ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 152

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
11. kesäkuu 2019


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/945, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, miehittämättömistä ilma-alusjärjestelmistä ja kolmansien maiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjistä

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/946, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 täydentämisestä unionin yleisestä talousarviosta myönnetyn rahoituksen kohdentamiseksi Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamista varten

41

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/947, annettu 24 päivänä toukokuuta 2019, säännöistä ja menetelmistä miehittämättömien ilma-alusten käytössä ( 1 )

45

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2019/948, annettu 29 päivänä toukokuuta 2019, EU:n operaation joukkojen komentajan nimittämisestä Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali) ja päätöksen (YUTP) 2018/1791 kumoamisesta (EUTM Mali/1/2019)

72

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/949, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3981)

74

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/950, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4357)  ( 1 )

97

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu neuvoston direktiiviin 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta ( EUVL L 13, 17.1.2014 )

128

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/945,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019,

miehittämättömistä ilma-alusjärjestelmistä ja kolmansien maiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 58 ja 61 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien, joiden toiminta aiheuttaa pienimmät riskit ja jotka kuuluvat toimintakategoriaan ”avoin”, ei pitäisi kuulua ilmailualan perinteisten vaatimustenmukaisuusmenettelyjen piiriin. Näiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien osalta olisi käytettävä asetuksen (EU) 2018/1139 56 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta vahvistaa yhteisön yhdenmukaistamislainsäädäntö. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa vaatimukset, joilla puututaan näiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien toimintaan liittyviin riskeihin ottaen täysimääräisesti huomioon muu sovellettava unionin yhdenmukaistamislainsäädäntö.

(2)

Vaatimusten olisi koskettava asetuksen (EU) 2018/1139 55 artiklassa säädettyjä keskeisiä vaatimuksia erityisesti niiden ominaisuuksien ja toimintojen osalta, jotka ovat tarpeen näiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käytöstä aiheutuvien lennon turvallisuuteen, yksityisyyteen, henkilötietojen suojaan, turvatoimiin ja ympäristöön kohdistuvien riskien lieventämiseksi.

(3)

Kun valmistajat saattavat markkinoille miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän, joka on tarkoitus asettaa saataville kategorian ”avoin” toimintaan, ja kiinnittävät siihen sen vuoksi luokan tunnistemerkin, niiden olisi varmistettava, että miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on kyseisen luokan vaatimusten mukainen.

(4)

Kun otetaan huomioon markkinoilla saataville jo asetettujen lennokkien hyvä turvallisuustaso, on aiheellista ottaa käyttöön ilma-alusjärjestelmien luokka C4, johon ei pitäisi soveltaa lennokkien käyttäjien kannalta suhteettomia teknisiä vaatimuksia.

(5)

Tätä asetusta olisi sovellettava myös miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, joita pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/48/EY (2) tarkoitettuina leluina. Näiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien olisi myös oltava direktiivin 2009/48/EY mukaisia. Näiden vaatimusten noudattamista koskeva vaatimus olisi otettava huomioon määriteltäessä tämän asetuksen mukaisia lisäturvallisuusvaatimuksia.

(6)

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien, jotka eivät ole direktiivissä 2009/48/EY tarkoitettuja leluja, olisi täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/42/EY (3) vahvistetut asiaa koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, sikäli kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan niihin ja niiltä osin kuin nämä terveys- ja turvallisuusvaatimukset eivät ole erottamattomasti sidoksissa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä suoritettavan lennon turvallisuuteen. Jos terveys- ja turvallisuusvaatimukset ovat erottamattomasti sidoksissa lennon turvallisuuteen, olisi sovellettava ainoastaan tätä asetusta.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2014/30/EU (4) ja 2014/53/EU (5) ei pitäisi soveltaa asetuksen (EU) 2018/1139 mukaisesti sertifioitaviin miehittämättömiin ilma-aluksiin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan ilmassa ja ainoastaan kansainvälisen televiestintäliiton radio-ohjesäännön mukaisesti lentoliikenteen käyttöön jaetuilla suojatuilla radiotaajuuksilla.

(8)

Direktiiviä 2014/53/EU olisi sovellettava sertifioimattomiin miehittämättömiin ilma-aluksiin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan kansainvälisen televiestintäliiton radio-ohjesäännön mukaisesti lentoliikenteen käyttöön jaetuilla suojatuilla radiotaajuuksilla, jos ne tarkoituksellisesti lähettävät ja/tai ottavat vastaan sähkömagneettisia aaltoja radiopuhelinviestintää ja/tai radiomääritystä varten alle 3 000 GHz:n taajuuksilla.

(9)

Direktiiviä 2014/30/EU olisi sovellettava sertifioimattomiin miehittämättömiin ilma-aluksiin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan kansainvälisen televiestintäliiton radio-ohjesäännön mukaisesti lentoliikenteen käyttöön jaetuilla suojatuilla radiotaajuuksilla, jos ne eivät kuulu direktiivin 2014/53/EU soveltamisalaan.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 768/2008/EY (6) säädetään yhteisistä periaatteista ja horisontaalisista säännöksistä, joita on tarkoitus soveltaa asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kaupan pitämiseen. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus muun alakohtaisen tuotelainsäädännön kanssa, kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitetun miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän kaupan pitämistä koskeva säännös olisi yhdenmukaistettava päätöksellä 768/2008/EY vahvistetun kehyksen kanssa.

(11)

Direktiiviä 2001/95/EY (7) sovelletaan miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän turvallisuusriskeihin siltä osin kuin kyseisten tuotteiden turvallisuutta koskevassa unionin lainsäädännössä ei ole erityissäännöksiä, joilla olisi sama tavoite.

(12)

Tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin tarjonnan muotoihin, etämyynti mukaan luettuna.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitetut miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät asetetaan saataville markkinoilla ja otetaan käyttöön vain, jos ne eivät tavanomaisesti käytettynä aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, kotieläimille tai omaisuudelle.

(14)

Jotta kansalaisille voitaisiin varmistaa korkea ympäristönsuojelun taso, on tarpeen rajoittaa melupäästöjä mahdollisimman paljon. Kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin sovellettavia äänitehorajoituksia voidaan tarkistaa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/947 (8) määriteltyjen siirtymäaikojen päättyessä.

(15)

Tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti lisääntyvässä sähköisessä kaupankäynnissä. Tätä varten jäsenvaltioita olisi kannustettava tekemään yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kehittämään yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten ja tulliviranomaisten välillä. Markkinavalvontaviranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä ilmoitus- ja toimintamenettelyjä ja tehtävä yhteistyötä niiden kansallisten viranomaisten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia panemaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (9). Niiden olisi luotava nopean reagoinnin mahdollistavat tiiviit yhteydet keskeisiin välittäjiin, jotka tarjoavat verkkoisännöintipalveluja verkossa myytäville tuotteille.

(16)

Jotta voidaan varmistaa yleisen edun suojelun korkea taso, esimerkiksi terveysturvallisuuden suhteen, ja taata reilu kilpailu unionin markkinoilla, talouden toimijoiden olisi toimitus- ja jakeluketjuun liittyvien tehtäviensä osalta oltava vastuussa siitä, että kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitettu miehittämätön ilma-alusjärjestelmä täyttää tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset. Sen vuoksi on tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jaosta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluketjussa.

(17)

Talouden toimijoiden, kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja kuluttajien välisen viestinnän helpottamiseksi kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä toimittavien tai jakelevien talouden toimijoiden olisi ilmoitettava postiosoitteensa lisäksi verkkosivustonsa osoite.

(18)

Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska sillä on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi sen vuoksi edelleen kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin.

(19)

Tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin unionin markkinoilla uusiin, kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, niin unioniin sijoittautuneen valmistajan valmistamiin kuin kolmannesta maasta tuotuihin uusiin tai käytettyihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin.

(20)

On tarpeen varmistaa, että unionin markkinoille tulevat kolmansien maiden miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, jos ne on tarkoitettu käytettäviksi kategoriassa ”avoin”. Erityisesti olisi varmistettava, että valmistajat suorittavat asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Olisikin säädettävä, että maahantuojat huolehtivat siitä, että niiden markkinoille saattamat miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, ja siitä, etteivät ne saata markkinoille miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka eivät ole näiden vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat riskin. Olisi myös säädettävä, että maahantuojien on huolehdittava siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt on suoritettu ja että CE-merkintä ja valmistajien laatimat tekniset asiakirjat ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten.

(21)

Jakelijan, joka asettaa kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitetun miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän saataville markkinoilla, olisi noudatettava asianmukaista huolellisuutta varmistaakseen, ettei se tuotetta käsitellessään vaikuta haitallisesti tuotteen vaatimustenmukaisuuteen. Sekä maahantuojien että jakelijoiden odotetaan toimivan sovellettavien vaatimusten suhteen asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen saattaessaan tuotteita markkinoille tai asettaessaan niitä saataville markkinoilla.

(22)

Saattaessaan markkinoille kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä jokaisen maahantuojan olisi ilmoitettava miehittämättömässä ilma-alusjärjestelmässä nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta maahantuojaan saa yhteyden. Olisi säädettävä poikkeuksista tapauksissa, joissa miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän koko ei salli tätä. Näihin kuuluvat tapaukset, joissa maahantuojan olisi avattava pakkaus merkitäkseen nimensä ja osoitteensa miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään.

(23)

Jos talouden toimija joko saattaa kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitetun miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitettua miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen, kyseistä toimijaa on pidettävä valmistajana ja siksi sen olisi otettava vastuulleen valmistajalle kuuluvat velvollisuudet.

(24)

Koska jakelijat ja maahantuojat ovat lähellä markkinoita, niiden olisi oltava mukana toimivaltaisten kansallisten viranomaisten markkinavalvontatehtävissä ja oltava valmiita osallistumaan niihin aktiivisesti toimittamalla toimivaltaisille viranomaisille kaikki kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitettua miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevat tarvittavat tiedot.

(25)

Kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitetun miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän jäljitettävyyden varmistaminen koko toimitusketjussa helpottaa markkinavalvonnan yksinkertaistamista ja tehostamista. Tehokas jäljitettävyysjärjestelmä auttaa markkinavalvontaviranomaisia jäljittämään talouden toimijat, jotka ovat asettaneet vaatimustenvastaisia miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä saataville markkinoilla.

(26)

Tässä asetuksessa olisi rajoituttava keskeisten vaatimusten vahvistamiseen. Jotta kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi näiden vaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimuksiin liittyvien yksityiskohtaisten teknisten eritelmien määrittämiseksi vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisten tuotteiden osalta, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (10) mukaisesti vahvistettujen yhdenmukaistettujen standardien mukaisia.

(27)

Kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin sovellettavien keskeisten vaatimusten olisi oltava sanamuodoltaan riittävän täsmällisiä, jotta ne voivat luoda oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Ne olisi muotoiltava siten, että vaatimustenmukaisuuden arviointi on mahdollista silloinkin, kun yhdenmukaistettuja standardeja ei ole tai kun valmistaja päättää olla soveltamatta yhdenmukaistettua standardia.

(28)

Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään menettelystä vastalauseiden esittämiseksi yhdenmukaistetuista standardeista silloin, kun nämä standardit eivät kokonaan täytä tämän asetuksen mukaisessa kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin sovellettavan yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimuksia. Tätä menettelyä olisi tapauksen mukaan sovellettava standardeihin, joita koskevat viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä sisältäen olettaman siitä, että tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan.

(29)

Jotta talouden toimijoilla olisi mahdollisuus osoittaa ja toimivaltaisilla viranomaisilla mahdollisuus varmistaa, että markkinoilla saataville asetettavat kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitetut miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät ovat keskeisten vaatimusten mukaisia, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Päätöksessä N:o 768/2008/EY säädetään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä käytettävistä moduuleista, joiden menettelyt vaihtelevat vähiten tiukoista tiukimpiin suhteessa kulloiseenkin riskitasoon ja vaadittuun turvallisuustasoon. Eri alojen välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin tapauskohtaisten variaatioiden välttämiseksi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt olisi valittava näiden moduulien joukosta.

(30)

Markkinavalvontaviranomaisten ja miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien olisi saatava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus vaivattomasti. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi valmistajien olisi varmistettava, että jokaisen kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitetun miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän mukana on joko EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös tai internetosoite, jossa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on saatavilla.

(31)

Jotta varmistetaan tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoa markkinavalvontaa varten, kaikkien kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin ilma-alusjärjestelmiin sovellettavien unionin säädösten yksilöimiseksi vaadittavien tietojen olisi oltava saatavilla yhdessä ainoassa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. Talouden toimijoiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi tämän yhden ainoan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen pitäisi voida olla asiakirja, joka koostuu asiaankuuluvista yksittäisistä vaatimustenmukaisuusvakuutuksista.

(32)

Tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittava CE-merkintä on näkyvä seuraus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin koko prosessista sen laajassa merkityksessä. CE-merkinnän yleisistä periaatteista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (11). Tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt CE-merkinnän kiinnittämisestä kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin.

(33)

Jotkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitetut miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät edellyttävät vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava näistä komissiolle.

(34)

On tarpeen varmistaa, että kategoriassa ”avoin” kaikkialla unionissa käytettäviksi tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointeja tekevien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toiminta on kauttaaltaan korkeatasoista ja että kaikki tällaiset laitokset hoitavat tehtävänsä samalla tasolla ja reilun kilpailun edellytysten mukaisesti. Sen vuoksi olisi vahvistettava pakolliset vaatimukset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, jotka haluavat tulla ilmoitetuiksi vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen tarjoamista varten.

(35)

Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos osoittaa, että kategoriassa ”avoin” käytettäväksi tarkoitettu miehittämätön ilma-alusjärjestelmä täyttää yhdenmukaistetuissa standardeissa vahvistetut vaatimukset, sen olisi oletettava täyttävän tässä asetuksessa säädetyt vastaavat vaatimukset.

(36)

Jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhtenäinen laatutaso, on tarpeen vahvistaa myös ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia sekä muita ilmoitettujen laitosten arvioinnissa, ilmoittamisessa ja valvonnassa mukana olevia elimiä koskevat vaatimukset.

(37)

Asetuksessa (EY) N:o 765/2008 vahvistetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointia koskevat säännöt, säädetään markkinavalvonnan ja kolmansista maista tuotavien tuotteiden valvonnan puitteista sekä vahvistetaan CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet. Tässä asetuksessa käyttöön otettua järjestelmää olisi täydennettävä akkreditointijärjestelmällä, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008.

(38)

Kansallisten viranomaisten kaikkialla unionissa olisi käytettävä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten teknisen pätevyyden osoittamiseen asetuksen (EY) N:o 765/2008 säännösten mukaista avointa akkreditointia, jolla varmistetaan tarvittava luottamuksen taso vaatimustenmukaisuustodistusten osalta.

(39)

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset teettävät usein osia vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvistä toimistaan alihankintana tai käyttävät tytäryhtiötä. Kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien saattaminen unionin markkinoille edellyttää tiettyä suojan tasoa, jonka turvaamiseksi on olennaista, että alihankkijat ja tytäryhtiöt täyttävät samat vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamista koskevat vaatimukset kuin ilmoitetut laitokset. Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitettavien laitosten pätevyyden ja suoritusten arviointi sekä jo ilmoitettujen laitosten valvonta kattaa myös alihankkijoiden ja tytäryhtiöiden toiminnan.

(40)

On tarpeen lisätä ilmoitusmenettelyn tehokkuutta ja avoimuutta ja erityisesti mukauttaa se uusiin tekniikoihin, jotta sähköinen ilmoittaminen olisi mahdollista.

(41)

Koska ilmoitetut laitokset voivat tarjota palvelujaan koko unionin alueella, on tarkoituksenmukaista antaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuus esittää vastalauseita ilmoitetun laitoksen osalta. Sen vuoksi on tärkeää säätää ajanjaksosta, jonka aikana voidaan selvittää mahdolliset epäilykset tai huolenaiheet vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden suhteen, ennen kuin ne alkavat toimia ilmoitettuina laitoksina.

(42)

Kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että ilmoitetut laitokset soveltavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä aiheuttamatta kohtuutonta hallinnollista taakkaa talouden toimijoille. Samasta syystä ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on myös varmistettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen teknisen soveltamisen yhdenmukaisuus. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten asianmukaisella koordinoinnilla ja ilmoitettujen laitosten välisellä yhteistyöllä.

(43)

Asianosaisilla olisi oltava oikeus hakea muutosta ilmoitetun laitoksen suorittaman vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulokseen. On tärkeää varmistaa, että käytettävissä on menettely, jonka avulla ilmoitettujen laitosten tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta.

(44)

Valmistajien olisi toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitetut miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät voidaan saattaa markkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, etteivät ne asianmukaisesti varastoituina ja aiotun käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettyinä tai kohtuudella ennakoitavissa olevien käyttöolosuhteiden puitteissa vaaranna ihmisten terveyttä tai turvallisuutta. Kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitetut miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät olisi katsottava tässä asetuksessa vahvistettujen keskeisten vaatimusten vastaisiksi ainoastaan kohtuudella ennakoitavissa olevien käyttöolosuhteiden puitteissa eli silloin, kun tällainen käyttö voisi olla seurausta ihmisten lainmukaisesta ja helposti ennustettavissa olevasta käyttäytymisestä.

(45)

Oikeusvarmuuden varmistamiseksi on tarpeen selventää, että kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettuihin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 765/2008 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat unionin markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tuleville tuotteille tehtäviä tarkastuksia, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat tietojen vaihtoa nopean hälytysjärjestelmän (RAPEX) kautta. Tämä asetus ei saisi estää jäsenvaltioita valitsemasta toimivaltaisia viranomaisia, jotka suorittavat kyseiset tehtävät. Olisi säädettävä asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä, joilla varmistetaan sujuva siirtyminen tämän asetuksen täytäntöönpanossa.

(46)

Ne miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät, joiden toimintaan liittyy suurimmat riskit, olisi sertifioitava. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi määriteltävä ehdot, joiden täyttyessä miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän suunnittelu, tuotanto ja huolto olisi sertifioitava. Nämä ehdot liittyvät kolmansiin henkilöihin kohdistuvaan suurempaan vahinkoriskiin onnettomuustapauksissa, minkä vuoksi sertifiointia olisi vaadittava henkilöiden kuljettamiseen suunnitelluilta miehittämättömiltä ilma-alusjärjestelmiltä, vaarallisten aineiden kuljettamiseen suunnitelluilta miehittämättömiltä ilma-alusjärjestelmiltä sekä sellaisilta miehittämättömiltä ilma-alusjärjestelmiltä, joiden mikä tahansa mitta ylittää 3 metriä ja jotka on suunniteltu käytettäväksi ihmisjoukkojen yllä. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/947 määritellyssä toimintakategoriassa ”erityinen” käytettäviksi tarkoitetuilta miehittämättömiltä ilma-alusjärjestelmiltä olisi myös vaadittava sertifiointia, jos toimivaltaisen viranomaisen riskinarvioinnin jälkeen antamassa toimintaluvassa katsotaan, ettei toimintaan liittyvää riskiä voida riittävästi lieventää ilman miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän sertifiointia.

(47)

Markkinoille saatettujen, toimintakategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien, joissa on luokan tunnistemerkki, olisi soveltuvin osin täytettävä toimintakategorioissa ”erityinen” tai ”sertifioitu” käytettäviksi tarkoitetuille miehittämättömille ilma-alusjärjestelmille asetetut sertifiointivaatimukset, jos niitä käytetään muussa kuin toimintakategorian ”avoin” toiminnassa.

(48)

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien, joiden päätoimipaikka on kolmannessa maassa, jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai jotka asuvat kolmannessa maassa ja jotka harjoittavat toimintaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(49)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet perustuvat Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) asetuksen (EU) 2018/1139 65 artiklan mukaisesti antamaan lausuntoon nro 01/2018 (12).

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset sellaisten miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien, joita on tarkoitus käyttää täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/947 määriteltyjen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti, sekä etätunnistukseen tarkoitettujen lisälaitteiden suunnittelulle ja valmistukselle. Siinä määritellään myös ne miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien tyypit, joiden suunnittelu, valmistus ja huolto on sertifioitava.

2.   Lisäksi siinä vahvistetaan kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja etätunnistukseen tarkoitettujen lisälaitteiden markkinoilla saataville asettamista ja niiden vapaata liikkuvuutta unionissa koskevat säännöt.

3.   Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännöt, joita sovelletaan kolmansien maiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjiin, kun ne harjoittavat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 mukaista toimintaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän asetuksen II lukua sovelletaan seuraaviin tuotteisiin:

a)

sellaiset miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät, yksityisesti rakennettuja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä lukuun ottamatta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 mukaiseen toimintaan miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”avoin” sovellettavien sääntöjen ja edellytysten mukaisesti ja joilla on tämän asetuksen liitteessä olevassa 1–5 osassa vahvistettu luokan tunnistemerkki, joka osoittaa, mihin viidestä täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/947 tarkoitettuun miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien luokkaan se kuuluu;

b)

tämän asetuksen liitteessä olevassa 6 osassa säännellyt etätunnistukseen tarkoitetut lisälaitteet.

2.   Tämän asetuksen III lukua sovelletaan miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, joita käytetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 mukaiseen toimintaan miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategorioissa ”sertifioitu” ja ”erityinen” sovellettavien sääntöjen ja ehtojen mukaisesti.

3.   Tämän asetuksen IV lukua sovelletaan myös miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjiin, joiden päätoimipaikka on kolmannessa maassa, jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai jotka asuvat kolmannessa maassa, jos miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää käytetään unionissa.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan sisätiloissa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’miehittämättömällä ilma-aluksella’ (UA) ilma-alusta, joka toimii tai jonka on tarkoitus toimia itsenäisesti tai jota voidaan kauko-ohjata ilman ilma-aluksessa olevaa ohjaajaa;

2)

’miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjauslaitteella’ miehittämättömän ilma-aluksen turvallisen käytön edellyttämää välinettä, laitetta, mekanismia, kojetta, lisälaitetta, ohjelmistoa tai tarviketta, joka ei ole osa ja jota ei kuljeteta miehittämättömässä ilma-aluksessa;

3)

’miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä’ (UAS) miehittämätöntä ilma-alusta ja sen kauko-ohjaukseen tarvittavaa laitteistoa;

4)

’miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai aikoo käyttää yhtä tai useampaa miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää;

5)

’kategorialla ”avoin’ täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 4 artiklassa määriteltyä miehittämättömien ilma-alusten toimintakategoriaa;

6)

’kategorialla ”erityinen’ täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 5 artiklassa määriteltyä miehittämättömien ilma-alusten toimintakategoriaa;

7)

’kategorialla ”sertifioitu’ täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 6 artiklassa määriteltyä miehittämättömien ilma-alusten toimintakategoriaa;

8)

’unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä’ mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden markkinoille saattamisen ehtoja;

9)

’akkreditoinnilla’ akkreditointia sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 kohdassa;

10)

’vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla’ prosessia sen osoittamiseksi, täyttyvätkö tuotetta koskevat määritellyt vaatimukset;

11)

’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ elintä, joka suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia;

12)

’CE-merkinnällä’ merkintää, jolla valmistaja osoittaa tuotteen olevan merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen sovellettavien vaatimusten mukainen;

13)

’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotetta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään;

14)

’valtuutetulla edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa tietyt tehtävät valmistajan puolesta;

15)

’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuodun tuotteen unionin markkinoille;

16)

’jakelijalla’ muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa tuotteen saataville markkinoilla;

17)

’talouden toimijoilla’ miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän valmistajaa, valmistajan valtuutettua edustajaa, maahantuojaa ja jakelijaa;

18)

’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta;

19)

’markkinoille saattamisella’ tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

20)

’yhdenmukaistetulla standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaistettua standardia;

21)

’teknisellä eritelmällä’ asiakirjaa, jossa vahvistetaan tekniset vaatimukset, jotka tuotteen, prosessin tai palvelun on täytettävä;

22)

’yksityisesti rakennetulla miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä’ miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää, joka on koottu tai valmistettu rakentajan omaan käyttöön, lukuun ottamatta sellaisia miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka on koottu valmistajan markkinoille yhtenä rakennussarjana saattamista osista;

23)

’markkinavalvontaviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, joka on vastuussa markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen valtion alueella;

24)

’palautusmenettelyllä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetetut tuotteet takaisin;

25)

’poisvetämisellä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla;

26)

’yhtenäisellä eurooppalaisella ilmatilalla’ ilmatilaa sen alueen yläpuolella, johon perussopimuksia sovelletaan, sekä mitä tahansa muuta ilmatilaa, johon jäsenvaltiot soveltavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 551/2004 (13) sen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

27)

’kauko-ohjaajalla’ luonnollista henkilöä, joka vastaa miehittämättömän ilma-aluksen lennon turvallisesta suorittamisesta käyttämällä sen ohjaimia joko manuaalisesti tai, kun miehittämätön ilma-alus lentää automaattisesti, seuraamalla sen lentosuuntaa pystyen puuttumaan lentosuuntaan ja muuttamaan sitä milloin tahansa;

28)

’suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla’ (MTOM) sitä valmistajan tai rakentajan määrittelemää miehittämättömän ilma-aluksen suurinta sallittua massaa, hyötykuorma ja polttoaine mukaan luettuina, jolla miehittämätöntä ilma-alusta voidaan käyttää;

29)

’hyötykuormalla’ välinettä, mekanismia, laitetta, osaa, kojetta, lisälaitetta tai tarviketta, mukaan lukien viestintälaitteet, joka on asennettu tai kiinnitetty ilma-alukseen ja jota ei käytetä tai ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilma-aluksen toiminnassa tai ohjauksessa lennon aikana ja joka ei ole rungon, moottorin tai potkurin osa;

30)

’seuraa minua -tilalla’ miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän toimintatilaa, jossa miehittämätön ilma-alus seuraa jatkuvasti kauko-ohjaajaa määrätyllä säteellä;

31)

’suoralla etätunnistuksella’ järjestelmää, jolla varmistetaan miehittämättömän ilma-aluksen toimintaa koskevien tietojen paikallinen lähettäminen, mukaan lukien tieto miehittämättömän ilma-aluksen merkinnästä, jotta nämä tiedot voidaan saada ilman fyysistä kontaktia miehittämättömään ilma-alukseen;

32)

’paikkatietoisuudella’ toimintoa, joka jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella havaitsee mahdollisen ilmatilarajoitusten rikkomisen ja varoittaa kauko-ohjaajia siitä, jotta nämä voivat välittömästi toteuttaa tehokkaita toimia rikkomuksen estämiseksi;

33)

’äänitehotasolla LWA ’ A-painotettua äänitehoa desibeleissä suhteessa yhteen pikowattiin sellaisena kuin se määritellään standardissa EN ISO 3744:2010;

34)

’mitatulla äänitehotasolla’ äänitehotasoa sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä olevassa 13 osassa säädettyjen mittausten perusteella; mitatut arvot voidaan määrittää joko yhden ainoan laitetyyppiä edustavan miehittämättömän ilma-aluksen tai useamman miehittämättömän ilma-aluksen keskiarvon perusteella;

35)

’taatulla äänitehotasolla’ äänitehotasoa, joka on määritelty liitteessä olevassa 13 osassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja joka kattaa tuotannon vaihtelusta ja mittausmenetelmistä johtuvat epävarmuustekijät ja josta valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja vahvistaa, että käytettyjen ja teknisissä asiakirjoissa mainittujen teknisten mittauslaitteiden mukaan se ei ylity;

36)

’leijunnalla’ pysymistä paikoillaan ilmassa;

37)

’ihmisjoukoilla’ kokoontumisia, joissa ihmisten on vaikea väistää paikalla olevan tiiviin ihmisjoukon vuoksi.

II LUKU

Kategoriassa ”avoin” käytettäviksi tarkoitetut miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät ja etätunnistukseen tarkoitetut lisälaitteet

1 JAKSO

Tuotevaatimukset

4 artikla

Vaatimukset

1.   Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden on täytettävä liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistetut vaatimukset.

2.   Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien, jotka eivät ole direktiivissä 2009/48/EY tarkoitettuja leluja, on täytettävä direktiivissä 2006/42/EY vahvistetut asiaankuuluvat terveys- ja turvallisuusvaatimukset ainoastaan suhteessa muihin kuin miehittämättömän ilma-aluksen lennon turvallisuuteen liittyviin riskeihin.

3.   Sellaisten tuotteiden ohjelmistopäivitykset, jotka on jo asetettu saataville markkinoilla, voidaan tehdä vain, jos päivitykset eivät vaikuta tuotteen vaatimustenmukaisuuteen.

5 artikla

Tuotteiden asettaminen saataville markkinoilla ja niiden vapaa liikkuvuus

1.   Tuotteita saa asettaa saataville markkinoilla ainoastaan, jos ne täyttävät tämän luvun vaatimukset eivätkä vaaranna ihmisten, eläinten tai omaisuuden terveyttä tai turvallisuutta.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien seikkojen osalta kieltää, rajoittaa tai estää sellaisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka ovat tämän luvun mukaisia.

2 JAKSO

Talouden toimijoiden velvollisuudet

6 artikla

Valmistajan velvollisuudet

1.   Saattaessaan tuotettaan markkinoille valmistajan on varmistettava, että tuote on suunniteltu ja valmistettu liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

2.   Valmistajan on laadittava 17 artiklassa säädetyt tekniset asiakirjat ja suoritettava 13 artiklassa tarkoitettu asiaankuuluva vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely tai teetettävä se alihankintana.

Kun tuotteen vaatimustenmukaisuus liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten suhteen on osoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyllä, valmistajan on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä CE-merkintä.

3.   Valmistajan on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille.

4.   Valmistajan on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan tämän luvun vaatimuksia. Muutokset tuotteen suunnittelussa, ominaisuuksissa tai ohjelmistoissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä, joihin nähden tuotteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.

Silloin, kun se katsotaan tuotteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajan on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä kaupan pidetyille tuotteille ja tutkittava valitukset, vaatimustenvastaiset tuotteet ja tuotteiden poisvetämiset ja tarvittaessa pidettävä niistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.

5.   Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien valmistajan on varmistettava, että miehittämättömässä ilma-aluksessa on päätöksessä 768/2008/EY tarkoitettu tyyppinumero ja yksilöllinen sarjanumero, jonka avulla se voidaan tunnistaa, ja että se täyttää tarvittaessa liitteessä olevassa 2–4 osassa määritellyt vaatimukset. Etätunnistukseen tarkoitettujen lisälaitteiden valmistajan on varmistettava, että etätunnistukseen tarkoitetussa lisälaitteessa on tyyppinumero ja yksilöllinen sarjanumero niiden tunnistamista varten ja että ne täyttävät liitteessä olevassa 6 osassa määritellyt vaatimukset. Valmistajan on molemmissa tapauksissa varmistettava, että yksilöllinen sarjanumero kiinnitetään myös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen tai 14 artiklassa tarkoitettuun yksinkertaistettuun EU-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen.

6.   Valmistajan on ilmoitettava tuotteessa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä, verkkosivustonsa osoite ja postiosoitteensa, josta siihen saa yhteyden, tai, mikäli se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitetiedoissa on ilmoitettava yksi ainoa paikka, jossa valmistajaan saa yhteyden. Yhteystiedot on annettava loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.

7.   Valmistajan on varmistettava, että tuotteen mukana ovat liitteessä olevassa 1–6 kohdassa vaaditut käyttöopas ja tiedote kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määrittämällä kielellä. Käyttöoppaan ja tiedotteen sekä merkintöjen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppolukuisia.

8.   Valmistajan on varmistettava, että jokaisen tuotteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös tai yksinkertaistettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Jos toimitetaan yksinkertaistettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, sen on sisällettävä täsmällinen internetosoite, josta täysimittaisen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen teksti on saatavissa.

9.   Valmistajan, joka katsoo tai jolla on syytä uskoa, että tuotteet, jotka se on saattanut markkinoille, eivät ole tämän luvun mukaisia, on toteutettava välittömästi tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisten tuotteiden saattamiseksi vaatimusten mukaisiksi, niiden poisvetämiseksi tai niitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Jos tuote aiheuttaa riskin, valmistajan on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa se on asettanut tuotteen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta sekä toteutetuista korjaavista toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

10.   Valmistajan on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle tämän helposti ymmärtämällä kielellä painetussa tai sähköisessä muodossa kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että tuote on tämän luvun mukainen. Valmistajan on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä mahdollisissa toimissa, joilla pyritään poistamaan sen markkinoille saattaman tuotteen aiheuttamat riskit.

7 artikla

Valtuutetut edustajat

1.   Valmistaja voi nimittää valtuutetun edustajan kirjallisella toimeksiannolla.

Edellä 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen laatimisvelvollisuus eivät saa kuulua valtuutetun edustajan toimeksiantoon.

2.   Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on ainakin voitava

a)

pitää EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat kansallisten markkinavalvontaviranomaisten saatavilla 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille;

b)

antaa markkinavalvonta- tai rajavalvontaviranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

c)

tehdä yhteistyötä markkinavalvonta- tai rajavalvontaviranomaisten kanssa niiden pyynnöstä toimissa, joilla pyritään poistamaan valtuutetun edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien tuotteiden vaatimustenvastaisuus tai sen aiheuttamat turvallisuusriskit.

8 artikla

Maahantuojan velvollisuudet

1.   Maahantuoja saa saattaa unionin markkinoille ainoastaan tämän luvun vaatimusten mukaisia tuotteita.

2.   Ennen tuotteen saattamista unionin markkinoille maahantuojan on varmistettava, että

a)

valmistaja on suorittanut 13 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn;

b)

valmistaja on laatinut 17 artiklassa tarkoitetut tekniset asiakirjat;

c)

tuotteessa on CE-merkintä ja, jos sitä vaaditaan, miehittämättömän ilma-aluksen luokan tunnistemerkki ja ilmoitus äänitehotasosta;

d)

tuotteen mukana on 6 artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut asiakirjat;

e)

valmistaja on noudattanut 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, ettei tuote ole liitteessä olevassa 1–6 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos tuote aiheuttaa riskin kuluttajien ja kolmansien osapuolten terveydelle ja turvallisuudelle, maahantuojan on lisäksi ilmoitettava tästä valmistajalle ja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

3.   Maahantuojan on ilmoitettava tuotteessa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä, verkkosivustonsa osoite ja postiosoitteensa, josta siihen saa yhteyden, tai, mikäli se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Yhteystiedot on annettava loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.

4.   Maahantuojan on varmistettava, että tuotteen mukana on liitteessä olevassa 1–6 kohdassa vaaditut käyttöopas ja tiedote kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määrittämällä kielellä. Käyttöoppaan ja tiedotteen sekä merkintöjen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppolukuisia.

5.   Maahantuojan on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on sen vastuulla, tuotteen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta 4 artiklassa vahvistettujen vaatimusten suhteen.

6.   Silloin, kun se katsotaan tuotteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, maahantuojan on loppukäyttäjien ja kolmansien osapuolten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä markkinoilla saataville asetetuille tuotteille ja tutkittava valitukset, tuotteiden vaatimustenvastaisuudet ja tuotteiden poisvetämiset ja tarvittaessa pidettävä niistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.

7.   Maahantuojan, joka katsoo tai jolla on syytä uskoa, että tuote, jonka se on saattanut markkinoille, ei ole sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen, on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poisvetämiseksi tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Jos tuote aiheuttaa riskin, maahantuojan on lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on asettanut tuotteen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

8.   Maahantuojan on 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille, pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

9.   Maahantuojan on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle paperiversiona tai sähköisessä muodossa kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen viranomainen helposti ymmärtää. Maahantuojan on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä mahdollisissa toimissa, joilla pyritään poistamaan sen markkinoille saattaman tuotteen aiheuttamat riskit.

9 artikla

Jakelijan velvollisuudet

1.   Kun jakelija asettaa tuotteen saataville unionin markkinoilla, sen on toimittava asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen tässä luvussa vahvistettujen vaatimusten suhteen.

2.   Jakelijan on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että tuotteessa on CE-merkintä ja tarvittaessa miehittämättömän ilma-aluksen luokan tunnistemerkki sekä ilmoitus äänitehotasosta, että sen mukana on 6 artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa sekä 8 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

Jakelijan on varmistettava, että tuotteen mukana on liitteessä olevassa 1–6 kohdassa vaaditut käyttöopas ja tiedote kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määrittämällä kielellä. Käyttöoppaan ja tiedotteen sekä merkintöjen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppolukuisia.

Jos jakelija katsoo tai hänellä on syytä uskoa, ettei tuote ole 4 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, se ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos tuotteeseen liittyy riski, jakelijan on lisäksi ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja toimivaltaiselle markkinavalvontaviranomaisille.

3.   Jakelijan on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on sen vastuulla, tuotteen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta 4 artiklassa vahvistettujen vaatimusten suhteen.

4.   Jakelijan, joka katsoo tai jolla on syytä uskoa, että tuote, jonka se on asettanut saataville markkinoilla, ei ole asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen, on varmistettava tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen poisvetämiseksi tai palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Jos tuote aiheuttaa riskin, jakelijan on lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on asettanut tuotteen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

5.   Jakelijan on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle painetussa tai sähköisessä muodossa kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Jakelijan on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan sen markkinoilla saataville asettaman tuotteen aiheuttamat riskit.

10 artikla

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Maahantuojaa tai jakelijaa on pidettävä tämän luvun soveltamiseksi valmistajana, ja sitä koskevat valmistajaa 6 artiklan mukaan koskevat velvollisuudet silloin, kun se saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa markkinoille jo saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa tämän luvun vaatimusten täyttymiseen.

11 artikla

Talouden toimijoiden tunnistetiedot

1.   Talouden toimijan on pyynnöstä esitettävä markkinavalvontaviranomaisille tunnistetiedot talouden toimijoista,

a)

jotka ovat toimittaneet sille tuotteen;

b)

joille se on toimittanut tuotteen.

2.   Talouden toimijan on kyettävä esittämään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot

a)

10 vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on toimitettu sille;

b)

10 vuoden ajan sen jälkeen, kun se on toimittanut tuotteen.

3 JAKSO

Tuotteen vaatimustenmukaisuus

12 artikla

Vaatimustenmukaisuusolettama

Tuotteen, joka on sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, oletetaan olevan näiden standardien tai niiden osien kattamien, liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

13 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

1.   Valmistajan on suoritettava tuotteen vaatimustenmukaisuuden arviointi käyttäen yhtä seuraavista menettelyistä sen toteamiseksi, täyttääkö tuote liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistetut vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon kaikki aiotut ja ennakoitavissa olevat käyttöolosuhteet.

