ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 138

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
24. toukokuu 2019


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/835, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta

1

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/836, annettu 13 päivänä toukokuuta 2019, niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehtyyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevan pöytäkirjan tekemisestä

3

 

 

Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi liitettävä lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskeva pöytäkirja

5

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/837, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta

9

 

 

Järjestelyasiakirja Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä kyseisten valtioiden osallistumisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan

11

 

*

Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi liitettävän lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevan pöytäkirjan voimaantulosta

30

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/838, annettu 20 päivänä helmikuuta 2019, alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevista teknisistä eritelmistä ja asetuksen (EY) N:o 415/2007 kumoamisesta

31

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/839, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 540/2014 muuttamisesta ( 1 )

70

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/840, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kanadasta peräisin olevan viinin tuonnista ja vähittäiskauppiaiden vapauttamisesta saapuvien ja lähtevien erien rekisterin pitämisestä

74

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/841, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 tiettyjen kielitoisintojen oikaisemisesta

76

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/842, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta

79

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/843, annettu 23 päivänä toukokuuta 2019, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa kolmannessakymmenennessäkuudennessa osatarjouskilpailussa

81

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/844, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, neuvoston pääsihteerin käyttämästä toimivallasta Euroopan pääsyyttäjän tehtävään hakeneiden henkilöiden neuvostolle toimittamien valitusten osalta

82

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/845, annettu 17 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa maantieteellisiä merkintöjä käsittelevässä työryhmässä Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta työryhmän työjärjestyksen hyväksymiseen

84

 

*

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2019/846, annettu 21 päivänä toukokuuta 2019, tilintarkastustuomioistuimen kahden jäsenen nimittämisestä

89

 

*

Komission päätös (EU) 2019/847, annettu 15 päivänä toukokuuta 2019, ehdotetusta kansalaisaloitteesta Pelastakaa mehiläiset! Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hyönteisten elinympäristöjen parantaminen Euroopassa (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3800)

90

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/835,

annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 217 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Kroatian tasavallan liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehty Euro–Välimeri-sopimus (2), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2001. Sopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.

(2)

Kroatian tasavallasta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio 1 päivänä heinäkuuta 2013.

(3)

Kroatian tasavallan liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kroatian tasavallan liittymisestä sopimukseen on sovittava tekemällä sopimukseen pöytäkirja neuvoston, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti jäsenvaltioiden puolesta, ja Egyptin arabitasavallan välillä.

(4)

Neuvosto antoi 14 päivänä syyskuuta 2012 komissiolle luvan aloittaa neuvottelut Egyptin arabitasavallan kanssa. Neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen.

(5)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävä pöytäkirja on neuvoston päätöksen (EU) 2017/768 (3) mukaisesti allekirjoitettu unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta Brysselissä 10 päivänä huhtikuuta 2017.

(6)

Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävä pöytäkirja unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (4).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta pöytäkirjan 8 artiklan 1 kohdassa määrätyn ilmoituksen, jolla unioni ja sen jäsenvaltiot ilmaisevat sitoutuvansa pöytäkirjaan (5).

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 8 päivänä huhtikuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI


(1)  Hyväksyntä annettu 12. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL L 304, 30.9.2004, s. 39.

(3)  EUVL L 115, 4.5.2017, s. 1.

(4)  Pöytäkirjan teksti on julkaistu EUVL:ssä L 115, 4.5.2017 yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.

(5)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee pöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/3


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/836,

annettu 13 päivänä toukokuuta 2019,

niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehtyyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevan pöytäkirjan tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehtyyn sopimukseen liitettävä lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, allekirjoitettiin neuvoston päätöksen (EU) 2019/395 (2) mukaisesti 27 päivänä maaliskuuta 2019 sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.

(2)

Jotta jäsenvaltioiden ja Tanskan toimivaltaisten viranomaisten välistä poliisiyhteistyötä voidaan tukea ja tehostaa terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, unionin on mahdollistettava Tanskan osallistuminen Eurodac-järjestelmän lainvalvontaan liittyviin osa-alueisiin.

(3)

Kyseinen pöytäkirja olisi hyväksyttävä.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013 (3) sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat siten tämän päätöksen tekemiseen.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehtyyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävä lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskeva pöytäkirja unionin puolesta.

Pöytäkirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 13 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI


(1)  Hyväksyntä annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2019/395, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2019, niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehtyyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L 71, 13.3.2019, s. 9).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/5


Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi liitettävä lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskeva pöytäkirja

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,

ja

TANSKAN KUNINGASKUNTA, jäljempänä ’Tanska’,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’,

OTTAVAT HUOMIOON, että 10 päivänä maaliskuuta 2005 allekirjoitettiin Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (1), jäljempänä ’10 päivänä maaliskuuta 2005 tehty sopimus’;

PALAUTTAVAT MIELEEN, että unioni hyväksyi 26 päivänä kesäkuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 (2);

VIITTAAVAT Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyyn Tanskan asemasta tehtyyn pöytäkirjaan N:o 22, jonka mukaisesti Tanska ei osallistunut asetuksen (EU) N:o 603/2013 hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan;

PALAUTTAVAT MIELEEN, että asetuksessa (EU) N:o 603/2013 säädetyt lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvaa vertailua ja tiedonsiirtoa koskevat menettelyt eivät muuta Eurodac-säännöstöä 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyssä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, eivätkä ne siten kuulu 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyn sopimuksen soveltamisalaan;

KATSOVAT, että unionin ja Tanskan välillä olisi tehtävä pöytäkirja, jonka nojalla Tanska voi osallistua Eurodac-järjestelmän lainvalvontaan liittyviin osiin ja Tanskan nimetyillä lainvalvontaviranomaisilla olisi näin ollen mahdollisuus pyytää muiden osallistuvien valtioiden Eurodac-keskusjärjestelmään siirtämien sormenjälkitietojen vertailua;

KATSOVAT, että asetuksen (EU) N:o 603/2013 soveltamisen lainvalvontatarkoituksessa Tanskaan olisi annettava myös muiden osallistuvien valtioiden lainvalvontaviranomaisille ja Europolille oikeus pyytää Tanskan Eurodac-keskusjärjestelmään siirtämien sormenjälkitietojen vertailua;

KATSOVAT, että henkilötietojen käsittelyyn, jota osallistuvien valtioiden nimetyt lainvalvontaviranomaiset suorittavat terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi tämän pöytäkirjan nojalla, olisi sovellettava osallistuvien valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaista henkilötietojen suojan tasoa, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (3) mukainen;

KATSOVAT, että direktiivillä (EU) 2016/680 kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston mukaisesti ja että Tanska on 26 päivänä lokakuuta 2016 ilmoittanut komissiolle saattavansa kyseisen direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi Tanskan olisi sovellettava kyseistä direktiiviä ja muita asetuksessa (EU) N:o 603/2013 säädettyjä ehtoja, jotka koskevat Tanskan nimettyjen viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi;

KATSOVAT, että asetuksessa (EU) N:o 603/2013 säädettyjä muita ehtoja, jotka koskevat osallistuvien valtioiden nimettyjen viranomaisten sekä Europolin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, olisi myös sovellettava;

KATSOVAT, että Tanskan nimettyjen viranomaisten pääsy Eurodaciin olisi sallittava ainoastaan sillä edellytyksellä, että neuvoston päätökseen 2008/615/YOS (4) perustuva vertailu pyynnön esittävän valtion kansallisissa sormenjälkitietokannoissa oleviin tietoihin sekä kaikkien muiden osallistuvien valtioiden sormenjälkien automaattisissa tunnistusjärjestelmissä oleviin tietoihin ei ole johtanut rekisteröidyn henkilöllisyyden selvittämiseen. Kyseinen ehto edellyttää, että pyynnön esittävä valtio tekee kyseisen päätöksen mukaiset vertailut kaikkien muiden osallistuvien valtioiden sormenjälkien automaattisissa tunnistusjärjestelmissä oleviin tietoihin, jotka ovat teknisesti käytettävissä, paitsi jos kyseinen pyynnön esittävä valtio voi osoittaa, että on perusteltuja syitä uskoa, ettei tämä johtaisi rekisteröidyn henkilöllisyyden selvittämiseen. Tällaisia perusteltuja syitä on olemassa erityisesti silloin, kun kyseisessä tapauksessa ei ilmene mitään operatiivista tai tutkinnallista yhteyttä tiettyyn osallistuvaan valtioon. Kyseinen ehto edellyttää, että pyynnön esittävä valtio panee ensin oikeudellisesti ja teknisesti täytäntöön kyseisen päätöksen sormenjälkitietojen osalta, sillä lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvaa Eurodac-tarkistusta ei olisi sallittava, ellei ensin ole toteutettu edellä mainittuja toimenpiteitä;

KATSOVAT, että ennen Eurodac-hakujen tekemistä ja edellyttäen, että tällaisen vertailun edellytykset täyttyvät, Tanskan nimettyjen viranomaisten olisi lisäksi tehtävä hakuja viisumitietojärjestelmästä neuvoston päätöksen 2008/633/YOS (5) mukaisesti;

KATSOVAT, että 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyssä sopimuksessa määrättyjä, muutoksia koskevia menettelyitä olisi sovellettava kaikkiin muutoksiin, jotka koskevat pääsyä Eurodac-järjestelmään lainvalvontatarkoituksessa;

KATSOVAT, että tämä pöytäkirja on osa 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehtyä sopimusta,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Tanskan on pantava täytäntöön asetus (EU) N:o 603/2013 siltä osin kuin on kyse sormenjälkitietojen vertailusta kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin Eurodac-keskusjärjestelmään tallennettuihin tietoihin lainvalvontatarkoituksessa, ja sitä on kansainvälisen oikeuden mukaan sovellettava Tanskan suhteissa muihin osallistuviin valtioihin.

2.   Unionin jäsenvaltiot Tanskaa lukuun ottamatta katsotaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi osallistuviksi valtioiksi. Niiden on sovellettava Tanskaan asetuksen (EU) N:o 603/2013 säännöksiä järjestelmään pääsystä lainvalvontatarkoituksessa.

3.   Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi katsotaan 1 kohdassa tarkoitetuiksi osallistuviksi valtioiksi, jos niiden ja unionin välillä on tätä sopimusta vastaava voimassa oleva sopimus, jossa Tanska tunnustetaan osallistuvaksi valtioksi.

2 artikla

1.   Direktiiviä (EU) 2016/680 sovelletaan Tanskan tämän pöytäkirjan soveltamisen johdosta suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

2.   Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa määrätään, Tanskaan sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 603/2013 säädettyjä ehtoja, jotka koskevat Tanskan nimettyjen viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa määrättyihin tarkoituksiin.

3 artikla

Muutoksia koskevia 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyn sopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkiin muutoksiin, jotka koskevat pääsyä Eurodaciin lainvalvontatarkoituksessa.

4 artikla

1.   Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän pöytäkirjan omien menettelyjensä mukaisesti.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta..

3.   Tätä pöytäkirjaa ei sovelleta ennen kuin Tanska on pannut täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun ja neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (6) liitteessä olevan 4 luvun mukaiset sormenjälkitietoja koskevat arviointimenettelyt on saatettu päätökseen Tanskan osalta.

5 artikla

1.   Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän pöytäkirjan toiselle osapuolelle antamallaan ilmoituksella. Kyseinen ilmoitus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen päivämäärästä.

2.   Tämän pöytäkirjan voimassaolo lakkaa, jos joko unioni tai Tanska irtisanovat sen.

3.   Tämän pöytäkirjan voimassaolo lakkaa, jos 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehty sopimus lakkaa olemasta voimassa.

4.   Tämän pöytäkirjan irtisanominen ei vaikuta 10 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyn sopimuksen soveltamisen jatkamiseen.

6 artikla

Tämä pöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

Съставено в Брюксел на двадесет и седми март две хиляди и деветнадесета година.

Hecho en Bruselas, el veintisiete de marzo de dos mil diecinueve.

V Bruselu dne dvacátého sedmého března dva tisíce devatenáct.

Udfærdiget i Bruxelles den syvogtyvende marts to tusind og nitten.

Geschehen zu Brüssel am siebenundzwanzigsten März zweitausendneunzehn.

Kahe tuhande üheksateistkümnenda aasta märtsikuu kahekümne seitsmendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι εφτά Μαρτίου δύο χιλιάδες δεκαεννέα.

Done at Brussels on the twenty-seventh day of March in the year two thousand and nineteen.

Fait à Bruxelles, le vingt-sept mars deux mille dix-neuf.

Sastavljeno u Bruxellesu dvadeset sedmog ožujka godine dvije tisuće devetnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì ventisette marzo duemiladiciannove.

Briselē, divi tūkstoši deviņpadsmitā gada divdesmit septītajā martā.

Priimta du tūkstančiai devynioliktų metų kovo dvidešimt septintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenkilencedik év március havának huszonhetedik napján.

Magħmul fi Brussell, fis-sebgħa u għoxrin jum ta’ Marzu fis-sena elfejn u dsatax.

Gedaan te Brussel, zevenentwintig maart tweeduizend negentien.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego siódmego marca roku dwa tysiące dziewiętnastego.

Feito em Bruxelas, em vinte e sete de março de dois mil e dezanove.

Întocmit la Bruxelles la douăzeci și șapte martie două mii nouăsprezece.

V Bruseli dvadsiateho siedmeho marca dvetisícdevätnásť.

V Bruslju, dne sedemindvajsetega marca leta dva tisoč devetnajst.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä maaliskuuta vuonna kaksituhattayhdeksäntoista.

Som skedde i Bryssel den tjugosjunde mars år tjugohundranitton.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

ЗаКралство Дания

Por el Reino de Dinamarca

Za Dánské království

For Kongeriget Danmark

Für das Königreich Dänemark

Taani Kuningriigi nimel

Για το Βασίλειο της Δανίας

For the Kingdom of Denmark

Pour le Royaume de Danemark

Za Kraljevinu Dansku

Per il Regno di Danimarca

Dānijas Karalistes vārdā –

Danijos Karalystės vardu

A Dán Királyság részéről

Għar-Renju tad-Danimarka

Voor het Koninkrijk Denemarken

W imieniu Królestwa Danii

Pelo Reino da Dinamarca

Pentru Regatul Danemarcei

Za Dánske kráľovstvo

Za Kraljevino Dansko

Tanskan kuningaskunnan puolesta

På Konungariket Danmark


(1)  EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(4)  Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).

(6)  Neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/9


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/837,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 (2) perustettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, jäljempänä ’virasto’.

(2)

Asetuksessa (EU) N:o 1077/2011 säädettiin, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta.

(3)

Komissio neuvotteli unionin puolesta järjestelyasiakirjan Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä kyseisten valtioiden osallistumisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan, jäljempänä ’järjestelyasiakirja’. Neuvoston päätöksen (EU) 2018/1549 (3) mukaisesti järjestelyasiakirja allekirjoitettiin 8 päivänä marraskuuta 2018 sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726 (4) hyväksyttiin 14 päivänä marraskuuta 2018. Asetuksella (EU) 2018/1726 kumottiin asetus (EU) N:o 1077/2011. Kuten asetuksessa (EU) 2018/1726 todetaan, kyseisellä asetuksella perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto korvaa asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustetun viraston ja on sen seuraaja. Asetuksen (EU) 2018/1726 mukaisesti viittauksia kumottuun asetukseen (EU) N:o 1077/2011 pidetään viittauksina asetukseen (EU) 2018/1726 kyseisen asetuksen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

(5)

Kuten asetuksen (EU) 2018/1726 johdanto-osan 52 kappaleessa todetaan, Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu kyseiseen asetukseen ja kyseinen asetus sitoo sitä. Irlanti pyysi saada osallistua asetukseen (EU) 2018/1726 Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 19 mukaisesti ja ilmoitti aikomuksestaan hyväksyä asetus (EU) 2018/1726 Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 4 artiklan mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin olisi sen vuoksi pantava asetuksen (EU) 2018/1726 42 artikla täytäntöön osallistumalla tähän päätökseen. Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti näin ollen osallistuvat tähän päätökseen.

(6)

Kuten asetuksen (EU) 2018/1726 johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, Tanska ei osallistu kyseiseen asetukseen eikä kyseinen asetus sido sitä. Tanska ei näin ollen osallistu tähän päätökseen. Koska tällä päätöksellä, siltä osin kuin se liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 (5) ja neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS (6) perustettuun Schengenin tietojärjestelmään (SIS II), neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (7) perustettuun viisumitietojärjestelmään (VIS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2226 (8) perustettuun rajanylitystietojärjestelmään (EES) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1240 (9) perustettuun Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmään (ETIAS), kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa neuvoston päätettyä tämän päätöksen hyväksymisestä, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehdyn sopimuksen (10) 3 artiklan mukaisesti Tanska ilmoittaa komissiolle, aikooko se panna tämän päätöksen sisällön täytäntöön siltä osin kuin se koskee Eurodacia ja DubliNetia.

(7)

Järjestelyasiakirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta järjestelyasiakirja Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan (11).

Järjestelyasiakirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Hyväksyntä annettu 13. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2018/1549, annettu 11 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan allekirjoittamisesta unionin puolesta (EUVL L 260, 17.10.2018, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4).

(6)  Neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).

(7)  Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(10)  EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38.

(11)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee järjestelyasiakirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/11


JÄRJESTELYASIAKIRJA

Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä kyseisten valtioiden osallistumisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan

EUROOPAN UNIONI

sekä

NORJAN KUNINGASKUNTA, jäljempänä ’Norja’,

ISLANNIN TASAVALTA, jäljempänä ’Islanti’,

SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ’Sveitsi’, ja

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA, jäljempänä ’Liechtenstein’,

jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (1), jäljempänä ’Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimus’;

ottavat huomioon Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (2), jäljempänä ’Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus’;

ottavat huomioon Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (3), jäljempänä ’Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimus’;

ottavat huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (4), jäljempänä ’Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus’;

ottavat huomioon Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5), jäljempänä ’Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirja’;

ottavat huomioon Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskevan Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan (6), jäljempänä ’Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirja’,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni perusti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 (7) vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston, jäljempänä ’virasto’.

(2)

Siltä osin kuin asetus (EU) N:o 1077/2011 koskee Schengenin tietojärjestelmää (SIS II), viisumitietojärjestelmää (VIS) ja rajanylitystietojärjestelmää (EES), sillä kehitetään Islannin ja Norjan osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa. Eurodac- ja DubliNet-järjestelmien osalta asetus (EU) N:o 1077/2011 muodostaa sellaisen uuden toimenpiteen, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa.

(3)

Siltä osin kuin asetus (EU) N:o 1077/2011 koskee SIS II-, VIS- ja EES-järjestelmiä, sillä kehitetään Sveitsin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa. Eurodac- ja DubliNet-järjestelmien osalta asetus (EU) N:o 1077/2011 muodostaa sellaisen uuden toimenpiteen, jota tarkoitetaan Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa.

(4)

Siltä osin kuin asetus (EU) N:o 1077/2011 koskee SIS II-, VIS- ja EES-järjestelmiä, sillä kehitetään Liechtensteinin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa. Eurodac- ja DubliNet-järjestelmien osalta asetus (EU) N:o 1077/2011 muodostaa sellaisen uuden toimenpiteen, jota tarkoitetaan Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa.

(5)

Asetuksessa (EU) N:o 1077/2011 säädetään, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublinin yleissopimusta ja Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta.

(6)

Assosiaatiosopimuksissa ei käsitellä niitä järjestelyjä, jotka ovat tarpeen Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuessa Euroopan unionin Schengenin säännöstön kehittämisen ja Eurodacia koskevien toimenpiteiden yhteydessä perustamien uusien elinten toimintaan, ja tietyt näkökohdat kyseisessä osallistumisessa viraston toimintaan olisi ratkaistava assosiaatiosopimusten sopimuspuolten välisellä lisäjärjestelyllä.

(7)

Komissio (Eurostat) ei enää kerää bruttokansantuloa koskevia lukuja, joten Norjan ja Islannin rahoitusosuudet olisi laskettava bruttokansantuotetta (BKT) koskevien lukujen perusteella kuten Sveitsin ja Liechtensteinin rahoitusosuuksien tapauksessa huolimatta siitä, että Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa viitataan bruttokansantuloon,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Osallistumisen laajuus

Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein osallistuvat asetuksessa (EU) N:o 1077/2011 kuvattuun viraston toimintaan täysimääräisesti ja tässä järjestelyasiakirjassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

2 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein ovat edustettuina viraston hallintoneuvostossa, kuten asetuksen (EU) N:o 1077/2011 13 artiklan 5 kohdassa säädetään.

2.   Norjalla, Islannilla, Sveitsillä ja Liechtensteinilla on ainoastaan niiden tietojärjestelmien osalta, joihin ne osallistuvat, äänioikeus

a)

päätöksissä, jotka koskevat järjestelmien ja viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyviä testejä ja teknisiä eritelmiä;

b)

päätöksissä, joka koskevat SIS II:n, VIS:n, Eurodacin ja EES:n tekniseen käyttäjäkoulutukseen liittyviä asetuksen (EU) N:o 1077/2011 3, 4, 5 ja 5 a artiklan mukaisia tehtäviä koulutuksen yhteisten vaatimusten laatimista lukuun ottamatta;

c)

päätöksissä, joka koskevat muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien tekniseen käyttäjäkoulutukseen liittyviä asetuksen (EU) N:o 1077/2011 6 artiklan mukaisia tehtäviä koulutuksen yhteisten vaatimusten laatimista lukuun ottamatta;

d)

päätöksissä tietojärjestelmien teknistä toimintaa koskevien kertomusten hyväksymisestä SIS II:n, VIS:n ja EES:n osalta asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan t alakohdan mukaisesti;

e)

päätöksissä Eurodacin keskusjärjestelmän toiminnasta laaditun vuosikertomuksen hyväksymisestä asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan u alakohdan mukaisesti;

f)

päätöksissä EES:n kehitystä koskevien kertomusten hyväksymisestä asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan sa alakohdan mukaisesti;

g)

päätöksissä SIS II -järjestelmää koskevien tilastotietojen julkaisemisesta asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan w alakohdan mukaisesti;

h)

päätöksissä Eurodacin keskusjärjestelmän toimintaa koskevien tilastojen kokoamisesta asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan x alakohdan mukaisesti;

i)

päätöksissä EES:ää koskevien tilastotietojen julkaisemisesta asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan xa alakohdan mukaisesti;

j)

päätöksissä, jotka koskevat luettelon julkaisemista vuosittain toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista, asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan y alakohdan mukaisesti;

k)

päätöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 (8) 27 artiklan 2 kohdan mukaisen yksiköitä koskevan luettelon julkaisemisesta vuosittain asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan z alakohdan mukaisesti;

l)

päätöksissä asetuksen (EU) 2017/2226 65 artiklan 2 kohdan mukaisen toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon julkaisemisesta vuosittain asetuksen (EU) N:o 1077/2011 12 artiklan 1 kohdan za alakohdan mukaisesti;

m)

päätöksissä, jotka koskevat kertomuksia muiden sellaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien teknisestä toiminnasta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, tai uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa;

n)

päätöksissä muihin sellaisiin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyvien tilastotietojen julkaisemisesta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, tai uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa;

o)

päätöksissä sellaisia toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon julkaisemisesta vuosittain, joilla on oikeus tarkastella muihin sellaisiin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin tallennettuja tietoja, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, tai uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa.

Jos a–o alakohdassa mainitut päätökset tehdään monivuotisen tai vuotuisen työohjelman puitteissa, hallintoneuvoston äänestysmenettelyjen avulla varmistetaan, että Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein voivat äänestää.

3.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa niillä ei ole äänioikeutta.

3 artikla

Neuvoa-antavat ryhmät

1.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein ovat edustettuina viraston neuvoa-antavissa ryhmissä, kuten asetuksen (EU) N:o 1077/2011 19 artiklan 2 kohdassa säädetään.

2.   Niillä on äänioikeus neuvoa-antavien ryhmien niiden lausuntojen osalta, jotka koskevat 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.

