ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
61. vuosikerta |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/2033,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2018,
tiettyjä pohjakalalajien kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta kaudelle 2019–2021
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 6 kohdan ja 18 artiklan 1 ja 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EU) N:o 1380/2013 pyritään lopettamaan asteittain saaliiden poisheittäminen kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä poisheittämissuunnitelmia enintään kolme vuotta kestäväksi alustavaksi kaudeksi, joka voidaan uusia yhteensä kolmella vuodella, yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia. |
(3) |
Belgialla, Espanjalla, Ranskalla, Alankomailla ja Portugalilla on lounaisilla vesillä välitön kalastuksenhoitoetu. Komissio vahvistaa delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2439 (2), joka sittemmin on kumottu ja korvattu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2374 (3), tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskevan poisheittämissuunnitelman kaudelle 2016–2018 Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Portugalin ja Ranskan vuonna 2016 esittämän yhteisen suosituksen perusteella. Delegoitua asetusta (EU) 2016/2374 puolestaan on muutettu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/44 (4). |
(4) |
Alankomaat, Belgia, Espanja, Portugali ja Ranska esittivät komissiolle 31 päivänä toukokuuta 2018 uuden yhteisen suosituksen kuultuaan lounaisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa. Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteelliset lausunnot, joita tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) (5) on tarkastellut. Asiaankuuluvista toimenpiteistä keskusteltiin 11 päivänä syyskuuta 2018 pidetyssä asiantuntijaryhmän kokouksessa, johon osallistuivat 28 jäsenvaltion edustajat ja komissio sekä tarkkailijana Euroopan parlamentti. |
(5) |
Delegoituun asetukseen (EU) 2016/2374 sisältyy purkamisvelvoitetta koskeva vapautus, joka koskee Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suuralueilla 8 ja 9 pohjatrooleilla pyydettävää keisarihummeria. Vapautus perustuu tieteelliseen näyttöön, jonka mukaan kyseisen lajin eloonjäämisaste on mahdollisesti korkea, kun otetaan huomioon kyseisen lajin pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet. STECF totesi arvioinnissaan (6), että uusimmat kokeet ja tutkimukset, jotka saatettiin päätökseen vuosina 2016–2018, osoittavat eloonjäämisasteen olevan samaa tasoa kuin mitä aiemmassa työssä on havaittu. Koska olosuhteet eivät näin ollen ole muuttuneet, kyseinen eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus olisi säilytettävä lounaisia vesialueita koskevassa poisheittämissuunnitelmassa kaudelle 2019–2021. |
(6) |
ICES-suuralueilla 8 ja 9 millä tahansa pyydyksillä pyydettävien rauskukalojen eloonjäämisasteesta ei ole saatavilla yksityiskohtaista tieteellistä näyttöä kaikkien vapautuksen piiriin kuuluvien laivastonosien ja niiden yhdistelmien osalta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta eloonjäämisasteen katsotaan kuitenkin olevan yleisesti hyvällä tasolla, mutta tarkempia tietoja tarvitaan. Näiden tietojen keräämiseksi kalastusta olisi jatkettava. Tästä syystä komissio katsoo, että vapautus olisi myönnettävä sillä ehdolla, että jäsenvaltiot toimittavat kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta STECF kykenee arvioimaan kaikilta osin, onko vapautus perusteltu, ja jotta komissio voi toteuttaa uudelleentarkastelun. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, olisi toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta, kunakin vuonna a) suunnitelma, jolla pyritään parantamaan eloonjäämisastetta ja tilkitsemään STECF:n havaitsemia tietoaukkoja ja jota STECF arvioi vuosittain; b) vuotuiset edistymisraportit, mukaan lukien tiedot eloonjäämisastetta koskeviin ohjelmiin tehdyistä muutoksista tai mukautuksista. |
(7) |
Rauskukalojen eloonjäämisastetta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että marmorirauskun (Leucoraja naevus) eloonjäämisaste on huomattavasti alempi kuin muilla lajeilla ja että asiaan liittyvä tieteellinen tietämys on riittämätöntä. Tämän lajin sulkeminen kokonaan pois vapautuksen piiristä estäisi kuitenkin kalastuksen ja tarkoittaisi, ettei tarkkoja tietoja voitaisi enää kerätä. Siksi komissio katsoo, että tämä vapautus tulisi myöntää, mutta ainoastaan yhdeksi vuodeksi, että olisi ensi sijassa tehtävä uusia tutkimuksia ja toteutettava tehokkaampia toimenpiteitä eloonjäämisasteen nostamiseksi ja että asiaa koskevat tiedot olisi toimitettava STECF:lle arviointia varten mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019. |
(8) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa suositetaan myös eloonjäämisasteeseen perustuvan vapautuksen myöntämistä pilkkupagellille, jota pyydetään pienimuotoiseen kalastukseen tarkoitetulla voracera-pyydyksellä ICES-alueella 9a. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä, joka osoittaa pois heitettävän pilkkupagellin eloonjäämisasteen. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle, joka totesi, että vapautukselle on vankat perustelut. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(9) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa esitetään myös eloonjäämisasteeseen perustuvan vapautuksen myöntämistä pilkkupagellille, jota pyydetään ICES-suuralueella 10 koukuilla ja siimoilla. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen pilkkupagellin eloonjäämisasteet kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle, joka totesi, että vapautukselle on vankat perustelut. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(10) |
Delegoitu asetus (EU) 2016/2374 sisältää de minimis -poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta purkamisvelvoitteesta puomi- ja pohjatrooleilla ICES-alueilla 8a ja 8b sekä riimuverkoilla ja tavallisilla verkoilla ICES-alueilla 8a ja 8b pyydettävän merianturan osalta. STECF arvioi näytön, jonka jäsenvaltiot esittivät kyseisten poikkeuksien tueksi uudessa yhteisessä suosituksessa (7). STECF totesi, että yhteisessä suosituksessa esitetään perustellut argumentit siitä, että valikoivuuden lisääminen on vaikeaa ja että tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuu suhteettomasti kustannuksia. Koska olosuhteet eivät näin ollen ole muuttuneet, de minimis -poikkeukset olisi säilytettävä lounaisia vesialueita koskevassa poisheittämissuunnitelmassa kaudelle 2019–2021. |
(11) |
Delegoitu asetus (EU) 2016/2374 sisältää de minimis -poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan c alakohtaan perustuvasta purkamisvelvoitteesta ICES-suuralueilla 8 ja 9 trooleilla ja nuotilla pyydettävän kummeliturskan osalta. Arvioituaan jäsenvaltioiden esittämää näyttöä kyseisestä poikkeuksesta STECF totesi (8), että valikoivuuden lisäämisen arvioimiseksi olisi suoritettava lisäkokeita. Tällaisen tiedon keräämiseksi kalastusta olisi jatkettava. Tästä syystä komissio katsoo, että poikkeus olisi myönnettävä väliaikaisesti sillä ehdolla, että jäsenvaltiot toimittavat kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta STECF kykenee arvioimaan kaikilta osin, onko poikkeus perusteltu, ja jotta komissio voi toteuttaa uudelleentarkastelun. Sen vuoksi de minimis -poikkeus olisi myönnettävä väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi suoritettava lisäkokeita ja toimitettava tietoa mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, STECF:n tekemää arviointia varten. |
(12) |
Uusi yhteinen suositus sisältää uusia de minimis -poikkeuksia seuraavien lajien osalta:
|
(13) |
Jäsenvaltiot toimittivat tietoja koukuilla ja siimoilla ICES-suuralueella 10 pyydettäviä limapäitä ja suomuturskaa koskevien de minimis -poikkeuksien tueksi. Tarkasteltuaan kyseistä näyttöä STECF totesi, että toimitettuihin tietoihin sisältyi perusteltuja argumentteja siitä, että valikoivuutta on vaikea enää lisätä enempää tai että tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuu suhteettomia kustannuksia. Sen vuoksi on asianmukaista sisällyttää kyseiset de minimis -poikkeukset uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosiksi 2019–2021. |
(14) |
Jäsenvaltioiden toimittamia tietoja on uusia de minimis -poikkeuksia silmällä pitäen täydennettävä yksittäisesti seuraavien lajien osalta:
Näissä olosuhteissa nämä kunkin lajin yksittäiset poikkeukset olisi rajattava kestoltaan yhteen vuoteen ja jäsenvaltioilla olisi oltava velvollisuus toimittaa kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta STECF kykenee arvioimaan kaikilta osin, onko vapautus perusteltu, ja jotta komissio voi toteuttaa uudelleentarkastelun. Nämä de minimis -poikkeukset olisi myönnettävä väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi suoritettava lisäkokeita ja toimitettava tietoa mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, STECF:n tekemää arviointia varten. |
(15) |
Jotta arviot suurimpien sallittujen saaliiden (TAC:t) asettamisessa käytettävistä poisheitettävien saaliiden määristä olisivat luotettavia, jäsenvaltioiden olisi tapauksissa, joissa de minimis -poikkeus perustuu tilanteita ja laivastoa koskevien epätäydellisten tietojen ekstrapolaatioon, varmistettava täsmällisten ja todennettavien tietojen toimittaminen koko laivastosta, joka kuuluu kyseisen de minimis -poikkeuksen piiriin. |
(16) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan sekä 18 artiklan 3 kohdan mukaisia, ja näin ollen ne voidaan sisällyttää tähän asetukseen. |
(17) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan nojalla ottanut huomioon sekä STECF:n arvioinnin että sen, että jäsenvaltioiden on varmistettava purkamisvelvoitteen täysimääräinen täytäntöönpano 1 päivänä tammikuuta 2019. Poikkeukset tai vapautukset edellyttävät monissa tapauksissa sitä, että kalastustoimintaa ja tietojenkeruuta jatketaan, jotta STECF:n huomautukset voidaan ottaa huomioon. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että kalastuksenhoitoa olisi lähestyttävä käytännöllisellä ja varovaisella tavalla sallimalla väliaikaisia poikkeuksia tai vapautuksia. Muussa tapauksessa ei voida kerätä tietoja, jotka ovat asianmukaisen ja tarkoin harkitun poisheittämisten hallinnoinnin kannalta välttämättömiä, kun otetaan huomioon purkamisvelvoitteen täysimääräinen voimaantulo. |
(18) |
Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2019, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Purkamisvelvoitteen täytäntöönpano
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä purkamisvelvoitetta sovelletaan pohjakalalajeihin ICES-suuralueilla 8, 9 ja 10 sekä Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 tämän asetuksen mukaisesti kaudella 2019–2021.
2 artikla
Määritelmä
|
’Voracera-pyydyksellä’ tarkoitetaan perinteiseen pienimuotoiseen kalastukseen tarkoitettua mekanisoitua koukullista siimapyydystä, joka on paikallisesti suunniteltu ja valmistettu ja jota perinteistä pienimuotoista kalastusta harjoittava laivasto käyttää pilkkupagellin kalastamiseen eteläisessä Espanjassa ICES-alueella 9a. |
3 artikla
Keisarihummeria koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä purkamisvelvoitetta koskevaa vapautusta, joka koskee lajeja, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, sovelletaan pohjatrooleilla (pyydyskoodit (9): OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, TBB, OT, PT ja TX) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyydettävään keisarihummeriin (Nephrops norvegicus).
2. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty keisarihummeri heitetään pois, se on vapautettava kokonaisena ja heti alueella, jolta se on pyydetty.
4 artikla
Rauskukaloja koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä purkamisvelvoitetta koskevaa vapautusta, joka koskee lajeja, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, sovelletaan millä tahansa pyydyksillä ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyydettäviin rauskukaloihin (Rajiformes). Kun kyseisellä alueella pyydetyt rauskukalat heitetään pois, ne on vapautettava heti.
2. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava vuosittain tieteellistä lisätietoa 1 kohdassa vahvistetun vapautuksen tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta kunakin vuonna.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vapautusta on sovellettava marmorirauskuun 31 joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, tieteellistä lisätietoa kyseisen vapautuksen tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta 2019.
5 artikla
Pilkkupagellia koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä purkamisvelvoitetta koskevaa vapautusta, joka koskee lajeja, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, sovelletaan voracera-pyydyksellä ICES-alueella 9a pyydettävään pilkkupagelliin (Pagellus bogaraveo) ja koukuilla ja siimoilla ICES-suuralueella 10 pyydettävään pilkkupagelliin (Pagellus bogaraveo).
2. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty pilkkupagelli heitetään pois, se on vapautettava heti.
6 artikla
De minimis -poikkeukset
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseisen asetuksen 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan nojalla saa heittää pois seuraavat määrät:
a) |
kummeliturskaa (Merluccius merluccius) enintään kuusi prosenttia vuonna 2019 trooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTT, OTB, PTB, OT, PT, TBN, TBS, TX, SSC, SPR, TB, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
b) |
merianturaa (Solea solea) enintään viisi prosenttia puomitrooleilla ja pohjatrooleilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT ja TX) ICES-alueilla 8a ja 8b pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
c) |
merianturaa (Solea solea) enintään kolme prosenttia riimuverkoilla ja tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR ja GEN) ICES-alueilla 8a ja 8b pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
d) |
limapäitä (Beryx spp.) enintään viisi prosenttia koukuilla ja siimoilla (pyydyskoodit: LHP, LHM, LLS ja LLD) ICES-suuralueella 10 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
e) |
suomuturskaa (Phycis blennoides) enintään kolme prosenttia koukuilla ja siimoilla (pyydyskoodit: LHP, LHM, LLS ja LLD) ICES-suuralueella 10 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
f) |
piikkimakrillia (Trachurus spp.) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
g) |
piikkimakrillia (Trachurus spp.) enintään kolme prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8, 9 ja 10 sekä CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
h) |
makrillia (Scomber scombrus) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
i) |
makrillia (Scomber scombrus) enintään kolme prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8, 9 ja 10 sekä CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
j) |
sardellia (Engraulis encrasicolus) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
k) |
karjukalaa (Caproidae) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
l) |
lasikampelaa (Lepidorhombus spp.) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
m) |
lasikampelaa (Lepidorhombus spp.) enintään neljä prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
n) |
punakampelaa (Pleuronectes platessa) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
o) |
punakampelaa (Pleuronectes platessa) enintään neljä prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
p) |
merikrottia (Lophiidae) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
q) |
merikrottia (Lophiidae) enintään neljä prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
r) |
valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
s) |
valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään neljä prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
t) |
lyyraturskaa (Pollachius pollachius) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TBB, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
u) |
lyyraturskaa (Pollachius pollachius) enintään neljä prosenttia vuonna 2019 tavallisilla verkoilla (pyydyskoodit: GNS, GND, GNC, GTR ja GTN) ICES-suuralueilla 8 ja 9 pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
v) |
suomuturskaa (Phycis blennoides) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TB, TBN, TBS, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-alueella 9a pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
w) |
pilkkupagellia (Pagellus bogaraveo) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TB, TBN, TBS, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-alueella 9a pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
x) |
merianturaa (Solea spp.) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 puomitrooleilla, pohjatrooleilla ja nuotilla (pyydyskoodit: OTB, OTT, PTB, TB, TBN, TBS, OT, PT, TX, SSC, SPR, SDN, SX ja SV) ICES-alueella 9a pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista. |
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa ja f–x alakohdassa vahvistettuja de minimis -poikkeuksia sovelletaan väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, tieteellistä lisätietoa kyseisen poikkeuksen tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta 2019.
7 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2439, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 36).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2374, annettu 12 päivänä lokakuuta 2016, tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 33).
(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/44, annettu 20 päivänä lokakuuta 2017, tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta annetun delegoidun asetuksen (EU) 2016/2374 muuttamisesta (EUVL L 7, 12.1.2018, s. 1).
(5) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf
(6) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(7) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(8) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf
(9) Tässä asetuksessa käytetyillä pyydyskoodeilla tarkoitetaan koodeja, jotka esitetään valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 liitteessä XI. Kokonaispituudeltaan alle 10-metristen alusten osalta taulukossa käytetyt koodit viittaavat FAO:n pyydysluokituksen koodeihin.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/8 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/2034,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2018,
tiettyjä pohjakalalajien kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta kaudelle 2019–2021
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 6 kohdan ja 18 artiklan 1 ja 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EU) N:o 1380/2013 pyritään lopettamaan asteittain saaliiden poisheittäminen kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita. |
(2) |
Jotta purkamisvelvoite voidaan panna täytäntöön, asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä poisheittämissuunnitelmia enintään kolme vuotta kestäväksi alustavaksi kaudeksi, joka voidaan uusia yhteensä kolmella vuodella, yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia. |
(3) |
Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2438 (2) vahvistetaan tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskeva poisheittämissuunnitelma kaudelle 2016–2018. Toimenpide perustuu Belgian, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan komissiolle toimittamaan yhteiseen suositukseen. Kyseinen asetus on kumottu ja korvattu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2375 (3). |
(4) |
Delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2375 vahvistetaan tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskeva poisheittämissuunnitelma kaudelle 2017–2018. Toimenpide perustuu Belgian, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamaan uuteen yhteiseen suositukseen. Kyseinen asetus on kumottu ja korvattu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/46 (4). |
(5) |
Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/46 vahvistetaan tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia ja syvänmeren kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskeva poisheittämissuunnitelma vuodelle 2018. Toimenpide perustuu Belgian, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteiseen suositukseen. |
(6) |
Alankomailla, Belgialla, Espanjalla, Irlannilla, Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on luoteisilla vesialueilla välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot toimittivat luoteisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa ja pelagisten kantojen neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan komissiolle 31 päivänä toukokuuta 2018 uuden yhteisen suosituksen eräiden pohjakalalajien kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevaksi poisheittämissuunnitelmaksi kaudelle 2019–2021. Yhteistä suositusta muutettiin 30 päivänä elokuuta 2018. |
(7) |
Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteelliset lausunnot, joita tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) (5) on tarkastellut. Asiaankuuluvista toimenpiteistä keskusteltiin 11 päivänä syyskuuta 2018 pidetyssä asiantuntijaryhmän kokouksessa, johon osallistuivat edustajat 28 jäsenvaltiosta ja komissio sekä tarkkailijana Euroopan parlamentti. STECF havaitsi joidenkin kantojen, kuten punakampelakannan, osalta, ettei yksittäisten kalojen eloonjäämisaste ole välttämättä yhtä korkea kuin muilla lajeilla. Komissio on kuitenkin tarkastellut, mitä suhteellista vaikutusta tällä vapautuksella on koko kantaan ja yksittäisiin kaloihin, ja arvioinut tarkastelun tuloksia suhteessa tarpeeseen jatkaa kalastustoimintaa tietojen keräämiseksi, jotta STECF:n huomautukset voidaan huomioon. Tapauksissa, joissa pois heitettävien kuolleiden kalojen suhteellinen määrä on verrattain pieni, komissio katsoo, että kalastuksenhoitoa olisi lähestyttävä käytännöllisellä ja varovaisella tavalla sallimalla väliaikaisia vapautuksia. Jos näin ei tehtäisi, ei voitaisi kerätä tietoja, jotka ovat asianmukaisen ja tarkoin harkitun poisheittämisten hallinnoinnin kannalta välttämättömiä, kun otetaan huomioon purkamisvelvoitteen täysimääräinen voimaantulo. |
(8) |
Delegoituun asetukseen (EU) 2018/46 sisältyy eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta purkamisvelvoitteesta merroilla ja rysillä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suuralueilla 6 ja 7 pyydettävän keisarihummerin osalta. Vapautus perustuu tieteelliseen näyttöön eloonjäämisasteesta. Tätä näyttöä on arvioitu aiempina vuosina, ja STECF on todennut (6) vapautuksen olevan perusteltu. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan kyseisen vapautuksen soveltamisen jatkamista. Koska olosuhteet eivät ole muuttuneet, kyseinen vapautus olisi säilytettävä poisheittämissuunnitelmassa kaudelle 2019–2021. |
(9) |
Delegoituun asetukseen (EU) 2018/46 sisältyy eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus, joka koskee vähimmäisviitekokoa pienempää merianturaa, jota pyydetään 80–99 millimetrin ovitrooleilla ICES-alueella 7d kuuden meripeninkulman sisällä rannikosta mutta kartoitettujen kasvualueiden ulkopuolella. Vapautus perustuu tieteelliseen näyttöön eloonjäämisasteesta poisheittämisen yhteydessä. Tätä näyttöä on arvioitu aiempina vuosina, ja STECF on todennut (7) näytön olevan riittävää. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan kyseisen vapautuksen soveltamisen jatkamista. STECF korosti, ettei kasvualueiden sijainnista ole saatu uusia tietoja (8). Koska kartoitettuja kasvualueita ei tällä hetkellä ole, vapautus voidaan sisällyttää uuteen poisheittämissuunnitelmaa vuosille 2019–2021, mutta jäsenvaltioiden olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot heti, kun tällaisia alueita kartoitetaan. |
(10) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan keisarihummeriin, jota pyydetään ICES-suuralueella 7 pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä, ja pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on 70–99 millimetriä, valikoivien pyydysvaihtoehtojen (TR1- ja TR2-ryhmät) kanssa. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen pois heitettävän keisarihummerin eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle. Se totesi, että Seltra-trooleilla toteutettu tutkimus on tuottanut riittävästi tietoja eloonjäämisasteesta mutta että on edelleen vaikea arvioida sitä, millaisia kokonaisvaikutuksia aiheutuu keisarihummerin laajaperäiselle kalastukselle, jossa käytetään muita pyydyksiä. STECF huomautti, että olettamus, jonka mukaan eloonjäämisaste on suhteellisen korkea kaikkien pyydysten osalta, tarkoittaa sitä, että poisheittämisaste on suhteellisen pieni kyseisessä kalastuksessa. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(11) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan keisarihummeriin, jota pyydetään silmäkooltaan 80–110 millimetrin ovitrooleilla yhdessä valikoivien pyydysvaihtoehtojen kanssa 12 meripeninkulman sisällä rannikosta ICES-alueella 6a. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen pois heitettävän keisarihummerin eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle, joka totesi, että eloonjäämisastetutkimus on luotettava ja osoittaa suhteellisen korkean eloonjäämisasteen. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(12) |
ICES-suuralueilla 6 ja 7 millä tahansa pyydyksillä pyydettävien rauskukalojen eloonjäämisasteesta ei ole saatavilla yksityiskohtaista tieteellistä näyttöä kaikkien vapautuksen piiriin kuuluvien laivastonosien ja niiden yhdistelmien osalta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta eloonjäämisasteen katsotaan kuitenkin olevan yleisesti hyvällä tasolla, mutta tarkempia tietoja tarvitaan. Tällaisen tiedon keräämiseksi kalastusta olisi jatkettava. Tästä syystä komissio katsoo, että vapautus olisi myönnettävä sillä ehdolla, että jäsenvaltiot toimittavat kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta STECF kykenee arvioimaan kaikilta osin, onko vapautus perusteltu, ja jotta komissio voi toteuttaa uudelleentarkastelun. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta kunakin vuonna, a) suunnitelma, jolla pyritään parantamaan eloonjäämisastetta ja tilkitsemään STECF:n havaitsemia tietoaukkoja ja jota STECF arvioi vuosittain; b) vuotuiset edistymisraportit, mukaan lukien tiedot eloonjäämisastetta koskeviin ohjelmiin tehdyistä muutoksista tai mukautuksista. |
(13) |
Rauskukalojen eloonjäämisastetta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että marmorirauskun (Leucoraja naevus) eloonjäämisaste on huomattavasti alempi kuin muilla lajeilla ja että asiaan liittyvä tieteellinen tietämys on riittämätöntä. Tämän lajin sulkeminen kokonaan pois vapautuksen piiristä estäisi kuitenkin kalastuksen ja tarkoittaisi, ettei tarkkoja tietoja voitaisi enää kerätä. Siksi komissio katsoo, että tämä vapautus tulisi myöntää, mutta ainoastaan yhdeksi vuodeksi. Se katsoo myös, että olisi ensi sijassa tehtävä uusia tutkimuksia ja toteutettava tehokkaampia toimenpiteitä eloonjäämisasteen nostamiseksi ja että asiaa koskevat tiedot olisi toimitettava STECF:lle arviointia varten mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019. |
(14) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että eloonjäämisasteeseen perustuvia vapautuksia sovelletaan punakampelaan, jota pyydetään ICES-alueilla 7d, 7e, 7f ja 7 g riimuverkoilla tai ovitrooleilla. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen punakampelan eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle, joka totesi, että eloonjäämisastetutkimus on luotettava ja osoittaa suhteellisen korkean eloonjäämisasteen. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(15) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että eloonjäämisasteeseen perustuvia vapautuksia sovelletaan punakampelaan, jota pyytävät puomitrooleilla ICES-alueilla 7a–7k alukset, joiden moottoriteho on enintään 221 kilowattia, joiden pituus on enintään 24 metriä, jotka kalastavat 12 meripeninkulman sisällä rannikosta ja joiden vetoaika on enintään 1,5 tuntia, sekä alukset, joiden moottoriteho on yli 221 kilowattia ja jotka käyttävät väistököyttä tai bentaalisen aineksen vapauttavaa paneelia. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen punakampelan eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle, joka päätteli, että tieteelliset tiedot ovat korkealaatuiset. STECF korosti kuitenkin, etteivät tiedot kata kaikkia jäsenvaltioita, joita asia koskee, ja että kyseisissä kalastuksissa eloonjäämisasteeseen, joka vaihtelee huomattavasti, vaikuttavat monet tekijät. STECF huomautti myös, että tämän vaihtelevuuden vuoksi ei ole mahdollista arvioida luotettavasti, millaisia vaikutuksia vapautuksella todennäköisesti tulee olemaan. Näissä olosuhteissa vapautus olisi rajoitettava kestoltaan yhteen vuoteen siten, että tietojen kerääminen on edelleen mahdollista, ja jäsenvaltioilla olisi oltava velvollisuus toimittaa asiaankuuluvat tiedot, jotta STECF voi arvioida perusteluja kauttaaltaan ja komissio voi tehdä uudelleentarkastelun. Sen vuoksi kyseinen vapautus voidaan sisällyttää uuteen poisheittämissuunnitelmaan 31 päivään joulukuuta 2019 saakka, ja jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi suoritettava lisäkokeita ja toimitettava tietoa mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, STECF:n tekemää arviointia varten. |
(16) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan lajeihin, joita pyydetään merroilla ja rysillä luoteisilla vesialueilla (ICES-suuralueet 5, 6 ja 7). Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen pyydettävien lajien eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin edelleen STECF:lle, joka totesi, että merroilla pyydettyjen lajien eloonjäämisaste on todennäköisesti huomattavan korkea. Sen vuoksi kyseinen vapautus voidaan sisällyttää uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(17) |
Delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/46 säädetään purkamisvelvoitteeseen sovellettavista de minimis -poikkeuksista, jotka koskevat tiettyjä kalastuksia. STECF (9) arvioi jäsenvaltioiden esittämän näytön. Sen päätelmä oli, että jäsenvaltioiden toimittamiin asiakirjoihin sisältyi perusteltuja argumentteja siitä, että valikoivuutta on vaikea enää lisätä enempää, ja/tai tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvista suhteettomista kustannuksista, mitä joissakin tapauksissa tuki kustannuksia koskeva laadullinen arvio. Edellä esitetyn perusteella ja koska olosuhteet eivät ole muuttuneet, on aiheellista jatkaa de minimis -poikkeuksia uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotettujen prosenttilukujen mukaisesti seuraavissa tapauksissa:
|
(18) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että purkamisvelvoitteeseen sovelletaan de minimis -poikkeuksia seuraavien lajien osalta:
|
(19) |
STECF arvioi jäsenvaltioiden esittämän näytön uusista de minimis -poikkeuksista, jotka koskevat pohjatrooleja, nuottia ja puomitrooleja käyttävien alusten pyytämää koljaa, turskaa, piikkimakrillia ja makrillia. Sen päätelmä (10) oli, ettei lisätietoja tarvita. Koska on tarpeen jatkaa kalastustoimintaa ja tietojenkeruuta näiden tietojen toimittamiseksi, kutakin lajia koskevat yksittäiset poikkeukset olisi rajattava kestoltaan yhteen vuoteen ja jäsenvaltioilla olisi oltava velvollisuus toimittaa kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta STECF kykenee arvioimaan kaikilta osin, onko vapautus perusteltu, ja jotta komissio voi toteuttaa uudelleentarkastelun. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi suoritettava lisäkokeita ja toimitettava tietoa mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, STECF:n tekemää arviointia varten. Sen vuoksi näitä poikkeuksia olisi sovellettava väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. |
(20) |
Jotta arviot suurimpien sallittujen saaliiden (TAC:t) asettamisessa käytettävistä poisheitettävien saaliiden määristä olisivat luotettavia, jäsenvaltioiden olisi tapauksissa, joissa de minimis -poikkeus perustuu tilanteita ja laivastoa koskevien epätäydellisten tietojen ekstrapolaatioon, varmistettava täsmällisten ja todennettavien tietojen toimittaminen koko laivastosta, joka kuuluu kyseisen de minimis -poikkeuksen piiriin. |
(21) |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaan poisheittämissuunnitelma voi sisältää teknisiä toimenpiteitä sellaisia kalastuksia tai lajeja varten, joita purkamisvelvoite koskee. Pyydysten valikoivuuden lisäämiseksi ja tahattomien saaliiden vähentämiseksi Kelttienmerellä ja Irlanninmerellä on aiheellista ottaa huomioon joukko valikoivia toimenpiteitä pohjakalalajien kalastuksissa. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella STECF totesi, että ehdotetut muutokset valikoivuuden lisäämiseksi luoteisilla vesialueilla ovat yksi alueellisten ryhmien hyvin harvoista yrityksistä lieventää tahattomien saaliiden ongelmaa. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan vuosille 2019–2021. |
(22) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan sekä 18 artiklan 3 kohdan mukaisia, ja näin ollen ne voidaan sisällyttää tähän asetukseen. |
(23) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan nojalla ottanut huomioon sekä STECF:n arvioinnin että sen, että jäsenvaltioiden on varmistettava purkamisvelvoitteen täysimääräinen täytäntöönpano 1 päivänä tammikuuta 2019. Poikkeukset tai vapautukset edellyttävät monissa tapauksissa sitä, että kalastustoimintaa ja tietojenkeruuta jatketaan, jotta STECF:n huomautukset voidaan ottaa huomioon. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että kalastuksenhoitoa olisi lähestyttävä käytännöllisellä ja varovaisella tavalla sallimalla väliaikaisia poikkeuksia tai vapautuksia. Muussa tapauksessa ei voida kerätä tietoja, jotka ovat asianmukaisen ja tarkoin harkitun poisheittämisten hallinnoinnin kannalta välttämättömiä, kun otetaan huomioon purkamisvelvoitteen täysimääräinen voimaantulo. |
(24) |
Uuden yhteisen suosituksen johdosta on asianmukaista kumota delegoitu asetus (EU) 2018/46. |
(25) |
Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2019, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Purkamisvelvoitteen täytäntöönpano
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä purkamisvelvoitetta sovelletaan ICES-suuralueilla 5 (lukuun ottamatta aluetta 5a ja mukaan lukien ainoastaan unionin vedet alueella 5b), 6 ja 7 pohjakalalajien kalastuksissa tämän asetuksen mukaisesti kaudella 2019–2021.
