(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1848 (2) vahvistetaan jäsenvaltioiden käyttöön annetut määrät, jotka on tarkoitettu maksettaviksi takaisin lopullisille tuensaajille varainhoitovuonna 2019. Kyseiset määrät vastaavat jäsenvaltioiden varainhoitovuonna 2018 menoilmoitustensa (16 päivän lokakuuta 2017 ja 15 päivän lokakuuta 2018 väliseltä ajanjaksolta) perusteella tosiasiallisesti soveltamaa rahoituskurista johtuvaa vähennystä.

(2)

Romanian osalta yksityiskohtaisessa menoilmoituksessa ei otettu täysin huomioon 2 000 euron kynnysarvoa, jota sovelletaan rahoituskurissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (3) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi Romanialle ei moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi annettu täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1848 käyttöön määrärahoja takaisinmaksua varten.

(3)

Romania on tämän jälkeen ilmoittanut komissiolle rahoituskurin oikean määrän, jota Romaniassa olisi pitänyt soveltaa varainhoitovuonna 2018, kun 2 000 euron kynnysarvo otetaan täysimääräisesti huomioon. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset määrät voidaan maksaa takaisin romanialaisille viljelijöille, komission olisi määriteltävä vastaava Romanian käyttöön asetettava määrä.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/1848 olisi muutettava.

(5)

Koska tässä asetuksessa säädetty muutos vaikuttaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1848 soveltamiseen, joka alkoi 1 päivänä joulukuuta 2018, myös tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivämäärästä; sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Asetuksen (EU) 2015/2283 8 artiklan mukaan komission piti laatia 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä unionin luettelo uuselintarvikkeista, jotka on hyväksytty tai joista on annettu ilmoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (2) mukaisesti.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2470 (3) perustettiin unionin luettelo uuselintarvikkeista, jotka on hyväksytty tai joista on annettu ilmoitus asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1023 (4) oikaistiin unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta annettua täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/2470 siten, että siihen sisällytettiin useita hyväksyttyjä tai ilmoitettuja uuselintarvikkeita, jotka eivät olleet unionin alkuperäisessä luettelossa.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1023 julkaisemisen jälkeen komissio havaitsi lisää virheitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liitteessä.

(5)

Oikaisut ovat tarpeen selkeyden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi elintarvikealan toimijoille ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, millä mahdollistetaan unionin uuselintarvikeluettelon asianmukaisen täytäntöönpano ja käyttö.

(6)

Italian toimivaltainen viranomainen esitti 22 päivänä marraskuuta 2018 komissiolle pyynnön, joka koski uuselintarvikkeen ”Echinacea purpurea -kasvin solukkoviljelmästä saatava uute” nimityksen ja merkintöjä koskevan lisävaatimuksen oikaisemista unionin luettelossa. Kyseinen uuselintarvike hyväksyttiin asetuksen (EY) N:o 258/97 5 artiklan mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Italian toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut virheellisesti solukkoviljelmille väärän nimen, ja sen vuoksi pyynnössä pyydetään korvaamaan solukkoviljelmien nimi HTN®Vb nimellä EchiPure-PC™ unionin luettelossa olevassa uuselintarvikkeen nimityksessä ja sitä sisältävien elintarvikkeiden merkintöjä koskevissa lisävaatimuksissa sekä uuselintarvikkeen eritelmissä.

(7)

Tämän vuoksi on tarpeen oikaista uuselintarvikkeen ”Echinacea purpurea -kasvin solukkoviljelmästä saatava uute” täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liitteessä olevassa taulukossa 1 oleva nimitys ja merkintöjä koskeva lisävaatimus sekä taulukossa 2 olevat eritelmät.

(8)

Uuselintarvike ”hiivan betaglukaanit” hyväksyttiin tietyin käyttöedellytyksin komission täytäntöönpanopäätöksellä 2011/762/EU (5). Hiivan betaglukaanien käyttö muissa elintarvikeryhmissä hyväksyttiin myöhemmin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2078 (6). Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/2078 olevissa hiivan betaglukaanien eritelmissä raskasmetallien määritysyksikkönä on virheellisesti mg/g eikä mg/kg. Tämä virhe siirtyi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2470 perustettuun unionin luetteloon. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/2078 liitteessä I ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liitteen taulukossa 2 olevat raskasmetalleihin liittyvät hiivan betaglukaanien eritelmät olisi oikaistava.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470 ja täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2078 olisi oikaistava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Afrikkalainen sikarutto on kotieläiminä pidettävien sikojen ja luonnonvaraisten sikojen kantoihin vaikuttava tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi heikentää siankasvatuksen kannattavuutta ja aiheuttaa häiriötä unionin sisäisessä kaupassa ja viennissä kolmansiin maihin.

(2)

Afrikkalaisen sikaruton puhjetessa on olemassa vaara, että taudinaiheuttaja leviää muille sikatiloille ja luonnonvaraisiin sikoihin. Tämän tuloksena se voi levitä yhdestä jäsenvaltiosta toisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin elävien sikojen tai niistä saatavien tuotteiden kaupan välityksellä.

(3)

Neuvoston direktiivissä 2002/60/EY (3) säädetään unionissa toteutettavista vähimmäistoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Direktiivin 2002/60/EY 9 artiklassa säädetään suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostamisesta kyseisen taudin puhjetessa; niillä on sovellettava kyseisen direktiivin 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja toimenpiteitä.

(4)

Slovakia on ilmoittanut komissiolle afrikkalaisen sikaruton tämänhetkisestä tilanteesta alueellaan ja muodostanut direktiivin 2002/60/EY 9 artiklan mukaisesti suoja- ja valvontavyöhykkeet, joilla sovelletaan mainitun direktiivin 10 ja 11 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

(5)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, on tarpeen määrittää unionin tasolla afrikkalaisen sikaruton suoja- ja valvontavyöhykkeet Slovakiassa yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

(6)

Odotettaessa pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean seuraavaa kokousta olisi Slovakiassa suoja- ja valvonta-alueiksi määritetyt alueet esitettävä tämän päätöksen liitteessä, ja kyseisen aluejaon kesto olisi vahvistettava.

(7)

Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean seuraavassa kokouksessa,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/1011 säädetään yhteisestä kehyksestä, jolla varmistetaan rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina käytettävien tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamiseen käytettävien indeksien tarkkuus ja koskemattomuus unionissa.

(2)

Asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018, ja unionin ulkopuoliset hallinnoijat hyötyvät siirtymäkaudesta, joka mahdollistaa kolmansien maiden vertailuarvojen käytön unionissa. Siirtymäkauden päätyttyä kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamaa vertailuarvoa tai vertailuarvojen yhdistelmää voidaan käyttää unionissa ainoastaan, jos vertailuarvo ja hallinnoija on merkitty Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’EAMV’, ylläpitämään rekisteriin sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt vastaavuuspäätöksen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet tunnustuksen tai hyväksynnän.

(3)

Komissiolla on valtuudet antaa täytäntöönpanopäätöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys, jota sovelletaan tiettyihin hallinnoijiin tai tiettyihin vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin, vastaa asetuksessa (EU) 2016/1011 säädettyjä vaatimuksia. Vastaavuutta arvioidessaan komissio ottaa huomioon, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisen kehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien IOSCO:n periaatteiden ja tapauksen mukaan öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevien IOSCO:n periaatteiden noudattaminen ja se, että tällaisiin tiettyihin hallinnoijiin tai tiettyihin vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin liittyvästä tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(4)

Australiassa hallinnoitavia vertailuarvoja ovat muun muassa Australian pankkivekselin swap-korko (Australian Bank Bill Swap Rate) ja S&P/ASX 200 -indeksi, ja useat valvottavat yhteisöt käyttävät niitä unionissa. Tämän vuoksi komissio suoritti Australian vertailuarvojärjestelmää koskevan arvioinnin.

(5)

Australian lainsäädäntökehys vertailuarvojen määrittämistä, valvontaa ja hallinnointia varten käsittää toimilupajärjestelmän, ja siinä annetaan valtuudet Australian arvopaperi- ja sijoituskomissiolle (Australian Securities and Investments Commission, jäljempänä ’ASIC’). Lisäksi siinä edellytetään, että merkittävien vertailuarvojen hallinnoijat hankkivat ASIC:ltä vertailuarvon hallinnoijan toimiluvan. Sellaisten vertailuarvojen osalta, joita ASIC ei ole ilmoittanut merkittäviksi, Australian lainsäädäntökehyksessä annetaan hallinnoijille mahdollisuus liittyä kansalliseen sääntelyjärjestelmään hakemalla ASIC:ltä toimilupaa Corporations Act -lain 908BD §:n mukaisesti, minkä seurauksena niihin sovelletaan hallinnoijia ja tietolähteitä koskevia ASIC:n sääntöjä.

(6)

ASIC:n myöntämän toimiluvan haltijoihin sovelletaan toimiluvan ehtoja ja useita lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Hallinnoijia koskevat oikeudellisesti sitovat vaatimukset vahvistetaan laissa Corporations Act 2001 (jäljempänä ’Corporations Act -laki’), säädöksessä ASIC Financial Benchmark (Administration) Rules 2018 ja säädöksessä ASIC Financial Benchmark (Compelled) Rules 2018. ASIC:n sääntelyoppaassa Regulatory Guide 268, jonka otsikko on Licensing regime for financial benchmark administrators (jäljempänä ’RG 268’), annetaan lisäohjeistusta vertailuarvojen hallinnoijille. Corporations Act -lain 7.5B osassa (sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Treasury Laws Amendment (2017 Measures No. 5) Act 2018) pannaan täytäntöön rahoitusalan vertailuarvojen sääntelyä koskeva lainsäädäntökehys.

(7)

Corporations Act -lain 908AC §:n mukaan ASIC voi vahvistaa säädöksellä rahoitusalan vertailuarvon merkittäväksi vertailuarvoksi. Vain ne vertailuarvot, jotka täyttävät kyseisessä laissa vahvistetut kriteerit, voidaan nimetä merkittäviksi vertailuarvoiksi. ASIC:n on oltava vakuuttunut siitä, että i) vertailuarvo on Australian rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä; tai ii) on olemassa olennainen rahoituskriisin leviämisen tai systeemisen epävakauden riski Australiassa, jos vertailuarvon saatavuus tai koskemattomuus häiriintyy; tai iii) vertailuarvon saatavuuden tai koskemattomuuden häiriintymisellä olisi olennainen vaikutus vähittäis- tai suursijoittajiin Australiassa.

(8)

ASIC on vahvistanut useita rahoitusalan vertailuarvoja merkittäviksi vertailuarvoiksi säädöksellä ASIC Corporations (Significant Financial Benchmarks) Instrument 2018/420. Tämä päätös koskee vain säädöksen ASIC Corporations (Significant Financial Benchmarks) Instrument 2018/420 viimeisimmässä sovellettavassa versiossa lueteltujen vertailuarvojen hallinnoijia. Tämä päätös ei koske niiden rahoitusalan vertailuarvojen hallinnoijia, joihin voidaan soveltaa poikkeusta asetuksen (EU) 2016/1011 soveltamisalasta kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)

ASIC voi myöntää vertailuarvon hallinnoijalle toimiluvan yhden tai useamman rahoitusalan vertailuarvon osalta. ASIC:n on otettava huomioon Corporations Act -lain 908BO §:n 2 momentissa mainitut tekijät päättäessään toimiluvan myöntämisestä, toimilupaa koskevien ehtojen määräämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta, toimiluvan muuttamisesta taikka toimiluvan peruuttamisesta väliaikaisesti tai lopullisesti. Henkilön katsotaan syyllistyvän rikokseen, jos hän hallinnoi (tai väittää hallinnoivansa) merkittävää vertailuarvoa ilman vertailuarvon hallinnoijan toimilupaa, jossa täsmennetään kyseinen rahoitusalan vertailuarvo.

(10)

ASIC hyväksyi Corporations Act -lain 908CA §:n nojalla säädöksen ASIC Financial Benchmark (Administration) Rules 2018 (jäljempänä ’Administration Rules -säädös’) ja Corporations Act -lain 908CD §:n nojalla säädöksen ASIC Financial Benchmark (Compelled) Rules 2018 (jäljempänä ’Compelled Rules -säädös’). Administration Rules -säädöksessä vahvistetaan vertailuarvon hallinnoijan toimiluvan haltijoita ja tietolähteitä koskevat vaatimukset, mukaan lukien hallinto- ja valvontavaatimukset, ulkoistamisvaatimukset, eturistiriitojen välttämistä koskevat vaatimukset, vertailuarvojen rakennetta ja menetelmiä koskevat vaatimukset sekä syöttötietoja koskevat vaatimukset. Compelled Rules -säädöksellä säännellään merkittävän vertailuarvon pakollista tuottamista tai hallinnointia tai tietojen pakollista toimittamista rahoitusalan merkittävää vertailuarvoa varten.

