(1)

Ulkomaiset suorat sijoitukset myötävaikuttavat unionin kasvuun vahvistamalla kilpailukykyä, luomalla työpaikkoja ja mittakaavaetuja, tuomalla mukanaan pääomaa, teknologiaa, innovointia ja asiantuntemusta sekä avaamalla uusia markkinoita unionin vientiä varten. Ne tukevat Euroopan investointiohjelman tavoitteita ja edistävät muita unionin hankkeita ja ohjelmia.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 5 kohdassa tarkennetaan, että unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua. Lisäksi unionissa ja jäsenvaltioissa on avoin investointiympäristö, joka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) ja sisällytetty unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka koskevat ulkomaisia suoria sijoituksia.

(3)

Maailman kauppajärjestössä (WTO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä sekä kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppa- ja investointisopimuksissa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten nojalla unionin ja jäsenvaltioiden on mahdollista hyväksyä ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyviä rajoittavia toimenpiteitä turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä tiettyjen vaatimusten mukaisesti. Tällä asetuksella perustetut puitteet liittyvät unioniin tehtäviin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Ulkomaille tehtäviä sijoituksia ja pääsyä kolmansien maiden markkinoille säännellään muilla kauppa- ja investointipolitiikan välineillä.

(4)

Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta poiketa pääomien vapaasta liikkuvuudesta SEUT 65 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joilla ne voivat rajoittaa tällaista liikkuvuutta yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden perusteella. Nämä toimenpiteet heijastelevat jäsenvaltioiden tavoitteita ja huolenaiheita ulkomaisten suorien sijoitusten suhteen, ja niiden tuloksena voi olla useita soveltamisalaltaan ja menettelyiltään erilaisia mekanismeja. Jäsenvaltiot, jotka haluavat ottaa käyttöön tällaisia mekanismeja tulevaisuudessa, voisivat ottaa huomioon jo olemassa olevien mekanismien toiminnan, kokemukset niistä ja niitä koskevat parhaat käytännöt.

(5)

Unionin tasolla ei ole tällä hetkellä kattavia puitteita, joilla ulkomaisia suoria sijoituksia voitaisiin seurata turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, vaikka unionin tärkeimmät kauppakumppanit ovat jo kehittäneet vastaavia puitteita.

(6)

Ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat yhteisen kauppapolitiikan alaan. SEUT 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti unionilla on yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla.

(7)

On tärkeää tarjota oikeusvarmuus jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen perustuville seurantamekanismeille ja varmistaa unionin laajuinen koordinaatio ja yhteistyö, joka koskee turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen todennäköisesti vaikuttavien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa. Kyseisillä yhteisillä puitteilla ei rajoiteta jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta taata kansallinen turvallisuutensa SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Niillä ei myöskään rajoiteta jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamista SEUT 346 artiklan mukaisesti.

(8)

Ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan ja yhteistyöhön tarkoitetuissa puitteissa olisi tarjottava jäsenvaltioille ja komissiolle keinot puuttua turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviin riskeihin kattavalla tavalla ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin niin, että samalla säilytetään tarvittava joustavuus, jotta jäsenvaltiot voivat seurata ulkomaisia suoria sijoituksia turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä ottaen huomioon yksilölliset tilanteet ja kansalliset erityispiirteet. Päätös seurantamekanismin perustamisesta tai tietyn ulkomaisen suoran sijoituksen seurannasta on edelleen yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion vastuulla.

(9)

Tämän asetuksen olisi katettava laaja joukko sijoituksia, joilla luodaan tai pidetään yllä pysyviä ja suoria yhteyksiä kolmansista maista tulevien sijoittajien, myös valtiollisten toimijoiden, ja jäsenvaltioissa taloudellista toimintaa harjoittavien yritysten välillä. Sen ei olisi kuitenkaan katettava arvopaperisijoituksia.

