ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
61. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1488,
annettu 28 päivänä syyskuuta 2018,
Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1982/2006/EY (2). |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) perustettiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020) ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Sillä pyritään aikaansaamaan nykyistä suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa aloilla, joilla tutkimukseen ja innovointiin ohjattavien resurssien kohdeala ja laajuus ovat perusteltuja unionin laajempien kilpailukykytavoitteiden kannalta ja joilla ne lisäävät yksityisiä investointeja ja auttavat vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin rajallisessa määrässä tapauksia, jotka tuottavat selkeästi eurooppalaista lisäarvoa. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava pitkäaikaiseen sitoutumiseen, kaikkien kumppanien tasapuolinen rahoitusosuus mukaan lukien, niiden pitäisi olla vastuussa omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja ne olisi sovitettava yhteen unionin strategisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteiden kanssa. Tällaisten kumppanuuksien hallinnon ja toteutuksen olisi oltava avointa, läpinäkyvää, vaikuttavaa, tehokasta ja osallistavaa ja mahdollistettava monenlaisten omilla erityisaloillaan aktiivisten sidosryhmien osallistuminen. |
(3) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (4) ja neuvoston päätöksen 2013/743/EU (5) mukaisesti tukea voidaan myöntää Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä perustetuille yhteisyrityksille mainitussa päätöksessä määriteltyjen edellytysten mukaisesti. |
(4) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (6) perustettiin Verkkojen Eurooppa -väline. Verkkojen Eurooppa -välineen olisi mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Verkkojen Eurooppa-välineellä olisi erityisesti tuettava sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uusien infrastruktuurien ja palveluiden kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevien infrastruktuurien ja palveluiden parantaminen liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi tuettava hankkeita, jotka tuottavat Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa ja hyödyttävät yhteiskuntaa merkittävästi ja joille ei ole saatavissa markkinoilta riittävää rahoitusta. |
(5) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 283/2014 (7) vahvistetaan Euroopan laajuisia verkkoja koskevat suuntaviivat televiestintäinfrastruktuurien alalla ja asetetaan televiestintäalan alakohtaiset ehdot. |
(6) |
Suurteholaskenta voidaan katsoa sellaisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla toteutettavaksi yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi, joilla on todettu olevan oikeus saada rahoitusta, ellei asetuksen (EU) N:o 283/2014 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, sillä se kuuluu tuon asetuksen liitteen 3 kohdan d alakohdassa mainittuun julkisen sektorin uudelleen käytettävissä olevan tiedon saannin alaan. Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 6 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa osan Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (8) 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille. |
(7) |
Komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, jolle Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet tukensa, korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet osaamiseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi unionissa. |
(8) |
Komission 19 päivänä huhtikuuta 2016 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” peräänkuulutetaan maailmanluokan suurteholaskentavalmiuksiin perustuvan eurooppalaisen datainfrastruktuurin luomista ja sellaisen täydellisen eurooppalaisen suurteholaskentaekosysteemin kehittämistä, joka pystyy kehittämään uutta eurooppalaista teknologiaa ja toteuttamaan eksa-luokan supertietokoneita. Alan merkitys ja sidosryhmien unionissa kohtaamat haasteet edellyttävät toimia niiden resurssien ja valmiuksien, myös jo olemassa olevien, kuten kansallisten supertietokoneiden ja supertietokonekeskusten, kokoamiseksi yhteen, jotka tarvitaan, jotta tutkimuksesta ja kehittämisestä lähtevä kehityskaari ulottuisi eksa-luokan suurteholaskentajärjestelmien toimittamiseen ja käyttöön. Siksi olisi luotava unionin tasolla mekanismi, joka kokoaa yhteen ja keskittää maailmanluokan eurooppalaisen suurteholaskentainfrastruktuurin luomiselle ja jäsenvaltioiden, unionin ja yksityisen sektorin suurteholaskennan alalla tekemälle tutkimukselle ja innovoinnille annettavan tuen. Tämä infrastruktuuri olisi annettava julkisen sektorin käyttäjien, teollisuuden käyttäjien, pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä pk-yritykset, mukaan lukien, ja tiedeyhteisön käyttäjien käyttöön, mukaan lukien uusien eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen tiedeyhteisöt. |
(9) |
Komission 10 päivänä toukokuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi – Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille” suurteholaskenta mainitaan yhtenä teollisuuden digitalisoinnin ja datavetoisen talouden kannalta kriittisenä tekijänä. Tarvitaan huomattavia investointeja sellaisten supertietokoneiden kehittämiseksi, hankkimiseksi ja käyttämiseksi, jotka kuuluvat maailman kolmen parhaimman joukkoon. Yksikään Euroopan maa ei kykene kehittämään täydellistä suurteholaskentaekosysteemiä omin resurssein. Jäsenvaltioiden, unionin ja yksityisen sektorin on sen vuoksi koordinoitava toimiaan ja jaettava resurssinsa suurteholaskennan kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi sekä koko unionin kattavan vahvan ja innovatiivisen suurteholaskentatieteen ja -teollisuuden ekosysteemin rakentamiseksi. Tiedonannossa ehdotetaan sellaisen oikeudellisen välineen luomista, joka muodostaa hankintakehyksen integroidulle eksa-luokan supertietokone- ja datainfrastruktuurille. |
(10) |
Jotta unioni saisi käyttöönsä laskentatehon, jota se tarvitsee tutkimuksensa huipputason ylläpitämiseksi, jäsenvaltioiden suurteholaskentaan tekemiä investointeja olisi koordinoitava ja suurteholaskentateknologian teollista käyttöönottoa ja markkinoille saattamista olisi tehostettava sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Unionin olisi pyrittävä tehokkaammin muuttamaan teknologian kehittäminen kysyntä- ja sovelluslähtöisiksi eurooppalaisiksi suurteholaskentajärjestelmiksi, jotka ovat kilpailukykyisiä markkinoilla, ja luotava toimiva yhteys teknologian tarjonnan, käyttäjälähtöisen suunnittelun ja maailmanluokan järjestelmien yhteisen hankinnan välille sekä rakennettava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen suurteholaskentateknologioiden ja -sovellusten ekosysteemi. Samalla unionin olisi tarjottava toimitusteollisuudelleen mahdollisuus hyödyntää tällaisten investointien vipuvaikutusta, mikä johtaisi niiden laajamittaiseen käyttöönottoon ja toisi markkinoille uusia sovellusaloja, kuten yksilöllistetyn hoidon, verkotetun ja automatisoidun ajoneuvolla ajamisen tai muita tekoälyn, lohkoketjuteknologian, reunalaskennan tai laajemmin unionin teollisuustoimialan digitalisoinnin tukemia edelläkävijämarkkinoita. |
(11) |
Yhteisyritys on paras väline eurooppalaisessa pilvipalvelualoitteessa esitettyjen eurooppalaisen suurteholaskentastrategian päämäärien toteuttamiseksi ja nykyisten rajoitusten poistamiseksi, ja se takaa samalla suurimman taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ympäristövaikutuksen ja unionin etujen parhaan suojelun. Se voi koota yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin voimavaroja. Se voi toteuttaa maailmanluokan suurteholaskentajärjestelmien hankintakehyksen ja käytön edistämällä etenkin kilpailukykyistä eurooppalaista teknologiaa. Se voi myös käynnistää tutkimus- ja innovointiohjelmia eurooppalaisten teknologioiden kehittämiseksi ja niiden integroimiseksi eksa-luokan supertietokonejärjestelmiin ja edistää kilpailukykyisen eurooppalaisen teknologiateollisuuden kehittämistä. |
(12) |
Yhteisyritys olisi perustettava ja sen olisi aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2019 alkupuolella, jotta unionin käytössä olisi tavoitteen mukaisesti esi-eksa-luokan infrastruktuuri vuoteen 2020 mennessä ja jotta voitaisiin kehittää tarvittavat teknologiat ja sovellukset eksa-luokan suorituskyvyn saavuttamiseksi vuosien 2022–2023 paikkeilla samalla, kun edistetään kilpailukykyistä eurooppalaista suurteholaskennan innovointiekosysteemiä. Koska teknologian uuden sukupolven kehityssykli on tyypillisesti neljästä viiteen vuotta, toimet eksa-luokan tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettava mahdollisimman pian, jotta kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla voidaan säilyttää. |
(13) |
Yhteisyrityksen muotoisella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella olisi yhdistettävä rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotka ovat välttämättömiä, jotta alan yhä nopeammin etenevässä innovaatiokehityksessä voidaan pysyä mukana. Yhteisyrityksen osakkaina olisi siksi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneet maat, jotka sopivat suurteholaskentaa koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta aloitteesta, sekä yhteenliittymiä, jotka edustavat niihin kuuluvia oikeussubjekteja, ja muita organisaatioita, jotka ovat nimenomaisesti ja aktiivisesti sitoutuneet tuottamaan tutkimus- ja innovointituloksia ja säilyttämään suurteholaskennan alan taitotiedon Euroopassa. Yhteisyrityksen olisi oltava avoin uusille osakkaille. |
(14) |
Unionin, osallistujavaltioiden ja yksityisten osakkaiden olisi kunkin maksettava rahoitusosuus yhteisyrityksen hallintomenoihin. Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaan unionin osuus hallintomenoihin voidaan maksaa etupainotteisesti siten, että se kattaa hallintomenot ainoastaan vuoteen 2023. Yhteisyrityksen osallistujavaltioiden ja yksityisten osakkaiden olisi katettava hallintomenot kokonaisuudessaan vuodesta 2024. |
(15) |
Suurteholaskennan eurooppalaisen teknologiayhteisön yksityiseen ETP4HPC-yhteenliittymään osallistuvat teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät perustivat vuonna 2014 unionin kanssa sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, jonka tavoitteena on palauttaa johtava asema suurteholaskentateknologioiden alalla ja kehittää unionille täysimittainen suurteholaskentaekosysteemi. Kumppanuuden tarkoituksena on rakentaa eurooppalainen maailmanluokan suurteholaskentateknologian arvoketju, jonka olisi oltava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja luotava synergioita suurteholaskentaekosysteemin kolmen keskeisen osan välillä, jotka ovat teknologian kehittäminen, sovellukset ja supertietokoneinfrastruktuuri. Kun otetaan huomioon yksityisen ETP4HPC-yhteenliittymän asiantuntemus ja sen rooli, jossa se kokoaa yhteen asianomaisia suurteholaskenta-alan yksityisiä sidosryhmiä, sen olisi voitava tulla yhteisyrityksen osakkaaksi. |
(16) |
BDVA-yhteenliittymään (Big Data Value Association) osallistuvat teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät perustivat vuonna 2014 unionin kanssa sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, jonka tavoitteena on lujittaa datan arvoketjua, tukea dataan erikoistuneiden yhteisöjen rakentamista ja luoda pohja kukoistavalle datavetoiselle taloudelle unionissa. Kun otetaan huomioon BDVA-yhteenliittymän asiantuntemus ja sen rooli, jossa se kokoaa yhteen asianomaisia massadata-alan yksityisiä sidosryhmiä, sen olisi voitava tulla yhteisyrityksen osakkaaksi. |
(17) |
Yksityiset yhteenliittymät ETP4HPC ja BDVA ovat ilmoittaneet kirjallisesti olevansa halukkaita edistämään yhteisyrityksen teknologiastrategiaa ja käyttämään asiantuntemustaan yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Yksityisten yhteenliittymien olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteenä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella vahvistuksella. |
(18) |
Voittoa tavoittelemattomassa PRACE-yhdistyksessä (Partnership for Advanced Computing in Europe) on jäseninä 25 valtiota, joita edustavat organisaatiot muodostavat Euroopan laajuisen supertietokoneinfrastruktuurin, joka tarjoaa käyttöön laskennan ja datanhallinnan resursseja ja palveluja laajamittaisia tieteellisiä ja suunnittelusovelluksia varten korkeimmalla suoritustasolla. Yhteisyritys voi tehdä yhteistyötä PRACE-yhdistyksen kanssa, kun on tarkoitus tarjota käyttöön yhdistetty ja yhteenliitetty supertietokone- ja datainfrastruktuuri ja sen palveluja ja hallinnoida sen käyttöä sekä tarjota koulutusrakenteita ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. |
(19) |
GÉANT-tutkimusverkkoon on liittynyt 38 kansallista tutkimus- ja opetusverkkokumppania, jotka muodostavat tieteellisen huippuosaamisen, tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin Euroopan laajuisen verkoston. GÉANT-verkko tarjoaa liitettävyys-, yhteistyö- ja tunnistamispalveluja sisältävän yhdistetyn luettelon avulla käyttäjille mahdollisuuden käyttää luotettavasti ja rajoittamattomasti laskenta-, analyysi- ja säilytyssovelluksia ja muita resursseja tarkoituksena varmistaa, että Eurooppa pysyy tutkimuksen eturintamassa. Yhteisyritys voi tehdä yhteistyötä GÉANT-verkon kanssa yhteisyrityksen supertietokoneiden välisen yhteenliitettävyyden osalta sekä muiden eurooppalaisten supertietokone- ja datainfrastruktuurien kanssa. |
(20) |
Yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määriteltyjä aihealueita, joiden avulla tiedelaitoksissa ja eurooppalaisessa teollisuudessa voitaisiin yleisesti suunnitella, kehittää ja käyttää innovatiivisinta teknologiaa suurteholaskennan alalla ja luoda koko unioniin integroitu verkotettu infrastruktuuri, joka tarjoaa tutkijoille ja muille teollisuuden, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkisen sektorin johtaville käyttäjille maailmanluokan suurteholaskentavalmiudet, nopeat tietoliikenneyhteydet ja huipputason sovellukset sekä data- ja ohjelmistopalvelut. Yhteisyrityksen olisi pyrittävä vähentämään erityisesti suurteholaskentaan liittyvää osaamisvajetta unionissa toteuttamalla tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä ja auttamalla uuden tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamisessa. |
(21) |
Yhteisyrityksen olisi luotava perusta pidemmän aikavälin visiolle ja avattava tietä kohti sellaisen ensimmäisen suurteholaskennan hybridi-infrastruktuurin rakentamista Euroopassa, jossa yhdistetään perinteisiä laskenta-arkkitehtuureja ja kvanttilaskentalaitteita, esimerkiksi hyödyntämällä kvanttitietokonetta suurteholaskentaketjujen nopeuttajana. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset teollisuudenalat voivat säilyttää johtoasemansa vahvasti kilpailluissa kansainvälisissä puitteissa tuottamalla maailmanluokan tuloksia ja jotta siten voidaan varmistaa eurooppalaisen tutkimuksen ja teknologian nopea ja laaja teollinen hyödyntäminen koko unionissa, minkä oheisvaikutukset hyödyttävät myös yhteiskuntaa, ja jakaa riskejä ja yhdistää voimavaroja mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti. |
(22) |
Saavuttaakseen suurteholaskennan alan innovatiivisimman teknologian suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöön liittyvän tavoitteensa yhteisyrityksen olisi annettava rahoitustukea erityisesti avustusten ja hankintojen muodossa avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotus- ja tarjouspyyntöjen perusteella vuotuisten työsuunnitelmien pohjalta. Tällainen rahoitustuki olisi kohdennettava erityisesti todettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka estävät kyseisen ohjelman kehittämisen, ja sillä olisi kannustettava tuen saajaa muuttamaan toimintatapojaan. |
(23) |
Jotta yhteisyritys saavuttaisi tavoitteensa kasvattaa teollisuuden, etenkin pk-yritysten, innovointipotentiaalia, vähentää osaltaan erityisesti suurteholaskentaan liittyvää osaamisvajetta, tukea tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamista ja lisätä suurteholaskentavalmiuksia, sen olisi tuettava kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten perustamista ja erityisesti niiden verkostoitumista ja koordinointia koko unionissa. Kyseisten osaamiskeskusten olisi tarjottava suurteholaskentapalveluja teollisuudelle, tiedeyhteisölle ja viranomaisille näiden pyynnöstä. Niiden olisi ensisijaisesti levitettävä tietoa suurteholaskennan innovaatioekosysteemistä ja järjestettävä mahdollisuuksia päästä siihen mukaan, helpotettava mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, puututtava pätevien teknisten asiantuntijoiden huomattavaan vajeeseen toteuttamalla tietämyksen lisäämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen liittyviä toimia sekä ryhdyttävä verkostoitumistoimiin sidosryhmien ja muiden osaamiskeskusten kanssa laajempien innovaatioiden edistämiseksi esimerkiksi vaihtamalla ja levittämällä tietoa parhaiden käytäntöjen mukaisista käytännön tapauksista tai sovelluskokemuksista, jakamalla koulutustilojaan ja -kokemuksiaan, helpottamalla rinnakkaisten koodien yhteiskehittämistä ja vaihtoa tai tukemalla innovatiivisten sovellusten ja välineiden jakoa julkisille ja yksityisille käyttäjille, erityisesti pk-yrityksille. |
