ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 259

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
10. lokakuuta 2019


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1689 annettu 29 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 täydentämisestä toimituskuria koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annetun delegoidun asetuksen (EU) 2018/1229 romaniankielisen toisinnon oikaisemisesta ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1690, annettu 9 päivänä lokakuuta 2019, tehoaineen alfa-sypermetriini hyväksynnän uusimisesta korvattavana tehoaineena kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )

2

 

*

Komission Asetus (EU) 2019/1691, annettu 9 päivänä lokakuuta 2019, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen V muuttamisesta ( 1 )

9

 

*

Komission Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1692, annettu 9 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 tiettyjen rekisteröintiä ja tietojen yhteiskäyttöä koskevien säännösten soveltamisesta vaiheittain rekisteröitävien aineiden lopullisen rekisteröintimääräajan päätyttyä ( 1 )

12

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1693, annettu 9 päivänä lokakuuta 2019, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa

15

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston Päätös (EU) 2019/1694 annettu 4 päivänä lokakuuta 2019, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Unkari on ehdottanut, nimeämisestä

58

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/1695 annettu 4 päivänä lokakuuta 2019, alueiden komitean neljän jäsenen ja viiden varajäsenen, joita Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

59

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/1696, annettu 4 päivänä lokakuuta 2019, alueiden komitean yhden jäsenen ja viiden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

61

 

*

Neuvoston Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1697 annettu 7 päivänä lokakuuta 2019, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa

63

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1698, annettu 9 päivänä lokakuuta 2019, yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY tueksi laadituista tuotteita koskevista eurooppalaisista standardeista ( 1 )

65

 

 

III   Muut säädökset

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

*

Eftan Valvontaviranomaisen Delegoitu Päätös N:o 42/19/KOL, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2019, Norjassa tuotettujen julkisten linja-autoliikennepalvelujen jättämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU soveltamisen ulkopuolelle [2019/…]

75

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2019/1688, annettu 8 päivänä lokakuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta ( EUVL L 258, 9.10.2019 )

86

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/1689

annettu 29 päivänä toukokuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 täydentämisestä toimituskuria koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annetun delegoidun asetuksen (EU) 2018/1229 romaniankielisen toisinnon oikaisemisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan ja 7 artiklan 15 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/1229 (2) romaniankielisessä toisinnossa on 42 artiklassa virhe, joka koskee säädöksen voimaantuloa.

(2)

Sen vuoksi delegoitu asetus (EU) 2018/1229 olisi oikaistava. Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

(ei koske suomenkielistä toisintoa)

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1229, annettu 25 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 täydentämisestä toimituskuria koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 230, 13.9.2018, s. 1).


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/2


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/1690,

annettu 9 päivänä lokakuuta 2019,

tehoaineen alfa-sypermetriini hyväksynnän uusimisesta korvattavana tehoaineena kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 24 artiklan 1 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission direktiivillä 2004/58/EY (2) sisällytettiin alfa-sypermetriini tehoaineena neuvoston direktiivin 91/414/ETY (3) liitteeseen I.

(2)

Direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevia tehoaineita pidetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti hyväksyttyinä, ja ne luetellaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (4) liitteessä olevassa A osassa.

(3)

Tehoaineen alfa-sypermetriini hyväksyntä, sellaisena kuin se on esitettynä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa A osassa, päättyy 31 päivänä heinäkuuta 2020.

(4)

Hakemus, joka koskee alfa-sypermetriinin hyväksynnän uusimista, jätettiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (5) 1 artiklan mukaisesti kyseisessä artiklassa säädetyssä määräajassa.

(5)

Hakija on toimittanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 6 artiklassa vaaditut täydentävät asiakirja-aineistot. Esittelevä jäsenvaltio totesi hakemuksen täydelliseksi.

(6)

Esittelevä jäsenvaltio laati rinnakkaisesittelijänä toimivaa jäsenvaltiota kuullen uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksen ja toimitti sen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ja komissiolle 7 päivänä toukokuuta 2017.

(7)

Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksen hakijalle ja jäsenvaltioille kommentoitavaksi ja niiltä saamansa huomautukset edelleen komissiolle. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen asetti täydentävän asiakirja-aineiston tiivistelmän julkisesti saataville.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomainen ilmoitti 7 päivänä elokuuta 2018 komissiolle päätelmänsä (6) siitä, voidaanko alfa-sypermetriinin olettaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit. Komissio esitti alfa-sypermetriiniin liittyvän uusimista koskevan kertomuksen pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle 24 ja 25 päivänä tammikuuta 2019.

(9)

Hakijalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksensa uusimista koskevan kertomuksen luonnoksesta.

(10)

Mitä tulee komission asetuksella (EU) 2018/605 (7) käyttöön otettujen hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien tunnistamista koskeviin uusiin kriteereihin, elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmän mukaan on erittäin epätodennäköistä, että alfa-sypermetriini on estrogeeni-, steroidi- ja kilpirauhasvaikutuksia omaava hormonitoimintaa häiritsevä aine. Lisäksi käytettävissä oleva näyttö viittaa siihen, ettei alfa-sypermetriini todennäköisesti ole androgeenivaikutuksia omaava hormonitoimintaa häiritsevä aine. Sen vuoksi komissio katsoo, että alfa-sypermetriinilla ei pitäisi katsoa olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädettyjen hyväksymiskriteerien täyttyminen on osoitettu vähintään yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen yhden tai useamman edustavan käyttötarkoituksen osalta.

(12)

Alfa-sypermetriinin hyväksynnän uusimiseen liittyvä riskinarviointi perustuu rajalliseen määrään edustavia käyttötarkoituksia, mikä ei kuitenkaan rajoita niitä käyttötarkoituksia, joita varten alfa-sypermetriinia sisältäviä kasvinsuojeluaineita voidaan hyväksyä. Näin ollen ei ole asianmukaista pitää voimassa rajoitusta, jonka mukaan käyttötarkoituksena voi olla ainoastaan käyttö hyönteisten torjunta-aineena.

(13)

Komissio katsoo kuitenkin, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan nojalla alfa-sypermetriini on korvattava tehoaine. Jotkin se toksikologisista viitearvoista ovat huomattavasti alhaisemmat kuin suurimmalla osalla hyväksytyistä tehoaineista aineiden luokissa. Alfa-sypermetriini täyttää näin ollen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 4 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistetun edellytyksen.

(14)

Sen vuoksi on aiheellista uusia alfa-sypermetriinin hyväksyntä korvattavana tehoaineena asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan nojalla.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 14 artiklan 1 kohdan sekä 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen hyväksyntään on kuitenkin tarpeen liittää tiettyjä edellytyksiä. Erityisesti on aiheellista edellyttää lisää vahvistavia tietoja.

(16)

Komissio katsoo elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmässä tiivistetysti esitettyjen saatavilla olevien tieteellisten tietojen perusteella, että alfa-sypermetriinilla ei ole hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia. Tämän päätelmän luotettavuuden vahvistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 2.2 kohdan b alakohdan mukaisesti hakijan olisi kuitenkin toimitettava androgeenivaikutuksia koskeva päivitetty arvio asetuksen (EY) N:o 1107/2009, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2018/605, liitteessä II olevassa 3.6.5 ja 3.8.2 kohdassa vahvistetuista kriteereistä noudattaen hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamista koskevia ohjeita (8).

(17)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(18)

Alfa-sypermetriinin hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivään heinäkuuta 2020 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/707 (9), jotta uusimismenettely saataisiin päätökseen ennen kuin kyseisen aineen hyväksynnän voimassaolo päättyy. Koska uusimista koskeva päätös on kuitenkin tehty jo ennen voimassaolon myöhennettyä päättymispäivää, tätä asetusta olisi alettava soveltaa kyseistä päivämäärää aikaisemmin.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tehoaineen hyväksynnän uusiminen korvattavana tehoaineena

Uusitaan tehoaineen alfa-sypermetriini hyväksyntä korvattavana tehoaineena liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä lokakuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  Komission direktiivi 2004/58/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2004, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta alfa-sypermetriinin, benalaksyylin, bromoksyniilin, desmedifamin, ioksiniilin ja fenmedifamin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina (EUVL L 120, 24.4.2004, s. 26).

(3)  Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 844/2012, annettu 18 päivänä syyskuuta 2012, säännösten vahvistamisesta tehoaineiden uusimismenettelyn täytäntöönpanemiseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti (EUVL L 252, 19.9.2012, s. 26).

(6)  EFSA Journal 2018;16(8):5403.

(7)  Komission asetus (EU) 2018/605, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2018, asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteen II muuttamisesta vahvistamalla tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi (EUVL L 101, 20.4.2018, s. 33).

(8)  Guidance for the identification of endocrine disruptors in the context of Regulations (EU) No 528/2012 and (EC) No 1107/2009. https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2018.5311

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/707, annettu 7 päivänä toukokuuta 2019, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tehoaineiden alfa-sypermetriini, beflubutamidi, benalaksyyli, bentiavalikarbi, bifenatsaatti, boskalidi, bromoksyniili, kaptaani, syatsofamidi, desmedifami, dimetoaatti, dimetomorfi, diuroni, etefoni, etoksatsoli, famoksadoni, fenamifossi, flumioksatsiini, fluoksastrobiini, folpetti, foramsulfuroni, formetanaatti, metalaksyyli-M, metiokarbi, metributsiini, milbemektiini, Paecilomyces lilacinus kanta 251, fenmedifaami, fosmetti, pirimifossi-metyyli, propamokarbi, protiokonatsoli, S-metolaklori ja tebukonatsoli hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (EUVL L 120, 8.5.2019, s. 16).


LIITE I

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus  (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset määräykset

Alfa-sypermetriini

CAS-numero: 67375-30-8

CIPAC-numero: 454

Rasemaatti, joka sisältää

(R)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1S,3S)-3-(2,2 dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia ja (S)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1R,3R)-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia

tai

(R)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1S)-cis-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia

ja (S)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1R)-cis-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisy klopropaanikarboksylaattia

≥ 980 g/kg

Valmistusepäpuhtautta heksaani pidetään toksikologisesti huolestuttavana, ja sen määrä saa olla enintään 1 g/kg teknisessä materiaalissa.

1. marraskuuta 2019

31. lokakuuta 2026

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon alfa-sypermetriiniin liittyvän uusimista koskevan kertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II. Tässä yleisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

käyttäjien suojeluun varmistaen, että käyttöohjeissa määrätään asianmukaisten henkilönsuojainten käyttämisestä,

kuluttajille aiheutuvan riskin arviointiin,

vesieliöiden, mehiläisten ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle vahvistavat tiedot seuraavista:

1.

3-fenoksibentsoyyliä sisältävien metaboliittien toksikologinen profiili,

2.

sypermetriinin yksittäisten isomeerien ja erityisesti enantiomeerin (1S cis αR) mahdollinen suhteellinen myrkyllisyys,

3.

vedenkäsittelyprosessien vaikutus pinta- ja pohjavedessä esiintyvien jäämien luonteeseen, kun pintavettä tai pohjavettä otetaan juomavedeksi,

4.

asetuksen (EY) N:o 1107/2009, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2018/605, liitteessä II olevat 3.6.5 ja 3.8.2 kohta.

Hakijan on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2020 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluessa päivästä, jona komissio on julkaissut ohjeasiakirjan isomeeriseosten arvioinnista; ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluessa päivästä, jona komissio on julkaissut ohjeasiakirjan vedenkäsittelyprosessien vaikutuksen arvioinnista pinta- ja pohjavedessä esiintyvien jäämien luonteeseen.

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2018/605, liitteessä II olevien 3.6.5 ja 3.8.2 kohdan osalta on toimitettava viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2021 päivitetty arvio jo toimitetuista tiedoista ja tarvittaessa lisätietoja sen vahvistamiseksi, ettei aineella ole androgeenisia hormonaalisia vaikutustapoja.


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan siihen liittyvässä uusimista koskevassa kertomuksessa.


LIITE II

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liite seuraavasti:

1)   

Poistetaan A osasta alfa-sypermetriinia koskeva 83 kohta.

2)   

Lisätään E osaan kohta seuraavasti:

Nro

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (*1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset määräykset

”12

Alfa-sypermetriini

CAS-numero: 67375-30-8

CIPAC-numero: 454

Rasemaatti, joka sisältää

(R)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1S,3S)-3-(2,2 dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia ja (S)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1R,3R)-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia

tai

(R)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1S)-cis-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia

ja (S)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(1R)-cis-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaattia

≥ 980 g/kg

Valmistusepäpuhtautta heksaani pidetään toksikologisesti huolestuttavana, ja sen määrä saa olla enintään 1 g/kg teknisessä materiaalissa.

1. marraskuuta 2019

31. lokakuuta 2026

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon alfa-sypermetriiniin liittyvän uusimista koskevan kertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II. Tässä yleisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

käyttäjien suojeluun varmistaen, että käyttöohjeissa määrätään asianmukaisten henkilönsuojainten käyttämisestä,

kuluttajille aiheutuvan riskin arviointiin,

vesieliöiden, mehiläisten ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle vahvistavat tiedot seuraavista:

1.

3-fenoksibentsoyyliä sisältävien metaboliittien toksikologinen profiili,

2.

sypermetriinin yksittäisten isomeerien ja erityisesti enantiomeerin (1S cis αR) mahdollinen suhteellinen myrkyllisyys,

3.

vedenkäsittelyprosessien vaikutus pinta- ja pohjavedessä esiintyvien jäämien luonteeseen, kun pintavettä tai pohjavettä otetaan juomavedeksi,

4.

asetuksen (EY) N:o 1107/2009, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2018/605, liitteessä II olevat 3.6.5 ja 3.8.2 kohta.

Hakijan on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2020; 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluessa päivästä, jona komissio on julkaissut ohjeasiakirjan isomeeriseosten arvioinnista; ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluessa päivästä, jona komissio on julkaissut ohjeasiakirjan vedenkäsittelyprosessien vaikutuksen arvioinnista pinta- ja pohjavedessä esiintyvien jäämien luonteeseen.

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2018/605, liitteessä II olevien 3.6.5 ja 3.8.2 kohdan osalta on toimitettava viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2021 päivitetty arvio jo toimitetuista tiedoista ja tarvittaessa lisätietoja sen vahvistamiseksi, ettei aineella ole androgeenisia hormonaalisia vaikutustapoja.”


(*1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan siihen liittyvässä uusimista koskevassa kertomuksessa


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/9


KOMISSION ASETUS (EU) 2019/1691,

annettu 9 päivänä lokakuuta 2019,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen V muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 131 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite V sisältää luettelon aineista, jotka vapautetaan kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti rekisteröintivelvollisuudesta.

(2)

Mädäte on puolikiinteää tai nestemäistä jäännösmateriaalia, joka on puhdistettu ja stabiloitu biologisessa käsittelyprosessissa, jonka viimeinen vaihe on anaerobinen mädätys ja jossa käytetään biohajoavia materiaaleja, jotka ovat peräisin ainoastaan ei-vaarallisista erotelluista lähteistä, kuten elintarvikejätteistä, lannasta ja energiakasveista. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä V mainitaan jo biokaasu, joka on peräisin samasta prosessista kuin mädäte tai muista anaerobisista mädätysprosesseista, sekä komposti, joka on peräisin vastaavien biohajoavien materiaalien aerobisesta hajoamisprosessista. Tämän vuoksi mädäte, joka ei ole jätettä tai on lakannut olemasta jätettä, olisi myös mainittava kyseisessä liitteessä, koska ei ole asianmukaista eikä tarpeellista edellyttää, että kyseinen aine olisi rekisteröitävä, ja koska sen vapauttaminen asetuksen (EY) N:o 1907/2006 II, V ja VI osaston säännöksistä ei vaaranna kyseisen asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

(3)

Tähän mennessä ei ole tehty mädätettä koskevia rekisteröintejä. Mädätteen lisäämisellä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteeseen V olisi tarkoitus selkeyttää sitä, että mädäte vapautetaan rekisteröinnistä samanlaisista syistä kuin ne, joilla perustellaan kompostin ja biokaasun tämänhetkisiä vapautuksia, ja siten poistetaan mädätteen tuottajien ja käyttäjien sekä täytäntöönpanoviranomaisten kohtaamat epävarmuudet.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitettä V olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite V tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä lokakuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.


LIITE

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen V 12 kohta seuraavasti:

”12.

Komposti, biokaasu ja mädäte.”.

10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/12


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/1692,

annettu 9 päivänä lokakuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 tiettyjen rekisteröintiä ja tietojen yhteiskäyttöä koskevien säännösten soveltamisesta vaiheittain rekisteröitävien aineiden lopullisen rekisteröintimääräajan päätyttyä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 132 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 23 artiklalla perustettiin vaiheittain rekisteröitäviä aineita koskeva siirtymäjärjestelmä, jottei viranomaisia ja luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä rasitettaisi kohtuuttomasti sellaisten vaiheittain rekisteröitävien aineiden rekisteröinnistä aiheutuvalla työllä, jotka olivat jo sisämarkkinoilla kyseisen asetuksen tullessa voimaan. Tästä syystä siirtymäjärjestelmässä vahvistettiin useita eri määräaikoja tällaisten aineiden rekisteröintiä varten. Asetuksen 23 artiklan 3 kohdasta seuraa, että siirtymäjärjestelmän viimeinen rekisteröintimääräaika päättyi 1 päivänä kesäkuuta 2018.

(2)

Jotta varmistettaisiin yhdenvertainen kohtelu vaiheittain rekisteröitäviä aineita ja muita aineita valmistavien tai markkinoille saattavien markkinatoimijoiden välillä, on tarpeen täsmentää, mihin saakka siirtymäjärjestelmän voimassaolon päättymisen jälkeen sovelletaan sääntöjä, joissa vahvistetaan suotuisat edellytykset vaiheittain rekisteröitävien aineiden rekisteröinnille. Sen vuoksi olisi vahvistettava asianmukainen, kohtuullinen ja selkeä määräpäivä, jonka jälkeen kyseisiä säännöksiä ei enää sovelleta tai niitä sovelletaan vain erityisolosuhteissa.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 30 kohdassa vahvistetaan vaiheittain rekisteröitävien aineiden vuosittaisten määrien laskentaedellytykset kolmen edellisen kalenterivuoden tuotannon tai maahantuonnin määrien keskiarvon perusteella. Sen varmistamiseksi, että markkinatoimijoilla on riittävästi aikaa tehdä tarvittavat muutokset laskentamenetelmiinsä, ensimmäisenä toimenpiteenä olisi jatkettava näiden edellytysten soveltamista vahvistettavaan määräpäivään saakka. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 30 kohdassa säädetyn määritelmän ”vuosi” huomioon ottamiseksi on aiheellista, että vahvistettava määräpäivä on tämän kalenterivuoden lopussa (31 päivä joulukuuta 2019).

(4)

Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut vähentää määrältään vähäisiä aineita koskevien rekisteröintivelvollisuuksien mahdollisia vaikutuksia. Sen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1907/2006 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetaan lievemmät tietovaatimukset tiettyjen määrältään vähäisten vaiheittain rekisteröitävien aineiden rekisteröinnille edellyttäen, etteivät kyseiset aineet täytä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä III vahvistettuja perusteita. Tällaiset määrältään vähäiset vaiheittain rekisteröitävät aineet on kyseisen asetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaan rekisteröitävä rekisteröintimääräajan kuluessa, joka päättyi 1 päivänä kesäkuuta 2018. Tämän säännöksen soveltamista olisi kuitenkin jatkettava 1 päivän kesäkuuta 2018 jälkeen toisena toimenpiteenä sellaisten rekisteröijien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, jotka liittyvät rekisteröintiin tai päivittävät asiakirja-aineistojaan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(5)

Aineita koskevaan tietojenvaihtoon tarkoitettujen foorumien virallinen toiminta päättyi 1 päivänä kesäkuuta 2018. Kolmantena toimenpiteenä olisi kuitenkin vahvistettava, että rekisteröijien on täytettävä edelleen tietojen yhteiskäyttöä koskevat velvollisuutensa, ja kannustettava rekisteröijiä käyttämään samankaltaisia epävirallisia viestintäfoorumeja, jotta ne voivat täyttää rekisteröintiä ja tietojen yhteiskäyttöä koskevat jatkuvat velvollisuutensa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2016/9 (2) mukaisesti.

(6)

Neljäntenä toimenpiteenä on aiheellista vahvistaa, että mahdollista rekisteröijää, joka on tehnyt vaiheittain rekisteröitävän aineen esirekisteröinnin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 28 artiklan mukaisesti, ei vahvistettuun määräpäivään saakka velvoiteta noudattamaan kyseisen asetuksen 26 artiklassa säädettyä selvitysmenettelyä, koska selvitysmenettelyn tavoite on jo täytetty esirekisteröinnillä.

(7)

On tarpeen varmistaa selvyys tietojen yhteiskäyttöä koskevista riitojenratkaisumenettelyistä. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 30 artiklassa vahvistettuja tietojen yhteiskäyttöä koskevia sääntöjä olisi sovellettava vahvistettuun määräpäivään saakka. Määräpäivän jälkeen olisi sovellettava ainoastaan kyseisen asetuksen 26 ja 27 artiklassa vahvistettuja tietojen yhteiskäyttöä koskevia sääntöjä.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vaiheittain rekisteröitävien aineiden määrien laskeminen

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 30 kohdassa säädettyä vaiheittain rekisteröitävien aineiden vuosittaisten määrien erityistä laskentamenetelmää sovelletaan ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2019. Saatuaan aineen rekisteröinnin päätökseen rekisteröijän on laskettava oma kyseisen aineen määränsä kalenterivuotta kohden asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 30 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Tiettyjä määrältään vähäisiä vaiheittain rekisteröitäviä aineita koskevat rekisteröintivaatimukset

Asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 säädetyn vaiheittain rekisteröitäviä aineita koskevan siirtymäjärjestelmän voimassaolon päättyminen ei vaikuta kyseisen asetuksen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan sovellettavuuteen.

3 artikla

Tietojen yhteiskäyttöä koskevat velvollisuudet rekisteröinnin jälkeen

Rekisteröityään aineen rekisteröijien, myös niiden, jotka toimittavat tiedot yhteisesti muiden rekisteröijien kanssa, on täytettävä edelleen tietojen yhteiskäyttöä koskevat velvollisuutensa tasapuolisella, avoimella ja syrjimättömällä tavalla asetuksen (EY) N:o 1907/2006 III osaston ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/9 mukaisesti. Rekisteröijät voivat tässä yhteydessä käyttää samankaltaisia epävirallisia viestintäfoorumeja kuin aineita koskevaan tietojenvaihtoon tarkoitetut foorumit, joihin viitataan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 29 artiklassa.

4 artikla

Selvitysvelvollisuus ja tietojen yhteiskäyttöä koskeva velvollisuus, joita sovelletaan vaiheittain rekisteröitäviin aineisiin

1.   Jos asetuksen (EY) N:o 1907/2006 30 artiklan mukaisesti käydyissä tietojen yhteiskäyttöä koskevissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, kyseisen artiklan säännöksiä sovelletaan ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2019.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 28 artiklan mukaisesti tehdyt esirekisteröinnit eivät ole enää voimassa 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen, ja kaikkiin vaiheittain rekisteröitäviin aineisiin sovelletaan kyseisen päivän jälkeen 26 ja 27 artiklaa.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä lokakuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/9, annettu 5 päivänä tammikuuta 2016, tietojen toimittamisesta yhteisesti ja tietojen yhteiskäytöstä kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti (EUVL L 3, 6.1.2016, s. 41).


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/15


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/1693,

annettu 9 päivänä lokakuuta 2019,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 15 päivänä helmikuuta 2019 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuontia unioniin koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun eurooppalainen ajoneuvojen pyörien valmistajia edustava järjestö Association of European Wheels Manufacturers, jäljempänä ’EUWA’ tai ’valituksen tekijä’, teki 3 päivänä tammikuuta 2019 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia ajoneuvojen teräspyörien tuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen komissiolle esitettiin useita kysymyksiä ja huomautuksia tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä. Komissio tarkensi tuotteen määritelmää vireillepanoilmoituksen muuttamista koskevassa ilmoituksessa (3).

(4)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, ellei sillä ole riittävää näyttöä siitä, että tietyt vaatimukset eivät täyty. Kuten perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdassa mainitaan, yksi näistä edellytyksistä on se, että sellaisen tuonnin tason lisäksi, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa, tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut. Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonti (kilogrammoina) laski ensimmäisten tutkimuksen vireillepanon jälkeisten neljän kuukauden aikana (maaliskuusta 2019 kesäkuuhun 2019) 72 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2018 ja 74 prosenttia verrattuna tutkimusajanjakson neljän kuukauden keskiarvoon (2018 – ks. 23 kappale). Komissio toteaa lisäksi, että Surveillance 2 -tietokannan mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät osoittavat samankaltaista tuonnin voimakasta vähenemistä. Komissio ei velvoittanut kirjaamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti, koska toinen 10 artiklan 4 kohdan olennaisista edellytyksistä ei täyttynyt eli tuonti ei kasvanut huomattavasti.

1.2   Asianomaiset osapuolet

(5)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.3   Otanta

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.3.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ilmoitti, että se oli päättänyt rajata tutkimuksensa koskemaan kohtuullista määrää unionin tuottajia soveltamalla otantaa ja että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen vireillepanovaiheessa käytettävissään olevien tietojen perusteella. Otos perustui samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimääriin EU:ssa tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valitut unionin tuottajat sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa, ja niiden osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta EU:n kokonaistuotannosta ja myyntimäärästä oli 35 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia esitti ainoastaan EUWA, joka pyysi vielä yhden yrityksen sisällyttämistä otokseen, jotta otoksen edustavuutta voitaisiin parantaa. Huomautusten jälkeen komissio päätti lisätä otokseen yhden yrityksen. Kyseinen unionin tuottaja kieltäytyi kuitenkin tekemästä yhteistyötä tutkimuksessa. Näin ollen vahvistettiin alkuperäinen otos, johon kuului kolme unionin tuottajaa. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(9)

Otokseen valitut unionin tuottajat ja muut tähän tutkimukseen osallistuvat unionin tuottajat ovat pyytäneet komissiota pitämään niiden henkilöllisyyden luottamuksellisena koko menettelyn ajan perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti, koska ne pelkäävät joidenkin asiakkaidensa kostotoimenpiteitä. Pyynnössä esitetyn hyvän syyn perusteella komissio suostui käsittelemään unionin tuottajia anonyymisti.

1.3.2   Tuojia koskeva otanta

(10)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(11)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot. Tuojien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

1.3.3   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(12)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(13)

Kaksikymmentäseitsemän asianomaisen maan yritystä toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio katsoi, että kaksikymmentä vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää täytti otokseen hyväksymisen edellytykset. Seitsemän tuottajaa ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta EU:hun tutkimusajanjaksolla, eikä niitä tämän vuoksi voitu hyväksyä otokseen. Perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio valitsi otokseen kolme yritystä, jotka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otoksen valinta perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpiin määriin, mutta huomiota kiinnitettiin myös siihen, että otos kattaisi kaikki teräspyörien lajit (henkilö- ja kaupallisten ajoneuvojen teräspyörät).

(14)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(15)

Yksi otokseen valituista yrityksistä kieltäytyi myöhemmin yhteistyöstä, ja se korvattiin seuraavaksi suurimmalla vientiä harjoittavalla tuottajalla.

