ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 178

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
2. heinäkuu 2019


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta

1

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

2.7.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/1


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1111,

annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019,

tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnot (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 15 päivänä huhtikuuta 2014 kertomuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (3) soveltamisesta. Kertomuksessa todettiin asetuksen (EY) N:o 2201/2003 olevan hyvin toimiva väline, josta on tärkeää etua kansalaisille, mutta voimassa olevia sääntöjä voitaisiin parantaa. Kyseiseen asetukseen on tehtävä lukuisia muutoksia. Selkeyden vuoksi kyseinen asetus olisi laadittava uudelleen.

(2)

Tällä asetuksella vahvistetaan tuomioistuimen toimivaltaa koskevat yhdenmukaiset säännöt avioeroa, asumuseroa ja avioliiton pätemättömäksi julistamista varten sekä sellaisia vanhempainvastuuta koskevia riita-asioita varten, joihin liittyy kansainvälisiä tekijöitä. Asetus helpottaa päätösten sekä virallisten asiakirjojen ja tiettyjen osapuolten välillä tehtyjen sopimusten liikkuvuutta unionissa, koska siinä säädetään niiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi asetuksessa selkeytetään lapsen oikeus saada mahdollisuus ilmaista näkemyksensä menettelyissä, joiden kohteena hän on. Asetus sisältää myös tiettyjä säännöksiä, joilla täydennetään kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jäsenvaltioiden välisten suhteiden osalta. Näin ollen tämän asetuksen olisi autettava parantamaan oikeusvarmuutta ja lisätä joustavuutta sekä auttaa varmistamaan, että mahdollisuudet saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi paranevat ja että oikeudenkäyntimenettelyt tehostuvat.

(3)

Unionin oikeusalueen sujuva ja asianmukainen toiminta on äärimmäisen tärkeää, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät ja -perinteet. Sen vuoksi olisi edelleen parannettava keskinäistä luottamusta oikeusjärjestelmien välillä. Unioni on ottanut tavoitteekseen luoda vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen, jossa taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus ja oikeussuojan saatavuus, ja pitää sitä yllä ja kehittää sitä. Kyseisen tavoitteen toteuttamiseksi olisi vahvistettava henkilöiden ja erityisesti lasten oikeuksia oikeudellisissa menettelyissä, jotta voidaan helpottaa oikeus- ja hallintoviranomaisten yhteistyötä ja sellaisten perheoikeudellisissa asioissa annettujen päätösten täytäntöönpanoa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Siviiliasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista olisi tehostettava, oikeussuojakeinojen saatavuutta yksinkertaistettava ja tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten välillä parannettava.

(4)

Tätä varten unioni toteuttaa muun muassa siviilioikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, etenkin silloin kun se on tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. ”Siviilioikeudellisten asioiden” käsitettä olisi tulkittava itsenäisesti Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti. Sitä olisi pidettävä itsenäisenä käsitteenä, jonka tulkinnassa olisi käytettävä perustana ensinnäkin tämän asetuksen tavoitteita ja järjestelmää ja toiseksi niitä yleisiä periaatteita, jotka ilmenevät kansallisten oikeusjärjestelmien muodostamasta kokonaisuudesta. ”Siviilioikeudellisten asioiden” käsitettä olisi siis tulkittava siten, että se voi sisältää myös toimenpiteitä, jotka jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä voivat olla julkisoikeudellisia. Sen olisi erityisesti katettava kaikki tässä asetuksessa tarkoitettua ”vanhempainvastuuta” koskevat hakemukset, toimenpiteet ja päätökset tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti.

(5)

Tämän asetuksen soveltamisala kattaa ”siviilioikeudelliset asiat”, joihin sisältyvät siviilioikeudenkäynnit ja niissä tehtävät päätökset sekä viralliset asiakirjat ja tietyt tuomioistuinten ulkopuoliset sopimukset avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Käsitteen ”siviilioikeudelliset asiat” tulisi kattaa myös vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset lapsen palauttamista koskevat hakemukset, toimenpiteet tai päätökset sekä viralliset asiakirjat ja tietyt tuomioistuinten ulkopuoliset sopimukset. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan ne eivät ole vanhempainvastuuta koskevia menettelyitä, mutta liittyvät siihen läheisesti ja niitä käsitellään tietyissä tämän asetuksen säännöksissä.

(6)

Jotta voitaisiin helpottaa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annettujen päätösten sekä virallisten asiakirjojen ja tiettyjen sopimusten vapaata liikkuvuutta, on tarpeen ja asianmukaista, että tuomioistuimen toimivaltaa sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä säännellään sitovalla ja sellaisenaan sovellettavalla unionin säädöksellä.

(7)

Kaikkien lasten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tämän asetuksen olisi katettava kaikki vanhempainvastuuta koskevat päätökset, mukaan luettuina lastensuojelutoimenpiteet, riippumatta niiden yhteydestä avioliitto-oikeuden alaan kuuluviin menettelyihin tai muihin menettelyihin.

(8)

Vanhempainvastuuta koskevien sääntöjen soveltaminen tulee kuitenkin usein esiin avioliitto-oikeuden alaan kuuluvien menettelyjen yhteydessä, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaista, että on yksi ainoa säädös avioeroa ja vanhempainvastuuta koskevia asioita varten.

(9)

Avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevien päätösten osalta tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan aviosuhteen purkamiseen. Siinä ei pitäisi käsitellä kysymyksiä esimerkiksi avioeron syistä, avioliiton varallisuusoikeudellisista vaikutuksista tai muista mahdollisista liitännäistoimenpiteistä. Sen tunnustamista koskevat säännökset eivät saisi kattaa päätöksiä, jotka koskevat kieltäytymistä aviosuhteen purkamisesta.

(10)

Lapsen omaisuuden osalta tätä asetusta olisi sovellettava vain toimenpiteisiin lapsen suojelemiseksi eli henkilön tai elimen nimeämiseen hoitamaan lapsen omaisuutta, edustamaan lasta ja avustamaan häntä sekä siihen liittyviin tehtäviin ja lapsen omaisuuden hallinnoimiseen, säilyttämiseen ja luovuttamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tässä yhteydessä asetusta pitäisi soveltaa esimerkiksi tapaukseen, jossa menettelyn aiheena on lapsen omaisuuden hallinnoimisesta vastaavan henkilön tai elimen nimeäminen. Lapsen omaisuuteen liittyviä toimenpiteitä, jotka eivät koske lapsen suojelua, olisi edelleen säänneltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1215/2012 (4). Näissä tapauksissa olisi kuitenkin oltava mahdollista soveltaa tämän asetuksen säännöksiä toimivallasta liitännäiskysymyksissä.

(11)

Lapsen kaikentyyppisen sijoittamisen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan sijaisperheeseen, eli kansallisen lainsäädännön ja menettelyn mukaisesti yhden tai useamman henkilön luo, tai hoitolaitokseen, esimerkiksi orpokotiin tai lastenkotiin, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, ellei sitä ole nimenomaisesti suljettu soveltamisalan ulkopuolelle, kuten esimerkiksi silloin, kun on kyse sijoittamisesta adoptiota varten tai sijoittamisesta vanhemman luo tai tapauksen mukaan vastaanottavan jäsenvaltion ilmoittaman muun läheisen sukulaisen luo. Näin ollen myös lapsen käyttäytymisongelmien vuoksi tuomioistuimen määräämät tai vanhempien tai lapsen suostumuksella tai pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen järjestämät ”kasvatukselliset sijoittamiset” olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä ainoastaan sellainen kasvatuksellinen tai rangaistuksena määrättävä sijoittaminen, joka määrätään tai järjestetään lapsen sellaisen teon johdosta, joka voisi olla kansallisen rikosoikeuden nojalla rangaistava teko, jos sen tekisi aikuinen, riippumatta siitä, voisiko se kyseisessä tapauksessa johtaa rikostuomioon.

(12)

Tätä asetusta ei saisi soveltaa vanhemmuuden vahvistamiseen, sillä se ei liity vanhempainvastuun määräämiseen, eikä muihin henkilöiden oikeudelliseen asemaan liittyviin kysymyksiin.

(13)

Elatusvelvoitteita koskevat asiat eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, koska kyseisiä velvoitteita säännellään jo neuvoston asetuksella (EY) N:o 4/2009 (5). Vastaajan tai velkojan asuinpaikan tuomioistuinten lisäksi tämän asetuksen nojalla avioliittoasioissa toimivaltaisilla tuomioistuimilla olisi yleensä oltava toimivalta ratkaista avioliiton aikaisia tai sen jälkeisiä elatusvelvoitteita koskevia liitännäisiä asioita tuon asetuksen 3 artiklan c alakohdan mukaisesti. Tämän asetuksen nojalla vanhempainvastuuta koskevissa asioissa toimivaltaisilla tuomioistuimilla on yleensä toimivalta ratkaista lapseen liittyviä elatusvelvoitteita koskevia liitännäisiä asioita tuon asetuksen 3 artiklan d alakohdan mukaisesti.

(14)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan käsite ”tuomioistuin” olisi ymmärrettävä laajasti niin, että se kattaa myös hallintoviranomaiset tai muut viranomaiset, kuten notaarit, jotka käyttävät toimivaltaa tietyissä avioliittoasioissa tai vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Kaikki sopimukset, jotka tuomioistuin on hyväksynyt sen jälkeen, kun asiasisältö on tutkittu kansallisen lainsäädännön ja kansallisten menettelyjen mukaisesti, olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön päätöksinä. Muut sopimukset, jotka saavat sitovan oikeusvaikutuksen päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa viranomaisen tai jäsenvaltion tähän tarkoitukseen valtuuttaman muun virallisen tahon, joka on ilmoitettu komissiolle, toteuttaman muodollisen toimenpiteen jälkeen, olisi pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa virallisia asiakirjoja ja sopimuksia koskevien tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Tällä asetuksella ei saisi sallia puhtaasti yksityisten sopimusten vapaata liikkuvuutta. Sopimusten, jotka eivät ole päätöksiä eivätkä virallisia asiakirjoja mutta jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt, olisi sen sijaan liikuttava vapaasti. Tällaisia viranomaisia voisivat olla sopimuksia rekisteröivät notaarit, vaikka he harjoittavat vapaata ammattia.

(15)

”Virallisten asiakirjojen” osalta tämän asetuksen termi ”valtuuttaminen” on tulkittava riippumattomasti muissa unionin välineissä rinnakkaisesti käytetyn ”virallisen asiakirjan” määritelmän mukaisesti ja ottaen huomioon tämän asetuksen tarkoituksen.

(16)

Vaikka vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset palauttamismenettelyt eivät ole vanhempainvastuuta koskevia menettelyitä, vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla annettuihin lapsen palauttamista koskeviin päätöksiin olisi sovellettava tämän asetuksen IV luvun mukaista tunnustamista ja täytäntöönpanoa silloin, kun ne on pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa palauttamispäätöksen antamisen jälkeen tapahtuneen uuden lapsikaappauksen johdosta. Tämä ei rajoita mahdollisuutta aloittaa uuden lapsikaappauksen johdosta uusi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukainen menettely lapsen palauttamiseksi. Lisäksi tätä asetusta olisi edelleen sovellettava lapsen luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen muihin näkökohtiin, esimerkiksi säännöksiä asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuimen toimivallasta ja säännöksiä kyseisen tuomioistuimen antamien määräysten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

(17)

Tätä asetusta samalla tavoin kuin toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa 19 päivänä lokakuuta 1996 tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1996 Haagin yleissopimus’, olisi sovellettava kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin myös tapauksissa, joissa he ovat ennen kyseistä ikää saaneet heidän henkilöoikeudelliseen asemaansa sovellettavan oikeuden mukaisen aseman, esimerkiksi vajaavaltaisuudesta vapauttamisen avioliiton vuoksi. Näin voitaisiin välttää päällekkäisyys aikuisten kansainvälisestä suojelusta 13 päivänä tammikuuta 2000 tehdyn Haagin yleissopimuksen kanssa, jota sovelletaan 18 vuoden iästä alkaen, ja samalla välttää aukkokohdat kyseisten kahden välineen välillä. Alle 16-vuotiaisiin lapsiin olisi edelleen sovellettava vuoden 1980 Haagin yleissopimusta, ja siten myös tämän asetuksen III lukua, jolla täydennetään vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen soveltamista jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.

(18)

Tässä asetuksessa henkilöllä olisi katsottava olevan ”oikeus lapsen huoltoon” silloin, kun päätöksen tai lain taikka sen jäsenvaltion, jossa lapsen asuinpaikka on, oikeusjärjestyksen mukaan voimassa olevan sopimuksen perusteella vanhempainvastuunkantaja ei voi päättää lapsen asuinpaikasta ilman kyseisen henkilön suostumusta, riippumatta kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytetyistä käsitteistä. Joissakin oikeusjärjestelmissä, joissa käytetään käsitteitä ”huolto” ja ”tapaaminen”, vanhemmalla, jolla ei ole oikeutta lapsen huoltoon, voi itse asiassa edelleen olla lasta koskevissa päätöksissä merkittäviä vastuita, jotka ylittävät pelkän tapaamisoikeuden.

(19)

Toimivaltasäännökset vanhempainvastuuta koskevissa asioissa on muotoiltu lapsen edun perusteella ja niitä olisi sovellettava sen mukaisesti. Viittauksia lapsen etuun olisi tulkittava Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 24 artiklan ja lapsen oikeuksista 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus lapsen oikeuksista’, mukaisesti siten kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä ja menettelyissä.

(20)

Lapsen edun suojelemiseksi toimivalta olisi määritettävä ottaen ensisijaisesti huomioon läheisyyden periaate. Sen vuoksi toimivallan pitäisi olla siinä jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka on, paitsi tietyissä tässä asetuksessa esitetyissä tilanteissa, esimerkiksi lapsen asuinpaikan muuttuessa tai lapsen huoltajien sovittua toisin.

(21)

Kun vanhempainvastuuta koskevaa menettelyä ei ole vielä vireillä ja lapsen asuinpaikka vaihtuu laillisen muuton seurauksena, toimivallan olisi seurattava lasta, jotta voidaan noudattaa läheisyyden periaatetta. Jo vireillä olevissa menettelyissä tämän toimivallan säilyminen siihen saakka, kunnes kyseinen menettely johtaa lainvoimaiseen päätökseen tai päättyy muulla tavoin, on perusteltua oikeusvarmuuden ja oikeudenkäytön tehokkuuden vuoksi. Tuomioistuimella, jossa menettely on vireillä, olisi kuitenkin oltava tietyissä olosuhteissa oikeus siirtää toimivalta siihen jäsenvaltioon, jossa lapsi asuu laillisen muuton seurauksena.

(22)

Lapsen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä koskevissa tapauksissa toimivallan olisi säilyttävä sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa lapsen asuinpaikka oli, siihen saakka, kun lapsi on saanut uuden asuinpaikan toisesta jäsenvaltiosta ja tietyt erityisedellytykset täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista oikeuspaikan valintaa tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden, joissa toimivalta on keskitetty, olisi harkittava mahdollisuutta, että tuomioistuin, jossa palauttamista koskeva hakemus on pantu vireille vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, voisi myös käyttää osapuolten tämän asetuksen mukaisesti sopimaa tai hyväksymää toimivaltaa vanhempainvastuuta koskevissa asioissa silloin, kun osapuolten välinen sopimus on tehty tämän palauttamismenettelyn yhteydessä. Tällaisiin sopimuksiin olisi kuuluttava myös lapsen palauttamista ja palauttamatta jättämistä koskevat sopimukset. Jos lapsen palauttamatta jättämisestä on sovittu, lapsen olisi jäätävä siihen jäsenvaltioon, jossa lapsella on uusi asuinpaikka, ja tuomioistuimen toimivalta tulevissa lapsen huoltoa koskevissa menettelyissä olisi määritettävä lapsen uuden asuinpaikan perusteella.

(23)

Tässä asetuksessa säädetyissä erityisolosuhteissa voitaisiin myös katsoa, että toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa olisi voitava olla myös siinä jäsenvaltiossa, jossa vanhempien välillä on vireillä avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskeva menettely, tai jossakin toisessa jäsenvaltiossa, johon lapsella on kiinteät siteet ja josta osapuolet ovat joko edeltä käsin sopineet viimeistään ajankohtana, jona asia pantiin vireille tuomioistuimessa, tai he ovat sen nimenomaisesti hyväksyneet kyseisen menettelyn aikana, vaikka lapsella ei olekaan asuinpaikkaa tuossa jäsenvaltiossa, edellyttäen että tätä toimivaltaa käytetään lapsen edun mukaisesti. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sellaista muuta henkilöä kuin vanhempaa, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on osapuoli vanhempien vireille panemassa menettelyssä, olisi pidettävä osapuolena tässä asetuksessa ja näin ollen kyseisen osapuolen ilmaisema vastustus oikeuspaikan valintaan, jonka asianomaisen lapsen vanhemmat ovat tehneet, sen ajankohdan jälkeen, jona asia pantiin vireille tuomioistuimessa, olisi esteenä sille, että menettelyn kaikkien osapuolten katsottaisiin hyväksyneen oikeuspaikkasopimuksen kyseisenä ajankohtana. Ennen kuin tuomioistuin käyttää oikeuspaikkasopimukseen tai toimivallan hyväksymiseen perustuvaa toimivaltaansa, sen olisi tutkittava, tekivätkö asianosaiset osapuolet kyseisen sopimuksen tai antoivatko ne kyseisen hyväksynnän tietoon perustuen ja vapaasta tahdostaan eivätkä siksi, että yksi osapuoli käytti hyväkseen toisen osapuolen ahdinkoa tai heikkoa asemaa. Tuomioistuimen olisi kirjattava menettelyn aikana tapahtuva toimivallan hyväksyminen kansallisen lainsäädännön ja menettelyn mukaisesti.

(24)

Elleivät osapuolet muuta sovi, sovitun tai hyväksytyn toimivallan olisi lakattava silloin, kun vanhempainvastuuta koskevassa menettelyssä annettuun päätökseen ei enää voi hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin tai kun menettely päättyy muista syistä, jotta mahdollisissa myöhemmissä menettelyissä voidaan noudattaa läheisyysperiaatetta.

(25)

Jos lapsen asuinpaikkaa ei kyetä ratkaisemaan eikä toimivaltaa voida määrittää oikeuspaikkasopimuksen perusteella, toimivallan olisi oltava sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa lapsi on. Tätä olinpaikkaa koskevaa sääntöä olisi sovellettava myös lapsipakolaisiin ja asuinpaikkajäsenvaltiostaan levottomuuksien vuoksi siirtymään joutuneisiin lapsiin. Tämän asetuksen ja vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti tätä toimivaltasääntöä olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan lapsiin, joiden asuinpaikka oli jäsenvaltiossa ennen siirtymään joutumista. Jos lapsen asuinpaikka ennen siirtymään joutumista oli kolmannessa valtiossa, olisi sovellettava vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen toimivaltasääntöä, joka koskee lapsipakolaisia ja maastaan siirtymään joutuneita lapsia.

(26)

Poikkeuksellisissa olosuhteissa sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa lapsen asuinpaikka on, ei välttämättä ole parhaat edellytykset asian käsittelyyn. Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi voitava, mutta sillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta, poikkeuksellisesti ja tietyin edellytyksin siirtää toimivaltansa tietyssä asiassa toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle, jos tällä tuomioistuimella on paremmat edellytykset arvioida lapsen etua kyseisessä asiassa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion tuomioistuimen olisi siirrettävä toimivaltansa vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ainoastaan sellaisen toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle, johon asianomaisella lapsella on ”erityisiä siteitä”. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava tyhjentävä luettelo tällaisten ”erityisten siteiden” ratkaisevista seikoista. Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi esitettävä pyyntö toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle ainoastaan, jos sen aikaisemmasta päätöksestä lykätä asian käsittelyä ja pyytää toimivallan siirtämistä on tullut lopullinen, silloin kun kyseiseen päätökseen voidaan hakea muutosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(27)

Poikkeuksellisissa olosuhteissa ja lapsen etu kyseisessä asiassa huomioon ottaen sen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka ei ole tämän asetuksen nojalla toimivaltainen mutta johon lapsella on erityisiä siteitä tämän asetuksen mukaisesti, olisi voitava pyytää toimivallan siirtoa sen jäsenvaltion toimivaltaiselta tuomioistuimelta, jossa lapsen asuinpaikka on. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla sallittua, jos lapsi on viety pois tai jätetty palauttamatta luvattomasti. Tämä erityinen toimivaltainen tuomioistuin olisi määritettävä pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(28)

Toimivallan siirron olisi koskettava ainoastaan sitä erityistapausta, jota varten tuomioistuin on joko pyytänyt oman toimivaltansa siirtoa tai pyytänyt saada toimivallan itselleen. Sen jälkeen kun menettely, jota varten toimivallan siirtoa pyydettiin ja jota varten se myönnettiin, on saatettu päätökseen, tämä siirto ei saisi vaikuttaa tuleviin menettelyihin.

(29)

Jos mikään jäsenvaltion tuomioistuin ei ole tämän asetuksen mukaan toimivaltainen, toimivallan olisi määräydyttävä kussakin jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion oman lainsäädännön mukaan. Käsitteeseen ”kyseisen jäsenvaltion oma lainsäädäntö” olisi sisällyttävä kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat kansainväliset sopimukset.

(30)

Tämä asetus ei saisi estää sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimia, joka ei ole toimivaltainen tutkimaan pääasiaa, toteuttamasta kiireellisissä tapauksissa kyseisessä jäsenvaltiossa olevan lapsen henkilöä tai omaisuutta koskevia väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia. Näitä toimenpiteitä ei saisi tunnustaa eikä panna täytäntöön missään muussa jäsenvaltiossa tämän asetuksen nojalla, lukuun ottamatta toimenpiteitä lapsen suojelemiseksi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdassa tarkoitetulta vakavalta vaaralta. Lapsen suojelemiseksi tällaiselta vaaralta toteutettujen toimenpiteiden olisi pysyttävä voimassa, kunnes sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa lapsen asuinpaikka on, on toteuttanut aiheellisiksi katsomansa toimenpiteet. Jos lapsen edun suojelu niin vaatii, tuomioistuimen olisi ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä sen jäsenvaltion tuomioistuimelle, joka on tämän asetuksen nojalla toimivaltainen tutkimaan pääasian, joko suoraan tai keskusviranomaisten välityksellä. Tämän ilmoituksen antamatta jättäminen ei kuitenkaan saisi olla peruste olla tunnustamatta toimenpidettä.

(31)

Jos tuomioistuimelle, jolla on toimivalta päättää ainoastaan väliaikaisista toimenpiteistä ja turvaamistoimista, tehdään pääasiaa koskeva hakemus, sen olisi oma-aloitteisesti todettava, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä sitä, jos toisen jäsenvaltion tuomioistuimella on toimivalta pääasiassa tämän asetuksen nojalla.

(32)

Jos jonkin sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, joka ei ole tämän asetuksen nojalla toimivaltainen, on vireillä menettely, jonka tulos riippuu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan liitännäiskysymyksen ratkaisemisesta, tämän asetuksen ei pitäisi estää kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimia ratkaisemasta tuota kysymystä. Näin ollen jos menettely koskee esimerkiksi perintöasiaa, jossa lapsi on osallisena ja jossa on nimitettävä edunvalvoja edustamaan lasta menettelyssä, perintöasian käsittelyssä toimivaltaisen jäsenvaltion olisi voitava nimittää edunvalvoja vireillä olevaa menettelyä varten riippumatta siitä, onko kyseinen tuomioistuin tämän asetuksen nojalla toimivaltainen vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Tällaisella ratkaisulla olisi oltava oikeusvaikutuksia ainoastaan siinä menettelyssä, jossa se annettiin.

(33)

Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa perintöasiaa koskevassa menettelyssä lapsen puolesta toteutetun tai toteutettavan oikeustoimen pätevyys edellyttää tuomioistuimen lupaa tai hyväksyntää, tuomioistuimen kyseisessä jäsenvaltiossa olisi voitava päättää sallia tai hyväksyä tällainen oikeustoimi, vaikka se ei olisi tämän asetuksen nojalla toimivaltainen. Käsitteeseen ”oikeustoimi” olisi sisällyttävä esimerkiksi perinnön hyväksyminen tai hylkääminen taikka osapuolten välinen sopimus perinnönjaosta.

(34)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa diplomaattista koskemattomuutta koskevan kansainvälisen oikeuden soveltamiseen. Jos tämän asetuksen mukaista toimivaltaa ei voida käyttää kansainväliseen oikeuteen perustuvan diplomaattisen koskemattomuuden vuoksi, toimivaltaa olisi käytettävä sellaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa asianomainen henkilö ei nauti tällaista koskemattomuutta.

(35)

Tässä asetuksessa määritetään minä ajankohtana asian katsotaan tulleen vireille tuomioistuimessa tämän asetuksen soveltamiseksi. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kaksi erilaista järjestelmää, joissa edellytetään joko että haastehakemus ensiksi annetaan tiedoksi vastaajalle tai että se ensiksi jätetään tuomioistuimeen, pitäisi riittää, että kansallisen lainsäädännön mukainen ensimmäinen vaihe on toteutettu, edellyttäen että hakija ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä kansallisessa lainsäädännössä edellytettyihin toimiin toisen vaiheen toteuttamiseksi. Ottaen huomioon sovittelun ja muiden vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen kasvavan merkityksen myös tuomioistuinmenettelyjen aikana unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti asian olisi myös katsottava tulleen vireille tuomioistuimessa haastehakemuksen tai vastaavan asiakirjan tuomioistuimeen jättämisajankohtana tapauksissa, joissa menettely on tällä välin sovintoratkaisun löytämiseksi keskeytetty haastehakemuksen jättäneen osapuolen hakemuksesta, ilman että haastehakemusta on vielä annettu tiedoksi vastaajalle ja ilman että vastaaja on tietoinen menettelystä tai on millään tavalla osallistunut siihen, edellyttäen että haastehakemuksen jättänyt osapuoli ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin haasteen antamiseksi tiedoksi vastaajalle. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan vireilläolotilanteessa ajankohta, jona on aloitettu pakollinen sovittelumenettely kansallisessa sovitteluviranomaisessa olisi katsottava ajankohdaksi, jona asian katsotaan tulleen vireille ”tuomioistuimessa”.

(36)

Asiakirjojen tiedoksiantoon menettelyissä, jotka on pantu vireille tämän asetuksen nojalla, olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1393/2007 (6).

(37)

Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa on pantu vireille asia, jossa se ei tämän asetuksen mukaan ole toimivaltainen tutkimaan pääasiaa, mutta jossa toisen jäsenvaltion tuomioistuin on tämän asetuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan pääasian, sen olisi oma-aloitteisesti todettava, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä kyseistä asiaa. Sen jäsenvaltion tuomioistuimella, johon lapsella on erityisiä siteitä tämän asetuksen mukaisesti, olisi kuitenkin oltava harkintavalta pyytää toimivallan siirtoa tämän asetuksen nojalla mutta ei velvollisuutta tehdä niin.

(38)

Lainkäytön yhdenmukaisuus edellyttää, että rinnakkaiset oikeudenkäynnit saadaan mahdollisimman vähiin ja että voidaan varmistaa, ettei eri jäsenvaltioissa anneta keskenään ristiriitaisia päätöksiä. Olisi säädettävä selkeästä ja tehokkaasta järjestelmästä vireilläolon ja toisiinsa liittyvien kanteiden ratkaisemiseksi sekä vireilletuloajankohdan määrittämisessä esiintyvien kansallisten erojen välttämiseksi. Kyseinen ajankohta olisi tämän asetuksen soveltamista varten määritettävä itsenäisesti. Jotta voidaan lisätä yksinomaisten oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta, vireilläoloa koskevat tämän asetuksen säännökset eivät saisi kuitenkaan olla esteenä, kun vanhemmat antavat yksinomaisen toimivallan tietyn jäsenvaltion tuomioistuimille.

(39)

Tämän asetuksen mukaisissa vanhempainvastuuta koskevissa menettelyissä sekä vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisissa palauttamismenettelyissä olisi perusperiaatteen mukaisesti annettava tämän menettelyn kohteena olevalle lapselle, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen aito ja tuloksellinen mahdollisuus ilmaista näkemyksensä, ja nämä näkemykset olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon, kun arvioidaan lapsen etua. Lapsen mahdollisuudella ilmaista näkemyksensä vapaasti on perusoikeuskirjan 24 artiklan 1 kohdan ja lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti tärkeä merkitys tämän asetuksen soveltamisessa. Asetuksessa olisi kuitenkin jätettävä jäsenvaltioiden asiaksi päättää kansallisen lainsäädännön ja menettelyn mukaisesti, kenen toimesta ja miten lasta kuullaan. Tämän asetuksen tarkoituksena ei saisi näin ollen olla säätäminen siitä, onko tuomarin kuultava lasta henkilökohtaisesti vai onko erityisen koulutuksen saaneen asiantuntijan kuultava lasta ja esitettävä tuomioistuimelle raportti jälkikäteen tai onko lasta kuultava oikeussalissa vai jossakin muussa paikassa tai jollakin muulla tavalla. Vaikka lapsella on oikeus tulla kuulluksi, lapsen kuuleminen ei voi olla absoluuttinen velvollisuus, vaan sitä on arvioitava lapsen edun mukaisesti esimerkiksi tapauksissa, joissa osapuolten välillä on tehty sopimuksia.

Vaikka unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perusoikeuskirjan 24 artiklassa ja asetuksessa (EY) N:o 2201/2003 ei edellytetä, että päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuin ottaa jokaisessa tapauksessa huomioon lapsen näkemyksen häntä kuulemalla, vaan tuomioistuimelle jätetään näin ollen tietty harkintavalta, oikeuskäytännössä todetaan kuitenkin myös, että kun kyseinen tuomioistuin päättää antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi, tuomioistuimen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tällaisen kuulemisen järjestämiseksi, ottaa huomioon lapsen edun ja kunkin yksittäistapauksen olosuhteet varmistaakseen kyseisten määräysten ja säännösten tehokkuuden ja antaa lapselle aidon ja tuloksellisen mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä. Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen olisi mahdollisuuksien mukaan ja ottaen aina huomioon lapsen etu käytettävä kaikkia kansallisen lainsäädännön sille tarjoamia keinoja ja kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön välineitä, mukaan luettuina tarvittaessa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1206/2001 (7) säädetyt keinot ja välineet.

(40)

Lapsen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä koskevissa tapauksissa lapsi olisi palautettava viipymättä, ja tähän tarkoitukseen olisi edelleen sovellettava vuoden 1980 Haagin yleissopimusta, sellaisena kuin se on tällä asetuksella ja erityisesti III luvulla täydennettynä.

(41)

Jotta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset palauttamismenettelyt voitaisiin saada päätökseen mahdollisimman nopeasti, jäsenvaltioiden olisi harkittava kansallisen oikeushallintonsa rakenne huomioon ottaen näitä menettelyjä koskevan toimivallan keskittämistä mahdollisimman rajoitetulle määrälle tuomioistuimia. Lapsikaappaustapauksia koskeva toimivalta voitaisiin keskittää joko yhdelle tuomioistuimelle koko maan osalta tai rajoitetulle määrälle tuomioistuimia käyttäen lähtökohtana esimerkiksi muutoksenhakutuomioistuinten lukumäärää ja keskittämällä kansainvälisiä lapsikaappaustapauksia koskeva toimivalta yhdelle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä.