2.   Vaatimustenmukaisuuden arviointia varten käytettävissä olevat menettelyt ovat seuraavat:

a)

liitteessä olevassa 7 osassa vahvistettu sisäinen tuotannonvalvonta arvioitaessa, onko tuote liitteessä olevassa 1, 5 tai 6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, sillä edellytyksellä, että valmistaja on noudattanut yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kaikkien niiden vaatimusten osalta, joille tällaiset standardit ovat olemassa;

b)

EU-tyyppitarkastus ja sen jälkeen liitteessä olevassa 8 osassa säännelty sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuustarkastus;

c)

liitteessä olevassa 9 osassa säänneltyyn täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus, lukuun ottamatta sellaisen tuotteen vaatimustenmukaisuuden arviointia, joka on direktiivissä 2009/48/EY tarkoitettu lelu.

14 artikla

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1.   Edellä 6 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että tuotteen on osoitettu olevan liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, ja miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien osalta ilmoitettava sen luokka.

2.   EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on noudatettava rakenteeltaan liitteessä olevassa 11 osassa vahvistettua mallia, sen on sisällettävä kyseisessä osassa vahvistetut tekijät ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Se on käännettävä sen jäsenvaltion vaatimille kielille, jonka markkinoille tuote saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.

3.   Edellä 6 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun yksinkertaistetun EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on sisällettävä liitteessä olevassa 12 osassa vahvistetut tekijät, ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Se on käännettävä sen jäsenvaltion vaatimille kielille, jossa tuote saatetaan markkinoille tai asetetaan saataville markkinoilla. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen täysimittainen teksti on oltava saatavilla yksinkertaistetussa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa tarkoitetun internetosoitteen kautta sen jäsenvaltion vaatimilla kielillä, jonka markkinoille tuote saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.

4.   Jos tuotteeseen sovelletaan useampia unionin säädöksiä, joissa edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tässä vakuutuksessa on mainittava kyseisten unionin säädösten tunnistetiedot, niiden julkaisuviitteet mukaan luettuina.

5.   Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että tuote on tässä luvussa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

15 artikla

CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet

CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.

16 artikla

CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja edellytykset, ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän luokan tunnistemerkki ja äänitehotason ilmoittaminen

1.   CE-merkintä on kiinnitettävä tuotteeseen tai siihen kiinnitettyyn arvokilpeen näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos tämä ei laitteen koon vuoksi ole mahdollista tai perusteltua, se on kiinnitettävä pakkaukseen.

2.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän tunnistemerkki on kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi miehittämättömään ilma-alukseen ja sen pakkaukseen, ja sen on oltava korkeudeltaan vähintään 5 mm. Tuotteeseen ei saa kiinnittää merkintöjä, merkkejä tai kirjoituksia, jotka voivat johtaa kolmansia osapuolia harhaan luokan tunnistemerkin tarkoituksen tai esitystavan suhteen.

3.   Liitteessä olevassa 14 osassa säädetty ilmoitus äänitehotasosta, jos se vaaditaan, on kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi miehittämättömään ilma-alukseen, paitsi jos tämä ei tuotteen koon vuoksi ole mahdollista tai perusteltua, ja pakkaukseen.

4.   CE-merkintä ja tapauksen mukaan ilmoitus äänitehotasosta ja miehittämättömän ilma-aluksen luokan tunnistemerkki on kiinnitettävä ennen tuotteen markkinoille saattamista.

5.   CE-merkinnän jälkeen on merkittävä sen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, jossa liitteessä olevassa 9 osassa vahvistettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on suoritettu.

Ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron kiinnittää ilmoitettu laitos itse tai sen ohjeiden mukaisesti valmistaja tai valmistajan valtuutettu edustaja.

6.   Jäsenvaltioiden on nykyisiä mekanismeja hyödyntämällä varmistettava CE-merkintäjärjestelmän moitteeton käyttö ja toteutettava tarkoituksenmukaisia toimia, jos tätä merkintää käytetään sääntöjen vastaisesti.

17 artikla

Tekniset asiakirjat

1.   Teknisten asiakirjojen on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot sekä yksityiskohtaiset tiedot siitä, millä tavoin valmistaja on varmistanut, että tuote on liitteessä olevassa 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen. Siinä on oltava ainakin liitteessä olevassa 10 osassa vaaditut tiedot.

2.   Tekniset asiakirjat on laadittava ennen tuotteen saattamista markkinoille ja pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.

3.   EY-tyyppitarkastusmenettelyyn liittyvät tekniset asiakirjat ja kirjeenvaihto tai valmistajan laatujärjestelmän arviointi on laadittava sen jäsenvaltion virallisella kielellä, johon ilmoitettu laitos on sijoittautunut, tai muulla laitoksen hyväksymällä kielellä.

4.   Jos tekniset asiakirjat eivät ole tämän artiklan 1, 2 tai 3 kohdan mukaisia, markkinavalvontaviranomainen voi pyytää valmistajaa tai maahantuojaa teettämään tietyn ajan kuluessa markkinavalvontaviranomaisen hyväksymällä laitoksella testin valmistajan tai maahantuojan kustannuksella todentaakseen, että tuote on siihen sovellettavien liitteen 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

4 JAKSO

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittaminen

18 artikla

Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, joille on annettu lupa suorittaa kolmantena osapuolena tämän luvun mukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä.

19 artikla

Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ilmoittamisesta vastaava viranomainen, joka on vastuussa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointiin ja ilmoittamiseen sekä ilmoitettujen laitosten valvontaan liittyvien tarvittavien menettelyjen laadinnasta ja toteutuksesta, mukaan luettuna 24 artiklan säännösten noudattaminen.

2.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittaa asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitettu kansallinen akkreditointielin.

3.   Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen delegoi tai antaa muulla tavoin tehtäväksi 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, ilmoittamisen tai valvonnan elimelle, joka ei ole valtiollinen yksikkö, kyseisen elimen on oltava oikeushenkilö ja sen on noudatettava soveltuvin osin 20 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia. Lisäksi tällaisella elimellä on oltava järjestelyt toiminnastaan syntyvien vastuiden kattamiseksi.

4.   Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on otettava täysi vastuu tehtävistä, joita 3 kohdassa tarkoitettu laitos hoitaa.

20 artikla

Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskevat vaatimukset

1.   Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

se on sillä tavoin perustettu, ettei synny eturistiriitaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa;

b)

sen organisaatio ja toiminta turvaa sen toiminnan objektiivisuuden ja puolueettomuuden;

c)

se on organisaatioltaan sellainen, että kunkin päätöksen, joka koskee vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoittamista, tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka suorittivat arvioinnin;

d)

se ei tarjoa eikä suorita mitään toimintoja, joita vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat, eikä konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein;

e)

se turvaa saamiensa tietojen luottamuksellisuuden;

f)

sillä on käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten.

21 artikla

Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten tiedotusvelvollisuus

1.   Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle menettelyistään, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista sekä ilmoitettujen laitosten valvontaa, sekä mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.

2.   Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

22 artikla

Ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset

1.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on ilmoittamista varten täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.

3.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta riippumaton kolmas osapuoli.

Laitosta, joka kuuluu yrittäjäjärjestöön tai ammattialajärjestöön, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina laitoksen arvioiman tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, asentamisessa, käytössä tai huollossa, voidaan pitää tällaisena laitoksena sillä ehdolla, että osoitetaan sen riippumattomuus ja välttyminen eturistiriidoilta.

4.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimansa tuotteen suunnittelija, valmistaja, toimittaja, asentaja, ostaja, omistaja, käyttäjä tai huoltaja eivätkä minkään tällaisen osapuolen edustaja. Tämä ei sulje pois sellaisen arvioidun tuotteen käyttöä, joka on vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimien kannalta tarpeellinen, tai tällaisen tuotteen käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla suoranaisesti mukana tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai huoltamisessa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden siltä osin kuin on kyse vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimista, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, etteivät niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen tai puolueettomuuteen.

5.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet moitteetonta ammattietiikkaa ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä osoittaen, eikä arviointilaitoksiin ja niiden henkilöstöön saa kohdistua mitään sellaista painostusta tai johdattelua – etenkään taloudellista painostusta tai johdattelua – joka saattaisi vaikuttaa arviointilaitosten ja niiden henkilöstön harkintaan tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle osoitetaan liitteessä olevassa 8 tai 9 osassa ja joita varten se on ilmoitettu, siitä riippumatta, suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja tuotetyypin tai -luokan osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a)

tarvittava henkilöstö, jolla on tekninen tietämys sekä riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi;

b)

tarvittavat kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyjen avoimuus ja toistettavuus; asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joissa erotetaan toisistaan ilmoitettuna laitoksena suoritettavat tehtävät ja muu toiminta;

c)

menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yrityksen koko, toimiala ja rakenne, tuotteessa käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona otetaan asianmukaisesti huomioon.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arvioinnin asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja sillä on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat laitteet tai välineet.

7.   Vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava

a)

vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu;

b)

riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen;

c)

asianmukaiset tiedot ja ymmärrys vaatimuksista, sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista sekä asiaan liittyvistä unionin yhdenmukaistamislainsäädännön säännöksistä;

d)

kyky laatia EU-tyyppitarkastustodistuksia tai laatujärjestelmien hyväksyntöjä, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

8.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön puolueettomuus on taattava.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

9.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

10.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan liitteessä olevan 8 ja 9 osan tai niiden täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisia tehtäviään, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

11.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin, miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin ja taajuussuunnitteluun liittyviin sääntelytoimiin ja unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla perustetun ilmoitettujen laitosten koordinointiryhmän toimiin tai varmistettava, että niiden vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö saa niistä tiedon, ja sovellettava yleisinä ohjeina kyseisen ryhmän työn tuloksena saatuja hallinnollisia päätöksiä ja asiakirjoja.

23 artikla

Ilmoitettujen laitosten vaatimustenmukaisuusolettama

Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos osoittaa olevansa sellaisissa asiaankuuluvissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa vahvistettujen vaatimusten mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen oletetaan täyttävän 22 artiklassa säädetyt vaatimukset, mikäli sovellettavat yhdenmukaistetut standardit kattavat nämä vaatimukset.

24 artikla

Ilmoitettujen laitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1.   Jos ilmoitettu laitos antaa tietyt vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät alihankintaan tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 22 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.

2.   Ilmoitettujen laitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

3.   Toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu asiakkaan kanssa.

4.   Ilmoitettujen laitosten on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä niiden liitteessä olevan 8 ja 9 osan mukaista työtä.

25 artikla

Ilmoittamista koskeva hakemus

1.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut.

2.   Ilmoittamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja tuotteesta, jonka osalta laitos katsoo olevansa pätevä, sekä kansallisen akkreditointielimen antama akkreditointitodistus, jossa todistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää 22 artiklassa säädetyt vaatimukset.

26 artikla

Ilmoitusmenettely

1.   Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaiset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, jotka ovat täyttäneet 22 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2.   Niiden on ilmoitettava vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.

3.   Ilmoituksen on sisällettävä täydelliset tiedot vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja asianomaisesta tuotteesta sekä asiaankuuluva todistus pätevyydestä.

4.   Laitos voi ryhtyä suorittamaan ilmoitetun laitoksen tehtäviä ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio ja muut jäsenvaltiot eivät ole esittäneet vastalauseita kahden viikon kuluessa laitoksen ilmoittamisesta.

5.   Ainoastaan tällaista laitosta pidetään tässä luvussa tarkoitettuna ilmoitettuna laitoksena.

6.   Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille myöhemmistä asian kannalta merkityksellisistä muutoksista kyseiseen ilmoitukseen.

27 artikla

Ilmoitettujen laitosten tunnusnumerot ja luettelot

1.   Komissio antaa ilmoitetulle laitokselle tunnusnumeron.

2.   Se antaa laitokselle yhden ainoan tunnusnumeron myös silloin, kun laitos ilmoitetaan usean unionin säädöksen nojalla.

3.   Komissio julkaisee tämän asetuksen mukaisesti ilmoitettujen laitosten luettelon, joka sisältää laitoksille annetut tunnusnumerot ja toimet, joita varten ne on ilmoitettu.

Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

28 artikla

Ilmoituksiin tehtävät muutokset

1.   Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 22 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai että se laiminlyö velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tarpeen mukaan rajoitettava ilmoitusta tai peruutettava se toistaiseksi tai kokonaan, riippuen vaatimusten täyttämättä jättämisen tai velvollisuuksien laiminlyönnin vakavuudesta. Sen on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

2.   Jos ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan toistaiseksi tai kokonaan tai jos ilmoitettu laitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen ilmoitettu laitos tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten saatavilla näiden pyynnöstä.

29 artikla

Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen

1.   Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys ilmoitetun laitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö ilmoitettu laitos edelleen sille asetetut vaatimukset ja velvollisuudet.

2.   Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen ilmoitetun laitoksen pätevyyden ylläpitoon.

3.   Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4.   Jos komissio toteaa, että ilmoitettu laitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle vahvistettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan luettuna ilmoituksen poistaminen tarvittaessa.

30 artikla

Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet

1.   Ilmoitettujen laitosten on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arvioinnit niiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti, joista säädetään liitteessä olevassa 8 ja 9 osassa.

2.   Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit on suoritettava oikeasuhteisesti siten, ettei talouden toimijoille aiheuteta tarpeetonta taakkaa. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on tehtäviään hoitaessaan otettava asianmukaisesti huomioon yrityksen koko, toimiala ja rakenne, tuotteen monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona.

Näin tehdessään niiden on kuitenkin noudatettava sellaista tarkkuutta ja suojelun tasoa, jota edellytetään, jotta miehittämättömän ilma-aluksen tai miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän voidaan katsoa olevan tämän luvun mukainen.

3.   Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei valmistaja täytä liitteessä olevassa 1–6 osassa tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä vahvistettuja vaatimuksia, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin eikä se saa antaa EU-tyyppitarkastustodistusta tai laatujärjestelmän hyväksyntää.

4.   Jos ilmoitettu laitos katsoo EU-tyyppitarkastustodistuksen tai laatujärjestelmän hyväksynnän antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei tuote ole enää vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja tarvittaessa peruutettava EU-tyyppitarkastustodistus tai laatujärjestelmän hyväksyntä toistaiseksi tai kokonaan.

5.   Jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava EU-tyyppitarkastustodistuksia tai laatujärjestelmän hyväksymisiä taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.

31 artikla

Muutoksenhaku ilmoitettujen laitosten päätöksiin

Ilmoitettujen laitosten on varmistettava, että niiden tekemiin päätöksiin on käytettävissä avoin ja helppokäyttöinen muutoksenhakumenettely.

32 artikla

Ilmoitettujen laitosten tiedotusvelvollisuus

1.   Ilmoitettujen laitosten on tiedotettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle seuraavista:

a)

EU-tyyppitarkastustodistuksen tai laatujärjestelmän hyväksynnän epääminen, rajoittaminen ja peruuttaminen toistaiseksi tai kokonaan liitteessä olevan 8 ja 9 osan vaatimusten mukaisesti;

b)

olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan tai ehtoihin;

c)

vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia koskevat tietopyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta;

d)

pyynnöstä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, jotka on suoritettu niitä koskevan ilmoituksen soveltamisalalla, ja mahdollisesti suoritetut muut toimet, mukaan luettuna rajat ylittävät toimet ja alihankinta.

2.   Ilmoitettujen laitosten on toimitettava liitteessä olevan 8 ja 9 osan vaatimusten mukaisesti tämän luvun mukaisesti ilmoitetuille muille laitoksille, jotka suorittavat samankaltaisia, samojen kategorioiden miehittämättömät ilma-alukset tai miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät kattavia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, asiaankuuluvat tiedot kysymyksistä, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.

3.   Ilmoitettujen laitosten on täytettävä liitteessä olevan 8 ja 9 osan mukaiset tiedotusvelvoitteet.

33 artikla

Kokemusten vaihto

Komissio huolehtii kokemusten vaihdon järjestämisestä niiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka vastaavat ilmoittamista koskevista jäsenvaltioiden toimintalinjoista.

34 artikla

Ilmoitettujen laitosten koordinointi

1.   Komissio varmistaa, että tämän luvun mukaisesti ilmoitettujen laitosten välillä järjestetään asianmukainen koordinointi ja yhteistyö, ja että sitä toteutetaan asianmukaisesti ilmoitettujen laitosten alakohtaisen ryhmän muodossa.

2.   Ilmoitettujen laitosten on osallistuttava kyseisen ryhmän työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.

5 JAKSO

Unionin markkinavalvonta, unionin markkinoille tuleville tuotteille tehtävät tarkastukset sekä unionin suojamenettely

35 artikla

Unionin markkinavalvonta ja unionin markkinoille tulevien tuotteiden tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinoille saatettujen tuotteiden valvonta asetuksen (EY) N:o 765/2008 15 artiklan 3 kohdan ja 16–26 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinoille saatetuille tuotteille tehtävät tarkastukset asetuksen (EY) N:o 765/2008 15 artiklan 5 kohdan ja 27, 28 ja 29 artiklan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden markkinavalvonta- ja rajavalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä turvallisuutta koskevissa asioissa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 17 artiklan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten kanssa, ja luotava näiden välille asianmukaiset yhteydenpito- ja koordinointimekanismit, joissa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 376/2014 (14) määriteltyyn poikkeamailmoitusjärjestelmään ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 22 ja 23 artiklassa määriteltyihin tietojärjestelmiin sisältyviä tietoja.

36 artikla

Menettely sellaisten tuotteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla

1.   Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin asetuksen (EU) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti tai kun niillä on riittävä syy uskoa, että tuote aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle tai muille yleisen edun vuoksi suojeltaville näkökohdille, jotka kuuluvat tämän luvun soveltamisalaan, niiden on suoritettava tuotetta koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä luvussa vahvistetut sovellettavat vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on tätä varten tehtävä kaikin mahdollisin tavoin yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.

Kun markkinavalvontaviranomaiset havaitsevat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä, ettei tuote täytä tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia, niiden on vaadittava viipymättä asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin tuotteen saattamiseksi kyseisten vaatimusten mukaiseksi tai sen poisvetämiseksi tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi niiden asettamassa kohtuullisessa ajassa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen.

Markkinavalvontaviranomaisten on ilmoitettava tästä asianomaiselle ilmoitetulle laitokselle.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 765/2008 21 artiklaa.

2.   Kun markkinavalvontaviranomaiset katsovat, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu niiden kansalliselle alueelle, niiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille suorittamansa arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka ne ovat vaatineet talouden toimijaa toteuttamaan.

3.   Talouden toimijan on varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta, jotka se on asettanut saataville markkinoilla eri puolilla unionia.

4.   Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat väliaikaiset toimenpiteet, joilla kielletään tuotteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä taikka tuote vedetään pois markkinoilta tai järjestetään sitä koskeva palautusmenettely.

Markkinavalvontaviranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen tuotteen tunnistamista ja tuotteen alkuperän, siihen liittyvän väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus jommastakummasta seuraavista:

a)

tuote ei ole 4 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukainen;

b)

edellä 12 artiklassa tarkoitetut puutteet yhdenmukaistetuissa standardeissa.

6.   Muiden jäsenvaltioiden kuin tämän artiklan mukaisen menettelyn aloittaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki toteutetut toimenpiteet ja kaikki niiden hallussa olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen tuotteen vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että toteutetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

7.   Jos mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta esittänyt vastalausetta jonkin jäsenvaltion toteuttamaa väliaikaista toimenpidettä kohtaan, toimenpiteen katsotaan olevan perusteltu.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuotetta koskeviin asianmukaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, kuten asianomaisen tuotteen vetämiseen pois markkinoilta, ryhdytään viipymättä.

37 artikla

Unionin suojamenettely

1.   Jos 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn päätyttyä esitetään vastalauseita jonkin jäsenvaltion toteuttamia toimenpiteitä vastaan tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita sekä arvioi kansallisen toimenpiteen. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide perusteltu.

Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille ja asianomaiselle talouden toimijalle tai asianomaisille talouden toimijoille.

2.   Jos kansallinen toimenpide katsotaan perustelluksi, kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen tuote vedetään pois niiden markkinoilta tai järjestetään sitä koskeva palautusmenettely, ja niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos kansallista toimenpidettä ei katsota perustelluksi, kyseisen jäsenvaltion on peruutettava toimenpide.

3.   Jos kansallinen toimenpide katsotaan perustelluksi ja tuotteen vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan tämän asetuksen 36 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista puutteista yhdenmukaistetuissa standardeissa, komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 11 artiklassa säädettyä menettelyä.

38 artikla

Vaatimustenmukainen tuote, joka aiheuttaa riskin

1.   Jos jäsenvaltio havaitsee 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemänsä arvioinnin jälkeen, että tuote siitä huolimatta, että se on tämän luvun vaatimusten mukainen, aiheuttaa tämän luvun kattamiin ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen tai muihin yleisen edun vuoksi suojeltaviin näkökohtiin liittyvän riskin, sen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, ettei tuote markkinoille saatettaessa enää aiheuta kyseistä riskiä, tai tuotteen vetämiseksi pois markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi jäsenvaltion asettamassa kohtuullisessa ajassa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen.

2.   Talouden toimijan on varmistettava, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta, jotka talouden toimija on asettanut saataville markkinoilla eri puolilla unionia.

3.   Jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat tiedot, erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisen tuotteen tunnistamista sekä sen alkuperän ja toimitusketjun, siihen liittyvän riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten.

4.   Komissio ryhtyy viipymättä kuulemaan jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita ja arvioi toteutetut kansalliset toimenpiteet. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide perusteltu vai ei, ja ehdottaa tarvittaessa soveltuvia toimenpiteitä.

5.   Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille ja asianomaiselle talouden toimijalle tai asianomaisille talouden toimijoille.

39 artikla

Muodollinen vaatimustenvastaisuus

1.   Jos jäsenvaltio tekee tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista tuotteista jonkin seuraavista havainnoista, sen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa korjaamaan kyseinen vaatimustenvastaisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan soveltamista:

a)

CE-merkintä on kiinnitetty asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklan tai tämän asetuksen 15 tai 16 artiklan vastaisesti;

b)

CE-merkintää tai -tyyppinumeroa ei ole kiinnitetty;

c)

ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, kun sovelletaan liitteessä olevassa 9 osassa vahvistettua vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä, on kiinnitetty 16 artiklan vastaisesti tai sitä ei ole kiinnitetty;

d)

miehittämättömän ilma-aluksen luokan tunnistemerkkiä ei ole kiinnitetty;

e)

jos äänitehotason ilmoittamista vaaditaan, sitä koskevaa ilmoitusta ei ole kiinnitetty;

f)

sarjanumeroa ei ole kiinnitetty tai se on muodoltaan väärä;

g)

käyttöopas tai tiedote ei ole saatavilla;

h)

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus puuttuu tai sitä ei ole laadittu;

i)

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu oikein;

j)

teknisiä asiakirjoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole täydellisiä;

k)

valmistajan tai maahantuojan nimi, rekisteröity tuotenimi tai rekisteröity tavaramerkki, verkkosivuston osoite tai postiosoite puuttuu.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu vaatimustenvastaisuus jatkuu, asianomaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tuotteen markkinoilla saataville asettamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että sitä koskeva palautusmenettely järjestetään tai se vedetään pois markkinoilta.

III LUKU

Kategorioissa ”sertifioitu” ja ”erityinen” käytettävät miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät

40 artikla

Kategorioissa ”sertifioitu” ja ”erityinen” käytettäviä miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä koskevat vaatimukset

1.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän suunnittelu, valmistus ja huolto on sertifioitava, jos miehittämätön ilma-alusjärjestelmä täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

a)

jokin sen ominaismitoista on vähintään 3 metriä ja se on suunniteltu ihmisjoukkojen yllä harjoitettavaan toimintaan;

b)

se on suunniteltu ihmisten kuljettamiseen;

c)

se on suunniteltu vaarallisten aineiden kuljettamiseen ja siltä edellytetään suurta toimintavarmuutta kolmansille osapuolille onnettomuustapauksissa aiheutuvien riskien lieventämiseksi;

d)

sitä käytetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 5 artiklassa määritellyssä toimintakategoriassa ”erityinen”, ja toimivaltaisen viranomaisen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 11 artiklassa säädetyn riskinarvioinnin jälkeen antamassa toimintaluvassa katsotaan, ettei toimintaan liittyvää riskiä voida riittävästi lieventää ilman miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän sertifiointia.

2.   Sertifioitavan miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän on täytettävä sovellettavat vaatimukset, jotka vahvistetaan komission asetuksissa (EU) N:o 748/2012 (15), (EU) 2015/640 (16) ja (EU) N:o 1321/2014 (17).

3.   Jollei miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää tarvitse sertifioida 1 kohdan mukaisesti, kategoriassa ”erityinen” käytettävällä miehittämättömällä ilma-aluksella on oltava toimivaltaisen viranomaisen antamassa toimintaluvassa tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 liitteen lisäyksessä 1 määritellyssä vakioskenaariossa vahvistetut taikka täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 liitteessä olevan C osan mukaisessa kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksessa (LUC) määritellyt tekniset valmiudet.

IV LUKU

Kolmansien maiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjät

41 artikla

Kolmansien maiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjät

1.   Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien, joiden päätoimipaikka on kolmannessa maassa, jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai jotka asuvat kolmannessa maassa, on noudatettava täytäntöönpanoasetusta (EU) 2019/947 harjoittaessaan toimintaa miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa.

2.   Kolmannen maan miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän toimivaltainen viranomainen on sen ensimmäisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä aikoo harjoittaa toimintaa.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi unionissa tapahtuvaa taikka unioniin tai unionista pois suuntautuvaa toimintaa varten tunnustaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 mukaisen kauko-ohjaajan kelpoisuustodistuksen tai miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen edellyttäen, että

a)

kolmas maa on pyytänyt tunnustamista;

b)

kauko-ohjaajan kelpoisuustodistuksen tai miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus ovat ne antaneessa valtiossa voimassa olevia asiakirjoja; ja

c)

komissio on EASAa kuultuaan varmistanut, että vaatimukset, joiden perusteella nämä todistukset on annettu, antavat saman turvallisuustason kuin tämä asetus.

V LUKU

Loppusäännökset

42 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/30/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 79).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja neuvoston päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/947, annettu 24 päivänä toukokuuta 2019, säännöistä ja menetelmistä miehittämättömien ilma-alusten käytössä (katso tämän virallisen lehden sivu 45).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(12)  EASAn lausunto nro 01/2018 ”Introduction of a regulatory framework for the operation of unmanned aircraft systems in the ”open” and ”specific” categories” (RMT.0230), saatavilla osoitteessa https://www.easa.europa.eu/document-library/opinions.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 18).

(15)  Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).

(16)  Komission asetus (EU) 2015/640, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, lentotoiminnan lajin mukaisista täydentävistä yksityiskohtaisista lentokelpoisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta (EUVL L 106, 24.4.2015, s. 18).

(17)  Komission asetus (EU) N:o 1321/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä (EUVL L 362, 17.12.2014, s. 1).


LIITE

1 OSA

Luokan C0 miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevat vaatimukset

Luokan C0 miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään on kiinnitettävä seuraava luokan tunnistemerkki:

Image 1

Luokan C0 miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

sen suurin sallittu lentoonlähtömassa on hyötykuorman kanssa alle 250 g;

2)

sen enimmäisnopeus vaakalennossa on 19 m/s;

3)

sen suurin mahdollinen korkeus lentoonlähtöpaikasta on rajattu 120 metriin;

4)

se on vakauden, käsiteltävyyden ja datasiirtoyhteyden suoritustason suhteen turvallisesti kauko-ohjaajan ohjattavissa valmistajan ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, myös yhden tai tapauksen mukaan useamman järjestelmän vikaannuttua;

5)

se on suunniteltu ja valmistettu siten, että ihmisille toiminnan aikana aiheutuvan vamman mahdollisuus minimoidaan välttäen teräviä reunoja, paitsi jos niitä on teknisistä syistä mahdotonta välttää hyvällä suunnittelulla ja tuotantotavalla. Jos miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on varustettu potkureilla, se on suunniteltu siten, että potkurin lapojen aiheuttamien vammojen mahdollisuutta rajoitetaan;

6)

se on sähkövoimalla toimiva ja sen nimellisjännite on enintään 24 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa; sen kosketettavissa olevissa osissa jännite saa olla enintään 24 volttia tasavirtaa tai vastaava vaihtovirtajännite; sisäinen jännite saa olla enintään 24 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa, jollei ole varmistettu, ettei syntyvä jännitteen ja virran yhdistelmä johda riskeihin tai vaaralliseen sähköiskuun, vaikka miehittämätön ilma-alusjärjestelmä rikkoutuisi;

7)

jos ilma-alus on varustettu seuraa minua -tilalla, se pysyy enintään 50 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta, kun tämä toiminto on päällä, ja mahdollistaa sen, että kauko-ohjaaja saa miehittämättömän ilma-aluksen uudelleen hallintaansa;

8)

sen mukana on markkinoille saatettaessa käyttöopas, jossa kuvataan

a)

miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuudet, mukaan lukien muun muassa seuraavat:

miehittämättömän ilma-aluksen luokka;

miehittämättömän ilma-aluksen massa (ja viitekokoonpanon kuvaus) ja suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOM);

sallitun hyötykuorman yleiset ominaisuudet, joista kuvataan massamitat, rajapinnat miehittämättömään ilma-alukseen ja muut mahdolliset rajoitukset;

miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaukseen käytettävät laitteet ja ohjelmistot;

miehittämättömän ilma-aluksen toiminta, jos datasiirtoyhteys menetetään;

b)

selkeät käyttöohjeet;

c)

toiminnalliset rajoitukset (mukaan lukien muun muassa sääolosuhteet ja toiminta päivällä/yöllä); ja

d)

kaikki miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttöön liittyvät riskit käyttäjän ikään soveltuvasti;

9)

se sisältää täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 mukaisen Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) julkaiseman tiedotteen, jossa mainitaan sovellettavat rajoitukset ja velvollisuudet;

10)

kohtia 4, 5 ja 6 ei sovelleta miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, jotka ovat lelujen turvallisuudesta annetussa direktiivissä 2009/48/EY tarkoitettuja leluja.

2 OSA

Luokan C1 miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevat vaatimukset

Luokan C1 miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään on kiinnitettävä seuraava luokan tunnistemerkki:

Image 2

Luokan C1 miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

se on valmistettu sellaisista materiaaleista ja se on suorituskyvyltään ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan sellainen, että äärinopeudella tapahtuvassa törmäyksessä ihmisen päähän kohdistuu alle 80 joulen energia, tai vaihtoehtoisesti ilma-aluksen suurin sallittu lentoonlähtömassa on hyötykuorman kanssa alle 900 g;

2)

sen enimmäisnopeus vaakalennossa on 19 m/s;

3)

sen suurin mahdollinen korkeus lentoonlähtöpaikasta on rajattu 120 metriin tai siinä on järjestelmä, joka rajaa korkeuden pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta 120 metriin tai kauko-ohjaajan valitsemaan arvoon. Jos arvo on valittavissa, kauko-ohjaajalle on annettava lennon aikana selkeä tieto miehittämättömän ilma-aluksen lentokorkeudesta pintaan tai lentoonlähtöpaikkaan nähden;

4)

se on vakauden, käsiteltävyyden ja datasiirtoyhteyden suoritustason suhteen turvallisesti kauko-ohjaajan ohjattavissa valmistajan ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, myös yhden tai tapauksen mukaan useamman järjestelmän vikaannuttua;

5)

sen mekaanisen lujuuden, sisältäen mahdollisesti tarvittavat turvallisuuskertoimet, on oltava vaaditun mukainen ja tarvittaessa stabiilisuuden sellainen, että ilma-alus kestää käytön aikaisen rasituksen ilman rikkoutumista tai muodonmuutosta, jotka voisivat vaikuttaa sen turvalliseen lentoon;

6)

se on suunniteltu ja valmistettu siten, että ihmisille toiminnan aikana aiheutuvan vamman mahdollisuus minimoidaan välttäen teräviä reunoja, paitsi jos niitä on teknisistä syistä mahdotonta välttää hyvällä suunnittelulla ja tuotantotavalla. Jos miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on varustettu potkureilla, se on suunniteltu siten, että potkurin lapojen aiheuttamien vammojen mahdollisuutta rajoitetaan;

7)

jos datasiirtoyhteys menetetään, miehittämättömässä ilma-aluksessa on luotettava ja ennakoitava menetelmä, jolla se palauttaa datasiirtoyhteyden tai lopettaa lennon tavalla, joka vähentää vaikutusta kolmansiin osapuoliin ilmassa tai maassa;

8)

jollei kyseessä ole kiinteäsiipinen miehittämätön ilma-alus, sen 13 osan mukaisesti määritetty taattu A-painotettu äänitehotaso LWA ei ylitä 15 osassa vahvistettuja tasoja;

9)

jollei kyseessä ole kiinteäsiipinen miehittämätön ilma-alus, miehittämättömässä ilma-aluksessa ja/tai sen pakkauksessa on 14 osan mukaisesti kiinnitetty maininta taatusta A-painotetusta äänitehotasosta;

10)

se on sähkövoimalla toimiva ja sen nimellisjännite on enintään 24 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa; sen kosketettavissa olevissa osissa jännite saa olla enintään 24 volttia tasavirtaa tai vastaava vaihtovirtajännite; sisäinen jännite saa olla enintään 24 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa, jollei ole varmistettu, ettei syntyvä jännitteen ja virran yhdistelmä johda riskeihin tai vaaralliseen sähköiskuun, vaikka miehittämätön ilma-alusjärjestelmä rikkoutuisi;

11)

sillä on standardin ANSI/CTA-2063 Small Unmanned Aerial Systems Serial Numbers mukainen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

12)

sillä on suora etätunniste, joka

a)

mahdollistaa miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän rekisteröintinumeron lataamisen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 14 artiklan mukaisesti ja yksinomaan rekisteröintijärjestelmän mukaista menettelyä noudattaen;

b)

varmistaa seuraavien tietojen suoran ja säännöllisen lähetyksen reaaliaikaisesti avoimen ja dokumentoidun tiedonsiirtoprotokollan avulla lennon koko keston ajan siten, että lähetysalueella olevat mobiililaitteet pystyvät vastaanottamaan ne suoraan:

i)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero;

ii)

standardin ANSI/CTA-2063 mukainen miehittämättömän ilma-aluksen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

iii)

miehittämättömän ilma-aluksen sijainti ja sen korkeus pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta;

iv)

kulkusuunta mitattuna myötäpäivään tosipohjoisesta ja miehittämättömän ilma-aluksen maanopeus; ja

v)

kauko-ohjaajan sijainti tai, jos sitä ei ole saatavilla, lentoonlähtöpaikka;

c)

varmistaa, ettei käyttäjä voi muuttaa b alakohdan ii, iii, iv ja v alakohdassa mainittuja tietoja;

13)

se on varustettu paikkatietoisuusjärjestelmällä, joka

a)

toimii rajapintana ladattaessa ja päivitettäessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 15 artiklassa määriteltyjä tietoja ilmatilarajoituksista, jotka liittyvät miehittämättömän ilma-aluksen sijaintiin ja korkeuteen merenpinnasta, millä varmistetaan, ettei tällaisten tietojen lataus- tai päivitysprosessi heikennä niiden eheyttä ja paikkansapitävyyttä;

b)

antaa kauko-ohjaajalle varoituksen, kun mahdollinen ilmatilarajoitusten rikkominen havaitaan; ja

c)

antaa kauko-ohjaajalle tietoja miehittämättömän ilma-aluksen asemasta ja varoituksen, kun sen paikannus- tai navigointijärjestelmät eivät kykene takaamaan paikkatietoisuusjärjestelmän asianmukaista toimintaa;

14)

jos miehittämättömässä ilma-aluksessa on toiminto, joka rajoittaa sen pääsyä tiettyihin ilmatila-alueisiin tai ilmatilan osiin, se toimii miehittämättömän ilma-aluksen lennonohjausjärjestelmän kanssa saumattomasti eikä vaikuta haitallisesti lentoturvallisuuteen; kauko-ohjaajan on lisäksi saatava selkeä tieto, jos tämä toiminto estää miehittämätöntä ilma-alusta pääsemästä näille ilmatila-alueille tai näihin ilmatilan osiin;

15)

se antaa kauko-ohjaajalle selkeän varoituksen silloin, kun miehittämättömän ilma-aluksen tai sen ohjausyksikön akun lataustaso on alhainen, jotta kauko-ohjaajalla on riittävästi aikaa hoitaa miehittämättömän ilma-aluksen laskeutuminen turvallisesti;

16)

se on varustettu valoilla seuraavia tarkoituksia varten:

a)

miehittämättömän ilma-aluksen ohjattavuus;

b)

miehittämättömän ilma-aluksen näkyvyys yöllä; valot on suunniteltava siten, että maassa oleva henkilö voi erottaa miehittämättömän ilma-aluksen miehitetystä ilma-aluksesta;

17)

jos ilma-alus on varustettu seuraa minua -tilalla, se pysyy enintään 50 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta, kun tämä toiminto on päällä, ja mahdollistaa sen, että kauko-ohjaaja saa miehittämättömän ilma-aluksen uudelleen hallintaansa;

18)

sen mukana on markkinoille saatettaessa käyttöopas, jossa kuvataan

a)

miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuudet, mukaan lukien muun muassa seuraavat:

miehittämättömän ilma-aluksen luokka;

miehittämättömän ilma-aluksen massa (ja viitekokoonpanon kuvaus) ja suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOM);

sallitun hyötykuorman yleiset ominaisuudet, joista kuvataan massamitat, rajapinnat miehittämättömään ilma-alukseen ja muut mahdolliset rajoitukset;

miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaukseen käytettävät laitteet ja ohjelmistot;

tieto suorassa etätunnistamislähetyksessä käytetystä tiedonsiirtoprotokollasta;

äänitehotaso;

miehittämättömän ilma-aluksen toiminta, jos datasiirtoyhteys menetetään;

b)

selkeät käyttöohjeet;

c)

ilmatilarajoitusten lataaminen;

d)

huolto-ohjeet;

e)

vianetsintämenetelmät;

f)

toiminnalliset rajoitukset (mukaan lukien muun muassa sääolosuhteet ja toiminta päivällä/yöllä); ja

g)

kaikki miehittämättömän ilma-aluksen toimintaan liittyvät riskit;

19)

se sisältää EASAn julkaiseman tiedotteen, jossa mainitaan sovellettavat EU:n lainsäädännön mukaiset rajoitukset ja velvollisuudet.

