ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 248

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
3. lokakuuta 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1309, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

1

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1310, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

3

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1311, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

23

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1312, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

24

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1313, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio

27

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU, Euratom) 2018/1314, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

29

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU, Euratom) 2018/1315, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2016 vastuuvapausmenettelyssä

71

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1316, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

103

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1317., annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

105

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1318, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna

107

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1319, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

109

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1320, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

111

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1321, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

113

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1322, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2016 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio

115

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1323, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka IV – Tuomioistuin

117

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1324, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka IV – Tuomioistuin

118

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1325, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

123

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1326, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

124

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1327, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

127

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1328, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

128

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1329, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

133

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1330, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

134

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1331, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka VII – Alueiden komitea

137

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1332, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka VII – Alueiden komitea

138

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1333, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

141

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1334, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

142

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1335, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

145

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1336, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

146

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1337, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

149

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1338, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

151

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1339, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

160

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1340, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

162

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma(EU) 2018/1341, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

163

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1342, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

166

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1343, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

167

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1344, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

168

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1345, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

171

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1346, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

172

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1347, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

173

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1348, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

177

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1349, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

178

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1350, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

179

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1351, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

182

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1352, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (ennen 1. heinäkuuta 2016: Euroopan poliisiakatemia) (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

183

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1353, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (ennen 1. heinäkuuta 2016: Euroopan poliisiakatemia) (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

184

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1354, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (ennen 1. heinäkuuta 2016: Euroopan poliisiakatemia) (CEPOL) varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

188

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1355, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

189

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1356, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

190

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1357, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

194

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1358, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

195

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1359, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

196

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1360, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

202

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1361, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

203

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1362, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

204

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1363, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan pankkiviranomaisen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

208

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1364, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

209

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1365, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

210

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1366, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

214

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1367, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

215

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1368, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

216

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1369, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan kemikaaliviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

221

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1370, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

222

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1371, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

223

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1372, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

227

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1373, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

228

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1374, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

229

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1375, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

233

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1376, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

234

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1377, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

235

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1378, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

240

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1379, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

241

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1380, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

242

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1381, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan tasa-arvoinstituutin varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

245

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1382, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

246

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1383, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

247

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1384, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

251

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1385, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

252

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1386, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

253

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1387, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

257

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1388, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

258

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1389, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

259

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1390, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan lääkeviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

265

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1391, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

266

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1392, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

267

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1393, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

270

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1394, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

271

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1395, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

272

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1396, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

276

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1397, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

277

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1398, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

278

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1399, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

281

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1400, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

282

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1401, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

283

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1402, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

287

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1403, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

288

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1404, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

289

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1405, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

293

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1406, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

294

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1407, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

295

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1408, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

298

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1409, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

299

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1410, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

300

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1411, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

305

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1412, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

306

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1413, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

307

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1414, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

310

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1415, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

311

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU, Euratom) 2018/1416, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

312

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1417, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euratomin hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

313

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1418, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

314

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1419, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

315

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1420, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

319

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1421, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

320

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1422, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

321

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1423, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Eurojust-yksikön varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

325

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1424, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

326

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1425, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

327

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1426, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan poliisiviraston (Europol) varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

331

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1427, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

332

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1428, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

333

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1429, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan unionin perusoikeusviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

337

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1430, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

338

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1431, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

339

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1432, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

344

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1433, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

345

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1434, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

346

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1435, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

349

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1436, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

350

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1437, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

351

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1438, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

354

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1439, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

355

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1440, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

356

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1441, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Clean Sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

359

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1442, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

360

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1443, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

361

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1444, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

364

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1445, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

365

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1446, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

366

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1447, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

369

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1448, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

370

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1449, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

371

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1450, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

374

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1451, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

375

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU, Euratom) 2018/1452, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

376

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2018/1453, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

380

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1454, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

381

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1455, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

382

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1456, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

387

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1457, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

388

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1458, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

389

 

*

Euroopan parlamentin päätös (EU) 2018/1459, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, Shift2Rail-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

392

 

*

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1460, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin virastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

393

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/1


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2018/1309

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2016 (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016 (COM(2017)365 – C8-0248/2017) (2),

ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti (3),

ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2016,

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016 sekä toimielinten vastaukset (4),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 16. kesäkuuta 2014 tehdyn puhemiehistön päätöksen (7) ja erityisesti sen 22 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0105/2018),

A.

ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 28. kesäkuuta 2017 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016;

B.

ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 10. heinäkuuta 2017 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.

ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 166 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

1.

myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016;

2.

esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Antonio TAJANI

Pääsihteeri

Klaus WELLE


(1)  EUVL L 48, 24.2.2016.

(2)  EUVL C 323, 28.9.2017, s. 1.

(3)  EUVL C 266, 11.8.2017, s. 1.

(4)  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 1.

(5)  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 10.

(6)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)  PE 422.541/Bur.


3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/3


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1310

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0105/2018),

A.

panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

B.

ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 141 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnäollessa;

C.

katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan aina parantaa ja että valvontaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinnon valvonta

1.

toteaa, että parlamentin talousarvio- ja varainhallinnon virallinen valvontajärjestelmä sisältää neljä keskeistä osatekijää:

parlamentin tilinpitäjän varmentaman lopullisen tilinpäätöksen

sisäisen tarkastajan vuosikertomukset ja hänen lausuntonsa sisäisen valvonnan järjestelmästä

ulkoisen tarkastajan eli tilintarkastustuomioistuimen arvioimat kaikkien unionin toimielinten, parlamentti mukaan luettuna, hallintomenot ja muut menot

talousarvion valvontavaliokunnan valmisteleman vastuuvapausmenettelyn, jonka päätteeksi hyväksytään päätös parlamentin puhemiehelle myönnettävästä vastuuvapaudesta;

2.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on kasvattanut parlamentin tapahtumien määrään liittyvää otosta, ja kannustaa sitä jatkamaan samalla linjalla, koska maineriski on verrattain korkea ottaen huomioon, että talousarvio- ja varainhallintoon liittyvät virheet saattavat vaikuttaa kielteisesti toimielimen maineeseen;

3.

kannustaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, että se laatisi useampia erityiskertomuksia parlamentin toiminnasta erityisaloilla, esimerkiksi erityiskertomuksia parlamentin viestintäpolitiikasta ja Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille myönnettävien avustusten hallinnoinnista, painottaen erityisesti tulosbudjetointia;

4.

panee tyytyväisenä merkille jatkotoimet, joita hallinto on toteuttanut vahvistaakseen parlamentin sisäistä asiantuntemusta kirjanpidon ja tarkastuksen alalla ottamalla käyttöön unionin toimielimiin liittyviin vastuuvapausmenettelyihin osallistuville jäsenille tarkoitetun lisäpalvelun ja avustamalla ja tukemalla tällä tavoin vuotuisten kirjanpito- ja tarkastuskertomusten tulosten ymmärtämistä ja tulkitsemista;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto

5.

panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2016 oli yhteensä 1 838 613 983 euroa eli 19,39 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen (1) otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2016, ja kasvu vuoden 2015 talousarviosta (1 794 929 112 euroa) oli 2,4 prosenttia;

6.

ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 183 381 513 euroa (vuonna 2015 määrä oli 176 367 724 euroa), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 30 589 787 euroa (vuonna 2015 määrä oli 27 988 590 euroa);

7.

korostaa, että 69,92 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia;

8.

panee merkille seuraavat määrät, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2016 päätettiin:

a)

Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2016

1 838 613 983

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2015

ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelta 2015

289 323 907

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuodeksi 2016

30 589 787

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2015

103 055 269

Yhteensä

2 261 582 946

b)

Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2016 (euroa)

sitoumukset

2 225 465 435

suoritetut maksut

1 900 199 164

seuraavalle vuodelle ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat mukaan luettuina

324 909 094

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat

peruuntuneet määrärahat

36 094 295

c)

Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2016

183 381 513

d)

Kokonaistase 31. joulukuuta 2016 (euroa)

1 574 480 381

9.

toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,2 prosenttia eli 1 823 844 172 euroa ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; toteaa, että maksumäärärahat olivat yhteensä 1 538 531 527 euroa ja niiden käyttöaste oli 84,4 prosenttia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 0,7 prosenttia;

10.

korostaa, että vuonna 2016 peruuntui määrärahoja 14 769 811 euroa ja että peruuntumiset liittyivät pääasiassa palkkoihin ja muihin etuuksiin, sekä jälleen kerran kiinteistömenoihin;

11.

toteaa, että varainhoitovuonna 2016 hyväksyttiin seitsemän varainhoitoasetuksen (2) 27 ja 46 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 66 655 000 euroa, eli 3,6 prosenttia lopullisista määrärahoista; toteaa huolestuneena, että suurin osa näistä siirroista liittyi jälleen kerran parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja erityisesti Konrad Adenauer -rakennushankkeeseen; pitää keräilysiirron tasoa yhä erittäin korkeana; on vakaasti sitä mieltä, että talousarvion tehokkaan hallinnoinnin avulla tällaisten siirtojen määrä olisi voitava vähentää mahdollisimman alhaiseksi; kehottaa laatimaan parlamentin kiinteistöpolitiikan riittävän selkeästi osana talousarviostrategiaa;

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2016 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

12.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot yhtenä toimintalohkoryhmänä; toteaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, korvaukset ja eläkkeet), joiden osuus hallintomenojen kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

13.

muistuttaa, että tarkastuksessa tutkittiin edustava otos, johon sisältyi 100 maksutapahtumaa ja 20 sitoumusta sisältävä riskiperusteinen otos; toteaa, että sitoumukset oli hyväksytty aivan varainhoitovuoden 2016 lopussa ja siirretty ilman eri toimenpiteitä vuodelle 2017, ja tarkastuksessa selvitettiin, oliko budjettimäärärahat käytetty vuotuisuuden periaatteen mukaan;

14.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli kaksitoista, eli monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoja koskevan otsakkeen 5 arvioitu virhetaso oli 0,2 prosenttia (joka on vähemmän kuin 0,6 prosenttia vuonna 2015);

Poliittisten ryhmien määrärahojen hallinnointi

15.

muistuttaa, että poliittiset ryhmät ovat vastuussa parlamentille niille annettujen määrärahojen käytöstä sen toimivallan rajoissa, jonka puhemiehistö on niille antanut; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat puutteet Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF) -ryhmälle suoritetun maksun kohdalla tarkastuksissa, jotka kohdistuivat menojen hyväksymiseen ja maksun suorittamiseen, ja toteaa, että maksuja oli suoritettu ilman hankintamenettelyyn perustuvia sopimuksia; korostaa, että ulkoinen tarkastaja Ernst & Young antoi varauman sisältävän lausunnon; kehottaa puhemiehistöä toteuttamaan asianmukaisia toimia ENF-ryhmään osalta, mahdolliset korvaukset mukaan lukien;

16.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2016 parlamenttia koskevat erityishavainnot; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhden poliittiselle ryhmälle suoritetun maksun kohdalla puutteita tarkastuksissa, jotka kohdistuivat vuonna 2015 toteutuneiden, mutta vuonna 2016 selvitettyjen menojen hyväksymiseen ja maksun suorittamiseen; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että maksut oli suoritettu, vaikka niitä ei ollut katettu hankintamenettelyyn perustuvissa sopimuksissa; toteaa lopuksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi samanlaisia puutteita toiseen poliittiseen ryhmään vuonna 2015 liittyneessä liiketoimessa;

17.

panee merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa pidetyssä kuulemismenettelyssä antamat vastaukset; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle, miten on pantu täytäntöön sen suositus, joka koskee poliittisille ryhmille osoitettujen talousarviomäärärahojen käyttöä koskevan seurantajärjestelmän arvioimista ja sen tehokkaampaa seuraamista, miten poliittiset ryhmät soveltavat menojen hyväksyntää ja maksujen suorittamista koskevia sääntöjä ja miten ne toteuttavat hankintamenettelyjä;

18.

kannustaa parlamentin pääsihteeristöä toteuttamaan edelleen lisätoimia, joilla poliittisia ryhmiä autetaan parantamaan sisäistä varainhallintoa ja niille annetaan parempia ohjeita; kehottaa poliittisia ryhmiä parantamaan entisestään menojen hyväksyntää ja maksujen suorittamista koskevien asiaankuuluvien sääntöjen soveltamista sekä parantamaan ja yhdenmukaistamaan entisestään hankintamenettelyjen toteuttamista;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

19.

toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa 23. tammikuuta 2018 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan avoimessa kokouksessa ja kertoi tehneensä vuonna 2016 seuraavat tarkastukset:

uutta varainhoidon hallintojärjestelmää koskevan hankkeen tarkistaminen – vaihe 3

sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien seuranta

audiovisuaaliala

virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottoprosessi

ulkopuolinen asiantuntija-apu infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston urakoissa

toiminnan raportointiprosessi

sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseenottoprosessi

tietotekniikan infrastruktuuri ja toiminnot: tietotekniikkakeskuksen inventaario ja ulkopuolisen asiantuntemuksen hallinta;

20.

muistuttaa, että vuotuinen toimintakertomus on parlamentin hallintorakenteen kulmakivi; toteaa, että toiminnan raportointiprosessia koskevassa tarkastuksessa käsiteltiin vuotuisten toimintakertomusten vaikuttavuutta vastuuvelvollisuutta ja tuloksellisuutta koskevan raportoinnin välineenä ja että sen jälkeen sisäinen tarkastaja esitti seuraavat suositukset:

olisi hyväksyttävä yhdennetty raportointi- ja suunnittelukehys, jonka avulla voitaisiin asettaa sekä strategiset tavoitteet että kunkin pääosaston vuotuiset toiminnalliset tavoitteet, vahvistaa keskeiset tulosindikaattorit ja parantaa tuloksista raportointia vuotuisissa toimintakertomuksissa;

pääsihteerin olisi perustettava yksikkö laajennetuin toimivaltuuksin koordinoimaan ja valvomaan toiminnan raportointiprosessia;

sisäisen valvonnan kehyksen arviointia ja siihen liittyvää raportointia olisi tehostettava nimittämällä kuhunkin pääosastoon sisäisen valvonnan koordinaattori, tarjoamalla pääosastoille asianmukaisia ohjeita ja välineitä ja varmistamalla, että vuotuisissa toimintakertomuksissa raportoidaan sisäisestä valvonnasta johdonmukaisesti;

olisi hyväksyttävä nimenomaan parlamentille tarkoitettuja suuntaviivoja tarkastuslausuman antamista ja mahdollisten varaumien esittämistarpeen arviointia varten;

21.

panee merkille, että vuoden 2016 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 22 toimenpidettä avoinna olevista 48 vahvistetusta toimenpiteestä, ja myöhässä olevien toimien riskiprofiilin alentaminen jatkui vuonna 2016 vaiheittain; huomauttaa erityisesti, että vuoden lopussa kymmenen kaikkiaan 26 avoimesta toimesta kuului ”merkittävän riskin” luokkaan ja loput 16 kuuluivat ”kohtalaisen riskin” luokkaan;

Varainhoitovuotta 2015 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

22.

panee merkille talousarvion valvontavaliokunnalle 4. lokakuuta 2017 annetut kirjalliset vastaukset varainhoitovuotta 2015 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan sekä pääsihteerin vastaukset useisiin varainhoitovuotta 2015 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin ja niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa; pitää tärkeänä, että pääsihteeri osallistuu useammin parlamentin talousarviota ja sen toteutukseen vaikuttavia seikkoja koskeviin keskusteluihin talousarvion valvontavaliokunnassa;

23.

korostaa jälleen kerran, että toimielimen ja erityisesti sen päätöksentekomenettelyn läpinäkyvyyden parantamiseksi parlamentin sisäisten päätöksentekoelinten ja erityisesti puhemiehistön toimintaa ja ennen kaikkea päätöksentekomenettelyjä on helpotettava, ja että niistä on tehtävä helpommin lähestyttäviä; pyytää julkistamaan puhemiehistön kokousten esityslistat riittävän hyvissä ajoin intranetissä ja lyhentämään huomattavasti kokousten pöytäkirjojen julkaisemisen määräaikaa; katsoo, että pöytäkirjojen julkistamisen osalta ei tarvitse odottaa, että ne on käännetty kaikille kielille; onnittelee kvestorikollegiota tällä saralla saavutetusta edistyksestä ja erityisesti sen uudesta käytännöstä ilmoittaa tekemistään päätöksistä;

24.

pyytää pääsihteeriä välittämään tämän päätöslauselman puhemiehistölle ja korostamaan kaikkia pyyntöjä, jotka koskevat puhemiehistön toimenpiteiden toteuttamista tai päätösten tekemistä; kehottaa pääsihteeriä laatimaan toimintasuunnitelman ja aikataulun, jonka avulla puhemiehistö voi seurata ja/tai noudattaa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin sisältyviä suosituksia, ja sisällyttämään tulokset vuotuiseen seuranta-asiakirjaan; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle hyvissä ajoin kaikista puhemiehistölle esitetyistä hankkeista, joilla on merkittäviä talousarviovaikutuksia;

25.

pitää kuitenkin valitettavana, että monia varainhoitovuotta 2015 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan (3) sisältyvistä suosituksista ei ole noudatettu, eikä tälle ole esitetty minkäänlaisia syitä tai perusteluita; on erittäin huolestunut siitä, että sen enempää puhemiehistö kuin pääsihteerikään eivät ole julkaisseet edistymiskertomusta, eivätkä ole saavuttaneet riittävää edistystä useiden pyyntöjen osalta, joissa niitä kehotetaan toteuttamaan toimia tai tekemään päätöksiä:

26.

kehottaa uudelleen puhemiehistöä seuraamaan kaikkien vastuuvapauspäätösten noudattamista työjärjestyksen 25 artiklan ja liitteen IV ja varainhoitoasetuksen 6 artiklan ja 166 artiklan mukaisesti;

27.

muistuttaa, että sekä varainhoitovuosia 2014 (4) että 2015 koskevissa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmissa pyydettiin kehittämään tekninen ratkaisu, jonka avulla jäsenet voivat käyttää parlamentin verkkosivustolla olevaa omaa kotisivuaan julkistaakseen vapaaehtoisesti tapaamisensa eturyhmien edustajien kanssa; kehottaa painokkaasti puhemiehistöä ja pääsihteeriä mahdollistamaan tämän viipymättä;

28.

kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan jäsenille iPACS-hankkeen (jonka tavoitteena on vahvistaa ja uudistaa ihmisten, rakennuksien ja omaisuuden suojelua parlamentissa) edistymisestä; toteaa, että hanke hyväksyttiin 9. maaliskuuta 2015 annetulla puhemiehistön päätöksellä; painottaa, että on tärkeää varmentaa, että parlamentin kannalta ensiarvoisen tärkeä – ja merkittäviä kustannuksia aiheuttanut – hanke edistyy suunnitelmien mukaisesti;

29.

kehottaa pääsihteeriä toteuttamaan toimia puuttuakseen huomattavaan hotellien hintojen nousuun Strasbourgissa, mitkä hinnat ovat vuodesta toiseen nousseet merkittävästi ja ovat huipussaan erityisesti täysistuntojen aikaan; suosittaa edistämään kuljetusjärjestelyjä rajan ylitse Strasbourgista Saksaan, jossa hinnat ovat merkittävästi alhaisempia (mahdollinen bussikuljetus Kehlin ja parlamenttirakennuksen välillä);

30.

suhtautuu myönteisesti pääsihteerin aloitteisiin, jotka koskevat kriisinhallintastrategian ja toiminnan jatkuvuuden hallintastrategian tarkistamista, jotta parlamentilla olisi valmiudet selviytyä paremmin sen toimintaan vaikuttavista mahdollisista merkittävistä vaaratilanteista (esimerkiksi tietotekniikkaan, turvallisuuteen tai toimitiloihin liittyvät häiriöt), puhemiehistön 3. toukokuuta 2016 tekemän päätöksen mukaisesti;

Parlamentin vastuuvapaus 2016

31.

panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan keskustelun, jossa käsiteltiin parlamentille varainhoitovuoden 2016 osalta annettavaa vastuuvapautta, ja joka järjestettiin 23. tammikuuta 2018 sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

32.

toteaa, että puhemiehistö keskusteli Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 pidetyn kansanäänestyksen seurauksista kokouksessaan 4. heinäkuuta 2016; panee merkille puhemiehen kannan, jonka mukaan niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta pysyy unionin täysjäsenenä, Euroopan parlamentin brittijäsenillä ja -henkilöstöllä on täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin parlamentin muilla jäsenillä ja henkilöstöllä; toteaa, että tämän järjestelyn on oltava joustava ja brexit-neuvottelujen mahdollisten lopputulosten mukainen; toteaa, että Euroopan parlamentin brittijäsenten ja -henkilöstön tilanne saattaa muuttua siirtymäkauden aikana, jonka pituutta ei ole vielä määritetty;

33.

toteaa, että kansanäänestyksen tulos vaikutti merkittävästi valiokuntien sihteeristöihin, tutkimusyksiköihin ja politiikkatoimien pääosastojen horisontaalisiin yksiköihin; panee merkille, että parlamentin yksiköt keräsivät tietoja ja valmistelivat siltä pohjalta analyyttistä aineistoa pohtiakseen Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutusta politiikan aloihin ja lainsäädäntöön kyseisillä aloilla; toteaa myös, että jatkossa tämän asian käsittely on oikeudellisesti hyvin monimutkaista ja poliittisten päätösten perusteella jatkuvan eroprosessin seuraavissa vaiheissa voidaan hyödyntää valiokuntien sihteeristöjen ja politiikkayksiköiden asiantuntemusta;

34.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti ja sen isäntävaltioiden, erityisesti Belgian, viranomaiset ovat parantaneet turvallisuusyhteistyötä;

35.

kannustaa pääsihteeriä neuvottelemaan Belgian rautatieyhtiön kanssa Brysselin–Luxemburgin rautatieaseman ja Zaventemin lentoaseman välisten suorien junayhteyksien lisäämisestä jäsenten kannalta ruuhkaisimpina saapumis- ja lähtöaikoina, jotta säästetään matkustusaikaa ja pienennetään jäsenten hiilijalanjälkeä; kehottaa pääsihteeristöä edistämään jäsenten junankäyttöä;

36.

muistuttaa, että avoimuus on parlamentin tunnus; kannattaa kaikkien kolmella työskentelypaikkakunnalla sijaitsevien parlamentin rakennusten sisäänkäyntien uudelleenorganisointia ja parantamista noudattaen uutta turvallisuusstrategiaa, jolla parlamentille taataan turvallinen työympäristö samalla kun säilytetään parlamentin avoimuus; toteaa, että kyseiset sisäänkäynnit uudistettiin vuonna 2015, jolloin niihin asennettiin uudet kulunvalvontajärjestelmät, ja ne on otettu osaksi uutta, keskitettyä integroitua kulunvalvontajärjestelmää; painottaa, että Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss (LOW) -rakennuksen sisäänkäynti on yksi jäsenten, unionin henkilöstön ja vierailijoiden eniten käyttämistä sisäänkäynneistä täysistuntojen aikana; painottaa, että se on näin ollen näkyvin sisäänkäynti Strasbourgissa; pitää valitettavana, että LOW-rakennuksen sisäänkäynnin ”väliaikaisesta” turvatarkastuksesta on tullut käytännössä pysyvä järjestely; kehottaa painokkaasti pääsihteeriä ehdottamaan vaihtoehtoa, jolla helpotetaan LOW-rakennukseen pääsyä ja säilytetään samalla tämän sisäänkäynnin turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys;

37.

toteaa, että eri pääosastot painottavat edelleen tulosbudjetointia vaihtelevasti ja että osassa hallintoa sen toteutus on vielä alkuvaiheessa; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että asetetaan selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet, joita seurataan kaikkialla hallinnossa;

38.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuu 114 miljoonan euron kustannukset vuodessa; panee merkille Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa (5) tehdyn havainnon, että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön virkamatkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; palauttaa mieliin, että hajauttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; pitää valitettavana, että vuonna 2016 pelkästään parlamentin jäsenten matkoista Strasbourgissa pidettyihin täysistuntoihin aiheutuneet korvattavat kokonaiskustannukset olivat peräti 21 352 262 euroa; kehottaa neuvostoa löytämään ratkaisun, jossa siirrytään kohti parlamentin yhtä ainoaa kotipaikkaa, jotta ei tuhlata veronmaksajien rahoja;

39.

panee merkille, että vuonna 2016 laaditut seitsemän Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksia koskevaa raporttia ja viisi arviointia Euroopan tason lisäarvosta on julkaistu;

40.

panee merkille, että valtuutettujen avustajien virkamatkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä maksettavia korvauksia on tarkistettu; panee merkille, että virkamiesten ja muun henkilöstön hotellikulujen enimmäismäärä Strasbourgin virkamatkoilla on 180 euroa ja päiväraha 102 euroa eli päivittäiset kulukorvaukset ovat yhteensä enintään 282 euroa; toteaa, että valtuutetut avustajat saavat samoista kuluista pienemmän korvauksen eli jäsenen valinnan mukaan 137 euroa, 160 euroa tai 183 euroa päivässä; palauttaa kuitenkin mieliin, että valtuutetuilla avustajilla on oikeus yhtä suureen päivärahaan kuin parlamentin virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä virkamatkoista muualle kuin Strasbourgiin; pyytää kolmatta vuotta peräkkäin puhemiehistöä ryhtymään työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin valtuutettujen edustajien Strasbourgin virkamatkojen majoituskorvausten ja päivärahojen nostamiseksi samalle tasolle virkamiesten ja muun henkilöstön kanssa; kehottaa uudelleen puhemiehistöä sovittamaan virkamiesten, muun henkilöstön ja valtuutettujen avustajien korvaukset kaikilta osin yhteen;

41.

toteaa tyytyväisenä, että pääsihteeri on halukas etsimään asiaan ratkaisua, ja kehottaa jälleen pyrkimään löytämään toimivan ratkaisun ongelmaan, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, jotka ovat työskennelleet parlamentissa keskeytyksettä kahden vaalikauden ajan mutta eivät ole eläkeiän saavuttaessaan heistä itsestään ja kyseisestä parlamentin jäsenestä riippumattomista syistä oikeutettuja unionin eläkkeeseen nykyisen vaalikauden päättyessä, koska he eivät ole ehtineet työskennellä vaadittua kymmenen vuoden ajanjaksoa sen tähden, että vuoden 2014 vaalit järjestettiin varhain ja heidän uusien sopimustensa vahvistaminen viivästyi henkilöstöyksikön raskaan työtaakan vuoksi vuosien 2009 ja 2019 vaalien jälkeen; kehottaa näin ollen pitämään kahta vaalikautta kymmenenä aktiivisena palvelusvuotena; pyytää pääsihteeriä antamaan henkilöstöasioiden pääosaston pikaiseksi tehtäväksi etsiä mahdollisia ratkaisuja ja tiedottamaan prosessista valtuutettujen avustajien edustajille sekä ottamaan heidät mukaan prosessiin; pyytää komissiota antamaan 1. syyskuuta 2018 mennessä lainsäädäntöehdotuksen ratkaistakseen tämän asian;

42.

toteaa, että joidenkin virkamatkojen korvauksien maksaminen on viivästynyt huomattavan paljon, ja kehottaa tutkimaan, miten ongelma voitaisiin ratkaista kohtuullisen ajan kuluessa;

43.

katsoo, että on asianmukaista säilyttää pieni lisäys budjettikohdassa 422 (”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”), kun otetaan huomioon brexitin myötä kasvava työmäärä, trilogien määrän lisääntyminen, väliaikaisten valiokuntien ja erityisvaliokuntien määrän kasvu (niitä on nyt ennätyksellinen määrä, 25 pysyvää ja väliaikaista valiokuntaa) ja vaalikauden päättyminen samaan aikaan monivuotista rahoituskehystä koskevan monimutkaisen lainsäädäntöehdotuspaketin kanssa;

44.

pyytää pääsihteeriä välittämään komissiolle valtuutettujen avustajien asemaa koskevien uusien sääntöjen arviointikertomuksen, joka on laadittu 28. huhtikuuta 2016 annetun vuotta 2014 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman johdosta ja johon viitataan neuvoston asetuksen (EY) N:o 160/2009 (6) 3 artiklassa;

45.

kannustaa puhemiehistöä sen arvioidessa viime vuonna annettuja vierailijaryhmiä koskevia uusia sääntöjä poistamaan mahdollisuuden nimittää valtuutettuja avustajia ryhmien johtajiksi, koska siitä aiheutuu ammatillisia, oikeudellisia, eettisiä ja tietosuojaan liittyviä ongelmia;

46.

huomauttaa, että jäsenen palveluksessa olevat harjoittelijat ovat jäsenen kanssa yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa, eikä heillä ole samoja oikeuksia kuin muulla parlamentin henkilöstöllä tai oikeuksia parlamentin apurahoihin (Schuman-apurahat); pitää valitettavana, että varainhoidon pääosastossa ei ole välinettä tai oikeudellista kehystä suorien ennakkomaksujen maksamiseksi näille harjoittelijoille ennen virkamatkoja, kuten menetellään muun henkilöstön tapauksessa, kun otetaan erityisesti huomioon, että näiden kulujen maksaminen omasta taskusta edellyttää yleisesti ottaen hyvin suurta taloudellista panostusta; painottaa, että jäsenet voivat sopia ennakkomaksuista harjoittelijan ja maksun välittäjän kanssa tapauskohtaisesti; panee kuitenkin merkille, että useat jäsenet eivät käytä maksun välittäjän palveluita maksaakseen korvauksen työllistämilleen harjoittelijoille, ja kehottaa parlamenttia arvioimaan mahdollisimman pian, voitaisiinko tällainen suorien maksujen järjestelmä toteuttaa;

47.

panee huolestuneena merkille, että yli puolet parlamentin jäsenistä ei ole vielä ladannut ansioluetteloaan parlamentin virallisen verkkosivuston profiiliinsa, vaikka nykyinen vaalikausi on jo näin pitkällä; pyytää pääsihteeriä ryhtymään nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kaikkien parlamentin jäsenten ansioluettelot olisivat saatavilla virallisella verkkosivustolla;

48.

muistuttaa, että Euroopan parlamentin jäsenen tehtävä on yhteensopimaton monien muiden tehtävien, kuten kansallisen parlamentin jäsenen tehtävän, kanssa; pyytää laatimaan seuraavaa vaalikautta varten tarvittavat säännöt, joiden nojalla jäsenet eivät voi hoitaa lisätehtävää jonkin jäsenvaltion alueparlamentissa, jonka lainsäädäntövalta edellyttää jäseniltä työskentelyaikataulun kannalta kansallisiin parlamentteihin verrattavissa olevaa sitoumusta;

49.

katsoo, että riippumattomampien ja luotettavampien lausuntojen ja tutkimusten saamiseksi on laadittava sääntöjä, jotka koskevat parlamentin valiokuntien palkkaamien asiantuntijoiden eturistiriitoja;

50.

muistuttaa, että vuosia 2014 ja 2015 koskevissa vastuuvapausmenettelyissä havaittiin, että parlamentin verkkosivusto ei ole kovin käyttäjäystävällinen, ja kehottaa näin ollen viestinnän pääosastoa kiireellisesti parantamaan verkkosivustoa ja ottamaan käyttöön tehokkaamman hakukoneen; painottaa, että verkkosivuston houkuttelevuutta ja vetovoimaa on edelleen parannettava ja että on toteutettava toimia käytettävissä olevien sosiaalisen median alustojen monimuotoistamiseksi; kehottaa panemaan täytäntöön uuden strategian, jossa hyödynnetään sosiaalisen median koko kapasiteettia sen eri ilmenemismuodoissa;

51.

panee merkille tiedotustoimistojen eli nykyisten yhteystoimistojen päivitetyn tehtävänmäärityksen (jonka puhemiehistö hyväksyi marraskuussa 2017); korostaa painokkaasti, että niiden päätehtävänä on toteuttaa paikallisesti tiedotus- ja viestintätoimia parlamentin nimissä tiedon antamiseksi unionista ja sen politiikoista ulkoisten sidosryhmien paikallisen, alueellisen ja kansallisen toiminnan välityksellä; korostaa tarvetta optimoida uusien viestintätekniikoiden ja -mallien käyttö ja hyödyntää yhteystoimistojen etuoikeutettua maantieteellistä sijaintia lähellä kansalaisia, jotta tehostettaisiin entisestään toimintaa paikallisella tasolla järjestelmällä esimerkiksi keskusteluja parlamentin jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä kansalaisten kuulemiseksi ja osallistamiseksi; korostaa, että tällaisilla tapahtumilla aikaan saadulla verkkokeskustelulla ja tiedotusvälineiden huomiolla voitaisiin edistää entistä tiiviimpää yhteydenpitoa kansalaisiin; kehottaa parantamaan parlamentin tiedotustoimistoja koskevaa strategiaa, ja vaatii viestinnän pääosastoa ratkaisemaan ongelman, joka liittyy yhtäältä rakennus- ja henkilöstökustannusten ja toisaalta näiden toimistojen keskeisten tehtävien – suoran yhteydenpidon paikallisiin sidosryhmiin ja kansalaisiin – väliseen epätasapainoon;

Viestinnän pääosasto

52.

palauttaa mieliin, että viestinnän pääosaston keskeinen tulosindikaattori on kohderyhmien kattava saavuttaminen tai näkyvyys kaikilla parlamentin viestintäfoorumeilla ja -kanavilla; panee merkille, että parlamentin medianäkyvyys ja keskimääräinen uutisointikattavuus kuukaudessa nousi 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2015 ja 7 prosenttia verrattuna vaalivuoteen 2014; panee merkille, että parlamentti saavutti parannuksia sosiaalisen median käytössä, ja panee merkille nuorten keskuudessa toteutetut tiedotustoimet; korostaa kuitenkin, että parlamentin tiedotustoimia olisi parannettava edelleen etenkin lisäämällä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa; toteaa, että se ei nykyisellään täytä parlamentaariselle elimelle asetettuja edellytyksiä; painottaa, että on laadittava ja pantava täytäntöön kattava sosiaalisen median strategia, kun otetaan erityisesti huomioon vuonna 2019 toimitettavat Euroopan parlamentin vaalit; korostaa, että tämän strategian on ilmennettävä parlamentin työmäärää ja siinä on otettava huomioon tulevaisuuteen liittyvät monitahoiset intressit, huolenaiheet ja ajatukset, joita unionin kansalaiset tuovat julki;

53.

panee merkille, että viestinnän pääosasto käynnisti uuden monivuotisen työohjelman, jonka puitteissa vuosina 2016–2019 myönnetään avustuksia media-alalle ja tapahtumien järjestämiseen; toteaa, että media-alan apurahojen myöntämiseksi tehtiin 102 kumppanuuspuitesopimusta ja valittiin 48 apurahahakemusta, joiden kokonaisarvo oli 3,99 miljoonaa euroa; toteaa, että tapahtumien järjestämisen alalla avustuksia myönnettiin 18 hankkeeseen yhteensä 0,8 miljoonaa euroa; kehottaa viestinnän pääosastoa keskittymään aktiivisemmin ryhmiin, jotka eivät ole automaattisesti kiinnostuneita parlamentin toiminnasta tai jotka saattavat suhtautua siihen jopa epäilevästi;

54.

panee merkille parlamentin julkisen verkkosivuston tärkeimmät tekniset ja toimitukselliset muutokset ja etenkin verkkosivuston hakukoneoptimointiin liittyvät muutokset; onnittelee viestinnän pääosastoa tämän edistyksen johdosta, mutta lisää, että edistyminen on yhä hyvin hidasta; panee merkille, että vuonna 2016 käynnistettiin verkkosivujen mukauttavaa suunnittelua koskeva hanke ja suoratoistoa ja tilausvideoalustan uusimista koskeva hanke verkkosivujen suunnittelemiseksi uudelleen niin, että ne mukautuvat kaikentyyppisiin laitteisiin, ja osa verkkosivustosta uudistettiin jo menestyksekkäästi; kehottaa jatkamaan näitä hankkeita ja panemaan ne täytäntöön kaikissa parlamentin verkkosivuston osissa; toteaa, että on vielä toteutettava paljon toimia tehokkaan verkkosivuston ja viestintävälineen toteuttamiseksi; korostaa, että uudistus on pantava täytäntöön hyvissä ajoin, koska parlamentin näkyvyys ja sen tavoitettavuus olisi varmistettava jo reilusti ennen vuonna 2019 toimitettavia Euroopan parlamentin vaaleja, mutta viimeistään niihin mennessä; painottaa, että avoimella ja esteettömällä verkkosivustolla on ratkaiseva merkitys kansalaisten osallistumisen kannalta;

