ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 63

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
6. maaliskuu 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/324, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2017/1509 täytäntöönpanosta

1

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/325, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 224/2014 17 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta

3

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/326, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta

5

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/327, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä karppien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) ( 1 )

7

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/328, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Bacillus subtilis DSM 29784 -valmisteen hyväksymisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija ADISSEO France SAS) ( 1 )

10

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/329, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, eläinten hyvinvointia käsittelevän Euroopan unionin vertailukeskuksen nimeämisestä ( 1 )

13

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/330, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

15

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2018/331, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 täytäntöönpanosta

44

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2018/332, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Keski-Afrikan tasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/798/YUTP täytäntöönpanosta

46

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2018/333, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta

48

 

 

SUOSITUKSET

 

*

Komission suositus (EU) 2018/334, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi

50

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/1


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/324,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2017/1509 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 329/2007 kumoamisesta 30 päivänä elokuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1509 (1) ja erityisesti sen 47 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä elokuuta 2017 asetuksen (EU) 2017/1509.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea muutti 15 päivänä helmikuuta 2018 listausta yhden sellaisen henkilön osalta, johon kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetuksen (EU) 2017/1509 liite XIII olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) 2017/1509 liite XIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DIMOV


(1)  EUVL L 224, 31.8.2017, s. 1.


LIITE

Korvataan asetuksen (EU) 2017/1509 liitteessä XIII olevassa kohdassa ”a) Luonnolliset henkilöt” oleva 52 kohta seuraavasti:

”52.

Ri Su Yong

 

Syntymäaika: 25.6.1968

Kansalaisuus: Korean demokraattinen kansantasavalta

Passin numero: 654310175

Osoite: ei saatavilla

Sukupuoli: mies

Toimi Korea Ryonbong General Corporation -yhtiön edustajana Kuubassa

2.6.2017

Virkamies Korea Ryonbong General Corporation -yhtiössä, erikoistunut Korean demokraattisen kansantasavallan puolustusteollisuuden hankintoihin ja maan sotatarviketeollisuuden myyntitoiminnan tukemiseen. Sen hankinnoilla tuetaan luultavasti myös Korean demokraattisen kansantasavallan kemiallisten aseiden ohjelmaa.”


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/3


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/325,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 224/2014 17 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 224/2014 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 224/2014.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2127 (2013) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea saattoi 16 päivänä helmikuuta 2018 ajan tasalle tiedot yhden sellaisen henkilön osalta, johon kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 224/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 224/2014 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DIMOV


(1)  EUVL L 70, 11.3.2014, s. 1.


LIITE

Korvataan asetuksen (EU) N:o 224/2014 liitteessä I olevassa kohdassa ”A. Henkilöt” oleva jäljempänä mainittua henkilöä koskeva merkintä seuraavasti:

”1.

François Yangouvonda BOZIZÉ (alias: a) Bozizé Yangouvonda; b) Samuel Peter Mudde (syntymäaika: 16.12.1948, syntymäpaikka: Izo, Etelä-Sudan))

Asema: a) Keski-Afrikan tasavallan entinen valtionpäämies; b) Professori

Syntymäaika: a) 14. lokakuuta 1946; b) 16. joulukuuta 1948

Syntymäpaikka: a) Mouila, Gabon; b) Izo, Etelä-Sudan

Kansalaisuus: Keski-Afrikan tasavallan kansalainen; b) Etelä-Sudanin kansalainen

Passin nro: D00002264, myönnetty 11. kesäkuuta 2013 (myöntänyt viranomainen: ulkoasiainministeri; myöntämispaikka: Juba, Etelä-Sudan. Voimassaolo päättyy 11. kesäkuuta 2017. Diplomaattipassi myönnetty nimellä Samuel Peter Mudde)

Henkilötunnus: M4800002143743 (passin henkilönumero)

Osoite: Uganda.

YK nimennyt: 9. toukokuuta 2014.

Muita tietoja: Äidin nimi on Martine Kofio. Linkki Interpolin ilmoitukseen YK:n turvallisuusneuvoston pakotteista: https://www.interpol.int/en/notice/search/un/5802796

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Bozizé merkittiin luetteloon 9. toukokuuta 2014 päätöslauselman 2134 (2014) 36 kohdan nojalla, ”koska hän osallistuu Keski-Afrikan tasavallan rauhaa, vakautta tai turvallisuutta heikentäviin toimiin tai tukee niitä”.

Lisätietoja

Bozizé oli yhdessä tukijoidensa kanssa yllyttämässä Banguissa 5. joulukuuta 2013 tehtyyn iskuun. Siitä lähtien hän on edelleen pyrkinyt toteuttamaan epävakautta luovia operaatioita pitääkseen yllä jännitteitä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa. Tietojen mukaan Bozizé muodosti puolisotilaallisen anti-balaka-ryhmän ennen pakenemistaan Keski-Afrikan tasavallasta 24. maaliskuuta 2013. Bozizé kehotti tiedotteessa puolisotilaallisia joukkojaan jatkamaan nykyiseen hallintoon ja islamisteihin kohdistuvia julmuuksia. Bozizé on tietojen mukaan antanut rahoitustukea ja aineellista tukea puolisotilaallisille joukoille, jotka toimivat epävakauden luomiseksi meneillään olevalla siirtymäkaudella ja Bozizén saattamiseksi takaisin valtaan. Suurin osa anti-balaka-joukoista on Keski-Afrikan armeijan osia, jotka hajaantuivat maaseudulle vallankaappauksen jälkeen ja jotka Bozizé sittemmin organisoi uudelleen. Yli puolet anti-balaka-yksiköistä on Bozizén ja hänen tukijoidensa hallinnassa.

Bozizélle uskolliset joukot aseistettiin rynnäkkökiväärein, kranaatinheittimin ja raketinheittimin, ja ne ovat osallistuneet yhä enemmän Keski-Afrikan tasavallan muslimiväestöön kohdistuneisiin kostotoimiin. Keski-Afrikan tasavallan tilanne huononi nopeasti sen jälkeen, kun anti-balaka-joukot tekivät Banguissa 5. joulukuuta 2013 iskun, jossa menehtyi yli 700 henkilöä.”


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/5


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/326,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 5 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 208/2014 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 208/2014.

(2)

Neuvoston suorittaman uudelleentarkastelun perusteella kahta henkilöä koskevat merkinnät olisi poistettava ja kolmea henkilöä koskevat perusteet olisi saatettava ajan tasalle.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 208/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 208/2014 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DIMOV


(1)  EUVL L 66, 6.3.2014, s. 1.


LIITE

I

Poistetaan seuraavat henkilöt asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä I olevasta luettelosta:

4.

Olena Leonidivna Lukash

10.

Serhii Petrovych Kliuiev

II

Korvataan asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä I olevat seuraavia henkilöitä koskevat merkinnät seuraavasti:

 

Nimi

Tunnistustiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

7.

Oleksandr Viktorovych Yanukovych (Олександр Вiкторович Янукович)

Syntymäaika: 10.7.1973 Syntymäpaikka: Jenakijeve (Donetskin alue), entisen presidentin poika, liikemies

Henkilöä koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäytön ja siihen osallisuuden vuoksi.

6.3.2014

11.

Mykola Yanovych Azarov (Микола Янович Азаров),

Nikolai Yanovich Azarov (Николай Янович Азаров)

Syntymäaika: 17.12.1947 Syntymäpaikka: Kaluga (Venäjä), Ukrainan pääministeri tammikuuhun 2014 saakka

Henkilöä koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäytön ja siihen osallisuuden vuoksi.

6.3.2014

12.

Serhiy Vitalyovych Kurchenko (Сергiй Вiталiйович Курченко)

Syntymäaika: 21.9.1985 Syntymäpaikka: Harkova, liikemies

Henkilöä koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt, joiden syynä on julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäyttö ja virka-aseman väärinkäyttö perusteettoman hyödyn tuottamiseksi henkilölle itselleen tai kolmannelle osapuolelle ja näin ollen vahingon aiheuttaminen Ukrainan julkisille varoille tai julkiselle omaisuudelle.

6.3.2014


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/7


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/327,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä karppien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymistä karppien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Kyseinen valmiste on jo hyväksytty kymmeneksi vuodeksi broilerien, lihakalkkunoiden, munivien kanojen, toissijaisten lihasiipikarjalajien ja toissijaisten munivien siipikarjalajien, vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1043 (2) ja kananuorikoiden ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1906 (3).

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 6 päivänä heinäkuuta 2017 antamassaan lausunnossa (4), että Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävä valmiste ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että lisäaine parantaa tehokkaasti karppien tuotantotuloksia. Elintarviketurvallisuusviranomainen ei katso, että erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset olisivat tarpeen. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä tarkoitettu, lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”ruuansulatusta edistävät aineet” kuuluva valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1043, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, Trichoderma citrinoviride Bisset (IM SD135) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasi (EC 3.2.1.8) -valmisteen hyväksymisestä broilerien, lihakalkkunoiden, munivien kanojen, vieroitettujen porsaiden, lihasikojen, toissijaisten lihasiipikarjalajien ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena sekä asetusten (EY) N:o 2148/2004, (EY) N:o 828/2007 ja (EY) N:o 322/2009 muuttamisesta (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) (EUVL L 167, 1.7.2015, s. 63).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1906, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Trichoderma citrinoviride Bisset (IM SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä kananuorikkojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) (EUVL L 269, 19.10.2017, s. 33).

(4)  EFSA Journal 2017;15(7):4942.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Aktiivisuusyksikköä / kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: ruuansulatusta edistävät aineet

4a1617

Huvepharma NV

Endo-1,4-beeta-ksylanaasi

EC 3.2.1.8

Lisäaineen koostumus:

Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -mikro-organismin tuottamaa endo-1,4-beeta-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävä valmiste, jonka vähimmäisaktiivisuus on 6 000 EPU (1)/g

(kiinteässä ja nestemäisessä muodossa)

Tehoaineen kuvaus:

endo-1,4-beeta-ksylanaasi (EC 3.2.1.8), jota tuottaa Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135)

Analyysimenetelmä  (2)

Endo-1,4-beeta-ksylanaasin aktiivisuuden määrittäminen:

kolorimetrinen menetelmä, joka mittaa vesiliukoista väriainetta, jota endo-1,4-beeta-ksylanaasi vapauttaa atsuriiniin ristisidotuista vehnän arabinoksylaanisubstraateista

Karppi

1 050 EPU

 

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, iho-, silmä- ja hengityssuojat mukaan lukien.

26.3.2028


(1)  1 EPU on entsyymimäärä, joka vapauttaa kauran/spelttivehnän ksylaanista 0,0083 mikromoolia pelkistäviä sokereita (ksyloosiekvivalentteina) minuutissa (pH 4,7 ja lämpötila 50 °C).

(2)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports.


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/10


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/328,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Bacillus subtilis DSM 29784 -valmisteen hyväksymisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija ADISSEO France SAS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus, joka koskee Bacillus subtilis DSM 29784 -valmisteen hyväksymistä. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Bacillus subtilis DSM 29784 -valmisteen hyväksymistä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 4 päivänä heinäkuuta 2017 antamassaan lausunnossa (2), ettei Bacillus subtilis DSM 29784 -valmiste ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että kyseessä oleva valmiste voi parantaa broilerien tuotantotuloksia. Päätelmä voidaan ulottaa koskemaan kananuorikoita, jos valmistetta käytetään samalla annostuksella. Elintarviketurvallisuusviranomainen ei katso erityisten markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevien vaatimusten olevan tarpeen. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Bacillus subtilis DSM 29784 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä tarkoitettu, lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluva valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2017; 15(7):4933.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet

4b1829

Adisseo France SAS

Bacillus subtilis DSM 29784

Lisäaineen koostumus

Bacillus subtilis DSM 29784 -valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 1010 PMY/g lisäainetta.

Kiinteä muoto

Tehoaineen kuvaus:

Elinkykyiset Bacillus subtilis (DSM 29784) -itiöt

Analyysimenetelmä  (1)

Bacillus subtilis DSM 29784:n lukumäärän määrittäminen rehun lisäaineessa ja rehussa:

pintaviljelymenetelmä EN 15784

Bacillus subtilis DSM 29784:n tunnistaminen:

Tunnistaminen:

pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE)

Broilerit

Kananuorikot

1 × 108

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Käyttö sallittu seuraavia sallittuja kokkidiostaatteja sisältävässä rehussa: monensiininatrium, narasiini/nikarbatsiini, salinomysiininatrium, lasalosidinatrium A, diklatsuriili, narasiini, maduramisiiniammonium, robenidiinihydrokloridi tai dekokinaatti.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen ja esiseosten käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, iho-, hengitys- ja silmäsuojat mukaan lukien.

26.3.2028


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/13


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/329,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

eläinten hyvinvointia käsittelevän Euroopan unionin vertailukeskuksen nimeämisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (1) (virallista valvontaa koskeva asetus) ja erityisesti sen 95 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio toteutti asetuksen (EU) 2017/625 95 artiklan mukaisen julkisen valintamenettelyn nimetäkseen eläinten hyvinvointia käsittelevän Euroopan unionin vertailukeskuksen, jonka on määrä tukea komission ja jäsenvaltioiden toimintaa kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen, eläinten hyvinvointia koskeviin vaatimuksiin liittyvien sääntöjen soveltamisessa.

(2)

Tarkoitusta varten nimitetty arviointi- ja valintakomitea totesi, että yhteenliittymä, jota johtaa Wageningen Livestock Research ja jossa ovat mukana myös Aarhusin yliopisto ja Friedrich-Loeffler-Institut, täyttää asetuksen (EU) 2017/625 95 artiklan 3 kohdassa vahvistetut vaatimukset ja voisi vastata kyseisen asetuksen 96 artiklassa esitetyistä tehtävistä.

(3)

Yhteenliittymä olisi tämän vuoksi nimettävä eläinten hyvinvointia käsitteleväksi Euroopan unionin vertailukeskukseksi, joka vastaa tukitehtävistä, jos ne sisältyvät vertailukeskuksen vuotuisiin tai monivuotisiin työohjelmiin. Ohjelmat olisi vahvistettava niiden asiaan liittyvien työohjelmien tavoitteiden ja painotusalueiden mukaisesti, jotka komissio on hyväksynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 (2) 36 artiklan mukaisesti.

(4)

Nimeämistä olisi tarkasteltava uudelleen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä lähtien viiden vuoden välein.

(5)

Tätä asetusta olisi sovellettava 29 päivästä huhtikuuta 2018 asetuksen (EU) 2017/625 167 artiklan 3 kohdassa säädetyn soveltamispäivän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraava yhteenliittymä eläinten hyvinvointia käsitteleväksi Euroopan unionin vertailukeskukseksi, joka vastaa komission ja jäsenvaltioiden horisontaalisten toimien tukemisesta eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten alalla:

Nimi

:

Yhteenliittymä, jota johtaa Wageningen Livestock Research ja jossa ovat mukana myös Aarhusin yliopisto ja Friedrich-Loeffler-Institut

Osoite

:

Drevendaalsesteeg 4

6708 PB Wageningen

NEDERLAND

Nimeämistä on tarkasteltava uudelleen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä lähtien viiden vuoden välein.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 29 päivästä huhtikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/15


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/330,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Polkumyyntiä koskevan tutkimuksen jälkeen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, neuvosto otti neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1331/2011 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa.

(2)

Voimassa olevat polkumyyntitullit vaihtelevat 48,3 prosentista 71,9 prosenttiin yksittäin nimetyille yrityksille, ja jäännöstulli on 71,9 prosenttia.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(3)

Sen jälkeen, kun ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (3) oli julkaistu, komissiota pyydettiin panemaan vireille asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

(4)

Pyynnön esitti Seamless Stainless Steel Tubes Industry of the European Union, jäljempänä ’ESTA’ tai ’pyynnön esittäjä’, jonka tuotanto kattaa yli 50 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien kokonaistuotannosta unionissa.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se ilmoitti 10. joulukuuta 2016Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4) julkaistulla ilmoituksella perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

(7)

Toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, joka koskee tarkasteltavana olevaan Kiinasta peräisin olevaan tuotteeseen kohdistuvien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertämistä Intiasta lähetetyllä tuonnilla, aloitettiin 17. helmikuuta 2017 (5). Tämä tutkimus ei johtanut toimenpiteiden laajentamiseen Intiasta peräisin olevaan tuontiin (6).

1.3   Asianomaiset osapuolet

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, käyttäjille ja tuojille, Kiinan kansantasavallassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille sekä Kiinan viranomaisille ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä.

(9)

Komissio ilmoitti myös harkitsevansa Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, käyttämistä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisena markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, kuten pyynnön esittäjä oli ehdottanut. Sen vuoksi komissio ilmoitti myös Yhdysvalloissa oleville tuottajille vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(10)

Lisäksi komissio lähetti kirjeet kaikille tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tiedossa oleville tuottajille Korean tasavallassa, Ukrainassa, Intiassa, Japanissa, Norjassa ja Turkissa ja kehotti niitä osallistumaan tarkasteluun.

(11)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää kommentteja tarkastelun vireillepanoa vireillepanoilmoituksessa annettuun määräaikaan mennessä ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa. Kuulemiset kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa järjestettiin Zhejiang Jiuli Hi-Tech Metals Co. Ltd:n pyynnöstä 14 päivänä joulukuuta 2017 ja 19 päivänä tammikuuta 2018. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja hyväksyi myös kolmatta kuulemista koskevan pyynnön, joka vastaanotettiin 30 päivänä tammikuuta 2018. Tämä kuuleminen järjestettiin 5 päivänä helmikuuta 2018.

1.3.1   Otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

a)   Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajien otoksen, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia annetun määräajan sisällä. Otos valittiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaisen tuotteen unionissa myytyjen määrien perusteella; samalla varmistettiin tasapuolinen maantieteellinen jakauma. Otokseen kuuluivat suurimmat yritykset, jotka sijaitsevat Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa, kolmesta suurimmasta unionin tuottajien ryhmästä.

(14)

Yksi valituksen tekijöistä, Tubacex Group, neuvoi komissiota valitsemaan otokseen toiseksi suurimman tuottajansa Itävallassa Espanjassa sijaitsevan suurimman tuottajansa sijaan. Ehdotus johtui siitä, että joitain kyseisen tuottajan tuotelajeista ei tuotu asianomaisesta maasta tutkimusajanjakson aikana.

(15)

Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti komissio valitsee otoksen suurimmasta tuotanto- ja myyntimäärästä, ja koska kyseiset tuotelajit kuuluivat samankaltaisen tuotteen määritelmään, pyyntö päätettiin hylätä. Lisäksi komissio katsoi, että alkuperäinen otos oli tuotelajien osalta edustava ja riittävän kattava, kuten johdanto-osan 13 kappaleessa on esitetty.

(16)

Unionin tuottajien alustavasta otoksesta ei jätetty muita kommentteja, joten otos vahvistettiin lopullisena.

b)   Tuojia koskeva otanta

(17)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(18)

Otantamenettelyn aikana kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot, joten etuyhteydettömien tuojien otantaa ei tarvittu.

c)   Kiinan kansantasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(19)

Kymmenen vientiä harjoittavaa tuottajaa palautti otantalomakkeet. Komissio valitsi otokseen näistä kaksi niiden unioniin suuntautuvan viennin ja tuotantokapasiteetin perusteella. Yhden otantaan valitun tuottajan peruttua osallistumisensa komissio määritti uuden otoksen valitsemalla järjestyksessä seuraavan tuottajan osallistumisensa peruneen tuottajan tilalle. Näin otos koostui jälleen kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka oli valittu niiden unioniin suuntautuvan viennin ja tuotantokapasiteetin perusteella.

1.3.2   Kyselylomakkeet

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle, tiedossa oleville tuottajille mahdollisissa vertailumaissa, otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle sekä kaikille tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille unionin markkinoilla. Vastaukset kyselyyn saatiin kahdelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta, neljältä vertailumaan tuottajalta ja kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta. Vain yksi johdanto-osan 18 kappaleessa mainituista etuyhteydettömistä tuojista toimitti vastaukset kyselyyn. Vastaukset kyselylomakkeeseen saatiin kuitenkin viideltä muulta etuyhteydettömältä tuojalta (joista neljä toimi myös käyttäjinä).

1.3.3   Tarkastuskäynnit

(21)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja olisiko toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun vastaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

 

Unionin tuottajat:

AB Sandvik Materials Technology, Sandviken, Ruotsi

Tubacex Tubos Inoxidables S.A.U., Bilbao, Espanja

Salzgitter Mannesmann Stainless Tubes France SAS, Saint-Florentin, Ranska

 

Unionin tuojat ja tuojat/käyttäjät:

Arcus Nederland BV, Dordrecht, Alankomaat

VRV SpA, Ornago, Italia

Mangiarotti SpA, Sedegliano, Italia

 

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

Zhejiang Jiuli Hi-Tech Metals Co. Ltd, Huzhou

Shanghai Baoluo Stainless Steel Tube Co. Ltd (BSS), Shanghai

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(22)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(23)

Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Ilmoittaminen osapuolille

(24)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella polkumyyntitoimenpiteet oli tarkoitus pitää voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(25)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(26)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevat tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 11 00, 7304 22 00, 7304 24 00, ex 7304 41 00, 7304 49 10, ex 7304 49 93, ex 7304 49 95, ex 7304 49 99 ja ex 7304 90 00 (Taric-koodit 7304410090, 7304499390, 7304499590, 7304499990 ja 7304900091) luokiteltavat ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket (muut kuin ne, joissa on liitos- ja muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

2.2   Samankaltainen tuote

(27)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

tarkasteltavana oleva tuote,

vientiä harjoittavien tuottajien Kiinassa tuottama ja Kiinan kotimarkkinoilla myymä tuote,

valitun tuottajan vertailumaassa tuottama ja myymä tuote ja

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(28)

Komission päätelmänä oli, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(29)

Eräs kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja katsoi, että tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään sisältyi perusteettomasti ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja erikoistuotteita ja että nämä tuotteet olisi pitänyt jättää tutkinnan ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti olisi pitänyt käynnistää tarkasteltavan tuotteen määritelmää koskeva tarkastelu niiden jättämiseksi tutkinnan ulkopuolelle.

