’Bsal’. Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2018/320 sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2019.

(2)

Useat jäsenvaltiot ja sidosryhmät ilmoittivat komissiolle, että niillä on vain vähän kokemusta täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/320 täytäntöönpanosta käytännössä ja että tähän mennessä toimivaltaiset viranomaiset ovat asettaneet karanteeniin ja sertifioineet vain muutamia salamantereiden lähetyksiä.

(3)

Lisäksi useat viimeaikaiset tieteelliset ja epidemiologiset havainnot ovat lisänneet nykytietämystä Bsaliin liittyvistä erinäisistä näkökohdista. Samalla ne vahvistavat, että Bsal on endeeminen useissa Aasian maissa ja että sitä esiintyy Espanjassa.

(4)

Tiedoissa sen luonteesta ja diagnosoinnista on kuitenkin edelleen merkittäviä puutteita. Edistysaskelista huolimatta sen maantieteellistä esiintymistä useimmissa maissa ei ole onnistu vielä rajaamaan selkeästi eikä sitä koskevia diagnostisia menetelmiä ole onnistuttu parantamaan eikä kehittämään mahdollisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin hillitä riskiä sen leviämisestä kauppaan tarkoitettujen lähetysten välityksellä.

(5)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/320 säädetyt eläinten terveyttä koskevat yksityiskohtaiset suojelutoimenpiteet olisi sen vuoksi pidettävä ennallaan.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/429 (4) vahvistetaan yhteistä eläinten terveyspolitiikkaa koskeva unionin sääntelykehys yksinkertaistetun ja joustavan eläinten terveyttä koskevan keskitetyn sääntelykehyksen avulla. Siinä säädetään erityisesti eläintauteihin liittyvistä suojatoimenpiteistä. Kyseistä asetusta aletaan soveltaa 21 päivästä huhtikuuta 2021.

(7)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/320 soveltamista olisi näin ollen jatkettava mainitun asetuksen soveltamispäivään asti.

(8)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2018/320 olisi muutettava,

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Tietyistä kolmansista maista peräisin olevan maa-aineksen tuonti unioniin on direktiivin 2000/29/EY 4 artiklan 1 kohdan nojalla, yhdessä sen liitteessä III olevan A osan 14 kohdan kanssa, kielletty.

(2)

Komission päätöksellä 2005/51/EY (2) annettiin jäsenvaltioille lupa säätää tietyin edellytyksin tilapäisiä poikkeuksia kyseisiin säännöksiin torjunta-aineiden tai pysyvien orgaanisten yhdisteiden saastuttaman maa-aineksen osalta silloin, kun sitä tuodaan dekontaminaatiotarkoituksiin ja kun se on tarkoitettu käsiteltäväksi erityisissä ongelmajätteiden polttolaitoksissa.

(3)

Päätöksen 2005/51/EY liitteen nojalla poikkeusta soveltavien jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle vuosittain yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta kyseisen liitteen 3 kohdassa tarkoitetusta maa-aineksen tuonnista alueelleen.

(4)

Eräät jäsenvaltiot ovat pyytäneet kyseisen poikkeuksen säätämiselle annetun luvan voimassaoloajan jatkamista. Jäsenvaltioiden päätöksen 2005/51/EY nojalla toimittamista ilmoituksista käy ilmi, että käytettäessä kyseistä poikkeusta mainitussa päätöksessä vahvistettujen erityisedellytysten noudattaminen riittää estämään haitallisten organismien kulkeutumisen unioniin. Näin ollen kyseisen päätöksen soveltamisalaan kuuluvien toimien tuloksena ei synny kasvinterveysriskiä.

(5)

Sen vuoksi on aiheellista jatkaa poikkeuksen voimassaoloa viidellä vuodella 31 päivään joulukuuta 2024.

