31.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 134/1

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

31.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 134/5

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EU) N:o 791/2011 (2) käyttöön 62,9 prosentin suuruisen jäännöspolkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa. Perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen toimenpiteitä laajennettiin neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1371/2013 (3) koskemaan Intiasta ja Indonesiasta lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Intia tai Indonesia, jäljempänä ’laajennetut toimenpiteet’. Samalla asetuksella yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja vapautettiin näistä laajennetuista toimenpiteistä. Myöhemmin toinen intialainen vientiä harjoittava tuottaja vapautettiin laajennetuista toimenpiteistä komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1507 (4).

(2)

Perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen polkumyyntitoimenpiteet laajennettiin koskemaan myös Malesiaa (5), Taiwania ja Thaimaata (6).

(3)

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1993 (7) käyttöön otettu polkumyyntitulli, joka otettiin käyttöön sen jälkeen, kun toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen tarpeellisuus oli vahvistettu toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(4)

Euroopan komissiota, jäljempänä ’komissio’, on pyydetty myöntämään perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan nojalla vapautus polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa ja jotka on laajennettu koskemaan Intiasta lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko tuotteiden alkuperämaaksi ilmoitettu Intia.

(5)

Pyynnön esitti 26 päivänä tammikuuta 2017 SPG Glass Fibre PVT. LTD, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka on Intiassa, jäljempänä ’asianomainen maa’, toimiva tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja. Pyyntö koski ainoastaan mahdollisuutta myöntää pyynnön esittäjälle vapautus laajennetuista toimenpiteistä.

(6)

Komissio tutki pyynnön esittäjän toimittaman näytön ja katsoi sen riittäväksi perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukaisen tutkimuksen vireille panemiseksi. Komissio pani näin ollen tutkimuksen vireille 1 päivänä syyskuuta 2017 julkaisemalla komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1514 (8) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Mainitun täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan nojalla komissio lisäksi velvoitti tulliviranomaiset toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Intiasta lähetetyn, pyynnön esittäjän tuottaman ja unioniin vientiä varten myymän, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin kirjaamiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(8)

Käsillä olevan tarkastelun kohteena oleva tuote on lasikuidusta valmistetut seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, lukuun ottamatta lasikuituvahvikekiekkoja, ja jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta tai jotka on lähetetty Intiasta riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Intia, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 7019 51 00 ja ex 7019 59 00.

(9)

Raportointijakso käsitti 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 välisen ajan. Tietoja kerättiin laajennettuihin toimenpiteisiin johtaneesta tutkimusajanjaksosta (1 päivän huhtikuuta 2012 ja 31 päivän maaliskuuta 2013 välinen aika) raportointijakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(10)

Komissio ilmoitti virallisesti unionin tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja Intian viranomaisille tarkastelun vireillepanosta. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkemyksensä, ja niille ilmoitettiin, että ne voivat pyytää kuulemista. Huomautuksia ei saatu, eivätkä asianomaiset osapuolet pyytäneet saada tulla komission kuulemiksi.

(11)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen ja sai vastauksen asetetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkisti paikan päällä kaikki tarkastelun kannalta tarpeelliset tiedot. Tarkastuskäynti tehtiin pyynnön esittäjän toimitiloihin Mumbaissa ja Umbergaonissa Intiassa.

(12)

Pyynnön esitti SPG Glass Fibre PVT. LTD, Intiassa toimiva tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja.

(13)

Komissio tarkasteli, täyttyivätkö perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukaiset edellytykset poikkeuksen myöntämiselle.

(14)

Tutkimuksessa vahvistui, että pyynnön esittäjä ei ollut vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin laajennettuihin toimenpiteisiin johtaneessa toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa käytetyn tutkimusajanjakson aikana eli 1 päivän huhtikuuta 2012 ja 31 päivän maaliskuuta 2013 välisenä aikana.