(24) |
Yhteisyrityksen olisi luotava kysyntä- ja käyttäjälähtöinen kehys ja mahdollistettava yhteiseen suunnitteluun perustuva toimintamalli integroidun maailmanluokan eksa-luokan supertietokone- ja datainfrastruktuurin hankinnalle unionissa, jotta käyttäjille voidaan tarjota ne strategiset laskentaresurssit, joita ne tarvitsevat pysyäkseen kilpailukykyisinä ja pystyäkseen ratkaisemaan yhteiskunnallisia, taloudellisia sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Tätä varten yhteisyrityksen olisi edistettävä esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneiden hankkimista. Yhteisyrityksen supertietokoneet olisi asennettava sellaiseen osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio. |
(25) |
Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi kavennettava unionissa vallitsevaa tutkimus- ja innovointikuilua edistämällä synergiavaikutusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kanssa. Sen vuoksi yhteisyrityksen olisi pyrittävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ERI-rahastojen kanssa, sillä ne voivat erityisesti edistää paikallisten, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamista. |
(26) |
Yhteisyrityksen olisi tarjottava niille osallistujavaltioille, jotka ovat jäsenvaltioita, suotuisa kehys käyttää ERI-rahastoista niille myönnettyjä varoja supertietokoneiden hankintaan. ERI-rahastojen käyttäminen yhteisyrityksen toiminnassa on keskeistä integroidun verkotetun maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin kehittämisessä, koska tällaisen infrastruktuurin edut ulottuvat jäsenvaltioiden käyttäjiä paljon laajemmalle. Jos osallistujavaltiot päättävät käyttää ERI-rahastoja osallistuakseen peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneen hankintakustannuksiin, yhteisyrityksen olisi otettava huomioon unionin osuus kyseessä olevan osallistujavaltion rakennerahastoista samalla, kun vain kansallinen ERI-rahastojen osuus lasketaan mukaan kansallisena rahoitusosuutena yhteisyrityksen talousarvioon. Joka tapauksessa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista otettavan unionin rahoitusosuuden olisi katettava enintään 50 prosenttia esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia käyttökustannuksista, jotta yhteisyrityksen tavoitteen mukaisesti voitaisiin edistää voimavarojen yhdistämistä maailmanluokan esi-eksa-luokan supertietokoneiden saamiseksi unionin käyttöön. Jos kyseessä on peta-luokan supertietokone, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista otettava unionin rahoitusosuus kattaisi enintään 35 prosenttia supertietokoneen hankintakustannuksista, jotta tämä oli johdonmukaista Horisontti 2020 -puiteohjelman innovatiivisten ratkaisujen hankintojen nykyisen rahoituksen kanssa. osallistujavaltioiden olisi katettava peta-luokan supertietokoneen ja esi-eksa-luokan supertietokoneen kustannuksista jäljelle jäävä osuus. |
(27) |
Yhteisyrityksen olisi omistettava hankkimansa esi-eksa-luokan supertietokoneet. Kunkin esi-eksa-luokan supertietokoneen käyttö olisi annettava jonkin isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitos voi edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai isännöivää yhteenliittymää. Isäntälaitoksen olisi voitava antaa tarkka kustannusarvio ja tarkistaa supertietokoneen käyttökustannukset esimerkiksi varmistamalla yhteisyrityksen esi-eksa-luokan supertietokoneiden ja laitoksen mahdollisesti käyttämien kansallisten tai alueellisten tietokonejärjestelmien toiminnallinen eriyttäminen ja, sikäli kuin se on mahdollista, fyysinen eriyttäminen. Yhteisyrityksen hallintoneuvoston, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, olisi valittava isäntälaitos riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Kun isäntälaitos on valittu, sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivän yhteenliittymän olisi voitava päättää pyytää muita osallistujavaltioita mukaan rahoittamaan valittuun isäntälaitokseen sijoitettavaa esi-eksa-luokan supertietokonetta. Esi-eksa-luokan supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan suhteellisen osuuden olisi oltava sama kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista maksettavan unionin rahoitusosuuden osuus supertietokoneen kokonaiskustannuksista, eikä se saisi olla yli 50 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta. Supertietokoneen käyttöajoissa olisi otettava huomioon osallistujavaltioiden osuudet isännöivän yhteenliittymän esi-eksa-luokan supertietokoneen rahoituksesta. Osallistujavaltioiden olisi sovittava keskenään esi-eksa-luokan supertietokoneen käyttöaikojen jakautumisesta. Esi-eksa-luokan supertietokoneiden olisi pysyttävä yhteisyrityksen omistuksessa siihen saakka kun niitä koskevat poistot on tehty. Omistus voitaisiin sen jälkeen siirtää isäntälaitokselle käytöstä poistamista, hävittämistä tai jotain muuta käyttöä varten. Jos omistus päätetään siirtää isäntälaitokselle ennen esi-eksa-luokan supertietokoneen koko poistoajan päättymistä tai yhteisyrityksen purkamisen vuoksi, isäntälaitoksen olisi korvattava yhteisyritykselle supertietokoneiden jäännösarvo. |
(28) |
Yhteisyrityksen olisi yhdessä osallistujavaltioiden kanssa hankittava peta-luokan supertietokoneita. Kunkin peta-luokan supertietokoneen käyttö olisi annettava jonkin isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitos voi edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai osallistujavaltioiden isännöivää yhteenliittymää. Yhteisyrityksen olisi omistettava osuus, joka vastaa hankintakustannuksiin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä maksettua unionin rahoitusosuutta. Hallintoneuvoston olisi valittava isäntälaitos riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Kunkin peta-luokan supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan suhteellisen osuuden olisi oltava sama kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista maksettavan unionin rahoitusosuuden osuus kyseessä olevan peta-luokan supertietokoneen kokonaiskustannuksista. Yhteisyrityksen olisi siirrettävä omistusosuutensa isäntälaitokselle, kun peta-luokan supertietokoneen osalta on tehty kaikki poistot tai kun yhteisyritys puretaan. Jälkimmäisessä tapauksessa isäntälaitoksen olisi korvattava yhteisyritykselle supertietokoneen jäännösarvo. |
(29) |
Yhteisyrityksen tukemien esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneiden suunnittelussa ja käytössä olisi otettava huomioon energiatehokkuus ja ympäristökestävyys. |
(30) |
Jotta käyttäjien keskuudessa kaiken aikaa lisääntyvään supertietokoneresurssien kysyntään voitaisiin vastata, osallistujavaltiot voivat tarjota yhteisyritykselle käyttöaikaa yhteen tai useampaan kansalliseen supertietokoneeseensa, joka on käytettävissä eli ei ole sidottuna ja jonka yhteisrahoitukseen yhteisyritys ei osallistu. Tässä tapauksessa osallistujavaltioiden olisi tarjottava yhteisyritykselle vapaaehtoiselta pohjalta kohtuullinen osuus suoritustasoltaan hyväksyttävissä olevien kansallisten supertietokoneiden käyttöajasta, jotta yhteisyritys voisi vastata kysyntään käyttäjien keskuudessa. Kansallisen supertietokoneen käyttöajan tarjoamista ei saisi laskea osallistujavaltion yhteisyritykselle antamaksi rahoitusosuudeksi eikä luontoissuoritukseksi. |
(31) |
Esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneita olisi käytettävä pääasiassa tiedeyhteisön, teollisuustoimialan tai julkisen sektorin käyttäjien julkisiin tutkimus- ja innovointitarkoituksiin. Supertietokoneiden käyttöaikoja olisi jaettava pääasiassa yhteisyrityksen käynnistämien ja riippumattomien asiantuntijoiden arvioimien avointen kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella. Hallintoneuvoston päätöksellä olisi voitava myöntää pieni prosenttiosuus käyttöaikaa ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä joissakin poikkeustapauksissa, kuten strategisten eurooppalaisten aloitteiden kohdalla tai hätä- tai kriisinhallintatilanteissa. Yhteisyrityksen olisi voitava harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa kaupallisiin tarkoituksiin. Käyttöoikeus olisi myönnettävä käyttäjille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai johonkin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan. Käyttöoikeuksien olisi oltava tasapuolisia kaikille käyttäjille ja ne olisi myönnettävä läpinäkyvällä tavalla. Hallintoneuvoston olisi määriteltävä käyttöoikeudet, jotka koskevat unionin osuutta kunkin supertietokoneen käyttöajasta, ja valvottava niitä. |
(32) |
Yhteisyrityksen supertietokoneiden toiminnassa ja käytössä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (9), direktiiviä 2002/58/EY (10) ja direktiiviä (EU) 2016/943 (11). |
(33) |
Taloudellista toimintaa harjoittavien käyttäjien olisi voitava käyttää supertietokoneita rajoitetusti siviilialan muihin kuin tutkimussovelluksiin. Käyttöaikaa olisi pääasiassa myönnettävä käyttäjille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai johonkin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan. Käyttöoikeudet olisi myönnettävä läpinäkyvällä tavalla. |
(34) |
Yhteisyrityksen hallinnoinnin olisi kuuluttava kahdelle elimelle eli hallintoneuvostolle ja neuvoa-antavalle teollisuus- ja tiedekomitealle. Hallintoneuvoston kokoonpanossa olisi oltava unionin ja osallistujavaltioiden edustajia. Hallintoneuvoston olisi vastattava strategisten toimintalinjojen määrittelystä ja yhteisyrityksen toimintaan liittyvien rahoituspäätösten tekemisestä, etenkin kaikkien julkisten hankintatoimien osalta. Neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan olisi kuuluttava tiedeyhteisöä ja teollisuutta edustavia käyttäjiä ja teknologian toimittajia. Sen olisi annettava hallintoneuvostolle riippumattomia neuvoja strategista tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaa ja yhteisyrityksen omistamien supertietokoneiden hankintaa ja käyttöä varten. |
(35) |
Yhteisyrityksen yleisten hallinnollisten tehtävien osalta osallistujavaltioiden äänioikeudet olisi jaettava tasan niiden kesken. Supertietokoneiden hankintaa koskevan työsuunnitelman osan määrittämiseen, isäntälaitoksen valintaan ja yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien tehtävien osalta niiden osallistujavaltioiden äänioikeuden, jotka ovat jäsenvaltioita, olisi perustuttava määräenemmistöperiaatteeseen. Myös Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneilla osallistujavaltioilla olisi oltava äänioikeus tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien tehtävien osalta. Supertietokoneiden hankintaan ja toimintaan liittyvien tehtävien osalta vain niillä osallistujavaltioilla ja unionilla, jotka myöntävät varoja peta-luokan supertietokoneiden hankintaan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden kokonaiskustannuksiin, olisi oltava äänioikeus, jonka laajuus määräytyy suhteessa niiden rahoitusosuuteen. |
(36) |
Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046. Säännöt, joiden mukaisesti yhteisyritys voi järjestää julkisen hankintamenettelyn, olisi vahvistettava sen varainhoitosäännöissä. |
(37) |
Yhteisyrityksen olisi edistettävä innovoivaa ja kilpailukykyistä eurooppalaista suurteholaskentaekosysteemiä käyttämällä asiamukaisesti hankinta- ja avustusvälineitä, muun muassa käyttämällä yhteishankintoja, esikaupallisia hankintoja ja innovatiivisten ratkaisujen julkisia hankintoja. |
(38) |
Yhteisyrityksen kokonaisvaikutusta arvioitaessa huomioon olisi otettava yksityisten osakkaiden investoinnit luontoissuorituksina, jotka vastaavat niille toimien toteuttamisesta aiheutuvia kuluja, vähennettynä yhteisyrityksen osuudella. |
(39) |
Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, unionin puiteohjelmista myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukia koskevien periaatteiden kanssa, jotta voidaan varmistaa julkisten menojen tehokkuus ja estää sellaiset markkinavääristymät kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten toiminnassa pysyminen. |
(40) |
Yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistumisessa olisi noudatettava asetusta (EU) N:o 1290/2013. Yhteisyrityksen olisi lisäksi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti. Jotta varmistetaan osallistujavaltioiden asianmukainen osallistuminen epäsuorien toimien yhteisrahoitukseen asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti, osallistujavaltioiden olisi pyrittävä myöntämään rahoitusta vähintään saman verran kuin yhteisyritys suorittaa korvausta tuensaajille kyseisistä toimista aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista. Tätä varten yhteisyrityksen vuotuisessa työsuunnitelmassa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 28 artiklan mukaisesti vahvistetut enimmäisrahoitusosuudet olisi määritettävä sen mukaisesti. |
(41) |
Rahoitustuen antamisessa toimille Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi noudatettava kyseisen välineen sääntöjä. |
(42) |
Unionin ja yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten soveltaminen. |
(43) |
Yhteisyrityksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kaikki asianmukaiset tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin, tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin. Yhteisyrityksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville. |
(44) |
Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettavien toimien tapauksessa tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tarkastukset olisi suoritettava asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti. Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien toimien tapauksessa tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tarkastukset olisi suoritettava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisesti. |
(45) |
Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava yhteisyritykseen nähden samat toimivaltuudet kuin komissioon nähden. |
(46) |
Komission, yhteisyrityksen, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston olisi saatava käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot ja niillä olisi oltava pääsy kaikkiin tiloihin yhteisyrityksen allekirjoittamia avustuksia ja sopimuksia koskevien tarkastusten ja tutkimusten tekemiseksi. |
(47) |
Kaikissa tähän asetukseen liittyvissä ehdotuspyynnöissä ja tarjouspyynnöissä olisi otettava tarpeellisessa määrin huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kesto, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. |
(48) |
Yhteisyrityksen olisi myös käytettävä komission hallinnoimia sähköisiä keinoja avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja yhteisyritykseen osallistumisen helpottamiseksi. Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti julkistamat ehdotuspyynnöt olisi sen vuoksi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa sähköisissä Horisontti 2020 -tulostenlevitysvälineissä. Lisäksi yhteisyrityksen olisi asetettava saataville muun muassa ehdotuksia, hakijoita, avustuksia ja osallistujia koskevia asiaankuuluvia tietoja, jotta ne voidaan sisällyttää komission hallinnoimiin sähköisiin Horisontti 2020 -raportointi- ja tulostenlevitysjärjestelmiin, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja komission raportointivelvollisuuksia vastaavin määräajoin. |
(49) |
Komission olisi suoritettava yhteisyrityksen väli- ja loppuarviointi riippumattomien asiantuntijoiden avustamana. Asianomainen riippumattomien asiantuntijoiden kertomus olisi avoimuutta noudattaen julkistettava sovellettavien sääntöjen mukaisesti. |
(50) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittaminen, peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankkiminen ja pääsyn tarjoaminen suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuriin kaikkialla unionissa yhteisyrityksen avulla, vaan ne voidaan tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi, kriittisen massan ylläpitämiseksi ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Perustaminen
1. Perustetaan eurooppalaista suurteholaskentaa koskevan aloitteen toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyritys’, tai ’yhteisyritys’, 31 päivään joulukuuta 2026 kestäväksi ajaksi.