(6)

Sen vuoksi päätöstä 2005/51/EY olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Direktiivissä 2008/98/EY asetetaan jäsenvaltioille velvoite seurata ja arvioida jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteidensä täytäntöönpanoa määrittämällä elintarvikejätteen määrä yhteisen menetelmän perusteella sekä toimittaa kyseiset tiedot komissiolle. Tietojen mukana on toimitettava laaduntarkastusraportti.

(2)

Elintarvikejätteen määriä koskevien tietojen toimittamismuodossa, jota jäsenvaltioiden on käytettävä, on otettava huomioon komission delegoidussa päätöksessä (EU) 2019/1597 (2) vahvistetut menetelmät; kyseisessä päätöksessä säädetään yhteisestä menetelmästä jäsenvaltioissa syntyvän elintarvikejätteen määrän määrittämistä varten.

(3)

Delegoidussa päätöksessä (EU) 2019/1597 asetetaan jäsenvaltioiden saataville erilaisia menetelmiä elintarvikejätteen määrän määrittämistä varten. Raportoinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen kerätä yksityiskohtaisia tietoja kussakin jäsenvaltiossa käytettävistä menetelmistä.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission päätöksessä 2009/821/EY (4) vahvistetaan luettelo direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY mukaisesti hyväksytyistä rajatarkastusasemista sekä luettelo yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän (Traces) keskus-, alue- ja paikallisyksiköistä. Nämä luettelot on esitetty kyseisen päätöksen liitteissä I ja II.

(2)

Tanskalta saadun ilmoituksen mukaisesti Billundin lentoaseman rajatarkastusaseman hyväksyntä olisi rajattava koskemaan ainoastaan hevoseläimiä ja muita eläimiä kuin sorkka- ja kavioeläimiä ja Hanstholmin sataman rajatarkastusaseman hyväksyntä olisi rajattava koskemaan pakattuja kalastustuotteita. Tämän vuoksi on aiheellista muuttaa kyseistä jäsenvaltiota koskevia tietoja päätöksen 2009/821/EY liitteessä I olevassa luettelossa.

(3)

Kreikalta saadun ilmoituksen mukaisesti sorkka- ja kavioeläinten ja hevoseläinten luokat olisi poistettava Evzonin maantien rajatarkastusaseman hyväksynnästä ja Thessalonikin lentoaseman rajatarkastusasema olisi hyväksyttävä myös huoneenlämpötilassa olevien ihmisravinnoksi tarkoitettujen pakattujen tuotteiden osalta. Tämän vuoksi on aiheellista muuttaa kyseistä jäsenvaltiota koskevia tietoja päätöksen 2009/821/EY liitteessä I olevassa luettelossa.

(4)

Espanjalta saadun ilmoituksen mukaisesti Málagan sataman rajatarkastusaseman hyväksyntä olisi rajattava koskemaan ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita. Tämän vuoksi on aiheellista muuttaa kyseistä jäsenvaltiota koskevia tietoja päätöksen 2009/821/EY liitteessä I olevassa luettelossa.

(5)

Italialta saadun ilmoituksen mukaisesti sorkka- ja kavioeläinten ruhot olisi suljettava Cagliarin sataman rajatarkastusaseman hyväksynnän ulkopuolelle, yksi Genovan sataman rajatarkastusasemalla oleva tarkastuskeskus olisi lakkautettava väliaikaisesti ja Milano-Malpensan lentoaseman rajatarkastusasemalle olisi lisättävä uusi tarkastuskeskus. Tämän vuoksi on aiheellista muuttaa kyseistä jäsenvaltiota koskevia tietoja päätöksen 2009/821/EY liitteessä I olevassa luettelossa.

