ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 163

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
20. kesäkuu 2019


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Neuvoston direktiivi (EU) 2019/997, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2019, EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan laatimisesta ja päätöksen 96/409/YUTP kumoamisesta

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2019/998, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 1388/2013 muuttamisesta

13

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2019/999, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1387/2013 muuttamisesta

27

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1000, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019, delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kiinan keskuspankin vapauttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista ( 1 )

56

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019, liiallisen alijäämän olemassaolosta Espanjassa tehdyn päätöksen 2009/417/EY kumoamisesta

59

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/1002, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019, sen toteamisesta, että Romania ei ole toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

62

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/1003, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019, sen toteamisesta, että Unkari ei ole toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

64

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1004, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019, sääntöjen vahvistamisesta jätettä koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4114)  ( 1 )

66

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1005, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2019, sen määrittämisestä, että etuustullin väliaikainen suspendoiminen ei ole aiheellista Nicaraguasta peräisin olevien banaanien tuonnissa

101

 

*

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/1006, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019, yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä niiden ehtojen täytäntöönpanemiseksi, joiden perusteella arvopaperikeskus hyväksytään TARGET2-Securities-palvelujen käyttäjäksi annetun päätöksen EKP/2011/20 muuttamisesta (EKP/2019/15)

103

 

 

SUUNTAVIIVAT

 

*

Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2019/1007, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019, TARGET2-Securities -hankkeesta annettujen suuntaviivojen EKP/2012/13 muuttamisesta (EKP/2019/16)

108

 

 

III   Muut säädökset

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 4/19/KOL, annettu 6 päivänä helmikuuta 2019, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 104. kerran [2019/1008]

110

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta ( EUVL L 334, 31.12.2018 )

112

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

DIREKTIIVIT

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/997,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2019,

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan laatimisesta ja päätöksen 96/409/YUTP kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 23 artiklan toisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin kansalaisuus on jäsenvaltioiden kansalaisten perustavanlaatuinen asema. Asema antaa jokaiselle unionin kansalaiselle oikeuden nauttia kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, toisen jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamasta suojelusta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset. Tämä oikeus pannaan täytäntöön neuvoston direktiivillä (EU) 2015/637 (2), jossa säädetään edustusta vailla oleville unionin kansalaisille antamaa suojelua helpottavista tarpeellisista yhteistyö- ja yhteensovittamistoimenpiteistä.

(2)

Direktiivissä (EU) 2015/637 viitataan tilapäisiin matkustusasiakirjoihin yhtenä konsuliavun muotona, jota jäsenvaltioiden suurlähetystöt ja konsulaatit antavat edustusta vailla oleville unionin kansalaisille. Tilapäinen matkustusasiakirja on yhteen ainoaan matkaan oikeuttava asiakirja, jonka avulla sen haltija pääsee palaamaan kotiin tai poikkeuksellisesti muuhun määränpäähän, jos hän ei pysty käyttämään tavanomaista matkustusasiakirjaansa esimerkiksi siitä syystä, että se on varastettu tai kadonnut. Muu määränpää saattaa olla esimerkiksi naapurimaa tai samalla tavoin läheinen maa, jossa edustusta vailla olevan kansalaisen kansalaisuusjäsenvaltiolla on suurlähetystö tai konsulaatti.

(3)

Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksellä 96/409/YUTP (3) otettiin käyttöön yhteinen tilapäinen matkustusasiakirja, jonka jäsenvaltiot voivat myöntää unionin kansalaisille paikoissa, joissa kyseisten kansalaisten kansalaisuusjäsenvaltiolla ei ole pysyvää diplomaatti- tai konsuliedustusta. Nyt on tarpeen päivittää mainitun päätöksen sääntöjä ja laatia nykyaikainen ja aiempaa turvallisempi malli EU:n tilapäiselle matkustusasiakirjalle (EU TMA). Olisi varmistettava EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntämistä koskevien edellytysten ja menettelyn sekä direktiivissä (EU) 2015/637 säädettyjen konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevien yleisten sääntöjen keskinäinen johdonmukaisuus, koska kyseistä direktiiviä, myös sen 14 artiklassa säädettyä rahoitusmenettelyä, sovelletaan EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntämiseen edustusta vailla oleville kansalaisille. Tässä direktiivissä olisi säädettävä lisäsäännöistä, joita sovelletaan tarvittaessa direktiivin (EU) 2015/637 sääntöjen rinnalla.

(4)

EU:n tilapäinen matkustusasiakirja olisi myönnettävä pyynnöstä kolmannessa maassa edustusta vailla olevalle kansalaiselle, jonka passi tai matkustusasiakirja on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut, tai kun passia tai matkustusasiakirjaa ei muuten voida saada kohtuullisessa ajassa esimerkiksi matkan aikana syntyneille vastasyntyneille tai tilanteessa, jossa henkilön asiakirjat eivät ole enää voimassa eikä kansalaisuusjäsenvaltio voi niitä helposti korvata. EU:n tilapäinen matkustusasiakirja olisi myönnettävä heti, kun edustusta vailla olevaa kansalaista avustava jäsenvaltio on saanut vahvistuksen kyseisen kansalaisen kansalaisuudesta ja henkilöllisyydestä tämän kansalaisuusjäsenvaltiolta.

(5)

Passin tai matkustusasiakirjan katoaminen kolmansissa maissa voi aiheuttaa suuria vaikeuksia edustusta vailla oleville kansalaisille, joten on tarpeen luoda yksinkertaistettu yhteistyö- ja koordinointimenettely avustavan jäsenvaltion ja edustusta vailla olevan kansalaisen kansalaisuusjäsenvaltion välille. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kuulemiset suoritetaan mahdollisimman nopeasti, tavallisesti muutaman työpäivän kuluessa. Samalla on tarpeen säilyttää riittävä joustavuus poikkeustapauksissa. Avustavan jäsenvaltion olisi voitava myöntää EU:n tilapäinen matkustusasiakirja kansalaisuusjäsenvaltiota etukäteen kuulematta ainoastaan äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa. Sitä ennen jäsenvaltioiden olisi yleensä pitänyt käyttää kaikki käytettävissä olevat keinot ollakseen yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltioon. Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi ensin yritettävä toimittaa osa asiaankuuluvista tiedoista, kuten hakijan nimi, kansalaisuus ja syntymäaika. Tällaisissa tilanteissa avustavan jäsenvaltion olisi ilmoitettava mahdollisimman nopeasti kansalaisuusjäsenvaltiolle tämän puolesta annetusta avusta sen varmistamiseksi, että kansalaisuusjäsenvaltio saa asianmukaiset tiedot.

(6)

Turvallisuussyistä EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen saajien olisi heti turvallisesti kotiin palattuaan palautettava saamansa matkustusasiakirjat esimerkiksi rajaviranomaisille tai passien myöntämisestä vastaaville viranomaisille. Asiakirjan myöntäneen avustavan jäsenvaltion viranomaisen olisi myös talletettava kustakin myönnetystä EU:n tilapäisestä matkustusasiakirjasta yksi kopio tai skannattu jäljennös, ja lisäksi yksi kopio tai skannattu jäljennös olisi lähetettävä asiakirjan saajan kansalaisuusjäsenvaltioon. Palautetut EU:n tilapäiset matkustusasiakirjat ja talletetut jäljennökset olisi hävitettävä mahdollisimman pian.

(7)

Edustusta vailla olevien kansalaisten olisi voitava hakea EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa minkä tahansa jäsenvaltion suurlähetystöstä tai konsulaatista. Jäsenvaltiot voivat direktiivin (EU) 2015/637 mukaisesti sopia vastuunjakoa koskevista käytännön järjestelyistä EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntämisessä edustusta vailla oleville kansalaisille. EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevia hakemuksia vastaanottavien jäsenvaltioiden olisi arvioitava tapauskohtaisesti, onko EU:n matkustusasiakirjan myöntäminen aiheellista vai olisiko asian käsittely siirrettävä jo mahdollisesti sovitun järjestelyn mukaisesti toimivaltaiseksi nimetylle suurlähetystölle tai konsulaatille.

(8)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan olisi yhteen ainoaan matkaan oikeuttavana asiakirjana oltava voimassa sen ajan, joka kyseiseen matkaan tarvitaan. Ottaen huomioon nykyajan matkustamisen mahdollisuudet ja nopeuden EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan voimassaoloaika saisi ylittää 15 kalenteripäivää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(9)

Sen lisäksi, että EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja myönnetään kolmansissa maissa edustusta vailla oleville kansalaisille, tämä direktiivi ei saisi estää jäsenvaltioita myöntämästä EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja muissa tilanteissa kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava myöntää EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja omille kansalaisilleen, unionin kansalaisille, jotka eivät ole edustettuja jäsenvaltioiden alueella, ja sellaisen toisen jäsenvaltion kansalaisille, joka on edustettuna maassa, jossa kyseiset kansalaiset pyrkivät saamaan EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan. Jäsenvaltioiden olisi näin tehdessään toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla myöntämättä EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja tällaisissa tilanteissa.

(10)

Direktiivin (EU) 2015/637 5 artiklan mukaisesti ja jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetun oikeuden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 7 artiklassa tunnustetun yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista koskevan oikeuden vaikuttavuus ja ottaen huomioon kansallinen oikeus ja käytäntö, avustavan jäsenvaltion olisi voitava myöntää EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja unionin kansalaisten mukana matkustaville perheenjäsenille, jotka eivät ole unionin kansalaisia, jos nämä perheenjäsenet asuvat laillisesti jossain jäsenvaltiossa, kunkin tapauksen yksilölliset olosuhteet huomioiden.

(11)

Tiettyjä perheenjäseniä, jotka eivät ole unionin kansalaisia, voidaan vaatia hankkimaan EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan lisäksi viisumi unionin alueelle palaamista varten. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (4) 5 artiklan 2 kohdan mukaan perheenjäseniltä, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, saa vaatia ainoastaan viisumin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806 (5) tai soveltuvissa tapauksissa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Viisumipakko ei koske sellaisia tällaisia perheenjäseniä, joilla on direktiivin 2004/38/EY 10 artiklassa tarkoitettu voimassa oleva oleskelukortti. Jäsenvaltioiden on annettava tällaisille henkilöille kaikki mahdollisuudet saada tarvittavat viisumit. Tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian nopeutettua menettelyä noudattaen.

(12)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan olisi koostuttava EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä lomakkeesta ja EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä tarrasta. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan olisi sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot ja täytettävä korkeat tekniset vaatimukset, erityisesti jäljittelyn ja väärentämisen estämiseksi tarvittavien turvaominaisuuksien osalta. Sen olisi oltava kustannustehokas ja sovelluttava käytettäväksi kaikissa jäsenvaltioissa, ja siinä olisi oltava yleisesti tunnistettavat turvatekijät, jotka voidaan erottaa selvästi paljain silmin.

(13)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä lomakkeessa olisi oltava tyhjiä sivuja, jotta viisumit voidaan tarvittaessa kiinnittää suoraan lomakkeeseen. Lomakkeen olisi toimittava alustana EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiselle tarralle, joka sisältää tarvittavat tiedot asiakirjan saajasta. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra olisi laadittava saman mallin mukaan kuin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1683/95 (6) säädetty yhtenäinen viisumin kaava, ja siinä olisi oltava vastaavanlaiset turvaominaisuudet. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra olisi täytettävä avustavan jäsenvaltion suurlähetystössä tai konsulaatissa käyttäen samoja tulostimia kuin viisumeita varten. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra olisi voitava täyttää käsin ylivoimaisen teknisen esteen tapauksessa. Hyväksyttävyyden heikkenemisen ja turvallisuusriskien välttämiseksi käsin täyttämistä olisi rajoitettava mahdollisimman paljon, ja sitä olisi käytettävä ainoastaan, jos tulostamalla täytettyä EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäistä tarraa ei ole mahdollista myöntää kohtuullisessa ajassa.

(14)

Turvallisuuden lisäämiseksi ja myöntämisprosessin nopeuttamiseksi hakijasta EU:n tilapäisessä matkustusasiakirjassa käytettävä kasvokuva olisi otettava suurlähetystössä tai konsulaatissa digitaalikameralla tai vastaavalla välineellä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää valokuvaa, sen jälkeen kun suurlähetystö tai konsulaatti on varmistanut, että kyseessä on hakijan valokuva. Sama kasvokuva tai valokuva olisi tämän jälkeen lähetettävä kansalaisuusjäsenvaltioon hakijan henkilöllisyyden vahvistamiseksi.

(15)

Tässä direktiivissä olisi säädettävä sellaisista eritelmistä, jotka eivät ole salassa pidettäviä. Kyseisiä eritelmiä voi asianmukaisissa tapauksissa olla tarpeen täydentää muilla salassa pidettävillä eritelmillä jäljittelyn ja väärentämisen estämiseksi.

(16)

Sen varmistamiseksi, että täydentäviä teknisiä eritelmiä ei saateta useamman henkilön saataville, kuin on välttämätöntä, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä elin, joka on vastuussa EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisten lomakkeiden ja tarrojen valmistamisesta. Jäsenvaltioita kannustetaan tehokkuussyistä nimeämään vain yksi elin. Jäsenvaltioiden olisi voitava tarvittaessa vaihtaa nimeämänsä elin. Turvallisuussyistä kunkin jäsenvaltion olisi ilmoitettava kyseisen elimen nimi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

(17)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäistä lomaketta ja tarraa koskevien eritelmien mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja sen jäsenvaltion vaihtamiseksi, joka vastaa mallikappaleiden toimittamisesta EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä mallista ilmoittamiseksi kolmansille maille, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(18)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano mahdollisten täydentävien teknisten eritelmien ja tämän direktiivin soveltamisen seurantaan käytettävien indikaattoreiden osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(19)

Jotta lisättäisiin EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan hyväksyntää, kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen olisi ilmoitettava kolmansien maiden asiaankuuluville viranomaisille EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä mallista ja siihen myöhemmin tehtävistä muutoksista, raportoitava EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan hyväksymisestä kolmansissa maissa sekä edistettävä sen käyttöä. Jäsenvaltion on komission tuella toimitettava tähän tarkoitukseen käytettävät mallikappaleet Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH).

(20)

Tämän direktiivin ei tulisi vaikuttaa suotuisampiin kansallisiin säännöksiin, jos ne ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa.

(21)

Jäsenvaltioiden tämän direktiivin täytäntöönpanon puitteissa suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (9). EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja koskeva järjestely edellyttää henkilötietojen käsittelyä hakijan henkilöllisyyden todentamista, EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran painamista ja kyseessä olevan hakijan matkustamisen helpottamista varten. On tarpeellista täsmentää edelleen käsiteltyihin henkilötietoihin sovellettavia suojatoimia, kuten kerättyjen henkilötietojen enimmäissäilytysaika. Enimmäissäilytysaika, joka on 180 päivää avustavan jäsenvaltion osalta ja kaksi vuotta kansalaisuusjäsenvaltion osalta, on tarpeen mahdollisten sovellettavien maksujen keräämisen varmistamiseksi ja mahdollisten väärinkäytösten tai muun petollisen toiminnan estämiseksi. Hakijoiden henkilötietojen poistaminen ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden kykyyn seurata tämän direktiivin soveltamista.

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti komission olisi arvioitava tätä direktiiviä, varsinkin erityisten seurantajärjestelyjen avulla kerättyjen tietojen perusteella, tämän direktiivin vaikutusten ja mahdollisten lisätoimien tarpeen arvioimiseksi. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös tuleva tekniikan kehitys, joka mahdollistaa sähköisten tilapäisten matkustusasiakirjojen käyttöönoton.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, jotka ovat tarpeen edustusta vailla oleville kansalaisille annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi myöntämällä turvallisia ja laajasti hyväksyttyjä tilapäisiä matkustusasiakirjoja, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on vältettävä hajanaisuutta, joka johtaa siihen, että jäsenvaltioiden edustusta vailla oleville kansalaisille myöntämien tilapäisten matkustusasiakirjojen hyväksyntä heikkenee. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(24)

Tämän direktiivin tavoitteena on edistää perusoikeuskirjan 46 artiklassa taattua konsuliviranomaisten antamaa suojelua. Direktiivissä kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti perusoikeuskirjassa, myös oikeutta yksityis- ja perhe-elämään ja oikeutta henkilötietojen suojaan. Tätä direktiiviä olisi tulkittava ja sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(25)

Päätös 96/409/YUTP olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan niitä edellytyksiä ja menettelyä koskevat säännöt, joiden mukaisesti kolmansissa maissa edustusta vailla olevat kansalaiset voivat saada EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan (EU TMA), ja tällaisen asiakirjan yhtenäinen malli.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)

’edustusta vailla olevilla kansalaisilla’ kaikkia kansalaisia, joilla on sellaisen jäsenvaltion kansalaisuus, jolla ei ole direktiivin (EU) 2015/637 6 artiklan mukaisesti edustusta kolmannessa maassa;

2)

’hakijalla’ henkilöä, joka hakee EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa;

3)

’asiakirjan saajalla’ henkilöä, jolle myönnetään EU:n tilapäinen matkustusasiakirja;

4)

’avustavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka vastaanottaa EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevan hakemuksen;

5)

’kansalaisuusjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka kansalainen henkilö väittää olevansa;

6)

’työpäivällä’ kaikkia muita päiviä kuin sen viranomaisen, jolta edellytetään toimia, viettämiä yleisiä vapaapäiviä tai viikonloppuja.

II LUKU

EU:N TILAPÄINEN MATKUSTUSASIAKIRJA

3 artikla

EU:n tilapäinen matkustusasiakirja

1.   EU:n tilapäinen matkustusasiakirja (EU TMA) on matkustusasiakirja, jonka jäsenvaltio myöntää kolmannessa maassa edustusta vailla olevalle kansalaiselle yhtä ainoaa matkaa varten kansalaisen toivomuksen mukaan joko tämän kansalaisuus- tai asuinjäsenvaltioon taikka poikkeuksellisesti muuhun määränpäähän. Jäsenvaltiot voivat myös päättää myöntää EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja muille saajille 7 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä 4 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti EU:n tilapäiset matkustusasiakirjat kolmansissa maissa edustusta vailla oleville kansalaisille, joiden passit tai matkustusasiakirjat ovat kadonneet, varastettu tai tuhoutuneet, tai kun niitä ei muuten voida saada kohtuullisessa ajassa.

4 artikla

Menettely

1.   Kun jäsenvaltio vastaanottaa EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevan hakemuksen, sen on mahdollisimman pian ja viimeistään kahden työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta kuultava kansalaisuusjäsenvaltiota direktiivin (EU) 2015/637 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti hakijan kansalaisuuden ja henkilöllisyyden todentamiseksi.

2.   Avustavan jäsenvaltion on toimitettava kansalaisuusjäsenvaltiolle kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien

a)

hakijan sukunimi ja etunimi tai etunimet, kansalaisuus, syntymäaika ja sukupuoli;

b)

hakijan kasvokuva, jonka avustavan jäsenvaltion viranomaiset ottavat hakemuksen jättämishetkellä, tai – ainoastaan siinä tapauksessa, että tämä ei ole mahdollista – hakijan skannattu tai digitaalinen valokuva, joka on koneluettavia asiakirjoja käsittelevän Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan 9303 (seitsemäs painos, 2015), jäljempänä ’ICAOn asiakirja 9303’, osassa 3 vahvistettujen standardien mukainen;

c)

kopio tai skannattu jäljennös kaikista käytettävissä olevista henkilöllisyyden tunnistamisvälineistä, kuten henkilö- tai ajokortista, sekä korvatun asiakirjan tyyppi ja numero sekä kansallinen rekisterinumero tai sosiaaliturvatunnus, jos nämä ovat saatavilla.

3.   Kansalaisuusjäsenvaltion on mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta vastattava kuulemispyyntöön direktiivin (EU) 2015/637 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja vahvistettava, onko hakija sen kansalainen. Jos kansalaisuusjäsenvaltio ei voi vastata kolmen työpäivän kuluessa, sen on kyseisen ajanjakson aikana ilmoitettava tästä avustavalle jäsenvaltiolle ja esitettävä arvio ajankohdasta, jolloin vastus on odotettavissa. Avustavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta hakijalle. Kun hakijan kansalaisuus on vahvistettu, avustavan jäsenvaltion on annettava hakijalle EU:n tilapäinen matkustusasiakirja mahdollisimman pian ja viimeistään kahden työpäivänä kuluttua vahvistuksen saamisesta.

4.   Jos kansalaisuusjäsenvaltio vastustaa EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan myöntämistä kansalaiselleen, sen on ilmoitettava tästä avustavalle jäsenvaltiolle. Tässä tapauksessa EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa ei myönnetä ja kansalaisuusjäsenvaltio vastaa konsuliviranomaisten antaman suojan tarjoamisesta kansalaiselleen oikeudellisten velvoitteidensa ja käytäntönsä mukaisesti. Avustavan jäsenvaltion on tiiviisti kansalaisjäsenvaltiota kuullen ilmoitettava asiasta hakijalle.

5.   Jäsenvaltiot voivat perustelluissa tapauksissa ylittää 1 ja 3 kohdassa säädetyt määräajat.

6.   Avustava jäsenvaltio voi äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa myöntää EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan kuulematta etukäteen kansalaisuusjäsenvaltiota. Sitä ennen avustavan jäsenvaltion on pitänyt käyttää kaikki käytettävissä olevat keinot ollakseen yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltioon. Avustavan jäsenvaltion on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti kansalaisuusjäsenvaltiolle EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan myöntämisestä ja sen saaneen henkilön henkilöllisyydestä. Ilmoituksessa on mainittava kaikki EU:n tilapäiseen matkustusasiakirjaan sisällytetyt tiedot.

7.   EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan myöntäneen jäsenvaltion viranomaisen on talletettava kustakin myönnetystä EU:n tilapäisestä matkustusasiakirjasta yksi kopio tai skannattu jäljennös ja lähetettävä lisäksi yksi kopio tai skannattu jäljennös hakijan kansalaisuusjäsenvaltioon.

8.   EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan saajaa on pyydettävä palauttamaan EU:n tilapäinen matkustusasiakirja lopulliseen määränpäähän saavuttuaan riippumatta siitä, onko asiakirjan voimassaolo päättynyt.

9.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan vakiomuotoinen hakemuslomake, joka sisältää tiedot velvollisuudesta palauttaa EU:n tilapäinen matkustusasiakirja määränpäähän saapumisen jälkeen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla

Taloudelliset määräykset

1.   Avustavan jäsenvaltion on perittävä hakijalta samat maksut kuin omilta kansalaisiltaan kansallisten tilapäisten asiakirjojen myöntämisestä.

2.   Avustava jäsenvaltio voi luopua maksujen perimisestä yleisesti tai tietyissä valitsemissaan tilanteissa.

3.   Jos hakijat eivät kykene maksamaan mahdollisia sovellettavia maksuja avustavalle jäsenvaltiolle hakemusta jättäessään, heidän on sitouduttava direktiivin (EU) 2015/637 liitteessä I olevaa vakiolomaketta käyttäen maksamaan tällaiset maksut takaisin kansalaisuusjäsenvaltiolleen. Tällöin sovelletaan direktiivin (EU) 2015/637 14 artiklan 2 kohtaa ja 15 artiklaa.

6 artikla

Voimassaolo

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan on oltava voimassa niin pitkään, kuin sen matkan tekeminen edellyttää, jota varten asiakirja on myönnetty. Tätä aikaa laskettaessa on otettava huomioon tarvittavien yöpymisten ja jatkoyhteyksien vaatima aika. Voimassaoloaikaan on sisällyttävä ylimääräinen kahden päivän lisäaika. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan voimassaoloaika saa ylittää 15 kalenteripäivää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

7 artikla

EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen vapaaehtoinen myöntäminen

1.   Jos hakijan passi tai matkustusasiakirja on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut tai jos passia tai matkustusasiakirjaa ei muutoin voida saada kohtuullisessa ajassa, jäsenvaltio voi myöntää EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja

a)

omille kansalaisilleen;

b)

unionin kansalaisille, jotka eivät ole edustettuja jäsenvaltioiden alueella, mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet;

c)

sellaisen toisen jäsenvaltion kansalaisille, joka on edustettuna maassa, jossa kyseiset kansalaiset pyrkivät saamaan EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä on sovittu tätä koskevista järjestelyistä;

d)

perheenjäsenille, jotka eivät ole unionin kansalaisia mutta jotka matkustavat sellaisten unionin kansalaisten mukana, jotka eivät ole edustettuja kolmannessa maassa tai a, b tai c alakohdassa tarkoitettujen unionin kansalaisten mukana, jos kyseiset perheenjäsenet asuvat laillisesti jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia sovellettavia viisumivaatimuksia;

e)

muille henkilöille, joille kyseinen jäsenvaltio tai jokin toinen jäsenvaltio on kansainvälisen oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaan velvollinen antamaan suojelua ja jotka asuvat laillisesti jäsenvaltiossa.

2.   Jos jäsenvaltio myöntää EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja

a)

tämän artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti, 4 artiklassa säädetty kuuleminen koskee unionin kansalaisten kansalaisuusjäsenvaltiota;

b)

tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti, 4 artiklassa säädetty kuuleminen koskee sen unionin kansalaisen kansalaisuusjäsenvaltiota, jonka mukana perheenjäsen matkustaa, ja tarvittaessa perheenjäsenen asuinjäsenvaltiota. Edellä 4 artiklan 6 kohdasta poiketen EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa ei myönnetä, ennen kuin on kuultu sen unionin kansalaisen kansalaisuusjäsenvaltiota, jonka mukana perheenjäsen matkustaa, ja tarvittaessa perheenjäsenen asuinjäsenvaltiota;

c)

tämän artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, 4 artiklassa säädetty kuuleminen koskee jäsenvaltiota, joka on kansainvälisen oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaan velvollinen antamaan hakijalle suojelua ja joka on EU:n tilapäisessä matkustusasiakirjassa ilmoitettu määränpäänä oleva valtio.

III LUKU

EU:N TILAPÄISTEN MATKUSTUSASIAKIRJOJEN YHTENÄINEN MALLI

8 artikla

EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen yhtenäinen malli

1.   EU:n tilapäinen matkustusasiakirja muodostuu EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä lomakkeesta ja EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä tarrasta. Lomakkeen ja tarran on oltava liitteissä I ja II esitettyjen eritelmien ja 9 artiklan mukaisesti vahvistettujen täydentävien teknisten eritelmien mukaisia.

2.   Kun EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra täytetään, on täytettävä liitteessä II esitetyt kentät ja koneluettava alue ICAOn asiakirjan 9303 mukaisesti.

3.   Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan oikeuden käytön varmistamiseksi EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan nykyaikaisen ja turvallisen mallin pohjalta komissiolla on valta antaa 11 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I ja II sekä tämän artiklan 2 kohdassa ja 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen, ICAOn vahvistamiin standardeihin tehtyjen viittausten muuttamiseksi tekniikan kehityksen vuoksi.

4.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa tehdä liitteen II 9 kohdassa tarkoitettuja kansallisia merkintöjä EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran ”Huomautuksia”-kenttään. Nämä kansalliset merkinnät eivät saa olla samoja kuin liitteessä II esitettyihin kenttiin tehdyt merkinnät.

5.   Kaikki EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen tarraan tehdyt merkinnät, kasvokuva mukaan lukien, on painettava. Painettuun EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen tarraan ei saa tehdä muutoksia käsin.

Poikkeustapauksessa, kun on kyse ylivoimaisesta teknisestä esteestä, EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra voidaan täyttää käsin ja siihen voidaan kiinnittää valokuva. Tällöin valokuva on suojattava lisäksi valokuvan vaihtamiselta. Käsin täytettyyn EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen tarraan ei saa tehdä muutoksia.

6.   Jos EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa, jota ei ole vielä kiinnitetty EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen lomakkeeseen, havaitaan virhe, EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra on mitätöitävä ja tuhottava. Jos virhe havaitaan sen jälkeen, kun EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra on jo kiinnitetty EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen lomakkeeseen, on mitätöitävä ja tuhottava molemmat ja laadittava uusi EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra.

7.   Painettu EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra, jonka kentät on täytetty, on kiinnitettävä EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen lomakkeeseen liitteen I mukaisesti.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiset blankolomakkeet ja -tarrat varastoidaan niin, että ne ovat suojassa varkauksilta.

9 artikla

Täydentävät tekniset eritelmät

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa on seuraavia seikkoja koskevia EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen täydentäviä teknisiä eritelmiä:

a)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen ja tarran ulkoasu, malli ja värit;

b)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen materiaalia ja painotekniikkaa koskevat vaatimukset;

c)

turvaominaisuudet ja -vaatimukset, mukaan lukien tehostetut vaatimukset väärentämisen ja jäljentämisen estämiseksi;

d)

muut EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan täyttämistä ja myöntämistä koskevat säännöt.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Voidaan päättää, että 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät tekniset eritelmät ovat salassa pidettäviä ja että niitä ei julkaista. Tällöin ne annetaan ainoastaan jäsenvaltioiden nimeämien, EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen valmistamisesta vastaavien elinten ja jäsenvaltion tai komission asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden saataville.

10 artikla

EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen valmistaminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä elin, joka vastaa EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen yhtenäisten lomakkeiden ja tarrojen valmistamisesta. Useat tai kaikki jäsenvaltiot voivat nimetä saman elimen.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille sen elimen nimi, joka valmistaa sen EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen yhtenäiset lomakkeet ja tarrat. Jos jäsenvaltio vaihtaa nimeämäänsä elintä, sen on ilmoitettava siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

11 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 10 päivästä heinäkuuta 2019 määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 3 kohdassa ja 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 3 kohdassa ja 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle.

6.   Edellä olevien 8 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

7.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille hyväksymistään delegoiduista säädöksistä, delegoitujen säädösten mahdollisesta vastustamisesta tai siitä, jos neuvosto on peruuttanut säädösvallan siirron.

12 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

13 artikla

Ilmoitus kolmansille maille

1.   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 9 kohdan mukaisesti neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion on 21 kuukauden kuluessa 9 artiklassa tarkoitettujen täydentävien teknisten eritelmien hyväksymisestä toimitettava komissiolle ja EUH:lle EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen ja tarran mallikappaleet.

Komissiolla on valta antaa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 11 artiklan mukaisesti nimetäkseen kyseisessä alakohdassa tarkoitettujen mallikappaleiden toimittamisesta vastaavaksi valtioksi toisen jäsenvaltion objektiivisten kriteerien perusteella, kuten sen, että kyseisen valtion alueella on elin, jonka useat tai kaikki jäsenvaltiot ovat nimenneet EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja valmistavaksi elimeksi.

2.   EUH toimittaa EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen ja tarran mallikappaleet kolmansissa maissa sijaitseviin unionin edustustoihin.

3.   Kolmansissa maissa sijaitsevat unionin edustustot ilmoittavat kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluville viranomaisille EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan käytöstä sekä sen yhtenäisestä mallista ja keskeisistä turvaominaisuuksista, mukaan lukien toimittamalla niille mallikappaleet EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä lomakkeesta ja tarrasta vertailutarkoituksiin. Ilmoitus yksittäiselle kolmannelle maalle annetaan toistamiseen kyseisen kolmannen maan pyynnöstä. Ilmoitukseen ei sisällytetä 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti salassa pidettäviä eritelmiä.

4.   Aina kun EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäistä lomaketta tai tarraa muutetaan, toistetaan 1–3 kohdassa säädetty menettely. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräaika on 21 kuukautta EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen tai tarran muutetun mallin hyväksymisestä.

5.   Jos kolmannessa maassa ei ole unionin edustustoa, edustettuina olevien jäsenvaltioiden on päätettävä konsuliviranomaisten paikallisen yhteistyön avulla, mikä jäsenvaltio ilmoittaa kyseisen kolmannen maan asiaankuuluville viranomaisille EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisestä mallista ja sen keskeisistä turvaominaisuuksista. EUH koordinoi asianomaisen jäsenvaltion kanssa EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen ja tarran mallikappaleiden toimittamisen tätä tarkoitusta varten.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Suotuisampi kohtelu

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tämän direktiivin säännöksiä suotuisampia säännöksiä tai säilyttää sellaiset, jos ne ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa.

15 artikla

Henkilötietojen suoja

1.   Tämän direktiivin soveltamiseksi käsiteltäviä henkilötietoja, mukaan lukien 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakijan kasvokuva tai valokuva, saa käyttää ainoastaan hakijan henkilöllisyyden todentamiseen 4 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran painamiseen ja kyseisen hakijan matkustamisen helpottamiseen. Avustavan jäsenvaltion ja kansalaisuusjäsenvaltion on varmistettava henkilötietojen asianmukainen turvallisuus.