(10)

Jäsenvaltioiden, joilla on käytössä seurantamekanismi, olisi säädettävä unionin oikeutta noudattaen tarvittavista toimenpiteistä, jotta niiden seurantamekanismien ja seurantapäätösten kiertäminen voidaan estää. Tämän olisi katettava sijoitukset, jotka tehdään unionin sisältä keinotekoisin järjestelyin, jotka eivät kuvasta taloudellisia realiteetteja ja joilla kierretään seurantamekanismeja ja seurantapäätöksiä, jos sijoittaja on viime kädessä kolmannen maan luonnollisen henkilön tai yrityksen omistuksessa tai määräysvallassa. Tällä ei rajoiteta SEUT-sopimukseen kirjattua sijoittautumisvapautta eikä pääoman vapaata liikkuvuutta.

(11)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus arvioida ulkomaisen sijoittajan omistusrakenteen tai keskeisten ominaispiirteiden huomattavista muutoksista koituvia riskejä turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

(12)

On aiheellista säätää sellaisten tekijöiden luettelosta, jotka voitaisiin ottaa huomioon määritettäessä, vaikuttaako ulkomainen suora sijoitus todennäköisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jotta voidaan ohjeistaa jäsenvaltioita ja komissiota tämän asetuksen soveltamisessa. Kyseinen luettelo parantaa myös jäsenvaltioiden seurantamekanismien avoimuutta sellaisten sijoittajien kannalta, jotka harkitsevat tai ovat tehneet ulkomaisia suoria sijoituksia unioniin. Luettelon tekijöistä, jotka voisivat vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, olisi edelleen oltava ei-tyhjentävä.

(13)

Määrittäessään sitä, voiko ulkomainen suora sijoitus vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus ottaa huomioon kaikki asiaan liittyvät tekijät, mukaan luettuna vaikutukset kriittiseen infrastruktuuriin, teknologiaan (myös kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan) ja tuotantopanoksiin, jotka ovat keskeisiä turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ylläpitämisen kannalta ja joiden häiriöillä, puutteilla, menetyksellä tai tuhoutumisella olisi merkittävää vaikutusta johonkin jäsenvaltioon tai unioniin. Tältä osin jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus ottaa huomioon ulkomaisen suoran sijoituksen tausta ja olosuhteet, erityisesti se, onko ulkomainen sijoittaja suoraan tai välillisesti – esimerkiksi merkittävän rahoituksen, tuet mukaan luettuna, kautta – kolmannen maan hallituksen määräysvallassa tai toteuttaako se valtiojohtoisia ulkoisia hankkeita tai ohjelmia.

(14)

Tarvittaessa jäsenvaltiot tai komissio voivat ottaa huomioon asiaankuuluvat tiedot, jotka on saatu taloudellisilta toimijoilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä tai työmarkkinaosapuolilta, kuten ammattiliitoilta, ja jotka liittyvät ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(15)

On aiheellista säätää jäsenvaltion toteuttamaan ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan sovellettavien puitteiden keskeisistä tekijöistä, jotta sijoittajat, komissio ja muut jäsenvaltiot ymmärtävät paremmin, miten sijoituksia todennäköisesti seurataan. Näihin tekijöihin olisi sisällyttävä ainakin seurannan aikataulut ja ulkomaisten sijoittajien mahdollisuus hakea muutosta seurantapäätöksiin. Seurantamekanismeihin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen olisi oltava avoimia, eikä niissä saisi syrjiä joitakin kolmansia maita.

(16)

Olisi perustettava mekanismi, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja antaa toisilleen apua, jos yhteen jäsenvaltioon tehty ulkomainen suora sijoitus voisi vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus esittää kommentteja jäsenvaltiolle, johon tällainen sijoitus on suunniteltu tehtäväksi tai tehty riippumatta siitä, onko kyseisellä jäsenvaltiolla käytössä seurantamekanismi tai onko tällainen sijoitus seurannan kohteena. Jäsenvaltioiden esittämät tietopyynnöt, vastaukset ja kommentit olisi toimitettava myös komissiolle. Komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus tapauksen mukaan antaa SEUT 288 artiklassa tarkoitettu lausunto jäsenvaltiolle, johon sijoitus on suunniteltu tehtäväksi tai tehty. Jäsenvaltiolla olisi myös oltava mahdollisuus pyytää komissiota antamaan lausunto tai muita jäsenvaltioita esittämään kommentteja sen alueella tapahtuvasta ulkomaisesta suorasta sijoituksesta.