(30)

Komissio huomautti, että tuotteen määritelmä säilyi samana kuin alkuperäisessä tutkimuksessa perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tuotteen määritelmään sisältyi runsaasti erilaisia tuotelajeja, joiden tekniset ja fyysiset perusominaisuudet olivat samat tai samankaltaiset. Oikeuskäytännön (7) mukaan sen määrittämiseksi, ovatko tuotteet samankaltaisia, niin että ne muodostavat saman tuotteen jonkin osan, on arvioitava, onko niillä samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet, samat käyttötarkoitukset ja sama hinta-laatusuhde. Tältä osin on arvioitava myös kyseisten tuotteiden vaihdettavuutta keskenään ja niiden välistä kilpailua. Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki tuotelajit on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja niiden valmistukseen on käytetty saumattomien putkien valmistukseen tarvittavaa valmistusprosessia ja näin ollen samanlaisia koneita, joiden avulla tuottajat voivat vaihdella tuotettavaa tyyppiä kysynnän mukaan. Näin ollen tuottajat kilpailevat tilauksista, jotka kattavat laajan valikoiman tuotelajeja, vaikka kaikki eri tuotelajit eivät olekaan suoraan keskenään vaihdettavissa. Lisäksi sekä unionin tuotannonala sekä kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät näiden tuotelajien valmistuksessa ja myynnissä samanlaista tuotantomenetelmää. Tämän vuoksi ei ole perustetta jättää ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja tuotteita tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(31)

Mahdollisesta tarkasteltavan tuotteen määritelmän uudelleentarkastelusta muodostuisi erillinen tutkimus, joten se ei näin ollen kuulunut tämän tutkimuksen soveltamisalaan. Myöskään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei itse tehnyt aloitetta tuotteen määritelmää koskevan tarkastelun vireillepanosta. Tästä syystä väite hylättiin.

3.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(32)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

3.1   Polkumyynti

3.1.1   Vertailumaa

(33)

Vireillepanoilmoituksessa komissio kehotti kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ehdotuksestaan käyttää Yhdysvaltoja markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana, jotta Kiinan osalta voitaisiin vahvistaa normaaliarvo. Komissio yksilöi myös Intian mahdollisena vertailumaana, koska siellä tuottajia on paljon ja vientiä unioniin on runsaasti. Muut vireillepanoilmoituksessa mainitut mahdolliset vertailumaat olivat Japani, Korean tasavalta, Norja, Turkki ja Ukraina.

(34)

Yhteistyöpyyntöjä lähetettiin tiedossa oleville tuottajille Intiassa, Japanissa, Korean tasavallassa, Norjassa, Turkissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Jos tietyissä maissa toimivista tuottajista ei ollut tietoa, tietoa tuottajista pyydettiin kansallisilta viranomaisilta. Vastaukset kyselylomakkeisiin saatiin yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta Intiasta ja kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Yhdysvalloista.

Vertailumaan valinta

(35)

Komissio valitsi vertailumaaksi Intian Yhdysvaltojen sijaan seuraavista syistä: Intiassa oli 20 tunnettua kotimaista tuottajaa, ja näin ollen hinnat Intian markkinoilla olivat määräytyneet aidon kilpailun tuloksena. Intialainen tuottaja käytti Kiinan tuotannonalalla yleensä sovellettua tuotantomenetelmää, ja sen tuotevalikoima oli lähempänä kiinalaisia vientituotteita kuin yhdysvaltalainen tuotevalikoima. Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa Yhdysvallat jätettiin valitsematta juuri sen vuoksi, kuten alkuperäistä tutkimusta koskevia väliaikaisia toimenpiteitä koskevan asetuksen (8) johdanto-osan 48 kappaleessa esitetään, että yhdysvaltalaiset tuottajat olivat riippuvaisia EU:n emoyritysten tuomista perusraaka-aineista ja valmiista tuotteista ja niillä oli Yhdysvalloissa vain vähän tuotantotoimintaa, jonka tarkoituksena oli lähinnä vastata räätälöityihin ja kiireellisiin tilauksiin. Yhdysvaltalaistuottajilla oli korkeat jalostuskustannukset, jotka heijastivat niiden erityisiä tuotanto-olosuhteita. Näiden kustannusten vuoksi Yhdysvaltojen kotimarkkinahinnat olivat korkeat.

(36)

Intialaistuottaja toimitti kyselyvastaukset ja kaikki pyydetyt lisätiedot. Toimitettuja tietoja pidettiin tarkkoina johdanto-osan 45 kappaleessa esitetyistä syistä

Asianomaisten osapuolten huomautukset vertailumaan valinnasta

(37)

Unionin tuotannonala ilmoitti pitävänsä Yhdysvaltoja parhaana valintana vertailumaaksi. Sen mukaan Intiaan suuntautuvan kiinalaisen viennin suuri määrä väärensi Intian kotimarkkinahintoja, eikä Intia näin ollen sopinut vertailumaaksi.

(38)

Komissio huomautti, ettei väitetyistä vääristymistä Intian kotimarkkinahinnoissa ollut näyttöä. Komissio katsoi myös, että intialaistuottaja käytti pääasiassa kotimaassa tuotettua raaka-ainetta ja että sen kotimarkkinamyynti oli kannattavaa. Siksi ei ole näyttöä, että väitetyt vääristymät olisivat laskeneet intialaistuottajan kotimarkkinahinnat epätavallisen alhaisiksi.

(39)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien mukaan Kiinan liittymistä Maailman kauppajärjestöön koskevan pöytäkirjan 15 jakso oli rauennut 11 päivästä joulukuuta 2016 alkaen ja sen vuoksi vertailumaamenetelmä ei olisi enää perusteltu.

(40)

Komissio muistutti, että sovellettavan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo määritellään vertailumaata koskevien tietojen perusteella. Tästä syystä väite hylättiin.

(41)

Kun lopullisista päätelmistä oli ilmoitettu, yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti Intian valinnan vertailumaaksi ja väitti, että lopullisessa ilmoituksessa ei perusteltu Intian valintaa riittävästi. Ensinnäkin se katsoi, ettei Intia ole sopiva vertailumaa, koska Intian tuotevalikoima ei ollut riittävän vertailukelpoinen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin kohdistuvaan vientiin nähden. Toiseksi se väitti, että koska intialaisen tuottajan tiloihin ei ollut tehty tarkastuskäyntiä, komissio ei voinut taata, ettei Intian kotimarkkinamyyntiin sisälly ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja erikoistuotteita. Kolmanneksi se väitti, että Kiinasta peräisin olevien valukappaleiden polkumyyntiä koskevien komission tutkimusten (9) alustavien havaintojen mukaan rautamalmin hinnat Intiassa olivat vääristyneet. Tämän väitetyn vääristymisen seurauksena polkumyyntilaskelmissa käytettyjen normaaliarvojen väitettiin olevan liian suuria. Neljänneksi se väitti, että Intian normaaliarvot olivat epätavallisen suuria, mistä osoituksena olivat Espanjan myyntihinnat unionissa, jotka olivat keskimäärin alhaisemmat kuin Intian keskimääräiset hinnat. Se katsoi, että jos vertailumaana olisi käytetty Espanjaa, polkumyyntimarginaali olisi ollut negatiivinen.

(42)

Komissio huomautti, että perusteet Intian valinnalle vertailumaaksi on esitetty yksityiskohtaisesti johdanto-osan 35 kappaleessa, eikä kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kiistänyt yhtäkään näistä perusteista. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään väittänyt, että vertailumaaksi olisi pitänyt valita jokin toinen maa. Ensimmäinen tuotevalikoiman vertailtavuutta koskeva väite hylättiin, koska Intialla oli suurin määrä vertailtavia tuotelajeja käytettävissä olevien mahdollisten vertailumaiden keskuudessa, kun sitä verrattiin Kiinan unioniin kohdistuvaan kokonaisvientiin johdanto-osan 35 kappaleessa kuvatulla tavalla. Vertailtavuus yksittäiseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan ei voi mitätöidä Intian valintaa vertailumaaksi, sillä arvio tehtiin koko valtion tasolla. Toiseksi komissio huomautti, että kuten johdanto-osan 30 kappaleessa on selitetty, ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitetut erikoistuotteet kuuluivat tarkasteltavan tuotteen määritelmään, joten tämä väite ei voi mitätöidä Intian valintaa vertailumaaksi. Erillistä eri tuotelajien oikeanlaista vertailua koskevaa ongelmaa on käsitelty jäljempänä johdanto-osan 60 ja 66 kappaleessa. Kolmanneksi väite siitä, että rautamalmin vääristynyt hinta olisi vaikuttanut normaaliarvoon, ei ole perusteltu. Rautamalmia ei missään tapauksessa käytetty suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineena, eikä mitään näyttöä ole esitetty siitä, että sen hinnalla olisi välillistä vaikutusta Intian kotimarkkinahintoihin. Lisäksi se komission tutkimus, johon kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja viittasi, päinvastoin torjui väitteen siitä, että rautamalmin hinta olisi vääristynyt. Tämän vuoksi rautamalmin hinnan vääristymistä koskeva väite hylättiin. Neljänneksi se, että toisen vertailumaan valinta olisi ollut suotuisampi tietylle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, ei ole pätevä peruste tietyn vertailumaan valinnalle tai hylkäämiselle. Lisäksi kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämä vertailu Espanjaan perustui laajojen tuotevalikoimien keskimääräisiin hintoihin, eikä siinä otettu huomioon erityisiä tuotelajeja. Tämän vuoksi aineisto ei osoittanut Intian hintojen olevan epätavallisen korkeita. Tästä syystä väite hylättiin. Joka tapauksessa Espanja ei olisi yksin voinut olla mahdollinen vertailumaa, koska se on Euroopan unionin jäsenvaltio. Komissio huomautti, että koko unionin valitseminen vertailumaaksi ei olisi muuttanut tulosta, jonka mukaan polkumyynti jatkui. Tämä johtuu siitä, että kiinalaisten hintojen osoitettiin alittavan unionin hinnat, kuten johdanto-osan 126 kappaleessa on selitetty.

(43)

Tästä syystä komissio katsoi, että mikään esitetyistä väitteistä ei mitätöinyt Intian valintaa vertailumaaksi, ja vahvisti Intian olevan soveltuva vertailumaa.

(44)

Lisäselvitysten jälkeen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toisti vastustavansa Intian käyttöä vertailumaana sekä vertailumaamenetelmän käyttöä yleisesti. Aikaisempien väitteidensä lisäksi se myös väitti, että Intian valinnan vertailumaaksi mitätöi se, ettei intialaisen tuottajan toimitiloihin tehty tarkastuskäyntiä.

(45)

Komissio huomautti, ettei tarkastuskäynti ollut vertailumaan valinnan ehtona ja että se saattaisi olla olennaista vain arvioitaessa intialaisen tuottajan toimittamien tietojen oikeellisuutta. Huolellisen arvioinnin perusteella komissio tuli siihen päätelmään, että intialaisen tuottajan toimittamat tiedot olivat johdonmukaisia ja sisälsivät kaikki vaaditut tiedot. Lisäksi tämä intialainen tuottaja oli toimittanut tarkat tiedot myös komission aikaisempiin tutkimuksiin. Intiaa koskevat tiedot katsottiin näin ollen luotettavaksi perustaksi huolimatta tarkastuskäynnin puuttumisesta. Muut väitteet oli hylätty jo johdanto-osan 40, 42 ja 43 kappaleessa, ja sen vuoksi ne eivät muuttaneet komission havaintoja.

(46)

Johdanto-osan 53 kappaleessa selitettyjen lisäselvitysten jälkeen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että unioni oli valittu lisävertailumaaksi antamatta osapuolille mahdollisuutta kommentoida valintaa.

(47)

Komissio selvensi, että vertailumaa oli Intia, eikä toista vertailumaata käytetty. Kuten johdanto-osan 51 ja 53 kappaleessa on selitetty, muiden tuottajien kyselyvastauksia käytettiin normaaliarvojen määrittämisessä ainoastaan tarpeen mukaan, koska vertailumaana käytetyssä Intiassa ei ollut myyntiä tuoteryhmässä ”vaippa- tai pumppausputket, jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa”.

3.1.2   Normaaliarvo

(48)

Ensin komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko intialaisen tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille edustavaa verrattuna Kiinasta unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään, eli edustiko tällaisen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vähintään viittä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä unioniin.

(49)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne vertailumaan kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin vientiä unioniin harjoittavien kiinalaistuottajien unioniin vientiin myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin. Komissio tarkasteli, oliko näiden tuotelajien kotimarkkinamyynti vertailumaassa edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(50)

Kotimarkkinamyynnin todettiin tapahtuvan tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Analyysistä kävi ilmi, että Intian kotimarkkinamyynti oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia korkeampi. Kunkin tuotelajin normaaliarvon perustana käytettiin sen vuoksi tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka määritettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneessa kotimarkkinamyynnissä toteutuneiden tuotelajikohtaisten keskimääräisten hintojen painotettuna keskiarvona.

(51)

Niiden vietyjen tuotelajien normaaliarvo, joiden osalta ei ollut vastaavaa myyntiä vertailumaan kotimarkkinoilla, määritettiin kyseisiä tuotelajeja vertailumaassa läheisimmin muistuttavien tuotelajien kotimarkkinahintojen perusteella. Jotta normaaliarvo heijastaisi tuotelajien välisiä eroja, sen määrityksessä otettiin huomioon tuotteen valvontakoodissa määritetyt tuotelajikohtaiset ominaisuudet: tuoteryhmä, ulkoinen halkaisija, seinämän paksuus, teräslaji, testaus, putken äärimitat, viimeistely ja pituus. Ominaisuudet otettiin huomioon tuotelajeja läheisimmin muistuttavien tuotelajien Intian kotimarkkinahintaan sovellettavissa kertoimissa. Tarvittaessa muiden tuottajien kyselyvastauksista saatuja tietoja käytettiin määriteltäessä i) kertoimia ja ii) normaaliarvojen perustaa tuoteryhmälle ”vaippa- tai pumppausputket, jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa”. Kahden ominaisuuden (testaus ja putken äärimitat) osalta ei sovellettu korottavaa kerrointa, joten tuloksena oli varovaisempi normaaliarvon määritys.

(52)

Kun lopullisista päätelmistä oli ilmoitettu, yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja huomautti, että intialaisen tuottajan tuotevalikoima ei sisältänyt kaikkia tuoteryhmiä, teräslajeja ja halkaisijoita, joita sisältyi Kiinasta unioniin suuntautuvaan vientiin. Tästä syystä se väitti, että Intian kotimarkkinamyyntiin perustuva normaaliarvon määritys oli virheellinen.

(53)

Komissio selvensi, että kun suoraan vastaavan tuotelajin myyntitietoja ei ollut saatavilla Intiasta, käytettiin muiden tuottajien kyselyvastauksista saatuja tietoja. Kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarkoittamien tuoteryhmien, teräslajien ja halkaisijoiden kotimarkkinamyyntien puuttuessa komissio käytti normaaliarvon määrittämisen perusteena unionin tuottajien kyselyvastausten tietoja niistä tuotelajeista, jotka vastaavat kaikkein lähimmin kyseisiä tuotelajeja. Nämä tuotelajit ilmoitettiin kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, ja ne kuuluivat yksinomaan tuoteryhmään ”vaippa- tai pumppausputket, jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa”.

(54)

Lisäselvitysten jälkeen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komissio oli valinnut kaikkein lähimmin vastaavat tuotelajit tuoteryhmässä ”vaippa- tai pumppausputket, jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa” tavalla, joka suurensi polkumyyntimarginaaleja. Toiseksi se väitti, että komission olisi pitänyt ilmoittaa, minkä nimenomaisen unionin tuottajan tietoja se oli käyttänyt. Kolmanneksi se väitti, että lisäselvityksistä ei käynyt ilmi, oliko unionin tuotannonalan tietoja käytetty kaikkien tähän tuoteryhmään kuuluvien vietyjen tuotelajien määrittelyssä vai vain osassa niistä. Se myös pyysi, että kaikki tiettyyn teräslajiin (13 %Cr) kuuluvat tuotteet tulisi jättää polkumyyntilaskelmien ulkopuolelle sillä perusteella, että tämän teräslajin myynti oli tuotteiden jälleenmyyntiä, eikä kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ollut itse valmistanut tuotetta.

(55)

Komissio selvensi, että kaikkein lähimmin vastaavat tuotelajit valittiin vastaavien ominaisuuksien lukumäärän perusteella johdanto-osan 60 kappaleessa selitetyllä tavalla. Kutakin vietyä tuotelajia lähimmin vastaava tuotelaji oli ilmoitettu kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Toiseksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei esittänyt perusteluja väitteensä tueksi. Kolmanneksi, kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle toimitetuissa lisäselvityksissä oli vahvistettu, ettei Intiassa ollut kotimarkkinamyyntiä kyseisissä kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan esiin nostamassa tuoteryhmässä, teräslajissa ja halkaisijassa. Tästä syystä näiden tuotelajien myynnin osalta käytettiin muilta tuottajilta saatuja tietoja. Kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle toimitettua normaaliarvon vaihteluväliä sovellettiin kaikkiin tämän tuoteryhmän kaikkein lähimmin vastaaviin tuotelajeihin. Komission täytyi myös lakisääteisesti määritellä normaaliarvo kaikelle unioniin suuntautuvalle viennille, ja tästä syystä mitään tuoteryhmää ei voitu jättää polkumyyntilaskelmien ulkopuolelle. Vaikka tämän tuoteryhmän vienti olisi jätetty polkumyyntilaskelmien ulkopuolelle, lopputulos, jonka mukaan polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, ei kuitenkaan olisi muuttunut. Tästä syystä väitteet hylättiin.

3.1.3   Vientihinta

(56)

Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti ensimmäisen riippumattoman asiakkaan tosiasiallisesti maksamien tai maksettavaksi tulevien vientihintojen perusteella.

3.1.4   Vertailu ja polkumyyntimarginaalit

(57)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintoja. Samankaltaisen tuotteen kunkin lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vertailumaassa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(58)

Koska polkumyynti havaittiin normaaliarvoja ja vientihintoja vertailemalla, pääteltiin, etteivät FOB-perusteisesti ilmaistuihin vientihintoihin sovellettavat oikaisut olisi vaikuttaneet polkumyynnin havaitsemiseen, koska vientihintojen alentaminen vientihintoja alentavien oikaisujen avulla olisi vain kasvattanut polkumyyntimarginaalia.

(59)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että hintavertailu olisi mahdollisesti vääristynyt, koska Intian myyntiin saattoi sisältyä ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja korkealaatuisia tuotteita, joita oli verrattu tavallisiin kiinalaisiin tuotteisiin. Se arvosteli tuotteen valvontakoodin (PCN) rakennetta väittäen, ettei PCN heijasta asianmukaisesti tällaisia eroja, mikä johtaa epäoikeudenmukaiseen vertailuun. Se pyysi komissiota toimittamaan kaikille osapuolille uudestaan kyselylomakkeet, joissa PCN-rakenne oli korjattu. Se esitti samoja väitteitä unionin myynnistä (ks. johdanto-osan 125 kappale).

(60)

Komissio huomioi tuotelajien erot ja varmisti oikeudenmukaisen vertailun. Kullekin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien, vertailumaan tuottajan ja unionin tuotannonalan tuottamalle ja myymälle tuotelajille annettiin yksilöllinen tuotteen valvontakoodi (PCN). PCN määriteltiin tuotteen pääasiallisten ominaisuuksien mukaan, tässä tapauksessa tuoteryhmän, ulkoisen halkaisijan, seinämän paksuuden, teräslajin, testauksen, putken äärimittojen, viimeistelyn ja pituuden mukaan. PCN-rakenteessa otettiin näin ollen yksityiskohtaisesti huomioon kunkin tuotelajin ominaisuudet, minkä ansiosta vertailu voitiin tehdä oikeudenmukaisesti. Tämän vuoksi PCN-rakenteen muuttamiseen tai uusien kyselylomakkeiden toimittamiseen ei ollut tarvetta. Lisäksi, kuten johdanto-osan 42 kappaleessa on selitetty, ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitetut tuotteet kuuluivat tarkasteltavan tuotteen määritelmään eikä tästä syystä ollut perustetta jättää niitä tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelussa ei ilmennyt viitteitä siitä, että intialaisia ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja tuotteita olisi verrattu perusteettomasti kiinalaiseen vientiin. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei todellisuudessa vienyt esiin nostamiaan tuotelajeja, joissa väitetysti oli mahdollisuus sekaannukseen vakiomallisiin putkiin ja ydinkäyttöön tarkoitettuihin putkiin käytettyjen teräslajien välillä. Näin ollen vertailun vääristyminen tällä perusteella ei ollut mahdollista, ja väite hylättiin.

(61)

Tällä perusteella kahden otantaan valitun tuottajan painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali, joka ilmaistiin prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, oli [25–35 %]. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(62)

Kun lopullisista toimenpiteistä oli ilmoitettu, yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi ensin selvitystä polkumyyntimarginaalinsa laskemisesta, erityisesti siitä, kuinka vertailumaan tuottajien tuotevalvontakoodeja ja kertoimia käytettiin normaaliarvojen laskennassa. Toiseksi se pyysi lisätietoja Intian kotimarkkinahinnoista ja väitti, että se ei voinut varmistaa laskelmien paikkansapitävyyttä toimitettujen normaaliarvojen ja polkumyyntimarginaalien vaihteluvälin perusteella ja että suuremmat arvot johtuivat vääristyneistä havainnoista. Kolmanneksi se pyysi myös selvitystä Intian kotimarkkinoilla myydyistä tuotelajeista, erityisesti siitä, kuinka komissio on varmistanut, ettei ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja tuotteita verrattu epäoikeudenmukaisesti Kiinasta unioniin suuntautuvaan vientiin.

(63)

Komission vastauksen jälkeen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja esitti lisäpyyntöjä ja -väitteitä. Neljänneksi se pyysi unionin tuotannonalan ja Yhdysvaltain tuottajien tuotevalvontakoodien täydellistä luetteloa, jossa olisi eritelty kertoimien määrittely. Viidenneksi se väitti, että Yhdysvaltain tuottajien kyselyvastauksia ei tulisi käyttää kertoimien määrittämiseen sillä perusteella, että Yhdysvaltojen ei katsottu olevan sopiva vertailumaa johdanto-osan 35 kappaleessa mainituista syistä, ja väitti, että Yhdysvaltojen hintoihin perustuvat kertoimet voisivat olla liian suuret. Kuudenneksi se väitti, että yksi sen vientitransaktioista oli virheellisesti sisällytetty sen vientihintaa koskevaan laskelmaan. Seitsemänneksi se väitti, että komission olisi pitänyt toimittaa enemmän tietoja kunkin tuotevalvontakoodin normaaliarvoista ja polkumyyntimarginaaleista vaihteluvälin sijaan. Kahdeksanneksi se väitti, että sellaiset viennin tuotelajit, joiden kotimarkkinamyyntiä ei ollut vertailumaassa, olisi pitänyt jättää laskelmien ulkopuolelle ja määritellä polkumyyntiin kuulumattomiksi tuotteiksi ”syyllisyysolettaman” välttämiseksi. Lopuksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi myös jatkoaikaa huomautusten toimittamiselle.