3 OSA

Luokan C2 miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevat vaatimukset

Luokan C2 miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään on kiinnitettävä seuraava luokan tunnistemerkki:

Image 3

Luokan C2 miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

sen suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 4 kg;

2)

sen suurin mahdollinen korkeus lentoonlähtöpaikasta on rajattu 120 metriin tai siinä on järjestelmä, joka rajaa korkeuden pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta 120 metriin tai kauko-ohjaajan valitsemaan arvoon. Jos arvo on valittavissa, kauko-ohjaajalle on annettava lennon aikana selkeä tieto miehittämättömän ilma-aluksen lentokorkeudesta pintaan tai lentoonlähtöpaikkaan nähden;

3)

se on vakauden, käsiteltävyyden ja datasiirtoyhteyden suoritustason suhteen täytäntöönpanoasetusessa (EU) 2019/947 määritetyllä tavalla riittävän pätevän kauko-ohjaajan turvallisesti ohjattavissa valmistajan ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, myös yhden tai tapauksen mukaan useamman järjestelmän vikaannuttua;

4)

sen mekaanisen lujuuden, sisältäen mahdollisesti tarvittavat turvallisuuskertoimet, on oltava vaaditun mukainen ja tarvittaessa stabiilisuuden sellainen, että ilma-alus kestää käytön aikaisen rasituksen ilman rikkoutumista tai muodonmuutosta, jotka voisivat vaikuttaa sen turvalliseen lentoon;

5)

jos on kyse ankkuroidusta miehittämättömästä ilma-aluksesta, sen kiinnitysvaijerin vetopituus on alle 50 m ja mekaaninen lujuus on vähintään

a)

ilmaa raskaampien ilma-alusten osalta 10 kertaa kyseisen ilma-aluksen paino enimmäismassallaan;

b)

ilmaa kevyempien ilma-alusten osalta 4 kertaa se voima, joka aiheutuu suurimman staattisen työntövoiman ja suurimman lennolla sallitun tuulen nopeuden aerodynaamisen voiman yhdistelmänä;

6)

se on suunniteltu ja valmistettu siten, että ihmisille toiminnan aikana aiheutuvan vamman mahdollisuus minimoidaan välttäen teräviä reunoja, paitsi jos niitä on teknisistä syistä mahdotonta välttää hyvällä suunnittelulla ja tuotantotavalla. Jos miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on varustettu potkureilla, se on suunniteltu siten, että potkurin lapojen aiheuttamien vammojen mahdollisuutta rajoitetaan;

7)

jos datasiirtoyhteys menetetään, muussa kuin ankkuroidussa miehittämättömässä ilma-aluksessa on luotettava ja ennakoitava menetelmä, jolla se palauttaa datasiirtoyhteyden tai lopettaa lennon tavalla, joka vähentää vaikutusta kolmansiin osapuoliin ilmassa tai maassa;

8)

jollei kyseessä ole ankkuroitu miehittämätön ilma-alus, se on varustettu datasiirtoyhteydellä, joka on suojattu luvattomalta pääsyltä komento- ja ohjaustoimintoihin;

9)

jollei kyseessä ole kiinteäsiipinen miehittämätön ilma-alus, siinä on matalanopeus-tila, jonka kauko-ohjaaja voi valita ja joka rajoittaa suurinta matkalentonopeutta niin, että se on enintään 3 m/s;

10)

jollei kyseessä ole kiinteäsiipinen miehittämätön ilma-alus, sen 13 osan mukaisesti määritetty taattu A-painotettu äänitehotaso LWA ei ylitä 15 osassa vahvistettuja tasoja;

11)

jollei kyseessä ole kiinteäsiipinen miehittämätön ilma-alus, miehittämättömässä ilma-aluksessa ja/tai sen pakkauksessa on 14 osan mukaisesti kiinnitetty maininta taatusta A-painotetusta äänitehotasosta;

12)

se on sähkövoimalla toimiva ja sen nimellisjännite on enintään 48 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa; sen kosketettavissa olevissa osissa jännite saa olla enintään 48 volttia tasavirtaa tai vastaava vaihtovirtajännite; sisäinen jännite saa olla enintään 48 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa, jollei ole varmistettu, ettei syntyvä jännitteen ja virran yhdistelmä johda riskeihin tai vaaralliseen sähköiskuun, vaikka miehittämätön ilma-alusjärjestelmä rikkoutuisi;

13)

sillä on standardin ANSI/CTA-2063 Small Unmanned Aerial Systems Serial Numbers mukainen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

14)

jollei kyseessä ole ankkuroitu miehittämätön ilma-alus, sillä on suora etätunniste, joka

a)

mahdollistaa miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän rekisteröintinumeron lataamisen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 14 artiklan mukaisesti ja yksinomaan rekisteröintijärjestelmän mukaista menettelyä noudattaen;

b)

varmistaa seuraavien tietojen suoran ja säännöllisen lähetyksen reaaliaikaisesti avoimen ja dokumentoidun tiedonsiirtoprotokollan avulla lennon koko keston ajan siten, että lähetysalueella olevat mobiililaitteet pystyvät vastaanottamaan ne suoraan:

i)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero;

ii)

standardin ANSI/CTA-2063 mukainen miehittämättömän ilma-aluksen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

iii)

miehittämättömän ilma-aluksen sijainti ja sen korkeus pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta;

iv)

kulkusuunta mitattuna myötäpäivään tosipohjoisesta ja miehittämättömän ilma-aluksen maanopeus; ja

v)

kauko-ohjaajan sijainti;

c)

varmistaa, ettei käyttäjä voi muuttaa b alakohdan ii, iii, iv ja v alakohdassa mainittuja tietoja;

15)

se on varustettu paikkatietoisuustoiminnolla, joka

a)

toimii rajapintana ladattaessa ja päivitettäessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 15 artiklassa määriteltyjä tietoja ilmatilarajoituksista, jotka liittyvät miehittämättömän ilma-aluksen sijaintiin ja korkeuteen merenpinnasta, millä varmistetaan, ettei tietojen lataus- tai päivitysprosessi heikennä niiden eheyttä ja paikkansapitävyyttä;

b)

antaa kauko-ohjaajalle varoituksen, kun mahdollinen ilmatilarajoitusten rikkominen havaitaan; ja

c)

antaa kauko-ohjaajalle tietoja miehittämättömän ilma-aluksen asemasta ja varoituksen, kun sen paikannus- tai navigointijärjestelmät eivät kykene takaamaan paikkatietoisuusjärjestelmän asianmukaista toimintaa;

16)

jos miehittämättömässä ilma-aluksessa on toiminto, joka rajoittaa sen pääsyä tiettyihin ilmatila-alueisiin tai ilmatilan osiin, se toimii miehittämättömän ilma-aluksen lennonohjausjärjestelmän kanssa saumattomasti eikä vaikuta haitallisesti lentoturvallisuuteen; kauko-ohjaajan on lisäksi saatava selkeä tieto, jos tämä toiminto estää miehittämätöntä ilma-alusta pääsemästä näille ilmatila-alueille tai näihin ilmatilan osiin;

17)

se antaa kauko-ohjaajalle selkeän varoituksen silloin, kun miehittämättömän ilma-aluksen tai sen ohjausyksikön akun lataustaso on alhainen, jotta kauko-ohjaajalla on riittävästi aikaa hoitaa miehittämättömän ilma-aluksen laskeutuminen turvallisesti;

18)

se on varustettu valoilla seuraavia tarkoituksia varten:

1)

miehittämättömän ilma-aluksen ohjattavuus;

2)

miehittämättömän ilma-aluksen näkyvyys yöllä; valot on suunniteltava siten, että maassa oleva henkilö voi erottaa miehittämättömän ilma-aluksen miehitetystä ilma-aluksesta;

19)

sen mukana on markkinoille saatettaessa käyttöopas, jossa kuvataan

a)

miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuudet, mukaan lukien muun muassa seuraavat:

miehittämättömän ilma-aluksen luokka;

miehittämättömän ilma-aluksen massa (ja viitekokoonpanon kuvaus) ja suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOM);

sallitun hyötykuorman yleiset ominaisuudet, joista kuvataan massamitat, rajapinnat miehittämättömään ilma-alukseen ja muut mahdolliset rajoitukset;

miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaukseen käytettävät laitteet ja ohjelmistot;

tieto suorassa etätunnistamislähetyksessä käytetystä tiedonsiirtoprotokollasta;

äänitehotaso;

miehittämättömän ilma-aluksen toiminta, jos datasiirtoyhteys menetetään;

b)

selkeät käyttöohjeet;

c)

ilmatilarajoitusten lataaminen;

d)

huolto-ohjeet;

e)

vianetsintämenetelmät;

f)

toiminnalliset rajoitukset (mukaan lukien muun muassa sääolosuhteet ja toiminta päivällä/yöllä); ja

g)

kaikki miehittämättömän ilma-aluksen toimintaan liittyvät riskit;

20)

se sisältää EASAn julkaiseman tiedotteen, jossa mainitaan sovellettavat EU:n lainsäädännön mukaiset rajoitukset ja velvollisuudet.

4 OSA

Luokan C3 miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevat vaatimukset

Luokan C3 miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään on kiinnitettävä seuraava luokan tunnistemerkki:

Image 4

Luokan C3 miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

sen suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 25 kg ja suurin ominaismitta alle 3 m;

2)

sen suurin mahdollinen korkeus lentoonlähtöpaikasta on rajattu 120 metriin tai siinä on järjestelmä, joka rajaa korkeuden pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta 120 metriin tai kauko-ohjaajan valitsemaan arvoon. Jos arvo on valittavissa, kauko-ohjaajalle on annettava lennon aikana selkeä tieto miehittämättömän ilma-aluksen lentokorkeudesta pintaan tai lentoonlähtöpaikkaan nähden;

3)

se on vakauden, käsiteltävyyden ja datasiirtoyhteyden suoritustason suhteen täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/947 määritetyllä tavalla riittävän pätevän kauko-ohjaajan turvallisesti ohjattavissa valmistajan ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, myös yhden tai tapauksen mukaan useamman järjestelmän vikaannuttua;

4)

jos on kyse ankkuroidusta miehittämättömästä ilma-aluksesta, sen kiinnitysvaijerin vetopituus on alle 50 m ja mekaaninen lujuus on vähintään

a)

ilmaa raskaampien ilma-alusten osalta 10 kertaa kyseisen ilma-aluksen paino enimmäismassallaan;

b)

ilmaa kevyempien ilma-alusten osalta 4 kertaa se voima, joka aiheutuu suurimman staattisen työntövoiman ja suurimman lennolla sallitun tuulen nopeuden aerodynaamisen voiman yhdistelmänä;

5)

jos datasiirtoyhteys menetetään, muussa kuin ankkuroidussa miehittämättömässä ilma-aluksessa on luotettava ja ennakoitava menetelmä, jolla se palauttaa datasiirtoyhteyden tai lopettaa lennon tavalla, joka vähentää vaikutusta kolmansiin osapuoliin ilmassa tai maassa;

6)

jollei kyseessä ole kiinteäsiipinen miehittämätön ilma-alus, miehittämättömässä ilma-aluksessa ja/tai sen pakkauksessa on 14 osan mukaisesti kiinnitetty maininta 13 osan mukaisesti määritellystä taatusta A-painotetusta äänitehotasosta;

7)

se on sähkövoimalla toimiva ja sen nimellisjännite on enintään 48 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa; sen kosketettavissa olevissa osissa jännite saa olla enintään 48 volttia tasavirtaa tai vastaava vaihtovirtajännite; sisäinen jännite saa olla enintään 48 volttia tasavirtaa tai vastaavaa vaihtovirtaa, jollei ole varmistettu, ettei syntyvä jännitteen ja virran yhdistelmä johda riskeihin tai vaaralliseen sähköiskuun, vaikka miehittämätön ilma-alusjärjestelmä rikkoutuisi;

8)

sillä on standardin ANSI/CTA-2063 Small Unmanned Aerial Systems Serial Numbers mukainen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

9)

jollei kyseessä ole ankkuroitu miehittämätön ilma-alus, sillä on suora etätunniste, joka

a)

mahdollistaa miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän rekisteröintinumeron lataamisen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 14 artiklan mukaisesti ja yksinomaan rekisteröintijärjestelmän mukaista menettelyä noudattaen;

b)

varmistaa seuraavien tietojen suoran ja säännöllisen lähetyksen reaaliaikaisesti avoimen ja dokumentoidun tiedonsiirtoprotokollan avulla lennon koko keston ajan siten, että lähetysalueella olevat mobiililaitteet pystyvät vastaanottamaan ne suoraan:

i)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero;

ii)

standardin ANSI/CTA-2063 mukainen miehittämättömän ilma-aluksen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

iii)

miehittämättömän ilma-aluksen sijainti ja sen korkeus pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta;

iv)

kulkusuunta mitattuna myötäpäivään tosipohjoisesta ja miehittämättömän ilma-aluksen maanopeus; ja

v)

kauko-ohjaajan sijainti;

c)

varmistaa, ettei käyttäjä voi muuttaa b alakohdan ii, iii, iv ja v alakohdassa mainittuja tietoja;

10)

se on varustettu paikkatietoisuustoiminnolla, joka

a)

toimii rajapintana ladattaessa ja päivitettäessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 15 artiklassa määriteltyjä tietoja ilmatilarajoituksista, jotka liittyvät miehittämättömän ilma-aluksen sijaintiin ja korkeuteen merenpinnasta, millä varmistetaan, ettei tietojen lataus- tai päivitysprosessi heikennä niiden eheyttä ja paikkansapitävyyttä;

b)

antaa kauko-ohjaajalle varoituksen, kun mahdollinen ilmatilarajoitusten rikkominen havaitaan; ja

c)

antaa kauko-ohjaajalle tietoja miehittämättömän ilma-aluksen asemasta ja varoituksen, kun sen paikannus- tai navigointijärjestelmät eivät kykene takaamaan paikkatietoisuusjärjestelmän asianmukaista toimintaa;

11)

jos miehittämättömässä ilma-aluksessa on toiminto, joka rajoittaa sen pääsyä tiettyihin ilmatila-alueisiin tai ilmatilan osiin, se toimii miehittämättömän ilma-aluksen lennonohjausjärjestelmän kanssa saumattomasti eikä vaikuta haitallisesti lentoturvallisuuteen; kauko-ohjaajan on lisäksi saatava selkeä tieto, jos tämä toiminto estää miehittämätöntä ilma-alusta pääsemästä näille ilmatila-alueille tai näihin ilmatilan osiin;

12)

jollei kyseessä ole ankkuroitu miehittämätön ilma-alus, se on varustettu datasiirtoyhteydellä, joka on suojattu luvattomalta pääsyltä komento- ja ohjaustoimintoihin;

13)

se antaa kauko-ohjaajalle selkeän varoituksen silloin, kun miehittämättömän ilma-aluksen tai sen ohjausyksikön akun lataustaso on alhainen, jotta kauko-ohjaajalla on riittävästi aikaa hoitaa miehittämättömän ilma-aluksen laskeutuminen turvallisesti;

14)

se on varustettu valoilla seuraavia tarkoituksia varten:

1)

miehittämättömän ilma-aluksen ohjattavuus;

2)

miehittämättömän ilma-aluksen näkyvyys yöllä; valot on suunniteltava siten, että maassa oleva henkilö voi erottaa miehittämättömän ilma-aluksen miehitetystä ilma-aluksesta;

15)

sen mukana on markkinoille saatettaessa käyttöopas, jossa kuvataan

a)

miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuudet, mukaan lukien muun muassa seuraavat:

miehittämättömän ilma-aluksen luokka;

miehittämättömän ilma-aluksen massa (ja viitekokoonpanon kuvaus) ja suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOM);

sallitun hyötykuorman yleiset ominaisuudet, joista kuvataan massamitat, rajapinnat miehittämättömään ilma-alukseen ja muut mahdolliset rajoitukset;

miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaukseen käytettävät laitteet ja ohjelmistot;

tieto suorassa etätunnistamislähetyksessä käytetystä tiedonsiirtoprotokollasta;

äänitehotaso;

miehittämättömän ilma-aluksen toiminta, jos datasiirtoyhteys menetetään;

b)

selkeät käyttöohjeet;

c)

ilmatilarajoitusten lataaminen;

d)

huolto-ohjeet;

e)

vianetsintämenetelmät;

f)

toiminnalliset rajoitukset (mukaan lukien muun muassa sääolosuhteet ja toiminta päivällä/yöllä); ja

g)

kaikki miehittämättömän ilma-aluksen toimintaan liittyvät riskit;

(16)

se sisältää EASAn julkaiseman tiedotteen, jossa mainitaan sovellettavat EU:n lainsäädännön mukaiset rajoitukset ja velvollisuudet.

5 OSA

Luokan C4 miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevat vaatimukset

Luokan C4 miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään on kiinnitettävä näkyvästi seuraava merkki:

Image 5

Luokan C4 miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

sen suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 25 kg;

2)

se on kauko-ohjaajan turvallisesti ohjattavissa ja käsiteltävissä valmistajan ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, myös yhden tai tapauksen mukaan useamman järjestelmän vikaannuttua;

3)

siinä ei ole automaattiohjaustoimintoa, lukuun ottamatta lennonvakautusjärjestelmää, jolla ei ole suoraa vaikutusta lentorataan, eikä tukijärjestelmää yhteyden katkeamisen varalta edellyttäen, että käytettävissä on ennalta määritetty kiinteä ohjaimien asento yhteyden katketessa;

4)

sen mukana on markkinoille saatettaessa käyttöopas, jossa kuvataan

a)

miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuudet, mukaan lukien muun muassa seuraavat:

miehittämättömän ilma-aluksen luokka;

miehittämättömän ilma-aluksen massa (ja viitekokoonpanon kuvaus) ja suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOM);

sallitun hyötykuorman yleiset ominaisuudet, joista kuvataan massamitat, rajapinnat miehittämättömään ilma-alukseen ja muut mahdolliset rajoitukset;

miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaukseen käytettävät laitteet ja ohjelmistot;

miehittämättömän ilma-aluksen toiminta, jos datasiirtoyhteys menetetään;

b)

selkeät käyttöohjeet;

c)

huolto-ohjeet;

d)

vianetsintämenetelmät;

e)

toiminnalliset rajoitukset (mukaan lukien muun muassa sääolosuhteet ja toiminta päivällä/yöllä); ja

f)

kaikki miehittämättömän ilma-aluksen toimintaan liittyvät riskit;

5)

se sisältää EASAn julkaiseman tiedotteen, jossa mainitaan sovellettavat EU:n lainsäädännön mukaiset rajoitukset ja velvollisuudet.

6 OSA

Etätunnistukseen tarkoitettuja lisälaitteita koskevat vaatimukset

Etätunnistukseen tarkoitetun lisälaitteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

se mahdollistaa miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän rekisteröintinumeron lataamisen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 14 artiklan mukaisesti ja yksinomaan rekisteröintijärjestelmän mukaista menettelyä noudattaen;

2)

sillä on standardin ANSI/CTA-2063 Small Unmanned Aerial Systems Serial Numbers mukainen fyysinen sarjanumero, joka on kiinnitetty lisälaitteeseen ja sen pakkaukseen tai käyttöohjeeseen helposti luettavassa muodossa;

3)

se varmistaa seuraavien tietojen suoran ja säännöllisen lähetyksen reaaliaikaisesti avoimen ja dokumentoidun tiedonsiirtoprotokollan avulla lennon koko keston ajan siten, että lähetysalueella olevat mobiililaitteet pystyvät vastaanottamaan ne suoraan:

i)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero;

ii)

standardin ANSI/CTA-2063 mukainen lisälaitteen yksilöllinen fyysinen sarjanumero;

iii)

miehittämättömän ilma-aluksen sijainti ja sen korkeus pinnasta tai lentoonlähtöpaikasta;

iv)

kulkusuunta mitattuna myötäpäivään tosipohjoisesta ja miehittämättömän ilma-aluksen maanopeus; ja

v)

kauko-ohjaajan sijainti tai, jos sitä ei ole saatavilla, lentoonlähtöpaikka;

4)

se varmistaa, ettei käyttäjä voi muuttaa 3 alakohdan ii, iii, iv ja v alakohdassa mainittuja tietoja;

5)

sen mukana on markkinoille saatettaessa käyttöopas, jossa on tieto suorassa etätunnistamislähetyksessä käytetystä tiedonsiirtoprotokollasta ja ohjeet seuraavia varten:

a)

moduulin asentaminen miehittämättömään ilma-alukseen;

b)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumeron lataaminen.

7 OSA

Vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuli A – Sisäinen tuotannonvalvonta

1.   Sisäinen tuotannonvalvonta on vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa valmistaja täyttää tämän osan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt velvollisuudet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseiset tuotteet täyttävät niihin sovellettavat vaatimukset, jotka vahvistetaan 1, 5 tai 6 osassa.

2.   Tekniset asiakirjat

Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti.

3.   Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että valmistetut tuotteet ovat tämän osan 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen ja niihin sovellettavien vaatimusten mukaisia, jotka vahvistetaan 1, 5 tai 6 osassa.

4.   CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1)

Valmistajan on tämän asetuksen 15 ja 16 artiklan mukaisesti kiinnitettävä jokaiseen yksittäiseen tuotteeseen, joka täyttää siihen sovellettavat 1, 5 tai 6 osassa vahvistetut vaatimukset, CE-merkintä ja tarvittaessa miehittämättömän ilma-aluksen luokan tunnistemerkki.

2)

Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin tuotemallille ja pidettävä se yhdessä teknisten asiakirjojen kanssa kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on selkeästi yksilöitävä tuote, jota varten se on laadittu.

Asiasta vastaaville viranomaisille on pyynnöstä toimitettava jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.

5.   Valtuutettu edustaja

Valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja valmistajan vastuulla 4 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

8 OSA

Vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulit B ja C – päätöksen N:o 768/2008/EY mukainen EU-tyyppitarkastus ja sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus

Kun tähän osaan viitataan, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä on noudatettava tämän osan moduuleita B (EU-tyyppitarkastus) ja C (Sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus).

Moduuli B

EU-tyyppitarkastus

1.   EU-tyyppitarkastus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa ilmoitettu laitos tutkii tuotteen teknisen suunnittelun sekä varmistaa ja vakuuttaa, että tuotteen tekninen suunnittelu täyttää 1–6 osassa vahvistetut sovellettavat vaatimukset.

2.   EU-tyyppitarkastuksessa tehdään tuotteen teknisen suunnittelun asianmukaisuuden arviointi 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen ja niitä tukevan aineiston tarkastelun perusteella sekä tuotteen yhden tai useamman kriittisen osan aiottua tuotantoa edustavien näytteiden tarkastus (tuotantotyypin ja suunnittelutyypin yhdistelmä).

3.   Valmistaja tekee EU-tyyppitarkastusta koskevan hakemuksen yhdelle valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemukseen on sisällyttävä

1)

valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;

2)

kirjallinen vakuutus siitä, että samaa hakemusta ei ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle;

3)

tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko tuote tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten mukainen, ja niihin on sisällyttävä asianmukainen analyysi ja arviointi riskistä tai riskeistä. Teknisten asiakirjojen on tarvittaessa sisällettävä tämän asetuksen 17 artiklassa vahvistetut seikat;

4)

aiottua tuotantoa edustavat näytekappaleet. Ilmoitettu laitos voi pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testausohjelman suorittamiseksi;

5)

teknisen suunnitteluratkaisun asianmukaisuutta tukeva aineisto. Tässä aineistossa on mainittava kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joita on käytetty, erityisesti siinä tapauksessa, että asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja ja/tai teknisiä eritelmiä ei ole sovellettu tai niitä ei ole sovellettu kokonaisuudessaan. Aineistoon on tarvittaessa sisällytettävä niiden testien tulokset, jotka on tehty muiden asiaankuuluvien teknisten eritelmien mukaisesti valmistajan asianmukaisessa laboratoriossa tai jotka on teetetty valmistajan puolesta ja tämän vastuulla jossain toisessa testilaboratoriossa.

4.   Ilmoitetun laitoksen on

 

tuotteen osalta:

1)

tutkittava tekniset asiakirjat ja niitä tukeva aineisto tuotteen teknisen suunnittelun asianmukaisuuden arvioimiseksi.

 

näytekappaleen (näytekappaleiden) osalta:

2)

varmennettava, että näyte (näytteet) on valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, sekä yksilöitävä ne osat, jotka on suunniteltu asiaa koskevien yhdenmukaistettujen standardien ja/tai teknisten eritelmien sovellettavien säännösten mukaisesti, samoin kuin osat, joiden suunnittelussa ei ole noudatettu kyseisten standardien asiaa koskevia määräyksiä;

3)

tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, että ratkaisuja on sovellettu oikein silloin, kun valmistaja on valinnut asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä esitettyjen ratkaisujen soveltamisen;

4)

tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan soveltamat ratkaisut säädöksen vastaavat olennaiset vaatimukset silloin, kun asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä esitettyjä ratkaisuja ei ole sovellettu;

5)

sovittava valmistajan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja testit tehdään.

5.   Ilmoitetun laitoksen on laadittava arviointiraportti, johon kirjataan 4 kohdan mukaisesti toteutetut toimet ja niiden tulokset. Ilmoitettu laitos voi julkistaa raportin sisällön joko kokonaan tai osittain ainoastaan valmistajan suostumuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sille 8 kohdassa asetettuja velvoitteita.

6.   Jos tyyppi täyttää tämän asetuksen vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle EU-tyyppitarkastustodistus. Tässä todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksessa tehdyt päätelmät, tarkastuksen piiriin kuuluvat vaatimusten näkökohdat, (mahdolliset) todistuksen voimassaoloa koskevat edellytykset ja hyväksytyn tyypin tunnistamiseen tarvittavat tiedot. Todistukseen voidaan liittää liitteitä.

EU-todistuksessa ja sen liitteissä on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta voidaan arvioida, ovatko valmistetut tuotteet tarkastetun tyypin mukaisia, ja jotta käytön aikainen valvonta on mahdollista.

Jos tyyppi ei täytä tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, ilmoitetun laitoksen on kieltäydyttävä antamasta EU-tyyppitarkastustodistusta ja ilmoitettava siitä hakijalle sekä esitettävä yksityiskohtaiset perustelut todistuksen epäämiselle.

7.   Ilmoitetun laitoksen on pysyttävä ajan tasalla yleisesti tunnustetussa tekniikan tasossa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista, jotka viittaavat siihen, että hyväksytty tyyppi ei ehkä enää vastaa tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, ja määritettävä, edellyttävätkö tällaiset muutokset lisätutkimuksia. Jos näin on, ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

Valmistajan on ilmoitettava EU-tyyppitarkastustodistukseen liittyviä teknisiä asiakirjoja hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn tyyppiin tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa siihen, onko tuote tämän asetuksen keskeisten vaatimusten mukainen, tai kyseisen todistuksen voimassaoloa koskeviin edellytyksiin. Tällaiset muutokset vaativat lisähyväksynnän, joka liitetään alkuperäiseen EU-tyyppitarkastustodistukseen.

8.   Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omalle ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselleen EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä, jotka se on antanut tai peruuttanut, ja sen on annettava säännöllisesti tai pyynnöstä oman ilmoittamisesta vastaavan viranomaisensa saataville luettelo todistuksista ja/tai niiden lisäyksistä, jotka on evätty tai peruutettu toistaiseksi tai joita on muutoin rajoitettu.

Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä, jotka se on evännyt, peruuttanut tai peruuttanut toistaiseksi tai joita se on muutoin rajoittanut, ja pyynnöstä niistä todistuksista ja/tai niiden lisäyksistä, jotka se on antanut.

Komissio, jäsenvaltiot ja muut ilmoitetut laitokset voivat pyynnöstä saada jäljennöksen EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Komissio ja jäsenvaltiot voivat perustellusta pyynnöstä saada jäljennöksen teknisistä asiakirjoista ja ilmoitetun laitoksen suorittamien tutkimusten tuloksista.

Ilmoitetun laitoksen on säilytettävä jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta, sen liitteistä ja lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on arvioitu, tai kyseisen todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka.

9.   Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta, sen liitteistä ja lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille.

10.   Valmistajan valtuutettu edustaja voi tehdä 3 kohdassa tarkoitetun hakemuksen ja täyttää 7 ja 9 kohdassa säädetyt velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

Moduuli C

Sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus

1.   Sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 2 ja 3 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset tuotteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

2.   Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että valmistettu tuote on EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun hyväksytyn tyypin ja siihen sovellettavien 1–6 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

3.   CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1)

Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja tarvittaessa tämän asetuksen 15 ja 16 artiklan mukainen miehittämättömän ilma-aluksen luokan tunnistemerkki jokaiseen tuotteeseen, joka on EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää 1–6 osassa vahvistetut sovellettavat vaatimukset.

2)

Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin tuotetyypille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on selkeästi yksilöitävä tuotetyyppi, jota varten se on laadittu.

Asiasta vastaaville viranomaisille on pyynnöstä toimitettava jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.

4.   Valtuutettu edustaja

Valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja valmistajan vastuulla 3 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

9 OSA

Vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuli H – päätöksen 768/2008/EY liitteen II mukainen täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus

1.   Täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus on vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa valmistaja täyttää 2 ja 5 kohdassa säädetyt velvoitteet ja varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseinen tuote täyttää siihen sovellettavat 1–6 osassa vahvistetut vaatimukset.

2.   Valmistus

Valmistajan on käytettävä 3 kohdan mukaista hyväksyttyä laatujärjestelmää tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa sekä lopputarkastuksessa ja -testauksessa, ja sen on oltava 4 kohdan mukaisen valvonnan alainen.

3.   Laatujärjestelmä

1)

Valmistajan on tehtävä tuotteen osalta käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemukseen on sisällyttävä

a)

valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;

b)

kunkin valmistettavaksi tarkoitetun tuotetyypin tekniset asiakirjat, jotka sisältävät tarvittaessa 10 osassa vahvistetut seikat;

c)

laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

d)

kirjallinen vakuutus siitä, että samaa hakemusta ei ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle.

2)

Laatujärjestelmän avulla on varmistettava, että tuote on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

Kaikki valmistajan hyväksymät perusedellytykset, vaatimukset ja määräykset on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla on voitava tulkita yhdenmukaisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita.

Asiakirjoissa on erityisesti oltava riittävä kuvaus seuraavista:

a)

laatutavoitteet ja organisaation rakenne, johdon vastuualueet ja toimivalta suunnittelun ja tuotteiden laadun osalta;

b)

sovellettavat tekniset suunnittelueritelmät, standardit mukaan luettuina, ja jos asiaa koskevia yhdenmukaistettuja standardeja ei noudateta kaikilta osin, keinot, joilla varmistetaan, että tämän asetuksen vaatimukset täyttyvät;

c)

suunnittelun valvonta- ja tarkastustekniikat, prosessit ja järjestelmälliset toimenpiteet, joita käytetään kyseiseen tuotetyyppiin kuuluvien tuotteiden suunnittelussa

d)

vastaavat valmistusta, laadunvalvontaa ja laadunvarmistusta koskevat menetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita aiotaan käyttää;

e)

ennen valmistusta, valmistuksen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä niiden suoritustiheys,

f)

laatupöytäkirjat, kuten tarkastusraportit ja koe- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen tai hyväksymiseen liittyvät selvitykset jne.;

g)

keinot, joilla valvotaan tuotteilta ja suunnittelulta vaaditun laadun toteutumista sekä laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

3)

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä ratkaistakseen, täyttääkö se 3 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on oletettava, että laatujärjestelmän osat, joissa noudatetaan asiaankuuluvan yhdenmukaistetun standardin vastaavia eritelmiä, ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Sen lisäksi, että auditointiryhmällä on oltava kokemusta laadunhallintajärjestelmistä, ryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotealan ja tuoteteknologian arvioimisesta ja joka tuntee tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset. Auditointiin on sisällyttävä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin. Auditointiryhmän on tarkastettava 3 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat sen varmistamiseksi, että valmistaja kykenee yksilöimään tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset ja suorittamaan tarvittavat tutkimukset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tuote on näiden vaatimusten mukainen.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle tai tämän valtuutetulle edustajalle.

Ilmoitukseen on sisällyttävä auditoinnin päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

4)

Valmistaja sitoutuu täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.

Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista.

5)

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

4.   Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta

1)

Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvollisuutensa asianmukaisesti.

2)

Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle arviointitarkoituksia varten pääsy suunnittelu-, tuotanto-, tarkastus-, testaus- ja varastotiloihin sekä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti

a)

laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

b)

suunnittelua koskevaan laatujärjestelmän osaan liittyvät laatupöytäkirjat, kuten tutkimusten, laskelmien ja testien tulokset;

c)

valmistusta koskevaan laatujärjestelmän osaan liittyvät laatupöytäkirjat, kuten tarkastusselostukset ja testaus- ja kalibrointitiedot ja henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset.

3)

Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin auditointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja toimitettava auditointikertomus valmistajalle.

4)

Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta tarkastuskäyntejä valmistajan tiloihin. Näiden käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää miehittämättömälle ilma-alukselle tai miehittämättömälle ilma-alusjärjestelmälle testejä laatujärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava valmistajalle kertomus käynnistä sekä testausseloste, jos testejä on suoritettu.

5.   CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1)

Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja tarvittaessa miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän tunnistemerkki tämän asetuksen 15 ja 16 artiklan mukaisesti sekä tämän osan 3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero jokaiseen yksittäiseen tuotteeseen, joka täyttää tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset.

2)

Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin tuotetyypille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä tuotetyyppi, jota varten se on laadittu.

Asiasta vastaaville viranomaisille on pyynnöstä toimitettava jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.

6.   Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille

1)

3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat;

2)

3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

3)

3 kohdan 5 alakohdassa tarkoitetut muutokset, sellaisina kuin ne on hyväksytty;

4)

3 kohdan 5 alakohdassa, 4 kohdan 3 ja 4 alakohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

7.   Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omalle ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselleen myönnetyistä ja peruutetuista laatujärjestelmien hyväksynnöistä, ja sen on annettava säännöllisesti tai pyynnöstä oman ilmoittamisesta vastaavan viranomaisensa saataville luettelo laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on evännyt, peruuttanut toistaiseksi tai muutoin rajoittanut.

Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on evännyt tai peruuttanut toistaiseksi tai kokonaan, ja sen on pyynnöstä ilmoitettava laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on antanut.

8.   Valtuutettu edustaja

Valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja valmistajan vastuulla 3 kohdan 1 ja 5 alakohdassa sekä 5 ja 6 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

10 OSA

Teknisten asiakirjojen sisältö

Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat. Asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko tuote sovellettavien vaatimusten mukainen.

Teknisten asiakirjojen on sisällettävä soveltuvin osin ainakin seuraavat osatekijät:

1.

tuotteen täydellinen kuvaus, joka sisältää seuraavat:

a)

valokuvat tai piirrokset, joista ilmenevät sen ulkoiset ominaisuudet, merkinnät ja sisäinen kokoonpano;

b)

tämän asetuksen vaatimusten mukaiset käytettyjen ohjelmistojen tai laiteohjelmiston versiot;

c)

käyttö- ja asennusohjeet;

2.

rakenne- ja valmistuspiirustukset sekä komponenttien, osalaitteistojen, piirien ja muiden vastaavien osatekijöiden kaaviot;

3.

kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät näitä piirustuksia ja kaavioita sekä tuotteen toimintaa;

4.

luettelo kokonaisuudessaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja, jos näitä yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu, kuvaukset ratkaisuista, joilla pyritään täyttämään 4 artiklassa säädetyt keskeiset vaatimukset, mukaan lukien luettelo sovelletuista muista asiaankuuluvista teknisistä eritelmistä. Jos yhdenmukaistettuja standardeja on sovellettu osittain, teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä ne osat, joita on sovellettu;

5.

jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta;

6.

jos on sovellettu 8 osassa olevaa vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulia, jäljennös asianomaisen ilmoitetun laitoksen antamasta EU-tyyppitarkastustodistuksesta ja sen liitteistä;

7.

tulokset suoritetuista suunnittelulaskelmista, tarkastuksista ja muista vastaavista osatekijöistä;

8.

testiraportit;

9.

jäljennökset asiakirjoista, jotka valmistaja on toimittanut ilmoitetulle laitokselle, jos sellainen on osallisena prosessissa;

10.

teknisen suunnitteluratkaisun asianmukaisuutta tukeva aineisto. Tässä aineistossa on mainittava kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joita on käytetty, erityisesti siinä tapauksessa, että asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja ja/tai teknisiä eritelmiä ei ole sovellettu kokonaisuudessaan. Aineistoon on tarvittaessa sisällytettävä niiden testien tulokset, joita valmistaja on tehnyt asianmukaisessa laboratoriossaan tai jotka on teetetty valmistajan puolesta ja tämän vastuulla jossain toisessa testilaboratoriossa;

11.

valmistus- ja varastointipaikkojen osoitteet.

11 OSA

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1.   Tuote (tyyppi-, erä- ja sarjanumero).

2.   Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

3.   Tämä vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu valmistajan yksinomaisella vastuulla.

4.   Vakuutuksen kohde [jäljitettävyyden mahdollistava tuotteen tunniste; voidaan liittää riittävän terävä värikuva, jos se on tarpeen tuotteiden tunnistamiseksi].

5.   Edellä kuvattu vakuutuksen kohde kuuluu luokkaan … [miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien osalta tämän liitteen 1–5 osassa määritelty luokan numero].

6.   Tämän miehittämättömän ilma-aluksen taattu äänitehotaso on … dB(A) [vain ei-kiinteäsiipiset luokkien 1–3 miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät]

7.   Edellä kuvattu vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kohde on asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen:

[viittaus tähän asetukseen ja sen kyseistä tuoteluokkaa koskevaan liitteeseen];

tai muu unionin yhdenmukaistamislainsäädäntö tapauksen mukaan.

8.   Viittaus niihin asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on käytetty, tai viittaus muihin teknisiin eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu. Viittausten luettelossa on mainittava niiden tunnistenumero ja versio ja tapauksen mukaan antopäivä.

9.   Ilmoitettu laitos … [nimi, numero] … suoritti … [toimenpiteen kuvaus] … ja antoi EU-tyyppitarkastustodistuksen (jos sovelletaan).

10.   Tarvittaessa kuvaus lisälaitteista ja komponenteista, mukaan lukien ohjelmistot, joiden avulla miehittämätön ilma-alus tai miehittämätön ilma-alusjärjestelmä voi toimia tarkoitetulla tavalla ja jotka sisältyvät EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutukseen.

11.   Lisätiedot:

Yhteisö, jonka puolesta allekirjoitettu: …

[antamispaikka ja -päivämäärä]:

[nimi, asema] [allekirjoitus]:

12 OSA

Yksinkertaistettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

Edellä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu yksinkertaistettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettava seuraavasti:

[Valmistajan nimi] vahvistaa, että miehittämätön ilma-alusjärjestelmä [miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän yksilöinti: tyyppi- tai sarjanumero] kuuluu luokkaan … … [tämän liitteen 1–5 osassa määritelty tuotteen luokan numero] ja sen taattu äänitehotaso on …. dB(A) [vain ei-kiinteäsiipiset luokkien 1–3 miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät]

ja se on seuraavien asetusten mukainen: … [luetellaan kaikki asetukset, joiden mukainen tuote on].