(15)

Tutkimuksessa vahvistui myös, että pyynnön esittäjä ei ollut etuyhteydessä sellaisiin kiinalaisiin viejiin tai tuottajiin, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(16)

Lisäksi tutkimuksessa vahvistui, että pyynnön esittäjä on tarkastelun kohteena olevan tuotteen todellinen tuottaja eikä harjoita toimenpiteiden kiertämistä. Pyynnön esittäjä on integroitunut tuottaja, joka hankki kotimaisesti tuotettuja lasipalloja tuottaakseen lasikuituja, joita se käyttää seulakankaiden raaka-aineena. Valmista tuotetta on tämän jälkeen myyty säännöllisesti kotimaan markkinoilla. Viime aikoina pyynnön esittäjä on pyrkinyt viemään tuotteitaan, ja joitakin vientitoimia Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin on toteutunut.

(17)

Tutkimuksessa vahvistui, että pyynnön esittäjä ei ostanut tarkastelun kohteena olevaa valmista tuotetta Kiinan kansantasavallasta unioniin suuntautuvaa jälleenmyyntiä tai jälleenlaivausta varten.

(18)

Pyynnön esittäjä pystyi lisäksi esittämään kirjallista näyttöä siitä, että sillä on sitovia sopimusvelvoitteita toimittaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unionissa sijaitsevalle asiakkaalle. Varsinaisia toimituksia ei ole vielä toteutettu, koska asianomaiset osapuolet ovat yhteisesti sopineet odottavansa tämän menettelyn lopputulosta ennen laivauksen aloittamista.

(19)

Edellä mainitut havainnot ilmoitettiin pyynnön esittäjälle ja unionin tuotannonalalle, joille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Pyynnön esittäjä ilmoitti hyväksyvänsä komission havainnot.

(20)

Unionin tuotannonala esitti huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja vastusti vapautusta. Unionin tuotannonala epäili SPG:n tuotannon integroitunutta luonnetta ja havaintoa, jonka mukaan raaka-aineet eivät olleet kiinalaista alkuperää. Se myös kyseenalaisti sen, että SPG valmistaisi lasikuidun itse, sillä se tarkoittaisi vanhentunutta sulatusprosessia, jonka energiakustannukset ovat kohtuuttoman suuret. Unionin tuotannonala katsoi, että se ei saanut vastauksia näihin huolenaiheisiin julkisista asiakirjoista etenkään aiempien tietojen osalta.

(21)

Komissio lisäsi julkisiin asiakirjoihin selittävän huomautuksen, jossa vahvistetaan, että SPG on korvannut Kiinasta hankitun C-tyypin lasikuitulangan ja -esilangan tuottamalla lasikuitua itse Intiasta hankituista lasipalloista vuodesta 2016 lähtien, jolloin se hankki asianmukaiset koneet, mikä teki siitä tarkasteltavana olevan tuotteen integroituneen tuottajan. Nämä tosiseikat ja siihen liittyvä energiakustannusten nousu vahvistettiin paikalla tehdyssä tarkastuksessa. Havainnon perusteella ei kuitenkaan voida arvioida tuotantoprosessin asianmukaisuutta. Unionin tuotannonalan väitteet oli sen vuoksi hylättävä.

(22)

Edellä 13–18 kappaleessa esitettyjen havaintojen mukaisesti komissio katsoo, että hakija täyttää perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdassa ja 13 artiklan 4 kohdassa säädetyt poikkeuksen myöntämistä koskevat edellytykset ja että se olisi lisättävä niiden yritysten luetteloon, jotka vapautetaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1993 käyttöön otetusta polkumyyntitullista.

(23)

Perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyynnön esittäjän tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa myönnetty vapautus laajennetuista toimenpiteistä pysyy voimassa sillä edellytyksellä, että lopullisesti vahvistetut tosiasiat oikeuttavat vapautuksen. Jos uuden alustavan näytön perusteella osoitetaan toisin, komissio voi panna vireille tutkimuksen selvittääkseen, onko vapautuksen peruuttaminen perusteltua.

(24)

Pyynnön esittäjän tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa myönnetty vapautus laajennetuista toimenpiteistä tehdään tämän tarkastelun havaintojen perusteella. Tätä vapautusta sovelletaan näin ollen yksinomaan Intiasta lähetetyn ja edellä erikseen mainitun oikeussubjektin tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1993 1 artiklan 3 kohdassa (mukaan luettuina erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamalle maahantuodulle tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle ei voida myöntää tätä vapautusta, vaan niihin on sovellettava mainitulla asetuksella käyttöön otettua jäännöstullia.