(16)

Yhden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan toimittamissa tiedoissa oli merkittäviä puutteita, minkä vuoksi komissio päätti tarkastuskäynnin jälkeen olla ottamatta niitä huomioon perusasetuksen (4) 18 artiklan 1 kohdan perusteella.

(17)

Koska tietyt tuotelajit jätettiin tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, kuten 2.3 kohdassa todetaan, yksi yhteistyössä toimineista otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei enää kuulunut tämän tutkimuksen piiriin.

(18)

Tämän vuoksi otokseen kuului enää yksi yritys, jonka osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla oli noin 20 prosenttia. Kun otetaan huomioon otokseen valittujen yritysten yhteistyöstä kieltäytymisen aste ja se, että uuden otoksen valintaan ei ollut riittävästi aikaa, komissio päätti alustavasti perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti soveltaa perusasetuksen 18 artiklan asiaan liittyviä säännöksiä.

1.4   Yksilöllinen tarkastelu

(19)

Alun perin otantalomakkeen palauttaneista vientiä harjoittavista tuottajista kymmenen pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio asetti kyselylomakkeen saataville verkossa vireillepanopäivänä. Ilmoittaessaan otoksesta komissio ilmoitti lisäksi otokseen kuulumattomille vientiä harjoittaville tuottajille, että niiden oli vastattava kyselylomakkeeseen, jos ne halusivat, että niitä tarkastellaan yksilöllisesti. Yksikään yrityksistä ei kuitenkaan vastannut kyselyyn. Sen vuoksi yhtään yksilöllistä tarkastelua ei tehty.

1.5   Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit

(20)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Unionin tuottajille, tuojille, käyttäjille ja vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (5) vireillepanopäivänä.

(21)

Kyselyvastaukset saatiin otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta ja kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Yksi etuyhteydetön tuoja toimitti komissiolle kyselyvastauksen, joka oli kuitenkin puutteellinen, ja kyseinen osapuoli lopetti yhteistyön tutkimuksessa, kun sitä pyydettiin täydentämään kyselyvastaustaan. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(22)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien osapuolten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

Yritys C, Euroopan unioni;

Yritys E, Euroopan unioni;

Yritys H, Euroopan unioni;

Unionin tuottajien järjestö

EUWA, Bryssel, Belgia;

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

Hangtong-konserni:

Zhejiang Hangtong Machinery Manufacture Co., Ltd (tuottaja), Taizhou, Kiina;

Ningbo Hi-Tech Zone Tongcheng Auto Parts Co., Ltd (kauppias), Ningbo, Kiina;

Ningbo Wheelsky Company Limited (off shore -kauppias), Ningbo, Kiina;

Xingmin-konserni:

Xingmin Intelligent Transportation Systems Co., Ltd. (vientiä harjoittava tuottaja), Longkou, Kiina;

Tangshan Xingmin Wheels Co., Ltd (tuottaja), Tangshan, Kiina;

Xianning Xingmin Wheels Co., Ltd (tuottaja), Xianning, Kiina.

1.6   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2015 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.7   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(24)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia asianomaisen maan vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot ajoneuvojen teräspyörien tuottamiseen käyttämistään tuotantopanoksista. Kaksikymmentäkolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(26)

Saadakseen tiedot, joita se piti tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymisen Kiinassa.

(27)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Yksi vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä.

(28)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta normaaliarvo voidaan määrittää vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(29)

Komissio julkaisi 6 päivänä maaliskuuta 2019 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion (6), jäljempänä ’6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätty muistio’, jossa pyydetään asianomaisten osapuolten näkemyksiä niistä lähteistä, joita komissio saattaa käyttää normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Argentiina, Brasilia, Kolumbia, Malesia, Meksiko, Venäjä, Etelä-Afrikka, Thaimaa ja Turkki).

(30)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio vastaanotti huomautuksia yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ja valituksen tekijältä. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia.

(31)

Komissio vastasi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivättyyn muistioon saatuihin huomautuksiin toisessa, 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa (7), jäljempänä ’16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätty muistio’, joka koski normaaliarvon määrittämisen lähteitä. Komissio laati myös tuotannontekijöiden luettelon ja katsoi, että tässä vaiheessa Brasilia oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Tässä vaiheessa ei ollut mahdollista laatia lopullista luetteloa HS-koodeista, joihin tuotannontekijät olisi luokiteltava. Koska Brasiliaan ei tapahtunut tuontia kaikilla mahdollisilla HS-koodeilla, komissio totesi tässä vaiheessa, että myös Turkkia ja Etelä-Afrikkaa voitaisiin tarvittaessa pitää sopivina edustavina maina. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Komissio sai huomautuksia ainoastaan valituksen tekijältä. Huomautuksia käsitellään tässä asetuksessa.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(32)

Tarkasteltavana oleva tuote, sellaisena kuin se on muutettuna 3 kappaleessa mainitulla ilmoituksella, on Kiinasta peräisin olevat ajoneuvojen teräspyörät, myös lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jotka on suunniteltu käytettäviksi

vetoautoissa,

henkilöiden ja/tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa,

erikoiskäyttöön tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa (esimerkiksi paloautot ja ruiskuautot),

perävaunuissa, puoliperävaunuissa, asuntovaunuissa ja niiden tyyppisissä ajoneuvoissa, joissa ei ole mekaanista kuljetuskoneistoa,

ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 (Taric-koodit 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(33)

Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:

ajoneuvojen teräspyörät, jotka on tarkoitettu teollisesti asennettaviksi tällä hetkellä alanimikkeeseen 8701 10 kuuluviin yksiakselisiin puutarhatraktoreihin,

maantiemönkijöiden pyörät,

tähden muotoiset pyörännavat, valettu yhtenä osana, terästä,

sellaisten moottoriajoneuvojen pyörät, jotka on suunniteltu käytettäviksi muualla kuin julkisilla teillä (esimerkiksi maa- ja metsätaloustraktorien, haarukkatrukkien, pushback-traktoreiden ja muiden kuin teillä käytettävien dumppereiden pyörät).

2.2   Samankaltainen tuote

(34)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

tarkasteltavana oleva tuote,

Kiinan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote,

perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuna edustavana maana toimineen Brasilian kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote ja

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(35)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(36)

Yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että ajoneuvojen teräspyörät, jotka on suunniteltu käytettäväksi henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa, jotka luokitellaan CN-koodiin 8716 90 90 ja joiden vanteen halkaisija on enintään 16 tuumaa, olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska niitä ei valmisteta unionissa ja eikä niillä ole samoja teknisiä perusominaisuuksia kuin kaikilla muilla määritelmän piiriin kuuluvilla tuotteilla.

(37)

Kyseessä oleva yritys huomautti teknisistä ominaisuuksista, että henkilöautojen perävaunujen ja asuntovaunujen pyöriä koskevat vaatimukset, erityisesti lujuuden (ja näin ollen myös testauksen) osalta, ovat alhaisemmat kuin henkilöautojen pyöriä koskevat vaatimukset. Lisäksi niiden on täytettävä erityiset ominaisuudet, jotka liittyvät tällaisten unionissa myytäväksi tarkoitettujen pyörien suurempaa lastia ja alhaisempaa nopeutta koskeviin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa käyttäväksi tarkoitettuja teräspyöriä ei voida laillisesti myydä henkilöautoissa käytettäviksi tarkoitettuina teräspyörinä. Yritys väitti myös, että henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa käyttäväksi tarkoitetut teräspyörät olisi luokiteltava CN-koodiin 8716 90 90, kun taas henkilöautoissa käytettäväksi tarkoitetut teräspyörät olisi luokiteltava nimikkeeseen 8708.

(38)

Tutkimuksen aikana komissiolle esitettiin huomautuksia, jotka koskivat sellaisten maatalouden perävaunujen ja muun pelloilla käytettävän pyörillä varustetun maatalousvälineistön pyörien, joiden vanteen halkaisija on enintään 16 tuumaa, mahdollista tutkimuksen ulkopuolelle jättämistä. Vireillepanoilmoituksessa nimenomaisesti jätetään soveltamisalan ulkopuolelle ”sellaisten moottoriajoneuvojen pyörät, jotka on suunniteltu käytettäviksi muualla kuin julkisilla teillä (esimerkiksi maa- ja metsätaloustraktorien, haarukkatrukkien, pushback-traktoreiden ja muiden kuin teillä käytettävien dumppereiden pyörät)”. Sellaisten ajoneuvojen teräspyörät, joissa ei ole mekaanista kuljetuskoneistoa, kuten maatalouden perävaunujen ja muun pelloilla käytettävän pyörillä varustetun maatalousvälineistön pyörät, sisältyivät kuitenkin alun perin tuotteen määritelmään. Väitettiin, että henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa käyttäväksi tarkoitettujen teräspyörien tavoin myös tällaiset pyörät ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia eivätkä ne ole vaihdettavissa muiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kanssa.

(39)

Komissio julkaisi 24 päivänä kesäkuuta 2019 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jossa se pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia edellä mainituista tuotteen määritelmää koskevista väitteistä. Valituksen tekijä, kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi unionin tuoja esittivät edellä tarkoitettua muistiota koskevia huomautuksia. Kaikki osapuolet kannattivat 36 ja 38 kappaleessa tiivistetysti esitettyä väitettä tuotteen jättämisestä tutkimuksen ulkopuolelle.

2.4   Tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat päätelmät

(40)

Tutkimus on osoittanut, että 36 ja 38 kappaleessa tarkoitetut pyörät ovat läpimitaltaan enintään 16 tuumaa ja että ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia kuin muut tuotteen määritelmän piiriin kuuluvat tuotteet, sillä niitä ole tarkoitettu asennettaviksi eikä niitä voida asentaa suoraan moottoriajoneuvoon. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että kyseiset tuotteet olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle.

(41)

Edellä 40 kappaleessa kuvatun poissulkemisen jälkeen yhtä otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa, joka valmisti ja vei unioniin ainoastaan tutkimuksesta poissuljettuja tuotelajeja, ei katsota enää tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavaksi tuottajaksi.

(42)

Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä on alustavasti Kiinasta peräisin olevat ajoneuvojen teräspyörät, myös lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jotka on suunniteltu käytettäviksi

vetoautoissa,

henkilöiden ja/tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa,

erikoiskäyttöön tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa (esimerkiksi paloautot ja ruiskuautot),

vetoautojen perävaunuissa tai puoliperävaunuissa, joissa ei ole mekaanista kuljetuskoneistoa

jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 (Taric-koodit 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:

ajoneuvojen teräspyörät, jotka on tarkoitettu teollisesti asennettaviksi tällä hetkellä alanimikkeeseen 8701 10 kuuluviin yksiakselisiin puutarhatraktoreihin,

maantiemönkijöiden pyörät,

tähden muotoiset pyörännavat, valettu yhtenä osana, terästä,

sellaisten moottoriajoneuvojen pyörät, jotka on suunniteltu käytettäviksi muualla kuin julkisilla teillä (esimerkiksi maa- ja metsätaloustraktorien, haarukkatrukkien, pushback-traktoreiden ja muiden kuin teillä käytettävien dumppereiden pyörät),

maatalouden perävaunujen ja muun pelloilla käytettävän pyörillä varustetun maatalousvälineistön pyörät, joiden vanteen halkaisija on enintään 16 tuumaa.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomiot

(43)

Kuten 17 kappaleessa selitetään, otokseen jäi vain kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka tarkistettiin myöhemmin.

(44)

Näistä yrityksistä toisen osalta komissio päätti soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä ja etenkin 18 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä ja jätti toimitetut tiedot huomiotta. Päätös tehtiin sen perusteella, että ilmoitettuja vientimyyntitietoja ei pidetty luotettavina, koska niitä ei voitu täsmäyttää yrityksen tarkastetun tilinpäätöksen kanssa. Tästä syystä komissio ei saanut tarvittavia tietoja polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi kyseiselle yritykselle.

(45)

Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaiselle osapuolelle ilmoitettiin, miksi toimitettuja tietoja ei otettu huomioon, ja sille annettiin tilaisuus antaa lisäselvityksiä.

(46)

Yritys esitti huomautuksia komission aikomuksesta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, ja sen pyynnöstä sille järjestettiin kuuleminen kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Hylättyjen tietojen ja yrityksen toimittamissa huomautuksissa ja myöhemmin pidetyssä kuulemisessa tehtyjen huomautusten luottamuksellisuuden ja yrityskohtaisuuden vuoksi komission asiaa koskevat alustavat yksityiskohtaiset päätelmät ilmoitettiin kyseessä olevalle yritykselle erillisesti.

(47)

Koska yrityksen toimittamissa huomautuksissa ja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa pidetyssä kuulemisessa esitetyt huomautukset eivät muuttaneet niitä tosiseikkoja ja päätelmiä, jotka komissio oli vahvistanut yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana, komissio vahvisti alustavasti käytettävissä olevien tietojen käytön kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla.

(48)

Näin ollen jäljempänä kuvattu polkumyyntimarginaalilaskelma viittaa ainoaan otoksessa jäljellä olevaan yritykseen.

3.2   Normaaliarvo

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.2.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

3.2.1.1   Johdanto

(51)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

palkkakustannusten vääristyminen;

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.”

(52)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti merkittäviä vääristymiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla tällaisista tekijöistä mahdollisesti on tarkasteltavana olevan tuotteen hintoihin ja kustannuksiin viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta todettaisiin merkittävien vääristymien esiintyminen. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(53)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(54)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (8), jäljempänä ’raportti’, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kyseenalaistamaan tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvää näyttöä, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä.

(55)

Valitus sisälsi päivitettyä tietoa terästuotannon ylikapasiteetista; teräs on tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon pääraaka-aine, jonka osuus valmistuskustannuksista on yli 60 prosenttia. Valituksessa viitattiin Euroopan unionin Kiinassa toimivan kauppakamarin raporttiin (9), jonka mukaan Kiina ei ole lunastanut lupauksiaan leikata tuotantokapasiteettia realistisemmalle tasolle. Tilanteeseen vaikuttivat erityisesti seuraavat:

joidenkin alueiden halukkuus olla omavaraisia, mikä lisäsi ylikapasiteettia kansallisella tasolla;

valtion omistamat yritykset, jotka eivät toimi tulosten/tappioiden pohjalta;

Kiinan viranomaisten elvytyspaketti, jolla kannustettiin suuria terästehtaita lisäämään kapasiteettiaan ja saatiin pienet ja keskisuuret terästehtaat uudelleen kannattaviksi;

alueellisten viranomaisten tarjoama tuettu energia (10).

(56)

Valituksen tekijä väitti myös, että Kiinan kotimainen kysyntä ei pysty kattamaan terästuotannon kohonnutta tasoa. Tältä osin valituksessa viitattiin World Steel Associationiin, jonka mukaan Kiinan kuukausittaiset tuotantomäärät kasvoivat 9,1 prosenttia lokakuusta 2017 lokakuuhun 2018, kun muissa 64 maassa, jotka raportoivat kyseiselle järjestölle, kasvu oli keskimäärin vain 5,8 prosenttia.

(57)

Valituksen tietojen mukaan teräksen lisääntynyt tuotanto Kiinassa yhdistettynä viennin vähenemiseen, joka johtuu Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen hiljattain käyttöön ottamista kaupan suojatoimista, voi johtaa teräksen hintojen laskuun.

(58)

Lisäksi valituksessa viitattiin vielä muihin käytäntöihin, jotka vaikuttavat raaka-aineiden hintoihin:

raaka-aine- ja energiakustannukset eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, vaan valtio puuttuu niihin;

Kiinan teräsmarkkinat ovat edelleen merkittävässä määrin sellaisten yritysten hallussa, jotka ovat Kiinan viranomaisten omistamia, niiden määräysvallassa tai niiden poliittisen valvonnan alaisina;

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön täytäntöönpano on Kiinassa edelleen puutteellista;

palkkakustannukset ovat vääristyneet, sillä ne eivät määräydy tavallisten markkinavoimien tai yritysten ja työvoiman välisten neuvottelujen perusteella.

(59)

Kuten 26 ja 27 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(60)

Tähän liittyviä huomautuksia saatiin vain yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, joka väitti, että normaaliarvon laskeminen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti on ristiriidassa WTO:n sopimusten kanssa, mukaan lukien Kiinan WTO:hon liittymistä koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, ja WTO:n polkumyynnin vastainen sopimus, jäljempänä ’polkumyyntisopimus’.

(61)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että pöytäkirjan 15 jakson voimassaolon päättymisen jälkeen EU:n ei pitäisi poiketa vakiomenetelmästä (eli käyttää vain vientiä harjoittavan maan kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia) normaaliarvon laskemiseksi, ellei polkumyyntisopimus salli muuta. Edellä esitetyn perusteella EU:n pitäisi noudattaa polkumyyntisopimuksen 2 artiklan mukaista vakiomenetelmää. Asianomainen osapuoli väitti myös, että merkittävien vääristymien käsitettä ei edes esiinny polkumyyntisopimuksessa. Koska polkumyyntisopimuksessa tai vuoden 1994 GATT-sopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaisille toimille, merkittävien vääristymien esiintymistä koskevat päätelmät ja tämän tuloksena normaaliarvon laskennallinen muodostaminen eivät ole johdonmukaisia polkumyyntisopimuksen 1, 2, 6.1 ja 18.1 artiklan kanssa.

(62)

Tämän tutkimuksen osalta komissio toteaa 112 kappaleessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. Komissio ei ole asianomaisen osapuolen kanssa yhtä mieltä siitä, että komission ei pitäisi soveltaa 2 artiklan 6 a kohtaa. Päinvastoin komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohtaa voidaan soveltaa ja että sitä on sovellettava tämän tapauksen kaltaisissa olosuhteissa. Lisäksi komissio katsoo, että kyseisen säännös on yhdenmukainen Euroopan unionin WTO-velvoitteiden kanssa. Komissio on sitä mieltä, kuten asiassa DS473 EU-biodiesel (Argentiina) todettiin, että perusasetuksen säännökset, joita sovelletaan yleisesti kaikkiin WTO:n jäseniin, etenkin 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Kiinasta peräisin olevia tuotteita koskevissa polkumyynnin vastaisissa menettelyissä Kiinan liittymispöytäkirjan jakson 15 niitä osia, joiden voimassaolo ei ole päättynyt, sovelletaan edelleen normaaliarvon määrittämiseen sekä markkinatalousnormien että sellaisen menetelmän käytön osalta, joka ei perustu tiukkaan vertailuun Kiinan hintojen ja kustannusten kanssa.

(63)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti vielä, että valituksen tekijä ei esittänyt näyttöä merkittävistä vääristymistä teräspyörien markkinoilla sinänsä vaan perusti väitteensä Kiinan teräsmarkkinoiden vääristymiin.

(64)

Komissio totesi, että kaikki Kiinan teräsmarkkinoiden tilannetta koskevat huomautukset ovat merkityksellisiä tarkasteltavana olevan tuotteen kannalta, koska terästuotteena sitä voidaan pitää osana terästeollisuutta. Teräksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannuksista on yli 60 prosenttia. Lisäksi ajoneuvojen teräspyörien valmistuksen tärkein raaka-aine on kuumavalssattu teräslevy, jonka osuus kokonaiskustannuksista on yli 50 prosenttia, jota niin ikään tuotetaan Kiinan teräsmarkkinoilla ja jonka osalta aiemmissa kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa tutkimuksissa (11) on vahvistettu esiintyvän vääristymiä.

(65)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna.

3.2.1.2   Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät

(66)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrää Kiinan talouden hallinnointia. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään kansantalouden johtavana voimana, ja valtion tehtävänä on varmistaa sen lujittaminen ja kasvu (12). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomainen toimeksianto. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (13).

(67)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema.” (14) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta ovat olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menevät selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta, jonka rajoissa vapaat markkinavoimat toimivat.

(68)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (15). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(69)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.1.5 jakso) (16).

(70)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.1.8 jakso) (17). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (18).

(71)

Kolmanneksi sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (19). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemiseksi, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (20).

(72)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (21).

3.2.1.3   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(73)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(74)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (22). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaiset tuotantopanokset ja rahoituksen (23).

(75)

Etenkin terässektorilla Kiinan valtion omistusosuus on merkittävä. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (24). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida raudan ja teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (25). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (26). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (27).

(76)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon terästeollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat teräksen tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin terässektorilla kohdistetaan 3.2.1.5 jaksossa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(77)

Vaikka kiinalaiset ajoneuvojen teräspyörien tuottajat ovat pääasiassa yksityisomistuksessa olevia yrityksiä, valtion määräysvalta ja puuttuminen toimintaan ajoneuvojen teräspyörien pääraaka-aineen eli kuumavalssatun teräslevyn markkinoilla vaikuttaa edellä kuvattuihin yleisiin puitteisiin.

(78)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tarkastetut ajoneuvojen teräspyörien tuottajat hankkivat kuumavalssattua teräslevyä sekä valtion omistamilta yrityksiltä että yksityisiltä tavarantoimittajilta. Useiden kiinalaisia kuumavalssattuja terästuotteita tai muita terästuotteita, joiden raaka-aineena käytetään kuumavalssattua teräslevyä, koskevien tukien vastaisten tutkimusten (joista viimeisin oli orgaanisella aineella pinnoitettuja teräslevyjä koskeva tutkimus (28)) tulosten perusteella kuumavalssattua teräslevyä tuottavien yritysten omistusmuoto ei ole ratkaiseva vääristymiä koskevien päätelmien kannalta.

(79)

Komissio vahvisti edellä mainitussa orgaanisella aineella pinnoitettuja teräslevyjä koskevassa tutkimuksessa, että orgaanisella aineella pinnoitettujen teräslevyjen tuottajille kuumavalssattua terästä toimittavat valtion omistamat yritykset olivat julkisia elimiä WTO:n valituselimen kriteereiden perusteella, koska ne suorittivat viranomaistehtäviä ja harjoittivat näin ollen viranomaisten toimivaltaa. Komissio vahvisti myös, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät kuumavalssatun teräslevyn yksityisiä tuottajia Kiinassa tarjoamaan tavaroita tukien vastaisen perusasetuksen (29) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii ja iv alakohdan mukaisesti ja että ne toimivat samoin kuin valtion omistamat teräsyritykset. Lisäksi vahvistettiin, että kuumavalssatun teräslevyn hinnat olivat Kiinassa vääristyneitä. Tämä johtui valtion omistamien yritysten hallitsevasta asemasta kuumavalssatun teräslevyn markkinoilla Kiinassa ja siitä, että kuumavalssatun teräslevyn yksityisten toimittajien hinnat olivat samassa linjassa valtion omistamien yritysten hintojen kanssa.

(80)

Lisäksi useimmat autonvalmistusyritykset ovat edelleen (osittain) valtion omistuksessa. Ulkomaiset autonvalmistajat ovat muodostaneet yhteisyrityksiä suurempien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa, koska ulkomaalaisomistusta on rajoitettu vuodesta 1994 lähtien (30).

(81)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että ajoneuvojen teräspyörien markkinoista Kiinassa vastasivat merkittävässä määrin yritykset, jotka olivat Kiinan valtion omistuksessa tai joihin kohdistui valtion määräysvaltaa tai poliittista valvontaa tai ohjausta.

3.2.1.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(82)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (31), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan (32) mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (33). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (34). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös ajoneuvojen teräspyöriä valmistava sektori ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(83)

Etenkin terässektorilla monet suuret teräksentuottajat (myös kuumavalssatun levyn tuottajat) ovat valtion omistuksessa, kuten jo todettiin. Joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (35) esimerkkeinä 12. viisivuotissuunnitelmakauden saavutuksista (esim. Baosteel, Anshan Iron and Steel ja Wuhan Iron and Steel). Valtion omistamien kuumavalssattujen teräslevyjen tuottajien julkisissa asiakirjoissa korostetaan toisinaan yhteyttä Kiinan viranomaisiin. Esimerkiksi Baoshan Iron & Steel (tai Baosteel) totesi vuoden 2016 puolivuotisraportissaan, että yritys on sitoutunut alueelliseen 13. viisivuotissuunnitelmaan ja laajaan yhteisymmärrykseen paikallishallinnon kanssa resurssien jakamisesta, urbaanien tuotannonalojen yhteenliittämisestä ja ekologisen ympäristön rakentamisesta (36). Hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (37) komissio vahvisti, että kolme neljästä otokseen valitusta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä oli valtion omistamia yrityksiä. Kaikissa näissä kolmessa ryhmässä yrityksen hallituksen puheenjohtaja toimi myös ryhmän kommunistisen puolueen organisaation puoluekomitean sihteerinä.

(84)

Kiinan viranomaiset puuttuvat myös autoteollisuuden toimintaan. Esimerkiksi autoteollisuuden valtionyhtiön SAICin vuosikertomuksessa 2018 todetaan, että valtion viranomaisten voimakkaiden edistämistoimien ja autoalan yritysten jatkuvien ponnistelujen ansioista Kiinasta on tullut suurin globaali uusia energialähteitä hyödyntävä automarkkina, jonka uudet teknologiat ja uudet mallit (esimerkiksi älykkäät ja verkottuneet ajoneuvot sekä ajoneuvojen yhteiskäyttö) ovat menestyviä globaaleja johtajia ja joka siirtyy autoteollisuuden uuden aikakauden kärkeen (38).

(85)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.1.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta ajoneuvojen teräspyörien markkinoihin (39). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, terässektorilla, autoteollisuudessa ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.2.1.5   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(86)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (40).

(87)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta ja siten myös ajoneuvojen teräspyörien tuotantoa keskeisenä teollisuudenalana (41). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi (42). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökohdat (43).

(88)

Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (44) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (45). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaaseen teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (46).

(89)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (47), jäljempänä ’luettelo’, mainitaan rauta ja teräs kannustettavina tuotannonaloina. Luettelon sovellettavuus vahvistettiin hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (48).

(90)

Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet, sijoitukset, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen. Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan (myös ajoneuvojen teräspyörien) kehittämisessä ja toiminnassa (49). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma on kiistatta selvin osoitus Kiinan viranomaisten politiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

(91)

Autoteollisuuden kehittämistä koskevalla politiikalla, joka oli yhä voimassa tutkimusajanjaksolla, rajoitettiin ulkomaista osakkeenomistusta autoteollisuuden yhteisyrityksissä. Näin ollen myös ajoneuvojen teräspyörien tuottajien asiakkaisiin sovellettiin syrjiviä toimenpiteitä, joilla suosittiin kotimaisia tuottajia.

(92)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettävän pääraaka-aineen eli kuumavalssatun teräslevyn tuotanto sekä ajoneuvojen teräspyörät osana kannustettavaa terästeollisuutta. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

3.2.1.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(93)

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei toteuta riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvitä oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaa velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat käytännössä konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtiolla on maksukyvyttömyysmenettelyissä edelleen vahva ja aktiivinen rooli, ja se vaikuttaa usein suoraan menettelyn tulokseen (50).

(94)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (51). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. On olemassa säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Nämä säännökset jätetään kuitenkin säännöllisesti huomiotta, ja tietyt ostajat saavat maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (52). Lisäksi viranomaisilla on maata jakaessaan usein poliittisia tavoitteita, esimerkiksi taloudellisten suunnitelmien täytäntöönpano (53).