(11)

Laatiessaan Administration Rules -säädöstä ASIC on ottanut huomioon rahoitusalan vertailuarvoja koskevat IOSCO:n periaatteet, kuten Corporations Act -lain 908CK §:ssä edellytetään. Lisäksi ASIC on ottanut huomioon vertailuarvoja koskevat lainsäädäntö- ja valvontakehykset kolmansissa maissa, myös asetuksen (EU) 2016/1011, sekä muut Australian rahoitusalan toimilupajärjestelmät.

(12)

Administration Rules -säädöksen perusteluissa esitetään, miten ASIC:n Administration Rules- ja Compelled Rules -säädöksissä otetaan huomioon IOSCO:n periaatteet. Administration Rules -säädöksessä todetaan erityisesti, että sääntö 2.1.2 vastaa rahoitusalan vertailuarvojen hallintojärjestelyjä koskevia IOSCO:n periaatteita. Sääntö 2.1.3 vastaa niitä IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat sellaisten kolmansien osapuolten valvontaa, jotka osallistuvat vertailuarvon hallinnoijan toimiluvassa mainittujen rahoitusalan vertailuarvojen tuottamiseen tai hallinnointiin. Sääntö 2.1.4 vastaa niitä IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat rahoitusalan vertailuarvojen hallinnoijien eturistiriitoja. Sääntö 2.2.1 vastaa vertailuarvon rakennetta koskevia IOSCO:n periaatteita. Sääntö 2.2.2 vastaa niitä IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat tietojen riittävyyttä ja tiedonkeruuseen liittyvää sisäistä valvontaa. Sääntö 2.2.3 vastaa niitä IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat rahoitusalan vertailuarvojen määritysten tekemisessä käytettyä menetelmää. Alasääntö 2.2.4(1) vastaa niitä IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat muutoksia rahoitusalan vertailuarvojen määritysten tekemisessä käytettyyn menetelmään. Sääntö 2.3.1 vastaa hallinnoijien valvontakehystä koskevia IOSCO:n periaatteita, sillä se liittyy riskien hallintaan ja Australian muiden toimilupajärjestelmien keskeisiin vaatimuksiin. Sääntö 2.4.1 vastaa niitä IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat toimilupaan sisältyvän rahoitusalan vertailuarvon siirtämiseen tai lakkauttamiseen liittyviä suunnitelmia. Sääntö 2.5.1 vastaa luovuttajan käytännesääntöjä koskevia IOSCO:n periaatteita. Sääntö 2.6.1 vastaa vertailuarvon määritysten avoimuutta koskevia IOSCO:n periaatteita.

(13)

Lisäksi ASIC on laatinut sääntelyn muodossa ohjeita (RG 268) yhteisöille, joihin sovelletaan Administration Rules- ja Compelled Rules -säädöksiä. Niissä esitetään ASIC:n tulkinta laista ja annetaan käytännön neuvoja siitä, miten yhteisöt voivat täyttää lainsäädännön mukaiset velvoitteensa.

(14)

Näin ollen komissio katsoo, että säädöksessä ASIC Corporations (Significant Financial Benchmarks) Instrument 2018/420 nimettyjen merkittävien vertailuarvojen hallinnoijia koskevat sitovat vaatimukset vastaavat asetuksen (EU) 2016/1011 vastaavia vaatimuksia.

(15)

Asetuksen (EU) 2016/1011 30 artiklassa edellytetään myös, että vaatimusten tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(16)

Australiassa toimiluvan saaneet vertailuarvon hallinnoijat ovat ASIC:n jatkuvan valvonnan alaisia. Corporations Act -lain 908AF §:n mukaan ASIC on vastuussa toimiluvan alaisten rahoitusalan vertailuarvojen valvonnasta. Lisäksi ASIC:n tehtävänä on valvoa sitä, että vertailuarvon hallinnoijat noudattavat Corporations Act -lain sekä Administration Rules- ja Compelled Rules -säädösten mukaisia velvoitteitaan, ja se arvioi tältä osin säännöllisesti, miten vertailuarvojen hallinnoijat noudattavat toimiluvan mukaisia velvoitteitaan.

(17)

Corporations Act -lain 908BQ §:ssä ja Administration Rules -säädöksen säännössä 2.8.1 edellytetään, että vertailuarvon hallinnoijat ilmoittavat ASIC:lle tietyistä seikoista, kuten tilanteista, joissa toimiluvan haltija ei ole noudattanut tai ei ehkä enää kykene noudattamaan mitään sääntelyn mukaisia velvoitteitaan. ASIC pystyy arvioimaan, noudattavatko toimiluvan haltijat Corporations Act -lakia ja Administration Rules -säädöstä Corporations Act -lain 908BR ja 908BS §:n sekä Administration Rules -säädöksen sääntöjen 2.8.2 ja 2.8.3 mukaisesti. ASIC voi myös pyytää raporttia mistä tahansa asiasta Corporations Act -lain 908BV §:n mukaisesti ja pyytää tarkastuslausuntoa toimiluvan haltijan raportista. Corporations Act -lain 908BW §:n mukaan ASIC voi laatia arviointikertomuksia, toimittaa nämä kertomukset tarvittaessa tietyille Australian valtion virastoille ja julkaista kertomukset.

(18)

Jos vertailuarvon hallinnoija ei noudata sääntelyn mukaisia velvoitteitaan, ASIC voi Corporations Act -lain 908BT §:n nojalla antaa toimiluvan haltijalle kirjallisia ohjeita, jotka koskevat sellaisten toimien toteuttamista, joiden ASIC uskoo varmistavan sen, että toimiluvan haltija noudattaa kyseisiä velvoitteita. Jos toimiluvan haltija ei noudata näitä kirjallisia ohjeita, ASIC voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi määrätä toimiluvan haltijan noudattamaan ASIC:n ohjeita. Corporations Act -lain 908CH ja 908CI §:n nojalla ASIC voi tehdä rikkomisilmoituksia tai hyväksyä sitoumuksia hallinnoijilta, jotka eivät ole noudattaneet sääntelyn mukaisia vaatimuksiaan. Corporations Act -lain 908CG §:ssä luodaan järjestely, jonka mukaan hallinnoija, jonka väitetään jättäneen noudattamatta Administration Rules -säädöstä, voi siviilioikeudellisen menettelyn vaihtoehtona maksaa sakon, toteuttaa tai ottaa käyttöön korjaavia toimenpiteitä (myös koulutusohjelmia) tai hyväksyä muita seuraamuksia kuin sakkoja. ASIC voi myös peruuttaa toimiluvan väliaikaisesti tai lopullisesti tietyissä olosuhteissa Corporations Act -lain 908BI ja 908BJ §:n nojalla.

(19)

Compelled Rules -säädöksen nojalla ASIC voi, jos se pitää sitä yleisen edun mukaisena, velvoittaa toimiluvan haltijan jatkamaan merkittävän vertailuarvon tuottamista tai hallinnointia taikka tuottamaan tai hallinnoimaan merkittävää vertailuarvoa tietyllä tavalla, muun muassa muuttamalla merkittävän vertailuarvon tuottamisessa tai hallinnoinnissa käytettyä menetelmää. Compelled Rules -säädöksen nojalla ASIC voi myös velvoittaa tietolähteen toimittamaan toimiluvan haltijalle dataa tai tietoja merkittävän vertailuarvon tuottamista tai hallinnointia varten tai ASIC:lle merkittävän vertailuarvon tuottamiseen tai hallinnointiin liittyviin tarkoituksiin.

(20)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että säädöksessä ASIC Corporations (Significant Financial Benchmarks) Instrument 2018/420 rahoitusalan merkittäväksi vertailuarvoksi luokiteltujen vertailuarvojen hallinnoijia koskevien sitovien vaatimusten tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti.

(21)

EU:n vertailuarvojen hallinnoijien ei tarvitse hankkia toimilupaa vertailuarvojensa käytölle Australiassa, paitsi jos ASIC on luokitellut vertailuarvon merkittäväksi vertailuarvoksi tai vertailuarvon hallinnoija hakee vapaaehtoisesti toimilupaa Australiassa. ASIC ilmoitti komissiolle, että sillä ei ole aikomusta luokitella EU:n vertailuarvoja merkittäviksi.

(22)

Tätä päätöstä täydennetään yhteistyöjärjestelyillä, joilla varmistetaan tehokas tietojenvaihto ja valvontatoimien koordinointi EAMV:n ja ASIC:n välillä.

(23)

Tämä päätös perustuu niiden vertailuarvoihin liittyvien oikeudellisesti sitovien vaatimusten arviointiin, joita sovellettiin Australiassa tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa myös jatkossa säännöllisesti markkinoiden kehitystä, vertailuarvoja koskevan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen kehitystä ja valvontaviranomaisten yhteistyön tehokkuutta kyseisten vaatimusten valvonnassa ja täytäntöönpanossa, jotta varmistetaan, että vaatimukset, joiden perusteella tämä päätös on hyväksytty, täyttyvät edelleen.

(24)

Tämä päätös ei rajoita komission toimivaltaa toteuttaa erityinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tätä päätöstä.

(25)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/1011 säädetään yhteisestä kehyksestä, jolla varmistetaan rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina käytettävien tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamiseen käytettävien indeksien tarkkuus ja koskemattomuus unionissa.

(2)

Asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018, ja unionin ulkopuoliset hallinnoijat hyötyvät siirtymäkaudesta, joka mahdollistaa kolmansien maiden vertailuarvojen käytön unionissa. Siirtymäkauden päätyttyä kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamaa vertailuarvoa tai vertailuarvojen yhdistelmää voidaan käyttää unionissa ainoastaan, jos vertailuarvo ja hallinnoija on merkitty Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’EAMV’, ylläpitämään rekisteriin sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt vastaavuuspäätöksen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet tunnustuksen tai hyväksynnän.

(3)

Komissiolla on valtuudet antaa täytäntöönpanopäätöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys, jota sovelletaan tiettyihin hallinnoijiin tai tiettyihin vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin, vastaa asetuksessa (EU) 2016/1011 säädettyjä vaatimuksia. Vastaavuutta arvioidessaan komissio ottaa huomioon, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisen kehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien IOSCO:n periaatteiden ja tapauksen mukaan öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevien IOSCO:n periaatteiden noudattaminen ja se, että tällaisiin tiettyihin hallinnoijiin tai tiettyihin vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin liittyvästä tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(4)

Singaporessa hallinnoitavia vertailuarvoja ovat muun muassa Singaporen pankkienvälinen tarjouskorko (Singapore Interbank Offered Rate, SIBOR) ja Singaporen dollarin swap-korko (Singapore Dollar Swap Offer Rate, SOR), ja useat valvottavat yhteisöt käyttävät niitä unionissa. Tämän vuoksi komissio suoritti Singaporen vertailuarvojärjestelmää koskevan arvioinnin.

(5)

Arvopapereita ja futuureja koskevassa laissa Securities and Futures Act (jäljempänä ’SFA-laki’) ja säädöksessä Securities and Futures (Financial Benchmarks) Regulations 2018 (jäljempänä ’SFA Benchmarks Regulations -säädös’) vahvistetaan lainsäädäntö- ja valvontakehys, jota Singaporessa sovelletaan nimettyjen vertailuarvojen hallinnoijiin ja kyseisten vertailuarvojen tietolähteisiin. Kehittäessään SFA-lain ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksen vaatimuksia Singaporen rahaviranomainen (Monetary Authority of Singapore, jäljempänä ’MAS’) on ottanut huomioon ulkomaiset vertailuarvojärjestelmät, asetus (EU) 2016/1011 mukaan luettuna.

(6)

SFA-lain VIAA osassa otetaan käyttöön sääntelyjärjestelmä, jonka mukaan kaikkien nimetyn vertailuarvon hallinnoijien ja tietolähteiden on saatava MAS:ltä toimilupa toimiakseen vertailuarvon hallinnoijana tai luovuttajana. Toimiluvan saaneilla vertailuarvojen hallinnoijilla ja luovuttajilla on erityisiä velvoitteita ja vaatimuksia, joita sovelletaan vertailuarvon pakolliseen hallinnointiin ja tietojen pakolliseen toimittamiseen nimettyä vertailuarvoa varten. Lisäksi SFA-laissa annetaan MAS:lle valtuudet antaa sääntöjä. MAS:n täytäntöönpanemat säännöt ovat oikeudellisesti sitovia.