55.

panee merkille, että kansalaisten tiedusteluihin vastaavalle yksikölle (AskEP) lähetettyjen kyselyjen määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2014 lähinnä ilmeisen koordinoitujen ajankohtaisia aiheita koskevien kirjoituspyyntökampanjojen (”write-in”) johdosta; ehdottaa, että parlamentin vastaukset lähetetään tiedoksi jäsenille, jotka eivät ehkä ole tietoisia niiden olemassaolosta;

56.

pyytää kiinnittämään huomiota viimeisimpään parlamentin teettämään Eurobarometri-tutkimukseen, jossa kysyttiin erityisesti parlamentin julkisuuskuvasta; on tyytyväinen siihen, että tutkimuksen mukaan niiden kansalaisten osuus, joilla on myönteinen kuva parlamentista, on noussut 25 prosentista (vuonna 2016) 33 prosenttiin (vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille, että niiden kansalaisten osuuden, joilla on myönteinen kuva parlamentista, kasvu on suoraan sidoksissa niiden kansalaisten osuuden, joilla on kielteinen kuva parlamentista, vähenemiseen seitsemän prosenttiyksikköä 28 prosentista (vuonna 2016) 21 prosenttiin (vuonna 2017); huomauttaa, että parannuksia koskevista selvistä merkeistä huolimatta tekemistä riittää vielä;

57.

kehottaa puhemiehistöä sen arvioidessa viime vuonna annettuja vierailijaryhmiä koskevia uusia sääntöjä poistamaan mahdollisuuden nimittää valtuutettuja avustajia ryhmien johtajiksi;

58.

pyytää tarkistamaan parlamentin jäsenten kutsumien ryhmien matkakulukorvausten laskentajärjestelmää, jotta voidaan taata unionin kaikkien kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, ja toisaalta edistää ympäristöystävällisempien liikennevälineiden käyttöä, koska nykyisessä kilometrimäärän laskemiseen perustuvassa järjestelmässä ei oteta huomioon joidenkin unionin alueiden syrjäistä sijaintia tai luonnonesteitä, eikä se kata kustannuksia matkoista näiltä alueilta paikkoihin, joissa on saatavilla nopeampia ja ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä;

59.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2016 pääsihteeristön palveluksessa oli yhteensä 5 375 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (16 vähemmän kuin 31. joulukuuta 2015) ja poliittisten ryhmien palveluksessa oli yhteensä 806 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (35 enemmän kuin 31. joulukuuta 2015); toteaa, että sopimussuhteiset toimihenkilöt mukaan luettuina henkilöstöasioiden pääosaston vastuulla oli 9 617 henkilöstön jäsentä (264 enemmän kuin 31. joulukuuta 2015);

60.

toteaa, että parlamentin henkilöstötaulukosta poistettiin 57 virkaa 1. tammikuuta 2016 vuoden 2014 henkilöstösääntöuudistuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti;

Henkilöstöasioiden pääosasto

61.

panee tyytyväisenä merkille, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on edelleen keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi vuonna 2015 sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyi erityistavoitteita ja muita asiaa koskevia toimenpiteitä ja jonka täytäntöönpanoa jatkettiin vuonna 2016;

62.

panee tyytyväisenä merkille sukupuolten tasa-arvoa Euroopan parlamentin pääsihteeristössä koskevan etenemissuunnitelman hyväksymisen; toteaa, että etenemissuunnitelmassa luetellaan konkreettisia toimia ja annetaan selkeä aikataulu erityistoimille, jotka koskevat hallintoa, täydennyskoulutusta, sukupuolten tasa-arvosta valistamista, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja tasa-arvoasioiden säännöllistä seurantaa tilastojen avulla;

63.

panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolten tasa-arvo on parantunut pääsihteerin nimittämien yksikön päällikköjen keskuudessa vuodesta 2006, jolloin osuus oli 21 prosenttia, vuoteen 2016, jolloin se oli 36 prosenttia, ja että viroista, joihin on nimitetty naisia, ilmenee, että naisille annettujen virkojen laatu on parantunut tyydyttävästi;

64.

pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolinen edustus pääjohtajatasolla laski 33,3 prosentista/66,7 prosentista 16,7 prosenttiin/83,3 prosenttiin vuodesta 2015 vuoteen 2016; toteaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus johtajatasolla pysyi ennallaan (vuonna 2015: 29,2 prosenttia/70,8 prosenttia, vuonna 2016: 29,8 prosenttia/70,2 prosenttia); katsoo, että tämä muutos on ristiriidassa sukupuolten tasa-arvoa Euroopan parlamentin pääsihteeristössä koskevan etenemissuunnitelman kanssa;

65.

panee merkille, että tiettyjen toimintojen, kuten ruokaloiden ja siivouspalvelun osalta, parlamentti on pitänyt ulkoistamista parhaana vaihtoehtona ja että tämän seurauksena tietyissä pääosastoissa ulkopuolisen henkilöstön määrä parlamentin tiloissa voi jopa ylittää virkamiesten määrän;

66.

muistuttaa, että ulkopuolisella henkilöstöllä ei pitäisi korvata tointen lukumäärän vähennystä, josta sovittiin vuonna 2014 henkilöstösääntöjen tarkistamisen ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä;

67.

panee merkille, että vuoden 2016 lopussa parlamentissa työskenteli 1 924 valtuutettua avustajaa, kun edellisenä vuonna heitä oli 1 791; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota valtuutettujen avustajien ja paikallisten avustajien oikeuksiin, koska heidän sopimuksensa ovat suorassa yhteydessä heidän avustamansa parlamentin jäsenen toimikauteen, pitäen mielessä, että valtuutetut avustajat ovat henkilöstön jäseniä, joilla on työsopimus parlamentin kanssa, kun taas paikallisiin avustajiin sovelletaan eri maiden kansallista lainsäädäntöä;

68.

muistuttaa olevansa huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai matkakulujaan yleensä korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin ja toteaa, että kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava kustannukset omasta pussistaan eivätkä he kuulu työhön liittyvän vakuutuksen piiriin; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan tätä väitettyä käytäntöä ja antamaan asiaa koskevan kertomuksen vuoden loppuun mennessä;

69.

kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin ehdoin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan näiden virkamatkojen talousarviovaikutuksia sekä niihin liittyviä järjestelyjä ja niitä koskevaa logistiikkaa;

70.

panee merkille, että parlamentti rahoittaa henkilöstökomitean toimintaa, ja kehottaa rahoittamaan vastaavalla tavalla myös valtuutettujen avustajien komitean toimintaa, koska näille avustajille jäsenten asemaa koskevissa säännöissä ja niiden soveltamisohjeissa uskotuista tehtävistä on hyötyä kaikille toimielimille ja jäsenille;

71.

kehottaa hallintoa ottamaan valtuutettujen avustajien komitean mukaan päätöksentekoon tarkasteltaessa sääntöjä, jotka saattavat koskea yksinomaan kyseistä komiteaa tai myös kaikkia muita henkilöstökomitean edustamia henkilöstöryhmiä;

72.

suhtautuu myönteisesti halukkuuteen säilyttää unionin virkamiehinä toimivien brittikansalaisten palvelussuhteet ja pyytää pääsihteeriä laatimaan kertomuksen henkilöstön brittijäseniin mahdollisesti kohdistuvista riskeistä ja siitä, miten varmistetaan, että heistä ei tule brexitin uhreja, sekä takaamaan, että heidän lakisääteiset, sopimusperusteiset ja saavutetut oikeutensa turvataan kaikilta osin;

73.

toteaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen (7) mukaisesti vuonna 2016 parlamentin henkilöstötaulukosta poistettiin 57 tointa noudattaen viiden prosentin henkilöstövähennystä koskevaa vaatimusta; toteaa, että lisäksi kaksi tointa poistettiin ja siirrettiin komissioon toimielinten välisiin tietotekniikkahankkeisiin; panee lisäksi merkille, että parlamentin oli vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 76 tointa 1. tammikuuta 2017 budjettivallan käyttäjän päätöksen mukaisesti;

74.

katsoo, että parlamentin olisi vastattava #metoo-kampanjaan soveltamalla nollatoleranssia kaikenlaiseen väkivaltaan, niin rakenteelliseen, seksuaaliseen, fyysiseen kuin psykologiseen väkivaltaan; vaatii tämän vuoksi

asettamaan tekijät täyteen vastuuseen ja määräämään heille kaikki määrättävissä olevat rangaistukset ja seuraamukset

luomaan keskitetyn valituselimen häirintätapauksista raportoimiseksi

varmistamaan, että parlamentissa kaikki voivat turvautua työpaikkakiusaamista käsittelevään riippumattomaan komiteaan, joka ei jäljittele sisäisiä valtarakenteita ja johon ei kuulu parlamentin jäseniä

antamaan väkivallan uhreille ja siitä raportoineille takuun täydestä anonyymiydestä ja luottamuksellisuudesta

tarjoamaan uhreille psykologista tukea parlamentin keskitetystä elimestä, jossa toimii lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja neuvonantajia

antamaan jäsenille ja valta-asemassa oleville virkamiehille pakollista koulutusta seksuaalisesta häirinnästä ja kiusaamisesta

antamaan henkilöstön jäsenille koulutusta ja tiedotusta, jotta he voisivat tunnistaa seksuaalisen häirinnän, ja varmistamaan, että he ovat tietoisia oikeuksistaan;

75.

pohtii, onko asianmukaisten kanavien puute syynä siihen, että häirintää käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle toimitettiin vuonna 2016 melko vähän valituksia henkilöstöön kohdistuneesta häirinnästä, eivätkä myöskään valtuutetut avustajat esittäneet häirinnästä monia valituksia; painottaa, että henkilöstösäännöissä tunnustetaan kahdenlainen häirintä (psykologinen ja seksuaalinen häirintä); katsoo, että kaikenlaisen häirinnän torjunnan olisi oltava yksi pääsihteerin tärkeimmistä painopisteistä; pitää tässä mielessä tervetulleena pääsihteerin ehdotusta perustaa riippumattomien uskottujen neuvonantajien verkosto, johon voivat ottaa yhteyttä niin valtuutetut avustajat kuin jäsenten palveluksessa olevat harjoittelijat, ryhmien henkilöstö ja muu henkilöstö sekä muut harjoittelijat; toteaa, että nämä neuvonantajat valitaan asiantuntemuksensa ja ihmissuhdetaitojensa perusteella ja että heille annettaisiin kohdennettua koulutusta; kehottaa tarkistamaan häirinnästä tehtyjä valituksia käsittelevien neuvoa-antavien komiteoiden kokoonpanoa ja varmistamaan, että niissä on yhtäläinen edustus jäseniä, valtuutettuja avustajia ja henkilöstöä ja että niiden sukupuolijakauma on tasapainoinen; kehottaa puhemiehistöä tutkimaan mahdollisuutta nimittää ulkopuolinen tarkastaja sisäisten prosessien parantamiseksi entisestään;

76.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

77.

muistuttaa, että valtuutetut avustajat ja jäsenten palveluksessa olevat harjoittelijat ovat haavoittuvassa asemassa suhteessa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin sisäisiin sääntöihin; varoittaa pääsihteeriä mahdollisista taloudellisista seurauksista, joita saattaa aiheutua sen johdosta, että parlamentti ei vieläkään ole taannut väärinkäytösten paljastajien suojelua sellaisille valtuutetuille avustajille, jotka raportoivat jäsenten rikkomuksista; kehottaa pääsihteeriä oikaisemaan tilanteen välittömästi;

78.

pyytää hyödyntämään parlamentin ulkoiseen toimintaan varatut viikot pääasiassa parlamentin jäsenten avustajille suunnattujen koulutusten ja myös kielten intensiivikurssien järjestämiseen;

79.

palauttaa jälleen kerran mieliin, että parlamentti on käytännössä ainoa toimielin, joka ei ole ottanut käyttöön joustavaa työaikaa koskevaa järjestelmää, joka on ollut monia vuosia käytössä lähes kaikissa toimielimissä, muun muassa komissiossa, ja joka on todistettavasti lisännyt tuottavuutta ja parantanut henkilöstön elämänlaatua; pyytää, että joustavaa työaikaa koskeva järjestelmä sisällytetään mahdollisimman pian parlamentin työjärjestelyihin ja että talousarvion valvontavaliokunnalle ilmoitetaan edistymisestä tämän tavoitteen saavuttamisessa;

80.

toteaa jälleen – vuotta 2015 koskevan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselman mukaisesti (90 kohta) – että harjoittelijoille on myönnettävä heidän tulojensa mukaan suurempi alennus parlamentin ravintoloiden hinnoista;

81.

panee erittäin huolestuneena merkille, että ranskan ja erityisesti espanjan sekä italian yksityistuntien kysyntä on laskenut parlamentin jäsenten keskuudessa erityisesti vuodesta 2009 alkaen; panee merkille, että ainoastaan englannin ja saksan kurssien kysynnän taso on säilynyt ennallaan tai jopa noussut; muistuttaa pääsihteeriä monikielisyyden tärkeydestä Euroopan yhdentymisessä ja hallinnon roolista sen edistämisessä, että unionin kansalaisten valitsemat edustajat opiskelevat eri kieliä, jotka ovat myös erittäin tärkeä ymmärtämisen ja viestinnän työkalu parlamentaarisen työn harjoittamisessa; pyytää hallintoa tiedottamaan nykyisen esitteen ja verkossa saatavilla olevien tietojen lisäksi asianmukaisia kanavia käyttäen parlamentin jäsenille säännöllisesti kaikista parlamentin heille tarjoamista mahdollisuuksista ja korostamaan erityisesti toimielimen sisäisten kieltenopettajien Brysselissä ja Strasbourgissa tarjoamia kursseja joustavimpana ja parhaiten jäsenten tarpeisiin ja työtilanteeseen soveltuvana sekä taloudellisimpana ratkaisuna; pyytää pääsihteeriä myös kehittämään tarvittavia välineitä monikielisyyden edistämiseksi tällä alalla, myös parantamalla sisäisten kieltenopettajien käytettävyyttä ja poistamalla työhön liittyvän epävarmuuden, josta he kärsivät; panee merkille, että jäsenten ammatillisen koulutuksen yksikkö siirrettiin varainhoidon pääosastosta henkilöstöasioiden pääosastoon, jotta voitaisiin lisätä henkilöstöasioiden pääosastossa jo sijaitsevan henkilöstön koulutusyksikön synergiaetuja; pyytää pääsihteeriä ilmoittamaan, mitä erityisiä tuloksia tällä muutoksella ajatellaan saavutettavan;

82.

kehottaa pääsihteeriä kehittämään vapaaehtoista ja läpinäkyvää liikkuvuuspolitiikkaa, jossa henkilöstön intressit ja taidot otetaan huomioon todellisen urakehitysstrategian kehyksessä;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

83.

toteaa, että päivitetyssä ehdotuksessa parlamentin keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategiaksi olisi keskityttävä Brysselin tiloihin ja etenkin tulevaan Paul-Henri Spaak -rakennukseen, kun otetaan huomioon Luxemburgin ja Strasbourgin tilojen viimeaikainen kehitys; kehottaa lisäksi puhemiehistöä arvioimaan Strasbourgin Salvador de Madariaga -rakennuksen infrastruktuurin iän; panee myös merkille, ettei vieläkään tiedetä, mitkä ovat brexitin keskeiset vaikutukset tulevaan kiinteistöpolitiikkaan, mm. sen mahdolliset vaikutukset monikielisyyteen, henkilöstötaulukossa olevien virkojen määrään ja jäsenten määrään; katsoo, että varmoja suunnitelmia voidaan tehdä vasta kun brexit-prosessi on saatettu päätökseen; kehottaa puhemiehistöä laatimaan riskien lieventämistä koskevia strategioita ottaen huomioon tarpeen torjua kaikkia mahdollisia häiriöitä, joita brexit-neuvotteluihin liittyvät tulevat tapahtumat saattavat aiheuttaa; pyytää pääsihteeriä ehdottamaan yksityiskohtaista suunnitelmaa siitä, mihin rakennuksia käyttävä henkilöstö sijoitetaan rakennusten kunnostamisen tai uudelleenrakentamisen yhteydessä;

84.

kehottaa asiasta vastaavia yksikköjä selventämään, miten ne aikovat panna täytäntöön Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuman niiden rakennusten antamasta esimerkistä (8) energiatehokkuusdirektiivin soveltamisen yhteydessä, kun otetaan huomioon, että vuoden 2020 määräaika lähestyy;

85.

toteaa, että puhemiehistö valtuutti pääsihteerin laatimaan yksityiskohtaisia ehdotuksia mahdollisista vaihtoehdoista Paul-Henri Spaak -rakennuksen kunnostamiseksi; panee lisäksi merkille, että näissä ehdotuksissa olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot, myös se, ettei toimiin ryhdytä, peruskorjaus tai uudelleenrakentaminen, ja ehdotuksiin olisi liitettävä yksityiskohtaiset arvioinnit hankkeiden toteutettavuudesta ja niissä olisi käsiteltävä kattavasti kaikkia mahdollisia oikeudellisia kysymyksiä; panee merkille, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston yksityiskohtaiset ehdotukset oli määrä esitellä puhemiehistölle vuoden 2018 alussa;

86.

panee merkille, että useimpia parlamentin rakennuksista ei ole suunniteltu eikä rakennettu rakenteelliselta kestävyydeltään eurokoodistandardien vaatimusten mukaisiksi, sillä kyseisiä standardeja ei ollut rakennusten tekovaiheessa olemassa; toteaa, että ainoat rakenteelliselta kestävyydeltään eurokoodien mukaiset rakennukset ovat Willy Brandt -rakennus ja Wilfried Martens -rakennus; huomauttaa, että eri rakennusten rakenteiden mahdollisen haavoittuvuuden riskiä lieventävät osittain infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston ja turvallisuusasioiden pääosaston operatiiviset toimet, ja että tässä suhteessa on tarkoitus toteuttaa muita organisaatioon liittyviä muutoksia;

87.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 11. huhtikuuta 2016 ehdotuksen jäsenten kuljetuspalvelujen siirtämisestä talon sisäisiksi palveluiksi; panee tyytyväisenä merkille, että kuljetuspalvelujen siirtäminen sisäisiksi resursseiksi paransi jäsenille tarjottavien palvelujen laatua ja lisäsi niiden määrää, ja että sen avulla voitiin vastata tehokkaasti ja vaikuttavasti ennakoimattomiin hätätilanteisiin tai kysynnän äkilliseen kasvuun; pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaatetta ei kunnioitettu parlamentin kuljetuspalvelujen palvelukseenottoprosessissa; kehottaa pääsihteeriä esittämään ehdotuksen nykytilanteen kohentamiseksi; on myös huolestunut kuljettajien palkkauksen vaihtelusta ja kysyy puhemiehistöltä, aikooko se harkita palkkauksen yhdenmukaistamista torjuakseen palkkausjärjestelmien mahdollisia epäoikeudenmukaisuuksia;

88.

panee tyytyväisenä merkille, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston vireillepanevan yksikön ja ennakkotarkastusjaoston välillä toteutettiin tausta-asiakirjojen sähköistä toimittamista koskeva pilottihanke Strasbourgin huoltoyksikön menositoumusten osalta; panee tyytyväisenä merkille, että myönteisten kokemusten perusteella hanketta laajennettiin Strasbourgin hankeyksikköön; kannustaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa jatkamaan asiakirjojen toimittamista sähköisinä aina kun se on mahdollista vähentääkseen kustannuksia ja lisätäkseen palvelujen tehokkuutta;

89.

toteaa, että parlamentin itsepalveluravintoloiden hintoja oli tarkistettava, jotta siirryttäisiin pois tuetuista palveluista kohti käyttöoikeussopimuksia, joissa ateriapalvelujen tarjoaja kantaa täyden taloudellisen ja kaupallisen riskin; panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin harjoittelijoilla on edelleen oikeus 0,50 euron alennukseen pääruoka-annoksista kaikissa Brysselin ja Luxemburgin itsepalveluravintoloissa ja 0,80 euron alennukseen Strasbourgissa; kehottaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa valvomaan tulevia hinnankorotuksia varmistaakseen, että palvelut hinnoitellaan edelleen asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti;

90.

panee merkille parlamentin pysäköintipaikoista 13. joulukuuta 2013 annetut säännöt sekä parlamentin entistä voimakkaamman sitoutumisen ympäristönsuojeluun; katsoo tämän vuoksi, että työntekijöiden henkilökohtaisten polkupyörien pysäköimistä parlamentin kaikissa toimipaikoissa koskevissa järjestelyissä olisi tarjottava etuja, joita kyseisissä säännöissä ei tällä hetkellä ole; kehottaa pääsihteeriä toteuttamaan tämän suuntaisia toimia ja sallimaan työhön lähetettyjen työntekijöiden henkilökohtaisten polkupyörien pysäköiminen parlamentin pysäköintialueille erityisesti Strasbourgissa myös istunnon ulkopuolisena aikana sekä varaamaan tätä varten sopivia ja turvallisia alueita;

91.

muistuttaa pitävänsä erittäin valitettavana päätöstä vaihtaa jäsenten ja heidän avustajiensa toimistojen kalusteet Brysselissä; toteaa, että suurin osa kalusteista on täysin käyttökelpoisia ja ulkonäöltään kelvollisia eikä ole mitään tarvetta vaihtaa niitä; ei edelleenkään pidä joidenkin jäsenten palautetta – yleisen kyselyn sijaan – yksinään riittävänä perusteena kalusteiden vaihtamiseen ja pitää hallinnon esittämiä makuun, muotiin tai vanhentuneeseen tyyliin liittyviä argumentteja yhtä lailla riittämättöminä; katsoo, että yksittäiset kalusteet olisi vaihdettava vain, jos niissä näkyy selviä vaurioita tai merkittävää kulumista tai jos niiden avulla vältetään työpaikalla erityinen tai yleinen terveysriski (kehittämällä esimerkiksi toimistopöytien ja -tuolien ergonomisuutta);

92.

muistuttaa pääsihteeriä henkilöstökomitean tekemän toimistojen yhteiskäyttöä koskevan kyselyn tuloksista ja toteaa, että kyselyyn osallistui 3 000 vastaajaa, joista 80 prosenttia vastusti toimistojen yhteiskäyttöä; kehottaa pääsihteeriä valmistelemaan suunnitelman henkilöstön kuulemista varten ja toteuttamaan jatkotoimia kyselyn tuloksien perusteella;

Tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto

93.

toteaa, että tulkkien työskentelyä koskevissa uusissa vertailuarvoissa alimmaksi tuntimääräksi määritettiin keskimäärin 11 viikkotulkkaustuntia ja korkeimmaksi keskimääräiseksi tuntimääräksi 17 viikkotulkkaustuntia; panee merkille, että vakinaisten tulkkien tulkkauskopissa käyttämien keskimääräisten viikkotulkkaustuntien kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2014, jolloin se oli 11 tuntia 54 minuuttia, vuonna 2016 kaikkiaan 13 tuntiin ja 25 minuuttiin; toteaa, että vuosi 2014 oli vaalivuosi, jolloin tulkkaukselle oli vähemmän tarvetta; painottaa, että kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2016 johtui siitä, että parlamentti palasi säännölliseen valiokuntakokous-, ryhmäkokous- ja Strasbourg-viikkojen sekä turkoosien viikkojen rytmiinsä; muistuttaa, että vuonna 2013 henkilöstösääntöuudistuksessa unionin toimielinten henkilöstön viikkotyötuntien määrä nousi 37,5 tunnista 40–42 tuntiin, ja tämä heijastui myös tulkkauspalvelujen viikkotuntimäärän nousuun; kannustaa tulevassa yhteistyössä ammattiyhdistysten ja pääsihteerin välillä keskittymään oikeudenmukaisiin työoloihin varmistaen samanaikaisesti parlamentin toiminnan moitteettoman sujumisen; korostaa, että pääsihteeri ja henkilöstökomitea käyvät parhaillaan keskusteluja, ja vaatii kaikkia osapuolia sopimaan asiasta; panee merkille, että muuta henkilöstöä varten sidottujen määrärahojen kasvu johtui osittain ulkoisen tulkkauksen tarpeen kasvusta vuonna 2016 (2,2 miljoonan euron lisäys vuoteen 2015 verrattuna); toteaa lisäksi, että poliittisten ryhmien ja valiokuntien kokouksissa on puutetta tulkkauksesta kaikille kielille tulkkien osoittamista koskevien sääntöjen vuoksi; katsoo vielä, että valiokuntien kokousten aikataulumuutokset ovat johtaneet usein epätavallisiin kokousaikoihin ja selittyvät osittain tulkkausresurssien tehokkaaseen käyttöön liittyvän jouston rajallisuudella;

94.

panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi pääsihteerin sille toimittaman Euroopan parlamentin konferenssihallinnon nykyaikaistamista koskevan strategian; toteaa, että strategian mukaan konferenssin järjestäjiä varten perustetaan keskitetty asiointi- ja tukipiste, jonka tukena olisi räätälöityä tietoteknistä alustaa hyödyntävä yhdennetty konferenssipalvelujen yksikkö; toteaa lisäksi, että teknisiä kokoushuonepalveluja varten otetaan vaiheittain käyttöön keskitetty avustuspiste tapahtuman aikana ja keskitetty hallinnointi- ja tukipalvelu;

Varainhoidon pääosasto

95.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö hyväksyi 26. lokakuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan uuden lähestymistavan, jonka päämääränä on tehostaa asiakassuuntautuneisuutta ja vähentää jäsenten hallinnollista rasitetta, ja otti käyttöön kaksi uutta välinettä: jäsenten portaalin ja verkkoportaalin; on tyytyväinen portaalin käyttöönottoon täyden palvelun keskitettynä asiointipisteenä, jossa jäsenet voivat hoitaa kaikki taloudellisiin ja sosiaalietuuksin liittyvät muodollisuudet, ja toteaa, että portaali otettiin kokonaisuudessaan käyttöön heinäkuussa 2016; toteaa, että tammikuusta 2015 lähtien käytössä ollut verkkoportaali on jäsenten portaalin sähköinen vastine, joka tarjoaa kootusti tietoja voimassa olevista säännöistä ja jäsenten oikeuksista; korostaa, että hallinnon yksinkertaistamistoimia ei pidä toteuttaa vain siirtämällä osa työstä hallintohenkilöstöltä jäsenten ja heidän toimistojensa hoidettavaksi;

96.

kehottaa yksinkertaistamaan palvelukseenottoprosesseja ja matkakorvauksia paikallisten avustajien osalta; pitää valitettavana, että prosessit ovat usein monimutkaisia ja pitkällisiä, mistä seuraa merkittävää viivästymistä; kehottaa varainhoidon pääostastoa ratkaisemaan tämän ensisijaisen ongelman;

97.

huomauttaa, että tämänhetkinen sopimus parlamentin matkatoimiston kanssa päättyy vuoden 2018 lopussa ja että valmisteilla on avoin tarjouskilpailu, jossa valitaan uusi matkatoimisto, jonka tehtävänä on avustaa parlamenttia virkamatkojen käsittelyssä ja järjestämisessä; kehottaa sisällyttämään uuteen sopimukseen tiukempia ehtoja etenkin lippujen hinnoittelusta ja siitä, että matkatoimiston puhelinpalvelun olisi oltava käytössä aina, myös viikonloppuisin; pitää tärkeänä sellaista yksinkertaista ja käyttäjäystävällistä valitusmekanismia, jonka avulla puutteet voidaan tuoda nopeasti esiin ja ongelmat korjata pikaisesti; painottaa, että on kiinnitettävä enemmän huomiota jäsenten erityisvaatimuksiin ja räätälöityjen palvelujen tarpeeseen;

98.

pyytää, että seuraava matkatoimisto pyrkisi takaamaan kilpailukykyisimmät hinnat parlamentin virkamatkoja varten;

Vapaaehtoinen eläkerahasto

99.

toteaa, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 (vapaaehtoista) lisäeläkejärjestelmää koskevissa puhemiehistön säännöissä ja jäsenten oli mahdollista liittyä siihen parlamentin kuudennen vaalikauden loppuun asti (13. heinäkuuta 2009); toteaa, että rahasto perustettiin, jotta jäsenillä olisi eläkejärjestelmä, koska sellaista ei aiemmin ollut olemassa;

100.

palauttaa mieliin, että unionin tuomioistuin päätti vuonna 2013, että puhemiehistön päätös rahaston jäsenten eläkeiän nostamisesta 60 vuodesta 63 vuoteen, jotta pääomaa ei käytetä loppuun liian nopeasti ja jotta rahasto mukautettaisiin uusiin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin, on pätevä;

101.

toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä kasvoi 286 miljoonasta eurosta vuoden 2015 lopussa 326,2 miljoonaan euroon vuoden 2016 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2016 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 146,4 miljoonaa euroa ja eläkevastuu oli 472,6 miljoonaa euroa; huomauttaa, että nämä rahaston ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle mutta että vapaaehtoisen eläkerahaston vuonna 2016 maksama määrä oli yhteensä 16,6 miljoonaa euroa;

102.

huomauttaa, että seuraavien viiden vuoden aikana eläkeiän saavuttaneista ja eläkkeeseen rahasto-osuusmaksujensa perusteella oikeutetuista parlamentin jäsenistä – ellei ketään edunsaajista valita (uudelleen) vuonna 2019 parlamenttiin tai muuhun toimielintehtävään – uusien eläkeläisten määrä on 21 vuonna 2018, 74 vuonna 2019, 21 vuonna 2020, 12 vuonna 2021 ja 17 vuonna 2022;

103.

pitää valitettavana, että vapaaehtoisen eläkerahaston nykytilannetta koskeva arviointi ei edelleenkään ole saatavilla; palauttaa mieliin varainhoitovuotta 2015 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman 109 kohdan ja varainhoitovuotta 2014 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman 112 kohdan, joissa kehotetaan arvioimaan vapaaehtoisen eläkerahaston nykytilannetta; kehottaa jälleen kerran puhemiehistöä arvioimaan vapaaehtoisen eläkerahaston nykytilannetta mahdollisimman pian ja viimeistään 30. kesäkuuta 2018;

104.

tuo uudelleen julki vapaaehtoiseen eläkerahastoon liittyvät jatkuvat ongelmat ja pyytää puhemiehistöä ja pääsihteeriä toteuttamaan toimia, jotta estetään sen käyttäminen loppuun liian aikaisin ja vältetään vaikutukset parlamentin talousarvioon;

105.

toteaa, että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan; panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin ilmoituksen, jonka mukaan hän on esittänyt puhemiehistölle toimintasuunnitelman;

106.

ottaa huomioon, että rahaston nykyisen varallisuuden, sen tulevien vuotuisten maksuvelvoitteiden ja sen rahoitusmarkkinainvestointien tuoton kehittymisen perusteella vapaaehtoisen eläkerahaston arvioidaan ehtyvän noin vuosina 2024–2026;

Yleinen kulukorvaus

107.

suhtautuu myönteisesti puhemiehistön päätökseen perustaa tilapäinen työryhmä, jonka tehtävänä on määrittää ja julkistaa säännöt, joita sovelletaan yleisen kulukorvauksen käyttöön; muistuttaa odotuksista, jotka parlamentti toi julki 5. huhtikuuta 2017 (9) ja 25. lokakuuta 2017 (10) vuoden 2018 talousarviosta antamissaan päätöslauselmissa, joissa se kehotti lisäämään yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta ja määrittämään tarkempia sääntöjä, joita sovelletaan yleisen kulukorvauksen nojalla hyväksyttyihin menoihin liittyvään vastuuvelvollisuuteen aiheuttamatta lisäkustannuksia parlamentille; pyytää uudelleen puhemiehistöä tekemään kiireellisesti yleiseen kulukorvaukseen seuraavat konkreettiset muutokset:

yleistä kulukorvausta olisi kaikissa tapauksissa käsiteltävä erillisellä pankkitilillä

jäsenten olisi säilytettävä kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit

yleisestä kulukorvauksesta käyttämättä jäänyt osuus olisi palautettava jäsenen toimikauden lopussa;

108.

palauttaa mieliin edustajantoimen riippumattomuuden periaatteen; korostaa, että on vaaleilla valittujen jäsenten vastuulla käyttää kulukorvaukset parlamentaariseen toimintaan ja että jäsenet voivat halutessaan julkistaa omilla verkkosivuillaan tiedot siitä, mihin he ovat yleistä kulukorvausta käyttäneet;

109.

katsoo, että yleistä kulukorvausta tarkistettaessa olisi otettava huomioon avoimuutta ja taloudellista vastuuta koskevat aiemmin hyväksytyt täysistunnon suositukset;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

110.

muistuttaa, että parlamentin keskeinen strateginen pilari avoimen viestinnän maailmassa on tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden vahvistaminen; toteaa, että kyberturvallisuustoimintasuunnitelman mukaisesti kyberturvallisuuskulttuurin pilarissa keskitytään tiedotus- ja koulutustoimiin, joilla varmistetaan, että parlamentin tieto- ja viestintätekniikan käyttäjät ovat tietoisia riskeistä ja toimivat osaltaan ensimmäisenä puolustuslinjana; ottaa huomioon kyberturvallisuusriskejä koskevan tiedotuskampanjan, johon sisältyy visuaalisia muistutuksia kaikkialla parlamentin tiloissa, parlamentin sisäisessä tiedotteessa julkaistuja artikkeleja kyberturvallisuudesta ja tiedostustilaisuuksia jäsenille, avustajille ja henkilöstölle; ilmaisee kuitenkin olevansa huolestunut kyberturvallisuuteen kohdistuvista uhkista; panee tyytyväisenä merkille tietojärjestelmien turvallisuusvastaavan nimittämisen ja tieto- ja viestintäturvasta vastaavan yksikön perustamisen siihen kuuluvine turvallisuudenhallinta- ja turvallisuusoperaatioyksiköineen; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön sisäinen asiantuntijajärjestelmä sataprosenttisesti, myös suuren vaihtuvuuden estämiseksi;

111.

katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan palvelujen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava internetin hyvä käyttömahdollisuus ja että yhteydet kaatuvat tällä hetkellä liian usein;

112.

panee merkille ICT4MEPs-hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenille ja heidän henkilöstölleen vaalipiireissä tarjottavia tieto- ja viestintätekniikan palveluita; toteaa, että hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin lokakuussa 2016 ja siinä tarjottiin pääsynhallinta paikallisille avustajille; panee kuitenkin merkille, että hankkeessa on vielä parantamisen varaa; kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä jatkamaan hankkeen toteutusta ottaen huomioon käyttäjien tarpeet;

113.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin vierailijat voivat käyttää Wi-Fi-yhteyttä ja että tämä on seuraava askel kohti sähköisesti osallistavampaa parlamenttia; huomauttaa kuitenkin, että tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden olisi oltava edelleen keskeisessä asemassa ja että parlamentin sisäinen verkko olisi suojattava mahdollisilta vihamielisiltä ulkopuolisilta hyökkäyksiltä; painottaa tarvetta parantaa merkittävästi tarjotun palvelun laatua, erityisesti Strasbourgissa, ja odottaa mielenkiinnolla lähitulevaisuudessa toteutettavia tarpeellisia toimia;

114.