2.   Hakijalla, jolle on myönnetty EU:n tilapäinen matkustusasiakirja, on oikeus tarkistaa EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan sisältämät henkilötiedot ja tarvittaessa pyytää, että ne oikaistaan myöntämällä uusi asiakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista.

3.   EU:n tilapäinen matkustusasiakirja ei saa sisältää mitään tietoja koneluettavassa muodossa, ellei niitä ole annettu myös liitteessä II olevassa 6 kohdassa tarkoitetuissa kentissä.

4.   Avustava jäsenvaltio ja kansalaisuusjäsenvaltio saavat säilyttää hakijan henkilötietoja ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeen, mukaan lukien 5 artiklassa tarkoitettujen maksujen perimistä varten. Joka tapauksessa avustava jäsenvaltio saa säilyttää kyseisiä henkilötietoja enintään 180 päivän ajan ja kansalaisuusjäsenvaltio enintään kahden vuoden ajan. Henkilötietojen säilyttämisajan päätyttyä hakijan henkilötiedot on poistettava.

5.   Edellä olevasta 4 kohdasta poiketen jäsenvaltioiden on varmistettava, että palautetut EU:n tilapäiset matkustusasiakirjat ja kaikki niihin liittyvät kopiot ja jäljennökset tuhotaan turvallisesti mahdollisimman pian.

16 artikla

Seuranta

1.   Jäsenvaltioiden on seurattava säännöllisesti tämän direktiivin soveltamista seuraavien indikaattorien perusteella:

a)

3 artiklan mukaisesti myönnettyjen EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen lukumäärä ja saajien kansalaisuus;

b)

7 artiklan mukaisesti myönnettyjen EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen lukumäärä ja saajien kansalaisuus; ja

c)

EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja koskevien petos- ja väärennöstapausten lukumäärä.

2.   Jäsenvaltioiden on järjestettävä 1 kohdassa säädettyjen indikaattorien muutosten mittaamiseksi tarvittavien tietojen tuottaminen ja keruu ja toimitettava kyseiset tiedot komissiolle vuosittain.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä 1 kohdassa mainittuja indikaattoreita täydentävien indikaattoreiden vahvistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

17 artikla

Arviointi

1.   Komissio arvioi direktiiviä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen arvioinnin tärkeimmistä havainnoista. Kertomukseen on sisällytettävä arviointi henkilötietojen turvallisuustason asianmukaisuudesta, perusoikeuksiin kohdistuvista vaikutuksista ja EU:n tilapäisten matkustusasiakirjojen yhtenäisen maksun mahdollisesta käyttöönotosta.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot komissiolle.

18 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan päätös 96/409/YUTP 36 kuukauden kuluttua 9 artiklassa tarkoitettujen täydentävien teknisten eritelmien hyväksymisestä.

2.   Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

3.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava päätöksen 96/409/YUTP mukaisesti valmistettujen matkustusasiakirjalomakkeiden mitätöinnistä ja tuhoamisesta 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

19 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 24 kuukauden kuluttua 9 artiklassa tarkoitettujen täydentävien teknisten eritelmien hyväksymisestä. Niiden on välittömästi toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 36 kuukauden kuluttua 9 artiklassa tarkoitettujen täydentävien teknisten eritelmien hyväksymisestä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

21 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 18 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA


(1)  Lausunto annettu 16. tammikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston direktiivi (EU) 2015/637, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2015, yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta (EUVL L 106, 24.4.2015, s. 1).

(3)  Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 96/409/YUTP, tehty 25 päivänä kesäkuuta 1996, tilapäisen matkustusasiakirjan laatimisesta (EYVL L 168, 6.7.1996, s. 4).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1).

(7)   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).


LIITE I

EU:N TILAPÄISEN MATKUSTUSASIAKIRJAN YHTENÄINEN LOMAKE

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen on oltava seuraavien eritelmien mukainen:

1.   Malli ja koko

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen on oltava malliltaan kolmitaitteinen (yksi molemmin puolin painettu arkki, joka taitetaan kolmeen osaan). Taitettuna lomakkeen on oltava kooltaan ISO/IEC 7810 ID-3 -standardin mukainen.

2.   Sivu yksi: Etusivu

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen etusivulla on oltava, tässä järjestyksessä, ilmaus ”EUROOPAN UNIONI” kaikilla unionin virallisilla kielillä sekä tekstit ”EMERGENCY TRAVEL DOCUMENT” ja ”TITRE DE VOYAGE PROVISOIRE”. Siinä on oltava myös 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä.

3.   Sivu kaksi: EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran kiinnittäminen

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra on kiinnitettävä lujasti EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen toiselle sivulle siten, että sitä ei voi poistaa helposti. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra on kiinnitettävä sivun reunaan, reunan suuntaisesti. EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran koneluettava alue on sijoitettava sivun ulkoreunan suuntaisesti. Asiakirjan myöntävien viranomaisten leima on sijoitettava EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen tarraan siten, että se ulottuu sivulle.

4.   Sivut kolme ja neljä: Tiedot

Kolmannella ja neljännellä sivulla on oltava ilmauksen ”Emergency Travel Document” ja EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran otsikoiden käännökset kaikilla unionin virallisilla kielillä englantia ja ranskaa lukuun ottamatta. Lisäksi niillä on oltava seuraava teksti:

”This EU Emergency Travel Document is a travel document issued by a Member State of the European Union for a single journey to the holder's Member State of nationality or residence or, exceptionally, to another destination. Authorities of non-EU countries are hereby requested to allow the holder to pass freely without hindrance.

Le présent titre de voyage provisoire de l'UE est un titre de voyage délivré par un État membre de l'Union européenne aux fins d'un trajet unique vers l'État membre de nationalité ou de résidence du détenteur, ou, à titre exceptionnel, vers une autre destination. Les autorités des pays tiers sont priées d'autoriser le détenteur du titre de voyage provisoire à circuler sans entraves.”

5.   Sivut viisi ja kuusi: Viisumit sekä maahantulo- ja maastalähtöleimat

Viidennellä ja kuudennella sivulla on oltava otsikko ”VISA/VISA” ja sivut on jätettävä muutoin tyhjiksi.

Nämä sivut on varattu viisumeille sekä maahantulo- ja maastalähtöleimoille.

6.   EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen numero

Seitsemännumeroinen numero on painettava valmiiksi EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen lomakkeeseen.


LIITE II

EU:N TILAPÄISEN MATKUSTUSASIAKIRJAN YHTENÄINEN TARRA

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran on oltava seuraavien eritelmien mukainen:

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran ominaisuudet

1.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa on oltava korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti painettu haltijan kasvokuva, paitsi jos käytetään valokuvaa 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kasvokuvan tai valokuvan on oltava 4 artiklan 2 kohdan mukaisissa tarkoituksissa käytetty kuva.

2.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa on oltava turvatekijät, joilla varmistetaan riittävä suoja väärentämistä vastaan ottaen erityisesti huomioon yhtenäisessä viisumin kaavassa käytetyt turvatekijät.

3.

Samoja turvatekijöitä on käytettävä kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

4.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa on oltava

a)

lyhenne ”EU ETD/TVP UE”;

b)

teksti ”European Union/Union européenne”;

c)

ICAOn asiakirjassa 9303 vahvistettu kolmikirjaiminen tunnus ”EUE”.

5.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa on oltava vaakasuunnassa seitsemännumeroinen EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran numero, joka on valmiiksi painettu mustalla. On käytettävä erikoiskirjasinlajia. Tämän numeron edellä on oltava ICAOn asiakirjassa 9303 vahvistettu asiakirjan myöntävän jäsenvaltion kaksikirjaiminen maatunnus, joka voi olla valmiiksi painettu tai joka voidaan lisätä EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäistä tarraa täytettäessä. Sama seitsemännumeroinen numero voidaan turvallisuussyistä painaa valmiiksi useita kertoja EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäiseen tarraan.

Täytettävät kentät

6.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa on oltava kentät seuraavia tietoja varten:

a)

määränpäänä oleva maa ja mahdollinen kauttakulkumaa, joihin matkustamista varten EU:n tilapäinen matkustusasiakirja myönnetään;

b)

myöntävä jäsenvaltio ja myöntävän viranomaisen sijaintipaikka;

c)

myöntämispäivä ja voimassaolon päättymispäivä;

d)

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan saajan sukunimi ja etunimi tai etunimet, kansalaisuus, syntymäaika ja sukupuoli;

e)

sen EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen lomakkeen numero, johon EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäinen tarra kiinnitetään liitteessä I olevan 6 kohdan mukaisesti.

7.

Täytettävien kenttien otsikoiden on oltava englanniksi ja ranskaksi, ja ne on numeroitava.

8.

Päivämäärät on merkittävä seuraavasti: päivä kahdella numerolla, joista ensimmäinen on nolla päivien 1–9 osalta; kuukausi kahdella numerolla, joista ensimmäinen on nolla kuukausien 1–9 osalta; vuosi neljällä numerolla. Päivän ja kuukauden jälkeen on lisättävä välilyönti. Esimerkki: 20 01 2018 = 20. tammikuuta 2018.

9.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisessä tarrassa on oltava ”Huomautuksia”-kenttä, jota myöntävän viranomaisen on käytettävä tarvittavien lisätietojen, esimerkiksi korvattavan asiakirjan tyypin ja numeron ilmoittamiseen.

Koneluettavat tiedot

10.

EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan yhtenäisen tarran on sisällettävä ICAOn asiakirjan 9303 mukaiset asiaankuuluvat koneluettavat tiedot ulkorajoilla tapahtuvien tarkastusten helpottamiseksi. Koneluettavan alueen ensimmäisinä merkkeinä on käytettävä suuraakkosia ”AE”, jotka osoittavat, että kyseessä on EU:n tilapäinen matkustusasiakirja. Koneluettavan alueen näkyvässä taustapainatuksessa on oltava painettuna teksti ”Euroopan unioni” kaikilla unionin virallisilla kielillä. Teksti ei saa vaikuttaa koneluettavan alueen teknisiin ominaisuuksiin tai sen luettavuuteen.

11.

Yhteisen kaksiulotteisen viivakoodin mahdollista lisäämistä varten on varattava tilaa.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/13


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/998,

annettu 13 päivänä kesäkuuta 2019,

tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 1388/2013 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) N:o 1388/2013 (1) avattiin autonomisia tariffikiintiöitä, jotta voidaan varmistaa tiettyjen sellaisten maatalous- ja teollisuustuotteiden riittävä ja jatkuva saatavuus, joita ei tuoteta riittävästi unionissa, ja välttää siten aiheuttamasta häiriöitä kyseisten tuotteiden markkinoille. Kyseisissä tariffikiintiöissä tuotteita voidaan tuoda unioniin alennetuin tullein tai tulleitta.

(2)

Koska on unionin edun mukaista varmistaa tiettyjen teollisuustuotteiden riittävä tarjonta ja koska samanlaisia, vastaavia tai korvaavia tuotteita ei tuoteta unionissa riittäviä määriä, on tarpeen avata kyseisten tuotteiden asianmukaisille määrille uudet tullittomat tariffikiintiöt, joiden järjestysnumerot ovat 09.2594, 09.2595, 09.2596, 09.2597, 09.2598 ja 09.2599.

(3)

Niiden tariffikiintiöiden, joiden järjestysnumerot ovat 09.2679, 09.2683 ja 09.2888, kiintiömääriä olisi korotettava, koska korotus on unionin edun mukainen. Tariffikiintiön, jonka järjestysnumero on 09.2723, kiintiömäärää olisi korotettava takautuvasti 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2018 väliseksi ajaksi.

(4)

Tariffikiintiöön, jonka järjestysnumero on 09.2740, luetaan CN-koodin 2309 90 96 tuotteiden lisäksi myös CN-koodin 2309 90 31 tuotteet. Kyseiseen tariffikiintiöön kuuluvia CN-koodeja koskeva merkintä olisi sen vuoksi mukautettava.

(5)

Koska ei ole enää unionin edun mukaista säilyttää tariffikiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.2870, se olisi lakkautettava 1 päivästä heinäkuuta 2019.

(6)

Tariffikiintiöt, joiden järjestysnumerot ovat 09.2633, 09.2643, 09.2620 ja 09.2932, olisi suljettava, sillä asianomaisten tuotteiden tulli alennettiin nollaan informaatioteknologiatuotteiden kaupan laajentamista koskevan ilmoituksen muodossa tehdyn sopimuksen (2) täytäntöönpanon tuloksena.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1388/2013 liite olisi tehtävien muutosten huomioon ottamiseksi ja selkeyden vuoksi korvattava.

(8)

Jotta tariffikiintiöjärjestelmän soveltamisen keskeytyminen vältettäisiin ja jotta noudatettaisiin yksipuolisista tullisuspensioista ja autonomisista tariffikiintiöistä annetussa komission tiedonannossa (3) vahvistettuja suuntaviivoja, tässä asetuksessa säädettyjä asianomaisten tuotteiden tariffikiintiöitä koskevia muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2019 ja tariffikiintiön, jonka järjestysnumero on 09.2723, osalta 1 päivästä tammikuuta 2018. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi tultava voimaan kiireellisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1388/2013 liite seuraavasti:

1)

korvataan tariffikiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.2723, koskeva rivi seuraavasti:

”09.2723

ex 3911 90 19

10

Poly(oksi-1,4-fenyleenisulfonyyli-1,4-fenyleenioksi-4,4′-bifenyleeni)

1.1.–31.12.

5 000 tonnia

0 %”

2)

korvataan liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2019. Sen 1 artiklan 1 alakohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburg 13 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. C. BUDĂI


(1)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1388/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä asetuksen (EU) N:o 7/2010 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 319).

(2)   EUVL L 161, 18.6.2016, s. 4.

(3)   EUVL C 363, 13.12.2011, s. 6.


LIITE

Järjestysnumero

CN-koodi

Taric

Tavaran kuvaus

Kiintiökausi

Kiintiön määrä

Kiintiö-tulli

09.2637

ex 0710 40 00

ex 2005 80 00

20

30

Maissi (Zea mays var. saccharata), joka on saatu maissintähkistä, myös leikatuista, joiden läpimitta on vähintään 10 mutta enintään 20 mm, elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistuksessa muuta kuin pelkkää pakkaamista varten käytettäviksi tarkoitettu (1)  (2)

1.1.–31.12.

550 tonnia

0 % (3)

09.2849

ex 0710 80 69

10

Auricularia polytricha -lajin sienet, jäädytetyt, myös höyryssä tai vedessä keitetyt, valmisruokien valmistukseen tarkoitetut (1)  (2)

1.1.–31.12.

700 tonnia

0 %

09.2664

ex 2008 60 39

30

Lisättyä alkoholia sisältävät makeat kirsikat, sokeripitoisuus enintään 9 painoprosenttia, läpimitta enintään 19,9 mm, kivelliset, suklaatuotteissa käytettäviksi tarkoitetut (2)

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

10 %

09.2740

ex 2309 90 31

ex 2309 90 96

87

97

Soijapavusta tehty proteiinitiiviste, jossa on:

60 (± 10) painoprosenttia raakavalkuaista,

5 (± 3) painoprosenttia raakakuitua,

5 (± 3) painoprosenttia raakatuhkaa, ja

vähintään 3 mutta enintään 6,9 painoprosenttia tärkkelystä,

eläinten rehun valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

30 000 tonnia

0 %

09.2913

ex 2401 10 35

ex 2401 10 70

ex 2401 10 95

ex 2401 10 95

ex 2401 10 95

ex 2401 20 35

ex 2401 20 70

ex 2401 20 95

ex 2401 20 95

ex 2401 20 95

91

10

11

21

91

91

10

11

21

91

Raaka tai valmistamaton tupakka, myös säännöllisiin muotoihin leikattu, tullausarvo vähintään 450 euroa 100 nettokilogrammalta, alanimikkeen 2402 10 00 tuotteiden valmistuksessa päällys- tai aluslehtenä käytettäväksi tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

6 000 tonnia

0 %

09.2828

2712 20 90

 

Vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia öljyä sisältävä parafiini

1.1.–31.12.

120 000 tonnia

0 %

09.2600

ex 2712 90 39

10

Puristettu parafiini (slack wax) (CAS RN 64742-61-6)

1.1.–31.12.

100 000 tonnia

0 %

09.2928

ex 2811 22 00

40

Piidioksiditäyteaine (silikatäyteaine) rakeina, joiden piidioksidipitoisuus on vähintään 97painoprosenttia

1.1.–31.12.

1 700 tonnia

0 %

09.2806

ex 2825 90 40

30

Volframitrioksidi, mukaan luettuna sininen volframin oksidi (CAS RN 1314-35-8 tai CAS RN 39318-18-8)

1.1.–31.12.

12 000 tonnia

0 %

09.2872

ex 2833 29 80

40

Cesiumsulfaatti (CAS RN 10294-54-9), jähmeä tai vesiliuoksena, sisältää vähintään 48 mutta enintään 52 painoprosenttia cesiumsulfaattia

1.1.–31.12.

160 tonnia

0 %

09.2929

2903 22 00

 

Trikloorieteeni (CAS RN 79-01-6)

1.1.–31.12.

15 000 tonnia

0 %

09.2837

ex 2903 79 30

20

Bromikloorimetaani (CAS RN 74-97-5)

1.1.–31.12.

600 tonnia

0 %

09.2933

ex 2903 99 80

30

1,3-Diklooribentseeni (CAS RN 541-73-1)

1.1.–31.12.

2 600 tonnia

0 %

09.2700

ex 2905 12 00

10

Propan-1-oli (propyylialkoholi) (CAS RN 71-23-8)

1.1.–31.12.

15 000 tonnia

0 %

09.2830

ex 2906 19 00

40

Syklopropyylimetanoli (CAS RN 2516-33-8)

1.1.–31.12.

20 tonnia

0 %

09.2851

ex 2907 12 00

10

O-kresoli (CAS RN 95-48-7), jonka puhtausaste on vähintään 98,5 painoprosenttia

1.1.–31.12.

20 000 tonnia

0 %

09.2704

ex 2909 49 80

20

2,2,2′,2′-tetrakis(hydroksimetyyli)-3,3′-oksidipropan-1-oli (CAS RN 126-58-9)

1.1.–31.12.

500 tonnia

0 %

09.2624

2912 42 00

 

Etyylivanilliini (3-etoksi-4-hydroksibentsaldehydi) (CAS RN 121-32-4)

1.1.–31.12.

1 950 tonnia

0 %

09.2683

ex 2914 19 90

50

Tabletteina oleva kalsiumasetyyliasetonaatti (CAS RN 19372-44-2), stabilointimenetelmien valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

200 tonnia

0 %

09.2852

ex 2914 29 00

60

Syklopropyylimetyyliketoni (CAS RN 765-43-5)

1.1.–31.12.

300 tonnia

0 %

09.2638

ex 2915 21 00

10

Etikkahappo, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia (CAS RN 64-19-7)

1.1.–31.12.

1 000 000 tonnia

0 %

09.2972

2915 24 00

 

Etikkahappoanhydridi (CAS RN 108-24-7)

1.1.–31.12.

50 000 tonnia

0 %

09.2679

2915 32 00

 

Vinyyliasetaatti (CAS RN 108-05-4)

1.1.–31.12.

400 000 tonnia

0 %

09.2728

ex 2915 90 70

85

Etyylitrifluoriasetaatti (CAS RN 383-63-1)

1.1.–31.12.

400 tonnia

0 %

09.2665

ex 2916 19 95

30

Kalium-(E,E)-heksa-2,4-dienoaatti (CAS RN 24634-61-5)

1.1.–31.12.

8 250 tonnia

0 %

09.2684

ex 2916 39 90

28

2,5-dimetyylifenyyliasetyylikloridi (CAS RN 55312-97-5)

1.1.–31.12.

400 tonnia

0 %

09.2599

ex 2917 11 00

40

Dietyylioksalaatti (CAS RN 95-92-1)

1.7.–31.12.

250 tonnia

0 %

09.2769

ex 2917 13 90

10

Dimetyylisebasaatti (CAS RN 106-79-6)

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

0 %

09.2634

ex 2917 19 80

40

Dodekaanidihappo (CAS RN 693-23-2), jonka puhtausaste on suurempi kuin 98,5 painoprosenttia

1.1.–31.12.

4 600 tonnia

0 %

09.2808

ex 2918 22 00

10

O-asetyylisalisyylihappo (CAS RN 50-78-2)

1.1.–31.12.

120 tonnia

0 %

09.2646

ex 2918 29 00

75

Oktadekyyli 3-(3,5-di-tert-butyyli-4-hydroksifenyyli)propionaatti (CAS RN 2082-79-3)

josta yli 99 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on vähintään 500 μm ja

jonka sulamispiste on vähintään 49 mutta enintään 54 °C, ja

joka on tarkoitettu PVC:n käsittelyssä käytettävän, jauhesekoitukseen (jauheet tai puristamalla saadut granulaatit) perustuvan yksikomponenttisen stabilointiaineen valmistukseen (2)

1.1.–31.12.

380 tonnia

0 %

09.2647

ex 2918 29 00

80

Pentaerytritolitetrakis(3-(3,5-di-tert-butyyli-4-hydroksifenyyli)propionaatti) (CAS RN 6683-19-8)

josta yli 75 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on vähintään 250 μm, ja josta yli 99 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on vähintään 500 μm ja

jonka sulamispiste on vähintään 110 mutta enintään 125 °C,

joka on tarkoitettu PVC:n käsittelyssä käytettävän, jauhesekoitukseen (jauheet tai puristamalla saadut granulaatit) perustuvan yksikomponenttisen stabilointiaineen valmistukseen (2)

1.1.–31.12.

140 tonnia

0 %

09.2975

ex 2918 30 00

10

Bentsofenoni-3,3′,4,4′-tetrakarboksyylihappodianhydridi (CAS RN 2421-28-5)

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

0 %

09.2688

ex 2920 29 00

70

Tris (2,4-di-tert-butyylifenyyli)fosfiitti (CAS RN 31570-04-4)

1.1.–31.12.

6 000 tonnia

0 %

09.2648

ex 2920 90 10

70

Dimetyylisulfaatti (CAS RN 77-78-1)

1.1.–31.12.

18 000 tonnia

0 %

09.2598

ex 2921 19 99

75

Oktadekyyliamiini (CAS RN 124-30-1)

1.7.–31.12.

200 tonnia

0 %

09.2649

ex 2921 29 00

60

Bis(dimetyyliaminoetyyli)(metyyli)amiini (CAS RN 3030-47-5)

1.1.–31.12.

1 700 tonnia

0 %

09.2682

ex 2921 41 00

10

Aniliini (CAS RN 62-53-3), jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia

1.1.–31.12.

150 000 tonnia

0 %

09.2617

ex 2921 42 00

89

4-Fluori-N-(1-metyylietyyli)bentseeniamini (CAS RN 70441-63-3)

1.1.–31.12.

500 tonnia

0 %

09.2602

ex 2921 51 19

10

O-fenyleenidiamiini (CAS RN 95-54-5)

1.1.–31.12.

1 800 tonnia

0 %

09.2730

ex 2921 59 90

80

4,4′-metyleenidianiliini (CAS RN 101-77-9) rakeina, esipolymeerien valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

200 tonnia

0 %

09.2854

ex 2924 19 00

85

Jodiprop-3-2-ynyyli-N-butyylikarbamaatti (CAS RN 55406-53-6)

1.1.–31.12.

250 tonnia

0 %

09.2874

ex 2924 29 70

87

Paracetamoli (INN) (CAS RN 103-90-2)

1.1.–31.12.

20 000 tonnia

0 %

09.2742

ex 2926 10 00

10

Akrylonitriili (CAS RN 107-13-1), 55 ryhmän ja nimikkeen 6815 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

50 000 tonnia

0 %

09.2856

ex 2926 90 70

84

2-Nitro-4-(trifluorimetyyli)bentsonitriili (CAS RN 778-94-9)

1.1.–31.12.

900 tonnia

0 %

09.2708

ex 2928 00 90

15

Monometyylihydratsiini (CAS 60-34-4) vesiliuoksena, monometyylihydratsiinipitoisuus 40 (± 5) painoprosenttia

1.1.–31.12.

900 tonnia

0 %

09.2685

ex 2929 90 00

30

Nitroguanidiini (CAS RN 556-88-7)

1.1.–31.12.

6 500 tonnia

0 %

09.2597

ex 2930 90 98

94

Bis[3-(trietoksisilyyli)propyyli]disulfiidi (CAS RN 56706-10-6)

1.7.–31.12.

3 000 tonnia

0 %

09.2596

ex 2930 90 98

96

2-Kloori-4-(metyylisulfonyyli)-3-((2,2,2-trifluorietoksi)metyyli)bentsoehappo (CAS RN 120100-77-8)

1.7.–31.12.

150 tonnia

0 %

09.2842

2932 12 00

 

2-furaldehydi (furfuraldehydi)

1.1.–31.12.

10 000 tonnia

0 %

09.2955

ex 2932 19 00

60

Flurtamone (ISO) (CAS RN 96525-23-4)

1.1.–31.12.

300 tonnia

0 %

09.2696

ex 2932 20 90

25

Dekan-5-olidi (CAS RN 705-86-2)

1.1.–31.12.

6 000 kg

0 %

09.2697

ex 2932 20 90

30

Dodekan-5-olidi (CAS RN 713-95-1)

1.1.–31.12.

6 000 kg

0 %

09.2812

ex 2932 20 90

77

Heksan-6-olidi (CAS RN 502-44-3)

1.1.–31.12.

4 000 tonnia

0 %

09.2858

2932 93 00

 

Piperonaali (CAS RN 120-57-0)

1.1.–31.12.

220 tonnia

0 %

09.2878

ex 2933 29 90

85

Entsalutamidi INN (CAS RN 915087-33-1)

1.1.–31.12.

1 000 kg

0 %

09.2673

ex 2933 39 99

43

2,2,6,6-tetrametyylipiperidin-4-oli (CAS RN 2403-88-5)

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

0 %

09.2674

ex 2933 39 99

44

Klorpyrifossi (ISO) (CAS RN 2921-88-2)

1.1.–31.12.

9 000 tonnia

0 %

09.2880

ex 2933 59 95

39

Ibrutinibi (INN) (CAS RN 936563-96-1)

1.1.–31.12.

5 tonnia

0 %

09.2860

ex 2933 69 80

30

1,3,5-Tris[3-(dimetyyliamino)propyyli]heksahydro-1,3,5-triatsiini (CAS RN 15875-13-5)

1.1.–31.12.

600 tonnia

0 %

09.2595

ex 2933 99 80

49

1,4,7,10-Tetraatsasyklododekaani (CAS RN 294-90-6)

1.7.–31.12.

20 tonnia

0 %

09.2658

ex 2933 99 80

73

5-(Asetoasetyyliamino)bentsimidatsoloni (CAS RN 26576-46-5)

1.1.–31.12.

400 tonnia

0 %

09.2675

ex 2935 90 90

79

4-[[(2-metoksibentsoyyli)amino]sulfonyyli]bentsoyylikloridi (CAS RN 816431-72-8)

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

0 %

09.2710

ex 2935 90 90

91

2,4,4-Trimetyylipentan-2-aminium (3R,5S,E)-7-(4-(4-fluorifenyyli)-6-isopropyyli-2-(N-metyylimetyylisulfonamidi)pyrimidin-5-yyli)-3,5-dihydroksihept-6-enoaatti (CAS RN 917805-85-7)

1.1.–31.12.

5 000 kg

0 %

09.2945

ex 2940 00 00

20

D-ksyloosi (CAS RN 58-86-6)

1.1.–31.12.

400 tonnia

0 %

09.2686

ex 3204 11 00

75

Väri C.I. Disperse Yellow 54 (CAS RN 7576-65-0 ) ja siihen perustuvat valmisteet, jotka sisältävät väriä C.I. Disperse Yellow 54 vähintään 99 painoprosenttia

1.1.–31.12.

250 tonnia

0 %

09.2676

ex 3204 17 00

14

Väriin C.I. Pigment Red 48:2 (CAS RN 7023-61-2) perustuvat valmisteet, jotka sisältävät kyseistä väriä vähintään 60 mutta vähemmän kuin 85 painoprosenttia

1.1.–31.12.

50 tonnia

0 %

09.2698

ex 3204 17 00

30

Väri C.I. Pigment Red 4 (CAS RN 2814-77-9) ja siihen perustuvat valmisteet, jotka sisältävät väriä Colourant C.I. Pigment Red 4 vähintään 60 painoprosenttia

1.1.–31.12.

150 tonnia

0 %

09.2659

ex 3802 90 00

19

Soodaliuottimella kalsinoitu piimaa

1.1.–31.12.

35 000 tonnia

0 %

09.2908

ex 3804 00 00

10

Natriumlignosulfonaatti (CAS RN 8061-51-6)

1.1.–31.12.

40 000 tonnia

0 %

09.2889

3805 10 90

 

Sulfaattitärpätti

1.1.–31.12.

25 000 tonnia

0 %

09.2935

ex 3806 10 00

10

Kolofoni ja hartsihapot, tuoreesta pihkasta saadut

1.1.–31.12.

280 000 tonnia

0 %

09.2832

ex 3808 92 90

40

Valmiste, jossa on vähintään 38 mutta enintään 50 painoprosenttia pyritionisinkkiä (INN) (CAS RN 13463-41-7) vesidispersiona

1.1.–31.12.

500 tonnia

0 %

09.2876

ex 3811 29 00

55

Lisäaineet, difenyyliaminin ja haaraketjuisten noneenien reaktiotuotteista koostuvat, joissa on

enemmän kuin 28 mutta enintään 55 painoprosenttia 4-monononyylidifenyyliaminia ja

enemmän kuin 45 mutta enintään 65 painoprosenttia 4,4′-dinonyylidifenyyliaminia,

enintään 5 kokonaispainoprosenttia 2, 4-dinonyylidifenyyliaminia ja 2, 4′-dinonyylidifenyyliaminia

voiteluöljyjen valmistukseen tarkoitetut (2)

1.1.–31.12.

900 tonnia

0 %

09.2814

ex 3815 90 90

76

Katalyytti, joka koostuu titaanidioksidista ja volframitrioksidista

1.1.–31.12.

3 000 tonnia

0 %

09.2820

ex 3824 79 00

10

Seokset, joissa on

vähintään 60 mutta enintään 90 painoprosenttia 2-klooripropeenia (CAS RN 557-98-2),

vähintään 8 mutta enintään 14 painoprosenttia (Z)-1-klooripropeenia (CAS RN 16136-84-8),

vähintään 5 mutta enintään 23 painoprosenttia 2-klooripropaania (CAS RN 75-29-6),

enintään 6 painoprosenttia 3-klooripropeenia (CAS RN 107-05-1), ja

enintään 1 painoprosentti etyylikloridia (CAS RN 75-00-3)

1.1.–31.12.

6 000 tonnia

0 %

09.2644

ex 3824 99 92

77

Valmiste, jossa on:

vähintään 55 mutta enintään 78 painoprosenttia dimetyyliglutaraattia,

vähintään 10 mutta enintään 30 painoprosenttia dimetyyliadipaattia ja

enintään 35 painoprosenttia dimetyylisukkinaattia

1.1.–31.12.

10 000 tonnia

0 %

09.2681

ex 3824 99 92

85

Bis[3-trietoksisilyyli)propyyli]sulfidien sekoitus (CAS RN 211519-85-6)

1.1.–31.12.

9 000 tonnia

0 %

09.2650

ex 3824 99 92

87

Asetofenoni (CAS RN 98-86-2), jonka puhtausaste on vähintään 60 mutta enintään 90 painoprosenttia

1.1.–31.12.

2 000 tonnia

0 %

09.2888

ex 3824 99 92

89

Alkyylidimetyylitertiääriamiinien sekoitus, jossa on:

vähintään 60 mutta enintään 80 painoprosenttia dodekyylidimetyyliamiinia (CAS RN 112-18-5), ja

vähintään 20 mutta enintään 30 painoprosenttia dimetyyli(tetradekyyli)amiinia (CAS RN 112-75-4)

1.1.–31.12.

25 000 tonnia

0 %

09.2829

ex 3824 99 93

43

Alifaattisiin liuottimiin liukenematon kiinteä uute, jota saadaan puuhartsin uutoksesta syntyneestä jäännöksestä ja jonka ominaisuudet ovat seuraavat:

hartsihappopitoisuus enintään 30 painoprosenttia,

happoluku enintään 110, ja

sulamispiste vähintään 100 °C

1.1.–31.12.