(7)

SFA-lain 2 §:ssä annetun määritelmän mukaan rahoitusalan vertailuarvo on mikä tahansa hinta, noteeraus, indeksi tai arvo, joka i) määritetään määräajoin soveltamalla (suoraan tai välillisesti) kaavaa tai muuta laskentamenetelmää markkinoilla toteutettavia liiketoimia tai markkinoiden tilaa koskeviin tietoihin tai mielipiteisiin yhden tai useamman seikan osalta; ii) asetetaan yleisön saataville (joko ilmaiseksi tai maksua vastaan); ja jota iii) käytetään viitteenä määritettäessä talletuksista tai luottojärjestelyistä maksettavia korkoja tai muita summia, määritettäessä sijoitustuotteen hintaa tai arvoa taikka mitattaessa jonkun henkilön säännösten mukaisesti tarjoaman tuotteen arvonkehitystä.

(8)

SFA-lain 123B §:n mukaan MAS voi nimetä virallisessa lehdessä julkaistavalla päätöksellä rahoitusalan vertailuarvon nimetyksi vertailuarvoksi. MAS voi tehdä niin, jos se on vakuuttunut siitä, että i) rahoitusalan vertailuarvo on Singaporen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä, ii) häiriö vertailuarvon määrittämisessä voisi vaikuttaa yleiseen luottamukseen vertailuarvoa tai Singaporen rahoitusjärjestelmää kohtaan, iii) vertailuarvon määrittäminen voisi olla altis manipuloinnille tai iv) jos se olisi muuten yleisen edun mukaista.

(9)

MAS on nimennyt rahoitusalan vertailuarvoja SFA-lain 123B §:n nojalla annetulla säädöksellä Securities and Futures (Designated Benchmarks) Order 2018. Tämä päätös koskee vain säädöksen Securities and Futures (Designated Benchmarks) Order viimeisimmässä sovellettavassa versiossa lueteltujen vertailuarvojen hallinnoijia. Tämä päätös ei koske niiden vertailuarvojen hallinnoijia, joihin voidaan soveltaa poikkeusta asetuksen (EU) 2016/1011 soveltamisalasta kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)

SFA-lain (erityisesti 123D ja 123ZC §:n) mukaan nimettyjen vertailuarvojen hallinnoijilla ja luovuttajilla on oltava toimilupa, jollei ole myönnetty poikkeusta. MAS voi ottaa huomioon SFA-lain 123F §:n 5 momentissa, 123F §:n 6 momentissa, 123F §:n 8 momentissa, 123J §:n 1 momentissa, 123J §:n 6 momentissa ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksen säännöksessä 4(1) vahvistetut tekijät päättäessään toimiluvan myöntämisestä vertailuarvon hallinnoijalle tai hallinnoijalle myönnetyn toimiluvan väliaikaisesta peruuttamisesta tai sen kumoamisesta. MAS voi myös asettaa vertailuarvon hallinnoijalle ehtoja tai rajoituksia, muuttaa niitä tai peruuttaa ne SFA-lain 123F §:n 2 ja 3 momentin nojalla. Henkilö syyllistyy rikokseen, jos hän hallinnoi tai väittää hallinnoivansa nimettyä vertailuarvoa ilman toimilupaa, paitsi jos hänet on vapautettu toimiluvan hankkimisesta.

(11)

SFA-lain 123O §:n mukaan vertailuarvojen hallinnoijien on laadittava kullekin nimetylle vertailuarvolle säännöt, joissa vahvistetaan vaatimukset, jotka jokaisen nimettyä vertailuarvoa varten tietoja toimittavan luovuttajan on täytettävä. Tämä edellyttää myös valvontakomitean perustamista SFA Benchmarks Regulations -säädöksen säännöksen 8 mukaisesti. Valvontakomitean on arvioitava säännöllisesti nimetyn vertailuarvon soveltamisalaa, rakennetta ja menetelmiä sekä järjestelyjä, joilla helpotetaan nimetyn vertailuarvon hallinnointia.

(12)

SFA-lain 123J §:n 4 momentin ja 123ZZB §:n nojalla MAS voi velvoittaa toimiluvan saaneen vertailuarvon hallinnoijan jatkamaan nimetyn vertailuarvon hallinnointia. SFA-lain 123F §:n 2 ja 3 momentin nojalla MAS voi asettaa toimiluvan saaneelle vertailuarvon hallinnoijalle ehtoja, jotka koskevat nimetyn vertailuarvon määrittämisprosessia. SFA-lain 123ZI §:n 1 momentin ja 123ZJ §:n 1 momentin nojalla MAS voi velvoittaa henkilön toimittamaan tietoja nimettyä vertailuarvoa varten nimeämällä henkilön nimetyksi luovuttajaksi. MAS:n on otettava huomioon SFA-lain 123ZI §:n 2 ja 3 momentissa esitetyt tekijät, kun se päättää henkilön nimeämisestä luovuttajaksi tai tällaisen nimeämisen peruuttamisesta. Nimettyyn luovuttajaan sovelletaan samoja jatkuvia velvoitteita kuin toimiluvan saaneeseen luovuttajaan.

(13)

SFA-lain VIAA osassa ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksessä on yleisesti otettu huomioon rahoitusalan vertailuarvoja koskevat IOSCO:n periaatteet. Hallinnoija on ensisijaisesti vastuussa kaikista nimetyn vertailuarvon hallinnointiin liittyvistä seikoista, ja siihen sovelletaan SFA-lain ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksen mukaisia vaatimuksia. Jos hallinnoija ulkoistaa tehtäviä kolmannelle osapuolelle, sen on noudatettava MAS:n julkaisemia ulkoistamista koskevia ohjeita. Tämä käytäntö vastaa IOSCO:n periaatteita, jotka koskevat hallinnoijan yleistä vastuuta ja kolmansien osapuolten valvontaa.

(14)

SFA-lain 123A §:ssä todetaan, että sääntelyjärjestelmän tavoitteena on edistää rahoitusalan vertailuarvojen oikeudenmukaista ja avointa määrittämistä ja vähentää järjestelmäriskejä. Tämän mukaisesti SFA-lain 123P §:ssä edellytetään sellaisten hallinnointijärjestelyjen ylläpitämistä, jotka ovat riittäviä nimetyn vertailuarvon määrittämiseksi oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla noudattaen yleistä periaatetta, joka koskee hallinnoijien eturistiriitojen välttämistä. Lisäksi on varmistettava, että nimetyn vertailuarvon hallinnoinnin toteuttamiseen liittyvät järjestelmät ja valvonta ovat toimintojen laajuuden ja luonteen kannalta riittäviä ja tarkoituksenmukaisia, mikä on hallinnoijien valvontakehystä koskevan IOSCO:n periaatteen mukaista.

(15)

SFA-lain mukaan kutakin nimettyä vertailuarvoa varten on laadittava säännöt, joille hallinnoijan on hankittava MAS:n kirjallinen hyväksyntä, sekä perustettava valvontakomitea, jonka on säännöllisesti arvioitava nimetyn vertailuarvon määritelmien, rakenteen ja menetelmien soveltamisalaa ja riittävyyttä. Näin ollen laissa otetaan huomioon myös periaatteet, jotka koskevat avoimuutta, menetelmiä, sisäistä valvontaa ja määräaikaisarviointia sekä luovuttajan käytännesääntöjä.

(16)

Siirtämistä koskevan IOSCO:n periaatteen osalta on todettava, että MAS voi 123J §:n nojalla kieltäytyä peruuttamasta vertailuarvon hallinnoijan toimilupaa, jos se ei ole yleisen edun mukaista. SFA-lain 123S § sekä SFA Benchmarks Regulations -säädöksen säännös 13 ja vertailuarvojen hallinnoijien määräaikaisraporttien toimittamista koskeva tiedonanto (Notice on Submission of Periodic Reports for Benchmark Administrators) vastaavat tarkastuksia koskevaa IOSCO:n periaatetta. Vertailuarvon hallinnoijia koskeva SFA-lain 123R § ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksen säännös 12 ja luovuttajia koskeva SFA-lain 123ZN §:n 1 momentti ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksen säännös 20 vastaavat kirjausketjua koskevaa IOSCO:n periaatetta. SFA-lain 123V ja 123ZR § vastaavat IOSCO:n periaatetta yhteistyöstä sääntelyviranomaisten kanssa.

(17)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että säädöksessä Securities and Futures (Designated Benchmarks) Order nimetyiksi vertailuarvoiksi vahvistettujen rahoitusalan vertailuarvojen hallinnoijia koskevat sitovat vaatimukset vastaavat asetuksen (EU) 2016/1011 vastaavia vaatimuksia.

(18)

Asetuksen (EU) 2016/1011 30 artiklassa edellytetään myös, että sitovien vaatimusten tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(19)

Säännellyt hallinnoijat ja luovuttajat ovat MAS:n jatkuvan valvonnan alaisia Singaporessa. MAS vastaa sen valvomisesta, että säännellyt hallinnoijat ja luovuttajat noudattavat SFA-lain ja SFA Benchmarks Regulations -säädöksen mukaisia velvoitteitaan, ja tältä osin se arvioi säännöllisesti sitä, noudattavatko säännellyt hallinnoijat ja luovuttajat velvoitteitaan. MAS voi ottaa arvioinnissaan huomioon kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja raportit. SFA-lain 123O–123V §:ssä esitetään yleiset velvoitteet ja SFA-lain 123F §:n 4 momentissa ja 123K §:n 6 momentissa määrätään, että hallinnoijien on täytettävä kaikki toimilupaansa tai poikkeuslupaansa liittyvät ehdot. SFA-lain 123ZZA ja 123ZZB §:ssä määrätään, että MAS voi antaa lisäsäännöksiä ja -määräyksiä, joita hallinnoijien on noudatettava.

(20)

SFA-lain 123Q §:n 1 momentissa ja 123S §:ssä sekä SFA Benchmarks Regulations -säädöksen säännöksissä 11, 13(1) ja 13(2) edellytetään, että hallinnoijat ilmoittavat MAS:lle tietyistä asioista, muun muassa siitä, että hallinnoija ei ole noudattanut kaikkia sääntelyvelvoitteitaan. MAS:llä on tiedonkeruuvaltuuksia, joiden avulla se voi arvioida, noudattavatko toimiluvanhaltijat SFA-lakia.

(21)

SFA-lain 123ZZB §:n nojalla MAS voi antaa hallinnoijille ohjeita, joihin voi sisältyä hallinnoijan määrääminen antamaan MAS:lle raportti mistä tahansa asiasta, mukaan lukien tarkastuslausuma näitä asioita koskevasta raportista. SFA-lain 150 ja 150A §: n nojalla MAS voi tehdä hallinnoijaa koskevan tarkastuksen ja toimittaa tarvittaessa raportin ulkomaisille sääntelyviranomaisille.

(22)

Jos vertailuarvon hallinnoija ei noudata sääntelyn mukaisia velvoitteitaan, MAS voi SFA-lain 123ZZB §:n nojalla antaa määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen toimenpiteiden toteuttamista tilanteen korjaamiseksi. MAS voi SFA-lain 334 §:n nojalla nuhdella hallinnoijaa ja/tai määrätä SFA-lain 123F §:n 3 momentin ja 123K §:n 4 momentin nojalla vertailuarvon hallinnoijan liiketoimintaa koskevia ehtoja tai rajoituksia. MAS voi myös peruuttaa toimiluvan väliaikaisesti tai kumota sen tietyissä olosuhteissa [ks. 123J §:n 1, 2 ja 6 momentti ja 123N §:n 1 ja 3 momentti]. Lisäksi MAS voi antaa kieltomääräyksen hallinnoijaa vastaan SFA-lain 123ZZC §:n 1 momentin nojalla. SFA-lain mukaisten vaatimusten noudattamatta jättäminen on rikos. SFA-laissa määrätään vaatimusten rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista.

(23)

SFA-lain 123E §:n 2 momentin nojalla annetussa lomakkeessa 7, jolla haetaan toimilupaa vertailuarvon hallinnointia varten (Application for Authorisation as an Authorised Benchmark Administrator), olevan 4 artiklan n alakohdan mukaan IOSCO-periaatteiden noudattaminen on yksi perusteista vertailuarvon hallinnoijan toimiluvan myöntämiselle. MAS arvioi vertailuarvon hallinnoijan toimintatapoja ja menettelyjä sekä valvontakehystä osana vertailuarvon hallinnoijan toimilupahakemusta tai poikkeuslupahakemusta koskevaa tarkasteluprosessia. SFA-lain 123P §:n 1 momentin a alamomentissa edellytetään myös, että nimetyn vertailuarvon hallinnoija hallinnoi liiketoimintaansa ja toimintoihinsa liittyviä riskejä huolella.