3.   Ne voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa niillä ei ole äänioikeutta.

4 artikla

Rahoitusosuudet

1.   Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin yksittäiset rahoitusosuudet viraston tuloihin rajoittuvat niihin tietojärjestelmiin, joihin kukin valtio osallistuu.

2.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin SIS II:n ja VIS:n osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä määrätään Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 12 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.

3.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin EES:n osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä määrätään Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 12 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.

4.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin Eurodacin osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti.

5.   Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin DubliNetin osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä määrätään Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 9 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.

6.   Viraston talousarvion osastojen 1 ja 2 osalta 2 ja 4 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta maksetaan 1 päivästä joulukuuta 2012, jolloin virasto alkoi hoitaa tehtäviään. Edellä 5 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta maksetaan 31 päivästä heinäkuuta 2014, jolloin DubliNetin operatiivisen hallinnoinnin tekninen tuki siirrettiin virastolle. Edellä 3 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta maksetaan 29 päivästä joulukuuta 2017, jolloin virasto alkoi vastata EES:n kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista. Rahoitusosuuksien maksuvelvollisuus alkaa tämän järjestelyasiakirjan voimaantuloa seuraavana päivänä, myös niiden määrien osalta, jotka olisi pitänyt maksaa 1 päivän joulukuuta 2012 ja järjestelyasiakirjan voimaantulopäivän välisenä aikana.

Viraston talousarvion osaston 3 osalta 2 ja 4 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta maksetaan 1 päivästä joulukuuta 2012, 5 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta 31 päivästä heinäkuuta 2014 ja 3 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta 29 päivästä joulukuuta 2017 kunkin maan assosiaatiosopimuksen tai assosiaatiopöytäkirjan perusteella.

7.   Kun uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, laajennetaan viraston toimeksiantoa antamalla viraston tehtäväksi muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja/tai operatiivinen hallinnointi, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä määrätään Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 12 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.

8.   Kun uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa, laajennetaan viraston toimeksiantoa antamalla viraston tehtäväksi muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja/tai operatiivinen hallinnointi, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä määrätään Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 9 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.

9.   Jos Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein ovat jo tukeneet laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä tai operatiivista hallinnointia unionin muiden rahoitusvälineiden kautta tai jos laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä ja/tai operatiivista hallinnointia rahoitetaan maksuilla tai muilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin maksuosuuksia virastolle mukautetaan vastaavasti.

5 artikla

Oikeudellinen asema

Virasto on Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin lakien mukainen oikeushenkilö ja sillä on kyseisten valtioiden lainsäädännön mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus kyseisissä valtioissa. Se voi muun muassa hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

6 artikla

Vastuu

Viraston vastuuseen sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1077/2011 24 artiklan 1, 3 ja 5 kohtaa.

7 artikla

Euroopan unionin tuomioistuin

Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein tunnustavat Euroopan unionin tuomioistuimen virastoon kohdistuvan toimivallan, kuten asetuksen (EU) N:o 1077/2011 24 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään.

8 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein soveltavat virastoon ja sen henkilöstöön liitteessä II vahvistettuja, erioikeuksia ja vapauksia koskevia sääntöjä, jotka perustuvat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyyn pöytäkirjaan, sekä muita viraston henkilöstöasioihin liittyviä sääntöjä, jotka on hyväksytty kyseisen pöytäkirjan perusteella.

9 artikla

Viraston henkilöstö

1.   Viraston henkilöstön jäseniksi palvelukseen otettuihin Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1077/2011 20 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan mukaisesti Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, Euroopan unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi yhteisesti hyväksymiä sääntöjä ja viraston asetuksen (EU) N:o 1077/2011 20 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksymiä täytäntöönpanosääntöjä.

2.   Poiketen siitä, mitä Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 82 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen viraston pääjohtajan tekemällä sopimuksella viraston hyväksymien, henkilöstön valintaa ja palvelukseen ottamista koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1077/2011 20 artiklan 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisiin.

4.   Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia ei kuitenkaan voida nimittää viraston pääjohtajaksi.

10 artikla

Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretyt virkamiehet ja asiantuntijat

Tilapäisesti muihin tehtäviin siirrettyihin virkamiehiin ja asiantuntijoihin sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)

viraston maksamat palkkiot, korvaukset ja muut maksut vapautetaan kansallisista veroista;

b)

niin kauan kuin heihin sovelletaan edelleen sen maan sosiaaliturvajärjestelmää, josta heidät on siirretty tilapäisesti viraston palvelukseen, heidät vapautetaan kaikista viraston isäntävaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien mukaisista pakollisista maksuista. Näin ollen heihin ei tuona aikana sovelleta siinä viraston isäntävaltiossa sovellettavia sosiaaliturvaa koskevia sääntöjä, jossa he työskentelevät, elleivät he vapaaehtoisesti liity kyseisen maan sosiaaliturvajärjestelmään.

Tämän alakohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tilapäisesti muihin tehtäviin siirrettyjen asiantuntijoiden kanssa samassa taloudessa eläviin perheenjäseniin elleivät nämä ole muun työnantajan kuin viraston palveluksessa tai saa sosiaaliturvaetuuksia viraston isäntävaltiolta.

11 artikla

Petostentorjunta

1.   Norjan osalta sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklan säännöksiä, ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää toimivaltaansa.

OLAF ja tilintarkastustuomioistuin ilmoittavat Riksrevisjonenille hyvissä ajoin aikomuksestaan suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia tai muita tarkastuksia, ja ne voidaan suorittaa Norjan viranomaisten niin toivoessa yhdessä Riksrevisjonenin kanssa.

2.   Islannin osalta sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklan säännöksiä, ja OLAF ja tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää toimivaltaansa.

OLAF ja tilintarkastustuomioistuin ilmoittavat Ríkisendurskoðunille hyvissä ajoin aikomuksestaan suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia tai muita tarkastuksia, ja ne voidaan suorittaa Islannin viranomaisten niin toivoessa yhdessä Ríkisendurskoðunin kanssa.

3.   Sveitsin osalta määräykset, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklaa ja liittyvät Euroopan unionin Sveitsissä toteuttamaan, viraston toimintaan osallistuvien sveitsiläisten osanottajien varainhoidon valvontaan, esitetään liitteessä III.

4.   Liechtensteinin osalta määräykset, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklaa ja liittyvät Euroopan unionin Liechtensteinissa toteuttamaan, viraston toimintaan osallistuvien liechtensteinilaisten osanottajien varainhoidon valvontaan, esitetään liitteessä IV.

12 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.   Jos tämän järjestelyasiakirjan soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, asia otetaan virallisesti riita-asiana ministeritason sekakomitean esityslistalle.

2.   Sekakomitean on ratkaistava riita 90 päivän kuluessa sen esityslistan hyväksymisestä, jolle riita on otettu.

3.   Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan Schengeniin liittyviä asioita koskevaa riitaa 2 kohdassa tarkoitetun 90 päivän kuluessa, määräaikaa jatketaan 30 päivällä lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi. Jos lopullista ratkaisua ei saada aikaan, tämän järjestelyasiakirjan voimassaolo katsotaan päättyneeksi sen valtion suhteen, jota riita koskee, kuuden kuukauden kuluttua mainitun 30 päivän ajanjakson päättymisestä.

4.   Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan Eurodaciin liittyviä asioita koskevaa riitaa 2 kohdassa tarkoitetun 90 päivän kuluessa, määräaikaa jatketaan 90 päivällä lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi. Jos sekakomitea ei ole tehnyt päätöstä määräajan loppuun mennessä, tämän järjestelyasiakirjan voimassaolo katsotaan päättyneeksi sen valtion suhteen, jota riita koskee, määräajan viimeisen päivän päättyessä.

13 artikla

Liitteet

Tämän järjestelyasiakirjan liitteet ovat erottamaton osa tätä järjestelyasiakirjaa.

14 artikla

Voimaantulo

1.   Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän järjestelyasiakirjan tallettaja.

2.   Euroopan unioni, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein hyväksyvät tämän järjestelyasiakirjan omien menettelyjensä mukaisesti.

3.   Tämän järjestelyasiakirjan voimaantulo edellyttää, että Euroopan unioni ja ainakin yksi toinen järjestelyasiakirjan osapuoli on hyväksynyt sen.

4.   Tämä järjestelyasiakirja tulee voimaan kunkin osapuolen osalta ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun osapuolen hyväksymisasiakirja on toimitettu tallettajalle.

15 artikla

Voimassaolo ja irtisanominen

1.   Tämä järjestelyasiakirja tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.

2.   Islannin ja Norjan osalta järjestelyasiakirja lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Islanti tai Norja on irtisanonut Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se kyseisen sopimuksen 8 artiklan 4 kohdassa tai 11 artiklan 3 kohdassa tai 16 artiklassa määrätyillä menettelyillä. Tämä järjestelyasiakirja lakkaa myös olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus on päätetty tai irtisanottu sopimuksen 4 artiklan 7 kohdassa tai 8 artiklan 3 kohdassa tai 15 artiklassa määrätyillä menettelyillä.

Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 17 artiklassa tarkoitettu sopimus kattaa myös tämän järjestelyasiakirjan voimassaolon päättymisen seuraukset.

3.   Sveitsin osalta järjestelyasiakirja lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Sveitsi on irtisanonut Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se kyseisen sopimuksen 7 artiklan 4 kohdassa tai 10 artiklan 3 kohdassa tai 17 artiklassa määrätyillä menettelyillä. Se lakkaa myös olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus on päätetty tai irtisanottu sopimuksen 4 artiklan 7 kohdassa tai 7 artiklan 3 kohdassa tai 16 artiklassa määrätyillä menettelyillä.

4.   Liechtensteinin osalta järjestelyasiakirja lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Liechtenstein on irtisanonut Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se kyseisen pöytäkirjan 3 artiklassa tai 5 artiklan 4 kohdassa tai 11 artiklan 1 kohdassa tai 11 artiklan 3 kohdassa määrätyillä menettelyillä. Se lakkaa myös olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirja on päätetty tai irtisanottu pöytäkirjan 3 artiklassa tai 5 artiklan 7 kohdassa tai 11 artiklan 1 kohdassa tai 11 artiklan 3 kohdassa määrätyillä menettelyillä.

5.   Tämä järjestelyasiakirja laaditaan yhtenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron, islannin ja norjan kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

Съставено в Брюксел на осми ноември две хиляди и осемнадесета година.

Hecho en Bruselas, el ocho de noviembre de dos mil dieciocho.

V Bruselu dne osmého listopadu dva tisíce osmnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den ottende november to tusind og atten.

Geschehen zu Brüssel am achten November zweitausendachtzehn.

Kahe tuhande kaheksateistkümnenda aasta novembrikuu kaheksandal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις οκτώ Νοεμβρίου δύο χιλιάδες δεκαοκτώ.

Done at Brussels on the eighth day of November in the year two thousand and eighteen.

Fait à Bruxelles, le huit novembre deux mille dix-huit.

Sastavljeno u Bruxellesu osmog studenoga godine dvije tisuće osamnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì otto novembre duemiladiciotto.

Briselē, divi tūkstoši astoņpadsmitā gada astotajā novembrī.

Priimta du tūkstančiai aštuonioliktų metų lapkričio aštuntą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizennyolcadik év november havának nyolcadik napján.

Magħmul fi Brussell, fit-tmien jum ta' Novembru fis-sena elfejn u tmintax.

Gedaan te Brussel, acht november tweeduizend achttien.

Sporządzono w Brukseli dnia ósmego listopada roku dwa tysiące osiemnastego.

Feito em Bruxelas, em oito de novembro de dois mil e dezoito.

Întocmit la Bruxelles la opt noiembrie două mii optsprezece.

V Bruseli ôsmeho novembra dvetisícosemnásť.

V Bruslju, dne osmega novembra leta dva tisoč osemnajst.

Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattakahdeksantoista.

Som skedde i Bryssel den åttonde november år tjugohundraarton.

Utferdiget i Brussel, den åttende november totusenogatten.

Gjört í Brussel hinn áttunda dag nóvembermánaðar árið tvö þúsund og átján.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Image 1

For Kongeriket Norge

Image 2

Fyrir Ísland

Image 3

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione Svizzera

Image 4

Für das Fürstentum Liechtenstein

Image 5


(1)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(2)  EYVL L 93, 3.4.2001, s. 40.

(3)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(4)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 5.

(5)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(6)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 39.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 30 päivänä marraskuuta 2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2226 rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EYVL L 180, 29.6.2013, s. 1).


LIITE I

RAHOITUSOSUUDEN LASKEMISTA KOSKEVA KAAVA

1.

Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin rahoitusosuus asetuksen (EU) N:o 1077/2011 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin viraston tuloihin lasketaan seuraavasti:

Osasto 3

1.1.

SIS II:n, VIS:n, EES:n ja muiden sellaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien osalta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, kunkin assosioituneen maan BKT:ta koskevat ajan tasalle saatetut lopulliset luvut, jotka ovat käytettävissä, kun vuotta n koskeva laskutus tapahtuu vuonna n + 1, jaetaan kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden vuodelta n käytettävissä olevien BKT-lukujen summalla. Saatu prosenttiosuus kerrotaan viraston talousarvion osastoon 3 edellä mainittuja järjestelmiä varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla, jotta saadaan selville kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus.

1.2.

Eurodacin osalta kunkin assosioituneen maan rahoitusosuuden muodostumisperusteena on vuosittain kiinteä prosenttiosuus (Liechtenstein 0,071 %, Norja 4,995 %, Islanti 0,1 % ja Sveitsi 7,286 %) kyseisen talousarviovuoden asianomaisista talousarviomäärärahoista. Kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus lasketaan vuonna n + 1, ja se saadaan kertomalla kiinteä prosenttiosuus viraston talousarvion osastoon 3 Eurodacia varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla.

1.3.

DubliNetin ja muiden sellaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien osalta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa, kunkin assosioituneen maan BKT:ta koskevat ajan tasalle saatetut lopulliset luvut, jotka ovat käytettävissä, kun vuotta n koskeva laskutus tapahtuu vuonna n + 1, jaetaan kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden vuodelta n käytettävissä olevien BKT-lukujen summalla. Saatu prosenttiosuus kerrotaan viraston talousarvion osastoon 3 edellä mainittuja järjestelmiä varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla, jotta saadaan selville kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus.

Osastot 1 ja 2

1.4.

Kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus viraston talousarvion osastoihin 1 ja 2 edellä 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettuja järjestelmiä varten saadaan jakamalla kunkin assosioituneen maan BKT:ta koskevat ajan tasalle saatetut lopulliset luvut, jotka ovat käytettävissä, kun vuotta n koskeva laskutus tapahtuu vuonna n + 1, kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden vuodelta n käytettävissä olevien BKT-lukujen summalla. Saatu prosenttiosuus kerrotaan viraston talousarvion osastoihin 1 ja 2 edellä 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettuja järjestelmiä varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla.

1.5.

Jos viraston hallinnoitavaksi osoitetaan muita laaja-alaisia tietojärjestelmiä, joihin assosioituneet maat eivät osallistu, laskentatapaa, joka koskee assosioituneiden maiden rahoitusosuutta osastoihin 1 ja 2, tarkistetaan vastaavasti.

2.

Rahoitusosuus maksetaan euroina.

3.

Kukin assosioitunut maa maksaa rahoitusosuutensa viimeistään 45 päivän kuluttua veloitusilmoituksen vastaanottamisesta. Jos rahoitusosuuden maksu viivästyy, maksamattomasta määrästä kertyy viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen. Korkona käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman korkokannan mukaista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua, erääntymiskuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä.

4.

Kunkin assosioituneen maan rahoitusosuutta mukautetaan tämän liitteen mukaisesti, jos Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettua Euroopan unionin rahoitusosuutta muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) 44 artiklan mukaisesti.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


LIITE II

ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

1.

Viraston tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Viraston omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman unionin tuomioistuimen lupaa.

2.

Viraston arkistot ovat loukkaamattomia.

3.

Virasto, sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

Tavaroihin ja palveluihin, jotka viedään Norjasta, Islannista, Sveitsistä ja Liechtensteinista virastolle virkakäyttöön, ei sovelleta välillisiä veroja eikä maksuja.

Tavarat ja palvelut, jotka toimitetaan virastolle Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa viraston virkakäyttöön, vapautetaan arvonlisäverosta palauttamalla tai peruuttamalla vero.

Tavarat, jotka toimitetaan virastolle Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa viraston virkakäyttöön, vapautetaan valmisteverosta palauttamalla tai peruuttamalla vero.

Muut välilliset verot, jotka viraston on maksettava Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa, palautetaan tai peruutetaan.

Korvaushakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa.

Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.

Säännöt, jotka koskevat arvonlisäverosta, valmisteverosta ja muista välillisistä veroista vapauttamista Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa, esitetään tämän liitteen lisäyksissä. Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja virastolle itseään koskevaan lisäykseen tehtävistä muutoksista. Ilmoitus on, mikäli mahdollista, annettava kaksi kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Euroopan komissio ilmoittaa muutoksista unionin jäsenvaltioille.

4.

Virasto on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista viraston virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin kyseisen maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.

Myös viraston julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.

5.

Kunkin assosioituneen maan alueella virasto saa virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoille.

Viraston virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.

6.

Unionin jäsenvaltioiden sekä Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin edustajilla, jotka osallistuvat viraston työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.

7.

Viraston henkilöstön jäsenillä, joita tarkoitetaan neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (1) 1 artiklassa, on Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin alueella ja heidän kansallisuudestaan riippumatta

a)

lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perussopimusten määräyksissä toisin määrätä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta unionia kohtaan ja toisaalta Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa viraston ja sen henkilöstön välisissä riidoissa. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin;

b)

valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille.

8.

Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat, viraston henkilöstön jäsenet ovat velvollisia maksamaan unionille veroa viraston heille maksamista palkoista ja palkkioista.

Viraston henkilöstön jäsenet, joita tarkoitetaan asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 2 artiklassa, vapautetaan kansallisista, liittovaltion ja kantonien sekä alueiden, kaupunkien ja kuntien veroista viraston maksamien palkkojen ja palkkioiden osalta. Sveitsin osalta tämä vapautus myönnetään Sveitsin kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti.

Viraston henkilöstöön kuuluvien ei tarvitse olla Norjan, Islannin, Sveitsin tai Liechtensteinin sosiaaliturvajärjestelmän jäseniä edellyttäen, että he kuuluvat jo unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevaan sosiaalietuusjärjestelmään. Viraston henkilöstön kanssa samassa taloudessa elävät perheenjäsenet kuuluvat Euroopan unionin yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän piiriin sillä edellytyksellä, että he eivät ole muun työnantajan kuin viraston palveluksessa ja että he eivät saa sosiaaliturvaetuuksia unionin jäsenvaltiolta tai Norjalta, Islannilta, Sveitsiltä tai Liechtensteinilta.

9.

Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä yleissopimuksia, jotka on tehty Norjan, Islannin, Sveitsin tai Liechtensteinin ja unionin jäsenvaltioiden välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, viraston henkilöstön jäsenten, joita tarkoitetaan asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 3 artiklassa ja jotka hoitaakseen tehtäväänsä viraston palveluksessa muuttavat asumaan unionin sellaisen jäsenvaltion alueelle, joka ei ollut heidän verotuksellinen kotipaikkansa heidän ryhtyessään hoitamaan tehtäviään virastossa, kotipaikan katsotaan sekä siinä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat, että siinä maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on unionin jäsenvaltio taikka Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä määräyksessä tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.

Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee unionin sen jäsenvaltion alueella, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.

Kahden edellä olevan kohdan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.

10.

Viraston henkilöstön jäsenille myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan viraston etuun liittyen.

Viraston pääjohtajan on kumottava viraston henkilöstön jäsenelle myönnetty vapaus tapauksissa, joissa tällainen vapaus estäisi oikeuden toteutumista, ja jos hän katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa viraston tai unionin edun kanssa.

11.

Tämän liitteen soveltamiseksi virasto toimii yhteistyössä asianomaisten assosioituneiden maiden tai unionin jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.

(1)  Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä marraskuuta 2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 371/2009 (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 1).

Liitteen II lisäys 1

Norja:

Vapautus arvonlisäverosta toteutetaan palauttamalla vero.

Arvonlisäveron palautusta varten Norjan veroviranomaisten arvonlisäveroasioista vastaavalle osastolle (Skatt Øst) esitetään tähän tarkoitetut norjalaiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat asiakirjat on jätetty käsiteltäväksi.

Vapautus valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista toteutetaan palauttamalla verot. Tässä sovelletaan samaa menettelyä kuin arvonlisäveron palautusten yhteydessä.

Liitteen II lisäys 2

Islanti:

Vapautus arvonlisäverosta toteutetaan palauttamalla vero.

Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 36 400 Islannin kruunua (verot mukaan luettuna).

Arvonlisäveron palautusta varten Islannin verovirastolle (Ríkisskattstjóri) esitetään tähän tarkoitetut islantilaiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat asiakirjat on jätetty käsiteltäväksi.

Vapautus valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista toteutetaan palauttamalla verot. Tässä sovelletaan samaa menettelyä kuin arvonlisäveron palautusten yhteydessä.

Liitteen II lisäys 3

Sveitsi:

Vapautus arvonlisäverosta, valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista myönnetään peruuttamalla vero, kun tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle esitetään tähän tarkoitetut sveitsiläiset lomakkeet.

Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).

Liitteen II lisäys 4

Liechtenstein:

Vapautus arvonlisäverosta, valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista myönnetään peruuttamalla vero, kun tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle esitetään tähän tarkoitetut liechtensteinilaiset lomakkeet.

Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).


LIITE III

VIRASTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIA SVEITSILÄISIÄ OSANOTTAJIA KOSKEVA VARAINHOIDON VALVONTA

1 artikla

Suora viestintä

Virasto ja Euroopan komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Sveitsiin sijoittautuneisiin henkilöihin tai yhteisöihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan joko sopimuspuolina, viraston jonkin ohjelman osanottajina, viraston tai unionin talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan Euroopan komissiolle ja virastolle kaikki asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.

2 artikla

Tarkastukset

1.   Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (1) ja muiden tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Sveitsiin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että viraston ja Euroopan komission virkamiehet tai muut viraston ja Euroopan komission valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien ja niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.

2.   Tällaisten tarkastusten suorittamiseksi viraston ja Euroopan komission virkamiehillä ja muilla viraston ja Euroopan komission valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus ilmaistaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.

3.   Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin Euroopan komissiolla.

4.   Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän järjestelyasiakirjan voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

5.   Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoitetaan ennakolta Sveitsin alueella suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole oikeudellinen edellytys tarkastusten suorittamiselle.

3 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Euroopan komissio (OLAF) voi tähän järjestelyasiakirjaan liittyen tehdä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (2) ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (3) säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti tarkastuksia, myös paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Sveitsin alueella, selvittääkseen, onko tapahtunut petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa Euroopan unionin taloudelliseen etuun.

2.   OLAF valmistelee paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset sekä johtaa niitä tiiviissä yhteistyössä Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston nimeämien Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on hyvissä ajoin ilmoitettava tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta ne voivat antaa kaiken tarvittavan avun. Tätä varten Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.

3.   Asianomaiset Sveitsin viranomaiset voivat halutessaan suorittaa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä OLAFin kanssa.

4.   Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla suoritettavaa tarkastusta tai todentamista, Sveitsin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti OLAFin tutkijoille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen tai todentamisen.

5.   OLAF ilmoittaa mahdollisimman pian Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle tai muille Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston nimeämille Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat tai epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikan päällä tehtävää tarkastusta tai todentamista. OLAF ilmoittaa edellä mainituille viranomaisille tällaisten tarkastusten ja todentamisten tulokset kaikissa tapauksissa.

4 artikla

Tiedottaminen ja kuuleminen

1.   Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Sveitsin ja unionin toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia yhden sopimuspuolen niin pyytäessä.

2.   Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat virastolle ja komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamistaan tosiseikoista tai epäilyksistä, jotka koskevat tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä väärinkäytöksiä.

