ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 271

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
30. lokakuuta 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1618, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 muuttamisesta säilytysyhteisöjen säilytystä koskevien tehtävien osalta ( 1 )

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1619, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2018, delegoidun asetuksen (EU) 2016/438 muuttamisesta säilytysyhteisöjen säilytystä koskevien tehtävien osalta ( 1 )

6

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1620, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 muuttamisesta ( 1 )

10

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1621, annettu 26 päivänä lokakuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 muuttamisesta tarjouskilpailumenettelyllä myytävän rasvattoman maitojauheen varastoon tuonnin päivämäärän osalta

25

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1622, annettu 29 päivänä lokakuuta 2018, tiettyjen biosidivalmisteissa käytettävien tehoaineiden hyväksymättä jättämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti ( 1 )

26

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1623, annettu 29 päivänä lokakuuta 2018, vektorien torjuntatarkoituksiin käytettävistä Wolbachia-bakteeritartunnan muuten kuin luonnollisesti saaneista hyttysistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 3 kohdan nojalla ( 1 )

30

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

30.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/1618,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2018,

delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 muuttamisesta säilytysyhteisöjen säilytystä koskevien tehtävien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (1) sekä erityisesti sen 21 artiklan 17 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Erilaisista kansallisista arvopaperi- ja maksukyvyttömyyslaeista, joita ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla, johtuu että sen suojan taso vaihtelee, jota asiakkaana olevat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot nauttivat kolmansien osapuolten säilytettävänä olevien rahoitusvälineiden maksukyvyttömyysriskiltä. On tarpeen selventää direktiivissä 2011/61/EU säädettyjä varojen säilyttämiseen liittyviä velvollisuuksia, kun pyritään varmistamaan direktiivin 2011/61/EU mukainen asiakkaan varojen vahva suoja ja otetaan huomioon tiukemmat kansallisen lainsäädännön vaatimukset suhteessa kyseisiin aloihin, joita ei ole yhdenmukaistettu.

(2)

Toimivaltaiset viranomaiset ja toimiala soveltavat tällä hetkellä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 (2) mukaisia varojen erottelemista koskevia vaatimuksia eri tavoin. Vaikka säilytysketjussa ensimmäisellä tasolla olevilla säilytysyhteisöillä on velvollisuus tarjota kullekin asiakkaana olevalle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle yksilöllinen tili rahoitusvälineiden pitämistä varten, on tarpeen selventää, että jos säilytystehtävä on delegoitu kolmannelle osapuolelle, kolmannen osapuolen olisi voitava pitää yhteistilillä yhden säilytysyhteisön eri asiakkaiden varoja, mukaan lukien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ’yhteissijoitusyritys’, varoja. Tältä yhteistililtä olisi aina jätettävä pois säilytysyhteisölle kuuluvat varat ja kolmannelle osapuolelle kuuluvat varat sekä kolmannen osapuolen muille asiakkaille kuuluvat varat. Vastaavasti silloin, kun säilytystoiminto on siirretty edelleen, alemman tason säilyttäjän olisi voitava pitää siirtävän säilytysyhteisön asiakkaiden varoja yhteistilillä. Tältä yhteistililtä olisi aina jätettävä pois alemman tason säilyttäjälle kuuluvat varat ja siirtävälle säilytysyhteisölle kuuluvat varat sekä alemman tason säilyttäjän muille asiakkaille kuuluvat varat. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa terve tasapaino markkinoiden tehokkuuden ja sijoittajansuojan välillä.

(3)

Jotta voidaan minimoida sellaisten varojen menettämisen riski, joita pidetään kolmansien osapuolten, joille säilytystoiminto on siirretty, tarjoamilla yhteisillä rahoitusvälinetileillä, olisi käytettävä sellaista täsmäytysväliä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa asiakkaanaan pitävän säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen rahoitusvälinetilien ja kirjanpidon tai, jos säilytystoiminto on siirretty edelleen säilytysketjussa, kolmansien osapuolten välillä, jolla voidaan varmistaa, että asiaankuuluvat tiedot toimitetaan säilytysyhteisölle oikea-aikaisesti. Täsmäytysvälin olisi lisäksi oltava riippuvainen liikkeistä kyseisellä yhteistilillä, kuten liiketoimista, jotka liittyvät säilytysyhteisön muille asiakkaille kuuluviin varoihin, joita säilytetään samalla yhteistilillä kuin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoja.

(4)

Säilytysyhteisön olisi voitava jatkaa tehtäviensä hoitamista tehokkaasti silloin, kun asiakkaina oleville vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille kuuluvien varojen säilytys siirretään kolmannen osapuolen vastuulle. Sen vuoksi on tarpeen edellyttää, että säilytysyhteisö pitää kirjaa asiakkaana olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimissä tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun toimivan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan nimissä avaamallaan rahoitusvälinetilillä, joka osoittaa, että kolmannen osapuolen säilytettävänä olevat varat kuuluvat kyseiselle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle.

(5)

Jotta vahvistettaisiin säilytysyhteisöjen asemaa suhteessa kolmansiin, joille varojen säilytys siirretään, kyseinen suhde olisi dokumentoitava kirjallisella siirtosopimuksella. Sopimuksessa olisi annettava säilytysyhteisölle mahdollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säilytettävänä olevat varat on asianmukaisesti suojattu ja että kolmas osapuoli noudattaa jatkuvasti siirtosopimusta sekä direktiivin 2011/61/EU ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 vaatimuksia. Lisäksi säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen olisi virallisesti sovittava, voiko kolmas osapuoli siirtää edelleen säilytystoimintoja. Tällöin siirtävän kolmannen osapuolen ja sen kolmannen osapuolen, jolle tehtävät siirretään edelleen, välisen järjestelyn tai sopimuksen mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden olisi oltava samat kuin ne, jotka on vahvistettu säilytysyhteisön ja siirtävän kolmannen osapuolen välillä.

(6)

Jotta säilytysyhteisö voi hoitaa tehtävänsä, on tarpeen vahvistaa säilytysyhteisöjen harjoittamaa kolmansien osapuolten valvontaa riippumatta siitä, sijaitsevatko kolmannet osapuolet unionin alueella vai sen ulkopuolella. Olisi vaadittava, että säilytysyhteisöt varmistavat, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen rahoitusvälineet kirjataan asianmukaisesti kolmannen osapuolen kirjanpitoon ja että kirjatut tiedot ovat riittävän tarkkoja, jotta voidaan yksilöidä säilytettävänä olevien varojen luonne, sijainti ja omistajuus. Säilytysyhteisöjen velvollisuuksien tehokkaan toteuttamisen helpottamiseksi kolmansien osapuolten olisi annettava säilytysyhteisöille lausunto kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen puolesta säilytettävänä oleviin varoihin.

(7)

Ennen kuin säilytystoimintoja siirretään unionin ulkopuolelle sijaitsevalle kolmannelle osapuolelle, säilytysyhteisöjen velvoitteena on noudattaa varovaisuutta ja huolellisuutta, ja osana tätä velvoitetta säilytysyhteisön olisi saatava riippumaton oikeudellinen lausunto, jossa arvioidaan sen kolmannen maan maksukyvyttömyyslainsäädäntöä, jossa kyseinen kolmas osapuoli sijaitsee, sekä erillisten rahoitusvälinetilien muodostaman suojan tasoa kyseisellä oikeudenkäyttöalueella. Toimialakohtaisten järjestöjen tai lakiasiaintoimistojen kullekin lainkäyttöalueelle antama lausunto olisi hyväksyttävä useiden säilytysyhteisöjen hyödyksi. Säilytysyhteisön olisi lisäksi varmistettava, että unionin ulkopuolella sijaitseva kolmas osapuoli ilmoittaa sille kaikista olosuhteiden tai kyseisen kolmannen maan maksukyvyttömyyslainsäädännön muutoksista, jotka voivat vaikuttaa säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen asemaan.

(8)

Jotta säilytysyhteisöille annetaan riittävästi aikaa, jotta ne voisivat sopeutua tässä asetuksessa oleviin uusiin vaatimuksiin, soveltamisen alkamispäivää olisi lykättävä 18 kuukautta siitä, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Tässä asetuksessa käyttöön otetut toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaiset (3).

(10)

Tässä asetuksessa käyttöön otetut toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean asiantuntijaryhmän lausunnon mukaisia.

(11)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 231/2013 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013 seuraavasti:

1)

Muutetaan 89 artikla seuraavasti:

a)

Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

säilytysyhteisön sisäisten tilien ja kirjanpidon ja sellaisen kolmannen osapuolen tilien ja kirjanpidon, jolle siirretään säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, välillä tehdään täsmäytyksiä niin usein kuin on tarpeen;”

ii)

Lisätään toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan c alakohdan osalta täsmäytysväli on määritettävä seuraavien seikkojen perusteella:

a)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tavanomainen kaupankäyntitoiminta;

b)

kaupankäynti tavanomaisen kaupankäyntitoiminnan ulkopuolella;

c)

kaupankäynti toisen asiakkaan puolesta, jonka varoja kolmas osapuoli pitää samalla rahoitusvälinetilillä kuin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoja.”

b)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos säilytysyhteisö on siirtänyt säilytystoimintojaan kolmannelle osapuolelle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, kyseiseen säilytysyhteisöön on sovellettava edelleen tämän artiklan 1 kohdan a–e alakohdan mukaisia vaatimuksia. Säilytysyhteisön on myös varmistettava, että kolmas osapuoli noudattaa 1 kohdan b–g alakohdan mukaisia vaatimuksia ja 99 artiklassa säädettyjä varojen erottelemista koskevia velvoitteita.”

2)

Lisätään 98 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a   Sopimuksen, jolla säilytysyhteisö nimeää kolmannen osapuolen säilyttämään kyseisen säilytysyhteisön asiakkaana olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoja, on sisällettävä vähintään seuraavat määräykset:

a)

takeet, joilla varmistetaan säilytysyhteisön pääsy varoja säilyttävän kolmannen osapuolen asianomaiseen kirjanpitoon ja tileihin sekä niitä koskeva tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus, jotta säilytysyhteisö voi täyttää valvontavelvoitteensa ja asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteensa, ja erityisesti jotta se voi

i)

yksilöidä kaikki yhteisöt säilytysketjussa;

ii)

tarkistaa, että niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrä, jotka on kirjattu rahoitusvälinetilille, joka on avattu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan nimissä säilytysyhteisön kirjanpitoon, vastaa niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrää, jotka ovat kolmannen osapuolen säilytettävinä kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun, siten kuin se on kirjattu kolmannen osapuolen kirjanpidossa avatulle rahoitusvälinetilille;

iii)

tarkistaa, että niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrä, jotka on kirjattu ja joita pidetään rahoitusvälinetilillä, joka on avattu liikkeeseenlaskijan arvopaperikeskuksessa tai liikkeeseenlaskijan edustajan luona kolmannen osapuolen nimissä säilytysyhtiön asiakkaiden puolesta, vastaa niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrää, jotka on kirjattu rahoitusvälinetileille, joka on avattu säilytysyhteisön kirjanpitoon kunkin säilytysyhtiön asiakkaana olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan nimissä;

b)

tiedot vastaavista oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on sovittu kolmannen osapuolen ja muun kolmannen osapuolen välillä, jos säilytystoimintoja siirretään edelleen.”