(24)

Sen vuoksi komissio katsoo, että säädöksessä Securities and Futures (Designated Benchmarks) Order nimetyiksi vertailuarvoiksi vahvistettujen rahoitusalan vertailuarvojen hallinnoijia koskevien sitovien vaatimusten tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti.

(25)

EU:n vertailuarvojen hallinnoijien ei tarvitse hankkia toimilupaa vertailuarvojensa käytölle Singaporessa, paitsi jos MAS on luokitellut vertailuarvon nimetyksi vertailuarvoksi. MAS on ilmoittanut komissiolle arviostaan, jonka mukaan yksikään EU:n vertailuarvoista ei täytä nimetylle vertailuarvolle Singaporessa asetettuja vaatimuksia.

(26)

Tätä päätöstä täydennetään yhteistyöjärjestelyillä, joilla varmistetaan tehokas tietojenvaihto ja valvontatoimien koordinointi EAMV:n ja MAS:n välillä.

(27)

Tämä päätös perustuu niiden vertailuarvoihin liittyvien oikeudellisesti sitovien vaatimusten arviointiin, joita sovellettiin Singaporessa tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa myös jatkossa säännöllisesti markkinoiden kehitystä, vertailuarvoja koskevan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen kehitystä ja valvontaviranomaisten yhteistyön tehokkuutta kyseisten vaatimusten valvonnassa ja täytäntöönpanossa, jotta varmistetaan, että vaatimukset, joiden perusteella tämä päätös on hyväksytty, täyttyvät edelleen.

(28)

Tämä päätös ei rajoita komission toimivaltaa toteuttaa erityinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tätä päätöstä.

(29)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat mainitusta asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut ehdot.

(2)

Komissio antoi 5 päivänä lokakuuta 2012 täytäntöönpanopäätöksen 2012/627/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Australian oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(3)

Australian oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia sääntöjä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(5)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, neuvoja siitä, vastaako muun muassa Australian oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(6)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että Australian oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä riittäviä säännöksiä, jotka voisivat täyttää asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettujen lisävaatimusten tavoitteet.

(7)

Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan w alakohdassa otetaan käyttöön luokitusnäkymän määritelmä, ja asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei nimenomaisesti mainita luokitusnäkymiä, mutta Australian arvopaperi- ja sijoituskomissio (Australian Securities and Investments Commission) katsoo luokitusnäkymien sisältyvän rahoitustuotteita koskevan neuvonnan määritelmään, jolloin niihin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin luottoluokituksiin.

(8)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitoksilla on käytössä asianmukaiset järjestelyt liiketoimintansa harjoittamisen yhteydessä aiheutuvien eturistiriitojen hallinnoimiseksi. Siinä ei kuitenkaan nimenomaisesti mainita osakkeenomistajiin liittyviä eturistiriitoja. Näin ollen kehykseen ei sisälly vaatimuksia, joilla luottoluokituslaitosta kiellettäisiin antamasta luottoluokitusta yhteisölle, joka omistaa yli 10 prosenttia sen osakkeista, tai tarjoamasta konsultointi- tai neuvontapalveluja yhteisölle, joka omistaa yli 5 prosenttia sen osakkeista.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Australian oikeudellinen ja valvontakehys sisältää yksityiskohtaisia vaatimuksia toimista, joita luottoluokituslaitosten on toteutettava suojellakseen hallussaan olevia, liikkeeseenlaskijoita koskevia luottamuksellisia tietoja. Näin ollen puitteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi väärinkäytöltä ovat uskottavat.

(10)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Australian oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä nimenomaista vaatimusta, jonka mukaan luottoluokituslaitosten olisi ilmoitettava luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksesta ennen sen julkaisemista. Sen sijaan Australian oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava luottoluokitellulle yhteisölle vain silloin kun tämä on ”mahdollista ja tarkoituksenmukaista”, eikä kehyksessä vahvisteta vähimmäisaikaa vastaamista varten.

(11)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Australian oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luokitusmenetelmän muutoksista on ilmoitettava kaikille sellaisille luokitelluille yhteisöille, joihin muutos vaikuttaa. Luottoluokituslaitoksia ei kuitenkaan vaadita kuulemaan markkinatoimijoita ennen olennaisen muutoksen tekemistä menetelmään, tekemään valvontaviranomaiselle ilmoitusta eikä ilmoittamaan luokitusmenetelmässä havaituista virheistä luottoluokituslaitoksen verkkosivuilla.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Vaikka Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä velvoitetaan luottoluokituslaitokset ilmoittamaan, onko luottoluokitus annettu pyynnöstä ja onko luottoluokiteltu yhteisö osallistunut luokituksen laatimiseen, ja toimittamaan tietoa luottoluokitusten mahdollisista rajoituksista, niitä ei velvoiteta esittämään yleisölle tällaisia tietoja luottoluokitusmenetelmästä.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä velvoitetaan luottoluokituslaitokset julkistamaan tulojaan koskevia tietoja ja toimittamaan valvontaviranomaiselle eräitä tietoja vuotuisessa kertomuksessa. Pienet luottoluokituslaitokset on kuitenkin vapautettu tästä velvoitteesta. Luottoluokituslaitoksia ei myöskään velvoiteta julkistamaan alustavia luokituksia eikä ilmoittamaan valvontaviranomaiselle maksutaulukoitaan eikä asiakkailta perittäviä maksuja. Ei myöskään vaadita, että asiakkailta perittävien maksujen olisi oltava kustannusperusteisia ja syrjimättömiä.

(14)

Tarkasteltujen tekijöiden perusteella luottoluokituslaitoksia koskeva Australian oikeudellinen ja valvontakehys ei täytä kaikkia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vastaavuusehtoja. Näin ollen sen ei voida katsoa vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(15)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös 2012/627/EU olisi kumottava.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat mainitusta asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut ehdot.

(2)

Komissio antoi 5 päivänä lokakuuta 2012 täytäntöönpanopäätöksen 2012/630/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Kanadan oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(3)

Kanadan oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(5)

Kanadan valvontaviranomainen julkaisi 6 päivänä heinäkuuta 2017 ilmoituksen ehdotetuista muutoksista nimettyjä luokitusjärjestöjä (Designated Rating Organizations) koskevaan kansalliseen säädökseen 25-101 todeten, että muutokset olivat tarpeen EU:ssa sovellettavien luottoluokituslaitoksia koskevien uusien vaatimusten huomioon ottamiseksi, jotta unioni tunnustaisi Kanadan sääntelyjärjestelmän unionin sääntelytarkoituksia vastaavaksi myös jatkossa.

(6)

Komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, neuvoja siitä, vastaako muun muassa Kanadan oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(7)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että luottolaitoksia koskeva Kanadan oikeudellinen ja valvontakehys sisältää riittävät säännökset täyttääkseen asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettujen lisävaatimusten tavoitteet siinä tapauksessa, että ehdotettu sääntömuutos pannaan täytäntöön lainsäädännöllä ennen kesäkuun 1 päivää 2018.

(8)

Kanadan valvontaviranomainen ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2018 verkkosivustollaan tarkastelevansa edelleen kommentointiaikana vastaanottamiaan huomautuksia ja aikovansa lykätä kansallisen säädöksen 25-101 muuttamista myöhempään vaiheeseen vuotta 2018. Kanadan valvontaviranomainen kuitenkin ilmoitti komission yksiköille, että suunnitelmat nimettyjä luokitusjärjestöjä koskevan kansallisen säädöksen 25-101 muuttamiseksi on keskeytetty, eikä esittänyt minkäänlaista uutta aikataulua. Näin ollen tämän päätöksen perustana olevassa arvioinnissa ei ole otettu huomioon ennakoituja muutoksia.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Kanadan kehyksessä ei nimenomaisesti eroteta luokitusnäkymiä luottoluokituksesta erilliseksi käsitteeksi, vaikka siinä on joitakin sellaisia viittauksia toimiin, lausuntoihin ja raportteihin, jotka ovat riittävän laajoja kattamaan implisiittisesti myös luokitusnäkymät.

(10)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Kanadan kehys ei ole yhtä yksityiskohtainen eikä yhtä laajalti normeja asettava kuin unionin järjestelmä. Vaikka kehyksessä vaaditaan yleisesti suunnittelemaan kohtuullisia sisäisiä mekanismeja, joiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta on tarkoitus seurata ja arvioida mahdollisten puutteiden korjaamiseksi, ei ole olemassa yksityiskohtaista ja nimenomaista vaatimusta merkittävässä asemassa oleviin osakkeenomistajiin liittyvien eturistiriitojen käsittelemisestä. Ei myöskään ole kiellettyä antaa luottoluokitusta yhteisölle, jos luottoluokituslaitoksen johtokunnan jäsen tai osakkeenomistaja, jolla on yli 10 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista tai äänioikeuksista, omistaa yli 10 prosenttia luottoluokitellun yhteisön osakkeista. Yksittäistä henkilöä tai yhteisöä, jolla on hallussaan yli 5 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista tai äänioikeuksista, ei myöskään kielletä tarjoamasta konsultointi- tai neuvontapalveluja kyseisen luottoluokituslaitoksen luokittelemalle yhteisölle.

(11)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Kanadan oikeudellinen ja valvontakehys käsittää sisäpiiritiedon määritelmän, mutta luottoluokituksia ja niihin liittyviä tietoja ei automaattisesti katsota sisäpiiritiedoiksi.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Kanadan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä vaaditaan luottoluokituslaitoksia ilmoittamaan luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksen perustana olevista kriittisistä tiedoista ja tärkeimmistä näkökohdista ennen luokituksen julkaisemista, mutta siinä ei vahvisteta määräaikaa, jonka kuluessa luokiteltu yhteisö voi antaa vastauksensa. Kehyksessä ei myöskään tarkenneta, onko ilmoitus annettava luottoluokituslaitoksen tavanomaisena työskentelyaikana.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Vaikka Kanadan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokitukset laaditaan käyttäen luokitusmenetelmiä, jotka ovat tiukkoja, järjestelmällisiä, jatkuvia ja validoituja, ei siinä nimenomaisesti vaadita, että luottoluokitusten muutoksia tehdään vain julkaistujen menetelmien mukaisesti. Luottoluokituslaitoksia ei vaadita kuulemaan markkinatoimijoita menetelmiin tehtävistä muutoksista tai korjaamaan virheitä menetelmissään. Niitä ei myöskään nimenomaisesti vaadita ilmoittamaan luottoluokituksiin mahdollisesti vaikuttavista, menetelmissä olevista virheistä valvontaviranomaiselle, muille viranomaisille tai niille yhteisöille, joihin virheet vaikuttavat.

(14)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Kanadan oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä tiukkaa vaatimusta, jolla varmistetaan, että luottoluokitustoimintaan ja -menetelmiin liittyy riittävästi ohjeistusta. Luottoluokituslaitosta ei myöskään erikseen vaadita ilmoittamaan luottoluokituksessa, että se on laitoksen näkemys ja että siihen olisi tukeuduttava rajoitetusti.

(15)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Kanadan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei edellytetä järjestelmällisesti, että luottoluokituslaitokset antaisivat hinnoittelupolitiikkaansa koskevia tietoja valvontaviranomaiselle tai luottoluokitelluille yhteisöille, mutta valvontaviranomainen voi pyytää tietoja osana tutkintaa. Ei myöskään vaadita, että asiakkailta perittävien maksujen olisi oltava kustannusperusteisia ja syrjimättömiä.

(16)

Tarkasteltujen tekijöiden perusteella luottoluokituslaitoksia koskeva Kanadan oikeudellinen ja valvontakehys ei täytä kaikkia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vastaavuusehtoja. Näin ollen sen ei voida katsoa vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(17)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös 2012/630/EU olisi kumottava.

(18)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat mainitusta asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kolme ehtoa.

(2)

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2014 täytäntöönpanopäätöksen 2014/248/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Singaporen oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(3)

Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(5)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, neuvoja siitä, vastaako muun muassa Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(6)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä riittäviä säännöksiä, jotka voisivat täyttää asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettujen lisävaatimusten tavoitteet.

(7)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys ei tunnusta luokitusnäkymien käsitettä.

