ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 186 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
61. vuosikerta |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
24.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 186/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1038,
annettu 19 päivänä heinäkuuta 2018,
erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (”Lentille verte du Puy” (SAN))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Ranskan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 1065/97 (2), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1509/2000 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Lentille verte du Puy” eritelmän muutoksen hyväksymistä. |
(2) |
Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). |
(3) |
Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Hyväksytään nimitystä ”Lentille verte du Puy” (SAN) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä heinäkuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) Komission asetus (EY) N:o 1065/97, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1997, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten rekisteröinnistä annetun asetuksen (EY) N:o 1107/96 liitteen täydentämisestä (EYVL L 156, 13.6.1997, s. 5).
(3) Komission asetus (EY) N:o 1509/2000, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2000, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä annetun asetuksen (EY) N:o 1107/96 liitteessä lueteltuja useita nimityksiä koskeviin eritelmiin liittyvien tietojen muuttamisesta (EUVL L 174, 13.7.2000, s. 7).
24.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 186/3 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1039,
annettu 23 päivänä heinäkuuta 2018,
kupari(II)diasetaattimonohydraatin, kupari(II)karbonaattidihydroksimonohydraatin, kupari(II)klorididihydraatin, kupari(II)oksidin, kupari(II)sulfaattipentahydraatin, aminohappojen kupari(II)kelaattihydraatin, proteiinihydrolysaattien kupari(II)kelaatin, glysiinin kupari(II)kelaattihydraatin (kiinteä) ja glysiinin kupari(II)kelaattihydraatin (nestemäinen) hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina ja asetusten (EY) N:o 1334/2003, (EY) N:o 479/2006 ja (EU) N:o 349/2010 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 269/2012, (EU) N:o 1230/2014 ja (EU) 2016/2261 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Mainitun asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti. |
(2) |
Kupariyhdisteet kupari(II)-asetaatti, monohydraatti; emäksinen kupari(II)-karbonaatti, monohydraatti; kupari(II)kloridi, dihydraatti; kupari(II)oksidi; kupari(II)-sulfaatti, pentahydraatti; aminohappojen kuparikelaattihydraatti ja glysiinin kuparikelaattihydraatti hyväksyttiin ilman aikarajoitusta kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina komission asetuksella (EY) N:o 1334/2003 (3) ja komission asetuksella (EY) N:o 479/2006 (4) direktiivin 70/524/ETY mukaisesti. Kyseiset aineet kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevina tuotteina asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemuksia, jotka koskevat kupari(II)-asetaatin, monohydraatti; emäksisen kupari(II)-karbonaatin, monohydraatti; kupari(II)kloridin, dihydraatti; kupari(II)oksidin; kupari(II)-sulfaatin, pentahydraatti; aminohappojen kuparikelaattihydraatin ja glysiinin kuparikelaattihydraatin uudelleenarviointia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina. Hakijat pyysivät, että kyseiset lisäaineet luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat. |
(4) |
Tieteellisten näkökohtien vuoksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, suositteli 14 päivänä marraskuuta 2012 (5), 31 päivänä tammikuuta 2013 (6) ja 11 päivänä maaliskuuta 2015 (7) antamissaan lausunnoissa nimeämään kuparin (”cupric”) kupari(II):ksi, jotta vältettäisiin mahdolliset väärinkäsitykset. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli aminohappojen kupari(II)kelaatin jakamista sen kemiallisten ominaisuuksien perusteella kahteen ryhmään, jotka ovat aminohappojen kupari(II)kelaattihydraatti ja proteiinihydrolysaattien kupari(II)kelaatti. |
(5) |
Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, ettei kupari(II)diasetaattimonohydraatilla, kupari(II)karbonaattidihydroksimonohydraatilla, kupari(II)klorididihydraatilla, kupari(II)oksidilla, kupari(II)sulfaattipentahydraatilla, aminohappojen kupari(II)kelaattihydraatilla, proteiinihydrolysaattien kupari(II)kelaatilla, glysiinin kupari(II)kelaattihydraatilla (kiinteä) ja glysiinin kupari(II)kelaattihydraatilla (nestemäinen), jäljempänä ’asianomaiset aineet’, ole ehdotetuissa käyttöolosuhteissa haitallista vaikutusta eläinten terveyteen, kuluttajien turvallisuuteen eikä ympäristöön. Silmiä, ihoa ja hengitysteitä mahdollisesti ärsyttävien ominaisuuksien vuoksi kyseisten lisäaineiden ja niitä sisältävien esiseosten käsittelyssä olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä, jottei käyttäjille aiheudu turvallisuuteen liittyviä ongelmia. |
(6) |
Lisäaineiden, etenkin kupari(II)sulfaattipentahydraatin, nikkelipitoisuuden vuoksi joihinkin lisäaineiden eriin on sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (8) vaatimuksia. Rehualan toimijoiden, jotka saattavat markkinoille tällaisia lisäaineita, olisi noudatettava asianmukaisia vaatimuksia. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että asianomaiset aineet täyttävät tehokkaasti eläinten kuparin tarvetta koskevat vaatimukset. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmää koskevan raportin. |
(7) |
Asianomaisten aineiden arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Elintarviketurvallisuusviranomainen on kuitenkin huolissaan eläinten kuparin saannin enimmäismäärän noudattamisesta, jos kuparia lisätään juomaveteen. Sen vuoksi asianomaisten aineiden käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä ja niiden käyttö juomaveteen lisättynä olisi kiellettävä. |
(8) |
Elintarviketurvallisuusviranomaiselta pyydettiin tieteellistä lausuntoa mahdollisista ympäristövaikutuksista, jotta tämänhetkistä kuparin sallittua enimmäismäärää täysrehussa voidaan tarkistaa. Elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli 13 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan lausunnossa (9) täysrehussa esiintyvän kuparin sallitun enimmäismäärän muuttamista eri kohdelajien osalta. Nämä uudet tasot olisi hyväksyttävä. Porsaiden osalta suositeltua jyrkkää vähennystä 25 mg:aan/kg välittömästi vieroituksen jälkeen ei pitäisi kuitenkaan toteuttaa kerralla, jotta ei vaaranneta eläinten fysiologisten tarpeiden täyttymistä etenkään kyseisenä herkkänä ajanjaksona ja jotta vältettäisiin muut mahdolliset kielteiset vaikutukset porsaiden terveyteen. Jotta enimmäispitoisuutta voitaisiin vähentää entisestään, kun porsaille välittömästi vieroituksen jälkeen asetettua 25 mg:n/kg enimmäispitoisuuden noudattamista tarkistetaan seuraavan kerran, rehualan toimijoita ja tutkimuslaitoksia olisi rohkaistava keräämään uutta tieteellistä tietoa elintarviketurvallisuusviranomaisen suosittelemien tasojen vaikutuksista porsaiden terveyteen ja hyvinvointiin ja tutkimaan lisätyn kuparin vaihtoehtojen käyttöä ja tehokkuutta elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeiden mukaisesti. |
(9) |
Koska tässä asetuksessa annetaan uusi hyväksyntä kupari(II)-asetaatille, monohydraatti; emäksiselle kupari(II)-karbonaatille, monohydraatti; kupari(II)kloridille, dihydraatti; kupari(II)oksidille; kupari(II)-sulfaatille, pentahydraatti; aminohappojen kuparikelaattihydraatille ja glysiinin kuparikelaattihydraatille, niitä koskevat kohdat olisi poistettava asetuksista (EY) N:o 1334/2003 ja (EY) N:o 479/2006. Kuparilysiinisulfaatin hyväksynnän voimassaolo päättyi 31 päivänä maaliskuuta 2004. Oikeusvarmuuden vuoksi kyseistä ainetta koskeva kohta on aiheellista poistaa asetuksesta (EY) N:o 1334/2003. |
(10) |
Komission asetuksessa (EU) N:o 349/2010 (10) ja komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) N:o 269/2012 (11), (EU) N:o 1230/2014 (12) ja (EU) 2016/2261 (13) hyväksyttiin useita kupariyhdisteitä ravitsemuksellisina rehun lisäaineina. Jotta voidaan ottaa huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen 13 päivänä heinäkuuta 2016 antaman lausunnon päätelmät, joita lisäksi käytettiin tällä asetuksella hyväksyttyjen rehuseoksissa käytettävien lisäaineiden kokonaiskuparipitoisuutta koskevien säännösten tieteellisenä perustana ja joissa pääosin viitataan rehuun lisätyn kuparin ympäristövaikutuksiin, on aiheellista sovittaa asetuksessa (EU) N:o 349/2010 ja täytäntöönpanoasetuksissa (EU) N:o 269/2012, (EU) N:o 1230/2014 ja (EU) 2016/2261 vahvistetut kuparin enimmäispitoisuudet yhteen rehuseosten kuparipitoisuutta koskevien tämän asetuksen säännösten kanssa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 349/2010 ja täytäntöönpanoasetuksia (EU) N:o 269/2012, (EU) N:o 1230/2014 ja (EU) 2016/2261 olisi muutettava. |
(11) |
Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä asetuksella (EU) N:o 349/2010 ja täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 269/2012, (EU) N:o 1230/2014 ja (EU) 2016/2261 hyväksyttyjen kupari(II)-asetaatin, monohydraatti; emäksisen kupari(II)-karbonaatin, monohydraatti; kupari(II)kloridin, dihydraatti; kupari(II)oksidin; kupari(II)-sulfaatin, pentahydraatti; aminohappojen kuparikelaattihydraatin ja glysiinin kuparikelaattihydraatin ja kupariyhdisteiden hyväksynnän edellytyksiin tehtävien muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua hyväksynnästä aiheutuvien uusien vaatimusten noudattamiseen. |
(12) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Hyväksyntä
Hyväksytään lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hivenaineyhdisteet” kuuluvat, liitteessä tarkoitetut aineet eläinten ruokinnassa käytettävinä lisäaineina kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.
2 artikla
Erityiset käyttöolosuhteet
Liitteessä tarkoitettuja lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hivenaineyhdisteet” kuuluvina lisäaineina hyväksyttyjä aineita ei saa käyttää juomaveteen lisättynä.
3 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1334/2003 muuttaminen
Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2003 liitteessä olevassa E 4 kohdassa alkuainetta Kupari-Cu koskevasta kohdasta seuraavat lisäaineet: ”kupari(II)-asetaatti, monohydraatti; emäksinen kupari(II)-karbonaatti, monohydraatti; kupari(II)kloridi, dihydraatti; kupari(II)oksidi; kupari(II)-sulfaatti, pentahydraatti; kupari-lysiinisulfaatti ja aminohappojen kuparikelaattihydraatti”.
4 artikla
Asetuksen (EY) N:o 479/2006 muuttaminen
Poistetaan asetuksen (EY) N:o 479/2006 liitteessä oleva lisäainetta ”Glysiinin kuparikelaattihydraatti” koskeva E 4 kohta.
5 artikla
Asetuksen (EU) N:o 349/2010 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EU) N:o 349/2010 liitteessä rivillä 3b4.10 olevan kahdeksannen sarakkeen teksti seuraavasti:
”Naudat:
— |
Naudat, jotka eivät ole alkaneet märehtiä: 15 (yhteensä) |
— |
Muut naudat: 30 (yhteensä) |
Lampaat: 15 (yhteensä)
Vuohet: 35 (yhteensä)
Porsaat:
— |
vieroittamattomat sekä vieroitetut enintään 4 viikon ajan vieroituksen jälkeen: 150 (yhteensä) |
— |
5:nnestä 8. viikkoon vieroituksen jälkeen: 100 (yhteensä) |
Äyriäiset: 50 (yhteensä)
Muut eläimet: 25 (yhteensä)”.
6 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 269/2012 muuttaminen
Korvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 269/2012 liitteessä rivillä 3b409 olevan kahdeksannen sarakkeen teksti seuraavasti:
”Naudat:
— |
Naudat, jotka eivät ole alkaneet märehtiä: 15 (yhteensä) |
— |
Muut naudat: 30 (yhteensä) |
Lampaat: 15 (yhteensä)
Vuohet: 35 (yhteensä)
Porsaat:
— |
vieroittamattomat sekä vieroitetut enintään 4 viikon ajan vieroituksen jälkeen: 150 (yhteensä) |
— |
5:nnestä 8. viikkoon vieroituksen jälkeen: 100 (yhteensä) |
Äyriäiset: 50 (yhteensä)
Muut eläimet: 25 (yhteensä)”.
7 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1230/2014 muuttaminen
Korvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1230/2014 liitteessä rivillä 3b411 olevan kahdeksannen sarakkeen teksti seuraavasti:
”Naudat:
— |
Naudat, jotka eivät ole alkaneet märehtiä: 15 (yhteensä) |
— |
Muut naudat: 30 (yhteensä) |
Lampaat: 15 (yhteensä)
Vuohet: 35 (yhteensä)
Porsaat:
— |
vieroittamattomat sekä vieroitetut enintään 4 viikon ajan vieroituksen jälkeen: 150 (yhteensä) |
— |
5:nnestä 8. viikkoon vieroituksen jälkeen: 100 (yhteensä) |
Äyriäiset: 50 (yhteensä)
Muut eläimet: 25 (yhteensä)”.
8 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2261 muuttaminen
Korvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2261 liitteessä rivillä 3b412 olevan kahdeksannen sarakkeen teksti seuraavasti:
”Naudat:
— |
Naudat, jotka eivät ole alkaneet märehtiä: 15 (yhteensä) |
— |
Muut naudat: 30 (yhteensä) |
Lampaat: 15 (yhteensä)
Vuohet: 35 (yhteensä)
Porsaat:
— |
vieroittamattomat sekä vieroitetut enintään 4 viikon ajan vieroituksen jälkeen: 150 (yhteensä) |
— |
5:nnestä 8. viikkoon vieroituksen jälkeen: 100 (yhteensä) |
Äyriäiset: 50 (yhteensä)
Muut eläimet: 25 (yhteensä)”.
9 artikla
Siirtymätoimenpiteet
1. Sallitaan asetuksella (EY) N:o 1334/2003 ja asetuksella (EY) N:o 479/2006 hyväksyttyjen ”kupari(II)-asetaatin, monohydraatti”, ”emäksisen kupari(II)-karbonaatin, monohydraatti”, ”kupari(II)kloridin, dihydraatti”, ”kupari(II)oksidin”, ”kupari(II)-sulfaatin, pentahydraatti”, ”aminohappojen kuparikelaattihydraatin” ja ”glysiinin kuparikelaattihydraatin” sekä asetuksella (EU) N:o 349/2010 ja täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 269/2012, (EU) N:o 1230/2014 ja (EU) 2016/2261 hyväksyttyjen kupariyhdisteiden ja niitä sisältävien esiseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 13 päivää helmikuuta 2019 ennen 13 päivää elokuuta 2018 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.
2. Sallitaan 1 kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 13 päivää elokuuta 2019 ennen 13 päivää elokuuta 2018 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu elintarviketuotantoeläimille.
3. Sallitaan 1 kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 13 päivää elokuuta 2020 ennen 13 päivää elokuuta 2018 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu muille kuin elintarviketuotantoeläimille.
10 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.
(2) Neuvoston direktiivi 70/524/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1970, rehujen lisäaineista (EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1).
(3) Komission asetus (EY) N:o 1334/2003, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2003, eräiden hivenaineiden ryhmään kuuluvien rehun lisäaineiden hyväksymisedellytysten muuttamisesta (EUVL L 187, 26.7.2003, s. 11).
(4) Komission asetus (EY) N:o 479/2006, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2006, hivenaineiden ryhmään kuuluvien eräiden lisäaineiden hyväksymisestä (EUVL L 86, 24.3.2006, s. 4).
(5) EFSA Journal 2012;10(12):2969.
(6) EFSA Journal 2013;11(2):3107.
(7) EFSA Journal 2015;13(4):4057.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(9) EFSA Journal 2016;14(8):4563.
(10) Komission asetus (EU) N:o 349/2010, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2010, metioniinin hydroksianalogin kuparikelaatin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 104, 24.4.2010, s. 31).
(11) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 269/2012, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2012, dikuparikloriditrihydroksidin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 89, 27.3.2012, s. 3).
(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1230/2014, annettu 17 päivänä marraskuuta 2014, kuparibilysinaatin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 331, 18.11.2014, s. 18).
(13) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2261, annettu 15 päivänä joulukuuta 2016, kupari(I)oksidin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 342, 16.12.2016, s. 18).