kehottaa puhemiehistöä esittämään yhteistyössä innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston kanssa riskien vähentämistoimia, jotta varmistetaan parlamentin toiminnan moitteeton sujuminen järjestelmän vahingoittuessa tai toimintahäiriöiden yhteydessä; korostaa, että on tärkeää laatia palveluista prioriteettilista, jonka mukaan toimitaan palautettaessa palveluja mahdollisimman nopeasti, jotta runkopalvelu toimisi edelleen kyberhyökkäyksestä huolimatta; kehottaa puhemiehistöä laatimaan valmiussuunnitelman järjestelmän pitkäaikaisten toimintahäiriöiden varalta; suosittaa, että datakeskuksien olisi sijoitettava palvelimensa eri paikkoihin, jotta parannetaan parlamentin tietojenkäsittelyjärjestelmien turvallisuutta ja kestävyyttä;

115.

toistaa varainhoitovuosia 2014 ja 2015 koskevissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esittämänsä pyynnön ottaa käyttöön nopea hälytysjärjestelmä, jonka avulla innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto voi yhteistyössä turvallisuusasioiden pääosaston kanssa lähettää nopeasti teksti- tai sähköpostiviestejä niille parlamentin ja henkilöstön jäsenille, jotka haluavat lisätä yhteystietonsa turvallisuutta koskevissa hätätilanteissa käytettävään osoitteistoon;

Turvallisuusasioiden pääosasto

116.

panee merkille pääsihteerin tammikuussa 2018 puhemiehistölle esittelemän uuden optimoidun järjestelmän turvallisuuteen liittyvien tehtävien organisoimiseksi; toteaa myös, että tässä uudessa järjestelmässä otetaan huomioon vartijoiden roolin ja tehtävänkuvan erityisluonne; toivoo, että voidaan pitää yllä avointa vuoropuhelua, jotta voidaan ottaa huomioon tämän erittäin jännittyneessä turvallisuustilanteessa työskentelevän henkilöstöryhmän vaatimukset;

117.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin tiloissa ja niiden ympäristössä toteutetaan jatkuvasti toimia turvallisuuden parantamiseksi; toteaa, että turvallisuusasioissa parlamentin on pyrittävä säilyttämään herkkä tasapaino erilaisten turvatoimien huomioon ottamisen ja toisaalta parlamentin toimintaa hidastavien liiallisten turvajärjestelyjen välillä; edellyttää silti parlamentin turvallisuuden parantamista entisestään ja kehottaa jälleen pääsihteeriä varmistamaan, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja pystyy hoitamaan tehtävänsä ammattimaisesti myös hätätilanteissa;

118.

kehottaa turvallisuusasioiden pääosaston henkilöstöä tarkastamaan evakuointitapauksissa huolellisesti koko vastuullaan olevan rakennuksen, varmistamaan, että se on tyhjennetty, ja auttamaan evakuointitilanteessa henkilöitä, joilla on kuulovamma tai jokin muu vamma;

Ympäristöystävällinen parlamentti

119.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö käynnisti ympäristöasioiden hallintajärjestelmää (EMAS) koskevan hankkeen parlamentissa 19. huhtikuuta 2004; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi vuonna 2016 tarkistetun ympäristöpolitiikan, jossa vahvistetaan ja toistetaan parlamentin sitoutuminen ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen;

120.

kiittää parlamentin sitoutumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin; panee merkille, että kesäkuussa 2016 hyväksytyn Euroopan parlamentin ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevan täytäntöönpano-oppaan tarkoituksena on auttaa parlamentin tulojen ja menojen hyväksyjiä käynnistämään onnistuneesti ympäristöä säästäviä hankintapolitiikkoja ja -menettelyjä; suhtautuu myönteisesti toimielinten välisen, ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja käsittelevän neuvontapalvelun perustamiseen; kehottaa arvioimaan sellaisten kriteerien käyttöönottoa, joita sovelletaan ympäristöä säästävien julkisten hankintojen pakolliseen huomioon ottamiseen tietyn raja-arvon ylittävien julkisten tarjouskilpailujen ja tiettyjen tuoteryhmien kohdalla; panee merkille Altiero Spinelli -rakennukseen rakennetun kasviseinän ja katsoo, että sen kustannukset ovat kohtuuttoman suuret verrattuna sen tuottamiin hyötyihin; pyytää ympäristöasioiden hallintajärjestelmää etsimään ratkaisuja, joissa otetaan ekologisuuden lisäksi huomioon kustannus-hyötysuhde;

121.

pitää myönteisenä vesipisteiden asentamista ja uudelleenkäytettävien lasipurkkien käyttöönottoa; toteaa, että vesipisteitä ei juurikaan mainosteta eikä niitä ole vielä asennettu toimistotiloihin; pitää valitettavana, että muovijätteen vähentämistä koskevista tarjouseritelmistä huolimatta parlamentin ateriapalvelut myivät entistä enemmän kertakäyttöpakkauksiin pakattuja ruoka-annoksia; kehottaa avoimuuteen ateriapalvelujen tuottaman muovijätteen suhteen; toteaa, että parlamentin kokouksissa tarjolla oleva pullovesimerkki on vaihtunut kolmesti alle kahden vuoden aikana, mikä ei vaikuta olevan aiemmin ilmoitetun tarjouskilpailujen keston mukaista, ja vesi on edelleen pakattu muovipulloihin; antaa tunnustusta sille, että komissio on luopunut muovipulloihin pakatusta juomavedestä, ja kehottaa parlamenttia laatimaan suunnitelman sen seuraamiseksi, erityisesti ottaen huomioon sen antaman esimerkin ja muovistrategiaa koskevaan politiikkaan liittyvän unionin aloitteen;

122.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi pääsihteerin ehdottaman etenemissuunnitelman siirtymisestä kohti sähköistä autokantaa; toteaa, että vuoden 2017 loppuun mennessä puolet parlamentin autokantaan kuuluvista autoista ja pikkubusseista olisi oltava sähköautoja tai ladattavia hybridiautoja ja että vuodesta 2018 lähtien kaikkien parlamentin autokantaan hankittavien uusien autojen olisi oltava ladattavia hybridiautoja tai sähköautoja; toteaa, että vuonna 2020 kaikkien parlamentin autokantaan kuuluvien autojen olisi oltava sähköautoja tai ladattavia hybridiautoja ja että vuonna 2021 tämä vaatimus ulotettaisiin myös kaikkiin parlamentin pikkubusseihin; korostaa painokkaasti, että aina kun autokantaa uusitaan mittavasti, olisi tehtävä kustannus-hyötyanalyysi ja että talousarvion valvontavaliokunnan olisi perehdyttävä kustannus-hyötyanalyysiin, joka edelsi sähköautokantaa koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa; kehottaa toteuttamaan lisätoimia aktiivisen liikkuvuuden edistämiseksi, myös tarjoamalla houkuttelevampia, helppopääsyisempiä ja turvallisempia pysäköintipaikkoja polkupyöriä varten;

123.

pyytää, ettei puhemiehistö rajoittaisi ympäristöystävällisempiä vaihtoehtojaan ainoastaan sähköautoihin, koska niiden tuotanto (myös tarvittavien resurssien saatavuus) on herättänyt huolta, samoin kuin akkujen hävittäminen niiden elinkaaren päättyessä; pitää valitettavana, että jäsenille ei tiedotettu analyysista, joka koskee vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita tai vetypolttokennoja; korostaa, että monimuotoistamalla ympäristöystävällistä autokantaa vähennettäisiin riippuvuutta yhdestä ainoasta toimittajasta ja voitaisiin torjua mahdollisia tulevia toimitusongelmia;

124.

toteaa, että parlamentin on noudatettava sovellettavaa alueellista ja paikallista lainsäädäntöä, ja kehottaa parlamentin yksikköjä selvittämään yksityiskohtaisesti, miten se on pannut täytäntöön ilmanlaatuun, ilmastoon ja energiankäytön hallintaan liittyvän Brysselin aluelainsäädännön (Code Bruxellois de l’air, du climat et de la maîtrise de l’énergie), erityisesti työntekijöille tarjottavien pysäköintipaikkojen alalla;

125.

suhtautuu vuoteen 2030 ja sen jälkeiseen aikaan ulottuvan unionin energia- ja ilmastopolitiikan yhteydessä myönteisesti lisätoimiin, joilla hyvitetään väistämättömiä päästöjä; kehottaa parlamenttia kehittämään lisää hiilidioksidipäästöjä hyvittäviä politiikkoja;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

126.

palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä (11) säädetään tiedoista, joita budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille on toimitettava toimielimen tekemistä sopimuksista; toteaa, että varainhoitoasetuksessa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailu on pakollinen;

127.

panee merkille, että vuonna 2016 tehtiin yhteensä 219 hankintasopimusta, joista 77 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 436 miljoonaa euroa, ja 141 neuvottelumenettelyihin, joiden kokonaisarvo oli 64 miljoonaa euroa; panee merkille, että neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus oli 14 prosenttia alhaisempi vuonna 2016 (141 sopimusta, kun vuonna 2015 tehtiin 151 sopimusta) ja niiden arvo laski 29 prosenttia (64 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 se oli 90 miljoonaa euroa);

128.

panee merkille seuraavan eritelmän vuonna 2016 ja 2015 tehdyistä sopimustyypeistä:

Sopimustyyppi

2016

2015

Määrä

Osuus (%)

Määrä

Osuus (%)

Palvelut

Toimitukset

Urakat

Kiinteistöt

169

36

13

1

77

16

6

1

194

34

18

8

77

13

7

3

Yhteensä

219

100

254

100


Sopimustyyppi

2016

2015

Arvo (euroina)

Osuus (%)

Arvo (euroina)

Osuus (%)

Palvelut

244 881 189

49

539 463 943

70

Toimitukset

155 805 940

31

78 424 245

11

Urakat

97 640 851

19

92 889 168

12

Kiinteistöt

1 583 213

1

55 804 154

7

Yhteensä

499 911 194

100

766 581 510

100

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2016, s. 6)

129.

panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2016 ja 2015 tehdyt hankintasopimukset esitetään menettelytyypin mukaan:

Menettelytyyppi

2016

2015

Määrä

Osuus (%)

Määrä

Osuus (%)

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

70

7

141

1

32

3

64

1

93

10

151

37

4

59

Yhteensä

219

100

254

100


Menettelytyyppi

2016

2015

Arvo (euroina)

Osuus (%)

Arvo (euroina)

Osuus (%)

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

406 408 732

29 190 756

64 284 705

27 000

81

6

13

0

636 333 284

40 487 367

89 760 859

83

5

12

Yhteensä

499 911 194

100

766 581 510

100

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2016, s. 8)

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

130.

toteaa, että vuonna 2016 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti:

Ryhmä

2016

2015

Määrärahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrärahat (*1)

Maksut

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste (%)

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

Määrärahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrärahat

Maksut

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste (%)

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

PPE

17 400

8 907

18 303

105,19

8 005

17 440

10 198

17 101

98,06

8 745

S&D

15 327

5 802

15 713

102,51

5 417

15 256

5 748

15 379

100,81

7 633

ECR

6 125

2 518

5 835

95,25

2 809

5 959

1 614

5 065

84,99

2 779

ALDE

5 759

2 366

6 448

111,98

1 676

5 692

2 517

5 865

103,03

2 839

GUE/NGL

4 340

1 729

4 662

107,43

1 407

4 305

1 256

3 832

89,02

2 156

Verts/ALE

4 180

1 557

3 921

93,82

1 815

4 153

1 293

3 890

93,67

2 078

EFDD

3 820

1 873

2 945

77,10

1 910

3 843

1 643

3 629

94,45

1 919

ENF (*2)

1 587

0

827

52,09

793

Sitoutumattomat

772

216

616

79,90

257

1 627

533

1 001

61,51

214

Yhteensä  (*3)

57 723

24 968

58 443

101,25

23 296

59 860

24 803

56 588

94,53

29 155

131.

panee huolestuneena merkille, että yhden poliittisen ryhmän kohdalla riippumaton ulkoinen tarkastaja esitti varauman sisältävän lausunnon; on erityisen huolissaan siitä, että tarkastaja havaitsi, että momentin 400 määrärahojen käyttöä koskevia sääntöjä ei ollut noudatettu tapauksissa, joissa kuluista ei voitu saada asianmukaisia tositteita, sekä tapauksessa, jossa hankintavelvoitteita ei ollut noudatettu kymmenen palveluntarjoajan kohdalla;

132.

on huolissaan tällaisten sääntöjenvastaisuuksien parlamentille aiheuttamasta maineriskistä ja on vakuuttunut siitä, että tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, joilla estetään ja korjataan muut vastaavat sääntöjenvastaisuudet tulevaisuudessa;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt

133.

toteaa, että vuonna 2016 momentin 4 0 2 määrärahat poliittisille ryhmille käytettiin seuraavasti (12):

Puolue

Lyhenne

Omat varat

EP:n avustus

Tulot yhteensä (1)

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen) tai tappio

Euroopan kansanpuolue

PPE

1 734

6 918

10 650

85

304

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

PES

1 408

7 154

9 512

85

12

Euroopan liberaalidemokraattien liitto

ALDE

611

2 337

3 162

85

88

Euroopan vihreät

EGP

502

1 795

2 587

85

78

Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto

AECR

472

2 292

3 232

85

-240

Euroopan vasemmistopuolue

EL

335

1 594

2 119

85

25

Euroopan demokraattinen puolue

PDE

107

518

625

85

4

EU-demokraatit

EUD

54

238

341

85

11

Euroopan vapaa allianssi

EFA

158

777

1 008

85

5

Euroopan kristillinen poliittinen liike

ECPM

109

493

665

85

0

Euroopan allianssi vapauden puolesta

EAF

68

391

459

85

-40

Euroopan kansallisten liikkeiden liitto

AEMN

61

229

391

85

0

Vapauksien ja demokratian Euroopan liike

MENL

189

785

1 020

85

0

Allianssi rauhan ja vapauden puolesta

APF

62

329

391

85

-5

Yhteensä

 

5 870

25 850

36 160

85

242

 

134.

toteaa, että vuonna 2016 momentin 4 0 3 määrärahat poliittisille säätiöille käytettiin seuraavasti (13):

Säätiö

Lyhenne

Liittyy puolueeseen

Omat varat

EP:n lopullinen avustus

Tulot yhteensä

EP:n avustuksen osuus tuki-kelpoisista menoista (enintään 85 %)

Wilfried Martens Centre for European Studies

WMCES

PPE

965 665

4 878 174

5 843 839

85

Foundation for European Progressive Studies

FEPS

PES

1 041 910

4 430 253

5 472 163

84

European Liberal Forum

ELF

ALDE

248 996

1 126 430

1 375 426

85

Green European Foundation

GEF

EGP

204 866

1 090 124

1 294 990

85

Transform Europe

TE

EL

217 209

901 484

1 118 693

85

Institute of European Democrats

IED

PDE

50 690

272 033

322 724

85

Centre Maurits Coppieters

CMC

EFA

71 952

318 411

390 362

85

New Direction – Foundation for European Reform

ND

AECR

316 916

1 503 964

1 820 880

85

European Foundation for Freedom

EFF

EAF

41 923

226 828

268 751

85

Organisation For European Interstate Cooperation (*4)

OEIC

EUD

21 702

126 727

148 429

99

Christian Political Foundation for Europe

SALLUX

ECPM

61 024

326 023

387 047

85

Identités & Traditions européennes

ITE

AEMN

37 896

184 685

222 581

85

Foundation for a Europe of Nations and Freedom

FENL

MENL

96 726

549 357

646 084

85

Europa Terra Nostra

ETN

APF

37 461

151 403

188 864

85

Yhteensä  (*5)

 

 

3 414 937

16 085 895

19 500 832

85

135.

on huolestunut siitä, että useiden Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden menoihin ja omiin varoihin on viime aikoina liittynyt sääntöjenvastaisuuksia;

136.

on huolissaan tällaisten mahdollisten sääntöjenvastaisuuksien parlamentille aiheuttamasta maineriskistä ja on vakuuttunut siitä, että tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, joilla estetään ja korjataan muut vastaavat sääntöjenvastaisuudet tulevaisuudessa; katsoo kuitenkin, että näitä sääntöjenvastaisuuksia esiintyy vain muutaman harvan poliittisen puolueen ja säätiön yhteydessä; katsoo, että näiden sääntöjenvastaisuuksien ei pitäisi asettaa kyseenalaiseksi muiden poliittisten puolueiden ja säätiöiden varainhoitoa; katsoo, että parlamentin sisäisiä valvontamekanismeja on vahvistettava;

137.

kehottaa pääsihteeriä esittämään ennen 1. toukokuuta 2018 asiasta vastaaville valiokunnalle kaikki toimenpiteet, joita on toteutettu myönnettyjen tukien väärinkäytön torjumiseksi;

138.

pyytää äskettäin perustettua Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavaa viranomaista toimittamaan parlamentille edistymiskertomuksen ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen eli vuonna 2017; pyytää pääsihteeriä huolehtimaan siitä, että viranomaisella on käytössään kaikki tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat resurssit;

139.

pitää tarpeellisena, että puolueiden ja säätiöiden työhönotossa noudatetaan täysin työskentelyjäsenvaltion työ- ja sosiaalilainsäädäntöä; kehottaa sisällyttämään sisäisiin tarkastuksiin analyysin tästä näkökohdasta.

(1)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012.

(3)  EUVL L 252, 29.9.2017, s. 3.

(4)  EUVL L 246, 14.9.2016, s. 3.

(5)  EUVL C 436, 24.11.2016, s. 2.

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 160/2009, annettu 23 päivänä helmikuuta 2009, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta(EUVL L 55, 27.2.2009, s. 1).

(7)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(8)  EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 177.

(9)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0114.

(10)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0408.

(11)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(*1)  Kaikki määrät tuhansia euroja.

(*2)  Tukikelpoisten kustannusten lopulliset määrät ENF-ryhmän osalta vahvistetaan myöhemmässä vaiheessa.

(*3)  Kokonaismäärä ei sisällä ENF-ryhmään liittyviä määriä.

(12)  Kaikki määrät ovat tuhansia euroja.

(1)  Tulojen kokonaismäärä sisältää edelliseltä vuodelta varainhoitoasetuksen 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirretyn määrän.

(13)  Kaikki määrät ovat tuhansia euroja.

(*4)  OEIC:n avustuksen lopullinen määrä on 99 prosenttia menoista, koska osa menoista luokiteltiin uudelleen ei-avustuskelpoisiksi menoiksi, mikä alensi tukikelpoisten menojen kokonaismäärää.

(*5)  Taulukossa ei ole IDDE:ä koskevia lukuja vuoden 2016 avustuksia koskevan lakkauttamismenettelyn vuoksi. Avustuspäätös on tekeillä.


3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/23


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2018/1311

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2016 (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016 (COM(2017)365 – C8-0249/2017) (2),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016 sekä toimielinten vastaukset (3),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0116/2018),

1.

lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016;

2.

esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Antonio TAJANI

Pääsihteeri

Klaus WELLE


(1)  EUVL L 48, 24.2.2016.

(2)  EUVL C 323, 28.9.2017, s. 1.

(3)  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 1.

(4)  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 10.

(5)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/24


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1312

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka II – Eurooppa neuvosto ja neuvosto,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0116/2018),

A.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2016 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Eurooppa-neuvoston ja neuvoston henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.

toteaa, että vuonna 2016 Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kokonaistalousarvio oli 545 054 000 euroa (541 791 500 euroa vuonna 2015) ja sen toteutusaste oli keskimäärin 93,5 prosenttia; panee merkille, että määrärahat lisääntyivät 3,3 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia) Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviossa vuodeksi 2016;

3.

toteaa jälleen, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviot olisi erotettava toisistaan toimielinten varainhoidon avoimuuden lisäämiseksi ja kummankin toimielimen vastuuvelvollisuuden parantamiseksi;

4.

ilmaisee tukensa komission varapuheenjohtajan Kristalina Georgievan syyskuussa 2015 osana ”tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitetta alulle panemalle, onnistuneelle ajattelutavan muutokselle kohti tulosbudjetointia komission talousarvion suunnittelussa; rohkaisee Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa käyttämään menetelmää suunnitellessaan omaa talousarviotaan;

5.

pitää valitettavana Euroopan oikeusasiamiehen 9. helmikuuta 2018 neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta tekemässään strategisessa tutkimuksessa (OI/2/2017/TE) tekemää havaintoa, että neuvoston nykyinen käytäntö, joka rajoittaa unionin lainsäädäntöehdotusten tarkastelua, on hallinnollinen epäkohta; kehottaa neuvostoa noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia ja parannusehdotuksia, jotta helpotetaan yleisön mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin; korostaa, että avoimuus on tärkeää, koska neuvosto on vastuuvelvollinen unionin kansalaisille unionin lainsäätäjän asemassaan; pyytää, että sille tiedotetaan neuvoston vastauksesta ja menettelyn etenemisestä;

6.

panee merkille, että hallinnon pääosastossa valtuuskuntien matkakuluihin ja tulkkaukseen osoitetuista määrärahoista jäi vuonna 2016 edelleen huomattava osa käyttämättä; panee merkille, että jäsenvaltioiden kanssa käydään paraikaa neuvotteluja uusista toimintaperiaatteista tämän ongelman ratkaisemiseksi;

7.

kehottaa neuvostoa toimittamaan yksityiskohtaiset tiedot Athena-järjestelmän käytettävissä olevista henkilöresursseista ja muista resursseista ja varmistamaan järjestelmän mahdollisimman suuren avoimuuden;

8.

toistaa olevansa huolestunut siitä, että vuodelta 2016 siirrettiin vuodelle 2017 runsain mitoin määrärahoja, jotka oli kohdennettu etenkin teknisiin laitteistoihin, irtaimeen omaisuuteen ja tietojenkäsittelyyn; muistuttaa neuvostoa siitä, että määrärahojen siirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat poikkeuksia vuotuisuuden periaatteeseen ja niiden olisi vastattava todellisia tarpeita;

9.

pyytää jälleen eriyttämään henkilöresursseja koskevan katsauksen ura-alueen, palkkaluokan, sukupuolen, kansalaisuuden ja ammatillisen koulutuksen mukaan;

10.

panee merkille, että neuvoston pääsihteeristössä noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävää toimintamallia; panee tyytyväisenä merkille myönteisen kehityksen naisten edustuksessa johtotehtävissä: naisten osuus nousi 31 prosenttiin vuoden 2016 loppuun mennessä; pyytää neuvostoa jatkamaan sukupuolten tasa-arvoa edistävän toimintamallin soveltamista niin, että päästään tilanteeseen, jossa molempien sukupuolten edustus johtotehtävissä on aidosti tasapainossa;

11.

panee tyytyväisenä merkille tiedot, jotka koskevat tehtävänsä neuvoston pääsihteeristössä vuonna 2016 jättäneiden entisten korkeiden virkamiesten ammatillista toimintaa (1);

12.

toteaa, että vuonna 2016 julkaistussa neuvoston pääsihteerin päätöksessä 3/2016 hyväksyttiin vakavien sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevat sisäiset säännöt (väärinkäytösten paljastamista koskevat menettelyt henkilöstösääntöjen 22 a, 22 b ja 22 c artiklan mukaisesti); palauttaa mieliin, että väärinkäytösten paljastajien suojelu on asia, joka otetaan vakavasti unionin julkishallinnossa ja jota on tarkasteltava aina huolellisesti;

13.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja varjella samalla luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

14.

toteaa, että neuvoston henkilöstötaulukossa päästiin 1. tammikuuta 2017 toimielinten välisessä sopimuksessa esitettyyn tavoitteeseen viiden prosentin henkilöstövähennyksistä viiden vuoden aikana;

15.

panee huolestuneena merkille, että Europa-rakennuksen luovutuksen viivästyminen vaikutti selvästi Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvioon varainhoitovuodeksi 2016; pyytää saada tietoja viivästymisestä aiheutuneista kokonaiskustannuksista; pitää valitettavana, että kiinteistöpolitiikkaa ja siihen liittyviä menoja koskevia tietoja on edelleen puutteellisesti saatavilla, vaikka niiden olisi oltava julkisia ja siten oltava unionin kansalaisille merkki avoimuudesta;

16.

pyytää jälleen toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tiedot Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kiinteistöpolitiikasta; panee tyytyväisenä merkille, että neuvoston pääsihteeristölle myönnettiin EMAS-sertifikaatti vuonna 2016 neuvoston kiinteistöistä;

17.

pitää valitettavana, että neuvosto ei ole vieläkään liittynyt unionin avoimuusrekisteriin, vaikka se on yksi tärkeimmistä unionin päätöksentekoon osallistuvista toimielimistä; toivoo siksi, että neuvoston puheenjohtajavaltion sekä parlamentin ja komission edustajien välisissä toimielinten neuvotteluissa päästään onnistuneeseen lopputulokseen ja neuvosto lopulta liittyy avoimuusrekisteriin;

18.

pitää valitettavana Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä erota unionista; panee merkille, että tällä hetkellä ei voida ennustaa eron taloudellisia, hallinnollisia, inhimillisiä tai muita seurauksia, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa laatimaan vaikutustenarviointeja ja ilmoittamaan parlamentille niiden tuloksista vuoden 2018 loppuun mennessä;

Tilannekatsaus

19.

toteaa, että vastuuvapauden epääminen ei ole tähän asti johtanut minkäänlaisiin seurauksiin; korostaa, että tilanne olisi ratkaistava mahdollisimman nopeasti unionin kansalaisten edun nimissä; muistuttaa, että parlamentti on ainoa unionin kansalaisten suoraan valitsema toimielin ja sen rooli vastuuvapausmenettelyssä on suoraan yhteydessä kansalaisten oikeuteen saada tietoa siitä, miten julkisia varoja käytetään;

20.

panee merkille, että talousarvion valvontavaliokunta esitti parlamentin puheenjohtajakokoukselle 11. syyskuuta 2017 ehdotuksen, jossa käsiteltiin neuvoston kanssa käytäviä neuvotteluja vastuuvapausmenettelyä koskevasta sopimuksesta;

21.

panee merkille, että puheenjohtajakokous hyväksyi 19. lokakuuta 2017 pyynnön valtuuttaa talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja ja poliittisten ryhmien koordinaattorit neuvotteluihin parlamentin puolesta, jotta saavutetaan molempia osapuolia tyydyttävä sopimus parlamentin ja neuvoston välisestä hteistyöstä vastuuvapausmenettelyssä, ottaen täysin huomioon molempien toimielinten erilainen rooli vastuuvapausmenettelyssä;

22.

panee lisäksi merkille, että neuvoston pääsihteerille lähetettiin 9. marraskuuta 2017 kirje, jossa pyydettiin toimittamaan parlamentin ehdotus neuvoston asiasta vastaavalle elimelle neuvottelujen käynnistämiseksi puheenjohtajakokouksen hyväksymin edellytyksin;

23.

panee merkille, että talousarvion valvontavaliokunta kutsui sillä välin neuvoston pääsihteerin 4. joulukuuta 2017 järjestettyyn keskusteluun muiden toimielinten pääsihteerien kanssa ja että neuvoston pääsihteerille lähetettiin kirjallinen kysely 26. marraskuuta 2017; pitää erittäin valitettavana, että neuvosto ei taaskaan osallistunut keskusteluun ja neuvoston yksiköille lähetetty parlamentin jäsenten kysely on edelleen jäänyt vaille vastausta;

24.

muistuttaa, että menettely, jossa vastuuvapaus myönnetään erikseen kullekin unionin toimielimelle ja elimelle, on pitkäaikainen käytäntö, jonka kaikki muut toimielimet neuvostoa lukuun ottamatta ovat hyväksyneet, ja että tämä menettely on kehitetty, jotta taattaisiin avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan;

25.

muistuttaa, että neuvoston on osallistuttava täysipainoisesti ja vilpittömin mielin vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn muiden toimielinten tavoin, ja pitää valitettavana tähän asti vastuuvapausmenettelyissä kohdattuja vaikeuksia;

26.

korostaa, että perussopimusten nojalla parlamentti on unionin ainoa vastuuvapauden myöntävä viranomainen ja että neuvoston rooli vastuuvapausmenettelyssä on antaa suosituksia, ja katsoo, että parlamentin ja neuvoston roolit on pidettävä erillään, jotta noudatettaisiin perussopimuksissa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja institutionaalisia puitteita;

27.

muistuttaa, että parlamentti myöntää muille toimielimille vastuuvapauden toimitettujen asiakirjojen ja esittämiinsä kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta muiden toimielinten pääsihteerejä kuultuaan; pitää valitettavana, että parlamentilla on toistuvasti ongelmia saada vastauksia neuvostolta;

28.

katsoo, että unionin talousarvion toteutuksen todellinen valvonta edellyttää parlamentin ja neuvoston välistä yhteistyötä, ja odottaa kiinnostuneena neuvottelujen aloittamista, jotta päästäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävään sopimukseen;

29.

toteaa, että unionin tuomioistuimen jäsenten nimittäminen on jäsenvaltioiden vastuulla SEUT-sopimuksen 253 ja 254 artiklan nojalla; korostaa, että unionin tuomioistuimen toimivuuden kannalta on tärkeää, että tuomarit nimitetään ajallaan; pyytää laatimaan uuden säännön, jossa asetetaan erityinen määräaika tuomarin (uudelleen)nimittämiselle hyvissä ajoin ennen tuomarin toimikauden päättymistä, ja pyytää neuvostoa noudattamaan kustannus-hyötysuhdetta nimitettäessä uusia tuomareita unionin tuomioistuimeen; arvostelee kahden tuomarin säännöistä poikkeavaa, ilman hakumenettelyä tapahtunutta nimittämistä virkamiestuomioistuimeen tehtävään, joka lisäksi kesti vain 14 päivästä huhtikuuta 201631 päivään elokuuta 2016; pitää valitettavana, että tuomarille maksetun palkan lisäksi yhden tällaisen ”neljän kuukauden toimikauden” aloittamiseen ja päättämiseen liittyvät kustannukset olivat 69 498,25 euroa; tuomitsee tällaisen unionin veronmaksajien rahojen tuhlaamisen;

30.

panee lisäksi merkille, että yleinen tuomioistuin (muutoksenhakujaosto, tuomio 23. tammikuuta 2018 asiassa T-639/16 P (2)) on katsonut, että virkamiestuomioistuimen toisen jaoston, johon yksi ”neljän kuukauden toimikauden” tuomareista oli nimitetty, kokoonpano oli sääntöjenvastainen, mikä mitätöi kyseisessä tuomiossa mainitun päätöksen ja kaikki muut toisen jaoston tässä kokoonpanossa tekemät oikeustoimet; kysyy unionin tuomioistuimelta, mihin toisen jaoston kyseisessä kokoonpanossa tekemiin päätöksiin yleisen tuomioistuimen ratkaisu vaikuttaa; pyytää neuvostoa kommentoimaan tätä virheellistä toimintaa ja kertomaan, mikä taho on vastuussa siitä.

(1)  Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 16 artiklan kolmas ja neljäs kohta.

(2)  ECLI:EU:T:2018:22.


3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/27


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, EURATOM) 2018/1313

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2016 (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016 (COM(2017)365 – C8-0247/2017) (2),

ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2015 osalta (COM(2017)379),

ottaa huomioon komission EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2016 (COM(2017)351),

ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2016 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2017)497) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2017)306),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016 ja toimielinten vastaukset (3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05940/2018 – C8-0042/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0137/2018),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

1.

myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016;

2.

esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä 18. huhtikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2016 vastuuvapausmenettelyssä (6);

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Antonio TAJANI

Pääsihteeri

Klaus WELLE


(1)  EUVL L 48, 24.2.2016.

(2)  EUVL C 323, 28.9.2017, s. 1.

(3)  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 1.

(4)  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 10.

(5)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0122 (ks. tämä virallisen lehden s. 71).


3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/29


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU, EURATOM) 2018/1314

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio,

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0137/2018),

A.

ottaa huomioon, että unionin menot ovat merkittävä väline politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja että niiden osuus jäsenvaltioiden yleisistä julkisista menoista on keskimäärin 1,9 prosenttia;

B.

toteaa, että kun parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden, se tarkistaa onko varat käytetty oikein ja onko politiikkatavoitteet saavutettu;

C.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

D.

ottaa huomioon, että yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita on noudatettava unionin talousarvion toteuttamisessa;

E.

ottaa huomioon, että unionin talousarvioon sisältyvillä menoilla pyritään parantamaan kansalaisten elinolosuhteita ja elämänlaatua ja että niitä on siksi käytettävä sen sosiaalipolitiikoissa olevien puutteiden korjaamiseen;

F.

ottaa huomioon, että unionin talousarviossa on huomioitava sosiaalisen pilarin täytäntöönpano;

G.

ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka on julkisten investointien lähde, jonka on tarkoitus tuoda selkeää lisäarvoa ja parantaa unionin kansalaisten elämänlaatua;

Poliittiset painopisteet

1.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan unionin politiikkatavoitteet ja rahoituskaudet sekä parlamentin vaalikaudet ja komission toimikaudet toisiinsa;

2.

kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille nykyisen rahoituskauden väliarvioinnin ja edellisten kausien arvioinnin, jotta voidaan määrittää ohjelmat, jotka eivät näytä tuottaneen selvää lisäarvoa, ja tarkastella sen jälkeen menopuolta uudelleen;

3.

muistuttaa, että ehdotuksissaan uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi komission olisi otettava huomioon, että joillakin politiikan aloilla, kuten koheesio- tai tutkimuspolitiikassa, tarvitaan usein pidemmän aikavälin suunnittelua ja enemmän aikaa politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi kuin muilla politiikan aloilla; katsoo, että hätätilanteissa olisi kuitenkin tarjottava riittävästi joustoa;

4.

katsoo ehdottomasti, että ”tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitteen johdosta unionin talousarvio on esitettävä monivuotista rahoituskehystä koskevien unionin politiikkatavoitteiden mukaisesti; muistuttaa samoin vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottaen, että unionin talousarvion olisi oltava todellinen eurooppalaisen lisäarvon talousarvio, jonka päämääränä ovat sellaiset koko unionin yhteiset kestävää talous- ja sosiaalista kehitystä edistävät tavoitteet, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi yksinään saavuttaa, minkä vuoksi asiaa ei pitäisi nähdä yksinomaan yksittäisten jäsenvaltioiden nettotaseen tai -hyödyn näkökulmasta;

5.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jotta voidaan auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

6.

kehottaa komissiota sitoutumaan siihen, että nuoria viljelijöitä ja viherryttämistä koskevia järjestelmiä tarkistetaan perusteellisesti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten tilintarkastustuomioistuimen huomautusten valossa;

7.

kehottaa komissiota sisällyttämään tuloksellisuuskertomuksiinsa käytettyjen tietojen laadunarvioinnit ja lausunnon tuloksellisuustietojen laadusta;

8.

kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle tasapainoisempaa raportointia sisällyttämällä tuloksellisuuskertomuksiinsa avointa tietoa haasteista, ongelmista ja epäonnistumisista;

9.

kehottaa komissiota nopeuttamaan koheesiopolitiikan ohjelmien toteuttamista ja niihin liittyviä maksuja, jotta toteutuskauden kesto voidaan alustavasti lyhentää vuoteen n+2;

10.

kehottaa komissiota täyttämään alkuperäisen tavoitteen 20 prosentin meno-osuuden soveltamisesta ilmastotoimien integroimiseen unionin eri meno-ohjelmiin;

11.

vaatii, että komissio antaa lopultakin kaikille pääosastoilleen ohjeen julkaista vuotuisissa toimintakertomuksissaan ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi parlamentin kehotuksen mukaisesti;

12.

kehottaa komissiota lisäämään muuttoliikepolitiikan rahoituksen avoimuutta, kuten tilintarkastustuomioistuin suositteli vuosikertomuksessaan 2016, ja seuraamaan aktiivisesti hätätilanteissa toteutettavia hankintamenettelyjä;

13.

pyytää komissiota myös parantamaan tutkimus- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen avoimuutta, jotta voidaan tunnistaa syyt huomattavan korkeisiin ja sitkeisiin virhetasoihin, joihin tilintarkastustuomioistuin on vuosikertomuksissaan kiinnittänyt huomiota, ja puuttua niihin;

14.

kehottaa komissiota lisäämään erityisrahastojen sekä ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten avoimuutta toimittamalla säännöllisesti kaikki sen saatavilla olevat tiedot;

15.

pyytää komissiota neuvottelemaan niiden maksujen alentamisesta, joita Euroopan investointipankki perii rahoitusvälineiden luomisesta ja hallinnoinnista, ja esittämään säännöllisesti tiedot näiden välineiden edunsaajista ja niiden avulla saavutetuista tuloksista;

16.

kehottaa komissiota nopeuttamaan unionin tilinpäätöksen laatimista, varmistamaan, että jäsenvaltioilta saadaan oikea-aikaisemmin luotettavat tiedot yhteisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista menoista, ja esittämään johdon näkemyksen unionin menoista varhaisemmassa vaiheessa yhdessä tilien kanssa, jotta päätös vastuuvapauden myöntämisestä voidaan hyväksyä vuonna n+1, sekä varmistamaan samalla tietojen korkean laadun sekä moitteettoman varainhoidon;

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

17.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on antanut puhtaan lausuman tilien luotettavuudesta vuodelta 2016, kuten se on tehnyt vuodesta 2007 lähtien, ja että tilintarkastustuomioistuin totesi, että tulojen virhetaso ei ollut olennainen vuonna 2016; on tyytyväinen siihen, että 31. joulukuuta 2016 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat sitoumukset olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

18.

suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen ilmoittaman todennäköisimmän virhetason positiiviseen kehityssuuntaan viime vuosiin verrattuna, sillä vuoden 2016 maksujen virhetaso on todennäköisimmin 3,1 prosenttia; palauttaa mieliin, että maksujen todennäköisimmäksi virhetasoksi arvioitiin 3,8 prosenttia varainhoitovuonna 2015, 4,4 prosenttia vuonna 2014, 4,7 prosenttia vuonna 2013, 4,8 prosenttia vuonna 2012, 3,9 prosenttia vuonna 2011, 3,7 prosenttia vuonna 2010, 3,3 prosenttia vuonna 2009, 5,2 prosenttia vuonna 2008 ja 6,9 prosenttia vuonna 2007; pitää tärkeänä, että komission jäännösvirhetaso otetaan huomioon arvioitaessa unionin rahoituksen tehokkuutta, koska tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso ei ole lopullinen;

19.

tähdentää, että koheesioalan arvioituun virhetasoon ei ole sen laskennan edellyttämän erilaisen menetelmän vuoksi sisällytetty rahoitusvälineille vuonna 2016 suoritettujen maksujen kvantifiointia, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan 2,5 miljardin euron maksut suoritettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (1) 56 artiklan 1 kohdassa määritellyn tukikelpoisuuskauden ulkopuolella; toteaa, että jos tilintarkastustuomioistuin olisi kvantifioinut tämän sääntöjenvastaisuuden, todennäköisin virhetaso olisi ollut huomattavasti korkeampi; pitää valitettavana komission yksipuolista päätöstä hyväksyä menoja 31. maaliskuuta 2017 asti; huomauttaa, että komission olisi pitänyt laatia tarvittava lainsäädäntöehdotus tämän sääntöjenvastaisuuden lopettamiseksi;

20.

pitää valitettavana, että rahoitusvälineiden lisääntynyt käyttö unionin talousarvion supistamiseksi aiheuttaa vastuuvelvollisuuteen ja unionin politiikkojen ja toimien koordinointiin liittyviä lisäriskejä;

21.

huomauttaa, että saatavilla ei ole tarpeeksi tietoa, jotta olisi mahdollista arvioida asianmukaisesti rahoitusvälineitä ja etenkin niiden sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia; korostaa, että rahoitusvälineillä voidaan täydentää avustuksia mutta avustuksia ei pitäisi korvata niillä;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi ensimmäisen kerran 23 vuoteen varauman sisältävän lausunnon (ei siis kielteistä lausuntoa) tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä merkitsee, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan unionin varainhoito on parantunut merkittävästi ja että olennainen virhetaso rajoittui pääasiassa kulujen korvaamiseen perustuviin menoihin, joita on noin puolet tarkastetuista maksuista;

23.

pitää valitettavana, että maksujen virhetaso on 23 vuotta peräkkäin ollut olennainen, koska hallinto- ja valvontajärjestelmillä on kyetty varmistamaan moitteeton varainhoito ja maksujen oikea-aikaisuus vain osittain;

24.

panee huolestuneena merkille, että jos jäsenvaltioiden ja komission toteuttamia korjaavia toimenpiteitä ei olisi sovellettu tilintarkastustuomioistuimen tarkastamiin maksuihin, arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ollut 4,3 eikä 3,1 prosenttia (eli sama kuin vuonna 2015, ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 1.34 kohta);

25.

panee merkille, että hallinnointitavalla on vähäinen vaikutus virhetasoon, sillä tilintarkastustuomioistuin päätyi samaan arvioituun virhetasoon – 3,3 prosenttia – jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavan jaetun hallinnoinnin ja kaikkien muiden, komission suoraan hallinnoimien toimintamenojen yhteydessä;

26.

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi korkeimmat arvioidut virhetasot maaseudun kehittämiseen, ympäristöön, ilmastotoimiin ja kalastukseen liittyvissä menoissa (4,9 prosenttia), taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä menoissa (4,8 prosenttia) sekä kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn liittyvissä menoissa (4,1 prosenttia), kun taas hallinnollisten menojen arvioitu virhetaso oli alhaisin (0,2 prosenttia);

27.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan korvauksiin perustuvan ja tukioikeuksiin perustuvan järjestelmän erilaisilla riskimalleilla on ollut huomattava vaikutus eri menoalojen virhetasoon; panee merkille, että kun unioni korvasi tukikelpoisista toimista aiheutuneita tukikelpoisia kuluja edunsaajien kuluilmoitusten perusteella, virhetaso oli 4,8 prosenttia (5,2 prosenttia vuonna 2015), mutta kun maksut perustuivat kulujen korvaamisen sijaan ehtojen täyttämiseen, virhetaso oli 1,3 prosenttia (1,9 prosenttia vuonna 2015);

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus (2): hallintosaavutukset

28.

panee merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen yhteneväiset johtopäätökset mutta toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan esittämä lausuma ja komission vuoden 2016 vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan esittämä analyysi poikkeavat osaksi toisistaan;

29.

panee etenkin merkille, että komissio toteaa vuoden 2016 vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan, että pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämät varaumat ovat kasvaneet 35,3 miljardiin, mikä vastaa 26:ta prosenttia maksuista (29,8 miljardia euroa eli 21 prosenttia maksuista vuonna 2015);

30.

toteaa, että komission mukaan todellinen taloudellinen vaikutus ilmaistuna riskinalaisena määränä raportointihetkellä vuonna 2016 oli myös noussut 1,6 miljardiin euroon (vuonna 2015 se oli 1,3 miljardia euroa);

31.

ottaa huomioon, että komissio on vuoden 2016 vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan pannut merkille vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyinä varaumina ilmaistujen varainhoidon indikaattorien heikkenemisen ja selittänyt sitä uusien ja vaativampien ohjelmien, erityisesti viherryttämisen, käyttöönotolla (3), kun taas tilintarkastustuomioistuin on havainnut tällä nimenomaisella politiikan alalla selvää parannusta;

32.

panee erityisesti merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan maataloustukirahaston virhetaso ei ollut olennainen (1,7 prosenttia), mikä on selkeä parannus vuoteen 2015 verrattuna, jolloin virhetaso oli 2,2 prosenttia, ja että tilintarkastustuomioistuin arvioi tukioikeuksiin perustuvien menojen virhetasoksi 1,3 prosenttia; toteaa, että näihin menoihin kuuluu suurin osa YMP:n ensimmäisestä pilarista;

33.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, että menojen virhetaso ei ole laajalle ulottuva (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 1.8 kohta); kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta ennen seuraavan vuosikertomuksen tai vuotuisen toimintakertomuksen julkaisemista yhdenmukaistamaan menetelmiään käyttämällä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja;

34.

korostaa, että komissio katsoo vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan vuodelta 2016 menojen virhetason olevan olennainen, koska komission keskimääräiseksi kokonaisvirhetasoksi on arvioitu 2,1–2,6 prosenttia (2,3–3,1 prosenttia vuonna 2015) asianomaisten menojen kokonaismäärästä ja siihen liittyvä arvioitu riskinalainen kokonaismäärä maksamishetkellä oli 2,9–3,6 miljardia euroa (3,3–4,5 miljardia euroa vuonna 2015);

35.

toteaa, että tämä virhetason lasku johtui komission mukaan lähinnä siitä, että koheesiopolitiikalle ominainen virheriski on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien tapauksessa aiempaa alhaisempi; on yllättynyt tästä selityksestä, sillä talousarvion toteutusaste oli kyseisellä alalla hyvin alhainen; kehottaa komissiota selvittämään asiaa edelleen;

36.

toteaa tämä alhainen toteutusaste voi selittyä sillä, että komissiolle vuonna 2016 toimitetuissa vuotuisissa tilinpäätöksissä ei ollut todennettu lainkaan menoja koheesioalalla eikä komissio määrännyt rahoitusoikaisuja tarkastustoimintansa perusteella (4);

37.

panee merkille komission arvion, että tulevina vuosina se havaitsee ja korjaa virheitä 2,0–2,1 miljardin euron arvosta eli 1,5–1,6 prosentin verran;

38.

jakaa tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen, jonka mukaan komissio on parantanut viime vuosina menetelmiään riskinalaisten määrien arvioimiseksi mutta yksittäisten pääosastojen arviot sääntöjenvastaisista menoista eivät perustu johdonmukaiseen menetelmään; kehottaa komissiota käyttämään samaa menetelmää riskinalaisten määrien arvioimiseksi kaikilla pääosastoilla ja pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla edistymisestä;

39.

toteaa, että parannuksista huolimatta komissio ei ole poistanut sitä riskiä, että korjaavien toimenpiteiden vaikutusta yliarvioidaan;

40.

kiinnittää erityistä huomiota siihen, että yli kolmessa neljäsosassa vuoden 2016 menoista komission pääosastot perustivat arvionsa riskinalaisesta määrästä kansallisten viranomaisten toimittamiin tietoihin mutta asianomaisten komission pääosastojen (etenkin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto) vuotuisista toimintakertomuksista – valitettavasti – ilmenee, että vaikka jäsenvaltioiden tarkastuskertomuksissa on otettu huomioon jäsenvaltion havaitsema virhe, joidenkin hallinto- ja valvontajärjestelmien luotettavuus on edelleen haasteellinen; painottaa jäsenvaltioiden tietojen luotettavuuden tärkeyttä;

41.

huomauttaa, että monivuotisen ohjelmatyön erityisluonteen vuoksi ja koska virheitä voidaan korjata yli kymmenen vuotta niiden tekemisen jälkeen, on riittämätöntä ja keinotekoista määrittää tulevien oikaisujen arvioitu vaikutus viimeisten kuuden vuoden aikana kirjattujen oikaisujen perusteella;

42.

huomauttaa, että tilinpäätöstä koskevassa katsauksessa ja analyysissä komissio ilmoittaa toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen kokonaismääräksi 3,4 miljardia euroa (3,9 miljardia euroa vuonna 2015) ja että noin 0,6 miljardin euron (1,2 miljardia euroa vuonna 2015) arvosta oikaisuja ja takaisinperintätoimia tehtiin ”alkulähteellä”, eli ennen kuin komissio hyväksyi menot, ja että jäljelle jäävästä 2,8 miljardista eurosta noin 0,6 miljardia euroa koski jäsenvaltioiden perumia kuluilmoituksia, jotka liittyvät tukeen oikeuttamattomien määrien korvaamiseen uusilla koheesiohankkeilla menojen hyväksymisen jälkeen;

43.

muistuttaa jälleen kerran painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita kehotuksestaan ottaa käyttöön perusteelliset menettelyt, jotta voidaan vahvistaa korjaavien toimenpiteiden ajoitus, alkuperä ja määrä, sekä esittää tietoja, joiden avulla voitaisiin mahdollisuuksien mukaan täsmentää, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen takaisinperintä tai rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin;

Komission sisäisen hallinnon välineet

44.

palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 27/2016 ilmaiseman kannan, jonka mukaan Kinnockin ja Prodin toteuttamalla uudistuksella käyttöön otettu ”komission jäsenten poliittisen vastuun” pitäminen erillään pääjohtajien operatiivisesta vastuusta on saanut aikaan sen, että ei aina ole ollut selvää, kattaako ”poliittinen vastuu” vastuun pääosastojen talousarvioiden toteuttamisesta vai onko kyse erillisestä vastuusta;

45.

huomauttaa, että komission jäsenten kollegio ei laadi parhaan käytännön ja jäsenvaltioiden yleisen käytännön mukaisesti vuotuista selvitystä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä; kehottaa komissiota laatimaan vuotuisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kollegion avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

46.

pyytää komissiota toteuttamaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 27/2016 suosituksen nro 2 ja lisäksi liittämään tilinpäätökseensä hallinto- ja ohjausjärjestelmää ja sisäistä valvontaa koskevan vuotuisen selvityksen, johon kuuluu etenkin:

a)

kuvaus komission sisäisen hallinnon välineistä,

b)

arvio vuoden aikana toteutetuista operatiivisiin ja strategisiin riskeihin liittyvistä toimista sekä lausunto julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyydestä;

Poliittiset varaumat

47.

hyväksyy alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston, meri- ja kalastusasioiden pääosaston, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston, kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämät varaumat; katsoo näiden varaumien osoittavan, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt pystyvät antamaan tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta näillä politiikan aloilla, mikäli tarvittavat oikaisumenettelyt pannaan onnistuneesti täytäntöön;

Talousarvio- ja varainhallinto

48.

toteaa, että ohjelmien täytäntöönpanossa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneet viivästykset aiheutuivat vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen myöhäisestä hyväksymisestä sekä kaudelle 2014–2020 tehdyistä merkittävistä uudistuksista ja niiden yksinkertaistamistoimenpiteistä huolimatta aiheuttamista hallinnollisista vaikeuksista, ja huomauttaa, että näiden viivästysten vuoksi maksusitoumusmäärärahoja siirrettiin vuodelta 2014 eteenpäin, pääasiassa vuosille 2015 ja 2016, ja maksujen määrä oli alhainen vuonna 2016 (ja unionin talousarvion toteutus siten 7 prosenttia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vuosina 2014–2016); huomauttaa kuitenkin, että 2017 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) ohjelmien täytäntöönpano nopeutui; odottaa tämän kehityksen jatkuvan vuosina 2018 ja 2019; katsoo täytäntöönpanon mutkattoman etenemisen edellyttävän tasoltaan riittäviä maksu- ja maksusitoumusmäärärahoja;

49.

panee huolestuneena merkille, että unionin talousarviossa ja siihen liittyen on tehty monimutkaisia järjestelyjä, jotka hankaloittavat unionin talousarvioon ja siihen liittyviin taloudellisiin järjestelyihin sovellettavaa vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta sekä unionin talousarvion ja kyseisten järjestelyjen julkista ja demokraattista valvontaa; pitää tässä yhteydessä valitettavana yhtenäisyyden puutetta unionin talousarviossa ja jakaa täysin unionin talousarvion monimutkaisuuteen liittyvän tilintarkastustuomioistuimen huolen;

50.

pelkää, että erityisvälineiden (hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja joustoväline) ja liikkumavarojen laajamittaisesta käytöstä huolimatta jäljellä olevat määrät eivät ehkä riitä rahoittamaan odottamattomia tapahtumia, joita voi vielä ilmetä ennen vuotta 2020;

51.

on huolestunut siitä, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä on noussut ennätykselliselle tasolle ja oli vuoden 2016 lopussa kaikkien aikojen korkein, 238 miljardia euroa; toteaa tämän määrän olevan 72 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007 ja vastaavan 2,9 vuoden maksuja (2,2 vuoden maksut vuonna 2007); katsoo tämän lisänneen unionin velkaa ja siten myös unionin talousarvioon liittyvää taloudellista riskiä;

52.

pitää valitettavana, että unionin talousarvioon liittyvä taloudellinen riski on kaikkiaan kasvanut merkittävien pitkäaikaisten velkojen, takausten ja oikeudellisten velvoitteiden myötä, ja toteaa tämän merkitsevän, että tulevaisuudessa tarvitaan huolellista hallinnointia;

53.

muistuttaa, että unioni käyttää rahoitusvälineitä yhä enemmän ja että ESIR-rahaston perustaminen luo uusia hallinto- ja ohjausrakenteita, joihin liittyvä julkinen valvonta ei ole edelleenkään tyydyttävällä tasolla, joten parlamentin on valvottava toimintaa tarkemmin; korostaa, että mahdollisten lainsäädäntöehdotusten olisi parannettava merkittävästi ESIR-rahaston maantieteellistä kattavuutta; muistuttaa, että ESIR-rahaston olisi oltava edelleen lisäväline, jolla vauhditetaan investointeja, sillä koheesiopolitiikan olisi säilyttävä unionin investointipolitiikkana; panee kuitenkin merkille onnistuneen täytäntöönpanon ja merkittävän määrän yksityistä pääomaa, jonka rahasto on onnistunut saamaan liikkeelle, sekä sen avoimuuteen liittyvät lisäparannukset, joista sovittiin neuvotteluissa ESIR-rahaston voimassaolon jatkamisesta, ns. ESIR 2.0:sta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan ERI-rahastojen suunnittelu- ja menovaiheisiin liittyvää tarkasteluaan;

54.

palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksen tarkistus on tässä mielessä suuri edistysaskel, sillä parlamentin panoksen ansiosta siinä ehdotetaan rahoitusvälineiden esittämistä tehokkaammin ja esitetään ensi kertaa näissä puitteissa talousarviotakuita ja rahoitusapua;

55.

huomauttaa, että koheesiopolitiikan periaatteiden mukaisesti unionin varat muodostavat merkittävän osan joidenkin jäsenvaltioiden menoista ja että etenkin yhdeksässä jäsenvaltiossa (Liettua, Bulgaria, Latvia, Romania, Unkari, Puola, Kroatia, Viro, Slovakia) maksattamatta olevat ERI-rahastoihin liittyvät sitoumukset vastasivat rahoitustukea, jonka määrä on yli 15 prosenttia julkisen talouden menoista; kehottaa komissiota myös valmistelemaan positiivisen mainoskampanjan, jonka tarkoituksena on informoida näiden valtioiden kansalaisia yksityiskohtaisemmin jäsenyyden suorista eduista;

56.

pelkää, että jäsenvaltioiden, joissa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varat edustavat merkittävää prosentuaalista osuutta julkisen talouden menoista, saattaa olla haastavaa löytää riittävästi laadukkaita hankkeita, joihin saatavilla olevat unionin varat voidaan käyttää tai joita voidaan osarahoittaa; kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään enemmän huomiota ehdotettujen investointihankkeiden kestävyysnäkökohtaan ja arvioimaan kriittisesti niiden asianmukaisuutta;

57.

ilmaisee huolensa syistä siihen, että kun ohjelmakauden 2014–2020 alkamisesta oli kulunut kolme vuotta, jäsenvaltiot olivat nimenneet vain 77 prosenttia ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vastaavista ohjelmaviranomaisista; on kuitenkin tyytyväinen siihen, että tällä hetkellä osuus on 99 prosenttia; kyseenalaistaa siksi tarpeen muuttaa menettelytapoja jokaisen ohjelmakauden alussa; kehottaa komissiota analysoimaan tarkasti, miksi joillakin alueilla varojen käyttöaste on edelleen alhainen, sekä toteuttamaan erityistoimia rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi;

58.

korostaa, että unionin varojen määrällä ja niiden saamisen ajoituksella voi olla huomattava makrotaloudellinen vaikutus esimerkiksi investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin;

59.

korostaa, että julkiset investoinnit ovat tarpeen investointivajeen paikkaamiseksi, työpaikkojen ja kasvun lisäämiseksi ja sosiaalisten normien varmistamiseksi unionin sisällä;

60.

ottaa huomioon, että komissio on ottanut käyttöön erilaisia resursseja pakolais- ja muuttoliikekriisin hoitoon, mutta pitää valitettavana, että se ei ole luonut raportointijärjestelmää, jotta se olisi voinut raportoida perusteellisesti varojen käytöstä; pitää valitettavana, että tällä hetkellä on mahdotonta tietää, kuinka paljon rahaa kutakin maahanmuuttajaa tai pakolaista kohden käytetään;

61.

toteaa koheesiopolitiikan rahoitusvälineiden osalta, että lopullisille edunsaajille suoritettujen maksujen ilmoitettiin olleen 15 192,18 miljoonaa euroa toimenpideohjelmien päättämisajankohtana (31. maaliskuuta 2017) ja että tästä määrästä 10 124,68 miljoonaa euroa oli rakennerahastovaroja, joten rahoitusjärjestelyvälineisiin maksetuista toimenpideohjelmien määristä lopullisille edunsaajille suoritettujen maksujen maksatusaste oli lähes 93 prosenttia eli se nousi 20 prosenttia vuoden 2015 lopussa raportoituun tilanteeseen nähden;

62.

panee merkille, että lopullisille edunsaajille suoritettujen maksujen raportoidut maksatusasteet vaihtelivat huomattavasti rahoitusjärjestelyvälineestä toiseen ja vaihtelua oli sekä jäsenvaltioiden välillä (60 prosentista 99 prosenttiin) että toiminta-alojen välillä;

63.

pelkää, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa ja seuraavan rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina saattaa kehittyä maksusuma; katsoo, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen rahoittaminen edellyttää realistisella tasolla olevia talousarviomäärärahoja, joilla katetaan ennakoidut maksattamatta olevat sitoumukset;

Toteutettavat toimenpiteet

64.

kehottaa komissiota

a)

ottamaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahaennusteessaan huomioon maksattamatta olevien sitoumusten määrän kasvun, jotta maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino;

b)

antamaan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, joiden avulla voidaan varmistaa johdonmukainen suhtautumistapa siihen, sisällytetäänkö erityisvälineet monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahoja koskeviin enimmäismääriin;

c)

kehittämään hallinnointia ja raportointia varten unionin talousarviomenojen kirjaamiseksi keinon, joka mahdollistaa raportoinnin kaikesta pakolais- ja muuttoliikekriisiin liittyvästä rahoituksesta;

d)

antamaan parlamentille vastuuvapauden myöntämismenettelyn yhteydessä kattavan kertomuksen EIP-ryhmän (Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR)) välillisesti hallinnoimista ja täytäntöönpanemista unionin talousarviovaroista lukuun ottamatta sen ulkoisia lainanantovaltuuksia alkaen varainhoitovuodesta 2017;

e)

pohtimaan Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun yhteydessä, kuinka unionin talousarviojärjestelmää voitaisiin uudistaa siten, että voidaan tarjota riittävä talousarvio suunniteltujen politiikkojen rahoituksen varmistamiseksi ja saadaan parempi tasapaino ennustettavuuden ja reagointivalmiuden välille, ja kuinka voitaisiin parhaiten varmistaa, etteivät rahoitusjärjestelyt kokonaisuudessaan olisi monimutkaisempia kuin on tarpeen unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja tilivelvollisuuden takaamiseksi;

f)

harkitsemaan myös sitä mahdollisuutta, että hallinto-, todentamis- ja tarkastustehtäviä kaudella 2014–2020 hoitamaan nimetyille tai akkreditoiduille viranomaisille, jotka on todettu hyviksi, annetaan mahdollisuus jatkaa näitä tehtäviä seuraavalla ohjelmakaudella ilman keskeytystä tai viivytystä;

g)

laatimaan vuosittain kassatilannetta koskevan ajantasaistetun pitkän aikavälin ennusteen, joka ulottuu 7–10 vuoden päähän ja kattaa talousarvion enimmäismäärät, maksutarpeet, kapasiteettirajoitteet ja mahdolliset sitoumusten vapauttamiset, jotta maksutarpeet ja käytettävissä olevat varat voidaan sovittaa entistä paremmin yhteen;

h)

auttamaan ennakoivasti jäsenvaltioita, joilla on ongelmia saatavilla olevan unionin rahoituksen oikea-aikaisessa ja mutkattomassa hyödyntämisessä, käyttämällä tekniseen apuun käytettävissä olevia resursseja komission aloitteesta;

Unionin talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

65.

ottaa huolestuneena huomioon, että komissio mittaa yksiköidensä ja meno-ohjelmien tuloksellisuutta kahdella eri tavoite- ja indikaattorisarjalla siten, ettei niissä juuri ole ristiviittauksia, mikä hankaloittaa erityyppisten tuloksellisuutta koskevien asiakirjojen vertailtavuutta; pitää valitettavana sellaisten käyttökelpoisten ja tehokkaiden vaikutus- ja tulosindikaattoreiden lähes täydellistä puuttumista, joilla voidaan mitata unionin yleisen talousarvion tuloksellisuutta ja levittää tietoa siitä;

66.

huomauttaa, että pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissa raportoidaan pääosastojen vuotuisista maksuista toiminnan tai meno-ohjelman tyypin mukaan, kun taas tuloksellisuudesta raportoidaan yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella vastaavia menoja mainitsematta; on eri mieltä komission selityksestä, jonka mukaan on mahdotonta arvioida, miten paljon varoja on käytetty asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen; kehottaa komissiota panemaan tulosbudjetoinnin periaatteen täysimääräisesti täytäntöön talousarvion suunnittelu-, täytäntöönpano- ja raportointivaiheissa, mikä mahdollistaa jälkiraportoinnin siitä, miten paljon varoja on käytetty asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen;

67.

palauttaa mieliin, että OECD toteutti vuonna 2016 tulosbudjetointikyselyn OECD-maissa ja komissiossa; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että OECD antoi tunnustusta talousarviotietojen laadulle ja unionin talousarvion toteutukselle; palauttaa mieliin, että OECD:n mukaan komission tuloskehys oli laajin ja osasyynä tähän pidettiin unionin lakisääteisten vaatimusten määrää;

68.

toteaa OECD:n kaavion osoittavan, että kehyksen suurempi yksityiskohtaisuus ei näy kehyksen käytössä eikä sen päätöksentekoon vaikuttavissa seurauksissa (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 3.21 kohta);

69.

panee merkille, että esitykseen unionin vuoden 2017 yleiseksi talousarvioksi liittyviin ohjelmaselvityksiin kuului 294 tavoitetta ja 709 indikaattoria, jotka keskittyivät erityisen tiiviisti monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1 a, 3 ja 4, ja että komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen indikaattoreitaan ”tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitteessa, jotta saadaan uusia ajatuksia seuraavan sukupolven meno-ohjelmia varten; korostaa, että komission olisi käytettävä pääasiassa sellaisia tulosindikaattoreita, joilla on tuloksellisuuden kannalta asianmukaiset arvot;

70.

korostaa, että tulosindikaattoreiden vahvistamisesta on tehtävä avointa ja demokraattista siten, että mukaan otetaan kaikki asianomaiset unionin toimielimet, kumppanit ja sidosryhmät, jotta indikaattoreista tulee sopivia unionin talousarvion toteuttamisen mittaamiseen ja jotta vastataan unionin kansalaisten odotuksiin;

71.

kehottaa komissiota kuulemaan tutkijoita oikeiden tulosindikaattoreiden määrittämisessä ”tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitteen mukaisissa mittauksissa ja julkisiin hyödykkeisiin kohdistuvien investointien priorisoinnissa kansalaisten huolenaiheisiin vastaamiseksi;

72.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat komission pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset sisälsivät vain vähän tietoa pääosastojen tavoitteisiin liittyvistä puutteista ja haasteista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 3.26 kohta);

73.

pitää valitettavana, ettei vuosien 2015 ja 2016 vuotuisissa toimintakertomuksissa käsitelty tuloksellisuutta perusteellisesti ja että niissä annettiin liian myönteinen kuva, sillä ainoina puutteina mainittiin täytäntöönpanoviipeet; pitää valitettavana myös sitä, että

a)

kertomuksissa annettiin vain rajallinen kuva Eurooppa 2020 -strategian tuloksista, vaikka parlamentti oli sitä pyytänyt vuoden 2014 vastuuvapauspäätöksessään

b)

kertomuksissa ei aina selitetty selkeästi ulkoisten tekijöiden vaikutusta tuloksiin

c)

kertomukset julkaistiin niin myöhään, ettei niitä voitu arvioida tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa;

74.

hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen esittämän näkemyksen (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 3.38 kohta), jonka mukaan arvioijien olisi esitettävä komission harkittavaksi suosituksia sekä toimintasuunnitelmia puutteiden korjaamiseksi;

75.

pitää valitettavana, ettei komissio ole tehnyt tai teettänyt tutkimusta arviointitulosten käytöstään vuoden 2005 jälkeen;

76.

huomauttaa, ettei komissiolla ole dokumentoitua institutionaalista järjestelmää arviointien säännöllistä seurantaa varten;

77.

kiinnittää erityistä huomiota siihen, että käytännössä vuoden 2016 pääosastojen hallintosuunnitelmat eivät muodostaneet perustaa arvioinnin jatkotoimien seurannalle;

78.

pitää valitettavana myös sitä, ettei komissio ole laatinut yleiskatsausta arviointeihinsa perustuvista johtopäätöksistä, suosituksista tai toimintasuunnitelmista eikä se ole ottanut selville niiden täytäntöönpanotilannetta toimielintasolla tai pääosastojen tasolla, joten se ei voi tiedottaa sidosryhmille arviointien myönteisestä vaikutuksesta;

79.

pitää valitettavana, että vuotuisissa toimintakertomuksissa ei esitetä lausuntoa raportoitujen tuloksellisuustietojen laadusta, joten vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta hyväksyessään komission jäsenten kollegio kantaa poliittisen kokonaisvastuun unionin talousarvion hallinnoinnista mutta ei tuloksellisuutta ja tuloksia koskevista tiedoista;

80.

panee tyytyväisenä merkille ja ottaa huolellisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomiot tuloskehyksistä ja unionin sekä sen ulkopuolisten yhteisöjen raportoinnista etenkin tuloksellisuustietojen laatuun ja laatua koskeviin lausuntoihin liittyen;

81.

ottaa huomioon, että komissiolla ei ole tuloksellisuussivustoa, johon olisi keskitetty kaikkien komission osastojen tiedot kaikilta unionin talousarvion aloilta;

82.

on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission käyttämä tulosraportointikehys voisi hyötyä kansainvälisten hyvien käytäntöjen noudattamisesta;

Toteutettavat toimenpiteet

83.

pyytää komissiota

a)

järkeistämään tulosraportointia

vähentämällä edelleen erilaisissa tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissa käyttämiensä tavoitteiden ja indikaattoreiden määrää ja keskittymällä unionin talousarvion tuloksellisuutta parhaiten mittaaviin tavoitteisiin ja indikaattoreihin; komission olisi ehdotettava seuraavaa monivuotista rahoituskehystä laatiessaan vähemmän ja asianmukaisempia tulos- ja vaikutusindikaattoreita seuraavan ohjelmasukupolven lainsäädäntökehystä varten; sen olisi tässä yhteydessä myös harkittava, miten tarkoituksenmukaisia ovat indikaattorit, joita varten tiedot voidaan saada vasta usean vuoden kuluttua;

esittämällä taloudelliset tiedot siten, että niitä voidaan verrata tuloksellisuustietoihin, jotta menojen ja tuloksellisuuden välinen yhteys on selvä;

selittämällä, että ohjelmia ja pääosastoja varten on käytössä kaksi eri tavoite- ja indikaattorisarjaa, ja parantamalla niiden välistä yleistä johdonmukaisuutta;

b)

tasapainottamaan tulosraportointia antamalla selkeästi tietoa jäljellä olevista keskeisistä haasteista;

c)

osoittamaan paremmin, että arviointituloksia käytetään hyvin, vaatimalla etenkin, että arvioinneissa esitetään aina johtopäätöksiä tai suosituksia, joiden perusteella komission pitäisi toteuttaa jatkotoimia;

d)

kantamaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa poliittisen kokonaisvastuun tuloksellisuutta ja tuloksia koskevista tiedoista ja ilmoittamaan parhaan tietonsa mukaan, onko annettujen tuloksellisuustietojen laatu riittävä;

e)

asettamaan tuloksellisuustiedot helpommin saataville kehittämällä tähän tarkoitukseen suunnitellun verkkoportaalin ja hakukoneen;

Unionin talousarvion esitystapa

84.

toteaa, että unionin talousarvio esitetään pääluokkina, jotka vastaavat toimielinten toimintaa (toimintoperusteinen budjetointi); katsoo, että tällä esitystavalla ei kyetä varmistamaan, että tavoitteet tulevat selkeästi ja nopeasti ymmärretyiksi; toteaa, että sen sijaan monivuotinen rahoituskehys esitetään politiikan aloja vastaavien otsakkeiden mukaan jaoteltuna;

85.

panee merkille, että talousarvioesitykseen liittyvät toimenpideohjelmat luovat yhteyden kunkin budjettikohdan ja politiikkatavoitteiden välille;

86.

pyytää komissiota esittämään unionin talousarvion monivuotisen rahoituskehyksen politiikkatavoitteiden mukaisesti;

Tulot

87.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, ettei tulojen virhetaso ollut olennainen ja että tarkastetut järjestelmät olivat kaiken kaikkiaan vaikuttavia tuloihin liittyvien järjestelmien osalta; panee kuitenkin merkille perinteisten omien varojen osalta, että tietyissä tilintarkastustuomioistuimen vierailun kohteena olleissa jäsenvaltioissa keskeiset sisäiset tarkastukset olivat vain osittain vaikuttavia;

88.

panee huolestuneena merkille, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) suoritti vuoden 2017 alussa tutkinnan Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtuneesta petostapauksesta, joka on saattanut aiheuttaa unionin talousarvioon 1 987 miljardin euron tappion Kiinasta Yhdistyneen kuningaskunnan kautta tuoduista tekstiileistä ja kengistä perittävien tullimaksujen menetyksinä vuosina 2013–2016; huomauttaa, että tutkinnassa paljastui myös huomattava arvonlisäveronkierto, joka liittyi Yhdistyneen kuningaskunnan kautta harjoitettavaan tuontiin ja jossa käytettiin väärin vapautusta alv-maksuista (tullimenettely 42);

89.

panee huolestuneena merkille vuoden 2016 tulojen osalta, että budjettipääosaston pääjohtaja antoi perinteisiin omiin varoihin perustuvia tuloja koskevan varauman Yhdistyneen kuningaskunnan tullimaksuihin liittyvän OLAFin käsittelemän petostapauksen vuoksi;

90.

huomauttaa, että kvantifioidun varauman kohteena olevien tulojen määrä oli vuonna 2016 noin 517 miljoonaa euroa, kun perinteisten omien varojen kokonaismäärä oli 20,1 miljardia euroa, eli kyseisten tulojen määrä oli 2,5 prosenttia perinteisistä omista varoista ja 0,38 prosenttia kaikista varoista; kehottaa komissiota antamaan tarkat tiedot tästä petostapauksesta, joka saattaa myös vaikuttaa epäsuorasti joidenkin jäsenvaltioiden arvonlisäveroon perustuvien omien varojen määräytymisperusteisiin ja näin ollen myös arvonlisäveroon perustuviin omiin varoihin sekä talousarvion tasapainottamiseen käytettäviin bruttokansantuloon perustuviin omiin varoihin (5);

91.

pitää valitettavina komission havaintoja, että lokakuuhun 2017 mennessä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät olleet käynnistäneet korjaavia toimenpiteitä omiin varoihin jatkuvasti kohdistuvien tappioiden estämiseksi; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat 12. lokakuuta 2017 alkaen alkaneet soveltaa tiettyihin toimijoihin väliaikaisesti kynnysarvoja selvityksen yhteydessä (ns. Customs Operation Swift Arrow), minkä välittömänä seurauksena Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmenneiden perinteisiin omiin varoihin kohdistuneiden tappioiden määrä väheni merkittävästi;

92.

