1.   Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS 1–24 artiklaa, 25 artiklan 1 kohtaa ja 26–32 artiklaa sekä 34 artiklaa sovelletaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja kunkin jäsenvaltion kahdenvälisissä suhteissa.

2.   Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta tehdyn päätöksen 2008/616/YOS 1–19 ja 21 artiklaa ja sen liitettä, 4 luvun 1 kohtaa lukuun ottamatta, sovelletaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja kunkin jäsenvaltion kahdenvälisissä suhteissa.

3.   Myös jäsenvaltioiden neuvoston päätösten 2008/616/YOS ja 2008/615/YOS mukaisesti antamia ilmoituksia sovelletaan niiden kahdenvälisissä suhteissa Liechtensteinin ruhtinaskuntaan.

4.   Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, laboratoriotoimintaa harjoittavien rikosteknisten palvelujen tarjoajien akkreditoinnista tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2009/905/YOS 1–5 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja kunkin jäsenvaltion kahdenvälisissä suhteissa.

1.   Sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan ja tulkitaan mahdollisimman yhdenmukaisesti, sopimuspuolet tarkastelevat jatkuvasti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä sekä Liechtensteinin ruhtinaskunnan toimivaltaisten tuomioistuimien kyseisiä säännöksiä koskevan oikeuskäytännön kehitystä. Tätä varten luodaan järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaista oikeuskäytäntöä koskevia tietoja vaihdetaan säännöllisesti.

2.   Liechtensteinin ruhtinaskunta voi esittää Euroopan unionin tuomioistuimelle kirjelmiä tai kirjallisia huomautuksia asiassa, jossa jonkin jäsenvaltion tuomioistuin on toimittanut sille ennakkoratkaisupyynnön jonkin 1 artiklassa tarkoitetun säännöksen tulkinnasta.

1.   Jos 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten muuttaminen on tarpeen, Euroopan unioni ilmoittaa tästä Liechtensteinin ruhtinaskunnalle mahdollisimman pian ja ottaa vastaan sen mahdolliset huomautukset.

2.   Euroopan unioni ilmoittaa Liechtensteinin ruhtinaskunnalle 1 artiklassa tarkoitettuihin säännöksiin tekemistään muutoksista heti kunkin muutoksen hyväksymisen jälkeen.

Liechtensteinin ruhtinaskunta päättää itsenäisesti, hyväksyykö se muutoksen sisällön ja sisällyttääkö se sen omaan oikeusjärjestykseensä. Kyseinen päätös ilmoitetaan Euroopan unionille kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta.

3.   Jos muutoksen sisältö voi sitoa Liechtensteinin ruhtinaskuntaa vasta sen valtiosäännössä asetettujen vaatimusten tultua täytetyiksi, Liechtensteinin ruhtinaskunta toimittaa tästä tiedon Euroopan unionille antaessaan ilmoituksensa. Liechtensteinin ruhtinaskunta ilmoittaa viipymättä kaikkien valtiosääntönsä asettamien vaatimusten täyttymisestä Euroopan unionille kirjallisesti. Jos kansanäänestystä ei järjestetä, ilmoitus on annettava välittömästi kansanäänestystä koskevan kansalaisaloitteen tekemiselle asetetun määräajan päätyttyä. Jos kansanäänestyksen järjestämistä vaaditaan, Liechtensteinin ruhtinaskunnalla on ilmoituksensa tekemistä varten enintään 18 kuukauden määräaika Euroopan unionin ilmoituksesta. Siitä ajankohdasta, jona kyseisen muutoksen oli määrä tulla voimaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan osalta, siihen asti kun se on ilmoittanut valtiosäännön asettamien vaatimusten täyttymisestä, Liechtensteinin ruhtinaskunta soveltaa väliaikaisesti kyseisen muutoksen sisältöä, sikäli kuin se on mahdollista.

4.   Jos Liechtensteinin ruhtinaskunta ei hyväksy muutoksen sisältöä, tämän sopimuksen soveltaminen keskeytetään. Sopimuspuolten kokous kutsutaan koolle tarkastelemaan, kuinka tämän sopimuksen toimintaa voidaan jatkaa, ottaen tarvittaessa huomioon lainsäädäntöjen vastaavuudet. Keskeytys päättyy heti, kun Liechtensteinin ruhtinaskunta ilmoittaa hyväksyvänsä muutoksen sisällön tai jos sopimuspuolet päättävät, että sopimus otetaan uudelleen käyttöön.

5.   Jos sopimuspuolet eivät ole kuuden kuukauden keskeytysjakson päätyttyä päättäneet sopimuksen ottamisesta uudelleen käyttöön, sopimusta ei enää sovelleta.

6.   Tämän artiklan 4 ja 5 kohtaa ei sovelleta neuvoston päätöksen 2008/615/YOS 3, 4 ja 5 lukuun eikä neuvoston päätöksen 2008/616/YOS 17 artiklaan tehtyihin muutoksiin, joiden osalta Liechtensteinin ruhtinaskunta on ilmoittanut Euroopan unionille, ettei se hyväksy muutoksia, ja ilmoittanut vastustamisen syyt. Tällaisissa tapauksissa Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja kunkin jäsenvaltion kahdenvälisissä suhteissa jatketaan asianomaisten säännösten soveltamista sellaisina kuin ne olivat ennen muutosta, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 10 artiklan soveltamista.

1.   Liechtensteinin ruhtinaskunta voi soveltaa jäsenvaltioiden kanssa edelleen sellaisia rajatylittävää yhteistyötä koskevia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen tekemispäivänä, mikäli tällaiset sopimukset tai järjestelyt eivät ole yhteensopimattomia tämän sopimuksen tavoitteiden kanssa. Liechtensteinin ruhtinaskunta ilmoittaa Euroopan unionille sopimuksista ja järjestelyistä, joita sovelletaan edelleen.

2.   Liechtensteinin ruhtinaskunta voi tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen tehdä tai saattaa voimaan muita rajatylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa koskevia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, mikäli tällaisten sopimusten tai järjestelyjen avulla voidaan syventää tai laajentaa tämän sopimuksen tavoitteita. Liechtensteinin ruhtinaskunta ilmoittaa Euroopan unionille näistä uusista sopimuksista tai järjestelyistä kolmen kuukauden kuluessa niiden allekirjoittamisesta tai, jos on kyse ennen tämän sopimuksen voimaantuloa allekirjoitetuista sopimuksista tai järjestelyistä, kolmen kuukauden kuluessa niiden voimaantulosta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja järjestelyt eivät vaikuta suhteisiin niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole niiden osapuolia.

4.   Tämä sopimus ei rajoita voimassa olevien keskinäistä oikeusapua tai tuomioistuinten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten soveltamista.

1.   Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen niiden menettelyjen loppuun saattamisesta, joilla ne ilmaisevat suostuvansa noudattamaan tätä sopimusta.

2.   Euroopan unioni voi ilmaista suostuvansa noudattamaan tätä sopimusta, vaikka neuvoston päätöksen 2008/615/YOS nojalla toimitettavien tai toimitettujen henkilötietojen käsittelyä koskevia päätöksiä ei olisi vielä tehty kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

3.   Edellä olevan 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä alkaen.

4.   Edellä olevan 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu kolmen kuukauden jakso, joka koskee tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen mutta ennen sen voimaantuloa tehtyjä 1 artiklan määräyksissä tarkoitettuja muutoksia, lasketaan alkavaksi tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

5.   Liechtensteinin ruhtinaskunta antaa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tehdessään tai milloin tahansa sen jälkeen, jos näin on määrätty.

6.   Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemispäivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

7.   Jäsenvaltiot ja Liechtensteinin ruhtinaskunta eivät aloita henkilötietojen toimittamista tämän sopimuksen nojalla ennen kuin neuvoston päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun säännökset on pantu täytäntöön tietojen toimittamiseen osallistuvien valtioiden lainsäädännössä.

Sen varmistamiseksi, että näin on tehty Liechtensteinin ruhtinaskunnassa, suoritetaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa sovittujen edellytysten ja järjestelyjen mukaisesti arviointikäynti ja testausajo, jollaiset on jäsenvaltioiden osalta toteutettu neuvoston päätöksen 2008/616/YOS liitteessä olevan 4 luvun nojalla.

Neuvosto määrittää kattavan arviointikertomuksen perusteella ja noudattaen samoja vaiheita kuin käynnistettäessä automaattista tiedonvaihtoa jäsenvaltioissa päivämäärän tai päivämäärät, josta tai joista alkaen jäsenvaltiot voivat toimittaa henkilötietoja Liechtensteinin ruhtinaskunnalle tämän sopimuksen mukaisesti.

8.   Liechtensteinin ruhtinaskunta panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 säännökset ja soveltaa niitä. Liechtensteinin ruhtinaskunta toimittaa kyseisellä direktiivillä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset säännökset Euroopan komissiolle.

9.   Liechtensteinin ruhtinaskunta panee täytäntöön neuvoston puitepäätöksen 2009/905/YOS 1–24 artiklan, 25 artiklan 1 kohdan ja 26–32 artiklan sekä 34 artiklan ja soveltaa niitä. Liechtensteinin ruhtinaskunta toimittaa kyseisellä neuvoston puitepäätöksellä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset säännökset Euroopan komissiolle.

