23.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 103/1

(1)

Luova Eurooppa -ohjelma (2014–2020) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1295/2013 (3) tukemaan kulttuurialaa ja luovia aloja Euroopassa.

(2)

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri, jäljempänä ’orkesteri’, on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien laatukriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan koe-esiintymisen perusteella. Se on unionissa ainoa orkesteri, joka ottaa palvelukseensa muusikoita kaikista jäsenvaltioista.

(3)

Perustamisestaan lähtien orkesteri on myötävaikuttanut kulttuurienvälisen vuoropuhelun, keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen edistämiseen. Orkesteri on toiminut unionin kulttuurialan suurlähettiläänä ja tuonut esiin Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden sekä nousevia kykyjä. Orkesteri on myös osaltaan vaikuttanut Euroopan musiikkiperinnön tunnetuksi tekemiseen ja eurooppalaisten teosten levitykseen sekä parantanut nuorten eurooppalaisten lahjakkuuksien liikkuvuutta Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella.

(4)

Orkesteri tarjoaa nuorille muusikoille säännöllistä koulutusta residenssiohjelman kautta sekä esiintymismahdollisuuksia ja vahvistaa näin nuorten muusikoiden kansainvälistä uraa ja lahjojen kehittämistä maineikkaiden kapellimestareiden ohjauksessa.

(5)

Orkesterin olisi jatkuvasti monipuolistettava rahoitustaan hakemalla aktiivisesti muuta rahoitustukea kuin unionin rahoitusta, jotta varmistetaan sen kestävyys ja jotta sen riippuvuutta unionin rahoituksesta vähennetään. Orkesterin olisi siksi varmistettava hallintonsa kustannustehokkuus.

(6)

Orkesterin olisi pyrittävä lisäämään näkyvyyttään, muun muassa sekä perinteisissä että digitaaliviestimissä, ja esiintymään eurooppalaisissa tapahtumissa sekä entistä useammassa jäsenvaltiossa.

(7)

Orkesterin olisi yhteistyössä kansallisten kumppaniensa kanssa tehtävä vuosittaisia koe-esiintymisiä paremmin tunnetuksi, jotta orkesterissa voidaan saavuttaa muusikoiden tasapainoisempi edustus kaikista jäsenvaltiosta.

(8)

Euroopan unionin nuoriso-orkesterin toiminnan olisi oltava Luova Eurooppa -ohjelman ja etenkin sen yleisösuhteen kehittämisen tukemistavoitteen ja Kulttuurin alaohjelman painopisteiden mukaista. Orkesterin olisi siksi aktiivisesti laajennettava yleisöpohjaansa kiinnittäen erityistä huomiota nuoreen yleisöön.

(9)

Orkesteri perustettiin Euroopan parlamentin 8 päivänä maaliskuuta 1976 antaman päätöslauselman (4) johdosta, ja se on siksi ainutkertainen orkesteri Euroopassa.

(10)

Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet, muun muassa komission puheenjohtajat ja Euroopan parlamentin puhemiehet, ovat tunnustaneet orkesterin panoksen.

(11)

Koska orkesterin erityisasema, strategiset päämäärät ja toiminta tarjoavat etua ja hyötyä useammalle kuin yhdelle tai muutamalle jäsenvaltiolle ja selkeää eurooppalaista lisäarvoa, orkesteri täyttää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (5) 190 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun perussäädöksellä määritellyn elimen edellytykset, minkä johdosta tukea on mahdollista myöntää ilman ehdotuspyyntöä.

(12)

Euroopan unionin nuoriso-orkesterille olisi myönnettävä rahoitusta poikkeuksellisesti Luova Eurooppa -ohjelman loppuun, eli 31 päivään joulukuuta 2020 saakka.

(13)

Orkesteri olisi siksi poikkeuksellisesti sisällytettävä sekä Kulttuurin alaohjelmasta että Luova Eurooppa -ohjelman monialaisesta toimintalinjasta tuettaviin toimiin.

(14)

Jotta voidaan varmistaa orkesterin moitteeton toiminta, sen olisi voitava saada tukea mahdollisimman pian, ja etenkin vuonna 2018 ennen tämän asetuksen voimaantuloa syntyviin kustannuksiin. Tätä asetusta olisi sen vuoksi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2018.