2 artikla
Määritelmät
1. ’Flaamilaisella paneelilla’ tarkoitetaan puomitroolin viimeistä suipentuvaa havasosuutta, jonka peräosa on kiinnitetty suoraan troolinperään. Ylä- ja alahavasten silmäkoon on solmujen välistä mitattuna oltava vähintään 120 millimetriä, ja paneelin venytetyn pituuden vähintään 3 metriä.
2. ’Seltra-paneelilla’ tarkoitetaan valikoivaa laitetta, joka
a) |
koostuu ylähavaksesta, jonka silmäkoko on vähintään 270 millimetriä (vinoneliösilmä), neljänä paneelina, jotka yhdistetään siten, että kolme 90 millimetrin silmää on kiinnitetty yhteen 270 millimetrin silmään, tai silmäkooltaan vähintään 140 millimetrin ylähavaksesta (neliösilmä); |
b) |
on vähintään kolmen metrin pituinen; |
c) |
on sijoitettu enintään neljän metrin päähän sulkuköydestä; sekä |
d) |
on yhtä leveä kuin troolin ylempi verkko (eli jameesta jameeseen). |
3. ’Valikointiristikolla varustetulla laitteella’ tarkoitetaan valikoivaa laitetta, joka koostuu kahdesta havaksesta muodostuvaan silmäkooltaan vähintään 200 millimetrin vinoneliösilmäiseen verkkoon neljänä paneelina kiinnitetystä havaksesta ja joka johtaa troolin takaosassa olevaan pakoaukkoon.
4. ’CEFAS-ristikolla’ tarkoitetaan valikointiristikolla varustettua laitetta, jonka on kehittänyt Centre for Environment, Fisheries and Aquaculture Science ja joka on tarkoitettu keisarihummerisaaliita varten Irlanninmerellä.
5. ’Flip-flap-troolilla’ tarkoitetaan hapaasta tehdyllä ristikolla varustettua troolia, joka on kehitetty vähentämään turskan, koljan ja valkoturskan kiinni jäämistä keisarihummerin kalastuksissa.
6. ’Väistököydellä’ (flip-up rope) tarkoitetaan pohjapyyntiin tarkoitettujen puomitroolien pyydyksen mukautusta, jonka avulla estetään kivien ja lohkareiden pääsy trooliin ja siten vahingon aiheutuminen pyydykselle ja saaliille.
7. ’Bentaalisen aineksen vapauttavalla paneelilla’ tarkoitetaan paneelia, jossa on suuri silmäkoko tai neliösilmäristikko, joka on asennettu troolin – yleensä puomitroolin – alempaan havaskappaleeseen ja jonka tarkoituksena on vapauttaa mahdollinen bentaalinen aines ja merenpohjan jäte ennen niiden kulkeutumista troolinperään.
8. ’Kelttienmeren suojavyöhykkeellä’ tarkoitetaan vesialuetta ICES-alueilla 7f ja 7 g ja ICES-alueen 7j siinä osassa, joka sijaitsee leveyspiirin 50° pohjoista leveyttä pohjoispuolella ja pituuspiirin 11° läntistä pituutta itäpuolella.
3 artikla
Keisarihummeria koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan
a) |
keisarihummeriin (Nephrops norvegicus), jota pyydetään merroilla ja rysillä (pyydyskoodit (11): FPO ja FIX) ICES-suuralueilla 6 ja 7; |
b) |
keisarihummeriin (Nephrops norvegicus), jota pyydetään pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä, ICES-suuralueella 7; |
c) |
keisarihummeriin (Nephrops norvegicus), jota pyydetään pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on 70–99 millimetriä, yhdessä tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erittäin valikoivien pyydysvaihtoehtojen kanssa ICES-suuralueella 7; |
d) |
keisarihummeriin (Nephrops norvegicus), jota pyydetään ovitrooleilla, joiden silmäkoko on 80–110 millimetriä, yhdessä tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erittäin valikoivien pyydysvaihtoehtojen kanssa 12 meripeninkulman sisällä rannikosta ICES-alueella 6a. |
2. Kun edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty keisarihummeri heitetään pois, se on vapautettava kokonaisena ja heti alueella, jolta se on pyydetty.
4 artikla
Merianturaa koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempään merianturaan (Solea solea), jota pyytävät ovitrooleilla (pyydyskoodit: OTT, OTB, TBS, TBN, TB, PTB, OT, PT ja TX), joiden troolinperän silmäkoko on 80–99 millimetriä, ICES-alueella 7d kuuden meripeninkulman sisällä rannikosta mutta kartoitettujen kasvualueiden ulkopuolella alukset,
a) |
joiden pituus on enintään 10 metriä ja moottoriteho enintään 221 kilowattia; sekä |
b) |
jotka kalastavat enintään 30 metrin syvyisessä vedessä ja joiden vetoaika on enintään 1,5 tuntia. |
2. Kun edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty meriantura heitetään pois, se on vapautettava heti.
5 artikla
Rauskukaloja koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan millä tahansa pyydyksillä luoteisilla vesialueilla (ICES-suuralueet 6 ja 7) pyydettävien rauskukalojen (Rajiformes) suurimpiin sallittuihin saaliisiin.
2. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava vuosittain mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta, tieteellistä lisätietoa 1 kohdassa vahvistetun vapautuksen tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta kunakin vuonna.
3. Edellä 1 kohdassa vahvistettua vapautusta sovelletaan marmorirauskuun 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019 tieteellistä lisätietoa kyseisen vapautuksen tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta 2019.
4. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydettyjä rauskukaloja heitetään pois, ne on vapautettava heti ja merenpinnan alapuolelle.
6 artikla
Punakampelaa koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan
a) |
punakampelaan (Pleuronectes platessa), jota pyydetään riimuverkoilla ICES-alueilla 7d, 7e, 7f ja 7 g; |
b) |
punakampelaan (Pleuronectes platessa), jota pyydetään ovitrooleilla ICES-alueilla 7d, 7e, 7f ja 7 g; |
c) |
punakampelaan (Pleuronectes platessa), jota alukset, joiden enimmäismoottoriteho on yli 221 kilowattia, pyytävät puomitrooleilla (BT2), jotka on varustettu väistököydellä tai bentaalisen aineksen vapauttavalla paneelilla, ICES-alueilla 7a–7k; |
d) |
punakampelaan (Pleuronectes platessa), jota alukset, joiden moottoriteho on enintään 221 kilowattia tai pituus enintään 24 metriä, jotka on rakennettu kalastamaan 12 meripeninkulman sisällä rannikosta ja joiden keskimääräinen vetoaika on enintään 1,5 tuntia, pyytävät puomitrooleilla (BT2) ICES-alueilla 7a–7k. |
2. Edellä 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja vapautuksia sovelletaan väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, tieteellistä lisätietoa kyseisten vapautusten tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea arvioi kyseiset tiedot ennen 1 päivää elokuuta 2019.
3. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty punakampela heitetään pois, se on vapautettava heti ja merenpinnan alapuolelle.
7 artikla
Merroilla ja rysillä pyydettäviä lajeja koskeva eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan merroilla ja rysillä ICES-suuralueilla 5 (lukuun ottamatta aluetta 5a ja mukaan lukien ainoastaan unionin vedet alueella 5b), 6 ja 7 pyydettäviin lajeihin.
2. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty kala heitetään pois, se on vapautettava heti.
8 artikla
De minimis -poikkeukset
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseisen asetuksen 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan nojalla saa heittää pois seuraavat määrät:
a) |
valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään kuusi prosenttia vuonna 2019 ja enintään viisi prosenttia vuosina 2020 ja 2021 pohjatrooleilla ja nuotilla, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä (OTB, OTT, OT, PTB, PT, SSC, SDN, SPR, SX, SV, TBN, TBS, TB ja TX), pelagisilla trooleilla (OTM ja PTM) sekä puomitrooleilla (BT2), joiden silmäkoko on 80–119 millimetriä, ICES-alueella 7d pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
b) |
valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään kuusi prosenttia vuonna 2019 ja enintään viisi prosenttia vuosina 2020 ja 2021 pohjatrooleilla ja nuotilla, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä (OTB, OTT, OT, PTB, PT, SSC, SDN, SPR, SX, SV, TBN, TBS, TB ja TX), pelagisilla trooleilla (OTM ja PTM) sekä puomitrooleilla (BT2), joiden silmäkoko on 80–119 millimetriä, ICES-alueilla 7b ja 7 c sekä 7e–7k pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
c) |
merianturaa (Solea solea) enintään kolme prosenttia riimuverkoilla ja tavallisilla verkoilla ICES-alueilla 7d, 7e, 7f ja 7 g pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
d) |
merianturaa (Solea solea) enintään kolme prosenttia TBB-pyydyksillä, joiden silmäkoko on 80–119 millimetriä ja jotka on varustettu flaamilaisella paneelilla, ICES-alueilla 7d, 7e, 7f, 7 g ja 7h pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
e) |
koljaa (Melanogrammus aeglefinus) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 pohjatrooleilla, nuotilla ja puomitrooleilla, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä, ICES-alueilla 7b ja 7c sekä 7e–7k pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
f) |
turskaa (Gadus morhua) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 pohjatrooleilla, nuotilla ja puomitrooleilla, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä, ICES-alueilla 7b ja 7c sekä 7e–7k pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
g) |
piikkimakrillia (Trachurus spp.) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 pohjatrooleilla, nuotilla ja puomitrooleilla ICES-suuralueella 6 ja ICES-alueilla 7b–7k pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
h) |
makrillia (Scomber scombrus) enintään seitsemän prosenttia vuonna 2019 pohjatrooleilla, nuotilla ja puomitrooleilla ICES-suuralueella 6 ja ICES-alueilla 7b–7k pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista. |
2. Edellä 1 kohdan e–h alakohdassa vahvistettuja de minimis -poikkeuksia sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin ennen 31 päivää toukokuuta 2019, tieteellistä lisätietoa kyseisen poikkeuksen tueksi. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta 2019.
9 artikla
Erityiset tekniset toimenpiteet Kelttienmeren suojavyöhykkeellä
1. Kalastusalusten, jotka harjoittavat pohjatrooli- tai nuottakalastusta Kelttienmeren suojavyöhykkeellä, on 1 päivästä heinäkuuta 2019 käytettävä jotakin seuraavista pyydysvaihtoehdoista:
a) |
110 millimetrin troolinperä, jossa on 120 millimetrin neliösilmäpaneeli (12); |
b) |
100 millimetrin T90-troolinperä; |
c) |
100 millimetrin troolinperä, jossa on 160 millimetrin neliösilmäpaneeli. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, alusten, jotka harjoittavat pohjatrooli- tai nuottakalastusta ja joiden saaliista yli viisi prosenttia on keisarihummeria, on käytettävä jotakin seuraavista pyydysvaihtoehdoista:
a) |
300 millimetrin neliösilmäpaneeli; kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset alukset saavat käyttää 200 millimetrin neliösilmäpaneelia; |
b) |
Seltra-paneeli; |
c) |
Lajitteluristikko, jonka tankojen väli on 35 millimetriä, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 850/98 (13) liitteessä XIV a, tai vastaava valikointiristikolla varustettu laite; |
d) |
100 millimetrin troolinperä, jossa on 100 millimetrin neliösilmäpaneeli. |
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pohjatroolilla tai nuotalla pyytävien alusten, joiden saaliista on yli 55 prosenttia valkoturskaa tai 55 prosenttia merikrottia, kummeliturskaa tai lasikampelaa yhteensä, on käytettävä jotakin seuraavista pyydysvaihtoehdoista:
a) |
100 millimetrin troolinperä, jossa on 100 millimetrin neliösilmäpaneeli; |
b) |
90 millimetrin T90-troolinperä ja pidennysosa; |
c) |
80 millimetrin troolinperä, jossa on 160 millimetrin neliösilmäpaneeli; |
d) |
80 millimetrin troolinperä, jossa on 2 metrin pituinen 100 millimetrin neliösilmäsylinteri. |
4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pohjatroolilla tai nuotalla ICES-alueella 7f pituuspiirin 5° läntistä pituutta itäpuolella pyytävien alusten, joiden saaliista on alle 10 prosenttia turskakaloja (Gadidae), on käytettävä 80 millimetrin troolinperää, joka on varustettu 120 millimetrin neliösilmäpaneelilla.
5. Sellainen valikoiva pyydys tai laite, joka STECF:n tekemän arvioinnin mukaan on erityispiirteiltään vähintään yhtä valikoiva koljan, turskan ja valkoturskan osalta, voidaan lisätä edellä mainittujen pyydysvaihtoehtojen joukkoon.
10 artikla
Erityiset tekniset toimenpiteet Irlanninmerellä
1. Kalastusalusten, jotka harjoittavat pohjatrooli- tai nuottakalastusta ICES-alueella 7a (Irlanninmerellä), on 1 päivästä tammikuuta 2019 noudatettava 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä.
2. Alusten, jotka harjoittavat pohjatrooli- tai nuottakalastusta, joiden troolinperän silmäkoko on vähintään 70 millimetriä ja alle 100 millimetriä ja joiden saaliista yli viisi prosenttia on keisarihummeria, on käytettävä jotakin seuraavista pyydysvaihtoehdoista:
a) |
300 millimetrin neliösilmäpaneeli; kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset alukset saavat käyttää 200 millimetrin neliösilmäpaneelia; |
b) |
Seltra-paneeli; |
c) |
Lajitteluristikko, jonka tankojen väli on 35 millimetriä, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä XIV a; |
d) |
CEFAS-ristikko; |
e) |
Flip-flap-trooli. |
3. Alusten, jotka harjoittavat pohjatrooli- tai nuottakalastusta ja joiden saaliista yli 10 prosenttia on koljaa, turskaa ja rauskukaloja yhteensä, on käytettävä jotakin seuraavista pyydysvaihtoehdoista:
a) |
120 millimetrin troolinperä; |
b) |
valikoiva trooli, jossa on 600 millimetrin silmäpaneelit ja 100 millimetrin troolinperä. |
4. Pohjatroolilla tai nuotalla pyytävien alusten, joiden saaliista on alle 10 prosenttia koljaa, turskaa ja rauskukaloja yhteensä, on käytettävä 100 millimetrin silmäkoon troolinperää ja 100 millimetrin neliösilmäpaneelia. Tätä säännöstä ei sovelleta aluksiin, joiden saaliista yli 30 prosenttia on keisarihummeria.
5. Sellainen valikoiva pyydys tai laite, joka STECF:n tekemän arvioinnin mukaan on erityispiirteiltään vähintään yhtä valikoiva koljan, turskan ja valkoturskan osalta, voidaan lisätä edellä mainittujen pyydysvaihtoehtojen joukkoon.
11 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2438, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 29).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2375, annettu 12 päivänä lokakuuta 2016, tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 39).
(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/46, annettu 20 päivänä lokakuuta 2017, tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia ja syvänmerenkalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta vuonna 2018 (EUVL L 7, 12.1.2018, s. 13).
(5) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf
(6) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(7) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(8) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf
(9) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(10) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf
(11) Tässä asetuksessa käytetyillä pyydyskoodeilla viitataan koodeihin, jotka mainitaan valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8 päivänä huhtikuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 404/2011 liitteessä XI (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1). Kokonaispituudeltaan alle 10-metristen alusten osalta taulukossa käytetyt koodit viittaavat FAO:n pyydysluokituksen koodeihin.
(12) Neliösilmäpaneelit on asennettava kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1) 7 artiklan mukaisesti.
(13) Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1).
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/17 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/2035,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2018,
tiettyjen pohjakalakantojen kalastusta Pohjanmerellä kaudella 2019–2021 koskevan purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtien erittelemisestä
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa Pohjanmerellä koskevien yksityiskohtien erittelemisestä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/973 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (2) tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite saalisrajoitusten alaisten lajien saaliille. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklassa säädetään sellaisten monivuotisten suunnitelmien hyväksymisestä, joihin sisältyy säilyttämistoimenpiteitä asiaankuuluvan maantieteellisen alueen tiettyjä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten. |
(3) |
Kyseisissä monivuotisissa suunnitelmissa eritellään purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon yksityiskohdat ja mahdollisesti valtuutetaan komissio täsmentämään kyseisiä yksityiskohtia jäsenvaltioiden laatimien yhteisten suositusten perusteella. |
(4) |
Jos monivuotista suunnitelmaa ei ole hyväksytty, asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdalla siirretään komissiolle valta panna purkamisvelvoite täytäntöön jäsenvaltioiden laatimiin yhteisiin suosituksiin perustuvilla poisheittämissuunnitelmilla. |
(5) |
Alankomailla, Belgialla, Ranskalla, Ruotsilla, Saksalla, Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on välitön kalastuksenhoitoetu Pohjanmerellä. Kyseiset jäsenvaltiot esittivät Pohjanmeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan 31 päivänä toukokuuta 2017 komissiolle yhteisen suosituksen pohjakalakantojen kalastuksia Pohjanmerellä koskevaksi poisheittämissuunnitelmaksi. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/45 (3) vahvistetaan kyseisen yhteisen suosituksen perusteella kyseisiin kalastuksiin sovellettava poisheittämissuunnitelma vuodeksi 2018. |
(6) |
Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 4 päivänä heinäkuuta 2018 asetuksen (EU) 2018/973 Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta. Mainitun asetuksen 11 artiklalla siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa eritellään purkamisvelvoitteen yksityiskohdat jäsenvaltioiden laatimien yhteisten suositusten perusteella. |
(7) |
Alankomaat, Belgia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta esittivät Pohjanmeren neuvoa-antavaa toimikuntaa ja pelagisia kantoja koskevaa neuvoa-antava toimikuntaa kuultuaan 30 päivänä toukokuuta 2018 komissiolle uuden yhteisen suosituksen Pohjanmeren pohjakalakantojen purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohdista. Yhteistä suositusta muutettiin 30 päivänä elokuuta 2018. |
(8) |
Kuten asetuksessa (EU) 2018/973 säädetään, Pohjanmeri käsittää ICES-alueet 2a ja 3a sekä ICES-suuralueen 4. |
(9) |
Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteelliset lausunnot, joita tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on tarkastellut (4). Asianomaisista toimenpiteistä keskusteltiin 11 päivänä syyskuuta 2018 pidetyssä asiantuntijaryhmän kokouksessa, johon osallistuivat edustajat 28 jäsenvaltiosta ja komissio sekä tarkkailijana Euroopan parlamentti. |
(10) |
Joidenkin kantojen, kuten punakampelan, osalta STECF totesi, että yksittäisten kalojen eloonjäämisasteet eivät välttämättä ole yhtä korkeita kuin muilla lajeilla. Komissio oli kuitenkin tarkastellut kyseisen vapautuksen suhteellista vaikutusta kokonaiskantaan verrattuna yksittäisiin kaloihin ja pannut samalla merkille tarpeen jatkaa kalastustoimintaa, jotta tiedonkeruu olisi mahdollista STECF:n esittämien huomautusten huomioon ottamiseksi. Kun kuolleina poisheitettyjen kalojen määrä on suhteellisen pieni, komissio katsoo, että pragmaattinen ja varovainen kalastuksenhoito varmistetaan sallimalla väliaikaiset vapautukset, sillä jos näin ei tehtäisi, poisheittämisten moitteettoman ja tietoisen hallinnan kannalta välttämätön tiedonkeruu olisi mahdotonta purkamisvelvoitteen täysimääräisen voimaantulon vuoksi. |
(11) |
Delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/45 säädetään trooleilla ICES-alueella 4c pyydetyn säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän merianturan saaliiden eloonjäämisasteeseen perustuvista vapautuksista sellaisen tieteellisen näytön perusteella, joka osoitti poisheitettyjen kalojen eloonjäämisasteen. Kyseistä näyttöä on arvioitu aiempina vuosina, ja STECF totesi (5) näytön olevan riittävä. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan vapautuksen soveltamisen jatkamista. STECF korosti, ettei kasvualueiden sijainnista ole toimitettu uutta tietoa (6). Koska kartoitettuja kasvualueita ei tällä hetkellä ole, vapautus voidaan sisällyttää tähän asetukseen, mutta jäsenvaltioiden olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot heti, kun kyseiset alueet on kartoitettu. |
(12) |
Delegoidulla asetuksella (EU) 2018/45 otetaan käyttöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukainen eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus ICES-alueilla 2a ja 3a sekä ICES-suuralueella 4 merroilla pyydetyille keisarihummerisaaliille sellaisen tieteellisen näytön perusteella, joka osoitti eloonjäämisasteen. Kyseistä näyttöä on arvioitu aiempina vuosina, ja STECF totesi (7) näytön olevan riittävän. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan vapautuksen soveltamisen jatkamista. Koska olosuhteet eivät ole muuttuneet, kyseinen vapautus olisi sen vuoksi lisättävä tähän asetukseen. |
(13) |
Delegoidulla asetuksella (EU) 2018/45 otetaan käyttöön korkeaan eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus ICES-suuralueella 4 tietyillä pyydyksillä pyydetyille keisarihummerisaaliille edellyttäen, että valikointiristikolla varustettua laitetta on käytetty. Kyseinen vapautus on voimassa vain talvikuukausina ja koskee vain tiettyjä ICESin toiminnallisia yksiköitä. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan kyseisen vapautuksen soveltamisen jatkamista ja sen laajentamista koskemaan ICES-alueita 2a ja 3a. Jäsenvaltiot toimittivat päivitettyä tieteellistä näyttöä vuonna 2018 osoittaakseen sellaisilla pohjatrooleilla pyydetyn keisarihummerin eloonjäämisasteen, joiden troolinperän silmäkoko on yli 80 millimetriä tai vähintään 70 mm ja jotka on varustettu erityisillä valikointiristikoilla varustetuilla laitteilla. Näyttö toimitettiin STECF:lle, joka ilmoitti olevansa huolissaan (8) Pohjanmeren länsirannikon eloonjäämisennusteista ja siitä, edustavatko kyseiset ennusteet koko aluetta. STECF korosti kuitenkin, että tieteellinen näyttö perustui vankkaan lähestymistapaan ja että suurempien laivastojen osalta käytetty validointitekniikka on kohtuullinen. Kyseisissä olosuhteissa vapautusta voidaan soveltaa 31 päivään joulukuuta 2021, mutta jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, olisi toimitettava tiedot Pohjanmeren länsirannikon kalastuksesta. |
(14) |
Delegoidulla asetuksella (EU) 2018/45 otetaan käyttöön merroilla tai rysillä pyydettyjen saalisarjoitusten alaisten lajien sivusaaliin eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus sellaisen tieteellisen näytön perusteella, joka osoitti eloonjäämisasteen. Näyttöä on arvioitu aiempina vuosina, ja STECF totesi (9), että käytettävissä olevien tietojen mukaan poisheitettyjen kalojen kuolleisuus on todennäköisesti alhainen, joskin todelliset kalasaaliit ovat vähäisiä. Koska saaliit eivät ole merkittäviä ja koska olosuhteet eivät ole muuttuneet, vapautus voidaan sisällyttää tähän asetukseen. |
(15) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta tavallisilla verkoilla tai riimuverkoilla ICES-alueella 3a ja ICES-suuralueella 4 pyydetylle punakampelalle. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen poisheitetyn punakampelan eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin STECF:lle, joka totesi (10), että toimitettiin riittävästi tietoja, joiden mukaan eloonjäämisaste on erittäin korkea. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi lisättävä tähän asetukseen. |
(16) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta ankkuroiduilla kierrenuotilla ICES-alueella 3a ja ICES-suuralueella 4 pyydetylle punakampelalle. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen poisheitetyn punakampelan eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin STECF:lle, joka totesi (11), että eloonjäämisastetta koskevan tutkimuksen tiedot ovat luotettavia mutta että eloonjäämisasteen parantamiseksi voitaisiin käyttää muitakin tekijöitä, koska eloonjäämisaste alenee huomattavasti, jos punakampelan lajitteluaika on yli 30 minuuttia. Sen vuoksi kyseinen vapautus voidaan lisätä tähän asetukseen. |
(17) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan eloonjäämisasteeseen perustuvan vapautuksen myöntämistä punakampelan saaliille ja sivusaaliille, jotka pyydetään trooleilla kampelakalojen tai pyöreiden kalojen kohdennetussa kalastuksessa ICES-alueella 3a ja ICES-suuralueella 4 talvikuukausina. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä ohjeistusta osoittaakseen poisheitetyn punakampelan eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Näyttö toimitettiin STECF:lle, joka totesi (12), että taustaselvityksen mukaan eloonjäämisasteet ovat alentuneet silloin, kun lajitteluaika on yli 60 minuuttia kesäkuukausina, minkä vuoksi punakampelan kesäkuukausien alhainen eloonjäämisprosentti on peruste rajoittaa vapautus koskemaan vain talvikuukausia. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi lisättävä tähän asetukseen. |
(18) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta säilyttämisen vähimmäisviitekoon alittaville punakampelasaaliille, jotka pyydetään puomitrooleilla ICES-suuralueella 4 ja ICES-alueella 2a. Jäsenvaltiot toimittivat tieteellistä näyttöä osoittaakseen poisheitettyjen kalojen eloonjäämisasteen kyseisessä kalastuksessa. Todisteet toimitettiin STECF:lle, joka totesi (13), että monet tekijät vaikuttavat eloonjäämiseen kyseisessä kalastuksessa ja että se vaihtelee suuresti. STECF epäili myös, että koska ohjeelliset poisheitettyjen saaliiden määrät ovat suhteellisen korkeat ja elonjäämisasteet suhteellisen alhaiset, huomattava määrä poisheitetystä punakampelasta ei todennäköisesti jää eloon. Jotta nämä tiedot voitaisiin kerätä, kalastuksen olisi voitava jatkua, minkä vuoksi komissio katsoo, että vapautus olisi myönnettävä mutta että jäsenvaltioille olisi asetettava velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla STECF voi arvioida perustelut tarkasti ja komissio voi tehdä uudelleentarkastelun. Näissä olosuhteissa vapautusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, olisi toimitettava a) eloonjäämisasteen parantamista koskeva etenemissuunnitelma STECF:n tieteellistä arviointia varten, ja b) vuosittaiset kertomukset eloonjäämisohjelman etenemisestä ja siihen tehdyistä muutoksista/tarkistuksista. |
(19) |
Millä pyydyksellä tahansa ICES-alueella 2a ja 3a sekä ICES-suuralueella 4 pyydettyjen rauskukalojen eloonjäämisasteesta ei ole saatavilla yksityiskohtaista tieteellistä näyttöä kaikkien sellaisten laivastonosien ja laivastoyhdistelmien osalta, joihin vapautusta sovelletaan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta eloonjäämisasteen uskotaan kuitenkin olevan yleensä korkean, mutta asiasta tarvitaan vielä lisätietoja. Jotta nämä tiedot voitaisiin kerätä, kalastuksen olisi voitava jatkua, minkä vuoksi komissio katsoo, että vapautus olisi myönnettävä mutta että jäsenvaltioille olisi asetettava velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla STECF voi arvioida perustelut tarkasti ja komissio voi tehdä uudelleentarkastelun. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, olisi toimitettava viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta a) eloonjäämisasteen parantamista koskeva etenemissuunnitelma STECF:n havaitsemien tietovajeiden täyttämiseksi ja STECF:n vuotuista arviointia varten, ja b) vuosittaiset kertomukset eloonjäämisohjelmien etenemisestä ja niihin tehdyistä muutoksista tai tarkistuksista. |
(20) |
Rauskukalojen eloonjäämisastetta tarkasteltaessa havaittiin, että marmorirauskun (Leucoraja naevus) eloonjäämisaste on huomattavasti alhaisempi kuin muilla lajeilla ja että tieteellinen tietämys on sen osalta vähäisempi. Tämän lajin jättäminen kokonaan vapautuksen ulkopuolelle estäisi kuitenkin kalastuksen sekä jatkuvan ja tarkan tiedonkeruun. Sen vuoksi komissio katsoo, että tämä vapautus olisi myönnettävä ainoastaan yhdeksi vuodeksi ja että uusia tutkimuksia olisi tehtävä ja parempia eloonjäämistoimenpiteitä kehitettävä kiireellisesti, ja toimitettava ne STECF:lle arviointia varten mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019. |
(21) |
Delegoidulla asetuksella (EU) 2018/45 otetaan käyttöön de minimis -poikkeukset, jotka koskevat
|
(22) |
Jäsenvaltiot toimittivat kyseisiä de minimis – poikkeuksia tukevaa näyttöä. STECF (14) tarkasteli näyttöä ja totesi (15), että jäsenvaltioiden toimittamat asiakirjat sisälsivät perusteltuja argumentteja, jotka osoittavat, että valikoivuutta on vaikea parantaa tai että tahattomien saaliiden käsitteleminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia. Koska olosuhteet eivät ole muuttuneet, de minimis -poikkeuksia on aiheellista jatkaa prosenttiosuuksien mukaisesti ja tehdä uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetut tarvittavat muutokset asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti. |
(23) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan de minimis -poikkeuksia, jotka koskevat
|
(24) |
Jäsenvaltiot antoivat uusia de minimis -poikkeuksia tukevaa tieteellistä näyttöä, joka perustuu valikoivuuden parantamista koskeviin vaikeuksiin ja saaliiden käsittelyn kohtuuttomiin kustannuksiin. STECF tarkasteli kyseistä näyttöä 2–6 päivänä heinäkuuta 2018 pidetyssä täysistunnossaan. |
(25) |
Pohjatrooleilla ICES-alueilla 4a ja 4b pyydettyä valkoturskaa ja turskaa koskevan poikkeuksen osalta STECF on todennut, ettei asiaankuuluvia tietoja ole saatu tietyiltä jäsenvaltioilta. Jotta nämä tiedot voitaisiin kerätä, kalastuksen olisi voitava jatkua, minkä vuoksi komissio katsoo, että vapautus olisi myönnettävä väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 mutta että jäsenvaltioille olisi asetettava velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla STECF voi arvioida perustelut tarkasti ja komissio voi tehdä uudelleentarkastelun. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tehtävä ylimääräisiä kokeita ja annettava tiedot STECF:n arvioitaviksi mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019. |
(26) |
Jäsenvaltioiden toimittaman näytön perusteella STECF katsoi, että tietyillä pohjatrooleilla ICES-suuralueella 4 pyydetylle punakampelalle on aiheellista vahvistaa de minimis -poikkeukset. |
(27) |
STECF totesi, että kohtuulliset tiedot on annettu de minimis -poikkeuksen myöntämiseksi puomitrooleilla ICES-alueilla 4b ja 4c tapahtuvalle hietakatkaravun pyynnille. |
(28) |
STECF katsoi, että tietyillä pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on 100–119 millimetriä, pyydettyä molvaa koskevan de minimis -poikkeuksen osalta on vaikeaa arvioida varmasti, millainen vaikutus valikoivuuden parantamisella on asianomaiseen kalastukseen. STECF totesi, että tietyistä jäsenvaltioista ei ole saatu asiaankuuluvia tietoja. STECF myönsi kuitenkin, että asiaankuuluvassa kalastuksessa käytettävät pyydykset ovat jo valikoivia ja että valikoivuuden parantaminen vielä lisää tekisi kalastuksesta kannattamatonta. Jotta nämä tiedot voitaisiin kerätä, kalastuksen olisi voitava jatkua, minkä vuoksi komissio katsoo, että vapautus olisi myönnettävä väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019 mutta että jäsenvaltioille olisi asetettava velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla STECF voi arvioida perustelut tarkasti ja komissio voi tehdä uudelleentarkastelun. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava a) tiedot, jotka osoittavat, että valikoivuuden parantaminen on erittäin vaikeaa asiaankuuluvassa kalastuksessa, ja b) muiden sellaisten jäsenvaltioiden saalista tai laivastoa koskevat lisätiedot, jotka voivat myös harjoittaa asianomaista kalastusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tehtävä ylimääräisiä kokeita ja annettava tiedot STECF:n arvioitaviksi mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019. |
(29) |
Tietyillä pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä, ICES-suuralueella 4 pyydetylle molvalle olisi myönnettävä de minimis -poikkeus, jäsenvaltioiden esittämän näytön perusteella ja STECF:n esittämän toteaman mukaisesti. |
(30) |
STECF totesi päätelmissään, että tietyillä puomitrooleilla ICES-suuralueella 4 pyydettyä valkoturskaa koskevasta de minimis -poikkeuksesta on annettu yksityiskohtaiset tiedot. STECF totesi kuitenkin, että valkoturskan valikoivuus on parantunut vain rajallisesti ja että de minimis -poikkeuksen laskemisessa käytetty lähestymistapa saattaa rajoittaa valkoturskan valikoivuutta, koska kaikki tahattomat valkoturskasaaliit heitetään mahdollisesti pois. Näissä olosuhteissa kyseistä poikkeusta olisi sovellettava todettujen poisheittämisten tasolla (2 prosenttia), ja jäsenvaltioille olisi asetettava velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla STECF voi arvioida tarkasti perustelut ja komissio voi tehdä vuosittaisen uudelleentarkastelun. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tehtävä ylimääräisiä kokeita ja annettava tiedot STECF:n arvioitaviksi mahdollisimman pian ennen kunkin vuoden 31 päivää toukokuuta. |
(31) |
STECF arvioi tiedot, jotka jäsenvaltiot olivat antaneet pohjatrooleilla, nuotilla ja puomitrooleilla pyydettyä piikkimakrillia ja makrillia koskevista uusista de minimis -poikkeuksista, ja totesi, että lisätietojen toimittaminen on tarpeen. Koska tällaisten tietojen toimittaminen edellyttää kalastustoiminnan ja tiedonkeruun jatkamista, kutakin lajia koskevien yksittäisten poikkeusten olisi oltava voimassa enintään yhden vuoden ajan ja jäsenvaltioille olisi asetettava velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla STECF voi arvioida perustelut tarkasti ja komissio voi tehdä uudelleentarkastelun. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tehtävä ylimääräisiä kokeita ja annettava tiedot STECF:n arvioitaviksi mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019. Sen vuoksi näitä poikkeuksia olisi sovellettava väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019. |
(32) |
Jotta vuotuisten kokonaissaaliiden määrittämisen edellyttämät luotettavat arviot poisheitettyjen saaliiden määristä voidaan varmistaa, jäsenvaltioiden olisi silloin, kun de minimis -poikkeus perustuu riittämättömien tietojen ekstrapolointiin ja osittaisiin laivastotietoihin, varmistettava, että koko kyseisen de minimis -poikkeuksen alaisesta laivastosta annetaan tarkat ja varmennettavissa olevat tiedot. |
(33) |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon yksityiskohdat voivat sisältää kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja teknisiä toimenpiteitä. Pyydysten valikoivuuden parantamiseksi ja tahattomien saaliiden vähentämiseksi Skagerrakissa on tarpeen säilyttää eräät tekniset toimenpiteet, joista sovittiin unionin ja Norjan välillä vuosina 2011 (16) ja 2012 (17) sekä sallia valikoivan SepNep -laitteen käyttö. |
(34) |
Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan ja 18 artiklan 3 kohdan sekä asetuksen (EU) 2018/973 ja erityisesti sen 11 artiklan mukaisia, minkä vuoksi ne voidaan sisällyttää tähän asetukseen. |
(35) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti tarkastellut sekä STECF:n arviota että jäsenvaltioiden tarvetta varmistaa purkamisvelvoitteen täysimääräinen täytäntöönpano 1 päivänä tammikuuta 2019. Useissa tapauksissa vapautukset ja poikkeukset edellyttävät kalastustoiminnan ja tietojenkeruun jatkamista, jotta STECF:n esittämät huomautukset voitaisiin ottaa huomioon. Tällaisissa tapauksissa komissio katsoo, että pragmaattinen ja varovainen kalastuksenhoito varmistetaan sallimalla väliaikaiset vapautukset ja poikkeukset, sillä jos näin ei tehtäisi, poisheitettämisten moitteettoman ja tietoisen hallinnan kannalta välttämätön tietojenkeruu olisi mahdotonta purkamisvelvoitteen täysimääräisen voimaantulon vuoksi. |
(36) |
Asetuksen (EU) 2018/973 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti valta antaa purkamisvelvoitetta koskevia delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 5 päivästä elokuuta 2018. Sen vuoksi on aiheellista tarkastella eloonjäämisasteen ja purkamisvelvoitetta koskevien de minimis -poikkeusten vaikutusta tämän asetuksen kolmantena soveltamisvuotena. |
(37) |
Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 201931 päivään joulukuuta 2021, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Purkamisvelvoitteen täytäntöönpano
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetty purkamisvelvoite koskee sellaisten pohjakalakantojen kalastusta unionin vesillä Pohjanmerellä (ICES-alueet 2a ja 3a sekä ICES-suuralue 4), jotka ovat tämän asetuksen mukaisten saalisrajoitusten alaisia vuosina 2019–2021.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) |
’Seltra-paneelilla’valikoivaa laitetta, joka
|
2) |
’valikointiristikolla varustetulla laitteella’ valikoivaa laitetta, joka muodostuu kahdesta havaksesta muodostuvaan vinoneliösilmäiseen verkkoon, jonka silmäkoko on vähintään 200 millimetriä, neljänä paneelina kiinnitetystä havaksesta ja joka johtaa troolin takaosassa olevaan pakoaukkoon; |
3) |
’flaamilaisella paneelilla’ puomitroolin viimeistä suipentuvaa havasosuutta,
|
4) |
’SepNep’:llä ovitroolia,
|
3 artikla
Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus keisarihummerille
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan unionin vesillä Pohjanmerellä (ICES-alueet 2a ja 3a sekä ICES-suuralue 4) seuraaviin keisarihummerisaaliisiin:
a) |
merroilla (FPO (18)) pyydetyt saaliit; |
b) |
sellaisilla pohjatrooleilla (OTB, TBN) pyydetyt saaliit, joiden
|
2. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty keisarihummeri heitetään pois, se on päästettävä kokonaisena ja heti takaisin mereen alueella, jolta se on pyydetty.
3. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava lisää 1 kohdan b alakohdassa säädettyä vapautusta tukevaa tieteellistä tietoa vuosittain mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen kunkin vuoden 1 päivää elokuuta.
4 artikla
Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus merianturalle
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan unionin vesillä ICES-alueella 4c kuuden meripeninkulman etäisyydellä rannikosta mutta kartoitettujen kasvualueiden ulkopuolella säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempään merianturaan, joka on pyydetty ovitroolilla (OTB), jonka troolinperän silmäkoko on 80–99 millimetriä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vapautusta sovelletaan ainoastaan aluksiin, joiden suurin pituus on 10 metriä ja enimmäiskoneteho 221 kW ja joilla kalastetaan enintään 30 metrin syvyisillä vesillä vetoajan ollessa enintään 1,5 tuntia.
3. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty meriantura heitetään pois, se on päästettävä heti takaisin mereen.
5 artikla
Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus kaikkien saalisrajoitusten alaisten lajien sivusaaliille merroissa ja rysissä
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan unionin vesillä ICES-alueella 3a ja ICES-suuralueella 4 merroilla ja rysillä (FPO, FYK) pyydettyihin saalisrajoitusten alaisten kaikkien lajien saaliisiin.
2. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty kala heitetään pois, se on päästettävä heti takaisin mereen vedenpinnan alapuolelle.
6 artikla
Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus punakampelan saaliille ja sivusaaliille
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan unionin vesillä ICES-alueella 3a ja ICES-suuralueella 4 seuraaviin:
a) |
punakampela, joka on pyydetty verkoilla (GNS, GTR, GTN, GEN); |
b) |
punakampela, joka on pyydetty ankkuroiduilla kierrenuotilla; |
c) |
punakampela, joka on pyydetty pohjatrooleilla (OTB, PTB), joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä, kampelakalojen tai pyöreiden kalojen kohdennetun kalastuksen yhteydessä talvikuukausina (1 päivän marraskuuta ja 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana). |
2. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty punakampela heitetään pois, se on päästettävä heti takaisin mereen.
7 artikla
Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus vähimmäisviitekokoa pienemmälle punakampelalle
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan unionin vesillä ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 vähimmäisviitekokoa pienempään punakampelaan, joka on pyydetty 80–119 millimetrin puomitrooleilla (BT2).
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vapautusta sovelletaan väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2019. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava lisää kyseistä vapautusta tukevaa tieteellistä tietoa mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta 2019.
3. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetty punakampela heitetään pois, se on päästettävä heti takaisin mereen vedenpinnan alapuolelle.
8 artikla
Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus rauskukaloille
1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta sovelletaan unionin vesillä Pohjanmerellä (ICES-alueet 2a ja 3a sekä ICES-suuralue 4) millä tahansa pyydyksellä saatuihin rauskukalasaaliisiin.
2. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava lisää 1 kohdassa säädettyä vapautusta tukevaa tieteellistä tietoa vuosittain mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen kunkin vuoden 1 päivää elokuuta.
3. Edellä 1 kohdassa säädettyä vapautusta sovelletaan marmorirauskuun 31 päivään joulukuuta 2019. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava lisää kyseistä vapautusta tukevaa tieteellistä tietoa mahdollisimman pian ennen 31 päivää toukokuuta 2019. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi toimitetun tieteellisen tiedon ennen 1 päivää elokuuta 2019.
4. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyydetyt rauskukalat heitetään pois, ne on päästettävä heti takaisin mereen vedenpinnan alapuolelle.
9 artikla
De minimis -poikkeukset
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, seuraavat määrät saadaan kyseisen asetuksen 15 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla heittää pois:
a) |
kun kyseessä on merianturan kalastus unionin vesillä ICES-alueilla 2a ja 3a sekä ICES-suuralueella 4 riimuverkkoja ja tavallisia verkkoja (GN, GNS, GND, GNC, GTN, GTR, GEN, GNF) käyttävillä aluksilla: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän ja suuremman merianturan määrä, joka saa olla enintään kolme prosenttia kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista; |
b) |
kun kyseessä on merianturan kalastus unionin vesillä ICES-suuralueella 4 flaamilaisella paneelilla varustettuja silmäkooltaan 80–119 millimetrin puomitrooleja (TBB) käyttävillä aluksilla: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän merianturan määrä, joka saa olla enintään kuusi prosenttia kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista vuonna 2019 ja enintään viisi prosenttia muina vuosina; |
c) |
kun kyseessä on keisarihummerin kalastus unionin vesillä ICES-alueella 3a sellaisia pohjatrooleja (OTB, TBN) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on vähintään 70 millimetriä ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien merianturan, koljan, valkoturskan, turskan, seidin ja kummeliturskan yhteenlaskettu määrä, joka saa olla enintään neljä prosenttia keisarihummerin, merianturan, koljan, valkoturskan, pohjankatkaravun, turskan, seidin ja kummeliturskan vuotuisesta kokonaissaaliista; |
d) |
kun kyseessä on pohjankatkaravun pyynti unionin vesillä ICES-alueella 3a sellaisia pohjatrooleja (OTB) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on vähintään 35 millimetriä, jossa on kaloille esteetön pakoaukko ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 19 millimetriä: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien merianturan, koljan, valkoturskan, turskan, punakampelan, seidin, sillin, harmaaturskan, kultakuoren ja mustakitaturskan yhteenlaskettu määrä, joka saa olla enintään viisi prosenttia keisarihummerin, merianturan, koljan, valkoturskan, turskan, seidin, punakampelan, pohjankatkaravun, kummeliturskan, harmaaturskan, kultakuoren, sillin ja mustakitaturskan vuotuisista kokonaissaaliista; |
e) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen sekakalastus unionin vesillä ICES-suuralueella 4c sellaisia pohjatrooleja tai nuottia (OTB, OTT, SDN, SSC) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on 70–99 millimetriä (TR2): säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien valkoturskan ja turskan yhteenlaskettu määrä, joka saa vuonna 2019 olla enintään kuusi prosenttia ja vuosina 2020 ja 2021 enintään viisi prosenttia sellaisten vähimmäisviitekokoa pienempien lajien vuotuisista kokonaissaaliista, jotka olisivat purkamisvelvoitteen alaisia; turskan enimmäismäärä, joka voidaan heittää pois, on kaksi prosenttia kyseisistä kokonaissaaliista; |
f) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen sekakalastus unionin vesillä ICES-alueilla 4a ja 4b sellaisia pohjatrooleja tai nuottia (OTB, OTT, SDN, SSC) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on 70–99 millimetriä:
|
g) |
kun kyseessä on kalastus unionin vesillä ICES-alueella 3a sellaisia pohjatrooleja (OTB, OTT, TBN) käyttävillä aluksilla, jotka on varustettu Seltra-paneelilla ja joiden silmäkoko on 90–119 millimetriä, tai sellaisia pohjatrooleja (OTB, OTT, TBN) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän valkoturskan määrä, joka saa olla enintään kaksi prosenttia keisarihummerin, turskan, koljan, valkoturskan, seidin, merianturan, punakampelan ja kummeliturskan vuotuisista kokonaissaaliista. |
h) |
kun kyseessä on keisarihummerin kalastus unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sellaisia pohjatrooleja käyttävillä aluksilla, jotka on varustettu SepNep:llä ja joiden silmäkoko on 80–99 millimetriä: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän punakampelan määrä, joka saa olla enintään kolme prosenttia seitin, punakampelan, koljan, valkoturskan, turskan, pohjankatkaravun, merianturan ja keisarihummerin vuotuisista kokonaissaaliista; |
i) |
kun kyseessä on hietakatkaravun pyynti unionin vesillä ICES-alueilla 4b ja 4c puomitrooleilla: kaikkien saalisrajoitusten alaisten lajien määrä, joka saa olla enintään seitsemän prosenttia vuosina 2019 ja 2020 sekä enintään 6 prosenttia vuonna 2021 kaikkien saalisrajoitusten alaisten lajien vuotuisista kokonaissaaliista; |
j) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen kalastus unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sellaisia pohjatrooleja (OTB, OTT, PTB) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on 100–119 millimetriä:
|
k) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen kalastus unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sellaisia pohjatrooleja (OTB, OTT, PTB) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä: säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän molvan määrä, joka saa olla enintään kolme prosenttia molvan vuotuisista kokonaissaaliista kyseisessä kalastuksessa; |
l) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen sekakalastus unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sellaisia puomitrooleja käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on 80–119 millimetriä:
|
m) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen sekakalastus ICES-suuralueella 4 sellaisia pohjatrooleja (OTB, OTT, PTB ja TBB) käyttävillä aluksilla, joiden silmäkoko on 80–99 millimetriä:
|
n) |
kun kyseessä on pohjakalakantojen sekakalastus ICES-suuralueella 4 pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB ja TBB), joiden silmäkoko on 80–99 millimetriä:
|
10 artikla
Tekniset erityistoimenpiteet Skagerrakissa
1. On kiellettyä pitää aluksella tai käyttää Skagerrakissa trooleja, ankkuroituja kierrenuottia, puomitrooleja tai vastaavia vedettäviä verkkopyydyksiä, joiden silmäkoko on alle 120 millimetriä.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavanlaisia trooleja voidaan käyttää:
a) |
troolit, joiden verkon perän silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, edellyttäen että ne on varustettu Seltra-paneelilla tai lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä; |
b) |
troolit, joiden verkon perän silmäkoko on vähintään 70 millimetriä (neliösilmä) ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä; |
c) |
troolit, joiden pienin silmäkoko on alle 70 millimetriä kalastettaessa pelagisia tai teollisia lajeja, edellyttäen että yli 80 prosenttia saaliista on yhtä tai useampaa pelagista tai teollista lajia; |
d) |
troolit, joiden verkon perän silmäkoko on vähintään 35 millimetriä pyydettäessä pohjankatkarapua, edellyttäen että trooli on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 19 millimetriä. |
3. Kalapesää voidaan käyttää pyydettäessä 2 kohdan d alakohdan mukaisesti pohjankatkarapua, edellyttäen että on olemassa asianmukaiset kalastusmahdollisuudet sivusaaliskalastuksen kattamiseksi ja että pesä on
a) |
varustettu neliösilmäisellä ylähavaksella, jonka silmäkoko on vähintään 120 millimetriä; |
b) |
vähintään kolmen metrin pituinen; ja |
c) |
vähintään yhtä leveä kuin lajitteluristikko. |
11 artikla
SepNep
SepNep-verkkojen käyttö on sallittua asetuksen (EU) 2018/973 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.
12 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201931 päivään joulukuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 179, 16.7.2018, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/45, annettu 20 päivänä lokakuuta 2017, tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia Pohjanmerellä ja unionin vesillä ICES-alueella IIa koskevasta poisheittämissuunnitelmasta vuonna 2018 (EUVL L 7, 12.1.2018, s. 6).
(4) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(5) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(6) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(7) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf
(8) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(9) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1780485/STECF+PLEN+17-02.pdf
(10) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(11) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(12) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(13) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(14) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/1099561/STECF+PLEN+15-02.pdf.
(15) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf.
(16) Euroopan unionin ja Norjan välisissä Skagerrakin ja Kattegatin vuoden 2012 kalastuksen sääntelyä koskevien kalastusneuvottelujen yhteisesti sovittu pöytäkirja.
(17) Euroopan unionin ja Norjan 4 päivänä heinäkuuta 2012 tekemä, poisheittokiellon ja valvontatoimenpiteiden täytäntöönpanoa Skagerrakin alueella koskevia toimenpiteitä koskevien kalastusneuvottelujen yhteisesti sovittu pöytäkirja.
(18) Tässä asetuksessa käytetyt pyydyskoodit viittaavat valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8 päivänä huhtikuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1) liitteessä XI oleviin koodeihin. Sellaisten alusten, joiden suurin pituus on alle 10 metriä, tässä taulukossa käytetyt koodit viittaavat FAO:n pyydysluokituksen koodeihin.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/27 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/2036,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2018,
tiettyjä pohjakalojen kalastuksia Välimerellä koskevasta poisheittämissuunnitelmasta annetun delegoidun asetuksen (EU) 2017/86 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 6 kohdan ja 18 artiklan 1 ja 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EU) N:o 1380/2013 pyritään lopettamaan poisheittäminen asteittain unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite niiden lajien saaliiden osalta, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, ja Välimerellä myös niiden lajien saaliiden osalta, joihin sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 (2) liitteessä III määriteltyjä vähimmäiskokoja. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta sovelletaan Välimerellä kalastusta määrittäviin saalisrajoitusten alaisiin lajeihin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017 ja kaikkiin muihin lajeihin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2019. |
(3) |
Purkamisvelvoitteen täytäntöön panemiseksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä poisheittämissuunnitelmia enintään kolme vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia yhteensä kolmella vuodella, yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia. |
(4) |
Komissio vahvisti delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/86 (3) poisheittämissuunnitelman, joka koskee tiettyjen pohjakalojen kalastuksia Välimerellä ja jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen 31 päivään joulukuuta 2019 saakka, sen jälkeen, kun tietyt jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu Välimerellä (Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Malta ja Slovenia), olivat toimittaneet komissiolle kolme yhteistä suositusta vuonna 2016. Kyseiset kolme yhteistä suositusta koskivat läntistä Välimerta, Adrianmerta ja kaakkoista Välimerta. |
(5) |
Komission delegoitua asetusta (EU) 2017/86 muutettiin komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/153 (4) sen jälkeen, kun asiaankuuluvat jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, toimittivat kaksi yhteistä suositusta, jotka koskevat läntistä Välimerta ja Adrianmerta. |
(6) |
Ranska, Italia ja Espanja toimittivat 4 päivänä kesäkuuta 2018 komissiolle uuden yhteisen suosituksen tiettyjä pohjakalojen kalastuksia läntisellä Välimerellä koskevasta poisheittämissuunnitelmasta, jäljempänä ’läntistä Välimerta koskeva uusi yhteinen suositus’, kuultuaan alueellista korkean tason PESCAMED-ryhmää. Yhteistä suositusta muutettiin 27 päivänä elokuuta 2018. |
(7) |
Kypros, Kreikka, Italia ja Malta toimittivat 7 päivänä kesäkuuta 2018 komissiolle uuden yhteisen suosituksen tiettyjä pohjakalojen kalastuksia kaakkoisella Välimerellä koskevasta poisheittämissuunnitelmasta, jäljempänä ’kaakkoista Välimerta koskeva uusi yhteinen suositus’, kuultuaan alueellista korkean tason SUDESTMED-ryhmää. Yhteistä suositusta muutettiin 28 päivänä elokuuta 2018. |
(8) |
Kroatia, Italia ja Slovenia toimittivat 8 päivänä kesäkuuta 2018 komissiolle uuden yhteisen suosituksen tiettyjä pohjakalojen kalastuksia Adrianmerellä koskevasta poisheittämissuunnitelmasta, jäljempänä ’Adrianmerta koskeva uusi yhteinen suositus’, kuultuaan alueellista korkean tason ADRIATICA-ryhmää. Yhteistä suositusta muutettiin 29 päivänä elokuuta 2018. |
(9) |
Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi kyseiset kolme uutta yhteistä suositusta kesätäysistunnossaan 2–6 päivänä heinäkuuta 2018 (5). |
(10) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan nojalla ottanut huomioon sekä STECF:n arvioinnin että sen, että jäsenvaltioiden on tarpeen taata purkamisvelvoitteen täysimääräinen täytäntöönpano 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. Poikkeukset edellyttävät monissa tapauksissa sitä, että kalastustoimintaa ja tietojenkeruuta jatketaan, jotta STECF:n huomautukset voidaan ottaa huomioon. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että kalastuksenhoitoa olisi lähestyttävä käytännöllisellä ja varovaisella tavalla sallimalla väliaikaisia poikkeuksia. Muussa tapauksessa ei voida kerätä tietoja, jotka ovat asianmukaisen ja tarkoin harkitun poisheittämisten hallinnoinnin kannalta välttämättömiä, kun otetaan huomioon purkamisvelvoitteen täysimääräinen voimaantulo. |
(11) |
Läntistä Välimerta koskevassa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyjen eloonjäämisasteeseen perustuvien vapautusten soveltamista pidennetään 31 päivään joulukuuta 2021 saakka koneellisella laahusreellä (pumppuharoilla, HMD) pyydettävien välimerenkampasimpukoiden (Pecten jacobaeus), mattosimpukoiden (Venerupis spp.) ja venussimpukoiden (Venus spp.) osalta. Kyseinen eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus otetaan käyttöön delegoidulla asetuksella (EU) 2017/86. Arvioidessaan kyseistä uutta yhteistä suositusta STECF totesi, ettei lisätietoja ollut toimitettu. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin tieteellistä näyttöä kyseisten lajien eloonjäämisasteesta. Koska eloonjäämisaste voi olla korkea, komissio katsoo – ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet – että eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta olisi jatkettava, sillä olosuhteet eivät ole muuttuneet. |
(12) |
Läntistä Välimerta koskevassa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyydettävää keisarihummeria (Nephrops norvegicus) koskevan eloonjäämisasteeseen perustuvan vapautuksen soveltamista pidennetään 31 päivään joulukuuta 2021 saakka. Kyseinen eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus otetaan käyttöön komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/153. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotettiin alun perin, ettei tätä vapautusta sovellettaisi heinä-, elo- ja syyskuussa, joiden osalta olisi sovellettava uutta de minimis -poikkeusta. STECF katsoi, ettei ole minkäänlaista näyttöä de minimis -poikkeuksen tueksi kesäkuukausina, eikä laatinut lisähuomautuksia. Kyseisen lajin eloonjäämisasteesta tällä ja muilla alueilla on kuitenkin olemassa tieteellistä näyttöä. Koska eloonjäämisaste voi olla korkea, komissio katsoo – ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet – että eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta olisi jatkettava koko vuoden osalta. |
(13) |
Adrianmerta koskevassa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että jatketaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta rapido-pyydyksellä (TBB) pyydettävän merianturan (Solea solea) osalta, Kyseinen eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus otetaan käyttöön komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/86. STECF ei arvioinut tätä uutta pyyntöä. Alueella GSA17 Adrianmerellä on kuitenkin käynnissä kyseisen lajin eloonjäämisastetta koskeva erillistutkimus. Komissio katsoo siksi, että kyseistä vapautusta olisi jatkettava ainoastaan yhden vuoden ajan. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä, jotta STECF voi laatia perusteellisemman arvioinnin. |
(14) |
Kolmessa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että sovelletaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta keisarihummeriin (Nephrops norvegicus), jota pyydetään merroilla ja sulkupyydyksillä (FPO ja FIX) läntisellä Välimerellä, Adrianmerellä ja kaakkoisella Välimerellä. STECF katsoi, ettei tämän vapautuksen tueksi ollut toimitettu erityistä tietoa. Komissio katsoo siksi, että kyseinen vapautus olisi otettava käyttöön ainoastaan yhden vuoden ajaksi. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi toimitettava asiaankuuluvat lisätiedot 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä, jotta STECF voi laatia perusteellisemman arvioinnin. |
(15) |
Kolmessa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että sovelletaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta pilkkupagelliin (Pagellus bogaraveo), jota pyydetään koukuilla ja siimoilla (LHP, LHM, LLS, LLD, LL, LTL ja LX) läntisellä Välimerellä, Adrianmerellä ja kaakkoisella Välimerellä. STECF katsoi, että ehdotun vapautuksen tueksi olisi toimitettava lisänäyttöä. Komissio katsoo siksi, että kyseinen vapautus olisi otettava käyttöön ainoastaan yhden vuoden ajaksi. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi toimitettava asiaankuuluvat lisätiedot 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä, jotta STECF voi laatia perusteellisemman arvioinnin. |
(16) |
Kolmessa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että sovelletaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta hummeriin (Homarus gammarus) ja langusteihin (Palinuridae), joita pyydetään verkoilla GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR ja GEN) sekä merroilla ja sulkupyydyksillä (FPO ja FIX) läntisellä Välimerellä, Adrianmerellä ja kaakkoisella Välimerellä. STECF katsoi, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimittama langustien eloonjäämisastetta koskeva tutkimus on kohtuullisen luotettava ja osoittaa lyhyen aikavälin eloonjäämisasteen, joskin siinä käytetty otoskoko oli pieni. Tieteellistä lisänäyttöä olisi toimitettava sekä langustien että hummerin osalta. Komissio katsoo siksi, että kyseinen vapautus olisi otettava käyttöön ainoastaan yhden vuoden ajaksi. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi toimitettava asiaankuuluvat lisätiedot 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä, jotta STECF voi laatia perusteellisemman arvioinnin. |
(17) |
Adrianmerta ja kaakkoista Välimerta koskevissa uusissa yhteisissä suosituksissa ehdotetaan, että sovelletaan eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta keisarihummeriin (Nephrops norvegicus), jota pyydetään pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) Adrianmerellä ja kaakkoisella Välimerellä. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotettiin alun perin, ettei tätä vapautusta sovellettaisi heinä-, elo- ja syyskuussa, joiden osalta olisi sovellettava uutta de minimis -poikkeusta. STECF katsoi, ettei ole minkäänlaista näyttöä de minimis -poikkeuksen tueksi kesäkuukausina, eikä laatinut lisähuomautuksia. Kyseisen lajin eloonjäämisasteesta muilla alueilla on kuitenkin olemassa tieteellistä näyttöä. Koska eloonjäämisaste voi olla korkea, komissio katsoo – ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet – että eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus olisi otettava käyttöön koko vuoden ajaksi. |
(18) |
Kolmessa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan lisäksi, että jatketaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan c alakohdassa säädetyn de minimis -poikkeuksen soveltamista seuraavasti: kummeliturskaa (Merluccius merluccius) mulloja (Mullus spp.) enintään kuusi prosenttia vuosina 2019 ja 2020 ja enintään viisi prosenttia vuonna 2021 kyseisiä lajeja pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista sekä enintään yksi prosentti vuosina 2019, 2020 ja 2021 kyseisiä lajeja tavallisilla verkoilla ja riimuverkoilla (GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR ja GEN) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista läntisellä Välimerellä, Adrianmerellä ja kaakkoisella Välimerellä. Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/86 otettiin käyttöön de minimis -poikkeus kyseisten lajien osalta. Otettuaan huomioon tässä yhteydessä yhteisessä suosituksessa esitetyn ja STECF:n tarkasteleman tieteellisen näytön sekä pyydysten ominaisuudet, lajien suuren määrän kalastustoiminnassa, kalastuskäytännöt ja Välimeren erityispiirteet (esimerkiksi pienimuotoisen kalastuksen valta-aseman) komissio katsoi, että oli aiheellista vahvistaa tällaiset de minimis -poikkeukset tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvien suhteettomien kustannusten välttämiseksi. STECF ei arvioinut uutta pohjatrooleja koskevaa suositusta. Arvioidessaan tavallisia verkkoja ja riimuverkkoja koskevaa uutta yhteistä suositusta STECF totesi, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot eivät olleet riittävän täydellisiä. Koska olosuhteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet, komissio on sitä mieltä, että de minimis -poikkeusta olisi jatkettava edellä mainittujen prosenttitasojen mukaisesti. |
(19) |
Adrianmerta koskevassa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että jatketaan de minimis -poikkeuksen soveltamista seuraavasti: kummeliturskaa (Merluccius merluccius) mulloja (Mullus spp.) enintään yksi prosentti vuosina 2019, 2020 ja 2021 kyseisiä lajeja rapido-pyydyksellä (TBB) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista sekä merianturaa (Solea solea) enintään kolme prosenttia vuosina 2019, 2020 ja 2021 kyseisiä lajeja pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista Adrianmerellä. Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/86 otettiin käyttöön de minimis -poikkeus kyseisten lajien osalta. Otettuaan huomioon tässä yhteydessä yhteisessä suosituksessa esitetyn ja STECF:n tarkasteleman tieteellisen näytön sekä pyydysten ominaisuudet, lajien suuren määrän kalastustoiminnassa, kalastuskäytännöt ja Välimeren erityispiirteet (esimerkiksi pienimuotoisen kalastuksen valta-aseman) komissio katsoi, että oli aiheellista vahvistaa tällaiset de minimis -poikkeukset (enintään yksi prosentti kummeliturskan ja mullojen ja enintään kolme prosenttia merianturan osalta) tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvien suhteettomien kustannusten välttämiseksi. Arvioidessaan uutta yhteistä suositusta STECF totesi, ettei sovellettujen prosenttitasojen vahvan kasvun tueksi ollut esitetty erityistä tietoa. Koska olosuhteet eivät ole muuttuneet nykyisen prosenttitason soveltamisen osalta, komissio on sitä mieltä, että tätä poikkeusta olisi jatkettava edellä mainittujen prosenttitasojen mukaisesti. |
(20) |
Kaakkoista Välimerta koskevassa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että jatketaan de minimis -poikkeuksen soveltamista seuraavasti: syvänmerenkatkarapua (Parapenaeus longirostris) enintään kuusi prosenttia vuosina 2019 ja 2020 ja enintään viisi prosenttia vuonna 2021 kyseistä lajia pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista kaakkoisella Välimerellä. Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/86 otettiin käyttöön de minimis -poikkeus kyseisen lajin osalta. Otettuaan huomioon tässä yhteydessä yhteisessä suosituksessa esitetyn ja STECF:n tarkasteleman tieteellisen näytön sekä pyydysten ominaisuudet, lajien suuren määrän kalastustoiminnassa, kalastuskäytännöt ja Välimeren erityispiirteet (esimerkiksi pienimuotoisen kalastuksen valta-aseman) komissio katsoi, että oli aiheellista vahvistaa tällainen de minimis -poikkeus tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvien suhteettomien kustannusten välttämiseksi. STECF ei arvioinut uutta suositusta. Koska olosuhteet eivät ole muuttuneet, komissio on sitä mieltä, että tätä poikkeusta olisi jatkettava edellä mainittujen prosenttitasojen mukaisesti. |
(21) |
Läntistä Välimerta koskevissa uusissa yhteisissä suosituksissa ehdotetaan, että sovelletaan de minimis -poikkeusta seuraavasti: meribassia (Dicentrarchus labrax), rengassargia (Diplodus annularis), nokkasargia (Diplodus puntazzo), isosargia (Diplodus sargus), kaulussargia (Diplodus vulgaris), meriahvenia (Epinephelus spp.), marmoripagellia (Lithognathus mormyrus), täpläpagellia (Pagellus acarne), pilkkupagellia (Pagellus bogaraveo), punapagellia (Pagellus erythrinus), pargoa (Pagrus pagrus), hylkyahventa (Polyprion americanus), merianturaa (Solea solea), kultaotsa-ahventa (Sparus aurata) ja syvänmerenkatkarapua (Parapenaeus longirostris) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisista kokonaissaaliista; enintään kolme prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja tavallisilla verkoilla ja riimuverkoilla (GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR ja GEN) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista, lukuun ottamatta syvänmerenkatkarapua; ja enintään yksi prosentti vuonna 2019 kyseisiä lajeja koukuilla ja siimoilla (LHP, LHM, LLS, LLD, LL, LTL ja LX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista, lukuun ottamatta pilkkupagellia ja syvänmerenkatkarapua. |
(22) |
Adrianmerta koskevissa uusissa yhteisissä suosituksissa ehdotetaan, että sovelletaan de minimis -poikkeusta seuraavasti: meribassia (Dicentrarchus labrax), rengassargia (Diplodus annularis), nokkasargia (Diplodus puntazzo), isosargia (Diplodus sargus), kaulussargia (Diplodus vulgaris), meriahvenia (Epinephelus spp.), marmoripagellia (Lithognathus mormyrus), täpläpagellia (Pagellus acarne), pilkkupagellia (Pagellus bogaraveo), punapagellia (Pagellus erythrinus), pargoa (Pagrus pagrus), hylkyahventa (Polyprion americanus), kultaotsa-ahventa(Sparus aurata) ja syvänmerenkatkarapua (Parapenaeus longirostris) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisista kokonaissaaliista; enintään kolme prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja tavallisilla verkoilla ja riimuverkoilla (GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR ja GEN) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista, lukuun ottamatta syvänmerenkatkarapua mutta mukaan lukien meriantura; ja enintään yksi prosentti vuonna 2019 kyseisiä lajeja koukuilla ja siimoilla (LHP, LHM, LLS, LLD, LL, LTL ja LX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista, lukuun ottamatta pilkkupagellia ja syvänmerenkatkarapua mutta mukaan lukien meriantura. |
(23) |
Kaakkoista Välimerta koskevassa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että sovelletaan de minimis -poikkeusta seuraavasti: meribassia (Dicentrarchus labrax), rengassargia (Diplodus annularis), nokkasargia (Diplodus puntazzo), isosargia (Diplodus sargus), kaulussargia (Diplodus vulgaris), meriahvenia (Epinephelus spp.), marmoripagellia (Lithognathus mormyrus), täpläpagellia (Pagellus acarne), pilkkupagellia (Pagellus bogaraveo), punapagellia (Pagellus erythrinus), pargoa (Pagrus pagrus), hylkyahventa (Polyprion americanus), merianturaa (Solea solea) ja kultaotsa-ahventa (Sparus aurata) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisista kokonaissaaliista; enintään 3 prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja tavallisilla verkoilla ja riimuverkoilla (GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR ja GEN) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista; ja enintään 1 prosentti vuonna 2019 kyseisiä lajeja koukuilla ja siimoilla (LHP, LHM, LLS, LLD, LL, LTL ja LX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista, lukuun ottamatta pilkkupagellia. |
(24) |
Lisäksi kolmessa uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että jatketaan de minimis -poikkeuksen soveltamista seuraavasti: sardellia (Engraulis encrasicolus), sardiinia (Sardina pilchardus), makrillia (Scomber spp.) ja piikkimaktrillia (Trachurus spp.) enintään viisi prosenttia vuonna 2019 kyseisiä lajeja pohjatrooleilla (OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT ja TX) pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista läntisellä Välimerellä, Adrianmerellä ja kaakkoisella Välimerellä. |
(25) |
STECF totesi, että johdanto-osan 21, 22 ja 23 kappaleessa mainitut poikkeukset kattavat laajan joukon lajeja, joiden poisheittämisasteet vaihtelevat suuresti, ja ettei pyydettyjen poikkeusten tueksi ollut esitetty erityistä tietoa. Komissio korostaa kuitenkin, että kyseisiä poikkeuksia sovelletaan lajiryhmiin, jotka kattavat kaikki muut lajit, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1967/2006 liitteessä III määriteltyjä säilyttämisen vähimmäiskokoja muttei tässä vaiheessa saalisrajoituksia; tästä syystä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 ja 9 kohtaa ei sovelleta. Lisäksi näitä lajeja pyydetään samana ajankohtana ja erittäin vaihtelevissa määrissä, mikä hankaloittaa yhden kannan strategiaa. Näitä lajeja pyytävät alukset ovat pienimuotoisen kalastuksen aluksia, ja nämä lajit puretaan eri purkamispaikoissa maantieteellisesti laajalla rannikkoalueella; siksi on hyvin todennäköistä, että tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset nousevat suhteettoman suuriksi purkamisvelvoitteen täysimääräisen täytäntöönpanon alkuvuosina. Huomioon olisi otettava myös se, että periaatteessa poikkeukset jäävät sallittuja enimmäisrajoja alhaisemmiksi. Tässä yhteydessä komissio katsoo, että kyseiset de minimis -poikkeukset olisi otettava käyttöön ainoastaan yhdeksi vuodeksi. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle asiaa koskevaa tietoa 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä, jotta STECF voi arvioida kattavasti vapautusten perusteita ja komissio voi toteuttaa uudelleentarkastelun. |
(26) |
Lisäksi komissio toteaa, että jäsenvaltiot pyrkivät lisäämään pyydysten valikoivuutta nykyisten tutkimusohjelmien tulosten mukaisesti, jotta voidaan vähentää ja rajoittaa tahattomia saaliita ja erityisesti säilyttämisen vähimmäisviitekokojen alle jääviä saaliita. |
(27) |
Komissio toteaa myös, että läntistä Välimerta koskevan yhteisen suosituksen mukaisesti asianomaiset jäsenvaltiot kannustavat käyttämään troolinperää ja/tai pidennysosaa, joka on/jotka ovat tyypiltään T90 ja silmäkooltaan 50 millimetriä, ja jatkamaan reaaliaikaisen kalastuskiellon kokeita. |
(28) |
Uusissa yhteisissä suosituksissa ehdotetut toimenpiteet ovat linjassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan ja 18 artiklan 3 kohdan kanssa ja voidaan siten sisällyttää delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/86 vahvistettuun poisheittämissuunnitelmaan. |
(29) |
Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/161 (6) vahvistetaan de minimis -poikkeukset sellaisten pienten pelagisten lajien kalastusten osalta, jotka kalastavat kohdennetusti näitä lajeja. Sen sijaan de minimis -poikkeukset, jotka koskevat pohjakalastuksessa pyydettyjen pienten pelagisten lajien sivusaaliita, olisi sisällytettävä delegoituun asetukseen (EU) 2017/86. |
(30) |
Sen vuoksi komission delegoitua asetusta (EU) N:o 2017/86 olisi muutettava. |
(31) |
Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2019, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2017/86 seuraavasti:
1) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus 1. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vapautusta purkamisvelvoitteesta sellaisten lajien yhteydessä, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, sovelletaan seuraaviin:
2. Meriantura (Solea solea), välimerensimpukat (Pecten jacobeus), mattosimpukat (Venerupis spp.), venussimpukat (Venus spp.), keisarihummeri (Nephrops norvegicus), pilkkupagelii (Pagellus bogaraveo), hummeri (Homarus gammarus) ja langustit (Palinuridae), jotka on pyydetty 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa, on päästettävä heti takaisin mereen alueella, jolta ne on pyydetty. 3. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu Välimerellä, on 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä toimitettava komissiolle kesäkuussa 2018 esitetyissä yhteisissä suosituksissa, sellaisina kuin ne ovat muutettuina elokuussa 2018, olevien tietojen lisäksi lisätietoja poisheittämisistä sekä muuta mahdollista asiaa koskevaa tieteellistä tietoa, joka tukee 1 kohdan a alakohdassa ja 1 kohdan f–i alakohdassa säädettyä vapautusta. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi kyseiset tiedot viimeistään heinäkuussa 2019. (*1) Tässä asetuksessa käytetyt pyydyskoodit viittaavat yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8 päivänä huhtikuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 404/2011 (EUVL L 122, 30.4.2011, s. 1) liitteessä XI oleviin koodeihin. Sellaisten alusten, joiden suurin pituus on alle 10 metriä, tässä asetuksessa käytetyt koodit viittaavat FAO:n pyydysluokituksen mukaisiin koodeihin.”" |
2) |
Korvataan 4 artikla seuraavasti: ”4 artikla De minimis -poikkeus 1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, seuraavat lajimäärät saa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla heittää pois:
2. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu Välimerellä, on 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä toimitettava komissiolle kesäkuussa 2018 esitetyissä yhteisissä suosituksissa, sellaisina kuin ne ovat muutettuina elokuussa 2018, olevien tietojen lisäksi lisätietoja poisheittämisistä sekä muuta mahdollista asiaa koskevaa tieteellistä tietoa, joka tukee 1 kohdan a alakohdan iii–vi alakohdassa, 1 kohdan b alakohdan v–viii alakohdassa ja 1 kohdan c alakohdan iv–vii alakohdassa vahvistettuja vapautuksia. STECF arvioi kyseiset tiedot viimeistään heinäkuussa 2019.” |
3) |
Korvataan 6 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Sitä sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana.” |
4) |
Korvataan liite tämän asetuksen liitteellä. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/86, annettu 20 päivänä lokakuuta 2016, tiettyjä pohjakalojen kalastuksia Välimerellä koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 14, 18.1.2017, s. 4).
(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/153, annettu 23 päivänä lokakuuta 2017, tiettyjä pohjakalojen kalastuksia Välimerellä koskevasta poisheittämissuunnitelmasta annetun delegoidun asetuksen (EU) 2017/86 muuttamisesta (EUVL L 29, 1.2.2018, s. 1).
(5) https://stecf.jrc.ec.europa.eu/documents/43805/2147402/STECF+PLEN+18-02.pdf
(6) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/161, annettu 23 päivänä lokakuuta 2017, purkamisvelvoitetta koskevasta de minimis -poikkeuksesta tiettyjen pienten pelagisten lajien kalastusten osalta Välimerellä (EUVL L 30, 2.2.2018, s. 1).
LIITE
1. Läntinen Välimeri
Kalastus |
Pyydyskoodi |
Pyydyksen kuvaus |
Purkamisvelvoite |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Syvänmerenkatkarapu (Parapaneus longirostris) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) Seuraavien lajien sivusaaliit:
|
OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT, TX |
Kaikki pohjatroolit |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) |
LL, LLS, LLD, LX, LTL, LHP, LHM |
Kaikki pitkäsiimat |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Hummeri (Homarus gammarus) Langustit (Palinuridae) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) |
GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR, GEN |
Kaikki riimuverkot ja tavalliset verkot |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Isokampasimpukka (Pecten jacobeus) Mattosimpukat (Venerupis spp.) Venussimpukat (Venus spp.) |
HMD |
Kaikki koneelliset laahusreet |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Hummeri (Homarus gammarus) Langustit (Palinuridae) |
FPO, FIX |
Kaikki merrat ja sulkupyydykset |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
2. Adrianmeri
Kalastus |
Pyydyskoodi |
Pyydyksen kuvaus |
Purkamisvelvoite |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Syvänmerenkatkarapu (Parapaneus longirostris) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) Seuraavien lajien sivusaaliit:
|
OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT, TX |
Kaikki pohjatroolit |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) |
LL, LLS, LLD, LX, LTL, LHP, LHM |
Kaikki pitkäsiimat |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Meriantura (Solea vulgaris) Hummeri (Homarus gammarus) Langustit (Palinuridae) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis), Nokkasargi (Diplodus puntazzo), Isosargi (Diplodus sargus), Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus), Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) |
GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR, GEN |
Kaikki riimuverkot ja tavalliset verkot |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Isokampasimpukka (Pecten jacobeus) Mattosimpukat (Venerupis spp.) Venussimpukat (Venus spp.) |
HMD |
Kaikki koneelliset laahusreet |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Hummeri (Homarus gammarus) Langustit (Palinuridae) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus), Pargo (Pagrus pagrus) Rengassargi (Diplodus annularis), Nokkasargi (Diplodus puntazzo), Isosargi (Diplodus sargus), Kaulussargi (Diplodus vulgaris) |
FPO, FIX, FYK |
Kaikki merrat ja sulkupyydykset, rysät |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
3. Kaakkoinen Välimeri
Kalastus |
Pyydyskoodi |
Pyydyksen kuvaus |
Purkamisvelvoite |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Syvänmerenkatkarapu (Parapaneus longirostris) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) Seuraavien lajien sivusaaliit:
|
OTB, OTT, PTB, TBN, TBS, TB, OT, PT, TX |
Kaikki pohjatroolit |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis), Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) |
LL, LLS, LLD, LX, LTL, LHP, LHM |
Kaikki pitkäsiimat |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Kummeliturska (Merluccius merluccius) Mullot (Mullus spp) FAO-koodit MUT, MUR, MUX Meriantura (Solea vulgaris) Hummeri (Homarus gammarus) Langustit (Palinuridae) Meribassi (Dicentrarchus labrax) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) Meriahvenet (Epinephelus spp) Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Hylkyahven (Polyprion americanus) Meriantura (Solea vulgaris) Kultaotsa-ahven (Sparus aurata) |
GNS, GN, GND, GNC, GTN, GTR, GEN |
Kaikki riimuverkot ja tavalliset verkot |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
||||||||
Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Hummeri (Homarus gammarus) Langustit (Palinuridae) Täpläpagelli (Pagellus acarne) Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Punapagelli (Pagellus erythrinus) Pargo (Pagrus pagrus) Rengassargi (Diplodus annularis) Nokkasargi (Diplodus puntazzo) Isosargi (Diplodus sargus) Kaulussargi (Diplodus vulgaris) |
FPO, FIX, FYK |
Kaikki merrat ja sulkupyydykset, rysät |
Kaikkiin saaliisiin sovelletaan purkamisvelvoitetta |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/41 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/2037,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2018,
Ranskan lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä unionin ja kansainvälisillä vesillä alueilla 5b, 6b ja 6aN
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
João AGUIAR MACHADO
Pääjohtaja
Meri- ja kalastusasioiden pääosasto
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).
LIITE
Nro |
50/TQ120 |
Jäsenvaltio |
Ranska |
Kanta |
HER/5B6ANB |
Laji |
Silli (Clupea harengus) |
Alue |
Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 5b, 6b ja 6aN |
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä |
26.11.2018 |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/44 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/2038,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2018,
Ranskan lipun alla purjehtivien alusten seitin kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä alueilla 1 ja 2
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
João AGUIAR MACHADO
Pääjohtaja
Meri- ja kalastusasioiden pääosasto
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).
LIITE
Nro |
49/TQ120 |
Jäsenvaltio |
Ranska |
Kanta |
POK/1N2AB. |
Laji |
Seiti (Pollachius virens) |
Alue |
Norjan vedet alueilla 1 ja 2 |
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä |
26.11.2018 |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/46 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/2039,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2018,
Ranskan lipun alla purjehtivien alusten molvan kalastuksen kieltämisestä unionin vesillä ja kansainvälisillä vesillä alueilla 1 ja 2
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
João AGUIAR MACHADO
Pääjohtaja
Meri- ja kalastusasioiden pääosasto
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).
LIITE
Nro |
48/TQ120 |
Jäsenvaltio |
Ranska |
Kanta |
LIN/1/2. |
Laji |
Molva (Molva molva) |
Alue |
Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 1 ja 2 |
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä |
26.11.2018 |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/48 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/2040,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2018,
Ranskan lipun alla purjehtivien alusten pohjoisen kannan valkotonnikalan kalastuksen kieltämisestä Atlantin valtamerellä leveyspiirin 5° N pohjoispuolella
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
João AGUIAR MACHADO
Pääjohtaja
Meri- ja kalastusasioiden pääosasto
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).
LIITE
Nro |
47/TQ120 |
Jäsenvaltio |
Ranska |
Kanta |
ALB/AN05N |
Laji |
Pohjoisen kannan valkotonnikala (Thunnus alalunga) |
Alue |
Atlantin valtameri leveyspiirin 5° N pohjoispuolella |
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä |
26.11.2018 |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/50 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/2041,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2018,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä. |
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Stephen QUEST
Pääjohtaja
Verotuksen ja tulliliiton pääosasto
(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
LIITE
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
(1) |
(2) |
(3) |
Kuparista valmistetut kaapeliliittimet (”uros- tai naarastyyppiset”), jotka on tarkoitettu enintään 1 000 V:n jännitettä varten. Tavarassa on yhdellä puolella joko pistoke (nk. urosliitin) tai vastake (nk. naarasliitin) ja toisella puolella liitäntälaite, joka on eristävällä materiaalilla suojattu nipistin. Tavaraa käytetään lankojen tai muiden kaapeleiden kuin koaksiaalikaapeleiden liittämiseen. Kytkentä tehdään tavaralla liittämällä ”urosliitin””naarasliittimeen” ilman työkaluja. Ks. kuva (*1). |
8536 69 90 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8536 , 8536 69 ja 8536 69 90 nimiketekstien mukaisesti. Tavaralla on toisella liitäntälaitteella varustetun pistokkeen (”urosliittimen”) tai vastakkeen (”naarasliitin”) objektiiviset ominaisuudet (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8536 , ryhmä III, A kappale, 1 kohta, sekä yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, alanimikkeet 8536 69 10 –8536 69 90 ). Sen vuoksi luokittelu alanimikkeen 8536 90 10 muuksi liitännäksi ja kosketinelementiksi lankoja ja kaapeleita varten ei tule kyseeseen. Tavara on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8536 69 90 muuksi pistotulpaksi ja pistorasiaksi. |
(*1) Kuva on ainoastaan ohjeellinen.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/53 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/2042,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2018,
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1152 muuttamisesta WLTP-testivaatimusten selkeyttämiseksi ja tyyppihyväksyntätietojen seurannan järjestämiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 11 päivänä toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden eurooppalaisen ajosyklin, jäljempänä ’NEDC’, ja uuden yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisen testimenetelmän, jäljempänä ’WLTP’ mukaisesti mitattujen hiilidioksidipäästöjen ero, otettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1152 (2) käyttöön menetelmä, jolla muodostetaan korrelaatio näin mitattujen hiilidioksidipäästöjen välille kevyiden hyötyajoneuvojen osalta. |
(2) |
Korrelaatiomenetelmällä on määrä saada tulokset, joilla varmistetaan, että asetuksessa (EU) N:o 510/2011 vahvistetut vähennysvaatimukset ovat vanhassa ja uudessa testausmenettelyssä tiukkuudeltaan vertailukelpoisia. Hyväksyntäviranomaisten ja tutkimuslaitosten olisi sen vuoksi yhdessä valmistajien kanssa pyrittävä varmistamaan, että tämän asetuksen soveltamiseksi suoritettavat WLTP- ja NEDC-testit tehdään noudattaen sellaisia testivaatimuksia, jotka ovat vertailukelpoisia ja johdonmukaisia suhteessa tämän asetuksen tavoitteeseen. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen selkeyttää tiettyjä näkökohtia WLTP-testivaatimuksissa, joita olisi sovellettava korrelaatioihin, jotka tehdään vuonna 2020 ensirekisteröityjen ajoneuvojen hiilidioksidipäästötietojen seurantaan tarvittavien WLTP- ja NEDC-pohjaisten tietojen saamiseksi. Näitä selvennyksiä olisi sovellettava rajoittamatta komission asetuksessa (EU) 2017/1151 (3) säädettyjen menettelyn ja vaatimusten soveltamista ja vaikuttamatta sillä perusteella myönnettyjen tyyppihyväksyntien voimassaoloon. |
(4) |
Lisäksi on tarpeen määrittää valmistajien WLTP-pohjaista tyyppihyväksyntää varten ilmoittamien ja asetuksen (EU) 2017/1151 mukaisesti mitattujen hiilidioksidipäästöarvojen välinen ero vuonna 2020. Siksi olisi vaadittava, että valmistajat laskevat ja ilmoittavat komissiolle kaikkien kalenterivuonna 2020 rekisteröityjen uusien kevyiden hyötyajoneuvojen WLTP-pohjaiset hiilidioksidipäästöarvot, joiden määrittämisessä käytetään interpolointimenetelmän syöttötietoina ajoneuvoista H ja L mitattuja arvoja. |
(5) |
On kuitenkin pieni määrä interpolointiperheitä, joiden osalta on vuonna 2020 käytettävissä vain ajoneuvosta H mitatut arvot. Näiden perheiden määrää olisi seurattava tarkasti, ja komission olisi harkittava niiden jättämistä vuoden 2020 vertailutietojen laskennan ulkopuolelle, jos tällaisten perheiden määrä kasvaa huomattavasti vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna. |
(6) |
Päästötestauksen avoimuutta olisi parannettava, ja sen vuoksi komission saataville olisi asetettava WLTP-testien tiedot ja korrelaatiotulokset. Niiden avulla komissio pystyy nopeasti kartoittamaan mahdolliset menettelyjen täytäntöönpanoon liittyvät epäjohdonmukaisuudet ja puuttumaan niihin. Sen vuoksi olisi kustakin tehdystä WLTP-testistä täytettävä syöttötietomatriisi ja toimitettava se komissiolle kokonaisuudessaan osana korrelaatiovälineen tietojen vaihtoa. Luottamuksellisuuden varmistamiseksi tämä syöttötietotiedosto olisi salattava sen lähettämistä varten. |
(7) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1152 seuraavasti:
1) |
Lisätään 6 a artikla seuraavasti: ”6 a artikla WLTP-pohjaisten mittaustulosten ilmoittaminen 1. Valmistajien on laskettava kunkin uuden vuonna 2020 rekisteröidyn kevyen hyötyajoneuvon yhdistetyt hiilidioksidipäästöarvot asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteessä 7 olevan 3.2.3.2.4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyn kaavan mukaisesti siten, että kaavan tekijät MCO2-H ja MCO2-L korvataan asianomaisen interpolointiperheen osalta arvoilla MCO2,c,5, jotka saadaan asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen I lisäyksessä 4 esitetyn mallin mukaisen EY-tyyppihyväksyntätodistuksen kohdista 2.5.1.1.3 (ajoneuvo H) ja 2.5.1.2.3 (ajoneuvo L). Jos yksittäisen ajoneuvon yhdistetyt hiilidioksidipäästöt määritetään pelkästään ajoneuvon H perusteella, valmistajien on toimitettava EY-tyyppihyväksyntätodistuksen kohdasta 2.5.1.1.3 (ajoneuvo H) otettu arvo MCO2,c,5. Valmistajan on toimitettava kyseiset hiilidioksidipäästöarvot ja laskennassa käytetyt arvot MCO2,c,5 komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission ilmoituksen vuoden 2020 alustavista tiedoista, lataamalla tiedot Euroopan ympäristökeskuksen BDR-rekisterissä olevalle valmistajan tilille. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei toimiteta asetetussa määräajassa, komissio käyttää EY-tyyppihyväksyntätodistuksen kohtaan 2.5.1.2.3 kirjattua arvoa yhdistettyjen hiilidioksidipäästöjen arvona 1 kohdan soveltamiseksi kaikkiin sen interpolointiperheen ensirekisteröityihin ajoneuvoihin, jolle tyyppihyväksyntätodistus on myönnetty, ja tapauksen mukaan niiden perheiden osalta, joista on käytettävissä vain ajoneuvolle H tehdyt mittaukset.” |
2) |
Muutetaan liite I seuraavasti:
|
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan c ja d alakohtaa sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1152, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2017, menetelmän vahvistamisesta sääntömääräisen testausmenettelyn muuttumisen huomioon ottamiseksi tarvittavien korrelaatioparametrien määrittämiseksi kevyiden hyötyajoneuvojen osalta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 293/2012 muuttamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 644).
(3) Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/58 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/2043,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2018,
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1153 muuttamisesta WLTP-testivaatimusten selkeyttämiseksi ja tyyppihyväksyntätietojen seurannan järjestämiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden eurooppalaisen ajosyklin, jäljempänä ’NEDC’, ja uuden yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisen testimenetelmän, jäljempänä ’WLTP’, mukaisesti mitattujen hiilidioksidipäästöjen ero, otettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1153 (2) käyttöön menetelmä, jolla muodostetaan korrelaatio näin mitattujen hiilidioksidipäästöjen välille henkilöautojen osalta. |
(2) |
Korrelaatiomenetelmällä on määrä saada tulokset, joilla varmistetaan, että asetuksessa (EY) N:o 443/2009 vahvistetut vähennysvaatimukset ovat vanhassa ja uudessa testausmenettelyssä tiukkuudeltaan vertailukelpoisia. Hyväksyntäviranomaisten ja tutkimuslaitosten olisi sen vuoksi yhdessä valmistajien kanssa pyrittävä varmistamaan, että tämän asetuksen soveltamiseksi suoritettavat WLTP- ja NEDC-testit tehdään noudattaen sellaisia testivaatimuksia, jotka ovat vertailukelpoisia ja johdonmukaisia suhteessa tämän asetuksen tavoitteeseen. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen selkeyttää tiettyjä näkökohtia WLTP-testivaatimuksissa, joita olisi sovellettava korrelaatioihin, jotka tehdään vuonna 2020 ensirekisteröityjen ajoneuvojen hiilidioksidipäästötietojen seurantaan tarvittavien WLTP- ja NEDC-pohjaisten tietojen saamiseksi. Näitä selvennyksiä olisi sovellettava rajoittamatta komission asetuksessa (EU) 2017/1151 (3) säädettyjen menettelyn ja vaatimusten soveltamista ja vaikuttamatta sillä perusteella myönnettyjen tyyppihyväksyntien voimassaoloon. |
(4) |
Lisäksi on tarpeen määrittää valmistajien päästötyyppihyväksyntää varten ilmoittamien ja asetuksen (EU) 2017/1151 mukaisesti mitattujen hiilidioksidipäästöarvojen välinen ero vuonna 2020. Siksi olisi vaadittava, että valmistajat laskevat ja ilmoittavat komissiolle kaikkien kalenterivuonna 2020 rekisteröityjen uusien henkilöautojen WLTP-pohjaiset hiilidioksidipäästöarvot, joiden määrittämisessä käytetään interpolointimenetelmän syöttötietoina ajoneuvoista H ja L mitattuja arvoja. |
(5) |
On kuitenkin pieni määrä interpolointiperheitä, joiden osalta on vuonna 2020 käytettävissä vain ajoneuvosta H mitatut arvot. Näiden perheiden määrää olisi seurattava tarkasti, ja komission olisi harkittava niiden jättämistä vuoden 2020 vertailutietojen laskennan ulkopuolelle, jos tällaisten perheiden määrä kasvaa huomattavasti vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna. |
(6) |
Päästötestauksen avoimuutta olisi parannettava, ja sen vuoksi komission saataville olisi asetettava WLTP-testien tiedot ja korrelaatiotulokset. Niiden avulla komissio pystyy nopeasti kartoittamaan mahdolliset menettelyjen täytäntöönpanoon liittyvät epäjohdonmukaisuudet ja puuttumaan niihin. Sen vuoksi olisi kustakin tehdystä WLTP-testistä täytettävä syöttötietomatriisi ja toimitettava se komissiolle kokonaisuudessaan osana korrelaatiovälineen tietojen vaihtoa. Luottamuksellisuuden varmistamiseksi tämä syöttötietotiedosto olisi salattava sen lähettämistä varten. |
(7) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1153 seuraavasti:
1) |
Lisätään 7 a artikla seuraavasti: ”7 a artikla WLTP-pohjaisten mittaustulosten ilmoittaminen 1. Valmistajien on laskettava kunkin uuden vuonna 2020 rekisteröidyn henkilöauton yhdistetyt hiilidioksidipäästöarvot asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteessä 7 olevan 3.2.3.2.4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyn kaavan mukaisesti siten, että kaavan tekijät MCO2-H ja MCO2-L korvataan asianomaisen interpolointiperheen osalta arvoilla MCO2,c,5, jotka saadaan asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen I lisäyksessä 4 esitetyn mallin mukaisen EY-tyyppihyväksyntätodistuksen kohdista 2.5.1.1.3 (ajoneuvo H) ja 2.5.1.2.3 (ajoneuvo L). Jos yksittäisen ajoneuvon yhdistetyt hiilidioksidipäästöt määritetään pelkästään ajoneuvon H perusteella, valmistajien on toimitettava EY-tyyppihyväksyntätodistuksen kohdasta 2.5.1.1.3 (ajoneuvo H) otettu arvo MCO2,c,5. Valmistajien on toimitettava kyseiset hiilidioksidipäästöarvot ja laskennassa käytetyt arvot MCO2,c,5 komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission ilmoituksen vuoden 2020 alustavista tiedoista, lataamalla tiedot Euroopan ympäristökeskuksen BDR-rekisterissä olevalle valmistajan tilille. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei toimiteta asetetussa määräajassa, komissio käyttää EY-tyyppihyväksyntätodistuksen kohtaan 2.5.1.2.3 kirjattua arvoa yhdistettyjen hiilidioksidipäästöjen arvona 1 kohdan soveltamiseksi kaikkiin sen interpolointiperheen ensirekisteröityihin ajoneuvoihin, jolle tyyppihyväksyntätodistus on myönnetty, ja tapauksen mukaan kohtaan 2.5.1.1.3 kirjattua arvoa niiden perheiden osalta, joista on käytettävissä vain ajoneuvolle H tehdyt mittaukset. 3. Komissio seuraa niiden interpolointiperheiden valmistajakohtaisen määrän kehittymistä, joiden hiilidioksidipäästöt määritetään pelkästään ajoneuvon H perusteella, ja siinä tapauksessa, että tällaisten perheiden määrä on kasvanut verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen, arvioi tämän kasvun vaikutusta 1 kohdassa tarkoitettuun laskelmaan ja jättää tarvittaessa nämä perheet laskelman ulkopuolelle.” |
2) |
Muutetaan liite I seuraavasti:
|
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan c ja d alakohtaa sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1153, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2017, menetelmän vahvistamisesta sääntömääräisen testausmenettelyn muuttumisen huomioon ottamiseksi tarvittavien korrelaatioparametrien määrittämiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1014/2010 muuttamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 679).
(3) Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/63 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/2044,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2018,
asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 183 artiklan b alakohdan,
ottaa huomioon tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2014 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat. |
(2) |
Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan. |
(3) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava. |
(4) |
Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteellä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Pääjohtaja
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) EUVL L 150, 20.5.2014, s. 1.
(3) Komission asetus (EY) N:o 1484/95, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1995, siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edustavien hintojen vahvistamisesta sekä asetuksen N:o 163/67/ETY kumoamisesta (EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47).
LIITE
”LIITE I
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Edustava hinta (euroa/100 kg) |
3 artiklassa tarkoitettu vakuus (euroa/100 kg) |
Alkuperä (1) |
0207 12 90 |
Lajin Gallus domesticus siipikarjanruhot (ns. 65-prosenttista), jäädytetyt |
113,4 |
1 |
AR |
0207 14 10 |
Luuttomat palat, lajin Gallus domesticus siipikarjaa, jäädytetyt |
271,2 219,7 333,0 246,1 |
9 24 0 16 |
AR BR CL TH |
0207 27 10 |
Luuttomat palat, kalkkunaa, jäädytetyt |
340,2 362,7 |
0 0 |
BR CL |
1602 32 11 |
Kypsentämättömät valmisteet, lajin Gallus domesticus siipikarjaa |
308,2 |
0 |
BR |
(1) Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö.
PÄÄTÖKSET
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/65 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/2045,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2018,
muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 8239)
(Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission päätöksellä 2007/701/EY (2) sallitaan muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810, jäljempänä ’maissi NK603 × MON 810’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen saattaminen markkinoille. Kyseisen luvan soveltamisala kattaa myös sellaisten maissia NK603 × MON 810 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka eivät ole elintarvikkeita ja rehuja ja joita käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia, lukuun ottamatta viljelyä. |
(2) |
Monsanto Europe NV/S.A. toimitti komissiolle 20 päivänä lokakuuta 2016 hakemuksen kyseisen luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti. |
(3) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 26 päivänä helmikuuta 2018 puoltavan lausunnon (3) asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti. Se totesi, ettei uusimista koskeva hakemus sisällä näyttöä sellaisista uusista vaaroista, muutoksista altistumisessa tai tieteellisistä epävarmuustekijöistä, joiden vuoksi olisi muutettava päätelmiä, jotka maissista NK603 × MON 810 on annettu alkuperäisessä riskinarviossa, jonka EFSA hyväksyi vuonna 2005 (4). |
(4) |
EFSA tarkasteli 26 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan lausunnossa kaikkia niitä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kuulemisen yhteydessä. |
(5) |
EFSA totesi myös, että hakijan toimittama ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma, joka sisältää yleisen seurantasuunnitelman, on tuotteiden suunniteltujen käyttötarkoitusten mukainen. |
(6) |
Nämä seikat huomioon ottaen markkinoille saattamista koskeva lupa olisi uusittava seuraavien osalta: maissia NK603 × MON 810 sisältävät, siitä koostuvat tai siitä valmistetut elintarvikkeet ja niiden ainesosat, maissia NK603 × MON 810 sisältävät, siitä koostuvat tai siitä valmistetut rehut sekä maissia NK603 × MON 810 sisältävät tai siitä koostuvat tuotteet, jotka eivät ole elintarvikkeita ja rehuja ja joita käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia, lukuun ottamatta viljelyä. |
(7) |
Maissille NK603 × MON 810 on annettu yksilöllinen tunniste komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (5) mukaisesti maissin NK603 × MON 810 alkuperäisen luvan yhteydessä. Kyseistä yksilöllistä tunnistetta olisi käytettävä edelleen. |
(8) |
EFSA:n antaman lausunnon perusteella tämän päätöksen kattamien tuotteiden osalta ei näytä olevan tarpeen soveltaa muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (6) 4 artiklan 6 kohdassa. Sen varmistamiseksi, että maissia NK603 × MON 810 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden käyttö säilyy tällä päätöksellä myönnetyn luvan rajoissa, tällaiset tuotteet, lukuun ottamatta elintarvikekäyttöön tarkoitettuja tuotteita, olisi kuitenkin merkittävä selkeällä maininnalla siitä, ettei niitä ole tarkoitettu viljelykäyttöön. |
(9) |
Jotta voidaan ottaa huomioon ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpano ja tulokset, luvanhaltijan olisi toimitettava vuotuiset raportit komission päätöksessä 2009/770/EY (7) vahvistettujen raportointilomakevaatimusten mukaisesti. |
(10) |
EFSA:n lausunto ei oikeuta erityisten ehtojen tai rajoitusten asettamista elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamiselle ja/tai käytölle ja käsittelylle, mukaan lukien markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisten ja eläinten ravintoa koskevan käyttötarkoituksen osalta. |
(11) |
Kaikki tuotteiden lupaa koskevat asiaankuuluvat tiedot olisi kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin. |
(12) |
Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (8) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. |
(13) |
Pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa. Tämä täytäntöönpanosäädös katsottiin tarpeelliseksi, ja puheenjohtaja toimitti sen muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Muutoksenhakukomitea ei antanut lausuntoa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muuntogeeninen organismi ja yksilöllinen tunniste
Osoitetaan yksilöllinen tunniste MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6 asetuksen (EY) N:o 65/2004 mukaisesti tämän päätöksen liitteessä olevassa b kohdassa täsmennetylle muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) NK603 × MON 810, joka tuotetaan risteyttämällä maissia, joka sisältää muunnostapahtumat MONØØ6Ø3-6 ja MON-ØØ81Ø-6.
2 artikla
Luvan uusiminen
Uusitaan seuraavien tuotteiden markkinoille saattamista koskeva lupa tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin:
a) |
elintarvikkeet ja niiden ainesosat, jotka sisältävät maissia NK603 × MON 810, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; |
b) |
rehut, jotka sisältävät maissia NK603 × MON 810, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; |
c) |
muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia NK603 × MON 810 tai koostuvat siitä ja joita käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia, lukuun ottamatta viljelyä. |
3 artikla
Merkitseminen
1. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”.
2. Ilmaisu ”ei viljelyyn” on oltava merkinnöissä ja saateasiakirjoissa, kun on kyse maissia NK603 × MON 810 sisältävistä tai siitä koostuvista tuotteista, lukuun ottamatta elintarvikkeita ja niiden ainesosia.
4 artikla
Havaitsemismenetelmä
Maisiin NK603 × MON 810 havaitsemiseen on käytettävä liitteessä olevassa d kohdassa esitettyä menetelmää.
5 artikla
Ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma
1. Luvanhaltijan on varmistettava, että liitteessä olevassa h kohdassa esitetty ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma otetaan käyttöön ja toteutetaan.
2. Luvanhaltijan on toimitettava komissiolle vuotuiset raportit seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien toteuttamisesta ja tuloksista päätöksessä 2009/770/EY vahvistetun lomakkeen mukaisesti.
6 artikla
Yhteisön rekisteri
Tämän päätöksen liitteessä esitetyt tiedot on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklassa tarkoitettuun yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin.
7 artikla
Luvanhaltija
Luvanhaltija on Monsanto Company, Yhdysvallat, jota edustaa Monsanto Europe SA/N.V., Belgia.
8 artikla
Voimassaolo
Tätä päätöstä sovelletaan kymmenen vuoden ajan sen tiedoksiantopäivästä.
9 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu yritykselle Monsanto Europe S.A/N.V., Scheldelaan 460, 2040 Antwerpen, Belgia.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Vytenis ANDRIUKAITIS
Komission jäsen
(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) Komission päätös 2007/701/EY tehty 24 päivänä lokakuuta 2007 muuntogeenistä maissia NK603 × MON810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 285, 31.10.2007, s. 37).
(3) Scientific Opinion on the assessment of genetically modified maize NK603 × MON 810 for renewal of authorisation under Regulation (EC) No 1829/2003 application EFSA-GMO-RX-007). EFSA Journal 2018;16(2):5163.
(4) Opinion of the Scientific Panel on Genetically Modified Organisms on an application (Reference EFSA-GMO-UK-2004-01) for the placing on the market of glyphosate-tolerant and insect-resistant genetically modified maize NK603 × MON 810, for food and feed uses under Regulation (EC) No 1829/2003 from Monsanto. EFSA Journal (2005) 309, 1–22.
(5) Komission asetus (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille (EUVL L 10, 16.1.2004, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1830/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24).
(7) Komission päätös 2009/770/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 2009, raportointilomakkeiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti seurantatulosten ilmoittamiseksi muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön, tuotteina tai tuotteissa niiden saattamiseksi markkinoille (EUVL L 275, 21.10.2009, s. 9).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1946/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista (EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1).
LIITE
a) Hakija ja luvanhaltija:
Nimi |
: |
Monsanto Company |
Osoite |
: |
800 N. Lindbergh Boulevard, St. Louis, Missouri 63167, Amerikan yhdysvallat. |
Edustaja: Monsanto Europe SA/N.V., Scheldelaan 460, Haven 627, B-2040 Antwerpen, Belgia.
b) Tuotteiden nimet ja ominaispiirteet:
1) |
elintarvikkeet ja niiden ainesosat, jotka sisältävät maissia MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; |
2) |
rehut, jotka sisältävät maissia MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; |
3) |
muut maissia MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6 sisältävät tai siitä koostuvat tuotteet, jotka eivät ole elintarvikkeita ja rehuja ja joita käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia, lukuun ottamatta viljelyä. |
Muuntogeeninen maissi MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6 ilmentää CP4 EPSPS -proteiinia, joka antaa toleranssin glyfosaattiherbisidejä vastaan, ja Cry1Ab-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia (Ostrinia nubilalis, Sesamia spp.) vastaan.
c) Merkinnät:
1) |
Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”. |
2) |
Ilmaisu ”ei viljelyyn” on oltava merkinnöissä ja saateasiakirjoissa, kun on kyse maissia MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6 sisältävistä tai siitä koostuvista tuotteista, lukuun ottamatta elintarvikkeita ja niiden ainesosia. |
d) Havaitsemismenetelmä:
1) |
Tapahtumaspesifiset reaaliaikaiset kvantitatiiviset polymeraasiketjureaktioon perustuvat menetelmät muuntogeenistä maissia MON-ØØ6Ø3-6 ja maissia MON-ØØ81Ø-6 varten, validoitu maissilla MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6. |
2) |
Validoija: asetuksella (EY) N:o 1829/2003 perustettu EU:n vertailulaboratorio, julkaistu osoitteessa http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/StatusOfDossiers.aspx |
3) |
Vertailuaineisto: ERM®-BF413 (MON-ØØ81Ø-6:n osalta) ja ERM®-BF415 (MON-ØØ6Ø3-6:n osalta) ovat saatavilla Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen kautta osoitteessa https://ec.europa.eu/jrc/en/reference-materials/catalogue/. |
e) Yksilöllinen tunniste:
MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6
f) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II mukaisesti vaadittavat tiedot:
[Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, kirjausnumero: julkaistaan muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisterissä tiedoksiannon yhteydessä].
g) Tuotteiden markkinoille saattamista, käyttöä ja käsittelyä koskevat ehdot tai rajoitukset:
Ei tarpeen.
h) Ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma:
Direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma.
[Linkki: suunnitelma julkaistaan muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisterissä]
i) Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käytön osalta:
Ei tarpeen.
Huom. Linkkejä asiaankuuluviin asiakirjoihin saattaa olla tarpeen muuttaa ajan myötä. Kyseiset muutokset saatetaan yleisön tietoon päivittämällä muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/70 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/2046,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2018,
muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden sekä muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahden, kolmen tai neljän yksittäistapahtuman yhdistelmänä saadun muuntogeenisen maissin markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 8238)
(Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Monsanto Europe SA/N.V. toimitti yrityksen Monsanto Company puolesta 26 päivänä marraskuuta 2013 Belgian kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’. Hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta. |
(2) |
Lisäksi hakemus kattoi sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka sisältävät kaksikymmentäviisi yksittäisten muunnostapahtumien geenimuunnosyhdistelmää, jotka muodostavat maissin MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122, koostuvat niistä tai on valmistettu niistä. Näistä geenimuunnosyhdistelmistä kahdelletoista on jo myönnetty lupa: 1507 x 59122, jolle myönnettiin lupa komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/1110 (2); MON 89034 × MON 88017, jolle myönnettiin lupa komission päätöksellä 2011/366/EU (3); MON 87427 × MON 89034, jolle myönnettiin lupa komission päätöksellä (EU) 2018/1111 (4); ja MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122, MON 89034 × 1507 × MON 88017, MON 89034 × 1507 × 59122, MON 89034 × MON 88017 × 59122, 1507 × MON 88017 × 59122, MON 89034 × 1507, MON 89034 × 59122, 1507 × MON 88017, MON 88017 × 59122, jolle myönnettiin lupa komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/650/EU (5). |
(3) |
Monsanto Europe SA/N.V., joka on jo luvan saaneista kahdestatoista geenimuunnosyhdistelmästä yhden, geenimuunnosyhdistelmän MON 89034 × MON 88017, luvanhaltija, pyysi komissiota kumoamaan päätöksen 2011/366/EU ja sisällyttämään sen tämän päätöksen soveltamisalaan. |
(4) |
Kyseinen päätös kattaa neljätoista geenimuunnosyhdistelmää: neljä geenimuunnosyhdistelmää, jotka sisältävät neljä muunnostapahtumaa (MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017, MON 87427 × MON 89034 × 1507 × 59122, MON 87427 × MON 89034 × MON 88017 × 59122 ja MON 87427 × 1507 × MON 88017 × 59122); kuusi geenimuunnosyhdistelmää, jotka sisältävät kolme muunnostapahtumaa (MON 87427 × MON 89034 × 1507, MON 87427 × MON 89034 × MON 88017, MON 87427 × MON 89034 × 59122, MON 87427 × 1507 × MON 88017, MON 87427 × 1507 × 59122 ja MON 87427 × MON 88017 × 59122); ja neljä geenimuunnosyhdistelmää, jotka sisältävät kaksi muunnostapahtumaa (MON 87427 × 1507, MON 87427 × MON 88017, MON 87427 × 59122 ja MON 89034 × MON 88017). |
(5) |
Hakemus sisälsi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (6) liitteessä II vahvistettujen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät sekä mainitun direktiivin liitteissä III ja IV edellytetyt tiedot. Lisäksi hakemus sisälsi direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukaisen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelman. |
(6) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 5 päivänä syyskuuta 2017 puoltavan lausunnon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (7) 6 ja 18 artiklan mukaisesti. EFSA totesi, että muuntogeeninen maissi MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 on yhtä turvallista ja ravitsevaa kuin geneettisesti muuntamaton vertailukohde ja testatut geneettisesti muuntamattomat vertailulajikkeet hakemuksen soveltamisalalla. Aiemmin arvioitujen geenimuunnosyhdistelmien osalta ei todettu uusia turvallisuushuolia, ja kyseisiä geenimuunnosyhdistelmiä koskevat aiemmat päätelmät pysyvät voimassa. Muiden geenimuunnosyhdistelmien osalta EFSA totesi, että niiden oletetaan olevan yhtä turvallisia ja ravitsevia kuin yksittäisten geenimuunnostapahtumien MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122, aiemmin arvioitujen geenimuunnosyhdistelmien ja viisi muunnostapahtumaa sisältävän maissin MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122. |
(7) |
Lausunnossaan EFSA tarkasteli kaikkia niitä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamissa lausunnoissa. |
(8) |
EFSA totesi myös, että hakijan toimittama ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma, joka sisältää yleisen seurantasuunnitelman, on tuotteiden esitettyjen käyttötarkoitusten mukainen. Komissio on kuitenkin tarkistanut seurantasuunnitelmaa EFSAn suosituksen mukaisesti niin, että se kattaa myös geenimuunnosyhdistelmät, joihin sovelletaan tätä päätöstä. |
(9) |
Kyseiset seikat huomioon ottaen muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja sen neljäätoista mahdollista geenimuunnosyhdistelmää, jotka mainitaan johdanto-osan 4 kappaleessa ja luetellaan hakemuksessa, sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen olisi myönnettävä lupa. |
(10) |
Päätös 2011/366/EU olisi yksinkertaistamisen vuoksi kumottava. |
(11) |
Jokaiselle tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (8) mukaisesti. Päätöksellä 2011/366/EU annettua yksilöllistä tunnistetta olisi käytettävä edelleen. |
(12) |
EFSAn antaman lausunnon perusteella tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (9) 4 artiklan 6 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan, että näiden tuotteiden käyttö pysyy tällä päätöksellä myönnetyn luvan rajoissa, kyseisten tuotteiden, elintarvikekäyttöön tarkoitettuja lukuun ottamatta, merkinnöissä olisi oltava selkeä maininta, että kyseisiä tuotteita ei ole tarkoitettu viljelykäyttöön. |
(13) |
Luvanhaltijan edellytetään toimittavan vuosittain raportit ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista. Tulokset olisi esitettävä komission päätöksessä 2009/770/EY (10) vahvistettujen raportointilomakkeita koskevien vaatimusten mukaisesti. |
(14) |
EFSAn lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa elintarvikkeiden ja rehun kulutuksen seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti. |
(15) |
Kaikki tuotteiden lupaa koskevat asiaankuuluvat tiedot olisi kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin. |
(16) |
Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (11) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. |
(17) |
Pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa. Täytäntöönpanosäädös katsottiin tarpeelliseksi, ja puheenjohtaja toimitti sen muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Muutoksenhakukomitea ei antanut lausuntoa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muuntogeeniset organismit ja yksilölliset tunnisteet
Muuntogeeniselle maissille, sellaisena kuin se määritellään tämän päätöksen liitteessä olevassa b kohdassa, osoitetaan asetuksen (EY) N:o 65/2004 mukaisesti yksilölliset tunnisteet seuraavasti:
a) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122; |
b) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017; |
c) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × 1507 × 59122; |
d) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × MON 88017 × 59122; |
e) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × 1507 × MON 88017 × 59122; |
f) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × 1507; |
g) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × MON 88017; |
h) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 89034 × 59122; |
i) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × 1507 × MON 88017; |
j) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × 1507 × 59122; |
k) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 88017 × 59122; |
l) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × 1507; |
m) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × MON-88Ø17-3 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × MON 88017. |
n) |
yksilöllinen tunniste MON-87427-7 × DAS-59122-7 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 87427 × 59122; |
o) |
yksilöllinen tunniste MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3 muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 89034 × MON 88017. |
2 artikla
Lupa
Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 4 artiklan 2 kohtaa ja 16 artiklan 2 kohtaa seuraaville tuotteille myönnetään lupa tässä päätöksessä vahvistetuin edellytyksin:
a) |
elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät 1 artiklassa tarkoitettua muuntogeenistä maissia, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; |
b) |
rehu, joka sisältää 1 artiklassa tarkoitettua muuntogeenistä maissia, koostuu siitä tai on valmistettu siitä; |
c) |
edellä 1 artiklassa tarkoitettu muuntogeeninen maissi sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa mihin tahansa muuhun kuin tämän artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuun käyttöön, viljelyä lukuun ottamatta. |
3 artikla
Merkitseminen
1. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”.
2. Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava edellä 1 artiklassa tarkoitettua muuntogeenistä maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa, lukuun ottamatta elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia.
4 artikla
Havaitsemismenetelmä
Edellä 1 artiklassa tarkoitetun muuntogeenisen maissin havaitsemiseen on käytettävä liitteessä olevassa d kohdassa esitettyä menetelmää.
5 artikla
Ympäristövaikutusten seuranta
1. Luvanhaltijan on varmistettava, että liitteessä olevassa h kohdassa esitetty ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma on käytössä ja että se pannaan täytäntöön.
2. Luvanhaltijan on toimitettava komissiolle vuosittain raportit seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista päätöksen 2009/770/EY mukaisesti.
6 artikla
Yhteisön rekisteri
Tämän päätöksen liitteessä esitetyt tiedot on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin.
7 artikla
Luvanhaltija
Luvanhaltija on Monsanto Company, Yhdysvallat, jota edustaa Monsanto Europe SA/N.V., Belgia.
8 artikla
Kumoaminen
Kumotaan päätös 2011/366/EU.
9 artikla
Voimassaolo
Tätä päätöstä sovelletaan kymmenen vuoden ajan sen tiedoksiantopäivästä.
10 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu seuraavalle yritykselle: Monsanto Europe SA/N.V., Scheldelaan 460, 2040 Antwerpen, Belgia.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Vytenis ANDRIUKAITIS
Komission jäsen
(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1110, annettu 3 päivänä elokuuta 2018, muuntogeenistä maissia 1507 × 59122 × MON 810 × NK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden sekä kahdesta tai kolmesta yksittäisestä muunnostapahtumasta 1507, 59122, MON 810 ja NK603 muodostettujen geenimuunnosyhdistelmien markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta (EUVL L 203, 10.8.2018, s. 13).
(3) Komission päätös 2011/366/EU, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011, muuntogeenistä maissia MON 89034 × MON 88017 (MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 163, 23.6.2011, s. 55).
(4) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1111, annettu 3 päivänä elokuuta 2018, muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden sekä muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahden yhdistelmänä saadun muuntogeenisen maissin markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (EUVL L 203, 10.8.2018, s. 20).
(5) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/650/EU, annettu 6 päivänä marraskuuta 2013, muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON88017 × 59122 (MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7) sekä neljää sille sukua olevaa muuntogeenistä maissia, joissa yhdistyy kolme erilaista yksittäistä geenimuunnostapahtumaa (MON89034 × 1507 × MON88017 (MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3), MON89034 × 1507 × 59122 (MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × DAS-59122-7), MON89034 × MON88017 × 59122 (MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7), 1507 × MON 88017 × 59122 (DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7)), ja neljää sille sukua olevaa muuntogeenistä maissia, joissa yhdistyy kaksi erilaista yksittäistä geenimuunnostapahtumaa (MON89034 × 1507 (MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1), MON89034 × 59122 (MON-89Ø34-3 × DAS-59122-7), 1507 × MON88017 (DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3), MON 88017 × 59122 (MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7)), sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 302, 13.11.2013, s. 47).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1).
(7) EFSA GMO Panel (muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta), 2017. Scientific Opinion on application EFSA-GMO-BE-2013-118 for authorisation of genetically modified maize MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 and subcombinations independently of their origin, for food and feed uses, import and processing submitted under Regulation (EC) No 1829/2003 by Monsanto Company. EFSA Journal 2017;15(8):4921, s. 32. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2017.4921
(8) Komission asetus (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille (EUVL L 10, 16.1.2004, s. 5).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1830/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24).
(10) Komission päätös 2009/770/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 2009, raportointilomakkeiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti seurantatulosten ilmoittamiseksi muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön, tuotteina tai tuotteissa niiden saattamiseksi markkinoille (EUVL L 275, 21.10.2009, s. 9).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1946/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista (EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1).
LIITE
a) Hakija ja luvanhaltija:
Nimi |
: |
Monsanto Company |
Osoite |
: |
800 N. Lindbergh Boulevard, St. Louis, Missouri 63167, Yhdysvallat |
jota edustaa Monsanto Europe SA/N.V., Scheldelaan 460, 2040 Antwerpen, Belgia.
b) Tuotteiden nimet ja määritelmät:
1) |
elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät e kohdassa tarkoitettua muuntogeenistä maissia (Zea mays L.) tai koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; |
2) |
rehu, joka sisältää e kohdassa tarkoitettua muuntogeenistä maissia (Zea mays L.) tai koostuu siitä tai on valmistettu siitä; |
3) |
e kohdassa tarkoitettu muuntogeeninen maissi (Zea mays L.) sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa muita kuin 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoituksia varten, viljelyä lukuun ottamatta. |
Maissi MON-87427-7 ilmentää CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia.
Maissi MON-89Ø34-3 ilmentää Cry1A.105- ja Cry2Ab2-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia kohtaan.
Maissi DAS-Ø15Ø7-1 ilmentää Cry1F-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää glufosinaattiammoniumiin pohjautuvia rikkakasvien torjunta-aineita.
Maissi MON-88Ø17-3 ilmentää muunnettua Cry3Bb1-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan ja CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta se kestää glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita.
Maissi DAS-59122-7 ilmentää Cry34Ab1- ja Cry35Ab1-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää glufosinaattiammoniumiin pohjautuvia rikkakasvien torjunta-aineita.
c) Merkitseminen:
1) |
Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”. |
2) |
Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava e kohdassa tarkoitettua maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja mukana olevissa saateasiakirjoissa, lukuun ottamatta elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia. |
d) Havaitsemismenetelmä:
1) |
Tapahtumakohtaiset kvantitatiiviset PCR-tekniikkaan perustuvat menetelmät maissille MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ovat ne, jotka on validoitu muuntogeenisiä maissitapahtumia MON-87427-7, MON-89Ø34-3, DAS-Ø15Ø7-1, MON-88Ø17-3 ja DAS-59122-7 varten. |
2) |
Validoija: asetuksella (EY) N:o 1829/2003 perustettu EU:n vertailulaboratorio, validointi julkaistu osoitteessa http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/statusofdossiers.aspx |
3) |
Vertailumateriaali: ERM®-BF418 (maissin DAS-Ø15Ø7-1 osalta) ja ERM®-BF424 (maissin DAS-59122-7 osalta) ovat saatavilla Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kautta osoitteessa https://ec.europa.eu/jrc/en/reference-materials/catalogue/ ja AOCS 0512-A (maissin MON-87427-7 osalta), AOCS 0906-E (maissin MON-89Ø34-3 osalta) ja AOCS 0406-D (maissin MON-88Ø17-3 osalta) ovat saatavilla American Oil Chemists Societyn kautta osoitteessa https://www.aocs.org/crm#maize |
e) Yksilölliset tunnisteet:
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3; |
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-Ø15Ø7-1; |
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3; |
|
MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 × MON-88Ø17-3; |
|
MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × MON-88Ø17-3 × DAS-59122-7; |
|
MON-87427-7 × DAS-Ø15Ø7-1; |
|
MON-87427-7 × MON-88Ø17-3; |
|
MON-87427-7 × DAS-59122-7; |
|
MON-89Ø34-3 × MON-88Ø17-3; |
f) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II mukaisesti vaadittavat tiedot:
[Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, kirjausnumero: julkaistaan yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisterissä tiedoksiannon yhteydessä].
g) Tuotteiden markkinoille saattamista, käyttöä ja käsittelyä koskevat ehdot tai rajoitukset:
Ei tarpeen.
h) Ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma:
Direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma.
[Linkki: suunnitelma julkaistaan yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisterissä]
i) Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käytön osalta:
Ei tarpeen.
Huom. Linkkejä asiaan kuuluviin asiakirjoihin on ehkä muutettava ajoittain. Kyseiset muutokset saatetaan yleisön tietoon päivittämällä yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/77 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/2047,
annettu 20 päivänä joulukuuta 2018,
Sveitsin arvopaperipörsseihin sovellettavan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 4 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (2) 23 artiklan 1 kohdan mukaan sijoituspalveluyritysten on varmistettava, että kaupat, joita ne toteuttavat osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, toteutetaan säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä taikka kolmannen maan kauppapaikassa, jonka komissio on arvioinut vastaavaksi direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 600/2014 23 artiklan 1 kohdassa säädetään ainoastaan osakkeita koskevasta kaupankäyntivelvollisuudesta. Kaupankäyntivelvollisuus ei kata muita oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, kuten talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä. |
(3) |
Direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisella kolmansiin maihin sijoittautuneita kauppapaikkoja koskevalla vastaavuusmenettelyllä pyritään siihen, että sijoituspalveluyritykset voivat vastaaviksi tunnustetuissa kolmansien maiden kauppapaikoissa käydä kauppaa osakkeilla, joihin sovelletaan kaupankäyntivelvollisuutta unionissa. Komission olisi yhden jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä arvioitava, antaako kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys varmuuden siitä, että maassa toimiluvan saanut kauppapaikka on sellaisten oikeudellisesti sitovien vaatimusten mukainen, jotka vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (3), direktiivin 2014/65/EU III osaston, asetuksen (EU) N:o 600/2014 II osaston ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (4) mukaisia vaatimuksia ja joihin sovelletaan tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa maassa. Tämä olisi nähtävä kyseisen säädöksen mukaisten tavoitteiden muodostamaa taustaa vasten ja ottaen huomioon etenkin se, että säädös edistää osaltaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa, markkinoiden eheyttä, sijoittajansuojaa ja yhtä lailla myös rahoitusvakautta. Saksan rahoitusvalvontaviranomainen pyysi 30 päivänä heinäkuuta 2018 komissiota tarkastelemaan uudelleen arviotaan Sveitsin arvopaperipörsseihin sovellettavasta lainsäädäntö- ja valvontakehyksestä ja antamaan Sveitsin pörssejä koskevan vastaavuuspäätöksen. |
(4) |
Direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 4 kohdan a alakohdan neljännen alakohdan mukaan kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehystä voidaan pitää vastaavana, jos se täyttää vähintään seuraavat ehdot: a) markkinoihin sovelletaan jatkuvasti lupamenettelyä ja tehokasta täytäntöönpanoa ja valvontaa, b) markkinoilla on selkeät ja avoimet säännöt arvopaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisesta, niin että arvopapereilla voidaan käydä kauppaa tasapuolisesti, asianmukaisesti ja tehokkaasti ja siten, että ne ovat vapaasti luovutettavissa, c) arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan velvollisuutta antaa säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, millä varmistetaan korkeatasoinen sijoittajansuoja, ja d) markkinoiden avoimuus ja luotettavuus varmistetaan estämällä markkinoiden väärinkäyttö sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin muodossa. |
(5) |
Vastaavuuden arvioinnilla pyritään arvioimaan muun muassa sitä, missä määrin Sveitsin oikeudellisesti sitovat vaatimukset, joita sovelletaan Sveitsiin sijoittautuneisiin ja siellä toimiluvan saaneisiin pörsseihin, jotka ovat Sveitsin rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisen (Financial Market Supervisory Authority, FINMA) valvonnan alaisia, vastaavat asetuksesta (EU) N:o 596/2014, direktiivin 2014/65/EU III osastosta, asetuksen (EU) N:o 600/2014 II osastosta ja direktiivistä 2004/109/EY johtuvia vaatimuksia, ja sovelletaanko niihin tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa maassa. |
(6) |
Sveitsin liittovaltion rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria koskevan lain (Financial Market Infrastructure Act, FMIA) 26 §:n b momentissa arvopaperipörssi määritellään arvopapereilla käytävän monenvälisen kaupankäynnin laitokseksi, jossa arvopaperit listataan ja jonka tarkoituksena on osto- ja myyntitarjousten samanaikainen vaihto useiden osapuolten kesken ja sopimusten teko ehdottomien sääntöjen mukaisesti. Pörssillä ei ole harkintavaltaa kauppojen toteuttamistavan suhteen. Se ei myöskään saa käydä kauppaa omaan lukuunsa eikä harjoittaa päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä. Lisäksi pörssin on tarjottava osapuolille puolueeton ja syrjimätön pääsy markkinoilleen ja palveluihinsa. Tätä varten pörssillä on oltava käytössään säännöt, joissa määrätään, millä tavoin arvopaperivälittäjät tai muut osapuolet, jotka ovat FINMAn valvonnan alaisia, sekä ulkomaiset osapuolet, joille FINMA on myöntänyt toimiluvan, voivat päästä osapuoleksi pörssiin. FMIA:n 27 §:n 4 momentissa yhdessä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria ja markkinatoimintatapoja arvopaperi- ja johdannaiskaupassa koskevan asetuksen (Financial Market Infrastructure Ordinance, FMIO) 25 §:n 1 momentin kanssa säädetään, että FINMA antaa ja tarkistaa sääntöjä, jotka koskevat osapuolten pääsyä pörssiin, velvoitteita pörssissä ja poissulkemista pörssistä, ja niiden muutoksia. Pörssi ei saa myöntää pääsyä pörssiin osapuolelle, jolle FINMA ei ole myöntänyt toimilupaa. Se saa evätä pääsyn pörssiin osapuolelta, joka on asetettu lakisääteiseen toimintakieltoon. |
(7) |
Direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 4 kohdan a alakohdan neljännessä alakohdassa vahvistetaan neljä ehtoa, joiden on täytyttävä, jotta voidaan määrittää, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyt, jotka koskevat kyseisessä maassa toimiluvan saaneita kauppapaikkoja, vastaavat direktiivissä 2014/65/EU vahvistettuja järjestelyjä. |
(8) |
Ensimmäisen ehdon mukaan kolmannen maan kauppapaikoilla on oltava toimilupa ja niiden on oltava jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia. |
(9) |
Pörssillä on oltava FINMAn myöntämä toimilupa ennen kuin se voi aloittaa toimintansa. FMIA:n 4 ja 5 §:n mukaan FINMA voi myöntää toimiluvan, jos se katsoo, että potentiaalinen osapuoli täyttää sovellettavat ehdot ja vaatimukset. Toimilupavaatimukset vahvistetaan FMIA:ssa ja siihen liittyvissä määräyksissä, jotka ovat lainvoimaisia. FMIA:n mukaan pörssillä on oltava käytössään järjestelyt, joilla otetaan huomioon kaikki potentiaalisen osapuolen toivomat toimintatavat ja toiminta. Sen 27 §:n 1 momentissa säädetään, että pörssin on FINMAn valvonnan alaisena järjestettävä oma sääntelynsä ja valvontansa toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. FINMAn annettua hyväksyntänsä pörssin itsesääntelystä tulee sitovaa ja täytäntöönpanokelpoista. FMIA:n 27 §:ssä yhdessä FMIO:n 24 §:n 1 momentin kanssa säädetään, että tällainen sääntelyn ja valvonnan järjestäminen tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää, että perustetaan sääntelytehtäviä hoitava elin, kaupankäyntiä valvova elin, arvopaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisesta vastaava elin ja muutoksenhakuelin. Näiden elinten on oltava riippumattomia pörssin liikkeenjohdosta sekä organisatorisesti että henkilöstön osalta. Osana itsesääntelyn ja valvonnan järjestämistä asiasta vastaava elin seuraa, noudattavatko osapuolet pörssin sääntöjä ja määräyksiä, ja varmistaa niiden noudattamisen. |
(10) |
FMIA:n 18 §:ssä edellytetään lisäksi, että pörssit myöntävät osapuolille ja markkinatakaajille syrjimättömän ja avoimen pääsyn. FINMA huolehtii sekä lupamenettelyn aikana että jatkuvasti siitä, että pörssisäännöt täyttävät tämän vaatimuksen (ks. sääntökirjan SSX Rule Book kohdat 3–5 yhdessä asiakirjan SSX Directive 1 kanssa sekä sääntökirjan BX Swiss Rule Book kohdat 3–5). Pääsyn myöntämisestä saa kieltäytyä ainoastaan turvallisuus- ja tehokkuussyistä sekä tiukan suhteellisuustestin tulosten perusteella (FMIA:n 18 § ja FMIO:n 17 §). Ne, joille pääsyä ei ole myönnetty, voivat hakea muutosta riippumattomalta muutoksenhakulautakunnalta (ks. sääntökirjan SSX Rule Book kohta 8 ja sääntökirjan BX Swiss Rule Book kohta 15). FINMA valvoo, noudattavatko pörssit FMIA:n 18 §:ä ja FMIO:n 17 §:ä. Sääntöjen ja niiden muutosten antaminen edellyttää FINMAn antamaa ennakkohyväksyntää. Niiden täytäntöönpanoon voidaan kohdistaa FINMAn henkilökunnan tekemiä tutkimuksia, tarkastuksia, tietopyyntöjä tai korjaustoimia, joista säädetään rahoitusmarkkinoiden valvonnasta annetun lain (Financial Market Supervision Act, FINMASA) 24 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä. |
(11) |
Kun on kyse tehokkaasta valvonnasta, FINMASA, liittovaltion pörssikauppalaki (Federal Act on Stock Exchanges and Securities Trading, SESTA) ja FMIA muodostavat tärkeimmät osat primäärilainsäädännössä, jolla luodaan oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen järjestelmä arvopaperikauppaa varten Sveitsissä. FINMASA, SESTA ja FMIA antavat FINMAlle laajat valtuudet arvopaperialan kaikkien kysymysten suhteen, mukaan lukien valtuus myöntää toimilupia arvopaperivälittäjille, keskusvastapuolille, arvopaperikeskuksille, kauppatietorekistereille ja maksujärjestelmille sekä valvoa näitä. FMIA:ssa ja FMIO:ssa myös yksilöidään ja kielletään tietyntyyppiset toimintatavat markkinoilla ja annetaan FINMAlle valtuudet määrätä seuraamuksia säännellyille yhteisöille ja niihin liittyville henkilöille. FINMASA:n 29 §:ssä myönnetään FINMAlle kattava pääsy kaikkiin asiaankuuluviin tietoihin kaikista valvonnan alaisista henkilöistä ja yhteisöistä sekä niiden tilintarkastusyrityksistä ja tilintarkastajista. Sveitsin sääntelykehyksen mukaan pörsseillä on ensisijainen vastuu sellaisten sääntöjen vahvistamisesta, joiden perusteella niiden osapuolet harjoittavat liiketoimintaa, ja sen valvomisesta, miten niiden osapuolet harjoittavat liiketoimintaa. FINMA valvoo suoraan pörssien sääntöjä sen varmistamiseksi, että ne ovat linjassa lainsäädäntökehyksen kanssa. Kaikki säännöt ja niiden muutokset on esitettävä FINMAlle hyväksymistä varten (FMIA:n 27 §:n 4 momentin mukaisesti). FINMA käynnistää tutkimuksia joko sen perusteella, että pörssit ovat raportoineet sille mahdollisista lainvastaisuuksista, tai omien epäilystensä perusteella. |
(12) |
FINMA valvoo jatkuvasti, noudattavatko toimiluvan saaneet pörssit toimilupaan liittyviä ehtoja ja velvoitteita (FMIA:n 83 §). Pörssillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa FINMAlle kaikista muutoksista niihin olosuhteisiin, joiden perusteella sille on myönnetty alkuperäinen toimilupa tai hyväksyntä. Jos muutokset ovat merkittäviä, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin toiminnan jatkaminen edellyttää toimiluvan tai hyväksynnän saamista FINMAlta (FMIA:n 7 §). Tärkeimpiä vaatimuksia ovat organisatoristen vaatimusten noudattaminen, sisäisen valvontajärjestelmän olemassaolo ja tarkoituksenmukaisuus, tietoteknisten järjestelmien soveltuvuus sekä liiketoimintatapojen moitteettomuus. FINMAn valvonta kattaa kaikki pörssin elimet, mukaan lukien sen kaupan valvontaan ja seuraamusten määräämiseen liittyvät tehtävät. FINMASA:n 24 ja 24 a §:n mukaan FINMA saa tehdä suoria tai välillisiä tarkastuksia lisensoitujen tilintarkastusyritysten kautta, myös paikan päällä. Lisäksi FMIA:n 27, 30 ja 34 §:ssä vaaditaan, että kaikkien toimiluvan saaneiden pörssien on kyettävä varmistamaan, että niiden liikkeeseenlaskijat ja osapuolet sekä niiden osapuoliin liittyvät henkilöt noudattavat FMIA:n ja FMIO:n säännöksiä, asiaan liittyviä lakeja ja määräyksiä sekä pörssin omia sääntöjä. Varmistaessaan, että sen jäsenet noudattavat sääntöjä, pörssin on tutkittava kaikki sovellettavien lakien ja sääntöjen rikkomistapaukset ja määrättävä niistä seuraamuksia. |
(13) |
Mitä tulee sääntöjen noudattamisentehokkaaseen valvontaan, FINMAlla on käytössään useita hallinnollisia menetelmiä valtuuksiensa täytäntöönpanemiseksi. Jos havaitaan lain- tai sääntöjenvastaisuuksia, FINMA toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet, joihin voi kuulua hallinnollisia täytäntöönpanomenettelyjä. Ottaen asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen FINMA ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla sen mielestä varmistetaan parhaiten lain noudattaminen. Käytettävissä olevia toimenpiteitä ovat varoitukset, erityiset ohjeet sääntöjen noudattamisen palauttamiseksi, yksilöitä koskeva ammatinharjoituskielto, arvopaperivälittäjiä koskeva liiketoimintakielto ja toimilupien peruuttaminen. FINMA voi myös takavarikoida laittomasti saatuja tuottoja tai laittomasti vältettyjä tappioita. Se voi myös määrätä, että lopullinen ja sitova ratkaisu julkaistaan. Jotta pörssi noudattaisi jälleen sovellettavia määräyksiä, FINMA voi myös käyttää hallinnollisia valtuuksiaan erottaa johtokunnan tai henkilökunnan jäseniä, joiden liiketoimintatavan moitteettomuus voidaan kyseenalaistaa. FINMAn omat hallinnolliset mekanismit perustuvat rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeviin säännöksiin, jotka liittyvät FINMASA:n 4 luvussa kuvattuihin rikkomuksiin. Rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia säännöksiä sisältyy myös FMIA:n 147 §:än ja sitä seuraaviin pykäliin sekä SESTA:n 42 a ja 43 §:än. FINMA siirtää nämä asiat toimivaltaisen syyttäjäviranomaisen käsiteltäväksi. FINMA ja toimivaltainen syyttäjäviranomainen koordinoivat tutkimuksiaan siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista ja tarpeen. Liittovaltion valtiovarainministeriön oikeudellinen yksikkö sekä asettaa syytteeseen että antaa tuomioita tapauksissa, jotka rikkovat FINMASA:n rikosoikeudellisia säännöksiä ja rahoitusmarkkinalakeja. Syytteissä, jotka liittyvät sisäpiirikauppoihin ja hintojen manipulointiin, toimivalta on liittovaltion oikeusministeriöllä FMIA:n mukaisesti. |
(14) |
Näin ollen voidaan todeta, että Sveitsin pörsseihin sovelletaan lupamenettelyä ja tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa jatkuvalta pohjalta. |
(15) |
Toisen ehdon mukaan kolmannen maan kauppapaikoilla on oltava selkeät ja avoimet säännöt arvopaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisesta, jotta arvopapereilla voidaan käydä kauppaa tasapuolisesti, asianmukaisesti ja tehokkaasti ja siten, että ne ovat vapaasti luovutettavissa. |
(16) |
Sveitsin lainsäädäntö edellyttää, että pörssit antavat sääntöjä arvopapereiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi (FMIA:n 35 ja 36 §). Sääntöjen voimaantulo edellyttää FINMAn hyväksyntää. Säännöissä on otettava huomioon tunnustetut kansainväliset standardit. Erityisesti niihin on sisällyttävä määräyksiä seuraavista seikoista: arvopapereiden vaihdettavuus, sellaisten tietojen julkaiseminen, joita sijoittajat tarvitsevat voidakseen arvioida arvopapereiden ominaispiirteitä ja liikkeeseenlaskijan laatua, liikkeeseenlaskijan, sen edustajien ja kolmansien osapuolten velvoitteet arvopaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisen tai listauksen koko keston ajan, sekä osakesidonnaisten arvopaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisen osalta velvollisuus noudattaa tilintarkastajien toimiluvista ja valvonnasta 16 päivänä joulukuuta 2005 annetun liittovaltion lain 7 ja 81 §:ä. Arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi ja listausta (kaupankäynnin kohteeksi ottamisen erityinen muoto) pörsseissä hallinnoidaan pääasiassa listaussäännöillä ja listausta ja kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevilla lisäsäännöillä. Pörssi arvioi liikkeeseenlaskijan jättämiä hakemuksia kunkin arvopaperin osalta erikseen ja todentaa, täyttyvätkö kaikki olennaiset vaatimukset. Pörssi antaa kustakin hakemuksesta kirjallisen päätöksen. Kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevan päätöksen tiedot ovat julkisesti saatavilla. Kun arvopaperi listataan, sen liikkeeseenlaskijaan sovelletaan listauksen ylläpitämiseen liittyviä velvoitteita. Näitä ovat paitsi kausittaisen raportoinnin velvoitteet (muun muassa tilinpäätösten ja yritysten hallinnoinnin ja ohjauksen alalla) myös tapahtumakohtaisen raportoinnin velvoitteet (muun muassa säännöllisen raportoinnin, yritysjohdon liiketoimien julkistamisen ja tapauskohtaisen julkaisemisen alalla). FMIA:n 35 §:n 3 momentin mukaan pörssi seuraa, noudattaako liikkeeseenlaskija näitä sääntöjä, ja määrää rikkomistapauksissa seuraamuksia, joista on sovittu sopimuksin. FMIO:n 33 §:n 1 momentin mukaan pörssin on taattava, että kaikilla kaupankäynnin kohteeksi otetuilla ja listatuilla arvopapereilla voidaan käydä kauppaa tasapuolisesti, asianmukaisesti ja tehokkaasti. Osakesidonnaisten arvopaperien osalta listaussäännöissä vaaditaan, että arvopaperit ovat vapaasti vaihdettavissa. Näin voidaan varmistaa, että tällaisilla arvopapereilla voidaan käydä kauppaa tehokkaasti. Pörssin riippumattomat elimet voivat keskeyttää tilapäisesti arvopapereilla käytävän kaupan, jos epätavalliset olosuhteet – erityisesti jos liikkeeseenlaskija rikkoo tärkeitä julkistamisvelvoitteita – osoittavat, että tällainen keskeyttäminen on suositeltavaa. Ne voivat peruuttaa arvopaperien listauksen, jos liikkeeseenlaskijalla epäillään olevan vakava vakavaraisuusongelmia tai jos maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyitä on jo aloitettu. FINMA voi myös velvoittaa pörssin keskeyttämään kaupankäynnin tietyllä arvopaperilla käyttämällä FINMASA:n 31 §:n mukaisia valtuuksiaan, kun tarkoituksena on palauttaa FMIA:n sääntöjen noudattaminen tai oikaista muita sääntöjenvastaisuuksia. |
(17) |
Sveitsin sääntelykehys sisältää vaatimuksia kauppaa edeltävien tietojen toimittamisesta markkinaosapuolille. Kauppaa edeltävän avoimuuden oikeusperusta on FMIA:n 29 §:n 1 momentti, jossa säädetään, että pörssin on julkaistava tosiaikaisesti viisi parasta osto- ja myyntihintaa kunkin osakkeen ja joka toisen arvopaperin osalta sekä kaupankäyntipositioiden koot näillä hinnoilla. Sama koskee myös toteutuskelpoisia kiinnostuksenilmaisuja (FMIO:n 27 §:n 3 momentti). Poikkeuksia voidaan tehdä seuraavien osalta: viitehintajärjestelmät, järjestelmät, joiden ainoa tarkoitus on jo sovittujen liiketoimien virallistaminen, toimeksiannot, joita säilytetään pörssin toimeksiantojen hallinnointijärjestelmässä myöhempää julkistamista varten, sekä toimeksiannot, jotka ovat kooltaan suuria tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna. Sveitsin sääntelykehys sisältää myös vaatimuksia kaupan jälkeisten tietojen toimittamisesta. Kaupan jälkeisen avoimuuden oikeusperusta on FMIA:n 29 §:n 2 momentti. Sen mukaan pörssin on julkaistava välittömästi tietoja liiketoimista, jotka on toteutettu pörssissä ja sen ulkopuolella, kaikkien kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien osalta. Erityisesti on julkaistava toteutettujen liiketoimien hinta, volyymi ja ajankohta. Kaupan jälkeisestä avoimuudesta tehtävät poikkeukset ovat samat kuin kauppaa edeltävän avoimuuden kohdalla. Tietyistä epätyypillisistä liiketoimista julkaistaan tietoja myös viiveellä. Pörssin kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset datapalvelut ovat kauttaaltaan avoimia, ja niitä tarjotaan kaikille pörssin osapuolille syrjimättömästi. Tiedot, jotka julkaistaan viiveellä, ovat maksutta kaikkien käyttäjien saatavilla. |
(18) |
Näin ollen voidaan todeta, että Sveitsin pörsseissä on käytössä selkeät ja avoimet säännöt arvopaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisesta, jotta arvopapereilla voidaan käydä kauppaa tasapuolisesti, asianmukaisesti ja tehokkaasti ja siten, että ne ovat vapaasti luovutettavissa. |
(19) |
Kolmannen ehdon mukaan arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden on annettava säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, jotta voidaan varmistaa korkeatasoinen sijoittajansuoja. |
(20) |
Kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevissa pörssin säännöissä on esitettävä, mitä tietoja on julkaistava, jotta sijoittavat voivat arvioida arvopapereiden ominaispiirteitä ja liikkeeseenlaskijoiden laatua. Näin voidaan varmistaa korkeatasoinen sijoittajansuoja. Liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopapereita otetaan kaupankäynnin kohteeksi Sveitsin pörssissä, on julkaistava vuosittaiset ja osavuosittaiset taloudelliset tietonsa. Liikkeeseenlaskijoiden on asetettava vuositilinpäätöksensä saataville verkkosivustolleen. Arvopapereilla, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi Sveitsin pörsseissä, saa käydä kauppa myös toisessa kauppapaikassa. Liikkeeseenlaskijoiden raportointivelvollisuutta sovelletaan riippumatta siitä, millaisessa kauppapaikassa kaupankäynti tapahtuu. Kun arvopaperien liikkeeseenlaskijoista julkistetaan kattavia ja ajantasaisia tietoja, sijoittavat voivat arvioida liikkeeseenlaskijoiden liiketoiminnan tuloksia. Säännöllisellä tietovirralla taataan myös riittävä avoimuus sijoittajia kohtaan. |
(21) |
Näin ollen voidaan todeta, että liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi Sveitsin pörsseissä, on annettava säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, millä varmistetaan korkeatasoinen sijoittajansuoja. |
(22) |
Neljännen ehdon mukaan kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksellä on torjuttava sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin kaltaista markkinoiden väärinkäyttöä ja taattava siten markkinoiden avoimuus ja eheys. |
(23) |
FMIA:n 142 ja 143 §:ssä kielletään kaikenlaiset sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi. Lisäksi FMIA:n 154 ja 155 §:ssä säädettyjen ehtojen mukaan sisäpiiritietojen ja hintojen manipuloinnin käyttö tai käytön yritys ovat rikoksia. Pörssin on annettava sääntöjä, jotka koskevat sisäpiiritiedon julkistamista liikkeeseenlaskijoiden toimesta. Pörssin listaussääntöjen mukaisesti liikkeeseenlaskijan on annettava markkinoille tiedoksi kaikki hintoihin vaikuttavat tosiseikat, jotka ovat ilmenneet tai tulevat ilmenemään sen toiminta-alalla, heti kun se on saanut sellaisia tietoonsa. Hintoihin vaikuttavat tosiseikat saattavat aiheuttaa merkittäviä muutoksia markkinahintoihin. Tiedot on julkistettava siten, että voidaan varmistaa kaikkien markkinatoimijoiden yhtäläinen kohtelu. FMIA:n 31 §:n 1 momentin mukaan Sveitsin pörssien on seurattava hinnanmuodostusta ja liiketoimia, joita pörssissä toteutetaan, jotta voidaan paljastaa sisäpiirikaupat, hintojen ja markkinoiden manipulaatiotapaukset ja muut lakien ja sääntöjen rikkomukset. Tätä varten pörssien on myös tarkasteltava liiketoimia, jotka toteutetaan kauppapaikan ulkopuolella ja joista sille raportoidaan tai jotka se saa tietoonsa muulla tavoin (FMIA:n 31 §:n 1 momentti). Pörssin riippumattoman elimen on suoritettava tämä valvontatehtävä. Liikkeeseenlaskijoiden on kyettävä toimittamaan FINMAlle – tämän pyynnöstä ja tietojenantamisvelvoitteensa perusteella – sisäpiiriluettelo, johon sisältyy kaikki lisätiedot ja asiakirjat, joita FINMA tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa (FINMASA:n 29 §:n 1 momentti yhdessä FMIA:n 145 §:n kanssa). Pörssin on ilmoitettava FINMAlle kaikista epäillyistä lainsäädäntörikkomisista tai muista sääntöjenvastaisuuksista. Jos näihin rikkomisiin liittyy rikoksia, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä myös toimivaltaiselle syyttäjäviranomaiselle (FMIA:n 31 §:n 2 momentti). FINMA tutkii lainsäädännön rikkomista koskevat tiedot, jotka se on saanut pörsseiltä tai jotka perustuvat sen omaan markkinoiden seurantaan, jotta voidaan tarkistaa, noudatetaanko valvontalainsäädäntöä markkinoiden väärinkäyttöä koskevan kiellon osalta. |
(24) |
Siksi voidaan todeta, että Sveitsin lainsäädäntö- ja valvontakehyksellä taataan markkinoiden avoimuus ja eheys, koska sillä torjutaan sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin kaltaista markkinoiden väärinkäyttöä. |
(25) |
Siksi voidaan todeta myös, että lainsäädäntö- ja valvontakehys, jolla hallinnoidaan tämän päätöksen liitteessä mainittuja Sveitsin pörssejä, jotka toimivat FINMAn valvonnan alaisina, täyttää lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyille asetetut neljä ehtoa. Tästä syystä kyseisten lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyiden olisi katsottava tarjoavan vastaavan järjestelmän niille kauppapaikkoja koskeville vaatimuksille, jotka vahvistetaan direktiivissä 2014/65/EU, asetuksessa (EU) N:o 600/2014, asetuksessa (EU) N:o 596/2014 ja direktiivissä 2004/109/EY. |
(26) |
Koska huomattavalla määrällä osakkeita, jotka lasketaan liikkeeseen ja otetaan kaupankäynnin kohteeksi Sveitsissä, käydään kauppaa myös kauppapaikoissa unionissa, on tarpeen varmistaa, että kaikki sijoituspalveluyritykset, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 600/2014 23 artiklan 1 kohdan mukaista kaupankäyntivelvollisuutta, saavat jatkossakin käydä kauppaa osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi Sveitsin pörsseissä, joissa niillä on primäärinen likviditeetti. Koska Sveitsin pörsseissä kaupankäynnin kohteeksi otetuilla osakkeilla on primäärinen likviditeetti kyseisissä pörsseissä. Sveitsin lainsäädäntö- ja valvontakehyksen tunnustamisen myötä sijoituspalveluyritykset voisivat käydä kauppaa osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi Sveitsin pörsseissä Sveitsissä, ja täyttää parhaan toteutuksen velvoitteensa asiakkaisiinsa nähden. |
(27) |
Useilla Sveitsissä kaupankäynnin kohteeksi otetuilla osakkeilla käydään unionissa yleisesti kauppaa niin taajaan, etteivät sijoituspalveluyritykset ole voineet hyödyntää asetuksen (EU) N:o 600/2014 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettua poikkeusta. Tämä tarkoittaa sitä, että asetuksen (EU) N:o 600/2014 23 artiklan 1 kohdan mukaista kaupankäyntivelvoitetta olisi sovellettava huomattavaan määrään osakkeita, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi Sveitsissä. |
(28) |
Tätä päätöstä on määrä täydentää yhteistyöjärjestelyillä, joiden tarkoituksena on varmistaa toimiva tietojenvaihto ja valvontatoimien koordinointi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sekä FINMAn välillä. |
(29) |
Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan Sveitsin pörsseihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi seurattava myös jatkossa säännöllisesti Sveitsin pörsseihin sovellettavien lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyjen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu. |
(30) |
Tässä päätöksessä otetaan huomioon myös 28 päivänä helmikuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät, joiden mukaan alakohtaisen lähestymistavan kehittäminen pidemmälle edellyttää edelleen yhteisten institutionaalisten puitteiden perustamista nykyisille ja tuleville sopimuksille, joiden kautta Sveitsi osallistuu unionin sisämarkkinoihin. Päättäessään siitä, onko tämän päätöksen soveltamista syytä jatkaa, komissio on ottanut huomioon, miten institutionaalisia puitteita koskevan sopimuksen tekemisessä on edistytty tähän mennessä. Sopimuksen täydellisestä luonnoksesta on sovittu EU:n ja Sveitsin neuvottelijoiden kesken. Sveitsin liittoneuvosto on pannut merkille tämän sopimuksen ja päättänyt käynnistää siitä kansallisen kuulemisen, joka kestää kevääseen 2019. |
(31) |
Komission olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyjä, joita sovelletaan pörsseihin Sveitsissä. Kyseinen uudelleentarkastelu ei rajoita komission mahdollisuutta toteuttaa erityinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos komission on merkityksellisen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä myönnettyä vastaavuutta. Kaikenlainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen. |
(32) |
Unionin finanssimarkkinoiden eheyden varmistamiseksi erityisesti sen edistymisen perusteella, jota on tapahtunut kohti yhteisiä institutionaalisia puitteita, joiden perusteella Sveitsi osallistuu unionin sisämarkkinoille, tämän päätöksen voimassaolon olisi päätyttävä 30 päivänä kesäkuuta 2019. |
(33) |
Sveitsin arvopaperipörsseihin sovellettavan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/2441 (5) voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2018. Sen vuoksi on tarpeen, että tämä päätös saatetaan voimaan kiireellisesti ja että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. |
(34) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 600/2014 23 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi tämän päätöksen liitteessä olevan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen, jota sovelletaan Sveitsin arvopaperipörsseihin, katsotaan vastaavan vaatimuksia, jotka johtuvat direktiivistä 2014/65/EU, asetuksesta (EU) N:o 600/2014, asetuksesta (EU) N:o 596/2014 ja direktiivistä 2004/109/EY, ja olevan jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alainen.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen.
Sen voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2019.
Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 173 12.6.2014, s. 349.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38).
(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2441, annettu 21 päivänä joulukuuta 2017, Sveitsin arvopaperipörsseihin sovellettavan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukaisesti (EUVL L 344, 23.12.2017, s. 52).
LIITE
Sveitsin arvopaperipörssit, joiden katsotaan vastaavan direktiivissä 2014/65/EU määriteltyjä säänneltyjä markkinoita:
a) |
SIX Swiss Exchange AG |
b) |
BX Swiss AG |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/84 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/2048,
annettu 20 päivänä joulukuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 tueksi laaditusta verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia koskevasta yhdenmukaistetusta standardista
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 (2) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisällön, joka noudattaa yhdenmukaistettuja standardeja tai niiden osia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on katsottava olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, mainitun direktiivin 4 artiklassa tarkoitettujen saavutettavuusvaatimusten mukainen. |
(2) |
Komissio esitti täytäntöönpanopäätöksellä C(2017) 2585 (3) Euroopan standardointikomitealle (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointijärjestölle (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitokselle (ETSI) pyynnön sellaisten yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta eurooppalaisen standardin EN 301 549 V1.1.2 (2015-04) pohjalta, jotka sisältävät tarvittavat vaatimukset direktiivin (EU) 2016/2102 4 artiklan täytäntöönpanon tueksi. Eurooppalainen standardi EN 301 549 V1.1.2 (2015-04) perustuu komission standardointitoimeksiantoon 376 (4), ja siihen sisällytettiin jo joitakin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta sekä muita tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja palveluita koskevia vaatimuksia. |
(3) |
Täytäntöönpanopäätöksen C(2017) 2585 perusteella CEN, Cenelec ja ETSI ovat saaneet päätökseen pyydetyn yhdenmukaistetun standardin laatimisen ja toimittivat komissiolle yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin EN 301 549 V2.1.2 (2018-08), jossa vahvistetaan muun muassa verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tekniset saavutettavuusvaatimukset. Yhdenmukaistettu eurooppalainen standardi EN 301 549 V2.1.2 (2018-08) sisältää muun muassa taulukon, jossa standardin vaatimukset esitetään suhteessa direktiivin (EU) 2016/2102 4 artiklassa tarkoitettuihin saavutettavuusvaatimuksiin. |
(4) |
Komissio on yhdessä CENin, Cenelecin ja ETSIn kanssa arvioinut, ovatko kyseisten tahojen laatiman yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin EN 301 549 V2.1.2 (2018-08) lausumat täytäntöönpanopäätöksessä C(2017) 2585 esitetyn pyynnön mukaiset. |
(5) |
Yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin EN 301 549 V2.1.2 (2018-08) lausumat täyttävät ne täytäntöönpanopäätöksen C(2017) 2585 liitteessä II vahvistetut vaatimukset, jotka niiden on tarkoitus kattaa. Näin ollen on aiheellista julkaista kyseisen standardin viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(6) |
Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimuksien täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Direktiivin (EU) 2016/2102 tueksi laaditun verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia koskevan yhdenmukaistetun standardin viitetiedot, jotka esitetään tämän päätöksen liitteessä, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(3) Commission Implementing Decision C(2017) 2585 of 27 April 2017 on a standardisation request to the European standardisation organisations in support of Directive (EU) 2016/2102 of the European Parliament and of the Council on the accessibility of the websites and mobile applications of public sector bodies (Komission täytäntöönpanopäätös C(2017) 2585, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2017, eurooppalaisille standardointiorganisaatioille esitetystä standardointipyynnöstä julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 tueksi – ei saatavilla suomeksi).
(4) Standardointitoimeksianto M/376, 7.12.2005, CENille, CENELECille ja ETSIlle eurooppalaisten esteettömyysvaatimusten edistämiseksi tieto- ja viestintätekniikan alan tuotteita ja palveluja koskevissa julkisissa hankinnoissa.
LIITE
Nro |
Standardin viitetiedot |
1. |
EN 301 549 V2.1.2 (2018-08) Tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen saavutettavuusvaatimukset |
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/87 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2018/2049,
annettu 12 päivänä joulukuuta 2018,
vuonna 2019 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä (EKP/2018/35)
EUROOPAN KESKUSPANKIN JOHTOKUNTA, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen määrän hyväksymistä koskevasta menettelytavasta 4 päivänä joulukuuta 2015 annetun Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2015/2332 (EKP/2015/43) (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 9 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan keskuspankilla (EKP) on 1 päivästä tammikuuta 1999 yksinoikeus hyväksyä liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. |
(2) |
Ne 19 jäsenvaltiota, joiden rahayksikkö on euro, ovat toimittaneet EKP:lle pyynnön vuonna 2019 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymiseksi, ja pyyntöön on liitetty selitys arviointitavasta. Tietyt jäsenvaltiot ovat toimittaneet myös kiertoon tarkoitettuja metallirahoja koskevia lisätietoja tapauksissa, joissa tällaisia tietoja on saatavilla ja kyseessä oleva jäsenvaltio pitää niitä tärkeinä hyväksymispyynnön perustelemiseksi. |
(3) |
Koska jäsenvaltioiden oikeus laskea liikkeeseen eurometallirahoja edellyttää, että EKP hyväksyy liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän, jäsenvaltiot eivät saa ylittää EKP:n hyväksymiä määriä ilman EKP:n ennalta antamaa lupaa. |
(4) |
Valtuus tehdä päätös niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen vuotuisen määrän hyväksymistä koskevista pyynnöistä päätöksen (EU) 2015/2332 (EKP/2015/43) 2 artiklan 9 kohdan nojalla on siirretty EKP:n johtokunnalle, kun pyyntöjen mukaiseen liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrään ei ole tarpeen tehdä muutoksia, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Vuonna 2019 liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen määrän hyväksyminen
EKP hyväksyy jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, vuonna 2019 liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen määrän seuraavan taulukon mukaisesti:
|
Vuonna 2019 liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen hyväksytty määrä |
||
Kiertoon tarkoitetut metallirahat |
Juhlametallirahat (ei tarkoitettu kiertoon) |
Liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrä |
|
(miljoonaa euroa) |
(miljoonaa euroa) |
(miljoonaa euroa) |
|
Belgia |
46,0 |
1,0 |
47,0 |
Saksa |
401,0 |
231,0 |
632,0 |
Viro |
10,2 |
0,3 |
10,5 |
Irlanti |
11,0 |
0,5 |
11,5 |
Kreikka |
110,9 |
0,6 |
111,5 |
Espanja |
357,2 |
30,0 |
387,2 |
Ranska |
235,8 |
50,1 |
285,9 |
Italia |
204,2 |
2,1 |
206,3 |
Kypros |
13,5 |
0,1 |
13,6 |
Latvia |
15,7 |
0,2 |
15,9 |
Liettua |
22,0 |
0,7 |
22,7 |
Luxemburg |
12,4 |
0,2 |
12,6 |
Malta |
9,0 |
0,2 |
9,2 |
Alankomaat |
25,0 |
3,0 |
28,0 |
Itävalta |
73,2 |
153,4 |
226,6 |
Portugali |
43,1 |
2,5 |
45,6 |
Slovenia |
22,0 |
1,5 |
23,5 |
Slovakia |
17,0 |
1,2 |
18,2 |
Suomi |
15,0 |
10,0 |
25,0 |
Yhteensä |
1 644,2 |
488,6 |
2 132,8 |
2 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi niille, joille se on osoitettu.