10.   Liechtensteinin ruhtinaskunnan toimivaltaiset viranomaiset eivät sovella neuvoston päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun säännöksiä ennen kuin Liechtensteinin ruhtinaskunta on pannut täytäntöön 8 ja 9 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja alkanut soveltaa niitä.

1.   Tämän sopimuksen sopimuspuolet voivat irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa tallettamalla ilmoituksen irtisanomisesta toiselle osapuolelle.

2.   Tämän sopimuksen irtisanominen 1 kohdan mukaisesti tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoitus irtisanomisesta on tehty.

Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perustukijärjestelmän vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa I kohdassa.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa II kohdassa.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenjakotuen vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa III kohdassa.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävän tuen vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa IV kohdassa.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun luonnonhaitta-alueiden tuen vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa V kohdassa.

6.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 51 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun nuorten viljelijöiden tuen vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa VI kohdassa.

7.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun nuorten viljelijöiden tuen enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa VII kohdassa.

8.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen vuotuiset kansalliset enimmäismäärät vuodeksi 2019 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa VIII kohdassa.

1.   Unionilla on toimielinjärjestelmä, jolla pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus.

Unionin toimielimet ovat seuraavat:

2.   Kukin toimielin toimii sille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä.

3.   Euroopan keskuspankkia ja tilintarkastustuomioistuinta koskevat määräykset sekä muita toimielimiä koskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.

4.   Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä.

1.   Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä.

2.   Talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista.

3.   Alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.

4.   Talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

5.   Neuvosto tarkastelee näiden komiteoiden kokoonpanon luonnetta koskevia 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä säännöllisin väliajoin uudelleen unionin taloudellisen, yhteiskunnallisen ja väestörakenteen kehityksen huomioon ottamiseksi. Neuvosto tekee komission ehdotuksesta tätä koskevat päätökset.

1.   Komitean jäsenet nimetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Neuvosto hyväksyy kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jäsenistä. Sama komitean jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

2.   Neuvosto tekee ratkaisunsa komissiota kuultuaan. Se voi hankkia lausunnon sellaisilta talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavilta eurooppalaisilta järjestöiltä, joita unionin toiminta koskee.

1.   Komitean toimikausi on viisi vuotta.

2.   Jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa ikäpuheenjohtaja kutsuu komitean koolle mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun neuvoston nimeämät komitean jäsenet ovat saaneet valintansa tiedoksi.

3.   Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Tehtäviään hoitaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä komitean jäsenillä on Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjassa tarkoitetut tavanomaiset erioikeudet ja vapaudet. Tämä tarkoittaa käytännössä liikkumisvapautta, henkilökohtaista loukkaamattomuutta ja koskemattomuutta. Jäsenet kunnioittavat komitean arvokkuutta ja pidättäytyvät vahingoittamasta sen mainetta.

4.   Tehtäviään hoitaessaan komitean jäsenet noudattavat arvokkuutta työpaikallaan. He pidättäytyvät kaikenlaisesta häirinnästä ja tuomitsevat tällaisen käytöksen. Komitean jäsenet sitoutuvat allekirjoituksellaan noudattamaan tämän työjärjestyksen liitteenä olevia käytännesääntöjä.

Komitean jäsentä ei voida nimetä vastuutehtäviin komitean elimiin tai esittelijäksi eikä hän voi osallistua viralliselle matkalle, ellei hän ole allekirjoittanut sääntöjä koskevaa vakuutusta.

5.   Komitea huolehtii kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamisesta sellaisina kuin ne on määritelty unionin oikeudessa. Komitea pyrkii varmistamaan, että naisten edustus kaikissa komitean elimissä on suurempi kuin heidän suhteellinen osuutensa komitean jäsenistössä. Työvaliokunta laatii säännöllisesti katsauksen sukupuolijakauman kehityksestä ja antaa tarvittaessa toimintasuosituksia. Työvaliokunnalle esitetään aina toimikauden puolessavälissä ja lopussa selvitys tapahtuneen kehityksen arvioimista varten.

1.   Komiteassa on seuraavat elimet: täysistunto, työvaliokunta, puheenjohtaja ja jaostot.

2.   Komitea on jaettu kolmeen ryhmään, joiden muodostamisesta ja tehtävistä määrätään 30 artiklassa.

3.   Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Tehtäviään hoitaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä heillä on Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjassa määritellyt erioikeudet ja vapaudet. Tämä tarkoittaa käytännössä liikkumisvapautta, henkilökohtaista loukkaamattomuutta ja koskemattomuutta.

1.   Komitea tunnustaa ja omaksuu seuraavat Euroopan unionin tunnukset:

2.   Komitea viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9. päivänä.

3.   Lippua käytetään kaikissa komitean rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.

4.   Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa etenkin, kun toivotetaan tervetulleiksi valtion- tai hallitusten päämiehiä tai vastaanotetaan Euroopan unionin laajentumisen jälkeen komiteaan liittyviä uusia jäseniä.

1.   Työvaliokunnan jäsenten vaalissa on noudatettava ryhmien välistä kokonaistasapainoa ja maantieteellistä tasapainoa siten, että kustakin jäsenvaltiosta valitaan vähintään yksi ja enintään kolme edustajaa. Ryhmät neuvottelevat työvaliokunnan kokoonpanosta ja laativat siitä ehdotuksen, joka esitetään täysistunnolle.

Työvaliokunnan muodostavat

2.   Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten keskuudesta.

3.   Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ei voida valita uudelleen näihin tehtäviin. Puheenjohtaja ei voi puheenjohtajakauttaan seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana kuulua työvaliokuntaan varapuheenjohtajan taikka ryhmän tai jaoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

4.   Varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu.

1.   Ensimmäisessä 1 artiklan mukaisesti pidettävässä ikäpuheenjohtajan johtamassa istunnossaan komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, jaostojen puheenjohtajat ja ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, seuraaviksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi komitean asettamispäivästä lähtien.

2.   Ikäpuheenjohtajan johdolla voidaan käsitellä vain edellä mainittuja henkilövaaleja.

1.   Komitea voi muodostaa jäsentensä keskuudesta vaalivaliokunnan, jossa on yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohden ja joka kirjaa ehdokkuudet ja esittää täysistunnolle ehdokaslistan 4 artiklan mukaisesti.

2.   Komitea äänestää puheenjohtajiston ja työvaliokunnan ehdokaslistasta tai -listoista tämän artiklan mukaisesti.

3.   Komitea valitsee ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, äänestämällä tarvittaessa useammin kuin kerran yhdestä tai useammasta useita nimiä käsittävästä listasta.

4.   Ainoastaan sellaiset kokoomalistat voidaan hyväksyä äänestykseen, jotka täyttävät 4 artiklan määräykset ja joihin on liitetty kunkin ehdokkaan ilmoitus suostumisesta ehdokkaaksi.

5.   Työvaliokunnan jäseniksi tulevat valituksi sillä listalla olevat ehdokkaat, joka saa eniten hyväksyttyjä ääniä ja niistä vähintään neljäsosan.

6.   Tämän jälkeen täysistunto valitsee komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

7.   Sen jälkeen komitea valitsee jaostojen puheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

8.   Lopuksi komitea äänestää työvaliokunnasta kokonaisuudessaan. Puolesta annettuja ääniä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa hyväksytyistä äänistä.

1.   Puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan koolle omasta aloitteestaan tai kymmenen jäsenen pyynnöstä.

2.   Jokaisesta työvaliokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja. Pöytäkirja esitetään työvaliokunnalle hyväksyttäväksi.

3.   Työvaliokunta laatii omat toimintasääntönsä.

4.   Työvaliokunta vahvistaa komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat. Se antaa työjärjestyksen täytäntöönpanomääräykset ryhmiä kuultuaan.

5.   Työvaliokunta ja puheenjohtaja käyttävät unionin talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja komitean työjärjestyksessä tarkoitettuja talousarvio- ja varainhoitovaltuuksia.

6.   Työvaliokunta antaa jäsenten, 21 artiklan nojalla valtuutettujen sijaisten, 27 artiklan nojalla nimettyjen edustajien ja heidän sijaistensa sekä 26 artiklan nojalla nimettyjen asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevat täytäntöönpanomääräykset noudattaen talousarvio- ja varainhoitomenettelyjä.

7.   Työvaliokunnalla on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta. Se valvoo erityisesti, että komitean, sen elinten ja sen henkilökunnan toiminta on komitean institutionaalisen roolin mukaista.

8.   Työvaliokunta vastaa henkilöstö-, budjetti- ja teknisten resurssien asianmukaisesta käytöstä komitean täyttäessä tehtäviä, jotka sille on perussopimuksessa määrätty. Työvaliokunta osallistuu erityisesti talousarviomenettelyyn ja sihteeristön organisointiin.

9.   Työvaliokunta voi muodostaa keskuudestaan väliaikaisia ryhmiä tutkimaan kaikkia toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Muutkin jäsenet voivat osallistua näiden ryhmien työskentelyyn, paitsi kun käsitellään virkamiesten nimittämistä.

10.   Työvaliokunta käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen jatkotoimia tarkoitusta varten laaditun kertomuksen pohjalta.

