28.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 141/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/833,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2019,

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisesta, asetuksen (EU) 2016/1627 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2115/2005 ja (EY) N:o 1386/2007 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) säädetyn yhteisen kalastuspolitiikan yhtenä tavoitteena on varmistaa sellainen meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen, joka luo talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät olosuhteet.

(2)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 98/392/EY (4) Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen sekä sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta. Kyseiset sopimukset sisältävät meren elollisten luonnonvarojen suojelua ja hoitoa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Unioni osallistuu kansainvälisillä vesillä ponnisteluihin kalakantojen säilyttämiseksi osana laajempia kansainvälisiä velvoitteitaan.

(3)

Unioni on neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3179/78 (5) hyväksytyn Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli. Yleissopimuksen muutos hyväksyttiin 28 päivänä syyskuuta 2007, ja se hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2010/717/EU (6).

(4)

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestöllä (NAFO) on valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä vastuualueeseensa kuuluvien kalavarojen säilyttämisestä. Kyseiset päätökset on osoitettu ennen kaikkea NAFOn sopimuspuolille, mutta ne sisältävät myös toimijoita (esimerkiksi aluksen päällikkö) koskevia velvoitteita. NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet, jäljempänä ’CEM’, sitovat voimaan tullessaan kaikkia NAFOn sopimuspuolia, ja ne on saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä siltä osin kuin ne eivät vielä kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan.

(5)	CEM saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2007 (7).

(6)	Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2115/2005 (8) vahvistettiin grönlanninpallasta koskeva elvytyssuunnitelma NAFOn suuralueella 2 ja alueilla 3KLMNO.

(7)

CEM:iä on muutettu vuodesta 2008 lähtien jokaisessa NAFOn sopimuspuolten vuosikokouksessa. Uudet määräykset on saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä; mukaan lukien tiettyjen lajien säilyttämistoimenpiteet, haavoittuvien meriekosysteemien suojelu, merellä ja satamassa noudatettavat tarkastusmenettelyt, alusvaatimukset, kalastustoiminnan seuranta sekä satamavaltiota koskevat lisätoimenpiteet.

(8)

Koska NAFOn sopimuspuolet ovat muuttaneet tiettyjä CEM:iä koskevia määräyksiä muita useammin ja koska ne tekevät oletettavasti näin jatkossakin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti seuraavien näkökohtien osalta, jotta tulevat CEM:n muutokset saatettaisiin nopeasti osaksi unionin lainsäädäntöä: luettelo tutkimusalusten toimista; pohjankatkaravun pyyntiin liittyvät toimenpiteet; kalastussyvyyden muuttaminen ja tiedot rajoitus- tai kalastuskieltoalueista; menettelyt sellaisten luvan saaneiden alusten osalta, joilla pidettävä sääntelyalueen ulkopuolella pyydetty kokonaissaalis on elopainona mitattuna yli 50 tonnia ja jotka saapuvat sääntelyalueelle kalastamaan grönlanninpallasta, ja grönlanninpallaksen kalastuksen aloittamista koskevat edellytykset; sähköisen toimittamisen sisältö, aluksella kuljetettavien voimassaolevien asiakirjojen luettelo ja kapasiteettikaavioiden sisältö; aluksella säilytettävät rahtausjärjestelyjä koskevat asiakirjat; alusten satelliittiseurantajärjestelmän, jäljempänä ’VMS’, tiedot; sähköistä raportointia ja ilmoitusten sisältöä koskevat säännökset; ja aluksen päällikön velvoitteet tarkastuksen aikana. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2016 paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(9)

Unionia NAFOn kokouksissa edustava komissio hyväksyy vuosittain useita puhtaasti teknisiä CEM:iä koskevia säännöksiä, erityisesti tietojenvaihdon muodosta ja sisällöstä, tieteellisestä terminologiasta tai haavoittuvien alueiden kalastuskiellosta. Komission olisi myös annettava delegoitu säädös tämän asetuksen täydentämisestä kyseisillä CEM:iä koskevilla säännöksillä ja liitteillä, ja sillä olisi oltava valtuudet muuttaa sitä.

(10)	Asetukset (EY) N:o 2115/2005 ja (EY) N:o 1386/2007 olisi näin ollen kumottava.

(11)

Marraskuussa 2018 Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio, jäljempänä ’ICCAT’, antoi suosituksen 18-02, jossa vahvistetaan tonnikalan hoitosuunnitelma, joka tulee voimaan 21 päivänä kesäkuuta 2019. Suosituksella 18-02 kumotaan suositus 17-07, jolla muutettiin tonnikalan elvytyssuunnitelmasta annettua suositusta 14-04, joka saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1627 (10). Suositus 18-02 sisältää joustavampia säännöksiä kuin asetuksella (EU) 2016/1627 täytäntöönpannut säännökset.

(12)	Komissio aikoo hyväksyä ehdotuksen asetukseksi, jonka tarkoituksena on panna suositus 18-02 täytäntöön vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. On epätodennäköistä, että lainsäätäjät antaisivat kyseisen asetuksen ennen suosituksen 18-02 voimaantuloa.

(13)

ICCATia koskevista kysymyksistä 11 päivänä joulukuuta 2018 pidetyssä teknisessä kokouksessa jäsenvaltiot ilmaisivat haluavansa panna täytäntöön 21 päivästä kesäkuuta 2019 lähtien ainakin tietyt suosituksen 18-02 säännökset, jotka liittyvät sivusaaliisiin, kasvatus- ja kalastuskapasiteettiin ja kalastuskausiin varmistaakseen tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkien tonnikalaa pyytävien toimijoiden välillä. Lisäksi on laadittu uusia tehostettuja valvontasäännöksiä, mukaan lukien satunnaistarkastuksia kalanviljelylaitoksissa, elävien kalojen kauppaa ja kasvatuskäytäntöjä koskevat valvontasäännökset, jotka jäsenvaltioiden on myös pantava täytäntöön 21 päivästä kesäkuuta 2019 sen perusteella, että kyseinen politiikka kuuluu jaetun toimivallan piiriin.

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin kalastusalusten ja muiden tonnikalaa pyytävien laivastojen välillä, sivusaaliisiin, kasvatus- ja kalastuskapasiteettiin ja kalastuskausiin liittyvät suosituksessa 18-02 vahvistetut ICCATin toimenpiteet olisi sisällytettävä asetukseen (EU) 2016/1627.

(15)	Asetus (EU) 2016/1627 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1. Jollei toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusaluksiin, joita käytetään tai joita on tarkoitus käyttää kaupallisessa kalastustoiminnassa, joka kohdistuu kalavaroihin yleissopimuksen liitteessä I määritellyllä NAFOn sääntelyalueella, sekä yleissopimuksen piiriin kuuluvien kolmansien maiden alusten toimintaan unionin vesillä tai alueella.

2. Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta niiden velvoitteiden noudattamista, joista säädetään voimassa olevissa kalatalousalaa koskevissa asetuksissa, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2403 (11) sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 1005/2008 (12) ja (EY) N:o 1224/2009 (13).

3. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, kalanpyyntiin liittyvät erityisesti silmäkokoa, alimpia mittoja, kalastuskieltoalueita ja -aikoja koskevat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet eivät rajoita unionin tutkimusalusten toimintaa.

2 artikla

Kohde

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan CEM:n soveltamista unionissa koskevat säännöt, jotta kyseiset toimenpiteet pantaisiin unionissa täytäntöön yhdenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla.

2. Lisäksi tässä asetuksessa muutetaan asetuksen (EU) 2016/1627 tiettyjä säännöksiä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’yleissopimuksella’ Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää monenkeskistä yhteistyötä koskevaa vuoden 1979 yleissopimusta, sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna;

2)	’yleissopimusalueella’ aluetta, johon yleissopimusta sovelletaan sen IV artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yleissopimusalue jaetaan tieteellisiin ja tilastollisiin suuralueisiin, alueisiin ja osa-alueisiin, jotka luetellaan yleissopimuksen liitteessä I;

3)	’sääntelyalueella’ sitä yleissopimusalueen osaa, joka on kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella;

’kalavaroilla’ yleissopimusalueen kaikkia kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä, lukuun ottamatta seuraavia:

a)	pohjalla elävät lajit, joiden suhteen rannikkovaltiot saavat harjoittaa täysivaltaisia oikeuksiaan Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 77 artiklan mukaisesti; ja

b)	Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen liitteessä I luetellut anadromiset ja katadromiset kalakannat sekä laajalti vaeltavat lajit, mikäli niitä hoidetaan muiden kansainvälisten sopimusten nojalla;

’kalastustoiminnalla’ kalavarojen keräämistä tai jalostamista taikka kalavarojen tai kalavaroista saatavien tuotteiden purkamista tai jälleenlaivausta taikka muuta kalavarojen keräämistä valmistelevaa, tukevaa tai siihen liittyvää toimintaa sääntelyalueella, kuten

a)	kalavarojen tosiasiallista etsimistä tai pyydystämistä taikka näiden yrittämistä;

b)	muun sellaisen toiminnan harjoittamista, jonka voidaan kohtuudella olettaa johtavan kalavarojen paikallistamiseen, pyydystämiseen tai keräämiseen mihin tahansa tarkoitukseen; ja

c)	merellä tapahtuvaa toimintaa, jolla tuetaan tai valmistellaan jotakin tässä määritelmässä kuvattua toimintaa mutta joka ei ole hätätilanteessa suoritettava toimi, jossa on kyse miehistön jäsenten terveydestä ja turvallisuudesta tai aluksen turvallisuudesta;

’kalastusaluksella’ kaikkia kalastustoimintaa harjoittavia tai harjoittaneita unionin aluksia, mukaan lukien kalanjalostusalukset, ja aluksia, jotka osallistuvat jälleenlaivaukseen tai mihin tahansa muuhun kalastusta valmistelevaan tai siihen liittyvään toimintaan tai tutkimus- ja koekalastustoimintaan;

7)	’tutkimusaluksella’ pysyvästi tutkimuskäytössä olevaa alusta tai sellaista alusta, jota käytetään tavallisesti kalastustoiminnassa tai kalastusta tukevassa toiminnassa mutta jota käytetään väliaikaisesti kalastuksen tutkimukseen;

8)	’CEM:llä’ NAFOn komission hyväksymiä voimassa olevia säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä;

9)	’kalastusmahdollisuuksilla’ kalastuskiintiöitä, jotka on jaettu jäsenvaltioille kyseisen sääntelyalueen osalta voimassa olevalla unionin säädöksellä;

10)	’EFCAlla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/473 (14) perustettua Euroopan kalastuksenvalvontavirastoa;

11)	’kalastuspäivällä’ mitä tahansa kalenteripäivää tai kalenteripäivän osaa, jonka aikana kalastusalus on jollakin sääntelyalueen alueella;

12)	’satamalla’ muun muassa avomeriterminaaleja ja muita laitoksia, joita käytetään purkamiseen, jälleenlaivaukseen, pakkaamiseen, jalostukseen, tankkaukseen tai varustuksen täydentämiseen;

13)	’muun kuin sopimuspuolen aluksella’ sellaisen valtion lipun alla purjehtivaa alusta, joka ei ole NAFOn sopimuspuoli tai jäsenvaltio, tai alusta, jota epäillään kansallisuudettomaksi;

14)	’jälleenlaivauksella’ kalavarojen tai kalastustuotteiden siirtoa laidan yli kalastusaluksesta toiseen;

15)

’pelagisella troolilla’ laahusnuottaa, joka on suunniteltu pelagisten lajien kalastamiseen ja jonka mitään osaa ei ole suunniteltu käytettävän eikä käytetä kosketuksissa pohjan kanssa missään vaiheessa. Nuottaan eivät sisälly sen alaköyden levyt, puolat tai rullat eivätkä mitkään muut lisäosat, joiden tarkoituksena on olla kosketuksissa pohjan kanssa, mutta nuottiin voi olla kiinnitetty suojia;

16)	’haavoittuvilla meriekosysteemeillä’ avomerellä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön, jäljempänä ’FAO’), kansainvälisten suuntaviivojen 42 ja 43 kohdassa tarkoitettuja haavoittuvia meriekosysteemejä;

17)	’jalanjäljellä’ eli ’nykyisillä pohjakalastusalueilla’ sitä sääntelyalueen osaa, jolla pohjakalastusta on aiemmin harjoitettu ja joka määritellään taulukossa 4 olevilla koordinaateilla ja esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 2;

18)	’pohjakalastustoiminnalla’ kaikkea toimintaa, jossa pyydykset ovat kosketuksissa tai ovat todennäköisesti kosketuksessa merenpohjan kanssa normaalin kalastustoimien aikana;

19)	’jalostetulla kalalla’ kaikkia meren eliöitä, jotka on muutettu fyysisesti pyynnin jälkeen, mukaan lukien fileiksi leikattu, perattu, pakattu, säilötty, jäädytetty, savustettu, suolattu, keitetty, etikkaan säilötty, kuivattu tai muulla tavoin markkinoille saattamista varten valmistettu kala;

20)	’kokeellisella pohjakalastustoiminnalla’ pohjakalastustoimintaa, joka suoritetaan jalanjäljen ulkopuolella tai sen sisäpuolella siinä tapauksessa, että kalastustoiminnan suorittamisessa tai kalastustoiminnassa käytettävässä teknologiassa tapahtuu merkittäviä muutoksia;

21)	’haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajilla’ lajia, joka osoittaa haavoittuvat meriekosysteemit tämän asetuksen liitteessä olevassa 3 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.E olevan VI osan mukaisesti;

22)	’IMO-tunnistenumerolla’ seitsennumeroista lukua, joka on osoitettu alukselle Kansainvälisen merenkulkujärjestön alaisuudessa;

23)	’tarkastajalla’, jollei toisin säädetä, NAFOn sopimuspuolen kalastuksenvalvontaosaston tarkastajaa, joka on osoitettu VII luvussa tarkoitettuun yhteiseen tarkastus- ja valvontaohjelmaan;

24)	’LIS-kalastuksella’ toimintaa, joka kuvataan FAO:n hyväksymässä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen estämistä, torjumista ja poistamista koskevassa kansainvälisessä toimintaohjelmassa;

25)	kalastusaluksen ’kalastusmatkalla’ aluksen saapumisesta sen lähtöön sääntelyalueelta asti vietettyä aikaa, joka päättyy, kun koko sääntelyalueelta saatu saalis on purettu tai jälleenlaivattu;

26)	’KSK:lla’ maissa sijaitsevaa lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskusta;

27)	’LIS-alusluettelolla’ CEM:n 52 ja 53 artiklan mukaisesti laadittua luetteloa;

28)	’merkittävillä haittavaikutuksilla’ avomerellä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen 17–20 kohdassa tarkoitettuja merkittäviä haittavaikutuksia;

29)

’haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorielementillä’ haavoittuvia meriekosysteemejä mahdollisesti tukevissa topografisissa, hydrofysikaalisissa tai geologisissa ominaisuuksissa tarkoitettua, tämän asetuksen liitteessä olevassa 4 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.E olevassa VII osassa eriteltyä haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorielementtiä;

30)	’tarkkailijalla’ jäsenvaltion tai sopimuspuolen valtuuttamaa ja sertifioimaa henkilöä, joka saa tarkkailla ja seurata toimintaa ja kerätä tietoja kalastusaluksilla.

II LUKU

SÄILYTTÄMIS- JA HOITOTOIMENPITEET

4 artikla

Tutkimusalukset

1. Tutkimusaluksella ei saa

a)	harjoittaa kalastustoimintaa, joka on ristiriidassa sen tutkimussuunnitelman kanssa; tai

b)	pyytää alueella 3L pohjankatkarapua enempää kuin mitä kalastusaluksen lippujäsenvaltiolle on jaettu.

2. Vähintään kymmenen päivää ennen kalastustutkimusjakson alkua lippujäsenvaltion on

a)	antamalla komissiolle sähköisesti tiedoksi tämän asetuksen liitteessä olevassa 5 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.C vahvistetussa muodossa kaikki sen lipun alla purjehtivat tutkimusalukset, joilla se on antanut luvan harjoittaa tutkimustoimintaa sääntelyalueella; ja

annettava komissiolle kaikista sen lipun alla purjehtivista aluksista, joilla on lupa harjoittaa tutkimusta, tutkimussuunnitelma, johon sisältyy muun muassa niiden tarkoitus ja sijainti sekä tutkimustoimintaa väliaikaisesti harjoittavien alusten osalta ne päivät, joina alusta käytetään tutkimusaluksena.

3. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä, kun mikä tahansa tutkimustoimintaa väliaikaisesti harjoittava alus lopettaa tutkimustoiminnan.

4. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista tutkimussuunnitelman muutoksista vähintään kymmenen päivää ennen kyseisten muutosten voimaantulopäivää. Tutkimusaluksella on pidettävä rekisteriä tehdyistä muutoksista.

5. Tutkimukseen osallistuvilla aluksilla on aina oltava mukana jäljennös tutkimussuunnitelmasta englannin kielellä.

6. Komissio välittää lippujäsenvaltioiden 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti ilmoittamat tiedot NAFOn pääsihteerille viimeistään seitsemän päivää ennen kalastuskauden alkua tai, kun tutkimussuunnitelmaan on tehty muutoksia, seitsemän päivää ennen minkään tutkimussuunnitelman muutoksen voimaantulopäivää.

5 artikla

Saalis- ja pyyntiponnistusrajoitukset

1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkia saalis- ja/tai pyyntiponnistusrajoituksia sovelletaan voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa yksilöityihin kantoihin ja, jollei toisin säädetä, kaikki kiintiöt ilmaistaan tonneina elopainoa.

2. Jäsenvaltiot voivat antaa lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten kalastaa kantoja, joiden osalta niille ei ole jaettu kiintiötä voimassa olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisesti, jäljempänä kiintiö ”muut”, jos tällainen kiintiö on olemassa ja NAFOn pääsihteerille ei ole annettu kalastuksen lopettamista koskevaa ilmoitusta.

3. Kunkin lippujäsenvaltion on sellaisten voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa yksilöityjen kantojen osalta, jotka on pyydetty sääntelyalueella sen lipun alla purjehtivilla aluksilla

varmistettava, että kaikki voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa lueteltuihin kantoihin kuuluvat lajit, jotka on pyydetty sen lipun alla purjehtivilla aluksilla, luetaan kyseiselle jäsenvaltiolle jaettuun kiintiöön, mukaan lukien alueella 3M pyydetyn punasimpun sivusaaliit sen päivän, jona punasimpun suurimmasta sallitusta saaliista (TAC) arvioidaan käytetyn 50 prosenttia alueella 3M, ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana;

b)	varmistettava, että alueella 3M pyydettyä punasimppua ei pidetä sen lipun alla purjehtivilla aluksilla enää sen päivän jälkeen, jona alueella 3M pyydettävän punasimpun TACista arvioidaan käytetyn 100 prosenttia, lukuun ottamatta alueella 3M ennen lopettamista pyydettyä punasimppua;

ilmoitettava komissiolle ja EFCAlle niiden unionin alusten nimet, jotka aikovat kalastaa kiintiössä ”muut”, vähintään 48 tuntia ennen aluksen kutakin saapumista ja sen jälkeen, kun alus on ollut poissa sääntelyalueelta vähintään 48 tuntia. Kyseisen ilmoituksen oheen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä arvio ennakoidusta saalista. Kyseinen ilmoitus on julkaistava verkossa NAFOn seuranta- ja valvontasivustolla, jäljempänä ’MSC-sivusto’.

4. Sen lajin saalis, jonka painoprosenttiosuus on suurin yksittäisen nostokerran kokonaissaaliista, katsotaan pyydetyksi asianomaisen kannan kohdennetussa kalastuksessa.

6 artikla

Pyyntialueen sulkeminen

1. Jokaisen jäsenvaltion on

lopetettava voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa yksilöityjen kantojen kalastus sääntelyalueella päivänä, jona saatavilla olevien tietojen mukaan kyseiselle jäsenvaltiolle jaettu asianomaisten kantojen kokonaiskiintiö täyttyy, mukaan lukien ennen kalastuksen lopettamista arviolta pyydettävä määrä, pois heitetyt määrät ja arvioidut ilmoittamattomat saaliit kaikkien kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten osalta;

varmistettava, että sen lipun alla purjehtivat alukset lopettavat viipymättä sellaisen kalastustoiminnan, joka voi johtaa saaliin saamiseen sen jälkeen, kun komissio on ilmoittanut 3 kohdan mukaisesti, että kyseiselle jäsenvaltiolle jaettu kiintiö on täyttynyt. Jos jäsenvaltio pystyy osoittamaan, että sillä on 2 kohdan mukaisesti edelleen jäljellä kyseisen kannan kiintiötä, mainitun jäsenvaltion alukset voivat jatkaa kyseisen kannan kalastusta;

c)	lopetettava pohjankatkaravun pyynti alueella 3M, kun kyseiselle jäsenvaltiolle jaettu kalastuspäivien määrä on saavutettu. Kunkin aluksen kalastuspäivien lukumäärä määritetään käyttäen VMS-paikkatietoja alueella 3M, jolloin mitä tahansa päivän osaa pidetään täytenä päivänä;

d)	lopetettava punasimpun kohdennettu kalastus alueella 3M sinä 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuna päivänä, jona ilmoitetun yhteenlasketun saaliin arvioidaan saavuttavan 50 prosenttia alueella 3M pyydettävän punasimpun TACista, ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana;

e)	lopetettava punasimpun kohdennettu kalastus alueella 3M sinä 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuna päivänä, jona ilmoitetun yhteenlasketun saaliin arvioidaan saavuttavan 100 prosenttia alueella 3M pyydettävän punasimpun TACista;

f)	annettava komissiolle viipymättä tiedoksi a–e alakohdassa säädetty lopettamispäivä;

g)	määrättävä lippunsa alla purjehtivat alukset lopettamaan kohdennettu kalastus sääntelyalueella tietyn kannan kiintiössä ”muut” viiden päivän kuluessa päivästä, jona NAFOn pääsihteeri on ilmoittanut komission välityksellä 3 kohdan mukaisesti, että kyseisen kiintiön ”muut” arvioidaan täyttyneen;

h)	varmistettava, ettei mikään sen lipun alla purjehtiva alus jatka kohdennettua kalastusta sääntelyalueella tietyn kannan kiintiössä ”muut” sen jälkeen, kun NAFOn pääsihteeri on ilmoittanut 3 kohdan mukaisesti, että kyseisen kiintiön arvioidaan täyttyneen;

i)	varmistettava tämän kohdan mukaisen kalastuksensa lopettamisen jälkeen, että asianomaisen kannan kaloja ei pidetä enää sen lipun alla purjehtivilla aluksilla, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2. Kalastus, joka on lopetettu 1 kohdan mukaisesti, voidaan aloittaa uudelleen 15 päivän kuluessa komission antamasta ilmoituksesta sen jälkeen, kun NAFOn pääsihteeri on ilmoittanut seuraavaa:

a)	NAFOn pääsihteeri vahvistaa, että komissio on osoittanut, että kiintiötä on vielä jäljellä sille alun perin jaetusta määrästä; tai

b)	kalastusmahdollisuuksien mukaisesti suoritettava kiintiön siirto toiselta NAFOn sopimuspuolelta johtaa lisäkiintiön vahvistamiseen kyseiselle kannalle, jonka kalastus on lopetettu.

3. Komissio ilmoittaa viipymättä jäsenvaltioille 1 kohdassa tarkoitetun lopettamispäivän.

7 artikla

Aluksella pidettävät sivusaaliit

1. Aluksen päällikön, mukaan lukien 23 artiklan mukaisesti rahdatun aluksen päällikön, on varmistettava, että alus minimoi voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissaan yksilöidyissä kannoissa pyydetyt sivusaaliit silloin, kun alukset toimivat sääntelyalueella.

2. Voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa lueteltu laji luokitellaan sivusaaliiksi silloin, kun se on pyydetty alueella, jonka tilanne on jokin seuraavista:

a)	kyseiselle jäsenvaltiolle ei ole jaettu kyseisellä alueella asianomaista kantaa koskevaa kiintiötä voimassa olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisesti;

b)	kyseisen kannan kalastus on kielletty (moratorio); tai

c)	asianomaista kantaa koskeva kiintiö ”muut” on täyttynyt, ja komissio on antanut 6 artiklan mukaisen ilmoituksen.

3. Aluksen päällikön, mukaan lukien 23 artiklan mukaisesti rahdatun aluksen päällikön, on varmistettava, että aluksilla ei pidetä sivusaaliiksi luokiteltavia lajeja enempää kuin seuraavat määrät:

a)	alueella 3M pyydetty turska, alueilla 3LN pyydetty punasimppu ja alueilla 3NO pyydetty mustaeväkampela: 1 250 kg tai 5 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi;

b)	alueilla 3NO pyydetty turska: 1 000 kg tai 4 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi;

c)	kaikki muut kalastusmahdollisuuksissa luetellut lajit, jos kyseiselle jäsenvaltiolle ei ole jaettu erityistä kiintiötä: 2 500 kg tai 10 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi;

d)	kun kalastus on kielletty (moratorio) tai kun asianomaiselle kannalle avattu kiintiö ”muut” on täyttynyt: 1 250 kg tai 5 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi;

e)	kun punasimpun kohdennettu kalastus on lopetettu alueella 3M 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti: 1 250 kg tai 5 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi;

f)	kun kalastetaan kohdennetusti ruostekampelaa alueilla 3LNO: 15 prosenttia liejukampelaa; muuten sovelletaan d alakohdan mukaisia sivusaalista koskevia säännöksiä.

4. Edellä olevassa 3 kohdassa säädetyt enimmäismäärät ja prosenttiosuudet lasketaan alueittain sen mukaan, mikä on kunkin kannan painoprosenttiosuus voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa lueteltujen, aluksella pidettyjen kantojen kokonaissaaliista tarkastushetkellä kyseisen alueen osalta, ja nämä laskelmat suoritetaan kalastuspäiväkirjassa olevien lukujen perusteella.

5. Kun pohjakalalajien sivusaaliiden määrä lasketaan 3 kohdan mukaisesti, huomioon ei oteta aluksella pidettyyn kokonaissaaliiseen sisältyviä pohjankatkarapusaaliita.

8 artikla

Sivusaalisrajoitusten ylittäminen yksittäisellä nostokerralla

1. Aluksen päällikön on varmistettava, että alus

a)	ei harjoita 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lajien kohdennettua kalastusta;

pohjankatkaravun kohdennettua kalastusta lukuun ottamatta noudattaa seuraavia vaatimuksia, kun jonkin sivusaalisrajoituksen alaisen lajin paino ylittää 7 artiklan 3 kohdassa eritellyistä raja-arvoista korkeamman yhdellä nostokerralla:

i)	se siirtyy välittömästi vähintään 10 meripeninkulman päähän edellisen vedon/laskun sijaintipaikasta ja pysyy siellä koko seuraavan vedon/laskun ajan;

ii)	se poistuu kyseiseltä alueelta vähintään 60 tunnin ajaksi, jos 7 artiklan 3 kohdassa eritellyt sivusaalisrajoitukset ylittyvät uudelleen ensimmäisen vedon/laskun jälkeen, kun i alakohdan mukainen siirtyminen oli tehty;

iii)

se suorittaa ennen uuden kalastuksen aloittamista ja vähintään 60 tuntia kestäneen alueelta poistumisen jälkeen enintään 3 tuntia kestävän koevedon. Jos sivusaalisrajoitusten alaiset kannat muodostavat suurimman painoprosenttiosuuden nostokerran kokonaissaaliista, tätä ei pidetä kyseisten kantojen kohdennettuna kalastuksena ja aluksen on viipymättä muutettava sijaintiaan i ja ii alakohdan mukaisesti; ja

iv)	se yksilöi b alakohdan mukaisesti mahdollisesti suoritetut koevedot ja merkitsee kalastuspäiväkirjaan mahdollisesti suoritettujen koevetojen aloitus- ja lopetuspaikan koordinaatit.

2. Kun kyseessä on pohjankatkaravun kohdennettu pyynti, aluksen on siirryttävä 1 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti, jos voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa lueteltujen pohjakalakantojen saaliin kokonaismäärä on jollakin yksittäisellä nostokerralla yli 5 prosenttia alueella 3M tai yli 2,5 prosenttia alueella 3L.

3. Kun aluksella harjoitetaan rauskun kohdennettua kalastusta kyseiseen kalastukseen soveltuvaa laillista silmäkokoa käyttäen ja kun 7 artiklan 2 kohdassa eriteltyjen sivusaalisrajoitusten alaisten kantojen saaliit muodostavat ensimmäistä kertaa suurimman painoprosenttiosuuden jonkin nostokerran kokonaissaaliista, tällaista saalista pidetään tahattomana saaliina, mutta aluksen on siirryttävä viipymättä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4. Yksittäisen nostokerran sivusaaliin prosenttiosuus lasketaan kunkin voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa luetellun kannan painoprosenttiosuutena kyseisen nostokerran kokonaissaaliista.

9 artikla

Pohjankatkarapu

1. Tätä artiklaa sovellettaessa alueeseen 3M kuuluu se alueen 3L osa, joka jää tämän asetuksen liitteessä olevassa 6 kohdassa tarkoitetussa taulukossa 1 kuvatut ja CEM:n kuviossa 1(1) esitetyt pisteet yhdistävien viivojen sisään.

2. Pohjankatkarapua ja muita lajeja samalla matkalla pyytävän aluksen on toimitettava komissiolle raportti, jossa ilmoitetaan siirtymisestä kalastuksesta toiseen. Kalastuspäivien lukumäärä on laskettava vastaavasti.

3. Tässä artiklassa tarkoitettuja kalastuspäiviä ei saa siirtää NAFOn sopimuspuolten välillä. Yhden NAFOn sopimuspuolen lipun alla purjehtiva alus voi käyttää toisen NAFOn sopimuspuolen kalastuspäiviä vain 23 artiklan mukaisesti.

4. Millään aluksella ei saa pyytää pohjankatkarapua alueella 3M 1 päivän kesäkuuta klo 00:01 (koordinoitua yleisaikaa, UTC) ja 31 päivän joulukuuta klo 24:00 (UTC) välisenä aikana tämän asetuksen liitteessä olevassa 7 kohdassa tarkoitetussa taulukossa 2 kuvatulla ja CEM:n kuviossa 1(2) esitetyllä alueella.

5. Pohjankatkaravun pyynnin on alueella 3L tapahduttava aina yli 200 metrin syvyydessä. Sääntelyalueella pyyntiä saadaan harjoittaa ainoastaan alueella, joka sijaitsee tämän asetuksen liitteessä olevassa 8 kohdassa tarkoitetussa taulukossa 3 kuvatut ja CEM:n kuviossa 1(3) esitetyt koordinaatit yhdistävän viivan itäpuolella.

6. Jokaisen aluksen, joka on pyytänyt pohjankatkarapua alueella 3L, tai sen puolesta toimivan edustajan on ilmoitettava toimivaltaiselle satamaviranomaiselle vähintään 24 tuntia etukäteen arvioitu saapumisaikansa ja aluksella olevan pohjankatkaravun arvioitu määrä alueittain.

10 artikla

Grönlanninpallas

1. Seuraavia toimenpiteitä sovelletaan suurimmalta pituudeltaan vähintään 24 metrin aluksiin, joilla harjoitetaan grönlanninpallaksen kalastusta suuralueella 2 ja alueilla 3KLMNO:

a)	kunkin jäsenvaltion on jaettava grönlanninpallasta koskeva kiintiönsä luvan saaneiden alustensa kesken;

b)	luvan saaneista aluksista saadaan purkaa grönlanninpallassaalista ainoastaan NAFOn sopimuspuolen nimetyssä satamassa. Tätä varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi alueellaan sijaitseva satama sellaiseksi satamaksi, jossa luvan saaneista aluksista voidaan purkaa grönlanninpallasta;

c)	kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle jokaisen nimeämänsä sataman nimi. Kaikista luetteloon myöhemmin tehtävistä korvaavista muutoksista on ilmoitettava komissiolle vähintään 20 päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Komissio julkaisee nämä tiedot NAFOn MCS-sivustolla;

luvan saaneen aluksen tai sen puolesta toimivan edustajan on vähintään 48 tuntia ennen aluksen arvioitua saapumisaikaa satamaan ilmoitettava sataman toimivaltaiselle kalastuksenvalvontaviranomaiselle aluksen arvioitu saapumisaika, arvio aluksella pidettävän grönlanninpallaksen kokonaismäärästä ja tiedot pyyntialueesta tai -alueista;

kunkin jäsenvaltion on tarkastettava jokainen sen satamissa suoritettava grönlanninpallaksen purkaminen sekä laadittava tarkastusraportti tämän asetuksen liitteessä olevassa 9 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.C vahvistetussa muodossa ja lähetettävä se komissiolle ja kopiona EFCAlle 12 työpäivän kuluessa päivästä, jona tarkastus saatiin päätökseen. Raportissa on yksilöitävä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot satamatarkastuksen aikana mahdollisesti havaituista tätä asetusta koskevista rikkomuksista. Siinä on oltava kaikki saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot tarkastetulla kalastusaluksella asianomaisen merimatkan aikana havaituista rikkomuksista. Komissio julkaisee nämä tiedot NAFOn MCS-sivustolla.

2. Seuraavia menettelyjä sovelletaan luvan saaneisiin aluksiin, joilla pidettävän sääntelyalueen ulkopuolella pyydetyn kokonaissaaliin elopaino on yli 50 tonnia ja jotka saapuvat sääntelyalueelle kalastaakseen grönlanninpallasta:

aluksen päällikön on ilmoitettava NAFOn pääsihteerille sähköpostitse tai faksilla viimeistään 72 tuntia ennen aluksen saapumista sääntelyalueelle aluksella pidettävän saaliin määrä, sen paikan pituus- ja leveysaste, jolla aluksen päällikkö aikoo aloittaa kalastuksen, sekä arvioitu saapumisaika kyseiseen paikkaan ja kalastusaluksen yhteystiedot (esimerkiksi radio, satelliittipuhelin tai sähköposti);

tarkastusaluksen, joka aikoo tarkastaa kalastusaluksen ennen kuin se aloittaa grönlanninpallaksen kalastuksen, on ilmoitettava kalastusalukselle ja NAFOn pääsihteerille koordinaatit nimetystä tarkastuspaikasta, joka saa sijata enintään 60 meripeninkulman päässä paikasta, jossa aluksen päällikkö arvioi kalastuksen alkavan, ja ilmoitettava asiasta muille sääntelyalueella mahdollisesti toimiville tarkastusaluksille;

b alakohdan mukaisesti ilmoitetun kalastusaluksen on

i)	siirryttävä nimettyyn tarkastuspaikkaan; ja

ii)	varmistettava, että aluksella pidettävän saaliin varastointikaavio sääntelyalueille saavuttaessa täyttää 25 artiklan 5 kohdan vaatimukset ja että se on pyynnöstä tarkastajien käytettävissä;

kalastusalus ei saa aloittaa kalastusta ennen kuin se on tarkastettu tämän artiklan mukaisesti, paitsi jos

i)	se ei saa 72 tunnin kuluessa vastausta a alakohdan mukaisesti toimittamaansa ilmoitukseen; tai

ii)	tarkastusalus ei ole aloittanut aiottua tarkastusta 3 tunnin kuluessa siitä, kun kalastusalus saapui nimettyyn tarkastuspaikkaan.

3. Kalastustoimintaa sääntelyalueella harjoittaneista muista kuin sopimuspuolten aluksista ei saa purkaa grönlanninpallasta.

11 artikla

Kalmari

Kalmarin pyynti 1 päivän tammikuuta klo 00:01 (UTC) ja 30 päivän kesäkuuta klo 24:00 (UTC) välisenä aikana suuralueilla 3 ja 4 on kielletty.

12 artikla

Haiden säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava kaikki haisaaliit, mukaan lukien saatavilla olevat aiemmat tiedot, 25 artiklassa säädettyä saaliita ja pyyntiponnistusta koskevaa raportointimenettelyä noudattaen.

2. Kaikkien tarkkailtavien holkereita sisältävien nostokertojen osalta tarkkailijoiden on kirjattava nostokertaa tai laskua kohti lukumäärä, arvioitu paino ja mitattu pituus (tai arvioitu pituus, jos mittaaminen ei ole mahdollista) ja sukupuoli sekä jokaisen yksittäisen holkerin tila (elävä, kuollut tai ei tietoa).

3. Kielletään

a)	hainevien irrottaminen aluksilla;

b)	ruhosta kokonaan irrotettujen hainevien pitäminen aluksella sekä niiden jälleenlaivaus tai purkaminen.

4. Hainevät voidaan leikata osittain irti ja taittaa ruhoa vasten aluksella säilyttämisen helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

5. Kalastusalukset eivät saa pitää, jälleenlaivata eivätkä purkaa tämän artiklan vastaisesti irrotettuja eviä.

6. Kun kyseessä on kalastus, jossa hait eivät ole kohdelajina, kunkin jäsenvaltion on kannustettava kaikkia lippunsa alla purjehtivia aluksia päästämään takaisin mereen hait ja etenkin nuoret hait, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi ruoaksi tai toimeentuloon.

7. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan

a)	tehtävä tutkimuksia kartoittaakseen tapoja, joilla pyydyksistä voidaan tehdä valikoivampia haiden suojelemiseksi;

b)	tehtävä tutkimuksia keskeisistä biologisista ja ekologisista muuttujista, elinkaaresta, käyttäytymispiirteistä, muuttoreiteistä sekä siitä, miten tärkeimpien hailajien poikastuotantoa ja kasvualueita voitaisiin kartoittaa parhaiten.

8. Jäsenvaltioiden on annettava tällaisen tutkimuksen tulokset komissiolle, joka toimittaa ne edelleen NAFOn pääsihteerille.

13 artikla

Silmäkoot

1. Tätä artiklaa sovellettaessa silmäkoko mitataan käyttäen komission asetuksessa (EY) N:o 517/2008 (15) määritettyjä tulkkeja tämän asetuksen liitteessä olevassa 10 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen III.A mukaisesti.

2. Millään aluksella ei saa harjoittaa kalastusta verkolla, jonka silmäkoko on pienempi kuin kullekin seuraavalle lajille vahvistettu vähimmäiskoko:

a)	pohjankatkarapujen ja katkarapujen (PRA) osalta 40 mm;

b)	pohjankalmarin (SQI) osalta 60 mm;

c)	rauskun (SKA) osalta 280 mm troolinperässä ja 220 mm kaikissa muissa troolin osissa;

d)	kaikkien muiden tämän asetuksen liitteessä olevassa 11 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.C lueteltujen pohjakalalajien osalta 130 mm;

e)	pelagisen pohjolanpunasimpun (Sebastes mentella) (REB) osalta 100 mm suuralueella 2 ja alueilla 1F ja 3K; ja

f)	punasimpun (RED) osalta 90 mm, kun kyseessä on kalastus pelagisilla trooleilla alueilla 3O, 3M ja 3LN.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lajia kalastavan aluksen, jolla on verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin mainitussa kohdassa eritelty vähimmäiskoko, on varmistettava, että tällaiset verkot on kiinnitetty lujasti ja varastoitu ja että ne eivät ole välittömästi käyttövalmiita kyseisen kalastuksen aikana.

4. Muiden kuin tämän artiklan 2 kohdassa yksilöityjen lajien kohdennettua kalastusta harjoittavat alukset saavat kuitenkin ottaa säänneltyjä lajeja kalastaessaan verkoilla, joiden silmäkoko on pienempi kuin kyseisessä kohdassa eritelty vähimmäiskoko, edellyttäen että 7 artiklan 3 kohdassa säädettyjä sivusaaliita koskevia vaatimuksia noudatetaan.

14 artikla

Lisälaitteiden käyttäminen ja pyydysten merkitseminen

1. Trooleissa saadaan käyttää vahvistusköysiä, nostopussin kiristysköysiä ja perän kellukkeita, kunhan kyseiset lisälaitteet eivät millään tavoin rajoita sallittua silmäkokoa eivätkä tuki verkon silmiä.

2. Millään aluksella ei saa käyttää sellaisia välineitä tai laitteita, jotka tukkivat verkon silmiä tai pienentävät niiden kokoa. Alusten troolinperän yläosaan saadaan kuitenkin asentaa troolien yläosassa sallittuja suojia ja katkaraputroolien ketjuja koskevassa tämän asetuksen liitteessä olevassa 12 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä III.B kuvattuja laitteita, kuten pidennysosia, kunhan ne eivät tuki troolin perän silmiä. Troolinperän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai muuta materiaalia ainoastaan siltä osin kuin se on tarpeen troolinperän vahingoittumisen estämiseksi tai minimoimiseksi.

3. Pohjankatkarapua alueilla 3L tai 3M pyytävien alusten on käytettävä lajitteluristikoita, joiden tankojen väli on enintään 22 millimetriä. Pohjankatkarapua alueella 3L pyytävissä aluksissa on lisäksi oltava vähintään 72 senttimetrin pituiset tämän asetuksen liitteessä olevassa 12 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen III.B mukaisesti mitatut ketjut.

4. Jäljempänä 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla saadaan harjoittaa kalastusta ainoastaan pelagisilla trooleilla.

5. Millään kalastusaluksella ei saa

a)	käyttää pyydyksiä, joita ei ole merkitty noudattaen yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä normeja, kuten erityisesti kalastustoimien toteuttamista Pohjois-Atlantilla koskevan vuoden 1967 yleissopimuksen määräyksiä; tai

b)	ottaa käyttöön merkkipoijua tai senkaltaista pinnalla kelluvaa esinettä, jonka tarkoituksena on osoittaa kiinteän pyydyksen sijainti, jos siinä ei mainita aluksen rekisterinumeroa.

15 artikla

Kadonnut tai hylätty pyydys, pyydyksen talteenotto

1. Sääntelyalueella kalastavan aluksen päällikön

a)	on pidettävä kalastusaluksella kadonneen pyydyksen talteen ottamiseen tarkoitettuja laitteita;

b)	on silloin, jos pyydys tai osa siitä on kadonnut, toteuttava kaikki kohtuulliset toimet sen ottamiseksi talteen mahdollisimman pian; ja

c)	ei tule tahallisesti hylätä pyydystä muista syistä kuin turvallisuussyistä.

2. Jos kadonnutta pyydystä ei voida ottaa talteen, aluksen päällikön on annettava lippujäsenvaltiolle 24 tunnin kuluessa seuraavat tiedot:

a)	aluksen nimi ja kutsutunnus;

b)	kadonneen pyydyksen laji;

c)	kadonneiden pyydysten määrä;

d)	pyydyksen katoamisaika;

e)	pyydyksen katoamispaikka; ja

f)	aluksen toteuttamat toimenpiteet kadonneen pyydyksen talteen ottamiseksi.

3. Kun kadonnut pyydys on otettu talteen, aluksen päällikön on annettava lippujäsenvaltiolle 24 tunnin kuluessa seuraavat tiedot:

a)	sen aluksen nimi ja kutsutunnus, joka on ottanut pyydyksen talteen;

b)	sen aluksen nimi ja kutsutunnus (jos tiedossa), joka kadotti pyydyksen;

c)	talteen otetun pyydyksen laji;

d)	talteen otettujen pyydysten määrä;

e)	pyydyksen talteenottoaika; ja

f)	pyydyksen talteenottopaikka.

4. Jäsenvaltion on annettava viipymättä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle, joka toimittaa ne NAFOn pääsihteerille.

16 artikla

Kalojen vähimmäiskokoa koskevat vaatimukset

1. Millään aluksella ei saa pitää tämän asetuksen liitteessä olevassa 13 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.D vahvistettua vähimmäiskokoa pienempiä kaloja, vaan ne on viipymättä palautettava mereen.

2. Jalostetun kalan, joka on lyhyempi kuin kyseiselle lajille tämän asetuksen liitteessä olevassa 13 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.D vahvistettu pituusvastaavuus, katsotaan olevan peräisin kalasta, joka on kyseiselle lajille vahvistettua vähimmäiskokoa pienempi.

3. Jos alamittaisten kalojen määrä on yksittäisellä nostokerralla yli 10 prosenttia kyseisen nostokerran kokonaislukumäärästä, aluksen on seuraavalla vedolla pysyttävä vähintään 5 meripeninkulman etäisyydellä kaikista edellisistä vetopaikoista.

III LUKU

SÄÄNTELYALUEELLA SIJAITSEVIEN HAAVOITTUVIEN MERIEKOSYSTEEMIEN SUOJELEMINEN POHJAKALASTUSTOIMINNALTA

17 artikla

Jalanjäljen kartta (nykyiset pohjakalastusalueet)

Sääntelyalueella sijaitsevat nykyiset pohjakalastusalueet, joiden kartta on tämän asetuksen liitteessä olevassa 2 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 2, rajoittuvat länsipuolella Kanadan yksinomaisen talousvyöhykkeen rajaan ja itäpuolella tämän asetuksen liitteessä olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 4 oleviin koordinaatteihin.

18 artikla

Pohjakalastustoiminnan aluerajoitukset

1. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2020 asti kaikilla niillä alueilla, jotka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 14 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 3 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 15 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 5 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.

2. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2020 asti alueella 3O, joka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 16 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 4 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 17 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 6 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.

3. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2020 asti alueilla 1–13, jotka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 18 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 5 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 19 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 7 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.

4. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2018 asti alueella 14, joka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 18 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 5 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 19 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 7 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.

19 artikla

Kokeellinen pohjakalastustoiminta

1. Kokeellisen pohjakalastustoiminnan harjoittaminen edellyttää tämän asetuksen liitteessä olevassa 20 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.E vahvistetun koekalastuspöytäkirjan (Exploratory Protocol) mukaisesti tehtävää esikoetta.

2. Jäsenvaltioiden, joiden alukset haluavat harjoittaa kokeellista pohjakalastustoimintaa, on arviointia varten

annettava komissiolle tiedoksi tämän asetuksen liitteessä olevassa 21 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen I.E mukainen ”Ilmoitus aikeesta harjoittaa kokeellista pohjakalastustoimintaa” (Notice of Intent to Undertake Exploratory Bottom Fishing) yhdessä 20 artiklan 1 kohdassa edellytetyn arvioinnin kanssa;

b)	annettava komissiolle tämän asetuksen liitteessä olevassa 22 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen I.E mukainen ”Kokeellista pohjakalastusmatkaa koskeva raportti” (Exploratory Bottom Fishing Trip Report) kahden kuukauden kuluessa kokeellisen pohjakalastustoiminnan päätökseen saattamisesta.

3. Aluksen päällikön on

a)	aloitettava kokeellinen pohjakalastustoiminta vasta saatuaan siihen luvan kokeellisen kalastustoiminnan aiheuttamien merkittävien haitallisten vaikutusten estämistä haavoittuvilla meriekosysteemeillä koskevien NAFOn komission antamien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti;

b)	nimettävä tieteellinen tarkkailija, joka pysyy aluksella koko kokeellisen pohjakalastustoiminnan ajan.

20 artikla

Alustava arvio ehdotetusta kokeellisesta pohjakalastustoiminnasta

1. Jäsenvaltion, joka ehdottaa osallistumista kokeelliseen pohjakalastustoimintaan, on annettava ehdotuksensa tueksi alustava arvio siitä, millaisia tunnettuja ja oletettuja vaikutuksia sen lipun alla purjehtivilla aluksilla harjoitettavalla pohjakalastustoiminnalla on haavoittuviin meriekosysteemeihin.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi

a)	lähetetään komissiolle vähintään viikkoa ennen kuin kesäkuussa pidettävä NAFOn tieteellisen neuvoston kokous aloitetaan;

b)	käsittelee tämän asetuksen liitteessä olevassa 23 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.E tarkoitettuja tekijöitä, joiden mukaisesti arvioidaan ehdotettua kokeellista pohjakalastustoimintaa.

21 artikla

Haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajien havaitseminen

1. Haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilaji määritellään havaituksi, kun kullakin laskukerralla (esimerkiksi pyynti troolilla, pitkäsiimalla tai kidusverkolla) saatu saalis sisältää yli 7 kg merisulkia ja/tai 60 kg muuta elävää korallia ja/tai 300 kg sienieläimiä.

2. Kunkin jäsenvaltion on vaadittava, että sen lipun alla purjehtivien, sääntelyalueella pohjakalastustoimintaa harjoittavien alusten päälliköt ilmoittavat haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajisaaliiden määrän, kun haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajeista saadaan tämän asetuksen liitteessä olevassa 3 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteessä I.E olevan VI osan mukaista näyttöä kalastustoimien aikana.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitetun kalastustoimen aikana pyydettyjen (esimerkiksi pyynti troolilla, kidusverkolla tai pitkäsiimalla) haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajien määrä ylittää 1 kohdassa määritellyn kynnysarvon, aluksen päällikön on

raportoitava havaitsemisesta viipymättä sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittamalla muun muassa aluksen sijainnin, vedon tai laskun päättymispisteen taikka tarkan havaitsemispaikan lähimmän muun sijainnin sekä havaitut haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajit ja niiden määrän (kg); ja

b)	lopetettava kalastaminen ja siirryttävä vähintään kahden meripeninkulman päähän pyyntitapahtuman päättymispisteestä suuntaan, jossa on pienin mahdollisuus uusiin havaitsemisiin. Aluksen päällikkö toimii oman harkintansa mukaan ja kaikkia saatavilla olevia tietolähteitä käyttäen.

4. Kunkin jäsenvaltion on vaadittava, että jalanjäljen ulkopuolisille alueille lähetetään 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukainen riittävän tieteellisen asiantuntemuksen omaava tarkkailija, jonka on

a)	yksilöitävä korallit, sienieläimet ja muut eliöt alimmalla mahdollisella taksonomisella tasolla käyttäen tämän asetuksen liitteessä olevassa 24 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.E olevaa ”Koekalastusta koskevaa tiedonkeruulomaketta” (Exploratory Fishery Data Collection Form); ja

b)	toimitettava tällaisen yksilöimisen tulokset aluksen päällikölle helpottaakseen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määrän ilmoittamista.

5. Kunkin jäsenvaltion on

a)	välitettävä komissiolle viipymättä aluksen päällikön raportoimat havaitsemistiedot, jos kalastustoimen (esim. pyynti troolilla, kidusverkolla tai pitkäsiimalla) aikana pyydettyjen haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajien määrä ylittää 1 kohdassa määritellyn kynnysarvon;

b)	ilmoitettava havaitsemisesta viipymättä kaikille lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille; sekä

c)	lopetettava kalastaminen tilapäisesti heti komission antaman ilmoituksen jälkeen mahdollisuuksien mukaan kahden meripeninkulman säteellä kaikista raportoiduista haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajien havaitsemispaikoista jalanjäljen ulkopuolella.

Komissio voi avata tilapäiset kalastuskieltoalueet uudelleen NAFOn ilmoituksesta.

IV LUKU

ALUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA RAHTAAMINEN

22 artikla

Alusta koskevat vaatimukset

1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot sähköisessä muodossa:

a)	tämän asetuksen liitteessä olevassa 25 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.C1 vahvistetussa muodossa luettelo lippunsa alla purjehtivista aluksista, joille se voi antaa luvan harjoittaa kalastustoimintaa sääntelyalueella;

b)	viipymättä kaikki ilmoitettujen alusten luettelosta tehdyt poistot tämän asetuksen liitteessä olevassa 26 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.C2 vahvistetussa muodossa.

2. Millään kalastusaluksella ei saa harjoittaa kalastustoimintaa sääntelyalueella, paitsi jos kyseessä on

a)	luetteloon kuuluva ilmoitettu alus;

b)	alus, jolle on myönnetty IMO-tunnistenumero; ja

c)	alus, jolle lippujäsenvaltio on antanut luvan harjoittaa tällaista kalastustoimintaa, jäljempänä ’luvan saanut alus’.

3. Jäsenvaltio ei saa antaa lupaa lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille harjoittaa kalastustoimintaa sääntelyalueella, ellei asianomainen jäsenvaltio pysty tosiasiallisesti täyttämään lippuvaltion velvollisuuksiaan kyseisen aluksen osalta.

4. Kunkin jäsenvaltion on hallinnoitava luvan saaneiden alusten lukumäärää ja niiden pyyntiponnistuksia siten, että kyseiselle jäsenvaltiolle sääntelyalueella myönnetyt kalastusmahdollisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon.

5. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa

luetteloon kuuluville ilmoitetuille aluksille myöntämänsä yksittäiset luvat harjoittaa kalastustoimintaa sääntelyalueella tämän asetuksen liitteessä olevassa 27 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.C3 vahvistetussa muodossa ja viimeistään 40 päivää ennen kalastustoiminnan aloittamista kyseisenä kalenterivuonna.

Kussakin luvassa on yksilöitävä erityisesti voimassaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä lajit, joiden kohdennettu kalastus sallitaan, paitsi jos tämän asetuksen liitteessä olevassa 27 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.C3 toisin määrätään. Jos alus aikoo kalastaa voimassa olevissa kalastusmahdollisuuksissa tarkoitettuja säänneltyjä lajeja, mainitussa yksilöinnissä on viitattava kyseiseen kantaan, kun säännelty laji liittyy asianomaiseen alueeseen;

b)	viipymättä tiedot luvan keskeyttämisestä tämän asetuksen liitteessä olevassa 28 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.C4 vahvistetussa muodossa, kun asianomainen lupa on poistettu tai sen sisältöä on muutettu luvan voimassaoloaikana;

c)	tiedot keskeytetyn luvan jatkamisesta a alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että luvan voimassaoloaika vastaa 10 ja 11 kohdassa tarkoitetun kapasiteettikaavion sertifioinnin voimassaoloaikaa.

7. Jokaisessa kalastusaluksessa on oltava merkinnät, jotka ovat helposti tunnistettavissa FAO:n kalastusalusten merkintää ja tunnistamista koskevien vaatimusten kaltaisten kansainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaisesti.

8. Kaikilla sääntelyalueella kalastusta harjoittavilla kalastusaluksilla on oltava mukana lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamat voimassa olevat asiakirjat, joissa ilmoitetaan aluksesta vähintään seuraavat tiedot:

a)	sen nimi, jos sellainen on annettu;

b)	rekisteröintisataman tai -alueen kirjain tai kirjaimet, jos sellainen tai sellaisia on;

c)	rekisteröintinumero tai -numerot;

d)	IMO-tunnistenumero;

e)	sen kansainvälinen radiokutsutunnus, jos sellainen on;

f)	omistajan tai omistajien sekä soveltuvin osin rahtaajien nimet ja osoitteet;

g)	sen suurin pituus;

h)	sen koneteho;

i)	jäljempänä 10 kohdassa tarkoitettu kapasiteettikaavio; ja

j)	arvio jäädytyskapasiteettista tai jäähdytysjärjestelmää koskeva sertifiointi.

9. Kaikilla kalastustoimintaa sääntelyalueella harjoittavilla kalastusaluksilla on oltava mukana tarkka, ajantasainen kapasiteettikaavio, jonka toimivaltainen viranomainen on sertifioinut tai jonka sen lippujäsenvaltio on tunnustanut.

10. Kapasiteettikaavion on

oltava joko piirustus tai kuvaus kalan varastotiloista, mukaan lukien kaikkien kalan varastotilojen varastointikapasiteetti kuutiometreinä, ja piirustuksessa on esitettävä aluksen pitkittäisleikkaus, mukaan lukien kaavio jokaisesta kannesta, jolla kalan varastotiloja sijaitsee, ja pakastinten sijaintipaikka;

b)	osoitettava erityisesti kaikkien kalan varastotilojen ovien, luukkujen ja muiden ulos- ja sisäänkäyntien sijainti laipioihin nähden;

c)	esitettävä kalan varastointitankkien (jäähdytettyjen merivesitankkien) tärkeimmät mitat ja kunkin tankin osalta sen kalibrointi kuutiometreinä 10 cm:n välein; ja

d)	oltava laadittu asianmukaisessa mittakaavassa, mikä on ilmoitettava selkeästi piirroksessa.

11. Kunkin jäsenvaltion on kahden vuoden välein varmistettava, että toimivaltainen viranomainen on sertifioinut oikeiksi kyseisen jäsenvaltion luvan saaneiden alusten kapasiteettikaaviot.

23 artikla

Rahtausjärjestelyt

1. Tätä artiklaa sovellettaessa ilmaisulla ”rahtaava sopimuspuoli” tarkoitetaan sopimuspuolta, jolle on myönnetty CEM:n liitteissä I.A ja I.B tarkoitettu jako-osuus, tai jäsenvaltiota, jolle on jaettu kalastusmahdollisuuksia, ja ilmaisulla ”lippujäsenvaltio” tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa rahdattu alus on rekisteröity.

2. Rahtaavalle sopimuspuolelle myönnetyt kalastusmahdollisuudet voidaan kokonaan tai osittain pyytää sellaisella luvan saaneella rahdatulla aluksella, jäljempänä ’rahdattu alus’, joka purjehtii jäsenvaltion lipun alla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	lippujäsenvaltio on antanut kirjallisen suostumuksen rahtausjärjestelyyn;

b)	rahtausjärjestely koskee kunkin lippujäsenvaltion osalta vain yhtä kalastusalusta kunakin kalenterivuotena;

c)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien kesto on yhteensä enintään kuusi kuukautta kunakin kalenterivuotena; ja

d)	rahdattua alusta ei ole aiemmin yksilöity alukseksi, jolla on harjoitettu LIS-kalastusta.

3. Kaikki rahtausjärjestelyn mukaisesti rahdatulla aluksella pyydetyt saaliit ja sivusaaliit kohdennetaan rahtaavalle NAFO-sopimuspuolelle.

4. Kun rahdatulla aluksella harjoitetaan rahtausjärjestelyn mukaisia kalastustoimia, lippujäsenvaltio ei saa antaa sille lupaa kalastaa lippujäsenvaltion jako-osuuksia eikä sillä saa samanaikaisesti kalastaa muun rahtausjärjestelyn nojalla.

5. Jälleenlaivaus merellä on mahdollista vain, jos rahtaava sopimuspuoli antaa tähän etukäteen luvan, ja kyseisen sopimuspuolen on varmistettava, että jälleenlaivaus tapahtuu aluksella olevan tarkkailijan valvonnassa.

6. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kirjallisesti ennen rahtausjärjestelyn aloittamista, että se suostuu rahtausjärjestelyyn.

7. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä seuraavat tapahtumat:

a)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien aloittaminen;

b)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien keskeyttäminen;

c)	keskeytetyn rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien aloittaminen uudelleen;

d)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien lopettaminen.

8. Lippujäsenvaltion on pidettävä erillistä kirjaa kunkin rahtausjärjestelyn mukaisista kalastustoimista saatavasta saaliista ja sivusaaliista lippunsa alla purjehtivien alusten osalta, ja raportoitava niistä rahtaavalle sopimuspuolelle ja komissiolle.

9. Rahdatulla aluksella on aina oltava mukana asiakirjat, joissa ilmoitetaan seuraavat tiedot:

a)	aluksen nimi, lippuvaltion antama rekisterinumero, IMO-tunnistenumero ja aluksen lippuvaltio;

b)	aluksen aiempi nimi (aiemmat nimet) sekä lippuvaltio(t), jos sellaisia on;

c)	aluksen omistajan (omistajien) ja käyttäjien nimet ja osoitteet;

d)	jäljennös rahtausjärjestelystä sekä mahdollisista kalastusluvista tai -lisensseistä, jotka rahtaava sopimuspuoli on myöntänyt rahdatulle alukselle; ja

e)	aluksen jako-osuus.

V LUKU

KALASTUKSEN SEURANTA

24 artikla

Tuotteiden merkintävaatimukset

1. Kun sääntelyalueelta pyydettyjä lajeja on jalostettu, ne kaikki on merkittävä niin, että kukin laji ja tuoteluokka on tunnistettavissa. Kaikkien lajien merkinnöissä on oltava seuraavat tiedot:

a)	pyyntialuksen nimi;

b)	kunkin lajin 3-kirjaiminen koodi, sellaisina kuin ne luetellaan tämän asetuksen liitteessä olevassa 11 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.C;

c)	pohjankatkaravun osalta pyyntipäivä;

d)	kalastuksen sääntelyalue ja alue; ja

e)	tuotteen jalostusasteen koodi, sellaisina kuin ne luetellaan tämän asetuksen liitteessä olevassa 29 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.K.

2. Merkintöjen on oltava lujasti kiinnitettyjä ja ne on leimattava tai kirjoitettava pakkaukseen varastoinnin aikana, ja niiden on oltava kooltaan sellaisia, että tarkastajat voivat lukea ne tavanomaisten tehtäviensä aikana.

3. Merkinnät on tehtävä musteella selvästi erottuvalle taustalle.

4. Kussakin pakkauksessa olevien tuotteiden on

a)	kuuluttava saman jalostusalueen luokkaan;

b)	oltava pyydystetty samalla alueella;

c)	oltava pyydystetty samana päivänä (pohjankatkaravun osalta); ja

d)	oltava samaa lajia.

25 artikla

Saaliita koskeva valvonta

1. Jokaisella kalastusaluksella on saaliin valvontaa varten oltava kalastuspäiväkirja, tuotantopäiväkirja ja varastointikaavio sääntelyalueella harjoitettavan kalastustoiminnan kirjaamiseksi.

2. Jokaisella kalastusaluksella on pidettävä tämän asetuksen liitteessä olevassa 30 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen II.A mukaista kalastuspäiväkirjaa, joka on säilytettävä aluksella vähintään 12 kuukautta ja jossa ilmoitetaan

a)	kullakin pyyntitapahtumalla saatu saalis tarkasti sen pienimmän maantieteellisen alueen osalta, jolle on myönnetty kiintiö;

b)	tiedot kullakin pyyntitapahtumalla saadun saaliin kohtelusta, mukaan lukien kunkin kannan osalta määrä (elopaino kilogrammoina), joka on kulloisenkin kalastusmatkan aikana pidetty aluksella, heitetty pois, purettu tai jälleenlaivattu.

3. Jokaisella kalastusaluksella on pidettävä tuotantopäiväkirjaa, joka on säilytettävä aluksella vähintään 12 kuukautta ja

a)	jossa ilmoitetaan kunkin lajin ja tuotetyypin yhteenlaskettu päivätuotanto kilogrammoina edeltävältä päivältä klo 00:01–24:00 (UTC);

b)	joka koskee kunkin lajin ja tuotetyypin tuotantoa sen pienimmän maantieteellisen alueen osalta, jolle on myönnetty kiintiö;

c)	jossa luetellaan muuntokertoimet, joilla kunkin tuotetyypin tuotepaino muunnetaan elopainoksi kalastuspäiväkirjaan merkittäessä;

d)	jossa annetaan kullekin saapumiselle merkintä 24 artiklan mukaisesti.

4. Jokaisen kalastusaluksen on aluksen päällikön turvallisuus- ja merenkulkuvelvollisuudet asianmukaisesti huomioon ottaen varastoitava kaikki sääntelyalueella pyydetyt saaliit erillään sääntelyalueen ulkopuolelta pyydetyistä saaliista ja varmistettava, että tällainen erottelu on selvästi rajattu käyttäen muovia, vaneria tai verkkoa.

5. Jokaisella kalastusaluksella on oltava varastointikaavio,

josta käy selkeästi ilmi

i)	kussakin kalaruumassa olevien lajien sijainti ja määrä kilogrammoina tuotepainoa;

ii)	kunkin ruuman osalta alueilla 3L ja 3M pyydetyn katkaravun sijainti ja aluekohtainen määrä kilogrammoina;

iii)	tuote ylhäältä nähtynä kussakin kalaruumassa;

b)	joka saatetaan ajan tasalle päivittäin edellisen päivän klo 00:01–24:00 (UTC) osalta; ja

c)	joka säilytetään aluksella siihen saakka, kun kaikkien saaliiden purkaminen aluksesta on saatu kokonaisuudessaan päätökseen.

6. Jokaisen kalastusaluksen on toimitettava sähköisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa 31 ja 32 kohdassa tarkoitetuissa CEM:n liitteissä II.D ja II.F kunkin ilmoitustyypin osalta vahvistettua muotoa ja sisältöä noudattaen KSK:lleen ilmoitukset seuraavista seikoista:

a)	saalis saavuttaessa (COE): aluksella pidettävän saaliin lajikohtainen määrä sääntelyalueelle saavuttaessa; tämä tieto on toimitettava vähintään kuusi tuntia ennen aluksen saapumista;

b)	saalis poistuttaessa (COX): aluksella pidettävän saaliin lajikohtainen määrä sääntelyalueelta poistuttaessa; tämä tieto on toimitettava vähintään kuusi tuntia ennen aluksen poistumista;

saalisilmoitus (CAT): aluksella pidetyn saaliin määrä ja poisheitetyt lajikohtaiset määrät aluekohtaisesti ilmoitusta edeltävältä päivältä; tämä tieto, mukaan lukien ilmoitus siitä, ettei saalista ole, on lähetettävä päivittäin ennen klo 12:00 (UTC). Se, ettei aluksella ole pidetty saalista eikä heitetty saalista pois, on ilmoitettava kaikista lajeista käyttäen 3-kirjaimista koodia ”MZZ” (meriympäristön lajeja ei eritellä) ja merkitsemällä määräksi ”0”, esimerkiksi //CA/MZZ 0// ja //RJ/MZZ 0//;

d)	aluksella olevat saaliit (COB): kaikilla pohjankatkarapua alueella 3L pyytävillä aluksilla olevat saaliit ennen saapumista alueelle 3L tai ennen sieltä poistumista; tämä tieto on toimitettava tuntia ennen alueen 3L rajan ylittämistä;

jälleenlaivaus (TRA):

i)	tämä tieto toimitetaan kunkin luovuttavan aluksen osalta vähintään kaksikymmentäneljä tuntia ennen jälleenlaivausta; ja

ii)	tämä tieto toimitetaan vastaanottavan aluksen osalta viimeistään tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta;

f)	purkamissatama (POR): tämä tieto toimitetaan kunkin sellaisen aluksen osalta, joka on vastaanottanut jälleenlaivauksen, vähintään kaksikymmentäneljä tuntia ennen saaliin purkamista.

CEM:n liitteessä I.C lueteltujen lajien saaliit, joiden kokonaiselopaino aluksella on alle 100 kilogrammaa, voidaan ilmoittaa käyttäen 3-kirjaimista koodia ”MZZ” (meriympäristön lajeja ei eritellä), paitsi kun kyseessä ovat hait. Kaikki hait on ilmoitettava lajien tasolla asianomaisia CEM:n liitteessä I.C olevia 3-kirjaimisia koodeja käyttäen tai, jos ne eivät sisälly CEM:n liitteeseen I.C tai FAO:n lajien ASFIS-luetteloon kalojen tilastointia varten, siinä määrin kuin se on mahdollista. Jos lajikohtainen ilmoittaminen ei ole mahdollista, hailajit on kirjattava tapauksen mukaan joko suurina haina (SHX) tai piikkihaina (DGX) tämän asetuksen liitteessä olevassa 11 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.C olevia 3-kirjaimisia koodeja käyttäen. Kunkin nostokertaa tai laskua kohti saadun hain arvioitu paino on myös kirjattava.

7. Edellä olevassa 6 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset voidaan peruuttaa tämän asetuksen liitteessä olevassa 32 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.F(8) esitetyssä muodossa olevalla peruuttamisilmoituksella. Jos jotakin näistä ilmoituksista oikaistava, uusi ilmoitus on lähetettävä viipymättä peruuttamisilmoituksen jälkeen tässä artiklassa vahvistettuja määräaikoja noudattaen.

Lippuvaltion KSK:n on viipymättä annettava komissiolle tiedoksi, että se hyväksyy lippunsa alla purjehtivien alusten tekemät ilmoitusten peruutukset.

8. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen KSK toimittaa sähköisesti 6 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset heti ne saatuaan NAFOn pääsihteerille ja kopiona komissiolle ja EFCAlle tämän asetuksen liitteessä olevassa 31 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.D vahvistetussa muodossa.

9. Jokaisen jäsenvaltion on

raportoitava alustavat kuukausittaiset saaliinsa lajeittain ja kalakanta-alueittain sekä kuukausittaiset pohjakatkaravun pyyntiä koskevat alustavat pyyntipäivänsä alueella 3M riippumatta siitä, onko sillä kiintiötä tai pyyntiponnistusmääriä asianomaisten kantojen osalta; sen on toimitettava kyseiset raportit komissiolle 20 päivän kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona saalis pyydettiin;

varmistettava, että kalastuspäiväkirjan tiedot toimitetaan komissiolle 60 päivän kuluessa kunkin kalastusmatkan päättymisestä joko XML-kielellä tai Microsoft Excel -muodossa ja että ne sisältävät ainakin tämän asetuksen liitteessä olevassa 33 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.N olevat tiedot.

26 artikla

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS)

1. Kaikki sääntelyalueella toimivat kalastusalukset on varustettava satelliittiseurantalaitteella, jolla aluksen sijainti välittyy jatkuvasti ja automaattisesti vähintään kerran tunnissa sen maissa sijaitsevaan KSK:hon seuraavien VMS-tietojen kanssa:

a)	aluksen tunnistetiedot;

b)	aluksen viimeisin sijainti pituus- ja leveyskoordinaatein siten, että virhepoikkeama on enintään 500 metriä ja luottamusväli 99 prosenttia;

c)	sijainnin vahvistamisen päivämäärä ja kellonaika (UTC); ja

d)	aluksen kurssi/ohjaussuunta ja nopeus.

2. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen KSK

vastaanottaa 1 kohdassa tarkoitetut paikkatiedot ja kirjaa ne 3-kirjaimisia koodeja käyttäen seuraavasti:

i)	”ENT” tarkoittaa kunkin aluksen toimittamaa ensimmäistä VMS-sijaintipaikkaa sen saapuessa sääntelyalueelle;

ii)	”POS” tarkoittaa jokaista seuraavaa kunkin aluksen toimittamaa VMS-sijaintipaikkaa sääntelyalueen sisällä; ja

iii)	”EXI” tarkoittaa kunkin aluksen toimittamaa ensimmäistä VMS-sijaintipaikkaa sen poistuessa sääntelyalueelta;

b)	on varustettu automaattisessa tietojenkäsittelyssä ja sähköisessä tiedonsiirrossa tarvittavilla tietokonelaitteistoilla ja -ohjelmistoilla ja varmistus- ja palautusmenettelyillä sekä tallettaa kalastusaluksilta vastaanotetut tiedot koneluettavassa muodossa vähintään kolmen vuoden ajaksi; ja

c)	ilmoittaa viipymättä komissiolle ja EFCAlle KSK:n nimen, osoitteen, puhelin-, teleksi- tai faksinumeron tai sähköpostiosoitteen ja niihin myöhemmin tehtävät mahdolliset muutokset.

3. Kukin jäsenvaltio vastaa kaikista kustannuksista, jotka liittyvät sen omaan VMS:ään.

4. Jos tarkastaja havaitsee sääntelyalueella kalastusaluksen mutta ei ole saanut 1, 2 tai 8 kohdan mukaisia tietoja, tarkastajan on ilmoitettava tästä aluksen päällikölle ja komissiolle.

5. Jäsenvaltion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivan aluksen päällikölle tai kalastusaluksen omistajalle tai niiden edustajalle ilmoitetaan, kun aluksen satelliittiseurantalaite vaikuttaa vialliselta tai toimimattomalta.

6. Jos satelliittiseurantalaite ei toimi, aluksen päällikön on varmistettava, että se korjataan tai korvataan kuukauden kuluessa vian jälkeen tai, jos kalastusmatka kestää yli kuukauden, korjaaminen tai korvaaminen on saatava päätökseen aluksen saapuessa seuraavan kerran satamaan.

7. Millään kalastusaluksella ei saada aloittaa kalastusmatkaa, jos satelliittiseurantalaite on viallinen.

8. Jokaisen kalastusaluksen, jonka satelliittiseurantalaite on viallinen, on toimitettava vähintään 4 tunnin välein VMS-paikkatiedot lippujäsenvaltionsa KSK:lle muilla käytettävissä olevilla toimitustavoilla, kuten erityisesti satelliitin välityksellä, sähköpostitse, radioitse, faksilla tai teleksillä.

9. Lippujäsenvaltion on varmistettava, että

sen KSK toimittaa VMS-paikkatiedot NAFOn pääsihteerille ja kopiona komissiolle ja EFCAlle mahdollisimman pian mutta kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua niiden saamisesta, ja voi sallia, että sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset toimittavat VMS-paikkatiedot satelliitin välityksellä, sähköpostitse, radioitse, faksilla tai teleksillä suoraan NAFOn pääsihteerille; ja

b)	NAFOn pääsihteerille toimitetut VMS-paikkatiedot noudattavat tiedonvaihtomuotoa, joka vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa 34 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.E ja kuvataan tarkemmin tämän asetuksen liitteessä olevassa 31 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.D.

10. Kukin jäsenvaltio voi käyttää NAFOn VMS-paikkatietoja etsintä- ja pelastustoimissa tai meriturvallisuuden varmistamiseksi.

VI LUKU

TARKKAILIJAJÄRJESTELMÄ

27 artikla

Tarkkailijaohjelma

1. Tarkkailijoiden on oltava riippumattomia ja puolueettomia, ja heillä on oltava kaikkien tässä artiklassa eriteltyjen velvollisuuksien ja tehtävien hoitamiseen ja vaatimusten täyttämiseen tarvittava koulutus, asiantuntemus, taidot ja kyvyt. Tarkkailijoiden on hoidettava velvollisuutensa ja tehtävänsä puolueettomasti riippumatta aluksen kansallisuudesta ja lipusta, jonka alla se purjehtii, eikä heihin saa kohdistua minkään sääntelyalueella kalastavan aluksen kalastustoimintaan liittyvää sopimatonta vaikuttamista tai aiheetonta etua.

2. Rajoittamatta 3 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista, kullakin kalastusaluksella on sen harjoittaessa kalastustoimintaa sääntelyalueella oltava jatkuvasti vähintään yksi tarkkailija tarkkailijaohjelman säännösten mukaisesti. Kalastusalus ei saa aloittaa kalastusta, ennen kuin tarkkailija on lähetetty kalastusalukselle. Sitä, että aluksella ei ole tarkkailijaa silloin, kun tätä vaaditaan, pidetään vakavana rikkomuksena.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, ja mikäli NAFO ei ole pyytänyt kattavampaa tarkkailijaohjelman tasoa, lippujäsenvaltio voi sallia, että kalastusaluksella on tarkkailija vuoden aikana alle 100 prosentissa mutta vähintään 25 prosentissa sen laivaston tekemistä kalastusmatkoista tai päivistä, joina kalastusalukset ovat sääntelyalueella, sillä edellytyksellä, että niiden alusten osalta, joilla ei ole tarkkailijaa, lippujäsenvaltio:

a)	varmistaa, että kyseiset alukset pyytävät kohdelajeja alueilla, joilla odotetaan esiintyvän vain merkityksettömiä muiden lajien sivusaaliita;

b)	varmistaa, että alus noudattaa kaikkia reaaliaikaisia ilmoittamisvaatimuksia;

tekee fyysisen tarkastuksen tai arvioi muuten asianmukaisesti riskinarvioinnin perusteella kyseisen aluksen jokaista purkamista satamissaan kansallisten seuranta- ja valvontamenettelyjen mukaisesti. Jos tätä asetusta koskevia rikkomuksia havaitaan ja ne vahvistetaan, se laatii tarkastusraportin tämän asetuksen liitteessä olevassa 9 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.C vahvistetussa muodossa ja toimittaa sen komissiolle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rikkomus on vahvistettu;

toimittaa komissiolle mahdollisimman hyvissä ajoin ennen kalastusmatkaa seuraavat tiedot:

i)	aluksen nimi, IMO-tunnistenumero ja kansainvälinen radiokutsutunnus;

ii)	seikat, jotka tukevat päätöstä sallia poikkeaminen 100-prosenttisesta kattavuudesta;

toimittaa viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta komissiolle edellistä kalenterivuotta koskevan raportin, johon sisältyy kaikkien asiaankuuluvien kalastustoimien vertailu, joka tuo esiin erot kalastusmatkojen välillä silloin kun aluksella oli tarkkailija ja silloin kun tarkkailijaa ei ollut. Komissio toimittaa nämä tiedot NAFOn pääsihteerille viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

4. Kun tarkastaja antaa rikkomusta koskevan ilmoituksen kalastusalukselle, jolla ei ole tarkkailijaa, paitsi jos tarkkailijan puuttuminen on 3 kohdan mukaista, ilmoittamisajankohtana, rikkomusta on pidettävä 35 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa vakavana rikkomuksena, ja jos lippujäsenvaltio ei vaadi kalastusalusta siirtymään heti satamaan 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sen on viipymättä osoitettava tarkkailija kyseiselle kalastusalukselle.

5. Jokaisen jäsenvaltion on

a)	joka vuosi, ennen kuin sen lipun alla purjehtivat alukset aloittavat kalastuksen sääntelyalueella, lähetettävä komissiolle ajantasaistettu luettelo tarkkailijoista (nimi ja tarvittaessa henkilötunnus), jotka se aikoo lähettää sääntelyalueella kalastaville sen lipun alla purjehtiville aluksille;

b)	vaadittava, että sen lipun alla purjehtivilla aluksilla on tarkkailijaohjelman mukaisesti tarkkailija, joka mainitaan a alakohdassa tarkoitetussa luettelossa;

c)	varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että yksittäisiä tarkkailijoita ei lähetetä samalle alukselle peräkkäisillä matkoilla;

d)	varmistettava, että tarkkailijoilla on merellä mukana aluksesta riippumaton kaksisuuntainen viestintälaite;

e)	toteutettava asianmukaiset toimet lippunsa alla purjehtivien alustensa suhteen varmistaakseen kansainvälisten normien tai ohjeiden mukaisesti tarkkailijoiden turvalliset työolot, suojelun, turvallisuuden ja hyvinvoinnin heidän hoitaessaan velvollisuuksiaan;

f)	varmistettava, että tarkkailijat käsittelevät kaikkia kalastustoimiin liittyviä tietoja, jotka he ovat keränneet tehtävässään, mukaan lukien kuvat ja videot, sovellettavien luottamuksellisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti.

6. Kun jäsenvaltio saa tarkkailijalta lippunsa alla purjehtivaa alusta koskevan tarkkailijaraportin, jossa ilmoitetaan poikkeamisesta CEM:stä tai jostain häiriötilanteesta, mukaan lukien mikä tahansa estäminen, uhkailu, tarkkailijan työhön puuttuminen tai tämän estäminen muulla tavoin hoitamasta velvollisuuksiaan, jäsenvaltion on

a)	käsiteltävä raporttia äärimmäisen arkaluonteisena ja tahdikkaasti, sovellettavien luottamuksellisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti;

b)	arvioitava tarkkailijaraportissa yksilöityjä poikkeamisia ja toteutettava aiheellisiksi katsomansa jatkotoimet;

c)	laadittava raportti jatkotoimista ja toimitettava se komissiolle.

7. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle

a)	viimeistään 24 tuntia ennen tarkkailijan kalastusalukselle lähettämistä kalastusaluksen nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus sekä asianomaisen tarkkailijan nimi ja (tarvittaessa) henkilötunnus;

b)	sähköisesti 11 kohdan e alakohdassa tarkoitettu päivittäinen tarkkailijaraportti heti sen vastaanotettuaan;

c)	11 kohdassa tarkoitettu tarkkailijamatkaraportti 20 päivän kuluessa aluksen saapumisesta satamaan;

d)	viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta edellistä kalenterivuotta koskeva raportti siitä, kuinka se on noudattanut tässä artiklassa säädettyjä velvoitteita.

8. Jos kalastusaluksella on toisen jäsenvaltion tai NAFOn sopimuspuolen tarkkailija, tämä raportoi aluksen lippujäsenvaltiolle.

9. Jos kalastusaluksella, jonka osalta vaaditaan tarkkailijan läsnäoloa, ei ole sellaista, lippujäsenvaltio voi sallia, että mikä tahansa muu sopimuspuoli lähettää alukselle tarkkailijan.

10. Jos lähettämisen aikana todetaan, että tarkkailijaa uhkaa vakava riski, lippujäsenvaltion on toteutettava toimia varmistaakseen, että tarkkailija poistetaan alukselta, jollei riskiin puututa ja kunnes riski on hoidettu.

11. Alukselle lähetetyn tarkkailijan on hoidettava ainakin seuraavat velvollisuudet:

kirjattava jokaisen nostokerran/laskun osalta seuraavat tiedot tämän asetuksen liitteessä olevassa 35 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.M esitetyssä muodossa, jäljempänä ’tarkkailijamatkaraportti’,

koko saaliin määrä lajeittain, mukaan lukien pois heitetyt määrät ja tämän asetuksen liitteessä olevassa 3 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.E olevassa VI osassa tarkoitettujen haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajien määrät:

—	sellaisina kuin määrät on kirjattu aluksen kalastus- ja tuotantopäiväkirjaan,

—	sellaisina kuin tarkkailija on määrät itsenäisesti arvioinut. Niiden vetojen osalta, joista tarkkailijan ei ole mahdollista tehdä itsenäistä arviota, asiaankuuluvat tietokentät olisi jätettävä tyhjiksi ja tiedot merkitään Huomautuksia-sarakkeeseen;

ii)	kaikki havaitut poikkeamiset saalistietojen eri lähteiden välillä;

iii)	pyydystyyppi, silmäkoko, lisälaitteet;

iv)	pyyntiponnistustiedot;

v)	pituus- ja leveysasteet, kalastussyvyys;

vi)	troolikalastuksessa aika laskun päättymisestä pyydysten keräämisen aloittamiseen; kaikissa muissa tapauksissa pyydyksen laskun aloittamisesta pyydyksen keräämisen lopettamiseen;

b)	seurattava 25 artiklassa tarkoitettua aluksen varastointikaaviota ja kirjattava tarkkailijaraporttiin kaikki todetut poikkeamiset;

c)	kirjattava kaikki VMS:ssä havaitut keskeytykset tai häiriöt;

d)	laskettava aluksen välineet mereen ainoastaan aluksen päällikön suostumuksella;

e)	toimitettava päivittäin, riippumatta siitä kalastaako alus vai ei, ennen klo 12.00 (UTC) lippujäsenvaltion KSK:lle tämän asetuksen liitteessä olevassa 36 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen II.G mukaisesti aluekohtainen tarkkailijaraportti;

f)	suoritettava NAFOn pyynnöstä tällaiset tehtävät, myös tieteellisissä tarkoituksissa;

toimitettava tarkkailijaraportti koneluettavassa muodossa, mahdollisuuksien mukaan myös tarkkailijan ottamat asiaan liittyvät kuvat liitteenä:

i)	lippujäsenvaltiolle mahdollisimman pian sääntelyalueelta poistumisen jälkeen ja viimeistään aluksen saapuessa satamaan;

ii)	viipymättä satamaan saavuttaessa paikalliselle satamavalvontaviranomaiselle, jos satamassa tehdään tarkastus;

h)	oltava tarkastajien käytettävissä merellä tai satamassa aluksen saapuessa aluksen kalastustoimien tutkimista varten;

sekä kaikkien niiden tapausten osalta, joissa tätä asetusta ei ole noudatettu:

raportoitava viipymättä aluksen lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista tästä asetuksesta poikkeamisista, mukaan lukien mikä tahansa estäminen, uhkailu, tarkkailijan työhön puuttuminen tai tämän estäminen muulla tavoin hoitamasta velvollisuuksiaan, käyttäen aluksesta riippumatonta kaksisuuntaista viestintälaitetta, ja

ii)	pidettävä yksityiskohtaista kirjaa myös asiaankuuluvien kuvien ja videoiden avulla kaikista olosuhteista ja tiedoista, jotka liittyvät tapauksiin, joissa tästä asetuksesta on poikettu, toimitettavaksi lippujäsenvaltion KSK:lle heti tilaisuuden tullen ja viimeistään aluksen saapuessa satamaan.

12. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen päällikön

a)	on laajennettava tällaista yhteistyötä ja avunantoa, jos se on tarkkailijan tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen. Tähän yhteistyöhön sisältyy muun muassa se, että tarkkailija voi tarvittaessa tutustua saaliiseen, mukaan lukien saaliit, jotka alus aikoo mahdollisesti heittää takaisin mereen;

b)	on järjestettävä tarkkailijalle samantasoinen ruokailu ja majoitus kuin aluksen päällystöllekin. Jos tällaista majoitusta ei ole saatavilla, tarkkailijalle on järjestettävä majoitus, joka on mahdollisimman lähellä päällystön tasoa, mutta vähintään samaa tasoa kuin miehistöllä;

c)	on annettava tarkkailijalle mahdollisuus tutustua kaikkiin niihin aluksen operatiivisiin alueisiin, joihin hänellä on oltava pääsy velvollisuuksiensa täyttämiseksi, mukaan lukien aluksen ruuma(t), tuotantoalue(et), komentosilta, jätteidenkäsittelylaitteet ja navigointi- ja viestintälaitteet;

d)	ei tule tarkkailijan suorittaessa tehtäviään estää eikä uhkailla häntä, sekaantua hänen toimintaansa tai vaikuttaa siihen eikä lahjoa tai yrittää lahjoa häntä;

e)	on otettava tarkkailija mukaan kaikkiin aluksella toteutettaviin hätätilanneharjoituksiin; ja

f)	on ilmoitettava tarkkailijalle, kun tarkastusviranomainen on ilmoittanut aikeestaan nousta alukselle.

13. Jollei toisen NAFOn sopimuspuolen tai lippujäsenvaltion kanssa ole muuta sovittu, kunkin jäsenvaltion on vastattava lähettämiensä tarkkailijoiden kustannusten korvaamisesta. Lippujäsenvaltio voi sallia, että kalastustoiminnan harjoittajat osallistuvat tarkkailijoiden kustannusten korvaamiseen, sanotun rajoittamatta 14 kohtaa.

14. Tarkkailijoiden on oltava vapaita taloudellisista intresseistä tai muista etuisuuksista, ja heille on maksettava tavalla, josta käy ilmi taloudellinen riippumattomuus sääntelyalueella kalastavasta aluksesta.

15. Tiedot, joita jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan 3 kohdan c ja d alakohdan, 5 kohdan a alakohdan, 6 kohdan c alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti, on toimitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle, joka varmistaa, että nämä tiedot välitetään NAFOn pääsihteerille viipymättä julkaistavaksi NAFOn MCS-sivustolla.

VII LUKU

YHTEINEN TARKASTUS- JA VALVONTAOHJELMA

28 artikla

Yleiset säännökset

1. EFCA koordinoi unionin tarkastus- ja valvontatoimia. Sitä varten se voi laatia yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä operatiivisia tarkastus- ja valvontaohjelmia, jäljempänä ’ohjelma’. Niiden jäsenvaltioiden, joiden alukset harjoittavat kalastusta sääntelyalueella, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä sellaisten ajankohtien ja vyöhykkeiden osalta, joiden osalta näitä resursseja on tarkoitus käyttää.

2. Tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavat tarkastajat, jotka ovat jäsenvaltioiden osoittamia ja jotka on ilmoitettu EFCAlle ohjelman mukaisesti.

3. Jäsenvaltiot voivat komission ja EFCAn kanssa yhteistyötä tehden yhteisellä sopimuksella lähettää toisen NAFOn sopimuspuolen tarkastusalukselle sellaisia tarkastajia ja EFCAn koordinaattoreita, jotka EFCA on osoittanut ohjelmaan.

4. Kun sääntelyalueella on samanaikaisesti jäsenvaltioiden kalastusaluksia enemmän kuin 15, EFCAn ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisenä aikana

a)	sääntelyalueella on läsnä tarkastaja tai muu toimivaltainen viranomainen; tai

b)	yleissopimusalueen viereisellä NAFOn sopimuspuolen alueella on läsnä toimivaltainen viranomainen;

c)	jäsenvaltiot vastaavat viipymättä jokaiseen sääntelyalueella tapahtunutta rikkomusta koskevaan ilmoitukseen, silloin kun kyseessä on niiden lipun alla purjehtiva kalastusalus.

5. Ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava kullekin tarkastusalukselle sen saapuessa sääntelyalueelle luettelo havainnoista ja suorittamistaan alukseen nousemisista edeltävien kymmenen päivän ajalta, mukaan lukien päivämäärä, koordinaatit ja mahdolliset muut asiaankuuluvat tiedot.

6. Jokaisen ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion on komission tai EFCAn kanssa koordinoiden varmistettava, että kullakin sen lipun alla purjehtivalla tarkastusaluksella, joka toimii sääntelyalueella, on suojattu yhteys, mahdollisuuksien mukaan joka päivä, kaikkiin muihin sääntelyalueella toimiviin tarkastusaluksiin, jotta alukset voivat vaihtaa toimintojensa koordinoimiseksi tarvittavia tietoja.

7. Tutkimusaluksella vierailevien tarkastajien on otettava huomioon aluksen asema ja rajoitettava tarkastusmenettelyt ainoastaan niihin tarkastuksiin, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että alus harjoittaa toimintaa tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Jos tarkastajilla on perusteltuja syitä epäillä, että aluksella harjoitettava toiminta ei ole aluksen tutkimussuunnitelman mukaista, asiasta on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja EFCAlle.

8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tarkastajat kohtelevat sääntelyalueella toimivia aluksia oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti ja välttävät tekemästä suhteetonta määrää tarkastuksia aluksille, jotka purjehtivat jonkin NAFOn sopimuspuolen lipun alla. Tarkastajien kunkin vuosineljänneksen aikana jonkin NAFOn toisen sopimuspuolen lipun alla purjehtiville aluksille tekemien tarkastusten määrän on mahdollisuuksien mukaan oltava oikeassa suhteessa koko sääntelyalueella harjoitettuun kalastustoimintaan ottaen huomioon muun muassa saaliiden ja aluspäivien määrä. Tarkastusten tiheyttä määritettäessä tarkastajat voivat ottaa huomioon kalastuskäytännöt ja sen, miten hyvin kalastusalus on noudattanut sääntöjä.

9. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltio tarkastaa oman lippunsa alla purjehtivan kalastusaluksen kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, jäsenvaltion on ohjelmaan osallistuessaan varmistettava, että ohjelmaan osoitetut tarkastajat ja tarkastajaharjoittelijat

a)	ovat sille vastuussa toimistaan;

b)	panevat täytäntöön ohjelman säännökset;

c)	eivät kanna aseita alukselle noustessaan;

d)	pidättäytyvät panemasta täytäntöön unionin vesiin liittyviä lakeja ja asetuksia;

e)	noudattavat yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä määräyksiä, menettelyjä ja käytäntöjä, jotka liittyvät tarkastettavan aluksen ja sen miehistön turvallisuuteen;

f)	eivät häiritse kalastustoimintaa eivätkä kalastustuotteiden varastointia ja välttävät mahdollisuuksien mukaan toteuttamasta toimia, jotka vahingoittavat aluksella olevan saaliin laatua; ja

g)	avaavat kontit tavalla, joka helpottaa niiden nopeaa uudelleensinetöintiä ja -pakkaamista sekä mahdollista uudelleenvarastointia.

10. Kaikkia tässä luvussa tarkoitettuja tarkastus-, valvonta- ja tutkimusraportteja sekä niihin liittyviä kuvia tai näyttöä on kohdeltava luottamuksellisina tämän asetuksen liitteessä olevassa 37 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen II.B mukaisesti.

29 artikla

Ilmoitusvaatimukset

1. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä marraskuuta lähetettävä seuraavat tiedot EFCAlle (ja kopiona komissiolle), joka julkaisee ne NAFOn MCS-sivustolla:

a)	sen toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot, joka toimii yhteyspisteenä sääntelyalueella tapahtuneiden rikkomusten nopean ilmoittamisen osalta, sekä mahdolliset myöhemmät muutokset näihin tietoihin vähintään 15 päivää ennen kuin muutos tulee voimaan;

b)	tarkastajien ja tarkastajaharjoittelijoiden nimet sekä kaikkien niiden tarkastusalusten nimet, radiokutsutunnukset ja viestintäyhteystiedot, jotka se on osoittanut ohjelmaan. Sen on ilmoitettava tietoihin tehtävistä muutoksista mahdollisuuksien mukaan vähintään 60 päivää etukäteen.

2. Ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion on varmistettava, että EFCAlle ilmoitetaan etukäteen jäsenvaltion osoittamien tarkastusalusten suorittamien valvontapartioiden päivämäärä sekä aloittamis- ja lopettamisaika.

30 artikla

Valvontamenettelyt

1. Jos tarkastaja havaitsee sääntelyalueella jonkin NAFOn sopimuspuolen lipun alla purjehtivan kalastusaluksen, jonka osalta on syytä epäillä tätä asetusta koskevaa ilmeistä rikkomusta, ja jos välitön tarkastus ei ole käytännössä mahdollinen, tarkastajan on

täytettävä tämän asetuksen liitteessä olevassa 38 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.A mukainen valvontaraporttilomake. Jos tarkastaja on tehnyt nostokerran sisällöstä tilavuusarvioinnin tai saaliin koostumuksen arvioinnin, valvontaraportissa on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot vedon sisällöstä ja mainittava tilavuusarvioinnissa käytetty menetelmä;

b)	otettava kuvia aluksesta sekä kirjattava sen sijainti ja kuvan ottamisen päivämäärä ja kellonaika; ja

c)	toimitettava valvontaraportti ja kuvat viipymättä sähköisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen.

2. Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanottaa valvontaraportin, viranomaisen on viipymättä

a)	toimitettava valvontaraportti EFCAlle, joka julkaisee sen NAFOn MCS-sivustolla ja lähettää sen sille sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii;

b)	toimitettava kuvien kopiot EFCAlle, joka puolestaan toimittaa ne sille sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii, tai lippujäsenvaltiolle, jos se ei ole sama kuin tarkastuksen tekevä jäsenvaltio;

c)	varmistettava todisteiden turvallisuus ja säilyminen myöhempiä tarkastuksia varten.

3. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on jäsenvaltionsa lipun alla purjehtivaa alusta koskevan valvontaraportin saatuaan tehtävä tutkimukset, jotka ovat mahdollisesti tarpeen asianmukaisten jatkotoimien määrittämiseksi.

4. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä tutkimusraportti EFCAlle, joka julkaisee sen NAFOn MCS-sivustolla ja lähettää sen komissiolle.

31 artikla

Alukseen nousemista ja tarkastamista koskevat sopimuspuolten menettelyt

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kun sen tarkastajat tekevät ohjelman mukaisia tarkastuksia, kyseiset tarkastajat

a)	ilmoittavat kalastusalukselle radioteitse kansainvälistä viestikirjaa käyttäen tarkastusaluksen nimen ennen kuin ne nousevat alukseen;

b)	käyttävät tämän asetuksen liitteessä olevassa 39 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.E esitettyä viiriä tarkastusaluksessa ja nousualuksessa;

c)	varmistavat, että tarkastusalus pysyy alukseen nousemisen aikana turvallisen matkan päässä kalastusaluksista;

d)	eivät vaadi kalastusaluksia pysähtymään tai tekemään ohjausliikkeitä, kun ne vetävät, laskevat tai nostavat pyydyksiä;

rajoittavat kunkin tarkastusryhmän enimmäismääräksi enintään neljä tarkastajaa, mukaan lukien mahdollinen tarkastajaharjoittelija, joka voi olla tarkastusryhmän mukana ainoastaan koulutustarkoituksessa. Jos tarkastajaharjoittelija seuraa tarkastajia alukseen, tarkastajien on alukseen noustessaan esiteltävä harjoittelija aluksen päällikölle. Tarkastajaharjoittelija saa vain seurata hyväksyttyjen tarkastajien suorittamaa tarkastustoimintaa eikä hän saa millään tavalla häiritä kalastusaluksen toimintaa;

f)	esittävät alukseen noustessaan aluksen päällikölle NAFO-henkilötodistuksensa, jonka NAFOn pääsihteeri on myöntänyt CEM:n 32 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;

rajoittavat tarkastuksen keston neljään tuntiin tai siihen aikaan, joka tarvitaan verkon nostamiseen sekä verkon ja saaliin tarkastamiseen, sen mukaan kumpi on pidempi, paitsi jos

i)	kyseessä on rikkomus; tai

ii)

tarkastaja arvioi aluksella olevan saaliin määrän poikkeavan kalastuspäiväkirjaan kirjatun saaliin määrästä, jolloin tarkastaja pidentää tarkastuksen kestoa yhdellä lisätunnilla voidakseen todentaa laskelmat ja menettelyt sekä voidakseen tutkia uudelleen sääntelyalueella pyydetyn saaliin ja aluksella olevan saaliin laskemisessa käytetyt asiaankuuluvat asiakirjat;

h)	keräävät kaikki tarkkailijan antamat asiaankuuluvat tiedot, joita käytetään tämän asetuksen säännösten noudattamisen tarkastamisessa.

32 artikla

Aluksen päällikön velvollisuudet tarkastuksen aikana

Jokaisen aluksen päällikön on toteutettava tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen tarkastuksen tekemistä

a)	varmistamalla, että kun tarkastusalus on antanut viestin siitä, että tarkastus on alkamassa, mitään verkkoa ei nosteta alukseen ainakaan 30 minuuttiin sen jälkeen, kun tarkastusaluksen viesti on annettu;

b)	helpottamalla tarkastajien nousemista alukseen tarkastusaluksen pyynnöstä ja siinä määrin kuin se on hyvän merimiestavan mukaista;

c)	antamalla käyttöön tämän asetuksen liitteessä olevassa 40 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.G mukaiset laskuportaat;

d)	varmistamalla, että mahdollista mekaanista luotsinostolaitetta voidaan käyttää turvallisesti ja että se mahdollistaa turvallisen kulun nostolaitteen ja kannen välillä;

antamalla tarkastajille mahdollisuuden tutustua kaikkiin asiaankuuluviin alueisiin, kansiin ja sisätiloihin, jalostettuun ja jalostamattomaan saaliiseen, verkkoihin tai muihin pyydyksiin, varusteisiin sekä kaikkiin asiaankuuluviin asiakirjoihin, joita ne pitävät tarpeellisina tämän asetuksen noudattamisen todentamiseksi;

f)	kirjaamalla 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti suoritettujen mahdollisten koevetojen aloitus- ja lopetuspaikan koordinaatit ja antamalla ne pyynnöstä tarkastajille;

esittämällä tarkastajan pyynnöstä rekisteröintiasiakirjat, kalaruumia koskevat piirrokset tai kuvaukset, tuotantopäiväkirjat ja varastointikaaviot ja antamalla tarkastajan esittämästä kohtuullisesta pyynnöstä tällaista apua sen varmistamiseksi, että saaliin tosiasiallinen varastointi vastaa varastointikaaviota;

h)	pidättäytymällä häiritsemästä tarkastajien ja tarkkailijan välistä yhteydenpitoa ja myös kunnioittamalla tarkastajien ja tarkkailijan tarvitsemaa yksityisyyttä velvollisuuksiensa suorittamisessa;

i)	helpottamalla tarkastajien näytteenottoa jalostetusta kalasta lajin määrittämiseksi DNA-analyysin avulla;

j)	toteuttamalla tarvittavia toimia säilyttääkseen tarkastajien mahdollisesti kiinnittämän sinetin ja mahdollisten muiden aluksella olevien todisteiden koskemattomuuden siihen asti, kun lippuvaltio toisin ohjeistaa;

k)	allekirjoittamalla tarkastusraportin asianomaisen, sinettien kiinnittämisen hyväksymisen ilmaisevan jakson todisteiden säilymisen varmistamiseksi silloin, kun sinettejä on kiinnitetty ja/tai todisteita on turvattu;

l)	lopettamalla kalastuksen, jos tarkastajat niin pyytävät 35 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

m)	antamalla pyynnöstä aluksen viestintälaitteet ja niiden operaattoripalvelut tarkastajien käyttöön viestien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi;

n)	poistamalla tarkastajien pyynnöstä pyydyksestä sellaiset osat, jotka vaikuttavat tämän asetuksen vastaisilta;

o)	kun tarkastajat ovat tehneet merkintöjä päiväkirjoihin, antamalla tarkastajalle jäljennöksen jokaisesta sivusta, jolle tällainen merkintä on tehty, ja allekirjoittamalla tarkastajan pyynnöstä jokaisen sivun vahvistaakseen, että kyseessä on virallinen jäljennös; ja

lopettamalla kalastuksen pyydettäessä ja aloittamalla sen uudelleen vasta sitten, kun

i)	tarkastajat ovat saattaneet tarkastuksen päätökseen ja turvanneet mahdolliset todisteet; ja

ii)	aluksen päällikkö on allekirjoittanut tarkastusraportin asianomaisen jakson k alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

33 artikla

Tarkastusraportti ja jatkotoimet

1. Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen tarkastajat täyttävät kustakin tarkastuksesta tarkastusraportin tämän asetuksen liitteessä olevassa 41 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.B esitetyn lomakkeen muodossa, jäljempänä ’tarkastusraportti’.

2. Kun kyseessä on tarkastusraportti,

a)	kalastusmatka katsotaan kulloiseksikin kalastusmatkaksi, jos tarkastettavalla aluksella on matkan aikana sääntelyalueella pyydettyä saalista;

tarkastajien on muunnettava unionin kalastusalusten osalta tuotantopaino elopainoksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 (16) liitteissä XIII, XIV ja XV vahvistettuja muuntokertoimia käyttäen, kun tuotantopäiväkirjan merkintöjä verrataan kalastuspäiväkirjan merkintöihin siltä osin kuin on kyse niistä lajeista ja jalostusasteista, jotka sisältyvät mainittuihin liitteisiin, ja muissa tapauksissa käyttäen aluksen päällikön käyttämiä muuntokertoimia;

tarkastajien on

i)	laadittava laji- ja aluekohtainen tiivistelmä sääntelyalueella pyydettyä aluksen saalista koskevista päiväkirjamerkinnöistä kulloisenkin kalastusmatkan osalta;

ii)	kirjattava tiivistelmät tarkastusraportin 12 jaksoon ja merkittävä kirjatun saaliin ja tarkastajien arvioimien aluksella olevien saalismäärien väliset erot tarkastusraportin 14.1 jaksoon;

iii)	tarkastuksen päätyttyä allekirjoitettava tarkastusraportti ja esitettävä tarkastusraportti aluksen päällikölle allekirjoitusta ja huomioita varten ja mahdollisille muille todistajille, jotka haluavat esittää huomautuksia;

iv)	ilmoitettava viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle ja toimitettava sille asianomaiset tiedot ja kuvat 24 tunnin kuluessa tai niin pian kuin mahdollista; ja

v)	toimitettava raportin jäljennös aluksen päällikölle ja merkittävä sopivalla tavalla tarkastusraportin asianmukaiseen jaksoon tapaukset, joissa aluksen päällikkö ei suostu vahvistamaan sen vastaanottoa.

3. Tarkastavan jäsenvaltion on

a)	lähetettävä EFCAlle merellä tehty tarkastusraportti mahdollisuuksien mukaan 20 päivän kuluessa tarkastuksesta julkaistavaksi MCS-sivustolla;

b)	noudatettava 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä sen jälkeen, kun tarkastajat ovat antaneet rikkomusta koskevan ilmoituksen.

4. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että NAFOn tarkastajien laatimilla tarkastus- ja valvontaraporteilla on vastaava tosiasioiden todistusarvo kuin sen omien tarkastajien tarkastus- ja valvontaraporteilla.

5. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyitä, jotka on käynnistetty NAFOn tarkastajan ohjelman mukaisesti antaman raportin seurauksena.

34 artikla

Rikkomuksia koskevat menettelyt

1. Kunkin tarkastavan jäsenvaltion on varmistettava, että kun sen tarkastajat havaitsevat tätä asetusta koskevan rikkomuksen, ne

a)	merkitsevät rikkomuksen tarkastusraporttiin;

tekevät tarkastettavan aluksen kalastuspäiväkirjaan tai muuhun asiaankuuluvaan asiakirjaan allekirjoituksella varustetun merkinnän, josta käy ilmi rikkomuksen päivämäärä, maantieteelliset koordinaatit ja luonne, ja jäljentävät kaikki asiaankuuluvat merkinnät sekä pyytävät aluksen päällikköä allekirjoittamaan jokaisen sivun sen varmentamiseksi, että kyseessä on virallinen jäljennös;

c)	ottavat kuvia sellaisista pyydyksistä, saaliista tai muista todisteista, joita tarkastaja pitää tarpeellisina rikkomukseen liittyen;

d)	kiinnittävät lujasti tämän asetuksen liitteessä olevassa 42 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.F esitetyn NAFOn tarkastussinetin mukaisen tarkastussinetin tarvittaessa ja merkitsevät asianmukaisella tavalla tarkastusraporttiin toteutetut toimet ja kunkin sinetin sarjanumeron;

pyytävät aluksen päällikköä

i)	allekirjoittamaan tarkastusraportin asianmukaisen jakson, jossa hyväksytään sinettien kiinnittäminen, todisteiden säilymisen turvaamiseksi; ja

ii)	antamaan kirjallisen lausunnon tarkastusraportin asianmukaisessa jaksossa;

f)	pyytävät aluksen päällikköä poistamaan pyydyksestä sellaiset osat, jotka vaikuttavat tämän asetuksen vastaisilta; ja

g)	kun käytännössä mahdollista, ilmoittavat rikkomuksesta tarkkailijalle.

2. Tarkastavan jäsenvaltion on

toimitettava 24 tunnin kuluessa rikkomuksen havaitsemisesta tarkastajiensa raportoimaa rikkomusta koskeva kirjallinen ilmoitus komissiolle ja EFCAlle, jotka puolestaan toimittavat sen sellaisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lipun alla alus purjehtii, tai jäsenvaltiolle, jos se ei ole sama kuin tarkastava jäsenvaltio, sekä NAFOn pääsihteerille. Kirjallisessa ilmoituksessa on oltava tämän asetuksen liitteessä olevassa 41 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.B mukaisen tarkastusraportin kohtaan 15 merkityt tiedot, mainittava asiaankuuluvat toimenpiteet sekä kuvattava yksityiskohtaisesti rikkomusta koskevan ilmoituksen antamisen perusteet ja ilmoitusta tukevat todisteet, ja sen mukana on mahdollisuuksien mukaan oltava kuvia pyydyksistä, saaliista tai muista todisteista, jotka liittyvät tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun rikkomukseen;

b)	toimitettava viiden päivän kuluessa tarkastusaluksen paluusta satamaan tarkastusraportti komissiolle ja EFCAlle.

EFCA julkaisee tarkastusraportin NAFOn MCS-sivustolla pdf-muodossa.

3. Lippujäsenvaltion on toteutettava rikkomusten jatkotoimet 36 artiklan säännösten mukaisesti.

35 artikla

Vakavia rikkomuksia koskevat lisämenettelyt

1. Kaikkia seuraavia rikkomuksia pidetään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklassa tarkoitettuina vakavina rikkomuksina:

a)	kalastaminen kiintiössä ”muut” ilman komissiolle annettua ennakkoilmoitusta 5 artiklan vastaisesti;

b)	kalastaminen kiintiössä ”muut” myöhemmin kuin viiden työpäivän kuluttua kalastuksen lopettamisesta 5 artiklan vastaisesti;

c)	sellaisen kannan kohdennettu kalastaminen, jonka pyynti on keskeytetty tai muulla tavoin kielletty, 6 artiklan vastaisesti;

d)	kantojen tai lajien kohdennettu kalastaminen sen päivän jälkeen, jona lippuvaltion komissiolle ilmoittama kalastuksen lopettaminen astui voimaan, 6 artiklan vastaisesti;

e)	kalastaminen kalastuskieltoalueella 9 artiklan 5 kohdan ja 11 artiklan vastaisesti;

f)	kalastaminen pohjakalastuksessa käytettävillä pyydyksillä alueella, jolla pohjakalastustoiminta on kielletty, III luvun vastaisesti;

g)	hyväksymättömän silmäkoon käyttäminen 13 artiklan vastaisesti;

h)	kalastaminen ilman voimassa olevaa lupaa;

i)	saaliiden väärin kirjaaminen 25 artiklan vastaisesti;

j)	aluksella ei ole satelliittiseurantajärjestelmää tai sen toimintaa häiritään 26 artiklan vastaisesti;

k)	saalista koskevat viestit jätetään toimittamatta 10 artiklan 3 kohdan tai 25 artiklan vastaisesti;

l)	tarkastajien tai tarkkailijoiden estäminen, uhkaaminen tai häiritseminen taikka estäminen muulla tavoin hoitamasta velvollisuuksiaan, tai muunlainen epäsuora painostus;

m)	syyllistyminen rikkomukseen, kun aluksella ei ole tarkkailijaa;

n)	tutkimukseen liittyvien todisteiden salaaminen, muuttaminen tai hävittäminen, mukaan lukien sinettien murtaminen tai muuttaminen tai murtautuminen sinetöityihin tiloihin;

o)	väärennettyjen asiakirjojen esittäminen tai virheellisten tietojen antaminen tarkastajalle, mikä estäisi vakavan rikkomuksen havaitsemisen;

purkaminen, jälleenlaivaus tai muiden satamapalvelujen käyttäminen

i)	satamassa, jota ei ole nimetty 39 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti; tai

ii)	ilman 39 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua satamavaltion lupaa;

q)	41 artiklan 1 kohdan säännösten noudattamatta jättäminen;

r)	aluksella ei ole tarkkailijaa silloin, kun sitä vaaditaan.

2. Kun tarkastaja ilmoittaa, että alus on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, hänen on

a)	toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet todisteiden turvaamisen ja säilyttämisen varmistamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa aluksen ruuman ja/tai pyydysten sinetöiminen lisätarkastusta varten;

b)	pyydettävä aluksen päällikköä lopettamaan kaikki sellainen kalastustoiminta, joka näyttää muodostavan vakavan rikkomuksen; ja

ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle ja toimitettava sille tiedot ja mahdollisuuksien mukaan kuvat 24 tunnin kuluessa. Nämä tiedot vastaanottava toimivaltainen viranomainen ilmoittaa ne sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii, tai jäsenvaltiolle, jos se ei ole sama kuin tarkastava jäsenvaltio, 34 artiklan mukaisesti.

3. Jos kyseessä on jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta koskeva vakava rikkomus, lippujäsenvaltion on

a)	vahvistettava asiaankuuluvien tietojen ja kuvien vastaanottaminen viipymättä;

b)	varmistettava, että tarkastettavalla aluksella ei jatketa kalastusta ennen uutta ilmoitusta;

tarkasteltava tapausta uudelleen käyttäen kaikkia käytettävissä olevia tietoja ja aineistoa, ja 72 tunnin kuluessa vaadittava alusta siirtymään viipymättä satamaan perusteellisen tarkastuksen tekemiseksi kyseisen jäsenvaltion valvonnassa, jos vaikuttaa siltä, että on syyllistytty johonkin seuraavista vakavista rikkomuksista:

i)	sellaisen kannan kohdennettu pyynti, jonka kalastus on keskeytetty,

ii)	sellaisen kannan kohdennettu pyynti, jonka kalastus on kielletty 6 artiklan mukaisesti,

iii)	saaliiden väärin kirjaaminen 25 artiklan vastaisesti; tai

iv)	saman vakavan rikkomuksen uusiminen 6 kuukauden jakson aikana.

4. Kun vakavassa rikkomuksessa on kyseessä saaliiden väärin kirjaaminen, perusteellinen tarkastus koostuu fyysisestä tarkastuksesta ja aluksella olevan kokonaissaaliin luetteloinnista laji- ja aluekohtaisesti.

5. Tässä artiklassa ilmaisulla ”saaliiden väärin kirjaaminen” tarkoitetaan vähintään 10 tonnin tai 20 prosentin eroa aluksella olevaa jalostettua saalista koskevien tarkastajan lajikohtaisten arvioiden tai kokonaisarvioiden ja tuotantopäiväkirjaan kirjattujen lukujen välillä sen mukaan, kumpi ero on suurempi, ja laskettuna prosenttiosuutena tuotantopäiväkirjan luvuista.

6. Jos lippujäsenvaltio antaa suostumuksensa ja jos satamavaltiona toimiva NAFOn sopimuspuoli ei ole sama kuin tarkastajan jäsenvaltio, kyseisen satamavaltiona toimivan NAFOn sopimuspuolen tai satamajäsenvaltion tarkastajat voivat osallistua perusteelliseen tarkastukseen ja saaliin luettelointiin.

7. Jos 3 kohdan c alakohtaa ei sovelleta, lippujäsenvaltion on joko

sallittava aluksen jatkaa kalastusta. Tällaisessa tapauksessa lippujäsenvaltion on viimeistään kahden päivän kuluttua rikkomusta koskevan ilmoituksen antamisesta toimitettava komissiolle kirjalliset perustelut siitä, miksi alusta ei ole määrätty siirtymään satamaan. Komissio toimittaa kyseiset perustelut NAFOn pääsihteerille; tai

b)	vaadittava alusta siirtymään viipymättä satamaan perusteellisen fyysisen tarkastuksen tekemiseksi sen valvonnassa.

8. Jos lippujäsenvaltio määrää tarkastettavan aluksen siirtymään satamaan, tarkastajat voivat nousta alukselle tai jäädä alukselle sen siirtyessä satamaan, edellyttäen ettei lippujäsenvaltio vaadi tarkastajia poistumaan alukselta.

36 artikla

Rikkomusten jatkotoimet

1. Jos kyseessä on jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta koskeva rikkomus, jäsenvaltion on

a)	tehtävä kalastusalukselle perusteellinen tutkimus, tarvittaessa fyysinen tutkimus, mahdollisimman pian;

b)	tehtävä yhteistyötä tarkastavan NAFOn sopimuspuolen kanssa tai tarkastavan jäsenvaltion kanssa, jos se ei ole sama kuin lippujäsenvaltio, todisteiden säilyttämiseksi ja säilytysketjun pitämiseksi sellaisessa muodossa, joka helpottaa menettelyjen noudattamista sen lainsäädännön mukaisesti;

c)	toteutettava viipymättä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia oikeudellisia tai hallinnollisia toimia aluksesta vastuussa olevia henkilöitä vastaan; ja

d)	varmistettava, että rikkomuksista määrättävät seuraamukset ovat riittävän ankaria, jotta niiden avulla voidaan tosiasiallisesti varmistaa, että vaatimuksia noudatetaan, uusia rikkomuksia ja rikkomusten uusimista ehkäistään ja rikkomusten tekijöitä estetään saamasta hyötyä rikkomuksesta.

2. Edellä olevan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuihin hallinnollisiin ja oikeudellisiin toimiin ja seuraamuksiin voivat rikkomuksen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti sisältyä muun muassa seuraavat:

sakot;

b)	aluksen, laittomien pyydysten ja saaliiden takavarikointi;

c)	kalastustoiminnan harjoittamista koskevan luvan keskeyttäminen tai peruuttaminen; ja

d)	myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien pienentäminen tai peruuttaminen.

3. Kunkin lippujäsenvaltion on varmistettava, että se käsittelee kaikki rikkomuksia koskevat ilmoitukset ikään kuin rikkomuksesta olisivat raportoineet sen omat tarkastajat.

4. Lippujäsenvaltion ja satamajäsenvaltion on viipymättä annettava komissiolle tiedoksi

a)	1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut oikeudelliset ja hallinnolliset toimet sekä seuraamukset;

niin pian kuin se on käytännössä mahdollista mutta viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun vakava rikkomus tapahtui, raportti, jossa selostetaan tutkinnan etenemistä, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot toimista, jotka se on mahdollisesti toteuttanut tai aloittanut rikkomuksen osalta; ja

c)	raportti lopputuloksesta sen jälkeen, kun tutkimus on saatu päätökseen.

37 artikla

Jäsenvaltioiden raportit tarkastuksista, valvonnasta ja rikkomuksista

1. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä helmikuuta ilmoitettava komissiolle ja EFCAlle ohjelman mukaisesti seuraavat tiedot:

a)	sen lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ja toisen NAFOn sopimuspuolen lipun alla purjehtiville kalastusaluksille tehtyjen tarkastusten lukumäärä edellisenä kalenterivuonna;

b)	jokaisen sellaisen kalastusaluksen nimi, josta jäsenvaltion tarkastajat ovat antaneet rikkomusta koskevan ilmoituksen, mukaan lukien tarkastuksen päivämäärä ja sijainti sekä rikkomuksen luonne;

c)	jäsenvaltion partioivalla valvontailma-aluksella lennettyjen tuntien määrä, kyseisen ilma-aluksen tekemien havaintojen lukumäärä, sen toimittamien valvontaraporttien lukumäärä sekä kunkin tällaisen raportin osalta havainnon päivämäärä, kellonaika ja sijainti;

jäsenvaltion edellisen vuoden aikana toteuttamat sellaiset toimet, mukaan lukien kuvaus mahdollisesti määrättyjen oikeudellisten tai hallinnollisten toimien tai seuraamusten nimenomaisista ehdoista (esimerkiksi sakkojen suuruus, takavarikoitujen kalojen ja/tai pyydysten arvo, kirjalliset varoitukset), jotka koskevat

i)	jokaista tarkastajan ilmoittamaa jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta koskevaa rikkomusta; ja

ii)	kaikkia jäsenvaltion vastaanottamia valvontaraportteja.

Komissio toimittaa viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä maaliskuuta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot NAFOn pääsihteerille.

2. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetuissa raporteissa on mainittava tapauksen kulloinenkin tilanne. Jäsenvaltioiden on lueteltava tällaiset rikkomukset kaikissa myöhemmissä raporteissa siihen asti, kunnes se raportoi rikkomuksen lopullisesta tuloksesta.

3. Jäsenvaltion on annettava riittävän yksityiskohtainen selvitys jokaisesta sellaisesta rikkomuksesta, jonka osalta se ei ole toteuttanut toimia eikä määrännyt seuraamuksia.

VIII LUKU

TOISEN SOPIMUSPUOLEN LIPUN ALLA PURJEHTIVIEN ALUSTEN SATAMAVALTIOVALVONTA

38 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan purkamiseen, jälleenlaivaukseen tai jäsenvaltioiden satamien käyttöön sellaisten kalastusalusten osalta, jotka purjehtivat toisen NAFOn sopimuspuolen lipun alla ja joilla harjoitetaan kalastustoimintaa sääntelyalueella. Tätä lukua sovelletaan aluksiin, joilla on sääntelyalueella pyydettyjä saaliita tai niistä peräisin olevia kalatuotteita, joita ei ole aiemmin purettu aluksesta eikä jälleenlaivattu satamassa.

39 artikla

Satamajäsenvaltion velvollisuudet

1. Satamajäsenvaltion on toimitettava komissiolle ja EFCAlle luettelo nimetyistä satamista, joihin kalastusalukset voivat saada pääsyn purkamista, jälleenlaivausta ja/tai satamapalveluja varten, ja sen on varmistettava mahdollisimman laajasti, että jokaisessa nimetyssä satamassa on riittävät valmiudet tehdä tämän luvun mukaisia tarkastuksia. Komissio julkaisee nimettyjä satamia koskevan luettelon NAFOn MCS-sivustolla pdf-muodossa. Kaikista luetteloon myöhemmin tehtävistä korvaavista muutoksista on ilmoitettava komissiolle vähintään viisitoista päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

2. Satamajäsenvaltion on vahvistettava ennakkopyynnöille vähimmäismääräaika. Ennakkopyyntöjä koskeva määräaika on kolme työpäivää ennen arvioitua saapumisaikaa. Satamajäsenvaltio voi kuitenkin yhteisymmärryksessä komission kanssa vahvistaa ennakkopyynnöille muun määräajan ottaen huomioon muun muassa saaliin tuotetyypin taikka kalavesien ja satamiensa välimatkan. Satamajäsenvaltion on annettava tiedot ennakkopyyntöjä koskevasta määräajasta komissiolle, joka julkaisee tiedot NAFOn MCS-sivustolla pdf-muodossa.

3. Satamajäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen yhteystahoksi vastaanottamaan 41 artiklan mukaisia pyyntöjä ja 40 artiklan 2 kohdan mukaisia vahvistuksia sekä antamaan tämän artiklan 6 kohdan mukaisia lupia. Satamajäsenvaltion on ilmoitettava toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot komissiolle, joka julkaisee nämä tiedot NAFOn MCS-sivustolla pdf-muodossa.

4. Edellä olevassa 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta, jos unioni ei salli purkamista, jälleenlaivausta tai satamien käyttöä toisen NAFOn sopimuspuolen lipun alla purjehtiville aluksille.

5. Satamajäsenvaltion on toimitettava 41 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun lomakkeen jäljennös viipymättä sille NAFOn sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii, ja sille NAFOn sopimuspuolelle, jonka lipun alla luovuttavat alukset purjehtivat, jos alus on osallistunut jälleenlaivaustoimintaan.

6. Kalastusalukset eivät saa saapua satamaan ilman satamajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamaa ennakkolupaa. Lupa aluksesta purkamiseen tai jälleenlaivaukseen tai muiden satamapalvelujen käyttämiseen annetaan ainoastaan, jos 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vahvistus on vastaanotettu siltä NAFOn sopimuspuolelta, jonka lipun alla alus purjehtii.

7. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, satamajäsenvaltio voi antaa luvan saaliin purkamiseen kokonaan tai osittain, vaikkei mainitussa kohdassa tarkoitettua vahvistusta ole saatu, seuraavin edellytyksin:

a)	asianomaiset kalat pidetään varastossa toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa;

b)	kalat voidaan vapauttaa myyntiin, ottaa haltuun, valmistaa tuotteeksi tai kuljettaa vasta kun 6 kohdassa tarkoitettu vahvistus on saatu;

c)	jos vahvistusta ei ole saatu 14 päivän kuluessa purkamistoimien päättymisestä, satamajäsenvaltio voi takavarikoida kalat ja hävittää ne kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8. Satamajäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava aluksen päällikölle, antaako se luvan satamaan saapumiseen vai ei, tai jos alus on jo satamassa, antaako se luvan aluksesta purkamiseen, jälleenlaivaukseen tai sataman muuhun käyttöön. Jos alus saa luvan satamaan saapumiseen, satamajäsenvaltion on palautettava aluksen päällikölle jäljennös tämän asetuksen liitteessä olevassa 43 kohdassa tarkoitetusta CEM:n liitteen II.L mukaisesta satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeesta, jonka C osa on täytetty asianmukaisesti. Kyseinen jäljennös on myös lähetettävä komissiolle, joka julkaisee sen viipymättä NAFOn MCS-sivustolla. Jos lupa evätään, satamajäsenvaltion on ilmoitettava siitä myös sille NAFOn sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii.

9. Jos 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ennakkopyyntö peruutetaan, satamajäsenvaltion on toimitettava jäljennös peruutetusta satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeesta komissiolle, joka julkaisee sen NAFOn MCS-sivustolla, ja se toimitetaan automaattisesti sille NAFOn sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii.

10. Jollei jossain elvytyssuunnitelmassa muuta edellytetä, satamajäsenvaltion on tarkastettava vähintään 15 prosenttia tällaisista purkamisista ja jälleenlaivauksista jokaisena raportointivuonna. Tarkastettavien alusten valinnassa satamajäsenvaltioiden on annettava etusija

a)	aluksille, joiden satamaan saapuminen tai sataman käyttäminen on aiemmin kielletty tämän luvun tai muiden tämän asetusten säännösten mukaisesti; ja

b)	muiden NAFOn sopimuspuolten, valtioiden tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen esittämille pyynnöille tietyn aluksen tarkastamisesta.

11. Satamajäsenvaltion valtuutettujen tarkastajien suorittamien tarkastusten on oltava tämän asetuksen liitteessä olevassa 44 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.H mukaisia, ja tarkastajien on esitettävä aluksen päällikölle henkilöllisyystodistuksensa ennen tarkastusta.

12. Satamajäsenvaltion suostumuksella komissio voi kutsua muiden NAFOn sopimuspuolten tarkastajia satamajäsenvaltion omien tarkastajien mukaan seuraamaan tarkastusta.

13. Satamassa tehtävään tarkastukseen on kuuluttava kalavarojen koko purkamisen tai jälleenlaivauksen seuranta kyseisessä satamassa. Tällaisen tarkastuksen aikana satamajäsenvaltion tarkastajan on ainakin

ristiintarkastettava kunkin lajin puretut tai jälleenlaivatut määrät seuraaviin tietoihin nähden:

i)	päiväkirjaan merkityt lajikohtaiset määrät;

ii)	saalisilmoitukset ja toimintaraportit; ja

iii)	kaikki tämän asetuksen liitteessä olevassa 43 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteessä II.L vahvistetun satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeissa ilmoitetut saalistiedot;

b)	todennettava ja kirjattava aluksella purkamisen tai jälleenlaivauksen päätyttyä jäljellä olevat saaliin määrät lajeittain;

c)	todennettava VII luvun mukaisesti tehdyistä tarkastuksista saadut tiedot;

d)	todennettava kaikki aluksella olevat verkot ja kirjattava mitatut silmäkoot;

e)	todennettava, että kalojen koko on vähimmäiskokoa koskevien vaatimusten mukainen;

f)	todennettava tarvittaessa, että lajit vastaavat saalisilmoituksessa ilmoitettuja lajeja.

14. Satamajäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan oltava yhteydessä aluksen päällikköön tai päällystöön ja tarkkailijaan sekä varmistettava tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan, että tarkastajan mukana on tulkki.

15. Satamajäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan vältettävä viivyttämästä kalastusalusta turhaan ja varmistettava, että kalastusalukselle koituu mahdollisimman vähän häiriötä ja vaivaa ja että kalan laatua ei heikennetä tarpeettomasti.

16. Jokainen tarkastus on dokumentoitava täyttämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 9 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.C mukainen lomake PSC 3 (satamavaltiovalvonnan tarkastuslomake). Satamavaltiovalvonnan tarkastusraportin täyttäminen ja käsittely sisältävät seuraavat toimet:

tarkastajien on määritettävä ja yksilöitävä tarkasti satamatarkastuksen aikana mahdollisesti havaitut asetusta koskevat rikkomukset. Yksityiskohtaisiin tietoihin on kuuluttava kaikki saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot rikkomuksista, jotka on havaittu tarkastetun kalastusaluksen kulloisenkin matkan aikana merellä;

b)	tarkastajat voivat lisätä mitä tahansa tärkeinä pitämiään huomioita;

c)	aluksen päällikölle on annettava mahdollisuus lisätä raporttiin huomautuksia tai vastalauseita ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lippuvaltion asiaankuuluviin viranomaisiin erityisesti, jos hänellä on huomattavia vaikeuksia ymmärtää raportin sisältöä;

d)	tarkastajien on allekirjoitettava raportti ja pyydettävä aluksen päällikköä allekirjoittamaan se. Raportissa oleva aluksen päällikön allekirjoitus ainoastaan vahvistaa sen, että aluksen päällikkö on vastaanottanut raportin jäljennöksen;

e)	aluksen päällikölle on annettava raportin jäljennös, joka sisältää tarkastuksen tulokset, mukaan lukien mahdollisesti toteutettavat toimenpiteet.

17. Satamajäsenvaltion on viipymättä lähetettävä jokaisen satamavaltiovalvontaa koskevan tarkastusraportin jäljennös komissiolle ja EFCAlle. Komissio julkaisee satamavaltiovalvonnan tarkastusraportin NAFOn MCS-sivustolla pdf-muodossa, ja se välitetään automaattisesti sille NAFOn sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii, sekä sellaisen aluksen lippuvaltiolle, josta on jälleenlaivattu saalista tarkastettuun kalastusalukseen.

40 artikla

Lippujäsenvaltion velvollisuudet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivan aluksen päällikkö täyttää 41 artiklassa säädetyt alusten päälliköitä koskevat velvoitteet.

2. Kun sellaisen kalastusaluksen jäsenvaltio, josta saalista on tarkoitus purkaa tai jälleenlaivata tai joka aikoo käyttää muita satamapalveluja tai joka osallistuu jälleenlaivaustoimintaan sataman ulkopuolella, on palauttanut 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäljennöksen tämän asetuksen liitteessä olevassa 43 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.L olevasta satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeesta, jonka B osa on täytetty asianmukaisesti, tämä katsotaan vahvistukseksi siitä, että

a)	kalastusaluksilla, joiden on ilmoitettu pyytäneen kalat, oli riittävä ilmoitetun lajin kiintiö;

b)	aluksella olevat kalamäärät on ilmoitettu asianmukaisesti lajikohtaisesti ja otettu huomioon mahdollisesti sovellettavia saalis- ja pyyntiponnistusrajoituksia laskettaessa;

c)	kalastusaluksilla, joiden on ilmoitettu pyytäneen kalat, oli lupa kalastaa ilmoitetuilla alueilla; ja

d)	aluksen läsnäolo alueella, jolta sen saalis on ilmoitettu saaduksi, on todennettu VMS-tietojen perusteella.

3. Jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle sellaisen toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot, joka toimii yhteystahona 39 artiklan 5 kohdan mukaisten pyyntöjen vastaanottamiseksi ja 39 artiklan 6 kohdan mukaisen vahvistuksen antamiseksi. Komissio julkaisee nämä tiedot NAFOn MCS-sivustolla pdf-muodossa.

41 artikla

Aluksen päällikön velvollisuudet

1. Jokaisen sellaisen kalastusaluksen päällikön tai asiamiehen, joka aikoo saapua satamaan, on toimitettava saapumispyyntö satamajäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyyntöjä koskevan määräajan kuluessa. Tällaisen pyynnön mukana on oltava asianmukaisesti täytetty tämän asetuksen liitteessä olevassa 43 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen II.L mukainen satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomake seuraavasti:

a)	CEM:n liitteessä II.L.A tarkoitettua satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomaketta PSC 1 on käytettävä silloin, kun aluksella kuljetetaan tai siltä puretaan tai jälleenlaivataan sen omaa saalista; ja

b)	CEM:n liitteessä II.L.B tarkoitettua satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomaketta PSC 2 on käytettävä silloin, kun alus on osallistunut jälleenlaivaustoimintaan. Kustakin luovuttavasta aluksesta on täytettävä erillinen lomake;

c)	Lomakkeet PSC 1 ja PSC 2 on molemmat täytettävä silloin, kun aluksella kuljetetaan tai siltä puretaan tai jälleenlaivataan sen omaa saalista ja jälleenlaivauksesta saatua saalista.

2. Aluksen päällikkö tai asiamies voi peruuttaa ennakkopyynnön sen sataman toimivaltaiselle viranomaiselle annettavalla ilmoituksella, jota aiottiin käyttää. Pyyntöön on liitettävä tämän asetuksen liitteessä olevassa 43 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.L tarkoitetun satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeen alkuperäiskappaleen jäljennös, jolle on kirjoitettu viistosti ”cancelled” (”peruutettu”).

3. Aluksen päällikkö ei saa aloittaa purkamista tai jälleenlaivausta tai käyttää muita satamapalveluja, ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut siihen luvan tai ennen kuin lomakkeessa PSC 1 tai PSC 2 mainittu arvioitu saapumisaika on kulunut umpeen. Purkamis- tai jälleenlaivaustoimet ja muiden satamapalvelujen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa ennen arvioitua saapumisaikaa, jos satamajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat tähän luvan.

4. Aluksen päällikön on

a)	toimittava yhteistyössä ja avustettava kyseisten menettelyjen mukaisesti toteutettavassa kalastusaluksen tarkastuksessa, eikä hän saa estää satamavaltion tarkastajia suorittamasta tehtäviään eikä uhkailla heitä tai häiritä heidän velvollisuuksiensa suorittamista;

päästettävä tarkastajat aluksen kaikkiin osiin, kansille ja sisätiloihin, ja annettava heidän tarkastaa aluksella olevat saaliit, verkot tai muut pyydykset tai varusteet ja annettava kaikki satamavaltion tarkastajan pyytämät asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien asiaankuuluvien asiakirjojen jäljennökset.

42 artikla

Satamassa tehtävissä tarkastuksissa havaitut rikkomukset

Jos satamassa tehtävän aluksen tarkastuksessa havaitaan rikkomus, 34–37 artiklan asiaankuuluvia säännöksiä sovelletaan.

43 artikla

Salassapitovelvollisuus

Jäsenvaltioiden, toimivaltaisten viranomaisten, toimijoiden, alusten päälliköiden ja miehistön on kohdeltava kaikkia tarkastus- ja tutkimusraportteja, niihin liittyviä kuvia ja todisteita sekä tässä luvussa tarkoitettuja lomakkeita luottamuksellisina tämän asetuksen liitteessä olevassa 37 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä II.B vahvistettujen luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.

IX LUKU

MUUT KUIN SOPIMUSPUOLET

44 artikla

LIS-kalastusta koskeva olettama

Muun kuin sopimuspuolen aluksen oletetaan heikentäneen tämän asetuksen vaikuttavuutta ja harjoittaneen LIS-kalastusta, jos

a)	sen on havaittu tai muulla tavoin todettu osallistuneen kalastustoimintaan sääntelyalueella;

b)	se on osallistunut jälleenlaivaukseen toisen sellaisen muun kuin sopimuspuolen aluksen kanssa, jonka on havaittu tai muulla tavoin todettu osallistuneen kalastustoimintaan sääntelyalueella tai sen ulkopuolella; ja/tai

c)	se mainitaan Koillis-Atlantin kalastuskomission, jäljempänä ’NEAFC’ (17), LIS-luettelossa.

45 artikla

Muiden kuin sopimuspuolten alusten havaitseminen ja tarkastaminen sääntelyalueella

Kunkin jäsenvaltion, joka harjoittaa sääntelyalueella yhteisen kansainvälisen tarkastus- ja valvontaohjelman mukaisia tarkastuksia ja/tai valvontaa ja joka havaitsee tai tunnistaa sääntelyalueella kalastustoimintaa harjoittavan muun kuin sopimuspuolen aluksen, on

a)	toimitettava tiedot viipymättä komissiolle käyttäen tämän asetuksen liitteessä olevassa 38 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.A mukaista valvontaraporttilomaketta;

b)	yritettävä ilmoittaa aluksen päällikölle, että aluksen oletetaan harjoittavan LIS-kalastusta ja että tämä tieto toimitetaan kaikille sopimuspuolille, asiaankuuluville alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille ja aluksen lippuvaltiolle;

c)	tarvittaessa pyydettävä lupaa aluksen päälliköltä nousta alukseen sen tarkastamiseksi; ja

jos aluksen päällikkö suostuu tarkastukseen,

i)	toimitettava tarkastajan havainnot viipymättä komissiolle käyttäen tämän asetuksen liitteessä olevassa 41 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.B mukaista tarkastusraporttilomaketta; ja

ii)	annettava tarkastusraportin jäljennös aluksen päällikölle.

46 artikla

Saapuminen satamaan ja muiden kuin sopimuspuolten alusten tarkastaminen

1. Kunkin muiden kuin sopimuspuolten alusten päällikön on pyydettävä satamajäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta 41 artiklan säännösten mukaisesti lupaa saapua satamaan.

2. Jokaisen satamajäsenvaltion on

a)	välitettävä viipymättä aluksen lippuvaltiolle ja komissiolle tiedot, jotka se on saanut 41 artiklan mukaisesti;

kiellettävä muiden kuin sopimuspuolten alusten saapuminen satamaan, jos

i)	aluksen päällikkö ei ole täyttänyt 41 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia; tai

ii)	lippuvaltio ei ole vahvistanut aluksen kalastustoimintaa 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)	ilmoitettava aluksen päällikölle tai asiamiehelle, aluksen lippuvaltiolle ja komissiolle päätöksestään kieltää muun kuin sopimuspuolen alukselta satamaan saapuminen, saaliin purkaminen, jälleenlaivaus tai sataman muu käyttö;

d)	kumottava satamaan saapumista koskeva kielto ainoastaan, jos satamavaltio on todennut, että on olemassa riittävä näyttö siitä, että kiellon perusteet olivat riittämättömät tai virheelliset tai että tällaisia perusteita ei enää sovelleta;

e)	ilmoitettava aluksen päällikölle tai asiamiehelle, aluksen lippuvaltiolle ja komissiolle päätöksestään kumota muun kuin sopimuspuolen alukselle asetettu kielto, joka koskee sen saapumista satamaan, saaliin purkamista, jälleenlaivausta tai sataman muuta käyttöä;

f)	varmistettava silloin, kun saapuminen satamaan sallitaan, että asianmukaisesti valtuutetut, tämän asetuksen tuntevat virkamiehet tarkastavat aluksen 39 artiklan 11–17 kohdan mukaisesti; ja

g)	lähetettävä komissiolle viipymättä jäljennös tarkastusraportista ja tiedot kaikista myöhemmin toteuttamistaan toimista.

3. Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, ettei yksikään muun kuin sopimuspuolen alus pura saalista, harjoita jälleenlaivausta tai muulla tavalla käytä sen satamia, jolleivät sen asianmukaisesti valtuutetut, tämän asetuksen tuntevat virkamiehet ole tarkastaneet alusta ja jollei aluksen päällikkö vahvista, että NAFOn yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat aluksella pidettävät kalalajit on pyydetty sääntelyalueen ulkopuolella tai tämän asetuksen mukaisesti.

47 artikla

Väliaikainen LIS-alusluettelo

1. Jäsenvaltioiden 42 ja 44 artiklan mukaisesti toimittamien tietojen lisäksi kukin jäsenvaltio voi viipymättä toimittaa komissiolle kaikki tiedot, jotka saattavat auttaa tunnistamaan LIS-kalastusta sääntelyalueella mahdollisesti harjoittavat muiden kuin sopimuspuolten alukset.

2. Jos jokin sopimuspuoli vastustaa NEAFC:n LIS-luettelossa olevan aluksen lisäämistä NAFOn LIS-alusluetteloon tai poistamista siitä, NAFOn pääsihteerin on merkittävä tällainen alus väliaikaiseen LIS-alusluetteloon.

48 artikla

Toimet LIS-alusluettelossa mainittavia aluksia vastaan

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi kaikkien LIS-alusluettelossa mainittavien alusten osalta, mukaan lukien seuraavat toimenpiteet:

a)	kalastustoimintaan, mukaan lukien yhteiset kalastustoimet, osallistuminen kielletään sen lipun alla purjehtivalta alukselta, paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este;

b)	elintarvikkeiden, polttoaineen tai muiden palvelujen tarjoaminen tällaisille aluksille kielletään;

c)	tällaisten alusten saapuminen satamaan kielletään ja, jos alus on jo satamassa, siltä kielletään sataman käyttö, paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este tai hätätila, tarkastuksen tekeminen tai asianmukaisten täytäntöönpanotoimien toteuttaminen;

d)	miehistön vaihtaminen kielletään, paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este;

e)	tällaiselta alukselta evätään lupa kalastaa jäsenvaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä;

f)	tällaisen aluksen rahtaaminen kielletään;

g)	tällaiselta alukselta evätään oikeus purjehtia jäsenvaltion lipun alla;

h)	sellaisten kalojen purkaminen ja maahantuonti kielletään, jotka ovat tällaisella aluksella tai jotka voidaan jäljittää tällaiseen alukseen;

i)	maahantuojia, rahdinkuljettajia ja muita asianomaisia toimijoita kannustetaan olemaan neuvottelematta tällaisten alusten kanssa kalojen jälleenlaivauksesta; ja

tällaista alusta koskevia asianmukaisia tietoja kerätään ja vaihdetaan muiden sopimuspuolten, muiden kuin sopimuspuolten ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, jotta tällaisten alusten kaloja tai kalastustuotteita koskevien väärennettyjen tuonti- tai vientitodistusten käyttö voitaisiin havaita, estää ja ehkäistä.

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

49 artikla

Salassapitovelvollisuus

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 112 ja 113 artiklassa säädettyjen velvoitteiden lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 4 artiklan 6 kohdan, 5 artiklan 3 kohdan c alakohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 4 kohdan, 22 artiklan 1, 5 ja 6 kohdan, 23 artiklan 6 kohdan, 25 artiklan 8 kohdan, 26 artiklan 9 kohdan, 27 artiklan 3, 5, 6, 7 ja 15 kohdan, 29 artiklan 1 ja 2 kohdan, 34 artiklan 2 kohdan, 36 artiklan 4 kohdan, 37 artiklan 1 kohdan ja 39 artiklan 8 kohdan nojalla NAFOlle toimitettuja ja NAFOlta vastaanotettuja sähköisiä raportteja ja viestejä käsitellään luottamuksellisina.

50 artikla

Muutoksia koskeva menettely

1. Komissio antaa viimeistään 18 päivänä joulukuuta 2019 51 artiklan nojalla delegoidun säädöksen, jolla tätä asetusta täydennetään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetuilla CEM:n määräyksillä ja liitteillä. Siirretään komissiolle valta antaa 51 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, joilla myöhemmin muutetaan kyseistä delegoitua säädöstä.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 51 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta sen mukauttamiseksi NAFOn hyväksymiin toimenpiteisiin, jotka sitovat unionia ja sen jäsenvaltioita ja jotka koskevat

a)	4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua luetteloa tutkimusalusten toimista;

b)	9 artiklassa säädettyjä pohjankatkaravun kalastusalueisiin liittyviä toimenpiteitä; asiaankuuluvia ilmoituksia, siirtymistä kalastuksesta toiseen, kalastussyvyyttä sekä rajoitus- tai kalastuskieltoalueita koskevia tietoja;

menettelyjä, jotka koskevat sääntelyalueelle grönlanninpallaksen kalastamista varten saapuvia aluksia, joilla olevan kokonaissaaliin elopaino on yli 50 tonnia, ja 10 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen ilmoitusten sisältöä sekä 10 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädettyjä kalastuksen aloittamisedellytyksiä;

d)	22 artiklan 5 kohdassa säädettyä sähköisen toimittamisen sisältöä, 22 artiklan 8 kohdassa säädettyä aluksella kuljetettavien voimassa olevien asiakirjojen luetteloa sekä 22 artiklan 10 kohdassa kuvatun kapasiteettikaavion sisältöä;

e)	rahdatulla aluksella 23 artiklan 9 kohdan mukaisesti kuljetettavia asiakirjoja;

f)	26 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti jatkuvasti automaattisesti välittyviä VMS-tietoja sekä 26 artiklan 2 ja 9 kohdassa säädettyjä KSK:n velvollisuuksia;

g)	prosenttimääriä 27 artiklan 3 kohdassa säädetylle tarkkailijaohjelmalle, 27 artiklan 7 kohdassa säädettyä jäsenvaltioiden raportointia, 27 artiklan 11 kohdassa säädettyjä tarkkailijan velvollisuuksia ja 27 artiklan 12 kohdassa säädettyjä aluksen päällikön velvollisuuksia;

h)	32 artiklassa säädettyjä aluksen päällikön velvollisuuksia tarkastuksen aikana;

3. Edellä olevan 1 kohdan mukaiset muutokset saavat ehdottomasti koskea vain CEM:n muutosten saattamista osaksi unionin lainsäädäntöä.

51 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 17 päivästä kesäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 50 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 50 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevan delegoidun säädöksen pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 50 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

52 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 2115/2005 ja asetus (EY) N:o 1386/2007.

53 artikla

Asetuksen (EU) 2016/1627 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/1627 seuraavasti:

Lisätään 3 artiklaan kohdat seuraavasti:

”27)	”suurella pelagisella pitkäsiima-aluksella” suurimmalta pituudeltaan yli 24 metrin pituista pelagista pitkäsiima-alusta;

28)	”kurenuotalla” saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen;”

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Vuotuiset kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmat

1. Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava vuotuinen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelma kalastusalusten määrän mukauttamiseksi, jotta voidaan osoittaa, että kalastuskapasiteetti on oikeassa suhteessa aluksille tietyllä kaudella jaettuihin kalastusmahdollisuuksiin.

2. Jäsenvaltioiden on mukautettava kalastuskapasiteettia käyttäen muuttujia, joita SCRS on ehdottanut ja jotka ICCAT on hyväksynyt vuonna 2009.

Jäsenvaltiot voivat myöntää alakohtaisia kiintiöitä pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäville aluksille, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa, ja niiden on ilmoitettava se kalastussuunnitelmissaan. Niiden on myös sisällytettävä seuranta-, valvonta- ja tarkastussuunnitelmiinsa lisätoimenpiteitä, joilla seurataan tiiviisti kyseisen laivaston kiintiön käyttöä. Jäsenvaltiot voivat antaa eri määrille aluksia luvan käyttää kokonaan kalastusmahdollisuutensa, 1 alakohdassa tarkoitettujen muuttujien perusteella.

3. Portugali ja Espanja voivat myöntää alakohtaisia kiintiöitä Azoreita, Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivillä vesillä kalastaville vapapyydysaluksille. Alakohtaiset kiintiöt ja lisätoimenpiteet niiden käytön seuraamiseksi on määriteltävä selkeästi näiden valtioiden vuotuisissa suunnitelmissa.

4. Kun jäsenvaltiot myöntävät alakohtaisia kiintiöitä 2 tai 3 kohdan mukaisesti, SCRS:n vuonna 2009 määrittelemää 5 tonnin vähimmäiskiintiövaatimusta ei sovelleta.

5. Kalastuskapasiteetin mukautus kurenuotta-aluksille on rajoitettava enintään 20 prosentin lisäykseen verrattuna kalastuskapasiteetin perustasoon vuonna 2018.

6. Kaudella 2019–2020 jäsenvaltiot voivat antaa luvan tietylle määrälle tonnikalan kalastukseen tarkoitettuja tonnikalarysiä, mikä mahdollistaa niiden kalastusmahdollisuuksien käyttämisen kokonaan.”

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Vuotuiset kasvatuksen hallintasuunnitelmat

1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava komissiolle vuotuinen kasvatuksen hallintasuunnitelma tämän artiklan mukaisesti.

2. Komissio kerää ja yhdistää suunnitelmat unionin suunnitelmaan. Komissio toimittaa kyseisen hallintasuunnitelman ICCAT:n sihteeristölle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta ICCAT:ssa käytäviä keskusteluja ja ICCAT:n hyväksyntää varten.

3. Vuotuisessa kasvatuksen hallintasuunnitelmassa kunkin jäsenvaltion on osoitettava, että kasvatukseen siirrettävän kalan kokonaiskapasiteetti ja kasvatuksen kokonaiskapasiteetti ovat oikeassa suhteessa kasvatusta varten käytettävissä olevan tonnikalan arvioituihin määriin.

4. Jäsenvaltioiden on rajoitettava tonnikalan kasvatuskapasiteettinsa siihen kasvatuksen kokonaiskapasiteettiin, joka sisältyi tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laadittuun ICCAT:n rekisteriin tai jotka oli hyväksytty ja ilmoitettu ICCAT:lle vuonna 2018.

5. Pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, joka voidaan siirtää jäsenvaltion kalanviljelylaitoksiin, on rajoitettava niiden määrien tasolle, jotka kyseisen jäsenvaltion kalanviljelylaitokset ilmoittivat ICCAT:lle tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laadittuun rekisteriin vuosina 2005, 2006, 2007 tai 2008.

6. Jos jäsenvaltiolla on tarvetta korottaa sellaisen pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärää, joka voidaan siirtää sen yhteen tai useampaan tonnikalanviljelylaitokseen, kyseisen korotuksen on oltava oikeassa suhteessa asianomaiselle jäsenvaltiolle jaettuihin kalastusmahdollisuuksiin, elävien tonnikalojen tuonti mukaan lukien.

7. Kasvatusta harjoittavien jäsenvaltioiden on varmistettava, että tutkijat, joille SCRS on antanut tehtäväksi suorittaa kokeita kasvuvauhdin määrittämiseksi lihotuskauden aikana, pääsevät suorittamaan kokeita ja saavat siihen protokollassa vaadittua apua, SCRS:n tunnistettavissa olevien yksittäisten kalojen seurantaa varten kehittämän vakiomuotoisen protokollan mukaisesti.”

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Kalastuskaudet

1. Tonnikalan kurenuottakalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 26 päivän toukokuuta ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan kurenuottakalastus Adrianmerellä voi olla sallittua 15 päivään heinäkuuta saakka Adrianmerellä kasvatetun kalan osalta (FAO-kalastusalue 37.2.1).

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että voimakkuudeltaan vähintään viiden boforin tuulten takia eräät sen kurenuottaa käyttävät, tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavat alukset eivät voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään vuoden aikana, kyseinen jäsenvaltio voi siirtää asianomaisille aluksille enintään kymmenen menetettyä päivää vuoden aikana 11 päivään heinäkuuta saakka.

4. Tonnikalan kalastuksen suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla on oltava sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta.

5. Jäsenvaltioiden on vahvistettava vuotuisissa kalastussuunnitelmissaan kalastuskaudet laivastoilleen, lukuun ottamatta kurenuotta-aluksia ja suuria pelagisia pitkäsiima-aluksia.”

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Sivusaaliit

1. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä tonnikalan sivusaaliista kiintiönsä puitteissa ja ilmoitettava siitä komissiolle toimittaessaan vuotuisen kalastussuunnitelmansa.

2. Tonnikalan sivusaaliiden taso saa olla enintään 20 prosenttia aluksella olevasta kokonaissaaliista kunkin kalastusmatkan päättyessä. Vuotuisessa kalastussuunnitelmassa on määriteltävä selkeästi menetelmä, jota käytetään kyseisten sivusaaliiden laskennassa aluksella olevan kokonaissaaliin suhteen. Sivusaaliit voidaan laskea painona tai kalojen lukumääränä ilmaistuna. Kalojen lukumääräperusteista laskentaa sovelletaan ainoastaan ICCAT:n hallinnoimaan tonnikalaan ja sen lähilajeihin. Pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävien alusten laivastolle sallittujen sivusaaliiden taso voidaan laskea vuosittain.

3. Lippujäsenvaltion on vähennettävä kiintiöstään kaikki sivusaaliina saadut kuolleet tonnikalat, jotka on pidetty aluksella tai heitetty pois, ja kirjattava ne ja ilmoitettava ne komissiolle.

4. Jos jäsenvaltiolla ei ole tonnikalakiintiötä, asianomaiset sivusaaliit vähennetään erityisestä unionin sivusaaliskiintiöstä, joka on vahvistettu tonnikalalle Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.

5. Jos asianomaisen kalastusaluksen tai tonnikalarysän jäsenvaltiolle myönnetty kiintiö on jo käytetty loppuun, tonnikalojen pyytäminen ei ole sallittua, ja kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että tonnikalat vapautetaan. Kuolleiden tonnikalojen jalostuksen ja kaupan pitämisen on oltava kiellettyä, ja kaikki saaliit on kirjattava. Jäsenvaltioiden on annettava tiedot tällaisista saaliista vuosittain komissiolle, joka toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle.

6. Alusten, jotka eivät kalasta aktiivisesti tonnikalaa, on pidettävä kaikki aluksella pidetyt tonnikalan määrät selvästi erillään muista lajeista, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata tämän artiklan noudattamista. Nämä sivusaaliit voidaan pitää kaupan, jos niihin liittyy sähköinen tonnikalasaalisasiakirja.”

54 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 53 artiklaa sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA

(1) Lausunto annettu 23. tammikuuta 2019.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. toukokuuta 2019.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4) Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3179/78, annettu 28 päivänä joulukuuta 1978, Euroopan talousyhteisön tekemästä Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevasta yleissopimuksesta (EYVL L 378, 30.12.1978, s. 1).

(6) Neuvoston päätös 2010/717/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevaan yleissopimukseen tehdyn muutoksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 321, 7.12.2010, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1386/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön sääntelyalueella sovellettavista säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 318, 5.12.2007, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 2115/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, grönlanninpallasta koskevan elvytyssuunnitelman vahvistamisesta Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 3).

(9) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).

(12) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/473, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18).

(15) Komission asetus (EY) N:o 517/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisen osalta (EUVL L 151, 11.6.2008, s. 5).

(16) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(17) Lontoossa 18 päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitettu Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskeva yleissopimus, joka tuli voimaan 17 päivänä maaliskuuta 1982 ja johon Euroopan yhteisö liittyi 13 päivänä heinäkuuta 1981 (EYVL L 227, 12.8.1981, s. 22).

LIITE

1)	Tämän asetuksen 3 artiklan 17 alakohdassa ja 17 artiklassa tarkoitettu CEM:n taulukko 4

2)	Tämän asetuksen 3 artiklan 17 alakohdassa ja 17 artiklassa tarkoitettu CEM:n kuvio 2

3)	Tämän asetuksen 3 artiklan 21 alakohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa ja 27 artiklan 11 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä I.E oleva VI osa

4)	Tämän asetuksen 3 artiklan 29 alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä I.E oleva VII osa

5)	Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä II.C vahvistettu muoto

6)	Tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CEM:n taulukko 1 ja kuvio 1(1)

7)	Tämän asetuksen 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu CEM:n taulukko 2 ja kuvio 1(2)

8)	Tämän asetuksen 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu CEM:n taulukko 3 ja kuvio 1(3)

9)	Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, 27 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 39 artiklan 16 kohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä IV.C vahvistettu muoto

10)	Tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CEM:n liite III.A

11)	Tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 25 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu CEM:n liite I.C

12)	Tämän asetuksen 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu CEM:n liite III.B

13)	Tämän asetuksen 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu CEM:n liite I.D

14)	Tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CEM:n kuvio 3

15)	Tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CEM:n taulukko 5

16)	Tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu CEM:n kuvio 4

17)	Tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu CEM:n taulukko 6

18)	Tämän asetuksen 18 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu CEM:n kuvio 5

19)	Tämän asetuksen 18 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu CEM:n taulukko 7

20)	Tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä I.E oleva koekalastuspöytäkirja

21)	Tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen I.E mukainen ”Ilmoitus aikeesta harjoittaa kokeellista pohjakalastustoimintaa”

22)	Tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen I.E mukainen ”Kokeellista pohjakalastusmatkaa koskeva raportti”

23)	Tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut CEM:n liitteen I.E mukaiset arviota ehdotetusta kokeellisesta pohjakalastustoiminnasta koskevat tekijät

24)	Tämän asetuksen 21 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen I.E mukainen ”Koekalastusta koskeva tiedonkeruulomake”

25)	Tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.C1 mukainen alusluettelon vahvistettu muoto

26)	Tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.C2 mukainen alusluettelosta poistamisen vahvistettu muoto

27)	Tämän asetuksen 22 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.C3 mukainen aluksille myönnettyjen yksittäisten lupien vahvistettu muoto

28)	Tämän asetuksen 22 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.C4 mukainen luvan keskeyttämisen vahvistettu muoto

29)	Tämän asetuksen 24 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.K mukainen tuotteen jalostusasteen koodien luettelo

30)	Tämän asetuksen 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä II.A oleva kalastuspäiväkirjan malli

31)	Tämän asetuksen 25 artiklan 6 ja 8 kohdassa sekä 26 artiklan 9 kohdan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä II.D olevan saalisilmoituksen muoto

32)	Tämän asetuksen 25 artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä II.F olevan saalisilmoituksen peruuttamisen muoto

33)	Tämän asetuksen 25 artiklan 9 kohdan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liite II.N

34)	Tämän asetuksen 26 artiklan 9 kohdan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.E tietojenvaihtomuoto

35)	Tämän asetuksen 27 artiklan 11 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.M mukainen tarkkailijaraportti

36)	Tämän asetuksen 27 artiklan 11 kohdan e alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.G mukainen raportti, jonka tarkkailija lähettää päivittäin

37)	Tämän asetuksen 28 artiklan 10 kohdassa ja 43 artiklassa tarkoitetut CEM:n liitteen II.B mukaiset luottamuksellisuutta koskevat säännöt

38)	Tämän asetuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 45 artiklan a alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä IV.A oleva valvontaraporttilomake

39)	Tämän asetuksen 31 artiklan b alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteessä IV.E oleva viirin kuva

40)	Tämän asetuksen 32 artiklan c alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen IV.G mukaisten laskuportaiden käyttöön antaminen

41)	Tämän asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa, 34 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 45 artiklan d alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen IV.B mukainen tarkastusraportti

42)	Tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen IV.F mukainen NAFOn tarkastussinetti

43)	Tämän asetuksen 39 artiklan 8 kohdassa ja 39 artiklan 13 kohdan a alakohdan iii alakohdassa, 40 artiklan 2 kohdassa sekä 41 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu CEM:n liitteen II.L mukainen satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomake

44)	Tämän asetuksen 39 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu tarkastuksia koskeva CEM:n liite IV.H.

28.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 141/42

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/834,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2019,

asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012 (4) tuli voimaan 16 päivänä elokuuta 2012. Siinä säädetyillä vakioitujen OTC-johdannaissopimusten keskusvastapuolimääritystä koskevilla vaatimuksilla, vakuusvaatimuksilla ja operatiivisen riskin pienentämisvaatimuksilla sellaisille OTC-johdannaissopimuksille, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, johdannaissopimuksia koskevalla ilmoitusvelvollisuudella, keskusvastapuolia koskevilla vaatimuksilla ja kauppatietorekistereitä koskevilla vaatimuksilla pienennetään järjestelmäriskiä lisäämällä OTC-johdannaismarkkinoiden avoimuutta ja pienentämällä OTC-johdannaisiin liittyvää vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen osa-alueiden yksinkertaistaminen ja niitä koskeva oikeasuhteisempi lähestymistapa ovat linjassa komission noudattaman sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelman kanssa, jossa korostetaan yksinkertaistamisen ja kustannusten alentamisen tarvetta, jotta unionin poliittiset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti, ja pyritään erityisesti vähentämään sääntelyllistä ja hallinnollista rasitusta. Kyseinen yksinkertaistaminen ja oikeasuhteisempi lähestymistapa ei kuitenkaan saisi vaikuttaa yleisiin rahoitusvakauden edistämistä ja järjestelmäriskien pienentämistä koskeviin tavoitteisiin G20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 26 päivänä syyskuuta 2009 antaman julkilausuman mukaisesti.

(3)

Tehokkaat ja kestävät kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä koskevat järjestelmät ja vakuusmarkkinat ovat moitteettomasti toimivan pääomamarkkinaunionin keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan toimia, joilla tuetaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä komission poliittisten painopisteiden mukaisesti.

(4)

Komissio toteutti vuosina 2015 ja 2016 kaksi julkista kuulemista asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisesta. Komissio on myös saanut palautetta mainitun asetuksen soveltamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (5) perustetulta Euroopan valvontaviranomaiselta (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (arvopaperimarkkinaviranomainen), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (6) perustetulta Euroopan järjestelmäriskikomitealta (järjestelmäriskikomitea) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmältä (EKPJ). Julkisista kuulemisista kävi ilmi, että sidosryhmät kannattivat asetuksen (EU) N:o 648/2012 tavoitteita ja että asetukselle ei ollut tarpeen tehdä mitään perusteellista tarkistusta. Komissio antoi 23 päivänä marraskuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti yleiskertomuksen. Vaikka asetuksen (EU) N:o 648/2012 kaikki säännökset eivät olleet täysin sovellettavissa, minkä vuoksi asetuksesta ei ollut mahdollista tehdä kattavaa arviointia, kyseisessä kertomuksessa nimettiin osa-alueet, joilla oli tarpeen toteuttaa kohdennettuja toimia, jotta voitiin varmistaa, että mainitun asetuksen tavoitteet saavutettiin oikeasuhteisemmalla, tehokkaammalla ja tuloksekkaammalla tavalla.

(5)	Asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalaan olisi sisällyttävä kaikki sellaiset finanssialalla toimivat vastapuolet, joista saattaa aiheutua merkittävä järjestelmäriski rahoitusjärjestelmälle. Finanssialalla toimivan vastapuolen määritelmää olisi näin ollen muutettava.

(6)

Henkilöstön osakkeenostojärjestelyt ovat järjestelmiä, jotka ottaa yleensä käyttöön yritys, jolloin henkilöt voivat suoraan tai välillisesti merkitä, ostaa, saada tai omistaa kyseisen yrityksen tai toisen samaan konserniin kuuluvan yrityksen osakkeita edellyttäen, että kyseinen järjestelmä hyödyttää vähintään kyseisen yrityksen tai samaan konserniin kuuluvan toisen yrityksen työntekijöitä tai entisiä työntekijöitä taikka kyseisen yrityksen tai samaan konserniin kuuluvan toisen yrityksen hallituksen jäseniä tai entisiä jäseniä. Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista 8 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa määritetään toimenpiteitä, jotka koskevat henkilöstön osakkeenostojärjestelyjä mahdollisena toimenpiteenä pääomamarkkinaunionin vahvistamiseksi, jotta vähittäissijoittamista voitaisiin edistää. Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa yritystä (yhteissijoitusyritys) tai vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka on perustettu yksinomaan yhtä tai useampaa henkilöstön osakkeenostojärjestelyä varten, ei olisi sen vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti katsottava finanssialalla toimivaksi vastapuoleksi.

(7)

Tiettyjen finanssialalla toimivien vastapuolten toiminnan määrä OTC-johdannaismarkkinoilla on liian pieni, jotta siitä aiheutuisi merkittävä järjestelmäriski rahoitusjärjestelmälle, ja liian pieni, jotta keskusvastapuolimääritys olisi taloudellisesti perusteltua. Kyseiset vastapuolet, joita kutsutaan yleisesti pieniksi finanssialalla toimiviksi vastapuoliksi, olisi vapautettava määritysvelvollisuudesta mutta niihin olisi kuitenkin edelleen sovellettava vakuuksien vaihtoa koskevaa vaatimusta järjestelmäriskin pienentämiseksi. Jos finanssialalla toimivan vastapuolen ottama konsernitasolla laskettu positio kuitenkin ylittää määrityskynnysarvon vähintään yhden OTC-johdannaislajin osalta, määritysvelvollisuutta olisi sovellettava kaikkiin OTC-johdannaislajeihin, kun otetaan huomioon finanssialalla toimivien vastapuolten keskinäinen kytkös ja järjestelmäriski, joka rahoitusjärjestelmälle saattaa aiheutua, jos kyseisille OTC-johdannaissopimuksille ollut tehty keskusvastapuolimääritystä. Finanssialalla toimivalla vastapuolella olisi oltava milloin tahansa mahdollisuus osoittaa, että sen positiot eivät enää ylitä OTC-johdannaislajia koskevaa määrityskynnysarvoa, jolloin määritysvelvollisuutta ei tulisi enää soveltaa.

(8)

Keskinäinen kytkös on finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla pienempi kuin finanssialalla toimivilla vastapuolilla. Ne ovat myös usein aktiivisia pääasiassa vain yhden OTC-johdannaislajin osalta. Tästä syystä niiden toiminnasta rahoitusjärjestelmälle aiheutuva järjestelmäriski on pienempi kuin mikä aiheutuu finanssialalla toimivien vastapuolten toiminnasta. Niiden finanssialan ulkopuolisten vastapuolten määritysvelvollisuutta, jotka valitsevat positionsa laskemisen joka kahdestoista kuukausi määrityskynnysarvoihin nähden, olisi tämän vuoksi rajattava. Näillä finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla tulisi olla määritysvelvollisuus vain sellaisten OTC-johdannaislajien suhteen, jotka ylittävät määrityskynnysarvon. Finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin olisi kuitenkin sovellettava edelleen vakuuksien vaihtoa koskevaa vaatimusta, jos jokin määrityskynnysarvo ylittyy. Finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin, jotka eivät valitse positioidensa laskemista määrityskynnysarvoihin nähden, olisi sovellettava määritysvelvollisuutta kaikkien OTC-johdannaislajien osalta. Finanssialan ulkopuolisella vastapuolella olisi oltava milloin tahansa mahdollisuus osoittaa, että sen positiot eivät enää ylitä jonkin OTC-johdannaislajin määrityskynnysarvoa, jolloin määritysvelvollisuutta ei kyseisen OTC-johdannaislajin osalta tulisi enää soveltaa.

(9)	Finanssimarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tarkistettava määrityskynnysarvoja määräajoin ja päivitettävä niitä tarvittaessa. Tähän määräaikaistarkistukseen olisi liitettävä raportti.

(10)

Vaatimus määrittää tietyt OTC-johdannaissopimukset, jotka on tehty ennen määritysvelvollisuuden voimaantuloa, aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja toiminnallisia ongelmia, ja siitä koituu vain vähän etuja. Erityisesti kyseinen vaatimus aiheuttaa lisäkustannuksia ja rasitusta kyseisten sopimusten vastapuolille ja saattaa myös haitata markkinoiden sujuvaa toimintaa parantamatta merkittävästi asetuksen (EU) N:o 648/2012 yhdenmukaista ja johdonmukaista soveltamista tai tasapuolisten toimintaedellytysten luomista markkinatoimijoille. Siksi tämä vaatimus olisi poistettava.

(11)

Vastapuolilla, joiden toiminnan määrä on vähäinen OTC-johdannaismarkkinoilla, on vaikeuksia päästä keskusvastapuolimääritysjärjestelmiin niin määritysosapuolen asiakkaana kuin epäsuorien määritysmenettelyjen kautta. Määritysosapuolia ja määritysosapuolten asiakkaita, jotka tarjoavat määrityspalveluja joko suoraan muille vastapuolille tai epäsuorasti sallimalla asiakkaidensa tarjota näitä palveluja muille vastapuolille, olisi siksi vaadittava toimimaan näin reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin. Vaikka tämä vaatimus ei saisi johtaa hintasääntelyyn tai velvoitteeseen tehdä sopimuksia, määritysosapuolten ja asiakkaiden olisi voitava hallita tarjottuihin määrityspalveluihin liittyviä riskejä, kuten vastapuoliriskejä.

(12)

Tiedoissa, jotka koskevat keskusvastapuolten toimiluvan piiriin kuuluvia rahoitusvälineitä, ei mahdollisesti yksilöidä kaikkia OTC-johdannaislajeja, joiden määritykseen keskusvastapuoli on saanut luvan. Sen varmistamiseksi, että arvopaperimarkkinaviranomainen voi hoitaa määritysvelvollisuutta koskevat tehtävänsä ja velvoitteensa, toimivaltaisten viranomaisten olisi viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista keskusvastapuolelta saaduista tiedoista, jotka koskevat keskusvastapuolen aikomusta aloittaa voimassa olevan toimilupansa piiriin kuuluvan OTC-johdannaislajin määritys.

(13)

Tietyissä poikkeustilanteissa olisi oltava mahdollista väliaikaisesti keskeyttää määritysvelvollisuus. Kyseisen keskeyttämisen olisi oltava mahdollista silloin, kun kriteerit, joiden perusteella tietyt OTC-johdannaislajit on asetettu määritysvelvollisuuden piiriin, eivät enää täyty. Tällaisesta tilanteesta voisi olla kyse, jos tietyt OTC-johdannaislajit eivät enää sovellu pakolliseen keskusvastapuolimääritykseen tai jos jotain näistä kriteereistä on muutettu olennaisesti tiettyjen OTC-johdannaislajien osalta. Määritysvelvollisuus olisi voitava keskeyttää myös, jos keskusvastapuoli ei enää tarjoa määrityspalveluja tietyille OTC-johdannaislajeille tai tietyntyyppiselle vastapuolelle eivätkä muut keskusvastapuolet kykene ottamaan vastatakseen määrityspalveluista tarpeeksi nopeasti. Määritysvelvollisuus olisi voitava keskeyttää myös, jos sitä pidetään tarpeellisena, jotta vältettäisiin unionin rahoitusvakauteen kohdistuva vakava uhka. Rahoitusvakauden varmistamiseksi ja markkinahäiriöiden välttämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varmistettava G20-maiden tavoitteet huomioon ottaen, että jos määritysvelvollisuuden poistaminen on tarkoituksenmukaista, kyseinen poistaminen käynnistetään määritysvelvollisuuden keskeytyksen aikana ja riittävän ajoissa, jotta asiaankuuluvat tekniset sääntelystandardit voidaan muuttaa.

(14)

Vastapuolille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 600/2014 (7) asetettu velvoite käydä kauppaa johdannaisilla, jotka kuuluvat määritysvelvollisuuden piiriin kauppapaikoissa, käynnistyy kyseisessä asetuksessa tarkemmin säädetyn kaupankäyntivelvollisuusmenettelyn mukaisesti, kun johdannaislajin on ilmoitettu kuuluvan määritysvelvollisuuden piiriin. Määritysvelvollisuuden keskeyttäminen voisi estää vastapuolia noudattamasta kaupankäyntivelvollisuutta. Tämän vuoksi jos määritysvelvollisuuden keskeyttämistä on pyydetty ja jos se katsotaan kaupankäyntivelvollisuutta koskevien kriteerien olennaiseksi muuttamiseksi, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava ehdottaa kaupankäyntivelvollisuuden samanaikaista keskeyttämistä asetuksen (EU) N:o 648/2012 perusteella asetuksen (EU) N:o 600/2014 sijaan.

(15)

Aiempien ajanjaksojen sopimusten ilmoittaminen on osoittautunut vaikeaksi, koska tiettyjä tietoja, jotka on nyt ilmoitettava, ei tarvinnut ilmoittaa ennen asetuksen (EU) N:o 648/2012 voimaantuloa. Tämä on johtanut epäonnistuneiden ilmoitusten korkeaan määrään ja ilmoitettujen tietojen heikkoon laatuun samalla kun kyseisten sopimusten ilmoittamisesta aiheutunut rasitus on edelleen huomattava. On erittäin todennäköistä, että nämä aiempia ajanjaksoja koskevat tiedot jäävät käyttämättä. Lisäksi aiempien ajanjaksojen sopimusten ilmoittamiselle asetettuna ajankohtana useiden sopimusten voimassaoloaika on jo päättynyt, eivätkä niihin liittyvät vastuut ja riskit eivät ole enää voimassa. Tämän vuoksi velvollisuus ilmoittaa aiempien ajanjaksojen sopimukset olisi poistettava.

(16)

Konsernin sisäisten transaktioiden, joihin liittyy finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, osuus on suhteellisen pieni kaikista OTC-johdannaissopimuksista, ja niitä käytetään konserneissa ensisijaisesti sisäiseen suojaukseen. Sen vuoksi nämä transaktiot eivät vaikuta merkittävästi järjestelmäriskiin ja keskinäisiin kytköksiin, mutta velvollisuudesta ilmoittaa tällaiset transaktiot aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja rasitusta finanssialan ulkopuolisille vastapuolille. Saman konsernin vastapuolten väliset transaktiot, joissa ainakin yksi vastapuolista on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, olisi sen vuoksi vapautettava ilmoitusvelvollisuudesta finanssialan ulkopuolisen vastapuolen sijoittautumispaikasta riippumatta.

(17)

Komissio käynnisti vuonna 2017 yritysten julkista raportointia koskevan toimivuustarkastuksen. Tarkastuksen tarkoituksena on kerätä näyttöä unionin raportointikehyksen yhdenmukaisuudesta, johdonmukaisuudesta, tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Tämän pohjalta olisi analysoitava tarkemmin mahdollisuutta välttää raportoinnin tarpeetonta päällekkäisyyttä ja mahdollisuutta vähentää tai yksinkertaistaa raportointia muita kuin OTC-johdannaissopimuksista ottaen huomioon oikea-aikaisen raportoinnin tarpeellisuuden sekä asetusten (EU) N:o 648/2012 ja (EU) N:o 600/2014 mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet. Kyseisessä analyysissa olisi erityisesti tarkasteltava ilmoitettuja tietoja, asiaankuuluvien viranomaisten mahdollisuutta tiedonsaantiin sekä toimenpiteitä, joilla edelleen yksinkertaistetaan muita kuin OTC-johdannaissopimusten raportointiketjuja ilman, että tietoja menetetään aiheettomasti, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuulumattomien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten osalta. Olisi harkittava OTC-johdannaissopimusten ilmoittamisen toimivuuden parantamiseksi ja ilmoittamisesta johtuvan rasituksen keventämiseksi asetuksella (EU) N:o 648/2012 käyttöön otettujen toimenpiteiden tuloksellisuuden ja tehokkuuden yleisempää arviointia, kun käytettävissä on riittävästi kokemuksia ja tietoja kyseisen asetuksen soveltamisesta, erityisesti kauppatietorekistereihin ilmoitettujen tietojen laadusta ja saatavuudesta sekä siirretyn ilmoittamisen käyttöönotosta ja täytäntöönpanosta.

(18)

Jotta määritysvelvollisuuden piiriin kuulumattomien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten OTC-johdannaissopimusten ilmoittamisesta johtuvaa rasitusta voidaan keventää, finanssialalla toimivan vastapuolen olisi pääsääntöisesti oltava yksinomaan vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, ilmoittamisesta sekä itsensä että sellaisten finanssialan ulkopuolisten vastapuolten puolesta, jotka eivät kuulu määritysvelvollisuuden piiriin kyseisten vastapuolten tekemien OTC-johdannaissopimusten osalta, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta. Sen varmistamiseksi, että finanssialalla toimivalla vastapuolella on ilmoitusvelvollisuutensa täyttämiseksi tarvittavat tiedot, finanssialan ulkopuolisen vastapuolen olisi annettava OTC-johdannaissopimuksiin liittyvät tiedot, joiden ei voida kohtuudella odottaa olevan finanssialalla toimivan vastapuolen tiedossa. Finanssialan ulkopuolisten vastapuolten olisi kuitenkin voitava halutessaan ilmoittaa OTC-johdannaissopimuksistaan. Tällaisissa tapauksessa finanssialan ulkopuolisen vastapuolen olisi ilmoitettava asiasta finanssialalla toimivalle vastapuolelle ja oltava vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, kyseisten tietojen ilmoittamisesta ja niiden oikeellisuuden varmistamisesta.

(19)

Olisi myös määriteltävä vastuu OTC-johdannaissopimuksista ilmoittamisesta tapauksissa, joissa toinen tai kumpikin vastapuoli on yhteissijoitusyritys tai vaihtoehtoinen sijoitusrahasto. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö on kyseisen yhteissijoitusyrityksen puolesta vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, sellaisten OTC-johdannaissopimusten ilmoittamisesta, jotka kyseinen yhteissijoitusyritys on tehnyt, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta. Vastaavasti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan olisi oltava vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, sellaisten OTC-johdannaissopimusten ilmoittamisesta kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston puolesta, jotka kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on tehnyt, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.

(20)

Jotta vältettäisiin kaikkialla unionissa riskienpienentämistekniikoiden soveltamiseen liittyvät epäjohdonmukaisuudet, jotka johtuvat monimutkaisista riskienhallintamenettelyistä, jotka edellyttävät, että vakuudet vaihdetaan oikea-aikaisesti, tarkasti ja asianmukaisesti eroteltuina ja joihin sisältyy sisäisten mallien käyttöä, toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava kyseiset riskienhallintamenettelyt tai niihin mahdollisesti tehtävät merkittävät muutokset ennen niiden soveltamista.

(21)

Koska kansainvälisen sääntelyn lähentyminen ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten ja pienten finanssialalla toimivien vastapuolten valuuttariskien vähentäminen on tarpeen, on välttämätöntä säätää erityisistä riskienhallintamenettelyistä kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttatermiinijohdannaisten ja kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttaswap-sopimusten osalta. Kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttatermiinisopimusten ja kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttaswap-sopimusten erityinen riskiprofiili huomioon ottaen niitä koskevien vaihtuvien vakuuksien pakollinen vaihtaminen on syytä rajoittaa järjestelmän kannalta merkittävimpien vastapuolten välisiin transaktioihin, jotta rajoitettaisiin järjestelmäriskin muodostumista ja vältettäisiin kansainvälisiä sääntelyeroja. Myös muiden johdannaislajien riskienhallintamenettelyiden kansainvälisen sääntelyn lähentyminen olisi varmistettava.

(22)

Kaupan jälkeisiä riskejä vähentäviin palveluihin kuuluvat sijoitussalkun tiivistämisen kaltaiset palvelut. Sijoitussalkun tiivistäminen ei kuulu asetuksessa (EU) N:o 600/2014 vahvistetun kaupankäyntivelvollisuuden piiriin. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukauttamiseksi asetukseen (EU) N:o 600/2014 siltä osin kuin se on tarpeellista ja asianmukaista ja ottaen huomioon näiden kahden asetuksen väliset erot, mahdollisuuden kiertää määritysvelvollisuus ja sen, missä määrin kaupan jälkeiset riskinvähennyspalvelut hillitsevät tai vähentävät riskejä, komission olisi yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa arvioitava, mitkä kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista seuraavista kaupoista olisi vapautettava määritysvelvollisuudesta, jos mitkään.

(23)

Jotta alkuvakuuksien avoimuutta ja ennakoitavuutta voidaan lisätä ja estää keskusvastapuolia muuttamasta alkuvakuusmallejaan tavoilla, jotka voisivat vaikuttaa myötäsyklisesti, keskusvastapuolten olisi annettava määritysosapuolilleen välineet alkuvakuusvaatimusten simuloimiseen ja annettava niille yksityiskohtainen selvitys käyttämistään alkuvakuusmalleista. Tämä vastaa maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitean ja kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) julkaisemia kansainvälisiä vaatimuksia, erityisesti joulukuussa 2012 julkaistuja julkistamispuitteita ja vuonna 2015 julkaistuja keskusvastapuolten määrällisten tietojen julkistamista koskevia vaatimuksia. joilla edistetään tarkkaa käsitystä riskeistä ja kustannuksista, jotka liittyvät määritysosapuolten osallistumiseen keskusvastapuoleen, ja lisätään keskusvastapuolten avoimuutta markkinatoimijoihin nähden.

(24)

Jäsenvaltioiden kansallinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei saisi estää keskusvastapuolten mahdollisuutta siirtää riittävällä oikeusvarmuudella asiakkaan positioita tai maksaa realisoinnista saatava tuotto suoraan asiakkaille yhteisasiakaserotelluilla tileillä ja yksilöllisesti asiakaserotelluilla tileillä olevista omaisuuseristä siinä tapauksessa, että määritysosapuolesta tulee maksukyvytön. Määrityksen käytön kannustamiseksi ja määrityspalveluiden saatavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden kansallinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei saisi estää keskusvastapuolia noudattamasta maksukyvyttömyyttä koskevia menettelyjä asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti määritysosapuolessa ja keskusvastapuolessa olevilla yhteisasiakaserotelluilla tileillä tai yksilöllisesti asiakaserotelluilla tileillä olevien omaisuuserien ja positioiden osalta. Jos epäsuoria määritysmenettelyjä on otettu käyttöön, epäsuoriin asiakkaihin olisi kuitenkin edelleen sovellettava suojaa, joka vastaa asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyä erottelua ja siirrettävyyttä koskevien sääntöjen sekä maksukyvyttömyyttä koskevien menettelyjen mukaista suojaa.

(25)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorassa valvonnassaan oleville kauppatietorekistereille määräämien sakkojen olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja tarpeeksi varoittavia, jotta voidaan varmistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavaltuuksien vaikuttavuus ja lisätä johdannaispositioiden ja -vastuiden avoimuutta. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 alun perin säädettyjen sakkomäärien varoittava vaikutus on osoittautunut riittämättömäksi kauppatietorekisterien nykyinen liikevaihto huomioon ottaen, mikä saattaa vähentää kyseisessä asetuksessa säädettyjen arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavaltuuksien vaikuttavuutta kauppatietorekisterien osalta. Sen vuoksi sakkojen perusmäärien ylärajaa olisi korotettava.

(26)

Kolmannen maan viranomaisilla olisi oltava pääsy unionin kauppatietorekistereihin ilmoitettuihin tietoihin, kun kyseinen kolmas maa täyttää tietyt edellytykset, joilla taataan asianomaisten tietojen käsittely ja kun kyseinen kolmas maa antaa oikeudellisesti sitovan ja täytäntöönpanokelpoisen sitoumuksen, jolla unionin viranomaisille annetaan suora pääsy kyseisen kolmannen maan kauppatietorekistereihin ilmoitettuihin tietoihin.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/2365 (8) sallitaan yksinkertaistettu rekisteröintimenettely kauppatietorekistereille, jotka on jo rekisteröity asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti ja jotka haluavat laajentaa rekisteröintiään voidakseen tarjota arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyviä palvelujaan. Samanlainen yksinkertaistettu rekisteröintimenettely olisi otettava käyttöön kauppatietorekistereille, jotka on jo rekisteröity asetuksen (EU) 2015/2365 mukaisesti ja jotka haluavat laajentaa kyseistä rekisteröintiään voidakseen tarjota johdannaissopimuksiin liittyviä palvelujaan.

(28)

Kauppatietorekisterien saataville asettamien tietojen huono laatu ja riittämätön avoimuus aiheuttavat tahoille, joille on myönnetty pääsy näihin tietoihin, vaikeuksia käyttää niitä johdannaismarkkinoiden valvonnassa, ja estävät sääntely- ja valvontaviranomaisia tunnistamasta rahoitusvakautta uhkaavat riskit ajoissa. Jotta tietojen laatua ja avoimuutta voidaan parantaa ja mukauttaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 tiedonantovaatimukset asetusten (EU) 2015/2365 ja (EU) N:o 600/2014 vaatimuksiin, on tarpeen yhdenmukaistaa ilmoittamista koskevat säännöt ja vaatimukset; erityisesti on tarpeen yhdenmukaistaa tietoja koskevat vaatimukset, muodot, menetelmät ja ilmoittamista koskevat järjestelyt sekä menettelyt, joita kauppatietorekisterien on sovellettava ilmoitettujen tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden vahvistamiseksi ja menettelyt tietojen täsmäyttämiseksi muiden kauppatietorekisterien kanssa. Kauppatietorekisterien olisi lisäksi pyydettäessä annettava vastapuolille, jotka eivät ilmoita tietoja, pääsy kaikkiin niiden puolesta ilmoitettuihin tietoihin kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

(29)

Asetuksella (EU) N:o 648/2012 on luotu kilpailuympäristö kauppatietorekisterien tarjoamille palveluille. Vastapuolten olisi sen vuoksi voitava valita kauppatietorekisteri, johon ne haluavat ilmoittaa tietonsa, ja niillä olisi oltava mahdollisuus halutessaan vaihtaa kauppatietorekisteriä. Tällaisen vaihtamisen helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat saatavilla jatkuvasti ilman päällekkäisyyttä, kauppatietorekisterien olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimintamallit, joilla ne voivat varmistaa ilmoitettujen tietojen asianmukaisen siirron muille kauppatietorekistereille, jos ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva vastapuoli sitä pyytää.

(30)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään, ettei määritysvelvoitetta ole sovellettava eläkejärjestelmiin ennen kuin keskusvastapuolet ovat kehittäneet asiaankuuluvan teknisen ratkaisun muiden kuin käteisvakuuksien siirtoon vaihtuvina vakuuksina. Koska toteutuskelpoista ratkaisua eläkejärjestelmien keskusvastapuolimääritykseen osallistumisen helpottamiseksi ei ole vielä saatu kehitettyä, siirtymäkauden voimassaoloa olisi jatkettava vähintään kahdella vuodella. Keskusvastapuolimäärityksen olisi kuitenkin pysyttävä lopullisena tavoitteena, koska sääntelyn ja markkinoiden nykykehitys tarjoaa markkinaosapuolille mahdollisuuden kehittää asiaankuuluvia teknisiä ratkaisuja tämän määräajan kuluessa. Komission olisi arvopaperimarkkinaviranomaisen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (9) perustetun Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’pankkiviranomainen’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (10) perustetun Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, jäljempänä ’vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen’, sekä järjestelmäriskikomitean avustuksella seurattava keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja eläkejärjestelmien edistymistä kohti toteutuskelpoisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan eläkejärjestelmien osallistuminen keskusvastapuolimääritykseen. Komission olisi niin ikään laadittava kertomus saavutetusta edistymisestä. Kertomuksessa olisi käsiteltävä myös ratkaisuja ja eläkejärjestelmille niistä aiheutuvia kustannuksia niin, että niissä otetaan huomioon sääntelyn ja markkinoiden kehitys, kuten määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvan finanssialalla toimivan vastapuolen tyyppiä koskevat muutokset. Jotta voidaan ottaa huomioon kehitys, jota ei ollut ennakoitu tämän asetuksen antamisen aikaan, komissiolla olisi oltava valtuudet jatkaa siirtymäkautta kahdesti vuodeksi kerrallaan sen jälkeen, kun se on arvioinut huolellisesti tällaisen jatkamisen tarpeellisuutta.

(31)

Siirtymäkausi, jonka aikana eläkejärjestelmät olivat vapautettuja määritysvelvollisuudesta, päättyi 16 päivänä elokuuta 2018. Oikeusvarmuuden vuoksi ja soveltamisen keskeytymisen välttämiseksi on tarpeen soveltaa taannehtivasti kyseisen siirtymäkauden pidentämistä OTC-johdannaissopimuksiin, joita eläkejärjestelmät ovat tehneet 17 päivän elokuuta 2018 ja 16 päivän kesäkuuta 2019 välisenä aikana.

(32)

Sääntelykehyksen yksinkertaistamiseksi olisi tarkasteltava, miltä osin on tarpeellista ja asianmukaista yhdenmukaistaa asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukainen kaupankäyntivelvollisuus tämän asetuksen mukaisesti johdannaisten määritysvelvollisuuteen tehtyihin muutoksiin, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen osalta. Tämän asetuksen vaikutuksista olisi toteutettava yleisempi arviointi, joka koskee erityyppisten vastapuolten määrityksen tasoa ja määrityksen jakautumista kussakin tietyntyyppisessä vastapuolessa sekä määrityspalvelujen saatavuutta, muun muassa tämän asetuksen mukaisesti tehtyjen muutosten tehokkuutta siltä osin kuin ne koskevat määrityspalvelujen tarjoamista reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin, joilla helpotetaan pääsyä määritysjärjestelmiin, kun tämän asetuksen soveltamisesta on riittävästi kokemuksia ja tietoja.

(33)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen yhdenmukaistaminen sen osalta, milloin määrityspalvelujen tarjoamista koskevien kaupallisten ehtojen katsotaan olevan reiluja, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia, ja jotta markkinaosapuolille annettaisiin tietyin edellytyksin lisäaikaa kehittää määritystä koskevia ratkaisuja eläkejärjestelmiä varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, joissa määritetään edellytykset, joiden täyttyessä määrityspalvelujen tarjoamista koskevien kaupallisten ehtojen katsotaan olevan reiluja, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia, ja joissa jatketaan siirtymäkautta, jonka aikana määritysvelvollisuutta ei olisi sovellettava eläkejärjestelmien tekemiin OTC- johdannaissopimuksiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(34)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen panemiseksi täytäntöön, erityisesti kun on kyse määritysvelvollisuuden ja kaupankäyntivelvollisuuden keskeytyksestä sekä kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten suorasta pääsystä unioniin sijoittautuneissa kauppatietorekistereissä oleviin tietoihin, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavat täytäntöönpanosäädökset tiettyjen OTC-johdannaislajien määritysvelvollisuuden ja kaupankäyntivelvollisuuden keskeyttämiseksi, koska keskeytysmenettelyn lopputuloksen oikeusvarmuuden takaamiseksi tarvitaan nopea päätös, ja sen vuoksi on olemassa asianmukaisesti perusteltuja syitä pitää tapausta erittäin kiireellisenä.

(35)

Jotta voidaan varmistaa riskienpienentämistekniikoita, kauppatietorekisterien rekisteröintiä ja ilmoitusvelvollisuuksia koskevien sääntöjen johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolla olisi oltava valtuudet hyväksyä pankkiviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimat tekniset sääntelystandardit, jotka koskevat seuraavia: valvontamenettelyt, joilla varmistetaan ensimmäinen ja sen jälkeen jatkuva validointi riskienhallintamenettelyille, jotka edellyttävät oikea-aikaista, tarkkaa ja asianmukaisesti eroteltua vakuuksien vaihtoa; yksityiskohtaiset tiedot asetuksen (EU) 2015/2365 mukaisesti jo rekisteröidyn kauppatietorekisterin rekisteröinnin laajentamista koskevasta yksinkertaistetusta hakemuksesta; menettelyt, joita noudattaen tiedot täsmäytetään kauppatietorekisterien välillä, menettelyt, joita kauppatietorekisterin on noudatettava sen todentamiseksi, että raportoiva vastapuoli tai tiedot ilmoittava yhteisö täyttää ilmoitusvaatimukset, ja sen todentamiseksi, että ilmoitetut tiedot ovat täydellisiä ja oikeellisia, sekä ehdot ja edellytykset, järjestelyt ja vaadittavat asiakirjat, joiden mukaisesti tietyille yhteisöille myönnetään pääsy kauppatietorekistereihin. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä SEUT 290 artiklan nojalla sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(36)

Komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat eri johdannaislajeista ilmoitettavia tietoja koskevia vaatimuksia ja ilmoittamiseen sovellettavia menetelmiä ja järjestelyjä sekä asetuksen (EU) 2015/2365 mukaisesti jo rekisteröidyn kauppatietorekisterin rekisteröinnin laajentamista koskevan rekisteröintihakemuksen muotoa. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit SEUT 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä sekä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli varmistaa, että säännöt ovat oikeasuhteiset, eivät aiheuta tarpeetonta hallinnollista rasitusta tai säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, eivät vaaranna rahoitusvakautta ja parantavat OTC-johdannaispositioiden ja -vastuiden avoimuutta, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)	Tämän asetuksen tiettyjen säännösten soveltamista olisi lykättävä, jotta kaikki olennaiset täytäntöönpanotoimenpiteet saataisiin toteutettua ja jotta markkinatoimijat voivat toteuttaa tarvittavat toimet säännösten noudattamiseksi.

(39)	Asetus (EU) N:o 648/2012 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:

”finanssialalla toimivalla vastapuolella”

Korvataan 2 artiklan 8 alakohta seuraavasti:

”8)

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (*1) mukaisesti toimiluvan saanutta sijoituspalveluyritystä;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (*2) mukaisesti toimiluvan saanutta luottolaitosta;

c)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (*3) mukaisesti toimiluvan saanutta vakuutusyritystä tai jälleenvakuutusyritystä;

d)	direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saanutta yhteissijoitusyritystä ja tilanteen mukaan sen rahastoyhtiötä, ellei kyseistä yhteissijoitusyritystä ole perustettu yksinomaan yhtä tai useampaa henkilöstön osakkeenostojärjestelyä varten;

e)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 (*4) 6 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavaa laitosta (lisäeläkelaitos);

direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka on joko sijoittautunut unioniin tai jota hallinnoi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, jolle on myönnetty toimilupa tai joka on rekisteröity kyseisen direktiivin mukaisesti, ellei kyseistä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ole perustettu yksinomaan yhtä tai useampaa henkilöstön osakkeenostojärjestelyä varten, tai ellei kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ole direktiivin 2011/61/EU 2 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettu arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö, ja tarvittaessa sen unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaa;

g)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (*5) mukaisesti toimiluvan saanutta arvopaperikeskusta;

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349)."

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338)."

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1)."

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 37)."

(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).”"

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohdan i–iv alakohta seuraavasti:

”i)	sellaisten kahden finanssialalla toimivan vastapuolen välillä, jotka täyttävät 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset;

ii)	finanssialalla toimivan vastapuolen, joka täyttää 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, ja finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, joka täyttää 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, välillä;

iii)	sellaisten kahden finanssialan ulkopuolisen vastapuolen välillä, jotka täyttävät 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset;

iv)

yhtäältä finanssialalla toimivan vastapuolen, joka täyttää 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, tai finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, joka täyttää 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, ja toisaalta sellaisen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön välillä, joka kuuluisi määritysvelvollisuuden piiriin, jos se olisi sijoittautunut unioniin;”

ii)

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)	ne tehdään tai uusitaan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, edellyttäen, että päivänä, jona ne tehdään tai uusitaan, molemmat vastapuolet täyttävät a alakohdassa säädetyt edellytykset;”

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a. Vaikka määritysosapuolia ja asiakkaita, jotka tarjoavat määrityspalveluja joko suoraan tai välillisesti, ei velvoiteta tekemään sopimuksia, on niiden tarjottava kyseisiä palveluja reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin. Tällaisten määritysosapuolten ja asiakkaiden on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet, joilla tunnistetaan, ehkäistään, hallitaan ja seurataan erityisesti kaupankäyntiyksikön ja määritysyksikön välisiä eturistiriitoja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti määrityspalvelujen reiluun, kohtuulliseen, syrjimättömään ja avoimeen tarjoamiseen. Kyseisiä toimenpiteitä on toteutettava myös silloin, kun samaan konserniin kuuluvat erilaiset oikeushenkilöt tarjoavat kaupankäynti- ja määrityspalveluja.

Määritysosapuolten ja asiakkaiden on annettava valvoa tarjottuihin määrityspalveluihin liittyviä riskejä.

Siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä edellytykset, joiden täyttyessä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kaupallisten ehtojen on katsottava olevan reiluja, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia seuraavin perustein:

a)	maksujen, hintojen, alennuskäytäntöjen ja muiden hintaluetteloa koskevien yleisten sopimusehtojen reiluutta ja avoimuutta koskevat vaatimukset sanotun kuitenkaan vaikuttamatta yksittäisten vastapuolten kanssa tehtyjen sopimusjärjestelyjen luottamuksellisuuteen;

b)	tekijät, joita pidetään kohtuullisina kaupallisina ehtoina puolueettomien ja rationaalisten sopimusjärjestelyjen varmistamiseksi;

c)	vaatimukset, joilla mahdollistetaan määrityspalvelut reiluin ja syrjimättömin perustein niihin liittyvät kustannukset ja riskit huomioon ottaen niin, että perittyjen hintojen erot ovat suhteessa kustannuksiin, riskeihin ja hyötyihin; ja

d)	määritysosapuolta tai asiakasta koskevat riskienhallintaperusteet, jotka liittyvät tarjottuihin määrityspalveluihin.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat finanssialalla toimivat vastapuolet

1. Finanssialalla toimiva vastapuoli, joka ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita, voi laskea joka kahdestoista kuukausi yhteenlasketun kuukauden lopun keskimääräisen positionsa edeltävien 12 kuukauden osalta 3 kohdan mukaisesti.

Jos finanssialalla toimiva vastapuoli ei laske positioitaan tai jos laskennan tulos on suurempi kuin jokin 10 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukainen määrityskynnysarvo:

a)	on välittömästi ilmoitettava asiasta, tarvittaessa myös laskentaan käytettävästä ajanjaksosta, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle;

b)	on otettava käyttöön määritysmenettelyt neljän kuukauden kuluessa tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta; ja

tultava 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin kaikkien niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka koskevat mitä tahansa OTC-johdannaislajia, joka kuuluu yli neljä kuukautta sitten tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen tehdyn tai uusitun määritysvelvollisuuden piiriin.

2. Finanssialalla toimivan vastapuolen, joka kuuluu 17 päivänä kesäkuuta 2019 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin tai joka tulee määritysvelvollisuuden piiriin 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, on pysyttävä kyseisen velvollisuuden piirissä ja jatkettava määritystä, kunnes kyseinen finanssialalla toimiva vastapuoli osoittaa asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen positio edeltävien 12 kuukauden osalta ylitä 10 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrityskynnysarvoa.

Finanssialalla toimivan vastapuolen on pystyttävä osoittamaan asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettua kuukauden lopun keskimääräistä positiota edeltävien 12 kuukauden osalta johda tämän position järjestelmälliseen aliarviointiin.

3. Finanssialalla toimivan vastapuolen on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettujen positioiden laskelmaan kaikki OTC-johdannaissopimukset, jotka se tai muut sellaisen konsernin yhteisöt, johon kyseinen finanssialalla toimiva vastapuoli kuuluu, ovat tehneet.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetut yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen positiot lasketaan rahaston tasolla.

Yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt, jotka hallinnoivat useampaa kuin yhtä yhteissijoitusyritystä, ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka hallinnoivat useampaa kuin yhtä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, on voitava osoittaa asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, että positioiden laskenta rahaston tasolla ei johda:

a)	minkään niiden hallinnoiman rahaston positioiden tai rahastonhoitajan positioiden järjestelmälliseen aliarviointiin; ja

b)	määritysvelvollisuuden kiertämiseen.

Finanssialalla toimivan vastapuolen ja muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön yhteistyömenettelyjä positioiden tehokkaan laskennan varmistamiseksi konsernitasolla.”

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kun toimivaltainen viranomainen myöntää 14 tai 15 artiklan nojalla keskusvastapuolelle luvan määrittää tietyn OTC-johdannaislajin johdannaisia tai kun OTC-johdannaislaji, jonka määrityksen keskusvastapuoli aikoo aloittaa, kuuluu 14 tai 15 artiklan mukaisesti jo myönnetyn luvan piiriin, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kyseisestä luvasta tai OTC-johdannaislajista, jonka määrityksen keskusvastapuoli aikoo aloittaa.”;

b)	kumotaan 2 kohdan c alakohta.

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)	kumotaan 2 kohdan e alakohta;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos keskusvastapuolella ei ole enää tämän asetuksen mukaista toimilupaa tai tunnustusta tietyn OTC-johdannaislajin määritykseen, arvopaperimarkkinaviranomaisen on poistettava kyseinen keskusvastapuoli viipymättä OTC-johdannaislajia koskevasta julkisesta rekisteristä.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Määritysvelvollisuuden keskeyttäminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää komissiota keskeyttämään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden tiettyjen OTC-johdannaislajien tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	tietyt OTC-johdannaislajit eivät enää sovellu keskusvastapuolimääritykseen 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti;

b)	keskusvastapuoli todennäköisesti lopettaa kyseisten OTC-johdannaislajien määrityksen, eikä mikään muu keskusvastapuoli kykene määrittämään kyseisiä OTC-johdannaislajeja keskeytyksettä;

määritysvelvollisuuden keskeyttäminen kyseisten tiettyjen OTC-johdannaislajien tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta on tarpeen, jotta vältetään rahoitusvakauteen tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kohdistuva vakava uhka unionissa tai voidaan puuttua siihen ja keskeyttäminen on oikeasuhteinen kyseisiin tavoitteisiin nähden.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan c alakohtaa ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön esittämistä arvopaperimarkkinaviranomaisen on kuultava järjestelmäriskikomiteaa ja 22 artiklan mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön mukana on oltava todisteet siitä, että ainakin yksi kyseisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen pitää määritysvelvollisuuden keskeyttämistä asetuksen (EU) N:o 600/2014 32 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna kaupankäyntivelvollisuuden voimaantuloa koskevien perusteiden huomattavana muutoksena, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun pyyntöön voidaan myös sisällyttää pyyntö keskeyttää mainitun asetuksen 28 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty kaupankäyntivelvollisuus samoille tietyille OTC-johdannaislajeille, joita kyseinen määritysvelvollisuuden keskeyttämispyyntö koskee.

2. Toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat määritysosapuolten valvonnasta, ja toimivaltaiset viranomaiset, jotka on nimetty 22 artiklan mukaisesti, voivat tämän artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista toimittamaan komissiolle määritysvelvollisuuden keskeytystä koskevan pyynnön. Toimivaltaisen viranomaisen pyynnössä on esitettävä perusteet ja näyttö siitä, että vähintään yksi tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 48 tunnin kuluessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta toimivaltaiselta viranomaiselta ja toimivaltaisen viranomaisen esittämien perusteiden ja näytön perusteella joko pyydettävä komissiota keskeyttämään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määritysvelvollisuus tai hylättävä tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu pyyntö. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen hylkää toimivaltaisen viranomaisen tekemän pyynnön, sen on perusteltava asia kirjallisesti.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä ei saa julkaista.

4. Komissio joko keskeyttää täytäntöönpanosäädöksellä määritysvelvollisuuden 1 kohdassa tarkoitettujen tiettyjen OTC-johdannaislajien tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta taikka hylkää keskeytyspyynnön viipymättä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisen jälkeen arvopaperimarkkinaviranomaisen esittämien perusteiden ja näytön perusteella. Jos komissio hylkää keskeytyspyynnön, sen on perusteltava asia kirjallisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Komissio ilmoittaa tästä välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja välittää niille arvopaperimarkkinaviranomaisen esittämät perusteet. Kyseisiä tietoja ei saa julkaista.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 86 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen sitä pyytää tämän artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti, tiettyjen OTC-johdannaislajien määritysvelvollisuuden keskeyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä voidaan myös keskeyttää asetuksen (EU) N:o 600/2014 28 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty kaupankäyntivelvollisuus samoille tietyille OTC-johdannaislajeille, joita kyseinen määritysvelvollisuuden keskeyttäminen koskee.

6. Määritysvelvollisuuden keskeyttäminen ja soveltuvin osin kaupankäyntivelvollisuus on annettava tiedoksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komission verkkosivustolla ja 6 artiklassa tarkoitetussa julkisessa rekisterissä.

7. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu määritysvelvollisuuden keskeytys on voimassa aluksi enintään kolme kuukautta kyseisen keskeyttämisen soveltamispäivästä.

Edellä 5 kohdassa tarkoitettu kaupankäyntivelvollisuuden keskeytys on voimassa saman alkuvaiheen ajan.

8. Jos keskeytyksen perusteet ovat edelleen voimassa, komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä jatkaa 4 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen voimassaoloa enintään kolmen kuukauden jaksoissa siten, että keskeytyksen kokonaiskesto ei ylitä 12 kuukautta. Keskeytyksen jatkaminen julkaistaan 6 kohdan mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 86 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on riittävän ajoissa ennen tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettua keskeytysjaksoa tai tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua keskeytyksen jatkamista annettava komissiolle lausunto siitä, ovatko keskeytyksen perusteet edelleen voimassa. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa arvopaperimarkkinaviranomaisen on kuultava järjestelmäriskikomiteaa ja 22 artiklan mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava jäljennös kyseisestä lausunnosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseistä lausuntoa ei saa julkaista.

Täytäntöönpanosäädöksellä, jolla jatketaan määritysvelvollisuuden keskeytystä, voidaan myös jatkaa 7 kohdassa tarkoitettua kaupankäyntivelvollisuuden keskeytystä.

Kaupankäyntivelvollisuuden keskeytyksen jatkamisen on oltava voimassa saman ajan kuin määritysvelvollisuuden keskeytyksen jatkaminen.”

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vastapuolten ja keskusvastapuolten on varmistettava, että tiedot kaikista niiden tekemistä johdannaissopimuksista ja sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta tai päättämisestä ilmoitetaan tämän artiklan 1 a–1 f kohdan mukaisesti 55 artiklan mukaisesti rekisteröityyn tai 77 artiklan mukaisesti tunnustettuun kauppatietorekisteriin. Tiedot on ilmoitettava viimeistään sopimuksen tekemistä, muuttamista tai päättämistä seuraavana työpäivänä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee johdannaissopimuksia, jotka

a)	on tehty ennen 12 päivää helmikuuta 2014 ja jotka ovat olleet yhä voimassa tuona päivänä;

b)	on tehty 12 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen.

Sen estämättä, mitä 3 artiklassa säädetään, ilmoitusvelvollisuus ei koske saman konsernin sisäisiä johdannaissopimuksia, joissa vähintään yksi vastapuolista on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli tai katsottaisiin finanssialan ulkopuoliseksi vastapuoleksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin, edellyttäen, että:

a)	molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin;

b)	molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä; ja

c)	emoyritys ei ole finanssialalla toimiva vastapuoli.

Vastapuolten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen aikomuksestaan soveltaa kolmannessa alakohdassa tarkoitettua vapautusta. Vapautus on voimassa, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset, joille asiasta on ilmoitettu, katsovat kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta, että kolmannessa alakohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty.”;

lisätään kohdat seuraavasti:

”1 a. Finanssialalla toimivilla vastapuolilla on yksinomainen vastuu, myös oikeudellinen vastuu, tietojen ilmoittamisesta molempien vastapuolten puolesta OTC-johdannaissopimuksista, jotka on tehty sellaisen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen kanssa, joka ei täytä 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.

Sen varmistamiseksi, että finanssialalla toimivalla vastapuolella on kaikki ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi tarvitsemansa tiedot, finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on annettava finanssialalla toimivalle vastapuolelle niiden välillä tehtyjen OTC-johdannaissopimusten tiedot, joiden ei voida kohtuudella odottaa olevan finanssialalla toimivan vastapuolen tiedossa. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli vastaa sen varmistamisesta, että kyseiset tiedot ovat oikeat.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, jotka ovat jo investoineet ilmoitusjärjestelmään, voivat päättää ilmoittaa tiedot finanssialalla toimivien vastapuolten kanssa tekemistään OTC-johdannaissopimuksista kauppatietorekisteriin. Kyseisessä tapauksessa finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on ennen kyseisten tietojen ilmoittamista ilmoitettava päätöksestään finanssialalla toimiville vastapuolille, joiden kanssa ne ovat tehneet OTC-johdannaissopimuksia. Kyseisessä tapauksessa finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla on vastuu, myös oikeudellinen vastuu, kyseisten tietojen ilmoittamisesta ja niiden oikeellisuuden varmistamisesta.

Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, joka ei täytä 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ja joka tekee OTC-johdannaissopimuksen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa, ei ole ilmoitusvelvollinen tämän artiklan mukaisesti eikä ole oikeudellisesti vastuussa tällaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevien tietojen ilmoittamisesta tai niiden oikeellisuuden varmistamisesta, edellyttäen että

a)	kyseinen kolmannen maan yhteisö olisi finanssialalla toimiva vastapuoli, jos se olisi sijoittautunut unioniin;

b)	ilmoittamista koskeva oikeudellinen järjestelmä, jota kyseiseen kolmannen maan yhteisöön sovelletaan, on todettu vastaavaksi 13 artiklan mukaisesti; ja

kolmanteen maahan sijoittautunut finanssialalla toimiva vastapuoli on ilmoittanut tällaiset tiedot kyseistä ilmoittamista koskevaa kolmannen maan oikeudellista järjestelmää noudattaen kauppatietorekisterille, johon sovelletaan oikeudellisesti sitovaa ja täytäntöönpanokelpoista velvoitetta antaa 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille suora ja välitön pääsy tietoihin.

1 b. Yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön on vastattava ja oltava oikeudellisessa vastuussa sellaisten tietojen ilmoittamisesta, jotka koskevat OTC-johdannaissopimuksia, joissa yhteissijoitusyritys on vastapuoli, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.

1 c. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on vastattava ja oltava oikeudellisessa vastuussa sellaisten tietojen ilmoittamisesta, jotka koskevat OTC-johdannaissopimuksia, joissa asiaankuuluva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on vastapuoli, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.

1 d. Hyväksytyn yhteisön, joka vastaa sellaisen lisäeläkelaitoksen, jolla ei kansallisen lainsäädännön mukaisesti ole oikeushenkilön asemaa, hallinnoinnista ja toimii sen puolesta, on vastattava ja oltava oikeudellisesti vastuussa sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevien tietojen ilmoittamisesta, joissa kyseinen lisäeläkelaitos on vastapuoli, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.

1 e. Vastapuolten ja keskusvastapuolten, joiden on ilmoitettava tiedot johdannaissopimuksista, on varmistettava, että tällaiset tiedot ilmoitetaan oikein ja ilman päällekkäisyyksiä.

1 f. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat vastapuolet ja keskusvastapuolet voivat siirtää tämän ilmoitusvelvollisuuden.”;

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jotta voidaan varmistaa 1 ja 3 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään

ilmoitettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muodot, joihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

i)	maailmanlaajuiset oikeushenkilötunnukset (LEI);

ii)	kansainväliset arvopaperien tunnusnumerot (ISIN);

iii)	yksilölliset kauppatunnukset (UTI);

b)	ilmoittamista koskevat menetelmät ja järjestelyt;

c)	ilmoitusten antamistiheys;

d)	päivämäärä, johon mennessä johdannaissopimukset on ilmoitettava.

Teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen sekä unionin tai globaalilla tasolla sovitut standardit ja niiden yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) 2015/2365 (*6) 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklassa säädettyjen ilmoitusvaatimusten kanssa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).”"

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, joka ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita, voi laskea joka kahdestoista kuukausi yhteenlasketun kuukauden lopun keskimääräisen positionsa edeltävien 12 kuukauden osalta 3 kohdan mukaisesti.

Jos finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ei laske positioitaan tai jos laskennan tulos on yhden tai useamman OTC-johdannaislajin osalta suurempi kuin 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaiset määrityskynnysarvot, kyseisen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen

a)	on välittömästi ilmoitettava asiasta, tarvittaessa myös laskennan ajanjaksosta, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle;

b)	on otettava käyttöön määritysmenettelyjä neljän kuukauden kuluessa tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta;

on tultava 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka on tehty tai uusittu yli neljän kuukauden kuluttua siitä, kun tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehty, ja jotka koskevat niitä omaisuuseräluokkia, joissa laskennan tulos ylittää määrityskynnysarvot, tai jos finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ei ole laskenut positiotaan, mitä tahansa OTC-johdannaislajia, joka kuuluu määritysvelvollisuuden piiriin.

2. Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, joka kuuluu 17 päivänä kesäkuuta 2019 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin tai joka tulee määritysvelvollisuuden piiriin tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, on pysyttävä kyseisen velvollisuuden piirissä ja jatkettava määritystä, kunnes kyseinen finanssialan ulkopuolinen vastapuoli osoittaa asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen positio edeltävien 12 kuukauden osalta ylitä tämän artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrityskynnysarvoa.

Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on pystyttävä osoittamaan asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettua kuukauden lopun keskimääräistä positiota koskeva laskelma edeltävien 12 kuukauden osalta johda tämän position järjestelmälliseen aliarviointiin.”;

b)	lisätään kohta seuraavasti: ”2 a. Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön yhteistyömenettelyjä positioiden tehokkaan laskennan varmistamiseksi konsernitasolla.”;

korvataan 4 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Arvopaperimarkkinaviranomaisen on järjestelmäriskikomiteaa ja muita asiaankuuluvia viranomaisia kuultuaan tarkasteltava ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja määrityskynnysarvoja määräajoin uudelleen ja tarvittaessa ehdotettava, ottaen huomioon erityisesti finanssialalla toimivien vastapuolten keskinäiset kytkökset, teknisten sääntelystandardien muuttamista tämän kohdan mukaisesti.

Tähän määräaikaistarkistukseen olisi liitettävä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatima asiaa käsittelevä raportti.”

Muutetaan 11 artiklan 15 kohta seuraavasti:

muutetaan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)	edellä 3 kohdassa tarkoitetut riskienhallintamenettelyt, mukaan lukien vakuuksien taso ja tyyppi sekä erottelumenettelyt;”

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”a a)

valvontamenettelyt, joilla varmistetaan ensimmäinen ja sen jälkeen jatkuva validointi riskienhallintamenettelyille;”

korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset, ensimmäisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitettuja luonnoksia lukuun ottamatta, komissiolle viimeistään 18 päivänä heinäkuuta 2018.

Pankkiviranomainen toimittaa yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa ensimmäisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.”

10)

Lisätään 38 artiklaan kohdat seuraavasti:

”6. Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen käyttöön simulointiväline, jonka avulla ne voivat määrittää bruttoperusteisesti sellaisen ylimääräisen alkuvakuuden määrän, jota keskusvastapuoli voi edellyttää, kun uusi transaktio määritetään. Tämän välineen käytön on oltava mahdollista ainoastaan suojatussa ympäristössä, eivätkä simuloinnin tulokset ole sitovia.

7. Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen tiedot käyttämistään alkuvakuusmalleista. Tietojen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	niissä on selittävä selkeästi alkuvakuusmallin rakenne ja toiminta;

b)	niissä on kuvattava selkeästi alkuvakuusmallin keskeiset oletukset ja rajoitukset sekä olosuhteet, joissa nämä oletukset eivät ole enää voimassa;

c)	ne on dokumentoitava.”

11)	Lisätään 39 artiklaan kohta seuraavasti: ”11. Jäsenvaltioiden kansallinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei saa estää keskusvastapuolta toimimasta 48 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti tämän artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettuihin tileihin kirjattujen omaisuuserien ja positioiden osalta.”

12)

Muutetaan 56 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Sovellettaessa 55 artiklan 1 kohtaa kauppatietorekisterin on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle jompikumpi seuraavista:

a)	rekisteröintihakemus;

b)	rekisteröinnin laajentamista koskeva hakemus, jos kauppatietorekisteri on jo rekisteröity asetuksen (EU) 2015/2365 III luvun mukaisesti.”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

a)	edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rekisteröintihakemuksen tiedot;

b)	edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rekisteröinnin laajentamista koskevan yksinkertaistetun hakemuksen tiedot.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään

a)	1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rekisteröintihakemuksen muoto;

b)	1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rekisteröinnin laajentamista koskevan yksinkertaistetun hakemuksen muoto;

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta yksinkertaistetun muodon.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

13)

Korvataan 62 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää, että kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on haettava kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, arvopaperimarkkinaviranomaisen on myös pyydettävä tällaista lupaa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää tällaista lupaa turvaamistoimenpiteenä.”

14)

Muutetaan 63 artikla seuraavasti:

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloissa, maa-alueilla tai kiinteistöissä kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset. Jos tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta.

2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin, maa-alueille tai kiinteistöihin, ja heillä on kaikki 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.”;

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää, että kansallinen toimivaltainen viranomainen saa kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen luvan, arvopaperimarkkinaviranomaisen on myös pyydettävä tällaista lupaa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää tällaista lupaa myös turvaamistoimenpiteenä.”

15)

Muutetaan 64 artikla seuraavasti:

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Toimittaessaan 3 kohdassa tarkoitetun havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tällaisilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.”;

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asiaankuuluvien viranomaisten käsiteltäväksi tutkintaa ja mahdollisia syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joiden se tietää saattavan sovellettavan lain mukaisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa se on tietoinen siitä, että aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.”

16)

Muutetaan 65 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)	korvataan a alakohdassa määrä ”20 000 euroa” määrällä ”200 000 euroa”;

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)	liitteessä I olevan I jakson a, b ja d–k alakohdassa ja liitteessä I olevan II jakson a, b ja h alakohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa.”;

lisätään alakohta seuraavasti:

”c)	liitteessä I olevassa IV jaksossa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrä on vähintään 5 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.”

17)

Korvataan 67 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Ennen 73 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen ja 66 artiklan mukaisen uhkasakkoa koskevan päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.

Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 73 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle tai estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen finanssimarkkinoiden eheydelle, avoimuudelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, mukaan lukien kauppatietorekisteriin ilmoitettujen tietojen vakaus tai täsmällisyys. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa asianomaisille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.”

18)

Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kauppatietorekisteriltä veloitettavan maksun määrän on katettava kaikki kohtuulliset hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu sen rekisteröinnistä ja arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimista, ja sen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen kauppatietorekisterin liikevaihtoon, rekisteröinnin tyyppiin ja arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittamaan valvontaan.”

19)

Lisätään artikla seuraavasti:

”76 a artikla

Keskinäinen suora tiedonsaanti

1. Silloin, kun se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi, sellaisten kolmansien maiden asiaankuuluvilla viranomaisilla, joihin yksi tai useampi kauppatietorekisteri on sijoittautunut, on oltava suora pääsy unioniin sijoittautuneissa kauppatietorekistereissä oleviin tietoihin edellyttäen, että komissio on antanut asiaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen 2 kohdan mukaisesti.

2. Kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut viranomaiset ovat esittäneet pyynnön, komissio voi antaa 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään, täyttääkö sen kolmannen maan oikeudellinen kehys, jonka viranomainen on esittänyt pyynnön, kaikki seuraavat edellytykset:

a)	kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneilla kauppatietorekistereillä on asianmukainen toimilupa;

b)	kauppatietorekisterit ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia kyseisessä kolmannessa maassa;

c)	salassapitovelvollisuutta koskevat takeet ovat olemassa, mukaan lukien takeet siitä, että viranomaiset suojaavat liikesalaisuudet, jotka ne jakavat kolmansien osapuolten kanssa, ja nämä takeet vastaavat vähintään tässä asetuksessa säädettyjä takeita;

d)	kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin kauppatietorekistereihin sovelletaan oikeudellisesti sitovaa ja täytäntöönpanokelpoista velvoitetta antaa 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille suora ja välitön pääsy tietoihin.”

20)

Lisätään 78 artiklaan kohdat seuraavasti:

”9. Kauppatietorekisterin on otettava käyttöön seuraavat menettelyt ja käytänteet:

a)	menettelyt, joilla tiedot täsmäytetään tehokkaasti kauppatietorekisterien välillä;

b)	menettelyt, joilla tarkistetaan ilmoitettujen tietojen täydellisyys ja oikeellisuus;

c)	käytänteet, jotka koskevat tietojen asianmukaista siirtoa muille kauppatietorekistereille 9 artiklassa tarkoitettujen vastapuolten tai keskusvastapuolten pyynnöstä tai jos se on muuten tarpeen.

10. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

a)	menettelyt tietojen täsmäyttämiseksi kauppatietorekisterien välillä;

b)	menettelyt, joita kauppatietorekisterin on noudatettava sen tarkistamiseksi, että raportoiva vastapuoli tai tiedot ilmoittava yhteisö täyttää ilmoitusvelvollisuudet, sekä menettelyt 9 artiklan mukaisesti ilmoitettavien tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden tarkistamiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.

(21)

Lisätään 80 artiklaan kohta seuraavasti:

”5 a. Kauppatietorekisterin on pyydettäessä annettava vastapuolille, joita ei vaadita ilmoittamaan tietoja OTC-johdannaissopimuksistaan 9 artiklan 1 a–1 d kohdan mukaisesti, sekä vastapuolille ja keskusvastapuolille, jotka ovat siirtäneet ilmoitusvelvollisuutensa 9 artiklan 1 f kohdan mukaisesti, pääsy niiden puolesta ilmoitettuihin tietoihin.”

22)

Muutetaan 81 artikla seuraavasti:

lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”q)	kolmannen maan asiaankuuluvat viranomaiset, joiden osalta on annettu täytäntöönpanosäädös 76 a artiklan nojalla.”;

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

a)	tiedot, jotka on julkaistava tai asetettava saataville 1 ja 3 kohdan mukaisesti;

b)	1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkaisutiheys;

c)	toimintaa koskevat standardit, joita tarvitaan kauppatietorekisterien tietojen kokoamiseksi ja vertailemiseksi ja jotta 3 kohdassa tarkoitetuilla tahoilla on pääsy tietoihin;

d)	ehdot ja edellytykset, järjestelyt ja vaadittavat asiakirjat, joiden mukaisesti kauppatietorekisterit myöntävät 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille pääsyn tietoihin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.

Teknisten sääntelystandardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkaiseminen ei paljasta minkään sopimuksen minkään osapuolen henkilöllisyyttä.

23)

Korvataan 82 artiklan 2–6 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään 1 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 3 a kohdassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 3 a kohdassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se pyrkii kuulemaan kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevien 1 artiklan 6 kohdan, 4 artiklan 3 a kohdan, 64 artiklan 7 kohdan, 70 artiklan, 72 artiklan 3 kohdan ja 85 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”

24)

Muutetaan 85 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio arvioi viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2024 tämän asetuksen soveltamista ja laatii yleiskertomuksen. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”1 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2023 kertomuksen, jossa on seuraavat tiedot:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/834 (*7) vaikutukset finanssialalla toimivien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten määrityksen tasoon ja määrityksen jakautumiseen kussakin finanssialalla toimivassa tietyntyyppisessä vastapuolessa, erityisesti suhteessa finanssialalla toimiviin vastapuoliin, joiden toiminnan määrä on vähäinen OTC-johdannaisten osalta, sekä suhteessa 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen asianmukaisuuteen;

b)	asetuksen (EU) 2019/834 vaikutukset kauppatietorekistereihin ilmoitettujen tietojen laatuun ja saatavuuteen sekä kauppatietorekistereiden saataville toimittamien tietojen laatu;

c)	raportointijärjestelmään tehdyt muutokset, mukaan lukien 9 artiklan 1 a kohdassa säädetyn siirretyn raportoinnin käyttöönotto ja täytäntöönpano, ja erityisesti järjestelmän vaikutus määritysvelvollisuuden piiriin kuulumattomien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten raportointitaakkaan;

d)	määrityspalvelujen saatavuus, erityisesti siltä osin, onko 4 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu vaatimus, joka koskee määrityspalvelujen tarjoamista suoraan tai välillisesti reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin, helpottanut tosiasiallisesti pääsyä määritysjärjestelmiin.

(*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 141, 28.5.2019, s. 42).”;"

korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Komissio laatii viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020 ja sen jälkeen joka kahdestoista kuukausi kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun soveltamisalan lopulliseen laajentamiseen saakka kertomuksen, jossa arvioidaan, onko toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja kehitetty siihen, että eläkejärjestelmät voivat siirtää käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevia vakuuksia vaihtuvina vakuuksina, ja arvioidaan mahdollisten toimenpiteiden tarvetta tällaisten toteutuskelpoisten teknisten ratkaisujen löytämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään 18 päivänä joulukuuta 2019 ja sen jälkeen joka kahdestoista kuukausi kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun soveltamisalan lopulliseen laajentamiseen saakka yhteistyössä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, pankkiviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan:

ovatko keskusvastapuolet, määritysosapuolet ja eläkejärjestelmät toteuttaneet asianmukaisia toimia ja kehittäneet toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan tällaisten järjestelmien osallistuminen keskusvastapuolimääritykseen siten, että ne voivat antaa käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevia vakuuksia vaihtuvina vakuuksina, mukaan lukien näiden ratkaisujen vaikutukset markkinoiden likviditeettiin ja myötäsyklisyyteen sekä niiden mahdolliset oikeudelliset ja muut vaikutukset;

b)	eläkejärjestelmien toiminnan määrä ja luonne määritettyjen ja määrittämättömien OTC-johdannaisten markkinoilla kussakin omaisuuseräluokassa ja niistä rahoitusjärjestelmälle mahdollisesti aiheutuva järjestelmäriski;

c)	määritysvelvollisuuden täyttämisen seuraukset eläkejärjestelmien sijoitusstrategioihin, mukaan lukien muutokset niiden käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevien omaisuuserien jakautumisessa;

d)	edellä 10 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti määritettyjen määrityskynnysarvojen vaikutukset eläkejärjestelmiin;

e)	muiden oikeudellisten vaatimusten vaikutus määritettyjen ja määrittämättömien OTC-johdannaissopimusten kustannusten välisiin eroihin, mukaan lukien määrittämättömiä johdannaisia koskevat vakuusvaatimukset ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti suoritettu vähimmäisomavaraisuusasteen laskenta;

f)	lisätoimenpiteiden tarve määritystä koskevan ratkaisun löytämiseksi eläkejärjestelmiä varten.

Komissio voi antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla jatketaan 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kahden vuoden ajanjaksoa kahdesti yhdellä vuodella kerrallaan, jos se katsoo, ettei toteutuskelpoista teknistä ratkaisua ole kehitetty eivätkä johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset tulevien eläkeläisten eläke-etuuksiin ole muuttuneet.

Keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja eläkejärjestelmien on parhaansa mukaan myötävaikutettava sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämiseen, joilla mahdollistetaan OTC-johdannaissopimusten määritys tällaisissa järjestelmissä.

Komissio asettaa keskusvastapuolten, määritysosapuolten, eläkejärjestelmien ja muiden tällaisten teknisten ratkaisujen kannalta merkittävien osapuolten edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän valvomaan niiden toimia ja arvioimaan edistymistä sellaisten toteutuskelpoisten teknisten ratkaisujen kehittämisessä, joilla mahdollistetaan tällaisten OTC-johdannaissopimusten määritys eläkejärjestelmissä, mukaan lukien tällaisten järjestelmien siirtämät käteisvarat ja muina kuin käteisvaroina olevat vakuudet vaihtuvina vakuuksina. Asiantuntijaryhmä kokoontuu vähintään kuuden kuukauden välein. Komissio ottaa huomioon keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja eläkejärjestelmien toteuttamat toimet laatiessaan kertomuksensa ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

3. Viimeistään 18 päivänä joulukuuta 2020 komissio laatii kertomuksen, jossa arvioidaan,

johtaako asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklan ja tämän asetuksen mukainen velvollisuus ilmoittaa transaktioita koskevat tiedot päällekkäiseen transaktioiden ilmoitusvelvollisuuteen muiden kuin OTC-johdannaisten osalta ja voitaisiinko muita kuin OTC-johdannaisia koskevien transaktioiden ilmoittamista keventää tai yksinkertaistaa kaikkien vastapuolten osalta menettämättä aiheettomasti tietoja;

b)	onko asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisen johdannaisten kaupankäyntivelvollisuuden yhdenmukaistaminen tarpeen ja asianmukaista asetuksen (EU) 2019/834 mukaisesti johdannaisten määritysvelvollisuuteen tehtyihin muutoksiin, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen osalta;

pitäisikö mahdollinen kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista, mukaan lukien sijoitussalkun tiivistäminen, suoraan seuraava kauppa vapauttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määritysvelvollisuudesta, kun otetaan huomioon, missä määrin kyseiset palvelut vähentävät riskejä, erityisesti vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä, sekä mahdollisuudet määritysvelvollisuuden kiertämiseen ja pidäkkeiden luomiseen keskusvastapuolimääritykselle.

Komissio toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kertomuksen ja mahdolliset asiaankuuluvat ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on viimeistään 18 päivänä toukokuuta 2020 toimitettava komissiolle kertomus. Kertomuksessa on erityisesti arvioitava:

muita kuin OTC-johdannaisia koskevien raportointivaatimusten johdonmukaisuutta asetuksen (EU) N:o 600/2014 ja tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti sekä ilmoitettavien johdannaissopimusten tietojen että asiaankuuluvien yhteisöjen tiedonsaannin osalta ja sitä, olisiko kyseiset vaatimukset yhdenmukaistettava;

sitä, onko kaikkien vastapuolten, mukaan lukien kaikki epäsuorat asiakkaat, raportointiketjujen edelleen yksinkertaistaminen toteutuskelpoista, kun otetaan huomioon tarve oikea-aikaiseen raportointiin sekä tämän asetuksen 4 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet;

c)	asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisen johdannaisten kaupankäyntivelvollisuuden yhdenmukaistamista asetuksen (EU) 2019/834 mukaisesti johdannaisten määritysvelvollisuuteen tehtyihin muutoksiin, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen osalta;

yhteistyössä järjestelmäriskikomitean kanssa sitä, pitäisikö mahdollinen kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista, mukaan lukien sijoitussalkun tiivistäminen, suoraan seuraava kauppa vapauttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määritysvelvollisuudesta. Kyseisessä kertomuksessa on:

i)	tutkittava sijoitussalkun tiivistämistä ja muita hinnanmuodostukseen vaikuttamattomia kaupan jälkeisiä riskinvähennyspalveluja, jotka pienentävät johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä muuttamatta sijoitussalkkujen markkinariskiä, kuten sijoituspainotuksia muuttavia transaktioita;

ii)

selvitettävä tällaisten kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen tarkoitukset ja toiminta, se, missä määrin ne pienentävät riskiä, erityisesti vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä, sekä arvioitava tarve määrittää tällaiset kaupat tai vapauttaa ne määrityksestä järjestelmäriskin hallitsemiseksi; ja

iii)	arvioitava, missä määrin tällaisten palvelujen vapauttaminen määritysvelvollisuudesta ei kannusta keskusvastapuolimääritykseen ja saattaa johtaa siihen, että vastapuolet kiertävät määritysvelvollisuuden;

sitä, voidaanko luetteloa 47 artiklan mukaisista erittäin likvideinä pidetyistä rahoitusvälineistä, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen markkina- ja luottoriski, jatkaa ja voidaanko kyseiseen luetteloon sisällyttää yksi tai useampi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 (*8) mukaisesti toimiluvan saanut rahamarkkinarahasto.

(*8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8).”"

25)	Lisätään 86 artiklaan kohta seuraavasti: ”3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.”

26)

Korvataan 89 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Edellä 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta 18 päivään kesäkuuta 2021 saakka OTC-johdannaissopimuksiin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät eläkejärjestelmien vakavaraisuuteen suoraan liittyviä sijoitusriskejä, eikä yhteisöihin, jotka on perustettu korvauksen maksamiseksi tällaisten järjestelmien jäsenille maksukyvyttömyystapauksessa.

Edellä 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita eläkejärjestelmät ovat tehneet 17 päivän elokuuta 2018 ja 16 päivän kesäkuuta 2019 välisenä aikana.”

27)	Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan voimaantulopäivästä, seuraavia kohtia lukuun ottamatta:

a)	asetuksen (EU) N:o 648/2012 38 artiklan 6 ja 7 kohdan ja 39 artiklan 11 kohdan osalta tämän asetuksen 1 artiklan 10 ja 11 kohdan säännöksiä sovelletaan 18 päivästä joulukuuta 2019;

b)	asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan 1 a–1 d kohdan osalta tämän asetuksen 1 artiklan 7 kohdan b alakohdan säännöksiä sovelletaan 18 päivästä kesäkuuta 2020;

c)	asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 3 a kohdan ja 78 artiklan 9 ja 10 kohdan osalta tämän asetuksen 1 artiklan 2 alakohdan b alakohdassa ja 20 alakohdassa olevia säännöksiä sovelletaan 18 päivästä kesäkuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA

(1) EUVL C 385, 15.11.2017, s. 10.

(2) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 63.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 14. toukokuuta 2019.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(11) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

LIITE

Muutetaan liite I seuraavasti:

Lisätään I jaksoon alakohdat seuraavasti:

”i)	kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan a alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut asianmukaisia menettelyjä tietojen tehokkaaksi täsmäyttämiseksi kauppatietorekisterien välillä;

j)	kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan b alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut asianmukaisia menettelyjä, joilla tarkistetaan ilmoitettujen tietojen täydellisyys ja oikeellisuus;

k)	kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan c alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut käytänteitä, jotka koskevat tietojen asianmukaista siirtoa muille kauppatietorekistereille 9 artiklassa tarkoitettujen vastapuolten ja keskusvastapuolten pyynnöstä tai jos se on muuten tarpeen.”

Lisätään IV jaksoon alakohta seuraavasti:

”d)	kauppatietorekisteri rikkoo 55 artiklan 4 kohtaa, koska se ei ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista rekisteröinnin edellytyksiin tehtävistä olennaisista muutoksista ajoissa.”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 141

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	62. vuosikerta 28. toukokuu 2019

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/833, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisesta, asetuksen (EU) 2016/1627 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2115/2005 ja (EY) N:o 1386/2007 kumoamisesta	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta ( 1 )	42