(42)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvassa palauttamismenettelyssä jokaisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi annettava päätöksensä kuuden viikon kuluessa, paitsi jos se on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. Vaihtoehtoisten riitojenratkaisukeinojen käyttöä ei sellaisenaan tulisi pitää poikkeuksellisina olosuhteina, jotka sallivat määräajan ylityksen. Poikkeukselliset olosuhteet voivat kuitenkin syntyä sinä aikana, jona näitä keinoja käytetään, tai näiden keinojen tuloksena. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräaika olisi laskettava vireillepanoajankohdasta. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen määräaika olisi laskettava siitä ajankohdasta, jona kaikki vaadittavat menettelyvaiheet on toteutettu. Näihin vaiheisiin voisi sisältyä asianomaisesta oikeusjärjestelmästä riippuen muutoksenhaun tiedoksi antaminen vastaajalle joko siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomioistuin sijaitsee, tai jossain toisessa jäsenvaltiossa, asian ja muutoksenhaun toimittaminen muutoksenhakutuomioistuimeen niissä jäsenvaltioissa, joissa muutosta on haettava siinä tuomioistuimessa, jonka päätökseen haetaan muutosta, tai osapuolen jättämä hakemus oikeuden istunnon kutsumisesta koolle silloin, kun kansallinen lainsäädäntö edellyttää tällaista hakemusta. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava sitä, että vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla tehtyyn, lapsen palauttamista tai palauttamatta jättämistä koskevaan päätökseen olisi mahdollista hakea muutosta vain yhden kerran.

(43)

Kaikissa lasta koskevissa tapauksissa ja erityisesti kun kyseessä on kansainvälinen lapsikaappaus, tuomioistuinten olisi harkittava mahdollisuutta saada aikaan ratkaisu sovittelua ja muita asianmukaisia keinoja käyttäen ja tarvittaessa olemassa olevien, sovittelua vanhempainvastuuta koskevissa rajat ylittävissä riita-asioissa edistävien verkostojen ja tukirakenteiden avulla. Tällaisten toimien ei kuitenkaan pitäisi aiheettomasti pitkittää vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvaa palauttamismenettelyä. Lisäksi sovittelu ei välttämättä aina ole asianmukainen keino, erityisesti perheväkivaltatapauksissa. Jos vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvan palauttamismenettelyn aikana vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen palauttamisesta tai palauttamatta jättämisestä sekä vanhempainvastuuta koskevista asioista, tällä asetuksella olisi tietyissä olosuhteissa annettava heille mahdollisuus sopia, että tuomioistuimella, jossa asia on pantu vireille vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, tulisi olla toimivalta antaa sopimukselle sitova oikeusvaikutus joko sisällyttämällä se päätökseen, hyväksymällä se tai käyttämällä muuta kansallisen lainsäädännön ja kansallisten menettelyjen mukaista tapaa. Jäsenvaltioiden, joissa toimivalta on keskitetty, olisi näin ollen harkittava mahdollisuutta, että tuomioistuin, jossa palauttamismenettely on pantu vireille vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, voisi myös käyttää osapuolten tämän asetuksen mukaisesti sopimaa tai hyväksymää toimivaltaa vanhempainvastuuta koskevissa asioissa silloin, kun osapuolten välinen sopimus on tehty tämän palauttamismenettelyn yhteydessä.

(44)

Sen jäsenvaltion tuomioistuimen, johon lapsi on luvattomasti viety tai josta hänet on luvattomasti jätetty palauttamatta, olisi tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voitava kieltäytyä palauttamisesta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisesti. Ennen kuin tuomioistuin kieltäytyy palauttamasta lasta, sen olisi kuitenkin arvioitava, onko asianmukaiset suojelutoimet toteutettu tai voitaisiinko ne toteuttaa lapsen suojelemiseksi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdassa tarkoitetulta vakavalta vaaralta.

(45)

Jos tuomioistuin harkitsee lapsen palauttamisesta kieltäytymistä yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan perusteella, se ei saisi kieltäytyä palauttamasta lasta, jos joko lapsen palauttamista hakenut osapuoli kykenee vakuuttamaan tuomioistuimen tai tuomioistuin on muutoin vakuuttunut siitä, että on toteutettu riittävät järjestelyt lapsen suojelemiseksi hänen palauttamisensa jälkeen. Tällaisiin järjestelyihin voisi sisältyä esimerkiksi asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuimen hakijalle määräämä lähestymiskielto lapsen suhteen, asianomaisen jäsenvaltion määräämät väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet, jotka sallivat, että lapsi voi jäädä kaapanneelle vanhemmalle, joka on lapsen tosiasiallinen huoltaja, kunnes päätös oikeudesta lapsen huoltoon on annettu kyseisessä jäsenvaltiossa palauttamisen jälkeen tai osoitus terveydenhuoltopalveluiden saatavuudesta hoitoa tarvitsevalle lapselle. Sen, minkä tyyppinen järjestely on riittävä kyseessä olevassa tapauksessa olisi oltava riippuvainen siitä konkreettisesta vakavasta vaarasta, jolle lapsi todennäköisesti altistuu, jos palauttaminen tapahtuu ilman tällaisia järjestelyjä. Pyrkiessään selvittämään, onko toteutettu riittävät järjestelyt, tuomioistuimen olisi ensisijaisesti kuultava osapuolia ja tarvittaessa pyydettävä soveltuvaa apua keskusviranomaisilta tai verkostoihin, erityisesti neuvoston päätöksellä 2001/470/EY (8) perustettuun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon tai Haagin kansainväliseen tuomariverkostoon, kuuluvilta tuomareilta.

(46)

Tarvittaessa tuomioistuimen olisi lapsen palauttamisesta määrätessään voitava määrätä tämän asetuksen mukaisia tarpeellisiksi katsomiaan väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia lapsen suojelemiseksi vakavalta vaaralta, että palauttamisesta aiheutuisi ruumiillisia tai henkisiä vaurioita, jotka muutoin johtaisivat palauttamisesta kieltäytymiseen. Tällaisten väliaikaisten toimenpiteiden ja niiden liikkumisen ei pitäisi viivyttää vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvaa palauttamismenettelyä eikä horjuttaa toimivallan määrittämistä sen tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, ja sen tuomioistuimen välillä, joka on tämän asetuksen mukaan toimivaltainen vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, olisi tarvittaessa kuultava sen jäsenvaltion tuomioistuinta tai toimivaltaisia viranomaisia, jossa lapsen asuinpaikka on, keskusviranomaisten tai verkostoihin, erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon tai Haagin kansainväliseen tuomariverkostoon, kuuluvien tuomareiden avustuksella. Nämä toimenpiteet olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön kaikissa muissa jäsenvaltioissa, myös niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat tämän asetuksen mukaisesti toimivaltaisia, siihen asti että tällaisen jäsenvaltion tuomioistuin on toteuttanut aiheellisiksi katsomansa toimenpiteet. Tällaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, turvaamistoimet mukaan lukien, voisi sisältyä esimerkiksi se, että lapsi jäisi asumaan lapsen tosiasiallisen huoltajan luokse, tai se, miten yhteydenpito lapsen kanssa olisi toteutettava lapsen palauttamisen jälkeen, kunnes lapsen asuinpaikkavaltion tuomioistuin on toteuttanut aiheellisiksi katsomansa toimenpiteet. Tämän ei pitäisi vaikuttaa mihinkään asuinpaikkavaltion tuomioistuimen toimenpiteeseen tai päätökseen, joka on toteutettu tai tehty lapsen palauttamisen jälkeen.

(47)

Lapsen palauttamista koskeva päätös olisi voitava julistaa väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, vaikka siihen olisi haettu muutosta, kun lapsen etu edellyttää lapsen palauttamista, ennen kuin muutoksenhakua koskeva päätös on annettu. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan täsmentää, mikä tuomioistuin voi julistaa päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi.

(48)

Kun sen jäsenvaltion tuomioistuin, johon lapsi on luvattomasti viety tai josta hänet on luvattomasti jätetty palauttamatta, päättää kieltäytyä palauttamasta lasta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, sen olisi nimenomaisesti mainittava päätöksessään ne vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen artiklat, joihin kieltäytyminen perustuu. Riippumatta siitä, onko tällainen kielteinen päätös lopullinen vai voiko siihen vielä hakea muutosta, se voidaan kuitenkin korvata myöhemmällä päätöksellä, jonka sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa lapsen asuinpaikka oli ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, antaa lapsen huoltoa koskevassa menettelyssä. Tämän menettelyn aikana kaikki olosuhteet, muun muassa vanhempien käyttäytyminen, olisi lapsen etua silmällä pitäen tutkittava perusteellisesti. Jos menettelyn tuloksena lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä tehtävässä päätöksessä edellytetään lapsen palauttamista, lapsi olisi palautettava vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista päätöksen tunnustamiseksi ja panemiseksi täytäntöön muissa jäsenvaltioissa.

(49)

Yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan tai 13 artiklan toisen kappaleen taikka molempien perusteella lapsen palauttamisesta kieltäytyvän tuomioistuimen olisi omasta aloitteestaan annettava todistus käyttäen tässä asetuksessa vahvistettua asianmukaista lomaketta. Kyseisen todistuksen tarkoituksena on ilmoittaa osapuolille mahdollisuudesta panna vireille hakemus lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus lapsen palauttamatta jättämistä koskevasta päätöksestä annettiin, tai jos asia on jo vireillä kyseisessä tuomioistuimessa, toimittaa tuomioistuimelle palauttamismenettelyä koskevat tarpeelliset asiakirjat.

(50)

Kun menettely lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä on jo vireillä jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä ajankohtana, jona tuomioistuin, jossa on pantu vireille palauttamishakemus vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, kieltäytyy lapsen palauttamisesta yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan tai 13 artiklan toisen kappaleen taikka molempien perusteella, lapsen palauttamisesta kieltäytyneen tuomioistuimen olisi, jos se on tietoinen kyseisestä menettelystä, toimitettava kuukauden kuluessa päätöksensä antamisesta jäljennös päätöksestä, asianmukainen todistus ja oikeudessa kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja sekä muut asiakirjat, jotka se katsoo tarpeellisiksi, tuomioistuimelle, jossa on pantu vireille menettely lapsen huoltoa koskevan oikeuden asiasisällöstä. Käsitteellä ”muut asiakirjat, jotka se katsoo tarpeellisiksi” olisi viitattava kaikkiin asiakirjoihin, jotka sisältävät tietoja, joilla voisi olla merkitystä kyseisen lapsen huoltoa koskevan menettelyn tuloksen kannalta, jos näitä tietoja ei jo ole palauttamatta jättämistä koskevassa päätöksessä.

(51)

Jos lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä ei vielä ole vireillä menettelyä jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, ja jokin osapuoli panee asian vireille kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa lapsen palauttamatta jättämistä koskevan päätöksen tiedoksi antamisesta, kyseisen osapuolen olisi toimitettava tuomioistuimelle, jossa hakemus lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä on pantu vireille, jäljennös vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla annetusta lapsen palauttamatta jättämistä koskevasta päätöksestä, asianmukainen todistus ja tapauksen mukaan oikeudessa kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja. Tämä ei estä tuomioistuinta pyytämästä tarpeellisiksi katsomiaan muita asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja, joilla voisi olla lapsen huoltoa koskevan oikeuden asiasisältöä koskevan menettelyn tuloksen kannalta merkitystä, jos näitä tietoja ei jo ole lapsen palauttamatta jättämistä koskevassa päätöksessä.

(52)

Jos osapuoli on pannut vireille asian lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällön osalta toimivaltaisessa tuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa lapsen palauttamatta jättämistä koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvan päätöksen tiedoksi antamisesta tai jos lapsen huoltoa koskeva menettely oli jo vireillä kyseisessä tuomioistuimessa sillä hetkellä, kun se vastaanotti lapsen palauttamisesta kieltäytyneen tuomioistuimen päätöksen, tässä menettelyssä lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä annetun päätöksen, jossa edellytetään lapsen palauttamista kyseiseen jäsenvaltioon, olisi oltava täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa tämän asetuksen IV luvun 2 jakson mukaisesti ilman eri menettelyä ja mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista. Tätä olisi sovellettava, paitsi jos ja siltä osin kuin sen todetaan olevan ristiriidassa samaa lasta koskevaa vanhempainvastuuta koskevan myöhemmän päätöksen kanssa, edellyttäen että lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisältöä koskevasta päätöksestä, jossa edellytetään lapsen palauttamista, on annettu ”etuoikeutetuista päätöksistä annettava todistus”. Jos asia pannaan vireille lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällön osalta toimivaltaisessa tuomioistuimessa kolmen kuukauden määräajan päätyttyä tai jos edellytykset tämän etuoikeutetuista päätöksistä annettavan todistuksen antamiselle eivät täyty, lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä annettu päätös olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa tämän asetuksen IV luvun 1 jakson mukaisesti.

(53)

Jos asianosaista tai lasta ei ole mahdollista kuulla henkilökohtaisesti ja jos teknisiä välineitä on käytettävissä, tuomioistuin voi harkita kuulemisen järjestämistä videoyhteyden tai jonkin muun viestintätekniikan avulla, jollei tällaisen tekniikan käyttäminen ole asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi epäasianmukaista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden unionin säädösten soveltamista.

(54)

Keskinäinen luottamus lainkäyttöön unionissa oikeuttaa periaatteen, että yhdessä jäsenvaltiossa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetut päätökset olisi tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa ilman tunnustamismenettelyä. Erityisesti kun esitetään toisessa jäsenvaltiossa annettu avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskeva päätös, johon ei voida enää hakea muutosta päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi tunnustettava päätös lain nojalla vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista ja päivitettävä väestörekisteritietonsa sen mukaisesti. Kansallisessa lainsäädännössä säädetään edelleen siitä, voiko asianosainen vedota kieltäytymisperusteisiin vai voidaanko se tehdä ainoastaan ex officio. Tämä ei estä sitä, että jokainen, jonka etua päätöksen tunnustaminen koskee, voi tämän asetuksen mukaisesti hakea päätöstä siitä, että tässä asetuksessa tarkoitettuja perusteita tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole. Sen jäsenvaltion, jossa tällainen hakemus tehdään, kansallisessa lainsäädännössä olisi määritettävä, keitä voidaan pitää asianosaisina, joilla on oikeus tehdä tällainen hakemus.

(55)

Jäsenvaltiossa hyväksyttyjen päätösten, virallisten asiakirjojen ja sopimusten tunnustamisen ja täytäntöönpanon olisi perustuttava keskinäisen luottamuksen periaatteeseen. Näin ollen tunnustamisesta kieltäytymisen perusteet olisi rajattava mahdollisimman vähäiseen määrään, kun otetaan huomioon tämän asetuksen tavoite, joka on tunnustamisen ja täytäntöönpanon helpottaminen ja lapsen edun tehokas suojaaminen.

(56)

Päätöksen tunnustamisesta olisi kieltäydyttävä vain, jos yksi tai useampi tässä asetuksessa säädetyistä tunnustamisesta kieltäytymistä koskevista perusteista täyttyy. Tässä asetuksessa oleva tunnustamisesta kieltäytymisen perusteita koskeva luettelo on oltava tyhjentävä. Ei saisi olla mahdollista vedota tunnustamisesta kieltäytymisen perusteena sellaiseen perusteeseen, jota ei ole tässä asetuksessa luetteloitu, kuten esimerkiksi vireilläolosäännön rikkominen. Vanhempainvastuuta koskevissa asioissa myöhemmin annettu päätös korvaa aina aiemman päätöksen vaikuttaen tulevaisuuteen siltä osin, kuin päätökset ovat ristiriidassa keskenään.

(57)

Mitä tulee lapselle annettuun mahdollisuuteen ilmaista näkemyksensä, päätöksen antaneen tuomioistuimen olisi voitava päättää asianmukaisesta menetelmästä lapsen kuulemiseksi. Näin ollen ei saisi olla mahdollista kieltäytyä päätöksen tunnustamisesta pelkästään sillä perusteella, että päätöksen antanut tuomioistuin on käyttänyt lapsen kuulemiseen eri menetelmää, kuin tunnustamisjäsenvaltio käyttäisi. Jäsenvaltio, jossa tunnustamista pyydetään, ei saisi kieltäytyä tunnustamisesta, jos jokin tässä asetuksessa sallittu tätä tiettyä kieltäytymisperustetta koskeva poikkeus soveltuu. Kyseisten poikkeusten vaikutus on, että täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimelle ei saisi olla mahdollista kieltäytyä päätöksen täytäntöönpanosta ainoastaan sillä perusteella, että lapselle ei ole annettu mahdollisuutta ilmaista näkemyksensä ottaen huomioon lapsen etu, jos menettely koski ainoastaan lapsen omaisuutta ja edellyttäen, että menettelyn kohde ei edellyttänyt lapsen kuulemista, tai jos oli olemassa vakavia perusteita ottaen erityisesti huomioon asian kiireellisyys. Tällaisia vakavia perusteita voitaisiin esittää esimerkiksi silloin, kun lapsen ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus tai henki on välittömässä vaarassa ja lisäviiveisiin saattaa sisältyä riski, että tämä vaara tulee todeksi.

(58)

Lapsia koskevien rajat ylittävien riita-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi on lisäksi aiheellista poistaa täytäntöönpanojäsenvaltiossa ennen täytäntöönpanoa toteutettava täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva menettely tai tapauksen mukaan rekisteröinnin täytäntöönpano kaikkien vanhempainvastuuta koskevien päätösten osalta. Vaikka asetuksessa (EY) N:o 2201/2003 tämä vaatimus on poistettu vain tiettyjen tapaamisoikeuden myöntävien päätösten ja tiettyjen lapsen palauttamista edellyttävien päätösten osalta, tässä asetuksessa olisi poistettava kyseinen vaatimus kaikkien vanhempainvastuuta koskevien päätösten rajat ylittävän täytäntöönpanon osalta samalla, kun varmistetaan tiettyjen tapaamisoikeuden myöntävien päätösten ja tiettyjen lapsen palauttamista edellyttävien päätösten vieläkin suotuisampi kohtelu. Tämän seurauksena minkä tahansa muun jäsenvaltion tuomioistuimen antamaa päätöstä olisi kohdeltava, niin kuin se olisi annettu täytäntöönpanojäsenvaltiossa, ellei tästä asetuksesta muuta johdu.

(59)

Tämän asetuksen nojalla olisi varmistettava väliaikaisten toimenpiteiden ja turvaamistoimien liikkuvuus silloin, kun ne on määrännyt tuomioistuin, joka on toimivaltainen tutkimaan pääasian. Väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka tällainen tuomioistuin on määrännyt ilman, että vastaaja on kutsuttu kuultavaksi, ei kuitenkaan olisi tunnustettava eikä pantava täytäntöön tämän asetuksen nojalla, paitsi jos toimenpiteen sisältävä päätös on annettu vastaajalle tiedoksi ennen täytäntöönpanoa. Tämä ei saisi sulkea pois tällaisten toimenpiteiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa kansallisen lain mukaisesti. Jos väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet on määrännyt jäsenvaltion tuomioistuin, joka ei ole pääasiassa toimivaltainen, niiden vaikutus olisi tämän asetuksen nojalla rajattava koskemaan vain kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa määrättäviä toimenpiteitä ja niillä olisi pyrittävä suojelemaan lasta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdassa tarkoitetulta vakavalta vaaralta. Tällaisia toimenpiteitä olisi sovellettava siihen asti, että sen jäsenvaltion tuomioistuin, joka on asiassa toimivaltainen tämän asetuksen nojalla, on toteuttanut aiheellisiksi katsomansa toimenpiteet.

(60)

Täytäntöönpanomenettelyt voivat kansallisesta lainsäädännöstä riippuen olla joko tuomioistuinmenettelyjä tai tuomioistuimen ulkopuolisia menettelyjä, joten ”toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset” voisivat käsittää tuomioistuimet, ulosottomiehet ja muut kansallisessa lainsäädännössä määritellyt viranomaiset. Jos tässä asetuksessa mainitaan toimivaltaisten täytäntöönpanoviranomaisten lisäksi myös tuomioistuimet, tämän olisi katettava tapaukset, joissa kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen on jokin muu elin kuin tuomioistuin, mutta tietyt päätökset kuuluvat tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan joko päätöksenteon alusta lähtien tai toimivaltaisen täytäntöönpanoviranomaisen toimien valvonnan osalta. Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisen täytäntöönpanoviranomaisen tai tuomioistuimen olisi määrättävä, toteutettava tai järjestettävä erityisiä täytäntöönpanovaiheen toimenpiteitä, kuten kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä mahdollisesti säädettyjä ei-pakottavia toimenpiteitä tai siinä mahdollisesti säädettyjä pakottavia toimenpiteitä, joita ovat sakot, vankeus tai lapsen hakeminen ulosottomiehen toimesta.

(61)

Tapaamisoikeuden käyttöä koskevien toisen jäsenvaltion päätösten täytäntöönpanon helpottamiseksi täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisten täytäntöönpanoviranomaisten tai tuomioistuinten olisi voitava täsmentää käytännön olosuhteita koskevat yksityiskohdat tai täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännössä asetetut oikeudelliset edellytykset. Tässä asetuksessa säädetyillä järjestelyillä olisi voitava helpottaa sellaisen päätöksen täytäntöönpanoa täytäntöönpanojäsenvaltiossa, jota ei muuten voitaisi panna täytäntöön sen epätarkkuuden vuoksi, jotta toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai täytäntöönpaneva tuomioistuin voi tehdä päätöksestä konkreettisemman ja täsmällisemmän. Myös muut järjestelyt, joita täytäntöönpanojäsenvaltion kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön oikeudellisten vaatimusten noudattaminen edellyttää, kuten lastensuojeluviranomaisen tai psykologin osallistuminen täytäntöönpanovaiheeseen, olisi toteutettava samalla tavalla. Tällaisissa järjestelyissä ei kuitenkaan pitäisi puuttua tapaamisoikeutta koskevan päätöksen olennaiseen sisältöön eikä mennä sitä pidemmälle. Tämän asetuksen mukaisen valtuuden mukauttaa toimenpiteitä ei myöskään pitäisi tarkoittaa sitä, että täytäntöönpaneva tuomioistuin voi korvata toisilla toimenpiteillä ne toimenpiteet, joista ei säädetä täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännössä.

(62)

Yhdessä jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista ei saisi vaarantaa puolustuksen oikeuksia. Sen vuoksi henkilöllä, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, olisi oltava mahdollisuus hakea päätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymistä, jos hän katsoo, että jokin tässä asetuksessa säädetty tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva peruste täyttyy. Kansallisessa lainsäädännössä on määritettävä, onko tässä asetuksessa vahvistetut tunnustamisesta kieltäytymisen perusteet tutkittava viran puolesta vai hakemuksen perusteella. Myös täytäntöönpanosta kieltäytymisen yhteydessä olisi oltava mahdollista suorittaa vastaava tutkinta. Kansallisten kieltäytymisperusteiden soveltamisen ei pitäisi vaikuttaa siten, että se laajentaa tässä asetuksessa säädettyjä perusteita koskevia edellytyksiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä.

(63)

Asianosaisen, joka riitauttaa toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanon, olisi täytäntöönpanojäsenvaltion oikeusjärjestelmän mukaisesti mahdollisuuksien mukaan voitava tehdä riitautus täytäntöönpanomenettelyssä ja vedota samassa menettelyssä tässä asetuksessa säädettyjen kieltäytymisperusteiden lisäksi sen jäsenvaltion, jossa täytäntöönpanoa haetaan, lain mukaisiin kieltäytymisperusteisiin, joita sovellettaisiin edelleen, koska ne eivät ole ristiriidassa tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden kanssa. Kyseisiin perusteisiin voisivat kuulua esimerkiksi riitautukset, jotka perustuvat kansallisen lainsäädännön mukaisiin muotovirheisiin täytäntöönpanosäädöksessä tai väitteeseen siitä, että päätöksessä edellytetty toimi on jo toteutettu tai sitä ei enää voida toteuttaa esimerkiksi ylivoimaisen esteen vuoksi, sen henkilön vakavan sairauden vuoksi, jolle lapsi on tarkoitus luovuttaa, tai kyseisen henkilön vangitsemisen tai kuoleman vuoksi taikka siksi, että jäsenvaltio, johon lapsi on tarkoitus palauttaa, on joutunut sotatilaan päätöksen antamisen jälkeen, tai että on kieltäydytty panemasta täytäntöön päätöstä, jolla ei ole sen jäsenvaltion, jossa täytäntöönpanoa haetaan, lainsäädännön mukaan täytäntöönpanokelpoista sisältöä eikä sisältöä voida muokata täytäntöönpanokelpoiseksi.

(64)

Jotta henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, voidaan ilmoittaa toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanosta, hänelle olisi kohtuullisessa ajassa ennen ensimmäistä täytäntöönpanotoimenpidettä annettava tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti annettu todistus ja sen liitteenä tarvittaessa päätös. Tässä yhteydessä ensimmäisellä täytäntöönpanotoimenpiteellä olisi tarkoitettava ensimmäistä täytäntöönpanotoimenpidettä tiedoksiannon jälkeen. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asianosaisella, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on oltava tehokkaat oikeussuojakeinot, joihin kuuluu mahdollisuus riitauttaa päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ennen täytäntöönpanon varsinaista aloittamista.

(65)

Vanhempainvastuuta koskevissa asioissa täytäntöönpano koskee aina lasta ja useissa tapauksissa lapsen luovutusta muulle kuin sille henkilölle, jonka luona lapsi asuu kyseisellä hetkellä, ja/tai lapsen siirtämistä toiseen jäsenvaltioon. Ensisijaisena tavoitteena olisi siis oltava oikean tasapainon löytäminen tilanteessa, jossa hakijalla on periaatteellinen oikeus saada päätös pantua täytäntöön mahdollisimman pian myös unionin sisäiset rajat ylittävissä tapauksissa ja tarvittaessa myös pakkokeinoja käyttäen ja jossa on samalla tarpeen rajoittaa minimiin lapsen altistuminen tällaisille mahdollisesti traumatisoiville pakkokeinoille, kun niiden käyttöä ei voida välttää. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten täytäntöönpanoviranomaisten ja tuomioistuinten olisi suoritettava tämä arviointi kussakin yksittäistapauksessa.

(66)

Tällä asetuksella pyritään luomaan tasavertaiset toimintaedellytykset vanhempainvastuuta koskevien päätösten rajat ylittävälle täytäntöönpanolle jäsenvaltioiden kesken. Useissa jäsenvaltioissa nämä päätökset ovat jo täytäntöönpanokelpoisia, vaikka niihin voidaan vielä hakea muutosta tai vaikka niihin olisi jo haettu muutosta. Toisissa jäsenvaltioissa täytäntöönpanokelpoinen on ainoastaan päätös, johon ei voida enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Kiireellisiä tilanteita varten tässä asetuksessa säädetään näin ollen, että päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuin voi julistaa tietyn vanhempainvastuuta koskevan päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, vaikka siihen voidaan vielä hakea muutosta, nimittäin kun on kyse vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisesta päätöksestä, jossa edellytetään lapsen palauttamista, tai tapaamisoikeuden myöntävistä päätöksistä.

(67)

Lapsia koskevassa täytäntöönpanossa on kuitenkin tärkeää, että toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset tai tuomioistuimet voivat reagoida nopeasti olosuhteiden muuttuessa, mukaan luettuina päätöksen riitautus päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden keskeytyminen ja jäsenvaltioiden täytäntöönpanovaiheessa kohtaamat esteet tai hätätilanteet. Täytäntöönpanomenettelyt olisi tästä syystä keskeytettävä hakemuksesta tai viranomaisen tai tuomioistuimen omasta aloitteesta, jos päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa. Toimivaltaisella täytäntöönpanoviranomaisella tai tuomioistuimella ei kuitenkaan olisi oltava velvollisuutta tutkia aktiivisesti, onko täytäntöönpanokelpoisuus keskeytetty muutoksenhaun tai muun tilanteen johdosta päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, jos merkkejä siitä ei ole. Toimivaltaisen täytäntöönpanoviranomaisen tai tuomioistuimen olisi lisäksi voitava hakemuksesta ja jopa silloin, kun yhden tai useamman tässä asetuksessa säädetyn tai sallitun perusteen todetaan täyttyvän, harkinnanvaraisesti keskeyttää täytäntöönpano tai kieltäytyä siitä täytäntöönpanojäsenvaltiossa.

(68)

Kun päätökseen voidaan vielä hakea muutosta päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa ja varsinaisin muutoksenhakukeinoin tapahtuvan muutoksenhaun määräaika ei ole vielä päättynyt, täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisella täytäntöönpanoviranomaisella tai tuomioistuimella olisi oltava harkintavaltaa keskeyttää täytäntöönpanomenettely hakemuksesta. Tällaisissa tapauksissa se voi täsmentää määräajan, jonka kuluessa muutosta on haettava päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, jotta täytäntöönpanomenettely voidaan keskeyttää tai sen keskeyttämistä voidaan jatkaa. Määräajan täsmentämisen olisi koskettava ainoastaan täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistä, eikä sen pitäisi vaikuttaa päätöksen antaneen jäsenvaltion menettelysääntöjen mukaisen muutoksenhaun määräaikaan.

(69)

Poikkeustapauksissa toimivaltaisella täytäntöönpanoviranomaisella tai tuomioistuimella olisi oltava mahdollisuus keskeyttää täytäntöönpanomenettely, jos täytäntöönpano saattaisi lapsen vakavaan vaaraan altistumisesta ruumiillisille tai henkisille vaurioille päätöksen antamisen jälkeen ilmenneiden väliaikaisten esteiden tai muiden olosuhteissa tapahtuneiden olennaisten muutosten vuoksi. Täytäntöönpanoa olisi jatkettava heti, kun vakava vaara ruumiillisista tai henkisistä vaurioista lakkaa olemasta. Jos vaara on kuitenkin edelleen olemassa, ennen täytäntöönpanosta kieltäytymistä olisi toteutettava kaikki kansallisen lainsäädännön ja menettelysääntöjen mukaiset asiaankuuluvat toimenpiteet, tarvittaessa myös muiden asiaankuuluvien toimijoiden, kuten sosiaalityöntekijöiden tai lapsipsykologien, avustuksella, jotta päätöksen täytäntöönpano voitaisiin varmistaa. Toimivaltaisen täytäntöönpanoviranomaisen tai tuomioistuimen olisi erityisesti pyrittävä kansallisen lainsäädännön ja menettelysääntöjen mukaisesti poistamaan olosuhteiden muutoksesta aiheutuneet mahdolliset esteet, kuten lapsen vastustus, jonka tämä on ilmaissut vasta päätöksen antamisen jälkeen mutta joka on niin voimakas, että jos se jätettäisiin huomiotta, se merkitsisi lapseen kohdistuvaa vakavaa vaaraa altistumisesta ruumiillisille tai henkisille vaurioille.

(70)

Asumuseroa ja avioeroa koskevat osapuolten väliset viralliset asiakirjat ja sopimukset, joilla on sitova oikeusvaikutus yhdessä jäsenvaltiossa, olisi katsottava tunnustamista koskevia säännöksiä sovellettaessa ”päätöksiksi”. Vanhempainvastuuta koskevat osapuolten väliset viralliset asiakirjat ja sopimukset, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia jossakin jäsenvaltiossa, olisi katsottava tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä sovellettaessa ”päätöksiksi”.

(71)

Vaikka tässä asetuksessa säädettyä velvollisuutta antaa lapselle mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ei olisi sovellettava virallisiin asiakirjoihin eikä sopimuksiin, lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä olisi kuitenkin sovellettava edelleen perusoikeuskirjan 24 artiklan ja lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 12 artiklan nojalla siten, kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä ja menettelyissä. Sen, ettei lapselle ole annettu mahdollisuutta ilmaista näkemystään, ei pitäisi automaattisesti olla peruste virallisten asiakirjojen ja sopimusten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytymiselle vanhempainvastuuta koskevissa asioissa.

(72)

Kaikissa jäsenvaltioissa olisi nimettävä vanhempainvastuuta koskevia asioita varten keskusviranomaiset. Jäsenvaltioiden olisi harkittava saman keskusviranomaisen nimeämistä tälle asetukselle, kuin vuoden 1980 ja vuoden 1996 Haagin yleissopimuksille on nimetty. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että keskusviranomaisilla on asianmukaiset taloudelliset ja henkilöstöresurssit, jotta ne voivat hoitaa niille tällä asetuksella osoitetut tehtävät.