(8)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys ei ole yhtä yksityiskohtainen eikä yhtä laajalti normeja asettava kuin unionin järjestelmä. Kehys sisältää vaatimuksen sisäisen valvontatoiminnon ja sisäisten menettelyjen käyttöönotosta eturistiriitojen havaitsemiseksi, lieventämiseksi ja ehkäisemiseksi. Se ei kuitenkaan sisällä nimenomaista vaatimusta, joka edellyttäisi puuttumista osakkeenomistajiin liittyviin eturistiriitoihin. Näin ollen ei ole kiellettyä antaa luottoluokitusta yhteisölle, jos luottoluokituslaitoksen johtokunnan jäsen tai osakkeenomistaja, jolla on yli 10 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista tai äänioikeuksista, omistaa yli 10 prosenttia luottoluokitellun yhteisön osakkeista. Yksittäistä henkilöä tai yhteisöä, jolla on hallussaan yli 5 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista tai äänioikeuksista, ei myöskään kielletä tarjoamasta konsultointi- tai neuvontapalveluja kyseisen luottoluokituslaitoksen luokittelemalle yhteisölle.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys sisältää sisäpiiritiedon määritelmän, mutta luottoluokituksia ja niihin liittyviä tietoja ei automaattisesti katsota sisäpiiritiedoiksi.

(10)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Singaporen oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei ole nimenomaista vaatimusta, jonka mukaan luottoluokituslaitoksen olisi ilmoitettava luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksesta ennen sen julkaisemista. Luottoluokituslaitoksen tarvitsee ilmoittaa luokituksesta luottoluokitellulle yhteisölle vain silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

(11)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Singaporen oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luottoluokituslaitoksen on perustettava tiukka ja virallinen tarkistustoiminto luokitusmenetelmien säännöllistä tarkastelua varten ja huolehdittava sen toiminnasta. Kehys ei kuitenkaan sisällä nimenomaista vaatimusta, jonka mukaan luottoluokituslaitoksen olisi korjattava menetelmien virheet ja järjestettävä kuuleminen menetelmiin tehtävistä muutoksista. Vaikka luottoluokituslaitosten on julkistettava kaikki menetelmiin tekemänsä olennaiset muutokset, niitä ei vaadita ilmoittamaan kyseisistä muutoksista valvontaviranomaiselle ja kaikille asianomaisille yhteisöille.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Singaporen oikeudelliseen ja valvontakehykseen sisältyy vaatimus, jolla varmistetaan, että luottoluokitustoimintaan ja -menetelmiin liittyy riittävästi ohjeistusta.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Singaporen oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei ole järjestelmällisiä vaatimuksia, jotka edellyttäisivät, että luottoluokituslaitokset toimittavat tiedot hinnoittelupolitiikastaan valvontaviranomaiselle tai luottoluokitelluille yhteisöille. Valvontaviranomainen voi kuitenkin pyytää näitä tietoja osana valvontatoimiaan. Kehyksessä ei myöskään vaadita, että asiakkailta perittävien maksujen olisi oltava kustannusperusteisia ja syrjimättömiä.

(14)

Tarkasteltujen tekijöiden perusteella luottoluokituslaitoksia koskeva Singaporen oikeudellinen ja valvontakehys ei täytä kaikkia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vastaavuusehtoja. Näin ollen sen ei voida katsoa vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(15)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös 2014/248/EU olisi kumottava.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jos kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat mainitusta asetuksesta johtuvia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(2)

Tämän vastaavuuspäätöksen tarkoituksena on sallia Yhdysvaltojen luottoluokituslaitoksille sertifioinnin hakeminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, jos ne eivät ole systeemisesti merkittäviä yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusmarkkinoiden vakauden tai luotettavuuden kannalta. Tämä vastaavuuspäätös antaa ESMAlle mahdollisuuden arvioida kyseisiä luottoluokituslaitoksia tapauskohtaisesti ja myöntää poikkeus joistakin Euroopan unionissa toimiviin luottoluokituslaitoksiin sovellettavista toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, kuten vaatimuksesta olla fyysisesti läsnä Euroopan unionissa.

(3)

Jotta kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kolme ehtoa.

(4)

Komissio antoi 5 päivänä lokakuuta 2012 täytäntöönpanopäätöksen 2012/628/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Yhdysvaltojen oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn ensimmäisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksilla on oltava toimilupa tai niiden on oltava rekisteröityjä, ja niiden on oltava jatkuvasti tehokkaan valvonnan alaisia. Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys edellyttää, että luottoluokituslaitokset rekisteröityvät Yhdysvaltojen arvopaperi- ja pörssikomiteassa (Securities and Exchange Commission, SEC) kansallisesti tunnustetuiksi tilastollisiksi luokitusjärjestöksi (Nationally Recognized Statistical Rating Organizations, NRSRO), jotta niiden luokituksia voitaisiin käyttää sääntelytarkoituksiin. Sen jälkeen ne ovat SEC:n jatkuvassa valvonnassa. SEC:llä on kokonaisvaltaiset valvontavaltuudet, joiden ansiosta se pystyy tutkimaan, noudattavatko luottoluokituslaitokset oikeudellisia velvoitteitaan. Näihin valtuuksiin sisältyvät valtuudet tutustua asiakirjoihin, suorittaa tutkimuksia ja tehdä tarkastuksia paikalla sekä valtuudet pyytää käyttöön puhelinkeskustelujen tai sähköisen viestinnän tallenteita. SEC voi käyttää näitä valtuuksia niin luottoluokituslaitoksiin kuin luottoluokitustoimintaan osallistuviin muihin henkilöihin. Yhdysvaltojen oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että SEC tarkastaa kunkin kansallisesti tunnustetun tilastollisen luokitusjärjestön vähintään kerran vuodessa ja raportoi näiden tarkastusten tuloksista. Jos SEC toteaa, että jokin kansallisesti tunnustettu tilastollinen luokitusjärjestö rikkoo jotakin sovellettavista säännöistä johtuvaa velvoitettaan, SEC voi toteuttaa monenlaisia valvontatoimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät valtuudet peruuttaa rekisteröinti, keskeyttää luokitusten käyttö sääntelytarkoituksiin ja määrätä luottoluokituslaitos lopettamaan rikkominen. SEC voi myös määrätä luottoluokituslaitoksille ankaria seuraamuksia sovellettavien vaatimusten rikkomisesta. Sen vuoksi kansallisesti tunnustetut tilastolliset luokitusjärjestöt ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan alaisia. ESMAn ja SEC:n välillä tehdyssä yhteistyösopimuksessa määrätään rajat yli toimivien luottoluokituslaitosten osalta toteutettuja täytäntöönpano- ja valvontatoimenpiteitä koskevasta tietojenvaihdosta.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksiin on sovellettava oikeudellisesti sitovia sääntöjä, jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 1060/2009 6–12 artiklan ja sen liitteen I säännöksiä. Yhdysvaltojen oikeudellisen ja valvontakehyksen katsotaan vastaavan luottoluokituslaitoksista annettua asetusta seuraavien seikkojen osalta: eturistiriitojen hallinta, organisatoriset prosessit ja menettelyt, jotka luottoluokituslaitoksella on oltava käytössään, luottoluokitusten ja luottoluokitusmenetelmien laatu, tietojen antaminen luottoluokituksista sekä tietojen yleinen ja säännöllinen julkaiseminen luottoluokitustoiminnasta. Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys antaa näin ollen vastaavan suojan, kun kyseessä on luottoluokituslaitosten luotettavuus, avoimuus ja hyvä hallintotapa sekä luottoluokitustoiminnan luotettavuus.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmän on estettävä kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisia ja muita viranomaisia puuttumasta luottoluokitusten sisältöön ja luottoluokituksessa käytettäviin menetelmiin. Tämä toteutuu, koska lainsäädäntö kieltää SEC:tä ja kaikkia muita Yhdysvaltojen viranomaisia puuttumasta luottoluokitusten sisältöön ja luottoluokitusmenetelmiin.

(8)

Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien muutoksia sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(10)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 ESMAlta neuvoja siitä, vastaako muun muassa Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(11)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että luottolaitoksia koskeva Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys sisältää riittävät säännökset täyttääkseen asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otetut lisävaatimukset.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Yhdysvaltojen oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan rating watches, jotka ovat tietyntyyppisiä asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 tarkoitettuja luokitusnäkymiä, kuuluvat kehyksen soveltamisalaan.

(13)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Samoin Yhdysvaltojen oikeudelliseen ja valvontakehykseen sisältyy säännöksiä, jotka suojaavat tilanteessa, jossa kansallisesti tunnustetun tilastollisen luokitusjärjestön osakkeenomistajiin voisi liittyä luottoluokituslaitosten kannalta eturistiriitoja.

(14)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Yhdysvaltojen oikeudellisessa ja valvontakehyksessä katsotaan, että julkistamaton luokitustoimi voi olla sisäpiiritietoa. Kansallisesti tunnustetulla tilastollisella luokitusjärjestöllä on oltava toimintaperiaatteet ja menettelytavat, joilla vältetään luottoluokituspalvelujen tuottamisen yhteydessä saadun olennaisen ei-julkisen tiedon valikoiva ja epäasianmukainen julkistaminen. Näin ollen puitteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi väärinkäytöltä ovat uskottavat.

(15)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Yhdysvaltojen oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei ole tällaista vaatimusta, mutta kansallisesti tunnustetun tilastollisen luokitusjärjestön on otettava käyttöön menettelyt, joilla luokiteltujen arvopapereiden tai rahamarkkinainstrumenttien vastapuolille ja liikkeeseenlaskijoille ilmoitetaan luottoluokituspäätöksistä, ja menettelyt lainvoimaisia ja vireillä olevia luottoluokituspäätöksiä koskevia valituksia varten.

(16)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Yhdysvaltojen oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että kukin kansallisesti tunnustettu tilastollinen luokitusjärjestö ottaa käyttöön, ylläpitää, noudattaa ja dokumentoi toimintaperiaatteita, jotka on suunniteltu siten, että voidaan kohtuudella varmistaa, että menettelyihin ja menetelmiin tehtävät olennaiset muutokset julkaistaan viipymättä sellaisessa kansallisesti tunnustetun tilastollisen luokitusjärjestön verkkosivuston osassa, joka on helposti käytettävissä. Menetelmissä havaitun virheen korjaamiseen ei ole erityistä velvoitetta, mutta velvoite voidaan johtaa menetelmien laatua koskevista yleisemmistä säännöksistä.

(17)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Yhdysvaltojen oikeudelliseen ja valvontakehykseen sisältyy vaatimuksia, joilla varmistetaan, että luottoluokitustoimintaan ja -menetelmiin liittyy riittävästi ohjeistusta. Lisäksi vaaditaan varmistamaan, että luottoluokituksessa näkyy kaikki relevanttina pidettävä tieto.

(18)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys sisältää yleisiä velvoitteita kirjata ja tallentaa maksuja ja asiakasviestintää koskevia tietoja. Näillä velvoitteilla edistetään avoimuutta, kilpailua ja eturistiriitojen lieventämistä. Lisäksi kehyksessä edellytetään, että kansallisesti tunnustetut tilastolliset luokitusjärjestöt antavat SEC:lle vuosittain useita taloudellisia raportteja.

(19)

Arvioidessaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmää komissio noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja riskiperusteista lähestymistapaa. Kun otetaan huomioon yhdessä tarkastellut seikat ja ESMAn antama tekninen lausunto, luottoluokituslaitoksia koskeva Yhdysvaltojen oikeudellinen ja valvontakehys täyttää asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt ehdot, ja sen olisi katsottava edelleen vastaavan kyseisessä asetuksessa säädettyä oikeudellista ja valvontakehystä.

(20)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi annettava uusi täytäntöönpanopäätös ja kumottava täytäntöönpanopäätös 2012/628/EU.

(21)

Komission olisi ESMAn avustamana edelleen säännöllisesti seurattava luottoluokituslaitoksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä, markkinoiden kehitystä sekä valvontayhteistyön tuloksellisuutta Amerikan yhdysvalloissa toteutettavaan valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyen sen varmistamiseksi, että sääntöjä noudatetaan jatkuvasti.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jos kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat mainitusta asetuksesta johtuvia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(2)

Tämän vastaavuuspäätöksen tarkoituksena on sallia Meksikon luottoluokituslaitoksille sertifioinnin hakeminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, jos ne eivät ole systeemiseesti merkittäviä yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusmarkkinoiden vakauden tai luotettavuuden kannalta. Tämä vastaavuuspäätös antaa ESMAlle mahdollisuuden arvioida kyseisiä luottoluokituslaitoksia tapauskohtaisesti ja myöntää poikkeus joistakin Euroopan unionissa toimiviin luottoluokituslaitoksiin sovellettavista toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, kuten vaatimuksesta olla fyysisesti läsnä Euroopan unionissa.

(3)

Jotta kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kolme ehtoa.

