ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 271

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
24. lokakuuta 2019


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1753, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/1754, annettu 7 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

12

 

*

Alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirja

15

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

24.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1753,

annettu 23 päivänä lokakuuta 2019,

unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Jotta unioni voisi täysimääräisesti käyttää yksinomaista toimivaltaansa yhteisen kauppapolitiikan alalla ja noudattaa täysin Maailman kauppajärjestön teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) sitoumuksia, siitä tulee alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan, jäljempänä ’Geneven asiakirja’, sopimuspuoli neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 (3) nojalla, jolla myös jäsenvaltioille annetaan lupa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin etujen mukaisesti. Geneven asiakirjan sopimuspuolet ovat alkuperänimitysten suojaamisesta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyllä Lissabonin sopimuksella luodun erityisliiton, jäljempänä ’erityisliitto’, jäseniä. Päätöksen (EU) 2019/1754 mukaan komissio edustaa erityisliitossa Geneven asiakirjan osalta unionia ja niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ratifioineet Geneven asiakirjan tai liittyneet siihen.

(2)

On aiheellista vahvistaa säännöt, joiden nojalla unioni voi käyttää Geneven asiakirjassa määrättyjä oikeuksia ja täyttää siinä vahvistetut velvollisuudet omasta puolestaan ja niiden jäsenvaltioiden puolesta, jotka ovat ratifioineet kyseisen asiakirjan tai liittyneet siihen.

(3)

Geneven asiakirjalla suojataan alkuperänimityksiä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1151/2012 (4) ja (EU) N:o 1308/2013 (5) mukaisia alkuperänimityksiä, sekä asetusten (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 1308/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 251/2014 (6) ja (EU) 2019/787 (7) mukaisia maantieteellisiä merkintöjä, joihin molempiin yhdessä viitataan tässä asetuksessa ilmaisulla ”maantieteelliset merkinnät”.

(4)

Unionin liittyessä Geneven asiakirjaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin komission olisi jätettävä Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle, jäljempänä ’kansainvälinen toimisto’, hakemuksia unionin alueelta peräisin olevien ja unionin alueella suojattujen maantieteellisten merkintöjen kansainväliseksi rekisteröimiseksi kansainvälisen toimiston rekisteriin, jäljempänä ’kansainvälinen rekisteri’. Tällaisten hakemusten olisi perustuttava jäsenvaltioiden ilmoituksiin, jotka ne ovat tehneet omasta aloitteestaan tai Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyynnöstä taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyynnöstä. Näitä ilmoituksia valmistellessaan jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava asianomaisten maantieteellisten merkintöjen kansainvälisestä suojaamisesta saatavaa taloudellista etua ja otettava huomioon erityisesti tuotannon ja viennin arvo, muihin sopimuksiin perustuva suoja sekä nykyinen tai mahdollinen väärinkäyttö kolmansissa maissa.

(5)

Maantieteellisten merkintöjen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen olisi palveltava laadukkaiden tuotteiden tuottamista, reilua kilpailua ja kuluttajansuojaa. Ottaen huomioon maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin merkittävän kulttuurisen ja taloudellisen arvon, niiden rekisteröintiä olisi arvioitava suhteessa siihen, mitä arvoa ne luovat paikallisille yhteisöille, jotta voidaan tukea maaseudun kehitystä ja edistää uusia työmahdollisuuksia tuotannossa, jalostuksessa ja muissa asiaan liittyvissä palveluissa.

(6)

Jotta saataisiin aikaan jatkuva vuoropuhelu asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, komission olisi hyödynnettävä olemassa olevia mekanismeja jäsenvaltioiden, toimialajärjestöjen ja unionin tuottajien säännöllisessä kuulemisessa.

(7)

Olisi vahvistettava asianmukaiset menettelyt, jotta komissio voi arvioida maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat peräisin sellaisista Geneven asiakirjan sopimuspuolista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, jäljempänä ’sopimuspuolina olevat kolmannet maat’, ja jotka on kirjattu kansainväliseen rekisteriin, jotta voitaisiin tehdä päätöksiä unionissa myönnettävästä suojasta ja tarvittaessa sen mitätöimisestä.

(8)

Unionin olisi pantava sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevien ja kansainväliseen rekisteriin kirjattujen maantieteellisten merkintöjen suoja täytäntöön Geneven asiakirjan III luvun mukaisesti ja erityisesti sen 14 artiklan mukaisesti, jonka mukaan jokaisen sopimuspuolen on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja säädettävä, että kyseisen sopimuspuolen oikeusjärjestelmän ja -käytännön mukaan julkinen viranomainen tai mikä tahansa sen intressitaho, olipa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, julkinen tai yksityinen, voi aloittaa oikeudelliset menettelyt tällaisten merkintöjen suojaamiseksi.

(9)

Jotta voitaisiin taata unionin, alueellisten ja kansallisten tavaramerkkien suoja maantieteellisten merkintöjen rinnalla ottaen huomioon Geneven asiakirjan 13 artiklan 1 kohdassa määrätyt aiempia tavaramerkkejä koskevat takeet, aiempien tavaramerkkien ja kansainväliseen rekisteriin kirjattujen maantieteellisten merkintöjen, joille myönnetään suoja tai joita käytetään unionissa, rinnakkaiselo olisi varmistettava.

(10)

Unionin yhteisen kauppapolitiikan alaa koskevan yksinomaisen toimivallan vuoksi jäsenvaltioiden, jotka eivät jo ole vuoden 1958 alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Lissabonin sopimuksen osapuolia, sellaisena kuin sopimus on tarkistettuna Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 ja muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, jäljempänä ’Lissabonin sopimus’, ei pitäisi ratifioida sopimusta tai liittyä siihen.

(11)

Lissabonin sopimuksen osapuolina jo olevien jäsenvaltioiden olisi voitava pysyä osapuolina erityisesti, jotta varmistetaan kyseisellä sopimuksella myönnettyjen oikeuksien jatkuminen ja siinä vahvistettujen velvollisuuksien täyttäminen. Niiden olisi kuitenkin toimittava yksinomaan unionin edun mukaisesti ja kunnioittaen täysin unionin yksinomaista toimivaltaa. Näin ollen kyseisten jäsenvaltioiden olisi Lissabonin sopimuksen mukaisia oikeuksia käyttäessään ja velvollisuuksia täyttäessään noudatettava täysin unionin tämän asetuksen mukaisesti myöntämää lupaa. Maataloustuotteille unionissa perustetun maantieteellisten merkintöjen yhdenmukaisen suojajärjestelmän kunnioittamiseksi ja yhdenmukaistamisen lisäämiseksi edelleen sisämarkkinoilla kyseisten jäsenvaltioiden ei pitäisi rekisteröidä Lissabonin sopimuksen nojalla uusia alkuperänimityksiä tuotteille, jotka kuuluvat asetusten (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 tai (EU) 2019/787 soveltamisalaan.

(12)

Lissabonin sopimuksen osapuolina jo olevat jäsenvaltiot ovat rekisteröineet alkuperänimityksiä Lissabonin sopimuksen nojalla. Kyseisten alkuperänimitysten suojan jatkumista varten olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, joissa noudatetaan Lissabonin sopimuksen, Geneven asiakirjan ja unionin oikeuden vaatimuksia.

(13)

Lissabonin sopimuksen osapuolina jo olevat jäsenvaltiot suojaavat kyseisen sopimuksen osapuolina olevien kolmansien maiden alkuperänimityksiä. Jotta niillä olisi keinot täyttää kansainväliset velvollisuutensa, joihin ne ovat sitoutuneet ennen unionin liittymistä Geneven asiakirjaan, olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, joilla on vaikutusta vain kansallisella tasolla ja joilla ei ole vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan.

(14)

On asianmukaista, että Geneven asiakirjan sekä Lissabonin sopimusta ja Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten, jäljempänä ’yhteiset täytäntöönpanomääräykset’, mukaiset maksut, jotka liittyvät kansainväliselle toimistolle jätettävään hakemukseen maantieteellisen merkinnän kansainvälistä rekisteröintiä varten, sekä maksut, jotka on maksettava muista kansainväliseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä sekä otteiden, todistusten tai kansainvälisen rekisteröinnin sisältöön liittyvien muiden tietojen toimittamisesta, suorittaa jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin, tai Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritelty edunsaaja. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vaatia kyseistä luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai edunsaajaa suorittamaan osa maksuista tai kaikki maksut.

(15)

Erityisliiton toimintatalousarvion vajeiden täyttämiseksi unionin olisi voitava säätää unionin vuotuisessa talousarviossa tätä tarkoitusta varten käytettävissä olevista varoista suoritettavasta erityisrahoitusosuudesta, josta erityisliiton yleiskokous on päättänyt Geneven asiakirjan 24 artiklan 4 kohdan nojalla, kun otetaan huomioon maantieteellisten merkintöjen suojan taloudellinen ja kulttuurinen arvo.

(16)

Jotta varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset unionin erityisliiton jäsenyyden täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sen maantieteellisten merkintöjen luettelon vahvistamiseksi, joka liitetään kansainväliselle toimistolle jätettävään hakemukseen maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä varten unionin liittyessä Geneven asiakirjaan ja myöhempiin jätettäviin hakemuksiin, vastaväitteen hylkäämiseksi, päätöksen tekemiseksi suojan myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä kansainväliseen rekisteriin kirjatulle maantieteelliselle merkinnälle, kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten hyväksymisestä kieltäytymisen peruuttamiseksi, pyynnön esittämiseksi kansainvälisen rekisteröinnin peruuttamiseksi, ilmoituksen antamiseksi kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suojan mitätöimisestä unionissa sekä luvan antamiseksi jäsenvaltioille tehdä tarvittavat muutokset sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, jonka suojasta säädetään asetuksissa (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 tai (EU) 2019/787, sekä ilmoittaa tästä kansainväliselle toimistolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(17)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista perustavoitteen, joka on mahdollistaa, että unioni osallistuu erityisliittoon tavalla, joka varmistaa EU:n maantieteellisten merkintöjen tehokkaan suojan kansainvälisellä tasolla, toteuttamiseksi vahvistaa säännöt ja menettelyt koskien unionin toimia sen liityttyä Geneven asiakirjaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiotun tavoitteen saavuttamiseksi.

(18)

On tärkeää varmistaa, että komissio seuraa ja arvioi unionin osallistumista Geneven asiakirjaan ajan myötä. Tällaisen arvioinnin toteuttamisessa komission olisi muun muassa otettava huomioon niiden unionin oikeuden nojalla suojattujen ja rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen määrä, joista on jätetty hakemus kansainvälistä rekisteröintiä varten, tapaukset, joissa sopimuspuolina olevat kolmannet maat ovat evänneet suojan, Geneven asiakirjaan osallistuvien kolmansien maiden määrän kehitys, komission toteuttamat toimet tämän määrän lisäämiseksi sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevan voimassa olevan unionin oikeuden vaikutukset kolmansien maiden kiinnostukseen liittyä Geneven asiakirjaan sekä sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevien ja unionin epäämien maantieteellisten merkintöjen määrä ja tyyppi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt ja menettelyt, jotka koskevat unionin toimia sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan, jäljempänä ’Geneven asiakirja’.

2.   Tämän asetuksen soveltamiseksi ’maantieteellisillä merkinnöillä’ tarkoitetaan Geneven asiakirjassa määriteltyjä alkuperänimityksiä, mukaan lukien asetusten (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 1308/2013 mukaiset alkuperänimitykset sekä asetusten (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 ja (EU) 2019/787 mukaiset maantieteelliset merkinnät.