(73)

Tämän asetuksen säännöksiä yhteistyöstä vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ei olisi sovellettava vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvien lapsen palauttamista koskevien hakemusten käsittelyyn, sillä se ei ole vanhempainvastuuta koskeva menettely kyseisen yleissopimuksen 19 artiklan ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti. Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen soveltamista olisi kuitenkin täydennettävä tämän asetuksen kansainvälisiä lapsikaappauksia koskevilla säännöksillä ja tämän asetuksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevalla luvulla sekä yleisiä säännöksiä koskevalla luvulla.

(74)

Keskusviranomaisten olisi avustettava tuomioistuimia ja toimivaltaisia viranomaisia sekä tietyissä tapauksissa myös vanhempainvastuunkantajia rajat ylittävissä menettelyissä ja tehtävä yhteistyötä sekä yleisellä tasolla että yksittäistapauksissa, ja pyrittävä myös edistämään perheoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemista sovintoteitse.

(75)

Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta ja sanotun vaikuttamatta tässä asetuksessa sallittuun tuomioistuinten väliseen suoraan yhteistyöhön ja kommunikointiin, tämän asetuksen mukaisia pyyntöjä yhteistyöstä vanhempainvastuuta koskevissa asioissa voisivat esittää tuomioistuimet ja toimivaltaiset viranomaiset, ja pyynnöt olisi toimitettava pyynnön esittävän tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle. Tiettyjä pyyntöjä voisivat esittää myös vanhempainvastuunkantajat, ja ne olisi toimitettava hakijan asuinpaikan keskusviranomaiselle. Tällaisiin pyyntöihin olisi luettava pyynnöt tietojen ja avun antamiseksi vanhempainvastuunkantajille, jotka hakevat päätösten, erityisesti lapsen tapaamisoikeutta ja palauttamista koskevien päätösten, tunnustamista ja täytäntöönpanoa pyynnön vastaanottaneen keskusviranomaisen alueella, mukaan lukien tarvittaessa tiedot siitä, miten saada oikeusapua; pyynnöt sen helpottamiseksi, että vanhempainvastuunkantajat pääsevät sopimukseen sovittelun tai muiden vaihtoehtoisten riitojenratkaisukeinojen avulla, ja pyynnöt tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta tämä harkitsisi, onko tarpeen toteuttaa toimenpiteitä lapsen henkilön tai omaisuuden suojelemiseksi.

(76)

Esimerkki kiireellisestä tapauksesta, jossa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimeen tai toimivaltaiseen viranomaiseen voidaan ottaa suoraan yhteyttä, on toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle esitetty pyyntö harkita, onko tarpeen toteuttaa toimenpiteitä lapsen suojelemiseksi, kun lapsen oletetaan olevan välittömässä vaarassa. Velvoitteen toimia keskusviranomaisen välityksellä olisi koskettava ainoastaan ensimmäistä pyyntöä. Mahdolliset myöhemmät yhteydenpidot tuomioistuimeen, toimivaltaiseen viranomaiseen tai hakijaan voidaan tehdä myös suoraan.

(77)

Keskusviranomaisia tai toimivaltaisia viranomaisia ei pitäisi estää tekemästä sellaisia uusia tai pitämästä voimassa niitä nykyisiä sopimuksia tai järjestelyjä yhden tai useamman jäsenvaltion keskusviranomaisten tai toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka mahdollistavat niiden keskinäisissä suhteissa suoran yhteydenpidon. Toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava keskusviranomaisilleen tällaisista sopimuksista tai järjestelyistä.

(78)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa yksittäistapauksissa keskusviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään avustaessaan sekä tuomioistuimia ja toimivaltaisia viranomaisia että vanhempainvastuunkantajia. Pyynnön vastaanottaneen keskusviranomaisen tarjoaman avun olisi katettava erityisesti lapsen paikantaminen joko suoraan tai tuomioistuinten, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten välityksellä, jos se on tarpeen tämän asetuksen nojalla esitetyn pyynnön toteuttamista varten, sekä vanhempainvastuuta koskevia menettelyjä varten tarvittavien muiden tietojen toimittaminen.

(79)

Pyynnön vastaanottaneiden keskusviranomaisten olisi myös toteutettava kaikki asianmukaiset toimet tuomioistuinten keskinäisen viestinnän helpottamiseksi tarvittaessa erityisesti toimivallan siirtoa koskevien sääntöjen, väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimenpiteitä kiireellisissä tapauksissa koskevien sääntöjen, erityisesti kun ne liittyvät kansainvälisiin lapsikaappauksiin ja kun niillä pyritään suojelemaan lasta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b kohdassa tarkoitetulta vakavalta vaaralta, sekä vireilläoloa ja samassa yhteydessä käsiteltäviä kanteita koskevien sääntöjen soveltamisen yhteydessä. Joissakin tapauksissa on mahdollista, että riittää tietojen antaminen uutta suoraa yhteydenpitoa varten, esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten, verkostoon kuuluvien tuomareiden tai toimivaltaisen tuomioistuimen yhteystietojen antaminen.

(80)

Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ellei kansallisen prosessilainsäädännön vaatimuksista muuta johdu, pyynnön esittäneen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava valita vapaasti sen käytettävissä oleva väline tarvittavien tietojen saamiseksi.

(81)

Kun esitetään perusteltu pyyntö saada selvitys tai vanhempainvastuuta koskevia menettelyjä varten pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa tarvittavia muita tietoja, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomaisten, joko suoraan tai tuomioistuinten välityksellä, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten olisi vastattava pyyntöön. Pyynnössä olisi kuvattava erityisesti menettely, jota varten tietoja tarvitaan, ja tilanne, jonka vuoksi menettely on aloitettu.

(82)

Jos jonkin jäsenvaltion tuomioistuin on jo antanut vanhempainvastuuta koskevan päätöksen tai harkitsee tällaista päätöstä, ja päätös on pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, tuomioistuimen olisi voitava pyytää tuon toisen jäsenvaltion tuomioistuimia tai toimivaltaisia viranomaisia avustamaan päätöksen täytäntöönpanossa. Tätä olisi sovellettava esimerkiksi päätöksiin, joilla myönnetään valvottu tapaamisoikeus, joka on tarkoitus toteuttaa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tapaamisoikeuden myöntävä tuomioistuin on, tai joihin liittyy muita liitännäistoimia, jotka päätöksen täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimet tai toimivaltaiset viranomaiset määräävät.

(83)

Kun jäsenvaltion tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen harkitsee lapsen sijoittamista toiseen jäsenvaltioon, ennen sijoitusta olisi toteutettava kuulemismenettely hyväksynnän saamiseksi. Sijoittamista suunnittelevan tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi saatava sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, johon lapsi on tarkoitus sijoittaa, ennen kuin sijoitus määrätään tai järjestetään. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltioiden olisi lisäksi säädettävä tämän asetuksen nojalla saatavaa hyväksyntää koskevista selvistä säännöistä ja menettelyistä oikeusvarmuuden ja nopeuden turvaamiseksi. Menettelyjen ansiosta toimivaltaisen viranomaisen olisi muun muassa voitava viivytyksettä antaa tai evätä hyväksyntänsä. Jos vastausta ei saada kolmen kuukauden kuluessa, sitä ei olisi pidettävä hyväksyntänä, eikä sijoittamista pitäisi toteuttaa ilman hyväksyntää. Hyväksymistä koskevan pyynnön olisi sisällettävä lasta koskeva selvitys ja syyt, joiden vuoksi sijoittamista tai hoitoa ehdotetaan, sijoittamisen odotettu kesto, tiedot mahdollisesti suunnitellusta rahoituksesta sekä muut tiedot, joita pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi pitää merkityksellisinä, kuten toimenpiteen mahdollinen suunniteltu valvonta, järjestelyt yhteyden pitämiseksi vanhempiin, muihin sukulaisiin tai muihin henkilöihin, joihin lapsella on läheinen side, tai syyt, joiden vuoksi tällaista yhteydenpitoa ei ole suunniteltu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 8 artiklan perusteella. Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jos sijoittamiseen on saatu hyväksyntä tietyksi ajanjaksoksi, kyseistä hyväksyntää ei pitäisi soveltaa sijoittamisen keston ylittäviin päätöksiin tai järjestelyihin. Tällaisissa olosuhteissa olisi esitettävä uusi pyyntö hyväksynnän saamiseksi.

(84)

Kun lapsen hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen sijoittamista koskevaa päätöstä tarkastellaan jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka on, tuomioistuimen olisi harkittava heti menettelyn alkuvaiheessa asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan lapsen oikeuksien kunnioittaminen, erityisesti oikeus hänen identiteettinsä säilyttämiseen ja oikeus yhteydenpitoon vanhempien tai tapauksen mukaan muiden sukulaisten kanssa lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 8, 9 ja 20 artiklan mukaisesti. Jos tuomioistuin on tietoinen lapsen läheisestä yhteydestä toiseen jäsenvaltioon ja jos sovelletaan konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 37 artiklan b alakohtaa, asianmukaisiin toimenpiteisiin voisi erityisesti kuulua kyseisen jäsenvaltion konsulaatille tehtävä ilmoitus. Kyseisen toisen jäsenvaltion keskusviranomainen voisi myös antaa tiedon tällaisesta läheisestä yhteydestä. Asianmukaisiin toimenpiteisiin voisi kuulua myös kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen nojalla esitetty pyyntö toimittaa tietoja vanhemmasta, sukulaisesta tai muusta henkilöstä, joka voisi olla sopiva huolehtimaan lapsesta. Tämän lisäksi tuomioistuin voisi tilanteen mukaan pyytää tietoja lapsen vanhempaa tai sisaruksia koskevista menettelyistä ja päätöksistä. Lapsen etu olisi asetettava etusijalle. Minkään kyseisistä säännöksistä ei etenkään pitäisi vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön tai menettelyyn, jota sovelletaan sijoittamista suunnittelevan jäsenvaltion tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen tekemään sijoittamista koskevaan päätökseen. Kyseisten säännösten ei ennen kaikkea olisi velvoitettava toimivaltaisen jäsenvaltion viranomaisia sijoittamaan lasta toiseen jäsenvaltioon tai ottamaan kyseinen jäsenvaltio tiiviimmin mukaan sijoittamista koskevaan päätöksentekoon tai menettelyyn.

(85)

Koska aika on olennainen näkökohta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomaisen olisi toimitettava tämän asetuksen säännösten nojalla pyydetyt tiedot yhteistyöstä, myös vanhempainvastuuta koskevassa menettelyssä tarvittavien tietojen keräämistä ja vaihtamista varten, ja päätös hyväksynnän myöntämisestä lapsen sijoittamiselle toiseen jäsenvaltioon tai sen epäämisestä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta, paitsi jos tämä on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. Tähän olisi sisällyttävä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen velvollisuus toimittaa tiedot tai selittää, miksi tietoja ei voida toimittaa, pyynnön vastaanottaneelle keskusviranomaiselle sellaisessa ajassa, että tämä pystyy noudattamaan kyseistä määräaikaa. Kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi joka tapauksessa pyrittävä toimittamaan tiedot jopa nopeammin kuin kyseisessä enimmäismääräajassa.

(86)

Se, että keskusviranomaisten kokoukset kutsuu koolle erityisesti komissio siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa päätöksen 2001/470/EY mukaisesti, ei saisi estää keskusviranomaisten muiden kokousten järjestämistä.

(87)

Jäsenvaltioiden tämän asetuksen soveltamiseksi suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (9), jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Jotta ei vaarannettaisi tämän asetuksen nojalla esitetyn pyynnön toteuttamista, jossa voi olla kyse esimerkiksi lapsen palauttamisesta vuonna 1980 tehdyn Haagin yleissopimuksen mukaisesti tai pyynnöstä tuomioistuimelle harkita, onko tarpeen toteuttaa toimenpiteitä lapsen henkilön tai omaisuuden suojelemiseksi, asetuksen (EU) 2016/679 14 artiklan 1–4 kohdassa säädetyn, rekisteröidylle ilmoittamista, esimerkiksi lapsen paikantamiseksi pyydetyistä tiedoista, koskevan velvoitteen noudattamista voidaan lykätä siihen saakka, kunnes pyyntö, jota varten näitä tietoja pyydetään, on täytetty. Tämä poikkeus on asetuksen (EU) 2016/679 14 artiklan 5 kohdan sekä 23 artiklan 1 kohdan f, g, i ja j alakohdan mukainen. Tämä ei saisi estää välittäjää, tuomioistuinta tai toimivaltaista viranomaista, jolle tiedot on toimitettu, toteuttamasta toimenpiteitä lapsen suojelemiseksi tai vaatimasta toteuttamaan tällaisia toimenpiteitä, jos on olemassa vaara lapseen kohdistuvasta haitasta tai viitteitä tällaisesta vaarasta.

(88)

Tämän asetuksen tarkoituksena on löytää hienovarainen tasapaino tapauksissa, joissa asiaan liittyvien tietojen paljastaminen tai vahvistaminen saattaisi vaarantaa lapsen tai jonkun toisen henkilön terveyden, turvallisuuden tai vapauden, esimerkiksi kun perheväkivaltatapauksessa tuomioistuin on määrännyt, että lapsen uutta osoitetta ei saa paljastaa hakijalle. Samalla kun tässä asetuksessa olisi säädettävä, että keskusviranomainen, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen ei saa paljastaa tai vahvistaa hakijalle tai kolmannelle osapuolelle tämän asetuksen soveltamista varten kerättyjä tai toimitettuja tietoja, jos se katsoo, että tietojen paljastaminen tai vahvistaminen saattaisi vaarantaa lapsen tai jonkun toisen henkilön terveyden, turvallisuuden tai vapauden, siinä olisi kuitenkin korostettava, ettei tämä saisi estää tietojen keräämistä ja toimittamista keskusviranomaisten, tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten kesken siltä osin, kuin se on tarpeen tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi. Tämä tarkoittaa, että silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, hakemus olisi voitava käsitellä tämän asetuksen mukaisesti siten, ettei hakijalle anneta kaikkia sen käsittelemisen edellyttämiä tietoja. Esimerkiksi kun kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, keskusviranomainen voisi panna menettelyn vireille hakijan puolesta toimittamatta hänelle tietoa lapsen olinpaikasta. Tapauksissa, joissa pelkästään pyynnön esittäminen saattaisi vaarantaa lapsen tai jonkun toisen henkilön terveyden, turvallisuuden tai vapauden, tämän asetuksen mukaan ei kuitenkaan pitäisi olla velvoitetta esittää tällaista pyyntöä.

(89)

Sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen III ja IV luvun soveltamisen yhteydessä käytettävät todistukset pidetään ajan tasalla, komissiolle olisi annettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti toimivalta antaa säädöksiä tämän asetuksen liitteiden I–IX muuttamista varten. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutoimiensa yhteydessä tarvittavat kuulemiset myös asiantuntijatasolla ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (10) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa erityisesti tasapuolinen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti pääsy komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa käsitellään delegoitujen säädösten valmistelua.

(90)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn vuoden 1998 yleissopimuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoasioissa (11), jäljempänä ’Bryssel II -yleissopimus’, asetuksen (EY) N:o 1347/2000, asetuksen (EY) N:o 2201/2003 ja tämän asetuksen välinen jatkuvuus olisi varmistettava niiltä osin, kun säännöksiä ei ole muutettu, ja tätä varten olisi säädettävä siirtymäsäännöksiä. Saman jatkuvuuden olisi koskettava Bryssel II -yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 1347/2000 ja (EY) N:o 2201/2003 tulkintaa, mukaan lukien unionin tuomioistuimen toimesta.

(91)

Tässä yhteydessä on muistettava, että jos jäsenvaltio on tehnyt sopimuksia yhden tai useamman kolmannen maan kanssa ennen liittymistään unioniin, sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 351 artiklaa.

(92)

Vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sovellettava laki olisi määritettävä vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen III luvun määräysten mukaisesti. Kun kyseistä yleissopimusta sovelletaan sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa tätä asetusta sovelletaan, yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa olevan viittauksen kyseisen yleissopimuksen ”II luvun määräyksiin” olisi ymmärrettävä viittaavan ”tämän asetuksen säännöksiin”.

(93)

Tämän asetuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komission olisi arvioitava tämän asetuksen soveltamista ja ehdotettava tarvittaessa siihen muutoksia.

(94)

Komission olisi julkaistava ja päivitettävä jäsenvaltioiden toimittamat tiedot.

(95)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseiset jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(96)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(97)

Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (12) 41 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 46 artiklan d alakohdan mukaisesti, ja hän antoi lausuntonsa 15 päivänä helmikuuta 2018 (13).

(98)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita toimivaltaa ja päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien kansallisten sääntöjen erojen takia, vaan ne voidaan tämän asetuksen suoran sovellettavuuden ja sitovan luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan siviilioikeudellisissa asioissa, jotka liittyvät

a)

avioeroon, asumuseroon tai avioliiton pätemättömäksi julistamiseen;

b)

vanhempainvastuun myöntämiseen, käyttämiseen, siirtämiseen, rajoittamiseen tai lopettamiseen.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin asioihin voivat kuulua erityisesti

a)

oikeus lapsen huoltoon ja tapaamisoikeus;

b)

holhous, edunvalvonta tai vastaavat järjestelyt;

c)

sellaisen henkilön tai elimen nimeäminen ja tehtävät, joka on vastuussa lapsen henkilöstä tai omaisuudesta tai joka edustaa tai avustaa lasta;

d)

lapsen sijoittaminen hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen;

e)

lapsen omaisuuden hallinnoimiseen, säilyttämiseen ja luovuttamiseen liittyvät lapsen suojelutoimenpiteet.

3.   Tämän asetuksen III ja VI lukua sovelletaan silloin, kun lapsen luvaton poisvieminen tai palauttamatta jättäminen koskee useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, ja sillä täydennetään vuoden 1980 Haagin yleissopimusta. Tämän asetuksen IV lukua sovelletaan lapsen palauttamista toiseen jäsenvaltioon koskeviin päätöksiin vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla ja jotka on pantava täytäntöön muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ne on annettu.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin asioihin:

a)

vanhemmuuden vahvistaminen tai kiistäminen;

b)

lapseksiottamista koskevat päätökset, lapseksiottamista edeltävät toimenpiteet tai lapseksiottamisen kumoaminen tai peruuttaminen;

c)

lapsen sukunimi ja etunimet;

d)

vajaavaltaisuudesta vapauttaminen (emancipation);

e)

elatusvelvoitteet;

f)

tarkoitemääräykset (trust) ja perintö;

g)

lasten tekemien rikosten johdosta toteutetut toimenpiteet.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’päätöksellä’ jäsenvaltion tuomioistuimen antamaa avioeroa, asumuseroa, avioliiton pätemättömäksi julistamista tai vanhempainvastuuta koskevaa päätöstä, ratkaisua, määräystä tai tuomiota;

Jäljempänä olevassa IV luvussa ’päätöksellä’ tarkoitetaan

a)

jäsenvaltiossa annettua päätöstä, joka koskee lapsen palauttamista toiseen jäsenvaltioon vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla ja joka on pantava täytäntöön muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa se on annettu;

b)

väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka on määrännyt sellainen tuomioistuin, joka on tämän asetuksen nojalla toimivaltainen tutkimaan pääasian tai 27 artiklan 5 kohdan, luettuna yhdessä 15 artiklan kanssa, mukaisesti määrätyt toimenpiteet.

Jäljempänä olevassa IV luvussa ”päätöksellä” ei tarkoiteta väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka tällainen tuomioistuin on määrännyt ilman, että vastaaja on kutsuttu kuultavaksi paitsi, jos toimenpiteen sisältävä päätös on annettu vastaajalle tiedoksi ennen täytäntöönpanoa.

2.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan myös

1)

”tuomioistuimella” kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa;

2)

”virallisella asiakirjalla” asiakirjaa, joka on laadittu tai rekisteröity virallisena asiakirjana tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa missä tahansa jäsenvaltiossa ja jonka virallisuus

a)

liittyy asiakirjan allekirjoitukseen ja sisältöön; ja

b)

joka on viranomaisen tai muun tähän tarkoitukseen valtuutetun virallisen tahon vahvistama. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä viranomaiset komissiolle 103 artiklan mukaisesti;

3)

”sopimuksella” IV luvussa osapuolten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa laatimaa muuta kuin virallista asiakirjaa, jonka on rekisteröinyt viranomainen, jonka jäsenvaltio on tätä varten ilmoittanut komissiolle 103 artiklan mukaisesti;

4)

”päätöksen antaneella jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jossa päätös on annettu, virallinen asiakirja on laadittu tai rekisteröity tai sopimus on rekisteröity;

5)

”täytäntöönpanojäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jossa päätöksen, virallisen asiakirjan tai sopimuksen täytäntöönpanoa haetaan;

6)

”lapsella” alle 18-vuotiasta henkilöä;

7)

”vanhempainvastuulla” kaikkia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka liittyvät lapsen henkilöön tai omaisuuteen ja jotka jollakin luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on päätöksen tai lain taikka voimassa olevan sopimuksen perusteella, mukaan lukien oikeus lapsen huoltoon ja tapaamisoikeus;

8)

”vanhempainvastuunkantajalla” ketä tahansa henkilöä, laitosta tai muuta elintä, jolla on vanhempainvastuu lapseen nähden;

9)

”oikeudella lapsen huoltoon” lapsen henkilöstä huolehtimiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia ja erityisesti oikeutta päättää lapsen asuinpaikasta;

10)

”tapaamisoikeudella” oikeutta tavata lasta ja myös oikeutta viedä lapsi rajoitetuksi ajaksi asuinpaikastaan muualle;

11)

”lapsen luvattomalla poisviemisellä tai palauttamatta jättämisellä” lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, jos

a)

tällainen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen loukkaa oikeutta lapsen huoltoon, joka perustuu päätökseen, lakiin tai sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen mukaan voimassa olevaan sopimukseen, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä; ja

b)

oikeutta lapsen huoltoon oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty, joko yhdessä tai yksin, tai olisi käytetty, jollei poisviemistä tai palauttamatta jättämistä olisi tapahtunut.

3.   Jäljempänä 3, 6, 10, 12, 13, 51, 59, 75, 94 ja 102 artiklassa käsite ”asuinpaikka” korvaa käsitteen ”kansalainen” Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, ja sillä on se merkitys, joka sillä on kyseisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä.

II LUKU

OIKEUDELLINEN TOIMIVALTA AVIOLIITTOASIOISSA JA VANHEMPAINVASTUUTA KOSKEVISSA ASIOISSA

1 JAKSO

Avioero, asumusero ja avioliiton pätemättömäksi julistaminen

3 artikla

Yleinen toimivalta

Avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevissa asioissa ovat toimivaltaisia sen jäsenvaltion tuomioistuimet,

a)

jonka alueella

i)

puolisoiden asuinpaikka on,

ii)

puolisoiden viimeinen asuinpaikka oli, jos toinen puolisoista asuu siellä edelleen,

iii)

vastaajan asuinpaikka on,

iv)

jommankumman puolison asuinpaikka on, jos puolisot jättävät yhteisen hakemuksen,

v)

hakijan asuinpaikka on, jos hän on asunut siellä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen hakemuksen tekemistä, tai

vi)

hakijan asuinpaikka on, jos hän on asunut siellä vähintään kuuden kuukauden ajan välittömästi ennen hakemuksen tekemistä, ja hän on kyseisen jäsenvaltion kansalainen, tai

b)

jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat.

4 artikla

Vastakanne

Tuomioistuimella, jossa menettely on vireillä 3 artiklan nojalla, on toimivalta käsitellä myös vastakanne, jos vastakanne kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

5 artikla

Asumuseron muuntaminen avioeroksi

Sillä jäsenvaltion tuomioistuimella, joka on myöntänyt asumuseroa koskevan päätöksen, on toimivalta myös muuntaa kyseinen asumusero avioeroksi, jos tämän jäsenvaltion laissa niin säädetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan säännösten soveltamista.

6 artikla

Toimivalta muissa tapauksissa

1.   Jos mikään jäsenvaltion tuomioistuin ei ole 3, 4 tai 5 artiklan mukaan toimivaltainen, toimivalta määräytyy kussakin jäsenvaltiossa kyseisen valtion oman lainsäädännön mukaan, ellei 2 kohdasta muuta johdu.

2.   Puoliso, jonka asuinpaikka on jäsenvaltion alueella tai joka on jäsenvaltion kansalainen, voidaan haastaa oikeuteen toisessa jäsenvaltiossa ainoastaan 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltion kansalainen, jonka asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella, voi samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaiset nojautua siinä valtiossa sovellettaviin toimivaltasääntöihin sellaista vastaajaa vastaan, jonka asuinpaikka ei ole jonkin jäsenvaltion alueella ja joka ei ole jonkin jäsenvaltion kansalainen.

2 JAKSO

Vanhempainvastuu

7 artikla

Yleinen toimivalta

1.   Jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia vanhempainvastuuta koskevissa asioissa, jos lapsen asuinpaikka on asian vireillepanoajankohtana kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan, jollei 8–10 artiklassa toisin säädetä.

8 artikla

Tapaamisoikeutta koskevan toimivallan säilyminen

1.   Kun lapsi muuttaa laillisesti jäsenvaltiosta toiseen ja saa siellä uuden asuinpaikan, sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa lapsen aiempi asuinpaikka oli, ovat 7 artiklasta poiketen kolmen kuukauden ajan muutosta edelleen toimivaltaisia muuttamaan sellaisen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen, joka on annettu kyseisessä jäsenvaltiossa ennen lapsen muuttoa, jos päätöksen nojalla tapaamisoikeuden saanut henkilö asuu edelleen siinä jäsenvaltiossa, jossa lapsen aiempi asuinpaikka oli.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos 1 kohdassa tarkoitettu henkilö, jolle tapaamisoikeus on myönnetty, on hyväksynyt sen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivallan, jossa lapsella on uusi asuinpaikka, osallistumalla menettelyyn kyseisissä tuomioistuimissa niiden toimivaltaa kiistämättä.

9 artikla

Toimivalta lapsen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä koskevissa tapauksissa

Jos lapsi on luvatta viety pois tai jätetty palauttamatta, toimivalta säilyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, siihen saakka kun lapsi on saanut asuinpaikan toisesta jäsenvaltiosta ja

a)

jokainen henkilö, laitos tai muu elin, jolla on oikeus lapsen huoltoon, on suostunut poisviemiseen tai palauttamatta jättämiseen; tai

b)

lapsi on asunut mainitussa toisessa jäsenvaltiossa vähintään yhden vuoden sen jälkeen, kun henkilö, laitos tai muu elin, jolla on oikeus lapsen huoltoon, on saanut tai hänen tai sen olisi pitänyt saada tieto lapsen olinpaikasta ja lapsi on sopeutunut uuteen ympäristöönsä ja ainakin jokin seuraavassa mainituista edellytyksistä täyttyy:

i)

lapsen palauttamispyyntöä ei ole tehty sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonne lapsi on viety tai josta lapsi on jätetty palauttamatta, yhden vuoden kuluessa siitä, kun lapsen huolto-oikeuden haltija on saanut tai hänen olisi pitänyt saada tieto lapsen olinpaikasta;

ii)

lapsen huolto-oikeuden haltijan jättämä palauttamispyyntö on peruttu eikä uutta pyyntöä ole jätetty i alakohdassa tarkoitetussa määräajassa;

iii)

jäsenvaltion tuomioistuin on hylännyt lapsen huolto-oikeuden haltijan jättämän palauttamispyynnön muista kuin vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdassa tai 13 artiklan toisessa kappaleessa tarkoitetuista syistä ja kyseiseen päätökseen ei enää voi hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin;

iv)

missään sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, ei asiaa ole pantu vireille 29 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti;

v)

sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, ovat antaneet lapsen huoltoa koskevan päätöksen, joka ei edellytä lapsen palauttamista.

10 artikla

Oikeuspaikan valinta

1.   Jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

lapsella on kiinteät siteet kyseiseen jäsenvaltioon erityisesti sen vuoksi, että vanhempainvastuunkantajista

i)

vähintään yhden asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa;

ii)

lapsen asuinpaikka oli aiemmin kyseisessä jäsenvaltiossa; tai

iii)

lapsi on kyseisen jäsenvaltion kansalainen;

b)

osapuolet ja kaikki muut vanhempainvastuunkantajat ovat

i)

vapaasta tahdostaan sopineet toimivallasta viimeistään ajankohtana, jona asia pantiin vireille tuomioistuimessa; tai

ii)

hyväksyneet toimivallan nimenomaisesti menettelyn aikana ja tuomioistuin on varmistanut, että kaikille osapuolille on tiedotettu oikeudesta olla hyväksymättä toimivalta; ja

c)

toimivaltaa käytetään lapsen edun mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdan mukainen oikeuspaikan valintaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja kaikkien asianomaisten osapuolten on päivättävä ja allekirjoitettava se tai se on sisällytettävä oikeudenkäyntipöytäkirjoihin kansallisen lainsäädännön ja menettelyn mukaisesti. ”Kirjallisena” pidetään myös kaikkea sähköisin keinoin tapahtuvaa viestintää, jonka tuloksena on sopimuksen pysyvä tallenne.

Henkilöt, joista tulee menettelyn osapuolia sen jälkeen, kun asia on pantu vireille tuomioistuimessa, voivat ilmaista hyväksyntänsä vireillepanon jälkeen. Jos he eivät vastusta oikeuspaikan valintaa, heidän katsotaan hyväksyneen sen hiljaisesti.

3.   Jos osapuolet eivät muuta sovi, 1 kohdassa myönnetty toimivalta lakkaa heti, kun

a)

menettelyssä annettuun päätökseen ei enää voi hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin; tai

b)

kun menettely päättyy muusta syystä.

4.   Edellä 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa myönnetty toimivalta on yksinomainen.

11 artikla

Lapsen olinpaikkaan perustuva toimivalta

1.   Jos lapsen asuinpaikkaa ei kyetä ratkaisemaan eikä toimivaltaa voida määrittää 10 artiklan nojalla, toimivalta on sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa lapsi on.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettua toimivaltaa sovelletaan myös lapsipakolaisiin ja asuinpaikkajäsenvaltiostaan levottomuuksien vuoksi siirtymään joutuneisiin lapsiin.

12 artikla

Toimivallan siirto toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle

1.   Poikkeuksellisissa olosuhteissa sen jäsenvaltion tuomioistuin, joka on toimivaltainen tutkimaan pääasian, voi jonkin osapuolen hakemuksesta tai omasta aloitteestaan, jos se katsoo, että tuomioistuimella toisessa jäsenvaltiossa, johon lapsella on erityisiä siteitä, olisi paremmat edellytykset arvioida lapsen etua kyseisessä asiassa, lykätä asian tai sen tietyn osan käsittelyä ja joko

a)

asettaa yhdelle tai useammalle osapuolelle määräajan, johon mennessä on ilmoitettava kyseisen toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle menettelyn vireilläolosta ja mahdollisuudesta toimivallan siirtoon sekä esitettävä hakemus kyseiselle tuomioistuimelle; tai

b)

pyytää toisen jäsenvaltion tuomioistuinta käyttämään toimivaltaansa 2 kohdan mukaisesti.

2.   Kyseisen toisen jäsenvaltion tuomioistuin voi, milloin tämä on asiaan liittyvien erityisten seikkojen vuoksi lapsen edun mukaista, hyväksyä toimivallan kuuden viikon kuluessa siitä, kun

a)

asia on pantu vireille 1 kohdan a alakohdan mukaisesti; tai

b)

1 kohdan b alakohdan mukainen pyyntö on vastaanotettu.

Tuomioistuimen, jossa asia on toiseksi pantu vireille tai jota on pyydetty hyväksymään toimivalta, on ilmoitettava ensimmäiselle tuomioistuimelle viipymättä. Jos se hyväksyy toimivallan, on tuomioistuimen, jossa asia on ensimmäiseksi pantu vireille, jätettävä asia tutkimatta.

