ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 99

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
19. huhtikuu 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Muutokset TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevaan tulliyleissopimukseen (vuoden 1975 TIR-yleissopimukseen)

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2018/588, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta 1-metyyli-2-pyrrolidonin osalta ( 1 )

3

 

*

Komission asetus (EU) 2018/589, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta metanolin osalta ( 1 )

7

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/590, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018, alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Saksan liittotasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

10

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/591, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Saksan liittotasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

11

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/592, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Luxemburgin osalta

12

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/593, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018, luvan antamisesta Italian tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide

14

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/594, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2018, bentseeni-1,2,4-trikarboksyylihappo-1,2-anhydridin (trimellitiinihappoanhydridi) (TMA) tunnistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdan mukaiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 2112)  ( 1 )

16

 

 

III   Muut säädökset

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 94/17/KOL, annettu 31 päivänä toukokuuta 2017, vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmään kuuluvaa liikkuvien palvelujen poikkeussääntöä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä (Norja) [2018/595]

18

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/1


Muutokset TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevaan tulliyleissopimukseen (vuoden 1975 TIR-yleissopimukseen)

YK:n tallettajan ilmoituksen C.N.201.2018.TREATIES – XI.A.16 mukaan seuraavat kaikkia sopimuspuolia koskevat TIR-yleissopimuksen muutokset tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2018

Liitteessä 6 oleva 0.8.3 selittävä huomautus

Korvataan ilmaisu ”50 000 Yhdysvaltojen dollaria” ilmaisulla ”100 000:ta euroa”.

Liitteessä 6 oleva 8.1 a.6 selittävä huomautus

Lisätään 8.1 a.6 selittävä huomautus seuraavasti:

”Komitea voi pyytää toimivaltaisia Yhdistyneiden kansakuntien yksiköitä tekemään lisätarkastuksen. Komitea voi vaihtoehtoisesti päättää palkata riippumattoman ulkopuolisen tilintarkastajan ja antaa TIR:n toimeenpanevalle neuvostolle valtuudet laatia tilintarkastuksen tehtävät tilintarkastuksen tavoitteen ja tarkoitusperän perusteella, jotka komitea on määrittänyt. Tehtävien hyväksymisestä vastaa komitea. Ulkopuolisen riippumattoman tilintarkastajan tekemän lisätarkastuksen jälkeen laaditaan raportti ja tarkastuskirjelmä, jotka toimitetaan komitealle. Tässä tapauksessa ulkopuolisen riippumattoman tilintarkastajan palkkaamiseen, tarjouskilpailu mukaan luettuna, liittyvät kustannukset katetaan TIR:n toimeenpanevan neuvoston talousarviosta.”

Liitteessä 8 oleva 1 a artikla

Lisätään nykyisen tekstin jälkeen 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”4.   Komitea vastaanottaa ja tutkii kansainvälisen järjestön liitteessä 9 olevan kolmannen osan velvoitteiden mukaisesti toimittamat tarkastetut vuotuiset tilinpäätökset ja tarkastusraportin/-raportit. Tarkastuksen aikana ja sen soveltamisalasta riippuen komitea voi pyytää kansainvälistä järjestöä tai riippumatonta ulkopuolista tarkastajaa toimittamaan täydentäviä tietoja, selvityksiä tai asiakirjoja.

5.   Komitealla on riskinarvioinnin perusteella oikeus pyytää lisätarkastuksia, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 4 kohdassa tarkoitettuun tarkastukseen. Komitea valtuuttaa TIR:n toimeenpanevan neuvoston tai pyytää toimivaltaisia Yhdistyneiden kansakuntien yksiköitä tekemään riskinarvioinnin.

Komitea määrittää lisätarkastuksen soveltamisalan ottamalla huomioon TIR:n toimeenpanevan neuvoston tai toimivaltaisten Yhdistyneiden kansakuntien yksiköiden tekemän riskinarvioinnin.

TIR:n toimeenpaneva neuvosto säilyttää kaikkien tässä artiklassa tarkoitettujen tarkastusten tulokset, jotka toimitetaan sopimuspuolille, jotka ottavat ne asianmukaisesti huomioon.

6.   Komitea hyväksyy lisätarkastusten tekemistä koskevan menettelyn.”

Liitteessä 9 olevan ensimmäisen osan alaotsikko

Lisätään ilmaisun ”ehdot ja vaatimukset” eteen ilmaisu ”Vähimmäis-”.

Liitteessä 9 olevan ensimmäisen osan 1 kohdan alku

Lisätään ilmaisu ”Vähimmäis-”.

Liitteessä 9 olevan ensimmäisen osan 7 kohta

Korvataan ilmaisu ”sopimuspuolet mahdollisesti haluavat” ilmaisulla ”kukin sopimuspuoli mahdollisesti haluaa”.

Liitteessä 9 olevan toisen osan menettelyä koskevan kohdan lupamallin ensimmäinen kohta

Korvataan ilmaisu ”hyväksytyn” ilmaisulla ”valtuutetun”.

Liitteessä 9 olevan kolmannen osan 2 kohta

Lisätään n alakohdan jälkeen o, p ja q alakohta seuraavasti:

”o)

ylläpidettävä erillistä kirjanpitoa ja tilejä, jotka sisältävät kansainvälisen vakuusjärjestelmän tehokasta järjestämistä ja toimintaa sekä TIR-carnet'iden painattamista ja jakelua koskevat tiedot ja asiakirjat;

p)

tehtävä täysimääräistä ja oikea-aikaista yhteistyötä muun muassa antamalla toimivaltaisille Yhdistyneiden kansakuntien yksiköille tai muulle asianmukaisesti valtuutetulle toimivaltaiselle taholle pääsy edellä mainittuihin kirjanpitoon ja tileihin ja helpottamalla kaikkina aikoina lisätarkastuksia, joita ne tekevät sopimuspuolten puolesta, liitteessä 8 olevan 1 a artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti;

q)

palkattava riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja, joka tekee o alakohdassa tarkoitettujen kirjanpidon ja tilien vuotuiset tarkastukset. Ulkopuolinen tarkastus tehdään kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti, ja sitä koskevat vuotuinen tarkastusraportti ja tarkastuskirjelmä on toimitettava hallinnolliselle komitealle.”


ASETUKSET

19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/3


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/588,

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta 1-metyyli-2-pyrrolidonin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 68 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alankomaat toimitti 9 päivänä elokuuta 2013 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 69 artiklan 4 kohdan mukaisen asiakirja-aineiston, jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto (2)’, jossa ehdotettiin 1-metyyli-2-pyrrolidonin, jäljempänä ’NMP’, rajoittamista. Liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto osoitti, että unionin laajuiset toimet olivat tarpeen NMP:lle altistuvien työntekijöiden terveydelle aiheutuviin riskeihin puuttumiseksi.

(2)

Alankomaat perusteli NMP:tä koskevan vaaran arviointinsa kyseisen aineen vaikutuksilla useisiin ihmisten terveyttä koskeviin tutkittaviin ominaisuuksiin. Kehitystoksisuutta pidettiin tutkittavista ominaisuuksista tärkeimpänä ja sitä käytettiin määrittämään johdettu vaikutukseton altistumistaso eli DNEL, jolla työntekijä saa enintään altistua NMP:lle hengitysteitse.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (3) säädetään, että jos NMP:tä esiintyy seoksissa pitoisuutena, joka on 0,3 prosenttia tai suurempi, seokset luokitellaan luokkaan lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1B. Rajoitusta olisi sovellettava tällaisiin seoksiin ja sellaisenaan käytettävään aineeseen.

(4)

Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitea, jäljempänä ’RAC’, antoi 5 päivänä kesäkuuta 2014 lausunnon, jossa vahvistetaan, että kehitystoksisuus oli tärkein terveyteen liittyvä tutkittava ominaisuus. RAC katsoi kuitenkin, että NMP:n DNEL:n laskemiseksi olisi käytettävä Alankomaiden käyttämästä poikkeavaa arviointikerrointa. Näin tulokseksi saatu taso on kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä Alankomaat ehdotti hengitysteitse tapahtuvan työntekijöiden NMP:lle altistumisen osalta. RAC laski DNEL:n myös ihon kautta tapahtuvalle työntekijöiden NMP:lle altistumiselle, mitä Alankomaat ei ollut ehdottanut.

(5)

RAC vahvisti, että nämä kaksi DNEL-tasoa ylittävä kokonaisaltistuminen NMP:lle aiheuttaa riskin työntekijöiden terveydelle, ja että ehdotettu rajoitus, joka perustuu näihin kahteen DNEL-tasoon, on tehokkuudeltaan soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla tätä riskiä voidaan pienentää.

(6)

Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysistä vastaava komitea, jäljempänä ’SEAC’, antoi 25 päivänä marraskuuta 2014 lausunnon, jossa se totesi, että ehdotettu rajoitus, sellaisena kuin se on RAC:n muuttamana, on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan vähentää NMP:n työntekijöiden terveydelle aiheuttamaa riskiä, kun otetaan huomioon toimenpiteen sosioekonomiset hyödyt ja sosioekonomiset kustannukset.

(7)

SEAC suositteli, että rajoituksen soveltamista lykätään liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa ehdotetun ajan mukaisesti viidellä vuodella, jotta sidosryhmät voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen noudattamiseksi. SEAC katsoi, että pidempi lykkäysaika saattaisi olla tarpeen johtojen pinnoituksessa, jota Alankomaat piti alana, johon ehdotetulla rajoituksella voisi olla suurimmat kustannusvaikutukset.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi perustettua kemikaaliviraston foorumia kuultiin rajoitusmenettelyn aikana, ja sen suositukset otettiin huomioon.

(9)

Kemikaalivirasto toimitti 9 päivänä joulukuuta 2014 RAC:n ja SEAC:n lausunnot (4) komissiolle.

(10)

Kun komissio sai tietää erosta, joka on RAC:n lausunnossa ehdotetun NMP:lle hengitysteitse altistumisen DNEL:n ja kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevän tiedekomitean (SCOEL) lausunnon jälkeen NMP:lle vahvistetun neuvoston direktiivin 98/24/EY (5) mukaisen työperäisen altistumisen viiteraja-arvon välillä, se pyysi, että RAC ja SCOEL pyrkisivät yhdessä ratkaisemaan tämän asian asetuksen (EY) N:o 1907/2006 95 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän seurauksena RAC ehdotti 30 päivänä marraskuuta 2016 muutettua DNEL:ää hengitysteitse tapahtuvalle työntekijöiden NMP:lle altistumiselle.