Täydelliseen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen voi tutustua seuraavalla verkkosivustolla: [verkkosivuston osoite]

13 OSA

Melunmittausmenetelmä

Tässä osassa vahvistetaan ilmassa kantautuvan melun mittaamismenetelmät, joita käytetään luokkien 1, 2 ja 3 miehittämättömien ilma-alusten A-painotetun äänitehotason määrittämiseen.

Siinä säädetään melupäästön perusstandardista ja yksityiskohtaisesta testauskoodista äänenpainetason mittaamiseksi lähdettä ympäröivällä mittauspinnalla ja lähteen tuottaman äänitehotason laskemiseksi.

1.   MELUPÄÄSTÖN PERUSSTANDARDI

Miehittämättömän ilma-aluksen A-painotetun äänitehotason LWA määrittämiseen käytetään melupäästön perusstandardia EN ISO 3744:2010 seuraavin täydennyksin:

2.   MITTAUSOLOSUHTEET

Testialue:

Miehittämättömän ilma-aluksen on leijuttava yhden (akustisesti kovan) heijastavan tason yllä. Miehittämätön ilma-alus on sijoitettava riittävän kauas kaikista heijastavista seinistä tai kattopinnoista tai mistä tahansa heijastavasta kohteesta siten, että standardin EN ISO 3744:2010 liitteen A vaatimukset täyttyvät mittauspinnalla.

Äänilähteen sijoitus:

Miehittämättömän ilma-aluksen on leijuttava 0,5 m heijastavan tason yläpuolella. Miehittämättömän ilma-aluksen kokoonpanon (potkurit, lisälaitteet, asetukset) on oltava sellainen kuin markkinoille saatettavassa miehittämättömässä ilma-aluksessa.

Äänenmittauspinta ja mikrofonien sijoittaminen:

Miehittämättömän ilma-aluksen on oltava kokonaan puolipallon muotoisella mittausalueella standardin EN ISO 3744:2010 kohdan 7.2.3 mukaisesti.

Mikrofonien määrä ja sijainti määritellään standardin EN ISO 3744:2010 liitteessä F.

Mittauspinnan lähtöpisteen on oltava pisteessä O, joka sijaitsee pohjatasolla suoraan miehittämättömän ilma-aluksen alapuolella.

3.   TOIMINTAOLOSUHTEET TESTIN AIKANA

Melutestit on suoritettava niin, että miehittämätön ilma-alus lentää akku täyteen ladattuna tasaisella korkeudella, sivusuunnassa ja pystysuoraan 0,5 m puolipallon muotoisen mittausalueen lähtöpisteen (piste O) yläpuolella.

Jos miehittämätön ilma-alus saatetaan markkinoille sellaisten lisävarusteiden kanssa, jotka voidaan asentaa siihen, se testataan niiden kanssa ja ilman niitä kaikissa mahdollisissa miehittämättömän ilma-aluksen kokoonpanoissa.

4.   MITTAUSPINNAN SAMANARVOISEN JATKUVAN ÄÄNENPAINETASON LASKEMINEN

A-painotettu mittauspinnan samanarvoinen jatkuva äänenpainetaso on määritettävä vähintään kolme kertaa kullekin miehittämättömän ilma-aluksen kokoonpanolle. Jos vähintään kaksi mittaustulosta eroavat toisistaan enintään 1 dB, lisämittauksia ei tarvita; muussa tapauksessa mittauksia jatketaan, kunnes saadaan tulokseksi kaksi arvoa, jotka eroavat toisistaan enintään 1 dB. Miehittämättömän ilma-aluksen äänitehotason laskemisessa käytettävä A-painotettu mittauspinnan samanarvoinen jatkuva äänenpainetaso on kahden korkeimman toisistaan enintään 1 dB poikkeavan arvon aritmeettinen keskiarvo.

5.   RAPORTOITAVAT TIEDOT

Raporttiin on sisällytettävä testattavan äänilähteen tunnistamiseen riittävät tekniset tiedot, melunmittausmenetelmät ja akustiset tiedot.

Raportoitava A-painotettu äänitehotaso on miehittämättömän ilma-aluksen eri testattujen kokoonpanojen korkein arvo pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun (alle 0,5 pienempään lukuun ja 0,5 tai enemmän suurempaan lukuun).

14 OSA

Taatun äänitehotason ilmoittaminen

Taatun äänitehotason osoittavassa merkinnässä on oltava desibeleinä ilmaistu yksilukuinen taattu ääniteho, merkki LWA ja kuvamerkki seuraavassa muodossa:

Image 6

Jos merkintää pienennetään laitteen koon mukaan, on noudatettava edellä olevassa piirroksessa esitettyjä mittasuhteita. Merkinnän korkeuden on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään 20 mm.

15 OSA

Suurimmat äänitehotasot miehittämättömän ilma-aluksen luokan mukaan (siirtymäkaudet mukaan luettuina)

Miehittämättömän ilma-aluksen luokka

MTOM m grammoina

Suurin äänitehotaso LWA (dB)

voimaantulosta alkaen

2 vuotta voimaantulosta

4 vuotta voimaantulosta

C1

250 ≤ m < 900

85

83

81

C2

900 ≤ m < 4 000

Formula

Formula

Formula

Jossa ”lg” on 10-kantaisen logaritmin kantaluku.


11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/41


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/946,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 täydentämisestä unionin yleisestä talousarviosta myönnetyn rahoituksen kohdentamiseksi Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamista varten

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 515/2014 osoitetaan 791 000 000 euroa muuttovirtojen hallinnointia unionin ulkorajoilla tukevien, käytössä olevien ja/tai uusiin järjestelmiin perustuvien tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen, jos unioni on hyväksynyt asiaa koskevia säädöksiä.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 515/2014 15 artiklassa komissio valtuutetaan antamaan delegoitu säädös, jossa määritetään asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun, tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen kohdennettavan määrän jakautuminen, jos siitä ei ole säädetty asiaa koskevissa unionin säädöksissä.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1240 (2) perustettiin EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS). ETIAS on asetuksessa (EU) N:o 515/2014 tarkoitettujen tietotekniikkajärjestelmien keskuskomponentti.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 2018/1240 ei määritetä asetuksessa (EU) N:o 515/2014 tarkoitetusta 791 000 000 euron määrästä käyttöön otettavan rahoituksen kokonaismäärää, jolla on tarkoitus kattaa ETIASin kehittämiseen liittyvät kustannukset, eikä sen jaottelua eri kustannustyyppien ja tuensaajien kesken. Sen vuoksi on tarpeen määrittää tämän rahoituksen kohdentaminen ja sen jakautuminen eri tuensaajien kesken komission delegoidulla säädöksellä asetuksen (EU) N:o 515/2014 mukaisesti.

(5)

Asetuksessa (EU) N:o 515/2014 [sen 6 artiklan 3 a kohdassa] vahvistetaan 96,5 miljoonan euron kokonaismäärä, jonka jäsenvaltiot saavat ETIAS-järjestelmän kehittämiseen liittyvien kustannusten kattamiseen.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa vahvistetusta määrästä olisi otettava käyttöön 209 904 000 euron kokonaismäärä asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, ETIASin kehittämiseen liittyvien kustannusten kattamiseen.

(7)

Tästä kokonaismäärästä olisi osoitettava 100 873 000 euroa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (3) perustetulle vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle, jäljempänä ’eu-LISA’. Tällä rahoituksella olisi katettava, asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eu-LISAlle ETIAS-tietojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Tähän kuuluvat etenkin keskusjärjestelmän perustaminen, yhdenmukainen kansallinen rajapinta kaikissa jäsenvaltioissa, keskusjärjestelmän ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen välinen suojattu viestintäinfrastruktuuri, julkinen verkkosivusto ja mobiililaitteille tarkoitettu mobiilisovellus, sähköpostipalvelu, suojattu tili, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus, verkkopalvelu ja ohjelmisto, joiden avulla ETIAS-keskusyksikkö ja kansalliset ETIAS-yksiköt voivat käsitellä hakemukset.

(8)

Tästä kokonaismäärästä olisi osoitettava 12 531 000 euroa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 (4) perustetulle Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex). Tällä rahoituksella olisi katettava, asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kustannukset, jotka aiheutuvat Frontexille ETIAS-keskusyksikön perustamisesta, johon kuuluvat muun muassa toimistotilojen valmistelu, tietoteknisten laitteiden hankinta ja asentaminen henkilöstön käyttöön sekä keskusyksikön henkilöstön palkkaaminen ja kouluttaminen.

(9)

Tästä kokonaismäärästä olisi osoitettava ETIASin täytäntöönpaneville jäsenvaltioille 96 500 000 euron kokonaismäärä. Tällä rahoituksella olisi katettava, asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät olemassa olevan kansallisen rajainfrastruktuurin integrointiin ja liittämiseen yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan, rajapinnan ylläpitoon ja kansallisten ETIAS-yksiköiden perustamiseen, johon kuuluvat tietoteknisten laitteiden hankinta ja asentaminen henkilöstön käyttöön sekä keskusyksikön henkilöstön palkkaaminen ja kouluttaminen. Koska jäsenvaltioille näistä toimista aiheutuvat kustannukset ovat hyvin samankaltaisia riippumatta esimerkiksi jäsenvaltion koosta, ulkorajojen pituudesta tai rajanylityspaikkojen ja rajanylittäjien lukumäärästä, mainittu kokonaismäärä olisi jaettava osallistuvien jäsenvaltioiden kesken yhtä suuriin osuuksiin.

(10)

Koska asetuksella (EU) 2018/1240 kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska on päättänyt Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan mukaisesti saattaa asetuksen (EU) 2018/1240 osaksi kansallista lainsäädäntöään (5). Sen vuoksi kyseinen asetus sitoo Tanskaa kansainvälisen oikeuden nojalla.

(11)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (6) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(12)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (7) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(13)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (8) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (9) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(14)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (10) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (11) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(15)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (12) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (13) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(16)

Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(17)

Koska asetuksen (EU) 2018/1240 käytännön täytäntöönpano on aloitettava viipymättä, jotta ETIAS olisi suunnitelmien mukaisesti täysin käyttövalmis kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja jotta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet voitaisiin näin ollen toteuttaa ripeästi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat erityisesti tätä varten kuultujen kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoiden lausunnon mukaisia.

(19)

Asetusta (ETY) N:o 515/2014 olisi siksi täydennettävä vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Osoitetaan unionin yleisestä talousarviosta 290 904 000 euron kokonaismäärä asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kustannusten kattamiseen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä otetaan asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen varatusta 791 000 000 euron määrästä.

2 artikla

1.   Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä käytetään seuraavasti:

a)

Osoitetaan 100 873 000 euroa eu-LISAlle ETIAS-tietojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

Osoitetaan 12 531 000 euroa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ETIAS-keskusyksikön perustamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c)

Osoitetaan jäsenvaltioille 96 500 000 euroa niiden kustannusten kattamiseen, jotka liittyvät olemassa olevan kansallisen rajainfrastruktuurin integrointiin ja liittämiseen yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan, rajapinnan ylläpitoon ja kansallisten ETIAS-yksiköiden perustamiseen, asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Osoitetaan edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu määrä yhtä suurina osuuksina jäsenvaltioille.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(5)  Tanska ilmoitti 21 päivänä joulukuuta 2018 pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan mukaisesti päätöksestään saattaa asetus (EU) 2018/1240 osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(6)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(7)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(8)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(9)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(10)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(11)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(12)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(13)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).


11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/45


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/947,

annettu 24 päivänä toukokuuta 2019,

säännöistä ja menetelmistä miehittämättömien ilma-alusten käytössä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 216/2008, (EY) N:o 552/2004 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Miehittämättömät ilma-alukset voivat niiden massasta riippumatta käyttää samaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa kuin miehitetyt ilma-alukset, niin lentokoneet kuin helikopterit.

(2)

Miehittämättömien ilma-alusten ja miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien (UAS) käyttäjiä, kauko-ohjaajat mukaan luettuina, sekä toimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla ja miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä, olisi miehitetyn lentotoiminnan tapaan koskettava sääntöjen ja menetelmien yhdenmukainen täytäntöönpano ja noudattaminen.

(3)

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavan toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen sen olisi oltava yhtä turvallista kuin miehitetyn lentotoiminnan.

(4)

Miehittämättömien ilma-alusten teknologia mahdollistaa monenlaisen toiminnan harjoittamisen. Olisi vahvistettava lentokelpoisuutta, organisaatioita sekä miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä ja miehittämättömillä ilma-aluksilla harjoitettavaan toimintaan osallistuvia henkilöitä koskevat vaatimukset, jotta varmistetaan maassa olevien ihmisten ja muiden ilmatilan käyttäjien turvallisuus miehittämättömällä ilma-aluksella harjoitettavan toiminnan aikana.

(5)

Miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaan toimintaan sovellettavien sääntöjen ja menetelmien olisi oltava oikeassa suhteessa toiminnan tai käytön luonteeseen ja riskiin, ja niitä olisi mukautettava miehittämättömän ilma-aluksen käyttöominaisuuksien sekä asukastiheyden, pinnan ominaisuuksien ja rakennusten kaltaisten toiminta-alueen ominaispiirteiden mukaan.

(6)

Riskitasokriteerejä ja muita kriteerejä olisi käytettävä seuraavien kolmen toimintakategorian määrittämiseksi: ”avoin”, ”erityinen” ja ”sertifioitu”.

(7)

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavaan toimintaan olisi sovellettava riskin lieventämisvaatimuksia, jotka ovat oikeassa suhteessa toimintaan liittyvän riskin tasoon, miehittämättömän ilma-aluksen käyttöominaisuuksiin ja toiminta-alueen ominaispiirteisiin.

(8)

Kategoriassa ”avoin”, jonka olisi katettava vähäriskisin toiminta, ei pitäisi edellyttää miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän kuulumista ilmailualan perinteisten vaatimustenmukaisuusmenettelyjen piiriin, vaan toiminnassa olisi käytettävä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/945 (2) määriteltyjä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien luokkia.

(9)

Kategoriassa ”erityinen” harjoitettavan toiminnan olisi katettava muunlainen toiminta, josta aiheutuu suurempi riski ja jonka osalta olisi suoritettava perusteellinen riskinarviointi sen osoittamiseksi, mitkä vaatimukset ovat tarpeen toiminnan turvallisuuden ylläpitämiseksi.

(10)

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa olisi helpotettava käyttäjäkohtaisella ilmoitusjärjestelmällä, kun on kyse vähäriskisestä toiminnasta, jota harjoitetaan kategoriassa ”erityinen” ja jota varten on määritelty vakioskenaario ja yksityiskohtaiset lieventämistoimenpiteet.

(11)

Kategoriassa ”sertifioitu” harjoitettavassa toiminnassa olisi delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 mukaisen ilma-aluksen sertifioinnin lisäksi periaatteessa sovellettava käyttäjän hyväksyntätodistusta ja kauko-ohjaajan kelpoisuustodistusta koskevia sääntöjä.

(12)

Kategoriassa ”sertifioitu” pakollinen todistus, jonka toimivaltaiset viranomaiset myöntävät miehittämättömällä ilma-aluksella harjoitettavalle toiminnalle ja siihen liittyvälle henkilöstölle, myös kauko-ohjaajille ja tällaiseen toimintaan osallistuville organisaatioille, tai ilma-alukselle delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 nojalla, voidaan vaatia myös kategoriassa ”erityinen”.

(13)

Olisi vahvistettava miehittämättömien ilma-alusten merkintää ja tunnistamista sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttäjien tai sertifioitujen miehittämättömien ilma-alusten rekisteröintiä koskevat säännöt ja menettelyt.

(14)

Miehittämättömien ilma-alusten käyttäjät olisi rekisteröitävä, jos ne harjoittavat toimintaa miehittämättömällä ilma-aluksella, josta voi törmäyksessä ihmiseen aiheutua 80 joulea ylittävä kineettinen energia tai jolla harjoitettava toiminta aiheuttaa riskin yksityisyydelle, henkilötietojen suojalle, turvallisuudelle tai ympäristölle.

(15)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että miehittämättömistä ilma-aluksista, joiden lentoonlähtömassa on 250 g tai enemmän, aiheutuisi turvallisuusriskejä, minkä vuoksi tällaisten miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjiltä olisi vaadittava rekisteröitymistä, kun ne käyttävät tällaisia miehittämättömiä ilma-aluksia kategoriassa ”avoin”.

(16)

Kun otetaan huomioon yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan kohdistuvat riskit, miehittämättömien ilma-alusten käyttäjät olisi rekisteröitävä, jos ne harjoittavat toimintaa henkilötietojen tallentamiseen kykenevällä anturilla varustetulla miehittämättömällä ilma-aluksella. Rekisteröintiä ei kuitenkaan pitäisi vaatia, kun miehittämätöntä ilma-alusta pidetään lelujen turvallisuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/48/EY (3) tarkoitettuna leluna.

(17)

Tieto sertifioitujen miehittämättömien ilma-alusten ja sellaisten miehittämättömien ilma-alusten käyttäjien rekisteröinnistä, joihin sovelletaan rekisteröintivaatimusta, olisi tallennettava digitaalisiin, yhdenmukaistettuihin ja yhteentoimiviin kansallisiin rekisteröintijärjestelmiin, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tutustua näihin tietoihin ja vaihtaa niitä. Kansallisten rekisterien yhteentoimivuuden varmistavat mekanismit tässä asetuksessa eivät saisi vaikuttaa asetuksen (EU) 2018/1139 74 artiklassa tarkoitettuun tulevaan tietorekisteriin sovellettaviin sääntöihin.

(18)

Tämä asetus ei asetuksen (EU) 2018/1139 56 artiklan 8 kohdan mukaisesti rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta vahvistaa kansallisia sääntöjä, joilla miehittämättömillä ilma-aluksilla harjoitettavalle toiminnalle asetetaan tiettyjä edellytyksiä muista kuin asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamisalaan kuuluvista syistä, esimerkiksi unionin lainsäädännön mukaisen yleisen turvallisuuden tai yksityisyyden ja henkilötietojen suojan vuoksi.

(19)

Kansallisten rekisteröintijärjestelmien olisi oltava yksityisyyttä ja henkilötietojen käsittelyä koskevan sovellettavan unionin ja kansallisen oikeuden mukaisia, ja rekisteröintijärjestelmiin tallennettavien tietojen olisi oltava helposti käytettävissä (4).

(20)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän ja kauko-ohjaajan olisi varmistettava, että hän tuntee riittävän hyvin ne sovellettavat unionin ja kansalliset säännöt, jotka koskevat aiottua lentotoimintaa ja erityisesti lentoturvallisuutta, yksityisyyttä, tietosuojaa, vastuukysymyksiä, vakuutuksia, turvatoimia ja ympäristönsuojelua.

(21)

Jotkin alueet, kuten sairaalat, ihmisten kokoontumispaikat, rangaistuslaitosten tai teollisuuslaitosten kaltaiset rakennelmat ja tilat, huipputason ja korkean tason viranomaiset, luonnonsuojelualueet tai tietyt liikenneinfrastruktuurin osat, voivat olla erityisen herkkiä jollekin tai kaikentyyppiselle miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavalle toiminnalle. Tämä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta vahvistaa kansallisia sääntöjä, joilla miehittämättömillä ilma-aluksilla harjoitettavalle toiminnalle asetetaan tiettyjä edellytyksiä sellaisista syistä, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, kuten ympäristönsuojelu sekä unionin lainsäädännön mukainen yleinen turvallisuus tai yksityisyyden ja henkilötietojen suoja.

(22)

Melu ja päästöt miehittämättömistä ilma-aluksista olisi minimoitava niin pitkälle kuin mahdollista ottaen huomioon toimintaolosuhteet ja erilaiset erityispiirteet yksittäisissä jäsenvaltioissa, muun muassa väestöntiheys, siltä osin kuin melu ja päästöt ovat ongelma. Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavan toiminnan yhteiskunnallisen hyväksynnän edistämiseksi delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/945 vahvistetaan enimmäismelutaso ihmisten läheisyydessä kategoriassa ”avoin” käytettäville miehittämättömille ilma-aluksille. Kategoriassa ”erityinen” on vaatimus, jonka mukaan käyttäjän on laadittava kauko-ohjaajilleen ohjeet siitä, miten kaikki lennot lennetään tavalla, joka minimoi ihmisille ja eläimille aiheutuvat haitat.

(23)

Nykyiset kansalliset todistukset olisi mukautettava tämän asetuksen vaatimusten mukaisiin todistuksiin.

(24)

Tämän asetuksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi säädettävä asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä. Jäsenvaltioilla ja sidosryhmillä olisi oltava riittävästi aikaa mukauttaa menetelmänsä uuteen sääntelykehykseen ennen tämän asetuksen soveltamista.

(25)

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavan toiminnan uusi sääntelykehys ei saisi rajoittaa kansallisesta tai unionin lainsäädännöstä muutoin johtuvia sovellettavia ympäristö- ja luonnonsuojeluvelvoitteita.

(26)

Automatisoitu lennonohjausjärjestelmä (U-Space), joka kattaa infrastruktuurin, palvelut ja menetelmät miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavan toiminnan turvallisuuden takaamiseksi ja niillä harjoitettavan toiminnan yhteensovittamiseksi ilmailujärjestelmään, on vasta kehitteillä, mutta tähän asetukseen olisi jo nyt sisällyttävä vaatimukset, jotka koskevat automatisoidun lennonohjausjärjestelmän kolmea perusosatekijää eli rekisteröintiä, paikkatietoisuutta ja etätunnistusta ja joita on tarpeen täydentää myöhemmin.

(27)

Koska lennokit katsotaan miehittämättömiksi ilma-alusjärjestelmiksi ja niiden turvallisuustason on lennokeilla kerhoissa ja yhdistyksissä harjoitettavassa toiminnassa osoitettu olevan hyvä, olisi siirryttävä saumattomasti eri kansallisista järjestelmistä unionin uuteen sääntelykehykseen, jotta lennokkikerhot ja -yhdistykset voivat jatkaa toimintaansa nykyiseen tapaansa, ja ottaen huomioon jäsenvaltioissa jo käytössä olevat parhaat käytännöt.

(28)

Kun lisäksi otetaan huomioon tämän asetuksen liitteen mukaiseen luokkaan C4 kuuluvien ilma-alusten saavuttama hyvä turvallisuustaso, tällaisten ilma-alusten vähäriskinen toiminta olisi sallittava kategoriassa ”avoin”. Tällaiset lennokkien käyttäjien usein käyttämät ilma-alukset ovat suhteellisesti yksinkertaisempia kuin muut miehittämättömien ilma-alusten luokat, minkä vuoksi niihin ei pitäisi soveltaa kohtuuttomia teknisiä vaatimuksia.

(29)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1139 127 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavasta toiminnasta sekä tällaiseen toimintaan osallistuvasta henkilöstöstä, kauko-ohjaajat ja organisaatiot mukaan luettuina.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1139 määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä’ (UAS) miehittämätöntä ilma-alusta ja sen kauko-ohjaukseen tarvittavaa laitteistoa;

2)

’miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai aikoo käyttää yhtä tai useampaa miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää;

3)

’ihmisjoukoilla’ kokoontumisia, joissa ihmisten on vaikea väistää paikalla olevan tiiviin ihmisjoukon vuoksi;

4)

’UAS-ilmatilavyöhykkeellä’ toimivaltaisen viranomaisen perustamaa ilmatilan osaa, jossa helpotetaan tai rajoitetaan miehittämättömillä ilma-aluksilla harjoitettavaa toimintaa tai kielletään se toiminnasta aiheutuviin turvallisuuteen, yksityisyyteen, henkilötietojen suojaan, turvatoimiin tai ympäristöön liittyviin riskeihin puuttumiseksi;

5)

’toimintavarmuudella’ lieventämistoimenpiteiden ominaisuutta, joka saadaan yhdistämällä lieventämistoimenpiteistä saatava turvallisuushyöty sekä se varmuuden ja eheyden taso, jolla turvallisuushyöty saavutetaan;

6)

’vakioskenaariolla’ sellaista liitteessä olevassa lisäyksessä 1 määriteltyä miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä kategoriassa ”erityinen” harjoitettavan toiminnan tyyppiä, jota varten on määritetty täsmällinen lieventämistoimenpiteiden luettelo siten, että toimivaltaiselle viranomaiselle riittää käyttäjien ilmoitus siitä, että ne soveltavat näitä lieventämistoimenpiteitä harjoittaessaan tämäntyyppistä toimintaa;

7)

’toiminnalla suorassa näköyhteydessä’ (VLOS) miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan tyyppiä, jossa kauko-ohjaaja kykenee ilman apuvälineitä ylläpitämään jatkuvan näköyhteyden miehittämättömään ilma-alukseen niin, että kauko-ohjaajalla on törmäysten välttämiseksi mahdollisuus ohjata miehittämättömän ilma-aluksen lentorataa muihin ilma-aluksiin, henkilöihin ja esteisiin nähden;

8)

’toiminnalla suoran näköyhteyden ulkopuolella’ (BVLOS) miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan tyyppiä, jota ei harjoiteta suorassa näköyhteydessä;

9)

’kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksella’ (LUC) toimivaltaisen viranomaisen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjälle antamaa liitteessä olevan C osan mukaista todistusta;

10)

’lennokkikerholla tai -yhdistyksellä’ organisaatiota, joka on laillisesti sijoittautunut jäsenvaltioon harjoittaakseen vapaa-ajan lentoja, ilmailunäytöksiä, urheilu- tai kilpailutoimintaa miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä;

11)

’vaarallisilla aineilla’ miehittämättömän ilma-aluksen hyötykuormassa kuljetettavia esineitä tai aineita, jotka voivat aiheuttaa vahinko- tai onnettomuustapauksessa vaaraa terveydelle, turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, mukaan lukien erityisesti seuraavat:

a)

räjähteet (massaräjähdysvaara, sirpalevaara, vähäinen räjähdysvaara, suurpalovaara, räjähdysaineet, erittäin epäherkät räjähteet);

b)

kaasut (syttyvä kaasu, syttymätön kaasu, myrkkykaasu, happi, inhalaatiovaara);

c)

syttyvät nesteet (syttyvät nesteet, polttoaine, polttoöljy, bensiini);

d)

syttyvät kiinteät aineet (syttyvät kiinteät aineet, itsestään syttyvät kiinteät aineet, kosteina vaaralliset);

e)

hapettavat aineet ja orgaaniset peroksidit;

f)

myrkylliset ja tartuntavaaralliset aineet (myrkky, tartuntavaara);

g)

radioaktiiviset aineet;

h)

syövyttävät aineet;

12)

’hyötykuormalla’ sellaista välinettä, mekanismia, laitetta, osaa, kojetta, lisälaitetta tai tarviketta, mukaan lukien viestintälaitteet, joka on asennettu tai kiinnitetty ilma-alukseen ja jota ei käytetä tai ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilma-aluksen toimintaan tai ohjaukseen lennon aikana ja joka ei ole rungon, moottorin tai potkurin osa;

13)

’suoralla etätunnistuksella’ järjestelmää, jolla varmistetaan toiminnassa olevan miehittämättömän ilma-aluksen tietojen paikallinen lähettäminen, mukaan lukien tieto miehittämättömän ilma-aluksen merkinnästä, jotta nämä tiedot voidaan saada ilman fyysistä kontaktia miehittämättömään ilma-alukseen;

14)

’seuraa minua -tilalla’ miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän toimintatilaa, jossa miehittämätön ilma-alus seuraa jatkuvasti kauko-ohjaajaa määrätyllä säteellä;

15)

’paikkatietoisuudella’ toimintoa, joka jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella havaitsee mahdollisen ilmatilarajoitusten rikkomisen ja varoittaa kauko-ohjaajia siitä, jotta nämä voivat välittömästi toteuttaa tehokkaita toimia rikkomuksen estämiseksi;

16)

’yksityisesti rakennetulla miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä’ miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää, joka on koottu tai valmistettu rakentajan omaan käyttöön, lukuun ottamatta sellaisia miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka on koottu markkinoille yhtenä rakennussarjana saatettavista osista;

17)

’autonomisella toiminnalla’ toimintaa, jossa kauko-ohjaaja ei voi puuttua miehittämättömän ilma-aluksen toimintaan;

18)

’toimintaan osallistumattomilla henkilöillä’ henkilöitä, jotka eivät osallistu miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaan toimintaan tai jotka eivät ole tietoisia miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän antamista ohjeista ja turvallisuuteen liittyvistä varotoimista;

19)

’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta;

20)

’markkinoille saattamisella’ tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

21)

’valvotulla maa-alueella’ maa-aluetta, jolla harjoitetaan toimintaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä ja jonka rajoissa miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä voi varmistaa, että paikalla on ainoastaan toimintaan osallistuvia henkilöitä;

22)

’suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla’ (MTOM) sitä valmistajan tai rakentajan määrittelemää miehittämättömän ilma-aluksen suurinta sallittua massaa, hyötykuorma ja polttoaine mukaan luettuina, jolla miehittämätöntä ilma-alusta voidaan käyttää;

23)

’miehittämättömällä purjelentokoneella’ miehittämätöntä ilma-alusta, joka saa nostovoimansa lennon aikana kiinteinä pysyviin ilma-aluksen pintoihin vaikuttavasta ilman aerodynaamisesta reaktiosta ja joka pystyy lentämään vapaasti ilman moottoria. Siinä voi olla hätätilanteessa käytettävä moottori.

3 artikla

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien toimintakategoriat

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavassa toiminnassa kategorioissa ”avoin”, ”erityinen” tai ”sertifioitu”, jotka määritellään 4, 5 ja 6 artiklassa, on täytettävä seuraavat ehdot:

a)

miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”avoin” harjoitettavaan toimintaan ei vaadita ennakkoon haettavaa toimintalupaa eikä miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän toiminnasta tehtävää ilmoitusta ennen toiminnan aloittamista;

b)

miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”erityinen” harjoitettavaan toimintaan vaaditaan 12 artiklan mukainen toimivaltaisen viranomaisen antama toimintalupa tai 16 artiklan mukaisesti saatu lupa taikka 5 artiklan 5 kohdassa määritellyissä olosuhteissa miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän tekemä ilmoitus;

c)

miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”sertifioitu” harjoitettavaan toimintaan vaaditaan delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 mukainen sertifiointi sekä käyttäjän hyväksyntätodistus ja tarvittaessa kauko-ohjaajan kelpoisuustodistus.

4 artikla

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien toimintakategoria ”avoin”

1.   Toiminta miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä luokitellaan kategoriassa ”avoin” harjoitettavaksi toiminnaksi vain, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

miehittämätön ilma-alusjärjestelmä kuuluu johonkin delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/945 vahvistetuista luokista tai se on yksityisesti rakennettu tai täyttää 20 artiklassa määritellyt ehdot;

b)

miehittämättömän ilma-aluksen suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 25 kg;

c)

kauko-ohjaaja varmistaa, että miehittämätön ilma-alus pidetään turvallisen välimatkan päässä ihmisistä eikä sitä lennätetä ihmisjoukkojen yläpuolella;

d)

kauko-ohjaaja harjoittaa miehittämättömällä ilma-aluksella toimintaa kaiken aikaa suorassa näköyhteydessä, paitsi seuraa minua -tilassa lennettäessä tai liitteessä olevassa A osassa määritettyä miehittämättömän ilma-aluksen tähystäjää käytettäessä;

e)

lennon aikana miehittämätön ilma-alus pidetään 120 metrin säteellä maanpinnan lähimmästä kohdasta, paitsi liitteessä olevassa A osassa määritetyn esteen yli lennettäessä;

f)

miehittämätön ilma-alus ei lennon aikana kuljeta vaarallisia aineita eikä siitä putoa mitään materiaalia;

2.   toiminta miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”avoin” jaetaan kolmeen alakategoriaan liitteessä olevassa A osassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

5 artikla

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien toimintakategoria ”erityinen”

1.   Jos jokin 4 artiklassa tai liitteessä olevassa A osassa säädetyistä vaatimuksista ei täyty, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on saatava 12 artiklan mukainen toimintalupa sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa käyttäjä on rekisteröity.

2.   Hakiessaan toimivaltaiselta viranomaiselta 12 artiklan mukaista toimintalupaa käyttäjän on tehtävä riskinarviointi 11 artiklan mukaisesti ja toimitettava se yhdessä hakemuksen kanssa, mukaan lukien asianmukaiset lieventämistoimenpiteet.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on liitteessä olevassa B osassa olevan UAS.SPEC.040 kohdan mukaisesti myönnettävä toimintalupa, jos se katsoo, että operatiivisia riskejä on lievennetty riittävästi 12 artiklan mukaisesti.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on täsmennettävä, koskeeko toimintalupa

a)

yksittäistä toimintakertaa vai tiettyyn aikaan tai paikkaan taikka molempiin rajattua useampaa toimintakertaa. Toimintalupaan on sisällyttävä tarkka luettelo siihen liittyvistä lieventämistoimenpiteistä;

b)

kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen (LUC) hyväksymistä liitteessä olevan C osan mukaisesti.

5.   Jos miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä tekee rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle liitteessä olevassa B osassa olevan UAS.SPEC.020 kohdan mukaisesti ilmoituksen toiminnasta, jossa noudatetaan saman liitteen lisäyksessä 1 määriteltyä vakioskenaariota, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjältä ei edellytetä toimintaluvan hankkimista tämän artiklan 1–4 kohdan mukaisesti ja 12 artiklan 5 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan.

6.   Toimintalupaa tai ilmoitusta toiminnasta ei vaadita

a)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjältä, jolla on kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus (LUC), jossa on liitteessä olevan UAS.LUC.060 kohdan mukaiset asianmukaiset oikeudet;

b)

toiminnassa, jota harjoitetaan 16 artiklan mukaisen luvan saaneissa lennokkikerhoissa ja -yhdistyksissä.

6 artikla

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien toimintakategoria ”sertifioitu”

1.   Toiminta miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä luokitellaan kategoriassa ”sertifioitu” harjoitettavaksi toiminnaksi vain, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 40 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti sertifioitu; ja

b)

toimintaa harjoitetaan jossakin seuraavista olosuhteista:

i.

ihmisjoukkojen yllä;

ii.

kuljettaen ihmisiä;

iii.

kuljettaen vaarallisia aineita, joista voi onnettomuuden sattuessa aiheutua kolmansille osapuolille suuri riski.

2.   Tämän lisäksi miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettava toiminta luokitellaan kategoriaan ”sertifioitu”, jos toimivaltainen viranomainen 11 artiklassa säädetyn riskinarvioinnin perusteella katsoo, ettei toiminnan riskiä voida riittävästi lieventää ilman miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän sertifiointia ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusta ja tarvittaessa ilman kauko-ohjaajan kelpoisuustodistusta.

7 artikla

Säännöt ja menetelmät miehittämättömien ilma-alusten käytössä

1.   Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”avoin” harjoitettavassa toiminnassa on noudatettava liitteessä olevassa A osassa vahvistettuja toimintarajoituksia.

2.   Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”erityinen” harjoitettavassa toiminnassa on noudatettava toimintarajoituksia, jotka vahvistetaan 12 artiklassa tarkoitetussa toimintaluvassa tai 16 artiklassa tarkoitetussa luvassa tai liitteen lisäyksessä 1 määritellyssä vakioskenaariossa, jonka miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjä on ilmoittanut.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjällä on kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus (LUC), jossa on asianmukaiset oikeudet.

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”erityinen” harjoitettavaan toimintaan sovelletaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012 (5) vahvistettuja sovellettavia operatiivisia vaatimuksia.

3.   Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”sertifioitu” harjoitettavaan toimintaan sovelletaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012, komission asetuksessa (EU) N:o 965/2012 (6) ja komission asetuksessa (EU) N:o 1332/2011 (7) vahvistettuja sovellettavia operatiivisia vaatimuksia.

8 artikla

Kauko-ohjaajien pätevyyttä koskevat säännöt ja menettelyt

1.   Miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä kategoriassa ”avoin” käyttävän kauko-ohjaajan on täytettävä liitteessä olevassa A osassa vahvistetut pätevyysvaatimukset.

2.   Miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä kategoriassa ”erityinen” käyttävän kauko-ohjaajan on täytettävä toimivaltaisen viranomaisen toimintaluvassa vahvistamat taikka liitteessä olevassa lisäyksessä 1 määritellyssä vakioskenaariossa vahvistetut tai kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksessa määritellyt pätevyysvaatimukset ja hänellä on oltava vähintään seuraava pätevyys:

a)

kyky soveltaa lentotoimintamenetelmiä (normaalimenetelmät sekä poikkeus- ja hätätilannemenetelmät, lennonsuunnittelu, lentoa edeltävät ja lennon jälkeiset tarkastukset);

b)

ilmailuviestinnän hallinta;

c)

miehittämättömän ilma-aluksen lentoradan ja automaation hallinta;

d)

johtajuus, ryhmätyöskentely ja oman toiminnan johtaminen;

e)

ongelmanratkaisu ja päätöksenteko;

f)

tilannetietoisuus;

g)

työkuorman hallinta;

h)

koordinointi tai laitteen hallinnan luovutus tapauksen mukaan.

3.   Lennokkikerhoissa tai -yhdistyksissä toimivien kauko-ohjaajien on täytettävä 16 artiklan mukaisesti annetussa luvassa määritellyt vähimmäispätevyysvaatimukset.

9 artikla

Kauko-ohjaajien vähimmäisikä

1.   Toimintakategorian ”avoin” miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää käyttävän kauko-ohjaajan vähimmäisikä on 16 vuotta.

2.   Seuraavissa tapauksissa kauko-ohjaajilta ei edellytetä vähimmäisikää:

a)

kun toiminta tapahtuu tämän asetuksen liitteessä olevassa A osassa määritetyssä alakategoriassa A1 delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 1 osassa määritellyllä luokan C0 miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä, joka on direktiivissä 2009/48/EY tarkoitettu lelu;

b)

toimittaessa yksityisesti rakennetulla miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 250 g;

c)

kun toiminta tapahtuu 1 kohdan ja 8 artiklan vaatimukset täyttävän kauko-ohjaajan suorassa valvonnassa.

3.   Jäsenvaltiot voivat riskiperusteista lähestymistapaa noudattaen alentaa vähimmäisikää seuraavasti ottaen huomioon niiden alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvät erityisriskit:

a)

kategoriassa ”avoin” toimivien kauko-ohjaajien osalta enintään neljällä vuodella;

b)

kategoriassa ”erityinen” toimivien kauko-ohjaajien osalta enintään kahdella vuodella.

4.   Jos jäsenvaltio alentaa kauko-ohjaajien vähimmäisikää, nämä kauko-ohjaajat saavat harjoittaa toimintaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion alueella.