LIITE
Lisäaineen tunnistenumero |
Hyväksynnän haltijan nimi |
Lisäaine |
Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä |
Eläinlaji tai -ryhmä |
Enimmäisikä |
Vähimmäispitoisuus |
Enimmäispitoisuus |
Muut määräykset |
Hyväksynnän voimassaolo päättyy |
||||||||||||||||||||||||||||||
Alkuaineen (Cu) pitoisuus mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 % |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luokka: ravitsemukselliset lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: hivenaineyhdisteet |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3b401 |
— |
Kupari(II)diasetaattimonohydraatti |
Lisäaineen koostumus Kupari(II)diasetaattimonohydraatti, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 31 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: Cu(CH3COO)2 · H2O CAS-numero: 6046-93-1 Analyysimenetelmät (1) Kupari(II)diasetaattimonohydraatin tunnistaminen rehun lisäaineesta:
Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b402 |
— |
Kupari(II)karbonaattidihydroksimonohydraatti |
Lisäaineen koostumus Kupari(II)karbonaattidihydroksimonohydraatti, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 52 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: CuCO3 · Cu(OH)2 · H2O CAS-numero: 100742-53-8 Analyysimenetelmät (1) Karbonaatin tunnistaminen rehun lisäaineesta:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b403 |
— |
Kupari(II)klorididihydraatti |
Lisäaineen koostumus Kupari(II)klorididihydraatti, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 36 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: CuCl2 · 2H2O CAS-numero: 10125-13-0 Analyysimenetelmät (1) Kloridin tunnistaminen rehun lisäaineesta:
Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b404 |
— |
Kupari(II)oksidi |
Lisäaineen koostumus Kupari(II)oksidi, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 77 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: CuO CAS-numero: 1317-38-0 Analyysimenetelmät (1) Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b405 |
— |
Kupari(II)sulfaattipentahydraatti |
Lisäaineen koostumus Kupari(II)sulfaattipentahydraatti, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 24 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: CuSO4 · 5H2O CAS-numero: 7758-99-8 Analyysimenetelmät (1) Kupari(II)sulfaattipentahydraatin tunnistaminen rehun lisäaineesta:
Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b406 |
— |
Aminohappojen kupari(II)kelaattihydraatti |
Lisäaineen koostumus Kupari(II)-aminohappo -kompleksi, jossa kupari ja soijaproteiinista peräisin olevat aminohapot on kelatoitu koordinoiduin kovalenttisidoksin, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 10 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: Cu(x)1–3 · nH2O, x = soijaproteiinihydrolysaatista peräisin olevan minkä tahansa aminohapon anioni Enintään 10 % molekyyleistä suurempia kuin 1 500 Da Analyysimenetelmät (1) Aminohappopitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
|
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b407 |
— |
Proteiinihydrolysaattien kupari(II)kelaatti |
Lisäaineen koostumus Proteiinihydrolysaattien kupari(II)kelaatti, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 10 % ja kuparikelaattipitoisuus vähintään 50 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: Cu(x)1–3 · nH2O, x = soijaproteiinihydrolysaatista peräisin olevan minkä tahansa aminohapon anioni Analyysimenetelmät (1) Proteiinihydrolysaattien pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:
Kuparin kelatoitumisen määrittäminen rehun lisäaineesta:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b413 |
— |
Glysiinin kupari(II)kelaattihydraatti (kiinteä) |
Lisäaineen koostumus Glysiinin kupari(II)kelaattihydraatti, jauheena, kuparipitoisuus vähintään 15 % ja kosteus enintään 13 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: Cu(x)1–3 · nH2O, x = glysiinin anioni Analyysimenetelmät (1) Glysiinipitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
Kaikki eläinlajit |
— |
— |
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
||||||||||||||||||||||||||||||
3b414 |
— |
Glysiinin kupari(II)kelaattihydraatti (nestemäinen) |
Lisäaineen koostumus Glysiinin kupari(II)kelaattihydraatti, nestemäisenä, kuparipitoisuus vähintään 6 % Tehoaineen kuvaus Kemiallinen kaava: Cu(x)1–3 · nH2O, x = glysiinin anioni Analyysimenetelmät (1) Glysiinipitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:
Cu:n kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:
|
|
|
|
Naudat:
Lampaat: 15 (yhteensä) Vuohet: 35 (yhteensä) Porsaat:
Äyriäiset: 50 (yhteensä) Muut eläimet: 25 (yhteensä) |
|
13. elokuuta 2028 |
(1) Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports
(2) Komission asetus (EY) N:o 152/2009, annettu 27 päivänä tammikuuta 2009, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1),
PÄÄTÖKSET
24.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 186/25 |
KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2018/1040,
annettu 16 päivänä kesäkuuta 2017,
valtiontuesta SA.32544 (2011/C), jonka Kreikka oli myöntänyt kreikkalaiselle rautatieyhtiölle TRAINOSE S.A:lle
(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 4047)
(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
on kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
(1) |
Kreikka ilmoitti 9 päivänä helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä komissiolle tietyistä toimenpiteistä, joiden edunsaaja on kreikkalainen rautatieyhtiö TRAINOSE SA (jäljempänä ’TRAINOSE’). |
(2) |
Komissio pyysi 23 päivänä maaliskuuta 2011 ja 5 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyillä kirjeillä ilmoitetuista toimenpiteistä lisätietoja, jotka Kreikka toimitti 6 päivänä toukokuuta 2011 ja 5 päivänä lokakuuta 2011 päivätyillä kirjeillä. |
(3) |
Komissio ilmoitti Kreikalle 13 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa ilmoitettujen toimenpiteiden osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’SEUT-sopimus’) 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely (jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’) (1). Kreikka toimitti 13 päivänä syyskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä huomautuksia menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. |
(4) |
Komissio pyysi Kreikalta lisätietoja 21 päivänä joulukuuta 2011, 14 päivänä helmikuuta 2012, 16 päivänä maaliskuuta 2012, 23 päivänä maaliskuuta 2012, 11 päivänä kesäkuuta 2012, 25 päivänä lokakuuta 2012, 7 päivänä helmikuuta 2013, 12 päivänä maaliskuuta 2013, 24 päivänä heinäkuuta 2015, 28 päivänä tammikuuta 2016, 21 päivänä huhtikuuta 2016, 10 päivänä lokakuuta 2016 ja 13 päivänä helmikuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. |
(5) |
Kreikka toimitti komissiolle lisätietoja 5 päivänä lokakuuta 2011, 20 päivänä tammikuuta 2012, 14 päivänä toukokuuta 2012, 4 päivänä heinäkuuta 2012, 26 päivänä maaliskuuta 2013, 26 päivänä elokuuta 2015, 15 päivänä helmikuuta 2016, 10 päivänä maaliskuuta 2016, 23 päivänä toukokuuta 2016, 2 päivänä joulukuuta 2016, 5 päivänä joulukuuta 2016, 9 päivänä joulukuuta 2016, 31 päivänä tammikuuta 2017 ja 27 päivänä maaliskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. |
(6) |
Kreikka ilmoitti komissiolle 1 päivänä heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä päättäneensä peruuttaa toimenpiteen, joka liittyi viiden terminaalin omistuksen siirtoon Kreikan rautatieinfrastruktuuria hallinnoivalta yritykseltä (Οργανισμός Σιδηροδρόμων Ελλάδος, Ο.Σ.Ε., jäljempänä ’OSE’) TRAINOSE:lle (toimenpide 6, sellaisena kuin se on kuvattu 3.6 kohdassa). Kreikka ilmoitti komissiolle 9 päivänä joulukuuta 2016 päättäneensä peruuttaa TRAINOSE:n hyväksi toteutettavan toimenpiteen, joka liittyi oman pääoman lisäyksen toiseen erään. Toimenpiteen määrä olisi ollut 65 miljoonaa euroa (toimenpide 2, sellaisena kuin se on kuvattu 3.2 kohdassa). |
(7) |
Kreikka hyväksyi 2 päivänä joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä, että tämä päätös annettaisiin poikkeuksellisesti ainoastaan englannin kielellä. |
2. TOIMENPITEIDEN TAUSTA
(8) |
Toimenpiteiden edunsaaja on TRAINOSE, Kreikan valtion kokonaan omistama rautateiden matkustaja- ja tavaraliikenteen harjoittaja. |
(9) |
TRAINOSE perustettiin vuonna 2005 OSE:n tytäryhtiönä. Joulukuussa 2008 TRAINOSE:sta tuli erillinen oikeushenkilö, joka on täysin riippumaton OSE:sta. |
(10) |
TRAINOSE on ainoa rautatieliikennepalvelujen tarjoaja Kreikassa. Se tarjoaa myös kansainvälisiä linja-autoliikennepalveluja. |
(11) |
TRAINOSE:n taloudellinen tilanne on heikentynyt tasaisesti vuodesta 2008. Kreikan taloustilanne on vaikuttanut TRAINOSE:en, jonka toiminnassa on tapahtunut merkittäviä kielteisiä muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi matkustaja- ja rahtiliikennepalvelujen kysynnän väheneminen rautateillä tiettyjen yritysten toiminnan keskeytymisen seurauksena ja tiettyjen liikeyritysten kyvyttömyys maksaa laskujaan. Vuosina 2008–2012 liikennöityjen matkustajakilometrien määrä laski 49 prosenttia ja tavaraliikenteen tonnikilometrit peräti 64 prosenttia. Tämän tilanteen seurauksena TRAINOSE:n toiminnan tuotto on pienentynyt. |
(12) |
Vuosina 2008–2012 TRAINOSE:n tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia (EBITDA) oli negatiivinen. Lisäksi sen oma pääoma oli negatiivinen, ja sillä oli vuoden 2013 lopussa velkaa, joka esitetään alla Taulukossa 1. Vaikka TRAINOSE on täyttänyt Kreikan lainsäädännön mukaiset purkamisen edellytykset ainakin vuodesta 2008 saakka, Kreikan valtio päätti ainoan omistajan ominaisuudessa olla purkamatta yhtiötä. Taulukko 1 Yleiskatsaus TRAINOSE:n keskeisiin taloudellisiin indikaattoreihin 2008–2015
|
(13) |
Saadakseen EU:n ja IMF:n rahoitusapulainoja Kreikka allekirjoitti 3 päivänä toukokuuta 2010 yhteisymmärryspöytäkirjan (3) Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (jäljempänä ’troikka’) kanssa. Yhteisymmärryspöytäkirjassa edellytettiin TRAINOSE:n yksityistämistä vuodesta 2010 alkaen (4). |
(14) |
Kreikan kansantalouden elvytysohjelma koostuu toimenpiteistä, jotka esitetään yksityiskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa ja jotka ovat edellytyksenä EU:n ja IMF:n rahoitusavulle. Nämä ovat uudistuksia, jotka Kreikka on sitoutunut toteuttamaan ratkaistakseen taloudelliset haasteensa. Kansantalouden elvytysohjelman mukaan TRAINOSE:ssa on tarpeen tehdä rakenneuudistus, koska yhtiö on tärkeä koko Kreikan talousjärjestelmän kannalta. Vuodesta 2010 alkaen TRAINOSE on kuulunut myös Kreikan yksityistämisohjelmaan (5), jonka toteutuksesta vastaa Hellenic Republic Asset Development Fund S.A. (6) (jäljempänä ’HRADF’). HRADF:n omistaa kokonaan Kreikan valtio. |
(15) |
Kreikka päätti 18 päivänä tammikuuta 2013 jatkaa TRAINOSE:n yksityistämistä myymällä 100 prosenttia yhtiön osakepääomasta vastaavan määrän osakkeita (7). Se siirsi 5 päivänä huhtikuuta 2013 kaikki TRAINOSE:n osakkeet HRADF:lle. HRADF:n hallintoneuvosto hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2013 menettelyn, aikataulun ja ehdot TRAINOSE:n koko osakepääoman myymiselle sijoittajalle, joka valittaisiin julkisella tarjousmenettelyllä. Tämän jälkeen HRADF julkaisi TRAINOSE:n yksityistämistä koskevan tarjouspyynnön (8). Vaikka kolme sijoittajaa esitti kiinnostuksenilmaisunsa, yksikään niistä ei jättänyt sitovaa tarjousta TRAINOSE:sta. |
(16) |
Yksityistämisprosessi käynnistettiin uudelleen tammikuussa 2016. Ferrovie Dello Stato Italiane SpA (jäljempänä ’TRENITALIA’), valtio-omisteinen holding-yhtiö, joka hallinnoi infrastruktuuria ja liikennepalveluja Italian rautatieverkossa, jätti sitovan tarjouksen TRAINOSE:sta 26 päivänä heinäkuuta 2016. TRAINOSE:n yksityistämiselle sovittu hinta on 45 miljoonaa euroa. HRADF ja TRENITALIA allekirjoittivat kauppasopimuksen 18 päivänä tammikuuta 2017, ja transaktio odotetaan saatavan päätökseen tämän päätöksen antamisen jälkeen. |
3. TOIMENPITEIDEN KUVAUS JA MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PERUSTEET
(17) |
Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio yksilöi seuraavat toimenpiteet, jotka mahdollisesti merkitsevät TRAINOSE:lle myönnettyä valtiontukea:
|
3.1 Toimenpide 1: Velkojen mitätöiminen
(18) |
Kreikka aikoo mitätöidä TRAINOSE:n 748,6 miljoonan euron velan OSE:lle. Velka kertyi vuosina 2007–2010 infrastruktuurimaksuista, liikkuvan kaluston vuokrauksesta ja kunnossapidosta sekä muista palveluista, kuten Taulukosta 2 ilmenee. Velkaa ei ole vielä mitätöity, ja se edellyttää komission hyväksyntää. Taulukko 2 TRAINOSE:n OSE-velkojen kehittyminen vuosina 2007–2010 (9)
|
(19) |
Komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että velkojen mitätöiminen olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja ilmaisi epäilevänsä sen soveltuvuutta sisämarkkinoille. Komissio piti erityisesti kyseenalaisena, voitiinko sitä, että TRAINOSE:n velka OSE:lle mitätöitäisiin, pitää TRAINOSE:lle maksettavana, julkisen palvelun velvoitteen hoitamisesta suoritettavana korvauksena. Asiakirjaa toimeksiannosta ei näet ole, eikä korvauksen määrää ole vahvistettu etukäteen. |
3.2 Toimenpide 2: Oman pääoman lisäys
(20) |
Kreikka korotti TRAINOSE:n osakepääomaa 60 miljoonalla eurolla vuonna 2009. |
(21) |
Kreikka on ilmoittanut komissiolle, että alun perin suunniteltua pääomanlisäyksen 65 miljoonan euron suuruista toista erää ei ole toteutettu eikä aiota toteuttaa, joten Kreikan olisi katsottava peruuttaneen sen. |
(22) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, olisiko markkinataloustoimija sijoittanut pääomaa TRAINOSE:en vuonna 2009, kun otetaan huomioon yhtiön vaikea taloustilanne. Komissio katsoi näin ollen, että pääomanlisäys olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja ilmaisi epäilevänsä sen soveltuvuutta sisämarkkinoille. |
3.3 Toimenpide 3: Vuosittaiset avustukset TRAINOSE:lle 2011–2013
(23) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (10) säännösten mukaisesti TRAINOSE:lle henkilöliikennepalvelujen tarjoamisesta maksettavat vuosittaiset avustukset rajattiin 50 miljoonaan euroon vuosina 2011–2013. |
(24) |
Koska saatavilla ei ollut riittävästi tietoja, komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, että väitetty vuosittaisten avustusten muodossa julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus voisi antaa TRAINOSE:lle perusteetonta taloudellista etua. Komissio katsoi näin ollen alustavasti, että vuosittaiset avustukset TRAINOSE:lle vuosina 2011–2013 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja ilmaisi epäilevänsä tämän tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille. |
3.4 Toimenpide 4: TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen
(25) |
Vuosina 2011–2013 siirrettiin 593 TRAINOSE:n työntekijää muille julkisen sektorin työnantajille, kuten sairaaloihin, ministeriöihin, alue- ja kuntahallintoon, yliopistoihin, sosiaalivakuutus- ja eläkelaitoksiin sekä museoihin. TRAINOSE:n palvelukseen jääneiden työntekijöiden palkkoja ja etuuksia on leikattu. |
(26) |
Komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei Kreikka ollut osoittanut kyseisten työntekijöihin työhönoton perustana olevaa rakenteellista haittaa. Se katsoi näin ollen, että kyseisten työntekijöiden siirto on valtiontukea, ja ilmaisi epäilevänsä sen soveltuvuutta sisämarkkinoille. |
3.5 Toimenpide 5: TRAINOSE:n ja OSE:n väliset palvelutasosopimukset
(27) |
Sen jälkeen, kun troikka oli suosittanut TRAINOSE:n ja OSE:n välisten kaupallisten suhteiden virallistamista, TRAINOSE teki OSE:n kanssa useita palvelutasosopimuksia, jotka koskivat a) liikkuvan kaluston kunnossapitoa; b) liikkuvan kaluston vuokrausta; c) henkilöstön koulutusta; d) toimitilojen vuokrausta; ja e) linja-autojen vuokrausta. |
(28) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä sitä, tehtiinkö OSE:n ja TRAINOSE:n väliset palvelutasosopimukset markkinaehdoin ja soveltuiko tuki sisämarkkinoille. |
3.5.1 Liikkuvan kaluston kunnossapitoa koskeva palvelutasosopimus
(29) |
OSE:n ja TRAINOSE:n liikkuvan kaluston kunnossapidosta […] (*1) tekemän palvelutasosopimuksen mukaisesti kunnossapitopalvelujen ohjeellisten kustannusten määräksi vahvistettiin [0–50] miljoonaa euroa vuodessa. Palveluista perittävä hinta käsitti materiaali- ja varaosakustannukset, kunnossapitohenkilöstöstä syntyvät kustannukset ja asiaan liittyvät hallintokustannukset. Tämän palvelutasosopimuksen kesto oli kaksi vuotta, ja sitä voitaisiin jatkaa vuodella. Laskutus tapahtui kuukausittain (ellei se ollut mahdollista, niin puolivuosittain). Sopimuksessa määrättiin kunkin vuoden lopussa tehtävästä selvittelystä (clearing). Palvelutasosopimukseen sisältyi lausekkeita, joissa molemmille sopimuspuolille määrättiin seuraamuksia liikkuvan kaluston toimituksen viivästymisestä, kunnossapitoa koskevia lausekkeita sekä vain TRAINOSE:a koskeva lauseke, jossa sille määrättiin seuraamuksia maksujen viivästymisestä. |
(30) |
Kreikka totesi, että OSE:n kunnossapitohenkilöstön vuosipalkka ([25 000–50 000] euroa) vastaa AMEL:n (Attiko Metro Operation Company) henkilöstön palkkaa. |
(31) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, oliko OSE:n kunnossapitokustannusten vertailu AMEL:n täysimääräisiin kustannuksiin – eikä pelkästään sen kunnossapitohenkilöstön kustannuksiin – asianmukaista. |
3.5.2 Liikkuvan kaluston vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(32) |
OSE:n ja TRAINOSE:n liikkuvan kaluston kunnossapidosta […] tekemän palvelutasosopimuksen mukaisesti kunnossapitopalvelujen ohjeellisten kustannusten määräksi vahvistettiin [0–50] miljoonaa euroa vuodessa. Palvelutasosopimuksessa otettiin huomioon vuokratun liikkuvan kaluston vuosittainen arvonalennus ja liikkuvan kaluston rahoituskustannukset (ts. liikkuvan kaluston hankintaan otetun lainan korot). Laskutus tapahtui kuukausittain (ellei se ollut mahdollista, niin puolivuosittain), ja kunkin vuoden lopussa tehtiin selvittely (clearing). OSE:n kanssa tehdyn palvelutasosopimuksen kesto oli kaksi vuotta, ja sitä oli mahdollista jatkaa vielä vuodella. |
(33) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä vuokrauksen soveltuvuutta sisämarkkinoille, koska sen laskentakaavaan sisältyi arvonalennuskerroin 2/3, jolle ei esitetty mitään selitystä. |
3.5.3 Henkilöstön koulutusta koskeva palvelutasosopimus
(34) |
Henkilöstön koulutusta koskevan […] palvelutasosopimuksen mukaisesti OSE tarjosi TRAINOSE:lle liikennöinnistä ja turvallisuudesta vastaavan henkilöstön teknistä ja ammatillista koulutusta (esim. sähköistetyissä rautatieverkoissa työskentelyä koskevaa koulutusta ja siihen tarvittavia lupia). TRAINOSE:lle näistä palveluista aiheutuvien ohjeellisten kustannusten määräksi vahvistettiin [0–5] miljoonaa euroa vuodessa. Palkkion määrä perustui annettujen koulutustuntien yhteismäärään ja koulutukseen osallistuvan henkilöstön lukumäärään siten, että yli 15 henkilön ryhmiltä palkkio oli [0–30] euroa tunnilta, 10–15 henkilön ryhmiltä [20–40] euroa tunnilta ja 5–9 henkilön ryhmiltä [20–40] euroa tunnilta. Koulutusta annettiin OSE:n tiloissa ja paikan päällä rautatieverkossa. Koulutusmaksuihin sisältyivät koulutushenkilön palkkiot, koulutusmateriaali-, väline- ja tilakulut sekä kaikki koulutukseen liittyvät verot ja maksut. Palvelutasosopimuksen kesto oli kaksi vuotta, ja sitä oli mahdollista jatkaa vielä vuodella. |
(35) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, vastasivatko toimitetut koulutuspalkkiot markkinahintoja, koska Kreikka ei ollut esittänyt yksityiskohtaisia tietoja muiden tarjoamista samankaltaisista koulutuksista. |
3.5.4 Toimitilojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(36) |