(11)

RAC:n ja SEAC:n lausuntojen perusteella komissio katsoo, että työntekijöiden terveyteen kohdistuu NMP:tä valmistettaessa ja sitä käytettäessä riski, jota ei voida hyväksyä, ja siihen on puututtava unionin laajuisesti. Rajoitus, jolla asetetaan DNEL sekä hengitysteitse että ihon kautta tapahtuvalle työntekijöiden NMP:lle altistumiselle, on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide tähän riskiin puuttumiseksi. Tällainen rajoitus olisi seuraavista syistä asianmukaisempi kuin NMP:lle direktiivin 98/24/EY mukaan vahvistettu työperäisen altistumisen viiteraja-arvo: yleinen riskin luonnehdinnan suhde perustuu hengitysteitse ja ihon kautta tapahtuvan NMP:lle altistumisen määrällisille DNEL-tasoille; kemikaaliturvallisuusraportin yhdenmukaistaminen rekisteröintiasiakirjoissa voidaan toteuttaa ainoastaan asetuksella (EY) N:o 1907/2006 yhdenmukaistamalla DNEL:t; jatkokäyttäjillä on sama siirtymäaika kuin valmistajilla ja maahantuojilla asianmukaisten riskinhallintatoimenpiteiden ja toimintaolosuhteiden käyttöön ottamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöiden altistuminen NMP:lle jää alle näiden kahden DNEL:n; DNEL:t sisällytetään käyttöturvallisuustiedotteisiin niitä varten tarkoitettuihin osioihin.

(12)

Näin ollen ehdotettu rajoitus on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan puuttua työntekijöiden terveydelle NMP:lle altistumisesta aiheutuvaan riskiin.

(13)

DNEL:ejä on sovellettava, kun tehdään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukainen aineen kemikaaliturvallisuusarviointi, jotta on helpompi määrittää toimenpiteet, jotka on toteutettava aineeseen liittyvän riskin hallitsemiseksi tietyissä altistumisskenaarioissa. Jos valmistajat, maahantuojat tai jatkokäyttäjät aikovat saattaa markkinoille NMP:tä aineena tai tiettynä pitoisuutena seoksissa, arvioinnin olisi oltava käyttäjien saatavilla aineen kemikaaliturvallisuusraporttien ja käyttöturvallisuustiedotteiden kautta. Valmistajien ja jatkokäyttäjien olisi varmistettava, että DNEL:ejä noudatetaan, kun ainetta valmistetaan tai käytetään sellaisenaan tai seoksessa.

(14)

Sidosryhmille olisi annettava riittävästi aikaa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ehdotetun rajoituksen noudattamiseksi erityisesti johtojen pinnoituksessa, jossa rajoituksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset ovat erityisen korkeat. Tästä syystä, kun otetaan huomioon SEAC:n suositus, rajoituksen soveltamista olisi lykättävä. Lykkäysajassa olisi otettava huomioon RAC:n ja SCOEL:n yhteistyöstä johtuva viive rajoituksen asettamisessa.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  https://echa.europa.eu/documents/10162/ee4c88a9-d26f-4872-98fd-fb41646cc9e1

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(4)  https://echa.europa.eu/documents/10162/aa77c7c4-4026-4ab1-b032-8a73b61ca8bd

(5)  Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteeseen XVII uusi kohta seuraavasti:

”71.

1-metyyli-2-pyrrolidoni

(NMP)

CAS-nro 872-50-4

EY-nro 212-828-1

1.

Ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan käytettävänä aineena tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 9 päivän toukokuuta 2020 jälkeen, paitsi jos valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät ovat sisällyttäneet asianomaisiin kemikaaliturvallisuusraportteihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin johdetut vaikutuksettomat altistumistasot (DNEL), jotka koskevat työntekijöiden altistumista tasolla, joka on 14,4 mg/m3 hengitysteitse ja 4,8 mg/kg/vrk ihon kautta.

2.

Ei saa käyttää aineena sellaisenaan tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 9 päivän toukokuuta 2020 jälkeen, paitsi jos valmistajat ja jatkokäyttäjät toteutettavat asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet ja tarjoavat tarvittavat toimintaolosuhteet sen varmistamiseksi, että työntekijöiden altistuminen jää alle 1 kohdassa määriteltyjen DNEL:ien.

3.

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, niissä säädettyjä velvoitteita sovelletaan markkinoille saattamiseen käyttöä varten tai käyttöön liuotin- tai lähtöaineena johtojen pinnoituksessa 9 päivästä toukokuuta 2024 alkaen.”


19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/7


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/589,

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta metanolin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1), ja erityisesti sen 68 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puola toimitti 16 päivänä tammikuuta 2015 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 69 artiklan 4 kohdan mukaisen asiakirja-aineiston (2), jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’, kyseisen asetuksen 69–73 artiklassa säädetyn rajoitusmenettelyn aloittamiseksi. Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa osoitetaan, että altistuminen tuulilasinpesunesteiden ja denaturoidun alkoholin sisältämälle metanolille aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle, ja ehdotetaan sen markkinoille saattamisen kieltämistä. Liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto osoitti, että unionin laajuiset toimet ovat tarpeen.

(2)

Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa ehdotetun rajoituksen tarkoituksena on vähentää vakavia metanolimyrkytyksiä, joita tapahtuu, kun krooniset alkoholistit ja satunnaisesti muut henkilöt nauttivat tuulilasinpesunesteitä tai denaturoitua alkoholia kulutuskäyttöön soveltuvan alkoholin halpana korvikkeena. Rajoituksen odotetaan vähentävän myös sellaisia metanolimyrkytyksiä, jotka johtuvat vahingossa tapahtuvasta tuulilasinpesunesteen tai denaturoidun alkoholin nielemisestä, sekä lasten myrkytystapauksia. Liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston ja julkisessa kuulemisessa saatujen tietojen mukaan tuulilasinpesunesteen nielemisestä johtuneita myrkytystapauksia on havaittu seitsemässä jäsenvaltiossa, ja kuolemaan johtaneita tapauksia on ollut ainakin kahdessa jäsenvaltiossa.

(3)

Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea, jäljempänä ’RAC’, antoi 4 päivänä joulukuuta 2015 lausunnon, jonka päätelmänä oli, että altistuminen metanolille, jota sisältyy tuulilasinpesunesteisiin ja denaturoituun alkoholiin yli 0,6 painoprosentin pitoisuutena, aiheuttaa kuoleman, vakavan silmävaurion tai muiden vakavien metanolimyrkytyksen vaikutusten riskin. Lisäksi RAC totesi, että ehdotettu rajoitus on niin tehokkuuden kuin toteutettavuuden kannalta soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan puuttua tunnistettuihin riskeihin.

(4)

Sosioekonomisesta analyysistä vastaava kemikaaliviraston komitea, jäljempänä ’SEAC’, antoi 11 päivänä maaliskuuta 2016 lausuntonsa ehdotetusta rajoituksesta. SEAC ei voinut arvioida sosioekonomisia vaikutuksia, joita olisi denaturoidun alkoholin sisällyttämisellä rajoituksen piiriin, sillä liitteen XV mukaiseen asiakirja-aineistoon tai julkisesta kuulemisesta saatuihin tietoihin ei sisältynyt sosioekonomisia tietoja sen osalta. Tuulilasinpesunesteiden osalta SEAC katsoi, että ehdotettu rajoitus on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide tunnistettujen riskien vähentämisen kannalta, kun otetaan huomioon sosioekonomiset edut ja kustannukset. SEAC katsoi myös, että yleisesti ottaen kansallisen lainsäädännön erot jäsenvaltioiden välillä voivat vääristää sisämarkkinoita.

(5)

Kemikaaliviraston foorumia täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi kuultiin rajoitusmenettelyn aikana, ja sen lausunto, jossa ehdotettiin tuulilasin jäänpoistonesteiden sisällyttämistä rajoituksen piiriin, otettiin huomioon.

(6)

Kemikaalivirasto toimitti RAC:n ja SEAC:n lausunnot komissiolle 28 päivänä huhtikuuta 2016 (3). Näiden lausuntojen perusteella komissio päätteli, että tuulilasinpesunesteisiin ja tuulilasin jäänpoistonesteisiin sisältyvä metanoli aiheuttaa ihmisten terveydelle riskin, jota ei voida hyväksyä ja johon on puututtava unionin laajuisesti.

(7)

Sidosryhmille olisi annettava riittävästi aikaa toteuttaa ehdotetun rajoituksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti, jotta varastossa olevat tuotteet voidaan myydä ja jotta voidaan varmistaa asianmukainen viestintä toimitusketjussa. Sen vuoksi rajoituksen soveltamista olisi lykättävä.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  https://echa.europa.eu/documents/10162/78b0f856-3751-434b-b6bc-6d33cd630c85

(3)  https://echa.europa.eu/documents/10162/2b3f6422-ab4d-4b85-9642-ebe225070858


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteeseen XVII uusi kohta seuraavasti:

”69.

Metanoli

CAS-numero 67-56-1

EY-numero 200-659-6

Ei saa 9. toukokuuta 2018 jälkeen saattaa markkinoille yleiseen kulutukseen tuulilasin pesu- ja jäänpoistonesteissä pitoisuutena, joka on 0,6 painoprosenttia tai suurempi.”


PÄÄTÖKSET

19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/10


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/590,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018,

alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Saksan liittotasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Saksan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut sen tehtävän päätyttyä, jonka perusteella Birgit J. HONÉta (Staatssekretärin für Europa und Regionale Landesentwicklung, Niedersächsische Staatskanzlei) ehdotettiin.

(3)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut Fritz JAECKELin toimikauden päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraavat henkilöt alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

a)

jäseneksi:

Birgit J. HONÉ, Ministerin für Bundes- und Europaangelegenheiten und Regionale Entwicklung (Niedersachsen) (change of mandate),

ja

b)

varajäseneksi:

Clemens LAMMERSKITTEN, Mitglied des Niedersächsischen Landtags.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä huhtikuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. PORODZANOV


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).


19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/11


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/591,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018,

alueiden komitean yhden jäsenen, jota Saksan liittotasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Saksan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi. Joachim WOLBERGS tuli 4 päivänä maaliskuuta 2016 neuvoston päätöksellä (EU) 2016/333 (4) jäseneksi Dagmar MÜHLENFIELDin tilalle.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Joachim WOLBERGSin toimikauden päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraava henkilö alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

Dr Peter KURZ, Oberbürgermeister der Stadt Mannheim.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä huhtikuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. PORODZANOV


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2016/333, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2016, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Saksan liittotasavalta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 62, 9.3.2016, s. 16).


19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/12


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/592,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018,

työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Luxemburgin osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (1) ja erityisesti sen 23 ja 24 artiklan,

ottaa huomioon Luxemburgin hallituksen neuvostolle esittämät ehdokasluettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto nimitti 20 päivänä syyskuuta 2016 antamallaan päätöksellä (2) työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenet ja varajäsenet 25 päivänä syyskuuta 2016 alkavaksi ja 24 päivänä syyskuuta 2018 päättyväksi kaudeksi.