11.   Työvaliokunta päättää jäsenen tai pääsihteerin pyynnöstä tämän työjärjestyksen ja sen täytäntöönpanomääräysten tulkinnasta. Sen päätökset ovat sitovia, paitsi jos asia viedään täysistunnon käsiteltäväksi, jolloin täysistunnon päätös on lopullinen.

12.   Kun komitea asetetaan uudelleen viisivuotiskautensa päätyttyä, väistyvä työvaliokunta huolehtii juoksevista asioista uuden komitean ensimmäiseen kokoukseen asti. Poikkeustapauksissa työvaliokunta voi valtuuttaa toimikautensa päättävän komitean jäsenen hoitamaan yksittäisiä tai määräaikaisia tehtäviä, jotka vaativat erityistä asiantuntemusta.

1.   Muodostetaan talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF), jonka tehtävänä on avustaa työvaliokuntaa ja puheenjohtajaa ja valmistella kaikki työvaliokunnan hyväksyttäviksi tulevat talousarvio- ja varainhoitoasioita sekä organisointia koskevat päätösluonnokset.

2.   Talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta.

Talous- ja budjettiasiain toimikunta muodostuu kahdestatoista jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien esityksestä.

3.   Talous- ja budjettiasiain toimikunta laatii komitean talousarvioesityksen ja esittää sen työvaliokunnalle hyväksyttäväksi sekä varmistaa talousarvion asianmukaisen toteuttamisen ja selontekovelvollisuuden noudattamisen.

Talous- ja budjettiasiain toimikunta avustaa seuraavissa asioissa:

4.   Komitean talousarviossa noudatetaan yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon sekä seurattavuuden periaatteita.

5.   Työvaliokunta voi antaa talous- ja budjettiasiain toimikunnalle muita valtuuksia tietyissä muissa asioissa.

6.   Talous- ja budjettiasiain toimikunta tekee päätöksensä noudattaen sisäisiä sääntöjään, joissa olisi määrättävä seuraavaa:

7.   Talous- ja budjettiasiain toimikunta esittää työvaliokunnalle vuosikertomuksen.

8.   Talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtaja toimii Euroopan unionin budjettivallan käyttäjän kanssa käytävistä neuvotteluista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana ja tekee neuvotteluista selkoa työvaliokunnalle.

9.   Sihteeristö toimittaa talous- ja budjettiasiain toimikunnalle kaikki tiedot, jotka tämä tarvitsee työvaliokunnan ja komitean puheenjohtajan avustamiseen liittyvän tehtävänsä hoitamiseksi.

1.   Muodostetaan viestintätoimikunta (COCOM), jonka tehtävänä on ohjata komitean viestintästrategiaa ja seurata sen toteuttamista. Viestintätoimikunnan tehtäviin kuuluu työvaliokunnan ja komitean puheenjohtajan avustaminen.

2.   Viestintätoimikunnan puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta. Viestintätoimikunta muodostuu kahdestatoista jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien esityksestä.

3.   Viestintätoimikunta koordinoi viestinnästä sekä lehdistö- ja mediasuhteista ja kulttuurista vastaavien rakenteiden toimintaa ja varmistaa, että toiminta on vahvistetun strategian ja hyväksyttyjen ohjelmien mukaista.

4.   Viestintätoimikunta esittää joka vuosi työvaliokunnalle vuotuisen toimintakertomuksen, jossa käsitellään muun muassa tehtävien toteuttamista, sekä seuraavan vuoden toimintaohjelman.

1.   Puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

2.   Komitean puheenjohtajisto kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä. Jaostojen puheenjohtajat voidaan kutsua kokouksiin.

3.   Komitean puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ryhmien ja jaostojen puheenjohtajien kanssa suunnittelemaan komitean toimintaa ja arvioimaan sen kehitystä.

1.   Puheenjohtaja johtaa komitean ja sen elinten kaikkea toimintaa perussopimuksen ja tämän työjärjestyksen mukaisesti. Hänellä on kaikki tarvittavat valtuudet toteuttaa komitean tekemät päätökset tai antaa niiden toteuttaminen toimeksi ja varmistaa komitean toiminnan sujuvuus.

2.   Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja voi toimivaltansa puitteissa osoittaa heille erikseen määriteltyjä tehtäviä ja vastuualueita.

3.   Puheenjohtaja voi antaa pääsihteerille erikseen määriteltyjä, määräaikaisia tehtäviä.

4.   Puheenjohtaja edustaa komiteaa. Hän voi siirtää nämä edustusvaltuudet varapuheenjohtajalle tai tarvittaessa jollekin komitean jäsenelle.

5.   Puheenjohtaja tekee komitealle selkoa komitean nimissä täysistuntojen välillä toteuttamistaan toimista. Näistä selonteoista ei käydä keskustelua.

6.   Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle työohjelmansa koko toimikaudekseen. Toimikautensa päättyessä hän esittelee vastaavasti saavutetut tulokset.

Näistä kahdesta selonteosta voidaan käydä keskustelu täysistunnossa.

1.   Laajennetun puheenjohtajiston muodostavat komitean puheenjohtaja, komitean kaksi varapuheenjohtajaa ja ryhmien puheenjohtajat.

2.   Laajennetulla puheenjohtajistolla on seuraavat tehtävät:

Laajennetun puheenjohtajiston kokouksiin voidaan tässä tarkoituksessa kutsua myös jaostojen ja neuvoa-antavien valiokuntien puheenjohtajat sekä muita henkilöitä.

3.   Laajennettu puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa jaostojen ja neuvoa-antavien valiokuntien puheenjohtajien kanssa laatimaan komitean työohjelmaa ja arvioimaan sen täytäntöönpanoa.

1.   Komiteassa on kuusi jaostoa. Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä perustaa muita jaostoja perussopimuksissa tarkoitettuja aloja varten.

2.   Komitea muodostaa jaostot järjestäytymisistunnossa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.

3.   Jaostojen luetteloa ja niiden vastuualueita voidaan tarkistaa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.

1.   Komitea vahvistaa jaostojen jäsenmäärän työvaliokunnan esityksestä.

2.   Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on kuuluttava ainakin yhteen jaostoon.

3.   Jäsen voi kuulua useampaan kuin kahteen jaostoon vain, jos hänen edustamallaan jäsenvaltiolla on komiteassa enintään yhdeksän jäsenpaikkaa. Jäsen ei kuitenkaan voi kuulua useampaan kuin kolmeen jaostoon.

4.   Komitea nimeää jaostojen jäsenet kahden ja puolen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia.

5.   Jaoston jäseniä korvattaessa noudatetaan samaa menettelyä kuin heitä nimettäessä.

1.   Jaoston työvaliokunta valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja se muodostuu kahdestatoista jäsenestä, joihin sisältyvät puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi kustakin ryhmästä.

2.   Komitea valitsee jaostojen puheenjohtajat ja niiden työvaliokuntien muut jäsenet.

3.   Jaoston työvaliokunnan puheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet voidaan valita uudelleen.

4.   Kolmen jaoston puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta kahden ja puolen vuoden välein. Millään ryhmällä ei voi olla saman jaoston puheenjohtajuutta yli viittä vuotta peräkkäin.

1.   Jaostojen tehtävänä on antaa lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista tämän työjärjestyksen 37 artiklan mukaisesti.

2.   Jaosto voi muodostaa keskuudestaan valmistelu- tai toimitusryhmän tai nimetä yksin työskentelevän ainoan esittelijän käsittelemään jaostolle osoitettua aihetta.

3.   Esittelijä tai tarvittaessa esittelijät nimetään ja valmistelu- ja toimitusryhmät muodostetaan ryhmien esityksestä.

4.   Jotta valmisteluryhmä voidaan muodostaa nopeasti ja edellyttäen, että kaikkien kolmen ryhmän puheenjohtajat ovat yhtä mieltä esittelijän tai esittelijöiden nimeämistä koskevasta esityksestä sekä valmistelu- ja toimitusryhmän kokoonpanosta, jaostojen puheenjohtajat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työskentelyn aloittamiseksi.

5.   Esittelijä vastaa tarvittaessa asiantuntijansa avustuksella lausunnon seurannasta senkin jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa. Asianomaisen jaoston sihteeristö avustaa esittelijää tässä tehtävässä. Seurannasta tehdään selkoa jaostolle.

6.   Valmisteluryhmästä voi tulla pysyvä rakenne ainoastaan poikkeuksellisesti, jolloin tähän tarvitaan työvaliokunnan etukäteishyväksyntä kuluvaksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi.

1.   Esteellinen komitean jäsen voi valtuuttaa sijaisensa edustamaan itseään valmistelutyössä.

2.   Sijaisilla ei ole koskaan äänestysoikeutta.

3.   Jos jäsen toimii jaoston tai valmisteluryhmän puheenjohtajana, jaoston työvaliokunnan jäsenenä tai esittelijänä, häntä ei voida korvata sijaisella kyseisessä tehtävässä.

4.   Sijaisen nimi ja asema on ilmoitettava komitean työvaliokunnalle valtuutuksen vahvistamiseksi.

5.   Valmistelutyön aikana sijaisen tehtävät ovat samat kuin hänet valtuuttaneen jäsenen, ja sijaiseen sovelletaan samoja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevia sääntöjä kuin jäseneen.

