21.11.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 294/5

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1795,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2018,

menettelyn ja perusteiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan mukaisen taloudellisen tasapainon arvioinnin soveltamista varten

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 2012/34/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2016/2370 (2), avattiin rautateiden kotimaan henkilöliikenne kilpailulle osana yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamista. Tämä voi vaikuttaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti harjoitettavan rautateiden henkilöliikenteen järjestelyihin ja rahoitukseen. Jäsenvaltiot voivat lainsäädännössään säätää mahdollisuudesta evätä rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeus, jos avoimiin käyttöoikeuksiin perustuva uusi henkilöliikennepalvelu vaarantaisi tällaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon.

(2)

Toisaalta tällaiset liikennepalvelut eivät niiden erityispiirteistä, kuten laatuominaisuuksista, ajoituksesta, liikenteen määränpäistä ja asiakaskohderyhmistä, riippuen välttämättä kilpaile julkisten liikennepalvelujen kanssa suoraan, jolloin niiden vaikutus julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudelliseen tasapainoon on vain vähäinen. Lisäksi niistä voidaan myös saada myönteisiä verkkovaikutuksia julkisen liikenteen harjoittajille, nettohyötyjä matkustajille tai laajempia sosiaalisia hyötyjä, mikä olisi otettava huomioon.

(3)

Näin ollen on tarpeen löytää tasapaino yhtäältä julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöönpanevien toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten oikeutettujen intressien ja toisaalta yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen loppuunsaattamiseen ja sen täysimääräiseen hyödyntämiseen liittyvien yleisten tavoitteiden välillä. Näiden kilpailevien intressien välinen tasapaino on määrä löytyä taloudellisen tasapainon arvioinnilla.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 (3) säädetään, että vastineeksi julkisen palvelun velvoitteen hoitamisesta rautateiden henkilöliikenteessä liikenteen harjoittajalle voidaan maksaa rahallista korvausta tai tarjota yksinoikeuksia taikka molempia. Rautatieliikenteen harjoittajille myönnettävien yksinoikeuksien ei kuitenkaan pitäisi johtaa kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden sulkeutumiseen.

(5)

Tällaisten yksinoikeuksien ei pitäisi estää muita rautatieyrityksiä saamasta käyttöoikeuksia, paitsi jos taloudellisen tasapainon arvioinnissa käy ilmi, että yksinoikeuksien arvo huomioon ottaen uudella rautateiden henkilöliikenteellä olisi merkittävä haitallinen vaikutus julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella harjoitettavan liikenteen kannattavuuteen tai siitä toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuviin nettokustannuksiin taikka molempiin riippuen julkisia palveluhankintoja koskevassa sopimuksessa määrätyistä riskinjakojärjestelyistä.

(6)

Taloudellisen tasapainon arviointia olisi pyydettävä ainoastaan sellaisista rautateiden henkilöliikennepalveluista, joita ei tarjota julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella ja jotka ovat joko kokonaan uusia tai joilla muutetaan olemassa olevaa liikennettä merkittävästi. Tähän sisältyvät myös kaupalliset palvelut, joita tarjoaa sama toimija, joka panee täytäntöön julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta.

(7)

Pitäisi olla sääntelyelimen tehtävä arvioida, katsotaanko rautateiden henkilöliikennepalveluihin ehdotetun muutoksen olevan huomattava. Vuorotiheyden tai asemien määrän lisäämisen voisi katsoa olevan huomattava muutos. Hintojen vaihtelun ei pitäisi katsoa olevan huomattava muutos, paitsi jos se on epäjohdonmukaista tavanomaiseen markkinakäyttäytymiseen sekä soveltuvin osin taloudellista tasapainoa koskevan edellisen arvioinnin tekohetkellä sääntelyelimelle toimitettuun liiketoimintasuunnitelmaan nähden.

(8)

Sääntelyelimen päätökseen olisi sisällyttävä uusista rautateiden henkilöliikennepalveluista kuluttajille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä koituvaa nettohyötyä koskeva analyysi, ja siinä olisi otettava huomioon rataverkon haltijan antamat tekniset tiedot asiaankuuluvista infrastruktuurivaatimuksista ja odotettavissa olevista vaikutuksista verkon suorituskykyyn ja kaikkien hakijoiden optimaaliseen kapasiteetinkäyttöön.

(9)	Sääntelyelimellä pitäisi olla oikeus arvioida sekä uuden henkilöliikennepalvelun todennäköistä vaikutusta että sitä, olisiko tällainen vaikutus huomattavaa ja vaarantaisiko se siten voimassa olevan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon.

(10)

Uuden jo aloitetun henkilöliikennepalvelun keskeyttämisen välttämiseksi ja tämän uuden palvelun toimintamahdollisuuden oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi rajoitettava sitä määräaikaa, jonka aikana taloudellisen tasapainon arviointia voidaan pyytää, ja ajallisen yhteyden olisi oltava sidoksissa hakijan uutta rautateiden henkilöliikennettä koskevaan kiinnostuksenilmaisuun.

(11)	Jotta taloudellisen tasapainon arviointia koskeva pyyntö voidaan hyväksyä, sen olisi sisällettävä perustelut, joiden mukaan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino vaarantuisi ehdotetun uuden palvelun vuoksi.

(12)

Jotta varmistettaisiin oikeusvarmuus kaikille osapuolille ja jotta rataverkon haltija voisi käsitellä kapasiteettia koskevat hakemukset direktiivin 2012/34/EU IV luvun 3 jaksossa vahvistetun menettelyn mukaisesti, sääntelyelimen olisi tehtävä taloudellista tasapainoa koskeva päätös määrätyn ajan kuluessa ja joka tapauksessa ennen kapasiteettia koskevien hakemusten jättämisen määräaikaa, jonka rataverkon haltija asettaa direktiivin 2012/34/EU liitteessä VII olevan 3 kohdan mukaisesti.

(13)

Jos kuitenkin hakijan ilmoitus vastaanotetaan hetkellä, jolloin julkisia palveluhankintoja koskevasta sopimuksesta järjestetty tarjouskilpailu on kesken ja on esitetty taloudellisen tasapainon arviointia koskeva pyyntö, sääntelyelin voi päättää keskeyttää määräajaksi uutta rautateiden henkilöliikennepalvelua koskevan hakemuksen käsittelyn uutta julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta odotettaessa. Tällainen keskeytys saisi kestää enintään siihen saakka, kun 12 kuukautta on kulunut hakijan ilmoituksen vastaanottamisesta tai kun tarjouskilpailumenettely on saatu päätökseen, sen mukaan, kumpi on aikaisemmin.

Nämä erityissäännökset eivät rajoita tämän asetuksen soveltamista julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen, joka on voimassa hakijan ilmoitusta vastaanotettaessa. Tällaisissa olosuhteissa ja jos voimassa olevaa julkisia palveluhankintoja koskevasta sopimuksesta tehtävä taloudellisen tasapainon arviointi osoittaa, että käyttöoikeus voidaan myöntää, tällainen oikeus olisi myönnettävä määräajaksi kyseisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen voimassaoloajan päättymiseen saakka.

(14)

Julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon olisi katsottava vaarantuvan, jos ehdotetulla uudella palvelulla olisi huomattava haitallinen vaikutus julkisen palvelun tuottajan tuottotasoon ja/tai jos uusi palvelu lisäisi huomattavasti toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuvia nettokustannuksia.

(15)

Arvioidessaan, onko vaikutus huomattava, sääntelyelimen pitäisi ottaa kriteerinä huomioon esimerkiksi se, vaarantaisiko uusi palvelu julkisen palvelun toteutuskelpoisuuden tai jatkuvuuden joko siksi, että julkisia hankintoja koskevan sopimuksen perusteella harjoitettava toiminta ei olisi toimijan kannalta taloudellisesti kestävää, tai siksi, että toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuvat nettokustannukset nousisivat huomattavasti.

(16)

Taloudellisen analyysin lisäksi sääntelyelimen olisi arvioitava myös asiakkaille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä aiheutuvia nettohyötyjä sekä vaikutuksia verkon suorituskykyyn ja kapasiteetin käyttöön. Sääntelyelimen olisi otettava huomioon rataverkon haltijan antamat tekniset tiedot asiaankuuluvista infrastruktuurivaatimuksista, odotettavissa olevista vaikutuksista verkon suorituskykyyn ja kaikkien hakijoiden optimaalisesta kapasiteetin käytöstä.

(17)

Taloudellisessa analyysissa olisi keskityttävä ehdotetun uuden palvelun vaikutuksiin julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen kokonaisuudessaan, mukaan lukien erityisen vaikutuksen kohteena olevat palvelut, koko sen toteuttamisen ajan, ottaen huomioon mahdollisesti myönnettyjen yksinoikeuksien arvo. Mitään ennalta määrättyä vahingon kynnysarvoa ei pitäisi soveltaa tiukasti eikä erikseen, eikä tällaisista kynnysarvoista pitäisi säätää kansallisessa lainsäädännössä. Arvioinnin olisi perustuttava sääntelyelimen hyväksymään puolueettomaan menetelmään ottaen huomioon rautatieliikenteen erityispiirteet asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(18)

Jos sääntelyelin toteaa, että rautateiden uusi henkilöliikennepalvelu vaarantaisi julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon, sen olisi tarvittaessa ilmoitettava päätöksessään mahdollisista muutoksista, jotka uuteen rautateiden henkilöliikennepalveluun olisi tehtävä, jotta käyttöoikeudet voitaisiin myöntää. Sääntelyelin voi antaa toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia muista mahdollisista ehdoista, joilla käyttöoikeudet voitaisiin myöntää, erityisesti niiden tulosten valossa, jotka se saa analysoituaan rautateiden uudesta henkilöliikennepalvelusta kuluttajille koituvia nettohyötyjä.

(19)

Jos käyttöoikeushakemus koskee uutta direktiivin 2012/34/EU 3 artiklan 36 kohdassa määriteltyä rautateiden henkilöliikennettä ja sääntelyelimen tekemässä puolueettomassa taloudellisen tasapainon arvioinnissa todetaan uudella palvelulla olevan huomattava haittavaikutus julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudelliseen tasapainoon, sääntelyelimen olisi määrättävä käyttöoikeuksien myöntämisen ehdot direktiivin 2012/34/EU 11 a artiklan mukaisesti.

(20)

Sääntelyelin ei saa missään taloudellisen tasapainon arviointiin liittyvissä toimissaan luovuttaa mitään eri osapuolilta saamiaan luottamuksellisia tai kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. Sen olisi erityisesti poistettava tällaiset tiedot julkaistavasta päätöksestä. Kaikki sääntelyelimen päätökset, mukaan luettuna päätökset saatujen tietojen luottamuksellisesta luonteesta, voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi direktiivin 2012/34/EU 56 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(21)

Kun taloudellisen tasapainon arviointia suoritetaan uuden kansainvälisen rautateiden henkilöliikennepalvelun vuoksi, asiaankuuluvien sääntelyelinten olisi vaihdettava keskenään tietoja ja tehtävä yhteistyötä kohtuullisen ratkaisun löytämiseksi asiaan, sen kuitenkaan rajoittamatta sääntelyelinten riippumattomuutta direktiivin 2012/34/EU 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksenteossa.

(22)	Sääntelyelinten olisi vaihdettava parhaita käytäntöjä taloudellisen tasapainon arvioinnin soveltamisessa mukauttaakseen menetelmiään ajan myötä ja jäsenvaltioiden kesken johdonmukaisen menetelmän kehittämiseksi. Tämä voi sisältyä direktiivin 2012/34/EU 57 artiklan 8 kohtaan.

(23)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 869/2014 (4) vahvistetaan pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin ja taloudellisen tasapainon arvioinnin soveltamista koskevat perusteet ja menettelyt uusien kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen osalta. Rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avauduttua pääasiallisen tarkoituksen arviointi on kuitenkin käynyt tarpeettomaksi ja samoja perusteita ja menettelyjä olisi sovellettava kaikkiin uusiin rautateiden henkilöliikennepalveluihin riippumatta siitä, tarjotaanko niitä kotimaan liikenteessä vai kansainvälisessä liikenteessä. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 869/2014 olisi kumottava.

(24)

Koska direktiivin 2012/34/EU 10 artiklaa ja 11 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 mutta ei ennen 12 päivää joulukuuta 2020 käynnistyvään junaliikenteeseen, on tarpeen jatkaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 869/2014 soveltamista 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen ainoastaan uuteen junaliikenteeseen, jonka on määrä käynnistyä ennen 12 päivää joulukuuta 2020. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 869/2014 soveltamisen ehtona olisi oltava se, että hakijoiden ilmoitukset toimitetaan määräajassa, joka jättää riittävästi aikaa saada lupa- ja aikataulutusmenettelyt päätökseen, jotta liikenne voitaisiin tosiasiallisesti käynnistää ennen 12 päivää joulukuuta 2020.

(25)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2012/34/EU 62 artiklan 1 kohdassa perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan menettely ja perusteet, joita on sovellettava arvioitaessa sitä, vaarantaisiko uusi rautateiden henkilöliikennepalvelu julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan tilanteisiin, joissa jäsenvaltio on päättänyt rajoittaa direktiivin 2012/34/EU 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä rataosuudella tarjottavien sellaisten palvelujen osalta, joista on tehty yksi tai useampi samaan tai vaihtoehtoiseen reittiin liittyvä julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus, kuten saman direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa säädetään.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’uudella rautateiden henkilöliikennepalvelulla’ rautateiden henkilöliikennettä, jota aiotaan harjoittaa säännöllisen aikataulun mukaisesti ja joka on täysin uutta tai jolla muutetaan merkittävästi olemassa olevaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti lisäämällä vuorotiheyttä tai asemien määrää ja jota ei harjoiteta julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella;

’taloudellisen tasapainon arvioinnilla’ direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 1–4 kohdassa ja 11 a artiklassa ja edelleen 10 artiklassa kuvattua arviointiprosessia, jonka suorittaa sääntelyelin yhden direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön pyynnöstä sen määrittämiseksi, vaarantaisiko uusi rautateiden henkilöliikennepalvelu julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon;

3)	’julkisia palveluhankintoja koskevalla sopimuksella’ julkisen palvelun sopimusta, siten kuin se on määritelty rautatieliikennettä koskevan asetuksen (EY) N:o 1370/2007 2 artiklan i kohdassa;

4)	’toimivaltaisella viranomaisella’ kansallista asetuksen (EY) N:o 1370/2007 2 artiklan b kohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

5)	’taloudellisella nettotasapainolla’ uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun vaikutusta julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten ja tuottojen nettotasapainoon, johon sisältyy kohtuullinen voitto;

6)	’yksinoikeudella’ asetuksen (EY) N:o 1370/2007 2 artiklan f kohdassa määriteltyä oikeutta.

4 artikla

Uudesta suunnitellusta rautateiden henkilöliikennepalvelusta ilmoittaminen

1. Hakijan on ilmoitettava asianomaisille rataverkon haltijoille ja sääntelyelimille aikomuksestaan tarjota uutta rautateiden henkilöliikennepalvelua direktiivin 2012/34/EU 38 artiklan 4 kohdassa vahvistetun määräajan mukaisesti.

2. Sääntelyelinten on laadittava ja julkaistava verkkosivuillaan vakioilmoituslomake, joka hakijan on täytettävä ja toimitettava ja joka rajoittuu seuraaviin tietoihin:

a)	hakijan nimi, osoite, oikeudellinen muoto, (soveltuvin osin) rekisterinumero;

b)	tiedusteluihin vastaavan henkilön yhteystiedot;

c)	tiedot hakijan toimiluvasta ja turvallisuustodistuksesta tai kuvaus vireillä olevasta hakumenettelystä niiden saamiseksi;

d)	yksityiskohtainen reitti, jossa ilmoitetaan lähtö- ja määräpaikan sijainti sekä kaikki väliasemat;

e)	ehdotetun uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun toiminnan suunniteltu alkamispäivä;

f)	ehdotetun uuden palvelun ohjeellinen aikataulu, vuorotiheys ja vuorojen kapasiteetti, mukaan lukien ehdotetut lähtö- ja saapumisajat, yhteydet sekä poikkeamat vuorotiheyden tai asemien osalta vakioaikatauluun nähden, kutakin suuntaa kohden eroteltuna;

g)	ohjeelliset tiedot liikkuvasta kalustosta, jota hakija aikoo käyttää.

3. Uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun suunniteltua toimintaa koskevien tietojen on katettava vähintään ensimmäiset kolme toimintavuotta ja mahdollisuuksien mukaan viisi ensimmäistä toimintavuotta. Sääntelyelin voi kuitenkin suostua myös lyhyempään ajanjaksoon.

4. Sääntelyelimen on julkaistava verkkosivustollaan hakijan täyttämä vakioilmoituslomake ja ilmoitettava viipymättä ja viimeistään 10 päivän kuluttua täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta seuraavat:

a)	kaikki toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat tehneet rautateiden henkilöliikenteeseen kyseessä olevalla tai vaihtoehtoisella reitillä liittyvän julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen siten kuin niistä säädetään direktiivissä 2012/34/EU;

b)	muu asiaan liittyvä toimivaltainen viranomainen, jolla on oikeus rajoittaa käyttöoikeutta direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan mukaisesti;

c)	kaikki rautatieyritykset, jotka harjoittavat julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen perustuvaa liikennettä uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun reitillä tai sille vaihtoehtoisella reitillä.

5. Kaikki hakijan vakioilmoituslomakkeella toimittamat tiedot ja kaikki niitä tukevat asiakirjat on toimitettava sääntelyelimille ja rataverkon haltijoille sähköisessä muodossa. Sääntelyelin voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä asiakirjojen toimittamisen paperimuodossa.

6. Jos ilmoitus on puutteellinen, sääntelyelimen on ilmoitettava hakijalle, ettei puutteellisia pyyntöjä käsitellä, ja annettava hakijalle mahdollisuus täydentää pyyntöään enintään kymmenen työpäivän pituisen kohtuullisen ajan kuluessa.

5 artikla

Määräaika taloudellisen tasapainon arviointia koskevan pyynnön esittämiselle

1. Direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on esitettävä kaikki taloudellisen tasapainon arviointia koskevat pyynnöt sääntelyelimelle mainitussa säännöksessä vahvistetun määräajan kuluessa.

2. Jos 4 artiklassa tarkoitetun hakijan ilmoituksen vastaanottohetkellä on käynnissä saman tai vaihtoehtoisen reitin osalta julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen liittyvä tarjouskilpailu ja tarjousten jättämiselle asetettu määräaika on umpeutunut, direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöt voivat pyytää tulevan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen osalta taloudellisen tasapainon arviointia 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Tällä ei rajoiteta tämän asetuksen soveltamista ilmoitusajankohtana voimassa olevaan julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa ei ole esitetty taloudellisen tasapainon arviointia koskevaa pyyntöä, sääntelyelimen on viipymättä ilmoitettava tästä hakijalle ja rataverkon haltijalle. Rataverkon haltijan on käsiteltävä pyyntö direktiivin 2012/34/EU IV luvun 3 jakson mukaisesti.

6 artikla

Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, joihin liittyy yksinoikeuksia

Jos toimivaltainen viranomainen on myöntänyt asetuksen (EY) N:o 1370/2007 3 artiklan mukaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella liikennettä harjoittavalle rautatieyritykselle yksinoikeuksia, tällaiset yksinoikeudet eivät saa estää käyttöoikeuden myöntämistä hakijalle uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun tarjoamiseen edellyttäen, että tällainen käyttöoikeus ei vaaranna kyseisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellista tasapainoa.

Sääntelyelimen on 10 artiklan mukaista arviointia tehdessään otettava asianmukaisesti huomioon kaikkien tällaisten yksinoikeuksien arvo.

7 artikla

Taloudellisen tasapainon arviointia koskevassa pyynnössä toimitettavat tiedot

1. Taloudellisen tasapainon arviointia pyytävän yhteisön on toimitettava seuraavat tiedot:

a)	pyynnön esittäneen yhteisön nimi, osoite, oikeudellinen muoto, rekisterinumero (jos on rekisteröity);

b)	tiedusteluihin vastaavan henkilön yhteystiedot;

c)	perustelut sille, että uusi rautateiden henkilöliikennepalvelu vaarantaisi sopimuksen taloudellisen tasapainon;

d)	jos pyynnön esittävä yhteisö on toimivaltainen viranomainen tai julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöönpaneva rautatieyritys, jäljennös julkisia palveluhankintoja koskevasta sopimuksesta.

2. Sääntelyelin voi pyytää kaikki tarvittavat lisätiedot, esimerkiksi (tapauksen mukaan):

toimivaltaiselta viranomaiselta:

1)	asiaankuuluvat liikenne-, kysyntä- ja tuottoennusteet sekä ennusteiden laatimismenetelmä,

2)	tarpeen mukaan menetelmät ja tiedot, joita on käytetty taloudellisen nettotasapainon laskemiseen asetuksen (EY) N:o 1370/2007 6 artiklan 1 kohdan ja saman asetuksen liitteen mukaisesti;

julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöön panevalta rautatieyritykseltä:

1)	jäljennös julkisia palveluhankintoja koskevasta sopimuksesta, ellei sitä ole toimitettu 1 kohdan d alakohdan perusteella,

2)	yrityksen liiketoimintasuunnitelma julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen kattamalle reitille tai vaihtoehtoiselle reitille,

3)	asiaankuuluvat liikenne-, kysyntä- ja tuottoennusteet sekä ennusteiden laatimismenetelmä,

4)	tiedot yrityksen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen kattaman reitin tai vaihtoehtoisen reitin tuotoista ja voittomarginaaleista,

5)	palvelujen aikataulu, myös lähtöajat, väliasemat, saapumisajat ja yhteydet,

6)	palvelujen arvioidut joustot (esim. hintajousto, laatujousto),

7)	pääomakustannukset ja toimintakustannukset niiden palvelujen osalta, joita tarjotaan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella sekä uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun myötä kustannuksiin ja kysyntään tulevat vaihtelut;

hakijalta tiedot sen suunnitelmista uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun toiminnasta, mukaan lukien seuraavat:

1)	liiketoimintasuunnitelma,

2)	henkilöliikennettä ja tuottoja koskeva ennuste sekä ennusteen laatimismenetelmä,

3)	hinnoittelustrategiat,

4)	lipunmyyntijärjestelyt,

5)	tiedot liikkuvasta kalustosta (esim. käyttöaste, istuinten lukumäärä, vaunukokoonpano),

6)	markkinointistrategia;

rataverkon haltijalta:

1)	tiedot, jotka koskevat asianomaisia reittejä tai niiden osia, jotta voidaan varmistaa, että uusi rautateiden henkilöliikennepalvelu voi käyttää kyseistä rataverkkoa,

2)	tiedot ehdotetun uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun mahdollisista vaikutuksista suoritus- ja sietokykyyn,

3)	arvio vaikutuksista kapasiteetin käyttöön,

4)	infrastruktuurin kehittämissuunnitelmat ehdotetun uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun kattamien reittien osalta sekä maininta siitä, koska tällaiset suunnitelmat toteutetaan,

5)	tiedot tehdyistä tai suunnitteilla olevista asiaankuuluvista puitesopimuksista, erityisesti julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöön panevan yrityksen kanssa.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa vahvistetut rataverkon haltijan tiedonantovelvoitteet eivät saa rajoittaa sille direktiivin 2012/34/EU IV luvun 3 jaksossa tarkoitetussa myöntämismenettelyssä asetettuja velvoitteita.

3. Kaikki tiedot on toimitettava sääntelyelimelle sähköisessä muodossa. Sääntelyelin voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä asiakirjojen toimittamisen paperimuodossa.

8 artikla

Luottamuksellisuus

1. Sääntelyelin ei saa luovuttaa osapuolilta taloudellisen tasapainon arvioinnin yhteydessä saamiaan kaupallisesti arkaluonteisia tietoja.

2. Taloudellisen tasapainon arviointia pyytäneen yhteisön ja hakijan on perusteltava kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luovutuskielto toimittaessaan kyseisiä tietoja sääntelyelimelle. Tällaisia tietoja voivat olla erityisesti tekniset tai taloudelliset tiedot, jotka liittyvät yrityksen taitotietoon, liiketoimintasuunnitelmaan, kustannusrakenteisiin, markkinointi- ja hinnoittelustrategioihin, hankintalähteisiin ja markkinaosuuksiin. Sääntelyelimen on poistettava tällaiset tiedot päätöksestään ennen kuin siitä ilmoitetaan ja se julkaistaan 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Edellä 4 artiklan 2 kohdassa täsmennettyjen vakioilmoituslomakkeeseen sisältyvien tietojen ei katsota olevan kaupallisesti arkaluonteisia.

3. Jos sääntelyelin ei pidä 2 kohdan mukaisesti esitettyjä luovuttamiskiellon perusteluja hyväksyttävinä, tästä päätöksestä ilmoitetaan ja se perustellaan kirjallisesti luottamuksellisuutta pyytäneelle osapuolelle viimeistään kaksi viikkoa ennen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä.

4. Luottamuksellisuutta koskeva sääntelyelimen päätös on saatettava tuomioistuimen tutkittavaksi direktiivin 2012/34/EU 56 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Sääntelyelin ei saa luovuttaa kiistanalaisia tietoja ennen kuin kansallinen tuomioistuin on antanut salassapitoa koskevan päätöksensä.

9 artikla

Menettely taloudellisen tasapainon arvioimiseksi

1. Sääntelyelin voi pyytää taloudellisen tasapainon arviointia pyytänyttä yhteisöä antamaan sille kaikki sen tarvitsemat lisätiedot 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Pyynnön esittäneen yhteisön on annettava tällaiset tiedot sääntelyelimen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa. Sääntelyelin voi pyytää edelleen lisätietoja, jos se katsoo, etteivät vastaanotetut lisätiedot ole riittäviä.

2. Jos pyynnön esittäneen yhteisön toimittamat tiedot ovat epätäydelliset vielä kuusi viikkoa ennen direktiivin 2012/34/EU liitteessä VII olevan 3 kohdan mukaisesti kapasiteettia koskevien hakemusten jättämiselle asetettua lopullista määräaikaa, sääntelyelin suorittaa arvioinnin käytettävissään olevien tietojen pohjalta. Jos sääntelyelin kuitenkin katsoo, etteivät tiedot riitä arvioinnin suorittamiseen, se hylkää pyynnön.

3. Sääntelyelimen on kuukauden kuluessa taloudellisen tasapainon arviointia koskevan pyynnön vastaanottamisesta pyydettävä muita 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja osapuolia antamaan sille arvioinnin suorittamisessa tarvittavat tiedot kyseisen säännöksen mukaisesti niiltä osin kuin asianomainen osapuoli voi kohtuudella antaa tällaisia tietoja. Jos annetut tiedot ovat epätäydelliset, sääntelyelin voi pyytää lisäselvityksiä ja asettaa tälle kohtuulliset määräajat.

4. Jos käyttöoikeuksien hakijan toimittamat tiedot ovat epätäydelliset vielä kuusi viikkoa ennen direktiivin 2012/34/EU liitteessä VII olevan 3 kohdan mukaisesti kapasiteettia koskevien hakemusten jättämiselle asetettua lopullista määräaikaa, sääntelyelin suorittaa arvioinnin käytettävissään olevien tietojen pohjalta. Jos sääntelyelin kuitenkin katsoo, että hakijan antamat tiedot eivät riitä arvioinnin suorittamiseen, sen on tehtävä päätös, joka johtaa käyttöoikeuksien epäämiseen.

5. Jos julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöönpaneva yritys ei ole sama kuin pyynnön esittänyt yhteisö ja jos tämän yrityksen toimittamat tiedot ovat epätäydelliset vielä kuusi viikkoa ennen direktiivin 2012/34/EU liitteessä VII olevan 3 kohdan mukaisesti kapasiteettia koskevien hakemusten jättämiselle asetettua lopullista määräaikaa, sääntelyelin suorittaa arvioinnin käytettävissään olevien tietojen pohjalta. Jos sääntelyelin kuitenkin katsoo, että annetut tiedot eivät riitä arvioinnin suorittamiseen, sen on tehtävä päätös, joka johtaa käyttöoikeuksien myöntämiseen.

6. Sääntelyelimen on tehtävä päätös kuuden viikon kuluessa kaikkien asiaankuuluvien tietojen vastaanottamisesta ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2012/34/EU liitteessä VII olevan 3 kohdan mukaisesti kapasiteettia koskevien hakemusten vastaanottamiselle asetettua lopullista määräaikaa. Sääntelyelimen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä rataverkon haltijalle.

7. Jos taloudellisen tasapainon arviointia koskeva pyyntö on tehty 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti sellaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen osalta, jota koskeva tarjouskilpailu on käynnissä, sääntelyelin voi keskeyttää ehdotettua uutta rautateiden henkilöliikennepalvelua koskevan hakemuksen käsittelyn ajanjaksoksi, joka päättyy viimeistään 12 kuukauden kuluttua hakijan ilmoituksen vastaanottamisesta tai kun tarjouskilpailumenettely on saatu päätökseen, sen mukaan, kumpi on aikaisemmin.

10 artikla

Taloudellisen tasapainon arvioinnin sisältö ja arviointiperusteet

1. Sääntelyelimen on arvioitava, vaarantaisiko ehdotettu uusi rautateiden henkilöliikennepalvelu julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon. Taloudellisen tasapainon katsotaan vaarantuvan, kun uudella rautateiden henkilöliikennepalvelulla olisi huomattava haitallinen vaikutus vähintään yhteen seuraavista osatekijöistä:

a)	rautatieyrityksen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella tarjoamien liikennepalvelujen kannattavuus;

b)	julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen nettokustannukset.

2. Analyysin on koskettava julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta koko sen voimassaolon ajalta kokonaisuudessaan eikä vain yksittäisiä sen perusteella tarjottavia palveluja. Ennalta määrättyjä hyväksymiskynnysarvoja tai erityisiä perusteita voidaan soveltaa mutta ei tiukasti eikä erillään muista perusteista.

3. Sääntelyelimen on arvioitava uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun taloudellinen nettovaikutus julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen. Julkisia palveluhankintoja koskevalla sopimuksella katettujen palvelujen toiminnasta uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun markkinoille tulon jälkeen aiheutuvien kustannusten ja tuottojen analyysiin on sisällyttävä seuraavat osatekijät:

julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöönpanevalle rautatieyritykselle aiheutuvien kustannusten ja sen saamien tuottojen vaihtelu (mukaan lukien tarvittaessa kustannussäästöt, kuten säästöt, jotka aiheutuvat siitä, ettei tarvitse korvata käyttöikänsä loppuun tulevaa kalustoa tai uusia henkilöstön päättyvää työsopimusta);

taloudelliset vaikutukset, joita ehdotetusta uudesta rautateiden henkilöliikennepalvelusta aiheutuu julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen kattamassa verkossa (kuten uudet matkustajat, joita saattavat kiinnostaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella harjoitettavat alueelliset yhteydet);

c)	julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöön panevan rautatieyrityksen mahdolliset kilpailureaktiot;

d)	vaikutukset rautatieyritysten tai toimivaltaisten viranomaisten asiaankuuluviin, esimerkiksi liikkuvaan kalustoon tekemiin, investointeihin;

e)	mahdollisten yksinoikeuksien arvo.

4. Sääntelyelimen on arvioitava vaikutusten merkitys ottaen huomioon erityisesti toimivaltaisen viranomaisen ja julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöönpanevan rautatieyrityksen väliset sopimusjärjestelyt, mukaan lukien soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1370/2007 liitteen mukaisesti määrätty tai kilpailumenettelyistä johtuva korvaustaso sekä kaikki riskien, kuten liikenne- ja tuottoriskien, jakamista koskevat mekanismit.

5. Sääntelyelimen on myös arvioitava

a)	uudesta rautateiden henkilöliikennepalvelusta kuluttajille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä koituvat nettohyödyt;

b)	uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun vaikutus rautatiepalveluiden suorituskykyyn ja laatuun;

c)	uuden rautateiden henkilöliikennepalvelun vaikutus rautatiepalveluiden aikataulusuunnitteluun.

6. Kun sääntelyelin tarkastelee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä käyttöoikeushakemusta, se voi tehdä kustakin vastaanotetusta hakemuksesta erilaisen päätöksen ja perustaa päätöksensä analyysiin niiden vaikutuksista julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudelliseen tasapainoon, kilpailuvaikutuksista, kuluttajille saatavista nettohyödyistä ja verkkovaikutuksista sekä niiden yhteisvaikutuksista julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudelliseen tasapainoon.