(25)

Täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/1993 olisi muutettava SPG Glass Fibre PVT. LTD:n sisällyttämiseksi sen 1 artiklan 3 kohtaan.

(26)

Jotta poikkeusta voidaan soveltaa, tulliviranomaisille olisi esitettävä tietyt vaatimukset täyttävä lasku. On syytä huomata, että tätä samaa vaatimusta sovelletaan myös yrityksiin Montex Glass Fibre Industries Pvt.Ltd ja Pyrotek India Pvt. Ltd., joille on jo myönnetty vapautus voimassa olevista toimenpiteistä. Kyseisen edellytyksen mainitsematta jättäminen asetuksessa (EU) 2017/1993 oikaistaan tällä asetuksella.

(27)

Tämä asetus on asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

1)

Korvataan 1 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli laajennetaan koskemaan samojen Intiasta ja Indonesiasta lähetettyjen seulakankaiden tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Intia tai Indonesia (Taric-koodit 7019510014, 7019510015, 7019590014 ja 7019590015) lukuun ottamatta tuotteita, jotka on valmistanut Montex Glass Fibre Industries Pvt. Ltd (Taric-lisäkoodi B942), Pyrotek India Pvt. Ltd (Taric-lisäkoodi C051) tai SPG GLASS FIBRE PVT. LTD (Taric-lisäkoodi C205), samojen Malesiasta lähetettyjen seulakankaiden tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia (Taric-koodit 7019510011 ja 7019590011) ja samojen Taiwanista ja Thaimaasta lähetettyjen seulakankaiden tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan tai Thaimaa (Taric-koodit 7019510012, 7019510013, 7019590012 ja 7019590013).

Montex Glass Fibre Industries Pvt. Ltd.:lle, Pyrotek India Pvt. Ltd.:lle ja SPG Glass Fibre PVT. LTD:lle myönnetyn vapautuksen soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä II säädetyt vaatimukset. Jos tällaista laskua ei esitetä, sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua polkumyyntitullia.”

2)

Lisätään tämän asetuksen liitteen teksti liitteeksi II.

31.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 134/10

(1)

Direktiivin 2006/112/EY 193 artiklan mukaisesti verovelvollinen, joka suorittaa verollisen tavaroiden luovutuksen tai verollisen palvelun, on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron veroviranomaisille.

(2)

Unkari pyysi komission 13 päivänä heinäkuuta 2017 saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeava toimenpide, jäljempänä ’erityistoimenpide’, joka koskee henkilöä, joka on arvonlisäverovelvollinen tiettyjen luovutusten tai suoritusten yhteydessä, joissa luovuttajat tai suorittajat ovat likvidaatiossa tai muussa menettelyssä, jossa niiden maksukyvyttömyys vahvistetaan oikeudellisesti.

(3)

Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti 15 päivänä tammikuuta 2018 päivätyillä kirjeillä muille jäsenvaltioille Unkarin toimittaman pyynnön. Komissio ilmoitti 16 päivänä tammikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Unkarille, että se oli saanut kaikki pyynnön arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(4)

Unkari esittää, että likvidaatioissa tai maksukyvyttömyysmenettelyssä olevat verovelvolliset eivät useinkaan maksa kannettavaa arvonlisäveroa veroviranomaisille. Samalla ostaja voi verovelvollisena, jolla on vähennysoikeus, silti vähentää aiheutuneen arvonlisäveron, mikä vaikuttaa negatiivisesti talousarvioon ja millä rahoitetaan likvidaatiota. Lisäksi Unkari on kirjannut petostapauksia, joissa likvidaatiossa olleet yritykset ovat laatineet tekaistuja laskuja toimiville yrityksille ja vähentäneet merkittävästi veroa, joka niiden on maksettava, ilman takeita siitä, että laskun laatija maksaisi kannettavan arvonlisäveron.

(5)

Jäsenvaltiot voivat direktiivin 2006/112/EY 199 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaan säätää, että veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa velallisen kiinteän omaisuuden luovutuksen maksuvelvollisuuden määräävän päätöksen perusteella pakkomyyntimenettelyssä, jäljempänä ’käännetyn verovelvollisuuden mekanismi’. Julkisten tulojen menetysten estämiseksi Unkari on pyytänyt lupaa poiketa direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta, jotta se voisi alkaa soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia maksukyvyttömyysmenettelyn alaisten verovelvollisten toteuttamiin muihin luovutuksiin ja suorituksiin, nimittäin tuotantotavaroiden luovutuksiin taikka muiden tavaroiden luovutuksiin tai palvelujen suorituksiin, joiden käypä markkina-arvo on yli 100 000 Unkarin forinttia.

(6)

Unkarin toimittamien tietojen perusteella verovelvollisen vastaanottajan määrääminen veronmaksuvelvolliseksi tällaisissa erityistapauksissa yksinkertaistaa arvonlisäveron kantoa ja estää veropetoksia ja veron kiertämistä. Unkari katsoo, että erityistoimenpiteellä myös rajoitetaan julkisten tulojen menetyksiä ja tuotetaan lisätuloja.

(7)

Unkarille olisi sen vuoksi annettava lupa soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia likvidaation tai muun sellaisen menettelyn alaisen verovelvollisen, jossa sen maksukyvyttömyys vahvistetaan oikeudellisesti, tekemiin tuotantotavaroiden luovutuksiin taikka muiden tavaroiden luovutuksiin tai palvelujen suorituksiin, joiden käypä markkina-arvo on yli 100 000 Unkarin forinttia.

(8)

Erityistoimenpiteen kesto olisi rajattava ajallisesti.

(9)

Erityistoimenpiteen soveltamisalan ja uutuuden vuoksi on tärkeää arvioida sen vaikutuksia. Näin ollen, jos Unkari harkitsee erityistoimenpiteen jatkamista vuoden 2021 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 erityistoimenpiteen jatkamista koskevan pyynnön ohella kertomus, joka sisältää toimenpiteen arvioinnin.

(10)

Poikkeuksella on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään, eikä se vaikuta epäsuotuisasti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

a)

tuotantotavaroiden luovutus, jonka tekee likvidaation tai muun sellaisen menettelyn alainen verovelvollinen, jossa sen maksukyvyttömyys vahvistetaan oikeudellisesti;

b)

muiden tavaroiden luovutus ja palvelujen suoritus, joiden käypä markkina-arvo on yli 100 000 Unkarin forinttia ajankohtana, jona likvidaation tai muun sellaisen menettelyn alainen verovelvollinen, jossa sen maksukyvyttömyys vahvistetaan oikeudellisesti, tekee kyseisen luovutuksen tai suorituksen.

31.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 134/12

(1)

Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2012 tieteellistä tietoa koskevan paketin, johon kuuluu tiedonanto ”Kohti tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta – enemmän hyötyä julkisista tutkimusinvestoinneista” (1) ja suositus 2012/417/EU (2). Suosituksessa 2012/417/EU todetaan, että komissio tarkastelee unionissa saavutettua edistystä arvioidakseen, tarvitaanko suosituksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi muita toimia.

(2)

Tiedonannossa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (3) tähdennetään tietojen levittämisen merkitystä talouskasvulle, innovoinnille ja digitalisoinnille kaikilla talouden aloilla, etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille (ja startup-yrityksille), samoin kuin koko yhteiskunnalle. Siinä todetaan, että massadata ja suurteholaskenta muuttavat tutkimuksen tekemistä ja tiedon jakamista, mikä on osatekijä siirryttäessä tehokkaampaan ja tarpeita paremmin vastaavaan avoimeen tieteeseen (4). Siinä todetaan myös, että komissio aikoo edistää julkisen datan saatavuutta innovoinnin tueksi ja pyrkiä kohti avoimen tieteen ja tutkimuksen pilvipalveluja osana eurooppalaista pilvipalvelualoitetta. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissaan (5) komissio ilmoitti aikovansa edelleen parantaa ”julkisten ja julkisesti rahoitettavien tietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä”.