5 artikla

Luottamuksellisuus

Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut tai saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Sveitsin lainsäädännössä ja unionin toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä.

Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava unionin toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Sveitsissä, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.

6 artikla

Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

Rajoittamatta Sveitsin rikoslain soveltamista virasto tai Euroopan komissio voi määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (4) mukaisesti.

7 artikla

Perintä ja täytäntöönpano

Viraston tai Euroopan komission tekemät, tämän järjestelyasiakirjan soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Sveitsissä täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanomääräyksen antaa Sveitsin hallituksen nimeämä viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen aitouden ja ilmoittaa asiasta viipymättä virastolle tai Euroopan komissiolle. Täytäntöönpanoon sovelletaan Sveitsin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.

Euroopan unionin tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(2)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).


LIITE IV

VIRASTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIA LIECHTENSTEINILAISIA OSANOTTAJIA KOSKEVA VARAINHOIDON VALVONTA

1 artikla

Suora viestintä

Virasto ja Euroopan komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Liechtensteiniin sijoittautuneisiin henkilöihin tai yhteisöihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan joko sopimuspuolina, viraston jonkin ohjelman osanottajina, viraston tai unionin talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan Euroopan komissiolle ja virastolle kaikki asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.

2 artikla

Tarkastukset

1.   Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 ja muiden tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Liechtensteiniin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että viraston ja Euroopan komission virkamiehet tai muut viraston ja Euroopan komission valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien tai niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.

2.   Tarkastusten suorittamiseksi viraston ja Euroopan komission virkamiehillä ja muilla viraston ja Euroopan komission valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus ilmaistaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.

3.   Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin Euroopan komissiolla.

4.   Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän järjestelyasiakirjan voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

5.   Liechtensteinin valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoitetaan ennakolta Liechtensteinin alueella suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole oikeudellinen edellytys tarkastusten suorittamiselle.

3 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Euroopan komissio (OLAF) voi tähän järjestelyasiakirjaan liittyen tehdä asetuksissa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti tarkastuksia, myös paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Liechtensteinin alueella, selvittääkseen, onko tapahtunut petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa Euroopan unionin taloudelliseen etuun.

2.   OLAF valmistelee ja johtaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset tiiviissä yhteistyössä Liechtensteinin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden valtiontalouden tarkastusviraston nimeämien Liechtensteinin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on ilmoitettava hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta ne voivat antaa kaiken tarvittavan avun. Tätä varten Liechtensteinin toimivaltaisten viranomaisten virkailijat voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.

3.   Asianomaiset Liechtensteinin viranomaiset voivat halutessaan suorittaa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä OLAFin kanssa.

4.   Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla suoritettavaa tarkastusta tai todentamista, Liechtensteinin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti OLAFin tutkijoille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen tai todentamisen.

5.   OLAF ilmoittaa mahdollisimman pian Liechtensteinin valtiontalouden tarkastusvirastolle tai muille valtiontalouden tarkastusviraston nimeämille Liechtensteinin toimivaltaisille viranomaisille kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat tai epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikan päällä tehtävää tarkastusta tai todentamista. OLAF ilmoittaa edellä mainituille viranomaisille tällaisten tarkastusten ja todentamisten tulokset kaikissa tapauksissa.

4 artikla

Tiedottaminen ja kuuleminen

1.   Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Liechtensteinin ja unionin toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia yhden sopimuspuolen niin pyytäessä.

2.   Liechtensteinin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat virastolle ja Euroopan komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamistaan tosiseikoista tai epäilyksistä, jotka koskevat tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä väärinkäytöksiä.

5 artikla

Luottamuksellisuus

Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut tai saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Liechtensteinin lainsäädännössä ja unionin toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava unionin toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Liechtensteinissa, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.

6 artikla

Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

Rajoittamatta Liechtensteinin rikoslain soveltamista virasto tai Euroopan komissio voi määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 mukaisesti.

7 artikla

Perintä ja täytäntöönpano

Viraston tai Euroopan komission tekemät, tämän järjestelyasiakirjan soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Liechtensteinissa täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanomääräyksen antaa Liechtensteinin hallituksen nimeämä viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen aitouden ja ilmoittaa asiasta viipymättä virastolle tai Euroopan komissiolle. Täytäntöönpanoon sovelletaan Liechtensteinin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.

Euroopan unionin tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/30


Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi liitettävän lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevan pöytäkirjan voimaantulosta

Koska edellä mainitun pöytäkirjan (1) voimaantulon edellyttämät menettelyt on saatettu loppuun 13. toukokuuta 2019, pöytäkirja tulee voimaan 1. kesäkuuta 2019 sen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.


(1)  Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi liitettävä lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskeva pöytäkirja (katso tämän virallisen lehden sivu 5).


ASETUKSET

24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/31


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/838,

annettu 20 päivänä helmikuuta 2019,

alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevista teknisistä eritelmistä ja asetuksen (EY) N:o 415/2007 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 415/2007 (2) säädettyjä alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevia teknisiä eritelmiä olisi ajantasaistettava ja selkiytettävä ottaen huomioon niiden soveltamisesta saatu kokemus sekä tekninen kehitys ja niiden perustana olevien kansainvälisten standardien päivitykset.

(2)

Alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevien teknisten eritelmien olisi perustuttava direktiivin 2005/44/EY liitteessä II esitettyihin teknisiin periaatteisiin.

(3)

Direktiivin 2005/44/EY 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti teknisissä eritelmissä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon kansainvälisten järjestöjen tekemä työ. Lisäksi on tarpeen varmistaa johdonmukaisuus muiden liikennemuotojen hallintapalvelujen ja erityisesti meriliikenteen hallinnan ja tiedotuspalvelujen kanssa.

(4)

Sisävesiliikenteen tehokkuuden parantamiseksi teknisiin eritelmiin olisi sisällytettävä alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien sovelluskohtaisia sanomia koskevia määräyksiä.

(5)

Vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevia teknisiä eritelmiä olisi laajennettava siten, että niihin sisällytetään sisävesiliikenteen turvalaitteita koskevia määräyksiä.

(6)

Tämä asetus ei saisi rajoittaa toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (3) säännösten soveltamista.

(7)

Direktiivin 2005/44/EY 12 artiklan 2 kohdan mukaan teknisten eritelmien olisi tultava voimaan välittömästi niiden julkaisemisen jälkeen ja jäsenvaltioita olisi vaadittava soveltamaan niitä 12 kuukauden kuluessa niiden voimaantulosta.

(8)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 415/2007 olisi kumottava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2005/44/EY 11 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Sisävesiliikenteen alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevat tekniset eritelmät esitetään tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 415/2007. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 13 päivästä kesäkuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 415/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevista teknisistä eritelmistä (EUVL L 105, 23.4.2007, s. 35).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).


LIITE

Alusten tavanomainen paikannus ja seuranta sisävesiliikenteessä

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Yleiset säännökset 37

1.1

Johdanto 37

1.2

Kirjallisuusviitteet 37

1.3

Määritelmät 38

1.4

Alusten paikannus- ja seurantapalvelut ja alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien vähimmäisvaatimukset 40

2.

Sisävesiliikenteen paikannus- ja seurantatoiminnot 41

2.1

Johdanto 41

2.2

Navigointi 41

2.2.1

Navigointi keskipitkällä aikavälillä 41

2.2.2

Navigointi lyhyellä aikavälillä 41

2.2.3

Navigointi hyvin lyhyellä aikavälillä 42

2.3

Alusliikenteen ohjaus 42

2.3.1

Alusliikennepalvelut 42

2.3.1.1

Tiedotuspalvelu 42

2.3.1.2

Navigointiapu 42

2.3.1.3

Alusliikenteen järjestely 42

2.3.2

Sulkujen käytön suunnittelu ja ohjaus 43

2.3.2.1

Sulkujen käytön suunnittelu pitkällä aikavälillä 43

2.3.2.2

Sulkujen käytön suunnittelu keskipitkällä aikavälillä 43

2.3.2.3

Sulkujen käytön ohjaus 43

2.3.3

Siltojen käytön suunnittelu ja ohjaus 43

2.3.3.1

Siltojen käytön suunnittelu keskipitkällä aikavälillä 43

2.3.3.2

Siltojen käytön suunnittelu lyhyellä aikavälillä 44

2.3.3.3

Siltojen käytön ohjaus 44

2.4

Onnettomuuksien torjunta 44

2.5

Liikenteen hallinta 44

2.5.1

Matkasuunnittelu 44

2.5.2

Kuljetuslogistiikka 44

2.5.3

Intermodaalinen sataman- ja terminaalinhallinta 44

2.5.4

Rahdin- ja kalustonhallinta 45

2.6

Lainvalvonta 45

2.7

Väylä- ja satamamaksut 45

2.8

Tiedontarve 45

3.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmää koskevat tekniset eritelmät 46

3.1

Johdanto 46

3.2

Soveltamisala 47

3.3

Vaatimukset 48

3.3.1

Yleiset vaatimukset 48

3.3.2

Tietosisältö 48

3.3.2.1

Alusta koskevat staattiset tiedot 49

3.3.2.2

Alusta koskevat dynaamiset tiedot 49

3.3.2.3

Aluksen matkaa koskevat tiedot 50

3.3.2.4

Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä 50

3.3.2.5

Turvallisuuteen liittyvät sanomat 50

3.3.3

Tiedonsiirron aikavälit 50

3.3.4

Teknologia-alusta 52

3.3.5

Yhteensopivuus AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvien asemien kanssa 52

3.3.6

Yksilöllinen tunniste 52

3.3.7

Sovellusvaatimukset 52

3.3.8

Tyyppihyväksyntä 52

3.4

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvaa asemaa koskevat protokollamuutokset 52

3.4.1

Taulukko 3.2 Sijainti-ilmoitus 52

3.4.2

Alusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot (sanoma 5) 54

3.4.3

Ryhmänmäärityskomento (sanoma 23) 57

3.5

Sisävesiliikenteen AIS-sanomat 57

3.5.1

Sisävesiliikenteen täydentävät AIS-sanomat 57

3.5.2

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän sovelluskohtaisten sanomien sovellustunniste 57

3.5.3

Sovelluskohtaisten sanomien tietosisältö 57

3.5.3.1

Sisävesialusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot (sisävesiliikenteen erityissanoma FI 10) 57

3.5.3.2

Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä (sisävesiliikenteen erityissanoma FI 55) 58

4.

Muut AIS-järjestelmän liikkuvat asemat sisävesiliikenteessä 59

4.1

Johdanto 59

4.2

AIS-järjestelmän B-luokan liikkuvia asemia koskevat yleiset vaatimukset sisävesiliikenteessä 60

5.

AIS-järjestelmän merenkulun turvalaitteet sisävesiliikenteessä 60

5.1

Johdanto 60

5.2

Sanoman 21 käyttö: Turvalaiteilmoitus 60

5.3

Sanoman 21 laajennus ja sisävesiliikenteelle ominainen turvalaitetyyppi 64

1.   YLEISET SÄÄNNÖKSET

1.1   Johdanto

Alusten paikannukseen ja seurantaan (Vessel Tracking and Tracing, VTT) liittyvien järjestelmien tekniset eritelmät perustuvat asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen alalla tekemään työhön, nimittäin olemassa oleviin sisävesiliikenteen, merenkulun tai muiden asiaan liittyvien alojen standardeihin ja teknisiin eritelmiin.

Koska alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä käytetään sekaliikennealueilla, jotka käsittävät sekä sisävesi- että meriliikenneympäristöjä, kuten merisatamia ja rannikkoalueita, niiden on oltava yhteensopivia AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvien asemien kanssa SOLAS-yleissopimuksen V luvussa tarkoitetun mukaisesti.

Kun alusten paikannus- ja seurantajärjestelmät tarjoavat keskeisiä palveluja, siten kuin ne on määritelty direktiivissä (EU) 2016/1148 (1) toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa, sovelletaan kyseisen direktiivin säännöksiä.

1.2   Kirjallisuusviitteet

Tässä liitteessä viitataan seuraaviin kansainvälisiin sopimuksiin, suosituksiin, standardeihin ja ohjeisiin.

Asiakirjan nimi

Organisaatio

Julkaisupäivä

The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC) Guidelines and Recommendations for River Information Services

PIANC

2011

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (SOLAS-yleissopimus), V luku – Merenkulun turvallisuus, 1974, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna

IMO

1974

Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO)

Päätöslauselman MSC.74(69) liite 3, ”Recommendation on Performance Standards for a Ship-borne Automatic Identification System (AIS)”, 1998

IMO

1998

IMOn päätöslauselma A.915(22), ”Revised Maritime Policy and Requirements for a future Global Navigation Satellite System (GNSS)”, 2002

IMO

2002

IMOn päätöslauselma A.1106(29) ”Revised Guidelines for the Onboard Operational Use of Shipborne Automatic Identification System (AIS)”, 2015

IMO

2015

Kansainvälisen televiestintäliiton suositus ITU-R M.585 ”Assignment and use of identities in the maritime mobile service”, 2015

ITU

2015

Kansainvälisen televiestintäliiton suositus ITU-R M.1371, ”Technical characteristics for a universal shipborne automatic identification system using time division multiple access in the VHF maritime mobile band”

ITU

2014

Sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön (IEC) kansainvälinen standardi

61993–2, ”Maritime navigation and radio communication equipment and systems – Automatic Identification system,

Part 2: Class A shipborne equipment of the universal automatic identification system (AIS)”

IEC

2018

Sarjan IEC 61162, ”Maritime navigation and radio communication equipment and systems – Digital interfaces”, kansainväliset standardit:

”Part 1: Single talker and multiple listeners; Part 2: Single talker and multiple listeners, high speed transmission”

IEC

1. osa: 2016

2. osa: 1998

Sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön (IEC) kansainvälinen standardi:

Sarja 62287, Maritime navigation and radio communication equipment and systems – Class B shipborne equipment of the automatic identification system (AIS)

Part 1: Carrier-sense time division multiple access (CSTDMA) techniques;

Part 2: Self-organising time division multiple access (SOTDMA) techniques

IEC

2017

Järjestön Radio Technical Commission for Maritime Services (RTCM) differentiaalista GNSS:ää (maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (Global Navigation Satellite System)) varten suosittelemat standardit

RTCM

2010

UN/ECE suositus nro 28 ”Kuljetusvälinelajien koodit”

UN/ECE

2010

1.3   Määritelmät

Tässä liitteessä käytetään seuraavia määritelmiä

a)

Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä

Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (Automatic Identification System, AIS)

 

”Automaattisella tunnistusjärjestelmällä (AIS)” tarkoitetaan automaattista viestintä- ja tunnistusjärjestelmää, jonka tarkoituksena on parantaa vesiliikenteen turvallisuutta avustamalla alusliikennepalvelujen (vessel traffic services, VTS), alusten ilmoitusjärjestelmän, alusten välisen ja aluksista maihin tapahtuvan viestinnän tehokkaassa toiminnassa.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmä

 

”Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmällä” tarkoitetaan alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän käyttöä sisävesiliikenteessä, ja se on yhteentoimiva (meriliikenteen) AIS-järjestelmän kanssa – teknisesti sen mahdollistavat (meriliikenteen) AIS-järjestelmän muutokset ja laajennukset.

Paikannus ja seuranta

 

”Paikannuksella ja seurannalla” tarkoitetaan aluksen lastin aiemman ja nykyisen sijainnin seuraamista ja tallentamista verkon välityksellä aluksen kulkiessa eri käsittelijöiden kautta matkallaan määränpäähänsä. Seurannalla viitataan siihen, missä tuote on ollut, kun taas paikannus viittaa siihen, minne se on menossa.

Paikannus

 

”Paikannuksella” tarkoitetaan seurattua tai seurattavaa reittiä yhdestä sijainnista toiseen.

b)

Palvelut

Jokitiedotuspalvelut (River Information Services, RIS)

 

”Jokitiedotuspalveluilla (RIS)” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY (2) 3 artiklan a kohdan mukaisesti tarjottavia palveluja.

Alusliikenteen ohjaus (Vessel Traffic Management, VTM)

 

”Alusliikenteen ohjauksella (VTM)” tarkoitetaan niiden yhdenmukaistettujen toimien ja palvelujen toiminnallisia puitteita, joilla tehostetaan vesiliikenteen turvallisuutta, turvatoimia ja tehokkuutta sekä meriympäristön suojelua kaikilla purjehduskelpoisilla vesialueilla.

Sisävesien alusliikennepalvelut (Inland Vessel Traffic Services, VTS)

 

”Sisävesien alusliikennepalveluilla (VTS)” tarkoitetaan komission asetuksen (EY) N:o 414/2007 (3) liitteessä olevan 2.5 kohdan mukaisia palveluja.

Navigointitiedot

 

”Navigointitiedoilla” tarkoitetaan tietoja, joita annetaan aluksella olevalle ohjaajalle aluksella tehtävien päätösten tueksi.

Taktiset liikennetiedot (Tactical Traffic Information, TTI)

 

”Taktisilla liikennetiedoilla” tarkoitetaan tietoja, jotka vaikuttavat välittömiin navigointipäätöksiin käytännön liikennetilanteessa ja maantieteellisessä lähiympäristössä. Taktisia liikennetietoja käytetään taktisen tilannekuvan generoimiseen.

Strategiset liikennetiedot (Strategic Traffic Information, STI)

 

”Strategisilla liikennetiedoilla” tarkoitetaan tietoja, jotka vaikuttavat jokitiedotuspalvelujen käyttäjien keskipitkän ja pitkän aikavälin päätöksiin. Strategisia liikennetietoja käytetään strategisen tilannekuvan generoimiseen.

Alusten paikannus ja seuranta (Vessel Tracking and Tracing, VTT)

 

”Alusten paikannuksella ja seurannalla” tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 414/2007 liitteessä olevan 2.12 kohdan mukaista toimintaa.

Aluksen radiotunnistenumero (Maritime Mobile Service Identity, MMSI)

 

”Aluksen radiotunnistenumerolla (MMSI)” tarkoitetaan yhdeksän numeron sarjaa, joka lähetetään radioteitse ja jonka avulla voidaan tunnistaa yksilöllisesti laiva, radioasemat, rannikkoradioasemat ja ryhmäkutsut.

Kansainvälinen elektroninen ilmoittautumisjärjestelmä (Electronic Reporting International, ERI)

 

”Kansainvälisellä elektronisella ilmoittautumisjärjestelmällä (ERI)” tarkoitetaan direktiivin 2005/44/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti laadittuja teknisiä ohjeita ja eritelmiä.

Sisävesiliikenteen elektroninen merikarttajärjestelmä (Inland Electronic Chart Display and Information System, sisävesien ECDIS-järjestelmä)

 

”Sisävesiliikenteen elektronisella merikarttajärjestelmällä (sisävesien ECDIS-järjestelmä)” tarkoitetaan direktiivin 2005/44/EY 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti laadittuja teknisiä ohjeita ja eritelmiä.

Toimijat

Aluksen päällikkö

 

”Aluksen päälliköllä” tarkoitetaan aluksessa määräävää henkilöä, jolla on valtuudet tehdä kaikki navigointiin ja aluksen hallintaan liittyvät päätökset. Termejä ”aluksen päällikkö”, ”kapteeni” ja ”laivuri” pidetään toisiaan vastaavina.

Aluksen ohjaaja

 

”Aluksen ohjaajalla” tarkoitetaan henkilöä, joka ohjaa alusta aluksen päällikön antamien matkasuunnitelmaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

RIS-palveluista vastaava viranomainen

 

RIS-palveluista vastaavalla viranomaisella tarkoitetaan jäsenvaltion direktiivin 2005/44/EY 8 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista.

RIS-operaattori

 

”RIS-operaattorilla” tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa yhtä tai useampaa RIS-palveluihin kuuluvaa tehtävää.

RIS-palvelujen käyttäjät

 

”RIS-palvelujen käyttäjillä” tarkoitetaan kaikkia direktiivin 2005/44/EY 3 artiklan g kohdassa määriteltyjä erilaisia käyttäjäryhmiä.

1.4   Alusten paikannus- ja seurantapalvelut ja alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien vähimmäisvaatimukset

Alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien on kyettävä tukemaan seuraavia palveluja:

navigointi

liikennetiedot

liikenteen hallinta

onnettomuuksien torjunta

kuljetusten hallinta

lainvalvonta

väylä- ja satamamaksut

väylätiedotuspalvelut

tilastotiedot.

Tämä ei rajoita kyseisiin palveluihin sovellettavien asetuksen (EY) N:o 414/2007 säännösten soveltamista.

Alusten paikannuksen ja seurannan (VTT) tärkeimmät tiedot liittyvät aluksen tunnistetietoihin ja sen sijaintiin. VTT-järjestelmän on kyettävä antamaan muille aluksille ja rannikkoradioasemille automaattisesti ja periodisesti – vähintään – seuraavat tiedot, olettaen että kyseiset alukset ja rannikkoradioasemat on varustettu asianmukaisesti:

aluksen yksilöllinen tunnistenumero: aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero (ENI) / Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero

aluksen nimi

aluksen radiokutsutunnus

navigointitila

aluksen tai kytkyeen tyyppi

aluksen tai kytkyeen mitat

syväys

vaarallisen lastin merkintä (sinisten kartioiden lukumäärä ADN-määräysten mukaisesti)

lastaustilanne (lastattu/lastaamaton)

määräpaikka

arvioitu saapumisaika (ETA) määräpaikkaan

aluksella olevien henkilöiden lukumäärä

sijainti (+ laatuarvio)

nopeus (+ laatuarvio)

kurssi pohjan suhteen (COG) (+ laatuarvio)

kulkusuunta (HDG) (+ laatuarvio)

kääntymisnopeus (ROT)

sinistä merkkiä tai merkkivaloa koskevat tiedot

paikanmäärityksen aikaleima.

Nämä vähimmäisvaatimukset perustuvat käyttäjien tarpeisiin ja VTT-järjestelmien tarvitsemiin tietoihin sisävesiliikenteessä.

VTT-järjestelmä on suunniteltu tarjoamaan riittävästi joustavuutta tulevia lisävaatimuksia silmällä pitäen.

2.   SISÄVESILIIKENTEEN PAIKANNUS- JA SEURANTATOIMINNOT

2.1   Johdanto

Tässä osiossa esitetään VTT-järjestelmän tietoja koskevat vaatimukset eri RIS-palvelukategorioiden osalta. Kutakin palvelukategoriaa koskevat vaatimukset on lueteltu kuvaten käyttäjäryhmät ja VTT-tietojen käyttö.

Osion lopussa olevassa taulukossa 2.1 esitetään yhteenveto tarvittavista VTT-tiedoista.

2.2   Navigointi

Alusten paikannusta ja seurantaa voidaan käyttää aluksella aktiivisen navigoinnin tukena. Tärkein käyttäjäryhmä ovat alusten ohjaajat.

Navigointiprosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

a)

navigointi keskipitkällä aikavälillä

b)

navigointi lyhyellä aikavälillä

c)

navigointi hyvin lyhyellä aikavälillä.

Käyttäjillä on kussakin vaiheessa erilaiset vaatimukset.

2.2.1   Navigointi keskipitkällä aikavälillä

Keskipitkän aikavälin navigoinnilla tarkoitetaan navigointivaihetta, jossa laivuri tarkkailee ja analysoi tulevaa liikennetilannetta aikavälillä, joka ulottuu muutamasta minuutista yhteen tuntiin, ja harkitsee eri mahdollisuuksia kohdata, ristetä tai ohittaa muita aluksia.

Tässä navigoinnissa tarvitaan tilannekuvaa, joka on tyypillistä ”kulman taakse kurkistamista” ja suureksi osaksi aluksen tutkan kantaman ulkopuolella.

Päivitysnopeus riippuu tehtävästä ja tilanteesta, jossa alus on.

2.2.2   Navigointi lyhyellä aikavälillä

Lyhyen aikavälin navigointi on navigointiprosessin päätöksentekovaihe. Liikennetiedoilla on merkitystä itse navigointiprosessissa, kuten toimissa, joilla pyritään välttämään mahdolliset törmäykset. Tässä toiminnossa havainnoidaan muita aluksia, jotka ovat oman aluksen lähettyvillä.