(6)

Kroatia ilmoitti komissiolle, että hallinnollisten uudelleenjärjestelyjen seurauksena paikallisten eläinlääkintäviranomaisten määrää vähennettiin 12 yksiköstä 5 yksikköön. Siksi on aiheellista muuttaa päätöksen 2009/821/EY liitettä II.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 390 a artiklan mukaan Bulgaria saa jatkaa edellytyksin, jotka olivat voimassa kyseisessä jäsenvaltiossa sen liittymispäivänä, direktiivin liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten henkilökuljetusten vapautusta arvonlisäverosta niin kauan kuin jossakin 31 päivänä joulukuuta 2006 yhteisöön kuuluneessa jäsenvaltiossa sovelletaan samaa vapautusta. Nämä liiketoimet on otettava kyseisen artiklan mukaisesti huomioon määritettäessä arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perustetta.

(2)

Komission päätöksellä 2010/4/EU, Euratom (3) Bulgarialle annettiin lupa muun muassa käyttää vuoden 2009 tammikuun 1 päivästä vuoden 2018 joulukuun 31 päivään ulottuvan jakson osalta arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskennassa likimääräisiä arvioita direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen henkilökuljetuksen osalta.

(3)

Bulgaria pyysi 4 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä kirjeessään komissiolta lupaa jatkaa eräiden likimääräisten arvioiden käyttöä arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskennassa. Bulgaria ei kykene laskemaan tarkasti arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perustetta direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitetuille liiketoimille kansainvälisen henkilökuljetuksen tapauksessa. Tällainen laskenta aiheuttaa todennäköisesti perusteettoman hallinnollisen rasitteen suhteessa vaikutukseen, joka tällaisilla liiketoimilla on Bulgarian arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen kokonaismäärään. Bulgaria pystyy suorittamaan laskennan tähän ryhmään kuuluvien liiketoimien likimääräisten arvioiden perusteella. Bulgarialle olisi sen vuoksi annettava lupa myös jatkossa laskea arvonlisäverosta kertyvien omien varojen peruste käyttäen likimääräisiä arvioita kansainvälisen henkilökuljetuksen osalta.

(4)

Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi lupa olisi myönnettävä määräaikaisena,

(1)

Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 371 artiklan mukaan Irlanti saa edelleen vapauttaa arvonlisäverosta mainitun direktiivin liitteessä X olevassa B osassa tarkoitetut liiketoimet, jos ne olivat arvonlisäverosta vapautettuja 1 päivänä tammikuuta 1978. Nämä liiketoimet on otettava kyseisen artiklan mukaisesti huomioon määritettäessä arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perustetta.

(2)

Komission päätöksellä 2010/5/EU, Euratom (3) Irlannille annettiin lupa käyttää likimääräisiä arvioita seuraavan, direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevassa B osassa tarkoitetun liiketoimien luokan osalta: henkilökuljetukset (10 kohta) vuoden 2009 tammikuun 1 päivästä vuoden 2018 joulukuun 31 päivään.

(3)

Irlanti pyysi 30 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä kirjeessään komissiolta lupaa jatkaa eräiden likimääräisten arvioiden käyttöä arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskennassa. Irlanti ei kykene laskemaan tarkasti arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perustetta direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitetuille liiketoimille henkilökuljetuksen tapauksessa. Tällainen laskenta aiheuttaa todennäköisesti perusteettoman hallinnollisen rasitteen suhteessa vaikutukseen, joka tällaisilla liiketoimilla on Irlannin yleiseen arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteeseen. Irlanti pystyy suorittamaan laskennan tähän liiketoimien ryhmään kuuluvien liiketoimien likimääräisten arvioiden perusteella. Irlannille olisi sen vuoksi annettava lupa myös jatkossa laskea arvonlisäverosta kertyvien omien varojen peruste käyttäen likimääräisiä arvioita henkilökuljetuksen osalta.

(4)

Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi lupa olisi myönnettävä määräaikaisena,

(1)

Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 381 artiklan mukaan Tšekin tasavalta saa jatkaa edellytyksin, jotka olivat voimassa tässä jäsenvaltiossa sen liittymispäivänä, direktiivin liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten henkilökuljetusten vapautusta arvonlisäverosta niin kauan kuin jossakin 30 päivänä huhtikuuta 2004 yhteisöön kuuluneessa jäsenvaltiossa sovelletaan samaa vapautusta. Nämä liiketoimet on otettava kyseisen artiklan mukaisesti huomioon määritettäessä arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perustetta.