3 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro.
Tehty Frankfurt am Mainissa 12 päivänä joulukuuta 2018.
EKP:n puheenjohtaja
Mario DRAGHI
SUOSITUKSET
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/89 |
KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/2050,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen esittelyä ja arviointia koskevien yleisten siirtolupien soveltamisalan ja ehtojen yhdenmukaistamisesta
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 8598)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (1) 5 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on julkaistava ainakin neljä yleistä siirtolupaa. |
(2) |
Yleiset siirtoluvat ovat direktiivillä 2009/43/EY käyttöönotetun yksinkertaistetun lupajärjestelmän keskeinen tekijä. |
(3) |
Jäsenvaltioiden julkaisemien yleisten siirtolupien soveltamisalan erot, siltä osin kuin on kyse lupien kattamista puolustukseen liittyvistä tuotteista, ja näiden tuotteiden siirtoihin sovelletut poikkeavat ehdot voivat vaikeuttaa direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanoa ja sen yksinkertaistamistavoitteen saavuttamista. Jäsenvaltioiden julkaisemien yleisten siirtolupien nojalla tehtävien siirtojen soveltamisalaan ja ehtoihin sovellettavien kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa näiden lupien houkuttelevuus ja käyttö. |
(4) |
Neuvosto toisti 18 päivänä toukokuuta 2015 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen panna täytäntöön muun muassa direktiivi 2009/43/EY ja soveltaa sitä. Puolustusvoimia (2) ja luotettavuustodistuksen saaneita vastaanottajia (3) koskevia yleisiä siirtolupia koskevien kahden aiemman suosituksen antamisen jälkeen komissio ilmoitti Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa (4) ja siirtodirektiivin arviointia koskevassa raportissa (5) keskittyvänsä kahteen jäljellä olevaan yleiseen siirtolupaan, jotka kattavat esittely-, arviointi- ja näyttelytarkoitusta sekä korjausta ja huoltoa varten tehtävät siirrot. |
(5) |
Jäsenvaltioiden edustajat ovat tukeneet tämän suosituksen aiheena olevaa aloitetta voimakkaasti direktiivin 2009/43/EY 14 artiklalla perustetussa komiteassa. Suosituksessa esitetyt suuntaviivat heijastavat kyseisen komitean puitteissa perustetun asiantuntijaryhmän keskusteluja. |
(6) |
Tätä suositusta sovelletaan direktiivin 2009/43/EY liitteessä olevaan puolustukseen liittyvien tuotteiden luetteloon (vastaa Euroopan unionin yhteistä puolustustarvikeluetteloa). Tätä suositusta päivitetään tarvittaessa puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelon tulevien päivitysten huomioon ottamiseksi. |
(7) |
Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja ottaen huomioon tuotteiden ominaisuudet (myös poikkeukset), kuten esimerkiksi niiden arkaluonteisuuden, tämän suosituksen 1.1 kohdassa lueteltujen puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelo on viitteellinen vähimmäisluettelo tuotteista, joiden osalta jäsenvaltiot sallivat siirrot esittelyä ja arviointia koskevien yleisten siirtolupien puitteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden julkaisemalla esittelyä ja arviointia koskevalla yleisellä siirtoluvalla voidaan sallia myös sellaisten muiden direktiivin 2009/43/EY liitteeseen sisältyvien puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot, joita ei luetella tässä suosituksessa. |
(8) |
Jäsenvaltiot muistuttivat tästä suosituksesta käydyissä keskusteluissa, että niitä sitovat eurooppalaisen lainsäädännön, kuten neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (6), mukaiset sitoumukset ja vientivalvontaan liittyvät kansainväliset sitoumukset. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot ovat tunnustaneet julkilausuman jäsenvaltioiden poliittisesta sitoutumisesta huoltovarmuuteen (7). |
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1. YLEISET SIIRTOLUVAT ESITTELYÄ JA ARVIOINTIA VARTEN
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne mukauttavat esittelyä ja arviointia koskevat yleiset siirtolupansa seuraavien tekijöiden mukaisesti.
1.1 Puolustukseen liittyvät tuotteet, jotka voidaan siirtää direktiivin 2009/43/EY 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua esittelyä ja arviointia koskevan yleisen siirtoluvan nojalla
Seuraavat ML-luokat alakohtineen muodostavat direktiivin 2009/43/EY liitteessä säädetyn puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelon alaryhmän. Esittelyä ja arviointia koskevan yleisen siirtoluvan olisi mahdollistettava vähintään jäljempänä olevissa ML-luokissa täsmennettyjen puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot. Jäsenvaltiot voivat halutessaan sisällyttää esittelyä ja arviointia koskevaan yleiseen siirtolupaansa useampia ML-luokkia, jotka sisältävät puolustukseen liittyviä tuotteita.
Luettelo vähintään katettavista ML-luokista:
— |
ML 3. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 5. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
Kaikki tavarat olisi toimitettava ilman salauskomponenttia ja ilman integroitua tietokantaa. |
— |
ML 6. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 7. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 8. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 9. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 10. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 11. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 13. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 15. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 16. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 17. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 21. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 22. Mukaan luetaan seuraavat:
|
1.2 Esittelyä ja arviointia koskevaan yleiseen siirtolupaan sisällytettävät ehdot
Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä. Jäsenvaltioiden lisäämät muut ehdot eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa jäljempänä lueteltujen ehtojen kanssa tai heikentää niitä.
Maantieteellinen kattavuus |
: |
Euroopan talousalue (8) |
||||||
Siirto esittelyä varten |
: |
Puolustukseen liittyvän tuotteen siirto käytettäväksi ympäristössä, jossa simuloidaan toimintaolosuhteita. Termi ’Siirto esittelyä varten’ kattaa aseiden testauksen. |
||||||
Siirto arviointia varten |
: |
Puolustukseen liittyvän tuotteen siirto tuotteen testausta ja tulosten jakamista varten. Termi ’Siirto arviointia varten’ kattaa teknologian siirron testitulosten jakamista varten. |
||||||
Uudelleensiirto |
: |
Jäsenvaltioiden on valittava yksi seuraavista vaihtoehdoista, jotka koskevat puolustukseen liittyvän tuotteen palauttamista esittelyn tai arvioinnin jälkeen:
|
||||||
Kesto |
: |
Alkuperäjäsenvaltiot voivat asettaa puolustukseen liittyvän tuotteen palauttamiselle määräajan, jota toimittajan on noudatettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen nähden. Jäsenvaltiot, joista puolustukseen liittyvä tuote siirretään uudelleen, voivat asettaa myös uudelleensiirrolle määräajan, jota toimittajan tai sen edustajan on noudatettava. |
2. SEURANTA
Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan tämä suositus täytäntöön viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019.
Jäsenvaltioita kannustetaan ilmoittamaan komissiolle kaikista tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
3. OSOITUS
Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Elżbieta BIEŃKOWSKA
Komission jäsen
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).
(2) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 101.
(3) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 105.
(4) COM(2016) 950 final.
(5) COM(2016) 760 final.
(6) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).
(7) Euroopan puolustusviraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden hallitusten edustajien hyväksymä neuvoston 3551. istunnossa 19 päivänä kesäkuuta 2017.
(8) ETA:n sekakomitean päätökseen N:o 111/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) muuttamisesta (EUVL L 318, 28.11.2013, s. 12), jolla direktiivi 2009/43/EY otettiin osaksi ETA-sopimusta, sisältyi nimenomainen mukauttamista koskeva teksti: ”Tätä direktiiviä ei sovelleta Liechtensteiniin”.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/94 |
KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/2051,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY 5 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen korjausta ja huoltoa koskevien yleisten siirtolupien soveltamisalan ja ehtojen yhdenmukaistamisesta
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 8610)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (1) 5 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on julkaistava ainakin neljä yleistä siirtolupaa. |
(2) |
Yleiset siirtoluvat ovat direktiivillä 2009/43/EY käyttöönotetun yksinkertaistetun lupajärjestelmän keskeinen tekijä. |
(3) |
Jäsenvaltioiden julkaisemien yleisten siirtolupien soveltamisalan erot, siltä osin kuin on kyse lupien kattamista puolustukseen liittyvistä tuotteista, ja näiden tuotteiden siirtoihin sovelletut poikkeavat ehdot voivat vaikeuttaa direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanoa ja sen yksinkertaistamistavoitteen saavuttamista. Jäsenvaltioiden julkaisemien yleisten siirtolupien nojalla tehtävien siirtojen soveltamisalaan ja ehtoihin sovellettavien kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa näiden lupien houkuttelevuus ja käyttö. |
(4) |
Neuvosto toisti 18 päivänä toukokuuta 2015 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen panna täytäntöön muun muassa direktiivi 2009/43/EY ja soveltaa sitä. Puolustusvoimia (2) ja luotettavuustodistuksen saaneita vastaanottajia (3) koskevia yleisiä siirtolupia koskevien kahden aiemman suosituksen antamisen jälkeen komissio ilmoitti Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa (4) ja siirtodirektiivin arviointia koskevassa raportissa (5) keskittyvänsä kahteen jäljellä olevaan yleiseen siirtolupaan, jotka kattavat esittely-, arviointi- ja näyttelytarkoitusta sekä korjausta ja huoltoa varten tehtävät siirrot. |
(5) |
Jäsenvaltioiden edustajat ovat tukeneet tämän suosituksen aiheena olevaa aloitetta voimakkaasti direktiivin 2009/43/EY 14 artiklalla perustetussa komiteassa. Suosituksessa esitetyt suuntaviivat heijastavat kyseisen komitean puitteissa perustetun asiantuntijaryhmän keskusteluja. |
(6) |
Tätä suositusta sovelletaan direktiivin 2009/43/EY liitteessä olevaan puolustukseen liittyvien tuotteiden luetteloon (vastaa Euroopan unionin yhteistä puolustustarvikeluetteloa). Tätä suositusta päivitetään tarvittaessa puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelon tulevien päivitysten huomioon ottamiseksi. |
(7) |
Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja ottaen huomioon tuotteiden ominaisuudet (myös poikkeukset), kuten esimerkiksi niiden arkaluonteisuuden, tämän suosituksen 1.1 kohdassa lueteltujen puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelo on viitteellinen vähimmäisluettelo tuotteista, joiden siirrot jäsenvaltiot sallivat korjausta ja huoltoa koskevien yleisten siirtolupien puitteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden julkaisemalla korjausta ja huoltoa koskevalla yleisellä siirtoluvalla voidaan sallia myös sellaisten muiden direktiivin 2009/43/EY liitteeseen sisältyvien puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot, joita ei luetella tässä suosituksessa. |
(8) |
Jäsenvaltiot muistuttivat tästä suosituksesta käydyissä keskusteluissa, että niitä sitovat eurooppalaisen lainsäädännön, kuten neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (6), mukaiset sitoumukset ja vientivalvontaan liittyvät kansainväliset sitoumukset. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot ovat tunnustaneet julkilausuman jäsenvaltioiden poliittisesta sitoutumisesta huoltovarmuuteen (7). |
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1. YLEISET SIIRTOLUVAT KORJAUSTA JA HUOLTOA VARTEN
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne mukauttavat korjausta ja huoltoa koskevat yleiset siirtolupansa seuraavien tekijöiden mukaisesti.
1.1 Puolustukseen liittyvät tuotteet, jotka voidaan siirtää direktiivin 2009/43/EY 5 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua korjausta ja huoltoa koskevan yleisen siirtoluvan nojalla
Seuraavat ML-luokat alakohtineen muodostavat direktiivin 2009/43/EY liitteessä säädetyn puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelon alaryhmän. Korjausta ja huoltoa koskevan yleisen siirtoluvan olisi mahdollistettava vähintään jäljempänä olevissa ML-luokissa täsmennettyjen puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot. Jäsenvaltiot voivat halutessaan sisällyttää korjausta ja huoltoa koskevaan yleiseen siirtolupaansa useampia ML-luokkia, jotka sisältävät puolustukseen liittyviä tuotteita.
Luettelo vähintään katettavista ML-luokista:
— |
ML 3. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 4. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 5. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
Kaikki tavarat olisi toimitettava ilman salauskomponenttia ja ilman integroitua tietokantaa. |
— |
ML 6. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 7. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 8. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 9. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 10. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 11. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 13. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 14. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 15. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 16. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 17. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 21. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 22. Mukaan luetaan seuraavat:
|
1.2 Korjausta ja huoltoa koskevaan yleiseen siirtolupaan sisällytettävät ehdot
Seuraava ehtoja koskeva luettelo ei ole tyhjentävä. Jäsenvaltioiden lisäämät muut ehdot eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa jäljempänä lueteltujen ehtojen kanssa tai heikentää niitä.
Maantieteellinen kattavuus |
: |
Euroopan talousalue (8) |
||||||
Siirto korjausta varten |
: |
Puolustukseen liittyvän tuotteen siirto sen korjaamista varten eikä päivittämistä tai suorituskyvyn parantamista varten. |
||||||
Siirto huoltoa varten |
: |
Puolustukseen liittyvän tuotteen siirto sen huoltamista eikä päivittämistä tai suorituskyvyn parantamista varten. |
||||||
Palauttaminen |
: |
Jäsenvaltiot voivat vaatia, että korjauksen jälkeen palautettavalle tavaralle on olemassa alkuperäistä siirtoa koskeva aiempi lupa. Jäsenvaltioiden on valittava yksi seuraavista vaihtoehdoista, jotka koskevat puolustukseen liittyvän tuotteen palauttamista korjauksen tai huollon jälkeen:
|
||||||
Kesto |
: |
Jäsenvaltiot voivat asettaa määräajan puolustukseen liittyvän tuotteen palauttamiselle. |
2. SEURANTA
Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan tämä suositus täytäntöön viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019.
Jäsenvaltioita kannustetaan ilmoittamaan komissiolle kaikista tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
3. OSOITUS
Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Elżbieta BIEŃKOWSKA
Komission jäsen
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).
(2) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 101.
(3) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 105.
(4) COM(2016) 950 final.
(5) COM(2016) 760 final.
(6) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).
(7) Euroopan puolustusviraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden hallitusten edustajien hyväksymä neuvoston 3551. istunnossa 19 päivänä kesäkuuta 2017.
(8) ETA:n sekakomitean päätökseen N:o 111/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) muuttamisesta (EUVL L 318, 28.11.2013, s. 12), jolla direktiivi 2009/43/EY otettiin osaksi ETA-sopimusta, sisältyi nimenomainen mukauttamista koskeva teksti: ”Tätä direktiiviä ei sovelleta Liechtensteiniin”.
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/98 |
KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/2052,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY 5 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua näyttelytarkoitusta koskevien yleisten siirtolupien soveltamisalan ja ehtojen yhdenmukaistamisesta
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 8611)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (1) 5 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on julkaistava ainakin neljä yleistä siirtolupaa. |
(2) |
Yleiset siirtoluvat ovat direktiivillä 2009/43/EY käyttöönotetun yksinkertaistetun lupajärjestelmän keskeinen tekijä. |
(3) |
Jäsenvaltioiden julkaisemien yleisten siirtolupien soveltamisalan erot, siltä osin kuin on kyse lupien kattamista puolustukseen liittyvistä tuotteista, ja näiden tuotteiden siirtoihin sovelletut poikkeavat ehdot voivat vaikeuttaa direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanoa ja sen yksinkertaistamistavoitteen saavuttamista. Jäsenvaltioiden julkaisemien yleisten siirtolupien nojalla tehtävien siirtojen soveltamisalaan ja ehtoihin sovellettavien kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa näiden lupien houkuttelevuus ja käyttö. |
(4) |
Neuvosto toisti 18 päivänä toukokuuta 2015 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen panna täytäntöön muun muassa direktiivi 2009/43/EY ja soveltaa sitä. Puolustusvoimia (2) ja luotettavuustodistuksen saaneita vastaanottajia (3) koskevia yleisiä siirtolupia koskevien kahden aiemman suosituksen antamisen jälkeen komissio ilmoitti Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa (4) ja siirtodirektiivin arviointia koskevassa raportissa (5) keskittyvänsä kahteen jäljellä olevaan yleiseen siirtolupaan, jotka kattavat esittely-, arviointi- ja näyttelytarkoitusta sekä korjausta ja huoltoa varten tehtävät siirrot. |
(5) |
Jäsenvaltioiden edustajat ovat tukeneet tämän suosituksen aiheena olevaa aloitetta voimakkaasti direktiivin 2009/43/EY 14 artiklalla perustetussa komiteassa. Suosituksessa esitetyt suuntaviivat heijastavat kyseisen komitean puitteissa perustetun asiantuntijaryhmän keskusteluja. |
(6) |
Tätä suositusta sovelletaan direktiivin 2009/43/EY liitteessä olevaan puolustukseen liittyvien tuotteiden luetteloon (vastaa Euroopan unionin yhteistä puolustustarvikeluetteloa). Tätä suositusta päivitetään tarvittaessa puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelon tulevien päivitysten huomioon ottamiseksi. |
(7) |
Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja ottaen huomioon tuotteiden ominaisuudet (myös poikkeukset), kuten esimerkiksi niiden arkaluonteisuuden, tämän suosituksen 1.1 kohdassa lueteltujen puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelo on viitteellinen vähimmäisluettelo tuotteista, joiden osalta jäsenvaltiot sallivat siirrot näyttelytarkoituksia varten yleisten siirtolupien puitteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden julkaisemalla näyttelyä koskevalla yleisellä siirtoluvalla voidaan sallia myös sellaisten muiden direktiivin 2009/43/EY liitteeseen sisältyvien puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot, joita ei luetella tässä suosituksessa. |
(8) |
Jäsenvaltiot muistuttivat tästä suosituksesta käydyissä keskusteluissa, että niitä sitovat eurooppalaisen lainsäädännön, kuten neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (6), mukaiset sitoumukset ja vientivalvontaan liittyvät kansainväliset sitoumukset. |
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1. YLEISET SIIRTOLUVAT NÄYTTELYTARKOITUSTA VARTEN
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne mukauttavat näyttelytarkoitusta koskevat yleiset siirtolupansa seuraavien tekijöiden mukaisesti.
1.1 Puolustukseen liittyvät tuotteet, jotka voidaan siirtää direktiivin 2009/43/EY 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua näyttelytarkoitusta koskevan yleisen siirtoluvan nojalla
Seuraavat ML-luokat alakohtineen muodostavat direktiivin 2009/43/EY liitteessä säädetyn puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelon alaryhmän. Näyttelyä koskevan yleisen siirtoluvan olisi mahdollistettava vähintään jäljempänä olevissa ML-luokissa täsmennettyjen puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot. Jäsenvaltiot voivat halutessaan sisällyttää näyttelyä koskevaan yleiseen siirtolupaansa useampia ML-luokkia, jotka sisältävät puolustukseen liittyviä tuotteita.
Luettelo vähintään katettavista ML-luokista:
— |
ML 1. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 2. Alakohdat c ja d. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 3. Seuraavat tarvikkeet:
|
— |
ML 4. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 5. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
Kaikki tavarat olisi toimitettava ilman salauskomponenttia ja ilman integroitua tietokantaa. |
— |
ML 6. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 7. Kaikki tarvikkeet on suljettu pois, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 9. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 10. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 11. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 13. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 14. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 15. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 16. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 17. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 18. Kaikki tarvikkeet. |
— |
ML 21. Kaikki tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia:
|
— |
ML 22. Mukaan luetaan seuraavat:
|
1.2 Ehdot, jotka on sisällytettävä näyttelyä koskevaan yleiseen siirtolupaan
Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä. Jäsenvaltioiden lisäämät muut ehdot eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa jäljempänä lueteltujen ehtojen kanssa tai heikentää niitä.
Maantieteellinen kattavuus |
: |
Euroopan talousalue (7) |
||||||
Siirto näyttelyä varten |
: |
Puolustukseen liittyvän tuotteen siirto sen jäsenvaltiossa tapahtuvaa näyttelyä varten, johon ei sisälly sen käyttö toimintaolosuhteissa eikä esittely tai arviointi. |
||||||
Uudelleensiirto |
: |
Jäsenvaltioiden on valittava yksi seuraavista vaihtoehdoista, jotka koskevat puolustukseen liittyvän tuotteen palauttamista näyttelyn jälkeen:
|
||||||
Kesto |
: |
Alkuperäjäsenvaltiot voivat asettaa puolustukseen liittyvän tuotteen palauttamiselle määräajan, jota toimittajan on noudatettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen nähden. Jäsenvaltiot, joista puolustukseen liittyvä tuote siirretään uudelleen, voivat asettaa umyös udelleensiirrolle määräajan, jota toimittajan tai sen edustajan on noudatettava. |
2. SEURANTA
Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan tämä suositus täytäntöön viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019.
Jäsenvaltioita kannustetaan ilmoittamaan komissiolle kaikista tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
3. OSOITUS
Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2018.
Komission puolesta
Elżbieta BIEŃKOWSKA
Komission jäsen
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).
(2) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 101.
(3) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 105.
(4) COM(2016) 950 final.
(5) COM(2016) 760 final.
(6) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).
(7) ETA:n sekakomitean päätökseen N:o 111/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) muuttamisesta (EUVL L 318, 28.11.2013, s. 12), jolla direktiivi 2009/43/EY otettiin osaksi ETA-sopimusta, sisältyi nimenomainen mukauttamista koskeva teksti: ”Tätä direktiiviä ei sovelleta Liechtensteiniin”.
Oikaisuja
21.12.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/102 |
Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 150, 20. toukokuuta 2014 )
1. |
Sivulla 195, johdanto-osan 2 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä: |
on:
”(2) |
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio on hyväksynyt etenemissuunnitelman siirtymisestä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, minkä neuvosto on pannut merkille päätelmissään 17 päivältä toukokuuta 2011 ja Euroopan parlamentti hyväksynyt päätöslauselmassaan 17 päivältä maaliskuuta 2012.” |
pitää olla:
”(2) |
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio on hyväksynyt etenemissuunnitelman siirtymisestä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, minkä neuvosto on pannut merkille päätelmissään 17 päivältä toukokuuta 2011 ja Euroopan parlamentti hyväksynyt päätöslauselmassaan 15 päivältä maaliskuuta 2012.” |
2. |
Sivulla 203, 6 artiklan 1 kohdassa: |
on:
”1. Sellaisten laitteiden haltijoiden, jotka on tarkastettava vuotojen varalta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on pidettävä kirjaa kustakin tällaisesta laitteesta ja eriteltävä seuraavat tiedot:”
pitää olla:
”1. Laitteiden haltijoiden on pidettävä kirjaa kustakin sellaisesta laitteesta, joka on tarkastettava vuotojen varalta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja eriteltävä seuraavat tiedot:”
3. |
Sivulla 207, 11 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä: |
on:
”4. Vain sellaiset yritykset, joilla on 10 artiklan mukaiset asianmukaiset pätevyystodistukset tai koulutusta koskevat asiakirjat, tai joilla on palveluksessaan henkilöitä, joilla on 10 artiklan 2 ja 5 kohdan mukainen pätevyystodistus tai koulutusta koskeva asiakirja, saavat myydä ja ostaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sellaisten laitteiden, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, asentamista, huoltamista, kunnossapitoa tai korjausta varten.”
pitää olla:
”4. Vain sellaisille yrityksille, joilla on 10 artiklan mukaiset asianmukaiset pätevyystodistukset tai koulutusta koskevat asiakirjat, tai joilla on palveluksessaan henkilöitä, joilla on 10 artiklan 2 ja 5 kohdan mukainen pätevyystodistus tai koulutusta koskeva asiakirja, saa myydä ja vain ne saavat ostaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sellaisten laitteiden, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin ja joita varten tarvitaan pätevyystodistukset tai koulutusta koskevat asiakirjat 10 artiklan nojalla, asentamista, huoltamista, kunnossapitoa tai korjausta varten.”
4. |
Sivulla 211, 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa: |
on:
”b) |
tai riittävää fluorihiilivetyjen tarjontaa ei voida varmistaa ilman kohtuuttomia kustannuksia.” |
pitää olla:
”b) |
riittävää fluorihiilivetyjen tarjontaa ei voida varmistaa ilman kohtuuttomia kustannuksia.” |
5. |
Sivulla 213, 18 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä: |
on:
”Sovellettaessa 15, 16 ja 19 artiklan 1 ja 6 kohtaa vastaavat fluorihiilivetymäärät katsotaan luvan antaneen tuottajan tai maahantuojan luvanantohetkellä markkinoille saattamiksi.”
pitää olla:
”Sovellettaessa 15 ja 16 artiklaa sekä 19 artiklan 1 ja 6 kohtaa vastaavat fluorihiilivetymäärät katsotaan luvan antaneen tuottajan tai maahantuojan luvanantohetkellä markkinoille saattamiksi.”
6. |
Sivulla 213, 19 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä virkkeessä: |
on:
”6. Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen kunkin yrityksen, joka 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa saattaneensa markkinoille yli 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia fluorihiilivetyjä …”
pitää olla:
”6. Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen kunkin yrityksen, joka 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa saattaneensa markkinoille vähintään 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia fluorihiilivetyjä …”
7. |
Sivulla 223, liitteessä III olevan taulukon 15 kohdan vasemmassa sarakkeessa: |
on:
”15. |
Single split -ilmastointijärjestelmät, jotka sisältävät alle 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, joiden GWP on vähintään 750, tai joiden toiminta perustuu niihin” |
pitää olla:
”15. |
Single split -ilmastointijärjestelmät, jotka sisältävät alle 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, joiden GWP on vähintään 750” |
8. |
Sivulla 227, liitteen VII 1 kohdassa: |
on:
”1. |
Kunkin 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuottajan on ilmoitettava seuraavat tiedot:” |
pitää olla:
”1. |
Kunkin 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuottajan on ilmoitettava seuraavat tiedot:” |
9. |
Sivulla 227, liitteen VII 1 kohdan b alakohdassa: |
on:
”b) |
kunkin unionissa markkinoille saattamansa liitteissä I ja tapauksen mukaan liitteessä II luetellun aineen määrät sekä täsmennettävä erikseen määrät, jotka on saatettu markkinoille raaka-aineena käytettäviksi, suoraa vientiä varten, uudelleen pakattaviksi, farmaseuttisten aineiden …;” |
pitää olla:
”b) |
kunkin unionissa markkinoille saattamansa liitteissä I ja tapauksen mukaan liitteessä II luetellun aineen määrät sekä täsmennettävä erikseen määrät, jotka on saatettu markkinoille raaka-aineena käytettäviksi, suoraa vientiä varten, farmaseuttisten aineiden …;” |