(2)

Luxemburgin hallitus on esittänyt ehdokkaat useisiin avoinna oleviin paikkoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään seuraavat henkilöt työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäseniksi ja varajäseniksi 24 päivänä syyskuuta 2018 päättyväksi toimikaudeksi:

I

HALLITUSTEN EDUSTAJAT

Maa

Jäsenet

Varajäsenet

Luxemburg

Tom GOEDERS

Laurent PEUSCH

Jonathan PEREIRA NEVES

II

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Maa

Jäsenet

Varajäsenet

Luxemburg

Carlos PEREIRA

Paul DE ARAUJO

Eduardo DIAS

III

TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Maa

Jäsenet

Varajäsenet

Luxemburg

Patricia HEMMEN

François ENGELS

Héloise ANTOINE

2 artikla

Neuvosto nimittää myöhemmin jäsenet ja varajäsenet, joita ei ole vielä esitetty.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä huhtikuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. PORODZANOV


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).

(2)  Neuvoston päätös, annettu 20 päivänä syyskuuta 2016, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 348, 23.9.2016, s. 3).


19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/14


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/593,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2018,

luvan antamisesta Italian tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Italia pyysi komissiossa 27 päivänä syyskuuta 2017 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä lupaa erityistoimenpiteelle direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeamiseksi ja lupaa ottaa käyttöön pakollinen sähköinen laskutus kaikkien Italian alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten osalta lukuun ottamatta niitä verovelvollisia, jotka hyötyvät kyseisen direktiivin 282 artiklassa tarkoitetusta pieniä yrityksiä koskevasta vapautuksesta, ja ohjata laskut Italian verohallinnon hallinnoiman järjestelmän ”Sistema di Interscambio”, jäljempänä ’SdI’, kautta.

(2)

Komissio ilmoitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Italian tekemästä pyynnöstä muille jäsenvaltioille 3 päivänä marraskuuta 2017 ja 6 päivänä marraskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti 7 päivänä marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä Italialle, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointia varten tarvittavat tiedot.

(3)

Italian mukaan pakollisen sähköisen laskutuksen käyttö siten, että laskut toimitetaan SdI:n kautta, mahdollistaisi sen, että Italian verohallinto saa reaaliaikaisesti kauppiaiden esittämiin ja vastaanottamiin laskuihin sisältyvät tiedot. Veroviranomaiset voisivat näin ollen tarkistaa oikea-aikaisesti ja automaattisesti ilmoitetun ja maksetun arvonlisäveron määrien välisen johdonmukaisuuden.

(4)

Italia katsoo, että yleisen sähköisen laskutusvelvoitteen käyttöönotto auttaisi torjumaan petoksia ja verovilppiä, edistäisi digitalisointia ja yksinkertaistaisi veronkantoa.

(5)

Italian mukaan pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönotolle on jo luotu perusta nykyisen SdI-järjestelmän vapaaehtoisen käytön perusteella varmistamalla joustava siirtyminen sähköiseen laskutukseen ja rajoittamalla samalla erityistoimenpiteen vaikutusta verovelvollisiin.

(6)

Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteen laaja soveltamisala ja uutuus, on tärkeää arvioida erityistoimenpiteen vaikutusta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjuntaan ja verovelvollisiin. Kun Italia katsoo, että erityistoimenpiteen voimassaolon jatkaminen on tarpeen, sen olisi sen vuoksi toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö ja kertomus, johon sisältyy arvio erityistoimenpiteen tehokkuudesta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa.

(7)

Tämä erityistoimenpide ei saisi vaikuttaa hankkijan oikeuteen saada paperimuotoisia laskuja yhteisön sisäisissä liiketoimissa.

(8)

Pyydetty erityistoimenpide olisi myönnettävä rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko erityistoimenpide aiheellinen ja tehokas tavoitteisiinsa nähden.

(9)

Erityistoimenpide on näin ollen oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, koska se on ajallisesti ja soveltamiseltaan rajoitettu, sillä sitä ei sovelleta verovelvollisiin, jotka hyötyvät direktiivin 2006/112/EY 282 artiklassa tarkoitetusta pieniä yrityksiä koskevasta vapautuksesta. Erityistoimenpide ei myöskään aiheuta sellaista vaaraa, että veropetokset siirtyisivät muille aloille tai muihin jäsenvaltioihin.

(10)

Erityistoimenpide ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään, eikä se vaikuta epäsuotuisasti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 218 artiklassa säädetään, Italialla on ainoastaan lupa hyväksyä laskuja sähköisessä muodossa olevien tositteiden ja ilmoitusten muodossa, jos ne esittää verovelvollinen, joka on sijoittautunut Italian alueelle ja joka ei hyödy direktiivin 2006/112/EY 282 artiklassa tarkoitetusta pieniä yrityksiä koskevasta vapautuksesta.

2 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 232 artiklassa säädetään, Italialla on lupa säätää, että Italian alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten esittämien sähköisten laskujen käyttöön ei sovelleta vastaanottajan suostumusta paitsi silloin, kun kyseiset laskut esittävät verovelvolliset, jotka hyötyvät direktiivin 2006/112/EY 282 artiklassa tarkoitetuista pieniä yrityksiä koskevista vapautuksista.

3 artikla

Italian on ilmoitettava 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten täytäntöönpanoa koskevat kansalliset toimenpiteet komissiolle.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2018 alkaen 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.

Jos Italia katsoo, että 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten voimassaolon jatkaminen on tarpeen, Italian on toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö sekä kertomus, jossa arvioidaan 3 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden tehokkuutta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa. Kyseisessä kertomuksessa on lisäksi arvioitava kyseisten toimenpiteiden vaikutusta verovelvollisiin erityisesti sen kannalta, lisäävätkö kyseiset toimenpiteet näiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 16 päivänä huhtikuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. PORODZANOV


(1)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.


19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/16


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/594,

annettu 13 päivänä huhtikuuta 2018,

bentseeni-1,2,4-trikarboksyylihappo-1,2-anhydridin (trimellitiinihappoanhydridi) (TMA) tunnistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdan mukaiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 2112)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 59 artiklan 9 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alankomaat toimitti asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti 8 päivänä elokuuta 2016 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, kyseisen asetuksen liitteen XV mukaisesti laaditun asiakirja-aineiston, jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’, bentseeni-1,2,4-trikarboksyylihappo-1,2-anhydridin (trimellitiinihappoanhydridi) (TMA) (EY-numero 209-008-0, CAS-numero 552-30-7) tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, koska se täyttää asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdassa esitetyt perusteet. Liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston mukaan TMA:n hengitysteitä herkistävien ominaisuuksien vuoksi on olemassa tieteellisiä todisteita sellaisista todennäköisistä vakavista vaikutuksista ihmisten terveyteen, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin muiden asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset.

(2)

Kemikaalivirastossa toimiva jäsenvaltioiden komitea antoi 15 päivänä joulukuuta 2016 lausuntonsa (2) liitteen XV mukaisesta asiakirja-aineistosta. Jäsenvaltioiden komitean enemmistö katsoi, että TMA täyttää edellytykset asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdan mukaiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamista varten, mutta komitea ei päässyt yksimieliseen sopimukseen. Kolme jäsentä pidättyi äänestämästä. Kolme jäsentä katsoi, ettei ollut olemassa riittävästi tieteellisiä todisteita sellaisista TMA:n todennäköisistä vakavista vaikutuksista ihmisten terveyteen, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin muiden asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset. Kyseiset kolme jäsentä ilmaisivat epäilyksensä TMA:n terveysvaikutusten tyypistä, vakavuudesta, peruuttamattomuudesta, viiveestä, sen vaikutuksiin liittyvistä sosiaalisista huolenaiheista ja siitä, että TMA:n osalta on mahdotonta johtaa turvallista altistumistasoa.

(3)

Kemikaalivirasto siirsi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan 9 kohdan nojalla 17 päivänä tammikuuta 2017 jäsenvaltioiden komitean lausunnon komissiolle päätöksen tekemiseksi TMA:n tunnistamisesta kyseisen asetuksen 57 artiklan f alakohdan pohjalta.

(4)

Komissio toteaa jäsenvaltioiden komitean enemmistön kannan mukaisesti, että liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa esitetyt ja käsitellyt tiedot osoittavat, että TMA aiheuttaa vakavaa ja pysyvää keuhkojen toiminnan heikentymistä, jos altistuminen pitkittyy eikä mitään toimenpiteitä toteuteta. Ilmoitetut haitalliset vaikutukset vaihtelevat työperäisestä sarveiskalvontulehduksesta ja astmasta vakaviin sairauksiin, kuten keuhkosairaus-anemia-oireyhtymään, allergiseen kurkunpäätulehdukseen ja allergiseen keuhkorakkulatulehdukseen. Jotkin näistä vaikutuksista ovat olleet niin vakavia, että henkilöt ovat joutuneet jättämään työpaikkansa. Vakavimmat vaikutukset voivat vaatia pitkäaikaista lääketieteellistä hoitoa.

(5)

Komissio toteaa, että jotkin TMA:n vaikutuksista peruuntuvat altistumisen päätyttyä, mutta herkistymisen ensimmäinen vaihe (induktio) on peruuttamaton. Ihmisiä koskevien saatavilla olevien tietojen pohjalta ei myöskään ole mahdollista johtaa sellaista TMA:n pitoisuutta, jonka alittuessa herkistymistä ei tapahdu. Vakavilla vaikutuksilla näyttää lisäksi olevan latenssiaika. Se mahdollisuus, että peruuttamattomia vaikutuksia esiintyy jo ennen terveysongelman tunnistamista, on tunnustettu silloin, kun muita aineita (3) on tunnistettu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdan mukaisiksi erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi hengitysteitä herkistävien ominaisuuksiensa vuoksi, ja tämä on vahvistettu eurooppalaisessa oikeuskäytännössä (4).

(6)

Komissio toteaa, että aiemmin herkistyneet työntekijät voidaan siirtää ainoastaan sellaisiin tehtäviin, joissa TMA:lle ei altistuta laisinkaan, vakavien haitallisten vaikutusten uudelleen esiintymisen välttämiseksi, mistä aiheutuu sosiaalisia huolenaiheita ja vaikutuksia herkistyneiden työntekijöiden elämänlaatuun.

(7)

Komissio katsoo näin ollen jäsenvaltioiden komitean enemmistön kannan mukaisesti, että TMA aiheuttaa samantasoista huolta kuin muiden asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset ja tämän vuoksi TMA olisi tunnistettava kyseisen asetuksen 57 artiklan f alakohdan mukaiseksi erittäin suurta huolta aiheuttavaksi aineeksi hengitysteitä herkistävien ominaisuuksiensa vuoksi.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Tunnistetaan bentseeni-1,2,4-trikarboksyylihappo-1,2-anhydridi (trimellitiinihappoanhydridi) (TMA) (EY-numero 209-008-0, CAS-numero 552-30-7) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdan mukaiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi hengitysteitä herkistävien ominaisuuksiensa vuoksi.