(95)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan ajoneuvojen teräspyörien tuotantosektorilla noudatetaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös terässektoria ja erityisesti kuumavalssattua teräslevyä (joka on tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen pääraaka-aine) sekä ajoneuvojen teräspyöriä osana terässektoria. Komissio totesi erityisesti, että kuumavalssatun teräksen tuottajat (54) hyötyivät maankäyttöoikeuksien myöntämisestä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(96)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista terässektorilla, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta.

3.2.1.7   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(97)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, yleissopimuksia, erityisesti järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat yleissopimukset (55). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen yhdistys ei kuitenkaan ole riippumaton viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on vähäistä (56). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (57). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(98)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna ajoneuvojen teräspyörien ja kuumavalssatun teräslevyn tuotanto, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten ajoneuvojen teräspyöriin ja kuumavalssattuun teräslevyyn osana terässektoria sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun ne saavat pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädännön järjestelmää).

3.2.1.8   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(99)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(100)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (58) vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (59), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin tehdessään pankit noudattavat nimenomaista oikeudellista velvoitetta hoitaa liiketoimintaansa kansantalouden ja sosiaalisen kehittämisen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (60). Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (61).

(101)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(102)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Vaikuttaa voimakkaasti siltä, että Kiinan luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (62).

(103)

Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (63). Tämän tuloksena lainananto painottuu valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(104)

Toiseksi, lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina sijoitusten kasvun kannustamiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön, ja sijoitusten tuotot ovat yhä pienempiä. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät seuraile normaaleja kaupallisia reaktioita.

(105)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, sillä sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja sitä kautta pääoman liikakäyttöön.

(106)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystapauksia. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(107)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(108)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna ajoneuvojen teräspyörien ja kuumavalssatun teräslevyn tuotanto, ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan, ei esitetty mitään näyttöä. Komissio on myös todennut, että raaka-aineen eli kuumavalssatun teräslevyn tuotanto (64) hyötyi etuuskohteluun perustuvasta luotonannosta, joka katsotaan tueksi. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

3.2.1.9   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(109)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.2.1.1.–3.2.1.5. kohdassa ja raportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.2.1.6–3.2.1.8 kohdassa ja raportin B osassa.

(110)

Komissio muistuttaa, että ajoneuvojen teräspyörien tuotantoon tarvitaan laaja valikoima tuotantopanoksia. Asiakirja-aineiston sisältämän näytön mukaan kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat hankkivat kaikki tuotantopanoksensa Kiinassa. Kun ajoneuvojen teräspyörien tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(111)

Tämän seurauksena sen lisäksi, että ajoneuvojen teräspyörien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

3.2.1.10   Päätelmät

(112)

Edellä 3.2.1.2–3.2.1.9 kohdassa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja terässektorilla ja autoteollisuudessa erityisesti, osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(113)

Näin ollen komissio määritti laskennallisen normaaliarvon pelkästään vääristymättömiin hintoihin tai viitearvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella, kuten seuraavassa kohdassa esitetään.

3.2.2   Edustava maa

3.2.2.1   Yleisiä huomautuksia

(114)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

taloudellisen kehityksen taso samanlainen kuin Kiinassa. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo on Maailmanpankin tietokannan perusteella samanlainen kuin Kiinalla (65);

kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (66);

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus maassa;

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(115)

Kuten 29–31 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä.

3.2.2.2   Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(116)

Komissio yksilöi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa seuraavat yhdeksän maata eli Argentiinan, Brasilian, Kolumbian, Malesian, Meksikon, Venäjän, Etelä-Afrikan, Thaimaan ja Turkin, joita Maailmanpankki pitää maina, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa ja jotka on luokiteltu ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella.

(117)

Valituksen tekijä väitti 11 päivänä maaliskuuta 2019 toimittamissaan huomautuksissa, että Meksikoa ei pitäisi valita edustavaksi maaksi, koska meksikolaiset tuottajat toimittivat yksinomaan Nafta-sopimuksen piiriin kuuluvalle alueelle. Valituksen tekijä ei kuitenkaan esittänyt mitään näyttöä siitä, minkä vuoksi tuotettujen tavaroiden määränpää olisi merkityksellinen edustavan maan valinnan kannalta ja mikä vaikutus sillä olisi asianomaisten tuotantotekijöiden edustavuuteen. Tästä syystä väite hylättiin.

(118)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa, että Argentiina oli luokiteltu korkean tulotason maaksi tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio katsoi, että alkuperäisistä ylemmän keskitulotason maiksi luokitelluista maista ainoastaan kahdeksaa voitiin pitää mahdollisina edustavina maina.

(119)

Taloudellisen kehityksen tasosta ei saatu muita huomautuksia16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyn muistion antamisen jälkeen.

3.2.2.3   Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotanto ja asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(120)

Komissio ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan tiettävästi Argentiinassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Malesiassa, Meksikossa, Venäjällä, Etelä-Afrikassa, Thaimaassa ja Turkissa.

(121)

Komissio totesi myös, että argentiinalaisen ajoneuvojen teräspyörien tuottajan rahoitustiedot eivät olleet julkisesti saatavilla. Valituksen tekijä vahvisti 11 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että argentiinalaisen tuottajan toiminta oli lopetettu. Tämän ja 118 kappaleessa selitetyn seikan vuoksi komissio ei pitänyt Argentiinaa mahdollisena edustavana maana.

(122)

Komissio totesi lisäksi, että tutkimusajanjakson kannalta merkitykselliset rahoitustiedot eivät olleet saatavilla yhdenkään mahdollisena pidettyjen maiden tuottajan osalta, kun 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätty muistio julkaistiin.

(123)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti 18 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että edustavaksi maaksi olisi valittava Intia. Kyseisen yrityksen mukaan Intiassa oli ainakin kaksi tuottajaa, jotka valmistivat tiettyä kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottamaa tuotelajia. Yritys väitti vielä, että bruttokansantulo (BKTL), jota Maailmanpankki käytti maiden luokittelussa, ei ole asianmukainen indikaattori maan taloudellisen kehityksen tason arvioimiseksi, sillä BKTL ei kuvasta riittävällä tavalla maan kehityksen tasoa tai mittaa hyvinvointia. Yrityksen mukaan sen sijaan olisi käytettävä BKT:tä.

(124)

Tältä osin komissio huomautti, että perusasetuksessa vahvistetaan, että edustavan maan kehityksen tason olisi oltava samanlainen kuin viejämaan kehityksen tason. Se ei kuitenkaan sisällä muita asianmukaisen edustavan maan valintaa koskevia vaatimuksia. Komissio päätti, että näiden tietojen paras lähde on Maailmanpankin tietokanta. Tietokannan ansiosta komissiolla oli käytettävissään riittävä määrä mahdollisesti asianmukaisia, kehityksen tasoltaan samanlaisia edustavia maita, joista se voi valita sopivimman vääristymättömien kustannusten ja hintojen lähteeksi. Lisäksi tämä luokittelu perustuu objektiivisiin kriteereihin, sitä käytetään johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa, joissa normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten perusteella, ja sillä varmistetaan yhdenmukaisuus ja yhdenvertainen kohtelu kaikissa eri menettelyissä. Maailmanpankki käyttää BKTL:ää talouksien luokittelussa tuloryhmiin, sillä se noudattaa Maailmanpankin operatiivisessa lainanantopolitiikassa käytettyä menetelmää. BKTL kuvastaa riittävästi koko maan sisäistä taloudellista toimintaa, koska siinä otetaan huomioon kaikki kansantalouteen maksettavat tulot niiden alkuperästä riippumatta.

(125)

Samaan aikaan komissio totesi, että Intia on sisällytetty Maailmanpankin luetteloon ”matalan ja keskitulotason” maana ja että sen vuoksi sen kehityksen taso ei ollut samanlainen kuin Kiinassa. Tämän vuoksi Intiaa ei voitu pitää Kiinan osalta asianmukaisena edustavana maana. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(126)

EUWA ja yksi vientiä harjoittava tuottaja esittivät 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa useita väitteitä, jotka koskivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon olemassaoloa joissakin tätä varten huomioon otetuissa maissa, tarpeeksi merkityksellisten, kansainvälisten konsernien konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevien rahoitustietojen saatavuutta kyseisissä maissa ja tutkimusajanjaksoon liittyvien rahoitustietojen saatavuutta.

(127)

Komissio tutki kyseiset väitteet ja totesi 16 päivänä huhtikuuta päivätyssä muistiossaan, että Kolumbiaa, Malesiaa, Meksikoa, Venäjää ja Thaimaata ei enää voitu pitää mahdollisina edustavina maina, koska Kolumbiassa, Malesiassa, Venäjällä ja Thaimaassa toimivien tuottajien rahoitustiedot eivät olleet saatavissa tutkimusajanjaksolta. Lisäksi Meksikossa toimivaa tuottajaa koskevat konsolidoidut rahoitustiedot koskivat yritysryhmää, johon kuuluvat yritykset sijaitsevat ja toimivat eri maissa eikä Meksikon tuotannon ja myynnin osuutta rahoitustuloksiin voitu eritellä. Komissio totesi alustavasti myös, että yksi brasilialaisista tuottajista valmisti vain alumiinipyöriä eikä sitä siksi voitu ottaa huomioon myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton laskemisessa.

(128)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että Brasiliassa ja Turkissa (ja muissa maissa) toimivan kansainvälisen konsernin rahoitustiedot olivat helposti saatavilla tutkimusajanjaksolta. Vuosikertomus sisälsi paitsi tietoja konsernin konsolidoiduista tuloksista myös yksityiskohtaisia tietoja Brasiliassa sijaitsevan emoyhtiön (joka oli myös teräspyörien tuottaja) yksittäisistä tuloksista ja vähemmän yksityiskohtaisia tietoja kahden Turkissa toimivan tytäryhtiön tuloksista. Turkissa toimivia tytäryhtiöitä koskevat tiedot koskivat ainoastaan nettomyyntituloja, myyntikustannuksia, toimintakuluja, tuloveroa ja voittoa. Näin ollen niiden perusteella ei voitu arvioida toimintakulujen luokkaan kuuluvien kustannusten merkitystä.

(129)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan myös, että voitiin kohtuudella olettaa, että Etelä-Afrikassa toimiva tuottaja julkaisisi tutkimusajanjaksoa koskevan vuosikertomuksensa riittävän ajoissa, jotta sitä voitaisiin käyttää laskelmassa. Vaikka eteläafrikkalainen tuottaja kuuluu kansainväliseen konserniin, komissio pystyisi mahdollisesti pitämään konsolidoituja rahoitustietoja merkityksellisinä kyseisen eteläafrikkalaisen tuottajan kannalta, sillä Etelä-Afrikassa syntyneen liikevaihdon osuus koko konsernin liikevaihdosta ei ole vähäinen.

(130)

Edellä todetusta huolimatta 128 kappaleessa tarkoitetut brasilialaisesta tuottajasta saatavilla olevat tiedot katsottiin kattavimmiksi tiedoiksi edustavien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämistä varten.

(131)

Valituksen tekijä toisti 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa pitävänsä Turkkia sopivampana edustavana maana; se ei kuitenkaan vastustanut komission ehdotusta käyttää Brasiliaa edustavana maana.

(132)

Näin ollen komissio päätteli, että Brasilia oli soveltuva edustava maa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon sekä tutkimusajanjaksoon liittyvien rahoitustietojen saatavuuden ja laadun osalta, kuten 128 kappaleessa selitetään.

(133)

Kiinalaisiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien, joiden aikana komissio laati lopullisen luettelon raaka-aineista ja niitä vastaavista HS- ja tariffikoodeista, jälkeen voitiin vahvistaa, että Brasiliasta saatiin kattavimmat tiedot vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen määrittämiseksi laskennallisen normaaliarvon laskemista varten.

3.2.2.4   Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(134)

Kun oli vahvistettu, että Brasilia on asianmukaisin edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.2.2.5   Päätelmät

(135)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, joiden perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. Brasiliassa on etenkin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa, ja saatavilla on kattavat tiedot kaikista tuotannontekijöistä, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta tutkimusajanjaksolla.

3.2.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(136)

Komissio totesi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset, Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, tilastoja ja kansallisia tilastoja muodostaakseen työvoiman vääristymättömät kustannukset ja valitusta edustavasta maasta riippuen muita lähteitä muodostaakseen vääristymättömät energiakustannukset (esim. sähkö, maakaasu ja vesi).

(137)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja totesi 18 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että Brasiliaa ei pitäisi pitää asianmukaisena edustavana maana OECD:n tietokannassa (67)”Inventory on export restrictions on industrial raw materials” esitettyjen valssattuja levyvalmisteita koskevien Brasilian vientirajoitusten vuoksi, jotka voivat vaikuttaa paitsi kotimarkkinahintoihin myös kyseisten tuotantopanosten tuontihintoihin. Vientiä harjoittava tuottaja huomautti erityisesti, että kuumavalssattu teräs on tärkein raaka-aine, jonka osuus kokonaistuotantokustannuksista on 40–60 prosenttia.

(138)

Komissio tutki, onko Brasiliassa voimassa vientirajoituksia, ja vahvisti 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että tiettyjen teräslevytuotteiden vientiin sovellettiin vientilupaa arkojen tavaroiden ja niihin liittyvien palvelujen viennistä 10 päivänä lokakuuta 1995 annetun lain (68) nro 9.112 nojalla. Tässä vaiheessa komissio totesi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet tuotannossaan sellaisiin HS-koodeihin kuuluvia valssattuja levytuotteita, joihin sovellettiin vientirajoituksia Brasiliassa.

(139)

Tarkastuskäynnin jälkeen komissio totesi kuitenkin, että ainoa tarkistettu vientiä harjoittava tuottaja tosiaankin käytti tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa sellaisiin HS-koodeihin eli HS -alanimikkeeseen 7228 70 (”profiilit”) kuuluvia valssattuja levytuotteita, joihin sovellettiin 138 kappaleessa mainittuja vientirajoituksia Brasiliassa.

(140)

Sen vuoksi komissio päätti korvata kyseisen tuotannontekijän vääristyneet kustannukset Brasilian tuontihinnan sijasta kansainvälisellä vertailuarvolla. Vertailuarvoa kuvataan 158 kappaleessa.

(141)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti 18 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että kulutushyödykkeitä ei pitäisi sisällyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotannontekijöihin, koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa viitataan raaka-aineisiin ja energiaan, ei kulutushyödykkeisiin.

(142)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että kulutushyödykkeet sisällytetään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan soveltamisalaan, koska kyseinen säännös kattaa kaikki normaaliarvon laskemista varten tarvittavat tuotanto- ja myyntikustannukset ilman poikkeuksia. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa selvennetään ”merkittävien vääristymien” käsitettä, joka käynnistää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten käyttämisen normaaliarvon laskemisessa, mutta siinä mainitaan ilmoitetut hinnat ja kustannukset (mukaan luettuna muttei yksinomaisesti raaka-aineet ja energia) tässä eri yhteydessä. Komissio katsoi siksi, että vientiä harjoittavien tuottajien on ilmoitettava kaikki tuotanto- ja myyntikustannukset, myös kulutushyödykkeet, riippumatta niiden osuudesta kokonaistuotantokustannuksista, ja ne on otettava huomioon normaaliarvoa laskettaessa. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(143)

Tehtyään päätöksen käyttää Brasiliaa edustavana maana komissio tiedotti 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan asianomaisille osapuolille, että se käyttää GTA:ta määrittääkseen tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset, ILOn tilastoja ja muita julkisia lähteitä (69) muodostaakseen työvoiman vääristymättömät kustannukset ja brasilialaisten sähkön, maakaasun ja veden toimittajien perimiä tariffeja muodostaakseen näiden energiatyyppien vääristymättömät kustannukset.

(144)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että vääristymättömien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämiseen se käyttäisi Iochpe Maxion ‐konsernin ja etenkin sen Brasiliassa toimivan emoyhtiön rahoitustietoja, jotka ovat saatavilla konsernin tilinpäätöksessä ”Individual and Consolidated Financial Statements for the Year Ended December 31, 2018 and Independent Auditor’s Report” (70).

(145)

Komissio ei saanut 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyn muistionsa jälkeen enää lisähuomautuksia vääristymättömiä kustannuksia ja vertailuarvoja koskevista lähteistä. Sen vuoksi 143 ja 144 kappaleessa mainitut lähteet vahvistettiin alustavasti.

3.2.4   Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

3.2.4.1   Tuotannontekijät

(146)

Kuten 29 kappaleessa jo todetaan, komissio totesi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan määrittävänsä tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(147)

Komissio ei saanut 6 päivänä maaliskuuta 2019 ja 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivättyjen muistioidensa jälkeen huomautuksia tuotannontekijöiden luettelosta.

(148)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella komissio laati 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa luettelon 60 mahdollisesta HS-koodista, jotka vastaavat tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettyjä tuotannontekijöitä.

(149)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien jälkeen komissio laati lopullisen luettelon tuotannontekijöistä ja niitä vastaavista HS-koodeista.

(150)

Asianomaisten osapuolten toimittamien ja tarkastuskäynneillä kerättyjen tietojen perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja tarvittaessa HS-koodit:

Taulukko 1

Tuotannontekijä

Brasilian tariffinimikkeistön koodi

Vääristymätön arvo

Raaka-aineet

Kuumavalssatut levytuotteet, peittaamattomat, leveys vähintään 600 mm ja paksuus

 

 

suurempi kuin 10 mm

7208 36

4,91 CNY/kg

suurempi kuin 4,75 mm mutta enintään 10 mm

7208 37 00

4,86 CNY/kg

suurempi kuin 3 mm mutta alle 4,75 mm

7208 38

4,89 CNY/kg

pienempi kuin 3 mm

7208 39

4,57 CNY/kg

Valssattu teräs

 

 

profiilit

[ei saatavilla]

5,06 CNY/kg

Maali

 

 

polyestereihin perustuvat

3208 10

42,87 CNY/kg

akryyli- tai vinyylipolymeereihin perustuvat

3208 20

42,12 CNY/kg

muut

3208 90

54,65 CNY/kg

epoksihartsit

3907 30

28,70 CNY/kg

Hitsauslanka

 

 

hiiliteräslanka

7217 30

12,51 CNY/kg

piimangaaniteräslanka

7229 20 00

9,73 CNY/kg

seosteräslanka, muu

7229 90 00

21,74 CNY/kg

Venttiili

8481 30 00

10,30 CNY/kpl

Kaasut

 

 

propaani, nesteytetty

2711 12

3,73 CNY/kg

argon

2804 21

ei saatavilla (ks. 153 ja 154 kappale)

typpi

2804 30 00

10,86 CNY/m3

happi

2804 40 00

6,69 CNY/m3

hiilidioksidi

2811 21 00

24,76 CNY/kg

Muut kemikaalit

 

 

suolahappo

2806 10

1,68 CNY/kg

kaustinen sooda

2815 12 00

2,41 CNY/kg

dinatriumkarbonaatti

2836 20

1,45 CNY/kg

maitohappo

2918 11 00

21,22 CNY/kg

natriumvetykarbonaatti

3402 19 00

15,03 CNY/kg

voiteluvalmisteet

3403 19 00

44,54 CNY/kg

peittausvalmisteet

3810 10

66,46 CNY/kg

ohenne

3814 00

40,26 CNY/kg

natriumnitraatti

3815 90

74,48 CNY/kg

polyakryyliamidi

3906 90

17,74 CNY/kg

Työvoima

Valmistussektorin työvoimakustannukset

[ei saatavilla]

34,53 CNY/tunti

Energia

Sähkö

[ei saatavilla]

0,69–1,01 CNY/kWh

Maakaasu

[ei saatavilla]

3,42–4,03 CNY/m3

Vesi

[ei saatavilla]

181,92 CNY/kk tai 35,41–70,67 CNY/tonni

Puupelletit

4401 31 00

0,65 CNY/kg

Sivutuotteet/jäte

Teräsjäte sorvaus- ja muina lastuina, kaavinta- ja kuorimisjätteinä, hiomajätteinä, sahausjätteinä, viilajauhona,

purseina ja jäysteinä, myös paaleina

7204 41 00

1,70 CNY/kg

a)   Raaka-aineet ja romuteräs

(151)

Tarkastuskäynneillä komissio tarkasti käytetyt raaka-aineet ja tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa syntyvän teräsromun.

(152)

Koska edustavan maan markkinoista ei ollut tietoja, komissio käytti kaikkien muiden raaka-aineiden kuin valssatun teräksen osalta tuontihintoja. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista, Kiinaa lukuun ottamatta, tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 112 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat vientihintoihin. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että monien Kiinan Brasiliaan viemien raaka-aineiden tuontihinnat ovat alhaisemmat kuin muun tuonnin hinnat. Muista kolmansista maista tuleva tuonti oli edustavaa myös ilman Kiinaa, ja sen osuus Brasiliaan tuoduista kokonaismääristä oli 40–100 prosenttia.

(153)

Komissio totesi, että argonin tuontimäärät Brasiliassa olivat vähäiset, minkä vuoksi sen vertailuarvoa ei voitu pitää luotettavana. Romuteräksen osalta komissio totesi, että tuontihinta oli Brasiliassa huomattavasti korkeampi kuin kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuontihinta, minkä vuoksi myöskään sitä ei pidetty luotettavana.

(154)

Koska yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle argonista aiheutuneiden tosiasiallisten kustannusten osuus raaka-aineen kokonaiskustannuksista oli tutkimusajanjaksolla vähäinen (alle 0,005 %) ja koska riippumatta siitä, mitä lähdettä niiden sijasta käytettäisiin, niillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta polkumyyntimarginaalilaskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset tuotannollisiin yleiskuluihin.

(155)

Romuteräksen vääristymättömän hinnan määrittämiseen komissio käytti Brasilian vientitilastoja. Romuteräksen vientihinnan laskemisessa sovelletaan 152 kappaleen säännöksiä. Lisäksi komissio totesi, että Brasiliasta ei viety Kiinaan romuterästä.

(156)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (tuottajan tehtaalle toimitettuna) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio lisäsi tuontihintaan kansainväliset kuljetus- ja vakuutuskustannukset (71), edustavan maan tuontitullin ja kotimaan kuljetuskustannukset. Kansainväliset ja kotimaiset kuljetuskustannukset sekä vakuutuskustannukset arvioitiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tarkistettujen tietojen perusteella.

(157)

Kun raaka-aineiden vääristymättömän hinnan määrittämiseen käytettiin vientihintaa (72), GTA:n tietoja ei oikaistu enempää. Komissio katsoi, että brasilialaisen toimittajan ja kansainvälisen sataman väliset kustannukset muodostivat tällaisen toimittajan ja sen brasilialaisen asiakkaan väliset kustannukset. Sen vuoksi GTA:sta saatu hinta voitiin hyväksyä raaka-aineen hinnaksi vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna.

(158)

Edellä 137–140 kappaleessa esitetyistä syistä komissio käytti valssatun teräksen vääristymättömien kustannusten määrittämiseen kansainvälisiä vertailuarvoja. Käytetty vääristymätön kansainvälinen vertailuarvo on rakenneteräksen ja teräspalkkien latinalaisamerikkalainen noudettuna lähettäjältä -hinta (73). Tätä vertailuarvoa pidettiin vääristymättömänä, koska se perustui Brasiliassa ja Meksikossa tehtyjen liiketoimien aritmeettiseen keskiarvoon, minkä vuoksi sen katsottiin heijastavan kyseisen alueen kilpailuun perustuvia markkinaolosuhteita. Vertailuarvon mukaan hinnat vaihtelivat 4,55 CNY:n/kg ja 5,61 CNY:n/kg välillä tutkimusajanjaksolla.

(159)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan asiakirjoissa ei pystytty määrittämään kaikkien raaka-aineiden kulutusmääriä. Tällaisten raaka-aineiden tosiasialliset kustannukset muodostivat vähäisen, alle 0,5 prosentin osuuden tosiasiallisista kokonaistuotantokustannuksista. Nämä kustannukset sisällytettiin tuotannollisiin yleiskuluihin, kuten 169 kappaleessa selitetään.

b)   Työvoima

(160)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseen komissio käytti ILOn tilastoja sekä julkisesti saatavilla olevia tietoja työnantajille Brasiliassa aiheutuvista muista työvoimakustannuksista.

(161)

ILOn tilastoista (74) saatiin tietoa valmistuksessa työskentelevien viikoittaisista keskimääräisistä työtunneista ja kuukausiansioista tutkimusajanjaksolla. Näiden tietojen perusteella komissio laski valmistuksen tuntipalkan, johon lisättiin työhön liittyviä lisäkuluja (75) (työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työttömyysmaksut).

c)   Sähkö

(162)

Yhden Brasilian suurimmista sähköntoimittajista, yrityksen EDP Brasil, veloittamat sähköhinnat olivat helposti saatavilla (76). Tiedot olivat riittävän yksityiskohtaisia, jotta voitiin määrittää teollisen käyttäjän maksama sähkön hinta sekä jakeluverkoston käyttöhinta (modalidade tarifaria azul).

(163)

On syytä huomata, että Brasilian sääntelyviranomainen Agência Nacional de Energia Elétrica (77), jäljempänä ’ANEEL’, velvoittaa sähköntoimittajansa nostamaan tariffejaan tietyllä prosenttiosuudella, jotta sähkön kulutusta voidaan säännellä maan sisällä. ANEEL käyttää lippujärjestelmää (78) (vihreä, keltainen, punainen 1, punainen 2) ilmaisemaan, olisiko sähkön hinnan olisi pysyttävä toimittajan ehdottamana (vihreä) vai olisiko sitä nostettava 0,010 BRL:llä/kWh (keltainen), 0,030 BRL:llä/kWh (punainen 1) tai 0,050 BRL:llä/kWh (punainen 2). ANEEL julkaisee liputukset kuukausittain, ja ne olivat tutkimusajanjaksolta helposti saatavilla EDP Brasilin verkkosivustolta (79). Määrittäessään sähkön vääristymättömiä kustannuksia komissio otti huomioon tutkimusajanjaksolla käytetyt liputukset ja mukautti hintaa vastaavasti.

(164)

Sähkön vääristymättömät kustannukset esitetään taulukossa 1 vaihteluväleinä, koska yksittäisiin kuluttajiin sovelletaan eri tariffeja kulutuksesta riippuen.

d)   Maakaasu ja puupelletit

(165)

Vientiä harjoittava tuottaja käytti lämmön tuottamiseen maakaasua tai puupellettejä. Maakaasun keskimääräinen hinta teollisille käyttäjille Brasiliassa tutkimusajanjaksolla oli helposti saatavilla kaivos- ja energiaministeriön kuukausittaisesta julkaisusta (80). Puupellettien vääristymättömät kustannukset määritettiin Brasilian tuontihinnan perusteella, kuten 152 kappaleessa selitetään.

(166)

Maakaasun vääristymättömät kustannukset esitetään taulukossa 1 vaihteluväleinä, koska yksittäisiin kuluttajiin sovelletaan eri tariffeja kulutuksesta riippuen.

e)   Vesi

(167)

Vesi- ja jätehuollosta sekä veden käsittelystä Sao Paulon osavaltiossa vastaavan yrityksen Sabesp veloittama vesitariffi oli helposti saatavilla. Tiedot käsittivät yksityiskohtaiset tiedot teollisiin käyttäjiin vuonna 2018 sovelletuista tariffeista (81) Sao Paulon osavaltion eri alueilla ja kunnissa (82). Komissio käytti vesi- ja jätevesihuollon vääristymättömien kustannusten määrittämisessä suurkaupunkialueella teollisiin käyttäjiin tutkimusajanjaksolla sovellettua tariffia.