2. Asetuksella (EU) N:o 1291/2013 perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti 2020) ja asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustetun Verkkojen Eurooppa -välineen keston huomioon ottamiseksi tämän asetuksen perusteella toteutettavat ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä tai tarjouspyyntöjä voidaan julkistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.
3. Yhteisyritys on elin, jonka tehtävänä on panna täytäntöön asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.
4. Yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
5. Yhteisyrityksen kotipaikka on Luxemburg.
6. Yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) |
’hyväksymistarkastuksella’ sen tarkastamista, täyttyvätkö järjestelmäspesifikaation vaatimukset; |
2) |
’käyttöajalla’ supertietokoneen laskenta-aikaa, joka annetaan käyttäjän tai käyttäjäryhmän käyttöön sen ohjelmien ajamiseksi; |
3) |
’liitännäisosallistujalla’ asetuksen (EU) N:o 1290/2013 2 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyä oikeussubjektia; |
4) |
’kansallisella suurteholaskennan osaamiskeskuksella’ sellaiseen osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio, sijoittautunutta oikeussubjektia, joka toimii yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kansallisen supertietokonekeskuksen kanssa ja joka tarjoaa teollisuuden käyttäjille, pk-yritykset mukaan lukien, tiedeyhteisön käyttäjille ja viranomaisille mahdollisuuden käyttää pyynnöstä supertietokoneita ja suurteholaskennan uusinta teknologiaa ja uusimpia välineitä, sovelluksia ja palveluja sekä tarjoaa asiantuntemusta, osaamista, koulutusta, verkottumista ja tiedotusta; |
5) |
’osakkaaseen kuuluvalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka muodostaa yhteisyrityksen yksityisen osakkaan kunkin yksityisen osakkaan yhtiöjärjestyksen mukaan; |
6) |
’eksa-luokan supertietokoneella’ tietokonejärjestelmää, jonka laskentateho on 1018 laskutoimitusta sekunnissa (eli 1 eksaflops) ja joka tukee sovelluksia, jotka tuottavat korkealaatuisia ratkaisuja lyhyemmässä ajassa, ja jolla voidaan käsitellä monimutkaisempia ongelmia; |
7) |
’vastaanottosopimuksella’ yhteisyrityksen ja esi-eksa-luokan supertietokoneen isäntälaitoksen välistä tai yhteisyrityksen, muiden peta-luokan supertietokoneen osaomistajien ja peta-luokan supertietokoneen isäntälaitoksen välistä sopimusta, joka voi olla muodoltaan palvelusopimus tai muu sopimus; |
8) |
’isännöivällä yhteenliittymällä’ sellaisten osallistujavaltioiden ryhmää, jotka ovat päättäneet osallistua esi-eksa-luokan supertietokoneen tai peta-luokan supertietokoneen hankinnan ja käytön rahoitukseen; |
9) |
’isäntälaitoksella’ oikeussubjektia, johon sisältyvät supertietokoneen vastaanottamiseen ja käyttöön tarvittavat tilat ja laitteistot ja joka on sijoittautunut sellaiseen jäsenvaltioon, joka on osallistujavaltio; |
10) |
’kansallisella supertietokoneella’ osallistujavaltiossa sijaitsevaa kansallista tietokonejärjestelmää, jonka laskentateho on vähintään 0,4 petaflopsia ja jota ei ole hankittu tämän asetuksen nojalla; |
11) |
’tarkkailijavaltiolla’ jäsenvaltiota tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioitunutta maata, joka ei ole osallistujavaltio; |
12) |
’osallistujavaltiolla’ maata, joka on yhteisyrityksen osakas; |
13) |
’peta-luokan supertietokoneella’ tietokonejärjestelmää, jonka laskentateho on 1015 laskutoimitusta sekunnissa (eli 1 petaflops); |
14) |
’esi-eksa-luokan supertietokoneella’ tietokonejärjestelmää, jonka laskentateho on yli 100 petaflopsia mutta alle 1 eksaflops; |
15) |
’yksityisellä osakkaalla’ yksityistä yhteenliittymää, joka on yhteisyrityksen osakas; |
16) |
’supertietokoneella’ tietokonejärjestelmää, joka on laskentateholtaan vähintään peta-luokan tasoinen ja joka on hankittu tämän asetuksen nojalla; |
17) |
’kokonaiskustannuksilla’ supertietokoneen hankintakustannuksia ja käyttökustannuksia ylläpito mukaan lukien, joita koituu siihen saakka, kun supertietokoneen omistus siirretään isäntälaitokselle tai myydään tai kun supertietokone poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa; |
18) |
’käyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, elintä tai kansainvälistä organisaatiota, jolle on annettu käyttöaikaa yhteisyrityksen supertietokoneella; |
19) |
’työsuunnitelmalla’ asetuksen (EU) N:o 1290/2013 2 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä työsuunnitelmaa, jota käytetään myös asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklassa tarkoitettuna työohjelmana. |
3 artikla
Tehtävä, tavoitteet ja toimet
1. Yhteisyrityksen tehtävänä on kehittää ja ottaa käyttöön integroitu maailmanluokan supertietokone- ja datainfrastruktuuri unionissa sekä laajentaa sitä ja pitää sitä yllä samoin kuin kehittää erittäin kilpailukykyinen ja innovatiivinen suurteholaskennan ekosysteemi ja tukea sitä.
2. Yhteisyrityksen yleisinä tavoitteina on
a) |
tarjota unionin ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tutkimus- ja tiedeyhteisölle sekä teollisuudelle, pk-yritykset mukaan lukien, ja julkiselle sektorille paras saatavilla oleva ja kilpailukykyinen suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri ja tukea sen teknologioiden ja käytön kehittämistä laajasti eri aloilla; |
b) |
luoda kehys integroidun, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen maailmanluokan peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokone- ja datainfrastruktuurin hankinnalle unionissa; |
c) |
järjestää unionin tason koordinointi ja riittävät taloudelliset resurssit, joilla tuetaan tällaisen infrastruktuurin kehittämistä ja hankintaa, joka on julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjien saatavilla pääasiassa tutkimus- ja innovointitarkoituksiin; |
d) |
tukea kunnianhimoista tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaa sellaisen eksa-luokan ja sitä tehokkaamman maailmanluokan suurteholaskennan ekosysteemin kehittämistä ja ylläpitoa varten unionissa, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat, mukaan lukien pientehoprosessori- ja välitysohjelmistoteknologiat, algoritmit ja koodin suunnittelun, sovellukset ja järjestelmät, palvelut ja koneenrakennuksen, yhteenliitännät sekä taitotiedon ja osaamisen seuraavan sukupolven supertietokoneiden aikakautta varten; |
e) |
edistää unionissa tuotettujen tutkimus- ja innovointitulosten omaksumista ja systemaattista käyttöä tieteen, teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, ja julkisen sektorin käyttäjien keskuudessa. |
3. Yhteisyrityksen erityisinä tavoitteina on
a) |
edistää asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja päätöksen 2013/743/EU, erityisesti kyseisen päätöksen 2 artiklassa tarkoitetun erityisohjelman II osan, jäljempänä ’erityisohjelma’, sekä asetuksen (EU) N:o 1316/2013 ja asetuksen (EU) N:o 283/2014 täytäntöönpanoa; |
b) |
yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden ja unionin strategioita koordinoidulla eurooppalaisella suurteholaskentastrategialla ja parantaa julkisen tuen vaikuttavuutta välttämällä toimien turhaa päällekkäisyyttä ja hajautumista; |
c) |
koota yhteen unionin resursseja, kansallisia resursseja ja yksityisiä investointeja ja kasvattaa suurteholaskentaan tehtävät investoinnit vertailukelpoiselle tasolle maailmanlaajuisten kilpailijoiden kanssa; |
d) |
rakentaa maailmanluokan integroitu supertietokone- ja datainfrastruktuuri, jonka arkkitehtuuri on riittävän monipuolinen eri käyttäjien vaatimusten ottamiseksi huomioon unionissa, ja käyttää sitä olennaisena osatekijänä tieteellisessä huippuosaamisessa, teollisuuden ja julkisen sektorin digitalisoinnissa ja innovointivalmiuksien ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamisessa talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi unionissa; |
e) |
tarjota tutkimus- ja tiedeyhteisön ja teollisuuden, myös pk-yritysten, sekä julkisen sektorin monille erilaisille käyttäjille mahdollisuus käyttää suurteholaskentaan perustuvia infrastruktuureja ja palveluja uusissa ja kehitteillä olevissa data- ja laskentaintensiivisissä sovelluksissa ja palveluissa; |
f) |
tukea unionissa maailmanluokan eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan suurteholaskentateknologioiden, pientehomikroprosessoriteknologia ja siihen liittyvä välitysohjelmistoteknologia mukaan lukien, kehittämistä ja integroimista supertietokonejärjestelmiin noudattamalla yhteiseen suunnitteluun perustuvaa toimintamallia sekä tukea näiden teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa ja uusia sovellusaloja; |
g) |
kaventaa kuilua tutkimuksen ja kehittämisen ja eksa-luokan suurteholaskentajärjestelmien toimittamisen välillä vahvistamalla digitaaliteknologian toimitusketjua unionissa ja mahdollistamalla maailmanluokan supertietokoneiden hankinta yhteisyritykselle, mahdollisesti integroimalla niihin eurooppalaisia teknologioita; |
h) |
saavuttaa huippuosaaminen suurteholaskentasovelluksissa maailmanluokan suorituskykyä varten kehittämällä ja optimoimalla ohjelmakoodeja ja sovelluksia sekä muita suurteholaskennan mahdollistamia suurimittaisia ja uusia edelläkävijämarkkinoiden sovelluksia yhteisen suunnittelun pohjalta ja tukemalla suurteholaskentasovellusten osaamiskeskuksia ja suurteholaskennan mahdollistamia suurimittaisia massadatasovellusten ja -palvelujen koedemonstraatiota ja testausalustoja erilaisilla tieteen- ja teollisuudenaloilla; |
i) |
verkottaa ja yhdistää toisiinsa alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset suurteholaskennan supertietokoneet ja muut tietokonejärjestelmät ja datakeskukset ja niihin liittyvät ohjelmistot ja sovellukset yhteistyössä PRACE-hankkeen ja GÉANT-verkon kanssa; |
j) |
kasvattaa teollisuuden, etenkin pk-yritysten, innovointipotentiaalia käyttämällä kehittyneitä suurteholaskentainfrastruktuureja, -sovelluksia ja -palveluja perustamalla kansallisia suurteholaskennan osaamiskeskuksia kaikkialle unioniin ja erityisesti verkottamalla ja koordinoimalla näitä keskuksia; |
k) |
parantaa suurteholaskennan ymmärrystä ja vähentää suurteholaskentaan liittyviä osaamisvajeita unionissa parantamalla tietoisuutta, tarjoamalla koulutusta ja levittämällä taitotietoa; |
l) |
laajentaa suurteholaskennan käyttöalaa. |
4. Yhteisyritys toteuttaa 2 ja 3 kohdassa mainitut yleiset ja erityiset tavoitteet toteuttamalla toimia seuraavilla keskeisillä aihealueilla:
a) |
yhteisyrityksen toimintaan ja hallinnointiin liittyvät yleiset hallinnolliset toimet; |
b) |
maailmanluokan supertietokone- ja datainfrastruktuurien hankintaan, käyttöönottoon, yhteenliittämiseen, käyttöön ja käyttöaikojen hallinnointiin liittyvät toimet; |
c) |
toimet, joilla tuetaan tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaa sellaisen innovaatioekosysteemin luomiseksi, jossa käsitellään supertietokoneiden laite- ja ohjelmistoteknologioita ja niiden sisällyttämistä eksa-luokan supertietokonejärjestelmiin, kehittyneitä sovelluksia, palveluja ja välineitä, osaamista ja taitotietoa. |
4 artikla
Unionin rahoitusosuus
1. Unionin rahoitusosuus yhteisyritykseen, EFTAn määrärahat mukaan luettuina, on enintään 486 000 000 euroa, joka jakautuu seuraavasti:
a) |
enintään 386 000 000 euroa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, mukaan lukien vähintään 10 000 000 euroa hallintomenoihin; |
b) |
enintään 100 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä. |
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus suoritetaan erityisohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.
Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus sisältää vähintään 180 000 000 euroa ehdotuspyyntöjä varten, jotta yhteisyritys voi antaa rahoitustukea tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaan liittyviin epäsuoriin toimiin.
3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus suoritetaan Verkkojen Eurooppa -välineelle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista, ja se varataan yksinomaan supertietokoneiden hankintaan.
4. Talousarvion toteuttaminen unionin rahoitusosuuden osalta uskotaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettuna elimenä toimivalle yhteisyritykselle mainitun asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti.
5. Unionin rahoitusosuutta koskevat järjestelyt vahvistetaan rahoitusosuussopimuksessa ja vuotuisissa määrärahojen siirtoja koskevissa sopimuksissa, jotka unionin puolesta toimiva komissio ja yhteisyritys tekevät.
6. Tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla rahoitusosuussopimuksella säännellään asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 129 artiklan 2 kohdassa ja 154 artiklassa säädettyjä näkökohtia sekä muun muassa seuraavia näkökohtia:
a) |
vaatimukset, jotka koskevat yhteisyrityksen osallistumista päätöksen 2013/743/EU liitteessä II tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykyindikaattoreihin; |
b) |
vaatimukset, jotka koskevat yhteisyrityksen osallistumista päätöksen 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettuun seurantaan; |
c) |
yhteisyrityksen toimintaan liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit; |
d) |
tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää asetuksen (EU) N:o 1291/2013 28 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1316/2013 28 artiklassa tarkoitetut tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa sekä keskitetyssä osallistujaportaalissa että muissa komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä; |
e) |
tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää asetuksen (EU) N:o 283/2014 8 artiklassa tarkoitetut tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa; |
f) |
säännökset yhteisyritykseen liittyvien ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä; |
g) |
säännökset yhteisyritykseen liittyvien tarjouspyyntöjen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä; |
h) |
henkilöstöresurssien käyttö ja niihin tehtävät muutokset, erityisesti palvelukseen otto tehtäväryhmän, palkkaluokan ja ura-alueen mukaan, uudelleenluokittelu ja henkilöstön määrän muutokset. |
5 artikla
Muut unionin maksamat osuudet
Rahoitusosuuksia, jotka maksetaan muista unionin ohjelmista kuin 4 artiklan 1 kohdassa mainituista ohjelmista ja jotka ovat osa jonkin osallistujavaltion toteuttamaan ohjelmaan myönnettävää unionin yhteisrahoitusta, ei oteta huomioon laskettaessa 4 artiklassa tarkoitettua unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää.
6 artikla
Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet
1. Osallistujavaltioiden on osallistuttava yhteisyrityksen hallintomenoihin vähintään 10 000 000 euron osuudella. Lisäksi osallistujavaltioiden on osallistuttava yhteisyrityksen toimintamenoihin osuudella, joka vastaa 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä unionin rahoitusosuutta. Ennakoitu määrä on vähintään 476 000 000 euroa.
2. Yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden on suoritettava rahoitusosuuksia yhteisyritykselle tai huolehdittava, että niihin kuuluvat oikeussubjektit ja niiden liitännäisosallistujat suorittavat yhteisyritykselle rahoitusosuuksia, joiden määrä on vähintään 422 000 000 euroa, mukaan lukien 2 000 000 euroa hallintomenoihin.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat osuuksista, joista säädetään yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa.
4. Kukin osallistujavaltio voi osoittaa yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet kyseessä olevaan osallistujavaltioon sijoittautuneille tuensaajille. Niillä voidaan täydentää yhteisyrityksen rahoitusosuutta asetuksen (EU) N:o 1290/2013 28 artiklassa vahvistetun sovellettavan enimmäisrahoitusosuuden rajoissa. Tällaiset rahoitusosuudet eivät rajoita valtiontukisääntöjen soveltamista.
5. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin on ilmoitettava hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo.
6. Yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan b–f alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon määrittämiseksi kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS- ja IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa menot. Yhteisyritys voi tarkistaa arvon määrityksessä käytetyn menettelyn, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Jos asiasta on edelleen epävarmuutta, yhteisyritys voi suorittaa oman tilintarkastuksen.
7. Komissio voi lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle yhtiöjärjestyksen 24 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn, jos muut osakkaat kuin unioni, mukaan lukien niihin kuuluvat oikeussubjektit tai niiden liitännäisosallistujat, eivät suorita tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai suorittavat ne myöhässä.
7 artikla
Kansallisten supertietokoneiden käyttöajan tarjoaminen
Osallistujavaltiot voivat tarjota yhteisyritykselle ainakin 20 prosenttia yhden tai useamman kansallisen supertietokoneensa käyttöajasta. Näitä osuuksia ei oteta huomioon laskettaessa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua osuutta.
8 artikla
Isäntälaitos
1. Supertietokoneet sijoitetaan osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio. Osallistujavaltio voi toimia isäntänä vain yhdelle esi-eksa-luokan supertietokoneelle tai yhdelle peta-luokan supertietokoneelle.
2. Isäntälaitos voi edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai isännöivää yhteenliittymää. Isäntälaitos ja osallistujavaltion tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät tätä koskevan sopimuksen.
3. Yhteisyritys valtuuttaa isäntälaitoksen huolehtimaan kunkin 10 artiklan mukaisesti omistamansa yksittäisen esi-eksa-luokan supertietokoneen käytöstä.
Yhteisyritys ja muut osaomistajat valtuuttavat isäntälaitoksen huolehtimaan kunkin 11 artiklan mukaisesti omistamansa yksittäisen peta-luokan supertietokoneen käytöstä.
4. Esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneiden isäntälaitokset valitaan tämän artiklan 5 kohdan ja 14 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.
5. Kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen hallintoneuvosto valitsee isäntälaitoksen ja sen osallistujavaltion, johon kyseinen isäntälaitos on sijoittautunut, tai isäntälaitokseen liittyvän isännöivän yhteenliittymän tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa seuraaviin arviointiperusteisiin:
a) |
kiinnostuksenilmaisupyynnössä määriteltyjen yleisten järjestelmäspesifikaatioiden noudattaminen; |
b) |
supertietokoneen kokonaiskustannukset; |
c) |
isäntälaitoksen kokemus vastaavien järjestelmien asentamisesta ja käytöstä; |
d) |
isäntälaitoksen fyysisen ja tietotekniikkainfrastruktuurin laatu, sen turvallisuus ja yhteydet muuhun unioniin; |
e) |
käyttäjille tarjottavan palvelun laatu, etenkin kyky noudattaa palvelutasosopimusta, joka sisältyy valintamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin; |
f) |
isäntälaitoksen etukäteen antama hyväksyntä yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan o alakohdassa tarkoitetussa vastaanottosopimusmallissa esitetyille ehdoille ja edellytyksille, mukaan lukien erityisesti 9 artiklan 2 kohdassa esitetyt ja valintamenettelyssä määritellyt osatekijät; |
g) |
asianmukaisen asiakirjan esittäminen sen osoittamiseksi, että jäsenvaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, sitoutuu tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat kattamaan sen osan esi-eksa-luokan supertietokoneen kokonaiskustannuksista, jota ei kata 4 artiklan mukainen unionin rahoitusosuus eikä 5 artiklan mukainen muu unionin rahoitusosuus, joko siihen saakka, kun yhteisyritys siirtää sen omistuksen kyseiselle isäntälaitokselle, tai siihen saakka, kun supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa; |
h) |
asianmukaisen asiakirjan esittäminen sen osoittamiseksi, että jäsenvaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, sitoutuu tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat kattamaan kaikki peta-luokan supertietokoneen kokonaiskustannukset, joita ei kata 4 artiklan mukainen unionin rahoitusosuus eikä 5 artiklan mukainen muu unionin rahoitusosuus. |
6. Kun isäntälaitos on valittu, osallistujavaltio, johon valittu isäntälaitos on sijoittautunut, tai isäntälaitokseen liittyvä isännöivä yhteenliittymä voi päättää uusien osallistujavaltioiden mukaan liittymisestä. Liittyvien osallistujavaltioiden sitoumus edustaa pientä osaa esi-eksa-luokan supertietokoneen kokonaiskustannuksista siihen saakka, kun yhteisyritys siirtää sen omistuksen kyseiselle isäntälaitokselle,
9 artikla
Vastaanottosopimus
1. Yhteisyritys tekee vastaanottosopimuksen kunkin valitun isäntälaitoksen kanssa ennen esi-eksa-luokan supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aloittamista.
Yhteisyritys ja muut osaomistajat tekevät vastaanottosopimuksen kunkin valitun isäntälaitoksen kanssa ennen peta-luokan supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aloittamista.
2. Vastaanottosopimuksessa käsitellään erityisesti seuraavia näkökohtia:
a) |
oikeudet ja velvollisuudet supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aikana, mukaan lukien kyseisen supertietokoneen hyväksymistarkastus; |
b) |
supertietokoneen käyttöä koskevat vastuuvaatimukset; |
c) |
käyttäjille tarjottavan palvelun laatu supertietokonetta käytettäessä, siten kuin se on määritelty palvelutasosopimuksessa; |
d) |
supertietokoneen energiatehokkuutta ja ympäristökestävyyttä koskevat suunnitelmat; |
e) |
supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan käyttöehdot, joista hallintoneuvosto päättää 13 artiklan mukaisesti; |
f) |
käyttöajan laskentaa koskevat säännöt; |
g) |
se osuus kokonaiskustannuksista, jonka kattaa isäntälaitoksen järjestelyjen mukaisesti se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai ne osallistujavaltiot, jotka ovat mukana isännöivässä yhteenliittymässä; |
h) |
10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun omistuksen siirtoon liittyvät ehdot, mukaan lukien esi-eksa-luokan supertietokoneiden kohdalla määräykset niiden jäännösarvon laskemisesta ja niiden käytöstä poistamisesta; |
i) |
isäntälaitoksen velvollisuus tarjota mahdollisuus käyttää supertietokoneita ja varmistaa samalla supertietokoneiden turvallisuus, asetuksen (EU) 2016/679 mukainen henkilötietojen suoja, direktiivin 2002/58/EY mukainen sähköisen viestinnän tietosuoja ja direktiivin (EU) 2016/943 mukainen liikesalaisuuksien suoja sekä muiden salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen luottamuksellisuuden suoja; |
j) |
esi-eksa-luokan supertietokoneiden osalta isäntälaitoksen velvollisuus ottaa käyttöön sertifioitu tilintarkastusmenettely, joka kattaa supertietokoneen käyttökustannukset ja käyttäjien käyttöajan; |
k) |
isäntälaitoksen velvollisuus toimittaa hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä tilintarkastuskertomus ja käyttöaikaa koskevat tiedot edelliseltä varainhoitovuodelta. |
3. Vastaanottosopimukseen sovelletaan unionin oikeutta ja niiden seikkojen osalta, joita tämä asetus tai muut unionin säädökset eivät kata, täydentävästi sen jäsenvaltion kansallista oikeutta, johon isäntälaitos on sijoittautunut.
4. Vastaanottosopimuksessa on oltava välityslauseke, jonka mukaan toimivalta on Euroopan unionin tuomioistuimella.
5. Kun vastaanottosopimus on tehty, yhteisyritys käynnistää valitun isäntälaitoksen tuella menettelyt esi-eksa-luokan supertietokoneen hankkimiseksi 15 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.
Kun vastaanottosopimus on tehty, yhteisyritys käynnistää yhdessä osallistujavaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja valitun isäntälaitoksen tuella menettelyt peta-luokan supertietokoneen hankkimiseksi 15 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.
10 artikla
Esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankinta ja omistus
1. Yhteisyritys hankkii esi-eksa-luokan supertietokoneet ja on niiden omistaja.
2. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 50 prosenttia esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia niiden käyttökustannuksista.
Jäljelle jäävän osuuden esi-eksa-luokan supertietokoneiden kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 5 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.
3. Esi-eksa-luokan supertietokoneet voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti siirtää isäntälaitoksen omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennetut esi-eksa-luokan supertietokoneet ovat läpäisseet yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdan soveltamista. Jos omistus siirretään ennen esi-eksa-luokan supertietokoneen koko poistoajan päättymistä, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle omistukseensa siirretyn supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusta ei siirretä isäntälaitokselle vaan päätetään poistaa supertietokone käytöstä, yhteisyrityksen ja isäntälaitoksen on jaettava asiaankuuluvat kustannukset tasan. Yhteisyritys ei vastaa esi-eksa-luokan supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.
11 artikla
Peta-luokan supertietokoneiden hankinta ja omistus
1. Yhteisyritys hankkii yhdessä sen osallistujavaltion hankintaviranomaisten kanssa, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden hankintaviranomaisten kanssa peta-luokan supertietokoneet ja on niiden osa-omistaja.
2. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 35 prosenttia peta-luokan supertietokoneiden hankintakustannuksista. Jäljelle jäävän osuuden peta-luokan supertietokoneiden kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 5 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.
3. Yhteisyritykselle kuuluva peta-luokan supertietokoneen omistusosuus siirretään isäntälaitokselle sen jälkeen, kun supertietokoneen osalta on tehty kaikki poistot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdan soveltamista. Yhteisyritys ei vastaa peta-luokan supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.
12 artikla
Supertietokoneiden käyttö
1. Supertietokoneita käytetään pääasiassa julkisten rahoitusohjelmien kattamiin tutkimus- ja innovointitarkoituksiin, ne ovat julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjien käytettävissä ja ne on tarkoitettu yksinomaan siviilialan sovelluksia varten.
2. Hallintoneuvosto määrittelee supertietokoneiden käyttöä koskevat yleiset käyttöehdot 13 artiklan mukaisesti, ja se voi määritellä erityisiä käyttöehtoja erityyppisille käyttäjille tai sovelluksille. Palvelun laadun on oltava sama kaikille käyttäjille.
3. Käyttöaikaa myönnetään ainoastaan käyttäjille, jotka asuvat, ovat sijoittautuneet tai sijaitsevat jossain jäsenvaltiossa tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneessa maassa, jollei hallintoneuvosto toisin päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa unionin edut huomioon ottaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin tekemien kansainvälisten sopimusten soveltamista.
13 artikla
Supertietokoneiden unionille kuuluvien käyttöaikojen jakaminen
1. Kunkin esi-eksa-luokan supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan suhteellisen osuuden on oltava sama kuin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin rahoitusosuuden osuus supertietokoneen kokonaiskustannuksista, eikä se saa olla yli 50 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.
2. Kullekin osallistujavaltiolle, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai kullekin isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevalle osallistujavaltiolle on annettava osuus kunkin esi-eksa-luokan supertietokoneen jäljellä olevasta käyttöajasta. Isännöivän yhteenliittymän tapauksessa osallistujavaltioiden on sovittava keskenään esi-eksa-luokan supertietokoneen käyttöaikojen jakautumisesta.
3. Kunkin peta-luokan supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan suhteellisen osuuden on oltava sama kuin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin rahoitusosuuden osuus supertietokoneen hankintakustannuksista.
4. Kullekin osallistujavaltiolle, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai kullekin isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevalle osallistujavaltiolle on annettava osuus kunkin peta-luokan supertietokoneen jäljellä olevasta käyttöajasta. Isännöivän yhteenliittymän tapauksessa osallistujavaltioiden on sovittava keskenään peta-luokan supertietokoneen käyttöaikojen jakautumisesta.
5. Hallintoneuvosto määrittele käyttöoikeudet, jotka koskevat unionin osuutta esi-eksa-luokan supertietokoneiden ja peta-luokan supertietokoneiden käyttöajasta ja unionin osuutta kansallisten supertietokoneiden käyttöajasta.
Ohjaava periaate on, että käyttöajan jakaminen julkisin varoin rahoitettuja tutkimus- ja innovointitoimia varten jäsenvaltion tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneen maan käyttäjille toteutetaan tasapuolisen ja läpinäkyvän vertaisarviointimenettelyn pohjalta yhteisyrityksen jatkuvasti käynnistämien avointen kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka kohdistetaan tieteen, teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, ja julkisen sektorin käyttäjille. Riippumattomat asiantuntijat arvioivat kiinnostuksenilmaisut. Kriteereissä, joilla kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella toimitetut käyttäjähankkeet arvioidaan, noudatetaan pääsääntöisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman periaatteita.
6. Hallintoneuvosto voi myöntää unionille kuuluvaa käyttöaikaa ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä poikkeustapauksissa tai hätä- tai kriisinhallintatilanteissa.
7. Unionille kuuluvan käyttöaikaosuuden käyttö on julkisin varoin rahoitettuihin tutkimus- ja innovointitoimiin liittyville sovelluksille maksutonta.
8. Hallintoneuvosto säännöllisesti seuraa kutakin jäsenvaltiota ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioitunutta maata ja käyttäjäryhmää kohti myönnettyä unionille kuuluvaa käyttöaikaa, kaupallisiin tarkoituksiin myönnetty käyttöaika mukaan luettuna. Se voi päättää
a) |
mukauttaa käyttöaikoja toimintaluokka- tai käyttäjäkohtaisesti optimoidakseen peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden käyttömahdollisuudet; |
b) |
ehdottaa ylimääräisiä tukitoimenpiteitä, jotta voidaan tarjota tasavertaiset käyttömahdollisuudet kaikkien jäsenvaltioiden ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden käyttäjille, jotka pyrkivät parantamaan suurteholaskentajärjestelmiin liittyvää osaamistaan ja asiantuntemustaan. |
14 artikla
Unionille kuuluva supertietokoneiden käyttöaika kaupallisiin tarkoituksiin
1. Teollisuuden käyttäjiin, jotka hakevat unionille kuuluvaa supertietokoneiden käyttöaikaa kaupallisiin tarkoituksiin, sovelletaan erityisehtoja. Kaupallisen palvelun on oltava markkinahintoihin perustuva, käyttöpohjaisesti hinnoiteltu palvelu. Hallintoneuvosto vahvistaa maksun suuruuden.
2. Unionin käyttöajan kaupallisesta käytöstä perityt maksut ovat yhteisyrityksen talousarvioon otettavia tuloja, ja ne on käytettävä yhteisyrityksen toimintamenojen kattamiseen.