1 600 tonnia

0 %

09.2907

ex 3824 99 93

67

Fytosterolien seos jauheena, joka sisältää:

vähintään 75 painoprosenttia steroleja

enintään 25 painoprosenttia stanoleja,

stanolien/sterolien tai stanoli-/steroliestereiden valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

2 500 tonnia

0 %

09.2639

3905 30 00

 

Poly(vinyylialkoholit), myös jos ne sisältävät hydrolysoimattomia asetaattiryhmiä

1.1.–31.12.

15 000 tonnia

0 %

09.2671

ex 3905 99 90

81

Poly(vinyylibutyraali) (CAS RN 63148-65-2):

jossa on vähintään 17,5 mutta enintään 20 painoprosenttia hydroksyyliryhmiä, ja

jonka hiukkaskokomediaani (D50) on suurempi kuin 0,6 mm

1.1.–31.12.

12 500 tonnia

0 %

09.2846

ex 3907 40 00

25

Polykarbonaatista ja poly(metyylimetakrylaatista) koostuva polymeeriseos, jossa polykarbonaattia on vähintään 98,5 painoprosenttia, pelletteinä tai rakeina, valonläpäisevyys vähintään 88,5 prosenttia, kun aallonpituus λ = 400 nm, mitattuna koekappaleesta, jonka seinämänpaksuus on 4,0 mm (ISO 13468-2)

1.1.–31.12.

2 000 tonnia

0 %

09.2723

ex 3911 90 19

10

Poly(oksi-1,4-fenyleenisulfonyyli-1,4-fenyleenioksi-4,4′-bifenyleeni)

1.1.–31.12, 1.1.2018 alkaen

5 000 tonnia

0 %

09.2816

ex 3912 11 00

20

Selluloosa-asetaattihiutaleet

1.1.–31.12.

75 000 tonnia

0 %

09.2864

ex 3913 10 00

10

Natriumalginaatti, ruskolevästä uutettu (CAS RN 9005-38-3)

1.1.–31.12.

10 000 tonnia

0 %

09.2641

ex 3913 90 00

87

Natriumhyaluronaatti, muu kuin steriili, jonka

painokeskimääräinen molekyylipaino (Mw) on enintään 900 000 ,

endotoksiinipitoisuus on enintään 0,008 endotoksiiniyksikköä (EU)/mg,

etanolipitoisuus enintään 1 painoprosentti,

isopropanolipitoisuus enintään 0,5 painoprosenttia

1.1.–31.12.

200 kg

0 %

09.2661

ex 3920 51 00

50

Polymetyylimetakrylaatista valmistetut levyt, jotka ovat seuraavien standardien mukaisia:

EN 4364 (MIL-P-5425E) ja DTD5592A, tai

EN 4365 (MIL-P-8184) ja DTD5592A

1.1.–31.12.

100 tonnia

0 %

09.2645

ex 3921 14 00

20

Regeneroidusta selluloosasta valmistettu harkko, kyllästetty vedellä, joka sisältää magnesiumkloridia ja kvaternaarista ammoniumyhdistettä, mitat 100 cm (± 10 cm) × 100 cm (± 10 cm) × 40 cm (± 5 cm)

1.1.–31.12.

1 700 tonnia

0 %

09.2848

ex 5505 10 10

10

Synteettikuitujätteet (myös kampausjätteet, lankajätteet, garnetoidut jätteet ja lumput), nailonia tai muuta polyamidia (PA6 ja PA66)

1.1.–31.12.

10 000 tonnia

0 %

09.2721

ex 5906 99 90

20

Kudottu ja kerrostettu kumilla käsitelty tekstiilikangas, jolla on seuraavat ominaisuudet:

siinä on kolme kerrosta,

sen yksi ulkopinta on akryylikangasta,

sen toinen ulkopinta on polyesterikangasta,

välikerros on klorobutyylikumia,

välikerroksen paino on vähintään 452 g/m2 mutta enintään 569 g/m2,

tekstiilikankaan kokonaispaino on vähintään 952 g/m2 mutta enintään 1 159 g/m2,

tekstiilikankaan kokonaispaksuus on vähintään 0,8 mm mutta enintään 4 mm,

moottoriajoneuvojen kokoontaittuvien kattojen valmistuksessa käytetty (2)

1.1.–31.12.

375 000 m2

0 %

09.2594

ex 6909 19 00

55

Keraamisesta hiilestä valmistettu poistopatruuna

jolla on pursotettu, poltettu, keraamisesti sidottu lieriön muotoinen monisolurakenne,

jossa on vähintään 10 mutta enintään 30 painoprosenttia aktiivihiiltä,

jossa on vähintään 70 mutta enintään 90 painoprosenttia keraamista sidosainetta,

jonka läpimitta on vähintään 29 mutta enintään 41 mm,

jonka pituus on enintään 150 mm,

joka on poltettu vähintään 800 °C:n lämpötilassa,

joka on tarkoitettu höyrynpoistoon,

jollaista käytetään moottoriajoneuvojen polttoainejärjestelmien polttoainehöyrynpoistimissa

1.7.–31.12.

500 000 kpl

0 %

09.2866

ex 7019 12 00

ex 7019 12 00

06

26

Jatkuvakuituinen, kiertämätön lanka (rovings) S-lasista:

valmistettu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joiden läpimitta on 9 μm (± 0,5 μm)

hienous vähintään 200 texiä mutta enintään 680 texiä,

ei sisällä kalsiumoksidia ja

murtolujuus yli 3 550 MPa määriteltynä ASTM D2343-09 -menetelmän mukaisesti,

ilmailuteollisuudessa käytettäväksi tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

0 %

09.2628

ex 7019 52 00

10

Palttinasidoksinen lasikuitukangas, jonka kuidut on päällystetty muovilla, paino 120 g/m2(± 10 g/m2), käytetään tavallisesti rullattavien ja kehyksellisten hyönteisverkkojen valmistukseen

1.1.–31.12.

3 000 000 m2

0 %

09.2799

ex 7202 49 90

10

Ferrokromi, jossa on vähintään 1,5 mutta enintään 4 painoprosenttia hiiltä ja enintään 70 painoprosenttia kromia

1.1.–31.12.

50 000 tonnia

0 %

09.2652

ex 7409 11 00

ex 7410 11 00

20

30

Folio ja nauha, puhdistettua kuparia, sähköpinnoitetut

1.1.–31.12.

1 020 tonnia

0 %

09.2734

ex 7409 19 00

20

Laatat tai levyt

joissa on piinitridikeraaminen kerros, jonka paksuus on vähintään 0,32 mm (± 0,1 mm) mutta enintään 1,0 mm (± 0,1 mm),

jotka on päällystetty molemmin puolin puhdistettua kuparia olevalla foliolla, jonka paksuus on 0,8 mm (± 0,1 mm), ja

jotka ovat yhdeltä puolelta osittain hopeapäällysteisiä

1.1.–31.12.

7 000 000 kpl

0 %

09.2662

ex 7410 21 00

55

Levyt

joissa on ainakin yksi epoksidihartsilla kyllästetty lasikuitukerros,

jonka toinen puoli tai molemmat puolet on päällystetty kuparifoliolla, jonka paksuus on enintään 0,15 mm,

jonka dielektrisyysvakio (DK) on alle 5,4 taajuuden ollessa 1 MHz IPC-TM-650 2.5.5.2-testausmenetelmällä mitattuna,

jonka häviökerroin on alle 0,035 taajuuden ollessa 1 MHz IPC-TM-650 2.5.5.2-testausmenetelmällä mitattuna,

jonka CTI-indeksi (Comparative Tracking Index) on vähintään 600

1.1.–31.12.

80 000 m2

0 %

09.2834

ex 7604 29 10

20

Alumiiniseoksesta valmistetut tangot, joiden läpimitta on vähintään 200 mm mutta enintään 300 mm

1.1.–31.12.

2 000 tonnia

0 %

09.2835

ex 7604 29 10

30

Alumiiniseoksesta valmistetut tangot, joiden läpimitta on vähintään 300,1 mm mutta enintään 533,4 mm

1.1.–31.12.

1 000 tonnia

0 %

09.2736

ex 7607 11 90

83

Alumiini- ja magnesiumseoskaistaleet tai -folio

jotka ovat standardin 5182-H19 tai 5052-H19 mukaisesta seoksesta,

jotka ovat rullina, joiden ulkoläpimitta on vähintään 1 250 mutta enintään 1 350 mm,

joiden paksuus on 0,15 mm, 0,16 mm, 0,18 mm tai 0,20 mm (sallittu poikkeama: – 0,006 mm),

joiden leveys on 12,5 mm, 15,0 mm, 16,0 mm, 25,0 mm, 35,0 mm, 50,0 mm tai 356 mm (sallittu poikkeama: ± 0,3 mm),

joiden suoruustoleranssi on enintään 0,4 mm / 750 mm,

joiden tasomaisuus on ± 4 I-yksikköä (I-unit),

joiden vetomurtolujuus on suurempi kuin 365 MPa (5182-H19) tai 320 MPa (5052-H19) ja

joiden murtovenymä A50 on suurempi kuin 3 prosenttia (5182-H19) tai 2,5 prosenttia (5052-H19),

kaihtimien säleiden valmistukseen tarkoitetut (2)

1.1.–31.12.

600 tonnia

0 %

09.2906

ex 7609 00 00

20

Alumiiniset putkien liitos- ja muut osat, moottoripyörien jäähdyttimiin kiinnitettäviksi tarkoitetut (2)

1.1.–31.12.

3 000 000 kpl

0 %

09.2722

8104 11 00

 

Muokkaamaton magnesium, jossa on vähintään 99,8 painoprosenttia magnesiumia

1.1.–31.12.

80 000 tonnia

0 %

09.2840

ex 8104 30 00

20

Magnesiumjauhe:

puhtausaste vähintään 98 mutta enintään 99,5 painoprosenttia,

hiukkaskoko vähintään 0,2 mutta enintään 0,8 mm

1.1.–31.12.

2 000 tonnia

0 %

09.2629

ex 8302 49 00

91

Alumiininen teleskooppikädensija, matkalaukkujen valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

1 500 000 kpl

0 %

09.2720

ex 8413 91 00

50

Taotusta teräksestä valmistettu kaksisylinterisen korkeapainepumpun pää, jonka

jyrsittyjen, kierteitettyjen putkenosien läpimitta on vähintään 10 mutta enintään 36,8 mm, ja

porattujen polttoainekanavien läpimitta on vähintään 3,5 mutta enintään 10 mm,

jollaisia käytetään dieselruiskutusjärjestelmissä

1.1.–31.12.

65 000 kpl

0 %

09.2850

ex 8414 90 00

70

Alumiiniseoksesta valmistettu ahdinpyörä, jonka

läpimitta on vähintään 20 mutta enintään 130 mm ja

paino on vähintään 5 mutta enintään 800 g

ja joka on tarkoitettu asennettavaksi turboahtimeen ilman lisätyöstöä (2)

1.1.–31.12.

5 900 000 kpl

0 %

09.2909

ex 8481 80 85

40

Pakoventtiili, moottoripyörien pakokaasujärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

1 000 000 kpl

0 %

09.2738

ex 8482 99 00

20

Messinkihäkit,

jotka ovat jatkuva- tai keskipakovalettuja,

jotka on sorvattu,

jotka sisältävät vähintään 35 mutta enintään 38 painoprosenttia tinaa,

jotka sisältävät vähintään 0,75 mutta enintään 1,25 painoprosenttia lyijyä,

jotka sisältävät vähintään 1,0 mutta enintään 1,4 painoprosenttia alumiinia, ja

joiden vetomurtolujuus on vähintään 415 Pa,

jollaisia käytetään kuulalaakerien valmistuksessa

1.1.–31.12.

35 000 kpl

0 %

09.2690

ex 8483 30 80

20

FeP01-teräksestä (standardi EN 10130-1991) valmistettu aksiaalisissa moottorirakenteissa käytettävä liukulaakeri (”wave slide bearing”), jossa on huokoisesta sintteripronssista ja poly(tetrafluorietyleenistä) valmistettu liukukerros, moottoripyörien jousitusjärjestelmiin asennettavaksi soveltuva

1.1.–31.12.

1 500 000 kpl

0 %

09.2763

ex 8501 40 20

ex 8501 40 80

40

30

Vaihtovirtainen kommutaattorimoottori, yksivaiheinen, antoteho vähintään 250 W, ottoteho vähintään 700 W mutta enintään 2 700 W, ulkoläpimitta suurempi kuin 120 mm (± 0,2 mm) mutta enintään 135 mm (± 0,2 mm), pyörimisnopeus suurempi kuin 30 000 mutta enintään 50 000 kierrosta minuutissa, varustettu imutuulettimella, pölynimurien valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

2 000 000 kpl

0 %

09.2672

ex 8529 90 92

ex 9405 40 39

75

70

Valodiodeilla (LED) varustetut painetut piirilevyt:

myös jos niissä on prismoja/linssejä, ja

myös jos niissä on liitin (liittimiä),

nimikkeen 8528 tavaroiden taustavaloyksikköjen valmistukseen tarkoitetut (2)

1.1.–31.12.

115 000 000 kpl

0 %

09.2003

ex 8543 70 90

63

Jänniteohjattu taajuusgeneraattori, jossa on painetulle piirille asennettuja aktiivisia ja passiivisia elementtejä, kotelossa, jonka mitat ovat enintään 30 mm × 30 mm

1.1.–31.12.

1 400 000 kpl

0 %

09.2910

ex 8708 99 97

75

Alumiiniseoksesta valmistettu tukivarsi, asennusrei'illä varustettu, myös kiinnitysmuttereilla varustettu, vaihdelaatikon välilliseksi yhdistämiseksi auton koriin, 87 ryhmän tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

200 000 kpl

0 %

09.2694

ex 8714 10 90

30

Alumiiniseoksesta valmistetut akselikytkimet, akselipesät, etuhaarukan kolmiopalat ja kiinnitysosat, jollaisia käytetään moottoripyörissä

1.1.–31.12.

1 000 000 kpl

0 %

09.2868

ex 8714 10 90

60

Sintratusta teräksestä valmistetut pyöräntuentajärjestelmien männät, joiden läpimitta on enintään 55 mm

1.1.–31.12.

2 000 000 kpl

0 %

09.2668

ex 8714 91 10

ex 8714 91 10

ex 8714 91 10

21

31

75

Polkupyöränrunko, valmistettu hiilikuidusta ja keinohartsista, polkupyörien (myös sähköpolkupyörien) valmistukseen tarkoitettu (2)

1.1.–31.12.

350 000 kpl

0 %

09.2631

ex 9001 90 00

80

Kehystämättömät lasilinssit, prismat ja yhteenliitetyt elementit, CN-koodien 9002 , 9005 , 9013 10 ja 9015 tavaroiden valmistukseen tai korjaamiseen tarkoitetut (2)

1.1.–31.12.

5 000 000 kpl

0 %


(1)  Tullisuspensiota ei kuitenkaan sovelleta, jos käsittelyn tekee vähittäismyynti- tai ravintolayritys.

(2)  Tullisuspensio edellyttää, että tavarat ovat tietyn käyttötarkoituksen perusteella tullivalvonnassa unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1) 254 artiklan mukaisesti.

(3)  Vain arvotulli suspendoidaan. Paljoustullia kannetaan edelleen.


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/27


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/999,

annettu 13 päivänä kesäkuuta 2019,

tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1387/2013 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen sellaisten maatalous- ja teollisuustuotteiden riittävä ja jatkuva saatavuus, joita ei ole saatavilla unionissa, ja välttää siten kyseisiä tuotteita koskevat markkinahäiriöt, neuvoston asetuksella (EU) N:o 1387/2013 (1) on suspendoitu kyseisiin tuotteisiin sovellettavat yhteisen tullitariffin autonomiset tullit. Kyseisiä tuotteita voidaan tuoda unioniin alennetuin tullein tai tulleitta.

(2)

Sellaisia unionin tuotteita, joita ei luetella neuvoston asetuksen (EU) N:o 1387/2013 liitteessä ja joiden tuotanto on unionissa riittämätöntä tai olematonta, on 97. Sen vuoksi on unionin edun mukaista suspendoida kyseisten tuotteiden yhteisen tullitariffin autonomiset tullit kokonaan.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1387/2013 liitteessä lueteltavien 47 tuotteen yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspensioita koskevia edellytyksiä on tarpeen muuttaa teknisen tuotekehityksen ja markkinoiden suhdannekehityksen huomioon ottamiseksi.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1387/2013 liitteessä luetellaan 26 sellaista tuotetta, joihin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspensio ei ole enää unionin edun mukaista. Kyseisten tuotteiden suspensiot olisi sen vuoksi poistettava. Lisäksi kyseisessä liitteessä luetellun 20 muun tuotteen suspensiot olisi poistettava, jotta sisäänrakennettujen akkujen tuotantoa unionissa edistettäisiin komission tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä – Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne” mukaisesti. Myös 50 muun tuotteen suspensiot olisi poistettava kyseisestä liitteestä, koska informaatioteknologiatuotteiden kaupan laajentamista koskevan julistuksen muodossa tehty sopimus (2) on pantu täytäntöön ja sillä alenettiin asianomaisten tuotteiden tullit nollaan.

(5)

Asetus (EU) N:o 1387/2013 olisi sen vuoksi muutettava.

(6)

Jotta yksipuolisten suspensioiden järjestelmän soveltamisen keskeytyminen vältettäisiin ja jotta noudatettaisiin yksipuolisista tullisuspensioista ja autonomisista tariffikiintiöistä annetussa komission tiedonannossa (3) vahvistettuja suuntaviivoja, tässä asetuksessa säädettyjä asianomaisten tuotteiden tullisuspensioita koskevia muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2019. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi tultava voimaan kiireellisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1387/2013 liite seuraavasti:

1)

poistetaan taulukosta kaikki asteriskit ja loppualaviite (*), jossa on teksti ”Uusi, muutettu tai voimassaololtaan jatkettu nimike”;

2)

poistetaan taulukosta tuoterivit, joiden CN- ja Taric-koodit ovat tämän asetuksen liitteessä I;

3)

lisätään tämän asetuksen liitteessä II luetellut tuoterivit kyseisen taulukon ensimmäisessä ja toisessa sarakkeessa olevien CN- ja Taric-koodien mukaisessa järjestyksessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 13 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. C. BUDĂI


(1)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1387/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta ja asetuksen (EU) N:o 1344/2011 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 201).

(2)   EUVL L 161, 18.6.2016, s. 4.

(3)   EUVL C 363, 13.12.2011, s. 6.


LIITE I

Poistetaan asetuksen (EU) N:o 1387/2013 liitteessä olevassa taulukossa seuraavilla CN- ja Taric-koodeilla yksilöityjen tuotteiden suspensioita koskevat rivit:

CN-koodi

Taric

ex 2826 90 80

10

ex 2826 90 80

20

ex 2920 90 10

15

ex 2920 90 10

25

ex 2920 90 10

35

ex 2921 19 99

25

ex 2926 90 70

12

ex 3208 90 19

20

ex 3506 91 10

10

ex 3506 91 10

40

ex 3506 91 10

50

ex 3506 91 90

10

ex 3506 91 90

40

ex 3506 91 90

50

ex 3506 91 90

60

ex 3701 30 00

20

ex 3701 30 00

30

ex 3701 99 00

10

ex 3707 90 29

10

ex 3707 90 29

40

ex 3707 90 29

50

ex 3801 10 00

10

ex 3801 90 00

30

ex 3806 90 00

10

ex 3812 39 90

35

ex 3815 19 90

87

ex 3815 90 90

22

ex 3824 99 92

37

ex 3904 10 00

20

ex 3907 20 20

40

ex 3909 40 00

60

ex 3921 19 00

35

ex 3921 19 00

40

ex 5603 12 90

50

ex 5603 12 90

70

ex 5603 13 90

70

ex 5603 92 90

40

ex 5603 93 90

10

ex 7410 11 00

10

ex 8108 20 00

40

ex 8108 20 00

60

ex 8467 99 00

10

ex 8479 89 97

50

ex 8479 89 97

80

ex 8479 90 20

80

ex 8479 90 70

80

ex 8481 80 59

30

ex 8481 80 59

40

ex 8481 80 59

50

ex 8481 80 59

60

ex 8482 10 10

40

ex 8482 10 90

30

ex 8501 31 00

55

ex 8501 32 00

60

ex 8501 33 00

15

ex 8504 40 82

40

ex 8504 40 82

50

ex 8504 40 88

30

ex 8504 40 90

15

ex 8504 40 90

25

ex 8504 40 90

30

ex 8504 40 90

40

ex 8504 40 90

50

ex 8504 40 90

70

ex 8504 40 90

80

ex 8504 50 95

20

ex 8504 50 95

40

ex 8504 50 95

50

ex 8504 50 95

60

ex 8504 50 95

70

ex 8504 50 95

80

ex 8504 90 11

10

ex 8504 90 11

20

ex 8504 90 99

20

ex 8506 90 00

10

ex 8507 10 20

80

ex 8507 50 00

20

ex 8507 50 00

40

ex 8507 60 00

15

ex 8507 60 00

20

ex 8507 60 00

23

ex 8507 60 00

25

ex 8507 60 00

30

ex 8507 60 00

33

ex 8507 60 00

43

ex 8507 60 00

45

ex 8507 60 00

47

ex 8507 60 00

50

ex 8507 60 00

53

ex 8507 60 00

60

ex 8507 60 00

71

ex 8507 60 00

80

ex 8507 60 00

85

ex 8507 80 00

20

ex 8507 90 80

60

ex 8518 29 95

30

ex 8518 29 95

40

ex 8518 30 95

20

ex 8518 40 80

91

ex 8518 40 80

92

ex 8518 40 80

93

ex 8518 90 00

30

ex 8518 90 00

35

ex 8518 90 00

40

ex 8518 90 00

50

ex 8518 90 00

60

ex 8518 90 00

80

ex 8522 90 49

60

ex 8522 90 49

65

ex 8522 90 80

30

ex 8522 90 80

65

ex 8522 90 80

80

ex 8522 90 80

84

ex 8522 90 80

97

ex 8526 10 00

20

ex 8527 99 00

10

ex 8527 99 00

20

ex 8529 10 80

60

ex 8529 10 80

70

ex 8529 90 65

15

ex 8529 90 65

25

ex 8529 90 65

40

ex 8529 90 92

57

ex 8535 90 00

30

ex 8536 49 00

30

ex 8536 50 11

35

ex 8536 50 11

40

ex 8536 50 19

93

ex 8536 50 80

81

ex 8536 50 80

82

ex 8536 50 80

83

ex 8536 50 80

97

ex 8545 90 90

30

ex 9001 20 00

10

ex 9001 20 00

20

ex 9001 90 00

55

ex 9002 11 00

15

ex 9002 11 00

25

ex 9002 11 00

35

ex 9002 11 00

45

ex 9002 11 00

55

ex 9002 11 00

65

ex 9002 11 00

75

ex 9002 19 00

10

ex 9002 19 00

20

ex 9002 19 00

30

ex 9002 19 00

40

ex 9002 19 00

50

ex 9002 19 00

60

ex 9002 19 00

70

ex 9027 10 90

10

ex 9029 20 31

10

ex 9029 90 00

20

ex 9030 31 00

20


LIITE II

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1387/2013 liitteessä olevaan taulukkoon seuraavat rivit mainitun taulukon ensimmäisessä ja toisessa sarakkeessa olevien CN- ja Taric-koodien mukaisessa järjestyksessä:

CN-koodi

Taric

Tavaran kuvaus

Autonominen tulli

Paljousyksikkö

Pakollisen uudelleentarkastelun päivämäärä

1516 20 10

 

Hydrattu risiiniöljy (opaalivaha)

0 %

31.12.2023

ex 2818 10 11

10

Sooli-geelikorundi (CAS RN 1302-74-5), jonka alumiinioksidipitoisuus on vähintään 99,6 painoprosenttia ja jossa on tankojen muotoinen mikrokiderakenne, jonka muotosuhde on vähintään 1,3 mutta enintään 6,0

0 %

31.12.2023

ex 2826 90 80

10

Litiumheksafluorifosfaatti (1-) (CAS RN 21324-40-3)

0 %

31.12.2019

ex 2828 10 00

10

Kalsiumhypokloriitti (CAS RN 7778-54-3), jossa aktiivisen kloriinin pitoisuus on vähintään 65 %

0 %

31.12.2023

ex 2905 32 00

10

(2S)-propaani-1,2-dioli (CAS RN 4254-15-3)

0 %

31.12.2023

ex 2909 30 90

35

1-Kloori-2-(4-etoksibentsyyli)-4-jodibentseeni (CAS RN 1103738-29-9)

0 %

31.12.2023

ex 2910 90 00

25

Fenyylioksiraani (CAS RN 96-09-3)

0 %

31.12.2023

ex 2912 29 00

55

Sykloheks-3-eeni-1-karbaldehydi (CAS RN 100-50-5)

0 %

31.12.2023

ex 2915 90 70

15

2,2-Dimetyylibutanoyylikloridi (CAS RN 5856-77-9)

0 %

31.12.2023

ex 2916 39 90

57

2-Fenyyliprop-2-eenihappo (CAS RN 492-38-6)

0 %

31.12.2023

ex 2918 30 00

25

(E)-1-etoksi-3-oksobut-1-en-1-olaatti; 2-metyylipropan-1-olaatti; titaani(4+) (CAS RN 83877-91-2)

0 %

31.12.2023

ex 2918 99 90

33

Vanilliinihappo (CAS RN 121-34-6), jossa on

enintään 10 ppm palladiumia (CAS RN 7440-05-3),

enintään 10 ppm vismuttia (CAS RN 7440-69-9),

enintään 14 ppm formaldehydiä (CAS RN 50-00-0),

enintään 1,3 painoprosenttia 3,4-dihydroksibentsoehappoa (CAS RN 99-50-3),

enintään 0,5 painoprosenttia vanilliinia (CAS RN 121-33-5)

0 %

31.12.2023

ex 2920 90 10

15

Etyylimetyylikarbonaatti (CAS RN 623-53-0)

0 %

31.12.2019

ex 2920 90 10

25

Dietyylikarbonaatti (CAS RN 105-58-8)

0 %

31.12.2019

ex 2920 90 10

35

Vinyleenikarbonaatti (CAS RN 872-36-6)

0 %

31.12.2019

ex 2920 90 70

20

Dietyylifosforikloridaatti (CAS RN 814-49-3)

0 %

31.12.2023

ex 2921 43 00

70

5-Bromi-4-fluori-2-metyylianiliini (CAS RN 627871-16-3)

0 %

31.12.2023

ex 2921 45 00

30

(5 tai 8)-Aminonaftaleeni-2-sulfonihappo (CAS RN 51548-48-2)

0 %

31.12.2023

ex 2921 45 00

80

2-Aminonaftaleeni-1-sulfonihappo (CAS RN 81-16-3)

0 %

31.12.2023

ex 2921 49 00

35

2-Etyylianiliini (CAS RN 578-54-1)

0 %

31.12.2023

ex 2922 19 00

55

3-Aminoadamantan-1-oli (CAS RN 702-82-9)

0 %

31.12.2023

ex 2922 29 00

33

o-Fenetidiini (CAS RN 94-70-2)

0 %

31.12.2023

ex 2923 90 00

65

N,N,N-trimetyyli-trisyklo[3.3.1.13,7]dekan-1-aminiumhydroksidi (CAS RN 53075-09-5) vesiliuoksena, jossa on N,N,N-trimetyyli-trisyklo[3.3.1.13,7]dekan-1-aminiumhydroksidia vähintään 17,5 mutta enintään 27,5 painoprosenttia

0 %

31.12.2023

ex 2924 19 00

75

(S)-4-((tert-Butoksikarbonyyli)amino)-2-hydroksibutaanihappo (CAS RN 207305-60-0)

0 %

31.12.2023

ex 2924 29 70

67

N,N′-(2,5-Dikloori-1,4-fenyleeni)bis[3-oksobutyyriamidi] (CAS RN 42487-09-2)

0 %

31.12.2023

ex 2924 29 70

70

N-[(bentsyylioksi)karbonyyli]glysyyli-N-[(2S)-1-{4-[(tert-butoksikarbonyyli)oksi]fenyyli}-3-hydroksipropan-2-yyli]-L-alaniiniamidi

0 %

31.12.2023

ex 2926 90 70

60

Syflutriini (ISO) (CAS RN 68359-37-5) tai beta-syflutriini (ISO) (CAS RN 1820573-27-0), puhtausaste vähintään 95 painoprosenttia

0 %

31.12.2019

ex 2930 90 98

38

Allyyli-isotiosyanaattti (CAS RN 57-06-7)

0 %

31.12.2023

ex 2930 90 98

50

3-Merkaptopropionihappo (CAS RN 107-96-0)

0 %

31.12.2023

ex 2932 19 00

65

Tefuryylitrioni (ISO) (CAS RN 473278-76-1)

0 %

31.12.2023

ex 2932 20 90

75

3-Asetyyli-6-metyyli-2H-pyraani-2, 4(3H)-dioni (CAS RN 520-45-6)

0 %

31.12.2023

ex 2932 99 00

27

(2-Butyyli-3-bentsofuranyyli)(4-hydroksi-3,5-dijodifenyyli)metanoni (CAS RN 1951-26-4)

0 %

31.12.2023

ex 2933 19 90

65

4-Bromi-1-(1-etoksietyyli)-1H-pyratsoli (CAS RN 1024120-52-2)

0 %

31.12.2023

ex 2933 39 99

56

2,5-Dikloori-4,6-dimetyylinikotiininitriili (CAS RN 91591-63-8)

0 %

31.12.2023

ex 2933 39 99

59

Klooripyrifossimetyyli (ISO) (CAS RN 5598-13-0)

0 %

31.12.2023

ex 2933 39 99

61

6-Bromipyridiini-2-amini (CAS RN 19798-81-3)

0 %

31.12.2023

ex 2933 39 99

62

Etyyli 2,6-dikloorinikotinaattti (CAS RN 58584-86-4)

0 %

31.12.2023

ex 2933 39 99

64

Metyyli 1-(3-klooripyridin-2-yyli)-3-hydroksimetyyli-1H-pyratsoli-5-karboksylaatti (CAS RN 960316-73-8)

0 %

31.12.2023

ex 2933 39 99

68

1-(3-Klooripyridin-2-yyli)-3-[[5-(trifluorimetyyli)-2H-tetratsol-2-yyli]metyyli]-1H-pyratsoli-5-karboksyylihappo (CAS RN 1352319-02-8), puhtausaste vähintään 85 painoprosenttia

0 %

31.12.2023

ex 2933 49 90

80

Etyyli 6,7,8-trifluori-1-[formyyli(metyyli)amino]-4-oksi-1,4-dihydrokinoliini-3-karboksylaatti (CAS RN 100276-65-1)

0 %

31.12.2020

ex 2933 54 00

10

5,5′-(1,2-diatsinidiyyli)bis [2,4,6 (1H, 3H, 5H)-pyrimidiinitrioni] (CAS RN 25157-64-6)

0 %

31.12.2023

ex 2933 59 95

63

1-(3-Kloorifenyyli) piperatsiini (CAS RN 6640-24-0)

0 %

31.12.2023

ex 2933 69 80

27

Trokloseeninatriumdihydraatti (INNM) (CAS RN 51580-86-0)

0 %

31.12.2023

ex 2933 99 80

58

Ipkonatsoli (ISO) (CAS RN 125225-28-7), puhtausaste vähintään 90 painoprosenttia

0 %

31.12.2023

ex 2933 99 80

59

Hydroksibentsotriatsolin hydraatit (CAS RN 80029-43-2 ja CAS RN 123333-53-9)

0 %

31.12.2023

ex 2933 99 80

61

(1R,5S)-8-Bentsyyli-8-atsabisyklo(3.2.1)oktan-3-oni hydrokloridi (CAS RN 83393-23-1)

0 %

31.12.2023

ex 2933 99 80

63

L-Proliiniamidi (CAS RN 7531-52-4)

0 %

31.12.2023

ex 2933 99 80

68

5-((1S,2S)-2-((2R,6S,9S,11R,12R,14aS,15S,16S,20R,23S,25aR)-9-amino-20-((R)-3-amino-1-hydroksi-3-oksopropyyli)-2,11,12,15-tetrahydroksi-6-((R)-1-hydroksietyyli)-16-metyyli-5,8,14,19,22,25-heksaoksotetrakosahydro-1H-dipyrrolo[2,1-c:2′,1′-l][1,4,7,10,13,16]heksa-atsasyklohenikosin-23-yyli)-1,2-dihydroksietyyli)-2-hydroksifenyylivetysulfaatti (CAS RN 168110-44-9)