(15)

Asetus (EU) N:o 1295/2013 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Lisätään 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

2)

Lisätään 15 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

23.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 103/4

(1)

Neuvoston direktiivissä 92/66/ETY (3) säädetään unionin torjuntatoimenpiteet, jotka toteutetaan Newcastlen taudin puhjetessa siipikarjassa, kirjekyyhkysissä ja muissa vankeudessa pidetyissä linnuissa.

(2)

Direktiivin 92/66/ETY 15 artiklassa säädetään, että Newcastlen taudista vastaavana Euroopan unionin vertailulaboratoriona toimii kyseisen direktiivin liitteessä V tarkoitettu laboratorio. Mainitun direktiivin liitteessä V mainitaan asianmukaisesti kyseisen laboratorion nimi ja luetellaan sen toimivaltuudet ja tehtävät.

(3)

Direktiivin 92/66/ETY 19 artiklassa vahvistetaan torjuntatoimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava, kun kirjekyyhkysten tai vankeudessa pidettyjen lintujen epäillään saaneen Newcastlen taudin tartunnan. Siinä säädetään, että siinä määrin kuin se on tarpeen kyseisten torjuntatoimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen kannalta, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tautitilanteesta ja toteutetuista valvontatoimenpiteistä kyseisen direktiivin liitteessä VI olevan mallin mukaisesti.

(4)

Direktiivin 92/66/ETY 21 artiklassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on laadittava hätäsuunnitelma, jossa eritellään kansalliset toimenpiteet, jotka on toteutettava Newcastlen taudin puhkeamisen yhteydessä. Siinä säädetään, että perusteet, jotka on otettava huomioon suunnitelmia laadittaessa, esitetään liitteessä VII.

(5)

Direktiivin 92/66/ETY 24 artiklassa säädetään, että neuvosto muuttaa tarvittaessa sen liitteitä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, erityisesti tutkimuksen ja taudinmääritysmenetelmien kehityksen huomioon ottamiseksi.

(6)

Direktiivin 92/66/ETY liitteissä V, VI ja VII esitetään: i) Newcastlen taudista vastaavan Euroopan unionin vertailulaboratorion nimi ja osoite sekä sen toimivaltuudet ja tehtävät; ii) mallilomake, jota jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidakseen tautitilanteestaan ja toteutetuista torjuntatoimenpiteistä; sekä iii) vähimmäisperusteet, joita jäsenvaltioiden on sovellettava laatiessaan hätäsuunnitelmat, joissa eritellään kansalliset toimenpiteet, jotka on toteutettava Newcastlen taudin puhkeamisen yhteydessä.

(7)

Newcastlen taudin torjuntaa koskevien menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi erityisesti ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (4) 93 artiklassa säädetyt uudet Euroopan unionin vertailulaboratorioiden nimeämistä koskevat säännöt sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklassa määrätyn uuden täytäntöönpanosäädösten järjestelmän ja direktiivin 92/66/ETY yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, direktiivin 92/66/ETY liitteet V, VI ja VII olisi poistettava ja kyseisten liitteiden kattamilla aloilla oleva täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(8)

Selkeyden vuoksi Newcastlen taudista vastaavan Euroopan unionin vertailulaboratorion toimivaltuudet ja tehtävät olisi vahvistettava direktiivin 92/66/ETY 15 artiklassa ja hätäsuunnitelmia koskevat perusteet kyseisen direktiivin 21 artiklassa.

(9)

Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava tämän direktiivin säännösten saattaminen oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(10)

Direktiivi 92/66/ETY olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

1.   Komissio nimeää täytäntöönpanosäädöksillä Newcastlen taudista vastaavan Euroopan unionin vertailulaboratorion. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Newcastlen taudista vastaavan Euroopan unionin vertailulaboratorion toimivaltuudet ja tehtävät ovat:

2)

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava hätäsuunnitelma, jossa eritellään kansalliset toimenpiteet, jotka on toteutettava Newcastlen taudin puhkeamisen yhteydessä. Hätäsuunnitelma on tarvittaessa saatettava ajan tasalle tilanteen kehittymisen ottamiseksi huomioon.