3.   Tuomioistuin, jossa asia on ensimmäiseksi pantu vireille, on jatkettava toimivaltansa käyttöä, ellei se ole vastaanottanut toisen jäsenvaltion tuomioistuimelta ilmoitusta toimivallan hyväksymisestä seitsemän viikon kuluessa siitä, kun

a)

osapuolille 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettu määräaika hakemuksen esittämiseksi toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle on päättynyt, tai

b)

kyseinen tuomioistuin on vastaanottanut 1 kohdan b alakohdan mukaisen pyynnön.

4.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa lapsella katsotaan olevan erityisiä siteitä jäsenvaltioon, jos

a)

kyseisestä jäsenvaltiosta on tullut lapsen asuinpaikka sen jälkeen, kun asia on pantu vireille 1 kohdassa tarkoitetussa tuomioistuimessa;

b)

lapsen asuinpaikka oli aiemmin kyseisessä jäsenvaltiossa;

c)

lapsi on kyseisen valtion kansalainen;

d)

lapsen vanhempainvastuunkantajan asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa; tai

e)

asia koskee lapsen suojelutoimenpiteitä, jotka liittyvät lapsen kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan omaisuuden hallinnoimiseen, säilyttämiseen tai luovuttamiseen.

5.   Jos tuomioistuimen yksinomainen toimivalta on todettu 10 artiklan mukaan, kyseinen tuomioistuin ei voi siirtää toimivaltaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimelle.

13 artikla

Sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimen pyyntö toimivallan siirtämiseksi, joka ei ole toimivaltainen

1.   Poikkeuksellisissa olosuhteissa jos jäsenvaltiossa, joka ei ole tämän asetuksen nojalla toimivaltainen mutta johon lapsella on 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityisiä siteitä, tuomioistuin katsoo, että sillä on paremmat edellytykset arvioida lapsen etua kyseisessä asiassa, kyseinen tuomioistuin voi pyytää toimivallan siirtoa sen jäsenvaltion tuomioistuimelta, jossa lapsen asuinpaikka on, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan soveltamista.

2.   Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi hyväksyä toimivaltansa siirron kuuden viikon kuluessa 1 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta, jos se katsoo, että tällainen siirto on asiaan liittyvien erityisten seikkojen vuoksi lapsen edun mukaista. Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin hyväksyy toimivallan siirron, se ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle viipymättä. Jos pyyntöä ei hyväksytä määräajassa, pyynnön esittäneellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa.

14 artikla

Toimivalta muissa tapauksissa

Jos mikään jäsenvaltion tuomioistuin ei ole 7–11 artiklan mukaan toimivaltainen, toimivalta määräytyy kussakin jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion oman lainsäädännön mukaan.

15 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet kiireellisissä tapauksissa

1.   Vaikka jonkin toisen jäsenvaltion tuomioistuin olisi toimivaltainen tutkimaan pääasian, jäsenvaltion tuomioistuimilla on kiireellisissä tapauksissa toimivalta toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka voivat olla kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti saatavilla, ja jotka koskevat

a)

kyseisessä jäsenvaltiossa olevaa lasta; tai

b)

lapselle kuuluvaa omaisuutta kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.   Jos lapsen edun suojelu niin vaatii, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä toteuttaneen tuomioistuimen on ilmoitettava niistä välittömästi sen jäsenvaltion tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on 7 artiklan nojalla toimivaltainen tutkimaan pääasian, tai tarvittaessa mille tahansa jäsenvaltion tuomioistuimelle, joka käyttää pääasian suhteen toimivaltaa tämän asetuksen nojalla, joko suoraan 86 artiklan mukaisesti tai 76 artiklan nojalla nimettyjen keskusviranomaisten välityksellä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan nojalla toteutettujen toimenpiteiden soveltaminen on keskeytettävä, kun sen jäsenvaltion tuomioistuin, joka on tämän asetuksen nojalla toimivaltainen tutkimaan pääasian, on toteuttanut soveltuviksi katsomansa toimenpiteet.

Tarvittaessa kyseinen tuomioistuin voi ilmoittaa päätöksestään väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia toteuttaneelle tuomioistuimelle joko suoraan 86 artiklan mukaisesti tai 76 artiklan nojalla nimettyjen keskusviranomaisten välityksellä.

16 artikla

Liitännäiskysymykset

1.   Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa vireille pantu asia ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, mutta sen tulos riippuu vanhempainvastuuta koskevaan asiaan kuuluvan liitännäiskysymyksen ratkaisemisesta, kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin voi ratkaista kysymyksen, vaikka kyseinen jäsenvaltio ei ole tämän asetuksen nojalla toimivaltainen.

2.   Liitännäiskysymyksen ratkaisulla 1 kohdan nojalla on oikeusvaikutuksia ainoastaan menettelyssä, jossa kyseinen ratkaisu tehtiin.

3.   Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa perintöasiaa koskevassa menettelyssä lapsen puolesta toteutetun tai toteutettavan oikeustoimen pätevyys edellyttää jonkin tuomioistuimen lupaa tai hyväksyntää, kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin voi päättää sallia tai hyväksyä tällaisen oikeustoimen, vaikka se ei ole tämän asetuksen nojalla toimivaltainen.

4.   Edellä olevan 15 artiklan 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

3 JAKSO

Yhteiset säännökset

17 artikla

Asian paneminen vireille tuomioistuimessa

Asian katsotaan tulleen vireille tuomioistuimessa

a)

ajankohtana, jona haastehakemus tai vastaava asiakirja jätetään tuomioistuimeen, edellyttäen että hakija ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin haasteen antamiseksi tiedoksi vastaajalle;

b)

jos asiakirja on annettava tiedoksi ennen sen jättämistä tuomioistuimeen, ajankohtana, jona tiedoksiannosta vastaava viranomainen ottaa sen vastaan, edellyttäen että hakija ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin asiakirjan jättämiseksi tuomioistuimeen; tai

c)

jos asian käsittely aloitetaan tuomioistuimen omasta aloitteesta, ajankohtana, jona tuomioistuin tekee päätöksen käsittelyn aloittamisesta, tai jos tällaista päätöstä ei edellytetä, ajankohtana, jona tuomioistuin kirjaa asian rekisteriin.

18 artikla

Toimivallan tutkiminen

Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa on pantu vireille asia, jossa se ei tämän asetuksen mukaan ole toimivaltainen tutkimaan pääasiaa, mutta jossa toisen jäsenvaltion tuomioistuin on tämän asetuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan pääasian, sen on oma-aloitteisesti todettava, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä kyseistä asiaa.

19 artikla

Edellytysten tutkiminen

1.   Jos vastaaja, jonka asuinpaikka on muussa valtiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa menettely aloitettiin, ei vastaa asiassa, toimivaltaisen tuomioistuimen on lykättävä asian käsittelyä, kunnes on selvitetty, että vastaajalla on ollut mahdollisuus saada haastehakemus tai vastaava asiakirja niin hyvissä ajoin, että hän on voinut valmistautua vastaamaan asiassa tai että kaikkiin tätä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1393/2007 19 artiklaa sovelletaan tämän artiklan 1 kohdan sijasta, jos haastehakemus tai vastaava asiakirja oli mainitun asetuksen nojalla toimitettava jäsenvaltiosta toiseen.

3.   Kun asetusta (EY) N:o 1393/2007 ei voida soveltaa, sovelletaan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan 15 päivänä marraskuuta 1965 tehdyn Haagin yleissopimuksen 15 artiklaa, jos haastehakemus tai vastaava asiakirja oli kyseisen yleissopimuksen nojalla toimitettava ulkomaille.

20 artikla

Vireilläolo ja samassa yhteydessä käsiteltävät kanteet

1.   Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa pannaan vireille samojen asianosaisten välillä avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevia menettelyjä, sen tuomioistuimen, jossa menettely on aloitettu myöhemmin, on omasta aloitteestaan lykättävä asian käsittelyä, kunnes on ratkaistu, onko tuomioistuin, jossa menettely on ensin pantu vireille, toimivaltainen.

2.   Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa pannaan vireille vanhempainvastuuseen liittyviä menettelyjä, jotka koskevat samaa lasta ja samaa asiaa, sen tuomioistuimen, jossa menettely on aloitettu myöhemmin, on omasta aloitteestaan lykättävä asian käsittelyä, kunnes on ratkaistu, onko tuomioistuin, jossa menettely on ensin pantu vireille, toimivaltainen, paitsi jos jonkin tuomioistuinten toimivalta perustuu yksinomaan 15 artiklaan.

3.   Kun on ratkaistu, että se tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen, tuomioistuimen, jossa kanne on myöhemmin nostettu, on jätettävä asia tutkimatta.

Tällöin asian myöhemmin vireille pannut osapuoli voi siirtää asian siihen tuomioistuimeen, jossa menettely on aloitettu ensin.

4.   Jos kanne nostetaan jäsenvaltion tuomioistuimessa, jolle 10 artiklassa tarkoitetussa toimivallan hyväksymisessä on myönnetty yksinomainen toimivalta, toisen jäsenvaltion tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, kunnes tuomioistuin, jossa kanne on sopimuksen tai hyväksymisen perusteella nostettu, toteaa, että se ei ole toimivaltainen sopimuksen tai hyväksymisen nojalla.

5.   Jos ja siltä osin kuin tuomioistuin on todennut olevansa yksinomaisesti toimivaltainen 10 artiklassa tarkoitetun toimivallan hyväksymisen mukaisesti, toisen jäsenvaltion tuomioistuimen on jätettävä asia tutkimatta.

21 artikla

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä

1.   Kun jäsenvaltioiden tuomioistuimet käyttävät tämän luvun 2 jakson mukaista toimivaltansa, niiden on kansallisten lakien ja menettelyjen mukaisesti annettava lapselle, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, aito ja tuloksellinen mahdollisuus ilmaista näkemyksensä joko suoraan taikka edustajan tai asiaankuuluvan elimen välityksellä.

2.   Kun tuomioistuin antaa kansallisten lakien ja menettelyjen mukaisesti lapselle mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä tämän artiklan mukaisesti, se ottaa lapsen näkemyksen asianmukaisella tavalla huomioon tämän iän ja kehitysasteen mukaisesti.

III LUKU

KANSAINVÄLINEN LAPSIKAAPPAUS

22 artikla

Lapsen palauttaminen vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen perusteella

Jos henkilö, laitos tai muu elin, joka väittää oikeutta lapsen huoltoon loukatun, hakee joko suoraan tai keskusviranomaisen avustuksella jäsenvaltion tuomioistuimelta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla päätöstä, jossa määrätään palauttamaan alle 16-vuotias lapsi, joka on luvattomasti viety muuhun jäsenvaltioon tai jätetty palauttamatta muusta jäsenvaltiosta kuin siitä, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, sovelletaan tämän asetuksen 23–29 artiklaa ja VI lukua täydentämään vuoden 1980 Haagin yleissopimusta.

23 artikla

Hakemusten vastaanottaminen ja käsittely keskusviranomaisissa

1.   Pyynnön vastaanottaneen keskusviranomaisen on toimittava nopeasti käsitellessään 22 artiklassa tarkoitettua vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvaa hakemusta.

2.   Kun pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomainen saa 22 artiklassa tarkoitetun hakemuksen, sen on viiden työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta annettava vastaanottoilmoitus. Sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava tapauksen mukaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle tai hakijalle, mitä alustavia toimenpiteitä on tehty tai tehdään hakemuksen käsittelemiseksi, ja se voi pyytää muita tarvittavia asiakirjoja ja tietoja.

24 artikla

Nopeutetut tuomioistuinmenettelyt

1.   Tuomioistuimen, jolle 22 artiklassa tarkoitettu lapsen palauttamista koskeva hakemus tehdään, on toimittava hakemuksen käsittelyssä pikaisesti, noudattaen nopeimpia käytettävissä olevia kansallisen lainsäädännön menettelyjä.

2.   Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on annettava päätöksensä viimeistään kuuden viikon kuluttua siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, paitsi jos se on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.   Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen on annettava päätöksensä viimeistään kuuden viikon kuluttua siitä, kun kaikki vaadittavat menettelyvaiheet on toteutettu ja tuomioistuimen on mahdollista tutkia muutoksenhaku oikeuden istunnossa tai muulla tavoin, paitsi jos se on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta.

25 artikla

Vaihtoehtoinen riitojenratkaisu

Tuomioistuimen on mahdollisimman varhain ja missä tahansa menettelyn vaiheessa pyydettävä joko suoraan tai tarvittaessa keskusviranomaisten avustuksella osapuolia harkitsemaan halukkuuttaan osallistua sovitteluun tai muihin vaihtoehtoisiin riitojenratkaisukeinoihin, paitsi jos tämä on vastoin lapsen etua, ei sovellu tässä nimenomaisessa tapauksessa tai pitkittäisi aiheettomasti menettelyä.

26 artikla

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä palauttamismenettelyssä

Tämän asetuksen 21 artiklaa sovelletaan myös vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisissa palauttamismenettelyissä.

27 artikla

Menettely lapsen palauttamista varten

1.   Tuomioistuin ei voi kieltäytyä lapsen palauttamisesta, ellei lapsen palauttamista hakeneelle henkilölle ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi.

2.   Tuomioistuin voi menettelyn missä tahansa vaiheessa tutkia 15 artiklan mukaisesti, olisiko yhteydenpito lapsen ja hänen palauttamistaan hakeneen henkilön välillä varmistettava lapsen etu huomioon ottaen.

3.   Jos tuomioistuin harkitsee lapsen palauttamisesta kieltäytymistä yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan perusteella, se ei saa kieltäytyä palauttamasta lasta, jos lapsen palauttamista hakenut osapuoli kykenee riittävät todisteet toimittamalla vakuuttamaan tuomioistuimen tai tuomioistuin on muutoin vakuuttunut siitä, että on toteutettu riittävät järjestelyt lapsen suojelemiseksi hänen palauttamisensa jälkeen.

4.   Tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tuomioistuin voi olla yhteydessä sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, joko suoraan 86 a artiklan mukaisesti tai keskusviranomaisten avustuksella.

5.   Jos tuomioistuin määrää lapsen palauttamisesta, se voi tarvittaessa toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti suojatakseen lasta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdassa tarkoitetulta vakavalta vaaralta, edellyttäen että näiden toimenpiteiden tarkastelu ja toteuttaminen ei aiheettomasti pitkitä palauttamismenettelyä.

6.   Lapsen palauttamista koskeva päätös voidaan julistaa väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, vaikka siihen olisi haettu muutosta, kun lapsen etu edellyttää lapsen palauttamista, ennen kuin muutoksenhakua koskeva päätös on annettu.

28 artikla

Lapsen palauttamista koskevien päätösten täytäntöönpano

1.   Toimivaltaisen täytäntöönpanoviranomaisen, jolle on tehty pyyntö lapsen palauttamista toiseen jäsenvaltioon koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, on toimittava nopeasti pyynnön käsittelyssä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä ei ole pantu täytäntöön kuuden viikon kuluessa päivästä, jona täytäntöönpanomenettely aloitettiin, täytäntöönpanoa hakeneella osapuolella tai täytäntöönpanojäsenvaltion keskusviranomaisella on oikeus pyytää toimivaltaiselta täytäntöönpanoviranomaiselta perusteluja viivästymiselle.

29 artikla

Lapsen palauttamisesta kieltäytymisestä vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan ja 13 artiklan toisen kappaleen perusteella seuraava menettely

1.   Tätä artiklaa sovelletaan, kun päätös, jossa kieltäydytään palauttamasta lasta toiseen jäsenvaltioon, perustuu yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohtaan tai 13 artiklan toiseen kappaleeseen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen antavan tuomioistuimen on omasta aloitteestaan annettava todistus käyttäen liitteessä I esitettyä lomaketta. Todistus on täytettävä ja annettava päätöksen kielellä. Todistus voidaan myös antaa jonkin osapuolen pyytämällä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämä ei velvoita todistuksen antavaa tuomioistuinta toimittamaan vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä käännöstä tai translitterointia.

3.   Jos ajankohtana, jona tuomioistuin antaa 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen, menettely lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä on jo vireillä sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, tuomioistuimen on, jos se on tietoinen kyseisestä menettelystä, kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamisesta toimitettava asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuimelle joko suoraan tai keskusviranomaisten välityksellä seuraavat asiakirjat:

a)

jäljennös 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä;

b)

2 kohdan mukaisesti annettu todistus; ja

c)

tarvittaessa oikeudessa kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja sekä muut asiakirjat, jotka se katsoo tarpeellisiksi.

4.   Sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, voi tarvittaessa vaatia, että osapuoli toimittaa 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä ja todistukseen tämän artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti liitetyistä muista asiakirjoista.

5.   Jos muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä annettiin, jokin osapuolista saattaa sen jäsenvaltion tuomioistuimen, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, tutkittavaksi lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällön, kyseisen osapuolen on toimitettava tuomioistuimelle seuraavat asiakirjat:

a)

jäljennös 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä;

b)

2 kohdan mukaisesti annettu todistus; ja

c)

tarvittaessa lapsen palauttamisesta kieltäytyneessä tuomioistuimessa kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja.

6.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa tarkoitetussa lapsen palauttamatta jättämistä koskevassa päätöksessä määrätään, 3 ja 5 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä annettu päätös, jossa edellytetään lapsen palauttamista, on täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa IV luvun mukaisesti.

IV LUKU

TUNNUSTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

1 JAKSO

Yleiset säännökset päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

1 alajakso

Tunnustaminen

30 artikla

Päätöksen tunnustaminen

1.   Jäsenvaltiossa annettu päätös on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista.

2.   Mitään erityistä menettelyä ei vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevan päätöksen perusteella, johon kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ei saa hakea muutosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

3.   Jokainen, jonka etua päätöksen tunnustaminen koskee, voi 59–62 artiklassa ja tarvittaessa tämän luvun 5 jaksossa ja VI luvussa säädettyjä menettelyjä noudattaen hakea päätöstä siitä, että 38 ja 39 artiklassa tarkoitettuja perusteita tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole.

4.   Kunkin jäsenvaltion komissiolle 103 artiklan mukaisesti ilmoittaman tuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa tämän artiklan 3 kohdan mukainen menettely pannaan vireille.

5.   Jos kysymys päätöksen tunnustamisesta tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa, asiaa käsittelevä tuomioistuin voi ratkaista kysymyksen.

31 artikla

Tunnustamista varten toimitettavat asiakirjat

1.   Asianosaisen, joka haluaa jäsenvaltiossa vedota toisessa jäsenvaltiossa annettuun päätökseen, on esitettävä:

a)

päätöksestä jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi; ja

b)

36 artiklan mukaisesti annettu todistus.

2.   Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, jossa toisessa jäsenvaltiossa annettuun päätökseen vedotaan, voi tarvittaessa vaatia asianomaista osapuolta toimittamaan käännöksen tai translitteroinnin tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun todistuksen vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä 91 artiklan mukaisesti.

3.   Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, jossa toisessa jäsenvaltiossa annettuun päätökseen vedotaan, voi vaatia asianosaista toimittamaan todistuksen vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevan sisällön käännöksen tai translitteroinnin lisäksi käännöksen tai translitteroinnin päätöksestä 91 artiklan mukaisesti, jos se ei voi käsitellä asiaa ilman tällaista käännöstä tai translitterointia.

32 artikla

Asiakirjojen puuttuminen

1.   Jollei 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja toimiteta, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen voi asettaa niiden toimittamiselle määräajan tai hyväksyä vastaavat muut asiakirjat tai, jos se katsoo, että sillä on riittävät tiedot, vapauttaa hakijan toimittamisvelvollisuudesta.

2.   Jos tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen niin vaatii, tällaisista vastaavista muista asiakirjoista on toimitettava käännös tai translitterointi 91 artiklan mukaisesti.

33 artikla

Asian käsittelyn keskeyttäminen

Tuomioistuin, jossa toisessa jäsenvaltiossa annettuun päätökseen vedotaan, voi keskeyttää asian käsittelyn kokonaan tai osittain, jos

a)

päätökseen on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa; tai

b)

on haettu päätöstä siitä, että tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole 38 ja 39 artiklassa tarkoitettuja perusteita, tai päätöstä siitä, että tunnustamisesta on kieltäydyttävä jollakin kyseisistä perusteista.

2 alajakso

Täytäntöönpanokelpoisuus ja täytäntöönpano

34 artikla

Täytäntöönpanokelpoiset päätökset

1.   Vanhempainvastuusta jäsenvaltiossa annettu päätös, joka on siinä jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoinen, on täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista.

2.   Lapsen tapaamisoikeuden myöntävän päätöksen täytäntöön panemiseksi toisessa jäsenvaltiossa päätöksen antanut tuomioistuin voi julistaa kyseisen päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi mahdollisesta muutoksenhausta riippumatta.

35 artikla

Täytäntöönpanoa varten toimitettavat asiakirjat

1.   Jäsenvaltiossa annetun päätöksen panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on toimitettava toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle

a)

päätöksestä jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi; ja

b)

36 artiklan mukaisesti annettu todistus.

2.   Jäsenvaltiossa annetun väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia koskevan päätöksen panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on toimitettava toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle

a)

päätöksestä jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi;

b)

36 artiklan mukaisesti annettu todistus, jossa vahvistetaan, että päätös on täytäntöönpanokelpoinen päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa ja että päätöksen antanut tuomioistuin

i)

on pääasiassa toimivaltainen, tai

ii)

on määrännyt toimenpiteen 27 artiklan 5 kohdan, luettuna yhdessä 15 artiklan kanssa, mukaisesti; ja

c)

kun toimenpide on määrätty varaamatta vastaajalle tilaisuutta vastata asiassa, todiste tuomion tiedoksi antamisesta.

3.   Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen voi tarvittaessa vaatia täytäntöönpanoa hakevaa asianosaista toimittamaan 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin todistuksen vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä, jossa täsmennetään täytäntöön pantava velvoite.

4.   Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen voi vaatia täytäntöönpanoa hakevaa asianosaista toimittamaan 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin päätöksestä, jos se ei voi käsitellä asiaa ilman tällaista käännöstä tai translitterointia.

3 alajakso

Todistus

36 artikla

Todistuksen antaminen

1.   Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka on ilmoitettu komissiolle 103 artiklan mukaisesti, on asianosaisen hakemuksesta annettava todistus

a)

avioliittoasiaa koskevasta päätöksestä käyttäen liitteessä II esitettyä lomaketta;

b)

vanhempainvastuuta koskevasta päätöksestä käyttäen liitteessä III esitettyä lomaketta;

c)

edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta lapsen palauttamista koskevasta päätöksestä ja tarvittaessa mahdollisista 27 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrätyistä, päätöksestä seuraavista väliaikaisista toimenpiteistä ja turvaamistoimista käyttäen liitteessä IV esitettyä lomaketta.

2.   Todistus on täytettävä ja annettava päätöksen kielellä. Todistus voidaan myös antaa asianosaisen pyytämällä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämä ei velvoita todistuksen antavaa tuomioistuinta toimittamaan vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä käännöstä tai translitterointia.

3.   Todistuksen antamiseen ei voida hakea muutosta.

37 artikla

Todistuksen oikaisu

1.   Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka on ilmoitettu komissiolle 103 artiklan mukaisesti, on hakemuksesta oikaistava todistus, jos täytäntöönpantava päätös ja todistus ovat keskenään ristiriidassa asiavirheen tai puutteen vuoksi, ja se voi tehdä oikaisun myös omasta aloitteestaan.

2.   Todistuksen oikaisemista koskeviin menettelyihin sovelletaan päätöksen antaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

4 alajakso

Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen

38 artikla

Avioliittoa koskevissa asioissa annettujen päätösten tunnustamisesta kieltäytymisen perusteet

Avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevaa päätöstä ei tunnusteta:

a)

jos tunnustaminen on selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita, jossa tunnustamista pyydetään;

b)

jos päätös on annettu pois jäänyttä vastaajaa vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu vastaajalle tiedoksi niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos vastaajan todetaan yksiselitteisesti hyväksyneen päätöksen;

c)

jos päätös on ristiriidassa sellaisen päätöksen kanssa, joka on annettu oikeudenkäynnissä samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään; tai

d)

jos päätös on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai muussa valtiossa kuin jäsenvaltiossa samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun päätöksen kanssa ja tämä aikaisemmin annettu päätös täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään.

39 artikla

Vanhempainvastuuta koskevien päätösten tunnustamisesta kieltäytymisen perusteet

1.   Vanhempainvastuuta koskevan päätöksen tunnustamisesta kieltäydytään

a)

jos tunnustaminen on selvästi, ottaen huomioon lapsen etu, vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita, jossa tunnustamista pyydetään;

b)

jos päätös on annettu pois jäänyttä henkilöä vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu tiedoksi pois jääneelle henkilölle niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että hän olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos hänen katsotaan yksiselitteisesti hyväksyneen päätöksen;

c)

kenen tahansa sellaisen henkilön hakemuksesta, joka väittää päätöksen estävän häntä täyttämästä vanhempainvastuutaan, jos tälle henkilölle ei ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi;

d)

jos ja siltä osin kuin päätös on ristiriidassa vanhempainvastuuta koskevassa asiassa myöhemmin siinä jäsenvaltiossa annetun päätöksen kanssa, jossa tunnustamista pyydetään;

e)

jos ja siltä osin kuin päätös on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai sellaisessa muussa valtiossa, jossa lapsen asuinpaikka on ja joka ei ole jäsenvaltio, vanhempainvastuuta koskevassa asiassa myöhemmin annetun päätöksen kanssa, ja tämä myöhemmin annettu päätös täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään; tai

f)

jos 82 artiklassa säädettyä menettelyä ei ole noudatettu.

2.   Vanhempainvastuuta koskevan päätöksen tunnustamisesta voidaan kieltäytyä, jos päätös on annettu siten, että lapselle, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, ei ole annettu mahdollisuutta ilmaista näkemystään 21 artiklan mukaisesti paitsi, jos

a)

menettely koski ainoastaan lapsen omaisuutta ja edellyttäen, että menettelyn kohde ei edellyttänyt tällaisen mahdollisuuden antamista; tai

b)

oli olemassa vakavia perusteita, erityisesti asian kiireellisyys, jotka oli otettava huomioon.

40 artikla

Tunnustamisesta kieltäytymistä koskeva menettely

1.   Tunnustamisesta kieltäytymistä koskeviin hakemuksiin sovelletaan 59–62 artiklassa säädettyjä menettelyjä ja tarvittaessa tämän luvun 5 jakson ja VI luvun säännöksiä soveltuvin osin.

2.   Kunkin jäsenvaltion komissiolle 103 artiklan mukaisesti ilmoittaman tuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa tunnustamatta jättämistä koskeva menettely pannaan vireille.

41 artikla

Vanhempainvastuuta koskevien päätösten täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet

Vanhempainvastuuta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä, jos todetaan, että jokin 39 artiklassa tarkoitettu tunnustamisesta kieltäytymisen peruste täyttyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 56 artiklan 6 kohdan soveltamista.

2 JAKSO

Tiettyjen etuoikeutettujen päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

42 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan seuraavantyyppisiin päätöksiin, jos niistä on annettu todistus päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa 47 artiklan mukaisesti:

a)

päätökset siltä osin kuin niissä myönnetään tapaamisoikeus; ja

b)

edellä 29 artiklan 6 kohdan nojalla tehdyt päätökset siltä osin kuin niissä edellytetään lapsen palauttamista.

2.   Tämä jakso ei estä asianosaista hakemasta 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa tämän luvun 1 jaksossa vahvistettujen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukaisesti.

1 alajakso

Tunnustaminen

43 artikla

Tunnustaminen

1.   Jäsenvaltiossa annettu 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä ja sen tunnustamista ei voida vastustaa, paitsi jos ja siltä osin kuin päätöksen todetaan olevan ristiriidassa 50 artiklassa tarkoitetun myöhemmän päätöksen kanssa.

2.   Asianosaisen, joka haluaa jäsenvaltiossa vedota toisessa jäsenvaltiossa annettuun 42 artikla 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen, on esitettävä

a)

päätöksestä jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi; ja

b)

47 artiklan mukaisesti annettu todistus.

3.   Edellä olevaa 31 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

44 artikla

Asian käsittelyn keskeyttäminen

Tuomioistuin, jossa toisessa jäsenvaltiossa annettuun 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen vedotaan, voi keskeyttää asian käsittelyn kokonaan tai osittain, jos

a)

on toimitettu hakemus, jossa vedotaan kyseisen päätöksen ristiriitaisuuteen 50 artiklassa tarkoitetun myöhemmän päätöksen kanssa; tai

b)

henkilö, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on 48 artiklan mukaisesti hakenut 47 artiklan nojalla annetun todistuksen peruuttamista.

2 alajakso

Täytäntöönpanokelpoisuus ja täytäntöönpano

45 artikla

Täytäntöönpanokelpoiset päätökset

1.   Jäsenvaltiossa annettu 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös, joka on kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoinen, on tämän jakson mukaan täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista.

2.   Edellä 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöön panemiseksi toisessa jäsenvaltiossa päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimet voivat julistaa kyseisen päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi mahdollisesta muutoksenhausta riippumatta.

46 artikla

Täytäntöönpanoa varten toimitettavat asiakirjat

1.   Jäsenvaltiossa annetun 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa täytäntöönpanoa hakevan osapuolen on toimitettava toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle

a)

päätöksestä jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi; ja

b)

47 artiklan mukaisesti annettu todistus.

2.   Jäsenvaltiossa annetun 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun päätöksen panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen voi tarvittaessa vaatia hakijaa toimittamaan 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin todistuksen vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä, jossa täsmennetään täytäntöön pantava velvoite.

3.   Jäsenvaltiossa annetun 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin päätöksestä, jos se ei voi käsitellä asiaa ilman tällaista käännöstä tai translitterointia.

3 alajakso

Etuoikeutetuista päätöksistä annettava todistus

47 artikla

Todistuksen antaminen

1.   Tuomioistuimen, joka on antanut 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen, on asianosaisen hakemuksesta annettava todistus

a)

lapsen tapaamisoikeuden myöntävästä päätöksestä käyttäen liitteessä V esitettyä lomaketta;

b)

lapsen palauttamista edellyttävästä ja 29 artiklan 6 kohdan nojalla lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä annetusta päätöksestä, käyttäen liitteessä VI esitettyä lomaketta.

2.   Todistus on täytettävä ja annettava päätöksen kielellä. Todistus voidaan myös antaa jonkin osapuolen pyytämällä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämä ei velvoita todistuksen antavaa tuomioistuinta toimittamaan vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä käännöstä tai translitterointia.

3.   Tuomioistuin antaa todistuksen ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

kaikilla asianosaisilla on ollut tilaisuus tulla kuulluiksi;

b)

lapselle on annettu mahdollisuus ilmaista näkemyksensä 21 artiklan mukaisesti;

c)

päätös on annettu pois jäänyttä henkilöä vastaan ja joko

i)

haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu tiedoksi pois jääneelle henkilölle niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että hän on voinut valmistautua vastaamaan asiassa; tai

ii)

pois jääneen henkilön on todettu hyväksyneen päätöksen yksiselitteisesti.

4.   Todistus 42 artikla 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä annetaan ainoastaan, jos tuomioistuin on päätöstä antaessaan ottanut huomioon vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan ja 13 artiklan toisen kappaleen mukaisesti toisessa jäsenvaltiossa annetun aiemman päätöksen taustalla olevat perustelut ja tosiseikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan soveltamista.

5.   Todistuksella on oikeusvaikutuksia vain siltä osin, kuin päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

6.   Todistuksen antamiseen ei voida kohdistaa muita kuin 48 artiklassa tarkoitettuja riitauttamisia.

48 artikla

Todistuksen oikaisu ja peruuttaminen

1.   Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka on ilmoitettu komissiolle 103 artiklan mukaisesti, on hakemuksesta oikaistava todistus, jos päätös ja todistus ovat keskenään ristiriidassa asiavirheen tai puutteen vuoksi, ja se voi tehdä oikaisun myös omasta aloitteestaan.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen on hakemuksesta tai omasta aloitteestaan peruutettava todistus, jos se on annettu virheellisin perustein 47 artiklassa vahvistetut vaatimukset huomioon ottaen. Sovelletaan 49 artiklaa vastaavasti.