1.   Komitea voi työvaliokunnan aloitteesta poikkeustapauksessa perustaa alakomiteoita, joiden tehtävänä on laatia ensin työvaliokunnan, sitten komitean käsiteltäväksi lausunto- tai tiedonantoluonnos ehdottoman laaja-alaisesta yleisluonteisesta kysymyksestä.

2.   Täysistuntojen välisenä aikana työvaliokunta voi perustaa alakomiteoita edellyttäen, että komitea vahvistaa niiden perustamisen jälkikäteen. Alakomitea voidaan perustaa vain yhden aiheen käsittelyä varten. Alakomitean toiminta päättyy, kun komiteassa on äänestetty sen valmistelemasta lausunto- tai tiedonantoluonnoksesta.

3.   Kun käsiteltävä kysymys kuuluu useamman jaoston vastuualueeseen, alakomitea muodostetaan kyseisten jaostojen jäsenistä.

4.   Jaostoja koskevat säännöt koskevat vastaavasti alakomiteoita.

1.   Komitea voi perustaa seurantaryhmiä, milloin käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja monitahoisuus edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.

2.   Seurantaryhmien perustamisesta päättää täysistunto, joka vahvistaa ryhmän tai jaoston esityksestä tehdyn työvaliokunnan päätöksen.

3.   Seurantaryhmän perustamista koskevassa päätöksessä vahvistetaan ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano ja toimiaika.

4.   Seurantaryhmä voi laatia vuosittaisen selvityksen perussopimuksen horisontaalisten lausekkeiden (sosiaalilauseke, ympäristölauseke ja kuluttajansuojaa koskeva lauseke) täytäntöönpanosta ja niiden vaikutuksista Euroopan unionin toimintalinjoihin. Selvitys voidaan täysistunnon päätöksestä toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

5.   Seurantaryhmä toimii jaoston alaisuudessa ja valvonnassa.

1.   Sikäli kuin tiettyjen aiheiden valmistelun kannalta on tarpeen, ryhmien puheenjohtajat voivat nimetä asiantuntijoita esittelijän tai esittelijöiden esityksestä.

2.   Ryhmien puheenjohtajat voivat nimetä myös ryhmien asiantuntijoita.

3.   Asiantuntijat osallistuvat valmistelutyöhön samoin matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevin ehdoin kuin jäsenet.

4.   Esittelijän tai esittelijöiden asiantuntijat voivat esittelijöiden ehdotuksesta osallistua jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan kokoukseen taikka täysistuntoon, jossa käsitellään sellaista lausuntoa tai tiedonantoa, jonka valmistelua varten heidät on nimetty, mikäli tämä katsotaan hyödylliseksi.

Tämä edellyttää asianomaisen jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan puheenjohtajan etukäteen antamaa suostumusta.

5.   Asiantuntijat eivät edusta komiteaa eikä heillä ole valtuuksia esiintyä sen nimissä.

6.   Komitean jäsentä ei voida nimetä asiantuntijaksi.

Jäsenen sijainen voidaan nimetä asiantuntijaksi, jolloin sijaisuus keskeytyy väliaikaisesti.

Neuvoa-antavaan valiokuntaan nimetty edustaja voidaan nimetä ainoastaan sen ryhmän, joka hänet on nimennyt, tai tähän ryhmään kuuluvan esittelijän asiantuntijaksi.

1.   Komitea voi perustaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne muodostetaan komitean jäsenistä ja sellaisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.

2.   Kyseisten valiokuntien perustamisesta päättää täysistunto vahvistamalla työvaliokunnan tekemän päätöksen. Valiokunnan perustamista koskevassa päätöksessä vahvistetaan sen tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti voidaan perustaa neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), joka koostuu komitean jäsenistä sekä sellaisia talous- ja yhteiskuntaelämän aloja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen nimetyistä edustajista, joihin teollisuuden muutokset vaikuttavat. Kyseisen valiokunnan puheenjohtaja, joka on komitean työvaliokunnan jäsen, tekee työvaliokunnalle kahden ja puolen vuoden välein selkoa valiokunnan toiminnasta. Hänet valitaan tämän työjärjestyksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen työvaliokunnan jäsenten joukosta. Valmistelutyöhön osallistuviin nimettyihin edustajiin ja heidän sijaisiinsa sovelletaan samoja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevia sääntöjä kuin jäseniin.

1.   Komitea voi työvaliokunnan aloitteesta ylläpitää järjestelmällisiä suhteita Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja niitä vastaaviin organisaatioihin sekä kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin.

2.   Komitea toteuttaa myös toimia, joiden tavoitteena on edistää talous- ja sosiaalineuvostojen ja niitä vastaavien organisaatioiden perustamista maihin, joissa niitä ei vielä ole.

1.   Komitea voi työvaliokunnan esityksestä perustaa valtuuskuntia pitääkseen yllä suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmittymien järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajiin.

2.   Komitea ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osapuolet tekevät yhteistyötä neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, sikäli kuin assosiaationeuvostot ovat sellaisia asettaneet. Muutoin yhteistyötä tehdään yhteysryhmissä.

3.   Neuvoa-antavat sekakomiteat ja yhteysryhmät laativat selontekoja ja julkilausumia, jotka komitea voi toimittaa toimivaltaisille toimielimille ja asianomaisille toimijoille.

1.   Komiteassa on kolme jäsenten ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.

2.   Ryhmät valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ne osallistuvat komitean ja sen elinten työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin. Ryhmät välittävät näille tietoa. Kullakin ryhmällä on oma sihteeristö.

3.   Ryhmät esittävät täysistunnolle ehdokkaat 7 artiklan 6 kohdan mukaista komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia varten Euroopan unionin toimielinten määrittelemää tasa-arvoperiaatetta noudattaen.

4.   Ryhmien puheenjohtajat ovat komitean työvaliokunnan jäseniä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.   Ryhmien puheenjohtajat avustavat komitean puheenjohtajistoa toimintalinjojen muotoilussa ja tarpeen tullen menojen valvonnassa.

6.   Ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat komitean puheenjohtajiston kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.

7.   Ryhmät tekevät täysistunnolle esityksiä jaostojen puheenjohtajien valitsemiseksi 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja jaostojen työvaliokuntien valitsemiseksi 19 artiklan mukaisesti.

8.   Ryhmät tekevät esityksiä työvaliokunnan 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettaman talous- ja budjettiasiain toimikunnan muodostamiseksi.

9.   Ryhmät tekevät esityksiä täysistunnon 24 ja 27 artiklan mukaisesti asettamien seurantaryhmien ja neuvoa-antavien valiokuntien muodostamiseksi.

10.   Ryhmät tekevät esityksiä 29 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti asetettavien valtuuskuntien ja neuvoa-antavien sekakomiteoiden muodostamiseksi.

11.   Ryhmät tekevät esityksiä esittelijöiden nimeämiseksi ja jaostojen asettamien valmistelu- ja toimitusryhmien muodostamiseksi 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

12.   Ryhmät ottavat tämän artiklan 7–11 kohtaa sovellettaessa huomioon jäsenvaltioiden sekä talous- ja yhteiskuntaelämän eri osapuolten edustuksen komiteassa, vastuualueet sekä hyvän hallintotavan kriteerit.

13.   Jäsenet voivat liittyä ryhmiin vapaaehtoisesti sillä edellytyksellä, että kyseisen ryhmän jäsenet hyväksyvät heidän jäsenyytensä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen ryhmään.

14.   Pääsihteeristö antaa ryhmiin kuulumattomille jäsenille heidän tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista materiaalista ja teknistä apua. Puheenjohtaja päättää ryhmiä kuultuaan ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumisesta valmisteluryhmiin ja muiden sisäisten rakenteiden toimintaan.

1.   Komitean jäsenet voivat omaehtoisesti perustaa eturyhmiä, jotka edustavat Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan erilaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia intressejä.

2.   Eturyhmään voi kuulua jäseniä komitean kolmesta ryhmästä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen eturyhmään.

3.   Eturyhmän perustamiseen tarvitaan hyväksyntä työvaliokunnalta, joka ilmoittaa asiasta täysistunnolle.

4.   Eturyhmän perustamisen hyväksymistä koskevassa työvaliokunnan päätöksessä vahvistetaan eturyhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.

Työvaliokunta voi myöhemmin muuttaa päätöstä tai kumota sen.

Eturyhmän perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen jäsentä.

1.   Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle antamaan Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyytämiä lausuntoja.

2.   Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle työvaliokunnan esityksestä ja jäsenten enemmistön suostumuksella antamaan oma-aloitteisia lausuntoja Euroopan unioniin, unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvistä asioista.

1.   Edellä 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lausuntopyynnöt osoitetaan komitean puheenjohtajalle. Puheenjohtaja organisoi komitean työskentelyn työvaliokunnan kanssa noudattaen mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnöissä asetettuja määräaikoja.

2.   Työvaliokunta päättää lausuntojen käsittelyn tärkeysjärjestyksestä jakamalla lausunnot ryhmiin.

3.   Jaostot laativat ehdotuksen lausuntojen jakamiseksi jäljempänä esitettyihin kolmeen ryhmään. Ne laativat alustavan ehdotuksen valmisteluryhmän koosta. Kun komitean puheenjohtajisto ja ryhmien puheenjohtajat ovat sopineet ehdotuksesta, se toimitetaan työvaliokunnalle päätettäväksi. Ryhmien puheenjohtajat voivat erityistapauksissa ehdottaa valmisteluryhmän koon muuttamista. Työvaliokunta vahvistaa seuraavassa kokouksessaan uuden ehdotuksen ja määrittää valmisteluryhmän lopullisen koon.

Lausunnot luokitellaan kolmeen ryhmään seuraavien kriteerien mukaan:

4.   Kiireellisissä tapauksissa sovelletaan tämän työjärjestyksen 63 artiklaa.

1.   Työvaliokunta voi säännellä yleisillä päätöksillä lausuntotyöhön suoraan tai välillisesti liittyviä toimia ja antaa erillisillä päätöksillä luvan tällaisiin toimiin, joita ovat erityisesti

2.   Komitea tuo tekemiensä jälkiarviointien (tiedonantojen) kautta tietoon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemykset unionin toimintapolitiikkojen vaikutuksista. Jälkiarvioinnit ovat laadullisia ja kohdennettuja. Arvioinnissa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset.

3.   Jäsenten osallistumisesta ulkopuolisiin elimiin päättää työvaliokunta, ja tätä toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jäsenten edustus ulkopuolisissa elimissä järjestetään tasapuolisesti ja vuorotteluperiaatteella.

1.   Komitean työvaliokunta nimeää 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan jaoston. Jos käsiteltävä asia kuuluu selvästi tietyn jaoston vastuualueeseen, puheenjohtaja nimeää kyseisen jaoston ja ilmoittaa päätöksestään työvaliokunnalle.

2.   Jos jaosto, jonka vastuualueeseen valmisteltava lausunto kuuluu, haluaa kuulla neuvoa-antavaa valiokuntaa ”teollisuuden muutokset” (CCMI), tai jos tämä haluaa ilmaista kantansa aiheesta, josta laadittavan lausunnon valmistelu on osoitettu jaostolle, komitean työvaliokunta voi valtuuttaa CCMI:n laatimaan täydentävän lausunnon joko yhdestä tai useammasta lausuntopyynnön aihetta koskevasta seikasta. Työvaliokunta voi myös päättää asiasta oma-aloitteisesti. Työvaliokunta organisoi komitean työskentelyn siten, että CCMI:n on mahdollista valmistella lausuntonsa riittävän ajoissa, jotta jaosto voi ottaa sen huomioon.

Lausunnon esittely komitealle kuuluu ainoastaan jaoston toimivaltaan. Sen on kuitenkin liitettävä CCMI:n lausunto oman lausuntonsa liitteeksi.

3.   Komitean puheenjohtaja ilmoittaa jaoston puheenjohtajalle päätöksen ja määräajan, jonka kuluessa jaoston on saatettava työnsä päätökseen.

4.   Komitean puheenjohtaja ilmoittaa komitean jäsenille, mikä jaosto on nimetty lausuntoa valmistelemaan, sekä päivämäärän, jolloin asia on täysistunnon esityslistalla.

1.   Jaoston puheenjohtaja valmistelee jaoston kokoukset yhteistyössä jaoston työvaliokunnan kanssa

2.   Kokousta johtaa jaoston puheenjohtaja ja hänen poissa ollessaan varapuheenjohtaja.

1.   Jaoston kokous on päätösvaltainen, jos yli puolet siihen nimetyistä jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.   Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon ja kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan ja sopivaksi katsomallaan tavalla, kuitenkin vielä samana päivänä, ja tällöin kokous on päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

1.   Jaoston lausunto voi sisältää vain sellaisia tekstejä, jotka se on hyväksynyt tämän työjärjestyksen 61 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.   Lausuntoon liitetään hylätyt muutosehdotukset äänestystuloksineen, jos muutosehdotuksen tueksi on annettu äänestyksessä vähintään neljäsosa äänistä.

1.   Jaostojen asiakirjat valmistellaan periaatteessa valmisteluryhmässä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Esittelijä tutkii asiantuntijansa sekä tarvittaessa yhden tai useamman muun esittelijän avustamana kyseessä olevan asian, ottaa huomioon esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan jaoston puheenjohtajalle.

3.   Valmisteluryhmissä ei järjestetä äänestyksiä.

1.   Puheenjohtaja valmistelee täysistunnot työvaliokunnan kanssa. Työvaliokunta kokoontuu ennen jokaista täysistuntoa sekä tarvittaessa istunnon aikana valmistellakseen asioiden käsittelyä.

2.   Työvaliokunta voi asettaa aikarajan kustakin lausunnosta täysistunnossa käytävälle yleiskeskustelulle.

1.   Komitean puheenjohtaja lähettää puheenjohtajiston yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa ehdottaman ja työvaliokunnan hyväksymän esityslistaluonnoksen kaikille komitean jäsenille sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisen täysistunnon alkua.

2.   Täysistunto hyväksyy esityslistaluonnoksen kokoontumisensa aluksi. Kun esityslista on hyväksytty, sen asiakohdat on käytävä läpi siinä istunnossa, jonka käsiteltäväksi ne on merkitty. Käsittelyn edellyttämät asiakirjat asetetaan jäsenten saataville 44 artiklan mukaisesti.

1.   Komitea on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.   Jos komitea ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon ja kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä saman täysistunnon kuluessa, ja tällöin komitea on päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

1.   Puheenjohtaja avaa istunnon, johtaa puhetta ja valvoo työjärjestyksen noudattamista. Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa.

2.   Puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtajat toimivat hänen sijaisinaan. Jos varapuheenjohtajat ovat poissa, sijaisena toimii työvaliokunnan vanhin jäsen.

3.   Täysistunnon työskentely perustuu sen jaoston esityksiin, jonka vastuualueeseen käsiteltävän asian valmistelu kuuluu.

4.   Jos teksti on hyväksytty jaostossa alle viiden äänestäessä vastaan, työvaliokunta voi ehdottaa, että teksti kirjataan täysistunnon esityslistalle asiakirjoihin, joista äänestetään ilman keskustelua.

Tätä käytäntöä ei sovelleta,

5.   Jos teksti ei saa enemmistön ääniä täysistunnossa, komitean puheenjohtaja voi täysistunnon suostumuksella lähettää sen takaisin siitä vastuussa olevaan jaostoon uudelleen käsiteltäväksi tai nimetä yleisesittelijän, joka esittää uuden tekstiluonnoksen joko saman tai jonkin muun täysistunnon aikana.

1.   Muutosehdotukset jätetään kirjallisina ja tekijöidensä allekirjoittamina sihteeristöön ennen täysistunnon avausta.

2.   Täysistunnon työskentelyn kitkattoman etenemisen takaamiseksi työvaliokunta päättää muutosehdotusten jättämiseen sovellettavasta menettelystä.

3.   Käsittelyyn hyväksytään kuitenkin myös muutosehdotukset, jotka jätetään ennen kyseisen istunnon avausta, jos allekirjoittajina on vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä.

4.   Muutosehdotuksista on käytävä ilmi, mitä tekstin osaa ne koskevat, ja ne on perusteltava lyhyesti. Muutosehdotukset, jotka koskevat sisällöltään ja muodoltaan samaa asiaa, käsitellään yhtenä ryhmänä.

5.   Yleensä täysistunto kuulee jokaisen muutosehdotuksen kohdalla vain muutoksen ehdottajaa, yhtä muutosta vastustavaa puhujaa ja esittelijää.

6.   Kun muutosehdotusta käsitellään, esittelijä voi muutosehdotuksen tekijän suostumuksella tehdä suullisesti kompromissiehdotuksia. Tällöin täysistunto äänestää vain kompromissiehdotuksesta.

7.   Komitean puheenjohtajan tehtävänä on tarvittaessa esittää yhdessä toimivaltaisen jaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa komitealle sellaista muutosehdotusten käsittelytapaa, jolla lopullisesta tekstistä tulee mahdollisimman yhtenäinen.

1.   Muutosehdotus tai muutosehdotuskokonaisuus, jossa esitetään jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan esittämästä lausunnosta yleisesti eriävä kanta, katsotaan vastalausunnoksi. Vastalausunnon on oltava lyhyt ja tiivis itsenäinen asiakirja, jossa esitetään päätelmät ja perustelut.

2.   Ryhmät voivat pyytää työvaliokuntaa luokittelemaan yhden tai useamman muutosehdotuksen vastalausunnoksi.

3.   Työvaliokunta tekee päätöksensä kuultuaan asianomaisen jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan puheenjohtajaa.

4.   Työvaliokunta voi luokiteltuaan muutosehdotuksen tai muutosehdotukset vastalausunnoksi päättää palauttaa lausunnon siihen liittyvine vastalausuntoineen asianomaiseen jaostoon tai neuvoa-antavaan valiokuntaan uudelleen käsiteltäväksi, jos lausunnon antamiselle asetettu määräaika sen sallii.

5.   Jos muutosehdotusta ei ole esitetty ajoissa eikä työvaliokunta näin ole voinut tehdä päätöstä tästä luokituksesta, päätöksen vastalausunnoksi luokittelemisesta ja mahdollisesta palauttamisesta asianomaiselle elimelle tekee täysistunto laajennetun puheenjohtajiston esityksestä kuultuaan asianomaisen elimen puheenjohtajaa.

6.   Jos edellä 5 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa lausuntoa ei palauteta asianomaiseen elimeen uudelleen käsiteltäväksi tai jos ehdotettua tekstiä ei katsota vastalausunnoksi, täysistunto äänestää jätetyistä muutosehdotuksista samalla tavalla kuin ryhmien muutosehdotuksista.