GAIAOSE:n (kiinteistöalalla toiminut OSE:n tytäryhtiö vuoteen 2013 saakka) ja TRAINOSE:n […] tekemän palvelutasosopimuksen mukaisesti TRAINOSE vuokrasi [0–5] vuodeksi toimitiloja, jotka olivat kooltaan [0–5 000] m2 ja joiden vuokra oli [0–15] euroa/m2 kuukaudessa. Vuokraa voitiin tarkistaa kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella vuosittain. TRAINOSE:n oli sopimuksen mukaan talletettava kahden kuukauden vuokraa vastaava vakuus ([0–50] euroa ensimmäiseltä vuodelta, ja sitä oli tarkistettava vuosittain. TRAINOSE maksoi kaikki vuokraukseen liittyvät verot, maksut ja kulut (sähkö, ylläpitokustannukset jne.). |
(37) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, vastasiko TRAINOSE:lta peritty kuukausivuokra markkinavuokria, koska vaikutti siltä, että vuokran oli laskenut TRAINOSE itse eikä riippumaton arvioija. |
3.5.5 Linja-autojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(38) |
OSE:n ja TRAINOSE:n linja-autojen vuokrauksesta […] tekemän palvelutasosopimuksen mukaisesti TRAINOSE vuokrasi [20–50] linja-autoa, [0–10] säiliöautoa, [10–25] kuorma-autoa ja [0–10] henkilöautoa [0–5] vuodeksi. Vuokra-aikaa oli mahdollista jatkaa vielä vuodella. TRAINOSE:lle linja-autojen vuokraamisesta aiheutuvien kustannusten määräksi vahvistettiin [0–5] miljoonaa euroa vuodessa. Vuokran määrä perustui kaluston arvoon […] […], mistä vähennettiin vuosittain [5–10] prosentin arvonalennus. TRAINOSE maksoi kaluston käyttöveron samoin kuin huolto- ja vakuutuskulut. |
(39) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, vastasivatko vuotuiset vuokrakustannukset markkinatasoa, sillä ne perustuivat kaluston nykyarvoon. Kustannusten olisi komission mukaan määräydyttävä pikemminkin kysynnän ja tarjonnan perusteella. |
3.6 Toimenpide 6: Rahtiterminaalien siirtäminen OSE:lta TRAINOSE:lle
(40) |
Kreikka suunnitteli alun perin viiden OSE:n omistaman terminaalin siirtämistä TRAINOSE:lle. Kreikka ilmoitti komissiolle 1 päivänä heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä peruuttaneensa tämän toimenpiteen. |
3.7 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille
(41) |
Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, voitaisiinko toimenpiteitä 1 ja 3 pitää sisämarkkinoille soveltuvina asetuksen (EY) N:o 1370/2007 nojalla, koska kattavia tietoja toimeksiantoa koskevista asiakirjoista ja korvausmetodologiasta ei ollut esitetty. |
(42) |
Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio myös arvioi toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen (11) (jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat’) perusteella. Se ilmaisi erityisesti epäilyksensä siitä, perustuiko ehdotettu TRAINOSE:n rakenneuudistussuunnitelma realistisiin oletuksiin tulevista toimintaolosuhteista ja pystyttäisiinkö TRAINOSE:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttamaan sen avulla kohtuullisessa ajassa. Komissio myös kyseenalaisti, olisivatko ehdotetut vastasuoritteet riittäviä kompensoimaan rakenneuudistustuesta aiheutuvaa kilpailun vääristymistä. Komissio ilmaisi lisäksi epäilevänsä, pystyisikö TRAINOSE antamaan merkittävän oman panoksen rakenneuudistukseensa. Koska saatavilla ei ollut riittävästi tietoa, komissio ei pystynyt arvioimaan, täyttyikö tuen ainutkertaisuuden edellytys. |
(43) |
Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmoitti tutkivansa, voidaanko ilmoitettuja toimenpiteitä pitää sisämarkkinoille soveltuvana tukena SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Komissio huomautti, että rautatieliikenne voi olla keskeinen palvelu jäsenvaltion talouden toiminnan kannalta ja että rautatieliikenteen häiriintymisellä voi olla systeemisiä kerrannaisvaikutuksia koko talouteen, etenkin toimitusketjun häiriöiden seurauksena. Komissio tähdensi, että nämä vaikutukset voisivat olla erityisen vakavia maissa, joissa on meneillään kansantalouden rakenneuudistus. Koska saatavilla ei ollut riittävästi tietoa, komissio ei kuitenkaan pystynyt toteamaan, voitaisiinko tuen katsoa omalta osaltaan auttavan Kreikan taloudessa olevien vakavien häiriöiden poistamisessa. Se kehotti näin ollen Kreikkaa ja asianomaisia osapuolia toimittamaan kaikki merkitykselliset tätä koskevat tiedot. |
4. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET
(44) |
Sen jälkeen kun menettelyn aloittamista koskeva päätös oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia siitä. |
5. KREIKAN HUOMAUTUKSET
(45) |
Kreikka väitti, että TRAINOSE:n hyväksi toteutetut toimenpiteet johtivat yhtiön ja yleisemmin Kreikan rautatiealan uudelleenjärjestelyyn. Ne olivat molemmat sitoumuksia, jotka Kreikka oli antanut troikalle muun muassa 3 päivänä toukokuuta 2010 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti. Rautatieala on lisäksi Kreikan talouden erittäin tärkeä ala, mikä johtuu sekä sen työllistävästä vaikutuksesta että sen asemasta toimitusketjussa Kreikassa. |
(46) |
Kreikan mukaan menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä kuvatut toimenpiteet eivät ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Jos komissio kuitenkin katsoo, että kyseiset toimenpiteet ovat, joko kokonaan tai osittain, SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, tuen olisi katsottava soveltuvan sisämarkkinoille. |
(47) |
Menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä toimittamissaan huomautuksissa Kreikka selvensi 3 jaksossa kuvattuja toimenpiteitä ja niiden soveltuvuutta sisämarkkinoille. |
5.1 Toimenpide 1: Velkojen mitätöiminen
(48) |
Kreikka selvensi 23 päivänä maaliskuuta 2017 päivätyssä kirjeessään, että maksamatta olevien, mitätöitäviksi suunniteltujen velkojen määrä oli 748,6 miljoonaa euroa (ks. taulukko 2). |
(49) |
Kertyneiden velkojen mitätöimisellä oli tarkoitus korvata TRAINOSE:lle 26 henkilöliikennereitin kannattamaton toiminta. Reittien kannattamattomuus johtui Kreikan lainsäädännössä asetettuja vastaavista palvelu- ja hinnoitteluvelvoitteista (12). Kreikan mukaan valtio ei missään vaiheessa täyttänyt sitoumuksiaan korvata TRAINOSE:lle näiden palvelu- ja hinnoitteluvelvoitteiden noudattamisesta aiheutuvia tappioita. |
(50) |
Näiden velkojen mitätöiminen ei Kreikan mukaan anna perusteetonta taloudellista etua TRAINOSE:lle, koska kyseinen yhtiö olisi Kreikan lainsäädännön (13) nojalla oikeutettu vaatimaan tätä korvausta vahingonkorvausten muodossa. Oikeudellista lähestymistapaa ei kuitenkaan ole käytetty, koska tämä saattaisi viivästyttää TRAINOSE:n rakenneuudistusta. Kreikka katsoo näin ollen, että kuten unionin tuomioistuin on todennut muun muassa tuomiossa Asteris (14) ja kuten komissio on katsonut saksalaisten maanviljelijöiden omaisuuden takavarikointia koskevassa asiassa (15), korvaukset, joita maksetaan valtion toimista tai toimimattomuudesta aiheutuneista vahingoista, eivät ole valtiontukea. |
(51) |
Kreikka väitti, että vaikka korvaus määritettiin jälkikäteen, se laskettiin siitä huolimatta tavalla, jolla varmistettiin, että korvaus vastaisi mahdollisimman tarkasti etukäteen lasketun korvauksen tasoa. Laskennan tulos oli myös lähellä arviota, joka oli sisällytetty TRAINOSE:n vuoden 2007 liiketoimintasuunnitelmaan vuoden 2005 tietojen perusteella. |
(52) |
Laskennan perustana käytettiin tappioita, joita TRAINOSE:lle aiheutuisi, jos se harjoittaisi toimintaansa koko verkossa rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon jälkeen, toisin sanoen kun toimintaa aiemmin rasittanut tehottomuus on poistettu. Julkisen palvelun velvoitteesta jälkikäteen maksettavaa korvausta ei toisin sanoen laskettu TRAINOSE:lle vuonna 2010 aiheutuneiden reittikohtaisten tappioiden perusteella vaan rakenneuudistuksen läpikäyneelle TRAINOSE:lle aiheutuneiden tappioiden perusteella. Sillä tarkoitetaan hyvin johdettua yhtiötä, jolla on käytettävissään riittävät liikennevälineet ja joka pystyy täyttämään tarvittavat julkisen palvelun velvoitteet. Kreikka väitti siten, ettei vaaraa aiemman tehottomuuden sisällyttämisestä korvaukseen ole ja ettei korvaus ylitä sitä, mikä on tarpeen kaikkien aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi sen jälkeen, kun niistä on vähennetty asianomaisesta toiminnasta saatavat tulot. Laskelmaan ei sisällytetä kohtuullista voittoa, johon TRAINOSE olisi oikeutettu. |
5.2 Toimenpide 2: Oman pääoman lisäys
(53) |
Kreikka toisti, että vuonna 2009 tehtyyn 60 miljoonan euron oman pääoman lisäykseen ei liittynyt SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea siltä osin kuin tämä toimenpide oli markkinataloustoimijaperiaatteen mukainen. Oman pääoman lisäyksen toista eli 65 miljoonan euron erää ei maksettu, ja se olisi katsottava peruutetuksi. |
(54) |
Oman pääoman lisäyshetkellä saatavilla olleiden tietojen perusteella ja ottaen huomioon, että yhtiön rakenneuudistusta suunniteltiin jo vuonna 2009 TRAINOSE:n yksityistämistä silmällä pitäen, Kreikka korosti odottaneensa sijoitetulle pääomalle hyväksyttävää tuottoa kohtuullisessa ajassa. |
(55) |
Päätökseen lisätä pääomaa vaikuttivat seuraavat näkökohdat:
|
(56) |
Kreikka väitti, että nämä näkökohdat olivat yhdenmukaisia Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, sillä tuomioistuin on katsonut, että on hyväksyttävää ottaa huomioon myös välillinen aineellinen hyöty, kuten halu säilyttää konsernin yrityskuva tai suunnata sen toiminta uudelleen (16). |
(57) |
Ainoa vaihtoehto oli TRAINOSE:n likvidaatio, millä olisi erittäin vahingollisia vaikutuksia sekä valtiolle, joka on sen ainoa osakas, että Kreikan taloudelle. Koska TRAINOSE:lla ei ollut merkittäviä omaisuuseriä, joiden avulla pääomasijoittajan olisi mahdollista saada sijoitettua pääomaa takaisin, Kreikan valtio olisi menettänyt yhtiöön tekemänsä investoinnin. Kreikka olisi lisäksi menettänyt ainoan rautatieliikenteenharjoittajansa, ja samalla vaarantuisi myös rautateiden infrastruktuurin hallinnoinnista vastaavan OSE:n toiminta. |
(58) |
Kreikka väitti, että yhtiön nykyisen osakkaan ominaisuudessa se voisi hyväksyä tilapäisesti alhaisemmat tuotot investoidessaan yhtiöön lisää. Kreikan mukaan julkinen viranomainen, joka käyttää yrityksessä tai yritysryhmässä määräysvaltaa, on vähemmän kiinnostunut pelkästään lyhyen aikavälin voitto-odotuksista. |
5.3 Toimenpide 3: Vuosittaiset avustukset TRAINOSE:lle 2011–2013
(59) |
Kreikka selvensi, että vuosittaiset avustukset TRAINOSE:lle ajanjaksolla 2011–2013 myönnettiin troikan suostumuksella, jotta yhtiön olisi mahdollista saavuttaa kannattavuusraja ja jatkaa samanaikaisesti liikennöintiä useilla tappiollisilla reiteillä. Korvaus myönnetään julkisen palvelun velvoitetta koskevan sopimuksen perusteella. Sopimus tehtiin suoraan ilman avointa tarjousmenettelyä. Julkisen palvelun velvoitetta koskeva sopimus allekirjoitettiin 15 päivänä kesäkuuta 2011. Kreikan mukaan kyseinen sopimus on asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukainen, lukuun ottamatta velvollisuutta julkaista ennen sopimuksen tekemistä tiettyjä tietoja virallisessa lehdessä. |
(60) |
Kreikka väitti, että julkisen palvelun velvoitetta koskevaan sopimukseen sisältyvät korvauksen laskennassa käytettävät parametrit ovat asetuksen (EY) N:o 1370/2007 vaatimusten mukaisia. Koska TRAINOSE:n tilejä ei ole eriytetty sen perustamisesta lähtien, korvauksen laskeminen perustui TRAINOSE:n mahdollisimman ajantasaisiin arvioihin ja oletuksiin (sisäinen laskentatoimi). TRAINOSE:lla on ollut lokakuusta 2011 lähtien erilliset tilit julkisen palvelun velvoitteen mukaisille toiminnoille ja muille toiminnoille, minkä ansiosta on vältetty mahdollinen eri toimintojen ristiintukeminen. Tilien eriyttämistä sovellettiin myös jälkikäteen 1 päivä tammikuuta 2011 ja 30 päivä syyskuuta 2011 välisellä ajanjaksolla sisäisen laskentatoimen perusteella. Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavan korvauksen enimmäismääräksi määritettiin yhdessä troikan kanssa 50 miljoonaa euroa vuodessa. |
(61) |
Julkisen palvelun velvoitetta koskevaan sopimukseen sisältyi määräyksiä, joiden mukaan julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta on mahdollista tarkistaa (esimerkiksi rajaamalla palvelujen laajuutta), jos kustannukset nousevat tai tulot pienenevät, jotta 50 miljoonan euron vuosittainen enimmäisraja säilyy. |
(62) |
Nykyinen rautateiden henkilöliikennettä koskeva julkinen palvelusopimus oli määrä uudistaa tekemällä sopimus suoraan TRAINOSE:n kanssa ilman tarjousmenettelyä huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Sopimus olisi voimassa enintään viisi vuotta. |
5.4 Toimenpide 4: TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen muille julkisen sektorin työnantajille
(63) |
Kreikka väitti, että ns. Combus-tuomion (17) mukaisesti työntekijöiden siirtämisellä ei annettu etua TRAINOSE:lle, koska työntekijöiden siirtäminen ei alentanut yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia vaan ainoastaan vähensi rasitteita, joita valtio asetti TRAINOSE:lle sen työntekijöiden ”lähes valtion virkamiehen” aseman vuoksi (mikä näkyi irtisanomista koskevina rajoituksina ja markkinatasoa korkeampina palkkoina). Kreikan mukaan toimenpide liittyy sisällöllisesti siltä ajalta peräisin olevan rakenteellisen haitan poistamiseen, jolloin yhtiö oli valtion monopoli. |
(64) |
Kreikka totesi, että TRAINOSE:n työntekijöiden ”lähes valtion virkamiehen” asemasta ja TRAINOSE:lle siitä aiheutuvista rasitteista säädettiin lainsäädännössä, joten ne voidaan lukea Kreikan valtion syyksi. |
(65) |
TRAINOSE erotettiin oikeudellisesti OSE:sta vuonna 2008, ja sen suhteeseen henkilöstöönsä sovelletaan samoja Kreikan työlakeja, työehtosopimuksia ja henkilökuntasääntöjä kuin OSE:ssa (jäljempänä yhteisesti ’sovellettavat työsäännökset’). OSE:n seuraajana rautatieliikennepalvelujen osalta TRAINOSE:en sovellettiin täysin samaa työlainsäädäntöä kuin aiemmin OSE:en. OSE oli vastaavasti perinyt vuonna 1970 oman työoikeudellisen kehyksensä Kreikan valtion rautateiltä (Σιδηρόδρομοι Ελληνικού Κράτους tai SEK (18)). Se oli julkisoikeudellinen yhtiö, jolla oli monopoli Kreikan rautatieverkon toiminnassa ja jonka työntekijöillä oli valtion virkamiehen asema, joten he saivat myös kaikki tähän asemaan liittyvät edut. |
(66) |
Uusien työntekijöiden oikeus ”lähes valtion virkamiehen” asemaan poistettiin vuonna 2005, mutta aiemman järjestelmän mukaisesti työhön otetut työntekijät säilyttivät entisen asemansa. Kreikka katsoo näin ollen, että Kreikan valtio on vastuussa TRAINOSE:n työntekijöiden epätavallisen korkeasta palkkatasosta. |
(67) |
Se myös selittää, että senkin jälkeen, kun 24 päivänä maaliskuuta 2011 allekirjoitetulla uudella työehtosopimuksella lakkautettiin useita TRAINOSE:n työntekijöiden etuuksia, TRAINOSE:n työntekijöiden palkka oli edelleen keskimäärin [10–30] prosenttia korkeampi kuin yhtä pitkän työkokemuksen omaavilla yksityisen sektorin työntekijöillä, kuten taulukosta 3 ilmenee. |
(68) |
Vuonna 2007 tapahtuneen perustamisensa jälkeen TRAINOSE ei ole palkannut uusia työntekijöitä, yhtä henkilöä lukuun ottamatta. |
(69) |
Kreikka on selittänyt, että lain 3891/2010 (19) 15 ja 16 §:n ja 18 §:n 2 momentin nojalla yhteensä 593 TRAINOSE:n työntekijää (575 vuonna 2011, 10 vuonna 2012 ja 8 vuonna 2013) siirrettiin muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin alun perin kaavailtiin (20). |
(70) |
TRAINOSE:lla ei ole varoja, jotta se voisi tarjota henkilöstölleen vapaaehtoista eläkejärjestelmää. Kreikka korosti, että TRAINOSE:n työntekijöiden siirtämisestä mahdollisesti saaman edun kumoavat joka tapauksessa tappiot, joita yhtiölle edelleen aiheutuu sen työntekijöiden lakisääteisen erityisaseman seurauksena. Suunnitellun palkkojen alentamista koskevan kollektiivisen sopimuksen jälkeenkin yhtiön työntekijät saisivat edelleen markkinakeskiarvoa korkeampia palkkoja. Taulukko 3 TRAINOSE:n tavanomaisen palkkajärjestelmän ja yksityisen sektorin tavanomaisen keskimääräisen kuukausipalkan vertailu
|
(71) |
Työntekijöiden siirtämisestä syntyvän edun määrän määrittämiseksi Kreikka toimitti tilintarkastusyhtiö PricewaterhouseCoopersin tekemän tutkimuksen. Laskelmat perustuvat alun perin kaavailtuun 620 työntekijän siirtämiseen. Tutkimuksen mukaan etu vastaa yksityisen yrityksen vapaaehtoisen eläkejärjestelmän ”tavanomaisten kustannusten” ja hypoteettisen, TRAINOSE:n työntekijöihin sovellettavan vapaaehtoisen eläkejärjestelmän kustannusten ([100–200] miljoonaa euroa) erotusta. Näiden kahden vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän välinen erotus on [0–100] miljoonaa euroa. TRAINOSE:n vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän kustannuksiin sisältyi kuitenkin Kreikan mukaan yli [0–100] miljoonaa euroa poikkeavia kustannuksia, joita TRAINOSE:lle aiheutui sen työntekijöiden pysyvästä asemasta ja korkeammista palkoista. Kreikan mukaan näitä kustannuksia ei pitäisi ottaa huomioon. Taulukko 4 TRAINOSE:lle 593 työntekijän siirtämisellä annetun edun määrän määrittäminen (perustuu 620:tä työntekijää koskevaan PWC:n tutkimukseen)
|
5.5 Toimenpide 5: TRAINOSE:n ja OSE:n väliset palvelutasosopimukset
(72) |
TRAINOSE:n ja OSE:n välisistä palvelutasosopimuksista Kreikka totesi, että troikan suositusten mukaisesti palvelutasosopimukset tehtiin markkinaehdoin ja että ne eivät siten olleet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
5.5.1 Liikkuvan kaluston kunnossapitoa koskeva palvelutasosopimus
(73) |
Kreikka selitti, että sen toimittama OSE:n kunnossapitokustannusten vertailu tehtiin AMEL:n kunnossapitohenkilöstön eikä AMEL:n koko henkilöstön perusteella. AMEL:n kunnossapitoteknikkojen vuosipalkka vaihteli palvelutasosopimuksen tekoajankohtana [25 000–50 000] euron ja [25 000–50 000] euron välillä työkokemuksen ja palvelusvuosien mukaan. AMEL:n kunnossapitoteknikkojen keskimääräinen vuosipalkka oli siten [25 000–50 000] euroa. |
(74) |
Kreikka selitti lisäksi, että OSE:n liikkuvan kaluston kunnossapitohenkilöstön keskimääräiseksi vuosipalkaksi palvelutasosopimuksen tekoajankohtana arvioitiin [25 000–50 000] euroa tai [20–40] euroa tunnilta. Arvio perustui tavanomaiseen keskipalkkaan joulukuussa 2010 ja etuuksiin, jotka koostuivat ylityökorvauksista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Lain 3899/2010 (21) täytäntöönpanon jälkeen OSE:n liikkuvan kaluston kunnossapitohenkilöstön tarkistettu palkka oli [20–40] euroa tunnilta palkkaleikkausten vuoksi. OSE:n saama hyöty on siten [0–5] euroa kunnossapitotunnilta, jolloin tuottomarginaali on [0–10] prosenttia. |
5.5.2 Liikkuvan kaluston vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(75) |
Kreikka selitti asiaa koskevassa palvelutasosopimuksessa esitettyjen liikkuvan kaluston vuokraushintojen laskentaa. Hinnat perustuivat liikkuvan kaluston vuosittaiseen arvonalennukseen ja liikkuvan kaluston hankinnan rahoituskustannuksiin, jotka vastasivat Kreikan mukaan markkinatasoa. |
(76) |
Kreikka myös selitti käytetyn arvonalennuskertoimen (2/3) perusteluja ja väitti sen olevan kaikkien kreikkalaisten S.A.-muotoisten yhtiöiden suoriteperusteista kirjanpitoa koskevien vaatimusten mukainen. Arvonalennuskerroin vastasi […] arvosta, joka rahoitettiin yhtiön omista varoista, ja […] arvosta, joka rahoitettiin lainoilla. Kreikan mukaan sertifioitu ulkoinen tilintarkastaja tarkasti vuosittain kaikki OSE:n tilinpäätökset, ja OSE sovelsi tilinpäätöksiinsä kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards). Liikkuvan kaluston kirjanpitoarvo ja vuosittainen arvonalennus, sellaisina kuin ne on kirjattu OSE:n varallisuusrekisteriin, olivat näin ollen täysin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia myös varallisuusarvon osalta. |
(77) |
Kreikka lisäsi, että OSE soveltaa syrjimättömyyskäytäntöä ja veloittaa saman hinnan samoista palveluista kaikilta muilta rautatieliikenteenharjoittajilta. Tämän pohjalta Kreikka toimitti PWC:n tutkimuksesta ajantasaistetun laskelman, kuten taulukosta 4 ilmenee. |
5.5.3 Henkilöstön koulutusta koskeva palvelutasosopimus
(78) |
OSE tarjosi TRAINOSE:lle pakollista teknistä ja ammatillista koulutusta, joka koostui muun muassa nykyisellä junakalustolla annettavasta koulutuksesta, sähköistetyssä rautatieverkossa työskentelyä koskevasta koulutuksesta ja tähän työhön liittyvistä luvista sekä taloudellista ajoa koskevasta koulutuksesta. Koulutusohjelma oli yhdenmukainen Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä koskevan kehyksen (22) ja kansallisen rautatieliikenteen turvallisuusviranomaisen tiedotteiden kanssa (23). |
(79) |
Määrittääkseen tyypilliset keskimääräiset tuntikohtaiset kustannukset, jotka OSE:n olisi veloitettava koulutustoiminnastaan, Kreikka käytti vertailuperusteena muita kreikkalaisia koulutuksen tarjoajia. Tässä ei verrattu henkilöstön koulutuskustannuksia suoraan markkinahintoihin, koska OSE on ainoa organisaatio, joka järjestää teknisiä seminaareja veturinkuljettajille ja muuta aiheeseen liittyvää koulutusta. Vertailuun on siksi valittu LAEK (työvoimakoulutusta ja ammatillista koulutusta tarjoava rahasto) ja IEKEM TEE (Kreikan teknisen kamarin jäsenille tarkoitettu koulutusinstituutti) niiden tarjoamien koulutukseen liittyvien palvelujen perusteella. |
(80) |
Palvelutasosopimuksen tekoajankohtana LAEK maksoi henkilöstönsä kouluttamisesta korvauksia, joiden määrä oli [20–40] euroa tunnilta henkilöä kohti, kun käytettiin ulkoisia ohjaajia tai koulutuspalveluja. Yritysten sisäisistä henkilöstön koulutuspalveluista (joissa käytettiin omia ohjaajia ja/tai infrastruktuuria) LAEK:n maksama korvaus vaihteli osallistujamäärän mukaan 14 eurosta 33 euroon tunnilta henkilöä kohti, kuten taulukossa 5 esitetään. Taulukko 5 LAEK:n sisäisestä koulutuksesta maksama keskimääräinen osallistujakohtainen korvaus tunnilta
|
(81) |
Kreikan mukaan palvelutasosopimuksen tekoajankohtana IEKEM TEE maksoi vastaavista teknisistä seminaareista keskimäärin 26 euroa tunnilta, kuten Kreikan toimittamasta taulukosta 6 ilmenee. Taulukko 6 IEKEM TEE:n tarjoamien koulutusten palkkiot tunnilta
|
(82) |
Kreikka väitti, että TRAINOSE:n ja OSE:n neuvottelemat osallistujakohtaiset, keskimääräiset kustannukset tunnilta sijoittuivat markkinavertailun mukaiseen vaihteluväliin. OSE:n tarjoaman TRAINOSE:n henkilöstön kouluttamisen kustannukset vastasivat toiselle yritykselle samankaltaisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia. Neuvotteluissa otettiin lisäksi huomioon tavanomainen markkinakäytäntö tarjota alennusta koulutusohjelmista yrityksille, kun koulutukseen osallistuu suuri määrä henkilöitä. |
5.5.4 Toimitilojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(83) |
Kreikka painotti, että kuukausivuokra [0–10] euroa/m2 tiloista, joiden kokonaispinta-ala oli [0–5 000] m2, eli yhteensä [0–50 000] euroa kuukaudessa, määritettiin OSE:lla vuonna 2005 olleen kiinteistöomaisuuden arvostamisen perusteella (vuokraa tarkistettiin vuonna 2011). Määrittämisestä vastannut GAIAOSE oli TRAINOSE:sta täysin erillinen ja riippumaton yhtiö. Arvostamisen perustana käytettiin Eurobank Properties Servicesin raporttia, joka koski vastaavanlaisia Ateenassa olevia rakennuksia. |
(84) |
Kreikka on selittänyt, että vuokran tarkistamisessa otettiin huomioon vuokratun rakennuksen kunto, sijainti ja ympäröivän alueen jatkuvasti heikkenevä tila, kysynnän hiipuminen kiinteistömarkkinoilla ja epävarma talousympäristö. Kreikka esitti, että palvelutasosopimuksen tekoajankohtana useimmat vuokrasopimukset oli neuvoteltu uudelleen, minkä seurauksena vuokra aleni jopa 30 prosenttia. |
5.5.5 Linja-autojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(85) |
Kreikka selitti, että kunkin TRAINOSE:n vuokraaman ajoneuvon vuosittaiset vuokrakustannukset määräytyivät sen kullekin vuodelle laskettavan nykyarvon ja poistokustannusten perusteella. Sen varmistamiseksi, että vuokra vastasi markkinatasoa, kunkin ajoneuvotyypin toimittajat ovat arvioineet jokaisen liikenteessä 1 päivänä tammikuuta 2011 olevan ajoneuvon nykyarvon ja arvonalennuksen. |
5.6 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille
(86) |
Kreikan mukaan toimenpiteitä olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvina SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisen määräyksen mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos sillä pyritään ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. |
(87) |
Kreikka väitti, ettei se ollut kyennyt saavuttamaan tasapainoista rahoitusasemaa ensimmäisen vakausohjelman joulukuussa 2010 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen, koska valtiontaloudelle asetettuja tavoitteita ei ollut saavutettu. Siihen syynä olivat liialliset menot, veronkierto, ylioptimistiset verotuloennusteet ja terveys- ja eläkejärjestelmien uudistuksen epäonnistuminen. Hallinnon osuus bruttokansantuotteesta oli yli 50 prosenttia vuonna 2009, mikä karkotti yksityisiä investointeja ja heikensi talouden suorituskykyä. Julkisen talouden bruttovelka oli 115 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun taas ulkoinen nettovelka nousi lähes 100 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Peräti 75 prosenttia ulkoisesta nettovelasta liittyi julkiseen sektoriin, ja velkojen erääntymisajat ovat verrattain pitkät. |
(88) |
Kreikan mukaan tuote- ja työmarkkinoiden joustamattomuus ja alisuoriutuminen monilla rakennepolitiikan aloilla vaikuttivat kielteisesti sen talouden suorituskykyyn, mikä johti alhaiseen työllisyyteen ja työvoiman tuottavuuteen. Kreikka oli siten erityisen haavoittuva vuosien 2008/2009 rahoitus- ja talouskriisille. Kreikan pankkien keskimääräinen vakavaraisuussuhde nousi 11,7 prosenttiin vuoden 2009 lopussa osittain julkisen sektorin sijoittaman pääoman ansiosta. Järjestämättömien lainojen osuus, joka oli 5 prosenttia vuonna 2008, oli noussut 7,7 prosenttiin joulukuussa 2009, mikä herätti huolta valtionvelan luottokelpoisuudesta. |
(89) |
Kreikka pyysi virallista rahoitusapua huhtikuussa 2010, minkä seurauksena samana vuonna tehtiin yhteisymmärryspöytäkirja. Koska Kreikan rautatiealalla on suuri merkitys maan talousjärjestelmälle ja se on suoraan riippuvainen valtion talousarviosta, yhteisymmärryspöytäkirjassa asetettiin Kreikan pyytämän rahoitusavun maksamisen ehdoksi koko Kreikan rautatiealan rakenneuudistuksen toteuttaminen. |
(90) |
Rautatiealan rakenneuudistus on ollut äärimmäisen tärkeä Kreikalle. Rautateillä on ollut keskeinen merkitys Kreikan alueelliselle kehittymiselle, ja rautateiden tarjoamien mahdollisuuksien häviämisellä olisi tuhoisia seurauksia koko Kreikan taloudelle. |
(91) |
TRAINOSE on ainoa rautatieliikenteenharjoittaja Kreikassa. Tässä ominaisuudessa se liikennöi useita sekä henkilö- että tavaraliikenteen reittejä koko 2 554 km käsittävässä, kaupunki- ja esikaupunkialueet kattavassa rataverkossa, joka ulottuu etelästä maan pohjoisosaan ja palvelee maan suurimpia kaupunkeja ja satamia. Jos TRAINOSE lopettaisi toimintansa tai sen palveluissa ilmenisi merkittäviä häiriöitä, tällä olisi vakavia kielteisiä vaikutuksia useisiin sidosryhmiin. Tämä vaikuttaisi erityisesti matkustajiin, asiakkaisiin/toimittajiin, työntekijöihin, muihin rautateihin liittyviin yksityisiin ja julkisiin yrityksiin ja viime kädessä koko Kreikan talouteen, koska nykyinen liiketoiminta ja, mikä vieläkin tärkeämpää, mahdolliset liiketoimintamahdollisuudet etenkin tavaraliikenteen alalla menetettäisiin suurelta osin tai ne heikentyisivät merkittävästi. |
(92) |
TRAINOSE:n toiminnan kaikenlainen keskeytyminen tai häiriintyminen tarkoittaisi sitä, että matkustajat menettäisivät tietyksi ajaksi mahdollisuuden käyttää useita julkisia reittejä sekä kaupunki- että esikaupunkialueilla. TRAINOSE liikennöi noin 300 matkustajavuoroa päivittäin, mukaan lukien korkealaatuisia esikaupunkivuoroja ja kaupunkien välisiä vuoroja, ja arviolta 16 miljoonaa matkustajaa käyttää TRAINOSE:n palveluja vuosittain. TRAINOSE:n liikennöimien julkisen palvelun velvoitteen piiriin kuuluvien reittien osuus on yli 98 prosenttia kaikista henkilöliikenteen reiteistä Kreikassa. Rautatieliikennepalvelujen häiriintyminen rasittaisi merkittävästi koko julkista liikenneverkkoa, lähinnä Ateenan (8 miljoonaa matkustajaa vuodessa), Thessalonikin ja Patrasin kaupunkiverkossa. Tiettyjä vilkkaasti liikennöityjä kaupunkireittejä liikennöi yksinomaan TRAINOSE, joten sen palvelujen häiriintyminen paitsi heikentäisi liikenneoloja kaupunkialueilla myös pakottaisi matkustajat käyttämään kalliimpia liikennevälineitä, etupäässä esikaupunkireiteillä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita TRAINOSE:n toiminnan häiriintyminen Pohjois-Kreikassa sijaitsevalla Edessa–Florina-reitillä vuonna 2011. Tällöin reittiä käyttävien matkustajien työmatkakustannukset nousivat 50 prosenttia. Kreikka päätti vuonna 2011 troikan suostumuksella keskeyttää liikennöinnin tietyillä kannattamattomilla reiteillä ja korottaa junalippujen hintoja merkittävästi edelleen liikennöitävillä reiteillä. Samanaikaisesti se päätti poistaa käytöstä alennushinnat, joita oli aiemmin tarjottu opiskelijoille, sotilashenkilöstölle, suurille perheille jne. |
(93) |
Lisäksi Kreikka totesi, että TRAINOSE tarjoaa maaseutualueilla nimenomaisesti matkailijoille suunnattuja erikoisreittejä, joita luonnehditaan nähtävyyksiksi itsessään. Tällaiset reitit vilkastuttavat kipeästi kaivattavaa paikallistalouden toimintaa sekä laajentavat ja täydentävät Kreikan matkailualan erittäin tärkeää tuotevalikoimaa. |
(94) |
TRAINOSE:n vuosittain tavaraliikenteessä kuljettaman rahdin tonnimääräksi arvioidaan yli [0–500] miljoonaa tonnia. Tästä määrästä noin [50–100] prosenttia suuntautuu vientiin. TRAINOSE myötävaikuttaa siten merkittävästi Kreikan teollisuusyritysten vientiponnisteluihin. Tiettyjä tuotteita voidaan niiden koon ja painon vuoksi kuljettaa vain rautateitse. Rautatieliikenteen häiriintymisellä olisi vakavia seurauksia toimitusketjulle Kreikassa, ja se vaikuttaisi EBZ S.A:n ja VIOHALKO S.A:n kaltaisiin yrityksiin sekä Pireuksen ja Thessalonikin satamiin. Pireuksen sataman yksityistäminen saatiin päätökseen vuonna 2016, ja Thessalonikin satama oli määrä yksityistää maaliskuussa 2017. |
(95) |
Kreikan armeija käyttää rautateitä keskeisenä kuljetusvälineenä. Nämä kuljetuspalvelut koostuvat sekä aikataulun mukaisesta, säännöllisestä tavaraliikenteestä (polttoaineen ja raskaan sotilaskaluston kuljetuksesta) että Kreikan armeijan henkilöstön kuljettamisesta rauhan aikana. Rautatiet ja TRAINOSE ovat myös ratkaisevia tekijöitä kuljetusta ja yleistä liikekannallepanoa koskevissa Kreikan armeijan suunnitelmissa kriisitilanteessa. Nopean liikekannallepanon harjoituksia, joissa testataan muun muassa vasteaikoja, tehdään säännöllisesti, ja TRAINOSE:lla on ratkaiseva rooli niissä. Kaikkia tällaisia tarpeita varten TRAINOSE:lla on oltava saatavilla ja käyttövalmiina milloin tahansa ainakin […] tavaravaunua ja […] säiliöautoa. |
(96) |
TRAINOSE on erittäin tärkeä suora ja välillinen työllistäjä Kreikassa, jossa yli 99 prosenttia yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Sillä on 655 kokoaikaista työntekijää, joille on kertynyt merkittävästi työkokemusta rautateiltä ja asiantuntemusta rautatiealalta. Kreikan työttömyysaste (23 prosenttia) on jo yksi korkeimmista EU:ssa, ja jos TRAINOSE lopettaisi toimintansa, tilanne pahentuisi entisestään. |
(97) |
Kreikan mukaan TRAINOSE:n likvidaatio vaikuttaisi myös kielteisesti sen tavarantoimittajiin. Siitä aiheutuisi erittäin suuria vaikeuksia liikkuvan kaluston kunnossapidosta vastaavalle EESSTY:lle ja rautatieinfrastruktuuria hallinnoivalle OSE:lle, jotka todennäköisimmin joutuisivat lopettamaan toimintansa. EESSTY:n palveluksessa on tällä hetkellä 416 työntekijää, ja noin 100 prosenttia sen vuosituloista on peräisin sen liikesuhteesta TRAINOSE:en. OSE:n palveluksessa on 1 595 henkilöä (1 396 työntekijää OSE:ssa ja toiset 199 työntekijää ERGOSE:ssa, joka on rautatieinfrastruktuurin kehittämisestä ja ajantasaistamisesta vastaava OSE:n tytäryhtiö). TRAINOSE:lta vuonna 2015 perittyjen infrastruktuurin käyttömaksujen osuus oli 86 prosenttia OSE:n käyttömaksutuloista kyseisenä vuonna. TRAINOSE:n likvidaatio vaikuttaisi kielteisesti myös liikkuvaa kalustoa ja kiinteistöomaisuutta hallinnoivaan GAIAOSE:en. Sillä olisi samoin erittäin haitallisia vaikutuksia useisiin yksityisiin yrityksiin, kuten siivous-, catering- ja lippupalvelujen tarjoajiin, huolitsijoihin jne. |
(98) |
Kreikka muistuttaa lisäksi, että turvallisen, nykyaikaisen ja yhtenäisen rautatieverkon rakentaminen on yksi unionin painopistealueista. Kreikan mukaan rautatiet on ympäristöystävällisin ja turvallisin liikenneväline. Kreikan jääminen käytännössä ilman rautateitä olisi siten vastoin kaikkia unionin aiempia pyrkimyksiä siirtää liikennettä rautateille ja parantaa unionin rautatieverkkoa. Rautatieinfrastruktuurin ajantasaistamistöiden, joihin kuuluu uuden kaksiraiteisen suurnopeusratayhteyden rakentaminen ja sähköistäminen lähes koko rautatieverkon alueelle, saaminen päätökseen seuraavien parin vuoden aikana varmistaa, että vaadittavat edellytykset tehokkaampien rautatiepalvelujen tarjoamiselle ovat olemassa. |
(99) |
Kreikka väitti, että tuen hyväksyminen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla olisi myös komission aiemman päätöskäytännön mukaista. Komissio hyväksyi vuonna 1987 Kreikassa julkisen sektorin yritysten talouden rakenneuudistuksen muodossa myönnetyn tuen ja huomautti siinä yhteydessä, että ”jos näin suuri osa Kreikan teollisuudesta likvidoitaisiin, sillä olisi erittäin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia säästöohjelman menestymismahdollisuuksiin” (24). Nyt tarkasteltavassa tapauksessa, jos TRAINOSE likvidoitaisiin, se vaikuttaisi epäilemättä kielteisesti Kreikan elpymismahdollisuuksiin. Komissio hyväksyi myös vuonna 1991 tuen Kreikassa toteutetulle uudistusohjelmalle (25) ja totesi, että kyseinen ohjelma oli olennainen osa Kreikan talouden elvyttämistä koskevaa neuvoston päätöstä 91/136/ETY (26). Samoin nyt tarkasteltavassa tapauksessa rautatiealan rakenneuudistus on osa Kreikan ja troikan välistä rahoitussopimusta, joka on tehty Kreikan talouden elvyttämiseksi. |
(100) |
Kreikka on lisäksi sitoutunut toteuttamaan seuraavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Kreikan rautatiemarkkinoiden avaaminen kilpailulle jatkuu:
|
(101) |
Kreikka katsoo näin ollen, että TRAINOSE:lle myönnetty tuki on tärkeä osa Kreikan pyrkimyksiä selviytyä yhdestä historiansa pahimmasta talous- ja rahoituskriisistä ja että sitä voidaan näin ollen pitää tukena jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. |
6. ILMOITUKSEN PERUUTTAMINEN
(102) |
Kuten edellä 3 jaksossa todetaan, Kreikka peruutti ilmoituksensa 65 miljoonan euron pääomanlisäyksestä (osa toimenpidettä 2) ja viiden terminaalin siirtämisestä OSE:lta TRAINOSE:lle (toimenpide 6). |
(103) |
Neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (27) 10 artiklan mukaan asianomainen jäsenvaltio voi peruuttaa ilmoituksen hyvissä ajoin ennen kuin komissio on tehnyt päätöksen tuesta. Kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos komissio on aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn, se päättää kyseisen menettelyn. |
(104) |
Koska Kreikka on peruuttanut ilmoituksensa eikä toteuta 65 miljoonan euron pääomanlisäystä (osa toimenpidettä 2) eikä terminaalien siirtämistä (toimenpide 6), on asianmukaista päättää SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen tutkintamenettely näiden ilmoitettujen toimenpiteiden osalta. |
7. ARVIOINTI
7.1 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen olemassaolo
(105) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”[…] jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”. |
(106) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia. Jotta voidaan selvittää, onko kyseessä oleva toimenpide SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, kaikkien seuraavien edellytysten on siis täytyttävä:
|
7.1.1 Taloudellinen toiminta ja SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys
(107) |
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on ensin selvitettävä, kuka tai ketkä ovat arvioitavina olevien toimenpiteiden tuensaajia. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa viitataan yrityksen käsitteeseen tuensaajan määrittelyssä. |
(108) |
Komissio katsoo, että tarjoamalla vastikkeellisia henkilö- ja tavaraliikennepalveluja TRAINOSE harjoittaa taloudellista toimintaa. TRAINOSE:a on näin ollen pidettävä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä koko ajanjaksolla, jona kyseisiä tukitoimenpiteitä toteutettiin tai toteutetaan. |
7.1.2 Toimenpide 1: Velkojen mitätöiminen
7.1.2.1
(109) |
Jotta toimenpide olisi valtiontuki, se on rahoitettava valtion varoista ja toimenpiteen toteuttamista koskeva päätös on katsottava valtiosta johtuvaksi (28). |
(110) |
OSE mitätöi velat ministeriöiden yhteisen päätöksen mukaisesti Kreikan lain 3891/2010 13 §:n 1 momentin nojalla. |
(111) |
Yhteisöjen tuomioistuin katsoi tuomiossa Stardust Marine (29), että jos yritys on perustettu sellaisen yksityisoikeudellisen yrityksen muodossa, jonka osake-enemmistö on julkisessa omistuksessa, sen varat ovat valtion varoja. |
(112) |
Kreikan valtio omistaa 100 prosenttia OSE:sta. OSE on siten selvästi komission direktiivin 2006/111/EY (30) 2 artiklan b kohdassa tarkoitettu julkinen yritys. Koska OSE on julkinen yritys, sen varat ovat valtion varoja. |
(113) |
Yhteisöjen tuomioistuin totesi Stardust Marine -tuomiossa valtiosta johtuvaksi toimenpiteeksi katsomisesta, että ainoastaan se, että valtio tai valtion yksikkö on yrityksen ainoa osakas tai enemmistöosakas, ei riitä osoittamaan, että yrityksen toteuttama varojen siirto johtuu sen julkisista osakkaista (31). Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että vaikka valtio voikin valvoa julkista yritystä ja käyttää määräysvaltaa sen toteuttamiin toimenpiteisiin nähden, ei voida automaattisesti olettaa, että se tosiasiassa harjoittaa valvontaa jossakin konkreettisessa tapauksessa. Julkinen yritys voi myös toimia enemmän tai vähemmän itsenäisesti riippuen siitä, kuinka paljon valtio on jättänyt sille itsenäistä määräämisvaltaa. |
(114) |
Komissio huomauttaa, että OSE aikoo mitätöidä velat sellaisen ministeriöiden yhteisen päätöksen perusteella, jossa se määrätään mitätöimään TRAINOSE:n velat. |
(115) |
Edellä esitetty huomioon ottaen komissio katsoo, että velkojen mitätöimiseen käytetään valtion varoja, mistä myös Kreikan valtio päättää ja mikä on katsottava siitä johtuvaksi. |
7.1.2.2
(116) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu etu on mikä tahansa taloudellinen hyöty, jota yritys ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, toisin sanoen ilman valtion toimenpidettä (32). Ainoastaan toimenpiteen vaikutuksilla yritykseen on merkitystä, ei valtion toimenpiteen syyllä eikä tavoitteella (33). |
(117) |
Tässä tapauksessa Kreikka aikoo mitätöidä 748,6 miljoonan euron arvosta velkoja, jotka liittyvät suoraan TRAINOSE:n rautatieliikennetoimintaan. Yksikään harkitseva markkinataloustoimija ei mitätöisi näin suuria velkoja ilman korvausta. Koska TRAINOSE toimenpiteen seurauksena vapautuu oikeudellisesta velvoitteesta hoitaa näitä velkoja ja viime kädessä velvoitteesta maksaa ne takaisin, toimenpiteellä annetaan tosiasiallisesti TRAINOSE:lle lisävaroja, jotka se voi käyttää kaupallisessa toiminnassaan ja/tai investointeihin ja parantaakseen taloudellisia indikaattoreitaan. Tämä puolestaan voi alentaa sen tulevia vieraan pääoman menoja ja/tai parantaa sen mahdollisuuksia saada markkinarahoitusta. Velkojen mitätöiminen on siten omiaan antamaan TRAINOSE:lle sellaista taloudellista etua, jota ei muutoin ollut saatavissa markkinoilla. |
(118) |
Kreikka väitti, että kun TRAINOSE:n velka OSE:lle mitätöidään, kyse on julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen liittyvästä korvauksesta. |
(119) |
Taloudellisen edun antamisesta korvaamalla julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt selväksi Altmark-tuomiossa, että mahdollisuus edun myöntämisestä voidaan sulkea pois, jos seuraavat neljä kumulatiivista edellytystä täyttyvät (34):
|
(120) |
Komissio huomauttaa ensinnäkin, ettei Kreikka ollut toimittanut sille julkisen palvelun velvoitteen toimeksiantoa koskevaa asiakirjaa, joka liittyisi tarkasteltavaan ajanjaksoon (2007–2010). Kreikan lain 674/1970 7 §:ssä pelkästään viitataan liikenteenharjoittajan mahdollisuuteen pyytää rahoitussopimusta, jos se velvoitetaan liikennöimään uusia reittejä tai jatkamaan liikennöintiä nykyisillä reiteillä ja tämän seurauksena toiminta muuttuu tappiolliseksi tai pysyy tappiollisena. Saman lain 20 §:n mukaan rahoitussopimuksessa on käsiteltävä velvoitteesta tarjota palveluja tiettyyn hintaan mahdollisesti syntyviä tappioita. Saman lain 18 §:n mukaan tällaisessa rahoitussopimuksessa on myös määrättävä rautatieliikenteenharjoittajan (tuolloin OSE) ja Kreikan valtion välisistä rahoitussuhteista. Lisäksi siihen on sisällyttävä ehdot ja edellytykset sellaisen korvauksen maksamiselle, jolla katetaan mahdolliset tappiot enintään 13 vuoden ajan kyseisen sopimuksen ratifioinnista. Kuten Kreikka vahvisti, liikenteenharjoittaja ja Kreikan valtio eivät ole tehneet tällaista sopimusta tarkasteltavan ajanjakson osalta. Tästä seuraa, ettei TRAINOSE:lla ollut selvästi määriteltyjä julkisen palvelun velvoitteita, jotka sen olisi pitänyt täyttää ja joista olisi pitänyt maksaa korvaus tarkasteltavalla ajanjaksolla 2007–2010. Toimenpide 1 ei siten täytä ensimmäistä Altmark-edellytystä. |
(121) |
Toiseksi, vaikka Kreikan lain 2671/1998 mukaan rautatieliikenteenharjoittajalle (tuolloin yhä OSE) olisi asetettu julkisen palvelun velvoitteita ja tehtäväksi liikennöidä tietyillä reiteillä tiettyyn hintaan, Kreikan valtion velvollisuus maksaa korvausta rautatieliikenteenharjoittajalle ulottui vain 31 päivään joulukuuta 2007 asti, kuten kyseisen lain 9.5 §:ssä nimenomaisesti säädetään. |
(122) |
Komissio huomauttaa kolmanneksi, ettei korvauksen parametreja ole määritetty etukäteen. Korvaus perustuu yksinomaan jälkikäteen tehtävään laskelmaan, joka pohjautuu TRAINOSE:n taloudellisiin arvioihin tulostasosta rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen. Komissio katsoo näin ollen, että parametreja, joiden perusteella Kreikka laski väitetysti liian pienen korvauksen, ei määritetty etukäteen ja että toimenpide 1 ei siten täytä myöskään toista Altmark-edellytystä. |
(123) |
Koska Altmark-tuomion mukaan kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä kumulatiivisesti, komissiolla ei ole syytä arvioida, ovatko muut kaksi edellytystä täyttyneet tässä tapauksessa. |
(124) |
Komissio päättelee näin ollen, että Kreikan päätöksellä mitätöidä TRAINOSE:n velat annetaan kyseiselle yritykselle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua. |
7.1.2.3
(125) |
Jotta valtiontuki kuuluisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, sen on suosittava ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. Valtiontuen käsitteen piiriin kuuluvat näin ollen ainoastaan sellaiset yrityksiä suosivat toimenpiteet, joilla myönnetään etua valikoivalla tavalla. Koska velkojen mitätöiminen hyödyttää pelkästään TRAINOSE:a eikä tällaista mahdollisuutta tarjota muille kreikkalaisille yrityksille osana laajempaa talouspoliittista toimenpidettä, toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla valikoiva. |
7.1.2.4
(126) |
Komission on arvioitava, vääristääkö toimenpide tai uhkaako se vääristää kilpailua ja onko se omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailun oletetaan vääristyvän SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos valtio myöntää taloudellista etua yritykselle kilpailulle vapautetulla alalla, jolla on tai voisi olla kilpailua (35). |
(127) |
Kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa unionin sisäisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan unionin sisäiseen kauppaan (36). Näin tapahtuu, jos tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla (37). |
(128) |
EU:n rautateiden rahtiliikenteen markkinat avattiin ensimmäisellä rautatiepaketilla (38) ensimmäisen kerran kilpailulle Euroopan laajuisessa rautateiden rahtiliikenneverkossa 15 päivänä maaliskuuta 2003. Toisella rautatiepaketilla vapautettiin kaikki kansainvälinen rahtiliikenne 1 päivänä tammikuuta 2006 ja kansallinen rahtiliikenne 1 päivästä tammikuuta 2007 lukien (39). Useat jäsenvaltiot olivat kuitenkin yksipuolisesti vapauttaneet kansalliset markkinansa ennen tätä päivää. |
(129) |
Matkustajaliikenteessä kolmannella rautatiepaketilla (40) avattiin kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinat 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien. Koska tämä koskee ainoastaan kansainvälisiä palveluja, tuensaajien toiminta kyseisillä reiteillä ei sisälly siihen. Joka tapauksessa, kuten yhteisöjen tuomioistuin totesi Altmark-tuomiossa, liikenneyrityksen toimiminen ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa ei sulje pois sitä, että tuki saattaa vääristää unionin sisäistä kauppaa (41). Tässä yhteydessä on huomattava, että vuodesta 1995 lähtien useat jäsenvaltiot ovat yksipuolisesti avanneet rautateidensä matkustajaliikennettä kilpailulle ja että rautatieliikenneyritykselle yhdessä jäsenvaltiossa myönnetty etu voi vähentää toisesta jäsenvaltiosta tulevan kilpailijan mahdollisuuksia kaupankäyntiin kyseisillä maantieteellisillä markkinoilla. |
(130) |
Tässä tapauksessa TRAINOSE kilpailee tarjoamillaan palveluilla muiden kuljetuspalveluja tarjoavien yritysten kanssa sisämarkkinoilla, ja osa kyseisistä palveluista on rajat ylittäviä. TRAINOSE:lle annettu valikoiva taloudellinen etu eli suunniteltu velkojen mitätöiminen vahvistaa näin ollen sen taloudellista asemaa, sillä se vapauttaisi kyseisen rautatieliikenteenharjoittajan vuosina 2007–2010 syntyneistä veloista. TRAINOSE tarjoaisi siis rautatieliikennepalveluja sisämarkkinoilla vastaamatta kaikista sille aiheutuneista investointi- ja/tai toimintakustannuksista. |
(131) |
Komissio päättelee tämän perusteella, että toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla ja on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
7.1.2.5
(132) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Kreikan suunnittelema velkojen mitätöinti on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
7.1.3 Toimenpide 2: Oman pääoman lisäys
7.1.3.1
(133) |
Kuten johdanto-osan 109 kappaleessa todetaan, jotta toimenpide olisi valtiontukea, se on rahoitettava valtion varoista, ja toimenpiteen toteuttamista koskeva päätös on voitava katsoa valtion toimenpiteeksi. |
(134) |
Pääomanlisäys rahoitettiin suoraan Kreikan valtion talousarviosta, ja siitä päätti julkisia yhtiöitä ja organisaatioita käsittelevä ministeriöiden välinen komitea, joka edustaa Keikan keskushallintoa. |
(135) |
Pääomanlisäykseen käytettiin näin ollen valtion varoja, mistä myös valtio päätti ja mikä on katsottava valtiosta johtuvaksi. |
7.1.3.2
(136) |
Kreikka väitti, ettei pääomanlisäyksellä anneta perusteetonta taloudellista etua TRAINOSE:lle, koska Kreikan kanssa samankaltaisessa tilanteessa oleva yksityinen sijoittaja olisi päättänyt tehdä lisäinvestoinnin yritykseen nykyisten investointiensa turvaamiseksi eikä likvidoida sitä. Kreikka odotti, että TRAINOSE:n rakenneuudistusta edeltävän pääomanlisäyksen ja yhtiön myöhemmän yksityistämisen avulla sen olisi mahdollista saada investointinsa pääosin takaisin ja välttää OSE:hen kohdistuvat kielteiset vaikutukset. |
(137) |
Sen määrittämiseksi, annetaanko Kreikan investoinnilla etua TRAINOSE:lle, on tarpeen arvioida, olisiko vastaavan kokoinen, tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja (markkinataloustoimijaperiaate) tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa (42). |
(138) |
Kreikka väitti, että sen päätöksellä antaa TRAINOSE:lle lisäpääomaa pyrittiin välttämään Kreikan ainoan rautatieliikenteenharjoittajan romahtaminen ja sen kielteiset heijastusvaikutukset Kreikan talouteen sinänsä. |
(139) |
Markkinataloustoimijatestiä olisi kuitenkin sovellettava ottamatta huomioon seikkoja, jotka liittyvät yksinomaan jäsenvaltion rooliin julkisen vallan käyttäjänä (esimerkiksi sosiaaliset, aluepoliittiset ja alakohtaiset seikat) (43). Toisin sanoen, jos valtion toimenpide johtuu yhteiskuntapolitiikkaan liittyvistä syistä, esimerkiksi sosiaaliseen tai alueelliseen kehitykseen liittyvistä syistä, jotka lisäävät omistuksesta aiheutuvia tappioita tai vähentävät siitä saatavia voittoja, valtion toimintatapa voi olla järkevä yhteiskuntapolitiikan kannalta, mutta samalla siihen voi sisältyä tekijöitä, joita markkinataloustoimija ei yleensä ottaisi huomioon tai jotka se jopa hylkäisi, jos ne alentavat omistuksesta saatavaa odotettua tuottoa. Komissio katsoo näin ollen, että pääomanlisäyksen markkinataloustoimijatestiä varten on tarpeen jättää huomiotta kielteiset heijastusvaikutukset Kreikan talouteen tai se tosiseikka, että TRAINOSE on ainoa rautatieliikenteenharjoittaja Kreikassa. |
(140) |
Kreikka totesi lisäksi, että TRAINOSE:n rakenneuudistusta suunniteltiin jo vuonna 2009 sen yksityistämistä silmällä pitäen ja että se olisi siten voinut odottaa hyväksyttävää tuottoa yhtiöön sijoitetulle pääomalle kohtuullisessa ajassa. Se myös korosti, että nykyinen investoija hyväksyisi hetkellisesti alhaisemman tuoton. |
(141) |
Sitä, onko valtion toimenpide markkinaehtojen mukainen, on tutkittava etukäteen niiden tietojen perusteella, jotka olivat saatavilla toimenpiteestä päätettäessä (44). Itse asiassa järkevästi toimiva markkinataloustoimija arvioisi tavallisesti etukäteen hankkeen strategiaa ja rahoitusnäkymiä (45). Jälkeenpäin tehdyt taloudelliset arviot eivät riitä osoittamaan, että jäsenvaltion tekemä investointi oli todellisuudessa kannattava (46). |
(142) |
Yleisesti hyväksytyn vakiomuotoisen arviointimenetelmän (47) avulla tehtävän taloudellisen arvioinnin on perustuttava käytettävissä oleviin objektiivisiin, todennettaviin ja luotettaviin tietoihin (48), joiden olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia ja heijastettava taloudellista tilannetta sillä hetkellä, kun transaktiosta päätettiin, ottaen huomioon riskin suuruus ja tulevaisuuden odotukset. Yksi laajalti hyväksytty vakiomenetelmä, jolla (vuotuinen) sijoituksen tuotto voidaan määrittää, on sisäisen korkokannan (IRR) laskeminen (49). Sijoituspäätöksen arviointiperustana voidaan käyttää myös nettonykyarvoa, jonka tulos vastaa useimmissa tapauksissa sisäistä korkokantaa (50). |
(143) |
Ennen kuin julkisia yhtiöitä ja organisaatioita käsittelevä ministeriöiden välinen komitea teki päätöksen lisätä TRAINOSE:n pääomaa 60 miljoonalla eurolla vuonna 2009, Kreikka ei arvioinut odotetun tuoton kannattavuutta käyttämällä joko jotain yleisesti hyväksyttyä vakiomuotoista arviointimenetelmää tai muuta menetelmää. Kreikka ei esittänyt TRAINOSE:n pääomanlisäyksestä tehdyn päätöksen tueksi tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä, joka osoittaisi toimenpiteen kannattavuuden osakkaan kannalta tulevaisuudessa. Yhdessäkään asiakirjassa ei kuvata tai lasketa omasta pääomasta saatavaa korvausta TRAINOSE:n osakkaalle tai Kreikan pääomaosakkuuden arvon kasvua pääomanlisäyksen jälkeen. Komissio huomauttaa, että TRAINOSE:n voitto- ja tappioennusteet osoittavat pelkästään, että yhtiön toiminnan odotettiin muuttuvan jälkeen kannattavaksi vuodesta 2011 alkaen. Edes vuoteen 2013 mennessä kumuloituneet toiminnan tuotot (14 miljoonaa euroa) eivät riitä tasaamaan TRAINOSE:n vuonna 2011 odotettuja tappioita (– 165 miljoonaa euroa). |
(144) |
Kreikka ei myöskään arvioinut TRAINOSE:n yksityistämiseen liittyviä mahdollisuuksia eikä määrittänyt määrällisesti yksityistämisestä odotettuja tuloja. Komissio huomauttaa, että silloin, kun pääomanlisäyksestä tehtiin peruuttamaton päätös (ts. vuonna 2009), yhtiön yksityistämisestä saattoi olla pelkästään epämääräisiä suunnitelmia, mutta yksityistämistoimeksiantoa ei ollut vielä julkistettu, sitovia tarjouksia ei ollut tehty ja oli edelleen epäselvää, toteutuisiko yksityistäminen ylipäätään. TRAINOSE sisällytettiin Kreikan yksityistämisohjelmaan vasta vuonna 2010 (51), ja päätös yhtiön yksityistämisestä tehtiin varsinaisesti vasta vuonna 2013 (52). Tästä huolimatta yksikään sijoittaja ei tehnyt siitä sitovaa tarjousta, ja yksityistämisprosessi oli käynnistettävä uudelleen vuonna 2016. Yksityistäminen odotetaan saatavan päätökseen vuonna 2017. |
(145) |
Se, että julkisyhteisöllä on aiempi taloudellinen riski suhteessa yritykseen, olisi otettava huomioon tarkasteltaessa, onko transaktio markkinaehtojen mukainen (53). Aiemmat riskit on otettava huomioon markkinataloustoimijatestiä varten laadittavissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa. Esimerkiksi jos vaikeuksissa olevalle julkiselle yritykselle myönnetty toimenpide koostuu omasta pääomasta tai velasta, tällaisen sijoituksen tuottoa olisi verrattava yrityksen likvidaatiota koskevan vaihtoehtoisen skenaarion mukaiseen odotettuun tuottoon. Jos likvidaatiosta johtuvat voitot ovat suuremmat tai tappiot pienemmät, järkevä markkinataloustoimija valitsisi tämän vaihtoehdon (54). |
(146) |
Kreikka ei ollut arvioinut ennen pääomanlisäystä TRAINOSE:n hypoteettisen likvidaation mahdollisia tuottoja. Komissio huomauttaa, että 31 päivänä joulukuuta 2008 TRAINOSE:n varallisuuden kirjanpitoarvo oli 104 miljoonaa euroa ja velkojen arvo 376 miljoonaa euroa. TRAINOSE:n hypoteettisessa likvidaatioskenaariossa sen osakkaana oleva Kreikka ei todennäköisesti saisi siten lainkaan tuottoa. Jos Kreikka ei olisi investoinut lisää pääomaa yhtiöön, välittömänä seurauksena olisi ollut ainoastaan sen osakkeiden menettäminen. |
(147) |
Vaikka päätöksestä sallia TRAINOSE:n likvidaatiomenettely seuraisi yhteiskunnallista ja poliittista painostusta, komissio katsoo, että markkinataloustoimijalle ei aiheutuisi vastaavassa tilanteessa lainkaan kustannuksia, koska Kreikan valtio on TRAINOSE:n ainoa osakas. Tässä tilanteessa pääomanlisäyksestä saattoi vain aiheutua Kreikan valtiolle tappioita, joita markkinataloustoimija ei olisi hyväksynyt. |
(148) |
Komissio katsoo näin ollen, että päätös lisätä TRAINOSE:n pääomaa 60 miljoonalla eurolla antoi sille taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. |
7.1.3.3
(149) |
Pääomanlisäys hyödytti vain TRAINOSE:a, eikä tällaista mahdollisuutta tarjottu muille kreikkalaisille yrityksille osana laajempaa talouspoliittista toimenpidettä. Se on siten valikoiva perustamissopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
7.1.3.4
(150) |
Edellä 7.1.2.4 kohdassa esitetyistä syistä pääomanlisäys vääristi tai uhkasi vääristää kilpailua sisämarkkinoilla ja oli myös omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
7.1.3.5
(151) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että vuonna 2009 tehty 60 miljoonan euron pääomanlisäys on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
7.1.4 Toimenpide 3: Vuosittaiset avustukset TRAINOSE:lle 2011–2013
7.1.4.1
(152) |
Vuosittaiset avustukset TRAINOSE:lle ajanjaksolla 2011–2013 myönnettiin suoraan Kreikan valtion talousarviosta, joten toimenpiteeseen liittyy valtion varojen käyttöä, mistä myös valtio päätti ja mikä on näin ollen katsottava valtiosta johtuvaksi. |
7.1.4.2
(153) |
Kreikka väitti, että vuosittaisissa avustuksissa TRAINOSE:lle ajanjaksolla 2011–2013 on kyse julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen liittyvästä korvauksesta. |
(154) |
Unionin tuomioistuimen Altmark-tuomiossaan (55) antamien ohjeiden mukaisesti komissio huomauttaa, että julkisen palvelun velvoitetta koskevaa sopimusta ajanjaksolle 2011–2013 ei tehty julkisen tarjousmenettelyn perusteella. |
(155) |
Kun julkisen palvelun velvoitetta ei anneta yrityksen tehtäväksi julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä. Tällöin on otettava huomioon toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto. |
(156) |
Komissio huomauttaa, että kun julkisen palvelun velvoitetta koskeva sopimus tehtiin vuonna 2011, TRAINOSE oli ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, eikä sille aiheutuvia kustannuksia olisi voitu pitää hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuvina kustannuksina. Julkisen palvelun velvoitteesta vuosilta 2011–2013 maksettava korvaus perustui TRAINOSE:n rakenneuudistussuunnitelman arvioihin, eikä hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuvista kustannuksista tehty vaihtoehtoista arviointia. Komissio katsoo siten, ettei tämä edellytys täyty. |
(157) |
Koska Altmark-tuomion mukaan kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä kumulatiivisesti, ei ole syytä arvioida, ovatko muut kolme Altmark-edellytystä täyttyneet tässä tapauksessa. |
(158) |
Näin ollen on katsottava, että TRAINOSE:lle ajanjaksolla 2011–2013 myönnetyillä avustuksilla annetaan TRAINOSE:lle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua. |
7.1.4.3
(159) |
Vuosittaiset avustukset ajanjaksolla 2011–2013 annettiin vain TRAINOSE:n käyttöön ja hyödyttivät vain TRAINOSE:a, joten ne olivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla valikoivia. |
7.1.4.4
(160) |
Edellä 7.1.2.4 kohdassa esitetyistä syistä avustukset vääristivät tai uhkasivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla ja olivat myös omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
7.1.4.5
(161) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Kreikan ajanjaksolla 2011–2013 toteuttamat vuosittaiset avustukset ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
7.1.5 Toimenpide 4: TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen
7.1.5.1
(162) |
Suunnitelma TRAINOSE:n työntekijöiden siirtämiseksi perustuu Kreikan lakiin 3891/2010. Siinä säädetään TRAINOSE:n työntekijöiden siirtämisestä muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen, kuten ministeriöihin tai kunnallishallintoon, jotka maksavat heille palkkaa julkisista varoistaan. |
(163) |
Toimenpiteeseen käytettiin näin ollen valtion varoja, mistä myös valtio päätti ja mikä on katsottava valtiosta johtuvaksi. |
7.1.5.2
(164) |
Kreikan mukaan työvoiman vähentäminen työntekijöitä siirtämällä ei anna etua TRAINOSE:lle, koska sitä on pidettävä kertaluonteisena korvauksena rakenteellisesta haitasta, joka TRAINOSE:en edelleen kohdistuu sen palvelukseen jäävien työntekijöiden osalta. |
(165) |
Vaihtoehtoisesti, työntekijöiden siirtämisestä mahdollisesti syntyvän edun määrän määrittämiseksi Kreikka toimitti konsultin tekemän tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan etu vastaa hypoteettisen yksityisen yrityksen vapaaehtoisen eläkejärjestelmän ”tavanomaisten kustannusten” ja hypoteettisen, TRAINOSE:n työntekijöihin sovellettavan vapaaehtoisen eläkejärjestelmän kustannusten erotusta. Jälkimmäisiksi kustannuksiksi arvioitiin 120 miljoonaa euroa. Kreikka kuitenkin väittää, että hypoteettisen vapaaehtoisen eläkejärjestelmän kustannuksista olisi vähennettävä ”poikkeavat kustannukset”, joita TRAINOSE:lle aiheutuu sen työntekijöiden, sekä siirrettyjen että palvelukseen jäävien 904 työntekijän, ”lähes valtion virkamiehen” asemasta. Kreikan mukaan työntekijöiden siirtämisestä saatava ”todellinen” etu on 37 miljoonaa euroa. |
(166) |