2 artikla

Maantieteellisten merkintöjen kansainvälinen rekisteröiminen

1.   Unionin liittyessä Geneven asiakirjaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin komissio jättää Geneven asiakirjan 3 artiklan mukaisena toimivaltaisena viranomaisena Geneven asiakirjan 5 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle, jäljempänä ’kansainvälinen toimisto’, hakemuksia, jotka koskevat unionin oikeuden nojalla suojattujen ja rekisteröityjen, unionista peräisin oleviin tuotteisiin liittyvien maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota kirjaamaan kansainväliseen rekisteriin maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat peräisin niiden alueelta ja jotka ovat unionin oikeuden nojalla suojattuja ja rekisteröityjä. Tällaisten pyyntöjen on perustuttava

a)

Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyyntöön tai Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyyntöön; tai

b)

jäsenvaltioiden omaan aloitteeseen.

3.   Komissio hyväksyy tällaisten pyyntöjen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa luetellaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 artikla

Jäsenvaltiosta peräisin olevan ja kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän peruuttaminen

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jotta kansainvälistä toimistoa pyydetään peruuttamaan jäsenvaltiosta peräisin olevan maantieteellisen merkinnän kansainväliseen rekisteriin kirjaaminen joissakin seuraavista tapauksista:

a)

maantieteellinen merkintä ei enää ole suojattu unionissa;

b)

jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin, pyytää peruuttamista, joka perustuu

i)

Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyyntöön tai Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyyntöön; tai

ii)

jäsenvaltion omaan aloitteeseen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio ilmoittaa peruuttamispyynnöstä viipymättä kansainväliselle toimistolle.

4 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän julkaiseminen

1.   Komissio julkaisee kansainvälisen rekisteröinnin, joka on kansainvälisen toimiston Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan nojalla ilmoittama ja joka

a)

koskee kansainväliseen rekisteriin kirjattua maantieteellistä merkintää, jonka osalta Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määritelty alkuperämaana oleva sopimuspuoli ei ole jäsenvaltio; ja

b)

liittyy tuotteeseen, jolle on myönnetty maantieteellisen merkinnän suoja unionin tasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kansainvälinen rekisteröinti julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Julkaisuun on sisällytettävä tuotelajia ja alkuperämaata koskeva viittaus.

5 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän arviointi

1.   Komissio arvioi kansainvälisen toimiston Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan nojalla ilmoittaman kansainvälisen rekisteröinnin, joka koskee kansainväliseen rekisteriin kirjattuja maantieteellisiä merkintöjä ja joiden osalta Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määritelty alkuperämaana oleva sopimuspuoli ei ole jäsenvaltio, määritelläkseen, sisältääkö se Lissabonin sopimusta ja Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten, jäljempänä ’yhteiset täytäntöönpanomääräykset’, 5 säännön 2 kohdassa vahvistetut pakolliset osatekijät ja yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 3 kohdassa määrätyt laatua, mainetta tai ominaisuuksia koskevat tiedot, sekä tarkistaa, liittyykö 4 artiklassa tarkoitettu julkaiseminen tuotteeseen, jolle on myönnetty maantieteellisen merkinnän suoja unionin tasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona maantieteellinen merkintä kirjattiin kansainväliseen rekisteriin, eikä se saa sisältää sellaisten unionin muiden erityisten säännösten arviointia, jotka liittyvät tuotteiden markkinoille saattamiseen ja erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksiin, kaupan pitämisen vaatimuksiin tai elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin.

6 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjattua kolmannen maan maantieteellistä merkintää koskeva vastaväitemenettely

1.   Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kansainvälinen rekisteröinti on julkaistu 4 artiklan mukaisesti, jäsenvaltion tai muun kolmannen maan kuin Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määriteltynä alkuperämaana olevan sopimuspuolen viranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on oikeutettu etu ja joka on sijoittautunut unioniin tai muuhun kolmanteen maahan kuin alkuperämaana olevaan sopimuspuoleen, voi jättää komissiolle vastaväitteen.

Vastaväite on tehtävä jollakin unionin toimielinten virallisista kielistä.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vastaväite voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan, jos se on jätetty tämän artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa ja jos se perustuu yhteen tai useampaan seuraavista perusteista:

a)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa ja todennäköisesti johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen;

b)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on kokonaan tai osittain homonyymi unionissa jo suojatun maantieteellisen merkinnän kanssa eivätkä suojattavaksi ehdotetun maantieteellisen merkinnän ja unionissa jo suojatun maantieteellisen merkinnän paikallista ja perinteistä käyttöä koskevat edellytykset ja ulkonäkö ole käytännössä riittävän erilaisia, ottaen huomioon tarve varmistaa asianomaisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja tarve välttää kuluttajan harhaanjohtamista;

c)

kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionissa loukkaisi aiempaa tavaramerkkioikeutta unionin, alueellisella tai kansallisella tasolla;

d)

kolmannen maan maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionissa vaarantaisi kokonaan tai osittain samanlaisen nimen käytön tai tavaramerkin yksinomaisen luonteen unionin, alueellisella tai kansallisella tasolla taikka sellaisten tuotteiden olemassaolon, jotka on saatettu markkinoille laillisesti vähintään viisi vuotta ennen päivää, jona kansainvälinen rekisteröinti julkaistiin 4 artiklan mukaisesti;

e)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä liittyy tuotteeseen, jonka osalta ei säädetä maantieteellisten merkintöjen suojasta unionin tasolla;

f)

nimi, jolle rekisteröintiä haetaan, on yleisnimi unionin alueella;

g)

Geneven asiakirjan 2 artiklan 1 kohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty;

h)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on homonyyminen nimi, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, vaikka nimi olisikin sen alueen tai paikan nimi, josta kyseiset tuotteet ovat peräisin.

3.   Komissio arvioi 2 kohdassa esitetyt vastaväiteperusteet suhteessa unionin alueeseen tai unionin alueen osaan.

7 artikla

Päätös kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän suojaamisesta unionissa

1.   Jos 5 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella katsotaan, että kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja jos yhtään vastaväitettä ei ole saatu tai jos yhtäkään saaduista vastaväitteistä ei voida ottaa tutkittavaksi, komissio hylkää tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksellä vastaväitteet, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, ja päättää suojan myöntämisestä maantieteelliselle merkinnälle. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jos 5 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella katsotaan, että kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tai jos on saatu 6 artiklan 2 kohdan mukainen vastaväite, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, komissio päättää täytäntöönpanosäädöksellä suojan myöntämisestä kansainväliseen rekisteriin kirjatulle maantieteelliselle merkinnälle. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio tekee päätöksen suojan myöntämisestä niiden tuotteiden maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka eivät kuulu 15 artiklan 1 kohdassa säädettyjen komiteoiden toimivaltaan.

3.   Päätöksessä, jossa myönnetään maantieteelliselle merkinnälle suoja tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, on esitettävä myönnetyn suojan laajuus, ja se voi sisältää Geneven asiakirjan kanssa yhteensopivia edellytyksiä, ja siinä voidaan erityisesti myöntää määritetty siirtymäkausi, sellaisena kuin se on täsmennetty Geneven asiakirjan 17 artiklassa ja yhteisten täytäntöönpanomääräysten 14 säännössä.

4.   Komissio ilmoittaa kansainväliselle toimistolle Geneven asiakirjan 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti kieltäytyvänsä hyväksymästä asianomaisen kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia unionin alueella yhden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kansainvälistä rekisteröintiä koskevan ilmoituksen Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tai päätöksen (EU) 2019/1754 5 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kahden vuoden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

5.   Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on asiassa oikeutettu etu, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä peruuttaa täytäntöönpanosäädöksellä kokonaan tai osittain kansainväliselle toimistolle aiemmin ilmoitetun kieltäytymisen. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastusmenettelyä noudattaen.

Komissio ilmoittaa tällaisesta peruuttamisesta viipymättä kansainväliselle toimistolle.

8 artikla

Maantieteellisten merkintöjen käyttö

1.   Komission 7 artiklan nojalla hyväksymiä täytäntöönpanosäädöksiä sovelletaan rajoittamatta tuotteiden markkinoille saattamista ja erityisesti maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä, terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja elintarvikkeiden merkitsemistä koskevien unionin muiden erityissäännösten soveltamista.

2.   Jollei 1 kohdasta muuta johdu, tämän asetuksen nojalla suojattuja maantieteellisiä merkintöjä saa käyttää kyseisten maantieteellisten merkintöjen kansainvälisen rekisteröinnin mukaisesti mikä tahansa toimija, joka pitää kaupan tuotetta.

9 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän vaikutusten mitätöinti unionissa

1.   Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on asiassa oikeutettu etu, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä mitätöidä täytäntöönpanosäädöksellä kokonaan tai osittain maantieteellisen merkinnän suojan vaikutukset unionissa yhdessä tai useammassa seuraavista tilanteista:

a)

maantieteellisellä merkinnällä ei ole enää suojaa alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa;

b)

maantieteellinen merkintä ei ole enää rekisteröitynä kansainväliseen rekisteriin;

c)

yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 2 kohdassa vahvistettujen pakollisten osatekijöiden tai yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 3 kohdassa määrättyjen laatua, mainetta tai ominaisuuksia koskevien tietojen noudattamista ei enää taata.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen ja vasta sen jälkeen, kun Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetuille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyille edunsaajille on annettu mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan.

3.   Kun mitätöintiin ei enää voi hakea muutosta, komissio ilmoittaa viipymättä kansainväliselle toimistolle maantieteellisen merkinnän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöinnistä unionin alueella 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti.

10 artikla

Suhde tavaramerkkeihin

1.   Maantieteellisen merkinnän suojaaminen ei vaikuta sellaisten aiempien tavaramerkkien voimassaoloon unionin, alueellisella tai kansallisella tasolla, joita on haettu tai jotka on rekisteröity vilpittömässä mielessä taikka jotka on hankittu vilpittömässä mielessä tapahtuneen käytön kautta jäsenvaltion, jäsenvaltioiden alueellisen liiton tai unionin alueella.

2.   Kansainväliseen rekisteriin kirjattua maantieteellistä merkintää ei suojata unionin alueella, jos kyseisen maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionin alueella saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen, tunnettuuden ja käytössäoloajan pituuden vuoksi.

3.   Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista tavaramerkkiä, jota on haettu tai joka on rekisteröity vilpittömässä mielessä tai jota koskeva oikeus on saatu käytön kautta, jos tästä mahdollisuudesta säädetään sovellettavassa lainsäädännössä, vilpittömässä mielessä jäsenvaltion, jäsenvaltioiden alueellisen liiton tai unionin alueella ennen sitä päivää, jona kansainvälinen toimisto ilmoitti komissiolle maantieteellisen merkinnän kansainvälisen rekisteröinnin julkaisemisesta, ja jonka käyttö olisi maantieteellisen merkinnän suojan vastaista, voidaan edelleen käyttää ja se voidaan uusia asianomaisen tuotteen osalta maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, edellyttäen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1001 (9) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2436 (10) säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa. Tällaisissa tapauksissa sekä maantieteellisen merkinnän käyttö että asianomaisen tavaramerkin käyttö on sallittua.