3.   Todistuksen oikaisua tai peruuttamista koskevaan menettelyyn, mukaan lukien mahdollinen muutoksenhaku, sovelletaan päätöksen antaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

49 artikla

Todistus siitä, että täytäntöönpanokelpoisuutta ei ole tai että sitä on rajoitettu

1.   Jos ja siltä osin kuin päätös, josta on annettu todistus 47 artiklan mukaisesti, on lakannut olemasta täytäntöönpanokelpoinen tai sen täytäntöönpanokelpoisuutta on lykätty tai rajoitettu, todistus siitä, että täytäntöönpanokelpoisuutta ei ole tai sitä on rajoitettu, on annettava päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimelle, joka on ilmoitettu komissiolle 103 artiklan mukaisesti, milloin tahansa esitetystä pyynnöstä käyttäen liitteessä VII esitettyä lomaketta.

2.   Todistus on täytettävä ja annettava päätöksen kielellä. Todistus voidaan myös antaa jonkin osapuolen pyytämällä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämä ei velvoita todistuksen antavaa tuomioistuinta toimittamaan vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä käännöstä tai translitterointia.

4 alajakso

Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen

50 artikla

Keskenään ristiriitaiset päätökset

Edellä 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä, jos ja siltä osin kuin se on ristiriidassa samaa lasta koskevasta vanhempainvastuusta annetun myöhemmän päätöksen kanssa, joka on annettu

a)

jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään; tai

b)

toisessa jäsenvaltiossa tai sellaisessa kolmannessa maassa, jossa lapsen asuinpaikka on, edellyttäen että tämä myöhemmin annettu päätös täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään.

3 JAKSO

Täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1 alajakso

Täytäntöönpano

51 artikla

Täytäntöönpanomenettely

1.   Toisessa jäsenvaltiossa tehtyjen päätösten täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan täytäntöönpanojäsenvaltion lakia, jollei tämän jakson säännöksistä muuta johdu. Jäsenvaltiossa annettu päätös, joka on täytäntöönpanokelpoinen päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, pannaan täytäntöön täytäntöönpanojäsenvaltiossa samoin edellytyksin kuin kyseisessä jäsenvaltiossa annettu päätös, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41, 50, 56 ja 57 artiklan soveltamista.

2.   Toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanoa hakevalla asianosaisella ei tarvitse olla postiosoitetta täytäntöönpanojäsenvaltiossa. Kyseisellä asianosaisella ei tarvitse olla valtuutettua edustajaa täytäntöönpanojäsenvaltiossa, paitsi jos tällainen edustaja on pakollinen täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaan asianosaisten kansalaisuudesta riippumatta.

52 artikla

Toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset

Täytäntöönpanohakemus on toimitettava viranomaiselle, joka on täytäntöönpanojäsenvaltion kansallisen lain nojalla toimivaltainen täytäntöönpanoa varten ja jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 103 artiklan mukaisesti.

53 artikla

Osittainen täytäntöönpano

1.   Päätöksen täytäntöönpanoa hakeva asianosainen voi hakea päätöksen osittaista täytäntöönpanoa.

2.   Jos päätöksellä on ratkaistu useampia vaatimuksia ja täytäntöönpanosta on kieltäydytty yhden tai useamman vaatimuksen osalta, ne päätöksen osat, joita kieltäytyminen ei koske, on kuitenkin voitava panna täytäntöön.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaan ei voida vedota lapsen palauttamista koskevan päätöksen täytäntöön panemiseksi, jollei samalla panna täytäntöön myös väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, joista on määrätty lapsen suojelemiseksi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdassa tarkoitetulta vaaralta.

54 artikla

Järjestelyt tapaamisoikeuden käyttämiseksi

1.   Toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset tai täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimet voivat tehdä tapaamisoikeuden käyttöä koskevia järjestelyjä, jos pääasian tutkinnassa toimivaltaisen jäsenvaltion tuomioistuinten antamassa päätöksessä ei ole määrätty tarvittavista järjestelyistä tai siinä määrätyt järjestelyt eivät ole riittäviä, edellyttäen että päätöksen olennaista sisältöä noudatetaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt eivät ole enää sovellettavissa, jos pääasian tutkinnassa toimivaltainen jäsenvaltion tuomioistuin antaa asiassa myöhemmän päätöksen.

55 artikla

Todistuksen ja päätöksen tiedoksiantaminen

1.   Kun haetaan toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanoa, 36 tai 47 artiklan mukaisesti annettu todistus on annettava tiedoksi henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ennen ensimmäistä täytäntöönpanotoimenpidettä. Todistukseen on liitettävä päätös, jos sitä ei ole jo annettu kyseiselle henkilölle tiedoksi, ja tarvittaessa yksityiskohtaiset tiedot 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä.

2.   Kun tiedoksiantaminen on tehtävä muussa kuin päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, henkilö, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, voi pyytää käännöksen tai translitteroinnin

a)

päätöksestä riitauttaakseen sen täytäntöönpanon;

b)

tarvittaessa 47 artiklan nojalla annetun todistuksen vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä,

jos niitä ei ole laadittu kielellä, jota hän ymmärtää, tai sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa hänellä on asuinpaikka, tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä tai jollakin virallisista kielistä, missä hänellä on asuinpaikka, tai jos niihin ei ole liitetty käännöstä tai translitterointia tällaiseen kieleen.

3.   Kun käännöstä tai translitterointia pyydetään 2 kohdan nojalla, muita täytäntöönpanotoimenpiteitä kuin turvaamistoimia ei saa toteuttaa, ennen kuin käännös tai translitterointi on toimitettu henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan.

4.   Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta siltä osin, kuin 1 kohdassa tarkoitetut päätös ja tarvittaessa todistus on jo annettu tiedoksi henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, 2 kohdassa asetettujen käännöstä ja translitterointia koskevien vaatimusten mukaisesti.

2 alajakso

Täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen

56 artikla

Keskeyttäminen ja kieltäytyminen

1.   Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisen täytäntöönpanoviranomaisen tai tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tai sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, asianomaisen lapsen hakemuksesta keskeytettävä täytäntöönpanomenettely, jos päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus keskeytyy päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa.

2.   Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin voi sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, asianomaisen lapsen hakemuksesta keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn kokonaan tai osittain jostakin seuraavasta syystä:

a)

päätökseen on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa;

b)

edellä a alakohdassa tarkoitetun varsinaisin muutoksenhakukeinoin tapahtuvan muutoksenhaun määräaika ei ole vielä päättynyt;

c)

on esitetty 41, 50 tai 57 artiklaan perustuva täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus;

d)

henkilö, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on 48 artiklan mukaisesti hakenut 47 artiklan nojalla annetun todistuksen peruuttamista.

3.   Jos toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta syystä, se voi täsmentää määräajan, jonka kuluessa muutosta on haettava.

4.   Poikkeustapauksissa toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin voi sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, asianomaisen lapsen tai tämän lapsen edun mukaisesti toimivan asianosaisen hakemuksesta keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn, jos täytäntöönpano saattaisi lapsen vakavaan vaaraan altistumisesta ruumiillisille tai henkisille vaurioille sellaisten väliaikaisten esteiden vuoksi, jotka ovat ilmenneet päätöksen antamisen jälkeen, tai muiden olosuhteissa tapahtuneiden olennaisten muutosten vuoksi.

Täytäntöönpanoa on jatkettava heti, kun vakava vaara ruumiillisista tai henkisistä vaurioista lakkaa olemasta.

5.   Ennen kuin toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin kieltäytyy täytäntöönpanosta 6 kohdan nojalla edellä 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, niiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet helpottaakseen kansallisen lainsäädännön ja menettelysääntöjen sekä lapsen edun mukaista täytäntöönpanoa.

6.   Jos 4 kohdassa tarkoitettu vakava vaara on pysyvä, toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin voi hakemuksesta kieltäytyä päätöksen täytäntöönpanosta.

57 artikla

Täytäntöönpanon keskeyttämisen tai täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet kansallisessa lainsäädännössä

Täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaisia täytäntöönpanon keskeyttämisen tai täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteita sovelletaan, sikäli kuin ne eivät ne ole ristiriidassa 41, 50 ja 56 artiklan soveltamisen kanssa.

58 artikla

Täytäntöönpanosta kieltäytymisen osalta toimivaltaisten viranomaisten tai tuomioistuinten toimivalta

1.   Edellä 39 artiklaan perustuva täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on toimitettava tuomioistuimelle, jonka kukin jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 103 artiklan mukaisesti. Muihin tässä asetuksessa vahvistettuihin tai sallittuihin perusteisiin perustuva täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on toimitettava viranomaiselle tai tuomioistuimelle, jonka kukin jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 103 artiklan mukaisesti.

2.   Kunkin jäsenvaltion komissiolle 103 artiklan mukaisesti ilmoittaman viranomaisen tai tuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa tämän artiklan 1 kohdan mukainen menettely pannaan vireille.

59 artikla

Täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus

1.   Menettelyyn, jossa haetaan täytäntöönpanosta kieltäytymistä, sovelletaan täytäntöönpanojäsenvaltion lakia, siltä osin kuin siitä ei säädetä tässä asetuksessa.

2.   Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle tai tuomioistuimelle päätöksen jäljennös ja, jos se on mahdollista, tarvittaessa 36 tai 47 artiklan mukaisesti annettu todistus.

3.   Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin voi tarvittaessa vaatia hakijaa toimittamaan 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin 36 tai 47 artiklan mukaisesti annetun todistuksen vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä, jossa täsmennetään täytäntöön pantava velvoite.

4.   Jos toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin ei voi käsitellä asiaa ilman käännöstä tai translitterointia, se voi vaatia hakijaa toimittamaan tällaisen käännöksen tai translitteroinnin 91 artiklan mukaisesti.

5.   Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin voi antaa vapautuksen 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamisvelvollisuudesta, jos

a)

ne ovat jo sen hallussa tai

b)

se katsoo olevan kohtuutonta vaatia hakijalta niiden toimittamista.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin voi vaatia toista asianosaista toimittamaan asiakirjat.

6.   Toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä hakevalla asianosaisella ei tarvitse olla postiosoitetta täytäntöönpanojäsenvaltiossa. Kyseisellä asianosaisella ei tarvitse olla valtuutettua edustajaa täytäntöönpanojäsenvaltiossa, paitsi jos tällainen edustaja on pakollinen täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaan asianosaisten kansalaisuudesta riippumatta.

60 artikla

Nopeat menettelyt

Toimivaltaisten täytäntöönpanoviranomaisten tai tuomioistuinten on käsiteltävä täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevat hakemukset ilman aiheetonta viivytystä.

61 artikla

Riitautus tai muutoksenhaku

1.   Kumpikin asianosainen voi riitauttaa täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annetun päätöksen tai hakea siihen muutosta.

2.   Riitautus tai muutoksenhaku on toimitettava viranomaiseen tai tuomioistuimeen, jonka täytäntöönpanojäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 103 artiklan mukaisesti viranomaiseksi tai tuomioistuimeksi, jolle tällainen riitautus tai muutoksenhaku on osoitettava.

62 artikla

Uusi riitautus tai jatkomuutoksenhaku

Riitautukseen tai muutoksenhakuun annetun päätöksen saa riitauttaa uudelleen tai siihen saa hakea muutosta ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut 103 artiklan mukaisesti komissiolle ne tuomioistuimet, joissa uusi riitautus tai jatkomuutoksenhaku on pantava vireille.

63 artikla

Asian käsittelyn keskeyttäminen

1.   Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin, jolle täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on esitetty tai joka käsittelee 61 tai 62 artiklan mukaisesti esitetyn muutoksenhaun, voi keskeyttää asian käsittelyn jonkin seuraavan syyn nojalla:

a)

päätökseen on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa;

b)

edellä a alakohdassa tarkoitetun varsinaisin muutoksenhakukeinoin tapahtuvan muutoksenhaun määräaika ei ole vielä päättynyt; tai

c)

henkilö, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on 48 artiklan mukaisesti hakenut 47 l artiklan nojalla annetun todistuksen peruuttamista.

2.   Jos toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen tai tuomioistuin lykkää asian käsittelyä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta syystä, se voi määrätä ajan, jonka kuluessa muutosta on haettava.

4 JAKSO

Viralliset asiakirjat ja sopimukset

64 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan avioeroon, asumuseroon ja vanhempainvastuuseen liittyvien asioiden virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu tai rekisteröity, ja sopimuksiin, jotka on rekisteröity, II luvun mukaisesti toimivaltaisessa jäsenvaltiossa.

65 artikla

Virallisten asiakirjojen ja sopimusten tunnustaminen ja täytäntöönpano

1.   Asumuseroa ja avioeroa koskevat viralliset asiakirjat ja sopimukset, joilla on sitova oikeusvaikutus päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä. Tämän luvun 1 jaksoa sovelletaan vastaavasti, jollei tässä jaksossa muuta säädetä.

2.   Vanhempainvastuuta koskevat viralliset asiakirjat ja sopimukset, jotka ovat oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa, on tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista. Tämän luvun 1 ja 3 jaksoa sovelletaan vastaavasti, jollei tässä jaksossa muuta säädetä.

66 artikla

Todistus

1.   Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen, joka on ilmoitettu komissiolle 103 artiklan mukaisesti, on asianosaisen hakemuksesta annettava virallista asiakirjaa tai sopimusta koskeva todistus

a)

avioliittoasioissa käyttäen liitteessä VIII esitettyä lomaketta;

b)

vanhempainvastuuta koskevissa asioissa käyttäen liitteessä IX esitettyä lomaketta.

Edellä b alakohdassa tarkoitettuun todistukseen on sisällyttävä yhteenveto viralliseen asiakirjaan tai sopimukseen sisältyvästä täytäntöönpanokelpoisesta velvoitteesta.

2.   Todistus voidaan antaa ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

jäsenvaltio, joka valtuutti viranomaisen tai muun virallisen tahon laatimaan tai rekisteröimään virallisen asiakirjan tai rekisteröimään sopimuksen, oli II luvun mukaan toimivaltainen; ja

b)

virallisella asiakirjalla tai sopimuksella on sitova oikeusvaikutus kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.   Sen estämättä, mitä edellä 2 kohdassa säädetään, vanhempainvastuuta koskevissa asioissa todistusta ei saa antaa, jos on viitteitä siitä, että virallisen asiakirjan tai sopimuksen sisältö on vastoin lapsen etua.

4.   Todistus on täytettävä virallisen asiakirjan tai sopimuksen kielellä. Todistus voidaan myös antaa asianosaisen pyytämällä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Tämä ei velvoita todistuksen antavaa tuomioistuinta tai toimivaltaista viranomaista toimittamaan vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevasta sisällöstä käännöstä tai translitterointia.

5.   Jos todistusta ei anneta, virallista asiakirjaa tai sopimusta ei tunnusteta eikä panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa.

67 artikla

Todistuksen oikaisu ja peruuttaminen

1.   Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen, joka on ilmoitettu komissiolle 103 artiklan mukaisesti, on hakemuksesta oikaistava todistus, jos virallinen asiakirja tai sopimus ja todistus ovat keskenään ristiriidassa asiavirheen tai puutteen vuoksi, ja se voi tehdä oikaisun myös omasta aloitteestaan.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen on hakemuksesta tai omasta aloitteestaan peruutettava todistus, jos todistus on annettu virheellisin perustein 66 artiklassa vahvistetut vaatimukset huomioon ottaen.

3.   Todistuksen oikaisua tai peruuttamista koskevaan menettelyyn, mukaan lukien mahdollinen muutoksenhaku, sovelletaan päätöksen antaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

68 artikla

Tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet

1.   Asumuseroa tai avioeroa koskevien virallisten asiakirjojen ja sopimusten tunnustamisesta on kieltäydyttävä, jos

a)

tunnustaminen on selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita, jossa tunnustamista pyydetään;

b)

päätös on ristiriidassa sellaisen päätöksen, virallisen asiakirjan tai sopimuksen kanssa, joka on annettu samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään; tai

c)

päätös on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai muussa valtiossa kuin jäsenvaltiossa samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun päätöksen, virallisen asiakirjan tai sopimuksen kanssa ja tämä aikaisemmin annettu päätös, virallinen asiakirja tai sopimus täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään.

2.   Vanhempainvastuuta koskevien virallisten asiakirjojen ja sopimusten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä,

a)

jos tunnustaminen on selvästi, ottaen huomioon lapsen etu, vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita, jossa tunnustamista pyydetään;

b)

kenen tahansa sellaisen henkilön hakemuksesta, joka väittää virallisen asiakirjan tai sopimuksen estävän häntä täyttämästä vanhempainvastuutaan, jos virallinen asiakirja laadittiin tai rekisteröitiin tai sopimus tehtiin ja rekisteröitiin ilman tämän henkilön osallisuutta;

c)

jos ja siltä osin kuin virallinen asiakirja tai sopimus on ristiriidassa vanhempainvastuuta koskevassa asiassa myöhemmin siinä jäsenvaltiossa annetun päätöksen, virallisen asiakirjan tai sopimuksen kanssa, jossa tunnustamista pyydetään tai täytäntöönpanoa haetaan;

d)

jos ja siltä osin kuin virallinen asiakirja tai sopimus on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai sellaisessa muussa valtiossa, jossa lapsen asuinpaikka on ja joka ei ole jäsenvaltio, vanhempainvastuuta koskevassa asiassa myöhemmin annetun päätöksen, virallisen asiakirjan tai sopimuksen kanssa, ja tämä myöhemmin annettu päätös, virallinen asiakirja tai sopimus täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään tai täytäntöönpanoa haetaan.

3.   Vanhempainvastuuta koskevan virallisen asiakirjan tai sopimuksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos virallinen asiakirja laadittiin tai rekisteröitiin tai sopimus rekisteröitiin antamatta lapselle, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, mahdollisuutta ilmaista näkemystään.

5 JAKSO

Muut säännökset

69 artikla

Kielto tutkia päätöksen antaneen tuomioistuimen toimivaltaa

Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen toimivaltaa ei saa tutkia. Edellä 3–14 artiklassa tarkoitettuihin tuomioistuimen toimivaltaa koskeviin säännöksiin ei voida soveltaa 38 artiklan a alakohdassa ja 39 artiklan a alakohdassa tarkoitettua oikeusjärjestyksen perusteita koskevaa kieltäytymisperustetta.

70 artikla

Sovellettavan lain eroavuus

Avioliittoa koskevissa asioissa annetun päätöksen tunnustamisesta ei voida kieltäytyä sillä perusteella, että sen jäsenvaltion, jossa tunnustamista pyydetään, lainsäädännössä ei sallita avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista samojen tosiseikkojen perusteella.

71 artikla

Kielto tutkia uudelleen asiaratkaisu

Toisessa jäsenvaltiossa annettua päätöstä ei saa sen sisältämän asiaratkaisun osalta ottaa missään tapauksessa uudelleen tutkittavaksi.

72 artikla

Muutoksenhaku joissakin jäsenvaltioissa

Jos päätös on annettu Irlannissa, Kyproksessa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on jokaista siinä jäsenvaltiossa, jossa päätös on annettu, käytettävissä olevaa muutoksenhakukeinoa pidettävä tässä luvussa tarkoitettuna varsinaisena muutoksenhakukeinona.

73 artikla

Kustannukset

Tätä lukua sovelletaan myös tämän asetuksen mukaan aloitetuista menettelyistä aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen määrän vahvistamiseen sekä tällaisia oikeudenkäyntikuluja koskevan määräyksen tai päätöksen täytäntöönpanoon.

74 artikla

Oikeusapu

1.   Jos siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomio on annettu, täytäntöönpanon hakijalle on myönnetty kokonaan tai osittain maksuton oikeusapu tai vapautus kulujen tai maksujen suorittamisesta, hänelle on myös 30 artiklan 3 kohdassa ja 40 ja 59 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä myönnettävä oikeusapu tai vapautus kulujen tai maksujen suorittamisesta niin laajalti, kuin se on mahdollista täytäntöönpanevan jäsenvaltion lain mukaan.

2.   Hakijalla, joka on päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa saanut maksuttoman menettelyn jossakin 103 artiklan mukaisesti komissiolle ilmoitetussa hallintoviranomaisessa, on kaikissa 30 artiklan 3 kohdassa ja 40 ja 59 artiklassa säädetyissä menettelyissä oikeus saada oikeusapua tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten kyseisen osapuolen on toimitettava päätöksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen laatima asiakirja, jossa todistetaan, että taloudelliset edellytykset saada täydellistä tai osittaista oikeusapua tai vapautus kulujen tai kustannusten suorittamisesta täyttyvät hänen kohdallaan.

75 artikla

Vakuus, takuu tai talletus

Asianosaiselta, joka jäsenvaltiossa hakee toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanoa, ei saa vaatia vakuutta, takuuta, talletusta tai muuta senkaltaista suoritusta sillä perusteella, että hän on ulkomaalainen tai että hänen asuinpaikkansa ei ole täytäntöönpanojäsenvaltiossa.

V LUKU

YHTEISTYÖ VANHEMPAINVASTUUTA KOSKEVISSA ASIOISSA

76 artikla

Keskusviranomaisten nimeäminen

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi keskusviranomainen avustamaan tämän asetuksen soveltamisessa vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja määriteltävä sen tai niiden alueelliset tai asiakohtaiset tehtävät. Jos jäsenvaltio on nimennyt useamman kuin yhden keskusviranomaisen, tiedonannot lähetetään yleensä suoraan toimivaltaiselle keskusviranomaiselle. Jos tiedonanto osoitetaan muulle kuin toimivaltaiselle keskusviranomaiselle, tämän tehtävänä on toimittaa se edelleen toimivaltaiselle keskusviranomaiselle ja ilmoittaa tästä tiedonannon lähettäjälle.

77 artikla

Keskusviranomaisten yleiset tehtävät

1.   Keskusviranomaisten on toimitettava tietoja jäsenvaltioiden lainsäädännöistä, menettelyistä ja saatavilla olevista palveluista vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja toteutettava aiheellisiksi katsomiaan toimenpiteitä tämän asetuksen soveltamisen parantamiseksi.

2.   Keskusviranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja edistettävä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa voidaan käyttää siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa.

78 artikla

Keskusviranomaisten välityksellä toimitettavat pyynnöt

1.   Keskusviranomaisten on toisen jäsenvaltion keskusviranomaisen pyynnöstä tehtävä yhteistyötä yksittäisissä tapauksissa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen voi esittää tämän luvun nojalla pyyntöjä. Myös vanhempainvastuunkantajat voivat esittää pyyntöjä 79 artiklan c ja g alakohdan sekä 80 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla.

3.   Lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia tämän luvun nojalla esitetyt pyynnöt on toimitettava sen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jossa pyynnön esittänyt tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen taikka hakijan asuinpaikka on, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 86 artiklan soveltamista.

4.   Tämä artikla ei estä keskusviranomaisia tai toimivaltaisia viranomaisia tekemästä sellaisia uusia tai pitämästä voimassa niitä nykyisiä sopimuksia tai järjestelyjä yhden tai useamman jäsenvaltion keskusviranomaisten tai toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka mahdollistavat niiden keskinäisissä suhteissa suoran yhteydenpidon.

5.   Tämä luku ei estä vanhempainvastuunkantajaa esittämästä vaatimustaan suoraan toisen jäsenvaltion tuomioistuimille.

6.   Mikään 79 tai 80 artiklassa ei velvoita keskusviranomaista käyttämään toimivaltaa, joka pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan kuuluu ainoastaan oikeusviranomaisille.

79 artikla

Pyynnön vastaanottaneiden keskusviranomaisten erityiset tehtävät

Pyynnön vastaanottaneiden keskusviranomaisten on joko suoraan taikka tuomioistuinten, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten välityksellä toteutettava kaikki asianmukaiset toimet

a)

avun antamiseksi kansallisten lakien ja menettelyjen mukaisesti lapsen olinpaikan määrittämistä varten, jos vaikuttaa siltä, että lapsi saattaa olla pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueella ja tämä tieto on tarpeen tämän asetuksen nojalla tehdyn hakemuksen tai pyynnön täyttämistä varten;

b)

vanhempainvastuuta koskevassa menettelyssä tarvittavien tietojen keräämiseksi ja vaihtamiseksi 80 artiklan mukaisesti;

c)

tietojen ja avun antamiseksi vanhempainvastuunkantajille, jotka hakevat päätösten, erityisesti lapsen tapaamisoikeutta ja palauttamista koskevien päätösten, tunnustamista ja täytäntöönpanoa pyynnön vastaanottaneen keskusviranomaisen alueella, mukaan lukien tarvittaessa tiedot siitä, miten saada oikeusapua;

d)

tuomioistuinten, toimivaltaisten viranomaisten ja muiden asianosaisten elinten keskinäisen viestinnän helpottamiseksi, erityisesti 81 artiklan soveltamiseksi;

e)

tuomioistuinten keskinäisen viestinnän helpottamiseksi tarvittaessa, erityisesti 12, 13, 15 ja 20 artiklan soveltamiseksi;

f)

sellaisten tietojen ja avun antamiseksi, joista on hyötyä tuomioistuimille ja toimivaltaisille viranomaisille 82 artiklan soveltamisessa; ja

g)

sen helpottamiseksi, että vanhempainvastuunkantajat pääsevät sopimukseen sovittelun tai muiden vaihtoehtoisten riitojenratkaisukeinojen avulla, ja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön helpottamiseksi tätä tarkoitusta varten.

80 artikla

Yhteistyö vanhempainvastuuta koskevassa menettelyssä tarvittavien tietojen keräämistä ja vaihtamista varten

1.   Kun perusteltu pyyntö on esitetty, sen jäsenvaltion keskusviranomaisen, jossa lapsella on tai oli asuinpaikka taikka jossa hän on tai oli, on joko suoraan tai tuomioistuinten, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten välityksellä

a)

annettava jo laadittu selvitys tai laadittava ja annettava selvitys

i)

lapsen tilanteesta;

ii)

vireillä olevista menettelyistä, jotka koskevat lapseen liittyvää vanhempainvastuuta; tai

iii)

päätöksistä, jotka koskevat lapseen liittyvää vanhempainvastuuta;

b)

annettava kaikki muut tiedot, jotka ovat tarpeen vanhempainvastuuta koskevassa menettelyssä pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa, erityisesti tiedot sen vanhemman, sukulaisen tai muun henkilön tilanteesta, joka voi olla sopiva huolehtimaan lapsesta, jos lapsen tilanne sitä edellyttää; tai

c)

se voi pyytää jäsenvaltionsa tuomioistuinta tai toimivaltaista viranomaista harkitsemaan, onko tarpeen toteuttaa toimenpiteitä lapsen henkilön tai omaisuuden suojelemiseksi.

2.   Silloin kun lapsi on vakavassa vaarassa ja tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, joka harkitsee tai on toteuttanut toimenpiteitä lapsen suojelemiseksi, saa tietoonsa, että lapsen asuinpaikka on muuttunut toiseen jäsenvaltioon tai että lapsi on toisessa jäsenvaltiossa, sen on ilmoitettava kyseisen toisen jäsenvaltion tuomioistuimille tai toimivaltaisille viranomaisille asianomaisesta vaarasta ja toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita harkitaan. Nämä tiedot voidaan toimittaa suoraan tai keskusviranomaisten välityksellä.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja lisäasiakirjojen mukana on toimitettava käännös pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useampia virallisia kieliä, sen paikan viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä, jossa pyyntö on tarkoitus täyttää, taikka sellaiselle muulle kielelle, jonka pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisesta hyväksynnästä komissiolle 103 artiklan mukaisesti.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava pyynnön esittäneelle keskusviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta, paitsi jos tämä on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta.

81 artikla

Vanhempainvastuuta koskevien päätösten täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa

1.   Jäsenvaltion tuomioistuin voi pyytää toisen jäsenvaltion tuomioistuimilta tai toimivaltaisilta viranomaisilta apua tämän asetuksen nojalla annettujen vanhempainvastuuta koskevien päätösten täytäntöönpanossa, erityisesti turvattaessa mahdollisuus tapaamisoikeuden tosiasialliseen toteutumiseen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön ja oheisasiakirjojen mukana on toimitettava käännös pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useampia virallisia kieliä, sen paikan viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä, jossa pyyntö on tarkoitus täyttää, taikka sellaiselle muulle kielelle, jonka pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisesta hyväksynnästä komissiolle 103 artiklan mukaisesti.

82 artikla

Lapsen sijoittaminen toiseen jäsenvaltioon

1.   Jos tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen suunnittelee lapsen sijoittamista toiseen jäsenvaltioon, sen on ensin saatava hyväksyntä tämän toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Tätä varten pyynnön esittävän jäsenvaltion keskusviranomaisen on toimitettava pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle, johon lapsi on tarkoitus sijoittaa, hyväksymistä koskeva pyyntö, joka sisältää lasta koskevan selvityksen ja syyt, joiden vuoksi sijoittamista tai hoitoa ehdotetaan, tiedot mahdollisesti suunnitellusta rahoituksesta sekä muut tarpeellisiksi katsomansa tiedot, kuten sijoittamisen odotettu kesto.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun lapsi on tarkoitus sijoittaa vanhemman luo.

Jäsenvaltiot voivat päättää, ettei niiden 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää tarvita niiden alueen sisällä tapahtuville lapsen sijoittamisille tämän vanhempien tai tiettyjen läheisten sukulaisten ryhmien luo. Kyseisten sukulaisten ryhmät on ilmoitettava komissiolle 103 artiklan nojalla.

3.   Toisen jäsenvaltion keskusviranomainen voi ilmoittaa lapsen sijoittamista suunnittelevalle tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle lapsen läheisestä yhteydestä kyseiseen jäsenvaltioon. Tämä ei vaikuta lapsen sijoittamista suunnittelevan jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön ja menettelyyn.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön ja lisäasiakirjojen mukana on toimitettava käännös pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useampia virallisia kieliä, sen paikan viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä, jossa pyyntö on tarkoitus täyttää, taikka sellaiselle muulle kielelle, jonka pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisesta hyväksynnästä komissiolle 103 artiklan mukaisesti.

5.   Pyynnön esittänyt jäsenvaltio saa määrätä tai järjestää 1 kohdassa tarkoitetun sijoittamisen ainoastaan sen jälkeen, kun pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt sijoittamisen.

6.   Päätös hyväksynnän myöntämisestä tai epäämisestä on toimitettava pyynnön esittäneelle keskusviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta, paitsi jos tämä on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta.

7.   Menettely hyväksynnän saamiseksi määräytyy pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8.   Tämä artikla ei estä keskusviranomaisia tai toimivaltaisia viranomaisia tekemästä sellaisia uusia tai pitämästä voimassa niitä nykyisiä sopimuksia tai järjestelyjä yhden tai useamman jäsenvaltion keskusviranomaisten tai toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka yksinkertaistavat hyväksynnän saamiseksi toteutettavan kuulemismenettelyn niiden keskinäisissä suhteissa.

83 artikla

Keskusviranomaisten kustannukset

1.   Keskusviranomaisten tämän asetuksen nojalla antaman avun on oltava maksutonta.

2.   Kukin keskusviranomainen vastaa kustannuksista, jotka sille aiheutuvat tämän asetuksen soveltamisesta.

84 artikla

Keskusviranomaisten kokoukset

1.   Keskusviranomaisten on kokoonnuttava säännöllisesti helpottaakseen tämän asetuksen soveltamista.

2.   Keskusviranomaisten kokoukset kutsutaan koolle etenkin komission toimesta siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa päätöksen 2001/470/EY mukaisesti.

VI LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

85 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan III–V luvun mukaiseen pyyntöjen ja hakemusten käsittelyyn.

86 artikla

Tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

1.   Tämän asetuksen soveltamista varten tuomioistuimet voivat tehdä yhteistyötä ja kommunikoida toistensa kanssa suoraan tai pyytää tietoja toisiltaan suoraan edellyttäen, että kommunikoinnissa noudatetaan menettelyn osapuolten menettelyllisiä oikeuksia ja tiedon luottamuksellisuutta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin. Yhteistyö voi koskea erityisesti seuraavia:

a)

kommunikointi 12 ja 13 artiklan soveltamista varten;

b)

15 artiklan mukaisesti annetut tiedot;

c)

tiedot vireillä olevasta menettelystä 20 artiklan soveltamista varten;

d)

kommunikointi III–V luvun soveltamista varten.

87 artikla

Tietojen kerääminen ja toimittaminen

1.   Pyynnön vastaanottaneen keskusviranomaisen on toimitettava kaikki tämän asetuksen mukaiset hakemukset tai pyynnöt taikka niihin sisältyvät tiedot vanhempainvastuuta tai kansainvälistä lapsikaappausta koskevissa asioissa jäsenvaltionsa tuomioistuimelle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai kansallisessa lainsäädännössä ja menettelysäännöissä tarkoitetulle välittäjälle.

2.   Välittäjä, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, jolle 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettu tämän asetuksen mukaan, voi käyttää niitä ainoastaan tämän asetuksen soveltamista varten.

3.   Välittäjän, tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen, jolla on hallussaan tai joka on toimivaltainen keräämään tämän asetuksen mukaisen pyynnön tai hakemuksen täytäntöönpanon edellyttämät tiedot, on toimitettava kyseiset tiedot pyynnön vastaanottaneelle keskusviranomaiselle tämän pyynnöstä niissä tapauksissa, joissa pyynnön vastaanottaneella keskusviranomaisella ei ole suoraa pääsyä näihin tietoihin.

4.   Pyynnön vastaanottaneen keskusviranomaisen on tarvittaessa toimitettava tämän artiklan nojalla saadut tiedot pyynnön esittäneelle keskusviranomaiselle kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti.

88 artikla

Rekisteröidylle annettava ilmoitus

Jos on olemassa vaara, että ilmoittaminen voi vaikeuttaa tämän asetuksen mukaisen pyynnön tai hakemuksen tuloksellista täyttämistä, jota varten tiedot toimitettiin, asetuksen (EU) 2016/679 14 artiklan 1–4 kohdassa säädetyn rekisteröidylle ilmoittamista koskevan velvoitteen noudattamista voidaan lykätä siihen asti, kunnes pyyntö tai hakemus on täytetty.

89 artikla

Tietojen salassapito

1.   Keskusviranomainen, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen ei saa paljastaa tai vahvistaa III–VI luvun soveltamista varten kerättyjä tai toimitettuja tietoja, jos se katsoo, että tietojen paljastaminen tai vahvistaminen saattaisi vaarantaa lapsen tai jonkun toisen henkilön terveyden, turvallisuuden tai vapauden.

2.   Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten, tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon toisen jäsenvaltion tekemä kyseistä asiaa koskeva päätös erityisesti perheväkivaltatapauksissa.

3.   Mikään tässä artiklassa ei saa estää tietojen keräämistä ja toimittamista keskusviranomaisten, tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten kesken siltä osin, kuin se on tarpeen III–VI luvun mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi.

90 artikla

Laillistaminen tai vastaava muodollisuus

Tämän asetuksen yhteydessä ei vaadita laillistamista eikä muuta vastaavaa muodollisuutta.

91 artikla

Kielet

1.   Ellei 55 artiklan 2 kohdan a alakohdasta muuta johdu, kun tämän asetuksen nojalla vaaditaan käännös tai translitterointi, tällainen käännös tai translitterointi on laadittava asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan, jossa toisessa jäsenvaltiossa annettuun päätökseen vedotaan tai jossa hakemus tehdään, tuomioistuinmenettelyissä käytettävällä virallisella kielellä tai jollakin niistä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen 29, 36, 47, 49 ja 66 artiklassa tarkoitettujen todistusten vapaiden tekstikenttien käännettävissä olevan sisällön käännökset tai translitteroinnit voidaan laatia myös jollakin muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jonka tai jotka asianomainen jäsenvaltio on 103 artiklan mukaisesti ilmoittanut voivansa hyväksyä.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli tai viralliset kielet, jota tai joita saa käyttää viestinnässä keskusviranomaisten kanssa niiden oman virallisen kielen tai omien virallisten kielten lisäksi.

4.   III ja IV luvun soveltamista varten vaaditun käännöksen on oltava sellaisen henkilön laatima, jolla on siihen kelpoisuus jossakin jäsenvaltiossa.

VII LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

92 artikla

Muutokset liitteisiin

Siirretään komissiolle valta antaa 93 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I–IX niiden päivittämiseksi tai teknisten muutosten tekemiseksi niihin.

93 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 22 päivästä heinäkuuta 2019 määräämättömäksi ajaksi 92 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 92 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta sääntelystä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle.

6.   Edellä 92 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

7.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille hyväksymistään delegoiduista säädöksistä, delegoitujen säädösten vastustamisesta ja siitä, jos neuvosto on peruuttanut säädösvallan siirron.

VIII LUKU

ASETUKSEN SUHDE MUIHIN SÄÄDÖKSIIN

94 artikla

Asetuksen suhde muihin säädöksiin

1.   Jollei tämän artiklan 2 kohdasta ja 95–100 artiklasta muuta johdu, tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden osalta asetuksen (EY) N:o 2201/2003 voimaan tullessa voimassa olevat yleissopimukset, jotka on tehty kahden tai useamman jäsenvaltion välillä ja jotka koskevat tämän asetuksen piiriin kuuluvia asioita.

2.   Suomi ja Ruotsi saivat mahdollisuuden ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 2201/2003 59 artiklan 2 kohdan ja kyseisen säännöksen b ja c alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, että avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävää Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehtyä sopimusta sekä siihen liittyvää päätöspöytäkirjaa sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain näiden valtioiden keskinäisissä suhteissa tuon asetuksen säännösten sijasta. Suomen ja Ruotsin ilmoitukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EY) N:o 2201/2003 liitteessä. Mainitut jäsenvaltiot voivat peruuttaa nämä ilmoituksensa kokonaisuudessaan tai osittain milloin tahansa.

3.   Mahdolliset 2 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden väliset sopimukset, jotka koskevat tämän asetuksen piiriin kuuluvia asioita, voidaan tulevaisuudessa tehdä vain, jos niissä olevat toimivaltaperusteet ovat tämän asetuksen mukaiset.

4.   Euroopan unionin kansalaisten kansallisuudesta riippumattoman tasa-arvoisen kohtelun periaatetta on noudatettava.

5.   Päätökset, jotka on annettu 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antaneessa Pohjoismaassa II luvun säännöstä vastaavan toimivaltamääräyksen nojalla, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön muissa jäsenvaltioissa IV luvun 1 jakson säännösten mukaisesti.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle

a)

jäljennös 3 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista ja niiden täytäntöönpanoa koskevasta yhdenmukaisesta lainsäädännöstä;

b)

tieto 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten irtisanomisesta tai muuttamisesta ja yhdenmukaisen lainsäädännön kumoamisesta tai muuttamisesta.

Nämä tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

95 artikla

Suhde tiettyihin monenvälisiin yleissopimuksiin

Jäsenvaltioiden välisissä suhteissa tällä asetuksella on etusija suhteessa seuraaviin yleissopimuksiin nähden siltä osin, kuin ne koskevat tämän asetuksen piiriin kuuluvia asioita:

a)

alaikäisten suojelun suhteen toimivaltaisista viranomaisista ja sovellettavasta lainsäädännöstä 5 päivänä lokakuuta 1961 tehty Haagin yleissopimus;

b)

avioliittojen pätevyyttä koskevien päätösten tunnustamisesta 8 päivänä syyskuuta 1967 tehty Luxemburgin yleissopimus;

c)

avioerojen ja asumuserojen tunnustamisesta 1 päivänä kesäkuuta 1970 tehty Haagin yleissopimus;

d)

lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta 20 päivänä toukokuuta 1980 tehty eurooppalainen yleissopimus.

96 artikla

Suhde vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen

Jos lapsi on luvatta viety pois siitä jäsenvaltiosta tai jätetty palauttamatta muusta jäsenvaltiosta kuin siitä, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta pois viemistä tai palauttamatta jättämistä, sovelletaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen määräyksiä täydennettyinä tämän asetuksen III ja VI luvun säännöksillä. Kun jäsenvaltiossa annettu päätös, jossa määrätään lapsen palauttamisesta vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen nojalla, on tunnustettava ja pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa sen jälkeen, kun lapsi on viety pois tai jätetty palauttamatta luvattomasti, sovelletaan IV lukua.

97 artikla

Suhde vuoden 1996 Haagin yleissopimukseen

1.   Kun on kyse tämän asetuksen ja vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen välisestä suhteesta, tätä asetusta sovelletaan

a)

ellei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu, kun kyseessä olevan lapsen asuinpaikka on jäsenvaltion alueella;

b)

jäsenvaltion tuomioistuimen antaman päätöksen tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon toisen jäsenvaltion alueella siinäkin tapauksessa, että kyseessä olevan lapsen asuinpaikka on sellaisessa valtiossa, joka on mainitun yleissopimuksen sopimuspuoli ja jossa tätä asetusta ei sovelleta.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a)

kun osapuolet ovat sopineet, että toimivalta kuuluu tuomioistuimelle sellaisessa vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen sopimusvaltiossa, jossa tätä asetusta ei sovelleta, sovelletaan tuon yleissopimuksen 10 artiklaa;

b)

kun kyseessä on toimivallan siirto jäsenvaltion tuomioistuimen ja sellaisen vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen sopimusvaltion tuomioistuimen välillä, jossa tätä asetusta ei sovelleta, sovelletaan tuon yleissopimuksen 8 ja 9 artiklaa;

c)

kun vanhempainvastuuta koskeva menettely on vireillä sellaisen vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen sopimusvaltion tuomioistuimessa, jossa tätä asetusta ei sovelleta, silloin kun jäsenvaltion tuomioistuimessa pannaan vireille samaa lasta ja samaa asiaa koskeva menettely, sovelletaan tuon yleissopimuksen 13 artiklaa.

98 artikla

Vaikutusten ulottuvuus

1.   Edellä 94–97 artiklassa mainittuja sopimuksia ja yleissopimuksia sovelletaan edelleen asioissa, joista tässä asetuksessa ei säädetä.

2.   Tämän asetuksen 95–97 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset ja erityisesti vuosien 1980 ja 1996 Haagin yleissopimukset ovat edelleen voimassa niiden sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden välillä tämän asetuksen 95–97 artiklan mukaisesti.

99 artikla

Pyhän istuimen kanssa tehdyt sopimukset

1.   Tämä asetus ei rajoita Vatikaanissa 18 päivänä toukokuuta 2004 allekirjoitetun Pyhän istuimen ja Portugalin välillä tehdyn kansainvälisen sopimuksen (konkordaatti) soveltamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti annettu tuomio avioliiton mitättömäksi julistamisesta tunnustetaan jäsenvaltioissa IV luvun 1 jakson 1 alajaksossa säädetyin edellytyksin.

3.   Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös seuraaviin Pyhän istuimen kanssa tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin:

a)

Italian tasavallan ja Pyhän istuimen välillä 11 päivänä helmikuuta 1929 tehty concordato lateranense, sellaisena kuin se on muutettuna Roomassa 18 päivänä helmikuuta 1984 allekirjoitetulla sopimuksella ja sen lisäpöytäkirjalla;

b)

Pyhän istuimen ja Espanjan välillä oikeusasioista 3 päivänä tammikuuta 1979 tehty sopimus;

c)

Maltan ja Pyhän istuimen välillä 3 päivänä helmikuuta 1993 tehty sopimus konkordaatin mukaisten avioliittojen sekä kyseisiä avioliittoja koskevien kirkollisten viranomaisten ja tuomioistuinten päätösten siviilioikeudellisten vaikutusten tunnustamisesta, mukaan lukien samana päivänä tehty soveltamispöytäkirja, ja sopimuksen 27 päivänä tammikuuta 2014 tehty kolmas lisäpöytäkirja.

4.   Espanja, Italia ja Malta saavat soveltaa 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden tunnustamiseen samoja menettelyjä ja tarkastuksia kuin kirkollisten tuomioistuinten 3 kohdassa tarkoitettujen Pyhän istuimen kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten mukaisesti antamiin tuomioihin.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle

a)

jäljennös 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista;

b)

tieto sopimusten irtisanomisesta tai muuttamisesta.

IX LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

100 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin oikeudenkäynteihin, jotka on pantu vireille, sellaisiin virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu tai rekisteröity, ja sellaisiin sopimuksiin, jotka on rekisteröity 1 päivänä elokuuta 2022 tai sen jälkeen.

2.   Asetusta (EY) N:o 2201/2003 sovelletaan edelleen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin päätöksiin, jotka on annettu oikeudenkäynneissä, jotka on pantu vireille, virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu tai rekisteröity, ja sopimuksiin, joista on tullut täytäntöönpanokelpoisia siinä jäsenvaltiossa, jossa ne tehtiin ennen 1 päivää elokuuta 2022.

101 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Viimeistään 2 päivänä elokuuta 2032 komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella kertomuksen tämän asetuksen jälkiarvioinnista ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

2.   Jäsenvaltioiden on 2 päivästä elokuuta 2025 pyynnöstä toimitettava komissiolle tämän asetuksen toiminnan ja soveltamisen arvioinnin kannalta olennaiset tiedot, jos niitä on saatavilla, seuraavista seikoista:

a)

niiden avioliittoa tai vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annettujen päätösten lukumäärä, joissa toimivalta perustui tässä asetuksessa säädettyihin perusteisiin;

b)

28 artiklassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevien hakemusten osalta niiden tapausten lukumäärä, joissa täytäntöönpano ei tapahtunut kuuden viikon kuluessa siitä, kun täytäntöönpanomenettely aloitettiin;

c)

40 artiklaan perustuvien, päätöksen tunnustamisesta kieltäytymistä koskevien hakemusten lukumäärä ja niiden tapausten lukumäärä, joissa tunnustamisesta kieltäytyminen hyväksyttiin;

d)

58 artiklaan perustuvien, päätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevien hakemusten lukumäärä ja niiden tapausten lukumäärä, joissa täytäntöönpanosta kieltäytyminen hyväksyttiin;

e)

61 ja 62 artiklaan perustuvien muutoksenhakemusten lukumäärä eriteltynä.

102 artikla

Jäsenvaltiot, joissa on kaksi tai useampia oikeusjärjestelmiä

Sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa on kaksi oikeusjärjestelmää tai säännöstöä tai useita oikeusjärjestelmiä tai säännöstöjä, joita sovelletaan sen eri alueilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa:

a)

viittauksella asuinpaikkaan tässä jäsenvaltiossa tarkoitetaan viittausta asuinpaikkaan alueella;

b)

viittauksella kansalaisuuteen tarkoitetaan viittausta jäsenvaltion lainsäädännössä määrättyyn alueeseen;

c)

viittauksella jäsenvaltion viranomaiseen tarkoitetaan viittausta asianomaisen valtion alueviranomaiseen;

d)

viittauksella pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion sääntöihin tarkoitetaan viittausta sen alueen sääntöihin, jossa toimivaltaan, tunnustamiseen tai täytäntöönpanoon vedotaan.

103 artikla

Komissiolle toimitettavat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi seuraavat seikat:

a)

2 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan b alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdan 3 alakohdassa ja 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset;

b)

36 artiklan 1 kohdassa ja 66 artiklassa tarkoitettujen todistusten antamisessa toimivaltaiset tuomioistuimet ja viranomaiset sekä 37 artiklan 1 kohdassa, 48 artiklan 1 kohdassa, 49 artiklassa ja 66 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä 37 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettujen todistusten oikaisussa toimivaltaiset tuomioistuimet;

c)

30 artiklan 3 kohdassa, 52 artiklassa, 40 artiklan 1 kohdassa, 58 artiklan 1 kohdassa ja 62 artiklassa tarkoitetut tuomioistuimet sekä 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset ja tuomioistuimet;

d)

52 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset täytäntöönpanoviranomaiset;

e)

61 ja 62 artiklassa tarkoitetut muutoksenhakumenettelyt;

f)

edellä olevan 76 artiklan mukaisesti nimettyjen keskusviranomaisten nimet ja osoitteet sekä viestintämenetelmät;

g)

tarvittaessa 82 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lähisukulaisten luokat;

h)

kielet, joita voidaan käyttää viestinnässä keskusviranomaisten kanssa ja jotka ilmoitetaan 91 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

i)

kielet, joita voidaan käyttää 80 artiklan 3 kohdan, 81 artiklan 2 kohdan, 82 artiklan 4 kohdan ja 91 artiklan 2 kohdan nojalla vaadituissa käännöksissä.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle viimeistään 23 päivänä huhtikuuta 2021.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset.

4.   Komissio saattaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla, myös Euroopan oikeusportaalin kautta.

104 artikla

Kumoaminen

1.   Ellei tämän asetuksen 100 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 kumotaan 1 päivästä elokuuta 2022.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

105 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2022, lukuun ottamatta 92, 93 ja 103 artiklaa, joita sovelletaan 22 päivästä heinäkuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. ANTON


(1)  Lausunto annettu 18. tammikuuta 2018 (EUVL C 458, 19.12.2018, s. 499), ja lausunto annettu 14. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 26. tammikuuta 2017 (EUVL C 125, 21.4.2017, s. 46).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa (EUVL L 7, 10.1.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (”asiakirjojen tiedoksianto”) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta (EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1).

(8)  Neuvoston päätös 2001/470/EY, tehty 28 päivänä toukokuuta 2001, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(10)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(11)  EYVL C 221, 16.7.1998, s. 1.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(13)  EUVL C 120, 6.4.2018, s. 18.


LIITE I

TODISTUS, JONKA TUOMIOISTUIN ANTAA ANNETTUAAN PÄÄTÖKSEN, JOSSA KIELTÄYDYTÄÄN PALAUTTAMASTA LASTA TOISEEN JÄSENVALTIOON YKSINOMAAN VUODEN 1980 HAAGIN YLEISSOPIMUKSEN (1) 13 ARTIKLAN ENSIMMÄISEN KAPPALEEN B ALAKOHDAN TAI 13 ARTIKLAN TOISEN KAPPALEEN TAI MOLEMPIEN PERUSTEELLA

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (2) 29 artiklan 2 kohta)

Tietoa henkilöille, jotka vastaanottavat tämän todistuksen tämän asetuksen 29 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi

Jos kohdassa 3 tarkoitettuna kieltäytymistä lapsen palauttamisesta koskevan päätöksen antamispäivänä lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä ei vielä ole vireillä menettelyä jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, teillä on mahdollisuus panna vireille hakemus lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä kyseisen valtion tuomioistuimessa asetuksen 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Jos asia pannaan vireille tuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus päätöksestä kieltäytyä lapsen palauttamisesta annettiin, tässä menettelyssä lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä annettu päätös, jossa edellytetään lapsen palauttamista, on täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa asetuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilman eri menettelyä ja mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista, paitsi jos ja siltä osin kuin todetaan, että päätös on ristiriidassa asetuksen 50 artiklassa tarkoitetun päätöksen kanssa edellyttäen, että päätöksestä on annettu todistus asetuksen 47 artiklan mukaisesti. Jos asia pannaan vireille kolmen kuukauden määräajan päätyttyä tai jos edellytykset todistuksen antamiselle 47 l artiklan mukaisesti eivät täyty, lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä annettu päätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön muissa jäsenvaltioissa asetuksen IV luvun 1 jakson mukaisesti.

Osapuolen, joka panee asian vireille sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, on toimitettava kyseiselle tuomioistuimelle seuraavat asiakirjat:

a)

jäljennös päätöksestä kieltäytyä lapsen palauttamisesta

b)

tämä todistus ja

c)

tarvittaessa kohdassa 4.1 mainittu kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja.

Tietoa tuomioistuimelle, joka vastaanottaa tämän todistuksen asetuksen 29 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi (3)

Tämä todistus on annettu, koska kohdassa 5 mainittu lapsi (lapset) on viety luvattomasti tämän todistuksen antavan tuomioistuimen jäsenvaltioon tai jätetty palauttamatta kyseisestä jäsenvaltiosta. Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukainen lapsen (lasten) palauttamista koskeva menettely on pantu vireille, koska kohdassa 6.1 mainittu henkilö väitti lapsen (lasten) pois viemisen tai palauttamatta jättämisen loukkaavan oikeutta lapsen huoltoon ja oikeutta lapsen huoltoon oli pois viemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisesti, joko yhdessä tai yksin, tai olisi käytetty, jollei pois viemistä tai palauttamatta jättämistä olisi tapahtunut. Tämä tuomioistuin on kieltäytynyt yhden tai useamman menettelyn kohteena olevan lapsen palauttamisesta yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan tai 13 artiklan toisen kappaleen taikka molempien perusteella.

Kun menettely lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä on jo vireillä jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä ajankohtana, jona tämä tuomioistuin antoi kohdassa 3 mainitun päätöksensä, jossa kieltäydytään lapsen palauttamisesta yksinomaan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohdan tai 13 artiklan toisen kappaleen taikka molempien perusteella, asetuksen 29 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tämän tuomioistuimen on, jos se on tietoinen kyseisestä menettelystä, kuukauden kuluessa päätöksensä antamisesta toimitettava tuomioistuimelle, jossa menettely lapsen huoltoa koskevan päätöksen asiasisällöstä on vireillä, joko suoraan tai keskusviranomaisten välityksellä seuraavat asiakirjat:

a)

jäljennös päätöksestä kieltäytyä lapsen palauttamisesta

b)

tämä todistus ja

c)

tarvittaessa kohdassa 4.1 mainittu kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja taikka kohdassa 4.2 mainitut tuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat muut asiakirjat.

Tuomioistuin, jossa on pantu vireille menettely lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä, voi tarvittaessa vaatia, että osapuoli toimittaa asetuksen 91 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin päätöksestä ja tähän todistukseen liitetyistä muista asiakirjoista (asetuksen 29 artiklan 4 kohta).

1.   JÄSENVALTIO, JOSSA PÄÄTÖS KIELTÄYTYÄ LAPSEN (LASTEN) PALAUTTAMISESTA ON ANNETTU* (4)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   TUOMIOISTUIN, JOKA ANTOI PÄÄTÖKSEN JA ANTAA TODISTUKSEN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖS*

3.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

3.2

Viitenumero*

4.   MUUT ASIAKIRJAT (JOTKA VOIDAAN TOIMITTAA OSAPUOLILLE)*

4.1   Kuulemista koskeva selostus, tiivistelmä tai pöytäkirja*

4.1.1

Kyllä

4.1.2

Ei

4.2   Tuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat muut asiakirjat* (5)

4.2.1

Kyllä (täsmennetään)

4.2.2

Ei

5.   LAPSI (LAPSET) (6), JONKA PALAUTTAMISESTA KIELTÄYDYTÄÄN PÄÄTÖKSEN NOJALLA*

5.1   Lapsi 1*

5.1.1

Sukunimi (-nimet)*

5.1.2

Etunimi (-nimet)*

5.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

5.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2   Lapsi 2

5.2.1

Sukunimi (-nimet)

5.2.2

Etunimi (-nimet)

5.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.3   Lapsi 3

5.3.1

Sukunimi (-nimet)

5.3.2

Etunimi (-nimet)

5.3.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.3.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.3.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.   HENKILÖT (7), JOITA PALAUTTAMISMENETTELY KOSKEE*

6.1   Lapsen (lasten) palauttamista hakenut henkilö*

6.1.1

Luonnollinen henkilö

6.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

6.1.1.2

Etunimi (-nimet)

6.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

6.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

6.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

6.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) .…

6.1.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

6.1.2.1

Täydellinen nimi

6.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

6.2   Vastaaja*

6.2.1

Luonnollinen henkilö

6.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

6.2.1.2

Etunimi (-nimet)

6.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

6.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

6.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

6.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

6.2.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

6.2.2.1

Täydellinen nimi

6.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

7.   PÄÄTÖS, JOSSA KIELTÄYDYTÄÄN PALAUTTAMASTA LASTA (LAPSIA) (8) TOISEEN JÄSENVALTIOON, PERUSTUU YKSINOMAAN YHTEEN TAI MOLEMPIIN SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ*

7.1   Lapsi 1*

7.1.1

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohta

7.1.2

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan toinen kappale

7.2   Lapsi 2

7.2.1

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohta

7.2.2

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan toinen kappale

7.3   Lapsi 3

7.3.1

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b alakohta

7.3.2

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan toinen kappale

8.   KOHDASSA 3 MAINITUN PÄÄTÖKSEN ANTAMISAJANKOHTANA MENETTELY LAPSEN (LASTEN) HUOLTOA KOSKEVIEN OIKEUKSIEN ASIASISÄLLÖSTÄ ON JO VIREILLÄ JÄSENVALTIOSSA, JOSSA LAPSEN (LASTEN) ASUINPAIKKA OLI VÄLITTÖMÄSTI ENNEN LUVATONTA POISVIEMISTÄ TAI PALAUTTAMATTA JÄTTÄMISTÄ*

8.1   Ei

8.2   Ei tuomioistuimen tiedossa

8.3   Kyllä

8.3.1

Tuomioistuin, jossa menettely lapsen huoltoa koskevan päätöksen asiasisällöstä on vireillä

8.3.1.1

Nimi

8.3.1.2

Osoite (jos tiedossa)

8.3.1.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite (jos tiedossa)

8.3.2

Viitenumero (jos tiedossa)

8.3.3

Osapuoli 1 (9)

8.3.3.1

Luonnollinen henkilö

8.3.3.1.1

Sukunimi (-nimet)

8.3.3.1.2

Etunimi (-nimet)

8.3.3.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

8.3.3.2.1

Täydellinen nimi

8.3.4

Osapuoli 2

8.3.4.1

Luonnollinen henkilö

8.3.4.1.1

Sukunimi (-nimet)

8.3.4.1.2

Etunimi (-nimet)

8.3.4.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

8.3.4.2.1

Täydellinen nimi

8.3.5

Kohdassa 5 mainittu lapsi (lapset) (10), jota asia koskee:

8.3.5.1

Lapsi 1

8.3.5.2

Lapsi 2

8.3.5.3

Lapsi 3

9.   PÄÄTÖS KIELTÄYTYÄ LAPSEN (LASTEN) PALAUTTAMISESTA ON ANNETTU TIEDOKSI*

9.1   Kohdassa 6.1 mainitulle henkilölle*

9.1.1

Ei

9.1.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

9.1.3

Kyllä

9.1.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

9.1.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

9.2   Kohdassa 6.2 mainitulle henkilölle*

9.2.1

Ei

9.2.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

9.2.3

Kyllä

9.2.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

9.2.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

10.   TIEDOKSI: ON RYHDYTTY TOIMENPITEISIIN YHTEYDENPIDON VARMISTAMISEKSI LAPSEN (LASTEN) JA HÄNEN PALAUTTAMISTAAN HAKENEEN HENKILÖN VÄLILLÄ ASETUKSEN 27 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI*

10.1

Ei

10.2

Kyllä

10.2.1

Jos kyllä, liitetään jäljennös tai yhteenveto päätöksestä.

Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25 päivänä lokakuuta 1980 tehty yksityisoikeuden alaa koskeva Haagin yleissopimus, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(3)  Kun osapuoli panee asetuksen 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti vireille menettelyn lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä siinä jäsenvaltiossa, jossa lapsen (lasten) asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, tuomioistuimen annettua kohdassa 3 mainitun päätöksen, katso edellä kohta ”Tietoa henkilöille, jotka vastaanottavat tämän todistuksen asetuksen 29 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi”.

(4)  (*) Pakollinen kenttä.

(5)  Täytetään ainoastaan asetuksen 29 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.

(6)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(7)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta henkilöstä, mukaan liitetään lisälehti.

(8)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(9)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(10)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE II

AVIOLIITTOASIOISSA ANNETTUJA PÄÄTÖKSIÄ KOSKEVA TODISTUS

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 36 artiklan 1 kohdan a alakohta)

TÄRKEÄÄ

Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka on ilmoitettu komissiolle asetuksen 103 artiklan mukaisesti, on osapuolen pyynnöstä annettava tämä todistus avioerosta, asumuserosta tai avioliiton pätemättömäksi julistamisesta annetusta päätöksestä.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   TODISTUKSEN ANTAVA TUOMIOISTUIN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖKSEN ANTANUT TUOMIOISTUIN (jos eri)

3.1

Nimi

3.2

Osoite

4.   PÄÄTÖS*

4.1   Päiväys (pp/kk/vvvv)*

4.2   Viitenumero*

4.3   Päätöksen laji*

4.3.1

Avioero

4.3.2

Avioliiton pätemättömäksi julistaminen

4.3.3

Asumusero

5.   AVIOLIITTO*

5.1   Puolisot*

5.1.1

 

5.1.1.1

Sukunimi (-nimet)*

5.1.1.2

Etunimi (-nimet)*

5.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

5.1.1.4

Syntymäpaikka

5.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

5.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

5.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.1.2

 

5.1.2.1

Sukunimi (-nimet)*

5.1.2.2

Etunimi (-nimet)*

5.1.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

5.1.2.4

Syntymäpaikka

5.1.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.2.6

Osoite (jos tiedossa)

5.1.2.6.1

mainittu päätöksessä …

5.1.2.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.2   Avioliiton solmimispäivä, -maa ja -paikka*

5.2.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

5.2.2

Maa*

5.2.3

Paikka (jos tiedossa)

6.   PÄÄTÖS ANNETTIIN VASTAAJAN POISSA OLLESSA*

6.1   Ei

6.2   Kyllä

6.2.1

Poissa ollut osapuoli mainittu kohdassa … (merkitään kohdan numero)

6.2.2

Haastehakemus tai vastaava asiakirja annettiin tiedoksi tälle osapuolelle.

6.2.2.1

Ei

6.2.2.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

6.2.2.3

Kyllä

6.2.2.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

7.   PÄÄTÖKSEEN VOIDAAN HAKEA MUUTOSTA SEN ANTANEEN JÄSENVALTION LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI*

7.1

Ei

7.2

Kyllä

8.   OIKEUSVAIKUTUSTEN ALKAMISPÄIVÄMÄÄRÄ SIINÄ JÄSENVALTIOSSA, JOSSA PÄÄTÖS ON ANNETTU (pp/kk/vvvv)*

9.   OSAPUOLEN (-PUOLTEN) NIMI, JOLLE MYÖNNETTIIN OIKEUSAPUA ASETUKSEN 74 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI

9.1   Osapuoli (-puolet)

9.1.1

kohta 5.1.1

9.1.2

kohta 5.1.2

10.   OIKEUDENKÄYNTIKULUT (3)

10.1

Päätös kattaa myös vanhempainvastuuta koskevia asioita; tiedot tämän asetuksen mukaisiin menettelyihin liittyvistä kuluista annetaan ainoastaan vanhempainvastuusta annettuja päätöksiä koskevassa todistuksessa.

10.2

Päätöksen mukaan seuraavan osapuolen (4)

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

on maksettava seuraavalle osapuolelle

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

summa …

euro (EUR)

Bulgarian leva (BGN)

Kroatian kuna (HRK)

Tšekin koruna (CZK)

Unkarin forintti (HUF)

Puolan zloty (PLN)

Englannin punta (GBP)

Romanian leu (RON)

Ruotsin kruunu (SEK)

Muu (mainitaan ISO-koodi):

10.3

Mahdolliset lisätiedot (esimerkiksi kiinteä summa vai prosenttiosuus; maksettavat korot; jaetut kulut; jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty maksamaan kulut, koko määrä voidaan periä keneltä tahansa heistä): …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.

(3)  Tämä kohta kattaa myös tilanteet, joissa kuluista määrätään erillisessä päätöksessä. Pelkästään se, ettei kulujen määrää ole vielä vahvistettu, ei saisi estää tuomioistuinta antamasta todistusta, jos osapuoli haluaa hakea päätöksen asiasisällön tunnustamista.

