ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 306

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
30. marraskuuta 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/1869, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

1

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/1870, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

4

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1871, annettu 23 päivänä marraskuuta 2018, tislattua alkoholijuomaa koskevan maantieteellisen merkinnän kirjaamisesta asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteeseen III (Карнобатска гроздова ракия / Гроздова ракия от Карнобат / Karnobatska grozdova rakya / Grozdova rakya ot Karnobat (MM))

7

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1872, annettu 23 päivänä marraskuuta 2018, asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006 ja (EY) N:o 1067/2008, täytäntöönpanoasetuksista (EU) 2015/2081 ja (EU) 2017/2200, asetuksesta (EY) N:o 1964/2006, täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 480/2012 ja asetuksesta (EY) N:o 1918/2006 poikkeamisesta viljan, riisin ja oliiviöljyn tariffikiintiöitä koskevien tuontitodistushakemusten jättämispäivien ja tuontitodistusten myöntämispäivien osalta vuonna 2019 sekä täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2016/2080 poikkeamisesta rasvattoman maitojauheen julkisen intervention yhteydessä tarjouskilpailulla vuonna 2019 toteutettavaa myyntiä koskevien tarjousten käsittelyn määräajan osalta

9

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1873, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta

12

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1874, annettu 29 päivänä marraskuuta 2018, vuotta 2020 koskevien tietojen toimittamisesta integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1091 nojalla muuttujien luettelon ja muuttujien kuvausten osalta ( 1 )

14

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/1875, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, valtioiden välisen kansainvälisen rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) teknisten kysymysten asiantuntijakomissiossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tiettyihin muutoksiin, joiden kohteena ovat yhtenäiset tekniset määräykset – yleiset määräykset – osajärjestelmät (UTP GEN-B) ja yhtenäiset tekniset määräykset – tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (UTP TAF)

50

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1876, annettu 29 päivänä marraskuuta 2018, tavanomaisella polttomoottorilla varustettuihin kevyisiin kuljetusajoneuvoihin tarkoitetuissa tehokkaissa 12 voltin vaihtovirtageneraattoreissa käytettävän teknologian hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 nojalla ( 1 )

53

 

 

TYÖJÄRJESTYKSET

 

 

Unionin yleinen tuomioistuin

 

*

Oikeusapuhakemus

61

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/1869,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2018,

Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 610/2013 (1) tehtiin horisontaalisia muutoksia unionin viisumi- ja rajasäännöstöön ja määriteltiin lyhytaikainen oleskelu siten, että se on enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

(2)

Tämä uusi määritelmä on tarpeen sisällyttää Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan väliseen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaan viisumivapaussopimukseen (2) lyhytaikaista oleskelua koskevan unionin järjestelmän yhdenmukaistamiseksi.

(3)

Neuvosto antoi 9 päivänä lokakuuta 2014 komissiolle luvan aloittaa neuvottelut Brasilian liittotasavallan kanssa Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisestä sopimuksesta, jolla muutetaan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välistä diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaa viisumivapaussopimusta, jäljempänä ’sopimus’. Sopimusta koskevat neuvottelut saatiin menestyksekkäästi päätökseen parafoimalla sopimus 31 päivänä lokakuuta 2017.

(4)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(5)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(6)

Sopimus olisi allekirjoitettava, ja tämän päätöksen liitteenä olevan julistuksen teksti sekä sopimukseen liitettyjen yhteisten julistusten tekstit olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen muuttamista koskeva Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välinen sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (5).

2 artikla

Hyväksytään unionin puolesta tämän päätöksen liitteenä olevan julistuksen teksti sekä sopimukseen liitettyjen yhteisten julistusten tekstit.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BOGNER-STRAUSS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 610/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, neuvoston asetusten (EY) N:o 1683/95 ja (EY) N:o 539/2001 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EY) N:o 810/2009 muuttamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 1).

(2)  EUVL L 66, 12.3.2011, s. 2.

(3)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(4)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(5)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.


LIITE

Unionin julistus rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/2226 voimaantulosta ja Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavista jäsenvaltioista

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta tuli voimaan 29 päivänä joulukuuta 2017.

Näin ollen asetuksen (EU) 2017/2226 soveltamispäivästä (1) tätä sopimusta sovellettaessa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavilla jäsenvaltioilla tarkoitetaan rajanylitystietojärjestelmää ulkorajoilla käyttäviä jäsenvaltioita. Enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana lasketaan ottaen huomioon oleskelu kaikissa rajanylitystietojärjestelmää ulkorajoilla käyttävissä jäsenvaltioissa.


(1)  Komissio päättää soveltamispäivästä asetuksen (EU) 2017/2226 73 artiklan mukaisesti.


30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/4


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/1870,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2018,

Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 610/2013 (1) tehtiin horisontaalisia muutoksia unionin viisumi- ja rajasäännöstöön ja määriteltiin lyhytaikainen oleskelu siten, että se on enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

(2)

Tämä uusi määritelmä on tarpeen sisällyttää Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan väliseen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaan viisumivapaussopimukseen (2) lyhytaikaista oleskelua koskevan unionin järjestelmän yhdenmukaistamiseksi.

(3)

Neuvosto antoi 9 päivänä lokakuuta 2014 komissiolle luvan aloittaa neuvottelut Brasilian liittotasavallan kanssa Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisestä sopimuksesta, jolla muutetaan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välistä tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaa viisumivapaussopimusta, jäljempänä ’sopimus’. Sopimusta koskevat neuvottelut saatiin menestyksekkäästi päätökseen parafoimalla sopimus 31 päivänä lokakuuta 2017.

(4)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(5)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(6)

Sopimus olisi allekirjoitettava, ja tämän päätöksen liitteenä olevan julistuksen teksti sekä sopimukseen liitettyjen yhteisten julistusten tekstit olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen muuttamista koskeva Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välinen sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (5).

2 artikla

Hyväksytään unionin puolesta tämän päätöksen liitteenä olevan julistuksen teksti sekä sopimukseen liitettyjen yhteisten julistusten tekstit.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BOGNER-STRAUSS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 610/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, neuvoston asetusten (EY) N:o 1683/95 ja (EY) N:o 539/2001 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EY) N:o 810/2009 muuttamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 1).

(2)  EUVL L 255, 21.9.2012, s. 4.

(3)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(4)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(5)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.


LIITE

Unionin julistus rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/2226 voimaantulosta ja Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavista jäsenvaltioista

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta tuli voimaan 29 päivänä joulukuuta 2017.

Näin ollen asetuksen (EU) 2017/2226 soveltamispäivästä (1) tätä sopimusta sovellettaessa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavilla jäsenvaltioilla tarkoitetaan rajanylitystietojärjestelmää ulkorajoilla käyttäviä jäsenvaltioita. Enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana lasketaan ottaen huomioon oleskelu kaikissa rajanylitystietojärjestelmää ulkorajoilla käyttävissä jäsenvaltioissa.


(1)  Komissio päättää soveltamispäivästä asetuksen (EU) 2017/2226 73 artiklan mukaisesti.


ASETUKSET

30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/7


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1871,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2018,

tislattua alkoholijuomaa koskevan maantieteellisen merkinnän kirjaamisesta asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteeseen III (”Карнобатска гроздова ракия” / ”Гроздова ракия от Карнобат” / ”Karnobatska grozdova rakya” / ”Grozdova rakya ot Karnobat” (MM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkastellut Bulgarian jättämää hakemusta, joka koskee maantieteellisen merkinnän ”Карнобатска гроздова ракия” / ”Гроздова ракия от Карнобат” / ”Karnobatska grozdova rakya” / ”Grozdova rakya ot Karnobat” rekisteröimistä.

(2)

Todettuaan hakemuksen asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaiseksi komissio julkaisi teknisen asiakirjan tärkeimmät tiedot mainitun asetuksen 17 artiklan 6 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(3)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 7 kohdan mukaisesti vastaväitteitä, merkintä ”Карнобатска гроздова ракия” / ”Гроздова ракия от Карнобат” / ”Karnobatska grozdova rakya” / ”Grozdova rakya ot Karnobat” on rekisteröitävä mainitun asetuksen liitteen III mukaisena maantieteellisenä merkintänä.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tislattujen alkoholijuomien komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä III olevaan tuoteluokkaan ”viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma” kohta seuraavasti:

”Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma

”Карнобатска гроздова ракия” / ”Гроздова ракия от Карнобат” / ”Karnobatska grozdova rakya” / ”Grozdova rakya ot Karnobat”

Bulgaria”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.

(2)  EUVL C 296, 7.9.2017, s. 23.


30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/9


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1872,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2018,

asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006 ja (EY) N:o 1067/2008, täytäntöönpanoasetuksista (EU) 2015/2081 ja (EU) 2017/2200, asetuksesta (EY) N:o 1964/2006, täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 480/2012 ja asetuksesta (EY) N:o 1918/2006 poikkeamisesta viljan, riisin ja oliiviöljyn tariffikiintiöitä koskevien tuontitodistushakemusten jättämispäivien ja tuontitodistusten myöntämispäivien osalta vuonna 2019 sekä täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2016/2080 poikkeamisesta rasvattoman maitojauheen julkisen intervention yhteydessä tarjouskilpailulla vuonna 2019 toteutettavaa myyntiä koskevien tarjousten käsittelyn määräajan osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 187 artiklan e alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta 18 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 (2) ja erityisesti sen 28 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksissa (EY) N:o 2305/2003 (3), (EY) N:o 969/2006 (4), (EY) N:o 1067/2008 (5) ja komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) 2015/2081 (6) ja (EU) 2017/2200 (7) säädetään ohran kiintiötä 09.4126, maissin kiintiötä 09.4131, muun tavallisen vehnän kuin korkealaatuisen vehnän kiintiöitä 09.4123, 09.4124, 09.4125 ja 09.4133 sekä Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen viljojen kiintiöitä 09.4306, 09.4307, 09.4308, 09.4277, 09.4278 ja 09.4279 koskevien tuontitodistushakemusten jättämistä ja tuontitodistusten myöntämistä koskevista erityisistä säännöksistä.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1964/2006 (8) ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 480/2012 (9) säädetään Bangladeshista peräisin olevan riisin kiintiötä 09.4517 ja rikkoutuneiden riisinjyvien kiintiötä 09.4079 koskevien tuontitodistushakemusten jättämistä ja tuontitodistusten myöntämistä koskevista erityisistä säännöksistä.

(3)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1918/2006 (10) säädetään Tunisiasta peräisin olevan oliiviöljyn kiintiötä 09.4032 koskevien tuontitodistushakemusten jättämistä ja tuontitodistusten myöntämistä koskevista erityisistä säännöksistä.

(4)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/2080 (11) säädetään erityisistä säännöksistä, jotka koskevat tarjousten jättämisen määräaikaa maitojauheen myymiseksi järjestetyssä tarjouskilpailussa.

(5)

Ottaen huomioon vuoden 2019 yleiset vapaapäivät olisi tiettyinä jaksoina poikettava asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006, (EY) N:o 1067/2008, täytäntöönpanoasetuksista (EU) 2015/2081 ja (EU) 2017/2200, asetuksesta (EY) N:o 1964/2006, täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 480/2012 ja asetuksesta (EY) N:o 1918/2006 tuontitodistushakemusten jättöpäivien ja niiden perusteella annettujen todistusten myöntämispäivien osalta, jotta voidaan varmistaa asianomaisten kiintiömäärien noudattaminen.

(6)

Ottaen huomioon vuoden 2019 yleiset vapaapäivät olisi tiettyinä jaksoina poikettava täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2016/2080 tarjousten jättämisen ja niiden tarkastelun päivämäärien osalta.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Viljat

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2305/2003 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, ohran kiintiötä 09.4126 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta jättää enää perjantain 13 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 969/2006 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, maissin kiintiötä 09.4131 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta jättää enää perjantain 13 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1067/2008 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, muun tavallisen vehnän kuin korkealaatuisen vehnän kiintiöitä 09.4123, 09.4124, 09.4125 ja 09.4133 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta jättää enää perjantain 13 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

4.   Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2081 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, Ukrainasta peräisin olevien viljojen kiintiöitä 09.4306, 09.4307 ja 09.4308 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta enää jättää perjantain 13 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

5.   Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2200 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, Ukrainasta peräisin olevien viljojen kiintiöitä 09.4277, 09.4278 ja 09.4279 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta enää jättää perjantain 13 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

2 artikla

Riisi

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1964/2006 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, Bangladeshista peräisin olevan riisin kiintiötä 09.4517 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta jättää enää perjantain 6 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

2.   Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 480/2012 2 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, rikkoutuneiden riisinjyvien kiintiötä 09.4079 koskevia tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta jättää enää perjantain 6 päivän joulukuuta 2019 kello 13.00 (Brysselin aikaa) jälkeen.

3 artikla

Oliiviöljy

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1918/2006 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, Tunisiasta peräisin olevan oliiviöljyn tuontitodistushakemuksia ei voida vuoden 2019 osalta jättää enää tiistain 10 päivän joulukuuta 2019 jälkeen.

4 artikla

Rasvattoman maitojauheen tarjouskilpailulla toteutettavaa myyntiä koskevat tarjoukset

Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, vuoden 2019 osalta tarjousten jättämisen määräaika tammikuun osittaisissa tarjouskilpailuissa päättyy kuukauden toisena ja neljäntenä tiistaina kello 11.00 (Brysselin aikaa).

5 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen voimassaolo päättyy 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 206, 30.7.2016, s. 71.

(3)  Komission asetus (EY) N:o 2305/2003, annettu 29 päivänä joulukuuta 2003, kolmansista maista tuotavan ohran yhteisön tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnointitavasta (EUVL L 342, 30.12.2003, s. 7).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 969/2006, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2006, kolmansista maista tuotavan maissin yhteisön tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnointitavasta (EUVL L 176, 30.6.2006, s. 44).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 1067/2008, annettu 30 päivänä lokakuuta 2008, kolmansista maista tuotavan muun tavallisen vehnän kuin korkealaatuisen vehnän yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnointitavasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 säännöksistä poikkeamisesta (EUVL L 290, 31.10.2008, s. 3).

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2081, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen viljojen tuonnissa sovellettavien unionin tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 302, 19.11.2015, s. 81).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2200, annettu 28 päivänä marraskuuta 2017, Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen viljojen tuonnissa sovellettavien tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 313, 29.11.2017, s. 1).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 1964/2006, annettu 22 päivänä joulukuuta 2006, Bangladeshista peräisin olevan riisin tuonnissa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3491/90 mukaisesti sovellettavan kiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 408, 30.12.2006, s. 19).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 480/2012, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2012, CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvien rikkoutuneiden riisinjyvien tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista CN-koodiin 1901 10 00 kuuluvien elintarvikevalmisteiden valmistamiseksi (EUVL L 148, 8.6.2012, s. 1).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 1918/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Tunisiasta peräisin olevan oliiviöljyn tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 84).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2080, annettu 25 päivänä marraskuuta 2016, rasvattoman maitojauheen myynnin aloittamisesta tarjouskilpailumenettelyllä (EUVL L 321, 29.11.2016, s. 45).


30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/12


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1873,

annettu 28 päivänä marraskuuta 2018,

asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 183 artiklan b alakohdan,

ottaa huomioon tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2014 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 150, 20.5.2014, s. 1.

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1484/95, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1995, siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edustavien hintojen vahvistamisesta sekä asetuksen N:o 163/67/ETY kumoamisesta (EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47).


LIITE

”LIITE I

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Edustava hinta

(euroa/100 kg)

3 artiklassa tarkoitettu vakuus

(euroa/100 kg)

Alkuperä (1)

0207 14 10

Luuttomat palat, lajin Gallus domesticus siipikarjaa, jäädytetyt

260,1

12

AR

222,8

23

BR

333,4

0

CL

256,7

13

TH

0207 27 10

Luuttomat palat, kalkkunaa, jäädytetyt

311,9

0

BR

362,7

0

CL

1602 32 11

Kypsentämättömät valmisteet, lajin Gallus domesticus siipikarjaa

269,1

5

BR


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö.


30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/14


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1874,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2018,

vuotta 2020 koskevien tietojen toimittamisesta integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1091 nojalla muuttujien luettelon ja muuttujien kuvausten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1091 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2018/1091 vahvistetaan puitteet Euroopan maatilatilastoille sekä maatilojen rakennetietojen integroimiselle tuotantomenetelmiä, maaseudun kehittämistoimenpiteitä ja maatalouden ympäristönäkökohtia koskeviin tietoihin ja muihin asiaan liittyviin tietoihin.

(2)

Jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoja asetuksen (EU) 2018/1091 mukaisia aihealueiden perustietoja, kehyksen laajennuksia, aiheita ja yksityiskohtaisia aiheita vastaavasti.

(3)

Perus- ja aihealuetietoja koskevien muuttujien kokonaismäärä ei saisi olla suurempi kuin 300, asetuksen (EU) 2018/1091 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(4)

Maatiloille ja jäsenvaltioille ei saisi aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia, joista aiheutuu kohtuutonta ja perusteetonta rasitetta, asetuksen (EU) 2018/1091 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksen (EU) 2018/1091 liitteessä III lueteltujen rakennetta koskeviin perustietoihin liittyvien muuttujien kuvaus esitetään tämän asetuksen liitteessä I.

2.   Kunkin aihealueen aiheita ja yksityiskohtaisia aiheita koskevien muuttujien luettelo annetaan liitteessä II.

3.   Kuvaukset liitteessä II luetelluista muuttujista, joita jäsenvaltioiden on kunkin aihealueen aiheista ja yksityiskohtaisista aiheista käytettävä, esitetään liitteessä III.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1.


LIITE I

Kuvaus asetuksen (EU) 2018/1091 liitteessä III mainittujen rakennetta koskevien perustietojen ja kehysten laajennusten yhteydessä käytettävistä muuttujista

I.

YLEISET MUUTTUJAT

Tutkimustiedot

CGNR 001

Maatilan tunniste

Maatilan yksilöllinen numerotunniste tietojen toimittamista varten.

Maatilan sijainti

Maatilan sijainti on paikka, jossa tila harjoittaa pääasiallista maataloustoimintaansa.

CGNR 002

Maantieteellinen sijainti

Maatilan sijaintia vastaava Euroopan laajuudessa käytettävän 1 km:n INSPIRE-tietoyksikköruudukon (1) ruututunniste. Tunnistetta käytetään ainoastaan tietojen toimittamiseksi.

Tietojen levittämistarkoituksessa käytetään taulukkoaineistojen tavanomaisten tietosuojamenetelmien lisäksi 1 km:n ruudukkoa vain, jos ruudukon sisällä on enemmän kuin kymmenen maatilaa; muussa tapauksessa käytetään sisäkkäisiä 5 km:n, 10 km:n tai suuremman koon ruudukkoja tarpeen mukaan.

CGNR 003

NUTS 3 -alue

Sen NUTS 3 (2) -alueen koodi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (3) mukaisesti), jolla tila sijaitsee.

CGNR 004

Maatilalla on alueita, joilla asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisesti on luonnonoloista johtuvia rajoitteita

Tiedot alueista, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita, ilmoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (4) 32 artiklan mukaisesti.

 

L – maatila sijaitsee alueella, joka on muu kuin vuoristoalue ja jolla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita

 

M – maatila sijaitsee vuoristoalueella

 

O – maatila sijaitsee muulla alueella, jolla on erityisrajoitteita

 

N – maatila ei ole osa aluetta, jolla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita

Maatilan omistusmuoto

Maatilan omistusmuoto riippuu haltijan asemasta.

 

Onko maatilaa koskeva oikeudellinen ja taloudellinen vastuu

CGNR 005

luonnollisella henkilöllä, joka on itsenäisen maatilan ainoa haltija?

Yksittäinen luonnollinen henkilö, joka on haltijana maatilalla, jolla ei ole yhteisen johdon tai muun yhteisen järjestelyn kautta yhteyttä muiden haltijoiden maatiloihin.

Tämän edellytyksen täyttäviä maatiloja kutsutaan ainoan haltijan maatiloiksi .

CGNR 006

jos kyllä, onko tämä haltija myös tilanhoitaja?

CGNR 007

jos ei, onko tilanhoitaja haltijan perheenjäsen?

CGNR 008

jos kyllä, onko tilanhoitaja haltijan puoliso?

CGNR 009

Yhteisomistus

Luonnolliset henkilöt, jotka ovat ainoita haltijoita maatilalla, jolla ei ole yhteyttä muiden haltijoiden maatiloihin, ja jotka omistavat kyseisen maatilan ja johtavat sitä yhteisesti.

CGNR 010

kahdella tai useammalla luonnollisella henkilöllä, jotka ovat liikekumppaneita, jos maatila on tilayhtymä?

Tilayhtymän osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka omistavat, vuokraavat tai muutoin hoitavat yhdessä yhtä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Tällaisen yhteistyön on oltava lakiin perustuva tai siitä on oltava kirjallinen sopimus.

CGNR 011

oikeushenkilöllä?

Oikeussubjekti, joka ei ole luonnollinen henkilö mutta jolla on yksittäisen henkilön tavanomaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten mahdollisuus haastaa ja tulla haastetuksi oikeuteen (yleinen oikeustoimikelpoisuus).

CGNR 012

jos kyllä, onko maatila osa yritysryhmää?

Yritysryhmä on sellaisten yritysten yhteenliittymä, jotka ovat sidoksissa toisiinsa oikeudellisesti ja/tai taloudellisesti ja jotka ovat emoyrityksen määräysvallan alaisia.

Yritys vastaa pienintä oikeudellisten yksiköiden ryhmää, joka muodostaa sellaisen organisatorisen tavaroiden ja palvelujen tuotantoyksikön, joka on tietyssä määrin itsenäinen päätöksenteossaan erityisesti käytettävissään olevien voimavarojensa osalta. Yritys harjoittaa yhtä tai useampaa toimintaa yhdessä tai useammassa paikassa. Yritys voi muodostua yhdestä ainoasta oikeudellisesta yksiköstä.

CGNR 013

Maatila on yhteismaan yksikkö

Tietojen keruu- ja tallennustarkoituksia varten maatila yhteismaan yksikkönä on kokonaisuus, joka koostuu sellaisesta käytössä olevasta maatalousmaasta (KMM), jota käyttävät muut maatilat yhteisten oikeuksien nojalla.

CGNR 014

Haltija saa EU-tukea maatilan maasta tai eläimistä ja sisältyy näin yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään (IACS)

Haltija on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (5) 9 artiklassa tarkoitettu aktiiviviljelijä ja tukihakemus on hyväksytty.

CGNR 015

Haltija on nuori viljelijä tai uusi maatalousyrittäjä, joka on saanut tarkoitusta varten yhteisen maatalouspolitiikan mukaista tukea kolmena edeltävänä vuonna

Taloudellinen tuki voi tarkoittaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 50 ja 51 artiklan mukaisia suoria tukia tai asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan (yrityksen perustamistuki nuorille viljelijöille) nojalla maatalouden kehittämisohjelmissa annettavaa tukea.

Maatilan tilanhoitaja

Maatilan hoitaja on luonnollinen henkilö, joka vastaa maatilan tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta.

Maataloustyöksi katsotaan kaikentyyppinen tilalla tehtävä työ, jolla edistetään joko

i)

asetuksen (EU) 2018/1091 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä toimintaa;

ii)

tuotantovälineiden ylläpitoa; tai

iii)

tällaisesta tuotannollisesta työstä suoraan johtuvaa toimintaa.

Maatilalla maataloustyöhön käytetty aika on tilan maataloustyöhön tosiasiallisesti käytetty aika, johon ei lueta mukaan haltijan tai maatilan hoitajan kotitaloudessa suoritettua työtä.

Vuosityöyksikkö on kokoaikavastaava työllisyys eli tehtyjen työtuntien kokonaismäärä jaettuna maassa kokoaikaisissa työpaikoissa tehtyjen työtuntien vuotuisella keskiarvolla.

Kokoaikaisella tarkoitetaan kansallisissa työsopimusehdoissa määrättyä vähimmäistyöaikaa. Jos työsopimusehdoissa ei määrätä vuosittaisesta työtuntien määrästä, vähimmäistyöaikana pidetään 1 800 :aa tuntia (225 kahdeksan tunnin työpäivää).

CGNR 016

Syntymävuosi

Maatilan hoitajan syntymävuosi

CGNR 017

Sukupuoli

Maatilan hoitajan sukupuoli

 

M – Mies

 

F – Nainen

CGNR 018

Maataloustyö maatilalla (ei kotitaloustyö)

Maatilan hoitajan maatilalla tekemän maataloustyön vuosityöyksiköiden prosenttiluokka (6).

CGNR 019

Vuosi, jona luokiteltu tilanhoitajaksi

Vuosi, jona maatilan hoitaja aloitti tässä tehtävässä

CGNR 020

Tilanhoitajan maatalousalan koulutus

Tilanhoitajan saavuttama korkein maatalousalan koulutustaso:

 

PRACT – ainoastaan käytännön kokemusta maataloustyöstä, jos maatilan hoitaja on hankkinut kokemusta maatilalla tehdyn käytännön työn kautta

 

BASIC – maatalousalan peruskoulutus, jos maatilan hoitaja on suorittanut loppuun koulutuksen yleisessä maatalousalan oppilaitoksessa ja/tai tietyille aloille erikoistuneessa oppilaitoksessa (mukaan lukien puutarhanviljely, viininviljely, metsänhoito, kalankasvatus, eläinlääketiede, maatalousteknologia ja vastaavat alat); peruskoulutuksena pidetään myös loppuun suoritettua maatalousalan oppisopimuskoulutusta

 

FULL – kaikki oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen vähintään kaksivuotista kokopäivätoimista opiskelua vastaava koulutus, joka on suoritettu maatalousalan korkeakoulussa, yliopistossa tai muussa korkea-asteen oppilaitoksessa maatalouden, puutarhanviljelyn, viininviljelyn, metsänhoidon, kalankasvatuksen, eläinlääketieteen, maatalousteknologian tai vastaavan oppiaineen alalla

CGNR 021

Tilanhoitaja ollut ammatillisessa koulutuksessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Jos maatilan hoitaja on osallistunut kouluttajan tai koulutuslaitoksen koulutustoimenpiteenä tai -toimintana järjestämään ammatilliseen koulutukseen, jonka ensisijaisena tavoitteena on maatilan toimintaa tai maatilaan suoraan liittyviä toimintoja koskevien uusien taitojen hankkiminen tai olemassa olevien taitojen kehittäminen.

Käytössä olevan maatalousmaan hallintaoikeusmuoto (suhteessa haltijaan)

Hallintaoikeusmuoto riippuu tutkimusvuoden viitepäivänä vallitsevasta tilanteesta

CGNR 022

Oman maan viljely

Tilalla maatalouskäytössä oleva hehtaareina ilmaistu maa-ala, joka on haltijan omaisuutta tai jota hän viljelee nautintaoikeuden tai pitkäaikaisen vuokraoikeuden tai jonkin muun vastaavan hallintaoikeusmuodon perusteella.

CGNR 023

Vuokramaan viljely

Hehtaareina ilmaistu käytössä oleva maatalousmaa, jonka tila on vuokrannut etukäteen sovittua kiinteää vuokraa vastaan (maksettuna käteisellä, luontoisetuuksina tai muutoin), mistä on olemassa (kirjallinen tai suullinen) vuokrasopimus. Käytössä oleva maatalousmaa merkitään vain yhdelle maatilalle vuokratuksi. Jos käytössä oleva maatalousmaa on vuokrattu viitevuoden aikana usealle eri maatilalle, se merkitään yleensä vuokratuksi sille tilalle, joka on vuokraajana tutkimuksen viitepäivänä tai jonka vuokra-aika on viitevuoden aikana pisin.

CGNR 024

Osuusviljely tai muu

Hehtaareina ilmaistu käytössä oleva maatalousmaa, joka on

a)

osuusviljelyssä eli jota vuokranantaja ja osuusviljelijä viljelevät osakkaina kirjallisen tai suullisen osuusviljelysopimuksen mukaisesti. Osuusviljelyalueen tuotto (joko rahallinen tai aineellinen) jaetaan osakkaiden kesken sovitun mukaisesti;

b)

käytössä muun hallintaoikeusmuodon mukaisesti eikä sisälly edellä oleviin kohtiin.

CGNR 025

Yhteismaa

Hehtaareina ilmaistu käytössä oleva maatalousmaa, jota maatila käyttää mutta joka ei kuulu sille suoraan eli johon sovelletaan yhteisoikeutta.

CGNR 026

Luonnonmukainen viljely

Maatilan tuotannossa noudatetaan viljelykäytäntöjä, jotka ovat tiettyjen i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (7) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 (8) tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan kansallisen täytäntöönpanosäännöstön vaatimusten ja sääntöjen mukaisia.

CGNR 027

Maatilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla sovelletaan kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisia sertifioituja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä

Hehtaareina ilmaistu maatilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla tuotanto on täysin i) asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai asetuksen (EU) 2018/848 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevien vastaavien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen mukaisten luonnonmukaista viljelyä maatiloilla koskevien periaatteiden mukaista.

CGNR 028

Käytössä oleva maatalousmaa, jolla ollaan siirtymässä kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisiin sertifioituihin luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin

Hehtaareina ilmaistu maatilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla sovelletaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, kun siirrytään muusta kuin luonnonmukaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon tietyn ajan (siirtymäkauden) kuluessa i) asetuksen (EY) N:o 834/2007 tai asetuksen (EU) 2018/848 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevien vastaavien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

CGNR 029

Osallistuminen muihin ympäristösertifiointijärjestelmiin

Maatila osallistuu kansallisiin tai alueellisiin ympäristösertifiointijärjestelmiin, kuten yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa tai liitteessä IX tarkoitettuihin järjestelmiin (voimassa olevat yhteisen maatalouspolitiikan viherryttämistukea vastaavat järjestelmät), ja tukihakemus on hyväksytty.


II.   MAATA KOSKEVAT MUUTTUJAT

Maatilan kokonaispinta-ala koostuu käytössä olevasta maatalousmaasta (pelto, pysyvä nurmi, monivuotiset kasvit ja kotipuutarhat) ja tilan muusta maasta (käyttämätön maatalousmaa, metsämaa ja muu muualle luokittelematon maa).

Alaa , jolta on kerättävä kutakin kohtaa koskevat tiedot, nimitetään varsinaiseksi viljelyalaksi , ja sillä tarkoitetaan lohko(je)n fyysistä pinta-alaa riippumatta siitä, onko sillä ollut satovuoden aikana vain yksi satokasvi vai useita satokasveja. Yksivuotisilla viljelykasveilla varsinainen viljelyala on sama kuin kylvetty ala; monivuotisilla viljelykasveilla varsinainen viljelyala on sama kuin koko istutusala; peräkkäin viljeltävien satokasvien yhteydessä varsinainen viljelyala on pääkasvin viljelyala lohkolla kyseisenä vuonna; samanaikaisesti viljeltävien satokasvien yhteydessä varsinainen viljelyala on ala, jolla kasveja kasvaa samanaikaisesti. Näin kukin ala merkitään luetteloon vain kerran.

Pääkasvi on viljelykasvi, jonka taloudellinen arvo on suurin. Jos pääkasvia ei ole mahdollista määritellä tuotannon arvon perusteella, pääkasvina pidetään kasvia, jonka osalta kyseistä maa-alaa hyödynnetään pisimpään.

Käytössä oleva maatalousmaa on kokonaisala, joka on maatilan käytössä peltona, pysyvänä nurmena, monivuotisten kasvien viljelyssä ja kotipuutarhana, riippumatta hallintaoikeustyypistä.

Viljelykierto on käytäntö, jossa tietyn pellon viljelykasveja vaihdellaan suunnitellun järjestyksen ja jaksotuksen mukaan peräkkäisinä satovuosina siten, ettei samalla pellolla kasvateta samaa lajia yhtäjaksoisesti. Tavallisesti kasveja muutetaan viljelykierrossa vuosittain, mutta viljelykiertoa voidaan harjoittaa myös monivuotisilla viljelykasveilla.

Avomaa - ja lasinalaisviljelyn alat ilmoitetaan erikseen.

CLND 001

Käytössä oleva maatalousmaa

Hehtaareina ilmaistu käytössä oleva maatalousmaa.

CLND 002

Pelto

Maa, jota hoidetaan säännöllisesti (kyntämällä tai muokkaamalla) ja johon yleensä sovelletaan viljelykiertoa.

CLND 003

Viljantuotanto (mukaan lukien siemenviljantuotanto)

Hehtaareina alat, joilla viljellään kuivana korjattavaa viljaa riippumatta siitä, mihin sitä käytetään.

CLND 004

Tavallinen vehnä ja spelttivehnä

Triticum aestivum L. emend. Fiori et Paol., Triticum spelta L. ja Triticum monococcum L. hehtaareina.

CLND 005

Durumvehnä

Triticum durum Desf. hehtaareina.

CLND 006

Ruis ja syysviljaseokset (ruisseosvilja)

Milloin tahansa kylvetty ruis (Secale cereale L.) sekä ennen talvea tai talven aikana kylvetyt seokset, joissa on ruista ja muuta viljaa, ja muut viljaseokset (seosvilja) hehtaareina.

CLND 007

Ohra

Ohra (Hordeum vulgare L.) hehtaareina.

CLND 008

Kaura ja kevätviljaseokset (muut kuin ruisseosvilja)

Kaura (Avena sativa L.) ja muut keväällä kylvetyt, seoksina viljellyt ja kuivana korjattavat viljat, mukaan lukien siemenviljan tuotanto, hehtaareina.

CLND 009

Viljamaissi ja maissintähkäseos

Maissi (Zea mays L.) jyvinä korjattu, siemenenä ja maissintähkäseoksena, hehtaareina.

CLND 010

Ruisvehnä

Ruisvehnä (x Triticosecale Wittmack) hehtaareina.

CLND 011

Durra

Durra (Sorghum bicolor (L.) Conrad Moench tai Sorghum x sudanense (Piper) Stapf.) hehtaareina.

CLND 012

Muut viljat, muualle luokittelemattomat (tattari, hirssi, kanarianhelpi jne.)

Kuivana korjattavat viljat, joita ei ilmoiteta edellisissä kohdissa, kuten hirssi (Panicum miliaceum L.), tattari (Fagopyrum esculentum Mill.), kanarianhelpi (Phalaris canariensis L.) ja muut muualle luokittelemattomat viljat, hehtaareina.

CLND 013

Riisi

Riisi (Oryza sativa L.) hehtaareina.

CLND 014

Kuivat palko- ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

Kuivat palko- ja valkuaiskasvit, joiden siemenet korjataan kuivana, riippumatta siitä, mihin niitä käytetään, hehtaareina.

CLND 015

Herneet, härkäpavut ja makeat lupiinit

Kaikki kuivana korjattavat peltoherneen muunnokset (Pisum sativum L. convar. sativum tai Pisum sativum L. convar. arvense L. tai convar. speciosum), hehtaareina, kaikki kuivana korjattavat härkäpavun muunnokset (Vicia faba L. (partim)), hehtaareina, sekä kaikki kuivana korjattavat makeat lupiinit (Lupinus sp.), hehtaareina, mukaan lukien siementuotanto, riippumatta siitä, mihin niitä käytetään.

CLND 016

Juurikasvit

Viljelykasvit, joita viljellään niiden juurten, mukuloiden tai muuntuneen varren vuoksi, hehtaareina. Tähän eivät kuulu juuri-, mukula- ja sipulikasvit, kuten esimerkiksi porkkanat, punajuurikkaat ja lantut.

CLND 017

Peruna (mukaan lukien siemenperuna)

Peruna (Solanum tuberosum L.) hehtaareina.

CLND 018

Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

Sokerijuurikas (Beta vulgaris L.) sokeriteollisuutta ja alkoholin tuotantoa varten, hehtaareina.

CLND 019

Muut juurikasvit, muualle luokittelemattomat

Rehujuurikas (Beta vulgaris L.) ja Brassicae-heimon kasvit, joista korjataan joko juuri tai varsi pääasiassa rehuksi, sekä muut muualle luokittelemattomat pääasiassa rehujuurtensa vuoksi viljellyt kasvit, hehtaareina.

CLND 020

Teollisuuskasvit

Teollisuuskasvit, joita ei yleensä myydä suoraan kuluttajalle, koska ne on jalostettava teollisesti ennen lopullista käyttöä, hehtaareina.

CLND 021

Öljykasvit

Rapsi (Brassica napus L.) ja rypsi (Brassica rapa L. var. oleifera (Lam.)), auringonkukka (Helianthus annuus L.), soija (Glycine max (L.) Merril), öljypellava (Linum usitatissimum L.), sinappi (Sinapis alba L.), unikko (Papaver somniferum L.), saflori (Carthamus tinctorius L.), seesami (Sesamum indicum L.), maamanteli (Cyperus esculentus pepo L.), maapähkinät (Arachis hypogea L.), öljykurpitsa (Cucurbita var. styriaca) ja hamppu (Cannabis sativa L.) öljyn tuotantoon kasvatettava, kuivana korjattava, lukuun ottamatta puuvillansiemeniä (Gossypium spp.), hehtaareina.

CLND 022

Rapsin ja rypsin siemenet

Rapsi (Brassica napus L.) ja rypsi (Brassica rapa L. var. oleifera (Lam.)), öljyn tuotantoon kasvatettava, kuivana korjattava, hehtaareina.

CLND 023

Auringonkukansiemenet

Auringonkukka (Helianthus annuus L.), kuivana korjattava, hehtaareina.

CLND 024

Soija

Soija (Glycine max L. Merril), kuivana korjattava, sekä öljy- että valkuaiskäyttöön, hehtaareina.

CLND 025

Pellavansiemenet (öljypellava)

Pellava (Linum usitatissimum L.), pääasiassa öljyn tuotantoon kasvatettavat lajikkeet, kuivana korjattava, hehtaareina.

CLND 026

Muut öljykasvit, muualle luokittelemattomat

Muut pääasiassa öljysisältönsä vuoksi kasvatettavat kasvit, kuivana korjattavat, muualle luokittelemattomat, lukuun ottamatta puuvillansiemeniä, hehtaareina.

CLND 027

Kuitukasvit

Kuitupellava (Linum usitatissimum L), hamppu (Cannabis sativa L.), puuvilla (Gossypium spp.), juutti (Corchorus capsularis L.), manilahamppu eli abaca (Musa textilis Née), kenaf (Hibiscus cannabinus L.) ja sisalagaave (Agave sisalana Perrine), hehtaareina.

CLND 028

Kuitupellava

Pellava (Linum usitatissimum L.), pääasiassa kuidun tuotantoon kasvatettavat lajikkeet, hehtaareina.

CLND 029

Hamppu

Hamppu (Cannabis sativa L.), korsisatoa varten kasvatettava, hehtaareina.

CLND 030

Puuvilla

Puuvilla (Gossypium spp.), kuitu- tai öljysiemenkäyttöä varten korjattava, hehtaareina.

CLND 031

Muut kuitukasvit, muualle luokittelemattomat

Muut pääasiassa kuitusisältönsä vuoksi kasvatettavat kasvit, muualle luokittelemattomat, kuten juutti (Corchorus capsularis L.), manilahamppu eli abaca (Musa Née), sisalagaave (Agave sisalana Perrine) ja kenaf (Hibiscus cannabinus L.), hehtaareina.

CLND 032

Tupakka

Tupakka (Nicotiana tabacum L.) lehtien vuoksi kasvatettava, hehtaareina.

CLND 033

Humala

Humala (Humulus lupulus L.) ”käpyjen” (emikukintojen) vuoksi kasvatettava, hehtaareina.

CLND 034

Mauste- ja lääkekasvit

Mauste- ja lääkekasvit, farmaseuttisiin tarkoituksiin, parfyymien valmistukseen tai ihmisravinnoksi viljeltävät, hehtaareina.

CLND 035

Energiakasvit, muualle luokittelemattomat

Yksinomaan uusiutuvan energian tuotantoon käytettävät energiakasvit, muualle luokittelemattomat, pellolla viljeltävät, hehtaareina.

CLND 036

Muut teollisuuskasvit, muualle luokittelemattomat

Muut teollisuuskasvit, muualle luokittelemattomat, hehtaareina

CLND 037

Tuoreena korjattavat peltokasvit

Kaikki tuoreena korjattavat peltokasvit, jotka on tarkoitettu pääasiassa rehuksi tai uusiutuvan energian tuotantoon, eli viljakasvit, nurmikasvit, palkokasvit ja teollisuuskasvit ja muut peltokasvit, jotka korjataan ja/tai käytetään tuoreena.

CLND 038

Lyhytaikaiset nurmikasvit

Normaaliin viljelykiertoon kuuluvat laiduntamiseen, heinäksi tai säilörehuksi tarkoitetut, vähintään yhden satovuoden ja tavallisesti alle viiden vuoden ikäiset nurmet, jotka on kylvetty nurmiheinälle tai nurmiheinäseokselle, hehtaareina.

CLND 039

Tuoreena korjattavat palkokasvit

Pääasiassa rehuksi tai energiaksi kasvatettavat ja tuoreena, kokonaisena korjattavat palkokasvit, hehtaareina.

Tähän sisältyvät pääasiassa palkokasveja (tavallisesti > 80 %) ja heinäkasveja sisältävät seokset, jotka korjataan tuoreena tai kuivaheinänä.

CLND 040

Vihantamaissi

Pääasiassa säilörehuksi kasvatettavan maissin (Zea mays L.) eri muodot, joista ei korjata jyväsatoa vaan kokonainen maissintähkä, osia kasvista tai kokonainen kasvi, hehtaareina.

CLND 041

Muut tuoreena korjattavat viljakasvit (pois lukien vihantamaissi)

Kaikki viljakasvit (pois lukien maissi), rehuksi tai uusiutuvan energian tuotantoon (biomassan tuotanto) kasvatettavat ja tuoreena ja kokonaisena korjattavat, hehtaareina.

CLND 042

Muut tuoreena korjattavat peltokasvit, muualle luokittelemattomat

Muut yksivuotiset tai monivuotiset (alle viisi vuotta) viljelykasvit, pääasiassa eläinten rehuksi tarkoitetut tuoreena korjattavat, hehtaareina. Myös muualle luokittelemattomat kasvien jäännökset tapauksissa, joissa pääsato on tuhoutunut mutta jäännöksiä voidaan silti käyttää (rehuksi tai uusiutuvaksi energiaksi).

CLND 043

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat

Kaikki kaalit, lehti- ja varsivihannekset, vihanneshedelmät, juuri-, mukula- ja sipulikasvit, tuoreet palkokasvit, muut tuoreena (ei kuivana) korjattavat vihannekset sekä mansikat, avomaalla viljelykierrossa muiden pelto- tai puutarhakasvien kanssa kasvatettavat, hehtaareina.

CLND 044

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa puutarhakasvien kanssa (kaupallinen puutarhaviljely)

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu pellolla viljelykierrossa muiden puutarhakasvien kanssa, hehtaareina.

CLND 045

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden kuin puutarhakasvien kanssa (avomaa)

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu pellolla viljelykierrossa muiden peltokasvien kanssa, hehtaareina.

CLND 046

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja)

Kaikki kukat ja koristekasvit, jotka on tarkoitus myydä leikkokukkina (esim. ruusut, neilikat, orkideat, gladiolukset, krysanteemit, leikkovihreä ja muut leikatut osat), ruukku-, ryhmä- ja parvekekukkina ja -kasveina (esim. alppiruusut, atsaleat, krysanteemit, begoniat, kurjenpolvet, palsamit, muut ruukku-, ryhmä- ja parvekekasvit) ja sipuli- ja mukulakukkina ja muina koristekasveina (tulppaanit, hyasintit, orkideat, narsissit ja muut), hehtaareina.

CLND 047

Siemenet ja siementaimet

Juurikasvien (lukuun ottamatta perunoita ja muita kasveja, joiden juuria käytetään myös siemenenä), rehukasvien, nurmiheinien, teollisuuskasvien (lukuun ottamatta öljykasvien siemeniä) siemenet sekä vihanneskasvien ja kukkien siemenet ja siementaimet, hehtaareina.

CLND 048

Muut peltokasvit, muualle luokittelemattomat

Peltokasvit, muualle luokittelemattomat, hehtaareina.

CLND 049

Kesanto

Kaikki joko viljelykiertoon kuuluvat tai maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa (9) säilytetyt hoidetut tai hoitamattomat peltomaat, joilta ei korjata satoa satovuoden aikana, hehtaareina. Kesantomaalle on ominaista, että se jätetään maan parantamiseksi lepäämään yleensä koko satovuoden ajaksi. Kesanto voi olla

i)

avokesantoa, jolla ei ole mitään kasvillisuutta, tai

ii)

maata, jolla on luonnonvaraista kasvillisuutta, joka voidaan käyttää rehuna tai kyntää maahan, tai

iii)

maata, jota käytetään yksinomaan viherlannoitteen tuottamiseen (viherkesanto).

CLND 050

Pysyvä nurmi

Maa, jota käytetään pysyvästi (useita peräkkäisiä vuosia, yleensä vähintään viisi vuotta) nurmirehukasvien tai muiden rehukasvien taikka energian tuotantoon tarkoitettujen kasvien kasvattamiseen joko viljelemällä (kylvö) tai luontaisesti (itseuudistuva) ja joka ei kuulu maatilan viljelykiertoon, hehtaareina.

Nurmi voidaan käyttää laiduntamiseen, niittää säilörehuksi ja heinäksi tai käyttää uusiutuvan energian tuotantoon.

CLND 051

Laidunmaa ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

Hyvällä tai keskilaatuisella maaperällä oleva pysyvä laidun, jota voidaan yleensä käyttää teholaiduntamiseen, hehtaareina.

CLND 052

Luonnonlaidun

Yleensä huonolaatuisella maaperällä esimerkiksi mäkisessä maastossa tai korkealla sijaitseva vähätuottoinen pysyvä laidun, jonka parantamiseen ei ole yleensä käytetty lannoitteita, muokkausta, uudistamista tai salaojitusta, hehtaareina. Näitä aloja voidaan yleensä käyttää ainoastaan laajaperäiseen laiduntamiseen, sillä ne eivät kestä suurta eläintiheyttä. Niitä ei tavallisesti niitetä tai ne niitetään laajaperäisin menetelmin.

CLND 053

Pysyvä nurmi, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joka on tukikelpoinen

Pysyvät nurmet ja niityt, joita ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joita neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön mukaisesti säilytetään sellaisessa kunnossa, että ne soveltuvat laitumeksi tai viljelyyn ilman, että niitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla ja joille voidaan myöntää rahallista tukea, hehtaareina.

CLND 054

Monivuotiset viljelykasvit (mukaan lukien nuoret ja tilapäisesti käytöstä poistetut viljelmät, lukuun ottamatta alueita, joiden tuotos tulee ainoastaan omaan kulutukseen)

Kaikki hedelmäpuut, kaikki sitrushedelmäpuut, kaikki pähkinäpuut, kaikki marjaviljelmät, kaikki viinitarhat, kaikki oliivipuut ja kaikki muut ihmisravinnoksi (esim. tee, kahvi tai johanneksenleipä) ja muihin tarkoituksiin (esim. taimitarhat, joulupuut tai punontaan ja kudontaan käytettävät kasvit kuten rottinki ja bambu) käytettävät monivuotiset viljelykasvit, hehtaareina.

CLND 055

Hedelmät, marjat ja pähkinät (pois lukien sitrushedelmät, viinirypäleet ja mansikat)

Kotahedelmiä, kivihedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja trooppisen ja subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmiä kasvavat puutarhat, hehtaareina.

CLND 056

Kotahedelmät

Kotahedelmiä kuten omenoita (Malus spp.), päärynöitä (Pyrus spp.), kvitteneitä (Cydonia oblonga Mill.) tai mispeleitä (Mespilus germanica, L.) kasvavat hedelmätarhat, hehtaareina.

CLND 057

Kivihedelmät

Kivihedelmiä kuten persikoita ja nektariineja (Prunus persica (L.) Batch), aprikooseja (Prunus armeniaca L. ja muut), imeläkirsikoita ja hapankirsikoita (Prunus avium L., P. cerasus), luumuja (Prunus domestica L. ja muut) ja muita muualle luokittelemattomia kivihedelmiä kuten oratuomen marjoja (Prunus spinosa L.) tai japaninmispeleitä (Eriobotrya japonica (Thunb.) Lindl.) kasvavat hedelmätarhat, hehtaareina.

CLND 058

Subtrooppisen ja trooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät

Kaikki subtrooppisen ja trooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät, kuten kiivit (Actinidia chinensis Planch.), avokadot (Persea americana Mill.) ja banaanit (Musa spp.), hehtaareina.

CLND 059

Marjat (pois lukien mansikat)

Kaikki viljellyt marjat kuten mustaherukat (Ribes nigrum L.), punaherukat (Ribes rubrum L.), vadelmat (Rubus idaeus L.) ja pensasmustikat (Vaccinium corymbosum L.), hehtaareina.

CLND 060

Pähkinät

Kaikki pähkinäpuut: saksanpähkinät, hasselpähkinät, mantelit, kastanjat ja muut pähkinät, hehtaareina.

CLND 061

Sitrushedelmät

Sitrushedelmät (Citrus spp.): appelsiinit, pienet sitrushedelmät, sitruunat, limetit, pomelot, greipit ja muut sitrushedelmät, hehtaareina.

CLND 062

Viinirypäleet

Viiniköynnökset (Vitis vinifera L.), hehtaareina.

CLND 063

Viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet

Viinirypäleitä tuottavien viiniköynnösten lajikkeet, joita yleensä kasvatetaan mehun, rypäleiden puristemehun ja/tai viinin tuottamiseksi, hehtaareina.

CLND 064

Viinirypäleet, jotka on tarkoitettu sellaisen viinin valmistukseen, jolle on annettu suojattu alkuperänimitys (SAN)

Viinirypäleitä tuottavien viiniköynnösten lajikkeet, joita yleensä kasvatetaan sellaisten viinien tuottamista varten, joille on annettu suojattu alkuperänimitys ja jotka ovat i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 491/2009 (10) tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön vaatimusten ja ii) vastaavien kansallisten sääntöjen mukaisia, hehtaareina.

CLND 065

Viinirypäleet, jotka on tarkoitettu sellaisen viinin valmistukseen, jolle on annettu suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

Viinirypäleitä tuottavien viiniköynnösten lajikkeet, joita yleensä kasvatetaan sellaisten viinien tuottamista varten, joille on annettu suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka ovat i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 491/2009 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön vaatimusten ja ii) vastaavien kansallisten sääntöjen mukaisia.

CLND 066

Viinirypäleet, jotka on tarkoitettu muun viinin (ei suojattua alkuperänimitystä eikä suojattua maantieteellistä merkintää) valmistukseen, muualle luokittelemattomat

Viinirypäleitä tuottavien viiniköynnösten lajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan muiden viinien kuin suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän saaneiden viinien tuottamista varten, hehtaareina.

CLND 067

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

Viinirypäleitä tuottavien viiniköynnösten lajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan tuoreiden viinirypäleiden tuottamista varten, hehtaareina.

CLND 068

Rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet

Viinirypäleitä tuottavien viiniköynnösten lajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan rusinoiden tuottamista varten, hehtaareina.

CLND 069

Oliivit

Oliivipuut (Olea europea L.), oliivien tuotantoa varten kasvatettavat, hehtaareina.

CLND 070

Taimitarhat

Taimitarhat, joissa kasvatetaan nuoria puumaisia (puuvartisia) kasveja avomaalla myöhempää uudelleen istutusta varten, hehtaareina.

CLND 071

Muut monivuotiset viljelykasvit, mukaan luettuna muut ihmisravinnoksi tarkoitetut monivuotiset viljelykasvit

Ihmisravinnoksi tarkoitetut monivuotiset viljelykasvit, muualle luokittelemattomat, sekä käytössä olevalle maatalousmaalle joulupuiksi istutetut puut, hehtaareina.

CLND 072

Joulupuut

Käytössä olevalle maatalousmaalle metsämaan ulkopuolelle kaupallisiin tarkoituksiin joulupuiksi istutetut puut, hehtaareina. Mukaan ei lueta joulupuuviljelmiä, joita ei enää hoideta ja jotka kuuluvat metsämaahan.

CLND 073

Kotipuutarhat

Maa, jolla tavallisesti kasvatetaan muun muassa vihannes- ja juurikasveja ja monivuotisia viljelykasveja haltijan ja hänen taloutensa omaan kulutukseen ja joka on yleensä erotettu muusta maatalousmaasta ja on tunnistettavissa kotipuutarhaksi, hehtaareina.

CLND 074

Muu viljelymaa

Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä enää viljellä ja jota ei käytetä viljelykierrossa), metsämaa ja muu maa, jolla on rakennuksia, piha-alueet, tiet, lammikot, louhokset, tuottamaton maa, kalliot jne., hehtaareina.

CLND 075

Käyttämätön maatalousmaa

Aikaisemmin maataloustarkoituksiin käytetty maa, jota ei tutkimuksen viitevuoden aikana enää viljellä ja jota ei käytetä viljelykierrossa, eli ala, jota ei ole tarkoitus käyttää maatalouteen, hehtaareina.

Tämä maa voidaan ottaa uudestaan viljelyyn käyttäen voimavaroja, jotka maatilalla ovat tavallisesti käytettävissä.

CLND 076

Metsämaat

Maa, jota peittävät puut tai pensaat, mukaan lukien poppeliviljelmät ja muiden vastaavanlaisten puiden viljelmät joko metsässä tai sen ulkopuolella, sekä maatilan omiin tarpeisiin tarkoitetut, metsämaalla sijaitsevat metsäpuiden taimitarhat, sekä metsään tehdyt rakenteet (metsätiet, puutavaran varastointipaikat jne.), hehtaareina.

CLND 077

Lyhytkiertoinen energiapuu

Metsämaat, joilla kasvatetaan puita enintään 20 vuoden kasvukiertoa noudattaen, hehtaareina.

Kasvukierrolla tarkoitetaan puiden ensimmäisen kylvämisen/istutuksen ja lopputuotteen korjuun väliin jäävää aikaa, jolloin korjuuna ei pidetä tavanomaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä, kuten harvennusta.

CLND 078

Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, piha-alueita, teitä, lammikoita ja muuta tuottamatonta maa-aluetta)

Maa, joka on osa maatilalle kuuluvaa kokonaispinta-alaa mutta joka ei ole käytössä olevaa maatalousmaata, käyttämätöntä maatalousmaata eikä metsämaata, kuten maa, jolla on rakennuksia (pois lukien sienten viljelyyn käytettävät rakennukset), piha-alueita, teitä, lammikoita, louhoksia, tuottamatonta maata tai kallioita, hehtaareina.

 

 

Maatilan erityisalueet

CLND 079

Viljellyt sienet

Viljellyt sienet, jotka on kasvatettu erityisesti tätä tarkoitusta varten pystytetyissä tai mukautetuissa rakennuksissa tai maanalaisissa tiloissa, luolissa ja kellareissa, hehtaareina.

CLND 080

Käytössä oleva maatalousmaa, joka on kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

Viljelykasvit, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katteen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia), hehtaareina. Kyseisiä alueita ei saa sisällyttää aiemmin mainittuihin muuttujiin.

CLND 081

Vihannekset, mukaan lukien melonit ja mansikat, kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

Kaikki kaalit, lehti- ja varsivihannekset, vihanneshedelmät, juuri-, mukula- ja sipulikasvit, tuoreet palkokasvit, muut tuoreena (ei kuivana) korjattavat vihannekset sekä mansikat, kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla kasvatettavat, hehtaareina.

CLND 082

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

Kaikki kukat ja koristekasvit, jotka on tarkoitus myydä leikkokukkina (esim. ruusut, neilikat, orkideat, gladiolukset, krysanteemit, leikkovihreä ja muut leikatut osat), ruukku-, ryhmä- ja parvekekukkina ja -kasveina (esim. alppiruusut, atsaleat, krysanteemit, begoniat, kurjenpolvet, palsamit, muut ruukku-, ryhmä- ja parvekekasvit) ja sipuli- ja mukulakukkina ja muina koristekasveina (tulppaanit, hyasintit, orkideat, narsissit ja muut), kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla, hehtaareina.

CLND 083

Muut peltokasvit kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

Muut peltokasvit kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla, muualle luokittelemattomat, hehtaareina.

CLND 084

Monivuotiset kasvit kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

Monivuotiset kasvit kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla, hehtaareina.

CLND 085

Muu käytössä oleva maatalousmaa, joka on kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla, muualle luokittelematon

Käytössä oleva maatalousmaa, joka on kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla, muualle luokittelematon, hehtaareina.

Luonnonmukainen viljely

Maatilalla on maata, jolla käytetään luonnonmukaisia viljelymenetelmiä tiettyjen i) asetuksen (EY) N:o 834/2007 tai asetuksen (EU) 2018/848 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan kansallisen täytäntöönpanosäännöstön vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti, myös siirtymäkauden aikana.

Viljelykasvit määritellään perusjaksossa II. MAATA KOSKEVAT MUUTTUJAT

CLND 086

Luonnonmukaisessa viljelyssä käytössä oleva maatalousmaa

CLND 087

Luonnonmukaisen viljelyn pelto

CLND 088

Luonnonmukaisen viljelyn viljakasvit (mukaan lukien siementuotanto)

CLND 089

Luonnonmukaisen viljelyn tavallinen vehnä ja speltti

CLND 090

Luonnonmukaisen viljelyn durumvehnä

CLND 091

Luonnonmukaisen viljelyn kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

CLND 092

Luonnonmukaisen viljelyn juurikasvit

CLND 093

Luonnonmukaisen viljelyn peruna (mukaan lukien siemenperuna)

CLND 094

Luonnonmukaisen viljelyn sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

CLND 095

Luonnonmukaisen viljelyn teollisuuskasvit

CLND 096

Luonnonmukaisen viljelyn öljykasvit

CLND 097

Luonnonmukaisen viljelyn soija

CLND 098

Luonnonmukaisen viljelyn tuoreena korjattavat peltokasvit

CLND 099

Luonnonmukaisen viljelyn lyhytaikaiset nurmikasvit ja laitumet

CLND 100

Luonnonmukaisen viljelyn tuoreena korjattavat palkokasvit

CLND 101

Luonnonmukaisen viljelyn tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat

CLND 102

Luonnonmukaisen viljelyn siemenet ja siementaimet

CLND 103

Luonnonmukaisen viljelyn pysyvä nurmi

CLND 104

Luonnonmukaisen viljelyn laidunmaa ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

CLND 105

Luonnonmukaisen viljelyn luonnonlaidun

CLND 106

Luonnonmukaisen viljelyn monivuotiset viljelykasvit (mukaan lukien nuoret ja tilapäisesti käytöstä poistetut viljelmät, lukuun ottamatta alueita, joiden tuotos tulee ainoastaan omaan kulutukseen)

CLND 107

Luonnonmukaisen viljelyn hedelmät, marjat ja pähkinät (pois lukien sitrushedelmät, viinirypäleet ja mansikat)

CLND 108

Luonnonmukaisen viljelyn sitrushedelmät

CLND 109

Luonnonmukaisen viljelyn viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet

CLND 110

Luonnonmukaisen viljelyn oliivit

CLND 111

Luonnonmukaisen viljelyn vihannekset, mukaan lukien melonit ja mansikat, kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

Kastelu viljellyllä avomaalla

CLND 112

Kasteltavissa oleva alue yhteensä

Käytössä olevan maatalousmaan suurin mahdollinen yhteenlaskettu ala, joka voitaisiin kastella viitevuoden aikana maatilalla tavallisesti käytettävissä olevia laitteita ja vesimääriä käyttäen, hehtaareina.


III.   KOTIELÄIMIÄ KOSKEVAT MUUTTUJAT

Eläinten ei tarvitse olla haltijan omistamia. Eläimet voivat olla maatilalla (tilan käytössä olevalla maatalousmaalla tai eläinsuojissa) tai poissa tilalta (yhteislaitumella tai siirtolaiduntamassa jne.).

 

 

Nautaeläimet

Tarkoitetaan nautakarjaa (Bos taurus L.) ja vesipuhvelia (Bubalus bubalis L.) mukaan lukien risteytykset, kuten Beefalo.

CLVS 001

Nautaeläimet, alle vuoden ikäiset

Alle vuoden ikäisten nautaeläinten, sekä uros- että naaraspuolisten nautaeläinten, lukumäärä

CLVS 002

Nautaeläimet, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

Vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäisten nautaeläinten lukumäärä.

CLVS 003

Sonnit, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

Vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäisten urospuolisten nautaeläinten (sonnien) lukumäärä.

CLVS 004

Hiehot, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

Vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäisten naaraspuolisten nautaeläinten lukumäärä.

 

 

 

Nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

CLVS 005

Sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

Kahden vuoden ikäisten ja sitä vanhempien sonnien lukumäärä.

CLVS 006

Naaraspuoliset nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

Kahden vuoden ikäisten ja sitä vanhempien naaraspuolisten nautaeläinten lukumäärä.

CLVS 007

Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

Kahden vuoden ikäisten ja sitä vanhempien vielä poikimattomien naaraspuolisten nautaeläinten lukumäärä.

CLVS 008

Lehmät

Kahden vuoden ikäisten ja sitä vanhempien jo poikineiden naaraspuolisten nautaeläinten lukumäärä.

CLVS 009

Lypsylehmät

Niiden naaraspuolisten nautaeläinten lukumäärä, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina) ja joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti maidon tuottamiseen ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten.

CLVS 010

Muut lehmät kuin lypsylehmät

Niiden naaraspuolisten nautaeläinten lukumäärä, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina) ja joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti vasikoiden tuottamista varten ja joiden maito ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten.

CLVS 011

Puhvelilehmät

Niiden puhvelilehmien (Bubalus bubalis L. -lajin naaraspuolisten eläinten) lukumäärä, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina).

CLVS 012

Lampaat (kaiken ikäiset)

Ovis aries L. -lajiin kuuluvien kotieläinten lukumäärä.

CLVS 013

Naaraspuoliset siitoslampaat

Uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen lukumäärä riippumatta siitä, soveltuvatko ne maidon vai lihan tuotantoon.

CLVS 014

Muut lampaat

Kaikkien muiden lampaiden kuin siitosnaaraiden lukumäärä.

CLVS 015

Vuohet (kaiken ikäiset)

Capra aegagrus hircus -alalajiin kuuluvien kotieläinten lukumäärä.

CLVS 016

Naaraspuoliset siitosvuohet

Jo poikineiden naaraspuolisten vuohien ja astutettujen vuohien lukumäärä.

CLVS 017

Muut vuohet

Kaikkien muiden vuohien kuin siitosnaaraiden lukumäärä.

 

 

Siat

Tarkoittaa Sus scrofa domesticus Erxleben -lajiin kuuluvia kotieläimiä.

CLVS 018

Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg

Porsaiden, joiden elopaino on alle 20 kilogrammaa, lukumäärä.

CLVS 019

Siitosemakot, joiden elopaino on 50 kg tai enemmän

Niiden naaraspuolisten sikojen lukumäärä, jotka painavat 50 kilogrammaa tai enemmän ja joita aiotaan käyttää jalostustarkoituksiin, riippumatta siitä, ovatko ne porsineet.

CLVS 020

Muut siat

Muualla määrittelemättömien sikojen lukumäärä.

 

 

Siipikarja

Tarkoittaa kotieläiminä pidettäviä kanoja ja broilereita (Gallus gallus L.), kalkkunoita (Meleagris spp.), ankkoja (Anas spp. ja Cairina moschata L.), hanhia (Anser anser domesticus L.), strutseja (Struthio camelus L.) ja muuta muualle luokittelematonta siipikarjaa, kuten viiriäisiä (Coturnix spp.) fasaaneja (Phasianus spp.), helmikanoja (Numida meleagris domestica L.) ja kyyhkysiä (Columbinae spp.). Mukaan ei kuitenkaan lueta metsästystarkoituksiin vankeudessa kasvatettuja lintuja, joita ei pidetä lihan tai munien tuotannon vuoksi.

CLVS 021

Broilerit

Lihantuotantoa varten pidettävien Gallus gallus L. -lajin kotieläinten lukumäärä.

CLVS 022

Munivat kanat

Niiden Gallus gallus L. -lajin kotieläinten lukumäärä, jotka ovat saavuttaneet munintakypsyyden ja joita pidetään munien tuotantoa varten.

CLVS 023

Muu siipikarja

Siipikarjan, jota ei lueta broilereihin eikä muniviin kanoihin, yksilömäärä. Mukaan ei lueta kananpoikasia.

CLVS 024

Kalkkunat

Meleagris-suvun kotieläinten lukumäärä.

CLVS 025

Ankat

Anas-suvun ja Cairina moschata L. -lajin kotieläinten lukumäärä.

CLVS 026

Hanhet

Anser anser domesticus L. -lajin kotieläinten lukumäärä.

CLVS 027

Strutsit

Strutsien (Struthio camelus L.) lukumäärä

CLVS 028

Muu siipikarja, muualle luokittelemattomat

Muun muualle luokittelemattoman siipikarjan yksilömäärä.

 

 

Kaniinit

Tarkoittaa Oryctolagus-suvun kotieläimiä.

CLVS 029

Naaraspuoliset siitoskaniinit

Lihantuotantoon käytettävien kaniinien tuotantoon tarkoitettujen, jo poikineiden naaraskaniinien (Oryctolagus spp.) lukumäärä.

CLVS 030

Mehiläiset

Hunajan tuotantoa varten pidettyjen mehiläisten (Apis mellifera L.) pesien lukumäärä.

CLVS 031

Hirvieläimet

Seuraavat lihantuotantoon käytettävissä olevat eläimet: saksanhirvi (Cervus elaphus L.), japaninpeura (Cervus nippon Temminck), poro (Rangifer tarandus L.) tai kuusipeura (Dama dama L.).

CLVS 032

Turkiseläimet

Seuraavat turkisten tuotantoon käytettävissä olevat eläimet: minkki (Neovison vison Schreber), hilleri (Mustela putorius L.), kettu (Vulpes spp. ja muut), supikoira (Nyctereutes spp.) tai sinsillat (Chinchilla spp.).

CLVS 033

Kotieläimet, muualle luokittelemattomat

Kotieläimet, muualle tässä jaksossa luokittelemattomat.

Eläintuotantoon sovelletut luonnonmukaiset tuotantomenetelmät

Maatilalla on eläimiä, joihin sovelletaan maatalouskäytäntöjä tiettyjen i) asetuksen (EY) N:o 834/2007 tai asetuksen (EU) 2018/848 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan kansallisen täytäntöönpanosäännöstön vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti, myös siirtymäkauden aikana.

Eläimet määritellään perusjaksossa III. KOTIELÄIMIÄ KOSKEVAT MUUTTUJAT

CLVS 034

Luonnonmukainen maatalous – nautaeläimet

Luonnonmukainen maatalous – nautaeläinten lukumäärä

CLVS 035

Luonnonmukainen maatalous – lypsylehmät

Luonnonmukainen maatalous – lypsylehmien lukumäärä

CLVS 036

Luonnonmukainen maatalous – muut lehmät kuin lypsylehmät

Luonnonmukainen maatalous – muiden lehmien kuin lypsylehmien lukumäärä

CLVS 037

Luonnonmukainen maatalous – puhvelilehmät

Luonnonmukainen maatalous – puhvelilehmät

CLVS 038

Luonnonmukainen maatalous – lampaat (kaiken ikäiset)

Luonnonmukainen maatalous – lampaiden lukumäärä

CLVS 039

Luonnonmukainen maatalous – vuohet (kaiken ikäiset)

Luonnonmukainen maatalous – vuohien lukumäärä

CLVS 040

Luonnonmukainen maatalous – siat

Luonnonmukainen maatalous – sikojen lukumäärä

CLVS 041

Luonnonmukainen maatalous – siipikarja

Luonnonmukainen maatalous – siipikarjan yksilömäärä

CLVS 042

Luonnonmukainen maatalous – broilerit

Luonnonmukainen maatalous – broilerien lukumäärä

CLVS 043

Luonnonmukainen maatalous – munivat kanat

Luonnonmukainen maatalous – munivien kanojen lukumäärä


(1)  Komission asetus (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta (EUVL L 323, 8.12.2010, s. 11).

(2)  NUTS: tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(6)  Vuosityöyksiköiden prosenttiluokka 2: (> 0 – < 25), (≥ 25 – < 50), (≥ 50 – < 75), (≥ 75 – < 100), (100).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(10)  Neuvoston asetus (EY) N:o 491/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta (EUVL L 154, 17.6.2009, s. 1).


LIITE II

Luettelo muuttujista aihealueittain

AIHEALUE 1. TYÖVOIMA JA MUU ANSIOTOIMINTA

Muuttujat

Yksiköt/luokat

Aihe: Tilanhoito

 

 

Yksityiskohtaiset aiheet: Haltija ja sukupuolten edustus

 

MLFO 001

Haltijan sukupuoli

Mies/nainen

MLFO 002

Syntymävuosi

Vuosi

 

Yksityiskohtainen aihe: Työpanos

 

MLFO 003

Haltijan maataloustyö maatilalla

Vuosityöyksiköiden luokka 1 (1)

 

Yksityiskohtainen aihe: Turvallisuustoimenpiteet, mukaan lukien maatilan turvallisuussuunnitelma

 

MLFO 004

Maatilan turvallisuussuunnitelma

Kyllä/ei

Aihe: Työvoimaan kuuluvat perheenjäsenet

 

 

Yksityiskohtaiset aiheet: Työpanos, osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja sukupuolten edustus

 

MLFO 005

Maataloustyötä tekevät miespuoliset perheenjäsenet

Henkilömäärä vuosityöyksiköiden luokkaa 2 (2) kohden

MLFO 006

Maataloustyötä tekevät naispuoliset perheenjäsenet

Henkilömäärä vuosityöyksiköiden luokkaa 2 (2) kohden

Aihe: Työvoima perheenjäsenten lisäksi

 

 

Yksityiskohtaiset aiheet: Työpanos, työllistettyjen henkilöiden lukumäärä ja sukupuolten edustus

 

 

 

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet

 

MLFO 007

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet; miehet

Henkilömäärä vuosityöyksiköiden luokkaa 2 (2) kohden

MLFO 008

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet; naiset

Henkilömäärä vuosityöyksiköiden luokkaa 2 (2) kohden

 

Yksityiskohtainen aihe: Maatilan epäsäännöllisesti työllistämä työvoima

 

MLFO 009

Epäsäännöllisesti työllistetty työvoima, muu kuin perheenjäsenet: miehet ja naiset

Täysiä työpäiviä

 

Yksityiskohtainen aihe: Urakoitsijoiden työpanos

 

MLFO 010

Henkilöt, jotka eivät ole maatilan suoraan työllistämiä ja jotka eivät sisälly edellisiin luokkiin

Täysiä työpäiviä

Aihe: Maatilaan suoraan liittyvä muu ansiotoiminta

 

 

Yksityiskohtainen aihe: Toiminnan laatu

 

MLFO 011

Sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen tarjonta

Kyllä/ei

MLFO 012

Matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta

Kyllä/ei

MLFO 013

Käsityö

Kyllä/ei

MLFO 014

Maataloustuotteiden jalostus

Kyllä/ei

MLFO 015

Uusiutuvan energian tuotanto

Kyllä/ei

MLFO 016

Puutavaran jalostus

Kyllä/ei

MLFO 017

Vesiviljely

Kyllä/ei

 

 

Urakointi (käyttäen maatilan tuotantovälineitä):

 

MLFO 018

Urakkatyönä tehty maataloustyö

Kyllä/ei

MLFO 019

Urakkatyönä tehty muu kuin maataloustyö

Kyllä/ei

MLFO 020

Metsätalous

Kyllä/ei

MLFO 021

Maatilaan suoraan liittyvä muu ansiotoiminta, muualle luokittelematon

Kyllä/ei

 

Yksityiskohtainen aihe: Merkitys maatilalle

 

MLFO 022

Maatilaan suoraan liittyvän muun ansiotoiminnan prosenttiosuus maatilan lopputuotoksesta

Prosenttiluokat (3)

 

Yksityiskohtainen aihe: Työpanos

 

MLFO 023

Haltijalla muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa

M/S/N (4)

MLFO 024

Maatilalla työskentelevät perheenjäsenet, joilla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa päätoimintana.

Henkilöiden määrä

MLFO 025

Maatilalla työskentelevät perheenjäsenet, joilla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa sivutoimintana.

Henkilöiden määrä

MLFO 026

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet, jolla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa päätoimintana.

Henkilöiden määrä

MLFO 027

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet, jolla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa sivutoimintana.

Henkilöiden määrä

Aihe: Muu ansiotoiminta, joka ei suoraan liity maatilaan

 

 

Yksityiskohtainen aihe: Työpanos

 

MLFO 028

Ainoan haltijan, joka on myös ainoan haltijan maatilan hoitaja, muu ansiotoiminta (joka ei liity maatilaan).

M/S/N (4)

MLFO 029

Ainoan haltijan perheenjäsenet (kun ainoa haltija on maatilan hoitaja), jotka työskentelevät maatilalla ja joilla on muuta ansiotoimintaa (joka ei liity maatilaan) päätoimintana.

Henkilöiden määrä

MLFO 030

Ainoan haltijan perheenjäsenet (kun ainoa haltija on maatilan hoitaja), jotka työskentelevät maatilalla ja joilla on muuta ansiotoimintaa (joka ei liity maatilaan) sivutoimintana.

Henkilöiden määrä

AIHEALUE 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

Muuttujat

Yksiköt/luokat

Aihe: Maaseudun kehittämistoimenpiteistä tukea saavat maatilat

 

MRDV 001

Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut

Kyllä/ei

MRDV 002

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

Kyllä/ei

MRDV 003

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Kyllä/ei

MRDV 004

Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Kyllä/ei

 

 

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

 

MRDV 005

Yrityksen perustamistuki nuorille viljelijöille

Kyllä/ei

MRDV 006

Yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi

Kyllä/ei

MRDV 007

Täydentävät kansalliset suorat tuet Kroatiassa

Kyllä/ei

MRDV 008

Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

Kyllä/ei

 

 

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet

 

MRDV 009

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuki

Kyllä/ei

MRDV 010

Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu

Kyllä/ei

MRDV 011

Luonnonmukainen viljely

Kyllä/ei

MRDV 012

Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät tuet

Kyllä/ei

MRDV 013

Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

Kyllä/ei

MRDV 014

Eläinten hyvinvointi

Kyllä/ei

MRDV 015

Riskienhallinta

Kyllä/ei

AIHEALUE 3. ELÄINSUOJAT JA LANNANKÄSITTELY

Muuttujat

Yksiköt/luokat

Aihe: Eläinsuojat

 

 

Yksityiskohtainen aihe: Nautaeläinten suojat

 

MAHM 001

Lypsylehmät

Keskimääräinen lukumäärä

MAHM 002

Lypsylehmät parsinavetassa (lietelanta)

Paikkoja

MAHM 003

Lypsylehmät parsinavetassa (kuivalanta)

Paikkoja

MAHM 004

Lypsylehmät pihatossa/parsipihatossa (lietelanta)

Paikkoja

MAHM 005

Lypsylehmät pihatossa/parsipihatossa (kuivalanta)

Paikkoja

MAHM 006

Lypsylehmät muuntyyppisessä eläinsuojassa (lietelanta)

Paikkoja

MAHM 007

Lypsylehmät muuntyyppisessä eläinsuojassa (kuivalanta)

Paikkoja

MAHM 008

Lypsylehmät, jotka pidetään aina ulkona

Paikkoja

MAHM 009

Lypsylehmät, jotka pidetään osan aikaa ulkona (laidunnus)

Kuukausia

MAHM 010

Lypsylehmät, joilla on pääsy jaloittelutarhaan

Kyllä/ei

MAHM 011

Muut nautaeläimet

Keskimääräinen lukumäärä

MAHM 012

Muut nautaeläimet parsinavetassa (lietelanta)

Paikkoja

MAHM 013

Muut nautaeläimet parsinavetassa (kuivalanta)

Paikkoja

MAHM 014

Muut nautaeläimet pihatossa/parsipihatossa (lietelanta)

Paikkoja

MAHM 015

Muut nautaeläimet pihatossa/parsipihatossa (kuivalanta)

Paikkoja

MAHM 016

Muut nautaeläimet muuntyyppisessä eläinsuojassa (lietelanta)

Paikkoja

MAHM 017

Muut nautaeläimet muuntyyppisessä eläinsuojassa (kuivalanta)

Paikkoja

MAHM 018

Muut nautaeläimet, jotka pidetään aina ulkona

Paikkoja

MAHM 019

Muut nautaeläimet, jotka pidetään osan aikaa ulkona (laidunnus)

Kuukausia

MAHM 020

Muut nautaeläimet, joilla on pääsy jaloittelutarhaan

Kyllä/ei

 

Yksityiskohtainen aihe: Sikojen suojat

 

MAHM 021

Siitosemakot

Keskimääräinen lukumäärä

MAHM 022

Siitosemakot täysritilälattialla

Paikkoja

MAHM 023

Siitosemakot osaritilälattialla

Paikkoja

MAHM 024

Siitosemakot kiinteälattiaisessa suojassa (pois lukien kuivikepohja)

Paikkoja

MAHM 025

Siitosemakot, kun koko eläintilassa on kuivikepohja

Paikkoja

MAHM 026

Siitosemakot muuntyyppisessä eläinsuojassa

Paikkoja

MAHM 027

Siitosemakot ulkona (vapaa laidun)

Paikkoja

MAHM 028

Siitosemakot ulkona (vapaa laidun)

Kuukausia

MAHM 029

Muut siat

Keskimääräinen lukumäärä

MAHM 030

Muut siat täysritilälattialla

Paikkoja

MAHM 031

Muut siat osaritilälattialla

Paikkoja

MAHM 032

Muut siat kiinteälattiaisessa suojassa (pois lukien kuivikepohja)

Paikkoja

MAHM 033

Muut siat, kun koko eläintilassa on kuivikepohja

Paikkoja

MAHM 034

Muut siat muuntyyppisessä eläinsuojassa

Paikkoja

MAHM 035

Muut siat ulkona (vapaa laidun)

Paikkoja

MAHM 036

Muut siat, joilla on pääsy jaloittelutarhaan

Kyllä/ei

 

Yksityiskohtainen aihe: Munivien kanojen suojat

 

MAHM 037

Munivat kanat

Keskimääräinen lukumäärä

MAHM 038

Munivat kanat suojassa, jossa on kuivikepohja

Paikkoja

MAHM 039

Munivat kanat kerroslattiakanalassa (ilman kuiviketta)

Paikkoja

MAHM 040

Munivat kanat häkeissä, joissa on lantahihnat

Paikkoja

MAHM 041

Munivat kanat häkeissä, joiden alla on syvä lantakuilu

Paikkoja

MAHM 042

Munivat kanat häkeissä, joiden alla on lannankeräyslaatikko

Paikkoja

MAHM 043

Munivat kanat muuntyyppisessä eläinsuojassa

Paikkoja

MAHM 044

Munivat kanat ulkona (vapaa laidun)

Paikkoja

Aihe: Ravinteiden käyttö ja lanta tilalla

 

 

Yksityiskohtainen aihe: Lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

 

MAHM 045

Kivennäislannoitteilla lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

ha

MAHM 046

Lannalla lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

ha

 

Yksityiskohtainen aihe: Maatilalta viety ja sinne tuotu lanta

 

 

 

Maatilalta viedyn lannan nettomäärä

 

MAHM 047

Maatilalta viedyn lantaveden/lietelannan nettomäärä

m3

MAHM 048

Maatilalta viedyn kuivalannan nettomäärä

tonnia

 

Yksityiskohtainen aihe: Muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta

 

MAHM 049

Maatilalla käytetyt muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta

tonnia

Aihe: Lannanlevitystekniikat

 

 

Yksityiskohtainen aihe: Multaamisaika eri levitystavoissa

 

 

 

Hajalevitys

 

MAHM 050

Maahan sekoitus 4 tunnin kuluessa

%-luokka (5)

MAHM 051

Maahan sekoitus yli 4 tunnin kuluttua

%-luokka (5)

MAHM 052

Ilman maahan sekoitusta

%-luokka (5)

 

 

Nauhalevitys

 

MAHM 053

Letkulevitin

%-luokka (5)

MAHM 054

Laahavannaslevitin

%-luokka (5)

 

 

Multaus

 

MAHM 055

Matalasijoitus / avoin vako

%-luokka (5)

MAHM 056

Syväsijoitus / suljettu vako

%-luokka (5)

Aihe: Lantaan liittyvät tilat

 

 

Yksityiskohtainen aihe: Lannan varastointitilat ja niiden tilavuus

 

MAHM 057

Kuivalannan varastointi kasoissa

%

MAHM 058

Lannan varastointi komposteissa

%

MAHM 059

Lannan varastointi eläinsuojan lattian alla olevissa lantakuiluissa

%

MAHM 060

Lannan varastointi syväkuivikejärjestelmissä

%

MAHM 061

Lantaveden/lietelannan varastointi ilman katetta

%

MAHM 062

Lantaveden/lietelannan varastointi läpäisevää katetta käyttäen

%

MAHM 063

Lantaveden/lietelannan varastointi läpäisemätöntä katetta käyttäen

%

MAHM 064

Lannan varastointi muissa, edellä luokittelemattomissa rakenteissa

%

MAHM 065

Päivittäinen levitys

%

MAHM 066

Lannan varastointi komposteissa

Kuukausia

MAHM 067

Lannan varastointi eläinsuojan lattian alla olevissa lantakuiluissa

Kuukausia

MAHM 068

Lannan varastointi syväkuivikejärjestelmissä

Kuukausia

MAHM 069

Lantaveden/lietelannan varastointi

Kuukausia

MAHM 070

Lannan varastointi muissa, edellä luokittelemattomissa rakenteissa

Kuukausia


(1)  Vuosityöyksiköiden prosenttiluokka 1: (0), (> 0 – < 25), (≥ 25 – < 50), (≥ 50 – < 75), (≥ 75 – < 100), (100).

(2)  Vuosityöyksiköiden prosenttiluokka 2: (> 0 – < 25), (≥ 25 – < 50), (≥ 50 – < 75), (≥ 75 – < 100), (100).

(3)  Prosenttiosuus tilan lopputuotoksesta, luokat: (≥ 0 – ≤ 10), (> 10 – ≤ 50), (> 50 – < 100).

(4)  M – päätoiminta, S – sivutoiminta, N – ei osallistu.

(5)  Tietyllä levitystekniikalla levitetyn lannan prosenttiosuuksien luokat: (0), (> 0 – < 25), (≥ 25 – < 50), (≥ 50 – < 75), (≥ 75 – < 100), (100).


LIITE III

Kuvaus tämän täytäntöönpanoasetuksen liitteessä II esitettyihin aihealueisiin liittyvien maatilatietojen osalta käytettävistä muuttujista

AIHEALUE 1. TYÖVOIMA JA MUU ANSIOTOIMINTA

TYÖVOIMAA KOSKEVIEN MUUTTUJIEN KUVAUS

Haltija

Tilan haltija on se luonnollinen henkilö (tai tehtävään valittu luonnollinen henkilö, jos kyseessä on tilayhtymä), jonka lukuun ja nimissä tilaa hoidetaan ja joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti vastuussa tilasta. Jos haltija on oikeushenkilö, haltijaa koskevia tietoja ei kerätä.

Maataloustyö määritellään liitteessä I. YLEISET PERUSMUUTTUJAT

Aihe: Tilanhoito

 

Yksityiskohtaiset aiheet: Haltija ja sukupuolten edustus

MLFO 001

Haltijan sukupuoli

Haltijan sukupuoli

 

M – Mies

 

F – Nainen

MLFO 002

Syntymävuosi

Haltijan syntymävuosi

 

Yksityiskohtainen aihe: Työpanos

MLFO 003

Haltijan maataloustyö maatilalla

Haltijan maatilalla tekemien maataloustyön vuosityöyksiköiden prosenttiluokka (ei kotitaloustyö)

 

Yksityiskohtainen aihe: Turvallisuustoimenpiteet, mukaan lukien maatilan turvallisuussuunnitelma

MLFO 004

Maatilan turvallisuussuunnitelma

Tila on toteuttanut työhön liittyvien riskien vähentämiseksi työpaikan riskinarvioinnin, josta on laadittu kirjallinen asiakirja (kuten maatilan turvallisuussuunnitelma)

Aihe: Työvoimaan kuuluvat perheenjäsenet

 

Yksityiskohtaiset aiheet: Työpanos, osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja sukupuolten edustus

 

Maataloustyötä tekevät perheenjäsenet

Tätä kohtaa sovelletaan vain ainoan haltijan tiloihin, koska tilayhtymillä ja oikeushenkilöillä ei katsota olevan perheenjäsenistä muodostuvaa työvoimaa.

Maataloustyötä (ei kotitaloustyötä) tekeviä perheenjäseniä ovat ainoan haltijan tiloilla haltijan puoliso ja sukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa sekä haltijan ja hänen puolisonsa sisarukset. Tapauksen mukaan edellä mainittuihin kuuluu maatilan hoitaja, joka on haltijan perheenjäsen.

MLFO 005

Maataloustyötä tekevät miespuoliset perheenjäsenet

Miespuolisten perheenjäsenten lukumäärä vuosityöyksiköiden prosenttiosuuksien luokan mukaan

MLFO 006

Maataloustyötä tekevät naispuoliset perheenjäsenet

Naispuolisten perheenjäsenten lukumäärä vuosityöyksiköiden prosenttiosuuksien luokan mukaan

Aihe: Työvoima perheenjäsenten lisäksi

 

Yksityiskohtaiset aiheet: Työpanos, työllistettyjen henkilöiden lukumäärä ja sukupuolten edustus

 

 

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet

Vakinaisesti palkatulla työvoimalla tarkoitetaan henkilöitä (muita kuin haltijaa ja perheenjäseniä), jotka ovat tehneet maataloustyötä tilalla jokaisella viikolla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana, riippumatta työviikon pituudesta ja siitä, ovatko he saaneet jonkinlaista korvausta (palkkaa, etuuksia tai muita maksuja, luontoissuoritus mukaan luettuna). Mukaan luetaan myös henkilöt, jotka eivät ole voineet työskennellä koko aikaa seuraavista syistä:

i)

erikoistuneella maatilalla vallitsevat erityiset tuotantoedellytykset; tai

ii)

poissaolo lomien, asepalveluksen, sairauden tai onnettomuuden vuoksi tai kuolemantapaus; tai

iii)

työsuhteen alkaminen tai päättyminen maatilalla; tai

iv)

tilan töiden täydellinen pysähtyminen onnettomuuden vuoksi (tulva, tulipalo jne.).

MLFO 007

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet; miehet

Perheen ulkopuolisten miespuolisten työntekijöiden lukumäärä vuosityöyksiköiden prosenttiluokan mukaan.

MLFO 008

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet; naiset

Perheen ulkopuolisten naispuolisten työntekijöiden lukumäärä vuosityöyksiköiden prosenttiluokan mukaan.

 

Yksityiskohtainen aihe: Maatilan epäsäännöllisesti työllistämä työvoima

 

 

Perheen ulkopuolisella epäsäännöllisesti työllistetyllä työvoimalla tarkoitetaan niitä työntekijöitä, jotka eivät ole työskennelleet maatilalla jokaisella viikolla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana johtuen muista syistä kuin niistä, jotka mainitaan vakinaisesti palkattuja perheen ulkopuolisia työntekijöitä koskevassa kohdassa.

Perheen ulkopuolisen, epäsäännöllisesti palkatun työvoiman työpäiviä ovat kaikki pituudeltaan sellaiset työpäivät, joista työntekijä saa täyttä työpäivää vastaavan palkan tai muun korvauksen (palkkion, etuuden tai muun maksun, luontoissuoritus mukaan luettuna) ja joiden aikana on tehty sellaista työtä, jota kokoaikainen maataloustyöntekijä tavallisesti tekee. Loma- ja sairauspäiviä ei lueta työpäiviksi.

MLFO 009

Epäsäännöllisesti työllistetty työvoima, muu kuin perheenjäsenet: miehet ja naiset

Tilalle epäsäännöllisesti palkattujen henkilöiden täysien työpäivien kokonaismäärä.

 

Yksityiskohtainen aihe: Urakoitsijoiden työpanos

MLFO 010

Henkilöt, jotka eivät ole maatilan suoraan työllistämiä ja jotka eivät sisälly edellisiin luokkiin

Henkilöiden, jotka eivät ole maatilan suoraan työllistämiä (esim. kolmansien osapuolten palkkaamat alihankkijat), tekemien täysien työpäivien kokonaismäärä.

Aihe: Maatilaan suoraan liittyvä muu ansiotoiminta

Muusta ansiotoiminnasta ilmoitetaan seuraavat tiedot:

i)

ainoan haltijan tilojen ja tilayhtymien haltijat;

ii)

ainoan haltijan tiloilla olevat perheenjäsenet

ja jos muu ansiotoiminta liittyy suoraan maatilaan, myös

iii)

maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet.

Muuta ansiotoimintaa koskevia tietoja ei kerätä oikeushenkilöinä hallinnoitavista tiloista.

Maatilaan suoraan liittyvällä muulla ansiotoiminnalla tarkoitetaan muuta ansiotoimintaa

a)

maatilalla; tai

b)

maatilan ulkopuolella.

Maatilaan suoraan liittyvä muu ansiotoiminta on toimintaa, johon käytetään tilan resursseja (maa-alaa, rakennuksia, koneita jne.) tai sen tuotteita. Mukaan luetaan muille maatiloille tehty muu kuin maataloustyö ja maataloustyö. Pelkkiä rahoitusinvestointeja ei lueta mukaan. Mukaan ei lueta myöskään maan vuokraamista erilaisia toimintoja varten, ellei siihen liity muunlaista toimintaan osallistumista.

 

Yksityiskohtainen aihe: Toiminnan laatu

MLFO 011

Sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen tarjonta

Kaikki toiminta, johon liittyy terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluita ja/tai sosiaalialaan liittyvää liiketoimintaa ja jossa käytetään joko tilan resursseja tai sen alkutuotteita.

MLFO 012

Matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta

Kaikki matkailuun liittyvä toiminta, majoituspalvelut, tilan esittely matkailijoille tai muille ryhmille, urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvä toiminta jne., johon käytetään tilan maata, rakennuksia tai muita resursseja.

MLFO 013

Käsityö

Joko haltijan tai hänen perheenjäsentensä taikka perheen ulkopuolisen työvoiman tilalla tuottamat käsityötuotteet riippumatta siitä, miten tuotteet myydään.

MLFO 014

-

Maataloustuotteiden jalostus

Kaikki tilalla suoritettava maatalouden alkutuotteiden jalostus jalostetuksi tuotteeksi riippumatta siitä, tuotetaanko raaka-aine tilalla vai ostetaanko se tilan ulkopuolelta.

MLFO 015

Uusiutuvan energian tuotanto

Uusiutuvan energian kuten biokaasun, biopolttoaineiden tai sähkön tuottaminen myyntiä varten tuuliturbiineilla, muilla laitteilla tai maataloudesta peräisin olevista raaka-aineista. Tähän ei kuulu pelkästään maatilan omaan käyttöön tuotettu uusiutuva energia.

MLFO 016

Puutavaran jalostus

Raakapuun jalostus maatilalla myyntiä varten (puutavaran sahaus jne.).

MLFO 017

Vesiviljely

Kalojen, rapujen jne. viljely maatilalla. Mukaan ei lueta toimintaa, johon kuuluu pelkästään kalastus.

 

 

Urakointi (käyttäen maatilan tuotantovälineitä)

Urakointi, johon käytetään tilan laitteita; tässä erotetaan toisistaan maatalouteen kuuluva ja siihen kuulumaton urakointi.

MLFO 018

Urakkatyönä tehty maataloustyö

Maatalouteen kuuluva urakkatyö.

MLFO 019

Urakkatyönä tehty muu kuin maataloustyö

Maatalouteen kuulumaton urakkatyö (esim. lumen auraus, kuljetustyöt, maisemanhoito, maatalouteen liittyvät palvelut ja ympäristöpalvelut).

MLFO 020

Metsätalous

Metsätaloustyöt, joihin käytetään sekä maatilan työvoimaa että tavallisesti maataloustöihin käytettäviä tilan koneita ja laitteita.

MLFO 021

Muu maatilaan suoraan liittyvä ansiotoiminta, muualle luokittelematon

Muu tilaan suoraan liittyvä ansiotoiminta, muualle luokittelematon.

 

Yksityiskohtainen aihe: Merkitys maatilalle

MLFO 022

Maatilaan suoraan liittyvän muun ansiotoiminnan prosenttiosuus maatilan lopputuotoksesta

Maatilaan suoraan liittyvän muun ansiotoiminnan osuus prosenttiluokkana maatilan tuotoksesta. Maatilaan suoraan liittyvän muun ansiotoiminnan osuus tilan tuotoksesta arvioidaan muun ansiotoiminnan osuutena tilan kokonaisliikevaihdon ja kyseisen tilan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 tai uudemman lainsäädännön nojalla saamien suorien tukien yhteenlasketusta summasta seuraavasti:

Formula

 

Yksityiskohtainen aihe: Työpanos

Tätä kohta sovelletaan seuraaviin:

i)

ainoan haltijan tilojen ja tilayhtymien haltijat;

ii)

ainoan haltijan tiloilla olevat perheenjäsenet; ja

iii)

maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet.

Tietoja ei kerätä oikeushenkilöinä hallinnoitavista tiloista.

MLFO 023

Haltijalla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa

Ainoan haltijan tilan tai tilayhtymän haltijalla on muuta maatilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa:

 

M – päätoiminta

 

S – sivutoiminta

 

N – ei osallistu.

Toimintaa voidaan harjoittaa kyseisellä maatilalla (muu kuin maataloustyö tilalla) tai sen ulkopuolella.

MLFO 024

Maatilalla työskentelevät perheenjäsenet, joilla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa päätoimintana

Muuta maatilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa päätoimintana harjoittavien perheenjäsenten lukumäärä.

MLFO 025

Maatilalla työskentelevät perheenjäsenet, joilla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa sivutoimintana

Muuta maatilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa sivutoimintana harjoittavien perheenjäsenten lukumäärä.

MLFO 026

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet, jolla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa päätoimintana

Muuta maatilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa päätoimintana harjoittavien muiden kuin perheenjäsenten lukumäärä ainoan haltijan tiloilla tai tilayhtymissä.

MLFO 027

Maatilalla vakinaisesti työskentelevä työvoima, muu kuin perheenjäsenet, jolla on muuta (maatilaan liittyvää) ansiotoimintaa sivutoimintana

Muuta maatilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa sivutoimintana harjoittavien muiden kuin perheenjäsenten lukumäärä ainoan haltijan tiloilla tai tilayhtymissä.

Aihe: Muu ansiotoiminta, joka ei suoraan liity maatilaan

Tarkoitetaan maatilalla tehtävää muuta kuin maataloustyötä ja maatilan ulkopuolella tehtävää työtä. Tähän luetaan kaikki korvausta (palkkiota, etuuksia tai muuta maksua, luontoissuoritus mukaan luettuna) vastaan harjoitettu toiminta, joka ei ole

i)

maatilalla tehtävää maataloustyötä; eikä

ii)

haltijan muuta ansiotoimintaa, joka liittyy suoraan maatilaan.

Muulla ansiotoiminnalla, joka ei liity maatilaan , tarkoitetaan muuta ansiotoimintaa

a)

maatilalla (maatilalla tehtävä muu kuin maataloustyö); tai

b)

maatilan ulkopuolella.

 

Yksityiskohtainen aihe: Työpanos

MLFO 028

Ainoan haltijan, joka on myös ainoan haltijan maatilan hoitaja, muu ansiotoiminta (joka ei liity maatilaan)

Haltijan muu ansiotoiminta, joka ei suoraan liity maatilaan:

 

M – päätoiminta

 

S – sivutoiminta

 

N – ei osallistu.

Toimintaa voidaan harjoittaa kyseisellä maatilalla (muu kuin maataloustyö tilalla) tai sen ulkopuolella.

MLFO 029

Ainoan haltijan perheenjäsenet (kun ainoa haltija on maatilan hoitaja), jotka työskentelevät maatilalla ja joilla on muuta ansiotoimintaa (joka ei liity maatilaan) päätoimintana

Ansiotoimintaa, joka ei liity maatilaan, päätoimintana harjoittavien perheenjäsenten lukumäärä.

MLFO 030

Ainoan haltijan perheenjäsenet (kun ainoa haltija on maatilan hoitaja), jotka työskentelevät maatilalla ja joilla on muuta ansiotoimintaa (joka ei liity maatilaan) sivutoimintana

Ansiotoimintaa, joka ei liity maatilaan, sivutoimintana harjoittavien perheenjäsenten lukumäärä.

AIHEALUE 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIEN MUUTTUJIEN KUVAUS

Aihe: Maaseudun kehittämistoimenpiteistä tukea saavat maatilat

Maatilan katsotaan hyötyneen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 1 luvun III osastossa esitetyistä maaseudun kehittämistoimenpiteistä tiettyjen viimeisimmän lainsäädännön vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti riippumatta siitä, onko asianomainen maksu suoritettu viitekauden aikana, kunhan kyseisen tuen myöntämisestä on tehty myönteinen päätös (esim. tukihakemus on hyväksytty).

MRDV 001

Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 002

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 003

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 004

Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

 

 

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan ja Kroatian osalta lisäksi saman asetuksen 40 artiklan mukaiset maaseudun kehittämistoimenpiteet.

MRDV 005

Yrityksen perustamistuki nuorille viljelijöille

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 006

Yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 007

Täydentävät kansalliset suorat tuet Kroatiassa

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 40 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 008

Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

 

 

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet

MRDV 009

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuki

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 010

Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 011

Luonnonmukainen viljely

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 29 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 012

Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät tuet

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 013

Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 014

Eläinten hyvinvointi

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

MRDV 015

Riskienhallinta

Maatila on hyötynyt asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklan mukaisista maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

AIHEALUE 3. ELÄINSUOJAT JA LANNANKÄSITTELY

ELÄINSUOJIA JA LANNANKÄSITTELYÄ KOSKEVIEN MUUTTUJIEN KUVAUS

Aihe: Eläinsuojat

Nautakarjan, sikojen ja siipikarjan eläinsuojapaikat. Termillä ”paikat” tarkoitetaan eläinsuojassa viitevuoden aikana paikalla olevien eläinten tavanomaista lukumäärää. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinten lukumäärää on korjattava viitepäivänä, jos olosuhteet poikkeavat normaalista (eläinsuojan yli- tai alikäyttö, tyhjennys eläinhygieniaan liittyvistä syistä, erityiset tuotanto-ohjelmat jne.). Tiedot ilmoitetaan ainoastaan viitejakson aikana käytössä olevista eläinsuojista. Ilmoitetaan myös viitejakson aikana tilapäisesti tyhjinä olevien eläinpaikkojen lukumäärä.

Eläimet määritellään perusjaksossa III. KOTIELÄIMIÄ KOSKEVAT MUUTTUJAT

 

Yksityiskohtainen aihe: Nautaeläinten suojat

MAHM 001

Lypsylehmät

Lypsylehmien keskimääräinen lukumäärä viitevuoden aikana.

MAHM 002

Lypsylehmät parsinavetassa (lietelanta)

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät parsinavetassa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 003

Lypsylehmät parsinavetassa (kuivalanta)

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät parsinavetassa, jossa on kuivalantajärjestelmä.

MAHM 004

Lypsylehmät pihatossa/parsipihatossa (lietelanta)

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät pihatossa tai parsipihatossa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 005

Lypsylehmät pihatossa/parsipihatossa (kuivalanta)

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät pihatossa tai parsipihatossa, jossa on kuivalantajärjestelmä.

MAHM 006

Lypsylehmät muuntyyppisessä eläinsuojassa (lietelanta)

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät muualle luokittelemattomassa muuntyyppisessä eläinsuojassa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 007

Lypsylehmät muuntyyppisessä eläinsuojassa (kuivalanta)

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät muualle luokittelemattomassa muuntyyppisessä eläinsuojassa, jossa on kuivalantajärjestelmä.

MAHM 008

Lypsylehmät, jotka pidetään aina ulkona

Paikkojen lukumäärä – lypsylehmät, jotka pidetään aina ulkona.

MAHM 009

Lypsylehmät, jotka pidetään osan aikaa ulkona (laidunnus)

Aika kuukausina, jolloin lypsylehmät laiduntavat ulkona.

MAHM 010

Lypsylehmät, joilla on pääsy jaloittelutarhaan

Lypsylehmiä varten on jaloittelutarha.

MAHM 011

Muut nautaeläimet

Muiden nautaeläinten keskimääräinen lukumäärä viitevuoden aikana.

MAHM 012

Muut nautaeläimet parsinavetassa (lietelanta)

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet parsinavetassa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 013

Muut nautaeläimet parsinavetassa (kuivalanta)

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet parsinavetassa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 014

Muut nautaeläimet pihatossa/parsipihatossa (lietelanta)

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet pihatossa tai parsipihatossa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 015

Muut nautaeläimet pihatossa/parsipihatossa (kuivalanta)

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet pihatossa tai parsipihatossa, jossa on kuivalantajärjestelmä.

MAHM 016

Muut nautaeläimet muuntyyppisessä eläinsuojassa (lietelanta)

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet muualle luokittelemattomassa muuntyyppisessä eläinsuojassa, jossa on lietelantajärjestelmä.

MAHM 017

Muut nautaeläimet muuntyyppisessä eläinsuojassa (kuivalanta)

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet muualle luokittelemattomassa muuntyyppisessä eläinsuojassa, jossa on kuivalantajärjestelmä.

MAHM 018

Muut nautaeläimet, jotka pidetään aina ulkona

Paikkojen lukumäärä – muut nautaeläimet, jotka pidetään aina ulkona.

MAHM 019

Muut nautaeläimet, jotka pidetään osan aikaa ulkona (laidunnus)

Aika kuukausina, jolloin muut nautaeläimet laiduntavat ulkona.

MAHM 020

Muut nautaeläimet, joilla on pääsy jaloittelutarhaan

Muita nautaeläimiä varten on jaloittelutarha.

 

Yksityiskohtainen aihe: Sikojen suojat

MAHM 021

Siitosemakot

Siitosemakoiden keskimääräinen lukumäärä viitevuoden aikana.

MAHM 022

Siitosemakot täysritilälattialla

Paikkojen lukumäärä – siitosemakot eläinsuojassa, jossa on täysritilälattia.

MAHM 023

Siitosemakot osaritilälattialla

Paikkojen lukumäärä – siitosemakot eläinsuojassa, jossa on osaritilälattia.

MAHM 024

Siitosemakot kiinteälattiaisessa suojassa (pois lukien kuivikepohja)

Paikkojen lukumäärä – siitosemakot kiinteälattiaisessa suojassa (pois lukien kuivikepohja).

MAHM 025

Siitosemakot, kun koko eläintilassa on kuivikepohja

Paikkojen lukumäärä – siitosemakot eläinsuojassa, jossa on kuivikepohja.

MAHM 026

Siitosemakot muuntyyppisessä eläinsuojassa

Paikkojen lukumäärä – siitosemakot muuntyyppisessä eläinsuojassa.

MAHM 027

Siitosemakot ulkona (vapaa laidun)

Paikkojen lukumäärä – siitosemakot järjestelmässä, jossa ne pääsevät vapaasti ulos.

MAHM 028

Siitosemakot ulkona (vapaa laidun)

Aika kuukausina, jolloin siitosemakot laiduntavat ulkona järjestelmässä, jossa ne pääsevät vapaasti ulos

MAHM 029

Muut siat

Muiden sikojen keskimääräinen lukumäärä viitevuoden aikana.

MAHM 030

Muut siat täysritilälattialla

Paikkojen lukumäärä – muut siat eläinsuojassa, jossa on täysritilälattia.

MAHM 031

Muut siat osaritilälattialla

Paikkojen lukumäärä – muut siat eläinsuojassa, jossa on osaritilälattia.

MAHM 032

Muut siat kiinteälattiaisessa suojassa (pois lukien kuivikepohja)

Paikkojen lukumäärä – muut siat kiinteälattiaisessa suojassa (pois lukien kuivikepohja).

MAHM 033

Muut siat, kun koko eläintilassa on kuivikepohja

Paikkojen lukumäärä – muut siat eläinsuojassa, jossa on kuivikepohja.

MAHM 034

Muut siat muuntyyppisessä eläinsuojassa

Paikkojen lukumäärä – muut siat muuntyyppisessä eläinsuojassa.

MAHM 035

Muut siat ulkona (vapaa laidun)

Paikkojen lukumäärä – muut siat järjestelmässä, jossa ne pääsevät vapaasti ulos.

MAHM 036

Muut siat, joilla on pääsy jaloittelutarhaan

Muita sikoja varten on jaloittelutarha (pois lukien vapaa laidun).

 

Yksityiskohtainen aihe: Munivien kanojen suojat

MAHM 037

Munivat kanat

Munivien kanojen keskimääräinen lukumäärä viitevuoden aikana.

MAHM 038

Munivat kanat suojassa, jossa kuivikepohja

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat suojassa, jossa on kuivikepohja.

MAHM 039

Munivat kanat kerroslattiakanalassa (ilman kuiviketta)

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat kerroslattiakanalassa.

MAHM 040

Munivat kanat häkeissä, joissa on lantahihnat

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat häkeissä, joissa on lantahihnat.

MAHM 041

Munivat kanat häkeissä, joiden alla on syvä lantakuilu

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat häkeissä, joiden alla on syvä lantakuilu.

MAHM 042

Munivat kanat häkeissä, joiden alla on lannankeräyslaatikko

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat häkeissä, joiden alla on lannankeräyslaatikko.

MAHM 043

Munivat kanat muuntyyppisessä eläinsuojassa

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat muuntyyppisessä eläinsuojassa.

MAHM 044

Munivat kanat ulkona (vapaa laidun)

Paikkojen lukumäärä – munivat kanat järjestelmässä, jossa ne pääsevät vapaasti ulos.

Aihe: Ravinteiden käyttö ja lanta tilalla

 

Yksityiskohtainen aihe: Lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

MAHM 045

Kivennäislannoitteilla lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

Kivennäislannoitteilla lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa hehtaareina.

MAHM 046

Lannalla lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

Karjanlannalla lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa hehtaareina.

 

Yksityiskohtainen aihe: Maatilalta viety ja sinne tuotu lanta

Joko tilalta viedyn tai sinne tuodun karjanlannan nettomäärä.

 

 

Maatilalta viedyn lannan nettomäärä

Maatilalta viedyn tai sinne tuodun karjanlannan nettomäärä.

MAHM 047

Maatilalta viedyn lantaveden/lietelannan nettomäärä

Kuutiometreinä lietelanta tai lantavesi, joka on tuotu maatilalle tai viety tilalta käytettäväksi suoraan lannoitteena tai prosessoitavaksi teollisesti riippumatta siitä, onko kyseessä myynti, osto vai veloitukseton vaihto. Mukaan luetaan myös lietelanta ja lantavesi, joka on käytetty energian tuotantoon ja on myöhemmässä vaiheessa tarkoitus käyttää uudelleen maataloudessa.

MAHM 048

Maatilalta viedyn kuivalannan nettomäärä

Tonneina kuivalanta, joka on tuotu maatilalle tai viety tilalta käytettäväksi suoraan lannoitteena tai prosessoitavaksi teollisesti riippumatta siitä, onko kyseessä myynti, osto vai veloitukseton vaihto. Mukaan luetaan myös kuivalanta, joka on käytetty energian tuotantoon ja on myöhemmässä vaiheessa tarkoitus käyttää uudelleen maataloudessa.

 

Yksityiskohtainen aihe: Muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta

MAHM 049

Maatilalla käytetyt muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta

Tonneina maatilalla käytetyt muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta.

Aihe: Lannanlevitystekniikat

Lannanlevitystekniikat

 

Yksityiskohtainen aihe: Multaamisaika eri levitystavoissa

 

 

Hajalevitys

Lanta levitetään pellon pinnalle tai kasvuston pintaan ilman nauhalevitys- tai multaustekniikkaa.

MAHM 050

Maahan sekoitus 4 tunnin kuluessa

Levitetyn kokonaislantamäärän, joka on työstetty mekaanisesti maaperään neljän tunnin kuluessa levityksestä, prosenttiluokka.

MAHM 051

Maahan sekoitus yli 4 tunnin kuluttua

Levitetyn kokonaislantamäärän, joka on työstetty mekaanisesti maaperään 4–24 tunnin kuluessa levityksestä, prosenttiluokka.

MAHM 052

Ilman maahan sekoitusta

Levitetyn kokonaislantamäärän, jota ei ole sekoitettu maahan lainkaan tai jota ei ole sekoitettu maahan 24 tunnin kuluessa levityksestä, prosenttiluokka.

 

 

Nauhalevitys

Lantavettä tai lietelantaa levitetään alueelle samansuuntaisina nauhoina, joiden väliin ei tule lantaa, käyttäen lietevaunuun, lieteajoneuvoon tai traktoriin kiinnitettyä laitetta (rivilevitintä), joka laskee lantavettä tai lietelantaa maanpinnalle.

MAHM 053

Letkulevitin

Letkulevittimellä levitetyn lantaveden tai lietelannan prosenttiluokka.

MAHM 054

Laahavannaslevitin

Laahavannaslevittimellä levitetyn lantaveden tai lietelannan prosenttiluokka.

 

 

Multaus

Lantavesi tai lietelanta sijoitetaan maa-ainekseen leikattuihin uriin, joiden syvyys vaihtelee multaimen tyypistä riippuen.

MAHM 055

Matalasijoitus / avoin vako

Lantaveden tai lietelannan prosenttiluokka, kun levitys tehdään mataliin vakoihin (tyypillisesti noin 50 mm syviin), riippumatta siitä, jätetäänkö vaot avoimiksi vai suljetaanko ne levityksen jälkeen.

MAHM 056

Syväsijoitus / suljettu vako

Lantaveden tai lietelannan prosenttiluokka, kun levitys tehdään syviin vakoihin (tyypillisesti noin 150 mm syviin), jotka suljetaan levityksen jälkeen.

Aihe: Lantaan liittyvät tilat

 

Yksityiskohtainen aihe: Lannan varastointitilat ja niiden tilavuus

Lannan varastointiin tarkoitetut tilat

Lannan varastointitilojen kapasiteetti määritellään niiden kuukausien lukumääränä, joiden aikana varastointitiloissa voidaan säilyttää maatilalla tuotettu lanta ilman riskiä valumisesta ja ilman tyhjennystä.

MAHM 057

Kuivalannan varastointi kasoissa

Vapaasti seisoviin kasoihin tai aumoihin tai avoimelle rajatulle alueelle, yleensä useiksi kuukausiksi, varastoidun lannan prosenttiosuus.

MAHM 058

Lannan varastointi komposteissa

Rajattuihin kompostikasoihin, jotka ilmastetaan ja/tai sekoitetaan, varastoidun lannan prosenttiosuus.

MAHM 059

Lannan varastointi eläinsuojan lattian alla olevissa lantakuiluissa

Tyypillisesti eläinsuojan ritilälattian alle pienen vesimäärän kanssa tai ilman lisättyä vettä tavallisesti alle yhden vuoden ajaksi varastoidun lannan prosenttiosuus.

MAHM 060

Lannan varastointi syväkuivikejärjestelmissä

6–12 kuukautta kestävän tuotantokierron aikana kertyneen lannan prosenttiosuus.

MAHM 061

Lantaveden/lietelannan varastointi ilman katetta

Kattamattomiin säiliöihin tai altaisiin tavallisesti alle yhden vuoden ajaksi varastoidun lannan prosenttiosuus.

MAHM 062

Lantaveden/lietelannan varastointi läpäisevää katetta käyttäen

Läpäisevällä katteella (esim. savi, olki, luonnollinen kuorettuma) katettuihin säiliöihin tai altaisiin tavallisesti alle yhden vuoden ajaksi varastoidun lannan prosenttiosuus.

MAHM 063

Lantaveden/lietelannan varastointi läpäisemätöntä katetta käyttäen

Läpäisemättömällä katteella (esim. suurtiheyspolyeteenikate tai alipaineeseen perustuva kate) katettuihin säiliöihin tai altaisiin tavallisesti alle yhden vuoden ajaksi varastoidun lannan prosenttiosuus.

MAHM 064

Lannan varastointi muissa, edellä luokittelemattomissa rakenteissa

Muissa, edellä luokittelemattomissa rakenteissa varastoidun lannan (riippumatta siitä, onko kyseessä kuivalanta vai lietelanta/lantavesi) prosenttiosuus.

MAHM 065

Päivittäinen levitys

Päivittäin 24 tunnin kuluessa lannan erityksestä eläinsuojasta siirrettävän ja pellolle tai laitumelle levitettävän lannan prosenttiosuus.

MAHM 066

Lannan varastointi komposteissa

Aika kuukausina, joiden ajan kuivalanta voidaan varastoida rajattuihin kompostikasoihin.

MAHM 067

Lannan varastointi eläinsuojan lattian alla olevissa lantakuiluissa

Aika kuukausina, joiden ajan lanta voidaan varastoida tilalla lietelantakuiluihin.

MAHM 068

Lannan varastointi syväkuivikejärjestelmissä

Aika kuukausina, joiden ajan lanta voidaan varastoida syväkuivikejärjestelmissä.

MAHM 069

Lantaveden/lietelannan varastointi

Aika kuukausina, joiden ajan lanta voidaan varastoida lantavesi-/lietelantavarastoon sen katteesta riippumatta.

MAHM 070

Lannan varastointi muissa, edellä luokittelemattomissa rakenteissa

Aika kuukausina, joiden ajan lanta (riippumatta siitä, onko kyseessä kuivalanta vai lietelanta/lantavesi) voidaan varastoida muissa, edellä luokittelemattomissa rakenteissa.


PÄÄTÖKSET

30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/50


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/1875,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2018,

valtioiden välisen kansainvälisen rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) teknisten kysymysten asiantuntijakomissiossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tiettyihin muutoksiin, joiden kohteena ovat yhtenäiset tekniset määräykset – yleiset määräykset – osajärjestelmät (UTP GEN-B) ja yhtenäiset tekniset määräykset – tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (UTP TAF)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni liittyi neuvoston päätöksellä 2013/103/EU (1)9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, jäljempänä ’COTIF-yleissopimus’.

(2)

Kaikki jäsenvaltiot Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta ovat COTIF-yleissopimuksen sopimuspuolia ja soveltavat sitä.

(3)

Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön teknisten kysymysten asiantuntijakomissio, jäljempänä ’CTE’, perustettiin COTIF-yleissopimuksen 8 artiklan nojalla. COTIF-yleissopimuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä sen liitteen F (APTU) 6 ja 8 a artiklan mukaan CTE:llä on toimivalta tehdä päätöksiä yhtenäisten teknisten määräysten, jäljempänä ’UTP-määräykset’, hyväksymisestä tai UTP-määräysten muuttamisesta COTIF-yleissopimuksen liitteen F (APTU) ja liitteen G (ATMF) perusteella annettavan määräyksen hyväksymisestä.

(4)

CTE päätti 12 ja 13 päivänä kesäkuuta 2018 pitämänsä 11. kokouksen jälkeen hyväksyä kirjallisella menettelyllä UTP GEN-B -määräysten 2.1, 2.2 ja 2.3 kohdan muutokset, joilla infrastruktuuriosajärjestelmien määritelmään sisällytetään tasoristeykset ja muut tekniset rakenteet, kuten sillat, tämän päätöksen lisäasiakirjan mukaisesti.

(5)

Kyseisten muutosten tavoitteena on saattaa UTP GEN-B -määräyksissä oleva osajärjestelmien määritelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (2) liitteessä II olevan unionin osajärjestelmien määritelmän mukaiseksi sisällyttämällä tasoristeykset ja muut tekniset rakenteet, kuten sillat, infrastruktuuriosajärjestelmien määritelmään.

(6)

Ehdotetut muutokset ovat unionin lainsäädännön ja strategisten tavoitteiden mukaisia, sillä niillä edistetään OTIFin lainsäädännön yhdenmukaistamista unionin lainsäädännön kanssa, ja unionin olisi siksi kannatettava näitä muutoksia.

(7)

On aiheellista määrittää CTE:ssä unionin puolesta esitettävä kanta, sillä COTIF-yleissopimuksen liitteeseen F (APTU) perustuvat UTP GEN-B -määräysten 2.1, 2.2 ja 2.3 kohdan muutokset sitovat unionia. Lisäksi on aiheellista kannattaa kaikkea UTP TAF -määräysten yhdenmukaistamista unionin yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (TAF YTE) kanssa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen teknisten kysymysten asiantuntijakomissiossa unionin puolesta esitettävä kanta tiettyihin muutoksiin, joiden kohteena ovat yhtenäiset tekniset määräykset – yleiset määräykset – osajärjestelmät (UTP GEN B), 2.1, 2.2 ja 2.3 kohta, sekä yhtenäiset tekniset määräykset – tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (UTP TAF), on esitetty tämän päätöksen lisäasiakirjassa.

2 artikla

Kun CTE:n päätökset on hyväksytty, ne julkaistaan voimaantulopäivineen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BOGNER-STRAUSS


(1)  Neuvoston päätös 2013/103/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Euroopan unionin liittymistä 9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, koskevan Euroopan unionin ja Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (EUVL L 51, 23.2.2013, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).


LIITE

Muutokset, joita OTIFin teknisten kysymysten asiantuntijakomissio ehdottaa hyväksyttäviksi kirjallisessa menettelyssä

1.

Äänestetään niiden muutosten puolesta, joita teknisten kysymysten asiantuntijakomissio, jäljempänä ’CTE’, ehdottaa yhtenäisten teknisten määräysten UTP GEN B 2.1. 2.2 ja 2.3 kohtaan, sellaisina kuin ne esitetään CTE:n valmisteluasiakirjassa TECH-18010-CTE11-5 ja jäljempänä:

”2.1   Infrastruktuuri

Infrastruktuuri kuuluu COTIF-yleissopimuksen piiriin siltä osin kuin siinä on kyse liitännöistä kalustoyksiköiden kanssa. […]

2.2   Energia

Energia kuuluu COTIF-yleissopimuksen piiriin vain siltä osin kuin siinä on kyse liitännöistä kalustoyksiköiden kanssa. Sen vuoksi energiaosajärjestelmä käsittää ainoastaan ilmajohdot (ajojohtimet) ja toimitetun energian laadun.

2.3   Ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto

Ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto kuuluvat COTIF-yleissopimuksen piiriin […] siltä osin kuin niissä on kyse liitännöistä kalustoyksiköiden kanssa.”

2.

Äänestetään niiden muutosten puolesta, joita CTE ehdottaa UTP TAF -määräyksiin ja joilla päivitetään UTP TAF -määräyksissä oleva teknisten asiakirjojen luettelo TAF YTE:n vastaavalla tarkistetulla luettelolla (lisäys I).

30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/53


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1876,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2018,

tavanomaisella polttomoottorilla varustettuihin kevyisiin kuljetusajoneuvoihin tarkoitetuissa tehokkaissa 12 voltin vaihtovirtageneraattoreissa käytettävän teknologian hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 nojalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 11 päivänä toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Toimittaja Mitsubishi Electric Corporation (MELCO), jota edustaa unionissa MELCO Electric Automotive Europe B.V., toimitti 22 päivänä joulukuuta 2017 hakemuksen luokan N1 ajoneuvoihin tarkoitetun MELCO GXi -vaihtovirtageneraattorin hyväksymisestä ekoinnovaatioksi. Hakemus on arvioitu asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 (2) mukaisesti.

(2)

Hakemuksen tiedot osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 2 ja 4 artiklassa tarkoitetut edellytykset ja arviointiperusteet täyttyvät. Siksi luokan N1 ajoneuvoihin tarkoitettu MELCO GXi -vaihtovirtageneraattori olisi hyväksyttävä ekoinnovaatioksi.

(3)

Komissio on hyväksynyt täytäntöönpanopäätöksillä 2013/341/EU (3), 2014/465/EU (4), (EU) 2015/158 (5), (EU) 2015/295 (6), (EU) 2015/2280 (7) ja (EU) 2016/588 (8) kuusi hakemusta teknologiasta, jolla parannetaan luokan M1 ajoneuvoissa käytettävien vaihtovirtageneraattoreiden hyötysuhdetta. Kyseisten hakemusten arvioinnista saatujen kokemusten ja tähän päätökseen johtaneen MELCO Electric Automotive Europe B.V:n hakemuksen sisältämien tietojen perusteella on riittävällä tavalla ja kiistattomasti osoitettu, että koska luokan N1 ajoneuvoihin tarkoitettu yrityksen MELCO GXi-vaihtovirtageneraattori on 12 voltin (12 V) vaihtovirtageneraattori, jonka hyötysuhde on voimalaitteesta riippuen vähintään 73,4–74,2 prosenttia, se täyttää asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 427/2014 tarkoitetut perusteet ja sillä saavutetaan vähintään 1 g:n CO2/km hiilidioksidipäästöjen vähennys verrattuna vertailuvaihtovirtageneraattoriin, jonka hyötysuhde on 67 prosenttia.

(4)

Sen vuoksi on asianmukaista antaa valmistajille mahdollisuus hakea direktiivissä 2007/46/EY (9) tarkoitetulta hyväksyntäviranomaiselta kyseiset vaatimukset täyttävällä tehokkaalla 12 voltin moottorigeneraattorilla varustettujen ajoneuvojen hiilidioksidisäästöjen sertifiointia. Sen varmistamiseksi, että ainoastaan kyseiset edellytykset täyttävällä vaihtovirtageneraattorilla varustetuista ajoneuvoista saadut hiilidioksidisäästöt sertifioidaan, valmistajien olisi toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle sertifiointihakemuksen liitteenä myös riippumattoman todentajan antama todentamisraportti, jossa vahvistetaan edellytysten täyttyminen.

(5)

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen toteaa, ettei 12 V:n vaihtovirtageneraattori täytä tässä päätöksessä vahvistettuja edellytyksiä, hiilidioksidisäästöjen sertifiointia koskeva hakemus olisi hylättävä.

(6)

On asianmukaista hyväksyä testausmenetelmä, jolla määritetään tehokkailla 12 V:n vaihtovirtageneraattoreilla saatavat hiilidioksidisäästöt.

(7)

Jotta 12 V:n vaihtovirtageneraattorilla varustetun ajoneuvon hiilidioksidisäästöt voidaan määrittää, on tarpeen vahvistaa vertailuteknologia, johon vaihtovirtageneraattorin hyötysuhdetta verrataan. Saatujen kokemusten perusteella on aiheellista pitää asianmukaisena vertailuteknologiana 12 V:n vaihtovirtageneraattoria, jonka hyötysuhde on 67 prosenttia.

(8)

12 V:n vaihtovirtageneraattorilla varustetun ajoneuvon hiilidioksidisäästöt voidaan osoittaa osittain komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (10) liitteessä XII tarkoitetulla testillä. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että tämä mahdollisuus otetaan huomioon tehokkailla 12 V:n vaihtovirtageneraattoreilla varustettujen ajoneuvojen hiilidioksidisäästöjä koskevassa testausmenetelmässä.

(9)

Jotta voidaan helpottaa tehokkaiden 12 V:n vaihtovirtageneraattoreiden laajaa käyttöönottoa uusissa ajoneuvoissa, valmistajalla olisi oltava myös mahdollisuus hakea yhdellä sertifiointihakemuksella useiden tehokkaalla 12 V:n vaihtovirtageneraattorilla varustettujen ajoneuvojen hiilidioksidisäästöjen sertifiointia. On kuitenkin asianmukaista varmistaa, että tätä mahdollisuutta käytettäessä sovelletaan mekanismia, jolla kannustetaan vain parhaimman hyötysuhteen tarjoavien vaihtovirtageneraattoreiden käyttöön.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I, VIII ja IX mukaisissa asiaa koskevissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa käytettäväksi tarkoitetun yleisen ekoinnovaatiokoodin määrittämiseksi olisi määritettävä yksilöllinen innovatiivisen teknologian koodi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksyminen

Hyväksytään luokan N1 ajoneuvoihin tarkoitetussa MELCO GXi -vaihtovirtageneraattorissa käytettävä teknologia asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa tarkoitetuksi innovatiiviseksi teknologiaksi.

2 artikla

Hiilidioksidisäästöjen sertifiointia koskeva hakemus

1.   Valmistaja voi hakea sellaisten hiilidioksidisäästöjen sertifiointia, jotka on saatu yhdellä tai useammalla luokan N1 ajoneuvoihin tarkoitetulla tehokkaalla 12 voltin (V) vaihtovirtageneraattorilla, jos kukin vaihtovirtageneraattori on komponentti, jota käytetään ainoastaan ajoneuvon akun lataamiseen ja ajoneuvon sähköjärjestelmän voimanlähteenä, kun ajoneuvon polttomoottori on käynnissä, ja se täyttää toisen seuraavista edellytyksistä:

a)

kun tehokkaan 12 voltin vaihtovirtageneraattorin massa ei ole suurempi kuin vertailuvaihtovirtageneraattorin 7 kg:n massa, liitteen mukaisesti määritetty vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde on vähintään

i)

73,8 prosenttia bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa,

ii)

73,4 prosenttia turboahtimella varustetuissa bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa,

iii)

74,2 prosenttia dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa;

b)

jos tehokkaan 12 voltin vaihtovirtageneraattorin massa on suurempi kuin vertailuvaihtovirtageneraattorin 7 kg:n massa, tällaisella vaihtovirtageneraattorilla varustetun ajoneuvon on oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 9 artiklan 1 kohdassa määritetyn 1 g:n CO2/km vähimmäisvähennyksen mukainen. Kyseinen vähennys on määritettävä ottaen huomioon tämän päätöksen liitteessä esitetyn kaavan 10 mukainen lisämassa. Ylimääräinen massa on todennettava ja vahvistettava todentamisraportissa, joka toimitetaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle sertifiointihakemuksen kanssa.

2.   Yhden tai useamman tehokkaan vaihtovirtageneraattorin säästöjen sertifiointia koskevaan hakemukseen on liitettävä riippumaton todentamisraportti, jossa vakuutetaan, että vaihtovirtageneraattori tai vaihtovirtageneraattorit ovat 1 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisia, ja todennetaan ja vahvistetaan vaihtovirtageneraattorin massa.

3.   Tyyppihyväksyntäviranomaisen on hylättävä sertifiointihakemus, jos se katsoo, ettei yksi tai useampi vaihtovirtageneraattori täytä 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

3 artikla

Hiilidioksidisäästöjen sertifiointi

1.   Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tehokkaan vaihtovirtageneraattorin käytön ansiosta saavutetut hiilidioksidisäästöt on määritettävä käyttäen liitteessä vahvistettuja menetelmiä.

2.   Jos valmistaja hakee hiilidioksidisäästöjen sertifiointia useammalla kuin yhdellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tehokkaalla vaihtovirtageneraattorilla varustetulle ajoneuvoversiolle, tyyppihyväksyntäviranomainen määrittää, millä testatuista vaihtovirtageneraattoreista saadaan pienimmät hiilidioksidisäästöt, ja kirjaa pienimmän arvon kyseiseen tyyppihyväksyntäasiakirjaan. Arvo on ilmoitettava vaatimustenmukaisuustodistuksessa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4 artikla

Ekoinnovaatiokoodi

Kun tähän päätökseen viitataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tyyppihyväksyntäasiakirjaan merkitään ekoinnovaatiokoodi ”24”.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 427/2014, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2014, kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä vähentävien innovatiivisten teknologioiden hyväksymis- ja sertifiointimenettelystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaisesti (EUVL L 125, 26.4.2014, s. 57).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös 2013/341/EU, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013, Valeo Efficient Generation Alternatorin hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla (EUVL L 179, 29.6.2013, s. 98).

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/465/EU, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2014, tehokkaan DENSO-vaihtovirtageneraattorin hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/341/EU muuttamisesta (EUVL L 210, 17.7.2014, s. 17).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/158, annettu 30 päivänä tammikuuta 2015, kahden Robert Bosch GmbH:n tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyväksymisestä innovatiivisiksi teknologioiksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla (EUVL L 26, 31.1.2015, s. 31).

(6)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/295, annettu 24 päivänä helmikuuta 2015, MELCO GXi efficient alternator -vaihtovirtageneraattorin hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla (EUVL L 53, 25.2.2015, s. 11).

(7)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2280, annettu 7 päivänä joulukuuta 2015, tehokkaan DENSO-vaihtovirtageneraattorin hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla (EUVL L 322, 8.12.2015, s. 64).

(8)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/588, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2016, tehokkaissa 12V:n vaihtovirtageneraattoreissa käytettävän teknologian hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla (EUVL L 101, 16.4.2016, s. 25).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).


LIITE

MENETELMÄ TAVANOMAISELLA POLTTOMOOTTORILLA VARUSTETUISSA LUOKAN N1 AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVILLÄ TEHOKKAILLA 12 VOLTIN VAIHTOVIRTAGENERAATTOREILLA SAAVUTETTUJEN HIILIDIOKSIDISÄÄSTÖJEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1.   Johdanto

Jotta voidaan määrittää hiilidioksidisäästöt, jotka saadaan aikaan käyttämällä luokan N1 ajoneuvossa tehokasta vaihtovirtageneraattoria, on tarpeen täsmentää seuraavat:

1)

testausolosuhteet;

2)

testauslaitteet;

3)

tehokkaan vaihtovirtageneraattorin ja vertailuvaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen määrittäminen;

4)

hiilidioksidisäästöjen laskeminen;

5)

tilastovirheen laskeminen.

Symbolit, parametrit ja yksiköt

Latinalaiset symbolit

Formula

Hiilidioksidisäästöt [g CO2/km]

CO2

Hiilidioksidi

CF

Muuntokerroin (l/100 km) – (g CO2/km) [gCO2/l], siten kuin se määritellään taulukossa 3

h

Taajuus, siten kuin se määritellään taulukossa 1

I

Virran voimakkuus, jolla mittaus on suoritettava [A]

m

Näytteestä tehtyjen mittausten määrä

M

Vääntömomentti [Nm]

n

Pyörimisnopeus [min– 1], siten kuin se määritellään taulukossa 1

P

Teho [W]

Formula

Ekoinnovatiivisen vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen keskihajonta [%]

Formula

Ekoinnovatiivisen vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen keskiarvon keskihajonta [%]

Formula

Hiilidioksidin kokonaissäästöjen keskihajonta [g CO2/km]

U

Testijännite, jolla mittaus on suoritettava [V]

v

Uuden eurooppalaisen ajosyklin (NEDC) keskimääräinen ajonopeus [km/h]

VPe

Hyötytehon kulutus [l/kWh], siten kuin se määritellään taulukossa 2

Formula

Laskettujen hiilidioksidisäästöjen herkkyys suhteessa ekoinnovatiivisen vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteeseen

Kreikkalaiset symbolit

Δ

Erotus

η

Vertailuvaihtovirtageneraattorin hyötysuhde [%]

ηEI

Tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde [%]

Formula

Ekoinnovatiivisen vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen keskiarvo toimintapisteessä i [%]

Alaindeksit

Indeksi (i) tarkoittaa toimintapistettä

Indeksi (j) tarkoittaa näytteen mittaamista

EI

Ekoinnovaatio

m

Mekaaninen

RW

Todelliset olosuhteet

TA

Tyyppihyväksyntäolosuhteet

B

Vertailukohta

2.   Testausolosuhteet ja -laitteet

Testausolosuhteiden on täytettävä standardin ISO 8854:2012 (1) vaatimukset.

Testauslaitteiden on oltava standardin ISO 8854:2012 eritelmien mukaiset.

3.   Mittaukset ja hyötysuhteen määrittäminen

Tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde määritetään standardin ISO 8854:2012 mukaisesti, lukuun ottamatta tässä kohdassa eriteltyjä tekijöitä.

Mittaukset on suoritettava eri toimintapisteissä i taulukon 1 mukaisesti. Vaihtovirtageneraattorin virran voimakkuudeksi määritellään puolet nimellisvirrasta kaikkien toimintapisteiden osalta. Vaihtovirtageneraattorin jännite ja antovirta on pidettävä vakiona kullakin nopeudella; jännite 14,3 V:ssä.

Taulukko 1

Toimintapisteet

Toimintapiste

i

Kesto

[s]

Pyörimisnopeus

ni [min– 1]

Taajuus

hi

1

1 200

1 800

0,25

2

1 200

3 000

0,40

3

600

6 000

0,25

4

300

10 000

0,10

Hyötysuhde lasketaan kaavalla 1.

Kaava 1

Formula

Kaikki hyötysuhdemittaukset suoritetaan peräkkäin vähintään viisi (5) kertaa. Kussakin toimintapisteessä tehtyjen mittausten keskiarvo [Formula] on laskettava.

Ekoinnovatiivisen vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde [ηEI] lasketaan kaavalla 2.

Kaava 2

Formula

Vaihtovirtageneraattorilla säästetään mekaanista energiaa todellisissa olosuhteissa [ΔPmRW] ja tyyppihyväksyntäolosuhteissa [ΔPmTA], siten kuin kaavassa 3 määritellään.

Kaava 3

Formula

Todellisissa olosuhteissa säästetty mekaaninen energia [ΔPmRW] lasketaan kaavan 4 mukaisesti ja tyyppihyväksyntäolosuhteissa säästetty mekaaninen energia [ΔPmTA] kaavan 5 mukaisesti.

Kaava 4

Formula

Kaava 5

Formula

jossa

PRW : Tehontarve todellisissa olosuhteissa [W], joka on 750 W

PTA : Tehontarve tyyppihyväksyntäolosuhteissa [W], joka on 350 W

ηB : Tavanomaisen vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde [%], joka on 67 %

4.   Hiilidioksidisäästöjen laskeminen

Tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hiilidioksidisäästöt lasketaan seuraavalla kaavalla:

Kaava 6

Formula

jossa

v: NEDC:n keskimääräinen ajonopeus [km/h], joka on 33,58 km/h

VPe : Taulukossa 2 yksilöity hyötytehon kulutus

Taulukko 2

Hyötytehon kulutus

Moottorityyppi

Hyötytehon kulutus [VPe]

[l/kWh]

Bensiini

0,264

Turbobensiini

0,280

Dieselöljy

0,220

CF: Taulukossa 3 yksilöity kerroin

Taulukko 3

Polttoaineen muuntokerroin

Polttoainetyyppi

Muuntokerroin (l/100 km) – (g CO2/km) (CF)

[gCO2/l]

Bensiini

2 330

Dieselöljy

2 640

5.   Tilastovirheen laskeminen

Mittausten aiheuttamat tilastovirheet testimenetelmän tuloksissa on ilmaistava määrällisesti. Keskihajonta kussakin toimintapisteessä lasketaan seuraavassa kaavassa määritellyllä tavalla:

Kaava 7

Formula

Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhdearvon keskihajonta (Formula) lasketaan kaavalla 8:

Kaava 8

Formula

Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen keskihajonta (Formula) aiheuttaa virheen hiilidioksidisäästöihin (Formula). Virhe lasketaan kaavalla 9:

Kaava 9

Formula

Tilastollinen merkitsevyys

Kunkin tehokkaalla vaihtovirtageneraattorilla varustetun ajoneuvotyypin, variantin ja version osalta on osoitettava, että kaavalla 9 lasketun hiilidioksidisäästön virhe ei ole suurempi kuin hiilidioksidisäästöjen kokonaismäärän ja asetuksen (EU) N:o 427/2014 9 artiklan 1 kohdassa vahvistetun säästöjen vähimmäisarvon erotus (ks. kaava 10).

Kaava 10

Formula

jossa

MT: Vähimmäisarvo [gCO2/km]

Formula : Hiilidioksidin kokonaissäästö [gCO2/km]

Formula : Hiilidioksidin kokonaissäästön keskihajonta [gCO2/km]

Formula : Hiilidioksidin korjauskerroin, joka johtuu tehokkaan vaihtovirtageneraattorin ja vertailuvaihtovirtageneraattorin välisestä positiivisesta massaerosta. Formula lasketaan taulukon 4 mukaisesti:

Taulukko 4

Massan lisäyksestä johtuva CO2-korjauskerroin

Bensiini (

Formula

) [g CO2/km kg]

0,0277 · Δm

Dieselöljy (

Formula

) [g CO2/km kg]

0,0383 · Δm

Taulukossa 4 Δm on vaihtovirtageneraattorin asentamisen aiheuttama lisämassa. Se on tehokkaan vaihtovirtageneraattorin ja vertailuvaihtovirtageneraattorin välinen positiivinen massaero. Vertailuvaihtovirtageneraattorin massa on 7 kg. Valmistajan on toimitettava lisämassan arviointia koskevat todennetut asiakirjat tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

Testi- ja arviointiraportti

Raportissa on mainittava:

Testattujen vaihtovirtageneraattoreiden malli ja massa

Testipenkin kuvaus

Testin tulokset (mitatut arvot)

Lasketut tulokset ja vastaavat kaavat

Ajoneuvoihin asennettava tehokas vaihtovirtageneraattori

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on sertifioitava hiilidioksidisäästöt tehokkaalla vaihtovirtageneraattorilla ja vertailuvaihtovirtageneraattorilla tehtyjen mittausten perusteella käyttäen tässä liitteessä vahvistettua testausmenetelmää. Jos vältetyt hiilidioksidipäästöt ovat alle 9 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistetun vähimmäisarvon, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 427/2014 11 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa.


(1)  ISO 8854:2012 Road vehicles – Alternators with regulators – Test methods and general requirements

Viitenumero ISO 8854:2012, julkaistu 1.6.2012.


TYÖJÄRJESTYKSET

Unionin yleinen tuomioistuin

30.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/61


OIKEUSAPUHAKEMUS

Kaikkia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä – riippumatta siitä, onko heidän edustajanaan asianajaja vai ei – jotka aikovat hakea oikeusapua kanteen nostamiseksi unionin yleisessä tuomioistuimessa tai asiassa, jossa he ovat asianosaisina, pyydetään tutustumaan jäljempänä esitettyihin tietoihin ennen lomakkeen täyttämistä

1.   Sovellettavat määräykset

Oikeusapua koskevia määräyksiä on unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksessä (146–150 artikla) ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta annetuissa käytännön määräyksissä (1, 17–19, 33, 51, 57, 120, 121 ja 198–207 kohta) (jäljempänä täytäntöönpanomääräykset).

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestys ja täytäntöönpanomääräykset ovat saatavilla Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivuilta (http://curia.europa.eu) kohdasta Unionin yleinen tuomioistuin / Menettely.

2.   Määräykset, jotka koskevat edustamista unionin yleisessä tuomioistuimessa

Voidakseen nostaa kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on käytettävä edustajanaan asianajajaa, jolla on kelpoisuus esiintyä tuomioistuimessa jossakin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa (työjärjestyksen 51 artikla). Tällä määräyksellä vahvistetaan periaate siitä, että kantajan on toimittava asianajajan edustamana.

Kantajalla, joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kokonaan tai osaksi kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, on työjärjestyksen mukaan oikeus saada oikeusapua (työjärjestyksen 146 artiklan 1 kohta). Toisin kuin kannekirjelmä, joka kantajan asianajajan on jätettävä, oikeusapuhakemus voidaan esittää asianajajan avustuksella tai ilman asianajajaa.

3.   Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta ja tutkittavaksi ottaminen

Oikeusapua ei myönnetä, jos kanne, jota varten oikeusapua haetaan, on selvästi unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuulumaton (työjärjestyksen 146 artiklan 2 kohta).

Perussopimusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan nojalla unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan seuraavat asiat:

yksityisten ja jäsenvaltioiden nostamat kanteet (1), joilla vaaditaan kumottavaksi Euroopan unionin toimielinten, muiden elinten tai laitosten toimia; joilla vaaditaan toteamaan, että Euroopan unionin toimielimet, muut elimet tai laitokset ovat laiminlyöneet ratkaisun tekemisen; joilla vaaditaan vahingonkorvausta, ja välityslausekkeeseen perustuvat kanteet

kanteet, joilla vaaditaan kumottavaksi Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) valituslautakunnan tai yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) tekemiä päätöksiä.

Tästä seuraa, että oikeusapuhakemus hylätään siitä syystä, että unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista kannetta, jos kanne on nostettu

kansallisten viranomaisten (sekä hallintoviranomaiset että lainkäyttöviranomaiset) toteuttamien toimen laillisuuden riitauttamiseksi

Euroopan unionin toimielinjärjestelmään kuulumattoman kansainvälisen elimen (kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) ratkaisun riitauttamiseksi.

Oikeusapua ei myönnetä myöskään, jos kanteen, jota varten oikeusapua haetaan, tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai kanne selvästi on oikeudellisesti täysin perusteeton (työjärjestyksen 146 artiklan 2 kohta).

Tästä seuraa, että oikeusapuhakemus, joka tehdään ennen siinä tarkoitetun kanteen nostamista mutta kyseisen kanteen nostamisen määräajan päätyttyä, hylätään, koska kyseinen kanne jätettäisiin tutkimatta liian myöhään nostettuna.

4.   Pakollinen lomake oikeusavun hakemiseksi

Lomake oikeusavun hakemiseksi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se on saatavilla Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivuilta kohdasta Unionin yleinen tuomioistuin / Menettely.

Lomaketta on käytettävä oikeusavun hakemiseksi sekä ennen kanteen nostamista että asian ollessa vireillä. Oikeusapuhakemusta, joka on esitetty ilman mainittua lomaketta, ei oteta huomioon (työjärjestyksen 147 artikla ja täytäntöönpanomääräysten 198 kohta).

Oikeusapuhakemusta, joka on esitetty unionin yleiselle tuomioistuimelle sen jälkeen, kun se on antanut ratkaisunsa kanteesta, johon hakemus liittyy, ei oteta huomioon.

5.   Oikeusapuhakemuksen sisältö ja esitettävät selvitykset

Oikeusapua koskevalla lomakkeella pyritään siihen, että unionin yleisellä tuomioistuimella on työjärjestyksen 147 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti käytettävissään tarpeelliset tiedot, jotta se voi ratkaista oikeusapuhakemuksen. Näihin tietoihin kuuluvat

hakijan taloudellista asemaa koskevat tiedot, ja

jollei kannetta ole vielä nostettu, tiedot kanteen kohteesta, asiaa koskevista tosiseikoista ja kanteen tueksi esitettävistä perusteluista (täytäntöönpanomääräysten 201 kohta).

a)   Hakijan taloudellinen asema

Oikeusapuhakemukseen on liitettävä kaikki hakijan taloudellisen aseman arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset, kuten toimivaltaisen kansallisen viranomaisen todistus hakijan taloudellisesta asemasta (työjärjestyksen 147 artiklan 3 kohta).

Hakijan taloudellista asemaa arvioidaan niiden seikkojen perusteella, jotka osoittavat hänen taloudellisen tilanteensa heikkoutta:

luonnollinen henkilö ei näin ollen voi tyytyä toimittamaan unionin yleiselle tuomioistuimelle selvitystä pelkästään tuloistaan, vaan hänen on esitettävä esimerkiksi veroilmoitukset, palkkatodistukset, sosiaaliturvalaitoksen tai työttömyysvakuutuslaitoksen todistukset, pankin antamat ilmoitukset tai tiliotteet ja tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida hänen omaisuuttaan (irtaimen ja kiinteän omaisuuden arvo)

oikeushenkilö ei voi vedota ainoastaan maksukyvyttömyyteensä, vaan sen on esitettävä tiedot yhtiömuodostaan, siitä, tavoitteleeko se voittoa vai ei, ja yhtiömiestensä tai osakkeenomistajiensa taloudellisesta tilanteesta sekä esitettävä esimerkiksi tilinpäätös tai muu asiakirja, jolla osoitetaan sen kirjanpidollinen tila, ja kaikki mahdollinen näyttö, jolla tuetaan väitettä siitä, että se on konkurssissa, saneeraustilassa, maksukyvyttömyysmenettelyssä tai selvitystilassa.

Hakijan itsensä laatimat ja allekirjoittamat vakuutukset eivät ole riittävä näyttö heikosta taloudellisesta tilasta.

Hakijan taloudellista tilannetta koskevassa lomakkeessa mainituilla tiedoilla ja näiden tietojen tueksi esitettävillä selvityksillä on tarkoitus antaa kokonaiskuva hakijan taloudellisesta tilanteesta.

Hakemus, jossa ei perustella riittävällä tavalla hakijan kyvyttömyyttä vastata oikeudenkäynnin kustannuksista, hylätään.

b)   Aiotun kanteen kohde

Jos oikeusapuhakemus tehdään ennen siihen liittyvän kanteen nostamista, hakijan on lyhyesti selostettava nostettavaksi aiotun kanteen kohde, asiaa koskevat tosiseikat ja kanteen tueksi esitettävät perustelut. Oikeusapuhakemusta koskevassa lomakkeessa on nimenomainen kohta tätä varten.

Hakemukseen on liitettävä jäljennös kaikista merkityksellisistä asiakirjoista, joiden perusteella voidaan arvioida nostettavan kanteen tutkittavaksi ottamista ja hyväksyttävyyttä. Tällaisia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi tulevan vastaajan kanssa käyty kirjeenvaihto tai kumoamiskanteen yhteydessä päätös, jonka laillisuus riitautetaan.

Asianmukaisesti täytetyn oikeusapuhakemuslomakkeen ja liiteasiakirjojen on oltava sellaisinaan ymmärrettäviä.

c)   Täydentäminen

Oikeusapuhakemusta ei voida täydentää jättämällä myöhemmin täydentäviä asiakirjoja. Tällaisia täydennyksiä ei oteta vastaan, jos ne on jätetty ilman unionin yleisen tuomioistuimen esittämää pyyntöä. Näin ollen on olennaista, että lomakkeeseen merkitään kaikki tarvittavat tiedot ja sen liitteeksi otetaan kaikki tarpeellinen asiakirjaselvitys näiden tietojen oikeellisuudesta.

Poikkeuksellisissa tilanteissa asiakirjat, joilla pyritään osoittamaan hakijan heikko taloudellinen tilanne, voidaan hyväksyä, mikäli niiden toimittamisen viivästymiselle esitetään asianmukainen selitys (täytäntöönpanomääräysten 205 kohta).

6.   Hakemuksen jättäminen

a)   Hakijan itsensä jättämä hakemus

Oikeusavun hakijan, jonka edustajana ei ole asianajajaa, on toimitettava tai jätettävä paperiversio asianmukaisesti täytetystä ja allekirjoitetusta lomakkeesta ja siinä mainitut selvitykset unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon osoitteeseen

Greffe du Tribunal de l'Union européenne

Rue du Fort Niedergrünewald

L-2925 Luxembourg

Hakijan on allekirjoitettava hakemuslomake omakätisesti (työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohta ja täytäntöönpanomääräysten 199 kohta). Lomaketta ei käsitellä, jos siinä ei ole omakätistä allekirjoitusta.

b)   Hakijan asianajajan jättämä hakemus

Jos oikeusavun hakijalla on oikeusapuhakemuslomaketta jätettäessä oikeudenkäyntiedustajanaan asianajaja, tämän on jätettävä lomake e-Curia-sovelluksella noudattaen e-Curia-sovelluksen käyttöehdoissa esitettyjä vaatimuksia (täytäntöönpanomääräysten 200 kohta).

7.   Kanteen nostamisen määräajan keskeyttäminen ja määräajan alkaminen kulua uudestaan

Oikeusapuhakemuksen tekeminen keskeyttää kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen hakijan osalta siihen päivään asti, jona määräys, jolla hakemus ratkaistaan, tai jos hakijalle ei ole tässä määräyksessä nimetty asianajajaa, määräys, jolla hakijan edustajaksi nimetään asianajaja, annetaan tiedoksi (työjärjestyksen 147 artiklan 7 kohta).

Kanteen nostamisen määräaika ei siis kulu aikana, jolloin unionin yleinen tuomioistuin tutkii oikeusapuhakemuksen.

Sen jälkeen, kun määräys, jolla hakemus ratkaistaan, tai jos hakijalle ei ole tässä määräyksessä nimetty asianajajaa, määräys, jolla hakijan edustajaksi nimetään asianajaja, on annettu tiedoksi, kanteen nostamiseksi jäljellä oleva määräaika voi olla erittäin lyhyt. Oikeusavun saajaa, jota edustaa asianajaja, kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota ehdottomien määräaikojen noudattamiseen (täytäntöönpanomääräysten 207 kohta).

8.   Muita huomautuksia

Näytöksi esitettyjen asiakirjojen alkuperäiskappaleita ei palauteta, joten on suositeltavaa toimittaa niiden jäljennökset.


(1)  Lukuun ottamatta kanteita, jotka Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön mukaan kuuluvat yksinomaan unionin tuomioistuimen toimivaltaan.


OIKEUSAPUHAKEMUS

OIKEUSAVUN HAKIJA

LUONNOLLINEN HENKILÖ

Rouva

Herra

Sukunimi: …

Etunimet: …

Osoite: …

Postinumero: …

Postitoimipaikka: …

Maa: …

Puhelinnumero (vapaaehtoinen tieto): …

Sähköposti (vapaaehtoinen tieto): …

Tämänhetkinen ammatti tai asema: …

OIKEUSHENKILÖ (1)

Toiminimi: …

Oikeudellinen muoto: …

Voittoa tavoitteleva tarkoitus:

☐ Kyllä

☐ Ei

Osoite: …

Postinumero: …

Postitoimipaikka: …

Maa: …

Puhelinnumero (vapaaehtoinen tieto): …

Sähköposti (vapaaehtoinen tieto): …

OSAPUOLI, JOTA VASTAAN AIOTTE NOSTAA KANTEEN (2)

Hakijan on muistettava, että unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nostamat kanteet unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia vastaan. Se ei voi tutkia sellaisten päätösten laillisuutta, joita ovat tehneet

kansainväliset elimet, jotka eivät kuulu Euroopan unionin toimielinjärjestelmään, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset

kansalliset tuomioistuimet.

Tiedot osapuolesta, jota vastaan aiotte nostaa kanteen:

VASTAAJA(T)

OSOITE

 

 

Mikäli tarvitsette lisätilaa, täydentäkää luetteloa erillisellä liitteellä.

KANTEEN KOHDE (3)

Jos oikeusapuhakemus tehdään ennen kanteen nostamista, hakijan on lyhyesti selostettava nostettavaksi aiotun kanteen kohde, asiaa koskevat tosiseikat ja kanteen tueksi esitettävät perustelut. Hakemukseen on liitettävä näiden seikkojen selvittämiseksi tarvittavat asiakirjat (työjärjestyksen 147 artiklan 4 kohta).

Nostettavan kanteen kohde, asian tosiseikat ja kanteen perustelut:

 

Hakemukseen on liitettävä kaikki nostettavaksi aiotun kanteen tutkittavaksi ottamisen ja hyväksyttävyyden arvioimisen kannalta merkitykselliset selvitykset, jotka on mainittava myös selvityksiä koskevassa luettelossa.

Selvitysasiakirjojen alkuperäiskappaleita ei palauteta.

HAKIJAN TALOUDELLINEN TILANNE

LUONNOLLINEN HENKILÖ

TULOT

Oikeusapuhakemukseen on liitettävä kaikki hakijan taloudellisen aseman arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset, kuten toimivaltaisen kansallisen viranomaisen todistus hakijan taloudellisesta asemasta (työjärjestyksen 147 artiklan 3 kohta).

Mikäli taloudellinen tilanne ei hakemusta jätettäessä poikkea edellisen vuoden tilanteesta, huomioon otettavia tuloja ovat tulot, jotka on ilmoitettu kansalliselle viranomaiselle edellisen vuoden tammikuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän väliseltä ajalta.

Mikäli taloudellinen tilanne on muuttunut, huomioon otetaan tämänhetkiset tulot kuluvan vuoden tammikuun 1. päivästä hakemuksen jättämispäivään saakka.

 

Tulot

Avio- tai avopuolison tulot

Kotitaloudessanne vakituisesti asuvan muun henkilön (täsmentäkää, onko kyseessä lapsi tai huollettavana oleva henkilö) tulot

a.

Ei lainkaan tuloja

 (*1)

 

 

b.

Verotettavat nettoansiotulot (palkkalaskelmien mukaan)

 

 

 

c.

Muut kuin ansiotulot (esim. tulot maataloustoiminnasta tai yritystoiminnasta tai muusta kaupallisesta tai ei-kaupallisesta toiminnasta)

 

 

 

d.

Lapsilisät, kotihoidontuki yms. perheavustukset

 

 

 

e.

Työttömyysavustukset

 

 

 

f.

Päivärahat (sairaus- ja äitiyspäivärahat sekä ammattitautiin tai työtapaturmaan perustuvat päivärahat)

 

 

 

g.

Eläkkeet ja varhaiseläkkeet

 

 

 

h.

Elatusavut ja -tuet (tosiasiallisesti saadut määrät)

 

 

 

i.

Muut tulot (esim. vuokra- ja pääomatulot, arvopaperitulot jne.)

 

 

 

Mikäli tarvitsette lisätilaa, täydentäkää luetteloa erillisellä liitteellä.

Ilmoittakaa irtaimen omaisuuden (osakkeet, obligaatiot, muu varallisuus jne.) luonne ja arvo sekä kiinteän omaisuuden (talo, maa-alue jne.) osoite ja arvo, vaikka niistä ei saataisikaan käytettävissä olevia tuloja:

 

MENOT

Ilmoittakaa lapset ja huolettavina olevat henkilöt sekä taloudessanne vakituisesti asuvat henkilöt:

Sukunimi ja etunimet

Sukulaisuussuhde

(esim. poika, veljenpoika, äiti)

Syntymäaika

…/…/…

…/…/…

…/…/…

…/…/…

Mikäli tarvitsette lisätilaa, täydentäkää luetteloa erillisellä liitteellä.

Ilmoittakaa elatusavut, joita suoritatte muille henkilöille:

 

Halutessanne voitte esittää lisätietoja tilanteestanne tulojen tai menojen osalta:

 

Edellä olevien tietojen tueksi on esitettävä kaikki taloudellisen aseman arvioimiseksi tarvittavat selvitykset (työjärjestyksen 147 artiklan 3 kohta).

Tähän lomakkeeseen on liitettävä luettelo selvityksistä ja tarvittaessa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen todistus taloudellisesta tilanteesta.

Jätettyjen selvitysasiakirjojen alkuperäiskappaleita ei palauteta.

OIKEUSHENKILÖ

Jos oikeusavun hakija on oikeushenkilö, hakemukseen on liitettävä tuore selvitys siitä, että hakija on oikeushenkilönä olemassa (kaupparekisterin tai yhdistysrekisterin ote tai muu virallinen asiakirja) (työjärjestyksen 147 artiklan 5 kohta, luettuna yhdessä sen 78 artiklan 4 kohdan kanssa).

Kuvaus hakijan, ja tarvittaessa sen yhtiömiesten tai osakkeenomistajien taloudellisesta tilanteesta:

 

Edellä olevien tietojen tueksi on esitettävä kaikki hakijan, ja tarvittaessa sen yhtiömiesten tai osakkeenomistajien taloudellisen aseman arvioimiseksi tarvittavat selvitykset (työjärjestyksen 147 artiklan 3 kohta).

Tähän lomakkeeseen on liitettävä luettelo selvityksistä ja tarvittaessa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen todistus taloudellisesta tilanteesta.

Jätettyjen selvitysasiakirjojen alkuperäiskappaleita ei palauteta.

HAKIJAN EHDOTTAMA ASIANAJAJA

Mikäli olette valinnut asianajajan, jolla on kelpoisuus esiintyä tuomioistuimessa jossakin jäsenvaltiossa tai muussa ETA-sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, tarvitaan seuraavat tiedot:

Asianajajan nimi: …

Osoite: …

Postinumero: …

Postitoimipaikka: …

Maa: …

Puhelinnumero: …

Sähköpostiosoite (vapaaehtoinen tieto): …

VAKUUTUS KUNNIAN JA OMANTUNNON KAUTTA

Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että tässä hakemuksessa antamani tiedot ovat totuudenmukaisia:

Päiväys: …/…/…

Hakijan tai tämän asianajajan allekirjoitus:

LUETTELO LIITTEENÄ OLEVISTA SELVITYKSISTÄ

Selvitykset, joiden perusteella taloudellista tilannetta voidaan arvioida:

Mikäli kannetta ei ole vielä nostettu, merkitykselliset selvitykset, joiden perusteella nostettavaksi aiotun kanteen tutkittavaksi ottamista ja hyväksyttävyyttä voidaan arvioida:


(1)  Liittäkää hakemukseen tuore selvitys siitä, että hakija on oikeushenkilönä olemassa (kaupparekisterin tai yhdistysrekisterin ote tai muu virallinen asiakirja).

(2)  Jos kanne nostetaan samaan aikaan kuin oikeusapuhakemus jätetään tai jos oikeusapuhakemus jätetään kanteen nostamisen jälkeen, tätä kohtaa ei täytetä.

(3)  Jos kanne nostetaan samaan aikaan kuin oikeusapuhakemus jätetään tai jos oikeusapuhakemus jätetään kanteen nostamisen jälkeen, tätä kohtaa ei täytetä.

(*1)  Mikäli tämä ruutu rastitetaan, hakijan on ilmoitettava, mistä hän saa elantonsa.