Ajankohtaisia liikennetietoja on vaihdettava jatkuvasti vähintään 10 sekunnin välein. Joitakin väyliä varten viranomaiset saattavat määrätä ennalta päivitysnopeuden (enintään 2 sekuntia).

2.2.3   Navigointi hyvin lyhyellä aikavälillä

Hyvin lyhyen aikavälin navigointi on navigointiprosessin toiminnallinen osa. Siihen kuuluvat ennalta tehtyjen päätösten täytäntöönpano itse paikalla ja niiden vaikutusten seuranta. Liikennetiedot, joita tarvitaan muilta aluksilta, liittyvät erityisesti aluksen omaan tilanteeseen, kuten suhteelliseen sijaintiin ja suhteelliseen nopeuteen. Tässä vaiheessa on seurattava hyvin tarkkoja tietoja.

Tästä syystä paikannus- ja seurantatietoja ei voida käyttää hyvin lyhyen aikavälin navigoinnissa.

2.3   Alusliikenteen ohjaus

Alusliikenteen ohjaus (VTM) käsittää ainakin seuraavat perusosat:

a)

alusliikennepalvelut

b)

sulkujen käytön suunnittelu ja ohjaus

c)

siltojen käytön suunnittelu ja ohjaus.

2.3.1   Alusliikennepalvelut

Alusliikennepalvelut käsittävät seuraavat palvelut:

a)

tiedotuspalvelu

b)

navigointiapu

c)

alusliikenteen järjestely.

Alusliikennepalvelujen (VTS) käyttäjäryhmät ovat alusliikenneohjaajat ja alusten ohjaajat.

Liikennetiedotukseen liittyvät käyttäjien tarpeet on esitetty kohdissa 2.3.1.1–2.3.1.3.

2.3.1.1   Tiedotuspalvelu

Tiedotuspalvelua tarjotaan lähettämällä tietoja tiettyinä aikoina ja tietyin väliajoin tai kun VTS-keskus katsoo sen tarpeelliseksi tai alus sitä pyytää, ja tiedot voivat koskea muiden alusten sijaintia, tunnistamista ja aikomuksia, väylän olosuhteita, sääolosuhteita, vaaratilanteita tai muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa aluksen kulkuun.

Tiedotuspalveluja varten tarvitaan kokonaiskuva kyseisen verkon tai väylänosan liikenteestä.

Toimivaltainen viranomainen saattaa tarvittaessa määrätä ennalta päivitysnopeuden, jotta voidaan taata turvallinen ja luotettava kulku alueen kautta.

2.3.1.2   Navigointiapu

Navigointiapu antaa aluksen ohjaajalle tietoja vaikeista navigointi- tai sääoloista ja tukee aluksen ohjaajaa puutteiden tai vikojen ilmetessä. Tätä palvelua tarjotaan yleensä aluksen pyynnöstä tai VTS-keskuksen toimesta, kun sitä pidetään tarpeellisena.

Voidakseen antaa aluksen ohjaajalle tämän tarvitsemia tietoja alusliikenneohjaajalla on oltava ajankohtainen ja tarkka kuva liikenteestä.

Ajankohtaisia liikennetietoja on vaihdettava jatkuvasti (3 sekunnin välein, lähes reaaliaikaisesti tai muulla, toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämällä päivitysnopeudella).

Kaikki muut tiedot on annettava saataville alusliikenneohjaajan pyynnöstä tai erityistilanteissa.

2.3.1.3   Alusliikenteen järjestely

Alusliikenteen järjestelyssä on kyse toiminnallisesta liikenteenhallinnasta ja alusten liikkeiden suunnittelusta, jolla pyritään estämään ruuhkat ja vaaratilanteet; palvelu on erityisen tärkeää vilkasliikenteisinä aikoina tai tilanteissa, joissa erikoiskuljetukset voivat vaikuttaa liikennevirtaan. Palvelussa voidaan myös ottaa käyttöön liikkumislupiin ja/tai VTS-purjehdussuunnitelmiin perustuva järjestelmä, joka on tarkoitettu alusten liikkeiden priorisointiin, tilan jakamiseen (kuten laituripaikat, sulkupaikka, kulkureitit), alusten liikkeiden pakolliseen raportointiin VTS-alueella, pakollisten reittien ja nopeusrajoitusten määräämiseen tai muihin toimiin, joita VTS-viranomainen pitää tarpeellisina.

2.3.2   Sulkujen käytön suunnittelu ja ohjaus

Sulkujen käytön suunnitteluprosesseja (pitkän ja keskipitkän aikavälin prosessit) sekä sulkujen käyttöprosessia käsitellään kohdissa 2.3.2.1–2.3.2.3. Tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat sulkumestarit, alusten ohjaajat, alusten päälliköt ja kalustopäälliköt.

2.3.2.1   Sulkujen käytön suunnittelu pitkällä aikavälillä

Suunniteltaessa sulkujen käyttöä pitkällä aikavälillä on kyse aikavälistä, joka ulottuu muutamasta tunnista yhteen päivään eteenpäin.

Liikennetietojen avulla parannetaan tällöin alun perin tilastotietoihin perustuvia tietoja, jotka koskevat odotus- ja läpikulkuaikoja suluilla.

Arvioidun saapumisajan (ETA) on oltava saatavilla pyynnöstä tai sitä on muutettava, jos poikkeama alkuperäisestä ETA:sta ylittää toimivaltaisen viranomaisen salliman poikkeaman. Vaadittu saapumisaika (RTA) on vastaus ETA-ilmoitukseen tai se voidaan lähettää sululta sulutusajan ehdottamiseksi.

2.3.2.2   Sulkujen käytön suunnittelu keskipitkällä aikavälillä

Suunniteltaessa sulkujen käyttöä keskipitkällä aikavälillä on kyse aikavälistä, joka ulottuu kahdesta sulun käyttösyklistä neljään käyttösykliin.

Liikennetietojen avulla sovitetaan alusten saapuminen käytettävissä oleviin sulun käyttösykleihin, ja alusten ohjaajille ilmoitetaan vaadittu saapumisaika RTA suunnittelun perusteella.

Arvioidun saapumisajan (ETA) on oltava saatavilla pyynnöstä tai sitä on muutettava, jos poikkeama alkuperäisestä ETA:sta ylittää toimivaltaisen viranomaisen salliman poikkeaman. Muiden tietojen on oltava saatavilla jo ensimmäisessä kontaktissa tai pyynnöstä. Vaadittu saapumisaika (RTA) on vastaus ETA-ilmoitukseen tai se voidaan lähettää sululta sulutusajan ehdottamiseksi.

2.3.2.3   Sulkujen käytön ohjaus

Varsinainen sulutusprosessi tapahtuu sulkujen käytön ohjauksen puitteissa.

Ajankohtaisia liikennetietoja on vaihdettava jatkuvasti tai muulla toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämällä päivitysnopeudella.

VTT-tietojen tarkkuus ei mahdollista suurta täsmällisyyttä vaativia sovelluksia, kuten sulkuporttien sulkemista.

2.3.3   Siltojen käytön suunnittelu ja ohjaus

Siltojen käytön suunnitteluprosesseja (pitkän ja keskipitkän aikavälin prosessit) sekä siltojen käyttöprosessia käsitellään kohdissa 2.3.3.1–2.3.3.3. Tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat sillanhoitajat, alusten ohjaajat, alusten päälliköt ja kalustopäälliköt.

2.3.3.1   Siltojen käytön suunnittelu keskipitkällä aikavälillä

Suunniteltaessa siltojen käyttöä keskipitkällä aikavälillä liikennevirta pyritään optimoimaan siten, että sillat avataan ajoissa alusten läpikulkua varten (vihreä aalto). Suunnittelun aikajänne vaihtelee 15 minuutista 2 tuntiin. Aikajänne riippuu paikallisesta tilanteesta.

ETA:ta ja sijaintia koskevien tietojen on oltava saatavilla pyynnöstä tai ne on ilmoitettava, jos päivitetyn ETA:n ja alkuperäisen ETA:n poikkeama ylittää toimivaltaisen viranomaisen ennalta määrittämän arvon. Muiden tietojen on oltava saatavilla jo ensimmäisessä kontaktissa tai pyynnöstä. Vaadittu saapumisaika (RTA) on vastaus ETA-ilmoitukseen tai se voidaan lähettää sillalta läpikulkuajan ehdottamiseksi.

2.3.3.2   Siltojen käytön suunnittelu lyhyellä aikavälillä

Suunniteltaessa siltojen käyttöä lyhyellä aikavälillä päätökset tehdään siltojen avaamisstrategian perusteella.

Ajankohtaiset liikennetiedot, jotka koskevat aluksen sijaintia, nopeutta ja suuntaa, on ilmoitettava pyynnöstä tai ne on päivitettävä toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämällä päivitysnopeudella, esimerkiksi viiden minuutin välein. ETA:ta ja sijaintia koskevien tietojen on oltava saatavilla pyynnöstä tai ne on ilmoitettava, jos päivitetyn ETA:n ja alkuperäisen ETA:n poikkeama ylittää toimivaltaisen viranomaisen ennalta määrittämän arvon. Muiden tietojen on oltava saatavilla jo ensimmäisessä kontaktissa tai pyynnöstä. Vaadittu saapumisaika (RTA) on vastaus ETA-ilmoitukseen tai se voidaan lähettää sillalta läpikulkuajan ehdottamiseksi.

2.3.3.3   Siltojen käytön ohjaus

Siltojen käytön ohjausvaiheen aikana silta avataan ja alus ajaa sen läpi.

Ajankohtaisia liikennetietoja on vaihdettava jatkuvasti tai muulla toimivaltaisen viranomaisen määräämällä päivitysnopeudella.

VTT-tietojen tarkkuus ei mahdollista suurta täsmällisyyttä vaativia sovelluksia, kuten sillan avaamista tai sulkemista.

2.4   Onnettomuuksien torjunta

Tässä yhteydessä onnettomuuksien torjunnan painopiste on sellaisissa toimenpiteissä, joilla hallitaan todellisia onnettomuuksia ja annetaan apua hätätilanteissa. Tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat hätäkeskusten henkilökunta, alusliikenneohjaajat, alusten ohjaajat, alusten päälliköt ja toimivaltaiset viranomaiset.

Onnettomuustilanteessa liikennetiedot voidaan toimittaa automaattisesti tai vastuuorganisaation on pyydettävä asianomaisia tietoja.

2.5   Liikenteen hallinta

Liikenteen hallinta (TS) jaetaan neljään alaan:

a)

matkasuunnittelu

b)

kuljetuslogistiikka

c)

sataman- ja terminaalinhallinta

d)

rahdin- ja kalustonhallinta.

Tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat alusten päälliköt, rahdinvälittäjät, kalustopäälliköt, lähettäjät, vastaanottajat, huolitsijat, satamaviranomaiset, terminaalioperaattorit, sulkumestari ja sillanhoitajat.

2.5.1   Matkasuunnittelu

Matkasuunnittelu painottuu tässä yhteydessä matkan aikaiseen suunnitteluun. Aluksen päällikön on tarkistettava matkan aikana alkuperäistä matkasuunnitelmaansa.

2.5.2   Kuljetuslogistiikka

Kuljetuslogistiikkaan kuuluvat kuljetusten organisointi, suunnittelu, toteutus ja valvonta.

Liikennetiedot on ilmoitettava aluksen omistajan tai logistiikka-alan sidosryhmien pyynnöstä.

2.5.3   Intermodaalinen sataman- ja terminaalinhallinta

Intermodaalisessa satamien ja terminaalien hallinnassa on kyse satamien ja terminaalien resurssien suunnittelusta.

Terminaalin- tai satamanpitäjän on pyydettävä liikennetietoja tai sovittava siitä, että liikennetiedot lähetetään automaattisesti ennalta määritellyissä tilanteissa.

2.5.4   Rahdin- ja kalustonhallinta

Rahdin- ja kalustonhallinnassa on kyse alusten käytön suunnittelusta ja optimoinnista sekä rahdin ja kuljetuksen järjestämisestä.

Lähettäjän tai aluksen omistajan on pyydettävä liikennetietoja tai ne toimitetaan ennalta määritellyissä tilanteissa.

2.6   Lainvalvonta

Lainvalvonta rajoittuu soveltamisalaltaan palveluihin, jotka koskevat vaarallisia aineita, maahantulotarkastuksia ja tullia. Tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat tulli, toimivaltaiset viranomaiset ja alusten päälliköt.

Liikennetietoja vaihdetaan asianomaisten viranomaisten kanssa. Liikennetietojen vaihto tapahtuu pyynnöstä, ennalta määrätyissä pisteissä tai vastuuviranomaisen määrittelemissä erityistilanteissa.

2.7   Väylä- ja satamamaksut

Eri puolilla Euroopan unionia on väyliä ja satamia, joiden käytöstä peritään maksu. Tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat toimivaltaiset viranomaiset, alusten päälliköt, kalustopäälliköt, väyläviranomaiset ja satamaviranomaiset.

Liikennetietoja vaihdetaan pyynnöstä tai toimivaltaisen väylä- tai satamaviranomaisen määräämissä pisteissä.

2.8   Tiedontarve

Taulukossa 2.1 esitetään yhteenveto eri palvelujen tarvitsemista tiedoista.

Taulukko 2.1

Yhteenveto tarvittavista tiedoista

 

Tunnistetiedot

Nimi

Radiokutsutunnus

Navigointitila

Tyyppi

Mitat

Syväys

Vaarallinen lasti

Kuormausaste

Määräpaikka

ETA määräpaikkaan

Henkilöiden määrä

Sijainti ja aika

Nopeus

Kurssi / suunta

Kulkusuunta

Kääntymisnopeus

Sininen merkki tai merkkivalo

Muut tiedot

Navigointi keskipitkällä aikavälillä

X

X

 

X

X

X

 

X

X

X

 

 

X

X

X

 

 

X

 

Navigointi lyhyellä aikavälillä

X

X

 

X

X

X

 

X

X

X

 

 

X

X

X

X

 

X

 

Navigointi hyvin lyhyellä aikavälillä

VTT ei täytä tällä hetkellä vaatimuksia

VTM – VTS palvelut

X

X

 

X

X

X

X

X

X

X

 

X

X

X

X

 

 

X

 

VTM – sulkujen käytön ohjaus

X

X

 

X

X

 

X

X

 

 

 

 

X

 

X

 

 

 

Aluksen suurin korkeus vedenpinnasta

VTM – sulkujen käytön suunnittelu

X

X

 

X

X

X

X

X

 

 

 

 

X

X

X

 

 

 

Avustavien hinaajien lukumäärä, suurin korkeus vedenpinnasta, ETA /RTA

VTM – siltojen käytön ohjaus

X

X

 

 

X

X

 

 

 

 

 

 

X

X

X

 

 

 

Aluksen suurin korkeus vedenpinnasta

VTM – siltojen käytön suunnittelu

X

X

 

X

X

X

 

 

 

 

 

 

X

X

X

 

 

 

Suurin korkeus vedenpinnasta, ETA /RTA

Onnettomuuksien torjunta

X

X

 

 

X

 

 

X

X

X

 

X

X

 

X

 

 

 

 

TM – matkasuunnittelu

X

X

 

 

 

X

X

 

X

X

 

 

X

X

 

 

 

 

Suurin korkeus vedenpinnasta, ETA /RTA

TM – kuljetuslogistiikka

X

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

 

X

 

 

 

 

TM – satamien ja terminaalien hallinta

X

X

 

X

X

X

 

X

X

 

 

 

X

 

X

 

 

 

ETA /RTA

TM – rahdin- ja kalustonhallinta

X

X

 

X

 

 

X

 

X

X

 

 

X

 

X

 

 

 

ETA /RTA

Lainvalvonta

X

X

 

X

X

 

 

X

 

X

X

X

X

 

X

 

 

 

 

Väylä- ja satamamaksut

X

X

 

 

X

X

X

 

 

X

 

 

X

 

 

 

 

 

 

3.   SISÄVESILIIKENTEEN AIS-JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT TEKNISET ERITELMÄT

3.1   Johdanto

IMO on ottanut meriliikenteessä käyttöön alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS): kaikissa kansainvälisessä liikenteessä olevissa merialuksissa, jotka kuuluvat SOLAS-yleissopimuksen V luvun soveltamisalaan, on täytynyt olla AIS-järjestelmän A-luokan liikkuva asema vuoden 2004 lopusta alkaen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/59/EY (4) perustetaan vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia merialuksia varten alusliikennettä koskeva yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmä, jossa alusten ilmoittamiseen ja seurantaan käytetään AIS-järjestelmää.

AIS-järjestelmää pidetään sopivana ratkaisuna alusten automaattiseen tunnistukseen, paikannukseen ja seurantaan sisävesiliikenteessä. Erityisesti AIS-järjestelmän reaaliaikainen toiminta sekä maailmanlaajuisten standardien ja ohjeiden saatavuus ovat ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa.

Jotta AIS täyttäisi sisävesiliikenteen erityisvaatimukset, sitä on kehitettävä edelleen laatimalla niin kutsutut sisävesiliikenteen AIS-järjestelmää koskevat tekniset eritelmät ja samalla huolehdittava siitä, että sisävesiliikenteen AIS on täysin yhteensopiva meriliikennettä varten kehitetyn AIS-järjestelmän sekä sisävesiliikenteessä jo voimassa olevien standardien ja teknisten eritelmien kanssa.

Koska sisävesiliikenteen AIS-järjestelmä on yhteensopiva meriliikenteen AIS-järjestelmän kanssa, sekaliikennealueilla liikkuvat merialukset ja sisävesialukset voivat vaihtaa tietoja suoraan toistensa kanssa.

AIS:

on IMOn merenkulun turvallisuuden tukemiseksi käyttöön ottama järjestelmä; SOLAS-yleissopimuksen V luvun mukainen kaikkien alusten pakollista varustamista koskeva vaatimus;

toimii erilaisissa toimintatiloissa: suoraan alusten välillä sekä alukselta rannalle ja rannalta alukselle;

on turvajärjestelmä, jolle on asetettu suuret saatavuutta, jatkuvuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset;

on reaaliaikainen järjestelmä, joka perustuu alusten väliseen suoraan tiedonvaihtoon;

on järjestelmä, joka toimii itsenäisesti ja itseorganisoituvasti ilman pääasemaa; se ei siis tarvitse ohjaavaa keskusjärjestelmää;

perustuu IMOn SOLAS-yleissopimuksen V luvun mukaisesti kansainvälisiin standardeihin ja menettelyihin;

on sertifiointimenettelyn mukaisesti tyyppihyväksytty järjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa vesiliikenteen turvallisuutta;

on maailmanlaajuisesti yhteentoimiva.

Tämän jakson tavoitteena on määritellä kaikki tarvittavat tekniset vaatimukset sekä muutokset ja laajennukset olemassa oleville meriliikenteen AIS-järjestelmän A-luokan liikkuville asemille, jotta voidaan luoda sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema sisävesiliikennettä varten.

3.2   Soveltamisala

Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS) on aluksella oleva RDS-järjestelmä (Radio Data System), jonka avulla vaihdetaan aluksia koskevia staattisia, dynaamisia ja matkakohtaisia tietoja kyseisellä järjestelmällä varustettujen alusten välillä sekä tällaisten alusten ja rannalla olevien tukiasemien välillä. Aluksilla olevat AIS-asemat lähettävät alusta koskevia tunniste-, sijainti- ja muita tietoja säännöllisin väliajoin. Vastaanottaessaan näitä lähetyksiä aluksilla tai rannalla olevat AIS-asemat, jotka ovat radiokantaman alueella, voivat automaattisesti paikantaa, tunnistaa ja seurata AIS-järjestelmällä varustettuja aluksia sopivalla näytöllä, kuten tutka tai sisävesiliikenteen elektroninen merikarttajärjestelmä (sisävesien ECDIS-järjestelmä), kuten on määritelty komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 909/2013 (5). AIS-järjestelmän tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta, kun sitä käytetään alusten välillä, ja parantaa alusliikenteen valvontaa (VTS), alusten paikannusta ja seurantaa sekä onnettomuuksien torjuntaa.

AIS-järjestelmän liikkuvat asemat voidaan jaotella seuraavasti:

a)

A-luokan liikkuvat asemat, joita on käytettävä kaikissa merialuksissa, jotka kuuluvat SOLAS-yleissopimuksen luvussa V asetettujen varustevaatimusten soveltamisalaan;

b)

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema, jolla on täysi A-luokan toiminnallisuus VHF-datayhteyden tasolla ja jossa voi olla sisävesiliikenteen aluksia varten suunniteltuja poikkeavia lisätoimintoja;

c)

B-luokan liikkuvat SO/CS-asemat, joiden toiminnallisuus on rajallista ja joita voidaan käyttää aluksissa, jotka eivät kuulu A-luokan tai sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvien asemien soveltamisalaan;

d)

AIS-järjestelmän maa-asemat, mukaan lukien AIS-tukiasemat ja -toistinasemat.

AIS-järjestelmän käyttötavat voidaan jaotella seuraavasti:

a)

Käyttö alusten välillä: kaikki AIS-järjestelmällä varustetut alukset voivat vastaanottaa staattisia ja dynaamisia tietoja muilta AIS-järjestelmällä varustetuilta aluksilta radiokantaman alueella.

b)

Käyttö aluksesta rannalle: AIS-järjestelmällä varustettujen alusten lähettämiä sanomia voivat vastaanottaa myös AIS-maa-asemat, jotka on yhdistetty RIS-keskukseen, jossa voidaan luoda tilannekuva liikenteestä (taktinen tilannekuva ja/tai strateginen tilannekuva).

c)

Käyttö rannalta alukselle: matkaan ja turvallisuuteen liittyviä tietoja voidaan lähettää rannalta alukselle.

AIS-järjestelmälle on tyypillistä autonominen toimintatila, jossa käytetään itseorganisoituvaa aikajakokanavointia (SOTDMA) ilman toimintaa organisoivaa pääasemaa. Radioprotokolla on suunniteltu siten, että alusten asemat toimivat autonomisella, itseorganisoituvalla tavalla vaihtamalla siirtoparametreja. Aika on jaettu siten, että jokainen yhden minuutin mittainen ajanjakso on jaettu radiokanavaa kohden 2 250 aikaväliin (slot), jotka on synkronoitu GNSS-järjestelmän koordinoidun yleisajan (UTC) avulla. Jokainen osallistuja järjestää pääsynsä radiokanavalle valitsemalla vapaat aikavälit ottaen huomioon aikavälien tulevan käytön muilla asemilla. Tällöin ei tarvita keskusjärjestelmää, joka ohjaisi aikavälien jakamista.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvaan asemaan kuuluvat yleensä seuraavat osat:

a)

VHF-lähetin-vastaanotin (1 lähetin, 2 vastaanotinta)

b)

GNSS-vastaanotin

c)

tietojenkäsittelylaite.

IMOn, ITUn ja IEC:n määrittelemä aluksissa käytettävä yleismaailmallinen AIS-järjestelmä, jota suositetaan sisävesiliikenteeseen, käyttää SOTDMA-tekniikkaa meri-VHF-taajuusalueella. AIS toimii kansainvälisesti määritellyillä VHF-taajuuksilla AIS 1 (161,975 MHz) ja AIS 2 (162,025 MHz), ja se voidaan siirtää myös muille taajuuksille meri-VHF-taajuusalueella.

Jotta AIS täyttäisi sisävesiliikenteen erityisvaatimukset, sitä on kehitettävä edelleen niin kutsutuksi sisävesiliikenteen AIS-järjestelmäksi, jonka on oltava yhteentoimiva meriliikenteen AIS-järjestelmän kanssa.

Alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien, joita käytetään sisävesiliikenteessä, on oltava yhteentoimivia IMOn meriliikennettä varten määrittelemien AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvien asemien kanssa. Sen vuoksi sisävesiliikenteen AIS-sanomien on kyettävä antamaan seuraavan tyyppiset tiedot:

a)

staattiset tiedot, kuten aluksen virallinen numero, radiokutsutunnus, nimi ja tyyppi;

b)

dynaamiset tiedot, kuten aluksen sijainti ja sijaintitietojen tarkkuus ja eheys;

c)

matkakohtaiset tiedot, kuten kytkyeen pituus ja leveys sekä aluksella oleva vaarallinen lasti;

d)

sisävesiliikennettä koskevat erityistiedot, kuten ADN-sopimuksen mukaisten sinisten kartioiden/valojen lukumäärä tai arvioitu saapumisaika (ETA) sululle/sillalle/terminaaliin/rajalle.

Kun on kyse liikkuvista aluksista, taktisen tason dynaamisten tietojen päivitysnopeuden on oltava 2 ja 10 sekunnin välillä. Jos alus on ankkuroitu, suosituksena on päivittää tiedot useamman minuutin väliajoin tai tietojen muuttuessa.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema ei korvaa navigointipalveluja, kuten tutkaseurantaa ja VTS-palvelua, vaan tukee niitä. Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema täydentää navigointitietoja: sen lisäarvona on tarjota mahdollisuus paikantaa ja seurata sisävesiliikenteen AIS-järjestelmällä varustettuja aluksia. Sisäistä (korjaamatonta) GNSS-järjestelmää käyttävän sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvan aseman paikannuksen tarkkuus on yleensä yli 10 metriä. Kun sijainti korjataan käyttämällä DGNSS-tietoja joko merimerkkien differentiaalikorjauspalvelusta, AIS-sanomasta 17 tai EGNOS (SBAS) järjestelmästä, on tarkkuus yleensä alle 5 metriä. Erilaisten ominaisuuksiensa vuoksi sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema ja tutka täydentävät toisiaan.

3.3   Vaatimukset

3.3.1   Yleiset vaatimukset

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema perustuu SOLAS-yleissopimuksen mukaiseen AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvaan asemaan.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvalla asemalla on oltava pääasiassa samat toiminnot kuin AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvalla asemalla, minkä lisäksi siinä on otettava huomioon sisävesiliikenteen erityisvaatimukset.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän on oltava yhteensopiva meriliikenteen AIS-järjestelmän kanssa, ja sen on mahdollistettava suora tiedonvaihto sekaliikennealueilla liikkuvien meri- ja sisävesialusten välillä.

Kohdissa 3.3–3.5 esitetyt vaatimukset ovat sisävesiliikenteen AIS-järjestelmää koskevia täydentäviä tai lisävaatimuksia, jotka poikkeavat AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvista asemista.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvien asemien rakenteessa on otettava huomioon alusten paikannus- ja seurantajärjestelmien standardia koskevat tekniset tarkennukset (”Technical clarifications on the Vessel Tracking and Tracing standard”).

Lähetystehon oletusasetuksen on oltava korkea ja sen voi määritellä alhaiseksi ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen kehotuksesta.

3.3.2   Tietosisältö

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvan aseman kautta välitetään vain alusten paikannusta, seurantaa ja turvallisuutta koskevia tietoja.

Kohdissa 3.3.2.1–3.3.2.5 esitetty tietosisältö on annettava sellaisella tavalla, että se voidaan lähettää sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvasta asemasta ilman tarvetta ulkopuoliseen sovellukseen.

Sisävesiliikenteen AIS-sanomien on sisällettävä seuraavat tiedot (tähdellä ”*” merkittyjä tietoja on käsiteltävä eri tavalla kuin merialuksia koskevia tietoja):

3.3.2.1   Alusta koskevat staattiset tiedot

Sisävesialuksia koskevilla staattisilla tiedoilla on mahdollisuuksien mukaan oltava samat parametrit ja sama rakenne kuin AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvissa asemissa. Sisävesiliikenteen parametrien muuntaminen meriliikenteen parametreiksi on tehtävä mahdollisuuksien mukaan automaattisesti. Käyttämättömien parametrikenttien asetukseksi valitaan ”ei saatavilla”.

Alusta koskeviin tietoihin on lisättävä sisävesiliikennettä koskevat staattiset erityistiedot.

Alusta koskevat staattiset tiedot lähetetään alukselta itsenäisesti tai pyynnöstä.

Käyttäjän tunniste (MMSI)

kaikissa viesteissä

Aluksen nimi

AIS-sanoma 5

Aluksen radiokutsutunnus

AIS-sanoma 5

IMO-numero

AIS-sanoma 5 (ei saatavilla sisävesialuksia varten)

Alus-/kytkye- ja lastityyppi *

AIS-sanoma 5 + sisävesiliikenteen FI 10

Kokonaispituus (desimetrin tarkkuudella) *

AIS-sanoma 5 + sisävesiliikenteen FI 10

Kokonaisleveys (desimetrin tarkkuudella) *

AIS-sanoma 5 + sisävesiliikenteen FI 10

Aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero (ENI)

Sisävesiliikenteen FI 10

Ilmoitetun sijainnin vertailupiste aluksella (antennin sijainti) *

AIS-sanoma 5

3.3.2.2   Alusta koskevat dynaamiset tiedot

Sisävesialuksia koskevilla dynaamisilla tiedoilla on mahdollisuuksien mukaan oltava samat parametrit ja sama rakenne kuin AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvissa asemissa. Käyttämättömien parametrikenttien asetukseksi valitaan ”ei saatavilla”.

Alusta koskeviin tietoihin on lisättävä sisävesiliikennettä koskevat dynaamiset erityistiedot.

Alusta koskevat dynaamiset tiedot lähetetään alukselta itsenäisesti tai pyynnöstä.

Sijainti maailman geodeettisen järjestelmän vuoden 1984 version (WGS 84) mukaisesti

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Nopeus pohjan suhteen, SOG

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Kurssi pohjan suhteen, COG

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Kulkusuunta, HDG

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Kääntymisnopeus, ROT

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Sijaintitarkkuus (GNSS/DGNSS)

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Elektronisen paikannuslaitteen aika

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Navigointitila

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Sinisen merkin tai merkkivalon tila *

AIS-sanoma 1, 2 ja 3

Nopeustietojen laatu

Sisävesiliikenteen FI 10

Kurssitietojen laatu

Sisävesiliikenteen FI 10

Kulkusuuntaa koskevien tietojen laatu

Sisävesiliikenteen FI 10

3.3.2.3   Aluksen matkaa koskevat tiedot

Sisävesialusten matkaa koskevilla tiedoilla on mahdollisuuksien mukaan oltava samat parametrit ja sama rakenne kuin AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvissa asemissa. Käyttämättömien parametrikenttien asetukseksi valitaan ”ei saatavilla”.

Aluksen matkaa koskeviin tietoihin on lisättävä sisävesiliikennettä koskevat erityistiedot.

Aluksen matkaa koskevat tiedot lähetetään alukselta itsenäisesti tai pyynnöstä.

Määräpaikka (ISRS-sijaintikoodi)

AIS-sanoma 5

Vaarallisen lastin luokka

AIS-sanoma 5

ETA

AIS-sanoma 5

Suurin nykyinen staattinen syväys *

AIS-sanoma 5 + sisävesiliikenteen FI 10

Vaarallisen lastin merkintä

Sisävesiliikenteen FI 10

Lastattu/lastaamaton alus

Sisävesiliikenteen FI 10

3.3.2.4   Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä

Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä lähetetään joko yleissanomana tai osoitteellisena sanomana alukselta rannalle pyynnöstä tai poikkeuksellisen tapahtuman yhteydessä.

Aluksella olevien miehistön jäsenten lukumäärä

Sisävesiliikenteen FI 55

Aluksella olevien matkustajien lukumäärä

Sisävesiliikenteen FI 55

Aluksella olevan muun henkilöstön määrä

Sisävesiliikenteen FI 55

3.3.2.5   Turvallisuuteen liittyvät sanomat

Turvallisuuteen liittyvät sanomat (esim. tekstiviestit) lähetetään tarvittaessa yleissanomina tai osoitteellisina sanomina.

Turvallisuuteen liittyvä osoitteellinen sanoma

AIS-sanoma 12

Turvallisuuteen liittyvä yleissanoma

AIS-sanoma 14

3.3.3   Tiedonsiirron aikavälit

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän erityyppisiä tietoja sisältävät sanomat lähetetään eri aikavälein.

Kun on kyse sisävesialueilla liikkuvista aluksista, dynaamisten tietojen raportointinopeutta voidaan vaihdella autonomisen toimintatilan ja määritetyn toimintatilan välillä. Määritetyssä toimintatilassa raportointiväli voidaan nostaa enintään 2 sekuntiin. Ilmoituskäytäntöä on voitava vaihtaa AIS-järjestelmän tukiasemasta (ryhmänmääritys AIS-sanomalla 23 tai yksittäinen määritys sanomalla 16) sekä aluksella olevan järjestelmän avulla, käyttämällä rajapintaa IEC 61162, kuten määritelty lisäyksessä B.

Kun on kyse staattisista ja matkakohtaisista tiedoista, raportointivälin tulee olla 6 minuuttia tai tiedot on ilmoitettava pyynnöstä tai niiden muuttuessa.

Tässä yhteydessä on sovellettava seuraavia raportointivälejä:

Alusta koskevat staattiset tiedot:

Joka 6. minuutti, pyynnöstä tai kun tiedot ovat muuttuneet

Alusta koskevat dynaamiset tiedot:

Riippuu aluksen navigointi- ja toimintatilasta, joka voi olla joko autonominen (oletus) tai määritetty toimintatila, ks. taulukko 3.1

Aluksen matkaa koskevat tiedot:

Joka 6. minuutti, pyynnöstä tai kun tiedot ovat muuttuneet

Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä:

Tarvittaessa tai pyynnöstä

Turvallisuuteen liittyvät sanomat:

Tarvittaessa

Sovelluskohtaiset sanomat:

Tarvittaessa (toimivaltainen viranomainen määrittelee tarpeen)


Taulukko 3.1

Alusta koskevien dynaamisten tietojen päivitystiheys

Aluksen liiketila

Nimellinen raportointiväli

Alus ankkuroitu, nopeus alle 3 solmua

3 minuuttia (6)

Alus ankkuroitu, nopeus yli 3 solmua

10 sekuntia (6)

Alus autonomisessa toimintatilassa, nopeus 0–14 solmua

10 sekuntia (6)

Alus autonomisessa toimintatilassa, nopeus 0–14 solmua, muuttaa suuntaa

3 1/3 sekuntia (6)

Alus autonomisessa toimintatilassa, nopeus 14–23 solmua

6 sekuntia (6)

Alus autonomisessa toimintatilassa, nopeus 14–23 solmua, muuttaa suuntaa

2 sekuntia

Alus autonomisessa toimintatilassa, nopeus yli 23 solmua

2 sekuntia

Alus autonomisessa toimintatilassa, nopeus yli 23 solmua, muuttaa suuntaa

2 sekuntia

Alus määritetyssä toimintatilassa (7)

määritetään 2 sekunnin ja 10 sekunnin välille

3.3.4   Teknologia-alusta

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvan aseman alustana toimii AIS-järjestelmän A-luokan liikkuva asema.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvan aseman tekninen ratkaisu perustuu samoihin teknisiin standardeihin kuin AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvat asemat (suositus ITU-R M.1371 ja kansainvälinen standardi IEC 61993–2).

3.3.5   Yhteensopivuus AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvien asemien kanssa

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvien asemien on oltava AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvia asemia koskevien vaatimusten mukaisia ja niillä on voitava vastaanottaa ja käsitellä kaikkia AIS-järjestelmän sanomia (suosituksen ITU-R M.1371 ja Kansainvälisen majakkaliiton (IALA) kyseisestä suosituksesta laatimien teknisten selvennysten mukaisesti) ja myös kohdassa 3.4 määriteltyjä sanomia.

3.3.6   Yksilöllinen tunniste

Jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus merialusten kanssa, sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvissa asemissa on käytettävä MMSI-numeroa (Maritime Mobile Service Identifier) aseman yksilöllisenä tunnisteena (radiolaitteiston tunnisteena).

3.3.7   Sovellusvaatimukset

Kohdassa 3.3.2 viitatut tiedot on syötettävä suoraan sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvaan asemaan, tallennettava siihen ja esitettävä sen näytöllä.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvalla asemalla on voitava tallentaa myös sisävesiliikennettä koskevia staattisia erityistietoja sisäiseen muistiin, jotta tiedot säilyisivät myös laitteen ollessa ilman virtaa.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän tietojen muuntaminen MKD:tä (Minimum Keyboard Display) silmällä pitäen (esimerkiksi solmujen muuntaminen yksiköksi km/h) tai sisävesiliikenteen alustyyppejä koskevien tietojen MKD-syöttö ja -näyttö on käsiteltävä sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvan aseman puitteissa.

Sovelluskohtaiset sanomat:(ASM) tulisi syöttää/esittää ulkoisella sovelluksella, lukuun ottamatta sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän sovelluskohtaista sanomaa DAC = 200 FI = 10 (sisävesialusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot) ja DAC = 200 FI = 55 (aluksella olevien henkilöiden lukumäärä), jotka toteutetaan suoraan sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvassa asemassa.

Lisäyksessä B on määritelty digitaalisen rajapinnan lauseet, joita ehdotetaan käytettäviksi silloin, kun sisävesiliikennettä koskevia erityistietoja ohjelmoidaan AIS-transponderiin.

Sisävesiliikenteen AIS-laitteistossa on oltava – ainakin – ulkoinen rajapinta DGNSS-korjaus- ja -eheystietojen syöttämistä varten RTCM:n (Radio Technical Commission for Maritime Services) DGNSS:ää käsittelevän erityiskomitea 104:n säännösten mukaisesti.

3.3.8   Tyyppihyväksyntä

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema on tyyppihyväksyttävä osoitukseksi siitä, että se on näiden teknisten eritelmien mukainen.

3.4   Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvaa asemaa koskevat protokollamuutokset

Suosituksen ITU-R M.1371 kehityksen johdosta useat parametrit mahdollistavat uusien tilakoodien käytön. Tämä ei haittaa AIS-järjestelmän toimintaa mutta saattaa aiheuttaa sen, että näyttöön tulee standardin aiempiin tarkistuksiin perustuvia tunnistamattomia tilakoodeja.

3.4.1   Taulukko 3.2 – Sijainti-ilmoitus

Taulukko 3.2

Sijainti-ilmoitus

Parametri

Bittejä

Kuvaus

Sanoman tunniste

6

Tämän sanoman tunniste: 1, 2 tai 3

Toistonilmaisin

2

Toistin käyttää ilmaisinta osoittamaan, kuinka monta kertaa sanoma on toistettu.

0–3; Oletusarvo = 0; 3 = ei toisteta enää

Käyttäjän tunniste (MMSI)

30

MMSI-numero

Navigointitila

4

0 = liikkeessä moottorivoimalla; 1 = ankkuroitu; 2 = ei hallinnassa; 3 = rajallinen ohjattavuus; 4 = aluksen syväyksen rajoittama; 5 = laiturissa; 6 = karilla;

7 = kalastamassa; 8 = purjehtimassa;

9 = varattu suurnopeusaluksen navigointitilaa koskeville myöhemmille muutoksille;

10 = varattu maaefektialuksen (WIG) navigointitilaa koskeville myöhemmille muutoksille;

11 = konealus hinaa perässä (alueellinen käyttö) (8)

12 = konealus työntää edessä tai hinaa sivulla (alueellinen käyttö) (8);

13 = varattu myöhempään käyttöön; 14 = AIS-SART (aktiivinen);

15 = ei määritelty = oletusarvo (AIS käyttää myös)

Kääntymisnopeus ROT AIS

8

0 – +126 = kääntyy oikealle vähintään 708 astetta minuutissa;

0 – –126 = kääntyy vasemmalle vähintään 708 astetta minuutissa.

Arvoille 0–708 astetta minuutissa käytetään yhtälöstä ROTAIS = 4,733 SQRT(ROTsensor) astetta minuutissa saatua arvoa, jossa ROTsensor tarkoittaa ulkoisen kääntymisnopeuden osoittimen ilmoittamaa kääntymisnopeutta. ROTAIS pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

+ 127 = kääntyy oikealle yli 5 astetta 30 sekunnissa (kääntymisnopeuden osoitinta ei saatavilla)

– 127 = kääntyy vasemmalle yli 5 astetta 30 sekunnissa (kääntymisnopeuden osoitinta ei saatavilla)

– 128 (80 heksadesimaalina) osoittaa, että kääntymistä koskevia tietoja ei ole saatavilla (oletus).

ROT-tietoja ei pidä johtaa COG-tiedoista.

Nopeus pohjan suhteen

10

Nopeus pohjan suhteen asteikolla 1/10 solmua (0–102,2 solmua)

1 023 = ei saatavilla 1 022 = vähintään 102,2 solmua (9)

Sijaintitarkkuus

1

Sijaintitarkkuus (PA) olisi määriteltävä suosituksen ITU-R M. 1371 mukaisesti

1 = suuri (≤ 10 m)

0 = pieni (> 10 m)

0 = oletusarvo

Pituusaste

28

Pituusaste asteikolla 1/10 000 minuuttia (± 180 astetta, itä = positiivinen (kahden komplementtina), länsi = negatiivinen (kahden komplementtina),

181= (6791AC0 heksadesimaalina) = ei saatavilla = oletusarvo)

Leveysaste

27

Leveysaste asteikolla 1/10 000 min (± 90 astetta, pohjoinen = positiivinen (kahden komplementtina), etelä = negatiivinen (kahden komplementtina), 91 astetta (3412140 heksadesimaalina) = ei saatavilla = oletusarvo)

Kurssi pohjan suhteen

12

Kurssi pohjan suhteen asteikolla 1/10o (0–3599). 3 600 (E10 heksadesimaalina)

= ei saatavilla = oletusarvo.

Arvoja 3 601 –4 095 ei käytetä.

Todellinen kulkusuunta

9

Asteina (0–359) (511 = ei saatavilla = oletusarvo).

Aikaleima

6

UTC-sekunti, jona elektroninen paikannusjärjestelmä (EPFS) loi ilmoituksen (0–59 tai, jos aikaleimaa ei ole saatavilla, 60, joka on myös oletusarvo, tai 61, jos paikannusjärjestelmä on käsinsyöttötilassa, tai 62, jos elektroninen paikannusjärjestelmä toimii arviointitilassa (merkintälasku), tai 63, jos paikannusjärjestelmä ei ole toiminnassa).

Erityistoimenpiteen osoitin: sininen merkki tai merkkivalo

2

Tieto sinisen merkin tai merkkivalon käytöstä (10):

0 = ei saatavilla = oletusarvo

1 = erityistoimenpidettä ei meneillään = ei sinistä merkkiä tai merkkivaloa

2 = erityistoimenpide meneillään = sininen merkki tai merkkivalo

kyllä,

3 ei ole käytössä

Varattu

3

Ei käytössä. Nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

RAIM-lippu

1

Elektronisen paikannuslaitteen RAIM-lippu (Receiver Autonomous Integrity Monitoring); 0 = RAIM ei käytössä = oletusarvo; 1 = RAIM käytössä RAIM-lippu olisi määriteltävä suosituksen ITU-R M. 1371 mukaisesti

Viestintätila

19

Viestintätila olisi määriteltävä suosituksen ITU-R M. 1371 mukaisesti

Yhteensä

168

Vaatii yhden aikavälin.

3.4.2   Alusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot (sanoma 5)

Taulukko 3.3

Aluksen staattisia ja dynaamisia tietoja koskeva ilmoitus

Parametri

Bittejä

Kuvaus

Viestin tunnistetiedot

6

Tämän sanoman tunniste: 5

Toistonilmaisin

2

Toistin käyttää ilmaisinta osoittamaan, kuinka monta kertaa sanoma on toistettu. 0–3; Oletusarvo = 0; 3 = ei toisteta enää.

Käyttäjän tunniste (MMSI)

30

MMSI-numero

AIS-version ilmaisin

2

0 = asema yhteensopiva suosituksen ITU-R M. 1371-1 kanssa,

1 = asema yhteensopiva suosituksen ITU-R M. 1371-3 (tai myöhemmän) kanssa,

2 = asema yhteensopiva suosituksen ITU-R M. 1371-5 (tai myöhemmän) kanssa,

3 = asema yhteensopiva tulevien versioiden kanssa

IMO-numero

30

0 = ei saatavilla = oletusarvo – ei sovelleta etsintä- ja pelastusilma-aluksiin

0000000001–0000999999 ei käytössä

0001000000–0009999999 = voimassa oleva IMO-numero

0010000000–1073741823 = virallisen lippuvaltion numero (11)

Radiokutsutunnus

42

7 × 6 -bittistä ASCII-merkkiä, ”@@@@@@@” = ei saatavilla = oletusarvo

Emoalukseen liittyvän aluksen tulisi käyttää ”A”-tunnusta ja sen jälkeen emoaluksen MMSI-tunnuksen 6 viimeistä numeroa. Tällaisia aluksia ovat mm. hinattavat alukset, valmiusveneet, yhteysveneet, pelastusveneet ja pelastuslautat.

Nimi

120

Enintään 20 merkkiä 6-bittistä ASCII-merkistöä käyttäen, ks. ITU-R M. 1371;

@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@ = ei saatavilla = oletusarvo. Etsintä- ja pelastusilma-aluksissa (SAR) sen tulisi olla muotoa ”SAR AIRCRAFT NNNNNNN”, jossa NNNNNNN vastaa ilma-aluksen rekisteritunnusta.

Alus- ja lastityyppi

8

0 = ei saatavilla tai ei alusta = oletusarvo;

1–99 = suosituksen ITU-R M. 1371 määritelmän mukaisesti; (12)

100–199 = varattu alueelliseen käyttöön;

200–255 = varattu myöhempään käyttöön

Ei sovelleta etsintä- ja pelastusilma-aluksiin.

Aluksen/kytkyeen kokonaismitat ja sijaintireferenssi

30

Ilmoitetun sijainnin referenssipiste; ilmoittaa myös aluksen mitat metreinä (ks. ITU-R M. 1371).

Etsintä- ja pelastusilma-alusten osalta vastaava hallintoviranomainen voi päättää tämän kentän käytöstä. Mikäli sitä käytetään, tulisi ilmoittaa aluksen enimmäismitat. Oletuksena A = B = C = D tulisi olla ”0” (13)  (14)  (15)

Elektronisen paikannuslaitteen tyyppi

4

0 = Ei määritelty (oletusarvo),

1 = GPS

2 = GLONASS

3 = yhdistetty GPS/GLONASS

4 = Loran-C

5 = Chayka

6 = integroitu navigointijärjestelmä

7 = liikkumaton, paikka (kiinteästi) mitattu

8 = Galileo

9–14 = ei käytössä

15 = sisäinen GNSS

ETA

20

ETA; MMDDHHMM UTC

Bitit 19–16: kuukausi; 1–12; 0 = ei saatavilla = oletusarvo.

Bitit 15–11: päivä; 1–31; 0 = ei saatavilla = oletusarvo.

Bitit 10–6: tuntia; 0–23; 24 = ei saatavilla = oletusarvo.

Bitit 5–0: minuuttia; 0–59; 60 = ei saatavilla = oletusarvo.

Etsintä- ja pelastusilma-alusten osalta vastaava hallintoviranomainen voi päättää tämän kentän käytöstä.

Aluksen suurin nykyinen staattinen syväys

8

Asteikolla 1/10 m, 255 = syväys vähintään 25,5 m, 0 = ei saatavilla = oletusarvo. (16)

Määräpaikka

120

Enintään 20 merkkiä 6-bittistä ASCII-merkistöä käyttäen, @@@@@@@@@@@@@@@@@@@@ = ei saatavilla. (17)

Datapäätelaite (DTE)

1

Pääte valmis (0 = saatavilla, 1 = ei saatavilla = oletusarvo)

Varattu

1

Varattu. Ei käytössä. Nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

Yhteensä

424

Vaatii kaksi aikaväliä.