pitää tullivalvonnan tasossa eri maiden välillä havaittuja eroja valitettavina; korostaa, että on tärkeää yhdenmukaistaa tarkastukset kaikissa rajanylityspaikoissa, joissa tulliliiton alueelle tuodaan tuotteita, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan rajajärjestelmän koordinoidun, yhdenmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon, joka on omiaan vähentämään jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavia käytäntöjä, jotta vähennetään tullivalvontajärjestelmien nykyisiä puutteita; kehottaa komissiota tältä osin tarkastelemaan unionissa vallitsevia erilaisia tullivalvontakäytäntöjä ja niiden vaikutusta kaupan vääristymiseen ja keskittymään tässä erityisesti unionin tullikäytäntöihin ulkorajoilla sekä kehittämään vertailuanalyysejä ja tietoja jäsenvaltioiden tullitoimista ja menettelyistä;

93.

kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman, jolla varmistetaan alv-säännösten täydellinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano jokaisessa jäsenvaltiossa unionin omien varojen lähteen turvaamiseksi;

94.

palauttaa mieliin, että unionin omien varojen järjestelmää koskevassa uudessa päätöksessä (6), joka tuli voimaan 1. lokakuuta 2016 ja jota sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta 2014 alkaen, säädetään, että tarkasteltaessa BKTL-tietoja omia varoja varten olisi käytettävä Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän (EKT 2010) tilinpitokehystä, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysmenot olisi katsottava investoinneiksi (eikä juokseviksi menoiksi edellisen EKT 1995 -järjestelmän mukaisesti); toteaa, että muiden unionille runsaasti lisäarvoa tuottavien ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, kohdalla olisi sovellettava samaa näkökohtaa;

95.

panee merkille, että Irlannin ilmoitettu BKTL kasvoi erittäin merkittävästi vuonna 2015, sillä monikansalliset yritykset siirsivät tutkimus- ja kehitysvarojaan sinne;

96.

huomauttaa, että komission on tehtävä lisätyötä saadakseen varmuuden siitä, miten monikansallinen toiminta mahdollisesti vaikuttaa kansantalouden tilinpitoon sekä menetelmien että varmennusprosessin osalta, ja että tämä voisi johtaa jäsenvaltioiden BKTL-perusteisten maksuosuuksien mukautuksiin;

97.

toteaa perinteisten omien varojen hallinnoinnin osalta, että tilintarkastustuomioistuin ja komissio havaitsivat tehottomuutta saamisten hallinnoinnissa (niin kutsuttu B-kirjanpito) joissakin jäsenvaltioissa;

98.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Belgiassa jälkitarkastukset valittiin yksittäisten tapahtumien ominaisuuksien perusteella eikä yritysten riskiprofiilien mukaan ja että yleensä jälkitarkastuksia ei suoritettu (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 4.18 kohta);

99.

pitää valitettavana komission havaintoa, että kuusi jäsenvaltiota – Belgia, Viro, Italia, Portugali, Romania ja Slovenia – ei joko ollut suorittanut yhtään jälkitarkastusta tai ei ollut toimittanut mitään tietoja kyseisistä tarkastuksista;

Toteutettavat toimenpiteet

100.

pyytää, että komissio

a)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että unionin omat varat, joita Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät keränneet Kiinasta tuoduista tekstiiliteollisuuden tuotteista ja kengistä, voidaan periä takaisin ja että alv-petokset loppuvat;

b)

harkitsee oikea-aikaisen rikkomusmenettelyn käynnistämistä Yhdistyneen kuningaskunnan tullimaksuja koskevaa petostapausta varten;

c)

analysoi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kaikki mahdolliset monikansallisten toimien vaikutukset BKTL-arvioihin ja opastaa jäsenvaltioita käsittelemään näitä toimia kansantalouden tilinpäätöksiä tehtäessä;

d)

varmistaa BKTL-tarkastussyklin aikana, että T&K-hyödykkeet on viety oikein jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpitoon kiinnittäen erityistä huomiota T&K-hyödykkeiden arvostukseen ja kotipaikkaa koskeviin edellytyksiin monikansallisten toimien siirtojen kohdalla;

e)

esittää uusia omia varoja koskevia ehdotuksia unionin talousarvion vakauden varmistamiseksi;

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Tilintarkastustuomioistuimen havainnot

101.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi ensimmäisen kerran varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; korostaa, että korvauksiin perustuvat järjestelmät ovat alttiimpia virheille kuin tukioikeuksiin perustuvat järjestelmät; huomauttaa kuitenkin, että otsakkeen ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky” tiedot eivät muuttuneet oleellisesti edellisiin vuosiin verrattuna;

102.

palauttaa mieliin, että tutkimuksen ja innovoinnin osuus menoista on 59 prosenttia ja ne toteutetaan ohjelmakautta 2007–2013 koskevan seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma) avulla ja ohjelmakautta 2014–2020 koskevan tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (Horisontti 2020 -puiteohjelma) avulla;

103.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 4,1 prosenttia; panee merkille, että tukeen oikeuttamattomien välittömien henkilöstökulujen osuus oli 44 prosenttia, tukeen oikeuttamattomien muiden välittömien kulujen osuus oli 12 prosenttia, välillisten kustannusten osuus oli 16 prosenttia ja tukeen oikeuttamattomien hankkeiden tai tukeen oikeuttamattomien edunsaajien osuus olivat molemmat 16 prosenttia; huomauttaa kuitenkin, että kaikkiaan 19 tapauksessa, joissa edunsaajat olivat tehneet kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, komissiolla tai riippumattomilla tarkastajilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menoerän hyväksymistä;

104.

huomauttaa, että jos komissio tai riippumattomat tarkastajat olisivat käyttäneet kaikkea käytettävissään olevaa tietoa asianmukaisesti, arvioitu virhetaso tässä luvussa olisi ollut 1,2 prosenttiyksikköä alhaisempi;

105.

arvostaa komission merkittäviä toimia, joilla hallintoa on pelkistetty yksinkertaistamalla sitä muun muassa määrittelemällä tutkijoiden lisäkorvaus uudelleen, virtaviivaistamalla vuosia 2018–2020 koskevaa Horisontti 2020 -työohjelmaa, tarjoamalla kohdennettua tukea startup-yrityksille ja innovoijille ja laajentamalla yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä; toteaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin näkee sekä mahdollisuuksia että riskejä siinä, että oikeudellista kehystä yksinkertaistettaisiin edelleen;

106.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasteli tutkimus- ja innovointihankkeiden tuloksellisuusongelmia; katsoo kuitenkin, että tuotoksiin, kustannuksiin ja jakamiseen liittyviä tuloksia olisi pidettävä alustavina;

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuotuinen toimintakertomus

107.

toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto pyrki vuosien 2016–2020 strategisen suunnitelman avulla seuraaviin neljään tavoitteeseen:

a)

uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

b)

yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

c)

joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka sekä

d)

vahvempi maailmanlaajuinen toimija;

108.

panee tyytyväisenä merkille komission jäsenen Moedasin esittämät näihin tavoitteisiin liittyvät kolme prioriteettia, jotka ovat ”avoin innovointi”, ”avoin tiede” ja ”avoin kansainvälinen yhteistyö”;

109.

toteaa, että mitatakseen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto käytti viittä keskeistä tulosindikaattoria:

a)

pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) kohdennetun rahoituksen osuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden edistämiseksi sekä pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta myönnetyn unionin rahoitusosuuden osuus;

b)

uusien tulokkaiden osuus hyväksyttyjen hakijoiden joukossa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa;

c)

ilmastoon ja kestävyyteen liittyvät menot Horisontti 2020 -puiteohjelmassa;

d)

kolmansien maiden osallistumisosuus Horisontti 2020 -ohjelmaan;

e)

niiden allekirjoitettujen avustusten osuus, joiden käsittelyaika oli enintään 245 päivää;

110.

panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto esitti vastauksissaan kirjallisiin kysymyksiin luettelon maista, joihin sovelletaan pääosaston laatimia maakohtaisia suosituksia; kehottaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa esittämään pääosaston ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi suoraan vuotuisessa toimintakertomuksessaan parlamentin toistuvien pyyntöjen mukaisesti;

111.

palauttaa mieliin, että seitsemännen puiteohjelman arviointi käsiteltiin edellisessä vastuuvapauspäätöslauselmassa (7);

112.

panee tyytyväisenä merkille edistyksen pääosaston yleisten keskeisten tulosindikaattorien saavuttamisessa Horisontti 2020:n osalta:

a)

23,9 prosenttia unionin rahoitusosuudesta meni pk-yrityksille (vuoden 2020 tavoite on 20 prosenttia);

b)

55 prosenttia hyväksytyistä hakijoista oli uusia (vuoden 2020 tavoite on 70 prosenttia);

c)

26 prosenttia unionin rahoitusosuuksista liittyi ilmastotoimiin (vuoden 2020 tavoite on 25 prosenttia);

d)

54,9 prosenttia unionin rahoitusosuuksista liittyi kestävyyteen (vuoden 2020 tavoite on 60 prosenttia);

e)

kolmannet maat osallistuivat 3,6 prosenttiin Horisontti 2020 -hankkeista (vuoden 2020 tavoite on 4,73 prosenttia);

f)

91 prosentissa tapauksista tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto noudatti 245 päivän käsittelyaikaa (vuoden 2020 tavoite on 100 prosenttia);

113.

tuo esiin, että Horisontti 2020 -puiteohjelman alueellinen jakautuminen on hälyttävän suppea, sillä 72,5 prosenttia (12 121 miljoonaa euroa) Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituksesta osoitettiin Saksalle (3 464 miljoonaa euroa), Yhdistyneelle kuningaskunnalle (3 083 miljoonaa euroa), Ranskalle (2 097 miljoonaa euroa), Espanjalle (1 813 miljoonaa euroa) ja Italialle (1 664 miljoonaa euroa);

114.

panee merkille, että vuonna 2016 allekirjoitettiin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan liittyen 183 avustussopimusta, joiden osapuolet olivat kolmansista maista; toteaa, että vuonna 2016 allekirjoitetuissa avustussopimuksissa sidottiin 299,5 miljoonaa euroa Sveitsistä oleville osapuolille, kun taas Sveitsin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan maksama osuus on 180,9 miljoonaa euroa; kieltäytyy myöntämästä nettosaajan asemaa yhdelle maailman vauraimmista valtioista; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen säännöksistä, joilla kompensoidaan tätä epätasapainoa;

115.

on tyytyväinen yhteisen tukikeskuksen toimintaan ja sen panokseen pyrittäessä edistämään yksinkertaistamista ja antamaan oikeudellista ja teknistä neuvontaa; pyytää tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa ilmoittamaan, mitä yksinkertaistamistoimia se aikoo ehdottaa vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle;

116.

panee merkille tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston maksumäärärahat vuonna 2016;

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston maksumäärärahat, EFTA-rahoitusosuus mukaan luettuna

Hallinnointitapa

Toteutus

miljoonaa euroa

prosenttiosuus

Muille pääosastoille yhdessä siirretyt tai edelleen siirretyt

161,20

5,34

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto suoraan

1 878,28

62,17

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto 185 artiklan elimille

86,40

2,86

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto EIP:lle

312,72

10,35

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto yhteisyrityksille

582,37

19,28

Yhteensä

3 020,97

100 %

117.

korostaa, että 14,39 prosenttia lähes 444 miljoonan euron kokonaisbudjetista pantiin täytäntöön rahoitusvälineiden kautta;

118.

korostaa myös, että 39,36 prosenttia (vuonna 2015: 28,14 prosenttia) tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston talousarviosta annettiin komission ulkopuolisten tahojen hallinnoitavaksi ja useimmiten kyse oli puiteohjelmien osien toteuttamisesta avustusten (välillisessä) hallinnoinnissa ja rahoitusvälineiden valvontajärjestelmien toteuttamisesta;

119.

pitää kiinnostavana tietona sitä, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto on laatinut valvontastrategian rahoitusvälineitä varten, ja haluaisi näin ollen saada tietää, miten tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto määrittää, onko rahoitukseen ja tutkimukseen liittyvät tavoitteet saavutettu;

120.

panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto arvioi yleisesti havaitun virhetason olevan 4,42 prosenttia ja jäännösvirhetason 3,03 prosenttia;

121.

korostaa, että komissio arvioi, että päätösvaiheen riskinalainen kokonaismäärä olisi 73,5–104 miljoonaa euroa;

122.

panee tyytyväisenä merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto tarkasteli välittömien ja välillisten avustusten hallinnoinnin kustannustehokkuutta;

123.

pitää valitettavana, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto esitti jälleen horisontaalisen varauman, joka koski tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman kuluilmoitusten jäännösvirhetasoa sen itsensä suoraan toteuttamissa toimissa;

124.

palauttaa mieliin komission vastuuvapautta vuonna 2015 koskevan päätöslauselman 76 kohdassa ilmaisemansa kannan, jossa se kehotti komissiota ”kehittämään vihdoin mielekkäämmän riskiperusteisen toimintatavan ja käyttämään tarpeen mukaan erityisiä varaumia”;

Toteutettavat toimenpiteet

125.

kehottaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa esittämään vuotuisessa toimintakertomuksessaan pääosaston ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi;

126.

kehottaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa noudattamaan sisäisen tarkastuksen suosituksia ja toteaa, että sisäisessä tarkastuksessa löydettiin heikkouksia hankkeiden kestävän jälkiseurannan varmistamisessa kaikkien Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoelinten kohdalla;

127.

pyytää tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa raportoimaan yhteisen tarkastustoiminnon edistymisestä sisäisten prosessiensa kypsyysasteen nostamisessa;

128.

pyytää tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa raportoimaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle rahoitusvälineiden valvontastrategiastaan ja siitä, miten pääosasto määrittää, onko rahoitukseen ja tutkimukseen liittyvät tavoitteet saavutettu;

129.

pyytää tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa selittämään parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, mitä toimia se on toteuttanut, jotta kuluilmoitusten yhteydessä vältettäisiin jäännösvirhetasoa koskevat horisontaaliset varaumat;

130.

toteaa, että tutkimus- ja innovointihankkeissa sekä koordinointi- ja tukitoimissa standardit ja standardointi tukevat tutkimustulosten vaikutusta teknologisen valmiuden eri tasoihin, sillä ne lisäävät innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinoitavuutta ja siirrettävyyttä; panee lisäksi merkille, että standardit ja niihin liittyvät toimet lisäävät Horisontti 2020 -hankkeiden tulosten leviämistä, sillä niiden avulla tieto levittyy vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin, kun se on asetettu julkisesti saataville; kehottaa komissiota edistämään standardoinnin käyttöä tulevissa ehdotuspyynnöissä ja kehittämään keskeisiä tulosindikaattoreita, joissa standardointitoimet otetaan huomioon;

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

Johdanto

131.

ymmärtää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevästä seitsemännestä kertomuksesta (COM(2017) 583), että lähentyminen on hauras prosessi, joka voi talouskriisien takia pysähtyä ja kääntyä toiseen suuntaan helposti, mutta toisaalta julkiset investoinnit voivat lievittää kriisien vaikutusta;

132.

on tyytyväinen siihen, että työllisyysaste nousi vuonna 2016 jälleen vuoden 2008 kriisiä edeltäneelle tasolle eli 71 prosenttiin, mutta toteaa, että tilanne vaihtelee huomattavasti eri puolilla unionia ja työllisyysaste on selvästi Eurooppa 2020 -strategiassa asetetun 75 prosentin tavoitteen alapuolella; panee huolestuneena merkille, että työttömyysaste on yhä liian korkea etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien keskuudessa;

133.

pitää myönteisenä, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vastasi parlamentin kysymyksiin yksilöimällä maakohtaiset suosituksensa;

134.

on tietoinen siitä, että jotkin tarkistetun varainhoitoasetuksen koheesiopolitiikkaa koskevat säännökset on tarkoitus saattaa voimaan taannehtivasti;

135.

on huolissaan siitä, että tällaiset muutokset voivat johtaa uusiin virheisiin, sillä ohjelmat ja hankkeet valittiin 1. tammikuuta 2014 voimaantulleiden asetusten perusteella;

Tilintarkastustuomioistuimen havainnot

136.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi ensimmäisen kerran varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; korostaa, että korvauksiin perustuvat järjestelmät ovat alttiimpia virheille kuin tukioikeuksiin perustuvat järjestelmät; huomauttaa kuitenkin, että otsakkeen ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” tiedot eivät muuttuneet oleellisesti edelliseen vuoteen verrattuna;

137.

palauttaa mieliin, että vuonna 2016 otsakkeessa ”Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” oli käytettävissä 51,25 miljardia euroa, joka vastasi 33:a prosenttia unionin talousarviosta;

138.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi tällä politiikan alalla 4,8 prosenttia; toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuin katsoi, että koheesioalan arvioituun virhetasoon ei ole sisällytetty rahoitusvälineille vuonna 2016 suoritettujen maksujen kvantifiointia, yhteensä 2,5 miljardin euron maksuja, jotka suoritettiin tilintarkastustuomioistuimen mukaan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 56 artiklan 1 kohdassa määritellyn tukikelpoisuuskauden ulkopuolella (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, kohdat 6.20 ja 6.21); huomauttaa, että näiden maksujen arvioitu virhetaso olisi vaikuttanut unionin kokonaismenojen virhetasoon 2,0 prosentin verran (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, laatikko 1.2, alaviite 1);

139.

korostaa, että koheesiopolitiikan virheiden osuus oli 43 prosenttia arvioidusta kokonaisvirhetasosta, joka oli 3,1 prosenttia; panee merkille, että yksi korkean virhetason syy on unionin ja jäsenvaltioiden säännösten monimutkaisuus;

140.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamaan otokseen sisältyi 180 tapahtumaa, jotka liittyivät 54:ään ohjelmakauden 2007–2013 välimaksuun ja koskivat 92:ta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hanketta, 36:ta koheesiorahaston hanketta, 40:tä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanketta, 11:ta EAKR: n rahoitusvälinettä ja yhtä ESR: n rahoitusvälinettä;

141.

kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, joiden mukaan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2016 tarkastelluista 12:sta ESIR-rahaston ja ESR:n rahoitusvälineestä ainakin neljän tuloksellisuusanalyysissä havaittiin epätarkkuuksia; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen huoleen siitä, että näiden virheiden vaikutuksesta tuloksellisuus näyttää todellista paremmalta ja jos virheitä ei oikaista, päättämisvaiheessa tukikelpoisina pidettävien ilmoitettujen menojen määrä saattaa nousta keinotekoisesti etenkin takuurahastojen tapauksessa;

142.

toteaa myös, että 42 prosenttia virheistä aiheutui tukeen oikeuttamattomien kulujen sisällyttämisestä menoilmoituksiin, 30 prosenttia julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vakavista rikkomuksista ja 28 prosenttia tukeen oikeuttamattomista hankkeista, toimista tai edunsaajista;

143.

pitää valitettavana, että taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskevan otsakkeen kokonaismenoihin liittyvien virheiden yhtenä pääasiallisena lähteenä on edelleen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen; muistuttaa, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vakavat rikkomiset ovat koskeneet esimerkiksi lisäsopimusten, -urakoiden tai -palvelujen suoraa myöntämistä perusteettomasti, tarjoajien laitonta poissulkemista sekä eturistiriitatapauksia ja syrjiviä valintakriteereitä; pitää virheiden ja sääntöihin liittyvien väärinkäytösten torjumisessa keskeisenä täydellisen avoimuuden noudattamista urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden tietojen suhteen;

144.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen korostavan, että hankkeet, joissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, ovat vähemmän virhealttiita kuin todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankkeet;

145.

on huolissaan siitä, että otokseen kuului kolme suurhanketta, jotka edellyttivät komission hyväksyntää ja joihin tarvittavia hakemuksia jäsenvaltioiden viranomaiset eivät olleet toimittaneet määräaikaan 31. maaliskuuta 2017 mennessä; panee merkille, että komission olisi näin ollen perittävä myönnetyt varat takaisin;

146.

on tyytymätön siihen, että aikaisempien vuosien tapaan virhetaso olisi voinut olla 3,7 prosenttiyksikköä alhaisempi, eli 1,1 prosenttia, jos jäsenvaltiot olisivat käyttäneet niiden saatavilla olleita tietoja estääkseen tai havaitakseen ja korjatakseen virheet perustason tarkastuksissa ennen kuin menoista ilmoitettiin komissiolle;

147.

on huolissaan siitä, että vuosia ohjelmakauden 2014–2020 käynnistymisen jälkeen jäsenvaltiot olivat nimenneet vain 77 prosenttia koheesiopolitiikan rahastoista vastaavista kansallisista viranomaisista; toteaa, että komissio oli saanut 1. maaliskuuta 2017 mennessä lopulliset tilinpäätökset, joihin sisältyvät menot vastasivat vain 0,7:ää prosenttia koko ohjelmakaudelle myönnetyistä määrärahoista; toteaa, että talousarvion toteuttamisessa ilmenneet viiveet olivat vuoden 2017 puoliväliin mennessä suurempia kuin vastaavassa vaiheessa ohjelmakaudella 2007–2013; toteaa, että tästä syystä maksattamatta olevat sitoumukset nykyisen rahoituskauden päättyessä voivat olla jopa korkeammat kuin edellisen rahoituskauden päättyessä;

148.

pitää myönteisenä, että lukuun ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” sisältyy myös hankkeiden tuloksellisuutta koskeva osa; pitää kuitenkin valitettavana, että tässä osassa keskitytään lähinnä määrällisiin tietoihin, ts. käytössä olevien tuloksellisuuden mittausjärjestelmien määrään;

Rahoitusjärjestelyvälineet

149.

palauttaa mieliin, että yhteenveto tiedoista, jotka koskevat edistymistä rahoitusjärjestelyvälineiden rahoituksessa ja täytäntöönpanossa vuonna 2016, julkistettiin vasta 20. syyskuuta 2017 ja tilintarkastustuomioistuin ei näin ollen voinut kommentoida asiakirjaa;

150.

toteaa, että vuotta 2016 koskevat olennaiset numerotiedot ovat seuraavat:

a)

rahoitusjärjestelyvälineitä käytti 25 jäsenvaltiota, joista kaikki käyttivät niitä yritystukeen, 11 kaupunkialueiden kehitykseen ja 9 energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen;

b)

unionissa oli käytössä 1 058 rahoitusjärjestelyvälinettä, joihin kuului 77 holdingrahastoa ja 981 erityisrahastoa;

c)

89 prosentilla näistä rahoitusjärjestelyvälineistä tuettiin yrityksiä, 7 prosentilla kaupunkien kehitystä ja 4 prosentilla energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä;

d)

rahoitusjärjestelyvälineisiin suoritettiin maksuja 16,4 miljardia euroa, mukaan lukien rakennerahastojen 11,3 miljardia euroa;

e)

lopullisille edunsaajille maksettiin yhteensä 15,2 miljardia euroa, mukaan lukien rakennerahastojen 10,1 miljardia euroa, eli 93 prosenttia kaikista rahoitusjärjestelyvälineisiin suoritetuista maksuista;

f)

81 prosenttia rahoitusjärjestelyvälineistä toimitti tietoja hallinnointikustannuksista ja -maksuista, ja saatujen tietojen perusteella ne olivat yhteensä 0,9 miljardia euroa eli 6,7 prosenttia kaikista rahoitusjärjestelyvälineisiin suoritetuista maksuista;

g)

8,5 miljardia euroa varoista palautettiin;

h)

tukea annettiin 314 000 lopulliselle edunsaajalle;

151.

korostaa, että vuosien mittaan ja rahoituskausien vaihtuessa rahoitusjärjestelyvälineiden käyttö on lisääntynyt tuntuvasti, mikä tekee rakennerahastojen rahoituksesta monimutkaisempaa ja vaarantaa näin ollen demokraattisen vastuuvelvollisuuden; panee merkille, että rahoitusvälineiden kautta odotetaan 20,1 miljardin euron maksuja EAKR:stä ja koheesiorahastosta vuoden 2020 loppuun mennessä;

152.

on tässä yhteydessä huolissaan, että kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastukset eivät kattaneet riittävässä määrin rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanoa;

153.

toteaa, että 63 prosenttia (675) rahoitusjärjestelyvälineistä otettiin käyttöön Puolassa (247), Ranskassa (152), Unkarissa (139) ja Italiassa (137);

154.

pitää valitettavana että 6,7 prosenttia kaikista asianomaisiin rahoitusjärjestelyvälineisiin suoritetuista maksuista (900 miljoonaa euroa) käytettiin hallinnointikustannuksiin ja -maksuihin; katsoo tämän määrän olevan liian suuri;

155.

toteaa, että tietojen raportoinnissa on edelleen virheitä ja ristiriitaisuuksia; toteaa, että tämä koskee myös määrällisesti vähäisiä mutta tärkeitä toimenpideohjelman varoja, joihin oli sitouduttu rahoitussopimuksissa mutta joita ei ollut maksettu rahoitusjärjestelyvälineisiin ohjelmien päättyessä, osaan rahoitusjärjestelyvälineitä 31. joulukuuta 2015 jälkeen tehtyä lisäystä sidottuja määriä koskeviin maksuihin ja joissakin tapauksissa sitä, että lopullisille edunsaajille maksettiin suurempi määrä kuin suoritettiin rahoitusjärjestelyvälineisiin (8);

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus

156.

panee merkille, että EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarviointi osoittaa, että vaikka alueellinen lähentyminen ohjelmakaudella 2007–2013 oli riittämätöntä, ilman koheesiopolitiikkaa eroavaisuuksia olisi ollut enemmän, koska vuosien 2007–2008 talouskriisin takia ilmapiiri ei ollut suotuisa investointien ja lähentymisen kannalta;

157.

tähdentää, että tuloksellisuudesta voi edelleen tehdä päätelmiä vain rajallisesti, sillä tämä edellyttäisi kattavampaa katsausta vuosien 2007–2013 ohjelmien tuloksellisuustietoihin, joista oli määrä saada lopullista tietoa vasta elokuuhun 2017 mennessä; kehottaa komissiota tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle katsauksen tuloksista;

158.

panee merkille komission ilmoittaneen, että rahoituskaudella 2014–2020 valittiin yli 50 000 hanketta, joihin investoitiin yhteensä 64,1 miljardia euroa, luotiin 45 000 yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyöhanketta ja myönnettiin koheesiorahoitusta yli 380 000 pk-yritykselle ja näin luotiin yli 1 000 000 työpaikkaa;

159.

panee merkille, että komissio raportoi myös, että samalla rahoituskaudella yli 75 miljardia euroa EAKR:n ja koheesiorahaston tuesta kohdennettiin energiaunionin tavoitteisiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; toteaa lisäksi, että yli 5 000 hanketta valittiin sillä perusteella, että niillä tuettiin vähähiilistä taloutta;

160.

toteaa, että seuraavassa taulukossa esitetään vuonna 2016 hyväksyttyjen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaismäärä:

2016, miljoonaa euroa

Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat

Hyväksytyt maksumäärärahat

Alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkon hallintomenot

16,75

24,52

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja muut alueelliset toimet

27 163,16

22 911,83

Koheesiorahasto

8 775,98

7 456,71

Liittymistä valmisteleva väline – Aluekehitys ja alueellinen yhteistyö

54,14

522,95

Solidaarisuusrahasto

81,48

68,48

Yhteensä

36 091,51

30 984,47

161.

huomauttaa kuitenkin, että nämä tilastotiedot kuvaavat niukasti näiden hankkeiden kestävyyttä ja tuloksellisuutta;

162.

muistuttaa, että ennakkoehtoja pidetään erittäin tärkeinä sellaisten alakohtaisten ja horisontaalisten ehtojen asettamiseksi, joilla varmistetaan ERI-rahastojen menojen tehokkuus; katsoo, että kun ennakkoehdot täytetään ja maksuihin sovelletaan 10 prosentin pidätystä voimassa olevan tarkistetun asetuksen mukaisesti, hankkeiden toteuttamisen pitäisi helpottua ja virhealttiuden vähentyä; panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 15/2017 katsotaan olevan epäselvää, missä määrin tämä on johtanut muutoksiin käytännön tasolla;

163.

pitää valitettavana, että vain 87 prosenttia todentamisviranomaisista (181 viranomaista 209:stä) oli nimetty vuoden 2016 loppuun mennessä ja että 28:lle pääohjelmista ei ollut nimetty viranomaista (Itävallassa viranomainen oli nimetty vain yhteen ohjelmaan, Belgiassa vain kahteen, Saksassa vain kahdeksaan, Suomessa vain yhteen, Ranskassa vain kahteen, Irlannissa vain kahteen, Italiassa vain kuuteen, Romaniassa vain neljään, Slovakiassa vain yhteen ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain yhteen);

164.

toteaa yllättyneensä siitä, että nimeämisprosessin suurimmat vaikeudet liittyivät sellaisten tietoteknisten järjestelmien käyttöönottoon, joilla otettaisiin huomioon uudet osatekijät kaudella 2014–2020 raportoinnin sekä sellaisten menettelyjen suunnittelemisen osalta, joilla varmistettaisiin, että hallintoviranomaiset valvovat tiukasti välittäviä elimiä;

165.

pitää lisäksi valitettavana, että yleisesti ottaen vuoden 2016 loppuun mennessä hankkeista oli valittu vain 26,1 prosenttia ja vain 3,7 prosenttia käytettävissä olevista rakennerahastojen varoista oli käytetty, ja toteaa, että valintamenettely nopeutui vuonna 2017; katsoo, että hidas käynnistyminen saattaa johtaa maksattamatta olevien sitoumusten suureen määrään nykyisen rahoituskauden päättyessä; kehottaa komissiota varmistamaan lisätoimien toteuttamisen kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi;

166.

korostaa, että hankkeiden valinta oli erityisen hidasta Espanjassa, Kyproksessa, Romaniassa, Itävallassa, Tšekissä, Kroatiassa ja Slovakiassa;

167.

toteaa, että tämän seurauksena useimmissa toimenpideohjelmissa (247 ohjelmassa 295:stä) mitään menoja ei ollut todennettu tileissä (”nollatilit”), koska 31. heinäkuuta 2016 mennessä yhtään menoilmoitusta ei ollut jätetty;

168.

on tyytyväinen, että komissio ei havainnut saatuja varmuutta koskevia asiakirjakokonaisuuksia koskevien alustavien tarkastuslausuntojen perusteella olennaisia ristiriitaisuuksia;

169.

on kuitenkin huolissaan siitä, että komission suuririskisiin toimenpideohjelmiin tai aloihin kohdistamista yhdeksästä tarkastuksesta seitsemässä paljastui merkittäviä puutteita (Unkarissa liikenne, sähköinen hallinto ja toimenpideohjelmien täytäntöönpano, Italiassa Reti e mobilità, istruzione -prioriteetti 3 ja teknisen avun toimenpideohjelmat, Romaniassa kilpailukyky ja ympäristöön liittyvät toimenpideohjelmat);

170.

panee merkille, että 278 hallinto- ja valvontajärjestelmää yhteensä 322 järjestelmästä sai vakiomuotoisen lausunnon tai vaikutukseltaan lievän varauman sisältävän lausunnon; ottaa huomioon, että 40 tapauksessa komissio antoi vaikutukseltaan merkittävän varauman sisältävän lausunnon;

171.

panee merkille, että komission laskelmien mukaan riskinalainen kokonaismäärä maksamishetkellä oli 644,7 miljoonasta eurosta 1 257,3 miljoonaan euroon ja että komissio teki valvontatehtäväänsä hoitaessaan rahoitusoikaisuja 481 miljoonan euron verran vuonna 2016;

172.

panee merkille, että komissio arvioi kaudella 2007–2013 EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmien vuotta 2016 koskevien maksujen keskimääräiseksi kokonaisvirhetasoksi 2,2–4,2 prosenttia ja jäännösvirhetasoksi ohjelmien päättyessä 0,4 prosenttia; painottaa, että koheesiopolitiikka oli jälleen kerran merkittävin vuoden 2016 arvioituun virhetasoon vaikuttanut ala ja että seuraavaksi eniten virhetasoon vaikuttivat luonnonvarojen, kilpailukyvyn ja globaalin Euroopan alat; kehottaa komissiota tekemään jatkossakin yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa niiden hallinto- ja valvontajärjestelmien parantamiseksi sekä jatkamaan saatavilla olevien oikeudellisten valvontavälineiden käyttöä sen varmistamiseksi, että kaikki olennaiset virheet korjataan;

173.

toteaa, että komissio kirjasi 68 varaumaa aiemmalle ja 2 varaumaa nykyiselle rahoituskaudelle;

Erityiskysymykset

Kreikka

174.

on tyytyväinen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pyrkimyksiin edetä ensisijaisten hankkeiden luetteloa Kreikassa koskevassa asiassa;

175.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä

a)

neljää moottoritietoimilupaa (Ateena–Thessaloniki, Korinthos–Tripoli–Kalamata, Korinthos–Patras, Patras–Ioannina), jotka kattoivat yli 1 000 tiekilometriä; tiet ovat nyt käytössä ja käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä;

b)

kotitalouksien energiansäästöohjelmaa (yhdistelmä rahoitusjärjestelyvälineitä ja avustuksia), jolla parannettiin energiatehokkuutta 46 000 kotitaloudessa ja luotiin 6 000 työpaikkaa; kysyntä oli niin suurta, että ohjelma sai heti jatkoa vuosiksi 2014–2020;

c)

rahoitusvälineitä, etenkin JEREMIEtä, joiden avulla on voitu luoda tai turvata yli 20 000 työpaikkaa;

d)

sähköisiä lääkemääräyksiä koskevaa hanketta; hankkeessa hallinnoidaan joka kuukausi yli 5,5:tä miljoonaa sähköistä lääkemääräystä ja 2,4:ää miljoonaa lähetettä, siinä on mukana 13 000 apteekkia ja 50 000 lääkäriä ja sen ansiosta Kreikan julkisen terveydenhuollon menoissa on saatu aikaan huomattavia kustannussäästöjä;

176.

pitää toisaalta valitettavana, että

a)

Ateenan (metrolinja 3:n ulottaminen Pireukseen) ja Thessalonikin (peruslinja) metrohankkeet viivästyivät niin paljon, että niiden toteuttamista oli lykättävä osittain ohjelmakaudelle 2014–2020;

b)

jotkut keskeiset rautatiealan, digitaalialan ja energia-alan hankkeet peruuntuivat tai viivästyivät ja niiden rahoitus siirrettiin näin ollen osittain tai kokonaan ohjelmakaudelle 2014–2020;

c)

suuri osa jäteveden ja kiinteän jätteen huoltoinfrastruktuureista on edelleen keskeneräisiä;

177.

panee tyytyväisenä merkille, että OLAF on saattanut päätökseen Tšekin ns. haikaranpesähanketta koskevan hallinnollisen tutkinnan; panee merkille, että OLAFin asiakirja-aineisto on julkaistu Tšekin tiedotusvälineissä; pitää valitettavina OLAFin havaitsemia vakavia sääntöjenvastaisuuksia;

178.

kehottaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa perimään takaisin unionin antaman osarahoituksen eli 1,67 miljoonaa euroa sekä soveltamaan tarvittavia seuraamuksia;

179.

panee merkille, että Tšekki veti ns. haikaranpesähankkeen pois unionin rahoituksen piiristä 25. tammikuuta 2018 alkaen ja että hanke on jo toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tuomioistuinvalvonnan kohteena Tšekissä;

180.

on huolestunut komission havainnosta, että niiden hankintasopimusten osuus, jotka on tehty yhden ainoan tarjouksen perusteella, on Unkarissa 36 prosenttia; toteaa, että unionin keskiarvo on 17 prosenttia; kehottaa komissiota edistämään kilpailua tarjouskilpailumenettelyissä;

181.

on tyytyväinen myönteiseen arvioon Bulgariaa ja Romaniaa koskevan yhteistyö- ja seurantamekanismin kymmenen vuoden toiminnasta (9); on huolestunut hiljattaisesta askeleesta taaksepäin korkean tason korruption torjunnassa Bulgariassa ja Romaniassa; kehottaa komissiota tukemaan ja kannustamaan lainvalvontaviranomaisia ja korruptiota torjunnasta vastaavia viranomaisia molemmissa jäsenvaltioissa; painottaa Romanian korruptionvastaisen viraston vaikuttavia saavutuksia keskitason ja korkean tason korruptiotapausten selvittämisessä; painottaa, että tämä toiminta on äärimmäisen tärkeää korruption torjunnan vahvistamiseksi;

182.

tuomitsee slovakialaiseen toimittajaan äskettäin kohdistuneen rikoksen, joka saattaa liittyä hänen tutkintatyöhönsä; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille unionin maatalousvarojen tilanteesta Slovakiassa;

183.

panee merkille, että OLAF on myös saattanut päätökseen hallinnollisen tutkimuksen Euroopan investointipankin (EIP) Volkswagen-konsernille myöntämästä lainasta;

184.

panee merkille EIP:n pääjohtajan Werner Hoyerin lausunnon, jossa tämä totesi, ettei EIP voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yksi sen lainoista, 400 miljoonan euron laina ”Volkswagen Antrieb RDI”, liittyi päästövähennystekniikoihin, joita kehitettiin esto-ohjelmien suunnittelun ja käytön aikana, että EIP tutkii nyt OLAFin päätelmät ja harkitsee kaikkia käytettävissä olevia ja asianmukaisia toimia ja että EIP on hyvin pettynyt siihen, että Volkswagen johti EIP:tä harhaan esto-ohjelmistojen käytössä, mikä kävi ilmi OLAFin tutkimuksesta;

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuinen toimintakertomus

185.

panee merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto korostaa panostaan unionin 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavasti:

a)

20–64-vuotiaiden työllisyysaste unionissa oli 71,2 prosenttia vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä; aste on nyt ensimmäisen kerran suurempi kuin vuonna 2008 (70,3 prosenttia) ja Eurooppa 2020 -strategian tavoite voidaan saavuttaa, jos suuntaus jatkuu;

b)

kokonaistyöttömyysaste jatkaa laskuaan ja on nyt alle 10 prosenttia sekä unionissa että euroalueella; toteaa, että nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kuitenkin edelleen unionin suurimpia haasteita, vaikka laskua on havaittu: joulukuussa 2015 osuus oli 19,5 prosenttia, joulukuussa 2016 se oli 18,6 prosenttia, ja vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksen osuus oli 4,3 prosenttia ja vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 3,8 prosenttia;

c)

vuonna 2013 alkaneeseen talouden elpymiseen on liittynyt myös köyhyyden jatkuva mutta riittämätön väheneminen: köyhyysvaarassa olevien ihmisten osuus on laskenut vuodesta 2012, jolloin se oli 24,7 prosenttia, 23,7 prosenttiin vuonna 2015, mutta elpyminen ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut kaikkia yhteiskunnan osia ja vuonna 2016 köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oli 118 miljoonaa henkilöä (1,7 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2008), mikä on kaukana Eurooppa 2020 -strategian köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevasta tavoitteesta;

d)

investoinnit maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edellytysten parantamiseen ja samalla puuttuminen vääristymien ja väärinkäytösten riskeihin ovat nostaneet vaiheittain liikkuvuusastetta unionissa; vuonna 2015 se oli 3,6 prosenttia väestöstä;

186.

pitää kuitenkin valitettavana, että tulonjaon eriarvoisuus nousi vuodesta 2013 vuoteen 2014, ja vaikka se on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla, on joissakin tapauksissa eriarvoisuus edelleen kasvanut; on huolestunut siitä, että rikkaimman 20 prosentin väestöosuuden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2016 noin viisi kertaa suuremmat kuin köyhimmän 20 prosentin ja että eroavuudet olivat suuria valtioiden välillä (ja eriarvoisuus oli lisääntynyt joissakin niistä);

187.

on tyytyväinen ohjelmakautta 2007–2013 koskeneeseen ESR:n jälkiarviointiin, joka saatettiin päätökseen 12. joulukuuta 2016; toteaa siitä käyneen ilmi, että vuoden 2014 loppuun mennessä ESR:n tuella ainakin 9,4 miljoonaa eurooppalaista oli saanut työpaikan, 8,7 miljoonaa eurooppalaista oli hankkinut ammattipätevyyden tai tutkintotodistuksen ja 13,7 miljoonaa eurooppalaista oli saavuttanut muita myönteisiä tuloksia, kuten osaamistason paranemista; panee myös merkille ESR:n myönteisen vaikutuksen bruttokansantuotteeseen (BKT) 28 jäsenvaltiossa (0,25 prosentin kasvu) ja tuottavuuteen makrotaloudellisten simulaatioiden perusteella;

188.

toteaa, että tällaiset määrälliset tiedot todellakin osoittavat positiivista suuntausta mutta eivät kerro paljoakaan toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja kestävyydestä;

189.

arvostelee voimakkaasti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa siitä, ettei se ole julkistanut ehdotuksiaan maakohtaisiksi suosituksiksi, vaikka parlamentti on toistuvasti sitä pyytänyt;

190.

toteaa, että seuraavassa taulukossa esitetään vuonna 2016 hyväksyttyjen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaismäärä:

2016, miljoonaa euroa

Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat

Hyväksytyt maksumäärärahat

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja nuorisotyöllisyysaloite

12 438,2

8 132

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto

534,7

278

Euroopan globalisaatiorahasto

27,6

27,6

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) – Henkilövoimavarojen kehittäminen

0

82,3

Suora hallinnointi (työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma ja Erasmus+) ja virastot

289

275

Yhteensä

13 290

8 795

191.

panee tyytyväisenä merkille työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston kehittämän menetelmän, jolla se arvioi vuosittain ohjelmien tuloksellisuutta, mutta epäilee sellaisten kriteerien, kuten ”hyvä”, ”hyväksyttävä” tai ”huono”, tietoarvoa;

192.

on huolissaan siitä, että maaliskuuhun 2017 mennessä oli nimetty vain 87 prosenttia todentamisviranomaisista;

193.

panee tyytyväisenä merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolle toimitettiin 15. helmikuuta 2017 mennessä varmuutta koskeva kattava asiakirjakokonaisuus, johon sisältyi tilinpäätös, vuotuinen tarkastuskertomus ja tilinpäätösten tarkastuslausumat, hallinto- ja valvontajärjestelmät ja tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä tarkastuslausuma ja vuotuinen yhteenveto kaikista ohjelmista; panee merkille, että yleisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto teki vain vähäisiä huomautuksia ja hyväksyi vuotuisen tilinpäätöksen;

194.

panee myös tyytyväisenä merkille, että vuoden 2016 loppuun mennessä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto oli saattanut päätökseen monivuotisen tarkastussuunnitelmansa, jonka tuloksena tarkastettiin 89 tarkastusviranomaista 92 tarkastusviranomaisesta ja tarkastus kattoi 115 toimenpideohjelmaa 118 toimenpideohjelmasta;

195.

panee merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuonna 2016 toteuttamien rahoitusoikaisujen kokonaismäärä oli 255,8 miljoonaa euroa; toteaa, että rahoitusoikaisujen kumulatiivinen hyväksytty tai päätetty kokonaismäärä ohjelmakaudella 2007–2013 oli vuoden 2016 lopussa 1 454 miljoonaa euroa; toteaa, että samalla kaudella jäsenvaltiot ilmoittivat rahoitusoikaisuja 2 253,8 miljoonan euron arvosta;

196.

pitää valitettavana, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto säilytti tai antoi seuraavat varaumat, jotka koskivat:

a)

yhden Italiassa toteutetun ESR-toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmiä ohjelmakaudella 2000–2006 (maineeseen liittyvä varauma);

b)

ESR:n 23 erityisen toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmiä ohjelmakaudella 2007–2013 sekä

c)

ESR:n tai nuorisotyöllisyysaloitteen kolmen toimenpideohjelman ja yhden FEAD-toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmiä ohjelmakaudella 2014–2020;

197.

panee merkille, että arvioitu riskinalainen kokonaismäärä vuotta 2016 koskevissa menoissa oli 279 miljoonaa euroa;

Erityiskysymyksiä

Nuorisotyöllisyysaloite

198.

panee merkille nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa koskevan selvityksen ensimmäiset havainnot, joiden mukaan

a)

vuoden 2016 loppuun mennessä nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettuihin hankkeisiin osallistuneiden työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuorten (NEET) määrä oli kolminkertaistunut vuoden 2015 lopusta, jolloin se oli 0,5 miljoonaa nuorta, 1,3 miljoonaan nuoreen; hankkeiden tarkoituksena oli parantaa nuorten osaamista tai tarjota heille työkokemusta;

b)

näistä 712 000 työtöntä ja työmarkkinoiden, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa osallistujaa suoritti nuorisotyöllisyysaloitteesta rahoitetun toimenpiteen loppuun; yli puolet näistä (noin 346 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa) saavutti myönteisen tuloksen koulutuspaikan, pätevyyden tai työpaikan muodossa (myös itsenäisinä ammatinharjoittajina) toimenpiteen jälkeen;

c)

Italiassa vastakohta-analyysi osoitti, että nuorisotyöllisyysaloitteesta laajalti tuetut uudet innovatiiviset toimintalinjat lisäsivät nuorten työmahdollisuuksia 7,8 prosentilla, vaikka alueiden välillä oli merkittäviä eroja, mikä osoittaa, että suurimpia vaikeuksia on niillä alueilla, joilla nuorisotyöttömyysaste on korkein;

199.

panee lisäksi merkille, että

a)

Italiassa ja Espanjassa nuorisotyöllisyysaloitteen toimien avulla aktivoitiin suuri määrä NEET-nuoria, vaikka nuorisotyöttömyys on näissä maissa edelleen korkea;

b)

Slovakiassa painopiste on siirtynyt nuoriin kohdistetuista julkisista työllistämisohjelmista tehokkaampiin toimiin, kuten ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisäämiseen;

c)

Italiassa vastakohta-analyysi osoitti, että nuorisotyöllisyysaloitteesta laajalti tuetut uudet innovatiiviset toimintalinjat lisäsivät nuorten työmahdollisuuksia 7,8 prosentilla, vaikka alueiden välillä oli merkittäviä eroja;

d)

Portugalissa nuorisotyöllisyysaloitteesta osarahoitetut yrittäjyysohjelmat osoittautuivat menestyksekkäämmiksi kuin korkeamman asteen koulutustoimet;

e)

Kreikka on todennut, että sen on uudistettava nuorten työllisyyttä ja koulutusta koskevaa palvelusetelijärjestelmäänsä;

f)

Puolassa 62 prosenttia nuorisotyöllisyysaloitteeseen osallistujista sai työtarjouksen tai koulutuspaikan ja osallistujat olivat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä;

200.

pitää kuitenkin valitettavana, että hädin tuskin 30 prosenttia käytettävissä olevista varoista oli käytetty, mikä heijastaa alkuperäistä ennakkorahoitusta ja välimaksuja;

201.

panee tyytyväisenä merkille, että lokakuuhun 2017 mennessä kaikki jäsenvaltiot, joihin sovellettiin romaneja koskevaa ennakkoehtoa (Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tšekki, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Liettua, Puola, Portugali, Romania, Slovakia ja Espanja) olivat täyttäneet ehdon ja niillä oli siten kansallinen romanien integrointistrategia;

202.

toteaa, että ohjelmakaudella 2014–2020 kaksi ESR-investointiprioriteettia kohdistui suoraan syrjimättömyyteen ja romanien integraatioon (ks. jäljempänä oleva taulukko);

Investointiprioriteetti

Investointiprioriteetin valinneet jäsenvaltiot

Määrärahat (miljoonaa euroa)

Kaikenlaisen syrjinnän torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen

11 jäsenvaltiota (BE, CY, CZ, DE, ES, FR, GR, IE, PL, PT ja SK).

447

Syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonominen integrointi

12 jäsenvaltiota (AT, BE, BG, CZ, ES, FR, GR, HU, IT, PL, RO ja SK).

1 600

Suurin osa rahoituksesta (1,2 miljoonaa euroa) kohdennettiin seuraaville maille: BG, CZ, HU ja RO

203.

panee merkille, että vaikka Euroopan globalisaatiorahaston määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa, sen vuoden 2016 varauksesta otettiin käyttöön vain 28 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat kahdeksalle jäsenvaltiolle;

Toteutettavat toimenpiteet

204.

kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota vuoden 2020 jälkeisellä rahoituskaudella seuraaviin seikkoihin:

a)

unionin tason lisäarvon luominen koheesiopolitiikan avulla;

b)

koordinoinnin vahvistaminen koheesiopolitiikan, talouden ohjausjärjestelmän ja eurooppalaisen ohjausjakson välillä ottaen huomioon muun muassa myönteiset kannustimet perussopimuksissa esitettyjen koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen vahvistamiseksi, jotta voidaan puuttua eroavuuksiin ja eriarvoisuuteen koheesiopolitiikan kolmella ulottuvuudella – taloudellisella, sosiaalisella ja alueellisella ulottuvuudella;

c)

sellaisen järjestelmän luominen, jolla koheesiorahoitusta voidaan keskittää sitä eniten tarvitseville alueille;

d)

strategisen hallinnollisen tuen tarjoaminen alueille, joilla on vaikeuksia käyttää varoja;

e)

yhtenäisten sääntöjen laatiminen rakennerahastoille;

f)

yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen edistäminen;

g)

ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttaminen seitsenvuotisen rahoituskauden noudattamiseksi (ei n+3);

h)

kansallisten tarkastusviranomaisten valtuuttaminen tarkastamaan unionin talousarvioon kuuluvat rahoitusvälineet, rahoitusvälineiden lukumäärän vähentäminen sekä tiukempien sääntöjen käyttöönotto rahastonhoitajien raportointia varten, myös EIP-ryhmän ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tuloksellisuuden ja saavutettujen tulosten osalta, mikä lisää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

i)

nykyiseltä kaudelta saatujen kokemusten sekä yksinkertaistamistarpeen huomioon ottaminen sellaisen tasapainoisen järjestelmän luomiseksi, jolla varmistetaan tulosten saavuttaminen ja moitteeton varainhoito ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa, joka lannistaisi mahdollisia edunsaajia ja aiheuttaisi lisää virheitä;

j)

maantieteellinen ja yhteiskunnallinen tasapaino sen varmistamiseksi, että investointeja tehdään siellä, missä niitä eniten tarvitaan;

205.

kehottaa painokkaasti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa esittämään ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi vuotuisissa toimintakertomuksissaan, kuten parlamentti on toistuvasti pyytänyt;

206.

kehottaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa

a)

raportoimaan asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle käsitteillä olevista eri OLAF-tapauksista, kun niihin liittyvät oikeuskäsittelyt on saatu päätökseen;

b)

raportoimaan asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle komissiota koskevan vuoden 2016 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä kaikkien edellä mainittujen hankkeiden edistymisestä;

207.

kehottaa EIP:tä tutustumaan kiireellisesti OLAFin havaintoihin ja tekemään tarvittavat johtopäätökset; kehottaa EIP:tä tiedottamaan parlamentille päätelmistään ja toteuttamistaan toimenpiteistä;

208.

kehottaa komissiota edistämään varainhoitoasetuksen tarkistuksella käyttöön otettujen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämistä;

209.

kehottaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa noudattamaan sisäisen tarkastuksen suositusta käynnistää nopeasti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen valvontastrategian täytäntöönpano ja tiedottamaan parlamentille sen toteuttamisesta;

210.

kehottaa komissiota yksinkertaistamaan sääntöjä entisestään ja vähentämään hallinnollista taakkaa, jotta virhetasoa voidaan alentaa entistä enemmän;

Luonnonvarat

Keskeiset tulosindikaattorit ja oikeudenmukainen YMP

211.

toteaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen (s. 15, keskeinen tulosindikaattori 1: maatalouden tuotannontekijätulo kokopäivätoimista työntekijää kohden) mukaan alan lisäarvo ja tuottavuus laskivat jälleen hieman vuonna 2016 ja on vaikeaa määrittää todellista syytä tuotannontekijätulon yleiseen laskuun vuodesta 2013 lähtien;

212.

palauttaa mieliin, että maaseudun kehittymiseen liittyvää työllisyysastetta kuvaava keskeinen tulosindikaattori 4 ei ole merkityksellinen, koska maaseudun kehittymisen työllisyysasteeseen eivät vaikuta pelkästään YMP-toimenpiteet;

213.

pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut suosituksia, jotka parlamentti esitti päätöslauselmassaan vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2015, määritelläkseen uudelleen ”maaseutualueiden työllisyyteen liittyvän keskeisen tulosindikaattorin 4, jotta korostetaan YMP-toimenpiteiden erityistä vaikutusta noiden alueiden työllisyyteen”;

214.

korostaa, että 51 prosentille edunsaajista maksettiin vuonna 2016 suoraa tukea, jonka arvo jäi alle 1 250 euron, ja tämä muodosti 4 prosenttia kaikista suorista tuista (10);

215.

palauttaa mieliin huomautuksensa (11) YMP:n menojen kestämättömästä rakenteesta: 44,7 prosenttia kaikista unionin maatiloista ansaitsi alle 4 000 euroa vuodessa, ja vuonna 2016 keskimäärin yli 10 prosenttia YMP:n suorien tukien edunsaajista sai noin 60 prosenttia maksuista (12); toteaa, että suorien tukien jakautuminen ilmentää paljolti maanomistuksen keskittymistä, koska 20 prosenttia maanviljelijöistä omistaa 80 prosenttia maasta; (vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 17 komission jäsenen Hoganin kuulemistilaisuudessa talousarvion valvontavaliokunnassa 28. marraskuuta 2017); on huolestunut edunsaajien voimakkaasta keskittymisestä ja painottaa, että on päästävä parempaan tasapainoon pienten ja suurten edunsaajien välillä;

216.

panee merkille, että noin 72 prosenttia tuesta maksetaan 5–250 hehtaarin tiloille, jotka ovat yleensä perhetiloja;

217.

pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa määrittelemään tavoitteita ja niihin liittyviä indikaattoreita maatilojen tuloerojen vähentämiseksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

218.

toistaa kantansa, jonka mukaan suorat tuet eivät ehkä täytä täysin tehtäväänsä maataloustuloja vakauttavana turvaverkkona etenkään pienten tilojen kohdalla, koska maksut eivät jakaudu tasaisesti;

219.

katsoo, että suuremmat tilat eivät hintavaihteluista aiheutuvassa kriisissä välttämättä tarvitse samaa tulotukitasoa vakauttamaan maataloudesta saatavia tuloja kuin pienet tilat, koska ne voivat hyötyä suurtuotannon eduista, jotka todennäköisesti tekevät niistä kestävämpiä, ja suosittelee, että komissio ottaa käyttöön liukuvan asteikon tämän epätasapainon korjaamiseksi siten, että tuet vähenevät tilakoon kasvaessa;

220.

kehottaa komissiota yksinkertaistamaan aidosti menettelyä, myös vaadittavien asiakirjojen osalta, rahoituksen saannin helpottamiseksi valvonta- ja seurantaperiaatteita laiminlyömättä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota hallinnolliseen tukeen pientuottajille, joille rahoitus on ehdoton edellytys toiminnan jatkumisen kannalta;

Virhetaso

221.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi luonnonvaroja koskevan luvun kokonaisvirhetason olevan 2,5 prosenttia (2,9 prosenttia vuonna 2015 ja 3,6 prosenttia vuonna 2014); panee tyytyväisenä merkille virhetason myönteisen kehityksen, mutta toteaa, että vuoden 2016 taso on olennaisuusrajan yläpuolella;

222.

panee tyytyväisenä merkille, että arvioidessaan Euroopan maatalouden tukirahastoa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien maksujen virhetaso ei ollut olennainen vuonna 2016, ja arvioi todennäköisimmäksi virhetasoksi 1,7 prosenttia (2,2 prosenttia vuonna 2015);

223.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vähemmän virheitä, joissa oli kyse viljelijän liian suurena ilmoittamasta tai tukeen oikeuttamattomasta maa-alasta, mikä johtui siitä, että otettiin käyttöön uusi, joustavampi pysyvän nurmen määritelmä, laadittiin toimintasuunnitelmia viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmiin (LPIS) sisältyvien tietojen luotettavuuden parantamiseksi ja kehitettiin uusi paikkatietoanalyysiin perustuva sähköinen tukihakemuslomake;

224.

toteaa, että viherryttämistuet ovat aiheuttaneet virheitä, joiden osuus on 17 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta virhetasosta, ja useimmissa havaituista virheistä oli kyse ekologista alaa koskevien vaatimusten noudattamisesta, joskin Euroopan maatalouden tukirahaston virhetaso oli olennaisuusrajan alapuolella; on näin ollen tyytyväinen, että Euroopan maataloustukirahaston virhetaso laski 1,7 prosenttiin;

225.

tähdentää, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi heikkouksia myös pysyvän nurmen suojelussa: Tšekissä ja Puolassa ei ollut tietoja aiemmasta maankäytöstä, jotta olisi voitu tarkistaa, onko noudatettu velvoitetta pitää viljelysmaa pois viljelykierrosta viiden peräkkäisen vuoden ajan, ja Saksa, Ranska, Italia, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät olleet luokitelleet pysyvää nurmea täysin luotettavalla tavalla;

226.

painottaa tilintarkastustuomioistuimen ilmoittamien virhetasojen positiivista kehityssuuntausta huolimatta maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissaan raportoimasta riskinalaisten määrien kehityksestä: vuonna 2015 se oli 1,38 prosenttia, mutta vuonna 2016 se oli 1,996 prosenttia (tähän ei ole laskettu markkinatoimenpiteitä, joiden virhetaso on 2,85 prosenttia) ja maaseudun kehittämisen osalta molempina vuosina 4 prosenttia; katsoo, että tämä ei osoita tilastollisesti merkittäviä poikkeamia;

227.

pitää valitettavana, että maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen maksujen virhetaso oli olennainen vuonna 2016 ja että arvioitu todennäköisin virhetaso oli 4,9 prosenttia (5,3 prosenttia vuonna 2015); toteaa, että jos kaikkia kansallisten viranomaisten hallussa olevia tietoja olisi käytetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi ollut 1,5 prosenttiyksikköä alhaisempi;

228.

panee merkille, että maaseudun kehittämisen alalla suurimmista tukikelpoisuusvirheistä kolme liittyi edunsaajiin, jotka eivät olleet ilmoittaneet yhteyksiään sidosyrityksiin, joiden valvonnassa ne olivat tai joiden kanssa ne olivat tehneet yhteisen hakemuksen tai joilta ne tekivät hankintoja, mikä on vastoin unionin sääntöjä tai kansallisia sääntöjä (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 7.26 kohta);

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

229.

tähdentää, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja esitti pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa 18 maksajaviraston 12 jäsenvaltiossa suorittamiin suoriin maksuihin liittyvän varauman, joka koskee perusteellisempaan tarkasteluun otettua maksajavirastojen hallinnoimaa 13 618,6 miljoonan euron määrää, ja toteaa, että varauman kohteena olleisiin menoihin sisältyvä todellinen riskinalainen määrä oli 541,2 miljoonaa euroa;

230.

korostaa, että puutteita havaittiin erityisesti Unkarin hallinto- ja valvontajärjestelmässä (maksajavirasto esitti johdon vahvistuslausuman myöhässä ja viherryttämistuissa oli puutteita), Bulgariassa (viherryttäminen ja luomuviljelijöiden asema), Puolassa (viherryttämistuet) ja Italiassa (puutteet maa-alan ja yhden aktiiviviljelijän tukikelpoisuuden asianmukaisessa määrittämisessä);

231.

pitää valitettavina viimeaikaisia maksajavirastoihin liittyviä petostapauksia Italiassa; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta aktiivisesti ja esittämään parlamentille asiaa koskevat yksityiskohdat vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä;

232.

kehottaa komissiota nopeuttamaan 8. tammikuuta 2016 käynnistettyä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyä, jotta saadaan selkeitä ja täsmällisiä tietoja Tšekin maatalousinterventiorahastoon liittyvästä eturistiriitojen riskistä; toteaa, että eturistiriidan ratkaisematta jättäminen voi viime kädessä johtaa siihen, että toimivaltainen viranomainen peruuttaa maksajavirastolle myönnetyn hyväksynnän tai että komissio määrää rahoitusoikaisuja; kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille viipymättä, jos sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn päättyessä OLAF lähettää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle mahdollisiin petoksiin, korruptioon tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan liittyviä tietoja;

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuus

233.

huomauttaa, että koska joidenkin jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä on puutteita, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto mukauttaa raportoituja valvontatilastoja pääasiassa komission ja tilintarkastustuomioistuimen kolmen viime vuoden aikana tekemien tarkastusten sekä kyseistä varainhoitovuotta koskevan todentamisviranomaisen lausunnon perusteella;

234.

huomauttaa, että siitä huolimatta, että vuodesta 2015 lähtien jäsenvaltioiden todentamisviranomaisten velvollisuutena on ollut tarkistaa tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuus,

a)

maatalouden ja maaseudun pääosasto teki markkinatoimenpiteitä koskevia mukautuksia yhteensä 32 järjestelmään (ts. alle 20 prosenttiin kaikista järjestelmistä, joista vuonna 2016 tehtiin menoilmoitus);

b)

suoria maksuja koskevia mukautuksia tehtiin 52 tapauksessa (yhteensä 69:stä), ja useimmat mukautuksista olivat alle 1 prosenttia, seitsemän niistä oli 1–2 prosenttia ja yhdeksän yli 2 prosenttia;

c)

maaseudun kehittämiseen liittyviä täydennyksiä tehtiin 39 maksajaviraston kohdalla 72:sta, ja mukautuksista 21 oli yli 1 prosenttia ja 16 yli 2 prosenttia;

Maaseudun kehittämisen tuloksellisuuteen liittyviä kysymyksiä

235.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasteli maaseudun kehittämiseen liittyvän tapahtumaotoksen tuloksellisuutta kolmen viime vuoden ajalta; panee tyytyväisenä merkille, että 95 prosenttia tarkastukseen mennessä toteutetuista hankkeista oli toteutettu suunnitellusti, mutta pitää valitettavana, että kulujen kohtuullisuudesta ei ollut riittävästi näyttöä;

236.

korostaa, että lähes kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa hankkeissa käytettiin järjestelmää, joka perustui aiheutuneiden kulujen korvaamiseen, ja panee merkille, että ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti käyttää yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen järjestelmää eli vakioyksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta, joiden avulla voidaan vaikuttavasti vähentää liian korkeiden hintojen riskiä;

Viherryttäminen

237.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin raportoi vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2016 (7.17 kohta) tarkastaneensa viherryttämistuen 63 tilan kohdalla ja havainneensa, että

a)

kaikki tilat, joilla oli velvollisuus noudattaa viljelyn monipuolistamista koskevaa vaatimusta, toimivat vaatimuksen mukaisesti;

b)

useimmissa viherryttämiseen liittyvissä virheissä oli kyse ekologista alaa koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisestä;

c)

viljelylohkot oli kirjattu asianmukaisesti LPIS-järjestelmään nykyisten pysyvien nurmien säilyttämisen osalta;

d)

kaikkea pysyvää nurmea ei ollut kirjattu asianmukaisesti pysyväksi nurmeksi;

238.

on kuitenkin erityisen huolestunut komission ensimmäisistä johtopäätöksistä valmisteluasiakirjassa ”Review of greening after one year” (SWD (2016)218, toinen osa, s. 14), jonka mukaan viljelijöiden olisi yleisesti vaihdettava viljelykasvia alle 1 prosentissa unionin viljelysmaan kokonaispinta-alasta noudattaakseen viljelyn monipuolistamista koskevia vaatimuksia, ja koska viljelyn monipuolistamista koskeva vaatimus koskee suurinta osaa unionin viljelysmaasta, tämä rajallinen vaikutus näyttää ilmentävän niiden viljelijöiden nykykäytäntöjä, jotka jo noudattavat vaatimusta;

239.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuin vahvisti vuosikertomuksessaan (7.43–7.54 kohta) komission analyysin ja korosti, että viljelyn monipuolistaminen ja ekologisten alojen perustaminen eivät tuoneet muutosta suurimmalle osalle sen tarkastuskäynnin kohteena olleista tiloista (89 prosenttia viljelyn monipuolistamisen ja 67 prosenttia ekologisten alojen osalta);

240.

on erityisen huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 21/2017 ”Viherryttäminen: monimutkaisempi tulotukijärjestelmä ei ole vielä ympäristön kannalta vaikuttava” todetaan, että ”viherryttämisellä tuskin saadaan aikaan merkittäviä ympäristö- tai ilmastohyötyjä” pääasiassa sen tähden, että ”viherryttämisvaatimukset ovat yleensä varsin lieviä ja ilmentävät paljolti tavanomaisia viljelykäytäntöjä”;

241.

toteaa lisäksi tilintarkastustuomioistuimen huomauttaneen, että laajamittaisten velvoitteista vapauttamisten vuoksi useimmat viljelijät (65 prosenttia) voivat saada viherryttämistukea, vaikka he eivät tosiasiassa joudu noudattamaan viherryttämisvelvoitteita; katsoo, että tämän vuoksi viherryttäminen johtaa myönteiseen muutokseen viljelykäytännöissä vain hyvin pienellä osuudella unionin maatalousmaasta;

242.

pitää valitettavana, että viherryttämisjärjestelmät ovat pikemminkin viljelijöiden tulotukiväline kuin keino vahvistaa YMP:n ympäristö- ja ilmastomyötäisyyden tasoa; katsoo, että maatalouden ohjelmiin, joilla vastataan ympäristö- ja ilmastotarpeisiin, olisi sisällyttävä tuloksellisuustavoitteita ja rahoitusta, jotka vastaavat ympäristöä koskevan peruslinjan ylittävistä toimista aiheutuneita kustannuksia ja tulonmenetyksiä;

243.

pitää valitettavana, että viherryttämisjärjestelmät voivat ohjelmien varsinaisessa suunnittelussa lisätä epätasapainoa YMP:n tuen jakautumisessa, koska ne ovat osa pinta-alaperusteisia maksuja; kehottaa tämän vuoksi komissiota harkitsemaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 21/2017 esitettyjen suositusten noudattamista;

244.

panee merkille, että komission mukaan viherryttämisjärjestelmien todellinen ympäristövaikutus riippuu jäsenvaltioiden ja viljelijöiden valinnoista ja että tähän mennessä vain harvat jäsenvaltiot ovat käyttäneet mahdollisuuksia rajoittaa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä ekologisilla aloilla;

245.

korostaa, että julkishallinnon kannalta viherryttämiseen liittyvät toimet tarkoittavat ennen kaikkea sitä, että on kehitettävä uusia hallinnointivälineitä, kuten LPIS-järjestelmään kuuluva ekologisen alan taso, mikä osin selittää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston jäsenvaltioille esittämien varaumien ja toimintasuunnitelmien määrän lisääntymisen;

246.

panee merkille, että viherryttäminen monimutkaistaa YMP:tä huomattavasti, mikä johtuu päällekkäisyyksistä YMP:n muiden ympäristöpolitiikan välineiden kanssa (täydentävät ehdot ja toisen pilarin ympäristötoimenpiteet); panee tässä yhteydessä merkille viherryttämistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 21/2017, jossa todetaan, että komissio ja jäsenvaltiot lieventävät siihen liittyvää nollavaikutuksen ja kaksinkertaisen rahoituksen riskiä;

Nuorten viljelijöiden järjestelmä

247.

korostaa, että unionin maataloussektorin kehityserot ovat valtavat ja että erittäin suuri ongelma on väestönrakenteen muutokseen liittyvä haaste, joka edellyttää toimia, joilla torjutaan pulaa nuorista viljelijöistä ja varmistetaan näin unionin maatalouden pitkän aikavälin kestävyys;

248.

korostaa, että nuorilla viljelijöillä on erityisiä vaikeuksia saada rahoitusta ja heidän liikevaihtonsa ensimmäisinä toimintavuosina on vähäinen, sukupolvenvaihdokset ovat hitaita ja maatalousmaan saanti on vaikeaa;

249.

tähdentää, että nuorten määrän väheneminen alalla tekee sukupolvenvaihdoksista entistä vaikeampia ja saattaa johtaa siihen, että menetetään arvokkaita taitoja ja tietoa, kun vanhempi ja kokeneempi sukupolvi siirtyy eläkkeelle; korostaa näin ollen, että on tarpeen tukea sekä eläkkeelle jääviä viljelijöitä että heitä tilanpidossa seuraavia nuoria;

250.

on erityisen huolissaan siitä, että nuorille viljelijöille tarkoitettua tukea koskevassa erityiskertomuksessaan nro 10/2017 tilintarkastustuomioistuin totesi suorista tuista, että nuorten viljelijöiden tuki

a)

ei pohjaudu perusteelliseen tarvearviointiin;

b)

ei kuvasta yleistavoitteena olevaa sukupolvenvaihdosten edistämistä;

c)

ei aina edes kohdistu tuen tarpeessa oleville nuorille viljelijöille; sekä

d)

kohdistetaan joissakin tapauksissa tiloille, joissa nuorten viljelijöiden rooli on vähäinen;

251.

pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen toteamusta, joka koski nuorten viljelijöiden tukemista maaseudun kehittämisohjelmien kautta ja jonka mukaan toimenpiteet perustuvat yleensä löyhään tarvearviointiin, eikä ole olemassa todellista koordinointia ensimmäisen pilarin maksujen ja toisen pilarin nuorten viljelijöiden tuen välillä;

Toteutettavat toimenpiteet

252.

kehottaa

a)

komissiota arvioimaan tarkkaan, miksi tuotannontekijätulo on laskenut vuodesta 2013 lähtien, ja määrittelemään seuraavalle monivuotiselle rahoituskehykselle sellaisen uuden keskeisen tulostavoitteen siihen liittyvine tulos- ja seurausindikaattoreineen, jolla pyritään kaventamaan maanviljelijöiden tuloeroja;

b)

jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään sisällyttää luotettavampia ja ajan tasalla olevia tietoja LPIS-tietokantaansa;

c)

komissiota tarkistamaan lähestymistapaa, jota maksajavirastot käyttävät maa-alojen luokitteluun ja maankäyttöluokkien päivittämiseen LPIS-järjestelmissään sekä suorittamaan vaaditut ristiintarkastukset viherryttämistukeen liittyvien virheriskien pienentämiseksi;

d)

komissiota ryhtymään tarkoituksenmukaisiin toimiin vaatiakseen, että maaseudun kehittämistä koskeviin jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin sisällytetään korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan yleisesti esiintyviin virheisiin;

e)

komissiota antamaan ohjeita ja levittämään tietoa parhaista käytännöistä kansallisille viranomaisille sekä edunsaajille ja niiden yhdistyksille, jotta voidaan varmistaa, että näiden tarkastuksissa havaitaan hakijoiden ja tuettuihin maaseudun kehittämishankkeisiin liittyvien muiden sidosryhmien väliset yhteydet;

f)

komissiota seuraamaan edelleen valppaasti jäsenvaltioiden viranomaisten tekemiä tarkastuksia ja niiden toimittamia tietoja sekä ottamaan nämä tiedot huomioon jakaessaan riskinarviointeihin perustuvaa tarkastustaakkaa;

g)

jäsenvaltioita sekä edunsaajia ja niiden yhdistyksiä hyödyntämään kaikilta osin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen;

h)

komissiota valmistelemaan ja kehittämään seuraavaa YMP-uudistusta silmällä pitäen kattavan toimintalogiikan maatalouteen liittyville unionin ympäristö- ja ilmastotoimille kyseistä ilmiötä koskevan uusimman tieteellisen käsityksen pohjalta, ja määrittämään samassa yhteydessä myös tavoitearvot;

253.