(64)

Ensinnäkin komissio toimitti kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle luettelon tuotevalvontakoodeista, jotka olivat normaaliarvon määritelmän perusteena ja joihin sisältyi luettelo suoraan sen vientiä unioniin vastaavista tuotevalvontakoodeista ja niiltä osin kuin suoraan vastaavia tuotevalvontakoodeja ei ollut saatavilla, tiedot siitä, mitä tuotevalvontakoodeja oli käytetty normaaliarvon määrittämisen perusteena kertoimien soveltamisessa. Tuotevalvontakoodien luettelo osoitti, että normaaliarvon määrittelyssä käytetty Intian kotimarkkinamyynti ei sisältänyt erikoisteräslajeja, jotka on tyypillisesti tarkoitettu ydin- ja sotilaskäyttöön. Komissio toimitti myös yksityiskohtaisen luettelon kaikista käytetyistä kertoimista.

(65)

Toiseksi komissio toimitti kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle kunkin viedyn tuotelajin normaaliarvojen ja polkumyyntimarginaalien vaihteluvälit. Koska tuottajien yksityiskohtaisia tietoja ei voitu toimittaa luovuttamatta niiden luottamuksellisia tietoja, tiedot esitettiin vaihteluväleinä. Vastauksena korkeimpien polkumyyntimarginaalien osalta esille tuotuihin huolenaiheisiin komissio huomautti, että sekä korkeimmat että alimmat polkumyyntimarginaalit koskivat ainoastaan rajallisia määriä (vähempää kuin seitsemää prosenttia vienneistä) eivätkä ne olleet tästä syystä riittäviä poistamaan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kokonaispolkumyyntimarginaalia. Tästä syystä kyseisten arvojen jättäminen tarkastelun ulkopuolelle ei olisi vaikuttanut havaintoon siitä, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(66)

Kolmanneksi tuotelajien oikeudenmukaista vertailua koskien komissio selvensi, että kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan viemän kunkin tuotelajin polkumyyntimarginaali perustui saman tuotelajin vientihinnan ja normaaliarvon vertailuun. Mikäli vastaavaa tuotelajia ei ollut käytettävissä, vertailussa käytettiin sitä kaikkein lähimmin vastaavaa tuotelajia, johon sovellettiin kertoimia tuotevalvontakoodin määrittelemien ominaisuuksien huomioimiseksi. Näin ollen tavallisten tuotelajien vientihintoja ei verrattu erikoistuotelajeihin. Erityisesti on huomattava, että vertailussa käytetty Intian kotimarkkinamyynti ei sisältänyt erikoisteräslajeja, jotka on tyypillisesti tarkoitettu ydin- tai sotilaskäyttöön. Tästä syystä komissio päätti, että riskiä kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämästä epäoikeudenmukaisesta vertailusta ei ole. Joka tapauksessa, vaikka komissiolla on lakiin perustuva velvollisuus määritellä normaaliarvo jokaiselle unioniin tuodulle tuotelajille, polkumyyntiä havaittiin myös tarkasteltaessa ainoastaan täysin vastaavia tuotelajeja. Tämä osoitti, että kaikkein lähimmin vastaavien tuotelajien valinta tai kerrointen määrittelyt eivät olleet syynä polkumyyntiä koskevalle yleiselle havainnolle.

(67)

Neljänneksi kertoimien yksityiskohtaisen luettelon lisäksi komissio toimitti lisäselityksen siitä, kuinka kertoimia sovellettiin normaaliarvojen määrittämiseksi niissä tapauksissa, joissa on käytetty läheisesti samankaltaisia tuotelajeja, kun vertailumaasta ei ole ollut saatavilla tietoja täysin vastaavista tuotelajeista. Täydellistä luetteloa Yhdysvaltojen ja unionin tuotevalvontakoodeista tai kertoimien laskemisesta ei voitu toimittaa, sillä niiden luovuttaminen olisi edellyttänyt yhdysvaltalaisten ja unionin tuottajien arkaluonteisten yritystietojen paljastamista.

(68)

Viidenneksi komissio selvensi, että kertoimet muodostettiin prosenttiosuuksina, jotka kuvasivat tuotelajien suhteellisia eroja, eivät niiden absoluuttisia hintatasoja Yhdysvalloissa. Näin ollen väite siitä, että Yhdysvaltojen absoluuttinen hintataso olisi suurentanut normaaliarvoja, hylättiin.

(69)

Kuudenneksi komissio huomautti, että esiin nostettu vientitransaktio edusti pientä volyymia (alle kolmea prosenttia viennistä) ja tämän vuoksi, vaikka kyseinen transaktio olisi poistettu, sillä ei olisi ollut vaikutusta havaintoon polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(70)

Seitsemänneksi, kuten johdanto-osan 65 kappaleessa selitettiin, komissio toimitti kunkin viedyn tuotelajin tuotevalvontakoodeja vastaavat normaaliarvojen ja polkumyyntimarginaalien vaihteluvälit. Koska tuottajien yksityiskohtaisia tietoja ei voitu toimittaa luovuttamatta niiden luottamuksellisia tietoja, tiedot esitettiin vaihteluväleinä.

(71)

Kahdeksanneksi komissio huomautti, että sen täytyi muodostaa kullekin viedylle tuotelajille normaaliarvio ja määritellä sen osalta polkumyynti. Käytössä ei ollut ”syyllisyysolettamaa”, koska polkumyynti katsottiin todetuksi vain, jos vientihinta oli normaaliarvoa alhaisempi, ja kaikki negatiiviset polkumyyntimäärät otettiin täysimääräisesti huomioon kokonaispolkumyyntimarginaalin laskemisessa.

(72)

Johdanto-osan 64–70 kappaleissa esitettyihin ja kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle toimitettuihin uusiin selvityksiin vastaamiseen myönnettiin kuitenkin jatkoaikaa.

(73)

Kun lisäselvitykset oli annettu, kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kiisti edelleen tietyt vertailuun liittyvät osatekijät ja polkumyynnin määritelmän sekä toisti joitakin aikaisemmista väitteistään.

(74)

Ensinnäkin se väitti, että vertailumaan hintoihin olisi pitänyt tehdä mukautuksia mittakaavaetujen, kaupan portaan, matalamman tuottavuuden, myyntikulujen, tuottoasteen, kannattavuuden ja raaka-aineen hinnan perusteella. Toiseksi se väitti, että annetuista selvityksistä huolimatta se ei edelleenkään voinut ymmärtää, kuinka normaaliarvot on määritelty. Kolmanneksi se toisti pyyntönsä kutakin PCN-koodia koskevien yhdysvaltalaisten ja unionin tuottajien tietojen saamisesta vähintään vaihteluvälien tasolla. Lisäksi se pyysi tietoja kunkin kertoimen lähteestä ja pyysi toimittamaan tiedot tuotteiden ominaisuuksista. Neljänneksi se väitti, että kertoimet ovat vääristyneet Yhdysvaltojen ja unionin ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vuoksi. Viidenneksi se väitti, että komission käyttämät kertoimet olivat väärät. Se toimitti vaihtoehtoiset kertoimet, joiden perusteella sen mukaan oli osoitettavissa, ettei sen viennissä unioniin ollut kyse polkumyynnistä. Se pyysi, että vaihtoehtoisesti komission tulisi tehdä mukautuksia kertoimiin käytetyn tuotantomenetelmän, liittyvien hankintojen tai käytetyn raaka-aineen perusteella. Kuudenneksi se väitti, että vaikka tarkasteltaisiin ainoastaan täysin toisiaan vastaavia tuotelajeja, polkumyyntihavainnossa ei ollut otettu huomioon Intian yleisesti matalampia hintoja, vientiä harjoittavan tuottajan vaatimia vertailumaan hintojen mukautuksia eikä vertailumaan tuottajan erityistilannetta.

(75)

Komissio tutki lisäväitteet yksityiskohtaisesti.

(76)

Ensinnäkin kuten johdanto-osan 35 kappaleessa on selitetty, Intian kotimarkkinahinnat ovat syntyneet aidossa kilpailutilanteessa, ja näin ollen niitä on pidettävä luotettavina. Väitteitä Intian kotimarkkinahintojen vääristymisestä on käsitelty jo edellä johdanto-osan 42 kappaleessa. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei perustellut uusia vaatimuksia Intian kotimarkkinahintoihin mukauttamisesta, ja tämän vuoksi ne hylättiin.

(77)

Toiseksi komissio toimitti yksityiskohtaiset lisätiedot kertoimista, niiden lähteistä ja laskentamenetelmästä johdanto-osan 64–71 kappaleessa kuvatulla tavalla, ja tämän jälkeen vastasi useisiin laskentamenetelmää koskeviin teknisiin kysymyksiin (10). Kuten johdanto-osan 83 kappaleessa on esitetty, komissio toimitti myös esimerkin siitä, kuinka kerroin on laskettu kustannustiedoista. Esimerkissä varsinaiset kustannustiedot on esitetty vaihteluväleinä, jotta voidaan suojata tietojen luottamuksellisuutta perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Tämän vuoksi komissio päätteli, että kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja oli saanut riittävät tiedot, joiden avulla se pystyi jäljittämään normaaliarvojen määritysmenetelmän.

(78)

Kolmanneksi pyyntö saada tutustua yhdysvaltalaisia ja unionin tuottajia koskeviin lisätietoihin hylättiin jo aikaisemmin johdanto-osan 67 kappaleessa selitetyistä syistä. Kunkin kertoimen lähteen ilmoittaminen olisi paljastanut tietoja kunkin tuottajan tuottamista tuotelajeista. Kaikkien tietojen toimittaminen vaihteluväleinä olisi myös ollut kohtuuttoman työlästä yrityskohtaisten kustannustietojen suuresta määrästä johtuen (yli 2 000 riviä ja yli 50 saraketta). Lisäksi huomautettiin, että pyydetyt tiedot koskivat kunkin PCN-koodin kustannustasoa. Kustannustasolla ei itsessään ollut vaikutusta normaaliarvojen määrittelyyn, koska kertoimia käytettiin osuuksina (prosentteina), ei absoluuttisina arvoina. Toisin sanoen PCN-kohtaisilla kustannustasoilla ei ollut vaikutusta lopputulemaan. Lopuksi kertoimien laskemiseen tarvittavaa tarkkuutta ei olisi voitu osoittaa merkityksellisellä tavalla käyttämällä vaihteluvälejä. Tämä johtuu siitä, että vaihteluväleinä ilmoitettujen arvojen ristiin kertominen olisi johtanut liian suuriin vaihteluväleihin, jotta ne olisivat olleet merkityksellisiä. Vaikka käytettyjä kustannustietoja ei näistä syistä toimitettu, niistä lasketut kertoimet ilmoitettiin täydellisinä. Lisäksi Intian kotimarkkinamyyntihinnat ilmoitettiin vaihteluväleinä. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin kertoimien määrittämiseen käytetyt kustannustiedot, intialaiset hinnat määrittivät normaaliarvojen perustason. Tästä syystä oli perusteltua antaa kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle pääsy tietoihin niiden varmentamiseksi.

(79)

Neljänneksi, kuten johdanto-osan 30 kappaleessa selitettiin, ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitetut tuotelajit kuuluivat tarkasteltavan tuotteen määritelmään eikä tarkasteltavien tuotteiden uudelleen määrittämiselle ollut perusteita. Tuotteen ominaispiirteet otettiin huomioon PCN-rakenteessa, millä varmistettiin oikeudenmukainen vertailu tuotelajien välillä johdanto-osan 60 ja 66 kappaleessa esitetyistä syistä. Mahdollisista varsinaisista vääristymistä ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Myöskään siitä ei ollut viitteitä, että mikään väitetty vääristymä olisi voinut olla riittävä muuttamaan sitä kokonaishavaintoa, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tästä syystä ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja tuotelajeja koskevat väitteet hylättiin.

(80)

Viidenneksi, ulkohalkaisijaan ja teräslajiin käytetyt kertoimet tarkastettiin ja niitä muokattiin esitettyjen huomautusten perusteella. Tarkistetuista kertoimista ja niistä johtuvista muutoksista yksittäisiin polkumyyntimarginaaleihin tiedotettiin. Vaikka muutokset pienensivät yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalia, ne eivät olleet riittäviä muuttamaan yleistä päätelmää, jonka mukaan polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sitä vastoin kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia vaihtoehtoisia kertoimia ei hyväksytty, koska ne perustuivat unionin tuottajan vakiohintaluetteloihin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ulkopuolelta. Varsinaiset yrityskohtaiset tiedot tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta muodostivat luotettavamman perustan normaaliarvojen määrittelylle. Väitteet tarpeesta mukauttaa kertoimia tuotantomenetelmän, raaka-ainetyypin ja liittyvien hankintojen perusteella olivat perustelemattomia ja epämääräisiä, koska mikään kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan esiin nostamista osatekijöistä ei vaikuttanut kerrointen määrittelyyn. Tästä syystä väitteet hylättiin.

(81)

Kuudenneksi, vaadittuja mukautuksia ei perusteltu, eikä ollut viitteitä siitä, että ne olisivat olleet riittävän merkittäviä polkumyyntihavainnon kumoamiseksi. Intiasta unioniin suuntautuvan viennin yleinen hintataso ei ollut olennainen tekijä, sillä normaaliarvojen määrittäminen perustui kotimarkkinahintoihin, ei vientihintoihin, ja joka tapauksessa PCN-kohtainen vertailu oli tarkempi kuin keskimääräisten hintojen vertailu, koska kyseessä oli laaja tuotelajivalikoima ja sen sisällä merkittävät hintaerot, jotka eivät välttämättä heijastuisi keskimääräisiin hintoihin. Tämän seurauksena väitteet hylättiin.

(82)

Eräs kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi erittäin myöhäisessä tutkinnan vaiheessa toista kuulemista kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa. Se väitti, että sen oikeutta puolustukseen oli loukattu, koska se ei ollut saanut riittävää selitystä komission noudattamasta menetelmästä polkumyynnin määrittelemisessä tai tarkemmin sanottuna siinä, kuinka kertoimet oli muodostettu ja kuinka niitä oli sovellettu normaaliarvojen muodostamiseen. Se myös pyysi, että muut asianosaiset osapuolet, toisin sanoen unionin tuottajat, vertailumaan tuottaja Intiasta ja yhteistyössä toimivat Yhdysvaltojen tuottajat, osallistuisivat tähän kokoukseen. Yksikään näistä asianosaisista osapuolista ei kuitenkaan vastannut kutsuun myöntävästi.

(83)

Kuulemisen jälkeen kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja teki tiettyjä suosituksia, joissa ohjeistettiin komissiota selittämään käytettyä menetelmää tarkemmin täydentämällä aikaisemmin menettelyssä toimitettuja lisätietoja ja selityksiä. Tämän seurauksena komissio esitti lisäselvityksen, joka rajoittui niihin kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan esittämiin näkökohtiin, jotka koskivat mahdollista puolustusoikeuden rikkomista, ja pyysi vientiä harjoittavaa tuottajaa antamaan vastauksensa näihin näkökohtiin. Näiden lisätietojen sisältö on esitetty johdanto-osan kappaleessa 53, 77, 78 ja 80. Lisäksi vientiä harjoittavan tuottajan esittämien huomautusten seurauksena tehty mukautus johti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräisen polkumyyntimarginaalin alenemiseen: polkumyyntimarginaali laski vaihteluvälille [25–35 %], kuten johdanto-osan 61 kappaleessa on esitetty, mikä on hieman vähemmän kuin lopullisten päätelmien vaiheessa alun perin laskettu vaihteluväli [30–40 %]. Polkumyyntimarginaalin tarkalla tasolla ei ollut vaikutusta vientiä harjoittaviin tuottajiin, sillä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ei vaikuttanut toimenpiteiden tasoon, kuten johdanto-osan 195 kappaleessa on esitetty.

(84)

Komissio antoi kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille riittävästi aikaa tehdä huomautuksia niille toimitetuista lisätiedoista.

(85)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan rajoittanut toimittamiaan huomautuksia kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan esiin nostamiin näkökohtiin, joihin komissio oli antanut lisäselityksiä. Sen sijaan se kyseenalaisti yhä komission käyttämän menetelmän kiistämällä jo aikaisemmin menettelyn aikana toimitetut selitykset, kuten käy ilmi johdanto-osan 59–83 kappaleesta. Lisäksi myöhään perjantai-iltapäivänä 26 päivänä tammikuuta 2018, juuri ennen maanantaina 29 päivänä tammikuuta 2018 ollutta huomautusten toimittamisen määräpäivää, se esitti useita uusia kysymyksiä ja vaatimuksia, joita se ei ollut esittänyt aikaisemmin menettelyn aikana tai kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa käydyissä kuulemisissa, ja väitti, että sen oikeutta puolustukseen rikottaisiin, mikäli se ei saa vastausta kysymyksiinsä.

(86)

Vastauksena tähän komissio muistutti ensin, ettei sen ole tarkastelua koskevan tutkimuksen suorittamiseen sovellettavien oikeudellisten ja menetelmällisten vaiheiden ja määräaikojen vuoksi mahdollista hyväksyä jatkuvia väitteitä, vaatimuksia ja kysymyksiä menettelyn myöhäisessä vaiheessa, sillä tämä vaarantaisi tutkinnan valmistumisen aikataulun mukaisesti, varsinkaan, kun osapuolille on annettu runsaasti mahdollisuuksia ja aikaa esittää huomautuksia aikaisemmassa vaiheessa. Tämä on erityisen huomionarvoista käsillä olevassa tapauksessa, jossa menetelmiä on selitetty asianosaisille osapuolille perinpohjaisesti useissa kuulemisissa ja lukuisissa lisäasiakirjoissa. Näistä syistä johtuen komissio pyysi kuulemisen jälkeen annetuissa selvityksissä nimenomaisesti, että kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja rajoittaa huomautuksensa niihin seikkoihin, joiden osalta se väitti kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa käydyssä kuulemisessa, että sen puolustamisoikeutta oli loukattu, ja joiden perusteella sille toimitettiin lisäselvityksiä. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei osoittanut, kuinka sen oikeuksia oli loukattu, eikä se perustellut, kuinka esitetyt näkökohdat olisivat voineet vaikuttaa tutkinnan kokonaishavaintoihin.

(87)

Sen lisäksi, että se kiisti normaaliarvojen määrittelyyn käytetyn menetelmän, kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja jatkoi väitteitään siitä, että sen polkumyyntimarginaalia on suurennettu vertaamalla tavanomaiseen käyttöön tarkoitettuja putkia ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuihin putkiin. Kuten johdanto-osan 79 kappaleessa selitettiin, tällaista vertailua ei kuitenkaan ole tehty, eikä ainoatakaan normaaliarvoa ole määritelty kyseisille tuotelajeille.

(88)

Lisäksi vientiä harjoittava tuottaja vaati ensimmäistä kertaa tässä myöhäisessä menettelyn vaiheessa mukautusta, jotta hintavertailu olisi oikeudenmukainen, sillä perusteella, että sen tuottavuus oli sen oman väitteen mukaan 2,5 kertaa intialaisen vertailutuottajan tuottavuutta suurempi. Se myös toi esiin intialaisen tuottajan voittomarginaalin ja pyysi normaaliarvon määrittelyn mukauttamista alaspäin sillä perusteella, että Intian kotimarkkinamyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli kannattavampaa kuin unionin tuotannonalan alkuperäisessä tutkimuksessa esittämä tavoitevoitto. Molemmat väitteet yhteenlaskettuna normaaliarvoja olisi mukautettava alaspäin 28 prosenttia, mistä muodostuisi väitteen mukaan negatiivinen polkumyyntimarginaali.

(89)

Ensimmäinen väite esitettiin vaiheessa, jossa sen todentaminen oli mahdotonta. Joka tapauksessa vaikka ensimmäinen väite olisi esitetty menettelyn aikaisemmassa vaiheessa, sen tueksi ei esitetty näyttöä, eikä se sen vuoksi täyttänyt perusasetuksen 6 artiklan 8 kohdassa asetettuja vaatimuksia. Toinen väite oli perusteeton, koska normaaliarvo perustui vertailumaan tuottajan varsinaisiin kotimarkkinamyyntihintoihin, kuten johdanto-osan 48–51 kappaleessa on esitetty, eikä sitä muodostettu kustannusten ja tuottojen perusteella. Vertailumaan tuottajan kotimarkkinamyynnin kannattavuus otettiin huomioon määriteltäessä, että kotimarkkinamyynti tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, kuten johdanto-osan 50 kappaleessa on selitetty. Unionin tuotannonalan tavoitevoitto edusti voittoa, joka olisi voitu saavuttaa, jos polkumyyntituontia ei olisi tapahtunut. Sellaisenaan kotimarkkinamyynnin kannattavuus ja unionin tuotannonalan tavoitevoitto eivät ole verrannollisia. Tästä syystä molemmat väitteet hylättiin. Koska 28 prosentin mukautus hylättiin, myöskään kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vaihtoehtoinen polkumyyntilaskelma, vaikka se olisi muilta osin hyväksytty, ei olisi muuttanut havaintoa siitä, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(90)

Sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja viittasi 5 päivänä helmikuuta 2018 järjestetyssä kuulemisessa toistuvasti WTO:n pysyvän valituselimen päätökseen, joka koskee kiinnittimien tuontia Kiinasta (asia DS397). Se väitti, että kyseisen päätöksen perusteella komission olisi pitänyt ilmoittaa intialaisen vertailumaan tuottajan, yhteistyötä tekevien yhdysvaltalaisten tuottajien ja unionin tuotannonalan kaikki kutakin tuotelajia koskevat kustannukset, hinnat ja normaaliarvot, ja väitti, että muussa tapauksessa sen oikeuksia puolustukseen loukattaisiin.

(91)

Komissio kuitenkin huomautti, että päätöksessä ohjattiin ilmoittamaan normaaliarvon määrittelyn menetelmästä ainoastaan niiden tuotelajien osalta, joita kiinalainen tuottaja on vienyt, jotta varmistetaan, että vienti otetaan kokonaisuudessaan huomioon. Päätöksessä ei sen sijaan viitattu siihen, että kaikkien osapuolten koko toimintaa koskevia luottamuksellisia yritystietoja tulisi toimittaa vientiä harjoittavalle tuottajalle. Tästä syystä väite hylättiin.

(92)

Sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti 5 päivänä helmikuuta 2018 järjestetyssä kuulemisessa edelleen, että myös komission tarkistamat kertoimet olivat virheellisiä. Se kiisti tarkistetut kertoimet teräslajien ja pieninten halkaisijoiden osalta. Se väitti, että kaikkien yhdysvaltalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella laskettujen kerrointen olisi pitänyt perustua tavanomaiseen kustannuslaskentaan. Se toimitti vaihtoehtoisen polkumyyntilaskelman, jossa käytettiin vaihtoehtoisia kertoimia ja joka osoitti negatiivista polkumyyntiä 28 prosentin mukautuksesta johtuen, kuten johdanto-osan 88–89 kappaleessa on selitetty.

(93)

Komissio hylkäsi vaihtoehtoiset kertoimet edelleen, koska ne perustuivat vakiohintaluetteloihin eri ajanjaksolta kuin tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta, kuten johdanto-osan 80 kappaleessa on selitetty. Komissio vahvisti, että polkumyyntitutkimuksissa on pakko käyttää varsinaisia kustannuksia, mikä tarkoittaa vakiokustannuksia, joita on mukautettu määrä- ja hintavaihteluilla. Lisäksi tarkistetut kertoimet olivat suurelta osin samansuuntaisia kuin kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämät vaihtoehtoiset kertoimet. Vaikka vaihtoehtoiset kertoimet olisi hyväksytty, ne eivät missään tapauksessa olisi olleet yksinään riittäviä muuttamaan havaintoa siitä, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2   Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(94)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyttä polkumyyntiä koskevan havainnon lisäksi komissio tutki polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin seuraavat lisäseikat: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, tuottajien hinnoittelukäytännöt Kiinasta muille markkinoille suuntautuvassa viennissä ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.2.1   Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti

(95)

Kahden otokseen valitun kiinalaistuottajan kapasiteetin käyttöasteen todettiin olevan [40–60 prosenttia]. Kahden otokseen valitun tuottajan käyttämättömän kapasiteetin todettiin olevan [40 000–50 000 tonnia]. Tämä vastaa [30:tä–50:tä prosenttia] unionin kulutuksesta. Lisäksi havaittiin, että suunnitteilla oli rakentaa lisäkapasiteettia.

(96)

Pyynnön esittäjä arvioi kaikkien kiinalaisten tuottajien kokonaiskapasiteetin ylittävän miljoona tonnia. Otokseen valittujen tuottajien kapasiteetin käyttöasteen perusteella Kiinan käyttämättömän kokonaiskapasiteetin arvioitiin olevan noin 500 000 tonnia, yli neljä kertaa unionin kulutuksen. Vaikka muiden vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteetin käyttöaste olisi ollut korkeampi kuin otokseen valittujen tuottajien, Kiinan käyttämätön kokonaiskapasiteetti olisi silti merkittävä ja korkeampi kuin unionin kokonaiskulutus.

(97)

Pyynnön esittäjä arvioi Kiinan kotimarkkinakulutuksen olevan Kiinan kotimarkkinatuotannon, tuonnin ja viennin perusteella kokonaisuudessaan 310 000 tonnia. Koska käyttämätön kapasiteetti vastasi yli 150:tä prosenttia Kiinan arvioidusta kotimarkkinakulutuksesta, katsottiin epätodennäköiseksi, että Kiinan kotimarkkinakulutus nousisi 150 prosentilla ja absorboisi suuren käyttämättömän kapasiteetin.

(98)

Sen vuoksi pääteltiin, että maassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, josta ainakin osa suuntautuisi unionin markkinoille, jos Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.2.2   Kiinan hinnoittelukäytännöt muilla markkinoilla

(99)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin kohdistuvia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä oli voimassa Euraasian talousunionissa (Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Venäjällä) ja Ukrainassa. Nämä toimenpiteet osoittivat Kiinan teollisuudenalan polkumyyntitoimien olemassaolon kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen esiintyminen muilla markkinoilla.

(100)

Lisäksi kaikkiin kolmansiin maihin suuntutuvan kiinalaisen viennin todettiin tapahtuvan useimmiten alhaisemmilla hinnoilla kuin unioniin suuntautuvan viennin. Kiinalaisten vientitilastojen perusteella kiinalaiset vientihinnat kolmansiin maihin olivat keskimäärin 23 prosenttia matalammat kuin vientihinnat unioniin.

(101)

Komissio katsoi, että jos nykyiset toimenpiteet kumottaisiin, olisi todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat uudelleensuuntaisivat viennin unioniin polkumyyntihinnoin.

3.2.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(102)

Unionin markkinoiden koko oli yli 100 000 tonnia, ja niiden arviointiin olevan maailman toiseksi suurimmat Kiinan jälkeen ja Yhdysvaltojen markkinoita suuremmat. Näin ollen unionin markkina-alue oli jo kokonsa vuoksi houkutteleva kiinalaisille viejille.

(103)

Toiseksi, kiinalaisten vientihintojen unioniin todettiin olevan keskimäärin merkittävästi korkeampia kuin kiinalaisten vientihintojen muille markkinoille, mikä myös kertoo unionin markkinoiden houkuttelevuudesta. Kuten johdanto-osan 100 kappaleessa esitetään, kiinalaiset vientihinnat kolmansiin maihin olivat 23 prosenttia alemmat kuin vientihinnat unioniin.

(104)

Kolmanneksi, voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet muilla markkinoilla, kuten Venäjällä ja Ukrainassa, rajasivat kiinalaisten muita vientimahdollisuuksia. Siksi on todennäköistä, että jos toimenpiteet raukeaisivat, kiinalainen vienti suuntautuisi jälleen unionin markkinoille, jossa se saavuttaisi todennäköisesti saman 18 prosentin markkinaosuuden, joka sillä oli ennen toimenpiteiden käyttöönottoa.

(105)

Komissio katsoi näin ollen, että unionin markkinat olisivat todennäköisesti erittäin houkutteleva kohde kiinalaiselle viennille, jos toimenpiteet poistettaisiin.

3.3   Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(106)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta peräisin oleva tuonti unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Se osoitti myös, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli hyvin merkittävä verrattuna unionin kulutukseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin ainakin osittain unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(107)

Lisäksi Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettiin polkumyyntitoimenpiteitä muilla markkinoilla, ja Kiinan vientihinnat toisille markkinoille olivat alhaisemmat kuin hinnat unioniin. Kiinalaisten viejien hinnoittelukäytäntö kolmansilla markkinoilla tukee havaintoa polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(108)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi ja se, että muut markkinat ovat suljettuja polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi, osoittivat, että Kiinasta tuleva vienti todennäköisesti suuntautuisi unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(109)

Edellä esitettyjen syiden perusteella komissio katsoi, että oli erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen johtaisi siihen, että unioniin suuntautuisi merkittävä määrä Kiinasta peräisin olevaa polkumyyntituontia.

4.   TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(110)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionissa oli 23 samankaltaista tuotetta valmistavaa tunnettua tuottajaa, joista jotkin olivat etuyhteydessä toisiinsa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(111)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin kokonaistuotannon todettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella olevan noin 117 000 tonnia.

(112)

Otokseen valittujen yritysten osuus on noin 54 prosenttia unionin tuotannosta ja 55 prosenttia unionin myynnistä. Otoksesta saatujen tietojen katsotaan siten edustavan unionin tuotannonalan tilannetta.

4.2   Unionin kulutus

(113)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) unionin tuotannonalan myynnin määrä unionin markkinoilla pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan ja ii) tuonti kolmansista maista Eurostatin tietokannasta saatujen tietojen perusteella. Tietokanta tarjosi tarkimmat tiedot, koska se sisälsi paitsi tavanomaisessa menettelyssä myös sisäisen jalostuksen menettelyssä tapahtuvan tuonnin.

(114)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

108 152

116 718

111 324

104 677

Indeksi (2013 = 100)

100

108

103

97

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeisiin, pyynnön esittäjän tiedot ja Eurostatin tietokanta.

(115)

Vaikka unionin kulutus nousi 8 prosenttia vuonna 2014, se laski 11 prosenttia vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä lasku johtui pääasiassa sijoitusten vähenemisestä öljy- ja kaasuteollisuudessa, joka on yksi suurimmista käyttäjäteollisuuksista.

4.3   Tuonti asianomaisesta maasta

4.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(116)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan tietojen perusteella (10-numerotasolla). Eurostatin tietokantaan kirjatun tuonnin alkuperämaiden jaottelusta kuitenkin selvisi, että jotkin mukaan luetut maat eivät olleet ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien valmistajia. Tuonti sellaisista maista suljettiin sen vuoksi tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska se ei selkeästi liity tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus tutkia olennaiset yksityiskohdat käytettävissä olleesta asiakirja-aineistosta. Kiinaa, Intiaa, Ukrainaa ja muita ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien valmistajamaita koskevia tietoja ei tarvinnut korjata.

(117)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin myös korjattujen Eurostatin tietojen perusteella.

(118)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä (tonnia)

2 437

1 804

1 951

2 317

Indeksi (2013 = 100)

100

74

80

95

Markkinaosuus (%)

2,3

1,5

1,8

2,2

Kiinasta tulevan tuonnin määrä sisäistä jalostusta lukuun ottamatta

1 173

1 120

1 014

820

Indeksi (2013 = 100)

100

95

86

70

Markkinaosuus (%)

1,1

1

0,9

0,8

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeisiin, pyynnön esittäjän tiedot ja Eurostatin tietokanta.

(119)

Tarkastelujakson aikana tuonnin määrä Kiinasta oli vähäinen. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli kokonaisuudessaan tarkastelujaksolla noin 2 prosenttia. Tuonnilla oli noin 1 prosentin markkinaosuus tarkastelujaksolla, jos sisäistä jalostusta ei huomioida. Sisäinen jalostuksen menettelyssä tuodut määrät vietiin uudelleen valmiina tuotteina, kuten lämmönvaihtimina.

(120)

Tuonti on ollut vähäistä sen jälkeen, kun alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2011, joten sen voidaan olettaa johtuvan voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä.

4.3.2   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(121)

Alustavana huomiona voidaan todeta, että tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräiset hinnat eivät välttämättä ole tuotelajikohtaisesti edustavia tuotelajien laajan valikoiman ja niiden välisten merkittävien hintaerojen vuoksi. Keskimääräiset hinnat on kuitenkin esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3

Keskimääräiset tuontihinnat Kiinasta

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

5 288

6 911

6 604

4 615

Indeksi

100

131

125

87

Tavanomainen menettely (euroa/tonni)

5 711

6 146

6 442

5 420

Indeksi

100

108

113

95

Sisäisen jalostuksen menettely (euroa/tonni)

4 895

8 162

6 780

4 174

Indeksi

100

167

138

85

Lähde: Taric-tietokanta

(122)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat 13 prosenttia tarkastelujaksolla.

(123)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus Kiinasta tulevasta tuonnista oli 56 prosenttia, ja niiden markkinaosuus oli noin 1 prosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(124)

Komissio arvioi hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia: otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; sekä vastaavat otokseen valittujen tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(125)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että hintavertailu oli mahdollisesti vääristynyt, koska unionin myyntiin sisältyi ydin- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja korkealaatuisia tuotteita, joita oli verrattu tavallisiin kiinalaisiin tuotteisiin. Se kritisoi tuotelajirakennetta ja väitti, ettei siinä oteta asianmukaisesti huomioon tällaisia eroja. Tuotelajijärjestelmällä varmistettiin kuitenkin, ettei näitä unionin tuotannonalan valmistamia erikoistuotelajeja verrattu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuomiin tuotelajeihin. Tämä johtuu siitä, että näille unionin tuotannonalan valmistamille erikoistuotteille annetaan teräslajien alalla eri koodi.

(126)

Edellä esitetyn menetelmän perusteella tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 44 prosenttia. Vaikka hintoihin lisättiin polkumyyntitullit (näin ei menetellä, jos kyseessä on sisäisen jalostuksen menettelyssä tapahtuva tuonti), kiinalaisen tuonnin keskimääräiset hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat 32 prosenttia.

(127)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yksi sen myyntitransaktioista oli väärin perustein katsottu sisäisen jalostuksen transaktioksi, vaikka se ei todellisuudessa ollut sellainen. Koska kyseinen transaktio (yksi yli 100 transaktion kokonaismäärästä) koski alle kolmea prosenttia sen unioniin suuntautuvan myynnin volyymista, sillä ei ollut merkittävää vaikutusta johdanto-osan 126 kappaleessa mainittuihin marginaaleihin.

4.3.3   Tuonti kolmansista maista

(128)

Muista kolmansista maista tarkastelujaksolla unioniin tulleen tuonnin määrän ja markkinaosuuden kehitys sekä keskimääräiset tuontihinnat esitetään seuraavassa taulukossa. Johdanto-osan 121 kappaleessa esitetty huomautus keskimääräisten hintojen käytettävyydestä pätee myös tässä kohdassa.

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Määrä (tonnia)

13 531

17 230

18 911

19 845

 

Indeksi

100

127

140

147

 

Markkinaosuus (%)

12,5

14,8

17,0

19,0

 

Keskimääräinen hinta

(euroa/tonni)

5 315

4 790

5 217

4 519

 

Indeksi

100

90

98

85

Ukraina

Määrä (tonnia)

10 170

12 535

12 201

11 870

 

Indeksi

100

123

120

117

 

Markkinaosuus (%)

9,4

10,7

11,0

11,3

 

Keskim. hinta

(euroa/tonni)

7 276

6 984

6 706

6 069

 

Indeksi

100

96

92

83

Korean tasavalta

Määrä (tonnia)

3 731

3 526

3 481

3 166

 

Indeksi

100

95

93

85

 

Markkinaosuus (%)

3,4

3

3,1

3

 

Keskim. hinta

(euroa/tonni)

6 614

6 124

6 537

6 599

 

Indeksi

100

93

99

100

Yhdysvallat

Määrä (tonnia)

3 062

4 647

3 280

3 113

 

Indeksi

100

152

107

102

 

Markkinaosuus (%)

2,8

4

2,9

3

 

Keskim. hinta

(euroa/tonni)

15 442

12 181

14 801

15 503

 

Indeksi

100

79

96

100

Japani

Määrä (tonnia)

3 605

4 980

4 602

3 052

 

Indeksi

100

138

128

85

 

Markkinaosuus (%)

3,3

4,3

4,1

2,9

 

Keskim. hinta

(euroa/tonni)

7 762

5 477

6 359

8 021

 

Indeksi

100

71

82

103

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

7 267

10 257

8 740

4 019

 

Indeksi

100

141

120

55

 

Markkinaosuus (%)

6,7

8,8

7,9

3,8

 

Keskim. hinta

(euroa/tonni)

6 614

6 124

6 537

6 599

 

Indeksi

100

93

99

100

Kaikki kolmannet maat yhteensä Kiinaa lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

41 366

53 175

51 215

45 065

 

Indeksi

100

129

124

109

 

Markkinaosuus (%)

38,2

45,6

46,0

43,1

 

Keskim. hinta

(euroa/tonni)

7 434

6 616

6 570

6 454

 

Indeksi

100

89

88

87

Lähde: Taric-tietokanta

(129)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulleen tuonnin markkinaosuus oli 43,1 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Suurin markkinaosuus oli Intiasta tulevalla tuonnilla (19 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muu merkittävä tuonti oli peräisin Ukrainasta (11,3 prosentin markkinaosuus).

(130)

Näiden unioniin tulevien tuontien keskimääräiset hinnat olivat suhteellisen alhaiset unionin tuotannonalan keskimääräisiin hintoihin verrattuna. Intiasta peräisin olevalla tuonnilla oli erityisen alhainen keskimääräinen yksikkökohtainen myyntihinta: tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 519 euroa tonnia kohden.

(131)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa huomautti, että intialaisten tuottajien keskimääräiset tuontihinnat olivat alhaisemmat kuin kiinalaiset tuontihinnat. Kuten johdanto-osan 121 kappaleessa selitettiin, keskimääräiset hinnat eivät välttämättä muodosta oikeudenmukaista tai merkityksellistä perustaa hintavertailulle. Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskeva komission alihinnoitteluanalyysi (johdanto-osan 126 kappale) perustui lajikohtaiseen vertailuun. Lajikohtaisia tietoja ei ollut saatavilla tutkittaessa Intiasta peräisin olevaa tuontia unioniin.

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1   Yleisiä huomioita

(132)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(133)

Vahinkoanalyysiä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit ESTA: n toimittamien tietojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia tiedossa olevia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot todennettiin. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(134)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, varastot, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(135)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.4.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(136)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

146 346

164 008

132 541

117 034

Indeksi

100

112

91

80

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

242 821

249 029

247 420

248 575

Indeksi

100

103

102

102

Kapasiteetin käyttöaste (%)

60

66

54

47

Indeksi

100

109

89

78

Lähde: ESTA:n kyselyvastaukset, jotka kattoivat kaikki unionin tuottajat

(137)

Tuotannon määrä laski 20 prosenttia tarkastelujaksolla, ja suurin pudotus tapahtui vuonna 2015.

(138)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantokapasiteetti kasvoi hieman, 2 prosenttia tarkastelujaksolla. Kasvu johtui laitokseen ja laitteistoon tehdyistä investoinneista, joiden vuoksi tehokkuus parani hieman.

(139)

Kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla. Käyttöasteen lasku 22 prosentilla heijastaa tuotannon määrän laskua tarkastelujaksolla.

4.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(140)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

64 349

61 739

58 157

57 295

Indeksi

100

96

90

89

Markkinaosuus (%)

59,5

52,9

52,2

54,7

Indeksi

100

89

88

92

Vientimäärät (tonnia)

63 641

78 164

53 884

49 691

Indeksi

100

123

85

78

Lähde: ESTA:n kyselyvastaukset, jotka kattoivat kaikki unionin tuottajat

(141)

Myyntimäärät unionin markkinoilla laskivat 57 295 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa 11 prosentin laskua tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 8 prosenttia saman ajanjakson aikana, kun taas unionin tuotannonalan vientimäärät laskivat 22 prosenttia.

4.4.2.3   Kasvu

(142)

Kuten taulukosta 6 voidaan nähdä, unionin tuotannonala ei kasvanut ja sen markkinaosuus jopa supistui tarkastelujaksolla.

4.4.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(143)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

4 825

4 859

4 451

4 462

Indeksi

100

101

92

92

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

30

34

30

26

Indeksi

100

111

98

86

Lähde: ESTA:n kyselyvastaukset, jotka kattoivat kaikki unionin tuottajat

(144)

Tarkastelujaksolla työntekijöiden lukumäärä väheni 8 prosenttia. Unionin tuottajien työvoiman tuottavuus, ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti vuodessa, laski tarkastelujaksolla 14 prosenttia.

4.4.2.5   Varastot

(145)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Varastot

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

8 065

8 906

8 294

6 470

Indeksi

100

110

103

80

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

5,5

5,4

6,3

5,5

Indeksi

100

99

114

100

Lähde: ESTA:n kyselyvastaukset, jotka kattoivat kaikki unionin tuottajat

(146)

Loppuvarastot laskivat 20 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2013 verrattuna. Tuotantotasoon verrattuna loppuvarastot pysyivät vakaina tällä ajanjaksolla.

4.4.2.6   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(147)

Kuten 3 kohdassa todetaan, polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinalaisten tuottajien harjoittamalla merkittävällä polkumyynnillä oli negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan tulokseen, sillä polkumyyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat selvästi.

(148)

Tarkastelujaksolla Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä oli kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Siitä voidaan päätellä, että myös polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli vähäisempi.

4.4.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(149)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille (euroa/tonni)

9 601

9 013

9 256

8 668

Indeksi

100

94

96

90

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

9 065

8 155

9 106

8 425

Indeksi

100

90

100

93

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tiedot

(150)

Myyntihinnat unionissa laskivat 10 prosenttia tarkastelujaksolla. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat 7 prosenttia, koska raaka-aineiden hinnat, ja etenkin nikkelin hinta, laskivat. Yksikkökustannusten nousuun vuonna 2015 vaikuttivat tuotannon ja myyntimäärän lasku kyseisenä vuonna (ks. taulukot 5 ja 6).

(151)

On mainittava, että edellä esitetyissä keskimääräisissä hinnoissa ja keskimääräisissä yksikkökustannuksissa on mukana korkealaatuisia tuotteita, joita on myyty tietyille tuotannonaloille ja jotka eivät kilpaile kiinalaisen tuonnin kanssa. Näitä tuotteita ei näin ollen ole käytetty tuonnin ja unionin tuotannonalan unionin myynnin välisessä hintavertailussa (ks. johdanto-osan 124 kappale).

4.4.3.2   Työvoimakustannukset

(152)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen palkka työntekijää kohti (euroina)

63 156

64 353

64 117

61 394

Indeksi

100

102

102

97

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tiedot

(153)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät melko vakaalla tasolla tarkastelujaksolla. Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti laskivat 3 prosenttia.

4.4.3.3   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(154)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tämän myynnin liikevaihdosta. Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta.

(155)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2013

2014

2015

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

5,6

6,8

0,8

0,3

Indeksi

100

123

14

5

Kassavirta (euroa) (indeksi 2013 = 100)

100

73

60

38

Investoinnit (euroa) (indeksi 2013 = 100)

100

76

99

102

Investointien tuotto (%)

35,9

35,6

6,8

3,0

Indeksi

100

99

19

8

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tiedot

(156)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan voitot vähenivät. Vuonna 2014 tuotannonalan voitot kasvoivat 23 prosenttia vuoteen 2013 nähden. Vuosien 2014 ja 2015 välisenä aikana voitot laskivat 88 prosenttia, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voitot laskivat 0,3 prosenttiin, eli tuotannonala pääsi hädin tuskin kannattavuusrajan yli.

(157)

Nettokassavirta ja investointien tuotto kehittyivät samalla tavalla kuin kannattavuus.

(158)

Otokseen valituissa yrityksissä investoinnit pidettiin vakaalla tasolla tarkastelujaksolla. Investointien pääasiallisena tarkoituksena oli parantaa olemassa olevien tuotantolinjojen tehokkuutta ja tehdä työterveyttä ja -turvallisuutta sekä ympäristöä koskevia parannuksia.