5.   Jäsenvaltiot voivat määritellä eri vähimmäisiän lennokkikerhoissa ja -yhdistyksissä toimiville kauko-ohjaajille 16 artiklan mukaisesti annettavassa luvassa.

10 artikla

Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien lentokelpoisuutta koskevat säännöt ja menetelmät

Tämän asetuksen mukaisessa toiminnassa käytettävien miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien on oltava asetuksen (EU) 2018/1139 58 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä määriteltyjen teknisten vaatimusten sekä sääntöjen ja menetelmien mukaisia, paitsi jos ne ovat yksityisesti rakennettuja tai niitä käytetään 16 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai ne täyttävät 20 artiklassa määritellyt ehdot.

11 artikla

Toiminnan riskinarviointia koskevat säännöt

1.   Toiminnan riskinarvioinnissa on

a)

kuvattava miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan ominaispiirteet;

b)

esitettävä toiminnalle riittävät turvallisuustavoitteet;

c)

tunnistettava toiminnan harjoittamiseen maassa ja ilmassa liittyvät riskit, kun otetaan huomioon seuraavat tekijät:

i.

missä määrin toiminta voi vaarantaa kolmansia osapuolia tai omaisuutta maassa;

ii.

miehittämättömän ilma-aluksen vaativuus, suorituskyky ja toiminnalliset ominaisuudet;

iii.

lennon tarkoitus, miehittämättömän ilma-aluksen tyyppi, yhteentörmäyksen todennäköisyys toisen ilma-aluksen kanssa ja käytettävän ilmatilan luokka;

iv.

miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan tai sen käytön tyyppi, laajuus ja vaativuus, mukaan lukien tarvittaessa vastuullisen organisaation tai henkilön hallinnoiman liikenteen määrä ja tyyppi;

v.

missä määrin henkilöt, joihin miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan riskit kohdistuvat, voivat arvioida ja hallita näitä riskejä;

d)

mahdollisten riskin lieventämistoimenpiteiden valikoima;

e)

valittujen lieventämistoimenpiteiden tarvittavan toimintavarmuustason määrittäminen siten, että toiminta voidaan suorittaa turvallisesti.

2.   Miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan kuvauksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a)

harjoitettavan toiminnan luonne;

b)

aiotun toiminnan toimintaympäristö ja maantieteellinen alue, erityisesti yli lennettävän alueen väestö, pinnanmuodostus, ilmatilan tyypit, ne ilmatilan osat, joissa toiminta tapahtuu, ja se ilmatilan osa, jota käytetään tarvittavina riskipuskureina, mukaan lukien ilmatilavyöhykkeitä koskevat operatiiviset vaatimukset;

c)

toiminnan vaativuus, erityisesti suunnittelu ja toteutus, henkilöstön pätevyys, kokemus ja kokoonpano sekä tarvittavat tekniset välineet, jotka on suunniteltu toimintaa varten;

d)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän tekniset ominaisuudet, mukaan lukien sen suorituskyky suunnitellun lentotoiminnan olosuhteissa ja tarvittaessa sen rekisterinumero;

e)

henkilöstön pätevyys toiminnan suorittamiseen, mukaan lukien henkilöstön kokoonpano, tehtävät, vastuualueet, koulutus ja viimeaikainen kokemus.

3.   Arvioinnissa on annettava ehdotus tavoiteltavasta turvallisuustasosta, jonka on vastattava miehitetyn ilmailun turvallisuustasoa, kun otetaan huomioon miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan erityispiirteet.

4.   Riskejä tunnistettaessa on määritettävä seuraavat tekijät:

a)

toiminnasta ilman lieventämistoimenpiteitä maassa aiheutuva riski ottaen huomioon toiminnan tyyppi ja toimintaolosuhteet, mukaan lukien vähintään seuraavat arviointiperusteet:

i.

VLOS vai BVLOS;

ii.

ylilennettävien alueiden asukastiheys;

iii.

lentäminen ihmisjoukkojen yllä;

iv.

miehittämättömän ilma-aluksen mitat;

b)

toiminnasta ilman lieventämistoimenpiteitä ilmassa aiheutuva riski ottaen huomioon seuraavat seikat:

i.

tarkka ilmatilan osa, jossa toiminta tapahtuu, laajennettuna poikkeustilanteen menetelmiin tarvittavalla ilmatilan osalla;

ii.

ilmatilan luokka;

iii.

vaikutus muuhun ilmaliikenteeseen ja ilmaliikenteen hallintaan (ATM) ja erityisesti seuraavat seikat:

lennätyskorkeus;

valvottu vai valvomaton ilmatila;

lentopaikka vai muu kuin lentopaikkaympäristö;

ilmatila kaupunki- vai maaseutuympäristössä;

erottaminen muusta liikenteestä.

5.   Ehdotetun tavoitteellisen turvallisuustason saavuttamiseksi tarvittavien mahdollisten lieventämistoimenpiteiden määrittelyssä on otettava huomioon seuraavat mahdollisuudet:

a)

maassa olevien ihmisten turvaamiseksi toteutettavat suojatoimenpiteet;

b)

miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan strategiset toimintarajoitukset, erityisesti seuraavat:

i.

toimintaan käytettävien ilmatilavyöhykkeiden rajoittaminen;

ii.

toiminnan keston tai aikataulun rajoittaminen;

c)

strateginen lieventäminen yhteisten lentosääntöjen tai yhteisen ilmatilan rakenteen ja palvelujen avulla;

d)

kyky selviytyä mahdollisissa epäsuotuisissa toimintaolosuhteissa;

e)

organisatoriset tekijät, kuten miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän laatimat toiminta- ja huoltomenetelmät ja valmistajan käyttöoppaan mukaiset huoltomenetelmät;

f)

lennon turvallisuuteen osallistuvan henkilöstön pätevyys ja asiantuntemus;

g)

inhimillisen virheen riski toimintamenetelmiä sovellettaessa;

h)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän suunnitteluominaisuudet ja suorituskyky ja erityisesti

i.

käytettävissä olevat keinot törmäysriskien lieventämiseksi;

ii.

käytettävissä olevat järjestelmät törmäysvoiman tai miehittämättömän ilma-aluksen särkyvyyden rajoittamiseksi;

iii.

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän tunnustettujen standardien mukainen suunnittelu ja vikaturvallinen suunnittelu.

6.   Ehdotettujen lieventämistoimenpiteiden toimintavarmuutta on arvioitava sen määrittämiseksi, ovatko ne oikeassa suhteessa aiottuun toimintaan liittyviin turvallisuustavoitteisiin ja riskeihin nähden, ja erityisesti sen varmistamiseksi, että toiminnan jokainen vaihe on turvallinen.

12 artikla

Toimintaluvat kategoriassa ”erityinen”

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava riskinarviointi ja niiden lieventämistoimenpiteiden toimintavarmuus, joita miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä ehdottaa pitääkseen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän toiminnan turvallisena kaikissa lennon vaiheissa.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä toimintalupa, kun arvioinnissa todetaan, että

a)

toimintaa koskevissa turvallisuustavoitteissa otetaan huomioon toimintaan liittyvät riskit;

b)

niiden lieventämistoimenpiteiden yhdistelmä, jotka koskevat lentotoimintaolosuhteita, toimintaan osallistuvan henkilöstön pätevyyttä ja miehittämättömän ilma-aluksen teknisiä ominaisuuksia, on soveltuva ja riittävän toimintavarma pitämään toiminnan turvallisena niiden riskien suhteen, joita on todettu aiheutuvan maassa ja ilmassa;

c)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä on antanut lausunnon siitä, että aiotussa toiminnassa sovelletaan siihen sovellettavia unionin ja kansallisia sääntöjä, erityisesti yksityisyyden, tietosuojan, vastuukysymysten, vakuutusten, turvatoimien ja ympäristönsuojelun osalta.

3.   Jos toimintaa ei pidetä riittävän turvallisena, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta hakijalle ja esitettävä perustelut sille, miksi se kieltäytyy myöntämästä toimintalupaa.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä toimintaluvassa on eriteltävä

a)

toimintaluvan laajuus;

b)

sovellettavat kategorian ”erityinen” ehdot, jotka koskevat

i.

miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaa toimintaa ja sen toimintarajoituksia;

ii.

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjältä ja tarvittaessa kauko-ohjaajalta vaadittavaa pätevyyttä;

iii.

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän teknisiä ominaisuuksia, myös miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän sertifiointia, jos se vaaditaan;

c)

seuraavat tiedot:

i.

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän tekniset ominaisuudet;

ii.

viittaus miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän laatimaan toiminnan riskinarvioon;

iii.

toiminnan operatiiviset rajoitukset ja ehdot;

iv.

lieventämistoimenpiteet, joita miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on sovellettava;

v.

sallitut toimintapaikat sekä kaikki muut paikat jäsenvaltioissa 13 artiklan mukaisesti;

vi.

toiminnan tyypin ja tapahtumatyypin kannalta olennaiset asiakirjat ja tiedot, jotka olisi ilmoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 376/2014 (8) määritettyjen tietojen lisäksi.

5.   Saatuaan 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen toimivaltaisen viranomaisen on

a)

tarkistettava, että se sisältää kaikki liitteessä olevan UAS.SPEC.020 kohdan 2 alakohdassa esitetyt seikat;

b)

jos näin on, annettava miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjälle vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta ja täydellisyydestä ilman aiheetonta viivytystä, jotta käyttäjä voi aloittaa toiminnan.

13 artikla

Rajatylittävä toiminta tai toiminta rekisteröintivaltion ulkopuolella

1.   Jos miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä aikoo harjoittaa kategoriassa ”erityinen” toimintaa, jolle on jo myönnetty toimintalupa 12 artiklan mukaisesti ja jonka on tarkoitus tapahtua osittain tai kokonaan muun jäsenvaltion kuin rekisteröintijäsenvaltion ilmatilassa, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hän aikoo toimintaa harjoittaa, seuraavat tiedot sisältävä hakemus:

a)

jäljennös miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjälle 12 artiklan mukaisesti myönnetystä toimintaluvasta; ja

b)

aiotut toimintapaikat, mukaan lukien tarvittaessa päivitetyt lieventämistoimenpiteet, jotta voidaan puuttua 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisiin tunnistettuihin riskeihin, jotka liittyvät paikalliseen ilmatilaan, maastoon, väestöominaisuuksiin ja ilmasto-oloihin.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 1 kohdan mukaisen hakemuksen saatuaan arvioitava se ilman aiheetonta viivytystä ja annettava rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjälle vahvistus 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen päivitettyjen lieventämistoimenpiteiden riittävyydestä aiotussa toimintapaikassa tapahtuvaan toimintaan. Saatuaan tämän vahvistuksen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä voi aloittaa aiotun toiminnan ja rekisteröintijäsenvaltion on kirjattava 12 artiklan mukaisesti myönnettyyn toimintalupaan päivitetyt lieventämistoimenpiteet, jotka miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä on toteutettava.

3.   Jos miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä aikoo harjoittaa kategoriassa ”erityinen” toimintaa, josta on tehty ilmoitus 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jonka on tarkoitus tapahtua osittain tai kokonaan muun jäsenvaltion kuin rekisteröintijäsenvaltion ilmatilassa, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hän aikoo toimintaa harjoittaa, jäljennös rekisteröintijäsenvaltiolle tehdystä ilmoituksesta sekä jäljennös ilmoituksen vastaanottamisesta ja täydellisyydestä annetusta vahvistuksesta.

14 artikla

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjien ja sertifioitujen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien rekisteröinti

1.   Jäsenvaltioiden on perustettava tarkat rekisteröintijärjestelmät niitä miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä varten, joiden suunnittelu on sertifioitava, ja niitä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjiä varten, joiden toiminnasta voi aiheutua turvallisuuteen, turvatoimiin, yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan tai ympäristöön liittyvä riski, sekä ylläpidettävä niitä.

2.   Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien rekisteröintijärjestelmissä on oltava kentät seuraavien tietojen syöttämistä ja vaihtamista varten:

a)

luonnollisten henkilöiden täydellinen nimi ja syntymäaika sekä oikeushenkilöiden nimi ja tunnistenumero;

b)

miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjien osoite;

c)

miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjien sähköpostiosoite ja puhelinnumero;

d)

miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää koskevan vakuutussopimuksen numero, jos unionin tai kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää;

e)

oikeushenkilöiden vahvistettavaksi seuraava vakuutus: ”Kaikki toimintaan suoraan osallistuva henkilöstö on pätevä hoitamaan tehtäviään, ja miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää käyttävät ainoastaan kauko-ohjaajat, joilla on asianmukainen pätevyys”;

f)

toimintaluvat ja kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistukset sekä ilmoitukset, joista on saatu 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukainen vahvistus.

3.   Sellaisten miehittämättömien ilma-alusten rekisteröintijärjestelmissä, joiden suunnittelu on sertifioitava, on oltava kentät seuraavien tietojen syöttämistä ja vaihtamista varten:

a)

valmistajan nimi;

b)

valmistajan miehittämättömälle ilma-alukselle antama nimi;

c)

miehittämättömän ilma-aluksen sarjanumero;

d)

sen luonnollisen tai oikeushenkilön täydellinen nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jonka nimellä miehittämätön ilma-alus on rekisteröity.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisteröintijärjestelmät ovat digitaalisia ja yhteentoimivia ja että ne mahdollistavat tietojen vastavuoroisen saannin ja vaihdon asetuksen (EU) 2018/1139 74 artiklassa tarkoitetun tietorekisterin kautta.

5.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on rekisteröidyttävä seuraavissa tapauksissa:

a)

harjoitettaessa kategoriassa ”avoin” toimintaa millä tahansa miehittämättömällä ilma-aluksella,

i.

jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on 250 g tai enemmän tai josta voi törmäyksessä ihmiseen aiheutua 80 joulea ylittävä kineettinen energia;

ii.

joka on varustettu henkilötietojen tallentamiseen kykenevällä anturilla, paitsi jos se on direktiivin 2009/48/EY mukainen.

b)

harjoitettaessa kategoriassa ”erityinen” toimintaa minkä tahansa massan miehittämättömällä ilma-aluksella.

6.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on rekisteröidyttävä siinä jäsenvaltiossa, jossa luonnollisen henkilön asuinpaikka tai oikeushenkilön päätoimipaikka sijaitsee, ja varmistettava, että nämä rekisteröintitiedot ovat oikein. Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä ei voi olla rekisteröitynä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa kerrallaan.

Jäsenvaltioiden on annettava miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjille ja niille ilma-alusjärjestelmille, jotka on rekisteröitävä, yksilöllinen digitaalinen rekisteröintinumero, jonka avulla ne voidaan tunnistaa yksilöllisesti.

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero on määritettävä rekisteröintijärjestelmien yhteentoimivuutta tukevien standardien perusteella.

7.   Sellaisen miehittämättömän ilma-aluksen omistajan, jonka suunnittelu on sertifioitava, on rekisteröitävä miehittämätön ilma-alus.

Miehittämättömän ilma-aluksen kansallisuutta ja rekisteritunnusta vahvistettaessa on noudatettava ICAOn liitettä 7. Miehittämätön ilma-alus ei voi olla rekisteröitynä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa kerrallaan.

8.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on merkittävä rekisteröintinumeronsa jokaiseen miehittämättömään ilma-alukseen, joka täyttää 5 kohdassa kuvatut edellytykset.

15 artikla

Toiminnan harjoittamisen edellytykset UAS-ilmatilavyöhykkeillä

1.   Määritellessään UAS-ilmatilavyöhykkeitä turvallisuuteen, turvatoimiin, yksityisyyteen tai ympäristöön liittyvistä syistä jäsenvaltiot voivat

a)

kieltää tietynlaisen tai kaiken toiminnan miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä, asettaa tiettyjä ehtoja tietynlaiselle tai kaikelle toiminnalle miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä tai edellyttää ennakkoon haettavaa toimintalupaa tietynlaiseen tai kaikkeen toimintaan miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä;

b)

edellyttää määrättyjä ympäristöstandardeja miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavassa toiminnassa;

c)

sallia pääsyn vain tietyn luokan miehittämättömille ilma-alusjärjestelmille;

d)

sallia pääsyn vain miehittämättömille ilma-alusjärjestelmille, jotka on varustettu tietyillä teknisillä ominaisuuksilla, erityisesti etätunnistus- tai paikkatietoisuusjärjestelmillä.

2.   Jäsenvaltiot voivat toimivaltaisen viranomaisen suorittaman riskinarvioinnin perusteella nimetä tiettyjä ilmatilavyöhykkeitä, joilla miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettava toiminta on vapautettu yhdestä tai useammasta kategoriaa ”avoin” koskevasta vaatimuksesta.

3.   Jos jäsenvaltiot määrittelevät UAS-ilmatilavyöhykkeitä 1 tai 2 kohdan nojalla, niiden on paikkatietoisuutta varten varmistettava, että UAS-ilmatilavyöhykkeitä koskevat tiedot, mukaan lukien vyöhykkeiden voimassaoloaika, asetetaan julkisesti saataville yleisesti käytettävässä yhtenäisessä digitaalimuodossa.

16 artikla

Toiminta miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä lennokkikerhoissa ja -yhdistyksissä

1.   Toimivaltainen viranomainen voi lennokkikerhon tai -yhdistyksen pyynnöstä myöntää luvan toiminnalle miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä lennokkikerhoissa ja -yhdistyksissä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luvan antamisen on perustuttava johonkin seuraavista:

a)

asiaankuuluvat kansalliset säännöt;

b)

lennokkikerhon tai -yhdistyksen vakiintuneet menetelmät, organisaatiorakenne ja hallintojärjestelmä, joilla varmistetaan, että

i.

lennokkikerhossa tai -yhdistyksessä toimivat kauko-ohjaajat tuntevat toimivaltaisen viranomaisen antamassa luvassa määritellyt ehdot ja rajoitukset;

ii.

lennokkikerhoissa tai -yhdistyksissä toimivia kauko-ohjaajia autetaan saavuttamaan miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän turvallisen käytön edellyttämä vähimmäispätevyys luvassa määritettyjen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti;

iii.

lennokkikerho tai -yhdistys toteuttaa asianmukaiset toimet, jos sille ilmoitetaan, ettei lennokkikerhoissa tai -yhdistyksissä toimiva kauko-ohjaaja noudata luvassa määriteltyjä ehtoja ja rajoituksia, ja ilmoittaa asiasta tarvittaessa toimivaltaiselle viranomaiselle;

iv.

lennokkikerho tai -yhdistys toimittaa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä valvontaa ja seurantaa varten tarvittavat asiakirjat.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa on määritettävä ehdot, joilla toimintaa voidaan lennokkikerhoissa tai -yhdistyksissä harjoittaa, ja lupa saa koskea ainoastaan sen jäsenvaltion aluetta, jossa se on myönnetty.

4.   Jäsenvaltiot voivat sallia lennokkikerhojen ja -yhdistysten rekisteröidä jäsenensä 14 artiklan mukaisesti perustettuihin rekisteröintijärjestelmiin. Jos tämä ei ole sallittua, lennokkikerhojen ja -yhdistysten jäsenten on rekisteröidyttävä erikseen 14 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi yksikkö 18 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa toimivaltaiseksi viranomaiseksi.

2.   Jos jäsenvaltio nimeää toimivaltaiseksi viranomaiseksi useamman kuin yhden yksikön, sen on

a)

määriteltävä selkeästi kunkin toimivaltaisen viranomaisen toimiala vastuualueittain;

b)

perustettava asianmukainen koordinointimekanismi näiden yksiköiden välille kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien organisaatioiden ja henkilöiden tehokkaan valvonnan varmistamiseksi.

18 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät

Toimivaltainen viranomainen vastaa

a)

tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta;

b)

miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien toimintakategoriassa ”sertifioitu” toimivien miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien hyväksyntätodistusten ja kauko-ohjaajien kelpoisuustodistusten myöntämisestä ja niiden voimassaolon keskeyttämisestä tai peruuttamisesta;

c)

todisteen antamisesta kauko-ohjaajalle liitteessä olevan UAS.OPEN.020 ja UAS.OP.040 kohdan mukaisen teoriakokeen suorittamisesta verkossa sekä kauko-ohjaajien kelpoisuustodistusten myöntämisestä, muuttamisesta, rajoittamisesta ja niiden voimassaolon keskeyttämisestä tai peruuttamisesta liitteessä olevan UAS.OPEN.030 kohdan mukaisesti;

d)

toimintalupien ja kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusten myöntämisestä, muuttamisesta, rajoittamisesta ja niiden voimassaolon keskeyttämisestä tai peruuttamisesta sekä miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä toimintakategoriassa ”erityinen” harjoitettavassa toiminnassa edellytettävien ilmoitusten täydellisyyden tarkistamisesta;

e)

miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavaa toimintaa koskeviin toimintalupiin, ilmoituksiin, kauko-ohjaajien kelpoisuustodistuksiin ja kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksiin liittyvien asiakirjojen, tietojen ja raporttien säilyttämisestä;

f)

jäsenvaltioiden määrittämiä ja kansallisessa ilmatilassaan perustamia UAS-ilmatilavyöhykkeitä koskevien tietojen asettamisesta saataville yleisesti käytettävässä yhtenäisessä digitaalimuodossa;

g)

ilmoituksen vastaanottamista ja täydellisyyttä koskevan vahvistuksen antamisesta 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti tai vahvistuksen antamisesta 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

h)

riskiperusteisen valvontajärjestelmän kehittämisestä seuraavia varten:

i.

miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjät, jotka ovat tehneet ilmoituksen tai jotka ovat toimintaluvan tai kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijoita;

ii.

lennokkikerhot ja -yhdistykset, joilla on 16 artiklassa tarkoitettu lupa;

i)

sellaisen tarkastussuunnitelman laatimisesta muun kuin kategoriassa ”avoin” harjoitettavan toiminnan osalta, joka perustuu ilmoituksen tehneiden tai toimivaltaisen viranomaisen myöntämän hyväksyntätodistuksen saaneiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien riskiprofiiliin, vaatimustenmukaisuuden tasoon ja turvallisuustasoon;

j)

ilmoituksen tehneiden tai toimivaltaisen viranomaisen myöntämän hyväksyntätodistuksen saaneiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien tarkastuksista muun kuin kategoriassa ”avoin” harjoitettavan toiminnan osalta sen varmistamiseksi, että miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjät ja kauko-ohjaajat noudattavat tätä asetusta;

k)

sellaisen järjestelmän käyttöönotosta, jolla havaitaan ja tutkitaan tapaukset, joissa kategorioissa ”avoin” ja ”erityinen” toimintaa harjoittavat miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjät eivät noudata vaatimuksia ja joista on ilmoitettu 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

l)

miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjille suunnatusta tiedotuksesta ja ohjeistuksesta, joilla edistetään miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavan toiminnan turvallisuutta;

m)

rekisteröintijärjestelmien perustamisesta niitä miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä varten, joiden suunnittelu on sertifioitava, ja niitä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjiä varten, joiden toiminnasta voi aiheutua turvallisuuteen, turvatoimiin, yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan tai ympäristöön liittyvä riski, sekä näiden ylläpidosta.

19 artikla

Turvallisuustiedot

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 36 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja markkinavalvonta- ja tarkastusviranomaisten on tehtävä yhteistyötä turvallisuusasioissa ja vahvistettava menettelyt turvallisuustietojen tehokasta vaihtoa varten.

2.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjien on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukaan ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista turvallisuuspoikkeamista ja vaihdettava miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmäänsä koskevia tietoja.

3.   Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, ja toimivaltaiset viranomaiset keräävät, analysoivat ja julkistavat asetuksen (EU) 2018/1139 119 artiklan ja mainitun asetuksen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti turvallisuustiedot niiden alueella miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavasta toiminnasta.

4.   Saatuaan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja virasto ja toimivaltainen viranomainen toteuttavat tarvittavat toimenpiteet mahdollisten turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi parhaan saatavilla olevan näytön ja analyysin perusteella ottaen huomioon riippuvuussuhteet lentoturvallisuuden eri osa-alueiden välillä sekä lentoturvallisuuden, kyberturvallisuuden ja muiden ilmailun sääntelyn teknisten osa-alueiden välillä.

5.   Jos toimivaltainen viranomainen tai virasto toteuttaa toimenpiteitä 4 kohdan mukaisesti, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta kaikille asianomaisille osapuolille ja organisaatioille, joiden on asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti noudatettava kyseisiä toimenpiteitä.

20 artikla

Erityissäännökset tiettyjen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käytöstä kategoriassa ”avoin”

Sellaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY (9) tarkoitettuja miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien tyyppejä, jotka eivät ole delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 mukaisia eivätkä yksityisesti rakennettuja, saa seuraavin edellytyksin käyttää edelleen, kun ne on saatettu markkinoille ennen 1 päivää heinäkuuta 2022:

a)

alakategoriassa A1, sellaisena kuin se määritellään liitteessä olevassa A osassa, kun miehittämättömän ilma-aluksen suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 250 g;

b)

alakategoriassa A3, sellaisena kuin se määritellään liitteessä olevassa A osassa, kun miehittämättömän ilma-aluksen suurin sallittu lentoonlähtömassa polttoaineen ja hyötykuorman kanssa on alle 25 kg.

21 artikla

Lupien, ilmoitusten ja todistusten mukauttaminen

1.   Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjille myönnetyt toimintaluvat, kauko-ohjaajan kelpoisuustodistukset ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjien tekemät ilmoitukset tai vastaavat asiakirjat, jotka on myönnetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti, pysyvät voimassa 1 päivään heinäkuuta 2021 asti.

2.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 muunnettava tähän päivämäärään mennessä myönnetyt, olemassa olevat kauko-ohjaajan kelpoisuustodistukset ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjien toimintaluvat tai ilmoitukset taikka vastaavat asiakirjat tämän asetuksen mukaisesti.

3.   Lennokkikerhoissa ja -yhdistyksissä miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä harjoitettavaa toimintaa saa jatkaa kansallisten sääntöjen mukaisesti ja ilman 16 artiklan mukaista lupaa 1 päivään heinäkuuta 2022 asti, sanotun kuitenkaan estämättä 14 artiklan soveltamista.

22 artikla

Siirtymäsäännökset

Miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka eivät täytä delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevan 1–5 osan vaatimuksia, saa seuraavin edellytyksin käyttää kategoriassa ”avoin” vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkavan kaksivuotisen siirtymäkauden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista:

a)

toimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 500 g, harjoittaa liitteessä olevan A osan UAS.OPEN.020 kohdan 1 alakohdassa vahvistettujen operatiivisten vaatimusten mukaisesti kauko-ohjaaja, jolla on asianomaisessa jäsenvaltiossa vaadittava pätevyystaso;

b)

toimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 2 kg, harjoitetaan vähintään 50 metrin etäisyydellä ihmisistä ja kauko-ohjaajan pätevyystaso vastaa vähintään liitteessä olevan A osan UAS.OPEN.030 kohdan 2 alakohdassa esitettyä tasoa;

c)

toimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 2 kg mutta alle 25 kg, harjoitetaan UAS.OPEN.040 kohdan 1 ja 2 alakohdassa vahvistettujen operatiivisten vaatimusten mukaisesti ja kauko-ohjaajan pätevyystaso vastaa vähintään liitteessä olevan A osan UAS.OPEN.020 kohdan 4 alakohdan b alakohdassa esitettyä tasoa.

23 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2020.

2.   Asetuksen 5 artiklan 5 kohtaa sovelletaan siitä päivästä, jona liitteen lisäystä 1 muutetaan siten, että se sisältää sovellettavat vakioskenaariot. Jäsenvaltiot voivat 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksyä liitteessä olevan UAS.SPEC.020 kohdan vaatimukset täyttäviin kansallisiin vakioskenaarioihin perustuvat miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjien ilmoitukset siihen asti, kun tätä asetusta muutetaan siten, että siihen sisällytetään liitteen lisäyksessä 1 esitetty vakioskenaario.

3.   Asetuksen 15 artiklan 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/945, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, miehittämättömistä ilma-alusjärjestelmistä ja kolmansien maiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttäjistä (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta (EUVL L 281, 13.10.2012, s. 1).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 965/2012, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 296, 25.10.2012, s. 1).

(7)  Komission asetus (EU) N:o 1332/2011, annettu 16 päivänä joulukuuta 2011, ilmatilan käyttöä koskevista yhteisistä vaatimuksista ja toimintamenetelmistä yhteentörmäysten välttämiseksi ilmassa (EUVL L 336, 20.12.2011, s. 20).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 18).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja neuvoston päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).


LIITE

TOIMINTA MIEHITTÄMÄTTÖMILLÄ ILMA-ALUSJÄRJESTELMILLÄ KATEGORIOISSA ”AVOIN” JA ”ERITYINEN”

A OSA

TOIMINTA MIEHITTÄMÄTTÖMILLÄ ILMA-ALUSJÄRJESTELMILLÄ KATEGORIASSA ”AVOIN”

UAS.OPEN.010 Yleiset säännökset

1)

Toiminta miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä kategoriassa ”avoin” jaetaan kolmeen alakategoriaan A1, A2 ja A3 toimintarajoitusten, kauko-ohjaajaa koskevien vaatimusten ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän teknisten vaatimusten perusteella.

2)

Jos miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaan toimintaan kuuluu maastossa luontaisesti olevalta kohoumalta alkava tai luontaisesti kohoavan maaston ylittävä miehittämättömän ilma-aluksen lento, miehittämätön ilma-alus on pidettävä 120 metrin säteellä lähimmästä maanpinnan kohdasta. Etäisyyksien mittaus on vastaavasti mukautettava maaston maantieteellisten ominaisuuksiin, kuten tasankoihin, kukkuloihin ja vuoriin.

3)

Kun miehittämätön ilma-alus lentää 50 metrin vaakasuoralla etäisyydellä yli 105 metriä korkeasta keinotekoisesta esteestä, miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan enimmäiskorkeus voidaan esteestä vastaavan yksikön pyynnöstä nostaa 15 metriin esteen korkeuden yläpuolella.

4)

Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, miehittämättömiä purjelentokoneita, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 10 kg, voidaan lennättää yli 120 metrin etäisyydellä maapinnan lähimmästä kohdasta edellyttäen, ettei miehittämätöntä purjelentokonetta missään vaiheessa lennätetä yli 120 metrin korkeudella kauko-ohjaajan yläpuolella.

UAS.OPEN.020 Toiminta miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä alakategoriassa A1

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä alakategoriassa A1 harjoitettavan toiminnan on oltava seuraavien edellytysten mukaista:

1)

edellä 5 alakohdan d alakohdassa tarkoitetuilla miehittämättömillä ilma-aluksilla toiminta suoritetaan niin, ettei kauko-ohjaaja lennätä miehittämätöntä ilma-alusta ihmisjoukkojen yli eikä kohtuullisella varmuudella muiden kuin toimintaan osallistuvien henkilöiden yli. Jos muiden kuin toimintaan osallistuvien henkilöiden yli lennetään yllättäen, kauko-ohjaajan on pidettävä mahdollisimman lyhyenä se aika, jonka miehittämätön ilma-alus lentää näiden henkilöiden yli;

2)

edellä 5 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla miehittämättömillä ilma-aluksilla toiminta suoritetaan niin, että miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaaja voi lennättää muiden kuin toimintaan osallistuvien henkilöiden yli muttei koskaan ihmisjoukkojen yli;

3)

poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, seuraa minua -toiminnon ollessa aktivoituna toiminta suoritetaan enintään 50 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta;

4)

toimintaa harjoittaa kauko-ohjaaja, joka

a)

on perehtynyt miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän valmistajan laatimaan käyttöohjeeseen;

b)

on delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 2 osassa määriteltyjen luokan C1 miehittämättömien ilma-alusten osalta suorittanut verkkokoulutuksen ja sen jälkeen suorittanut hyväksyttävästi verkossa teoriakokeen, jonka järjestäjä on miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai tämän toimivaltaisen viranomaisen tunnustama yksikkö. Kokeessa on oltava 40 monivalintakysymystä, jotka jakautuvat asianmukaisesti seuraavien aiheiden kesken:

i.

lentoturvallisuus;

ii.

ilmatilarajoitukset;

iii.

ilmailun säädökset;

iv.

ihmisen suorituskyvyn rajoitukset;

v.

lentotoimintamenetelmät;

vi.

miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien yleistuntemus;

vii.

yksityisyys ja tietosuoja;

viii.

vakuutukset;

ix.

turva-asiat.

5)

toimintaa harjoitetaan miehittämättömällä ilma-aluksella,

a)

jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 250 g ja suurin käyttönopeus alle 19 m/s, kun kyseessä on yksityisesti rakennettu miehittämätön ilma-alusjärjestelmä; tai

b)

joka on 20 artiklan a alakohdassa määriteltyjen vaatimusten mukainen;

c)

jossa on luokan C0 merkintä ja joka on kyseisen luokan vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 1 osassa; tai

d)

jossa on luokan C1 merkintä ja joka on kyseisen luokan vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 2 osassa, ja jota käytettäessä suoran etätunnistuksen ja paikkatietoisuuden järjestelmät ovat aktivoituina ja päivitettyjä.

UAS.OPEN.030 Toiminta miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä alakategoriassa A2

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä alakategoriassa A2 harjoitettavan toiminnan on oltava seuraavien edellytysten mukaista:

1)

toiminta suoritetaan siten, ettei miehittämätön ilma-alus lennä muiden kuin toimintaan osallistuvien henkilöiden yli ja ilma-alusjärjestelmällä harjoitettava toiminta tapahtuu turvallisella vaakasuuntaisella etäisyydellä, joka on vähintään 30 metriä näistä henkilöistä; kauko-ohjaaja voi vähentää vaakasuuntaisen turvallisuusetäisyyden vähintään viiteen metriin muista kuin toimintaan osallistuvista henkilöistä käyttäessään miehittämätöntä ilma-alusta, jossa on hidaslentotoiminto aktivoituna, ja kun tilanne on arvioitu seuraavien seikkojen osalta:

a)

sääolosuhteet,

b)

miehittämättömän ilma-aluksen suorituskyky,

c)

ylilennettävän alueen erottaminen;

2)

toimintaa harjoittaa kauko-ohjaaja, joka on perehtynyt miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän valmistajan laatimaan käyttöoppaaseen ja jolla on miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai tämän toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman yksikön myöntämä kauko-ohjaajan kelpoisuustodistus. Kelpoisuustodistuksen saa sen jälkeen, kun seuraavat ehdot on täytetty mainitussa järjestyksessä:

a)

verkkokoulutus on suoritettu ja UAS.OPEN.020 kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu verkossa tehtävä teoriakoe on läpäisty;

b)

UAS.OPEN.040 kohdan 1 ja 2 alakohdan mukaisia alakategorian A3 käyttöolosuhteita koskeva omatoiminen käytännön koulutus on suoritettu;

c)

b alakohdassa määritellyn omatoimisen käytännön koulutuksen suorittamisesta on tehty ilmoitus ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai tämän toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman yksikön järjestämä lisäteoriakoe on läpäisty. Kokeeseen on kuuluttava vähintään 30 monivalintakysymystä, joiden tarkoituksena on arvioida kauko-ohjaajan tietämystä riskien teknisestä ja operatiivisesta lieventämisestä maassa ja jotka jakautuvat asianmukaisesti seuraavien aiheiden kesken:

i.

sääoppi;

ii.

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän suorituskyky lennossa;

iii.

riskien tekninen ja operatiivinen lieventäminen maassa;

3)

toiminta suoritetaan miehittämättömällä ilma-aluksella, jossa on luokan C2 merkintä ja joka on kyseisen luokan vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 3 osassa, ja jota käytettäessä suoran etätunnistuksen ja paikkatietoisuuden järjestelmät ovat aktivoituina ja päivitettyjä.

UAS.OPEN.040 Toiminta miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä alakategoriassa A3

Miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä alakategoriassa A3 harjoitettavan toiminnan on oltava seuraavien edellytysten mukaista:

1)

toiminta suoritetaan alueella, jossa kauko-ohjaaja kohtuudella olettaa, ettei toimintaan osallistumattomille henkilöille aiheudu vaaraa miehittämättömän ilma-aluksen lennätysalueella koko sinä aikana, kun miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitetaan toimintaa;

2)

toiminta suoritetaan turvallisella vaakasuoralla etäisyydellä, joka on vähintään 150 metriä asuin-, liike-, teollisuus- tai virkistysalueilta;

3)

toiminnan harjoittajana on kauko-ohjaaja, joka on suorittanut verkkokoulutuksen ja läpäissyt UAS.OPEN.020 kohdan 4 alakohdan b alakohdan mukaisen verkossa tehtävän teoriakokeen;

4)

toimintaa harjoitetaan miehittämättömällä ilma-aluksella,

a)

jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa hyötykuorman kanssa on alle 25 kg, kun kyseessä on yksityisesti rakennettu miehittämätön ilma-alusjärjestelmä; tai

b)

joka on 20 artiklan b alakohdassa määriteltyjen vaatimusten mukainen;

c)

jossa on luokan C2 merkintä ja joka on kyseisen luokan vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 3 osassa, ja jota käytettäessä suoran etätunnistuksen ja paikkatietoisuuden järjestelmät ovat aktivoituina ja päivitettyjä; tai

d)

jossa on luokan C3 merkintä ja joka on kyseisen luokan vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 4 osassa, ja jota käytettäessä suoran etätunnistuksen ja paikkatietoisuuden järjestelmät ovat aktivoituina ja päivitettyjä; tai

e)

jossa on luokan C4 merkintä ja joka on kyseisen luokan vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 liitteessä olevassa 5 osassa.

UAS.OPEN.050 Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän vastuut

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on vastattava seuraavista tehtävistä:

1)

laatii toimintatyyppiin ja siihen liittyvään riskiin mukautetut toimintamenetelmät;

2)

varmistaa, että kaikessa toiminnassa käytetään radiotaajuuksia tehokkaasti ja tuetaan niiden tehokasta käyttöä haitallisten häiriöiden välttämiseksi;

3)

nimeää aina kauko-ohjaajan miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaan toimintaan;

4)

varmistaa, että kauko-ohjaajat ja muu lentotoiminnan tukitehtäviä hoitava henkilöstö ovat perehtyneet miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän valmistajan laatimaan käyttöoppaaseen ja että

a)

heillä on UAS.OPEN.020, UAS.OPEN.030 tai UAS.OPEN.040 kohdan mukaisesti asianmukainen pätevyys tehtäviensä hoitamiseen siinä alakategoriassa, jossa toimintaa miehittämättömällä ilma-aluksella aiotaan harjoittaa, ja muu henkilöstö kuin kauko-ohjaaja on suorittanut käyttäjän laatiman työpaikkakoulutuksen;

b)

he tuntevat miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän toimintamenetelmät perusteellisesti;

c)

he ovat saaneet miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaksi aiottuun toimintaan tarvittavat tiedot mahdollisista ilmatilavyöhykkeistä, jotka se jäsenvaltio, jossa toimintaa harjoitetaan, on julkaissut 15 artiklan mukaisesti;

5)

päivittää tiedot paikkatietoisuusjärjestelmään, kun aiottu toimintapaikka sitä edellyttää;

6)

harjoitettaessa toimintaa johonkin delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 1–5 osassa määritellyistä luokista kuuluvalla miehittämättömällä ilma-aluksella varmistaa, että

a)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän mukana seuraa sitä koskeva EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa on viittaus asianomaiseen luokkaan; ja

b)

miehittämättömään ilma-alukseen on kiinnitetty luokan tunnistemerkki;

7)

varmistaa, että harjoitettaessa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä toimintaa alakategoriassa A2 tai A3 kaikille alueella oleville toimintaan osallistuville henkilöille on ilmoitettu riskeistä ja he ovat nimenomaisesti ilmaisseet suostumuksensa osallistumiseen.