(168)

Veden vääristymättömät kustannukset esitetään taulukossa 1 vaihteluväleinä, koska yksittäisiin kuluttajiin sovelletaan eri tariffeja kulutuksesta riippuen.

3.2.4.2   Valmistuksen tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto

(169)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan valmistuksen tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat niiden raaka-aineiden kustannukset, joiden kulutusmääriä ei voitu yksilöidä vientiä harjoittavan tuottajan asiakirjoista (sekä argonin kustannukset, kuten 153 ja 154 kappaleessa selitetään) ja jotka ilmoitettiin osuutena vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti valmistuksesta aiheutuneista kustannuksista. Prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(170)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton osalta komissio käytti Iochpe Maxion -konsernin Brasiliassa sijaitsevan emoyhtiön rahoitustietoja, koska emoyhtiö toimii Brasiliassa ja tuottaa tarkasteltavana olevaa tuotetta (83), kuten 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa ilmoitettiin.

(171)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevassa laskelmassa komissio jätti huomiomatta kohdan ”tytäryhtiöiden voiton (tappion) osuus”, koska kyseiset kustannukset (tai tulot) eivät liittyneet tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja johtuivat konsernin kansainvälisestä rakenteesta. Vuonna 2018 emoyhtiö sai osuuden tytäryhtiöiden voitosta. Oikaisu johti korkeampaan myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osuuteen mutta pienempään voittoon. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton yhteisosuuteen.

3.2.4.3   Normaaliarvon laskeminen

(172)

Komissio suoritti seuraavat vaiheet laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(173)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen.

(174)

Toiseksi komissio korotti vääristymättömiä valmistuskustannuksia lisäämällä niihin 169 kappaleessa kuvatulla tavalla määritetyt tuotannolliset yleiskulut saadakseen vääristymättömät tuotantokustannukset.

(175)

Lopuksi komissio lisäsi 174 kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin Iochpe Maxion -konsernin emoyhtiön myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 170 ja 171 kappale).

(176)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ilmaistaan prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja niiden määrä 11,21 prosenttia lisätään vääristymättömiin tuotantokustannuksiin.

(177)

Voitto ilmaistaan prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja sen määrä 5,06 prosenttia lisätään vääristymättömiin tuotantokustannuksiin.

(178)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska otoksessa oli lopulta vain yksi vientiä harjoittava tuottaja, komissio muodosti normaaliarvon tuotelajikohtaisesti ainoastaan kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

3.3   Vientihinta

(179)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja harjoitti vientiä unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinnaksi määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

3.4   Vertailu

(180)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(181)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja, jotka perustuivat yhteistyössä toimineen yrityksen tosiasiallisiin lukuihin, tehtiin käsittely- ja kotimaan rahtikustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

3.4.1   Polkumyyntimarginaali

(182)

Komissio vertasi otokseen valitun, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(183)

Tällä perusteella väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on seuraava:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali (%)

Xingmin Intelligent Transportation Systems Co., Ltd

69,4

Tangshan Xingmin Wheels Co., Ltd

69,4

Xianning Xingmin Wheels Co., Ltd

69,4

(184)

Kuten 18 kappaleessa selitetään, koska kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa ei toiminut yhteistyössä ja koska yksi vientiä harjoittava tuottaja jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle tuotteen määritelmän muututtua, otokseen jäi jäljelle ainoastaan yksi yritys eli Xingmin-konserni. Sen vuoksi ei ollut mahdollista määrittää painotettua keskimääräistä polkumyyntimarginaalia otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon otokseen valittujen yritysten yhteistyöstä kieltäytymisen aste ja se, että uuden otoksen valintaan myöhemmässä vaiheessa ei ollut riittävästi aikaa, komissio päätti soveltaa otokseen parhaita käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti.

(185)

Tästä syystä komissio päätti poikkeuksellisesti vahvistaa otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samalle tasolle ainoan otoksessa jäljellä olevan vientiä harjoittavan tuottajan marginaalin kanssa. Tämä johtuu siitä, että komissio katsoi, että otoksen epäonnistumisen syynä oli myös tiettyjen tuotelajien jättäminen tuotemääritelmän ulkopuolelle, mikä vaikutti suoraan otokseen, koska toinen kahdesta otokseen vielä kuuluneesta vientiä harjoittavasta tuottajasta jäi otoksen ulkopuolelle. Komissio otti huomioon myös sen, että otoksessa jäljellä olevan yrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista oli noin 20 prosenttia ja että se vei unioniin useita eri tuotelajeja.

(186)

Komissio päätti asettaa jäännöspolkumyyntimarginaalin kaikille muille vientiä harjoittaville tuottajille samalle tasolle kuin se painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali, joka määritettiin otokseen kuuluneelle yritykselle kahdeksan sellaisen tuotelajin osalta, joiden yksittäinen polkumyyntimarginaali oli suurin. Näiden tuotelajien viennin osuus oli noin 29 prosenttia kyseisen yrityksen unioniin viemästä kokonaismäärästä, mikä katsotaan riittävän edustavaksi.

(187)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali (%)

Xingmin Intelligent Transportation Systems Co., Ltd

69,4

Tangshan Xingmin Wheels Co., Ltd

69,4

Xianning Xingmin Wheels Co., Ltd

69,4

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

69,4

Kaikki muut yritykset

80,1

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(188)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 11 tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(189)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 35 miljoonaa ajoneuvojen teräspyörää. Komissio vahvisti luvun EUWAn tarkistetun kyselyvastauksen perusteella, joka ristiintarkastettiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettujen kyselyvastausten kanssa ja tarvittaessa päivitettiin. Kuten 8 kappaleessa todetaan, otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli yli 35 prosenttia.

4.2   Unionin tuotanto ja kulutus

(190)

Teräspyörien markkinat kattavat monenlaisia tuotelajeja riippuen pääasiassa niiden ajoneuvojen tyypistä, joihin ne asennetaan. Tuotelajit vaihtelevat pääosin kooltaan; pienemmät koot on tarkoitettu henkilöautoihin ja läpimitaltaan suuret koot raskaisiin kuorma-autoihin ja erikoismoottoriajoneuvoihin. Teollisuus luokittelee nämä tuotelajit yleensä kahteen luokkaan: henkilöautojen pyörät (enintään 8-paikkaisia ajoneuvoja varten) ja kaupallisten ajoneuvojen pyörät (kaikki muut). Kaikilla näillä eri tuotelajeilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään tässä tutkimuksessa yhtenä tuotteena.

(191)

Tutkimuksessa vahvistui, että sekä kiinalaiset että unionin tuottajat valmistavat sekä henkilöautojen pyöriä että kaupallisten ajoneuvojen pyöriä. Valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella noin 45 prosenttia kiinalaisesta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli henkilöautojen pyörien tuontia ja 55 prosenttia kaupallisten ajoneuvojen pyöriä. Unionissa noin 65 prosenttia myydyistä pyöristä on tarkoitettu henkilöautoihin ja 35 prosenttia kaupallisiin ajoneuvoihin.

(192)

Teräspyöriä myydään unionissa kahden pääasiallisen jakelukanavan kautta: joko suoraan autonvalmistajille (alkuperäiset laitevalmistajat) tai riippumattomille yrityksille, jotka kehittelevät ajoneuvojen teräspyöriä ja luovat niille tuotemerkkejä ja jotka myyvät ne sitten tukku- tai vähittäiskauppiaille. Vaikka ajoneuvovalmistajien ominaisuusvaatimukset ovatkin varsin tiukat, kaikilla pyörillä on samat/vertailukelpoiset ominaisuudet jakelukanavista riippumatta, ja loppujen lopuksi kaikki ajoneuvojen teräspyörien tuotelajit muodostavat yhden homogeenisen tyypin. On myös syytä huomata, että näiden kahden jakelukanavan välillä on selkeä yhteys, sillä yhden jakelukanavan hinnat voivat luoda hintapainetta toisessa.

(193)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin sekä kaikista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin perusteella.

(194)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

(tuhatta kappaletta)

38 554

38 523

40 161

39 387

Indeksi

100

100

104

102

Lähde: EUWA, otokseen valitut tuottajat.

(195)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 2 prosenttia.

4.3   Tuonti asianomaisesta maasta

(196)

CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 kuuluu muitakin tuotteita kuin ajoneuvojen teräspyörät. Lisäksi ainoa Eurostatin käytettävissä oleva mittayksikkö on paino, mikä ei välttämättä mahdollista riittävää tietojen vertailua eri tuontilähteiden välillä, kun otetaan huomioon ajoneuvojen teräspyörien eri lajit, jolloin läpimitaltaan erilaisten pyörien painot ovat erilaiset, ja mahdollisesti erilainen ja/tai vaihtuva tuotevalikoima (henkilöautojen pyörät ja kaupallisten ajoneuvon pyörät, mukaan lukien muut traktorien pyörät ja perävaunujen pyörät). EUWA otti tämän kysymyksen esiin valituksessaan ja esitti valituksessa esitettyjen lukujen lisäksi omat arvionsa Kiinasta, Turkista ja muista maista tulevan tuonnin määristä, jotka komissio on tarkastanut. Komissio ilmoitti asiasta asianomaisille osapuolille ja antoi niille mahdollisuuden esittää huomautuksia eri tietolähteistä, mukaan lukien EUWAn tutkimuksen aikana toimittamat tuontimääriä koskevat arviot sekä Eurostatin tietoihin perustuvat tuontimäärät ja -hinnat. Yksikään osapuoli ei vastustanut tuontimääristä annettuja arvioita, jotka katsottiin siksi parhaaksi käytettävissä olevaksi tiedonlähteeksi. Vaikka EUWA ilmaisi epäilevänsä Eurostatin ilmoittamien hintojen tasoa, komissio käytti muiden tietolähteiden puuttuessa Eurostatin tietoja määrittääkseen ainakin hintakehityksen. Komissio käytti kuitenkin otokseen valituilta osapuolilta saamiaan hintoja verratakseen hintatasoja, kun se tarkasteli hinnan alittavuutta ja vahinkomarginaaleja.

4.3.1   Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(197)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen.

(198)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä

(tuhatta kappaletta)

1 007

1 257

1 963

2 093

Indeksi

100

125

195

208

Markkinaosuus

2,6 %

3,3 %

4,9 %

5,3 %

Indeksi

100

125

187

204

Lähde: EUWA.

(199)

Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kaksinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Tuonti kasvoi noin 1 miljoonasta 2 miljoonaan kappaleeseen, mikä vastaa markkinaosuuden kasvua tutkimusajanjaksolla 2,6 prosentista 5,3 prosenttiin. Kiinasta tulevan tuonnin osuus koko tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 25 prosenttia. On syytä huomata, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Kiinasta tuleva tuonti koski sekä henkilöautojen että kaupallisten ajoneuvojen pyöriä ja että tuonti kasvoi molempien tuotelajien osalta mutta kasvu oli paljon merkittävämpää henkilöautojen pyörien osalta.

4.3.2   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(200)

Komissio määritti tuontihintojen suuntaukset (ks. 196 kappale) Eurostatin tietojen perusteella, kuten se tutkimuksen kuluessa asianomaisille osapuolille ilmoitti. On muistettava, että vaikka Eurostatin tiedot eivät antaneet tarkkaa kuvaa tuonnin absoluuttisesta tasosta – tai yksikköhinnoista – Eurostat oli kuitenkin ainoa käytettävissä oleva tietolähde, jonka perusteella voitiin määrittää ainakin hintakehitys. Jäljempänä olevia tietoja tarkasteltiin siksi tässä valossa, eikä niitä käytetty hintatasojen vertailuun.

(201)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/kilo)

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Kiina

2,04

1,90

1,85

1,90

Indeksi

100

93

91

93

Lähde: Eurostat.

(202)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujaksolla keskimäärin 7 prosenttia.

(203)

Komissio määritti myös hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

otokseen valitulta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitetut tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat (84), jotka on määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi ja

otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle.

(204)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Se osoitti merkittävää hintojen alittavuutta, joka vaihteli 8,7–42,6 prosentin välillä ja johti 26,2 prosentin painotettuun keskimääräiseen marginaaliin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1   Yleisiä huomautuksia

(205)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(206)

Kuten 8 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(207)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit EUWAn tarkistettuun kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia unionin tuottajia, ja niitä päivitettiin tarvittaessa otokseen valittujen unioin tuottajien tarkastamisen jälkeen. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(208)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(209)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, keskimääräiset työvoimakustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.4.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(210)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä

(tuhatta kappaletta)

36 399

35 252

36 860

34 999

Indeksi

100

97

101

96

Tuotantokapasiteetti

(tuhatta kappaletta)

52 050

52 226

52 744

52 289

Indeksi

100

100

101

100

Kapasiteetin käyttöaste

69,9 %

67,5 %

69,9 %

66,9 %

Indeksi

100

97

100

96

Lähde: EUWA, otokseen valitut tuottajat.

(211)

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto vaihteli mutta laski tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Koska tuotantokapasiteetti säilytettiin lähes samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan, kapasiteetin käyttöaste laski 69,9 prosentista 66,9 prosenttiin.

4.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(212)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla (tuhatta kappaletta)

32 731

32 299

32 581

31 451

Indeksi

100

99

100

96

Markkinaosuus

84,9 %

83,8 %

81,1 %

79,8 %

Indeksi

100

99

96

94

Lähde: EUWA, otokseen valitut tuottajat.

(213)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä laski tarkastelujaksolla 4 prosenttia, kun taas tuonti Kiinasta kaksinkertaistui. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuus laski tarkastelujaksolla 6 prosenttia (84,9 prosentista 79,8 prosenttiin).

4.4.2.3   Kasvu

(214)

Edellä esitetyt tuotantoa, myyntimääriä ja markkinaosuutta koskevat luvut osoittavat, että unionin tuotannonala ei pystynyt tarkastelujaksolla kasvamaan sen enempää absoluuttisesti kuin suhteessa kulutukseenkaan.

4.4.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(215)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

2 970

2 949

2 947

2 985

Indeksi

100

99

99

100

Tuottavuus (tuhatta kappaletta/työntekijä)

12,3

12,0

12,4

11,6

Indeksi

100

98

102

95

Lähde: EUWA, otokseen valitut tuottajat.

(216)

Työllisyys pysyi unionissa vakaana tarkastelujaksolla. Kulutuksen kasvu ei aiheuttanut vastaavaa työllisyyden kasvua, sillä myynti- ja tuotantomäärät laskivat. Tarkastelujaksolla tuotanto pieneni 4 prosenttia, ja samalla tuottavuus laski 5 prosenttia.

4.4.2.5   Polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(217)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(218)

Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

4.4.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(219)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräinen myyntihinta unionissa (euroa)

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkökohtainen noudettuna lähettäjältä ‐hinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa

15,3

15,8

18,0

18,4

Indeksi

100

104

118

121

Tuotannon yksikkökustannukset

14,4

14,3

17,1

18,5

Indeksi

100

99

118

128

Lähde: Otokseen valitut tuottajat.

(220)

Vaikka unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 28 prosenttia lähinnä keskeisen raaka-aineen eli kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden kustannusten voimakkaasta noususta johtuen, unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kasvoi vain 21 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tämä on osoitus siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen voimakkaasti kasvava tuonti aiheutti kovaa hintapainetta. Kuten 4.4.3.4 kohdassa selitetään, tällä oli huomattava vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, joka muuttui tutkimusajanjaksolla tappiolliseksi.

4.4.3.2   Työvoimakustannukset

(221)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

51 975

48 466

51 577

53 484

Indeksi

100

93

99

103

Lähde: Otokseen valitut tuottajat.

(222)

Vuoden 2015 ja tutkimusajanjakson välillä otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat hiukan 3 prosentilla. Työvoimakustannukset nousivat etenkin vuonna 2017 yhden otokseen kuuluneen tuottajan jäsenvaltiossa tehdyn oikeudellisen muutoksen vuoksi.

4.4.3.3   Varastot

(223)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tuhatta kappaletta)

2 327

1 845

2 155

1 631

Indeksi

100

79

93

70

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

6,4 %

5,2 %

5,8 %

4,7 %

Indeksi

100

82

91

73

Lähde: EUWA, otokseen valitut tuottajat.

(224)

Varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina, koska ajoneuvojen teräspyörien tuotanto tapahtuu suurelta osin tilausten perusteella. Varastot tiettynä ajankohtana ovat suurimmaksi osaksi hyödykkeitä, jotka on myyty muttei vielä toimitettu. Siksi varastoja koskeva kehitys esitetään vain tiedoksi.

(225)

Kaiken kaikkiaan loppuvarastot pienenivät tarkastelujaksolla 30 prosenttia. Loppuvarastojen prosenttiosuus tuotannosta laski 27 prosenttia vuoden 2015 tasolta 6,4 prosentista tutkimusajanjakson 4,7 prosenttiin.

4.4.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(226)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

2,3 %

7,1 %

3,5 %

−1,1 %

Indeksi

100

309

153

49

Kassavirta (euroa)

7,9 %

11,9 %

4,3 %

6,1 %

Indeksi

100

151

54

78

Investoinnit (tuhatta euroa)

7 326

6 830

9 990

13 713

Indeksi

100

93

136

187

Investointien tuotto

16,1 %

48,6 %

24,7 %

−5,5 %

Indeksi

100

301

153

34

Lähde: Otokseen valitut tuottajat.

(227)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tällaisen myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus oli tarkastelujaksolla vaihtelevaa mutta yleinen suuntaus oli vuodesta 2016 alkaen laskeva ja muuttui negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla.

(228)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran suuntaus kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti, joskin se heikkeni hillitymmin kuin kannattavuus etenkin tutkimusajanjakson lopulla.

(229)

Investoinnit lisääntyivät tarkastelujaksolla 87 prosenttia. Lähes puolet investoinneista liittyi tuotantolinjojen ylläpitoon. Merkittäviä investointeja tehtiin kuitenkin myös linjojen uuteen kapasiteettiin, koska halkaisijaltaan suurempien pyörien kysynnän ajateltiin kasvavan tulevina vuosina ja edellyttävän lisää laite- ja maalauskapasiteettia.

(230)

Investointien tuotto on voitto ilmaistuna prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vaikka kokonaisinvestoinnit kasvoivat vuonna 2016, niiden tuotto kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti edellä kuvattujen kannattavuuden ja kassavirran suuntausten mukaisesti.

4.4.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(231)

Myyntihinnat nousivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia, mikä ei riittänyt kattamaan tuotantokustannusten nousua (28 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan vuoden 2015 voittotaso (2,3 %) muuttui tappioksi (−1,1 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. Tämä suuntaus johti vastaavaan laskuun kassavirrassa (–22 prosenttia) ja investointien tuotossa (–134 prosenttia).

(232)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto ja myyntimäärä laskivat 4 prosenttia ja markkinaosuus laski 84,9 prosentista 79,8 prosenttiin, vaikka kulutus kasvoi 2 prosenttia. On syytä huomata, että samalla ajanjaksolla Kiina onnistui kaksinkertaistamaan markkinaosuutensa. Unionin tuotannonala oli näiden muutosten jäljiltä haavoittuvassa asemassa.

(233)

Vain muutaman tarkastellun indikaattorin kehityssuuntaus oli tarkastelujaksolla positiivinen. Investoinnit lisääntyivät 87 prosenttia, mutta ne koskivat lähinnä koneiden korvaamista ja päivittämistä. Myös varastot ovat pienentyneet koko tarkastelujakson ajan, mitä ei kuitenkaan voida nähdä myönteisenä kehityksenä, koska tuotetta valmistetaan pääasiassa kysynnän mukaan.

(234)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(235)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Näitä tekijöitä ovat tuonti kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitulos ja raaka-aineiden kustannuskehitys.

5.1   Polkumyynnillä tulevan tuonnin vaikutukset

(236)

Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 108 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus kaksinkertaistui. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu vastaa suurelta osin unionin tuotannonalan menettämää osaa markkinaosuudesta. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat keskimäärin 7 prosenttia, ja parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla keskimäärin 26,2 prosentilla. Halpatuonti Kiinasta aiheutti merkittävää hintapainetta tutkimusajanjaksolla, mikä johti siihen, että unionin tuotannonala teki tappiota, koska se ei kyennyt nostamaan hintojaan tuotantokustannuksia suuremmiksi.

(237)

Vahinkoindikaattoreiden analyysi (ks. 186–211 kappale) osoittaa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on heikentynyt ja että heikentyminen osuu samaan ajankohtaan Kiinasta polkumyynnillä ja unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevan tuonnin kasvun kanssa. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuuksiaan Kiinasta halvemmalla polkumyyntihintaan tulevalle tuonnille, ja jotkin otokseen valitut unionin tuottajat vahvistivat myös sen – kuten alumiinipyöriä koskevassa tutkimuksessa (85) jo todettiin – että autonvalmistajat käyttävät Kiinan tarjoamia hintoja edelleen vertailuarvona hintojen alas painamiseksi. Tämä on aiheuttanut merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalalle, joka ei ole pystynyt siirtämään kustannusten nousua eteenpäin. Juuri tuonnin lisääntyminen ja merkittävän alhaiset hinnat ovat ne päätekijät, jotka tässä tapauksessa on otettava huomioon. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine laski unionin tuotannonalan hintoja. Unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään kustannusten nousua kokonaisuudessaan myyntihintoihin etenkään vuonna 2017 ja tutkimusajanjaksolla, kun korkeat teräksen hinnat nostivat tuotannon yksikkökustannuksia. Tämä heikensi unionin tuotannonalan suorituskykyindikaattoreita ja johti tappioihin tutkimusajanjaksolla.

(238)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Tuonti kolmansista maista

(239)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Turkki

Määrä (tuhatta kappaletta)

3 433

3 450

3 557

3 793

Indeksi

100

100

104

110

Markkinaosuus

8,9 %

9,0 %

8,9 %

9,6 %

Indeksi

100

101

100

108

Keskimääräinen hinta (kilo)

2,11

1,98

2,00

1,96

Indeksi

100

94

95

93

Muut maat

Määrä (tuhatta kappaletta)

1 383

1 517

2 050

2 050

Indeksi

100

110

148

148

Markkinaosuus

3,6 %

3,9 %

5,1 %

5,2 %

Indeksi

100

110

142

145

Keskimääräinen hinta (kilo)

2,85

2,69

2,77

2,85

Indeksi

100

94

97

100

Lähde: EUWA (määrä), Eurostat (hintakehitys).

(240)

Vaikka tuonti Turkista kasvoi tutkimusajanjaksolla, sen kehitys oli paljon vähäisempää kuin Kiinasta tulevan tuonnin.

(241)

Määrinä ilmaistuna tuonti Turkista kasvoi 360 000 yksiköllä tutkimusajanjaksolla, kun taas Kiinan tuonti unioniin kaksinkertaistui ja kasvoi miljoonalla yksiköllä saman ajanjakson aikana. Näin ollen Kiinan markkinaosuus kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä (2,6 %:sta 5,3 %:iin), kun taas Turkin osalta kasvu pysyi vaatimattomampana (0,7 prosenttiyksikköä). Kuten edellä todetaan, Eurostatin tiedot eivät mahdollista täsmällistä hintavertailua. Valituksessaan EUWA kuitenkin toimitti tietoja, jotka osoittavat – kuuden edustavan pyörälajin perusteella – että Turkin hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin Kiinan hinnat eli keskimäärin noin 25 prosenttia korkeammat, mikä on verrattavissa 204 kappaleessa vahvistettuun hinnan alittavuuden marginaaliin. Näin olleen käytettävissä olevan näytön perusteella Turkin tuonnin ei voida katsoa tapahtuneen vahinkoa aiheuttavalla hinnalla.

(242)

Yhteenlaskettuna muista maista tuleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla 48 prosenttia, ja sen markkinaosuus kasvoi 3,6 prosentista 5,2 prosenttiin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella muista maista tulevan tuonnin hinnat olivat tästä huolimatta noin 50 prosenttia korkeammat kuin Kiinan polkumyyntihinnat.

(243)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti ei poista syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.2   Unionin tuotannonalan vientitulos

(244)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Unionin tuotannonalan vientitoiminta

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Määrä (tuhatta kappaletta)

1 003

1 156

1 401

1 371

Indeksi

100

115

140

137

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

16,2

16,0

19,3

17,4

Indeksi

100

99

119

108

Vientimarkkinaosuudet

3,0 %

3,5 %

4,1 %

4,2 %

Indeksi

100

116

139

140

Lähde: EUWA (määrä), otokseen valitut tuottajat (hinnat).

(245)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan viennin osuus sen kokonaistuotannosta oli alle 3 prosenttia. Näin ollen vaikka vienti kasvoi 40 prosenttia eli noin 300 000 yksikköä, sen osuus tuotannon vähenemisestä on vähäinen. Unionin markkinat olivat edelleen unionin tuotannonalan tärkein markkina-alue, jonka osuus sen myynnistä tutkimusajanjaksolla oli 95,8 prosenttia, ja tämä myynti väheni tarkastelujaksolla sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

(246)

Näin ollen katsotaan, että vientimyynti lievitti jonkin verran polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa vahinkoa.

(247)

Tämän vuoksi pääteltiin alustavasti, että unionin vientitoiminta ei myötävaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.2.3   Teräksen hinta

(248)

Valituksessa mainittiin, että tarkastelujaksolla teräksen hinta oli noussut merkittävästi unionissa, ja tämä vahvistettiin otokseen valittujen unionin toimitiloihin tehdyillä tarkastuskäynneillä. Otokseen valittujen tuottajien kuumavalssatuista keloista maksama keskimääräinen ostohinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 14

Yhden pyörän tuottamiseen käytetyn kuumavalssatun kelan keskimääräiset kustannukset

 

2015

2016

2017

Tutkimusajanjakso

Indeksi

100

98

122

133

Lähde: Otokseen valitut tuottajat.

(249)

Tarkastelujaksolla yhden pyörän tuottamiseen käytetyn kuumavalssatun kelan keskimääräiset kustannukset kasvoivat 33 prosenttia. Kuumavalssattujen kelojen osuus tuotantokustannuksista on noin 50 prosenttia. Tavanomaisissa olosuhteissa tuotannonala siirtäisi kustannusten nousun asiakkailleen, varsinkin jos sen kannattavuus on alhainen. Nykyisissä olosuhteissa, joissa Kiinasta epätavanomaisen alhaiseen hintaan ja suurina määrinä tuleva tuonti kasvaa jatkuvasti, unionin tuotannonala ei kyennyt mukauttamaan myyntihintojaan.

(250)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että vahingon syy ei ollut raaka-ainekustannusten nousu vaan pikemminkin se (ks. 249 kappale), että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt huomioimaan tätä kasvua hinnoissaan, mikä johti kannattavuuden laskuun.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(251)

Tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja sen markkinaosuus kasvoivat merkittävästi, kun taas Kiinan hinnat laskivat keskimäärin 9 prosenttia. Lisäksi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat alittivat merkittävästi kyseisen hintaherkän tuotteen unionin hinnat. Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine vähensi myös unionin tuotannonalan myyntimääriä ja laski myyntihintoja koko tarkastelujakson ajan, ja erityisen haitallista tämä oli vuonna 2017 ja tutkimusajanjaksolla, kun kustannukset olivat nousussa. Tällainen hintapaine aiheutti vakavia tuotanto-, myynti- ja kannattavuustappioita tutkimusajanjaksolla.

(252)

Edellä 236–250 kappaleessa esitetyn analyysin perusteella komissio katsoi tässä vaiheessa, että yksikään muista tekijöistä yksin tai yhdessä tarkasteltuina ei poistanut syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin väliltä.

6.   UNIONIN ETU

(253)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja muiden asianomaisten talouden toimijoiden edut.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(254)

Tutkimus osoitti, että polkumyynnillä ja unionin hinnat alittavaan hintaan tuleva tuonti on laskenut hintoja ja aiheuttanut unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa, ja unionin tuotannonala on menettänyt markkinaosuuttaan ja tehnyt tappiota tutkimusajanjaksolla, kuten edellä 4 ja 5 kohdassa todetaan.

(255)

Unionin tuotannonalan uskotaan hyötyvän toimenpiteistä, joilla todennäköisesti estettäisiin Kiinasta erittäin alhaisin hinnoin tulevan tuonnin lisääntyminen entisestään. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, tällaisen tuonnin uskotaan jatkuvan ja jopa kasvavan ja aiheuttavan lisävahinkoa EU:n tuotannonalalle.

6.2   Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien etu

(256)

Vireillepanon yhteydessä otettiin yhteyttä 72 tuojaan ja käyttäjään sekä niiden järjestöihin.

(257)

Vain kaksi tuojaa vastasi toimittamalla otantavastauksen. Lopulta molemmat kieltäytyivät yhteistyöstä tutkimuksessa, eivätkä tuojat toimineet yhteistyössä komission kanssa.

(258)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle autonvalmistajaryhmälle, jotka ilmoittautuivat vireillepanon jälkeen, mutta huomautuksia tai vastauksia kyselomakkeeseen ei saatu.

(259)

Tutkimuksessa todettiin, että ajoneuvojen teräspyöriä koskevien toimenpiteiden vaikutus autonvalmistajiin on rajallinen. Päätelmä perustuu yhden otokseen valitun unionin tuottajan tekemään arvioon, jonka mukaan ajoneuvon koko teräspyöräsarjan osuus on noin 0,6 prosenttia pienen henkilöauton valmistuskustannuksista ja 0,7 prosenttia kuorma-auton valmistuskustannuksista (86). Asiakirja-aineistossa ei ole muita tietoja, joiden perusteella toimenpiteillä olisi niin huomattava negatiivinen vaikutus käyttäjiin, että se olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Sama päätelmä tehtiin viimeisimmässä samankaltaista tuotetta koskevassa tutkimuksessa (87).

6.3   Unionin etua koskevat päätelmät

(260)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tässä vaiheessa tutkimusta ei ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa.

7.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(261)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

7.1   Vahingon korjaava taso (vahinkomarginaali)

(262)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(263)

Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(264)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti vähimmäistavoitevoitoksi asetetaan 6 prosenttia. Kyseisen artiklan nojalla komissio otti tavoitevoiton määrittämisessä huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen Kiinasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen täysin, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa.

(265)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta tuleva tuonti kasvoi johdonmukaisesti koko tarkastelujakson ajan. Sen vuoksi mitään näistä vuosista ei voida käyttää tavoitevoiton määrittelemiseen perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti. Yksikään otokseen valituista tuottajista ei esittänyt perusteltua väitettä menetetyistä investoinneista tai T&K- ja innovaatiokustannuksista. Edellä esitetyn perusteella komissio päätti käyttää 6 prosentin vähimmäistavoitevoittoa, joka lisättiin unionin tuotannonalan tosiasiallisiin tuotantokustannuksiin vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämiseksi.

(266)

Koska 7 artiklan 2 d kohdassa tarkoitettuja monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista tai ILOn yleissopimuksista aiheutuvia nykyisiä tai tulevia kustannuksia koskevia huomautuksia ei esitetty, näin määritettyyn vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan ei lisätty muita kustannuksia.

(267)

Tämän jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla kiinalaisen otokseen valitun yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotettua keskimääräistä tuontihintaa ja otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta keskimääräistä hintaa tutkimusajanjaksolla. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Hinnan alittavuuden marginaaliksi saatiin 50,3 prosenttia.

(268)

Liitteessä 1 lueteltujen ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” vahingon korjaava taso oli otoksen keskiarvo eli 50,3 prosenttia.

(269)

”Kaikkien muiden yritysten” vahingon korjaava taso määritetään jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittämiseen käytettävän menetelmän mukaisesti (ks. 185 kappale) laskemalla otokseen valitun yrityksen painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali niiden kahdeksan tuotelajin osalta, joiden yksittäinen polkumyyntimarginaali oli suurin. Näiden tuotelajien osuus yhteistyössä toimineen kiinalaisen viejän tuonnista oli 15 prosenttia. Hinnan alittavuuden jäännösmarginaaliksi saatiin näin 66,4 prosenttia.

7.2   Väliaikaiset toimenpiteet

(270)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(271)

Kiinasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja ja otti huomioon myös 18 ja 184 kappaleessa kuvatut olosuhteet. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(272)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Väliaikainen polkumyyntitulli (%)

Xingmin Intelligent Transportation Systems Co., Ltd

69,4

50,3

50,3

Tangshan Xingmin Wheels Co., Ltd

69,4

50,3

50,3

Xianning Xingmin Wheels Co., Ltd

69,4

50,3

50,3

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

69,4

50,3

50,3

Kaikki muut yritykset

80,1

66,4

66,4

(273)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(274)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (88). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(275)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä 1 artiklan 3 kohdassa asetetut vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(276)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(277)

Ajoneuvojen teräspyöriä koskevat tilastot ilmoitetaan usein kappalemääränä. Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (89) liitteessä I vahvistetussa yhdistetyssä nimikkeistössä ei kuitenkaan määritellä ajoneuvojen teräspyörille tällaista lisäyksikköä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen merkitään kilogrammoina tai tonneina ilmoitetun painon lisäksi kappalemäärä. Hinnat olisi ilmoitettava Taric-koodeista 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097.

8.   VÄLIAIKAISVAIHEEN TIEDOT

(278)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(279)

Laskelmien tarkkuudesta ei saatu huomautuksia.

9.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(280)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia 15 päivän kuluessa ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemaksi 5 päivän kuluessa.

(281)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia ajoneuvojen teräspyöriä, mukaan lukien lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jotka on suunniteltu käytettäviksi

1)

vetoautoissa,

2)

henkilöiden ja/tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa,

3)

erikoiskäyttöön tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa (esimerkiksi paloautot ja ruiskuautot),

4)

vetoautojen perävaunuissa tai puoliperävaunuissa, joissa ei ole mekaanista kuljetuskoneistoa

jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 (Taric-koodit 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:

1)

ajoneuvojen teräspyörät, jotka on tarkoitettu teollisesti asennettaviksi tällä hetkellä alanimikkeeseen 8701 10 kuuluviin yksiakselisiin puutarhatraktoreihin,

2)

maantiemönkijöiden pyörät,

3)

tähden muotoiset pyörännavat, valettu yhtenä osana, terästä,

4)

sellaisten moottoriajoneuvojen pyörät, jotka on suunniteltu käytettäviksi muualla kuin julkisilla teillä (esimerkiksi maa- ja metsätaloustraktorien, haarukkatrukkien, pushback-traktoreiden ja muiden kuin teillä käytettävien dumppereiden pyörät),

5)

maatalouden perävaunujen ja muun pelloilla käytettävän pyörillä varustetun maatalousvälineistön pyörät, joiden vanteen halkaisija on enintään 16 tuumaa.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli (%)

Taric-lisäkoodi

Xingmin Intelligent Transportation Systems Co., Ltd

50,3

C508

Tangshan Xingmin Wheels Co., Ltd

50,3

C509

Xianning Xingmin Wheels Co., Ltd

50,3

C510

Muut liitteessä I luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

50,3

Ks. liite I

Kaikki muut yritykset

66,4

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt (tarkasteltavana olevan tuotteen) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (Kiinassa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

5.   Esitettäessä 1 artiklassa mainitusta tuotteesta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus tuotujen tuotteiden kappalemäärä merkitään ilmoituksen asianomaiseen kenttään.

6.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2.   Asianomaiset osapuolet, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.   Asianomaiset osapuolet, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tutkii tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja voi tarvittaessa päättää tällaisten pyyntöjen hyväksymisestä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä lokakuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 60, 15.2.2019, s. 19).

(3)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta annetun ilmoituksen muuttamisesta (EUVL C 111, 25.3.2019, s. 52).

(4)  Ks. asetuksen 3.1 kohta.

(5)  Saatavilla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2383 (sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019).

(6)  Nro t19.001009.

(7)  Nro t19.001778.

(8)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, jäljempänä ’raportti’, SWD(2017) 483 final/2, 20. joulukuuta 2017.

(9)  Katso valituksen s. 15 ja liite 14.

(10)  Overcapacity in China – an impediment to the Party’s reform agenda, European Union Chamber of Commerce in China, s. 19 (valituksen liite 14).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17), komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/687, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 116, 3.5.2019, s. 5), ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/688, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 116, 3.5.2019, s. 39).

(12)  Raportti, 2 luku, s. 6–7.

(13)  Raportti, 2 luku, s. 10.

(14)  Saatavilla osoitteessa http://www.fdi.gov.cn/1800000121_39_4866_0_7.html (sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019).

(15)  Raportti, 2 luku, s. 20–21.

(16)  Raportti, 3 luku, s. 41, 73–74.

(17)  Raportti, 6 luku, s. 120–121.

(18)  Raportti, 6 luku, s. 122–135.

(19)  Raportti, 7 luku, s. 167–168.

(20)  Raportti, 8 luku, s. 169–170, 200–201.

(21)  Raportti, 2 luku, s. 15–16, 4 luku, s. 50, 84 ja 5 luku, s. 108–109.

(22)  Raportti, 3 luku, s. 22–24 ja 5 luku, s. 97–108.

(23)  Raportti, 5 luku, s. 104–109.

(24)  Raportti, 14 luku, s. 358: 51 prosenttia yksityisistä ja 49 prosenttia valtion omistuksessa olevista yrityksistä tuotannon osalta ja 44 prosenttia valtion omistuksessa olevista ja 56 prosenttia yksityisistä yrityksistä kapasiteetin osalta.

(25)  Saatavilla osoitteessa www.gov.cn/zhengce/content/2016–02/04/content_5039353.htm (sivustolla käyty viimeksi 12. syyskuuta 2019), https://policycn.com/policy_ticker/higher-expectations-for-large-scale-steel-enterprise/?iframe=1&secret=c8uthafuthefra4e

(sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019), ja www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 11. syyskuuta 2019).

(26)  Saatavilla osoitteessa http://www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 12. syyskuuta 2019) ja http://www.jjckb.cn/2019-04/23/c_137999653.htm (sivustolla käyty viimeksi 12. syyskuuta 2019).

(27)  Tällainen oli esimerkiksi yksityisen yrityksen Rizhao ja valtion omistuksessa olevan yrityksen Shandong Iron and Steel yhteenliittymä vuonna 2009. Ks. Beijing steel report, s. 58, ja China Baowu Steel Groupin yrityksessä Magang Steel kesäkuussa 2019 hankkima määräysvalta, ks. https://www.ft.com/content/a7c93fae-85bc-11e9-a028-86cea8523dc2 (sivustolla käyty viimeksi 11. syyskuuta 2019).

(28)  EUVL L 116, 3.5.2019, s. 39.

(29)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(30)  PwC Automotive Industry Bluebook (2017 Edition) China Automotive Market: Witnessing the Transformation, s. 36, saatavilla osoitteessa https://www.pwccn.com/en/automotive/pwc-auto-industry-blue-book.pdf (sivustolla käyty viimeksi 21. elokuuta 2019); J.D. Power China Market Insight – China’s Five Year Plan, saatavilla osoitteessa https://www.jdpower.com/sites/default/files/china_five_year_plan.pdf (sivustolla käyty viimeksi 21. elokuuta 2019).

(31)  Raportti, 5 luku, s. 100–101.

(32)  Raportti, 2 luku, s. 26.

(33)  Raportti, 2 luku, s. 31–32.

(34)  Saatavilla osoitteessa https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019).

(35)  Suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) verkkosivustolta: http://www.miit.gov.cn/n1146295/n1652858/n1652930/n3757016/c5353943/content.html (sivustolla käyty viimeksi 16. heinäkuuta 2019).

(36)  Saatavilla osoitteessa http://tv.baosteel.com/ir/pdf/report/600019_2016_2e.pdf (sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019).

(37)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); johdanto-osan 64 kappale.

(38)  SAIC Motor Annual Report 2018, s. 24, saatavilla osoitteessa https://www.saicmotor.com/english/images/investor_relations/annual_report/2019/7/10/FCA72DB2F082468293A9E76A81E5DFE2.pdf (sivustolla käyty viimeksi 21. elokuuta 2019).

(39)  Raportti, 14.1–14.3 luku.

(40)  Raportti, 4 luku, s. 41–42, 83.

(41)  Raportti, III osa, 14 luku, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.

(42)  Terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelman johdanto.

(43)  Raportti, 14 luku, s. 347.

(44)  Kiinan kansantasavallan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (the 13th Five-Year Plan for Economic and Social Development of the People’s Republic of China) (2016–2020), http://en.ndrc.gov.cn/newsrelease/201612/P020161207645765233498.pdf (sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019).

(45)  Raportti, 14 luku, s. 349.

(46)  Raportti, 14 luku, s. 352.

(47)  Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annettu teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), annettu 27. maaliskuuta 2011, ja muutettu kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä, joka koskee kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 21 annetun teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (vuoden 2011 versio) asiaa koskevien lausekkeiden muuttamista, annettu 16. helmikuuta 2013.

(48)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); johdanto-osan 56 kappale.

(49)  Raportti, 14 luku, s. 375–376.

(50)  Raportti, 6 luku, s. 138–149.

(51)  Raportti, 9 luku, s. 216.

(52)  Raportti, 9 luku, s. 213–215.

(53)  Raportti, 9 luku, s. 209–211.

(54)  Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); johdanto-osan 281–311 kappale.

(55)  Raportti, 13 luku, s. 332–337.

(56)  Raportti, 13 luku, s. 336.

(57)  Raportti, 13 luku, s. 337–341.

(58)  Raportti, 6 luku, s. 114–117.

(59)  Raportti, 6 luku, s. 119.

(60)  Raportti, 6 luku, s. 120.

(61)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(62)  Ks. IMF Working Paper ”Resolving China’s Corporate Debt Problem”, by Wojciech Maliszewski, Serkan Arslanalp, John Caparusso, José Garrido, Si Guo, Joong Shik Kang, W. Rafael Lam, T. Daniel Law, Wei Liao, Nadia Rendak, Philippe Wingender, Jiangyan, lokakuu 2016, WP/16/203.

(63)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(64)  Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); johdanto-osan 83–244 kappale.

(65)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, saatavilla osoitteessa https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income (sivustolla käyty viimeksi 15. heinäkuuta 2019).

(66)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jonka kehitystaso on samanlainen, huomioon voidaan ottaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille kuuluvan tuotteen tuotanto.

(67)  Saatavissa osoitteesta

https://qdd.oecd.org/subject.aspx?Subject=ExportRestrictions_IndustrialRawMaterials (sivustolla käyty viimeksi 3. heinäkuuta 2019).

(68)  Saatavilla osoitteessa http://portal.siscomex.gov.br/legislacao/legislacao/mais-legislacoes/mcti (sivustolla käyty viimeksi 3. heinäkuuta 2019).

(69)  Ks. esimerkiksi https://www.jornalcontabil.com.br/quanto-custa-um-funcionario-aprenda-a-calcular/ tai https://establishbrazil.com/articles/whats-real-cost-employee (sivustolla käyty viimeksi 3. heinäkuuta 2019).

(70)  Saatavissa osoitteesta

https://www.iochpe.com.br/Download.aspx?Arquivo=Es93IRz+hvwnExFo7bRkrA== (sivustolla käyty viimeksi 4. heinäkuuta 2019).

(71)  Brasilian tuonti ilmoitetaan GTA:ssa FOB-tasolla.

(72)  Brasilian vienti ilmoitetaan GTA:ssa FOB-tasolla.

(73)  Saatavilla osoitteessa http://www.meps.co.uk/L.AmerPrice.htm (sivustolla käyty viimeksi 29. elokuuta 2019). Tuotetta kuvailtiin seuraavalla tavalla: profiilit ja palkit – 240 mm x 240 mm H-palkki – paitsi Yhdysvallat ja Kanada: 10 tuumaa x 10 tuumaa leveä tanko ja Kiina: 300mm x 300mm H-palkki (saatavilla osoitteesta http://www.meps.co.uk/definitions.htm (sivustolla käyty viimeksi 29. elokuuta 2019)).

(74)  Saatavilla osoitteessa https://www.ilo.org/ilostat/faces/oracle/webcenter/portalapp/pagehierarchy/Page21.jspx?_afrLoop=518377340582818&_afrWindowMode=0&_afrWindowId=o8k2wnnrz_1#!%40%40%3F_afrWindowId%3Do8k2wnnrz_1%26_afrLoop%3D518377340582818%26_afrWindowMode%3D0%26_adf.ctrl-state%3Do8k2wnnrz_54 (sivustolla käyty viimeksi 4. heinäkuuta 2019).

(75)  Saatavilla osoitteessa https://establishbrazil.com/articles/whats-real-cost-employee (sivustolla käyty viimeksi 4. heinäkuuta 2019).

(76)  Saatavilla osoitteessa http://www.edp.com.br/distribuicao-es/saiba-mais/informativos/tarifas-aplicadas-a-clientes-atendidos-em-alta-e-media-tensao-(grupo-a) (sivustolla käyty viimeksi 10. huhtikuuta 2019).

(77)  Saatavilla osoitteessa http://www.aneel.gov.br/a-aneel (sivustolla käyty viimeksi 10. huhtikuuta 2019).

(78)  Saatavilla osoitteessa http://www.aneel.gov.br/bandeiras-tarifarias (sivustolla käyty viimeksi 10. huhtikuuta 2019).

(79)  Saatavilla osoitteessa http://www.edp.com.br/distribuicao-es/saiba-mais/informativos/bandeira-tarifaria (sivustolla käyty viimeksi 10. huhtikuuta 2019).

(80)  Boletim mensal de acompanhamento da indústria de gás natural, saatavilla osoitteessa http://www.mme.gov.br/documents/1138769/0/Boletim_Gas_Natural_nr_142_DEZ_18.pdf/49912e53-03ee-47cc-a45e-7ffa093ff777 (sivustolla käyty viimeksi 16. heinäkuuta 2019).

(81)  Saatavilla osoitteessa http://site.sabesp.com.br/site/interna/Default.aspx?secaoId=183 (sivustolla käyty viimeksi 10. huhtikuuta 2019).

(82)  Ks. esimerkki suurkaupunkialueesta http://site.sabesp.com.br/site/uploads/file/asabesp_doctos/comunicado_06_2018.pdf (sivustolla käyty viimeksi 10. huhtikuuta 2019).

(83)  Ks. 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätty muistio (nro t19.001778).

(84)  Kuten 179 kappaleessa todetaan, kyseinen vientiä harjoittava tuottaja harjoitti vientiä unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinnaksi, jota käytetiin hinnan alittavuuden laskelmissa, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(85)  Komission asetus (EU) N:o 404/2010, annettu 10 päivänä toukokuuta 2010, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinipyörien tuonnissa (EUVL L 117, 11.5.2010, s. 76), 133 kappale.

(86)  Laskelmaa koskevat tiedot esitetään yrityksen H tarkastuskäynnistä tehdyn raportin luottamuksellisessa versiossa.

(87)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/109, annettu 23 päivänä tammikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinipyörien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 18, 24.1.2017, s. 1), 250–268 kappale.

(88)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(89)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.


LIITE I

Kiinalaiset yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat

Nimi

Taric-lisäkoodi

Dongfeng Automobile Chassis System CO., LTD. (tunnetaan myös nimellä ”Dongfeng Automotive Wheel Co., Ltd.”)

 

Hangzhou Forlong Impex Co., Ltd

 

Hangzhou Xingjie Auto Parts Manufacturing Co., Ltd.

 

Jiaxing Henko Auto Spare Parts Co., Ltd.

 

Jining Junda Machinery Manufacturing Co., Ltd

 

Nantong Tuenz Corporate Co., Ltd

 

Ningbo Luxiang Autoparts Manufacturing Co., Ltd

 

Shandong Zhengshang Wheel Technology Co., Ltd

 

Shandong Zhengyu Wheel Group Co., Ltd

 

Xiamen Sunrise Group Co., Ltd

 

Yantai Leeway Electromechanical Equipment Co., Ltd

 

Yongkang Yuefei Wheel Co., Ltd.

 

Zhejiang Jingu Co., Ltd.

 

Zhejiang Fengchi Mechanical Co., Ltd.

 

Zhengxing Wheel Group Co., Ltd.

 

Zhenjiang R&D Auto Parts Co., Ltd.

 


PÄÄTÖKSET

10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/58


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1694

annettu 4 päivänä lokakuuta 2019,

alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Unkari on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Unkarin hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(2)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut Béla KOCSYn toimikauden päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraava henkilö alueiden komitean varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

Henrietta MAKAY-BERÓ, deputy mayor of the city of Tata.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 4 päivänä lokakuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIKKONEN


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/59


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1695

annettu 4 päivänä lokakuuta 2019,

alueiden komitean neljän jäsenen ja viiden varajäsenen, joita Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Alankomaiden hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi. Michiel SCHEFFER, Theo BOVENS, John JORRITSMA ja Cees LOGGEN tulivat 18 päivänä syyskuuta 2015 neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1573 (4) jäseniksi Hester MAIJin, Bert GIJSBERTSin, Ralph DE VRIESin ja Bote WILPSTRAn tilalle ja Erik LIEVERS, Mariëtte PENNARTS-POUW, Michiel RIJSBERMAN ja Ard VAN DER TUUK tulivat varajäseniksi Elvira SWEETin, Annemieke TRAAGin, Theo BOVENSin ja Hans KONSTin tilalle. Tjisse STELPSTRA tuli 18 päivänä heinäkuuta 2016 neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1205 (5) varajäseneksi Ard VAN DER TUUKin tilalle. Klaas KIELSTRA tuli 7 päivänä lokakuuta 2016 neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1816 (6) jäseneksi John JORRITSMAn tilalle. Annemieke TRAAG tuli 25 päivänä syyskuuta 2017 neuvoston päätöksellä (EU) 2017/1765 (7) jäseneksi Michiel SCHEFFERin tilalle ja Michiel SCHEFFER tuli varajäseneksi Erik LIEVERSin tilalle.

(2)

Neljä alueiden komitean jäsenen paikkaa on vapautunut Annemieke TRAAGin, Klaas KIELSTRAn, Theo BOVENSin ja Cees LOGGENin toimikausien päätyttyä.

(3)

Kolme alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Mariëtte PENNARTS-POUWin, Michiel SCHEFFERin ja Ben DE REUn toimikausien päätyttyä.

(4)

Kaksi varajäsenen paikkaa on vapautunut, kun Michiel RIJSBERMAN ja Tjisse STELPSTRA on nimetty alueiden komitean jäseniksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

Ainoa artikla

Nimetään seuraavat henkilöt alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

a)

jäseniksi:

Michiel RIJSBERMAN, gedeputeerde Flevoland,

Tjisse STELPSTRA, gedeputeerde Drenthe,

Andy DRITTY, gedeputeerde Limburg,

Christianne VAN DER WAL, gedeputeerde Gelderland,

b)

varajäseniksi:

Johannes KRAMER, gedeputeerde Fryslân,

Anita PIJPELINK, gedeputeerde Zeeland,

Robert STRIJK, gedeputeerde Utrecht,

Jack VAN DER HOEK, gedeputeerde Noord-Holland,

Eddy VAN HIJUM, gedeputeerde Overijssel.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 4 päivänä lokakuuta 2019.

Neuvoston puolesta

K. MIKKONEN

Puheenjohtaja


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1573, annettu 18 päivänä syyskuuta 2015, alueiden komitean neljän alankomaalaisen jäsenen ja viiden alankomaalaisen varajäsenen nimeämisestä (EUVL L 245, 22.9.2015, s. 10).

(5)  Neuvoston päätös (EU) 2016/1205, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016, alueiden komitean kahden varajäsenen, joita Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 198, 23.7.2016, s. 46).

(6)  Neuvoston päätös (EU) 2016/1816, annettu 7 päivänä lokakuuta 2016, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 278, 14.10.2016, s. 44).

(7)  Neuvoston päätös (EU) 2017/1765, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, alueiden komitean kahden jäsenen ja kahden varajäsenen, joita Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 250, 28.9.2017, s. 59).


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/61


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1696,

annettu 4 päivänä lokakuuta 2019,

alueiden komitean yhden jäsenen ja viiden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Espanjan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi. Neuvoston 5 päivänä lokakuuta 2015 antamalla päätöksellä (EU) 2015/1792 (4) Cruz FERNÁNDEZ MARISCAL nimettiin Teresa GIMÉNEZ DELGADO DE TORRESin tilalle varajäseneksi. Neuvoston 9 päivänä lokakuuta 2015 antamalla päätöksellä (EU) 2015/1915 (5) Marc PONS i PONS nimettiin Esteban MAS PORTELLin tilalle varajäseneksi. Neuvoston 14 päivänä maaliskuuta 2016 antamalla päätöksellä (EU) 2016/409 (6) Vicente GUILLÉN IZQUIERDO nimettiin Roberto Pablo BERMÚDEZ DE CASTRO Y MURin tilalle varajäseneksi. Neuvoston 9 päivänä kesäkuuta 2016 antamalla päätöksellä (EU) 2016/991 (7) Pilar COSTA i SERRA nimettiin Marc PONS i PONSin tilalle varajäseneksi. Neuvoston 18 päivänä heinäkuuta 2016 antamalla päätöksellä (EU) 2016/1203 (8) Amadeu ALTAFAJ i TARDIO nimettiin Roger ALBINYANA i SAIGÍn tilalle varajäseneksi. Neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 2017 antamalla päätöksellä (EU) 2017/551 (9) Virginia MARCO CÁRCEL nimettiin Cruz FERNÁNDEZ MARISCALin tilalle varajäseneksi. Neuvoston 22 päivänä toukokuuta 2018 antamalla päätöksellä (EU) 2018/770 (10) Josep Enric CLAVEROL i FLORIT nimettiin Pilar COSTA i SERRAn tilalle varajäseneksi. Neuvoston 8 päivänä lokakuuta 2018 antamalla neuvoston päätöksellä (EU) 2018/1502 (11) Natàlia MAS GUIX nimettiin Amadeu ALTAFAJ i TARDIOn tilalle varajäseneksi. Neuvoston 13 päivänä toukokuuta 2019 antamalla päätöksellä (EU) 2019/809 (12) Mireia BORRELL PORTA nimettiin Natàlia MAS GUIXin tilalle varajäseneksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Javier FERNÁNDEZ FERNÁNDEZin toimikauden päätyttyä.

(3)

Kolme alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Guillermo MARTÍNEZ SUÁREZin, Vicente GUILLÉN IZQUIERDOn ja Josep Enric CLAVEROL i FLORITin toimikausien päätyttyä.

(4)

Kaksi alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut niiden tehtävien päätyttyä, joiden perusteella Mireia BORRELL PORTAa (Directora General de Relaciones Exteriores, Generalitat de Catalunya) ja Virginia MARCO CÁRCELia (Directora General de Relaciones Institucionales y Asuntos Europeos de la Vicepresidencia de la Junta de Comunidades de Castilla-La Mancha) ehdotettiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

Ainoa artikla

Nimetään seuraavat henkilöt alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

a)

jäseneksi:

Adrián BARBÓN RODRÍGUEZ, Presidente del Principado de Asturias,

b)

varajäseniksi:

Ana CÁRCABA GARCÍA, Consejera de Hacienda del Principado de Asturias,

María Teresa PÉREZ ESTEBAN, Consejera de Presidencia y Relaciones Institucionales del Gobierno de Aragón,

Antonio VICENS VICENS, Director General de Relaciones Exteriores del Gobierno de las Islas Baleares,

Mireia BORRELL PORTA, Secretaria de Acción Exterior y de la Unión Europea de la Generalidad de Cataluña (tehtävän muutos),

Virginia MARCO CÁRCEL, Directora General de Asuntos Europeos de la Junta de Comunidades de Castilla-La Mancha (tehtävän muutos).

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 4 päivänä lokakuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIKKONEN


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1792, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, alueiden komitean viiden espanjalaisen jäsenen ja viiden espanjalaisen varajäsenen nimeämisestä (EUVL L 260, 7.10.2015, s. 28).

(5)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1915, annettu 9 päivänä lokakuuta 2015, alueiden komitean kahden espanjalaisen jäsenen ja kolmen espanjalaisen varajäsenen nimeämisestä (EUVL L 280, 24.10.2015, s. 26).

(6)  Neuvoston päätös (EU) 2016/409, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2016, alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 74, 19.3.2016, s. 38).

(7)  Neuvoston päätös (EU) 2016/991, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2016, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 162, 21.6.2016, s. 14).

(8)  Neuvoston päätös (EU) 2016/1203, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016, alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 198, 23.7.2016, s. 44).

(9)  Neuvoston päätös (EU) 2017/551, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 79, 24.3.2017, s. 7).

(10)  Neuvoston päätös (EU) 2018/770, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 129, 25.5.2018, s. 81).

(11)  Neuvoston päätös (EU) 2018/1502, annettu 8 päivänä lokakuuta 2018, alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 254, 10.10.2018, s. 7).

(12)  Neuvoston päätös (EU) 2019/809, annettu 13 päivänä toukokuuta 2019, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 133, 21.5.2019, s. 10).


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/63


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1697

annettu 7 päivänä lokakuuta 2019,

ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaan kyseisessä päätöksessä tarkoitettu henkilötietojen toimittaminen voidaan aloittaa vasta, kun kyseisen päätöksen 6 luvussa säädetyt tietosuojaa koskevat yleiset säännökset on pantu täytäntöön tietojen toimittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännössä.

(2)

Neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (3) 20 artiklassa säädetään, että johdanto-osan 1 kappaleessa tarkoitetun edellytyksen täyttyminen päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun mukaisen automaattisen tietojenvaihdon osalta on varmistettava kyselyyn, arviointikäyntiin ja testausajoon perustuvan arviointiraportin pohjalta.

(3)

Päätöksen 2008/616/YOS liitteessä olevan 4 luvun 1.1 kohdan mukaan asiaa käsittelevä neuvoston työryhmä laatii kyselyn, joka koskee kutakin automaattista tietojenvaihtoa, ja heti kun jäsenvaltio katsoo täyttävänsä edellytykset tietojen jakamiseksi kyseisessä tietoluokassa, se vastaa kyselyyn.

(4)

Irlanti on vastannut tietosuojaa koskevaan kyselyyn ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa koskevaan kyselyyn.

(5)

Irlanti on toteuttanut Alankomaiden kanssa onnistuneen testausajon.

(6)

Irlantiin on tehty arviointikäynti, ja Alankomaiden ja Portugalin arviointiryhmä on laatinut arviointikäynnistä raportin, joka on toimitettu asiaa käsittelevälle neuvoston työryhmälle.

(7)

Neuvostolle on esitetty arviointiraportti, jossa on yhteenveto ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja testausajon tuloksista.

(8)

Neuvosto otti huomioon kaikkien niiden jäsenvaltioiden hyväksynnän, joita päätös 2008/615/YOS sitoo, ja totesi 7 päivänä maaliskuuta 2019, että Irlanti on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvussa säädetyt tietosuojaa koskevat yleiset säännökset.

(9)

Näin ollen Irlannilla olisi oltava ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti.

(10)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita mainitun päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti mainitun päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta.

(11)

Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja sitä koskevaa menettelyä on noudatettu, olisi annettava täytäntöönpanopäätös ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa, jotta tämä jäsenvaltio voi vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti.

(12)

Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja sen vuoksi Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta osallistuvat tämän päätöksen, jolla pannaan täytäntöön päätös 2008/615/YOS, hyväksymiseen ja soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Irlannilla on ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti 11 päivästä lokakuuta 2019 alkaen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 7 päivänä lokakuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A.-M. HENRIKSSON


(1)  EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2)  Lausunto annettu 17. syyskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).


10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/65


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1698,

annettu 9 päivänä lokakuuta 2019,

yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY tueksi laadituista tuotteita koskevista eurooppalaisista standardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2001/95/EY 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tuotteen oletetaan olevan turvallinen kansallisissa standardeissa määritettyjen vaarojen ja vaaraluokkien osalta, jos se on sellaisten vapaaehtoisten kansallisten standardien mukainen, joilla vahvistetaan kansallisiksi standardeiksi sellaiset eurooppalaiset standardit, joiden viitetiedot komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan mukaisesti.

(2)

Komissio antoi 27 päivänä heinäkuuta 2011 päätöksen 2011/479/EU (2) turvallisuusvaatimuksista, jotka voimisteluvälineitä koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä.

(3)

Komissio pyysi 5 päivänä syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä M/507 Euroopan standardointikomiteaa (CEN) laatimaan turvallisuusvaatimusten mukaiset eurooppalaiset standardit, jotta voidaan torjua tärkeimmät voimisteluvälineisiin liittyvät vaarat. CEN hyväksyi pyynnön perusteella standardin EN 913:2008 voimisteluvälineille – yleiset turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät. Standardin viitetiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3)11 päivänä heinäkuuta 2014 komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/357/EU (4) perusteella.

(4)

Uuden tietämyksen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottaen CEN laati uuden eurooppalaisen standardin EN 913:2018.

(5)

Eurooppalainen standardi EN 913:2018 on direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen. Sen viitetiedot olisi sen vuoksi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(6)

Komissio antoi 29 päivänä marraskuuta 2011 päätöksen 2011/786/EU (5) turvallisuusvaatimuksista, joita polkupyöriä, pikkulasten polkupyöriä ja polkupyörien tavaratelineitä koskevilta eurooppalaisilta standardeilta edellytetään.

(7)

Komissio pyysi 6 päivänä syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä M/508 CENiä laatimaan turvallisuusvaatimusten mukaiset eurooppalaiset standardit, jotta voidaan torjua tärkeimmät polkupyöriin, pikkulasten polkupyöriin ja polkupyörien tavaratelineisiin liittyvät vaarat. CEN hyväksyi pyynnön perusteella standardisarjan EN ISO 4210–2:2014 kaupunki- ja retki-, nuoriso-, maasto- ja maantiepolkupyörien vaatimuksista ja EN ISO 4210–6:2014 rungon ja haarukan testausmenetelmistä. Standardien viitetiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (6) täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/681 (7) perusteella.

(8)

Uuden tietämyksen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottaen CEN laati uudet eurooppalaiset standardit EN ISO 4210-2-2015 ja EN ISO 4210-6-2015.

(9)

Eurooppalaiset standardit EN ISO 4210-2-2015 ja EN ISO 4210-6-2015 ovat direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia. Siksi niiden viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(10)

CEN hyväksyi komission 6 päivänä syyskuuta 2012 esittämän pyynnön M/508 perusteella standardin EN 14872:2006 polkupyörille – polkupyörien varusteet – tavaratelineet. Standardin viitetiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (8) komission päätöksen 2006/514/EY (9) perusteella.

(11)

Uuden tietämyksen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottaen CEN laati uuden eurooppalaisen standardin EN ISO 11243:2016.

(12)

Eurooppalainen standardi EN ISO 11243:2016 on direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen. Sen viitetiedot olisi sen vuoksi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(13)

Komissio antoi 25 päivänä maaliskuuta 2008 päätöksen 2008/264/EY (10) turvallisuusvaatimuksista, jotka savukkeita koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä.

(14)

Komissio pyysi 27 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä M/425 CENiä laatimaan paloturvallisuusvaatimusten mukaiset eurooppalaiset standardit, jotta voidaan torjua tärkeimmät savukkeisiin liittyvät vaarat. CEN hyväksyi pyynnön perusteella standardin EN ISO 12863:2010 koemenetelmästä savukkeiden palamisalttiuden arvioimiseen. Standardin viitetiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (11) komission päätöksen 2011/496/EU (12) perusteella.

(15)

Uuden tietämyksen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottaen CEN muutti standardia EN ISO 12863:2010 hyväksymällä muutoksen EN ISO 12863:2010/A1:2016.

(16)

Muutos EN ISO 12863:2010/A1:2016 on direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen. Sen viitetiedot olisi sen vuoksi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(17)

Komissio antoi 27 päivänä heinäkuuta 2011 päätöksen 2011/476/EU (13) turvallisuusvaatimuksista, jotka kuntoiluvälineitä koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä.

(18)

Komissio pyysi 5 päivänä syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä M/506 CENiä laatimaan turvallisuusvaatimusten mukaiset eurooppalaiset standardit, jotta voidaan torjua tärkeimmät kuntoiluvälineisiin liittyvät vaarat. CEN hyväksyi pyynnön perusteella standardisarjan EN 957–4:2006+A1:2010 voimaharjoituspenkeille, lisäturvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät, EN 957–5:2009 käsien tai jalkojen harjoitukseen käytettäville kuntopyörille, lisäturvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät, EN 957–8:1998 askeltimille ja porrasnousulaitteille, lisäturvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät, EN 957–9:2003 elliptisen muotoisen liikeradan omaaville kuntoilulaitteille, lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät, sekä EN 957–10:2005 kuntopyörille kiinteällä pyörällä tai ilman vapaata vaihdetta, lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät. Standardien viitetiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (14) komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/357/EU perusteella.

(19)

Uuden tietämyksen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottaen CEN laati uudet standardit EN ISO 20957–4:2016, EN ISO 20957–5:2016, EN ISO 20957–8:2017, EN ISO 20957–9:2016 ja EN ISO 20957–10:2017.

(20)

Eurooppalaiset standardit EN ISO 20957–4:2016, EN ISO 20957–5:2016, EN ISO 20957–8:2017, EN ISO 20957–9:2016 ja EN ISO 20957–10:2017 ovat direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia. Siksi niiden viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(21)

Komissio teki 21 päivänä huhtikuuta 2005 päätöksen 2005/323/EY (15) turvallisuusvaatimuksista, joita veden päällä tai vedessä käytettäviä kelluvia vapaa-ajan tuotteita koskevilta eurooppalaisilta standardeilta edellytetään.

(22)

Komissio pyysi 5 päivänä syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä M/372 CENiä laatimaan turvallisuusvaatimusten mukaiset eurooppalaiset standardit, jotta voidaan torjua tärkeimmät veden päällä ja vedessä käytettäviin kelluviin vapaa-ajan tuotteisiin liittyvät vaarat. CEN hyväksyi pyynnön perusteella standardisarjan EN 15649–1:2009+A2:2013, EN 15649–2:2009+A2:2013, EN 15649–3:2009+A1:2012, EN 15649–4:2010+A1:2012, EN 15649–5:2009, EN 15649–6:2009+A1:2013, EN 15649–7:2009 veden päällä ja vedessä käytettäviin kelluviin vapaa-ajan tuotteisiin. Standardisarjan viitetiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (16) komission täytäntöönpanopäätösten 2014/359/EU (17), 2014/875/EU (18) ja 2013/390/EU (19) perusteella.

(23)

Uuden tietämyksen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottaen CEN laati uuden sarjan eurooppalaisia standardeja EN ISO 25649:2017 (osat 1–7).

(24)

Eurooppalaiset standardit EN ISO 25649:2017 (osat 1–7) ovat direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia. Siksi niiden viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(25)

Eurooppalaiset standardit EN 913:2008, EN 957–4:2006+A1:2010, EN 957–5:2009, EN 957–8:1998, EN 957–9:2003, EN 957–10:2005, EN ISO 4210–2:2014, EN ISO 4210–6:2014, EN 14872:2006 ja EN 15649 -sarja korvataan uusilla tai muutetuilla eurooppalaisilla standardeilla, joiden viitetiedot julkaistaan tässä päätöksessä. Sen vuoksi on aiheellista poistaa mainittujen standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisesta lehdestä (20).

(26)

Selkeyden vuoksi olisi julkaistava yhdessä säädöksessä täydellinen luettelo direktiivin 2001/95/EY tueksi laadituista eurooppalaisista standardeista, jotka täyttävät vaatimukset, jotka niiden on tarkoitus kattaa. Siksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä (21) toistaiseksi julkaistujen eurooppalaisten standardien viitetiedot olisi sisällytettävä tähän päätökseen. Näin ollen kyseisten standardien julkaisemista koskevat komission päätökset on kumottava.

(27)

Sellaisen eurooppalaisen standardin täytääntöönpanemiseksi annetun kansallisen standardin noudattaminen, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, luo olettamuksen turvallisuudesta kansallisessa standardissa määritettyjen vaarojen ja vaaraluokkien osalta siitä päivästä lähtien, kun asianomaisen eurooppalaisen standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

(28)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2001/95/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä direktiivin 2001/95/EY tueksi laadittujen tuotteita koskevien eurooppalaisten standardien viitetiedot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä I.

2 artikla

Poistetaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä direktiivin 2001/95/EY tueksi laadittujen tuotteita koskevien eurooppalaisten standardien viitetiedot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä II.

3 artikla

Kumotaan komission päätös K(2004)1493 (22), komission päätös 2005/718/EY (23), päätös 2006/514/EY, komission päätös 2009/18/EY (24), päätös 2011/496/EU, komission täytäntöönpanopäätös 2012/29/EU (25), täytäntöönpanopäätös 2013/390/EU, täytäntöönpanopäätös 2014/357/EU, komission täytäntöönpanopäätös 2014/358/EU (26), täytäntöönpanopäätös 2014/359/EU, komission täytäntöönpanopäätös 2014/531/EU (27), täytäntöönpanopäätös 2014/875/EU, täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/681, komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1345 (28) ja komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1014 (29).

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 9 päivänä lokakuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(2)  Komission päätös 2011/479/EU, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2011, turvallisuusvaatimuksista, jotka voimisteluvälineitä koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 197, 29.7.2011, s. 13).

(3)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/357/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, kuntoiluvälineitä koskevan eurooppalaisen standardisarjan EN 957 (osat 2 ja 4–10) ja eurooppalaisen standardin EN ISO 20957 (osa 1) sekä kymmenen voimisteluvälineitä koskevan eurooppalaisen standardin yhdenmukaisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen kanssa sekä kyseisten standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 175, 14.6.2014, s. 40).

(5)  Komission päätös 2011/786/EU, annettu 29 päivänä marraskuuta 2011, turvallisuusvaatimuksista, jotka polkupyöriä, pikkulasten polkupyöriä ja polkupyörien tavaratelineitä koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 319, 2.12.2011, s. 106).

(6)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(7)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/681, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, kaupunki-, retki-, nuoriso-, maasto- ja maantiepolkupyöriä koskevan standardin EN ISO 4210, osat 1–9, sekä lasten polkupyöriä koskevan standardin EN ISO 8098 viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 111, 30.4.2015, s. 30).

(8)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(9)  Komission päätös 2006/514/EY, tehty 20 päivänä heinäkuuta 2006, siitä, ovatko tietyt standardit direktiiviin 2001/95/EY sisältyvän yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia, sekä niiden viitteiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 35).

(10)  Komission päätös 2008/264/EY, tehty 25 päivänä maaliskuuta 2008, paloturvallisuuteen liittyvistä vaatimuksista, jotka savukkeita koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 35).

(11)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(12)  Komission päätös 2011/496/EU, annettu 9 päivänä elokuuta 2011, standardin EN 16156:2010 ”Savukkeet – Palamisalttiuden arvioiminen – Turvallisuusvaatimukset” ja standardin EN ISO 12863:2010 ”Koemenetelmä savukkeiden palamisalttiuden arvioimiseen” mukaisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen kanssa sekä standardin EN 16156:2010 ”Savukkeet – Palamisalttiuden arvioiminen – Turvallisuusvaatimukset” ja standardin EN ISO 12863:2010 ”Koemenetelmä savukkeiden palamisalttiuden arvioimiseen” viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 205, 10.8.2011, s. 31).

(13)  Komission päätös 2011/476/EU, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2011, turvallisuusvaatimuksista, jotka kuntoiluvälineitä koskevien eurooppalaisten standardien on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 196, 28.7.2011, s. 16).

(14)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(15)  Komission päätös 2005/323/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2005, veden päällä tai vedessä käytettäviä kelluvia vapaa-ajan tuotteita koskevilta eurooppalaisilta standardeilta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY nojalla edellytettävistä turvallisuusvaatimuksista (EUVL L 104, 23.4.2005, s. 39).

(16)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(17)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/359/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, siitä, ovatko veden päällä ja vedessä käytettäviä kelluvia vapaa-ajan tuotteita koskevat eurooppalaiset standardit EN 15649–1:2009+A2:2013 ja EN 15649–6:2009+A1:2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaiset, sekä kyseisten standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 175, 14.6.2014, s. 45).

(18)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/875/EU, annettu 4 päivänä joulukuuta 2014, veden päällä ja vedessä käytettäviä kelluvia vapaa-ajan tuotteita koskevan standardin EN 15649–2:2009+A2:2013 ja kuntoiluvälineitä koskevan standardin EN 957–6:2010+A1:2014 viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 349, 5.12.2014, s. 65).

(19)  Komission täytäntöönpanopäätös 2013/390/EU, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2013, veden päällä ja vedessä käytettäviä kelluvia vapaa-ajan tuotteita koskevan eurooppalaisen standardisarjan EN 15649 (osat 1–7) mukaisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen kanssa sekä kyseisten standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 196, 19.7.2013, s. 22).

(20)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(21)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto 2017/C 267/03 (EUVL C 267, 11.8.2017, s. 7).

(22)  Komission päätös K(2004)1493, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2004, siitä, ovatko tietyt standardit direktiiviin 2001/95/EY sisältyvän yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia, sekä niiden viitteiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(23)  Komission päätös 2005/718/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 2005, siitä, ovatko tietyt standardit Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2001/95/EY sisältyvän yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia, sekä niiden viitteiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 271, 15.10.2005, s. 51).

(24)  Komission päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2008, vauvojen kävelytuoleja koskevan standardin EN 1273:2005 mukaisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen kanssa ja asiaa koskevien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 8, 13.1.2009, s. 29).

(25)  Komission täytäntöönpanopäätös 2012/29/EU, annettu 13 päivänä tammikuuta 2012, standardin EN 60065:2002/A12:2011 ”Audio, video ja vastaavat elektroniset laitteet – Turvallisuusvaatimukset” ja standardin EN 60950–1:2006/A12:2011 ”Tietotekniikan laitteet – Turvallisuus – Osa 1: Yleiset vaatimukset” mukaisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen kanssa sekä kyseisten standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 13, 17.1.2012, s. 7).

(26)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/358/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, siitä, onko kuluttajan asennettavaksi tarkoitettuja lapsiturvallisia ikkunoiden ja parvekkeenovien lukituslaitteita koskeva eurooppalainen standardi EN 16281:2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen, sekä kyseisen standardin viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 175, 14.6.2014, s. 43).

(27)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/531/EU, annettu 14 päivänä elokuuta 2014, siitä, ovatko sisäkaihtimia koskevat eurooppalaiset standardit EN 16433:2014 ja EN 16434:2014 sekä tietyt eurooppalaisen standardin EN 13120:2009+A1:2014 lausekkeet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaiset, sekä kyseisten standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL L 243, 15.8.2014, s. 54).

(28)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1345, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2015, lastenvaatteiden nauhojen ja kiristysnyörien, kantokoppien ja niiden jalustojen, turvaporttien ja kotikäyttöön tarkoitettujen hoitopöytien standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 207, 4.8.2015, s. 73).

(29)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1014, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2017, savukkeensytyttimiin sovellettavia lapsiturvallisuusvaatimuksia koskevan eurooppalaisen standardin EN 13869:2016 ja vauvojen kantovälineitä koskevan eurooppalaisen standardin EN 13209–2:2015 viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti (EUVL L 153, 16.6.2017, s. 36).


LIITE I

Nro

Standardin viitetiedot

1.

EN 581–1:2006

Ulkokalusteet. Istuimet ja pöydät retkeily-, koti- ja julkisten tilojen käyttöön. Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset

2.

EN 913:2018

Voimisteluvälineet. Yleiset turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

3.

EN 914:2008

Voimisteluvälineet. Nojapuut. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

4.

EN 915:2008

Voimisteluvälineet. Eritasonojapuut. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

5.

EN 916:2003

Voimisteluvälineet. Arkut. Vaatimukset ja testimenetelmä, turvallisuus mukaan lukien

6.

EN 957–2:2003

Kuntolaitteet. Osa 2: Voimaharjoituslaitteet, lisäturvallisuusvaatimukset ja -testausmenetelmät

7.

EN 957–6:2010+A1:2014

Kuntolaitteet. Osa 6: Juoksumatot, lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

8.

EN 957–7:1998

Kuntolaitteet. Osa 7: Soutulaitteet, lisäturvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

9.

EN 1129–1:1995

Huonekalut ja kalusteet. Pystyyn käännettävät sängyt. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset

10.

EN 1129–2:1995

Huonekalut ja kalusteet. Pystyyn käännettävät sängyt. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 2: Testausmenetelmät

11.

EN 1130–1:1996

Huonekalut. Kotikäyttöön tarkoitetut vauvojen sängyt ja kehdot. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset

12.

EN 1130–2:1996

Huonekalut. Kotikäyttöön tarkoitetut vauvojen sängyt ja kehdot. Osa 2: Testausmenetelmät

13.

EN 1273:2005

Lastenhoitotarvikkeet. Kävelytuolit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

14.

EN 1466:2014

Lastenhoitotarvikkeet. Kantokopat ja niiden jalustat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

15.

EN 1651:1999

Riippuliidinvarusteet. Valjaat. Turvallisuusvaatimukset ja lujuustestit

16.

EN 1930:2011

Lastenhoitotarvikkeet. Turvaportit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

17.

EN ISO 4210–1:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 1: Termit ja määritelmät (ISO 4210–1:2014)

18.

EN ISO 4210–2:2015

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Kaupunki-, retki-, nuoriso-, maasto- ja maantiepolkupyörien vaatimukset (ISO 4210–2:2015)

19.

EN ISO 4210–3:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 3: Yleiset testausmenetelmät (ISO 4210–3:2014)

20.

EN ISO 4210–4:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 4: Jarrujen testausmenetelmät (ISO 4210–4:2014)

21.

EN ISO 4210–5:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 5: Ohjauslaitteiden testausmenetelmät (ISO 4210–5:2014, korjattu versio 2015-02-01)

22.

EN ISO 4210–6:2015

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 6: Rungon ja haarukan testausmenetelmät (ISO 4210–6:2015)

23.

EN ISO 4210–7:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 7: Pyörien ja vanteiden testausmenetelmät (ISO 4210–7:2014)

24.

EN ISO 4210–8:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 8: Polkimien ja voimansiirron testausmenetelmät (ISO 4210–8:2014)

25.

EN ISO 4210–9:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 9: Satuloiden ja satulatolppien testausmenetelmät (ISO 4210–9:2014)

26.

EN ISO 8098:2014

Polkupyörät. Lasten polkupyörien turvallisuusvaatimukset (ISO 8098:2014)

27.

EN ISO 9994:2006

Savukkeensytyttimet. Turvallisuusvaatimukset (ISO 9994:2005)

28.

EN ISO 11243:2016

Polkupyörät. Polkupyörien tavaratelineet. Vaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 11243:2016)

29.

EN 12196:2003

Voimisteluvälineet. Hevoset ja pukit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

30.

EN 12197:1997

Voimisteluvälineet. Rekit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

31.

EN 12221–1:2008+A1:2013

Lastenhoitotarvikkeet. Kotikäyttöön tarkoitetut hoitopöydät. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset

32.

EN 12221–2:2008+A1:2013

Lastenhoitotarvikkeet. Kotikäyttöön tarkoitetut hoitopöydät. Osa 2: Testausmenetelmät

33.

EN 12346:1998

Voimisteluvälineet. Puolapuut. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

34.

EN 12432:1998

Voimisteluvälineet. Puomit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

35.

EN 12491:2001

Varjoliitimet. Hätätilanteisiin tarkoitetut laskuvarjot. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

36.

EN 12655:1998

Voimisteluvälineet. Renkaat. Toiminnalliset- ja turvallisuusvaatimukset, testimenetelmät

37.

EN ISO 12863:2010

Koemenetelmä savukkeiden palamisalttiuden arvioimiseen (ISO 12863:2010)

EN ISO 12863:2010/A1:2016

38.

EN 13120:2009+A1:2014

Sisäpuoliset kaihtimet. Toiminnalliset vaatimukset mukaan lukien turvallisuus

39.

EN 13209–1:2004

Lastenhoitotarvikkeet. Vauvojen kantovälineet. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät. Osa 1: Kehikolla varustetut selässä kannettavat kantovälineet

40.

EN 13209–2:2015

Lastenhoitotarvikkeet. Vauvojen kantovälineet. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät. Osa 2: Pehmeät kantovälineet

41.

EN 13219:2008

Voimisteluvälineet. Trampoliinit. Toiminnalliset ja turvallisuusvaatimukset, testimenetelmät.

42.

EN 13319:2000

Sukelluslisävarusteet. Syvyysmittarit ja yhdistetyt syvyyttä ja aikaa mittaavat laitteet. Toiminta- ja turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

43.

EN 13869:2016

Savukkeensytyttimet. Lapsiturvallisuus. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

44.

EN 13899:2003

Rullaurheiluvälineet. Rullaluistimet (pyörät rinnakkain pareittain). Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

45.

EN 14059:2002

Öljylamput. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

46.

EN 14344:2004

Lastenhoitotarvikkeet. Polkupyörissä käytettävät lastenistuimet. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

47.

EN 14350–1:2004

Lastenhoitotarvikkeet. Juomavälineet. Osa 1: Yleiset ja mekaaniset vaatimukset sekä testit

48.

EN 14682:2014

Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset

49.