(4)

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2014 täytäntöönpanopäätöksen 2014/247/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Meksikon oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn ensimmäisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksilla on oltava toimilupa tai niiden on oltava rekisteröityjä, ja niiden on oltava jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia. Meksikon kehys edellyttää, että Meksikossa toimivilla ja siellä luottoluokituspalveluja tarjoavilla luottoluokituslaitoksilla on Meksikon pankki- ja arvopaperikomission (Comisión Nacional Bancaria y de Valores, CNBV) myöntämä toimilupa ja että ne ovat CNBV:n valvonnan alaisia. CNBV:llä on valtuudet tutkia kaikki toimet tai kysymykset, joissa on oletettavasti tai mahdollisesti kyse lain rikkomisesta. Sillä on valtuudet pyytää kaikentyyppisiä tietoja ja asiakirjoja, suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia ja kutsua kuultavakseen kaikki henkilöt, joista voi olla apua tutkinnassa. Luottoluokituslaitoksille voidaan asettaa pysyvä tai väliaikainen toimintakielto tai niiden toimilupa voidaan peruuttaa. CNBV:llä on valtuudet määrätä hallinnollisia sakkoja. CNBV on tehnyt rekisteröityjen luottoluokituslaitosten vuosittaisia vaatimustenmukaisuustarkastuksia ja määrännyt tarvittaessa seuraamuksia. ESMAn ja CNBV:n välillä tehdyssä yhteistyösopimuksessa määrätään rajojen yli toimivien luottoluokituslaitosten osalta toteutettuja täytäntöönpano- ja valvontatoimenpiteitä koskevasta tietojenvaihdosta.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksiin on sovellettava oikeudellisesti sitovia sääntöjä, jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 1060/2009 6–12 artiklan ja sen liitteen I säännöksiä. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään luottoluokituslaitosten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän osalta, että luottoluokituslaitoksella on hallitus, joka koostuu enintään 21 jäsenestä ja jonka jäsenistä vähintään 25 prosenttia täyttää riippumattomuusvaatimukset. Riippumattomien hallituksen jäsenten toimivaltaan on kuuluttava muun muassa luottoluokituspolitiikan ja -menetelmien laatiminen, luottoluokituslaitoksen sisäisen valvonnan järjestelmän toimivuus sekä sääntöjen noudattamisen valvontaan ja hallintotapaan liittyvien prosessien seuranta. Eturistiriidat on havaittava ja poistettava, ja mahdollisista eturistiriidoista, jotka voivat vaikuttaa luottoluokituksiin, on ilmoitettava sääntöjen noudattamista valvovalle henkilölle. Jos luottoluokituslaitos havaitsee eturistiriitoja, jotka voivat vaikuttaa sen luottoluokituksiin, sen on pidätyttävä palvelujensa tarjoamisesta. Meksikon oikeudellinen ja valvontakehys sisältää tietojen kirjaamista ja luottamuksellisuutta koskevia kattavia organisatorisia vaatimuksia, ja siinä säädetään, että luottoluokituslaitoksilla säilyy täysi vastuu ulkoistetuista toiminnoista. Yhteisöt, jotka tarjoavat luottoluokituslaitoksille niiden ulkoistamia palveluja, ovat niin ikään CNBV:n valvonnan alaisia. Luottoluokituslaitokset ovat velvollisia perustamaan virallisen arviointitoiminnon, jonka tehtävänä on arvioida luottoluokitusmenetelmiä ja -malleja. Meksikon kehys sisältää lisäksi monenlaisia julkistamisvaatimuksia, jotka koskevat luottoluokituksia ja luottoluokitustoimintoja. Meksikon oikeudellisen ja valvontakehyksen katsotaan sen vuoksi vastaavan asetusta (EY) N:o 1060/2009 seuraavien seikkojen osalta: eturistiriitojen hallinta, toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, luottoluokitusten ja luottoluokitusmenetelmien laatu, luottoluokitusten julkistaminen sekä luottoluokitustoimintaa koskevien tietojen yleinen ja säännöllinen julkistaminen. Kehys antaa näin ollen vastaavan suojan, kun kyseessä on luottoluokituslaitosten luotettavuus, avoimuus ja hyvä hallintotapa sekä luottoluokitustoiminnan luotettavuus.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmän on estettävä kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisia ja muita viranomaisia puuttumasta luottoluokitusten sisältöön ja luottoluokituksessa käytettäviin menetelmiin. Meksikon perustuslaissa vahvistetaan, että hallintoviranomaiset saavat toimia ainoastaan silloin, kun niille annetaan sovellettavassa lainsäädännössä nimenomaiset valtuudet siihen. Ei ole olemassa säännöstä, joka antaisi CNBV:lle tai muulle viranomaiselle valtuudet vaikuttaa luottoluokituksen sisältöön tai luottoluokitusmenetelmiin.

(8)

Meksikon oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(10)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 ESMAlta neuvoja siitä, vastaako muun muassa Meksikon oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(11)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että luottolaitoksia koskeva Meksikon oikeudellinen ja valvontakehys sisältää riittävät säännökset täyttääkseen asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otetut lisävaatimukset.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei nimenomaisesti eroteta luokitusnäkymiä luottoluokituksesta erilliseksi käsitteeksi, mutta jos luottoluokituslaitos tuottaa luokitusnäkymiä, CNBV odottaa, että se noudattaa samoja avoimuus-, riippumattomuus- ja julkistamisvaatimuksia kuin tuottaessaan luottoluokituksia. Lisäksi CNBV:n viranomaisvalvonta kattaa myös luokitusnäkymien asianmukaisuuden valvonnan osana niihin liittyvien luottoluokitusten valvontaa.

(13)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Meksikon oikeudellinen ja valvontakehys sisältää yleisen kiellon, jonka mukaan osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet eivät saa suoraan tai välillisesti omistaa osuuksia luottoluokitellussa yhteisössä. Luottoluokituslaitokset eivät myöskään saa tarjota palveluja asiakkaille, jotka omistavat yli 5 prosenttia niiden pääomasta.

(14)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset toimenpiteistä, jotka luottoluokituslaitosten on toteutettava liikkeeseenlaskijoita koskevien luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi. Näin ollen puitteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi väärinkäytöltä ovat uskottavat.

(15)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä velvoitetaan luottoluokituslaitokset ilmoittamaan luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksesta ennen sen julkaisemista. Sen mukaan luottoluokituslaitos ja luottoluokiteltu yhteisö voivat sopia siitä, onko luottoluokituslaitoksen ilmoitettava asiakkaalle luokituksesta etukäteen, ja jos näin on, määräajasta, jonka kuluessa asiakas voi esittää huomautuksia ennen luokituksen julkaisemista.

(16)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitokset julkaisevat etukäteen verkkosivustollaan luottoluokkien määrittämiseen liittyvissä tutkimuksissa, analyyseissa, lausunnoissa, arvioinneissa ja tarkasteluissa käyttämänsä menetelmät ja menettelyt ja että ne julkistavat kaikki menetelmiin tekemänsä olennaiset muutokset, jotta sijoittajat voivat tutustua näihin tietoihin. Samaan tapaan luottoluokituslaitosten on tarkistettava menetelmiään ja mallejaan, vaikka niiltä ei nimenomaisesti edellytetä markkinatoimijoiden kuulemista ennen menetelmien muuttamista, ja korjattava menetelmissä havaitut virheet. Jos luottoluokituslaitos kuitenkin tekee merkittäviä muutoksia luokitusmenetelmiinsä, sen on ilmoitettava niistä CNBV:lle ja julkistettava ne tarvitsematta kuitenkaan ilmoittaa muutosten syytä. Jos luottoluokituslaitos muuttaa luokitusmallejaan ja -menetelmiään, sen on tarkistettava kaikki aiemmin antamansa luokitukset.

(17)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä vaaditaan luottoluokituslaitosta korostamaan luottoluokituksessaan, että se on luottoluokituslaitoksen näkemys, ja kehys sisältää suojatoimia, joilla varmistetaan, että luottoluokituksissa esitetään vain niiden kannalta merkityksellisiä tietoja. Lisäksi kehys sisältää vaatimuksia sen varmistamiseksi, että luottoluokituslaitokset antavat riittävän ohjeistuksen, jotta luottoluokitusten käyttäjät ymmärtävät luokitukset.

(18)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Meksikon oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitos toimittaa CNBV:lle yksittäisiltä asiakkailta veloitettuja maksuja koskevat tiedot, joissa saadut tulot ja kaikki tuotetut palvelut on eritelty asiakkaittain välittömästi ilmoitusta edeltävän vuoden ajalta. Luottoluokituslaitosten on julkistettava tiedot siitä, ovatko ne saaneet samalta luottoluokitellulta yhteisöltä maksuja muista palveluista kuin luokituspalveluista, ja ilmoitettava luokituspalveluista saatujen maksujen prosenttiosuus. Lisäksi CNBV:lle on asetettu yleinen vaatimus, jonka mukaan sen on taattava, että kaikkia luottoluokituslaitosten asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti.

(19)

Arvioidessaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmää komissio noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja riskiperusteista lähestymistapaa. Kun otetaan huomioon tarkastellut seikat, luottoluokituslaitoksia koskeva Meksikon oikeudellinen ja valvontakehys täyttää asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt ehdot, ja sen olisi katsottava edelleen vastaavan kyseisessä asetuksessa säädettyä oikeudellista ja valvontakehystä.

(20)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi annettava uusi täytäntöönpanopäätös ja kumottava täytäntöönpanopäätös 2014/247/EU.

(21)

Komission olisi ESMAn avustamana edelleen säännöllisesti seurattava luottoluokituslaitoksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä, markkinoiden kehitystä sekä valvontayhteistyön tuloksellisuutta Meksikossa toteutettavaan valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyen sen varmistamiseksi, että sääntöjä noudatetaan jatkuvasti.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat mainitusta asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut ehdot.

(2)

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2014 täytäntöönpanopäätöksen 2014/245/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Brasilian oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(3)

Brasilian oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(5)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, neuvoja siitä, vastaako muun muassa Brasilian oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(6)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että Brasilian oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä riittäviä säännöksiä, jotka voisivat täyttää asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettujen lisävaatimusten tavoitteet.

(7)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Brasilian kehyksessä ei nimenomaisesti tunnusteta luokitusnäkymien olevan luottoluokituksesta poikkeava erillinen arvio, mutta Brasilian arvopaperi- ja pörssikomitea (Comissão de Valores Mobiliários) odottaa, että luokitusnäkymien laadinnassa noudatetaan kaikkia samoja vaatimuksia kuin vastaavien luottoluokitusten laadinnassa.

(8)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Brasilian oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luottoluokituslaitoksen on otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset menettelyt eturistiriitojen estämiseksi, havaitsemiseksi, poistamiseksi, korjaamiseksi ja ilmoittamiseksi. Brasilian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei kuitenkaan nimenomaisesti vaadita luottoluokituslaitoksia ottamaan huomioon osakkeenomistajiin liittyviä eturistiriitoja. Näin ollen ei ole kiellettyä antaa luottoluokitusta yhteisölle, jos luottoluokituslaitoksen johtokunnan jäsen tai osakkeenomistaja, jolla on yli 10 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista tai äänioikeuksista, omistaa yli 10 prosenttia luottoluokitellun yhteisön osakkeista. Yksittäistä henkilöä tai yhteisöä, jolla on hallussaan yli 5 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista tai äänioikeuksista, ei myöskään kielletä tarjoamasta konsultointi- tai neuvontapalveluja kyseisen luottoluokituslaitoksen luokittelemalle yhteisölle.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Brasilian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä annetaan näin ollen suoja luottamuksellisten tietojen väärinkäyttöä vastaan.

(10)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään lisäämään luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Brasilian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei vaadita luottoluokituslaitoksia ilmoittamaan luottoluokitellulle yhteisölle asiasta ennen luottoluokituksen julkaisemista.

(11)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Brasilian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä todetaan, että luottoluokituslaitoksen olisi ilmoitettava sääntelyelimelle ja markkinoille kaikki olennaiset muutokset menetelmiinsä, mutta siinä ei vaadita luottoluokituslaitoksia kuulemaan niitä menetelmiin tehtävistä muutoksista tai korjaamaan virheitä menetelmissään. Vaikka on ilmoitettava, missä laajuudessa menetelmän muutos koskee luokiteltuja yhteisöjä, muutoksen syytä ei tarvitse selittää eikä valvontaviranomaiselle tarvitse ilmoittaa.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Brasilian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokitusraportteihin sisällytetään tiedot menetelmistä, joita käytetään luottoluokituksen määrittämiseksi, jotta ulkopuoliset tahot voivat ymmärtää luokituksen taustalla olevat syyt. Lisäksi ei vaadita ilmoittamaan, että luottoluokitus on luottoluokituslaitoksen näkemys ja että siihen olisi tukeuduttava rajoitetusti.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Vaikka Comissão de Valores Mobiliários voi pyytää tietoja osana valvontatoimintaansa, Brasilian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei edellytetä järjestelmällisesti, että luottoluokituslaitokset antaisivat hinnoittelupolitiikkaansa koskevia tietoja valvontaviranomaisille tai yleisölle. Ei myöskään vaadita, että asiakkailta perittävien maksujen olisi oltava kustannusperusteisia ja syrjimättömiä.