Kaavio 3.1

Ilmoitetun sijainnin referenssipiste ja aluksen/kytkyeen kokonaismitat

Image 6

 

Bittejä

Bittikentät

Etäisyys (m)

 

A

9

Bitti 21 – bitti 29

0–511

511 = 511 m tai enemmän

Ilmoitetun sijainnin referenssipiste

B

9

Bitti 12 – bitti 20

0–511

511 = 511 m tai enemmän

C

6

Bitti 6 – bitti 11

0–63

63 = 63 m tai enemmän

D

6

Bitti 0 – bitti 5

0–63

63 = 63 m tai enemmän

L = A + B

Määritelty sisävesiliikenteen toimintotunnisteessa FI 10

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvan aseman käyttämät kokonaismitat

W = C + D

Mitan tulisi olla lähetetyn kulkusuunnan (keula) suuntaan.

Ilmoitetun sijainnin referenssipistettä ei ole saatavilla mutta saatavilla ovat aluksen/kytkyeen mitat:: A = C = 0 ja B ≠ 0 ja D ≠ 0.

Saatavilla ei ole ilmoitetun sijainnin referenssipistettä eikä aluksen/kytkyeen mittoja: A = B = C = D = 0 (= oletus).

Sanomataulukkoa käytettäessä A = merkitsevin kenttä. D = vähiten merkitsevä kenttä.

3.4.3   Ryhmänmäärityskomento (sanoma 23)

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuville asemille lähetetään ryhmänmääritys sanomalla 23 käyttäen asematyyppiä ”6 = sisävedet”.

3.5   Sisävesiliikenteen AIS-sanomat

3.5.1   Sisävesiliikenteen täydentävät AIS-sanomat

Tiedon tarpeisiin vastaamiseksi on määritelty sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän erityissanomat. Sisävesiliikenteen AIS-asemalle suoraan välitettävän tietosisällön lisäksi sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema voi välittää täydentäviä tietoja sovelluskohtaisilla sanomilla (ASM). Tätä tietosisältöä käsittelee tavallisesti ulkoinen sovellus, kuten sisävesien ECDIS-järjestelmä.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän sovelluskohtaisten sanomien käyttö on jokikomission tai toimivaltaisten viranomaisten vastuulla.

3.5.2   Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän sovelluskohtaisten sanomien sovellustunniste

Sovelluskohtaisissa sanomissa on AIS-järjestelmän A-luokan liikkuvan aseman kehys suosituksen ITU-R M.1371 mukaisesti (sanomatunniste, toistonilmaisin, lähettäjän tunniste, vastaanottajan tunniste), sovelluksen tunniste (AI = DAC + FI) ja tietosisältö (pituus vaihtelee määrättyyn enimmäispituuteen saakka).

Sanoman 16-bittisessä sovellustunnisteessa (AI = DAC + FI) on seuraavat osat:

a)

10-bittinen alueellinen suuntakoodi (Designated Area Code, DAC): kansainvälinen (DAC = 1) tai alueellinen (DAC > 1)

b)

6-bittinen toimintotunniste (Function Identifier, FI), joka antaa mahdollisuuden 64 yksilölliseen sovelluskohtaiseen sanomaan.

Yhdenmukaistetun eurooppalaisen sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän sovelluskohtaisissa sanomissa käytetään DAC-koodia ”200”.

Lisäksi paikallisissa sovelluskohtaisissa sanomissa, esim. testauskokeilut, voidaan käyttää kansallista (alueellista) DAC-koodia. On kuitenkin erittäin suositeltavaa välttää alueellisten sovelluskohtaisten sanomien käyttöä.

3.5.3   Sovelluskohtaisten sanomien tietosisältö

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän sovelluskohtainen sanoma DAC = 200 FI = 10 (sisävesialusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot) ja DAC = 200 FI = 55 (aluksella olevien henkilöiden lukumäärä) välitetään suoraan sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvaan asemaan (ks. Kohdat 3.5.3.1 ja 3.5.3.2).

3.5.3.1   Sisävesialusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot (sisävesiliikenteen erityissanoma FI 10)

Tätä sanomaa käyttävät ainoastaan sisävesialukset, kun ne lähettävät alusta koskevia staattisia ja matkakohtaisia tietoja sanoman 5 lisäksi. Sanoma lähetetään yhdessä binäärisanoman 8 kanssa (AIS-järjestelmän kannalta) mahdollisimman pian sanoman 5 jälkeen.

Taulukko 3.4

Sisävesialusta koskeva ilmoitus

 

Parametri

Bittejä

Kuvaus

Viestin tunnistetiedot

6

Sanoman 8 tunniste; aina 8

Toistonilmaisin

2

Toistin käyttää ilmaisinta osoittamaan, kuinka monta kertaa sanoma on toistettu.

0–3; Oletusarvo = 0; 3 = ei toisteta enää.

Lähettäjän tunniste

30

MMSI-numero

Varattu

2

Ei käytössä; nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

Binääridata

Sovellustunniste

16

DAC = 200, FI = 10

Aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero (ENI)

48

8*6-bittistä ASCII-merkkiä

00000000 = ENI ei määritetty = oletusarvo

Aluksen/kytkyeen pituus

13

1–8 000 (muita ei käytetä); aluksen/yhdistelmän pituus asteikolla 1/10 m; 0 = oletusarvo

Aluksen/kytkyeen leveys

10

1–1 000 (muita ei käytetä); aluksen leveys asteikolla 1/10 m; 0 = oletusarvo

Alus- tai yhdistelmätyyppi

14

Numeerinen alus- tai yhdistelmätyyppi lisäyksen C mukaisesti

0 = ei saatavilla = oletusarvo.

Vaarallisen lastin merkintä

3

Sinisten kartioiden/merkkivalojen lukumäärä 0–3; 4 = B-lippu; 5 = oletusarvo = tuntematon

Aluksen suurin nykyinen staattinen syväys

11

1–2 000 (muita ei käytetä); syväys asteikolla 1/100 m, 0 = oletusarvo = tuntematon

Lastattu/lastaamaton

2

1 = lastattu, 2 = lastaamaton, 0 = ei saatavilla / oletusarvo, arvoa 3 ei käytetä

Nopeustietojen laatu

1

1 = hyvä, 0 = huono/GNSS = oletusarvo (*1)

Kurssitietojen laatu

1

1 = hyvä, 0 = huono/GNSS = oletusarvo (*1)

Kulkusuuntaa koskevien tietojen laatu

1

1 = hyvä, 0 = huono = oletusarvo (*1)

Varattu

8

Ei käytössä; nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

 

Yhteensä

168

Vaatii yhden aikavälin.

3.5.3.2   Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä (sisävesiliikenteen erityissanoma FI 55)

Tätä sanomaa lähettävät ainoastaan sisävesialukset, kun ne ilmoittavat aluksella olevien henkilöiden lukumäärän (matkustajat, miehistö, muu henkilöstö). Sanoma lähetetään yhdessä binäärisanoman 6 kanssa mieluimmin poikkeuksellisen tapahtuman yhteydessä tai pyynnöstä käyttämällä kansainvälisen sovellustunnisteen toiminnallista binäärisanomaa 2.

Taulukko 3.5

Aluksella olevien henkilöiden lukumäärää koskeva ilmoitus

 

Parametri

Bittejä

Kuvaus

Viestin tunnistetiedot

6

Sanoman 6 tunniste; aina 6

Toistonilmaisin

2

Toistin käyttää ilmaisinta osoittamaan, kuinka monta kertaa sanoma on toistettu.

0–3; Oletusarvo = 0; 3 = ei toisteta enää.

Lähettäjän tunniste

30

Lähettävän aseman MMSI-numero

Järjestysnumero

2

0–3

Vastaanottajan tunniste

30

Vastaanottavan aseman MMSI-numero

Uudelleenlähetyslippu

1

Uudelleenlähetyslippua käytetään uudelleenlähetyksen yhteydessä: 0 = ei uudelleenlähetystä = oletusarvo;

1 = lähetetty uudelleen.

Varattu

1

Ei käytössä; nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

Binääridata

Sovellustunniste

16

DAC = 200, FI = 55

Aluksella olevien miehistön jäsenten lukumäärä

8

0–254 miehistön jäsentä, 255 = tuntematon = oletusarvo

Aluksella olevien matkustajien lukumäärä

13

0–8 190 matkustajaa, 8 191 = tuntematon = oletusarvo

Aluksella olevan muun henkilöstön määrä

8

0–254 muuhun henkilöstöön kuuluvaa, 255 = tuntematon = oletusarvo

Varattu

51

Ei käytössä; nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

 

Yhteensä

168

Vaatii yhden aikavälin.

4.   MUUT AIS-JÄRJESTELMÄN LIIKKUVAT ASEMAT SISÄVESILIIKENTEESSÄ

4.1   Johdanto

Alukset, joita ei ole velvoitettu käyttämään sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvia asemia, voivat käyttää muita AIS-järjestelmän liikkuvia asemia. Käytössä voivat olla seuraavat liikkuvat asemat:

a)

AIS-järjestelmän A-luokan liikkuva asema neuvoston direktiivin 2014/90/EU (18) 35 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

b)

AIS-järjestelmän B-luokan liikkuva asema kohdan 4.2 mukaisesti.

Tällaisten asemien käyttö sisävesiliikenteessä riippuu kyseisen alueen navigoinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä.

Mikäli tällaisia asemia käytetään vapaaehtoisesti, on aluksen päällikön pidettävä manuaalisesti AIS-tiedot jatkuvasti ajan tasalla. AIS-järjestelmän kautta ei saa lähettää mitään virheellisiä tietoja.

4.2   AIS-järjestelmän B-luokan liikkuvia asemia koskevat yleiset vaatimukset sisävesiliikenteessä

AIS-järjestelmän B-luokan toiminnallisuus on rajoitettua verrattuna sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuviin asemiin. AIS-järjestelmän B-luokan liikkuvan aseman lähettämät sanomat välitetään alhaisemmalla prioriteetilla verrattuna sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuviin asemiin.

Unionin muista säädöksistä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 1999/5/EY (19) ja komission päätöksestä 2005/53/EY (20), johtuvien vaatimusten lisäksi unionin sisävesillä liikkuville aluksille asennettujen AIS-järjestelmän B-luokan liikkuvien asemien on täytettävä seuraavissa asiakirjoissa esitetyt vaatimukset:

a)

Suositus ITU-R M. 1371;

b)

IEC:n kansainvälinen standardi 62287 (mukaan lukien DSC-kanavaohjaus).

Huomautus:

On kyseisen alueen navigoinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen vastuulla varmistaa, että AIS-järjestelmän B-luokan liikkuvat asemat täyttävät toisessa alakohdassa mainitut standardit ja vaatimukset, ennen kuin se myöntää aluksen asemalle toimiluvan antamalla sille MMSI-numeron käyttäen esimerkiksi kyseisen AIS-järjestelmän B-luokan liikkuvien asemien tyyppihyväksyntää.

5.   AIS-JÄRJESTELMÄN MERENKULUN TURVALAITTEET SISÄVESILIIKENTEESSÄ

5.1   Johdanto

Merenkulun turvalaitteet (navigoinnin apuvälineet) ovat laitteita, jotka antavat tukea navigoinnin aikana. Tällaisiin laitteisiin kuuluvat mm. majakat, poijut, sumusignaalit ja tunnusmajakat. Taulukossa 5.2 on esitetty luettelo turvalaitetyypeistä.

AIS-teknologia antaa mahdollisuuden välittää dynaamisesti tietoa turvalaitteista.

Sisävesiliikenteessä käyttöä varten meriliikenteen AIS-järjestelmän merenkulun turvalaiteilmoitusta (sanoma 21) on laajennettava niin, että se heijastaa sisävesien viitoitusjärjestelmän erityisominaisuuksia.

Meriliikenteessä AIS-järjestelmän merenkulun turvalaiteilmoitus perustuu IALA-viitoitusjärjestelmään. Sisävesiliikenteessä AIS-järjestelmän turvalaiteilmoituksen on vastattava jaksossa 5 kuvattavaa Euroopan sisävesiliikenteen turvalaitejärjestelmää.

AIS-järjestelmän turvalaiteilmoitus välittää turvalaitteen sijainnin ja merkityksen sekä tiedon siitä, onko poiju vaaditussa paikassa (on position) vai ei (off position).

5.2   Sanoman 21 käyttö: Turvalaiteilmoitus

Sisävesiliikenteessä käytetään AIS-järjestelmän turvalaiteilmoitusta (sanoma 21) siten, kuin se on määritelty suosituksessa ITU-R M.1371. Täydentävät merenkulun turvalaitteiden Euroopan sisävesillä käytettävät tyypit koodataan käyttäen ”turvalaitteiden tilan” bittejä.

Taulukko 5.1

AIS-järjestelmän turvalaiteilmoitus

Parametri

Bittejä

Kuvaus

Viestin tunnistetiedot

6

Tämän sanoman tunniste: 21

Toistonilmaisin

2

Toistin käyttää ilmaisinta osoittamaan, kuinka monta kertaa sanoma on toistettu.

0–3; Oletusarvo = 0; 3 = ei toisteta enää.

Tunnistetiedot

30

MMSI-numero (ks. RR:n 19 artikla ja suositus ITU-R M.585)

Turvalaitteen tyyppi

5

0 = ei saatavilla = oletusarvo; ks. asianmukainen IALAn antama määritelmä; ks. kaavio 5-1 (21)

Turvalaitteen nimi

120

Enintään 20 merkkiä 6-bittistä ASCII-merkistöä käyttäen, kuten määritelty taulukossa 47 ”@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@” = ei saatavilla = oletusarvo.

Tätä turvalaitteen nimeä voi laajentaa alla esitetyllä parametrilla ”Turvalaitteen laajennuksen nimi”.

Sijaintitarkkuus (PA)

1

1 = suuri (≤ 10 m) 0 = pieni (> 10 m) 0 = oletusarvo Sijaintitarkkuuden merkintä tulisi määritellä suosituksen ITU-R M.1371 taulukon ”Determination of position accuracy information” mukaisesti.

Pituusaste

28

Turvalaitteen sijainnin pituusaste asteikolla 1/10 000 minuuttia (± 180 astetta, itä = positiivinen, länsi = negatiivinen 181 astetta (6791AC0h) = ei saatavilla = oletusarvo)

Leveysaste

27

Turvalaitteen leveysaste asteikolla 1/10 000 min (± 90 astetta, pohjoinen = positiivinen, etelä = negatiivinen, 91 (3412140h) = ei saatavilla = oletusarvo)

Mitta/viite sijaintia varten

30

Ilmoitetun sijainnin referenssipiste; osoittaa myös turvalaitteen mitat (m) (ks. kaavio 5-1), tapauksen mukaan (22)

Elektronisen paikannuslaitteen tyyppi

4

0 = Ei määritelty (oletusarvo)

1 = GPS

2 = GLONASS

3 = yhdistetty GPS/GLONASS

4 = Loran-C

5 = Chayka

6 = integroitu navigointijärjestelmä

7 = liikkumaton, paikka (kiinteästi) mitattu. Kiinteille ja virtuaalisille turvalaitteille tulisi käyttää karttasijaintia. Tarkka sijainti tehostaa käyttöä tutkan viitetietona.

8 = Galileo

9–14 = ei käytössä

15 = sisäinen GNSS

Aikaleima

6

UTC-sekunti, jona elektroninen paikannusjärjestelmä (EPFS) loi ilmoituksen (0–59) tai, jos aikaleimaa ei ole saatavilla, 60, joka on myös oletusarvo, tai 61, jos paikannusjärjestelmä on käsinsyöttötilassa, tai 62, jos elektroninen paikannusjärjestelmä toimii arviointitilassa (merkintälasku), tai 63, jos paikannusjärjestelmä ei ole toiminnassa).

Off-asennon ilmaisin

1

Vain kelluvat turvalaitteet: 0 = on-asento; 1 = off-asento.

HUOM. 1 – Vastaanottavan aseman tulee katsoa tämän merkinnän olevan voimassa ainoastaan, jos turvalaite on kelluva laite ja aikaleima on korkeintaan 59. Kelluvien turvalaitteiden suoja-alueparametrit on määritettävä asennuksen yhteydessä

Turvalaitteen tila

8

Varattu turvalaitteen tilan osoittamiseen

00000000 = oletusarvo (23)

RAIM-lippu

1

Elektronisen paikannuslaitteen RAIM-lippu (Receiver Autonomous Integrity Monitoring); 0 = RAIM ei käytössä = oletusarvo; 1 = RAIM käytössä ks. suosituksen ITU-R M.1371 taulukko ”Determination of position accuracy information”

Virtuaalisen turvalaitteen lippu

1

0 = oletusarvo = todellinen turvalaite esitetyssä paikassa; 1 = virtuaalinen turvalaite, ei fyysisesti olemassa (24)

Määritystilan lippu

1

0 = Asema toimii autonomisessa ja jatkuvassa tilassa = oletusarvo 1 = Asema toimii määritetyssä tilassa

Varattu

1

Varattu. Ei käytössä. Nollataan. Varattu myöhempään käyttöön.

Turvalaitteen nimen laajennus

0, 6, 12, 18, 24, 30, 36, … 84

Tämä parametri, joka käsittää kaksi aikaväliä vaativaa sanomaa varten korkeintaan 14 lisämerkkiä 6-bittistä ASCII-merkistöä käyttäen, voidaan liittää parametrin ”Turvalaitteen nimi” loppuun, mikäli turvalaitteen nimeä varten tarvitaan yli 20 merkkiä. Tätä parametria ei pitäisi käyttää, mikäli turvalaitteen nimeä varten ei tarvita yhteensä yli 20 merkkiä. Vain vaadittu määrä merkkejä tulisi lähettää, esim. @-merkkiä ei tulisi käyttää.

Varattu

0, 2, 4 tai 6

Varattu. Käytetään ainoastaan käytettäessä parametriä ”Turvalaitteen nimen laajennus” Nollataan. Varabittien määrä tulisi mukauttaa siten, että tavurajat voidaan ottaa huomioon.

Yhteensä

272–360

Vaatii kaksi aikaväliä

Kaavio 5-1

Turvalaitteen ilmoitetun sijainnin referenssipiste tai turvalaitteen mitta

Image 7

 

Bittien määrä

Bittikentät

Etäisyys (m)

A

9

Bitti 21 – bitti 29

0–511

511–511 m tai enemmän

B

9

Bitti 12 – bitti 20

0–511

511–511 m tai enemmän

C

6

Bitti 6 – bitti 11

0–63

63–63 m tai enemmän

D

6

Bitti 0 – bitti 5

0–63

63–63 m tai enemmän

Jos olemassa olevat IALAn turvalaitetyypit kattavat (taulukon 5.2 mukaan) lähetettävän turvalaitteen, ei muutoksia tarvita.

Taulukko 5.2

Merenkulun turvalaitteiden tyypit

Koodi

Merenkulun määritelmä

 

0

Oletusarvo, turvalaitteen tyyppiä ei määritelty

 

1

Vertailupiste

 

2

Tutkamajakka (RACON)

 

3

Kiinteät offshore-rakenteet, kuten öljynporauslautat, tuulipuistot

(Huomautus 1 – Tämän koodin tulisi yksilöidä este, joka on varustettu turvalaitteen AIS-asemalla)

 

4

Hylkyä osoittava hätäpoiju

Kiinteä turvalaite

5

Loisto, ilman sektoreita

6

Loisto, sektoreilla

7

Linjaloisto, alempi

8

Linjaloisto, ylempi

9

Merimerkki, pohjoinen

10

Merimerkki, itä

11

Merimerkki, etelä

12

Merimerkki, länsi

13

Merimerkki, vasen

14

Merimerkki, oikea

15

Merimerkki, suositeltu kanava vasemmalla

16

Merimerkki, suositeltu kanava oikealla

17

Merimerkki, yksittäinen vaara

18

Turvavesimerkki

19

Erikoismerkki

Kelluva turvalaite

20

Kardinaalimerkki, pohjoinen

21

Kardinaalimerkki, itä

22

Kardinaalimerkki, etelä

23

Kardinaalimerkki, länsi

24

Lateraalimerkki, vasen

25

Lateraalimerkki, oikea

26

Suositeltu kanava vasemmalla

27

Merimerkki, suositeltu kanava oikealla

28

Yksittäinen vaara

29

Turvallinen vesi

30

Erikoismerkki

31

Majakkalaiva/LANBY/Lautat

Huomautus 1 – Yllä luetellut turvalaitetyypit perustuvat soveltuvilta osin IALAn merenkulun viitoitusjärjestelmään.

Huomautus 2 – On sekaannuksen vaara määriteltäessä, onko turvalaite valaistu vai valaisematon. Toimivaltaiset viranomaiset saattavat haluta käyttää sanoman alueellista/paikallista osaa tämän osoittamiseen.

5.3   Sanoman 21 laajennus ja sisävesiliikenteelle ominainen turvalaitetyyppi

Parametrikenttää ”Turvalaitteen tila” käytetään sanoman 21 laajennuksena, kun kyseessä on sisävesiliikenteelle ominainen turvalaitetyyppi.

Parametrikenttä ”Turvalaitteen tila” on järjestetty kahdeksalle sivulle, joista sivutunniste 0 on 0 = oletusarvo, sivutunnisteet 1–3 ovat alueellisessa käytössä ja sivutunnisteet 4–7 kansainvälisessä käytössä. Turvalaitteen tilan kolme ensimmäistä bittiä määrittelevät sivutunnisteen, loput viisi bittiä sisältävät sivuun liittyviä tietoja.

Alue, johon sovelletaan sivutunnisteita 1–3, määritellään lähettävän AIS-turvalaitteen aseman MMSI-numeroon sisältyvän (Maritime Identification Digit) tunnistenumeron avulla. Täten turvalaitteen tilaa osoittavan kentän 5 informaatiobitin koodaus on sovellettavissa vain tietyllä alueella.

Unionin sisävesiliikenteen turvalaitteen tilaa osoittavan kentän tunnistesivu 1 sisältää luettelon käytetyistä sisävesiliikenteelle ominaisista turvalaitetyypeistä.

Sisävesiliikenteelle ominaisen turvalaitetyypin lisäämiseksi sanomaan 21 on suoritettava kaksi vaihetta. Ensin on sanoman 21 parametriksi ”Turvalaitteen tyyppi” asetettava ”0 = Oletusarvo, turvalaitteen tyyppiä ei määritelty”. Toiseksi parametri ”AIS-tila” on määriteltävä tunnistesivulle 1 ja sisävesiliikenteelle ominaisen turvalaitetyypin koodi on annettava seuraavalla tavalla:

Sanoma 21 – Turvalaitteen tila:

Bitit:

Image 8

Image 9

LSB

koodaus:

Sivutunniste

Turvalaitteen tyyppi (0-31)

 


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 414/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista teknisistä ohjeista jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten (EUVL L 105, 23.4.2007, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 93/75/ETY kumoamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 909/2013, annettu 10 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY tarkoitetuista sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS-järjestelmä) koskevista teknisistä eritelmistä (EUVL L 258, 28.9.2013, s. 1).

(6)  Kun liikkuva asema määrittää itsensä semaforiksi (ks. suosituksen ITU-R M.1371 liitteessä 2 oleva 3.1.1.4 §), raportointiväliä on tihennettävä siten, että tiedot ilmoitetaan 2 sekunnin välein (ks. suosituksen ITU-R M.1371 liitteessä 2 oleva 3.1.3.3.2 §).

(7)  Toimivaltainen viranomainen muuttaa tarvittaessa toimintatilan.

(8)  Ei sovelleta unionissa tämän asetuksen tarkoitusta varten.

(9)  Aluksella oleva ulkoinen laitteisto muuntaa solmut yksiköksi km/h.

(10)  Huomioidaan vain, jos ilmoitus tulee sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvalta asemalta ja tieto on muodostunut automaattisesti (suora yhteys kytkimeen).

(11)  Nollataan, kun on kyse sisävesialuksista.

(12)  Sisävesiliikenteessä on käytettävä parasta käytettävissä olevaa alustyyppiä (ks. LISÄYS C).