UAS.OPEN.060 Kauko-ohjaajan vastuut

1)

Ennen miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan aloittamista

a)

kauko-ohjaajalla on oltava UAS.OPEN.020, UAS.OPEN.030 tai UAS.OPEN.040 kohdan mukaisesti asianmukainen pätevyys tehtäviensä hoitamiseen siinä alakategoriassa, jossa toimintaa miehittämättömällä ilma-aluksella aiotaan harjoittaa, ja hänellä on toimintaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoittaessaan oltava mukanaan todiste pätevyydestä, paitsi jos hän harjoittaa toimintaa UAS.OPEN.020 kohdan 5 alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetulla miehittämättömällä ilma-aluksella;

b)

kauko-ohjaajan on hankittava miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaksi aiottuun toimintaan tarvittavat päivitetyt tiedot mahdollisista ilmatilavyöhykkeistä, jotka se jäsenvaltio, jossa toimintaa harjoitetaan, on julkaissut 15 artiklan mukaisesti;

c)

kauko-ohjaajan on tarkkailtava toimintaympäristöä, tarkistettava onko alueella esteitä ja harjoittaessaan toimintaa alakategoriassa A1 muulla kuin UPAS.OPEN.020 kohdan 5 a, b tai c alakohdassa tarkoitetulla miehittämättömällä ilma-aluksella tarkistettava, onko paikalla muita kuin toimintaan osallistuvia henkilöitä;

d)

kauko-ohjaajan on varmistettava, että miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on sellaisessa kunnossa, että aiottu lento voidaan suorittaa turvallisesti, ja tarvittaessa tarkistettava, toimiiko suora etätunnistus asianmukaisesti;

e)

jos miehittämättömässä ilma-alusjärjestelmässä on lisähyötykuormaa, kauko-ohjaajan on tarkistettava, ettei sen massa ylitä valmistajan määrittelemää tai miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän luokalle sallittua suurinta lentoonlähtömassaa.

2)

Lennon aikana

a)

kauko-ohjaaja ei saa hoitaa tehtäviään psykoaktiivisten aineiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena tai ollessaan kykenemätön hoitamaan tehtäviään loukkaantumisen, väsymyksen, lääkityksen, sairauden tai muun syyn vuoksi;

b)

kauko-ohjaajan on pidettävä miehittämätön ilma-alus toiminnan aikana suorassa näköyhteydessä ja tarkkailtava jatkuvasti miehittämätöntä ilma-alusta ympäröivää ilmatilaa näköhavainnoin välttääkseen riskin törmäyksestä miehitettyihin ilma-aluksiin. Kauko-ohjaajan on keskeytettävä lento, jos toiminta aiheuttaa riskin muille ilma-aluksille, ihmisille, eläimille, ympäristölle tai omaisuudelle;

c)

noudatettava 15 artiklan mukaisesti määriteltyjä ilmatilavyöhykkeiden toimintarajoituksia;

d)

kauko-ohjaajan on kyettävä pitämään miehittämätön ilma-alus hallinnassaan, paitsi jos yhteys menetetään tai toimintaa harjoitetaan vapaastilentävällä miehittämättömällä ilma-aluksella;

e)

kauko-ohjaajan on käytettävä miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää valmistajan laatiman käyttöoppaan mukaisesti, mahdolliset rajoitukset mukaan luettuina;

f)

kauko-ohjaajan on noudatettava käyttäjän toimintamenetelmiä, jos sellaisia on.

3)

Kauko-ohjaaja ja miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä ei lennon aikana saa lennättää lähellä sellaisia alueita tai sellaisilla alueilla, joilla on käynnissä pelastustoimia, ellei tähän ole saatu lupaa pelastuspalveluista vastaavilta.

4)

Edellä olevan 2 alakohdan b alakohdan tarkoitusta varten kauko-ohjaajaa voi avustaa hänen rinnallaan oleva miehittämättömän ilma-aluksen tähystäjä, joka tarkkailemalla miehittämätöntä ilma-alusta ilman apuvälineitä avustaa kauko-ohjaajaa turvallisen lennon suorittamisessa. Kauko-ohjaajan ja miehittämättömän ilma-aluksen tähystäjän välillä on oltava selkeä ja tehokas viestintäyhteys.

UAS.OPEN.070 Verkossa hankitun kauko-ohjaajan teoriapätevyyden ja kauko-ohjaajan kelpoisuustodistusten voimassaoloaika

1)

UAS.OPEN.020 kohdan 4 alakohdan b alakohdassa ja UAS.OPEN.040 kohdan 3 alakohdassa vaadittu verkossa hankittava kauko-ohjaajan teoriapätevyys ja UAS.OPEN.030 kohdan 2 alakohdassa vaadittu kauko-ohjaajan kelpoisuustodistus ovat voimassa viisi vuotta.

2)

Kauko-ohjaajan verkossa hankittu teoriapätevyys ja kauko-ohjaajan kelpoisuustodistus voidaan uusia osoittamalla pätevyys UAS.OPEN.030 kohdan 2 alakohdan tai UAS.OPEN.020 kohdan 4 alakohdan b alakohdan mukaisesti.

B OSA

TOIMINTA MIEHITTÄMÄTTÖMILLÄ ILMA-ALUSJÄRJESTELMILLÄ KATEGORIASSA ”ERITYINEN”

UAS.SPEC.010 Yleiset säännökset

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on tämän liitteen C osan mukaisesti toimitettava aiotusta toiminnasta toimivaltaiselle viranomaiselle toiminnan riskinarviointi 11 artiklan mukaisesti tai UAS.SPEC.020 kohtaa sovellettaessa tehtävä ilmoitus, paitsi jos käyttäjällä on kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus (LUC), jossa on asianmukaiset oikeudet. Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on säännöllisesti arvioitava toteutettujen lieventämistoimenpiteiden riittävyyttä ja tarvittaessa päivitettävä niitä.

UAS.SPEC.020 Toiminnasta tehtävä ilmoitus

1)

Vaihtoehtona UAS.SPEC.30 ja UAS.SPEC.40 kohdalle miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä voi 5 artiklan mukaisesti tehdä ilmoituksen tämän liitteen lisäyksessä 1 määritellyn vakioskenaarion mukaisesta toiminnasta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa toimintaa harjoitetaan, kun kyse on seuraavanlaisesta toiminnasta:

a)

toiminta miehittämättömällä ilma-aluksella, jonka

i.

suurin ominaismitta on enintään 3 metriä, suorassa näköyhteydessä valvotun maa-alueen muttei ihmisjoukkojen yläpuolella;

ii.

suurin ominaismitta on enintään 1 metri, suorassa näköyhteydessä muttei ihmisjoukkojen yläpuolella;

iii.

suurin ominaismitta on enintään 1 metri, suoran näköyhteyden ulkopuolella harvaan asuttujen alueiden yläpuolella;

iv.

suurin ominaismitta on enintään 3 metriä, suoran näköyhteyden ulkopuolella valvotun maa-alueen yläpuolella;

b)

alle 120 metriä maanpinnasta harjoitettava toiminta

i.

valvomattomassa ilmatilassa (luokka F tai G), tai

ii.

valvotussa ilmatilassa koordinoinnin ja lennätykseen erikseen saadun luvan perusteella toiminta-aluetta varten julkaistuja menetelmiä noudattaen.

2)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän tekemän ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjää koskevat hallinnolliset tiedot;

b)

vakuutus siitä, että toiminta on 1 alakohdassa vahvistetun toimintaa koskevan vaatimuksen ja liitteen lisäyksessä 1 määritellyn vakioskenaarion mukaista;

c)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän sitoumus noudattaa toiminnan turvallisuuden edellyttämiä asianmukaisia lieventämistoimenpiteitä, mukaan lukien niihin liittyvät ohjeet lentotoiminnasta, miehittämättömän ilma-aluksen suunnittelusta ja toimintaan osallistuvan henkilöstön pätevyydestä;

d)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän vahvistus siitä, että jokaista ilmoituksen kattamaa lentoa varten on asianmukainen vakuutus, jos unionin tai kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää.

3)

Ilmoituksen saatuaan toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, että se sisältää kaikki 2 kohdassa luetellut tiedot, ja annettava miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjälle ilman aiheetonta viivytystä vahvistus siitä, että ilmoitus on vastaanotettu ja että se on täydellinen.

4)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä voi aloittaa toiminnan saatuaan vahvistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta ja täydellisyydestä.

5)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on viipymättä annettava toimivaltaiselle viranomaiselle tieto toiminnasta tekemäänsä ilmoitukseen sisältyneiden tietojen muutoksista.

6)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän, jolla on tämän liitteen C osan mukainen kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus (LUC), jossa on asianmukaiset oikeudet, ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

UAS.SPEC.030 Toimintalupaa koskeva hakemus

1)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on saatava toimintalupa rekisteröintijäsenvaltion kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta ennen toiminnan aloittamista miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä kategoriassa ”erityinen”, paitsi jos

a)

sovelletaan UAS.SPEC.020 kohtaa; tai

b)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjällä on liitteen C osan mukainen kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus (LUC), jossa on asianmukaiset oikeudet.

2)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on toimitettava päivitetty toimintalupaa koskeva hakemus, jos itse toimintaan tai toimintaluvassa lueteltuihin lieventämistoimenpiteisiin on tehty merkittäviä muutoksia.

3)

Toimintalupaa koskevan hakemuksen on perustuttava 11 artiklassa tarkoitettuun riskin arviointiin ja sen on sisällettävä lisäksi seuraavat tiedot:

a)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän rekisteröintinumero;

b)

vastuullisen johtajan nimi tai luonnollisen henkilön tapauksessa miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän nimi;

c)

toiminnan riskinarviointi;

d)

luettelo miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän ehdottamista lieventämistoimenpiteistä ja riittävät tiedot, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi arvioida riskien lieventämiskeinojen riittävyyttä;

e)

käyttöopas, jos se on tarpeen toiminnan riskin ja vaativuuden vuoksi;

f)

vahvistus siitä, että asianmukainen vakuutus on voimassa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan alkaessa, jos unionin tai kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää.

UAS.SPEC.040 Toimintaluvan myöntäminen

1)

UAS.SPEC.030 kohdan mukaisen hakemuksen saatuaan toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä toimintalupa 12 artiklan mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä todettuaan, että toiminta on seuraavien edellytysten mukaista:

a)

kaikki UAS.SPEC.030 kohdan 3 alakohdan mukaiset tiedot on toimitettu;

b)

käytössä on koordinointimenettely kyseisen ilmatilan palveluntarjoajan kanssa, jos koko toiminta tai osa siitä suoritetaan valvotussa ilmatilassa.

2)

Toimivaltaisen viranomaisen on 12 artiklan mukaisesti eriteltävä toimintaluvassa tarkasti se, mitä lupa kattaa.

UAS.SPEC.050 Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän vastuut

1)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on vastattava seuraavista tehtävistä:

a)

ottaa käyttöön aiotun toiminnan tyyppiin ja riskiin mukautetut menetelmät ja rajoitukset, mukaan lukien

i.

toimintamenetelmät sen varmistamiseksi, että toiminta on turvallista;

ii.

menetelmät sen varmistamiseksi, että aiotussa toiminnassa noudatetaan toiminta-alueella sovellettavia turvavaatimuksia;

iii.

toimenpiteet laittomilta teoilta ja luvattomalta haltuunotolta suojautumiseksi;

iv.

toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikessa toiminnassa noudatetaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua asetusta (EU) 2016/679. Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on erityisesti tehtävä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi, jos kansallinen tietosuojaviranomainen sitä vaatii asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklan soveltamiseksi;

v.

antaa kauko-ohjaajille ohjeet miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan suunnittelusta niin, että siitä aiheutuu ihmisille ja eläimille mahdollisimman vähän haittaa, meluun ja muihin päästöihin liittyvät haitat mukaan luettuina.

b)

nimeää kaikkeen toimintaan kauko-ohjaajan tai, kun on kyse autonomisesta toiminnasta, varmistaa sen, että vastuut ja tehtävät, erityisesti UAS.SPEC.060 kohdan 2 ja 3 alakohdassa määritellyt, on toiminnan kaikissa vaiheissa asianmukaisesti osoitettu a alakohdan mukaisesti käyttöön otetuilla menetelmillä;

c)

varmistaa, että kaikessa toiminnassa käytetään radiotaajuuksia tehokkaasti ja tuetaan niiden tehokasta käyttöä haitallisten häiriöiden välttämiseksi;

d)

varmistaa, että kauko-ohjaaja täyttää ennen toiminnan harjoittamista seuraavat ehdot:

i.

hänellä on toimintaluvassa määritetyn sovellettavan koulutuksen mukainen tai, jos sovelletaan UAS.SPEC.020 kohtaa, lisäyksessä 1 luetellussa asianmukaisessa vakioskenaariossa määriteltyjen ehtojen ja rajoitusten taikka kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksessa määritellyn mukainen pätevyys tehtäviensä hoitamiseen;

ii.

hän osallistuu kauko-ohjaajakoulutukseen, jonka on oltava osaamisperusteista ja katettava 8 artiklan 2 kohdassa luetellut pätevyyden osa-alueet:

iii.

hän osallistuu sellaiseen toimintaluvassa määritettyyn kauko-ohjaajakoulutukseen tällaisen luvan edellyttävää toimintaa varten, joka toteutetaan yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen tunnustaman yksikön kanssa;

iv.

hän osallistuu kauko-ohjaajakoulutukseen sellaista ilmoituksenvaraista toimintaa varten, jota harjoitettaessa käytetään vakioskenaariossa määriteltyjä lieventämistoimenpiteitä;

v.

hän on saanut tiedon miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän käyttöoppaasta, jos sellainen vaaditaan riskinarvioinnissa ja a alakohdan mukaisesti käyttöön otetuissa menetelmissä;

vi.

hankkii aiottuun toimintaan tarvittavat päivitetyt tiedot 15 artiklan mukaisesti mahdollisesti määritellyistä ilmatilavyöhykkeistä;

e)

varmistaa, että miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavan toiminnan kannalta välttämättömistä tehtävistä vastaava henkilöstö, muu kuin itse kauko-ohjaaja, täyttää kaikki seuraavat ehdot:

i.

henkilöstö on suorittanut käyttäjän laatiman työpaikkakoulutuksen;

ii.

henkilöstö on saanut tiedon miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän käyttöoppaasta, jos sellainen vaaditaan riskinarvioinnissa, ja a alakohdan mukaisesti käyttöön otetuista menetelmistä;

iii.

henkilöstö on hankkinut aiottuun toimintaan tarvittavat päivitetyt tiedot 15 artiklan mukaisesti mahdollisesti määritellyistä ilmatilavyöhykkeistä;

f)

harjoittaa toimintaa aina ilmoituksessa määriteltyjä tai toimintaluvassa eriteltyjä rajoituksia, ehtoja ja lieventämistoimenpiteitä noudattaen;

g)

tallettaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaa toimintaa koskevat tiedot ilmoituksen tai toimintaluvan edellyttämällä tavalla;

h)

käyttää miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka on suunniteltu vähintään siten, ettei mahdollinen vikaantuminen johda siihen, että miehittämätön ilma-alusjärjestelmä lentäisi toimintaan käytettävän ilmatilan osan ulkopuolella tai aiheuttaisi kuolemantapauksen. Käyttöliittymien on lisäksi oltava sellaisia, että ne minimoivat ohjaajan virheeseen liittyvän riskin, eivätkä ne saa aiheuttaa kohtuutonta väsymystä;

i)

pitää miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän asianmukaisessa kunnossa turvallista käyttöä varten seuraavasti:

i.

vähintään määrittelemällä huolto-ohjeet ja käyttämällä riittävästi koulutettua ja pätevää huoltohenkilöstöä; ja

ii.

noudattamalla UAS.SPEC.100 kohtaa, jos sitä vaaditaan;

iii.

käyttämällä miehittämätöntä ilma-alusta, jonka suunnittelussa on minimoitu melu ja muut päästöt, ottaen huomioon aiotun toiminnan tyyppi ja maantieteelliset alueet, joilla lentomelusta ja muista päästöistä aiheutuu ongelmia.

UAS.SPEC.060 Kauko-ohjaajan vastuut

1)

Kauko-ohjaaja

a)

ei saa hoitaa tehtäviään psykoaktiivisten aineiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena tai ollessaan kykenemätön hoitamaan tehtäviään loukkaantumisen, väsymyksen, lääkityksen, sairauden tai muun syyn vuoksi;

b)

hänellä on oltava toimintaluvassa, lisäyksessä 1 määritellyssä vakioskenaariossa tai kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksessa (LUC) määritelty asianmukainen pätevyys, ja hänen on pidettävä mukanaan todiste pätevyydestään harjoittaessaan toimintaa miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä.

2)

Kauko-ohjaajan on ennen miehittämättömällä ilma-aluksella harjoitettavan toiminnan aloittamista vastattava seuraavista tehtävistä:

a)

hankkii aiottuun toimintaan tarvittavat päivitetyt tiedot 15 artiklan mukaisesti mahdollisesti määritellyistä ilmatilavyöhykkeistä;

b)

varmistaa, että toimintaympäristö on luvan tai ilmoituksen mukaisten rajoitusten ja ehtojen mukainen;

c)

varmistaa, että miehittämätön ilma-alusjärjestelmä on sellaisessa kunnossa, että aiottu lento voidaan suorittaa turvallisesti, ja tarvittaessa tarkistaa, toimiiko suora etätunnistus asianmukaisesti;

d)

varmistaa, että toiminnasta on annettu tiedot asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle (ATS), muille ilmatilan käyttäjille ja asiaankuuluville sidosryhmille, siten kuin toimintaluvassa tai jäsenvaltion toiminta-alueen ilmatilavyöhykettä varten 15 artiklan mukaisesti julkaisemissa ehdoissa edellytetään.

3)

Kauko-ohjaajan on lennon aikana

a)

noudatettava luvan tai ilmoituksen mukaisia rajoituksia ja ehtoja;

b)

vältettävä törmäysriskiä minkään miehitetyn ilma-aluksen kanssa ja keskeytettävä lento, jos sen jatkaminen saattaa aiheuttaa riskin muille ilma-aluksille, ihmisille, eläimille, ympäristölle tai omaisuudelle;

c)

noudatettava 15 artiklan mukaisesti määriteltyjä ilmatilavyöhykkeiden toimintarajoituksia;

d)

noudatettava käyttäjän toimintamenetelmiä;

e)

oltava lennättämättä lähellä sellaisia alueita tai sellaisilla alueilla, joilla on käynnissä pelastustoimenpiteitä, ellei tähän ole saatu lupaa pelastuspalveluista vastaavilta.

UAS.SPEC.070 Toimintaluvan siirrettävyys

Toimintalupaa ei voi siirtää.

UAS.SPEC.080 Toimintaluvan voimassaoloaika

1)

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toimintaluvan voimassaoloaika luvassa.

2)

Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimintalupa on voimassa niin kauan kuin miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä täyttää tämän asetuksen asiaa koskevat vaatimukset ja toimintaluvassa määritellyt ehdot.

3)

Jos toimintalupa peruutetaan tai siitä luovutaan, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on annettava tiedonsaannista vahvistus, joka on toimitettava viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle digitaalisessa muodossa.

UAS.SPEC.090 Pääsy toimitiloihin ja asiakirjojen tarkastelu

Tämän asetuksen noudattamisen osoittamiseksi miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on annettava kaikille toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamille henkilöille pääsy kaikkiin tiloihin, miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, asiakirjoihin, kirjanpitoon, tietoihin, menetelmiin tai mihin tahansa muuhun aineistoon, joka on sen toimintaluvan tai toiminnasta tehdyn ilmoituksen kattaman toiminnan kannalta tarpeen, riippumatta siitä, onko toiminnasta tehty sopimus tai harjoittaako sitä muu organisaatio alihankkijana.

UAS.SPEC.100 Sertifioitujen laitteiden ja sertifioitujen miehittämättömien ilma-alusten käyttö

1)

Jos miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavassa toiminnassa käytetään miehittämätöntä ilma-alusta, jolle on annettu lentokelpoisuustodistus tai rajoitettu lentokelpoisuustodistus, tai sertifioituja laitteita, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on kirjattava käyttö- tai toiminta-aika joko sertifioituihin laitteisiin sovellettavien ohjeiden ja menetelmien taikka organisaatiohyväksynnän tai luvan mukaisesti.

2)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on noudatettava miehittämättömän ilma-aluksen hyväksyntätodistuksessa tai laitetodistuksessa tarkoitettuja ohjeita sekä viraston antamia lentokelpoisuusmääräyksiä tai lentotoimintamääräyksiä.

C OSA

KEVYEN MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄN HYVÄKSYNTÄTODISTUS (LUC)

UAS.LUC.010 Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusta koskevat yleiset vaatimukset

1)

Tämän osan mukaista kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusta (LUC) voi hakea oikeushenkilö.

2)

Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusta tai voimassa olevan kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen muutosta koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle, ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

kuvaus miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hallintojärjestelmästä, organisaatiorakenne ja turvallisuudenhallintajärjestelmä mukaan luettuina;

b)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän vastuullisen henkilöstön nimet, mukaan lukien henkilö, joka on vastuussa luvan antamisesta miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavalle toiminnalle;

c)

vakuutus siitä, että hakija on tarkistanut kaikki toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetut asiakirjat ja niiden on todettu olevan sovellettavien vaatimusten mukaisia.

3)

Jos tämän osan vaatimukset täyttyvät, kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijalle voidaan myöntää oikeudet UAS.LUC.060 kohdan mukaisesti.

UAS.LUC.020 Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan vastuut

Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan on

1)

täytettävä UAS.SPEC.050 ja UAS.SPEC.060 kohdan vaatimukset;

2)

noudatettava hyväksyntäehdoissa määriteltyä toiminnan laajuutta ja niissä määriteltyjä oikeuksia;

3)

otettava käyttöön järjestelmä kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksella harjoitettavan toiminnan operatiivista valvontaa varten ja pidettävä sitä yllä;

4)

suoritettava aiottua toimintaa koskeva toiminnan riskinarviointi 11 artiklan mukaisesti, ellei kyseessä ole toiminta, josta riittää UAS.SPEC.020 kohdan mukainen toiminnasta tehtävä ilmoitus;

5)

säilytettävä seuraavat tiedot UAS.LUC.060 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien mukaisesta toiminnasta vähintään 3 vuoden ajan niin, että ne on suojattu vahingoittumiselta, muuttamiselta ja varkauksilta:

a)

toiminnan riskinarviointi, jos se vaaditaan 4 kohdan mukaisesti, ja sitä tukevat asiakirjat;

b)

toteutetut lieventämistoimenpiteet; ja

c)

miehittämättömällä ilma-alusjärjestelmällä harjoitettavaan toimintaan, vaatimustenmukaisuuden seurantaan ja turvallisuudenhallintaan osallistuvan henkilöstön pätevyys ja kokemus.

6)

Edellä 5 alakohdan c alakohdassa tarkoitettu henkilöstökirjanpito on säilytettävä niin kauan kuin henkilö työskentelee organisaatiossa, ja tiedot on säilytettävä 3 vuotta sen jälkeen, kun henkilö on poistunut organisaation palveluksesta.

UAS.LUC.030 Turvallisuudenhallintajärjestelmä

1)

Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusta hakevan miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on perustettava ja otettava käyttöön organisaation kokoa sekä toiminnan luonnetta ja vaativuutta vastaavaa turvallisuudenhallintajärjestelmä ottaen huomioon tähän toimintaan liittyvät vaarat ja riskit, ja ylläpidettävä sitä.

2)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on vastattava seuraavista tehtävistä:

a)

nimittää vastuullisen johtajan, jolla on valtuudet varmistaa, että organisaation toimintaa harjoitetaan sovellettavien standardien mukaisesti ja että organisaatio täyttää jatkuvasti hallintojärjestelmän vaatimukset ja noudattaa UAS.LUC.040 kohdassa tarkoitetussa LUC-käsikirjassa yksilöityjä menetelmiä;

b)

määrittelee selkeät vastuualueet ja vastuuvelvollisuudet koko organisaatiossa;

c)

laatii ja pitää yllä turvallisuuspolitiikkaa ja siihen liittyviä turvallisuustavoitteita;

d)

nimeää keskeisen turvallisuushenkilöstön turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoa varten;

e)

laatii ja pitää yllä turvallisuusriskien hallintaprosessia, johon sisältyy miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän toimintaan liittyvien turvallisuusriskien tunnistaminen sekä riskien arviointi ja liitännäisriskien hallinta, mukaan lukien toimet riskien lieventämiseksi ja toiminnan tehokkuuden tarkistamiseksi;

f)

edistää turvallisuutta organisaatiossa seuraavin keinoin:

i.

koulutus ja opetus;

ii.

viestintä;

g)

dokumentoi ne turvallisuudenhallintajärjestelmän keskeiset prosessit, joilla varmistetaan henkilöstön tietoisuus vastuustaan ja dokumentoinnin muutosmenettelystä; keskeisiä prosesseja ovat seuraavat:

i.

turvallisuusraportointi ja sisäiset tutkinnat;

ii.

operatiivinen valvonta;

iii.

turvallisuudesta tiedottaminen;

iv.

koulutus ja turvallisuuden edistäminen;

v.

vaatimustenmukaisuuden seuranta;

vi.

turvallisuusriskien hallinta;

vii.

muutoshallinta;

viii.

organisaatioiden väliset rajapinnat;

ix.

alihankkijoiden ja kumppanien käyttö;

h)

käyttää riippumatonta toimintoa, joka seuraa sitä, miten tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät ja niiden täyttämisen asianmukaisuutta, mukaan lukien järjestelmä, jolla havainnoista annetaan palautetta vastuulliselle johtajalle, jotta tarvittaessa varmistetaan korjaavien toimenpiteiden tehokas toteuttaminen;

i)

käyttää toimintoa sen varmistamiseen, että alihankkijoiden kautta tarjottavaan palveluun tai tuotteeseen liittyvät turvallisuusriskit arvioidaan ja niitä lievennetään käyttäjän turvallisuudenhallintajärjestelmässä.

3)

Jos organisaatiolla on muita asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamisalaan kuuluvia organisaation hyväksyntätodistuksia, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän turvallisuudenhallintajärjestelmä voidaan sisällyttää jossakin näistä muista hyväksyntätodistuksista vaadittuun turvallisuudenhallintajärjestelmään.

UAS.LUC.040 LUC-käsikirja

1)

Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle LUC-käsikirja, jossa kuvataan suoraan tai ristiviittauksin sen organisaatio, asiaankuuluvat menetelmät ja harjoitettava toiminta.

2)

Käsikirjassa on oltava vastuullisen johtajan allekirjoittama vakuutus siitä, että organisaatiossa työskennellään kaikkina aikoina tämän asetuksen ja hyväksytyn LUC-käsikirjan mukaisesti. Jos vastuullinen johtaja ei ole organisaation toimitusjohtaja, vakuutuksessa on oltava myös toimitusjohtajan allekirjoitus.

3)

Jos minkä tahansa toiminnan harjoittamisesta vastaavat kumppaniorganisaatiot tai alihankkijat, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on sisällytettävä LUC-käsikirjaan menetelmät, joiden mukaisesti kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan on hoidettava suhteita kyseisiin kumppaniorganisaatioihin tai alihankkijoihin.

4)

LUC-käsikirjaa on tarpeen mukaan muutettava niin, että se sisältää ajantasaisen kuvauksen kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan organisaatiosta, ja muutoksista on toimitettava jäljennökset toimivaltaiselle viranomaiselle.

5)

Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on jaettava LUC-käsikirjan asiaankuuluvat osat koko henkilöstölleen henkilöstön tehtävien ja velvollisuuksien mukaisesti.

UAS.LUC.050 Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan hyväksymisehdot

1)

Toimivaltainen viranomainen myöntää kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen vakuututtuaan siitä, että kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjä noudattaa UAS.LUC.020, UAS.LUC.030 ja UAS.LUC.040 kohtaa.

2)

Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän tunniste;

b)

miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän oikeudet;

c)

sallitut toimintatyypit;

d)

tarvittaessa toimintaa varten sallittu alue, vyöhyke tai ilmatilan luokka;

e)

mahdolliset erityisrajoitukset tai -ehdot.

UAS.LUC.060 Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan oikeudet

Kun toimivaltainen viranomainen on vakuuttunut toimitetuista asiakirjoista, sen on

1)

määrättävä miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjälle kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksessa myönnetyn oikeuden ehdot ja edellytykset; ja

2)

myönnettävä hyväksymisehtojen mukaisesti kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijalle oikeus antaa lupa omalle toiminnalleen

a)

tekemättä ilmoitusta toiminnasta;

b)

hakematta toimintalupaa.

UAS.LUC.070 LUC-hallintajärjestelmän muutokset

Kun kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus on myönnetty, seuraavat muutokset edellyttävät toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntää:

1)

muutokset miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksymisehtoihin;

2)

merkittävät muutokset UAS.LUC.030 kohdan mukaan vaadittaviin kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan turvallisuudenhallintajärjestelmän osiin.

UAS.LUC.075 Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen siirrettävyys

Lukuun ottamatta organisaation omistajuutta koskevaa muutosta, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt UAS.LUC.070 kohdan mukaisesti, kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistusta ei voida siirtää.

UAS.LUC.080 Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen voimassaoloaika

1)

Kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Se pysyy voimassa seuraavin edellytyksin:

a)

kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltija täyttää jatkuvasti tämän asetuksen ja hyväksyntätodistuksen myöntäneen jäsenvaltion asiaa koskevat vaatimukset; ja

b)

siitä ei ole luovuttu eikä sitä ole peruutettu.

2)

Jos kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistus peruutetaan tai siitä luovutaan, miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän on annettava tiedonsaannista vahvistus, joka on toimitettava viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle digitaalisessa muodossa.

UAS.LUC.090 Pääsy toimitiloihin ja asiakirjojen tarkastelu

Tämän asetuksen noudattamisen osoittamiseksi kevyen miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän hyväksyntätodistuksen haltijan on annettava kaikille toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamille henkilöille pääsy kaikkiin tiloihin, miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, asiakirjoihin, kirjanpitoon, tietoihin, menetelmiin tai mihin tahansa muuhun aineistoon, joka on sen todistuksen, toimintaluvan tai toiminnasta tehdyn ilmoituksen kattaman toiminnan kannalta tarpeen, riippumatta siitä, onko toiminnasta tehty sopimus tai harjoittaako sitä muu organisaatio alihankkijana.

Lisäys 1

vakioskenaariot ilmoituksen tueksi

 


PÄÄTÖKSET

11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/72


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS (YUTP) 2019/948,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2019,

EU:n operaation joukkojen komentajan nimittämisestä Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali) ja päätöksen (YUTP) 2018/1791 kumoamisesta (EUTM Mali/1/2019)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan,

ottaa huomioon Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, EUTM Mali, 17 päivänä tammikuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/34/YUTP (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2013/34/YUTP 5 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto on valtuuttanut poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) tekemään EUTM Malin poliittista valvontaa ja strategista ohjausta koskevat päätökset, mukaan lukien päätökset seuraavien EU:n operaation joukkojen komentajien nimittämisestä EUTM Mali -operaatioon.

(2)

PTK hyväksyi 6 päivänä marraskuuta 2018 päätöksen (YUTP) 2018/1791 (2) prikaatikenraali Peter MIROWin nimittämisestä EU:n operaation joukkojen komentajaksi EUTM Mali -operaatioon.

(3)

Itävalta ehdotti 24 päivänä huhtikuuta 2019, että prikaatikenraali Christian HABERSATTER nimitettäisiin EU:n operaation joukkojen komentajaksi EUTM Mali -operaatioon prikaatikenraali Peter MIROWin seuraajaksi 12 päivästä kesäkuuta 2019.

(4)

EU:n sotilaskomitea antoi tukensa kyseiselle suositukselle 24 päivänä huhtikuuta 2019.

(5)

Päätös prikaatikenraali Christian HABERSATTERin nimittämisestä olisi näin ollen tehtävä.

(6)

Päätös (YUTP) 2018/1791 olisi kumottava.

(7)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään prikaatikenraali Christian HABERSATTER EU:n operaation joukkojen komentajaksi Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali) 12 päivästä kesäkuuta 2019.

2 artikla

Kumotaan päätös (YUTP) 2018/1791.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 12 päivänä kesäkuuta 2019.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2019.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

S. FROM-EMMESBERGER


(1)  EUVL L 14, 18.1.2013, s. 19.

(2)  Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2018/1791, annettu 6 päivänä marraskuuta 2018, EU:n operaation joukkojen komentajan nimittämisestä Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali) (EUTM Mali/2/2018) (EUVL L 293, 20.11.2018, s. 34).


11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/74


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/949,

annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019,

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3981)

(Ainoastaan bulgarian-, espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, portugalin-, puolan-, ranskan-, saksan-, slovakin-, tanskan-, tšekin- ja unkarinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa säädetään, että komissio tekee tarvittavat tarkastukset, antaa jäsenvaltioille tiedoksi tarkastustensa tulokset, ottaa huomioon jäsenvaltioiden huomautukset, aloittaa kahdenväliset keskustelut sopimukseen pääsemiseksi kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ja antaa niille muodollisesti päätelmänsä tiedoksi.

(2)

Jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus pyytää sovittelumenettelyn aloittamista. Tätä mahdollisuutta onkin käytetty joissakin tapauksissa, ja komissio on tarkastellut menettelyn päätteeksi laadittuja kertomuksia.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti ainoastaan sellaiset maatalousmenot, jotka ovat aiheutuneet unionin oikeuden mukaisesti, voidaan rahoittaa.

(4)

Tehdyistä tarkastuksista, kahdenvälisten keskustelujen tuloksista ja sovittelumenettelyistä on käynyt ilmi, ettei osa jäsenvaltioiden ilmoittamista menoista täytä tätä edellytystä, eikä niitä näin ollen voida rahoittaa maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta.

(5)

Olisi ilmoitettava määrät, joita ei ole hyväksytty maksettaviksi maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta. Nämä määrät eivät koske menoja, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen tarkastusten tuloksista jäsenvaltioille annettua komission kirjallista tiedonantoa.

(6)

Tällä päätöksellä unionin rahoituksen ulkopuolelle jätetyissä määrissä olisi otettava huomioon myös kaikki asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaiset vähennykset tai keskeytykset siksi, että tällaiset vähennykset tai keskeytykset ovat luonteeltaan väliaikaisia eivätkä rajoita kyseisen asetuksen 51 tai 52 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

(7)

Komissio on tässä päätöksessä tarkoitetuissa tapauksissa ilmoittanut asiaa koskevassa yhteenvetokertomuksessa (2) jäsenvaltioille arvion unionin oikeuden noudattamatta jättämisen vuoksi rahoituksen ulkopuolelle jätettävistä määristä.

(8)

Tämä päätös ei estä komissiota tekemästä rahoitusta koskevia päätelmiä sellaisten Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden perusteella, jotka annetaan 1 päivänä huhtikuuta 2019 vireillä olleissa asioissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä esitetyt, jäsenvaltioiden nimeämien maksajavirastojen maataloustukirahastolle tai maaseuturahastolle ilmoittamiin menoihin liittyvät määrät jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle, Bulgarian tasavallalle, Tšekin tasavallalle, Tanskan kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Helleenien tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Unkarille, Itävallan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Portugalin tasavallalle sekä Slovakian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 5 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Ares(2019)3170272.