(14)

Tarkasteltujen tekijöiden perusteella Brasilian oikeudellinen ja valvontakehys ei täytä kaikkia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vastaavuusehtoja. Näin ollen sen ei voida katsoa vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(15)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös 2014/245/EU olisi kumottava.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat mainitusta asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kolme ehtoa.

(2)

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2014 täytäntöönpanopäätöksen 2014/246/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Argentiinan oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(3)

Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(5)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, neuvoja siitä, vastaako muun muassa Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(6)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä riittäviä säännöksiä, jotka voisivat täyttää asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettujen lisävaatimusten tavoitteet.

(7)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Vaikka luokitusnäkymät ovat luottoluokitusmarkkinoiden piirre, Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä niitä koskevia säännöksiä. Koska luokitusnäkymät eivät kuulu Argentiinan kansallisen arvopaperikomission (Comision Nacional de Valores, CNV) harjoittaman luottoluokituslaitosten valvonnan piiriin, CNV ei voi pyytää mitään luokitusnäkymiin liittyviä tietoja.

(8)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Argentiinan oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luottoluokituslaitoksen on otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset menettelyt eturistiriitojen estämiseksi, havaitsemiseksi, poistamiseksi, korjaamiseksi ja ilmoittamiseksi. Argentiinan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei kuitenkaan nimenomaisesti vaadita luottoluokituslaitoksia ottamaan huomioon osakkeenomistajiin liittyviä eturistiriitoja. Näin ollen ei ole olemassa vaatimuksia, joilla luottoluokituslaitosta kiellettäisiin antamasta luottoluokitusta yhteisölle, joka omistaa yli 10 prosenttia sen osakkeista, tai tarjoamasta konsultointi- tai neuvontapalveluja yhteisölle, joka omistaa yli 5 prosenttia sen osakkeista.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys sisältää yksityiskohtaisia vaatimuksia toimista, joita luottoluokituslaitosten on toteutettava suojellakseen hallussaan olevia, liikkeeseenlaskijoita koskevia luottamuksellisia tietoja. Näin ollen puitteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi väärinkäytöltä ovat uskottavat.

(10)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Argentiinan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei velvoiteta luottoluokituslaitoksia antamaan luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuutta tarkastaa luottoluokitus asiavirheiden varalta ennen sen julkaisemista. Luokitus on julkaistava heti, kun luottoluokituskomitea on hyväksynyt sen, jotta varmistetaan sijoittajansuoja ja se, että markkinat saavat viipymättä tiedon luottoluokituksen muutoksesta.

(11)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Argentiinan oikeudellisen ja valvontakehyksen ja unionin kehyksen välillä on huomattavia eroja. Vaikka Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys sisältää vaatimukset, joiden mukaan luottoluokituksia annetaan vain julkaistujen menetelmien mukaisesti ja menetelmiä tarkistetaan säännöllisesti, luottoluokituslaitoksia ei nimenomaisesti vaadita kuulemaan muita tahoja menetelmiin tehdyistä muutoksista tai korjaamaan virheitä menetelmissään. Siinä ei myöskään vaadita ilmoittamaan luokitusmenetelmän virheistä kaikille luottoluokitelluille yhteisöille, joita virheet koskevat.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys sisältää säännöksiä, joilla varmistetaan, että luottoluokituslaitokset antavat riittävän ohjeistuksen, jotta luottoluokitusten käyttäjät ymmärtävät luokitukset. Siinä ei kuitenkaan vaadita nimenomaisesti, että luottoluokituslaitosten olisi sisällytettävä luottoluokitukseen ainoastaan tiedot, jotka ovat merkityksellisiä yhteisön luottoluokituksen kannalta. Luottoluokituslaitoksia ei myöskään vaadita korostamaan luottoluokituksessa, että se on luottoluokituslaitoksen näkemys, johon olisi tukeuduttava rajoitetusti.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Argentiinan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ainoastaan vaaditaan luottoluokituslaitoksia toimittamaan sääntelyviranomaiselle tiedot kultakin asiakkaalta luokituspalveluista perityistä maksuista ja erottelemaan tiedoissa yhteisö ja/tai väline ja arvopaperi. Luottoluokituslaitosten on ilmoitettava verkkosivustoillaan luokituspalveluista perimänsä vähimmäis- ja enimmäispalkkiot asiakkaiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, mutta niiltä ei edellytetä, että asiakkailta perittävät maksut ovat kustannusperusteisia ja syrjimättömiä.

(14)

Tarkasteltujen tekijöiden perusteella luottoluokituslaitoksia koskeva Argentiinan oikeudellinen ja valvontakehys ei täytä kaikkia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vastaavuusehtoja. Näin ollen sen ei voida katsoa vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(15)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös 2014/246/EU olisi kumottava.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jos kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat mainitusta asetuksesta johtuvia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(2)

Tämän vastaavuuspäätöksen tarkoituksena on sallia Japanin luottoluokituslaitoksille sertifioinnin hakeminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, jos ne eivät ole systeemisesti merkittäviä yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusmarkkinoiden vakauden tai luotettavuuden kannalta. Tämä vastaavuuspäätös antaa ESMAlle mahdollisuuden arvioida kyseisiä luottoluokituslaitoksia tapauskohtaisesti ja myöntää poikkeus joistakin Euroopan unionissa toimivia luottoluokituslaitoksia koskevista toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, kuten vaatimuksesta olla fyysisesti läsnä Euroopan unionissa.

(3)

Jotta kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kolme ehtoa.

(4)

Komissio antoi 28 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/578/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Japanin oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn ensimmäisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksilla on oltava toimilupa tai niiden on oltava rekisteröityjä, ja niiden on oltava jatkuvasti tehokkaan valvonnan alaisia. Japanin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitoksella on Japanin rahoituspalveluviraston (Financial Services Agency of Japan, jäljempänä ’JFSA’) rekisteröinti, jotta sen luottoluokituksia voidaan käyttää sääntelytarkoituksiin Japanissa. JFSA asettaa luottoluokituslaitoksia koskevia oikeudellisesti sitovia velvoitteita ja valvoo luottoluokituslaitoksia jatkuvasti. JFSA:lla on laajat ja kokonaisvaltaiset valtuudet, ja se pystyy toteuttamaan useita toimenpiteitä, seuraamukset mukaan lukien, jos luottoluokituslaitokset rikkovat luottoluokituslaitosten sääntelyyn liittyvän rahoitusväline- ja arvopaperipörssilain säännöksiä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksiin on sovellettava oikeudellisesti sitovia sääntöjä, jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 1060/2009 6–12 artiklan ja sen liitteen I säännöksiä. Japanin oikeudellinen ja valvontakehys perustuu lojaalisuusvelvoitteeseen. Luottoluokituslaitoksen on otettava käyttöön toiminnalliset valvontajärjestelmät, jotta luottoluokitustoimintaa voidaan harjoittaa tasapuolisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, määrittämällä lukuisia yksityiskohtaisia ja normatiivisia vaatimuksia, kattavat määräykset eturistiriitojen välttämiseksi ja hallinnoimiseksi sekä niistä tiedottamiseksi ja tietojen säilyttämistä ja niiden esittämistä JFSA:lle ja suurelle yleisölle koskeva velvoite. Japanin oikeudellisen ja valvontakehyksen katsotaan vastaavan asetusta (EY) N:o 1060/2009 eturistiriitojen hallinnan, toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, luottoluokitusten ja luottoluokitusmenetelmien laadun varmistavien toimien, luottoluokitusten julkaisemista koskevan velvoitteen sekä luottoluokitustoimintaa koskevien tietojen yleistä ja säännöllistä julkaisemista koskevan velvoitteen osalta. Japanin oikeudellinen ja valvontakehys antaa näin ollen vastaavan suojan, kun kyseessä on luottoluokituslaitosten luotettavuus, avoimuus ja hyvä hallintotapa sekä luottoluokitustoiminnan luotettavuus.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmän on estettävä kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisia ja muita viranomaisia puuttumasta luottoluokitusten sisältöön ja luottoluokituksessa käytettäviin menetelmiin. Tämä toteutuu, koska lainsäädäntö kieltää JFSA:ta puuttumasta luottoluokitusten sisältöön ja luottoluokitusmenetelmiin.

(8)

Japanin oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia sääntöjä.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(10)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 ESMAlta neuvoja siitä, vastaako muun muassa Japanin oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(11)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että luottoluokituslaitoksia koskeva Japanin oikeudellinen ja valvontakehys sisältää riittävät säännökset täyttääkseen asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otetut lisävaatimukset.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Japanin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä tunnustetaan luokitusnäkymät. Siinä katsotaan luokitusnäkymän olevan osa luottoluokitusta ja annetaan JFSA:lle valtuudet seurata luokitusnäkymien asianmukaisuutta yhdessä niihin liittyvien luottoluokitusten kanssa.

(13)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Japanin oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luottoluokituslaitosten on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että luottoluokituslaitos ei vahingoita sijoittajien etuja luottoluokitusmenettelyssä, erityisesti silloin, kun luottoluokiteltu yhteisö omistaa vähintään 5 prosenttia luottoluokituslaitoksen osakkeista. Luottoluokituslaitos ei myöskään saa tehdä luokitusta, jos sillä on omistusosuus luottoluokitellussa yhteisössä.

(14)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa vaaditaan, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Japanin oikeudellinen ja valvontakehys sisältää yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotka koskevat toimia, joita luottoluokituslaitosten on toteutettava suojellakseen liikkeeseenlaskijoita koskevia luottamuksellisia tietoja. Näin ollen käytössä on uskottava kehys luottamuksellisten tietojen väärinkäytöltä suojelemiseksi.

(15)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään lisäämään luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I osan 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkistamista. Japanin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitokset laativat luokituspolitiikan, jossa vahvistetaan luottoluokitusten määrittämistä ja julkistamista koskevat menetelmät. Luokituspolitiikan olisi sisällettävä ohjeita ja menetelmiä, joiden avulla luottoluokiteltu yhteisö voi tarkistaa ennen luottoluokituksen julkaisemista, onko siinä asiavirheitä, ja esittää kantansa luottoluokituksesta kohtuullisessa ajassa.

(16)

Asetuksessa (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Japanin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään vastaavasti, että luottoluokituslaitoksella on käytössään toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että luottoluokituksen määrittämiseen käytetyt tiedot ovat riittävän laadukkaita ja että luokitusmenetelmät ovat tiukkoja ja järjestelmällisiä.

(17)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Japanin oikeudellinen ja valvontakehys sisältää vaatimuksia, joilla varmistetaan, että luottoluokituslaitokset antavat riittävän ohjeistuksen, jotta luottoluokitusten käyttäjät ymmärtävät luokitukset. Lisäksi vaaditaan varmistamaan, että luottoluokituslaitokset säilyttävät sidosryhmille annettavien tietojen tarkkuuden.

(18)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Japanin oikeudellinen ja valvontakehys sisältää luottoluokituslaitosten asiakkaiden suojelun ja maksujen kustannusperusteisuutta ja syrjimättömyyttä koskevan vaatimuksen osalta samanlaiset vaatimukset, joilla varmistetaan, että luottoluokituslaitokset harjoittavat liiketoimintaansa oikeudenmukaisella ja täsmällisellä tavalla. Siinä edellytetään, että luottoluokituslaitokset laativat vuosittain valvontaviranomaiselle liiketoimintaraportin, joka sisältää 20 suurimman asiakkaan nimet ja kunkin niistä tilikauden aikana maksamat maksut. Lisäksi kehyksessä annetaan valvontaviranomaiselle valtuudet pyytää asiaankuuluvia tietoja luottoluokituslaitosten hinnoittelupolitiikasta ja veloitetuista maksuista.

(19)

Arvioidessaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmää komissio noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja riskiperusteista lähestymistapaa. Tarkasteltujen tekijöiden perusteella luottoluokituslaitoksia koskeva Japanin oikeudellinen ja valvontakehys täyttää asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt ehdot ja sen olisi katsottava edelleen vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(20)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi annettava uusi täytäntöönpanopäätös ja sen vuoksi päätös 2010/578/EU olisi kumottava.