4.5   Vahinkoa koskevat päätelmät

(159)

Tarkastelujakson alussa tietyt unionin tuotannonalan taloudelliset indikaattorit kertoivat positiivisesta tilanteesta osoittaen vahvoja merkkejä siitä, että alkuperäisessä tutkimuksessa todetusta vahingosta oltiin elpymässä. Etenkin vuosina 2013 ja 2014 unionin tuotannonala saavutti tavoitetta korkeammat voiton tasot. Unionin tuotannonala pystyi myös parantamaan merkittävästi tuotantoaan, kapasiteetin käyttöastettaan sekä vientimyynnin määrää.

(160)

Kuitenkin vuodesta 2015 lähtien useimmissa taloudellisissa indikaattoreissa tapahtui selkeää heikkenemistä. Etenkin unionin tuotannonalan kannattavuustasot laskivat jyrkästi (0,3 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Näiden lisäksi myös tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste sekä yksikkömyyntihinnat ja työllisyys laskivat merkittävästi. Yleisesti ottaen lähes kaikki taloudelliset indikaattorit osoittivat heikkenevää trendiä tarkastelujaksolla.

(161)

Negatiiviset suuntaukset voidaan selittää sillä, että useiden tekijöiden vaikutukset kumuloituivat ja heikensivät yhdessä edelleen unionin tuotannonalan tilannetta, joka oli yhä haavoittuva: Kiinasta tuleva polkumyyntituonti jatkui unionin tuottajien hintoja merkittävästi alhaisemmilla hinnoilla, joskin alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna vähäisempinä määrinä; investoinnit maailmanlaajuiseen öljy- ja kaasuteollisuuteen, joka on suurin markkina tarkasteltavana olevalle tuotteelle, vähenivät selkeästi; ja kolmansista maista (etenkin Intiasta mutta myös Ukrainasta) tuleva matalahintainen tuonti kasvoi. Nämä aiheuttivat unionin tuotannonalalle voimakasta painetta laskea hintoja ja määriä.

(162)

Päätelmien julkistamisen jälkeen kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että johdanto-osan 161 kappaleessa mainituista kolmesta syy-seuraussuhteeseen vaikuttavasta tekijästä olisi pitänyt tarjota lisätietoja. Nämä tekijät on kuitenkin selitetty riittävän tarkasti eivätkä osapuolet ole esittäneet, että muilla tekijöillä olisi ollut merkittävää roolia. Tämän vuoksi komissio katsoi, että sen analyysi oli kattavuudeltaan riittävä.

(163)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa edellytetty päätelmä siitä, että Kiinasta peräisin oleva tuonti vaikutti merkittävästi unionin tuotannonalan tilaan, perustuukin merkittäviin alihinnoittelutasoihin, jotka on eritelty 4.3.2 jaksossa. Päätelmän tekemisen jälkeen yhden vientiä harjoittavan tuottajan esittämä väite siitä, että kiinalaisen tuonnin markkinaosuus olisi vain 1 prosentti, on virheellinen, sillä määriteltäessä kiinalaisten markkinaosuutta huomioon tulisi ottaa myös myynti unionissa sisäisen jalostuksen menettelyssä. Tämä johtuu siitä, että sisäiseen jalostukseen liittyvä tuonti on osa tarkasteltavana olevan tuotteen kulutusta ja kilpailee unionin markkinoilla tapahtuvan muun myynnin kanssa, unionin tuotannonalan myynti mukaan luettuna. Johdanto-osan 115 kappaleessa on tarkemmin kuvattu, että tarkastelujaksolla kulutus vähentyi 3 prosenttia, ja tämä johtui pääasiassa vuoden 2015 jälkeen vähentyneistä investoinneista öljy- ja kaasuteollisuuteen, joka on tarkasteltavan tuotteen merkittävin tuotetta käyttävä tuotannonala. ESTA vahvisti kyseisen käyttäjäsektorin heikon kysynnän tarkastelujakson jälkimmäisellä puolikkaalla kaikille osapuolille toimitetuissa tiedoissa, joita ei kyseenalaistettu. Tästä syystä tällä tekijällä, joka aiheutti kysynnän vähentymisen, oli vaikutusta myös unionin tuotannonalan tilaan tarkastelujakson jälkimmäisellä puolikkaalla. Tuonnin kasvua Intiasta ja muista kolmansista maista on käsitelty laajasti 4.3.3 jaksossa, ja taulukossa 4 on täydelliset tiedot kasvun suuruusluokasta, hintojen kehityksestä sekä markkinaosuuksien kasvusta. Vaikka Intian keskimääräiset tuontihinnat viittaavat siihen, että tämä tuonti alittaa unionin tuotannonalan hinnat, tätä ei voida varmuudella todeta, sillä pätevää hintavertailua varten tulisi käyttää tarkempia tietoja sekä ottaa huomioon myös merkitykselliset tulevaisuuden kehityssuunnat (ks. johdanto-osan 176–180 kappaleet). Joka tapauksessa komissio huomauttaa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa ei vaadita erillistä syy-seuraussuhteen analysoimista ehtona tullien jatkamiselle siinä tapauksessa, että polkumyynnin ja vahingon aiheutumisen jatkuminen on todennäköistä, kuten tässä asetuksessa perustellusti esitetään. Kaikkien näiden osatekijöiden perusteella ei voida päätellä, että Intiasta tai muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti olisi ollut ainoa unionin tuotannonalalle vahinkoa aiheuttava tekijä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kolmen vaikuttavan tekijän olemassaolo ja merkitys perustuvat niiden tietojen arviointiin, jotka ovat olleet kaikkien osapuolten käytettävissä. Tästä syystä väite siitä, että syy-yhteyttä koskeva päätelmä olisi riittämätön, hylätään.

(164)

Komissio päätteli näin ollen, että unionin tuotannonala hyötyi alkuperäisistä toimenpiteistä, sillä sen tilanteessa näkyi koko tarkastelujakson ajan (etenkin vuosina 2013 ja 2014) kohentumista verrattuna alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (2010) havaittuun tilanteeseen. Unionin tuotannonala elpyy kuitenkin hitaasti ja on edellä mainittujen tekijöiden seurauksena vaikeassa ja haavoittuvassa tilassa. Näin ollen todettiin, että unionin tuotannonalalle oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS, JOS TOIMENPITEET KUMOTAAN

(165)

Tutkimuksessa todettiin (johdanto-osan 164 kappale), että unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa. Tämän vuoksi komissio arvioi, olisiko todennäköistä, että Kiinasta tulevan polkumyyntituonin aiheuttama vahinko jatkuisi, jos Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden annettaisiin raueta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(166)

Tätä tarkoitusta varten komissio analysoi seuraavat osatekijät: käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus, kiinalaisen tuonnin todennäköiset hintatasot, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei sovelleta, ja niiden vaikutus unionin tuotannonalaan.

5.1   Käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja unionin markkinoiden houkuttelevuus

(167)

Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta unionin markkinoille tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuottajien hinnat. Komissio katsoi näin ollen (johdanto-osan 109 kappale), että polkumyynnin jatkuminen olisi todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(168)

Komissio vahvisti johdanto-osan 95–98 kappaleessa, että Kiinassa on runsaasti ylimääräistä kapasiteettia, jonka arvioidaan ylittävän unionin markkinoiden kokonaiskulutuksen yli nelinkertaisesti. Tältä osin tutkimuksessa myös vahvistui (ks. johdanto-osan 102 kappale), että ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien unionin markkinat ovat, Kiinaa lukuun ottamatta, suurimmat markkinat maailmassa kulutuksen mukaan tarkasteltuna.

(169)

Lisäksi tutkimuksesta paljastui, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat vieneet polkumyynnillä myös muille markkinoille. Tästä on seurannut se, että kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin on kohdistettu polkumyyntitoimenpiteitä useissa maissa, mikä on rajannut kiinalaisille viejille mahdollisia markkinoita.

(170)

Komissio totesikin, että todennäköisesti ainakin osa Kiinan runsaasta ylimääräisestä kapasiteetista suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

5.2   Arvioitujen tuontimäärien ja hintojen vaikutukset, jos toimenpiteet kumotaan

(171)

Kohdassa 5.1 kuvattujen osatekijöiden perusteella tutkimuksessa vahvistettiin, että jos polkumyyntitoimenpiteitä ei sovelleta, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi suuri houkutus lisätä merkittävästi tuontimääriä unionin markkinoille. Komissio havaitsi myös, että polkumyynnin jatkuminen olisi erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta (johdanto-osan 106–109 kappaleet).

(172)

Jotta pystyttäisiin arvioimaan kiinalaisen tuonnin hintatasot siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteitä ei sovelleta, komissio i) teki hintavertailun kiinalaisen unioniin suuntautuvan tuonnin hintojen, joihin ei ole lisätty polkumyyntitullia (sisäisen jalostuksen menettelyssä tapahtuva tuonti), ja unionin tuotannonalan hintojen välillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja ii) analysoi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt kolmansien maiden markkinoilla (joissa ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä).

(173)

Hintavertailut osoittivat, että unionin markkinoille suuntautuvan kiinalaisen tuonnin hinnat, joihin ei ole lisätty polkumyyntitullia, olivat keskimäärin 44 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat. Lisäksi kiinalaisten tuottajien vientikäytäntöjen analyysi osoitti, että vienti kolmansien maiden markkinoille tapahtui yleensä hieman alhaisemmilla hinnoilla kuin vienti unioniin. Näin ollen komissio totesi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat noudattivat johdonmukaista kaavaa, jossa erittäin matalahintaista vientiä harjoitettiin kaikilla markkinoilla.

(174)

Edellä esitetyistä osatekijöistä johtuen on erittäin todennäköistä, että unionin markkinoille tulisi Kiinasta runsaasti polkumyyntituontia unionin tuottajien hintoja merkittävästi alhaisemmilla hinnoilla. Tällä olisi negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalaan, sillä tällaiset merkittävästi lisääntyneet tuontimäärät laskisivat unionin tuotannonalan saavutettavissa olevia myyntihintoja ja vähentäisivät unionin tuotannonalan myyntimääriä sekä sen kapasiteetin käyttöastetta, minkä seurauksena sen tuotantokustannukset nousisivat. Tämä odotettu matalahintaisen polkumyyntituonnin lisääntyminen johtaisi näin ollen unionin tuotannonalan taloudellisten tulosten, etenkin kannattavuuden, jatkuvaan ja voimakkaaseen heikkenemiseen.

(175)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti sen, tulisiko tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalainen tuonti uudelleen unionin markkinoille suurissa määrin ja lisäisi vahinkoa unionin tuotannonalalle, kun otetaan huomioon nykyinen Intiasta peräisin olevan tuonnin suuri määrä. Osapuoli katsoi, että Intiasta peräisin oleva tuonti oli korvannut Kiinasta peräisin olevan tuonnin ja että olisi epätodennäköistä, että Kiinasta peräisin oleva tuonti voisi saavuttaa uudestaan aikaisempia myyntivolyymejaan, koska Intian tuontihinnat olivat jatkuvasti kiinalaisten tuotteiden hintoja pienemmät. Siinä missä kolmansille markkinoille tulevien kiinalaisten tuotteiden hinnat olivat ainoastaan hieman matalammat kuin unioniin tulevien kiinalaisten tuotteiden hinnat, unioniin tulevien intialaisten tuotteiden hinnat olivat merkittävästi matalammat kuin unioniin tulevien kiinalaisten tuotteiden hinnat.

(176)

Vastauksena tähän on esitettävä useita näkökohtia.

(177)

Ensinnäkin tämä tutkimus rajoittuu perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla sen arviointiin, onko todennäköistä, että polkumyynti uusiutuu ja vahingollisesti hinnoitelluista kiinalaisista tuonneista aiheutuu uudelleen vahinkoa, jos tarkasteltavan tuotteen tullit poistetaan. Kiinalaista tuontia on unionin markkinoilla tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, mikä osoittaa, että tulleilla onnistuttiin poistamaan vääristynyt kilpailutilanne tarkasteltavan tuotteen kiinalaisten tuojien ja unionin tuotannonalan väliltä. Vaikka Intian tuonti alittaa Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintatason, se ei poista komission velvollisuutta toimia tämän tutkimuksen puitteissa. Kuten unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntö osoittaa, on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohta ymmärrettävä siten, että komission tulee vain vahvistaa väite, jonka mukaan kiinalaisesta polkumyyntituonnista aiheutuvan vahingon toistuminen tai sen jatkuminen on todennäköistä, mikäli toimenpiteiden annetaan raueta (11). Kuten johdanto-osan 183 kappaleessa todetaan, tässä asetuksessa suoritetun arvion perusteella on näytetty toteen, että tämä todennäköisyys on olemassa.

(178)

Toiseksi tulisi huomioida, kuten johdanto-osan 121 kappaleessa muistutetaan, että keskimääräisten hintojen käytössä tarkasteltavan tuotteen suhteen tulee noudattaa huolellisuutta, koska tonnikohtaisissa hinnoissa on suurta vaihtelua, ja aina kun se on mahdollista, vertailu tulisi tehdä lajikohtaisesti. Vahingon jatkumisen todennäköisyyttä arvioidessaan komissio ei kuitenkaan ole verrannut kiinalaisten tuotteiden myyntihintoja ja -määriä intialaisten tuotteiden myyntihintoihin ja -määriin vaan unionin tuotannonalan myyntihintoihin ja -määriin. Komissio ei väitäkään, että Kiinasta peräisin oleva tuonti korvaisi Intiasta peräisin olevan tuonnin. Tällainen kehityssuunta ei itsessään suurentaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvaa vahinkoa. Koska kiinalaisten tuontiin liittyy suuri polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 173 kappale) ja koska Kiinassa on runsaasti ylimääräistä kapasiteettia, on kuitenkin katsottava, että tuonti Kiinasta lisääntyisi merkittävästi ja sen seurauksena unionin tuotannonalalle aiheutuisi lisää vahinkoa, mikäli toimenpiteet kumottaisiin. Tällä tuonnilla olisi näin ollen tuhoisa vaikutus unionin tuotannonalan myyntimääriin ja kannattavuuteen.

(179)

Kolmanneksi verrattaessa kiinalaisia tuontihintoja intialaisiin tuontihintoihin, kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevien tietojen analyysi osoittaa selvästi, että tuonti tarkasteluajanjaksolla muodostui erikoistuotteista (kuten tarkkuusputkista) tai se liittyi tuontiin, joka oli tehty sisäisen jalostuksen järjestelyissä. On selvää, että jos toimenpiteet kumotaan, laajamittaisempi tuonti olisi tämän jälkeen mahdollista ja tuonti lisääntyisi vakiomallisissa tuotelajeissa (niissä, joissa unionin tuotannonalalla on suurin volyymi). Kiinalaisten tuontimäärät lisääntyvät todennäköisesti riippumatta intialaisen kilpailun olemassaolosta.

(180)

Sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja käytti myös Intiasta unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräisiä hintoja selittäessään, miksi kolmansiin maihin vietävien kiinalaisten tuotteiden vientihinnat eivät tukisi vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevaa havaintoa. Keskimääräisten hintojen käyttö merkitsee jälleen sitä, ettei komissio voinut hyväksyä esitettyä analyysia. Komission käyttämät tiedot, jotka koskivat kiinalaisten kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä, perustuivat merkitykselliseen vertailuun tuotelajikohtaisesti.

(181)

Kiinalainen viejä viittasi johdanto-osan 7 kappaleessa mainittuun tapaukseen, joka koskee toimenpiteiden kiertämistä Intiasta. Tätä väitettä ei voida kuitenkaan hyväksyä, sillä tarkkoja päätelmiä voidaan tehdä ainoastaan, kun hintavertailu on tehty tuotelajikohtaisesti. Viittaukset keskimääräisiin tuontihintoihin, vaikka ne olisivat matalia, eivät ole merkityksellisiä voimassaolon päättymistä koskevan nykyisen tutkimuksen yhteydessä.

(182)

Kaikista edellä mainituista syistä komissio hylkää väitteen siitä, ettei se ole tarjonnut riittävää selitystä vahingon jatkumiselle.

5.3   Vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(183)

Edellä esitetyn valossa komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä unionin tuotannonalan hinnat alittavan kiinalaisen polkumyyntituonnin merkittävään lisääntymiseen ja näin ollen suurentaisi edelleen unionin tuotannonalaan kohdistuvaa vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavassa vaarassa.

6.   UNIONIN ETU

(184)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen koko unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, tukkukauppiaiden ja käyttäjien edut. Näiden näkökohtien analysoinnin pohjalta voidaan arvioida voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisia kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin.

(185)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(186)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että voimassa olevien toimenpiteiden säilyttäminen ei ole unionin edun mukaista.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(187)

Vaikka voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet estivät polkumyynnillä tapahtuvan laajamittaisen tuonnin unionin markkinoille, unionin tuotannonala on yhä vaikeassa tilanteessa, kuten tiettyjen vahinkoindikaattorien negatiiviset kehityssuuntaukset osoittavat.

(188)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, asianomaisesta maasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä lisääntyisi todennäköisesti huomattavasti ja aiheuttaisi lisää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tällainen tuonti johtaisi todennäköisesti muun muassa markkinaosuuden menetyksiin, myyntihintojen laskuun, kapasiteetin käyttöasteen pienenemiseen ja yleisesti ottaen unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen merkittävään heikkenemiseen.

(189)

Komission päätelmänä oli näin ollen, että Kiinaan kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

6.2   Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien etu

(190)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta unionin tuojien ja käyttäjien tilanteeseen. Kuusi tuojaa (joista neljä oli myös tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiä) toimivat yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimittamalla kyselylomakevastaukset, ja vain yksi tuojista kirjasi vastustavansa toimenpiteitä.

(191)

Tutkimuksesta kävi ilmi, että suurin osa tuonnista tapahtui sisäisen jalostuksen menettelyssä (jolloin maksettavaa polkumyyntitullia ei ollut). Lisäksi nämä tuojat toimivat laajoilla liiketoimintasegmenteillä, joihin tarkasteltavana oleva tuote ei kuulunut lainkaan. Nämä tuojat myös kertoivat, että heillä oli monia muita lähteitä, joista he hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta. Lisäksi käyttäjien kustannusten tutkimus osoitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen osuus oli alle 10 prosenttia (keskimäärin) niiden valmiiden tuotteiden kokonaistuotantokustannuksista.

(192)

Kuten kappaleessa todetaan, toimenpiteet eivät olleet vaikuttaneet merkittävästi tuojiin ja käyttäjiin, ja tämän vuoksi komissio totesi, että toimenpiteiden jatkaminen ei vaikuttaisi merkittävän negatiivisesti unionin tuojiin ja käyttäjiin.

(193)

Yksi osapuoli, jonka etua asia koskee, oli vaihtanut suuren osan tuontilähteistään kiinalaisista intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja väitti, että unionin tuotannonala ei hyötynyt toimenpiteistä. Kuten 4.5 kohdassa selitetään, osapuoli oli osoittanut pystyvänsä hyötymään toimenpiteistä, kun suuret Kiinasta tulevat tuontimäärät jäävät pois, kun tarkastellaan unionin tuotannonalan kokonaistilannetta.

6.3   Unionin etua koskevat päätelmät

(194)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin edun osalta ei ollut pakottavia syitä vastustaa nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden säilyttämistä voimassa tarkasteltavana olevan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuotteen tuonnissa.

7.   LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(195)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä seuraa, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N: o 1331/2011 käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidettävä voimassa.

(196)

Äskettäisen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (12) perusteella on asianmukaista antaa lopullisten tullien korvaamistapauksissa käytettävä oletuskorkoprosentti, koska tulleja koskevissa voimassa olevissa säännöksissä ei säädetä tällaisista koroista, ja kansallisten sääntöjen soveltaminen johtaisi perusteettomaan talouden toimijoiden välisen suhteen vääristymiseen riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa tulliselvitys tehdään.

(197)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 11 00, 7304 22 00, 7304 24 00, ex 7304 41 00, 7304 49 10, ex 7304 49 93, ex 7304 49 95, ex 7304 49 99 ja ex 7304 90 00 (Taric-koodit 7304410090, 7304499390, 7304499590, 7304499990 ja 7304900091) luokiteltavien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa (muut kuin ne, joissa on liitos- ja muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys/yritykset

Lopullinen polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Changshu Walsin Specialty Steel, Co. Ltd, Haiyu

71,9 %

B120

Shanghai Jinchang Stainless Steel Tube Manufacturing, Co. Ltd, Situan

48,3 %

B118

Wenzhou Jiangnan Steel Pipe Manufacuring, Co. Ltd, Yongzhong

48,6 %

B119

Liitteessä I luetellut yritykset

56,9 %

 

Kaikki muut yritykset

71,9 %

B999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia tullimääräyksiä. Korko, joka on maksettava, jos kyseessä on palautus, joka antaa oikeuden koron saamiseen, on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistu korkokanta, jota Euroopan keskuspankki sovelsi perusrahoitusoperaatioihinsa erääntymiskuukauden ensimmäisenä päivänä, korotettuna yhdellä prosenttiyksiköllä.

4.   Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että a) se ei ole vienyt unioniin 1 kohdassa kuvattua tuotetta 1. päivän heinäkuuta 2009 ja 30. päivän kesäkuuta 2010 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’, b) se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, c) se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tai sillä oli peruuttamaton sopimusvelvoite viedä merkittävä tuotemäärä unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen, komissio voi muuttaa liitettä lisäämällä kyseisen uuden vientiä harjoittavan tuottajan yhteistyössä toimineisiin mutta otoksen ulkopuolisiin yrityksiin, joihin sovelletaan enintään 56,9 prosentin suuruista painotettua keskimääräistä tullia.

5.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1331/2011, annettu 14 päivänä joulukuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa sekä kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 336, 20.12.2011, s. 6).

(3)  EUVL C 117, 2.4.2016, s. 10.

(4)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta, EUVL C 461, 10.12.2016, s. 12.

(5)  EUVL L 40, 17.2.2017, s. 64.

(6)  EUVL L 299, 16.11.2017, s. 1.

(7)  Tuomio 18.4.2013, Steinel Vertrieb, asia C-595/11, ECLI: EU: C: 2013: 251, 44 kohta.

(8)  EUVL L 169, 29.6.2011, s. 6.

(9)  EUVL L 211, 17.8.2017, s. 22.

(10)  Kirjeenvaihto kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan valtuutettujen edustajien kanssa 27. ja 29. joulukuuta 2017.