7.   Jos vastalausunto saa enemmistön kannatuksen täysistunnon äänestyksessä, se hyväksytään.

Alkuperäisen tekstin lisäämisestä hyväksytyn lausunnon liitteeksi järjestetään uusi äänestys. Alkuperäinen teksti lisätään uuden tekstin liitteeksi, jos se saa tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

8.   Jos vastalausunto ei saa enemmistön kannatusta mutta saa tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, se lisätään alkuperäisen lausunnon liitteeksi.

1.   Puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai jäsenen vaatimuksesta pyytää komiteaa päättämään puheajan ja puhujien määrän rajoittamisesta, istunnon keskeyttämisestä tai keskustelun päättämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenvuoroja ei saa käyttää enää muuhun kuin äänestysselityksen antamiseen äänestyksen jälkeen ja puheenjohtajan asettamissa aikarajoissa.

2.   Komitean jäsenellä on oikeus milloin tahansa vaatia ja saada puheenvuoro työjärjestyshuomautuksen esittämiseksi.

1.   Jokaisesta täysistunnosta laaditaan pöytäkirja. Asiakirja esitetään komitean hyväksyttäväksi.

2.   Pöytäkirjan lopullisen version allekirjoittavat komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri.

1.   Komitean lausuntoihin sisältyvät lausunnon oikeusperustan lisäksi perustelut sekä komitean kanta käsiteltävänä olevaan aiheeseen kokonaisuudessaan.

2.   Lausuntoa kokonaisuutena koskeneen äänestyksen tulos mainitaan lausunnon käsittelytiedoissa. Jos on suoritettu nimiäänestys, äänestäneiden nimet mainitaan.

3.   Täysistunnon hylkäämien muutosehdotusten teksti ja perustelut sekä äänestystulos mainitaan lausunnon liitteessä, jos ne ovat saaneet äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä. Tämä koskee myös vastalausuntoja.

4.   Samoin sellaiset jaoston lausunnon tekstikohdat, jotka on korvattu täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, liitetään lausuntoon muutoksia koskevine äänestystuloksineen, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

5.   Jos jollakin komiteaan 30 artiklan nojalla muodostetulla ryhmällä tai 31 artiklan nojalla muodostetulla talous- ja yhteiskuntaelämää edustavalla eturyhmällä on enemmistön kannasta poikkeava mutta yhtenäinen kanta täysistunnon käsittelemään aiheeseen, siitä voidaan asiasta käsittelyn lopuksi järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen tehdä lyhyt kannanotto, joka liitetään lausuntoon.

1.   Komitean hyväksymät lausunnot ja täysistunnon pöytäkirja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

2.   Komitean hyväksymät lausunnot voidaan toimittaa myös muille elimille tai tahoille, joita asia koskee.

1.   Kantansa voi ilmaista ”puolesta”, ”vastaan” tai ”pidättymällä äänestämästä”.

2.   Komitean ja sen elinten tekstien ja päätöksien hyväksymisen ratkaisee puolesta tai vastaan annettujen äänten enemmistö, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

3.   Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä tai salaisena äänestyksenä.

4.   Päätöslauselmasta, muutosehdotuksesta, vastalausunnosta, koko lausunnosta tai mistä tahansa muusta tekstistä äänestetään nimiäänestyksenä, jos neljäsosa läsnä tai edustettuina olevista jäsenistä sitä vaatii.

5.   Valinta eri edustustehtäviin tapahtuu aina salaisena äänestyksenä. Muissa tapauksissa toimitetaan salainen äänestys, kun läsnä tai edustettuina olevien jäsenten enemmistö sitä vaatii.

6.   Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7.   Se, että esittelijä hyväksyy muutosehdotuksen, ei ole riittävä syy olla äänestämättä siitä.

1.   Jos kiireellisyys johtuu määräajasta, jonka Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio on asettanut komitealle lausunnon esittämiseksi, voidaan päättää kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta, jos se puheenjohtajan mielestä on tarpeen, jotta lausunto saadaan ajoissa valmiiksi.

2.   Kiireellisissä tapauksissa komitean puheenjohtaja voi työvaliokuntaa etukäteen kuulematta ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean työskentelyn vauhdittamiseksi. Hän kuitenkin tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.

3.   Puheenjohtajan toimenpiteet esitetään komitean vahvistettavaksi sen seuraavassa täysistunnossa.

1.   Jos kiireellisyys johtuu jaostolle lausunnon antamista varten asetetusta määräajasta, voi jaoston puheenjohtaja kolmen ryhmäpuheenjohtajan suostumuksella poiketa tämän työjärjestyksen määräyksistä organisoidessaan jaoston työskentelyä.

2.   Jaoston puheenjohtajan toteuttamat toimenpiteet esitetään jaoston hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa.

1.   Jos komitean jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hänen on ilmoitettava tästä etukäteen asianomaiselle puheenjohtajalle.

2.   Jos komitean jäsen on ketään tilalleen lähettämättä ja pätevää syytä ilmoittamatta poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä täysistunnosta, puheenjohtaja voi kuultuaan työvaliokuntaa ja kehotettuaan kyseistä jäsentä perustelemaan poissaolonsa pyytää neuvostoa päättämään tämän jäsenyyden.

3.   Jos jaoston jäsen on ketään tilalleen lähettämättä ja pätevää syytä esittämättä poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä kokouksesta, jaoston puheenjohtaja voi kehotettuaan jäsentä perustelemaan poissaolonsa vaatia häntä järjestämään jonkun muun tilalleen jaostoon ja ilmoittaa asiasta komitean työvaliokunnalle.

1.   Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta täysistuntoon tai jaoston kokoukseen, voi ilmoitettuaan esteellisyydestään komitean tai jaoston puheenjohtajalle siirtää äänioikeutensa kirjallisesti jollekin muulle komitean tai jaoston jäsenelle.

2.   Kukin jäsen voi käyttää täysistunnossa ja jaostojen kokouksissa vain yhtä itselleen siirrettyä lisä-ääntä.

1.   Jos jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hän voi lähettää tilalleen jonkun muun komitean jäsenen ilmoitettuaan asiasta kirjallisesti kyseisen kokouksen puheenjohtajalle joko suoraan tai ryhmänsä sihteeristön välityksellä. Tätä mahdollisuutta ei ole, kun kyseessä on komitean työvaliokunnan tai talous- ja budjettiasiain toimikunnan kokous.

2.   Tällainen valtuutus koskee ainoastaan sitä kokousta, johon valtuutus on annettu.

3.   Valmisteluryhmiä muodostettaessa jäsen voi esittää, että valmisteluryhmään nimetään hänen tilalleen joku muu komitean jäsen. Tällaista korvaamista, joka on aihekohtainen ja kestää niin kauan kuin jaosto käsittelee kyseistä aihetta, ei voi peruuttaa. Mikäli valmisteluryhmän työ kuitenkin jatkuu kahden ja puolen vuoden kauden tai viisivuotiskauden yli, korvaavan jäsenen toimeksianto päättyy sen toimikauden lopussa, jonka aikana korvaamisesta on päätetty.

1.   Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä neuvoston ja komission vahvistamien menettelytapojen mukaisesti komitean työvaliokuntaa kuultuaan.

2.   Komitean, sen työvaliokunnan ja jaostojen kokoonpanot sekä niitä koskevat muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komitean internetsivuilla.

1.   Komitea varmistaa päätöstensä avoimuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

2.   Pääsihteerin tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua asianmukaisiin asiakirjoihin.

3.   Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklan neljännen kohdan nojalla.

1.   Komitean täysistunnot ja jaostojen kokoukset ovat julkisia.

2.   Komitea voi asianomaisen toimielimen tai elimen pyynnöstä tai työvaliokunnan ehdotuksesta julistaa muuta kuin lausuntotyötä koskevan keskustelun luottamukselliseksi.

3.   Muut kokoukset eivät ole julkisia. Perustelluissa tapauksissa, joista päättää kokouksen puheenjohtaja, kokoukseen voi kuitenkin osallistua muita henkilöitä tarkkailijan ominaisuudessa.

1.   Unionin toimielinten jäsenet voivat osallistua komitean ja sen elinten kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.

2.   Muiden elinten jäseniä ja toimi- tai muiden elinten asianmukaisesti valtuutettuja virkamiehiä voidaan kutsua osallistumaan kokouksiin, käyttämään puheenvuoroja ja vastaamaan kysymyksiin kokouksen puheenjohtajan pyynnöstä.

1.   Komitean jäsenet käyttävät arvonimeä ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen”.

2.   Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniin sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn ja perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 7 IV luvun 10 artiklaa.

1.   Jäsensäännöissä vahvistetaan komitean jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä heidän toimintaansa ja suhteitaan komiteaan ja sen hallintoyksiköihin säätelevät määräykset, mukaan luettuina epäasiallisen käyttäytymisen seuraamukset.

Jäsensäännöissä määritellään myös toimet, joihin voidaan ryhtyä työjärjestyksen tai jäsensääntöjen rikkomistapauksissa.

2.   Käytännesäännöt, joissa määritetään ja täsmennetään jäseniin ja heidän sijaisiinsa sovellettavat velvoitteet, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä.