EN 16156:2010

Savukkeet. Palamisalttiuden arvioiminen. Turvallisuusvaatimukset

50.

EN 16281:2013

Lasten turvatuotteet. Kuluttajien asentamat lapsiturvalliset lukituslaitteet ikkunoihin ja parvekeoviin. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

51.

EN 16433:2014

Sisäpuoliset kaihtimet. Suoja kuristumisvaaralta. Testimenetelmät

52.

EN 16434:2014

Sisäpuoliset kaihtimet. Suoja kuristumisvaaralta. Turvalaitteiden vaatimukset ja testimenetelmät

53.

EN ISO 20957–1:2013

Kuntolaitteet. Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 20957–1:2013)

54.

EN ISO 20957–4:2016

Kuntolaitteet. Osa 4: Voimaharjoituspenkit. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 20957–4:2016)

55.

EN ISO 20957–5:2016

Kuntolaitteet. Osa 5: Käsien tai jalkojen harjoitukseen käytettävät kuntopyörät. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 20957–5:2016)

56.

EN ISO 20957–8:2017

Kuntolaitteet. Osa 8: Askeltimet ja porrasnousulaitteet. Lisäturvallisuusvaatimukset ja -testausmenetelmät (ISO 20957–8:2017)

57.

EN ISO 20957–9:2016

Kuntolaitteet. Osa 9: Voimaharjoituspenkit. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 20957–9:2016)

58.

EN ISO 20957–10:2017

Kuntolaitteet. Osa 10: Kuntopyörät ilman vapaakytkintä. Lisäturvallisuusvaatimukset ja -testausmenetelmät (ISO 20957–10:2017)

59.

EN ISO 25649–1:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 1: Luokitus, materiaalit, yleiset turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 25649–1:2017)

60.

EN ISO 25649–2:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 2: Kuluttajatiedot (ISO 25649–2:2017)

61.

EN ISO 25649–3:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 3: Luokan A välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 25649–3:2017)

62.

EN ISO 25649–4:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 4: Luokan B välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 25649–4:2017)

63.

EN ISO 25649–5:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 5: Luokan C välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 25649–5:2017)

64.

EN ISO 25649–6:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 6: Luokan D välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 25649–6:2017)

65.

EN ISO 25649–7:2017

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 7: Luokan E välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät (ISO 25649–7:2017)

66.

EN 60065:2002

Audio, video ja vastaavat elektroniset laitteet. Turvallisuusvaatimukset IEC 60065:2001 (muutettu)

EN 60065:2002/A12:2011

67.

EN 60950–1:2006

Tietotekniikan laitteet. Turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 60950–1:2005 (muutettu)

EN 60950–1:2006/A12:2011


LIITE II

N:o

Standardin viitetiedot

1.

EN 913:2008

Voimisteluvälineet. Yleiset turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät

2.

EN 957–4:2006+A1:2010

Kuntolaitteet. Osa 4: Voimaharjoituspenkit. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

3.

EN 957–5:2009

Kuntolaitteet. Osa 5: Käsien tai jalkojen harjoitukseen käytettävät kuntopyörät. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

4.

EN 957–8:1998

Kuntolaitteet. Osa 8: Askeltimet ja porrasnousulaitteet. Lisäturvallisuusvaatimukset ja -testausmenetelmät

5.

EN 957–9:2003

Kuntolaitteet. Osa 9: Elliptiset kuntolaitteet. Lisäturvallisuusvaatimukset ja -testausmenetelmät

6.

EN 957–10:2005

Kuntolaitteet. Osa 10: Kuntopyörät ilman vapaakytkintä. Lisäturvallisuusvaatimukset ja -testausmenetelmät

7.

EN ISO 4210–2:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Kaupunki-, retki-, nuoriso-, maasto- ja maantiepolkupyörien vaatimukset (ISO 4210–2:2014)

8.

EN ISO 4210–6:2014

Polkupyörien turvallisuusvaatimukset. Osa 6: Rungon ja haarukan testausmenetelmät (ISO 4210–6:2014)

9.

EN ISO 12863:2010

Koemenetelmä savukkeiden palamisalttiuden arvioimiseen (ISO 12863:2010)

10.

EN 14872:2006

Polkupyörät. Polkupyörien varusteet. Tavaratelineet

11.

EN 15649–1:2009+A2:2013

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 1: Luokitus, materiaalit, yleiset vaatimukset ja testimenetelmät

12.

EN 15649–2:2009+A2:2013

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 2: Kuluttajatiedot

13.

EN 15649–3:2009+A1:2012

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 3: Luokan A välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

14.

EN 15649–4:2010+A1:2012

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 4: Luokan B välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

15.

EN 15649–5:2009

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 5: Luokan C välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

16.

EN 15649–6:2009+A1:2013

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 6: Luokan D välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät

17.

EN 15649–7:2009

Veden päällä ja vedessä käytettävät kelluvat vapaa-ajan tuotteet. Osa 7: Luokan E välineiden lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät


III Muut säädökset

EUROOPAN TALOUSALUE

10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/75


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN DELEGOITU PÄÄTÖS

N:o 42/19/KOL,

annettu 17 päivänä kesäkuuta 2019,

Norjassa tuotettujen julkisten linja-autoliikennepalvelujen jättämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU soveltamisen ulkopuolelle [2019/…]

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon ETA-sopimuksen liitteessä XVI olevassa 4 kohdassa tarkoitetun säädöksen yleishyödyllisiä palveluja koskevien hankintasopimusten tekomenettelyistä (vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26 päivänä helmikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU (1), jäljempänä ’direktiivi’) ja erityisesti sen 34 ja 35 artiklan,

ottaa huomioon valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen pöytäkirjassa 1 olevan 1 ja 3 artiklan,

on kuullut julkisia hankintoja käsittelevää EFTAn komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   TOSISEIKAT

(1)

EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, vastaanotti ilmoitusta edeltävän yhteydenpitovaiheen jälkeen 27 päivänä marraskuuta 2018 direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön (2), jäljempänä ’pyyntö’, Nettbuss AS:ltä, nykyään Vy Buss AS, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(2)

Pyyntö koskee julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista Norjassa. Pyyntö ei koske joukkoliikenteen hallintatoimia, joita suorittavat käytännössä joukkoliikenneviranomaiset. (3)

(3)

Pyynnön esittäjä on direktiivissä tarkoitettu julkinen yritys, sillä Norjan liikenne- ja viestintäministeriö omistaa välillisesti 100 prosenttia sen merkitystä pääomasta omistamansa NSB AS:n, nykyään Vygruppen AS (kuljetuskonserni, johon pyynnön esittäjä kuuluu), kautta. (4)

(4)

Pyynnön esittäjä harjoittaa yhtä direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa ja on sen vuoksi direktiivissä tarkoitettu hankintayksikkö.

(5)

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 12 päivänä elokuuta 2016 annetun Norjan asetuksen nro 975 (5) 2-9 §:n mukaan hankintayksiköt voivat esittää pyyntöjä direktiivin 35 artiklan nojalla.

(6)

Pyyntöön liittyi Norjan kilpailuviranomaisen 29 päivänä kesäkuuta 2018 antama yksityiskohtainen ja perusteltu lausunto, jossa todettiin, että pyynnön esittäjä on suoraan kilpailun kohteena tarjotessaan julkisia linja-autoliikennepalveluja ja että pääsyä julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta tehtäviin sopimuksiin liittyville markkinoille Norjassa ei ole rajoitettu. (6)

(7)

Valvontaviranomainen ilmoitti Norjalle pyynnön vastaanottamisesta 30 päivänä marraskuuta 2018. (7)

(8)

Direktiivin 2014/25/EU liitteessä IV olevan 1 kohdan mukaisesti valvontaviranomaisen on annettava päätös pyynnöstä 130 työpäivän kuluessa eli viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2019. (8)

(9)

Valvontaviranomainen pyysi 23 päivänä huhtikuuta 2019 annetun delegoidun päätöksen N:o 037/19/KOL (9) mukaisesti julkisia hankintoja käsittelevää EFTAn komiteaa antamaan lausuntonsa EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 3/2012/PK 2 artiklassa esitettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. (10)

(10)

Julkisia hankintoja käsittelevä EFTAn komitea antoi kirjallista menettelyä noudattaen 22 päivänä toukokuuta 2019 valvontaviranomaisen päätösluonnoksesta yksimielisesti myönteisen lausunnon. (11)

2.   OIKEUDELLINEN KEHYS

(11)

Direktiiviä sovelletaan muun muassa sopimusten tekemiseen sellaisten verkkojen käyttöön antamisesta tai niiden toiminnasta, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja linja-autoilla. (12)

(12)

Direktiivin 11 artiklan toisen kohdan mukaan kuljetuspalvelujen verkosta katsotaan olevan kyse, kun palvelua tarjotaan valtion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

(13)

Unionin tuomioistuin, joka tulkitsi asiassa SJ (13) direktiivin 2004/17/EY (14) 5 artiklan 1 kohtaa (jonka sanamuoto on [englanniksi] sama kuin direktiivin 11 artiklan) rautatieverkon yhteydessä, totesi seuraavaa: ”…on katsottava, että ’verkon hyödyntämistä’ koskeva toiminta viittaa rautatieverkon käyttöoikeuden käyttämiseen kuljetuspalveluiden tarjoamiseksi, kun taas ’verkon saataville saattamista’ koskeva toiminta viittaa verkon hallinnointiin” (15). Tuomioistuin päätteli, että ”direktiivin 2004/17 5 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että rautatieyrityksen harjoittama toiminta kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi yleisölle käyttäen rautatieverkon käyttöoikeutta on kyseisessä direktiivissä tarkoitettua ’verkon hyödyntämistä’”. (16)”Julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottaminen” Norjassa vastaa linja-autoilla tapahtuvien kuljetuspalvelujen alalla asiassa SJ tarkoitettua rautatieyrityksen harjoittamaa toimintaa rautateitse tapahtuvien kuljetuspalvelujen alalla. Kyse on sen vuoksi toiminnasta, johon direktiiviä sovelletaan.

(14)

Direktiivin 34 artiklassa säädetään, ettei direktiiviä sovelleta hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin direktiivissä tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, jos toiminta siinä valtiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sitä, onko jokin toiminta suoraan kilpailun kohteena, arvioidaan puolueettomin perustein ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet.

(15)

Direktiivin 35 artiklassa säädetään menettelystä, jolla päätetään 34 artiklassa säädetyn vapautuksen soveltamisesta. Mukautettuna siinä säädetään, että valtio tai, jos kyseisen valtion lainsäädännössä niin säädetään, hankintayksikkö voi esittää valvontaviranomaiselle sen seikan vahvistamista koskevan pyynnön, että direktiiviä ei sovelleta kyseisen toiminnan suorittamista koskevien hankintasopimusten tekemiseen tai suunnittelukilpailujen järjestämiseen. Valvontaviranomaisen on päätettävä, onko toiminta suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu (34 artiklassa säädetyillä perusteilla arvioituna).

(16)

Tämä päätös ei rajoita kilpailusääntöjen (17) eikä ETA:n lainsäädännön muiden alojen säännösten soveltamista. Erityisesti perusteet ja menetelmät, joiden avulla arvioidaan toimintaan suoraan kohdistuvaa kilpailua direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan mukaisesti, eivät välttämättä ole samanlaisia kuin perusteet ja menetelmät, joita käytetään tehtäessä ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen, mukainen arviointi. (18)

(17)

Tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko pyynnön kohteena olevaan toimintaan kilpailua (markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu direktiivin 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla) siinä määrin, että hankinnat kyseisen toiminnan harjoittamiseksi toteutetaan varmasti – myös ilman direktiivissä säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä – avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, joilla hankkijat voivat löytää kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun.

3.   ARVIOINTI

3.1   Vapaa pääsy markkinoille

(18)

Toiminta, josta tässä tapauksessa on kyse, on julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottaminen. Toiminta suoritetaan joukkoliikenneviranomaisten kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Norjassa on erityyppisiä linja-autoliikennepalveluja (ks. 41 kohta jäljempänä), ja kyseisellä toiminnalla tarkoitetaan kansallisella tasolla aikataulunmukaisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista.

(19)

Julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta ei ole sellaista ETA:n lainsäädäntöä, jonka perusteella markkinoille pääsyn voitaisiin olettaa olevan vapaata direktiivin 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi on tarpeen tehdä joukkoliikenneviranomaisten sääntelykehykseen ja käytäntöihin perustuva arviointi, jonka tulisi osoittaa, että markkinoille pääsy on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti vapaata.

(20)

On syytä muistaa, että tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko pyynnön kohteena olevaan toimintaan kilpailua (markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu direktiivin 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla) siinä määrin, että hankinnat kyseisen toiminnan harjoittamiseksi toteutetaan varmasti – myös ilman direktiivissä säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä – avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, joilla hankkijat voivat löytää kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun. Näitä tarkoituksia varten tehtävässä arvioinnissa ei tarkastella, onko jokainen yksittäinen julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskeva sopimus tehty täysin ETA:n lainsäädännön mukaisesti, vaan tarkasteltavana on pikemminkin se, rajoittavatko joukkoliikenneviranomaisten sääntelykehys ja/tai käytännöt markkinoille pääsyä tosiasiallisesti tai oikeudellisesti.

(21)

Valvontaviranomainen panee merkille julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottajien markkinoille pääsyä koskevien mahdollisten oikeudellisten rajoitusten osalta, että käytössä on lupavaatimuksia ja että palvelut tuotetaan sopimuksen perusteella. Pyynnön esittäjä katsoi kuitenkin pyynnössään, että lupavaatimuksia ei voi pitää markkinoille pääsyn rajoituksena. (19) Lupiin ei liity myöskään mitään erityis- tai yksinoikeuksia. (20) Pyynnön esittäjä totesi myös, että tarjouskilpailut ovat rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (21), jäljempänä ’asetus (EY) N:o 1370/2007’, sekä direktiivin mukaisia, minkä vuoksi ne eivät rajoita markkinoille pääsyä tosiasiallisesti tai oikeudellisesti. (22)

(22)

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että ennakkolupajärjestelmällä ei voida oikeuttaa sellaista kansallisten viranomaisten harkintavaltaan perustuvaa toimintaa, joka on omiaan poistamaan ETA:n lainsäädännön säännösten tehokkaan vaikutuksen (23). Jotta ennakkolupajärjestelmä voisi olla oikeutettu huolimatta siitä, että sillä poiketaan palvelujen tarjoamista koskevasta perusvapaudesta, sen on perustuttava objektiivisiin kriteereihin, jotka eivät ole syrjiviä ja jotka ovat etukäteen tiedossa; kansallisten viranomaisten harkintavallan käytölle on näin luotu kehys, jotta harkintavaltaa ei käytettäisi mielivaltaisesti. (24).

(23)

Aikataulunmukaisia linja-autoliikennepalveluja säännellään Norjassa ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä ja alusliikenteestä 21 päivänä kesäkuuta 2002 annetulla lailla nro 45 (25), jäljempänä ’ammattiliikennelaki’, ja kyseisen lain nojalla annetulla ammattiliikenneasetuksella (26).

(24)

Ammattiliikennelain 4 §:n mukaan yritysten, jotka aikovat tuottaa julkisia linja-autoliikennepalveluja, on hankittava Norjan tiehallintoviranomaisen (Statens vegvesen) myöntämä yleinen lupa (transportløyve). (27) Ammattiliikennelain sanamuoto antaa ymmärtää, että tiehallintoviranomainen voi käyttää harkintaa asiassa, koska laissa käytetään sanaa ”voi” (må). Tätä sanaa käytetään kuitenkin yleisesti Norjan lainsäädännössä, vaikka harkintavaltaa olisi käytännössä vain vähän tai ei ollenkaan. Lain esitöistä käy ilmi, että lupajärjestelmä on tarjottujen palvelujen laadunvalvontaan tarkoitettu väline. (28) Ammattiliikenneasetuksen 4 §:ssä selvennetään, että lupa voidaan myöntää vaatimukset täyttävälle hakijalle, jollei sen myöntämistä vastaan ole erityisiä syitä. Lisäksi Norjan kilpailuviranomainen on todennut, että lupa myönnetään jokaiselle, joka täyttää objektiiviset edellytykset. (29) Valvontaviranomainen ei ole saanut tietoja, jotka olisivat ristiriidassa edellä esitettyjen havaintojen kanssa.

(25)

Aikataulunmukaisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamiseen tarvitaan lisäksi yleensä asianomaisten maakuntien myöntämä ammattiliikennelain 6 §:n 1 momentin mukainen lupa. (30) Lupavaatimus ei koske hallintoyhtiöitä. Jos joukkoliikenneviranomainen on hallintoyhtiö, joka on vastuussa yleisölle, ja liikenteenharjoittaja toimii sen alihankkijana, lupaa ei tarvita, sillä hallintoyhtiön saama vapautus koskee myös liikenteenharjoittajaa. (31)

(26)

Ammattiliikennelain 8 §:ssä säädetään, että sellaisia liikennepalveluja koskevia lupia, joihin liittyy korvauksia tai yksinoikeus, myönnetään tarjouskilpailun perusteella, jos ammattiliikennelaissa, julkisia hankintoja koskevassa laissa tai jommankumman lain nojalla annetuissa asiaankuuluvissa asetuksissa niin säädetään. Jos tarvitaan 6 §:n mukainen lupa, se myönnetään sopimuksen saajalle. (32)

(27)

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvia julkisia linja-autoliikennepalveluja tuotetaan käytännössä joukkoliikenneviranomaisten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Kyseisiin sopimuksiin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia ETA:n sääntöjä, erityisesti seuraavia säädöksiä: (33)

a.

asetus (EY) N:o 1370/2007;

b.

direktiivi 2014/25/EU; ja/tai

c.

direktiivi 2014/24/EU (34).

(28)

Direktiivit 2014/24/EU ja 2014/25/EU tulivat voimaan ETA-alueella 1 päivänä tammikuuta 2017. Ennen sitä sovellettiin direktiivejä 2004/17/EY ja 2004/18/EY (35).

(29)

Kaikissa kolmessa voimassa olevassa säädöksessä edellytetään yleensä avointa ja syrjimätöntä tarjouskilpailua harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Aikataulunmukaisia julkisia linja-autoliikennepalveluja koskevat sopimukset on näin ollen tehtävä ja luvat myönnettävä tarjouskilpailumenettelyä noudattaen, jollei niihin sovelleta vapautusta asiaankuuluvan ETA:n säädöksen nojalla tai jollei sopimus alita kyseisen säädöksen soveltamiseen liittyviä kynnysarvoja. Sama päti aiempien direktiivien mukaan.

(30)

Pyynnön mukaan joukkoliikenneviranomaiset ovat yhä useammin käyttäneet tarjouskilpailua hankkiessaan linja-autoliikennepalveluja ostopalveluna. Kun vuonna 2010 vain 43 prosenttia ostopalveluna toteutetuista säännöllisistä linja-autoliikennepalveluista hankittiin tarjouskilpailun perusteella, vuonna 2018 niiden osuus oli kasvanut yli 98 prosenttiin, ja se kasvaa lähes 100 prosenttiin 3 päivään joulukuuta 2019 mennessä. (36) Pyynnön esittäjä totesi lisäksi, että tarjouskilpailua koskevia poikkeuksia käytetään harvoin. Yksikään joukkoliikenneviranomainen ei tarjoa itse julkisia linja-autoliikennepalveluja asetuksen (EY) N:o 1370/2007 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen mukaisesti, ja mahdollisuutta tehdä asetuksen (EY) N:o 1370/2007 5 artiklan 4 kohdassa säädetyt kynnysarvot alittavia sopimuksia ilman tarjouskilpailua käytetään hyvin vähän.

(31)

Valvontaviranomainen vertaili pyynnön esittäjän vuoden 2018 tilanteesta antamia tietoja valvontaviranomaisen Norjan hallitukselta 9 päivänä marraskuuta 2018 saamiin tietoihin (37) tarkastellessaan yleisesti julkisen palvelun velvoitteisiin liittyviä sopimuksia asetuksen (EY) N:o 1370/2007 perusteella. (38) Kyseinen arviointi vahvisti laajasti pyynnön esittäjän antamien tietojen paikkansapitävyyden. Norjan hallitus antoi tarkempia tietoja yhteensä 27:stä ilman tarjouskilpailua tehdystä sopimuksesta, joista 13 oli määrä korvata jo tarjouskilpailun kohteena olleilla sopimuksilla vuoden 2019 aikana. Ilman tarjouskilpailua tehtyjen sopimusten vuosittaiseksi kokonaisarvoksi määritettiin noin 275 miljoonaa Norjan kruunua, joka on vain murto-osa julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvien sopimusten kokonaisarvosta (vuonna 2017 arviolta 11,6 miljardia Norjan kruunua) julkisen tieliikenteen alalla Norjassa. Lisäksi 10 päivän elokuuta 2019 jälkeen odotetaan jäävän voimaan vain sellaisia ilman tarjouskilpailua tehtyjä sopimuksia, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1370/2007 5 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset (sopimuksia voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua, jos tietty arvo tai kilometrimäärä alittuu).

(32)

Tarkasteltaessa säännöksiä, joita sovelletaan julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevien sopimusten tekemiseen ja lupien myöntämiseen Norjassa, voidaan todeta, että nykytilanteessa tällaisia sopimuksia tehdään ja lupia myönnetään syrjimättömällä tavalla. Lupien myöntämismenettelyt ja sopimusten tekomenettelyt sekä asiaankuuluvat perusteet ovat samanlaisia kaikille markkinatoimijoille, minkä vuoksi niitä ei voi pitää tässä päätöksessä tarkoitettuna markkinoille pääsyn rajoituksena.

(33)

Myös Norjan kilpailuviranomainen on vahvistanut vapaan pääsyn tämän toiminnan osalta. (39)

(34)

Valvontaviranomainen toteaa, että valtaosa julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevasta toiminnasta järjestetään julkisten tarjouskilpailujen perusteella ja että kilpailuihin osallistuu riittävä määrä tarjoajia (keskimäärin 3,8 tarjoajaa). (40) Tarjouskilpailuihin osallistuminen on mahdollista syrjimättömällä tavalla.

(35)

Edellä esitetty huomioon ottaen voidaan direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa säädettyjen edellytysten arvioimiseksi todeta, että markkinoille pääsyn voidaan katsoa olevan julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevan toiminnan osalta tosiasiallisesti ja oikeudellisesti vapaata, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista, valvontaviranomaisen mahdollisuuksia tutkia yleisten valvontatehtäviensä yhteydessä, noudattaako Norja asetusta (EY) N:o 1370/2007, direktiiviä 2014/24/EU, direktiiviä 2014/25/EU tai mitä tahansa muuta julkisia hankintoja koskevan ETA:n lainsäädännön säännöstä, tai minkään muun ETA:n lainsäädännön alan säännösten soveltamista.

3.2   Toimintaan suoraan kohdistuva kilpailu

(36)

Vapautuksen toisena edellytyksenä on, että toiminta, jota pyyntö koskee ja joka täyttää vapaata markkinoille pääsyä koskevan edellytyksen tosiasiallisesti ja oikeudellisesti, on suoraan kilpailun kohteena. Toisen edellytyksen täyttymistä arvioidaan määrittelemällä merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat ja tekemällä sen pohjalta markkina-analyysi.

(37)

Toimintaan suoraan kohdistuvaa kilpailua olisi arvioitava useiden tekijöiden perusteella, joista yksikään ei ole ratkaiseva sellaisenaan. Tässä päätöksessä tarkoitettujen markkinoiden osalta olisi yhtenä perusteena otettava huomioon tärkeimpien toimijoiden markkinaosuudet tarkastelluilla markkinoilla. Koska markkinat ovat luonteeltaan tarjousmarkkinat, huomioon olisi otettava myös muita perusteita, kuten tarjouksentekotavat tai markkinatoimijoiden kyky ja halu jättää tarjouksia nykyisissä ja tulevissa tarjouskilpailumenettelyissä.

(38)

Tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko pyynnön kohteena oleviin palveluihin kilpailua (markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu direktiivin 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla) siinä määrin, että hankinnat kyseisen toiminnan harjoittamiseksi toteutetaan varmasti – myös ilman direktiivissä säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä – avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, joilla hankkijat voivat löytää kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun.

(39)

Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että kaikkiin markkinatoimijoihin ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä kyseisillä markkinoilla. (41) Yritykset, joita nämä säännöt eivät koske, voivat sen vuoksi kyseisillä markkinoilla toimiessaan periaatteessa aiheuttaa kilpailupainetta niille markkinatoimijoille, joihin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sovelletaan.

(40)

Valvontaviranomaisen on määritettävä, onko kyseinen toiminta suoraan kilpailun kohteena. Tätä varten se on tutkinut pyynnön esittäjän toimittamia todisteita sekä Norjan kilpailuviranomaisen toimittamia tietoja. Valvontaviranomainen on arvioinut markkinaosuuksia ja keskittymistasoja ensisijaisesti pyynnön esittäjän ja Norjan kilpailuviranomaisen toimittamien markkinatietojen avulla. Norjan kilpailuviranomainen on käyttänyt pyynnön esittäjän toimittamien tietojen lisäksi muilta Norjassa toimivilta linja-autoyhtiöiltä sekä yhdeksältä joukkoliikenneviranomaiselta saatuja tietoja. (42)

3.2.1   Tuotemarkkinoiden määritelmä

(41)

Pyynnön esittäjä määritteli pyynnössään merkitykselliset tuotemarkkinat markkinoiksi, joilla tehdään julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevia sopimuksia. (43) Pyynnön esittäjän näkemyksen mukaan kaupalliset kaukoliikenteen linja-autopalvelut (kuten pikavuorolinja-autoliikenne), kaupalliset lähiliikenteen palvelut (kuten lentoasemien pikavuoroliikenne) ja matkailulinja-autopalvelut eroavat ostopalveluna hankituista julkisista linja-autoliikennepalveluista (44). Kaupallisia linja-autoliikennepalveluja ohjaavat vain markkinoiden tarpeet, eivätkä ne saa rahoitusta valtiolta. Kaikki kaupalliset linja-autoliikennepalvelut kilpailevat markkinoilla hinnalla, kapasiteetilla, vuorotiheydellä tai muilla palvelun ominaisuuksilla. Julkisen linja-autoliikenteen harjoittajien välinen kilpailu tapahtuu sitä vastoin tarjouskilpailumenettelyissä eli markkinoilla, joilla tehdään julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevia sopimuksia, eikä markkinoilla kilpailla jälkeenpäin hinnalla, kapasiteetilla, vuorotiheydellä tai muilla palvelun ominaisuuksilla. Pyynnön esittäjä totesi, että joukkoliikenneviranomaisen kanssa sopimuksen tehneillä linja-autoliikenteen harjoittajilla on vastaavasti hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa matkustajia koskeviin kilpailun perusparametreihin, kuten vuorotiheyteen, mukaan lukien aikatauluihin, lippujen hintoihin tai matkustusmukavuuteen, sillä näistä seikoista päättää yleensä sopimuksen tekevä joukkoliikenneviranomainen. (45).

(42)

Joukkoliikenneviranomaisten erilaiset vaatimukset eivät ole pyynnön esittäjän näkemyksen mukaan riittävän täsmällisiä, jotta julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskeviin sopimuksiin liittyviä tuotemarkkinoita voitaisiin pitää erillisinä. (46) Saadakseen kunnallista tai alueellista toimintaa koskevan sopimuksen linja-autoliikenteen harjoittajien on periaatteessa noudatettava samaa sääntelykehystä, ja ne voivat mukauttaa tarjoustaan kyseisen joukkoliikenneviranomaisen vaatimusten mukaan. Suurimpien linja-autoliikenteen harjoittajien tarjouksentekotavoista käy pyynnön esittäjän mukaan ilmi niiden kyky ja halu mukauttaa tarjoustaan eri joukkoliikenneviranomaisten asettamien yksilöllisten vaatimusten mukaan, sillä kyseiset liikenteenharjoittajat kilpailevat yleensä kaikista Norjassa julkisen tarjouskilpailun perusteella tehtävistä sopimuksista, riippumatta niiden välisistä eroista. (47).

(43)

Norjan kilpailuviranomainen katsoi, että pyynnön esittäjän ehdotus merkityksellisistä tuotemarkkinoista vastasi alan vakiintunutta käytäntöä Norjassa, ja jatkoi arviointiaan pyynnön esittäjän ehdottaman määritelmän pohjalta. (48)

(44)

Komissio on katsonut aiemmissa julkista liikennettä (mukaan lukien linja-autoliikennepalveluja) koskevissa päätöksissään, että julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta tehtävien sopimusten osalta on olemassa erityismarkkinat. (49) Lisäksi komissio on katsonut, että käyttöoikeussopimuksiin perustuvissa (ostopalveluna hankittavissa) julkisissa linja-autoliikennepalveluissa ei voitu tehdä eroa kaupunkien välisen liikenteen, kaupunkien sisäisen liikenteen ja kaukoliikenteen ostopalveluna hankittavien palvelujen välillä, koska niihin sovellettiin yleensä samaa sääntelykehystä ja joukkoliikenneviranomaisten vaatimuksissa oli vain muutamia teknisiin eritelmiin liittyviä eroavuuksia. (50).

(45)

Komission käytäntö vahvistaa myös näkemyksen siitä, että kaupalliset linja-autoliikennepalvelut ja (ostopalveluna hankittavat) julkiset linja-autoliikennepalvelut kuuluvat kilpailun erilaisen luonteen vuoksi eri tuotemarkkinoihin. Julkisen linja-autoliikenteen harjoittajien välinen kilpailu tapahtuu sopimuksia koskevissa tarjouskilpailuissa eli markkinoilla, joilla tehdään julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevia sopimuksia, eikä markkinoilla kilpailla jälkeenpäin hinnalla, kapasiteetilla, vuorotiheydellä tai muilla palvelun ominaisuuksilla. (51) Kaupallisten palvelujen tarjoajiin verrattuna (ostopalveluna hankittavan) julkisen linja-autoliikenteen harjoittajilla on yleensä hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kilpailun perusulottuvuuksiin, kuten vuorotiheyteen, lippujen hintoihin tai matkustusmukavuuteen, sillä näistä seikoista päättävät joukkoliikenneviranomaiset, joiden kanssa palvelun tarjoamista koskeva sopimus tehdään. Linja-autoliikenteen harjoittajat ovat velvollisia tarjoamaan palvelunsa joukkoliikenneviranomaisen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, eivätkä ne voi mukauttaa palvelujaan matkustajien tarpeiden mukaan, kuten kaupalliset liikenteenharjoittajat tavallisesti tekisivät. (52).

(46)

Ottaen huomioon 41 ja 42 kohdassa esitetyt Norjan linja-automarkkinoiden erityispiirteet merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään täten direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa säädettyjen edellytysten arvioimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista, markkinoiksi, joilla tehdään julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevia sopimuksia. Valvontaviranomainen ei ole todennut tässä tapauksessa ja edellä esitetyssä tarkoituksessa seikkoja, joiden perusteella joukkoliikenneviranomaisten erillisten tarjouskilpailujen määrittäminen erillisiksi merkityksellisiksi markkinoiksi olisi perusteltua.

3.2.2   Maantieteellisten markkinoiden määritelmä

(47)

Pyynnön esittäjä katsoi, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta tehtävien sopimusten osalta ainakin kansalliset ja että ne kattavat kaikki ostopalveluna hankittavat linja-autoliikennepalvelut Norjassa. (53) Pyynnön esittäjän mukaan ammattiliikennelaki on yhteisenä sääntelykehyksenä linja-autoliikennepalveluja koskeville tarjouskilpailuille koko Norjassa. (54). Pyynnön esittäjä huomautti myös, että käytännössä kaikki (98 prosenttia) parhaillaan voimassa olevat julkisia linja-autoliikennepalveluja koskevat sopimukset on tehty tarjouskilpailun perusteella ja suurin osa niistä on bruttosopimuksia, jotka ovat pääpiirteiltään samanlaisia. (55) Eri joukkoliikenneviranomaisten tarjouskilpailumenettelyissä ja sopimuksissa on vastaavasti vain vähäisiä eroja, joista linja-autoyhtiöiden on helppo selvitä.

(48)

Pyynnön esittäjä korosti, että linja-autoliikennepalveluja koskevien tarjouskilpailujen yhteisen sääntelykehyksen olemassaolo koko Norjassa näkyy myös markkinoilla parhaillaan toimivien linja-autoyhtiöiden tarjouksentekotavoissa. (56) Linja-autoyhtiöt Torghatten, Boreal ja Nobina toimivat maanlaajuisesti, eikä mikään estä muita linja-autoyhtiöitä kilpailemasta kaikista sopimuksista. Pyynnön esittäjä vakuutti, että kaikista 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen tehdyistä linja-autoliikennepalveluja koskevista sopimuksista on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kilpailtu merkittävällä tavalla, riippumatta mahdollisesta aiemmasta alueellisesta läsnäolosta. (57)

(49)

Pyynnön esittäjä katsoi kuitenkin, että tarkka maantieteellisten markkinoiden määritelmä voitaisiin viime kädessä jättää pyynnössä avoimeksi. (58) Pyynnön esittäjän näkemyksen mukaan markkinoille on rajoittamaton pääsy ja toiminta on täysin kilpailun kohteena minkä tahansa potentiaalisen maantieteellisten markkinoiden määritelmän mukaan silloin, kun pyynnön esittäjällä on voimassa olevia sopimuksia ja/tai meneillään olevia tarjouskilpailuja.

(50)

Norjan kilpailuviranomainen katsoi, että merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden tarkka määritelmä voitaisiin jättää avoimeksi, koska analyysin tulos oli sama riippumatta siitä, perustuiko se suppeaan vai laajaan markkinoiden määritelmään. (59)

(51)

Pyynnön esittäjän kanta on komission käytännön mukainen. Komissio on aiemmissa päätöksissään useimmiten jättänyt maantieteellisten markkinoiden tarkan määritelmän avoimeksi. Komissio on katsonut, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta tehtävien sopimusten osalta ala, jolla on yhteinen sääntelykehys linja-autoliikennepalveluja koskeville tarjouskilpailuille. (60)

(52)

Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa säädettyjen edellytysten arvioimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön tai minkään muun ETA:n lainsäädännön alan säännösten soveltamista, valvontaviranomainen katsoo, että merkitykselliset tuotemarkkinat ovat merkitykselliseltä maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan ainakin kansalliset. Päätelmän perusteena ovat yhteisen sääntelykehyksen olemassaolo, vain vähäiset erot joukkoliikenneviranomaisten tarjouskilpailumenettelyissä sekä linja-autoyhtiöiden kyky ja halu osallistua tarjouskilpailumenettelyihin kaikkialla Norjassa.

3.2.3   Markkina-analyysi

(53)

Yhtenä indikaattorina siitä, kuinka paljon julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskeviin sopimuksiin liittyvillä markkinoilla on kilpailua, voidaan pitää suurimman toimijan markkinaosuutta sekä markkinoiden tärkeimpien toimijoiden yhteenlaskettua markkinaosuutta. Pyynnön esittäjällä on pyynnössä toimittamiensa tietojen mukaan suurin markkinaosuus merkityksellisillä markkinoilla: liikevaihdon perusteella osuus on [25–30 prosenttia] ja volyymin perusteella 28 prosenttia. (61) Markkinoilla on kuitenkin useita vahvoja kilpailijoita, joiden liikevaihtoon perustuvat markkinaosuudet ovat kaksinumeroisia, esimerkiksi Torghatten [15–20 prosenttia], Tide [15–20 prosenttia] ja Unibuss [12–17 prosenttia]. Niiden jälkeen tulee pienempiä, mutta silti merkittäviä markkinatoimijoita, kuten Boreal [5–10 prosenttia] ja Nobina [5–10 prosenttia]. (62). Loput markkinaosuudet jakautuvat 29 pienemmän liikenteenharjoittajan kesken. Pyynnön esittäjän toimittamat markkinaosuuksia koskevat luvut ovat Norjan kilpailuviraston laskelmien mukaisia. (63)

(54)

Kuten edellä 45 kohdassa selitettiin, kilpailun luonne on erilainen, kun on kyse julkisista linja-autoliikennepalveluista: yhtiöt kilpailevat markkinoista, eivät markkinoilla hinnan, aikataulujen tai palvelun laadun perusteella. Norjan markkinoilla julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta tehtävistä sopimuksista kilpaillaan joukkoliikenneviranomaisten järjestämissä julkisissa tarjouskilpailuissa. Pyynnön esittäjän mukaan 98 prosenttia kaikista parhaillaan voimassa olevista sopimuksista on tehty tarjouskilpailun perusteella, ja niiden osuus kasvaa lähes 100 prosenttiin 3 päivään joulukuuta 2019 mennessä. (64) Nämä seikat huomioon ottaen kilpailutilanteen arvioinnissa ja markkina-analyysissa on tarkasteltava tarjouksentekotapoja sekä markkinatoimijoiden kykyä ja halua kilpailla nykyisissä ja tulevissa tarjouskilpailuissa.

(55)

Pyynnön esittäjän tärkeimmät kilpailijat ovat suuria yrityksiä, jotka ovat usein osa kansainvälistä toimintaa harjoittavia kuljetusyrityksiä. Yksi Norjan suurimmista kuljetusyrityksistä on Torghatten, joka tarjoaa julkisia lautta-, pika-alus-, linja-auto- ja lentoliikennepalveluja. Lisäksi se tuottaa kaupallisia linja-autoliikennepalveluja. Yhtiön konsolidoitu liikevaihto on yli yhdeksän miljardia Norjan kruunua. Tide on osa kuljetuskonserni DSD:tä, ja se tuottaa sekä julkisia että kaupallisia linja-autoliikennepalveluja Norjassa. Yhtiö toimii myös Tanskassa. DSD-konsernin konsolidoitu liikevaihto on lähes kuusi miljardia Norjan kruunua. Unibussin omistaa Oslon kunta. Unibuss-konserni tarjoaa sekä julkisia että kaupallisia palveluja useissa Norjan kaupungeissa. Boreal Buss kuuluu Boreal-konserniin, joka harjoittaa laajaa, sekä julkista että kaupallista kuljetustoimintaa. Borealin nykyinen omistaja on hongkongilainen pääomasijoitusrahasto, joka etsii infrastruktuuriin liittyviä sijoitusmahdollisuuksia eri puolilla maailmaa. Borealin konsolidoitu liikevaihto on lähes kolme miljardia Norjan kruunua. Nobina kuuluu ruotsalaiseen Nobina-konserniin, joka tarjoaa joukkoliikennepalveluja kaikissa Pohjoismaissa. Edellä mainitut yritykset osallistuvat tarjouskilpailumenettelyihin kaikkialla Norjassa. Niillä on tarvittavat valmiudet ja kokemusta, jotta ne voivat jättää tarjouksen missä tahansa tarjouskilpailussa Norjassa.

(56)

Pyynnön esittäjä on todennut, että Norjassa 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen järjestetyissä 58 tarjouskilpailussa tarjouksen on jättänyt keskimäärin 3,8 tarjoajaa. (65) Norjan kilpailuviranomaisen laatimat arviot ovat vahvistaneet tämän luvun oikeaksi. (66). Vaikka palveluntarjoajien määrä vaihtelee suuresti eri sopimusten välillä (yhdestä kahdeksaan Norjan kilpailuviranomaisen tarkastelemissa 46 sopimuksessa), kilpailuviranomainen havaitsi, että joukkoliikenneviranomaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä palveluntarjoajien määrään. (67) Pyynnön esittäjä toimitti myös yksityiskohtaisia tietoja Norjan joukkoliikenneviranomaisten tarjouskilpailumenettelyistä eri alueilla. Kyseiset tiedot vahvistavat, että julkisten linja-autoliikennepalvelujen hankinta on Norjassa yleisesti ottaen luonteeltaan kilpailuun perustuvaa. (68). Yksityiskohtaisista tiedoista ja pyynnön esittäjän sisäisistä tiedoista ilmeni myös, että liikenteenharjoittaja vaihtui noin 40 prosentissa kaikista kilpailutetuista sopimuksista. (69) Tämä osoittaa, että eri liikenteenharjoittajilla on mahdollisuus kilpailla tehokkaasti.

(57)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että Norjan julkisten linja-autoliikennepalvelujen markkinoilla on vain vähäisiä markkinoille pääsyn ja laajentumisen esteitä. Norjan kilpailuviranomaisen arviointi vahvisti tämän havainnon. (70) Havainto perustui siihen, että joukkoliikenneviranomaisten kanssa tehdyt sopimukset tuovat vakaan ja ennakoitavan tulovirran ja tarvittavat tiedot ja infrastruktuuri ovat helposti saatavilla, sillä joukkoliikenneviranomaiset tarjoavat kaiken tarvittavan infrastruktuurin linja-autoja lukuun ottamatta. (71). Lisäksi sopimuksen aiemman haltijan työntekijöillä on oikeus siirtyä sopimuksen uuden haltijan palvelukseen. Koska joukkoliikenneviranomaisten tarjouseritelmissä edellytetään yleensä uutta linja-autokantaa, mahdollisille uusille toimijoille ei myöskään aiheudu merkittävää kustannushaittaa linja-autojen hankinnan suhteen. (72)

(58)

Tätä päätöstä sovellettaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista, olisi 53–57 kohdassa luetellut tekijät katsottava osoitukseksi siitä, että julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamiseen kohdistuu kilpailua Norjassa. Tämä vastaa myös Norjan kilpailuviranomaisen antamaa lausuntoa. On todennäköistä, että näillä markkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuu riittävää kilpailupainetta. Mikään ei viittaa siihen, ettei ala toimisi markkinalähtöisesti. Valvontaviranomainen toteaa sen vuoksi, että julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta tehtäviin sopimuksiin liittyvät markkinat ovat direktiivissä tarkoitetulla tavalla suoraan kilpailun kohteena.

(59)

Valvontaviranomainen panee merkille, että julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamiseen liittyvillä markkinoilla on olennaisena kilpailupaineen aiheuttajana sovellettava sääntelykehys sekä se, että joukkoliikenneviranomaiset järjestävät ennemmin tarjouskilpailuja kuin tuottavat sisäisiä palveluja tai käyttävät asiaankuuluvissa julkisia hankintoja koskevissa ETA:n säännöissä säädettyä mahdollisuutta tehdä sopimuksia ilman tarjouskilpailua (lukuun ottamatta tämän mahdollisuuden rajallista käyttöä arvoltaan ja/tai kilometrimäärältään vähäisten sopimusten osalta). Tämä merkitsee sitä, että kyseisten toimintaperiaatteiden tai käytäntöjen muutokset voivat muuttaa markkinadynamiikkaa ja yleistä kilpailupainetta, joka kohdistuu tässä päätöksessä tarkoitettujen julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevaa toimintaa harjoittaviin hankintayksiköihin.

4.   PÄÄTELMÄT

(60)

Tätä päätöstä sovellettaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista, olisi 53–57 kohdassa luetellut markkina-analyysin havainnot katsottava osoitukseksi siitä, että julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskeva toiminta on direktiivin 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla kilpailun kohteena Norjassa. Koska direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, olisi näin ollen vahvistettava, ettei direktiiviä 2014/25/EU sovelleta hankintasopimuksiin, jotka tehdään tämän toiminnan harjoittamiseksi Norjassa.

(61)

Tämä päätös perustuu sovellettavaan lainsäädäntöön ja tammikuun 2015 ja kesäkuun 2019 väliseen tosiasialliseen tilanteeseen, sellaisena kuin se käy ilmi pyynnön esittäjän ja Norjan kilpailuviranomaisen toimittamista tiedoista. Valvontaviranomainen pidättää oikeuden tämän päätöksen tarkistamiseen, jos direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan soveltamisen edellytykset eivät enää täyty tai jos oikeudellisessa tai tosiasiallisessa tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.

ETA-sopimuksen liitteessä XVI olevassa 4 kohdassa tarkoitettua säädöstä yleishyödyllisiä palveluja koskevien hankintasopimusten tekomenettelyistä (vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26 päivänä helmikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU) ei sovelleta sellaisten hankintayksiköiden tekemiin sopimuksiin tai järjestämiin suunnittelukilpailuihin, jotka harjoittavat julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevaa toimintaa tai joilla se on yhtenä toimintana, jos kyseisten sopimusten tai suunnittelukilpailujen tarkoituksena on mahdollistaa niille julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottaminen Norjassa (kyseinen toiminta liittyy sellaisen verkon toimintaan, jonka tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja linja-autoilla).

2.

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

3.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 2019.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta, delegointipäätöksellä N:o 019/19/KOL

Högni S. KRISTJÁNSSON

Asiasta vastaava kollegion jäsen

Carsten ZATSCHLER

Allekirjoittajaoikeus- ja hallintoasioista

vastaavan johtajan ominaisuudessa


(1)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243. Sisällytetty ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 97/2016 (EUVL L 300, 16.11.2017, s. 49, ja ETA-täydennysosa N:o 73, 16.11.2017, s. 53).

(2)  Asiakirja nro 1040381.

(3)  Kyseessä oleva pyyntö ei sen vuoksi koskisi esimerkiksi kunnan linja-autoliikenteen harjoittajan kanssa tekemää sopimusta linja-autoliikennepalvelujen tuottamisesta. Sitä vastoin esimerkiksi linja-autojen siivoamista koskeva sopimus, jonka kyseinen liikenteenharjoittaja tekee siivousyrityksen kanssa, tai sopimus yrityksen kanssa, joka toimittaa liikenteenharjoittajan käyttöön linja-autoja, kuuluisi pyynnön soveltamisalaan. Euroopan unionin tuomioistuin on selventänyt tätä eroa asian C-388/17, Konkurrensverket v. SJ AB, ECLI:EU:C:2019:161, jäljempänä ’asia SJ’, 53 kohdassa (ks. myös 31 kohta jäljempänä). Valvontaviranomainen käyttää tässä päätöksessä käsitettä ”toiminta” direktiivissä 2014/25/EU säädetyllä tavalla.

(4)  Pyynnön sivu 3.

(5)  Forskrift om innkjøpsregler i forsyningssektorene (forsyningsforskriften):

https://lovdata.no/dokument/SF/forskrift/2016-08-12-975

(6)  Asiakirja nro 1040380.

(7)  Asiakirja nro 935075.

(8)  Määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1) mukaan tähän määräaikaan ei lueta yleisiä vapaapäiviä. Ks. yleiset vapaapäivät vuonna 2018 ja vuonna 2019: ETA:n EFTA-valtiot ja ETA:n toimielimet (EUVL C 429, 14.12.2017, s. 25, ja ETA-täydennysosa N:o 81, 14.12.2017, s. 1, sekä EUVL C 422, 22.11.2018, s. 7, ja ETA-täydennysosa N:o 77, 22.11.2018, s. 1).

(9)  Asiakirja nro 1056012.

(10)  Yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklan, sellaisena kuin se on mukautettuna, mukaisesti.

(11)  Ks. kirjallisen menettelyn tulosta koskeva asiakirja nro 1070910.

(12)  Direktiivin 11 artikla.

(13)  Mainittu edellä alaviitteessä 3.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1). Sisällytetty ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 68/2006 (EUVL L 245, 7.9.2006, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 44, 7.9.2006, s. 18).

(15)  Asia SJ, tuomion 53 kohta.

(16)  Asia SJ, tuomion 54 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta.

(17)  Direktiivin 34 artiklan 1 kohta. Ks. myös direktiivin johdanto-osan 44 kappale.

(18)  Ks. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.4.2016, Österreichische Post AG v. komissio, T-463/14, ECLI:EU:T:2016:243, 28 kohta.

(19)  Ks. esimerkiksi pyynnön sivu 40.

(20)  Pyynnön sivu 11.

(21)  EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1. Sisällytetty ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 85/2008 (EUVL L 280, 23.10.2008, s. 20, ja ETA-täydennysosa N:o 64, 23.10.2008, s. 13).

(22)  Pyynnön sivu 30.

(23)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuom io 12.7.2001, Smits v. Stichting Ziekenfonds VGZ ja Peerbooms v. Stichting CZ Groep Zorgverzekeringen, C-157/99, ECLI:EU:C:2001:404, 90 kohta; tuom io 13.5.2003, Müller-Fauré v. Onderlinge Waarborgmaatschappij OZ Zorgverzekeringen UA ja van Riet v. Onderlinge Waarborgmaatschappij ZAO Zorgverzekeringen, C-385/99, ECLI:EU:C:2003:270, 84 kohta; tuom io 16.5.2006, Watts v. Bedford Primary Care Trust ja Secretary of State for Health, C-372/04, ECLI:EU:C:2006:325, 115 kohta; julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-372/04, Watts v. Bedford Primary Care Trust ja Secretary of State for Health, ECLI:EU:C:2005:784, 70 kohta.

(24)  (24)Yhteisöjen tuomioistuimen tuom io 20.2.2001, Analir ym. v. Administración General del Estado, C-205/99, ECLI:EU:C:2001:107, 38 kohta; tuom io 16.5.2006, Watts v. Bedford Primary Care Trust ja Secretary of State for Health, C-372/04, ECLI:EU:C:2006:325, 116 kohta.

(25)  Yrkestransportloven.

(26)  Maaliskuun 26 päivänä 2003 annettu ammattiliikenneasetus nro 401 (yrkestransportforskriften).

(27)  Ammattiliikennelain 4 § ja ammattiliikenneasetuksen 3 §.

(28)  Ot.prp. nr. 74 (2001–2002), 2 luku.

(29)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 4.

(30)  Ammattiliikennelain 6 § ja ammattiliikenneasetuksen 3 §.

(31)  Ammattiliikennelain 6 §:n 2 momentti.

(32)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 4.

(33)  Sovellettava säädös riippuu muun muassa tehtävän sopimuksen luonteesta sekä siitä, täyttyvätkö direktiivin 2014/25/EU 11 artiklassa säädetyt verkon käyttöön antamista tai sen toimintaa koskevat edellytykset. Pyynnön esittäjä on todennut, että joukkoliikenneviranomaiset noudattavat yleensä direktiiviä 2014/25/EU tehdessään julkisten linja-autoliikennepalvelujen tuottamista koskevia sopimuksia. Eräät joukkoliikenneviranomaiset ovat kuitenkin tehneet sopimuksia direktiivin 2014/24/EU mukaisesti, ja asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetyt tarjouskilpailua koskevat vaatimukset voivat koskea joitakin sopimuksia.

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Sisällytetty ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 97/2016 (EUVL L 300, 16.11.2017, s. 49, ja ETA-täydennysosa N:o 73, 16.11.2017, s. 53).

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114). Sisällytetty ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 68/2006 (EUVL L 245, 7.9.2006, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 44, 7.9.2006, s. 18).

(36)  Pyynnön sivu 6.

(37)  Asiakirja nro 1037921, 9.11.2018 päivätty Norjan hallituksen kirje.

(38)  Asia nro 74680, julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvien sopimusten tarkastelu asetuksen (EY) N:o 1370/2007 perusteella.

(39)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 4.

(40)  Ks. pyynnön sivu 14.

(41)  Julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sovelletaan pyynnön esittäjän lisäksi Unibuss AS:ään. Muut liikenteenharjoittajat, kuten Torghatten ASA, Tide AS, Boreal Bus AS tai Nobina Norge AS, ovat yksityisiä toimijoita, eivätkä ne näytä täyttävän edellytyksiä, joiden perusteella julkisia hankintoja koskevat ETA:n säännöt sitoisivat niitä.

(42)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 3.

(43)  Pyynnön sivu 25.

(44)  Pyynnön sivu 26.

(45)  Ks. edellinen alaviite.

(46)  Ks. edellinen alaviite.

(47)  Ks. edellinen alaviite.

(48)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 3.

(49)  Ks. tältä osin seuraavat asiat: COMP/M.1768 – Schoyens / Goldman Sachs / Swebus, 10 ja 14 kohta; COMP/M.5557 – SNCF-P/CDPQ/Keolis/EFFIA, 16–23 kohta; COMP/M.5855 – DB/Arriva, 21 kohta; COMP/M.6794 – Caisse des Depots et Consignations / Veolia Transdev, 19–21 kohta; COMP/M.6818 – DB/Veolia, 19 ja 56 kohta.

(50)  Asia COMP/M.6818 – DB/Veolia, 19–21 kohta; asia COMP/M.5855 – DB/Arriva, 23–24 kohta.

(51)  Asia COMP/M.5557 – SNCF-P/CDPQ/Keolis/EFFIA, 17 kohta; asia COMP/M.6818 – DB/Veolia, 22 ja 58 kohta; asia COMP/M.5855 – DB/Arriva, 22 kohta.

(52)  Asia COMP/M.6818 – DB/Veolia, 23 kohta; asia COMP/M.5855 – DB/Arriva, 22 kohta.

(53)  Pyynnön sivu 28.

(54)  Ks. edellinen alaviite.

(55)  Ks. edellinen alaviite.

(56)  Ks. edellinen alaviite.

(57)  Ks. edellinen alaviite.

(58)  Pyynnön sivu 29.

(59)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 3.

(60)  Asia COMP/M.6818 – DB/Veolia, 29 kohta; asia COMP/M.5855 – DB/Arriva, 27 kohta. Ks. myös asia COMP/M.5557 – SNCF-P/CDPQ/Keolis/EFFIA ja asia COMP/M.6794 – Caisse des Depots et Consignations / Veolia Transdev, 31 kohta.

(61)  Pyynnön sivu 30.

(62)  Ks. edellinen alaviite.

(63)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 5.

(64)  Pyynnön sivu 6. Ks. myös edellä 31 kohdassa mainittu valvontaviranomaisen menettely.

(65)  Pyynnön sivu 14.

(66)  Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 5.

(67)  Ks. edellinen alaviite.

(68)  Ks. pyynnön sivut 14–24.

(69)  Pyynnön sivu 24.

(70)  Pyynnön sivu 31 sekä direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytyksiä koskevan Norjan kilpailuviranomaisen lausunnon sivu 5.

(71)  Ks. edellinen alaviite.

(72)  Pyynnön sivu 31.


Oikaisuja

10.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 259/86


Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2019/1688, annettu 8 päivänä lokakuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

(Euroopan unionin virallinen lehti L 258, 9. lokakuuta 2019)

Sivulla 62, johdanto-osan kappaleessa 301:

on:

”(301)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,”

pitää olla:

”(301)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,”