kehottaa komissiota noudattamaan seuraavia periaatteita laatiessaan viherryttämistä koskevaa uutta ehdotusta:

a)

viljelijöiden olisi saatava YMP:n tukimaksuja, jos he täyttävät joukon ympäristöön liittyviä perusvaatimuksia, joihin kuuluvat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset ja viherryttämisvaatimukset, jotka menevät ympäristölainsäädännön vaatimuksia pidemmälle; suhtautuu siten myönteisesti komission lähestymistapaan, joka koskee tuloksiin keskittyvää talousarviota, katsoo, että tulevan täytäntöönpanojärjestelmän olisi oltava tulospainotteisempi;

b)

ympäristöön ja ilmastoon liittyviin paikallisiin erityistarpeisiin voidaan hyvin vastata maatalousalan tehokkaamman kohdistetun ohjelmasuunnittelun alaisilla toimilla;

c)

kun jäsenvaltioille annetaan vaihtoehdot, joista ne voivat valita YMP:n täytäntöönpanon yhteydessä, niitä olisi vaadittava osoittamaan ennen täytäntöönpanoa, että valitut vaihtoehdot ovat vaikuttavia ja tehokkaita toimintapolitiikan tavoitteiden, erityisesti elintarviketurvallisuuden, elintarvikkeiden laadun ja niiden terveysvaikutusten, viherryttämisen, maankäytön suunnittelun ja maisemanhoidon sekä väestökadon torjumisen, saavuttamisen kannalta;

254.

kehottaa komissiota

a)

arvioimaan kattavasti kaikkia yhdistettävissä olevia nykyisiä YMP-toimia ja välineitä, joilla voidaan tukea nuoria viljelijöitä, ja määrittämään sellaiset esteet, jotka vaikeuttavat nuorten viljelijöiden pääsyä olemassa oleville tiloille tai uusien tilojen perustamista ja joita voidaan käsitellä YMP:n tulevan uudelleentarkastelun aikana;

b)

varmistamaan, että maatalousuudistuksen yhteydessä parannetaan edelleen maaseudun kehittämisen olosuhteita, kuten todetaan muun muassa Cork 2.0 -julistuksessa, jotta voidaan taata nuorten viljelijöiden tukemista koskevien ohjelmien onnistuminen;

c)

sisällyttämään lainsäädäntöön vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä varten (tai vaatimaan jäsenvaltioita määrittämään yhteistä hallinnointia koskevien säännösten mukaisesti) selkeä toimintalogiikka, jota sovelletaan maatalousalan sukupolvenvaihdoksia koskeviin toimintapoliittisiin välineisiin; toimintalogiikkaan olisi sisällytettävä

nuorten viljelijöiden tarpeiden perusteellinen arviointi;

arvio siitä, mihin tarpeisiin voitaisiin vastata unionin toimintapoliittisin välinein ja mihin tarpeisiin voitaisiin vastata tai vastataan jo nyt paremmin jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen avulla; lisäksi olisi analysoitava, mitkä tukimuodot (esim. suorat tuet, kertakorvaukset, rahoitusvälineet) soveltuvat parhaiten yksilöityihin tarpeisiin;

tiedottaminen viranomaisille, edunsaajille ja niiden yhdistyksille mahdollisista tukimuodoista, jotka liittyvät maatilan varhaiseen luovuttamiseen toiminnan jatkajalle, sekä tähän liittyvät neuvontapalvelut tai sellaiset toimet kuin kansallisiin tai alueellisiin maa- ja metsätalousalan sekä elintarvikealan tuloihin perustuva riittävä eläkejärjestelmä;

SMART-tavoitteiden määrittely, jonka yhteydessä ilmaistaan selkeästi ja kvantitatiivisesti toimintapoliittisten välineiden odotetut tulokset odotettavissa olevien sukupolvenvaihdosten määrän sekä tukea saavien tilojen kannattavuuden edistämisen osalta; olisi etenkin tärkeää yksilöidä selkeästi, onko toimintapoliittisten välineiden tavoitteena tukea mahdollisimman monia nuoria viljelijöitä vai pitäisikö tuki kohdentaa tietyntyyppisiin nuoriin viljelijöihin;

d)

varmistamaan, että ehdottamansa vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevan YMP-lainsäädännön kautta komissio ja jäsenvaltiot parantavat (yhteistä hallinnointia koskevien säännösten mukaisesti) seuranta- ja arviointijärjestelmää;

Globaali Eurooppa

Virhetasot

255.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan ”Globaalin Euroopan” menojen virhetaso oli olennainen, sillä arvioitu virhetaso oli 2,1 prosenttia (2,8 prosenttia vuonna 2015 ja 2,7 prosenttia vuonna 2014); on tyytyväinen virhetason myönteiseen suuntaukseen tällä politiikan alalla;

256.

pitää valitettavana, että kun jätetään huomiotta usean rahoittajan toimet ja budjettitukitoimet, komission suoraan hallinnoimien tapahtumien virhetasoksi on määritetty 2,8 prosenttia (3,8 prosenttia vuonna 2015 ja 3,7 prosenttia vuonna 2014);

257.

korostaa, että komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit tekivät enemmän virheitä avustuksiin tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin valtuutussopimuksiin liittyvissä tapahtumissa kuin muiden tukimuotojen yhteydessä; toteaa etenkin, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa budjettitukitapahtumissa ei ilmennyt laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä virheitä;

258.

toteaa, että jos kaikkia komission – ja komission nimittämien tarkastajien – keräämiä tietoja olisi käytetty virheiden korjaamiseen, ”Globaali Eurooppa” -luvun arvioitu virhetaso olisi ollut 0,9 prosenttiyksikköä alempi, toisin sanoen 1,4 prosenttia, mikä on olennaisuusrajan alapuolella;

259.

huomauttaa, että

a)

arvioidusta virhetasosta 37 prosenttia liittyi menoihin, joista ei ollut toimitettu olennaisia todentavia asiakirjoja,

b)

arvioidusta virhetasosta 28 prosenttia liittyi kahteen tapaukseen, joissa komissio oli hyväksynyt menoja, joita ei ollut tosiasiallisesti aiheutunut; pitää valitettavana, että tämä tilanne todettiin jo viime vuonna, ja huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen tapahtumatarkastukset paljastivat joitakin valvontapuutteita komission järjestelmissä,

c)

arvioidusta virhetasosta 26 prosenttia liittyi tukeen oikeuttamattomiin menoihin eli menoihin, joista ei ollut tehty sopimusta tai jotka olivat aiheutuneet tukikelpoisuuskauden ulkopuolella tai joiden yhteydessä ei ollut noudatettu alkuperäsääntöä taikka joissa oli kyse tukeen oikeuttamattomista veroista tai välillisistä kustannuksista, jotka oli virheellisesti peritty suorina kustannuksina;

Tarkastuslausuma

260.

on syvästi huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston tarkastajat olivat havainneet puutteita liittymistä valmistelevan toisen tukivälineen (IPA II) välillisessä hallinnoinnissa ja tarkemmin sanoen kolmen IPA II -edunsaajamaan (Albania, Turkki ja Serbia) tarkastusviranomaisten kohdalla; toteaa, että näin oli huolimatta siitä, että Albanian ja Serbian tarkastusviranomaiset ovat tehneet muutoksia, joilla pyritään ratkaisemaan havaitut ongelmat, ja että Turkin tapauksessa tarkastusviranomaisen järjestelmien merkittävät puutteet saattoivat edelleen heikentää tarkastusviranomaisen komissiolle antaman varmennuksen tasoa (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 9.24 kohta);

261.

on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston oikaisukapasiteetti on arvioitu liian suureksi ja sen seurauksena myös riskinalainen kokonaismäärä maksun suorittamisen ajankohtana;

Toiminnan tuloksellisuus

262.

toteaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on määritellyt vuotuisessa toimintakertomuksessaan keskeiset tulosindikaattorit, jotka liittyvät inhimilliseen kehitykseen, ilmastonmuutokseen, sukupuolikysymyksiin ja virhetasoon, mutta pitää valitettavana, ettei mikään kyseisistä indikaattoreista auta mittaamaan kehitysyhteistyöpolitiikan tuloksellisuutta, sillä niissä ilmoitetaan vain kuhunkin tavoitteeseen kohdennetun tuen osuus sen sijaan, että mitattaisiin todellista vaikutusta sekä tavoitteiden saavuttamisessa aikaan saatua edistymistä;

263.

panee huolestuneena merkille komission sisäisen tarkastuksen todenneen raportoinnista, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston strategiseen suunnitteluun ja ohjelmasuunnitteluun liittyvien eri raporttien (vuotuinen toimintakertomus, edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kertomus, ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset) tuloksellisuutta koskevat tiedot ovat suppeita eikä niissä esitetä tosiasiallista arviota siitä, onko tavoitteet saavutettu;

Ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset

264.

pitää jälleen kerran valitettavana, että unionin edustustojen päälliköiden laatimia ulkoisen avun hallinnointia koskevia kertomuksia ei ole liitetty kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin, kuten varainhoitoasetuksen 67 artiklan 3 kohdassa säädetään; pitää valitettavana, että ne katsotaan järjestelmällisesti luottamuksellisiksi, vaikka varainhoitoasetuksen 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti ”ne on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ottaen asianmukaisesti huomioon niiden luottamuksellisuus”;

265.

panee merkille, että vastauksessaan esittelijän kirjeeseen komission jäsen Oettinger ilmoittaa tutkivansa uutta mallia, jossa kertomukset voitaisiin toimittaa parlamentille ilman salassapitomenettelyjä, vaarantamatta kuitenkaan unionin diplomaattista politiikkaa;

266.

panee tyytyväisenä merkille, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto julkisti vuotuisessa toimintakertomuksessaan luettelon ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten laadinnassa mukana olevista edustustoista ja analysoi yhteenvetoa keskeisistä tulosindikaattoreistaan; vaatii kuitenkin noudattamaan varainhoitoasetusta kaikilta osin;

Erityisrahastot

267.

palauttaa mieliin, että komissio voi perustaa ja hallinnoida unionin erityisrahastoja pyrkiäkseen

a)

vahvistamaan unionin kansainvälistä asemaa ja sen ulkoisten toimien ja kehitysavun näkyvyyttä ja tehokkuutta;

b)

tarjoamaan nopeutettuja päätöksentekomenettelyjä valittaessa toteutettavia toimia, mikä on olennaista hätätilanteissa ja hätätilaa seuraavissa toimissa;

c)

varmistamaan ulkoisia toimia koskevan lisärahoituksen vipuvaikutuksen sekä

d)

yhdistämään resursseja ja siten lisäämään koordinointia eri unionin avunantajien kesken valikoiduilla toimenpidealoilla;

268.

ilmaisee viimeaikaisten kokemusten valossa olevansa jossain määrin huolissaan erityisrahastojen perustamisen taustalla olevien pääasiallisten tavoitteiden saavuttamisesta ja panee erityisesti merkille, että

a)

tämän uuden välineen vipuvaikutus ei ole välttämättä taattu, sillä muiden rahoittajien osuus on tietyissä tapauksissa hyvin rajallinen;

b)

unionin ulkoisten toimien näkyvyys ei ole parantunut, vaikka sidosryhmien kanssa on tehty erilaisia järjestelyjä, ja että kaikkien sidosryhmien toimien koordinoinnin parantamista ei välttämättä kyetä varmistamaan;

c)

jäsenvaltioiden virastojen suosiminen joissakin erityisrahastojen perustamissopimuksissa johtaa pikemminkin eturistiriitaan kuin kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän rahoitusta;

269.

palauttaa erityisesti mieliin, että Afrikka-hätärahastoon on osoitettu yli 3,2 miljardia euroa, josta yli 2,9 miljardia euroa saadaan Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja 228,667 miljoonaa muilta rahoittajilta; ei voi hyväksyä sitä, että EKR:n osallistuminen erityisrahastoihin rajoittaa entisestään parlamentin mahdollisuuksia valvoa EU:n menoja;

270.

tähdentää, että varojen kokoaminen EKR:ltä, unionin talousarviosta ja muilta rahoittajilta ei saisi johtaa siihen, että AKT-maille varattu rahoitus ei saavuta tavanomaisia edunsaajiaan;

271.

korostaa, että kun unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseen käytetään unionin talousarvion rinnalla yhä enemmän muita rahoitusmekanismeja, kuten erityisrahastoja, on olemassa riski, että tilivelvollisuus ja läpinäkyvyys vähenevät, koska raportointia, tarkastusta ja julkisen valvonnan järjestelyjä ei ole sovitettu yhteen (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 2.31 kohta); korostaa tässä yhteydessä sen merkitystä, että komissio on sitoutunut pitämään budjettivallan käyttäjän ajan tasalla erityisrahastojen rahoituksesta sekä suunnitelluista että meneillään olevista toimista, jäsenvaltioiden rahoitusosuudet mukaan lukien;

Rahoitus palestiinalaishallinnolle

272.

edellyttää, että Pegasen kaltaisista unionin rahastoista rahoitettujen opetus- ja koulutusohjelmien olisi kuvastettava yhteisiä arvoja, kuten rauhaa, vapautta, suvaitsevaisuutta ja syrjimättömyyttä koulutusalalla, kuten unionin opetusministerit päättivät 17. maaliskuuta 2015 Pariisissa;

Toteutettavat toimenpiteet

273.

kehottaa naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastoa (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 9.37 kohta):

a)

parantamaan yhteistyössä IPA II -välineen edunsaajamaiden tarkastusviranomaisten kanssa näiden ammattipätevyyttä,

b)

kehittämään riski-indeksejä, joilla parannetaan pääosaston oikeutetusti käyttöön ottamiin sisäisen valvonnan malleihin perustuvia arvioita niin, että virheiden vaikutusta voidaan mitata paremmin,

c)

ilmoittamaan selvästi seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen laajuuden sekä arvioidun alemman ja ylemmän virherajan,

d)

kehittämään edelleen vuoden 2017 oikaisukapasiteetin laskentaa korjaamalla tässä vuosikertomuksessa eritellyt puutteet;

274.

kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa sekä naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastoa harkitsemaan sitä, että ne määrittelisivät yhdessä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston kanssa keskeisen tulosindikaattorin, joka liittyisi laittoman muuttoliikkeen taustalla olevien perimmäisten syiden poistamiseen;

275.

kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet korjatakseen puutteet, joita sen oma sisäinen tarkastus havaitsi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston tuloksellisuusraportoinnissa, ja muuntamaan ulkoisen avun hallinnointia koskevan kertomuksen luotettavaksi, täysin julkiseksi asiakirjaksi, jossa perustellaan asianmukaisesti edustustojen päälliköiden ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston pääjohtajan tarkastuslausuma; pyytää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa määrittämään keskeiset tulosindikaattorit, joilla voidaan mitata kehitysyhteistyöpolitiikan tuloksellisuutta, ja toteuttamaan sen niin, ettei heikennetä komission edustustojen kautta toteutettua unionin diplomatiaa;

276.

katsoo, että on välttämätöntä voida keskeyttää liittymistä edeltävän tuen maksu sekä silloin, kun varoja on todistetusti käytetty väärin, että myös silloin, kun liittymistä edeltävässä vaiheessa oleva maa rikkoo jollakin tavoin ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettuja oikeuksia;

277.

painottaa, että erityisrahastoja olisi perustettava ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on perusteltua eikä tarvittava toiminta ole mahdollinen muiden, olemassa olevien rahoituskanavien kautta; kehottaa siksi komissiota erityisrahastoja perustaessaan laatimaan ohjaavat periaatteet täsmällisen ja jäsennetyn arvioinnin toteuttamiseksi erityisrahastojen suhteellisista eduista muihin tukivälineisiin verrattuna sekä analysoimaan myös, mitä erityisiä puutteita erityisrahastoilla on määrä täyttää; kehottaa komissiota lisäksi harkitsemaan sellaisten erityisrahastojen lakkauttamista, jotka eivät kykene houkuttelemaan riittäviä osuuksia muilta rahoittajilta tai jotka eivät tarjoa lisäarvoa unionin ”perinteisiin” ulkoisiin välineisiin verrattuna;

278.

pitää erittäin valitettavina tapauksia, joissa humanitaarista apua antavat työntekijät ovat syyllistyneet väkivaltaan, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja täysin epäasianmukaiseen käyttäytymiseen siviiliväestöä kohtaan konfliktitilanteissa ja konfliktien jälkeisissä tilanteissa; panee merkille, että komissio on ilmoittanut sitoutuneensa tarkistamaan ja tarpeen vaatiessa peruuttamaan sellaisten kumppaneiden rahoituksen, jotka eivät täytä korkean tason eettisiä vaatimuksia; kehottaa komissiota tämän ongelman poistamiseksi ja sen toistumisen estämiseksi vahvistamaan ennalta ehkäiseviä mekanismeja henkilöstön valintamenettelyissä sekä tarjoamaan asiaankuuluvaa perus- ja täydentävää koulutusta; kehottaa myös ryhtymään poliittisiin toimiin väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi näissä tapauksissa;

279.

kehottaa komissiota laatimaan strategia-asiakirjansa entistä huolellisemmin ja siten tarjoamaan laajemman ja tarkemman arvion rahoitusta koskevista vaatimuksista sekä parhaista käytettävistä välineistä;

280.

kehottaa komissiota takaamaan, että unionin rahoitus jaetaan rauhaa ja suvaitsevaisuutta koskevien Unescon normien mukaisesti;

281.

pitää keskeisenä, että komissio tukee aktiivisesti rahoitusta saavien maiden hallinnollisia valmiuksia asianmukaisen teknisen avun kautta;

Muuttoliike ja turvallisuus

282.

toteaa, että vuosikertomuksensa 8 luvussa ”Turvallisuus ja kansalaisuus” (13) tilintarkastustuomioistuin ei laskenut virhetasoa tarkastamansa 15 tapahtuman otoksen perusteella, koska otosta ei ollut tarkoitettu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen kannalta edustavaksi;

283.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan yhteisesti hallinnoitujen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF (14)) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) maksujen suorittaminen oli edennyt hitaasti, kun rahastojen seitsenvuotisesta ohjelmakaudesta oli kulunut kaksi vuotta (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, laatikko 8.2);

284.

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita järjestelmäpuutteita SOLIF-, AMIF- ja ISF-rahastoissa komission ja jäsenvaltioiden tasolla;

285.

pitää erityisen valitettavana, että

a)

tilintarkastustuomioistuimen mukaan jäsenvaltiot laativat useita AMIF- tai ISF-rahastoja koskevia ohjelmaluonnoksia, jotka komissio arvioi ennen niiden hyväksymistä, mikä voi viivästyttää toteutusta;

b)

tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission arvio AMIF- ja ISF-rahastoja koskevista jäsenvaltioiden järjestelmistä pohjautui usein tietoihin, jotka eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia, etenkin tarkastusstrategioiden suhteen;

c)

SOLID-ohjelmien sääntöjenmukaisuuden jälkitarkastuksista raportoitiin viiveellä ja ulkoistettuun tarkastustyöhön kohdistettuja laadunvalvontamenettelyjä ei dokumentoitu riittävästi;

286.

pitää niin ikään valitettavina tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia seuraavia puutteita jäsenvaltioiden tasolla: paikalla toimitettuja tarkastuksia ei dokumentoitu riittävän hyvin, rahastojen hallinnointiin ja valvontaan ei ollut tietoteknistä välinettä, jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten tarkastustyössä oli puutteita;

287.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan ”komissio ei vuonna 2016 ilmoittanut pakolais- ja muuttoliikekriisin hoitoon käytettyjen varojen kokonaismäärää, ja sitä on vaikea arvioida” (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, 2.28 kohta);

288.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan nro 6/2017 hotspoteista seuraavaa:

a)

unionin merkittävästä tuesta huolimatta vastaanottovalmiudet Kreikassa ja Italiassa eivät vuoden 2016 lopussa vielä kunnolla riittäneet;

b)

puutetta oli myös riittävistä ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitetuista tiloista ja valmiuksista käsitellä heidän tapauksiaan kansainvälisten standardien mukaisesti;

c)

hotspot-lähestymistavassa vaaditaan lisäksi, että muuttajat ohjataan tarkoituksenmukaisiin jatkomenettelyihin, joita ovat kansallinen turvapaikkahakemus tai palautus lähtömaahan, ja näiden jatkomenettelyiden täytäntöönpano on usein hidasta ja altis monille pullonkauloille, mikä voi vaikuttaa hotspot-alueiden toimintaan;

289.

pitää valitettavana Human Rights Watch -järjestön tietoja, joiden mukaan Kreikan järjestelykeskuksissa esiintyy usein naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää;

290.

on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen arviosta (vuosikertomus 2016, laatikko 8.4.), jonka mukaan unionin ulkopuolelta tulleiden muuttajien kuljettamista Kreikan saarilta Manner-Kreikkaan koskevan hätäaputoimen kohdalla ei oltu riittävän avoimia siitä, miltä osin toimintaa rahoitettiin julkisista varoista ja miltä osin muuttajien varoista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2016, laatikko 8.4); palauttaa mieliin, että unionin lainsäädäntö ei salli unionin avustusten saajien hyötyvän hankkeen täytäntöönpanosta; katsoo, että tapaus herättää kysymyksiä komission maineesta ja kyseenalaistaa eettiseltä kannalta sen tapaa käsitellä asiaa;

Toteutettavat toimenpiteet

291.

kehottaa

a)

muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastoa harkitsemaan, että se määrittelisi yhdessä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston kanssa keskeisen tulosindikaattorin, joka liittyisi laittoman muuttoliikkeen taustalla olevien perimmäisten syiden poistamiseen;

b)

komissiota kokoamaan maahanmuuttopolitiikan rahoitukseen tarkoitetut budjettikohdat samaan otsakkeeseen avoimuuden lisäämiseksi;

c)

komissiota määrittelemään erityisiä strategioita ja unionin tukiryhmiä, jotta varmistetaan naisten ja huoltajan kanssa olevien alaikäisten turvallisuus hotspot-alueilla;

d)

komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet asianmukaisten vastaanottotilojen käyttöönottamiseksi Kreikassa ja Italiassa;

e)

komissiota ja jäsenvaltioita korjaamaan järjestelmän puutteet, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi AMIF/ISF-rahoituksen hallinnoinnissa;

f)

komissiota antamaan arvion maakohtaisista kustannuksista muuttajaa tai turvapaikanhakijaa kohden;

g)

komissiota tarjoamaan valvontajärjestelmän, jolla varmistetaan, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan;

h)

komissiota tehostamaan pakolaisia varten varattuihin varoihin kohdennettavia tarkastuksia, sillä hätätilanteissa jäsenvaltiot jakavat varoja usein noudattamatta voimassa olevia sääntöjä;

Komission jäsenten toimintasäännöt ja johtavien virkamiesten nimitysmenettelyt

292.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on vastannut asian edellyttämällä tavalla sen kehotukseen tarkistaa jäsentensä toimintasääntöjä vuoden 2017 loppuun mennessä muun muassa määrittämällä mistä ”eturistiriita” muodostuu sekä ottamalla käyttöön kriteerejä toimikauden jälkeisen työn sääntöjenmukaisuuden arvioimiseksi ja komission puheenjohtajan karenssiajan pidentämiseksi kolmeen vuoteen; panee merkille, että uudet toimintasäännöt tulivat voimaan 1. helmikuuta 2018;

293.

muistuttaa komission puheenjohtajan Junckerin Euroopan oikeusasiamiehelle antamasta lupauksesta, että komission entinen puheenjohtaja Barroso otettaisiin vastaan ainoastaan eturyhmän edustajana; muistuttaa tilapäisen eettisen komitean antamasta lausunnosta, joka koski Barroson uutta työtä Goldman Sachsin neuvonantajana ja jossa todettiin, että se olisi hyväksyttävissä vain, jos Barroso sitoutuisi olemaan harjoittamatta lobbausta Goldman Sachsin hyväksi;

294.

pitää epäjohdonmukaisena, että monet yksittäiset komission jäsenet ovat merkinneet kokousrekisteriinsä tapaamisensa Barroson kanssa tapaamisiksi Goldman Sachs Internationalin kanssa; päättelee, että joko tapaamiset Barroson kanssa eivät olleet edunvalvontaa koskevia tapaamisia, mikä tarkoittaa, ettei Euroopan oikeusasiamiehelle annettua lupausta ole pidetty eikä komission kokousrekisteri vastaa todellista avoimuusrekisteriä tai tapaamisia Barroson kanssa käsiteltiin tapaamisina edunvalvojan kanssa, missä tapauksessa yhtä tilapäisen eettisen komitean asettamaa ehtoa on rikottu;

295.

huomauttaa, että eturistiriidattomuuden on myös oltava komission jäsenen kuulemisen järjestämisen ennakkoedellytys ja siksi ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksista on täytettävä ja toimitettava saataville ennen kuin asiasta vastaava parlamentin valiokunta kuulee komission jäsentä ja se on päivitettävä vähintään kerran vuodessa ja aina, kun tiedot muuttuvat;

296.

katsoo, että komission olisi lisättävä komission jäsenten erityisneuvonantajien vastuuvelvollisuutta ja tehtävä heidän ammatillisista siteistään ja taustastaan entistä läpinäkyvämpiä ja avoimia julkiselle valvonnalle, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat, koska heillä on esteetön pääsy komissioon; katsoo, että näillä toimilla voidaan rajoittaa mahdollisuutta harjoittaa edunvalvontaa korkeimmalla tasolla ”kiertoteitse”;

297.

pyytää tässä yhteydessä komission jäseniä ilmoittamaan kaikki sidonnaisuutensa (kuten osakkeenomistajina, yhtiön hallituksen jäseninä, neuvonantajina ja konsultteina, yhtiöihin liittyvien säätiöiden jäseninä) kaikista yrityksistä, joissa he ovat olleet osakkaina, myös perhesuhteisiin liittyvät sidonnaisuudet, sekä muutokset, jotka tapahtuivat, kun heidän ehdokkuudestaan ilmoitettiin;

298.

korostaa, että karenssiajan pidentämisen kolmeen vuoteen pitäisi koskea kaikkia komission jäseniä, kuten parlamentti on useaan otteeseen vaatinut; kehottaa painokkaasti julkistamaan mahdolliset eettisen komitean lausunnot;

299.

pelkää, että riippumattoman eettisen komitean nimitysprosessi ei takaa sen riippumattomuutta, ja korostaa, että riippumattomiksi asiantuntijoiksi olisi nimitettävä henkilöitä, jotka eivät ole itse toimineet komission jäseninä tai johtavina komission virkamiehinä; pyytää komissiota hyväksymään riippumatonta eettistä komiteaa koskevia uusia sääntöjä tämän huomautuksen mukaisesti;

300.

pyytää komissiota toimittamaan ja julkistamaan riippumattoman eettisen komitean vuosikertomuksen; toteaa, että riippumaton eettinen komitea voi antaa suosituksia toimintasääntöjen parantamisesta tai niiden täytäntöönpanosta;

301.

on erittäin huolestunut avoimuuden puutteesta, täydellisestä kilpailun puutteesta kelpoisuusvaatimukset täyttävien henkilöstön jäsenten keskuudessa sekä mahdollisesta unionin henkilöstösääntöjen väärinkäytöstä äskettäisessä tapauksessa, jossa komission puheenjohtajan kabinettipäällikkö nimitettiin komission uudeksi pääsihteeriksi; panee merkille, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan komissiolta saamissa vastauksissa ei esitetty riittävästi perusteita sille, että pääsihteeri nimitettiin henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisesti, jotta siirto voitaisiin tehdä julistamatta virkaa avoimeksi ja pyytämättä kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä hakemaan virkaa; odottaa komission puheenjohtajan esittävän parlamentille suunnitelmansa komission julkisuuskuvaan tuoreen pääsihteerin nimitysprosessin vuoksi tulleen särön korjaamiseksi;

302.

kehottaa komissiota tämän äskettäisen pääsihteerinimityksen vuoksi ja unionin riippumattoman julkisen hallinnon takaamiseksi esittämään vuoden 2018 loppuun mennessä ehdotuksen johtavien virkamiesten nimittämismenettelyksi, jolla varmistetaan, että parhaat ehdokkaat valitaan mahdollisimman avoimessa ja yhdenvertaisessa menettelyssä, ja joka on riittävän laaja, jotta sitä voidaan soveltaa kaikkiin muihin unionin toimielimiin, myös parlamenttiin ja neuvostoon;

303.

pyytää komissiota toteuttamaan seuraavat parannukset tulevaisuuden varalle:

a)

lahjojen vastaanottaminen jäsenvaltioiden lahjoittajilta olisi kiellettävä (Euroopan komission jäsenten toimintasääntöjen 6 artiklan 4 kohta);

b)

komission jäsenten olisi toimikautensa aikana keskeytettävä osallistuminen kansalliseen politiikkaan tai rajoitettava se passiiviseen puolueen jäsenyyteen;

c)

olisi täsmennettävä viittausta ”diplomaatti- tai kohteliaisuussyihin” (6 artiklan 2 ja 5 kohta), joka on epätäsmällinen ja epäselvä ja saattaa johtaa väärinkäytöksiin;

d)

komission jäsenten osallistuminen kansallisiin vaalikampanjoihin olisi mukautettava vastaamaan osallistumista Euroopan parlamentin vaalikampanjointiin (9 ja 10 artikla); molemmissa tapauksissa komission jäsenet olisi velvoitettava ottamaan tehtävistään palkatonta vaalivapaata;

e)

olisi selkeytettävä perusteita asian viemiselle unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 245 tai 247 artiklan nojalla;

f)

komission jäsenten olisi ilmoitettava kaikki merkitykselliset sidonnaisuutensa (osakkeenomistajina, yhtiön hallituksen jäseninä, neuvonantajina ja konsultteina, yhtiöihin liittyvien säätiöiden jäseninä jne.) sen sijaan, että he valitsevat vain ne, joiden heidän mielestään voitaisiin katsoa mahdollisesti synnyttävän eturistiriitoja;

g)

sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia olisi parannettava 1. joulukuuta 2016 annetun parlamentin päätöslauselman ”Komission jäsenten sidonnaisuusilmoitukset – suuntaviivoja” (15) mukaisesti;

Hallinto

Tilintarkastustuomioistuimen havainnot

304.

toteaa, että toimielimet vähensivät vuosina 2013–2017 kaiken kaikkiaan henkilöstötaulukon virkojen/toimien määrää 4,0 prosentilla (39 649 toimesta 38 072 toimeen) ja että ne vähensivät henkilöstömäärää (tosiasiallisesti täytettyjä toimia) 1,4 prosentilla samalla ajanjaksolla (37 153 toimesta 36 657 toimeen);

305.

panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen lisäpäätelmät, joiden mukaan

”30.

samaan aikaan budjettivallan käyttäjä kuitenkin myönsi toimielimille, elimille ja virastoille uusia virkoja/toimia vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa; useimmat näistä viroista/toimista perustettiin elinten toiminnan kehittämiseksi (tämä selittää virastoille myönnettyjen virkojen/toimien määrän suuren lisäyksen), Kroatian liittymisen vuoksi ja Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien tukemiseksi;

31.

vastaavasti henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen/toimien määrä laski 1,1 prosentilla vuosina 2012–2017, mutta erot toimielinten (-3,5 prosenttia), erillisvirastojen (+13,7 prosenttia) ja toimeenpanovirastojen (+42,9 prosenttia) välillä olivat suuret; tosiasiallisesti täytettyjen virkojen määrä 1. tammikuuta 2013 ja 1. tammikuuta 2017 välisenä aikana nousi 0,4 prosenttia (-1,3 prosenttia toimielinten ja elinten kohdalla ja +11,3 prosenttia virastojen kohdalla siten, että erillisvirastojen osuus oli 9,6 prosenttia ja toimeenpanovirastojen osuus 33,7 prosenttia); avoinna olevien virkojen osuus, joka oli 6,9 prosenttia 1. tammikuuta 2013, laski 4,5 prosenttiin 1. tammikuuta 2017 ja oli joissakin toimielimissä ja elimissä alle 2 prosenttia (16);”

306.

panee huolestuneena merkille Luxemburgissa työskentelevän unionin henkilöstön syrjinnän, joka jatkuu huolimatta unionin tuomioistuimen lokakuussa vuonna 2000 antamasta tuomiosta asiassa Ferlini (C-411/98) ja direktiivistä 2011/24/EU, joissa molemmissa tuomitaan tällainen käytäntö; korostaa, että ylihinnoittelu jatkuu Luxemburgin sairaaloiden liiton ja lääkärien ja hammaslääkärien liiton kanssa tehtyjen kahden sellaisen sopimuksen varjolla, joissa ylihinnoittelu rajoitetaan 15 prosenttiin, mutta sallitaan 500 prosenttia sairaaloissa annettujen hoitojen osalta; pitää valitettavana, että unionin tuomioistuimen vuonna 2000 annettua tuomiota ja direktiiviä 2011/24/EU ei rikota pelkästään kyseisillä sopimuksilla, vaan niitä rikkovat myös monet kansalliset terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat; pyytää komissiota ensinnäkin laskemaan ylihinnoittelusta aiheutuvat vuotuiset lisäkustannukset unionin talousarviolle (yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä) ja perustelemaan ne ja toiseksi määrittämään rikkomusmenettelyn tai vastaavan oikeudellisen toimen suurherttuakuntaa vastaan sekä kolmanneksi tiedottamaan parlamentille Luxemburgin edustajainhuoneelle jätetyn julkisen vetoomuksen numero 765:n ja siellä 19. lokakuuta 2017 käydyn julkisen keskustelun tuloksista ja neljänneksi vastustamaan sairaaloiden liiton ja hammaslääkärien liiton kahta sopimusta.