7. Tämän artiklan mukaisesti suoritettava arviointi ei rajoita sääntelyelimen velvollisuutta ilmoittaa valtiontukikysymyksistä kansallisille viranomaisille direktiivin 2012/34/EU 56 artiklan 12 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

11 artikla

Taloudellisen tasapainon arvioinnin tulos

1. Sääntelyelimen on 9 ja 10 artiklan mukaisesti suoritetun taloudellisen tasapainon arvioinnin tuloksena tehtävä direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös, jonka mukaan rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeus myönnetään, sitä muutetaan, se myönnetään ehdollisesti tai se evätään.

2. Jos ehdotettu uusi rautateiden henkilöliikennepalvelu vaarantaisi julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon,

sääntelyelimen on tapauksen mukaan ilmoitettava kyseiseen uuteen rautateiden henkilöliikennepalveluun tehtävistä muutoksista, kuten vuorotiheyttä, reittejä, väliasemia tai aikatauluja koskevista muutoksista, joilla varmistettaisiin, että direktiivin 2012/34/EU 10 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät; ja/tai

sääntelyelin voi antaa suosituksia toimivaltaisille viranomaisille, tarvittaessa tämän asetuksen 10 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kuluttajille koituvien nettohyötyjen valossa, muista kuin uuteen rautateiden henkilöliikennepalveluun liittyvistä muutoksista, joilla varmistettaisiin, että käyttöoikeuksien myöntämisen edellytykset täyttyvät.

3. Jos käyttöoikeutta koskeva pyyntö koskee uutta direktiivin 2012/34/EU 3 artiklan 36 kohdassa määriteltyä liikennettä, sääntelyelimen on tässä asetuksessa säädetyn menettelyn ja analyysin jälkeen toimittava direktiivin 2012/34/EU 11 a artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4. Edellä 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa kuvatuissa olosuhteissa, kun voimassa olevaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon arviointi osoittaa, että käyttöoikeus voidaan myöntää, kyseinen oikeus on myönnettävä määräaikaisena, kunnes 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti suoritettavan taloudellisen tasapainon arvioinnin tulokset valmistuvat.

5. Sääntelyelimen on annettava päätöksestään toisinto, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, tiedoksi direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 3 kohdassa luetelluille yhteisöille ja julkaistava se verkkosivustollaan.

12 artikla

Yhteistyö ehdotetun uuden kansainvälisen henkilöliikennepalvelun osalta toimivaltaisten sääntelyelinten välillä

1. Kun sääntelyelin on saanut hakijan ilmoituksen tämän aikomuksesta aloittaa uusi kansainvälinen henkilöliikennepalvelu, sen on tehtävä ilmoitus muille sääntelyelimille, jotka ovat toimivaltaisia ehdotetun uuden palvelun reitillä. Asianomaisten sääntelyelinten on tarkistettava vastaanottamansa tiedot ja ilmoitettava toisilleen mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista.

2. Vastaanotettuaan taloudellisen tasapainon arviointia koskevan pyynnön direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta yhteisöltä sääntelyelimen on ilmoitettava siitä muille toimivaltaisille sääntelyelimille.

3. Sääntelyelinten on toimitettava toisilleen vastaavien taloudellisen tasapainon arviointiensa tulokset, jotta kaikilla sääntelyelimillä on riittävä mahdollisuus esittää huomioitaan kyseisten arviointien tuloksista ennen kuin ne viimeistellään. Niiden on tehtävä yhteistyötä ratkaisun löytämiseksi asiaan direktiivin 2012/34/EU 57 artiklan mukaisesti.

4. Sääntelyelinten on pidettävä arviointeihin osallistuvien osapuolten kaupallisesti arkaluonteiset tiedot luottamuksellisina, kun ne vaihtavat arviointeihin liittyviä tietoja keskenään. Ne voivat käyttää tietoja vain kyseisen asian käsittelyssä.

13 artikla

Maksut

Jäsenvaltio tai sääntelyelin voi päättää, että taloudellisen tasapainon arviointia pyytävän yhteisön on suoritettava tällaisen arvioinnin tekemisestä maksu.

14 artikla

Menetelmä

1. Menetelmän, jolla sääntelyelin suorittaa arvioinnin, on oltava selkeä, avoin ja syrjimätön, ja se on julkaistava sääntelyelimen verkkosivustolla.

2. Sääntelyelinten on vaihdettava kokemuksia ja parhaita käytäntöjä omien menetelmiensä soveltamisesta direktiivin 2012/34/EU 57 artiklan 1 kohdassa perustetussa verkostossa.

15 artikla

Kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 869/2014 12 päivästä joulukuuta 2020. Sitä sovelletaan hakijoiden ilmoituksiin, jotka vastaanotetaan 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen, ainoastaan jos tällaiset ilmoitukset jätetään riittävän ajoissa, jotta uudet rautateiden henkilöliikennepalvelut voidaan käynnistää ennen 12 päivää joulukuuta 2020.

16 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 ajoissa 12 päivänä joulukuuta 2020 käynnistyvää aikataulukautta varten.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2370, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 869/2014, annettu 11 päivänä elokuuta 2014, uusista rautateiden henkilöliikennepalveluista (EUVL L 239, 12.8.2014, s. 1).

21.11.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 294/23

MUUTOKSET KÄYTÄNNÖN MÄÄRÄYKSIIN UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen 224 artiklan,

ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta annetut käytännön määräykset,

ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 11 päivänä heinäkuuta 2018 vahvistamat työjärjestyksen muutokset (1) ja oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisestä ja tiedoksiantamisesta e-Curia-sovelluksella 11 päivänä heinäkuuta 2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen (2),

ottaa huomioon, että mainittujen säädösten mukaan e-Curia-sovelluksesta tulee 1 päivästä joulukuuta 2018 lähtien yksinomainen väline asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien ja unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamon välisessä viestinnässä,

katsoo, että työjärjestyksen täytäntöönpanosta annettujen määräyksen eräitä kohtia on muutettava tämän mukaisesti,

katsoo, että on lisäksi sekä asianosaisten että tuomioistuimen edun vuoksi toivottavaa täsmentää määräyksiä määräaikojen laskemistavasta, täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskevien hakemusten ulkoasusta, teknisten välineiden käyttämisestä istunnossa sekä menettelytavoista muiden henkilöiden kuin oikeudenkäyntiedustajien käyttäessä puheenvuoroja,

katsoo, että Euroopan unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä unionin yleiselle tuomioistuimelle 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2016/1192 (3) johdosta on syytä poistaa kaikki maininnat muutoksen hakemisesta Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen ratkaisuihin unionin yleisessä tuomioistuimessa,

katsoo, että täytäntöönpanosta annettujen käytännön määräysten voimassa olevaan sisältöön tehtävien muutosten johdosta on luettavuuden parantamiseksi perusteltua numeroida kohdat uudelleen ja saattaa sisäiset viittaukset ajan tasalle,

ON VAHVISTANUT SEURAAVAT MUUTOKSET KÄYTÄNNÖN MÄÄRÄYKSIIN UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA:

1 artikla

Muutetaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta annetut käytännön määräykset (4) seuraavasti:

Lisätään johdanto-osan kymmenennen perustelukappaleen loppuun sanojen ”työjärjestyksen 105 artiklan 11 kohdan nojalla annetulla unionin yleisen tuomioistuimen päätöksellä” jälkeen alaviite, jonka teksti on seuraava:

”Työjärjestyksen 105 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin tai asiakirjoihin sovellettavista turvallisuussäännöistä 14.9.2016 annettu unionin yleisen tuomioistuimen päätös (EU) 2016/2387 (EUVL L 355, 24.12.2016, s. 18) (jäljempänä 14.9.2016 annettu unionin yleisen tuomioistuimen päätös).”

Lisätään johdanto-osan kymmenennen perustelukappaleen jälkeen 11 perustelukappale seuraavasti:

”Oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämistä ja tiedoksiantamista e-Curia-sovelluksella koskevat säännöt on vahvistettu työjärjestyksen 56 a artiklan 2 kohdan nojalla annetulla unionin yleisen tuomioistuimen päätöksellä”.

Lisätään johdanto-osan 11 perustelukappaleen loppuun alaviite, jonka teksti on seuraava:

”Oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisestä ja tiedoksiantamisesta e-Curia-sovelluksella 11.7.2018 annettu unionin yleisen tuomioistuimen päätös (EUVL L 240, 25.9.2018, s. 72) (jäljempänä 11.7.2018 annettu unionin yleisen tuomioistuimen päätös).”

4)	Lisätään johdanto-osan viimeisessä kappaleessa, joka alkaa sanalla ”kuultuaan”, ilmaisun ”sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)” jälkeen ilmaisu ”, josta on tullut Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO),”.

5)	Korvataan 7 kohdassa ilmaisu ”Muulloin kuin kirjaamon aukioloaikoina oikeudenkäyntiasiakirjat” ilmaisulla ”Muulloin kuin kirjaamon aukioloaikoina työjärjestyksen 72 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu liite ja työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntiasiakirja”.

6)	Korvataan 9 kohdassa ilmaisu ”työjärjestyksen 105 artiklan 11 kohdan nojalla annetussa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä” ilmaisulla ”14.9.2016 annetussa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä”.

Muutetaan 13 kohta seuraavasti:

a)	korvataan ilmaisu ”Asianosaisten jättämien oikeudenkäyntiasiakirjojen alkuperäiskappaleeseen tai asiakirjan alkuperäiskappaleena pidettävään toisintoon ja heille” ilmaisulla ”Oikeudenkäyntiasiakirjaan, joka on otettu asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon, ja asianosaisille”.

b)	poistetaan alaviite.

Korvataan 14–270 kohta ja niihin liittyvät väliotsikot seuraavasti:

”14.

Edellä 13 kohdassa tarkoitettu jättämispäivä on tapauksen mukaan 11.7.2018 annetun unionin tuomioistuimen päätöksen 5 artiklassa tarkoitettu päivä, päivä, jona kirjaamo on vastaanottanut asiakirjan, edellä 7 kohdassa tarkoitettu päivä tai 14.9.2016 annetun unionin tuomioistuimen päätöksen 3 artiklan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu päivä. Perussäännön 54 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellä 13 kohdassa tarkoitettu jättämispäivä on päivä, jona oikeudenkäyntiasiakirja on jätetty e-Curialla unionin tuomioistuimen kirjaajalle, taikka työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohdan mukaisesti jätetyn asiakirjan osalta päivä, jona asiakirja on jätetty unionin tuomioistuimen kirjaajalle.

15.	Työjärjestyksen 125 c artiklan mukaisesti asiakirjat, jotka on toimitettu työjärjestyksen 125 a–125 d artiklassa tarkoitetussa menettelyssä sovintoratkaisuun pääsemiseksi, merkitään erilliseen rekisteriin, johon ei sovelleta työjärjestyksen 36 ja 37 artiklan määräyksiä.

D. Asian numero

16.	Kun kanne, jolla asia pannaan vireille, merkitään rekisteriin, asialle annetaan juokseva numero, jota edeltää tunnus ”T-” ja jonka jälkeen merkitään vuosi.

17.

Välitoimia koskevalle hakemukselle, väliintulohakemukselle, korjauspyynnölle, tulkintapyynnölle, ratkaisun täydentämistä koskevalle hakemukselle, purkamista koskevalle hakemukselle, takaisinsaantihakemukselle sekä kolmannen osapuolen kantelulle, oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevalle hakemukselle ja vireillä olevaan asiaan liittyvälle oikeusapuhakemukselle annetaan sama numero kuin pääasialle, ja numeron jälkeen tehdään merkintä siitä, että kyseessä on erityisessä menettelyssä käsiteltävä erillinen asia.

18.	Ennen asian vireillepanoa tehdylle oikeusapuhakemukselle annetaan numero, jota edeltää merkintä ”T-” ja jonka jälkeen merkitään vuosi ja erityinen merkintä.

19.	Kanteelle, jonka vireillepanoa on edeltänyt siihen liittyvä oikeusapuhakemus, annetaan sama numero kuin tälle hakemukselle.

20.	Asialle, jonka unionin tuomioistuin on palauttanut kumoamisen tai uudelleenkäsittelyn jälkeen, annetaan numero, joka sille oli aikaisemmin annettu unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja numeron jälkeen tehdään erityinen merkintä.

21.

Asian numero ja asianosaiset merkitään oikeudenkäyntiasiakirjoihin, asiaan liittyvään kirjeenvaihtoon sekä, jollei työjärjestyksen 66 artiklasta muuta johdu, unionin yleisen tuomioistuimen julkaisuihin ja Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla julkistettuihin unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuihin.

E. Asiaa koskeva asiakirja-aineisto ja siihen tutustuminen

E.1. Asiaa koskevan asiakirja-aineiston pitäminen

22.

Asiaa koskeva asiakirja-aineisto sisältää asiaa ratkaistaessa huomioon otettavat oikeudenkäyntiasiakirjat ja mahdolliset liitteet, joissa on edellä 13 kohdassa tarkoitettu kirjaajan allekirjoittama merkintä, kirjeenvaihdon asianosaisten kanssa sekä tapauksen mukaan pöytäkirjan neuvottelusta asianosaisten kanssa, kertomuksen istuntoa varten, pöytäkirjan istunnosta asianosaisten kuulemiseksi, pöytäkirjan istunnosta asian selvittämistoimia varten ja asian käsittelyn yhteydessä tehdyt päätökset.

23.	Asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon otetuille asiakirjoille annetaan juokseva numero.

24.	Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niiden liitteiden luottamukselliset versiot ja ne versiot, jotka eivät ole luottamuksellisia, järjestetään asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa erillisiksi ryhmiksi.

25.	Edellä 17 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin menettelyihin liittyvät asiakirjat järjestetään asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa erilliseksi ryhmäksi.

26.	Asiakirjat, jotka on toimitettu työjärjestyksen 125 a artiklassa tarkoitetussa menettelyssä sovintoratkaisuun pääsemiseksi, arkistoidaan asiaa koskevasta asiakirja-aineistosta erilliseksi asiakirja-aineistoksi.

27.	Asian käsittelyn yhteydessä jätettyjä oikeudenkäyntiasiakirjoja ja niiden liitteitä, jotka on otettu sitä koskevaan asiakirja-aineistoon, ei saada ottaa huomioon toisen asian valmistelussa.

28.

Kun asian käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa on päättynyt, kirjaamo huolehtii asian asiakirja-aineiston sekä työjärjestyksen 125 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asiakirja-aineiston lopulliseen muotoon saattamisesta ja arkistoinnista. Lopullinen asiakirja-aineisto sisältää luettelon kaikista asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon otetuista asiakirjoista ja merkinnän niiden numerosta sekä arkistointisivun, johon merkitään asian numero, asianosaiset ja asian käsittelyn päättymispäivä.

29.	Työjärjestyksen 105 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen ja asiakirjojen käsittelystä määrätään 14.9.2016 annetussa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä.

E.2. Asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon tutustuminen

30.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävän asian varsinaisten asianosaisten oikeudenkäyntiedustajat voivat tutustua kirjaamossa asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon, unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetyt hallinnolliset asiakirjat mukaan lukien, ja he voivat pyytää jäljennöksiä oikeudenkäyntiasiakirjoista tai otteita asiaa koskevasta asiakirja-aineistosta ja rekisteristä.

31.	Väliintulijoiksi työjärjestyksen 144 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen osapuolten oikeudenkäyntiedustajilla on sama oikeus tutustua asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon kuin varsinaisilla asianosaisilla, jollei työjärjestyksen 144 artiklan 5 ja 7 kohdasta muuta johdu.

32.	Yhdistetyissä asioissa kaikkien asianosaisten oikeudenkäyntiedustajilla on oikeus tutustua yhdistettyjen asioiden asiakirja-aineistoihin, jollei työjärjestyksen 68 artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

33.	Henkilöillä, jotka ovat tehneet työjärjestyksen 147 artiklan mukaisen oikeusapuhakemuksen asianajajaa käyttämättä, on oikeus tutustua oikeusapuhakemusta koskevaan asiakirja-aineistoon.

34.	Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niiden mahdollisten liitteiden luottamukselliseen versioon saavat tutustua vain ne asianosaiset, joihin nähden asian käsittelyä ei ole määrätty luottamukselliseksi.

35.	Työjärjestyksen 105 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen tai asiakirjojen osalta viitataan edellä olevaan 29 kohtaan.

36.	Edellä 30–35 kohdassa olevat määräykset eivät koske oikeutta tutustua työjärjestyksen 125 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. Määräykset oikeudesta tutustua kyseiseen erilliseen asiakirja-aineistoon annetaan samassa työjärjestyksen määräyksessä.

F. Tuomioiden ja määräysten alkuperäiskappaleet

37.	Unionin yleisen tuomioistuimen tuomioiden ja määräysten alkuperäiskappaleet säilytetään kirjaamon arkistossa aikajärjestyksessä. Niiden oikeaksi todistettu jäljennös otetaan asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon.

38.	Kirjaaja antaa asianosaisille näiden pyynnöstä jäljennöksen tuomion tai jäljennöksen alkuperäiskappaleesta tarvittaessa sen ei-luottamuksellisena versiona.

39.	Kirjaaja voi antaa muille henkilöille näiden pyynnöstä oikeaksi todistamattoman jäljennöksen tuomiosta tai määräyksestä vain siinä tapauksessa, etteivät nämä ratkaisut ole vielä yleisön saatavilla eikä niihin sisälly luottamuksellisia tietoja.

40.

Määräyksistä, joilla tuomiota tai määräystä on korjattu, tuomioista ja määräyksistä, joilla tuomiota tai määräystä on tulkittu, tuomioista, jotka on annettu yksipuoliseen tuomioon haetun takaisinsaannin tai tuomion purkamista koskevan hakemuksen johdosta, sekä tuomioista ja määräyksistä, jotka unionin tuomioistuin on antanut muutoksenhaun tai uudelleenkäsittelyn johdosta, tehdään merkintä siihen tuomioon tai määräykseen, johon ne kohdistuvat; niiden taltio tai oikeaksi todistettu jäljennös liitetään tuomion tai määräyksen taltioon.

G. Käännökset

41.

Kirjaaja huolehtii siitä, että työjärjestyksen 47 artiklan mukaisesti kaikki oikeudenkäynnin aikana suullisesti tai kirjallisesti lausuttu käännetään tuomarin, julkisasiamiehen tai asianosaisen pyynnöstä oikeudenkäyntikielelle tai tapauksen mukaan työjärjestyksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle muulle kielelle. Jos käännös työjärjestyksen 44 artiklassa tarkoitetulle muulle kielelle on tarpeen asian käsittelyn asianmukaisen kulun vuoksi, kirjaaja huolehtii myös sen laatimisesta.

H. Todistajat ja asiantuntijat

42.	Kirjaaja huolehtii tarvittavista toimenpiteistä asiantuntijalausunnon hankkimista ja todistajien kuulemista koskevien määräysten täytäntöön panemiseksi.

43.	Kirjaaja pyytää todistajia toimittamaan hänelle tositteet heille aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä sekä asiantuntijoita toimittamaan hänelle palkkiolaskun heidän tekemästään työstä ja heille aiheutuneista kuluista.

44.	Kirjaaja huolehtii siitä, että unionin yleisen tuomioistuimen kassa suorittaa todistajille ja asiantuntijoille työjärjestyksen mukaisesti maksettavat rahamäärät. Jos rahamäärät ovat riitaisia, kirjaaja saattaa niitä koskevan kysymyksen puheenjohtajan ratkaistavaksi.

I. Kirjaamon hinnasto

45.	Rekisteristä työjärjestyksen 37 artiklan mukaisesti annettavasta otteesta kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 3,50 euroa oikeaksi todistetun jäljennöksen sivua ja 2,50 euroa oikeaksi todistamattoman jäljennöksen sivua kohden.

46.

Asianosaiselle hänen pyynnöstään työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettavasta paperimuotoisesta oikeudenkäyntikirjelmän jäljennöksestä tai asiaa koskevan asiakirja-aineiston otteesta kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 3,50 euroa oikeaksi todistetun jäljennöksen sivua ja 2,50 euroa oikeaksi todistamattoman jäljennöksen sivua kohden.

47.	Asianosaiselle hänen pyynnöstään työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan tai 170 artiklan mukaisesti täytäntöönpanoa varten annettavasta tuomion tai määräyksen jäljennöksestä kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 3,50 euroa sivua kohden.

48.	Sivulliselle edellä olevan 39 kohdan mukaisesti annettavasta tuomion tai määräyksen oikeaksi todistamattomasta jäljennöksestä kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 2,50 euroa sivua kohden.

49.

Oikeudenkäyntiasiakirjan tai asiaa koskevan asiakirja-aineiston otteen käännöksestä, jonka laatimisesta kirjaaja on huolehtinut asianosaisen pyynnöstä ja josta työjärjestyksen 139 artiklan b alakohdan mukaisesti katsotaan aiheutuneen sen laajuuden vuoksi ylimääräisiä kustannuksia, peritään kirjaamomaksu, joka on 1,25 euroa riviä kohden.

50.

Jos asianosainen tai väliintulohakemuksen tekijä on toistuvasti jättänyt noudattamatta työjärjestyksen määräyksiä tai näitä täytäntöönpanomääräyksiä, kirjaaja perii työjärjestyksen 139 artiklan c alakohdan mukaisesti kirjaamomaksun, joka on enintään 7 000 euroa (edellä 45–47 kohdassa tarkoitettu 3,50 euron maksu 2 000-kertaisena).

J. Rahamäärien periminen

51.

Jos oikeusapuna maksettuja rahamääriä, todistajille tai asiantuntijoille maksettuja rahamääriä tai työjärjestyksen 139 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja unionin yleiselle tuomioistuimelle aiheutuneita kustannuksia, jotka olisi voitu välttää, on perittävä unionin yleisen tuomioistuimen kassaan, kirjaaja kehottaa näiden rahamäärien maksamisesta vastuussa olevaa asianosaista maksamaan ne.

52.	Jollei edellä 51 kohdassa tarkoitettuja rahamääriä makseta kirjaajan asettamassa määräajassa, kirjaaja voi pyytää unionin yleistä tuomioistuinta antamaan täytäntöönpanokelpoisen määräyksen ja tarvittaessa hakea sen pakkotäytäntöönpanoa.

53.	Jos unionin yleisen tuomioistuimen kassaan on perittävä kirjaamomaksuja, kirjaaja kehottaa näiden rahamäärien maksamisesta vastuussa olevaa asianosaista tai muuta henkilöä maksamaan ne.

54.	Jollei edellä 53 kohdassa tarkoitettuja rahamääriä makseta kirjaajan asettamassa määräajassa, kirjaaja voi tehdä työjärjestyksen 35 artiklan 4 kohdan nojalla täytäntöönpanokelpoisen päätöksen ja tarvittaessa hakea sen pakkotäytäntöönpanoa.

K. Asiakirjojen julkaiseminen ja niiden julkistaminen internetissä

55.

Kirjaaja huolehtii siitä, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentin ja varapresidentin nimet, unionin yleisen tuomioistuimen valitsemien jaoston puheenjohtajien nimet, jaostojen kokoonpanot sekä asioiden jakamisessa jaostojen kesken noudatettaviksi vahvistetut perusteet, samoin kuin perusteet, jotka on vahvistettu noudatettaviksi tapauksen mukaan ratkaisukokoonpanon täydentämiseksi taikka tuomareiden määrätyn lukumäärän saavuttamiseksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan jäsenen esteen johdosta, unionin yleisen tuomioistuimen valitseman kirjaajan ja mahdollisten apulaiskirjaajien nimet sekä tuomioistuimen lomakausien päivämäärät julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

56.	Kirjaaja huolehtii siitä, että työjärjestyksen 11 artiklan 3 kohdassa, 56 a artiklan 2 kohdassa ja 105 artiklan 11 kohdassa tarkoitetut päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

57.	Kirjaaja huolehtii siitä, että oikeusapuhakemuslomake julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

58.

Kirjaaja huolehtii siitä, että vireille tulleista kanteista sekä ratkaisuista, joilla asian käsittely päätetään, julkaistaan tiedonanto Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ei kuitenkaan silloin, kun ratkaisu, jolla asian käsittely päätetään, on tehty ennen kanteen tiedoksi antamista vastaajalle.

59.	Kirjaaja huolehtii unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön julkistamisesta unionin yleisen tuomioistuimen vahvistamien menettelytapojen mukaisesti. Määräykset näistä menettelytavoista ovat nähtävissä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

II ASIOIDEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

A. Tiedoksiannot

60.	Kirjaamo suorittaa tiedoksiannot työjärjestyksen 57 artiklan mukaisesti.

61.	Tiedoksi annettavan asiakirjan jäljennökseen oheistetaan kirje, jossa mainitaan asian numero, rekisterinumero ja lyhyt kuvaus asiakirjan lajista.

62.

Jos asiakirja annetaan tiedoksi työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tästä tiedoksiannosta ilmoitetaan lähettämällä vastaanottajalle e-Curia-sovelluksella jäljennös tiedoksiantoon oheistetusta kirjeestä, jossa vastaanottajaa muistutetaan työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan määräyksistä.

63.	Todistus tiedoksiannosta säilytetään asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa.

64.

Jos yritys kannekirjelmän tiedoksi antamiseksi vastaajalle on jäänyt tuloksettomaksi, kirjaaja asettaa kantajalle määräajan joko lisätietojen antamiseksi tiedoksiantoa varten tai sen tiedustelemiseksi, suostuuko kantaja uuden tiedoksiannon toimittamiseen haastemiehen välityksellä kantajan kustannuksella.

B. Määräajat

65.

Työjärjestyksen 58 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika päättyy sen päivän päättyessä, joka määräajan viimeisenä viikkona, kuukautena tai vuotena vastaa nimeltään tai järjestysnumeroltaan sitä päivää, josta määräaika on alkanut kulua, eli sitä päivää, jona se tapahtuma on sattunut tai se toimi on suoritettu, josta määräaika on laskettava, eikä siis viimeksi mainitun päivän jälkeistä päivää.

66.

Työjärjestyksen 58 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan määräaika, jonka viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai virallinen vapaapäivä, päättyy vasta seuraavan arkipäivän päättyessä, sovelletaan vain silloin, kun määräaika kokonaisuudessaan, sellaisena kuin se on pidennettynä pitkien etäisyyksien vuoksi, päättyy lauantaina, sunnuntaina tai virallisena vapaapäivänä.

67.	Kirjaaja asettaa työjärjestyksessä tarkoitetut määräajat puheenjohtajalta saamansa valtuutuksen mukaisesti.

68.	Oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka ovat saapuneet kirjaamoon niiden jättämistä varten asetetun määräajan päättymisen jälkeen, saadaan työjärjestyksen 62 artiklan mukaisesti ottaa huomioon vain puheenjohtajan luvalla.

69.

Kirjaaja voi pidentää kiinteitä määräaikoja puheenjohtajalta saamansa valtuutuksen mukaisesti; hän tekee tarvittaessa puheenjohtajalle ehdotuksia määräaikojen pidentämisestä. Määräajan pidentämistä koskevat pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti ja esitettävä hyvissä ajoin ennen vahvistetun määräajan päättymistä.

70.	Määräaikaa voidaan vain poikkeustapauksissa pidentää enemmän kuin yhden kerran.

C. Tunnistetietojen poistaminen

71.

Jos asianosainen katsoo, ettei sen tunnistetietoja unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa asiassa pidä antaa yleisön saataville, asianosaisen on työjärjestyksen 66 artiklan mukaisesti pyydettävä unionin yleistä tuomioistuinta poistamaan asiaan liittyvät tunnistetiedot kokonaan tai osaksi.

72.	Tunnistetietojen poistamista koskeva pyyntö on esitettävä erillisellä asiakirjalla, johon on sisällyttävä asianmukaiset perustelut.

73.

Tunnistetietojen poistamisen tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi on tärkeää, että pyyntö esitetään heti oikeudenkäynnin alussa. Koska asiaa koskevat tiedot julkistetaan internetissä, tunnistetietojen poistamisen tehokas vaikutus vaarantuu sen jälkeen, kun asia on merkitty Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla julkistettuun unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden luetteloon tai asiaa koskeva tiedonanto on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

D. Tietojen poistaminen yleisön saatavilta

74.	Asianosainen voi työjärjestyksen 66 artiklassa määrätyin edellytyksin pyytää, että asiaa koskevista asiakirjoista, joihin yleisöllä on mahdollisuus tutustua, jätetään pois oikeudenkäynnin yhteydessä mainittujen muiden henkilöiden tunnistetietoja tai muita luottamuksellisia tietoja.

75.	Tietojen poistamista koskeva pyyntö on esitettävä erillisellä asiakirjalla. Siinä on mainittava täsmällisesti tiedot, joita pyyntö koskee, ja siinä on perusteltava kunkin tällaisen tiedon luottamuksellisuus.

76.

Tietojen yleisön saatavilta poistamisen tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi on suositeltavaa, että pyyntö esitetään tapauksen mukaan joko oikeudenkäynnin alussa taikka kyseiset tiedot sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisen yhteydessä tai heti sen jälkeen, kun siitä on saatu tieto. Koska asiaa koskevat tiedot julkistetaan internetissä, tietojen yleisön saatavilta poistamisen toteuttaminen on paljon vaikeampaa sen jälkeen, kun asiaa koskeva tiedonanto on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka kun asian käsittelyn yhteydessä tehty unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu tai ratkaisu, jolla asian käsittely päätetään, on julkistettu Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

III OIKEUDENKÄYNTIASIAKIRJAT JA NIIDEN LIITTEET

A. Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niiden liitteiden jättäminen e-Curialla

77.

Kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat on muissa kuin jäljempänä 89–91 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jätettävä kirjaamoon pelkästään sähköisesti käyttämällä e-Curia-sovellusta (https://curia.europa.eu/e-Curia) noudattaen 11.7.2018 annettua unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä ja e-Curia-sovelluksen käyttöehtoja. Kyseiset asiakirjat ovat saatavilla Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

78.	Oikeudenkäyntiedustajan, joka jättää oikeudenkäyntiasiakirjan e-Curialla, on täytettävä kaikki perussäännön 19 artiklassa määrätyt edellytykset, ja asianajajan on tällöin oltava asianmukaisesti riippumaton edustamastaan asianosaisesta.

79.

Oikeudenkäyntiedustajan henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttäminen vastaa 11.7.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen 3 artiklan mukaisesti jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan allekirjoittamista, ja sen tarkoituksena on asiakirjan aitouden varmistaminen. Oikeudenkäyntiedustaja sitoutuu henkilökohtaisen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa käyttämisellä vastuuseen jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä.

B. Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niiden liitteiden ulkoasu

B.1. Oikeudenkäyntiasiakirjat

80.

Jokaisen oikeudenkäyntiasiakirjan ensimmäiselle sivulle on merkittävä:

a)	asian numero (T-…/0000), jos kirjaamo on jo ilmoittanut sen

b)	oikeudenkäyntiasiakirjan nimike (kannekirjelmä, vastinekirjelmä, vastauskirjelmä, kantajan vastauskirjelmä, vastaajan vastauskirjelmä, väliintulohakemus, väliintulokirjelmä, oikeudenkäyntiväite, huomautukset. johdosta, vastaukset kysymyksiin jne.)

c)	kantajan ja vastaajan sekä mahdollisen väliintulijan nimet ja immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa näiden lisäksi myös kaikkien muiden asianosaisten nimet

d)	sen asianosaisen nimi, jonka puolesta oikeudenkäyntiasiakirja jätetään.

81.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen ulkoasun on niiden sähköisen lukemisen helpottamiseksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	asiakirja on A4-kokoinen

b)	asiakirjassa käytetään tavanomaista kirjasintyyliä (esim. Times New Roman, Courier tai Arial), jonka pistekoko on tekstissä vähintään 12 ja alaviitteissä vähintään 10, sekä riviväliä 1 ja vähintään 2,5 senttimetrin marginaaleja sivun ylä- ja alareunassa ja oikeassa ja vasemmassa reunassa

c)	tekstin kaikki kappaleet numeroidaan jatkuvalla ja kasvavalla numerosarjalla

d)	kaikki sivut numeroidaan jatkuvalla ja kasvavalla numerosarjalla.

B.2. Liiteluettelo

82.	Liiteluettelon on oltava oikeudenkäyntiasiakirjan lopussa. Liitteitä ei hyväksytä ilman liiteluetteloa.

83.

Liiteluettelossa on mainittava jokaisesta liitteenä olevasta asiakirjasta

liitteen numero (viittaamalla siihen oikeudenkäyntiasiakirjaan, johon asiakirjat on liitetty, käyttämällä kirjainta ja numeroa: esimerkiksi kannekirjelmän liitteet A.1, A.2, … vastinekirjelmän tai vastauskirjelmän liitteet B.1, B.2, … kantajan vastauskirjelmän liitteet C.1, C.2, … vastaajan vastauskirjelmän liitteet D.1, D.2, …)

b)	liitteen lyhyt kuvaus ilmoittamalla sen luonne (esimerkiksi ”kirje” ja maininta sen päivämäärästä, laatijasta, vastaanottajasta ja liitteen sivujen lukumäärästä)

c)	kunkin liitteen ensimmäisen ja viimeisen sivun numero liitteiden sivujen jatkuvassa numeroinnissa (esimerkiksi: liitteiden sivut 43–49)

d)	maininta siitä oikeudenkäyntiasiakirjan kohdasta, jossa kyseiseen liiteasiakirjaan viitataan ensimmäisen kerran ja jonka perusteella liitteen toimittaminen on aiheellista.

84.	Kirjaamossa käsittelyn helpottamiseksi on välttämätöntä, että liiteluettelossa huomautetaan sellaisista liitteistä, joissa on käytetty värejä.

B.3. Liitteet

85.	Oikeudenkäyntiasiakirjaan saadaan liittää vain oikeudenkäyntiasiakirjan tekstissä mainittuja asiakirjoja, jotka yksilöidään liiteluettelossa ja jotka ovat tarpeen oikeudenkäyntiasiakirjan sisällön todentamiseksi tai havainnollistamiseksi.

86.

Oikeudenkäyntiasiakirjan liitteinä olevien asiakirjojen on oltava ulkoasultaan sellaisia, että näitä asiakirjoja voidaan helposti lukea unionin yleisessä tuomioistuimessa sähköisesti ja kaikki sekaannusvaara voidaan välttää. Tämä edellyttää seuraavien vaatimusten noudattamista:

a)	jokainen liite numeroidaan edellä olevan 83 kohdan a alakohdan mukaisesti

b)	liitteen merkitseminen sen kansilehdeksi sijoitetulla erillisellä sivulla on suositeltavaa

c)	jos liitteissäkin on liitteitä, näiden numeroinnin ja ulkoasun on oltava sellainen, että kaikki sekaannusvaara voidaan välttää

d)	oikeudenkäyntiasiakirjoihin liitetyissä asiakirjoissa on oltava ylhäällä oikealla kasvavaa järjestystä noudattava sivunumerointi. Näiden asiakirjojen sivunumeroinnin on oltava jatkuva mutta erillinen sen oikeudenkäyntiasiakirjan sivunumeroinnista, jonka liitteeksi ne on otettu

e)	liitteiden on oltava helposti luettavissa.

87.	Toimitettuun liiteasiakirjaan kohdistuvassa viittauksessa on aina mainittava asianomaisen liitteen numero, sellaisena kuin se on merkitty liiteluetteloon, ja maininta siitä, minkä oikeudenkäyntiasiakirjan liitteenä asiakirja on toimitettu (esimerkiksi kannekirjelmän liite A.1).

C. e-Curia-sovelluksella jätettävien tiedostojen muoto

88.

e-Curia-sovelluksella jätettävät oikeudenkäyntiasiakirjat ja niiden liitteet on toimitettava tiedostoina. Tiedostojen kirjaamossa käsittelyn helpottamiseksi suositellaan noudatettavaksi seuraavia käytännön ohjeita, jotka annetaan e-Curia-sovelluksen käyttöohjeessa, joka on nähtävissä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla:

—	kukin tiedosto on nimettävä oikeudenkäyntiasiakirjan yksilöimiseksi (Kirjelmä, Liitteet osa 1, Liitteet osa 2, Saatekirje jne.)

—	oikeudenkäyntiasiakirjan teksti voidaan tallentaa tekstinkäsittelyohjelmalla suoraan PDF-muotoisena ilman skannaamista

—	oikeudenkäyntiasiakirjaan on sisällyttävä liiteluettelo

—

liitteet on toimitettava yhtenä tai useampana tiedostona erillään oikeudenkäyntiasiakirjan sisältävästä tiedostosta. Yksi tiedosto voi sisältää useampia liitteitä. Ei ole tarpeen luoda omaa tiedostoa kutakin liitettä kohden. Asiakirjan jättämisen yhteydessä suositellaan, että liitteet lisätään kasvavassa numerojärjestyksessä ja niiden nimike on riittävän täsmällinen (esimerkiksi: Liitteet 1–3, Liitteet 4–6 jne.).

D. Jättäminen muulla tavalla kuin e-Curialla

89.	Pääsääntö, jonka mukaan kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat on jätettävä kirjaamoon e-Curialla, ei rajoita työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 2 kohdan tai 147 artiklan 6 kohdan soveltamista niissä mainituissa tapauksissa.

90.

Myös oikeudenkäyntiasiakirjan tekstissä mainitut tämän asiakirjan sellaiset liitteet, joita ei niiden luonteen vuoksi voida jättää e-Curia-sovelluksella, voidaan toimittaa työjärjestyksen 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti erikseen postitse tai jättämällä ne kirjaamoon, edellyttäen että nämä liitteet mainitaan e-Curia-sovelluksella jätetyn asiakirjan liiteluettelossa. Liiteluettelossa on yksilöitävä liitteet, jotka jätetään myöhemmin erikseen. Näiden liitteiden on saavuttava kirjaamoon viimeistään kymmenentenä päivänä oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisestä e-Curia-sovelluksella. Ne on jätettävä seuraavaan osoitteeseen:

Greffe du Tribunal de l'Union européenne

Rue du Fort Niedergrünewald

L-2925 Luxembourg

91.

Jos oikeudenkäyntiasiakirjan jättäminen e-Curialla osoittautuu teknisesti mahdottomaksi, oikeudenkäyntiedustajan on meneteltävä 11.7.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen 7 artiklan määräysten mukaisesti. Oikeudenkäyntiasiakirjan, joka on 11.7.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jätetty muulla tavalla kuin e-Curialla, jäljennökseen on sisällyttävä liiteluettelo ja kaikki siinä mainitut liitteet. Näin jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan jäljennöstä ei tarvitse allekirjoittaa omakätisesti.

E. Kieltäytyminen oikeudenkäyntiasiakirjojen vastaanottamisesta

92.	Kirjaaja kieltäytyy merkitsemästä rekisteriin ja ottamasta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon muita kuin työjärjestyksessä määrättyjä oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita asiakirjoja. Epäselvissä tapauksissa kirjaaja saattaa tätä koskevan kysymyksen puheenjohtajan ratkaistavaksi.

93.

Kirjaaja kieltäytyy muissa kuin työjärjestyksessä nimenomaisesti määrätyissä tapauksissa merkitsemästä rekisteriin ja ottamasta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon muulla kielellä kuin oikeudenkäyntikielellä laadittuja oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita asiakirjoja, jollei jäljempänä 99 ja 100 kohdassa toisin määrätä.

94.	Jos asianosainen riitauttaa kirjaajan kieltäytymisen merkitsemästä rekisteriin ja ottamasta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon oikeudenkäyntiasiakirjaa tai muuta asiakirjaa, kirjaaja saattaa puheenjohtajan ratkaistavaksi, onko kyseessä oleva asiakirja hyväksyttävä.

F. Oikeudenkäyntiasiakirjoissa ja niiden liitteissä olevien puutteiden korjaaminen

F.1. Yleistä

95.	Kirjaaja huolehtii siitä, että asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon otettavat oikeudenkäyntiasiakirjat ja niiden liitteet ovat perussäännön ja työjärjestyksen määräysten sekä näiden täytäntöönpanomääräysten mukaisia.

96.	Kirjaaja asettaa tarvittaessa asianosaisille määräajan, jossa nämä voivat korjata jätetyissä oikeudenkäyntiasiakirjoissa olevat menettelymääräyksiä koskevat puutteet.

97.

Jos asiakirjoissa olevien puutteiden korjaamiseen on jouduttu kehottamaan työjärjestyksen määräysten tai näiden täytäntöönpanomääräysten toistuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, kirjaaja vaatii asianosaista tai väliintulohakemuksen tekijää korvaamaan tästä unionin yleiselle tuomioistuimelle aiheutuneet käsittelykulut työjärjestyksen 139 artiklan c alakohdan mukaisesti.

98.	Jollei liitteitä ole korjaamiskehotuksista huolimatta saatettu ulkoasultaan työjärjestyksen määräysten tai näiden täytäntöönpanomääräysten mukaisiksi, kirjaaja saattaa puheenjohtajan ratkaistavaksi, onko kyseisten liitteiden vastaanottamisesta kieltäydyttävä.

99.

Jollei oikeudenkäyntiasiakirjaan liitetyistä asiakirjoista ole oheistettu käännöstä oikeudenkäyntikielelle, kirjaaja kehottaa kyseessä olevaa asianosaista korjaamaan puutteen, jos käännös on ilmeisesti tarpeen asian käsittelyn asianmukaista kulkua varten. Jollei puutetta korjata, kyseessä olevat liitteet poistetaan asiaa koskevasta asiakirja-aineistosta.

100.

Jos muun kolmannen osapuolen kuin jäsenvaltion tekemää väliintulohakemusta ei ole laadittu oikeudenkäyntikielellä, kirjaaja kehottaa korjaamaan tämän puutteen ennen hakemuksen tiedoksi antamista asianosaisille. Jos oikeudenkäyntikielellä laadittu versio hakemuksesta jätetään kirjaajan tätä varten asettamassa määräajassa, oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisajankohtana pidetään muulla kielellä laaditun ensimmäisen version jättämisajankohtaa.

F.2. Kannekirjelmien puutteiden korjaaminen

101.

Jollei kannekirjelmä ole näiden täytäntöönpanomääräysten liitteessä 1 täsmennettyjen vaatimusten mukainen, kirjaamo ei ryhdy kanteen tiedoksi antamiseen vaan puutteiden korjaamista varten asetetaan kohtuullinen määräaika. Puutteiden korjaamatta jättäminen voi aiheuttaa kanteen tutkimatta jättämisen työjärjestyksen 78 artiklan 6 kohdan, 177 artiklan 6 kohdan ja 194 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

102.	Jollei kannekirjelmä ole näiden täytäntöönpanomääräysten liitteessä 2 täsmennettyjen vaatimusten mukainen, kanteen tiedoksi antamista lykätään ja puutteiden korjaamista varten asetetaan kohtuullinen määräaika.

103.	Jollei kannekirjelmä ole näiden täytäntöönpanomääräysten liitteessä 3 täsmennettyjen vaatimusten mukainen, kanne annetaan tiedoksi ja puutteiden korjaamista varten asetetaan kohtuullinen määräaika.

F.3. Muiden oikeudenkäyntiasiakirjojen puutteiden korjaaminen

104.	Edellä 101–103 kohdassa annettuja määräyksiä puutteiden korjaamisesta eri tapauksissa sovelletaan tarvittavin osin myös muihin oikeudenkäyntiasiakirjoihin kuin kannekirjelmään.

IV ASIAN KÄSITTELYN KIRJALLINEN VAIHE

A. Kirjelmien pituus

A.1. Kanteet

105.

Kirjelmien (5) sivujen enimmäismääräksi työjärjestyksen 1 artiklassa tarkoitettujen kanteiden yhteydessä vahvistetaan seuraavat.

Muiden kuin SEUT 270 artiklaan perustuvien kanteiden yhteydessä:

—	kannekirjelmä ja vastinekirjelmä 50 sivua

—	kantajan vastauskirjelmä ja vastaajan vastauskirjelmä 25 sivua

—	oikeudenkäyntiväite ja huomautukset sen johdosta 20 sivua

—	väliintulokirjelmä 20 sivua ja huomautukset sen johdosta 15 sivua.

SEUT 270 artiklaan perustuvien kanteiden yhteydessä:

—	kannekirjelmä ja vastinekirjelmä 30 sivua

—	kantajan vastauskirjelmä ja vastaajan vastauskirjelmä 15 sivua

—	oikeudenkäyntiväite ja huomautukset sen johdosta 10 sivua

—	väliintulokirjelmä 10 sivua ja huomautukset sen johdosta 5 sivua.

106.	Näiden enimmäismäärien ylittäminen sallitaan vain, jos asiaan liittyvät oikeudelliset seikat tai tosiseikat ovat erityisen monimutkaisia.

A.2. Immateriaalioikeuksia koskevat asiat

107.

Kirjelmien (6) sivujen enimmäismääräksi immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa vahvistetaan seuraavat:

—	kannekirjelmä ja vastinekirjelmät 20 sivua

—	liitännäiskannekirjelmä ja vastinekirjelmät sen johdosta 15 sivua

—	oikeudenkäyntiväite ja huomautukset sen johdosta 10 sivua

—	väliintulokirjelmä 10 sivua ja huomautukset sen johdosta 5 sivua.

108.	Näiden enimmäismäärien ylittäminen sallitaan vain, jos asiaan liittyvät oikeudelliset seikat tai tosiseikat ovat erityisen monimutkaisia.

A.3. Kirjelmien liiallisen pituuden korjaaminen

109.	Kirjelmä, jonka sivujen lukumäärä ylittää edellä 105 ja 107 kohdassa määrätyn enimmäismäärän 40 prosentilla, määrätään korjattavaksi, jollei puheenjohtaja toisin määrää.

110.	Kirjelmä, jonka sivujen lukumäärä ylittää edellä 105 ja 107 kohdassa määrätyn enimmäismäärän vähemmän kuin 40 prosentilla, voidaan määrätä korjattavaksi, jos puheenjohtaja niin määrää.

111.	Jos asianosaista kehotetaan korjaamaan kirjelmän liiallinen pituus, laajuutensa vuoksi korjattavan kirjelmän tiedoksi antamista lykätään.

B. Kirjelmien rakenne ja sisältö

B.1. Kanteet

1. Kannekirjelmä

112.	Tiedot, joiden mainitseminen kannekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 76 artiklassa.

113.	Kannekirjelmän johdanto-osan jälkeen tulisi esittää lyhyt yhteenveto oikeusriidan taustalla olevista tosiseikoista.

114.	Kanteessa esitetyt vaatimukset on ilmoitettava täsmällisesti muotoiltuna kannekirjelmän alussa tai lopussa.

115.

Oikeudellisen argumentoinnin rakenteen tulisi olla niiden kanneperusteiden mukainen, joihin asiassa vedotaan. Argumentoinnin edellä on yleensä hyvä mainita kanneperusteet kaavamaisesti. Jokainen kanneperuste, johon asiassa vedotaan, on myös aiheellista otsikoida, jotta ne voidaan helpommin erottaa toisistaan.

116.	Kannekirjelmän mukana on toimitettava työjärjestyksen 51 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 78 artiklassa mainitut asiakirjat.

117.

Työjärjestyksen 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, joka osoittaa asianosaista edustavan tai asianosaisen asiamiestä avustavan asianajajan kelpoisuuden esiintyä jonkin jäsenvaltion tai muun Euroopan vapaakauppa-alueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion tuomioistuimissa, esittämisen sijasta saadaan viitata unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevan asian yhteydessä aikaisemmin jätettyyn asiakirjaan.

118.	Kannekirjelmään on Euroopan unionin virallisessa lehdessä työjärjestyksen 79 artiklan mukaisesti julkaistavan tiedonannon laatimisen helpottamiseksi oheistettava yhteenveto perusteista ja pääasiallisista perusteista, joihin asiassa vedotaan.

119.

Jotta yhteenveto perusteista ja pääasiallisista perusteluista, joihin asiassa vedotaan, olisi helppo käsitellä unionin yleisessä tuomioistuimessa, sen laatimisessa kehotetaan noudattamaan seuraavaa:

—	se on toimitettava eri asiakirjana kuin kannekirjelmän teksti ja kannekirjelmässä mainitut liitteet

—	sen pituus saa olla enintään kaksi sivua

—	sen on oltava laadittu oikeudenkäyntikielellä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla nähtävissä olevan mallin mukaisesti

—	se on lähetettävä tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen laadittuna sähköisenä tiedostona sähköpostitse osoitteeseen GC.Registry@curia.europa.eu ja samalla on mainittava asia, johon tiedosto liittyy.

120.	Jos kanne nostetaan sen jälkeen, kun asiassa on tehty oikeusapuhakemus, joka työjärjestyksen 147 artiklan 7 kohdan mukaisesti keskeyttää kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen, tämä seikka on mainittava kannekirjelmän alussa.

121.

Jos kanne nostetaan sen jälkeen, kun määräys, jolla oikeusapuhakemus on ratkaistu, on annettu tiedoksi, tai, jollei tässä määräyksessä nimetä hakijan oikeudenkäyntiedustajaksi asianajajaa, sen jälkeen, kun määräys asianajajan nimeämisestä hakijan oikeudenkäyntiedustajaksi on annettu tiedoksi, kannekirjelmässä on lisäksi mainittava päivä, jona määräys on annettu tiedoksi kantajalle.

122.	Kannekirjelmän laatimisen helpottamiseksi muotomääräysten osalta asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan tutustumaan Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla saatavissa olevaan asiakirjaan ”Tarkistuslista – Kannekirjelmät”.

2. Vastinekirjelmä

123.	Tiedot, joiden mainitseminen vastinekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdassa.

124.	Vastaajan vaatimukset on ilmoitettava täsmällisesti muotoiltuna vastinekirjelmän alussa tai lopussa.

125.	Jos kantajan väitteet tosiseikoista kiistetään, tämä on tehtävä nimenomaisesti ja samalla on täsmällisesti yksilöitävä kyseiset tosiseikat.

126.	Koska oikeusriidan puitteet määräytyvät kanteen perusteella, vastinekirjelmässä esitetyn argumentoinnin rakenteen on noudatettava kannekirjelmässä esitettyjä perusteita tai väitteitä siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista.

127.	Edellä olevia 116 ja 117 kohtaa sovelletaan vastinekirjelmään.

128.

SEUT 270 artiklaan perustuvien kanteiden yhteydessä on toivottavaa, että toimielimet liittävät vastinekirjelmäänsä siinä mainitut yleisesti sovellettavat asiakirjat, joita ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja mainitsevat tällöin niiden antopäivän, voimaantulopäivän ja mahdollisen kumoamispäivän.

3. Kantajan vastaus ja vastaajan vastaus

129.	Jos asiassa järjestetään toinen kirjelmien vaihto, varsinaiset asianosaiset voivat täydentää perustelujaan kantajan vastauksella ja vastaajan vastauksella.

130.

Koska oikeusriidan puitteet ja sen kohteena olevat perusteet tai väitteet on jo esitetty (tai kiistetty) perusteellisesti kannekirjelmässä ja vastinekirjelmässä, kantajan vastauksen ja vastaajan vastauksen tarkoituksena on antaa kantajalle ja vastaajalle tilaisuus täsmentää kannanottojaan tai tarkentaa lausumiaan jostain tärkeästä kysymyksestä sekä vastata kannekirjelmässä ja vastinekirjelmässä esiin tulleisiin uusiin seikkoihin. Lisäksi puheenjohtaja voi työjärjestyksen 83 artiklan 3 kohdan mukaisesti itse täsmentää ne seikat, joita näissä oikeudenkäyntiasiakirjoissa tulisi käsitellä.

B.2. Immateriaalioikeuksia koskevat asiat

1. Kannekirjelmä

131.	Tiedot, joiden mainitseminen kannekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 177 artiklan 1 kohdassa.

132.	Kannekirjelmään on sisällyttävä myös työjärjestyksen 177 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitut tiedot.

133.	Kannekirjelmän mukana on toimitettava työjärjestyksen 177 artiklan 3–5 kohdassa mainitut asiakirjat.

134.	Edellä olevia 113–115, 117 ja 120–122 kohtaa sovelletaan kannekirjelmiin immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa.

2. Vastinekirjelmä

135.	Tiedot, joiden mainitseminen vastinekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 180 artiklan 1 kohdassa.

136.	Vastaajan tai väliintulijan vaatimukset on ilmoitettava täsmällisesti muotoiltuna vastinekirjelmän alussa tai lopussa.

137.	Väliintulijan jättämän vastinekirjelmän mukana on toimitettava työjärjestyksen 177 artiklan 4 ja 5 kohdassa mainitut asiakirjat, jollei näitä asiakirjoja ole jätetty aikaisemmin työjärjestyksen 173 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

138.	Edellä olevia 117, 125 ja 126 kohtaa sovelletaan vastinekirjelmään.

3. Liitännäiskanne ja vastineet liitännäiskanteeseen

139.

Jos asian käsittelyyn valituslautakunnassa osallistunut muu asianosainen kuin kantaja haluaa sen jälkeen, kun kanne on annettu sille tiedoksi, riitauttaa riidanalaisen päätöksen sellaisen kohdan osalta, jota kanteessa ei ole esitetty, tämän asianosaisen on nostettava vastinekirjelmänsä jättämisen yhteydessä liitännäiskanne. Liitännäiskanne on nostettava erillisellä asiakirjalla työjärjestyksen 183 ja 184 artiklassa määrättyjä menettelyvaatimuksia noudattaen.

140.	Liitännäiskanteen nostamisen jälkeen oikeudenkäynnin muilla asianosaisilla on oikeus toimittaa vastinekirjelmä, jonka kohteena saavat olla ainoastaan ne vaatimukset, perusteet ja perustelut, joihin liitännäiskanteessa vedotaan.

V ASIAN KÄSITTELYN SUULLINEN VAIHE

A. Pyyntö istunnon pitämisestä asianosaisten kuulemiseksi

141.	Kuten työjärjestyksen 106 artiklasta ilmenee, unionin yleinen tuomioistuin pitää asianosaisten kuulemiseksi istunnon joko omasta aloitteestaan tai varsinaisen asianosaisen pyynnöstä.

142.

Varsinaisen asianosaisen, joka haluaa tulla kuulluksi asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa, on tehtävä tätä koskeva perusteltu pyyntö kolmen viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisestä on annettu tiedoksi asianosaisille. Näiden perustelujen – joita ei saa yhdistää kirjelmään tai kirjallisiin huomautuksiin ja jotka eivät saa ylittää kolmea sivua – lähtökohtana on oltava konkreettinen arviointi asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon merkityksestä kyseiselle asianosaiselle, ja perusteluissa on ilmoitettava ne asiakirja-aineiston tai perustelujen osat, joiden yksityiskohtaisempi kehittely tai kiistäminen istunnossa on tämän asianosaisen mielestä välttämätöntä. Istunnossa käytävän keskustelun kohdentamisen helpottamiseksi on toivottavaa, ettei näissä perusteluissa vain viitata yleisluonteisesti esimerkiksi asian tärkeyteen.

143.	Jollei mikään varsinainen asianosainen ole tehnyt perusteltua pyyntöä vahvistetussa määräajassa, unionin yleinen tuomioistuin voi päättää ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta.

B. Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon valmistelu

144.	Kirjaamo huolehtii asianosaisten kutsumisesta niiden kuulemiseksi pidettävään istuntoon viimeistään kuukautta ennen istunnon ajankohtaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta kutsua asianosaiset perustelluissa tilanteissa lyhyemmälläkin määräajalla.

145.

Pyyntö asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivän siirtämisestä myöhemmäksi voidaan työjärjestyksen 107 artiklan 2 kohdan mukaan hyväksyä vain poikkeustapauksissa. Tällaisen pyynnön voi esittää vain varsinainen asianosainen, sen on oltava asianmukaisesti perusteltu, siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys ja se on toimitettava unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisimman pian kutsun jälkeen.

146.	Asianosaisen oikeudenkäyntiedustajan, joka ei aio osallistua istuntoon asianosaisten kuulemiseksi, tulee ilmoittaa tästä unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisimman pian kutsun jälkeen.

147.	Unionin yleinen tuomioistuin pyrkii toimittamaan asianosaisille suppean kertomuksen istuntoa varten kolme viikkoa ennen istuntoa. Tämän suppean kertomuksen tarkoituksena on asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon valmistelu.

148.	Esittelevän tuomarin laatimassa suppeassa kertomuksessa istuntoa varten mainitaan vain oikeudelliset perusteet ja tiivis yhteenveto asianosaisten esittämistä perusteluista.

149.	Asianosaisten mahdolliset huomautukset istuntoa varten laaditusta suppeasta kertomuksesta voidaan esittää asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa. Tällaiset huomautukset merkitään tällöin istunnosta laadittavaan pöytäkirjaan.

150.	Istuntoa varten laadittu suppea kertomus asetetaan yleisön saataville istuntosalin ulkopuolella sinä päivänä, jona istunto asianosaisten kuulemiseksi pidetään, paitsi jos asia käsitellään kokonaisuudessaan yleisön läsnä olematta.

151.

Ennen jokaista julkista istuntoa kirjaaja huolehtii siitä, että istuntosalin ulkopuolelle asetetaan nähtäville oikeudenkäyntikielellä seuraavat tiedot: asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivä ja kellonaika, toimivaltainen ratkaisukokoonpano, käsiteltävä asia tai käsiteltävät asiat ja asianosaisten nimet.

152.

Pyyntö tiettyjen teknisten välineiden käyttämisestä asian esittämistä varten on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivää. Jos puheenjohtaja hyväksyy pyynnön, tällaisten välineiden käyttöön liittyvät menettelytavat on selvitettävä kirjaamon kanssa mahdollisten teknisten tai käytännöllisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi. Esityksen tarkoituksena saa olla vain asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen havainnollistaminen, eikä siihen siten saa sisältyä uusia perusteita tai uusia todisteita. Välineitä, joille tällaisen esityksen sisältö on otettu, ei oteta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon eikä niitä siten myöskään anneta tiedoksi muille asianosaisille, jollei puheenjohtaja toisin päätä.

153.

Euroopan unionin tuomioistuimen rakennuksiin pääsyyn liittyvien turvatoimien vuoksi asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien suositellaan varmistautuvan tarvittavin keinoin siitä, että he pystyvät saapumaan istuntosaliin vähintään 15 minuuttia ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon alkamista, koska ratkaisukokoonpanoon kuuluvat jäsenet tavallisesti keskustelevat asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien kanssa asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon järjestämiseen liittyvistä seikoista.

154.	Asianosaisten kuulemiseksi pidettävään istuntoon valmistautumiseksi asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan tutustumaan asiakirjaan ”Tarkistuslista – Istunto asianosaisten kuulemiseksi”, joka on nähtävillä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

C. Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon kulku

155.	Asianosaisen oikeudenkäyntiedustajan on istunnossa esiintyessään oltava pukeutunut viittaan.

156.

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa

—	toistetaan tarvittaessa hyvin lyhyesti asianosaisen omaksuma kanta korostamalla kirjallisesti esitettyjä pääasiallisia perusteita

—	selvennetään tarvittaessa joitakin asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitettyjä perusteluja ja esitetään mahdolliset uudet seikat, jotka johtuvat asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisen jälkeisistä tapahtumista ja joita ei tästä syystä ole voitu esittää kirjelmissä

—	vastataan unionin yleisen tuomioistuimen mahdollisesti esittämiin kysymyksiin.

157.

Kunkin asianosaisen tulee edellä 156 kohdassa määritelty asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon tarkoitus huomioon ottaen arvioida, onko suullisten lausumien esittäminen todella tarpeen vai riittääkö pelkkä viittaaminen kirjelmiin tai kirjallisiin huomautuksiin. Istunto asianosaisten kuulemiseksi voidaan tällöin keskittää unionin yleisen tuomioistuimen kysymyksiin vastaamiseen. Oikeudenkäyntiedustajan, joka pitää puheenvuoron käyttämistä tarpeellisena, suositellaan rajaavan lausumansa tiettyjen seikkojen selostamiseen ja viittaavan muiden seikkojen osalta kirjelmiin.

158.	Jos unionin yleinen tuomioistuin on ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa työjärjestyksen 89 artiklan 4 kohdan mukaisesti kehottanut asianosaisia keskittämään lausumansa tiettyyn tai tiettyihin kysymyksiin, suullisissa lausumissa on käsiteltävä ensisijaisesti näitä kysymyksiä.

159.

Asianosaisen luopuminen suullisen lausuman esittämisestä ei merkitse toisen asianosaisen esittämän lausuman myöntämistä, jos kyseessä olevat perustelut on jo kiistetty kirjallisesti. Suullisen lausuman esittämättä jättäminen ei estä tätä asianosaista vastaamasta toisen asianosaisen suulliseen lausumaan.

160.

Selkeyden vuoksi ja jotta unionin yleisen tuomioistuimen jäsenillä olisi parhaat edellytykset suullisten lausumien ymmärtämiseen, tekstin lukemisen sijasta on yleensä parempi käyttää muistiinpanoihin perustuvaa vapaata esitystä. Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan myös muotoilemaan esityksensä asiasta niin yksinkertaisesti kuin suinkin mahdollista ja käyttämään mieluiten lyhyitä virkkeitä. Unionin yleiselle tuomioistuimelle olisi myös avuksi, että oikeudenkäyntiedustajat muotoilisivat suulliset lausumansa jäsennellysti ja selvittäisivät ennen niiden esittämistä, millaista jäsentelyä he aikovat käyttää.

161.

Tiettyjen teknisluonteisten kysymysten selventämiseksi unionin yleiselle tuomioistuimelle ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja voi sallia asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien antavan puheenvuoron henkilöille, jotka eivät ole oikeudenkäyntiedustajia mutta joilla on paremmat edellytykset ottaa asiaan kantaa. Tällaiset henkilöt esiintyvät vain kyseessä olevan asianosaisen oikeudenkäyntiedustajan läsnä ollessa ja hänen vastuullaan. Näiden henkilöiden on ennen puheenvuoron käyttämistä annettava tieto henkilöllisyydestään.

162.

Suullisten lausumien kesto voi vaihdella riippuen asian vaikeudesta ja siitä, onko asiassa uusia seikkoja. Kullakin varsinaisella asianosaisella on käytettävissään 15 minuuttia ja kullakin väliintulijalla 10 minuuttia puheaikaa (yhdistetyissä asioissa kullakin varsinaisella asianosaisella on 15 minuuttia kussakin asiassa ja kullakin väliintulijalla 10 minuuttia kussakin asiassa), jollei kirjaamo ole ilmoittanut heille toisin. Tämä rajoitus koskee vain varsinaisia suullisia lausumia, eikä rajoitettuun aikaan sisältyväksi lasketa asianosaisten kuulemiseksi pidetyssä istunnossa esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi tai loppupuheenvuoron käyttämiseksi tarvittavaa aikaa.

163.

Olosuhteiden vaatiessa kirjaamolle voidaan viimeistään kaksi viikkoa ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa (tai asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa tapauksissa myöhemmin) esittää tästä normaalista kestosta poikkeamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö, jossa täsmennetään tarpeelliseksi katsottu puheaika. Oikeudenkäyntiedustajille ilmoitetaan näiden pyyntöjen johdosta, minkä verran puheaikaa heillä on käytettävissään.

164.

Jos yhdellä asianosaisella on useita oikeudenkäyntiedustajia, lähtökohtaisesti vain kaksi heistä saa esittää suullisia lausumia eikä heidän puheenvuorojensa yhteenlaskettu kesto saa ylittää edellä 162 kohdassa täsmennettyä puheaikaa. Tuomareiden kysymyksiin saa kuitenkin vastata ja loppupuheenvuoron saa käyttää muukin oikeudenkäyntiedustaja kuin se, joka on esittänyt asianosaisen suulliset lausumat.

165.

Jos useat asianosaiset ovat unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävästä asiasta samaa mieltä (näin on varsinkin väliintulossa tai yhdistetyissä asioissa), niiden oikeudenkäyntiedustajien tulisi samojen lausumien toiston välttämiseksi neuvotella keskenään ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa.

166.	Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen tai virkamiestuomioistuimen ratkaisua lainatessaan ilmoittamaan sen tavanomainen nimitys ja asian numero sekä tarvittaessa täsmentämään se kohta tai ne kohdat, joilla on asiassa merkitystä.

167.

Työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdan mukaan varsinaiset asianosaiset voivat poikkeuksellisesti esittää todisteita vielä asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa. Tällöin muiden asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kuullaan näiden todisteiden tutkittavaksi ottamisesta ja niiden sisällöstä. Ne on varmuuden vuoksi syytä varata käytettävikseen riittävän monena kappaleena.

D. Tulkkaus

168.	Tulkkauksen helpottamiseksi asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan toimittamaan suullisten lausumiensa mahdollinen teksti etukäteen tulkkausosastolle sähköpostitse (interpret@curia.europa.eu).

169.	Suullisia lausumia koskevien tulkkausosastolle toimitettujen muistiinpanojen luottamuksellisuus taataan. Kaikenlaisten väärinkäsitysten välttämiseksi niissä on ilmoitettava asianosaisen nimi. Suullisia lausumia koskevia muistiinpanoja ei oteta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon.

170.

Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia muistutetaan siitä, että tapauksen mukaan vain osa unionin yleisen tuomioistuimen jäsenistä kuuntelee suullista lausumaa sillä kielellä, jolla se esitetään, ja että muut jäsenet kuuntelevat simultaanitulkkausta. Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon mahdollisimman hyvän sujumisen vuoksi ja simultaanitulkkauksen laadun ylläpitämiseksi on erittäin suositeltavaa, että oikeudenkäyntiedustajat puhuvat hitaasti ja mikrofoniin.

171.

Kun oikeudenkäyntiedustajat aikovat lainata sanatarkasti tiettyjen tekstien tai asiakirjojen osia, erityisesti sellaisia osia, joita ei mainita asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa, ne on syytä ilmoittaa tulkeille ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa. Samoin voi olla aiheellista ilmoittaa tulkeille sellaisista termeistä, jotka saattavat olla vaikeita kääntää.

E. Pöytäkirja istunnosta asianosaisten kuulemiseksi

172.

Kirjaaja laatii jokaisesta asianosaisten kuulemiseksi pidetystä istunnosta oikeudenkäyntikielellä pöytäkirjan, johon sisältyy seuraavat tiedot: asian tunnus, istunnon päivä, kellonaika ja paikka, mahdollinen maininta suljetusta käsittelystä, läsnä olleiden tuomareiden ja kirjaajan nimet, asianosaisten läsnä olleiden oikeudenkäyntiedustajien nimet ja asema, maininta istuntoa varten laaditun suppean kertomuksen johdosta mahdollisesti esitetyistä huomautuksista, asiassa mahdollisesti kuultujen todistajien tai asiantuntijoiden suku- ja etunimet, asema ja kotipaikka, istunnossa mahdollisesti esitetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ja tarvittaessa istunnossa esitetyt lausumat sekä unionin yleisen tuomioistuimen tai puheenjohtajan istunnossa julistamat päätökset.

VI LUOTTAMUKSELLINEN KÄSITTELY

A. Yleistä

173.

Jollei työjärjestyksen 68 artiklan 4 kohdan, 104 artiklan, 105 artiklan 8 kohdan ja 114 artiklan 7 kohdan määräyksistä muuta johdu, unionin yleinen tuomioistuin ottaa työjärjestyksen 64 artiklan mukaisesti huomioon vain oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat, joista asianosaisten oikeudenkäyntiedustajilla on ollut tilaisuus saada tieto ja lausua mielipiteensä.

174.

Tästä seuraa, että jollei työjärjestyksen 103–105 artiklan määräyksistä muuta johdu, kantajan esittämää pyyntöä asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvien joidenkin tietojen luottamuksellisesta käsittelystä vastaajaan nähden ei voida ottaa huomioon. Myöskään vastaaja ei voi esittää tällaista pyyntöä kantajaan nähden.

175.	Varsinainen asianosainen voi kuitenkin pyytää, että tietyt asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvät luottamukselliset tiedot jätetään väliintulijalle toimitettavien asiakirjojen ulkopuolelle työjärjestyksen 144 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

176.

Kaikki asianosaiset voivat myös pyytää, että tietyt yhdistettyjä asioita koskeviin asiakirja-aineistoihin sisältyvät tiedot jätetään niiden luottamuksellisuudesta esitetyn väitteen vuoksi työjärjestyksen 68 artiklan 4 kohdan mukaisesti niiden tietojen ulkopuolelle, joihin yhdistettyjen asioiden asianosainen saa tutustua.

B. Luottamuksellinen käsittely väliintulohakemuksen yhteydessä

177.	Kun asiassa on tehty väliintulohakemus, varsinaisia asianosaisia kehotetaan ilmoittamaan kirjaajan asettamassa määräajassa, pyytävätkö ne tiettyjen oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvien tietojen ja asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon jo otettujen asiakirjojen luottamuksellista käsittelyä.

178.

Varsinaisten asianosaisten on esitettävä mahdollinen pyyntönsä myöhemmin jättämiensä oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen luottamuksellisesta käsittelystä kunkin asiakirjan jättämisen yhteydessä. Jollei tällaista pyyntöä esitetä, jätetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ilmaistaan väliintulijalle.

179.	Luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö on esitettävä erillisellä asiakirjalla. Pyyntöä ei saa jättää luottamuksellisena versiona eikä siihen sen vuoksi pidä sisällyttää luottamuksellisia tietoja.

180.	Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä se asianosainen, johon nähden luottamuksellista käsittelyä pyydetään.

181.

Luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, eikä se saa milloinkaan kohdistua oikeudenkäyntiasiakirjaan kokonaisuudessaan eikä muuten kuin poikkeuksellisesti liitteeseen kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntiasiakirja tai muu asiakirja on nimittäin asiaan liittyviä intressejä vaarantamatta yleensä mahdollista toimittaa ei-luottamuksellisena versiona, josta on poistettu tietyt jaksot, sanat tai numerot.

182.	Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on ilmoitettava täsmällisesti tiedot tai jaksot, joita pyyntö koskee, ja siihen on sisällyttävä perustelut kunkin osan tai jakson luottamuksellisuudelle. Jollei näitä seikkoja mainita, unionin yleinen tuomioistuin voi hylätä pyynnön.

183.

Yhden tai useamman oikeudenkäyntiasiakirjan luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön jättämisen yhteydessä asianosaisen on toimitettava kyseessä olevista oikeudenkäyntiasiakirjoista ja muista asiakirjoista ei-luottamuksellinen versio, josta on poistettu ne tiedot tai jaksot, joita pyyntö koskee.

184.

Jos luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ei täytä edellä 179, 180 ja 183 kohdassa annettuja määräyksiä, kirjaaja kehottaa kyseessä olevaa asianosaista korjaamaan puutteet. Jollei luottamuksellista käsittelyä koskevaa pyyntöä ole kehotuksesta huolimatta saatettu näiden täytäntöönpanomääräysten mukaiseksi, pyynnön asianmukainen käsittely ei ole mahdollista ja kaikki kyseessä olevat oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ilmaistaan väliintulijalle.

C. Luottamuksellinen käsittely yhdistetyissä asioissa

185.

Jos asioiden yhdistämistä harkitaan, asianosaisia kehotetaan ilmoittamaan kirjaajan asettamassa määräajassa, pyytävätkö ne yhdistettävien asioiden oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvien tietojen ja näitä asioita koskeviin asiakirja-aineistoihin jo otettujen asiakirjojen luottamuksellista käsittelyä.

186.

Asianosaisten on esitettävä mahdollinen pyyntönsä myöhemmin jättämiensä oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen luottamuksellisesta käsittelystä kunkin asiakirjan jättämisen yhteydessä. Jollei tällaista pyyntöä esitetä, jätetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ilmaistaan yhdistettyjen asioiden muille asianosaisille.

187.	Edellä olevia 179–184 kohtaa sovelletaan luottamuksellista käsittelyä koskeviin pyyntöihin yhdistetyissä asioissa.

D. Luottamuksellinen käsittely työjärjestyksen 103 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa

188.

Unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksen 91 artiklassa tarkoitettuna asian selvittämistoimena määrätä asianosaisen toimittamaan asiaa koskevia tietoja tai asiakirjoja. Työjärjestyksen 92 artiklan 3 kohdan mukaan tässä tarkoitetusta tietojen tai asiakirjojen toimittamisesta saadaan antaa määräys vain, jos asianosainen, jota toimi koskee, ei ole noudattanut prosessinjohtotoimea, josta on aikaisemmin päätetty samassa tarkoituksessa, tai jos asianosainen, jota toimi koskee, tätä nimenomaisesti pyytää esittäen perusteet, joiden vuoksi selvittämistoimesta on välttämätöntä päättää määräyksellä.

189.

Jos varsinainen asianosainen vetoaa tietojen tai asiakirjojen luottamuksellisuuteen vastustaessaan niiden toimittamista prosessinjohtotoimeen antamassaan vastauksessa tai esittäessään asian selvittämistoimeen turvautumista, unionin yleinen tuomioistuin määrää työjärjestyksen 91 artiklan b alakohdan nojalla antamallaan määräyksellä nämä tiedot tai asiakirjat esitettäviksi, jos se katsoo, että niillä saattaa olla merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin yleiselle tuomioistuimelle tällä perusteella toimitettujen luottamuksellisten tietojen tai asiakirjojen käsittelyyn sovelletaan työjärjestyksen 103 artiklan määräyksiä. Näissä määräyksissä ei millään tavoin poiketa kontradiktorisen periaatteen noudattamisesta oikeudenkäynnissä, vaan niissä esitetään menettelytavat tämän periaatteen toteuttamiseksi.

190.

Kyseisen määräyksen nojalla unionin yleinen tuomioistuin tutkii, onko tiedoilla tai asiakirjoilla merkitystä asian ratkaisun kannalta ja ovatko ne luottamuksellisia. Jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kyseisillä tiedoilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta mutta ne ovat luottamuksellisia, se huolehtii tämän luottamuksellisuuden yhteensovittamisesta tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden ja erityisesti kontradiktorisen periaatteen noudattamisen kanssa ja sillä on käytettävissä tätä yhteensovittamista varten kaksi vaihtoehtoa.

191.

Unionin yleinen tuomioistuin voi päättää, että tieto tai asiakirja on saatettava toisen varsinaisen asianosaisen tietoon sen luottamuksellisuudesta huolimatta. Tätä varten unionin yleinen tuomioistuin voi prosessinjohtotoimena kehottaa muiden asianosaisten kuin luottamuksellisia tietoja toimittaneen asianosaisen oikeudenkäyntiedustajia antamaan erityisen sitoumuksen näiden tietojen tai asiakirjojen luottamuksellisuuden säilyttämisestä siten, etteivät he ilmaise näin saamiaan tietoja päämiehilleen eivätkä sivullisille. Tämän sitoumuksen noudattamatta jättämisen johdosta voidaan soveltaa työjärjestyksen 55 artiklaa.

192.

Vaihtoehtoisesti unionin yleinen tuomioistuin voi päättää, ettei luottamuksellisia tietoja ilmaista mutta toisen varsinaisen asianosaisen käytettäväksi annetaan muita kuin luottamuksellisia tietoja, joiden avulla tämä asianosainen voi, siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista, esittää huomautuksensa siten, että kontradiktorista periaatetta noudatetaan. Unionin yleinen tuomioistuin määrää tällöin, että luottamuksellisia tietoja toimittaneen varsinaisen asianosaisen on ilmaistava joitakin tietoja sellaisella tavalla, että tietojen luottamuksellisuus ja asian käsittelyn kontradiktorisuus voidaan sovittaa yhteen. Tiedot voidaan esimerkiksi toimittaa tiivistelmänä. Jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei toinen varsinainen asianosainen voi käyttää tehokkaasti puolustautumisoikeuksiaan, se voi antaa yhden tai useita määräyksiä, kunnes se katsoo, että asian käsittelyn jatkaminen kontradiktorista periaatetta tosiasiallisesti noudattaen on mahdollista.

193.

Kun unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että toisella varsinaisella asianosaisella on sille työjärjestyksen 103 artiklan 3 kohdan nojalla annetussa määräyksessä vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti ilmaistujen tietojen perusteella ollut asianmukainen tilaisuus lausua mielipiteensä, unionin yleinen tuomioistuin ei ota huomioon niitä luottamuksellisia tietoja tai asiakirjoja, joita ei ole saatettu tämän toisen asianosaisen tietoon. Luottamukselliset tiedot tai asiakirjat poistetaan asiakirja-aineistosta, ja asianosaisille ilmoitetaan tästä.

E. Luottamuksellinen käsittely työjärjestyksen 104 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa

194.

Kun unionin yleisen tuomioistuimen tutkittavana on kysymys siitä, onko toimielimen toteuttama toimi, jolla asiakirjaan tutustuminen on evätty, laillinen, unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksen 91 artiklan c alakohdan nojalla määrätä asian selvittämistoimena kyseisen asiakirjan esitettäväksi.

195.	Toimielimen esittämää asiakirjaa ei ilmaista muille asianosaisille, koska se tekisi oikeudenkäynnin tarkoituksettomaksi.

F. Luottamuksellinen käsittely työjärjestyksen 105 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa

196.

Työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan oikeudenkäynnin varsinainen asianosainen voi omasta aloitteestaan tai unionin yleisen tuomioistuimen annettua määräyksen asian selvittämistoimesta toimittaa tietoja tai asiakirjoja, jotka liittyvät unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai niiden kansainvälisten suhteiden hoitamiseen. Kyseisen artiklan 3–10 kohdassa määrätään tällaisiin tietoihin tai asiakirjoihin sovellettavista menettelysäännöistä.

197.

Koska tiedot tai asiakirjat, jotka liittyvät unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai niiden kansainvälisten suhteiden hoitamiseen, ovat arkaluonteisia ja luottamuksellisia, työjärjestyksen 105 artiklassa annettujen sääntöjen täytäntöönpano edellyttää asianmukaisten turvallisuussääntöjen käyttöönottoa kyseisten tietojen tai asiakirjojen suojaamisen korkean tason varmistamiseksi. Nämä turvallisuussäännöt vahvistetaan 14.9.2016 annetussa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä.

VII OIKEUSAPU

198.	Lomakkeen käyttäminen oikeusapuhakemuksen tekemiseen on työjärjestyksen 147 artiklan 2 kohdan mukaan pakollista. Lomake on saatavissa Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolta.

199.

Oikeusavun hakija, jolla ei ole oikeusapuhakemuslomaketta jätettäessä oikeudenkäyntiedustajanaan asianajajaa, voi työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohdan mukaisesti jättää asianmukaisesti täytetyn ja allekirjoitetun paperimuotoisen lomakkeen kirjaamoon edellä 90 kohdassa mainittuun osoitteeseen postitse tai henkilökohtaisesti. Lomaketta ei käsitellä, jos siinä ei ole omakätistä allekirjoitusta.

200.	Jos oikeusavun hakijalla on oikeusapuhakemuslomaketta jätettäessä oikeudenkäyntiedustajanaan asianajaja, lomakkeen jättämiseen sovelletaan työjärjestyksen 72 artiklan 1 kohtaa ottaen huomioon, mitä edellä 77–79 kohdassa määrätään.

201.

Oikeusapuhakemuslomakkeen tarkoituksena on, että unionin yleisellä tuomioistuimella on työjärjestyksen 147 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti käytettävissään tarvittavat tiedot oikeusapuhakemuksen asianmukaista ratkaisemista varten. Kyseessä ovat

—	hakijan taloudellista asemaa koskevat tiedot ja,

—	jollei kannetta ole vielä nostettu, tiedot kanteen kohteesta, asiaa koskevista tosiseikoista ja kanteen tueksi esitettävistä perusteluista.

202.	Hakijan on toimitettava oikeusapuhakemuslomakkeen mukana asiakirjaselvitys edellä 201 kohdassa tarkoitettujen tietojen oikeellisuudesta.

203.	Oikeusapuhakemuslomakkeen mukana on tapauksen mukaan toimitettava työjärjestyksen 51 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 78 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

204.	Asianmukaisesti täytetyn oikeusapuhakemuslomakkeen ja asiakirjaselvityksen on oltava sellaisinaan ymmärrettäviä.

205.

Oikeusapuhakemusta ei voida täydentää myöhemmin jätettävillä lisäyksillä, tämän kuitenkaan rajoittamatta unionin yleisen tuomioistuimen mahdollisuutta pyytää tietojen tai asiakirjojen täydentämistä työjärjestyksen 89 ja 90 artiklan nojalla. Tällaisia asiakirjojen lisäyksiä ei oteta vastaan, jos niitä jätetään, vaikkei unionin yleinen tuomioistuin ole pyytänyt niitä. Hakijan varattomuutta osoittavia asiakirjoja voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa hyväksyä myöhemmin, edellyttäen että niiden toimittamisen viivästymiselle esitetään asianmukainen selitys.

206.

Työjärjestyksen 147 artiklan 7 kohdan mukaan oikeusapuhakemuksen tekeminen keskeyttää hakemuksessa tarkoitetun kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen siihen päivään asti, jona määräys, jolla hakemus ratkaistaan, tai, jollei tässä määräyksessä nimetä asianajajaa oikeusavun hakijan oikeudenkäyntiavustajaksi, siihen päivään asti, jona määräys, jolla hakijan oikeudenkäyntiedustajaksi nimetään asianajaja, annetaan tiedoksi.

207.

Koska oikeusapuhakemuksen tekeminen keskeyttää kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen edellä 206 kohdassa tarkoitetun määräyksen tiedoksi antamiseen asti, kannekirjelmän jättämistä varten jäljelle jäävä määräaika voi olla erittäin lyhyt. Oikeusavun saajan, jolla on asianmukaisesti oikeudenkäyntiedustajanaan asianajaja, on sen vuoksi suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota kyseisen laillisen määräajan noudattamiseen.

VIII KIIREELLISET OIKEUDENKÄYNTIMENETTELYT

A. Nopeutettu menettely

A.1. Pyyntö asian käsittelystä nopeutetussa menettelyssä

208.	Työjärjestyksen 152 artiklan 1 kohdan mukaan pyyntö asian käsittelystä nopeutetussa menettelyssä on tehtävä erillisellä asiakirjalla kannekirjelmän tai vastinekirjelmän jättämisen yhteydessä, ja pyynnössä on mainittava, miksi asia on erityisen kiireellinen, sekä muut asiaan vaikuttavat olosuhteet.

209.	Asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön välittömän käsittelyn helpottamiseksi kirjaamossa pyynnön ensimmäisellä sivulla on oltava maininta siitä, että se on jätetty työjärjestyksen 151 ja 152 artiklan nojalla.

210.	Nopeutetussa menettelyssä käsiteltäväksi pyydetyssä asiassa kannekirjelmä ei lähtökohtaisesti saa olla yli 25 sivun pituinen. Kannekirjelmän ulkoasun on oltava edellä 112–121 kohdassa annettujen määräysten mukainen.

211.

On suositeltavaa, että asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä pyytävä asianosainen yksilöi pyynnössään ne perusteet, perustelut tai asianomaisen kirjelmän (kannekirjelmä tai vastinekirjelmä) jaksot, jotka esitetään vain siinä tapauksessa, ettei asiaa käsitellä nopeutetussa menettelyssä. Nämä työjärjestyksen 152 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä täsmällisesti muotoiltuina ja niissä on mainittava asianomaisten kappaleiden numerot.

A.2. Lyhennetty versio

212.	On suositeltavaa, että edellä 211 kohdassa mainitut tiedot sisältävään asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevaan pyyntöön oheistetaan liitteenä asianomaisen kirjelmän lyhennetty versio.

213.

Jos lyhennetty versio oheistetaan, sen on oltava seuraavien määräysten mukainen:

a)	lyhennetty versio noudattaa asianomaisen kirjelmän alkuperäisen version muotoa siten, että pois jätetyt jaksot yksilöidään hakasulkeissa olevalla merkinnällä ”omissis”

b)	lyhennettyyn versioon sisällytettyjen kappaleiden numerointi pysytetään samana kuin asianomaisen kirjelmän alkuperäisessä versiossa

c)	jos lyhennetyssä versiossa ei viitata asianomaisen kirjelmän alkuperäisen version kaikkiin liitteisiin, lyhennetyn version ohessa toimitettavaan liiteluetteloon on tehtävä merkintä ”omissis” kaikkien lyhennetystä versiosta pois jätettyjen liitteiden yksilöimiseksi

d)	lyhennettyyn versioon sisällytettyjen liitteiden numerointi pysytetään samana kuin asianomaisen kirjelmän alkuperäisen version liiteluettelossa

e)	lyhennettyyn versioon oheistetussa liiteluettelossa mainitut liitteet oheistetaan lyhennettyyn versioon.

214.	Lyhennetyn version on oltava edellä annettujen määräysten mukainen, jotta se voidaan käsitellä mahdollisimman nopeasti.

215.	Jos unionin yleinen tuomioistuin pyytää lyhennetyn version toimittamista työjärjestyksen 151 artiklan 3 kohdan nojalla, lyhennetyn version on oltava edellä annettujen määräysten mukainen, jollei toisin ilmoiteta.

A.3. Vastinekirjelmä

216.	Jollei kantaja ole ilmoittanut pyynnössään niitä kannekirjelmänsä perusteita, perusteluja tai jaksoja, jotka on tarkoitettu otettaviksi huomioon vain siinä tapauksessa, ettei asiaa käsitellä nopeutetussa menettelyssä, vastaajan on vastattava kanteeseen yhden kuukauden määräajassa.

217.

Jos kantaja on ilmoittanut pyynnössään ne kannekirjelmänsä perusteet, perustelut tai jaksot, jotka on tarkoitettu otettaviksi huomioon vain siinä tapauksessa, ettei asiaa käsitellä nopeutetussa menettelyssä, vastaajan on vastattava yhden kuukauden määräajassa kannekirjelmässä esitettyihin perusteisiin ja perusteluihin, sellaisina kuin ne ovat kannekirjelmää asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevassa pyynnössä annettujen tietojen mukaisesti luettuina.

218.	Jos kantaja on oheistanut pyyntöönsä kannekirjelmän lyhennetyn version, vastaajan on vastattava yhden kuukauden määräajassa niihin perusteisiin ja perusteluihin, jotka sisältyvät tähän kannekirjelmän lyhennettyyn versioon.

219.

Jos unionin yleinen tuomioistuin päättää hylätä asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön jo ennen vastaajan vastinekirjelmän jättämistä, työjärjestyksen 154 artiklan 1 kohdan mukaista yhden kuukauden määräaikaa vastinekirjelmän jättämiseen pidennetään yhden kuukauden lisämääräajalla.

220.

Jos unionin yleinen tuomioistuin päättää hylätä asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön vastaajan jätettyä vastinekirjelmänsä työjärjestyksen 154 artiklan 1 kohdan mukaisessa yhden kuukauden määräajassa, tälle asianosaiselle annetaan vastinekirjelmänsä täydentämistä varten uusi yhden kuukauden määräaika, joka alkaa kulua asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön hylkäämisestä tehdyn päätöksen tiedoksi antamisesta.

A.4. Asian käsittelyn suullinen vaihe

221.

Koska asian käsittelyn kirjalliseen vaiheeseen sisältyy nopeutetussa menettelyssä lähtökohtaisesti vain yksi kirjelmien vaihto, asian käsittely painottuu sen suulliseen vaiheeseen ja asiassa järjestetään istunto lyhyen ajan kuluttua asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisestä. Unionin yleinen tuomioistuin voi kuitenkin päättää ratkaista asian ilman käsittelyn suullista vaihetta, jos varsinaiset asianosaiset ilmoittavat puheenjohtajan asettamassa määräajassa luopuvansa osallistumasta istuntoon asianosaisten kuulemiseksi ja unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että sillä on riittävät tiedot asiaa koskevan asiakirja-aineiston perusteella.

222.	Jos unionin yleinen tuomioistuin ei ole antanut lupaa väliintulokirjelmän jättämiseen, väliintulija voi esittää huomautuksensa vain suullisesti, mikäli istunto asianosaisten kuulemiseksi järjestetään.

B. Täytäntöönpanon lykkääminen ja muut välitoimet

223.	Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskeva hakemus on työjärjestyksen 156 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävä erillisellä asiakirjalla. Hakemuksen on oltava ymmärrettävissä sellaisenaan siten, ettei pääasiaa koskevaan kannekirjelmään eikä sen liitteisiin perehtyminen ole tarpeen.

224.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskevan hakemuksen välittömän käsittelyn helpottamiseksi kirjaamossa hakemuksen ensimmäisellä sivulla on oltava maininta siitä, että se on jätetty työjärjestyksen 156 artiklan nojalla, ja tarvittaessa maininta siitä, että siihen sisältyy työjärjestyksen 157 artiklan 2 kohtaan perustuva pyyntö.

225.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskevassa hakemuksessa on mainittava erittäin lyhyesti ja tiiviisti oikeudenkäynnin kohde sekä pääasiaa koskevan kanteen perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat, jotka osoittavat kanteen olevan ensi näkemältä ilmeisesti perusteltu (fumus boni juris), ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen. Hakemuksessa on mainittava täsmällisesti, mitä toimenpidettä tai toimenpiteitä haetaan. Siihen on myös sisällytettävä kaikki käytettävissä olevat todisteet ja näytön esittämistä koskevat pyynnöt, joilla välitoimien myöntämistä halutaan perustella.

226.	Koska välitoimia koskevan hakemuksen tarkoituksena on mahdollistaa fumus boni juris -edellytyksen täyttymisen arviointi summaarisessa menettelyssä, hakemuksessa ei pidä toistaa pääasiaa koskevan kannekirjelmän koko tekstiä.

227.	Jotta välitoimia koskeva hakemus voitaisiin käsitellä kiireellisesti, sivujen enimmäismäärä, jota hakemus ei lähtökohtaisesti saa ylittää, on kyseessä olevan asian laadun ja asiaan liittyvien olosuhteiden mukaan 25 sivua.

IX TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO

228.

Näillä täytäntöönpanomääräyksillä kumotaan ja korvataan 5 päivänä heinäkuuta 2007 annetut kirjaajan ohjeet (EUVL L 232, 4.9.2007, s. 1), sellaisina kuin ne ovat muutettuina 17 päivänä toukokuuta 2010 (EUVL L 170, 6.7.2010, s. 53) ja 24 päivänä tammikuuta 2012 (EUVL L 68, 7.3.2012, s. 20), sekä 24 päivänä tammikuuta 2012 annetut käytännön ohjeet asianosaisille unionin yleisessä tuomioistuimessa (EUVL L 68, 7.3.2012, s. 23).

229.	Nämä täytäntöönpanomääräykset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niiden julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

Korvataan liite 1 seuraavasti:

”

LIITE 1

Vaatimukset, joiden noudattamatta jättämisen vuoksi kannetta ei anneta tiedoksi (näiden täytäntöönpanomääräysten 101 kohta)

Jäljempänä mainittuja seikkoja koskevien puutteiden korjaamatta jättämisestä voi seurata kanteen tutkimatta jättäminen työjärjestyksen 78 artiklan 6 kohdan, 177 artiklan 6 kohdan ja 194 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

	Kanteet	Immateriaalioikeuksia koskevat asiat
a)	asianajajan kelpoisuuden osoittavan asiakirjan jättäminen (työjärjestyksen 51 artiklan 2 kohta)	asianajajan kelpoisuuden osoittavan asiakirjan jättäminen (työjärjestyksen 51 artiklan 2 kohta)
b)	tuoreen selvityksen esittäminen yksityisoikeudellisen oikeushenkilön olemassaolosta oikeushenkilönä (työjärjestyksen 78 artiklan 4 kohta)	tuoreen selvityksen esittäminen yksityisoikeudellisen oikeushenkilön olemassaolosta oikeushenkilönä (työjärjestyksen 177 artiklan 4 kohta)
c)	valtakirjan jättäminen, jos asianajajan edustama asianosainen on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö (työjärjestyksen 51 artiklan 3 kohta)	valtakirjan jättäminen, jos asianajajan edustama asianosainen on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö (työjärjestyksen 51 artiklan 3 kohta)
d)	kanteen kohteena olevan toimen (kumoamiskanne) tai kehotuksen esittämispäivää koskevan asiakirjaselvityksen (laiminlyöntikanne) jättäminen (perussäännön 21 artiklan toinen kohta; työjärjestyksen 78 artiklan 1 kohta)	valituslautakunnan riidanalaisen päätöksen jättäminen (työjärjestyksen 177 artiklan 3 kohta)
e)	henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen ja päätöksen, joka on tehty vastauksena valitukseen, jättäminen (työjärjestyksen 78 artiklan 2 kohta)
f)	välityslausekkeen sisältävän sopimuksen kappaleen jättäminen (työjärjestyksen 78 artiklan 3 kohta)
g)		kaikkien valituslautakunnassa asianosaisina olleiden nimien sekä näiden tiedoksiantoja varten ilmoittamien osoitteiden mainitseminen (työjärjestyksen 177 artiklan 2 kohta)
h)	sen päivän mainitseminen, jona henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valitus on tehty, ja sen päivän mainitseminen, jona päätös, joka on tehty vastauksena valitukseen, on annettu tiedoksi (työjärjestyksen 78 artiklan 2 kohta)	sen päivän mainitseminen, jona valituslautakunnan päätös on annettu tiedoksi (työjärjestyksen 177 artiklan 3 kohta)

”

10)

Korvataan liite 2 seuraavasti:

”

LIITE 2

Menettelymääräykset, joiden noudattamatta jättämisen vuoksi tiedoksiantoa lykätään (näiden täytäntöönpanomääräysten 102 kohta)

a)	kantajan/valittajan kotipaikan mainitseminen (perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta; työjärjestyksen 76 artiklan a alakohta, 177 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 194 artiklan 1 kohdan a alakohta)
b)	kantajan/valittajan oikeudenkäyntiedustajan osoitteen mainitseminen (työjärjestyksen 76 artiklan b alakohta, 177 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 194 artiklan 1 kohdan b alakohta)
c)	kannekirjelmän uusi alkuperäiskappale, jonka pituutta on vähennetty (näiden täytäntöönpanomääräysten 109 ja 110 kohta)
d)	kannekirjelmän uusi samansisältöinen alkuperäiskappale, jossa kappaleet on numeroitu (näiden täytäntöönpanomääräysten 81 kohdan c alakohta)
e)	kannekirjelmän uusi samansisältöinen alkuperäiskappale, jossa sivut on numeroitu (näiden täytäntöönpanomääräysten 81 kohdan d alakohta)
f)	pakolliset tiedot sisältävän liiteluettelon jättäminen (työjärjestyksen 72 artiklan 3 kohta; näiden täytäntöönpanomääräysten 83 kohta)
g)	kannekirjelmässä mainittujen mutta toimittamatta jätettyjen liitteiden toimittaminen (työjärjestyksen 72 artiklan 3 kohta)
h)	liitteiden toimittaminen sivunumeroin varustettuina (näiden täytäntöönpanomääräysten 86 kohdan d alakohta)
i)	liitteiden toimittaminen numeroituina (näiden täytäntöönpanomääräysten 86 kohdan a alakohta)

”

11)

Korvataan liite 3 seuraavasti:

”

LIITE 3

Menettelymääräykset, joiden noudattamatta jättäminen ei estä tiedoksiantoa (näiden täytäntöönpanomääräysten 103 kohta)

a)	kaikkien muiden asianajajien kelpoisuuden osoittavan todistuksen jättäminen (työjärjestyksen 51 artiklan 2 kohta)
b)	oikeudellisten perusteiden ja pääasiallisten perustelujen tiivistelmän jättäminen muissa kuin immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa (näiden täytäntöönpanomääräysten 118 ja 119 kohta)
c)	oikeudenkäyntikielelle tehdyn käännöksen jättäminen muulla kuin oikeudenkäyntikielellä laaditusta asiakirjasta (työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohta; näiden täytäntöönpanomääräysten 99 kohta)

”

2 artikla

Nämä muutokset käytännön määräyksiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Ne tulevat voimaan 1 päivänä joulukuuta 2018.

Tehty Luxemburgissa 17 päivänä lokakuuta 2018.

Kirjaaja

E. COULON

Presidentti

M. JAEGER

(1) EUVL L 240, 25.9.2018, s. 68.

(2) EUVL L 240, 25.9.2018, s. 72.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2016/1192, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä unionin yleiselle tuomioistuimelle (EUVL L 200, 26.7.2016, s. 137).

(4) EUVL L 152, 18.6.2015, s. 1.

(5) Tekstin ulkoasun on oltava näiden täytäntöönpanomääräysten 81 kohdan b alakohtaan sisältyvien määräysten mukainen.

(6) Tekstin ulkoasun on oltava näiden täytäntöönpanomääräysten 81 kohdan b alakohtaan sisältyvien määräysten mukainen.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 294

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	61. vuosikerta 21. marraskuuta 2018

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) 2018/1793, annettu 20 päivänä marraskuuta 2018, asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä III rekisteröidyn tislattua alkoholijuomaa koskevan maantieteellisen merkinnän teknisen asiakirjan muutoksen hyväksymisestä teknisen asiakirjan tärkeimpien tietojen muuttamisen johdosta (Ron de Guatemala (MM))	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1794, annettu 20 päivänä marraskuuta 2018, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 soveltamissäännöistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/220 muuttamisesta	3
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1795, annettu 20 päivänä marraskuuta 2018, menettelyn ja perusteiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 11 artiklan mukaisen taloudellisen tasapainon arvioinnin soveltamista varten ( 1 )	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1796, annettu 20 päivänä marraskuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden amidosulfuroni, bifenoksi, klooripyrifossi, klooripyrifossimetyyli, klofentetsiini, dikamba, difenokonatsoli, diflubentsuroni, diflufenikaani, dimoksistrobiini, fenoksaproppi-P, fenpropidiini, lenasiili, mankotsebi, mekoproppi-P, metirami, nikosulfuroni, oksamyyli, pikloraami, pyraklostrobiini, pyriproksifeeni ja tritosulfuroni hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä ( 1 )	15
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (YUTP) 2018/1797, annettu 19 päivänä marraskuuta 2018, PRY-yhteistyössä kehitettävien hankkeiden luettelosta annetun päätöksen (YUTP) 2018/340 muuttamisesta ja saattamisesta ajan tasalle	18
		TYÖJÄRJESTYKSET
	*	Muutokset käytännön määräyksiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta	23