(11)  Tuomio, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2015, VTZ ym. v. neuvosto, asia T-432/12, EU:T:2015:248, 74 kohta.

(12)  Tuomio asiassa Wortmann, C-365/15, EU: C: 2017: 19, 35–39 kohta.


LIITE I

YHTEISTYÖSSÄ TOIMINTEET KIINALAISET VIENTIÄ HARJOITTAVAT TUOTTAJAT, JOTKA EIVÄT OLLEET MUKANA OTOKSESSA ALKUPERÄISESSÄ TUTKIMUKSESSA

Nimi

Taric-lisäkoodi

Baofeng Steel Group, Co. Ltd., Lishui,

B 236

Changzhou City Lianyi Special Stainless Steel Tube, Co. Ltd., Changzhou,

B 237

Huadi Steel Group, Co. Ltd., Wenzhou,

B 238

Huzhou Fengtai Stainless Steel Pipes, Co. Ltd., Huzhou,

B 239

Huzhou Gaolin Stainless Steel Tube Manufacture, Co. Ltd., Huzhou,

B 240

Huzhou Zhongli Stainless Steel Pipe, Co. Ltd., Huzhou,

B 241

Jiangsu Wujin Stainless Steel Pipe Group, Co. Ltd., Peking,

B 242

Jiangyin Huachang Stainless Steel Pipe, Co. Ltd., Jiangyin

B 243

Lixue Group, Co. Ltd., Ruian,

B 244

Shanghai Crystal Palace Pipe, Co. Ltd., Shanghai,

B 245

Shanghai Baoluo Stainless Steel Tube, Co. Ltd., Shanghai,

B 246

Shanghai Shangshang Stainless Steel Pipe, Co. Ltd., Shanghai,

B 247

Shanghai Tianbao Stainless Steel, Co. Ltd., Shanghai,

B 248

Shanghai Tianyang Steel Tube, Co. Ltd., Shanghai,

B 249

Wenzhou Xindeda Stainless Steel Material, Co. Ltd., Wenzhou,

B 250

Wenzhou Baorui Steel, Co. Ltd., Wenzhou,

B 251

Zhejiang Conform Stainless Steel Tube, Co. Ltd., Jixing,

B 252

Zhejiang Easter Steel Pipe, Co. Ltd., Jiaxing,

B 253

Zhejiang Five – Star Steel Tube Manufacturing, Co. Ltd., Wenzhou,

B 254

Zhejiang Guobang Steel, Co. Ltd., Lishui,

B 255

Zhejiang Hengyuan Steel, Co. Ltd., Lishui,

B 256

Zhejiang Jiashang Stainless Steel, Co. Ltd., Jiaxing City,

B 257

Zhejiang Jinxin Stainless Steel Manufacture, Co. Ltd., Xiping Town,

B 258

Zhejiang Jiuli Hi-Tech Metals, Co. Ltd., Huzhou,

B 259

Zhejiang Kanglong Steel, Co. Ltd., Lishui,

B 260

Zhejiang Qiangli Stainless Steel Manufacture, Co. Ltd., Xiping Town,

B 261

Zhejiang Tianbao Industrial, Co. Ltd., Wenzhou,

B 262

Zhejiang Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd., Lishui,

B 263

Zhejiang Yida Special Steel, Co. Ltd., Xiping Town.

B 264


PÄÄTÖKSET

6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/44


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (YUTP) 2018/331,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2013/183/YUTP kumoamisesta 27 päivänä toukokuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/849 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä toukokuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/849.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea muutti 15 päivänä helmikuuta 2018 listausta yhden sellaisen henkilön osalta, johon kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätöksen (YUTP) 2016/849 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen (YUTP) 2016/849 liite I tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DIMOV


(1)  EUVL L 141, 28.5.2016, s. 79.


LIITE

Korvataan päätöksen (YUTP) 2016/849 liitteessä I olevassa kohdassa ”A. Henkilöt” oleva 52 kohta seuraavasti:

”52.

Ri Su Yong

 

Syntymäaika: 25.6.1968

Kansalaisuus: pohjoiskorealainen

Passin numero: 654310175

Osoite: ei saatavilla

Sukupuoli: mies

Toimi Korea Ryonbong General Corporation –yhtiön edustajana Kuubassa

2.6.2017

Virkamies Korea Ryonbong General Corporation -yhtiössä, erikoistunut Korean demokraattisen kansantasavallan puolustusteollisuuden hankintoihin ja maan sotatarviketeollisuuden myyntitoiminnan tukemiseen. Sen hankinnoilla tuetaan luultavasti myös Korean demokraattisen kansantasavallan kemiallisten aseiden ohjelmaa.”


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/46


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (YUTP) 2018/332,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Keski-Afrikan tasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/798/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 23 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/798/YUTP (1) ja erityisesti sen 2 c artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä joulukuuta 2013 päätöksen 2013/798/YUTP.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2127 (2013) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea saattoi 16 päivänä helmikuuta 2018 ajan tasalle tiedot yhden sellaisen henkilön osalta, johon kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätöksen 2013/798/YUTP liite olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2013/798/YUTP liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DIMOV


(1)  EUVL L 352, 24.12.2013, s. 51.


LIITE

Korvataan päätöksen 2013/798/YUTP liitteessä kohdassa ”A. Henkilöt” oleva jäljempänä mainittua henkilöä koskeva merkintä seuraavasti:

”1.

François Yangouvonda BOZIZÉ (alias: a) Bozizé Yangouvonda; b) Samuel Peter Mudde (syntymäaika: 16.12.1948, syntymäpaikka: Izo, Etelä-Sudan))

Asema: a) Keski-Afrikan tasavallan entinen valtionpäämies; b) Professori

Syntymäaika: a) 14. lokakuuta 1946; b) 16. joulukuuta 1948

Syntymäpaikka: a) Mouila, Gabon; b) Izo, Etelä-Sudan

Kansalaisuus: Keski-Afrikan tasavallan kansalainen; b) Etelä-Sudanin kansalainen

Passin nro: D00002264, myönnetty 11. kesäkuuta 2013 (myöntänyt viranomainen: ulkoasiainministeri; myöntämispaikka: Juba, Etelä-Sudan. Voimassaolo päättyy 11. kesäkuuta 2017. Diplomaattipassi myönnetty nimellä Samuel Peter Mudde)

Henkilötunnus: M4800002143743 (passin henkilönumero)

Osoite: Uganda.

YK nimennyt: 9. toukokuuta 2014.

Muita tietoja: Äidin nimi on Martine Kofio. Linkki Interpolin ilmoitukseen YK:n turvallisuusneuvoston pakotteista: https://www.interpol.int/en/notice/search/un/5802796

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Bozizé merkittiin luetteloon 9. toukokuuta 2014 päätöslauselman 2134 (2014) 36 kohdan nojalla, ”koska hän osallistuu Keski-Afrikan tasavallan rauhaa, vakautta tai turvallisuutta heikentäviin toimiin tai tukee niitä”.

Lisätietoja

Bozizé oli yhdessä tukijoidensa kanssa yllyttämässä Banguissa 5. joulukuuta 2013 tehtyyn iskuun. Siitä lähtien hän on edelleen pyrkinyt toteuttamaan epävakautta luovia operaatioita pitääkseen yllä jännitteitä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa. Tietojen mukaan Bozizé muodosti puolisotilaallisen anti-balaka-ryhmän ennen pakenemistaan Keski-Afrikan tasavallasta 24. maaliskuuta 2013. Bozizé kehotti tiedotteessa puolisotilaallisia joukkojaan jatkamaan nykyiseen hallintoon ja islamisteihin kohdistuvia julmuuksia. Bozizé on tietojen mukaan antanut rahoitustukea ja aineellista tukea puolisotilaallisille joukoille, jotka toimivat epävakauden luomiseksi meneillään olevalla siirtymäkaudella ja Bozizén saattamiseksi takaisin valtaan. Suurin osa anti-balaka-joukoista on Keski-Afrikan armeijan osia, jotka hajaantuivat maaseudulle vallankaappauksen jälkeen ja jotka Bozizé sittemmin organisoi uudelleen. Yli puolet anti-balaka-yksiköistä on Bozizén ja hänen tukijoidensa hallinnassa.

Bozizélle uskolliset joukot aseistettiin rynnäkkökiväärein, kranaatinheittimin ja raketinheittimin, ja ne ovat osallistuneet yhä enemmän Keski-Afrikan tasavallan muslimiväestöön kohdistuneisiin kostotoimiin. Keski-Afrikan tasavallan tilanne huononi nopeasti sen jälkeen, kun anti-balaka-joukot tekivät Banguissa 5. joulukuuta 2013 iskun, jossa menehtyi yli 700 henkilöä.”


6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/48


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2018/333,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018,

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 5 päivänä maaliskuuta 2014 päätöksen 2014/119/YUTP (1).

(2)

Kyseisen päätöksen uudelleentarkastelun perusteella rajoittavien toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava 6 päivään maaliskuuta 2019, kahta henkilöä koskevat merkinnät olisi poistettava ja kolmea henkilöä koskevat perusteet olisi saatettava ajan tasalle.

(3)

Päätös 2014/119/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2014/119/YUTP seuraavasti:

1)

korvataan 5 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tätä päätöstä sovelletaan 6 päivään maaliskuuta 2019.”

2)

muutetaan liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DIMOV


(1)  Neuvoston päätös 2014/119/YUTP, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2014, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 66, 6.3.2014, s. 26).


LIITE

I

Poistetaan päätöksen 2014/119/YUTP liitteessä olevasta luettelosta seuraavia henkilöitä koskevat merkinnät:

4.

Olena Leonidivna Lukash

10.

Serhii Petrovych Kliuiev

II

Korvataan päätöksen 2014/119/YUTP liitteessä olevat seuraavia henkilöitä koskevat merkinnät seuraavasti:

 

Nimi

Tunnistustiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

7.

Oleksandr Viktorovych Yanukovych (Олександр Вiкторович Янукович)

Syntymäaika: 10.7.1973 Syntymäpaikka: Jenakijeve (Donetskin alue), entisen presidentin poika, liikemies

Henkilöä koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäytön ja siihen osallisuuden vuoksi.

6.3.2014

11.

Mykola Yanovych Azarov (Микола Янович Азаров),

Nikolai Yanovich Azarov (Николай Янович Азаров)

Syntymäaika: 17.12.1947 Syntymäpaikka: Kaluga (Venäjä), Ukrainan pääministeri tammikuuhun 2014 saakka

Henkilöä koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäytön ja siihen osallisuuden vuoksi.

6.3.2014

12.

Serhiy Vitalyovych Kurchenko (Сергiй Вiталiйович Курченко)

Syntymäaika: 21.9.1985 Syntymäpaikka: Harkova, liikemies

Henkilöä koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt, joiden syynä on julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäyttö ja virka-aseman väärinkäyttö perusteettoman hyödyn tuottamiseksi henkilölle itselleen tai kolmannelle osapuolelle ja näin ollen vahingon aiheuttaminen Ukrainan julkisille varoille tai julkiselle omaisuudelle.

6.3.2014


SUOSITUKSET

6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/50


KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/334,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018,

toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Internet ja internetissä toimivat palveluntarjoajat edistävät merkittävästi innovointia, talouskasvua ja työpaikkojen luomista unionissa. Monilla näistä palveluntarjoajista on keskeinen rooli digitaalitaloudessa, sillä ne luovat yritysten ja kansalaisten välille yhteyden ja helpottavat julkista keskustelua sekä faktatiedon, mielipiteiden ja ajatusten levittämistä ja vastaanottamista. Joissakin tapauksissa kolmannet osapuolet kuitenkin väärinkäyttävät niiden palveluja harjoittamalla verkossa laitonta toimintaa, josta voidaan mainita esimerkkeinä terrorismiin liittyvän tiedon levitys, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton vihapuhe tai kuluttajansuojalainsäädännön rikkominen. Tällainen toiminta voi heikentää käyttäjien luottamusta ja vahingoittaa palveluntarjoajien liiketoimintamalleja. Palveluntarjoajat saattavat joissakin tapauksissa jopa hyötyä tällaisesta toiminnasta, esimerkiksi sitä kautta, että tekijänoikeudella suojattua sisältöä on saatavilla ilman oikeudenhaltijoiden lupaa.

(2)

Laittomalla verkkosisällöllä on vakavia kielteisiä seurauksia sisällön käyttäjille, muille kansalaisille ja yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Verkkopalvelujen tarjoajilla on keskeisen roolinsa ja tarjoamiinsa palveluihin liittyvien teknisten keinojen ja mahdollisuuksien vuoksi erityisiä yhteiskunnallisia velvollisuuksia torjua näiden palvelujen kautta levitettävää laitonta sisältöä.

(3)

Laittoman sisällön laajemman leviämisen ja haitan rajoittamiseksi nopea sisällön poistaminen tai siihen pääsyn estäminen on usein välttämätöntä. Siksi nämä velvollisuudet edellyttävät muun muassa, että kyseisten palveluntarjoajien olisi voitava tehdä nopeasti päätöksiä mahdollisista toimista, joita laittoman verkkosisällön suhteen toteutetaan. Nämä velvollisuudet edellyttävät myös sitä, että palveluntarjoajien olisi otettava käyttöön tulokselliset ja asianmukaiset suojatoimet erityisesti sen varmistamiseksi, että ne toimivat huolellisesti ja oikeasuhteisesti, ja sen estämiseksi, että poistetaan tahattomasti sisältöä, joka ei ole laitonta.

(4)

Monet verkkopalvelujen tarjoajat ovat tunnustaneet nämä velvollisuudet ja toimineet sen mukaisesti. Kollektiivisella tasolla on edistytty huomattavasti erilaisin vapaaehtoisin järjestelyin, joihin kuuluvat terroristisen verkkosisällön torjumiseen tarkoitettu EU:n internetfoorumi, verkossa levitettävän vihapuheen torjumista koskevat käytännesäännöt ja väärennettyjen tuotteiden verkkomyyntiä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Sitoutumisesta ja edistymisestä huolimatta laiton verkkosisältö on edelleen vakava ongelma Euroopan unionissa.

(5)

Huolestuneena EU:ssa tehdyistä terrori-iskuista ja verkossa leviävästä terroristisesta propagandasta Eurooppa-neuvosto totesi 22. ja 23. heinäkuuta 2017 odottavansa, ”että toimiala (…) kehittää uutta teknologiaa ja välineistöä, jolla parannetaan terroritekoihin yllyttävän sisällön automaattista tunnistamista ja poistamista.” Euroopan parlamentti kehotti 15. kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa verkkoalustoja ”vahvistamaan toimia laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi verkossa”. Jäsenvaltioiden ministerit ovat EU:n internetfoorumin puitteissa toistaneet yrityksille osoitetun kehotuksen ryhtyä ennakoivammin suojelemaan palvelujensa käyttäjiä terroristiselta sisällöltä. Neuvosto kehotti teollis- ja tekijänoikeuksien toteutumisesta 4. joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä komissiota harkitsemaan käytettävissä olevien välineiden käyttöä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaajien ja välittäjien roolin tunnistamiseen, jotta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia voitaisiin torjua.

(6)

Komissio antoi 28. syyskuuta 2017 tiedonannon (1), jossa on ohjeita verkkopalvelujen tarjoajien velvollisuuksista laittoman verkkosisällön suhteen. Komissio kertoi tiedonannossa arvioivansa lisätoimenpiteiden tarvetta muun muassa seuraamalla, miten vapaaehtoisten järjestelyjen pohjalta edistytään. Tämä suositus on jatkoa tuolle tiedonannolle, ja suositus on laadittu samalla tavoitetasolla tiedonannon täytäntöönpanemiseksi ottaen samalla asianmukaisesti huomioon vapaaehtoisten järjestelyjen avulla saavutetun merkittävän edistymisen ja siihen tukeutuen.

(7)

Tässä suosituksessa tunnustetaan, että on otettava huomioon erityispiirteet, joita erityyppisen laittoman verkkosisällön torjumiseen liittyy, ja niiden mahdollisesti edellyttämät toimet, kuten erityiset lainsäädäntötoimenpiteet. Komissio on tunnustanut erityisten lainsäädäntötoimenpiteiden tarpeen esimerkiksi antaessaan 25. toukokuuta 2016 ehdotuksen direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (2) vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi. Lisäksi se on antanut 14. syyskuuta 2016 ehdotuksen direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (3). Siinä tietyt palveluntarjoajat velvoitetaan toteuttamaan yhteistyössä oikeudenhaltijoiden kanssa toimenpiteitä, jotta varmistetaan oikeudenhaltijoiden kanssa niiden teosten ja muun aineiston käytöstä tehtyjen sopimusten toimivuus tai estetään niiden palveluissa sellaisten teosten ja muun aineiston saanti, jotka oikeudenhaltijat ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet. Tämä suositus ei vaikuta näihin lainsäädäntötoimenpiteisiin ja ehdotuksiin.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY (4) säädetään vastuuvapautuksista, joita voidaan tietyin edellytyksin soveltaa tiettyihin verkkopalvelujen tarjoajiin, kuten direktiivin 14 artiklassa tarkoitettuihin sisällön säilyttämisestä (hosting) vastaaviin palveluntarjoajiin. Saadakseen vastuuvapauden säilytyspalvelun tarjoajan on toimittava viipymättä säilyttämiensä tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi heti saatuaan tosiasiallisen tiedon tällaisista seikoista ja, kun on kyse vahingonkorvausvaatimuksesta, saatuaan tiedon tosiasioista tai olosuhteista, joiden perusteella toiminnan tai tietojen laittomuus on ilmeistä. Palveluntarjoajat voivat saada tällaisen tiedon muun muassa niille tehdyistä laitonta sisältöä koskevista ilmoituksista. Direktiivi 2000/31/EY muodostaa näin perustan menettelyille, joita kehitetään laittoman sisällön poistamiseksi ja siihen pääsyn estämiseksi. Direktiivillä annetaan myös jäsenvaltioille mahdollisuus vaatia, että kyseiset palveluntarjoajat noudattavat huolellisuusvelvollisuutta suhteessa laittomaan sisältöön, jota ne saattavat säilyttää.

(9)

Toteuttaessaan toimenpiteitä laittoman verkkosisällön torjumiseksi jäsenvaltioiden on noudatettava direktiivissä 2000/31/EY säädettyä alkuperämaan periaatetta. Näin ollen ne eivät voi kyseisessä direktiivissä määriteltyyn yhteensovitettuun alaan kuuluvien syiden vuoksi rajoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden palvelujentarjoajien vapautta tarjota tietoyhteiskunnan palveluja. Tämä ei kuitenkaan rajoita mahdollisuutta poikkeuksiin tietyin direktiivissä säädetyin edellytyksin.

(10)

Lisäksi useat muut unionin oikeuteen kuuluvat säädökset tarjoavat oikeudellisen kehyksen tietyntyyppisen verkossa saatavilla olevan ja levitettävän laittoman sisällön torjumiselle. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU (5) velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan toimenpiteitä lapsipornografiaa sisältävien tai levittävien verkkosivujen poistamiseksi, ja jäsenvaltiot voivat estää pääsyn tällaisille sivuille tiettyjä suojatoimia noudattaen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 (6), joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 8. syyskuuta 2018 mennessä, on samanlaisia säännöksiä verkkosisällöstä, jossa yllytetään julkisesti terrorismirikokseen. Lisäksi direktiivissä (EU) 2017/541 vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat rikosten määritelmiä terrorismirikosten, terroristiryhmään liittyvien rikosten ja terroritoimintaan liittyvien rikosten alalla. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY (7) nojalla toimivaltaisten oikeusviranomaisten on mahdollista määrätä kieltoja välittäjille, joiden palveluja kolmas osapuoli käyttää loukatakseen teollis- tai tekijänoikeutta.

(11)

Tätä taustaa vasten jotkin jäsenvaltiot ovat tiettyjen verkkopalvelujen tarjoajien toteuttamien vapaaehtoisten toimenpiteiden lisäksi ottaneet käyttöön ilmoitusmekanismeja (notice-and-action) koskevia sääntöjä direktiivin 2000/31/EY antamisen jälkeen. Muut jäsenvaltiot harkitsevat tällaisten sääntöjen käyttöönottoa. Näillä mekanismeilla pyritään yleensä helpottamaan ilmoittamista (notice) säilytyspalvelun tarjoajalle sisällöstä, jota ilmoittaja pitää laittomana. Ilmoituksen perusteella kyseinen palveluntarjoaja voi päättää, onko se samaa mieltä sisällön laittomuudesta ja haluaako se poistaa kyseisen sisällön tai estää pääsyn siihen (action). Tällaiset kansalliset säännöt poikkeavat toisistaan yhä enemmän. Tämän seurauksena palveluntarjoajiin voidaan soveltaa monia erilaisia lakisääteisiä vaatimuksia, joiden sisältö ja soveltamisala vaihtelee.

(12)

Jotta voitaisiin säilyttää tasapainoinen lähestymistapa, joka direktiivillä 2000/31/EY pyritään varmistamaan, on sisämarkkinoiden edun ja laittoman verkkosisällön torjunnan onnistumisen nimissä tarpeen laatia tietyt pääperiaatteet, joita jäsenvaltioiden ja palveluntarjoajien olisi toimissaan tältä osin noudatettava.

(13)

Näitä periaatteita laadittaessa ja sovellettaessa on noudatettava kaikilta osin perusoikeuksia, joita suojataan unionin oikeusjärjestyksessä ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Laittoman verkkosisällön torjunnassa olisi oltava asianmukaiset ja vahvat suojatoimet, joilla kaikkien osapuolten perusoikeudet suojataan. Näitä oikeuksia ovat, tilanteesta riippuen, sananvapaus, johon kuuluu vapaus vastaanottaa ja jakaa tietoa, oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan sekä kyseisten palvelujen käyttäjien oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan. Niitä voivat olla myös säilytyspalvelun tarjoajien elinkeinovapaus, johon kuuluu sopimusvapaus, sekä lapsen oikeudet ja oikeus omaisuuden suojaan, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien, oikeus ihmisarvoon ja tiettyjen muiden osapuolten oikeus syrjimättömyyteen. Kun säilytyspalvelun tarjoajat tekevät päätöksiä säilyttämänsä sisällön poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi, niiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon perusoikeudet ja käyttäjien oikeutetut edut sekä keskeinen roolinsa julkisen keskustelun helpottajana ja faktatiedon, mielipiteiden ja ajatusten laillisessa jakamisessa.