(4)  Jos useampi kuin yksi osapuoli on määrätty maksamaan kulut, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE III

VANHEMPAINVASTUUSTA ANNETTUJA PÄÄTÖKSIÄ KOSKEVA TODISTUS

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 36 artiklan 1 kohdan b alakohta)

TÄRKEÄÄ

Päätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka on ilmoitettu komissiolle asetuksen 103 artiklan mukaisesti, on osapuolen pyynnöstä annettava tämä todistus vanhempainvastuusta annetusta päätöksestä.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   TODISTUKSEN ANTAVA TUOMIOISTUIN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖKSEN ANTANUT TUOMIOISTUIN (jos eri)

3.1

Nimi

3.2

Osoite

4.   PÄÄTÖS*

4.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

4.2

Viitenumero*

5.   LAPSI (LAPSET) (3), JOTA PÄÄTÖS KOSKEE*

5.1   Lapsi 1*

5.1.1

Sukunimi (-nimet)*

5.1.2

Etunimi (-nimet)*

5.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

5.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2   Lapsi 2

5.2.1

Sukunimi (-nimet)

5.2.2

Etunimi (-nimet)

5.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.3   Lapsi 3

5.3.1

Sukunimi (-nimet)

5.3.2

Etunimi (-nimet)

5.3.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.3.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.3.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.   HUOLTOA KOSKEVAT OIKEUDET (4)

6.1   Päätöksen mukaiset huoltoa koskevat oikeudet (5)

……

6.2   Myönnetty osapuolelle (-puolille) (6)

6.2.1

Osapuoli 1

6.2.1.1

Luonnollinen henkilö

6.2.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

6.2.1.1.2

Etunimi (-nimet)

6.2.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

6.2.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.2.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

6.2.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

6.2.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

6.2.1.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

6.2.1.2.1

Täydellinen nimi

6.2.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

6.2.2

Osapuoli 2

6.2.2.1

Luonnollinen henkilö

6.2.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

6.2.2.1.2

Etunimi (-nimet)

6.2.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

6.2.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.2.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

6.2.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

6.2.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

6.2.2.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

6.2.2.2.1

Täydellinen nimi

6.2.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

6.3   Päätös edellyttää lapsen (lasten) luovuttamista

6.3.1

Ei

6.3.2

Kyllä

6.3.2.1

Täytäntöönpanon kannalta olennaiset luovuttamista koskevat tiedot, jos niitä ei ole merkitty kohtaan 6.1 (esimerkiksi kenelle, mikä lapsi (lapset), tiettyä ajanjaksoa koskeva vai yksittäinen luovuttaminen)

……

7.   TAPAAMISOIKEUDET

7.1   Päätöksessä myönnetyt tapaamisoikeudet (7)

……

7.2   Osapuolelle (-puolille) (8)

7.2.1

Osapuoli 1

7.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.2.1.2

Etunimi (-nimet)

7.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.2.2

Osapuoli 2

7.2.2.1

Sukunimi (-nimet)

7.2.2.2

Etunimi (-nimet)

7.2.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.2.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.2.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.2.6

Osoite (jos tiedossa)

7.2.2.6.1

mainittu päätöksessä …

7.2.2.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.3   Päätös edellyttää lapsen (lasten) luovuttamista

7.3.1

Ei

7.3.2

Kyllä

7.3.2.1

Täytäntöönpanon kannalta olennaiset luovuttamista koskevat tiedot, jos niitä ei ole merkitty kohtaan 7.1 (esimerkiksi kenelle, mikä lapsi (lapset), tiettyä ajanjaksoa koskeva vai yksittäinen luovuttaminen)

……

8.   VANHEMPAINVASTUUSEEN LIITTYVÄT MUUT OIKEUDET

8.1   Päätöksen mukaiset muut oikeudet (9)

……

8.2   Myönnetty osapuolelle (-puolille) (10)

8.2.1

Osapuoli 1

8.2.1.1

Luonnollinen henkilö

8.2.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

8.2.1.1.2

Etunimi (-nimet)

8.2.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

8.2.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

8.2.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

8.2.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

8.2.1.1.6.1

mainittu päätöksessä…

8.2.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

8.2.1.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

8.2.1.2.1

Täydellinen nimi

8.2.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

8.2.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

8.2.2

Osapuoli 2

8.2.2.1

Luonnollinen henkilö

8.2.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

8.2.2.1.2

Etunimi (-nimet)

8.2.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

8.2.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

8.2.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

8.2.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

8.2.2.1.6.1

mainittu päätöksessä…

8.2.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

8.2.2.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

8.2.2.2.1

Täydellinen nimi

8.2.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

8.2.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

8.3   Päätös edellyttää lapsen (lasten) luovuttamista

8.3.1

Ei

8.3.2

Kyllä

8.3.2.1

Täytäntöönpanon kannalta olennaiset luovuttamista koskevat tiedot, jos niitä ei ole merkitty kohtaan 8.1 (esimerkiksi kenelle, mikä lapsi (lapset), tiettyä ajanjaksoa koskeva vai yksittäinen luovuttaminen)

……

9.   PÄÄTÖKSESSÄ MÄÄRÄTÄÄN VÄLIAIKAISISTA TOIMENPITEISTÄ JA TURVAAMISTOIMISTA*

9.1   Ei

9.2   Kyllä

9.2.1

Määrätyn toimenpiteen tai toimenpiteiden kuvaus (11)

……

10.   PÄÄTÖKSEEN VOIDAAN HAKEA MUUTOSTA SEN ANTANEEN JÄSENVALTION LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI*

10.1

Ei

10.2

Kyllä

11.   PÄÄTÖS ON TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOINEN PÄÄTÖKSEN ANTANEESSA JÄSENVALTIOSSA*

11.1   Kohdan 6 mukaisten huoltoa koskevien oikeuksien osalta

11.1.1

Ei

11.1.1.1

Päätös ei sisällä täytäntöön pantavaa velvoitetta (soveltuvin osin).

11.1.2

Kyllä, ilman rajoituksia (päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen): …/…/……

11.1.3

Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen osalta (12): … (merkitään kohdan numero)

11.1.3.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen tämän osapuolen osalta: …/…/……

11.1.4

Kyllä, mutta vain seuraavien päätöksen osien osalta (täsmennetään) …

11.1.4.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin näistä päätöksen osista tuli täytäntöönpanokelpoisia: …/…/……

11.2   Kohdan 7 mukaisten tapaamisoikeuksien osalta

11.2.1

Ei

11.2.1.1

Päätös ei sisällä täytäntöön pantavaa velvoitetta (soveltuvin osin).

11.2.2

Kyllä, ilman rajoituksia (päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen): …/…/……

11.2.3

Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (-puolten) osalta (13): … (merkitään kohdan numero)

11.2.3.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen tämän osapuolen osalta: …/…/……

11.2.4

Kyllä, mutta vain seuraavien päätöksen osien osalta (täsmennetään) …

11.2.4.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin näistä päätöksen osista tuli täytäntöönpanokelpoisia: …/…/……

11.3   Kohdan 8 mukaisten vanhempainvastuuseen liittyvien muiden oikeuksien osalta

11.3.1

Ei

11.3.1.1

Päätös ei sisällä täytäntöön pantavaa velvoitetta (soveltuvin osin).

11.3.2

Kyllä, ilman rajoituksia (päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen): …/…/……

11.3.3

Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen osalta (14): … (merkitään kohdan numero)

11.3.3.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen tämän osapuolen osalta: …/…/……

11.3.4

Kyllä, mutta vain seuraavien päätöksen osien osalta (täsmennetään) …

11.3.4.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin näistä päätöksen osista tuli täytäntöönpanokelpoisia: …/…/……

12.   TÄMÄN TODISTUKSEN ANTAMISPÄIVÄÄN MENNESSÄ PÄÄTÖS ON ANNETTU TIEDOKSI OSAPUOLELLE (-PUOLILLE) (15), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

12.1   Kohdassa … mainitulle osapuolelle (merkitään kohdan numero)

12.1.1

Ei

12.1.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

12.1.3

Kyllä

12.1.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

12.1.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

 

12.2   Kohdassa … mainitulle osapuolelle (merkitään kohdan numero)

12.2.1

Ei

12.2.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

12.2.3

Kyllä

12.2.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

12.2.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

 

13.   PÄÄTÖS ANNETTIIN VASTAAJAN POISSA OLLESSA*

13.1   Ei

13.2   Kyllä

13.2.1

Poissa ollut osapuoli mainittu kohdassa …… (16) … (merkitään kohdan numero) (merkitään kohdan numero)

13.2.2

Haastehakemus tai vastaava asiakirja annettiin tiedoksi tälle osapuolelle.

13.2.2.1

Ei

13.2.2.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

13.2.2.3

Kyllä

13.2.2.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

14.   KOHDASSA 5 MAINITTU LAPSI (LAPSET) (17) KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ*

14.1   Kohdassa 5.1 mainittu lapsi

14.1.1

Kyllä (täytetään kohta 15)

14.1.2

Ei

14.2   Kohdassa 5.2 mainittu lapsi

14.2.1

Kyllä (täytetään kohta 15)

14.2.2

Ei

14.3   Kohdassa 5.3 mainittu lapsi

14.3.1

Kyllä (täytetään kohta 15)

14.3.2

Ei

15.   LAPSELLE (LAPSILLE), JOKA KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ KOHDAN 14 MUKAISESTI, ANNETTIIN AITO JA TULOKSELLINEN MAHDOLLISUUS ILMAISTA NÄKEMYKSENSÄ ASETUKSEN 21 ARTIKLAN MUKAISESTI

15.1   Kohdassa 5.1 mainittu lapsi

15.1.1

Kyllä

15.1.2

Ei, seuraavista syistä: …

15.2   Kohdassa 5.2 mainittu lapsi

15.2.1

Kyllä

15.2.2

Ei, seuraavista syistä: …

15.3   Kohdassa 5.3 mainittu lapsi

15.3.1

Kyllä

15.3.2

Ei, seuraavista syistä: …

16.   OSAPUOLEN (-PUOLTEN) (18) NIMI, JOLLE MYÖNNETTIIN OIKEUSAPUA ASETUKSEN 74 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI

16.1   Osapuoli (-puolet)

16.1.1

kohta … (merkitään kohdan numero)

16.1.2

kohta … (merkitään kohdan numero)

17.   OIKEUDENKÄYNTIKULUT (19)

17.1

Päätös kattaa myös avioliittoa koskevia asioita; tiedot tämän asetuksen mukaisiin menettelyihin liittyvistä kuluista annetaan ainoastaan tässä todistuksessa.

17.2

Päätöksen mukaan seuraavan osapuolen (20)

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

on maksettava seuraavalle osapuolelle

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

summa …

euro (EUR)

Bulgarian leva (BGN)

Kroatian kuna (HRK)

Tšekin koruna (CZK)

Unkarin forintti (HUF)

Puolan zloty (PLN)

Englannin punta (GBP)

Romanian leu (RON)

Ruotsin kruunu (SEK)

Muu (mainitaan ISO-koodi):

17.3

Mahdolliset lisätiedot (esimerkiksi kiinteä summa vai prosenttiosuus; maksettavat korot; jaetut kulut; jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty maksamaan kulut, koko määrä voidaan periä keneltä tahansa heistä): …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.

(3)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(4)  Termi ”huoltoa koskevat oikeudet” määritellään asetuksen 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa.

(5)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(6)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(7)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(8)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(9)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(10)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(11)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(12)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(13)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(14)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(15)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(16)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(17)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(18)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(19)  Tämä kohta kattaa myös tilanteet, joissa kuluista määrätään erillisessä päätöksessä. Pelkästään se, ettei kulujen määrää ole vielä vahvistettu, ei saisi estää tuomioistuinta antamasta todistusta, jos osapuoli haluaa hakea päätöksen asiasisällön tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

(20)  Jos useampi kuin yksi osapuoli on määrätty maksamaan kulut, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE IV

TODISTUS, JOKA KOSKEE PÄÄTÖKSIÄ, JOISSA MÄÄRÄTÄÄN LAPSEN PALAUTTAMISESTA TOISEEN JÄSENVALTIOON VUODEN 1980 HAAGIN YLEISSOPIMUKSEN (1) NOJALLA, SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ ASETUKSEN 27 ARTIKLAN 5 KOHDAN MUKAISESTI MÄÄRÄTTYJÄ VÄLIAIKAISIA TOIMENPITEITÄ JA TURVAAMISTOIMIA

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (2) 36 artiklan 1 kohdan c alakohta)

TÄRKEÄÄ

Palauttamispäätöksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimen, joka on ilmoitettu komissiolle asetuksen 103 artiklan mukaisesti, on osapuolen pyynnöstä annettava tämä todistus, kun palauttamispäätös on pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa palauttamismääräyksen antamisen jälkeen tapahtuneen uuden lapsikaappauksen johdosta, tai kun palauttamispäätös sisältää asetuksen 27 artiklan 5 kohtaan perustuvan väliaikaisen toimenpiteen ja turvaamistoimen lapsen suojelemiseksi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisen kappaleen b kohdassa tarkoitetulta vakavalta vaaralta.

1.   JÄSENVALTIO, JOSSA LAPSEN (LASTEN) PALAUTTAMISPÄÄTÖS ON ANNETTU* (3)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   TODISTUKSEN ANTAVA TUOMIOISTUIN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖKSEN ANTANUT TUOMIOISTUIN (jos eri)

3.1

Nimi

3.2

Osoite

4.   PÄÄTÖS*

4.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

4.2

Viitenumero*

5.   LAPSI (LAPSET) (4), JOKA ON PÄÄTÖKSEN MUKAAN PALAUTETTAVA*

5.1   Lapsi 1*

5.1.1

Sukunimi (-nimet)*

5.1.2

Etunimi (-nimet)*

5.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

5.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2   Lapsi 2

5.2.1

Sukunimi (-nimet)

5.2.2

Etunimi (-nimet)

5.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.3   Lapsi 3

5.3.1

Sukunimi (-nimet)

5.3.2

Etunimi (-nimet)

5.3.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.3.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.3.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.   JÄSENVALTIO, JOHON LAPSI (LAPSET) ON PÄÄTÖKSEN MUKAAN PALAUTETTAVA*

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

7.   JOS TIETO SISÄLTYY PÄÄTÖKSEEN, LAPSI (LAPSET) ON PALAUTETTAVA SEURAAVALLE OSAPUOLELLE (5)

7.1   Osapuoli 1

7.1.1

Luonnollinen henkilö

7.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.1.1.2

Etunimi (-nimet)

7.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.1.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

7.1.2.1

Täydellinen nimi

7.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

7.2   Osapuoli 2

7.2.1

Luonnollinen henkilö

7.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.2.1.2

Etunimi (-nimet)

7.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.2.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

7.2.2.1

Täydellinen nimi

7.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

8.   PALAUTTAMISEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT (JOS TIETO SISÄLTYY PÄÄTÖKSEEN) (6)

……

9.   PÄÄTÖS SISÄLTÄÄ ASETUKSEN 27 ARTIKLAN 5 KOHTAAN PERUSTUVAN VÄLIAIKAISEN TOIMENPITEEN (TOIMENPITEITÄ) JA TURVAAMISTOIMEN (-TOIMIA) LAPSEN SUOJELEMISEKSI VUODEN 1980 HAAGIN YLEISSOPIMUKSEN 13 ARTIKLAN ENSIMMÄISEN KAPPALEEN B KOHDASSA TARKOITETULTA VAKAVALTA VAARALTA*

9.1   Ei

9.2   Kyllä

9.2.1

Määrätyn toimenpiteen tai toimenpiteiden kuvaus (7)

……

10.   OSAPUOLI (8), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

10.1   Sukunimi (-nimet)*

10.2   Etunimi (-nimet)*

10.3   Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

10.4   Syntymäpaikka (jos tiedossa)

10.5   Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

10.6   Osoite (jos tiedossa)

10.6.1

mainittu päätöksessä …

10.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

11.   PÄÄTÖKSEEN VOIDAAN HAKEA MUUTOSTA SEN ANTANEEN JÄSENVALTION LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI*

11.1

Ei

11.2

Kyllä

12.   PÄÄTÖS ON TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOINEN PÄÄTÖKSEN ANTANEESSA JÄSENVALTIOSSA*

12.1   Ei

12.2   Kyllä, ilman rajoituksia (päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen): …/…/……

12.3   Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (9) osalta: (merkitään kohdan numero)

12.3.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen tämän osapuolen osalta: …/…/……

13.   TÄMÄN TODISTUKSEN ANTAMISPÄIVÄÄN MENNESSÄ PÄÄTÖS ON ANNETTU TIEDOKSI KOHDASSA 10 MAINITULLE OSAPUOLELLE (-PUOLILLE) (10), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

13.1

Ei

13.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

13.3

Kyllä

13.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

13.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

 

14.   PÄÄTÖS ANNETTIIN VASTAAJAN POISSA OLLESSA*

14.1   Ei

14.2   Kyllä

14.2.1

Poissa ollut osapuoli mainittu kohdassa ... (merkitään kohdan numero)

14.2.2

Haastehakemus tai vastaava asiakirja annettiin tiedoksi tälle osapuolelle.

14.2.2.1

Ei

14.2.2.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

14.2.2.3

Kyllä

14.2.2.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

15.   KOHDASSA 5 MAINITTU LAPSI (LAPSET) (11) KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ*

15.1   Kohdassa 5.1 mainittu lapsi

15.1.1

Kyllä (täytetään kohta 16)

15.1.2

Ei

15.2   Kohdassa 5.2 mainittu lapsi

15.2.1

Kyllä (täytetään kohta 16)

15.2.2

Ei

15.3   Kohdassa 5.3 mainittu lapsi

15.3.1

Kyllä (täytetään kohta 16)

15.3.2

Ei

16.   LAPSELLE (LAPSILLE) (12), JOKA KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ KOHDAN 15 MUKAISESTI, ANNETTIIN AITO JA TULOKSELLINEN MAHDOLLISUUS ILMAISTA NÄKEMYKSENSÄ ASETUKSEN 21 ARTIKLAN MUKAISESTI

16.1   Kohdassa 5.1 mainittu lapsi

16.1.1

Kyllä

16.1.2

Ei, seuraavista syistä: …

16.2   Kohdassa 5.2 mainittu lapsi

16.2.1

Kyllä

16.2.2

Ei, seuraavista syistä: …

16.3   Kohdassa 5.3 mainittu lapsi

16.3.1

Kyllä

16.3.2

Ei, seuraavista syistä: …

17.   OSAPUOLEN (-PUOLTEN) (13) NIMI, JOLLE MYÖNNETTIIN OIKEUSAPUA ASETUKSEN 74 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI

17.1   Osapuoli (-puolet)

17.1.1

kohta … (merkitään kohdan numero)

17.1.2

kohta … (merkitään kohdan numero)

18.   OIKEUDENKÄYNTIKULUT (14)

18.1

Päätöksen mukaan seuraavan osapuolen (15)

…Sukunimi (-nimet)

…Etunimi (-nimet)

on maksettava seuraavalle osapuolelle

…Sukunimi (-nimet)

…Etunimi (-nimet)

summa …

euro (EUR)

Bulgarian leva (BGN)

Kroatian kuna (HRK)

Tšekin koruna (CZK)

Unkarin forintti (HUF)

Puolan zloty (PLN)

Englannin punta (GBP)

Romanian leu (RON)

Ruotsin kruunu (SEK)

Muu (mainitaan ISO-koodi):

18.2

Mahdolliset lisätiedot kuluista (esimerkiksi kiinteä summa vai prosenttiosuus; maksettavat korot; jaetut kulut; jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty maksamaan kulut, koko määrä voidaan periä keneltä tahansa heistä): …

Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25 päivänä lokakuuta 1980 tehty yksityisoikeuden alaa koskeva Haagin yleissopimus, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(3)  (*) Pakollinen kenttä.

(4)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(5)  Jos päätös koskee useampaa kuin kahta osapuolta, mukaan liitetään lisälehti.

(6)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(7)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(8)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(9)  Jos täytäntöönpanokelpoisuus koskee useampaa kuin yhtä osapuolta, mukaan liitetään lisälehti.

(10)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(11)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(12)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(13)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(14)  Tämä kohta kattaa myös tilanteet, joissa kuluista määrätään erillisessä päätöksessä. Pelkästään se, ettei kulujen määrää ole vielä vahvistettu, ei saisi estää tuomioistuinta antamasta todistusta, jos osapuoli haluaa hakea päätöksen asiasisällön tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

(15)  Jos useampi kuin yksi osapuoli on määrätty maksamaan kulut, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE V

TODISTUS, JOKA KOSKEE TIETTYJÄ TAPAAMISOIKEUKSISTA ANNETTUJA PÄÄTÖKSIÄ

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 42 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 47 artiklan 1 kohdan a alakohta)

TÄRKEÄÄ

Päätöksen antanut tuomioistuin antaa tämän todistuksen osapuolen pyynnöstä ainoastaan, jos asetuksen 47 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät kohdissa 11–14 mainitulla tavalla. Muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

 

2.   TUOMIOISTUIN, JOKA ANTOI PÄÄTÖKSEN JA ANTAA TODISTUKSEN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖS*

3.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

3.2

Viitenumero*

4.   LAPSI (LAPSET) (3), JOTA PÄÄTÖS KOSKEE*

4.1   Lapsi 1*

4.1.1

Sukunimi (-nimet)*

4.1.2

Etunimi (-nimet)*

4.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

4.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

4.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

4.2   Lapsi 2

4.2.1

Sukunimi (-nimet)

4.2.2

Etunimi (-nimet)

4.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

4.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

4.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

4.3   Lapsi 3

4.3.1

Sukunimi (-nimet)

4.3.2

Etunimi (-nimet)

4.3.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

4.3.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

4.3.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.   OSAPUOLI (-PUOLET) (4), JOLLE TAPAAMISOIKEUS ON MYÖNNETTY*

5.1   Osapuoli 1*

5.1.1

Sukunimi (-nimet)*

5.1.2

Etunimi (-nimet)*

5.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

5.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.6

Osoite (jos tiedossa)

5.1.6.1

mainittu päätöksessä …

5.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.2   Osapuoli 2

5.2.1

Sukunimi (-nimet)

5.2.2

Etunimi (-nimet)

5.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2.6

Osoite (jos tiedossa)

5.2.6.1

mainittu päätöksessä …

5.2.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

6.   PÄÄTÖKSESSÄ MYÖNNETYT TAPAAMISOIKEUDET JA NIIDEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT (JOS TIETO SISÄLTYY PÄÄTÖKSEEN) (5)

……

7.   OSAPUOLI (-PUOLET) (6), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

7.1   Osapuoli 1*

7.1.1

Luonnollinen henkilö

7.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.1.1.2

Etunimi (-nimet)

7.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.1.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

7.1.2.1

Täydellinen nimi

7.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

7.2   Osapuoli 2

7.2.1

Luonnollinen henkilö

7.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.2.1.2

Etunimi (-nimet)

7.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.2.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

7.2.2.1

Täydellinen nimi

7.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

8.   PÄÄTÖKSEEN VOIDAAN HAKEA MUUTOSTA SEN ANTANEEN JÄSENVALTION LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI*

8.1

Ei

8.2

Kyllä

9.   PÄÄTÖS ON TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOINEN PÄÄTÖKSEN ANTANEESSA JÄSENVALTIOSSA*

9.1

Ei

9.2

Kyllä, ilman rajoituksia (päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen): …/…/……

9.3

Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (7) osalta: (merkitään kohdan numero)

9.3.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen tämän osapuolen osalta: …/…/……

9.4

Kyllä, mutta vain seuraavien päätöksen osien osalta (täsmennetään): …

9.4.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin näistä päätöksen osista tuli täytäntöönpanokelpoisia: …/…/……

10.   TODISTUKSEN ANTAMISPÄIVÄÄN MENNESSÄ PÄÄTÖS ON ANNETTU TIEDOKSI OSAPUOLELLE (-PUOLILLE) (8), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

10.1   Kohdassa 7.1 mainitulle osapuolelle*

10.1.1

Ei

10.1.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

10.1.3

Kyllä

10.1.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

10.1.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

 

10.2   Kohdassa 7.2 mainitulle osapuolelle

10.2.1

Ei

10.2.2

Ei tuomioistuimen tiedossa

10.2.3

Kyllä

10.2.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

10.2.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

 

11.   KAIKILLA ASIANOSAISILLA ON OLLUT TILAISUUS TULLA KUULLUIKSI*

11.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

12.   KOHDASSA 4 MAINITTU LAPSI (LAPSET) (9) KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ*

12.1   Kohdassa 4.1 mainittu lapsi

12.1.1

Kyllä (täytetään kohta 13)

12.1.2

Ei

12.2   Kohdassa 4.2 mainittu lapsi

12.2.1

Kyllä (täytetään kohta 13)

12.2.2

Ei

12.3   Kohdassa 4.3 mainittu lapsi

12.3.1

Kyllä (täytetään kohta 13)

12.3.2

Ei

13.   LAPSELLE (LAPSILLE), JOKA KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ KOHDAN 12 MUKAISESTI, ANNETTIIN AITO JA TULOKSELLINEN MAHDOLLISUUS ILMAISTA NÄKEMYKSENSÄ ASETUKSEN 21 ARTIKLAN MUKAISESTI

13.1   Kohdassa 4.1 mainittu lapsi

13.1.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

13.2   Kohdassa 4.2 mainittu lapsi

13.2.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

13.3   Kohdassa 4.3 mainittu lapsi

13.3.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

14.   PÄÄTÖS ANNETTIIN VASTAAJAN POISSA OLLESSA*

14.1   Ei

14.2   Kyllä

14.2.1

Poissa ollut osapuoli (10) mainittu kohdassa … (merkitään kohdan numero)

14.2.2

Haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu tiedoksi tälle osapuolelle niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että tämä osapuoli (-puolet) olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa

14.2.2.1

Kyllä

14.2.2.1.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

14.2.2.2

Ei, mutta poissa ollut osapuoli hyväksyi kuitenkin päätöksen yksiselitteisesti (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

15.   OSAPUOLEN (-PUOLTEN) (11) NIMI, JOLLE MYÖNNETTIIN OIKEUSAPUA ASETUKSEN 74 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI

15.1   Osapuoli (-puolet)

15.1.1

kohta … (merkitään kohdan numero)

15.1.2

kohta … (merkitään kohdan numero)

16.   OIKEUDENKÄYNTIKULUT (12)

16.1

Päätös kattaa myös avioliittoa koskevia asioita; tiedot tämän asetuksen mukaisiin menettelyihin liittyvistä kuluista annetaan ainoastaan avioliittoasioissa annettuja päätöksiä koskevassa todistuksessa.

16.2

Päätös kattaa myös muita vanhempainvastuuta koskevia asioita; tiedot tämän asetuksen mukaisiin menettelyihin liittyvistä kuluista annetaan ainoastaan vanhempainvastuusta annettuja päätöksiä koskevassa todistuksessa.

16.3

Päätöksen mukaan seuraavan osapuolen (13)

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

on maksettava seuraavalle osapuolelle

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

summa …

euro (EUR)

Bulgarian leva (BGN)

Kroatian kuna (HRK)

Tšekin koruna (CZK)

Unkarin forintti (HUF)

Puolan zloty (PLN)

Englannin punta (GBP)

Romanian leu (RON)

Ruotsin kruunu (SEK)

Muu (mainitaan ISO-koodi):

16.4

Mahdolliset lisätiedot kuluista (esimerkiksi kiinteä summa vai prosenttiosuus; maksettavat korot; jaetut kulut; jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty maksamaan kulut, koko määrä voidaan periä keneltä tahansa heistä): …

Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.

(3)  Jos päätös koskee useampaa kuin kolmea lasta, mukaan liitetään lisälehti.

(4)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(5)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(6)  Jos täytäntöönpanoa haetaan useampaa kuin kahta osapuolta vastaan, mukaan liitetään lisälehti.

(7)  Jos täytäntöönpanokelpoisuus koskee useampaa kuin yhtä osapuolta, mukaan liitetään lisälehti.

(8)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(9)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(10)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(11)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(12)  Tämä kohta kattaa myös tilanteet, joissa kuluista määrätään erillisessä päätöksessä. Pelkästään se, ettei kulujen määrää ole vielä vahvistettu, ei saisi estää tuomioistuinta antamasta todistusta, jos osapuoli haluaa hakea päätöksen asiasisällön tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

(13)  Jos useampi kuin yksi osapuoli on määrätty maksamaan kulut, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE VI

TODISTUS, JOKA KOSKEE LAPSEN HUOLTOA KOSKEVIEN OIKEUKSIEN ASIASISÄLLÖSTÄ ASETUKSEN 29 ARTIKLAN 6 KOHDAN NOJALLA ANNETTUA PÄÄTÖSTÄ, JOSSA EDELLYTETÄÄN LAPSEN PALAUTTAMISTA

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 29 artiklan 6 kohta, 42 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 47 artiklan 1 kohdan b alakohta)

TÄRKEÄÄ

Tuomioistuin, joka on antanut 29 artiklan 6 kohdan mukaisen päätöksen, jossa edellytetään lapsen palauttamista, antaa tämän todistuksen osapuolen pyynnöstä ja ainoastaan, jos asetuksen 47 artiklan 3 ja 4 kohdan edellytykset täyttyvät kohdissa 11–15 mainitulla tavalla. Muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   TUOMIOISTUIN, JOKA ANTOI PÄÄTÖKSEN JA ANTAA TODISTUKSEN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖS*

3.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

3.2

Viitenumero*

4.   LAPSI (LAPSET) (3), JOKA ON PÄÄTÖKSEN MUKAAN PALAUTETTAVA*

4.1   Lapsi 1*

4.1.1

Sukunimi (-nimet)*

4.1.2

Etunimi (-nimet)*

4.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

4.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

4.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

4.2   Lapsi 2

4.2.1

Sukunimi (-nimet)

4.2.2

Etunimi (-nimet)

4.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

4.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

4.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

4.3   Lapsi 3

4.3.1

Sukunimi (-nimet)

4.3.2

Etunimi (-nimet)

4.3.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

4.3.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

4.3.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.   JOS TIETO SISÄLTYY PÄÄTÖKSEEN, LAPSI (LAPSET) ON PALAUTETTAVA SEURAAVALLE OSAPUOLELLE (4)

5.1   Osapuoli 1

5.1.1

Luonnollinen henkilö

5.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

5.1.1.2

Etunimi (-nimet)

5.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

5.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

5.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.1.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

5.1.2.1

Täydellinen nimi

5.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

5.2   Osapuoli 2

5.2.1

Luonnollinen henkilö

5.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

5.2.1.2

Etunimi (-nimet)

5.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

5.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

5.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.2.2

Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

5.2.2.1

Täydellinen nimi

5.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

6.   PALAUTTAMISEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT (JOS TIETO SISÄLTYY PÄÄTÖKSEEN) (5)

……

7.   OSAPUOLI (6), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

7.1   Sukunimi (-nimet)*

7.2   Etunimi (-nimet)*

7.3   Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.4   Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.5   Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.6   Osoite (jos tiedossa)

7.6.1

mainittu päätöksessä …

7.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

8.   PÄÄTÖKSEEN VOIDAAN HAKEA MUUTOSTA SEN ANTANEEN JÄSENVALTION LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI*

8.1

Ei

8.2

Kyllä

9.   PÄÄTÖKSEN OSA, JOSSA EDELLYTETÄÄN LAPSEN (LASTEN) PALAUTTAMISTA, ON TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOINEN SEN ANTANEESSA JÄSENVALTIOSSA*

9.1

Ei

9.2

Kyllä, ilman rajoituksia (päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen): …/…/…….

9.3

Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (7) osalta: (merkitään kohdan numero)

9.3.1

Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin päätöksestä tuli täytäntöönpanokelpoinen tämän osapuolen osalta: …/…/…….