LIITE

Päätös: 60

Budjettikohta: 050452

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

GR

Maaseudun kehittäminen EMOTR (2000–2006) – kilpailukyvyn parantaminen

2011

Asiassa C-670/17P annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KERTALUONTEINEN

 

euro

72 105 592,41

0,00

72 105 592,41

 

 

 

 

 

GR yhteensä:

euro

72 105 592,41

0,00

72 105 592,41


Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

euro

72 105 592,41

0,00

72 105 592,41

Budjettikohta: 05070107

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

FR

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2012

Asiassa T-156/15 annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KIINTEÄ

100,00 %

euro

9 630 390,11

0,00

9 630 390,11

 

Muu suora tuki – asetuksen (EY) N:o 73/2009 68–72 artikla

2012

Asiassa T-156/15 annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KIINTEÄ

100,00 %

euro

1 576 620,23

0,00

1 576 620,23

 

Muut suorat tuet

2012

Asiassa T-156/15 annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KIINTEÄ

100,00 %

euro

968 446,88

– 0,01

968 446,89

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2013

Asiassa T-156/15 annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KIINTEÄ

100,00 %

euro

9 594 884,58

0,00

9 594 884,58

 

Muu suora tuki – asetuksen (EY) N:o 73/2009 68–72 artikla

2013

Asiassa T-156/15 annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KIINTEÄ

100,00 %

euro

1 651 565,64

0,00

1 651 565,64

 

Muut suorat tuet

2013

Asiassa T-156/15 annettuun tuomioon perustuva takaisinmaksu

KIINTEÄ

100,00 %

euro

930 600,78

0,00

930 600,78

 

 

 

 

 

FR yhteensä:

euro

24 352 508,22

– 0,01

24 352 508,23


Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

euro

24 352 508,22

– 0,01

24 352 508,23

Budjettikohta: 6701

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

AT

Todentaminen

2017

CEB/2018/001/AT

Virheitä maataloustukirahaston perusjoukossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 244 593,89

– 124,07

– 244 469,82

 

 

 

 

 

AT yhteensä:

euro

– 244 593,89

– 124,07

– 244 469,82

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

BE

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Puutteet haettua tukea koskevissa hallinnollisissa tarkastuksissa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 12 999,05

0,00

– 12 999,05

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Puutteet haettua tukea koskevissa hallinnollisissa tarkastuksissa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 27 973,79

0,00

– 27 973,79

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Puutteet tukimäärän sekä hallinnollisten vähennysten ja seuraamusten laskennassa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 14 715,59

0,00

– 14 715,59

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Puutteet tukimäärän sekä hallinnollisten vähennysten ja seuraamusten laskennassa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 12 418,85

0,00

– 12 418,85

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Paikalla tehtävien tarkastusten riittämätön laatu

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 29 289,00

0,00

– 29 289,00

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Puutteet ilmoitetun lohkon tukikelpoisuuden vahvistamiseksi tehtyjen ristiintarkastusten suorittamisessa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 2 191,26

0,00

– 2 191,26

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Paikalla tehtävien tarkastusten riittämätön laatu

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 37 795,75

0,00

– 37 795,75

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Paikalla tehtävien tarkastusten riittämätön laatu

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 39 280,16

0,00

– 39 280,16

 

 

 

 

 

BE yhteensä:

euro

– 176 663,45

0,00

– 176 663,45

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

BG

Menekinedistämistoimet

2013

Toimeenpanoelinten valinta kilpailuun perustuvalla menettelyllä

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 9 095,98

0,00

– 9 095,98

 

Menekinedistämistoimet

2014

Toimeenpanoelinten valinta kilpailuun perustuvalla menettelyllä

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 59 411,71

0,00

– 59 411,71

 

Menekinedistämistoimet

2015

Toimeenpanoelinten valinta kilpailuun perustuvalla menettelyllä

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 40 564,98

0,00

– 40 564,98

 

Menekinedistämistoimet

2016

Toimeenpanoelinten valinta kilpailuun perustuvalla menettelyllä

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 33 543,97

0,00

– 33 543,97

 

Menekinedistämistoimet

2017

Toimeenpanoelinten valinta kilpailuun perustuvalla menettelyllä

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 51 618,39

0,00

– 51 618,39

 

Menekinedistämistoimet

2018

Toimeenpanoelinten valinta kilpailuun perustuvalla menettelyllä

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 28 896,31

0,00

– 28 896,31

 

 

 

 

 

BG yhteensä:

euro

– 223 131,34

0,00

– 223 131,34

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

DE

Todentaminen

2014

Todentamisviranomaisen havaitsemat rahoitukseen liittyvät virheet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 2 044,54

– 623,96

– 1 420,58

 

Todentaminen

2015

Todentamisviranomaisen havaitsemat rahoitukseen liittyvät virheet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 49 706,62

0,00

– 49 706,62

 

Todentaminen

2016

Todentamisviranomaisen havaitsemat rahoitukseen liittyvät virheet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 7 164,69

– 143,01

– 7 021,68

 

 

 

 

 

DE yhteensä:

euro

– 58 915,85

– 766,97

– 58 148,88

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

ES

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen (tilintarkastus)

2017

Yksi aineistotarkastuksessa havaittu virhe

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 54 828,84

0,00

– 54 828,84

 

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen (tilintarkastus)

2017

Kaksi aineistotarkastuksessa havaittua virhettä

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 45 558,72

0,00

– 45 558,72

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Hakemuksen myöhässä jättämisen vuoksi tehtyjen hallinnollisten vähennysten määrittäminen

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 204,40

0,00

– 204,40

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Hakemuksen myöhässä jättämisen vuoksi tehtyjen hallinnollisten vähennysten määrittäminen

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 370,28

0,00

– 370,28

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Hakemuksen myöhässä jättämisen vuoksi tehtyjen hallinnollisten vähennysten määrittäminen

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 9,09

0,00

– 9,09

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Tiettyihin vuoden 2015 toimenpideohjelman toimiin vaikuttavat puutteet kahdessa olennaisen valvonnan osassa

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 321 760,21

0,00

– 321 760,21

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Tiettyihin vuoden 2015 toimenpideohjelman toimiin vaikuttavat puutteet kahdessa olennaisen valvonnan osassa

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 19 356,88

0,00

– 19 356,88

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2015

Useisiin toimityyppeihin vaikuttavat puutteet kahdessa olennaisen valvonnan osassa

Vuoden 2014 toimenpideohjelma

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 308 998,78

0,00

– 308 998,78

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Useisiin toimityyppeihin vaikuttavat puutteet kahdessa olennaisen valvonnan osassa

Vuoden 2014 toimenpideohjelma

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 25 996,02

0,00

– 25 996,02

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Useisiin toimityyppeihin vaikuttavat puutteet kahdessa olennaisen valvonnan osassa (vuoden 2016 toimenpideohjelma)

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 12 943,95

0,00

– 12 943,95

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Useisiin toimityyppeihin vaikuttavat puutteet kahdessa olennaisen valvonnan osassa (vuoden 2016 toimenpideohjelma)

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 368 280,61

0,00

– 368 280,61

 

Muu suora tuki – POSEI (2014+)

2017

Tunnettuja virheitä maataloustukirahaston perusjoukossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 14 613,06

0,00

– 14 613,06

 

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen (tilintarkastus)

2016

Todennäköisin virhe

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 71 516,80

– 0,23

– 71 516,57

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES01 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 269 821,58

0,00

– 269 821,58

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES03 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 98,45

0,00

– 98,45

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES04 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 14 818,73

0,00

– 14 818,73

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES07 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 1 368,84

0,00

– 1 368,84

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES07 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 2 530,89

0,00

– 2 530,89

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES08 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 1 579,72

0,00

– 1 579,72

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES10 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 29 651,25

0,00

– 29 651,25

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES13 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 10 261,27

0,00

– 10 261,27

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES13 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 291 953,22

0,00

– 291 953,22

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES14 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 430,01

0,00

– 430,01

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES14 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 57 303,49

0,00

– 57 303,49

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES16 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 10 206,61

0,00

– 10 206,61

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES17 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 29 177,46

0,00

– 29 177,46

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Kustannukset, joihin ei voi saada tukea ympäristötoimessa ES17 – vuoden 2016 toimenpideohjelma

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 462 341,09

0,00

– 462 341,09

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Paikalla tehtävien tarkastusten laatu

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 25 491,94

0,00

– 25 491,94

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Paikalla tehtävien tarkastusten laatu

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 51 397,83

0,00

– 51 397,83

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Paikalla tehtävien tarkastusten laatu

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 3 062,37

0,00

– 3 062,37

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES02

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 389 305,22

0,00

– 389 305,22

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES03

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 93 315,18

0,00

– 93 315,18

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES04

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 13 113,20

0,00

– 13 113,20

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES06

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 1 340,58

0,00

– 1 340,58

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES07

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 453 708,92

0,00

– 453 708,92

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES08

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 123 869,40

0,00

– 123 869,40

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES09

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 112 568,54

0,00

– 112 568,54

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES10

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 259 027,07

0,00

– 259 027,07

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES11

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 87 011,45

0,00

– 87 011,45

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES12

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 8 781,25

0,00

– 8 781,25

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES13

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 30 805,25

0,00

– 30 805,25

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES14

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 8 098,76

0,00

– 8 098,76

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES15

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 135 664,65

0,00

– 135 664,65

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES16

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 43 253,37

0,00

– 43 253,37

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä ES17

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 254 178,60

0,00

– 254 178,60

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Pienviljelijäjärjestelmä – ES01

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 1 594 286,40

0,00

– 1 594 286,40

 

 

 

 

 

ES yhteensä:

euro

– 6 114 260,23

– 0,23

– 6 114 260,00

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

FR

Viini – Investoinnit

2014

Hallinnollisen valvonnan puutteet Asetuksen (EY) N:o 555/2008 19 artiklan soveltamatta jättäminen

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 26 203,46

0,00

– 26 203,46

 

Viini – Investoinnit

2015

Hallinnollisen valvonnan puutteet Asetuksen (EY) N:o 555/2008 19 artiklan soveltamatta jättäminen

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 53 953,04

0,00

– 53 953,04

 

Viini – Investoinnit

2016

Hallinnollisen valvonnan puutteet Asetuksen (EY) N:o 555/2008 19 artiklan soveltamatta jättäminen

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 110 333,61

– 41 120,58

– 69 213,03

 

Viini – Investoinnit

2017

Hallinnollisen valvonnan puutteet Asetuksen (EY) N:o 555/2008 19 artiklan soveltamatta jättäminen

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 234 535,04

0,00

– 234 535,04

 

Täydentävät ehdot

2015

Suora tuki – hakuvuosi 2014 – SMR (lakisääteiset hoitovaatimukset) 4 -tarkastusten riittämätön laajuus

KIINTEÄ

2,00 %

euro

– 4 735 519,50

– 652 058,51

– 4 083 460,99

 

Täydentävät ehdot

2016

Suora tuki – hakuvuosi 2015 – SMR (lakisääteiset hoitovaatimukset) 4 -tarkastusten riittämätön laajuus, GAEC-vaatimusten osalta ei saavutettu tavoitetta

KIINTEÄ

2,00 %

euro

– 6 401 557,55

– 12 509,90

– 6 389 047,65

 

Täydentävät ehdot

2017

Suora tuki – hakuvuosi 2016 – SMR (lakisääteiset hoitovaatimukset) 4 -tarkastusten riittämätön laajuus, GAEC-vaatimusten osalta ei saavutettu tavoitetta

KIINTEÄ

2,00 %

euro

– 6 130 471,10

0,00

– 6 130 471,10

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe saatavia koskevissa testeissä – virheellisyys tai puuttuvat asiakirjat

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 3 626,53

0,00

– 3 626,53

 

Todentaminen

2015

Saatavia koskevissa sääntöjenmukaisuustesteissä havaitut virheet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 299 346,32

0,00

– 299 346,32

 

Maito – muu

2016

Menot, joihin tukea ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1853/2015 mukaisen kotieläintuotannon väliaikaisen poikkeuksellisen tuen yhteydessä (toimenpide lainakustannusten pienentämiseksi)

ARVIOITU PROSENTTIOSUUS

3,49 %

euro

– 42 266,97

– 22 568,21

– 19 698,76

 

Tilapäiset ja poikkeukselliset tukitoimenpiteet

2016

Menot, joihin tukea ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1853/2015 mukaisen kotieläintuotannon väliaikaisen poikkeuksellisen tuen yhteydessä (toimenpide lainakustannusten pienentämiseksi)

ARVIOITU PROSENTTIOSUUS

3,49 %

euro

– 33 608,98

– 13 573,20

– 20 035,78

 

Todentaminen

2016

Tunnetut virheet, maataloustukirahasto, muu kuin IACS-perusjoukko

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 7 737,00

0,00

– 7 737,00

 

Todentaminen

2016

Todennäköisin virhe, maataloustukirahasto, varainhoitovuosi 2016

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 2 427 577,79

– 1 268 772,69

– 1 158 805,10

 

Todentaminen

2016

Todennäköisin virhe, maataloustukirahasto, muu kuin IACS-perusjoukko

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 8 808 247,56

– 1 834 453,27

– 6 973 794,29

 

Todentaminen

2016

Maksuviivästykset ja sääntöjenvastaisuudet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 4 827 821,58

0,00

– 4 827 821,58

 

 

 

 

 

FR yhteensä:

euro

– 34 142 806,03

– 3 845 056,36

– 30 297 749,67

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

GR

Todentaminen

2016

Sääntöjenmukaisuuden tarkastuksessa ja aineistotarkastuksessa havaitut rahoitukseen liittyvät virheet, maataloustukirahasto, muu kuin IACS-perusjoukko

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 378 466,15

– 125 695,79

– 252 770,36

 

Todentaminen

2016

Tunnetut virheet, maataloustukirahasto, IACS-perusjoukko

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 4 849,56

– 285,01

– 4 564,55

 

Todentaminen

2016

Todennäköisin virhe, maataloustukirahasto, muu kuin IACS-perusjoukko

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 1 231 590,15

– 164 655,21

– 1 066 934,94

 

Todentaminen

2016

Todennäköisin virhe, maataloustukirahasto, IACS-perusjoukko

Maataloustukirahaston IACS-perusjoukon aineistotarkastuksessa havaitut rahoitukseen liittyvät virheet, joita ei katsota ”tunnetuiksi virheiksi”, koska ne eivät täytä kaikkia suuntaviivassa nro 2 vahvistettuja edellytyksiä

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 9 191 375,64

– 3 131 051,66

– 6 060 323,98

 

Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki

2016

Vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen toimenpide 6 – hakuvuosi 2015

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 1 106 829,36

– 4 949,59

– 1 101 879,77

 

Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki

2017

Vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen toimenpide 6 – hakuvuosi 2016

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 620 098,02

0,00

– 620 098,02

 

 

 

 

 

GR yhteensä:

euro

– 12 533 208,88

– 3 426 637,26

– 9 106 571,62

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

HU

Todentaminen

2017

Todentamisviranomaisen varainhoitovuoden 2017 todentamistarkastuksen yhteydessä havaitsemat rahoitukseen liittyvät virheet maataloustukirahaston osalta

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 174 675,42

0,00

– 174 675,42

 

Tilintarkastus – Ylitys

2017

Enimmäismäärän ylitys

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 155 193,34

0,00

– 155 193,34

 

 

 

 

 

HU yhteensä:

euro

– 329 868,76

0,00

– 329 868,76

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

 

Sääntöjenvastaisuudet

2016

Velanhoidon laiminlyönti eräiden sääntöjenvastaisuuksien osalta

KERTALUONTEINEN

 

HUF

– 560 597 219,00

0,00

– 560 597 219,00

 

 

 

 

 

HU yhteensä:

HUF

– 560 597 219,00

0,00

– 560 597 219,00

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

IT

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2015

Toimenpideohjelma 2015 – Puutteita olennaisessa valvonnassa ”1.1 – Tarkastukset haetun tuen saamisoikeuden vahvistamiseksi” – Arvioiden paikkansapitävyys ja tukisuunnitelman asianmukaisuus

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 221 515,41

0,00

– 221 515,41

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2016

Toimenpideohjelma 2015 – Puutteita olennaisessa valvonnassa ”1.1 – Tarkastukset haetun tuen saamisoikeuden vahvistamiseksi” – Arvioiden paikkansapitävyys ja tukisuunnitelman asianmukaisuus

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 354 973,50

0,00

– 354 973,50

 

Hedelmät ja vihannekset – toimenpideohjelmat, ml. markkinoiltapoistot

2017

Toimenpideohjelma 2016 – Puutteita olennaisessa valvonnassa ”1.1 – Tarkastukset haetun tuen saamisoikeuden vahvistamiseksi” – Arvioiden paikkansapitävyys ja tukisuunnitelman asianmukaisuus

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 572 955,52

0,00

– 572 955,52

 

Menekinedistämistoimet

2011

Mittavat sääntöjenvastaisuudet, jotka vaikuttavat kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin

KIINTEÄ

25,00 %

euro

– 224 182,53

0,00

– 224 182,53

 

Menekinedistämistoimet

2012

Mittavat sääntöjenvastaisuudet, jotka vaikuttavat kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin

KIINTEÄ

25,00 %

euro

– 759 468,11

0,00

– 759 468,11

 

Menekinedistämistoimet

2013

Mittavat sääntöjenvastaisuudet, jotka vaikuttavat kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin

KIINTEÄ

25,00 %

euro

– 1 271 140,33

0,00

– 1 271 140,33

 

Menekinedistämistoimet

2014

Mittavat sääntöjenvastaisuudet, jotka vaikuttavat kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin

KIINTEÄ

25,00 %

euro

– 1 503 826,13

0,00

– 1 503 826,13

 

Menekinedistämistoimet

2015

Mittavat sääntöjenvastaisuudet, jotka vaikuttavat kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin

KIINTEÄ

25,00 %

euro

– 1 515 488,76

0,00

– 1 515 488,76

 

Menekinedistämistoimet

2016

Mittavat sääntöjenvastaisuudet, jotka vaikuttavat kilpailuun perustuviin valintamenettelyihin

KIINTEÄ

25,00 %

euro

– 1 734 102,30

0,00

– 1 734 102,30

 

 

 

 

 

IT yhteensä:

euro

– 8 157 652,59

0,00

– 8 157 652,59

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

PL

Todentaminen

2017

CEB/2018/073/PL – Virheitä maataloustukirahaston perusjoukossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 671 437,45

0,00

– 671 437,45

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2016

Riskinminimointitoimien vaikuttavuus / riskinminimointitoimien puuttuminen, hakuvuosi 2015

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 2 113 458,68

0,00

– 2 113 458,68

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Riskinminimointitoimien vaikuttavuus / riskinminimointitoimien puuttuminen, hakuvuosi 2015

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 3 418,28

0,00

– 3 418,28

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Riskinminimointitoimien vaikuttavuus / riskinminimointitoimien puuttuminen, hakuvuosi 2015

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 642,19

0,00

– 642,19

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2017

Riskitekijöiden vaikuttavuus / riskitekijöitä ei tunnistettu, hakuvuosi 2016

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 2 145 081,96

0,00

– 2 145 081,96

 

Tuotannosta irrotetut suorat tuet

2018

Riskitekijöiden vaikuttavuus / riskitekijöitä ei tunnistettu, hakuvuosi 2016

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 2 027,32

0,00

– 2 027,32

 

Rahoituskuriin liittyvä suorien tukien korvaaminen

2017

Riskinminimointitoimien vaikuttavuus / riskinminimointitoimien puuttuminen (rahoituskuri)

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 62 762,45

0,00

– 62 762,45

 

Rahoituskuriin liittyvä suorien tukien korvaaminen

2018

Riskinminimointitoimien vaikuttavuus / riskinminimointitoimien puuttuminen (rahoituskuri)

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 61 383,50

0,00

– 61 383,50

 

 

 

 

 

PL yhteensä:

euro

– 5 060 211,83

0,00

– 5 060 211,83

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

SK

Todentaminen

2016

CEB/2017/080/SK – Tunnettu virhe maataloustukirahastossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 19 782,57

– 0,65

– 19 781,92

 

 

 

 

 

SK yhteensä:

euro

– 19 782,57

– 0,65

– 19 781,92


Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

euro

– 67 061 095,42

– 7 272 585,54

– 59 788 509,88

HUF

– 560 597 219,00

0,00

– 560 597 219,00

Budjettikohta: 6711

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

AT

Todentaminen

2017

CEB/2018/001/AT

Virheitä maaseuturahaston perusjoukossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 47,27

0,00

– 47,27

 

 

 

 

 

AT yhteensä:

euro

– 47,27

0,00

– 47,27

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

BE

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2015

M10: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuosi 2015 (8.8.2015–31.12.2015)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 22 522,68

0,00

– 22 522,68

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2016

M10: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuosi 2015 (8.8.2015–31.12.2015)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 6 053,91

0,00

– 6 053,91

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2018

M10: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuosi 2017 – varainhoitovuosi 2018

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 200,25

0,00

– 200,25

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2016

M10: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuodet 2015 ja 2016 – varainhoitovuodet 2016 ja 2017

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 2 445,12

0,00

– 2 445,12

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2017

M10: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuodet 2015 ja 2016 – varainhoitovuodet 2016 ja 2017

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 862,56

0,00

– 862,56

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2018

M10–M11: Paikalla tehtävien tarkastusten laatu – hakuvuosi 2017 – varainhoitovuosi 2018

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 656 898,08

0,00

– 656 898,08

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2016

M10–M11: Paikalla tehtävien tarkastusten laatu – hakuvuodet 2015 ja 2016 – varainhoitovuodet 2016 ja 2017

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 501 261,87

– 19 909,38

– 481 352,49

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2017

M10–M11: Paikalla tehtävien tarkastusten laatu – hakuvuodet 2015 ja 2016 – varainhoitovuodet 2016 ja 2017

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 591 934,60

0,00

– 591 934,60

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2016

M11: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuodet 2015 ja 2016 – varainhoitovuodet 2016 ja 2017

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 19 091,54

0,00

– 19 091,54

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, yhdennettyyn järjestelmään kuuluvat toimenpiteet

2017

M11: Kelpoisuusehtojen tarkastukset – hakuvuodet 2015 ja 2016 – varainhoitovuodet 2016 ja 2017

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 1 981,00

0,00

– 1 981,00

 

 

 

 

 

BE yhteensä:

euro

– 1 803 251,61

– 19 909,38

– 1 783 342,23

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

BG

Todentaminen

2015

Maaseuturahaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös, joka koskee ohjelmakauden 2007–2013 viimeistä täytäntöönpanovuotta (16.10.2014–31.12.2015) – Maksajavirasto BG01 – State Fund Agriculture – Ekstrapoloitu oikaisu

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 4 884 875,78

– 105 195,63

– 4 779 680,15

 

Todentaminen

2016

Maaseuturahaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös, joka koskee ohjelmakauden 2007–2013 viimeistä täytäntöönpanovuotta (16.10.2014–31.12.2015) – Maksajavirasto BG01 – State Fund Agriculture – Ekstrapoloitu oikaisu

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 8 519 759,96

0,00

– 8 519 759,96

 

 

 

 

 

BG yhteensä:

euro

– 13 404 635,74

– 105 195,63

– 13 299 440,11

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

CZ

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, kiinteän tuen toimenpiteet

2015

M313: Puute yhdessä olennaisen valvonnan osassa – varainhoitovuosi 2015

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 158 095,58

0,00

– 158 095,58

 

 

 

 

 

CZ yhteensä:

euro

– 158 095,58

0,00

– 158 095,58

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

DE

Todentaminen

2016

Todentamisviranomaisen havaitsemat rahoitukseen liittyvät virheet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 48 037,60

– 34 606,25

– 13 431,35

 

 

 

 

 

DE yhteensä:

euro

– 48 037,60

– 34 606,25

– 13 431,35

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

DK

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, Leader

2016

Puutteet olennaisessa valvonnassa ja lisävalvonnan puuttuminen – Tilintarkastuksen RD3/2015/016/DK rahoitusoikaisun 3455 soveltaminen edelleen

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 29 636,79

0,00

– 29 636,79

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, Leader

2016

Puutteet olennaisessa valvonnassa ja lisävalvonnan puuttuminen – Tilintarkastuksen RD3/2015/016/DK rahoitusoikaisun 3455 soveltaminen edelleen

KIINTEÄ

10,00 %

euro

– 18 068,66

0,00

– 18 068,66

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, Leader

2018

Puutteet olennaisessa valvonnassa ja lisävalvonnan puuttuminen – Tilintarkastuksen RD3/2015/016/DK rahoitusoikaisun 3455 soveltaminen edelleen

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 26 643,18

0,00

– 26 643,18

 

 

 

 

 

DK yhteensä:

euro

– 74 348,63

0,00

– 74 348,63

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

ES

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto – Tietämys ja innovointi

2017

Tunnettuja virheitä maaseuturahaston perusjoukossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 401 981,04

0,00

– 401 981,04

 

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen (tilintarkastus)

2016

Todennäköisin virhe

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 28 886,62

0,00

– 28 886,62

 

Todentaminen

2017

Todennäköisin virhe maaseuturahaston perusjoukossa

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 21 548,63

0,00

– 21 548,63

 

 

 

 

 

ES yhteensä:

euro

– 452 416,29

0,00

– 452 416,29

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

FR

Todentaminen

2015

Otoksen ulkopuolella havaittu tunnettu virhe (5T), muu kuin IACS_32

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 3 516,32

0,00

– 3 516,32

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (muu kuin IACS_107)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 22 243,89

0,00

– 22 243,89

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (muu kuin IACS_111)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 11 776,80

0,00

– 11 776,80

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (muu kuin IACS_114)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 9 277,33

0,00

– 9 277,33

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (muu kuin IACS_117)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 2 595,00

– 51,90

– 2 543,10

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (IACS_125)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 3 110,00

0,00

– 3 110,00

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (muu kuin IACS_96)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 5 667,02

0,00

– 5 667,02

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (muu kuin IACS_97)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 110 670,00

0,00

– 110 670,00

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (IACS_45)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 33,69

0,00

– 33,69

 

Todentaminen

2015

Tunnettu virhe (IACS_48)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 85,08

0,00

– 85,08

 

Todentaminen

2016

Projisoitu virhe – tilikauden 2015 viides vuosineljännes – maksajavirasto Agence de Services et de Paiement

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 10 386 236,30

– 4 267 954,16

– 6 118 282,14

 

Todentaminen

2015

Todennäköisin virhe – 16.10.2014–15.10.2015

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 49 445 057,00

– 13 827 302,63

– 35 617 754,37

 

Todentaminen

2015

Säännönmukaisuustarkastuksessa nro 3 havaittu virhe (ennakot)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 10 666,80

0,00

– 10 666,80

 

Todentaminen

2015

Säännönmukaisuustarkastuksessa nro 21 havaittu virhe

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 60 000,00

0,00

– 60 000,00

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, tekninen apu (2007–2013)

2014

Hankkeet, joihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä – Tekninen apu – vuosi 2014

KIINTEÄ

7,00 %

euro

– 20 326,87

– 3,61

– 20 323,26

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – julkiset tuensaajat

2015

Hankkeet, joihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä – Tekninen apu – vuodet 2015 ja 2016

KIINTEÄ

7,00 %

euro

– 162 511,43

0,00

– 162 511,43

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – julkiset tuensaajat

2016

Hankkeet, joihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä – Tekninen apu – vuodet 2015 ja 2016

KIINTEÄ

7,00 %

euro

– 461 686,57

0,00

– 461 686,57

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, tekninen apu (2007–2013)

2014

Hankkeisiin ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä – Tekninen apu – vuosi 2014

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 35 958,05

– 6,38

– 35 951,67

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – julkiset tuensaajat

2015

Hankkeisiin ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä – Tekninen apu – vuodet 2015 ja 2016

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 143 907,17

0,00

– 143 907,17

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – julkiset tuensaajat

2016

Hankkeisiin ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä – Tekninen apu – vuodet 2015 ja 2016

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 68 193,15

0,00

– 68 193,15

 

 

 

 

 

FR yhteensä:

euro

– 60 963 518,47

– 18 095 318,68

– 42 868 199,79

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

HU

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2016

Puutteet olennaisessa valvonnassa ”sen todentaminen, että julkiset hankintamenettelyt ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaiset”

KIINTEÄ

3,00 %

euro

– 260,01

– 8,67

– 251,34

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – julkiset tuensaajat

2016

Puutteet olennaisessa valvonnassa ”sen todentaminen, että julkiset hankintamenettelyt ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaiset”

KIINTEÄ

3,00 %

euro

– 1 532 196,09

– 51 073,21

– 1 481 122,88

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, kiinteän tuen toimenpiteet

2016

Puutteet olennaisessa valvonnassa ”sen todentaminen, että julkiset hankintamenettelyt ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaiset”

KIINTEÄ

3,00 %

euro

– 348 959,87

– 11 632,00

– 337 327,87

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2017

Puutteet olennaisessa valvonnassa ”sen todentaminen, että julkiset hankintamenettelyt ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaiset”

KIINTEÄ

3,00 %

euro

– 5 380,04

– 179,34

– 5 200,70

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – julkiset tuensaajat

2017

Puutteet olennaisessa valvonnassa ”sen todentaminen, että julkiset hankintamenettelyt ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaiset”

KIINTEÄ

3,00 %

euro

– 7 499,04

– 249,97

– 7 249,07

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, kiinteän tuen toimenpiteet

2017

Puutteet olennaisessa valvonnassa ”sen todentaminen, että julkiset hankintamenettelyt ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaiset”

KIINTEÄ

3,00 %

euro

– 682,47

– 22,75

– 659,72

 

Todentaminen

2017

Maaseuturahaston varainhoitovuoden 2017 todennuksessa havaitut rahoitukseen liittyvät virheet

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 3 291,78

0,00

– 3 291,78

 

 

 

 

 

HU yhteensä:

euro

– 1 898 269,30

– 63 165,94

– 1 835 103,36

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

PL

Todentaminen

2017

CEB/2018/073/PL – virheitä maaseuturahaston perusjoukossa

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 51 877,48

0,00

– 51 877,48

 

 

 

 

 

PL yhteensä:

euro

– 51 877,48

0,00

– 51 877,48

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

PT

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2015

Kustannusten kohtuullisuutta ei arvioitu asianmukaisesti

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 219 054,43

– 17 662,44

– 201 391,99

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2016

Kustannusten kohtuullisuutta ei arvioitu asianmukaisesti

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 88 055,91

– 5 225,71

– 82 830,20

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2017

Kustannusten kohtuullisuutta ei arvioitu asianmukaisesti

KIINTEÄ

5,00 %

euro

– 20 221,69

0,00

– 20 221,69

 

 

 

 

 

PT yhteensä:

euro

– 327 332,03

– 22 888,15

– 304 443,88

Jäsenvaltio

Toimenpide

Varainhoitovuosi

Perustelu

Tyyppi

Oikaisu (%)

Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

SK

Todentaminen

2016

CEB/2017/080/SK – todennäköisin virhe, maaseuturahasto

ARVIOITU MÄÄRÄ

 

euro

– 4 112 948,58

0,00

– 4 112 948,58

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2015

Varainhoitovuosi 2015, kertaluonteinen (pk-yrityksiä koskevat kriteerit eivät täyttyneet)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 739 799,46

0,00

– 739 799,46

 

Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat

2017

Varainhoitovuosi 2017, kertaluonteinen (pk-yrityksiä koskevat kriteerit eivät täyttyneet)

KERTALUONTEINEN

 

euro

– 177 375,00

0,00

– 177 375,00

 

 

 

 

 

SK yhteensä:

euro

– 5 030 123,04

0,00

– 5 030 123,04


Valuutta

Määrä

Vähennykset

Rahoitusvaikutus

euro

– 84 211 953,04

– 18 341 084,03

– 65 870 869,01


11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/97


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/950,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4357)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, joissa on vahvistettu kyseisen taudin tapauksia kotieläiminä pidettävissä tai luonnonvaraisissa sioissa. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/875 (5) Puolassa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton tautitapausten vuoksi.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/875 hyväksymisen jälkeen kotieläiminä pidettävissä sioissa Puolassa on ilmennyt lisää afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia, jotka on myös otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(3)

Lisäksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/875 hyväksymisen jälkeen luonnonvaraisissa sioissa Unkarissa ja Puolassa on ilmennyt uusia afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia, jotka on myös otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(4)

Toukokuussa 2019 Puolassa Bielskin piirikunnassa ja kesäkuussa 2019 Puolassa Krasnostawskin piirikunnassa sijaitsevilla alueilla, jotka mainitaan nykyisin täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa, ilmeni afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidettävissä sioissa. Nämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset kotieläiminä pidettävissä sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautialueet Puolassa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan II osan sijasta liitteessä olevassa III osassa.

(5)

Toukokuussa 2019 havaittiin joitakin afrikkalaisen sikaruton tapauksia luonnonvaraisissa sioissa Swidnickin ja Siedlekin piirikunnissa Puolassa täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa luetelluilla alueilla. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset luonnonvaraisissa sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautialueet Puolassa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan I osan sijasta liitteessä olevassa II osassa.

(6)

Toukokuussa 2019 havaittiin joitakin afrikkalaisen sikaruton tapauksia luonnonvaraisissa sioissa Plonskin piirikunnassa Puolassa täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa lueteltujen alueiden välittömässä läheisyydessä. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset luonnonvaraisissa sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Puolassa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan I osan sijasta liitteessä olevassa II osassa.

(7)

Toukokuussa 2019 havaittiin joitakin afrikkalaisen sikaruton tapauksia luonnonvaraisissa sioissa Nógrádin läänissä Unkarissa täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa lueteltujen alueiden rajalla. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset luonnonvaraisissa sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Unkarissa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan I osan sijasta liitteessä olevassa II osassa.

(8)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet korkean riskin alueet Puolan ja Unkarin osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I, II ja III osassa oleviin luetteloihin. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/875, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 123).


LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

”LIITE

I OSA

1.   Belgia

Seuraavat Belgian alueet:

in Luxembourg province:

the area is delimited clockwise by:

Frontière avec la France,

Rue Mersinhat,

La N818 jusque son intersection avec la N83,

La N83 jusque son intersection avec la N884,

La N884 jusque son intersection avec la N824,

La N824 jusque son intersection avec Le Routeux,

Le Routeux,

Rue d'Orgéo,

Rue de la Vierre,

Rue du Bout-d'en-Bas,

Rue Sous l'Eglise,

Rue Notre-Dame,

Rue du Centre,

La N845 jusque son intersection avec la N85,

La N85 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la N802,

La N802 jusque son intersection avec la N825,

La N825 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N40,

N40: Burnaimont, Rue de Luxembourg, Rue Ranci, Rue de la Chapelle,

Rue du Tombois,

Rue Du Pierroy,

Rue Saint-Orban,

Rue Saint-Aubain,

Rue des Cottages,

Rue de Relune,

Rue de Rulune,

Route de l'Ermitage,

N87: Route de Habay,

Chemin des Ecoliers,

Le Routy,

Rue Burgknapp,

Rue de la Halte,

Rue du Centre,

Rue de l'Eglise,

Rue du Marquisat,

Rue de la Carrière,

Rue de la Lorraine,

Rue du Beynert,

Millewée,

Rue du Tram,

Millewée,

N4: Route de Bastogne, Avenue de Longwy, Route de Luxembourg,

Frontière avec le Grand-Duché de Luxembourg,

Frontière avec la France,

La N87 jusque son intersection avec la N871 au niveau de Rouvroy,

La N871 jusque son intersection avec la N88,

La N88 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la N88,

La N88 jusque son intersection avec la N883 au niveau d'Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N81 au niveau d'Aubange,

La N81 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la rue du Fet,

Rue du Fet,

Rue de l'Accord jusque son intersection avec la rue de la Gaume,

Rue de la Gaume jusque son intersection avec la rue des Bruyères,

Rue des Bruyères,

Rue de Neufchâteau,

Rue de la Motte,

La N894 jusque son intersection avec la N85,

La N85 jusque son intersection avec la frontière avec la France.

2.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

in Varna the whole region excluding the villages covered in Part II;

in Silistra region:

whole municipality of Glavinitza,

whole municipality of Tutrakan,

whithinmunicipality of Dulovo:

Boil,

Vokil,

Grancharovo,

Doletz,

Oven,

Okorsh,

Oreshene,

Paisievo,

Pravda,

Prohlada,

Ruyno,

Sekulovo,

Skala,

Yarebitsa,

within municipality of Sitovo:

Bosna,

Garvan,

Irnik,

Iskra,

Nova Popina,

Polyana,

Popina,

Sitovo,

Yastrebna,

within municipality of Silistra:

Vetren,

in Dobrich region:

whole municipality of Baltchik,

wholemunicipality of General Toshevo,

whole municipality of Dobrich,

whole municipality of Dobrich-selska (Dobrichka),

within municipality of Krushari:

Severnyak,

Abrit,

Dobrin,

Alexandria,

Polkovnik Dyakovo,

Poruchik Kardzhievo,

Zagortzi,

Zementsi,

Koriten,

Krushari,

Bistretz,

Efreytor Bakalovo,

Telerig,

Lozenetz,

Krushari,

Severnyak,

Severtsi,

within municipality of Kavarna:

Krupen,

Belgun,

Bilo,

Septemvriytsi,

Travnik,

whole municipality of Tervel, except Brestnitsa and Kolartzi,

in Ruse region:

within municipality of Slivo pole:

Babovo,

Brashlen,

Golyamo vranovo,

Malko vranovo,

Ryahovo,

Slivo pole,

Borisovo,

within municipality of Ruse:

Sandrovo,

Prosena,

Nikolovo,

Marten,

Dolno Ablanovo,

Ruse,

Chervena voda,

Basarbovo,

within municipality of Ivanovo:

Krasen,

Bozhichen,

Pirgovo,

Mechka,

Trastenik,

within municipality of Borovo:

Batin,

Gorno Ablanovo,

Ekzarh Yosif,

Obretenik,

Batin,

within municipality of Tsenovo:

Krivina,

Belyanovo,

Novgrad,

Dzhulyunitza,

Beltzov,

Tsenovo,

Piperkovo,

Karamanovo,

in Veliko Tarnovo region:

within municipality of Svishtov:

Sovata,

Vardim,

Svishtov,

Tzarevets,

Bulgarsko Slivovo,

Oresh,

in Pleven region:

within municipality of Belene:

Dekov,

Belene,

Kulina voda,

Byala voda,

within municipality of Nikopol:

Lozitza,

Dragash voyvoda,

Lyubenovo,

Nikopol,

Debovo,

Evlogievo,

Muselievo,

Zhernov,

Cherkovitza,

within municipality of Gulyantzi:

Somovit,

Dolni vit,

Milkovitsa,

Shiyakovo,

Lenkovo,

Kreta,

Gulyantzi,

Brest,

Dabovan,

Zagrazhdan,

Gigen,

Iskar,

within municipality of Dolna Mitropoliya:

Komarevo,

Baykal,

Slavovitsa,

Bregare,

Orehovitsa,

Krushovene,

Stavertzi,

Gostilya,

in Vratza region:

within municipality of Oryahovo:

Dolni vadin,

Gorni vadin,

Ostrov,

Galovo,

Leskovets,

Selanovtsi,

Oryahovo,

within municipality of Miziya:

Saraevo,

Miziya,

Voyvodovo,

Sofronievo,

within municipality of Kozloduy:

Harlets,

Glozhene,

Butan,

Kozloduy,

in Montana region:

within municipality of Valtchedram:

Dolni Tzibar,

Gorni Tzibar,

Ignatovo,

Zlatiya,

Razgrad,

Botevo,

Valtchedram,

Mokresh,

within municipality Lom:

Kovatchitza,

Stanevo,

Lom,

Zemphyr,

Dolno Linevo,

Traykovo,

Staliyska mahala,

Orsoya,

Slivata,

Dobri dol,

within municipality of Brusartsi:

Vasilyiovtzi,

Dondukovo,

in Vidin region:

within municipality of Ruzhintsi:

Dinkovo,

Topolovets,

Drenovets,

within municipality of Dimovo:

Artchar,

Septemvriytzi,

Yarlovitza,

Vodnyantzi,

Shipot,

Izvor,

Mali Drenovetz,

Lagoshevtzi,

Darzhanitza,

within municipality of Vidin:

Vartop,

Botevo,

Gaytantsi,

Tzar Simeonovo,

Ivanovtsi,

Zheglitza,

Sinagovtsi,

Dunavtsi,

Bukovets,

Bela Rada,

Slana bara,

Novoseltsi,

Ruptzi,

Akatsievo,

Vidin,

Inovo,

Kapitanovtsi,

Pokrayna,

Antimovo,

Kutovo,

Slanotran,

Koshava,

Gomotartsi.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Hiiu maakond.