3.   Jäsenet sitoutuvat toimikautensa alussa allekirjoituksellaan noudattamaan täysistunnon hyväksymiä käytännesääntöjä. Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta ja perustua perussopimuksissa vahvistettuihin arvoihin ja periaatteisiin. Heidän tulee käyttäytyä arvokkaasti komitean mainetta kunnioittaen. Jäseniltä ei sallita keskusteluissa solvaavaa, rasistista, seksististä tai muukalaisvihamielistä kielenkäyttöä tai käyttäytymistä.

Näiden vaatimusten ja sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa käytännesäännöissä vahvistettujen toimenpiteiden soveltamiseen.

Tällä artiklalla ei rajoiteta jäsenten sananvapautta.

Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan kaikilta osin unionin primaarioikeudessa ja jäsensäännöissä vahvistettuja jäsenten oikeuksia.

Artiklan soveltaminen pohjautuu avoimuusperiaatteeseen ja artiklaa sovellettaessa taataan, että kaikki asiaa koskevat määräykset saatetaan jäsenten tietoon ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Jos henkilö, jonka jäsen on ottanut palvelukseensa, tai muu henkilö, jolle jäsen on järjestänyt pääsyn komitean tiloihin tai mahdollisuuden käyttää komitean välineistöä, rikkoo edellä asetettuja käyttäytymissääntöjä, voidaan seuraamukset määrätä tarvittaessa asianomaiselle jäsenelle.

Käyttäytymissääntöjen rikkomisesta määrättävät seuraamukset vahvistetaan täysistunnon hyväksymissä käytännesäännöissä.

Komitea noudattaa samoja sääntöjä kuin Euroopan parlamentti sikäli kuin ne ovat yhteensopivat komitean jäsensääntöjen kanssa ja asettaa tarvittavat elimet tätä varten.

Perustetaan jäsenten käyttäytymistä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta (komitean jäsenten käytännesääntöjen mukaisesti).

4.   Jäsenet tekevät nimeämisensä yhteydessä ilmoituksen kaikista taloudellisista ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla vaikutusta heidän työskentelyynsä komiteassa.

He vahvistavat erikseen ilmoituksen sisällön paikkansapitävyyden vähintään kerran vuodessa ja oikaisevat sen tarvittaessa heti, kun heidän tilanteensa muuttuu.

Jäsensäännöissä sekä jäsenten ja sijaisten käytännesäännöissä vahvistetaan myös toimenpiteet, joihin voidaan ryhtyä työjärjestyksen, käytännesääntöjen tai jäsensääntöjen rikkomistapauksissa.

1.   Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kuusi komitean jäsentä, kolme naista ja kolme miestä, joilla ei ole muita pysyviä vastuutehtäviä komitean organisaatiossa, muodostamaan jäsenten käyttäytymistä käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan.

2.   Jos jäsenen väitetään rikkoneen komitean käytännesääntöjä, jäsenten käyttäytymistä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta antaa 30 kalenteripäivän kuluessa kenen tahansa jäsenen pyynnöstä luottamuksellisesti ohjeita käytännesääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Jäsenellä on oikeus luottaa saamiinsa ohjeisiin.

3.   Jäsenten käyttäytymistä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta arvioi komitean puheenjohtajan pyynnöstä myös käytännesääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja avustaa puheenjohtajaa mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisessä.

1.   Komitean jäsenyys päättyy, kun neuvoston komiteaa asettaessaan määrittämä viisivuotiskausi päättyy.

2.   Komitean jäsenyyden päättymisen aiheuttaa myös jäsenen eroaminen tai erottaminen komiteasta, kuolema, ylivoimainen este tai jääviys.

3.   Komitean jäsen ei voi olla kansanedustuslaitoksen tai hallituksen, Euroopan unionin toimielimen, alueiden komitean eikä Euroopan investointipankin hallintoneuvoston jäsen eikä Euroopan unionin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.

4.   Erosta ilmoitetaan kirjallisesti puheenjohtajalle.

5.   Komiteasta erottaminen tapahtuu tämän työjärjestyksen 64 artiklan 2 kohdassa määrätyin ehdoin. Jos neuvosto päättää lopettaa jäsenyyden, se huolehtii vapautuneen paikan täyttämisestä.

6.   Jäsenen erottua tai kuoltua tai ylivoimaisen esteen sattuessa ja jääviystapauksissa puheenjohtaja ilmoittaa asiasta neuvostolle, joka toteaa paikan vapautuneen ja ryhtyy täyttämään sitä. Eroava jäsen säilyttää kuitenkin jäsenyytensä, kunnes hänen seuraajansa on nimetty, ellei hän itse toisin ilmoita.

7.   Kaikissa tämän artiklan 2 kohdassa mainituissa tapauksissa seuraaja nimetään koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

1.   Täysistunnon käsiteltäväksi voidaan saattaa työvaliokunnan esityksestä, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa työvaliokunnan jäsenistä, epäluottamuslause puheenjohtajaa kohtaan vakavasta ja asianmukaisesti todetusta syystä.

Kyseinen epäluottamuslause kirjataan tällöin seuraavan täysistunnon esityslistan ensimmäiseksi asiakohdaksi.

2.   Täysistunto päättää epäluottamuslauseesta salaisella äänestyksellä ilman mahdollisuutta äänioikeuden siirtämiseen kuultuaan ensin yhtä jäsentä kustakin ryhmästä ja sen jälkeen niitä puheenjohtajiston jäseniä, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, sekä lopuksi puheenjohtajaa.

Epäluottamuslause katsotaan hyväksytyksi, jos kolmen neljäsosan enemmistö läsnä olevista jäsenistä hyväksyy sen. Päinvastaisessa tapauksessa se katsotaan hylätyksi.

3.   Jos epäluottamuslause hyväksytään, täysistunto ryhtyy välittömästi toimiin samaa ryhmää edustavan jäsenen nimeämiseksi puheenjohtajan tilalle.

Täysistunnon väliaikaisena puheenjohtajana toimii tässä tarkoituksessa sitä ryhmää edustava komitean varapuheenjohtaja, jonka on määrä seuraavaksi hoitaa komitean puheenjohtajuutta.

4.   Mikäli täysistunto ei voi nimetä uutta puheenjohtajaa välittömästi, sen työskentely keskeytetään, kunnes ryhmät saavat laadittua ehdotuksen, ja väliaikaisena puheenjohtajana toimiva jäsen kutsuu täysistunnon uudelleen koolle mahdollisuuksien mukaan vielä samana päivänä.

5.   Puheenjohtajan tilalle nimetty jäsen, joka on samasta ryhmästä kuin hän, toimii tehtävässä alkuperäisen toimikauden loppuun.

1.   Komiteaa avustaa sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri; pääsihteeri hoitaa tehtäviään työvaliokunnan edustajana toimivan puheenjohtajan alaisuudessa.

2.   Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus ja joista hän pitää pöytäkirjaa.

3.   Pääsihteeri antaa työvaliokunnalle juhlallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu suorittamaan hänelle annetut tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.

4.   Pääsihteerin vastuulla on täysistunnon, työvaliokunnan ja puheenjohtajan tämän työjärjestyksen määräysten nojalla tekemien päätösten toimeenpano, ja hän esittää joka kolmas kuukausi puheenjohtajalle kirjallisen selonteon hallinto-, organisaatio- ja henkilöstökysymyksissä käytetyistä tai käytettävistä perusteista ja menettelytavoista.

5.   Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa puheenjohtajan määrittämissä rajoissa.

6.   Työvaliokunta päättää pääsihteerin esityksestä pääsihteeristön organisaatiokaaviosta siten, että pääsihteeristö kykenee takaamaan komitean ja sen elinten kitkattoman toiminnan ja avustamaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa etenkin kokouksia organisoitaessa ja lausuntoja valmisteltaessa.

7.   Komitean puheenjohtajan pääsihteerille siirtämät toimivaltuudet ovat väliaikaisia: ne lakkaavat viimeistään puheenjohtajan toimikauden päättyessä.

1.   Kaikkia Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja toimivaltuuksia käyttää pääsihteerin osalta työvaliokunta.

2.   Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa käyttää

3.   Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa annettua työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käyttää

4.   Puheenjohtaja käyttää toimielimelle virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa annettua toimivaltaa, joka koskee yleisten säännösten antamista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella hyväksyttyjen sääntöjen täytäntöönpanoa. Muiden yleisluonteisten säännösten kohdalla tätä toimivaltaa käyttää pääsihteeri.

5.   Työvaliokunta, puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat siirtää heille tämän artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa.

6.   Edellisessä kohdassa tarkoitetuissa valtuutusasiakirjoissa vahvistetaan myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.

7.   Nimitettäessä virkamiehiä apulaispääsihteerin, johtajan, apulaisjohtajan tai lausuntotyön yksikönpäällikön tehtäviin

1.   Ryhmillä on käytössään sihteeristö, joka kuuluu suoraan kunkin ryhmän puheenjohtajan alaisuuteen.

2.   Nimittävän viranomaisen toimivaltaa käytetään ryhmiin henkilöstösääntöjen 37 artiklan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla palkattavien virkamiesten osalta henkilöstösääntöjen 38 artiklaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä; tämä pätee myös päätöksiin, jotka koskevat heidän urakehitystään ryhmässä.