(21)

Komission olisi ESMAn avustuksella seurattava edelleen säännöllisesti luottoluokituslaitoksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä, markkinoiden kehitystä sekä seurantaan ja täytäntöönpanon valvontaan Japanissa liittyvän valvontayhteistyön tehokkuutta sen varmistamiseksi, että sääntöjä noudatetaan jatkuvasti.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jos kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat mainitusta asetuksesta johtuvia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

(2)

Tämän vastaavuuspäätöksen tarkoituksena on sallia Hongkongin luottoluokituslaitoksille sertifioinnin hakeminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, jos ne eivät ole systeemiseesti merkittäviä yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusmarkkinoiden vakauden tai luotettavuuden kannalta. Tämä vastaavuuspäätös antaa ESMAlle mahdollisuuden arvioida kyseisiä luottoluokituslaitoksia tapauskohtaisesti ja myöntää poikkeus joistakin Euroopan unionissa toimiviin luottoluokituslaitoksiin sovellettavista toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, kuten vaatimuksesta olla fyysisesti läsnä Euroopan unionissa.

(3)

Jotta kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kolme ehtoa.

(4)

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2014 täytäntöönpanopäätöksen 2014/249/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Hongkongin oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn ensimmäisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksilla on oltava toimilupa tai niiden on oltava rekisteröityjä, ja niiden on oltava jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia. Hongkongin oikeudellinen ja valvontakehys edellyttää, että Hongkongissa luottoluokituspalveluja tarjoavilla luottoluokituslaitoksilla ja niiden luottoluokitusanalyytikoilla on luottoluokituspalvelujen tarjoamiseen tarvittava toimilupa, ja niitä valvoo Hongkongin arvopaperi- ja futuurikomissio (Securities and Futures Commission, SFC). Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä SFC:lle annetaan laajat valtuudet, joiden nojalla se voi tutkia, noudattavatko luottoluokituslaitokset oikeudellisia velvoitteitaan. SFC voi velvoittaa sekä sääntelyn alaiset että sen ulkopuolelle jäävät henkilöt esittämään tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoja ja asiakirjoja, kuten kaupankäynti-, pankki-, puhelu- ja internettietoja sekä tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja. Näitä valtuuksia käytetään sekä tutkimuksen kohteena oleviin että sellaisiin henkilöihin, joilla SFC voi kohtuullisin perustein uskoa olevan tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoja. Lisäksi SFC:llä on toimivalta päästä sekä sääntelyn alaisten että sen ulkopuolelle jäävien henkilöiden yksityistiloihin oikeusviranomaisen myöntämän etsintäluvan nojalla, jos pelätään todisteiden hävittämistä tai siirtämistä, kohteen pakenemista tai muita ongelmia. SFC:llä on myös täydet valtuudet toteuttaa rikosoikeudellisia, siviilioikeudellisia, hallinnollisia ja muita toimia. Niihin sisältyy hallinnollinen toimivalta määrätä kurinpitoseuraamuksia SFC:ltä toimiluvan saaneille tai sen rekisteröimille henkilöille, määrätä toimiluvan saaneille tai rekisteröidyille henkilöille kyseisten henkilöiden liiketoimintaa koskevia rajoituksia, peruuttaa toimiluvan saaneen tai rekisteröidyn henkilön toimilupa tai rekisteröinti määräajaksi tai kokonaan sekä antaa toimiluvan saaneelle tai rekisteröidylle henkilölle varoitus tai määrätä tällaiselle henkilölle velvoitteita tai sakkoja. SFC:llä on valtuudet hakea asianomaiselta tuomioistuimelta kielto- tai korjausmääräyksiä. SFC tekee tarkastuksia paikalla ja harjoittaa lisäksi valvontaa toimitilojen ulkopuolella olemalla vuorovaikutuksessa toimiluvan saaneiden luottoluokituslaitosten kanssa ja pyrkimällä siten saamaan käsityksen niiden liiketoimintamalleista ja -suunnitelmista ja vastaaviin toimintoihin sisältyvistä riskeistä. Näin se pyrkii tunnistamaan niiden liiketoiminnasta aiheutuvat riskit ja arvioimaan niitä. Toimiluvan saaneita luottoluokituslaitoksia koskevat tiedot kerätään SFC:lle toimitetuista tiedoista, joita ovat muun muassa vuotuiset tarkastetut tilinpäätökset ja vuotuiset valvontatarkastusraportit. SFC seuraa kanteluja ja itse ilmoitettuja rikkomisia. ESMAn ja SFC:n välillä tehdyssä yhteistyösopimuksessa määrätään rajojen yli toimivien luottoluokituslaitosten osalta toteutettuja täytäntöönpano- ja valvontatoimenpiteitä koskevasta tietojenvaihdosta.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan kolmannen maan luottoluokituslaitoksiin on sovellettava oikeudellisesti sitovia sääntöjä, jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 1060/2009 6–12 artiklan ja sen liitteen I säännöksiä. Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä säädetään hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Luottoluokituslaitoksen hallituksella ja säännellyistä toiminnoista vastaavilla johtajilla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että laitos pitää voimassa asianmukaisia käytännesääntöjä ja noudattaa asianmukaisia menettelyjä. Luottoluokituslaitoksilla on oltava kaksi vastuujohtajaa, joista kummankin on oltava SFC:n hyväksymä ja ainakin toisen on oltava SFO-säädöksen soveltamisalaan kuuluva toimitusjohtaja. Käytössä on eturistiriitoja koskevat kattavat säännökset, joissa luottoluokituslaitosten edellytetään tunnistavan ja poistavan eturistiriidat tai hallitsevan niitä ja järjestävän toimintansa sellaisella tavalla, jolla varmistetaan, etteivät luottoluokituslaitoksen liiketoiminnalliset edut vaaranna sen antamien luottoluokitusten riippumattomuutta ja asianmukaisuutta, sekä toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, jotka koskevat muun muassa ulkoistamista, tietojen kirjaamista ja luottamuksellisuutta. Toiminnan järjestämiseen sovellettavista vaatimuksista luottoluokituslaitosten on täytettävä muun muassa vaatimukset, jotka koskevat toimintatapoja ja menettelyjä, joilla varmistetaan oikeudellisten velvoitteiden noudattaminen, sekä vaatimukset, jotka koskevat säännösten noudattamista valvovaa pysyvää ja tehokasta toimintoa. Luottoluokituslaitosten on myös perustettava arviointitoiminto, jonka tehtävänä on tarkastella säännöllisin väliajoin luottoluokitusmenetelmiä ja -malleja sekä niihin tehtyjä olennaisia muutoksia. Hongkongin oikeudelliseen ja valvontakehykseen sisältyy monenlaisia julkistamisvaatimuksia, jotka koskevat muun muassa luokitusten julkistamista sekä luokitus- ja liitännäistoimintojen vuosittaista julkistamista. Hongkongin oikeudellisen ja valvontakehyksen katsotaan sen vuoksi vastaavan luottoluokituslaitoksista annettua asetusta seuraavien seikkojen osalta: eturistiriitojen hallinta, toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, luottoluokitusten ja luottoluokitusmenetelmien laatu, luottoluokitusten julkistaminen sekä luottoluokitustoimintaa koskevien tietojen yleinen ja säännöllinen julkistaminen. Kehyksen pitäisi näin ollen antaa vastaava suoja, kun kyseessä on luottoluokituslaitosten luotettavuus, avoimuus ja hyvä hallintotapa sekä luottoluokitustoiminnan luotettavuus.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmän on estettävä kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisia ja muita viranomaisia puuttumasta luottoluokitusten sisältöön ja luottoluokituksessa käytettäviin menetelmiin. Ei ole olemassa säännöstä, joka antaisi SFC:lle tai muulle viranomaiselle valtuudet vaikuttaa luottoluokituksen sisältöön tai luottoluokitusmenetelmiin.

(8)

Hongkongin oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luottoluokituslaitoksiin sovellettavia sitovia sääntöjä, jotka koskevat luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(10)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 ESMAlta neuvoja siitä, vastaako muun muassa Hongkongin oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(11)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että luottolaitoksia koskeva Hongkongin oikeudellinen ja valvontakehys sisältää riittävät säännökset täyttääkseen asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otetut lisävaatimukset.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohtaan w alakohta, jossa annetaan luokitusnäkymän määritelmä. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Vaikka Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei nimenomaisesti eroteta luokitusnäkymiä luottoluokituksesta erilliseksi käsitteeksi, SFC odottaa, että luokitusnäkymien tuottamisessa noudatetaan kaikkia samoja vaatimuksia kuin luottoluokitusten tuottamisessa, koska Hongkongin oikeudelliseen ja valvontakehykseen sisältyvä luottoluokituksen käsite on laaja-alainen.

(13)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitokset ottavat käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat järjestelyt eturistiriitojen estämiseksi, havaitsemiseksi ja poistamiseksi tai niiden hallinnoimiseksi ja niistä ilmoittamiseksi sekä sen varmistamiseksi, etteivät liikesuhteet vaikuta eturistiriitoihin. Vaikka Hongkongin lainsäädännössä ei ole nimenomaista viittausta osakkeenomistajiin, luottoluokituslaitos ei saa harjoittaa sellaista liiketoimintaa, johon mahdollisesti liittyy eturistiriita.

(14)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä on yksityiskohtaisia vaatimuksia, joiden mukaan luottoluokituslaitosten on otettava käyttöön menettelyjä ja mekanismeja liikkeeseenlaskijoita koskevien luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi. Näin ollen puitteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi väärinkäytöltä ovat uskottavat.

(15)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä pidetään tärkeämpänä sitä, että markkinat saavat viipymättä tiedon luottoluokituksesta, joten se ei sisällä tiukkaa vaatimusta, jonka mukaan luottoluokituslaitosten olisi ilmoitettava luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksesta ennen sen julkaisemista. Sen sijaan vaatimuksena on ainoastaan, että luottoluokituslaitokset ilmoittavat luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksen perustana olevista kriittisistä tiedoista ja tärkeimmistä näkökohdista silloin kun tämä on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

(16)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitokset julkistavat täydelliset tiedot kaikista menetelmiin tekemistään olennaisista muutoksista. Lisäksi siinä edellytetään, että luottoluokituslaitosten on julkistettava tällaiset olennaiset muutokset ennen niiden voimaantuloa silloin kun tämä on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Jos luottoluokitusten valmistelussa käytetyissä menetelmissä, malleissa tai keskeisissä luokitusoletuksissa tapahtuu muutoksia, luottoluokituslaitoksen on viipymättä ilmoitettava, missä määrin muutokset todennäköisesti vaikuttavat luottoluokituksiin, käyttäen samoja viestintävälineitä kuin ilmoittaessaan niistä luottoluokituksista, joihin muutokset vaikuttavat.

(17)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Hongkongin oikeudellinen ja valvontakehys sisältää vaatimuksia, joilla varmistetaan, että luottoluokituslaitokset antavat riittävän ohjeistuksen, jotta luottoluokitusten käyttäjät ymmärtävät luokitukset. Lisäksi luottoluokituslaitosten on annettava valvontaviranomaiselle tiedot liiketoiminnastaan kuuden kuukauden välein.

(18)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Hongkongin oikeudellisessa ja valvontakehyksessä velvoitetaan luottoluokituslaitokset säilyttämään liiketoimintaansa koskevat tiedot kaikkien lakisääteisten vaatimusten mukaisesti määrätyn ajan, julkistamaan tiedot luottoluokiteltujen yhteisöjen kanssa sopimiensa korvausjärjestelyjen yleisluonteesta sekä ilmoittamaan luottoluokituspalvelujen tarjoamisesta saamiaan kokonaistuloja koskevat tiedot, jotka valvontaviranomainen voi pyytää toimivaltuuksiensa nojalla. Asiakkaiden suojaamiseksi ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi käytössä on yleinen vaatimus, jonka mukaan asiakkaita on kohdeltava tasapuolisesti.

(19)

Arvioidessaan kolmannen maan sääntelyjärjestelmää komissio noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja riskiperusteista lähestymistapaa. Kun otetaan huomioon yhdessä tarkastellut seikat ja ESMAn antama tekninen lausunto, luottoluokituslaitoksia koskeva Hongkongin oikeudellinen ja valvontakehys täyttää asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt ehdot, ja sen olisi katsottava edelleen vastaavan kyseisessä asetuksessa säädettyä oikeudellista ja valvontakehystä.

(20)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi annettava uusi täytäntöönpanopäätös ja kumottava täytäntöönpanopäätös 2014/249/EU.

(21)

Komission olisi ESMAn avustamana edelleen säännöllisesti seurattava luottoluokituslaitoksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä, markkinoiden kehitystä sekä valvontayhteistyön tuloksellisuutta Hongkongissa toteutettavaan valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyen sen varmistamiseksi, että sääntöjä noudatetaan jatkuvasti.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,