2.   Sisällytetään 1 kohdassa eritelty aine asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun mahdollisesti sisällytettävien aineiden luetteloon siten, että sisällyttämisen perustetta koskevaan kohtaan lisätään maininta ”Hengitysteitä herkistäviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta) – ihmisten terveys”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Euroopan kemikaalivirastolle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Elżbieta BIEŃKOWSKA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  http://echa.europa.eu/role-of-the-member-state-committee-in-the-authorisation-process/svhc-opinions-of-the-member-state-committee

(3)  Agreement of the Member States Committee on the identification of Diazene-1,2-dicarboxamide [C,C-azodi(formamide)] as a substance of very high concern https://echa.europa.eu/documents/10162/5b3971ca-7683-414b-b7df-085744c5b327;

Agreement of the Member States Committee on the identification of Hexahydromethylphthalic anhydride, Hexahydro-4-methylphthalic anhydride, Hexahydro-1-methylphthalic anhydride, Hexahydro-3-methylphthalic anhydride as substances of very high concern https://echa.europa.eu/documents/10162/ab858db8-5467-429c-a94d-2e563f523d01;

Agreement of the Member States Committee on the identification of cyclohexane-1,2-dicarboxylic anhydride, cis-cyclohexane-1,2-dicarboxylic anhydride, transcyclohexane-1,2-dicarboxylic anhydride as substances of very high concern https://echa.europa.eu/documents/10162/8a707077-bf1c-462d-bf25-dd58ffa14cf8.

(4)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2015, Polynt ja Sitre v. ECHA, T-134/13, ECLI:EU:T:2015:254, ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2015, Hitachi Chemical Europe ym. v. ECHA, T-135/13, ECLI:EU:T:2015:253.


III Muut säädökset

EUROOPAN TALOUSALUE

19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/18


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 94/17/KOL,

annettu 31 päivänä toukokuuta 2017,

vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmään kuuluvaa liikkuvien palvelujen poikkeussääntöä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä (Norja) [2018/595]

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka

ottaa huomioon

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61 ja 62 artiklan,

ETA-sopimuksen pöytäkirjan 26,

valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan,

valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti sen II osan 7 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

I   TOSISEIKAT

1.   Menettely

(1)

Norjan viranomaiset ilmoittivat pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti 13 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä (1) vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmästä. Valvontaviranomainen hyväksyi ilmoitetun tukijärjestelmän kyseisen ilmoituksen ja sen jälkeen toimitettujen tietojen (2) perusteella 18 päivänä kesäkuuta 2014 antamallaan päätöksellä N:o 225/14/KOL.

(2)

EFTAn tuomioistuin kumosi 23 päivänä syyskuuta 2015 asiassa E-23/14 (3), Kimek Offshore AS v. EFTAn valvontaviranomainen, antamallaan tuomiolla valvontaviranomaisen päätöksen osittain.

(3)

Valvontaviranomainen pyysi Norjan viranomaisilta lisätietoja 15 päivänä lokakuuta 2015 päivätyllä kirjeellä (4). Norjan viranomaiset vastasivat 6 päivänä marraskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä (5).

(4)

Valvontaviranomainen aloitti 9 päivänä joulukuuta 2015 antamallaan päätöksellä N:o 489/15/KOL muodollisen tutkintamenettelyn. Norjan viranomaiset vastasivat valvontaviranomaisen päätökseen 13 päivänä tammikuuta 2016 päivätyllä kirjeellä (6).

(5)

Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa 30 päivänä kesäkuuta 2016 (7). Valvontaviranomainen sai huomautuksia kahdelta asianomaiselta osapuolelta, Kimek Offshore AS:ltä (12 päivänä toukokuuta 2016 päivätty kirje (8)) ja NHO Finnmarkilta (4 päivänä heinäkuuta 2016 päivätty kirje (9)), huomautusten esittämiselle asetettuun määräaikaan eli 30 päivään heinäkuuta 2016 mennessä. Valvontaviranomainen lähetti huomautukset 2 päivänä elokuuta 2016 päivätyllä kirjeellä (10) Norjan viranomaisille, joille annettiin tilaisuus vastata niihin. Norjan viranomaiset vastasivat 5 päivänä syyskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä (11).

2.   Muodollisen tutkintamenettelyn laajuus

(6)

EFTAn tuomioistuin kumosi tuomiollaan osittain valvontaviranomaisen päätöksen, joka koski vuosien 2014–2020 alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmää. Valvontaviranomainen ei tarkastellut uudelleen koko tukijärjestelmää muodollisen tutkintamenettelyn aikana. Tutkinta kohdistui siihen järjestelmän osaan (liikkuvien palvelujen poikkeussääntö), jota koskevilta osilta valvontaviranomaisen päätös kumottiin.

(7)

Koska liikkuvien palvelujen sääntö poikkeaa eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmässä vahvistetuista säännöistä, valvontaviranomainen esittää täydellisyyden vuoksi yleiskatsauksen tukijärjestelmän tavoitteeseen ja oikeudelliseen perustaan, minkä jälkeen se käsittelee Norjan yritysten rekisteröintisääntöjä ja liikkuvien palvelujen poikkeussääntöä.

3.   Yleiskatsaus tukijärjestelmään

3.1   Tavoite

(8)

Eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmän tavoitteena on työllisyyttä edistämällä vähentää tai estää väestökato Norjan harvimmin asutuilla alueilla. Tavoitteen saavuttamiseksi toimintatukijärjestelmä vähentää työllistämiskustannuksia alentamalla sosiaaliturvamaksuja tietyillä maantieteellisillä alueilla. Tuki-intensiteetti riippuu pääsääntöisesti siitä maantieteellisestä alueesta, jossa liiketoimintayksikkö on rekisteröity. Rekisteröintisäännöt selitetään tarkemmin jäljempänä.

3.2   Kansallinen oikeusperusta

(9)

Järjestelmän kansallinen oikeusperusta on Norjan sosiaalivakuutuslain (12) 23–2 §. Siinä vahvistetaan työnantajan yleinen velvollisuus maksaa sosiaaliturvamaksuja, jotka lasketaan työntekijälle maksettavan bruttopalkan perusteella. Kyseisen pykälän 12 momentin mukaan Norjan suurkäräjät voi hyväksyä alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja ja tiettyjen alojen yrityksiä koskevia erityissäännöksiä. Järjestelmän oikeusperustan muodostaa siten Norjan sosiaalivakuutuslaki yhdessä Norjan suurkäräjien vuotuisten päätösten kanssa (13).

3.3   Rekisteröintisäännöt

(10)

Tukioikeus määräytyy sen perusteella, onko yritys rekisteröity tukikelpoisella alueella. Tuki-intensiteetti riippuu pääsääntöisesti siitä maantieteellisestä alueesta, jossa yritys on rekisteröity.

(11)

Norjan laki vaatii yrityksiä rekisteröimään alayksiköitä kaikkia erillisiä liiketoimintoja varten (14). Mikäli yritys harjoittaa erilaisia liiketoimintoja, on sen rekisteröitävä niitä varten erilliset alayksiköt. Erilliset yksiköt on lisäksi rekisteröitävä, mikäli toimintoja harjoitetaan eri maantieteellisillä alueilla.

(12)

Norjan viranomaisten mukaan erillisen liiketoiminnon kriteeri täyttyy, kun vähintään yksi työntekijä työskentelee emoyksikölle erillisellä alueella, jota voidaan myös käyttää yrityksen vierailutilana. Kukin alayksikkö muodostaa oman eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen laskentaperustansa riippuen siitä alueesta, jossa se on rekisteröity. Tällä tavoin yritys, joka on rekisteröity muualla kuin järjestelmän tukikelpoisella alueella, on tukikelpoinen, jos ja siltä osin kuin se harjoittaa taloudellista toimintaa tukikelpoisella alueella sijaitsevassa alayksikössä.

3.4   Liikkuvat palvelut – tarkasteltavana oleva toimenpide

(13)

Rekisteröintiä koskevasta pääsäännöstä poiketen järjestelmää sovelletaan myös yrityksiin, jotka on rekisteröity tukikelpoisen alueen ulkopuolella, jotka vuokraavat työntekijöitä tukikelpoiselle alueelle ja joiden työntekijät liikkuvat työssään tukikelpoisella alueella. Tällaisesta työstä käytetään tässä päätöksessä nimitystä ”liikkuvat palvelut”. Tässä päätöksessä tarkastellaan tätä poikkeusta, ja siitä käytetään jäljempänä nimitystä ’poikkeussääntö’. Poikkeussäännön kansallinen oikeusperusta on Norjan suurkäräjien 5 päivänä joulukuuta 2013 antaman päätöksen N:o 1482 1 §:n 4 momentti, jossa säädetään muun muassa vuonna 2014 annetun Norjan sosiaalivakuutuslain mukaisten verokantojen määrittelystä.

(14)

Poikkeusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun työntekijä oleskelee vähintään puolet työpäivistään tukikelpoisella alueella. Alennettua verokantaa sovelletaan ainoastaan siihen työn osaan, joka suoritetaan tukikelpoisella alueella. Rekisteröintijakso on pääsääntöisesti yksi kalenterikuukausi. Sosiaaliturvamaksut lasketaan sillä alueella sovellettavan verokannan perusteella, jossa työnantajan katsotaan harjoittavan liiketoimintaansa.

(15)

Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi Oslossa (joka sijaitsee tukikelpoisuuden piiriin kuulumattomalla alueella 1, jossa verokanta on siten tavanomainen 14,1 prosenttia) rekisteröidyn yksikön työntekijä suorittaa 60 prosenttia yhden kalenterikuukauden työstään Vardøssa (joka sijaitsee alueella 5, jossa verokanta on 0 prosenttia) ja loput Oslossa, yritys voi soveltaa nollaverokantaa Vardøssa suoritetusta työstä maksettavaan palkkaan, mutta ei Oslossa suoritetusta työstä maksettavaan palkkaan.

4.   EFTAn tuomioistuimen tuomio

(16)

EFTAn tuomioistuin kumosi valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL siltä osin kuin päätöksellä lopetettiin alustava tutkimus tukitoimenpiteestä, joka sisältyy Norjan suurkäräjien 5 päivänä joulukuuta 2013 antaman päätöksen N:o 1482 1 §:n 4 momenttiin, jossa säädetään muun muassa vuonna 2014 annetun Norjan sosiaalivakuutuslain mukaisten verokantojen määrittelystä.

(17)

EFTAn tuomioistuin päätteli (15), että valvontaviranomainen ei ollut arvioinut olosuhteita ja niiden seurauksia sen selvittämiseksi, oliko Norjan suurkäräjien päätöksen 1 §:n 4 momentissa vahvistettu sääntö yhteensopiva ETA-sopimuksen toiminnan kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla etenkin, kun tarkastellaan poikkeussäännön vaikutusta kilpailuun ja kauppaan ja sen yhteensopivuutta vuosille 2014–2020 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (16) 16 kohdan kanssa. Tuomioistuimen mukaan valvontaviranomaisen olisi pitänyt suorittaa tällainen yksityiskohtainen arviointi ilmoitettua järjestelmää tarkastellessaan.

(18)

Norjan suurkäräjien päätöksen N:o 1482 1 §:n 4 momentin sanamuoto ilmentää poikkeussääntöä (joka on tämän päätöksen kohteena), ja siinä säädetään vastaavasta kiertämisen torjuntatoimenpiteestä. Sen tarkoituksena on estää yrityksiä hakemasta tukea järjestelmästä siten, että ne ainoastaan rekisteröivät yrityksen alueella, jossa sosiaaliturvamaksut ovat pienemmät, ja ryhtyvät tämän jälkeen tarjoamaan liikkuvia palveluja tai vuokraavat työntekijöitään työhön sellaiselle alueelle, jossa sosiaaliturvamaksut ovat korkeammat. Kiertämisen torjuntatoimenpide ei ole tämän menettelyn kohteena (17).

5.   Norjan viranomaisten huomautukset EFTAn valvontaviranomaisen päätökseen N:o 489/15/KOL

(19)

Valvontaviranomaisen aloitettua muodollisen tutkintamenettelyn Norjan viranomaiset ovat selventäneet (18) näkemystään siitä, että sosiaaliturvamaksujen järjestelmässä sovellettava verokanta on jo ennen vuotta 2007 määräytynyt sen perusteella, millä alueella työnantajan on katsottu harjoittavan liiketoimintaansa. Säännön taustalla on olettama siitä, että ainoastaan tukikelpoisella alueella taloudellista toimintaa harjoittavien yritysten tulisi saada tukea ja ainoastaan siltä osin kuin ne tarjoavat alueella taloudellisia palveluja. Rekisteröinnillä ei ole ratkaisevaa merkitystä.

(20)

Eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmän perusteella myönnetty tuki on vuodessa noin 6,85 miljardia Norjan kruunua (19). Norjan viranomaiset ovat esittäneet vuoden 2015 kahdeksalta ensimmäiseltä kuukaudelta kerättyjen tietojen perusteella arvion poikkeussäännön vaikutuksista eri alueilla koko vuonna 2015. Alueet 1, 2, 3, 4 ja 4a on kuvattu päätöksen N:o 225/14/KOL 25 kohdassa. Alue 1 käsittää Norjan keskeiset alueet sekä kaikki Norjan ulkopuoliset alueet. Alueella 1 harjoitettuun toimintaan ei voida myöntää tukea järjestelmästä. Sitä ei voida myöntää myöskään alueella 1a harjoitettuun toimintaan. Norjan viranomaiset ovat kuitenkin perustaneet alueelle 1a järjestelmän, jossa sosiaaliturvamaksuja on alennettu. Alennus on myönnetty vähämerkityksisenä tukena. Toimenpiteet, jotka täyttävät vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (20) edellytykset, eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua tukea.

Taulukko

Taulukossa esitetään arvio tuesta, jota tukijärjestelmässä tarkoitetuilla alueilla rekisteröidyille yrityksille on myönnetty poikkeussäännön johdosta vuonna 2015

Alue

Miljoonaa Norjan kruunua

1

240

1a

38

2

9

3

1

4

1

4a

10

Yhteensä

300

(21)

Norjan viranomaiset ovat selittäneet, että luvut voivat vaihdella huomattavasti liikkuvien palvelujen luonteen mukaan. Suurissa rakennushankkeissa käytetään tyypillisesti liikkuvia palveluja, mikä lisää niiden käyttöä. Tukikelpoisilla alueilla paljon toimintaa harjoittavat yritykset voivat järjestää toimintansa uudelleen perustamalla alayksiköitä kyseisille alueille. Tämä vaikuttaa myös poikkeussäännön arvioituun vaikutukseen. Norjan viranomaiset korostavat vielä myönteisiä välillisiä vaikutuksia, joita rakennusalan toiminnan lisääntymisellä on muiden alojen työllisyyteen tukikelpoisilla alueilla.

(22)

Poikkeussäännön avulla tukikelpoisten alueiden yritykset voivat hankkia työvoimaa alhaisemmilla kustannuksilla. Ilman sitä näiden yritysten olisi vaikeampaa houkutella erikoistunutta työvoimaa. Liikkuvien palvelujen kautta saadulla erikoistuneella työvoimalla voidaan myös lisätä paikallisyritysten tietoja ja osaamista. Tämä ammattitaito voi säilyä yrityksessä vielä sen jälkeen, kun liikkuva työntekijä on jo poistunut sieltä, millä on pysyvä vaikutus paikalliseen työvoimaan ja yrityksiin.

(23)

Poikkeussääntö asettaa kaikki tukikelpoisen alueen talouden toimijat yhtäläiseen asemaan. Paikalliset yritykset hyötyvät kilpailusta, sillä liikkuvat palvelut ovat muita edullisempia.

(24)

Tukikelpoisilla alueilla väliaikaisesti oleskelevat työntekijät edistävät paikallista taloutta ostamalla hyödykkeitä ja palveluja. Vaikutus on väliaikainen, kun liikkuvat palvelut liittyvät väliaikaiseen hankkeeseen. Pitkäaikainen se on vastaavasti silloin, kun liikkuvia palveluja käytetään alueella pysyvästi.

(25)

Keskeisillä alueilla rekisteröidyt yritykset, jotka tarjoavat liikkuvia palveluja tukikelpoisilla alueilla, voivat palkata paikallista työvoimaa. Vaikka nämä työpaikat ovat väliaikaisia, ne lisäävät palkkatuloja tukikelpoisilla alueilla, mikä puolestaan lisää taloudellista toimintaa. Norjan viranomaiset väittävät, että poikkeussääntö alentaa työvoimakustannuksia ja tällainen työvoima on edullisempaa alueilla, joilla sitä voidaan käyttää. Tämä lisää työllisyyttä.

6.   Asianomaisten osapuolten huomautukset

6.1   Kimek Offshore AS

(26)

Kimek Offshore AS, jäljempänä ’Kimek’, on öljy- ja kaasuteollisuuden palveluyritys. Se kuuluu Kimek-konserniin. Kimek sijaitsee Finnmarkin läänissä Kirkenesissä, jossa sosiaaliturvamaksujärjestelmän verokanta on nolla prosenttia.

(27)

Kimek on esittänyt huomautuksia valvontaviranomaisen päätöksestä aloittaa muodollinen tutkintamenettely sekä edellä tiivistetysti esitetyistä Norjan viranomaisten huomautuksista.

(28)

Kimek katsoo, että Norjan viranomaiset eivät pääosin ole esittäneet asiakirjanäyttöä väitteistä, joiden mukaan poikkeussäännöllä myötävaikutetaan hyvin määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen, tukitoimenpiteisiin on tarve, sääntö on tarkoituksenmukainen, sillä on kannustava vaikutus, se on oikeasuhteinen ja kilpailuun ja ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuvat kohtuuttomat kielteiset vaikutukset vältetään.

(29)

Kimekin kilpailijat ovat pääosin sijoittautuneet muualle kuin aluetukikelpoisille alueille. Kimek vastustaa poikkeussääntöä, koska sen johdosta tukikelpoisten alueiden ulkopuolella sijaitsevat yritykset voivat hyötyä tukijärjestelmästä, kun ne harjoittavat toimintaa tukikelpoisilla alueilla. Se väittää, ettei kyseisiin yrityksiin kohdistu samoja haasteita kuin tukikelpoisilla alueilla sijaitseviin yrityksiin. Sen mukaan poikkeussäännön avulla ei pystytä vähentämään väestökatoa ja säilyttämään asutusmallia tukikelpoisilla alueilla. Siitä on päinvastoin vahinkoa tukikelpoisilla alueilla sijaitseville yrityksille.

(30)

Kimek on eri mieltä Norjan viranomaisten kanssa siitä, että poikkeussäännön avulla paikalliset yritykset voivat hankkia alhaisemmilla kustannuksilla erikoistunutta työvoimaa, jota ei muuten olisi saatavilla. Se väittää, etteivät Norjan viranomaiset ole osoittaneet näin olevan eivätkä ole esittäneet tästä asiakirjanäyttöä.

(31)

Kimek väittää, että poikkeussääntö saattaa aiheuttaa aivovuotoa tukikelpoisilta alueilta, koska siellä ei ole töitä.

(32)

Kimek huomauttaa, etteivät Norjan viranomaiset ole esittäneet asiakirjanäyttöä siitä, että muut kuin paikallisesti rekisteröidyt yritykset palkkaavat tukikelpoisella alueella asuvia työntekijöitä.

(33)

Kimek väittää lisäksi, että liikkuvat offshore-työntekijät eivät piristä paikallistaloutta merkittävästi. He asuvat öljynporauslautoilla, joilla he viettävät suuren osan vapaa-ajastaan ja joilla he myös ruokailevat.

(34)

Kimek toteaa Norjan viranomaisten väitteestä, jonka mukaan liikkuvien työntekijöiden tiedot ja osaaminen jäävät paikallisiin yrityksiin, ettei sen mielestä näin vähennetä tai estetä väestökatoa.

(35)

Kimek väittää, etteivät Norjan viranomaiset ole esittäneet asiakirjanäyttöä siitä, kuinka poikkeussäännöllä lisätään kilpailua. Kimek viittaa tältä osin Norjan työlainsäädännön erityispiirteeseen, jonka mukaan liikkuvia työntekijöitä lähettävät yritykset voivat sallia työntekijöidensä työskentelevän 12 tunnin vuoroissa, kun taas paikallisiin yrityksiin sovelletaan 8 tunnin työaikarajoitusta. Tämä asettaa paikalliset yritykset merkittävästi epäedulliseen asemaan.

6.2   NHO Finnmark

(36)

NHO Finnmark on Norjan työnantajien liiton (Næringslivets Hovedorganisasjon, NHO) paikallistoimisto. Se tukee edellä esitettyjä Kimekin huomautuksia.

(37)

NHO Finnmark katsoo, että aluetukea olisi myönnettävä ainoastaan yrityksille, jotka sijaitsevat aluetukikelpoisilla alueilla. Tukikelpoisten alueiden ulkopuolella rekisteröidyillä yrityksillä ei ole samoja haasteita kuin tukikelpoisilla alueilla rekisteröidyillä yrityksillä. Poikkeussäännön avulla ei pystytä vähentämään väestökatoa ja säilyttämään asutusmallia. Siitä on NHO Finnmarkin mukaan päinvastoin vahinkoa tukikelpoisilla alueilla sijaitseville yrityksille.

(38)

Kimekin tavoin NHO Finnmark korostaa, että Norjan työlainsäädännössä annetaan erityistä etua yrityksille, joita ei ole rekisteröity tukikelpoisella alueella. NHO Finnmark katsoo, etteivät liikkuvat työntekijät edistä paikallistaloutta samalla tavoin kuin alueella asuvat työntekijät.

7.   Norjan viranomaisten huomautukset asianomaisten osapuolten esittämistä huomautuksista

(39)

Norjan viranomaiset toteavat vastauksessaan asianomaisten osapuolten huomautuksiin, että muodollisen tutkintamenettelyn kohteena on poikkeussääntö eikä varsinainen tukijärjestelmä. Norjan viranomaiset selittävät, että poikkeussääntö ilmentää sitä yleistä periaatetta, että aluetukea tulisi myöntää järjestelmään kuuluvilla maantieteellisillä alueilla tosiasiassa harjoitettavaan taloudelliseen toimintaan.

(40)

Norjan viranomaiset korostavat, ettei sen paremmin ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa kuin alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissakaan edellytetä, että aluetuen saajien on oltava rekisteröity aluetukikelpoisella alueella. Ne ovat yhtä mieltä Kimekin kanssa siitä, että tukikelpoisilla alueilla muodollisesti rekisteröityjen yritysten haasteet eivät välttämättä ole täysin samat kuin muualla rekisteröityjen yritysten, jotka tarjoavat liikkuvia palveluja tukikelpoisilla alueilla. Norjan viranomaiset eivät kuitenkaan jaa Kimekin käsitystä siitä, että tukikelpoisen alueen ulkopuolella rekisteröidyillä yrityksillä ei olisi samoja haasteita työskentelyssä tukikelpoisella alueella. Ilmasto-olot ja etäisyys alihankkijoihin ovat molemmilla samat. Lisäksi liikkuvia työntekijöitä lähettäville yrityksille aiheutuu lisäkustannuksia henkilöstön matkustamisesta ja asumisesta. Norjan viranomaiset huomauttavat, että Kimekin väitteet koskevat öljyalaa, jolla yritys toimii. Niiden mukaan tuen soveltuvuutta on arvioitava yleisemmin siten, että huomioon otetaan kaikkien merkityksellisten alojen yritysten kohtaamat tietyt tai pysyvät haitat.

(41)

Norjan viranomaiset väittävät, että yritysten on vaikea rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa maan kolmessa pohjoisimmassa läänissä, ja viittaavat väitteensä tueksi Norjan sosiaaliturvalaitoksen Finnmarkin läänin työllisyys- ja hyvinvointiosaston, NAV Finnmarkin (Arbeids- og velferdsetaten), raporttiin (21). Nordlandin ja Tromssan lääneissä 14 prosentilla raportissa tarkastelluista yrityksistä on ollut vaikeuksia rekrytoida työntekijöitä ammattitaitoisen työvoiman puutteen vuoksi. Finnmarkin läänissä tämä osuus oli 11 prosenttia.

(42)

Norjan viranomaiset korostavat, että tukikelpoisilla alueilla rekisteröidyt yritykset voivat soveltaa sosiaaliturvamaksujärjestelmän alennettua verokantaa kaikkiin työllisyyskuluihinsa (jos ne eivät tarjoa liikkuvia palveluja tukikelpoisen alueen ulkopuolella), kun taas muualla rekisteröidyt liikkuvia palveluja tarjoavat yritykset voivat soveltaa alennettua verokantaa ainoastaan, jos työntekijä työskentelee vähintään puolet työajastaan tukikelpoisella alueella, ja silloinkin ainoastaan siellä tosiasiassa suoritetusta työstä maksettuihin palkkoihin.

(43)

Aluetuen välillistä vaikutusta koskevien väitteidensä tueksi Norjan viranomaiset ovat viitanneet kahteen tutkimukseen, jotka käsittelevät öljyntuotannon vaikutuksia Pohjois-Norjassa (22). Finnmarkissa toteutetusta Snøhvit-öljyntuotantohankkeesta tehdyn ensimmäisen tutkimuksen mukaan hankkeen suora työllisyysvaikutus oli 230 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus sen lisäksi 170 henkilötyövuotta. Norjan viranomaiset huomauttavat, että nämä ovat hankkeen vaikutuksia eivätkä suoraan tulosta tietystä toimenpiteestä. Toinen tutkimus osoittaa, että öljyntuotantoalan merkittävin välillinen vaikutus kohdistuu ns. yksityisten palvelujen alaan, joka käsittää ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, henkilöstön toimittamisen, koneiden ja kuljetuskaluston vuokrauksen, lakiasiainpalvelut ja laskentatoimen palvelut, arkkitehtipalvelut, hotelli- ja ravintolapalvelut sekä viemäröinnin ja jätehuollon.

(44)

Norjan viranomaiset kyseenalaistavat Norjan työlainsäädännön merkityksen poikkeussäännön arvioinnissa. Ne huomauttavat, että kaikki yritykset voivat joka tapauksessa vedota valittajan mainitsemaa 8 tunnin työaikarajoitusta koskevan poikkeuksen oikeudelliseen perustaan riippumatta työntekijän ja työnantajan sijainnista. Edellytyksenä on kuitenkin, että yritys on tehnyt tariffisopimuksen.

II   ARVIOINTI

1.   Valtiontuen olemassaolo

(45)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

(46)

Tämä tarkoittaa, että toimenpide katsotaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät kumulatiivisesti: i) toimenpide on valtion myöntämää tukea tai myönnetään valtion varoista; ii) se tuo tuensaajalle valikoivaa taloudellista etua; ja iii) se on omiaan vaikuttamaan sopimuspuolten väliseen kauppaan ja vääristämään kilpailua.

(47)

Valvontaviranomainen totesi päätöksessä N:o 225/14/KOL, että vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmä oli tukijärjestelmä. Valvontaviranomainen viittaa kyseisen päätöksen 68–74 kohdassa esitettyyn päättelyyn. Liikkuvien palvelujen poikkeussääntö on osa tukijärjestelmästä annettuja säännöksiä. Sillä laajennetaan järjestelmän soveltamisalaa ulottamalla mahdollisten edunsaajien joukko koskemaan yrityksiä, joita ei ole rekisteröity tukikelpoisilla alueilla. Samalla tavoin kuin muun järjestelmässä myönnetyn tuen tapauksessa, myös kyseisen järjestelmän ulottaminen kattamaan tukikelpoisten alueiden ulkopuolella rekisteröidyt yritykset tarkoittaa valikoivan edun antamista yrityksille valtion varoista. Tämä etu on omiaan vaikuttamaan kauppaan ja vääristämään kilpailua.

2.   Menettelyvaatimukset

(48)

Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa todetaan seuraavaa: ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.– – Valtio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.”

(49)

Norjan viranomaiset panivat poikkeussäännön täytäntöön 1 päivästä heinäkuuta 2014 alkaen sen jälkeen, kun valvontaviranomainen oli hyväksynyt sen päätöksellä N:o 225/14/KOL. Tuesta tuli sääntöjenvastaista tukea EFTAn tuomioistuimen kumottua valvontaviranomaisen hyväksynnän. Norjan viranomaiset keskeyttivät tarkasteltavana olevan poikkeussäännön soveltamisen 1 päivänä tammikuuta 2016 siihen saakka, kunnes muodollinen tutkintamenettely saadaan päätökseen.

3.   Tuen soveltuvuus ETA-markkinoille

(50)

Valvontaviranomaisen on arvioitava, onko poikkeussääntö sopusoinnussa ETA-sopimuksen toiminnan kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(51)

Liikkuvien palvelujen poikkeussäännön ansiosta yritykset, joita ei ole rekisteröity tukikelpoisella alueella, hyötyvät alhaisemmista sosiaaliturvamaksuista, jos ja siltä osin kuin ne harjoittavat taloudellista toimintaa tukikelpoisella alueella. ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tai alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa (tai yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa (23) säädetyissä aluetukea koskevissa säännöissä) ei edellytetä, että aluetukea saavien yritysten täytyisi olla rekisteröity tukikelpoisilla alueilla.

(52)

Aluetuella voidaan edistää tehokkaasti heikommassa asemassa olevien alueiden taloudellista kehitystä ainoastaan silloin, kun se myönnetään lisäinvestointien tai taloudellisen toiminnan houkuttelemiseksi kyseisille alueille (24). Alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa sallitaan sekä alueellinen investointituki että alueellinen toimintatuki. Alueellisen investointituen on tarkoitus lisätä investointeja valvontaviranomaisen hyväksymän Norjan aluetukikartan kattamilla alueilla (25). Alueellista toimintatukea tarkasteltaessa kohde on toisenlainen. Alueellinen toimintatuki voi kuulua ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan ainoastaan, jos se on myönnetty epäedullisessa asemassa olevien alueiden yritysten kohtaamien tiettyjen tai pysyvien haittojen lieventämiseen (26). Tässä yhteydessä alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 16 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Toimintatuen katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille, jos sen tavoitteena on – – estää tai vähentää väestökatoa erittäin harvaan asutuilla alueilla.”

(53)

On täysin selvää, että järjestelmän maantieteellinen soveltamisala on rajattu epäedullisessa asemassa oleviin alueisiin. Tämän päätöksen soveltamisala rajoittuu poikkeussääntöön. Kyse on siitä, onko sääntö valtiontukisääntöjen mukainen. Säännön perusteella järjestelmään kuuluvien alueiden ulkopuolella rekisteröidyt yritykset voivat hyötyä järjestelmän tuesta siltä osin kuin ne harjoittavat taloudellista toimintaa epäedullisessa asemassa olevilla alueilla.

(54)

Valvontaviranomainen on Norjan viranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, ettei poikkeussääntöä voida arvioida irrallaan vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmästä, johon se kuuluu. Se viittaa tältä osin päätöksessä N:o 225/14/KOL esittämäänsä järjestelmää koskevaan arviointiin, jossa se totesi järjestelmän olevan sopusoinnussa ETA-sopimuksen toiminnan kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Valvontaviranomainen totesi kyseisessä päätöksessä, että järjestelmä myötävaikuttaa hyvin määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen (27), tukitoimenpiteisiin on tarve (28), järjestelmä on tarkoituksenmukainen (29), sillä on kannustava vaikutus (30), se on oikeasuhteinen (31) ja kilpailuun ja ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuvat kohtuuttomat kielteiset vaikutukset vältetään (32). Näitä yleisiä arviointiperiaatteita sovelletaan tukijärjestelmään kokonaisuutena. Valvontaviranomainen ei arvioi tukijärjestelmään kuuluvia yksittäisiä sääntöjä erikseen näiden yleisten arviointiperiaatteiden mukaisesti.

(55)

Se, että EFTAn tuomioistuin totesi poikkeussäännön olevan erotettavissa muusta järjestelmästä (33), ei tarkoita sitä, että sääntöä pitäisi arvioida erillään siitä. Erotettavuudessa on kyse siitä, onko tietty järjestelmän osa niin läheisessä yhteydessä järjestelmään, ettei sitä voida loogisesti irrottaa järjestelmästä. Vaikka poikkeussääntö voidaan loogisesti erottaa vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmästä siinä mielessä, että se voidaan poistaa järjestelmästä menettämättä järjestelmän olemassaolon kannalta keskeisen tärkeää osaa, valvontaviranomaisen on arvioitava poikkeussäännön soveltuvuus ottaen huomioon, että se on osa yleistä tukijärjestelmää.

(56)

Tämä yleinen tukijärjestelmä kuuluu olennaisesti siihen asiayhteyteen, jossa poikkeussääntöä sovelletaan. Poikkeussäännöllä poiketaan nimittäin ainoastaan yleisen järjestelmän säännöistä (34). Valvontaviranomaisen on siten otettava huomioon myös se, että yleisen järjestelmän on pätevästi todettu olevan sopusoinnussa ETA-sopimuksen toiminnan kanssa (ennen poikkeussäännön käyttöönottoa).

(57)

Norjan viranomaiset ovat esittäneet yleiskatsauksen poikkeussäännön rahoitusvaikutuksista (ks. edellä 20 kohta ja taulukko).

(58)

Poikkeussäännöllä ja järjestelmällä, johon se kuuluu, on molemmilla alueellinen tavoite. Säännön tarkoituksena on lisätä työpaikkoja tukikelpoisilla alueilla. Työpaikkojen lisääminen on kuitenkin vain keino saavuttaa tuen tavoite, joka on vähentää tai ehkäistä väestökatoa. Tuen soveltuvuutta arvioitaessa on olennaisen tärkeää ottaa huomioon toimenpiteen laajemmat talousvaikutukset.

(59)

Valvontaviranomainen katsoo, että Norjan viranomaiset ovat jo osoittaneet, että tukitoimenpiteitä tarvitaan taloudellisen toiminnan houkuttelemiseen tukikelpoisille alueille. Tämä koskee yhtä lailla kaikkia tukikelpoisilla alueilla taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä riippumatta siitä, onko ne rekisteröity alueella. Norjan viranomaiset ovat lisäksi osoittaneet riittävällä tavalla, että liikkuvien palvelujen tukeminen piristää taloudellista toimintaa tukikelpoisilla alueilla. Tämä on yhdenmukaista alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 6 ja 71 kohdan kanssa, joissa viitataan taloudellista toimintaa houkuttelevaan tukeen. Kimek ja NHO Finnmark katsovat, että tuki olisi rajattava koskemaan ainoastaan tukikelpoisilla alueilla rekisteröityjä yrityksiä. Valvontaviranomainen katsoo puolestaan, että liikkuvia palveluja tarjoavilla yrityksillä on samoja haasteita (ilmasto, etäisyys alihankkijoihin) kuin paikallisesti rekisteröidyillä yrityksillä. Valvontaviranomainen toteaa tästä, etteivät asianomaiset osapuolet eli Kimek ja NHO Finnmark ole tuoneet esille mitään erityisiä haasteita, joiden vuoksi paikallisesti rekisteröityjen yritysten toiminta olisi vaikeampaa kuin liikkuvia palveluja tarjoavien yritysten näiden harjoittaessa toimintaansa tukikelpoisilla alueilla.

(60)

Toisaalta valvontaviranomainen katsoo, etteivät Norjan viranomaiset ole esittäneet asiakirjanäyttöä siitä, että liikkuvia palveluja tarjoavat yritykset palkkaavat paikallisia työntekijöitä pysyvästi tukikelpoisilla alueilla. Norjan viranomaiset eivät ole esittäneet talousteorioita tai yleisiä huomioita tukeakseen väitettään siitä, että työntekijöille tarjotaan pysyviä työpaikkoja. Näin ollen valvontaviranomainen katsoo, etteivät Norjan viranomaiset ole osoittaneet, että poikkeussääntö johtaa pysyvien työpaikkojen syntymiseen tukikelpoisilla alueilla. Tämä ei kuitenkaan ole aluetuen soveltuvuuden välttämätön edellytys (35). Kuten edellä todettiin, aluetuen myöntämisen perusteena tulisi olla taloudellisen toiminnan houkutteleminen alueelle. Tämä pätee siitä riippumatta, onko taloudellista toimintaa harjoittava yritys rekisteröity kyseisellä alueella.

(61)

Norjan viranomaiset väittävät poikkeussäännön välillisemmistä vaikutuksista, että niitä ovat paitsi se, että liikkuvat työntekijät lisäävät hyödykkeiden ja palvelujen myyntiä, myös se, että paikallisten yritysten tiedot ja osaaminen lisääntyvät. Järjestelmää ei ole suunniteltu vain yhdelle alalle, vaan se kattaa suurimman osan Norjan talouden aloista (36). Järjestelmän laaja-alaisuuden vuoksi valvontaviranomainen katsoo Norjan viranomaisten tavoin, että toimenpiteen välillisiä vaikutuksia on arvioitava laajasti. Yksittäisten alojen tarkastelusta on kuitenkin hyötyä tutkittaessa poikkeussäännön todellisia vaikutuksia. Norjan viranomaiset ovat esittäneet tutkimuksia tukeakseen näkemystään siitä, että liikkuvilla palveluilla on myönteinen välillinen vaikutus tukikelpoisilla alueilla. Kuten edellä on todettu, Norjan viranomaiset ovat viitanneet kahteen tutkimukseen, jotka käsittelevät öljyntuotannon vaikutuksia Pohjois-Norjassa. Finnmarkissa toteutetusta Snøhvit-öljyntuotantohankkeesta tehdyn ensimmäisen tutkimuksen mukaan hankkeen suora työllisyysvaikutus oli 230 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus sen lisäksi 170 henkilötyövuotta. Toinen tutkimus osoittaa, että öljyntuotantoalan merkittävin välillinen vaikutus kohdistuu ns. yksityisten palvelujen alaan, joka käsittää ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, henkilöstön toimittamisen, koneiden ja kuljetuskaluston vuokrauksen, lakiasiainpalvelut ja laskentatoimen palvelut, arkkitehtipalvelut, hotelli- ja ravintolapalvelut sekä viemäröinnin ja jätehuollon.

(62)

Valvontaviranomaisen mukaan näissä tutkimuksissa havaittiin huomattavia myönteisiä välillisiä vaikutuksia. Koska välillisiä vaikutuksia on kuitenkin vaikea tarkastella erikseen, erityinen painoarvo on annettava yleisille havainnoille tarkasteltavana olevan kaltaisen toimenpiteen vaikutuksista. Valvontaviranomainen on vakuuttunut siitä, että liikkuvien palvelujen tukeminen edistää paikallisten hyödykkeiden ja palvelujen myyntiä ja hyödyttää siten paikallistaloutta. Tämä koskee erityisesti paikkakunnalle päivittäin matkustavia työntekijöitä etenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, sillä he todennäköisesti mm. yöpyvät hotelleissa ja syövät ravintoloissa. Tällä perusteella valvontaviranomainen on vakuuttunut siitä, että poikkeussäännöllä on huomattavan myönteinen välillinen vaikutus väestökadon estämiseen tai vähentämiseen erittäin harvaanasutuilla alueilla.

(63)

Kimek väittää, että liikkuvat offshore-työntekijät eivät piristä paikallistaloutta merkittävästi. He asuvat öljynporauslautoilla, joilla he viettävät suuren osan vapaa-ajastaan ja joilla he myös ruokailevat. Valvontaviranomainen toteaa, että tiettyjen työntekijöiden osuus poikkeussäännön välillisestä vaikutuksesta on pienempi heidän työnsä luonteen vuoksi. Poikkeussääntöä ei kuitenkaan ole rajattu tietylle alalle, vaan se on horisontaalinen sääntö, jota sovelletaan kaikilla aloilla.

(64)

Henkilö, joka suorittaa tiettyä tietoa ja osaamista vaativia liikkuvia palveluja, pystyy siirtämään tämän tiedon ja osaamisen paikalliselle yritykselle. Valvontaviranomainen panee merkille Kimekin todenneen, ettei se, että tukikelpoisilla alueilla sijaitseville yrityksille liikkuvia palveluja suorittavat työntekijät siirtävät tietoaan ja osaamistaan näihin yrityksiin, estä tai vähennä väestökatoa. Valvontaviranomaisen mukaan tieto ja osaaminen ovat välttämätön edellytys usean taloudellisen toiminnan harjoittamiselle ja siten tärkeitä tekijöitä työllisyyden ylläpitämisessä tukikelpoisilla alueilla. Erityisesti ne paikalliset yritykset, jotka toteuttavat liikkuvia palveluja tarjoavien yritysten kanssa yhteisiä hankkeita (kuten suuria rakennushankkeita), voivat lisätä tämäntyyppisissä hankkeissa tarvittavaa tietoaan, osaamistaan ja ammattitaitoaan alalla. Tästä olisi pysyvää hyötyä paikallisesti rekisteröidyille yrityksille. Paikallisesti rekisteröidyt yritykset voivat lisäksi hyötyä tiedosta ja osaamisesta, jota saadaan vuorovaikutuksesta ja työskentelystä liikkuvia palveluja (kuten konsulttipalveluja ja muita asiantuntijapalveluja) tarjoavien yritysten kanssa, siltä osin kuin niiden toimintaa voidaan Norjan lain mukaan luonnehtia liikkuviksi palveluiksi. Valvontaviranomainen katsoo Norjan viranomaisten tavoin, että liikkuvien työntekijöiden paikallisesti rekisteröityihin yrityksiin mukanaan tuoma tieto ja osaaminen voivat olla tärkeitä tekijöitä ylläpidettäessä ammattitaitoisen työvoiman työllisyyttä tukikelpoisilla alueilla. Näin voidaan tehokkaasti estää tai vähentää väestökatoa kyseisillä alueilla.

(65)

Tiedon ja osaamisen siirtymisen lisäksi paikalliset yritykset voivat hankkia alhaisemmilla kustannuksilla käyttöönsä erikoistunutta työvoimaa, jota ei muuten olisi saatavilla. Paikalliset yritykset hyötyvät tästä, sillä liikkuvien palvelujen alhaisemmat kustannukset lisäävät liiketoiminnan harjoittamisen houkuttelevuutta tukikelpoisilla alueilla ja tekevät siitä kannattavampaa. Poikkeussääntö asettaa kaikki tukikelpoisen alueen talouden toimijat yhtäläiseen asemaan niiden sosiaaliturvamaksujen osalta, joita ne maksavat alueella toimiessaan.

(66)

Lyhyesti sanottuna valvontaviranomainen katsoo, että Norjan viranomaiset ovat perustelleet asianmukaisesti sen, että liikkuvien palvelujen tuilla on myönteinen välillinen vaikutus. Niiden ansiosta tukikelpoisilla alueilla ostetaan enemmän hyödykkeitä ja palveluja, mikä puolestaan hyödyttää näiden alueiden työmarkkinoita. Valvontaviranomainen on lisäksi vakuuttunut siitä, että liikkuvien palvelujen tuilla lisätään erikoistuneen työvoiman käyttöä alhaisemmilla kustannuksilla ja tiedon ja osaamisen siirtymistä paikallisiin yrityksiin. Nämä ovat olennaisen tärkeitä seikkoja usean taloudellisen toiminnan jatkumiseksi tukikelpoisilla alueilla. Poikkeussäännöllä estetään ja vähennetään siis osaltaan väestökatoa erittäin harvaanasutuilla alueilla.

(67)

Poikkeussäännön kilpailuun ja kauppaan kohdistuvan vaikutuksen osalta Norjan viranomaiset väittävät, että poikkeussääntö luo tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille epäedullisessa asemassa olevilla alueilla toimiville yrityksille, sillä se koskee yhtä lailla kaikkia ETA-alueelle sijoittautuneita yrityksiä. Norjan ulkopuolella rekisteröidyt yritykset, jotka lähettävät työntekijöitään tukikelpoisille alueille ja joihin sovelletaan Norjan sosiaaliturvamaksuja, hyötyvät poikkeussäännöstä, jos ne täyttävät tietyt edellytykset. Jos poikkeussääntöä ei sovellettaisi, nämä yritykset olisi rekisteröitävä kyseisellä alueella, jotta niihin sovellettaisiin samoja verotussääntöjä kuin paikallisesti rekisteröityihin norjalaisiin yrityksiin. Tämä loisi esteen markkinoille tulolle ja olisi vastoin alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 134 kohtaa. Siinä todetaan seuraavaa: ”Jos tuki on välttämätön ja oikeasuhteinen – – yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, on todennäköistä, että tuen myönteiset vaikutukset kompensoivat sen kielteiset vaikutukset. Eräissä tapauksissa tuki voi kuitenkin johtaa markkinarakenteen tai toimialan tai teollisuusalan ominaispiirteiden muuttumiseen niin, että se voi merkittävästi vääristää kilpailua asettamalla markkinoille tulolle tai niiltä poistumiselle esteitä, johtamalla korvaavuusvaikutuksiin tai muuttamalla kauppavirtojen suuntaa. Näissä tapauksissa on epätodennäköistä, että myönteiset vaikutukset kompensoivat havaitut kielteiset vaikutukset.” Tämän perusteella valvontaviranomainen katsoo, että poikkeussäännöllä vältetään kilpailuun ja markkinoille tuloon kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Tämä on myönteistä alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 3 kohdan näkökulmasta, sillä siinä todetaan, että aluetuen arvioinnissa punnitaan tarve alueellisen kehityksen tukemiseen samalla, kun varmistetaan ETA-valtioiden väliset tasapuoliset toimintaedellytykset. Kuten edellä todettiin, valvontaviranomainen ei ole vakuuttunut Kimekin väitteestä, jonka mukaan tukikelpoisilla alueilla rekisteröidyillä yrityksillä on pysyvämpiä vaikeuksia kuin niillä yrityksillä, jotka lähettävät työntekijöitään työhön alueelle väliaikaisesti. Tukikelpoisten alueiden ulkopuolella rekisteröidyt yritykset voivat päinvastoin joutua epäedulliseen kilpailuasemaan verrattuna paikallisiin yrityksiin muun muassa henkilöstön matkustus- ja asumiskustannusten vuoksi.

(68)

Liikkuvia palveluja tarjoavat yritykset voivat tietyin rajoituksin rekisteröidä alayksiköitä tukikelpoisella alueella. Jos liikkuviin palveluihin ei sovellettaisi poikkeussääntöä tukikelpoisilla alueilla, yritysten kohtelussa olisi eroja sen mukaan, onko palveluja tarjoava yritys perustanut alayksikön tukikelpoiselle alueelle. On vaarana, että tästä aiheutuva kielteinen vaikutus kohdistuu vahvemmin ulkomailla rekisteröityihin yrityksiin kuin Norjassa rekisteröityihin yrityksiin. Voidaan olettaa, että muualla kuin Norjassa rekisteröidyt yritykset, erityisesti pk-yritykset, tuntevat huonommin yritysten rekisteröintiä koskevien Norjan sääntöjen erityispiirteet ja niiden vaikutukset sosiaaliturvamaksuihin. Valvontaviranomainen katsoo näin ollen, että poikkeussäännöllä vältetään kilpailuun ja ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuvat kohtuuttomat kielteiset vaikutukset (esteiden luominen markkinoille tulolle ja kauppavirtojen suuntautuminen uudelleen), mikä on sopusoinnussa alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 134 kohdan kanssa.

(69)

Norjan viranomaisten viimeisistä huomautuksista käy ilmi, ettei liikkuvia palveluja tarjoavia yrityksiä ja paikallisesti rekisteröityjä yrityksiä kohdella perusteettomasti eri tavalla Norjan työlainsäädännössä, kuten asianomaiset osapuolet ovat väittäneet. Valvontaviranomainen ei tästä syystä tutki tätä väitettä enempää.

(70)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että poikkeussääntö on sopusoinnussa ETA-sopimuksen toiminnan kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

4.   Päätelmät

(71)

Kuten edellä on todettu, valvontaviranomainen päättelee, että vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmään kuuluva liikkuvien palvelujen poikkeussääntö on sopusoinnussa ETA-sopimuksen toiminnan kanssa. Järjestelmään kuuluva sääntö hyväksytään näin ollen siihen saakka, kunnes valvontaviranomaisen järjestelmälle antama hyväksyntä päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Vuosien 2014–2020 eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmään kuuluva liikkuvien palvelujen poikkeussääntö on sopusoinnussa ETA-sopimuksen toiminnan kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Muodollinen tutkinta saatetaan sen vuoksi päätökseen.

2 artikla

Sen vuoksi toimenpiteen toteuttaminen hyväksytään.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

4 artikla

Ainoastaan tämän päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 31 päivänä toukokuuta 2017.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Sven Erik SVEDMAN

Puheenjohtaja

Frank J. BÜCHEL

Kollegion jäsen


(1)  Asiakirjat nro 702438–702440, 702442 ja 702443.

(2)  Ks. päätös N:o 225/14/KOL (EUVL C 344, 2.10.2014, s. 14, ja ETA-täydennysosa N:o 55, 2.10.2014, s. 4), 2 kohta.

(3)  Asia E-23/14, Kimek Offshore AS v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2015, 412 kohta.

(4)  Asiakirja nro 776348.

(5)  Asiakirjat nro 779603 ja 779604.

(6)  Asiakirja nro 787605.

(7)  EUVL C 263, 30.6.2016, s. 21, ja ETA-täydennysosa N:o 36, 30.6.2016, s. 3.

(8)  Asiakirja nro 804442.

(9)  Asiakirja nro 811491.

(10)  Asiakirja nro 813803.

(11)  Asiakirja nro 816653.

(12)  LOV-1997-02-28-19.

(13)  Lisätietoja tukijärjestelmästä, ks. valvontaviranomaisen päätös N:o 225/14/KOL.

(14)  Laki oikeushenkilörekisteristä (LOV-1994-06-03-15).

(15)  Asia E-23/14, Kimek Offshore AS v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2015, s. 412, 116 kohta.

(16)  EUVL L 166, 5.6.2014, s. 44, ja ETA-täydennysosa N:o 33, 5.6.2014, s. 1.

(17)  Ks. EFTAn tuomioistuimen 23.11.2015 antama määräys asiassa E-23/14 INT, Kimek Offshore AS v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2015, 666 kohta.

(18)  Norjan viranomaisten aiemmin esittämistä huomautuksista on tehty yhteenveto muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen N:o 489/15/KOL 15–21 kohdassa.

(19)  Ks. päätöksen N:o 225/14/KOL 49 kohta.

(20)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 18 päivänä joulukuuta 2013 annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013 (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1), joka on otettu osaksi ETA-sopimusta sen liitteessä XV olevalla 1ea artiklalla.

(21)  NAV Finnmark Bedriftsundersøkelse 2016, Notat 1 2016, saatavilla internetosoitteessa https://www.nav.no/no/Lokalt/Finnmark/Statistikk+og+presse/bedriftsunders%C3%B8kelse--378352

(22)  NHO, Snøhvit og andre eventyr, saatavilla internetosoitteessa http://www.aksjonsprogrammet.no/vedlegg/Snohvit_12des.pdf ja Statistisk sentralbyrå, Ringvirkninger av petroleumsnæringen i norsk økonomi, saatavilla internetosoitteessa https://www.ssb.no/nasjonalregnskap-og-konjunkturer/artikler-og-publikasjoner/_attachment/218398?_ts=14b82bba2f0

(23)  Yleinen ryhmäpoikkeusasetus. Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1), joka on otettu osaksi ETA-sopimusta sen liitteessä XV olevalla 1 j artiklalla. Euroopan komission 17 päivänä toukokuuta 2017 periaatteellisesti hyväksymät muutokset aluetukisääntöihin eivät vaikuta tähän. Muutosasetuksen 15 artiklan 3 kohdan a alakohdassa sallitaan alueellinen toimintatuki erittäin harvaanasutuilla alueilla, joilla ”tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa”. Muutosasetus on saatavilla internetosoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32017R1084

(24)  Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 6 kohta.

(25)  Ks. päätös N:o 91/14/KOL (EUVL L 172, 12.6.2014, s. 52).

(26)  Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 16 kohta.

(27)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 85–91 kohta.

(28)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 92–99 kohta.

(29)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 100–107 kohta.

(30)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 108–112 kohta.

(31)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 113–117 kohta.

(32)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 118–121 kohta.

(33)  EFTAn tuomioistuimen tuomio asiassa E-23/14, Kimek Offshore AS v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2015, s. 412, 58 kohta.

(34)  Valvontaviranomainen toteaa tästä, että toimintoja, joihin poikkeussääntöä voidaan soveltaa, on rajattu liiketoiminnan rekisteröinnistä annetulla Norjan lailla (ks. edellä 11 ja 12 kohta).

(35)  Aluetuen tavoitteena on edistää tiettyjen epäedullisessa asemassa olevien alueiden taloudellista kehitystä (alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 1 kohta). Tämä tapahtuu houkuttelemalla taloudellista toimintaa kyseisille alueille (alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 6 kohta). Pysyvien työpaikkojen luominen on yksi keino houkutella taloudellista toimintaa alueelle muttei kuitenkaan ainoa.

(36)  Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 225/14/KOL 11–16 kohta.