(2)

Komission päätöksen 2005/872/EY, Euratom (3) 1 a artiklan mukaan Tšekin tasavallalla on lupa käyttää direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta kiinteää prosenttiosuutta arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen välisummasta silloin kun on kyse henkilökuljetuksista.

(3)

Viimeisin arvonlisäverosta kertyvien omien varojen tarkastus osoitti, että lupa käyttää yksinkertaistettua laskentamenetelmää direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 10 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta perustui virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin. Jos komissiolla olisi ollut käytössään virheettömät ja täydelliset tiedot, Tšekin tasavallalle ei olisi myönnetty lupaa käyttää likimääräisiä arvioita henkilökuljetusten osalta vuosina 2015–2020. On sen vuoksi aiheellista poistaa päätöksen 2005/872/EY, Euratom 1 a artikla takautuvasti.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2005/872/EY, Euratom olisi muutettava,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 406/2009/EY (2) säädetään vuosittaisista päästökiintiöistä kullekin jäsenvaltiolle kutakin vuotta varten kaudella 2013–2020 sekä järjestelmästä, jolla vuosittain arvioidaan kyseisten rajojen noudattamista. Jäsenvaltioiden vuosittaiset päästökiintiöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna sisältyvät komission päätökseen 2013/162/EU (3). Kullekin jäsenvaltiolle myönnettyjen vuosittaisten päästökiintiöiden mukautukset vahvistetaan komission täytäntöönpanopäätöksessä 2013/634/EU (4).

(2)

Asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen inventaarioiden tarkastusmenettelystä, jolla voidaan arvioida päätöksen N:o 406/2009/EY noudattamista. Asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vuosittainen tarkastus tehtiin sen vuoksi komissiolle maaliskuussa 2019 toimitettujen vuoden 2017 päästötietojen perusteella komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 (5) III luvussa ja liitteessä XVI esitettyjä menettelyjä noudattaen.

(3)

Päätöksen N:o 406/2009/EY soveltamisalaan kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärässä vuonna 2017 kunkin jäsenvaltion osalta olisi otettava huomioon vuosittaisen tarkastuksen aikana lasketut tekniset korjaukset ja tarkistetut arviot sellaisina kuin ne sisältyvät asetuksen (EU) N:o 749/2014 35 artiklan 2 kohdan mukaisiin lopullisiin tarkastusraportteihin.

(4)

Tämän päätöksen olisi tultava voimaan sen julkaisemispäivänä, jotta se olisi johdonmukainen asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklan 7 kohdan säännösten kanssa. Kyseisen kohdan mukaan tämän päätöksen julkaisemispäivästä alkaa neljän kuukauden kausi, jonka aikana jäsenvaltiot voivat käyttää päätöksen N:o 406/2009/EY mukaista liikkumavaraa,

(1)

Irlanti ilmoitti 9 päivänä syyskuuta 2019 saapuneeksi kirjatulla kirjeellään Euroopan komission pääsihteerille aikomuksestaan osallistua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1727 (1).

(2)

Koska Irlannin osallistumiselle asetukseen (EU) 2018/1727 ei ole asetettu erityisiä edellytyksiä, siirtymätoimenpiteitä ei tarvita.

(3)

Tämän vuoksi olisi vahvistettava Irlannin osallistuminen asetukseen (EU) 2018/1727.

(4)

Asetus (EU) 2018/1727 tuli voimaan 11 päivänä joulukuuta 2018, ja sitä sovelletaan 12 päivästä joulukuuta 2019.

(5)

Pöytäkirjassa N:o 21 olevan 4 artiklan nojalla tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,