3)

Muutetaan 99 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos säilytystoiminnot on siirretty kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, säilytysyhteisön on varmistettava, että kolmas osapuoli, jolle säilytystoiminnot siirretään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan nojalla, toimii mainitun direktiivin 21 artiklan 11 kohdan d alakohdan iii alakohdassa säädetyn varojen erottelemista koskevan velvoitteen mukaisesti varmistamalla ja todentamalla, että kolmas osapuoli

a)

kirjaa asianmukaisesti kaikki yksilöidyt rahoitusvälineet rahoitusvälinetilille, joka on avattu kolmannen osapuolen kirjanpidossa rahoitusvälineiden säilyttämiseksi säilytysyhteisön asiakkaiden puolesta, ottamatta huomioon säilytysyhteisölle, kolmannelle osapuolelle ja kolmannen osapuolen muille asiakkaille kuuluvia rahoitusvälineitä, jotta säilytysyhteisö voi täsmätä niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrän, jotka on kirjattu tileille, jotka on avattu säilytysyhteisön kirjanpitoon kunkin säilytysyhteisön asiakkaana olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan nimissä;

b)

huolehtii kaikesta tarvittavasta kirjanpidosta ja kaikista tarvittavista rahoitusvälinetileistä siten, että se voi milloin tahansa viipymättä erottaa säilytysyhteisön asiakkaiden varat kolmannen osapuolen omista varoista, kolmannen osapuolen muiden asiakkaiden varoista ja säilytysyhteisön omaan lukuunsa hallussa pitämistä varoista;

c)

hoitaa kirjanpitoa ja rahoitusvälinetilejä tavalla, joka varmistaa niiden oikeellisuuden ja erityisesti niiden vastaavuuden suhteessa varoihin, joita säilytetään säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun, ja säilytysyhteisö voi niiden perusteella milloin tahansa määrittää kyseisten varojen tarkan luonteen, sijainnin ja omistajuuden;

d)

toimittaa säilytysyhteisölle säännöllisesti ja aina, kun olosuhteissa tapahtuu jokin muutos, lausunnon, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varoista;

e)

tekee niin usein kuin tarpeen täsmäytyksiä säilytysyhteisön rahoitusvälinetilien ja sisäisen kirjanpidon sekä sellaisen kolmannen osapuolen rahoitusvälinetilien ja sisäisen kirjanpidon välillä, jolle säilytysyhteisö on siirtänyt edelleen säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

Täsmäytysväli on määritettävä 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f)

ottaa käyttöön riittävät toimintajärjestelyt minimoidakseen riskin siitä, että rahoitusvälineet tai kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvät oikeudet häviävät tai vähenevät rahoitusvälineiden väärinkäytön, niihin liittyvän petoksen, huonon hallinnon, tietojen riittämättömän kirjaamisen ja säilyttämisen tai huolimattomuuden vuoksi;

g)

jos kolmas osapuoli on direktiivin 2006/73/EY 18 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettu yhteisö, joka on sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan alainen, joka vastaa vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä ja jonka täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti, säilytysyhteisön on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käteisvarat pidetään tilillä tai tileillä direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti.”

b)

Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a   Jos säilytysyhteisö siirtää säilytystoimintojaan kolmannessa maassa sijaitsevalle kolmannelle osapuolelle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, säilytysyhteisön on tämän artiklan 1 kohdan vaatimusten lisäksi varmistettava seuraavat seikat:

a)

säilytysyhteisö saa lainopillista neuvontaa riippumattomalta luonnolliselta tai oikeushenkilöltä, jolla vahvistetaan, että sovellettavassa maksukyvyttömyyslainsäädännössä tunnustetaan seuraavat:

i)

säilytysyhteisön asiakkaina olevien asiakkaiden varojen erotteleminen kolmannen osapuolen omista varoista, kolmannen osapuolen muiden asiakkaiden varoista ja varoista, joita kolmas osapuoli pitää hallussa säilytysyhteisön omaan lukuun;

ii)

säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varat eivät ole osa kolmannen osapuolen omaisuutta maksukyvyttömyystapauksessa;

iii)

säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varat eivät ole jaettavissa sellaisen kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminnot on siirretty direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, velkojille tai realisoitavissa näiden hyväksi;

b)

kolmas osapuoli toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

i)

se varmistaa, että a kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät tehtäessä säilytysyhteisön kanssa sopimus säilytystoimintojen siirtämisestä sekä jatkuvasti säilytystoimintojen siirtämisen koko keston ajan;

ii)

ilmoittaa viipymättä säilytysyhteisölle, jos jokin i alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ei enää täyty;

iii)

se ilmoittaa säilytysyhteisölle sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön ja sen tosiasiallisen soveltamisen muutoksista.”

c)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Edellä olevaa 1, 2 ja 2 a kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun kolmas osapuoli, jolle säilytystoimintoja siirretään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, on päättänyt siirtää kaikki säilytystoimintonsa tai osan niistä toiselle kolmannelle osapuolelle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan kolmannen alakohdan nojalla.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta (EUVL L 83, 22.3.2013, s. 1).

(3)  EAMV:n lausunto, 20.7.2017, 34 45 277.


30.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/6


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/1619,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2018,

delegoidun asetuksen (EU) 2016/438 muuttamisesta säilytysyhteisöjen säilytystä koskevien tehtävien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (1) ja erityisesti sen 26 b artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Erilaisista kansallisista arvopaperi- ja maksukyvyttömyyslaeista, joita ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla, johtuu että sen suojan taso vaihtelee, jota siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ’yhteissijoitusyritys’, asiakkaat nauttivat säilytettävänä olevien rahoitusvälineiden maksukyvyttömyysriskiltä. On tarpeen selventää direktiivissä 2009/65/EY säädettyjä varojen säilyttämiseen liittyviä velvollisuuksia, kun pyritään varmistamaan direktiivin 2009/65/EY mukainen asiakkaan varojen vahva suoja ja otetaan huomioon tiukemmat kansallisen lainsäädännön vaatimukset suhteessa kyseisiin aloihin, joita ei ole yhdenmukaistettu.

(2)

Toimivaltaiset viranomaiset ja toimiala soveltavat tällä hetkellä komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/438 (2) mukaisia varojen erottelemista koskevia vaatimuksia eri tavoin. Vaikka säilytysketjussa ensimmäisellä tasolla olevilla säilytysyhteisöillä on velvollisuus tarjota kullekin yhteissijoitusyritysasiakkaalle yksilöllinen tili rahoitusvälineiden pitämistä varten, on tarpeen selventää, että jos säilytystehtävä on delegoitu kolmannelle osapuolelle, kolmannen osapuolen olisi voitava pitää yhteistilillä yhden säilytysyhteisön eri asiakkaiden varoja, mukaan lukien yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varoja. Tältä yhteistililtä olisi aina jätettävä pois säilytysyhteisölle kuuluvat varat ja kolmannelle osapuolelle kuuluvat varat sekä kolmannen osapuolen muille asiakkaille kuuluvat varat. Vastaavasti silloin, kun säilytystoiminto on siirretty edelleen, alemman tason säilyttäjän olisi voitava pitää siirtävän säilytysyhteisön asiakkaiden varoja yhteistilillä. Tältä yhteistililtä olisi aina jätettävä pois alemman tason säilyttäjälle kuuluvat varat ja siirtävälle säilytysyhteisölle kuuluvat varat sekä alemman tason säilyttäjän muille asiakkaille kuuluvat varat. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa terve tasapaino markkinoiden tehokkuuden ja sijoittajansuojan välillä.

(3)

Jotta voidaan minimoida sellaisten varojen menettämisen riski, joita pidetään kolmansien osapuolten, joille säilytystoiminto on siirretty, tarjoamilla yhteisillä rahoitusvälinetileillä, olisi käytettävä sellaista täsmäytysväliä yhteissijoitusyritystä asiakkaanaan pitävän säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen rahoitusvälinetilien ja kirjanpidon tai, jos säilytystoiminto on siirretty edelleen säilytysketjussa, kolmansien osapuolten välillä, jolla voidaan varmistaa, että asiaankuuluvat tiedot toimitetaan säilytysyhteisölle oikea-aikaisesti. Täsmäytysvälin olisi lisäksi oltava riippuvainen liikkeistä kyseisellä yhteistilillä, kuten liiketoimista, jotka liittyvät säilytysyhteisön muille asiakkaille kuuluviin varoihin, joita säilytetään samalla yhteistilillä kuin yhteissijoitusyrityksen varoja.

(4)

Säilytysyhteisön olisi voitava jatkaa tehtäviensä hoitamista tehokkaasti silloin, kun yhteissijoitusyritysasiakkaille kuuluvien varojen säilytys siirretään kolmannen osapuolen vastuulle. Sen vuoksi on tarpeen edellyttää, että säilytysyhteisö pitää sellaista kirjanpitoa rahoitusvälinetilillä, jonka se on avannut yhteissijoitusyrityksen nimissä tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä, että se voi osoittaa, että kolmannen osapuolen säilytettävänä olevat varat kuuluvat kyseiselle tietylle yhteissijoitusyritykselle.

(5)

Jotta vahvistettaisiin säilytysyhteisöjen asemaa suhteessa kolmansiin, joille varojen säilytys siirretään, kyseinen suhde olisi dokumentoitava kirjallisella siirtosopimuksella. Sopimuksessa olisi annettava säilytysyhteisölle mahdollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säilytettävänä olevat varat on asianmukaisesti suojattu ja että kolmas osapuoli noudattaa jatkuvasti siirtosopimusta sekä direktiivin 2009/65/EY ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/438 vaatimuksia. Lisäksi säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen olisi virallisesti sovittava, voiko kolmas osapuoli siirtää edelleen säilytystoimintoja. Tällöin siirtävän kolmannen osapuolen ja sen kolmannen osapuolen, jolle tehtävät siirretään edelleen, välisen sopimuksen mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden olisi oltava samat kuin ne, jotka on vahvistettu säilytysyhteisön ja siirtävän kolmannen osapuolen välillä.

(6)

Jotta säilytysyhteisö voi hoitaa tehtävänsä, on tarpeen vahvistaa säilytysyhteisöjen harjoittamaa kolmansien osapuolten valvontaa riippumatta siitä, sijaitsevatko kolmannet osapuolet unionin alueella vai sen ulkopuolella. Olisi vaadittava, että säilytysyhteisöt tarkistavat, kirjataanko yhteissijoitusyrityksen rahoitusvälineet asianmukaisesti kyseisten kolmansien osapuolten kirjanpitoon. Kolmansien osapuolten kirjanpidon olisi oltava riittävän tarkkaa, jotta sen avulla voidaan tunnistaa omaisuuserän luonne, sijainti ja omistusoikeus. Säilytysyhteisöjen velvollisuuksien tehokkaan toteuttamisen helpottamiseksi kolmansien osapuolten olisi annettava säilytysyhteisöille lausunto kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten puolesta säilytettävänä oleviin varoihin.

(7)

Delegoidun asetuksen (EU) 2016/438 selkeyden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi on tarpeen muuttaa tiettyjä sisäisiä viittauksia, jotka ovat virheellisiä. Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2016/438 olisi muutettava.

(8)

Jotta säilytysyhteisöille annetaan riittävästi aikaa, jotta ne voisivat sopeutua näihin uusiin vaatimuksiin, soveltamisen alkamispäivää olisi lykättävä 18 kuukautta siitä, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Tässä asetuksessa käyttöön otetut toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaiset (3).

(10)

Tässä asetuksessa käyttöön otetut toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean asiantuntijaryhmän lausunnon mukaisia.

(11)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2016/438 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2016/438 seuraavasti:

1)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

säilytysyhteisön sisäisten tilien ja kirjanpidon ja sellaisen kolmannen osapuolen tilien ja kirjanpidon, jolle säilytys on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, välillä tehdään täsmäytyksiä niin usein kuin on tarpeen;”

ii)

Lisätään toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan c alakohdan osalta täsmäytysväli on määritettävä seuraavien seikkojen perusteella:

a)

yhteissijoitusyrityksen tavanomainen kaupankäyntitoiminta;

b)

kaupankäynti tavanomaisen kaupankäyntitoiminnan ulkopuolella;

c)

kaupankäynti toisen asiakkaan puolesta, jonka varoja kolmas osapuoli pitää samalla rahoitusvälinetilillä kuin yhteissijoitusyrityksen varoja.”

b)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos säilytysyhteisö on siirtänyt säilytettäviä varoja koskevia säilytystoimintojaan kolmannelle osapuolelle direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, kyseiseen säilytysyhteisöön on sovellettava edelleen 1 kohdan a–e alakohdan mukaisia vaatimuksia. Säilytysyhteisön on myös varmistettava, että kolmas osapuoli noudattaa 1 kohdan b–g alakohdan mukaisia vaatimuksia.”

2)

Lisätään 15 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a   Sopimuksen, jolla säilytysyhteisö nimeää kolmannen osapuolen säilyttämään kyseisen säilytysyhteisön asiakkaina olevan yhteissijoitusyrityksen varoja, on sisällettävä vähintään seuraavat määräykset:

a)

takeet, joilla varmistetaan säilytysyhteisön pääsy varoja säilyttävän kolmannen osapuolen asianomaiseen kirjanpitoon ja rahoitusvälinetileihin sekä niitä koskeva tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus, jotta säilytysyhteisö voi täyttää valvontavelvoitteensa ja asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteensa, ja erityisesti jotta se voi

i)

yksilöidä kaikki yhteisöt säilytysketjussa;

ii)

tarkistaa, että niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrä, jotka on kirjattu rahoitusvälinetilille, joka on avattu yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä säilytysyhteisön kirjanpitoon, vastaa niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrää, jotka ovat kolmannen osapuolen säilytettävinä kyseisen yhteissijoitusyrityksen lukuun, siten kuin se on kirjattu kolmannen osapuolen kirjanpidossa avatulle rahoitusvälinetilille;

iii)

tarkistaa, että niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrä, jotka on kirjattu ja joita pidetään rahoitusvälinetilillä, joka on avattu liikkeeseenlaskijan arvopaperikeskuksessa tai liikkeeseenlaskijan edustajan luona kolmannen osapuolen nimissä säilytysyhteisön asiakkaiden puolesta, vastaa niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrää, jotka on kirjattu rahoitusvälinetileille, joka on avattu säilytysyhteisön kirjanpitoon kunkin säilytysyhtiön asiakkaana olevan yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä;

b)

tiedot vastaavista oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on sovittu kolmannen osapuolen ja muun kolmannen osapuolen välillä, jos säilytystoimintoja siirretään edelleen.”

3)

Korvataan 16 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos säilytystoiminnot on siirretty kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, säilytysyhteisön on varmistettava, että kolmas osapuoli, jolle säilytystoiminnot siirretään direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, toimii mainitun direktiivin 22 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetyn varojen erottelemista koskevan velvoitteen mukaisesti, minkä säilytysyhteisö tekee varmistamalla ja todentamalla, että kolmas osapuoli

a)

kirjaa asianmukaisesti kaikki yksilöidyt rahoitusvälineet rahoitusvälinetilille, joka on avattu kolmannen osapuolen kirjanpidossa rahoitusvälineiden säilyttämiseksi säilytysyhteisön asiakkaiden puolesta, ottamatta huomioon säilytysyhteisölle, kolmannelle osapuolelle ja kolmannen osapuolen muille asiakkaille kuuluvia rahoitusvälineitä, jotta säilytysyhteisö voi täsmätä niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrän, jotka on kirjattu tileille, jotka on avattu säilytysyhteisön kirjanpitoon kunkin säilytysyhteisön asiakkaana olevan yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä;

b)

huolehtii kaikesta tarvittavasta kirjanpidosta ja kaikista tarvittavista rahoitusvälinetileistä siten, että se voi milloin tahansa viipymättä erottaa säilytysyhteisön asiakkaiden varat kolmannen osapuolen omista varoista, kolmannen osapuolen muiden asiakkaiden varoista ja säilytysyhteisön omaan lukuunsa hallussa pitämistä varoista;

c)

hoitaa kirjanpitoa ja rahoitusvälinetilejä tavalla, joka varmistaa niiden oikeellisuuden ja erityisesti niiden vastaavuuden suhteessa varoihin, joita säilytetään säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten lukuun, ja säilytysyhteisö voi niiden perusteella milloin tahansa määrittää kyseisten varojen tarkan luonteen, sijainnin ja omistajuuden;

d)

toimittaa säilytysyhteisölle säännöllisesti ja aina, kun olosuhteissa tapahtuu jokin muutos, lausunnon, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten varoista;

e)

tekee niin usein kuin tarpeen täsmäytyksiä säilytysyhteisön rahoitusvälinetilien ja sisäisen kirjanpidon sekä sellaisen kolmannen osapuolen rahoitusvälinetilien ja sisäisen kirjanpidon välillä, jolle säilytysyhteisö on siirtänyt edelleen säilytystoimintoja direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Täsmäytysväli on määritettävä 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f)

ottaa käyttöön riittävät toimintajärjestelyt minimoidakseen riskin siitä, että rahoitusvälineet tai kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvät oikeudet häviävät tai vähenevät rahoitusvälineiden väärinkäytön, niihin liittyvän petoksen, huonon hallinnon, tietojen riittämättömän kirjaamisen ja säilyttämisen tai huolimattomuuden vuoksi;

g)

pitää yhteissijoitusyrityksen käteisvarat tilillä tai tileillä kolmannen maan keskuspankissa tai kolmannessa maassa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa, edellyttäen että luottolaitoksiin kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavat toiminnan vakautta koskevat vaatimukset sekä valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten arvion mukaan vähintään unionissa sovellettavia vaatimuksia direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti.”

4)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”saa riippumattomalta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä oikeudellista neuvontaa, jolla vahvistetaan, että sovellettavassa maksukyvyttömyyslainsäädännössä tunnustetaan säilytysyhteisönasiakkaiden varojen erotteleminen kolmannen osapuolen omista varoista, kolmannen osapuolen muiden asiakkaiden varoista ja varoista, joita kolmas osapuoli pitää hallussa säilytysyhteisön omaan lukuun, ja että säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten varat eivät ole osa kolmannen osapuolen omaisuutta maksukyvyttömyystapauksessa eivätkä ole jaettavissa sellaisen kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminnot on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, velkojille tai realisoitavissa näiden hyväksi.”

b)

Kumotaan 2 kohdan d ja e alakohta.

c)

Kumotaan 3 kohta.

5)

Korvataan 22 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on osoitettava yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että se on tyytyväinen säilytysyhteisön nimeämiseen ja että nimeäminen on ainoastaan yhteissijoitusyrityksen ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukaista. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on asetettava 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen saataville.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2016/438, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täydentämisestä säilytysyhteisöjen velvollisuuksien osalta (EUVL L 78, 24.3.2016, s. 11).

(3)  EAMV:n lausunto, 20.7.2017, 34 45 277.


30.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/10


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/1620,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 460 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoitua asetusta (EU) 2015/61 (2) olisi muutettava, jotta se vastaisi paremmin kansainvälisiä standardeja ja sillä helpotettaisiin luottolaitosten likviditeetin hallinnan tehostamista.

(2)

Jotta unionin ulkopuolella toimivien luottolaitosten toiminta voidaan ottaa riittävällä tavalla huomioon, olisi syytä luopua kolmannessa maassa olevan tytäryrityksen hallussa oleviin likvideihin varoihin sovellettavista vähimmäisliikkeeseenlaskumäärää koskevista vaatimuksista, jotta tällaiset varat voidaan hyväksyä konsolidoinnissa. Muussa tapauksessa tämä saattaisi aiheuttaa emoyrityksenä toimivan laitoksen likvidien varojen vajeen konsolidoidulla tasolla, koska kolmannen maan tytäryrityksestä johtuva maksuvalmiusvaatimus sisällytettäisiin konsolidoituun maksuvalmiusvaatimukseen, kun taas kyseisen tytäryrityksen hallussa olevat varat, jotka sillä on kolmannen maan maksuvalmiusvaatimusten täyttämistä varten, jätettäisiin konsolidoidun maksuvalmiusvaatimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kolmannessa maassa sijaitsevan tytäryrityksen varoja voisi kuitenkin hyväksyä enintään sen verran kuin mitä ovat tästä tytäryrityksestä johtuvat, stressitestien kohteena olevat likviditeetin nettoulosvirtaukset, jotka ovat saman valuutan määräisiä kuin kyseiset varat. Kolmansien maiden muiden varojen tapaan myös nämä varat voitaisiin hyväksyä vain, jos ne ovat kyseisen kolmannen maan lainsäädännön nojalla likvidejä varoja.

(3)

Tiedossa on, että keskuspankit voivat tarjota likviditeettiä oman valuutan määräisenä, ja keskuspankkien luottoluokituksella on vähemmän merkitystä likviditeetille kuin vakavaraisuudelle. Tästä johtuen – sekä siksi, että delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 säännöksiä tuodaan lähemmäksi kansainvälistä standardia ja kansainvälisesti toimivien luottolaitosten tasapuoliset toimintaedellytykset taataan –, kun unionin luottolaitosten kolmannessa maassa sijaitseva tytäryritys tai sivuliike säilyttää varantoja kolmannen maan keskuspankissa, jota valittu ulkoinen luottoluokituslaitos ei ole luokitellut luottoluokkaan 1, nämä varannot olisi tiettyjen edellytysten täyttyessä hyväksyttävä tason 1 likvideiksi varoiksi. Nämä varannot olisi hyväksyttävä etenkin silloin, kun luottolaitokselle on sallittua nostaa ne milloin tahansa stressikausien aikana ja tällaisen noston edellytykset on lisäksi määritetty kolmannen maan valvontaviranomaisen ja varantoja säilyttävän keskuspankin välisessä sopimuksessa tai kolmannen maan asiaa koskevissa säädöksissä. Nämä varannot voitaisiin kuitenkin hyväksyä tason 1 varoiksi vain siinä tarkoituksessa, että niillä katetaan stressitestien kohteena olevat likviditeetin nettoulosvirtaukset, jotka ovat saman valuutan määräisiä kuin kyseiset varannot.

(4)

Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402 (3). Kyseisessä asetuksessa olevien kriteerien perusteella todetaan, onko arvopaperistamisessa kyse yksinkertaisesta, läpinäkyvästä ja standardoidusta arvopaperistamisesta, jäljempänä ’YLS-arvopaperistaminen’. Näillä kriteereillä varmistetaan, että YLS-arvopaperistamiset ovat korkealaatuisia, minkä vuoksi kriteerejä olisi hyödynnettävä myös sen määrittämisessä, mitkä arvopaperistamiset katsotaan laadukkaiksi likvideiksi varoiksi maksuvalmiusvaatimuksen laskennassa. Arvopaperistamiset olisi näin ollen hyväksyttävä delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 tarkoitetuiksi tason 2B varoiksi, jos ne täyttävät kaikki asetuksessa (EU) 2017/2402 säädetyt vaatimukset muiden delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 jo yksilöityjen, erityisesti niiden likviditeettiominaisuuksia koskevien kriteerien lisäksi.

(5)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 täytäntöönpanon ei tulisi estää rahapolitiikan tehokasta välittymistä kansantalouteen. Voidaan odottaa, että transaktiot Euroopan keskuspankin tai jäsenvaltion keskuspankin kanssa uusitaan vakavissa stressitilanteissa. Siksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus myöntää poikkeus maksuvalmiuspuskurin laskennassa käytettävästä kumoamismekanismista, kun on kyse vakuudellisista transaktioista EKP:n tai jäsenvaltion keskuspankin kanssa, näihin transaktioihin liittyy laadukkaita likvidejä varoja vähintään yhdessä transaktion osassa ja ne erääntyvät seuraavan 30 kalenteripäivän aikana. Ennen poikkeuksen myöntämistä toimivaltaisten viranomaisten olisi kuitenkin kuultava transaktion vastapuolena olevaa keskuspankkia sekä EKP:tä silloin, kun keskuspankki on eurojärjestelmään kuuluva keskuspankki. Poikkeukseen olisi lisäksi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, jotta vältettäisiin mahdolliset suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttötilaisuudet tai kielteisten kannustimien muodostuminen luottolaitoksille. Jotta unionin säännöt olisivat yhdenmukaisempia Baselin komitean vahvistaman kansainvälisen standardin kanssa, johdannaistransaktioissa saadut vakuudet olisi poistettava kumoamismekanismista.

(6)

Takaisinostosopimusten, takaisinmyyntisopimusten ja vakuudellisten vaihtosopimusten ulos- ja sisäänvirtausasteiden kohtelu olisi yhdenmukaistettava täysin Baselin pankkivalvontakomitean, jäljempänä ’Baselin komitea’, määrittelemän maksuvalmiusvaatimuksen kansainvälisen standardin kanssa. Etenkin käteisen ulosvirtauslaskelmien olisi suoraan liityttävä jatkettavien transaktioiden osuuteen (linjassa käteisvelkaan sovellettavan annettavan vakuuden arvonleikkauksen kanssa, kuten Baselin komitean standardissa) eikä niinkään vakuuden likviditeettiarvoon.

(7)

Ilmenneiden toisistaan poikkeavien tulkintojen vuoksi on tärkeää selventää useita delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 säännöksiä etenkin seuraavien osalta: maksuvalmiusvaatimuksen täyttyminen; rahoituksen saantiin sitomattomista järjestelyistä muodostetussa, keskuspankin hoitamassa poolissa olevien varojen, yhteissijoitusyritysten sekä osuustoiminnallisissa verkostoissa ja laitosten suojajärjestelmissä olevien talletusten ja muun rahoituksen hyväksyminen puskuriin; muita tuotteita ja palveluita koskevien likviditeetin lisäulosvirtausten laskenta; etuuskohtelun myöntäminen ryhmänsisäisille luottojärjestelyille ja likviditeettisopimuksille; lyhyen position käsittely; sekä seuraavan 30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvistä arvopapereista tulevien maksujen huomioon ottaminen.

(8)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2015/61 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2015/61 seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

kolmansien maiden varat, jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevan tytäryrityksen hallussa, voidaan hyväksyä likvideiksi varoiksi konsolidointia varten, jos kyseisiä varoja voidaan pitää likvideinä varoina maksuvalmiusvaatimuksen vahvistavan kolmannen maan kansallisen lainsäädännön nojalla ja jos ne täyttävät yhden seuraavista edellytyksistä:

i)

varat täyttävät kaikki tämän asetuksen II osastossa säädetyt vaatimukset;

ii)

varat eivät täytä tämän asetuksen II osastossa asetettuja erityisvaatimuksia liikkeeseenlaskumääränsä osalta, mutta ne täyttävät kaikki muut kyseisessä kohdassa asetetut vaatimukset.

Varoja, jotka voidaan hyväksyä ii alakohdan nojalla, voidaan hyväksyä enintään sen verran kuin mitä ovat tästä tytäryrityksestä johtuvat, stressitestien kohteena olevat likviditeetin nettoulosvirtaukset, jotka ovat saman valuutan määräisiä kuin kyseiset varat;”

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Kumotaan 8 ja 9 kohta.

b)

Korvataan 11 kohta seuraavasti:

”11.

’stressillä’ luottolaitoksen vakavaraisuuden tai likviditeettiaseman äkillistä tai vakavaa heikkenemistä sellaisten markkinaolosuhteissa tapahtuvien muutosten tai laitoskohtaisten tekijöiden vuoksi, joiden seurauksena ilmenee olennainen riski siitä, ettei luottolaitos kykene täyttämään sitoumuksiaan niiden erääntyessä seuraavien 30 kalenteripäivän kuluessa;”

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Luottolaitosten on laskettava maksuvalmiusvaatimuksensa ja seurattava sitä raportointivaluutan määräisenä kaikkien erien osalta riippumatta siitä, minkä valuutan määräisinä ne tosiasiallisesti ovat.

Lisäksi luottolaitosten on erikseen laskettava maksuvalmiusvaatimuksensa tiettyjen erien osalta ja seurattava sitä seuraavasti:

a)

niiden erien osalta, jotka ilmoitetaan erikseen muun kuin raportointivaluutan määräisinä asetuksen (EU) N:o 575/2013 415 artiklan 2 kohdan säännöksen mukaisesti, luottolaitosten on laskettava erikseen maksuvalmiusvaatimuksensa ja seurattava sitä kyseisen muun valuutan määräisenä;

b)

niiden erien osalta, jotka ovat raportointivaluutan määräisiä ja joissa muiden kuin raportointivaluutan määräisten velkojen yhteismäärä on vähintään viisi prosenttia luottolaitoksen kokonaisveloista, lukuun ottamatta lakisääteistä pääomaa ja taseen ulkopuolisia eriä, luottolaitosten on laskettava erikseen maksuvalmiusvaatimuksensa ja seurattava sitä raportointivaluutan määräisenä.

Luottolaitosten on ilmoitettava maksuvalmiusvaatimus toimivaltaiselle viranomaiselleen komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisesti.”

c)

Lisätään 6 kohta seuraavasti:

”6.   Luottolaitokset eivät saa laskea kahteen kertaan likvidejä varoja, sisäänvirtauksia ja ulosvirtauksia.”

4)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Varojen on koostuttava luottolaitoksen hallussa tai a alakohdassa tarkoitetussa poolissa olevasta omaisuudesta, oikeudesta, saamisesta tai korosta, ja niiden on oltava kiinnittämättömiä. Tässä tarkoituksessa omaisuuserä on katsottava kiinnittämättömäksi, jos siihen ei sovelleta lainsäädäntöön, sopimukseen tai sääntelyyn perustuvaa rajoitusta tai muuta rajoitusta, joka estää luottolaitosta realisoimasta, myymästä, siirtämästä, luokittelemasta tai yleisesti luovuttamasta omaisuuserää suoran myynnin tai takaisinostosopimuksen kautta seuraavien 30 kalenteripäivän aikana. Seuraavat omaisuuserät katsotaan kiinnittämättömiksi:

a)

poolissa olevat varat, jotka ovat käytettävissä välittömästi vakuutena lisärahoituksen hankkimiseksi luottolaitoksen saatavilla olevien sidottujen mutta vielä rahoittamattomien luottolimiittien perusteella tai, jos poolia hoitaa keskuspankki, luottolaitoksen saatavilla olevien sitomattomien ja vielä rahoittamattomien luottolimiittien perusteella. Tähän alakohtaan sisältyvät varat, jotka luottolaitos on sijoittanut keskuslaitokseen osuustoiminnallisessa verkostossa tai laitosten suojajärjestelmässä. Luottolaitosten on oletettava, että poolissa olevat varat ovat kiinnitettyjä likviditeetin lisäämiseen perustuvassa järjestyksessä, joka pohjautuu 2 luvussa vahvistettuun likviditeettiluokitukseen alkaen varoista, joita ei hyväksytä maksuvalmiuspuskuriin;

b)

varat, jotka luottolaitos on saanut vakuutena luottoriskin vähentämistä varten takaisinmyyntitransaktiossa tai arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa ja jotka luottolaitos voi luovuttaa.”

b)

Muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

toinen luottolaitos, paitsi jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i)

liikkeeseenlaskija on 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tai 11 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen laitos;

ii)

omaisuuserä on 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa, 11 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tai 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu katettu joukkolaina;

iii)

omaisuuserä kuuluu 10 artiklan 1 kohdan e alakohdassa kuvailtuun luokkaan;”

ii)

Korvataan g alakohta seuraavasti:

”g)

mikä tahansa muu yhteisö, joka harjoittaa pääasiallisena liiketoimintanaan yhtä tai useampaa direktiivin 2013/36/EU liitteessä I luetelluista toiminnoista. Tätä artiklaa sovellettaessa arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden ei katsota kuuluvan tässä alakohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin.”

c)

lisätään 7 kohtaan aa alakohta seuraavasti:

”aa)

10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut saamiset keskushallinnoilta;”

5)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

10 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitetut saamiset keskuspankeilta;”

b)

Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

ottamalla käyttöön sisäisiä järjestelmiä ja tarkastuksia, jotta maksuvalmiuden hallintatoiminto voi harjoittaa tehokasta operatiivista valvontaa likvidien varojen muuttamiseksi rahaksi minä tahansa ajankohtana 30 kalenteripäivän stressikauden aikana ja jotta ehdolliset varat ovat sen saatavilla rikkomatta voimassa olevia liiketoiminta- tai riskinhallintastrategioita. Omaisuuserää ei saa sisällyttää maksuvalmiuspuskuriin varsinkaan silloin, kun omaisuuserän muuttaminen rahaksi korvaamatta sitä 30 kalenteripäivän stressikauden aikana, minkä myötä suoja poistuu, loisi avoimen riskiposition, joka ylittäisi luottolaitoksen sisäiset rajoitukset;”

6)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

varannot, jotka luottolaitoksella on i tai ii alakohdassa tarkoitetussa keskuspankissa, edellyttäen, että luottolaitos voi nostaa kyseiset varannot milloin tahansa stressikausien aikana ja tällaisen noston edellytykset on määritetty luottolaitoksen toimivaltaisen viranomaisen ja sen keskuspankin, jossa varantoja säilytetään, välisessä sopimuksessa tai kolmannen maan asiaa koskevissa säännöissä.

Tässä kohdassa sovelletaan seuraavaa:

jos varannot ovat tytäryrityksenä olevan luottolaitoksen hallussa, tällaisen noston edellytykset on määritettävä tytäryrityksenä olevan luottolaitoksen jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen ja sen keskuspankin, jossa varantoja säilytetään, välisessä sopimuksessa tai tapauksen mukaan kolmannen maan asiaa koskevissa säännöissä;

jos varannot ovat sivuliikkeen hallussa, tällaisen noston edellytykset on määritettävä sen jäsenvaltion tai kolmannen maan, jossa sivuliike sijaitsee, toimivaltaisen viranomaisen ja sen keskuspankin, jossa varantoja säilytetään, välisessä sopimuksessa tai tapauksen mukaan kolmannen maan asiaa koskevissa säännöissä;”

b)

Korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

seuraavat varat:

i)

varat, jotka edustavat saamisia tai takauksia sellaisen kolmannen maan keskushallinnolta tai keskuspankilta, jota valittu ECAI ei luokittele asetuksen (EU) N:o 575/2013 114 artiklan 2 kohdan mukaiseen luottoluokkaan 1;

ii)

varannot, jotka luottolaitoksella on i alakohdassa tarkoitetussa keskuspankissa, edellyttäen, että luottolaitos voi nostaa kyseiset varannot milloin tahansa stressikausien aikana ja tällaisen noston edellytykset on määritetty kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten ja sen keskuspankin, jossa varantoja säilytetään, välisessä sopimuksessa tai kyseisen kolmannen maan asiaa koskevissa säännöissä.

Sovellettaessa ii alakohtaa sovelletaan seuraavaa:

jos varannot ovat tytäryrityksenä olevan luottolaitoksen hallussa, tällaisen noston edellytykset on määritettävä tytäryrityksenä olevan luottolaitoksen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen ja sen keskuspankin, jossa varantoja säilytetään, välisessä sopimuksessa tai kolmannen maan asiaa koskevissa säännöissä;

jos varannot ovat sivuliikkeen hallussa, tällaisen noston edellytykset on määritettävä sen kolmannen maan, jossa sivuliike sijaitsee, toimivaltaisen viranomaisen ja sen keskuspankin, jossa varantoja säilytetään, välisessä sopimuksessa tai kolmannen maan asiaa koskevissa säännöissä.

Tällaisten ensimmäisen alakohdan i ja ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvien ja tietyn valuutan määräisten omaisuuserien, jotka luottolaitos voi merkitä tason 1 varoiksi, yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää luottolaitoksen saman valuutan määräisten, stressitestien kohteena olevien likviditeetin nettoulosvirtausten määrää.

Lisäksi jos ensimmäisen alakohdan i ja ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvat omaisuuserät ovat kokonaan tai osittain sellaisen valuutan määräisiä, joka ei ole kyseisen kolmannen maan kansallinen valuutta, luottolaitos voi merkitä kyseiset varat tason 1 varoiksi vain sellaiseen määrään saakka, joka vastaa sellaisten likviditeetin nettoulosvirtaustensa määrää, jotka ovat stressitestien kohteena ja kyseisen ulkomaan valuutan määräisiä sekä vastaavat luottolaitoksen operaatioita lainkäyttöalueella, jolla maksuvalmiusriski otetaan;”

c)

Korvataan 1 kohdan f alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”katepooliin sisältyvät saamiset laitoksilta täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, tai jos toimivaltainen viranomainen on soveltanut asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettua osittaista soveltamatta jättämistä, mainitussa alakohdassa säädetyt edellytykset;”

d)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen erittäin laadukkaiden katettujen joukkolainojen markkina-arvosta on tehtävä vähintään seitsemän prosentin arvonleikkaus. Lukuun ottamatta 15 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa mainittuja yhteissijoitusyritysten osakkeita ja osuuksia muiden tason 1 varojen arvosta ei vaadita arvonleikkausten tekemistä.”

7)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

katepooliin sisältyvät saamiset laitoksilta täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, tai jos toimivaltainen viranomainen on soveltanut asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettua osittaista soveltamatta jättämistä, mainitussa alakohdassa säädetyt edellytykset;”

b)

Korvataan 1 kohdan d alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

katepooliin sisältyvät saamiset laitoksilta täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, tai jos toimivaltainen viranomainen on soveltanut asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettua osittaista soveltamatta jättämistä, mainitussa alakohdassa säädetyt edellytykset;”

8)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden muodossa olevia vastuita on pidettävä tason 2B arvopaperistamisina, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

nimitystä ”YLS” tai ”yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu” tai nimitystä, jolla mainittuihin termeihin viitataan suoraan tai välillisesti, saadaan käyttää arvopaperistamista varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 (*1) mukaisesti, ja niitä käytetään tällä tavoin;

b)

tämän artiklan 2 kohdassa ja 10–13 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).”"

b)

Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

a)

”valittu ECAI luokittelee position asetuksen (EU) N:o 575/2013 264 artiklan mukaisesti luottoluokkaan 1 tai vastaavaan luottoluokkaan lyhytaikaisen luottoluokituksen tapauksessa;”

b)

”positio on arvopaperistamisen ylimmässä etuoikeusluokassa tai ylimmissä etuoikeusluokissa ja sillä on korkein etuoikeusasema transaktion koko voimassaoloajan. Näissä tarkoituksissa etuoikeusluokka on katsottava ylimmäksi, jos täytäntöönpanoilmoituksen ja mahdollisen erääntymisilmoituksen toimittamisen jälkeen etuoikeusluokka ei ole saman arvopaperistamistransaktion tai -järjestelmän muita etuoikeusluokkia huonompi lainapääoma- ja korkomaksujen saannin osalta, lukuun ottamatta vaateita, jotka liittyvät korko- tai valuuttajohdannaissopimuksiin, palkkioihin tai muihin vastaaviin maksuihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 242 artiklan 6 kohdan mukaisesti;”

ii)

Kumotaan c–f alakohta ja h–k alakohta.

iii)

Muutetaan g alakohta seuraavasti:

a)

Korvataan johdanto-osan sanamuoto seuraavasti:

”arvopaperistamisposition vakuutena on sellaisten kohde-etuuksiin liittyvien vastuiden pooli, jotka joko kuuluvat kaikki vain yhteen seuraavista alaluokista tai ne koostuvat i alakohdassa tarkoitettujen asuntolainojen ja ii alakohdassa tarkoitettujen asuntolainojen yhdistelmästä:”

b)

Korvataan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

autolainat ja autoleasingsopimukset lainanottajille tai vuokraajille, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai asuvat jäsenvaltiossa. Näissä tarkoituksissa autolainoihin ja autoleasingsopimuksiin kuuluvat myös lainat tai leasingsopimukset, joilla rahoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (*2) 3 artiklan 11 ja 12 alakohdassa määriteltyjä moottoriajoneuvoja tai perävaunuja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 167/2013 (*3) tarkoitettuja maatalous- tai metsätraktoreita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013 (*4) tarkoitettuja kaksipyöräisiä moottoripyöriä tai moottorikäyttöisiä kolmipyöriä taikka direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja telaketjuin liikkuvia ajoneuvoja. Tällaiset lainat tai leasingsopimukset voivat sisältää täydentäviä vakuutus- ja palvelutuotteita tai ajoneuvojen lisäosia sekä leasingsopimusten tapauksessa leasingvuokrattujen ajoneuvojen jäännösarvon. Kaikkien pooliin sisältyvien lainojen ja leasingsopimusten vakuutena on oltava ajoneuvoa koskeva ensisijainen luottoerä tai vakuus taikka arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle myönnetty asianmukainen takaus, kuten omistuksenpidätystä koskeva määräys;

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1)."

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1)."

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).”"

c)

Kumotaan 3–9 kohta.

9)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

jos luottolaitoksella ei ole tietoja yhteissijoitusyrityksen vastuista, sen on oletettava, kun se määrittelee kohde-etuutena olevien varojen likviditeettitasoa ja tekee asianmukaista kyseisten varojen arvonleikkausta, että yhteissijoitusyritys sijoittaa likvideihin varoihin valtuuksiensa mukaisen enimmäismäärän puitteissa samassa nousevassa järjestyksessä kuin kyseiset likvidit varat on luokiteltu 2 kohdan mukaisesti alkaen 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetuista varoista ja jatkaen nousevasti siihen saakka, kun sijoitusten enimmäismäärä saavutetaan.”

b)

Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ulkoisen tilintarkastajan on vahvistettava niiden laskelmien oikeellisuus, jotka säilytysyhteisönä toimiva laitos tai yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö on tehnyt määrittäessään yhteissijoitusyritysten osakkeiden tai osuuksien markkina-arvon tai arvonleikkaukset, vähintään kerran vuodessa.”

10)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Talletukset ja muu rahoitus osuustoiminnallisissa verkostoissa ja laitosten suojajärjestelmissä

1.   Jos luottolaitos kuuluu asetuksen (EU) N:o 575/2013 113 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun laitosten suojajärjestelmään, verkostoon, jolle voidaan myöntää kyseisen asetuksen 10 artiklassa säädetty vapautus, tai jäsenvaltion osuustoiminnalliseen verkostoon, vaadittaessa maksettavia talletuksia, joita luottolaitoksella on keskuslaitoksessa, voidaan käsitellä likvideinä varoina, jollei talletukset vastaanottava keskuslaitos käsittele niitä toiminnallisina talletuksina. Jos talletuksia käsitellään likvideinä varoina, niitä on käsiteltävä jonkin seuraavan säännöksen mukaisesti:

a)

jos kansallisen lainsäädännön taikka järjestelmää tai verkostoa koskevien oikeudellisesti sitovien asiakirjojen mukaisesti keskuslaitoksella on velvollisuus säilyttää talletukset tietylle tasolle tai tiettyyn luokkaan kuuluvina likvideinä varoina tai sijoittaa ne tällaisiin likvideihin varoihin, talletuksia on käsiteltävä samalle tasolle tai samaan luokkaan kuuluvina likvideinä varoina tämän asetuksen mukaisesti;

b)

jos keskuslaitoksella ei ole velvollisuutta säilyttää talletuksia tietylle tasolle tai tiettyyn luokkaan kuuluvina likvideinä varoina tai sijoittaa ne tällaisiin likvideihin varoihin, talletuksia on käsiteltävä tason 2B varoina tämän asetuksen mukaisesti ja niiden jäljellä olevaan määrään on sovellettava vähintään 25 prosentin arvonleikkausta.

2.   Jos jäsenvaltion lainsäädännön taikka yhtä 1 kohdassa kuvailluista verkostoista tai järjestelmistä koskevien oikeudellisesti sitovien asiakirjojen mukaisesti luottolaitoksella on mahdollisuus saada 30 kalenteripäivän kuluessa käyttämätöntä maksuvalmiusrahoitusta keskuslaitokselta tai toiselta samaan verkostoon tai järjestelmään kuuluvalta laitokselta, tällaista rahoitusta on käsiteltävä tason 2B omaisuuseränä siltä osin kuin sen vakuutena ei ole tietylle tasolle tai tiettyyn luokkaan kuuluvia likvidejä varoja eikä sitä käsitellä 34 artiklan säännösten mukaisesti. Maksuvalmiusrahoituksen käyttämättömän sidotun pääoman määrään on sovellettava vähintään 25 prosentin arvonleikkausta.”

11)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava sen jälkeen, kun on tehty oikaisu vaikutuksiin, joita aiheutuu vakuudelliseen rahoitukseen, vakuudelliseen luotonantoon tai vakuudellisiin vaihtosopimuksiin liittyvien transaktioiden likvidien varojen varantoon, kun likvidejä varoja käytetään vähintään yhdessä transaktion osassa, jos transaktiot erääntyvät 30 kalenteripäivän kuluessa, ja kun on vähennetty mahdolliset sovellettavat arvonleikkaukset sekä edellyttäen, että luottolaitos noudattaa 8 artiklassa säädettyjä toiminnallisia vaatimuksia.”

b)

Lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4.   Toimivaltainen viranomainen voi yksittäistapauksissa luopua 2 ja 3 kohdan soveltamisesta kokonaan tai osittain, kun on kyse yhdestä tai useammasta vakuudelliseen rahoitukseen, vakuudelliseen luotonantoon tai vakuudellisiin vaihtosopimuksiin liittyvästä, likvideillä varoilla vähintään yhdessä transaktion osassa toteutettavasta ja 30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvästä transaktiosta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

transaktion tai transaktioiden vastapuolena on EKP tai jonkun jäsenvaltion keskuspankki;

b)

sellaiset poikkeukselliset olosuhteet vallitsevat, jotka aiheuttavat järjestelmäriskin, joka vaikuttaa yhden tai useamman jäsenvaltion pankkialaan;

c)

toimivaltainen viranomainen on ennen soveltamisesta luopumista kuullut transaktion tai transaktioiden vastapuolena olevaa keskuspankkia ja myös EKP:tä silloin, kun kyseinen keskuspankki on eurojärjestelmään kuuluva keskuspankki.”

c)

Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5.   EPV antaa komissiolle kertomuksen viimeistään 19 päivänä marraskuuta 2020 2–4 kohdassa säädetyn kumoamismekanismin teknisestä soveltuvuudesta ja siitä, onko mekanismilla todennäköisesti haitallinen vaikutus unioniin sijoittautuneiden luottolaitosten liiketoimintaan ja riskiprofiiliin, rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja asianmukaiseen toimintaan, talouteen tai rahapolitiikan kansantalouteen välittymiseen. Kertomuksessa on arvioitava mahdollisuutta muuttaa 2–4 kohdassa säädettyä kumoamismekanismia, ja jos EPV katsoo, että nykyinen purkamismekanismi ei ole teknisesti sopiva tai sillä on haitallinen vaikutus, kertomuksessa olisi suositeltava vaihtoehtoisia ratkaisuja ja arvioitava niiden vaikutusta.

Komissio ottaa huomioon edellisessä alakohdassa tarkoitetun EPV:n kertomuksen laatiessaan mahdollisia muita delegoituja säädöksiä asetuksen (EU) N:o 575/2013 460 artiklassa tarkoitetun valtuutuksen nojalla.”

12)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Johdannaistransaktioiden nettoutus

1.   Luottolaitosten on laskettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II lueteltujen sopimusten sekä luottojohdannaisten 30 kalenteripäivän aikajänteellä odotettavissa olevat ulosvirtaukset ja sisäänvirtaukset nettomääräisesti kunkin vastapuolen osalta edellyttäen, että ne ovat tehneet kahdenvälisiä nettoutussopimuksia, jotka täyttävät kyseisen asetuksen 295 artiklan edellytykset.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, luottolaitosten on laskettava nettoperusteisesti käteisen ulosvirtaukset ja sisäänvirtaukset valuuttajohdannaistransaktioista, joissa pääomamäärät vaihdetaan kokonaisuudessaan samanaikaisesti (tai saman päivän aikana), vaikka kyseiset liiketoimet eivät kuuluisi kahdenvälisen nettoutussopimuksen soveltamisalaan.

3.   Tätä artiklaa sovellettaessa nettomääräiseksi on katsottava määrä ilman seuraavien 30 kalenteripäivän kuluessa toimitettavia tai saatavia vakuuksia. Jos vakuus on tarkoitus saada seuraavien 30 kalenteripäivän kuluessa, nettomääräiseksi katsotaan kuitenkin määrä ilman kyseistä vakuutta ainoastaan, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)

saatavaa vakuutta, kun se vastaanotetaan, voidaan pitää tämän asetuksen II osaston mukaisena likvidinä omaisuuseränä;

b)

luottolaitos voisi oikeudellisesti ja toiminnallisesti käyttää vakuuden uudelleen, kun se vastaanotetaan.”

13)

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

stabiilien vähittäistalletusten ja muiden 24 ja 25 artiklan mukaisesti määritettyjen vähittäistalletusten kulloinenkin määrä;

b)

muiden sellaisten velkojen, jotka erääntyvät tai joita velan myöntäjä tai rahoituksen antaja voivat vaatia maksettaviksi tai joiden osalta rahoituksen antaja voi olettaa, että luottolaitos maksaa velan takaisin seuraavien 30 kalenteripäivän aikana, kulloisetkin määrät määritettyinä 27, 28 ja 31 a artiklan mukaisesti;”

b)

Lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti tehtävään likviditeetin ulosvirtauslaskelmaan sovelletaan 26 artiklan mukaisesti hyväksyttyä ulosvirtausten laskemista ilman ulosvirtauksista riippuvia sisäänvirtauksia.”

14)

Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Luottolaitosten on arvioitava säännöllisesti likviditeetin ulosvirtausten todennäköisyyttä ja mahdollista volyymiä seuraavien 30 kalenteripäivän aikana muiden kuin 27–31 a artiklassa tarkoitettujen sellaisten tuotteiden tai palvelujen osalta, joita kyseiset luottolaitokset tarjoavat tai järjestävät tai joita mahdolliset ostajat voisivat pitää kyseisiin laitoksiin liittyvinä. Kyseisiä tuotteita tai palveluita ovat muun muassa

a)

muut taseen ulkopuoliset velvoitteet ja ehdolliset rahoitusvelvoitteet, mukaan lukien sitomattomat rahoitusjärjestelyt;

b)

käyttämättömät lainat ja ennakkomaksut tukkukaupan vastapuolille;

c)

kiinnelainat, joista on sovittu mutta joita ei ole vielä otettu käyttöön;

d)

luottokortit;

e)

tilinylitykset;

f)

suunnitellut ulosvirtaukset, jotka liittyvät nykyisten vähittäis- tai tukkulainojen uusimiseen tai uusien vähittäis- tai tukkulainojen jatkamiseen;

g)

johdannaisiin liittyvät maksettavat, lukuun ottamatta asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II lueteltuja sopimuksia sekä luottojohdannaisia;

h)

kaupan rahoitukseen liittyvät taseen ulkopuoliset tuotteet.”

15)

Korvataan 25 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

talletus on tilillä, johon on pääsy ainoastaan internetin kautta;”

16)

Lisätään 26 artiklan loppuun seuraava kohta:

”Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle, mitkä laitokset hyötyvät tämän artiklan mukaisesta ulosvirtausten laskemisesta ilman ulosvirtauksista riippuvia sisäänvirtauksia. EPV voi pyytää toimittamaan tausta-asiakirjoja.”

17)

Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Luottolaitosten on kerrottava 30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvät velat, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 575/2013 192 artiklan 2 alakohdan määritelmän mukaisesta vakuudellisesta luotonannosta ja kyseisen asetuksen 192 artiklan 3 alakohdan määritelmän mukaisista pääomamarkkinalähtöisistä liiketoimista, seuraavasti:

a)

0 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan mukaisina minkä tahansa 10 artiklassa tarkoitetun tason 1 varojen luokan likvideinä varoina, lukuun ottamatta 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja erittäin laadukkaita katettuja joukkolainoja;

b)

7 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan mukaisina 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun varojen luokan likvideinä varoina;

c)

15 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 11 artiklan mukaisina minkä tahansa 11 artiklassa tarkoitetun tason 2A varojen luokan likvideinä varoina;

d)

25 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 13 artiklan mukaisina minkä tahansa 13 artiklan 2 kohdan g alakohdan i, ii tai iv alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

e)

30 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 12 artiklan mukaisina 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

f)

35 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 13 artiklan mukaisina minkä tahansa 13 artiklan 2 kohdan g alakohdan iii tai v alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

g)

50 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 12 artiklan mukaisina minkä tahansa 12 artiklan 1 kohdan b, c tai f alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

h)

tämän asetuksen 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti määritetyllä vähimmäisarvonleikkauksen prosenttiosuudella, jos niiden vakuutena on yhteissijoitusyrityksissä olevia osakkeita tai osuuksia, joita – jos niitä ei käytetä kyseisten liiketoimien vakuutena – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 15 artiklan mukaisina samantasoisina likvideinä varoina kuin kohde-etuutena olevat likvidit varat;

i)

100 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, jotka eivät kuulu yhteenkään tämän alakohdan a–h alakohdassa tarkoitettuun ryhmään.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos vakuudellisen luotonannon tai pääomamarkkinalähtöisen liiketoimen vastapuoli on luottolaitoksen kotimainen keskuspankki, ulosvirtausasteen on oltava 0 prosenttia. Tapauksissa, joissa liiketoimi toteutetaan sivuliikkeen kautta sen jäsenvaltion tai kolmannen maan keskuspankin kanssa, jossa sivuliike sijaitsee, sovelletaan kuitenkin 0 prosentin ulosvirtausastetta ainoastaan, jos sivuliikkeellä on sama pääsy keskuspankkien tarjoamaan likviditeettiin, myös stressikausien aikana, kuin kyseisessä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa kotipaikkaansa pitävillä luottolaitoksilla.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vakuudellisen luotonannon tai pääomamarkkinalähtöisten liiketoimien, jotka edellyttäisivät ensimmäisen alakohdan mukaisesti yli 25 prosentin ulosvirtausastetta, ulosvirtausaste on 25 prosenttia, kun liiketoimen vastapuolena on hyväksyttävä vastapuoli.

4.   Seuraavien 30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvien vakuudellisten vaihtosopimusten ja muiden liiketoimien, jotka noudattavat samaa muotoa, on johdettava ulosvirtaukseen, jos lainaksi otettuihin varoihin sovelletaan 2 luvun mukaista alempaa arvonleikkausta kuin lainaksi annettuihin varoihin. Ulosvirtaus on laskettava kertomalla lainaksi otettujen varojen markkina-arvo lainaksi annettuihin varoihin sovellettavan ulosvirtausasteen ja lainaksi otettuihin varoihin sovellettavan ulosvirtausasteen erotuksella 3 kohdassa tarkoitettujen tasojen mukaisesti määritettyinä. Tätä laskentaa varten on sovellettava 100 prosentin arvonleikkausta omaisuuseriin, joita ei katsota likvideiksi varoiksi.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos vakuudellisen vaihtosopimuksen tai muun liiketoimen, joka noudattaa samaa muotoa, vastapuoli on luottolaitoksen kotimainen keskuspankki, lainaksi otettujen varojen markkina-arvoon sovellettavan ulosvirtausasteen on oltava 0 prosenttia. Tapauksissa, joissa liiketoimi toteutetaan sivuliikkeen kautta sen jäsenvaltion tai kolmannen maan keskuspankin kanssa, jossa sivuliike sijaitsee, sovelletaan kuitenkin 0 prosentin ulosvirtausastetta ainoastaan, jos sivuliikkeellä on sama pääsy keskuspankkien tarjoamaan likviditeettiin, myös stressikausien aikana, kuin kyseisessä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa kotipaikkaansa pitävillä luottolaitoksilla.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vakuudellisten vaihtosopimusten tai muiden liiketoimien, jotka noudattavat samaa muotoa ja jotka edellyttäisivät ensimmäisen alakohdan mukaisesti yli 25 prosentin ulosvirtausastetta, lainaksi otettujen varojen markkina-arvoon sovellettavan ulosvirtausasteen on oltava 25 prosenttia, kun liiketoimen vastapuolena on hyväksyttävä vastapuoli.”

b)

Lisätään 7, 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”7.   Ilman vakuuksia lainaksi otettujen varojen, jotka erääntyvät seuraavien 30 kalenteripäivän kuluessa, on otaksuttava poistuvan kokonaan, mikä johtaa likvidien varojen 100 prosentin ulosvirtaukseen, jollei luottolaitos omista lainaksi otettuja varoja eivätkä lainaksi otetut varat ole osa luottolaitoksen maksuvalmiuspuskuria.

8.   Tätä artiklaa sovellettaessa ’kotimaisella keskuspankilla’ tarkoitetaan mitä tahansa seuraavista:

a)

mikä tahansa eurojärjestelmän keskuspankki, kun luottolaitoksen kotijäsenvaltio on ottanut euron rahayksikökseen;

b)

luottolaitoksen kotijäsenvaltion kansallinen keskuspankki, kun kyseinen jäsenvaltio ei ole ottanut euroa rahayksikökseen;

c)

sen kolmannen maan keskuspankki, jossa luottolaitos on rekisteröity.

9.   Tätä artiklaa sovellettaessa ’hyväksyttävällä vastapuolella’ tarkoitetaan mitä tahansa seuraavista:

a)

keskushallinto, julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen laitos, aluehallinto tai paikallinen viranomainen luottolaitoksen kotijäsenvaltiossa;

b)

keskushallinto, julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen laitos, aluehallinto tai paikallinen viranomainen siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, jossa luottolaitos on rekisteröity suorittamaan kyseisen luottolaitoksen toteuttamia liiketoimia;

c)

kansainvälinen kehityspankki.

Julkisyhteisöjen tai julkisoikeudellisten laitosten, aluehallintojen ja paikallisviranomaisten katsotaan kuitenkin olevan hyväksyttävänä vastapuolena vain, jos niihin sovelletaan 20 prosentin tai sitä pienempää riskipainoa asetuksen (EU) N:o 575/2013 115 artiklan tai tapauksen mukaan 116 artiklan mukaisesti.”

18)

Muutetaan 29 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

likviditeetin tarjoajalla ja vastaanottajalla on alhainen likviditeettiriskiprofiili sen jälkeen, kun on sovellettu 1 kohdan mukaisesti ehdotettua alhaisempaa ulosvirtausastetta ja kun on sovellettu kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettua sisäänvirtausastetta;”

b)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

likviditeetin saajan likviditeettiriskiprofiili otetaan asianmukaisesti huomioon likviditeetin tarjoajan likviditeettiriskin hallinnassa.”

19)

Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2–5 kohta seuraavasti:

”2.   Luottolaitoksen on laskettava ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle lisäulosvirtaus kaikkien sellaisten tehtyjen sopimusten osalta, joiden sopimusehdot johtavat 30 kalenteripäivän kuluessa luottolaitoksen luottoluokan olennaisesta heikentymisestä aiheutuviin likviditeetin lisäulosvirtauksiin tai ylimääräisiin vakuustarpeisiin. Luottolaitoksen on ilmoitettava tämä ulosvirtaus toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään asetuksen (EU) N:o 575/2013 415 artiklan mukaisen raportoinnin yhteydessä. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä ulosvirtaus on olennainen suhteessa luottolaitoksen mahdollisiin likviditeetin ulosvirtauksiin, sen on vaadittava luottolaitosta lisäämään sellainen lisäulosvirtaus kyseisiä sopimuksia varten, joka vastaa niitä ylimääräisiä vakuustarpeita tai käteisen ulosvirtauksia, jotka johtuvat luottolaitoksen luottoluokan olennaisesta heikentymisestä, joka vastaa ulkoisen luottoluokituksen alenemista vähintään kolmella pykälällä. Luottolaitoksen on sovellettava 100 prosentin ulosvirtausastetta näihin lisävakuuksiin tai käteisen ulosvirtauksiin. Luottolaitoksen on tarkasteltava säännöllisesti tämän olennaisen heikentymisen laajuutta ottaen huomioon, mikä on relevanttia sen tekemien sopimusten puitteissa, ja ilmoitettava tarkastelunsa tulokset toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Luottolaitoksen on lisättävä lisäulosvirtaus, joka vastaa vakuustarpeita, joita epäsuotuisan markkinaskenaarion vaikutus aiheuttaisi luottolaitoksen johdannaistransaktioille, jos nämä ovat olennaisia. Tämä laskelma on tehtävä komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/208 (*5) mukaisesti.

4.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II lueteltujen sopimusten sekä luottojohdannaisten 30 kalenteripäivän aikajänteellä odotettavissa olevat ulosvirtaukset ja sisäänvirtaukset on otettava huomioon nettomääräisesti tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti. Jos kyseessä on nettoulosvirtaus, luottolaitoksen on kerrottava tulos 100 prosentin ulosvirtausasteella. Luottolaitosten on jätettävä tällaisten laskelmien ulkopuolelle maksuvalmiusvaatimukset, jotka johtuvat tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisesta.

5.   Jos luottolaitoksella on lyhyt positio, joka on katettu vakuudettomalla arvopaperien lainaksi ottamisella, luottolaitoksen on lisättävä lisäulosvirtaus, joka vastaa 100-prosenttisesti arvopapereiden tai muiden lyhyeksi myytävien varojen markkina-arvoa, ellei luottolaitos ole lainannut niitä ehdoin, jotka edellyttävät niiden palauttamista vasta 30 kalenteripäivän jälkeen. Jos lyhyt positio katetaan arvopapereilla toteutettavalla vakuudellisella rahoitustoimella, luottolaitoksen on oletettava, että lyhyt positio pidetään voimassa koko 30 kalenteripäivän jakson ajan ja että siihen sovelletaan 0 prosentin ulosvirtausastetta.

(*5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/208, annettu 31 päivänä lokakuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä epäsuotuisan markkinaskenaarion vaikutuksista laitoksen johdannaistransaktioille aiheutuvia vakuustarpeita vastaavia likviditeetin lisäulosvirtauksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 33, 8.2.2017, s. 14).”"

b)

Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Vakuutena saatuja talletuksia ei pidetä 24, 25, 27, 28 tai 31 a artiklaa sovellettaessa velkoina, mutta niihin sovelletaan soveltuvin osin tämän artiklan 1–6 kohdan säännöksiä. Saadun käteisen määrää, joka ylittää vakuutena saadun käteisen määrän, on käsiteltävä talletuksina 24, 25, 27, 28 tai 31 a artiklan mukaisesti.”

c)

Kumotaan 11 kohta.

d)

Korvataan 12 kohta seuraavasti:

”12.   Perusarvopapereiden välityspalveluiden tarjoamisen osalta liiketoimiin, joissa luottolaitos on kattanut asiakkaan lyhyeksimyynnin täsmäyttämällä sen sisäisesti toisen asiakkaan varoihin, eikä varoja pidetä likvideinä varoina, on sovellettava 50 prosentin ulosvirtausastetta ehdollisen velvoitteen osalta.”

20)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Likviditeettisopimuksen käyttämätön sitova määrä, joka on annettu arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle, jotta tämä voisi hankkia muita omaisuuseriä kuin arvopapereita asiakkailta, jotka eivät ole rahoitusalan asiakkaita, on kerrottava 10 prosentilla siltä osin kuin se ylittää asiakkailta kulloinkin ostettujen omaisuuserien määrän ja kun enimmäismäärä, joka voidaan ottaa käyttöön, on sopimusperusteisesti rajattu kulloinkin ostettujen omaisuuserien määrään.”

b)

Korvataan 9 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä 32 artiklan 3 kohdan g alakohdassa säädetään, jos kyseiset edistämislainat siirretään välittäjänä toimivan toisen luottolaitoksen kautta (pass through -lainat), välittäjänä toimiva luottolaitos voi soveltaa symmetristä sisään- ja ulosvirtausta. Sisään- ja ulosvirtaus on laskettava soveltamalla käyttämättömään vastaanotettuun ja myönnettyyn sitovaan luottojärjestelyyn tai likviditeettisopimukseen astetta, jota sovelletaan siihen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla, ja noudattamalla muuten siihen tämän kohdan nojalla sovellettavia ehtoja ja edellytyksiä.”

c)

Kumotaan 10 kohta.

21)

Lisätään 31 a artikla seuraavasti:

”31 a artikla

Sellaisista veloista ja sitoumuksista johtuvat ulosvirtaukset, jotka eivät kuulu tämän luvun muiden säännösten soveltamisalaan

1.   Luottolaitosten on kerrottava 100 prosentin ulosvirtausasteella kaikki muut kuin 24–31 artiklassa tarkoitetut velat, jotka erääntyvät 30 kalenteripäivän kuluessa.

2.   Jos muille kuin rahoitusalan asiakkaille rahoituksen myöntämiseksi 30 kalenteripäivän sisällä tehtyjen muiden kuin 24–31 artiklassa tarkoitettujen sopimusten kokonaismäärä ylittää kyseisiltä muilta kuin rahoitusalan asiakkailta 32 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti laskettujen sisäänvirtausten määrän, ylittävään osaan on sovellettava 100 prosentin ulosvirtausastetta. Tätä kohtaa sovellettaessa muita kuin rahoitusalan asiakkaita ovat esimerkiksi luonnolliset henkilöt, pk-yritykset, yritykset, valtiot, kansainväliset kehityspankit ja julkisyhteisöt tai julkisoikeudelliset laitokset, mutta niitä eivät ole rahoitusalan asiakkaat ja keskuspankit.”

22)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Luottolaitosten on sovellettava 100 prosentin sisäänvirtausastetta 1 kohdassa tarkoitettuihin sisäänvirtauksiin, mukaan lukien erityisesti seuraavat sisäänvirtaukset:

a)

maksut, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 30 kalenteripäivää, keskuspankeilta ja rahoitusalan asiakkailta;

b)

maksut, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 30 kalenteripäivää, asetuksen (EU) N:o 575/2013 162 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista ulkomaankaupan rahoitukseen liittyvistä liiketoimista;

c)

maksut 30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvistä arvopapereista;

d)

keskeisiin indekseihin sisältyvien oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden positioista johtuvat maksut edellyttäen, että niitä ei lasketa kahteen kertaan likvidien varojen kanssa. Kyseiset maksut sisältävät maksut, jotka erääntyvät sopimuksen perusteella 30 kalenteripäivän kuluessa, kuten käteisosingot niistä keskeisistä indekseistä ja käteinen niistä oman pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä, jotka on myyty mutta joita ei ole vielä selvitetty, jos niitä ei voida pitää likvideinä varoina II osaston mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, tässä kohdassa säädettyihin sisäänvirtauksiin on sovellettava seuraavia vaatimuksia:

a)

muilta kuin rahoitusalan asiakkailta tulevista maksuista, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 30 kalenteripäivää, lukuun ottamatta kyseisiltä asiakkailta tulevia maksuja, jotka aiheutuvat ulkomaankaupan rahoitukseen liittyvistä liiketoimista tai erääntyvistä arvopapereista, on vähennettävä lainapääoman maksamisen yhteydessä 50 prosenttia niiden arvosta. Tätä alakohtaa sovellettaessa ilmaisulla muut kuin rahoitusalan asiakkaat on sama merkitys kuin 31 a artiklan 2 kohdassa. Luottolaitokset, jotka toimivat välittäjinä ja jotka ovat saaneet 31 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun sitoumuksen vähintään yhden jäsenvaltion keskus- tai aluehallinnon perustamalta ja tukemalta luottolaitokselta edistämislainan maksamiseksi lopulliselle edunsaajalle taikka jotka ovat saaneet vastaavan sitoumuksen kansainväliseltä kehityspankilta tai julkisyhteisöltä tai julkisoikeudellisesta laitokselta, voivat kuitenkin ottaa sisäänvirtauksen huomioon siihen ulosvirtauksen määrään saakka, jota ne soveltavat vastaavaan sitoumukseen kyseisten edistämislainojen siirtämiseksi;

b)

maksut, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 575/2013 192 artiklan 2 alakohdan määritelmän mukaisesta vakuudellisesta luotonannosta ja kyseisen asetuksen 192 artiklan 3 alakohdan määritelmän mukaisista pääomamarkkinalähtöisistä liiketoimista, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 30 kalenteripäivää, on kerrottava

i)

0 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan mukaisina minkä tahansa 10 artiklassa tarkoitetun tason 1 varojen luokan likvideinä varoina, lukuun ottamatta 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja erittäin laadukkaita katettuja joukkolainoja;

ii)

7 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan mukaisina 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun varojen luokan likvideinä varoina;

iii)

15 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 11 artiklan mukaisina minkä tahansa 11 artiklassa tarkoitetun tason 2A varojen luokan likvideinä varoina;

iv)

25 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 13 artiklan mukaisina minkä tahansa 13 artiklan 2 kohdan g alakohdan i, ii tai iv alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

v)

30 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 12 artiklan mukaisina 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

vi)

35 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 13 artiklan mukaisina minkä tahansa 13 artiklan 2 kohdan g alakohdan iii tai v alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

vii)

50 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää tämän asetuksen 7 ja 12 artiklan mukaisina minkä tahansa 12 artiklan 1 kohdan b, c tai f alakohdassa tarkoitetun tason 2B varojen luokan likvideinä varoina;

viii)

tämän asetuksen 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti määritetyllä vähimmäisarvonleikkauksen mukaisella prosenttimäärällä, jos niiden vakuutena on varoja, joita – riippumatta siitä, käytetäänkö niitä uudelleen toisessa liiketoimessa – voitaisiin pitää 7 ja 15 artiklan mukaisina samantasoisina yhteissijoitusyrityksissä olevina osakkeina tai osuuksina kuin kohde-etuutena olevat likvidit varat;

ix)

100 prosentilla, jos niiden vakuutena on varoja, jotka eivät kuulu yhteenkään tämän alakohdan i–viii alakohdassa tarkoitettuun ryhmään.

Sisäänvirtausta ei kuitenkaan saa hyväksyä, jos luottolaitos käyttää vakuutta lyhyen position kattamiseen 30 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti;

c)

maksuihin sopimukseen perustuvista seuraavien 30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvistä limiittiluotoista, joiden vakuutena on epälikvidejä varoja, voidaan soveltaa 50 prosentin sisäänvirtausta. Tällaiset sisäänvirtaukset voidaan ottaa huomioon vain, jos luottolaitos ei käytä lainoille alun perin saamaansa vakuutta lyhyiden positioiden kattamiseen;

d)

maksut, joita velallinen luottolaitos käsittelee 27 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja talletuksia keskuslaitoksessa, on kerrottava vastaavalla symmetrisellä sisäänvirtausasteella. Jos vastaavaa astetta ei voida määrittää, on sovellettava 5 prosentin sisäänvirtausastetta;

e)

30 kalenteripäivän kuluessa erääntyvien vakuudellisten vaihtosopimusten ja muiden liiketoimien, jotka noudattavat samaa muotoa, on johdettava sisäänvirtaukseen, jos lainaksi annettuihin varoihin sovelletaan 2 luvun mukaista alempaa arvonleikkausta kuin lainaksi otettuihin varoihin. Sisäänvirtaus on laskettava kertomalla lainaksi annettujen varojen markkina-arvo lainaksi otettuihin varoihin sovellettavan sisäänvirtausasteen ja lainaksi annettuihin varoihin sovellettavan sisäänvirtausasteen erotuksella b alakohdassa tarkoitettujen tasojen mukaisesti. Tätä laskentaa varten on sovellettava 100 prosentin arvonleikkausta omaisuuseriin, joita ei katsota likvideiksi varoiksi;

f)

jos takaisinmyyntitransaktioiden, arvopapereiden lainaksi antamisten, vakuudellisten vaihtosopimusten tai muiden liiketoimien, jotka noudattavat samaa muotoa, kautta saatu vakuus, joka erääntyy 30 kalenteripäivän aikajänteellä, käytetään sellaisten lyhyiden positioiden kattamiseen, jotka voidaan jatkaa yli 30 kalenteripäivän jaksolle, luottolaitoksen on oletettava, että tällaiset takaisinmyyntitransaktiot, arvopapereiden lainaksi antamiset, vakuudelliset vaihtosopimukset tai muut liiketoimet, jotka noudattavat samaa muotoa, uusitaan ja että ne eivät johda käteisen sisäänvirtauksiin, jotka vastaavat tarvetta jatkaa lyhyen position kattamista tai ostaa takaisin kyseiset arvopaperit. Lyhyet positiot sisältävät sekä tapaukset, joissa luottolaitos on myynyt täsmäytetyssä kirjanpidossa arvopaperin suoraan lyhyeksi osana kaupankäynti- tai suojausstrategiaa, ja tapaukset, joissa täsmäytetyssä kirjanpidossa luottolaitos on ottanut arvopaperin lainaksi tietyksi ajaksi ja antaa sen edelleen lainaksi pitemmäksi ajaksi;

g)

käyttämättömiä luottojärjestelyitä tai likviditeettisopimuksia, joihin sisältyvät keskuspankin myöntämät käyttämättömät sitovat likviditeettisopimukset, ja muita kuin 31 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa ja 34 artiklassa tarkoitettuja saatuja sitoumuksia ei oteta sisäänvirtauksena huomioon;

h)

maksut luottolaitoksen itsensä tai arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön, johon luottolaitoksella on läheiset sidokset, liikkeeseen laskemista arvopapereista on otettava huomioon nettomääräisesti sisäänvirtausasteella, jota sovelletaan kohde-etuutena olevaan omaisuuserään tämän artiklan mukaisesti sovellettavan sisäänvirtausasteen perusteella;

i)

lainat, joiden sopimuksenmukainen päättymispäivä on määrittelemätön, on otettava huomioon 20 prosentin sisäänvirtausasteella edellyttäen, että sopimuksessa sallitaan luottolaitoksen nostavan varoja tai pyytävän maksun suorittamista 30 kalenteripäivän kuluessa.”

b)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II lueteltujen sopimusten sekä luottojohdannaisten 30 kalenteripäivän aikajänteellä odotettavissa olevat ulosvirtaukset ja sisäänvirtaukset on laskettava nettomääräisesti 21 artiklan mukaisesti ja kerrottava 100 prosentin sisäänvirtausasteella nettosisäänvirtauksen tapauksessa.”

23)

Muutetaan 34 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

likviditeetin tarjoajalla ja vastaanottajalla on alhainen likviditeettiriskiprofiili sen jälkeen, kun on sovellettu 1 kohdan mukaisesti ehdotettua korkeampaa sisäänvirtausastetta ja kun on sovellettu kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettua ulosvirtausastetta;”

b)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

likviditeetin saajan likviditeettiriskiprofiili otetaan asianmukaisesti huomioon likviditeetin tarjoajan likviditeettiriskin hallinnassa.”

24)

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.

Ylimääräisten likvidien varojen määrä: tämä määrä koostuu osatekijöistä, jotka määritellään seuraavassa:

a)

tason 1 varoiksi katsottavien kattamattomien joukkolainojen oikaistu määrä, jonka on vastattava kaikkien sellaisten tason 1 likvidien varojen arvoa arvonleikkausten jälkeen, lukuun ottamatta tason 1 katettuja joukkolainoja, jotka luottolaitoksella olisi hallussaan, kun sellainen vakuudelliseen rahoitukseen, vakuudelliseen luotonantoon tai vakuudellisiin vaihtosopimuksiin liittyvä transaktio kumotaan vastakkaisella transaktiolla, joka erääntyy 30 kalenteripäivän kuluessa laskentapäivästä ja jossa luottolaitos ja vastapuoli vaihtavat likvidejä varoja vähintään yhdessä transaktion osassa;

b)

tason 1 varoiksi katsottavien katettujen joukkolainojen oikaistu määrä, jonka on vastattava kaikkien sellaisten tason 1 katettujen joukkolainojen arvoa arvonleikkausten jälkeen, jotka luottolaitoksella olisi hallussaan, kun sellainen vakuudelliseen rahoitukseen, vakuudelliseen luotonantoon tai vakuudellisiin vaihtosopimuksiin liittyvä transaktio kumotaan vastakkaisella transaktiolla, joka erääntyy 30 kalenteripäivän kuluessa laskentapäivästä ja jossa luottolaitos ja vastapuoli vaihtavat likvidejä varoja vähintään yhdessä transaktion osassa;

c)

tason 2A varojen oikaistu määrä, jonka on vastattava kaikkien sellaisten tason 2A varojen arvoa arvonleikkausten jälkeen, jotka luottolaitoksella olisi hallussaan, kun sellainen vakuudelliseen rahoitukseen, vakuudelliseen luotonantoon tai vakuudellisiin vaihtosopimuksiin liittyvä transaktio kumotaan vastakkaisella transaktiolla, joka erääntyy 30 kalenteripäivän kuluessa laskentapäivästä ja jossa luottolaitos ja vastapuoli vaihtavat likvidejä varoja vähintään yhdessä transaktion osassa; ja

d)

tason 2B varojen oikaistu määrä, jonka on vastattava kaikkien sellaisten tason 2B varojen arvoa arvonleikkausten jälkeen, jotka luottolaitoksella olisi hallussaan, kun sellainen vakuudelliseen rahoitukseen, vakuudelliseen luotonantoon tai vakuudellisiin vaihtosopimuksiin liittyvä transaktio kumotaan vastakkaisella transaktiolla, joka erääntyy 30 kalenteripäivän kuluessa laskentapäivästä ja jossa luottolaitos ja vastapuoli vaihtavat likvidejä varoja vähintään yhdessä transaktion osassa.”

b)

Kumotaan 5 kohta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä on sovellettava 30 päivästä huhtikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).


30.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/25


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1621,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2018,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 muuttamisesta tarjouskilpailumenettelyllä myytävän rasvattoman maitojauheen varastoon tuonnin päivämäärän osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta 18 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 (2) ja erityisesti sen 28 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan määrittää komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) aloitetun tarjouskilpailun kattaman rasvattoman maitojauheen määrät, kyseisen asetuksen 1 artiklassa säädetään määräajasta, johon mennessä rasvaton maitojauhe pitää olla tuotu julkiseen varastoon.

(2)

Koska tämänhetkisessä markkinatilanteessa maidon ja maitotuotteiden hinta elpyy ja interventiovarastot ovat suuret, on aiheellista asettaa suurempi määrä rasvatonta maitojauhetta myyntiin muuttamalla varastoon tuonnin päivämäärää.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2080 olisi muutettava.