10.   TÄMÄN TODISTUKSEN ANTAMISPÄIVÄÄN MENNESSÄ PÄÄTÖS ON ANNETTU TIEDOKSI KOHDASSA 7 MAINITULLE OSAPUOLELLE (8), JOTA VASTAAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA HAETAAN*

10.1   Ei

10.2   Ei tuomioistuimen tiedossa

10.3   Kyllä

10.3.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

10.3.2

Päätös on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

BG

ES

CS

DE

ET

EL

EN

FR

GA

HR

IT

LV

LT

HU

MT

NL

PL

PT

RO

SK

SL

FI

SV

 

 

11.   KAIKILLA ASIANOSAISILLA ON OLLUT TILAISUUS TULLA KUULLUIKSI*

11.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

12.   KOHDASSA 4 MAINITTU LAPSI (LAPSET) (9) KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ*

12.1   Kohdassa 4.1 mainittu lapsi

12.1.1

Kyllä (täytetään kohta 13)

12.1.2

Ei

12.2   Kohdassa 4.2 mainittu lapsi

12.2.1

Kyllä (täytetään kohta 13)

12.2.2

Ei

12.3   Kohdassa 4.3 mainittu lapsi

12.3.1

Kyllä (täytetään kohta 13)

12.3.2

Ei

13.   LAPSELLE (LAPSILLE), JOKA KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ KOHDAN 12 MUKAISESTI, ANNETTIIN AITO JA TULOKSELLINEN MAHDOLLISUUS ILMAISTA NÄKEMYKSENSÄ ASETUKSEN 21 ARTIKLAN MUKAISESTI

13.1   Kohdassa 4.1 mainittu lapsi

13.1.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

13.2   Kohdassa 4.2 mainittu lapsi

13.2.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

13.3   Kohdassa 4.3 mainittu lapsi

13.3.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

14.   PÄÄTÖS ANNETTIIN VASTAAJAN POISSA OLLESSA*

14.1   Ei

14.2   Kyllä

14.2.1

Poissa ollut osapuoli (10) mainittu kohdassa … (merkitään kohdan numero)

14.2.2

Haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu tiedoksi tälle osapuolelle niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että tämä osapuoli (-puolet) olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa

14.2.2.1

Kyllä

14.2.2.1.1

Tiedoksi antamisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

14.2.2.2

Ei, mutta poissa ollut osapuoli hyväksyi kuitenkin päätöksen yksiselitteisesti (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

15.   TUOMIOISTUIN ON PÄÄTÖSTÄ ANTAESSAAN OTTANUT HUOMIOON KANSAINVÄLISESTÄ LAPSIKAAPPAUKSESTA 25 LOKAKUUTA 1980 ANNETUN YKSITYISOIKEUDEN ALAA KOSKEVAN HAAGIN YLEISSOPIMUKSEN 13 ARTIKLAN ENSIMMÄISEN KAPPALEEN B ALAKOHDAN JA 13 ARTIKLAN TOISEN KAPPALEEN MUKAISESTI TOISESSA JÄSENVALTIOSSA ANNETUN AIEMMAN PÄÄTÖKSEN TAUSTALLA OLEVAT PERUSTELUT JA TOSISEIKAT*

15.1

Kyllä (muussa tapauksessa käytetään asetuksen liitettä III)

16.   PÄÄTÖS SISÄLTÄÄ VÄLIAIKAISEN TOIMENPITEEN (-PITEITÄ) JA TURVAAMISTOIMEN (-TOIMIA)*

16.1   Ei

16.2   Kyllä

16.2.1

Määrätyn toimenpiteen (-piteiden) kuvaus (11)

……

17.   OSAPUOLEN (-PUOLTEN) (12) NIMI, JOLLE MYÖNNETTIIN OIKEUSAPUA ASETUKSEN 74 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI

17.1   Osapuoli (-puolet)

17.1.1

kohta … (merkitään kohdan numero)

17.1.2

kohta … (merkitään kohdan numero)

18.   OIKEUDENKÄYNTIKULUT (13)

18.1

Päätöksen mukaan seuraavan osapuolen (14)

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

on maksettava seuraavalle osapuolelle

… Sukunimi (-nimet)

… Etunimi (-nimet)

summa …

euro (EUR)

Bulgarian leva (BGN)

Kroatian kuna (HRK)

Tšekin koruna (CZK)

Unkarin forintti (HUF)

Puolan zloty (PLN)

Englannin punta (GBP)

Romanian leu (RON)

Ruotsin kruunu (SEK)

Muu (mainitaan ISO-koodi):

18.2

Mahdolliset lisätiedot kuluista (esimerkiksi kiinteä summa vai prosenttiosuus; maksettavat korot; jaetut kulut; jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty maksamaan kulut, koko määrä voidaan periä keneltä tahansa heistä): …

Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.

(3)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(4)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(5)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(6)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(7)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(8)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(9)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(10)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(11)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.

(12)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(13)  Tämä kohta kattaa myös tilanteet, joissa kuluista määrätään erillisessä päätöksessä. Pelkästään se, ettei kulujen määrää ole vielä vahvistettu, ei saisi estää tuomioistuinta antamasta todistusta, jos osapuoli haluaa hakea päätöksen asiasisällön tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

(14)  Jos useampi kuin yksi osapuoli on määrätty maksamaan kulut, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE VII

TODISTUS, JOKA KOSKEE SELLAISTEN TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVIEN TAI LAPSEN PALAUTTAMISTA EDELLYTTÄVIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUDEN PUUTTUMISTA TAI RAJOITTAMISTA, JOISTA ON ANNETTU TODISTUS ASETUKSEN 47 ARTIKLAN MUKAISESTI

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 49 artikla)

TÄRKEÄÄ

Annetaan pyynnöstä, jos ja siltä osin kuin päätös, josta on annettu todistus asetuksen 47 artiklan mukaisesti, on lakannut olemasta täytäntöönpanokelpoinen tai sen täytäntöönpanokelpoisuutta on lykätty tai rajoitettu päätöksen antaneessa jäsenvaltiossa.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   TODISTUKSEN ANTAVA TUOMIOISTUIN*

2.1

Nimi*

2.2

Osoite*

2.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

3.   PÄÄTÖS, JOKA ON LAKANNUT OLEMASTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOINEN TAI JONKA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUTTA ON LYKÄTTY TAI RAJOITETTU*

3.1   Päätöksen antanut tuomioistuin (jos eri kuin kohdassa 2)

3.1.1

Nimi

3.1.2

Osoite

3.1.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite

3.2   Päätöksen tiedot*

3.2.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

3.2.2

Viitenumero*

3.3   Alkuperäisen todistuksen tiedot

3.3.1

Päiväys (pp/kk/vvvv) (jos tiedossa)

3.3.2

Todistus annettu

3.3.2.1

asetuksen 47 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tapaamisoikeuden myöntävästä päätöksestä

3.3.2.2

asetuksen 47 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti lapsen huoltoa koskevien oikeuksien asiasisällöstä asetuksen 29 artiklan 6 kohdan nojalla annetusta päätöksestä, jossa edellytetään lapsen palauttamista

4.   KOHDASSA 3 TARKOITETUN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS*

4.1   on päättynyt

4.2   on keskeytetty

4.2.1

Tarvittaessa tiedot keskeyttämisen kestosta: …

4.3   on rajoitettu

4.3.1

Tarvittaessa tiedot rajoituksen laajuudesta: …

5.   KOHDASSA 4 MAINITTU VAIKUTUS (VAIKUTUKSET)*

5.1   syntyi lain perusteella

5.1.1

Tarvittaessa merkitään asianomainen säännös (säännökset): …

5.2   määrättiin päätöksellä

5.2.1

Päätöksen antanut tuomioistuin (jos eri kuin kohdassa 2)

5.2.1.1

Nimi

5.2.1.2

Osoite

5.2.1.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite

5.2.2

Päätöksen tiedot:

5.2.2.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)

5.2.2.2

Viitenumero

5.2.2.3

Sisältö (3) …

…ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.

(3)  Kopioidaan päätöksen asianmukaiset kohdat.


LIITE VIII

AVIO- TAI ASUMUSEROON LIITTYVÄÄ VIRALLISTA ASIAKIRJAA TAI SOPIMUSTA KOSKEVA TODISTUS

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 66 artiklan 1 kohdan a alakohta)

TÄRKEÄÄ

Todistus annetaan osapuolen pyynnöstä ainoastaan, jos jäsenvaltio, joka valtuutti viranomaisen tai muun virallisen tahon laatimaan tai rekisteröimään virallisen asiakirjan tai rekisteröimään sopimuksen, oli asetuksen II luvun 1 jakson mukaan toimivaltainen jäljempänä olevan kohdan 2 mukaisesti ja jos virallisella asiakirjalla tai sopimuksella on sitova oikeusvaikutus kyseisessä jäsenvaltiossa jäljempänä olevan kohdan 7.5 tai 8.4 mukaisesti.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

Belgia (BE)

Bulgaria (BG)

Tšekki (CZ)

Saksa (DE)

Viro (EE)

Irlanti (IE)

Kreikka (EL)

Espanja (ES)

Ranska (FR)

Kroatia (HR)

Italia (IT)

Kypros (CY)

Latvia (LV)

Liettua (LT)

Luxemburg (LU)

Unkari (HU)

Malta (MT)

Alankomaat (NL)

Itävalta (AT)

Puola (PL)

Portugali (PT)

Romania (RO)

Slovenia (SI)

Slovakia (SK)

Suomi (FI)

Ruotsi (SE)

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO OLI ASETUKSEN II LUVUN 1 JAKSON MUKAAN TOIMIVALTAINEN*

2.1

Kyllä

3.   TODISTUKSEN ANTAVA TUOMIOISTUIN TAI TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN*

3.1

Nimi*

3.2

Osoite*

3.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

4.   ASIAKIRJAN LUONNE*

4.1

Virallinen asiakirja (täytetään kohta 7)

4.2

Sopimus (täytetään kohta 8)

5.   VIRALLISEN ASIAKIRJAN TAI SOPIMUKSEN TARKOITUS*

5.1

Avioero

5.2

Asumusero

6.   AVIOLIITTO*

6.1   Puolisot*

6.1.1

 

6.1.1.1

Sukunimi (-nimet)*

6.1.1.2

Etunimi (-nimet)*

6.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

6.1.1.4

Syntymäpaikka

6.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

6.1.1.6.1

mainittu virallisessa asiakirjassa tai sopimuksessa …

6.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

6.1.2

 

6.1.2.1

Sukunimi (-nimet)*

6.1.2.2

Etunimi (-nimet)*

6.1.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

6.1.2.4

Syntymäpaikka

6.1.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.1.2.6

Osoite (jos tiedossa)

6.1.2.6.1

mainittu virallisessa asiakirjassa tai sopimuksessa …

6.1.2.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

6.2   Avioliiton solmimispäivä, -maa ja -paikka*

6.2.1

Päiväys (pp/kk/vvvv)*

6.2.2

Maa*

6.2.3

Paikka (jos tiedossa)

7.   VIRALLINEN ASIAKIRJA

7.1   Viranomainen tai muu valtuutettu virallinen taho, joka on laatinut tai rekisteröinyt virallisen asiakirjan (jos eri kuin kohdassa 3 mainittu tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen)

7.1.1

Nimi

7.1.2

Osoite

7.2   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin kohdassa 3 tai kohdassa 7.1 mainittu viranomainen on laatinut virallisen asiakirjan

7.3   Virallisen asiakirjan viitenumero (jos on)

7.4   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin virallinen asiakirja on rekisteröity alkuperäjäsenvaltiossa (jos eri kuin kohdassa 7.2 mainittu päivämäärä)

7.4.1

Viitenumero rekisterissä (jos on)

7.5   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), josta alkaen virallisella asiakirjalla on sitova oikeusvaikutus alkuperäjäsenvaltiossa

8.   SOPIMUS

8.1   Viranomainen, joka on rekisteröinyt sopimuksen (jos eri kuin kohdassa 3 mainittu tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen)

8.1.1

Nimi

8.1.2

Osoite

8.2   Sopimuksen rekisteröimisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

8.3   Viitenumero rekisterissä (jos on)

8.4   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), josta alkaen sopimuksella on sitova oikeusvaikutus alkuperäjäsenvaltiossa

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.


LIITE IX

VANHEMPAINVASTUUTA KOSKEVISSA ASIOISSA ANNETTUJA VIRALLISIA ASIAKIRJOJA JA TIETTYJÄ SOPIMUKSIA KOSKEVA TODISTUS

(Neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (1) 66 artiklan 1 kohdan b alakohta)

TÄRKEÄÄ

Todistus annetaan osapuolen pyynnöstä ainoastaan, jos jäsenvaltio, joka valtuutti viranomaisen tai muun virallisen tahon laatimaan tai rekisteröimään virallisen asiakirjan tai rekisteröimään sopimuksen, oli asetuksen II luvun 2 jakson mukaan toimivaltainen jäljempänä olevan kohdan 2 mukaisesti ja jos virallisella asiakirjalla tai sopimuksella on sitova oikeusvaikutus kyseisessä jäsenvaltiossa jäljempänä olevan kohdan 12.5 tai 13.4 mukaisesti.

Todistusta ei saa antaa, jos on viitteitä siitä, että virallisen asiakirjan tai sopimuksen sisältö on vastoin lapsen etua.

1.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO* (2)

 Belgia (BE)

 Bulgaria (BG)

 Tšekki (CZ)

 Saksa (DE)

 Viro (EE)

 Irlanti (IE)

 Kreikka (EL)

 Espanja (ES)

 Ranska (FR)

 Kroatia (HR)

 Italia (IT)

 Kypros (CY)

 Latvia (LV)

 Liettua (LT)

 Luxemburg (LU)

 Unkari (HU)

 Malta (MT)

 Alankomaat (NL)

 Itävalta (AT)

 Puola (PL)

 Portugali (PT)

 Romania (RO)

 Slovenia (SI)

 Slovakia (SK)

 Suomi (FI)

 Ruotsi (SE)

 Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

2.   ALKUPERÄJÄSENVALTIO OLI ASETUKSEN II LUVUN 2 JAKSON MUKAAN TOIMIVALTAINEN*

2.1

 Kyllä

3.   TODISTUKSEN ANTAVA TUOMIOISTUIN TAI TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN*

3.1

Nimi*

3.2

Osoite*

3.3

Puhelin/faksi/sähköpostiosoite*

4.   ASIAKIRJAN LUONNE*

4.1

 Virallinen asiakirja (täytetään kohta 12)

4.2

 Sopimus (täytetään kohta 13)

5.   VIRALLISEN ASIAKIRJAN TAI SOPIMUKSEN OSAPUOLET (3) *

5.1   Osapuoli 1*

5.1.1

 Luonnollinen henkilö

5.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

5.1.1.2

Etunimi (-nimet)

5.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

5.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

5.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.1.2

 Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

5.1.2.1

Täydellinen nimi

5.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

5.2   Osapuoli 2

5.2.1

 Luonnollinen henkilö

5.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

5.2.1.2

Etunimi (-nimet)

5.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

5.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

5.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

5.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

5.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

5.2.2

 Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

5.2.2.1

Täydellinen nimi

5.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

5.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

6.   LAPSI (LAPSET) (4), JOTA VIRALLINEN ASIAKIRJA TAI SOPIMUS KOSKEE*

6.1   Lapsi 1*

6.1.1

Sukunimi (-nimet)*

6.1.2

Etunimi (-nimet)*

6.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)*

6.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.2   Lapsi 2

6.2.1

Sukunimi (-nimet)

6.2.2

Etunimi (-nimet)

6.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

6.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

6.3   Lapsi 3

6.3.1

Sukunimi (-nimet)

6.3.2

Etunimi (-nimet)

6.3.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

6.3.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

6.3.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.    HUOLTOA KOSKEVAT OIKEUDET (5)

7.1   Virallisen asiakirjan tai sopimuksen mukaiset huoltoa koskevat oikeudet (6)

……

7.2   Myönnetty osapuolelle (-puolille) (7)

7.2.1

Osapuoli 1

7.2.1.1

 Luonnollinen henkilö

7.2.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.2.1.1.2

Etunimi (-nimet)

7.2.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.2.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.2.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.2.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.2.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.2.1.2

 Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

7.2.1.2.1

Täydellinen nimi

7.2.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

7.2.2

Osapuoli 2

7.2.2.1

 Luonnollinen henkilö

7.2.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

7.2.2.1.2

Etunimi (-nimet)

7.2.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

7.2.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

7.2.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

7.2.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

7.2.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

7.2.2.2

 Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

7.2.2.2.1

Täydellinen nimi

7.2.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

7.2.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

7.3   Virallinen asiakirja tai sopimus edellyttää lapsen (lasten) luovuttamista

7.3.1

 Ei

7.3.2

 Kyllä

7.3.2.1

 Täytäntöönpanon kannalta olennaiset luovuttamista koskevat tiedot, jos niitä ei ole merkitty kohtaan 7.1 (esimerkiksi kenelle, mikä lapsi (lapset), tiettyä ajanjaksoa koskeva vai yksittäinen luovuttaminen)

……

8.    TAPAAMISOIKEUS

8.1   Virallisen asiakirjan tai sopimuksen mukainen tapaamisoikeus (8)

……

8.2   Myönnetty osapuolelle (-puolille) (9)

8.2.1

Osapuoli 1

8.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

8.2.1.2

Etunimi (-nimet)

8.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

8.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

8.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

8.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

8.2.1.6.1

mainittu virallisessa asiakirjassa tai sopimuksessa …

8.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

8.2.2

Osapuoli 2

8.2.2.1

Sukunimi (-nimet)

8.2.2.2

Etunimi (-nimet)

8.2.2.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

8.2.2.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

8.2.2.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

8.2.2.6

Osoite (jos tiedossa)

8.2.2.6.1

mainittu virallisessa asiakirjassa tai sopimuksessa …

8.2.2.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

8.3   Virallinen asiakirja tai sopimus edellyttää lapsen (lasten) luovuttamista

8.3.1

 Ei

8.3.2

 Kyllä

8.3.2.1

 Täytäntöönpanon kannalta olennaiset luovuttamista koskevat tiedot, jos niitä ei ole merkitty kohtaan 8.1 (esimerkiksi kenelle, mikä lapsi (lapset), tiettyä ajanjaksoa koskeva vai yksittäinen luovuttaminen)

……

9.    VANHEMPAINVASTUUSEEN LIITTYVÄT MUUT OIKEUDET

9.1   Virallisen asiakirjan tai sopimuksen mukainen oikeus (oikeudet) (10)

……

9.2   Myönnetty osapuolelle (-puolille) (11)

9.2.1

Osapuoli 1

9.2.1.1

 Luonnollinen henkilö

9.2.1.1.1

Sukunimi (-nimet)

9.2.1.1.2

Etunimi (-nimet)

9.2.1.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

9.2.1.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

9.2.1.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

9.2.1.1.6

Osoite (jos tiedossa)

9.2.1.1.6.1

mainittu päätöksessä …

9.2.1.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

9.2.1.2

 Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

9.2.1.2.1

Täydellinen nimi

9.2.1.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

9.2.1.2.3

Osoite (jos tiedossa)

9.2.2

Osapuoli 2

9.2.2.1

 Luonnollinen henkilö

9.2.2.1.1

Sukunimi (-nimet)

9.2.2.1.2

Etunimi (-nimet)

9.2.2.1.3

Syntymäaika (pp/kk/vvvv)

9.2.2.1.4

Syntymäpaikka (jos tiedossa)

9.2.2.1.5

Henkilötunnus tai sosiaaliturvatunnus (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

9.2.2.1.6

Osoite (jos tiedossa)

9.2.2.1.6.1

mainittu päätöksessä …

9.2.2.1.6.2

lisätietoja (esimerkiksi nykyinen osoite, jos eri) …

9.2.2.2

 Oikeushenkilö, laitos tai muu elin

9.2.2.2.1

Täydellinen nimi

9.2.2.2.2

Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos tiedossa)

9.2.2.2.3

Osoite (jos tiedossa)

9.3   Virallinen asiakirja tai sopimus edellyttää lapsen (lasten) luovuttamista

9.3.1

 Ei

9.3.2

 Kyllä

9.3.2.1

 Täytäntöönpanon kannalta olennaiset luovuttamista koskevat tiedot, jos niitä ei ole merkitty kohtaan 9.1 (esimerkiksi kenelle, mikä lapsi (lapset), tiettyä ajanjaksoa koskeva vai yksittäinen luovuttaminen)

……

10.   KOHDASSA 6 MAINITTU LAPSI (LAPSET) (12) KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ*

10.1    Kohdassa 6.1 mainittu lapsi

10.1.1

 Kyllä (täytetään kohta 11)

10.1.2

 Ei

10.2    Kohdassa 6.2 mainittu lapsi

10.2.1

 Kyllä (täytetään kohta 11)

10.2.2

 Ei

10.3    Kohdassa 6.3 mainittu lapsi

10.3.1

 Kyllä (täytetään kohta 11)

10.3.2

 Ei

11.   EDELLÄ KOHDASSA 10 MAINITULLE LAPSELLE (LAPSILLE) (13), JOKA KYKENI MUODOSTAMAAN OMAN NÄKEMYKSENSÄ, ANNETTIIN AITO JA TULOKSELLINEN MAHDOLLISUUS ILMAISTA NÄKEMYKSENSÄ

11.1    Kohdassa 6.1 mainittu lapsi

11.1.1

 Kyllä

11.1.2

 Ei, seuraavista syistä: …

11.2    Kohdassa 6.2 mainittu lapsi

11.2.1

 Kyllä

11.2.2

 Ei, seuraavista syistä: …

11.3    Kohdassa 6.3 mainittu lapsi

11.3.1

 Kyllä

11.3.2

 Ei, seuraavista syistä: …

12.    VIRALLINEN ASIAKIRJA

12.1   Viranomainen tai muu valtuutettu virallinen taho, joka on laatinut tai rekisteröinyt virallisen asiakirjan (jos eri kuin kohdassa 3 mainittu tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen)

12.1.1

Nimi

12.1.2

Osoite

12.2   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin kohdassa 3 tai kohdassa 12.1 mainittu viranomainen on laatinut virallisen asiakirjan

12.3   Virallisen asiakirjan viitenumero (jos on)

12.4   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin virallinen asiakirja on rekisteröity alkuperäjäsenvaltiossa (jos eri kuin kohdassa 12.2 mainittu päivämäärä)

12.4.1

Viitenumero rekisterissä (jos on)

12.5   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), josta alkaen virallisella asiakirjalla on sitova oikeusvaikutus alkuperäjäsenvaltiossa

13.    SOPIMUS

13.1   Viranomainen, joka on rekisteröinyt sopimuksen (jos eri kuin kohdassa 3 mainittu tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen)

13.1.1

Nimi

13.1.2

Osoite

13.2   Sopimuksen rekisteröimisen päivämäärä (pp/kk/vvvv)

13.3   Viitenumero rekisterissä (jos on)

13.4   Päivämäärä (pp/kk/vvvv), josta alkaen sopimuksella on sitova oikeusvaikutus alkuperäjäsenvaltiossa

14.   VIRALLINEN ASIAKIRJA TAI SOPIMUS ON TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOINEN ALKUPERÄJÄSENVALTIOSSA*

14.1    Kohdan 7 mukaisten huoltoa koskevien oikeuksien osalta

14.1.1

 Ei

14.1.1.1

 Virallinen asiakirja tai sopimus ei sisällä täytäntöön pantavaa velvoitetta.

14.1.2

 Kyllä, ilman rajoituksia (merkitään päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin virallinen asiakirja tai sopimus tuli täytäntöönpanokelpoiseksi)

…/…/……

14.1.3

 Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (14) osalta: … (merkitään kohdan numero)…

14.1.4

 Kyllä, mutta vain virallisen asiakirjan tai sopimuksen seuraavien osien osalta (täsmennetään) …

14.2    Kohdan 8 mukaisten tapaamisoikeuksien osalta

14.2.1

 Ei

14.2.1.1

 Virallinen asiakirja tai sopimus ei sisällä täytäntöön pantavaa velvoitetta.

14.2.2

 Kyllä, ilman rajoituksia (merkitään päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin virallinen asiakirja tai sopimus tuli täytäntöönpanokelpoiseksi)

…/…/……

14.2.3

 Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (15) osalta: … (merkitään kohdan numero)…

14.2.4

 Kyllä, mutta vain virallisen asiakirjan tai sopimuksen seuraavien osien osalta (täsmennetään) …

14.3    Kohdan 9 mukaisten muiden oikeuksien osalta

14.3.1

 Ei

14.3.1.1

 Virallinen asiakirja tai sopimus ei sisällä täytäntöön pantavaa velvoitetta.

14.3.2

 Kyllä, ilman rajoituksia (merkitään päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin virallinen asiakirja tai sopimus tuli täytäntöönpanokelpoiseksi)

…/…/……

14.3.3

 Kyllä, mutta vain kohdassa … mainitun osapuolen (16) osalta: … (merkitään kohdan numero)…

14.3.4

 Kyllä, mutta vain virallisen asiakirjan tai sopimuksen seuraavien osien osalta (täsmennetään) …

… ssa/ssä … (pp/kk/vvvv)

Allekirjoitus ja/tai leima


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1), jäljempänä ’asetus’.

(2)  (*) Pakollinen kenttä.

(3)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(4)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(5)  Termi ”huoltoa koskevat oikeudet” määritellään asetuksen 2 artiklan 2 kohdan 9 alakohdassa.

(6)  Kopioidaan virallisen asiakirjan tai sopimuksen asianmukaiset kohdat.

(7)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(8)  Kopioidaan virallisen asiakirjan tai sopimuksen asianmukaiset kohdat.

(9)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(10)  Kopioidaan virallisen asiakirjan tai sopimuksen asianmukaiset kohdat.

(11)  Jos on kyse useammasta kuin kahdesta osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(12)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(13)  Jos on kyse useammasta kuin kolmesta lapsesta, mukaan liitetään lisälehti.

(14)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(15)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.

(16)  Jos on kyse useammasta kuin yhdestä osapuolesta, mukaan liitetään lisälehti.


LIITE X

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 2201/2003

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

1 artiklan 3 kohta

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

5 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artiklan 2 kohta

7 artikla

6 artiklan 1 ja 3 kohta

8 artiklan 1 kohta

7 artiklan 1 kohta

8 artiklan 2 kohta

7 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohta

9 artiklan 2 kohta

8 artiklan 2 kohta

10 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artiklan 1 kohta

22 artikla

23 artikla

11 artiklan 2 kohta

26 artikla

11 artiklan 3 kohta

24 artiklan 1 kohta

24 artiklan 2 kohta

24 artiklan 3 kohta

25 artikla

11 artiklan 4 kohta

27 artiklan 3 kohta

11 artiklan 5 kohta

27 artiklan 1 kohta

27 artiklan 2 kohta

27 artiklan 4 kohta

27 artiklan 5 kohta

27 artiklan 6 kohta

28 artikla

29 artiklan 1 ja 2 kohta

11 artiklan 6 kohta

29 artiklan 3 kohta

29 artiklan 4 kohta

11 artiklan 7 kohta

29 artiklan 5 kohta

11 artiklan 8 kohta

29 artiklan 6 kohta

12 artikla

13 artikla

11 artikla

14 artikla

14 artikla

15 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a ja b alakohta sekä 4 kohta

12 artiklan 1 kohta

15 artiklan 3 kohta

12 artiklan 4 kohta

12 artiklan 2 ja 3 kohta

12 artiklan 5 kohta

15 artiklan 2 kohdan c alakohta

13 artiklan 1 kohta

13 artiklan 2 kohta

16 artikla

17 artiklan a ja b alakohta

17 artiklan c alakohta

16 artikla

17 artikla

18 artikla

18 artikla

19 artikla

19 artikla

20 artikla

20 artiklan 4 ja 5 kohta

21 artikla

20 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1 kohta

20 artiklan 2 kohta

15 artiklan 3 kohta

15 artiklan 2 kohta

21 artiklan 1 ja 2 kohta

30 artiklan 1 ja 2 kohta

21 artiklan 3 kohta

30 artiklan 3 ja 4 kohta

21 artiklan 4 kohta

30 artiklan 5 kohta

22 artikla

38 artikla

23 artiklan a, c, d, e ja f alakohta

39 artiklan a, b, c, d ja e alakohta

23 artiklan b alakohta

39 artiklan 2 kohta

24 artikla

69 artikla

25 artikla

70 artikla

26 artikla

71 artikla

72 artikla

27 artiklan 1 kohta

33 artiklan a alakohta ja 44 artiklan a alakohta

33 artiklan b alakohta

44 artiklan b alakohta

27 artiklan 2 kohta

28 artikla

29 artikla

34 artikla

35 artikla

40 artikla

41 artikla

30 artikla

31 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artikla

53 artikla

53 artiklan 3 kohta

37 artiklan 1 kohta

31 artiklan 1 kohta

31 artiklan 1 ja 2 kohta

37 artiklan 2 kohta

38 artikla

32 artikla

39 artikla

36 artikla

40 artikla

42 artikla ja 47 artiklan 1 kohta

45 artikla

46 artikla

47 artiklan 2 kohta

42 artiklan 1 kohta

43 artiklan 1 kohta

41 artiklan 2 kohta

47 artiklan 3 kohta

47 artiklan 4, 5 ja 6 kohta

42 artiklan 1 kohta

43 artiklan 1 kohta

42 artiklan 2 kohta

47 artiklan 3 kohta

43 artikla

37 ja 48 artikla

49 artikla

50 artikla

44 artikla

45 artiklan 1 kohta

31 artiklan 1 kohta

45 artiklan 2 kohta

31 artiklan 2 kohta

31 artiklan 3 kohta

46 artikla

65 artikla

47 artiklan 1 kohta

51 artiklan 1 kohta

51 artiklan 2 kohta

52 artikla

48 artikla

54 artikla

55 artikla

56 artikla

57 artikla

58 artikla

59 artikla

60 artikla

61 artikla

62 artikla

63 artikla

64 artikla

66 artikla

67 artikla

68 artikla

49 artikla

73 artikla

50 artikla

74 artiklan 1 kohta

74 artiklan 2 kohta

51 artikla

75 artikla

52 artikla

90 artikla

53 artikla

76 artikla

54 artikla

77 artiklan 1 kohta

77 artiklan 2 ja 3 kohta

78 artikla

79 artiklan a alakohta

55 artiklan 1 kohdan a alakohta

79 artiklan b alakohta

55 artiklan 1 kohdan b alakohta

79 artiklan c alakohta

79 artiklan d alakohta

55 artiklan 1 kohdan c alakohta

79 artiklan e alakohta

55 artiklan 1 kohdan d alakohta

79 artiklan f alakohta

55 artiklan 1 kohdan e alakohta

79 artiklan g alakohta

80 artikla

81 artikla

56 artiklan 1 kohta

82 artiklan 1 kohta

82 artiklan 2, 3 ja 4 kohta

56 artiklan 2 kohta

82 artiklan 5 kohta

82 artiklan 6 kohta

56 artiklan 3 kohta

82 artiklan 7 kohta

82 artiklan 8 kohta

57 artiklan 1 ja 2 kohta

57 artiklan 3 kohta

83 artiklan 1 kohta

57 artiklan 4 kohta

83 artiklan 2 kohta

58 artikla

84 artikla

85 artikla

86 artikla

87 artikla

88 artikla

89 artikla

91 artikla

59 artikla

94 artikla

60 artiklan a, b, c ja d alakohta

95 artikla

60 artiklan e alakohta

96 artikla

61 artikla

97 artiklan 1 kohta

97 artiklan 2 kohta

62 artikla

98 artikla

63 artikla

99 artikla

64 artiklan 1 kohta

100 artiklan 1 kohta

64 artiklan 2, 3 ja 4 kohta

100 artiklan 2 kohta

64 artiklan 1 kohta

101 artiklan 1 kohta

101 artiklan 2 kohta

66 artikla

102 artikla

67 artikla

103 artikla

68 artikla

103 artikla

69 artikla

92 artikla

70 artikla

93 artikla

71 artikla

104 artikla

72 artikla

105 artikla

Liite I

Liite II

Liite I

Liite II

Liite III

Liite IV

Liite III

Liite V

Liite IV

Liite VI

Liite VII

Liite VIII

Liite IX