(13)  Mitat on ilmoitettava kytkyeen muodostaman suurimman suorakulmion mittoina.

(14)  Sisävesiliikennettä koskevat tiedot, jotka ilmoitetaan desimetrin tarkkuudella, on pyöristettävä ylöspäin.

(15)  Referenssipistettä koskevat tiedot on haettava SSD-rajapinnan lauseesta erottamalla ”lähettäjän tunniste”. Sijainnin referenssipistettä koskevat tiedot ja lähettäjän tunniste AI on tallennettava sisäisinä tietoina. Muiden lähettäjien tunnisteiden tulee johtaa ulkoista referenssipistettä koskeviin referenssipistetietoihin.

(16)  Sisävesiliikennettä koskevat tiedot, jotka ilmoitetaan senttimetrin tarkkuudella, on pyöristettävä ylöspäin.

(17)  ISRS-sijaintikoodeja, jotka kuuluvat osana RIS-indeksiin, tulee käyttää johdettuna Euroopan komission ylläpitämästä vertailutietojen hallintajärjestelmästä (ERDMS).

(*1)  Arvoksi valitaan 0, jos transponderiin ei ole liitetty tyyppihyväksyttyä anturia (kuten hyrräkompassia).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 146).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/5/EY, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1999, radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10).

(20)  Komission päätös 2005/53/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY 3 artiklan 3 kohdan e alakohdan soveltamisesta radiolaitteisiin, jotka on tarkoitettu osaksi alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS) (EUVL L 22, 26.1.2005, s. 14).

(21)  Mikäli lähetetään sisävesiliikenteen turvalaitteen tyypin koodi, tämän kentän (turvalaitteen tyyppi) arvoksi on annettava 0 = ei määritelty.

(22)  Käytettäessä turvalaitteelle kaaviota 5-1, on otettava huomioon seuraavat seikat:

Kiinteiden turvalaitteiden, virtuaalisten turvalaitteiden ja offshore-rakenteiden osalta on mitan A avulla määritellyn suunnan osoitettava todelliseen pohjoiseen.

Kelluvien turvalaitteiden osalta, joiden leveys on yli 2 m * 2 m, on turvalaitteen mitat annettava aina suhteessa ympyrään eli niiden tulee olla muotoa A = B = C = D ≠ 0. (Tämä johtuu siitä, että kelluvan turvalaitteen suuntaa ei lähetetä. Ilmoitetun sijainnin referenssipiste on ympyrän keskipiste.)

A = B = C = D = 1 osoittaa (kiinteitä tai kelluvia) kohteita, jotka ovat korkeintaan 2 m * 2 m. (Ilmoitetun sijainnin referenssipiste on ympyrän keskipiste.)

Kelluville offshore-rakenteille, jotka eivät ole kiinteitä, kuten lautat, käytetään taulukon 5.2 mukaan koodin 31 tyyppiä. Näiden rakenteiden parametri ”Mitta/viite sijaintia varten” määritellään kuten yllä huomautuksessa 1.

Kiinteiden offshore-rakenteiden osalta, taulukosta 5.2 saatavan koodin 3 tyypin parametri ”Mitta/viite sijaintia varten” määritellään kuten yllä huomautuksessa 1. Täten kaikkien offshore-turvalaitteiden ja -rakenteiden mitta määritellään samalla tavalla ja todelliset mitat sisältyvät sanomaan 21.

(23)  Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän turvalaiteilmoituksessa tässä kentässä tulisi ilmoittaa sisävesiliikenteen turvalaitteen tyyppi käyttämällä sivua 001.

(24)  Lähetettäessä virtuaalista turvalaitetta koskevia tietoja, eli virtuaalisen/pseudoturvalaitteen kohdelipun arvoksi annetaan yksi (1), on mitoiksi annettava A = B = C = D = 0 (oletusarvo). Näin on laita myös lähetettäessä ”referenssipistettä” koskevia tietoja.

Lisäys A

LYHENTEET

AI

Application Identifier: sovellustunniste

AIS

Automatic Identification System: automaattinen tunnistusjärjestelmä

ADN

European Agreement concerning the International Carriage of Dangerous Goods by Inland Waterways: eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista

ASCII

American Standard Code for Information Interchange

ASM

Application Specific Message: sovelluskohtainen sanoma

AtoN

Aids to Navigation: merenkulun turvalaitteet

DAC

Designated Area Code: alueellinen suuntakoodi

DGNSS

Differential GNSS: differentiaalinen GNSS

FI

Functional Identifier: toimintotunniste

GLONASS

(Russian) GLObal NAvigation Satellite System: (Venäjän) maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä

GNSS

Global Navigation Satellite System: maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä

GPS

Global Positioning System: maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä

HDG

Heading: kulkusuunta

IAI

International Application Identifier: kansainvälinen sovellustunniste

ID

Identifier: tunniste

ITU

International Telecommunication Union: Kansainvälinen televiestintäliitto

MMSI

Maritime Mobile Service Identifier: meriradionumero, kuten viitattu ITUn suosituksessa ITU-R M585

ROT

Rate Of Turn: kääntymisnopeus

Class B SO/CS

B-luokan liikkuvat asemat, jotka käyttävät joko kantoaallon tunnistamiseen perustuvaa aikajakokanavointia (CSTDMA) (”CO”) tai itseorganisoituvaa aikajakokanavointia (SOTDMA) (”SO”)

SOLAS

Safety Of Life At Sea: ihmishengen turvallisuus merellä

SQRT

Square Root: neliöjuuri

UTC

Universal Time Coordinated: koordinoitu yleisaika

VHF

Very High Frequency: hyvin suuret taajuudet

VTS

Vessel Traffic Services: alusliikennepalvelut

Lisäys B

SISÄVESILIIKENTEEN AIS-JÄRJESTELMÄN DIGITAALISEN RAJAPINNAN LAUSEET

B.1   Syöttölauseet

AIS-järjestelmän digitaalista sarjaliitäntää tukevat nykyiset IEC 61162 -standardin mukaiset lauseet. Digitaalisen rajapinnan lauseet kuvataan yksityiskohtaisesti standardissa IEC 61162.

Lisäksi seuraavat digitaalisen rajapinnan lauseet on määritelty sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvia asemia varten.

B.2   Sisävesialuksia koskevat staattiset tiedot

Tätä lausetta käytetään muutettaessa asetuksia, joita SSD ja VSD eivät kata.

$PIWWSSD,cccccccc,xxxx,x.x,x.x,x,x,x,x.x,x.x,x.x,x.x*hh<CR><LF>

kenttä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Kenttä

Muoto

Kuvaus

1

cccccccc

ENI-numero

2

xxxx

sisävesialuksen tyyppi LISÄYKSEN C mukaisesti

3

x.x

aluksen pituus 0–800,0 metriä

4

x.x

aluksen leveys 0–100,0 metriä

5

x

nopeustietojen laatu, 1 = hyvä tai 0 = huono

6

x

kurssitietojen laatu, 1 = hyvä tai 0 = huono

7

x

kulkusuuntaa koskevien tietojen laatu, 1 = hyvä tai 0 = huono

8

x.x

sisäisen referenssipaikan B-arvo (etäisyyden referenssipiste perään)

9

x.x

sisäisen referenssipaikan C-arvo (etäisyyden referenssipiste paapuuriin)

10

x.x

ulkoisen referenssipaikan B-arvo (etäisyyden referenssipiste perään)

11

x.x

ulkoisen referenssipaikan C-arvo (etäisyyden referenssipiste paapuuriin)

B.3   Sisävesiliikennettä koskevat matkatiedot

Tämän lauseen avulla sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuvaan asemaan syötetään sisävesialuksia koskevia matkatietoja. Näiden matkatietojen syöttämiseksi käytetään lausetta $PIWWIVD, jonka sisältö on seuraava:

$PIWWIVD,x,x,x,x.x,x.x,x,xxx,xxxx,xxx,x.x,x.x,x.x,x.x*hh<CR><LF>

kenttä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Kenttä

Muoto

Kuvaus

1

x

Ks. suosituksen ITU-R M.1371 sanoman 23 raportointivälin asetukset, oletusarvo: 0

2

x

sinisten kartioiden lukumäärä: 0–3, 4 = B-lippu, 5 = oletusarvo = tuntematon.

3

x

0 = ei saatavilla = oletusarvo, 1 = lastattu, 2 = lastaamaton, muita ei käytetä

4

x.x

aluksen staattinen syväys 0–20,00 metriä, 0 = tuntematon = oletusarvo, muita ei käytetä

5

x.x

aluksen suurin korkeus vedenpinnasta 0–40,00 metriä, 0 = tuntematon = oletusarvo, muita ei käytetä

6

x

avustavien hinaajien lukumäärä 0–6, 7 = oletusarvo = tuntematon, muita ei käytetä

7

xxx

aluksella olevien miehistön jäsenten lukumäärä 0–254, 255 = tuntematon = oletusarvo, muita ei käytetä

8

xxxx

aluksella olevien matkustajien lukumäärä 0–8 190 , 8 191 = tuntematon = oletusarvo, muita ei käytetä

9

xxx

aluksella olevan muun henkilöstön määrä 0–254, 255 = tuntematon = oletusarvo, muita ei käytetä

10

x.x

Kytkyeen laajennus keulaan (metri.desimetri = resoluutio desimetreinä)

11

x.x

Kytkyeen laajennus perään (metri.desimetri = resoluutio desimetreinä)

12

x.x

Kytkyeen laajennus paapuuriin (metri.desimetri = resoluutio desimetreinä)

13

x.x

Kytkyeen laajennus tyyrpuuriin (metri.desimetri = resoluutio desimetreinä)

Tyhjäarvoisten kenttien tapauksessa vastaavaa konfiguraatioasetusta ei tule muuttaa.

Lisäys C

SISÄVESILIIKENTEEN ALUS- JA YHDISTELMÄTYYPIT

Tämä vastaavuustaulukko perustuu otteeseen UN/ECE:n suosituksen 28 mukaisesta asiakirjasta ”Codes for Types of Means of Transport” (kulkuvälinetyyppien koodit) ja merialustyyppeihin sellaisina, kuin ne on määritelty suosituksessa ITU-R M.1371 ”Technical characteristics for a universal shipborne automatic identification system using time division multiple access in the VHF maritime mobile band”.

Alus- tai yhdistelmätyyppi

merialuksen tyyppi

koodi

aluksen nimi

1. numero

2. numero

8000

Alus, tyyppi tuntematon

9

9

8010

Moottorikäyttöinen rahtialus

7

9

8020

Moottorikäyttöinen säiliöalus

8

9

8021

Moottorikäyttöinen säiliöalus, nestemäinen lasti, tyyppi N

8

0

8022

Moottorikäyttöinen säiliöalus, nestemäinen lasti, tyyppi C

8

0

8023

Moottorikäyttöinen säiliöalus, kuivalasti nesteen tavoin (esim. sementti)

8

9

8030

Konttialus

7

9

8040

Kaasusäiliöalus

8

0

8050

Moottorikäyttöinen rahtialus, hinaaja

7

9

8060

Moottorikäyttöinen säiliöalus, hinaaja

8

9

8070

Moottorikäyttöinen rahtialus, jonka vierellä kulkee yksi tai useampi alus

7

9

8080

Moottorikäyttöinen rahtialus säiliöaluksen kanssa

8

9

8090

Moottorikäyttöinen rahtialus, joka työntää yhtä tai useampaa rahtialusta

7

9

8100

Moottorikäyttöinen rahtialus, joka työntää vähintään yhtä säiliöalusta

8

9

8110

Hinaaja, rahtialus

7

9

8120

Hinaaja, säiliöalus

8

9

8130

Hinaaja, rahtialus, liitetty

3

1

8140

Hinaaja, rahti-/säiliöalus, liitetty

3

1

8150

Lastiproomu

9

9

8160

Säiliöproomu

9

9

8161

Säiliöproomu, nestemäinen lasti, tyyppi N

9

0

8162

Säiliöproomu, nestemäinen lasti, tyyppi C

9

0

8163

Säiliöproomu, kuivalasti nesteen tavoin (esim. sementti)

9

9

8170

Lastiproomu, kontteja

8

9

8180

Säiliöproomu, kaasu

9

0

8210

Työntöhinaaja, yksi lastiproomu

7

9

8220

Työntöhinaaja, kaksi lastiproomua

7

9

8230

Työntöhinaaja, kolme lastiproomua

7

9

8240

Työntöhinaaja, neljä lastiproomua

7

9

8250

Työntöhinaaja, viisi lastiproomua

7

9

8260

Työntöhinaaja, kuusi lastiproomua

7

9

8270

Työntöhinaaja, seitsemän lastiproomua

7

9

8280

Työntöhinaaja, kahdeksan lastiproomua

7

9

8290

Työntöhinaaja, vähintään yhdeksän proomua

7

9

8310

Työntöhinaaja, yksi säiliö-/kaasuproomu

8

0

8320

Työntöhinaaja, kaksi proomua, joista ainakin toinen säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8330

Työntöhinaaja, kolme proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8340

Työntöhinaaja, neljä proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8350

Työntöhinaaja, viisi proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8360

Työntöhinaaja, kuusi proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8370

Työntöhinaaja, seitsemän proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8380

Työntöhinaaja, kahdeksan proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8390

Työntöhinaaja, vähintään yhdeksän proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu

8

0

8400

Hinaaja, yksittäinen

5

2

8410

Hinaaja, yksi tai useampi hinattava

3

1

8420

Hinaaja, avustaa alusta tai alusten yhdistelmää

3

1

8430

Työntövene, yksittäinen

9

9

8440

Matkustaja-alus, lautta, sairaalalaiva, risteilyalus

6

9

8441

Lautta

6

9

8442

Sairaalalaiva

5

8

8443

Risteilyalus

6

9

8444

Matkustaja-alus, ei majoitusmahdollisuutta

6

9

8445

Nopea päiväristeilyalus

6

9

8446

Päiväristeilykantosiipialus

6

9

8447

Purjehdusristeilyalus

6

9

8448

Purjematkustaja-alus, ei majoitusmahdollisuutta

6

9

8450

Palvelualus, poliisivene, satamapalvelu

9

9

8451

Palvelualus

9

9

8452

Poliisivene

5

5

8453

Sataman palvelualus

9

9

8454

Navigoinnin valvonta-alus

9

9

8460

Alus, työ- ja huoltoalus, uiva nosturi, kaapelialus, väyläalus, ruoppausalus

3

3

8470

Kohde, hinauksessa, ei tarkempaa määritelmää

9

9

8480

Kalastusalus

3

0

8490

Polttoaineen kuljetusalus

9

9

8500

Proomu, säiliöalus, kemikaaleja

8

0

8510

Kohde, ei tarkempaa määritelmää

9

9

1500

Kappaletavara-alus, merenkulku

7

9

1510

Yksikönkuljetusalus, merenkulku

7

9

1520

Irtolastialus, merenkulku

7

9

1530

Säiliöalus

8

0

1540

Säiliöalus nestekaasun kuljettamiseen

8

0

1850

Huvialus, pituus yli 20 metriä

3

7

1900

Nopea alus

4

9

1910

Kantosiipialus

4

9

1920

Nopea kaksirunkoalus

4

9


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/70


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/839,

annettu 7 päivänä maaliskuuta 2019,

moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 540/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 540/2014 (1) ja erityisesti sen 8 ja 9 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 540/2014 vahvistetaan vaatimukset kaikkien luokan M (matkustajien kuljettamiseen käytettävät ajoneuvot) ja luokan N (tavaroiden kuljettamiseen käytettävät ajoneuvot) uusien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksynnälle niiden melutason osalta. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan lisäksi toimenpiteitä, jotka koskevat hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoihin tarkoitettua ajoneuvon akustista varoitusjärjestelmää, jäljempänä ’AVAS-järjestelmä’, jonka tarkoituksena on varoittaa loukkaantumiselle alttiita tienkäyttäjiä.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) liitteen I mukaista ilmoituslomaketta, joka koskee ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää sallitun melutason osalta, olisi tarkistettava AVAS-järjestelmiä koskevien yksityiskohtaisten vaatimusten ottamiseksi huomioon.

(3)

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission, jäljempänä ’UNECE’, ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevä maailmanfoorumi hyväksyi 171. kokouksessaan hiljaisten maantieajoneuvojen hyväksyntää koskevan E-säännön nro 138 muutossarjan 01, minkä johdosta asetuksen (EU) N:o 540/2014 liitettä VIII olisi tarkasteltava uudelleen, jotta siihen voidaan sisällyttää AVAS-järjestelmän keskeytystoiminnon kielto.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 540/2014 olisi muutettava.

(5)

Koska tämä asetus sisältää mukautuksen, jolla otetaan huomioon vuoden 1958 UNECE:n sopimuksen mukaisesti jo sovellettavat, AVAS-järjestelmän keskeytystoimintoa koskevat vaatimukset ja vahvistetaan tarvittavat vuonna 2019 sovellettavaksi tulevat siirtymäsäännökset, sen olisi tultava voimaan kiireellisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 540/2014 liitteet I ja VIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 158, 27.5.2014, s. 131.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).


LIITE

Muutetaan asetus (EU) N:o 540/2014 seuraavasti:

1)

Muutetaan liitteen I lisäys 1 seuraavasti:

a)

poistetaan 12.8 kohta;

b)

lisätään 12.9 kohta seuraavasti:

”12.9   AVAS-järjestelmä

12.9.1   Ajoneuvotyypin hyväksyntänumero sille melupäästöjen osalta E-säännön nro 138 mukaisesti myönnetyn hyväksynnän osalta (1)

tai

12.9.2   Täydellinen viittaus testituloksiin, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisesti mitattuja AVAS-järjestelmän äänitasoja (1).”

2)

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a)

Korvataan I jakso seuraavasti:

”I jakso

Tässä liitteessä vahvistetaan toimenpiteet, jotka koskevat ajoneuvon akustista varoitusjärjestelmää (AVAS) hybridisähköajoneuvojen ja täyssähköajoneuvojen osalta.

I.1.   Sen estämättä, mitä I.2 kohdan a ja b alakohdassa ja I.3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, AVAS-järjestelmään sovelletaan II jakson säännöksiä, jos se on asennettu

a)

mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää heinäkuuta 2019

b)

mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin ja joka on rekisteröity ennen 1 päivää heinäkuuta 2021.

I.2.   Sen estämättä, mitä I.3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, AVAS-järjestelmään sovelletaan III jakson säännöksiä, jos se on asennettu

a)

mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää heinäkuuta 2019, jos valmistaja näin päättää

b)

mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin

c)

mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty 1 päivänä heinäkuuta 2019 tai sen jälkeen mutta ennen 1 päivää syyskuuta 2021

d)

mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu c alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin ja joka on rekisteröity ennen 1 päivää syyskuuta 2023.

I.3.   AVAS-järjestelmään sovelletaan IV jakson säännöksiä, jos se on asennettu

a)

mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää syyskuuta 2021, jos valmistaja näin päättää

b)

mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin

c)

mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty 1 päivänä syyskuuta 2021 tai sen jälkeen

d)

mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu c alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin

e)

mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka on rekisteröity 1 päivänä syyskuuta 2023 tai sen jälkeen.”

b)

Lisätään IV jakso seuraavasti:

”IV jakso

Sovelletaan III jakson säännöksiä III.2 kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta. Lisäksi sovelletaan seuraavaa:

Katkaisin

Mekanismin, jolla kuljettaja pystyy keskeyttämään AVAS-järjestelmän toiminnan (”keskeytystoiminto”), on vastattava E-säännön nro 138, täydennys 1 säännön alkuperäistoisintoon, muutossarja 01 (EUVL L 204, 5.8.2017, s. 112), 6.2.6 kohdassa asetettuja vaatimuksia.”


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/74


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/840,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019,

delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kanadasta peräisin olevan viinin tuonnista ja vähittäiskauppiaiden vapauttamisesta saapuvien ja lähtevien erien rekisterin pitämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 89 artiklan a alakohdan ja 147 artiklan 3 kohdan d alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/273 (2) vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevat säännöt siltä osin kuin on kyse unionissa vapaaseen liikkeeseen luovutettavien viinialan tuotteiden tuontiin tarvittavista saateasiakirjoista.

(2)

Kanadasta peräisin olevien viinien tuonnista tehdyn Euroopan unionin ja Kanadan välisen sopimuksen (3), jäljempänä ’sopimus’, 23 artiklassa säädetään, että Kanadasta peräisin olevaa viiniä, jonka valmistusta jokin sopimuksen liitteessä VI olevassa luettelossa mainituista toimivaltaisista viranomaisista on valvonut ja tarkkaillut, saa tuoda unionin lainsäädännössä vahvistettua yksinkertaistettua todistamismenettelyä noudattaen. Delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 26 artiklan mukaan kolmannen maan viinintuottaja voi laatia ja allekirjoittaa todistusasiakirjan, jos tuottaja on saanut siihen asianomaisen kolmannen maan toimivaltaiselta viranomaiselta erikseen hyväksynnän ja on kyseisen viranomaisen valvonnan alainen. Sopimuksen 23 artiklan täytäntöönpanoa varten delegoitua asetusta (EU) 2018/273 olisi muutettava siten, että siihen sisällytetään säännös, jolla sallitaan kyseisen asetuksen 26 artiklassa vahvistetun yksinkertaistetun menettelyn soveltaminen Kanadasta peräisin olevien viinien unioniin tuontiin.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 147 artiklan 2 kohdan mukaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joilla on ammattinsa harjoittamista varten hallussaan viinialan tuotteita, on pidettävä kirjaa edellä mainittujen tuotteiden saapuvista ja lähtevistä eristä. Delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/273 säädetään poikkeuksista, joita sovelletaan tähän velvollisuuteen tiettyjen toimijaluokkien osalta. Edellä mainittujen poikkeuksien tarkoitus on vapauttaa toimijat, jotka myyvät tai pitävät hallussaan pieniä eriä viinialan tuotteita, kohtuuttomasta hallinnollisesta rasituksesta. Poikkeuksia ei kuitenkaan sovelleta vähittäiskauppiaisiin, joiden liiketoimintaan lähtökohtaisesti kuuluu pienten viini- ja puristemehuerien myynti.

(4)

Komission asetuksessa (EY) N:o 436/2009 (4), joka kumottiin delegoidulla asetuksella (EU) 2018/273, vähittäiskauppiaat vapautettiin velvollisuudesta pitää saapuvien ja lähtevien erien rekisteriä. Velvollisuudesta pitää saapuvien ja lähtevien erien rekisteriä aiheutuu vähittäiskauppiaille merkittävää hallinnollista rasitusta, eikä vähittäiskauppiaisiin sovellettavien poikkeuksien paneminen jälleen täytäntöön estä viinialan tuotteiden jäljitettävyyden pitämistä riittävällä tasolla. Näin ollen on aiheellista muuttaa delegoitua asetusta (EU) 2018/273 siten, että vähittäiskauppiaat vapautetaan velvollisuudesta pitää saapuvien ja lähtevien erien rekisteriä.

(5)

Koska tällä asetuksella pannaan uudelleen täytäntöön aiemmin asetuksessa (EY) N:o 436/2009 myönnetty poikkeus, olisi vältettävä sitä, että vähittäiskauppiaiden on pidettävä saapuvien ja lähtevien erien rekisteriä delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 voimaantulon ja tämän asetuksen voimaantulon välisenä aikana. Näin ollen ja oikeusvarmuuden takaamiseksi poikkeusta olisi sovellettava takautuvasti delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 voimaantulosta alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2018/273 seuraavasti:

1)

Lisätään 28 artiklan 1 kohtaan c alakohta seuraavasti:

”c)

vähittäiskauppiaat.”.

2)

Korvataan liitteessä VII olevan IV osan B jakso seuraavasti:

”B.

26 artiklassa tarkoitettu kolmansien maiden luettelo:

Australia

Kanada

Chile

Amerikan Yhdysvallat.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 3 päivästä maaliskuuta 2018 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/273, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viini-istutusten lupajärjestelmän, viinitilarekisterin, saateasiakirjojen ja todistusten, saapuvien ja lähtevien erien rekisterin, pakollisten ilmoitusten sekä tiedoksiantojen ja tiedoksiannettujen tietojen julkistamisen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä asianomaisten tarkastusten ja seuraamusten osalta, komission asetusten (EY) N:o 555/2008, (EY) N:o 606/2009 ja (EY) N:o 607/2009 muuttamisesta sekä komission asetuksen (EY) N:o 436/2009 ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/560 kumoamisesta (EUVL L 58, 28.2.2018, s. 1).

(3)  Euroopan yhteisön ja Kanadan välinen viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppaa koskeva sopimus, jäljempänä ’vuoden 2003 sopimus viineistä ja väkevistä alkoholijuomista’, sellaisena kuin se on muutettuna sekä Kanadan ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen sisällytettynä (EUVL L 11, 14.1.2017, s. 23).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 436/2009, annettu 26 päivänä toukokuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta (EUVL L 128, 27.5.2009, s. 15).


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/76


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/841,

annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 tiettyjen kielitoisintojen oikaisemisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 7, 62, 156, 160, 212 ja 253 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (2) saksankielisen toisinnon 1 artiklan 21 alakohdassa on henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen tavaroiden määritelmää koskeva virhe, joka muuttaa kyseisen määritelmän soveltamisalan.

(2)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 slovakinkielisessä toisinnossa on komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/341 (3) lisätyssä 128 artiklan 2 kohdassa sellaisten tavaroiden arvoa, joilla on unionitavaran tullioikeudellinen asema, koskeva virhe, jonka vuoksi kyseisen säännöksen tarkoitus on päinvastainen kuin mitä sen pitäisi olla.

(3)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 226 artiklan 1 kohdan b alakohdan italiankielisessä toisinnossa on siinä tarkoitettua työntekijää koskeva virhe.

(4)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 226 artiklan 3 kohdan johdantokappaleen vironkielisessä toisinnossa on virhe, jonka vuoksi kyseisen säännöksen tarkoitus on päinvastainen kuin mitä sen pitäisi olla.

(5)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 liitteen 22–01 espanjan-, hollannin-, kreikan-, ranskan-, saksan-, suomen- ja tanskankielisissä toisinnoissa on virhe, joka koskee mainitussa liitteessä lueteltavia tavaroita.

(6)

Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, ranskan-, saksan-, slovakin-, suomen-, tanskan- ja vironkieliset toisinnot olisi oikaistava. Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Oikaistaan delegoitu asetus (EU) 2015/2446 seuraavasti:

1)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

2)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

3)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

4)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

5)

Korvataan liitteessä 22–01 olevassa XI jaksossa 50 ryhmää koskevan taulukon nimikettä 5007 koskevan rivin ”HS 2017 -nimike” kolmannessa sarakkeessa oleva kolmas kohta seuraavasti:

”Valkaisemattoman tai esivalkaistun kankaan painaminen tai värjääminen yhdessä valmistelu- tai viimeistystoimintojen kanssa”;

6)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

7)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

8)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

9)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

10)

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

11)

(ei koske suomenkielistä toisintoa).

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2016/341, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä unionin tullikoodeksin tiettyjä säännöksiä koskevilla siirtymäsäännöksillä sikäli kuin asiaankuuluvat sähköiset järjestelmät eivät ole vielä toiminnassa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 muuttamisesta (EUVL L 69, 15.3.2016, s. 1).


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/79


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/842,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2019,

asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 183 artiklan b alakohdan,

ottaa huomioon tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2014 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 150, 20.5.2014, s. 1.

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1484/95, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1995, siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edustavien hintojen vahvistamisesta sekä asetuksen N:o 163/67/ETY kumoamisesta (EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47).


LIITE

”LIITE I

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Edustava hinta

(euroa/100 kg)

3 artiklassa tarkoitettu vakuus

(euroa/100 kg)

Alkuperä (1)

0207 12 90

Lajin Gallus domesticus siipikarjanruhot (ns. 65-prosenttista), jäädytetyt

120,2

0

AR

0207 14 10

Luuttomat palat, lajin Gallus domesticus siipikarjaa, jäädytetyt

255,6

13

AR

207,8

28

BR

219,7

24

TH

1602 32 11

Kypsentämättömät valmisteet, lajin Gallus domesticus siipikarjaa

276,2

3

BR


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö.


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/81


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/843,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2019,

rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa kolmannessakymmenennessäkuudennessa osatarjouskilpailussa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta 18 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 (2) ja erityisesti sen 32 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) aloitettiin rasvattoman maitojauheen myynti tarjouskilpailumenettelyllä.

(2)

Kolmannessakymmenennessäkuudennessa osatarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa rasvattoman maitojauheen myyntiä koskevassa kolmannessakymmenennessäkuudennessa osatarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 21 päivänä toukokuuta 2019, vähimmäismyyntihinta on 167,50 euroa 100 kilogrammalta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 206, 30.7.2016, s. 71.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2080, annettu 25 päivänä marraskuuta 2016, rasvattoman maitojauheen myynnin aloittamisesta tarjouskilpailumenettelyllä (EUVL L 321, 29.11.2016, s. 45).


PÄÄTÖKSET

24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/82


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/844,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

neuvoston pääsihteerin käyttämästä toimivallasta Euroopan pääsyyttäjän tehtävään hakeneiden henkilöiden neuvostolle toimittamien valitusten osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa annetun asetuksen (EU) 2017/1939 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista valintalautakunnan toimintaa koskevista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2018 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1696 (1) ja erityisesti sen liitteessä olevan VI säännön 1 kohdan ja VII säännön 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (2), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja erityisesti niiden 2 artiklan ja 90 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1696 liitteessä, jäljempänä ’valintalautakunnan toimintaa koskevat säännöt’, olevan VI säännön 1 kohdan mukaan Euroopan pääsyyttäjän nimittämistä koskevasta valintamenettelystä pois suljetut hakijat voivat toimittaa neuvostolle henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

(2)

Valintalautakunnan toimintaa koskevien sääntöjen VII säännön 1 kohdan mukaan ehdokkaat, joita ei valita Euroopan pääsyyttäjän nimittämisestä vastaavan valintalautakunnan laatimaan pätevien ehdokkaiden esivalintaluetteloon, voivat toimittaa neuvostolle henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

(3)

Henkilöstösääntöjen 2 artiklassa edellytetään, että kukin toimielin määrää henkilöt, jotka kyseisessä toimielimessä käyttävät henkilöstösäännöissä annettua toimivaltaa, mukaan lukien henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa säädetty nimittävän viranomaisen toimivalta.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 240 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri.

(5)

Neuvoston pääsihteerin olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa sellaisten, henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valitusten osalta, jotka Euroopan pääsyyttäjän nimittämistä koskevaan valintamenettelyyn osallistuvat ehdokkaat ovat valintalautakunnan toimintaa koskevien sääntöjen VI säännön 1 kohdan ja VII säännön 1 kohdan nojalla toimittaneet neuvostolle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Neuvoston pääsihteeri käyttää neuvoston puolesta ja sen alaisuudessa henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa annettua nimittävän viranomaisen toimivaltaa sellaisten valintalautakunnan toimintaa koskevien sääntöjen VI säännön 1 kohdan ja VII säännön 1 kohdan nojalla neuvostolle toimitettujen valitusten osalta, jotka ovat tehneet ehdokkaat, jotka on suljettu pois valintamenettelystä tai joita ei ole valittu Euroopan pääsyyttäjän nimittämisestä vastaavan valintalautakunnan laatimaan pätevien ehdokkaiden esivalintaluetteloon.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  EUVL L 282, 12.11.2018, s. 8.

(2)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/84


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/845,

annettu 17 päivänä toukokuuta 2019,

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa maantieteellisiä merkintöjä käsittelevässä työryhmässä Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta työryhmän työjärjestyksen hyväksymiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni teki Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, neuvoston päätöksellä (EU) 2015/2169 (2). Sopimus tuli voimaan 13 päivänä joulukuuta 2015.

(2)

Sopimuksen 15.3 artiklan 1 kohdassa perustetaan maantieteellisiä merkintöjä käsittelevä työryhmä sopimuksen 15.1 artiklan 1 kohdassa perustetun kauppakomitean alaisuuteen.

(3)

EU–Korea-kauppakomitean päätöksellä nro 1 (3) hyväksytyn kauppakomitean työjärjestyksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti jokainen työryhmä voi laatia oman työjärjestyksensä, joka ilmoitetaan kauppakomitealle.

(4)

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän työryhmän työjärjestys olisi vahvistettava.

(5)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta maantieteellisiä merkintöjä käsittelevässä työryhmässä työryhmän työjärjestykseen, koska työjärjestys tulee olemaan unionia sitova,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevässä työryhmässä työryhmän työjärjestyksen hyväksymiseen unionin puolesta otettava kanta perustuu tähän päätökseen liitettyyn kyseisen työryhmän päätösluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 17 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. O. TEODOROVICI


(1)  EUVL L 127, 14.5.2011, s. 6.

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/2169, annettu 1 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä (EUVL L 307, 25.11.2015, s. 2).

(3)  EU–Korea-kauppakomitean päätös nro 1, annettu 23 päivänä joulukuuta 2011, kauppakomitean työjärjestyksen hyväksymisestä [2013/110/EU] (EUVL L 58, 1.3.2013, s. 9).


MAANTIETEELLISIÄ MERKINTÖJÄ KÄSITTELEVÄN EU–KOREA-TYÖRYHMÄN PÄÄTÖS N:o 1/2019,

annettu … päivänä …kuuta …,

työryhmän työjärjestyksen hyväksymisestä

MAANTIETEELLISIÄ MERKINTÖJÄ KÄSITTELEVÄ EU–KOREA-TYÖRYHMÄ, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’,

ottaa huomioon kauppakomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 23 päivänä joulukuuta 2011 annetun EU–Korea-kauppakomitean päätöksen nro 1 [2013/110/EU] (2) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU–Korea-kauppakomitean päätöksellä nro 1 hyväksytyn kauppakomitean työjärjestyksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti jokainen erikoistunut komitea ja työryhmä voi laatia oman työjärjestyksensä, joka ilmoitetaan kauppakomitealle.

(2)

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän työryhmän työjärjestys olisi vahvistettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä esitetty maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän työryhmän työjärjestys.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty …

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän työryhmän puolesta

Ryhmäpäällikkö

Yksikönpäällikkö

Korean tasavallan kauppa-, teollisuus- ja energiaministeriö

Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän työryhmän puheenjohtaja

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän työryhmän puheenjohtaja


(1)  EUVL L 127, 14.5.2011, s. 6.

(2)  EUVL L 58, 1.3.2013, s. 9.

LIITE

MAANTIETEELLISIÄ MERKINTÖJÄ KÄSITTELEVÄN TYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Kokoonpano ja puheenjohtaja

1.   Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 15.3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa perustettu maantieteellisiä merkintöjä käsittelevä työryhmä, jäljempänä ’työryhmä’, hoitaa tehtävänsä sopimuksen 10.25 artiklan mukaisesti.

2.   Työryhmä koostuu Korean tasavallan, jäljempänä ’Korea’, edustajista ja Euroopan unionin edustajista.

3.   Sopimuksen 15.3 artiklan 3 kohdan mukaisesti työryhmän puheenjohtajuuden jakavat Korean ja Euroopan unionin edustajat.

4.   Kumpikin puheenjohtaja voi siirtää kaikki puheenjohtajan tehtävänsä tai osan niistä nimetylle varapuheenjohtajalle, jolloin kaikki jäljempänä olevat viittaukset puheenjohtajaan koskevat samalla tavoin myös nimettyä varapuheenjohtajaa.

5.   Kumpikin puheenjohtaja nimeää yhteyspisteen kaikkia niitä kysymyksiä varten, jotka liittyvät työryhmään. Kyseiset yhteyspisteet vastaavat yhdessä työryhmän sihteeristötehtävistä.

2 artikla

Kokoukset

Sopimuksen 10.25 artiklan 2 kohdan mukaisesti kokoukset pidetään vuorotellen kummankin osapuolen alueella sijaitsevalla paikkakunnalla. Työryhmän kokous pidetään sellaiseen aikaan, sellaisessa paikassa ja sellaisella tavalla (myös videoneuvotteluna), jonka osapuolet ovat keskenään sopineet, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua jommankumman osapuolen esittämästä pyynnöstä.

3 artikla

Kirjeenvaihto

1.   Työryhmän puheenjohtajille osoitettu kirjeenvaihto toimitetaan yhteyspisteille jaettavaksi työryhmän jäsenille.

2.   Kirjeenvaihto voi olla missä tahansa kirjoitetussa muodossa, myös sähköpostina.

3.   Kauppakomitean työjärjestyksen 15 artiklan mukaan työryhmän nimeämät yhteyspisteet ilmoitetaan kauppakomitealle. Kaikki työryhmän yhteyspisteiden välinen kirjeenvaihto, asiakirjat ja muu tietojenvaihto, myös sähköpostit, jotka koskevat sopimuksen täytäntöönpanoa, lähetetään samanaikaisesti kauppakomitean sihteeristölle, Euroopan unionin Korean tasavallassa olevalle edustustolle sekä Korean tasavallan Euroopan unionissa olevalle edustustolle.

4 artikla

Kokousten esityslistat

1.   Yhteyspisteet laativat alustavan esityslistan ennen kutakin kokousta. Se toimitetaan yhdessä asiaankuuluvien asiakirjojen kanssa työryhmän jäsenille ja myös työryhmän puheenjohtajille viimeistään 15 päivää ennen kokousta. Alustavalla esityslistalla voi olla mitä tahansa sopimuksen 10.25 artiklassa tarkoitettuja asioita.

2.   Kumpikin osapuoli voi pyytää sopimuksen 10.25 artiklassa tarkoitettuja asioita otettavaksi alustavalle esityslistalle viimeistään 21 päivää ennen kokousta. Kyseiset asiat otetaan alustavalle esityslistalle.

3.   Alustavan esityslistan viimeisin versio toimitetaan puheenjohtajille viimeistään viisi päivää ennen kokousta.

4.   Puheenjohtajat hyväksyvät yksimielisesti esityslistan kunkin kokouksen alussa. Muita kuin alustavalla esityslistalla olevia asioita voidaan ottaa esityslistalle molempien puheenjohtajien suostumuksella.

5 artikla

Sopimuksen liitteen 10-A tai 10-B muuttamista koskevat pyynnöt

1.   Kumpikin osapuoli voi pyytää kyseisen osapuolen puheenjohtajan allekirjoittamalla kirjeellä yksittäisen maantieteellisen merkinnän lisäämistä sopimuksen liitteeseen 10-A tai 10-B tai poistamista kyseisistä liitteistä.

2.   Sopimuksen 10.25 artiklan 1 kohdan ja 10.25 artiklan 3 kohdan mukaisesti työryhmä voi päättää muuttaa liitteitä 10-A ja 10-B niin, että niihin lisätään Euroopan unionin tai Korean yksittäisiä maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat läpäisseet sopimuksessa tarkoitetun asiaankuuluvan menettelyn. Työryhmä voi myös päättää yksimielisesti suosittaa maantieteellisten merkintöjen lisäämistä tai poistamista 10.21 artiklan 4 kohdan, 10.24 artiklan ja 10.25 artiklan mukaisesti, kauppakomiteassa tehtävää lopullista päätöstä varten.

3.   Sopimuksen 15.3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kauppakomitea voi ottaa itselleen työryhmälle määrätyn tehtävän ja päättää muuttaa liitteitä 10-A ja 10-B. Lisäksi 15.5 artiklan 2 kohdan mukaisesti kauppakomitea voi päättää muuttaa liitteitä 10-A ja 10-B, ja osapuolet voivat tehdä asianomaisen päätöksen sovellettavien oikeudellisten vaatimustensa ja menettelyjensä mukaisesti.

4.   Päättäessään muuttaa liitteitä 10-A ja 10-B osapuolten on pyrittävä ottamaan asianmukaisesti huomioon kummankin osapuolen edut maantieteellisten merkintöjen osalta.

6 artikla

Päätökset ja suositukset

1.   Työryhmä antaa suosituksia ja tekee päätöksiä yksimielisesti kuten sopimuksen 10.25 artiklassa määrätään.

2.   Sopimuksen 10.25 artiklassa tarkoitetut työryhmän suositukset osoitetaan osapuolille, ja niissä on oltava puheenjohtajien allekirjoitukset.

3.   Sopimuksen 10.25 artiklassa tarkoitetuissa työryhmän päätöksissä on oltava puheenjohtajien allekirjoitukset. Kussakin päätöksessä ilmoitetaan sen voimaantulopäivä.

4.   Työryhmän päätöksissä ja suosituksissa on ilmoitettava järjestysnumero ja teko- tai antamispäivä ja esitettävä aihekuvaus.

7 artikla

Kirjallinen menettely

1.   Työryhmän suositus tai päätös voidaan hyväksyä kirjallisella menettelyllä, jos osapuolet niin sopivat. Kirjallisella menettelyllä tarkoitetaan työryhmän puheenjohtajien välistä noottien vaihtoa.

2.   Kirjallisen menettelyn käyttöä ehdottavan osapuolen puheenjohtaja toimittaa suositus- tai päätösluonnoksen toisen osapuolen puheenjohtajalle, joka vastaa ilmoittaen, hyväksyykö hän ehdotetun suosituksen tai päätöksen. Kyseinen toisen osapuolen puheenjohtaja voi myös esittää muutoksia tai pyytää lisää harkinta-aikaa. Jos luonnoksesta sovitaan, se hyväksytään 6 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Pöytäkirja

1.   Yhteyspisteet laativat kustakin kokouksesta pöytäkirjaluonnoksen 21 päivän kuluessa kokouksesta. Pöytäkirjaluonnoksessa mainitaan annetut suositukset ja tehdyt päätökset sekä mahdolliset muut kokouksessa tehdyt päätelmät.

2.   Molemmat osapuolet hyväksyvät pöytäkirjan kirjallisesti 28 päivän kuluessa kokouksesta tai muuhun osapuolten sopimaan päivään mennessä. Kun pöytäkirja on hyväksytty, puheenjohtajat allekirjoittavat sen kaksi alkuperäiskappaletta. Kumpikin puheenjohtaja säilyttää pöytäkirjan alkuperäiskappaleen.

9 artikla

Kertomukset

Työryhmä raportoi kauppakomitealle toiminnastaan kussakin kauppakomitean sääntömääräisessä kokouksessa kuten sopimuksen 15.3 artiklan 4 kohdassa määrätään.

10 artikla

Kulut

1.   Kumpikin osapuoli vastaa sille työryhmän kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista.

2.   Kokouksen järjestävä osapuoli vastaa kokouksen järjestelyihin liittyvistä kustannuksista sekä asiakirjojen kopiointikuluista.

11 artikla

Julkisuus ja luottamuksellisuus

1.   Työryhmän kokoukset eivät ole julkisia, elleivät puheenjohtajat toisin päätä.

2.   Kun osapuoli toimittaa työryhmälle lainsäädännössään luottamukselliseksi luokiteltuja tietoja, toisen osapuolen on käsiteltävä näitä tietoja luottamuksellisina kuten sopimuksen 15.1 artiklan 7 kohdassa määrätään.

3.   Kumpikin osapuoli voi päättää työryhmän päätösten ja suositusten julkaisemisesta virallisessa lehdessään.


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/89


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2019/846,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2019,

tilintarkastustuomioistuimen kahden jäsenen nimittämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 286 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Romanian sekä Kroatian tasavallan ehdotukset,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnot (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

George PUFANin toimikausi päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2019.

(2)

Neven MATESin toimikausi päättyy 14 päivänä heinäkuuta 2019.

(3)

Tilintarkastustuomioistuimeen olisi näin ollen nimitettävä kaksi uutta jäsentä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään seuraavat henkilöt tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi:

a)

Viorel ȘTEFAN 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 väliseksi ajaksi;

b)

Ivana MALETIĆ 15 päivän heinäkuuta 2019 ja 14 päivän heinäkuuta 2025 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA


(1)  Lausunnot annettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).


24.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/90


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2019/847,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2019,

ehdotetusta kansalaisaloitteesta ”Pelastakaa mehiläiset! Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hyönteisten elinympäristöjen parantaminen Euroopassa”

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3800)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansalaisaloitteesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ehdotetussa kansalaisaloitteessa ”Pelastakaa mehiläiset! Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hyönteisten elinympäristöjen parantaminen Euroopassa” todetaan seuraavaa: ”Hyönteisiä tarvitaan niin ekosysteemeissä kuin ruokaturvan varmistamisessa. Komission on annettava lainsäädäntöä, jolla ylläpidetään ja parannetaan hyönteisten elinympäristöjä, sillä hyönteiset ovat merkki vahingoittumattomasta ympäristöstä.”

(2)

Ehdotetun kansalaisaloitteen tavoitteet kuvataan seuraavasti: ”Elämälle luontaisten perustekijöiden parantamiseksi todistettavalla tavalla vaadimme seuraavia velvoittavia tavoitteita: luonnon monimuotoisuuden edistämisestä on tehtävä yksi yhteisen maatalouspolitiikan kokonaistavoitteista; torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi, kaikki haitalliset torjunta-aineet on kiellettävä ja torjunta-aineiden hyväksymiskriteerit uudistettava; maatalousmaisemien rakenteellista monimuotoisuutta on tuettava; ravinteiden käyttöä on vähennettävä tehokkaasti (esim. Natura 2000); suojelualueita on perustettava tuloksellisesti (esim. vesipuitedirektiivi); tutkimusta ja seurantaa on lisättävä ja koulutusta parannettava.”

(3)

Euroopan unionista tehty sopimus, jäljempänä ’SEU-sopimus’, vahvistaa unionin kansalaisuuden merkitystä ja edistää unionin demokraattista toimintaa muun muassa määräämällä, että kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta.

(4)

Kansalaisaloitteeseen liittyvien menettelyjen ja edellytysten olisi tämän vuoksi oltava selkeitä, yksinkertaisia, käyttäjäystävällisiä ja kansalaisaloitteen luonteeseen nähden oikeasuhteisia, jotta voidaan edistää kansalaisten osallistumista ja tehdä unionista helpommin lähestyttävä.

(5)

Perussopimusten soveltamiseksi voidaan antaa unionin säädöksiä

yhteisen maatalouden markkinajärjestelystä sekä muista yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavista säännöksistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevista toimenpiteistä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi SEUT-sopimuksen 114 artiklan mukaisesti;

eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan toimenpiteistä, joiden välittömänä tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen, SEUT-sopimuksen 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti;

monivuotisesta puiteohjelmasta, jossa esitetään kaikki unionin toimet tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla, SEUT-sopimuksen 182 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

toimista, jotka toteutetaan ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä 191 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan kanssa.

(6)

Ehdotettu kansalaisaloite ei näin ollen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ylitä selvästi komission toimivaltaa tehdä perussopimusten soveltamiseksi ehdotuksia unionin säädöksiksi.

(7)

Lisäksi kansalaistoimikunta on muodostettu ja yhteyshenkilöt on nimetty asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ehdotettu kansalaisaloite ei ole selvästi oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai tehty haitantekotarkoituksessa, eikä se ole myöskään selvästi SEU-sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen unionin arvojen vastainen.

(8)

Ehdotettu kansalaisaloite ”Pelastakaa mehiläiset! Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hyönteisten elinympäristöjen parantaminen Euroopassa” olisi näistä syistä rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään ehdotettu kansalaisaloite ”Pelastakaa mehiläiset! Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hyönteisten elinympäristöjen parantaminen Euroopassa”.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 27 päivänä toukokuuta 2019.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu ehdotetun kansalaisaloitteen ”Pelastakaa mehiläiset! Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hyönteisten elinympäristöjen parantaminen Euroopassa” järjestäjille (kansalaistoimikunnan jäsenille), joita edustavat yhteyshenkilöinä toimivat Manuela RIPA ja Clara BORASIO.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Frans TIMMERMANS

Ensimmäinen varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1.