Kun ryhmään tilapäisesti siirretty virkamies siirtyy takaisin komitean sihteeristöön, hänet luokitellaan palkkaluokkaan, johon hänellä olisi ollut oikeus virkamiehenä.

3.   Työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käytetään Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla palkattavan väliaikaisen henkilöstön osalta Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan kolmatta kohtaa, 9 artiklaa ja 10 artiklan kolmatta kohtaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä.

1.   Puheenjohtajalla on käytössään kabinetti.

2.   Kabinetin henkilöstö palkataan talousarvion puitteissa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja heidän kohdallaan työsopimuksen tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käyttää puheenjohtaja.

1.   Pääsihteeri esittää vuosittain ennen kesäkuun 1. päivää työvaliokunnalle alustavan ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Talous- ja budjettiasiain toimikunta käsittelee luonnoksen ennen työvaliokuntakäsittelyä ja esittää tarvittaessa huomioita tai ehdottaa muutoksia. Työvaliokunta laatii ennakkoarvion komitean tuloiksi ja menoiksi. Se lähettää ennakkoarvion eteenpäin unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännöksiä ja määräaikoja noudattaen.

2.   Talousarvion toteuttaa puheenjohtaja tai se toteutetaan puheenjohtajan toimeksiannosta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

1.   Muodostetaan tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on avustaa puheenjohtajaa ja työvaliokuntaa tarkastusasioissa. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti unionin yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta noudattaen ja sisäisen tarkastajan valtuuksia ja tehtäviä kunnioittaen.

Tarkastusvaliokunta valvoo erityisesti kaikkien sisäistä valvontaa koskevien kertomusten ja järjestelmien laatimista sekä seurantaprosesseja, jotka koskevat lakien, asetusten, ammatillisten ja eettisten normien ja käytännesääntöjen noudattamista.

2.   Tarkastusvaliokunta osoittaa kertomuksensa puheenjohtajalle, joka toimittaa ne viipymättä työvaliokunnalle.

3.   Tarkastusvaliokunnan rakenteesta, kokoonpanosta, vastuualueista ja toimintasäännöistä päättää työvaliokunta.

4.   Työvaliokunta nimeää tarkastusvaliokunnan jäsenet ryhmien esityksestä.

Tarkastusvaliokunnan jäsen ei voi olla komitean työvaliokunnan, talous- ja budjettiasiain toimikunnan eikä kvestoriryhmän jäsen.

5.   Tarkastusvaliokunta hyväksyy itselleen sisäiset säännöt varmistaakseen, että se täyttää roolinsa ja tehtävänsä sekä vastuunsa, oikeutensa ja velvollisuutensa tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla.

6.   Jos tarkastusvaliokunnan jäsen joudutaan korvaamaan, noudatetaan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua menettelyä.

1.   Komitea päättää jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.

2.   Työjärjestyksen tarkistamista varten komitea asettaa elimen, jota kutsutaan työjärjestysvaliokunnaksi. Komitea nimeää yleisesittelijän, joka laatii ehdotuksen uudeksi työjärjestykseksi.

3.   Kun työjärjestys on hyväksytty ehdottomalla enemmistöllä, täysistunto jatkaa työjärjestysvaliokunnan toimeksiantoa enintään kuudellakymmenellä päivällä, jotta valiokunta voi tarvittaessa laatia työvaliokunnalle täytäntöönpanomääräysten muuttamista koskevan ehdotuksen; työvaliokunta tekee asiassa päätöksen kuultuaan ryhmiä.

4.   Uuden työjärjestyksen ja täytäntöönpanomääräysten muutosten voimaantulon ajankohdasta päätetään samalla kun työjärjestys hyväksytään täysistunnossa.

1.   Käytännesääntöjä sovelletaan komitean jäseniin ja heidän sijaisiinsa.

2.   Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenet edustavat erilaisia talous- ja yhteiskuntaelämän ryhmiä. Neuvosto nimeää heidät (11) viideksi vuodeksi kerrallaan jäsenvaltioiden hallitusten ehdotuksesta.

3.   Komitean jäsenet ”hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina” (12), ja perussopimusten mukaan heitä eivät saa sitoa mitkään ohjeet.

4.   Komitean jäseniä ohjaavat seuraavat yleiset käyttäytymisperiaatteet, joita heidän on noudatettava: nuhteettomuus, avoimuus, huolellisuus, rehellisyys, vastuuntuntoisuus ja komitean maineen kunnioittaminen.

5.   Komitean jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina Euroopan unionin ja kaikkien eurooppalaisten yleisen edun mukaisesti.

6.   Tehtäviään hoitaessaan komitean jäsenet huolehtivat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti sellaisten oikeuksien ja arvojen kuin ihmisarvon, syrjimättömyyden, suvaitsevaisuuden, oikeusvaltioperiaatteen sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistämisestä, tehokkaasta suojelusta ja kunnioittamisesta. (13)

7.   Komitean toimintaan osallistuessaan jäsen ei saa asettaa henkilökohtaisia etujaan unionin yleisen edun edelle. (14)

1.   Komitean jäsenet toteuttavat komitean neuvoa-antavaa tehtävää (15).

2.   Jäsenet eivät ole jatkuvasti läsnä komitean kotipaikassa, vaikka he edustavat komiteaa koko ajan.

3.   Jäsenet hoitavat tehtäväänsä hedelmällisen yhteistyön hengessä.

4.   Jäsenet edistävät työssään demokratiaa ja ihmisoikeuksiin perustuvia arvoja.

5.   Jäsenet hoitavat komitean jäsenen tehtäviään mahdollisimman hyvin ja osallistuvat neuvoa-antavaan työhön.

6.   Jäsenet sitoutuvat huolehtimaan komitean lausuntojen jatkotoimista.

1.   Jäsenet sitoutuvat hoitamaan tehtäviään työpaikalla arvokkuutta noudattaen, tämän rajoittamatta heidän sananvapauttaan. He pidättäytyvät kaikenlaisesta häirinnästä ja tuomitsevat tällaisen käytöksen. (17)

2.   Jäsenet sitoutuvat käyttämään koskemattomuuttaan ja heille kuuluvia etuja harkiten komitean ja neuvoa-antavan tehtävän hyväksi.

3.   Jäsenet kunnioittavat luottamuksellisuuden vaatimusta perussopimusten ja jäsensääntöjen edellyttämissä tapauksissa. (18)

1.   Neuvoa-antavaa tehtävää hoitaessaan jäsenet saavat neuvoston vahvistamat palkkiot (19) mutta eivät palkkaa komitealta.

2.   Jos jäsen saa komitealta korvauksen tehtävien hoitoon liittyvästä matkasta, hän ei voi vastaanottaa korvausta samasta matkasta kolmannelta osapuolelta. (20)

3.   Vaikka jäsenten antamat lausunnot ovat pelkästään neuvoa-antavia, kunkin jäsenen on avoimuusperiaatteen mukaisesti toimitettava tehtävänsä aloittaessaan puheenjohtajalle selvitys taloudellisista sidonnaisuuksistaan.

4.   Velvoite taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamisesta tuli voimaan vuonna 2011 silloisille komitean jäsenille. Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on esitettävä jäsensääntöjen 5 a artiklassa (21) mainitut tiedot.

1.   Perustetaan jäsenten käyttäytymistä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta (”neuvoa-antava lautakunta”).

2.   Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kuusi komitean jäsentä, kolme naista ja kolme miestä, joilla ei ole muita pysyviä vastuutehtäviä komitean organisaatiossa (22), muodostamaan neuvoa-antavan lautakunnan.

3.   Neuvoa-antava lautakunta antaa luottamuksellisesti ohjeita näiden käytännesääntöjen tulkitsemisesta ja soveltamisesta 30 kalenteripäivän kuluessa jäsenen esittämästä pyynnöstä. Jäsenellä on oikeus luottaa saamiinsa ohjeisiin.

4.   Neuvoa-antava lautakunta arvioi puheenjohtajan pyynnöstä myös näiden käytännesääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja avustaa puheenjohtajaa mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisessä.

1.   Jos on syytä epäillä jäsenen rikkoneen näitä käytännesääntöjä, puheenjohtaja ilmoittaa asiasta syyttömyysolettamaa kunnioittaen ja uhrien suojeluvaatimusta noudattaen asianomaisille jäsenille kirjallisesti ja siirtää asian välittömästi neuvoa-antavan lautakunnan käsiteltäväksi. (23)

2.   Neuvoa-antava lautakunta tarkastelee väitettyyn rikkomistapaukseen liittyviä asianhaaroja ja kuulee asianomaisia jäseniä ehdottoman luottamuksellisesti. Lautakunta antaa johtopäätöstensä perusteella komitean puheenjohtajalle suosituksen mahdolliseksi päätökseksi.

3.   Otettuaan huomioon neuvoa-antavan lautakunnan suositukset ja pyydettyään asianomaista jäsentä esittämään kirjalliset huomautuksensa komitean puheenjohtaja kuulee laajennettua puheenjohtajistoa ja pyytää sen jälkeen työvaliokuntaa päättämään toimenpiteistä, joihin asiassa voidaan ryhtyä jäsensääntöjen ja komitean työjärjestyksen mukaisesti.

Seuraavat seuraamukset voivat tulla kyseeseen jäsenen käytöksen vakavuuden mukaan: