(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 14 päivänä lokakuuta 2017 vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen renkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuontia unioniin. Tutkimus pantiin vireille perusasetuksen 10 artiklan perusteella. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille saatuaan epäreiluun renkaiden tuontiin keskittyvän koalition, jäljempänä ’valituksen tekijä’, 30 päivänä elokuuta 2017 tekemän valituksen sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen linja-autoissa tai kuorma-autoissa käytettävien uusien ja uudelleen pinnoitettujen ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Valituksessa esitetty näyttö tuetusta tuonnista ja siitä aiheutuneesta vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Ennen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisille (3) vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan valituksen ja kutsui Kiinan viranomaiset neuvotteluihin. Kuuleminen järjestettiin 10 päivänä lokakuuta 2017, mutta kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei päästy.

(4)

Komissio otti 7 päivänä toukokuuta 2018 käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan saman tuotteen tuonnissa (4), jäljempänä ’väliaikaista polkumyyntitullia koskeva asetus’, tutkimuksessa, joka oli pantu vireille 11 päivänä elokuuta 2017 (5), jäljempänä ’rinnakkainen polkumyyntitutkimus’. Komissio otti 22 päivänä lokakuuta 2018 käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan saman tuotteen tuonnissa (6), jäljempänä ’lopullista polkumyyntitullia koskeva asetus’, rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa. Vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat analyysit, jotka tehtiin tässä tukien vastaisessa ja rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa ovat soveltuvin osin täysin samat, koska unionin tuotannonalan määritelmä, otokseen valitut unionin tuottajat ja tutkimusajanjakso ovat samat molemmissa tutkimuksissa. Kaikki näihin näkökohtiin liittyvät merkitykselliset tekijät on otettu huomioon myös tässä tutkimuksessa.

(5)

Kiinan viranomaiset väittivät, että tutkimusta ei pitäisi panna vireille, koska valituksessa ei esitetty tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan ja perusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan vaatimukset täyttävää näyttöä. Kiinan viranomaisten mukaan valituksessa ei esitetty riittävää näyttöä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavista tuista tai vahingosta eikä tuetun tuonnin ja vahingon välisestä syy-yhteydestä.

(6)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Valituksessa esitetty näyttö käsitti tiedot, jotka olivat kohtuudella valituksen tekijän saatavilla kyseisessä vaiheessa. Vireillepanovaiheessa oli osoitettava ainoastaan, että väitetyt tuet mahdollistivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, kun otetaan huomioon niiden esiintyminen, määrä ja luonne. Valituksessa esitettiin myös riittävästi näyttöä siitä, että tuettu tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle vahinkoa.

(7)

Toisin kuin Kiinan viranomaiset väittivät, valituksessa ei tukeuduttu pelkästään vuoden 2010 rengasteollisuuspolitiikkaan, vaan siihen sisältyi (etenkin 81–92 kohdissa) muitakin toimintapoliittisia asiakirjoja, suunnitelmia ja luetteloita, joissa viitataan rengasteollisuuteen. Komissio tukeutui myös (tarpeen mukaan) muihin käytettävissä oleviin lähteisiin väitetyn tuen vahvistamiseksi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen viranomaiset ovat esittäneet hiljattain julkisia määrityksiä joistakin toimenpiteistä, joten komissio on hyödyntänyt myös tätä materiaalia jo tässä vaiheessa. Lisäksi komissio piti hyödyllisenä viittausta Hebein provinssin uuteen teollisuuden edistämissuunnitelmaan (2016), joka oli asiakirja-aineistossa mutta jota ei mainittu valituksessa. Tämä lisänäyttö, joka on saatavilla ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa osana näytön riittävyyttä koskevaa muistiota, vahvisti edelleen ja täydensi valituksessa esitettyjä väitteitä väitetyn tuen olemassaolosta ja luonteesta. Komissio tarkasteli tutkimuksen aikana Kiinan viranomaisten esille tuomia puutteita valituksen tarkkuudesta ja riittävyydestä muttei löytänyt mitään syitä kyseenalaistaa tukien esiintymistä ja laajuutta koskevia väitteitä tutkimuksen vireillepanovaiheessa.

(8)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hämmerling väitti, että komissio ei voi panna tutkimusta vireille viittaamalla yleisesti CN-koodeihin, jotka ovat ainoastaan ohjeellisia. Hämmerling katsoi, että vaikka CN-koodit eivät olekaan sitovia tulkintansa puolesta, näin yleistä viittausta, jolla määritellään tarkasteltavana oleva tuote, ei voida hyväksyä, koska se vahingoittaa kaikkien asianomaisten osapuolten oikeusvarmuutta siltä osin, kuuluvatko ne tutkimuksen piiriin, ja se rikkoo suoraan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 41 artiklaa sekä oikeutta hyvään hallintoon. Lisäksi tällaisesta viittauksesta ja epäselvästä muotoilusta (”linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien”) välittyy viesti, jonka mukaan tutkimuksen soveltamisala on epävarma ja sitä voitaisiin harkinnanvaraisesti laajentaa tai supistaa tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa, mikä haittaa asianomaisten osapuolten kuulemisoikeuksia.

(9)

Komissio totesi tästä väitteestä, että kyseinen osapuoli ei esittänyt perusteita tukeakseen teoreettista väitettään siitä, miten CN-koodien käyttö vahingoittaa oikeusvarmuutta. Komissiota eivät sido CN-koodit vaan tuotteen määritelmä, joka on esitetty vireillepanoilmoituksessa. Osapuoli ei esittänyt mitään väitteitä siitä, että komissio ei olisi noudattanut tuotteen määritelmää, joka on esitetty vireillepanoilmoituksessa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(10)

Valituksen tekijä toimitti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat kirjaamispyynnöt polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla 19 päivänä elokuuta 2017 ja perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan nojalla 5 päivänä lokakuuta 2017.

(11)

Kiinan kumiteollisuuden järjestö, jäljempänä ’CRIA’, ja Kiinan metallin, mineraalien ja kemikaalien tuojien ja viejien kauppakamari, jäljempänä ’CCCMC’, toimittivat 4 päivänä lokakuuta 2017 huomautuksia kirjaamista koskevasta pyynnöstä. Ne väittivät, että pyyntö ei täyttänyt näyttöä koskevia vaatimuksia, koska näyttöä ei ollut aiemmasta polkumyynnistä/tuesta, tuonnin merkittävästä kasvusta eikä siitä, että tuonti todennäköisesti vaarantaisi vakavasti tullin korjaavat vaikutukset. Komissio järjesti 19 päivänä lokakuuta 2017 CRIAn pyynnöstä kuulemisen, jossa CRIA toisti aiemmat huomautuksensa.

(12)

Komissio antoi 2 päivänä helmikuuta 2018 komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/163 (7), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, jolla asetetaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 3 päivästä helmikuuta 2018 alkaen. Komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten huomautukset arvioidessaan kirjaamispyynnön hyväksyttävyyttä.

(13)

Kirjaamisvelvoitteen tultua voimaan Hankook-ryhmä (8) väitti, että sen puolustautumisoikeuksia oli rikottu, koska sille ei ollut ilmoitettu ennen kirjaamista koskevan asetuksen voimaantuloa komission aikeesta asettaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Tästä syystä Hankook-ryhmä katsoi, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa oli rikottu.

(14)

Komissio huomautti, että perusasetuksen 30 artiklan 2 kohdan mukaan lopullinen ilmoittaminen ennen lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa on pakollinen. Sama ei koske perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaista kirjaamisvelvoitetta. Kyseisessä artiklassa säädetään vain asian ilmoittamisesta jäsenvaltioille hyvissä ajoin. Lisäksi perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta tulla kuulluksi sovelletaan vain yksittäisiin epäedullisesti vaikuttaviin toimenpiteisiin. Tässä tapauksessa komissio ohjeisti unionin tulliviranomaisia aloittamaan tuonnin kirjaamisen. Kirjaamista koskeva asetus ei ole yksittäinen toimenpide, joka vaikuttaa Hankook-ryhmään epäedullisesti. Sitä ei ollut osoitettu Hankook-ryhmälle, eikä siitä aiheutunut yksittäisiä negatiivisia vaikutuksia ryhmälle. Tältä osin on myös syytä muistaa, että tuonnin kirjaaminen on aiheellinen toimi, jotta myöhemmin voidaan ottaa käyttöön kirjattua tuontia koskeva tulli, ja toimijoille ilmoitetaan asianmukaisesti tähän tuontiin liittyvästä mahdollisesta vastuuvelvollisuudesta siinä tapauksessa, että lopulliset toimenpiteet otetaan käyttöön. Sen vuoksi Hankook-ryhmän puolustautumisoikeuksia eikä unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa ei rikottu jättämällä Hankook-ryhmälle ilmoittamatta ennalta kirjaamista koskevasta päätöksestä.

(15)

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2014 kesäkuun 2017 loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(16)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(17)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(18)

Kaksi unionin tuottajaa, joita valituksen tekijä edusti, käytti tätä tilaisuutta pyytääkseen komissiota pitämään niiden nimet perusasetuksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti luottamuksellisina, koska ne pelkäsivät asiakkaiden tai tutkimuksen kohteena olevien kilpailijoiden vastatoimia. Myöhemmin kaksi muuta yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa esitti saman pyynnön.

(19)

Komissio tarkasteli yksilöllisesti kutakin luottamuksellisuuspyyntöä selvittääkseen, ovatko ne perusteltuja. Se vahvisti, että kussakin tapauksessa oli itse asiassa näyttöä merkittävästä vastatoimien mahdollisuudesta, ja hyväksyi sen, että näiden yritysten nimiä ei paljasteta.

(20)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, Giti-ryhmä (9) ja China National Tire -ryhmä (10), väittivät, että valituksen tekijän edustaman kahden unionin tuottajan nimettömyys voi vaikuttaa vakavasti osapuolten puolustautumisoikeuteen, koska ei ole mahdollista todentaa, onko valituksen tekijöiden osuus unionin kokonaistuotannosta yli 25 prosenttia. Lisäksi nimettömyyden vuoksi asianomaiset osapuolet eivät voi tietää, missä laatuluokassa (11) valituksen tekijä toimii, eivätkä näin esittää merkityksellisiä huomautuksia aineellisesta vahingosta, jota sille voisi aiheutua tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta unioniin. Giti-ryhmä väitti lisäksi, että valituksen tekijän mukaan 3-laatuluokan osuus unionin kokonaistuotannosta oli vain 16 prosenttia. Giti-ryhmä ja China National Tire -ryhmä väittivät vielä, että luottamuksellinen käsittely estää asianomaisia osapuolia tietämästä, ovatko otokseen valitut unionin tuottajat etuyhteydessä kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(21)

Nämä huomautukset huomioon ottaen komissio arvioi uudelleen valituksen ei-luottamuksellisen version mutta päätteli, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettu versio antoi asianomaisille osapuolille riittävät mahdollisuudet arvioida edustavuutta koskevia vaatimuksia tässä tutkimuksessa. Komissio toteaa, että se, kuuluuko valituksen tekijä tiettyyn markkinasegmenttiin, ei ole ratkaisevaa edustavuuden määrittämisen kannalta, koska edustavuutta arvioidaan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannon perusteella (laatuluokista riippumatta). Komissio huomautti vielä, että ei ollut riittävää näyttöä tai selitystä siitä, miten väitetty tiedon puute nimettömien valituksen tekijöiden ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien välisistä mahdollisista yhteyksistä haittaisi asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia toimittamaan tällaista näyttöä tai selityksiä, mutta uutta näyttöä ei toimitettu. Näin ollen luottamuksellisen kohtelun myöntämistä vastaan esitetyt väitteet hylättiin.

(22)

Perusasetuksen 29 artiklan mukaan komissio ei saa paljastaa pätevästä syystä luottamuksellisina pidettäviä tietoja ilman tällaisten tietojen toimittajan nimenomaista lupaa. Komissio katsoi, että valituksen avoin versio antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuuden arvioida edustavuutta koskevia vaatimuksia. Lisäksi se, kuuluuko valituksen tekijä tiettyyn markkinasegmenttiin, on merkityksetöntä, koska edustavuutta arvioidaan kokonaistuotannon perusteella (laatuluokista riippumatta). Komissio ei vakuuttunut väitteestä, jonka mukaan se, että asianomaiset osapuolet eivät tiedä nimettömien valituksen tekijöiden ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien välisistä mahdollisista yhteyksistä, haittaisi asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksia. Näin ollen luottamuksellisen kohtelun myöntämistä vastaan esitetyt väitteet hylättiin.

(23)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 27 artiklan mukaista otantaa.

(24)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen suurimman edustavan tuonti- ja myyntimäärän perusteella ja varmisti samalla tasapuolisen maantieteellisen jakauman. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(25)

Alustavasta otoksesta esitti huomautuksia neljä asianomaista osapuolta (China National Tire -ryhmä, Giti-ryhmä, CRIA ja CCCMC). Ne katsoivat erityisesti, että markkinoiden jakautuminen kolmeen laatuluokkaan ei tule asianmukaisesti esiin alustavassa otoksessa ja että otoksen olisi heijastettava mahdollisimman hyvin 1-, 2- ja 3-laatuluokan tuotannon ja myynnin prosenttiosuutta unionin kokonaistuotannosta ja -myynnistä.

(26)

Tämän huomautuksen saatuaan komissio pyysi 25 päivänä syyskuuta 2017 unionin tuottajia toimittamaan lisätietoja laatuluokista, jotta se voisi vahvistaa tarkistetun otoksen unionin tuottajista.

(27)

Otantaa koskevaan kyselylomakkeeseen vastanneisiin yhteistyössä toimineisiin unionin tuottajiin kuuluu suuria yrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (12), jäljempänä ’pk-yritykset’, ja niiden osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta ja -myynnistä on yli 50 prosenttia.

(28)

Lopullisen otoksen määrittämistä varten komissio otti huomioon rengassektorin jakautumisen eri laatuluokkiin ja varmisti, että kaikki kolme laatuluokkaa olivat edustettuina otokseen valituissa yrityksissä. Lisäksi sen varmistamiseksi, että pk-yritysten tilanne tulee asianmukaisesti esiin vahinkoanalyysissä, kun otetaan huomioon, että niiden osuus unionin tuottajien kokonaismyyntimäärästä unionissa on noin 15 prosenttia, komissio katsoi, että pk-yritysten olisi oltava edustettuina otoksessa.

(29)

Otokseen valittiin 11 unionin tuottajaa seuraavien tekijöiden perusteella:

(30)

Otokseen valittuihin unionin tuottajiin kuuluu sekä suuria yrityksiä että pk-yrityksiä. Otokseen valitut unionin tuottajat ovat sijoittautuneet kuuteen jäsenvaltioon, joiden osuus yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien ilmoittamasta unionin tuotannosta ja myynnistä on yhteensä yli 36 prosenttia.

(31)

Yksi otokseen valittu puolalainen unionin tuottaja, Geyer & Hosaja, ilmoitti komissiolle 22 päivänä joulukuuta 2017, että se oli päättänyt lopettaa yhteistyössä toimimisen tutkimuksessa. Tämän tuottajan vetäytyminen ei vaikuta 30 kappaleessa mainittuihin prosenttiosuuksiin, koska sen tuotannon osuus unionin kokonaistuotannosta on alle 0,1 prosenttia. Sen vuoksi komissio päätteli, että lopullinen otos edustaa edelleen unionin tuotannonalaa.

(32)

Giti-ryhmä väitti, että komission olisi pitänyt päättää tämä tutkimus välittömästi unionin tuottajien otoksen menettelyllisesti virheellisen esivalinnan vuoksi. Komissio muistutti, että unionin tuottajien otoksen alustava valinta on oikeudellisesti mahdollista ja edistää tutkimuksen tekemistä tehokkaasti tiukoissa määräajoissa. Kuten edellä esitetään (ks. 26–30 kappale), alustavaa otosta muutettiin asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten perusteella. Näin ollen väite hylättiin.

(33)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Pyyntöön vastasi viisi tuojaa, joiden tuonti Kiinasta oli noin 430 000 yksikköä. Otokseen valittiin kaksi yritystä, joiden osuus otantalomakkeen toimittaneista tuojista oli [70–90] prosenttia.

(34)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan viranomaisia yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(35)

44 asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti seuraavan otoksen, johon kuului neljä vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa:

(36)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien osuus tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuonnista unioniin oli yli 50 prosenttia.

(37)

Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(38)

Ehdotetusta otoksesta saatiin huomautuksia European Retreading Association -järjestöltä, jäljempänä ’BIPAVER’, joka väitti, että lopullisesti valittu otos voisi johtaa voimakkaaseen epätasapainoon 2- ja 3-laatuluokan renkaiden tuotevalikoimassa. Sen mukaan keskimääräinen tuontihinta ei ehkä toisi täsmällisesti esiin tuontimäärän sitä osaa, joka on kaikkien haitallisin unionin tuotannonalan kannalta. Sen vuoksi se kehotti komissiota arvioimaan uudelleen ja muuttamaan otosta.

(39)

Komissio arvioi, olisiko otoksen laajentaminen käytännössä mahdollista. Se toi esiin, että otokseen valittuihin vientiä harjoittaviin tuottajiin kuului 1) 13 oikeushenkilöä, jotka harjoittivat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa ja kotimarkkinamyyntiä; 2) kaksi etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka sijaitsivat unionin ulkopuolella; ja 3) yli kymmenen etuyhteydessä olevaa tuojaa, jotka sijaitsivat unionissa. Kustakin oikeushenkilöstä toimitetut tiedot oli käsiteltävä ja tarkastettava. Sen vuoksi komissio katsoi, että useampia vientiä harjoittavia tuottajia ei pystyttäisi kohtuudella tutkimaan käytettävissä olevassa ajassa.

(40)

BIPAVER katsoi lisäksi, että kaksi otokseen valittua yritystä ei ollut tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien saajia edustavia, koska niiden päätoimipaikka ja joitakin tuotantolaitoksia sijaitsi Kiinan ulkopuolella.

(41)

Komissio huomautti, että se, että yksittäinen yritys ei ehkä ole saanut suoraan tietyntyyppistä väitettyä tukea, ei tarkoita ettei otos olisi edustava, sillä otoksen tarkoituksena on edustaa yleisesti Kiinan rengasteollisuuden mahdollisuuksia hakea mitä tahansa väitetyistä tuista. Neljä otokseen valittua vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää oli edustavia valituksessa väitettyjen tukien hakukelpoisuuden osalta. Näin ollen komissio katsoi, että valittu otos muodostaa asianmukaisen perustan väitettyjen tukien esiintymisen ja laajuuden tutkimista varten.

(42)

Ehdotettu otos on näin ollen perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimusten mukainen. Komissio päätti näin ollen pitää ehdotetun otoksen lopullisena otoksena.

(43)

Neljän otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan lisäksi kuusi vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoitti, että jos niitä ei valita otokseen, ne haluaisivat saada täytettäväksi kyselylomakkeen ja muut lomakkeet voidakseen pyytää yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan nojalla. Komissio lähetti pyynnön mukaisesti kyselylomakkeet näille kuudelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Yksikään niistä ei kuitenkaan vastannut kyselyyn.

(44)

Komissio lähetti kyselylomakkeen neljälle otokseen valitulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, otoksen ulkopuolisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä otokseen valituille unionin tuottajille.

(45)

Vastauksia kyselylomakkeeseen saatiin neljältä otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kymmeneltä otokseen valitulta unionin tuottajalta. Yksikään otoksen ulkopuolisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toimittanut vastausta kyselylomakkeeseen.

(46)

Myös Kiinan viranomaisille lähetettiin kyselylomake. Siihen sisältyi seuraaville rahoituslaitoksille osoitetut erityiset kyselylomakkeet: China Development Bank, jäljempänä ’CDB’, Export Import Bank of China, jäljempänä ’EXIM’, Agricultural Bank of China, jäljempänä ’ABC’, Bank of China, jäljempänä ’BOC’, ja Chinese Export & Credit Insurance Corporation, jäljempänä ’Sinosure’. Kyseiset rahoituslaitokset oli erikseen mainittu valituksessa julkisina eliminä tai eliminä, jotka oli valtuutettu ja määrätty myöntämään tukia. Lisäksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan kyseinen rahoituslaitoksille tarkoitettu erityislomake kaikille muille rahoituslaitoksille, jotka olivat myöntäneet lainoja tai vientiluottoja otokseen valituille yrityksille tai otokseen valittujen yritysten ostajille. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös keräämään näiden rahoituslaitosten toimittamia mahdollisia vastauksia ja lähettämään ne suoraan komissiolle.

(47)

Kiinan viranomaisille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen sisältyi erityisiä kyselylomakkeita luonnonkumin, synteettisen kumin, öljymustan ja nailonkordin tuottajille, jotka valituksen mukaan tarjosivat tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan otokseen valituille yrityksille; näitä tuottajia olivat Sinopec, Sinopec Baling Co., Chemchina, Shandong Haohua, Jiangxi Blackcat Carbon Black Co., Ltd, Hangzhou Zhongce Qingquan Industrial Co., Ltd ja Suqian Junma Tyre Cord Company Limited. Lisäksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan erityinen kyselylomake kaikille muille kyseisten raaka-aineiden tuottajille ja jakelijoille, jotka olivat toimittaneet tuotantopanoksia otokseen valituille yrityksille. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös keräämään näiden tuottajien toimittamia mahdollisia vastauksia ja lähettämään ne suoraan komissiolle.

(48)

Komissio sai Kiinan viranomaisilta kyselyvastaukset, joihin sisältyivät EXIMin, BOC:n, ABC:n ja Sinosuren erityiseen kyselylomakkeeseen antamat vastaukset.

(49)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tuen, vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Kiinan kauppaministeriön tiloihin tehtiin tarkastuskäynti, jonka aikana tavattiin myös muiden asianomaisten ministeriöiden virkamiehiä. Lisäksi tarkastuskäynnin aikana tavattiin seuraavien rahoituslaitosten edustajia:

(50)

Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin lisäksi seuraavien yritysten toimitiloihin:

(51)

Koska komissio oli ottanut käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa tapauksessa toukokuussa 2018, se päätti olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä tässä tapauksessa. Kaikki asianomaiset osapuolet saivat 13 päivänä heinäkuuta 2018 ilmoitusasiakirjan, jossa kuvattiin komission alustavia havaintoja väitetyistä tukijärjestelmistä ja komission alustavia päätelmiä vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta väliaikaista polkumyyntitullia koskevassa asetuksessa esitetyn mukaisesti.

(52)

Useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia ilmoitusasiakirjasta. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(53)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Pirelli Tyre Co. Ltd väitti, että sitä ei pitäisi pitää China National Tire & Rubber Co. Ltd.:een, jäljempänä ’CNRC’, etuyhteydessä olevana yrityksenä. Pirelli Tyre Co. Ltd oli eri mieltä unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EU) 2015/2447, jäljempänä ’unionin tullikoodeksi’, 127 artiklan soveltamisesta etuyhteydessä olevien yritysten tuen keskimääräisen painotetun määrän laskemiseen. Pirelli Tyre Co. Ltd viittasi sen sijaan tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 16 artiklassa olevaan määritelmään, jossa edellytetään yhden yrityksen määräysvaltaa toiseen nähden, jotta voidaan vahvistaa etuyhteys yritysten välillä. Pirelli Tyre Co. Ltd väitti, että sitä ei voida pitää etuyhteydessä olevana yrityksenä tällä perusteella, koska CNRC ei väitetysti harjoittanut määräysvaltaa siihen nähden. Pirelli Tyre Co. Ltd huomautti lisäksi, että perusasetuksessa ei viitata lainkaan unionin tullikoodeksiin.

(54)

Komissio muistutti, että perusasetuksen 9 artiklan 2 kohta heijastelee tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 16 artiklaa. Molemmissa artikloissa viitataan kuitenkin vain unionin tuotannonalaan ja unionin tuottajien yhteyteen vientiä harjoittaviin tuottajiin. Siihen liittyen unionin tuottaja voidaan poistaa unionin tuotannonalan määritelmästä, jos se on vientiä harjoittavan tuottajan määräysvallassa. Tukia ja tasoitustulleja koskevassa WTO-sopimuksessa ja perusasetuksessa ei kummassakaan käsitellä menetelmää, jolla vientiä harjoittavien tuottajien välistä suhdetta arvioidaan tuen määrän vahvistamiseksi. Sen varmistamiseksi, että toimenpiteet voidaan panna täytäntöön tehokkaasti ja vältetään erityisesti viennin kanavoiminen sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, jolla on alin tulli, komission käytäntönä on määrittää vientiä harjoittavien tuottajien välinen suhde unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun asetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklassa säädettyjen kriteerien perusteella. Tämä ilmoitettiin selvästi kaikille osapuolille vireillepanoilmoituksessa menettelyn alussa. Lisäksi viittaus unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 127 artiklaan sisältyy nimenomaisesti polkumyynnin vastaisen perusasetuksen (15) 2 artiklan 1 kohtaan, ja komission olisi kohdeltava osapuolia samalla tavalla sekä polkumyynnin että tukien vastaisissa tapauksissa (16).

(55)

Tullikoodeksin täytäntöönpanosta annetun asetuksen 127 artiklan d alakohdassa vahvistetaan, että kahden henkilön katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista. CNRC on Pirelli Tyre Co. Ltd:n suurin osakkeenomistaja. Tutkimusajanjaksolla se omisti osakkeista 65 prosenttia. Tällä hetkellä sen omistuksessa on edelleen 46 prosenttia osakkeista. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa Pirelli Tyre Co. Ltd:n ja CNRC:n katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(56)

Pirelli Tyre Co. Ltd huomautti myös, että sitä pitäisi pitää vain yhteistyössä toimineena osapuolena eikä vientiä harjoittavana tuottajana, koska yritys lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon marraskuussa 2017.

(57)

Komissio vahvisti, että Pirelli Tyre Co. Ltd oli vientiä harjoittava tuottaja koko tutkimusajanjakson ajan. Vaikka yritys myöhemmin lopetti tuotannon, se ei muuta tätä tutkimuksen tulosta. Tästä syystä väite hylättiin.

(58)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Pirelli toisti väitteensä, jonka mukaan se toimii China National Tire -ryhmästä riippumattomasti. Minkään väitteen tueksi ei kuitenkaan toimitettu lisänäyttöä. Pirelli ei myöskään kiistänyt omistusrakennetta, jonka komissio kuvasi lopulliset päätelmät sisältävän asiakirjan liitteessä 2. Siksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(59)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(60)

Koska vahinkoa koskeva kausi ja tutkimusajanjakso ovat samat kuin rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa, komissio ilmoitti 1 päivänä kesäkuuta 2018 asianomaisille osapuolille, että vahinkoa koskevat tiedot ja huomautukset, jotka toimitetaan polkumyyntitutkimuksen puitteissa, otetaan huomioon myös tässä tutkimuksessa. Mikään osapuoli ei vastustanut tätä lähestymistapaa.

(61)

Rinnakkaisessa polkumyyntitutkimuksessa osapuolille ilmoitettiin 24 päivänä heinäkuuta 2018 lopulliset päätelmät niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella komissio aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa unioniin. Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin myös täydentäviä päätelmiä 10 päivänä syyskuuta 2018. Kuten 60 kappaleessa todetaan, päätelmien ilmoittamisen yhteydessä toimitettuja huomautuksia tarkasteltiin vahingon, syy-yhteyden ja unionin edun osalta täysimääräisesti tässä tutkimuksessa ja ne otettiin tapauksen mukaan huomioon tämän tutkimuksen päätelmissä.

(62)

Komissio ilmoitti 28 päivänä syyskuuta 2018 kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen tasoitustullin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa unioniin.

(63)

Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon asti niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä (eli 8 päivä lokakuuta 2018). Useat asianomaiset osapuolet pyysivät määräajan pidentämistä. Komissio antoi näille osapuolille aikaa toimittaa huomautukset 10 päivään lokakuuta 2018 klo 10 mennessä.

(64)

CCCMC, CRIA, kolme neljästä otokseen valitusta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta sekä kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimittivat kirjallisia huomautuksia lopullisiin päätelmiin.

(65)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen China National Tire -ryhmä väitti, että komissio oli rikkonut sen puolustautumisoikeuksia hylätessään sen pyynnön jatkaa edelleen määräaikaa, joka oli annettu huomautusten esittämiseen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Sen mukaan komission ei pitäisi pitää kymmentä päivää kiinteänä määräaikana. Määräaikaa asettaessaan komission olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityispiirteet ja annettava riittävästi aikaa sekä kirjallisten että suullisten huomautusten esittämistä varten. Komissio huomautti näistä väitteistä, että se oli noudattanut täysimääräisesti perusasetuksen 30 artiklan 5 kohdassa lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitettäville huomautuksille asetettua 10 päivän määräaikaa. Lisäksi se myönsi pidennyksen kaikille sitä pyytäneille menettelyn osapuolille ottaen samalla huomioon asian kiireellisyyden saman artiklan mukaisesti.

(66)

Hämmerling pyysi kuulemista kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa ottaakseen esiin tutkimukseen liittyviä oikeudellisia ongelmia ja joitakin horisontaalisia kysymyksiä TRON TDI -tietokantaan sisältyvien luottamuksellisten ja ei-luottamuksellisten tietojen tietosuojasta ja nykykäytännöstä antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuus tutustua ei-luottamuksellisiin asiakirjoihin unionin alueen ulkopuolella tietokannan kautta.

(67)

Komissio huomautti, että EU:n toimielimiä ei sido oikeudellisesti yleinen tietosuoja-asetus (17) vaan asetus (EY) N:o 45/2001 (18). Hämmerling vahvisti lisäksi, että henkilötietojen suojaa koskeva kysymys ei liity suoraan sen kaupan suojatoimenpiteitä koskevan lainsäädännön mukaisten puolustautumisoikeuksien käytön mahdolliseen haittaamiseen. Sen vuoksi komissio päätteli, että asia ei vaikuttanut suoraan Hämmerlingin asemaan asianomaisena osapuolena menettelyssä eikä sen puolustautumisoikeuksiin.

(68)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hämmerling toisti väitteensä, jonka mukaan oikeus henkilötietojen suojaan on riippumaton oikeus, jolloin sen rikkomisen osoittamiskynnys ei edellytä konkreettista esimerkkiä vaan vain mahdollisuutta siitä, että sitä käytetään väärin epäasianmukaisesti, kuten antamalla tietoja varmentamattomille käyttäjille kolmansissa maissa siten, ettei arvioida riittävästi, noudattavatko ne tietosuojalakia.

(69)

Tämän väitteen osalta komissio viittasi asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan 6 kohtaan, jossa annetaan komissiolle mahdollisuus siirtää henkilötietoja, jos siirto on välttämätön tai lain vaatima oikeusvaateen puolustamiseksi, sekä siihen seikkaan, että kaikkien rekisteröityjen on allekirjoitettava TRONin käyttöehdot (joissa todetaan muun muassa, että TRONista ei voida paljastaa mitään tietoja ilman lupaa) kirjautuessaan ensimmäistä kertaa TROniin, kun niille on annettu mahdollisuus tutustua tapauksen tietoihin asianomaisena osapuolena. Sen vuoksi komissio katsoi, että TRONin käyttö on sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaista.

(70)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giti-ryhmä pyysi kuulemista kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa ja väitti, että komissio on rikkonut sen puolustautumisoikeuksia ottaessaan menettelyn erittäin myöhäisessä vaiheessa huomioon tullinpalautusjärjestelmän ja tehdessään siitä virheellisiä päätelmiä. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja katsoi, että vireillepanoilmoitus mahdollisti kyseisen järjestelmän ottamisen huomioon. Lisäksi Giti-ryhmän olisi pitänyt olla tietoinen siitä, että järjestelmä kuuluu menettelyn piiriin, ja sillä oli riittävästi aikaa esittää kaikki huomautuksensa komissiolle. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja katsoi, että Giti-ryhmän puolustautumisoikeuksia noudatettiin.

(71)

Useat muut asianomaiset osapuolet toistivat samat seikat kuin ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen ja pyysivät komissiolta lisäselvennyksiä.

(72)

Komissio katsoi, että avoimessa asiakirja-aineistossa, ilmoitusasiakirjassa ja lopullisissa päätelmissä oli riittävästi tietoa, joka antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden käyttää puolustautumisoikeuttaan täysimääräisesti. Lisäksi avoimeen asiakirja-aineistoon sisällytettiin ennen lopullisten päätelmien ilmoittamista muistio (19), jossa esitettiin selvennyksiä ilmoitusasiakirjaan. Näin ollen komissio hylkäsi pyynnön esittää lisäselvennyksiä.

(73)

Osapuolet väittivät vielä, että niiden puolustautumisoikeuksiin vaikutti vakavasti se, että lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitettäviin päätelmiin varattu määräaika oli liian lyhyt pidennyksestä huolimatta eikä siinä otettu huomioon tutkimuksen erityisominaisuuksia.

(74)

Komissio toisti määräajasta, että se oli noudattanut perusasetuksen 30 artiklan 5 kohdan mukaista lakisääteistä määräaikaa (ks. tarkemmin 65 kappale). Se lisäsi, että osapuolille oli annettu kattavasti tietoja heinäkuussa 2018 ilmoitusasiakirjalla, jossa jo esitettiin keskeiset näkökohdat ja päätelmät kaikista tuista luonnonkumiin liittyvän tuontitullin liiallista palautusta ja riittämätöntä vastinetta vastaan toimitettua sähköä lukuun ottamatta. Kyseisessä vaiheessa osapuolille annettiin 25 päivän määräaika huomautusten esittämistä varten. Koska useimmat ongelmat olivat näin ollen kaikkien osapuolten tiedossa, lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset olivat mittavia (8–63 sivun mittaisia).

(75)

Tutkimuksen vahinkonäkökohtien osalta komissio huomautti, että osapuolille ilmoitettiin lopulliset päätelmät ja täydentävät lopulliset päätelmät myös rinnakkaisen polkumyynnin vastaisen tutkimuksen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin huomautuksia, jotka saatiin molempien päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Sen vuoksi komissio katsoi, että avoimessa asiakirja-aineistossa ja päätelmät sisältävissä asiakirjoissa oli jo riittävästi tietoa, joka antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden käyttää puolustautumisoikeuttaan täysimääräisesti lopulliset päätelmät sisältävässä asiakirjassa esitetyssä määräajassa. Näistä syistä komissio katsoi, että kaikkien asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeutta oli noudatettu täysimääräisesti tässä menettelyssä.

(76)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen kuuluvat tietyt Kiinasta peräisin olevat pneumaattiset, uudet tai uudelleen pinnoitetut kumiset ulkorenkaat, joita käytetään linja-autoissa tai kuorma-autoissa ja joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121 ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 4011 20 90 ja ex 4012 12 00 (Taric-koodi 4012120010). Kyseiset CN- ja Taric-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

(77)

Tarkasteltavana oleva tuote kattaa sekä uudet että uudelleen pinnoitetut pneumaattiset ulkorenkaat, joita käytetään linja-autoissa tai kuorma-autoissa ja joilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet.

(78)

Molemmat tarkasteltavana olevan tuotteen lajit on tehty samoista tuotantopanoksista (vaikka niissä on saatettu käyttää erilaista teknologiaa) ja niillä on samanlainen rakenne. Raaka-aineiden ja rakenteen erot johtavat erilaisiin suorituskykyominaisuuksiin.

(79)

Linja-autojen ja kuorma-autojen uusien renkaiden valmistusprosessiin kuuluvat seuraavat: 1) kumin sekoittaminen; 2) kumikomponenttien valmistus; 3) renkaan (rengasaihion) kokoonpano; 4) vulkanointi; 5) lopputarkastus. Kaikki linja-autojen ja kuorma-autojen renkaat valmistetaan samoista perusraaka-aineista eli luonnonkumista, synteettisestä kumista, teräksestä, öljymustasta, muista kemikaaleista ja öljyistä sekä kankaasta, ja niissä on samat komponentit eli kulutuspinta, sivuseinämä, kudoskerros, reunavaijeri, tukivyöt, vaikka tuotteen eri tuottajien välillä onkin joitakin eroja.

(80)

Uusien kuorma-autojen ja linja-autojen renkaiden valmistusprosessissa todettiin myös käytettävän erilaista teknologiaa, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut päätelmään siitä, että ne ovat keskenään vaihdettavissa.

(81)

Pinnoituksessa on kyse kierrätyksestä, jossa käytetyt renkaat kunnostetaan korvaamalla kulutuspinta vanhassa renkaan rungossa. Renkaan rungot ovat pinnoitusprosessin tärkeimmät osat, ja näin ollen merkittävä osa pinnoitustoimintaa on pinnoitukseen soveltuvien runkojen valinta ja hankkiminen. Renkaan rungot ovat tuotantoprosessin tärkein tuotantopanos ja ovat – niiden laadusta riippuen – joko puolivalmiita tuotteita tai jätettä.

(82)

Tässäkin prosessissa voidaan käyttää erilaista teknologiaa, mutta se ei vaikuta komission päätelmiin, jotka koskevat niiden keskinäistä vaihdettavuutta.

(83)

Linja-autojen ja kuorma-autojen renkaita tuotetaan monenlaisia lajeja ja kokoja erilaisiin kaupallisiin ajoneuvoihin kaupunkien maaseudun paikallisliikenteessä toimivista kuorma- ja linja-autoista pitkänmatkan kuorma- ja linja-autoihin, niiden koko- ja kuormitustunnuseritelmien mukaan. Ne eivät sovellu käytettäviksi henkilöajoneuvoissa tai muissa kevyissä kaupallisissa ajoneuvoissa tai maastokäyttöön soveltuvissa ajoneuvoissa kuten maataloustraktoreissa.

(84)

Kuorma-autojen ja linja-autojen renkaita myydään kahta tyyppiä ja neljässä luokassa. Sisärenkaallinen rengas on perinteinen vaihtoehto: siinä on renkaan sisälle asetettu sisärengas, jossa on oma venttiili. Sisärenkaattomassa renkaassa rengas ja vanne muodostavat ilmatiiviin kokonaisuuden, jossa venttiili kiinnittyy suoraan vanteeseen. Valtaosa unionissa myydyistä kuorma-autojen ja linja-autojen renkaista on sisärenkaattomia. Kuorma-autojen ja linja-autojen renkaiden neljä luokkaa ovat ohjaavat renkaat, vetorenkaat, perävaunurenkaat ja kaikille akseleille asennettavat renkaat. Ohjaavat renkaat on tarkoitettu käytettäväksi etuakselissa ohjaamista helpottamaan, mutta niitä voidaan käyttää kuorma-auton tai linja-auton kaikissa akseleissa ajoneuvon käyttötarkoituksesta riippuen. Vetorenkaat on tarkoitettu voimansiirtoa varten ja niiden pito on parempi. Perävaunurenkaat on tarkoitettu asennettavaksi perävaunuihin, ja kaikille akseleille asennettavia renkaita voidaan käyttää ajoneuvon kaikilla akseleilla sen käytöstä riippuen.

(85)

Renkaisiin, sekä uusiin että pinnoitettuihin, sovelletaan unionin markkinoilla samoja turvallisuusvaatimuksia, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY (20).

(86)

Komission keräämien ja saamien tietojen mukaan linja-autojen ja kuorma-autojen renkaiden unionin markkinat ovat jakautuneet kolmeen laatuluokkaan tai segmenttiin. Vaikka laatuluokkien välillä ei ole selviä jakolinjoja, asianomaiset osapuolet olivat yleisesti yhtä mieltä seuraavasta luokittelusta, jota myös komission havainnot tukevat.

(87)

1-laatuluokan renkaat kattavat premium-luokan uudet renkaat, jotka edustavat suurten valmistajien päätuotemerkkejä. Renkaiden tuotemerkin tunnistettavuus on keskeistä tässä laatuluokassa, ja merkittävästi korkeampien hintojen perusteena ovat odotettu korkea suorituskyky sekä erittäin suuret investoinnit markkinointiin. Kuorma-autojen ja linja-autojen valmistajille suunnatut alkuperäisrenkaat, jäljempänä ’ensiasennusrenkaat’, kuuluvat ensisijaisesti tähän laatuluokkaan. 1-laatuluokan renkaiden korkean laadun ansiosta niiden pinnoitettavuus on hyvä, ja ne on suunniteltu käytettäväksi useampaan kertaan (”multilife-renkaat”), mikä lisää entisestään alkuperäisen tuotteen merkittävästi pidempää käyttöikää (jopa kolme pinnoitusta normaalikäytössä). 1-laatuluokan renkaisiin liittyy myös korkeampi turvallisuustaso ja usein korkeatasoiset myynnin jälkeiset palvelut.

(88)

2-laatuluokan renkaat kattavat useimmat muut kuin premium-luokan renkaat, sekä uudet että pinnoitetut, ja niiden hinta on noin 65–80 prosenttia 1-laatuluokan renkaiden hinnasta. Perävaunujen valmistajille suunnatut ensiasennusrenkaat voivat kuulua tähän laatuluokkaan. Tuotemerkin tunnistettavuus on tärkeää tässäkin laatuluokassa, ja ostajat tuntevat yleensä hyvin tuotemerkit ja tunnistavat renkaiden valmistajat. Nämä renkaat voidaan yleensä pinnoittaa uudelleen ainakin kerran, ja niiden suorituskyky kilometrimäärän osalta on hyvä, joskin heikompi kuin 1-laatuluokan renkaiden.

(89)

3-laatuluokan renkaat ovat sekä uusia että pinnoitettuja renkaita, joiden suorituskyky kilometrimäärän osalta on heikompi ja pinnoitusmahdollisuudet hyvin vähäiset tai olemattomat. Niiden hinta ja suorituskyky kilometrimäärän osalta ovat tyypillisesti alle 65 prosenttia 1-laatuluokkaan verrattuna. Tässä laatuluokassa tuotemerkin tunnistettavuutta ei juurikaan ole, ja hinta on kuluttajan ostopäätöksen kannalta ratkaiseva tekijä. Näihin renkaisiin ei yleensä liity myynnin jälkeisiä palveluja.

(90)

Pinnoitetut renkaat voidaan luokitella 2- tai 3-laatuluokkaan. Jotkin kiinalaiset renkaat ovat pinnoitettavia, mutta Kiinassa suoritetaan hyvin vähän pinnoitusta. Pinnoitus on kuitenkin melko yleistä unionissa ja muilla markkinoilla, esimerkiksi Brasiliassa. Pinnoitustoiminnassa unionissa ovat mukana:

(91)

Komissio kartoitti uudet ja pinnoitetut renkaat tuotemerkin mukaan valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella, ja sen laatima kartoitus asetettiin kaikkien asianomaisten osapuolten saataville 27 päivänä lokakuuta 2017.

(92)

Asianomaiset osapuolet hyväksyivät yleisesti periaatteen markkinoiden jakautumisesta kolmeen laatuluokkaan (ks. 86 kappale).

(93)

Asianomaiset osapuolet vahvistivat yleisesti myös renkaiden tuotemerkkien markkinoiden kartoituksen laatuluokittain sellaisena kuin se esitetään asiakirja-aineistossa olevassa muistiossa (päivätty 27 päivänä lokakuuta 2017), lukuun ottamatta asianomaisten osapuolten jäljempänä esitettyjä pyyntöjä tiettyjen tuotemerkkien uudelleenluokittelusta eri laatuluokkiin. China National Tire -ryhmä katsoi, että sen Aeolus-tuotemerkki kuuluu 3-laatuluokkaan (eikä 2-laatuluokkaan), kaksi Double Coin -tuotemerkin tuojaa katsoi, että se olisi luokiteltava 2-laatuluokkaan (eikä 3-laatuluokkaan), Hankook-ryhmä katsoi, että sen Aurora-tuotemerkki kuuluu 2-laatuluokkaan (eikä 3-laatuluokkaan), Giti-ryhmä katsoi kyselyvastauksessaan, että sen tuotemerkit Primewell ja GT Radial kuuluivat 2-laatuluokkaan (eikä 3-laatuluokkaan), ja eräs riippumaton tuoja katsoi, että Sailun-tuotemerkki olisi luokiteltava 2-laatuluokkaan (eikä 3-laatuluokkaan).

(94)

Komissio tarkasteli näitä pyyntöjä asianomaisten osapuolten toimittaman näytön ja tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella. Se analysoi 81 kappaleessa yksilöityjen ominaisuuksien perusteella, missä määrin tiettyjen tuotemerkkien renkaita 1) voidaan pinnoittaa uudelleen, 2) käytetään linja-autojen ja kuorma-autojen ensiasennusrenkaina ja 3) myydään tietyssä laatuluokissa kunkin yrityksen oman arvion mukaan.

(95)

Hankook-ryhmän osalta komissio hyväksyi Aurora-tuotemerkin luokittelun 2-laatuluokkaan pyynnön mukaisesti. Se kuitenkin havaitsi myös, että Hankook-tuotemerkki olisi luokiteltava 1-laatuluokkaan. Hankook-tuotemerkin osalta annetaan oikeudelliset takeet siitä, että sen renkaat voidaan pinnoittaa ainakin kerran. Lisäksi se toimii ensiasennusrenkaiden toimittajana eurooppalaisille yrityksille (esimerkiksi Scania, MAN ja Mercedes-Benz). Hankook-ryhmän verkkosivulla markkinoidaan sen Hankook-tuotemerkkiä premium-luokkaan kuuluvana, ja etuyhteydessä oleva tuoja antoi tarkastuskäynnillä sisäisen asiakirjan, jonka mukaan tuotemerkki on siirtynyt 1-laatuluokkaan.

(96)

Giti-ryhmän osalta komissio hyväksyi Primewell- ja GT Radial -tuotemerkkien luokittelun 2-laatuluokkaan pyynnön mukaisesti. Komissio havaitsi myös, että Gitin renkaat voidaan pinnoittaa uudelleen. Giti-ryhmän ensiasennustoiminta ei kuitenkaan ulotu kuorma-autoihin ja linja-autoihin vaan vain henkilöautojen renkaisiin. Lisäksi Giti-ryhmä pitää tuotemerkkiään 2-laatuluokkaan kuuluvana. Sen vuoksi ryhmän tuotemerkit luokiteltiin 2-laatuluokkaan.

(97)

China National Tire -ryhmän osalta komissio hyväksyi alustavasti sen Aeolus-tuotemerkin luokittelun 3-laatuluokkaan yrityksen pyynnön mukaisesti sillä perusteella, että sen renkaita ei yleensä voida pinnoittaa uudelleen eikä niitä myydä ensiasennusmarkkinoilla.

(98)

Tuojat, jotka esittivät Double Coin- ja Sailun-tuotemerkkejä koskevat pyynnöt, eivät kuuluneet otokseen, joten komissio ei voinut tarkastaa niiden pyyntöjä tässä vaiheessa. Koska ne eivät sisältyneet otokseen, luokittelu 2- tai 3-laatuluokkaan ei vaikuta tutkimuksen tuloksiin. Sen vuoksi komissio ei ottanut kantaa niiden pyyntöihin tässä vaiheessa asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi tuojien toimittamaa näyttöä asiakkaidensa kokemuksista näiden tuotemerkkien renkaista.

(99)

Useat asianomaiset osapuolet totesivat, että tuotemerkkeihin perustuvaa laatuluokitusta voidaan soveltaa vain unionissa ja muilla markkinoilla se saattaa olla hyvin erilainen. Unionin laatuluokitusta ei voida soveltaa varsinkaan Kiinan markkinoilla. Komissio korosti, että tuotemerkkeihin perustuvaa kartoitusta käytettiin tässä tutkimuksessa, jotta voitiin analysoida tilannetta unionin markkinoilla, eikä sillä ole mitään oikeudellista merkitystä muiden markkinoiden kannalta.

(100)

CRIA, CCCMC ja China National Tire -ryhmä katsoivat, että joko uudet renkaat tai pinnoitetut renkaat olisi jätettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle seuraavista syistä:

(101)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Pireille toisti samanlaisen väitteen.

(102)

Nämä osapuolet huomauttivat myös, että komissio ja unionin tuomioistuin ovat todenneet useissa kilpailutapauksissa, että uudet ja pinnoitetut renkaat muodostavat kahdet eri markkinat hinnan, tarjonnan ja kysynnän rakenteen, toimituskanavien ja korvattavuuden osalta (21). CRIA ja CCCMC toivat myös esiin, että muissa polkumyynnin vastaisissa tutkimuksissa viranomaiset ovat käsitelleet uusia ja pinnoitettuja renkaita erikseen (22). Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hämmerling toisti samanlaisen väitteen.

(103)

CRIA ja CCCMC katsoivat, että komissio teki virheen merkityksellisiä tekijöitä koskevassa arvioinnissaan, kun se ei käsitellyt uusia ja pinnoitettuja renkaita erikseen.

(104)

Giti-ryhmä väitti, että pinnoitettavat renkaat tai multilife-renkaat olisi jätettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska ne ovat edistyksellisempiä kuin renkaat, joita ei voida pinnoittaa, ja niillä on teknisiä erityisominaisuuksia.

(105)

Komissio havaitsi, että alkuperäisessä valmistusprosessissa renkaan saamat keskeiset ominaisuudet, komponentit ja rakenne säilyvät pinnoitusprosessissa. Erityisesti renkaan keskeiset tekniset eritelmät eli koko, kuormitustunnus ja nopeusluokka eivät muutu pinnoitusvaiheessa. Uudet renkaat (pinnoitettavat ja ei-pinnoitettavat) on tehty samoista raaka-aineista ja komponenteista ja niillä on samanlainen rakenne.

(106)

Uusien renkaiden ja niiden rungolle rakennettujen pinnoitettujen renkaiden teknisten ominaisuuksien suurin ero on se, että pinnoitettujen renkaiden käyttöikä on lyhyempi ja niitä voidaan pitää vähemmän turvallisena vaihtoehtona. Täysin samat tekniset sekä laatuun ja turvallisuuteen liittyvät näkemyserot tulevat kuitenkin esiin eri laatuluokkiin kuuluvien uusien renkaiden välillä. Myös alemman laatuluokan renkaiden käyttöikä on lyhyempi eikä niitä pidetä parhaana vaihtoehtona ajoneuvoihin, joiden on täytettävä erittäin korkeat turvallisuusvaatimukset, esimerkiksi vaarallisia aineita kuljettavat ajoneuvot.

(107)

Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen, jonka mukaan uusilla (pinnoitettavilla ja ei-pinnoitettavilla) ja uudelleen pinnoitetuilla renkailla on erilaiset fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet.

(108)

Komissio havaitsi lisäksi, että kuorma-autojen ja linja-autojen omistajat, jotka toimivat pääasiassa lyhyiden ja pitkien matkojen henkilö- tai tavaraliikenteen alalla, käyttävät sekä uusia että pinnoitettuja renkaita. Sen vuoksi uusien ja pinnoitettujen renkaiden olennaiset käyttötarkoitukset ovat samat. Komissio havaitsi myös, että uusilla ja pinnoitetuilla renkailla on samat neljä käyttötapaa – ohjaavat renkaat, vetorenkaat, perävaunurenkaat ja kaikkia akseleita varten tarkoitetut renkaat – ja niihin sovelletaan unionin markkinoilla asiaa koskevassa lainsäädännössä asetettuja samoja turvallisuusvaatimuksia.

(109)

Sen vuoksi hylättiin väite, jonka mukaan uusilla ja pinnoitetuilla renkailla on eri käyttötavat.

(110)

Komissio myöntää, että pinnoitetut renkaat eroavat uusista 1-laatuluokan renkaista sikäli, että niitä ei myydä ensiasennusmarkkinoilla. Komissio havaitsi myös, että täsmälleen sama koskee 3-laatuluokan renkaita ja suureksi osaksi 2-laatuluokan renkaita, joita ei myöskään myydä ensiasennusmarkkinoilla.

(111)

Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen, jonka mukaan uusilla ja pinnoitetuilla renkailla on eri myyntikanavat.

(112)

Mitä tulee komission kilpailupäätöksiin ja unionin tuomioistuimen tuomioon (23), joiden mukaan pinnoitettujen renkaiden todettiin muodostavan erilliset tuotemarkkinat, tämä ei ole merkityksellistä tuotteen määritelmän kannalta kaupan suojatoimenpiteitä koskevassa tutkimuksessa. Sulautuma-asioissa markkinoiden määritelmässä keskitytään kysynnän ja tarjonnan korvattavuuteen (24). Polkumyyntitutkimuksessa markkinat määritellään tarkasteltavana olevan tuotteen fyysisten, teknisten ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(113)

Mitä tulee väitteeseen, joka koskee tuotteen määritelmää polkumyyntiasioissa kolmansissa maissa, komissio toi esiin, että tutkivalla viranomaisella on laaja harkintavalta tuotteen määritelmän osalta kaupan suojatoimenpiteisiin liittyvissä asioissa (25). Tästä syystä se, miten tutkivat viranomaiset kolmansissa maissa ovat käyttäneet harkintavaltaansa tältä osin, ei voi rajoittaa komission harkintavaltaa tässä tutkimuksessa.

(114)

Esitettiin myös väite, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen ei pitäisi kuulua useaan CN-koodiin. Tältä osin komissio muistuttaa ensinnäkin, että on erittäin yleistä, että yhdellä tarkasteltavana olevalla tuotteella on useita CN-koodeja. Tämä johtuu yhdistetyn nimikkeistön rakenteesta. Lisäksi vireillepanoilmoituksessa todettiin selvästi, että annetut CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia. Mitään tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä ei esitetty eikä komissio löytänyt mitään tietoa siitä, että tarkasteltavana oleva tuote olisi määritelty niin, että tuotujen pinnoitettujen ja uusien renkaiden ei voitaisi katsoa olevan vaihtoehto unionissa tuotetuille pinnoitetuille ja uusille renkaille ja olevan suorassa kilpailussa niiden kanssa. Sama koskee tuottajien ja kuluttajien näkemyksiä, jakelukanavia ja muita tekijöitä, kun tarkastellaan yhden tai useamman tuoteluokan esiintymistä tai uusien ja pinnoitettujen renkaiden toisistaan erottamista tässä tutkimuksessa.

(115)

Asianomaiset osapuolet toivat vielä esiin, että unionin markkinoiden segmentoitumisen vuoksi pinnoitettuja renkaita pidetään heikompilaatuisina kuin uusia 1-laatuluokan renkaita, vaikka ne olisikin tehty 1-laatuluokan renkaiden rungoille.

(116)

Komissio hyväksyi tämän väitteen, joka vastaa tutkimuksessa laadittua laatuluokkakartoitusta, ja katsoi pinnoitettujen renkaiden kuuluvan vain 2- ja 3-laatuluokkaan.

(117)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(118)

Komissio on päättänyt tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen samankaltaisia tuotteita perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(119)

Ennen tuen ja tukiohjelmien muodossa annettavien väitettyjen tukien analysointia komissio arvioi valtion suunnitelmia, hankkeita ja muita asiakirjoja, jotka vaikuttivat useampaan kuin yhteen tuista tai tukiohjelmista. Komissio katsoi jäljempänä esitettävistä syistä, että kaikkien arvioitavana olevien tukien tai tukiohjelmien perustana on rengasteollisuuden edistämistä koskevien Kiinan viranomaisten keskushallinnon suunnitelmien toteuttaminen.

(120)

Kiinan 13. kansallisessa talouden ja yhteiskunnan kehityksen viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’13. viisivuotissuunnitelma’, joka kattaa vuodet 2016–2020, korostetaan Kiinan viranomaisten strategista visiota keskeisten teollisuudenalojen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Siinä korostetaan teknologisen innovoinnin merkitystä Kiinan talouden kehitykselle ja ”vihreän” kehityksen periaatteiden tärkeyttä. 12. viisivuotissuunnitelman tavoin uuden viisivuotissuunnitelman 5 luvun mukaan yksi tärkeimmistä kehitystavoitteista on edistää perinteisten teollisuusrakenteiden uudistamista. Tavoitetta selitetään lisää 22 luvussa, jossa kuvataan strategiaa Kiinan perinteisen teollisuuden uudistamiseksi edistämällä sen teknologista kehittämistä. Tässä yhteydessä 13. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että yrityksiä tuetaan ”kokonaisvaltaisen edistyksen aikaan saamiseksi tietyillä aloilla, kuten tuoteteknologiassa, ympäristönsuojelussa, teollisuuslaitteiden kehittämisessä ja energiatehokkuudessa”. Ruudussa 7 viitataan tässä yhteydessä erityisesti petrokemian jatkojalostustuotteisiin (joihin renkaat sisältyvät). Ympäristönsuojelua käsitellään tarkemmin 44 luvussa. Kyseisen luvun mukaan keskeisillä teollisuudenaloilla toteutetaan puhtaan tuotannon ”remontti”, ja sen 16 kohdassa viitataan erityisesti petrokemian teollisuuteen.

(121)

Kiinan viranomaiset julkaisivat myös tarkemman 13. viisivuotissuunnitelman kemian ja petrokemian teollisuuden kehittämiseksi, jäljempänä ’13. petrokemian alan viisivuotissuunnitelma’, johon rengasteollisuus sisältyy ja joka perustuu 13. viisivuotissuunnitelmaan. Suunnitelman johdannossa todetaan, että petrokemian ja kemian teollisuus on merkittävä teollisuudenala Kiinan kansantalouden kannalta. Siinä hahmotellaan tarkemmin 13. viisivuotissuunnitelmassa mainittuja teknologisen innovoinnin, rakennemukautusten ja vihreän kehityksen periaatteita ja yhdistetään ne yksityiskohtaisempiin petrokemian teollisuuden prioriteetteihin (ks. III luku – Tärkeimmät tehtävät) sekä erilaisiin verotusta ja rahoitusta koskeviin tukitoimiin (ks. IV luku – Suojatoimet: 4 jakso – Poliittisen tuen vahvistaminen).

(122)

Kiinan viranomaiset ovat lisäksi julkaisseet rengasteollisuutta varten 13. petrokemian alan viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi erityissuunnitelman eli rengasteollisuuspolitiikan (26). Politiikassa korostetaan, että Kiinan viranomaisten prioriteetteja ovat rengasteollisuuden rakennemuutos, teknologinen uudistaminen ja päästöjen vähentäminen. Sen 6 §:ssä mainitaan, että suorituskykyisten vyörenkaiden ja sisärenkaattomien renkaiden kehittämistä kannustetaan. Lisäksi rengasteollisuuspolitiikan johdanto-osassa todetaan, että teollisuuspolitiikka toimii perustana kaikille asiaan liittyville osastoille, kun tarkastellaan investointien hallinnon, maan tarjonnan, ympäristöarvioinnin, energiasäästöjä koskevan arvioinnin, turvallisuuslupien, luottorahoituksen ja sähkön tarjonnan eri näkökohtia rengasteollisuuden eri hankkeiden, kuten tuotantolaitosten rakentamisen ja teknologian kehittämisen, kannalta.

(123)

Kyseisessä asiakirjassa vahvistetaan myös markkinoillepääsyedellytykset, koska vain yritykset, jotka ylittävät tietyn tuotantokapasiteetin ja täyttävät ympäristövaatimukset, voivat päästä markkinoille (27).

(124)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Kiinan viranomaiset toistivat peruskantansa Kiinan viisivuotissuunnitelmiin ja väittivät, että ne eivät ole sitovia vaan ne pitäisi nähdä pikemminkin ’suuntaa-antavina’ asiakirjoina. Komissio oli eri mieltä tästä kannasta, ja 13. viisivuotissuunnitelman 17 luvussa todetaankin seuraavaa: ”kansallisella kehitysstrategialla ja -suunnitelmalla on johtava ja määräävä asema.” (28) Lisäksi petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa organisoidaan suunnitelman toteutus ja huomautetaan, että yritysten odotetaan ”toteuttavan suunnitelman keskeiset tehtävät, toteuttavan itsesääntelyn ja ilmoittavan ongelmista suunnitelman toteutuksessa hyvissä ajoin” (29). Lisäksi rengasteollisuuspolitiikan johdanto-osassa todetaan, että ”kaikkien asiaankuuluvien yksikköjen on pantava se täytäntöön asianmukaisesti”. Näin ollen sen sijaan, että suunnitelmissa esitettäisiin vain yleisiä kannustavia huomioita, niissä käytetään sanamuotoja, jotka viittaavat niiden sitovuuteen.

(125)

Myös seuraavissa asiakirjoissa rengasteollisuus määritellään strategiseksi, ensisijaiseksi ja/tai kannustettavaksi teollisuudenalaksi:

(126)

Tästä päätellään, että rengasteollisuus on keskeinen/strateginen teollisuudenala, jonka aktiivinen kehittäminen on Kiinan viranomaisten poliittinen tavoite.

(127)

Hallinnollisista syistä komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan erityiset kyselylomakkeet neljälle valituksessa mainitulle valtio-omisteiselle pankille ja Sinosurelle sekä mahdollisille muille rahoituslaitoksille, jotka olivat myöntäneet lainoja tai vientiluottoja otokseen valituille yrityksille tai otokseen valittujen yritysten ostajille. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan erityisen kyselylomakkeen myös luonnonkumin, synteettisen kumin, öljymustan ja nailonkordin tuottajille, jotka valituksen mukaan tarjosivat tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan otokseen valituille yrityksille, sekä mahdollisille muille kyseisten raaka-aineiden tuottajille ja jakelijoille, jotka olivat tarjonneet tuotantopanoksia otokseen valituille yrityksille.

(128)

Kiinan viranomaiset eivät ensin vastanneet komission pyyntöön. Tämän vuoksi komissio toisti pyyntönsä puutteista ilmoittavassa kirjeessä, jotta saataisiin rahoituslaitokset ja tuotantopanosten toimittajat osallistumaan tutkimukseen mahdollisimman laajasti ja tarjoamaan tarvittavat tiedot komissiolle väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta koskevien päätelmien tekemiseksi. Puutteista ilmoittavan kirjeen saatuaan Kiinan viranomaiset ottivatkin yhteyttä edellä mainittuihin rahoituslaitoksiin ja tavarantoimittajiin. Kyselylomakkeeseen vastasi kuitenkin vain kolme valituksessa nimenomaisesti mainittua valtio-omisteista pankkia ja Sinosure.

(129)

Kiinan viranomaisten mukaan niillä ei ollut valtuuksia pyytää tietoja niiltä valtio-omisteisilta pankeilta, jotka eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, koska nämä toimivat Kiinan viranomaisista riippumattomasti.

(130)

Komissio on tästä eri mieltä. Komission ymmärryksen mukaan valtio-omisteisilta yksiköiltä (joko yrityksiltä tai julkisilta/rahoituslaitoksilta) pyydetyt tiedot ovat Kiinan viranomaisten saatavilla kaikkien sellaisten yksikköjen osalta, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurimpana tai pääosakkaana. Valtio-omisteisten yritysten varallisuudesta annetun Kiinan kansantasavallan lain (35) mukaan valtion omistuksessa olevan varallisuuden valvonta- ja hallintovirastot, jotka valtioneuvoston valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomissio ja paikalliset viranomaiset ovat perustaneet, hoitavat valtiorahoitteisten yritysten pääomasijoittajan velvollisuuksia ja tehtäviä valtion puolesta. Näillä virastoilla on näin ollen oikeus saada valtiorahoitteisten yritysten varallisuudesta tuottoa, osallistua keskeiseen päätöksentekoon ja valita johtohenkilöstö. Lisäksi kyseisen valtio-omisteisten yritysten varallisuudesta annetun lain 17 §:n mukaan valtiorahoitteisten yritysten on hyväksyttävä valtion ja asiaan liittyvien osastojen ja virastojen harjoittama hallinto ja valvonta, hyväksyttävä julkinen valvonta ja oltava vastuussa pääomasijoittajille.

(131)

Lisäksi Kiinan viranomaisilla on tarvittavat valtuudet puuttua rahoituslaitosten toimintaan, vaikka ne eivät olisi valtion omistamia, koska ne kaikki kuuluvat Kiinan pankkialan sääntelyviranomaisen toimivaltaan. Esimerkiksi pankkivalvontalain (36) 33 ja 36 §:n mukaan CBRC:llä on valtuudet vaatia kaikkia Kiinaan sijoittautuneita rahoituslaitoksia toimittamaan tietoja, kuten tilinpäätöksiä, tilastoraportteja ja tietoja liiketoiminnasta ja hallinnosta. CBRC voi myös ohjeistaa rahoituslaitoksia julkistamaan tiedot.

(132)

Vaikka yhteistyössä toimineet valtio-omisteiset pankit toimittivat joitakin yleisiä selvityksiä lainojen hyväksyntään ja riskinhallintaan liittyvien järjestelmiensä toiminnasta, yksikään niistä ei toimittanut tarkempia tietoja otokseen valituille yrityksillä myönnetyistä lainoista vaan ne väittivät, että niitä sitoivat otokseen valittujen yritysten toimittamien tietojen luottamuksellisuutta koskevat oikeudelliset ja lainsäädännölliset vaatimukset ja sopimusehdot.

(133)

Tästä syystä komissio pyysi otokseen valituilta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmiltä lupaa päästä tutustumaan niille lainaa myöntäneiden (sekä valtio-omisteisten että yksityisten) pankkien hallussa oleviin niitä koskeviin yrityskohtaisiin tietoihin. Otokseen valitut yritykset suostuivat niitä koskevien pankkitietojen antamiseen, mutta pankit kieltäytyivät toimittamasta pyydettyjä tarkkoja tietoja.

(134)

Komissio sai lopulta tietoja yritysten rakenteesta ja omistajuudesta vain 48 kappaleessa mainituilta kolmelta valtio-omisteiselta pankilta muttei yhdeltäkään muulta rahoituslaitokselta, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille yrityksille. Yksikään rahoituslaitoksista ei myöskään toimittanut tietoja otokseen valituille vientiä harjoittavien tuottajien ryhmille myönnettyjen lainojen riskinarvioinnista.

(135)

Koska komissiolla ei ollut mitään tietoja suurimmasta osasta valtio-omisteisista pankeista, jotka myönsivät lainoja otokseen valituille yrityksille, eikä yrityskohtaisia tietoja yhteistyössä toimineiden pankkien myöntämistä lainoista, komissio katsoi, että se ei ollut saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta ratkaisevia tietoja.

(136)

Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että tutkiessaan etuuskohtelun mukaisten lainojen kautta myönnetyn väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta sen olisi ehkä käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(137)

Vastauksessaan komission kirjeeseen sekä ilmoitusasiakirjaan ja lopullisiin päätelmiin esittämissään huomautuksissa Kiinan viranomaiset vastustivat perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan soveltamista etuuskohtelun mukaiseen luotonantoon. Kiinan viranomaiset toistivat, että niillä ei ollut valtuuksia pankkien suhteen. Kiinan viranomaiset katsoivat myös, että ne olivat toimineet yhteistyössä parhaan kykynsä mukaan ja että komissio oli asettanut niille kohtuuttoman lisärasitteen, eivätkä puuttuvat tiedot olleet tarpeellisia perusasetuksen 28 artiklassa tarkoitetulla tavalla, koska ne olivat jo saatavilla kyselyvastausten kautta.

(138)

Komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan Kiinan viranomaisilla oli valtuudet pyytää tietoja pankeilta (ks. 130 ja 131 kappaleessa selitetyt syyt). Se myönsi, että Kiinan viranomaiset olivat toimittaneet eteenpäin pankeille asiaankuuluvat kyselylomakkeet ja että se oli saanut vastaukset kolmelta valtio-omisteiselta pankilta. Se käytti näitä toimitettuja tietoja ja täydensi niitä käytettävissä olevilla tiedoilla vain puuttuvilta osin.

(139)

Puuttuvat tiedot liittyvät pääasiassa kahteen näkökohtaan: ensinnäkin tiedot yhteistyöstä kieltäytyneiden pankkien omistajuudesta ja hallintorakenteesta. Tiedot olivat tarpeellisia, jotta komissio pystyi määrittämään, olivatko pankit julkisia elimiä vai eivät. Toiseksi yrityskohtaiset tiedot yhteistyössä toimineilta pankeilta, esimerkiksi pankin sisäiset menettelyt lainojen hyväksymiseksi ja luottokelpoisuuden arviointi otokseen valituille yrityksille myönnettyjen lainojen osalta olivat tarpeen, jotta voitiin määrittää perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, myönnettiinkö otokseen valituille yrityksille lainoja etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla. Tällaisia sisäisiä asiakirjoja voivat toimittaa vain pankit, eikä niitä näin ollen voitu toimittaa otokseen valittujen yritysten kyselyvastauksissa.

(140)

Komissio ei katsonut, että se olisi asettanut Kiinan viranomaisille kohtuuttoman rasitteen. Komissio rajasi alusta lähtien tutkimuksensa niihin rahoituslaitoksiin, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille yrityksille. Komissio ei myöskään rasittanut Kiinan viranomaisia näiden rahoituslaitosten yksilöimisellä, koska viranomaisille toimitettiin luettelo pankkien nimistä ja osoitteista ja pyyntö kyselylomakkeiden eteenpäin toimittamisesta aivan tutkimuksen alussa, joulukuussa 2017. Näin Kiinan viranomaisilla oli runsaasti aikaa noudattaa komission pyyntöä. Kiinan viranomaiset kuitenkin lähettivät komission kyselylomakkeet pankeille vasta 28 päivänä maaliskuuta 2018 ja antoivat pankeille kolme työpäivää aikaa vastata. Tämän viivästyksen ei voida katsoa johtuneen komissiosta. Näin ollen komissio katsoi tehneensä kaikkensa helpottaakseen Kiinan viranomaisilta pyydettyjen tehtävien hoitamista.

(141)

Komissio katsoi, että sen oli tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin osittain tutkiessaan väitettyjen, etuuskohtelun mukaisten lainojen muodossa myönnettyjen tukien esiintymistä ja laajuutta.

(142)

Sinosure vastasi osittain otokseen erityiseen kyselylomakkeeseen, joka koski otokseen valituille yrityksille myönnettyjä vientiluottovakuutuksia. Sinosure ei kuitenkaan toimittanut pyydettyjä asiakirjoja, jotka koskivat sen ohjaus- ja hallintojärjestelmää, kuten vuosikertomusta tai yhtiöjärjestystä, ja väitti niiden olevan luottamuksellista tietoa.

(143)

Sinosure ei myöskään toimittanut tarkempia tietoja rengasteollisuudelle tarjotusta vientiluottovakuutuksesta, vakuutusmaksujen suuruudesta eikä vientiluottovakuutuksiin liittyvän liiketoimintansa kannattavuudesta.

(144)

Tällaisten tietojen puutteessa komissio katsoi, että se ei ollut saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta ratkaisevia tietoja.

(145)

Komission ymmärryksen mukaan valtio-omisteisilta yksiköiltä (joko yrityksiltä tai julkisilta/rahoituslaitoksilta) pyydetyt tiedot ovat Kiinan viranomaisten saatavilla kaikkien sellaisten yksikköjen osalta, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurimpana tai pääosakkaana. Tämä koskee myös Sinosurea, joka on täysin valtion omistuksessa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että tutkiessaan vientiluottovakuutuksen kautta myönnetyn väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta sen olisi ehkä käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(146)

Vastauksessaan komission kirjeeseen sekä ilmoitusasiakirjaan ja lopullisiin päätelmiin esittämissään huomautuksissa Kiinan viranomaiset vastustivat perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan soveltamista vientiluottovakuutuksen osalta vetoamalla siihen, että Sinosure oli toimittanut kyselyvastauksen ja vastannut komission kysymyksiin paikan päällä tehdyn tarkastuksen aikana.

(147)

Sinosure toden totta toimitti kyselyvastauksen ja sen edustaja oli paikalla Kiinan viranomaisten tiloissa tehdyssä tarkastuksessa. Toimitetut tiedot olivat kuitenkin puutteellisia, kuten 142 ja 143 kappaleessa todetaan, eikä komissio pystynyt niiden perusteella tekemään päätelmiä tutkimuksen olennaisista osista vientiluottovakuutusten osalta eli siitä, onko Sinosure julkinen elin ja olivatko otokseen valituilta yrityksiltä veloitetut maksut markkinaehtoisia.

(148)

Komissio katsoi näin ollen, että sen oli perustettava vientiluottovakuutusta koskevat päätelmänsä osittain käytettävissä oleviin tietoihin.

(149)

Yksikään luonnonkumin, synteettisen kumin, öljymustan ja nailonkordin tuottajista, jotka olivat tarjonneet tuotantopanoksia otokseen valituille yrityksille, ei vastannut Kiinan viranomaisten niille toimittamaan erityiseen kyselylomakkeeseen.

(150)

Kiinan viranomaisten mukaan niillä ei ollut valtuuksia pyytää tietoja niiltä valtio-omisteisilta tavarantoimittajilta, jotka eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, koska nämä toimivat Kiinan viranomaisista riippumattomasti. Komissio on tästä eri mieltä. Komission ymmärryksen mukaan valtio-omisteisilta yksiköiltä (joko yrityksiltä tai julkisilta/rahoituslaitoksilta) pyydetyt tiedot ovat Kiinan viranomaisten saatavilla kaikkien sellaisten yksikköjen osalta, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurimpana tai pääosakkaana.

(151)

Kiinan viranomaiset kieltäytyivät myös toimittamasta yhteenvetoa tutkimuksen kohteena olevien tuotantopanosten kiinalaisten tuottajien nimistä ja omistajuusrakenteesta, koska kyseessä olivat niiden mukaan luottamukselliset tiedot.

(152)

Koska komissiolla ei ollut mitään tietoja otokseen valituille yrityksille tuotantopanoksia toimittavien valtio-omisteisten tuottajien ohjaus- ja hallintojärjestelmästä eikä yrityskohtaisia tietoja näiden tavarantoimittajien otokseen valituille yrityksille toimittamien tuotantopanosten hinnoista, komissio katsoi, että se ei ollut saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta ratkaisevia tietoja.

(153)

Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että tutkiessaan tuotantopanosten tarjoamisen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan kautta myönnetyn väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta sen olisi ehkä käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(154)

Vastauksessaan komission kirjeeseen ja ilmoitusasiakirjaan esittämissään huomautuksissa Kiinan viranomaiset vastustivat perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan soveltamista tuotantopanosten tarjoamiseen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan samoista syistä kuin 137 kappaleessa esitetään. Mitä tulee väitteisiin, joiden mukaan Kiinan viranomaisilla ei ole valtuuksia pyytää tietoja tuottajilta ja Kiinan viranomaisiin kohdistuu kohtuuton rasite, komissio katsoi, että sen 138 ja 140 kappaleessa esittämät argumentit pätivät edelleen ja koskevat myös otokseen valittujen yritysten tuotantopanosten toimittajia.

(155)

Puuttuvat tiedot liittyvät pääasiassa kahteen näkökohtaan: ensinnäkin tiedot yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien omistajuudesta ja hallintorakenteesta. Ilman näitä tietoja komissio ei pysty määrittämään, ovatko nämä tuottajat julkisia elimiä vai eivät. Toiseksi yrityskohtaiset tiedot yhteistyöstä kieltäytyneiltä tuottajilta, kuten tiedot otokseen valituille yrityksille tarjottujen tuotantopanosten hinnanmuodostuksesta. Tällaiset tiedot ovat tarpeen, jotta voitiin määrittää perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, tarjottiinko otokseen valituille yrityksille tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Tällaisia tietoja voivat toimittaa vain kyseiset tuottajat, eikä niitä näin ollen voitu toimittaa otokseen valittujen yritysten kyselyvastauksissa.

(156)

Näin ollen komissio katsoi edelleen, että sen oli käytettävä myös käytettävissä olevia tietoja päätelmiinsä, jotka koskevat luonnonkumin, synteettisen kumin, öljymustan ja nailonkordin tarjoamista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(157)

Xingyuan-ryhmä ilmoitti kyselyvastauksessaan, että sillä ei ollut vientiluottovakuutussopimusta tutkimusajanjakson aikana. Tarkastuskäynnin jälkeen komissio kuitenkin havaitsi, että yritys oli saanut avustuksia vuonna 2016 eli tutkimusajanjakson aikana maksettujen vientiluottovakuutusmaksujen palautusten muodossa. Toimitetuista asiakirjoista ei käynyt selväksi, edustivatko palautukset yrityksen vientiluottovakuutuksestaan maksamaa koko maksua vai vain osaa siitä.

(158)

Näissä olosuhteissa komissio katsoi, että se oli saanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

(159)

Komissio ilmoitti tämän vuoksi yritykselle, että se harkitsee perustavansa päätelmänsä osittain käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti (eli siltä osin kuin on kyse vientiluottovakuutukseen liittyvistä tiedoista).

(160)

Vastauksessaan komission kirjeeseen yritys vastusti perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan soveltamista vientiluottovakuutukseen. Se väitti, että koska sillä ei ollut suoraa vientiä, sillä ei ollut luottoriskejä. Sen vuoksi yritys ei tarvinnut vientiluottovakuutusta eikä ollut voinut saada hyvitystä maksuista, joita se ei ollut maksanut.

(161)

Komissio hyväksyi väitteen, jonka mukaan yrityksen vienti EU:hun oli vain välillistä. Yrityksen väite, jonka mukaan se ei tarvinnut vientiluottovakuutusta eikä ollut voinut saada hyvitystä vakuutusmaksuista, joita se ei ollut maksanut, oli kuitenkin ristiriidassa asiakirja-aineistossa olevan näytön kanssa, jonka mukaan yritys tosiasiallisesti sai hyvityksen. Yritys ei kyennyt selittämään, miksi valtio olisi tarjonnut hyvityksen maksusta, jota väitetysti ei ollut maksettu. Komissio huomautti myös, että yrityksen ja sen EU:hun myyvien kauppiaiden välisten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittely ei ollut selkeä. Yritys hoiti joitakin vientimuodollisuuksia EU:hun myyvien kauppiaiden puolesta tutkimusajanjaksolla ja sai tuontitullivapautuksia viedyissä renkaissa käytetystä luonnonkumista, vaikka se ei vienyt näitä suoraan.

(162)

Koska yritykseltä ei saatu vastakkaisia uusia tietoja, komissio päätteli, että yritys oli toimittanut virheellisiä ja puutteellisia tietoja tutkimusajanjaksolla saadusta vientiluottovakuutuksen hyvityksestä. Tämän vuoksi komissio käytti tämän yrityksen osalta käytettävissä olevia tietoja päätelmiinsä, jotka koskivat vientiluottovakuutusta, jonka osalta todettiin korkein tukimäärä verrattuna muihin otokseen valittuihin yrityksiin.

(163)

Huaqin Rubber Industry Group ja Yanzhou Yinhe Power Plant Co. Ltd eivät toimittaneet täydellisiä tietoja lainasopimuksistaan.

(164)

Komissio ilmoitti tämän vuoksi kyseisille yrityksille, että se harkitsee perustavansa päätelmänsä osittain käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti (eli siltä osin kuin on kyse näihin sopimuksiin liittyvistä tiedoista). Vastauksessaan komission kirjeeseen, jossa kyseisille yrityksille ilmoitettiin perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mahdollisesta soveltamisesta, ne vastustivat soveltamista yleisesti.

(165)

Koska 163 kappaleessa mainituista lainasopimuksista ei toimitettu lisänäyttöä, komissio käytti osittain edelleen käytettävissä olevia tietoja päätelmissään, jotka koskivat näitä lainasopimuksia.

(166)

Valitukseen, vireillepanoilmoitukseen ja komission kyselylomakkeeseen saatuihin vastauksiin sisältyvien tietojen perusteella tutkittiin seuraavia väitettyjä Kiinan viranomaisten myöntämiä tukia:

(167)

Otokseen valittujen neljän vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamien tietojen mukaan ne ovat saaneet lainaa 32:lta Kiinassa sijaitsevalta rahoituslaitokselta. Näistä 32 rahoituslaitoksesta 27 oli valtio-omisteisia pankkeja (37). Loput viisi rahoituslaitosta olivat yksityisomistuksessa. Erityiskyselylomakkeen palautti kuitenkin ainoastaan kolme valtio-omisteista pankkia, vaikka Kiinan viranomaisille esitetty pyyntö koski kaikkia rahoituslaitoksia, jotka olivat myöntäneen lainoja otokseen valituille yrityksille.

(168)

Komissio selvitti, toimivatko valtio-omisteiset pankit julkisina eliminä perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Määritettäessä, onko valtionyhtiö julkinen elin, on sovellettava seuraavia perusteita (38): ”Merkityksellistä on se, onko yksikölle annettu viranomaistehtäviä eikä niinkään se, miten se on tehty. On monia eri tapoja, millä viranomaiset voivat antaa yksikölle toimivaltaa. Näin ollen eri tyyppinen näyttö saattaa olla merkityksellistä sen osoittamiseksi, että toimivaltaa on annettu tietylle yksikölle. Näyttö, jonka mukaan yksikkö suorittaa viranomaistehtäviä, voi toimia näyttönä siitä, että sillä on tai sille on annettu viranomaisten toimivaltaa, etenkin jos näytön mukaan kyseessä on jatkuva ja järjestelmällinen käytäntö. Tästä seuraa, että näyttö siitä, että viranomaiset harjoittavat merkityksellistä valvontaa yksikössä ja sen toiminnassa, voi tietyissä olosuhteissa toimia näyttönä siitä, että kyseisellä yksiköllä on ja se harjoittaa viranomaisten toimivaltaa suorittaen viranomaistehtäviä. On kuitenkin korostettava, että jos toimivaltaa ei nimenomaisesti siirretä säädöksellä, pelkkä muodollisten yhteyksien esiintyminen yksikön ja valtion välillä suppeasti tulkittuna ei todennäköisesti riitä vahvistamaan tarvittavalla tavalla, että kyseessä on viranomaisten toimivalta. Näin esimerkiksi pelkästään se, että valtio omistaa enemmistön yksikön osakkeista ei osoita, että valtio harjoittaisi merkityksellistä valvontaa kyseisen yksikön toimintaan nähden eikä etenkään sitä, että valtio olisi myöntänyt sille viranomaisten toimivaltaa. Jos tämä näyttö kuitenkin joissakin tapauksissa osoittaa, että valtion valvonnasta on monia virallisia aihetodisteita, ja on myös näyttöä siitä, että harjoitettu valvonta on merkityksellistä, tällaisen näytön perusteella voidaan mahdollisesti päätellä, että kyseinen yksikkö harjoittaa viranomaisten toimivaltaa.” Tässä tapauksessa päätelmä, jonka mukaan valtio-omisteisille pankeille on annettu viranomaistehtäviä, perustuu virallisiin aihetodisteisiin valtion valvonnasta ja näyttöön, joka osoittaa, että harjoitettu valvonta on ollut merkityksellistä.

(169)

Komissio hankki tietoja valtion omistuksesta ja virallisia aihetodisteita valtion valvonnasta valtio-omisteisissa pankeissa. Se tutki, onko harjoitettu valvonta ollut merkityksellistä. Komission oli osittain tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin, koska Kiinan viranomaiset ja valtio-omisteiset pankit kieltäytyivät toimittamasta näyttöä päätöksentekoprosessista, joka oli johtanut etuuskohtelun mukaiseen luotonantoon.

(170)

Analyysin tekemiseksi komissio tutki ensin niiden kolmen valtio-omisteisen pankin tiedot, jotka olivat täyttäneet erityislomakkeen ja sallineet todentamisen.

(171)

Kyselylomakkeen palauttivat seuraavat kolme valtio-omisteista pankkia, joiden vastaukset tarkistettiin paikan päällä: EXIM, ABC ja BOC.

(172)

Kyselyvastausten ja tarkastuskäyntien aikana saatujen tietojen perusteella komissio vahvisti, että Kiinan valtion hallussa oli joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia kunkin rahoituslaitoksen osakkeista.

(173)

Kolmen yhteistyössä toimineen valtio-omisteisen pankin valvontaa koskevien aihetodisteiden perustella komissio totesi ne kaikki ”keskeisiksi valtio-omisteisiksi rahoituslaitoksiksi”. Valtio-omisteisten keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostojen väliaikaisia sääntöjä koskevassa ilmoituksessa todetaan, että ”näissä säädöksissä mainituilla valtio-omisteisilla keskeisillä rahoituslaitoksilla tarkoitetaan muun muassa valtio-omisteisia poliittisin perustein toimivia pankkeja, liikepankkeja, omaisuudenhoitoyhtiöitä, arvopaperiyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä, jäljempänä ’valtio-omisteiset rahoituslaitokset’, joihin valtioneuvosto asettaa hallintoneuvoston”.

(174)

Valtio-omisteisten keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvosto nimitetään valtio-omisteisten keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostojen väliaikaisten sääntöjen mukaisesti. Näiden väliaikaisten sääntöjen 3 ja 5 §:n perusteella komissio vahvisti, että valtioneuvosto asettaa hallintoneuvoston jäsenet, jotka ovat vastuuvelvollisia valtioneuvostolle, mikä osoittaa valtion määräysvallan yhteistyössä toimineiden valtio-omisteisten pankkien liiketoiminnassa. Näiden yleisesti sovellettujen aihetodisteiden lisäksi komissio löysi kolmen valtio-omisteisen pankin osalta jäljempänä esitettyjä aihetodisteita.

(175)

EXIM muodostettiin ja se toimii valtionneuvoston laatiman Export-Import Bank of China -pankin perustamista koskevan ilmoituksen ja EXIMin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. EXIMin yhtiöjärjestyksen mukaan valtio nimittää suoraan sen johdon. Valtioneuvosto nimittää hallintoneuvoston valtio-omisteisten keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostojen väliaikaisten sääntöjen (valtioneuvoston asetus nro 282) ja muiden lakien ja asetusten mukaisesti, ja se on vastuussa valtioneuvostolle.

(176)

Yhtiöjärjestyksessä mainitaan myös, että EXIMin puoluekomitealla on johtava ja poliittisesti keskeinen asema sen varmistamisessa, että EXIM panee täytäntöön puolueen ja valtion politiikkaa. Puolueen johtoasema on sisällytetty yrityksen ohjaus- ja hallintojärjestelmän kaikkiin osatekijöihin.

(177)

Yhtiöjärjestyksessä todetaan vielä, että EXIM on sitoutunut tukemaan ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön, rajat ylittävien investointien, uuden silkkitien (”One Belt, One Road”) sekä kansainvälisen kapasiteetti- ja laitevalmistusyhteistyön kehittämistä. Sen liiketoiminta-alueeseen kuuluvat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin lainat, jotka on hyväksytty valtion ulkomaankauppa- ja ulkomaille suuntautumista koskevassa politiikassa ja ovat sen mukaisia, kuten vientiluotot, tuontiluotot, ulkomaiset järjestelyluotot, ulkomaiset investointiluotot, Kiinan valtion ulkomaantuen luotot sekä vientiostajan luotot.

(178)

Kuten ABC:n yhtiöjärjestyksen 137 §:ssä todetaan, Kiinan viranomaisilla on 79,62 prosentin suuruisen osakkuutensa myötä valta nimittää kaikki johtokunnan jäsenet. Sama koskee hallintoneuvostoa (yhtiöjärjestyksen 204 §).

(179)

Lisäksi ABC:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta päättää pankin strategiasta ja budjetista, tekee investointipäätökset, nimittää presidentin ja johtokunnan sihteerin sekä laatii pankin riskinhallintajärjestelmän ja valvoo sitä. Tämä viitteellinen luettelo vastuualueista osoittaa, että valtiolla on määräysvalta ABC:n päivittäisessä toiminnassa.

(180)

Komissio havaitsi myös, että valtio-omisteiset rahoituslaitokset, myös ABC ja BOC, ovat muuttaneet yhtiöjärjestystään vuonna 2017 kasvattaakseen Kiinan kommunistipuolueen roolia pankkien korkeimmalla päätöksentekotasolla.

(181)

Uuden yhtiöjärjestyksen mukaan

(182)

johtokunnan puheenjohtaja on sama henkilö kuin puoluekomitean sihteeri;

(183)

Kiinan kommunistipuolueen roolina on varmistaa ja valvoa, että pankki panee täytäntöön puolueen ja valtion politiikkaa ja ohjeita ja toimia johtajana ja portinvartijana henkilöstön (myös ylemmän johdon) nimittämisessä; ja

(184)

johtokunnan on kuultava puoluekomitean näkemyksiä ennen merkittävien päätösten tekemistä.

(185)

Kuten yhtiöjärjestyksen 125 §:ssä todetaan, Kiinan viranomaisilla on 64,63 prosentin suuruisen osakkuutensa myötä valta nimittää niin pankin toimeenpaneva johto kuin muu johto, jotka muodostavat johtokunnan.

(186)

Lisäksi yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta esimerkiksi päättää rahoituslaitoksen strategiasta ja liiketoiminta- ja investointisuunnitelmista sekä nimittää tai erottaa ylimmän johdon, kuten presidentin, johtokunnan sihteerin, varapresidentin ja muun ylemmän johtohenkilöstön. Johtokunta myös päättää päätöslauselmien täytäntöönpanosta osakkeenomistajien kokouksissa ja hyväksyy ohjaus- ja hallintojärjestelmät. Tämä viitteellinen luettelo vastuualueista osoittaa, että valtiolla on määräysvalta BOC:n päivittäisessä toiminnassa.

(187)

Lisäksi 181 kappaleessa mainittuja uusia määräyksiä, jotka koskevat CCP:n asemaa, sovelletaan myös BOC:hen.

(188)

Komissio hankki tietoja siitä, oliko Kiinan viranomaisilla merkittävä määräysvalta kolmessa yhteistyössä toimineessa valtio-omisteisessa pankissa näiden luotonantokäytäntöjen ja riskinarvioinnin suhteen silloin, kun ne myönsivät lainoja rengasteollisuudelle. Tältä osin on otettu huomioon seuraavat sääntelyasiakirjat:

(189)

Näitä sääntelyasiakirjoja tarkastellessaan komissio totesi jäljempänä esitettävistä syistä, että kiinalaiset rahoituslaitokset toimivat oikeudellisessa ympäristössä, jossa niiden on linjattava rahoituspäätöksensä Kiinan viranomaisten teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaiseksi.

(190)

EXIMin osalta sen julkista politiikkaa koskeva toimivalta vahvistetaan Import Export Bank of China -pankin perustamista koskevassa ilmoituksessa ja sen yhtiöjärjestyksessä.

(191)

Kaikkiin Kiinassa toimiviin rahoituslaitoksiin sovellettavan pankkilain 34 §:n mukaan ”liikepankkien on toteutettava antolainaustoimintaansa kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen tarpeiden pohjalta ja valtion teollisuuspolitiikan suuntaviivojen mukaisesti”. Pankkilain 4 §:n mukaan ”liikepankkien on lain nojalla hoidettava liiketoimintaansa niin, ettei siihen puutu mikään yksikkö tai henkilö. Liikepankkien on omaksuttava yksityisoikeudellinen vastuu kaikesta oikeushenkilön omaisuudestaan”, mutta tutkimuksessa kävi ilmi, että pankkilain 4 §:ää sovelletaan, ellei pankkilain 34 §:stä muuta johdu, eli jos valtio vahvistaa julkisen politiikan, pankit panevat sen täytäntöön ja noudattavat valtion ohjeita.

(192)

Lisäksi lainoja koskevien yleisten sääntöjen 15 §:n mukaan ”asianomaiset osastot voivat valtion politiikan mukaisesti tukea lainojen korkoja edistääkseen tiettyjen tuotannonalojen kasvua ja talouden kehitystä tietyillä alueilla”.

(193)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Kiinan viranomaiset huomauttivat, että komissio oli tulkinnut virheellisesti pankkilain 34 §:ää. Lain 34 §:ää ei pitäisi tarkastella erikseen, ja 4 §:llä, joka on osa yleisiä säännöksiä, on kattava vaikutus lain muihin pykäliin. Tämän tutkimuksen (samoin kuin samaa tukiohjelmaa koskevan aiemman tutkimuksen (39)) havainnot eivät kuitenkaan tukeneet väitettä, jonka mukaan pankit eivät ota valtion politiikkaa ja suunnitelmia huomioon tehdessään luotonantopäätöksiä. Tilanne on pikemminkin päinvastoin, kuten 202–206 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi komissio katsoi, että pankkilain 4 § ei estänyt liikepankkeja huomioimasta valtion teollisuuspolitiikkaa ja suunnitelmia.

(194)

Kiinan viranomaiset pyysivät myös jättämään huomiotta lainoja koskevien yleisten sääntöjen 15 §:n, koska säännöt vahvistettiin yli 20 vuotta sitten, eikä niitä sovellettu aktiivisesti pitkään aikaan. Samaan aikaan Kiinan viranomaiset myönsivät, että lainoja koskevia yleisiä sääntöjä ei ole vielä kumottu virallisesti. Näin ollen komissio katsoi, että sen viittaus lainoja koskeviin yleisiin sääntöihin oli edelleen pätevä.

(195)

Valtion teollisuuspolitiikka vahvistetaan keskushallinnon suunnitelmissa, kuten 3.1 kohdassa todetaan. Mitä tulee rengasteollisuuteen, petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelman 5 luvun määräysten mukaan ”lujitetaan rahoitus-, verotus-, kauppa- ja teollisuuspolitiikan yhteyttä; toteutetaan pankkien ja yritysten välisiä yhteyksiä ja tuotantoyhteistyötä koskevaa politiikkaa; vahvistetaan keskeisille yrityksille ja hankkeille annettavaa rahoitustukea; hyödynnetään erityisiä pääomakanavia (erityishankkeita ja -rahastoja), joilla tuetaan edelleen teollisuuden ajantasaistamista ja teknologista jälleenrakennusta”.

(196)

Lisäksi rengasteollisuuspolitiikan on toimittava ”perustana kaikille asiaan liittyville osastoille” siltä osin kuin on kyse ”luottorahoituksesta rengasteollisuuden eri hankkeiden kannalta”.

(197)

Myös päätöksessä nro 40 ohjeistetaan kaikkia rahoituslaitoksia antamaan luottotukea erityisesti ”kannustettaville” hankkeille. Kuten 3.1 kohdassa selitetään, rengasteollisuuden hankkeet luokitellaan kannustettaviksi. Siten päätös nro 40 vahvistaa aiemmat pankkilakia koskevat havainnot, joiden mukaan pankit harjoittavat viranomaisten toimivaltaa etuuskohtelun mukaisten luottojen muodossa.

(198)

Vastauksena ilmoitusasiakirjaan Kiinan viranomaiset huomauttivat, että päätöksellä nro 40 mahdollistetaan luottotuki vain, jos se perustuu luotonantoa koskeviin periaatteisiin. Komissio myönsi, että saman päätöksen 17 ja 18 §:ssä kehotetaan pankkeja noudattamaan luotonantoa koskevia periaatteita. Kuten 202–206 kappaleessa selitetään tarkemmin, komissio ei kuitenkaan kyennyt vahvistamaan tutkimuksen aikana, että näin tehtiin käytännössä.

(199)

Komissio havaitsi myös, että CBRC:llä on laaja-alaiset hyväksymisvaltuudet kaikkien Kiinaan sijoittautuneiden (myös yksityisomistuksessa ja ulkomaisessa omistuksessa olevien) rahoituslaitosten hallinnon kaikilla osa-alueilla, esimerkiksi seuraavat (40):

(200)

Pankkilaki on oikeudellisesti sitova. Viisivuotissuunnitelmien ja päätöksen nro 40 pakottava luonne vahvistettiin 3.1 kohdassa. CBRC:n sääntelyasiakirjojen pakottava luonne johtuu sen valtuuksista pankkisääntelyviranomaisena. Muiden asiakirjojen pakottava luonne käy ilmi niiden sisältämistä valvonta- ja arviointilausekkeista.

(201)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja sille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödynsivät sääntelykehystä ja harjoittivat merkityksellistä määräysvaltaa kyseisissä kolmessa yhteistyössä toimineessa valtio-omisteisessa pankissa näiden luotonantokäytäntöjen suhteen silloin, kun nämä myönsivät lainoja rengasteollisuudelle.

(202)

Komissio hankki konkreettista näyttöä merkityksellisestä määräysvallasta tutkimalla tosiasiallisia lainoja. Tarkastuskäynnin aikana kolme yhteistyössä toiminutta valtio-omisteista pankkia pysyivät kannassaan ja katsoivat, että luottoriskien arviointikäytännöt ja mallit, joita ne olivat käyttäneet kyseisiä lainoja myöntäessään, olivat edistyksellisiä. Tarkastuskäynnillä Kiinan viranomaisten toimitiloissa ABC:n ja BOC:n edustajat totesivat, että ne olivat vähentäneet luottovastuutaan rengasteollisuuteen nähden kahden viime vuoden aikana, koska ne olivat havainneet joitakin alan ylikapasiteettiin liittyviä ongelmia.

(203)

Mitään konkreettisia esimerkkejä otokseen valituista yrityksistä ei kuitenkaan toimitettu. Yhteistyössä toimineet kolme valtio-omisteista pankkia kieltäytyivät toimittamasta tietoja luottoriskiarvioinnista ja otokseen valituista yrityksistä lainsäädännöllisistä ja sopimuksellisista syistä, vaikka komissio oli toimittanut niille otokseen valittujen yritysten kirjallisen suostumuksen, jossa ne luopuivat salassapito-oikeuksistaan.

(204)

Koska luottokelpoisuuden arvioinnista ei saatu konkreettista näyttöä, komissio tutki 188–201 kappaleessa kuvattua oikeudellista ympäristöä suhteessa kolmen yhteistyössä toimineen valtio-omisteisen pankin käyttäytymiseen otokseen valituille yrityksille myönnettyjen lainojen osalta. Käyttäytyminen oli ristiriidassa niiden virallisen näkemyksen kanssa, sillä käytännössä ne eivät toimineet perusteellisen markkinaperusteisen riskinarvioinnin pohjalta.

(205)

Tarkastuskäynneillä kävi ilmi, että tiettyjä ulkomaan valuutan määräisiä lainoja lukuun ottamatta otokseen valituille neljälle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle myönnettiin lainoja keskimäärin koroilla, jotka olivat lähellä Kiinan keskuspankin, jäljempänä ’PBOC’, viitekorkoja riippumatta yritysten taloudellisesta ja luottoriskitilanteesta. Näin ollen lainojen korot olivat markkinakorkoja alhaisemmat, kun otetaan huomioon kyseisten neljän otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan riskiprofiili. Lisäksi otokseen valituille yrityksille oli myönnetty valmiusluottolimiittejä, joilla ne pystyivät korvaamaan eräpäivänä lainasta takaisin maksetun pääoman uudesta lainasta saatavalla uudella pääomalla. Kahden otokseen valitun yritysryhmän tapauksessa maksuaikatauluja järjesteltiin uudelleen tai velka annettiin anteeksi taloudellisten vaikeuksien takia.

(206)

Komissio havaitsi niin ikään, että kolme yhteistyössä toiminutta valtio-omisteista pankkia eivät olleet aina ilmoittaneet tiettyjä lainoja kansalliseen keskuslainarekisteriin epätavanomaisina lainoina, vaikka näin olisi pitänyt tehdä. ”Epätavanomaisia lainoja” koskeva ilmoitusvelvollisuus on olemassa erityisesti silloin, kun lainoja on järjestelty uudelleen, kun velallinen ei ole pystynyt hoitamaan takaisinmaksuja tai kun on myönnetty valmiusluottolimiittejä. Tällaisia tapauksia löytyi kaikkien neljän otokseen valitun vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän kohdalla. CBRC:n riskiperusteisten lainojen luokituksia koskevien suuntaviivojen mukaan kaikki tällaiset tapaukset olisi pitänyt merkitä keskuslainarekisteriin. Se, että rahoituslaitokset eivät tehneet ilmoituksia, antaa keskuslainarekisterissä vääristyneen kuvan yritysten luottotilanteesta, koska rekisteristä ei tällöin käy ilmi yrityksen tosiasiallinen luottokelpoisuus. Näin ollen vaikka rahoituslaitos soveltaisikin markkinaperusteista riskinarviointia, tämä tapahtuisi epätarkkojen tietojen perusteella.

(207)

Komissio päätteli sen vuoksi, että Kiinan viranomaisilla oli merkittävä määräysvalta kolmessa yhteistyössä toimineessa valtio-omisteisessa pankissa näiden luotonantokäytäntöjen ja riskinarvioinnin suhteen rengasteollisuuden osalta.

(208)

Komissio katsoi, että kolme yhteistyössä toiminutta valtio-omisteista pankkia toteuttavat edellä esitettyä sääntelykehystä suorittaessaan viranomaistehtäviä rengassektorin osalta ja toimivat siten julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa sekä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti.

(209)

Kuten 3.2 kohdassa todetaan, yksikään muista otokseen valituista yrityksille lainoja myöntäneistä valtio-omisteisista pankeista ei vastannut erityiseen kyselylomakkeeseen. Sen vuoksi komissio päätti 127–136 kappaleessa esitettyjen päätelmien mukaisesti käyttää käytettävissä olevia tietoja sen määrittämiseksi, voidaanko kyseiset rahoituslaitokset katsoa julkisiksi elimiksi.

(210)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (41) komissio vahvisti, että seuraavat pankit, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille neljälle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, olivat osittain tai kokonaan joko valtion itsensä tai valtion oikeushenkilöiden omistuksessa: China Development Bank, China Construction Bank, Industrial and Commercial Bank of China, Bank of Communications, China Everbright Bank, Postal Savings Bank, China Merchants Bank, Shanghai Pudong Development Bank, China Industrial Bank, Shenyang Rural Commercial Bank, Bank of Shanghai, Ningbo Bank, China CITIC Bank, China Guangfa Bank, China Bohai Bank, Huaxia Bank.

(211)

Julkisesti saatavilla olevien tietojen (kuten pankkien verkkosivustojen, vuosikertomusten ja pankkihakemiston sekä internetin) avulla komissio havaitsi lisäksi, että seuraavat pankit, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille neljälle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, olivat kokonaan tai osittain joko valtion itsensä tai valtion oikeushenkilöiden omistuksessa:

(212)

Koska rahoituslaitokset eivät esittäneet eriäviä tietoja, komissio vahvisti Kiinan viranomaisten omistajuuden ja valvonnan virallisilla aihetodisteilla samoilla perusteilla kuin edellä 3.4.1.1 kohdassa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on syytä olettaa, että Kiinan viranomaiset nimittävät yhteistyöstä kieltäytyneiden valtio-omisteisen pankkien johtajat ja valvojat, jotka ovat vastuussa Kiinan viranomaisille samalla tavalla kuin yhteistyössä toimineissa valtio-omisteisissa pankeissa.

(213)

Merkityksellisen määräysvallan harjoittamisen osalta komissio katsoi, että kolmea yhteistyössä toiminutta rahoituslaitosta, jotka olivat myöntäneet huomattavan osan (30–50 % yrityksestä riippuen) otokseen valituille neljälle yritysryhmälle tutkimusajanjakson aikana annetuista lainoista, koskevia havaintoja voitiin pitää edustavina myös yhteistyöstä kieltäytyneiden valtio-omisteisten rahoituslaitosten osalta. Edellä 3.4.1.1 kohdan b alakohdassa tarkasteltu sääntelykehys koskee myös niitä. Koska eriävää näyttöä ei esitetty, parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan katsoa, että konkreettista näyttöä niiden luottokelpoisuuden arvioinnista ei ole – kuten ei ollut kolmen yhteistyössä toimineen valtio-omisteisen pankinkaan tapauksessa – minkä vuoksi 3.4.1.1 kohdan b alakohdassa esitetty sääntelykehyksen konkreettista soveltamista koskeva analyysi koskee myös niitä.

(214)

Lisäksi komissio totesi, että suurimmassa osassa lainasopimuksia, jotka komissio oli saanut tarkasteltaviksi otokseen valituilta yrityksiltä, oli samanlaiset ehdot ja sovittu lainan korko ja niissä esiintyi osittain päällekkäisyyksiä kolmen yhteistyössä toimineen pankin myöntämien korkojen kanssa.

(215)

Näiden lainaehtojen ja korkojen samankaltaisuuksien ja kolmen tarkastetun rahoituslaitoksen edustavuuden vuoksi komissio katsoi, että kolmea yhteistyössä toiminutta valtio-omisteista pankkia koskevat havainnot muodostavat perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevat tiedot muiden valtio-omisteisen pankkien arvioimiseksi.

(216)

Tämän perusteella komissio päätteli, että muut valtio-omisteiset pankit, jotka myönsivät lainoja otokseen valituille yrityksille, ovat perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä.

(217)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että kaikki valtio-omisteiset kiinalaiset rahoituslaitokset, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille neljälle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, olivat perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä.

(218)

Vaikka valtio-omisteisia rahoituslaitoksia ei pidettäisikään julkisina eliminä, komissio katsoi, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät ne huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. 220–223 kappale). Näin ollen niiden toiminnan katsottaisiin joka tapauksessa johtuvan Kiinan viranomaisista.

(219)

Komissio tutki tämän jälkeen jäljelle jääviä rahoituslaitoksia. Seuraavien viiden rahoituslaitoksen katsottiin olevan yksityisomistuksessa kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa (43) vahvistettujen ja julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella: JPMorgan Chase Bank (China), HSBC, Ping An Bank, Bank of Qingdao, Bank of Beijing. Komissio tutki, olivatko Kiinan viranomaiset valtuuttaneet tai määränneet kyseiset rahoituslaitokset antamaan tukia rengassektorille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(220)

WTO:n valituselimen mukaan ”valtuuttamista” tapahtuu, kun viranomaiset antavat vastuun yksityiselle elimelle, ja ”määrääminen” viittaa tilanteeseen, jossa viranomaiset harjoittavat auktoriteettiaan yksityiseen elimeen nähden (44). Molemmissa tapauksissa viranomaiset käyttävät yksityistä elintä sijaisena taloudellisen tuen antamiseksi, ja useimmissa tapauksissa yksityisen elimen valtuuttamiseen tai määräämiseen voidaan odottaa liittyvän jonkinlaista uhkailua tai yllyttämistä (45). Samalla iv alakohdassa jäseniä kielletään ottamasta käyttöön tasoitustoimenpiteitä pelkästään siksi, että ”viranomaiset käyttävät yleistä säädösvaltaansa” (46) tai ”tiettyjen olosuhteiden vuoksi ja kyseisten markkinoiden toimijoiden tekemien vapaiden valintojen vuoksi viranomaisten toimenpiteet joko synnyttävät tai eivät synnytä tiettyä tulosta” (47). Valtuuttamisessa ja määräämisessä on kyse viranomaisten aktiivisemmista toimista eikä vain kannustamisesta (48).

(221)

Komissio totesi, että 188–201 kappaleessa tarkoitettua rengasteollisuutta koskevaa sääntelykehystä sovelletaan kaikkiin kiinalaisiin rahoituslaitoksiin, myös yksityisomistuksessa oleviin. Näin ollen esimerkiksi pankkilakia ja CBRC:n eri määräyksiä sovelletaan kaikkiin kiinalaisrahoitteisiin ja ulkomaisrahoitteisiin pankkeihin, jotka toimivat CBRC:n alaisuudessa.

(222)

Lisäksi otokseen valittuihin yrityksiin tehdyillä tarkastuskäynneillä kävi ilmi, että suurimmassa osassa lainasopimuksia, jotka komissio oli saanut tarkasteltaviksi otokseen valituilta yrityksiltä, oli samanlaiset ehdot ja että yksityisten rahoituslaitosten tarjoama lainan korko oli samanlainen ja niissä esiintyi osittain päällekkäisyyksiä julkisessa omistuksessa olevien rahoituslaitosten tarjoamien korkojen kanssa.

(223)

Koska yksityisiltä rahoituslaitoksilta ei saatu eriäviä tietoja, komissio päätteli, että siltä osin kuin on kyse rengasteollisuudesta, valtio on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla valtuuttanut tai määrännyt kaikki Kiinassa CBRC:n valvonnassa toimivat rahoituslaitokset (myös yksityiset) noudattamaan viranomaisten politiikkoja ja myöntämään lainoja rengasteollisuudelle etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla.

(224)

Tämän päätelmän mukaisesti komissio totesi Hankook-ryhmän osalta, että sääntelykehystä ei sovellettu joihinkin ulkomaisessa omistuksessa oleviin rahoituslaitoksiin, jotka olivat myöntäneet lainoja Hankook-ryhmälle. Nämä rahoituslaitokset eivät olleet CBRC:n valvonnassa, koska ne sijaitsivat Kiinan ulkopuolella ja myönsivät ulkomaisia lainoja ulkomaan valuutassa. Sen vuoksi komissio päätteli, että valtio ei ollut valtuuttanut tai määrännyt näitä rahoituslaitoksia perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(225)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen sekä Kiinan viranomaiset että Hankook-ryhmä väittivät, että Kiinan viranomaisten ei voida katsoa valtuuttaneen tai määränneen yksityisiä rahoituslaitoksia, kuten JPMorgan Chase Bank (China), perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla myöntämään lainoja etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla. Ne totesivat, että CBRC:hen sovellettavat kaksi säädöstä (ks. 188 ja 199 kappale) ovat yhteisiä kaikille pankkisääntelyviranomaisille ja tuovat esiin tehokkaan pankkivalvonnan perusperiaatteet, joita Baselin pankkivalvontakomitea suosittelee. Hankook-ryhmä väitti lisäksi, että komission olisi pitänyt analysoida tosiasiallisia olosuhteita tapauskohtaisesti kunkin rahoituslaitoksen osalta sen sijaan, että se viittasi sääntelykehykseen.

(226)

Komissio hylkäsi nämä väitteet, koska CBRC:n harjoittama valvonta ja hyväksynnät ulottuvat Baselin pankkivalvontakomitean suosittelemia pankkivalvonnan perusperiaatteita pidemmälle. Baselin pankkivalvontakomitean sääntelykehyksessä asetetaan ensisijainen vastuu pääomatasojen riittävyyden seurannasta riskeihin liittyen selvästi pankkien johdolle. Valvontaviranomaisten tehtävänä on tarkastella ja arvioida pankkien sisäisiä prosesseja, valvontaa ja riskinhallintaa. Baselin pankkivalvontakomitean tehokkaan pankkivalvonnan perusperiaatteissa todetaan selvästi, että pankkivalvontaviranomaisten tarkastelussa olisi painotettava pankin riskinhallinnan ja valvonnan laatua eikä sen pitäisi johtaa siihen, että valvojat toimivat pankin johdossa.

(227)

Kuten jo 199 kappaleessa selitetään, CBRC:n hyväksyntää edellytetään kaikentasoisten johtajien rekrytointia varten pankin päätoimipaikan johtajista myös ulkomaisten sivuliikkeiden johtajiin ja tukitoiminnoista vastaaviin johtajiin (esim. IT-johtajat), ja hallinnollista hyväksyntää edellytetään pieniinkin muutoksiin, kuten jos myydään yli 5 prosenttia pankin osakkeita tai vaihdetaan kotipaikkaa. Baselin pankkivalvontakomitean mukaan valvojalla on valtuudet vain tarkastella, hylätä ja määrätä vakavaraisuusehtoja ehdotuksissa, joka koskevat merkittävää omistuksen tai valvontaoikeuden siirtämistä. Komission mukaan tällainen toiminta kuuluisi Baselin pankkivalvontakomitean tehokkaan pankkivalvonnan perusperiaatteiden mukaisesti pikemminkin pankin johdon vastuulle ilman tarvetta valvontaviranomaisen hyväksyntään.

(228)

Lisäksi sääntelykehys, jota sovelletaan kaikkiin pankkeihin Kiinassa, on paljon laajempi kuin vain CBRC:n toimintaa sääntelevät kaksi säädöstä (ks. 188 kappale), ja koko sääntelyasiakirjojen joukko on oikeudellisesti sitova (ks. 200 kappale), joten ne eivät ole pelkästään kannustavia säädöksiä. Tarkastuskäynneillä otokseen valittuihin yrityksiin ei myöskään tullut esiin mitään merkittäviä eroja yksityisten rahoituslaitosten ja julkisessa omistuksessa olevien rahoituslaitosten lainaehtojen tai korkoprosenttien välillä.

(229)

Komissio totesi vielä, että sen nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta JPMorgan Chase Bank (China) päätti olla toimimatta yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tämän seurauksena komissio ei kyennyt tutkimaan tosiasiallisia olosuhteita yksilöllisesti JPMorgan Chase Bank (China) -pankin osalta.

(230)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook-ryhmä toisti huomautuksensa JPMorgan Chase Bank (China) -pankin valtuuttamisesta ja määräämisestä ja toi erityisesti esiin, että jos Hankook-ryhmä olisi tiennyt, että pankin olisi tehtävä yhteistyötä tutkimuksessa, se olisi voinut pyytää tätä pankilta. Tältä osin komissio huomautti, että vientiä harjoittaville tuottajille toimitetussa kyselylomakkeessa jo pyydettiin yritystä toimittamaan pankille lupa, joka antaisi komissiolle mahdollisuuden tarkastella rahoituslaitosten toimittamia tietoja. Kiinan viranomaisten ja komission välinen kirjeenvaihto rahoituslaitosten yhteistyöstä sisältyy avoimeen asiakirja-aineistoon, ja JPMorgan Chase Bank (China) -pankin kieltäytyminen yhteistyöstä ilmoitettiin yritykselle ilmoitusasiakirjassa. Sen vuoksi komissio piti väitettä perusteettomana.

(231)

Kuten 188–201 kappaleessa osoitetaan, monissa erityisesti rengasteollisuuden yrityksiä koskevissa oikeudellisissa asiakirjoissa ohjeistetaan rahoituslaitoksia antamaan rengasteollisuudelle etuuskohtelun mukaisia lainoja. Kyseisistä asiakirjoista käy ilmi, että rahoituslaitokset myöntävät etuuskohtelun mukaisia lainoja vain muutamille tuotannonaloille/yrityksille, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten asiaan liittyvää politiikkaa.

(232)

Sen vuoksi komissio päätteli, että etuuskohtelun mukaisten lainajärjestelyjen muodossa annettavat tuet eivät ole yleisesti saatavilla vaan ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet näyttöä siitä, että etuuskohteluun perustuvat lainat riippuisivat objektiivisista arviointiperusteista tai edellytyksistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(233)

Komissio laski tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän. Laskemista varten komissio arvioi tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun. Perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan viranomaisilta saadusta lainasta maksettujen korkojen määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavien korkojen määrän erotus.

(234)

Tässä yhteydessä komissio pani merkille useita Kiinan rengasmarkkinoiden erityisyyksiä. Kuten 3.4.1–3.4.3 kohdassa selitetään, kiinalaisten rahoituslaitosten antamat lainat osoittavat valtion merkittävää puuttumista eivätkä heijastele korkoja, joita yleensä käytettäisiin toimivilla markkinoilla.

(235)

Otokseen valittujen yritysryhmien yleiset taloudelliset tilanteet ovat keskenään erilaisia. Kukin niistä hyötyi tutkimusajanjaksolla erityyppisistä lainoista, joissa oli erilaiset maturiteetit, takuut, takaukset ja muut ehdot. Kullakin yrityksellä oli täten erilainen keskimääräinen korko sen saamien lainojen mukaisesti.

(236)

Komissio tarkasteli yksilöllisesti kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän taloudellista tilannetta näiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Se noudatti Kiinasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tukien vastaisessa tutkimuksessa (49) vahvistettua etuuskohteluun perustuvien lainojen laskentamenetelmää, jota selvitetään jäljempänä olevissa kappaleissa. Komissio laski kullekin otokseen valitulle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle etuuskohtelun mukaisista lainajärjestelyistä koituneen edun erikseen ja kohdensi tällaisen edun tarkasteltavana olevalle tuotteelle.

(237)

Komissio määritti jo Kiinasta peräisin olevia kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa, että kiinalaisille yrityksille annetut kotimaiset luottoluokitukset eivät olleet luotettavia; tämä perustui Kansainvälisen valuuttarahaston (50) tutkimukseen, joka osoitti kansainvälisten ja kiinalaisten luottoluokitusten eroavaisuudet, sekä otokseen valittuja yrityksiä koskevan tutkimuksen tuloksiin. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan paikalliset luottoluokittajat ovat luokitelleet 90 prosenttia kiinalaisista joukkolainoista luokkaan AA–AAA. Tämä ei vastaa muita markkinoita, kuten EU:n tai Yhdysvaltojen markkinoita. Esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla alle 2 prosenttia yrityksistä saa tällaisen huippuluokituksen. Kiinalaiset luottoluokituslaitokset ovat näin ollen vahvasti painottuneita luokitusasteikon korkeimpaan päähän. Niillä on erittäin laajat luokitusasteikot, ja ne yhdistävät joukkolainoja, joilla on merkittävästi erilainen maksukyvyttömyysriski, yhteen laajaan luokkaan (51).

(238)

Lisäksi ulkomaiset luokituslaitokset, kuten Standard and Poor's ja Moody's, soveltavat tyypillisesti liikkeeseenlaskijan perusluottoluokitukseen korotusta sen perusteella, mikä yrityksen arvioitu strateginen merkitys on Kiinan valtiolle ja mikä on implisiittisen vakuuden arvioitu vahvuus, kun ne arvioivat ulkomailla liikkeeseen laskettuja kiinalaisia joukkolainoja (52). Esimerkiksi Fitch ilmoittaa selvästi tarvittaessa, että tällaiset vakuudet ovat keskeinen tekijä sen kiinalaisia yrityksiä koskevissa luottoluokituksissa (53).

(239)

Komissio löysi tutkimuksen aikana lisätietoja analyysin täydennykseksi. Komissio päätteli, että valtio voi harjoittaa tiettyä vaikutusvaltaa luottoluokitusmarkkinoilla. Kahden vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan Kiinan markkinoilla toimii noin 12 luottoluokituslaitosta, joista suurin osa on valtion omistuksessa. Kaikista luokitelluista yritysjoukkolainoista Kiinassa valtion omistamat luokituslaitokset olivat luokitelleet 60 prosenttia (54).

(240)

Kiinan viranomaiset vahvistivat, että tutkimusajanjakson aikana Kiinan markkinoilla toimi 12 luottoluokituslaitosta, joista 10 oli kotimaisia: Global Credit Rating Co. Ltd, Shanghai Brilliance Credit Rating & Investors Service Co. Ltd, Golden Credit Rating International Co. Ltd, China Chengxin Securities Rating Co. Ltd, Pengyuan Credit Rating Co. Ltd, Shanghai Fareast Credit Rating Co., Ltd, China Bond Rating Co. Ltd, China Securities Index Co. Ltd, Shanghai Credit Information Services Co. Ltd Luottoluokituslaitosten joukossa oli myös kaksi kiinalais-ulkomaalaista yhteisyritystä eli China Lianhe Credit Rating Co. Ltd ja China Chengxin International Credit Rating Co., Ltd.

(241)

Kiinan luottoluokitusmarkkinoille ei ole vapaata pääsyä. Markkinat ovat käytännössä suljetut, sillä CSRC:n tai PBOC:n on hyväksyttävä luokituslaitokset ennen kuin ne voivat aloittaa toimintansa (55). Tutkimusajanjakson aikana ulkomaisten luottoluokituslaitosten ei sallittu toimia Kiinan kotimarkkinoilla, koska luottoluokitusmarkkinat sisältyivät Kiinan viranomaisten asiakirjassa ”Luettelo ulkomaisia investointeja koskevista ohjeista yrityksille” rajoitettujen toimialojen luokkaan ja ulkomaisia luottoluokituslaitoksia kiellettiin antamasta kotimaisten joukkolainojen luokituksia. PBOC ilmoitti vuoden 2017 puolivälissä, että ulkomaiset luokituslaitokset saavat tehdä luottoluokituksia osalle kotimaan joukkolainamarkkinoita tietyin edellytyksin, mutta tätä ei vielä sovellettu tutkimusajanjakson aikana (56). Ulkomaiset laitokset ovat kuitenkin perustaneet yhteisyrityksiä joidenkin paikallisten luottoluokituslaitosten kanssa, jotka antavat luottoluokituksia kotimaisista liikkeeseen lasketuista joukkolainoista. Nämä luokitukset noudattelevat kuitenkin kiinalaisia luokitusasteikkoja eivätkä näin ollen ole vertailukelpoisia kansainvälisten luokitusten kanssa, kuten edellä selitetään.

(242)

Ottaen huomioon 237–241 kappaleessa kuvatun tilanteen komission päätteli, että Kiinan luottoluokitukset eivät anna luotettavaa arviota perustana olevien varojen luottoriskistä. Näin ollen vaikka jotkin otokseen valitut yritykset saivatkin hyvän luottoluokituksen kiinalaiselta luottoluokittajalta, komissio katsoi luokitusten olevan epäluotettavia.

(243)

Kiinasta peräisin olevia kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevan tukien vastaisen tutkimuksen (57) 3.4.4 jaksossa esitettyjen päätelmien perusteella valmiusluottolimiitit ovat lainoja, joilla yritykset pystyivät korvaamaan eräpäivänä lainasta takaisin maksetun pääoman uudesta lainasta saatavalla uudella pääomalla. Valmiusluottolimiitit ovat yleensä merkki lainan ottajan lyhyen aikavälin likviditeettiongelmista, ja niihin liittyy lainan myöntävän pankin suurempi altistuminen riskille. Valmiusluottolimiittien esiintymistä tietyssä yrityksessä pidettiin sen vuoksi viitteenä siitä, että yrityksen taloudellinen tila on heikompi kuin tilinpäätöksestä voisi ensi silmäyksellä päätellä ja että sillä on lyhytaikaisiin maksuvaikeuksiin liittyvä lisäriski.

(244)

Tässä tutkimuksessa Hankook-ryhmään Kiinassa kuuluu kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, kaksi yritystä, jotka tarjoavat tuotantopanoksia vientiä harjoittavalle tuottajalle, sekä yksi myyntiyritys. Ryhmän päätoimipaikka on Kiinan ulkopuolella, Koreassa, eikä Kiinassa ole holdingyhtiötä, joka harjoittaisi määräysvaltaa kaikkiin Kiinassa toimiviin yrityksiin nähden.

(245)

Tutkimusajanjakson aikana vientiä harjoittavat tuottajat saivat tarvittavat varat pääasiassa Kiinan ulkopuolelta sijaitsevilta pankeilta ja korealaiselta emoyhtiöltä sekä yrityksen sisäisestä konsernitilijärjestelystä. Ne saivat käyttöön myös joitakin lyhytaikaisia lainoja myymällä vientisaataviaan kiinalaisille pankeille.

(246)

Hankook-ryhmän kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ovat hyvin erilaisessa rahoitustilanteessa. Toinen on vakiintunut yritys, jonka voitot olivat vakaita vuosina 2014–2016, toinen taas on perustettu hiljattain, ja sille on aiheutunut raskaita tappioita alusta lähtien, joskin se tuotti voittoa ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Velkasuhde on melko alhainen toisessa tapauksessa ja erittäin korkea toisessa. Kun näitä tarkastellaan yhdessä ja verrataan pidemmällä aikavälillä, yritysten yhdistetty kannattavuus oli tarkastelujaksolla positiivinen, joskin hauras, mikä tarkoittaa sitä, että pienetkin muutokset sisäisessä tai ulkoisessa liiketoimintaympäristössä voisivat muuttaa sen toiminnan tappiolliseksi. Arvioi vahvistettiin tarkastuskäynnillä.

(247)

Komissio totesi, että kiinalaiset valtio-omisteiset rahoituslaitokset olivat myöntäneet Jiangsu Hankook Tire Co. Ltd:lle, jäljempänä ’JHT’, BBB+:sta AA+:aan vaihtelevat luottoluokitukset ja Chongqing Hankook Tire Co. Ltd:lle, jäljempänä ’CHT’, BBB-:sta A+:aan vaihtelevat luottoluokitukset. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien vuoksi (ks. 237–242 kappale) komissio päätteli, että luokitus ei ole luotettava.

(248)

Kun tarkastellaan tappiollisen tuottajan tilannetta, sen velan takaisinmaksukyvystä saattaa olla epäilystä. Valtaosa yritykselle myönnetyistä lainoista oli yrityksen sisäisiä lainoja korealaiselta emoyhtiöltä. Yrityksellä oli vain vähäinen määrä lyhytaikaisia lainoja kiinalaisilta pankeilta.

(249)

Komissio totesi, että nämä kiinalaiset rahoituslaitoksen antamat lyhytaikaiset lainat olivat itse asiassa valmiusluottolimiittejä. Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Hankook-ryhmä totesi, että nämä lainat olivat laajempaan puitesopimukseen liittyviä pääoman peräkkäisiä nostoja. Tarkemman analyysin jälkeen komissio hyväksyi Hankookin selitykset lainojen luonteesta ja mukautti laskelmiaan vastaavasti käyttäen korkoprosenttia, jota sovellettiin varojen noston aikana.

(250)

Kiinalaiset luottoja myöntävät rahoituslaitokset eivät tehneet luottokelpoisuuden arviointeja, kuten 3.4.1 jaksossa todetaan. Näin ollen edun määrittämiseksi komission oli arvioitava, olivatko Hankook-ryhmälle myönnettyjen lainojen korot markkinakorkojen tasolla.

(251)

Komissio katsoi, että ryhmän yleinen rahoitustilanne vastasi luokitusta BB, joka on korkein ei enää sijoituskelpoinen luokka. Sijoituskelpoinen luokitus tarkoittaa sitä, että luottoluokittaja katsoo, että yrityksen liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin liittyvät maksuvelvoitteet tulevat todennäköisesti hoidetuiksi, joten pankit voivat investoida niihin.

(252)

Tämän luokituksen (BB) saaneiden yritysten liikkeeseen laskemista joukkolainoista odotettavia palkkioita sovellettiin tämän jälkeen Kiinan keskuspankin tavanomaiseen antolainauskorkoon markkinakoron määrittämiseksi.

(253)

Marginaali määritettiin laskemalla Yhdysvaltojen AA-luokkaan kuuluvien yritysjoukkolainojen ja Bloombergin teollisuudenaloja koskevien tietojen perusteella Yhdysvaltojen BB-luokkaan kuuluvien yritysjoukkolainojen indeksien suhteellinen erotus. Näin laskettu suhteellinen erotus lisättiin Kiinan keskuspankin viitekorkoon, joka julkaistiin lainan myöntämispäivänä saman pituista lainaa varten (58). Tämä tehtiin kaikkien yritykselle myönnettyjen lainojen osalta.

(254)

Sama tilanne markkinavääristymien ja luottoluokitusten puutteen osalta pätee Kiinassa myönnettyihin valuuttamääräisiin lainoihin, koska lainat ovat samojen kiinalaisten rahoituslaitosten myöntämiä. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen, kuten edellä todettiin.

(255)

Ilmoitusasiakirjan ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan viranomaiset ja kolme neljästä otokseen valitusta yrityksestä kiistivät komission menetelmän, jossa se käytti Yhdysvaltojen AA-luokiteltujen ja BB-luokiteltujen yritysjoukkolainojen suhteellista erotusta etuuskohtelun mukaisista lainoista saadun etuuden laskemiseksi. Ne kaikki väittivät, että komission olisi pitänyt käyttää Yhdysvaltojen AA-luokiteltujen ja BB-luokiteltujen joukkolainojen absoluuttista erotusta suhteellisen erotuksen sijaan. Ne antoivat tälle seuraavat syyt:

(256)

Kolme ensimmäistä seikkaa otettiin esiin jo kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevassa asiassa (59). Kuten kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 175–187 kappaleesta käy ilmi, komissio hylkäsi nämä väitteet jäljempänä esitettävistä syistä.

(257)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan viranomaiset toistivat aiemmat väitteensä ja katsoivat, että suhteellisen erotuksen käyttö ei ollut asianmukaista, koska vertailuarvoon ei tehty tarvittavia mukautuksia, joissa olisivat tulleet esiin Kiinan rahoitusmarkkinoiden olosuhteet, ja se johtaisi kohtuuttomiin tuloksiin. Komissio ei ollut samaa mieltä, koska laskelmien lähtökohtana käytettiin Kiinan keskuspankin viitekorkoa. Lisäksi suhteellisen erotuksen käyttö tuo esiin maakohtaisten markkinaolosuhteiden muutokset, jotka eivät käy ilmi absoluuttisesta erotuksesta (ks. 255 kappale). Komissio huomautti vielä, että tulokseksi saatu noin 9 prosentin korko BB-luokiteltujen yritysten osalta ei ole kohtuuton, kun otetaan huomioon, että BB-luokiteltujen yritysjoukkolainojen tuotto Kiinan kotimarkkinoilla oli 20 prosenttia tutkimusajanjakson lopulla (60).

(258)

Näistä syistä komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan suhteellisen erotuksen menetelmä kuvastaa riittävästi luottoriskipreemiota, jota rahoituslaitos soveltaisi kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jos markkinatilanne olisi vääristymätön, etenkin kun otetaan huomioon, että Kiinan ja Yhdysvaltojen peruskorot ovat kehittyneet viime aikoina eri suuntiin.

(259)

Hankook-ryhmä väitti myös, että komissio ei ollut vähentänyt tutkimusajanjakson jälkeen maksettuja korkoja, jotka erääntyivät tutkimusajanjaksolla. Komissio tarkisti laskelmansa ja totesi, että ne olivat oikein, ja hylkäsi väitteen.

(260)

Hankook-ryhmä väitti vielä, että sen vientiremburssia ei voida pitää rahoituksena. Vaikka sitä pidettäisiinkin rahoitusvälineenä, se kiisti komission etuuden laskemisessa käyttämän viitekoron, jossa väitetysti ei otettu huomioon pankkien valuuttoihin soveltamaa korkorakennetta (perustuu maakohtaiseen LIBOR-korkoon).

(261)

Komissio oli Hankook-ryhmän kanssa eri mieltä siitä, että vientiremburssia ei voida pitää rahoituksena. Tämän rahoitusvälineen ansiosta Hankook-ryhmä kykeni keräämään rahaa etukäteen ja pienentämään näin valuutanvaihdosta aiheutuvaa riskiä, kun se laskutti muissa valuutoissa kuin RMB:issä. Kyseessä on näin ollen lyhytaikainen rahoitusjärjestely, josta koituu etua Hankook-ryhmälle.

(262)

Mitä tulee käytettyihin viitekorkoihin, komissio ei löytänyt mitään indeksejä BB-luokitelluille lainoille, jotka olisivat CAD-, AUD- ja JPY-määräisiä. Koska näiden maiden taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin Yhdysvaltojen, komissio käytti UDS-määräisiä keskimääräisiä LIBOR-korkoja, joihin lisättiin Yhdysvaltojen luottoriskipreemio BB-luokiteltujen yritysten osalta, näiden valuuttojen sijaisena. ICE BofAML -indeksiä käytettiin GBP-, SEK- ja EUR-määräiseen vientiremburssiin. EUR-, GBP- ja SEK-määräisten lainojen LIBOR-korot olivat usein negatiivisia, minkä vuoksi niiden ei katsottu soveltuvan laskennallisen viitearvon muodostamisen lähtökohdaksi. ICE BofAML -indeksi sen sijaan on EUR-määräisten korkeatuottoisten joukkolainojen (jotka ovat alle sijoituskelpoisen luokan) kori. Tämä vastaa luottoluokitusta, jonka komissio katsoi soveltuvan Hankook-ryhmään. Näin ollen komissio piti voimassa kantansa, joka koski Hankook-ryhmän vientiremburssia.

(263)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook-ryhmä väitti edelleen, että ICE BofAML Euro High Yield -indeksi ei ollut merkityksellinen vertailuarvokoron vahvistamiseksi LIBOR plus preemio -pohjalta ja että komission olisi pitänyt mukauttaa riskipreemiota samoin kuin pankkilainojen osalta. Komissio on tästä eri mieltä. Kuten 262 kappaleessa selitetään, ICE BofAML Euro High Yield -indeksi on sellaisten joukkolainojen kori, joiden luottoluokitus vastaa BB-luottoluokitusta, joka on Hankook-ryhmään sovellettu luottoluokitus. Näin ollen se vastaa korkoprosenttia, jonka BB-luokitellun yrityksen voidaan odottaa maksavan euromääräisistä varoista. CAD-, AUD- ja JPY-määräisten lainojen osalta Hankook-ryhmä toisti ilmoitusasiakirjan yhteydessä esittämänsä huomautukset. Se totesi, että on komission tehtävänä vahvistaa vertailuarvo, joka on mahdollisimman lähellä markkinoiden todellisuutta. Komissio katsoi, että tämä onkin jo tilanne, koska CAD-, AUD- ja JPY-määräisistä lainoista ei ole BB-luokiteltujen yritysten tasolla saatavilla julkisesti tietoja, joiden avulla voitaisiin muodostaa LIBOR-luokituksiin perustuva laskennallinen viitearvo. Lisäksi British Bankers' Association (nykyään Intercontinental Exchange Group eli ICE) ei vahvistanut enää vuonna 2013 LIBOR-arvoja useille valuutoille (esim. CAD ja AUD). Kyseisten markkinoiden markkinaolosuhteet vastaavat Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden olosuhteita. Sen vuoksi komissio pitäytyi kannassaan ja katsoi, että ICE BofAML Euro High Yield -indeksin käyttö oli asianmukaista.

(264)

Myös Giti-ryhmän taloudellinen tilanne oli sen omien tilien perusteella tutkimusajanjaksolla yleisesti ottaen hyvä. Ryhmällä oli kuitenkin korkea velkasuhde, jonka suuntaus oli kasvava tutkimusajanjaksolla.

(265)

Giti-ryhmän vientiä harjoittavien tuottajien rahoitustilanteet eroavat toisistaan merkittävästi. Kolme niistä oli kannattavia tarkastelujaksolla. Myöskään muut rahoitusindikaattorit, kuten velkasuhde ja käyttökate, eivät viitanneet merkittäviin rakenteellisiin ongelmiin yritysten velanmaksukyvyssä. Kaksi muuta tuottajaa olivat kuitenkin jatkuvasti tappiollisia koko tarkastelujakson ajan. Niillä ei kuitenkaan ollut maksamattomia lainoja etuyhteydettömiltä pankeilta, vaan niiden koko rahoitus tuli pitkäaikaisesta velasta emoyhtiölle.

(266)

Komissio totesi, että kiinalainen luottoluokituslaitos oli antanut Giti-ryhmälle A+-luokituksen. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien vuoksi (ks. 237–242 kappale) komissio päätteli, että luokitus ei ole luotettava.

(267)

Komissio katsoi näin ollen aiheelliseksi käyttää 251–253 kappaleessa tarkoitettua ryhmän tasolla määritettyä BB-luokitusta viitearvona laskettaessa asianmukaisen riskinarvioinnin puuttumisesta renkaita tuottaville yrityksille koitunutta kokonaisetua.

(268)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Giti-ryhmä kiisti BB-luottoluokituksen, jota sovellettiin Giti-ryhmän yrityksiin. Yritys väitti, että komissio oli käyttänyt BB-luokitusta yleisesti kaikkiin yrityksiin Kiinassa tutkimatta otokseen valittujen yritysten yksittäisiä tilanteita. Tältä osin yritys toi esiin, että ryhmällä ei ollut valmiusluottolimiittejä ja että ryhmään kuuluvien eri yritysten voitot vaihtelivat suuresti.

(269)

Komissio ei ollut samaa mieltä Giti-ryhmän arvioinnin kanssa. Kuten 3.4.4.3–3.4.4.6 jaksosta käy ilmi, komissio on tehnyt kustakin otokseen valittujen yritysten ryhmästä yksilöllisen arvioinnin ja on tarkastellut kunkin näihin ryhmiin kuuluvan yrityksen yksilöllistä tilannetta. Giti-ryhmän tapauksessa valmiusluottolimiittejä ei tosiaan ollut ja vientiä harjoittavien tuottajien rahoitustilanteet vaihtelivat suuresti: kolme niistä oli kannattavaa ja kahdella oli suuria pitkäaikaisia tappioita. Komissio olisi voinut antaa eri luottoluokituksen kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle. Kun kuitenkin otetaan huomioon yritysten väliset yhteydet ja etenkin se, että tappiollisten tuottajien velkataakka itse asiassa siirrettiin ryhmän voittoa tuottaville yksiköille yritysten sisäisillä siirroilla, komissio päätti soveltaa ryhmään yhtä luottoluokitusta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(270)

Giti-ryhmä mainitsi myös joitakin vähäisiä laskuvirheitä, jotka komissio myönsi ja korjasi.

(271)

China National Tire -ryhmän vientiä harjoittavien tuottajien rahoitustilanteet eroavat toisistaan. Kaksi niistä tuotti jatkuvasti voittoa vuosina 2014–2016 ja niiden rahoitusindikaattorit olivat melko terveet. Toinen näistä tuottajista alkoi tehdä tappiota vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla ja sillä todettiin olevan valmiusluottolimiitti, mikä viittaisi siihen, että yritys saattoi olla heikommassa rahoitustilanteessa kuin mitä sen tilinpäätökset antaisivat ymmärtää.

(272)

Kolmannen ja neljännen tuottajan tilinpäätökset samoin kuin tarkastuskäynnillä saatu näyttö osoittivat, että nämä yritykset saivat kuitenkin edelleen lainoja houkuttelevilla koroilla peräkkäisistä tappiollisista vuosista, korkeasta velkasuhteesta, alhaisesta käyttökatteesta, heikkenevistä rahoitusindikaattoreista, käyttämättömistä tuotantolinjoista, tilintarkastajien esiin ottamista ongelmista ja epävarmoista tulevaisuudennäkymistä huolimatta. Ne olivat lisäksi erittäin riippuvaisia valmiusluottolimiiteistä, ja yksi niistä ei kyennyt maksamaan takaisin joitakin velkojaan. Nämä yhtiöt eivät itse asiassa saaneet enää ulkoisia lainoja tutkimusajanjakson aikana. Ne saivat kuitenkin edelleen rahoitustukea emoyhtiön niiden puolesta ottamista lainoista. Näiden lainasopimusten ehdoissa viitattiin vaikeuksissa olevaan tytäryhtiöön lainan käyttötarkoituksen osalta. Kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien oli maksettava nämä lainat täysimääräisesti takaisin emoyhtiölle yrityksen sisäisen sopimuksen mukaisesti.

(273)

Tytäryhtiön välillisesti omistava emoyhtiö CNRC oli kannattava vuosina 2015–2016 ja tutkimusajanjaksolla, joskin kannattavuus oli heikko ja se oli voimakkaasti velkaantunut. Komissio totesi lisäksi, että yli puolet CNRC:n tasolla annetuista lainoista oli valmiusluottolimiittejä. Samanlainen kuva saadaan konsernin emoyhtiön Chemchina-ryhmän analyysistä, jonka mukaan alhaiseen kannattavuuteen yhdistyi voimakas velkaantuminen ja tietynasteinen riippuvuus valmiusluottolimiiteistä. Chemchina-ryhmän tasolla komissio havaitsi lisäksi, että joukkolainoja käytettiin jäljellä olevien lainojen takaisinmaksuun.

(274)

CNRC:lle tai sen tytäryhtiöille ei ole annettu luottoluokitusta. Kiinalainen luottoluokituslaitos kuitenkin myönsi Chemchina-ryhmälle AAA-luottoluokituksen. Ottaen huomioon vääristymät kiinalaisissa luottoluokituksissa (ks. 237–242 kappale) ja tarkastuksen aikana saatu näyttö komissio jätti Chemchina-ryhmän kiinalaisen luottoluokituksen huomiotta.

(275)

Edellä esitetyn yleisen tilanteen perusteella komissio katsoi, että on tarpeen löytää asianmukainen viitearvo ryhmän eri yrityksille. Jotta voitiin ottaa huomioon pankkien suurempi altistuminen riskeille, mitä osoittaa joidenkin ryhmän yritysten valmiusluottolimiittien esiintyminen, komissio siirtyi pykälän alemmas riskiluokitusasteikolla ja mukautti tällaisten lainojen suhteellista erotusta koskevia laskemia vertaamalla Yhdysvaltojen AA-luokiteltuja ja B-luokiteltuja (eikä BB-luokiteltuja) saman pituisia yritysjoukkolainoja. Standard & Poorin luottoluokitusmääritelmien mukaan B-luokkaan kuuluva velallinen on haavoittuvammassa tilanteessa kuin BB-luokkaan kuuluva velallinen, mutta sillä on edelleen kapasiteettia rahoitussitoumustensa hoitamiseen. Kielteiset liiketoimintaan, rahoitukseen tai talouteen liittyvät olosuhteet saattavat kuitenkin heikentää velallisen kapasiteettia tai halukkuutta vastata taloudellisista sitoumuksistaan. Tätä viitearvoa pidetään näin ollen asianmukaisena suhteessa valmiusluottolimiittien käyttämisestä johtuviin lisäriskeihin.

(276)

Komissio käytti siksi tätä asianmukaisena viitearvona kaikkien sellaisten lainojen osalta, joiden maturiteetti on enintään 2 vuotta ja jotka on myönnetty valmiusluottolimiittejä käyttäville tuotantoyrityksille. Valmiusluottolimiitit ovat yleensä lyhytkestoisia. On erittäin epätodennäköistä, että valmiusluottolimiittien maturiteetti olisi yli kaksi vuotta, ja otokseen valituissa yrityksissä tarkastettu lainoja koskeva konkreettinen näyttö tukee tätä päätelmää.

(277)

Jäljellä olevien lainojen osalta, joiden maturiteetti oli vähintään 2 vuotta, ja yritysten osalta, joilla ei ollut valmiusluottolimiittejä, komissio käytti yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” joukkolainan luokka (ks. 251 kappale).

(278)

Komissio päätteli, että renkaiden tuotannossa mukana olevan kahden yrityksen rahoitustilanne oli heikko vuosina 2015–2016 ja tutkimusajanjakson aikana. Ne eivät olisi saaneet lisää lainoja tutkimusajanjaksolla ilman valtion tukea. Tästä syystä kyseisten yritysten saama etu ei ole pelkkää tavanomaista korkotukea. Etu koituu pikemminkin tutkimusajanjaksolla saaduista lainoista, joita yritysten yleisen rahoitustilanteen vuoksi ei olisi myönnetty ilman valtion tukea. Komissio totesi, että China National Tire -ryhmä on suuri valtionyhtiö, joka on osa Chemchina-ryhmää, ja että Chemchina-ryhmä on määritetty keskeiseksi yritykseksi petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa.

(279)

Näin ollen vuoden 1998 suuntaviivojen (61) E jakson b kohdan V kohdan mukaisesti komissio päätti pitää näiden lainojen tutkimusajanjaksolla maksamatta olevia määriä valtion politiikan mukaisina avustuksina. Koska nämä yritykset eivät saaneet uusia ulkoisia lainoja enää tutkimusajanjaksolla heikon rahoitustilanteensa vuoksi, joka oli näkyvissä jo vuosina 2015–2016, komissio piti avustuksina lainoja, jotka olivat maksamatta tutkimusajanjakson aikana mutta jotka oli saatu vuonna 2015 ja vuoden 2016 alkupuoliskolla, asianmukaisesti oikaistuna (ks. 280 kappale). Lisäksi komissio piti emoyhtiön tytäryhtiön puolesta tutkimusajanjakson aikana ottamia yrityksen sisäisiä lainoja avustuksina, koska ne oli selvästi tarkoitettu tytäryhtiölle ja sen maksettavaksi.

(280)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen China National Tire -ryhmä väitti, että emoyrityksen tytäryrityksensä puolesta ottamia yrityksen sisäisiä lainoja ei pitäisi käsitellä avustuksina, koska lainasopimus allekirjoitettiin emoyrityksen ja pankkien välillä. Sen vuoksi näitä lainoja ei voida pitää tytäryritysten lainoina tuesta koitunutta etuutta laskettaessa. Komissio ei ollut arviosta samaa mieltä, koska pankkien kanssa allekirjoitetuissa lainasopimuksissa todettiin selvästi, että lainan tarkoituksena oli antaa rahoitusta vaikeuksissa oleville tytäryrityksille. Lisäksi emoyrityksen ja tytäryritysten välillä tehtiin erityissopimuksia, joissa viitattiin selvästi pankkien kanssa tehtyihin lainasopimuksiin ja todettiin, että tytäryritysten on maksettava lainat takaisin omista varoistaan.

(281)

China National Tire -ryhmä väitti myös yleisesti, että kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle annetut lainat eivät vastanneet avustuksia, koska lainoja ei annettu anteeksi tai jätetty hoitamatta. Tältä osin komissio selvensi, että se ei ollut katsonut otokseen valituille yrityksille myönnettyjä lainoja avustuksiksi sellaisenaan. Komissio myönsi, että yrityksille annettuihin lainoihin liittyi maksusitoumuksia. Laskiessaan tällaisista liiketoimista koituvaa etua komissio ei kuitenkaan vertaillut korkoja vaan käytti lähtökohtana jäljellä olevaa pääomaa. Komissio totesi vielä, että etua laskiessaan se ei ottanut huomioon lainan koko määrää, kuten jäljempänä olevassa kappaleessa selitetään.

(282)

Etuus määritettiin lainasta jäljellä olevan pääoman perusteella, josta vähennettiin tutkimusajanjaksolla maksetut korot. Lainan pääoman määrää oikaistiin jaksottamalla se käyttötarkoituksen mukaan. Jos lainan tarkoitukseksi oli merkitty maksuvalmius/käyttöpääoma, huomioon otettiin koko määrä. Jos laina on selvästi yhteydessä pitkäaikaiseen sijoitukseen, pääoman määrä jaksotettiin koko laina-ajalle ja vain tutkimusajanjaksolle kohdennettu määrä otettiin huomioon. Etuuden määrää oikaistiin vielä vastamaan vain sitä tutkimusajanjakson aikaa, jolloin laina oli olemassa.

(283)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen China National Tire -ryhmä toi esiin, että ChemChina Financelta saaduista yrityksen sisäisistä lainoista koitunut etuus oli laskettu kahteen kertaan, koska lainat otettiin huomioon yksittäisten edunsaajien tasolla ryhmän sisällä, vaikka komissio oli jo laskenut ChemChina Financen pankeilta saamista lainoista koituneen etuuden. Komissio hyväksyi tämän väitteen ja mukautti etuuskohtelun mukaisista lainoista saatua etuutta koskevia laskelmia vastaavasti.

(284)

Xingyuan -ryhmän taloudellinen tilanne oli sen omien tilien perusteella tutkimusajanjaksolla yleisesti ottaen vaikea. Ryhmän suurin yritys, joka on myös suurin vientiä harjoittava tuottaja, oli tappiollinen vuosina 2014–2016. Vuoden 2016 lopussa yrityksen nettovarallisuus oli negatiivinen, koska sen velkasuhde oli yli 100 prosenttia ja sen kumulatiiviset tappiot olivat suuremmat kuin sen maksettu pääoma.

(285)

Komissio havaitsi tarkastuskäynnin aikana useita valmiusluottolimiittejä otokseen valittujen lainojen joukossa ja totesi, että yrityksellä oli vaikeuksia maksaa lainojen korkoja ja pääomaa. Useita lainoja oli maksettu takaisin myöhässä, ja joitakin lainoja, jotka erääntyivät tutkimusajanjakson aikana, ei ollut maksettu takaisin usean kuukaudenkaan jälkeen.

(286)

Lisäksi yritystä koskeva Kiinan keskuspankin yritysluottoraportti osoitti, että yrityksellä oli merkittävästi taseen ulkopuolisia vastuita, koska se oli takaajana lainoissa, jotka oli myönnetty rengasalalla toimiville etuyhteydettömille kolmansille osapuolille alueella. Sen maksamattomista lainoista 31 prosenttia oli luokiteltu ”huolta herättävään” luokkaan yritysluottoraportissa.

(287)

Komissio totesi vielä, että yrityksellä oli vaikeuksia maksaa tärkeimmälle raaka-ainetoimittajalleen ja että sillä oli merkittävä maksamatta oleva määrä, jota voitiin pitää ”lainana”, tälle tavarantoimittajalle.

(288)

Toisaalta etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan kauppiaan toiminta oli lievästi kannattavaa tarkastelujaksolla. Vaikkakaan se ei ollut tappiollinen, sen kannattavuuden taso oli yleisesti ottaen heikko, mikä altistaa yrityksen liiketoimintaan, rahoitukseen ja talouteen epäsuotuisasti vaikuttaville tekijöille. Yrityksen velkasuhde oli korkea, mutta sillä ei ollut valmiusluottolimiittejä.

(289)

Näistä olosuhteista huolimatta kiinalainen luottoluokituslaitos antoi Xingyuan -ryhmälle tutkimusajanjaksolla kotimaisen luottoluokituksen AA. Ottaen huomioon vääristymät kiinalaisissa luottoluokituksissa (ks. 237–242 kappale) ja tarkastuksen aikana saadun näytön komissio jätti Xingyuan-ryhmän kiinalaisen luottoluokituksen huomiotta.

(290)

Edellä esitetyn yleisen tilanteen perusteella komissio katsoi, että on tarpeen löytää asianmukainen viitearvo ryhmän eri yrityksille.

(291)

Komissio päätteli, että vientiä harjoittavan tuottajan tilanne oli sellainen, että ilman valtion tukea kyseinen yritys ei olisi saanut lisää lainaa tutkimusajanjaksolla. Tästä syystä kyseisten yritysten saama etuus ei ole pelkkää tavanomaista korkotukea. Etuus koituu pikemminkin tutkimusajanjaksolla saaduista lainoista, joita yritysten yleisen rahoitustilanteen vuoksi ei olisi myönnetty ilman valtion tukea. Tähän liittyen komissio totesi, että Xingyuan-ryhmä ilmoitettiin yhdeksi seitsemästä keskeisestä alueellisesta renkaita valmistavasta yrityksestä Shandongin provinssin rengasteollisuuden muuttamista ja päivittämistä koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa.

(292)

Näin ollen vuoden 1998 suuntaviivojen E jakson b kohdan V kohdan mukaisesti komissio päätti pitää näiden lainojen tutkimusajanjaksolla maksamatta olevia määriä valtion politiikan mukaisina avustuksina. Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio otti tasoitustullin käyttöönoton yhteydessä huomioon vain tutkimusajanjaksolla myönnetyt lainat.

(293)

Vientiä harjoittavan tuottajan ennen tutkimusajanjaksoa myönnettyjen lainojen osalta ja ottaen huomioon tämän yrityksen valmiusluottolimiitit komissio käytti 275 kappaleessa vahvistettua viitearvoa kaikkiin lainoihin, joiden maturiteetti on enintään 2 vuotta. Jäljellä olevien lainojen osalta, joiden maturiteetti oli vähintään 2 vuotta, komissio käytti yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” joukkolainan luokka (ks. 251 kappale).

(294)

Xingyuan-ryhmän muiden yritysten osalta komissio päätteli, että käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio voisi käyttää yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” joukkolainan luokka (ks. 251 kappale).

(295)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinalaiset rahoituslaitokset tarjosivat luottolimiittejä yksilöllisten lainojen tarjoamisen yhteydessä kullekin otokseen valitulle yritykselle. Nämä muodostuivat puitesopimuksista, joiden mukaan pankki antaa otokseen valittujen yritysten nostaa varoja tiettyyn enimmäismäärään asti erilaisten velkainstrumenttien (esim. lainat, remburssit, ulkomaankaupan rahoitus) muodossa. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tällaisiin luottolimiitteihin sovellettaisiin nk. järjestely- tai luotonvarausmaksua pankin kustannusten ja riskien korvaamiseksi sekä uusimismaksua, joka veloitetaan alkuvaiheessa luottolimiitin voimassaolon uusimisesta. Komissio totesi kuitenkin, että luottolimiitit tarjottiin kaikille yrityksille maksutta.

(296)

Sen vuoksi perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan kiinalaisilta rahoituslaitoksilta saaduista luottolimiiteistä maksetun summan ja vastaavasta kaupallisesta luottolimiitistä, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavan summan erotus.

(297)

Eräs Hankook-ryhmän otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista sai luottolimiittejä kahdelta pankilta, joiden päätoimipaikat sijaitsevat muulla rahoitusta koskevalla toimivalta-alueella kuin Kiinassa, ja näihin luottolimiitteihin sovellettiin luotonvaraus- ja järjestelymaksuja maailman rahoitusmarkkinoiden normaalikäytännön mukaisesti. Koska näistä luottolimiiteistä, jotka myönnettiin erityisesti rengasalalla toimiville yrityksille, ei peritty uusimismaksuja, komissio päätti olla soveltamatta tällaisia maksuja tässä tapauksessa. Kyseisiä luottolimiittejä pidettiin näin ollen kohtuullisena korvaavana viitearvona. Näin ollen näihin luottolimiitteihin sovellettujen maksujen keskiarvoa käytettiin viitearvona perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

(298)

Viitearvona käytettyjen maksujen tasoa sovellettiin suhteessa kunkin luottolimiitin määrään, jotta saatiin tuen määrä (miinus tosiasiassa maksetut maksut). Jos luottolimiitti oli myönnetty pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi, tuen kokonaismäärä jaettiin luottolimiitin kestoajalle ja asianmukainen määrä tutkimusajanjaksolle.

(299)

Ilmoitusasiakirjan ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook-ryhmä väitti, että ennakkomaksuja ei veloitettu, koska kiinalaiset pankit ottivat huomioon muista tuotteista ja palveluista saadut tulot päätöksessään avata luottolimiitti yritykselle.

(300)

Komissio myönsi, että asiakkaan, joka avaa luottolimiitin pankissa, odotetaan ostavan muita tuotteita ja palveluja kyseisestä pankista. On kuitenkin yleisenä käytäntönä, että asiakkaiden on maksettava ennakkomaksu, mikä käy ilmi kahden ulkomaisen pankin veloittamasta ennakkomaksusta, kun ne avasivat luottolimiitin Hankook-ryhmälle. Pankkien on sidottava varoja, jotta ne olisivat heti saatavilla koska tahansa luottolimiitin voimassaoloaikana. Hankook-ryhmä ei toimittanut mitään näyttöä väitetyistä syistä, joiden vuoksi ennakkomaksuista luovuttiin. Joissakin tapauksissa lainanottajilta voidaan myös edellyttää vähimmäistalletuksen pitämistä pankissa. Sen vuoksi Hankook-ryhmän väite hylätään.

(301)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Giti-ryhmä huomautti, että komissio käytti useiden luottolimiittien osalta maksamatta olevien päivien virheellistä lukumäärää ja että se ei vähentänyt joitakin yrityksen maksamia maksuja lasketusta edusta. Komissio hyväksyi nämä huomautukset osittain ja tarkisti etuuslaskelmia vastaavasti.

(302)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät saivat tutkimusajanjaksolla etua etuuskohtelun mukaisista lainoista. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, vientiä harjoittaville tuottajille koituva etuus ja tuen erityisyys, näitä lainoja ja luottolimiittejä olisi pidettävä tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana.

(303)

Otokseen valituille yritysryhmille etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

(304)

Kaksi otokseen valittua yritystä sai etuutta etuuskohtelun mukaisesta rahoituksesta joukkolainojen muodossa.

(305)

Kiinassa joukkolainamarkkinoiden toimijat ovat käytännössä samoja yksikköjä kuin lainamarkkinoilla toimivat. Yritysten, jotka haluavat laskea liikkeeseen joukkolainoja, on käytettävä merkintätakuun antajana toimivan rahoituslaitoksen palveluja. Merkintätakuun antaja järjestää joukkolainan liikkeeseenlaskun ja ehdottaa korkoa, jolla joukkolaina esitetään sijoittajille. Merkintätakuun antajat ovat samoja valtio-omisteisia pankkeja, jotka myös tarjoavat etuuskohteluun perustuvia lainoja (ks. 3.4 jakso). Myös joukkolainoja ostavat sijoittajat ovat pääasiassa kiinalaisia (valtio-omisteisia) pankkeja, koska yli 95 prosenttia kaikesta joukkolainojen kaupasta käydään pankkien välisillä markkinoilla (62).

(306)

Näille rahoituslaitoksille on ominaista valtion vahva läsnäolo (ks. 3.4.1 jakso), ja Kiinan viranomaisilla on mahdollisuus harjoittaa merkittävää vaikutusvaltaa niihin nähden.

(307)

Yleistä oikeuskehystä, joissa nämä rahoituslaitokset toimivat ja joka kuvattiin 3.4 jaksossa, sovelletaan myös joukkolainoihin. Joukkolainoihin sovelletaan myös seuraavia sääntelyasiakirjoja:

(308)

Kiinan kansantasavallan laki arvopapereista, tarkistettu ja hyväksytty Kiinan kansantasavallan 10. kansankongressin pysyvän komitean 18. kokouksessa 27. lokakuuta 2005 ja voimassa 1. tammikuuta 2006 (tämänhetkinen versio annettu 31. elokuuta 2014), jäljempänä ’arvopaperilaki’;

(309)

Yritysjoukkolainojen liikkeeseenlaskua ja kauppaa koskevat hallinnolliset toimenpiteet, Kiinan valtion arvopaperiviranomaisen määräys nro 113, 15.1.2015;

(310)

Kiinan keskuspankin toimenpiteet rahoitusalan ulkopuolisten yritysten velkarahoitusinstrumenttien hallinnosta pankkien välisillä joukkolainamarkkinoilla, Kiinan keskuspankin määräys [2008] nro 12, 9.4.2008;

(311)

Yritysjoukkolainojen hallintoa koskevat valtioneuvoston säännöt, 18.1.2011.

(312)

Sääntelykehyksen mukaisesti joukkolainoja ei voida laskea liikkeeseen eikä niillä voida käydä kauppaa vapaasti Kiinassa. Jokaisen joukkolainan liikkeeseenlasku edellyttää valtion viranomaisten, kuten Kiinan keskuspankin, NDRC:n tai CSRC:n, hyväksyntää joukkolainan ja liikkeeseenlaskijan tyypistä riippuen. Yritysjoukkolainojen hallintoa koskevien valtioneuvoston sääntöjen mukaan yritysjoukkolainojen liikkeeseenlaskulle on lisäksi vuotuiset kiintiöt.

(313)

Arvopaperilain 16 §:n mukaan joukkolainojen julkisen liikkeeseenlaskun on täytettävä seuraavat edellytykset: ”hankittujen varojen sijoittamisessa on noudatettava valtion teollisuuspolitiikkaa” ja ”hankitut varat on käytettävä todennettuun tarkoitukseen”. Yritysjoukkolainojen hallintoa koskevien sääntöjen 12 §:ssä toistetaan, että hankittujen varojen käyttötarkoituksen on oltava valtion teollisuuspolitiikan mukainen.

(314)

Yritysjoukkolainojen liikkeeseenlaskua ja kauppaa koskevien hallinnollisten toimenpiteiden mukaisesti vain tiettyjä joukkolainoja, jotka täyttävät tiukat laatuvaatimukset, kuten AAA-luottoluokitus, voidaan tarjota julkiseen liikkeeseenlaskuun. Useimmat joukkolainat lasketaan sen vuoksi yksityisesti liikkeeseen nk. kokeneille sijoittajille, jotka CSRC on hyväksynyt ja jotka ovat käytännössä kiinalaisia yhteisösijoittajia.

(315)

Yritysjoukkolainojen korot eivät määräydy vapaasti, koska yritysjoukkolainojen hallintoa koskevien sääntöjen 18 §:n mukaan ”yritysjoukkolainoista tarjottu korko saa olla enintään 40 prosenttia korosta, jonka pankit maksavat yksityishenkilöille määräaikaistalletuksista, joilla on sama maturiteetti”.

(316)

Komissio hankki konkreettista näyttöä merkityksellisestä määräysvallasta tutkimalla tosiasiallisia joukkolainojen liikkeeseenlaskuja. Se tarkasteli sen vuoksi oikeudellista ympäristöä (ks. 307–315) yhdessä tutkimuksen konkreettisten havaintojen kanssa.

(317)

Tarkastuskäynneillä kävi ilmi, että otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää laskivat liikkeeseen joukkolainoja koroilla, jotka olivat lähellä Kiinan keskuspankin viitekorkoja, riippumatta yritysten taloudellisesta ja luottoriskitilanteesta.

(318)

Käytännössä joukkolainojen korkoihin vaikuttaa luottoluokitus, samoin kuin lainoihin. Paikalliset luottoluokitusmarkkinat ovat kuitenkin vääristyneet ja luottoluokitukset ovat epäluotettavia, kuten 237–242 kappaleessa selitetään. Tätä osoittaa se, että otokseen valittujen yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen tarjousesitteet ja luottoluokitusraportit eivät vastanneet yritysten tosiasiallista tilannetta.

(319)

Esimerkiksi yhdessä tapauksessa joukkolainan liikkeeseenlaskun rahoitusanalyysi perustui erittäin korkeaan liikevaihtoon ja 12 prosentin voittoon, vaikka yrityksen tilinpäätösten mukaan se oli itse asiassa tappiollinen.

(320)

Toisessa tapauksessa joukkolainan yksityiskohtaisessa tarjousesitteessä varoitettiin, että yrityksen velkaantumisaste on kohonnut ja että ”liikkeeseenlaskijan velkataakka on raskas ja sen velkasuhde korkeampi kuin alalla keskimäärin […]. Kokonaisuudessaan liikkeeseenlaskijan lyhyen aikavälin maksukyky on suhteellisen alhainen, joten sen lyhyen aikavälin maksukykyyn kohdistuu tiettyä painetta […]. Yritys voitot koostuvat enimmäkseen satunnaisista tuotoista. Tämä merkitsee suurta epävarmuutta sen kannattavuuden osalta”. Tämän jälkeen raportissa kuitenkin annettiin liikkeeseenlaskijalle AAA-luottoluokitus.

(321)

Komissio totesi, että tavanomaisissa markkinaolosuhteissa joukkolainojen korkojen pitäisi olla keskimäärin korkeammat kuin lainojen korot, koska niitä pidetään etuoikeusasemaltaan huonompana velkana. Otokseen valittujen yritysten tapauksessa lainojen korot olivat samat tai korkeammat kuin joukkolainojen korot.

(322)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että otokseen valittujen yritysten joukkolainojen liikkeeseenlaskun järjestävät kiinalaiset rahoituslaitokset ovat perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä. Kahdelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle koitui lisäksi etuutta, koska joukkolaina laskettiin liikkeeseen koroilla, jotka alittivat niiden tosiasiallista riskiprofiilia vastaavat markkinakorot.

(323)

Komissio katsoi, että etuuskohteluun perustuva rahoitus joukkolainojen kautta on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska joukkolainoja ei voida laskea liikkeeseen ilman valtion viranomaisten hyväksyntää ja Kiinan arvopaperilaissa todetaan, että joukkolainojen liikkeeseenlaskussa on noudatettava valtion teollisuuspolitiikkaa. Tämän politiikan mukaan suorituskykyiset vyörenkaat (mukana luettuina sisärenkaattomat kuorma-autojen renkaat) kuuluvat tuotteiden kannustettavaan luokkaan.

(324)

Koska joukkolainat ovat käytännössä vain erään tyyppinen velkainstrumentti, kuten lainat, ja koska lainojen laskentamenetelmä jo perustuu joukkolainakoriin, komissio päätti noudattaa 3.4.4 jaksossa kuvattua lainojen laskentamenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltojen AA- ja BB-luokiteltujen saman pituisten yritysjoukkolainojen suhteellista erotusta sovelletaan Kiinan keskuspankin julkaisemiin viitekorkoihin ja näin määritetään markkinapohjainen joukkolainojen korko, jota sitten verrattaan yrityksen tosiasiallisesti maksamaan korkoon etuuden määrittämiseksi.

(325)

Otokseen valituille yritysryhmille etuuskohtelun mukaisten joukkolainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

(326)

Valituksen tekijän mukaan Kiinan valtio-omisteiset pankit tarjosivat vientiostajien luottoja tai pehmeäehtoisia luottoja ulkomaisille yrityksille, kuten tuojille, kiinalaisen tuotteiden, teknologian ja palvelujen, kuten renkaiden, viennin edistämiseksi.

(327)

Komissio totesi tutkimuksen aikana, että yhdelläkään tuojista, etuyhteydessä olevista tai etuyhteydettömistä, ei ollut tileillään kiinalaisilta rahoituslaitoksilta saatuja maksamattomia lainoja. Sen vuoksi komissio päätteli, että tätä tukiohjelmaa ei sovellettu otokseen valittuihin yrityksiin tutkimusajanjaksolla.

(328)

Vuoden 2015 lopussa CNRC hankki 65 prosentin osuuden Pirelli-ryhmästä. Ryhmän arvo oli tuolloin 7,1 miljardia euroa. Hankintaan liittyi useita Kiinan viranomaisten tukitoimenpiteitä.

(329)

Ilmoitusasiakirjan ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan viranomaiset, Pirelli ja CNRC väittivät, että komissio ei voinut tutkia tätä järjestelmää, koska sitä ei mainittu valituksessa tai vireillepanoilmoituksessa. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan viranomaiset toistivat tämän väitteen ja totesivat, että komissio ei tarjonnut mahdollisuutta kuulemisiin ennen vireillepanoa perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja esti näin Kiinaa ehdottamasta yhteisesti sovittua kantaa. Kiinan viranomaiset väittivät lisäksi, että uusiin järjestelmiin voidaan soveltaa tasoitustoimenpiteitä vain, jos EU:n lainsäädännössä on oikeusperusta. Tällainen oikeusperusta otettiin käyttöön kuitenkin vasta kun perusasetuksen uusi 10 artiklan 7 kohdan toinen alakohta tuli voimaan joulukuussa 2017 (63), eikä sitä sovelleta tähän menettelyyn. CNRC:n kannan mukaan kukin ohjelma olisi pitänyt mainita erikseen vireillepanoilmoituksessa. Koska komissio oli viitannut vain ”avustuksiin” tai ”lainoihin” eikä ”pääomasijoituksiin”, SRF:n sijoitus ei kuulunut menettelyn piiriin.

(330)

Komissio ei ole samaa mieltä asiasta. Vireillepanoilmoituksessa viitattiin seuraaviin: ”1) varojen suora siirto ja varojen tai velvoitteiden mahdollinen suora siirto”. Tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan sekä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 1.1 artiklan (a)(1)(i) alakohdan mukaan termi ”varojen suora siirto” selitetään suluissa olevilla esimerkeillä. Niihin kuuluvat muun muassa avustukset, lainat ja omaan pääomaan tehdyt sijoitukset. Koska SRF:n sijoitus oli pääomasijoitus, se kuului vireillepanoilmoituksen soveltamisalaan ”varojen suorana siirtona”. SRF:n sijoitusta ei myöskään pidetty erillisenä, itsenäisenä ohjelmana tässä tutkimuksessa, kuten 334–340 kappaleessa selitetään. SRF:n sijoitus oli pikemminkin lisätoimi Kiinan viranomaisten viiden rahoitustoimen paketissa Pirellin hankinnan yhteydessä. CINDAn toisen pääomasijoituksen lisäksi paketin muut osat olivat avustus, laina ja koron takaisinmaksu, jonka CNRC hyväksyy olevan tutkimuksen kohteena. Analysoidessaan SRF:n sijoitusta komissio ei ole sisällyttänyt tutkimukseen erillistä ohjelmaa, vaan se on vain tarkastellut kaikkia yhden monimutkaisen rahoitustoimen merkityksellisiä osia ohjelmassa, jolla edistetään ulkomaankauppaa.

(331)

Vaikka menettelyn piiriin kuuluvista tuista olisikin ollut epäilystä, komissio on hälventänyt tällaiset epäilykset soveltaessaan täyttä avoimuutta tutkimuksen aikana. Kysymys SRF:n tekemien sijoitusten markkinapohjaisuudesta otettiin Kiinan viranomaisten tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana esiin yhteisestä sopimuksesta, ja Kiinan viranomaiset antoivat hyödyllistä tietoa SRF:n luonteesta. Tämän vuoksi komissio oli yllättynyt CNRC:n lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämästä väitteestä, jonka mukaan Kiinan viranomaiset olivat antaneet vain yhden suullisen vastauksen komission tarkastuskäynnin aikana eikä komissio ollut pyytänyt lisätietoja SRF:n markkinapohjaisuudesta. Komissio päinvastoin lähetti Kiinan viranomaisille 28 artiklan mukaisen kirjeen ja sai Kiinan viranomaisilta joitakin asiakirjoja SRF:n sijoituksista, mikä edelleen vahvistaa sitä, että Kiinan viranomaisten rahoituksen tämä näkökohta oli asianmukaisesti osa menettelyä.

(332)

Näin ollen väite, jonka mukaan SRF:n sijoitus ei kuulunut tutkimuksen piiriin, hylättiin.

(333)

Kauppaministeriön hyväksymä ulkomaankaupan kehittämisen 13. viisivuotissuunnitelma, 26.12.2016;

(334)

Komissio totesi, että Kiinan viranomaiset olivat puuttuneet usealla tavalla asiaan ja helpottaneet CNRC:n 65 prosentin osuuden hankkimista Pirelli-ryhmästä.

(335)

CNRC sai ensinnäkin 500 miljoonan RMB:n (noin 66 miljoonan euron) avustuksen SASAC:ltä ”edistääkseen globaalia tuotantokapasiteettiin liittyvää yhteistyötä uuden silkkitiealoitteen puitteissa” valtion keskitetyn pääoma- ja toimintatalousarvion vapauttamisesta vuonna 2016 annetun valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaisesti (CZ [2016], nro 18).

(336)

Toiseksi CNRC sai 800 miljoonan euron etuuskohteluun perustuvan lainan pankkikonsortiolta, johon kuuluivat China Development Bank, jäljempänä ’CDB’, EXIM ja China Construction Bank, jäljempänä ’CCB’. Lainasopimuksessa mainitaan lainan käyttötarkoitukseksi Pirellin hankinta.

(337)

Kolmanneksi CNRC sai 17 miljoonan RMB:n palautuksen edeltävässä kappaleessa mainitusta lainasta maksetusta korosta. Palautuksen myönsi valtiovarainministeriö ”Pirellin osakeoikeuksien hankkimiseksi” osana vuoden 2015 ulkomaankaupan kehittämiseen tarkoitetuista erityisvaroista tuettuja avainhankkeita (ks. ilmoitus vuoden 2015 ulkomaankaupan ja talouden kehittämiseen tarkoitetuista erityisvaroista tuettujen varojen osoittamisesta avainhankkeisiin, C.H. [2015] nro 653 ja Chemchinan asiakirja [2016] nro 144).

(338)

Neljänneksi Kiinan viranomaiset osallistuivat Pirelli-ryhmän osakkuuden hankkimiseen tarjoamalla 533 miljoonan euron arvoisen pääomaosakkuuden SRF:n kautta (kyseessä on valtion sijoitusrahasto, joka on osa uutta silkkitiealoitetta). Sijoitussopimuksessa käsitellään liiketoimen käytännön yksityiskohtia muttei mainita mitään sen perustana olevista ehdoista. Komissiolle ei toimitettu mitään muita SRF:n ja CNRC:n välisiä asiakirjoja, jotka olisivat liittyneet tähän liiketoimeen.

(339)

Kiinan viranomaiset osallistuivat myös China National Tire -ryhmän rakenneuudistuksiin hankinnan jälkeen tarjoamalla 266 miljoonan euron arvoisen pääomaosakkuuden China Cinda Asset Management Company Ltd.:n, jäljempänä ’Cinda’, kautta yrityksessä, jonka hallussa on Pirelli-ryhmän rengasliiketoiminta.

(340)

Kaikilla viidellä toimella oli yhteisenä tavoitteena antaa CNRC:lle mahdollisuus ostaa Pirelli. Yhdessä niihin viitataan ’toimenpiteenä’.

(341)

Osa Kiinan viranomaisten tuesta annettiin näin ollen suoraan (esim. avustusten kautta) ja osa välillisesti valtion omistamien yksikköjen kautta. Edeltävässä johdanto-osan kappaleessa mainittujen etuuskohteluun perustuvien lainojen osalta komissio vahvisti jo 3.4.1 jaksossa, että CDB, EXIM ja CCB toimivat perusasetuksen 3 artiklan ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuina julkisina eliminä tarjotessaan lainoja otokseen valituille yrityksille.

(342)

SRF:n ja Cindan osalta komissio havaitsi, että Kiinan viranomaiset omistavat täysimääräisesti molemmat yksiköt ja niiden hallintorakenne osoittaa, että valtio harjoittaa merkityksellistä vaikutusvaltaa niihin nähden.

(343)

Verkkosivustonsa mukaan SRF on valtio-omisteinen yksikkö, jonka valtio on perustanut tarjoamaan investointi- ja rahoitustukea kauppa- ja talousyhteistyöhön silkkitiealoitteen puitteissa ja jota se tukee. Valtio omistaa yrityksestä 100 prosenttia ulkomaankaupan valtionhallinnon, China Investment Corporationin, EXIM-pankin ja CDB:n kautta. Sillä on johtokunta ja hallintoneuvosto, jotka koostuvat eri ministeriöiden edustajista.

(344)

Cinda perustettiin valtio-omisteiseksi yritykseksi ja China Construction -pankin roskapankiksi vuonna 1999. Vuosikertomuksensa mukaan se oli ensimmäinen omaisuudenhoitoyhtiö, joka perustettiin huhtikuussa 1999 valtioneuvoston hyväksynnällä torjumaan rahoitusriskejä ja pitämään yllä rahoitusjärjestelmän vakautta sekä helpottamaan valtion omistamien pankkien ja yritysten uudistusta. Vuonna 2017 yrityksen suurimmat osakkeenomistajat olivat valtiovarainministeriö ja (64,45 %) ja Kiinan kansantasavallan sosiaaliturvarahaston kansallinen neuvosto (7,06 %). Yrityksen johtokuntaan ja hallintoneuvostoon kuuluu viranomaisten ja suurten valtio-omisteisten rahoituslaitosten edustajia.

(345)

Yrityksen perustoimintaan kuuluu ongelmallisten omaisuuserien hoito. Vuosikertomuksensa mukaan yritys koordinoi tiiviisti kansallista strategiaa ja tuki mm. uuden silkkitiealoitteen kehittämistä. Yritys vakuutti myös tutkivansa ja toteuttavansa antaumuksella Kiinan kansantasavallan 19. kansankongressin ja Xi Jinpingin aatetta ”Thought on Socialism with Chinese Characteristics for a New Era”, vahvistavansa puolueen johtoasemaa ja antavansa vankat poliittiset takeet yrityksen kehittämiseksi.

(346)

Tarkastuskäynnillä saatujen sekä julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että on olemassa virallisia aihetodisteita valtion harjoittamasta valvonnasta SRF:n ja Cindan suhteen.

(347)

Komissio hankki tietoja siitä, oliko Kiinan viranomaisilla merkittävä määräysvalta SRF:ssä ja Cindassa. Tähän liittyen komissio totesi, että niiden osallistumista on tarkasteltava seuraavan oikeudellisen kehyksen yhteydessä:

(348)

ulkomaankaupan kehittämisen 13.:ssa viisivuotissuunnitelmassa esitetään Kiinan ulkomaankauppapolitiikan yleiset periaatteet, joihin kuuluu avautuminen, laajeneminen ja tason korottaminen sekä ”ulkomaille suuntautumisen” ja ”esittelyn” yhdistäminen kaupan kasvattamiseksi. Suunnitelmalla pyritään myös edistämään siirtymistä pelkästä tavaroiden viennistä tavaroiden, palveluiden, teknologian ja pääomaan vientiin. Yksi suunnitelman III.3 luvussa mainituista keskeisistä tehtävistä on ulkomaankauppayritysten kansainvälisen toimintakyvyn lisääminen, jotta kannustetaan vahvoja yrityksiä laajentamaan teollisia ketjuja, tekemään kansainvälisiä yhteenliittymiä ja hankintoja sekä hankkimaan laadukkaita tuotemerkkejä, keskeistä teknologiaa ja markkinointikanavia. Suunnitelmassa todetaan vielä, että kansainvälisille yrityksille, joiden luottoluokitus on hyvä, annetaan järjestelmällistä tukea ja näin muodostetaan suuria yrityksiä, joilla on kansainvälistä liiketoimintakykyä ja maailmanlaajuinen jakelumarkkinaverkosto.

(349)

Kansainvälisen tuotantokapasiteettia ja laitevalmistusta koskevan yhteistyön edistämistä koskevissa valtioneuvoston ohjaavissa lausunnoissa selitetään tarkemmin, miten ulkomaille suuntautumista koskeva strategia pannaan täytäntöön käytännössä. Tavoitteena on toteuttaa siirtyminen tuotteiden viennistä teollisuuden vientiin ja kehittää aktiivisesti toimintaa kehittyneiden maiden markkinoilla. Viime kädessä tavoitteena on muodostaa johtavia yrityksiä, joilla on kansainvälistä kilpailukykyä ja markkinoiden kehittämiskykyä.

(350)

Näiden ohjaavien lausuntojen 30–36 §:ssä luetellaan kaikki poliittinen tuki, jota ulkomaille suuntautuvat yritykset voivat saada, kuten rahoitus- ja vetotukipolitiikka, pehmeäehtoiset lainat, rahoitustuki syndikoitujen lainojen kautta, vientiluotto, hankerahoitus, pääomasijoitukset ja vientiluottovakuutus.

(351)

Niiden 35 §:ssä mainitaan nimenomaisesti Silk Road Fund -rahasto välineenä valtion tukemien hankkeiden rahoitukseen; sitä käytetään pääomarahoituslähteiden lisäämiseen. Silk Road Fund -rahaston tehtävä asetetaan etusijalle. Kansainvälisiä tuotantokapasiteettiin ja laitevalmistukseen liittyviä yhteistyöhankkeita tuetaan aktiivisesti pääomasijoitusten ja velkarahoituksen kautta.

(352)

Lisäksi Silk Road Fund -rahasto ilmoittaa verkkosivustollaan tavoitteekseen auttaa kiinalaisia yrityksiä parantamaan vientitoimintaansa parantamalla niiden pääsyä ulkomaanmarkkinoille perustamalla kansainvälisiä toimintoja ja hankkimalla ulkomaista edistynyttä teknologiaa.

(353)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja sille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödynsivät sääntelykehystä ja harjoittivat merkityksellistä määräysvaltaa SRF:ssä ja Cindassa.

(354)

Komissio tutki myös SRF:n ja Cindan konkreettista käyttäytymistä ja totesi, että Pirelli-ryhmän osuuden hankinnan yhteydessä molemmat yksiköt toimivat vain sijoittajina eivätkä itse asiassa harjoittaneet operatiivista valvontaa sijoitustensa suhteen. Molemmille niille koitui etuus, jota ei olisi voitu saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa:

(355)

Cinda maksoi epänormaalin suuren määrän pääomaosakkuudesta. Cinda maksoi 266 miljoonaa euroa pääomaosakkuudesta, vaikka kyseinen pääomaosuus vastasi vain 38:aa miljoonaa euroa ja yrityksen nettovarallisuus oli 73 miljoonaa euroa.

(356)

Omien lausuntojensa mukaan SRF:n tavoitteena on antaa rahoitustukea hankkeille, joilla ei ole riittävästi omaa pääomaa, pienentämällä hankkeiden velkasuhdetta ja parantamalla rahoituskykyä. Samalla rahastosta edistetään syndikoituja lainoja (kuten 336 kappaleessa mainitut etuuskohteluun perustuvat lainat), joilla tarjotaan täydentävää rahoitustukea hankkeille. SRF mainitsee Pirelli-sopimuksen toistuvasti verkkosivullaan esimerkkinä tästä toimintatavasta.

(357)

Sen vuoksi komissio päätteli, että SRF ja Cinda toteuttavat edellä esitettyä sääntelykehystä suorittaessaan viranomaistehtäviä rengassektorin osalta ja toimivat siten julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa sekä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti.

(358)

Vaikka SRF:ää ja Cindaa ei pidettäisikään julkisina eliminä, komissio katsoi, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät ne huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. 342–356 kappale). Näin ollen niiden toiminnan katsottaisiin joka tapauksessa johtuvan Kiinan viranomaisista.

(359)

Ilmoitusasiakirjan ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CNRC ja Pirelli väittivät, että SRF ja Cinda eivät ole julkisia elimiä, koska SRF ei ole tukivirasto ja sekä SRF että Cinda pyrkivät markkinalähtöisiin tuottoihin kuten mikä tahansa yksityinen sijoittaja. CNRC:n mukaan se, että SRF:n sijoituksella oli maksettu Pirellin osakkeista markkinahinta, vahvisti, että SRF:n sijoituspäätökset tehdään riippumattomasti ja markkinaperiaatteiden perusteella.

(360)

Komissio muistutti, että julkista elintä koskevalla analyysillä vastataan kysymykseen, onko elimelle myönnetty viranomaisten toimivaltaa. Valtio omistaa SRF:n (ks. 343–346 kappale) mutta myös harjoittaa merkityksellistä määräysvaltaa sen suhteen. Ratkaisevaa ei ole se, onko yksittäinen SRF:n päätös perusteltu kaupallisesta näkökulmasta, vaan se, että SRF:n päätöksiä ei tehdä valtion vaikutusvallasta riippumattomasti. Käytössä on vahva normatiivinen kehys, jonka puitteissa SRF toimii valtion välineenä ja pyrkii saavuttamaan uuden silkkitiealoitteen poliittiset tavoitteet (ks. 348–353 kappale). Kiinan viranomaisten nimittämät ja valvomat SRF:n johtajat toteuttavat näitä tavoitteita ja näin ollen Kiinan viranomaiset harjoittavat merkityksellistä määräysvaltaa SRF:ään nähden. Näin ollen komissio vahvisti arvionsa, jonka mukaan SRF on julkinen elin tai ainakin Kiinan viranomaiset valtuutti tai määräsi sen huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä, kuten julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamisesta.

(361)

CNRC ja Pirelli esittivät ilmoitusasiakirjasta huomautuksenaan, että komissio ei todistanut, että SRF:n sijoituksen ehdot olisivat poikenneet tavanomaisesta sijoituskäytännöstä. Mahdollisen etuuden olisi rajoituttava valtion tarjoamien ehtojen ja niiden ehtojen, jotka tuensaaja voisi saada markkinoilla, väliseen erotukseen. CNRC:lle tai Pirellille ei kuitenkaan koitunut mitään etuutta, koska varat annettiin Pirellin aiemmille osakkeenomistajille niiden osakkeiden hankkimiseksi.

(362)

Komissio oli eri mieltä siitä, että SRF:n sijoituksesta ei koitunut mitään etuutta CNRC:lle ja että liiketoimi oli verrattavissa markkinoilla hoidettavaan liiketoimeen, seuraavista syistä:

(363)

Vaikka SRF maksoi Pirellin osakkeista markkinahinnan, valtion asiaan puuttumisesta CNRC:lle koitunut etu on erillään hinnasta, jolla SRF:n pääomasijoitus tehtiin. Valtion asiaan puuttumisesta koitunut etuus liittyy siihen, että CNRC:llä ei ollut riittäviä omia varoja, jolla se olisi voinut rahoittaa Pirellin osakkeiden hankinnan. Sopimus oli näin ollen voimakkaasti velkarahoitteinen. Jos SRF ei olisi puuttunut asiaan pääomaosakkuuden saamiseksi, CNRC:n olisi pitänyt hankkia lisärahoitus lainamarkkinoilta. Tämä olisi kuitenkin ollut vaikeaa se jo korkean velkaantumisen vuoksi. Yksi China Development Bankin CNRC:lle myöntämän lainan ennakkoehdoista oli, että CNRC:n on todistettava, että se saa lisärahoitusta muista lähteistä. Lisäksi kuten 356 kappaleessa todetaan, SRF mainostaa omalla verkkosivullaan, että sen päätavoitteena on antaa rahoitustukea hankkeille, joilla ei ole riittävästi omaa pääomaa, pienentämällä hankkeiden velkasuhdetta ja parantamalla rahoituskykyä. Samalla rahastosta edistetään syndikoituja lainoja, joilla tarjotaan täydentävää rahoitustukea hankkeille.

(364)

Vaikka CNRC olisikin kyennyt hankkimaan tarvittava varat lisälainan kautta, se olisi käynyt kalliiksi, sillä yrityksen olisi täytynyt maksaa korkoa lainasta ja maksaa pääoma takaisin. SRF:n väliintulon ansiosta CNRC:lle ei näin ollen aiheutunut ylimääräisiä rahoituskustannuksia ja sen velkasuhde koheni, mikä puolestaan helpotti varojen saamista pankeista.

(365)

SRF:n sijoitus vastasi täsmälleen määrää, jonka CNRC tarvitsi hankkiakseen absoluuttisen osake-enemmistön Pirelli-ryhmässä (65 % v. 48,75 % ilman SRF:ää). Osake-enemmistö saatiin luovuttamatta määräysvaltaa vähemmistöosakkaille.

(366)

SRF:n myyntirajoitusjakso on paljon pidempi kuin yleensä yksityisten riskipääomasijoittajien, jotka haluavat maksimoida tuottonsa mahdollisimman pian.

(367)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CNRC kiisti nämä väitteet. Sen mukaan komissio oli tehnyt virheellisen ja tosiseikkojen vastaisen analyysin tarkastelemalla, oliko SRF:n oman pääoman ehtoinen sijoitus sellaisten yksityissijoittajien tavanomaisten sijoituskäytäntöjen mukainen, jotka tekevät vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia. Se myös muistutti SRF:n sijoituksen monista vaiheista ja väitti, että se oli täysin johdonmukainen tavanomaisen sijoituskäytännön kanssa klassisena velkarahoitteisena yritysostona. Erityisesti se totesi, että SRF:n myyntirajoitusjakso ei ollut epätavallisen pitkä. Se oli päätetty ennen määräaikaa ja oli sama kuin muillakin vähemmistöosakkailla. CNRC:n osalta yleiset poliittiset lausunnot eivät osoita riittävästi rahoitusosuudesta koitunutta etuutta.

(368)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. CNRC:lle koitunut etuus SRF:n sijoituksen vastaanottajana oli monitahoinen. Markkinataloussijoittajan, joka harkitsee SRF:n rahoitustoimen kaltaista pääomaosuutta, olisi arvioitava liiketoimeen liittyvät riskit. Sen kumppanilla, CNRC:llä, ei ollut toimen ajankohtana riittäviä varoja, jotta se olisi voinut hankkia enemmistöosakkuuden Pirellista, joten se oli riippuvainen siitä, että se löytää sijoittajan puolelleen. CNRC kykeni saamaan lisälainoja pankeilta vain siksi, että sen velkasuhde koheni (ks. 363 kappale). SRF:n sijoitus antoi CNRC:lle mahdollisuuden tulla Pirellin enemmistöosakkaaksi mutta myös saada lisälainoja, joten se oli olennainen osa Kiinan viranomaisten toimia, joilla haluttiin lisätä Pirelli CNRC:n sijoitussalkkuun. Markkinataloussijoittaja olisi hyödyntänyt asemaansa ja tarjonnut rahoitusta merkittävästi erilaisilla ehdoilla.

(369)

Komissio totesi ensinnäkin, että oli epätavallista, että SRF suostui luopumaan äänioikeuksistaan johtokunnassa CNRC:n hyväksi. On varsin kyseenalaista, olisiko markkinataloussijoittaja tyytynyt siihen, että se antoi CNRC:lle mahdollisuuden tulla enemmistöosakkaaksi, jolla on täydet operatiiviset valtuudet, ja luopui äänioikeuksistaan toimiakseen vähemmistöosakkaana ilman valtuuksia.

(370)

Toiseksi SRF:n suhteellisen pitkä myyntirajoitusjakso korostaa sitä, että SRF:n sijoituksen taustalla on julkinen politiikka. Markkinataloussijoittaja olisi vaatinut paljon lyhyempää jaksoa maksimoidakseen voittonsa, ja se, että muut vähemmistöosakkaat hyväksyivät samat ehdot, ei ole merkityksellistä, koska yksi niistä ei ole sijoittaja lainkaan ja toinen toimii pitkäaikaisena sijoitusrahastona. Sijoituksen jälkeiset tapahtumat – eli myyntirajoitusjakson aiempi päättäminen Pirellin aiottua aikaisemman uudelleenlistautumisen vuoksi – puhuvat saman puolesta: sovittu myyntirajoitusjakso ei ollut johdonmukainen sellaisen sijoittajan normaalien markkinaehtojen kanssa, jolla on niin valtava vipuvaikutus CNRC:hen, kuin edellä selitetään.

(371)

Kolmanneksi CNRC:n etuoikeus ostaa jäljellä olevat osakkeet myyntirajoitusjakson jälkeen saadakseen täyden määräysvallan yritykseen ei ole markkinoihin perustuva. Voittoihin suuntautunut markkinataloussijoittaja olisi säilyttänyt joustavuuden saadakseen korkeamman hinnan osakkeista, jos niille olisi ollut kilpailevia ostajia, eikä olisi suostunut tällaisiin etuosto-oikeuksiin. Niiden esiintyminen korostaa sitä, että SRF:n sijoitus noudatti julkisen politiikan tavoitetta auttaa valtionyhtiö CNRC:tä hankkimaan Pirelli suotuisin ehdoin.

(372)

Kaikista näistä syistä komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan SRF:n sijoituksesta koitui etuutta CNRC:lle.

(373)

Cindan osalta etuuden määrittämisen yhteys oli erilainen, koska varat maksettiin tosiasiallisesti CNRC:lle ja koska komissio päätteli, että pääomaosakkuus ei perustunut markkinahintaan (ks. 355 kappale). Ilmoitusasiakirjaan toimittamassaan vastauksessa CNRC ja Pirelli toimittivat varojen arvostuksesta raportin sen vahvistamiseksi, että sijoitus oli tehty markkinaehtoisesti. Tarkastuksen jälkeen komissio totesi, että raportissa esitetyt luvut eivät vastanneet komission käytössä olevia lukuja. Arvostusta koskeva raportti ei itse asiassa koskenut Cindan sijoitusta, vaan se oli tehty toisen CNRC-ryhmän sisällä tehdyn pääomatransaktion yhteydessä. Pirelli Industrial Srl. liittyi myös tähän transaktioon, mutta kyseessä oli eri ostaja ja eri ajanjakso, vuosi ennen Cindan pääomaosakkuutta. Komissio huomautti, että Pirelli Industrial Srl.:ssä oli tehty merkittävä rakenneuudistus vuonna 2016. Näin ollen sen vuoden 2016 lopun rahoitustilanne, joka käy ilmi vuoden 2016 tilintarkastuskertomuksesta, ei vastannut enää tilannetta, joka käy ilmi CNRC:n toimittamasta varojen arvostusta koskevasta raportista. Koska oikeaan yksikköön ja ajanjaksoon liittyviä todennettavissa olevia tietoja ei ollut, komissio näin ollen piti voimassa kantansa, joka koskee Cindan sijoitusta.

(374)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CNRC ja Pirelli pitivät ongelmallisena myös tätä analyysiä. Niiden mukaan CNRC:lle ei koitunut etuutta, koska Cindan sijoitus oli johdonmukainen tavanomaisten sijoituskäytäntöjen kanssa. Väitteensä tueksi ne viittasivat samaan riippumattoman arvioijan tekemään arvostusta koskevaan raporttiin, jota analysoidaan edellä olevassa kappaleessa. Ne myönsivät, että raportti laadittiin eri pääomatransaktion yhteydessä, mutta ne väittivät, että tämä ei riitä sulkemaan pois mahdollisuutta, että sitä voitaisiin käyttää viitteenä muissa liiketoimissa (kuten Cindan tekemässä hankinnassa).

(375)

Komissio ei hyväksynyt tätä väitettä samoista syistä, jotka esitetään 373 kappaleessa ja jotka Pirelli myönsi: varojen arvostusta koskeva raportti koskee toista pääomatransaktiota ja kattaa eri ajanjakson, joka on vuosi ennen Cindan pääomaosakkuutta. Tuolloin Pirellissä tehtiin mittava rakenneuudistus, jolla kiistatta oli vaikutus sen rahoitustilanteeseen. Lisäksi – kuten CNRC vahvisti – Cinda hankki 38 prosenttia Pirelli Industrial Srl.:n, jota kutsutaan nyt Prometeon Tyre Group S.r.l.:ksi, osakkeista. Yrityksen pääoma oli tuolloin 100 miljoonaa euroa, joten osakkeiden nimellisarvo oli 38 miljoonaa euroa. Cinda maksoi pääomaosakkuudestaan 266 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon, että yrityksen nettoarvo oli alle puolet tästä summasta ja että se hädin tuskin tuotti voittoa, varoihin eikä tuloihin perustuva arviointi ei oikeuta näin suureen maksuun pääomaosakkuudesta. Koska kyseessä ei ole markkinatalouteen perustuva sijoitus, komissio vahvisti kantansa, jonka mukaan Cindan sijoituksesta koitui lisää etuutta CNRC:lle.

(376)

Komissio määritti myös, että tästä toimenpiteestä annetut tuet ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti erityisiä. Kemianteollisuus ja SRF mainitaan erityisesti Kiinan lainsäädännössä. Se, että lainsäädännössä katetaan laajasti eri teollisuudenaloja ja että SRF ja Cinda voisivat sijoittaa muihin teollisuudenaloihin, ei tee näitä havaintoja pätemättömiksi. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CNRC kyseenalaisti nämä havainnot. Se väitti, että uuden silkkitiealoitteen rahoitus eri rajoitu yksinomaan tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin. Se korosti erityisesti, että ohjaaviin lausuntoihin sisältyvä luettelo prioriteettialoista ei ole tyhjentävä.

(377)

Komissio muistutti Kiinan etuuskohteluun perustuvan rahoituksen joistakin ominaisuuksista. Sen sijaan, että korkeimmalla poliittisella tasolla hoidettaisiin selkeästi määriteltyjä rahoitusohjelmia, joilla on tiukat tukikelpoisuusperusteet, siellä yksilöidään tiettyjä kannustettavia tuotannonaloja. Rahoitusalan toimijat, kuten poliittisin perustein toimivat pankit, SRF tai Cinda, noudattavat näitä ohjeita toiminnassaan. Tällä perusteella komissio pitää säännöllisesti tällaisten kannustettavien tuotannonalojen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia erityisinä, koska näitä tuotannonaloja voidaan pitää perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina ”tiettyinä yrityksinä” (64). Tässä tapauksessa CNRC ei kiistänyt, että kemianteollisuus kuuluu tällaisiin kannustettaviin tuotannonaloihin. Se seikka, että luetteloa voidaan laajentaa kattamaan myös muita tuotannonaloja, ei muuta tätä havaintoa.

(378)

Lisäksi lainsäädäntö on erityisesti kohdennettu vientiä harjoittaviin yrityksiin ja siinä viitataan kansainvälisille markkinoille pääsyyn, kuten 348 ja 349 kappaleessa mainitaan. Kun otetaan huomioon toimenpiteen vientituloksesta riippuvuus (ks. tarkemmin f jakso), sitä pidetään sen vuoksi erityisenä 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(379)

Komissio analysoi, olivatko toimenpiteet vientituloksesta riippuvaisia, koska ne annettiin erityisesti tietyille yrityksille Kiinan ulkopuolelle suuntautumista varten. Tuki kuuluu uuteen silkkitiealoitteeseen (”One Belt, One Road”), joka on osa kauppaministeriön hyväksymää ulkomaankaupan kehittämisen viisivuotissuunnitelmaa.

(380)

Kansainvälisen tuotantokapasiteettia ja laitevalmistusta koskevan yhteistyön edistämistä koskevissa valtioneuvoston ohjaavissa lausunnoissa mainitaan nimenomaisesti tuotannonalat, jotka on otettava huomioon tässä strategiassa ja joiden joukossa kemianteollisuus on prioriteettiala. Chemchinan Pirelli-ryhmästä hankkima osakkuus mainitaan erityisesti petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa merkittävänä saavutuksena.

(381)

Toimenpide on erityisesti kohdennettu yrityksiin, jotka sijoittavat ulkomaille. Kuten 349 kappaleessa mainitaan, tavoitteena on toteuttaa siirtyminen tuotteiden viennistä teollisuuden vientiin ja kehittää aktiivisesti toimintaa kehittyneiden maiden markkinoilla. Sen vuoksi pelkästään kotimarkkinoilla toimivat kiinalaiset yritykset eivät voi saada tällaista tukea. Toimenpiteen vientituloksesta riippuvaisuutta osoittaa myös se, että ulkomaan sijoituksia varten prioriteetiksi valittavat alat ovat niitä, joille on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla ja joille on merkittävää etua kansainvälisestä kilpailusta eli sellaisia, joilla Kiinan vientitoimintaa voidaan edistää. Ulkomaankaupan kehittämistä koskevan 13. viisivuotissuunnitelman III.3 luvussa täsmennetään vielä, että tuki suunnataan ulkomaankauppayrityksiin.

(382)

SRF totesi Pirelli-ryhmän osakkuuden hankkimisesta seuraavasti verkkosivustollaan: ”rahastosta tuettiin ChemChinaa Pirellin osakkeiden hankkimisessa, mikä on auttanut ChemChinaa pääsemään kansainvälisille markkinoille” ja ”rahastosta tuettiin ChemChinaa, jotta se pääsisi valmistusteollisuuden huippukastiin ja saisi näin kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla”.

(383)

Hankkimalla 65 prosentin osakkuuden Pirelli-ryhmästä CNRC käytännössä kasvatti vientiään EU:hun 29 prosenttia tutkimusajanjaksolla. CNRC sopi myös lisäävänsä vientiään EU:hun integroimalla Pirellin EU:n kuorma-autojen renkaisiin liittyvän liiketoiminnan kokonaan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan Aeolus Tyre Co. Ltd.:n toimintaan. Sen vuoksi tuetun hankinnan pitkän aikavälin tavoitteena oli päivittää kuorma-autojen renkaiden tuottajan Aeolusin teknologia Pirelli-ryhmältä hankitulta teknologialla, jotta voitaisiin siirtyä laatuluokissa ylöspäin ja ryhtyä viemään laadultaan parempia kuorma-autojen renkaita, jotka ovat kilpailukykyisempiä EU:n markkinoilla.

(384)

Tutkimusajanjakson jälkeen CNRC pienensi rahoitusosuuttaan Pirelli-ryhmässä 46 prosenttiin. Pirelli Tyre Co, Ltd lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon ja keskittyi moottoripyörien ja henkilöautojen renkaisiin ja eriytti näin Pirelli-ryhmän toiminnan tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Tutkimusajanjakson jälkeiset tapahtumat eivät kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että ennen tutkimusajanjaksoa ja sen aikana CNRC sai tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia tukia. Nämä tapahtumat vahvistavat, että CNRC etenee sovitulla tavalla lisäämällä tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä EU:hun siihen etuyhteydessä olevien yritysten kautta. Sen vuoksi komissio katsoo, että Pirelli-ryhmää koskevat kerätyt tiedot ovat edustavia, jotta voidaan laskea tuen määrä, joka on saatu tarkasteltavana olevasta tuotteesta tutkimusajanjakson aikana.

(385)

Vastauksessaan ilmoitusasiakirjaan CNRC ja Pirelli huomauttivat, että tuki ei ole vientituloksesta riippuvainen, ja ne siteerasivat valituselimen Airbus-tapauksessa antamaa oikeuskäytäntöä, jossa vientituloksesta riippuvaisen käsitettä oli tulkittu suppeasti.

(386)

Komissio muistutti, että tosiasiassa vientituloksesta riippuvaisen tuen käsite vahvistetaan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa, joka heijastelee tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 3.1 artiklan a kohtaa ja alaviitettä 4. Tähän sisältyy tilanne, jossa tuen myöntäminen tosiasiassa kytketään odotettuun vientiin. Tosiasiallista vientituloksesta riippuvuutta arvioidaan tuen myöntämiseen liittyvien tosiseikkojen, myös rakenteen ja toiminnan, kokonaistilanteen perusteella. Komissio oli asianomaisten osapuolten kanssa samaa mieltä siitä, että käsitettä olisi tulkittava valituselimen suuntaviivojen mukaisesti.

(387)

Suuria siviili-ilma-aluksia koskevassa asiassa valituselin totesi, että tosiasiassa vientituloksesta riippuvuutta koskeva vaatimus tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 3.1 artiklan a kohdan ja alaviitteen 4 nojalla täyttyy, kun tuki myönnetään kannustamaan tuensaajaa vientiin tavalla, joka ei heijasta tarjonnan ja kysynnän ehtoja koti- ja vientimarkkinoilla, joita tuen myöntäminen ei vääristä (65). Toisin sanoen kysymyksenä on, onko tuen myöntäminen suunnattu kannustamaan tuensaajan tulevan vientitoiminnan edistämistä (66). Tähän voi sisältyä tilanne, jossa tuensaaja lupaa lisätä vientitoimintaa (kotimaiseen toimintaan verrattuna).

(388)

Soveltamalla tämän tapauksen tosiseikkoja asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön perusteella komissio totesi, että perusteet täyttyvät. Toisin kuin Airbus-tapauksessa, jossa neljä myöntävää viranomaista rahoitti eurooppalaista yritystä, joka toimi sekä koti- että ulkomaanmarkkinoilla, ja jossa toimenpiteen tarkoituksena ei ollut lisätä Airbusin vientitoimintaa, tähän tapaukseen liittyy kolmikantainen suhde: kiinalaiset julkiset elimet rahoittivat CNRC:tä, jolla ei ollut harkintavaltaa rahan käyttämiseen. Se sai varat sillä oikeudellisella edellytyksellä, että se ostaa toisen yrityksen eli Pirellin. Hyväksyessään näin sidotun rahoituksen vastaanottamisen CNRC lupasi lisätä vientitoimintaansa (kotimarkkinoiden toimintaan verrattuna) ja lisätä erityisesti Eurooppaan suuntautuvaa myyntiään.

(389)

Tuen myöntäminen on ensinnäkin sidottu odotettuun vientiin, koska toimenpide oli suunnattu ulkomaankauppayrityksiin. Tukea sai vain CNRC suunnatakseen toimintaansa enemmän vientiin (verrattuna sen kotimarkkinamyyntiin) eikä tällaista tukea annettu muille kiinalaisille yrityksille, jotka myyvät yksinomaisesti Kiinan kotimarkkinoilla. Tätä tukevat seuraavat viralliset viranomaisten asiakirjat:

(390)

Petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan erityisesti kohdassa ”kansainvälinen yhteistyö” 12. viisivuotissuunnitelman merkittävänä saavutuksena se, että Chemchina hankki Pirellin. Lisäksi 10 luvussa mainitaan uuden silkkitiealoitteen alla kansainvälisten yhteistyöhankkeiden yhteydessä, että kansainvälisen kapasiteettiyhteistyön laajentamista rengasteollisuudessa ja muilla tuotannonaloilla, joilla viennin osuus on suuri, olisi korostettava.

(391)

Kauppaministeriö on nimennyt Pirellin hankkimisen ulkomaankaupan kehittämisen kannalta keskeiseksi hankkeeksi vuonna 2015. Yleisemmin ottaen yksi ulkomaankaupan kehittämistä koskevan 13. viisivuotissuunnitelman tavoitteista (III.3 luku) on ulkomaankauppayritysten kansainvälisen toimintakyvyn lisääminen, jotta kannustetaan vahvoja yrityksiä laajentamaan teollisia ketjuja, tekemään kansainvälisiä yhteenliittymiä ja hankintoja sekä hankkimaan laadukkaita tuotemerkkejä, keskeistä teknologiaa ja markkinointikanavia. Suunnitelmassa todetaan vielä, että kansainvälisille yrityksille, joiden luottotilanne on hyvä, annetaan järjestelmällistä tukea ja näin muodostetaan suuria yrityksiä, joilla on kansainvälistä liiketoimintakykyä ja maailmanlaajuinen jakelumarkkinaverkosto.

(392)

Valtioneuvoston ohjaavissa lausunnoissa todetaan, että Kiinan teolliseen ja rahoitusetuun on yhdistettävä ulkomainen kysyntä, jotta voidaan edistää ponnekkaasti kansainvälistä tuotantokapasiteettiin ja laitevalmistukseen liittyvää yhteistyötä. Lisäksi niissä todetaan, että alat, joilla on merkittäviä etuja kansainvälisestä kilpailusta ja markkinakysynnästä, on valittava prioriteeteiksi. Lisäksi ohjaavien lausuntojen mukaan tavoitteena on kehittää aktiivisesti toimintaa kehittyneiden maiden markkinoilla (ks. 349 kappale).

(393)

SRF käyttää toiminnassaan vain ulkomaan valuuttoja (eli Yhdysvaltojen dollaria ja euroa). Pankit tarjoavat resursseja sekä RMB-määräisinä että kovassa valuutassa, mutta SRF tukee hankkeita vain ulkomaan valuutalla. SRF:n puheenjohtajan mukaan Silk Road Fund -rahasto on ulkomaille suuntautuva sijoitusrahasto, joka tekee sijoituksia pääasiassa ulkomaanvaluutassa (67).

(394)

Näin ollen yritys, joka myy vain Kiinan markkinoilla eikä harjoita vientiä tai jolla ei ole liiketoimintasuunnitelmaa viennin lisäämiseksi, ei voi saada tukea SRF:stä.

(395)

Toiseksi komissio analysoi konkreettisia olosuhteita, jotka vallitsivat, kun myöntävä viranomainen myönsi tuet, jotta voitiin vahvistaa, että myös tämä erityinen tuki kytkeytyi siihen, että CNRC:n odotettua myyntiä suunnataan vientiin (kotimarkkinamyynnin sijaan). Se havaitsi useita indikaattoreita, jotka vahvistivat tätä päätelmää:

(396)

kaikissa viidessä toimessa, joihin viitataan ”toimenpiteenä”, myöntävä viranomainen täsmensi, että varat annetaan Pirelli-ryhmän hankintaa varten. Cindan toimessa myöntävä viranomainen täsmensi vieläkin tarkemmin varojen myöntämisehdot. Kuten Cindan toimeen liittyen mainitaan, kiintiönhaltijoita koskevassa sopimuksessa todetaan Cindan myöntävän, että sen pääomaosakkuus Pirelli Industrialissa on riippuvainen suunnitelmasta sijoittaa koko osuus kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan (Aeolus) tietyn määräajan kuluessa.

(397)

SRF yhteissijoittajana oli täysin tietoinen CNRC:n markkina-asemasta ja ennakoi vientitoimintaan kohdistuvat hyödyt, jotka liiketoimesta koituisivat. Silk Road Fund -rahaston puheenjohtaja myönsi tämän toteamalla, että rahasto tuki Chemchinaa sen hankkiessa Pirellin, minkä ansiosta Chemchina on saanut käyttöön edistynyttä teknologiaa ja johtamiseen liittyvää tietotaitoa korkealaatuista valmistusta varten ja samalla päässyt kansainvälisille markkinoille (68).

(398)

CNRC:lle Pirellin hankinnasta koituneet päähyödyt eivät liittyneet kotimarkkinoihin. Hankintahetkellä CNRC oli jo merkittävä toimija kuorma-autojen renkaiden Kiinan kotimarkkinoilla, kun taas Pirellillä oli vain erittäin pieni markkinaosuus samoilla markkinoilla (alle 1 %). Lisäksi Pirelli-ryhmä on globaali toimija, jonka kaikkien tuotteiden kokonaismyynnistä Kiinan markkinoiden osuus on alle 10 prosenttia. Lisäksi vientimyynnin osuus sekä CNRC:n että Pirelli Tyre Co. Ltd:n kokonaismyynnistä oli jo noin 60 prosenttia.

(399)

Lisäksi muun muassa Shandongin provinssin rengasteollisuuden muuttamista ja päivittämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman mukaan, jota vientiä harjoittavien tuottajien otantakyselyyn antamat vastaukset tukevat, Kiinan kotimarkkinoilla dominoi 3-laatuluokan myynti, kun taas 1-laatuluokan renkaat ovat paljon paremmin edustettuina EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoilla. Näin ollen Pirellin kaltaisen 1-laatuluokan toimijan, jolla on globaalisti tunnettu tuotemerkki, lisääminen tuotevalikoimaan ei tuonut CNRC:lle mitään välitöntä arvoa kotimyyntimarkkinoilla mutta vahvisti merkittävästi kilpailukykyä vientimarkkinoilla, koska nyt se pystyi viemään täyden tuotevalikoiman sen tavanomaisen 3-laatuluokan tuotevalikoiman lisäksi.

(400)

Lisäksi Kiinan markkinoille on jo ominaista tietty ylikapasiteetti, ja CNRC:lläkin on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Ennen sijoitusta CNRC:n teettämän markkina-analyysiraportin mukaan, johon sijoituspäätös perustui, CNRC:n brändi oli etsimässä mahdollisuuksia siirtyä pois ”punaisen meren strategiasta” ja pyrkiä laajentumaan ulkomaille, jotta se voisi hyödyntää täysimääräisesti vahvuuksiaan (69). Raportissa todettiin vielä, että eniten hyötyä CNRC:lle olisi kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamisesta hyödyntämällä Pirellin globaalia myyntiverkostoa. Tähän liittyen komissio totesi, että ennen hankintaa CNRC:llä ei ollut omia suoria myyntikanavia EU:ssa, vaan se myi riippumattomien jälleenmyyjien kautta.

(401)

Tämä tuli esiin myös hankinnan jälkeen tehdyssä Pirellin globaalien toimintojen johtajan haastattelussa (70), jossa hän totesi, että hankinnan ansiosta uusi ryhmä voi nyt päästä Australian markkinoille eri hintasegmenttejä edustavilla renkailla ja että yritys aikoo lisätä vientiään ja kasvattaa markkinaosuuttaan Australiassa 1 prosentista 10 prosenttiin myymällä renkaita kaupallisten renkaiden koko markkinoilla.

(402)

Sijoitusta edeltävässä raportissa tuotiin myös esiin, että CNRC voisi hyödyntää Pirellin T&K-resursseja omien tuotantolinjojensa vahvistamiseksi, jotta se voisi vastata paremmin kansainvälisten markkinoiden kysyntään. Hankinnan jälkeen yhdelle ryhmään kuuluvalle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiinkin lisenssi käyttää Pirellin tietotaitoa omassa tuotantoprosessissaan.

(403)

Edellä esitetyn näytön perusteella, joka koski Pirellin profiilia tuen myöntämisen aikaan ja niitä merkittäviä etuja, joita hankinnasta koituisi CNCR:n vientitoimintaan, komissio päätteli, että myöntävä viranomainen odotti – ja CNRC lupasi sille vastineeksi tuen myöntämisestä – että CNRC:n vientimyynti (verrattuna kotimarkkinamyyntiin) lisääntyisi merkittävästi. Näin ollen tuen ja CNRC:n odotetun viennin välillä on ehdollisuuteen tai riippuvuuteen liittyvä suhde.

(404)

Lopuksi komissio analysoi, mikä Pirellin hankinnan tosiasiallinen vaikutus oli CNRC:n myynnin rakenteeseen. Kuten 345 kappaleessa mainitaan, CNRC sopi integroivansa Pirellin EU:n kuorma-autojen renkaiden liiketoiminnan kokonaisuudessaan siihen etuyhteydessä olevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan (Aeolus Tyre Co. Ltd), jotta se ryhtyisi viemään parempilaatuisia kuorma-autojen renkaita, jotka ovat kilpailukykyisempiä EU:n markkinoilla. Komissio vertasi CNRC-ryhmän myyntirakennetta ennen hankintaa ja sen jälkeen: Pirellin hankinnan ansiosta kokonaismyynti kasvoi, mutta sen lisäksi komissio totesi, että vientimyynti kasvoi enemmän kuin kotimarkkinamyynti eli CNRC:n myyntiä suunnattiin vientiin (kotimarkkinamyynnin sijaan). Kuorma-autojen renkaiden vientimyynti Eurooppaan kasvoi 55 prosenttia, muille markkinoille 5 prosenttia ja kaiken kaikkiaan 14 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi ryhmä hyödynsi nyt suoraa myyntiverkostoa kaikilla suurimmilla EU:n markkinoilla, kun se aiemmin kykeni myymään vain välillisesti riippumattomien jälleenmyyjien kautta. EU:n markkinoilla myytyjen renkaiden tuotevalikoima laajeni 3-laatuluokan renkaista sekä 1- että 3-laatuluokan renkaisiin. Sen vuoksi komissio päätteli, että CNRC täytti tosiasiallisesti tuen myöntämiseen liittyvät ehdot eli CNRC:n piti lupauksensa lisätä vientiin suuntautuvaa myyntiään (verrattuna kotimarkkinamyyntiin).

(405)

Näin tuen myöntäminen CNRC:lle Pirellin ostamista varten oli suunnattu kannustamaan CNCR:n luvattua tulevaa vientitoimintaa (verrattuna kotimarkkinoiden toimintaan). Näin ollen komissio katsoi, että toimenpiteen nojalla myönnetyt tuet ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(406)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CNRC, Pirelli ja Kiinan viranomaiset kiistivät toimenpiteen riippuvuuden vientituloksesta. Ne väittivät, että myöntävä viranomainen ei ollut sitonut tuen myöntämistä CNRC:n parantuneeseen vientitulokseen. CNRC totesi, että ohjaavissa lausunnoissa ei suljeta pois vain kotimarkkinoilla toimivia kiinalaisia yrityksiä uuden silkkitiealoitteen mukaisesta vahvistetusta sijoitusyhteistyöstä. Lisäksi kyseessä ei ollut riippuvuus vientituloksesta vaan arvon luomisesta, joka tapahtui ulkomaille suuntautuvasta sijoituksesta. Komission ei myöskään pitäisi luottaa vain väitetyn tuen tosiasiallisiin vaikutuksiin, vaan sen pitäisi tehdä asianmukainen ennakkoanalyysi. Kiinan viranomaiset väittivät vielä, että syy-seuraussuhde ei ole riittävä vahvistamaan vientituloksesta riippuvuutta. Se lisäsi, että valtion toimenpiteet tai tuet, joilla autetaan ulkomaista sijoitustoimintaa, kuten osakkeiden hankkimista kolmannessa maassa sijaitsevasta yrityksestä, eivät sisälly tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen liitteeseen I, eikä niitä sen vuoksi voida pitää vientitukina.

(407)

Komissio huomautti, että tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen liitteessä I oleva luettelo on viitteellinen luettelo toimenpiteistä, joita voidaan pitää vientitukina. Luettelossa annetaan esimerkkejä eikä se ole tyhjentävä. Lisäksi sopimuksen 3.1 artiklan a kohdassa viitataan vientitukiin, mukaan luettuna liitteessä I kuvattuihin. Tästä seuraa, että myös toimenpiteitä, jotka eivät sisälly luetteloon, voidaan pitää vientituloksesta riippuvaisina, jos ne täyttävät kyseisessä määräyksessä esitetyt edellytykset. Valituselimen Airbus-asiassa (71) antamien suuntaviivojen mukaan komissio analysoi, antoiko myöntävä viranomainen tuen sillä edellytyksellä, että tuensaaja lisäisi vientiään (kotimarkkinamyyntiin verrattuna). Tässä komissio otti huomioon i) toimenpiteen muodon ja rakenteen, ii) toimenpiteen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja iii) tuen myöntämiseen liittyvät tosiasialliset olosuhteet, jotka tarjoavat taustan toimenpiteen muodon, rakenteen ja toimintaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ymmärtämiselle.

(408)

Toimenpiteen muodon ja rakenteen osalta komissio muistutti, että ohjelmasta eivät voi saada rahoitusta yritykset, joilla on toimintaa vain kotimaassa. Se, että ohjaavissa lausunnoissa ei virallisesti suljeta SRF-rahoituksen ulkopuolelle kiinalaisia yrityksiä, jotka toimivat pelkästään kotimarkkinoille, olisi merkityksellistä vain lakisääteisiä määräytymisperusteita koskevan analyysin kannalta. Nyt kyseessä ovat kuitenkin tosiasialliset määräytymisperusteet. Silk Road Fund -rahasto on perustamisestaan eli joulukuusta 2014 lähtien tukenut ainoastaan ulkomaisia hankkeita ja yrityksiä, jotka harjoittavat vientiä. Ne saavat rahoitusta sillä edellytyksellä, että ne painottavat entistä enemmän nykyistä vientitoimintaansa vientimyynnin (eivätkä kotimarkkinamyynnin) lisäämiseksi. Rahoituksen hyväksyville yrityksille tehdään selväksi, että tuki myönnetään sillä edellytyksellä, että odotettua myyntiä suunnataan vientiin.

(409)

Tämä oikeudellinen sidos sisältyy kaikkiin Silk Road Fund -rahaston hankkeisiin. Tuoreimpien toimien tarkastelu vahvistaa, että tuensaajat toimivat vientimarkkinoilla ja että Silk Road Fund -rahastosta saatu rahoitustuki edellytti vientituloksen parantamista (verrattuna kotimarkkinamyyntiin). Esimerkiksi SRF:n sijoitus maailman suurimman aurinkovoimalan rakentamiseen Dubaissa antoi kiinalaiselle SOE Shanghai Electric Groupille mahdollisuuden allekirjoittaa vuonna 2018 suunnittelu-, hankinta- ja rakentamispalveluita (EPC) koskevan sopimuksen 700 MW:n voimalan rakentamiseksi ja laitteiden toimittamiseksi. Sopimuksen allekirjoittamiseen liittyvässä lehdistötiedotteessa todetaan, että kyseessä on lippulaivahanke, jolla tuetaan kolmen suuren kiinalaisen laitetoimittajan (Shanghai Electric, Dongfang Electric ja Harbin Electric) ulkomaille suuntautumista ja pääsyä edistyneille ja vakiintuneille sähkömarkkinoille (72). Shanghai Electric Groupin puheenjohtaja ilmoitti, että Dubain hankkeen ansiosta yrityksen tavoitteena on tehdä Shanghai Electricistä tunnettu kiinalainen brändi kaikkialla maailmassa ja lisäsi, että CSP-hanke Dubaissa osoitti huimaa edistystä ryhmän liiketoiminnassa ja laitevalmistuksessa Kiinan uuden silkkitiealoitteen tarjoamaa laajempaa taustaa vasten (73). Samanlainen järjestely oli ensimmäisessä hankkeessa, johon SRF sijoitti vuonna 2015, eli Karotin vesivoimalaitoshanke Pakistanissa, jossa laitoksen rakentamisesta ja laitteiden toimittamisesta huolehti kiinalainen valtionyhtiö China Three Gorges Corporation, jäljempänä ’CTG’. Myös tämä yritys liitti hankkeen selvästi silkkitiealoitteeseen ja vientitulokseen tuomalla esiin, että silkkitiealoitteen nojalla CTG pyrkii päättäväisesti laajentamaan uutta energiaan liittyvää liiketoimintaansa globaalisti muodostettuaan neljä kansainvälistä liiketoimintalinjaa, jotka ovat sijoitukset, rakentaminen, toiminnan hoitaminen ja konsultointi (74).

(410)

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa myöntävä viranomainen määräsi selvästi avustusta koskevissa ilmoituksissa, lainasopimuksessa sekä SRF:n ja CNRC:n välisessä sijoitussopimuksessa, että varat on saatu sillä edellytyksellä, että hankitaan Pirelli. Lisäämällä italialaisen huippubrändin, Pirellin, CNRC:n profiiliin SRF ei pelkästään hyödyntänyt teollista sijoittajaa arvon luomiseksi, kuten CNRC totesi huomautuksissaan lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Myöntävä viranomainen myös varmisti CNRC:n vahvemman vientimyynnin, etenkin Eurooppaan. Näin ollen suunnitelmissa oli CNRC:n odotettu vientimyynnin lisääminen etenkin Eurooppaan, mutta tämän tapauksen olosuhteet ja saatavilla oleva näyttö osoittavat myös, että CNRC lupasi myöntävälle viranomaiselle suunnata myyntiään vientimyyntiin (kotimarkkinamyynnin sijaan) tukea saadessaan.

(411)

Tarkastellessaan toimenpiteessä vahvistettuja toimintaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä komissio totesi, että SRF käyttää toiminnassaan vain ulkomaan valuuttoja (USD ja euro). Pankit tarjoavat resursseja sekä RMB-määräisinä että kovassa valuutassa, mutta SRF tukee hankkeita vain ulkomaan valuutalla. SRF:n puheenjohtajan mukaan Silk Road Fund -rahasto on ulkomaille suuntautuva sijoitusrahasto, joka tekee sijoituksia pääasiassa ulkomaanvaluutassa (75). Kun otetaan huomioon ulkomaanvaluutan käyttöön liittyvät rajoitukset Kiinassa, on näin ollen selvää, että antaessaan varat myöntävä viranomainen asetti yritykselle rajoituksia, jotta se käyttäisi nämä varat kehittämään ja parantamaan vientiin liittyvää liiketoimintaansa (eli ei vain hanki kotimaisia yrityksiä ja/tai keskity kotimarkkinamyyntiin).

(412)

Tämä toimintatapa on vakiopiirre myös muissa Silk Road Fund -rahaston rahoittamissa hankkeissa, joihin kuuluu valuuttamääräisiä sijoituksia esimerkiksi Dubaihin, Venäjälle, Pakistaniin ja Saksaan.

(413)

Tuen myöntämiseen liittyvien tosiasiallisten olosuhteiden osalta komissio tutki tarkemmin myös Pirellin integroimista CNRC:n rakenteeseen.

(414)

Cindan osallistumisen tarkoituksena oli helpottaa Pirellin kuorma-autojen renkaisiin liittyvän liiketoiminnan rakenneuudistusta ja integroimista kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan (Aeolus), kuten 383 kappaleessa mainitaan. Cindan ja CNRC:n välisen kiintiönhaltijoita koskevan sopimuksen mukaan Cindan pääomaosakkuus Pirelli Industrialissa on riippuvainen suunnitelmasta sijoittaa koko osuus Aeolusiin tietyn määräajan kuluessa. Jos tämä edellytys ei täyty, Cindan osakkeiden myymiseksi käynnistetään huutokauppamenettely, mikä päättää varojen myöntämisen. CNRC:n ja Aeolusin välisessä pääsopimuksessa määrätään, että pääomasijoituksen tarkoituksena on rakentaa suuri kansainvälinen yritys, joka keskittyy liiketoimintaan teollisten renkaiden alalla ja joka on sijoittautunut ja listautunut Kiinaan ja jolla on maailmanlaajuinen jalanjälki. Aeolus ilmoitti tämän julkisesti myös Shanghain pörssissä. Tästä seuraa, että myöntävä viranomainen teki oikeudellisen edellytyksen tavasta, jolla CNRC:n rakenneuudistus olisi toteutettava siten, että sen toimintaa suunnataan enemmän vientiin.

(415)

Komissio ei päätellyt pelkistä tuen vaikutuksista, että se on vientitoiminnasta riippuvainen sen myöntämishetkellä, kuten CNRC väitti. Sen sijaan komissio analysoi tosiseikkoja, jotka liittyivät liiketoimeen ennakkoarvioinnin näkökulmasta. Hyväksyessään tukitoimenpiteen tuensaaja vahvisti siihen liittyvät lakisääteiset siteet. Keskipitkiä velkasitoumuksia koskevassa joukkolainaesitteessä, joka julkaistiin piakkoin hankinnan jälkeen, Chemchina (CNRC:n emoyritys) muotoili lupauksensa täyttää tukeen liittyvät edellytykset seuraavasti: ”Perustamisestaan lähtien yritys on toteuttanut keskushallinnon edistämää ulkomaille suuntautumista koskevaa strategiaa, jotta kansainvälisiä resursseja voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Rakentaakseen kansainvälisesti kilpailukykyistä yritysryhmää se on saattanut viime vuosina päätökseen joitakin fuusio- ja yrityskauppahankkeita ulkomailla ja luonut kansainvälisesti kilpailukykyisen yritysryhmän”. Tässä yhteydessä Pirellin ostoa pidetään yhtenä sen suurimmista saavutuksista, joka korostaa yrityksen globaalia markkinointiverkostoa ja myyntikanavia. Lunastaakseen lupauksensa CNRC painotti EU:hun suuntautuvan vientimyyntinsä osuutta suhteessa kokonaismyyntiin 9 prosentista (vuonna 2015) 12 prosenttiin (tutkimusajanjaksolla), kun sen kotimarkkinamyynti kasvoi vain 10 prosenttia. Ilman käsiteltävänä olevaa tukea CNRC olisi myynyt edelleen 3-laatuluokan renkaita Kiinassa markkinajohtajana kotimaisen kulutuksen kasvaessa.

(416)

Sen vuoksi komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan toimenpiteen muoto ja rakenne, sen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä siihen liittyvät tosiasialliset olosuhteet kaikki tukevat sen havaintoja siitä, että tuki (eli julkisten elinten viisi toimenpidettä Pirellin ostamiseksi) oli tosiasiallisesti riippuvainen tuensaajan vientituloksesta.

(417)

CDB:n, EXIMin CCB:n myöntämästä etuuskohtelulainasta koitunut etuus laskettiin 3.4.4 jaksossa vahvistetun menetelmän mukaisesti. Sitä ei kuitenkaan sisällytetty tukimääriin, jotka laskettiin etuuskohtelulainojen osalta 3.4 jakson nojalla, vaan lisättiin tukimäärään, joka vahvistettiin 421 kappaleessa.

(418)

Avustuksista ja pääomaosuuksista koitunut etuus laskettiin tutkimusajanjaksolle kohdennettuna määränä ja sillä perusteella, että sijoitus kuoletetaan seitsemässä vuodessa, koska tämä oli CNRC:n sijoituksen rahoittamista varten ottaman pitkäaikaisen lainan ehtona ja vastaa myös keskimääräistä 7–10 vuoden sijoitushorisonttia, jonka SRF esitti verkkosivustollaan.

(419)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen CNRC ja Pirelli kiistivät komission laskeman etuuden määrän ja toimittivat täydentäviä asiakirjoja, joiden mukaan komissio oli arvioinut virheellisesti SRF:n pääomaosuuden määrän. CNRC:n toimittamien tietojen perustella komissio myönsi, että SRF:n tosiasiallinen pääomasijoitus oli alun perin todettua pienempi. Laskelmia mukautettiin vastaavasti.

(420)

CNRC pyysi komissiota myös käyttämään konsolidoitua liikevaihtoa eikä viennin liikevaihtoa nimittäjänä etuuslaskelmissa. Koska komissio kuitenkin pysyi edelleen kannassaan, jonka mukaan tuki oli vientituloksesta riippuvainen, pyyntö hylättiin.

(421)

China National Tire -ryhmälle tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli 18,99 prosenttia.

(422)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kiinan viranomaiset totesivat, että asiakirja-aineistossa ei ole mitään näyttöä siitä, että mikään muu kiinalainen viejä olisi saanut etua näistä ohjelmista tai edes ollut mukana minkään ulkomaisen rengastuottajan hankinnassa. Sen vuoksi laskettaessa tuen määrää muille otoksen ulkopuolisille yhteistyössä toimineille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille tämän ohjelman osalta vahvistettua ja kyseiseen viejään liittyvää tuen määrää ei pitäisi soveltaa näihin muihin viejiin. Komissio muistutti, että otoksen on tarkoitus edustaa kaikkien yhteistyössä toimineiden yritysten tilannetta Kiinassa. Sen vuoksi otoksen osalta todettujen tulosten ekstrapolointia pidetään asianmukaisena. Otoksen ulkopuoliset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat voivat pyytää nopeutettua tarkastelua perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(423)

Valituksen tekijä väitti, että Sinosure tarjosi vientiluottovakuutuksen etuuskohtelun mukaisilla ehdoilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(424)

Kauppaministeriön ja Sinosuren vuonna 2004 yhdessä antama ilmoitus kaupan edistämisstrategian täytäntöönpanosta tieteen ja teknologian avulla hyödyntämällä vientiluottovakuutusta (Shang Ji Fa[2004] nro 368);

(425)

Ilmoitus vuoden 2006 Kiinan huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelon julkaisemisesta, Guo Ke Fa Ji Zi [2006] nro 16.

(426)

Kolmella neljästä otokseen valituista yritysryhmistä oli vientiluottovakuutussopimus Sinosuren kanssa tutkimusajanjaksolla.

(427)

Kiinan viranomaisten tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana Sinosure vahvisti, että se on täysin valtion omistuksessa ja että sen halussa on noin 90 prosenttia vientivakuutusten kotimarkkinoista. Sinosure ei kuitenkaan toimittanut pyydettyjä asiakirjoja, jotka koskivat sen ohjaus- ja hallintojärjestelmää, kuten vuosikertomusta tai yhtiöjärjestystä, kuten 142–148 kappaleessa todetaan.

(428)

Sinosure ei myöskään toimittanut tarkempia tietoja rengasteollisuudelle tarjotusta vientiluottovakuutuksesta, vakuutusmaksujen suuruudesta eikä vientiluottovakuutuksiin liittyvän liiketoimintansa kannattavuudesta. Sen vuoksi komission oli täydennettävä toimitettuja tietoja käytettävissä olevilla tiedoilla.

(429)

Vastauksessaan puutteista ilmoittavaan kirjeeseen Sinosure totesi olevansa valtion omistama vakuutusyritys, jonka valtio on perustanut ja jota se tukee, ja sen tarkoituksena on tukea Kiinan ulkomaankaupan kehittämistä ja yhteistyötä. Yritys on 100-prosenttisesti valtion omistuksessa. Sillä on johtokunta ja hallintoneuvosto. Valtiolla on valtuudet nimittää ja erottaa yrityksen ylin johto. Puutteista ilmoittavaan kirjeeseen saatujen vastausten sekä tarkastuskäynnin aikana saatujen tietojen perusteella komissio päätteli, että on olemassa virallisia aihetodisteita valtion harjoittamasta vallasta Sinosureen nähden.

(430)

Komissio hankki tietoja siitä, oliko Kiinan viranomaisilla merkittävä valta Sinosuressa rengasteollisuuden osalta. Tähän liittyen komissio totesi, että Kiinan huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelossa esitetään uudet pneumaattiset vyörenkaat, joita käytetään linja-autoissa tai kuorma-autoissa (kumia, poikkileikkausleveys ≥ 24 tuumaa) vientiä varten kannustettavina tuotteina.

(431)

Lisäksi kaupan edistämisstrategian täytäntöönpanoa tieteen ja teknologian avulla hyödyntämällä vientiluottovakuutusta koskevan ilmoituksen mukaan Sinosuren olisi lisättävä tukeaan keskeisille tuotannonaloille ja tuotteille vahvistamalla yleistä tukea huipputeknologiatuotteiden viennille. Sen olisi keskityttävä liiketoiminnassaan Kiinan huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelossa lueteltuihin tuotteisiin, kuten 429 kappaleessa mainittuihin vyörenkaisiin, ja tarjottava kattavaa tukea siltä osin kuin on kyse vakuutusten merkintään liittyvistä menettelyistä, limiittien hyväksynnästä, hakemusten käsittelynopeudesta ja hinnan joustavuudesta. Hinnan joustavuuteen liittyen sen olisi annettava luettelossa mainituille tuotteille enimmäismääräinen alennus vakuutusmaksusta luottovakuutusyrityksen tarjoaman vaihtelun rajoissa.

(432)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja sille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödynsivät sääntelykehystä ja harjoittivat merkityksellistä määräysvaltaa Sinosuressa.

(433)

Komissio hankki konkreettista näyttöä merkityksellisestä määräysvallasta tutkimalla tosiasiallisia vakuutussopimuksia. Tarkastuskäynnin aikana Sinosure väitti, että käytännössä sen vakuutusmaksut olivat markkinasuuntautuneita ja perustuivat riskinarvioinnin periaatteisiin. Mitään erityisiä esimerkkejä rengasteollisuudesta tai otokseen valituista yrityksistä ei kuitenkaan esitetty.

(434)

Konkreettisen näytön puutteessa komissio tarkasteli Sinosuren käyttäytymistä vakuutusten tarjoajana otokseen valituille yrityksille. Käyttäytyminen oli ristiriidassa sen virallisen näkemyksen kanssa, sillä käytännössä se ei toiminut markkinaperiaatteiden mukaisesti.

(435)

Komissio huomautti, että Sinosuren vuosikertomuksessa vuodelta 2014 (76) todetaan, että keskeisille tuotannonaloille maksetut korvaukset lyhyen aikavälin vientiluottovakuutussopimusten nojalla olivat 590 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2014 eli 72,3 prosenttia kaikista korvauksista. Verrattuaan maksettuja kokonaiskorvauksia ja vakuutettuja kokonaismääriä komissio päätteli, että Sinosuren olisi keskimäärin veloitettava 0,23 prosenttia vakuutetusta määrästä vakuutusmaksuna kattaakseen korvausten kustannukset (edes ottamatta huomioon yleiskustannuksia). Käytännössä otokseen valittujen yritysten maksamat vakuutusmaksut olivat kuitenkin paljon pienemmät kuin vähimmäismaksu, joka olisi tarvittu operatiivisten kustannusten kattamiseksi.

(436)

Lisäksi komissio totesi, että useat vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua Sinosurelle maksettujen vientiluottovakuutusmaksujen osittaisesta tai täydellisestä palauttamisesta.

(437)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Sinosure toteuttaa edellä esitettyä sääntelykehystä suorittaessaan viranomaistehtäviä rengassektorin osalta ja toimii siten julkisena elimenä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa sekä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti. Lisäksi otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille koitui etuutta, koska vakuutus tarjottiin alle vähimmäismaksun, jonka Sinosure tarvitsisi operatiivisten kustannusten kattamiseksi.

(438)

Komissio vahvisti myös, että vientivakuutusohjelman nojalla tarjotut tuet ovat erityisiä, koska niitä ei voi saada ilman vientiä, joten ne ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(439)

Koska Sinosuren osuus Kiinan kotimaisista vientivakuutusmarkkinoista on noin 90 prosenttia, komissio ei löytänyt markkinoihin perustuvaa kotimaista vakuutusmaksua. Aiempien tukien vastaisten tutkimusten mukaisesti komissio käytti asianmukaisinta ulkoista viitearvoa, josta oli helposti saatavilla tietoja, eli Yhdysvaltojen Export-Import Bank -pankin vakuutusmaksuja, joita se sovelsi muihin kuin rahoituslaitoksiin OECD-maihin vientiä varten.

(440)

Tutkimusajanjaksolla tehtyjä vientivakuutusmaksujen palautuksia pidettiin avustuksena. Koska ei ollut näyttöä yrityksille aiheutuneista lisäkustannuksista, joiden osalta olisi tarvittu oikaisua, etuus laskettiin tutkimusajanjaksolla saadun palautuksen kokonaismäärästä.

(441)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

(442)

Kuten 3.2 kohdassa todetaan, komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että koska luonnonkumin ja synteettisen kumin tuottajat eivät vastanneet kyselyyn, sen on ehkä perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti siltä osin kuin on kyse edellä mainittujen raaka-aineiden toimittajiin liittyvistä tiedoista. Komissio tutki, toimittiko valtio otokseen valituille yrityksille raaka-aineita renkaiden tuotantoon tuetuilla hinnoilla.

(443)

Kaikki otokseen valitut yritykset ostivat öljymustaa ja nailonkordia kotimaasta joko etuyhteydessä olevilta tai etuyhteydettömiltä yrityksiltä mutta myös toivat niitä pieniä määriä.

(444)

Komissio havaitsi tutkimuksen aikana merkkejä siitä, että valtio harjoitti tiettyä vaikutusvaltaa öljymustan ja nailonkordin kotimaanmarkkinoilla. Kiinan viranomaisilta saatujen tietojen mukaan valtionyhtiöiden osuus öljymustan kotimaan tuotannosta oli 26,44 prosenttia ja nailonkordin 8,46 prosenttia.

(445)

Lainsäädäntökehyksen mukaan öljymusta ja nailonkordi ovat osa kannustettuja sektoreita, joiden osalta on voimassa tukitoimenpiteitä. Esimerkiksi petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa, johon öljymusta sisältyy, vedetään yhteys erilaisin verotusta ja rahoitusta koskeviin tukitoimenpiteisiin (ks. 121 kappale).

(446)

Lisäksi rengasteollisuuspolitiikassa kannustetaan muun muassa kehittämään suurmoduulista ja matalan absorption polyesterikordikangasta sekä lujaa nailonkordikangasta sekä ympäristöystävällisiä kumin lisäaineita ja muita raaka-aineita, kuten erityisöljymustaa ja valkoista öljymustaa (77).

(447)

Lisäksi huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa (78) asetetaan etusijalle vyörenkaiden tuotantoteknologian ja keskeisten raaka-aineiden kehittäminen, mukaan luettuina öljymusta ja kuitumateriaalit.

(448)

Vaikka tutkimuksessa havaittiinkin, että valtio vaikuttaa tietyssä määrin öljymustan ja nailonkordin tarjontaan kotimarkkinoilla (ks. 444–447 kappale), komissiolla ei ollut riittävää näyttöä siitä, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien hiilimustan ja nailonkordin ostoja olisi tuettu tutkimusajanjakson aikana.

(449)

Kaikki otokseen valitut yritykset toivat luonnonkumia merkittäviä määriä. Luonnonkumin kotimaan ostot olivat mitättömän pieniä lukuun ottamatta yhtä otokseen valittua yritystä, joka osti merkittäviä määriä luonnonkumia kotimarkkinoilta etuyhteydettömien yritysten kautta. Komissio totesi kaikkien otokseen valittujen yritysten yksittäisiin liiketoimiin liittyvien todennettujen tietojen perusteella, että kotimaisen luonnonkumin ostohinnat olivat keskimäärin korkeammat kuin maahantuodun luonnonkumin ostohinnat.

(450)

Sen vuoksi komissio päätteli, että ei ollut perusteita vahvistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia, jotka liittyvät luonnonkumin ostamiseen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(451)

Kaikki otokseen valitut yritykset ostivat synteettistä kumia kotimaasta joko etuyhteydessä olevilta tai etuyhteydettömiltä yrityksiltä mutta myös toivat sitä pieniä määriä. Komissio totesi kaikkien otokseen valittujen yritysten yksittäisiin liiketoimiin liittyvien todennettujen tietojen perusteella, että synteettisen kumin ostohinnat kotimarkkinoilla olivat keskimäärin alemmat kuin maahantuodun synteettisen kumin hinnat ja että valtionyhtiöiden tarjoaman synteettisen kumin hinnat olivat keskimäärin alemmat kuin yksityisten yritysten tarjoaman synteettisen kumin hinnat.

(452)

Komissio havaitsi tutkimuksen aikana merkkejä siitä, että valtio harjoitti tiettyä vaikutusvaltaa synteettisen kumin kotimaanmarkkinoilla. Kiinan viranomaisilta saatujen tietojen mukaan valtionyhtiöiden osuus synteettisen kumin kotimaan tuotannosta oli 31,43 prosenttia.

(453)

Lainsäädäntökehyksen mukaan synteettinen kumi on osa kannustettuja sektoreita, joiden osalta on voimassa tukitoimenpiteitä. Esimerkiksi petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa, jossa synteettinen kumi erityisesti mainitaan, vedetään yhteys erilaisin verotusta ja rahoitusta koskeviin tukitoimenpiteisiin (ks. 121 kappale).

(454)

Lisäksi rengasteollisuuspolitiikan 17 §:ssä kannustetaan muun muassa kehittämään isopreenikumia ja halogeenibutyylikumia sekä lisäämään synteettisestä kumista valmistettuja tuotemerkkejä, kuten butadieenikumi ja stryreenibutadieenikumi, niin että lisätään vähitellen synteettisen kumin käyttöastetta sekä kehitys- ja tuotantokapasiteettia.

(455)

Lisäksi huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa asetetaan etusijalle vyörenkaiden tuotantoteknologian ja keskeisten raaka-aineiden kehittäminen, mukaan luettuna synteettinen kumi.

(456)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevaan ohjeistavaan luetteloon, jolla pannaan täytäntöön päätös nro 40, sisältyy suurikokoinen synteettinen kumi, kumiin ja elastomeereihin liittyvä huipputeknologia sekä uusien tuotteiden valmistus.

(457)

Komissio totesi kaikkien otokseen valittujen yritysten yksittäisiin liiketoimiin liittyvien todennettujen tietojen perusteella, että synteettisen kumin ostohinnat kotimarkkinoilla olivat keskimäärin alemmat kuin maahantuodun synteettisen kumin hinnat ja että valtionyhtiöiden tarjoaman synteettisen kumin hinnat olivat keskimäärin alemmat kuin yksityisten yritysten tarjoaman synteettisen kumin hinnat. Komissio kuitenkin totesi myös, että markkinoilla on useaa erityyppistä kumia, kuten stryreenibutadieenikumi, butadieenikumi, isopreenikumi, butyylihalogeenikumi ja kloropreenikumi. Näitä kaikkia erityyppisiä synteettisiä kumeja käytetään renkaiden tuotantoprosessissa, mutta niillä on erilaiset kemialliset ominaisuudet, käyttötarkoitukset ja hinnat ja niitä tuottavat eri yritykset.

(458)

Nämä eroavaisuudet ovat sellaisia, että komissio päätti segmentoida markkinat näiden eri tyyppien mukaan. Lisätarkastuksen jälkeen komissio totesi, että vaikka aggregoidulla tasolla oli havaittu hintaeroja, yleisimmin käytettyjen synteettisen kumin tyyppien, kuten stryreenibutadieeni- ja butadieenikumin, kotimaan ostoihin ei liittynyt etuutta ja että otokseen valitut yritykset olivat tuoneet merkittävän määrän vähemmän yleisiä kumityyppejä.

(459)

Vaikka tutkimuksessa havaittiinkin, että valtio vaikuttaa tietyssä määrin synteettisen kumin tarjontaan kotimarkkinoilla (ks. 452–456 kappale), komissio ei kyennyt vahvistamaan, että synteettisen kumin ostoihin riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan olisi liittynyt mitään etuuksia.

(460)

Kaikki otokseen valitut yritykset joko tuottivat sähköä itse tai ostivat sitä. Verkkosähkön ostohinnat noudattivat suurille teollisuusasiakkaille provinssin tasolla virallisesti vahvistettua hintatasoa. Kuten aiemmissa tutkimuksissa (79) todettiin, tästä tasosta ei koitunut suurille teollisuusasiakkaille erityistä etua.

(461)

Komissio kuitenkin vahvisti, että kaksi otokseen valittua yritystä sai etua sähkökustannustensa vähennyksistä tai palautuksista avustusten muodossa. Laskelmia varten nämä avustukset sisällytettiin 3.12.3 jaksossa ”Tilapäiset avustukset” oleviin lukuihin.

—

Useat sähkövoimajärjestelmän uudistamisen syventämistä koskevat Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston lausunnot (Zhong Fa [2015] nro 9);

—

Jiangsun talous- ja tietotekniikkakomission väliaikaiset toimenpiteet, jotka koskevat Jiangsun keskeisten sähkön käyttäjien ja sähköntuotantoyritysten suoraan virrankulutukseen liittyvää pilottihanketta, 13.5.2014;

—

Jiangsun provinssin sähkön ja internetin tarjousmenettelyilmoitus, maalis-huhtikuu 2017;

—

Ilmoitus suoraa sähkönmyyntiä koskevasta pilottijärjestelystä Chongqingissa, Yu Fu Office [2016] nro 167.

(462)

Komissio totesi, että jotkin keskeiset suuret teolliset sähkön käyttäjät saavat tehdä suoria ostosopimuksia sähköntuottajien kanassa sen sijaan, että ne ostaisivat sähköä verkosta. Kolmella neljästä otokseen valitusta yritysryhmästä oli tällainen suora sähkönostosopimus tutkimusajanjaksolla, ja neljäs hankki sähköä siihen etuyhteydessä olevasta voimalaitoksesta. Kaikissa tutkituissa sopimuksissa tällaisten sopimusten perusteella saadut hinnat olivat alemmat kuin provinssin tasolla suurille teollisuusasiakkaille sovitut kiinteät hinnat.

(463)

Kaikilla suurilla teollisuusasiakkailla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tehdä tällaisia suoria sopimuksia. Kansallisella tasolla lainsäädännössä täsmennetään esimerkiksi, että yritykset, joiden toiminta ei ole kansallisen teollisuuspolitiikan mukaista ja joiden tuotteet ja prosessit eivät kuulu sen piiriin, eivät saa osallistua suoriin liiketoimiin (80).

(464)

Käytännössä suoraa sähkökauppaa harjoittavat provinssit. Yritysten on haettava provinssin viranomaisilta hyväksyntää, jotta ne voivat osallistua suoraa sähkönmyyntiä koskevaan pilottijärjestelyyn, ja niiden on täytettävä tietyt kriteerit. Esimerkiksi Jiangsussa suoraa sähkönmyyntiä koskevat sopimukset vahvistetaan keskitetyn tarjouskilpailumenettelyn kautta verkossa. Vain yritykset, joiden toiminta on kansallisten teollisuuspolitiikan suuntaviivojen, kuten teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon, mukaista voivat osallistua tarjouskilpailumenettelyyn. Samoin Chongqingissa yritykset, joiden toiminta ei ole valtion teollisuuspolitiikan mukaista ja joiden tuotteet ja prosessit kuuluvat rajoitetuille tai poissuljetuille aloille, eivät saa osallistua suoriin liiketoimiin (81).

(465)

Olemassa ei myöskään ole tosiasiallista markkinoihin perustuvaa neuvottelu- tai tarjouskilpailumenettelyä, koska suorilla sopimuksilla ostetut määrät eivät perustu todelliseen tarjontaan ja kysyntään. Sähkön tuottajat ja käyttäjät eivät voi vapaasti myydä tai ostaa kaikkea sähköään suoraan. Niitä rajoittavat määrälliset kiintiöt, jotka paikallisviranomaiset niille myöntävät. Esimerkiksi Ningxian provinssissa paikallisviranomaiset rajoittivat sähkönmyynnin kauppapaikan toimintaa myöntämällä saman Mwh-kiintiön kaikille yrityksille riippumatta todellisista määristä, joista käyttäjät tekivät tarjouksen ja jotka sähköntuotantoyritykset olivat valmiita toimittamaan.

(466)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen GITI väitti, että Ningxian provinssissa määrälliset kiintiöt eroavat merkittävästi yritysten välillä eikä niitä jaeta tasaisesti. Komissio myönsi, että kiintiöitä ei jaeta tasaisesti. Tämä ei kuitenkaan muuta päätelmää, jonka mukaan sähkön tuottajat ja käyttäjät eivät voi vapaasti myydä tai ostaa kaikkea sähköään suoraan. Yritysten välillä jaettujen kiintiöiden ja jaettujen kausien eroista huolimatta kaikkiin provinssin käyttäjiin sovellettiin kuitenkin vain kahta eri hintaa, joiden välillä oli alle 1 prosentin ero. Tämä viittaa siihen, että hintoja ei vahvisteta vapaasti ostajan ja myyjän välillä. Kuten GITI lisäksi myönsi, se ei voinut ostaa kaikkea tarvitsemaansa sähköä tarjouskilpailumenettelyn kautta tutkimusajanjaksolla ja sen oli maksettava paikallishallinnon asettama korkeampi hinta sähköstä. Sen vuoksi väite hylättiin.

(467)

Lisäksi komission tutkimissa sopimuksissa määrättiin, että jos käyttäjä tai voimayhtiö poikkeaa myönnetystä kiintiöstä yli 5 prosenttia, sen on maksettava sakko, ja että sakoista saadut lisätulot myönnetään valtion verkkoyhtiölle.

(468)

Vaikka hinnat on tarkoitus neuvotella suoraan sähkön tuottajien ja käyttäjien välillä, lopullisen sopimuksen allekirjoittaa myös valtion verkkoyhtiö, ja yrityksille lähetettävät laskut tulevat edelleen valtion verkkoyhtiöltä. Kaikki allekirjoitetut suoria ostoja koskevat sopimukset on toimitettava paikallisviranomaisille arkistoitavaksi.

(469)

Komissio katsoi, että kyseinen alennettu sähkön hinta on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, koska asianomaisille yrityksille koituu etua Kiinan viranomaisten (eli sähköverkon operaattorin) menettämien tulojen muodossa. Tuensaajan saama etuus on sähkönhinnan säästö, koska sähkö tarjottiin alle tavanomaisten verkkohintojen, jotka muut suuret teolliset käyttäjät maksavat. Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan järjestelmän soveltaminen vain yrityksiin, joiden toiminta on tiettyjen valtion määrittelemien teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaista ja joiden tuotteita tai prosesseja ei ole suljettu pois soveltamisalasta.

(470)

Komissio huomautti, että Kiinan viranomaiset ovat parhaillaan laajentamassa järjestelmää ja ovat antaneet hiljattain lainsäädäntöä, jolla lisätään suoria liiketoimia sähkömarkkinoilla (82). Tätä lainsäädäntöä ei kuitenkaan sovellettu tutkimusajanjakson aikana eikä sitä ole vielä pantu täytäntöön. Komission on myös tutkittava, miten uudet säännöt toimivat käytännössä, ennen kuin se kykenee päättelemään, että edunsaajien välillä ei ole enää eroja. Näin ollen komissio päätteli, että tukijärjestelmä oli käytössä tutkimusajanjaksolla ja että se on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi siitä koituu edelleen etuutta tutkimusajanjakson jälkeen perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(471)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin verkkohinnan mukaisesti maksettavan sähkön kokonaishinnan ja alennetun hinnan mukaisesti maksetun sähkön kokonaishinnan erotuksena.

(472)

Hankook-ryhmä ja Giti-ryhmä väittivät, että komissio oli tehnyt laskuvirheen laskiessaan niiden tukimäärää. Komissio hyväksyi nämä huomautukset ja tarkisti laskelmia vastaavasti.

(473)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

(474)

Kiinassa maan omistavat joko valtio tai yhteisö (kollektiivi), joka muodostuu kylistä tai kunnista, ennen kuin maan omistus- tai käyttöoikeus patentoidaan tai myönnetään yritykselle tai yksittäiselle omistajalle. Kaupunkialueilla kaikki tontit omistaa valtio ja maaseudulla kylät tai kunnat.

(475)

Kiinan perustuslain ja maaoikeuden mukaan yritykset ja yksityishenkilöt voivat kuitenkin ostaa maankäyttöoikeuksia. Teollisuusmaan osalta vuokra-aika on yleensä 50 vuotta, ja sitä voidaan jatkaa toisella 50 vuodella.

(476)

Kiinan viranomaisten mukaan 31 päivästä elokuuta 2006 lähtien maan sääntelyn vahvistamista koskevan valtioneuvoston ilmoituksen (GF[2006] Nro 31) 5 §:n nojalla valtio voi myöntää oikeuden teollisuusmaahan teollisuusyrityksille vain tarjouskilpailun tai samantyyppisen julkisen tarjousmenettelyn kautta, eikä lopullinen sopimushinta voi olla alhaisempi kuin vähimmäislähtöhinta. Kiinan viranomaisten mukaan Kiinan maamarkkinat ovat vapaat ja teollisuusyritykset maksavat maan vuokrasta markkinahinnan.

(477)

Maankäyttöoikeuksia koskevat säännökset kuuluvat Kiinan kansantasavallan maanhallintolain piiriin. Myös seuraavat asiakirjat muodostavat osan oikeusperustaa:

(478)

Valtion omistaman rakennusmaan käyttöoikeuksien myöntämistä tarjousten, huutokauppojen ja hintanoteerausten kautta koskevien säännösten 10 §:n mukaan paikalliset viranomaiset päättävät maan hinnoista vain joka kolmas vuosi päivitettävän kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti.

(479)

Aiemmissa tutkimuksissa komissio totesi, että maankäyttöoikeuksista Kiinassa maksetut hinnat eivät edusta tarjonnan ja kysynnän mukaan vapaasti määräytyviä markkinahintoja, koska katsottiin, että huutokauppajärjestelmä on epäselvä ja läpinäkymätön ja toimii huonosti käytännössä ja että viranomaiset päättivät hinnoista mielivaltaisesti. Kuten edellä olevassa kappaleessa todetaan, viranomaiset päättivät hinnoista kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän mukaisesti, jossa niitä ohjeistetaan ottamaan teollisuusmaan hintoja asettaessaan huomioon myös teollisuuspolitiikka.

(480)

Tässä tutkimuksessa tilanteen ei havaittu muuttuneen huomattavasti. Komissio totesi muun muassa, että – Hankook-ryhmän yhtä tonttia lukuun ottamatta – yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tehnyt tarjousta maankäyttöoikeuksistaan tai osallistunut vastaavaan julkiseen tarjousmenettelyyn, ei edes vastikään hankittujen maankäyttöoikeuksien osalta. Otokseen valittujen yritysten maankäyttöoikeudet olivat myöntäneet paikallisviranomaiset neuvotelluilla hinnoilla.

(481)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Pirelli Tyre Co. Ltd väitti, että se ei saanut maankäyttöoikeuksia alle markkinahintojen, koska se väitetysti liisaa maansa yksityisiltä kiinalaisilta vuokraisänniltä normaalien markkinakäytäntöjen mukaan. Komissio on samaa mieltä siitä, että Pirelli Tyre Co. Ltd vuokraa osan maistaan. Yksityinen kiinalainen vuokraisäntä, johon Pirelli Tyre Co. Ltd viittasi, oli kuitenkin itse asiassa siihen etuyhteydessä oleva yritys, jonka hallussa maankäyttöoikeudet olivat, minkä vuoksi komissio ei ottanut huomioon yritysten välistä vuokrahintaa vaan tosiasiallisen ostosopimuksen ja etuyhteydessä olevan yrityksen maankäyttöoikeuksista maksaman hinnan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(482)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Pirelli toisti väitteensä ja katsoi, että siihen etuyhteydessä oleva yritys, jonka hallussa maankäyttöoikeudet olivat, oli hankkinut maan kilpailuun perustuvan tarjouskilpailumenettelyn kautta. Se ei kuitenkaan toimittanut ennen lopullisten päätelmien ilmoittamista tai sen jälkeen mitään näyttöä siitä, että maan hankintaa varten olisi järjestetty tarjouskilpailumenettely. Näin ollen komissio pysyi kannassaan.

(483)

Komissio totesi, että kaupunkien maa-alueen seurantajärjestelmän lisäksi käytössä on maankäytön dynaaminen seurantajärjestelmä. Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin aurinkopaneeleihin sovellettavien toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa (83) komissio totesi näiden hintojen olevan korkeammat kuin vähimmäisviitehinnat, jotka asetetaan kaupunkialueiden arviointijärjestelmässä ja joita paikallisviranomaiset käyttävät, koska jäljempänä mainittuja päivitetään vain kolmen vuoden välein, kun taas dynaamiset seurantahinnat päivitetään neljännesvuosittain. Ei ollut kuitenkaan mitään viitteitä siitä, että maan hinnat perustuisivat dynaamisiin seurantahintoihin. Kiinan viranomaiset vahvistivat aurinkopaneeleihin liittyvän tutkimuksen aikana, että kaupunkien maan hintojen dynaaminen seurantajärjestelmä seuraa maan hintatasojen heilahteluja tietyillä alueilla (eli 105 kaupungissa) Kiinassa ja sen tarkoituksena on arvioida maan hintojen kehitystä. Tarjouskilpailuissa ja huutokaupoissa käytettävät lähtöhinnat perustuvat kuitenkin maanarviointijärjestelmässä vahvistettuihin viitearvoihin. Lisäksi tässä tapauksessa otokseen valitut yritysryhmät saivat maa-alueensa siirtämisen kautta. Sen vuoksi jäljempänä mainittu järjestelmä oli epäolennainen, koska sitä ei sovellettu otokseen valittuihin yrityksiin.

(484)

Ilmoitusasiakirjan ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen sekä Kiinan viranomaiset että otokseen valitut yritykset kiistivät maan ulkopuolisen viitearvon käyttämisen ja ehdottivat sen sijaan maan sisäisen viitearvon käyttämistä. Sekä Kiinan viranomaiset että Hankook-ryhmä katsoivat, että komission olisi pitänyt käyttää dynaamisesta maanseurantajärjestelmästä saatua Kiinan maankäyttöoikeuksien hintaa, koska Hankook-ryhmän yksi kiinalainen tytäryhtiö hankki maankäyttöoikeudet tarjousmenettelyn kautta. Komissio kuitenkin viittasi jo rinnakkaisessa polkumyyntitutkimuksessa tekemässään markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa siihen, että sillä oli epäilyksiä tästä tarjousmenettelystä. Hankook-ryhmä oli ainoa, joka teki tarjouksen maasta, ja maksettu hinta vastasi tarjousmenettelyn lähtöhintaa. Koska huutokauppamenettelystä ei ollut tarkempia lisätietoja ja kun otetaan huomioon, että samanlainen tontti myytiin korkeammalla hinnalla samalla ajanjaksolla, ei ollut varmaa, että alkuperäinen hinta oli asetettu riippumattomasti ja että se vastasi maankäyttöoikeuksien markkina-arvoa vuonna 2011. Lisäksi kyseisen maan alkuperäinen vuoden 2011 hinta aleni myöhemmin vielä merkittävän palautuksen ansiosta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(485)

Komissio totesi myös, että Giti-ryhmän samoin kuin Hankook-ryhmän yritykset saivat maankäyttöoikeuksista maksamistaan hinnoista paikallisviranomaisilta korvauksia. Lisäksi joitakin Xingyuan-ryhmän yritysten saamia maankäyttöoikeuksia ei ollut vielä maksettu ja jotkin China National Tire -ryhmän maankäyttöoikeudet oli maksettava vasta monen vuoden kuluttua maan käyttöön ottamisesta.

(486)

Edellä esitetty näyttö on vastoin Kiinan viranomaisten väitteitä, joiden mukaan maankäyttöoikeuksista Kiinassa maksetut hinnat edustavat tarjonnan ja kysynnän mukaan vapaasti määräytyviä markkinahintoja.

(487)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Pirelli väitti, että komissio ei ollut esittänyt mitään uutta näyttöä sen todistamiseksi, että Kiinan viranomaiset olisivat antaneet maankäyttöoikeudet renkaiden valmistajille riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Komissio on tästä eri mieltä. Kuten 475 kappaleessa esitetään, komissio tutki kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko kyseessä kilpailuun perustuva tarjousmenettely, mutta päätteli, että näin ei ollut, mikä vahvisti aiempien tutkimusten päätelmät.

(488)

Tutkimuksen havainnot osoittavat, ettei maankäyttöoikeuksien myöntämistä ja hankkimista koskeva tilanne Kiinassa ole avoin ja että viranomaiset asettavat hinnat mielivaltaisesti.

(489)

Sen vuoksi Kiinan viranomaisten tarjoamia maankäyttöoikeuksia olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tukena hyödykkeiden tarjoamisen muodossa, ja siitä on koitunut etua vastaanottaville yrityksille. Kuten 478–486 kappaleessa selitetään, Kiinassa ei ole toimivia maamarkkinoita, ja ulkoisten viitearvojen käyttö (ks. 494–504 kappale) osoittaa, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maankäyttöoikeuksista maksamat summat ovat huomattavasti alle tavanomaisten markkinahintojen.

(490)

Koska teollisuusmaan käyttöoikeuksien saaminen on helpompaa tietyn teollisuusalan yrityksille, komissio katsoi, että paikallisten viranomaisten on otettava valtion teollisuuspolitiikka huomioon hintoja määrittäessään (ks. 479 kappale). Mainitussa teollisuuspolitiikassa rengasteollisuus katsotaan Kiinan teollisuuden tukipilariksi ja luokitellaan kannustettavaksi teollisuudenalaksi (84). Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä nro 40 edellytetään viranomaisten varmistavan, että kannustettaville teollisuudenaloille annetaan maata. Päätöksen nro 40 18 §:ssä todetaan selvästi, että ”rajoitetut” tuotannonalat eivät voi saada maankäyttöoikeuksia. Tästä seuraa, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä vain tiettyjen tuotannonalojen, tässä tapauksessa rengasalan, yrityksille annetaan mahdollisuus hankkia teollisuusmaata edullisesti ja viranomaisten käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(491)

Giti-ryhmä väitti, että tuen erityisyys maankäyttöoikeuksien osalta liittyi siihen, että ala sisältyy Kiinan viranomaisten suunnitelmissa luetteloon kannustettavista tuotannonaloista, ja että ei ole mitään näyttöä siitä, että rengasyritykset kuuluivat kannustettaviin tuotannonaloihin, kun maankäyttöoikeuksien hinnoista sovittiin. Väite hylätään, koska rengas- ja/tai petrokemianteollisuus sisältyy kannustettavana tuotannonalan jo 8. ja 9. viisivuotissuunnitelmaan, jossa se esitetään yhtenä maan teollisuuden peruspilarina ja jossa puhutaan hienokemian tuotteiden aktiivisesta kehittämisestä ja keskeisten kemiallisten hankkeiden tukemisesta, sekä valtion kannustamien tärkeiden tuotannonalojen, tuotteiden ja teknologian luetteloon (muutettu vuonna 2000), johon sisältyy korkealaatuisten vyörenkaiden valmistus. Nämä asiakirjat vastaavat kautta, jolloin otokseen valituille yrityksille myönnettiin ensimmäiset maankäyttöoikeudet.

(492)

Giti-ryhmä huomautti, että komissiolla ei ollut mitään näyttöä siitä, että vientiä harjoittaville tuottajille tuotantopanoksia, kuten teräs- tai nailonkordia, tuottavat toimitusketjun alkupään yritykset olisivat kuuluneet kannustettuihin tuotannonaloihin. Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa luetellaan kuitenkin korkealaatuisten vyörenkaiden erityismateriaalien tuotanto, kehittäminen ja sovellukset kannustettuina aloina. Lisäksi rengasteollisuuspolitiikassa kannustetaan uuden strukturoidun teräskordin, suurimoduulisen ja kutistumattoman polyesterikordikankaan, erikoislujan nailonkordinkankaan ja muiden renkaan runkomateriaalien kehittämistä ja käyttöä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(493)

Tämän vuoksi tätä tukea pidetään tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana.

(494)

Aiempien tutkimusten (85) tavoin ja perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ulkoisena viitearvona käytettiin Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen, jäljempänä ’Kiinan Taipei’, maan hintoja (86). Vastaanottajille koitunut etu lasketaan ottaen huomioon kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan maankäyttöoikeuksista tosiasiallisesti maksaman summan (eli sopimuksessa mainitun tosiasiallisen hinnan ja tarvittaessa sopimuksessa mainitun hinnan, josta on vähennetty paikallisviranomaisten palautukset/avustukset) ja Kiinan Taipein viitearvon perusteella normaalisti maksettavaksi tulevan summan välinen erotus.

(495)

Komissio pitää Kiinan Taipeita soveltuvana ulkoisena viitearvona seuraavista syistä:

(496)

Aiemmissa tutkimuksissa sovelletun menetelmän mukaisesti komissio käytti laskelmissaan Taiwanille vahvistettua keskimääräistä maan hintaa neliömetriä kohti oikaistuna inflaatiolla ja BKT:n kehityksellä maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten tekopäivästä lukien. Ilmoitusasiakirjassa olevat teollisuuskäyttöön tarkoitetun maan hintoja koskevat tiedot saatiin Taiwanin talousministeriön teollisuusviraston verkkosivulta. Inflaatio ja BKT:n kehitys laskettiin Taiwanin inflaatioasteen ja asukaskohtaisen BKT:n kehityksen perusteella nykyhintoina Yhdysvaltain dollareina (saatu Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2015 julkaisusta).

(497)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Pirelli väitti, että ulkoisen vertailuarvon käyttö ei ollut niiden havaintojen mukaista, jotka esitetään WTO:n valituselimen raportissa asiassa US — Softwood Lumber IV (87), koska vertailuarvoon ei tehty tarvittavia mukautuksia, joissa olisivat tulleet esiin Kiinan rahoitusmarkkinoiden olosuhteet. Komissio kuitenkin totesi, että Taiwanin vertailuarvoa voidaan pitää asianmukaisena vertailuarvona, koska se on lähellä Kiinan markkinoita useista syistä (ks. 488 kappale). Lisäksi Taiwanin maan hintoja mukautettiin, jotta voitiin ottaa huomioon BKT:n ja inflaation kehitys.

(498)

Ilmoitusasiakirjan toimittamisen jälkeen Hankook-ryhmä toi esiin, että Taiwanin talousministeriön teollisuusviraston teollisuusmaan tarjontaa ja palvelutietoja koskevalta verkkosivustolta saadut tiedot, joita komissio oli käyttänyt, eivät olleet enää saatavilla, ja siellä oli vain teollisuusmaata koskevia tarjouksia eikä tosiasiallisten liiketoimien hintoja.

(499)

Komissio myönsi, että ilmoitusasiakirjan pohjana käytetyt tiedot eivät olleet enää julkisesti saatavilla. Myöhemmin komissio totesi, että Taiwanin sisäministeriö oli kehittänyt uuden tietokannan, johon on kerätty vuodesta 2013 lähtien teollisuusmaan myyntiä koskevat tosiasialliset kaupankäyntitiedot ja joka löytyy seuraavasta verkko-osoitteesta: http://lvr.land.moi.gov.tw/login.action. Komissio piti sitä luotettavana tietolähteenä, johon kaikki asianomaiset osapuolet pääsivät tutustumaan. Lisäksi siinä viitataan teollisuusmaan todellisiin hintoihin eikä hintatarjouksiin. Näin ollen komissio hyväksyi Hankook-ryhmän väitteet ja muutti maankäyttöoikeuksiin liittyvän etuuden laskemiseen käytettyä viitearvoa kaikkien otokseen valittujen yritysten osalta.

(500)

Näin ollen komissio käytti vuodesta 2013 lähtien Taiwanin sisäministeriöltä saatuja todellisia hintoja. Ennen tätä hankittujen maankäyttöoikeuksien osalta hinnat muodostettiin Taiwanin BKT:n ja inflaation kehityksen perusteella samoin kuin aiemmissakin tutkimuksissa.

(501)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giti-ryhmä, Hankook-ryhmä ja Kiinan viranomaiset kritisoivat sitä, että uusiin tietoihin perustuvat maankäyttöoikeuksien hinnat olivat paljon korkeammat kuin aiemmissa tutkimuksissa käytetyt, mikä herättää epäilyksiä uuden vertailuarvon luotettavuudesta. Lisäksi Hankook-ryhmä väitti, että Taiwanin tietokannasta ladattuihin tietoihin sisältyi virheitä, ja se toimitti vaihtoehtoisen laskelman, joka perustui saman tietokannan tietoihin. Komissio myönsi, että maan hintojen aggregoinnissa oli tehty virhe, ja korjasi keskimääräiset maan hinnat tämän mukaisesti. Komissio ei kuitenkaan ollut samaa mieltä Hankook-ryhmän valitsemista kriteereistä, joita se käytti tietojen kokoamiseen. Ensinnäkin Hankook-ryhmä valitsi liiketoimia väärältä ajanjaksolta eli vuodelta 2012 ainakin joidenkin liiketoimien osalta. Toiseksi se käytti hintoja kaikista Taiwanin 22 piirikunnasta, myös joiltakin maaseutualueilta, joilla on vain vähän tai ei lainkaan teollista toimintaa. Komissio taas käytti valintansa perustana kuutta piirikuntaa, joilla useimmat teollisuusalueet sijaitsevat. Koska Kiinassa kaikki vientiä harjoittavat tuottajat ovat sijoittautuneet teollisuusalueille, asianmukaisen vertailuarvon on perustuttava liiketoimiin, jotka myös tehtiin teollisuusalueella. Näin ollen tämä osa Hankook-ryhmän väitettä hylättiin.

(502)

Hankook-ryhmä väitti huomautuksissaan, että muodostetuissa Taiwanin hinnoissa olisi otettava huomioon BKT:n kehitys Kiinassa eikä Taiwanissa, jotta voidaan ottaa huomioon Kiinan nopeampi kehitysvauhti viimeisten 30 vuoden aikana. Näin ollen Hankook-ryhmän osalta oikaistuissa Taiwanin hinnoissa olisi otettava huomioon taloudellisen kehityksen taso Chongqingin kunnassa vuodesta 2010 lähtien ja Huai'anissa, Jiangsun provinssissa vuodesta 1996 lähtien.

(503)

Komissio myönsi, että Kiinan kehitys on ollut nopeampaa kuin Taiwanin. Sellaisen BKT-kertoimen käyttäminen, jossa otetaan tämä ero huomioon, on periaatteessa asianmukaista viitearvon saamiseksi. Maailmanpankin tilastokapasiteetti-indikaattorin mukaan tilastotietojen laatu Kiinassa saavutti kuitenkin vasta vuoden 2012 jälkeen saman luotettavuustason kuin muissa ylemmän keskitulotason maissa. Tämä vastaa sen kauden loppua, jolta tiedot on muodostettava laskennallisesti (88). Sen vuoksi komissio ei voinut käyttää Kiinan BKT:hen liittyviä tilastotietoja muodostaakseen maankäyttöoikeuksien hintoja tässä tapauksessa.

(504)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giti-ryhmä väitti, että Maailmanpankin tilastokapasiteetti-indikaattorissa käytetään indikaattoreiden koko luetteloa, eikä niistä monilla ole mitään tekemistä makrotalouden indikaattoreiden kanssa. Komissio myönsi, että Maailmanpankin tilastokapasiteetti-indikaattori perustuu indikaattorikoriin, johon sisältyy sekä makrotalouden että muita indikaattoreita. Sen tarkoituksena on tuoda esiin maan kyky kerätä, analysoida ja jakaa korkealaatuista tietoa väestöstä ja taloudesta niiden menetelmien, tietolähteiden, julkaisutiheyden ja ajantasaisuuden perusteella, joita maa käyttää talous- ja väestötilastojensa tuottamiseksi. Se, että indikaattorissa ei keskitytä yksinomaisesti BKT-tilastoihin vaan sillä on laajempi soveltamisala, ei kuitenkaan tee sen tuloksia pätemättömiksi. Sen vuoksi komissio katsoi edelleen, että Kiinan BKT:hen liittyviä tietoja ei voitu käyttää aiempia maankäyttöoikeuksien hintoja varten.

(505)

Perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuen määrä on jaettu tutkimusajanjaksolle käyttäen tavanomaista teolliseen käyttöön tarkoitettujen maankäyttöoikeuksien käyttöaikaa eli 50:tä vuotta. Tämä määrä on sen jälkeen jaettu asiaankuuluvien yritysten tutkimusajanjakson kokonaisliikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(506)

Giti-ryhmä väitti, että komission pitäisi käyttää maankäyttöoikeuksien arvottamispäivää eikä liiketoimipäivää laskiessaan maankäyttöoikeuksiin liittyviä mahdollisia etuuksia. Komissio hylkäsi väitteen, koska liiketoimen päivä vastaa tapahtumaa, jolla on rahallinen vaikutus yrityksen rahoitusasemaan.

(507)

Lisäksi Giti-ryhmä kehotti komissiota ottamaan huomioon etuuslaskelmissa lisämenot, joita aiheutui käytettävissä olevan maan muuntamisesta teollisuuskäyttöön, sekä nk. maantukimaksut ja maanhankintamaksut. Komissio hylkäsi nämä väitteet seuraavista kahdesta syystä:

(508)

Joitakin hyväksyttiin joitakin China National Tiren, Gitin ja Hankookin esittämiä pieniä yrityskohtaisia huomautuksia laskuvirheistä ja sellaisten etuuksien laskemisesta, jotka eivät liittyneet tutkimusajanjaksoon.

(509)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

(510)

Kiinan kansantasavallan yritystuloverolain mukaan uuden ja huipputeknologian alan yritysten, joille valtion on annettava keskeistä tukea, tuloverokanta on 15 prosenttia normaalin 25 prosentin sijaan.

(511)

Ohjelman oikeusperusta on yritystuloverolain 28 § ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosääntöjen 93 § sekä seuraavat:

(512)

Yritykset, joihin verovähennyksiä voidaan soveltaa, ovat osa tiettyjä valtion tukemia uuden ja huipputeknologian aloja ja valtion tukemien huipputeknologian alojen nykyisiä prioriteettialoja, jotka on lueteltu huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa. Näissä suuntaviivoissa mainitaan selvästi vyörenkaiden valmistusteknologia ja keskeiset raaka-aineet prioriteettialana.

(513)

Jotta yritykset voisivat saada verovähennyksen, niiden on täytettävä lisäksi seuraavat kriteerit:

(514)

Toimenpiteestä etua saavien yritysten on täytettävä veroilmoitus ja sen liitteet. Edun täsmällinen määrä sisältyy veroilmoitukseen.

(515)

Komissio katsoo, että kyseinen verovähennys on perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, koska asianomaisille yrityksille koituu etua Kiinan viranomaisten menettämien tulojen muodossa. Edunsaajien saama etu on sama kuin tämän ohjelman kautta saatu verosäästö. Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan järjestelmän soveltaminen vain yrityksiin, jotka toimivat tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla, kuten jotkin huipputeknologian alat rengasteollisuudessa.

(516)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin verokannan mukaisesti maksettavan kokonaisveron ja alennetun verokannan mukaisesti maksetun kokonaisveron erotuksena.

(517)

Tästä järjestelmästä saatu tuen määrä oli 0,12 prosenttia China National Tire -ryhmän osalta ja 0,01 prosenttia Giti-ryhmän osalta.

(518)

Tutkimus- ja kehitysmenojen (T&K) verovähennykset antavat yrityksille oikeuden T&K-toimien etuuskohtelun mukaiseen verotukseen tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla, kun T&K-menoissa saavutetaan tietty raja.

(519)

Uuden teknologian, uusien tuotteiden ja uusien taitojen kehittämisestä aiheutuneisiin T&K-menoihin, jotka eivät ole aineettomia hyödykkeitä ja jotka sisältyvät kuluvan kauden voittoihin ja tappioihin, sovelletaan ylimääräistä 50 prosentin alennusta sen jälkeen kun ne vähennetty kokonaisuudessaan tosiasiallisen tilanteen mukaisesti. Jos edellä mainitut T&K-menot ovat aineettomia hyödykkeitä, niihin sovelletaan kuoletusta, joka on 150 prosenttia aineettomien hyödykkeiden kustannuksista.

(520)

Ohjelman oikeusperusta on yritystuloverolain 30 §:n 1 momentti ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöt sekä seuraavat ilmoitukset:

(521)

Aiemmassa tutkimuksessa (89) vahvistettiin, että uusi teknologia, uudet tuotteet ja uudet taidot, joihin verovähennyksiä voidaan soveltaa, ovat osa tiettyjä valtion tukemia huipputeknologian aloja ja valtion tukemien huipputeknologian alojen nykyisiä prioriteettialoja, jotka on lueteltu huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa.

(522)

Komissio katsoo, että kyseinen verovähennys on perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, koska asianomaisille yrityksille koituu etua Kiinan viranomaisten menettämien tulojen muodossa. Edunsaajien saama etu on sama kuin tämän ohjelman kautta saatu verosäästö. Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan toimenpiteen soveltaminen vain yrityksiin, joille aiheutuu T&K-menoja tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla, kuten rengasteollisuudessa.

(523)

Giti-ryhmä väitti, että tutkimus- ja kehitystyöhön sovellettava verovähennys ei ole erityistä tukea, koska sitä sovelletaan yritystuloverolain täytäntöönpanoasetuksen 95 §:n mukaan kaikkiin kiinalaisiin yrityksiin eikä vain uuden ja huipputeknologian alan yrityksiin.

(524)

Komissio hylkäsi väitteen, jonka mukaan tutkimus- ja kehitystyöhön sovellettava verovähennys ei ole erityistä tukea. On totta, että sitä ei sovelleta pelkästään uuden ja huipputeknologian alan yrityksiin, mutta sen soveltaminen on rajattu ”uuteen teknologiaan ja uusiin tuotteisiin ja taitoihin”, jotka on määritelty erityisesti (ks. 521 kappale). Sen vuoksi komission alustava päätelmä ei muutu.

(525)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrän ja sen kokonaisveron määrän erotuksena, josta oli vähennetty ylimääräiset 50 prosenttia tosiasiallisista T&K-menoista.

(526)

Giti-ryhmän tästä järjestelmästä saaman tuen määräksi vahvistettiin 0,02 prosenttia.

(527)

Giti-ryhmä väitti, että koska komissio ei vähentänyt väitettyjä etuuksia järjestelmistä, jotka alentavat yrityksen kustannuksia (ja kohottavat näin sen voittoa), laskiessaan uuden ja huipputeknologian yrityksille verovähennyksestä koitunutta etuutta, se laski jotkin etuudet itse asiassa kahteen kertaan.

(528)

Komissio oli Giti-ryhmän kanssa samaa mieltä siitä, että tuista saatavat etuudet (kun ne ilmoitetaan tulona tuloslaskelmassa) vähentävät yrityksen kustannuksia ja näin ollen kasvattavat sen bruttovoittoa, mikä johtaa korkeampaan veroon ja tapauksen mukaan suurempaan veronvähennykseen. Giti Radial -yritys on kuitenkin oikeutettu ilmoittamaan avustukset ja tuet vapautettuna tulona verottavan määrän laskemista varten, mikä vähentää maksettavaa tuloveroa. Lisäksi komission menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti laskemalla etuudet tutkimusajanjaksolta saatavilla olevien rahoitustietojen perusteella, jotka yritys on toimittanut ja jotka on tarkastettu paikan päällä.

(529)

Yleensä maata kaupungeissa, maakuntien kunnissa, hallinnollisissa kunnissa ja teollisuus- tai kaivosalueilla käyttävät organisaatiot tai yksityishenkilöt maksavat kaupunkialueiden maankäyttöveroa. Maankäyttöveron kantavat paikalliset veroviranomaiset siellä, missä maata käytetään. Tietyt maaluokat on kuitenkin vapautettu maankäyttöverosta; tällaisia ovat esimerkiksi merestä vallattu maa, viranomaislaitosten, kansalaisjärjestöjen ja puolustusvoimien yksiköiden omaan käyttöön tarkoitettu maa, valtiovarainministeriön talousarviosta rahoitettujen laitosten käyttöön tarkoitettu maa, uskonnollisten temppeleiden ja julkisten puistojen käyttöön tarkoitettu maa sekä julkiset historialliset maisemapaikat, kadut, tiet, aukiot, nurmikot ja muut kaupunkien julkiset alueet.

(530)

Ohjelman oikeusperusta:

(531)

Kaksi otokseen valittua yritystä sai etua paikallisen maankäyttöviraston myöntämistä maankäyttöveron hyvityksistä tai vapautuksista, vaikka ne eivät kuuluneetkaan niihin luokkiin, jotka edellä mainitun lainsäädännön mukaan vapautetaan verosta.

(532)

Komissio katsoo, että kyseinen verovähennys on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, koska asianomaisille yrityksille koituu etua Kiinan viranomaisten menettämien tulojen muodossa. Edunsaajien saama etu on sama kuin tämän ohjelman kautta saatu verosäästö. Tuki on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska yritykset saivat veroalennuksen, vaikka ne eivät täyttäneet mitään 529 kappaleessa mainituista objektiivisista kriteereistä.

(533)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrän ja tutkimusajanjaksolla tosiasiallisesti maksetun kokonaisveron määrän erotuksena.

(534)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Hankook-ryhmä huomautti, että maankäyttöveron palautus, jonka se oli saanut, ei mahdollistanut tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa, koska se oli saatu ennen tutkimusajanjaksoa. Tarkemman analyysin jälkeen komissio hyväksyi tämän huomautuksen, koska maankäyttöveron viimeinen palautus oli itse asiassa tehty ennen tutkimusajanjakson alkua kesäkuussa 2016 ja koska muita maksuja ei ollut suoritettu tämän ajankohdan jälkeen.

(535)

Giti-ryhmä väitti lisäksi, että maankäyttöveroa ei makseta yleensä tietyn tyyppisistä rakennuksista (asuinkiinteistöt ja koulut), mikä käy ilmi maankäyttöverosta vapautuksia koskevasta ilmoituksesta vuodelta 1988. Komissio totesi, että ilmoitus ei ollut enää voimassa, koska kaupunkialueiden maankäyttöveroa koskevat Kiinan kansantasavallan väliaikaiset säännökset (ks. 530 kappale) eivät enää sisällä kouluja ja asuinkiinteistöjä vapautettuihin luokkiin kuuluvina rakennuksina. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(536)

Giti-ryhmä totesi vielä, että kaksi ryhmään kuuluvaa yritystä maksoi maankäyttöveron tutkimusajanjaksolta aiempien maksujen kuittauksilla. Näin ollen näille kahdelle yritykselle ei koitunut etuutta. Komissio hyväksyi nämä huomautukset ja muutti tukilaskelmia vastaavasti. Tämän tuloksena Giti-ryhmän tästä järjestelmästä saaman tuen määräksi vahvistettiin 0,01 prosenttia.

(537)

Yksi Hankook-ryhmän yritys sai etuutta paikallishallinnon palautettua veroja, jotka oli kannettu kansallisten säännösten mukaisesti.

(538)

Ohjelman oikeusperusta:

(539)

Paikallishallinnon kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yritys sai täyden tuloveropalautuksen kahdelta ensimmäiseltä vuodelta siitä vuodesta lähtien, kun yrityksen piti ensimmäistä kertaa maksaa yritysveroa (eli alkaen vuodesta 2003). Vuosina 3–5 yrityksen tuloveroa alennettiin 15 prosenttia ja maksetun tuloveron paikallisesta osuudesta palautettiin 100 prosenttia. Vuosina 6–10 yrityksen maksaman tuloveron paikallisesta osuudesta palautettiin 75 prosenttia. Vuodesta 11 eteenpäin yrityksen maksaman tuloveron paikallisesta osuudesta palautettiin 50 prosenttia.

(540)

Yritys selitti, että valtio muutti politiikkaansa vuosien mittaan, minkä vuoksi yritys sai etuutta tämäntyyppisistä palautuksista ja etuuskohtelun mukaisista veroasteista vasta vuonna 2012. Palautus, jota ei ollut vielä maksettu vuoteen 2012 mennessä, oli luvattu maksaa tulevaisuudessa, kun paikallishallinnon budjetti sallisi sen. Tämän tuloksena yritys sai edelleen etuutta palautuksesta tutkimusajanjaksolla.

(541)

Komissio katsoo, että kyseinen verovähennys on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, koska asianomaiselle yritykselle koituu etua Kiinan viranomaisten menettämien tulojen muodossa. Edunsaajan saama etuus on sama kuin tämän ohjelman kautta saatu verosäästö. Tuki on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska yritys sai nimenomaan sille tarkoitetun paikallisen veroalennuksen, joka ei ollut muiden yritysten saatavilla.

(542)

Komissio ei saanut näyttöä siitä, että ohjelma oli edelleen toiminnassa tutkimusajanjaksolla, mutta se vahvisti otokseen valituilta yrityksiltä saatujen tietojen perusteella, että ne saivat edelleen etua tästä järjestelmästä.

(543)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen yritys toisti väitteensä, että se oli oikeutettu palautuksiin vasta vuodesta 2012. Mitään uutta sellaista näyttöä ei kuitenkaan esitetty, joka olisi muuttanut komission päätelmää.

(544)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin veroprosentin mukaisesti maksettavan kokonaisveron määrän ja tutkimusajanjaksolla tosiasiallisesti maksetun kokonaisveron määrän erotuksena.

(545)

Hankook-ryhmän tästä järjestelmästä saaman tuen määräksi vahvistettiin 0,13 prosenttia.

(546)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kaikista välittömiä veroja koskevista järjestelmistä saama tuen kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

(547)

Tästä ohjelmasta myönnetään vapautus alv:sta ja tuontitariffeista tuotannossa käytetyn käyttöomaisuuden tuonnissa. Jotta vapautus myönnettäisiin, laitteet eivät saa olla tukikelvottomien laitteiden luettelossa ja vapautusta hakevan yrityksen on hankittava Kiinan viranomaisten tai NDRC:n myöntämä valtion kannustamia hankkeita koskeva todistus asiaan sovellettavan investointeja, veroja ja tulleja koskevan lainsäädännön mukaisesti.

(548)

Ohjelman oikeusperusta:

(549)

Laitteet, jotka tuodaan maahan kotimaisen tai ulkomaisen investointihankkeen kehittämiseksi tällaisten hankkeiden edistämistä koskevan politiikan mukaisesti, voidaan vapauttaa alv:n ja/tai tuontitullin maksamisesta, ellei laite sisälly luetteloon tuotteista, joille ei voida myöntää tullivapautusta. Saadakseen etua vapautuksesta yrityksen on saatava hankkeesta vastaavalta paikallisviranomaiselta vahvistuskirje, joka on toimitettava paikallisille tulliviranomaisille.

(550)

Kiinan viranomaiset väittivät, että 1 päivästä tammikuuta 2009 lähtien tuotteet voidaan vapauttaa vain tuontitullista ja omaan käyttöön tuoduista laitteista peritään alv.

(551)

Otokseen valitut yritykset olivat kuitenkin saaneet vapautuksia sekä alv:stä että tuontitullista tutkimusajanjaksolla. Näihin sisältyi edellisinä vuosina tuotuja laitteita, joiden osalta etu jaksotettiin laitteen käyttöiän ajalta ja osoitettiin osittain tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle. Komissio ei saanut näyttöä siitä, että vapautus myönnettiin tutkimusajanjaksolla, mutta se vahvisti asiakirja-aineistossa olevan, otokseen valittuihin yrityksiin liittyvän näytön perusteella, että otokseen valitut yritykset saivat edelleen etua tästä järjestelmästä.

(552)

Ilmoitusasiakirjan julkistamisen jälkeen Pirelli totesi, että tuotuja koneita ja laitteita koskevaan etuuteen liittyvät laskelmat olivat virheellisiä. Komissio hyväksyi toimitetut korjaukset ja mukautti laskelmia vastaavasti.

(553)

Tästä ohjelmasta annetaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaista rahoitustukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa, koska ulkomaisrahoitteiset yritykset ja muut tukikelpoiset kotimaiset yritykset vapautetaan niille muutoin maksettaviksi tulevista alv:stä ja/tai tulleista. Siitä myös koituu vastaanottaville yrityksille etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan merkityksessä.

(554)

Tuki on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajoitetaan ohjelmaan pääsy yrityksiin, jotka investoivat laissa tyhjentävästi määriteltyihin erityisiin liiketoimintaluokkiin ja kuuluvat joko kannustettavaan luokkaan tai rajoitettuun B-luokkaan (luettelo ulkomaisia investointeja ja teknologian siirtoa koskevista ohjeista yrityksille) tai jotka ovat sellaisia keskeisiä tuotannonaloja, tuotteita ja tekniikoita, joiden kehittämistä valtio kannustaa, koskevan luettelon mukaisia. Ohjelman tukikelpoisuuden määrittämiseksi ei lisäksi ole objektiivisia arviointiperusteita eikä ole pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(555)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajille koituneena etuna pidetään laitteiden tuonnin yhteydessä vapautettujen alv:n ja tullin määrää. Jotta voidaan varmistaa, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava määrä kattoi vain tutkimusajanjakson, saatu etu jaksotettiin laitteen eliniän perusteella yrityksen tavanomaisten kirjanpitomenettelyjen mukaisesti.

(556)

Kaikki otokseen valitut yritykset saivat etua tämän järjestelmän mukaisista hyvityksistä. Järjestelmästä saadun tuen määräksi vahvistettiin 0,04–0,13 prosenttia.

(557)

Komissio totesi, että kaikki otokseen valitut yritykset oli luokiteltu nk. jalostuskauppaa harjoittaviksi yrityksiksi. Kiinan kansantasavallan tullin jalostuskauppatavaroiden valvontaa koskevien toimenpiteiden (90) 3 §:n mukaan jalostuskaupalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa yritys tuo maahan kokonaan tai osaksi raaka-aineet tai apuaineet, osat ja komponentit, komponenttien osat ja pakkausmateriaalit ja jälleenvie valmiit tuotteet jalostuksen tai kokoamisen jälkeen, mukaan luettuna toimitettujen ja tuotujen materiaalien jalostus. Toimenpiteiden 5 §:ssä todetaan, että jos verot kannetaan tuonnin aikana asiaa koskevien säännösten mukaisesti, tullin on hyvitettävä kannetuista veroista tosiasiallisesti jalostettujen ja jälleenvietyjen tavaroiden todennettu määrä valmiiden tavaroiden viennin jälkeen.

—

Kiinan kansantasavallan tullilaki, Kiinan kansantasavallan presidentin määräys nro 81, 4.11.2017;

—

Kiinan kansantasavallan tullin jalostuskauppatavaroiden valvontaa koskevat toimenpiteet, yleisen tullihallinnon määräys nro 235, 20.12.2017;

—

Kiinan kansantasavallan tullin yksikkökulutuksen hallintoa jalostuskaupassa koskevat toimenpiteet, yleisen tullihallinnon määräys nro 218, 13.3.2014;

—

Alustavat väliaikaiset hallinnolliset toimenpiteet yritysten luottokelpoisuuden hallinnoinnista, yleisen tullihallinnon määräys nro 225, 4.9.2014.

(558)

Komissio totesi tutkimuksen aikana, että kaikki otokseen valitut yritykset olivat rekisteröityneet tulliin 557 kappaleessa mainittua jalostuskauppajärjestelmää varten ja että Kiinan kansantasavallan tullin jalostuskauppatavaroiden valvontaa koskevien toimenpiteiden 5 §:n mukaisesti ne kaikki olivat saaneet vapautuksen tuonnin aikana kannetuista tulleista (eli tuontitulleista) vietyjen renkaiden tuotantoon käytetyn luonnonkumin tuonnista.

(559)

Tällainen järjestely vastaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa kuvattua tullinpalautusjärjestelmää. Liitteessä I olevan i kohdan mukaisesti tällaisten korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyt voivat olla vientitukea, siltä osin kuin niiden mukaisesti voidaan tuontimaksuista maksaa suurempia palautuksia, kuin palautusvaatimuksen kohteena olevista tuoduista tuotantopanoksista alun perin on kannettu.

(560)

Sen määrittämiseksi, esiintyikö tällaisia suurempia palautuksia perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan mukaisesti, komissio pyysi Kiinan viranomaisilta lisätietoja yleisesti jalostuskauppajärjestelmästä ja erityisesti siihen liittyvien seuranta- ja todentamismenettelyjen olemassaolosta ja tosiasiallisesta soveltamisesta.

(561)

Saatujen tietojen perusteella Kiinan viranomaisilla on käytössä lainsäädäntökehys jalostuskauppajärjestelmän seurantaa varten. Komissio kuitenkin huomasi, että jotkin järjestelmään sisältyvät ominaisuudet saattavat johtaa liiallisiin palautuksiin.