(17)

Kun jäsenvaltio saa kommentteja toisilta jäsenvaltioilta tai komission lausunnon, sen olisi otettava tällaiset kommentit tai tällainen lausunto asianmukaisesti huomioon, tarvittaessa oman kansallisen lainsäädäntönsä mahdollistamilla toimenpiteillä tai laajemmin politiikkansa laatimisessa SEU 4 artiklan 3 kohdassa määrätyn vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti.

Lopullinen päätös, joka koskee mitä tahansa seurannan kohteena olevaa ulkomaista suoraa sijoitusta tai mitä tahansa toimenpidettä liittyen ulkomaiseen suoraan sijoitukseen, joka ei ole seurannan kohteena, on edelleen yksinomaan sen jäsenvaltion vastuulla, johon ulkomainen suora sijoitus on suunniteltu tehtäväksi tai tehty.

(18)

Yhteistyömekanismia olisi käytettävä ainoastaan turvallisuuden tai yleisen järjestyksen turvaamiseen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi perusteltava asianmukaisesti kaikki tietopyynnöt, jotka koskevat yksittäisiä ulkomaisia suoria sijoituksia toiseen jäsenvaltioon sekä kaikki kommentit, joita ne osoittavat kyseiselle jäsenvaltiolle. Samoja vaatimuksia olisi sovellettava komission esittäessä tietopyynnön yksittäisestä ulkomaisesta suorasta sijoituksesta tai sen antaessa lausunnon jäsenvaltiolle. Näiden vaatimusten noudattaminen on tärkeää myös tilanteissa, joissa jäsenvaltion sijoittaja kilpailee kolmansien maiden sijoittajien kanssa sijoituksen tekemisestä toiseen jäsenvaltioon, kuten omaisuuserien hankkimisesta.

(19)

Lisäksi komissiolla olisi oltava turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä mahdollisuus antaa SEUT 288 artiklassa tarkoitettu lausunto ulkomaisista suorista sijoituksista, jotka todennäköisesti vaikuttavat unionin etua koskeviin hankkeisiin ja ohjelmiin. Näin komissiolla olisi käytössään väline, jolla se voi suojata hankkeita ja ohjelmia, jotka palvelevat unionin etua kokonaisuudessaan ja joilla on merkittävä vaikutus sen talouskasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Erityisesti olisi otettava huomioon hankkeet tai ohjelmat, joihin liittyy merkittävää unionin rahoitusta tai jotka on perustettu kriittistä infrastruktuuria, kriittistä teknologiaa tai kriittisiä tuotantopanoksia koskevalla unionin lainsäädännöllä. Kyseiset unionin etua koskevat hankkeet tai ohjelmat olisi lueteltava tässä asetuksessa. Lausunto, joka osoitetaan jäsenvaltiolle, olisi myös lähetettävä samanaikaisesti muille jäsenvaltioille.

Jäsenvaltion olisi otettava komission lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon tarvittaessa oman kansallisen lainsäädäntönsä mahdollistamilla toimenpiteillä tai laajemmin politiikkansa laatimisessa ja toimitettava komissiolle selitys, jos se ei noudata kyseistä lausuntoa, SEU 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti. Lopullinen päätös, joka koskee mitä tahansa seurannan kohteena olevaa ulkomaista suoraa sijoitusta tai mitä tahansa toimenpidettä liittyen ulkomaiseen suoraan sijoitukseen, joka ei ole seurannan kohteena, on edelleen yksinomaan sen jäsenvaltion vastuulla, johon ulkomainen suora sijoitus on suunniteltu tehtäväksi tai tehty.

(20)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon unionin etua koskeviin hankkeisiin ja ohjelmiin liittyvä kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen liitteessä esitettyyn unionin etuja koskevien hankkeiden ja ohjelmien luetteloon. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (4) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21)

Jotta jäsenvaltiot voisivat tarjota suurempaa varmuutta sijoittajille, niillä olisi oltava mahdollisuus esittää kommentteja ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus antaa lausunto tehdyistä sijoituksista, jotka eivät ole seurannan kohteena, enintään 15 kuukauden kuluessa ulkomaisen suoran sijoituksen tekemisestä. Yhteistyömekanismia ei olisi sovellettava ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka on tehty ennen 10 päivää huhtikuuta 2019.

(22)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle seurantamekanismeistaan ja niihin tehdyistä muutoksista ja raportoitava vuosittain seurantamekanismiensa soveltamisesta, myös päätöksistä, joilla ulkomaiset suorat sijoitukset sallitaan, kielletään tai niihin kohdistetaan ehtoja tai riskejä vähentäviä toimenpiteitä, sekä päätöksistä, jotka koskevat ulkomaisia suoria sijoituksia, jotka todennäköisesti vaikuttavat unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi raportoitava alueellaan tehdyistä ulkomaisista suorista sijoituksista käytettävissään olevien tietojen perusteella. Jotta jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatu ja vertailukelpoisuus paranisivat ja ilmoitus- ja raportointivelvollisuuksien täyttäminen helpottuisi, komission olisi tarjottava tarpeen mukaan käyttöön vakiomuotoisia lomakkeita ottaen huomioon muun muassa asiaankuuluvat lomakkeet, joita käytetään Eurostatille raportoitaessa.

(23)

Jotta yhteistyömekanismin tehokas toiminta voidaan taata, on myös tärkeää varmistaa vähimmäistason tiedot ja koordinointi kaikissa jäsenvaltioissa niiden ulkomaisten suorien sijoitusten osalta, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden olisi asetettava kyseiset tiedot saataville ulkomaisista suorista sijoituksista, jotka ovat seurannan kohteena, sekä pyydettäessä myös muista ulkomaisista suorista sijoituksista. Asiaankuuluviin tietoihin olisi sisällyttävä esimerkiksi ulkomaisen sijoittajan omistusrakenne ja suunnitellun tai tehdyn sijoituksen rahoitus, mukaan luettuna mahdollisuuksien mukaan tiedot kolmansien maiden myöntämistä tuista. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan tarkkoja, ymmärrettäviä ja luotettavia tietoja.

(24)

Jos jäsenvaltio, johon ulkomainen suora sijoitus on suunniteltu tehtäväksi tai tehty, esittää pyynnön, asianomaisen ulkomaisen sijoittajan tai yrityksen olisi annettava pyydetyt tiedot. Poikkeustapauksissa, joissa jäsenvaltio ei pysty ponnisteluistaan huolimatta saamaan tällaisia tietoja, sen on viipymättä tiedotettava asiasta asianomaisille jäsenvaltioille tai komissiolle. Tällaisissa tapauksissa olisi oltava mahdollista, että kaikki yhteistyömekanismin puitteissa annetut muiden jäsenvaltioiden kommentit tai komission lausunnot esitetään niiden käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(25)

Kun jäsenvaltiot toimittavat pyydettyjä tietoja, niiden on noudatettava unionin oikeutta ja unionin oikeuden mukaista kansallista lainsäädäntöä.

(26)

Viestintää ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja unionin tasolla olisi vahvistettava perustamalla yhteyspiste kuhunkin jäsenvaltioon ja komissioon tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi.

(27)

Jäsenvaltioiden ja komission perustamat yhteyspisteet olisi sijoitettava asianmukaisesti asianomaiseen hallintoon, ja niiden henkilöstön olisi oltava pätevää ja toimivallan riittävää koordinaatiomekanismin mukaisten tehtävien suorittamiseksi ja luottamuksellisen tiedon asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

(28)

Kokonaisvaltaisen ja tehokkaan politiikan laatimista ja täytäntöönpanoa olisi tuettava Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa käsittelevällä 29 päivänä marraskuuta 2017 annetulla komission päätöksellä (5) perustetulla komission asiantuntijaryhmällä, jonka jäsenet olisivat jäsenvaltioiden edustajia. Tämän ryhmän olisi keskusteltava erityisesti kysymyksistä, jotka liittyvät ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan, jaettava parhaita käytäntöjä ja kokemuksia sekä vaihdettava näkemyksiä ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvistä kehityssuuntauksista ja yhteisistä huolenaiheista. Komission olisi harkittava sitä, että se pyytää ryhmältä neuvoja järjestelmää koskevista kysymyksistä, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanoon. Komission olisi kuultava asiantuntijaryhmää luonnoksista delegoiduiksi säädöksiksi paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(29)