Hätäsuunnitelman on mahdollistettava sellaisten laitteiden, välineiden, henkilöstön ja kaikkien muiden tarveaineiden saanti, jotka ovat välttämättömiä Newcastlen taudin pesäkkeen hävittämiseksi nopeasti ja tehokkaasti. Suunnitelmassa on esitettävä täsmälliset arviot kunkin jäsenvaltion tarvitsemista rokotteista hätärokotuksia varten.

2.   Hätäsuunnitelmat ja niiden mahdolliset päivitykset on toimitettava komissiolle.

3.   Komissio tutkii hätäsuunnitelmat ja niiden mahdolliset päivitykset todetakseen, voidaanko niiden avulla saavuttaa asetettu tavoite, ja tekee kyseiselle jäsenvaltiolle tarvittavat muutosehdotukset erityisesti sen varmistamiseksi, että ne ovat sopusoinnussa muiden jäsenvaltioiden suunnitelmien kanssa.

Komissio hyväksyy mahdollisesti muutetut hätäsuunnitelmat ja niiden mahdolliset päivitykset 25 artiklassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa perusteet, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon hätäsuunnitelmia laatiessaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

4)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

1.   Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (*1) 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*2) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän artiklaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

5)

Kumotaan liitteet V, VI ja VII.

23.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 103/8

(1)

Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, ja Georgian suhteet kehittyvät edelleen osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä myös ’ENP’, ja itäistä kumppanuutta. Georgia liittyi unionin itäisen kumppanuuden ohjelmaan vuonna 2009, minkä jälkeen käynnistettiin neuvottelut EU–Georgia-assosiaatiosopimuksesta. Tämä sopimus (2), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, jossa määrätään myös pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen asteittaisesta toteuttamisesta, allekirjoitettiin kesäkuussa 2014, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016.

(2)

Georgian ulkoinen ympäristö on edelleen heikko. Tämä vaikutti viennin ja rahalähetysten vähenemisen kautta osaltaan suhteellisen vaimeaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvuun vuonna 2016. Vaikka alueellinen ja maailmanlaajuinen kasvu nopeutui vuonna 2017, kasvua hidastavia riskejä on edelleen.

(3)

Georgian julkisen talouden alijäämä on edelleen merkittävä, ja sen julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvussa. Myös Georgian maksutasetilanne on edelleen haavoittuva, koska vaihtotaseen alijäämä on erittäin suuri ja ulkomaanvelkaa on paljon. Georgian valuuttavaranto on pysynyt vakaana absoluuttisesti mitattuna, mutta varantotarpeiden kasvaessa se on alittanut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) riittävänä pitämän tason. Georgia jatkaa myös sopeutumista vaatimuksiin, jotka liittyvät pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen unionin kanssa.

(4)

Tässä yhteydessä Georgian viranomaiset ja IMF sopivat huhtikuussa 2017 285,3 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisesta kolmivuotisesta laajennetusta rahoitusjärjestelystä (Extended Fund Facility, EFF) vuosille 2017–2020. IMF:n johtokunta hyväksyi mainitun järjestelyn 12 päivänä huhtikuuta 2017. EFF-järjestelyn tavoitteena on tukea talouden uudistusohjelmaa, joka auttaa Georgiaa vähentämään talouden haavoittuvuutta, sekä edistää nopeampaa ja osallistavampaa talouskasvua.

(5)

Georgian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden vuoksi maan viranomaiset pyysivät unionilta täydentävää makrotaloudellista rahoitusapua kesäkuussa 2017.

(6)

Venäjän kanssa elokuussa 2008 syntyneen sotilaallisen konfliktin jälkeen Georgia on hyötynyt kahdesta makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiosta, joihin unioni sitoutui kansainvälisessä avunantajien konferenssissa Brysselissä lokakuussa 2008. Ensimmäinen operaatio, joka oli suuruudeltaan 46 miljoonaa euroa kokonaan avustuksina, toteutettiin vuosina 2009–2010. Toinen, joka oli myös suuruudeltaan 46 miljoonaa euroa, joista puolet avustuksina ja puolet lainoina, toteutettiin vuosina 2015–2017. Lisäksi unioni on myöntänyt Georgialle Euroopan naapuruusvälineen määrärahoista 610–746 miljoonaa euroa vuosiksi 2014–2020, johon sisältyy budjettituki ja tekninen apu. Lisäksi Georgialle on myönnetty naapuruuspolitiikan investointivälineen puitteissa noin 86 miljoonaa euroa maassa vuosina 2008–2017 toteutettaville hankkeille.