(4)

Jotta rasvaton maitojauhe asetettaisiin myyntiin viipymättä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 1 artiklassa ilmaisu ”1 päivää heinäkuuta 2016” ilmaisulla ”1 päivää elokuuta 2016”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 206, 30.7.2016, s. 71.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2080, annettu 25 päivänä marraskuuta 2016, rasvattoman maitojauheen myynnin aloittamisesta tarjouskilpailumenettelyllä (EUVL L 321, 29.11.2016, s. 45).


PÄÄTÖKSET

30.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/26


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1622,

annettu 29 päivänä lokakuuta 2018,

tiettyjen biosidivalmisteissa käytettävien tehoaineiden hyväksymättä jättämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 89 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 (2), sellaisena kuin se on muutettuna delegoidulla asetuksella (EU) 2017/698 (3), liitteessä II luetellaan tehoaineiden ja valmisteryhmien yhdistelmät, jotka sisältyivät biosidivalmisteissa olevien vanhojen tehoaineiden tarkastusohjelmaan 3 päivänä helmikuuta 2017.

(2)

Kaikki osanottajat ovat oikea-aikaisesti peruuttaneet tukensa useille kyseiseen luetteloon sisältyville tehoaineen ja valmisteryhmien yhdistelmille.

(3)

Joidenkin paikalla (in situ) tuotettujen tehoaineiden osalta tarkastusohjelmassa tuettujen tehoaineiden ja niiden prekursorien nimeä on selvennetty ja tarkennettu. Tämä on joissakin tapauksissa johtanut tehoaineen uudelleenmäärittelyyn delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 13 artiklan mukaisesti.

(4)

Tässä yhteydessä julkaistussa ilmoituksessa pyydettiin halukkaita tukemaan uudelleenmääriteltyjä tehoaineen ja valmisteryhmien yhdistelmiä, joita tällä hetkellä ei tueta, mukaan lukien tehoaineiden tuottaminen paikalla (in situ) delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 liitteessä II lueteltuja valmisteryhmiä varten, ja ottamaan osanottajan tehtävät itselleen.

(5)

Joistakin tehoaineen ja valmisteryhmien yhdistelmistä ei ole toimitettu ilmoituksia tai ilmoitus on toimitettu ja hylätty delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 17 artiklan 4 tai 5 kohdan mukaisesti.

(6)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 20 artiklan mukaan kyseisiä tehoaineen ja valmisteryhmän yhdistelmiä ei tulisi hyväksyä käytettäväksi biosidivalmisteissa.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä mainittuja tehoaineita ei hyväksytä käytettäväksi kyseisessä liitteessä mainituissa valmisteryhmissä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä lokakuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1062/2014, annettu 4 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012 tarkoitetusta kaikkien biosidivalmisteissa käytettyjen vanhojen tehoaineiden järjestelmällistä arviointia koskevasta työohjelmasta (EUVL L 294, 10.10.2014, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/698, annettu 3 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012 tarkoitetusta kaikkien biosidivalmisteissa käytettyjen vanhojen tehoaineiden järjestelmällistä arviointia koskevasta työohjelmasta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 muuttamisesta biosidivalmisteiden markkinoilla saataville asettamisen ja niiden käytön osalta (EUVL L 103, 19.4.2017, s. 1).


LIITE

Tehoaineen ja valmisteryhmän yhdistelmät, joita ei ole hyväksytty, myös mahdolliset nanomateriaalien muodot:

tehoaineiden tuottaminen paikalla (in situ) delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 liitteessä II lueteltuja valmisteryhmiä varten, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tehoaine tuotetaan mainitun liitteen taulukossa olevassa kyseisiä tehoaineen ja valmisteryhmän yhdistelmiä koskevassa kohdassa mainitu(i)sta prekursor(e)ista;

jäljempänä olevassa taulukossa luetellut tehoaineen ja valmisteryhmän yhdistelmät, mukaan lukien näiden tehoaineiden tuottaminen paikalla (in situ) käyttäen prekursoreita, joita ei mainita delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 liitteessä II.

Kohdan numero delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 liitteessä II

Aineen nimi

Esittelevä jäsenvaltio

EC-numero

CAS-numero

Valmisteryhmä(t)

60

Sitruunahappo

BE

201-069-1

77-92-9

1

172

Setyylipyridiniumkloridi

UK

204-593-9

123-03-5

2

195

Natrium 2-bifenylaatti

ES

205-055-6

132-27-4

1, 2, 3

288

N-(dikloorifluorimetyylitio)-N′,N′-dimetyyli-N-fenyylisulfamidi (diklofuanidi)

UK

214-118-7

1085-98-9

7

365

Pyridiini-2-tioli-1-oksidi, natriumsuola (natriumpyritioni)

SE

223-296-5

3811-73-2

3

401

Hopea

SE

231-131-3

7440-22-4

9

405

Rikkidioksidi

DE

231-195-2

7446-09-5

4

424

Natriumbromidi

NL

231-599-9

7647-15-6

2, 11, 12

458

Ammoniumsulfaatti

UK

231-984-1

7783-20-2

11,12

1016

Hopeakloridi

SE

232-033-3

7783-90-6

10, 11

515

Ammoniumbromidi

SE

235-183-8

12124-97-9

11, 12

526

Kalium 2-bifenylaatti

ES

237-243-9

13707-65-8

6, 9, 10, 13

529

Bromikloridi

NL

237-601-4

13863-41-7

11

541

Natrium-p-kloori-m-kresolaatti

FR

239-825-8

15733-22-9

1, 2, 3, 6, 9, 13

609

Cis- ja trans-p-mentaani-3,8-dioli (sitriodioli)

UK

Ei saatavilla

Ei saatavilla

19

620

Tetrakis(hydroksimetyyli)fosfoniumsulfaatti (2:1) (THPS)

MT

259-709-0

55566-30-8

2

673

Didekyylidimetyyliammoniumkloridi (DDAC (C8-10))

IT

270-331-5

68424-95-3

5

785

6-(ftaali-imidi)peroksiheksaanihappo (PAP)

IT

410-850-8

128275-31-0

3, 4

792

Tetraklooridekaoksidikompleksi (TCDO)

DE

420-970-2

92047-76-2

1

952

Bacillus sphaericus, muu kuin Bacillus sphaericus 2362, kanta ABTS-1743

IT

Mikro-organismi

143447-72-7

18

955

Bacillus thuringiensis subsp.israelensis serotyyppi H14, muu kuin kanta AM65-52 ja muu kuin kanta SA3A

IT

Mikro-organismi

Ei saatavilla

18

957

Bacillus subtilis

DE

Mikro-organismi

Ei saatavilla

3

939

Aktiivinen kloori: hypokloorihapokkeen ja natriumhypokloriitin seos, tuotettu in situ

SK

Seos

Ei saatavilla

2, 3, 4, 5, 11, 12

824

Hopeasinkkizeoliitti

SE

Ei saatavilla

130328-20-0

5

1013

Hopeakuparizeoliitti

SE

Ei saatavilla

130328-19-7

5

835

Esfenvaleraatti / (S)-α-syaani-3-fenoksibentsyyli-(S)-2-(4-kloorifenyyli)-3-metyylibutyraatti (esfenvaleraatti)

PT

Kasvinsuojeluaine

66230-04-4

18


30.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/30


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1623,

annettu 29 päivänä lokakuuta 2018,

vektorien torjuntatarkoituksiin käytettävistä Wolbachia-bakteeritartunnan muuten kuin luonnollisesti saaneista hyttysistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 3 kohdan nojalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ranska pyysi 28 päivänä syyskuuta 2017 komissiota päättämään, ovatko Wolbachia-suvun bakteerit, jäljempänä ’bakteerit’, tai kyseisiä bakteereja sisältävät valmisteet, joita inokuloidaan hyttysiin, ja muuten kuin luonnollisesti bakteeritartunnan saaneet hyttyset, jäljempänä ’muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneet hyttyset’, joita käytetään vektorien torjuntatarkoituksiin, asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja biosidivalmisteita tai mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettuja käsiteltyjä esineitä.

(2)

Ranskan toimittamien tietojen mukaan nämä solunsisäiset bakteerit tarttuvat vertikaalisesti, siirtyvät naarailta jälkeläisille ja esiintyvät luonnollisesti noin 40 prosentissa niveljalkaisia. Bakteerien tartuttaminen hyttysiin voi vähentää joidenkin hyttysten kykyä levittää patogeenisia viruksia ja loisia häiritsemällä patogeenien toimintaa hyttysissä; lisäksi se edistää tartunnan saaneiden naarashyttysten lisääntymistä ja bakteerien leviämistä hyttyspopulaatiossa. Koska bakteeritartunnan saaneet koirashyttyset ja paikalliset naarashyttyset eivät ole yhteensopivia, kyseisten koirashyttysten tuominen kohdepopulaatioon myös vähentää populaation lisääntymispotentiaalia. Vektorien torjuntakampanjat perustuvat siten siihen, että muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneita hyttysiä vapautetaan hyttyspopulaatioon tarkoituksena rajoittaa populaation kokoa ja/tai vähentää hyttysten kykyä levittää tiettyjä patogeenejä ihmisiin.

(3)

Ranskan toimittamien tietojen mukaan kaikilla hyttyslajeilla tai saman lajin yksilöillä ei ole luonnollisesti saatua bakteeritartuntaa tai sellaista bakteerikantaa, jota voitaisiin hyödyntää vektorien torjunnassa. Näin ollen muita kuin luonnossa tapahtuvaa tartuttamista on tehtävä laboratorio-olosuhteissa, jotta saadaan aikaan hyttysiä, joilla on sopivalla bakteerikannalla muuten kuin luonnollisesti saatu tartunta. Tämä voidaan saada aikaan erilaisilla tartutusmenetelmillä, kuten inokuloimalla bakteereja täysikasvuisiin naarashyttysiin tai hyttysten munien solulimaan.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovellettaessa on sen vuoksi aiheellista arvioida erikseen hyttysiin inokuloitavien bakteerien tai bakteereja sisältävien valmisteiden statusta ja muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneiden hyttysten statusta riippumatta siitä, mikä on käytetty tartutustekniikka.

(5)

Bakteerit ovat asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja mikro-organismeja.

(6)

Hyttyset ovat asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja haitallisia eliöitä, koska niiden esiintyminen ei ole toivottavaa tai niillä on haitallinen vaikutus ihmisiin tai eläimiin.

(7)

Bakteerit vaikuttavat epäsuorasti hyttyspopulaatioon joko rajoittamalla sen kokoa tai vähentämällä sen kykyä levittää tiettyjä patogeenejä, joten niitä olisi pidettävä asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna tehoaineena.

(8)

Valmisteryhmä 18, hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät tuotteet, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V, sisältää valmisteita, joita käytetään niveljalkaisten torjuntaan muilla keinoin kuin karkottamalla tai houkuttamalla. Koska bakteerit inokuloidaan hyttysiin tarkoituksena torjua hyttyspopulaatioita, tällainen käyttö kuuluu valmisteryhmän 18 kuvauksen piiriin.

(9)

Bakteerien tai bakteereita sisältävien valmisteiden käytöllä rajoitetaan hyttysten esiintymistä muulla tavalla kuin ainoastaan fysikaalisesti tai mekaanisesti.

(10)

Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa bakteereja tai bakteereja sisältävää valmistetta olisi pidettävä aineena tai seoksena, joka koostuu tehoaineesta tai sisältää tehoainetta. Näin ollen bakteerit tai bakteereja sisältävät valmisteet, sellaisena kuin niitä toimitetaan käyttäjälle, joka inokuloi ne hyttysiin, ovat asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja biosidivalmisteita ja kuuluvat valmisteryhmään 18.

(11)

Muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneet hyttyset eivät ole asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja mikro-organismeja.

(12)

Muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneet hyttyset eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (2) 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu aine tai seos. Sen vuoksi ne eivät asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti ole kyseisessä asetuksessa tarkoitettu aine tai seos.

(13)

Näin ollen muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneet hyttyset eivät ole asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tehoaine. Siksi muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneet hyttyset eivät voi olla biosidivalmiste 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(14)

Muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneet hyttyset eivät ole asetuksen (EU) N:o 1907/2006 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja esineitä. Näin ollen niitä ei asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla pidetä esineinä kyseistä asetusta sovellettaessa. Muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneita hyttysiä ei siis voida pitää asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettuina käsiteltyinä esineinä.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Wolbachia-suvun bakteereja tai kyseisiä bakteereja sisältäviä valmisteita, joita käytetään kyseisten bakteerien inokuloimiseksi hyttysiin tavoitteena saada aikaan muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneita hyttysiä vektorien torjuntatarkoituksiin, on pidettävä asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuina biosidivalmisteina.

Käytetystä tartutustekniikasta riippumatta muuten kuin luonnollisesti tartunnan saaneita hyttysiä ei pidetä asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan a ja l alakohdassa tarkoitettuina biosidivalmisteina eikä käsiteltyinä esineinä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä lokakuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).