Jäsenvaltioita ja komissiota olisi rohkaistava yhteistyöhön samanmielisten kolmansien maiden vastuuviranomaisten kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen todennäköisesti vaikuttavien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan. Tällaisen hallinnollisen yhteistyön tavoitteena olisi oltava se, että tehostetaan jäsenvaltioiden toteuttaman ulkomaisten suorien sijoitusten seurannan puitteita ja tämän asetuksen mukaista jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä. Komissiolla olisi oltava myös mahdollisuus seurata seurantamekanismeihin liittyvää kehitystä kolmansissa maissa.

(30)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi erityisesti komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 (6), komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 (7) ja Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen sopimuksen (8) mukaisesti. Tähän sisältyy erityisesti velvollisuus olla alentamatta tai poistamatta turvallisuusluokitellun tiedon turvallisuusluokkaa ilman tietojen luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta (9). Viranomaisten olisi käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai tietoja, jotka annetaan luottamuksellisesti.

(31)

Jos henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla, niitä olisi käsiteltävä henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Yhteyspisteiden ja jäsenvaltioissa olevien muiden toimijoiden olisi käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (10) mukaisesti. Komission olisi käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (11) mukaisesti.

(32)

Komission olisi laadittava muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden toimittamien vuosikertomusten perusteella ja niiden sisältämien tiettyjen tietojen luottamuksellisuutta asianmukaisesti kunnioittaen vuotuinen kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta sekä toimitettava se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomus olisi julkistettava avoimuuden lisäämiseksi.

(33)

Euroopan parlamentilla olisi oltava mahdollisuus kutsua komissio asiasta vastaavan valiokuntansa kokoukseen esittelemään ja selvittämään järjestelmää koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanoon.

(34)

Komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta ja esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus viimeistään 12 päivänä lokakuuta 2023 ja sen jälkeen joka viides vuosi. Kertomukseen olisi sisällyttävä arvio siitä, tarvitseeko tätä asetusta muuttaa. Jos kertomuksessa ehdotetaan tämän asetuksen muuttamista, siihen voidaan liittää lainsäädäntöehdotus.

(35)

Asetuksen täytäntöönpanossa unionissa ja jäsenvaltioissa olisi noudatettava asiaa koskevia vaatimuksia, joita on asetettu rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotolle turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä WTO:n sopimuksissa, mukaan lukien erityisesti palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) XIV artiklan a kohta ja XIV a artikla (12). Siinä olisi myös noudatettava unionin oikeutta ja sitoumuksia, jotka on tehty muissa kauppa- ja investointisopimuksissa, joissa unioni tai jäsenvaltiot ovat osapuolina, ja kauppa- ja investointijärjestelyissä, joihin unioni tai jäsenvaltiot ovat liittyneet.

(36)

Jos ulkomainen suora sijoitus muodostaa keskittymän, joka kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (13) soveltamisalaan, tämän asetuksen soveltamisella ei olisi rajoitettava asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tätä asetusta ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohtaa olisi sovellettava johdonmukaisesti. Jos näiden kahden asetuksen soveltamisalat ovat päällekkäiset, tämän asetuksen 1 artiklassa säädettyjä seurantaa koskevia perusteita ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua oikeutettujen etujen käsitettä olisi tulkittava johdonmukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen arvioimista, ovatko näiden etujen suojaamiseen tarkoitetut kansalliset toimenpiteet yhteensopivia unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja muiden säännöksien kanssa.

(37)

Tällä asetuksella ei vaikuteta unionin sääntöihin, jotka koskevat rahoitusalalla tapahtuvaan määräosuuden hankintaan sovellettavaa toiminnan vakauden arviointia, sillä se pysyy erillisenä menettelynä, jolla on tietty tavoite (14).

(38)

Tämä asetus on johdonmukainen muiden alakohtaisessa unionin oikeudessa vahvistettujen ilmoitus- ja seurantamenettelyjen kanssa, eikä sillä rajoiteta niiden soveltamista,