0 %

31.12.2023

ex 2934 99 90

78

[(3aS,5R,6S,6aS)-6-Hydroksi-2,2-dimetyylitetrahydrofuro[2,3-d][1,3]dioksol-5-yyli] (morfolino)metanoni (CAS RN 1103738-19-7)

0 %

31.12.2023

ex 2934 99 90

80

2-(dimetyyliamino)-2-[(4-metyylifenyyli)metyyli]-1-[4-(morfolin-4-yyli)fenyyli]butan-1-oni (CAS RN 119344-86-4)

0 %

31.12.2023

ex 2935 90 90

33

4-Kloori-3-pyridiinisulfonamidi (CAS RN 33263-43-3)

0 %

31.12.2023

ex 2935 90 90

37

1,3-Dimetyyli-1H-pyratsoli-4-sulfoniamidi (CAS RN 88398-53-2)

0 %

31.12.2023

ex 2935 90 90

60

4-[(3-Metyylifenyyli)amino]pyridiini-3-sulfonamidi (CAS RN72811-73-5)

0 %

31.12.2023

ex 3204 17 00

31

Väri C.I. Pigment Red 63:1 (CAS RN 6417-83-0) ja siihen perustuvat valmisteet, väriä C.I. Pigment Red 63:1 vähintään 70 painoprosenttia sisältävä

0 %

31.12.2023

ex 3205 00 00

20

Väri C.I. Solvent Red 48 (CAS RN 13473-26-2) kuivana jauheena, jossa on

vähintään 16 mutta enintään 25 painoprosenttia väriä C.I. Solvent Red 48 (CAS RN 13473-26-2),

vähintään 65 mutta enintään 75 painoprosenttia alumiinihydroksidia (CAS RN 21645-51-2)

0 %

31.12.2023

ex 3205 00 00

30

Väri C.I. Pigment Red 174 (CAS RN 15876-58-1) kuivana jauheena, jossa on

vähintään 16 mutta enintään 21 painoprosenttia väriä Colourant C.I. Pigment Red 174 (CAS RN 15876-58-1),

vähintään 65 mutta enintään 69 painoprosenttia alumiinihydroksidia (CAS RN 21645-51-2)

0 %

31.12.2023

ex 3208 90 19

55

Valmiste, jossa on vähintään 5 mutta enintään 20 painoprosenttia propeenimaleiinihappoanhydridikopolymeeria tai polypropeenin sekä polypropeenimaleiinihappoanhydridikopolymeerin sekoitusta taikka polypropeenin ja propeeni-isobuteenimaleiinihappoanhydridikopolymeerin sekoitusta orgaanisessa liuottimessa

0 %

31.12.2020

ex 3506 91 90

10

Liima, joka perustuu dimeroidun kolofonin sekä eteenin ja vinyyliasetaatin (EVA) kopolymeerin seoksen vesidispersioon

0 %

31.12.2023

ex 3506 91 90

40

Puristusherkkä akryyliliimateippi, jonka paksuus on vähintään 0,076 mm mutta enintään 0,127 mm, rullina, joiden leveys on vähintään 45,7 cm mutta enintään 132 cm, ja jossa on irrotettava kalvo, jonka tartuntalujuuden arvo alussa on vähintään 15N/25 mm (mitattuna ASTM D3330:n mukaisesti)

0 %

31.12.2019

ex 3506 91 90

50

Valmiste, jossa on

vähintään 15 mutta enintään 60 painoprosenttia styreenibutadieenikopolymeereja tai styreeni-isopreenikopolymeereja ja

vähintään 10 mutta enintään 30 painoprosenttia pineenipolymeereja tai pentadieenikopolymeereja

ja joka on liuotettuna liuokseen, jossa on

metyylietyyliketonia (CAS RN 78-93-3),

heptaania (CAS RN 142-82-5) ja

tolueenia (CAS RN 108-88-3) tai kevyttä alifaattista liuotinbensiiniä (CAS RN 64742-89-8)

0 %

31.12.2020

ex 3506 91 90

60

Väliaikaisen puolijohdekiekon liitännän liima-aine, kiinteän polymeerin suspensiona D-limoneenissa (CAS RN 5989-27-5), polymeeripitoisuus vähintään 25 mutta enintään 35 painoprosenttia

0 %

l

31.12.2022

ex 3812 39 90

35

Sekoitus,

jossa on vähintään 25 mutta enintään 55 painoprosenttia C15-18 tetrametyylipiperidinyylin estereitä (CAS RN 86403-32-9),

jossa on enintään 20 painoprosenttia muita orgaanisia yhdisteitä,

joka on polypropeenin (CAS RN 9003-07-0) tai amorfisen piidioksidin kantaja-aineella (CAS RN 7631-86-9 tai 112926-00-8)

0 %

31.12.2023

ex 3815 12 00

20

Pallomainen katalyytti, joka koostuu platinalla päällystetystä alumiinioksidikantaja-aineesta ja jonka

läpimitta on vähintään 1,4 mutta enintään 2,0 mm, ja

platinapitoisuus on vähintään 0,2 mutta enintään 0,5 painoprosenttia

0 %

31.12.2023

ex 3815 12 00

30

Katalyytti,

jossa on vähintään 0,3 mutta enintään 7 grammaa arvometalleja litrassa,

joka on asetettu sellaiselle alumiinioksidilla tai cerium-/zirkoniumoksidilla päällystetylle keraamiselle kennostorakenteelle,

jonka nikkelipitoisuus on vähintään 1,26 mutta enintään 1,29 painoprosenttia,

jossa on vähintään 62 mutta enintään 140 solua/cm2,

jonka läpimitta on vähintään 100 mutta enintään 120 mm, ja

jonka pituus on vähintään 60 mutta enintään 150 mm,

moottoriajoneuvojen tuotantoon tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 3815 90 90

43

Katalyytti jauheena, jossa on

92,50 (± 2) painoprosenttia titaanidioksidia (CAS RN 13463-67-7),

5 (± 1) painoprosenttia piidioksidia (CAS RN 112926-00-8), ja

2,5 (± 1,5) painoprosenttia rikkitrioksidia (CAS RN 7446-11-9)

0 %

31.12.2022

ex 3824 99 92

31

Nestekidesekoitukset, LCD-moduulien (nestekidenäyttöjen) valmistukseen tarkoitetut (1)

0 %

31.12.2023

ex 3824 99 92

37

3-Buteeni-1,2-dioliasetaattien sekoitukset, joissa on vähintään 65 painoprosenttia 3-buteeni-1,2-diolidiasetaattia (CAS RN 18085-02-4)

0 %

31.12.2023

ex 3824 99 96

33

Enintään 8 000 ml:n puskuriampulli, jossa on

vähintään 0,05 mutta enintään 0,1 painoprosenttia 5-kloori-2-metyyli-2,3-dihydroisotiatsol-3-onia (CAS RN 55965-84-9), ja

vähintään 0,05 mutta enintään 0,1 painoprosenttia 2-metyyli-2,3-dihydroisotiatsol-3-onia (CAS RN 2682-20-4) biostaattisena aineena

0 %

31.12.2023

ex 3904 69 80

20

Tetrafluorietyleenin, heptafluori-1-penteenin ja eteenin kopolymeeri (CAS RN 94228-79-2)

0 %

31.12.2023

ex 3904 69 80

30

Tetrafluorietyleenin, heksafluoripropeenin ja eteenin kopolymeeri

0 %

31.12.2023

ex 3907 20 20

40

Tetrahydrofuraanin ja tetrahydro-3-metyylifuraanin kopolymeeri, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on vähintään 900 mutta enintään 3 600

0 %

31.12.2023

ex 3920 99 59

30

Poly(tetrafluorietyleeni)kalvo, jossa on vähintään 10 painoprosenttia grafiittia

0 %

31.12.2023

ex 3921 19 00

40

Läpinäkyvä, mikrohuokoinen, akryylihapolla oksastettu polyeteenikalvo, rullina

leveys vähintään 98 mutta enintään170 mm

paksuus vähintään 15 mutta enintään 36 μm

jollaisia käytetään alkaliparistojen erottimien valmistuksessa

0 %

31.12.2019

ex 3926 30 00

40

Sisäoven muovikahva, moottoriajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 5402 44 00

10

Elastomeerilanka, synteettikuitufilamenttia,

joka on kiertämätön tai jonka kierre on enintään 50 kierrosta metrillä ja joka on vähintään 300 mutta enintään 1 000 desitexiä,

joka koostuu tetrahydrofuraanin ja 3-metyylitetrahydrofuraanin kopolyeetteriglykoliin perustuvista polyuretaaniureoista,

nimikkeen 9619 kertakäyttöisten hygieniatuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 7006 00 90

40

Soodakalkista valmistetut STN-lasilevyt (Super Twisted Nematic)

joiden pituus on vähintään 300 mutta enintään 600 mm,

joiden leveys on vähintään 300 mm mutta enintään 600 mm,

joiden paksuus on vähintään 0,5 mutta enintään 1,1 mm,

joiden yhdellä puolella on indium-tinaoksidipinnoite, jonka vastus on vähintään 80 mutta enintään 160 ohmia,

joiden toisella puolella on monikerroksinen heijastusta estävä pinnoite, ja

joiden reunat on työstetty (viistottu),

jollaisia käytetään nestekidenäyttömoduulien valmistuksessa

0 %

31.12.2023

ex 7019 40 00

ex 7019 52 00

70

30

E-lasikuitukankaat:

joiden paino on vähintään 20 mutta enintään 214 g/m2,

jotka on kyllästetty silaanilla,

jotka ovat rullina,

joiden kosteuspitoisuus on enintään 0,13 painoprosenttia, ja

joissa on enintään 3 ontelokuitua 100 000 kuidun joukossa,

pelkästään prepreg-levyjen, -rullien tai -laminaattien ja kuparilla pleteroitujen laminaattien valmistukseen tarkoitetut (1)

0 %

31.12.2021

ex 7019 52 00

40

Epoksihartsilla pinnoitettu lasikudottu kangas, jossa on

vähintään 91 mutta enintään 93 painoprosenttia lasikuituja

vähintään 7 mutta enintään 9 painoprosenttia epoksihartsia

0 %

31.12.2023

ex 7410 11 00

ex 8507 90 80

ex 8545 90 90

10

60

30

Grafiittia ja kuparia oleva laminaattikalvorulla, jonka

leveys on vähintään 610 mutta enintään 620 mm, ja

läpimitta on vähintään 690 mutta enintään 710 mm,

litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2019

ex 7607 20 90

10

Alumiinifolio, rullina

jonka toinen puoli on pinnoitettu polypropyleenilla ja toinen polyamidilla, ja niiden välissä on liimakerroksia,

jonka leveys on vähintään 200 mutta enintään 400 mm,

jonka paksuus on vähintään 0,138 mutta enintään 0,168 mm,

litiumioniakkukennojen pussien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2019

8104 11 00

 

Muokkaamaton magnesium, jossa on vähintään 99,8 painoprosenttia magnesiumia

0 %

31.12.2023

ex 8108 20 00

40

Titaaniseoksesta valmistettu harkko

jonka korkeus on vähintään 17,8 cm, pituus vähintään 180 cm ja leveys vähintään 48,3 cm

jonka paino on vähintään 680 kg,

seoksessa on

vähintään 3 mutta enintään 6 painoprosenttia alumiinia

vähintään 2,5 mutta enintään 5 painoprosenttia tinaa

vähintään 2,5 mutta enintään 4,5 painoprosenttia zirkoniumia

vähintään 0,2 mutta enintään 1 painoprosenttia niobiumia

vähintään 0,1 mutta enintään 1 painoprosenttia molybdeeniä

vähintään 0,1 mutta enintään 0,5 painoprosenttia piitä

0 %

p/st

31.12.2020

ex 8108 20 00

60

Titaaniseoksesta valmistettu harkko

jonka läpimitta on vähintään 63,5 cm ja pituus vähintään 450 cm

jonka paino on vähintään 6 350 kg,

seoksessa on

vähintään 5,5 mutta enintään 6,7 painoprosenttia alumiinia

vähintään 3,7 mutta enintään 4,9 painoprosenttia vanadiinia

0 %

p/st

31.12.2020

ex 8301 20 00

10

Mekaaninen tai sähkömekaaninen ohjauspylvään lukko:

korkeus 10,5 cm (± 3 cm)

leveys 6,5 cm (± 3 cm)

metallikotelossa

myös pidikkeellä varustettu,

87 ryhmän tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8302 30 00

10

Pakojärjestelmän tukivarsi

jonka paksuus on vähintään 0,7 mutta enintään 1,3 mm,

joka on valmistettu standardin EN 10088 mukaisen luokan 1.4310 tai 1.4301 ruostumattomasta teräksestä,

myös jos siinä on asennusreikiä,

autojen pakojärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8409 91 00

60

Moottoreiden sylinterien ilmanottomoduuli, jossa on

imuputki

paineanturi

sähkökuristin

letkuja

kiinnikkeitä,

87 ryhmän tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8409 91 00

70

Imusarja, joka on tarkoitettu yksinomaan moottoriajoneuvojen valmistukseen

jonka leveys on vähintään 40 mutta enintään 70 mm,

jonka venttiilien pituus on vähintään 250 mutta enintään 350 mm,

jonka ilman tilavuus on 5,2 litraa, ja

jossa on sähköinen virtauksenohjausjärjestelmä, joka takaa enimmäistehon kierrosluvun ollessa 3 200 rpm (1)

0 %

31.12.2023

ex 8409 99 00

65

Pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmä, jossa on

ohjausyksikkö,

ilmakuristin,

imusarja,

ulostuloletku,

moottoriajoneuvojen dieselmoottoreiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8414 10 25

30

Tandemipumppu, jossa on

öljypumppu, jonka syrjäytys on 21,6 cc/rev (± 2 cc/rev) ja käyttöpaine 1,5 baaria kierrosluvun ollessa 1 000 rpm,

tyhjöpumppu, jonka syrjäytys on 120 cc/rev (± 12 cc/rev) ja joka saavuttaa suorituskyvyn -666 millibaaria 6 sekunnissa kierrosluvun ollessa 750 rpm

moottoriajoneuvojen moottorien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8414 10 89

30

Sähkökäyttöinen tyhjiöpumppu

CAN-väylällä varustettu,

myös jos siinä on kumiletku,

liitinjohtoon yhdysliittimellä kiinnitetty,

asennuskiinnikkeellä varustettu,

87 ryhmän tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8414 30 89

30

Ajoneuvojen ilmastointilaitteissa käytettävä kierukkatyyppinen avoimella akselilla varustettu kompressori, jossa on kytkinyhdistelmä ja jonka teho on yli 0,4 kW ja joka on tarkoitettu 87 ryhmän moottoriajoneuvojen valmistukseen (1)

0 %

31.12.2023

ex 8414 59 35

20

Radiaalituuletin, jonka

mitat ovat 25 mm (korkeus) × 85 mm (leveys) × 85 mm (syvyys),

paino on 120 g,

nimellisjännite on 13,6 VDC (tasavirtajännite),

käyttöjännite on vähintään 9 mutta enintään 16 VDC (tasavirtajännite),

nimellisvirta on 1,1 A (TYP),

nimellisteho on 15 W,

pyörimisnopeus on vähintään 500 mutta enintään 4 800 rpm (kierrosta minuutissa) (vapaavirtaus),

ilmavirtaus on enintään 17,5 litraa/sekunti,

ilmanpaine on vähintään16 mm H2O ≈ 157 Pa,

0 %

31.12.2023

 

 

kokonaisäänenpaine on enintään 58 dB(A) kierrosluvun ollessa 4 800 rpm, ja

jossa on FIN-liitäntä (Fan Interconnect Network), jonka kautta se kommunikoi autonistuinten tuuletusjärjestelmissä käytettävien lämmitys- ja ilmastointiohjausyksiköiden kanssa

 

 

 

ex 8467 99 00

10

Mekaaniset kytkimet sähkövirtapiirien liittämistä varten:

nimellisjännite vähintään 14,4 V mutta enintään 42 V,

ampeeriarvo vähintään 10 A mutta enintään 42 A,

nimikkeen 8467 koneiden valmistukseen tarkoitetut (1)

0 %

p/st

31.12.2019

ex 8481 80 59

30

Kaksisuuntaisen virtauksen säätöventtiili kotelon kanssa

jossa on vähintään 5 mutta enintään 10 ulostuloreikää, joiden läpimitta on vähintään 0,09 mutta enintään 0,2 mm

jonka virtausnopeus on vähintään 550 mutta enintään 2 000 cm3/minuutissa

jonka käyttöpaine on vähintään 19 mutta enintään 300 MPa

0 %

31.12.2022

ex 8481 80 59

40

Virtauksen säätöventtiili,

joka on valmistettu teräksestä

jonka ulostuloreiän läpimitta on vähintään 0,1 mutta enintään 0,3 mm,

jonka sisäänmenoreiän läpimitta on vähintään 0,4 mutta enintään 1,3 mm,

jossa on krominitridipinnoite

jonka pinnankarheus on Rp 0,4

0 %

31.12.2022

ex 8481 80 59

50

Sähkömagneettinen venttiili, määrien hallintaa varten, jossa on

mäntä

solenoidi, jonka kelan resistanssi on vähintään 2,6 mutta enintään 3 ohmia

0 %

31.12.2022

ex 8481 80 59

60

Sähkömagneettinen venttiili, määrien hallintaa varten, jossa on

solenoidi, jonka kelan resistanssi on vähintään 0,19 mutta enintään 0,66 ohmia ja jonka induktanssi on enintään 1 mH

0 %

31.12.2022

ex 8481 80 79

ex 8481 80 99

30

30

R410A- tai R32-kaasulle soveltuva huoltoventtiili, joka on yhdistetty ulko- ja sisäyksikköihin

venttiilin rungon kestopaine 6,3 MPa

vuotosuhde alle 1,6 g/a

epäpuhtaussuhde alle 1,2 mg/PCS

venttiilin rungon ilmatiiviyspaine 4,2 MPa

ilmastointilaitteiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8484 20 00

20

Mekaaninen pintatiivistelaite, jossa on kaksi liikkuvaa rengasta (joista toinen on keraamisesta aineesta valmistettu liitäntärengas, jonka lämmönjohtavuus on alle 80W/Mk, ja toinen hiilestä valmistettu liukurengas), yksi jousi sekä ulkopuolella oleva nitriilitiiviste ja jollainen on tarkoitettu moottoriajoneuvojen jäähdytinjärjestelmien kiertovesipumppujen valmistukseen

0 %

31.12.2023

ex 8501 10 10

30

Ilmapumppujen moottorit

käyttöjännite vähintään 9 mutta enintään 24 VDC,

alin käyttölämpötila – 40° C ja korkein käyttölämpötila 80 °C,

teho enintään 18 W,

auton istuinten pneumaattisen tukirakenteen ja tuuletusjärjestelmien valmistukseen tarkoitetut (1)

0 %

31.12.2023

ex 8501 31 00

ex 8501 32 00

55

40

Tasavirtamoottori, myös kommutaattorilla varustettu

ulkoläpimitta vähintään 24,2 mutta enintään 140 mm

nimellisnopeus vähintään 3 300 mutta enintään 26 200 rpm

nimellissyöttöjännite vähintään 3,6 mutta enintään 230 V

antoteho vähintään 37,5 W mutta enintään 2 400  W

tyhjäkäyntivirta enintään 20,1 A

enimmäistehokkuus vähintään 50 %

sähkökäyttöisiin käsityökaluihin tai ruohonleikkureihin tarkoitettu

0 %

31.12.2023

ex 8501 33 00

25

Vaihtovirtainen vetomoottori, teho vähintään 75 mutta enintään 375 Kw

vääntömomentti vähintään 200 mutta enintään 400 Nm,

antoteho vähintään 50 mutta enintään 200 kW,

nopeus enintään 15 000 rpm,

sähköajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2019

ex 8503 00 99

55

Harjattoman moottorin staattori, jonka

sisäläpimitta on 206,6 mm (± 0,5),

ulkoläpimitta 265,0 mm (± 0,2), ja

leveys on vähintään 37,2 mm mutta enintään 47,8 mm

ja jollaista käytetään suoravetorummulla varustettujen pesukoneiden, kuivaavien pesukoneiden tai kuivausrumpujen valmistuksessa

0 %

p/st

31.12.2020

ex 8506 90 00

10

Katodi, rullina, ilmasinkkinappiparistoihin (kuulolaitteiden paristoihin) tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8507 60 00

13

Prismaattiset litiumioniakut, joiden

leveys on 173,0 mm (± 0,4 mm),

paksuus on 45,0 mm (± 0,4 mm),

korkeus on 125,0 mm (± 0,3 mm),

nimellisjännite on 3,67 V (± 0,01 V), ja

nimelliskapasiteetti 94 Ah ja/tai 120 Ah, ja

jotka on tarkoitettu ajoneuvojen ladattavien akkujen valmistukseen (1)

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

15

Sylinterin muotoiset litiumioniakut tai -moduulit

nimelliskapasiteetti vähintään 8,8 mutta enintään 18 Ah

nimellisjännite vähintään 36 mutta enintään 48 V

teho vähintään 300 mutta enintään 648 Wh

sähköpolkupyörien valmistukseen tarkoitetut (1)

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

18

Suorakaiteen muotoinen litiumionipolymeeriakku, jossa on akunhallintajärjestelmä ja CAN-väyläliintäntä ja

jonka pituus on enintään 1 600 mm,

jonka leveys on enintään 448 mm,

jonka korkeus on enintään 395 mm,

jonka paino on vähintään 125 mutta enintään 135 kg,

jonka nimellisjännite on vähintään 280 mutta enintään 400 V,

jonka nimelliskapasiteetti on vähintään 9,7 Ah mutta enintään 10,35 Ah,

jonka latausjännite on vähintään 110 mutta enintään 230 V, ja

jossa on kuusi vähintään 90-kennoista mutta enintään 96-kennoista moduulia teräskotelossa, ja

jotka on tarkoitettu sellaisten nimikkeen 8703 ajoneuvojen valmistukseen, jotka voidaan ladata ulkoisesta sähkövoimalähteestä (1)

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

30

Sylinterin muotoinen litiumioniakku tai -moduuli, jonka pituus on vähintään 63 mm ja halkaisija vähintään 17,2 mm, nimelliskapasiteetti vähintään 1 200 mAh, ladattavien akkujen valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

33

Litiumioniakku

pituus vähintään 150 mutta enintään 1 000 mm

leveys vähintään 100 mutta enintään 1 000 mm

korkeus vähintään 200 mutta enintään 1 500 mm

paino vähintään 75 mutta enintään 200 kg

nimelliskapasiteetti vähintään 150 mutta enintään 500 Ah

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

50

Sähköisten litium-ioniakkujen asentamiseen tarkoitetut moduulit

pituus on vähintään 298 mutta enintään 408 mm,

leveys on vähintään 33,5 mutta enintään 209 mm,

korkeus on vähintään 138 mutta enintään 228 mm,

paino on vähintään 3,6 mutta enintään 17 kg, ja

teho on vähintään 458 mutta enintään 2 158 Wh

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

71

Ladattavat litiumioniakut, joiden

pituus on vähintään 700 mutta enintään 2 820 mm,

leveys on vähintään 935 mutta enintään 1 660 mm,

korkeus on vähintään 85 mutta enintään 700 mm,

paino on vähintään 250 mutta enintään 700 kg,

teho on enintään 175 kWh

0 %

31.12.2019

ex 8507 60 00

85

Ladattavissa litium-ioniakuissa käytettävät suorakulmaiset litium-ionimoduulit, joiden

pituus on vähintään 300 mutta enintään 350 mm

leveys on vähintään 79,8 mutta enintään 225 mm

korkeus on vähintään 35 mutta enintään 168 mm

paino on vähintään 3,95 mutta enintään 8,85 Kg

nimellisjännite on vähintään 66,6 mutta enintään 129 Ah

0 %

31.12.2019

ex 8507 90 30

20

Turvavahvistettu erotin, joka on suunniteltu erottamaan katodi ja anodi litiumioniakuissa ja joka on tarkoitettu moottoriajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen (1)

0 %

31.12.2019

ex 8529 90 65

25

Painettu piirilevy-yksikkö, jossa on

radioviritin (joka pystyy vastaanottamaan ja avaamaan radiosignaaleja ja välittämään näitä signaaleja yksikön sisällä) ilman signaalinkäsittelykykyä,

mikroprosessori, joka pystyy vastaanottamaan kauko-ohjainviestejä ja ohjaamaan viritinsirua,

kodin viihdejärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

p/st

31.12.2019

ex 8529 90 65

28

Elektroninen rakenneyhdistelmä, jossa on ainakin sellainen painettu piirilevy, joka on varustettu

multimediasovelluksia ja videosignaalien käsittelyä varten tarkoitetuilla prosessoreilla,

FPGA:lla (ohjelmoitava porttimatriisi),

Flash-muistilla,

työmuistilla,

USB-liitännällä,

mahdollisesti myös HDMI-, VGA- ja RJ-45 liitännöillä,

liittimillä tai pistokeliittimillä LCD-näytön, LED-valaistuksen ja ohjauspaneelin kytkemiseksi

0 %

p/st

31.12.2020

ex 8529 90 65

40

Painettu piirilevyosayksikkö, jossa on

radioviritin, joka pystyy vastaanottamaan ja avaamaan radiosignaaleja ja välittämään näitä signaaleja yksikön sisällä ja jossa on signaalikoodin purkaja,

radiotaajuinen kaukosäätövastaanotin,

kaukosäädön infrapunasignaalien lähetin,

SCART-signaaligeneraattori,

TV:n tilan tunnistin,

kodin viihdejärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

p/st

31.12.2019

ex 8529 90 92

52

LCD-moduuli, joka on pinnoitettu lasilla tai muovilla ja joka on optisesti sidottu ja

jonka kuvaruudun läpimitta on vähintään 12 mutta enintään 31 cm,

jossa on LED-taustavalo,

jossa on EEPROM-sirulla, mikro-ohjaimella, ajastimella sekä muilla aktiivisilla ja passiivisilla komponenteilla varustettu painettu piirilevy,

jossa on liitin virransyöttöä varten sekä CAN- ja LVDS-liitännät,

myös elektronisilla komponenteilla varustettu näytöllä näytettävien ajoneuvoa koskevien lisäohjausilmaisimien generoimiseksi,

0 %

31.12.2023

 

 

myös kosketusnäytöllä varustettu,

jossa ei ole signaalin käsittelymoduulia,

joka on kotelossa, jossa on ylimääräisiä LED-ilmaisimia varoitusvaloja varten,

myös jos siinä on vaihteenvaihdon ilmaisin ja valoanturi,

jollainen on tarkoitettu 87 ryhmän moottoriajoneuvoissa olevia kuljettajan tietonäyttöjä varten (1)

 

 

 

ex 8529 90 92

54

LCD-näyttö,

jossa on kosketuspaneeli,

jossa on vähintään yksi painettu piiri orjalaitteen kuvapisteohjausta varten (ajastusohjaintoiminto) ja kosketusohjain sekä EEPROM-siru näyttöasetuksia varten,

jonka kuvaruudun läpimitta on vähintään 15 mutta enintään 21 cm,

jossa on taustavalo,

jossa on LVDS-liitin ja virransyöttöohjain, ja

joka on tarkoitettu 87 ryhmän moottoriajoneuvojen valmistukseen (1)

0 %

31.12.2023

ex 8529 90 92

57

Metallinen pidin, kiinnitin tai sisäinen jäykiste, televisioiden, monitorien ja videotoistimien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

p/st

31.12.2021

ex 8535 90 00

30

Puolijohdemoduulikytkin, koteloitu

jossa on eristettyhilainen bipolaaritransistori- (IGBT-) -siru ja diodisiru yhdessä tai useammassa johdinkehyksessä (lead frame)

joka on 600:n tai 1 200 V:n jännitettä varten

0 %

p/st

31.12.2020

ex 8537 10 91

57

Ohjelmoitava muistin ohjaustaulu

jossa on vähintään 4 askelmoottoriohjainta,

jossa on vähintään 4 MOSFET-transistoreilla varustettua ulosmenoa,

jossa on pääprosessori,

jossa on vähintään 3 lämpötila-anturien ulosmenoa,

jonka jännite on vähintään 10 mutta enintään 30 V,

ja joka on tarkoitettu 3D-tulostinten valmistamiseen (1)

0 %

31.12.2023

ex 8537 10 91

59

Jokapyörävetoisten ajoneuvojen akselien välisen momentin siirron ohjaamiseen tarkoitetut elektroniset ohjausyksiköt,

joissa on ohjelmoitavalla muistiohjaimella varustettu painettu piirilevy,

joissa on yksi liitin, ja

jotka toimivat teholla 12 V

0 %

31.12.2023

ex 8537 10 91

63

Henkilöajoneuvojen portaattomasti säätyvän automaattivaihteiston ohjaamiseen soveltuvat elektroniset ohjausyksiköt,

joissa on ohjelmoitavalla muistiohjaimella varustettu painettu piirilevy,

jotka ovat metallikotelossa,

joissa on yksi liitin, ja

jotka toimivat teholla 12V

0 %

31.12.2023

ex 8537 10 91

67

Moottorien elektroninen ohjausyksikkö (ECU)

jossa on painettu piirilevy (PCB),

jonka jännite on 12 V,

joka voidaan ohjelmoida uudelleen,

jossa on mikroprosessori, jolla voidaan ohjata, arvioida ja hallinnoida autojen huoltotoimintoja (polttoaineen ruiskutus- ja sytytysennakon arvot, polttoaine- ja ilmavirtauksen nopeus),

87 ryhmän tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8708 40 20

ex 8708 40 50

60

50

Pyöritettävällä vaihdekiekolla varustettu automaattivaihteistokokonaisuus, jossa on

valettu alumiinikotelo,

tasauspyörästö,

9-vaihteinen automaattivaihteisto,

”electronic range select” -vaihteenvalintajärjestelmä,

ja jonka mitat ovat

leveys vähintään 330 mutta enintään 420 mm

korkeus vähintään 380 mutta enintään 450 mm

pituus vähintään 580 mutta enintään 690 mm

nimikkeen 87 ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8708 50 20

ex 8708 50 99

ex 8708 99 10

ex 8708 99 97

60

15

45

65

Auton jakovaihteisto, jossa on yksi sisäänmeno ja kaksi ulostuloa ja jolla vääntömomentti jaetaan etu- ja taka-akselien välille ja joka on alumiinikotelossa, jonka mitat ovat enintään 565 × 570 × 510 mm, ja jossa on ainakin

säädin, ja

ketjuvoimansiirrolla tapahtuva sisäinen jakaminen

0 %

31.12.2019

ex 8708 50 20

ex 8708 50 99

65

20

Vaihdelaatikon ja puoliakselin yhdistävä väliakseli, terästä

pituus vähintään 300 mutta enintään 650 mm,

hammasuurros molemmilla sivuilla,

myös jos siinä on puristettu laakeri kotelossa,

myös jos siinä on pidin,

87 ryhmän tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8708 50 20

ex 8708 50 99

70

25

Momentin siirtämiseksi moottorista ja vaihteistosta moottoriajoneuvojen pyöriin tarkoitetun tripodinivelellä varustetun puoliakselin sisävetonivelen kotelo,

jonka ulkoläpimitta on vähintään 67,0 mutta enintään 84,5 mm,

jossa on 3 kylmäkalibroitua rullalaakeriuraa, joiden läpimitta on vähintään 29,90 mutta enintään 36,60 mm,

jonka tiivistimen läpimitta on vähintään 34,0 mutta enintään 41,0 mm nousukulmaa lukuun ottamatta,

jonka hammastuksessa on vähintään 21 mutta enintään 35 hammasta,

jonka laakerin istukan läpimitta on vähintään 25,0 mutta enintään 30,0 mm öljyuria lukuun ottamatta

0 %

31.12.2023

ex 8708 50 20

ex 8708 50 99

75

35

Momentin siirtämiseksi moottorista ja vaihteistosta moottoriajoneuvojen pyöriin tarkoitettu ulkovetonivelyhdistelmä, jossa on

laakerikuulien liikkeitä varten tarkoitetuilla kuudella kuulauralla varustettu sisäkehä, jonka läpimitta on vähintään 15,0 mutta enintään 20,0 mm,

kuuden laakerikuulan liikkeitä varten tarkoitetuilla kuudella kuulauralla varustettu ulkokehä, joka on valmistettu sellaisesta teräksestä, jonka hiilipitoisuus on vähintään 0,45 mutta enintään 0,58 %, ja joka on kierteitetty ja jonka hammastuksessa on vähintään 26 mutta enintään 38 hammasta,

pallomainen häkki, joka pitää laakerikuulat oikeassa kulmassa ulko- ja sisäkehän kuulaurilla ja joka on valmistettu sellaisesta hiiletyskarkaisuun soveltuvasta aineesta, jonka hiilipitoisuus on vähintään 0,14 mutta enintään 0,25 %, ja

voiteluainekammio,

joka toimii vakionopeudella vaihtuvan taipumakulman ollessa enintään 50 astetta

0 %

31.12.2023

ex 8708 80 99

20

Alumiinista valmistettu ripustuskannatin, jonka

korkeus on vähintään 50 mutta enintään 150 mm

leveys on vähintään 10 mutta enintään 100 mm

pituus on vähintään 100 mutta enintään 600 mm

massa on vähintään 1 000 mutta enintään 3 000  g

ja jossa on ainakin kaksi alumiiniseoksesta valmistettua holkitettua reikää, joiden

vetolujuus on vähintään 200 mPa

lujuus on vähintään 19 kN

jäykkyys vähintään 5 mutta enintään 9 kN/mm

taajuus vähintään 400 mutta enintään 600 Hz

0 %

31.12.2023

ex 8708 92 99

10

Pakojärjestelmän sisäholkki

seinämän paksuus vähintään 0,7 mutta enintään 1,3 mm,

standardin EN 10088 mukaista luokan 1.4310 tai 1.4301 ruostumatonta terästä olevista levyistä tai nauhoista valmistettu,

myös asennusrei'illä varustettu,

autojen pakojärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8708 92 99

20

Polttomoottorista tulevien pakokaasujen ohjaamiseen tarkoitettu putki

läpimitta vähintään 40 mutta enintään 100 mm,

pituus vähintään 90 mutta enintään 410 mm,

seinämän paksuus vähintään 0,7 mutta enintään 1,3 mm,

teräksestä valmistettu,

autojen pakojärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 8708 92 99

30

Pakojärjestelmän pää

seinämän paksuus vähintään 0,7 mutta enintään 1,3 mm,

standardin EN 10088 mukaisesta luokan 1.4310 tai 1.4301 ruostumattomasta teräksestä valmistettu,

myös jos siinä on sisäholkki,

myös jos se on pintakäsitelty,

autojen pakojärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1)

0 %

31.12.2023

ex 9001 90 00

55

Optiset diffuusori-, heijastin- tai prismalevyt, painamattomat diffuusorilevyt, polarisoivat tai polarisoimattomat, leikatut

0 %

31.12.2023

ex 9002 11 00

15

Infrapunalinssit, joissa on motorisoitu polttopisteen säätö

jonka käyttämä aallonpituus on vähintään 3 mutta enintään 5 μm

joka mahdollistaa terävän kuvan 50 metristä äärettömyteen

jonka näkökentän koot ovat 3° × 2,25° ja 9° × 6,75 °

jonka paino on enintään 230 g

jonka pituus on enintään 88 mm

jonka läpimitta on enintään 46 mm

joka on aterminen

lämpökuvakameroiden, infrapunakiikareiden ja aseiden kiikaritähtäinten valmistukseen tarkoitetut (1)

0 %

31.12.2020

ex 9002 11 00

18

Linssiyhdistelmä, jossa on metallista tai muovista valmistettu sylinterin muotoinen päällys ja jossa on optisia elementtejä ja

jonka horisontaalinen näkökenttä on enintään 120 astetta,

jonka diagonaalinen näkökenttä on enintään 92 astetta,

jonka polttoväli on enintään 7,50 mm,

jonka suhteellinen aukkoalue on enintään F/2,90,

jonka enimmäisläpimitta on 22 mm, ja

jollainen on tarkoitettu CMOS-autokameroiden valmistukseen

0 %

31.12.2023

ex 9002 11 00

25

Optinen infrapunayksikkö, joka koostuu

yksikiteisestä piilinssistä, jonka läpimitta on 84 mm (± 0,1 mm), ja

yksikiteisestä germaniumlinssistä, jonka läpimitta on 62 mm (± 0,05 mm),

koottuna koneistetulle alumiiniseosjalustalle, jollaisia käytetään lämpökuvakameroihin

0 %

31.12.2021

ex 9002 11 00

35

Optinen infrapunayksikkö, joka koostuu

piilinssistä, jonka läpimitta on 29 mm (± 0,05 mm), ja

yksikiteisestä kalsiumfluoridilinssistä, jonka läpimitta on 26 mm (± 0,05 mm),

koottuna koneistetulle alumiiniseosjalustalle, jollaisia käytetään lämpökuvakameroihin

0 %

31.12.2021

ex 9002 11 00

45

Optinen infrapunayksikkö,

jossa on piilinssi, jonka läpimitta on 62 mm (± 0,05 mm),

koottuna koneistetulle alumiiniseosjalustalle,

jollaisia käytetään lämpökuvakameroihin

0 %

31.12.2021

ex 9002 11 00

55

Optinen infrapunayksikkö, joka koostuu

germaniumlinssistä, jonka läpimitta on 11 mm (± 0,05 mm),

yksikiteisestä kalsiumfluoridilinssistä, jonka läpimitta on 14 mm (± 0,05 mm), ja

piilinssistä, jonka läpimitta on 17 mm (± 0,05 mm),

koottuna koneistetulle alumiiniseosjalustalle, jollaisia käytetään lämpökuvakameroihin

0 %

31.12.2021

ex 9002 11 00

65

Optinen infrapunayksikkö,

jossa on piilinssi, jonka läpimitta on 26 mm (± 0,1 mm),

koottuna koneistetulle alumiiniseosjalustalle,

jollaisia käytetään lämpökuvakameroihin

0 %

31.12.2021

ex 9002 11 00

75

Optinen infrapunayksikkö, joka koostuu

germaniumlinssistä, jonka läpimitta on 19 mm (± 0,05 mm),

yksikiteisestä kalsiumfluoridilinssistä, jonka läpimitta on 18 mm (± 0,05 mm),

germaniumlinssistä, jonka läpimitta on 20,6 mm (± 0,05 mm),

koottuna koneistetulle alumiiniseosjalustalle, jollaisia käytetään lämpökuvakameroihin

0 %

31.12.2021

ex 9029 20 31

ex 9029 90 00

20

30

Ryhmitetty kojelauta, jossa on mikroprosessorilla toimiva ohjaustaulu, myös jos siinä on askelmoottoreita, ja ainakin seuraavat ajoneuvon perustiedot ilmaisevia LED-indikaattoreita:

nopeus,

moottorin kierrosluku,

moottorin lämpötila,

polttoainetaso,

ja jossa viestintä tapahtuu CAN-BUS- ja/tai K-LINE-protokollilla ja jollaista käytetään 87 ryhmän tavaroiden valmistuksessa

0 %

p/st

31.12.2019


(1)  Tullisuspensio edellyttää, että tavarat ovat tietyn käyttötarkoituksen perusteella tullivalvonnassa unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1) 254 artiklan mukaisesti.


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/56


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/1000,

annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019,

delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kiinan keskuspankin vapauttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 9 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liiketoimet, joissa on vastapuolena Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ’EKPJ’, jäsen, vapautetaan asetuksen (EU) N:o 600/2014 1 artiklan 6 kohdan mukaisesti kauppaa koskevista avoimuusvaatimuksista, kun kyseiset liiketoimet liittyvät raha-, valuutta- tai rahoitusvakauspolitiikan harjoittamiseen.

(2)

Tällainen vapautus asetuksen (EU) N:o 600/2014 soveltamisesta voidaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 9 kohdan mukaan ulottaa koskemaan kolmansien maiden keskuspankkeja sekä Kansainvälistä järjestelypankkia.

(3)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/1799 (2) vahvistettua luetteloa vapautuksen piiriin kuuluvista kolmansien maiden keskuspankeista olisi päivitettävä, muun muassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 1 artiklan 6 kohdassa säädetyn vapautuksen ulottamiseksi tarvittaessa koskemaan muita kolmansien maiden keskuspankkeja tai tällaisten julkisyhteisöjen poistamiseksi luettelosta. Komissio seuraa ja arvioi kolmansissa maissa tapahtuvaa kehitystä ja voi milloin tahansa tarkastella lisävapautusta uudelleen.

(4)

Kiinan kansantasavallasta saatujen tietojen perusteella komissio laati ja esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan Kiinan keskuspankin kansainvälistä kohtelua. Kertomuksessa (3) todettiin, että on aiheellista myöntää vapautus asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista Kiinan kansantasavallan keskuspankille. Näin ollen delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/1799 vahvistettua luetteloa vapautuksen piiriin kuuluvista julkisyhteisöistä olisi muutettava Kiinan keskuspankin sisällyttämiseksi siihen.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean asiantuntijaryhmän lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/1799, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä tiettyjen kolmansien maiden keskuspankkien vapauttamiseksi kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista niiden harjoittaessa raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspolitiikkaa (EUVL L 259, 7.10.2017, s. 11).

(3)  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (MiFIR) mukaisesta Kiinan kansantasavallan keskuspankkia koskevasta vapautuksesta [COM(2019) 143, annettu 14.3.2019].


LIITE

1.

Australia:

Australian keskuspankki (Reserve Bank of Australia);

2.

Brasilia:

Brasilian keskuspankki;

3.

Kanada:

Kanadan keskuspankki;

4.

Hongkongin erityishallintoalue:

Hongkongin rahaviranomainen (Hongkong Monetary Authority);

5.

Intia:

Intian keskuspankki (Reserve Bank of India);

6.

Japani:

Japanin keskuspankki;

7.

Meksiko:

Meksikon keskuspankki;

8.

Kiinan kansantasavalta:

Kiinan keskuspankki;

9.

Korean tasavalta:

Korean keskuspankki;

10.

Singapore:

Singaporen rahaviranomainen (Monetary Authority of Singapore);

11.

Sveitsi:

Sveitsin keskuspankki;

12.

Turkki:

Turkin tasavallan keskuspankki;

13.

Yhdistynyt kuningaskunta:

Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki (Bank of England)

14.

Amerikan yhdysvallat:

Keskuspankki (Federal Reserve);

15.

Kansainvälinen järjestelypankki.


PÄÄTÖKSET

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/59


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1001,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Espanjassa tehdyn päätöksen 2009/417/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 12 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto päätti komission suosituksen perusteella 27 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla neuvoston päätöksellä 2009/417/EY (1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Espanjassa oli liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että tammikuun 2009 vakausohjelmassa raportoitu julkisen talouden alijäämä vuodelta 2008 oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ja että se ylitti näin SEUT-sopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Julkisen bruttovelan ennakoitiin vuonna 2008 olevan 39,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, selvästi alle viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(2)

Neuvosto antoi 27 päivänä huhtikuuta 2009 SEUT 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) 3 artiklan 4 kohdan nojalla Espanjalle komission suositukseen perustuvan suosituksen liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2012.

(3)

Neuvosto antoi Espanjalle 2 päivänä joulukuuta 2009, 10 päivänä heinäkuuta 2012 ja 21 päivänä kesäkuuta 2013 SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla kolme uutta suositusta, joista ensimmäisessä liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa jatkettiin vuoteen 2013, toisessa vuoteen 2014 ja kolmannessa vuoteen 2016. Neuvosto katsoi kaikissa kolmessa suosituksessa, että Espanja oli toteuttanut tuloksellisia toimia, mutta että odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen.

(4)

Neuvosto totesi 12 päivänä heinäkuuta 2016 SEUT 126 artiklan 8 kohdan nojalla, että Espanja ei ollut toteuttanut neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 antaman suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia. Neuvosto hyväksyi 8 päivänä elokuuta 2016 SEUT 126 artiklan 9 kohdan nojalla neuvoston päätöksen (EU) 2017/984 (3), jossa Espanjalle esitettiin vaatimus toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi tarpeellisina pidettäviä alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, ja asetti uuden määräajan tilanteen oikaisemiseksi vuoteen 2018 mennessä. Neuvosto myös vahvisti 15 päivän lokakuuta 2016 määräajaksi, johon mennessä tuloksellisia toimia oli toteutettava ja neuvostolle ja komissiolle oli esitettävä selvitys neuvoston vaatimuksen perusteella toteutetuista toimista.

(5)

Komissio katsoi 16 päivänä marraskuuta 2016, että Espanja oli toteuttanut tuloksellisia toimia SEUT 126 artiklan 9 kohdan nojalla päätöksen (EU) 2017/984 mukaisesti.

(6)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja SEUT-sopimuksen liitteenä olevan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan nro 12 4 artiklan mukaan komissio toimittaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Pöytäkirjan soveltamisen osana jäsenvaltioiden on neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (4) 3 artiklan mukaisesti annettava tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista ja muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa eli ennen 1 päivää huhtikuuta ja ennen 1 päivää lokakuuta.

(7)

Neuvosto tekee päätöksen liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevan päätöksen kumoamisesta asiasta annettujen tietojen perusteella. Liiallisen alijäämän olemassaoloa koskeva päätös olisi lisäksi kumottava ainoastaan, jos alijäämä ei komission ennusteiden mukaan ylitä SEUT-sopimuksessa määrättyä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ennustejaksolla.

(8)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on asetuksen (EY) N:o 479/2009 14 artiklan mukaisesti toimittanut saatuaan Espanjalta ilmoituksen huhtikuussa 2019, sekä vuoden 2019 vakausohjelman ja komission kevään 2019 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

Julkisen talouden alijäämä, joka oli 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017, supistui 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Vuoden 2018 alijäämä oli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin lokakuussa 2018 esitetyssä vuotta 2019 koskevassa talousarviosuunnitelmassa arvioitiin, koska tulot suhteessa BKT:hen olivat 0,3 prosenttiyksikköä ennakoitua suuremmat mutta menosuhde vain 0,1 prosenttiyksikköä suurempi. Tulopuolella sekä yhtiöverotulot että muut tulot olivat odotettua suuremmat, kun taas menopuolella palkansaajakorvaukset olivat jonkin verran suurempina.

Espanjan hallituksen 30 päivänä huhtikuuta 2019 toimittaman vuosien 2019–2022 vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja edelleen 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Komission kevään 2019 talousennusteessa alijäämän odotetaan olevan 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 eli sen odotetaan pysyvän ennustejaksolla alle SEUT-sopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema eli suhdannekorjattu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä, pysyi komission kevään 2019 talousennusteen pohjalta ennallaan vuodesta 2017 vuoteen 2018. Rakenteellinen rahoitusasema on parantunut vuodesta 2016 kumulatiivisesti 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Julkisen talouden bruttovelka prosenttiosuutena BKT:sta supistui 97,1 prosenttiin vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 98,1 prosenttia; supistuminen johtui pääasiassa reaalikasvun velkaa vähentäneestä vaikutuksesta ja siitä, että inflaatio kumosi korkomenojen päinvastaisen vaikutuksen, perusjäämä taas oli lähellä nollaa. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan velkasuhde supistuu 96,3 prosenttiin vuonna 2019 ja 95,7 prosenttiin vuonna 2020 lähinnä siksi, että suuren nimelliskasvun vaikutus on suurempi kuin velkakannan korjauserien ja korkomenojen velkaa kasvattava vaikutus, perusjäämä taas kohenee vain hiukan.

(9)

SEUT 126 artiklan 12 kohdan mukaan neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta on kumottava, kun liiallinen alijäämä jäsenvaltiossa, jota asia koskee, on neuvoston käsityksen mukaan oikaistu.

(10)

Neuvoston käsityksen mukaan Espanjan liiallinen alijäämä on oikaistu, ja näin ollen päätös 2009/417//EY olisi kumottava.

(11)

Espanjaan sovelletaan vuodesta 2019 eli liiallisen alijäämän korjaamista seuraavasta vuodesta alkaen vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota, ja sen olisi edettävä asianmukaisessa tahdissa kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan, myös noudattamalla menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa, ja noudatettava velkakriteeriä asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Espanjan liiallisen alijäämän tilanne on oikaistu.

2 artikla

Kumotaan päätös 2009/417/EY.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. O. TEODOROVICI


(1)  Neuvoston päätös 2009/417/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Espanjassa (EUVL L 135, 30.5.2009, s. 25).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2017/984, annettu 8 päivänä elokuuta 2016, Espanjalle esitettävästä vaatimuksesta toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi tarpeellisina pidettäviä alijäämää pienentäviä toimenpiteitä (EUVL L 148, 10.6.2017, s. 38).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/62


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1002,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019,

sen toteamisesta, että Romania ei ole toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto totesi perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti kesäkuussa 2017 ja kesäkuussa 2018, että Romanian oli havaittu vuosina 2016 ja 2017 poikenneen merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta. Kyseisten havaittujen merkittävien poikkeamien johdosta neuvosto antoi 16 päivänä kesäkuuta 2017 (2) ja 22 päivänä kesäkuuta 2018 (3) suositukset, joissa suositeltiin, että Romania toteuttaa tarvittavat politiikkatoimet kyseisiin poikkeamiin puuttumiseksi.

(2)

Neuvosto totesi 4 päivänä joulukuuta 2018 neuvoston päätöksellä (EU) 2018/2020 (4), että Romania ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 22 päivänä kesäkuuta 2018 annetun suosituksen johdosta. Tämän perusteella neuvosto antoi 4 päivänä joulukuuta 2018 Romanialle tarkistetun suosituksen (5), jossa kehotettiin toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 4,5 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa bruttokansantuoteeseen (BKT). Neuvosto suositti lisäksi, että Romania käyttää mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen ja totesi, että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti, että Romanian on raportoitava viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2019 toimista, jotka se on toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun suosituksen pohjalta.

(3)

Komissio teki 14 ja 15 päivänä maaliskuuta 2019 Romaniassa tehostettuun valvontaan kuuluvan valvontakäynnin paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1466/97 – 11 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio toimitti alustavat havaintonsa Romanian viranomaisille kommentteja varten ja raportoi 5 päivänä kesäkuuta 2019 havainnoistaan neuvostolle. Tämän jälkeen kyseiset havainnot julkistettiin. Komission kertomuksessa todetaan, ettei Romanian viranomaisten aikomuksena ole noudattaa 4 päivänä joulukuuta 2018 annettua neuvoston suositusta. Viranomaiset vahvistivat komissiolle, ettei hallituksella ole aikeita noudattaa suositeltua rakenteellista sopeutusta. Ne keskittyvät edelleen julkisen talouden alijäämän pitämiseen alle perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pyrkivät näin välttämään vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion soveltamisen. Vuoden 2019 talousarvio sisältää alijäämän, joka on suoriteperusteisesti laskettuna 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Valvontakäynnin aikana esitettyjen hallituksen omien arvioiden mukaan tämä merkitsisi noin 0,1 prosentin rakenteellista sopeutusta vuodesta 2018, mikä jäisi merkittävästi neuvoston suosituksesta.

(4)

Romanian viranomaiset toimittivat 20 päivänä huhtikuuta 2018, eli neuvoston asettaman määräajan jälkeen, kertomuksen toimista, jotka on toteutettu neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antaman suosituksen johdosta. Viranomaiset toistivat siinä, että niiden vuoden 2019 tavoitteet olivat 2,8 prosentin nimellinen alijäämä suhteessa BKT:hen ja rakenteellisen alijäämän pienentäminen vain marginaalisesti. Raportoitujen toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen jää merkittävästi 4 päivänä joulukuuta 2018 annetussa suosituksessa esitetystä vaatimuksesta.

(5)

Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu on 11,6 prosenttia vuonna 2019, mikä ylittää selvästi menojen kasvulle asetetun 4,5 prosentin vertailuarvon. Rakenteellinen rahoitusasema heikentyy 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, joten alijäämä kasvaa 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä on vastoin suositusta, jonka mukaan rakenteellisen rahoitusaseman pitäisi kohentua 1 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna vuoteen 2018. Näin ollen molemmat indikaattorit viittaavat siihen, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan. Menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa 2,1 prosentin poikkeamaan suhteessa BKT:hen. Rakenteellisen rahoitusaseman tilanne vahvistaa tämän tulkinnan, vaikka sen osalta poikkeama on jossain määrin pienempi, eli 1,7 % suhteessa BKT:hen. Rakenteellisesta rahoitusasemasta ilmi käyvä poikkeama on pienempi satunnaistulojen ja suuremman BKT-deflaattorin vuoksi. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, yleisarvio vahvistaa, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan.

(6)

Alijäämän ennustettu kasvu vuodesta 2018 on aiempien vuosien tavoin laajalti seurausta julkisen sektorin palkankorotuksista. Sen jälkeen kun komissio julkaisi syksyn 2018 talousennusteensa, johon neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antama suositus perustuu, viranomaiset ovat asettaneet uusia veroja tietoliikenteen ja energian aloille sekä pankkisektorille. Viranomaiset ovat kuitenkin keventäneet rakennusalan verotusta ja korottaneet joitakin sosiaalietuuksia.

(7)

Tämä johtaa päätelmään, että Romanian toimet neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antaman suosituksen johdosta ovat olleet riittämättömiä. Julkisen talouden sopeutustoimet jäävät merkittävästi suositellusta vuotuisesta rakenteellisesta sopeutuksesta, joka on 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, mikä vastaisi nettomääräisten julkisten perusmenojen enintään 4,5 prosentin nimelliskasvua vuonna 2019,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Romania ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen johdosta.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. O. TEODOROVICI


(1)   EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2017, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamiseksi Romaniassa (EUVL C 216, 6.7.2017, s. 1).

(3)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2018, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta Romaniassa (EUVL C 223, 27.6.2018, s. 3).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2018/2020, annettu 4 päivänä joulukuuta 2018, sen toteamisesta, että Romania ei ole toteuttanut 22 päivänä kesäkuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia (EUVL L 323, 19.12.2018, s. 16).

(5)  Neuvoston suositus, annettu 4 päivänä joulukuuta 2018, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta Romaniassa (EUVL C 460, 21.12.2018, s. 1).


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/64


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1003,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019,

sen toteamisesta, että Unkari ei ole toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto totesi 22 päivänä kesäkuuta 2018 perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että Unkarin oli havaittu poikenneen merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen (– 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)) tähtäävältä sopeutusuralta. Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto antoi 22 päivänä kesäkuuta 2018 suosituksen (2), jossa suositeltiin, että Unkari toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (3) nimelliskasvu on enintään 2,8 prosenttia vuonna 2018, mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen.

(2)

Neuvosto totesi 4 päivänä joulukuuta 2018, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 22 päivänä kesäkuuta 2018 annetun suosituksen johdosta. Tämän perusteella neuvosto antoi 4 päivänä joulukuuta 2018 Unkarille tarkistetun suosituksen (4), jossa kehotettiin toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019, mikä mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Neuvosto suositti lisäksi, että Unkari käyttää mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen ja totesi, että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti, että Unkarin on viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2019 raportoitava toimista, jotka se on toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun suosituksen pohjalta.

(3)

Komissio teki 20 päivänä maaliskuuta 2019 tehostettuun valvontaan kuuluvan valvontakäynnin Unkariin paikalla tapahtuvaa valvontaa varten asetuksen (EY) N:o 1466/97 – 11 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio toimitti alustavat havaintonsa Unkarin viranomaisille kommentteja varten ja raportoi havainnoistaan neuvostolle 5 päivänä kesäkuuta 2019. Tämän jälkeen kyseiset havainnot julkistettiin. Komission kertomuksessa todetaan, ettei Unkarin viranomaisten aikomuksena ole noudattaa 4 päivänä joulukuuta 2018 annettua neuvoston suositusta. Viranomaiset vahvistivat valvontakäynnin aikana, että niiden julkisen talouden tavoite vuonna 2019 on edelleen heinäkuussa 2018 hyväksyttyyn vuoden 2019 talousarvioon kirjattu 1,8 prosentin alijäämä, vaikka makrotalouden skenaario olikin suotuisampi ja julkisen talouden toteutuma odotettua parempi vuonna 2018.

(4)

Unkarin viranomaiset toimittivat 15 päivänä huhtikuuta 2019 kertomuksen toimista, jotka on toteutettu neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antaman suosituksen johdosta. Viranomaiset toistivat siinä, että niiden vuoden 2019 tavoite oli edelleen 1,8 prosentin alijäämä, mikä merkitsisi, että alijäämä supistuu vuoden 2018 toteutumaan verrattuna 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kertomus ei sisällä minkäänlaista suunnitelmaa julkisen talouden sopeuttamiseksi neuvoston suosituksen mukaisesti. Lisäksi kertomuksessa on lueteltu useita julkiseen talouteen vaikuttavia talousohjelmia, jotka jäävät suurelta osin kvantifioimatta, eikä kertomus myöskään sisällä julkisen talouden kehitysarvioita vuodeksi 2019. Kertomus ei näin ollen vastaa neuvoston raportointivaatimusta. Rakenteellisen alijäämän koheneminen jää huomattavasti 4 päivänä joulukuuta 2018 annetussa suosituksessa vaaditusta.

(5)

Komission 7 päivänä toukokuuta 2019 julkaiseman kevään 2019 talousennusteen mukaan nettomääräisten perusmenojen kasvun ennustetaan olevan 6,5 prosenttia vuonna 2019, mikä on selvästi enemmän kuin suositeltu 3,3 prosenttia. Rakenteellisen rahoitusaseman on määrä kohentua 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna vuoteen 2018 eli suositettua 1 prosentin suhteessa BKT:hen sopeutusta vähemmän. Näin ollen molemmat indikaattorit viittaavat siihen, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan. Menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa 1,2 prosentin poikkeamaan suhteessa BKT:hen. Rakenteellisesta rahoitusasemasta ilmi käyvä poikkeama on hieman pienempi, 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myös tietyt tulovajeet vaikuttavat negatiivisesti rakenteelliseen rahoitusasemaan. Menojen kasvulle asetettuun vertailuarvoon vaikuttaa voimakkaan negatiivisesti sen laskennassa käytetty BKT:n keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvu, joka sisältää finanssikriisin jäljiltä hyvin vähäistä BKT:n potentiaalista kasvua. Menojen kasvulle asetetun vertailuarvon perustana oleva BKT-deflaattori ei myöskään näytä asianmukaisesti vastaavan kasvaneita kustannuspaineita, jotka vaikuttavat valtion menoihin. Kun näiden tekijöiden vaikutus korjataan, menojen kasvun vertailuarvo näyttää ilmentävän julkisen talouden sopeutusta asianmukaisesti, mutta se viittaa edelleen poikkeamaan suositetusta sopeutuksesta.

(6)

Komission julkaistua syksyn 2018 talousennusteen, johon neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antama suositus perustuu, Unkarin viranomaiset ovat ilmoittaneet uusista elvyttävistä menopuolen toimenpiteistä. Lisäksi julkisen sektorin palkkojen kasvettua vuonna 2018 odotettua nopeammin syksyn 2018 jälkeen on ilmoitettu joidenkin työntekijäryhmien uusista palkankorotuksista. Vuoden 2019 menoennusteita ovat kasvattaneet myös kasvaneet talousarviovaraukset yhdistettynä hallituksen ilmoitukseen aikoa käyttää ne kokonaan vuoden loppuun mennessä. Tästä syystä on odotettavissa, että poikkeama menojen kasvulle asetetusta vertailuarvosta on huomattavasti suurempi kuin syksyllä 2018 tehdyssä arvioinnissa havaittu poikkeama.

(7)

Tämä johtaa päätelmään, että Unkarin toimet neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antaman suosituksen johdosta ovat olleet riittämättömiä. Julkisen talouden sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unkari ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen johdosta.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarille.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. O. TEODOROVICI


(1)   EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2018, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta Unkarissa (EUVL C 223, 27.6.2018, s. 1).

(3)  Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.

(4)  Neuvoston suositus, annettu 4 päivänä joulukuuta 2018, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta Unkarissa (EUVL C 460, 21.12.2018, s. 4).


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/66


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1004,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019,

sääntöjen vahvistamisesta jätettä koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4114)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (1) ja erityisesti sen 11 a artiklan 9 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2008/98/EY vahvistetaan yleiset laskentasäännöt, joiden avulla todennetaan, ovatko direktiivin 11 artiklan 2 kohdan c, d ja e alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistetut yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat vuosille 2025, 2030 ja 2035 asetetut tavoitteet toteutuneet.

(2)

Direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklassa vahvistetuissa säännöissä täsmennetään, että vuosien 2025, 2030 ja 2035 tavoitteiden laskemisessa on kierrätyksen osalta tarkasteltava jätettä, joka tulee kierrätykseen tai jota ei enää luokitella jätteeksi. Pääsääntönä on, että kierrätettävä jäte punnitaan, kun se tulee kierrätykseen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa poikkeusta ja punnita yhdyskuntajätteen lajittelutoiminnan tuotoksena, kunhan ennen kierrätystä toteutettavassa käsittelyssä poistettuja aineita ei sisällytetä tulokseen ja tuotosjäte tosiasiasiallisesti kierrätetään.

(3)

Kierrätettävään yhdyskuntajätteeseen voi edelleen sisältyä tietty määrä jätemateriaaleja, jotka eivät ole myöhemmän uudelleenkäsittelyn kohteena mutta jotka voidaan kohtuullisin toimin poistaa kierrätystä edeltävässä esikäsittelyssä. Jäsenvaltioita ei pitäisi vaatia vähentämään tällaisia toimien ulkopuolelle jätettäviä materiaaleja kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevista laskelmista, kunhan niitä pystytään käsittelemään kierrätyksessä eivätkä ne estä laadukasta kierrätystä.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että laskentasääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, on lisäksi tarpeen vahvistaa yleisimpien jätetyyppien ja kierrätysprosessien osalta, mitkä jätemateriaalit olisi sisällytettävä laskelmaan direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti (laskentapisteet) ja missä jätteenkäsittelyn vaiheessa ne olisi punnittava mainitun direktiivin 11 a artiklan 2 kohdan mukaisesti (mittauspisteet).

(5)

Sen varmistamiseksi, että yhdyskuntajätteen kierrättämisestä raportoitavat tiedot ovat vertailukelpoisia, olisi yleisimmille jätetyypeille ja kierrätysprosesseille vahvistettuja laskentapisteitä sovellettava myös jätteeseen, jota uudelleenkäsittelyä edeltävän valmistelutoimen tuloksena ei enää luokitella jätteeksi.

(6)

Sen varmistamiseksi, että eri jäsenvaltioiden jätteenkäsittelylaitosten raportoimat yhdyskuntajätteen kierrättämistä koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia, on tarpeen vahvistaa yksityiskohtaisempia sääntöjä siitä, miten lajitellun jätteen määrät olisi otettava huomioon laskettaessa kierrätykseen tulevan jätteen määrää ja kuinka kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrät olisi laskettava siinä tapauksessa, että jätteenkäsittelyn tuloksena saadaan paitsi kierrätettyä materiaalia myös polttoaineita tai muutoin energiantuotannossa käytettävää materiaalia taikka maantäyttömateriaalia.

(7)

Syntypaikalla lajiteltavan ja kierrätettävän biojätteen laskennassa ei välttämättä aina pystytä mittaamaan kierrätykseen syötettävää tai sen tuloksena syntyvää materiaalia, sillä tällaisesta jätteestä huolehtivat yleisesti kotitaloudet. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön asianmukainen yhteinen lähestymistapa, jolla varmistetaan raportoitujen tietojen luotettavuuden korkea taso.

(8)

Jotta yhdyskuntajätteen polton jälkeen erotettujen kierrätettyjen metallien tapauksessa otettaisiin huomioon ainoastaan kierrätetyt metallit, olisi vahvistettava laskentamenetelmä, jolla määritetään niiden materiaalien metallipitoisuus, jotka erotetaan polttolaitoksen pohjatuhkasta. Tietojen merkityksellisyyden takaamiseksi olisi otettava huomioon ainoastaan yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevat metallit.

(9)

Uudelleenkäyttöön valmisteltua ja kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevat tiedot, jotka on ilmoitettava direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan mukaisesti, tarvitsevat tuekseen tehokkaan järjestelmän, jolla huolehditaan jätemateriaalivirtojen laadunvalvonnasta ja jäljitettävyydestä. Sen vuoksi olisi vaadittava, että jäsenvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin kerättyjen tietojen luotettavuuden ja tarkkuuden varmistamiseksi erityisesti keräämällä tietoja suoraan talouden toimijoilta ja lisäämällä sähköisten rekisterien käyttöä jätetietojen tallentamisessa.

(10)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tiedot direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta. Lisäksi niiden on toimitettava komissiolle laaduntarkastusraportti käyttäen komission vahvistamaa muotoa. Tällä raportointimuodolla olisi varmistettava, että toimitetut tiedot tarjoavat riittävän perustan direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen todentamiseen ja seurantaan.

(11)

Direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun tavoitteen osalta jäsenvaltioiden on sovellettava päätöksessä 2011/753/EU (2) vahvistettuja laskentasääntöjä. Direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklassa ja tässä päätöksessä vahvistetut yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat laskentasäännöt ovat yhdenmukaiset komission päätöksessä 2011/753/EU vahvistettujen sääntöjen kanssa. Kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus käyttää direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan c–e alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita koskevien tietojen ilmoittamiselle vahvistettua raportointimuotoa, kun ne ilmoittavat mainitun direktiivin 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettua tavoitetta koskevat tiedot.

(12)

Jäsenvaltioiden on toimitettava direktiivin 2008/98/EY 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti kultakin kalenterivuodelta tiedot mineraalipohjaisista ja synteettisistä voiteluaineista ja teollisuusöljyistä sekä jäteöljyistä komission vahvistamassa muodossa. Tällä raportointimuodolla olisi varmistettava, että toimitetut tiedot tarjoavat riittävän perustan sen arvioimiseksi, olisiko mahdollista vahvistaa direktiivin 2008/98/EY 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimenpiteitä jäteöljyjen käsittelylle, mukaan lukien määrälliset tavoitteet jäteöljyjen uudistamiselle ja mahdolliset muut toimenpiteet jäteöljyjen uudistamisen edistämiseksi.

(13)

Toimittaessaan tietoja direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanosta – alakohdissa vahvistetaan kotitalousjätteitä ja vastaavia jätteitä sekä rakennus- ja purkujätteitä koskevat tavoitteet – jäsenvaltioiden on käytettävä komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 (3) mukaisesti vahvistettuja raportointimuotoja. Mainitun täytäntöönpanopäätöksen säännökset, joiden mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava joka kolmas vuosi kertomus direktiivin 2008/98/EY täytäntöönpanosta, ovat vanhentuneet. Täytäntöönpanopäätös C(2012) 2384 olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tässä päätöksessä vahvistetuilla säännöksillä, joissa otetaan huomioon direktiivillä 2008/98/EY käyttöön otettuihin raportointivaatimuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/851 (4) tehdyt muutokset. Jatkuvuuden varmistamiseksi olisi vahvistettava siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat määräaikaa, johon mennessä 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot viitevuosilta 2016–2019 on toimitettava.

(14)

Direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan c–e alakohdan ja 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten vahvistetut säännöt kytkeytyvät tiiviisti niihin sääntöihin, joissa vahvistetaan muodot kyseisten tietojen ja mainitun direktiivin 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan täytäntöönpanoa koskevien tietojen toimittamiselle. Jotta voidaan varmistaa, että nämä säännöt ovat keskenään johdonmukaisia, ja helpottaa niiden käytettävyyttä, molemmat sääntöpaketit olisi vahvistettava yhdessä päätöksessä. Jotta lisäksi voidaan helpottaa muiden direktiivin 2008/98/EY mukaisesti jätteistä toimitettavien tietojen, erityisesti rakennus- ja purkujätettä, mineraalipohjaisia ja synteettisiä voiteluaineita ja teollisuusöljyjä sekä jäteöljyjä koskevien tietojen, toimittamiseen vahvistettujen yhdenmukaisten muotojen käytettävyyttä, myös nämä muodot olisi sisällytettävä tähän päätökseen. Menetelmästä keskimääräisten hävikkiasteiden määrittämiseksi jätemateriaaleille, jotka on poistettu lajitellusta jätteestä kierrätystä edeltävällä esikäsittelyllä, säädetään erillisessä komission delegoidussa päätöksessä.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)

”määrällä” tonneina mitattua massaa;

b)

”kohdemateriaaleilla” yhdyskuntajätemateriaaleja, jotka uudelleenkäsitellään tietyllä kierrätystoimella tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä;

c)

”muilla kuin kohdemateriaaleilla” yhdyskuntajätemateriaaleja, joita ei uudelleenkäsitellä tietyllä kierrätystoimella tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä;

d)

”esikäsittelyllä” mitä tahansa käsittelyä, joka yhdyskuntajätemateriaaleille tehdään ennen kierrätystä ja jossa kyseiset materiaalit uudelleenkäsitellään tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä; tähän kuuluvat tarkistus- ja lajittelutoimet ja muut valmistelutoimet muiden kuin kohdemateriaalien poistamiseksi ja laadukkaan kierrätyksen varmistamiseksi;

e)

”laskentapisteellä” hetkeä, jona yhdyskuntajätemateriaalit tulevat kierrätykseen, jossa jäte uudelleenkäsitellään tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä, tai hetkeä, jona yhdyskuntajätemateriaalit lakkaavat olemasta jätettä uudelleenkäsittelyä edeltävän valmistelutoimen tuloksena;

f)

”mittauspisteellä” hetkeä, jona jätemateriaalien massa mitataan jätteen määrän määrittämiseksi laskentapisteessä;

g)

”syntypaikalla lajiteltavalla ja kierrätettävällä yhdyskuntabiojätteellä” yhdyskuntabiojätettä, jonka jätteen tuottajat kierrättävät sen tuotantopaikalla.

2 artikla

Uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen määrän laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 1 kohdan mukaisesti

Uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen määrään on sisällytettävä ainoastaan sellaiset tuotteet tai tuotteiden osat, joita tarkistus-, puhdistus- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen voidaan käyttää uudelleen ilman muuta lajittelua tai esikäsittelyä. Ne kyseisten tuotteiden tai tuotteiden osien osat, jotka on poistettu korjaustoimenpiteiden aikana, voidaan sisällyttää uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen määrään.

3 artikla

Kierrätetyn yhdyskuntajätteen laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 1 kohdan, 11 a artiklan 2 kohdan ja 11 a artiklan 5 kohdan mukaisesti

1.   Kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrällä tarkoitetaan yhdyskuntajätteen määrää laskentapisteessä. Kierrätykseen tulevan yhdyskuntajätteen määrän on sisällettävä kohdemateriaalit. Se voi sisältää muita kuin kohdemateriaaleja vain, jos ne ovat sallittuja asianomaisessa kierrätystoimessa.

2.   Tiettyihin jätemateriaaleihin ja tiettyihin kierrätystoimiin sovellettavat laskentapisteet täsmennetään liitteessä I.

3.   Sellaisten yhdyskuntajätemateriaalien määrä, jotka lakkaavat olemasta jätettä liitteessä I täsmennetyissä laskentapisteissä, on sisällytettävä kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään.

4.   Jos mittauspiste liittyy sellaisen laitoksen tuotokseen, joka lähettää yhdyskuntajätteen kierrätykseen ilman muuta esikäsittelyä, tai sellaiseen laitokseen toimitetun jätteen määrään, jossa yhdyskuntajäte tulee kierrätykseen ilman muuta esikäsittelyä, kierrätyslaitoksen hylkäämän lajitellun yhdyskuntajätteen määrää ei saa sisällyttää kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään.

5.   Jos laitos suorittaa esikäsittelyn ennen kyseisen laitoksen laskentapistettä, esikäsittelyn aikana poistettua jätettä ei saa sisällyttää kyseisen laitoksen ilmoittamaan kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään.

6.   Jos tietyssä jäsenvaltiossa syntynyt yhdyskuntajäte on sekoitettu muiden jätteiden tai toisesta maasta peräisin olevien jätteiden kanssa ennen mittaus- tai laskentapistettä, kyseisestä jäsenvaltiosta peräisin olevan yhdyskuntajätteen osuus on määritettävä asianmukaisin menetelmin, kuten sähköisten rekisterien tai otantatutkimusten avulla. Jos tällaiselle jätteelle tehdään muu esikäsittely, kyseisessä käsittelyssä poistettujen muiden kuin kohdemateriaalien määrä on vähennettävä ottamalla huomioon kyseisestä jäsenvaltiosta peräisin olevista yhdyskuntajätteistä tulevien jätemateriaalien osuus ja soveltuvissa tapauksissa laatu.

7.   Jos yhdyskuntajätemateriaaleille tehdään hyödyntämistoimia, joissa kyseisiä materiaaleja käytetään pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi, tällaisten toimien tuotosta, josta otetaan talteen materiaaleja, kuten polttolaitoksen pohjatuhkan mineraalifraktio tai rinnakkaispoltosta syntyvä kivihiilikuona, ei saa sisällyttää kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään, lukuun ottamatta yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettuja ja kierrätettyjä metalleja. Yhdyskuntajätteen rinnakkaispolttoprosessin mineraalituotokseen sisältyviä metalleja ei saa ilmoittaa kierrätetyiksi.

8.   Jos yhdyskuntajätemateriaaleille tehdään hyödyntämistoimia, joissa kyseisiä materiaaleja ei käytetä pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi tai materiaalien hyödyntämiseen vaan joiden tuotos sisältää kierrätettyjä materiaaleja, polttoaineita tai maantäyttömateriaaleja huomattavassa suhteessa, kierrätetyn jätteen määrä määritetään massatasemenetelmällä, jossa otetaan huomioon ainoastaan kierrätettävät jätemateriaalit.

4 artikla

Kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

1.   Aerobiseen tai anaerobiseen käsittelyyn tulevan kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrään saa sisällyttää ainoastaan materiaaleja, joille tosiasiallisesti tehdään aerobinen tai anaerobinen käsittely, ja siitä on jätettävä pois kaikki materiaalit, myös biohajoava materiaali, jotka poistetaan mekaanisesti kierrätystoimen aikana tai sen jälkeen.

2.   Jäsenvaltiot voivat 1 päivästä tammikuuta 2027 lukea yhdyskuntabiojätteen kierrätetyksi ainoastaan, jos se on

a)

erilliskerätty syntypaikalla;

b)

kerätty yhdessä biohajoavuus- ja kompostoitavuusominaisuuksiltaan vastaavan jätteen kanssa direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti; tai

c)

lajiteltu ja kierrätetty syntypaikalla.

3.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä II vahvistettua menetelmää syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrän laskemiseksi.

4.   Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti määritetyn syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä on sisällytettävä sekä kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään että syntyneen yhdyskuntajätteen kokonaismäärään.

5 artikla

Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettujen kierrätettyjen metallien laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 6 kohdan mukaisesti

1.   Polttolaitoksen pohjatuhkasta erotettujen kierrätettyjen metallien määrään saa sisällyttää ainoastaan yhdyskuntajätteestä peräisin olevasta polttolaitoksen raakapohjatuhkasta erotetussa metallirikasteessa olevat metallit, eikä siihen saa sisältyä muita metallirikasteessa olevia materiaaleja.

2.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III vahvistettua menetelmää yhdyskuntajätteestä peräisin olevasta polttolaitoksen pohjatuhkasta erotettujen kierrätettyjen metallien määrän laskemiseksi.

6 artikla

Tiedonkeruu

1.   Jäsenvaltioiden on hankittava tiedot suoraan jätehuollosta vastaavilta laitoksilta tai yrityksiltä, tapauksen mukaan.

2.   Jäsenvaltioiden on harkittava sähköisten rekisterien käyttöä yhdyskuntajätettä koskevien tietojen tallentamiseen.

3.   Jos tiedonkeruu perustuu kyselytutkimuksiin, tutkimusten on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)

ne on suoritettava säännöllisin täsmennetyin väliajoin, jotta ne kuvaavat riittävällä tavalla tutkittavien tietojen vaihtelua;

b)

niiden on perustuttava sen populaation edustavaan otokseen, johon tuloksia sovelletaan.

7 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportti liitteessä IV vahvistetussa muodossa.

Niiden jäsenvaltioiden, jotka toimittavat direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportin liitteessä V vahvistetussa muodossa, katsotaan noudattaneen ensimmäistä alakohtaa.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan c–e alakohdan ja 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportti liitteessä V vahvistetussa muodossa.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava markkinoille saatettuja mineraalipohjaisia tai synteettisiä voiteluaineita tai teollisuusöljyjä sekä erikseen kerättyjä ja käsiteltyjä jäteöljyjä koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportti liitteessä VI vahvistetussa muodossa.

4.   Komissio julkaisee jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, ellei jäsenvaltio esitä perusteltua pyyntöä laaduntarkastusraportteihin sisältyvien tiettyjen tietojen julkaisematta jättämisestä.

8 artikla

Kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanopäätös C(2012) 2384. Viittauksia kumottuun täytäntöönpanopäätökseen pidetään viittauksina tämän päätöksen 7 artiklan 1 kohtaan.

9 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viitevuotta 2016 ja tapauksen mukaan viitevuotta 2017 tiedot direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanosta 30 päivään syyskuuta 2019 mennessä. Viitevuotta 2018 ja tapauksen mukaan viitevuotta 2019 koskevat tiedot on toimitettava 18 kuukauden kuluessa asianomaisen viitevuoden päättymisestä. Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle päätöksen 2011/753/EU 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tiedonsiirtostandardia käyttäen.

10 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen


(1)   EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.

(2)  Komission päätös 2011/753/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todentamisessa sovellettavista säännöistä ja laskentamenetelmistä (EUVL L 310, 25.11.2011, s. 11).

(3)  Jätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY täytäntöönpanoa koskevien jäsenvaltioiden kertomusten pohjana käytettävästä kyselylomakkeesta 18 päivänä huhtikuuta 2012 annettu komission täytäntöönpanopäätös (C(2012 2384 final).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109).


LIITE I

3 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT LASKENTAPISTEET

Materiaali

Laskentapiste

Lasi

Lajiteltu lasi, jota ei jatkokäsitellä ennen lasiuuniin menoa tai käyttöä suodatusaineiden, hioma-aineiden, lasipohjaisen eristeen ja rakennusmateriaalien tuotannossa

Metallit

Lajiteltu metalli, jota ei jatkokäsitellä ennen metallisulattoon tai uuniin menoa

Paperi ja kartonki

Lajiteltu paperi, jota ei jatkokäsitellä ennen pulpperointia

Muovit

Polymeereittäin erotellut muovit, joita ei jatkokäsitellä ennen rakeistusta, ekstruusiota tai puristusta

Muovihiutaleet, joita ei jatkokäsitellä ennen niiden käyttöä lopputuotteessa

Puu

Lajiteltu puu, jota ei jatkokäsitellä ennen sen käyttöä lastulevyn valmistuksessa

Kompostointiin menevä lajiteltu puu

Tekstiilit

Lajitellut tekstiilit, joita ei jatkokäsitellä ennen niiden käyttöä tekstiilikuitujen, lumppujen tai rouheen tuotannossa

Useista materiaaleista koostuva jäte

Useista materiaaleista koostuvan jätteen käsittelyn tuloksena syntyvät muovi, lasi, metalli, puu, tekstiili, paperi ja kartonki sekä muut yksittäiset ainesosamateriaalit, joita ei jatkokäsitellä ennen direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan ja tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti vahvistettua laskentapistettä

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, joka tulee käsittelylaitokseen sen jälkeen kun sille on tehty asianmukainen käsittely ja asianmukaiset alustavat toimet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (1) 11 artiklan mukaisesti

Akut

Akkujen kierrätysprosessiin komission asetuksen (EU) N:o 493/2012 (2) mukaisesti syötetyt jakeet


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

(2)  Komission asetus (EU) N:o 493/2012, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY mukaisten käytettyjen paristojen ja akkujen kierrätysprosessien kierrätystehokkuuksien laskemista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 151, 12.6.2012, s. 9).


LIITE II

4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTU MENETELMÄ SYNTYPAIKALLA LAJITELLUN JA KIERRÄTETYN YHDYSKUNTABIOJÄTTEEN MÄÄRÄN LASKEMISEKSI

1.

Syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä on laskettava seuraavalla kaavalla:

m MBWRS = Σ n ARUi × (m Fi + m Gi )

jossa

m MBWRS

on syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen massa

n ARUi

on syntypaikalla tapahtuvaa yhdyskuntabiojätteen kierrätystä harjoittavien aktiivisten kierrätysyksiköiden lukumäärä alaotoksessa i

m Fi

on syntypaikalla kierrätetyn yhdyskuntabiojätteeseen kuuluvan elintarvike- ja keittiöjätteen massa alaotokseen i kuuluvaa aktiivista kierrätysyksikköä kohti ja

m Gi

on syntypaikalla kierrätetyn yhdyskuntabiojätteeseen kuuluvan puutarha- ja puistojätteen massa alaotokseen i kuuluvaa aktiivista kierrätysyksikköä kohti.

2.

Syntypaikalla tapahtuvaa yhdyskuntabiojätteen kierrätystä harjoittavien aktiivisten kierrätysyksiköiden määrään saa lukea vain jätteen tuottajien käyttämät kierrätysyksiköt. Määrä on otettava tällaisten yksiköiden rekistereistä tai hankittava kotitaloustutkimuksilla.

3.

Syntypaikalla kierrätettävän yhdyskuntabiojätteen määrä aktiivista kierrätysyksikköä kohti on määritettävä mittaamalla aktiivisiin kierrätysyksiköihin tulevan biojätteen määrä suoraan tai epäsuorasti 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

4.

Suorassa mittauksessa on mitattava aktiiviseen kierrätysyksikköön syötetty jäte tai yksikön tuotos seuraavasti:

a)

mittauksen tekee tai teettää mahdollisuuksien mukaan viranomainen

b)

jos mittauksen tekevät jätteen tuottajat itse, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitetuille määrille tehdään uskottavuustarkastukset ja että niitä mukautetaan siten, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn biojätteen määrä henkeä kohti ei missään tapauksessa ole suurempi kuin kansallisten, alueellisten tai paikallisten jätealan toimijoiden keräämän yhdyskuntabiojätteen keskimääräinen määrä henkeä kohti

c)

jos aktiivisen kierrätysyksikön tuotos mitataan, tuotoksen määrän laskennassa on sovellettava luotettavaa kerrointa.

5.

Epäsuorassa mittauksessa on mitattava jäljempänä esitettävät määrät tekemällä kerätyn yhdyskuntajätteen koostumuksesta selvityksiä, joissa otetaan huomioon erilliskeräyksen piiriin kuuluva ja sen ulkopuolelle jäävä yhdyskuntabiojäte:

a)

biojätteen määrä kerätyssä yhdyskuntajätteessä, joka on peräisin kotitalouksista tai alueilta, joissa jäte lajitellaan ja kierrätetään syntypaikalla

b)

biojätteen määrä kerätyssä yhdyskuntajätteessä, joka on peräisin kotitalouksista tai alueilta, jotka vastaavat ominaispiirteiltään a alakohdassa tarkoitettuja kotitalouksia tai alueita, joissa jätettä ei lajitella eikä kierrätetä syntypaikalla.

Syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä on määritettävä a ja b alakohdassa täsmennettyjen määrien erotuksen perusteella.

6.

Menetelmässä, jolla määritetään syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä aktiivista kierrätysyksikköä kohti 3–5 kohdan mukaisesti, ja etenkin tiedonkeruututkimuksissa käytetyissä otantamenetelmissä on otettava huomioon vähintään seuraavat tekijät:

a)

aktiivista kierrätysyksikköä elintarvike- ja keittiöjätteen kierrätykseen käyttävien kotitalouksien koko ja tyyppi

b)

aktiivisen kierrätysyksikön palveluja puutarha- ja puistojätteen kierrätykseen käyttävien puutarhojen ja puistojen koko ja hallintomalli

c)

käytettävissä oleva keräysjärjestelmä, etenkin jätteenkeruupalvelujen täydentävä käyttö biojätteen ja sekalaisen yhdyskuntajätteen keruuseen

d)

yhdyskuntabiojätteen syntymisen taso ja kausiluonteisuus.

7.

Jos syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen osuus kaikesta syntyneestä yhdyskuntajätteessä on kansallisella tasolla alle 5 prosenttia, jäsenvaltiot voivat käyttää syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen laskennassa yksinkertaistettua menetelmää soveltamalla seuraavaa kaavaa:

mMBWRS = nP × mBWpp × qRS

jossa

m MBWRS

on syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen massa

n P

on syntypaikalla tapahtuvaan yhdyskuntabiojätteen kierrätykseen osallistuvien henkilöiden määrä

m BWpp

on syntyneen yhdyskuntabiojätteen massa henkeä kohti ja

q RS

on kerroin, joka edustaa syntypaikalla todennäköisesti lajiteltavan ja kierrätettävän yhdyskuntabiojätteen osuutta yhdyskuntabiojätteen kokonaismäärästä.

8.

Soveltaessaan 7 kohdassa esitettyä kaavaa jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavat:

a)

m BWpp lasketaan käyttäen perustana kyselytutkimuksia erikseen kerätyn ja sekalaisen yhdyskuntajätteen koostumuksesta tapauksen mukaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla

b)

q RS määritetään ottamalla huomioon 6 kohdan a–d alakohdassa luetellut tekijät.

9.

Tässä liitteessä esitettyjä kaavoja voidaan käyttää kaikkeen syntypaikalla lajiteltuun ja kierrätettyyn yhdyskuntabiojätteeseen tai pelkästään syntypaikalla lajiteltuun ja kierrätettyyn yhdyskuntajätteeseen kuuluvaan elintarvike- ja keittiöbiojätteeseen.

10.

Kyselytutkimukset, joilla kerätään tietoja tässä liitteessä vahvistettujen kaavojen soveltamiseksi, on tehtävä ensimmäisen syntypaikalla lajiteltua ja kierrätettyä yhdyskuntabiojätettä koskevien tietojen raportointivuoden osalta ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi sekä muiden vuosien osalta aina, kun on syytä olettaa, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä muuttuu merkittävästi.

Jäsenvaltiot voivat päivittää syntypaikalla kierrätetyn jätteen ilmoitettua määrää niiden vuosien osalta, jolloin tietoja ei ole kerätty, käyttämällä asianmukaisia arvioita.

11.

Kyselytutkimusten, joilla kerätään tietoja tässä liitteessä vahvistettujen kaavojen soveltamiseksi, on perustuttava edustaviin otoksiin ja sopiviin osaotoksiin. Tutkimusten tulosten on oltava tilastollisesti merkitseviä tieteellisesti hyväksyttyjen tilastotekniikoiden mukaisesti.

12.

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen ilmoitettuja määriä ei yliarvioida.

LIITE III

5 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU MENETELMÄ YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTAMISEN JÄLKEEN EROTETTUJEN KIERRÄTETTYJEN METALLIEN LASKEMISEKSI

1.

Tässä liitteessä esitettävissä kaavoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

m total IBA metals

on polttolaitoksen pohjatuhkassa olevien metallien kokonaismassa tiettynä vuotena

m IBA metal concentrates

on yhdyskuntajätteen raakapohjatuhkasta erotettujen metallirikasteiden kokonaismassa tiettynä vuotena

c IBA metals

on metallien pitoisuus metallirikasteissa

m IBA metals

on metallirikasteessa olevien metallien massa tiettynä vuotena

m non-metallic

on metallirikasteessa olevan ei-metallisen materiaalin massa tiettynä vuotena

m MSW

on poltettavaksi tulevan yhdyskuntajätteen massa tiettynä vuotena

c metals MSW

on metallipitoisuus poltettavaksi tulevassa yhdyskuntajätteessä

m W

on kaiken poltettavaksi tulevan jätteen massa tiettynä vuotena

c metals MSWI

on metallipitoisuus kaikessa poltettavaksi tulevassa jätteessä ja

m MSW IBA metals

on yhdyskuntajätteestä peräisin olevien metallien massa tiettynä vuotena.

2.

Kun metallirikaste on erotettu polttolaitoksen raakapolttotuhkasta, lasketaan polttolaitoksen pohjatuhkassa olevien metallien kokonaismassa tiettynä vuotena soveltamalla seuraavaa kaavaa:

Formula

3.

Metallirikasteen massaa koskevat tiedot on hankittava laitoksista, jotka erottavat metallirikasteet polttolaitoksen raakapohjatuhkasta.

4.

Metallien pitoisuus metallirikasteissa lasketaan käyttämällä tietoja, jotka on kerätty säännöllisillä kyselytutkimuksilla laitoksista, jotka käsittelevät metallirikasteita ja toimittavat tuotoksensa metallituotteita valmistaville laitoksille. Rautametallit, ei-rautametallit ja ruostumaton teräs on erotettava toisistaan. Metallien pitoisuus metallirikasteissa lasketaan seuraavalla kaavalla:

Formula

5.

Kun yhdyskuntajäte poltetaan yhdessä muun jätteen kanssa, määritetään metallien pitoisuus eri lähteistä peräisin olevassa poltetussa jätteessä tekemällä otantatutkimus poltettavaksi tulevasta jätteestä. Tutkimus on suoritettava vähintään joka viides vuosi ja aina kun on syytä olettaa, että poltetun jätteen koostumus on merkittävästi muuttunut. Yhdyskuntajätteestä peräisin olevien metallien massa lasketaan seuraavalla kaavalla:

Formula

6.

Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, voidaan silloin, kun yhdyskuntajätteen osuus kaikesta poltetusta jätteestä on yli 75 prosenttia, laskea yhdyskuntajätteestä peräisin olevien metallien massa seuraavalla kaavalla:

Formula


LIITE IV

7 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT KOTITALOUKSISTA PERÄISIN OLEVAA JÄTETTÄ JA VASTAAVAA MUISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAA JÄTETTÄ SEKÄ RAKENNUS- JA PURKUJÄTETTÄ KOSKEVAT TIEDOT

A.   MUOTO, JOTA KÄYTETÄÄN TOIMITETTAESSA TIEDOT DIREKTIIVIN 2008/98/EY 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SILTÄ OSIN KUIN KYSE ON KOTITALOUKSISTA PERÄISIN OLEVAN JA VASTAAVAN MUISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN JÄTTEEN VALMISTELUSTA UUDELLEENKÄYTTÖÖN JA KIERRÄTYKSESTÄ

Laskentamenetelmä (1)

Syntynyt jäte (2)

(t)

Valmistelu uudelleenkäyttöön ja kierrätys (3)

(t)

 

 

 

B.   A OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Raportin tavoitteet

Raporttiin on määrä kerätä tietoja tiedonkeruumenetelmistä ja toimitettujen tietojen kattavuudesta. Raportissa olisi annettava selkeä kuva jäsenvaltioiden omaksumista lähestymistavoista sekä eri maiden tietojen vertailukelpoisuuteen liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoituksista.

II.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

III.   Tiedot kotitalouksista peräisin olevasta jätteestä ja vastaavasta muista lähteistä peräisin olevasta jätteestä

1.   Miten syntyneen jätteen määrä määritetään jätetavoitteen saavuttamista varten?

 

2.   Onko kotitalouksista peräisin olevasta jätteestä ja vastaavasta muista lähteistä peräisin olevasta jätteestä tehty lajitteluanalyysi? Kyllä/ei

3.   Kuvaus muista mahdollisesti käytetyistä menetelmistä:

 

4.   Mikä on A osassa ilmoitettujen jätemäärien suhde Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2150/2002 (4) perusteella ilmoitettuihin jätetilastoihin?

 

5.   Kuvatkaa kotitalouksista peräisin olevan jätteen ja vastaavan muista lähteistä peräisin olevan jätteen koostumus ja lähteet merkitsemällä rasti taulukon asianomaisiin soluihin.

Jätemateriaalit

Jätekoodit (5)

Tuottaja

Kotitaloudet

Pienet yritykset

Ravintolat, ruokalat

Julkiset alueet

Muut

(täsmennettävä)

Paperi ja kartonki

20 01 01 ,

15 01 01

 

 

 

 

 

Metallit

20 01 40 ,

15 01 04

 

 

 

 

 

Muovi

20 01 39 ,

15 01 02

 

 

 

 

 

Lasi

20 01 02 ,

15 01 07

 

 

 

 

 

Biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet

20 01 08

 

 

 

 

 

 

Sisältää myös kotikompostoinnin? kyllä/ei

Biohajoava puutarha- ja puistojäte

20 02 01

 

 

 

 

 

 

Sisältää myös kotikompostoinnin? kyllä/ei

Biohajoamaton puutarha- ja puistojäte

20 02 02 ,

20 02 03

 

 

 

 

 

Puu

20 01 38 ,

15 01 03

 

 

 

 

 

Tekstiilit

20 01 10 ,

15 01 09

20 01 11 ,

 

 

 

 

 

Akut

20 01 34 ,

20 01 33 *

 

 

 

 

 

Käytöstä poistetut laitteet

20 01 21 *,

20 01 35 *,

20 01 23 *,

20 01 36

 

 

 

 

 

Muu yhdyskuntajäte

20 03 01 ,

20 03 07 ,

20 03 02 ,

15 01 06

 

 

 

 

 

Yhdyskuntajäte, jota ei ole mainittu edellä (täsmennettävä)

 

 

 

 

 

 

 

6.   Laskentamenetelmät 1 ja 2: Ilmoittakaa riveillä a–c vastaavat määrät tai osuudet ja jätekoodit, joita on käytetty syntyneen jätteen laskentaan, seuraavasti:

a)

lajitteluanalyysillä määritetyt paperin, metallin, muovin ja lasin (ja menetelmän 2 tapauksessa muiden yksittäisten jätevirtojen) prosenttiosuudet kotitalousjätteessä (ja menetelmän 2 tapauksessa vastaavassa jätteessä)

×

b)

syntyneen kotitalousjätteen (ja menetelmän 2 tapauksessa vastaavan jätteen) vuotuinen määrä

+

c)

erikseen kerätty paperi, metalli, muovi ja lasi (ja menetelmän 2 tapauksessa muut yksittäiset jätevirrat) kotitalouksista (ja menetelmän 2 tapauksessa erikseen kerätty vastaava muista lähteistä peräisin oleva jäte) (jätekoodit 15 01 ja 20 01)

a)

 

b)

 

c)

 

7.   Kuinka uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevat tiedot kootaan?

a)

Perustuvatko tiedot esikäsittelylaitoksiin (esim. lajittelulaitokseen tai mekaaniseen biologiseen käsittelyyn) tuleviin määriin? Kyllä/ei

Jos kyllä, antakaa tietoja kierrätystehokkuudesta:

 

b)

Perustuvatko tiedot lopulliseen kierrätysprosessiin tuleviin määriin? Kyllä/ei

c)

Kuvailkaa tietojen validointiprosessia:

 

8.   Onko biohajoavan jätteen laskentaa koskevien sääntöjen soveltamisessa ilmennyt ongelmia? Kyllä/ei

Jos kyllä, kuvailkaa ongelmia.

 

9.   Onko jätettä

a)

toimitettu toiseen jäsenvaltioon? (kyllä/ei)

b)

viety käsiteltäväksi unionin ulkopuolelle? (kyllä/ei)

Jos vastaus kysymykseen a ja/tai b on myönteinen, kuvailkaa muualle toimitetun tai viedyn jätteen uudelleenkäytön valmistelun ja kierrätyksen asteen määritystä, seurantaa ja validointia.

 

C.   MUOTO, JOTA KÄYTETÄÄN TOIMITETTAESSA TIEDOT DIREKTIIVIN 2008/98/EY 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHDAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SILTÄ OSIN KUIN KYSE ON RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEESTÄ

Laskentamenetelmä (6)

Syntynyt jäte

(t)

Valmistelu uudelleenkäyttöön

(t)

Kierrätys

(t)

Maantäyttö

(t)

Materiaalin muu hyödyntäminen (7)

(t)

Materiaalin hyödyntäminen yhteensä (8)

(t)

 

 

 

 

 

 

 

D.   C OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Raportin tavoitteet

Raporttiin on määrä kerätä tietoja tiedonkeruumenetelmistä ja toimitettujen tietojen kattavuudesta. Raportissa olisi annettava selkeä kuva jäsenvaltioiden omaksumista lähestymistavoista sekä eri maiden tietojen vertailukelpoisuuteen liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoituksista.

II.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

III.   Rakennus- ja purkujätettä koskevat tiedot

1.   Miten syntyneen rakennus- ja purkujätteen määrät määritetään? Mikä on näiden määrien suhde asetuksen (EY) N:o 2150/2002 perusteella ilmoitettuihin tietoihin?

 

2.   Kuinka uudelleenkäytön valmistelua, kierrätystä, maantäyttöä ja materiaalin muuta hyödyntämistä koskevat tiedot kootaan?

Antakaa kuvaus direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 a alakohdassa esitetyn maankäytön määritelmän soveltamisesta rakennus- ja purkujätettä koskevien tietojen yhteydessä ja selostus C osan taulukossa kohdassa ”muu hyödyntäminen” ilmoitetuista eri jätteenkäsittelytoimista ja niiden prosenttiosuudesta.

 

3.   Perustuvatko tiedot esikäsittelylaitoksiin tuleviin määriin? Kyllä/ei

Jos kyllä, antakaa tietoja esikäsittelyn tehokkuudesta:

 

4.   Perustuvatko tiedot lopulliseen kierrätysprosessiin tuleviin määriin? Kyllä/ei

5.   Kuvailkaa tietojen validointiprosessia:

 

6.   Onko jätettä

a)

toimitettu toiseen jäsenvaltioon? Kyllä/ei

b)

viety käsiteltäväksi unionin ulkopuolelle? Kyllä/ei

Jos vastaus on myönteinen, kuvailkaa muualle toimitetun tai viedyn jätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen asteen seurantaa ja validointia.

 


(1)  Päätöksen 2011/753/EU mukaisesti valittu laskentamenetelmä: merkitään valittu laskentamenetelmä (1-4) mainitun päätöksen liitteen I toisessa sarakkeessa esitetyn mukaisesti.

(2)  Kotitalouksista peräisin oleva jäte tai kotitalouksista peräisin oleva jäte ja vastaava muista lähteistä peräisin oleva jäte sen mukaan, mitä valittu laskentamenetelmä edellyttää.

(3)  Uudelleenkäyttöön valmisteltu ja kierrätetty kotitalouksista peräisin oleva jäte tai kotitalouksista peräisin oleva jäte ja vastaava muista lähteistä peräisin oleva jäte sen mukaan, mitä valittu laskentamenetelmä edellyttää.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2150/2002, annettu 25 päivänä marraskuuta 2002, jätetilastoista (EUVL L 332, 9.12.2002, s. 1).

(5)  Koodit otetaan jätekoodiluettelosta, joka on vahvistettu jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn komission päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta 3 päivänä toukokuuta 2000 tehdyssä komission päätöksessä 2000/532/EY (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3).

(6)  Päätöksen 2011/753/EU liitteen II mukaisesti valittu laskentamenetelmä.

(7)  Sisältää materiaalin muun hyödyntämisen kuin valmistelun uudelleenkäyttöön, kierrätyksen ja maantäytön.

(8)  Niiden määrien summa, jotka ilmoitetaan uudelleenkäytön valmistelun, kierrätyksen, maantäytön ja materiaalin muun hyödyntämisen kohdalla.


LIITE V

7 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT YHDYSKUNTAJÄTETTÄ KOSKEVAT TIEDOT

A.   TIETOJEN TOIMITTAMISMUOTO

Yhdyskuntajäte

Jätteiden syntyminen (1)

(t)

Erilliskeräys

(t)

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

(t)

Kierrätys

(t)

Energiakäyttö (2)

(t)

Muu hyödyntäminen (3)

(t)

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

Metallit

 

 

 

 

 

 

Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotetut metallit (4)

 

 

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

 

 

Syntypaikalla lajiteltu ja kierrätetty biojäte (5)

 

 

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

 

 

Karkea jäte (6)

 

 

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

 

 

Tummanharmaat kohdat: ei raportointia.

Vaaleanharmaat kohdat: raportointi on vapaaehtoista lukuun ottamatta yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen eroteltuja ja kierrätettyjä metalleja ja syntypaikalla lajiteltua ja kierrätettyä biojätettä, kun jäsenvaltiot ottavat nämä jätevirrat huomioon kierrätystavoitteiden laskemisessa.

B.   A OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Raportin tavoitteet

Laaduntarkastusraportin tavoitteet ovat seuraavat:

1.

Tarkastetaan, miten kattavasti jäsenvaltiot ovat soveltaneet yhdyskuntajätteen määritelmää.

2.

Arvioidaan tiedonkeruuprosessien laatu, mukaan luettuna hallinnollisten tietolähteiden laajuus ja pätevyys sekä kyselytutkimukseen perustuvien lähestymistapojen tilastollinen luotettavuus.

3.

Selvitetään syyt raportoitujen tietojen merkittäville eroille viitevuosien välillä ja varmistetaan luottamus kyseisten tietojen oikeellisuuteen.

4.

Varmistetaan yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettujen metallien mittaamista koskevien sääntöjen ja yhteisten menetelmien soveltaminen.

5.

Tarkastetaan, että kierrätystavoitteiden laskemista koskevissa säännöissä asetettuja erityisiä vaatimuksia on noudatettu.

II.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

6.   Linkki jäsenvaltion julkaisemiin tietoihin (jos on):

III.   Yhdyskuntajätettä koskevat tiedot

1.   Kuvaus tiedonkeruuseen osallistuneista tahoista

Laitoksen nimi

Keskeisten vastuualueiden kuvaus

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

2.   Käytetäänkö A osassa ilmoitettuja yhdyskuntajätettä koskevia tietoja sen osoittamiseen, että direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu tavoite on saavutettu? Kyllä/ei

3.   Käytettyjen menetelmien kuvaus

3.1   Syntynyt yhdyskuntajäte

3.1.1   Yhdyskuntajätteen syntymisen määritysmenetelmät (merkitään rastilla tai tarkennetaan viimeisessä sarakkeessa)

Yhdyskuntajätteen osa

Hallinnolliset tiedot

Kyselytutkimukset

Sähköinen rekisteri

Jätealan toimijoilta saadut tiedot

Kunnilta saadut tiedot

Laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä saadut tiedot

Muu (täsmennettävä)

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Metallit

 

 

 

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

 

 

 

 

 

 

 

3.1.2   Kuvaus menetelmästä, jolla yhdyskuntajätteen määritelmää sovelletaan kansallisissa tiedonkeruujärjestelmissä, mukaan luettuna menetelmä, jolla kerätään tietoja yhdyskuntajätteen muusta kuin kotitalousjäteosasta.

 

3.1.3   Tilastokoodit, jätekoodien käyttö ja yhdyskuntajätteen syntyä koskevien tietojen todentaminen

Yhdyskuntajätteen osa

Jätekoodit (7)

Muu käytetty luokitus

Todentamisprosessi

Ristiintarkastus

(kyllä/ei)

Aikasarjatarkastus

(kyllä/ei)

Auditointi

(kyllä/ei)

Kuvaus todentamismenettelystä

Metallit

20 01 40 , 15 01 04 , 15 01 11 *

 

 

 

 

 

Lasi

20 01 02 , 15 01 07

 

 

 

 

 

Muovi

20 01 39 , 15 01 02

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

20 01 01 , 15 01 01

 

 

 

 

 

Biojäte

20 01 08 , 20 01 25 , 20 02 01

 

 

 

 

 

Puu

20 01 37 *, 20 01 38 , 15 01 03

 

 

 

 

 

Tekstiilit

20 01 10 , 20 01 11 , 15 01 09

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

20 01 21 *, 20 01 23 *, 20 01 35 *, 20 01 36

 

 

 

 

 

Akut

20 01 33 *, 20 01 34

 

 

 

 

 

Karkea jäte

20 03 07

 

 

 

 

 

Sekajäte

20 03 01 , 15 01 06

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

20 01 13 *, 20 01 14 *, 20 01 15 *, 20 01 17 *, 20 01 19 *, 20 01 26 *, 20 01 27 *, 20 01 28 , 20 01 29 *, 20 01 30 , 20 01 31 *, 20 01 32 , 20 01 41 , 20 01 99 , 20 02 03 , 20 03 02 , 20 03 03 , 20 03 99 , 15 01 05 , 15 01 10 *

 

 

 

 

 

3.1.4   Menetelmät, joilla arvioidaan syntyneen yhdyskuntasekajätteen koostumus materiaaleittain

 

3.1.5   Kotitalouksien tuottaman jätteen arvioitu osuus yhdyskuntajätteestä (%) ja selostus arvion laskennasta

 

3.1.6   Menetelmät, joilla suljetaan pois jäte, joka ei luonteeltaan ja koostumukseltaan vastaa kotitalousjätettä, etenkin seuraavien osalta:

pakkausjäte sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, joka on peräisin kaupallisista ja teollisista lähteistä ja joka ei ole samanlaista kuin kotitalouksien tuottama jäte

kotitalouksien tuottama jäte, joka ei ole tyypiltään yhdyskuntajätettä, esimerkiksi rakennus- ja purkujäte.

 

3.1.7   Selostus arvioista, joilla paikataan syntynyttä yhdyskuntajätettä koskevien tietojen aukot kotitalouksien tuottaman jätteen (syynä esimerkiksi se, että keräysjärjestelmät eivät kata kotitalouksia täydellisesti) ja vastaavan jätteen osalta (syynä esimerkiksi se, että jätteenkeruutiedot eivät täysin kata vastaavaa jätettä).

 

3.1.8   Erot suhteessa edellisvuosina ilmoitettuihin tietoihin

Selostus yhdyskuntajätteen keruujärjestelyihin viitevuotena mahdollisesti tehdyistä merkittävistä menetelmällisistä muutoksista verrattuna aiempina viitevuosina sovellettuun menettelyyn (erityisesti takautuvat tarkistukset ja niiden luonne sekä se, koskeeko aikasarjan katkos jotain tiettyä vuotta).

 

Selostus, jossa annetaan syyt eroille yhdyskuntajätteen sellaisen osan tonnimäärissä, jonka tiedot eroavat edellisenä viitevuotena toimitetuista tiedoista yli 10 prosenttia.

Yhdyskuntajätteen osa

Ero (%)

Eron pääsyy

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2   Yhdyskuntajätehuolto

3.2.1   Käsittelytoimien luokittelu

Esitetään tiedot käsittelytoimien luokittelusta (jos käytetään perusluokitusta, kuten direktiivin 2008/98/EY liitteissä I ja II vahvistettuja loppukäsittely- tai hyödyntämistoimien koodeja, mainitaan luokituksen nimi ja kuvataan kaikki käytetyt luokat).

 

3.2.2   Kuvaus menetelmistä, joilla käsitellyn yhdyskuntajätteen määrä määritetään (merkitään rastilla)

Tiedonkeruumenetelmät / yhdyskuntajätteen tyyppi

Hallinnolliset tiedot

Kyselytutkimukset

Sähköinen rekisteri

Jätealan toimijoilta saadut tiedot

Kunnilta saadut tiedot

Laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä saadut tiedot

Muu (täsmennettävä)

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Metallit

 

 

 

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

 

 

 

 

 

 

 

Lisätiedot menetelmistä ja käytetyistä menetelmien yhdistelmistä

 

3.2.3   Valmistelu uudelleenkäyttöön

Selostus siitä, miten uudelleenkäyttöön valmisteluun kirjatut määrät on laskettu.

 

3.2.4   Selostus kierrätykseen sovelletuista mittauspisteistä (esim. laskentapisteet, lajittelutoimen tuotos, josta on tapauksen mukaan vähennetty muut kuin kohdemateriaalit) ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevista kriteereistä (nk. end of waste -kriteerit) jne., mukaan luettuna alueellinen ja paikallinen vaihtelu sekä tapauksen mukaan vastaava selostus kotitalouksien tuottaman ja sitä vastaavan jätteen osalta

Yhdyskuntajätteen osa

Käytetyt mittauspisteet

Metallit

 

Raakapohjatuhkasta erotetut metallit

 

Lasi

 

Muovi

 

Paperi ja kartonki

 

Biojäte

 

Puu

 

Tekstiilit

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

Akut

 

Karkea jäte

 

Muu

 

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä, joilla lasketaan mittaus- ja laskentapisteiden välillä poistettujen muiden kuin kohdemateriaalien määrä (tapauksen mukaan)

 

3.2.5   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään materiaalikohtaisesti kierrätettyjen materiaalien määrä useista materiaaleista muodostuvassa jätteessä

 

3.2.6   Keskimääräisten hävikkiasteiden käyttö

Kuvaus lajitellusta jätteestä, johon sovelletaan keskimääräisiä hävikkiasteita, lajittelulaitosten tyypeistä, joihin sovelletaan erilaisia keskimääräisiä hävikkiasteita, sekä menetelmistä keskimääräisten hävikkiasteiden laskemiseksi tällaisissa pisteissä, mukaan luettuna käytettyjen kyselytutkimusten tilastollinen tarkkuus ja teknisten eritelmien luonne.

Lajiteltu jätemateriaali ja lajittelulaitoksen tyyppi

Sovellettu keskimääräinen hävikkiaste (%)

Kuvaus

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.7   Jätteen luokittelu mittauspisteessä yhdyskuntajätteeksi ja muista lähteistä peräisin olevaksi jätteeksi

Kuvaus menetelmästä, jolla suljetaan pois muu kuin yhdyskuntajäte (samankaltaisten laitosten tiedot voidaan yhdistää).

Jätemateriaalit/jätekoodit

Laitoksen tyyppi

Yhdyskuntajätteen osuus (%)

Kuvaus prosenttiosuuden saamiseksi sovelletuista menetelmistä

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.8   Jätteen luokittelu mittauspisteessä eri jäsenvaltioista peräisin olevaksi

Kuvaus menetelmästä, jolla suljetaan pois muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista peräisin oleva jäte (samankaltaisten laitosten tiedot voidaan yhdistää).

Jätemateriaalit/jätekoodit

Laitoksen tyyppi

Jäsenvaltiosta peräisin olevan jätteen osuus (%)

Kuvaus prosenttiosuuden saamiseksi sovelletuista menetelmistä

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.9   Sellaisen yhdyskuntabiojätteen kierrätys, jota ei kerätä erikseen tai lajitella ja kierrätetä syntypaikalla (vuoteen 2026 saakka)

Tiedot toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennettyjä edellytyksiä noudatetaan sellaisen yhdyskuntabiojätteen kierrätyksen osalta, jota ei kerätä erikseen tai lajitella ja kierrätetä syntypaikalla.

 

3.2.10   Syntypaikalla lajiteltu ja kierrätetty yhdyskuntabiojäte

Yleiskuvaus käytetystä menetelmästä, mukaan luettuna suoran ja epäsuoran mittauksen käyttö sekä yksinkertaistetun menetelmän soveltaminen syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen mittaamiseen.

 

Kuvaus menetelmistä, joilla selvitetään syntypaikalla lajiteltua yhdyskuntabiojätettä kierrättävien aktiivisten kierrätysyksiköiden tai kierrätyshenkilökunnan määrä rekistereistä tai kyselytutkimuksista ja joilla varmistetaan, että aktiivisten kierrätysyksiköiden määrään on sisällytetty vain ne kierrätysyksiköt, joita jätteen tuottajat aktiivisesti käyttävät.

 

Kuvaus menetelmistä, joilla määritetään syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä liitteessä II olevien kaavojen soveltamista varten.

 

Yksityiskohtainen kuvaus kyselytutkimuksista, mukaan luettuna niiden jaksotus, alaotokset, luottamustasot ja luottamusvälit.

 

Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen ilmoitettuja määriä ei yliarvioida (mukaan luettuna kosteushäviöön liittyvän kertoimen soveltaminen).

 

Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen käsittely tehdään asianmukaisesti ja että kierrätetyn tuotoksen käytöstä on hyötyä maataloudelle tai siitä saadaan ekologista hyötyä.

 

3.2.11   Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettujen kierrätettyjen metallien laskeminen

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmästä, jolla kerätään tietoja polttolaitosten pohjatuhkasta erotettujen metallien määrän laskemiseksi.

 

Yksityiskohtainen kuvaus menettelytavasta, jolla mitataan polttolaitosten pohjatuhkasta erotetun metallirikasteen kokonaismäärä.

 

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmästä, jolla arvioidaan keskimääräinen metallipitoisuus metallirikasteen kokonaismäärässä, mukaan luettuna mahdollisten kyselytutkimusten luotettavuus.

 

Kuvaus menetelmästä, jolla arvioidaan polttolaitoksiin tulevan yhdyskuntajätteen osuus, mukaan luettuna mahdollisen kyselytutkimusten luotettavuus.

 

3.2.12   Muu jätteen hyödyntäminen

Kuvaus A osan taulukossa luokassa ”muu hyödyntäminen” ilmoitetuista eri jätteenkäsittelytoimista ja niiden osuus (%).

 

3.2.13   Tiedot yhdyskuntajätteen väliaikaisen varastoinnin vaikutuksesta käsitellyn jätteen määriin tiettynä vuonna sekä arviot meneillään olevana viitevuonna kierrätetyn jätteen määrästä edellisten viitevuosien väliaikaisen varastoinnin jälkeen ja meneillään olevana viitevuonna väliaikaiseen varastointiin menevästä jätteestä

 

3.2.14   Erot suhteessa edellisten viitevuosien osalta ilmoitettuihin tietoihin

Meneillään olevana viitevuotena käytetyn laskentamenetelmän mahdolliset merkittävät menetelmälliset muutokset verrattuna aiempina viitevuosina sovellettuun menettelyyn (erityisesti takautuvat tarkistukset ja niiden luonne sekä se, koskeeko aikasarjan katkos jotain tiettyä vuotta).

 

Selostus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot erosta tonnimäärissä (mitkä jätevirrat, sektorit tai arviot ovat aiheuttaneet eron ja miksi) sellaisen kierrätetyn yhdyskuntajätteen osan osalta, jonka tiedot eroavat edellisen viitevuoden osalta toimitetuista tiedoista yli 10 prosenttia.

Yhdyskuntajätteen osa

Ero (%)

Eron pääsyy

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.15   Yhdyskuntajätteen kierrätystä koskevien tietojen todentaminen

Yhdyskuntajätteen osa

Todentamisprosessi

Ristiintarkastus

(kyllä/ei)

Aikasarjatarkastus

(kyllä/ei)

Auditointi

(kyllä/ei)

Kuvaus todentamismenettelystä

Metallit

 

 

 

 

Raakapohjatuhkasta erotetut metallit

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

4.   Tietojen oikeellisuus

4.1.1   Kuvaus yhdyskuntajätteen syntymistä ja käsittelyä koskevien tietojen oikeellisuuteen vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä, mukaan luettuna otantaan, kattavuuteen, mittaukseen, käsittelyyn ja vastauskatoon liittyvät virheet

 

4.1.2   Selostus yhdyskuntajätteen syntymistä ja käsittelyä koskevien tietojen keräämiseksi toteutettavien kyselytutkimusten laajuudesta ja pätevyydestä

 

4.1.3   Yhdyskuntajätteen syntymistä ja käsittelyä koskevat tilastolliset tutkimukset

Yhdyskuntajätteen osa

Vuosi

Tutkitun populaation prosenttiosuus

Tiedot (tonnia)

Luottamustaso

Virhemarginaali

Tiedot tutkimusvuoden ja meneillään olevan vuoden välillä tehdyistä mukautuksista

Muut tiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

IV.   Luottamuksellisuus

Perustelut mahdolliselle pyynnölle jättää julkaisematta tämän laaduntarkastusraportin tietyt osat.

 

V.   Tärkeimmät kansalliset verkkosivut, viiteasiakirjat ja julkaisut

 

C.   MUOTO, JOSSA ILMOITETAAN DIREKTIIVIN 2008/98/EY 11 A ARTIKLAN 3 KOHDAN JA 11 A ARTIKLAN 8 KOHDAN NOJALLA TOTEUTETUT TOIMENPITEET

1.   Yksityiskohtainen kuvaus direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 3 kohdassa ja 11 a artiklan 8 kohdassa tarkoitetusta laadunvalvonta- ja jäljittämisjärjestelmästä

 

2.   Jäsenvaltion ulkopuolella käsiteltävää jätettä koskeva laadunvalvonta- ja jäljittämisjärjestelmä

Yhdyskuntajätteen osa

Loppukäsitellään jäsenvaltiossa

(kyllä/ei)

Toimitetaan toiseen jäsenvaltioon

(kyllä/ei)

Viedään EU:n ulkopuolelle

(kyllä/ei)

Laadunvalvontaa ja yhdyskuntajätteen jäljitettävyyttä koskevien erityisten toimenpiteiden kuvaus etenkin tietojen seurannan ja validoinnin osalta

Metallit

 

 

 

 

Raakapohjatuhkasta erotetut metallit

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

3.   Yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että viejä voi osoittaa, että jätteen siirrossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (8) vaatimuksia ja että jätteen käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, jotka pääpiirteittäin vastaavat asiaa koskevassa unionin ympäristölainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia.

 


(1)  Materiaalikohtaisesti ilmoitettavan syntyneen jätteen määrä voi perustua erilliskerättyyn jätteeseen ja arvioihin, jotka saadaan yhdyskuntajätteen koostumuksesta tehdyistä säännöllisesti päivitetyistä kyselytutkimuksista. Jos tällaisia tutkimuksia ei ole saatavilla, voidaan käyttää sekajätteen luokkaa.

(2)  Tähän kuuluu polttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto ja jätteen uudelleenkäsittely polttoaineena käytettäväksi tai muutoin energian tuottamiseksi. Energian tuottamiseen käytettävän jätteen paino jätemateriaalia kohti voi perustua arvioihin, jotka saadaan yhdyskuntajätteen koostumuksesta säännöllisesti päivitetyistä kyselytutkimuksista. Jos tällaisia tutkimuksia ei ole saatavilla, voidaan käyttää sekajätteen luokkaa.

(3)  Ei sisällä valmistelua uudelleenkäyttöön, kierrätystä ja energiakäyttöä mutta sisältää maantäytön.

(4)  Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotetut metallit on ilmoitettava erikseen, eikä niitä saa sisällyttää metalleille varatulle riville eikä energiakäyttöön tulevan jätteen kokonaismäärään.

(5)  Syntypaikalla lajiteltu ja kierrätetty biojäte on ilmoitettava erikseen, eikä sitä saa sisällyttää biojätteelle varatulle riville.

(6)  Sisältää suurikokoiset jätteet, jotka vaativat erityistä keräämistä ja käsittelyä, kuten huonekalut ja patjat.

(7)  Päätöksessä 2000/532/EY vahvistetut jätekoodit.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).


LIITE VI

TIEDOT 7 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUISTA MINERAALIPOHJAISISTA JA SYNTEETTISISTÄ VOITELUAINEISTA JA TEOLLISUUSÖLJYISTÄ SEKÄ JÄTEÖLJYISTÄ

A.   TIETOJEN TOIMITTAMISMUOTO

Taulukko 1

Tietojen ilmoittaminen mineraalipohjaisten ja synteettisten voiteluaineiden ja teollisuusöljyjen saattamisesta markkinoille ja jäteöljyjen käsittelystä

 

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Markkinoille saatetut öljyt (5)

(t)

Syntynyt jäteöljy (6) (kuiva öljy)

(t)

Erikseen kerätyt (7) jäteöljyt

(t)

Viedyt (8) jäteöljyt

(t)

Tuodut (9) jäteöljyt

(t)

Uudistaminen (10)

(t)

Muu kierrätys (11)

(t)

Energiakäyttö (12) (R1)

(t)

Hävittäminen (13)

(t)

 

 

 

Ml. vesi

Kuiva öljy (14)

Ml. vesi

Kuiva öljy (14)

Ml. vesi

Kuiva öljy (14)

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Moottori- ja vaihteistoöljyt (1)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuusöljyt (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuusöljyt (vain emulsiot) (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Öljynerotuksessa syntyvät öljyt ja konsentraatit (4)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tummanharmaat kohdat: ei raportointia.

(10–13)

Ilmoitettujen määrien on koskettava erikseen kerättyä jäteöljyä. Sarakkeissa 6–9 ilmoitettujen kuivan öljyn arvojen summan olisi oltava yhtä suuri kuin sarakkeessa 3 ilmoitettujen kuivan öljyn arvojen summa mukautettuna viedyn ja tuodun jäteöljyn suhteen (sarake 3 – sarake 4 + sarake 5 = sarake 6 + sarake 7 + sarake 8 + sarake 9).

Direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 18 alakohdassa annetun ”jäteöljyjen uudistamisen” määritelmän mukaisesti ja lukuun ottamatta energian tuotantoon tai polttoaineina käytettäviä uudistettuja öljyjä.


Taulukko 2

Tietojen ilmoittaminen jäteöljyjen käsittelystä

1

2

3

4

5

Hyödyntämistuotoksen tyyppi

Uudistaminen (10)

(t)

Muu kierrätys

(t)

Energiakäyttö tai uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina (myös polttoaineena käytettävät uudistetut öljyt)

(t)

Loppukäsittely (D 10)

(t)

Uudistettu perusöljy – ryhmä I (11)  (12)

 

 

 

 

Uudistettu perusöljy – ryhmä II (13)

 

 

 

 

Uudistettu perusöljy – ryhmä III (14)

 

 

 

 

Uudistettu perusöljy – ryhmä IV (15)

 

 

 

 

Kierrätetyt tuotteet (16) (täsmennettävä)

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – kevyt polttoöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – dieselöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – raskas polttoöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – hyödynnetty polttoöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – prosessoitu polttoöljy

 

 

 

 

Energiakäyttö laitoksessa (17)

 

 

 

 

Muu (täsmennetään ja lisätään rivejä tarpeen mukaan)

 

 

 

 

Tummanharmaat kohdat: ei raportointia.


Taulukko 3

Tietojen ilmoittaminen mineraalipohjaisten ja synteettisten voiteluaineiden ja teollisuusöljyjen saattamisesta markkinoille ja muiden kuin taulukossa 1 lueteltujen jäteöljyjen käsittelystä

 

1

2

3

4

5

6

7

Kerätyt (1) jäteöljyt (t)

Viedyt (2) jäteöljyt (t)

Tuodut (3) jäteöljyt (t)

Loppukäsittely (4) (D 10)

Uudistaminen (5) (t)

Muu kierrätys (6) (t)

Energiakäyttö (7) (t)

 

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Prosessointiöljyt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuusöljyt, ei voiteluaineina käytettävät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voitelurasvat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voiteluaineiden jalostuksesta erotetut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pilssivedet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaaleanharmaat kohdat: raportointi on vapaaehtoista.

(1–7)

Termien selitykset taulukon 1 sarakkeissa 3–9 ja niihin liittyvissä huomautuksissa.


Taulukko 4

Syntyneen jäteöljyn laskennassa käytettävät viitearvot

 

1

Markkinoille saatettujen öljyjen osuus (%)

Moottori- ja vaihteistoöljyt

 

Moottoriöljyt

52

Vaihteistoöljyt

76

Teollisuusöljyt

 

Koneöljyt

50

Hydrauliikkaöljyt

75

Turbiiniöljyt

70

Muuntajaöljyt

90

Lämmönsiirtoöljyt

90

Kompressoriöljyt

50

Perusöljyt

50

Emulsioissa käytettävät metallintyöstö-öljyt

49

B.   A OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

6.   Linkki jäsenvaltion julkaisemiin tietoihin (jos on):

II.   Markkinoille saatettuja öljyjä ja jäteöljyjä koskeva tiedot

1.   Tiedonkeruumenetelmät (merkitään asianomainen sarake rastilla ja täytetään viimeinen sarake)

Tiedonkeruumenetelmät/tietokokonaisuudet

Hallinnolliset tiedot

Kyselytutkimukset

Sähköinen rekisteri

Jätealan toimijoilta saadut tiedot

Laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä saadut tiedot

Muu (täsmennettävä)

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä

Markkinoille saatetut öljyt

 

 

 

 

 

 

 

Kerätyt jäteöljyt

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen uudistaminen

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen muu kierrätys

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen energiakäyttö

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen loppukäsittely

 

 

 

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä eri tyyppisten jäteöljyjen käsittelylle.

2.   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään syntyneen jäteöljyn määrä

 

3.   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään jäteöljyn kuivaöljypitoisuus (esim. vesipitoisuuden kemiallinen analyysi tai asiantuntemus)

 

4.   Kuvaus kohdassa ”muu kierrätys” ilmoitettujen käsiteltyjen jäteöljyjen tuotoksista ja niiden määrät

 

5.   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään polttoaineena käytettävien jäteöljyjen määrä

 

6.   Tiedot jäsenvaltion ulkopuolella tapahtuneesta jäteöljyn käsittelystä

 

7.   Yksityiskohtainen kuvaus laadunvalvontaa ja jäteöljyjen jäljitettävyyttä koskevista erityisistä toimenpiteistä etenkin tietojen seurannan ja validoinnin osalta

 

8.   Kuvaus tietolähteistä, jotka koskevat jäteöljyjen käsittelyä toisessa jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolella (esim. asetus (EY) N:o 1013/2006 tai käsittelylaitoksen pitäjältä saadut perustiedot), ja tietojen laadusta

 

9.   Kuvaus mahdollisista vaikeuksista tietojen keräämisessä toisessa jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolella sijaitsevista käsittelylaitoksista

 

10.   Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että unionin ulkopuolinen jäteöljyjen viejä voi osoittaa, että jätteen siirrossa noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1013/2006 vaatimuksia ja että jätteen käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, jotka pääpiirteittäin vastaavat asiaa koskevassa unionin ympäristölainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia

 

11.   Tietojen oikeellisuus

11.1   Kuvaus jäteöljyjen syntymistä, keräämistä ja käsittelyä koskevien tietojen laatuun ja oikeellisuuteen vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä, mukaan luettuna otantaan, kattavuuteen, mittaukseen, käsittelyyn ja vastauskatoon liittyvät virheet

 

11.2   Mineraalipohjaisia ja synteettisiä voiteluaineita ja teollisuusöljyjä sekä jäteöljyjä koskevan tiedonkeruun kattavuus

Yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten tietolähteet kattavat kaikki markkinoille saatettujen mineraalipohjaisten ja synteettisten voiteluaineiden ja teollisuusöljyjen sekä kerättyjen ja käsiteltyjen jäteöljyjen määrät, sekä tiedot mahdollisista arvioiden perusteella lisätyistä määristä, mukaan luettuna arvioiden määrittämistapa ja niiden osuus vastaavan tietokokonaisuuden kokonaismäärästä.

 

11.3   Erot suhteessa edellisten viitevuosien tietoihin

Meneillään olevana viitevuotena käytetyn laskentamenetelmän mahdolliset merkittävät muutokset verrattuna aiempina vuosina sovellettuun menettelyyn.

 

Selostus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot erosta tonnimäärissä (mitkä jäteöljyt, sektorit tai arviot ovat aiheuttaneet eron ja miksi) sellaisen käsiteltyjen jäteöljyjen luokan osalta, jonka tiedot eroavat edellisen viitevuoden osalta toimitetuista tiedoista yli 10 prosenttia.

Jäteöljyn luokka ja käsittely

Ero (%)

Eron pääsyy

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

III.   Luottamuksellisuus

Perustelut mahdolliselle pyynnölle jättää julkaisematta tämän raportin tietyt osat.

 

IV.   Tärkeimmät kansalliset verkkosivut, viiteasiakirjat ja julkaisut

Tähän kuuluvat raportit, joissa käsitellään tietojen laatua tai kattavuutta tai muita täytäntöönpanoon liittyviä näkökohtia. Niitä ovat esimerkiksi raportit jäteöljyn keruuseen ja käsittelyyn liittyvistä parhaista toimintatavoista ja raportit öljyn tuonnista, viennistä ja häviöistä.

 


(1)  Sisältää moottoriöljyt ja vaihteistoöljyt (autot, ilmailu, meriliikenne, teollisuus ja muut alat). Ei sisällä rasvoja eikä pilssivettä.

(2)  Sisältää koneöljyt, hydrauliikkaöljyt, turbiiniöljyt, muuntajaöljyt, lämmönsiirtoöljyt, kompressoriöljyt ja perusöljyt. Ei sisällä rasvoja eikä emulsioissa käytettyjä öljyjä.

(3)  Sisältää metallintyöstössä käytettävät öljyt. Jos kansallisessa raportoinnissa ei erotella teollisuusöljyjä sen mukaan, käytetäänkö niitä emulsioissa vai muutoin, teollisuusöljyistä voidaan toimittaa yhdistetyt tiedot rivillä ”teollisuusöljyt”.

(4)  Ainoastaan päätöksen 2000/532/EY mukaiseen koodiin 190207* kuuluvat jäteöljyt.

(5)  Jäsenvaltiossa markkinoille saatetut öljyt ottaen huomioon vientitappiot (esim. henkilöautojen vienti) ja tuontivoitot (esim. henkilöautojen tuonti).

(6)  Jäteöljyjen määrä ottaen huomioon käsittelyn ja käytön aikaiset häviöt. Syntyneen jäteöljyn määrä voidaan laskea kansallisten tilastojen perusteella tai käyttäen taulukossa 4 lueteltuja viitearvoja.

(7)  Erikseen kerätyt jäteöljyt. Jos kerätyt jäteöljyt lasketaan tilavuuden mukaan, vastaava massa määritetään soveltamalla muuntokerrointa 0,9 tonnia/m3.

(8)  Maasta viety jäteöljy (ottaen huomioon asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistetut jäteluokat).

(9)  Toisessa maassa syntynyt ja sieltä tuotu jäteöljy (ottaen huomioon asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistetut jäteluokat).

(11)  Muu kierrätys kuin uudistaminen, esim. liuotinöljy.

(12)  Sisältää hyödynnettyjen öljyjen käytön polttoaineena direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 alakohdassa annetun hyödyntämisen määritelmän mukaisesti.

(13)  Direktiivin 2008/98/EY liitteessä I mainittu loppukäsittelytoimi D 10 ”Polttaminen maalla”.

(14)  Jäteöljy ilman vesipitoisuutta. Kuivaöljypitoisuus määritetään mittaamalla vesipitoisuus. Muiden jäteöljyjen kuin emulsioiden kuivaöljypitoisuus voidaan vaihtoehtoisesti määrittää käyttämällä vesipitoisuutena arvoa 8 prosenttia. Teollisuusöljyemulsioiden kuivaöljypitoisuus voidaan vaihtoehtoisesti määrittää käyttämällä vesipitoisuutena arvoa 90 prosenttia.

(10)  Uudistettujen öljyjen määrä. Taulukon 2 sarakkeessa 2 ilmoitettujen määrien summa jaettuna taulukon 1 sarakkeessa 6 ilmoitettujen määrien summalla on öljyn uudistamisen muuntotehokkuus.

(11)  Ryhmän I perusöljyssä kylläisyys on alle 90 % ja/tai rikkipitoisuus yli 0,03 % ja viskositeetti-indeksi vähintään 80 mutta alle 120.

(12)  Jos kansallisessa raportoinnissa ei erotella ryhmiä I–IV, uudistetuista perusöljyistä voidaan toimittaa yhdistetyt tiedot rivillä ”Muu”.

(13)  Ryhmän II perusöljyssä kylläisyys on vähintään 90 %, rikkipitoisuus enintään 0,03 % ja viskositeetti-indeksi vähintään 80 mutta alle 120.

(14)  Ryhmän III perusöljyssä kylläisyys on vähintään 90 %, rikkipitoisuus enintään 0,03 % ja viskositeetti-indeksi vähintään 120.

(15)  Ryhmän IV perusöljyt ovat polyalfaolefiineja. Ryhmiin I–IV kuulumattomat perusöljyt ilmoitetaan rivillä ”Muu”.

(16)  Sisältää kierrätetyt tuotteet, jotka ovat peräisin taulukon 1 sarakkeessa 7 ilmoitetusta jäteöljyjen muusta kierrätyksestä.

(17)  Energiakäyttö laitoksessa tarkoittaa jäteöljyjen käyttöä esimerkiksi jalostamon sisäisessä energiankulutuksessa.


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/101


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1005,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2019,

sen määrittämisestä, että etuustullin väliaikainen suspendoiminen ei ole aiheellista Nicaraguasta peräisin olevien banaanien tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 20/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Banaaneja koskeva vakautusmekanismi otettiin käyttöön Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta tehdyllä sopimuksella (2), jäljempänä ’sopimus’, jota ryhdyttiin väliaikaisesti soveltamaan Keski-Amerikan valtioissa vuoden 2013 aikana ja Nicaraguassa 1 päivänä elokuuta 2013.

(2)

Asetuksella (EU) N:o 20/2013 täytäntöön pannun vakautusmekanismin mukaisesti sen jälkeen, kun jostakin asianomaisesta maasta peräisin oleville tuoreille banaaneille (Euroopan unionin yhdistetyn nimikkeistön nimike 0803 90 10, 1.1.2012) määritetty kynnystuontimäärä ylittyy, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa se joko väliaikaisesti suspendoi kyseessä olevasta maasta peräisin olevien banaanien tuontiin sovellettavan etuustullin tai päättää, että tällainen suspendointi ei ole aiheellinen.

(3)

Nicaraguasta peräisin olevien tuoreiden banaanien tuonti unioniin ylitti 25 päivänä maaliskuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 20/2013 liitteessä vahvistetun kynnystuontimäärän 14 500 tonnia.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 20/2013 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tarkasteli kyseisen tuonnin vaikutusta banaanien markkinatilanteeseen unionissa voidakseen päättää, olisiko etuustulli suspendoitava vai ei. Komissio tarkasteli kyseisen tuonnin vaikutusta unionin hintatasoon, muista lähteistä peräisin olevan tuonnin kehitystä ja unionin tuoreiden banaanien markkinoiden yleistä vakautta.

(5)

Vuoden 2019 kynnystuontimäärän ylittyessä Nicaraguasta peräisin olevien tuoreiden banaanien osuus unioniin tulevasta tuoreiden banaanien tuonnista, johon sovelletaan banaaneja koskevaa vakautusmekanismia, oli 1,5 prosenttia.

(6)

Tuontimäärät suurista viejämaista, joiden kanssa unionilla myös on vapaakauppasopimukset, olivat samaan aikaan 14,4 prosenttia (Kolumbia), 19,3 prosenttia (Ecuador) ja 16,9 prosenttia (Costa Rica) niille määritetyistä kynnystuontimääristä. Vakautusmekanismin ”käyttämättömät” määrät (noin 5 miljoonaa tonnia) ovat paljon korkeammat kuin Nicaraguasta 25 päivänä maaliskuuta 2019 mennessä kokonaisuudessaan tuodut määrät (15 600 tonnia).

(7)

Vuoden 2019 kahden ensimmäisen kuukauden aikana Nicaraguasta tulleen tuonnin hinta oli keskimäärin 572 euroa/tonni, joka on 16 prosenttia alhaisempi kuin muun unioniin tulevan tuoreiden banaanien tuonnin keskihinta (648 euroa/tonni). Vuonna 2018 Nicaraguasta tuotujen banaanien keskihinta oli 26 prosenttia alhaisempi kuin muun unioniin tulevan tuoreiden banaanien tuonnin keskihinta.

(8)

Vaikka maailmanlaajuisesti banaanien keskimääräinen tukkuhinta tammi-helmikuussa 2019 oli 8,3 prosenttia alhaisempi kuin vastaava hinta tammi-helmikuussa 2018 (944 euroa/tonni tammi-helmikuussa 2019, 1 029 euroa/tonni tammi-helmikuussa 2018), unionissa tuotettujen banaanien keskimääräinen tukkuhinta tammi-helmikuussa 2019 oli 7,7 prosenttia korkeampi kuin tammi-helmikuussa 2018 (1 086 euroa/tonni tammi-helmikuussa 2019, 1 008 euroa/tonni tammi-helmikuussa 2018).

(9)

Koska banaanien tuonti Nicaraguasta on vähäistä, sillä ei ole ollut vaikutusta banaanin markkinahintaan unionissa. Näin ollen ei ole mitään viitteitä siitä, että unionin markkinoiden vakaus olisi häiriintynyt Nicaraguasta peräisin olevien tuoreiden banaanien tuonnille määritetyn vuotuisen kynnystuontimäärän ylittymisestä tai että ylityksellä olisi ollut merkittäviä vaikutuksia unionin tuottajien tilanteeseen.

(10)

Ei ole myöskään havaittavissa merkkejä unionin markkinoiden vakavan heikentymisen uhkasta tai unionin syrjäisimpien alueiden taloudellisen tilanteen vakavasta heikentymisestä maaliskuussa 2019.

(11)

Näin ollen Nicaraguasta peräisin olevien banaanien tuontiin sovellettavan etuustullin suspendoiminen ei ole tässä vaiheessa aiheellista.

(12)

On syytä muistaa, että vuonna 2018 tuonti Nicaraguasta ylitti kynnysarvon 10 päivänä huhtikuuta ja että kyseisen vuoden loppuun mennessä sen määrä oli 81 000 tonnia. Komissio totesi kuitenkin myöhemmin tekemässään analyysissä, ettei kyseinen tuonti eikä muu vakautusmekanismin soveltamisalaan kuuluvista maista peräisin oleva tuonti aiheuttanut häiriöitä unionin markkinoilla.

(13)

Koska vuotuinen kynnystuontimäärä ylittyi jo maaliskuussa ja vaikka Nicaraguasta unioniin tuleva kokonaistuonti on vähäistä, komissio seuraa tilanteen kehittymistä ja toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä myöhemmin.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 20/2013 14 artiklan 4 kohdan mukaan tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nicaraguasta peräisin olevien, Euroopan unionin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 0803 90 10 kuuluvien tuoreiden banaanien tuontiin sovellettavan etuustullin väliaikainen suspendoiminen ei ole tarpeen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 19 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 17, 19.1.2013, s. 13.

(2)   EUVL L 346, 15.12.2012, s. 3.


20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/103


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2019/1006,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019,

yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä niiden ehtojen täytäntöönpanemiseksi, joiden perusteella arvopaperikeskus hyväksytään TARGET2-Securities-palvelujen käyttäjäksi annetun päätöksen EKP/2011/20 muuttamisesta (EKP/2019/15)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 ja 12.1 artiklan sekä 17, 18 ja 22 artiklan,

ottaa huomioon TARGET2-Securities-hankkeesta 18 päivänä heinäkuuta 2012 annetut suuntaviivat EKP/2012/13 (1), ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja 15 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksessä EKP/2011/20 (2) vahvistetaan hakumenettely, joiden perusteella arvopaperikeskus pääsee TARGET2-Securities-palvelujen käyttäjäksi; hakumenettelyssä yksi vaatimuksista on, että toimivaltainen viranomainen on antanut arvopaperikeskuksesta myönteisen arvion suhteessa arvopaperien selvitysjärjestelmille annettuihin Euroopan keskuspankkijärjestelmän/Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean suosituksiin. Euroopan keskuspankkijärjestelmän/Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiä koskevat suositukset on korvattu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevilla periaatteilla (3) (Principles for Financial Market Infrastructures, jäljempänä ’PFMI-periaatteet’) tai kyseiset periaatteet täytäntöönpanevilla säännöstöillä; esim. ETA:ssa periaatteet pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 909/2014 (4).

(2)

Euroopan keskuspankin neuvosto hyväksyi 25 päivänä tammikuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/166 (5) (EKP/2019/3), jolla perustettiin markkinainfrastruktuurilautakunta sen nykyisessä muodossa. Aikaisemmin markkinainfrastruktuurilautakunta kokoontui erilaisissa kohdennetuissa muodoissa. Yksi näistä kohdennetuista muodoista oli TARGET2-Securities-johtokunta.

(3)

On tehty muutoksia sääntöihin ja menettelyihin niiden ehtojen täytäntöönpanemiseksi, joiden perusteella arvopaperikeskus hyväksytään TARGET2-Securities-palvelujen käyttäjäksi. Muutoksia on tehty erityisesti arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehtoon 2.

(4)

Näin ollen päätös EKP/2011/20 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan päätös EKP/2011/20 seuraavasti:

1)

korvataan 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”(4)

”arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdolla 2” tarkoitetaan ehtoa, joka asetetaan suuntaviivojen EKP/2012/13 (*1) 15 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, eli että arvopaperikeskus hyväksytään T2S-palvelun käyttäjäksi edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet arvopaperikeskuksesta myönteisen arvion i) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (*2) perusteella, Euroopan talousalueen (ETA) lainkäyttöalueella sijaitsevien arvopaperikeskusten osalta, tai ii) Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevien periaatteiden tai nämä periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön perusteella ETA:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella sijaitsevien arvopaperimarkkinakeskusten osalta; (*3)

(*1)  Suuntaviivat EKP/2012/13, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2012, TARGET2-Securities-hankkeesta (EUVL L 215, 11.8.2012, s. 19)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1)."

(*3)  CPMI-IOSCO, Principles for Financial Market Infrastructures (huhtikuu 2012).” "

2)

korvataan 1 artiklan 11 kohta seuraavasti:

”(11)

”markkinainfrastruktuurilautakunnalla” Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2019/166 (EKP/2019/3) (*4) nojalla perustettua eurojärjestelmän hallintoelintä;

(*4)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/166, annettu 25 päivänä tammikuuta 2019, markkinainfrastruktuurilautakunnasta ja TARGET2-Securities-johtokunnan perustamisesta annetun päätöksen EKP/2012/6 kumoamisesta (EKP/2019/3) (EUVL L 32, 4.2.2019, s. 14).”;"

3)

korvataan 1 artiklan 12 kohta seuraavasti:

”(12)

”arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien neuvonantoryhmällä” tai ”AMI SeCo –ryhmällä” samaa kuin suuntaviivojen EKP/2012/13 2 artiklan 25 kohdassa;”;

4)

korvataan 3 artiklan 1 kohdassa sana ”arviointikertomus” sanalla ”itsearviointiraportti”;

5)

korvataan 3 artiklan 2 kohdassa sana ”arviointikertomuksessa” sanalla ”itsearviointiraportissa”;

6)

korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Arvopaperikeskusten viiden järjestelmäänpääsyehdon jatkuva noudattaminen

1.   Arvopaperikeskuksen, joka on hyväksytty T2S-palvelujen käyttäjäksi, on täytettävä T2S-järjestelmään siirryttyään jatkuvasti viisi arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehtoa ja

a)

erityisesti varmistettava vuosittain suorittamansa luotettavan itsearvioinnin avulla ja sitä tukevalla asiaankuuluvalla aineistolla, että se täyttää edelleen arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdot 1, 3, 4 ja 5.

b)

toimitettava viipymättä markkinainfrastruktuurilautakunnalle asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten suorittama viimeisin säännönmukainen tai ylimääräinen arviointi, joka perustuu asetukseen (EU) N:o 909/2014 Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskeviin periaatteisiin (Principles for Financial Market Infrastructures, jäljempänä ’PFMI-periaatteet’) tai nämä periaatteet täytäntöönpanevaan kansalliseen säännöstöön. Jos edellä mainittua arviointia ei ole, arvopaperikeskuksen on toimitettava asianomaisiin asiakirjoihin perustuva oma vakuutus,

c)

pyydettävä asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta uusi arviointi siitä, että se noudattaa asetusta (EU) N:o 909/2014, PFMI-periaatteita tai PFMI-periaatteet täytäntöönpanevaa kansallista säännöstöä, jos arvopaperikeskuksen järjestelmässä on tehty oleellisia muutoksia;

d)

ilmoitettava markkinainfrastruktuurilautakunnalle viipymättä, jos asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen arvioinnissa tai itsearvioinnissa on todettu, että se ei täytä jotakin viidestä arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdosta;

e)

toimitettava markkinainfrastruktuurilautakunnan pyynnöstä arviointikertomus, joka osoittaa, että arvopaperikeskus täyttää edelleen kaikki viisi arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehtoa.

2.   Markkinainfrastruktuurilautakunta voi suorittaa oman arviointinsa ja seurata sitä, että arvopaperikeskus täyttää viisi järjestelmäänpääsyehtoa, tai pyytää tietoja arvopaperikeskukselta. Jos markkinainfrastruktuurilautakunta tekee päätöksen siitä, että arvopaperikeskus ei täytä jotakin viidestä arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdosta, se aloittaa menettelyn, josta määrätään sopimuksissa, joita tehdään arvopaperikeskusten kanssa suuntaviivojen EKP/2012/13 16 artiklan mukaisesti.”

7)

korvataan 3 ja 4 artiklassa ilmaisu ”T2S-ohjelmajohtokunta” ilmaisulla ”markkinainfrastruktuurilautakunta”, ilmaisu ”T2S-ohjelmajohtokunnan” ilmaisulla ”markkinainfrastruktuurilautakunnan” ja ilmaisu ”T2S-ohjelmajohtokunnalle” ilmaisulla ”markkinainfrastruktuurilautakunnalle”;

8)

korvataan 4 artiklassa ilmaisu ”T2S-neuvonantoryhmä” ilmaisulla ”AMI SeCo –ryhmä”, ilmaisu ”T2S-neuvonantoryhmän” ilmaisulla ”AMI SeCo –ryhmän” ja ilmaisu ”T2S-neuvonantoryhmälle” ilmaisulla ”AMI SeCo –ryhmälle”;

9)

muutetaan liite näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Siirtymäsäännös

Arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdon 2 jatkuvan noudattamisen osalta asianomaisten viranomaisen suorittama arviointi arvopaperien selvitysjärjestelmille annettuihin Euroopan keskuspankkijärjestelmän/Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean suositusten perusteella on edelleen voimassa kunnes asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet arvopaperikeskuksen asetuksen (EU) N:o 909/2014, PFMI-periaatteiden tai nämä periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön perusteella.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 7 päivänä kesäkuuta 2019.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)   EUVL L 215, 11.8.2012, s. 19.

(2)  Päätös EKP/2011/20, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä niiden ehtojen täytäntöönpanemiseksi, joiden perusteella arvopaperikeskus hyväksytään TARGET2-Securities-palvelujen käyttäjäksi (EUVL L 319, 2.12.2011, s. 117).

(3)  CPMI-IOSCO, Principles for Financial Market Infrastructures (huhtikuu 2012).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

(5)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/166, annettu 25 päivänä tammikuuta 2019, markkinainfrastruktuurilautakunnasta sekä TARGET2-Securities-johtokunnan perustamisesta annetun päätöksen EKP/2012/6 kumoamisesta (EKP/2019/3) (EUVL L 32, 4.2.2019, s. 14).


LIITE

Muutetaan päätöksen EKP/2011/20 liite seuraavasti:

1)

Korvataan II jakso seuraavasti:

”II.   Arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdon 2 yksityiskohtainen täytäntöönpano

Tämän järjestelmänpääsyehdon perusteella suoritettavan arvioinnin yhteydessä arvopaperikeskuksen on toimitettava seuraavat asiakirjat:

a)

ETA-maassa sijaitsevan arvopaperikeskuksen osalta sitä koskevan arvioinnin tulos tai sen todistus toimiluvasta (sen mukaan kumpi on tuoreempi), jonka asianomainen viranomainen on antanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (*1) perusteella; jos näyttöä kyseisen asetuksen noudattamisesta ei ole saatavilla, arvopaperikeskuksen on toimitettava arvioinnin ja/tai toimiluvan kanssa linjassa oleva oma vakuutus; tai

b)

ETA:n ulkopuolella sijaitsevan arvopaperikeskuksen osalta sitä koskevan arvioinnin tulos tai sen todistus toimiluvasta (sen mukaan kumpi on tuoreempi), jonka asianomainen viranomainen on antanut Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevien periaatteiden (jäljempänä ’PFMI-periaatteet’) (*2) tai – soveltuvin osin – nämä periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön perusteella. Jos näyttöä PFMI-periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön noudattamisesta ei ole saatavilla, arvopaperikeskuksen on toimitettava arvioinnin ja/tai toimiluvan kanssa linjassa oleva oma vakuutus.

Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen on havainnut puutteita asetuksen (EU) N:o 909/2014, PFMI-periaatteiden tai nämä periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön noudattamisessa, kyseisen arvopaperikeskuksen on ilmoitettava markkinainfrastruktuurilautakunnalle näitä puutteita koskevat yksityiskohtaiset tiedot sekä esitettävä niitä koskevat selitykset ja todisteet. Arvopaperikeskuksen on myös toimitettava markkinainfrastruktuurilautakunnalle asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten päätelmät, sellaisina kuin ne on esitetty arvioinnissa.

Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti havaitsemat puutteet asetuksen (EU) N:o 909/2014, PFMI-periaatteiden tai nämä periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön noudattamisessa ei saa EKP:n arvioinnin mukaan vaarantaa T2S-palvelujen tarjoamista turvallisesti ja tehokkaasti.

Edellä mainitut tiedot käsitellään niiden asiaankuuluvien hakumenettelyjen mukaisesti, jotka koskevat hyväksymistä T2S-palvelun käyttäjäksi ja viiden arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdon jatkuvaa noudattamista.

Arvopaperikeskus täyttää tämän arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdon, jos

a)

asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet ETA-valtiossa sijaitsevalle arvopaperikeskukselle asetuksen (EU) N:o 909/2014 nojalla toimiluvan tai viimeisimmässä arvioinnissaan myönteisen arvion asetuksen (EU) N:o 909/2014 perusteella, tai

b)

asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat viimeisimmässä arvioinnissaan antaneet ETA:n ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevalle arvopaperikeskukselle myönteisen arvioinnin PFMI-periaatteiden tai nämä periaatteet täytäntöönpanevan kansallisen säännöstön perusteella.

Jos arvopaperikeskuksen toimilupa/arviointi perustuu muuhun oikeudelliseen säännöstöön kuin PFMI-periaatteisiin tai asetukseen (EU) N:o 909/2014, arvopaperikeskuksen on toimitettava markkinainfrastruktuurilautakunnalle ja EKP:n neuvostolle riittävästi näyttöä siitä, että arvioinnin perusteena ollut oikeudellinen säännöstö vastaa luonteeltaan ja tasoltaan asetusta (EU) N:o 909/2014 tai PFMI-periaatteita.

Jos asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten arviointiin sisältyy luottamuksellisia tietoja, arvopaperikeskuksen on toimitettava yleisluonteinen yhteenveto tai arviointipäätelmät osoittaakseen sen, missä määrin se täyttää ehdot.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1)."

(*2)  CPMI-IOSCO, Principles for Financial Market Infrastructures (huhtikuu 2012),” "

2.

Lisätään VI jakso seuraavasti:

”VI   Yleissäännös

Jos arvopaperikeskus, joka on hyväksytty T2S-palvelun käyttäjäksi, ei enää täytä jotakin viidestä arvopaperikeskusten järjestelmäänpääsyehdosta, markkinainfrastruktuurilautakunta aloittaa arvopaperikeskusten kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätyn menettelyn.”.


(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

(*2)  CPMI-IOSCO, Principles for Financial Market Infrastructures (huhtikuu 2012),” ’


SUUNTAVIIVAT

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/108


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2019/1007,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019,

TARGET2-Securities -hankkeesta annettujen suuntaviivojen EKP/2012/13 muuttamisesta (EKP/2019/16)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 12.1, 17, 18 ja 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin neuvosto hyväksyi 25 päivänä tammikuuta 2019 Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2019/166 (EKP/2019/3) (1), jolla perustettiin markkinainfrastruktuurilautakunta sen nykyisessä muodossa. Aikaisemmin markkinainfrastruktuurilautakunta kokoontui erilaisissa kohdennetuissa muodoissa. Yksi näistä kohdennetuista muodoista oli päätöksellä EKP/2012/6 (2) perustettu TARGET2-Securities-johtokunta. Mainittu päätös kumottiin päätöksellä (EU) 2019/166 (EKP/2019/3). Markkinainfrastruktuurilautakunta on hallintoelin, joka tukee Euroopan keskuspankin neuvostoa varmistamalla, että eurojärjestelmän infrastruktuuripalveluja ylläpidetään ja kehitetään sekä eurojärjestelmän infrastruktuuripalveluja koskevia hankkeita hallinnoidaan perussopimuksessa vahvistettujen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tavoitteiden, liiketoimintatarpeiden, teknologian edistyksen, eurojärjestelmän infrastruktuuripalveluihin ja -hankkeisiin sovellettavan lainsäädännön sekä sääntelyä ja valvontaa koskevien vaatimusten mukaisesti, samalla kuin noudatetaan täysimääräisesti EKPJ:n komiteoiden mandaatteja, siten kuin ne on vahvistettu EKP:n työjärjestyksen (3) 9 artiklassa.

(2)

Suuntaviivojen EKP/2012/13 (4) 15 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan ehdot, joiden perusteella arvopaperikeskus hyväksytään TARGET2-Securities-palvelujen käyttäjäksi; yksi näistä ehdoista on, että toimivaltainen viranomainen on antanut arvopaperikeskuksesta myönteisen arvion Euroopan keskuspankkijärjestelmän/arvopaperimarkkinavalvojien komitean arvopaperikaupan selvitysjärjestelmille annettujen suositusten perusteella. Euroopan keskuspankkijärjestelmän/arvopaperimarkkinavalvojien komitean arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiä koskevat suositukset on korvattu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevilla periaatteilla, päivätty huhtikuussa 2012, tai kyseiset periaatteet täytäntöönpanevilla säännöstöillä; esim. ETA:ssa periaatteet pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 909/2014 (5).

(3)

Näin ollen suuntaviivat EKP/2012/13 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat EKP/2012/13 seuraavasti:

1)

Kussakin artiklassa korvataan kaikki viittaukset ilmaisuun ”T2S-johtokunta”, ilmaisun kaikissa sijamuodoissa, ilmauksella ”markkinainfrastruktuurilautakunta” vastaavasti ilmaisun kaikissa sijamuodoissa;

2)

poistetaan 2 artiklan 18 kohta;

3)

korvataan 2 artiklan 26 kohta seuraavasti:

”(26)

”markkinainfrastruktuurilautakunnalla” Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2019/166 (EKP/2019/3) (*1) nojalla perustettua eurojärjestelmän hallintoelintä;

(*1)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/166, annettu 25 päivänä tammikuuta 2019, markkinainfrastruktuurilautakunnasta ja TARGET2-Securities-johtokunnan perustamisesta annetun päätöksen EKP/2012/6 kumoamisesta (EKP/2019/3) (EUVL L 32, 4.2.2019, s. 14).” "

4)

korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Markkinainfrastruktuurilautakunta

Markkinainfrastruktuurilautakunnan kokoonpano ja tehtävät vahvistetaan päätöksessä (EU) 2019/166 (EKP/2019/3) Markkinainfrastruktuurilautakunta hoitaa sille päätöksen (EU) 2019/166 mukaisesti annettuja tehtäviä.”

5.

korvataan 15 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet arvopaperikeskuksesta myönteisen arvion i) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (*2) perusteella ETA:n lainkäyttöalueella sijaitsevien arvopaperikeskusten osalta, tai ii) Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevien periaatteiden, päivätty huhtikuussa 2012, tai nämä periaatteet täytäntöönpanevan säännöstön perusteella ETA:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella sijaitsevien arvopaperimarkkinakeskusten osalta;

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).”;"

2 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 7 päivänä kesäkuuta 2019.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/166, annettu 25 päivänä tammikuuta 2019, markkinainfrastruktuurilautakunnasta ja TARGET2-Securities-johtokunnan perustamisesta annetun päätöksen EKP/2012/6 kumoamisesta (EKP/2019/3) (EUVL L 32, 4.2.2019, s. 14).

(2)  Päätös EKP/2012/6, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2012, TARGET2-Securities-johtokunnan perustamisesta ja päätöksen EKP/2009/6 kumoamisesta (EUVL L 117, 1.5.2012, s. 13),

(3)  Siten kuin on vahvistettu päätöksessä EKP/2004/2, tehty 19 päivänä helmikuuta 2004, Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 33).

(4)  Suuntaviivat EKP/2012/13, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2012, TARGET2-Securities-hankkeesta (EUVL L 215, 11.8.2012, s. 19).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).


III Muut säädökset

EUROOPAN TALOUSALUE

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/110


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS N:o 4/19/KOL,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2019,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 104. kerran [2019/1008]

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka

ottaa huomioon

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61–63 artiklan ja pöytäkirjan 26,

EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jos ETA-sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti niin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan luvun (1) voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2018.

Kyseinen luku vastasi Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, tiedonantoa (2) jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin, jonka voimassaolo olisi myös päättynyt 31 päivänä joulukuuta 2018.

Komissio julkaisi 19 päivänä joulukuuta 2018 tiedonannon jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin annetun komission tiedonannon voimassaolon jatkamisesta (3) 31 päivään joulukuuta 2020.

Komissio hyväksyi voimassaolon jatkamisen, koska lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan valtiontuen käsittelyssä tarvitaan jatkuvuutta ja oikeusvarmuutta. Tällä tavalla myös yhdenmukaistettiin näiden suuntaviivojen voimassaolon päättymispäivä useimpien valtiontukiuudistuksen yhteydessä hyväksyttyjen valtiontukea koskevien suuntaviivojen voimassaolon päättymispäivän kanssa. Lisäksi koska vakuutus- tai jälleenvakuutuskapasiteetti ei riitä kattamaan Kreikkaan suuntautuvaa vientiä, komissio päätti, että Kreikan väliaikainen poistaminen markkinariskimaiden luettelosta pysyy edelleen voimassa 31 päivään joulukuuta 2019 asti.

ETA-sopimuksen 1 artiklassa määritellyn yhdenmukaisuuden tavoitteen mukaisesti ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella. Jotta voidaan varmistaa kaikki valtiontukivälineet kattava johdonmukainen toimintatapa ottaen huomioon, että lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan valtiontuen käsittelyssä tarvitaan jatkuvuutta ja oikeusvarmuutta, ja varmistaa, että valtiontukisääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti koko Euroopan talousalueella, valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskeva luku olisi hyväksyttävä uudelleen,

on kuullut Euroopan komissiota,

on kuullut EFTA-valtioita,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään uudelleen valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskeva luku, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen seuraavin muutoksin:

EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan luvun 40 kohdan ensimmäinen virke kuuluu seuraavasti:

(40) Valvontaviranomainen soveltaa näissä suuntaviivoissa esitettyjä periaatteita 31 päivään joulukuuta 2020 asti.

Kreikka poistetaan väliaikaisesti EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan luvun liitteessä olevasta markkinariskimaiden luettelosta 31 päivään joulukuuta 2019 asti.

2 artikla

Ainoastaan tämän päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2019.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Bente ANGELL-HANSEN

Puheenjohtaja

Asiasta vastaava kollegion jäsen

Frank J. BÜCHEL

Kollegion jäsen

Högni KRISTJÁNSSON

Kollegion jäsen

Carsten ZATSCHLER

Allekirjoittaja oikeus- ja hallintoasioista vastaavan johtajan ominaisuudessa


(1)   EUVL L 343, 19.12.2013, s. 54, ja ETA-täydennysosa N:o 71, 19.12.2013, s. 1, 40 kohta.

(2)   EUVL C 392, 19.12.2012, s. 1, 40 kohta.

(3)   EUVL C 457, 19.12.2018, s. 9.


Oikaisuja

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/112


Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 334, 31. joulukuuta 2018 )

Sivulla 11, 15 artiklan 3 kohdassa:

on:

”3.   Laitoksen tarkkailusuunnitelman merkittäviä muutoksia ovat muun muassa

a)

muutokset laitoksen luokitukseen, kun tällaiset muutokset edellyttävät tarkkailumenetelmän muuttamista tai johtavat sovellettavan olennaisuustason muuttamiseen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 23 artiklan nojalla.

b)

muutokset siihen, pidetäänkö laitosta vain vähäisiä päästöjä aiheuttavana laitoksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan 8 kohdan soveltamista;

c)

päästölähteiden muutokset;

d)

menetelmän vaihto laskentaan perustuvasta menetelmästä mittauksiin perustuvaan menetelmään tai päinvastoin taikka fall back -menetelmästä määrittämistasoihin perustuvaan menetelmään tai päinvastoin päästöjen määrittämistä varten;

e)

sovelletun määrittämistason muutos;

f)

uusien lähdevirtojen käyttöönotto;

g)

lähdevirtojen luokittelun muutos merkittävän, vähämerkityksisen tai erittäin vähämerkityksisen lähdevirran välillä, kun tällainen muutos edellyttää tarkkailumenetelmän muuttamista;

h)

laskentakertoimen oletusarvon muutos, jos arvo on määriteltävä tarkkailusuunnitelmassa;

a)

uusien menetelmien käyttöönotto tai käytössä olevien näytteenotto-, analysointi- tai kalibrointimenetelmien muuttaminen, jos se vaikuttaa suoraan päästötietojen tarkkuuteen;

j)

varastointipaikoissa tapahtuvista vuodoista peräisin olevien päästöjen kvantifiointimenetelmän käyttöönotto tai mukauttaminen.”

pitää olla:

”3.   Laitoksen tarkkailusuunnitelman merkittäviä muutoksia ovat muun muassa

a)

muutokset laitoksen luokitukseen, kun tällaiset muutokset edellyttävät tarkkailumenetelmän muuttamista tai johtavat sovellettavan olennaisuustason muuttamiseen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 23 artiklan nojalla;

b)

muutokset siihen, pidetäänkö laitosta vain vähäisiä päästöjä aiheuttavana laitoksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan 8 kohdan soveltamista;

c)

päästölähteiden muutokset;

d)

menetelmän vaihto laskentaan perustuvasta menetelmästä mittauksiin perustuvaan menetelmään tai päinvastoin taikka fall back -menetelmästä määrittämistasoihin perustuvaan menetelmään tai päinvastoin päästöjen määrittämistä varten;

e)

sovelletun määrittämistason muutos;

f)

uusien lähdevirtojen käyttöönotto;

g)

lähdevirtojen luokittelun muutos merkittävän, vähämerkityksisen tai erittäin vähämerkityksisen lähdevirran välillä, kun tällainen muutos edellyttää tarkkailumenetelmän muuttamista;

h)

laskentakertoimen oletusarvon muutos, jos arvo on määriteltävä tarkkailusuunnitelmassa;

i)

uusien menetelmien käyttöönotto tai käytössä olevien näytteenotto-, analysointi- tai kalibrointimenetelmien muuttaminen, jos se vaikuttaa suoraan päästötietojen tarkkuuteen;

j)

varastointipaikoissa tapahtuvista vuodoista peräisin olevien päästöjen kvantifiointimenetelmän käyttöönotto tai mukauttaminen.”