(14)

Noudattaen horisontaalista lähestymistapaa, joka on direktiivin 2000/31/EY 14 artiklassa säädetyn vastuuta koskevan poikkeuksen taustalla, tätä suositusta olisi sovellettava kaikentyyppiseen sisältöön, joka ei ole unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaista, riippumatta kyseisen lainsäädännön täsmällisestä aiheesta tai luonteesta. Riittää, että otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden lainsäädäntö, joita kyseisen palvelun tarjoaminen koskee, eli erityisesti niiden jäsenvaltioiden, joiden alueelle säilytyspalvelun tarjoaja on sijoittautunut tai jossa palveluja tarjotaan. Lisäksi tämän suosituksen täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon, kuinka vakavaa ja minkä tyyppistä haittaa laiton sisältö voi aiheuttaa. Tämä voi liittyä läheisesti siihen, miten nopeasti toimitaan, ja siihen, mitä säilytyspalvelujen tarjoajilta voidaan kohtuudella odottaa, kun otetaan huomioon teknologian kehitys ja mahdollinen käyttö. Lisäksi olisi otettava asianmukaisesti huomioon, että erityyppisten laittomien sisältöjen torjumiseen tarvitaan erilaisia toimia.

(15)

Säilytyspalvelun tarjoajien rooli on erityisen tärkeä laittoman verkkosisällön torjunnassa, koska ne säilyttävät käyttäjiensä tuottamia tietoja näiden pyynnöstä ja antavat muille käyttäjille pääsyn niihin, usein suuressa mittakaavassa. Siksi tämä suositus koskee ensisijaisesti säilytyspalvelujen tarjoajien toimintaa ja velvollisuuksia. Annettuja suosituksia voidaan kuitenkin tarvittaessa soveltuvin osin soveltaa myös suhteessa muihin verkkopalvelujen tarjoajiin. Koska tämän suosituksen tarkoituksena on käsitellä riskejä, jotka liittyvät unionin kuluttajiin vaikuttavaan laittomaan sisältöön, se koskee kaikkien säilytyspalvelun tarjoajien toimintaa, riippumatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet unioniin vai kolmanteen maahan, kunhan niiden toiminta on suunnattu unionissa asuville kuluttajille.

(16)

Mekanismit, joilla voi tehdä säilytyspalvelun tarjoajille ilmoituksen laittomana pidetystä sisällöstä, ovat tärkeä keino laittoman verkkosisällön torjunnassa. Tällaisten mekanismien tarkoituksena on, että henkilön tai yhteisön, joka haluaa tehdä ilmoituksen, on helpompi tehdä se. Sen vuoksi mekanismien olisi oltava helposti kaikkien käyttäjien saatavilla ja helppoja käyttää. Säilytyspalvelun tarjoajien olisi kuitenkin oltava edelleen joustavia esimerkiksi käytettävän ilmoitusmuodon tai -tekniikan suhteen, jotta tehokkaat ratkaisut ovat mahdollisia eivätkä aiheuteta kyseisille palveluntarjoajille kohtuutonta rasitusta.

(17)

Unionin tuomioistuimen direktiivin 2000/31/EY 14 artiklaan liittyvän oikeuskäytännön mukaan laitonta sisältöä koskevien ilmoitusten olisi oltava riittävän täsmällisiä ja asianmukaisesti perusteltuja, jotta ilmoituksen vastaanottava säilytyspalvelun tarjoaja voi tehdä tietoon perustuvan ja huolellisen päätöksen ilmoituksen perusteella toteutettavista toimista. Näin ollen olisi varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että tämä vaatimus täytetään. Sitä, johtaako tietty ilmoitus direktiivin 14 artiklassa tarkoitettuun tiedon saamiseen, on arvioitava ottaen huomioon kyseisen tapauksen erityispiirteet ja muistaen, että laittomasta sisällöstä voi saada tiedon myös muilla tavoin kuin ilmoituksista.

(18)

Säilytyspalvelun tarjoaja ei yleensä tarvitse ilmoituksen tekijän yhteystietoja voidakseen tehdä tietoon perustuvan ja huolellisen päätöksen vastaanottamansa laitonta sisältöä koskevan ilmoituksen perusteella toteutettavista jatkotoimista. Jos ilmoituksen tekeminen edellyttäisi yhteystietojen antamista, se voisi muodostua esteeksi ilmoittamiselle. Toisaalta yhteystiedot ovat tarpeen, jotta säilytyspalvelun tarjoaja voisi antaa palautetta. Näin ollen ilmoituksen tekijälle olisi annettava mahdollisuus antaa yhteystietonsa, mutta sitä ei pitäisi edellyttää.

(19)

Ilmoitusmekanismien (notice-and-action) läpinäkyvyyden ja täsmällisyyden lisäämiseksi ja muutoksenhaun mahdollistamiseksi säilytyspalvelun tarjoajien olisi – jos niillä on ilmoituksen tekijöiden ja/tai sisällön tarjoajien yhteystiedot – asianmukaisesti ja viivyttelemättä ilmoitettava kyseisille henkilöille näiden mekanismien yhteydessä toteutetuista toimista, ja erityisesti päätöksestä, jonka ne tekevät pyynnöstä poistaa sisältöä tai estää pääsy siihen. Annettavien tietojen olisi oltava oikeasuhteisia, eli niiden olisi vastattava sitä, mitä asianomaiset henkilöt ovat toimittaneet laitonta sisältöä koskevissa ilmoituksissaan tai vastustusilmoituksissaan, ja samalla mahdollistettava asianmukaiset ja eriytetyt ratkaisut ilman liiallista rasitusta palveluntarjoajille.

(20)

Jotta voidaan varmistaa läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus ja välttää se, että poistetaan tahattomasti sisältöä, joka ei ole laitonta, sisällöntarjoajille olisi periaatteessa ilmoitettava päätöksestä poistaa niiden pyynnöstä säilytettyä sisältöä tai estää pääsy siihen ja annettava mahdollisuus riitauttaa päätös vastustusilmoituksella, jonka tarkoituksena on tarvittaessa päätöksen kumoaminen, riippumatta siitä, onko päätös tehty laitonta sisältöä koskevan ilmoituksen vai terroristista sisältöä koskevan ilmoituksen seurauksena tai säilytyspalvelun tarjoajan ennakoivien toimenpiteiden seurauksena.

(21)

Kyseessä olevan sisällön luonteen, vastustusilmoitusmenettelyn tarkoituksen ja säilyttämispalvelun tarjoajille aiheutuvan lisärasituksen vuoksi ei ole syytä suosittaa, että päätöksestä ja mahdollisuudesta riitauttaa päätös ilmoitetaan, jos on ilmeistä, että kyseinen sisältö on laitonta ja se liittyy ihmisten henkeä turvallisuutta uhkaaviin vakaviin rikoksiin, kuten direktiivissä (EU) 2017/541 ja direktiivissä 2011/93/EU tarkoitettuihin rikoksiin. Lisäksi eräissä tapauksissa voi olla perusteltua, että sisällöntarjoajalle ei yleiseen järjestykseen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, ja erityisesti rikosten ennaltaehkäisyyn, tutkintaan, selvittämiseen ja syytteeseenpanoon liittyvistä syistä anneta suoraan tätä tietoa. Näin ollen säilytyspalvelun tarjoajien olisi pidättäydyttävä tästä, jos toimivaltainen viranomainen sitä pyytää yleiseen järjestykseen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, niin pitkään kuin kyseinen viranomainen on sitä näiden syiden perusteella pyytänyt. Sikäli kuin tässä rajoitetaan oikeutta saada tieto henkilötietojen käsittelystä, olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (8) säädettyjä ehtoja.

(22)

Ilmoitusmekanismit (notice-and-action) eivät saisi millään lailla vaikuttaa osapuolten oikeuteen panna sovellettavan lainsäädännön mukaisesti vireille oikeudenkäyntiä, joka koskee laittomaksi katsottua sisältöä tai säilytyspalvelun tarjoajan sen suhteen toteuttamia toimenpiteitä. Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt riitojen ratkaisemiseksi voivat tässä yhteydessä olla merkittävä lisä tuomioistuinmenettelyille, erityisesti jos ne mahdollistavat tällaisten riitojen tuloksellisen, kohtuuhintaisen ja nopean ratkaisemisen. Siksi olisi kannustettava tuomioistuinten ulkopuolisiin menettelyihin edellyttäen, että ne täyttävät tietyt, erityisesti menettelyn oikeudenmukaisuutta koskevat normit, ja että osapuolten oikeus oikeudenkäyntiin säilyy ja vältetään väärinkäytökset.

(23)

Jotta voitaisiin paremmin arvioida ilmoitusmekanismien (notice-and-action) tuloksellisuutta ja säilytyspalvelun tarjoajien muita toimia laittomaksi katsotun sisällön suhteen ja varmistaa vastuuvelvollisuus, toiminnan olisi oltava suurelle yleisölle läpinäkyvää. Säilytyspalvelun tarjoajien olisi sen vuoksi julkaistava säännöllisesti näistä mekanismeista ja muista toimista raportteja, joiden olisi oltava riittävän kattavia ja yksityiskohtaisia, jotta ne antaisivat tilanteesta riittävän käsityksen. Niiden olisi myös tehtävä etukäteen selväksi palveluehdoissaan, mitkä ovat niiden toimintalinjat, jos niiden säilyttämää sisältöä, laiton sisältö mukaan lukien, poistetaan tai siihen pääsy estetään.

(24)

Ilmoitusmekanisemien (notice-and-action) lisäksi myös säilytyspalvelun tarjoajien vapaaehtoisesti ja joissakin tapauksissa automaattisesti toteuttamat oikeasuhteiset ja tarkkaan määritetyt ennakoivat toimenpiteet voivat olla tärkeä tekijä laittoman verkkosisällön torjunnassa, rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdan soveltamista. Tällaisten ennakoivien toimenpiteiden yhteydessä olisi otettava huomioon sellaisten säilytyspalvelun tarjoajien tilanne, joilla on kokonsa tai toimintansa mittakaavan vuoksi vain rajallisesti resursseja ja asiantuntemusta, ja tarve luoda näiden toimenpiteiden rinnalle tulokselliset ja asianmukaiset suojatoimet.

(25)

Tällaisten ennakoivien toimenpiteiden toteuttaminen voi olla asianmukaista erityisesti silloin, kun sisällön laittomuus on jo todettu tai kun sisältö on tyypiltään sellaista, että sisällön kontekstin tarkastelu ei ole välttämätöntä. Se voi riippua myös suunniteltujen toimenpiteiden luonteesta, laajuudesta ja tarkoituksesta, sisältötyypistä, siitä, onko sisällöstä ilmoittanut lainvalvontaviranomainen tai Europol, ja siitä, onko sisällön suhteen jo toteutettu toimia siksi, että sitä pidetään laittomana sisältönä. Erityisesti lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin osalta säilytyspalvelun tarjoajien olisi toteutettava ennakoivia toimenpiteitä, joilla havaitaan ja estetään tällaisen materiaalin levittäminen, niiden sitoumusten mukaisesti, joita on tehty maailmanlaajuisen Global Alliance against Child Sexual Abuse Online -verkoston puitteissa.

(26)

Komissio on tässä yhteydessä esittänyt laittoman verkkosisällön torjunnasta 28. syyskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa näkemyksenään, että tällaisten vapaaehtoisten ennakoivien toimenpiteiden toteuttaminen ei automaattisesti johda siihen, että kyseiseen säilytyspalvelun tarjoajaan ei voitaisi soveltaa direktiivin 2000/31/EY 14 artiklassa säädettyä, vastuuta koskevaa poikkeusta.

(27)

On tärkeää, että kaikkiin toimenpiteisiin laittoman verkkosisällön torjumiseksi liittyy tuloksellisia ja asianmukaisia suojatoimia, joilla pyritään varmistamaan, että säilytyspalvelun tarjoajat toimivat huolellisesti ja oikeasuhteisesti laatiessaan ja toteuttaessaan toimintalinjojaan suhteessa säilyttämäänsä sisältöön, laiton sisältö mukaan lukien. Tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että käyttäjät voivat sovellettavaa lainsäädäntöä noudattaen vapaasti vastaanottaa ja välittää tietoa verkossa. Sovellettavassa lainsäädännössä esimerkiksi henkilötietojen suojaamiseksi säädettyjen suojatoimien lisäksi olisi luotava erityisiä suojatoimia – ihmisen suorittamat valvonta- ja tarkistustoimet –, joita olisi tarvittaessa sovellettava automaattisten keinojen yhteydessä tahattomien ja virheellisten päätösten välttämiseksi.

(28)

Toimivaltaisten viranomaisten ja säilytyspalvelun tarjoajien välinen sujuva, tuloksellinen ja asianmukainen yhteistyö laittoman verkkosisällön torjunnassa olisi varmistettava. Tällaisessa yhteistyössä voisi olla tarvittaessa hyötyä Europolin avusta, esimerkiksi kun torjutaan terrorismia, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa, lapsipornografiaa ja lasten houkuttelua seksuaalisessa tarkoituksessa. Yhteistyön helpottamiseksi jäsenvaltioiden ja säilytyspalvelun tarjoajien olisi nimettävä yhteyspisteet, ja olisi vahvistettava menettelyt, joilla kyseisten viranomaisten tekemät laitonta sisältöä koskevat ilmoitukset käsitellään ensi tilassa ja asianmukaisessa määrin luottaen niiden paikkansapitävyyteen, ottaen huomioon viranomaisten erityisasiantuntemus ja velvollisuudet. Jotta voidaan torjua tuloksellisesti tiettyjä erityisen vakavia rikoksia, kuten direktiivissä (EU) 2017/541 ja direktiivissä 2011/93/EU tarkoitettuja rikoksia, joita saattaa tulla toimintaansa harjoittavien säilytyspalvelun tarjoajien tietoon, jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään hyväkseen direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta asettaa lainsäädännössä raportointivelvollisuuksia sovellettava lainsäädäntöä ja erityisesti asetusta (EU) 2016/679 noudattaen.

(29)

Toimivaltaisten viranomaisten lisäksi myös yksittäisillä henkilöillä tai yhteisöillä, kuten kansalaisjärjestöillä ja toimialajärjestöillä, voi olla erityistä asiantuntemusta ja halua ottaa vapaaehtoisesti hoitaakseen tehtäviä, jotka liittyvät laittoman verkkosisällön torjuntaan. Tällaisten luotettavien ilmoittajien ja säilytyspalvelun tarjoajien väliseen yhteistyöhön olisi kannustettava muun muassa käsittelemällä myös niiden tekemät laitonta sisältöä koskevat ilmoitukset ensi tilassa ja asianmukaisessa määrin luottaen niiden paikkansapitävyyteen ottaen huomioon niiden tuoman lisäarvon ja sen, että ilmoituksia on toisinaan paljon. Luotettavien ilmoittajien erityisaseman vuoksi tämän yhteistyön tulisi olla kuitenkin avointa vain sellaisille henkilöille ja yhteisöille, jotka kunnioittavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa mainittuja arvoja, joihin unioni perustuu, ja täyttävät tietyt asianmukaiset edellytykset, joiden olisi lisäksi oltava selkeitä ja objektiivisia ja julkisesti saatavilla.

(30)

Laittoman verkkosisällön torjunta edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, koska tällainen sisältö usein siirtyy helposti säilytyspalvelun tarjoajalta toiselle ja pyrkii käyttämään hyväkseen ketjun heikoimpia lenkkejä. Siksi yhteistyö, johon sisältyy erityisesti vapaaehtoinen kokemusten, teknisten ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen, on tärkeää. Tällainen yhteistyö on erityisen tärkeää niille säilytyspalvelun tarjoajille, joilla on kokonsa tai toimintansa mittakaavan vuoksi vain rajallisesti resursseja ja asiantuntemusta.

(31)

Terrorismissa on kyse kansalaisiin kohdistuvasta laittomasta ja summittaisesta väkivallasta ja pelottelusta. Terroristit tukeutuvat terroristisen propagandan levittämisessä yhä enemmän internetiin ja käyttävät usein kehittyneitä menetelmiä, joilla varmistetaan propagandan nopea leviäminen laajalle. Vaikka edistystä on tapahtunut, erityisesti EU:n internetfoorumin yhteydessä, terroristinen verkkosisältö edellyttää kiireellisesti nopeampaa ja tuloksellisempaa reagointia. Sen lisäksi EU:n internetfoorumiin osallistuvien säilytyspalvelun tarjoajien on tarpeen täyttää sitoumuksensa, jotka koskevat tuloksellista ja kattavaa raportointia.

(32)

Koska terroristisen verkkosisällön torjuntaan liittyy erityispiirteitä, suosituksia, jotka liittyvät yleisesti laittoman sisällön torjumiseen, olisi täydennettävä suosituksilla, jotka liittyvät erityisesti terroristisen verkkosisällön torjumiseen, EU:n internetfoorumin puitteissa tehdyn työn pohjalta ja sitä vahvistaen.

(33)

Terroristiseen sisältöön liittyy erityisen vakavia riskejä, ja säilytyspalvelun tarjoajilla on keskeinen rooli tällaisen sisällön leviämisessä. Siksi säilytyspalvelun tarjoajien olisi toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet, jotta ne eivät salli terroristista sisältöä ja, jos mahdollista, estettävä sen säilyttäminen. Tämä ei kuitenkaan rajoita niiden mahdollisuutta asettaa palveluehtonsa ja valvoa niiden noudattamista eikä tuloksellisten ja asianmukaisten suojatoimien tarvetta eikä myöskään direktiivin 2000/31/EY 14 artiklan soveltamista.

(34)

Näihin toimenpiteisiin pitäisi kuulua muun muassa yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin kanssa, kun nämä ilmoittavat säilytyspalvelujen tarjoajille terroristisesta sisällöstä. Kun toimivaltaiset viranomaiset ja Europol tekevät tällaisen ilmoituksen, niiden olisi voitava pyytää terroristiseksi katsomansa sisällön poistamista tai siihen pääsyn estämistä viitaten sovellettavaan lainsäädäntöön tai kyseisen säilytyspalvelun tarjoajan palveluehtoihin. Nämä terroristista sisältöä koskevat ilmoitusmekanismit tulevat niiden mekanismien lisäksi, joilla esimerkiksi luotettavat ilmoittajat tekevät laitonta sisältöä koskevia ilmoituksia ja joita voidaan käyttää myös ilmoittamiseen terroristiseksi katsotusta sisällöstä.

(35)

Koska terroristinen sisältö on tavallisesti kaikkein haitallisinta ensimmäisen tunnin aikana siitä, kun se ilmestyy verkkoon, toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin asiantuntemuksen ja velvollisuudet huomioon ottaen, niiden tekemiä ilmoituksia koskeva arviointi ja mahdolliset jatkotoimet olisi tavallisesti toteutettava tunnissa.

(36)

Jotta terroristinen sisältö voidaan havaita, tunnistaa ja poistaa tai estää pääsy siihen viipymättä ja varmistaa, että terroristinen sisältö ei ilmesty verkkoon uudelleen, näihin toimenpiteisiin terroristisen sisällön torjumiseksi olisi sisällytettävä myös oikeasuhteisia ja tarkkaan määritettyjä ennakoivia toimenpiteitä, myös automaattisin keinoin käytettäviä, rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdan soveltamista. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että tällaiset toimenpiteet edellyttävät asianmukaisia ja tuloksellisia suojatoimia ja erityisesti tämän suosituksen II luvussa suositeltuja.

(37)

Yhteistyö sekä säilytyspalvelun tarjoajien välillä että niiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä on äärimmäisen tärkeää pyrittäessä torjumaan terroristista verkkosisältöä. Erityisesti tekniset välineet, jotka mahdollistavat sisällön automaattisen havaitsemisen, kuten avainsanatietokanta, voivat auttaa tavoitteen saavuttamisessa eli estää terroristisen sisällön leviämisen säilytyspalvelusta toiseen. Tällaiseen yhteistyöhön ja tällaisten teknisten välineiden kehittämiseen, ylläpitoon ja jakamiseen olisi kannustettava, tarvittaessa Europolin asiantuntemusta hyödyntäen. Nämä yhteistyöpyrkimykset ovat erityisen tärkeistä sikäli, että niillä voidaan auttaa säilytyspalvelun tarjoajia, joilla on kokonsa tai toimintansa mittakaavan vuoksi vain rajallisesti resursseja ja asiantuntemusta, vastaamaan terroristista sisältöä koskeviin ilmoituksiin tuloksellisesti ja nopeasti ja toteuttamaan suositeltuja ennakoivia toimenpiteitä.

(38)

Mahdollisimman monien säilytyspalvelun tarjoajien tulisi osallistua yhteistyöpyrkimyksiin ja kaikkien osallistuvien säilytyspalvelun tarjoajien olisi autettava optimoimaan ja maksimoimaan näiden välineiden käyttö. Osapuolia, tilanteesta riippuen Europol mukaan lukien, olisi myös kannustettava sopimaan työjärjestelyistä, sillä tällaiset järjestelyt voivat auttaa varmistamaan johdonmukaisen ja tuloksellisen lähestymistavan ja mahdollistaa kokemusten ja asiantuntemuksen vaihdon.

(39)

Jotta voidaan varmistaa, että luonnollisten henkilöiden perusoikeus suojeluun henkilötietojensa käsittelyssä ja henkilötietojen vapaa liikkuvuus toteutuvat, tämän suosituksen noudattamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä olisi kaikilta osin noudatettava tietosuojaa koskevia sääntöjä, erityisesti asetusta (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (9), ja toimivaltaisten valvontaviranomaisten olisi sitä valvottava.

(40)

Tässä suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti tässä suosituksessa pyritään varmistamaan, että perusoikeuskirjan 1, 7, 8, 10, 11, 16, 17, 21, 24 ja 47 artiklaa noudatetaan kaikilta osin.

(41)

Komissio aikoo seurata tiiviisti kaikkia toimia, joita suosituksen perusteella toteutetaan. Jäsenvaltioiden ja säilytyspalvelun tarjoajien olisi siksi oltava valmiita esittämään komissiolle sen pyynnöstä kaikki asiaan liittyvät tiedot, jotka niiden voidaan kohtuudella odottaa antavan tällaisen seurannan mahdollistamiseksi. Näin saatujen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen, kuten vapaaehtoisiin järjestelyihin perustuvan raportoinnin, perusteella komissio arvioi, miten tämä suositus on vaikuttanut, ja määrittää, tarvitaanko lisätoimia, kuten sitovia unionin säädöksiä. Kun otetaan huomioon terroristisen verkkosisällön torjumisen erityispiirteet ja kiireellisyys, seuranta ja arviointi olisi toteutettava täsmällisten tietojen perusteella ja erityisen nopeasti eli kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta, kun taas muun laittoman sisällön osalta on asianmukaista toteuttaa seuranta ja arviointi kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

I LUKU

Tarkoitus ja terminologia

1.