(3)

Eurooppalaista pilvipalvelualoitetta koskevassa tiedonannossa ”Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (6) esitetään rationaalinen ja laaja suunnitelma eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kehittämiseksi luotettavana ja avoimena ympäristönä tiedeyhteisölle tutkimusdatan ja -tulosten säilyttämistä, jakamista ja uudelleenkäyttöä varten. Siinä todetaan, komissio aikoo tarkastella uudelleen komission suositusta 2012/417/EU tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä edistääkseen tutkimusdatan jakamista ja kannustin- ja palkitsemisjärjestelmien ja koulutusohjelmien luomista tutkijoille ja yrityksille datan jakamiseksi. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Implementation Roadmap for the EOSC” (7) esitetään tulokset tarkastelusta, joka jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa tehtiin mahdollisista eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen hallinnointi- ja rahoitusmekanismeista, sekä yksityiskohtaisemmat tiedot toimintalinjoista eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kehittämiselle tutkimusalan datainfrastruktuurien yhteenliittymänä.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/98/EY (8) vahvistetaan periaate, jonka mukaan kaiken saatavilla olevan tiedon, joka on jonkin julkisen sektorin elimen hallussa, tulisi olla myös uudelleenkäytettävissä kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin kaikille kiinnostuneille osapuolille. Uudelleenkäytön ehdoilla ei saisi syrjiä toisiinsa verrattavissa olevia käyttäjäryhmiä, ja sen maksut eivät saisi ylittää tiedon levittämisestä aiheutuvia lisäkuluja

(5)

Avoimen saatavuuden (9) tavoitteena on tarjota tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, tutkimusdataa ja muita tutkimussuoritteita maksutta avoimella ja syrjimättömällä tavalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa levittämisprosessia sekä mahdollistaa tieteellisten tutkimustulosten käyttö ja uudelleenkäyttö. Avoin saatavuus auttaa parantamaan laatua, vähentää tarpeetonta päällekkäisen tutkimuksen tarvetta, vauhdittaa tieteellistä edistystä, auttaa torjumaan tieteellisiä petoksia ja voi kaiken kaikkiaan edistää talouskasvua ja innovointia. Avoimen saatavuuden ohella tiedonhallinnan suunnittelusta on tulossa tieteellinen vakiokäytäntö.

(6)

Tutkijoille, jotka voivat päättää julkaista työnsä, avoin saatavuus on keino levittää erityisesti julkisin varoin rahoitetusta tutkimuksesta saatavia tuloksia. Lisenssiratkaisuilla olisi pyrittävä helpottamaan tieteellisten julkaisujen levittämistä ja uudelleenkäyttöä.

(7)

Tieteellisten tutkimustulosten säilyttäminen on julkisen edun mukaista. Perinteisesti tehtävä on kuulunut kirjastoille tai arkistoille, erityisesti vapaakappaleita tallentaville kansallisille kirjastoille. Tuotettujen tutkimustulosten määrä kasvaa jatkuvasti. Käytössä olisi oltava järjestelyt, infrastruktuurit ja ohjelmistosovellukset, joiden avulla tutkimustulosten pitkäaikainen säilyttäminen digitaalisessa muodossa on mahdollista. Säilyttämisen kestävä rahoitus on ratkaisevassa asemassa ottaen huomioon, että digitoidun sisällön arkistoinnista ja pitkäaikaisesta säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat edelleen suhteellisen korkeita. Koska säilyttäminen on tärkeää, jotta tutkimustuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää, jäsenvaltioille olisi suositeltava tämän alan toimintalinjojen luomista tai tehostamista.

(8)

Teknologian kehitys on mahdollistanut sen, että kansalliset hallitukset, korkeakoulut tai tutkimuslaitokset voivat luoda verkkopohjaisia tutkimusinfrastruktuureja. Nämä tukevat tämän suosituksen tavoitteita auttamalla tutkijoita hallinnoimaan tutkimuksensa tuloksia ja mahdollistamalla niiden levityksen. Eurooppalaista pilvipalvelualoitetta koskevassa tiedonannossa todettiin, että ”eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut aloitetaan yhdistämällä olemassa olevat tutkimuksen datainfrastruktuurit, jotka ovat nykyisin hajautuneet eri tieteenaloille ja eri jäsenvaltioihin”. On syytä yksilöidä ja suositella kansallisen tason toimenpiteitä, joiden avulla eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen asianmukainen toiminta ja käyttö tulee mahdolliseksi.

(9)

Teknologian kehitys on aikaa myöten aiheuttanut merkittävän muutoksen tiedemaailmassa kohti yhä yhteistyöpohjaisempia menetelmiä ja jatkuvasti kasvattanut tieteellisen aineiston määrää. Tieteellisessä lähestymistavassa, josta on tulossa yhä yhteistyöpohjaisempaa ja avoimempaa, olisi varmistettava, että tutkijoilla on koulutuksensa ja uransa kaikissa vaiheissa mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen muun muassa korkea-asteen koulutusohjelmien avulla. Tutkijoilla tulisi myös olla mahdollisuus kehittää tarvittavia taitoja, joita täysimääräinen osallistuminen avoimeen tieteeseen vaatii, siten kuin digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa (10) hahmotellaan.

(10)

Kannustimet ja palkkiot ovat tärkeitä näkökohtia ammatillisen uran kannalta. Vaikka tutkijoita kannustetaan liikkumaan yli maiden, tieteenalojen ja sektoreiden rajojen ja osallistumaan tulosten jakamisen kulttuuriin, tästä ei useinkaan palkita tai sitä ei useinkaan oteta huomioon ammatillisessa urakehityksessä. Kehitteillä on avoimia ja vastuutietoisesti laadittuja indikaattoreja, jotka tukevat avoimen tieteen käytäntöjen täytäntöönpanoa nykyaikaisissa yliopistoissa. Parannettuja palkitsemismekanismeja, joissa otetaan huomioon uuden sukupolven parametrit, voidaan käyttää mittaamaan paremmin eurooppalaisen tutkimuksen laatua ja arvokkaana kannustimena tutkijoille jakaa tutkimuksensa tulokset ja korkeakouluille lisätä yrittäjähenkisyyttä samalla, kun edistetään kilpailua sisämarkkinoilla.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi jatkuvasti tuettava avointa tiedettä ja avointa saatavuutta, kuten todetaan neuvoston päätelmissä ”avoimesta, verkostoituneesta ja dataintensiivisestä tutkimuksesta nopeamman ja laajemman innovoinnin vauhdittajana” (11) ja ”siirtymisestä avoimen tieteen järjestelmään” (12).

(12)

Avoimeen saatavuuteen pyritään maailmanlaajuisesti. Jäsenvaltiot ovat osallistuneet tähän ponnistukseen, ja niitä olisi tuettava pyrkimyksissä tehostaa vastavuoroisuuteen perustuvaa avointa ja yhteistyökykyistä tutkimusympäristöä maailmanlaajuisesti. Avoin tiede on keskeinen osa jäsenvaltioiden vastuullisen tutkimuksen ja avoimen innovoinnin politiikkaa. Kun uusia digitaalisia teknologioita tulee saataville, tutkimus- ja rahoituspolitiikat tulisi mukauttaa tähän uuteen ympäristöön.

(13)

Komissio on näyttänyt esimerkkiä huolehtimalla siitä, että avoimen tieteen ympäristössä, esimerkiksi puiteohjelmissa, tuotetut tutkimustulokset ovat mahdollisimman laajasti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä ja soveltamalla avoimen datan politiikkaa komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tutkimusdataan.

(14)

Monilla osa-alueilla, joita käsitellään suosituksessa 2012/417/EU ja muissa edellä mainituissa asiakirjoissa, on edistytty, mutta kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu ja edistys on ollut epätasaista jäsenvaltioiden välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden on tarpeen tehostaa toimiaan, jotta Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaali voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin.

(15)

Tämä suositus muodostaa jatkon suositukselle 2012/417/EU, jonka se korvaa,

1.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia koskevan EU:n säännöstön mukaisesti, että näiden toimintalinjojen tai toimintasuunnitelmien tuloksena

2.

3.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näiden toimintalinjojen tai toimintasuunnitelmien tuloksena

4.

5.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näiden toimintalinjojen tai toimintasuunnitelmien tuloksena

6.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näiden toimintalinjojen tai kansallisten toimintasuunnitelmien tuloksena

7.

8.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näiden toimintalinjojen tai toimintasuunnitelmien tuloksena

9.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näiden toimintalinjojen tai toimintasuunnitelmien tuloksena

10.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että

11.

12.

31.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 134/19