Komissio huomauttaa, että edusta on kyse aina, kun yrityksen taloudellinen tilanne paranee sellaisen valtion toimenpiteen johdosta, jonka ehdot poikkeavat tavanomaisista markkinaehdoista (56). Tältä osin positiivisten taloudellisten etujen myöntämisellä on merkitystä valtiontuen käsitteen kannalta, mutta myös vapautus taloudellisista rasitteista voi muodostaa edun. Tämä käsite kattaa kaikki sellaisten maksujen lievennykset, jotka tavallisesti sisältyvät yrityksen budjettiin (57). On tutkittava, onko yrityksen taloudellinen tilanne valtion toimenpiteen toteuttamisen jälkeen parantunut siihen tilanteeseen nähden, jossa kyseinen yritys olisi ollut, ellei toimenpidettä olisi toteutettu (58). |
(167) |
Siten on arvioitava, vastaako TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen sellaisesta rakenteellisesta haitasta vapautumista, joka TRAINOSE:en olisi edelleen kohdistunut, ellei kyseistä toimenpidettä olisi toteutettu. |
(168) |
Komissio huomauttaa, että TRAINOSE:n työntekijämäärä oli ylimitoitettu. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa yrityksen olisi otettava käyttöön vapaaehtoinen eläkejärjestelmä kannustaakseen henkilöstöään siirtymään eläkkeelle. Kuten Kreikka on todennut, TRAINOSE:lla ei kuitenkaan ollut varoja tällaista järjestelmää varten, joten Kreikan valtio laati suunnitelman työntekijöiden siirtämiseksi muille julkisen sektorin työnantajille. |
(169) |
Ei voida hyväksyä myöskään väitettä, jonka mukaan toimenpiteellä ei anneta etua TRAINOSE:lle, koska sillä korvataan tietty haitta, joka tähän yritykseen kohdistuu aiemmin tehtyihin työehtosopimuksiin perustuvien velvoitteiden vuoksi. TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen pienensi henkilöstökustannuksia, joita TRAINOSE:lle olisi muussa tapauksessa aiheutunut ja jotka ovat yrityksen tavanomaisia kustannuksia, vaikka nämä kustannukset muodostuivatkin suuriksi TRAINOSE:n työntekijöiden erityisaseman seurauksena ja olivat tasoltaan korkeampia kuin sellaisista työntekijöistä aiheutuvat kustannukset, joilla ei ollut vastaavaa asemaa (59). |
(170) |
Taloudellista hyötyä, jota TRAINOSE on saanut sen seurauksena, että osa sen työntekijöistä siirrettiin muille julkisen sektorin työnantajille, alentuneista henkilöstökustannuksista, ei myöskään voida verrata väitettyihin haittoihin, joita syntyy TRAINOSE:n työntekijöiden työehtosopimuksiin perustuvasta ”lähes valtion virkamiehen” asemasta. |
(171) |
Perusteista, joihin Kreikka on vedonnut TRAINOSE:n työntekijöiden ”lähes valtion virkamiehen” asemasta väitetysti aiheutuneiden haittojen yhteydessä, voidaan esittää kolme näkökohtaa. Ensinnäkin TRAINOSE:lla oli ennen Kreikan rautatiemarkkinoiden täysimääräistä kilpailulle avaamista ja on edelleen koulutettua ja pätevää henkilöstöä, jota ilman se ei olisi pystynyt säilyttämään markkina-asemaansa. Toiseksi, kuten Kreikka huomauttaa, uudessa työehtosopimuksessa useat TRAINOSE:n työntekijöiden edut poistettiin ja toteutettiin toimenpiteitä TRAINOSE:n nykyisen henkilöstön työvoimakustannusten alentamiseksi. Kolmanneksi Kreikassa ei tällä hetkellä toimi muita rautatieliikenteenharjoittajia, eikä Kreikan tekemää yleistä vertailua muihin yksityisen sektorin työntekijöihin, joilla on vastaava työkokemus, voida pitää pätevänä vertailuperusteena, kun otetaan huomioon TRAINOSE:n henkilöstön erityispiirteet. |
(172) |
Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen aiempaan lainsäädäntöön perustuvista eduista aiheutuvat kustannukset ovat mille tahansa yritykselle aiheutuvia tavanomaisia kustannuksia. Tällaisista kustannuksista vapauttaminen siirtämällä työntekijöitä toisten palvelukseen suosii näin ollen TRAINOSE:a SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
7.1.5.3
(173) |
Työntekijöiden siirtäminen hyödytti ainoastaan TRAINOSE:a, minkä vuoksi se on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valikoiva toimenpide. |
7.1.5.4
(174) |
Edellä 7.1.2.4 kohdassa esitetyistä syistä työntekijöiden siirtäminen vääristi tai uhkasi vääristää kilpailua sisämarkkinoilla ja oli myös omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
7.1.5.5
(175) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen vuosina 2011–2013 on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
7.1.6 Toimenpide 5: TRAINOSE:n ja OSE:n väliset palvelutasosopimukset
7.1.6.1
(176) |
Kuten edellä 3.5.5 kohdassa todetaan, komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilyksensä sen suhteen, tehtiinkö TRAINOSE:n ja OSE:n väliset palvelutasosopimukset markkinaehdoin. |
(177) |
Vastauksena menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen Kreikka toimitti lisäselvityksiä menetelmästä, jolla TRAINOSE:n ja OSE:n välisten palvelutasosopimusten käsittämistä palveluista perittävät maksut määritettiin. Kuten johdanto-osan 72 kappaleessa todetaan, Kreikka väitti, että troikan suositusten mukaisesti palvelutasosopimukset tehtiin markkinaehdoin eikä niillä siten annettu taloudellista etua TRAINOSE:lle. |
(178) |
Näin ollen on tutkittava, annettiinko TRAINOSE:n ja OSE:n tekemien palvelutasosopimusten ehdoilla TRAINOSE:lle taloudellista etua, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa (60). Tätä varten komission on arvioitava, olisiko OSE:n kanssa samankaltaisessa tilanteessa oleva hypoteettinen markkinataloustoimija tehnyt kyseiset palvelutasosopimukset samoin ehdoin, kun otetaan huomioon sopimusten tekoajankohtana käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet markkinaolosuhteet sekä ennakoitavissa ollut kehitys (61). |
(179) |
Palvelutasosopimuksia ei tehty kilpailuun perustuvassa, läpinäkyvässä ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä, johon ei liity ehtoja ja joka muodostaisi suoran näytön siitä, että sopimukset ovat markkinaehtojen mukaisia. Troikka suositti, että palvelutasosopimukset tehdään TRAINOSE:n ja OSE:n välisten jo olemassa olevien kaupallisten suhteiden virallistamiseksi. Tuolloin OSE paitsi vastasi infrastruktuurin hallinnoinnista myös tarjosi TRAINOSE:lle liikkuvaa kalustoa koskevia palveluja ja kunnossapitopalveluja, henkilöstön koulutusta, toimitiloja ja linja-autoja. Palvelutasosopimusten tekoajankohtana TRAINOSE oli ainoa rautatieliikenteen harjoittaja Kreikassa. Se oli myös riippuvainen monista OSE:n tarjoamista palveluista. |
(180) |
Se, ettei palvelutasosopimuksia ole tehty tarjousmenettelyssä, ei automaattisesti tarkoita, etteivät ne ole markkinaehtojen mukaisia (62). Koska tarjousmenettelyä ei toteutettu, palvelutasosopimusten markkinaehtojen mukaisuutta voidaan arvioida niiden ehtojen valossa, joiden perusteella vastaavat yksityiset toimijat ovat toteuttaneet vastaavanlaisia transaktioita vastaavassa tilanteessa (vertailuanalyysi) tai muiden arviointimenetelmien avulla (63). |
(181) |
Asianmukaisen vertailuarvon selvittämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, minkä tyyppisestä toimijasta on kyse, transaktiotyyppiin ja kyseessä oleviin markkinoihin. Transaktioiden ajoituksella on myös erityistä merkitystä silloin, kun merkittävää taloudellista kehitystä on tapahtunut. Tarvittaessa saatavilla olevia markkinoiden vertailuarvoja on tarpeen mukauttaa valtion toteuttaman transaktion erityispiirteiden mukaisesti (64). Vertailuanalyysilla ei useinkaan määritetä yhtä tarkkaa viitearvoa vaan pikemminkin useita mahdollisia arvoja arvioimalla keskenään vertailukelpoisten transaktioiden joukkoa. |
a) Liikkuvan kaluston kunnossapitoa koskeva palvelutasosopimus
(182) |
Komissio huomauttaa, että liikkuvan kaluston kunnossapitopalvelujen hinta määräytyi materiaali- ja varaosakustannusten, kunnossapitohenkilöstön kustannusten ja hallintokustannusten perusteella. Palvelutasosopimuksessa määritetty hinta käsitti siten kaikki OSE:n tarjoamiin kunnossapitopalveluihin liittyvät kustannukset, jopa osuuden niihin liittyvistä hallintokustannuksista. |
(183) |
Kunnossapitopalvelujen tarjoamisessa suurimman kustannustekijän muodostavat kunnossapitohenkilöstön kustannukset. AMEL, joka vastasi Ateenan metron toiminnasta vuoteen 2010 saakka, oli ainoa OSE:en rinnastettavissa oleva yhtiö Kreikassa, kun otetaan huomioon tarjottujen palvelujen luonne ja vallitseva markkinaympäristö. Ennen palvelutasosopimuksen tekemistä OSE:n kunnossapitohenkilöstön keskipalkka oli [25 000–50 000] euroa vuodessa tai [20–40] euroa tunnilta. Komissio huomauttaa, että AMEL:n kunnossapitoteknikkojen vuosipalkka vaihteli palvelutasosopimuksen tekoajankohtana [25 000–50 000] euron ja [25 000–50 000] euron välillä työkokemuksen ja palvelusvuosien mukaan. AMEL:n kunnossapitoteknikkojen keskimääräinen vuosipalkka oli siten [25 000–50 000] euroa. OSE:n kunnossapitohenkilöstön keskipalkka oli siten vertailukelpoinen AMEL:n kunnossapitoteknikkojen palkkaan. |
(184) |
Komissio panee merkille, että lain 3899/2010 voimaantulon jälkeen OSE:n kunnossapitohenkilöstön kustannukset pienenivät [0–5] euroa tunnilta, mutta TRAINOSE:n kanssa tehtyä sopimusta ei mukautettu vastaavasti. OSE:n saama voitto kasvoi siten [0–5] euroa kunnossapitotunnilta, mikä myötävaikutti siihen, että OSE:n näistä palveluista saama markkinalähtöinen tuottomarginaali oli [0–10] prosenttia. |
(185) |
Komissio huomauttaa lisäksi, että palvelutasosopimus tehtiin kahdeksi vuodeksi ja että sitä voitiin jatkaa vielä vuodella. Palvelutasosopimukseen sisältyi myös seuraamuksia liikkuvan kaluston toimituksen ja maksujen viivästymisestä. Tämä osoittaa, että palvelutasosopimus tehtiin ottaen huomioon sopimuspuolten kaupalliset edut, eikä sopimus vaikuta peitellyltä keinolta käyttää OSE:a välineenä perusteettoman edun antamiseksi TRAINOSE:lle markkinaolosuhteisiin nähden. |
(186) |
Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen voidaan katsoa, että hypoteettinen markkinataloustoimija olisi tehnyt liikkuvan kaluston kunnossapitoa koskevan palvelutasosopimuksen, eikä sillä siten annettu perusteetonta taloudellista etua TRAINOSE:lle. |
b) Liikkuvan kaluston vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(187) |
Komissio huomauttaa, että palvelutasosopimuksessa määritetyt liikkuvan kaluston vuokrahinnat perustuvat kyseisen liikkuvan kaluston vuosittaiseen arvonalennukseen ja hankintakustannuksiin. Arvonalennuskerroin vastasi siten […] arvosta, joka rahoitettiin yhtiön omista varoista, ja […] arvosta, joka rahoitettiin lainoilla, eli se kuvastaa kaluston hankintaan käytettyä rahoitusyhdistelmää. |
(188) |
Komissio panee merkille, että arvonalennuskerroin on täysin kaikkien kreikkalaisten S.A.-muotoisten yhtiöiden suoriteperusteista kirjanpitoa koskevien vaatimusten mukainen ja että sertifioitu ulkoinen tilintarkastaja tarkasti vuosittain kaikki OSE:n tilinpäätökset. OSE:n tilinpäätökset perustuivat kansainvälisiin IFRS-tilinpäätösstandardeihin, joten OSE:n varallisuusrekisteriin kirjattu liikkuvan kaluston arvo vastaa sen markkina-arvoa. |
(189) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että liikkuvan kaluston vuokrausta koskeva palvelutasosopimus tehtiin markkinaehdoin eikä sillä siten anneta perusteetonta taloudellista etua TRAINOSE:lle. |
c) Henkilöstön koulutusta koskeva palvelutasosopimus
(190) |
Komissio panee merkille, että ennen henkilöstön koulutusta koskevan palvelutasosopimuksen tekemistä TRAINOSE yritti verrata muiden palveluntarjoajien Kreikassa veloittamia tuntikohtaisia koulutuskustannuksia. Koska OSE on ainoa toimija, joka tarjoaa teknistä koulutusta veturinkuljettajille ja koulutusta muissa rautatiealaan liittyvissä aiheissa, tämä henkilöstökoulutuksen kustannusten vertailu ei ollut suora. |
(191) |
Kuten edellä johdanto-osan 79 kappaleessa todetaan, LAEK ja IEKEM TEE valittiin vertailuun niiden tarjoamien koulutukseen liittyvien palvelujen perusteella. LAEK:n tarjoaman koulutuksen tuntikohtaiset kustannukset vaihtelevat [0–20] eurosta [20–40] euroon ja IEKEM TEE:n vastaavat kustannukset vaihtelevat [0–15] eurosta [50–70] euroon. |
(192) |
Komissio katsoo, että OSE:n ja TRAINOSE:n neuvottelemat koulutuskustannukset määritettiin markkinahintojen rajoissa ja että näin ollen henkilöstön koulutusta koskeva palvelutasosopimus tehtiin markkinaehdoin eikä sillä anneta perusteetonta etua TRAINOSE:lle. Koulutuskustannukset määräytyvät koulutusohjelman aikana annettujen koulutustuntien yhteismäärän, koulutusohjelmaan osallistuvien lukumäärän (vähintään 5 henkilöä) ja koulutusohjelman keskimääräisen tuntikohtaisen kustannuksen (joka on osallistujakohtainen ja riippuu koulutusohjelman osallistujien määrästä) perusteella seuraavasti:
|
d) Toimitilojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(193) |
GAIAOSE määritti toimitilojen vuokrauksesta vuonna 2011 tehdyn palvelutasosopimuksen mukaisen kuukausivuokran riippumattoman kiinteistöarvioijan vuoden 2005 lopulla laatiman raportin perusteella ja mukautti sitä rakennuksen ja ympäröivän alueen kunnon sekä vallitsevien markkinaolosuhteiden huomioon ottamiseksi. |
(194) |
Toimitilojen vuokra-arvoksi arvioitiin vuoden 2005 lopussa [10–20] euroa/m2. Rakennus, jossa vuokratut toimitilat sijaitsevat, oli rakennettu vuonna 1972, eikä se täytä nykyaikaisen toimitilainfrastruktuurin vaatimuksia, koska siinä ei ole avointa tilaa ja hyvin suuri osa rakennuksesta (30 prosenttia) on yhteisiä tiloja. Rakennus itsessään on kohtalaisessa kunnossa, kun taas viime vuosina sitä ympäröivän alueen kunto on heikentynyt, esimerkiksi rikollisuus alueella on lisääntynyt. |
(195) |
Komissio panee merkille, että kun toimitilojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus tehtiin, vuokrattavien toimitilojen kysyntä laski jopa 30 prosenttia vuoden 2005 lopun ja helmikuun 2011 välillä puhkeamassa olevan talouskriisin seurauksena, mikä johti vuokrien alenemiseen. Tämän vahvistaa riippumattoman yksityisen arvioijan, Eurobank Properties Servicesin, laatima markkinaraportti. Sen mukaan toimitilojen sijaintialueella olevien vastaavien rakennusten markkinavuokrat vaihtelivat 11 eurosta 14 euroon neliömetriltä heinäkuussa 2010. Tämä tarkoittaa 20 prosentin vähennystä vuoteen 2009 verrattuna. |
(196) |
Edellä johdanto-osan 193 ja 194 kappaleessa mainitut tekijät huomioon ottaen kuukausivuokraa tarkistettiin siten, että kun vuonna 2005 se oli [10–20] euroa/m2, vuonna 2011 se oli [0–10] euroa/m2. Tämän tarkistuksen seurauksena vuokrat pienenivät [20–40] prosenttia, mikä vastaa suunnilleen kyseisen alueen hintojen laskua ja vuokratun rakennuksen kuntoa (65). Perusvuokran lisäksi TRAINOSE oli velvollinen vastaamaan kaikista toimitiloihin liittyvistä kustannuksista, kuten huollosta, lämmityksestä ja sähköstä sekä veroista ja maksuista. |
(197) |
Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella komissio katsoo, että toimitilojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus tehtiin markkinaehdoin ja ettei sillä anneta perusteetonta etua TRAINOSE:lle. |
e) Linja-autojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus
(198) |
Komissio huomauttaa, että asiaa koskevassa palvelutasosopimuksessa määritetyt linja-autojen ja muiden ajoneuvojen vuokrahinnat perustuivat kunkin ajoneuvon markkina-arvoon 1.1.2001 vuosittaisella arvonalennuksella mukautettuna. Ajoneuvojen toimittajat arvioivat ajoneuvojen markkina-arvon ja vuosittaisen arvonalennuksen. |
(199) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että linja-autojen vuokrausta koskeva palvelutasosopimus tehtiin markkinaehdoin ja ettei sillä siten anneta perusteetonta taloudellista etua TRAINOSE:lle. |
f) Päätelmä
(200) |
Edellä esitetty huomioon ottaen komissio katsoo, ettei palvelutasosopimuksilla ole annettu perusteetonta taloudellista etua TRAINOSE:lle. |
(201) |
Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolon määrittävät edellytykset ovat kumulatiivisia, jonkin edellytyksen puuttumisella on ratkaiseva merkitys. Sen vuoksi ei ole tarpeen arvioida, täyttääkö toimenpide 5 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan muut edellytykset. |
(202) |
Komissio päättelee näin ollen, että toimenpide 5 ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
7.2 Tuen sääntöjenmukaisuus
(203) |
SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta eivätkä ne saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisessa menettelyssä on annettu lopullinen päätös. |
(204) |
Komissio huomauttaa, ettei toimenpidettä 1 ole vielä toteutettu ja että sen toteuttaminen riippuu tästä päätöksestä. Koska toimenpidettä 1 ei ole vielä toteutettu, komissio katsoo, että Kreikka on noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta (66). |
(205) |
Komissio panee merkille, että toimenpiteet 2, 3 ja 4 toteutettiin vuosina 2011–2013. Näillä toimenpiteillä myönnetylle tuelle ei ole saatu komission etukäteishyväksyntää; Kreikka ei siten ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaan sisältyvää velvoitetta pidättyä toimenpiteistä. Toimenpiteet 2, 3 ja 4 ovat siten sääntöjenvastaista valtiontukea. |
7.3 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille
(206) |
Koska toimenpiteet 1, 2, 3 ja 4 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, komission on arvioitava, voidaanko tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana. |
(207) |
Tämän asian ja Kreikan talouden hyvin poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen Kreikka on väittänyt, että kyseessä olevaa valtiontukea voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvana sillä perusteella, että sillä pyritään jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. |
(208) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan ”sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää: – – tukea – – jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen; – –”. |
(209) |
Kuten mitä tahansa poikkeusta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun valtiontukien kieltoon, kyseistä määräystä on tulkittava ja sovellettava suppeasti. Tällainen suppea tulkinta edellyttää, että otetaan huomioon erityisesti yhtäältä asianomaisen jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön luonne ja vakavuus objektiivisesti tarkasteltuna ja toisaalta sen vuoksi myönnettävän tuen asianmukaisuus, tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus. Samalla on otettava huomioon myös tuensaajan ja kyseisen alan mahdollinen systeeminen merkitys ja asema sekä jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen. |
7.3.1 Kreikan taloudellinen tilanne
(210) |
Kreikan taloudellista tilannetta leimaa objektiivisesti tarkasteltuna ennennäkemättömän syvä ja pitkittynyt kriisi. Vuosi 2016 oli Kreikassa jo yhdeksäs perättäinen taantumavuosi. Taantuma on ollut erityisen syvä vuosina 2009–2012 (reaalinen BKT laski 3,1 % vuonna 2009, 4,9 % vuonna 2010, 7,1 % vuonna 2011 ja 6 % vuonna 2012). Ajanjaksolla 2008–2016 BKT on pienentynyt yli 25 prosenttia. Kreikan julkisen bruttovelan odotettiin nousevan vuonna 2016 huippulukemiin, 179,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kreikan työttömyysaste oli keskimäärin 24,9 prosenttia ja tietyillä alueilla jopa 30,7 prosenttia, kun EU28:n keskiarvo oli 9,4 prosenttia. Kreikan valtiolla ei ole käytännössä lainkaan mahdollisuuksia päästä pääomamarkkinoille, ja sen julkinen rahoitus on edelleen riippuvainen siitä, että euroryhmä ja muut kansainväliset velkojat vapauttavat uusia suunniteltuja lainaeriä, joista keskustellaan edelleen. Kreikan talous on siten edelleen hyvin haavoittuvainen epävarmuustekijöille ja häiriöille kesäkuussa 2017. |
(211) |
Kuten komissio huomautti 20 päivänä joulukuuta 2011 tekemässään päätöksessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamisesta toimenpiteisiin Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi (67), Kreikan talouden supistumisen laajuus ja kesto ovat huomattavasti vakavampia kuin jäsenvaltioiden talouksiin tavanomaisessa suhdannekierrossa kohdistuvat haasteet. Laskusuhdanteet on normaalisti hyväksyttävä osana tavallista kasvun ja kehityksen kaavaa. |
(212) |
Komissio tunnusti myös vuosina 2013 ja 2014 kriisin poikkeukselliset vaikutukset ja sen, että Kreikan markkinoilla tärkeässä asemassa olevien energiapalvelujen tarjoajille myönnetyllä valtiontuella voidaan poistaa tai käsitellä kriisin vaikutuksia (68). Komissio pitää lisäksi Kreikan rahoitusalalle myönnetyn valtiontuen jatkamista 30 päivään kesäkuuta 2017 saakka tarpeellisena Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti (69). Nämä Kreikan taloudessa joulukuusta 2011 lähtien vallinneesta tilanteesta esitetyt päätelmät pätevät edelleen valtiontukisääntöjä sovellettaessa. |
(213) |
Komissio on yhtä mieltä Kreikan kanssa siitä, että tämä tilanne on vaikuttanut Kreikan rautatiealaan ja aiheuttanut siinä useita häiriöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sekä henkilö- että tavaraliikennepalvelujen kysynnän väheneminen rautateillä tiettyjen yritysten toiminnan loppumisen seurauksena, tiettyjen yritysten (esim. Hellenic Sugar Industry tai HSI) kyvyttömyys maksaa laskujaan ja taloudellisen toiminnan väheneminen tietyillä alueilla samoin kuin TRAINOSE:n mahdollinen likvidointi. Komissio huomauttaa, että vuosina 2008–2012 liikennöityjen matkustajakilometrien määrä laski 49 prosenttia ja tavaraliikenteen tonnikilometrit 64 prosenttia. |
(214) |
TRAINOSE:n toiminnan häiriintyminen rasittaisi merkittävästi julkista liikenneverkkoa yleisesti ja Ateenan (8 miljoonaa matkustajaa vuodessa), Thessalonikin ja Patrasin kaupunkiverkkoa erityisesti. TRAINOSE:n merkitys ainoana rautateiden henkilö- ja tavaraliikennepalvelujen tarjoajana Kreikassa kävi selvästi ilmi pakolaiskriisin kulminoituessa, kun tietyt junareitit oli osittain suljettu tai liikennöintiä supistettu. Kun Idomenin rajanylityspaikka avattiin, noin kahdeksan tavarajunaa liikennöi päivittäin sieltä Keski-Eurooppaan ja takaisin. Rajan sulkemisen jälkeen määrä supistui vain neljään junaan, jotka liikennöivät pitempää reittiä naapurimaa Bulgarian kautta, mikä tarkoittaa suurempia kuljetuskustannuksia kreikkalaisille tuonti- ja vientiyrityksille. 34 auton kuljettaminen junalla Keski-Eurooppaan maksaisi tavallisesti enintään 50 000 euroa, ja matkaan menisi kaksi tai kolme päivää. Pidemmän reitin takia matkaan meni kaikkiaan 12 päivää, minkä vuoksi kuljetuskustannukset nousivat lähes 20 prosenttia. Suorat lisäkustannukset Pohjois-Kreikassa toimivalle viejäyhdistykselle, joka edustaa noin 500:aa pienyritystä, ovat nousseet noin 5 miljoonaan euroon ja jarruttaneet pyrkimyksiä talouden elvyttämiseksi kuuden taantumavuoden jälkeen. Tätä varten on olennaista varmistaa joustava siirtymä, jotta voidaan saavuttaa ratkaisevan tärkeä tavoite myydä 100 prosenttia TRAINOSE:n osakepääomasta sijoittajalle, mitä on pidettävä virstanpylväänä euroryhmän kanssa sovitun ohjelman toteuttamisessa (70). |
7.3.2 TRAINOSE:n asema Kreikan taloudessa
(215) |
Syvän ja pitkittyneen talouskriisin seurauksena TRAINOSE:n toiminnan tuotot ovat pienentyneet ennennäkemättömällä tavalla ja sen velka on kasvanut, kuten taulukosta 1 ilmenee. Lisäksi nämä ennennäkemättömät ja poikkeukselliset olosuhteet ovat yhdessä johtaneet maksuviivästyksiin Kreikan rautatieliikennejärjestelmässä, ylimitoitettuun henkilöstömäärään ja infrastruktuuri-investointien pysähtymiseen, millä on kielteisiä vaikutuksia myös OSE:en (71) ja mikä vaarantaa rautatieverkon liitettävyyden Kreikassa. |
(216) |
Tässä päätöksessä käsiteltävillä, TRAINOSE:n ja OSE:n hyväksi toteutetuilla tai toteutettavilla toimenpiteillä annetun tuen ansiosta niiden on ollut mahdollista ylläpitää Kreikan rautatieinfrastruktuuriverkkoa ja parantaa kehittymätöntä infrastruktuuria (kuten sähköistää Ateenan ja Tithorean välinen yhteys). Sen ansiosta ne ovat myös voineet jatkaa matkustaja- ja tavaraliikennepalvelujen tarjoamista 2 554 km käsittävässä kaupunki- ja esikaupunkialueet kattavassa rataverkossa, joka ulottuu etelästä maan pohjoisosaan ja palvelee maan suurimpia kaupunkeja ja satamia. |
(217) |
Komissio huomauttaa, että TRAINOSE liikennöi päivittäin noin 300 matkustajaliikennevuoroa ja että noin 16 miljoonaa matkustajaa käyttää sen palveluja vuosittain. TRAINOSE:n liikennöimien julkisen palvelun velvoitteen piiriin kuuluvien reittien osuus on yli 98 prosenttia kaikista henkilöliikenteen reiteistä Kreikassa. TRAINOSE:n toiminnan kaikenlainen keskeytyminen tai häiriintyminen tarkoittaisi sitä, että matkustajat menettäisivät tietyksi ajaksi mahdollisuuden käyttää useita julkisia reittejä sekä kaupunki- että esikaupunkialueilla. Siinä tapauksessa julkisen palvelun velvoitteen mahdollinen jatkaminen poikkeustoimenpitein olisi ainoa vaihtoehto. |
(218) |
Rautatieliikennepalvelujen häiriintyminen rasittaisi myös merkittävästi koko julkista liikenneverkkoa, lähinnä Ateenan (8 miljoonaa matkustajaa vuodessa), Thessalonikin ja Patrasin kaupunkiverkossa. Tiettyjä vilkkaasti liikennöityjä kaupunkireittejä liikennöi yksinomaan TRAINOSE, joten sen palvelujen häiriintyminen paitsi heikentäisi liikenneoloja kaupunkialueilla myös pakottaisi matkustajat käyttämään kalliimpia ja saastuttavampia liikennevälineitä, etupäässä esikaupunkireiteillä. Tämä lisäisi matkustajille työmatkaliikenteestä aiheutuvia kustannuksia. TRAINOSE:n toiminta on myös erittäin tärkeää matkailulle, jolla on merkittävä asema Kreikan taloudessa (suora vaikutus BKT:hen on ~ 8 prosenttia). |
(219) |
TRAINOSE kuljettaa lisäksi rahtia vuosittain yli 300 miljoonaa tonnia, joista noin 83 prosenttia suuntautuu vientiin. Se edistää näin kreikkalaisten yritysten vientiä. TRAINOSE:n liikennöimät yhteydet liittävät toisiinsa Pireuksen ja Thessalonikin satamat. Tiettyjä tuotteita voidaan niiden koon ja painon vuoksi lisäksi kuljettaa vain rautateitse. Rautatieliikenteen häiriintymisellä olisi vakavia seurauksia toimitusketjulle Kreikassa, ja se vaikuttaisi HSI S.A:n ja VIOHALKO S.A:n kaltaisiin yrityksiin sekä myös Pireuksen ja Thessalonikin satamiin. |
(220) |
TRAINOSE tarjoaa lisäksi kuljetuspalveluja Kreikan armeijalle, ja sillä on tärkeä rooli armeijan yleisessä liikekannallepanossa kriisitilanteessa. |
(221) |
TRAINOSE:lla on 655 kokoaikaista työntekijää, joille on kertynyt merkittävästi työkokemusta rautateiltä ja asiantuntemusta rautatiealalta. Se on erittäin tärkeä suora ja välillinen työllistäjä Kreikassa, jossa yli 99 prosenttia yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Työttömyysaste on historiallisen korkea ja taloustilanteen kannalta haastavin muuttuja. Kreikan pk-yrityksiin kohdistuu poikkeuksellisia taloudellisen volatiliteetin riskejä maan epävakaan talousympäristön ja erityisesti sen vaikutuksen vuoksi, joka sillä on pk-yritysten kannalta ratkaiseviin mahdollisuuksiin saada rahoitusta. |
(222) |
TRAINOSE:n ei kohtuudella voitu olettaa selviytyvän taloudellisesta ahdingosta, johon se oli ajautunut ja joka on jatkuvasti pahentunut vuodesta 2008 lähtien. Jos tässä päätöksestä käsiteltävää tukea ei hyväksytä, seurauksena olisi väistämättä TRAINOSE:n likvidointi. Likvidointi vaikuttaisi TRAINOSE:en, mutta sillä olisi myös kielteisiä vaikutuksia sen toimittajiin. Siitä aiheutuisi erittäin suuria vaikeuksia liikkuvan kaluston kunnossapidosta vastaavalle EESSTY:lle, joka mitä todennäköisimmin joutuisi lopettamaan toimintansa. EESSTY:n palveluksessa on tällä hetkellä 416 työntekijää, ja noin 100 prosenttia sen vuosituloista on peräisin sen liikesuhteesta TRAINOSE:en. |
(223) |
Kun otetaan huomioon, että TRAINOSE on ainoa rautatieliikenteen harjoittaja ja OSE ainoa rautatieinfrastruktuurin hallinnoija, toiminnan keskeytymisriski, joka TRAINOSE:n kyvyttömyydestä jatkaa rautatieliikennepalvelujen tarjoamista voisi syntyä, vaarantaisi puolestaan rautateiden henkilö- ja tavaraliikennepalvelujen tarjoamisen jatkuvuuden Kreikassa ja sitä kautta OSE:n valmiudet ylläpitää rautatieinfrastruktuuria. OSE:n palveluksessa on 1 595 henkilöä (1 396 työntekijää OSE:ssa ja toiset 199 työntekijää ERGOSE:ssa, joka on rautatieinfrastruktuurin kehittämisestä ja ajantasaistamisesta vastaava OSE:n tytäryhtiö). TRAINOSE:lta vuonna 2015 perittyjen infrastruktuurin käyttömaksujen osuus oli 86 prosenttia OSE:n käyttömaksutuloista kyseisenä vuonna. |
(224) |
Likvidaatio vaikuttaisi kielteisesti myös liikkuvaa kalustoa ja kiinteistöomaisuutta hallinnoivaan GAIAOSE:en ja useisiin muihin yksityisiin yrityksiin, kuten siivous-, catering- ja lippupalvelujen tarjoajiin, huolitsijoihin jne. |
(225) |
Sen lisäksi että tuki kohdistuu TRAINOSE:n tilanteeseen ja hyödyttää sitä, tuella pyritään komission näkemyksen mukaan ratkaisemaan Kreikan rautatiejärjestelmään kohdistuva erityinen riski ja ehkäisemään dramaattisia seurauksia, joita rautatieliikennepalvelujen keskeytymisellä olisi Kreikan taloudelle ja väestölle. Kun otetaan huomioon nämä poikkeukselliset ja erityiset olosuhteet Kreikan rautatiealalla, jolla on ainutkertainen asema Kreikan taloudessa, kuten jäljempänä johdanto-osan 230 kappaleessa selitetään, valtiontuella TRAINOSE:lle katsotaan olevan oikeutettu tavoite eli Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen. Näin ollen on tarpeen tutkia tämän vakavan häiriön poistamiseen tarkoitetun tuen tarkoituksenmukaisuutta, tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta, samoin kuin sen vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Komissio muistuttaa, että Kreikan talouden poikkeuksellinen kriisi, sellaisena kuin se on selitetty edellä 7.3.1. jaksossa, yhdistettynä rautatiealan elintärkeään asemaan Kreikan taloudessa, oikeuttaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan poikkeukselliseen soveltamiseen. |
7.3.3 Tuen tarkoituksenmukaisuus, tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus sekä kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen
(226) |
Kreikka toisti, että TRAINOSE:n hyväksi toteutetut tai toteutettavat tukitoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia, tarpeellisia ja oikeasuhteisia ja ettei niillä ole kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia kilpailuun ja kauppaan niillä palvelumarkkinoilla ja maantieteellisillä markkinoilla, joilla TRAINOSE toimii. |
7.3.3.1
(227) |
TRAINOSE:lle myönnetyn tuen, jolla pyritään poistamaan koko taloudessa oleva häiriö, tarkoituksenmukaisuudesta komissio toteaa, että tuki on perusteltu Kreikan rautatieliikennealan erityispiirteiden vuoksi. |
(228) |
Kreikan rautatieala on ensinnäkin ainutlaatuinen, eikä sitä voida verrata muihin teollisuudenaloihin. TRAINOSE vastaa tosiasiallisesti koko rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteestä koostuvasta taloudenalasta. |
(229) |
Rautatieliikenne on toiseksi elintärkeä muiden teollisuudenalojen toiminnalle, sillä ne ovat riippuvaisia siitä, että tavaroita ja henkilöitä voidaan kuljettaa paikasta toiseen milloin tahansa. Rautatieliikennepalvelujen häiriintymisellä voi siten hyvin olla haitallisia kerrannaisvaikutuksia koko talouteen. Millään muulla teollisuudenalalla ei ole näin ratkaisevaa asemaa, kun arvioidaan muiden markkinataloustoimijoiden riippuvuutta sen tarjoamista palveluista. |
(230) |
Kun otetaan huomioon Kreikan ja sen velkojien parhaillaan käymät neuvottelut tärkeimmistä ratkaisematta olevista kysymyksistä (72), jotka on ratkaistava, jotta voidaan päästä yhteisymmärrykseen toimenpidepaketista, jonka ansiosta Kreikan talouden sopeutusohjelman toinen tarkastelu voitaisiin saada päätökseen, on erityisesti saatava selvyyttä TRAINOSE:n suunniteltuun myymiseen. |
(231) |
Sen lisäksi että tuki kohdistuu TRAINOSE:n tilanteeseen ja hyödyttää sitä, se on näin ollen tarkoituksenmukainen rautatiejärjestelmään kohdistuvan erityisen riskin käsittelemiseksi ja sillä ehkäistään seurauksia, joita rautatieliikennepalvelujen keskeytymisellä olisi Kreikan taloudelle ja väestölle. Kun otetaan huomioon Kreikan rautatiealan poikkeukselliset ja erityiset olosuhteet, komissio katsoo, että tuki TRAINOSE:lle on tarkoituksenmukainen Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi. Tuen ansiosta yritysten toiminta voi muuttua jälleen kannattavaksi tai ne voivat ainakin hoitaa tehtäviään luotettavasti. |
7.3.3.2
(232) |
Tuen kesto on rajallinen, koska se koostuu lähinnä kertaluonteisesta, tarkasti rajatusta tuesta, jota myönnettiin tai myönnetään ensisijaisesti poistamalla TRAINOSE:n velat OSE:lle, tekemällä 60 miljoonan euron pääomanlisäys vuonna 2009, myöntämällä suorina avustuksina 50 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2011–2013 ja siirtämällä TRAINOSE:n työntekijöitä muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen. Ilman näitä yhteensä 1,02 miljardin euron toimenpiteitä TRAINOSE joutuisi lopettamaan toimintansa, mistä aiheutuisi vakavia häiriöitä ja systeemisiä seurauksia muille kreikkalaisille yrityksille, jotka ovat riippuvaisia TRAINOSE:n tarjoamista liikennepalveluista. Lisäksi TRAINOSE yksityistetään kokonaan, minkä pitäisi antaa uudelle omistajalle mahdollisuuden suunnata yrityksen toimintoja uudelleen tarvittavassa määrin sen kilpailukyvyn parantamiseksi sen jälkeen kun Kreikan talouskriisin rautatiemarkkinoilla aiheuttamat ongelmat on ratkaistu. Aiempien velkojen aiheuttaman taloudellisen rasitteen keventäminen on ennakkoedellytys yksityistämisen toteutumiselle. |
(233) |
Vuosittaisten avustusten määrät vaikuttavat oikeasuhteisilta, koska ne ovat korvauksen luonteisia ja niistä on lisäksi sovittu yhdessä troikan kanssa. Niillä on katettu vuosina 2008–2011 toiminnasta syntyneitä tappioita (ks. taulukko 1) vain osittain, eikä niillä ole siten annettu TRAINOSE:lle lisävaroja, joita se olisi voinut käyttää investointeihin ja/tai toimintansa laajentamiseen muille maantieteellisille markkinoille tai palvelumarkkinoille. Sama pätee soveltuvin osin vuonna 2009 tehtyyn 60 miljoonan euron pääomanlisäykseen ja niiden velkojen suunniteltuun poistamiseen, joita TRAINOSE:lla on OSE:lle. Suunniteltu velkojen poisto vastaa TRAINOSE:n velan määrää, eikä sen avulla voida edes yhdessä aiemmin tehdyn pääomanlisäyksen kanssa kuitata aiemmin syntyneitä tappioita eikä korjata yhtiön velkaantumisastetta sellaiseksi, että sen maksukyky olisi hyvä (ks. taulukko 1). TRAINOSE:n taloudelliset indikaattorit koko Kreikassa vuodesta 2008 lähtien vallinneen talouskriisin aikana osoittavat, ettei maksuja OSE:lle voida suorittaa tällä hetkellä sen omista varoista. Olisi epärealistista ja haitallista Kreikan taloudessa olevan häiriön yhteydessä, että TRAINOSE nostaisi merkittävästi tariffejaan tai hintojaan saadakseen lyhyellä aikavälillä tarpeeksi tuloja tämän velan maksamiseen. |
(234) |
Kun tarkastellaan yhtiön 593 työntekijän siirtämistä, Kreikan toimittamat tiedot osoittavat, että toimenpide on rajattu ja kohdennettu lievittämään henkilöstön ylimitoitustilannetta ja vähentämään osittain TRAINOSE:n henkilöstökustannuksia, jotka johtuvat sen henkilöstön erityisestä ”lähes valtion virkamiehen” asemasta ja yhtiön aiemmasta rekrytointikäytännöstä. Muille kreikkalaisille yrityksille, joiden palveluksessa on yleisten oikeussääntöjen piiriin kuuluvaa henkilöstöä – ja joihin kuuluu rautatiepalvelujen tosiasiallisia tai mahdollisia tarjoajia –, ei aiheudu samanluonteisia kustannuksia samassa laajuudessa. TRAINOSE:lle sen 593 kunnossapitotyöntekijän siirtämisellä annettu etu ei siten ole luonut TRAINOSE:lle parempia kilpailuedellytyksiä sen tosiasiallisiin ja/tai mahdollisiin kilpailijoihin nähden henkilöstökustannusten osalta. |
(235) |
Komissio katsoo näin ollen, että tuki on tarpeellinen ja oikeasuhteinen, sillä sen avulla pyritään antamaan TRAINOSE:lle mahdollisuus hoitaa tehtäviään luotettavasti ja välttämään se, että TRAINOSE:n mahdollinen purkaminen pahentaisi entisestään Kreikan taloudessa olevaa vakavaa häiriötä. |
7.3.3.3
(236) |
Kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttämisestä on syytä huomauttaa, että toimenpiteillä pyritään suoraan varmistamaan Kreikan rautatieliikenteenharjoittaja TRAINOSE:n toiminta väliaikaisesti yhtiön myynnin toteuttamiseen ja päätökseen saattamiseen asti. Toimenpiteillä ei voida katsoa olevan merkittäviä kielteisiä heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. |
(237) |
Kyseisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ollut eikä ole lisätä TRAINOSE:n kapasiteettia. Kreikka on päinvastoin toteuttanut TRAINOSE:n rakenneuudistuksen ja uudelleenjärjestelyn tehostaakseen sen toimintaa ja rajoittaakseen mahdollisuuksien mukaan edellä mainittujen häiriöiden kielteisiä vaikutuksia. Yksityistämällä TRAINOSE:n TRENITALIA:lle Kreikka on ehdottomasti katkaissut rautatieinfrastruktuurinsa hallinnoijan ja rautatieliikenteenharjoittajan väliset yhteydet. |
(238) |
Kreikka on lisäksi sitoutunut tehostamaan maan rautatiemarkkinoiden avaamista kilpailulle, esimerkiksi perustamaan riippumattoman hankintaviranomaisen rautateiden henkilöliikenteeseen liittyvien julkisten palveluhankintasopimusten tekemiseksi asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti, tekemään vuodesta 2021 alkaen julkisen palvelun velvoitteita koskevat hankintasopimukset riippumattoman hankintaviranomaisen toimesta reittinippuja koskevissa avoimissa tarjousmenettelyissä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, antamaan näihin ensimmäisiin julkisen palvelun velvoitteita koskeviin tarjousmenettelyihin osallistuville tarvittavat tiedot ja riittävästi aikaa tarjouksen valmisteluun sekä sovittamaan liikkuvan kaluston vuokrasopimukset yhteen julkisen palvelun velvoitteita koskevien hankintasopimusten kanssa. |
(239) |
Edellä esitetyt näkökohdat ja Kreikan sitoumukset huomioon ottaen komissio katsoo, ettei tuella ole kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
7.3.4 Päätelmä
(240) |
Komissio katsoo, että TRAINOSE:lle myönnettävällä tai myönnetyllä valtiontuella on perusteltu tavoite poistaa Kreikan taloudessa oleva vakava häiriö; se on tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja oikeasuhteinen, eikä sillä ole kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Sitä on näin ollen pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella. |
7.4 Päätelmät
(241) |
Koska terminaalien siirtämistä OSE:lta TRAINOSE:lle ja TRAINOSE:n pääoman 65 miljoonan euron lisäystä (ks. osa toimenpiteestä 2 ja toimenpide 6) koskeva ilmoitus peruutettiin, SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 mukainen ilmoitettuja toimenpiteitä koskeva muodollinen tutkintamenettely olisi päätettävä. |
(242) |
Komissio katsoo, että TRAINOSE:n 748,6 miljoonan euron suuruisten velkojen suunniteltu mitätöiminen (toimenpide 1), vuonna 2009 toteutettu 60 miljoonan euron pääomanlisäys (osa toimenpiteestä 2), TRAINOSE:lle ajanjaksolla 2011–2013 myönnetyt, yhteensä enintään 150 miljoonan euron vuosittaiset avustukset (toimenpide 3) ja TRAINOSE:n työntekijöiden siirtäminen muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen (toimenpide 4) ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jota voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvana sillä perusteella, että toimenpiteiden tarkoituksena on Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen. |
(243) |
TRAINOSE:n ja OSE:n välisistä palvelutasosopimuksista (toimenpide 5) komissio katsoo, että palvelutasosopimukset oli tehty markkinaehdoin eivätkä siten ole valtiontukea. |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Koska terminaalien siirtämistä OSE:lta TRAINOSE:lle ja 65 miljoonan euron pääomanlisäystä koskeva ilmoitus peruutettiin, SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 mukainen muodollinen tutkintamenettely, joka koskee näitä ilmoitettuja TRAINOSE S.A:n hyväksi suunniteltuja toimenpiteitä, on käynyt aiheettomaksi, ja se todetaan näin päättyneeksi.
2 artikla
1. Kreikan suunnittelema valtiontuki, jolla mitätöitäisiin TRAINOSE:n velkoja 748,6 miljoonan euron arvosta, on valtiontukea, joka soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella. Näin ollen näiden velkojen mitätöinnin toteuttaminen hyväksytään.
2. Vuonna 2009 TRAINOSE:n hyväksi toteutettu 60 miljoonan euron pääomanlisäys on valtiontukea, joka soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.
3. TRAINOSE:n hyväksi ajanjaksolla 2011–2013 toteutetut yhteensä enintään 150 miljoonan euron vuosittaiset avustukset ovat valtiontukea, joka soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.
4. TRAINOSE:n 593 työntekijän siirtäminen muiden julkisen sektorin työnantajien palvelukseen ajanjaksolla 2011–2013 on valtiontukea, joka soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.
5. Liikkuvan kaluston kunnossapitoa, liikkuvan kaluston vuokrausta, henkilöstökoulutusta, toimitilojen vuokrausta ja linja-autojen vuokrausta koskevat palvelutasosopimukset eivät ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.
Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2017.
Komission puolesta
Margrethe VESTAGER
Komission jäsen
(1) EUVL C 272, 15.9.2011, s. 7.
(2) EBITDA tarkoittaa tulosta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia; EBT tarkoittaa tulosta ennen veroja.
(3) Erityisiä talouspoliittisia ehtoja koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, 3. toukokuuta 2010.
(4) Alkuperäisen aikataulun mukaan TRAINOSE:a koskeva tarjousmenettely oli tarkoitus käynnistää vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, samalla kun sen omaisuuserät siirrettäisiin Kreikan yksityistämisrahastoon.
(5) Yksityistämisohjelma esitetään keskipitkän aikavälin finanssipoliittisesta strategiakehyksestä 2012–2015 annetun lain 3985/2011 B luvussa olevassa taulukossa II. Aiesopimus, talous- ja rahoituspolitiikkaa koskeva pöytäkirja ja tekninen yhteisymmärryspöytäkirja, tehty 8 päivänä joulukuuta 2010, ks. https://www.imf.org/external/np/loi/2010/grc/120810.pdf.
(6) HRADF perustettiin keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategiakehyksen 2012–2015 täytäntöönpanon edellyttämistä kiireellisistä toimenpiteistä annetun lain 3986/2011 mukaisesti, Kreikan virallinen lehti A'152 /1.7.2011.
(7) Omaisuuden uudelleenjärjestelyä ja yksityistämisiä käsittelevän ministeriöiden välisen komitean (jäljempänä ’ICARP’) 18 päivänä tammikuuta 2013 tekemä päätös nro 226.
(8) ICARP:n 5 päivänä huhtikuuta 2013 tekemä päätös nro 232 (Kreikan virallinen lehti B'803/5.4.2013).
(9) Kreikan 27 päivänä maaliskuuta 2017 esittämät tiedot, s. 1.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).
(*1) Luottamuksellinen tieto.
(11) EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.
(12) Laki 674/1970, kuninkaan asetus 404/1972, asetus 1300/1972 ja laki 2671/1998 (Kreikan virallinen lehti A'289/ 28.12.1998).
(13) Kreikan 27 päivänä maaliskuuta 2017 esittämät tiedot, s. 1.
(14) Yhdistetyt asiat 106/87–120/87, Asteris ym. v. Kreikka ja ETY, ECLI:EU:C:1988:457, 24 ja 25 kohta.
(15) Komission päätös 1999/268/EY, tehty 20 päivänä tammikuuta 1999, tasaussuorituslain mukaisesta maa-alueiden hankkimisesta (EYVL L 107, 24.4.1999, s. 21).
(16) Asia C-303/88, Italia v. komissio, ECLI:EU:C:1991:136.
(17) Asia T-157/01, Danske Busvognmænd v. komissio, ECLI:EU:T:2004:76.
(18) SEK oli vuonna 1920 perustettu julkisyhteisö, ja se liikennöi pääosaa Kreikan rautatiereiteistä 31.12.1970 saakka. Tuolloin kaikki Kreikan rautatiet, yksityisiä teollisuusratoja ja E.I.S:ää lukuun ottamatta, siirrettiin äskettäin perustettuun, valtio-omisteiseen Hellenic Railways Organisation S.A:han eli OSE:en.
(19) Kreikan virallinen lehti A'188/4.1.2010.
(20) Kreikan 27 päivänä maaliskuuta 2017 esittämät tiedot, s. 2.
(21) Kreikan virallinen lehti A'212/17.12.2010.
(22) Komission direktiivi 2014/106/EU, annettu 5 päivänä joulukuuta 2014, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY liitteiden V ja VI muuttamisesta (EUVL L 355, 12.12.2014, s. 42).
(23) Rautateiden sääntelyviranomainen (Ρυθμιστική Αρχή Σιδηροδρόμων tai RAS).
(24) Komission päätös 88/167/ETY, tehty 7 päivänä lokakuuta 1987, laista 1386/1983, jolla Kreikan valtio myöntää tukea Kreikan teollisuudelle (EYVL L 76, 22.3.1988, s. 18).
(25) Komission päätös valtiontuesta NN 11/91, ei julkaistu.
(26) Council Decision 91/136/EEC of 4 March 1991 concerning a Community loan in favour of the Hellenic Republic (EYVL L 66, 13.3.1991, s. 22).
(27) Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, SEUT-sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).
(28) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 16.5.2002, Ranska v. komissio (”Stardust Marine”), C-482/99, ECLI:EU:C:2002:294.
(29) Tuomio Stardust Marine, 51 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
(30) Komission direktiivi 2006/111/EY, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta (EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17).
(31) Tuomio Stardust Marine, 51 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
(32) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.7.1996, SFEI ym. v. La Poste ym., C-39/94, ECLI:EU:C:1996:285, 60 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.4.1999, Espanja v. komissio, C-342/96, ECLI:EU:C:1999:210, 41 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 16.5.2002, Ranska v. komissio (”Stardust Marine”), C-482/99, ECLI:EU:C:2002:294, 69 kohta.
(33) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 2.7.1974, Italia v. komissio, C-173/73, ECLI:EU:C:1974:71, 13 kohta.
(34) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 24.7.2003, Altmark Trans, C-280/00, ECLI:EU:C:2003:415, 87–95 kohta.
(35) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.6.2000, Alzetta ym. v. komissio, T-298/97, ECLI:EU:T:2000:151, 141–147 kohta.
(36) Ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.9.1980, Philip Morris v. komissio, C-730/79, ECLI:EU:C:1980:209, 11 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 22.11.2001, Ferring, C-53/00, ECLI:EU:C:2001:627, 21 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.4.2004, Italia v. komissio, C-372/97, ECLI:EU:C:2004:234, 44 kohta.
(37) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998, Het Vlaamse Gewest v. komissio, T-214/95, ECLI:EU:T:1998:77.
(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/12/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta (EYVL L 75, 15.3.2001, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/13/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY muuttamisesta (EYVL L 75, 15.3.2001, s. 26); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/14/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta (EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29).
(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta (virastoasetus) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/50/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY muuttamisesta (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 114) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/51/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 164).
(40) Vuonna 2007 hyväksytty kolmas paketti koostuu seuraavista: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/58/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 44) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51).
(41) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 24.7.2003, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdenburg, C-280/00, ECLI:EU:C:2003:415, 77–81 kohta.
(42) Ks. esimerkiksi yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.3.1990, Belgia v. komissio (”Tubemeuse”), C-142/87, ECLI:EU:C:1990:125, 29 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.3.1991, Italia v. komissio (”ALFA Romeo”), C-305/89, ECLI:EU:C:1991:142, 18 ja 19 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998, Cityflyer Express v. komissio, T-16/96, ECLI:EU:T:1998:78, 51 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 21.1.1999, Neue Maxhütte Stahlwerke ja Lech-Stahlwerke v. komissio, T-129/95, T-2/96 ja T-97/96, ECLI:EU:T:1999:7, 104 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 6.3.2003, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Land Nordrhein-Westfalen v. komissio, yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, ECLI:EU:T:2003:57.
(43) Unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 79, 80 ja 81 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Belgia v. komissio, 234/84, ECLI:EU:C:1986:302, 14 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Belgia v. komissio, 40/85, ECLI:EU:C:1986:305, 13 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.9.1994, Espanja v. komissio, C-278/92–C-280/92, ECLI:EU:C:1994:325, 22 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 28.1.2003, Saksa v. komissio, C-334/99, ECLI:EU:C:2003:55, 134 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 6.3.2003, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Land Nordrhein-Westfalen v. komissio, yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, ECLI:EU:T:2003:57; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 24.9.2008, Kahla Thüringen Porzellan v. komissio, T-20/03, ECLI:EU:T:2008:395; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 17.10.2002, Linde v. komissio, T-98/00, ECLI:EU:T:2002:248.
(44) Unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 83, 84, 85 ja 105 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 16.5.2002, Ranska v. komissio (Stardust), C-482/99, ECLI:EU:C:2002:294, 71 ja 72 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998, Cityflyer Express v. komissio, T-16/96, ECLI:EU:T:1998:78, 76 kohta.
(45) Unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 82–85 ja 105 kohta.
(46) Unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 85 kohta.
(47) Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 29.3.2007, Scott v. komissio, T-366/00, ECLI:EU:T:2007:99, 134 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 16.12.2010, Seydaland Vereinigte Agrarbetriebe, C-239/09, ECLI:EU:C:2010:778, 39 kohta.
(48) Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 16.9.2004, Valmont Nederland BV v. komissio, T-274/01, ECLI:EU:T:2004:266, 71 kohta.
(49) Sisäinen korkokanta ei perustu tietyn vuoden kirjanpidollisiin tuloihin, vaan siinä otetaan huomioon tulevat kassavirrat, jotka investoija odottaa saavansa investoinnin elinaikana. Se määritetään diskonttokorkona, jota käytettäessä kassavirtojen nettonykyarvo on nolla.
(50) Nettonykyarvo on positiivisten ja negatiivisten rahavirtojen erotus investoinnin elinaikana, diskontattuna asianmukaisella tuotolla (pääomakustannukset).
(51) Ks. johdanto-osan 14 kappale.
(52) Ks. johdanto-osan 15 kappale.
(53) Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 3.4.2014, ING Groep NV, C-224/12 P, ECLI:EU:C:2014:213, 29–37 kohta.
(54) Ks. tältä osin yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 12.12.2000, Alitalia v. komissio, T-296/97, ECLI:EU:T:2000:289, tai unionin tuomioistuimen tuomio 24.1.2013, Frucona v. komissio, C-73/11 P, ECLI:EU:C:2013:32, 79 ja 80 kohta.
(55) Ks. johdanto-osan 119 kappale.
(56) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.7.1996, SFEI ym., C-39/94, ECLI:EU:C:1996:285, 60 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio torstaina 29. huhtikuuta 1999, Espanja v. komissio, C-342/96, ECLI:EU:C:1999:210, 41 kohta.
(57) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 15.3.1994, Banco Exterior de España, C-387/92, ECLI:EU:C:1994:100, 13 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio tiistaina 19. syyskuuta 2000, Saksa v. komissio, C-156/98, ECLI:EU:C:2000:467, 25 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.5.1999, Italia v. komissio, C-6/97, ECLI:EU:C:1999:251, 15 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 3.3.2005, Heiser, C-172/03, ECLI:EU:C:2005:130, 36 kohta.
(58) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 2.7.1974, Italia v. komissio, 173/73, ECLI:EU:C:1974:71, 13 kohta.
(59) Komission päätös 2012/540/EU, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, valtiontuesta C 25/08 (ex NN 23/08), jonka Ranskan tasavalta on toteuttanut France Télécomin hyväksi sen palveluksessa olevien valtion virkamiesten eläkkeiden rahoitusjärjestelyjen uudistamiseksi (EUVL L 279, 12.10.2012, s. 1; vahvistettu unionin tuomioistuimen tuomiossa 26.10.2016, Orange (France Télécom) v. komissio, C-211/15 P, ECLI:EU:C:2016:798, ja unionin tuomioistuimen tuomiossa 22.10.2014, BT plc v. komissio, C-620/13 P, ECLI:EU:C:2014:2309.
(60) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.7.1996, SFEI ym., C-39/94, ECLI:EU:C:1996:285, 60 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio torstaina 29. huhtikuuta 1999, Espanja v. komissio, C-342/96, ECLI:EU:C:1999:210, 41 kohta.
(61) Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1), 74 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.2.2012, Land Burgenland ja Itävalta v. komissio, T-268/08 ja T-281/08, ECLI:EU:T:2012:90; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 16.9.2004, Valmont v. komissio, T-274/01, ECLI:EU:T:2004:266, 45 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 2.9.2010, komissio v. Scott, C-290/07 P, ECLI:EU:C:2010:480, 68 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 6.3.2003, Westdeutsche Landesbank Girozentrale v. komissio, yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, ECLI:EU:T:2003:57, 246 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 83, 84, 85 ja 105 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 16.5.2002, Ranska v. komissio (Stardust), C-482/99, ECLI:EU:C:2002:294, 71 ja 72 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998, Cityflyer Express v. komissio, T-16/96, ECLI:EU:T:1998:78, 76 kohta.
(62) Ks. myös unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2014, Sarc v. komissio, T-488/11, ECLI:EU:T:2014:497, 98 kohta.
(63) Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1), 97 kohta.
(64) Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 6.3.2003, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Land Nordrhein-Westfalen v. komissio, yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, CLI:EU:T:2003:57, 251 kohta.
(65) Ks. Bank of Greece, The real estate market: developments and prospect, Annual Report 2010 (huhtikuu 2011) https://www.bankofgreece.gr/BogDocumentEn/Governor's_AnnualReport2010,April2011ChapterV,S,ection2.pdf
(66) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 14.1.2004, Fleuren Compost v. komissio, T-109/01, ECLI:EU:T:2004:4.
(67) SA.34044 (11/N) Prolongation of the Greek temporary scheme for loan guarantees(SA.33204 (11/N) and N 308/09) (EUVL C 29, 2.2.2012, s. 4).
(68) Commission decision of 5 February 2013 in SA.34986 (2012/NN) – Greece – Liquidity support in the energy sector – DEPA, ei vielä julkaistu EUVL:ssä, jota on jatkettu päätöksessä SA. 36871 (2013/NN), DEPA Liquidity support extension (EUVL C 348, 3.10.2014, s. 1), ja Commission decision of 31 July 2014 in SA.36323 – Greece – Liquidity Support to Greek PPC (2013/NN) (EUVL C 348, 3.10.2014, s. 7).
(69) Commission decision of 19 December 2016 in State aid case SA.46955 (2016/N) – Greece – Prolongation of the State Guarantee Scheme (Art. 2 law 3723/2008), ei vielä julkaistu EUVL:ssä.
(70) http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/05/25/eurogroup-statement-greece/
(71) Komission päätös valtiontuesta SA.32543 (2011/N) – Measures in favour of OSE group (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).
(72) http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/eurogroup/2017/03/20/