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 651100, 651300, 651400, 651500, 651610, 651700, 651801, 651802, 651803, 651900, 652000, 652200, 652300, 652601, 652602, 652603, 652700, 652900, 653000, 653100, 653200, 653300, 653401, 653403, 653500, 653600, 653700, 653800, 653900, 654000, 654201, 654202, 654301, 654302, 654400, 654501, 654502, 654600, 654700, 654800, 654900, 655000, 655100, 655200, 655300, 655500, 655600, 655700, 655800, 655901, 655902, 656000, 656100, 656200, 656300, 656400, 656600, 657300, 657400, 657500, 657600, 657700, 657800, 657900, 658000, 658201, 658202 és 658403 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Hajdú-Bihar megye 900750, 901250, 901260, 901270, 901350, 901551, 901560, 901570, 901580, 901590, 901650, 901660, 901750, 901950, 902050, 902150, 902250, 902350, 902450, 902550, 902650, 902660, 902670, 902750, 903250, 903650, 903750, 903850, 904350, 904750, 904760, 904850, 904860, 905360, 905450 és 905550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Heves megye 702550, 703350, 703360, 703450, 703550, 703610, 703750, 703850, 703950, 704050, 704150, 704250, 704350, 704450, 704550, 704650, 704750, 704850, 704950, 705050, és 705350 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750250, 750260, 750350, 750450, 750460, 750550, 750650, 750750, 750850, 750950, 751150, 752150 és755550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye 552010, 552150, 552250, 552350, 552450, 552460, 552520, 552550, 552610, 552620, 552710, 552850, 552860, 552950, 552970, 553050, 553110, 553250, 553260, 553350, 553650, 553750, 553850, 553910 és 554050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Pest megye 571250, 571350, 571550, 571610, 571750, 571760, 572250, 572350, 572550, 572850, 572950, 573360, 573450, 580050 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 851950, 852350, 852450, 852550, 852750, 853560, 853650, 853751, 853850, 853950, 853960, 854050, 854150, 854250, 854350, 855350, 855450, 855550, 855650, 855660 és 855850 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Aizputes novada Aizputes, Cīravas, Lažas, Kazdangas pagasts un Aizputes pilsēta,

Alsungas novads,

Durbes novada Dunalkas un Tadaiķu pagasts,

Kuldīgas novada Gudenieku pagasts,

Pāvilostas novada Sakas pagasts un Pāvilostas pilsēta,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Ventspils novada Jūrkalnes pagasts,

Grobiņas novada Bārtas un Gaviezes pagasts,

Rucavas novada Dunikas pagasts.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Jurbarko rajono savivaldybė: Smalininkų ir Viešvilės seniūnijos,

Kelmės rajono savivaldybė: Kelmės, Kelmės apylinkių, Kražių, Kukečių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. 2128 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2106, Liolių, Pakražančio seniūnijos, Tytuvėnų seniūnijos dalis į vakarus ir šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105, ir Vaiguvos seniūnijos,

Pagėgių savivaldybė,

Plungės rajono savivaldybė,

Raseinių rajono savivaldybė: Girkalnio ir Kalnujų seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr A1, Nemakščių, Paliepių, Raseinių, Raseinių miesto ir Viduklės seniūnijos,

Rietavo savivaldybė,

Skuodo rajono savivaldybė,

Šilalės rajono savivaldybė,

Šilutės rajono savivaldybė: Juknaičių, Kintų, Šilutės ir Usėnų seniūnijos,

Tauragės rajono savivaldybė: Lauksargių, Skaudvilės, Tauragės, Mažonų, Tauragės miesto ir Žygaičių seniūnijos.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gmina Ruciane – Nida w powiecie piskim,

część gminy Miłki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63, część gminy Ryn położona na południe od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn, część gminy Giżycko położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Giżycko, na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowej granicy gminy do granicy miasta Giżycko i na południe od granicy miasta Giżycko w powiecie giżyckim,

gminy Mikołajki, Piecki, część gminy Sorkwity położona na południe od drogi nr 16 i część gminy wiejskiej Mrągowo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 16 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo w powiecie mrągowskim,

gminy Dźwierzuty, Rozogi i Świętajno w powiecie szczycieńskim,

gminy Gronowo Elbląskie, Markusy, Rychliki, część gminy Elbląg położona na wschód i na południe od granicy powiatu miejskiego Elbląg i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 biegnącą od granicy powiatu miejskiego Elbląg do wschodniej granicy gminy Elbląg i część gminy Tolkmicko niewymieniona w części II załącznika w powiecie elbląskim oraz strefa wód przybrzeżnych Zalewu Wiślanego i Zatoki Elbląskiej,

gminy Barczewo, Biskupiec, Dobre Miasto, Dywity, Jonkowo, Świątki i część gminy Jeziorany położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 593 w powiecie olsztyńskim,

gminy Łukta, Miłakowo, Małdyty, Miłomłyn i Morąg w powiecie ostródzkim,

gmina Zalewo w powiecie iławskim,

w województwie podlaskim:

gminy Rudka, Wyszki, część gminy Brańsk położona na północ od linii od linii wyznaczonej przez drogę nr 66 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Brańsk i miasto Brańsk w powiecie bielskim,

gmina Perlejewo w powiecie siemiatyckim,

gminy Kolno z miastem Kolno, Mały Płock i Turośl w powiecie kolneńskim,

gmina Poświętne w powiecie białostockim,

gminy Kulesze Kościelne, Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo, Ciechanowiec, Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Miastkowo, Nowogród, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim,

powiat zambrowski;

w województwie mazowieckim:

gminy Ceranów, Kosów Lacki, Sabnie, Sterdyń, część gminy Bielany położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaskipołożona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

gminy Grębków, Korytnica, Liw, Łochów, Miedzna, Sadowne, Stoczek, Wierzbno i miasto Węgrów w powiecie węgrowskim,

gminy Rzekuń, Troszyn, Lelis, Czerwin, Łyse i Goworowo w powiecie ostrołęckim,

powiat miejski Ostrołęka,

powiat ostrowski,

gminy Karniewo, Maków Mazowiecki, Rzewnie i Szelków w powiecie makowskim,

gmina Krasne w powiecie przasnyskim,

gminy Bodzanów, Bulkowo, Mała Wieś, Staroźreby i Wyszogród w powiecie płockim,

gminy Ciechanów z miastem Ciechanów, Glinojeck, Gołymin – Ośrodek, Ojrzeń, Opinogóra Górna i Sońsk w powiecie ciechanowskim,

gminy Baboszewo, Dzierzążnia, Naruszewo, Płońsk z miastem Płońsk i Sochocin w powiecie płońskim,

gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Jadów, Klembów, Poświętne, Strachówka i Tłuszcz w powiecie wołomińskim,

gminy Dobre, Stanisławów, część gminy Jakubów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr A2, część gminy Kałuszyn położona na północ od linii wyznaczonej przez drogi nr 2 i 92 i część gminy Mińsk Mazowiecki położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr A2 w powiecie mińskim,

gminy Garbatka Letnisko, Gniewoszów i Sieciechów w powiecie kozienickim,

gminy Baranów i Jaktorów w powiecie grodziskim,

powiat żyrardowski,

gminy Belsk Duży, Błędów, Goszczyn i Mogielnica w powiecie grójeckim,

gminy Białobrzegi, Promna, Stara Błotnica, Wyśmierzyce i część gminy Stromiec położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 48 w powiecie białobrzeskim,

gminy Jedlińsk, Jastrzębia i Pionki z miastem Pionki w powiecie radomskim,

gminy Iłów, Nowa Sucha, Rybno, część gminy Teresin położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy wiejskiej Sochaczew położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 i część miasta Sochaczew położona na południowy zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 50 i 92 w powiecie sochaczewskim,

gmina Policzna w powiecie zwoleńskim,

gmina Solec nad Wisłą w powiecie lipskim;

w województwie lubelskim:

gminy Bełżyce, Borzechów, Bychawa, Niedrzwica Duża, Jastków, Konopnica, Strzyżewice, Wysokie, Wojciechów i Zakrzew w powiecie lubelskim,

gminy Miączyn, Nielisz, Sitno, Komarów-Osada, Sułów, część gminy Szczebrzeszyn położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Szczebrzesyzn i część gminy wiejskiej Zamość położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 w powiecie zamojskim,

powiat miejski Zamość,

gmina Jeziorzany i część gminy Kock położona na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę Czarną w powiecie lubartowskim,

gminy Adamów i Serokomla w powiecie łukowskim,

gminy Nowodwór, Ryki, Ułęż i miasto Dęblin w powiecie ryckim,

gminy Janowiec, i część gminy wiejskiej Puławy położona na zachód od rzeki Wisły w powiecie puławskim,

gminy Chodel, Karczmiska, Łaziska, Opole Lubelskie, Poniatowa i Wilków w powiecie opolskim,

gminy Rudnik i Żółkiewkaw powiecie krasnostawskim,

gminy Bełżec, Jarczów, Lubycza Królewska, Rachanie, Susiec, Ulhówek i część gminy Łaszczów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 852 w powiecie tomaszowskim,

gminy Łukowa i Obsza w powiecie biłgorajskim,

gminy Kraśnik z miastem Kraśnik, Szastarka, Trzydnik Duży, Urzędów, Wilkołaz i Zakrzówek w powiecie kraśnickim,

gminy Modliborzyce i Potok Wielki w powiecie janowskim;

w województwie podkarpackim:

powiat lubaczowski,

gminy Laszki i Wiązownica w powiecie jarosławskim,

gminy Pysznica, Zaleszany i miasto Stalowa Wola w powiecie stalowowolskim,

gmina Gorzyce w powiecie tarnobrzeskim;

w województwie świętokrzyskim:

gminy Tarłów i Ożarów w powiecie opatowskim,

gminy Dwikozy, Zawichost i miasto Sandomierz w powiecie sandomierskim.

8.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Județul Alba,

Județul Cluj,

Județul Harghita,

Județul Hunedoara,

Județul Iași,

Județul Neamț,

Județul Vâlcea,

Restul județului Mehedinți care nu a fost inclus în Partea III cu următoarele comune:

Comuna Garla Mare,

Hinova,

Burila Mare,

Gruia,

Pristol,

Dubova,

Municipiul Drobeta Turnu Severin,

Eselnița,

Salcia,

Devesel,

Svinița,

Gogoșu,

Simian,

Orșova,

Obârșia Closani,

Baia de Aramă,

Bala,

Florești,

Broșteni,

Corcova,

Isverna,

Balta,

Podeni,

Cireșu,

Ilovița,

Ponoarele,

Ilovăț,

Patulele,

Jiana,

Iyvoru Bârzii,

Malovat,

Bălvănești,

Breznița Ocol,

Godeanu,

Padina Mare,

Corlățel,

Vânju Mare,

Vânjuleț,

Obârșia de Câmp,

Vânători,

Vladaia,

Punghina,

Cujmir,

Oprișor,

Dârvari,

Căzănești,

Husnicioara,

Poroina Mare,

Prunișor,

Tămna,

Livezile,

Rogova,

Voloiac,

Sisești,

Sovarna,

Bălăcița,

Județul Gorj,

Județul Suceava,

Județul Mureș,

Județul Sibiu,

Județul Caraș-Severin.

II OSA

1.   Belgia

Seuraavat Belgian alueet:

in Luxembourg province:

the area is delimited clockwise by:

La frontière avec la France au niveau de Florenville,

La N85 jusque son intersection avec la N894au niveau de Florenville,

La N894 jusque son intersection avec larue de la Motte,

La rue de la Motte jusque son intersection avec la rue de Neufchâteau,

La rue de Neufchâteau,

La rue des Bruyères jusque son intersection avec la rue de la Gaume,

La rue de la Gaume jusque son intersection avec la rue de l'Accord,

La rue de l'Accord,

La rue du Fet,

La N40 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N81 au niveau de Weyler,

La N81 jusque son intersection avec la N883 au niveau d'Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N88 au niveau d'Aubange,

La N88 jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N88,

La N88 jusque son intersection avec la N871,

La N871 jusque son intersection avec la N87 au niveau de Rouvroy,

La N87 jusque son intersection avec la frontière avec la France.

2.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

in Varna region:

within municipality of Beloslav:

Razdelna,

within municipalty of Devnya:

Devnya,

Povelyanovo,

Padina,

within municipality of Vetrino:

Gabarnitsa,

within municipality of Provadiya:

Staroselets,

Petrov dol,

Provadiya,

Dobrina,

Manastir,

Zhitnitsa,

Tutrakantsi,

Bozveliysko,

Barzitsa,

Tchayka,

within municipality of Avren:

Trastikovo,

Sindel,

Avren,

Kazashka reka,

Yunak,

Tsarevtsi,

Dabravino,

within municipality of Dalgopol:

Tsonevo,

Velichkovo,

within municipality of Dolni chiflik:

Nova shipka,

Goren chiflik,

Pchelnik,

Venelin,

in Silistra region:

within municipality of Kaynardzha:

Voynovo,

Kaynardzha,

Kranovo,

Zarnik,

Dobrudzhanka,

Golesh,

Svetoslav,

Polkovnik Cholakovo,

Kamentzi,

Gospodinovo,

Davidovo,

Sredishte,

Strelkovo,

Poprusanovo,

Posev,

within municipality of Alfatar:

Alfatar,

Alekovo,

Bistra,

Kutlovitza,

Tzar Asen,

Chukovetz,

Vasil Levski,

within municipality of Silistra:

Glavan,

Silistra,

Aydemir,

Babuk,

Popkralevo,

Bogorovo,

Bradvari,

Sratzimir,

Bulgarka,

Tsenovich,

Sarpovo,

Srebarna,

Smiletz,

Profesor Ishirkovo,

Polkovnik Lambrinovo,

Kalipetrovo,

Kazimir,

Yordanovo,

within municipality of Sitovo:

Dobrotitza,

Lyuben,

Slatina,

within municipality of Dulovo:

Varbino,

Polkovnik Taslakovo,

Kolobar,

Kozyak,

Mezhden,

Tcherkovna,

Dulovo,

Razdel,

Tchernik,

Poroyno,

Vodno,

Zlatoklas,

Tchernolik,

in Dobrich region:

within municipality of Krushari:

Kapitan Dimitrovo,

Ognyanovo,

Zimnitza,

Gaber,

within municipality of Dobrich-selska:

Altsek,

Vodnyantsi,

Feldfebel Denkovo,

Hitovo,

within municipality of Tervel:

Brestnitza,

Kolartzi,

Angelariy,

Balik,

Bezmer,

Bozhan,

Bonevo,

Voynikovo,

Glavantsi,

Gradnitsa,

Guslar,

Kableshkovo,

Kladentsi,

Kochmar,

Mali izvor,

Nova Kamena,

Onogur,

Polkovnik Savovo,

Popgruevo,

Profesor Zlatarski,

Sartents,

Tervel,

Chestimenstko,

within municipality Shabla:

Shabla,

Tyulenovo,

Bozhanovo,

Gorun,

Gorichane,

Prolez,

Ezeretz,

Zahari Stoyanovo,

Vaklino,

Granichar,

Durankulak,

Krapetz,

Smin,

Staevtsi,

Tvarditsa,

Chernomortzi,

within municipality of Kavarna:

Balgarevo,

Bozhurets,

Vranino,

Vidno,

Irechek,

Kavarna,

Kamen briag,

Mogilishte,

Neykovo,

Poruchik Chunchevo,

Rakovski,

Sveti Nikola,

Seltse,

Topola,

Travnik,

Hadzhi Dimitar,

Chelopechene.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Heves megye 700150, 700250, 700260, 700350, 700450, 700460, 700550, 700650, 700750, 700850, 700860, 700950, 701050, 701111, 701150, 701250, 701350, 701550, 701560, 701650, 701750, 701850, 701950, 702050, 702150, 702250, 702260, 702350, 702450, 702750, 702850, 702950, 703050, 703150, 703250, 703370, 705150,705250, 705450,705510 és 705610 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 850950, 851050, 851150, 851250, 851350, 851450, 851550, 851560, 851650, 851660, 851751, 851752, 852850, 852860, 852950, 852960, 853050, 853150, 853160, 853250, 853260, 853350, 853360, 853450, 853550, 854450, 854550, 854560, 854650, 854660, 854750, 854850, 854860, 854870, 854950, 855050, 855150, 855250, 855460, 855750, 855950, 855960, 856051, 856150, 856250, 856260, 856350, 856360, 856450, 856550, 856650, 856750, 856760, 856850, 856950, 857050, 857150, 857350, 857450, 857650, valamint 850150, 850250, 850260, 850350, 850450, 850550, 852050, 852150, 852250 és 857550, továbbá 850650, 850850, 851851 és 851852 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye 550110, 550120, 550130, 550210, 550310, 550320, 550450, 550460, 550510, 550610, 550710, 550810, 550950, 551010, 551150, 551160, 551250, 551350, 551360, 551450, 551460, 551550, 551650, 551710, 551810, 551821, 552360 és 552960 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 650100, 650200, 650300, 650400, 650500, 650600, 650700, 650800, 650900, 651000, 651200, 652100, 655400, 656701, 656702, 656800, 656900, 657010, 657100, 658100, 658310, 658401, 658402, 658404, 658500, 658600, 658700, 658801, 658802, 658901, 658902, 659000, 659100, 659210, 659220, 659300, 659400, 659500, 659601, 659602, 659701, 659800, 659901, 660000, 660100, 660200, 660400, 660501, 660502, 660600 és 660800, valamint 652400, 652500 és 652800 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Hajdú-Bihar megye 900150, 900250, 900350, 900450, 900550, 900650, 900660, 900670, 901850, 900850, 900860, 900930, 900950, 901050, 901150, 901450, 902850, 902860, 902950, 902960, 903050, 903150, 903350, 903360, 903370, 903450, 903550, 904450, 904460, 904550, 904650 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Ādažu novads,

Aizputes novada Kalvenes pagasts,

Aglonas novads,

Aizkraukles novads,

Aknīstes novads,

Alojas novads,

Alūksnes novads,

Amatas novads,

Apes novads,

Auces novads,

Babītes novads,

Baldones novads,

Baltinavas novads,

Balvu novads,

Bauskas novads,

Beverīnas novads,

Brocēnu novada Blīdenes pagasts, Remtes pagasta daļa uz austrumiem no autoceļa 1154 un P109,

Burtnieku novads,

Carnikavas novads,

Cēsu novads,

Cesvaines novads,

Ciblas novads,

Dagdas novads,

Daugavpils novads,

Dobeles novads,

Dundagas novads,

Durbes novada Durbes un Vecpils pagasts,

Engures novads,

Ērgļu novads,

Garkalnes novads,

Gulbenes novads,

Iecavas novads,

Ikšķiles novads,

Ilūkstes novads,

Inčukalna novads,

Jaunjelgavas novads,

Jaunpiebalgas novads,

Jaunpils novads,

Jēkabpils novads,

Jelgavas novads,

Kandavas novads,

Kārsavas novads,

Ķeguma novads,

Ķekavas novads,

Kocēnu novads,

Kokneses novads,

Krāslavas novads,

Krimuldas novads,

Krustpils novads,

Kuldīgas novada Ēdoles, Īvandes, Padures, Rendas, Kabiles, Rumbas, Kurmāles, Pelču, Snēpeles, Turlavas, Laidu un Vārmes pagasts, Kuldīgas pilsēta,

Lielvārdes novads,

Līgatnes novads,

Limbažu novads,

Līvānu novads,

Lubānas novads,

Ludzas novads,

Madonas novads,

Mālpils novads,

Mārupes novads,

Mazsalacas novads,

Mērsraga novads,

Naukšēnu novads,

Neretas novads,

Ogres novads,

Olaines novads,

Ozolnieku novads,

Pārgaujas novads,

Pļaviņu novads,

Preiļu novads,

Priekules novads,

Priekuļu novads,

Raunas novads,

republikas pilsēta Daugavpils,

republikas pilsēta Jelgava,

republikas pilsēta Jēkabpils,

republikas pilsēta Jūrmala,

republikas pilsēta Rēzekne,

republikas pilsēta Valmiera,

Rēzeknes novads,

Riebiņu novads,

Rojas novads,

Ropažu novads,

Rugāju novads,

Rundāles novads,

Rūjienas novads,

Salacgrīvas novads,

Salas novads,

Salaspils novads,

Saldus novada Novadnieku, Kursīšu, Zvārdes, Pampāļu, Šķēdes, Nīgrandes, Zaņas, Ezeres, Rubas, Jaunauces un Vadakstes pagasts,

Saulkrastu novads,

Sējas novads,

Siguldas novads,

Skrīveru novads,

Skrundas novads,

Smiltenes novads,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Strenču novads,

Talsu novads,

Tērvetes novads,

Tukuma novads,

Vaiņodes novads,

Valkas novads,

Varakļānu novads,

Vārkavas novads,

Vecpiebalgas novads,

Vecumnieku novads,

Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

Viesītes novads,

Viļakas novads,

Viļānu novads,

Zilupes novads.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytaus miesto savivaldybė,

Alytaus rajono savivaldybė,

Anykščių rajono savivaldybė,

Akmenės rajono savivaldybė: Ventos ir Papilės seniūnijos,

Biržų miesto savivaldybė,

Biržų rajono savivaldybė,

Birštono savivaldybė,

Druskininkų savivaldybė,

Elektrėnų savivaldybė,

Ignalinos rajono savivaldybė,

Jonavos rajono savivaldybė,

Joniškio rajono savivaldybė: Kepalių, Kriukų, Saugėlaukio ir Satkūnų seniūnijos,

Jurbarko rajono savivaldybė,

Kaišiadorių rajono savivaldybė,

Kalvarijos savivaldybė,

Kauno miesto savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybė,

Kazlų Rūdos savivaldybė,

Kelmės rajono savivaldybė: Tytuvėnų seniūnijos dalis į rytus ir pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105, Užvenčio, Kukečių dalis į šiaurę nuo kelio Nr. 2128 ir į rytus nuo kelio Nr. 2106, ir Šaukėnų seniūnijos,

Kėdainių rajono savivaldybė,

Kupiškio rajono savivaldybė,

Lazdijų rajono savivaldybė: Būdviečio, Kapčiamieščio, Krosnos, Kučiūnų ir Noragėlių seniūnijos,

Marijampolės savivaldybė,

Mažeikių rajono savivaldybė: Šerkšnėnų, Sedos ir Židikų seniūnijos,

Molėtų rajono savivaldybė,

Pakruojo rajono savivaldybė,

Panevėžio rajono savivaldybė,

Panevėžio miesto savivaldybė,

Pasvalio rajono savivaldybė,

Radviliškio rajono savivaldybė,

Prienų rajono savivaldybė,

Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos, Betygalos, Pagojukų, Šiluvos, Kalnujų seniūnijos ir Girkalnio seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. A1,

Rokiškio rajono savivaldybė,

Šakių rajono savivaldybė,

Šalčininkų rajono savivaldybė,

Šiaulių miesto savivaldybė,

Šiaulių rajono savivaldybė: Šiaulių kaimiškoji seniūnija,

Šilutės rajono savivaldybė: Rusnės seniūnija,

Širvintų rajono savivaldybė,

Švenčionių rajono savivaldybė,

Tauragės rajono savivaldybė: Batakių ir Gaurės seniūnijos,

Telšių rajono savivaldybė,

Trakų rajono savivaldybė,

Ukmergės rajono savivaldybė,

Utenos rajono savivaldybė,

Varėnos rajono savivaldybė,

Vilniaus miesto savivaldybė,

Vilniaus rajono savivaldybė,

Vilkaviškio rajono savivaldybė,

Visagino savivaldybė,

Zarasų rajono savivaldybė.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Kalinowo, Prostki, Stare Juchy i gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim,

gminy Godkowo, Milejewo, Młynary, Pasłęk, część gminy Elbląg położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 biegnącą od granicy powiatu miejskigo Elbląg do wschodniej granicy gminy Elbląg, i część obszaru lądowego gminy Tolkmicko położona na południe od linii brzegowej Zalewu Wiślanego i Zatoki Elbląskiej do granicy z gminą wiejską Elbląg w powiecie elbląskim,

powiat miejski Elbląg,

gmina Wydminy, część gminy Miłki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63, część gminy Ryn położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn, część gminy wiejskiej Giżycko położona na zachód od zachodniej linii brzegowej jeziora Kisajno i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnacą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Giżyckow powiecie giżyckim,

powiat gołdapski,

część gminy Węgorzewo położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowo-wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 650, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 63 do skrzyżowania z drogą biegnącą do miejscowości Przystań i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przystań, Pniewo, Kamionek Wielki, Radzieje, Dłużec w powiecie węgorzewskim,

powiat olecki,

gminy Orzysz, Biała Piska i Pisz w powiecie piskim,

gminy Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie, Bisztynek, część gminy wiejskiej Bartoszyce położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 51 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 57 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 57 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 51 do południowej granicy gminy i miasto Bartoszyce w powiecie bartoszyckim,

gmina Kolno i część gminy Jeziorany położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 593 w powiecie olsztyńskim,

powiat braniewski,

gminy Kętrzyn z miastem Kętrzyn, Reszel i część gminy Korsze położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na wschód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

powiat lidzbarski,

część gminy Sorkwity położona na północ od drogi nr 16 i część gminy wiejskiej Mrągowo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 16 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo w powiecie mrągowskim;

w województwie podlaskim:

powiat grajewski,

powiat moniecki,

powiat sejneński,

gminy Łomża, Piątnica, Jedwabne, Przytuły i Wizna w powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Łomża,

gminy Mielnik, Nurzec – Stacja, Grodzisk, Drohiczyn, Dziadkowice, i Siemiatycze z miastem Siemiatyczew powiecie siemiatyckim,

gminy Białowieża, Czyże, Narew, Narewka, Hajnówka z miastem Hajnówka i część gminy Dubicze Cerkiewne położona na północny wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1654B w powiecie hajnowskim,

gminy Kobylin-Borzymyi Sokoły w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Grabowo i Stawiski w powiecie kolneńskim,

gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Juchnowiec Kościelny, Łapy, Michałowo, Supraśl, Suraż, Turośń Kościelna, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady i Choroszcz w powiecie białostockim,

miasto Bielsk Podlaski, część gminy Bielsk Podlaski położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 biegnącą od południowo-zachodniej granicy gminy do granicy miasta Bielsk Podlaski, na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 689 biegnącą od wschodniej granicy gminy do wschodniej granicy miasta Bielsk Podlaski oraz na północ i północny zachód od granicy miasta Bielsk Podlaski, część gminy Boćki położona na zachód od linii od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 i część gminy Brańsk położona na południe od linii od linii wyznaczonej przez drogę nr 66 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Brańsk w powiecie bielskim,

powiat suwalski,

powiat miejski Suwałki,

powiat augustowski,

powiat sokólski,

powiat miejski Białystok;

w województwie mazowieckim:

gminy Korczew, Kotuń, Paprotnia, Przesmyki, Wodynie, Skórzec, Mokobody, Mordy, Siedlce, Suchożebry i Zbuczyn w powiecie siedleckim,

powiat miejski Siedlce,

gminy Repki, Jabłonna Lacka, część gminy Bielany położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

powiat łosicki,

gminy Brochów, Młodzieszyn, część gminy Teresin położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy wiejskiej Sochaczew położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 i część miasta Sochaczew położona na północny wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 50 i 92 w powiecie sochaczewskim,

powiat nowodworski,

gminy Czerwińsk nad Wisłą, Joniec, Naruszewo Nowe Miasto i Załuski w powiecie płońskim,

gminy Pokrzywnica, Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Dąbrówka, Kobyłka, Marki, Radzymin, Wołomin, Zielonka i Ząbki w powiecie wołomińskim,

część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Cegłów, Dębe Wielkie, Halinów, Latowicz, Mrozy, Siennica, Sulejówek, część gminy Jakubów położona na południe od linii wyznaczoenj przez drogę nr A2, część gminy Kałuszyn położona na południe od linii wyznaczonej przez drogi nr 2 i 92 i część gminy Mińsk Mazowiecki położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr A2 i miasto Mińsk Mazowiecki w powiecie mińskim,

powiat garwoliński,

powiat otwocki,

powiat warszawski zachodni,

powiat legionowski,

powiat piaseczyński,

powiat pruszkowski,

gminy Chynów, Grójec, Jasieniec, Pniewy i Warkaw powiecie grójeckim,

gminy Milanówek, Grodzisk Mazowiecki, Podkowa Leśna i Żabia Wola w powiecie grodziskim,

gminy Grabów nad Pilicą, Magnuszew, Głowaczów, Kozienice w powiecie kozienickim,

część gminy Stromiec położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 48 w powiecie białobrzeskim,

powiat miejski Warszawa;

w województwie lubelskim:

gminy Borki, Czemierniki, Kąkolewnica, Komarówka Podlaska, Wohyń i Radzyń Podlaski z miastem Radzyń Podlaski w powiecie radzyńskim,

gminy Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, Krzywda, Stanin, część gminy wiejskiej Łuków położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od północnej granicy gminy do granicy miasta Łuków i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od wschodniej granicy miasta Łuków do wschodniej granicy gminy wiejskiej Łuków i miasto Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Janów Podlaski, Kodeń, Tuczna, Leśna Podlaska, Rossosz, Łomazy, Konstantynów, Piszczac, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie, Terespol z miastem Terespol, Drelów, Międzyrzec Podlaski z miastem Międzyrzec Podlaski w powiecie bialskim,

powiat miejski Biała Podlaska,

gmina Łęczna i część gminy Spiczyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 829 w powiecie łęczyńskim,

część gminy Siemień położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na zachód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

gminy Niedźwiada, Ostrówek, Abramów, Firlej, Kamionka, Michów, Lubartów z miastem Lubartów i część gminy Kock położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę Czarną, w powiecie lubartowskim,

gminy Jabłonna, Krzczonów, Niemce, Garbów, Głusk i Wólka w powiecie lubelskim,

powiat miejski Lublin,

gminy Mełgiew, Rybczewice, Piaski i miasto Świdnik w powiecie świdnickim,

gminy Fajsławice, Gorzków, i część gminy Łopiennik Górny położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

gminy Dołhobyczów, Mircze, Trzeszczany, Werbkowice i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 i miasto Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

gmina Telatyn, Tyszowce i część gminy Łaszczów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 852 w powiecie tomaszowskim,

część gminy Wojsławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wojsławice do południowej granicy gminy w powiecie chełmskim,

gmina Grabowiec i część gminy Skierbieszów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 843 w powiecie zamojskim,

gminy Markuszów, Nałęczów, Kazimierz Dolny, Końskowola, Kurów, Wąwolnica, Żyrzyn, Baranów, część gminy wiejskiej Puławy położona na wschód od rzeki Wisły i miasto Puławy w powiecie puławskim,

gminy Annopol, Dzierzkowice i Gościeradów w powiecie kraśnickim,

gmina Józefów nad Wisłą w powiecie opolskim,

gminy Kłoczew i Stężyca w powiecie ryckim;

w województwie podkarpackim:

gminy Radomyśl nad Sanem i Zaklików w powiecie stalowowolskim.

8.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Restul județului Maramureș care nu a fost inclus în Partea III cu următoarele comune:

Comuna Vișeu de Sus,

Comuna Moisei,

Comuna Borșa,

Comuna Oarța de Jos,

Comuna Suciu de Sus,

Comuna Coroieni,

Comuna Târgu Lăpuș,

Comuna Vima Mică,

Comuna Boiu Mare,

Comuna Valea Chioarului,

Comuna Ulmeni,

Comuna Băsești,

Comuna Baia Mare,

Comuna Tăuții Magherăuș,

Comuna Cicărlău,

Comuna Seini,

Comuna Ardusat,

Comuna Farcasa,

Comuna Salsig,

Comuna Asuaju de Sus,

Comuna Băița de sub Codru,

Comuna Bicaz,

Comuna Grosi,

Comuna Recea,

Comuna Baia Sprie,

Comuna Sisesti,

Comuna Cernesti,

Copalnic Mănăstur,

Comuna Dumbrăvița,

Comuna Cupseni,

Comuna Șomcuța Mare,

Comuna Sacaleșeni,

Comuna Remetea Chioarului,

Comuna Mireșu Mare,

Comuna Ariniș,

Județul Bistrița-Năsăud.

III OSA

1.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Brocēnu novada Cieceres un Gaiķu pagasts, Remtes pagasta daļa uz rietumiem no autoceļa 1154 un P109, Brocēnu pilsēta,

Saldus novada Saldus, Zirņu, Lutriņu un Jaunlutriņu pagasts, Saldus pilsēta.

2.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Akmenės rajono savivaldybė: Akmenės, Kruopių, Naujosios Akmenės kaimiškoji ir Naujosios Akmenės miesto seniūnijos,

Joniškio rajono savivaldybė: Gaižaičių, Gataučių, Joniškio, Rudiškių, Skaistgirio, Žagarės seniūnijos,

Lazdijų rajono savivaldybė: Lazdijų miesto, Lazdijų, Seirijų, Šeštokų, Šventežerio ir Veisiejų seniūnijos,

Mažeikių rajono savivaldybės: Laižuvos, Mažeikių apylinkės, Mažeikių, Reivyčių, Tirkšlių ir Viekšnių seniūnijos,

Šiaulių rajono savivaldybės: Bubių, Ginkūnų, Gruzdžių, Kairių, Kuršėnų kaimiškoji, Kuršėnų miesto, Kužių, Meškuičių, Raudėnų ir Šakynos seniūnijos.

3.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gmina Sępopol i część gminy wiejskiej Bartoszyce położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 51 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 57 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 57 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 51 do południowej granicy gminy w powiecie bartoszyckim,

gminy Srokowo, Barciany i część gminy Korsze położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na zachód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

gminy Budry, Pozezdrze i część gminy Węgorzewo położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowo-wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 650, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 63 do skrzyżowania z drogą biegnącą do miejscowości Przystań i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przystań, Pniewo, Kamionek Wielki, Radzieje, Dłużec w powiecie węgorzewskim,

gmina Kruklanki, część gminy Giżycko położona na wschód od zachodniej linii brzegowej jeziora Kisajno do granic miasta Giżycko oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr nr 63 biegnącą od południowo-wchodniej granicy miasta Giżycko do południowej granicy gminy Giżycko i, miasto Giżycko w powiecie giżyckim,

w województwie podlaskim:

gmina Orla, część gminy Bielsk Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 biegnącą od południowo-zachodniej granicy gminy do granicy miasta Bielsk Podlaski i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 689 biegnącą od wschodniej granicy gminy do wschodniej granicy miasta Bielsk Podlaski i część gminy Boćki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie bielskim,

gminy Kleszczele, Czeremcha i część gminy Dubicze Cerkiewne położona na południowy zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1654B w powiecie hajnowskim,

gmina Milejczyce w powiecie siemiatyckim;

w województwie mazowieckim:

gminy Domanice i Wiśniew w powiecie siedleckim,

w województwie lubelskim:

gminy Białopole, Dubienka, Chełm, Leśniowice, Wierzbica, Sawin, Ruda Huta, Dorohusk, Kamień, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze, Żmudź i część gminy Wojsławice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Wojsławice do południowej granicy gminy w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

gminy Izbica, Kraśniczyn, Krasnystaw z miastem Krasnystaw, Siennica Różana i część gminy Łopiennik Górny położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

gmina Stary Zamość i część gminy Skierbieszów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 843 w powiecie zamojskim,

gminy Hanna, Hańsk, Wola Uhruska, Urszulin, Stary Brus, Wyryki i gmina wiejska Włodawa w powiecie włodawskim,

gminy Cyców, Ludwin, Puchaczów, Milejów i część gminy Spiczyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 829 w powiecie łęczyńskim,

gmina Trawniki w powiecie świdnickim,

gminy Jabłoń, Podedwórze, Dębowa Kłoda, Parczew, Sosnowica, część gminy Siemień położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na wschód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

gminy Sławatycze, Sosnówka, i Wisznice w powiecie bialskim,

gmina Ulan Majorat w powiecie radzyńskim,

gminy Ostrów Lubelski, Serniki i Uścimów w powiecie lubartowskim,

gmina Wojcieszków i część gminy wiejskiej Łuków położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od północnej granicy gminy do granicy miasta Łuków, a następnie na północ, zachód, południe i wschód od linii stanowiącej północną, zachodnią, południową i wschodnią granicę miasta Łuków do jej przecięcia się z drogą nr 806 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od wschodniej granicy miasta Łuków do wschodniej granicy gminy wiejskiej Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Horodło, Uchanie i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 biegnącą od zachodniej granicy gminy wiejskiej Hrubieszów do granicy miasta Hrubieszów oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 biegnącą od wschodniej granicy miasta Hrubieszów do wschodniej granicy gminy wiejskiej Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

4.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Zona orașului București,

Județul Constanța,

Județul Satu Mare,

Județul Tulcea,

Județul Bacău,

Județul Bihor,

Județul Brăila,

Județul Buzău,

Județul Călărași,

Județul Dâmbovița,

Județul Galați,

Județul Giurgiu,

Județul Ialomița,

Județul Ilfov,

Județul Prahova,

Județul Sălaj,

Județul Vaslui,

Județul Vrancea,

Județul Teleorman,

Partea din județul Maramureș cu următoarele delimitări:

Comuna Petrova,

Comuna Bistra,

Comuna Repedea,

Comuna Poienile de sub Munte,

Comuna Vișeu e Jos,

Comuna Ruscova,

Comuna Leordina,

Comuna Rozavlea,

Comuna Strâmtura,

Comuna Bârsana,

Comuna Rona de Sus,

Comuna Rona de Jos,

Comuna Bocoiu Mare,

Comuna Sighetu Marmației,

Comuna Sarasau,

Comuna Câmpulung la Tisa,

Comuna Săpânța,

Comuna Remeti,

Comuna Giulești,

Comuna Ocna Șugatag,

Comuna Desești,

Comuna Budești,

Comuna Băiuț,

Comuna Cavnic,

Comuna Lăpuș,

Comuna Dragomirești,

Comuna Ieud,

Comuna Saliștea de Sus,

Comuna Săcel,

Comuna Călinești,

Comuna Vadu Izei,

Comuna Botiza,

Comuna Bogdan Vodă,

Localitatea Groșii Țibileșului, comuna Suciu de Sus,

Localitatea Vișeu de Mijloc, comuna Vișeu de Sus,

Localitatea Vișeu de Sus, comuna Vișeu de Sus.

Partea din județul Mehedinți cu următoarele comune:

Comuna Strehaia,

Comuna Greci,

Comuna Brejnita Motru,

Comuna Butoiești,

Comuna Stângăceaua,

Comuna Grozesti,

Comuna Dumbrava de Jos,

Comuna Băcles,

Comuna Bălăcița,

Județul Argeș,

Județul Olt,

Județul Dolj,

Județul Arad,

Județul Timiș,

Județul Covasna,

Județul Brașov,

Județul Botoșani.

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

tutto il territorio della Sardegna.


Oikaisuja

11.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/128


Oikaisu neuvoston direktiiviin 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 13, 17. tammikuuta 2014 )

Sivulla 41 liitteen III otsikossa:

on:

”4 artiklan 43 alakohdassa tarkoitetut aktiivisuusarvot korkea-aktiivisten umpilähteiden määrittelyä varten”

pitää olla:

”4 artiklan 41 alakohdassa tarkoitetut aktiivisuusarvot korkea-aktiivisten umpilähteiden määrittelyä varten”