3. Kaupallisille palveluille annettu käyttöaika saa olla enintään 20 prosenttia kunkin peta-luokan supertietokoneen ja kunkin esi-eksa-luokan supertietokoneen unionille kuuluvasta kokonaiskäyttöajasta. Hallintoneuvosto päättää unionin käyttöajan antamisesta kaupallisten palvelujen käyttäjille ottaen huomioon 13 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset.
4. Kaupallisten palvelujen laadun on oltava sama kaikille käyttäjille.
15 artikla
Varainhoitosäännöt
Yhteisyritys hyväksyy omat varainhoitosääntönsä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan mukaisesti.
16 artikla
Henkilöstö
1. Yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (12), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’ ja ’palvelussuhteen ehdot’, sekä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet.
2. Hallintoneuvosto käyttää yhteisyrityksen henkilöstöön nähden sitä toimivaltaa, joka henkilöstösääntöjen mukaan kuuluu nimittävälle viranomaiselle ja palvelussuhteen ehtojen mukaan sopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.
Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritetään edellytykset, joiden mukaisesti toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.
Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi päätöksellään tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron toimitusjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa tämän toimivallan siirron. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.
3. Hallintoneuvosto hyväksyy tarvittavat henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
4. Henkilöresurssit määritellään yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, josta käy yrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti ilmi väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna.
5. Yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluu väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä.
6. Yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.
17 artikla
Tilapäisesti siirretyt kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat
1. Yhteisyritys voi ottaa määräaikaisesti palvelukseensa kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole yhteisyrityksen toimihenkilöitä. Tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna lisätään 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin henkilöstöä koskeviin tietoihin vuotuisen talousarvion mukaisesti.
2. Hallintoneuvosto hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan yhteisyritykseen tilapäisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden palvelukseen ottoon sekä harjoittelijoiden käyttöön sovellettavat säännöt.
18 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
Yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.
19 artikla
Yhteisyrityksen korvausvastuu
1. Yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritetään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.
2. Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.
3. Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan sen varoista.
4. Yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.
5. Yhteisyritys ei vastaa isäntälaitoksen harjoittamasta yhteisyrityksen omistamien supertietokoneiden käytöstä.
20 artikla
Arviointi
1. Komissio tekee riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022 väliarvioinnin yhteisyrityksestä. Väliarvioinnissa arvioidaan erityisesti osallistujavaltioiden, yksityisten osakkaiden ja niihin kuuluvien oikeussubjektien ja niiden liitännäisosallistujien osallistumisen ja rahoitusosuuksien taso toimissa. Komissio laatii tästä arvioinnista kertomuksen, joka sisältää väliarvioinnin päätelmät, riippumattomien asiantuntijoiden päätelmät mukaan luettuina, ja komission huomautukset. Kertomuksessa on oltava viittaus riippumattomien asiantuntijoiden julkisesti saatavilla olevaan kertomukseen. Komissio toimittaa kertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella komissio voi toimia 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.
3. Komissio suorittaa yhteisyrityksen loppuarvioinnin kuuden kuukauden kuluessa yhteisyrityksen purkamisen jälkeen mutta viimeistään kahden vuoden kuluttua yhtiöjärjestyksen 24 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn aloittamisesta. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
21 artikla
Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö
1. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta
a) |
yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksissa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla; |
b) |
riidoissa, jotka koskevat yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista; |
c) |
kaikissa yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin tai edellytyksin. |
2. Niihin kysymyksiin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.
22 artikla
Jälkitarkastukset
1. Yhteisyritys suorittaa Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) N:o 1291/2013 29 artiklan mukaisesti.
2. Yhteisyritys suorittaa Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) N:o 1316/2013 24 artiklan mukaisesti osana Verkkojen Eurooppa -välineen toimia.
3. Komissio voi päättää itse suorittaa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset. Komissio noudattaa tällöin voimassa olevia sääntöjä ja erityisesti asetuksia (EU, Euratom) 2018/1046, (EU) N:o 1290/2013, (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013.
23 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen
1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia.
2. Yhteisyrityksen on annettava komission työntekijöille ja komission valtuuttamille muille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus päästä tiloihinsa ja tutustua kaikkiin tietoihin, myös sähköisessä muodossa oleviin, jotka ovat tarpeen tarkastusten suorittamiseksi.
3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (14) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän asetuksen mukaisesti suoraan tai välillisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai hankintasopimukseen liittynyt unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.
4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin hankintasopimuksiin ja avustussopimuksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. Jos toimen toteuttaminen on ulkoistettu tai valtuudet sen toteuttamiseen on siirretty edelleen kokonaan tai osittain toiselle taholle tai jos toimi edellyttää hankintasopimuksen tai taloudellisen tuen myöntämistä kolmannelle osapuolelle, hankintasopimuksessa tai avustussopimuksessa on määrättävä, että toimeksisaajan tai tuensaajan on velvoitettava kolmas osapuoli nimenomaisesti hyväksymään komission, yhteisyrityksen, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin kyseinen toimivalta.
5. Yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti suorittamalla tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkopuoliset tarkastukset.
6. Yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (15). Yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.
24 artikla
Luottamuksellisuus
Yhteisyrityksen on suojattava sellaiset arkaluonteiset tiedot, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista.
25 artikla
Avoimuus
1. Yhteisyrityksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (16).
2. Hallintoneuvosto voi hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.
3. Yhteisyrityksen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 21 artiklan soveltamista.
26 artikla
Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettaviin epäsuoriin toimiin sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt
Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1290/2013. Mainitun asetuksen mukaisesti yhteisyritystä pidetään rahoituselimenä ja se myöntää rahoitustukea epäsuorille toimille yhtiöjärjestyksen 1 artiklassa määrätyin tavoin.
Asetusta (EU) N:o 1290/2013 voidaan soveltaa myös yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin osallistujavaltion rahoitusosuuksiin.
27 artikla
Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt
Yhteisyrityksen Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoittamiin toimiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1316/2013.
28 artikla
Isäntäjäsenvaltion tarjoama tuki
Yhteisyrityksen ja sen jäsenvaltion välillä, jossa sen kotipaikka sijaitsee, voidaan tehdä hallinnollinen sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta mainitun valtion yhteisyritykselle antamasta tuesta.
29 artikla
Ensi vaiheen toimet
1. Komissio vastaa yhteisyrityksen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kun yhteisyrityksellä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Komissio toteuttaa unionin oikeuden mukaisesti kaikki tarpeelliset toimet yhteistyössä unionin ulkopuolisten osakkaiden ja yhteisyrityksen toimivaltaisten elinten kanssa.
2. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa
a) |
siihen asti, kun hallintoneuvoston yhtiöjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja aloittaa tehtävänsä, komissio voi nimetä komission virkamiehen, joka toimii väliaikaisena toimitusjohtajana ja hoitaa toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä ja jota voi avustaa rajattu määrä komission virkamiehiä; |
b) |
poiketen siitä, mitä 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, väliaikainen johtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa; |
c) |
komissio voi väliaikaisesti nimittää tehtäviin rajoitetun määrän virkamiehiään. |
3. Väliaikainen toimitusjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin yhteisyrityksen vuotuisista talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, päätöksiä ja hankintasopimuksia, muun muassa henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun yhteisyrityksen henkilöstötaulukko on hyväksytty.
4. Väliaikainen toimitusjohtaja määrittää yhteisymmärryksessä yhteisyrityksen toimitusjohtajan kanssa ja hallintoneuvoston hyväksynnän saatuaan ajankohdan, jolloin yhteisyrityksellä on valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Kyseisestä päivästä lähtien komissio pidättäytyy tekemästä maksusitoumuksia ja suorittamasta maksuja yhteisyrityksen toimien osalta.
30 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä syyskuuta 2018.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. SCHRAMBÖCK
(1) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto annettu 23. toukokuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81).
(5) Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1).
(12) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
(13) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(15) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemä toimielinten välinen sopimus, tehty 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
LIITE
EUROOPAN SUURTEHOLASKENNAN YHTEISYRITYKSEN YHTIÖJÄRJESTYS
1 artikla
Tehtävät
Yhteisyritys suorittaa seuraavat tehtävät:
a) |
se hankkii varoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta yhteisyrityksen toimien rahoittamiseksi; |
b) |
se käynnistää tarjouspyyntöjä esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaa varten ja hankkii vähintään kaksi maailmanluokan esi-eksa-luokan supertietokonetta, jotka rahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitetusta unionin talousarviosta sekä asiaankuuluvien osallistujavaltioiden yhteisyritykselle osoittamilla rahoitusosuuksilla; |
c) |
se käynnistää yhdessä sen osallistujavaltion hankintaviranomaisten kanssa, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden hankintaviranomaisten kanssa tarjouspyyntöjä peta-luokan supertietokoneen hankintaa varten ja hankkii yhdessä kyseisten hankintaviranomaisten kanssa vähintään kaksi peta-luokan supertietokonetta; kyseinen yhteishankinta rahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osoitetusta unionin talousarviosta ja asiaankuuluvien osallistujavaltioiden rahoitusosuuksilla; |
d) |
se käynnistää peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden isännöintiä koskevat kiinnostuksenilmaisupyynnöt ja hallinnoi niitä sekä arvioi vastaanotetut tarjoukset riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella; |
e) |
se valitsee peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden isäntälaitoksen tasapuolisella, avoimella ja läpinäkyvällä tavalla tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti; |
f) |
se tekee isäntälaitoksen kanssa vastaanottosopimuksen esi-eksa-luokan supertietokoneiden käytöstä ja ylläpidosta tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti ja valvoo vastaanottosopimuksen noudattamista, hankittujen supertietokoneiden hyväksyntätarkastus mukaan lukien; |
g) |
se tekee yhdessä muiden osaomistajien kanssa isäntälaitoksen kanssa vastaanottosopimuksen peta-luokan supertietokoneiden käytöstä ja ylläpidosta tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti ja valvoo yhdessä muiden osaomistajien kanssa vastaanottosopimuksen noudattamista; |
h) |
se määrittelee yleiset ja erityiset ehdot peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden unionille kuuluvan käyttöajan jakamiselle ja valvoo mahdollisuuksia käyttää näitä supertietokoneita tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti; |
i) |
se määrittelee yleiset ja erityiset ehdot kansallisten supertietokoneiden käyttöajan jakamiselle ja valvoo mahdollisuuksia käyttää kyseisiä supertietokoneita tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti; |
j) |
se käynnistää avoimia ehdotuspyyntöjä ja myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti ja saatavilla olevien varojen rajoissa pääasiassa avustusten muodossa, jotka suunnataan
|
k) |
se valvoo toimien toteuttamista ja hallinnoi avustussopimuksia; |
l) |
se huolehtii eurooppalaisen suurteholaskenta-aloitteen tehokkuudesta asianmukaisten toimenpiteiden pohjalta; |
m) |
se valvoo yleistä edistymistä yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa; |
n) |
se kehittää tiivistä yhteistyötä ja huolehtii koordinoinnista unionin ja kansallisten toimien, elinten ja sidosryhmien kanssa ja pyrkii siten luomaan synergioita ja parantamaan tutkimus- ja innovointityön tulosten hyödyntämistä suurteholaskennan alalla; |
o) |
se laatii monivuotisen strategisen suunnitelman, laatii ja toteuttaa vuotuiset työsuunnitelmat sen toteuttamiseksi ja tarvittaessa päivittää monivuotista strategista suunnitelmaa; |
p) |
se toteuttaa tiedotusta, viestintää sekä hyödyntämistä ja levittämistä koskevia toimia soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1291/2013 28 artiklaa soveltuvin osin, kuten asettamalla yksityiskohtaiset tiedot ehdotuspyyntöjen tuloksista saataville ja käytettäväksi Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisessä sähköisessä tietokannassa; |
q) |
se suorittaa kaikkia muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
2 artikla
Osakkaat
1. Yhteisyrityksen osakkaat ovat
a) |
unioni, jota edustaa komissio; |
b) |
Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro; |
c) |
kirjallisella vahvistuksella tapahtuvan tämän yhtiöjärjestyksen hyväksymisen jälkeen suurteholaskennan eurooppalainen teknologiayhteisö (ETP4HPC), joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö, jonka rekisteröity toimipaikka on Amsterdamissa (Alankomaissa), ja Big Data Value Association (BDVA), joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö, jonka rekisteröity toimipaikka on Brysselissä (Belgiassa). |
2. Kukin osallistujavaltio nimittää edustajansa yhteisyrityksen hallintoneuvostoon ja osoittaa yhden tai useamman kansallisen yksikön vastaamaan osallistujavaltion tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä.
3 artikla
Osakkuuden muutokset
1. Jäsenvaltioista tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneista maista, joita ei ole lueteltu 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, tulee yhteisyrityksen osakkaita niiden ilmoitettua hallintoneuvostolle kirjallisesti tämän yhtiöjärjestyksen ja kaikkien muiden yhteisyrityksen toimintaa ohjaavien säännösten hyväksymisestä, sillä edellytyksellä, että ne antavat tämän asetuksen 6 artiklan mukaisen panoksensa tai osallistuvat tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuun rahoitukseen tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
2. Mikä tahansa jäsenvaltioon tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunut oikeussubjekti, joka tukee suoraan tai välillisesti tutkimusta ja innovointia jäsenvaltiossa tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneessa maassa, voi hakea yhteisyrityksen osakkuutta sillä edellytyksellä, että se osallistuu tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuun rahoitukseen tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen.
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti tehdyt yhteisyrityksen osakkuushakemukset on osoitettava hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto arvioi hakemuksen ottaen huomioon hakijan merkityksellisyyden ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja se tekee hakemusta koskevan päätöksen.
4. Osakas voi luopua osakkuudestaan yhteisyrityksessä. Osakkuudesta luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta tiedoksi toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta muille hallintoneuvoston jäsenille ja yksityisille osakkaille. Osakkuuden päättymispäivästä lukien entinen osakas vapautetaan kaikista velvoitteista, lukuun ottamatta niitä velvoitteita, jotka yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen kuin ilmoitus osakkuudesta luopumisesta on annettu tiedoksi.
5. Yhteisyrityksen osakkuutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteen antamaa suostumusta.
6. Yhteisyritys julkaisee verkkosivustollaan välittömästi kaikkien tämän artiklan mukaisten osakkuutta koskevien muutosten jälkeen ajantasaisen luettelon yhteisyrityksen osakkaista sekä tällaisten muutosten voimaantulopäivät.
4 artikla
Yhteisyrityksen elimet
Yhteisyrityksen elimet ovat
a) |
hallintoneuvosto, |
b) |
toimitusjohtaja, |
c) |
neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, joka koostuu tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavasta ryhmästä ja neuvoa-antavasta infrastruktuuriryhmästä. |
5 artikla
Hallintoneuvoston kokoonpano
1. Hallintoneuvoston kokoonpanoon kuuluu unionin nimissä toimivia komission edustajia ja osallistujavaltioiden edustajia.
2. Komissio ja osallistujavaltiot nimittävät kukin yhden edustajan hallintoneuvostoon. Kutakin edustajaa voi avustaa yksi asiantuntija.
6 artikla
Hallintoneuvoston toiminta
1. Hallintoneuvoston jäsenten edustajien on pyrittävä kaikin tavoin yhteisymmärrykseen. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, on järjestettävä äänestys.
2. Unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.
3. Jäljempänä 7 artiklan 3 kohdassa mainittujen tehtävien osalta jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista jaetaan tasan kaikkien osallistujavaltioiden kesken.
Tätä kohtaa sovellettaessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.
4. Jäljempänä 7 artiklan 4 kohdassa mainittujen tehtävien osalta, lukuun ottamatta tuon kohdan g, h ja i alakohtaa, jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista on osallistujavaltioilla, jotka ovat jäsenvaltioita.
Tätä kohtaa sovellettaessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Määräenemmistön katsotaan muodostuvan, jos siinä on edustettuna unioni ja vähintään 55 prosenttia osallistujavaltioista, jotka ovat jäsenvaltioita ja jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia näiden valtioiden kokonaisväestöstä. Väestön määrittelyssä käytetään neuvoston päätöksen 2009/937/EU (1) liitteessä III esitettyjä lukuja.
5. Jäljempänä 7 artiklan 4 kohdan g, h ja i alakohdassa mainittujen tehtävien sekä kunkin supertietokoneen osalta osallistujavaltioiden äänioikeudet jaetaan suhteessa rahoitusosuuteen, johon kukin osallistujavaltio on sitoutunut, ja osallistujavaltioiden luontoissuorituksiin, jotka on tarkoitettu kyseessä olevaa supertietokonetta varten siihen saakka, kun sen omistus siirretään isäntälaitokselle tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai kunnes supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä. Luontoissuoritukset otetaan huomioon vain, jos riippumaton asiantuntija tai tarkastaja on varmentanut ne etukäteen.
Tämän kohdan soveltamiseksi hallintoneuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.
6. Jäljempänä 7 artiklan 5 kohdassa mainittujen tehtävien osalta hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaksivaiheisesti.
Ensimmäisessä vaiheessa jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista jaetaan tasan kaikkien osallistujavaltioiden kesken. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänten enemmistöllä, joka muodostuu unionin äänestä ja vähintään 55 prosentista kaikista osallistujavaltioiden äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.
Toisessa vaiheessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla määräenemmistöllä.
7. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi. Puheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran hallintoneuvoston päätöksellä.
8. Hallintoneuvoston sääntömääräinen kokous järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan järjestää komission, osallistujavaltioiden edustajien enemmistön, puheenjohtajan tai toimitusjohtajan pyynnöstä 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Puheenjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston kokoukset, ja ne järjestetään tavallisesti yhteisyrityksen kotipaikassa.
Toimitusjohtaja osallistuu keskusteluihin, jollei hallintoneuvosto toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.
Kukin tarkkailijavaltio voi nimittää hallintoneuvostoon yhden edustajan, joka saa käyttöönsä kaikki merkitykselliset asiakirjat ja voi osallistua kaikkia hallintoneuvoston tekemiä päätöksiä koskeviin keskusteluihin. Näillä edustajilla ei ole äänioikeutta, ja heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti.
9. Hallintoneuvoston jäsenten edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he toteuttavat toimiessaan edustajina hallintoneuvostossa.
10. Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä on määrättävä erityisistä menettelyistä eturistiriitojen määrittämiseksi ja välttämiseksi ja varmistettava arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus.
11. Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajalla ja neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistua sen keskusteluihin, kun käsitellään näiden ryhmien tehtäviin liittyviä kysymyksiä, mutta heillä ei ole äänioikeutta.
7 artikla
Hallintoneuvoston tehtävät
1. Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta ja toiminnasta, ja se valvoo tämän toimien toteuttamista. Se varmistaa, että tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteita sovelletaan asianmukaisesti julkisten varojen osoittamisessa.
2. Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin yhteisyrityksen toimien ja unionin rahoitusohjelmien asianomaisten toimien välillä, jotta voidaan edistää yhteisvaikutusta kehitettäessä integroidun supertietokone- ja datainfrastruktuurin ekosysteemiä ja määriteltäessä tutkimusyhteistyöhön kuuluvia painotuksia.
3. Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen yleisistä hallintotehtävistä:
a) |
se arvioi, hyväksyy tai hylkää osakkuutta koskevat hakemukset tämän yhtiöjärjestyksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
b) |
se päättää sellaisen osakkaan, joka ei täytä velvoitteitaan, yhteisyrityksen osakkuuden lakkauttamisesta; |
c) |
se hyväksyy yhteisyrityksen varainhoitosäännöt tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti; |
d) |
se hyväksyy yhteisyrityksen vuotuisen hallinnollisen talousarvion, mukaan lukien sen mukaisen henkilöstötaulukon, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja tilapäisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna; |
e) |
se käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa henkilöstöön nähden tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
f) |
se nimittää tai erottaa toimitusjohtajan, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoo hänen suoriutumistaan tehtävistään; |
g) |
se hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetun ohjelmatoimiston organisaatiorakenteen toimitusjohtajan suosituksen perusteella; |
h) |
se hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen toimintakertomuksen ja vastaavat menot; |
i) |
se järjestää tarpeen mukaan yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen toimitusjohtajan suosituksen perusteella; |
j) |
se vahvistaa yhteisyrityksen viestintäpolitiikan toimitusjohtajan suosituksen perusteella; |
k) |
se vahvistaa tarvittaessa henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä tämän asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti; |
l) |
se asettaa tarvittaessa sääntöjä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämistä tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
m) |
se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä tämän yhtiöjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen elinten lisäksi; |
n) |
se esittää komissiolle yhteisyrityksen osakkaan ehdotuksesta tarvittaessa pyyntöjä tämän asetuksen muuttamiseksi; |
o) |
se hyväksyy vastaanottosopimuksen mallin, joka liitetään isäntälaitoksen valintaa koskeviin kiinnostuksenilmaisupyyntöihin; |
p) |
se määrittelee yleiset ja erityiset käyttöehdot, joita sovelletaan peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden unionille kuuluvan käyttöajan käyttöön ja kansallisten supertietokoneiden käyttöajan tarjoamiseen tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti; |
q) |
se seuraa säännöllisesti isäntälaitosten kanssa tehtyjen vastaanottosopimusten täytäntöönpanoa; |
r) |
se määrittelee tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitetuista kaupallisista palveluista perittävän maksun suuruuden ja päättää käyttöajan jakamisesta kyseisille palveluille; |
s) |
se vastaa sellaisista tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu jollekin tietylle yhteisyrityksen elimelle; se voi osoittaa tällaisia tehtäviä jollekin yhteisyrityksen elimistä. |
4. Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista tehtävistä, jotka liittyvät peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaan ja käyttöön sekä tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitettuihin yhteisyrityksen tuottamiin tuloihin:
a) |
se hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen suunnitelman supertietokoneiden hankkimista varten; |
b) |
se hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta työsuunnitelmasta sen osan, joka koskee supertietokoneiden hankintaa ja isäntälaitosten valintaa sekä niitä koskevia menoarvioita; |
c) |
se hyväksyy kiinnostuksenilmaisupyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työsuunnitelman mukaisesti; |
d) |
se hyväksyy esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneiden isäntälaitosten valinnan, joka suoritetaan tasapuolisella, avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti; |
e) |
se hyväksyy vastaanottosopimuksen; |
f) |
se päättää vuosittain tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitetuista kaupallisista palveluista perittävistä maksuista saatavien tulojen käytöstä; |
g) |
se hyväksyy tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työsuunnitelman mukaisesti; |
h) |
se hyväksyy rahoitettaviksi valitut tarjoukset; |
i) |
se päättää esi-eksa-luokan supertietokoneiden omistuksen mahdollisesta siirtämisestä isäntälaitokselle, niiden myymisestä toiselle laitokselle tai niiden käytöstä poistamisesta tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
5. Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvistä tehtävistä:
a) |
se hyväksyy 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman; |
b) |
se hyväksyy 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta työsuunnitelmasta sen osan, joka koskee tutkimus- ja innovointitoimia sekä niitä koskevia menoarvioita; |
c) |
se hyväksyy ehdotuspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työsuunnitelman mukaisesti; |
d) |
se hyväksyy luettelon rahoitettaviksi valituista toimista riippumattoman asiantuntijaraadin laatiman paremmuusjärjestyksen pohjalta. |
8 artikla
Toimitusjohtajan nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen
1. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella. Komissio voi tarvittaessa ottaa yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin edustajat mukaan valintamenettelyyn.
Erityisesti valintamenettelyn esivalintavaiheessa voidaan varmistaa, että yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni ovat asianmukaisesti edustettuina. Tätä varten yhteisyrityksen osallistujavaltiot nimittävät hallintoneuvoston puolesta yhteisellä sopimuksella edustajan ja tarkkailijan.
2. Toimitusjohtaja on henkilöstöön kuuluva ja hänet valitaan tehtäväänsä yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.
Toimitusjohtajan sopimusta tehtäessä yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.
3. Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päätyttyä komissio, joka ottaa tarvittaessa mukaan muut osakkaat kuin unionin, arvioi toimitusjohtajan suoriutumista tehtävässään sekä yhteisyrityksen tulevia tehtäviä ja haasteita.
4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran, ei kuitenkaan yli neljän vuoden ajaksi.
5. Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.
6. Toimitusjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan 7 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisella hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta, jonka laatimiseen komissio ottaa tarvittaessa mukaan muut osakkaat kuin unioni.
9 artikla
Toimitusjohtajan tehtävät
1. Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.
2. Toimitusjohtaja on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja suorittaa tehtävänsä täysin itsenäisesti hänelle annetun toimivallan puitteissa.
3. Toimitusjohtaja toteuttaa yhteisyrityksen talousarvion.
4. Toimitusjohtaja huolehtii riippumattomasti erityisesti seuraavista tehtävistä:
a) |
hän vahvistaa ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luonnoksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi; |
b) |
hän laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvioesityksen, mukaan lukien vastaava henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaiseksi muutettuna; |
c) |
hän laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi ehdotuksen vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, jossa esitetään neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean ehdottamien tutkimus- ja innovointitoimien suunnitelman ja hankintasuunnitelmien toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kohdeala sekä vastaavat osallistujavaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot; |
d) |
hän toimittaa vuotuisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle sen lausuntoa varten; |
e) |
hän laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen, mukaan lukien tiedot vastaavista menoista; |
f) |
hän allekirjoittaa yksittäisiä avustussopimuksia, päätöksiä ja sopimuksia; |
g) |
hän allekirjoittaa hankintasopimuksia; |
h) |
hän valvoo yhteisyrityksen omistamien tai rahoittamien peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden käyttöä, mukaan lukien unionille kuuluvan käyttöaikaosuuden jakamista, tiedeyhteisön ja teollisuuden käyttäjien käyttöoikeuksien noudattamista ja tarjottujen palvelujen laatua; |
i) |
hän toteuttaa yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa; |
j) |
hän organisoi, ohjaa ja valvoo yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston siirtämän toimivallan rajoissa tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
k) |
hän ottaa käyttöön vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän ja varmistaa sen toiminnan sekä ilmoittaa sen kaikista merkittävistä muutoksista hallintoneuvostolle; |
l) |
hän varmistaa riskinarviointien tekemisen ja riskinhallinnan toteuttamisen; |
m) |
hän toteuttaa kaikkia muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, miten yhteisyritys on edistynyt tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteidensa saavuttamisessa; |
n) |
hän suorittaa muita hallintoneuvoston toimitusjohtajalle antamia tai siirtämiä tehtäviä. |
5. Toimitusjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka toteuttaa toimitusjohtajan alaisuudessa kaikki tästä asetuksesta johtuvat tukitehtävät. Ohjelmatoimiston kokoonpanoon kuuluu yhteisyrityksen henkilöstön jäseniä, ja se suorittaa erityisesti seuraavat tehtävät:
a) |
se tukee tarvittavan kirjanpitojärjestelmän luomista ja hallinnointia tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjen mukaisesti; |
b) |
se hallinnoi vuotuisen työsuunnitelman mukaisia ehdotuspyyntöjä sekä avustussopimuksia ja päätöksiä; |
c) |
se hallinnoi vuotuisen työsuunnitelman mukaisia tarjouspyyntöjä sekä hankintasopimuksia; |
d) |
se hallinnoi isäntälaitosten valintamenettelyä ja vastaanottosopimuksia; |
e) |
se antaa yhteisyrityksen osakkaille ja muille elimille kaikki asiaankuuluvat tiedot ja kaiken tuen, joita ne tarvitsevat suoriutuakseen tehtävistään, sekä vastaa niiden erityisiin pyyntöihin; |
f) |
se toimii yhteisyrityksen elinten sihteeristönä ja tukee hallintoneuvoston perustamia neuvoa-antavia ryhmiä. |
10 artikla
Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean kokoonpano
1. Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea koostuu tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavasta ryhmästä ja neuvoa-antavasta infrastruktuuriryhmästä.
2. Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavassa ryhmässä on enintään 12 jäsentä, joista yksityiset osakkaat nimittävät enintään kuusi ottaen huomioon niiden sitoumukset yhteisyritykseen ja hallintoneuvosto nimittää enintään kuusi. Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja menettelyn nimittämiensä jäsenten valintaa varten.
3. Neuvoa-antavassa infrastruktuuriryhmässä on enintään 12 jäsentä. Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja valintamenettelyn ja nimittää ryhmän jäsenet.
11 artikla
Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän toiminta
1. Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
2. Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.
3. Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä valitsee puheenjohtajansa.
4. Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien niiden osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien nimittäminen, jotka edustavat neuvoa-antavaa ryhmää, ja niiden nimityksen kesto.
12 artikla
Neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän toiminta
1. Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
2. Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.
3. Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä valitsee puheenjohtajansa.
4. Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien niiden osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien nimittäminen, jotka edustavat neuvoa-antavaa ryhmää, ja niiden nimityksen kesto.
13 artikla
Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän tehtävät
Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä
a) |
laatii tämän yhtiöjärjestyksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luonnoksen monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi, jonka avulla voidaan saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa asetetut yhteisyrityksen tavoitteet, ja saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle. Tässä monivuotisen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman luonnoksessa olisi yksilöitävä tutkimuksen ja innovoinnin painopistealueita suurteholaskentaa koskevien teknologioiden ja keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja omaksumiseksi eri käyttöaloilla tarkoituksena tukea integroidun suurteholaskentaekosysteemin kehittämistä unionissa, vahvistaa kilpailukykyä sekä edistää uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten luomista. Suunnitelmaa on tarkistettava säännöllisesti tieteessä ja teollisuudessa ilmenevän kysynnän kehityksen mukaisesti; |
b) |
toimittaa toimitusjohtajalle vuotuisen työohjelman laadinnan pohjaksi luonnoksen monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi hallintoneuvoston asettamissa määräajoissa; |
c) |
järjestää julkisia kuulemisia, jotka ovat avoimia kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä suurteholaskennan alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta monivuotiseksi strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja luonnoksesta tietyn vuoden tutkimus- ja innovointitoimia koskevaksi suunnitelmaksi ja kerätäkseen niistä palautetta. |
14 artikla
Neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän tehtävät
Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä neuvoo hallintoneuvostoa peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankinnassa ja käytössä. Tätä varten se
a) |
laatii 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luonnoksen peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaa koskevaksi monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi, jonka avulla voidaan saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa asetetut yhteisyrityksen tavoitteet, ja saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle. Luonnokseen peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaa koskevaksi monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi on sisällytettävä eritelmät isäntälaitosten valintaa ja infrastruktuurin hankinnan suunnittelua varten; näitä varten siinä on yksilöitävä muun muassa tarvittavat kapasiteettilisäykset, huomioon otettavat käyttö- ja käyttäjäyhteisötyypit, järjestelmäarkkitehtuurit ja integrointi kansallisiin suurteholaskentainfrastruktuureihin; |
b) |
toimittaa toimitusjohtajalle vuotuisen työsuunnitelman laadinnan pohjaksi luonnoksen peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaa koskevaksi monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi hallintoneuvoston asettamissa määräajoissa; |
c) |
järjestää julkisia kuulemisia, jotka ovat avoimia kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä suurteholaskennan alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaa koskevaksi monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi ja luonnoksesta siihen liittyviä toimia koskevaksi tietyn vuoden suunnitelmaksi ja kerätäkseen niistä palautetta. |
15 artikla
Rahoituslähteet
1. Yhteisyrityksen rahoittavat yhteisesti sen osakkaat tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti erinä maksettavilla rahoitusosuuksilla ja luontoissuorituksilla.
2. Yhteisyrityksen hallintomenot saavat olla enintään 22 000 000 euroa, ja ne katetaan tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.
Kunkin osallistujavaltion osuus yhteisyrityksen hallintomenoista määräytyy suhteessa tosiasialliseen rahoitusosuuteen, jonka ne ovat osoittaneet yhteisyrityksen toimintamenoihin tämän artiklan 3 kohdan b–e alakohdan mukaisesti.
Jos hallintomenoihin osoitettuja osuuksia ei käytetä kokonaisuudessaan, jäljelle jäävällä osuudella voidaan kattaa yhteisyrityksen toimintamenoja.
3. Yhteisyrityksen toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä:
a) |
unionin rahoitusosuus; |
b) |
sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden yhteisyritykselle osoittamat rahoitusosuudet esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintaa ja käyttöä varten siihen saakka, kun niiden omistus siirretään isäntälaitokselle tai kun ne myydään tai poistetaan käytöstä tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin; |
c) |
sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden luontoissuoritukset, jotka vastaavat isäntälaitoksille yhteisyrityksen omistamien esi-eksa-luokan supertietokoneiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia vähennettynä yhteisyrityksen osuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin osuuksilla näihin kustannuksiin; |
d) |
sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivässä yhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden rahoitusosuudet, jotka vastaavat yhteisyrityksen kanssa yhteisesti toteutetusta peta-luokan supertietokoneiden hankinnasta aiheutuneita kustannuksia vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla näihin kustannuksiin; |
e) |
osallistujavaltioiden rahoitusosuudet tukikelpoisiin kustannuksiin, joita aiheutuu kyseessä olevaan osallistujavaltioon sijoittautuneille tuensaajille niiden toteuttaessa tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaan liittyviä epäsuoria toimia, täydennyksenä yhteisyrityksen antamalle korvaukselle kyseisistä kustannuksista, vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla näihin kustannuksiin; |
f) |
yksityisten osakkaiden tai niihin kuuluvien oikeussubjektien ja liitännäisosallistujien luontoissuoritukset, jotka vastaavat niille tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaan liittyvien epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, vähennettynä yhteisyrityksen osuuksilla, mahdollisilla muilla unionin osuuksilla näihin kustannuksiin ja e alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla. |
4. Yhteisyrityksen talousarvioon otettavat varat muodostuvat seuraavista rahoitusosuuksista:
a) |
hallintomenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet; |
b) |
toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet; |
c) |
yhteisyrityksen tuottamat tulot; |
d) |
kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot. |
Kaikki yhteisyritykselle suoritetuista osuuksista kertyvät korot katsotaan sen tuloiksi.
5. Jos jokin yhteisyrityksen osakas ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen rahoitusosuutta yhteisyrityksessä, toimitusjohtaja esittää asian kirjallisesti ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa velvoite on hoidettava. Jos tilannetta ei korjata määräajan kuluessa, toimitusjohtaja kutsuu hallintoneuvoston kokouksen koolle päättämään, onko velvoitteensa laiminlyönyt osakas irtisanottava vai toteutetaanko muita toimia, kunnes sen velvoitteet on hoidettu. Velvoitteensa laiminlyöneen osakkaan äänioikeus peruutetaan siihen saakka, kun sen velvoitteet on hoidettu.
6. Yhteisyrityksen varojen ja toimien tarkoituksena on saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa asetetut tavoitteet.
7. Yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai omaisuuden, joka sille siirretään tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän eivät sisälly supertietokoneet, joiden omistuksen yhteisyritys on siirtänyt isäntälaitokselle tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
8. Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin kun yhteisyritys puretaan.
16 artikla
Taloudelliset sitoumukset
Yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden talousarviositoumusten mukaisia taloudellisia resursseja.
17 artikla
Varainhoitovuosi
Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.
18 artikla
Toiminnan ja talouden suunnittelu
1. Monivuotisessa strategisessa suunnitelmassa määritetään strategia ja suunnitelmat tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Monivuotinen strateginen suunnitelma koostuu neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean laatimasta monivuotisesta strategisesta tutkimus- ja innovointiohjelmasta ja supertietokoneiden hankintaa koskevasta monivuotisesta strategisesta suunnitelmasta sekä osallistujavaltioiden ja komission laatimista monivuotisista rahoitusnäkymistä.
2. Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, joka sisältää tutkimus- ja innovointitoimia, hankintatoimia ja hallintotoimia sekä niitä vastaavat menoarviot.
3. Vuotuinen työsuunnitelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työsuunnitelma julkaistaan.
4. Toimitusjohtaja laatii seuraavan vuoden vuotuisen talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.
5. Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden vuotuisen talousarvion edeltävän vuoden loppuun mennessä.
6. Vuotuista talousarviota tarkistetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.
19 artikla
Toimintaa ja varainhoitoa koskeva raportointi
1. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle vuosittain toimitusjohtajan tehtävien suorittamisesta tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.
Toimitusjohtaja esittää kahden kuukauden kuluessa kunkin varainhoitovuoden päättymisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen, jossa tarkastellaan yhteisyrityksen saavuttamaa edistystä edellisen varainhoitovuoden aikana, erityisesti suhteessa kyseisen vuoden vuotuiseen työsuunnitelmaan. Vuotuisessa toimintakertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:
a) |
toteutetut tutkimus- ja innovointitoimet ja muut toimet sekä vastaavat menot; |
b) |
infrastruktuurin hankinta ja toiminta, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö ja siihen pääsy, myös kunkin osallistujavaltion tosiasiallisesti käyttämä käyttöaika; |
c) |
toimitetut ehdotukset ja tarjoukset ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, ja maittain; |
d) |
rahoitettaviksi valitut ehdotukset ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, ja maittain sekä yhteisyrityksen rahoitusosuudet yksittäisille osallistujille ja yksittäisiin toimiin; |
e) |
rahoitettaviksi valitut tarjoukset ja niiden jakautuminen toimeksisaajatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, ja maittain sekä yhteisyrityksen rahoitusosuudet yksittäisille toimeksisaajille ja yksittäisiin hankintatoimiin; |
f) |
hankintatoimien tulos; |
g) |
edistyminen tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja ehdotukset tarvittaviksi jatkotoimiksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. |
2. Kun hallintoneuvosto on hyväksynyt vuotuisen toimintakertomuksen, se julkistetaan.
3. Yhteisyrityksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä.
Yhteisyritys toimittaa viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.
Saatuaan yhteisyrityksen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan nojalla, yhteisyrityksen tilinpitäjä laatii yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen ja toimitusjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.
Hallintoneuvosto antaa lausunnon yhteisyrityksen lopullisesta tilinpäätöksestä.
Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä.
Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden marraskuun 15 päivänä.
Toimitusjohtaja toimittaa vastauksen tilintarkastustuomioistuimelle sen vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä. Toimitusjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.
Toimitusjohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.
20 artikla
Sisäinen tarkastus
Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.
21 artikla
Osakkaiden korvausvastuu ja vakuutus
1. Yhteisyrityksen osakkaiden taloudellinen korvausvastuu yhteisyrityksen veloista rajoittuu rahoitusosuuksiin, jotka ne ovat jo suorittaneet hallintomenoihin.
2. Yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutuksen ja pitää sen voimassa.
22 artikla
Eturistiriidat
1. Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.
2. Hallintoneuvosto antaa sääntöjä osakkaisiinsa, elimiinsä ja henkilöstöönsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Näiden sääntöjen on sisällettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on estää hallintoneuvostoon kuuluvien yhteisyrityksen osakkaiden edustajien eturistiriidat. Tätä varten yhteisyrityksen elimiin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi annettavissa säännöissä on otettava huomioon asiaankuuluvat toimenpiteet, joita komissio soveltaa asiantuntijoihin, jotka neuvovat unionin tutkimus- ja innovointiohjelmien täytäntöönpanossa.
23 artikla
Yhteisyrityksen purkaminen
1. Yhteisyritys puretaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyn toimintakauden päättyessä.
2. Purkamismenettely käynnistyy kuitenkin automaattisesti, jos unioni tai kaikki muut osakkaat kuin unioni vetäytyvät yhteisyrityksestä.
3. Yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, joka toimii hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.
4. Yhteisyrityksen purkamisen yhteydessä sen varat käytetään kattamaan yhteisyrityksen vastuut sekä sen purkamisesta aiheutuvat menot. Yhteisyrityksen omistamat supertietokoneet siirretään niiden isäntälaitoksille tai ne myydään tai poistetaan käytöstä hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti. Yhteisyrityksen jäsenet eivät vastaa supertietokoneen omistuksen siirtämisen tai sen käytöstä poistamisen tai myynnin jälkeen aiheutuneista kustannuksista. Jos omistus siirretään, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle omistukseensa siirrettyjen supertietokoneiden jäännösarvo. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana osakkaina olevien kesken samassa suhteessa, kuin ne ovat osallistuneet yhteisyrityksen rahoittamiseen. Mahdollinen unionille jaettu ylijäämä palautetaan unionin yleiseen talousarvioon.
5. Jos yhteisyrityksen tekemän sopimuksen tai päätöksen taikka hankintasopimuksen kesto on yhteisyrityksen toimintakautta pidempi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi laaditaan erillismenettely.
(1) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/35 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1489,
annettu 3 päivänä lokakuuta 2018,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä. |
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä lokakuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Stephen QUEST
Pääjohtaja
Verotuksen ja tulliliiton pääosasto
(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
LIITE
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
||||||
(1) |
(2) |
(3) |
||||||
Muovinen tavara, joka on vähittäismyyntiä varten pakattu sarja, jossa on
Tavara on tarkoitettu käytettäväksi puutarhoissa kasvien sadetukseen ja kasteluun. Katso kuvat (*1). |
8481 80 99 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8481 , 8481 80 ja 8481 80 99 nimiketekstien mukaisesti. Sumutussuutin, joka muuttaa vesisuihkun tyyppiä ja säätelee virtausta, antaa sarjalle sen olennaisen luonteen. Tavara ei ole kastelujärjestelmä (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset (HS-selitykset), nimike 8424 , E kohta) eikä mekaaninen puutarhasadettimen pää. Se on objektiivisilta ominaisuuksiltaan nestevirtauksen ja suihkutyypin säätämistä varten hanoilla, venttiileillä tai muilla laitteilla varustettu letkun suutin, joka ei kuulu nimikkeeseen 8424 (ks. myös HS-selitykset, nimike 8424 , D kohta). Letkun suuttimet ja niiden kaltaiset laitteet, jotka on varustettu suora- tai hajasuihkun muodostavilla venttiileillä, luokitellaan nimikkeeseen 8481 (ks. myös HS-selitykset, nimike 8481 , 11 kohta). Luokittelu nimikkeeseen 8424 ei tästä syystä tule kyseeseen. Sen vuoksi tavara on luokiteltava CN-koodiin 8481 80 99 muiksi venttiileiksi. |
(*1) Kuvat ovat ainoastaan ohjeellisia.
PÄÄTÖKSET
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/38 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1490,
annettu 2 päivänä lokakuuta 2018,
luvan antamisesta Unkarille ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 12 alakohdan mukaan Unkari voi myöntää vapautuksen arvonlisäverosta sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto kansallisena valuuttana on sen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan laskettuna enintään 35 000 euroa. |
(2) |
Unkari pyysi 13 päivänä marraskuuta 2017 komissioon saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 12 alakohdasta poikkeava erityistoimenpide verovapautusta koskevan raja-arvon nostamiseksi 48 000 euroon. Kyseisellä erityistoimenpiteellä nämä verovelvolliset saisivat vapautuksen tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon liittyvistä velvoitteista. |
(3) |
Direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklassa säädetty pienten yritysten erityisjärjestelmän korkeampi raja-arvo on yksinkertaistamistoimenpide, koska sillä voidaan vähentää huomattavasti pienten yritysten alv-velvoitteita. |
(4) |
Komissio on direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti antanut Unkarin hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 6 päivänä helmikuuta 2018 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti Unkarille 7 päivänä helmikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä, että se oli saanut kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. |
(5) |
Pyydetty erityistoimenpide on komission 25 päivänä kesäkuuta 2008 antaman tiedonannon ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) politiikkatavoitteiden mukainen. |
(6) |
Koska raja-arvon korottaminen vähentäisi pienten yritysten arvonlisäverovelvoitteita ja näin ollen niille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, Unkarille olisi annettava lupa soveltaa erityistoimenpidettä rajoitetun ajan. Pienten yritysten erityisjärjestelmä on valinnainen, joten verovelvolliset voisivat edelleen päättää kuulua tavanomaisten arvonlisäverojärjestelyjen piiriin. |
(7) |
Direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklan säännöksiä, jotka koskevat pienten yritysten erityisjärjestelmää, ovat uudelleentarkastelun kohteena, joten on mahdollista, että tulee voimaan direktiivi, jolla muutetaan kyseisiä artikloja ja jolla asetetaan päivämäärä, josta lähtien jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisia säännöksiä, ennen kuin erityistoimenpiteen voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2021. Jos näin käy, tämän päätöksen soveltamisen olisi lakattava. |
(8) |
Unkarin toimittamista tiedoista ilmenee, että erityistoimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kerättävien Unkarin verotulojen kokonaismäärään. |
(9) |
Erityistoimenpiteellä ei ole vaikutuksia arvonlisäverosta saataviin Euroopan unionin omiin varoihin, koska Unkari tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 (2) 6 artiklan mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 12 alakohdassa säädetään, Unkarille annetaan lupa vapauttaa arvonlisäverosta sellaiset verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on kansallisena valuuttana sen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan enintään 48 000 euroa.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen seuraavista päivämääristä aikaisimpaan saakka:
a) |
31 päivä joulukuuta 2021; |
b) |
päivä, josta lähtien jäsenvaltioiden on sovellettava niitä kansallisia säännöksiä, jotka niiden edellytetään hyväksyvän siinä tapauksessa, että annetaan pienten yritysten erityisjärjestelmää koskevien direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklan muuttamista koskeva direktiivi. |
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Unkarille.
Tehty Luxemburgissa 2 päivänä lokakuuta 2018.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. LÖGER
(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1553/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä (EYVL L 155, 7.6.1989, s. 9).