(7)

Koska Georgia kuuluu ENP:n piiriin, olisi katsottava, että sille voidaan myöntää unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(8)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.

(9)

Georgian maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, joten unionin makrotaloudellista rahoitusapua Georgialle pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa yhdessä IMF:n ohjelman kanssa asianmukaisena vastauksena Georgian pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Georgian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n rahoitusjärjestelyn puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(10)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan Georgian ulkoisen rahoitusaseman kestävyyden palauttamista ja siten myös maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(11)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä vahvistetaan Georgian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden määrällisen kokonaisarvioinnin perusteella ottaen huomioon maan kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Rahoitusavun määrää vahvistettaessa otetaan huomioon myös kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotettavissa olevat rahoitusosuudet ja tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Georgiassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(12)

Kun otetaan huomioon Georgian jäljellä olevat ulkoiset rahoitustarpeet, sen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen taso mitattuna henkeä kohti laskettujen tulojen ja köyhyysasteen perusteella sekä maan velkaantuneisuus, osa rahoitusavusta olisi myönnettävä avustuksina.

(13)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistettujen ulkoisen toiminnan keskeisten periaatteiden sekä ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen tavoitteiden ja niiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden kanssa.

(14)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Georgiaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusaputoimen keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(15)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Georgian sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(16)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että Georgia noudattaa tehokkaita demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen Georgiassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun Georgialle olisi myös sisällettävä toimenpiteitä assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanon tukemiseksi. Sen varmistamiseksi, että erityistavoitteita voidaan arvioida asianmukaisesti, ne täytyy asettaa todennettavissa ja mitattavissa olevalla tavalla. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytysten täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista. Jos ennakkoedellytykset eivät täyty ja tavoitteita ei saavuteta tai jos assosiaatiosopimuksen tavoitteet ja periaatteet jätetään yleisesti huomiotta, komission olisi keskeytettävä tilapäisesti tai peruutettava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen.

(17)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Georgian olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden mahdollisten unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien väärinkäytösten estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista.

(18)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(19)

Avustuksina myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun määrien ja lainoina myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen olisi oltava yhdenmukaisia monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen talousarviomäärärahojen kanssa.

(20)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(21)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (3) mukaisesti.

(22)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Georgian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Mainitun asetuksen mukaisesti neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti huomattava vaikutus, on asianmukaista käyttää tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon unionin Georgialle myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä,

a)

2 artiklan 1 kohdassa säädetty ennakkoedellytys;

b)

jatkuva tyydyttävä edistyminen sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää IMF:n muulla kuin ennaltavarautuvalla luottojärjestelyllä tukemia tiukkoja sopeutus- ja rakenneuudistustoimia; ja

c)

yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen noudattaminen tyydyttävällä tavalla.

a)

varmistetaan, että Georgia tarkistaa säännöllisesti, että unionin talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty asianmukaisesti, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja ryhtyy tarvittaessa oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin mahdolliset tämän päätöksen nojalla myönnetyt väärin käytetyt varat;

b)

varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja erityisesti määrätään erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) mukaisesti;

c)

annetaan komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirasto mukaan lukien, tai sen edustajille nimenomainen lupa suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;

d)

annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomainen lupa suorittaa tarkastuksia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjatarkastukset ja paikan päällä suoritettavat tarkastukset, kuten toiminnan arvioinnit; ja

e)

varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun ja/tai avustuksen täydelliseen takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Georgia on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai korruptioon tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan.

a)

tarkasteltava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä;

b)

arvioitava Georgian taloustilannetta ja -näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimenpiteiden toteuttamisessa;

c)

osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Georgiassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.