11 artikla

Siirtymäsäännökset Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröityjä jäsenvaltioista peräisin olevia alkuperänimityksiä varten

1.   Jokaisen sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, joka on peräisin Lissabonin sopimuksen osapuolena olevasta jäsenvaltiosta ja joka on suojattu jonkin tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitetun asetuksen nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyynnöstä taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyydettävä joko

a)

kyseisen alkuperänimityksen kansainvälistä rekisteröintiä Geneven asiakirjan nojalla, jos asianomainen jäsenvaltio on ratifioinut Geneven asiakirjan tai liittynyt siihen päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklassa tarkoitetun luvan nojalla; tai

b)

kyseisen alkuperänimityksen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen peruuttamista.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta valinnasta viimeistään 14 päivänä marraskuuta 2022.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa asianomaisen jäsenvaltion on komission kanssa koordinoiden tarkistettava kansainvälisen toimiston kanssa onko tehtävä yhteisten täytäntöönpanomääräysten 7 säännön 4 kohdan edellyttämiä muutoksia Geneven asiakirjan mukaista rekisteröintiä varten.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä jäsenvaltiolle luvan tehdä tarvittavat muutokset ja ilmoittaa niistä kansainväliselle toimistolle. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jokaisen sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, joka on peräisin Lissabonin sopimuksen osapuolena olevasta jäsenvaltiosta ja joka kuuluu jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan, mutta jota ei ole suojattu kyseisten asetusten nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyynnöstä taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyydettävä joko

a)

kyseisen alkuperänimityksen rekisteröintiä asianomaisen asetuksen nojalla; tai

b)

kyseisen alkuperänimityksen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen peruuttamista.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta valinnasta ja tehtävä asiaankuuluva pyyntö viimeistään 14 päivänä marraskuuta 2022.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa asianomaisen jäsenvaltion on pyydettävä kyseisen alkuperänimityksen kansainvälistä rekisteröintiä Geneven asiakirjan nojalla, jos kyseinen jäsenvaltio on ratifioinut Geneven asiakirjan tai liittynyt siihen päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklassa tarkoitetun luvan nojalla, yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona maantieteellinen merkintä rekisteröitiin sovellettavan asetuksen nojalla. Sovelletaan 1 kohdan kolmatta ja neljättä alakohtaa.

Jos rekisteröintiä sovellettavan asetuksen nojalla koskeva pyyntö hylätään ja siihen liittyvät hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot on käytetty tai jos rekisteröintiä Geneven asiakirjan nojalla koskevaa pyyntöä ei ole tehty tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä pyydettävä kyseisen alkuperänimityksen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen peruuttamista.

3.   Sellaisten tuotteiden alkuperänimitysten osalta, jotka eivät kuulu jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan ja joille ei ole myönnetty maantieteellisten merkintöjen suojaa unionin tasolla, Lissabonin sopimuksen osapuolena jo oleva jäsenvaltio voi säilyttää olemassa olevan rekisteröinnin kansainvälisessä rekisterissä.

Tällainen jäsenvaltio voi myös jättää uusia hakemuksia tällaisten, sen alueelta peräisin olevien alkuperänimitysten kirjaamiseksi kansainväliseen rekisteriin Lissabonin sopimuksen nojalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle tällaisten alkuperänimitysten rekisteröintiä koskevasta hakemusluonnoksesta; tällaisen ilmoituksen on sisällettävä näyttö siitä, että hakemus täyttää Lissabonin sopimuksen mukaiset rekisteröintiä koskevat vaatimukset; ja

b)

komissio ei ole antanut kielteistä lausuntoa kahden kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta; kielteinen lausunto voidaan antaa ainoastaan sen jälkeen, kun asianomaista jäsenvaltiota on kuultu, ja poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kun a alakohdassa edellytetty näyttö ei osoita riittävällä tavalla, että Lissabonin sopimuksen mukaiset rekisteröintiä koskevat vaatimukset täyttyvät, tai jos rekisteröinnillä olisi kielteisiä vaikutuksia unionin kauppapolitiikkaan.

Jos komissio pyytää toisen alakohdan a alakohdan mukaisesta ilmoituksesta lisätietoja, määräaika komission toiminnalle on yksi kuukausi pyydettyjen tietojen vastaanottamisesta.

Komissio ilmoittaa välittömästi muille jäsenvaltioille kaikista toisen alakohdan a alakohdan mukaisista ilmoituksista.

12 artikla

Siirtymäkauden suoja Lissabonin sopimuksen nojalla rekisteröidyille kolmansista maista peräisin oleville alkuperänimityksille

1.   Jäsenvaltiot, jotka olivat Lissabonin sopimuksen osapuolia, ennen kuin unioni liittyi Geneven asiakirjaan, voivat jatkaa kansallisen suojajärjestelmän puitteissa Lissabonin sopimuksen osapuolena olevasta kolmannesta maasta peräisin olevien alkuperänimitysten suojaa siitä päivästä, jona unionista tulee Geneven asiakirjan sopimuspuoli, niiden alkuperänimitysten osalta, jotka viimeistään kyseisenä päivänä oli rekisteröity Lissabonin sopimuksen nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu suoja

a)

korvataan tietyn alkuperänimityksen osalta unionin suojajärjestelmän mukaisella suojalla, jos se myönnetään tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä sen jälkeen, kun asianomainen kolmas maa on liittynyt Geneven asiakirjaan, edellyttäen että tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä myönnetyllä suojalla säilytetään kyseisen alkuperänimityksen suojan jatkuvuus kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)

lakkaa tietyn alkuperänimityksen osalta, kun kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset lakkaavat.

3.   Jos kolmannesta maasta peräisin olevaa alkuperänimitystä ei ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti tai jos kansallista suojaa ei ole korvattu 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, tällaisen kansallisen suojan vaikutuksista vastaa yksinomaan asianomainen jäsenvaltio.

4.   Jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toteuttamilla toimenpiteillä saa olla vaikutusta ainoastaan kansallisella tasolla, eikä niillä saa olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki kansainvälisen toimiston Lissabonin sopimuksen nojalla antamat ilmoitukset. Komissio toimittaa kyseiset ilmoitukset kaikille muille jäsenvaltioille.

6.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansainväliselle toimistolle, että ne eivät voi taata kansallista suojaa sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, joka kuuluu jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan ja joka on rekisteröity ja ilmoitettu kyseisille jäsenvaltioille Lissabonin sopimuksen nojalla, siitä päivästä, jona unionista tulee Geneven asiakirjan sopimuspuoli.

13 artikla

Maksut

Kuten yhteisissä täytäntöönpanomääräyksissä mainitaan, Geneven asiakirjan 7 artiklan nojalla perittävät maksut suorittaa jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin, tai Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritelty edunsaaja. Jäsenvaltio voi vaatia, että luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai edunsaaja suorittaa osan maksuista tai kaikki maksut.

14 artikla

Erityisrahoitusosuus

Jos erityisliiton tuloja saadaan Geneven asiakirjan 24 artiklan 2 kohdan v alakohdan mukaisesti, unioni voi suorittaa erityisrahoitusosuuden unionin vuotuisessa talousarviossa tätä tarkoitusta varten käytettävissä olevista varoista.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustavat seuraavat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitetut komiteat seuraavien tuotteiden osalta:

a)

kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 92 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuluvat viinialan tuotteet, kyseisen asetuksen 229 artiklalla perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea;

b)

kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 251/2014 3 artiklassa määritellyt maustetut viinituotteet, kyseisen asetuksen 34 artiklalla perustettu maustettujen viinituotteiden komitea;

c)

kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 110/2008 (11) 2 artiklassa määritellyt tislatut alkoholijuomat, asetuksen (EU) 2019/787 47 artiklassa tarkoitettu tislattujen alkoholijuomien komitea;

d)

kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 1151/2012 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan kuuluvat maataloustuotteet ja elintarvikkeet, kyseisen asetuksen 57 artiklalla perustettu maataloustuotteiden laatupolitiikkakomitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 artikla

Seuranta ja tarkistaminen

Komissio arvioi unionin osallistumista Geneven asiakirjaan viimeistään 14 päivänä marraskuuta 2021 ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista. Arviointi perustuu muun muassa seuraaviin näkökohtiin:

a)

niiden maantieteellisten merkintöjen määrä, jotka on suojattu ja rekisteröity unionin oikeuden nojalla ja joista on jätetty hakemus kansainvälistä rekisteröintiä varten, sekä tapaukset, joissa sopimuspuolina olevat kolmannet maat ovat evänneet suojan;

b)

Geneven asiakirjaan osallistuvien kolmansien maiden määrän kehitys ja komission toteuttamat toimet tämän määrän lisäämiseksi sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevan voimassa olevan unionin oikeuden vaikutukset kolmansien maiden kiinnostukseen liittyä Geneven asiakirjaan; ja

c)

unionin epäämien kolmansien maiden maantieteellisten merkintöjen määrä ja tyyppi.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä lokakuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. TUPPURAINEN


(1)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 55.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. lokakuuta 2019.

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2019/1754, annettu 7 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan (ks. tämän virallisen lehden s. 12).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/787, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16), osittain voimassa 24. toukokuuta 2021 asti.


Komission lausuma EU:n maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin 6. lokakuuta 2015 antaman päätöslauselman EU:n maantieteellisten merkintöjen mahdollisesta laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin.

Komissio käynnisti marraskuussa 2018 tutkimuksen saadakseen lisää taloudellista ja oikeudellista näyttöä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sisämarkkinoilla vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen täydentämiseksi. Tavoitteena oli saada lisää tietoja myös kilpailukyvystä, epäterveestä kilpailusta, väärentämisestä, kuluttajien näkemyksistä, kustannuksista/hyödyistä sekä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojelumallien vaikuttavuudesta toissijaisuusperiaatteen valossa.

Komissio aikoo sääntelyn parantamista koskevan asetuksen periaatteiden ja paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti tarkastella tutkimusta ja unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun asetuksen seurantaa ja uudelleentarkastelua koskevassa artiklassa tarkoitettua unionin osallistumisesta Geneven asiakirjaan laadittua kertomusta sekä harkita mahdollisia tulevia toimia.


Komission lausuma asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa säädetystä menettelystä

Komissio toteaa, että vaikka asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely on oikeudellinen välttämättömyys, koska unionilla on asiassa yksinomainen toimivalta, se voi kuitenkin todeta, että nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa tällainen komission väliintulo olisi poikkeuksellinen ja asianmukaisesti perusteltu. Komissio pyrkii jäsenvaltion kanssa käydyn kuulemisen aikana tekemään kaikkensa ratkaistakseen yhdessä jäsenvaltion kanssa kaikki huolenaiheet, jotta kielteisen lausunnon antaminen voidaan välttää. Komissio toteaa, että kielteinen lausunto ilmoitettaisiin kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle ja että siinä esitettäisiin SEUT-sopimuksen 296 artiklan nojalla syyt, joihin se perustuu. Komissio toteaa lisäksi, ettei kielteinen lausunto estäisi samaa alkuperänimitystä koskevan uuden hakemuksen jättämistä, jos kielteisen lausunnon taustalla olevat syyt on asianmukaisesti käsitelty tai ne eivät enää ole sovellettavissa.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

24.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/12


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1754,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2019,

Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lokakuun 31 päivänä 1958 tehdyllä Lissabonin sopimuksella alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä, jäljempänä ’Lissabonin sopimus’, perustettiin erityisliitto, jäljempänä ’erityisliitto’, Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1883 allekirjoitetulla teollisoikeuden suojelemista koskevalla Pariisin yleissopimuksella perustetun teollisoikeuden suojelemista koskevan liiton puitteissa. Lissabonin sopimuksen ehtojen mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat suojelemaan alueillaan erityisliiton muiden maiden tuotteiden alkuperänimityksiä, jotka on tunnustettu ja suojattu sellaisenaan alkuperämaassa ja rekisteröity Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kansainvälisessä toimistossa, paitsi jos kyseiset sopimuspuolet ilmoittavat vuoden kuluessa tällaisen rekisteröinti-ilmoituksen vastaanottamisesta, etteivät ne voi taata tällaista suojaa.

(2)

Seitsemän jäsenvaltiota on Lissabonin sopimuksen osapuolia: Bulgaria (vuodesta 1975), Tšekki (vuodesta 1993), Ranska (vuodesta 1966), Italia (vuodesta 1968), Unkari (vuodesta 1967), Portugali (vuodesta 1966) ja Slovakia (vuodesta 1993). Kolme muuta jäsenvaltiota on allekirjoittanut sopimuksen, muttei ole ratifioinut sitä (Kreikka, Espanja ja Romania). Unioni itse ei sitä vastoin ole Lissabonin sopimuksen osapuoli, sillä sopimuksen mukaan ainoastaan valtiot voivat liittyä siihen.

(3)

Toukokuun 20 päivänä 2015 hyväksyttiin alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirja, jäljempänä ’Geneven asiakirja’, jolla tarkistettiin Lissabonin sopimusta. Geneven asiakirjalla erityisesti laajennetaan erityisliiton soveltamisala tuotteiden alkuperänimityksistä kaikkiin maantieteellisiin merkintöihin, joita tarkoitetaan maailman kauppajärjestön sopimuksessa teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista. Geneven asiakirja on yhteensopiva kyseisen sopimuksen sekä maataloustuotteiden alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojelemista koskevan unionin asiaankuuluvan oikeuden kanssa, ja siinä sallitaan hallitustenvälisten järjestöjen tulla sen sopimuspuoliksi.

(4)

Unionilla on yksinomainen toimivalta Geneven asiakirjan kattamilla aloilla. Tämä vahvistettiin unionin tuomioistuimen 25 päivänä lokakuuta 2017 asiassa C-389/15 (1) antamassa tuomiossa, jossa täsmennettiin, että Lissabonin sopimuksen tarkistusluonnoksen, joka on sittemmin hyväksytty Geneven asiakirjana, ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa ja säännellä unionin ja Lissabonin sopimukseen kuuluvien kolmansien valtioiden välistä kauppaa, ja että se on omiaan vaikuttamaan suoraan ja välittömästi tähän kauppaan. Näin ollen Geneven asiakirjaa koskevat neuvottelut kuuluivat unionin yksinomaiseen toimivaltaan SEUT 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti koska ne liittyivät SEUT 207 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen kauppapolitiikan alaan etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisten näkökohtien osalta.

(5)

Unioni on ottanut eräiden maataloustuotteiden osalta käyttöön yhdenmukaiset ja kattavat maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmät viineille (1970), tislatuille alkoholijuomille (1989), maustetuille viineille (1991) ja muille maataloustuotteille ja -elintarvikkeille (1992). Unionin SEUT 3 artiklan mukaisen yksinomaisen toimivallan vuoksi jäsenvaltioilla ei pitäisi olla kansallisia järjestelmiä erityisliiton jäseninä olevista kolmansista maista peräisin olevien maataloustuotteiden alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaamiseksi. Koska unioni ei kuitenkaan ole Geneven asiakirjan sopimuspuoli, se ei voi hakea unionin tasolla rekisteröidyille maataloustuotteiden alkuperänimityksille ja maantieteellisille merkinnöille suojaa erityisliitossa eikä se voi suojata jäseninä olevien kolmansien maiden alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä unionin Geneven asiakirjan mukaisesti käyttöönottamilla suojajärjestelmillä.

(6)

Jotta unioni voisi käyttää asianmukaisesti yksinomaista toimivaltaansa Geneven asiakirjan kattamilla aloilla ja suorittaa asianmukaisesti tehtävänsä kattavissa maataloustuotteiden alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmissään, unionin pitäisi liittyä Geneven asiakirjaan ja ryhtyä sen sopimuspuoleksi.

(7)

Unionin liittyminen Geneven asiakirjaan on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, jossa määrätään teollis- ja tekijänoikeuksien turvasta, mukaista.

(8)

Unionin olisi pyrittävä säännönmukaistamaan kysymys sen äänestysoikeudesta Geneven asiakirjan mukaisen erityisliiton yleiskokouksessa varmistaakseen tosiasiallisen osallistumisensa päätöksentekoprosessiin ottaen huomioon Geneven asiakirjan 22 artiklan 4 kohdan b alakohdan ii alakohta. Sen vuoksi on asianmukaista, että jäsenvaltioilla pitäisi myös halutessaan olla lupa tarpeen mukaan ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin rinnalla unionin etujen mukaisesti.

(9)

Tämä mahdollistaa samanaikaisesti sen, että nykyisestä jäsenyydestä erityisliitossa johtuvien seitsemän jäsenvaltion oikeuksien jatkuminen voidaan varmistaa.

(10)

Jäsenvaltioiden suorittaman ratifioinnin tai liittymisen olisi kuitenkin kunnioitettava täysin unionin yksinomaista toimivaltaa ja unionin olisi oltava edelleen vastuussa unionilla ja jäsenvaltioilla Geneven asiakirjan mukaisesti olevien oikeuksien käyttämisen ja velvollisuuksien täyttämisen varmistamisesta.

(11)

Komissio edustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionia ja Geneven asiakirjan ratifioineita tai siihen liittyneitä jäsenvaltioita erityisliitossa.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin liittyminen alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan, jäljempänä ’Geneven asiakirja’, unionin puolesta.

Geneven asiakirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on oikeus tallettaa Geneven asiakirjan 28 artiklan 2 kappaleen ii alakohdassa tarkoitettu liittymiskirja unionin puolesta osoitukseksi siitä, että unioni suostuu sitoutumaan Geneven asiakirjaan ja antamaan liittymiskirjaan liitettävän julistuksen ja ilmoituksen, joista säädetään tämän päätöksen 5 artiklassa.

3 artikla

Jäsenvaltioille annetaan lupa niin halutessaan tapauksen mukaan ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin rinnalla unionin etujen mukaisesti ja kunnioittaen täysin sen yksinomaista toimivaltaa.

4 artikla

1.   Komissio edustaa SEU 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisliitossa unionia ja kaikkia jäsenvaltioita, jotka ratifioivat Geneven asiakirjan tai liittyvät siihen tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti. Unioni on vastuussa unionin ja niiden jäsenvaltioiden, jotka ratifioivat Geneven asiakirjan tai liittyvät siihen tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti, oikeuksien käyttämisen ja velvollisuuksien täyttämisen varmistamisesta.

Komissio tekee kaikki Geneven asiakirjan nojalla tarvittavat ilmoitukset unionin ja kyseisten jäsenvaltioiden puolesta.

Komissio nimetään erityisesti Geneven asiakirjan 3 artiklassa tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, joka on vastuussa Geneven asiakirjan hallinnoinnista unionin alueella ja viestinnästä WIPO:n kansainvälisen toimiston kanssa sekä Geneven asiakirjan että Lissabonin sopimusta ja Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten, jäljempänä ’yhteiset täytäntöönpanomääräykset’, nojalla.

2.   Unioni äänestää erityisliiton yleiskokouksessa, ja jäsenvaltiot, jotka ovat ratifioineet Geneven asiakirjan tai liittyneet siihen, eivät käytä oikeuttaan äänestää.

5 artikla

Liittymiskirjaan liitettävässä ilmoituksessa on Geneven asiakirjan 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti täsmennettävä, että Geneven asiakirjan 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ja Geneven asiakirjan 17 artiklassa tarkoitettuja ajanjaksoja jatketaan yhdellä vuodella yhteisissä täytäntöönpanomääräyksissä tältä osin täsmennettyjä menettelyjä noudattaen.

Yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 3 kohdan a alakohdan mukaan WIPO:n pääjohtajalle osoitetussa liittymiskirjaan liitettävässä ilmoituksessa on täsmennettävä vaatimus, jonka mukaan rekisteröidyn alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista unionin alueella koskevaan hakemukseen on yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 2 kohdassa esitetyn pakollisen sisällön lisäksi mainittava tiedot tavaran laadusta tai ominaisuuksista ja sen yhteydestä maantieteellisen tuotantoalueen maantieteelliseen ympäristöön, kun kyseessä on alkuperänimitys, tai tiedot tavaran laadusta, maineesta tai muusta ominaisuudesta sekä sen yhteydestä maantieteelliseen alkuperäalueeseen, kun kyseessä on maantieteellinen merkintä.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 7 päivänä lokakuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A.-M. HENRIKSSON


(1)  Unionin tuomioistuimen tuomio 25.10.2017, komissio v. neuvosto, C-389/15, ECLI:EU:C:2017:798.


24.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/15


ALKUPERÄNIMITYKSISTÄ JA MAANTIETEELLISISTÄ MERKINNÖISTÄ TEHDYN LISSABONIN SOPIMUKSEN GENEVEN ASIAKIRJA

Artiklaluettelo

I luku:

Johdanto ja yleiset määräykset

1 artikla:

Lyhennetyt ilmaisut

2 artikla:

Kohde

3 artikla:

Toimivaltainen viranomainen

4 artikla:

Kansainvälinen rekisteri

II luku:

Hakemus ja kansainvälinen rekisteröinti

5 artikla:

Soveltaminen

6 artikla:

Kansainvälinen rekisteröinti

7 artikla:

Maksut

8 artikla:

Kansainvälisten rekisteröintien voimassaoloaika

III luku:

Suojaaminen

9 artikla:

Sitoutuminen suojaan

10 artikla:

Suoja sopimuspuolten lakien ja muiden välineiden nojalla

11 artikla:

Suoja rekisteröityjen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta

12 artikla:

Suoja sitä vastaan, että nimityksestä tulisi yleisnimi

13 artikla:

Takeet muiden oikeuksien osalta

14 artikla:

Täytäntöönpanoon liittyvät menettelyt ja muutoksenhakukeinot

IV luku:

Kansainvälisen rekisteröinnin hyväksymisestä kieltäytyminen ja muut kansainväliseen rekisteröintiin liittyvät toimet

15 artikla:

Kieltäytyminen

16 artikla:

Kieltäytymisen peruuttaminen

17 artikla:

Siirtymäkausi

18 artikla:

Suojan myöntämisestä ilmoittaminen

19 artikla:

Mitätöiminen

20 artikla:

Kansainvälisen rekisterin muutokset ja muut merkinnät

V luku:

Hallinnolliset määräykset

21 artikla:

Lissabonin liiton jäsenyys

22 artikla:

Erityisliiton yleiskokous

23 artikla:

Kansainvälinen toimisto

24 artikla:

Rahoitus

25 artikla:

Täytäntöönpanomääräykset

VI luku:

Tarkistaminen ja muuttaminen

26 artikla:

Tarkistaminen

27 artikla:

Tiettyjen artikloiden muuttaminen yleiskokouksessa

VII luku:

Loppumääräykset

28 artikla:

Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen

29 artikla:

Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulopäivä

30 artikla:

Varaumien kielto

31 artikla:

Lissabonin sopimuksen ja vuoden 1967 asiakirjan soveltaminen

32 artikla:

Irtisanominen

33 artikla:

Tämän asiakirjan kielet; allekirjoittaminen

34 artikla:

Tallettaminen

I LUKU

Johdanto ja yleiset määräykset

1 artikla

Lyhennetyt ilmaisut

Ellei erikseen toisin mainita, tässä asiakirjassa tarkoitetaan

(i.)

”Lissabonin sopimuksella”31 päivänä lokakuuta 1958 tehtyä Lissabonin sopimusta alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä;

(ii.)

”vuoden 1967 asiakirjalla” Lissabonin sopimusta, sellaisena kuin se on tarkistettuna Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 ja muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979;

(iii.)

”tällä asiakirjalla” alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevaa Lissabonin sopimusta, sellaisena kuin se on vahvistettuna tällä asiakirjalla;

(iv.)

”täytäntöönpanomääräyksillä” 25 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanomääräyksiä;

(v.)

”Pariisin yleissopimuksella”20 päivänä maaliskuuta 1883 tehtyä teollisoikeuden suojelemista koskevaa Pariisin yleissopimusta, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna;

(vi.)

”alkuperänimityksellä” 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua nimitystä;

(vii.)

”maantieteellisellä merkinnällä” 2 artiklan 1 kohdan ii alakohdassa tarkoitettua merkintää;

(viii.)

”kansainvälisellä rekisterillä” kansainvälisen toimiston 4 artiklan mukaisesti ylläpitämää alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen kansainvälisiä rekisteröintejä koskevaa virallista tietokokoelmaa riippumatta tietojen tallennusvälineestä;

(ix.)

”kansainvälisellä rekisteröinnillä” kansainväliseen rekisteriin kirjattua kansainvälistä rekisteröintiä;

(x.)

”hakemuksella” kansainvälistä rekisteröintiä koskevaa hakemusta;

(xi.)

”rekisteröidyllä” kansainväliseen rekisteriin tämän asiakirjan mukaisesti kirjattua;

(xii.)

”maantieteellisellä alkuperäalueella” 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua maantieteellistä aluetta;

(xiii.)

”rajatylittävällä maantieteellisellä alueella” rajanaapureina olevien sopimuspuolten alueilla sijaitsevaa tai tällaiset alueet kattavaa maantieteellistä aluetta;

(xiv.)

”sopimuspuolella” tämän asiakirjan sopimuspuolena olevaa valtiota tai hallitustenvälistä järjestöä;

(xv.)

”alkuperämaana olevalla sopimuspuolella” sopimuspuolta, jossa maantieteellinen alkuperäalue sijaitsee, tai sopimuspuolia, joissa rajatylittävä maantieteellinen alkuperäalue sijaitsee;

(xvi.)

”toimivaltaisella viranomaisella” 3 artiklan mukaisesti nimettyä viranomaista;

(xvii.)

”edunsaajalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on alkuperämaana olevan sopimuspuolen lain nojalla oikeus käyttää alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää;

(xviii.)

”hallitustenvälisellä järjestöllä” hallitustenvälistä järjestöä, josta voi tulla tämän asiakirjan sopimuspuoli 28 artiklan 1 kohdan iii alakohdan mukaisesti;

(xix.)

”järjestöllä” Maailman henkisen omaisuuden järjestöä;

(xx.)

”pääjohtajalla” järjestön pääjohtajaa;

(xxi.)

”kansainvälisellä toimistolla” WIPOn kansainvälistä toimistoa.

2 artikla

Kohde

(1)   [Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät] Tätä asiakirjaa sovelletaan seuraaviin:

(i.)

alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa suojattu nimitys, joka muodostuu maantieteellisen alueen nimestä tai sisältää maantieteellisen alueen nimen, tai muu nimitys, jonka tiedetään viittaavaan tällaiseen alueeseen, ja joka osoittaa tavaran olevan peräisin kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta, kun tuotteen laatu tai ominaisuudet ovat yksinomaisesti tai olennaisesti maantieteellisen ympäristön tulosta, luonnolliset ja inhimilliset tekijät mukaan lukien, ja joka on antanut tavaralle sen maineen; sekä

(ii.)

alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa suojattu merkintä, joka muodostuu maantieteellisen alueen nimestä tai sisältää maantieteellisen alueen nimen, tai muu merkintä, jonka tiedetään viittaavaan tällaiseen alueeseen, ja jolla yksilöidään tavara kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaksi, kun tavaran laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

(2)   [Mahdolliset maantieteelliset alkuperäalueet] Edellä 1 kohdassa kuvattu maantieteellinen alkuperäalue voi koostua alkuperämaana olevan sopimuspuolen koko alueesta tai alkuperämaana olevan sopimuspuolen seudusta, paikkakunnasta tai paikasta. Tämä ei estä tämän asiakirjan soveltamista 1 kohdassa kuvattuun maantieteelliseen alkuperäalueeseen, joka koostuu rajatylittävästä maantieteellisestä alueesta, tai sen osaan.

3 artikla

Toimivaltainen viranomainen

Kunkin sopimuspuolen on nimettävä viranomainen, joka on vastuussa tämän asiakirjan hallinnoinnista alueellaan sekä viestinnästä kansainvälisen toimiston kanssa tämän asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten nojalla. Sopimuspuolen on ilmoitettava toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot kansainväliselle toimistolle, kuten täytäntöönpanomääräyksissä täsmennetään.

4 artikla

Kansainvälinen rekisteri

Kansainvälinen toimisto pitää yllä kansainvälistä rekisteriä, johon kirjataan tämän asiakirjan tai Lissabonin sopimuksen ja vuoden 1967 asiakirjan tai molempien nojalla tehdyt kansainväliset rekisteröinnit ja niihin liittyvät tiedot.

II LUKU

Hakemus ja kansainvälinen rekisteröinti

5 artikla

Soveltaminen

(1)   [Hakemusten jättäminen] Hakemukset jätetään kansainväliselle toimistolle.

(2)   [Toimivaltaisen viranomaisen jättämä hakemus] Jollei 3 kohdasta muuta johdu, toimivaltaisen viranomaisen on jätettävä alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kansainvälistä rekisteröintiä koskeva hakemus

(i.)

edunsaajien nimissä; tai

(ii.)

sellaisen luonnollisen tai oikeushenkilön nimissä, jolla on alkuperämaana olevan sopimuspuolen lainsäädännön mukainen asiavaltuus puolustaa edunsaajien oikeuksia tai muita oikeuksia alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän osalta.

(3)   [Suoraan jätettävä hakemus]

a)

Hakemuksen voi jättää edellä 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu edunsaaja tai luonnollinen tai oikeushenkilö, jos tämä sallitaan alkuperämaana olevan sopimuspuolen lainsäädännössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

b)

Edellä a alakohtaa sovelletaan sillä edellytyksellä, että sopimuspuoli ilmoittaa sen olevan sallittua lainsäädäntönsä nojalla. Sopimuspuoli voi tehdä tällaisen ilmoituksen jättäessään ratifioimis- tai liittymiskirjansa tai milloin tahansa sen jälkeen. Jos ilmoitus tehdään ratifioimis- tai liittymiskirjan jättämisen yhteydessä, se tulee voimaan silloin kun tämä asiakirja tulee voimaan asianomaisen sopimuspuolen osalta. Jos ilmoitus tehdään sen jälkeen, kun tämä asiakirja on tullut voimaan asianomaisen sopimuspuolen osalta, se tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut ilmoituksen.

(4)   [Mahdollinen yhteishakemus, kun kyseessä on rajatylittävä maantieteellinen alue] Jos kyseessä on maantieteellinen alkuperäalue, joka koostuu rajatylittävästä maantieteellisestä alueesta, rajanaapureina olevat sopimuspuolet voivat tekemänsä sopimuksen mukaisesti jättää yhteishakemuksen yhteisesti nimeämänsä toimivaltaisen viranomaisen kautta.

(5)   [Pakollinen sisältö] Täytäntöönpanomääräyksissä on täsmennettävä tiedot, jotka hakemukseen on sisällytettävä 6 artiklan 3 kohdassa mainittujen tietojen lisäksi.

(6)   [Vapaaehtoinen sisältö] Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan täsmentää vapaaehtoiset tiedot, jotka voidaan sisällyttää hakemukseen.

6 artikla

Kansainvälinen rekisteröinti

(1)   [Kansainvälisen toimiston suorittama muodollinen tutkinta] Vastaanotettuaan alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kansainvälistä rekisteröintiä koskevan hakemuksen asianmukaisessa, täytäntöönpanomääräyksissä täsmennetyssä muodossa kansainvälisen toimiston on rekisteröitävä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä kansainväliseen rekisteriin.

(2)   [Kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä] Jollei 3 kohdasta muuta johdu, kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä on päivämäärä, jona kansainvälinen toimisto vastaanotti hakemuksen.

(3)   [Kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä, jos hakemuksesta puuttuu tietoja] Jos hakemuksessa ei ole kaikkia seuraavia tietoja:

(i.)

toimivaltaisen viranomaisen tunnistetiedot tai 5 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa hakijan tai hakijoiden tunnistetiedot;

(ii.)

5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen edunsaajien tunnistetiedot ja tapauksen mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tunnistetiedot;

(iii.)

alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, jolle haetaan kansainvälistä rekisteröintiä;

(iv.)

tavara tai tavarat, johon tai joihin alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää sovelletaan;

kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä on päivämäärä, jona kansainvälinen toimisto otti vastaan viimeisen puuttuvan tiedon.

(4)   [Kansainvälisen rekisteröinnin julkistaminen ja tiedoksiantaminen] Kansainvälinen toimisto julkistaa jokaisen kansainvälisen rekisteröinnin viipymättä ja antaa kansainvälisen rekisteröinnin tiedoksi jokaisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

(5)   [Kansainvälisen rekisteröinnin voimaantulopäivä]

a)

Jollei b alakohdasta muuta johdu, rekisteröity alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattava kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä alkaen jokaisessa sopimuspuolessa, joka ei ole kieltäytynyt hyväksymästä suojaa 15 artiklan mukaisesti tai joka on lähettänyt kansainväliselle toimistolle ilmoituksen suojan myöntämisestä 18 artiklan mukaisesti.

b)

Sopimuspuoli voi antaa ilmoituksella pääjohtajalle tiedoksi, että sen kansallisen tai alueellisen lainsäädännön mukaisesti rekisteröity alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattu ilmoituksessa mainitusta päivämäärästä alkaen, joka ei kuitenkaan saa olla myöhäisempi kuin täytäntöönpanomääräyksissä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti täsmennetty kieltäytymiselle vahvistetun määräajan päättymispäivä.

7 artikla

Maksut

(1)   [Kansainvälisestä rekisteröinnistä perittävä maksu] Jokaisen alkuperänimityksen ja maantieteellisen merkinnän kansainvälisestä rekisteröinnistä peritään täytäntöönpanomääräyksissä täsmennetty maksu.

(2)   [Muista kansainväliseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä perittävät maksut] Täytäntöönpanomääräyksissä täsmennetään maksut, jotka on maksettava muista kansainväliseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä sekä otteiden, todistusten ja kansainvälisen rekisteröinnin sisältöön liittyvien tietojen toimittamisesta.

(3)   [Alennetut maksut] Yleiskokous vahvistaa alennetut maksut tietyille alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen kansainvälisille rekisteröinneille erityisesti silloin kun alkuperämaana oleva sopimuspuoli on kehitysmaa tai vähiten kehittynyt maa.

(4)   [Yksittäinen maksu]

a)

Sopimuspuoli voi ilmoituksella antaa pääjohtajalle tiedoksi, että se soveltaa kansainvälisestä rekisteröinnistä johtuvaa suojaa vain, jos kansainvälisen rekisteröinnin perusteellisesta tutkinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi suoritetaan maksu. Tällaisen yksittäisen maksun määrä on mainittava ilmoituksessa, ja sitä voidaan muuttaa myöhemmissä ilmoituksissa. Kyseinen määrä ei saa olla suurempi kuin sopimuspuolen kansallisessa tai alueellisessa lainsäädännössä vaadittu vastaava maksu, josta vähennetään kansainvälisestä menettelystä koituvat säästöt. Sopimuspuoli voi ilmoituksella antaa pääjohtajalle tiedoksi myös, että se perii hallinnollisen maksun siitä, että edunsaajat käyttävät asianomaisen sopimuspuolen alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää.

b)

Yksittäisen maksun suorittamatta jättäminen tarkoittaa täytäntöönpanomääräysten mukaisesti, että suojasta luovutaan maksua vaativan sopimuspuolen osalta.

8 artikla

Kansainvälisten rekisteröintien voimassaoloaika

(1)   [Riippuvuus] Kansainvälinen rekisteröinti on voimassa rajoittamattoman ajan siten, että alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista ei enää vaadita, jos alkuperänimityksen muodostavalla nimityksellä tai maantieteellisen merkinnän muodostavalla merkinnällä ei ole enää suojaa alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa.

(2)   [Peruuttaminen]

a)

Alkuperämaana oleva sopimuspuoli tai 5 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa edunsaaja tai 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö tai alkuperämaana olevan sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa pyytää kansainvälistä toimistoa peruuttamaan asianomaisen kansainvälisen rekisteröinnin.

b)

Jos alkuperänimityksen muodostavalla nimityksellä tai maantieteellisen merkinnän muodostavalla merkinnällä ei ole enää suojaa alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa, alkuperämaana olevan sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on pyydettävä kansainvälisen rekisteröinnin peruuttamista.

III LUKU

Suojaaminen

9 artikla

Sitoutuminen suojaan

Jokaisen sopimuspuolen on suojattava rekisteröidyt alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät alueellaan oikeusjärjestyksensä ja -käytäntönsä puitteissa mutta tämän asiakirjan ehtojen mukaisesti, ellei sen alueella mahdollisesti voimaan tulevasta kieltäytymisestä, luopumisesta, mitätöimisestä tai peruuttamisesta muuta johdu ja ottaen huomioon, että sopimuspuolia, jotka eivät tee eroa kansallisessa tai alueellisessa lainsäädännössään alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen välillä, ei edellytetä ottavan käyttöön tällaista erottelua kansallisessa tai alueellisessa lainsäädännössään.

10 artikla

Suoja sopimuspuolten lakien tai muiden välineiden nojalla

(1)   [Oikeudellisen suojan muoto] Jokainen sopimuspuoli voi vapaasti valita lainsäädäntötyypin, jonka nojalla se ottaa käyttöön tässä asiakirjassa määrätyn suojan, edellyttäen että kyseinen lainsäädäntö on tämän asiakirjan olennaisten vaatimusten mukainen.

(2)   [Suoja muiden välineiden nojalla] Tämän asiakirjan määräyksillä ei ole vaikutusta muuhun suojaan, jonka sopimuspuoli voi myöntää rekisteröidylle alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle kansallisen tai alueellisen lainsäädäntönsä tai muiden kansainvälisten välineiden nojalla.

(3)   [Suhde muihin välineisiin] Tästä asiakirjasta ei johdu poikkeusta velvollisuuksiin, joita sopimuspuolilla on toistensa suhteen muiden kansainvälisten välineiden nojalla, eikä tämä asiakirja vaikuta sopimuspuolen muista kansainvälisistä välineistä johtuviin oikeuksiin.

11 artikla

Suoja rekisteröityjen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta

(1)   [Suojan sisältö] Jollei tämän asiakirjan määräyksistä muuta johdu, jokaisen sopimuspuolen on säädettävä rekisteröityjen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta oikeudellisista keinoista, joilla estetään seuraavat:

a)

alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän käyttö

(i.)

silloin kun kyseessä ovat samanlaiset tavarat kuin ne, joihin sovelletaan alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, mutta jotka eivät ole peräisin maantieteelliseltä alkuperäalueelta tai eivät täytä jotakin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän käyttöä koskevista vaatimuksista;

(ii.)

silloin kun kyseessä ovat tavarat, jotka eivät ole samanlaisia kuin ne, joihin sovelletaan alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, tai palvelut, jos tällainen käyttö osoittaisi tai vihjaisi, että asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ja alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvän edunsaajan välillä olisi yhteys, ja todennäköisesti vahingoittaisi näiden etuja, tai tapauksen mukaan jos sen maineen vuoksi, joka alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä on asianomaisessa sopimuspuolessa, tällainen käyttö todennäköisesti vahingoittaisi, heikentäisi tai hyödyntäisi epäoikeudenmukaisesti kyseistä mainetta;

b)

muut käytännöt, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tavaran todellisen alkuperän, lähtöisyyden tai luonteen suhteen.

(2)   [Eräitä käyttötapoja koskevan suojan sisältö] Edellä 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan myös alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän jäljittelevään käyttöön, myös silloin kun tavaran todellinen alkuperä ilmoitetaan tai silloin kun alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on käännetty tai siihen on liitetty ilmaisu kuten ”tyylinen”, ”laatuinen”, ”tyyppinen”, ”tapainen”, ”jäljitelmä”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”kaltainen”, ”samanlainen” tai muu vastaava ilmaisu (1).

(3)   [Käyttö tavaramerkissä] Sopimuspuolen on viran puolesta, jos tämä sen lainsäädännössä sallitaan, tai jonkin intressitahon pyynnöstä evättävä tai mitätöitävä myöhemmän tavaramerkin rekisteröinti, jos tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin 1 kohdassa tarkoitetuista tapauksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan soveltamista.

12 artikla

Suoja sitä vastaan, että nimityksestä tulisi yleisnimi

Jollei tämän asiakirjan määräyksistä muuta johdu, rekisteröidystä alkuperänimityksestä tai maantieteellisestä merkinnästä ei voida katsoa tulleen sopimuspuolessa yleisnimi (2).

13 artikla

Takeet muiden oikeuksien osalta

(1)   [Aiemmat tavaramerkkioikeudet] Tämän asiakirjan määräykset eivät vaikuta aiempiin tavaramerkkeihin, joita on haettu tai jotka on rekisteröity vilpittömässä mielessä taikka jotka on hankittu vilpittömässä mielessä tapahtuneen käytön kautta sopimuspuolessa. Jos sopimuspuolen lainsäädännössä säädetään rajoitetusta poikkeuksesta tavaramerkkioikeuksiin siten, että tällaisen aiemman tavaramerkin omistaja ei tietyissä olosuhteissa pysty estämään suojan myöntämistä rekisteröidylle alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle tai rekisteröidyn alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän käyttöä kyseisessä sopimuspuolessa, rekisteröidyn alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja ei saa rajoittaa kyseisen tavaramerkkioikeuden myöntämiä oikeuksia millään muulla tavalla.

(2)   [Henkilön nimen käyttö liiketoiminnassa] Tämän asiakirjan määräykset eivät vaikuta minkään henkilön oikeuteen käyttää kaupankäynnissä omaa nimeään tai sen henkilön nimeä, joka harjoitti liiketoimintaa ennen häntä paitsi, jos sellaista nimeä käytetään tavalla, joka johtaa yleisöä harhaan.

(3)   [Kasvilajikkeen tai eläinrodun nimitykseen perustuvat oikeudet] Tämän asiakirjan määräykset eivät vaikuta minkään henkilön oikeuteen käyttää kaupankäynnissä kasvilajikkeen tai eläinrodun nimitystä paitsi, jos kasvilajikkeen tai eläinrodun nimitystä käytetään tavalla, joka johtaa yleisöä harhaan.

(4)   [Takeet silloin kun ilmoitetaan kieltäytymisen peruuttamisesta tai suojan myöntämisestä] Jos sopimuspuoli, joka on kieltäytynyt hyväksymästä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia 15 artiklan nojalla tässä artiklassa tarkoitetun tavaramerkkioikeuden tai muun oikeuden aiemman käytön perusteella, ilmoittaa kyseisen kieltäytymisen peruuttamisesta 16 artiklan nojalla tai suojan myöntämisestä 18 artiklan nojalla, alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän tästä johtuva suoja ei rajoita kyseistä oikeutta eikä sen käyttöä, jollei suojaa ole myönnetty oikeuden peruttamisen, uusimatta jättämisen, kumoamisen tai mitätöimisen vuoksi.

14 artikla

Täytäntöönpanoon liittyvät menettelyt ja muutoksenhakukeinot

Jokaisen sopimuspuolen on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat rekisteröityjen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja säädettävä, että sen oikeusjärjestelmän ja -käytännön alainen viranomainen tai mikä tahansa sen intressitaho, olipa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka julkinen tai yksityinen, voi aloittaa oikeudelliset menettelyt niiden suojaamiseksi.

IV LUKU

Kansainvälisen rekisteröinnin hyväksymisestä kieltäytyminen ja muut kansainväliseen rekisteröintiin liittyvät toimet

15 artikla

Kieltäytyminen

(1)   [Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten hyväksymisestä kieltäytyminen]

a)

Sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen voi täytäntöönpanomääräyksissä täsmennetyssä määräajassa ilmoittaa kansainväliselle toimistolle kieltäytyvänsä hyväksymästä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia alueellaan. Toimivaltainen viranomainen voi tehdä kieltäytymistä koskevan ilmoituksen viran puolesta, jos tämä sen lainsäädännössä sallitaan, tai jonkin intressitahon pyynnöstä.

b)

Kieltäytymistä koskevassa ilmoituksessa on mainittava kaikki kieltäytymisen perusteet.

(2)   [Suoja muiden välineiden nojalla] Kieltäytymistä koskeva ilmoitus ei saa vahingoittaa muuta suojaa, jota voidaan soveltaa 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaiseen nimitykseen tai merkintään sopimuspuolessa, johon kieltäytyminen liittyy.

(3)   [Velvollisuus antaa intressitahoille mahdollisuus] Jokaisen sopimuspuolen on annettava kohtuullinen mahdollisuus kaikille, joiden intresseihin kansainvälinen rekisteröinti vaikuttaa, pyytää toimivaltaista viranomaista ilmoittamaan kansainväliseen rekisteröintiin liittyvästä kieltäytymisestä.

(4)   [Kieltäytymisen kirjaaminen, julkistaminen ja tiedoksiantaminen] Kansainvälinen toimisto kirjaa kieltäytymisen ja sitä koskevat perusteet kansainväliseen rekisteriin. Se julkistaa kieltäytymisen ja sen perusteet sekä antaa kieltäytymistä koskevan ilmoituksen tiedoksi alkuperämaana olevan sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle tai, jos hakemus on jätetty suoraan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti, 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetuille edunsaajille tai luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille sekä alkuperämaana olevan sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

(5)   [Kansallinen käsittely] Jokaisen sopimuspuolen on annettava alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaan liittyvän kieltäytymisen osalta kaikille intressitahoille, joihin kieltäytyminen vaikuttaa, samat oikeudelliset ja hallinnolliset muutoksenhakukeinot kuin omille kansalaisilleen.

16 artikla

Kieltäytymisen peruuttaminen

Kieltäytyminen voidaan peruuttaa täytäntöönpanomääräyksissä täsmennettyjä menettelyjä noudattaen. Peruuttaminen kirjataan kansainväliseen rekisteriin.

17 artikla

Siirtymäkausi

(1)   [Mahdollisuus myöntää siirtymäkausi] Jos sopimuspuoli ei ole kieltäytynyt hyväksymästä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia kolmannen maan aiemman käytön perusteella tai on peruuttanut tällaisen kieltäytymisen tai on ilmoittanut suojan myöntämisestä, se voi, jos tämä sen lainsäädännössä sallitaan, myöntää täytäntöönpanomääräyksissä määritellyn tietyn ajanjakson tällaisen käytön lopettamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

(2)   [Siirtymäkauden tiedoksiantaminen] Sopimuspuolen on annettava kansainväliselle toimistolle tällaiset ajanjaksot tiedoksi täytäntöönpanomääräyksissä täsmennettyjä menettelyjä noudattaen.

18 artikla

Suojan myöntämisestä ilmoittaminen

Sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa kansainväliselle toimistolle suojan myöntämisestä rekisteröidylle alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle. Kansainvälinen toimisto kirjaa tällaiset ilmoitukset kansainväliseen rekisteriin ja julkistaa sen.

19 artikla

Mitätöiminen

(1)   [Mahdollisuus puolustaa oikeuksia] Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset voidaan julistaa osittain tai kokonaan mitättömiksi sopimuspuolen alueella vasta kun edunsaajille on annettu mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan. Tällainen mahdollisuus on annettava myös 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetuille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille.

(2)   [Ilmoittaminen, kirjaaminen ja julkistaminen] Sopimuspuolen on annettava kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöinti tiedoksi kansainväliselle toimistolle, joka kirjaa mitätöinnin kansainväliseen rekisteriin ja julkistaa sen.

(3)   [Suoja muiden välineiden nojalla] Mitätöinti ei saa vahingoittaa muuta suojaa, joka voidaan myöntää 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaiselle nimitykselle tai merkinnälle sopimuspuolessa, joka mitätöi kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset.

20 artikla

Kansainvälisen rekisterin muutokset ja muut merkinnät

Menettelyt, jotka koskevat kansainvälisen rekisteröinnin muuttamista ja muita kansainvälisen rekisterin merkintöjä, täsmennetään täytäntöönpanomääräyksissä.

V LUKU

Hallinnolliset määräykset

21 artikla

Lissabonin liiton jäsenyys

Sopimuspuolet ovat saman erityisliiton jäseniä kuin valtiot, jotka ovat Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia, riippumatta siitä ovatko ne Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia.

22 artikla

Erityisliiton yleiskokous

(1)   [Kokoonpano]

a)

Sopimuspuolet ovat saman yleiskokouksen jäseniä kuin valtiot, jotka ovat vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia.

b)

Jokaista sopimuspuolta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varavaltuutettuja, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c)

Jokainen valtuuskunta vastaa omista kustannuksistaan.

(2)   [Tehtävät]

a)

Yleiskokous

(i.)

käsittelee kaikkia asioita, jotka koskevat erityisliiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän asiakirjan täytäntöönpanoa;

(ii.)

antaa pääjohtajalle ohjeet 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkistuskonferenssien valmistelusta ottaen asianmukaisesti huomioon niiden erityisliiton jäsenten huomautukset, jotka eivät ole ratifioineet tätä asiakirjaa tai liittyneet tähän asiakirjaan;

(iii.)

muuttaa täytäntöönpanomääräyksiä;

(iv.)

tarkastaa ja hyväksyy erityisliittoa koskevat pääjohtajan kertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikki tarvittavat ohjeet erityisliiton toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

(v.)

päättää toimintaohjelmasta ja hyväksyy erityisliiton kaksivuotisen tulo- ja menoarvion sekä hyväksyy lopulliset tilit;

(vi.)

hyväksyy erityisliiton varainhoitosäännöt;

(vii.)

asettaa erityisliiton tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisiksi katsomansa komiteat ja työryhmät;

(viii.)

määrää, minkä valtioiden, hallitustenvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen sallitaan osallistua sen kokouksiin tarkkailijoina;

(ix.)

hyväksyy 22–24 ja 27 artiklan muutokset;

(x.)

ryhtyy kaikkiin muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää erityisliiton tavoitteita, ja suorittaa muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat tämän asiakirjan nojalla tarpeen.

b)

Niiden kysymysten osalta, joilla on merkitystä myös muille järjestön alaisuudessa toimiville liitoille, yleiskokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhteistoimintakomiteaa.

(3)   [Päätösvaltaisuus]

a)

Yleiskokous on tiettyä asiaa koskevassa äänestyksessä päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä, joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa, on kokouksessa läsnä.

b)

Sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien jäsenten, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus tietyssä asiassa, lukumäärä on alle puolet mutta vähintään kolmannes yleiskokouksen jäsenistä, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa, yleiskokous voi tehdä päätöksiä, mutta lukuun ottamatta sen omaa menettelytapaa koskevia päätöksiä, tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan seuraavien ehtojen täyttyessä. Kansainvälinen toimisto antaa mainitut päätökset tiedoksi niille yleiskokouksen jäsenille, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa ja jotka eivät olleet edustettuina, ja pyytää niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksiannon päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson päätyttyä äänensä tai äänestämästä pidättäytymisensä ilmaisseiden jäsenten lukumäärä yltää lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisuudesta itse istunnossa, päätökset tulevat voimaan, edellyttäen, että vaadittu enemmistö samanaikaisesti myös saavutetaan.

(4)   [Päätöksenteko yleiskokouksessa]

a)

Yleiskokous pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti.

b)

Jos päätöstä ei saada aikaan yksimielisesti, käsiteltävänä olevasta asiasta päätetään äänestämällä. Tässä tapauksessa

(i.)

jokaisella sopimuspuolena olevalla valtiolla on yksi ääni, ja jokainen sopimuspuolena oleva valtio äänestää vain omasta puolestaan; ja

(ii.)

jokainen sopimuspuolena oleva hallitustenvälinen järjestö saa äänestää jäsenvaltioidensa sijasta sillä äänimäärällä, joka vastaa sen jäsenvaltioista tähän asiakirjaan liittyneiden valtioiden lukumäärää. Hallitustenvälinen järjestö ei osallistu äänestykseen, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää äänioikeuttaan ja päinvastoin.

c)

Asioissa, jotka koskevat ainoastaan niitä valtioita, joita sitoo vuoden 1967 asiakirja, niillä sopimuspuolilla, joita vuoden 1967 asiakirja ei sido, ei ole äänioikeutta, kun taas pelkästään sopimuspuolia koskevissa asioissa ainoastaan sopimuspuolilla on äänioikeus.

(5)   [Enemmistöt]

a)

Yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä, jollei 25 artiklan 2 kohdasta ja 27 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

b)

Äänestyksestä pidättäytymistä ei katsota ääneksi.

(6)   [Istunnot]

a)

Yleiskokous kokoontuu pääjohtajan kutsusta ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta saman jakson aikana ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous.

b)

Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta joko yhden neljäsosan yleiskokouksen jäsenistä sitä pyytäessä tai pääjohtajan omasta aloitteesta.

c)

Kunkin istunnon esityslistan valmistelee pääjohtaja.

(7)   [Työjärjestys] Yleiskokous hyväksyy oman työjärjestyksensä.

23 artikla

Kansainvälinen toimisto

(1)   [Hallinnolliset tehtävät]

a)

Kansainvälinen toimisto hoitaa kansainvälisen rekisteröinnin ja siihen liittyvät tehtävät sekä kaikki muut erityisliittoa koskevat hallinnolliset tehtävät.

b)

Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen sekä yleiskokouksen mahdollisesti asettamien komiteoiden ja työryhmien kokousten valmistelutyöt ja järjestää sihteeristön niitä varten.

c)

Pääjohtaja on erityisliiton ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä virkamies, ja hän edustaa erityisliittoa.

(2)   [Kansainvälisen toimiston tehtävät yleiskokouksessa ja muissa kokouksissa] Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöstön jäsenet osallistuvat ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen kokouksiin sekä yleiskokouksen asettamien komiteoiden ja työryhmien kokouksiin. Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta tällaisen elimen sihteeri.

(3)   [Konferenssit]

a)

Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkistuskonferenssien valmistelut.

b)

Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitustenvälisten järjestöjen ja kansainvälisten ja kansallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmisteluista.

c)

Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta neuvotteluihin tarkistuskonferensseissa.

(4)   [Muut tehtävät] Kansainvälinen toimisto suorittaa myös kaikki muut sille tämän asiakirjan osalta määrätyt tehtävät.

24 artikla

Rahoitus

(1)   [Talousarvio] Erityisliiton tulot ja menot on esitettävä järjestön talousarviossa oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla.

(2)   [Talousarvion rahoituslähteet] Erityisliiton tulot saadaan seuraavista lähteistä:

(i.)

7 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla kerätyt maksut;

(ii.)

kansainvälisen toimiston julkaisujen myynnistä tai niiden rojalteista saatava tuotto;

(iii.)

lahjoitukset, testamenttilahjoitukset ja avustukset;

(iv.)

vuokrat, korkotulot ja muut, myös sekalaiset tulot;

(v.)

sopimuspuolten erityisrahoitusosuudet taikka muut sopimuspuolilta tai edunsaajilta tai näiltä molemmilta peräisin olevat vaihtoehtoiset lähteet, jos ja siinä määrin kuin i–iv alakohdassa mainituista lähteistä saatavat tulot eivät riitä kattamaan menoja, yleiskokouksen näin päättäessä.

(3)   [Maksujen vahvistaminen; talousarvion suuruus]

a)

Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen maksujen suuruuden vahvistaa yleiskokous pääjohtajan ehdotuksesta siten, että erityisliiton tulot yhdessä muista 2 kohdassa tarkoitetuista lähteistä saatavien tulojen kanssa riittävät tavanomaisissa olosuhteissa kattamaan kansainvälisen rekisteröintipalvelun ylläpitämisestä aiheutuvat kansainvälisen toimiston menot.

b)

Jos järjestön ohjelmaa ja talousarviota ei ole hyväksytty ennen uuden varainhoitokauden alkua, pääjohtajalle annettu valtuutus täyttää velvollisuudet ja suorittaa maksut on samantasoinen kuin edellisellä varainhoitokaudella.

(4)   [2 kohdan v alakohdassa tarkoitettujen erityisrahoitusosuuksien vahvistaminen] Maksuosuuksien vahvistamiseksi jokainen sopimuspuoli kuuluu samaan luokkaan kuin Pariisin yleissopimuksen nojalla, tai jos se ei ole Pariisin yleissopimuksen sopimuspuoli, siihen luokkaan, johon se kuuluisi Pariisin yleissopimuksen sopimuspuolena. Kansainvälisten järjestöjen katsotaan kuuluvan maksuluokkaan I (yksi), jollei yleiskokous yksimielisesti toisin päätä. Maksuosuutta painotetaan osittain sopimuspuolesta peräisin olevien rekisteröintien lukumäärän mukaan yleiskokouksen päätöksen perusteella.

(5)   [Käyttöpääomarahasto] Erityisliitolla on käyttöpääomarahasto, joka muodostuu erityisliiton kaikkien jäsenten ennakkomaksuista erityisliiton niin päättäessä. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sen kartuttamisesta päättää yleiskokous. Yleiskokous vahvistaa osuuden ja maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta. Jos jollakin varainhoitokaudella erityisliiton tulot ylittävät menot, käyttöpääomarahaston ennakkomaksuja voidaan pääjohtajan ehdotuksesta ja yleiskokouksen päätöksellä maksaa takaisin jäsenille suhteessa näiden alkuperäisiin maksuihin.

(6)   [Isäntävaltion suorittamat ennakot]

a)

Päämajasopimuksessa, joka on tehty sen valtion kanssa, jonka alueella järjestön päämaja on, on määrättävä, että käyttöpääomarahaston osoittautuessa riittämättömäksi tämän valtion on suoritettava ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden suoritusehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus asianomaisen valtion ja järjestön välillä.

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitetulla valtiolla ja järjestöllä on oikeus sanoutua kirjallisella ilmoituksella irti velvollisuudesta suorittaa ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

(7)   [Tilintarkastus] Tilintarkastukset suorittaa yksi tai useampi erityisliiton jäsenenä oleva valtio tai ulkopuoliset tilintarkastajat järjestön varainhoitosääntöjen mukaisesti. Yleiskokous nimeää tilintarkastajat näiden suostumuksella.

25 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

(1)   [Kohde] Tämän asiakirjan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohdat vahvistetaan täytäntöönpanomääräyksissä.

(2)   [Tiettyjen täytäntöönpanomääräysten määräysten muuttaminen]

a)

Yleiskokous voi päättää, että tiettyjä täytäntöönpanomääräysten määräyksiä voidaan muuttaa ainoastaan yksimielisesti tai ainoastaan kolmen neljäsosan enemmistöllä.

b)

Yksimielinen päätös on edellytyksenä sille, että yksimielisyyttä tai kolmen neljäsosan enemmistöä koskevaa vaatimusta ei enää vastaisuudessa sovelleta täytäntöönpanomääräyksiin sisältyvän määräyksen muuttamiseen.

c)

Kolmen neljäsosan enemmistöllä tehty päätös on edellytyksenä sille, että yksimielisyyttä tai kolmen neljäsosan enemmistöä koskevaa vaatimusta sovelletaan vastaisuudessa täytäntöönpanomääräyksiin sisältyvän määräyksen muuttamiseen.

(3)   [Tämän asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten välinen ristiriita] Jos tämän asiakirjan määräysten ja täytäntöönpanomääräysten määräysten välillä on ristiriita, ensin mainitut ovat ensisijaisia.

VI LUKU

Tarkistaminen ja muuttaminen

26 artikla

Tarkistaminen

(1)   [Tarkistuskonferenssit] Tätä asiakirjaa voidaan tarkistaa sopimuspuolten diplomaattikonferenssissa. Diplomaattikonferenssien kutsumisesta päättää yleiskokous.

(2)   [Tiettyjen artikloiden tarkistaminen tai muuttaminen] Tämän asiakirjan 22–24 ja 27 artiklaa voidaan muuttaa joko tarkistuskonferenssissa tai yleiskokouksessa 27 artiklan määräysten mukaisesti.

27 artikla

Tiettyjen artikloiden muuttaminen yleiskokouksessa

(1)   [Muutosehdotukset]

a)

Ehdotuksia 22–24 artiklan ja tämän artiklan muuttamiseksi voi tehdä sopimuspuoli tai pääjohtaja.

b)

Pääjohtajan on annettava muutosehdotukset tiedoksi sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

(2)   [Enemmistöt] Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen artiklojen muutokset hyväksytään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä, lukuun ottamatta 22 artiklan tai tämän kohdan muutoksia, joiden hyväksyntään vaaditaan neljän viidesosan äänten enemmistö.

(3)   [Voimaantulo]

a)

Lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan b alakohtaa, 1 kohdassa tarkoitettuihin artikloihin tehdyt muutokset tulevat voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut kyseessä olevan sopimuspuolen valtiosäännön mukaisten menettelytapojen mukaisesti annetun kirjallisen hyväksymisilmoituksen kolmelta neljäsosalta niistä sopimuspuolista, jotka olivat yleiskokouksen jäseniä muutoksen hyväksymisen ajankohtana ja joilla oli oikeus äänestää muutoksesta.

b)

Edellä olevaan 22 artiklan 3 tai 4 kohtaan tai tähän alakohtaan tehty muutos ei tule voimaan, jos jokin sopimuspuoli kuuden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä yleiskokouksessa ilmoittaa pääjohtajalle, että se ei hyväksy muutosta.

c)

Tämän kohdan määräysten mukaisesti voimaan tuleva muutos sitoo kaikkia valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat sopimuspuolia muutoksen voimaantulon ajankohtana tai jotka tulevat sopimuspuoliksi myöhemmin.

VII LUKU

Loppumääräykset

28 artikla

Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen

(1)   [Liittymiskelpoisuus] Jollei 29 artiklasta ja tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu,

(i.)

mikä tahansa valtio, joka on Pariisin yleissopimuksen osapuoli, voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi;

(ii.)

mikä tahansa valtio, joka on järjestön jäsen, voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi, jos se ilmoittaa lainsäädäntönsä olevan alkuperänimityksiä, maantieteellisiä merkintöjä ja tavaramerkkejä koskevan Pariisin yleissopimuksen määräysten mukainen;

(iii.)

mikä tahansa hallitustenvälinen järjestö voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi, jos ainakin yksi kyseisen hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltioista on Pariisin yleissopimuksen osapuoli, edellyttäen, että kyseinen hallitustenvälinen järjestö ilmoittaa olevansa asianmukaisesti valtuutettu omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti tulemaan tämän asiakirjan sopimuspuoleksi ja kansainvälisen järjestön perustamissopimuksen nojalla sovelletaan lainsäädäntöä, jonka nojalla maantieteellisille merkinnöille voi saada alueellisia suojanimityksiä.

(2)   [Ratifiointi tai liittyminen] Jokainen 1 kohdassa tarkoitettu valtio tai hallitustenvälinen järjestö voi tallettaa

(i.)

ratifioimiskirjan, jos se on allekirjoittanut tämän asiakirjan; tai

(ii.)

liittymiskirjan, jos se ei ole allekirjoittanut tätä asiakirjaa.

(3)   [Tallettamisen voimaantulopäivä]

a)

Ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä on se päivä, jona asiakirja talletetaan, jollei b alakohdasta muuta johdu.

b)

Sellaisen valtion ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä, joka on hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltio ja jonka osalta alkuperänimitysten tai maantieteellisten merkintöjen suoja voidaan saada ainoastaan hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltioiden kesken sovellettavan lainsäädännön perusteella, on se päivä, jona kyseisen hallitustenvälisen järjestön ratifioimis- tai liittymiskirja talletetaan, jos kyseinen päivä on kyseisen valtion ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamispäivää myöhempi. Tätä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta valtioihin, jotka ovat Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia, eikä se vaikuta 31 artiklan soveltamiseen tällaisten valtioiden osalta.

29 artikla

Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulopäivä

(1)   [Huomioon otettavat asiakirjat] Tätä artiklaa sovellettaessa otetaan huomioon ainoastaan ne ratifioimis- tai liittymiskirjat, jotka 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot tai hallitustenväliset järjestöt ovat tallettaneet ja joilla on 28 artiklan 3 kohdan mukainen voimaantulopäivä.

(2)   [Tämän asiakirjan voimaantulo] Tämä asiakirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun 28 artiklassa tarkoitetuista liittymiskelpoisista osapuolista viisi on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

(3)   [Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulo]

a)

Tämä asiakirja sitoo voimaantulopäivästään alkaen valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa vähintään kolme kuukautta ennen tämän asiakirjan voimaantulopäivää.

b)

Tämä asiakirja sitoo muita valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ne ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tai muuna myöhempänä kyseisessä kirjassa ilmoitettuna päivänä.

(4)   [Ennen liittymistä tehdyt kansainväliset rekisteröinnit] Liittyvän valtion alueella, ja jos sopimuspuoli on hallitustenvälinen järjestö, alueella, jolla sovelletaan asianomaisen hallitustenvälisen järjestön perustamissopimusta, sovelletaan tämän asiakirjan määräyksiä alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin, jotka on jo suojattu tällä asiakirjalla silloin kun liittyminen tulee voimaan, jollei 7 artiklan 4 kohdasta ja IV luvun määräyksistä, joita sovelletaan soveltuvin osin, muuta johdu. Liittyvä valtio tai hallitustenvälinen järjestö voi myös ratifiointi- tai liittymiskirjaansa liitetyssä ilmoituksessa täsmentää, että 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ja 17 artiklassa tarkoitettuja ajanjaksoja jatketaan täytäntöönpanomääräyksissä tältä osin tarkennettuja menettelyjä noudattaen.

30 artikla

Varaumien kielto

Tähän asiakirjaan ei saa tehdä varaumia.

31 artikla

Lissabonin sopimuksen ja vuoden 1967 asiakirjan soveltaminen

(1)   [Niiden valtioiden väliset suhteet, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia] Niiden valtioiden keskinäisiin suhteisiin, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia, sovelletaan yksinomaan tätä asiakirjaa. Valtiot eivät kuitenkaan saa Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan nojalla voimassa olevien alkuperänimitysten kansainvälisten rekisteröintien osalta myöntää vähäisempää suojaa kuin Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan nojalla vaaditaan.

(2)   [Suhteet niiden valtioiden, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia, ja niiden valtioiden, jotka ovat Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia mutta eivät tämän asiakirjan sopimuspuolia, välillä] Valtio, joka on sekä tämän asiakirjan että Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuoli, soveltaa edelleen tapauksen mukaan Lissabonin sopimusta tai vuoden 1967 asiakirjaa suhteissaan niihin valtioihin, jotka ovat Lissabonin sopimuksen tai vuoden 1967 asiakirjan sopimuspuolia mutta eivät tämän asiakirjan sopimuspuolia.

32 artikla

Irtisanominen

(1)   [Ilmoitus] Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän asiakirjan pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

(2)   [Voimaantulopäivä] Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa ilmoituksen, tai minä tahansa ilmoituksessa mainittuna myöhempänä päivänä. Irtisanominen ei vaikuta tämän asiakirjan soveltamiseen mihinkään käsiteltävänä olevaan kansainväliseen hakemukseen eikä mihinkään kansainväliseen rekisteröintiin, joka on voimassa irtisanomista koskevan ilmoituksen antavan sopimuspuolen osalta irtisanomisen voimaantuloajankohtana.

33 artikla

Tämän asiakirjan kielet; allekirjoittaminen

(1)   [Alkuperäiset tekstit; Viralliset tekstit]

a)

Tämä sopimus allekirjoitetaan yhtenä alkuperäisenä englannin-, arabian-, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisenä kappaleena, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

b)

Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja laadituttaa viralliset tekstit muilla yleiskokouksen mahdollisesti määräämillä kielillä.

(2)   [Allekirjoittamiselle asetettu määräaika] Tämä asiakirja on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa yhden vuoden ajan sen hyväksymisestä.

34 artikla

Tallettaja

Tämä asiakirja talletetaan pääjohtajan huostaan.


(1)  11 artiklan 2 kohtaa koskeva julkilausuma: Tätä asiakirjaa sovellettaessa katsotaan, että silloin kun alkuperänimityksen muodostavan nimityksen tai maantieteellisen merkinnän muodostavan merkinnän tiettyjä elementtejä pidetään alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa yleisniminä, niiden suojaamista tämän kohdan nojalla muissa sopimuspuolissa ei vaadita. Varmuuden parantamiseksi tavaramerkkiä ei voida evätä tai mitätöidä tai sääntöjenvastaisuutta ei voida todeta sopimuspuolissa 11 artiklan nojalla sellaisen elementin perusteella, joka on yleisnimi.

(2)  12 artiklaa koskeva julkilausuma: Tätä asiakirjaa sovellettaessa katsotaan, että 12 artikla ei rajoita tämän asiakirjan niiden määräysten soveltamista, jotka koskevat ennen kansainvälistä rekisteröintiä tapahtunutta aiempaa käyttöä, sillä alkuperänimityksen muodostava nimitys tai maantieteellisen merkinnän muodostava merkintä voi jo kokonaan tai osittain olla yleisnimi muussa sopimuspuolessa kuin alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa, esimerkiksi koska nimitys ja merkintä tai sen osa on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on tavanomainen yleiskielinen yleisnimitys tavaralle tai palvelulle toisessa sopimuspuolessa, tai se on identtinen rypälelajikkeen tavanomainen nimi toisessa sopimuspuolessa.