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/40 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1491,
annettu 2 päivänä lokakuuta 2018,
Espanjalle annettavasta luvasta soveltaa satamassa kiinnitettyinä oleville aluksille suoraan toimitettavaan sähköön alennettua valmisteverokantaa direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Espanja haki 12 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä lupaa soveltaa direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 1 kohdan nojalla satamassa laiturissa kiinnitettyinä oleville aluksille suoraan toimitettavaan sähköön, jäljempänä ’maasähkö’, alennettua valmisteverokantaa. |
(2) |
Valmisteveron alennuksella, jota Espanjaa aikoo soveltaa, se pyrkii edistämään maasähkön käyttöä. Maasähkön käytön katsotaan olevan ympäristön kannalta vähemmän haitallinen tapa tyydyttää sähkön tarve satamissa laiturissa kiinnitettyinä olevilla aluksilla verrattuna bunkkeriöljyn polttamiseen tällaisilla aluksilla. |
(3) |
Satamakaupunkien paikallinen ilmanlaatu paranisi, koska maasähkön käytöstä ei synny satamassa laiturissa kiinnitettyinä olevien alusten bunkkeriöljyn polttamisen aiheuttamia ilmansaastepäästöjä. Espanjassa sovellettavien sähköntuotannon erityisedellytysten mukaisesti myös hiilidioksidipäästöjen odotetaan vähenevän, jos käytetään maalla sijaitsevasta verkosta saatavaa sähköä eikä satamassa kiinnitettyinä olevilla aluksilla bunkkeriöljyä polttamalla tuotettua sähköä. Tämän vuoksi toimenpiteen odotetaan edistävän unionin ympäristö-, terveys- ja ilmastopolitiikan tavoitteita. |
(4) |
Luvan antaminen Espanjalle soveltaa alennettua valmisteverokantaa maasähköön ei ylitä sitä, mikä on tarpeen maasähkön käytön lisäämiseksi, koska aluksilla tapahtuva sähköntuotanto on useimmissa tapauksissa edelleen kilpailukykyisempi vaihtoehto. Samasta syystä ja siksi, että teknologiaa ei tällä hetkellä ole saatavilla Espanjassa, toimenpide ei todennäköisesti voimassaoloaikanaan johda merkittävään kilpailun vääristymiseen eikä siten vaikuta kielteisesti sisämarkkinoiden toimivuuteen. |
(5) |
Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin kyseisen säännöksen nojalla myönnettävän luvan on oltava ajallisesti tarkkaan rajattu. Jotta varmistetaan, että lupa myönnetään riittävän pitkäksi ajanjaksoksi, joka kannustaa satamaoperaattoreita tekemään tarvittavat investoinnit, on aiheellista myöntää pyydetty lupa kuuden vuoden ajaksi, kuitenkaan rajoittamatta sellaisia yleisiä asiaa koskevia säännöksiä, joita voidaan säätää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan nojalla ja jotka tulevat sovellettaviksi ennen luvan voimassaoloajan ennakoitua päättymistä. |
(6) |
Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Annetaan Espanjalle lupa soveltaa alennettua valmisteverokantaa sähköön, joka toimitetaan suoraan muille satamassa kiinnitettyinä oleville aluksille kuin yksityisille huvialuksille, edellyttäen että direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa tarkoitettuja verotuksen vähimmäistasoja noudatetaan.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Sen voimassaolo päättyy kuuden vuoden kuluttua sen jälkeen.
Jos neuvosto antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan nojalla maasähkön veroetuja koskevia yleisiä sääntöjä, tämän päätöksen voimassaolo lakkaa kuitenkin päivänä, jona nämä yleiset säännöt tulevat sovellettaviksi.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.
Tehty Luxemburgissa 2 päivänä lokakuuta 2018.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. LÖGER
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/42 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1492,
annettu 2 päivänä lokakuuta 2018,
luvan antamisesta Latvian tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2006/112/EY 193 artiklassa säädetään, että verovelvollinen, joka suorittaa verollisen tavaroiden luovutuksen tai verollisen palvelun, on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron (alv) veroviranomaisille. |
(2) |
Direktiivin 2006/112/EY 199 a artiklan 1 kohdan j alakohdan nojalla jäsenvaltiot voivat säätää, että veronmaksuvelvollinen rauta- ja ei-rautapitoisten puolivalmisteiden luovutuksista on verovelvollinen, joka vastaanottaa luovutuksen, jäljempänä ’käännetyn verovelvollisuuden mekanismi’. Latvia ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta. |
(3) |
Latviassa on vastikään havaittu suuri alv-petosten riski rauta- ja ei-rautapitoisten puolivalmisteiden alalla, ja tämän vuoksi Latvia haluaisi ottaa käyttöön käännetyn verovelvollisuuden mekanismin näiden tuotteiden luovutuksissa kotimarkkinoilla. |
(4) |
Direktiivin 2006/112/EY 199 a artiklan 1 kohdan mukaan käännetyn verovelvollisuuden mekanismia voidaan soveltaa 31 päivään joulukuuta 2018 saakka ja vähintään kahden vuoden ajan. Koska kahden vuoden määräaikaa koskeva edellytys ei voi enää täyttyä, Latvia ei voi soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia kyseisen direktiivin 199 a artiklan 1 kohdan j alakohdan perusteella. |
(5) |
Latvia on pyytänyt direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 9 päivänä huhtikuuta 2018, lupaa ottaa käyttöön kyseisen direktiivin 193 artiklasta poikkeava erityistoimenpide, jotta se voisi määrätä vastaanottajan velvolliseksi maksamaan arvonlisäveron rauta- ja ei-rautapitoisten puolivalmisteiden luovutusten osalta. |
(6) |
Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti 4 päivänä toukokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Latvian pyynnön muille jäsenvaltioille. Komissio ilmoitti 7 päivänä toukokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Latvialle, että sillä oli kaikki pyynnön arviointiin tarvittavat tiedot. |
(7) |
Latvian toimittamien tietojen mukaan alv-petoksia on todettu metallituotteiden alalla. Vaikka Latvia on ottanut käyttöön erinäisiä tavanomaisia toimenpiteitä alv-petosten torjumiseksi, se katsoo, että käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönotto on tarpeen rauta- ja ei-rautapitoisten puolivalmisteiden luovutusten osalta, jotta vältettäisiin talousarviossa arvonlisäverotulojen menetykset. |
(8) |
Latvialle olisi sen vuoksi annettava lupa soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia rauta- ja ei-rautapitoisten puolivalmisteiden luovutuksiin rajoitetun ajan. |
(9) |
Erityistoimenpide ei vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 193 artiklassa säädetään, Latvialle annetaan lupa nimetä tavaroiden luovutuksen vastaanottaja velvolliseksi maksamaan arvonlisäveron, kun kyse on rauta- ja ei-rautapitoisten puolivalmisteiden luovutuksista.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.
Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2018.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle.
Tehty Luxemburgissa 2 päivänä lokakuuta 2018.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. LÖGER
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/44 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1493,
annettu 2 päivänä lokakuuta 2018,
Unkarille annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava erityistoimenpide
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Unkari pyysi komissiossa 6 päivänä helmikuuta 2018 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava erityistoimenpide, joka koskee oikeutta vähentää tuotantopanoksista maksettu vero henkilöautojen leasing-vuokrauksen osalta, jäljempänä ’erityistoimenpide’. |
(2) |
Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Unkarin tekemän pyynnön muille jäsenvaltioille 8 päivänä kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Unkarille 11 päivänä kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki pyynnön arviointia varten tarpeelliset tiedot. |
(3) |
Direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa vahvistetaan verovelvollisen oikeus vähentää arvonlisävero, joka on peritty verovelvolliselle sen verollisia liiketoimia varten luovutetuista tavaroista ja suoritetuista palveluista. Direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohta sisältää vaatimuksen, jonka mukaan arvonlisäveroa on suoritettava, kun liikeomaisuutta otetaan verovelvollisen omaan tai tämän henkilöstön yksityiseen käyttöön taikka yleisesti ottaen muuhun kuin yrityksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluvaan käyttöön. |
(4) |
Verovelvolliset Unkarissa voivat tällä hetkellä vähentää henkilöautojen leasing-vuokrauksesta kannettavan arvonlisäarvon siinä määrin kuin kyseistä henkilöautoa käytetään verovelvollisen verollisessa liiketoiminnassa. Voidakseen hyötyä tästä arvonlisäveron vähennyksestä verovelvollisten on osoitettava, missä määrin ne käyttävät henkilöautojaan liiketoiminnassaan. |
(5) |
Unkarin mukaan tätä järjestelmää on vaikea soveltaa. Muuta käyttöä kuin yrityskäyttöä on usein erittäin vaikea määrittää tarkasti, ja silloinkin kun se on mahdollista, määritysmenetelmää on usein hankala käyttää. |
(6) |
Unkari pyysi tämän vuoksi lupaa ottaa käyttöön erityistoimenpide, jonka mukaan arvonlisäveron määrä, joka voidaan vähentää myös muussa kuin pelkästään yrityskäytössä olevien henkilöautojen leasing-vuokraukseen liittyvistä kustannuksista, olisi vahvistettava kiinteänä prosenttiosuutena. Unkari toteaa arviointiensa pohjalta, että on asianmukaista soveltaa 50 prosentin vähennysoikeutta. Jos henkilöautoihin on sovellettu 50 prosentin vähennysoikeutta, niihin ei saisi soveltaa samaan aikaan vaatimusta, jonka mukaan henkilöautojen muusta kuin yrityskäytöstä on suoritettava arvonlisäveroa. |
(7) |
Pyydetyn luvan mukaista vähennysoikeuden rajoitusta olisi sovellettava sellaisten henkilöautojen leasing-vuokrauksesta maksettuun arvonlisäveroon, jotka on tarkoitettu enintään yhdeksän henkilön kuljettamiseen ja joiden kokonaispaino on enintään viisi tonnia. Ajoneuvot, jotka on tarkoitettu tavaroiden kuljettamiseen, erityistarkoituksiin käytettävät ajoneuvot (esim. ajoneuvonosturit, sammutusautot, pyörintäsäiliöautot), ajoneuvot, jotka on tarkoitettu vähintään kymmenen henkilön kuljettamiseen, sekä traktorit ja perävaunut jätetään arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoituksen ulkopuolelle. |
(8) |
Verovelvollisten, jotka eivät halua soveltaa 50 prosentin vähennysoikeutta ja haluavat soveltaa arvonlisäveron vähennystä, joka on suhteessa tosiasialliseen yrityskäyttöön, olisi voitava tehdä niin yrityskäyttöä koskevien yksityiskohtaisten todisteiden perusteella. |
(9) |
Pyydetty toimenpide poistaa tarpeen pitää kirjaa leasing-vuokrattujen yritysautojen yksityiskäytöstä ja estää samaan aikaan veropetokset, jotka perustuvat virheelliseen kirjanpitoon. Tämän vuoksi on aiheellista myöntää Unkarille lupa soveltaa pyydettyä toimenpidettä. |
(10) |
Erityistoimenpiteen kesto olisi rajattava ajallisesti, jotta sen tarpeellisuutta ja tehokkuutta samoin kuin yrityskäytön ja muun kuin yrityskäytön välistä prosenttiosuutta voidaan tarkastella uudelleen. |
(11) |
Jos Unkari pitää tarpeellisena jatkaa luvan voimassaoloa vuoden 2021 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021 kertomus, johon sisältyy uudelleenarviointi sovellettavasta prosenttimääräisestä rajoituksesta, sekä voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö. |
(12) |
Erityistoimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään, eikä se vaikuta epäsuotuisasti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa säädetään, Unkarille annetaan lupa rajoittaa 50 prosenttiin oikeus vähentää sellaisista henkilöautoista aiheutuvista kustannuksista maksettava arvonlisävero, jotka eivät ole yksinomaan yrityskäytössä.
2 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, Unkari ei saa rinnastaa vastikkeellisiin palveluiden suorituksiin sellaisen henkilöauton muuta kuin yrityskäyttöä, joka kuuluu verovelvollisen yrityksen liikeomaisuuteen, jos kyseiseen autoon on sovellettu tämän päätöksen 1 artiklan mukaista rajoitusta.
3 artikla
Edellä olevaa 1 ja 2 artiklaa sovelletaan ainoastaan henkilöautoihin, jotka on tarkoitettu enintään yhdeksän henkilön kuljettamiseen ja joiden kokonaispaino on enintään viisi tonnia.
4 artikla
Edellä olevaa 1 ja 2 artiklaa ei sovelleta seuraaviin henkilöautoluokkiin:
— |
tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot, |
— |
erityistarkoituksiin käytettävät ajoneuvot (esim. ajoneuvonosturit, sammutusautot, pyörintäsäiliöautot), |
— |
vähintään kymmenen henkilön kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot, |
— |
traktorit, |
— |
perävaunut. |
5 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2021.
Tässä päätöksessä annetun luvan voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021, ja siihen on liitettävä kertomus, joka sisältää uudelleenarvioinnin 1 artiklassa säädetystä prosenttiosuudesta.
6 artikla
Tämä päätös on osoitettu Unkarille.
Tehty Luxemburgissa 2 päivänä lokakuuta 2018.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. LÖGER
Oikaisuja
8.10.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 252/47 |
Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/574, annettu 15 päivänä joulukuuta 2017, teknisistä standardeista tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän perustamista ja toimintaa varten
( Euroopan unionin virallinen lehti L 96, 16. huhtikuuta 2018 )
Sivulla 16, 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa:
on:
”2. Valmistajien ja maahantuojien on 1 kohdassa tarkoitetun linkin luomista varten siirrettävä ensisijaiseen tietovarastoon liitteessä II olevan II luvun 2 jakson 3.2 kohdassa luetellut tiedot kyseisessä kohdassa määritetyssä muodossa.
3. Muiden talouden toimijoiden kuin valmistajien ja maahantuojien on 1 kohdassa tarkoitetun linkin luomista varten siirrettävä reitittimellä toissijaiseen tietovarastoon liitteessä II olevan II luvun 2 jakson 3.2 kohdassa luetellut tiedot kyseisessä kohdassa määritetyssä muodossa.”
pitää olla:
”2. Valmistajien ja maahantuojien on 1 kohdassa tarkoitetun linkin luomista varten siirrettävä ensisijaiseen tietovarastoon liitteessä II olevan II luvun 3 jakson 3.2 kohdassa luetellut tiedot kyseisessä kohdassa määritetyssä muodossa.
3. Muiden talouden toimijoiden kuin valmistajien ja maahantuojien on 1 kohdassa tarkoitetun linkin luomista varten siirrettävä reitittimellä toissijaiseen tietovarastoon liitteessä II olevan II luvun 3 jakson 3.2 kohdassa luetellut tiedot kyseisessä kohdassa määritetyssä muodossa.”
Sivulla 16, 13 artiklan 4 alakohdan b alakohdassa:
on:
”b) |
toimitettava koodit sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot reitittimen välityksellä 26 artiklan mukaisesti perustettuun toissijaiseen tietovarastoon; ja” |
pitää olla:
”b) |
toimitettava koodit sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot reitittimen välityksellä 27 artiklan mukaisesti perustettuun toissijaiseen tietovarastoon; ja” |
Sivulla 19, 17 artiklan 5 kohdassa:
on:
”5. Talouden toimijoiden ja ensimmäisten vähittäismyyntipaikkojen toiminnanharjoittajien on vaihdettava tietoja talouden toimijan tunnistekoodeistaan, jotta talouden toimijat voivat kirjata ja toimittaa tuotteiden liikkeitä koskevat tiedot 32 artiklan mukaisesti.”
pitää olla:
”5. Talouden toimijoiden ja ensimmäisten vähittäismyyntipaikkojen toiminnanharjoittajien on vaihdettava tietoja toimintayksikön tunnistekoodeistaan, jotta talouden toimijat voivat kirjata ja toimittaa tuotteiden liikkeitä koskevat tiedot 32 artiklan mukaisesti.”
Sivulla 22, 25 artiklan 1 alakohdan k alakohdan kolmannessa virkkeessä:
on:
”Kyseisen käyttäjien hallinnan graafisen käyttöliittymän on oltava asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukainen, erityisesti niiden uudelleenkäytettävien ratkaisujen osalta, joita käytetään Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäosuuden mukaisina rakenneosina.”
pitää olla:
”Kyseisen käyttäjien hallinnan graafisen käyttöliittymän käyttöoikeusjärjestelyjen on oltava asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaiset, erityisesti niiden uudelleenkäytettävien ratkaisujen osalta, joita käytetään Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäosuuden mukaisina rakenneosina.”