Jäsenvaltioita ja säilytyspalvelun tarjoajia kannustetaan toteuttamaan sellaisen sisällöntarjoajien toimittaman sisällön osalta, jota säilytyspalvelun tarjoajat säilyttävät sisällöntarjoajien pyynnöstä, tuloksellisia, asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä laittoman verkkosisällön torjumiseksi tässä suosituksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja noudattaen kaikilta osin perusoikeuskirjaa, erityisesti oikeutta sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen, ja muita sovellettavia unionin oikeuden säännöksiä, erityisesti henkilötietojen suojan, kilpailun ja sähköisen kaupankäynnin osalta.

2.

Tämä suositus perustuu edistymiseen, jota on saavutettu säilytyspalvelun tarjoajien ja muiden palveluntarjoajien sopimien vapaaehtoisten erityyppistä laitonta sisältöä koskevien järjestelyjen puitteissa, ja kokoaa tulokset yhteen. Terrorismin osalta suositus perustuu edistymiseen EU:n internetfoorumissa, jonka tulokset kootaan tässä yhteen.

3.

Tämä suositus ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin toteuttaa laittoman verkkosisällön osalta unionin oikeuden mukaisesti toimenpiteitä, kuten jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai hallintoviranomaisten mahdollisuuteen vaatia oikeusjärjestyksensä mukaisesti säilytyspalvelun tarjoajia poistamaan laittoman sisällön tai estämään siihen pääsyn. Tämä suositus ei myöskään vaikuta direktiivin 2000/31/EY mukaiseen säilytyspalvelun tarjoajien asemaan eikä niiden mahdollisuuteen asettaa palveluehtonsa ja valvoa niiden noudattamista unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.

4.

Tässä suosituksessa tarkoitetaan

a)

’säilytyspalvelun tarjoajalla’ yhteisöä, joka sijoittautumispaikastaan riippumatta tarjoaa unionissa asuville kuluttajille tietoyhteiskunnan palveluja, jotka koostuvat direktiivin 2000/31/EY 14 artiklassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen säilyttämisestä tämän pyynnöstä;

b)

’laittomalla sisällöllä’ mitä tahansa tietoa, joka ei ole unionin oikeuden tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaista;

c)

’käyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on säilytyspalvelun tarjoajan tarjoamien palveluiden vastaanottaja;

d)

’sisällöntarjoajalla’ käyttäjää, joka on toimittanut tiedot, joita säilytyspalvelun tarjoaja säilyttää tai on säilyttänyt hänen pyynnöstään;

e)

’laitonta sisältöä koskevalla ilmoituksella’ ilmoituksen tekijän viestiä säilytyspalvelun tarjoajalle tämän säilyttämästä sisällöstä, jota ilmoituksen tekijä pitää laittomana sisältönä, ja jossa pyydetään, että säilytyspalvelun tarjoaja vapaaehtoisesti poistaa sisällön tai estää pääsyn siihen;

f)

’ilmoituksen tekijällä’ yksittäistä henkilöä tai yhteisöä, joka on tehnyt laitonta sisältöä koskevan ilmoituksen säilytyspalvelun tarjoajalle;

g)

’luotettavalla ilmoittajalla’ yksittäistä henkilöä tai yhteisöä, jolla säilytyspalvelun tarjoaja katsoo olevan erityistä asiantuntemusta ja velvollisuuksia laittoman verkkosisällön torjunnassa;

h)

’terroristisella sisällöllä’ mitä tahansa tietoa, jonka levittämisessä on kyse direktiivissä (EU) 2017/541 tarkoitetuista rikoksista tai asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä määritetyistä terrorismirikoksista, mukaan lukien unionin tai Yhdistyneiden kansakuntien laatimiin luetteloihin sisältyvien terroristiryhmien tai -yhteisöjen tuottaman tai niille kuuluvan tiedon levittäminen;

i)

’lainvalvontaviranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti suorittamaan lainvalvontatehtäviä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten laittoman verkkosisällön torjumiseksi;

j)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti suorittamaan tehtäviä, joihin kuuluu laittoman verkkosisällön torjunta, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset ja hallintoviranomaiset, joiden tehtävänä on tietyillä erityisaloilla sovellettavan lainsäädännön noudattamisen valvonta, riippumatta lainsäädännön luonteesta tai aiheesta;

k)

’terroristista sisältöä koskevalla ilmoituksella’ toimivaltaisen viranomaisen tai Europolin viestiä säilytyspalvelun tarjoajalle tämän säilyttämästä sisällöstä, jota toimivaltainen viranomainen tai Europol pitää terroristisena sisältönä, ja jossa pyydetään, että säilytyspalvelun tarjoaja vapaaehtoisesti poistaa sisällön tai estää pääsyn siihen.

II LUKU

Kaikentyyppistä laitonta sisältöä koskevat yleiset suositukset

Laitonta sisältöä koskevien ilmoitusten tekeminen ja käsittely

5.

Olisi säädettävä mekanismeista laitonta sisältöä koskevien ilmoitusten tekemiseksi. Mekanismien olisi oltava helposti saatavilla ja helppoja käyttää, ja ilmoituksia olisi voitava tehdä sähköisesti.

6.

Mekanismien olisi mahdollistettava riittävän täsmällisten ja asianmukaisesti perusteltujen ilmoitusten tekeminen ja kannustettava siihen, jotta asianomainen säilytyspalvelun tarjoaja voi tehdä tietoon perustuvan ja huolellisen päätöksen ilmoitetusta sisällöstä ja erityisesti siitä, onko kyseistä sisältöä pidettävä laittomana ja onko se poistettava tai estettävä pääsy siihen. Mekanismien olisi oltava sellaisia, että on helppo tehdä ilmoitus, jossa selvitetään syyt, joiden vuoksi ilmoituksen tekijä pitää sisältöä laittomana, ja kerrotaan selvästi, missä sisältö on.

7.

Ilmoituksen tekijöillä olisi oltava mahdollisuus antaa ilmoituksessa yhteystietonsa, mutta sitä ei pitäisi edellyttää. Jos ilmoituksen tekijä päättä antaa yhteystietonsa, anonyymiys olisi varmistettava suhteessa sisällöntarjoajaan.

8.

Jos ilmoituksen tekijän yhteystiedot ovat säilytyspalvelun tarjoajan tiedossa, sen olisi lähetettävä ilmoituksen tekijälle vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta ja tiedotettava tälle ilmoitettua sisältöä koskevasta päätöksestään oikeasuhteisella tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Tiedottaminen sisällöntarjoajille ja vastustusilmoitukset

9.

Jos säilytyspalvelun tarjoaja päättää poistaa laittomana pitämäänsä sisältöä, jota se säilyttää, tai päättää estää pääsyn siihen ja sisällöntarjoajan yhteystiedot ovat säilytyspalvelun tarjoajan tiedossa, säilytyspalvelun tarjoajalle olisi ilman aiheetonta viivytystä tiedotettava oikeasuhteisella tavalla kyseisestä päätöksestä ja siihen johtaneista syistä sekä 11 kohdassa tarkoitetusta mahdollisuudesta riitauttaa päätös, riippumatta kyseisen sisällön havaitsemisessa, tunnistamisessa tai poistamisessa tai siihen pääsyn estämisessä käytetyistä keinoista.

10.

Jos on ilmeistä, että kyseinen sisältö on laitonta ja se liittyy ihmisten henkeä ja turvallisuutta uhkaaviin vakaviin rikoksiin, 9 kohtaa ei kuitenkaan pitäisi soveltaa. Säilytyspalvelun tarjoajat eivät myöskään saisi antaa kyseisessä kohdassa tarkoitettua tietoa, jos ja niin pitkään kuin toimivaltainen viranomainen sitä pyytää yleiseen järjestykseen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä ja erityisesti rikosten ennaltaehkäisyyn, tutkintaan, selvittämiseen ja syytteeseenpanoon liittyvistä syistä.

11.

Sisällön tarjoajille olisi annettava mahdollisuus riitauttaa 9 kohdassa tarkoitettu säilytyspalvelun tarjoajan päätös kohtuullisen ajan kuluessa toimittamalla säilytyspalvelun tarjoajalle vastustusilmoitus. Vastustusilmoituksen toimittamismekanismin olisi oltava helppo käyttää, ja vastustusilmoitus olisi voitava tehdä sähköisesti.

12.

Olisi varmistettava, että säilytyspalvelun tarjoajat ottavat vastaanottamansa vastustusilmoitukset asianmukaisesti huomioon. Jos vastustusilmoitus sisältää syitä, joiden vuoksi säilytyspalvelun tarjoajan olisi katsottava, että sisältöä, johon vastustusilmoitus liittyy, ei tulisi pitää laittomana, sen olisi ilman aiheetonta viivytystä peruttava päätöksensä poistaa kyseinen sisältö tai estää pääsy siihen. Tämä ei kuitenkaan rajoita sen mahdollisuutta asettaa palvelulleen käyttöehtoja ja valvoa niiden noudattamista unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.

13.

Jos vastustusilmoituksen tehneen sisällöntarjoajan ja ilmoituksen tekijän yhteystiedot ovat kyseisen säilytyspalvelun tarjoajan tiedossa, niille on ilman aiheetonta viivytystä tiedotettava päätöksestä, jonka säilytyspalvelun tarjoaja on tehnyt kyseisen sisällön osalta.

Tuomioistuinten ulkopuoliset riitojenratkaisumenettelyt

14.

Jäsenvaltioita kannustetaan helpottamaan laittoman sisällön poistamista tai siihen pääsyn estämistä koskevien riitojen ratkaisemista tarvittaessa tuomioistuinten ulkopuolella. Kaikkien tällaisten tuomioistuinten ulkopuolisten riitojenratkaisumenettelyjen olisi oltava helposti saatavilla, tuloksellisia, läpinäkyviä ja puolueettomia, ja niissä olisi varmistettava, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja sovellettavan lainsäädännön mukaisia. Pyrkimykset ratkaista tällaisia riitoja tuomioistuimen ulkopuolella eivät saisi vaikuttaa osapuolten oikeuteen saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

15.

Jos asianomaisessa jäsenvaltiossa on käytettävissä tuomioistuinten ulkopuolisia riitojenratkaisumenettelyjä, säilytyspalvelun tarjoajia kannustetaan sallimaan niiden käyttö.

Läpinäkyvyys

16.

Säilytyspalvelun tarjoajia olisi kannustettava julkaisemaan selkeä, helposti ymmärrettävä ja riittävän yksityiskohtainen selostus toimintatavoistaan, jotka koskevat niiden säilyttämän sisällön, ja myös laittomana pidetyn sisällön, poistamista tai siihen pääsyn estämistä.

17.

Säilytyspalvelun tarjoajia olisi kannustettava julkaisemaan säännöllisin väliajoin, mieluiten vähintään vuosittain, kertomus laittomana pidetyn sisällön poistamista ja siihen pääsyn estämistä koskevista toimistaan. Näihin kertomuksiin olisi sisällyttävä muun muassa tiedot poistetun sisällön määrästä ja tyypistä, vastaanotettujen ilmoitusten ja vastustusilmoitusten lukumäärästä sekä ajasta, jonka kuluessa toimenpiteet on toteutettu.

Ennakoivat toimenpiteet

18.

Säilytyspalvelun tarjoajia olisi kannustettava toteuttamaan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarkkaan määritettyjä ennakoivia toimenpiteitä laittoman sisällön suhteen. Tällaisiin ennakoiviin toimenpiteisiin voisi sisältyä automaattisten keinojen käyttö laittoman sisällön havaitsemiseksi ainoastaan silloin, kun se on asianmukaista ja oikeasuhteista ja toteutetaan tuloksellisia ja asianmukaisia, erityisesti 19 ja 20 kohdassa tarkoitettuja suojatoimia.

Suojatoimet

19.

Jotta voidaan välttää sellaisen sisällön poistaminen, joka ei ole laitonta, käytössä olisi oltava tuloksellisia ja asianmukaisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että säilytyspalvelun tarjoajat toimivat säilyttämänsä sisällön suhteen huolellisesti ja oikeasuhteisesti, erityisesti käsitellessään ilmoituksia ja vastustusilmoituksia ja päättäessään laittomana pidetyn sisällön mahdollisesta poistamista tai siihen pääsyn estämisestä. Tämä ei kuitenkaan rajoita säilytyspalvelun tarjoajan mahdollisuutta asettaa palveluehtojaan ja valvoa niiden noudattamista unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.

20.

Jos säilytyspalvelun tarjoajat käyttävät automaattisia keinoja säilyttämänsä sisällön suhteen, käytössä olisi oltava tuloksellisia ja asianmukaisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että kyseistä sisältöä koskevat päätökset, ja erityisesti päätökset kyseisen sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä, ovat täsmällisiä ja perusteltuja. Tällaisiin suojatoimiin olisi kuuluttava erityisesti ihmisen suorittamia valvonta- ja tarkistustoimia, jos se on tarpeen, ja joka tapauksessa, jos tarvitaan yksityiskohtainen arviointi sen määrittämiseksi, onko sisältöä pidettävä laittomana.

Suojelu väärinkäytöksiä vastaan

21.

Olisi toteutettava tuloksellisia ja asianmukaisia toimenpiteitä, joilla estetään ilmoitusten ja vastustusilmoitusten tekeminen tai niitä koskevien toimenpiteiden toteuttaminen vilpillisessä mielessä ja muut väärinkäytökset, jotka liittyvät tässä suosituksessa esitettyihin laittoman verkkosisällön torjumiseksi suositeltuihin toimenpiteisiin.

Säilytyspalvelujen tarjoajien ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

22.

Jäsenvaltioiden ja säilytyspalveluntarjoajien olisi nimettävä laittomaan verkkosisältöön liittyviä asioita käsittelevät yhteyspisteet.

23.

Toimivaltaisten viranomaisten tekemien ilmoitusten käsittelyä varten olisi oltava nopeutetut menettelyt.

24.

Jäsenvaltioita kannustetaan asettamaan säilytyspalvelun tarjoajille lakisääteinen velvoite ilmoittaa lainvalvontaviranomaisille rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten viipymättä todisteista, jotka koskevat väitettyjä ihmisten henkeä ja turvallisuutta uhkaavia vakavia rikoksia ja joita ne ovat saaneet poistaessaan laitonta sisältöä tai estäessään pääsyn siihen, noudattaen sovellettavia lakisääteisiä vaatimuksia, erityisesti henkilötietojen suojaa, asetus (EU) 2016/679 mukaan lukien.

Säilytyspalvelujen tarjoajien ja luotettavien ilmoittajien välinen yhteistyö

25.

Säilytyspalvelun tarjoajia ja luotettavien ilmoittajia olisi kannustettava yhteistyöhön. Luotettavien ilmoittajien tekemien ilmoitusten käsittelyä varten olisi oltava nopeutetut menettelyt.

26.

Säilytyspalvelun tarjoajia olisi kannustettava julkaisemaan selkeät ja objektiiviset edellytykset, joilla ne määrittävät luotettavina ilmoittajina pitämänsä yksittäiset henkilöt tai yhteisöt.

27.

Näillä edellytyksillä olisi pyrittävä varmistamaan, että kyseisillä henkilöillä tai yhteisöillä on tarvittava asiantuntemus ja että ne toimivat luotettavina ilmoittajina huolellisesti ja objektiivisesti unionin perustana olevia arvoja kunnioittaen.

Säilytyspalvelun tarjoajien välinen yhteistyö

28.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi tarvittaessa jaettava kokemuksia, teknisiä ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä laittoman verkkosisällön torjumiseksi keskuudessaan ja erityisesti sellaisten säilytyspalvelun tarjoajien kanssa, joilla on kokonsa tai toimintansa mittakaavan vuoksi vain rajallisesti resursseja ja asiantuntemusta, sekä myös säilytyspalvelun tarjoajien välillä käynnissä olevan käytännesääntöjä, yhteisymmärryspöytäkirjoja ja muita vapaaehtoisia järjestelyjä koskevan yhteistyön puitteissa.

III LUKU

Terroristiseen sisältöön liittyvät suositukset

Yleistä

29.

Tässä luvussa esitettyjä terroristista sisältöä koskevia suosituksia sovelletaan II luvussa esitettyjen yleisten suositusten lisäksi.

30.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi nimenomaisesti mainittava palveluehdoissaan, että ne eivät säilytä terroristista sisältöä.

31.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi toteutettava 32–40 kohdan mukaisesti toimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti terroristista sisältöä koskevia ilmoituksia, ennakoivia toimenpiteitä ja yhteistyötä, jotta ne eivät varastoi terroristista sisältöä.

Terroristista sisältöä koskevien ilmoitusten tekeminen ja käsittely

32.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on valmius ja riittävät resurssit havaita ja tunnistaa terroristinen sisältö ja toimittaa kyseisille säilytyspalvelun tarjoajille asiasta ilmoitus, erityisesti internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevien kansallisten yksiköiden välityksellä ja yhteistyössä Europolin alaisen internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevän EU:n yksikön kanssa.

33.

Olisi säädettävä mekanismeista, joilla terroristista sisältöä koskevia ilmoituksia voidaan tehdä. Ilmoituksien ja erityisesti internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevien kansallisten yksiköiden ja Europolin alaisen internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevän EU:n yksikön tekemien ilmoituksien käsittelyä varten olisi säädettävä nopeutetuista menettelyistä.

34.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä vahvistus terroristista sisältöä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai Europolille päätöksestään, jonka se on tehnyt ilmoitetusta sisällöstä, ja kerrottava, milloin sisältö on poistettu tai pääsy siihen estetty tai miksi on päätetty olla poistamatta tietoa tai estämättä pääsyä siihen.

35.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi arvioitava ja tarvittaessa poistettava ilmoituksessa määritetty sisältö tai estettävä siihen pääsy yleensä tunnin kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet ilmoituksen.

Ennakoivat toimenpiteet

36.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi toteutettava oikeasuhteisia ja tarkkaan määritettyjä ennakoivia toimenpiteitä, myös automaattisia keinoja käyttämällä, jotta terroristinen sisältö voidaan havaita, tunnistaa ja nopeasti poistaa tai estää pääsy siihen.

37.

Säilytyspalvelun tarjoajien olisi toteutettava oikeasuhteisia ja tarkkaan määritettyjä ennakoivia toimenpiteitä, myös automaattisia keinoja käyttämällä, jotta voidaan välittömästi estää se, että sisällöntarjoajat julkaisevat uudelleen sisältöä, joka on jo poistettu tai johon pääsy on jo estetty siksi, että sitä pidetään terroristisena sisältönä.

Yhteistyö

38.

Jotta voidaan estää terroristisen sisällön leviäminen säilytyspalvelusta toiseen, säilytyspalvelun tarjoajia olisi kannustettava tekemään yhteistyötä jakamalla ja optimoimalla tuloksellisia, asianmukaisia ja oikeasuhteisia teknisiä välineitä, kuten välineitä, jotka mahdollistavat sisällön automaattisen havaitsemisen. Jos se on teknisesti mahdollista, kaikki esitysmuodot, joissa terroristista sisältöä levitetään, olisi otettava huomioon. Tällaiseen yhteistyöhön olisi otettava mukaan erityisesti sellaiset säilytyspalvelun tarjoajat, joilla on kokonsa tai toimintansa mittakaavan vuoksi rajallisesti resursseja ja asiantuntemusta.

39.

Säilytyspalvelun tarjoajia olisi kannustettava toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joita 38 kohdassa tarkoitettujen välineiden moitteeton toiminta ja parantaminen edellyttää, erityisesti luomalla tunnisteita, jotka liittyvät terroristisena pidettävään sisältöön, ja hyödyntämällä näiden välineiden mahdollisuudet täysimääräisesti.

40.

Toimivaltaisten viranomaisten ja säilytyspalvelun tarjoajien olisi sovittava, tarvittaessa myös Europolin kanssa, työjärjestelyistä, jotka koskevat terroristiseen verkkosisältöön liittyviä asioita, muun muassa ymmärryksen lisäämiseksi terroristisesta toiminnasta verkossa, terroristista sisältöä koskevien ilmoitusmekanismien parantamiseksi, tarpeettoman päällekkäisen työn ehkäisemiseksi ja terrorismiin liittyvää rikostutkintaa koskevien lainvalvontaviranomaisten pyyntöjen helpottamiseksi.

IV LUKU

Tietojen antaminen komissiolle

41.

Jäsenvaltioiden olisi säännöllisin väliajoin, mieluiten kolmen kuukauden välein, raportoitava komissiolle toimivaltaisten viranomaistensa tekemistä terroristista sisältöä koskevista ilmoituksista ja päätöksistä, joita säilytyspalvelun tarjoajat ovat tehneet kyseisten ilmoitusten perusteella, sekä terroristisen sisällön torjuntaan liittyvästä yhteistyöstään säilytyspalvelun tarjoajien kanssa.

42.

Jotta tämän suosituksen noudattamista voidaan arvioida terroristisen sisällön osalta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen julkaisemisesta, säilytyspalvelun tarjoajien olisi toimitettava komissiolle sen pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat tiedot tällaista seurantaa varten. Tällaista tietoa voi olla erityisesti tieto sellaisen sisällön määrästä, joka on poistettu tai johon pääsy on estetty joko terroristista sisältöä koskevien tai laitonta sisältöä koskevien ilmoitusten perusteella tai toteuttamalla ennakoivia toimia ja käyttämällä automaattisia keinoja. Siihen voi sisältyä myös vastaanotettujen terroristista sisältöä koskevien ilmoitusten määrä ja aika, jonka kuluessa on toteutettu toimenpiteitä, sekä sen sisällön määrä, jonka julkaiseminen tai uudelleenjulkaiseminen on estetty käyttämällä automaattista sisällön havaitsemista ja muita teknisiä välineitä.

43.

Jotta tämän suosituksen noudattamista voidaan arvioida muun laittoman sisällön kuin terroristisen sisällön osalta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua suosituksen julkaisemisesta, jäsenvaltioiden ja säilytyspalvelun tarjoajien olisi toimitettava komissiolle sen pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat tiedot tällaista seurantaa varten.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Andrus ANSIP

Varapuheenjohtaja


(1)  COM(2017) 555 final, 28. syyskuuta 2017.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1) COM(2016) 287 final.

(3)  COM(2016) 593 final, 14. syyskuuta 2016.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).