307.

on tyytyväinen komission jäsenen Oettingerin antamiin lausuntoihin henkilöstöpolitiikkaa koskevien rajoitusten poistamisesta, jotta vältetään EU:n toimielinten moitteettoman toiminnan ja siten unionin kansalaisilleen tarjoamien palvelujen laadun vakava heikentyminen; pitää erityisen tärkeänä, että unionilla on vahva virkamieskunta, joka palvelee kansalaisia ja pystyy vastamaan unionin kohtaamiin haasteisiin ja toteuttamaan sen toimintapolitiikkoja huippuluokan osaamista ja ammattitaitoa koskevien tiukimpien vaatimusten mukaisesti, ja että tätä palvelua tarjotaan tarvittavien oikeudellisten ja taloudellisten resurssien turvin; korostaa, että on tärkeää tehdä unionin virkamieskunnasta jälleen houkutteleva unionin nuorille ammattilaisille; pyytää komissiota laatimaan kertomuksen unionin virkamiestehtävien vähäisen houkuttelevuuden seurauksista ja niiden nykyisestä resurssipulasta sekä ehdottamaan ratkaisuja siihen, miten virkamiehiä voitaisiin tuoda lähemmäksi unionin kansalaisia ja miten voitaisiin lisätä kansalaisten kiinnostusta unionin virkamiestehtäviä kohtaan;

308.

korostaa, että on tärkeää löytää ratkaisu liiallisten ja monissa tapauksissa perusteettomien lääkintäkulujen laskuttamiseen parlamentin henkilöstöltä ja jäseniltä tietyissä jäsenvaltioissa; pyytää komissiota etsimään ratkaisua tähän ongelmaan, jonka kustannukset esimerkiksi Luxemburgissa ovat noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa (esimerkiksi neuvottelemalla jäsenvaltion julkisten tai yksityisten sosiaaliturvajärjestelmien kanssa tai luomalla ulkomaanmatkoille tarkoitettua eurooppalaista sairaanhoitokorttia vastaavan kortin);

Jean Monnet -rakennukset (JMO I ja JMO II), Luxemburg

309.

panee merkille, että uuden Jean Monnet -rakennuksen rakentaminen on viivästynyt huomattavasti ja kustannukset ovat kasvaneet;

310.

pitää valitettavana, että komissiolta ja Luxemburgin viranomaisilta vei 15 vuotta (1994–2009) sopia komission yksiköiden sijoittamista koskevista tulevista järjestelyistä Luxemburgissa;

311.

odottaa saavansa vuodesta 1975 vuoteen 2011 ulottuvan JMO I/JMO II -historiikin, jollaisen komissio lupasi kirjallisissa vastauksissaan valmistauduttaessa komission jäsenen Oettingerin kuulemistilaisuuteen 23. tammikuuta 2018;

312.

pitää valitettavana, että vaikka täydellinen luettelo JMO I -rakennuksen asbestia sisältävistä materiaaleista laadittiin vuonna 1997, komissio poistui rakennuksesta vasta tammikuussa 2014 ja AIB-Vinçotte Luxembourg tarkisti löydöksensä vasta vuonna 2013; toteaa, että JMO I -rakennuksen asbestilevyjen tiheys oli aiemmin luultua alhaisempi, minkä vuoksi ne olivat herkempiä mekaaniselle vaikutukselle (tavallinen hankaus riitti irrottamaan kuituja ilmaan, josta ne saattoivat joutua hengitysteihin); katsoo, että ottaen huomioon asbestin hengittämisen vakavat terveysriskit, komission olisi pitänyt ottaa huomioon asiantuntijaraportti ja alan muiden asiantuntijoiden huomautukset etenkin sen jälkeen, mitä oli tapahtunut Berlaymont-rakennuksessa Brysselissä; kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille, tiedotettiinko asiasta ja vakavista terveysriskeistä asianmukaisesti kaikille työntekijöille, todettiinko sairauksia, jotka olisivat voineet johtua asbestihiukkasten hengittämisestä, mitä toimenpiteitä näissä tapauksissa toteutettiin ja onko toteutettu ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä (kuten seulontoja ja varhaisen havaitsemisen testejä); pyytää komissiota myös ilmoittamaan, onko se nostanut tätä asiaa koskevia kanteita AIB-Vinçotte Luxembourgia vastaan;

313.

panee merkille, että joulukuussa 2015 komissio ja Luxemburgin viranomaiset sopivat jakavansa kustannukset, jotka liittyvät JMO I -rakennuksesta luopumiseen varhaisessa vaiheessa; panee merkille, että alkuperäisten suunnitelmien mukaan JMO II -rakennus oli tarkoitus ottaa käyttöön 31. joulukuuta 2014;

314.

kehottaa komissiota ilmoittamaan yksityiskohtaisesti niiden kuuden rakennuksen (ARIA, LACC, HITEC, DRB, BECH ja T2) vuokrakulut, joita komissio on käyttänyt sillä välin ja jotka on vuokrattu JMO II -rakennuksen valmistumisen viivästymisen vuoksi, sekä vuokrasopimusten jatkamisen seurauksista; pyytää komissiota varmistamaan, että työoloja näissä rakennuksissa parannetaan tiiviissä yhteistyössä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa, sekä neuvottelemaan pikaisesti Luxemburgin viranomaisten kanssa näiden rakennusten esteettömyyden ja niihin pääsyn parantamisesta; muistuttaa komissiota, että jokaiseen rakennukseen olisi avattava työterveysasema Luxemburgin lainsäädännön mukaisesti;

315.

on vastikään saanut tietää, että JMO II:n ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu todennäköisesti vuoden 2020 alussa ja toinen vuoden 2024 alussa; panee merkille komission selitykset viivästysten syistä:

a)

arkkitehtikonsortio KSP pyysi tarkistamaan tiettyjä työnjohdollisia sopimuslausekkeita;

b)

maansiirtotöiden tarjouskilpailussa oli hallinnollisia ongelmia;

c)

turvatoimiin tehtiin huomattavia muutoksia;

ja pyytää sitä toimittamaan asiakirjoja näiden selitysten tueksi sekä yksityiskohtaisen selvityksen rakennuksen luovuttamisen viivästymisestä aiheutuvista kustannuksista;

316.

pyytää perusteena olevat asiakirjat näistä selityksistä 30. kesäkuuta 2018 mennessä;

Eurooppa-koulut

317.

muistuttaa, että vuonna 2016 komissio maksoi 61 prosenttia (177,8 miljoonaa euroa) koulujen menoista;

318.

pitää valitettavana, että yli 15 vuoden jälkeen (17) Eurooppa-kouluilla ei ole vieläkään käytössä moitteetonta varainhoitojärjestelmää;

319.

viittaa tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016, jossa osoitettiin seuraavat puutteet (18):

”27.

tilintarkastustuomioistuin havaitsi merkittäviä puutteita suoriteperusteisen kirjanpidon soveltamisessa keskustoimiston ja Alicanten ja Karlsruhen koulujen tileissä ja etenkin työsuhde-etuuksia koskevien varausten laskennassa ja kirjanpidossa sekä velkojen ja saatavien kirjaamisessa; olennaiset virheet korjattiin konsolidointimenettelyn aikana; […] 30. Alicanten ja Karlsruhen koulujen sisäisen valvonnan järjestelmiin liittyvät puutteet olivat vähäisiä, mutta keskustoimiston sisäisen valvonnan järjestelmässä on edelleen suuria puutteita; ulkopuolisen tarkastajan riippumattomat tarkastuskertomukset paljastivat myös huomattavia puutteita palvelukseen ottamisessa, hankinnoissa ja maksumenettelyissä; tilintarkastustuomioistuin ei pysty näin ollen vahvistamaan, että varainhoito olisi toteutettu yleisten puitteiden mukaisesti.”;

320.

toteaa, että pääjohtaja asetti näin ollen aivan johdonmukaisesti rajoituksia vahvistuslausumalleen: ”Pääjohtaja, joka toimii valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä, on allekirjoittanut vahvistuslausuman, vaikka siihen on liitetty maineeseen liittyvä varauma, joka koskee joidenkin Eurooppa-kouluille myönnettyjen komission varojen tehokasta hallinnointia” (19);

321.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 ilmeni useita puutteita; katsoo, että Eurooppa-koulujärjestelmän taloudellinen vastuuvelvollisuus olisi kohotettava asianmukaiselle tasolle soveltamalla erityistä vastuuvapausmenettelyä sen käyttöön annettuihin 177,8 miljoonaan euroon;

322.

muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan tarvitaan nopeasti Eurooppa-koulujärjestelmän kattavaa tarkastelua, jotta voidaan harkita uudistusta, joka koskee hallintoon, rahoitukseen, organisaatioon ja opetukseen liittyviä kysymyksiä, ja pyytää jälleen komissiota esittämään parlamentille vuosittain arvionsa edistymisestä näillä aloilla;

323.

tiedustelee komissiolta, milloin se odottaa Eurooppa-koulujen moitteettoman varainhoitojärjestelmän olevan käytössä; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että Eurooppa-koulujen moitteeton varainhoitojärjestelmä voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian;

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

324.

on tyrmistynyt, että talon sisällä kehitettävä uusi tapausten hallinnointijärjestelmä maksaa 12,2 miljoonaa euroa; kysyy, tekikö OLAF minkäänlaista markkinaselvitystä löytääkseen halvempia ratkaisuja ennen tähän kustannukseen sitoutumista; odottaa komission ja OLAFin esittävän vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle perusteellisen selvityksen arvioiduista kustannuksista sekä toimista taloudellisemman ratkaisun löytämiseksi;

325.

suhtautuu hyvin epäilevästi

a)

toimien luomiseen pelkästään ponnahduslaudaksi muihin tehtäviin,

b)

siihen, että korkea virkamies ei noudata karenssiaikaa ennen sellaisen uuden aseman vastaanottamista, joka liittyy läheisesti hänen aiempaan tehtäväänsä,

c)

korkean virkamiehen ottamaan riskiin ajautua lojaliteettia koskevaan eturistiriitaan entiseen ja nykyiseen työnantajaansa nähden;

Asiantuntijaryhmät

326.

kehottaa komissiota varmistamaan, että asiantuntijaryhmien koostumus on tasapuolinen; panee merkille 14. helmikuuta 2017 julkaistun Euroopan yritysten seurantakeskuksen raportin ”Corporate interests continue to dominate key expert groups” (20); on huolissaan sen johtopäätöksestä, joka koskee erityisesti tasapuolisuuden puutetta GEAR2030-asiantuntijaryhmässä, finanssitilitietojen automaattisen vaihdon asiantuntijaryhmässä, yhteisessä siirtohinnoittelufoorumissa, hyvää verohallintotapaa koskevassa foorumissa ja moottoriajoneuvotyöryhmän todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt – kevyet ajoneuvot -alaryhmässä; toteaa, ettei parlamentti ole vieläkään saanut virallista vastausta 14. helmikuuta 2017 antamaansa päätöslauselmaan komission asiantuntijaryhmien kokoonpanosta ja niitä koskevan rekisterin valvonnasta (21); kehottaa komissiota toimittamaan perinpohjaisen vastauksen viipymättä;

Tutkiva journalismi ja korruptiontorjunta

327.

tuomitsee slovakialaisen tutkivan journalistin Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírován murhan 22. helmikuuta 2018 ja on hyvin huolestunut tiedoista, joiden mukaan murha voisi liittyä unionin varojen siirtämiseen vilpillisesti Slovakiassa oleskelevalle henkilölle, jolla väitetään olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisryhmään Ndrànghetaan; pyytää komissiota ja OLAFia tutkimaan huolellisesti tätä tapausta ja raportoimaan siitä komission vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä;

328.

pitää valitettavana, että komission antamassa toisessa EU:n korruptiontorjuntakertomuksessa (ARES (2017)455202) ei enää ollut maakohtaisia raportteja; kehottaa komissiota aloittamaan uudelleen, erillään talouspolitiikan ohjausjaksosta, jäsenvaltioiden korruptiotilannetta koskevan raportoinnin, johon sisältyy muun muassa unionin tukemien korruptiontorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointi; vaatii, ettei komissio arvioi korruptiontorjuntatoimia pelkästään taloudellisten menetysten perusteella;

329.

kehottaa komissiota ryhtymään jälleen toimiin, jotta EU liittyisi GRECOon (lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä);

Siirtymäkorvaukset

330.

panee merkille parlamentin politiikkayksikkö D:n tutkimuksessa ”Transitional allowances for former Union office holders – too few conditions?” esittämät havainnot ja suositukset; kehottaa komissiota ottamaan huomioon nämä suositukset sekä käynnistämään EU:n entisten viranhaltijoiden siirtymäkorvauksia koskevan tarkistuksen, jotta voidaan parantaa näiden korvausten avoimuutta sekä EU:n talousarvion vastuuvelvollisuutta kansalaisia kohtaan; kehottaa erityisesti EU:n entisiä viranhaltijoita pidättäytymään edunvalvontatoiminnasta niin kauan kuin he saavat siirtymäkorvausta;

Toimeenpanovirastot

331.

kehottaa asianomaisia toimeenpanovirastoja

a)

toteuttamaan sisäisen tarkastuksen suositusten mukaiset jatkotoimet ja panemaan suositukset täytäntöön;

b)

välttämään määrärahasiirtoja varainhoitovuodelta toiselle aina kun se on mahdollista ottamalla käyttöön jaksotettuja määrärahoja, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon toiminnan monivuotinen luonne;

c)

keräämään yksityiskohtaiset ja kattavat tiedot julkisista hankinnoista ja palvelukseen ottamista koskevista menettelyistä;

Valiokuntien lausunnot

Ulkoasiat

332.

panee merkille demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) ulkopuolisesta arvioinnista kesäkuussa 2017 annetun loppukertomuksen; panee tyytyväisenä merkille, että vaalitarkkailu edistää EIDHR:n yleisiä ja erityisiä tavoitteita; korostaa, että on varmistettava paikallisen väestön jatkuva tuki vaalitarkkailuvaltuuskunnille; kiinnittää siksi huomiota tarpeeseen varmistaa kustannustehokkuus ja lisätä vaalitarkkailuvaltuuskuntiin käytettyjen resurssien ja sen suositusten seurannan välistä suhteellisuutta; kehottaa komissiota harkitsemaan EIDHR: n ulkopuolisesta arvioinnista laaditussa loppukertomuksessa esitettyjä ehdotuksia vaalitarkkailusta saatavien suositusten seurannan vahvistamiseksi edelleen;

333.

pitää saavutettua edistystä myönteisenä, mutta toteaa, ettei komissio ole vielä tunnustanut neljää yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa toteutetuista kymmenestä siviilioperaatiosta varainhoitoasetuksen 60 artiklan mukaisiksi; kehottaa komissiota tehostamaan toimia kaikkien YTPP:n siviilioperaatioiden hyväksymiseksi tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti, jotta niiden tehtäväksi voidaan antaa talousarvion toteuttamistehtäviä välillisen hallinnoinnin mukaisesti;

Kehitys ja yhteistyö

334.

on erittäin huolissaan komission viimeaikaisissa ehdotuksissa havaittavasta suuntauksesta jättää huomiotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014 (22) oikeudellisesti velvoittavat säännökset, kun virallisen kehitysavun yhteydessä on kyse tukikelpoisista menoista ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen liittyvän varainkäytön yhteydessä tukikelpoisista maista; muistuttaa, että unionin varainkäytön laillisuus on moitteettoman varainhoidon keskeinen periaate ja että poliittiset näkökohdat eivät saisi olla etusijalla selviin oikeudellisiin säännöksiin nähden; muistuttaa, että kehitysyhteistyön rahoitusväline on ennen kaikkea köyhyyden torjuntaan tarkoitettu väline;

335.

kannattaa budjettituen käyttämistä mutta kehottaa komissiota määrittelemään paremmin ja arvioimaan selkeästi, mitä kehitystuloksia on tarkoitus kussakin tapauksessa saavuttaa, sekä ennen kaikkea tehostamaan vastaanottajavaltioiden toimien valvontamekanismeja korruption, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian aloilla; on erittäin huolissaan siitä, että budjettitukea käytetään mahdollisesti maissa, joissa ei ole demokraattista valvontaa joko parlamentaarisen demokratian toimimattomuuden tai kansalaisyhteiskunnan ja tiedonvälityksen puutteellisen vapauden vuoksi tai valvontaviranomaisten puutteellisten valmiuksien vuoksi;

336.

on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen lausunnosta, jonka mukaan on olemassa suuri riski, ettei unioni pääse päämääräänsä ilmastonmuutoskysymysten valtavirtaistamisessa koko unionin talousarvioon ja ettei se saavuta tavoitettaan käyttää 20 prosenttia varoistaan ilmastotoimiin;

337.

on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan biopolttoaineiden kestävyyttä koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä ei ole täysin luotettava (23); painottaa kehitysmaille mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä seurauksia, joista tilintarkastustuomioistuin totesi, että ”komissio ei vaatinut vapaaehtoisia järjestelmiä varmentamaan, että niiden sertifioima biopolttoainetuotanto ei aiheuta merkittäviä kielteisten sosioekonomisten vaikutusten riskejä; näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi maanomistusriidat, pakkotyö/lapsityö, viljelijöiden heikot työolot sekä terveys- ja turvallisuusriskit”; pyytää komissiota käsittelemään tätä ongelmaa;

338.

odottaa saavansa kaikki tiedot kehitysyhteistyön rahoitusvälineen väliarvioinnista, jossa on tarkoitus ottaa huomioon Agenda 2030 ja uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus, ja tulevansa täysin kuulluksi asiassa;

339.

kehottaa komissiota sisällyttämään kehitystoimiin kannustimiin perustuvan lähestymistavan ottamalla käyttöön enemmällä enemmän -periaatteen Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin mukaisesti; katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy sisäisissä uudistuksissaan demokraattisten toimielintensä rakentamisessa ja vakiinnuttamisessa, korruption kitkemisessä sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisessa, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea unionilta; korostaa, että tämä ”myönteisen ehdollisuuden” lähestymistapa, täydennettynä maaseutuyhteisöjen pienimuotoisten hankkeiden rahoittamisella, saattaa tuoda todellisia muutoksia ja taata sen, että unionin veronmaksajien rahat käytetään kestävämmällä tavalla; tuomitsee toisaalta voimakkaasti kaikki yritykset asettaa avun ehdoksi rajavalvonta;

Työllisyys ja sosiaaliasiat

340.

on huolestunut siitä, että 168:aa päätökseen saatettua taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan hanketta koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana kävi ilmi, että vain kolmasosassa hankkeista oli tuloksellisuuden mittausjärjestelmä, jonka yhteydessä oli määritetty toimenpideohjelman tavoitteisiin kytketyt tuotos- ja tulosindikaattorit, ja että hankkeista 42 prosentissa ei ollut määritetty tulosindikaattoreita tai tavoitearvoja, minkä vuoksi hankkeiden vaikutusta ohjelman yleistavoitteiden saavuttamiseen ei ollut mahdollista arvioida;

341.

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan komission olisi harkitessaan uudelleen ERI-rahastojen rakennetta ja täytäntöönpanomekanismia vuoden 2020 jälkeen keskitettävä ohjelma paremmin tuloksellisuuteen ja yksinkertaistettava maksumekanismia kannustamalla tarvittaessa ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä, joissa maksujen taso on kytköksissä tuloksellisuuteen pelkän kulujen korvaamisen sijaan;

342.

panee tyytyväisenä merkille työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma) kolmella lohkolla vuonna 2016 saavutetut tulokset; korostaa EaSI-tuen merkitystä ja erityisesti sen Progress-lohkon ja Eures-lohkon (Euroopan työnvälitysverkosto) merkitystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon kannalta; panee huolestuneena merkille, että EaSI-ohjelman Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aihekohtaisen osa-alueen tulokset jäävät edelleen tavoitteista; kehottaa komissiota vaatimaan, että Euroopan investointirahasto sitoutuu käyttämään täysimääräisesti yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevaa aihekohtaista osa-aluetta varten kohdennetut varat;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

343.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen huomautusten johdosta laadittiin vuonna 2016 toimintasuunnitelma sen varmistamiseksi, että Life-ohjelmaan liittyvä maksuviivetilanne paranisi; panee merkille, että 3,9 prosenttia vuoden 2016 maksuista viivästyi;

344.

pitää valitettavana, että ei ole erityistä komission hallinnoimaa raportointikehystä, jonka avulla määritettäisiin ja mitattaisiin ilmastonmuutosta pahentavien EU:n toimintapolitiikkojen epätoivottuja vaikutuksia ja kvantifioitaisiin kyseisten menojen osuus unionin koko talousarviosta;

345.

korostaa, että sisäisistä tarkastuksista kävi myös ilmi, että yhden hyvin tärkeän tietoturvaan liittyvän suosituksen (joka koski EU:n päästökauppajärjestelmän tietojärjestelmän turvallisuuden hallintaa) toteuttaminen on viivästynyt, mikä altistaa komission yksiköt tietoturvaloukkausten riskille;

346.

panee merkille, että heinäkuussa 2016 käynnistetyssä toisen terveysohjelman jälkiarvioinnissa havaittiin, että ohjelmasta saatiin hyödyllisiä tuloksia, joka liittyivät suoraan unionin ja jäsenvaltioiden kansanterveyspolitiikan painopisteisiin, mutta parantamisen varaa on edelleen toiminnan tuotosten levittämisessä ja synergiassa unionin muiden rahoitusvälineiden, kuten rakennerahastojen, kanssa;

Liikenne ja matkailu

347.

pitää valitettavana, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluvaiheessa tilintarkastustuomioistuin ei ole antanut kattavia tietoja kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alaan kuuluvaa liikennealaa eikä etenkään Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevista tarkastuksista;

348.

panee merkille, että vuoden 2016 loppuun mennessä Verkkojen Eurooppa -väline oli tukenut yhteensä 19,4 miljardilla eurolla 452:ta liikennealan investointihanketta ympäri Eurooppaa; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen ja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen kannalta; korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevan aloitteen rahoittamisen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineeseen aiemmin tehtyjä budjettileikkauksia olisi tulevaisuudessa vältettävä;

349.

panee merkille, että vuonna 2016 ESIR-rahastosta osoitettiin 3,64 miljardia euroa 29 toimenpiteeseen, joista 25 oli liikennehankkeita ja neljä monialaisia rahastoja, joiden kokonaisinvestointien määrän odotettiin olevan 12,65 miljardia euroa; pitää valitettavana, että komissio ja EIP eivät ole antaneet vuosittain kattavia alakohtaisia tietoja ESIR-rahastosta tuetuista hankkeista;

350.

panee merkille, että vuonna 2016 käynnistyi Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoisen rahoitusvälineen ja ESIR-rahaston kautta Green Shipping Guarantee -ohjelma, jonka avulla voidaan mahdollisesti ottaa käyttöön kolme miljardia euroa investointeihin, jotta aluksia varustetaan puhtaalla teknologialla; pyytää komissiolta tarkkoja tietoja ohjelman täytäntöönpanosta sekä rahoitusta ja teknologiaa koskevista näkökohdista ja ympäristö- ja talousvaikutuksista;

351.

panee merkille, että rahoitusvälineiden määrä on kasvanut huomattavasti, minkä vuoksi välineitä voi yhdistellä liikennealalla uudella tavalla, mutta katsoo, että samanaikaisesti tämä on luonut unionin talousarvion ympärille monimutkaisen järjestelyjen verkon; on huolissaan siitä, että näiden unionin talousarvion rinnalla olevien välineiden vuoksi riskinä voi olla tilivelvollisuuden ja avoimuuden tason heikkeneminen, koska raportointia, tarkastuksia ja julkista valvontaa ei ole yhdenmukaistettu; pahoittelee lisäksi, että ESIR-rahaston varojen käyttöön liittyvät täytäntöönpanovaltuudet on siirretty EIP:lle, jolloin julkista valvontaa on vähemmän kuin muiden unionin talousarviosta tuettavien välineiden kohdalla;

352.

pyytää komissiota esittämään selkeästi ja hyvissä ajoin ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ja seuraavaa Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaa ehdotusta arvion siitä, miten ESIR-rahasto vaikuttaa liikennealalla muihin rahoitusvälineisiin, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineeseen sekä sen vieraan pääoman ehtoisen rahoitusvälineen ja muiden unionin aloitteiden väliseen johdonmukaisuuteen; pyytää, että arvioinnissa analysoidaan selkeästi investointien maantieteellistä tasapainoa liikennealalla; palauttaa kuitenkin mieliin, että rahoitusvälineen kautta käytettyjen varojen määrän ei pitäisi olla ainoa olennainen kriteeri rahoitusvälineen tuloksellisuutta arvioitaessa; pyytää tämän vuoksi komissiota arvioimaan perusteellisemmin unionin rahoittamien liikennehankkeiden avulla aikaansaatuja saavutuksia ja mittaamaan niiden lisäarvoa;

353.

pyytää uudelleen, että komissio tarjoaa monen eri rahoituslähteen tapauksissa helpon pääsyn hankkeisiin keskitetyn yhteyspisteen avulla, jotta kansalaiset voisivat seurata selkeästi unionin varoilla ja ESIR-rahaston avulla osarahoitettujen infrastruktuurien edistymistä ja rahoitusta;

354.

kehottaa komissiota arvioimaan suorituskyvyn tarkastuselimestä Eurocontrolin kanssa tehdyn sopimuksen taloudellista vaikuttavuutta ja esittämään ehdotuksen suorituskyvyn tarkistuselimen perustamisesta Euroopan tason taloudelliseksi sääntelyviranomaiseksi komission alaisuuteen; toteaa lisäksi, että yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on pantava täytäntöön mahdollisimman pian ilmailualan kilpailukyvyn lisäämiseksi, ja kehottaa siksi komissiota antamaan ehdotuksen verkon hallinnoijien nimittämiseksi toimialakumppaneina toimiviksi itsenäisiksi palveluntarjoajiksi;

355.

kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioiden rahoittamia, Tonava-strategian mukaisia liikennehankkeita koskevan vaikutustenarvioinnin ja antamaan ehdotuksen tulevien hankkeiden lisäarvon lisäämiseksi, jotta voidaan edistää tämän tärkeän liikennekäytävän valmiiksi saamista;

356.

pitää erittäin valitettavana, että unionin varojen käyttö matkailualan tukitoimiin ei ole avointa, koska matkailualalle ei ole erityistä budjettikohtaa; pyytää uudelleen, että unionin tuleviin talousarvioihin lisättäisiin matkailualaa koskeva budjettikohta;

Aluekehitys

357.

kiinnittää huomiota siihen, miten hallinnolliset valmiudet vaikuttavat ERI-rahastojen säännölliseen käyttöön, katsoo, että hyvien käytäntöjen vaihto voisi auttaa parantamaan tehokkaasti jäsenvaltioiden valmiuksia tällä alalla;

358.

on hyvin huolestunut siitä, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesiopolitiikan täytäntöönpanon huomattavat viivästykset ovat pahentaneet moninaista eriarvoisuutta niin koko EU:ssa kuin sen jäsenvaltioissa ja alueillakin ja vaarantaneet näin unionin luotettavuuden;

359.

panee merkille, että ERI-rahastojen täytäntöönpanosta annetussa vuoden 2017 strategiakertomuksessa (24) korostetaan, että rahoituskauden alusta lähtien ERI-rahastojen hankkeita on valittu yhteensä 278 miljardin euron arvosta eli 44 prosenttia kaikista vuosiksi 2014–2020 suunnitelluista investoinneista on tehty EU:n reaalitalouteen; toteaa, että vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpano on nyt päässyt täyteen vauhtiin ja että koheesiopolitiikan investoinnit ovat tuottaneet lisäarvoa kaikille unionin alueille mutta samalla myös osoittaneet, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten hallinnollisia valmiuksia on edelleen tarpeen vahvistaa;

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

360.

panee tyytyväisenä merkille, että viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää on parannettu entisestään ja että sen tarkkuutta on lisätty, minkä vuoksi se on erinomainen väline virhetason alentamiseen sekä viljelijöiden ja maksajavirastojen hallinnollisen rasitteen vähentämiseen;

361.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan maataloustuotteiden hintojen merkittävää vaihtelua, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tulotasoon, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti;

362.

panee merkille, että viherryttämisen ensimmäinen kokonainen täytäntöönpanovuosi ei ilmeisesti vaikuttanut virhetasoon, mitä voidaan pitää viljelijöiden ja maksajavirastojen osalta suurena saavutuksena, kun otetaan huomioon viherryttämissääntöjen monimutkaisuus; on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että ympäristöön vaikuttavista täsmällisistä tuloksista on edelleen liian aikaista tehdä johtopäätöksiä; panee lisäksi merkille, että myös muut tekijät kuin viherryttäminen vaikuttavat maatalousalan ympäristönsuojelun tasoon; painottaa, että viherryttäminen on esimerkki siitä, että tuloksellisuuden tarkastamisen tarve on kasvanut myös maatalousalalla;

363.

suhtautuu myönteisesti viherryttämisjärjestelmään ja sen pyrkimykseen tehdä unionin tiloista ympäristöystävällisempiä käytännöillä, jotka perustuvat viljelyn monipuolistamiseen, olemassa olevan pysyvän nurmen säilyttämiseen ja ekologisten alojen perustamiseen viljelymaalle, kuten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa todetaan;

364.

palauttaa mieliin, että virhetyypeissä ja virheiden laajuudessa on huomattavia eroja, esimerkiksi luonteeltaan hallinnollisten tahattomien laiminlyöntien ja petostapausten välillä, ja että laiminlyönnit eivät yleensä aiheuta taloudellista vahinkoa veronmaksajalle, mikä olisi myös otettava huomioon tosiasiallista virhetasoa arvioitaessa; muistuttaa komissiota siitä, että monimutkaisesta sääntelystä johtuvien tahattomien virheiden riski kohdistuu viime kädessä edunsaajaan; pitää valitettavana, että investointien vaikuttavuudesta huolimatta tilintarkastustuomioistuin pitää menoja edelleen täysin tukeen oikeuttamattomina, jos virheet liittyvät julkisiin hankintoihin; korostaa näin ollen, että virheiden laskentamenetelmää olisi toivottavaa järkeistää edelleen;

365.

panee merkille, että oikeus tutustua tietoihin ja hyvä seuranta ovat erityisesti ympäristöasioiden kohdalla välttämättömiä, kun otetaan huomioon, että maatalouden pitkän aikavälin tuottavuus perustuu tiettyihin luonnonvaroihin, kuten maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen;

366.

toivoo, että tilintarkastustuomioistuin mukauttaa valvontaan soveltamaansa lähestymistapaa, jotta varojen käyttöä pidetään yhtä tärkeänä kuin varojen osoittamista;

Kalatalous

367.

pyytää, että tilintarkastustuomioistuin esittää tulevissa kertomuksissaan erikseen kalastus- ja meriasioiden virhetason, jotta muiden alojen sisällyttämisestä saman otsakkeen alle johtuvat vääristymät häviävät; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ei esitetä riittävän yksityiskohtaisia tietoja meri- ja kalastusasioista, mikä vaikeuttaa näiden alojen varainhoidon asianmukaista arviointia;

368.

antaa komissiolle tunnustusta siitä, että sekä maksusitoumusmäärärahojen (99,2 prosenttia) että maksumäärärahojen (94,7 prosenttia) käyttöaste oli varainhoitovuoden 2016 talousarvion (meri- ja kalastusasiat) pääluokan III osastossa 11 huomattavan korkea; huomauttaa, että talousarviovarat on jaettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (25) 13 artiklan mukaisesti eri aloille ja että sen vuoksi olisi asianmukaista, että komissio esittäisi kertomuksessaan käyttöasteen yksityiskohtaisesti budjettikohdittain;

369.

panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessaan esittämän varauman, joka koskee kahdeksassa jäsenvaltiossa havaittuja Euroopan kalatalousrahastoon (EKTR) liittyviä tukeen oikeuttamattomia menoja;

370.

kannustaa meri- ja kalastusasioiden pääosastoa sen pyrkimyksissä valvoa yhteistyössä hallinnoitavia varoja ja erityisesti sen EKTR:ään ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) liittyviä toimia;

371.

toteaa, että varojen menettämiseen liittyvä riski on 5,9 miljoonaa euroa ja että komissio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet arvioidakseen vuoden 2017 menot ja periäkseen myönnetyt varat tarvittaessa takaisin;

372.

toteaa, että EMKR hyväksyttiin 15. toukokuuta 2014 eli kolme vuotta sitten, ja katsoo, että kaudelle 2014–2020 hyväksytyn EMKR:n toteutustaso ei edelleenkään ole riittävä, koska syyskuuhun 2017 mennessä yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia varten käytettävissä olevista 5,7 miljardin euron varoista oli käytetty vain 1,7 prosenttia; toteaa, että EMKR:n varojen käyttö kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle; huomauttaa, että talousarviovarat on jaettu asetuksen (EU) N:o 508/2014 13 artiklan mukaisesti eri aloille ja että sen vuoksi olisi asianmukaista, että komissio esittäisi kertomuksessaan käyttöasteen yksityiskohtaisesti budjettikohdittain;

373.

pitää tarpeellisena, että jäsenvaltioille tarjotaan kaikki mahdollinen tuki, jotta varmistetaan EMKR:n varojen asianmukainen ja täysimääräinen käyttö ja korkea käyttöaste kunkin jäsenvaltion erityisesti kalastusalan kestävää kehitystä koskevien ensisijaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti;

Kulttuuri ja koulutus

374.

suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2016 Erasmus+-ohjelman avulla 500 000 ihmistä opiskeli, oli harjoittelijana tai teki vapaaehtoistöitä ulkomailla ja että neljän miljoonan osallistujan ohjelmatavoite ollaan saavuttamassa vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että Erasmus+-opiskelijoille kertyy yleensä paljon siirrettävissä olevaa taitoa, osaamista ja tietoa ja heillä on paremmat uramahdollisuudet kuin opiskelijoilla, jotka eivät osallistu ohjelmaan, ja painottaa, että ohjelma on strateginen investointi Euroopan nuorisoon; panee kuitenkin merkille tarpeen varmistaa, että ohjelmaan pääsisivät nykyistä helpommin etenkin nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia;

375.

pitää myönteisenä, että Erasmus+-rahoitusta koskeva hakumenettely on suurelta osin siirretty verkkoon; uskoo kuitenkin, että menettelyä voitaisiin edelleen yksinkertaistaa poistamalla vaatimus, jonka mukaan hankekumppaneiden hyväksymiskirjeet on allekirjoitettava käsin;

376.

huomauttaa, että nuorisoa koskevassa osiossa Erasmus+-rahoituksen saamisessa on yhä ongelmia, koska kansalliset virastot hallinnoivat ohjelmaa hajautetusti; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet esimerkiksi keskittämällä osan rahoituksesta toimeenpanovirastoon; pyytää komissiota lisäksi tarjoamaan kaikkien ohjelman edunsaajien osallistumisen lisäämiseen tarvittavat resurssit esimerkiksi perustamalla pysyviä alakohtaisia alakomiteoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 (26) mukaisesti;

377.

toteaa, että tähän mennessä Erasmus+-ohjelman menestys on perustunut yliopistojen väliseen vaihtoon ja että järjestelmän rapautumisen välttämiseksi varoja ei pitäisi käyttää muihin ohjelmiin eikä Erasmus+-ohjelman piiriin saisi ottaa muita edunsaajia, esimerkiksi maahanmuuttajia;

378.

on huolissaan hankkeiden kroonisesti alhaisesta onnistumisasteesta vuonna 2016 Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa (16 prosenttia) ja Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurin alaohjelmassa (11 prosenttia); korostaa, että alhainen onnistumisaste turhauttaa hakijoita ja on oire rahoituksen riittämättömästä tasosta, joka ei vastaa ohjelmien kunnianhimoisia tavoitteita;

379.

huomauttaa, että komission oman Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) mukaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelma oli toiminnassa vuonna 2016 eli sen kolmantena täytäntöönpanovuonna kaikilta osin; pyytää tämän vuoksi komissiota ja neuvostoa varmistamaan pitkät määräajat, jotka ovat osoittautuneet uusien ohjelmien täysimääräisen täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiksi kauden 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta vastaavilta viipeiltä vältyttäisiin vuoden 2020 jälkeen vahvistettavassa rahoituskehyksessä;

380.

on tyytyväinen EACEAn rooliin kolmen kulttuuri- ja koulutusalan ohjelman täytäntöönpanossa, mistä on osoituksena vuonna 2016 tehty myönteinen arvio viraston työstä; panee tyytyväisenä merkille, että EACEA on lisännyt sähköistä raportointia rahoitetuista hankkeista, minkä pitäisi parantaa tietojen keruuta ja hankeseurantaa, helpottaa tietojen hyödyntämistä komission toimintapoliittisessa työssä ja auttaa edunsaajia; panee tyytyväisenä merkille, että EACEA suorittaa 92 prosenttia maksuista varainhoitoasetuksessa säädettyjen määräaikojen mukaisesti; ottaa huomioon, että koulutus- ja kulttuurialan ohjelmien edunsaajat ovat usein erittäin pieniä organisaatioita, ja pyytää EACEAa pyrkimään parempiin tuloksiin mahdollisesti keskimääräistä maksuaikaa mittaavan indikaattorin avulla;

381.

panee merkille, että vuonna 2016 käynnistettiin kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, jolla on 121 miljoonaa euroa määrärahoja vuoteen 2022 saakka, ja että itse ala ja rahoituksen välittäjät ovat alustavasti osoittaneet olevansa järjestelystä kiinnostuneita; pyytää, että takausjärjestelylle suunniteltu etupainotteinen 60 miljoonan euron rahoitus Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) toteutetaan nopeasti; muistuttaa, että lainat täydentävät muita tärkeitä alan rahoituslähteitä, kuten avustuksia;

382.

on huolissaan siitä, että ESIR-rahoituksen taso oli vuonna 2016 erittäin alhainen koulutus- ja kulttuurialalla sekä luovilla toimialoilla; katsoo, että räätälöity alakohtainen tuki on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että kulttuuriala ja luovat toimialat hyötyisivät ESIR-lainoista;

383.

toistaa tukevansa tiedotusvälineiden riippumatonta EU-uutisointia, joka varmistetaan osoittamalla televisio-, radio- ja internetverkoille talousarviotukea; pitää myönteisenä Euranet+-verkostolle osoitettavan avustuksen jatkamista vuoteen 2018 saakka ja pyytää komissiota löytämään verkostolle kestävämmän rahoitusmallin;

Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat