2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/306,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,

purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoon turskan ja punakampelan osalta Itämeren kalastuksissa sovellettavista määrittelyistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (2) tavoitteena on lopettaa asteittain saaliiden poisheittäminen kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön saaliiden purkamista koskeva velvoite saalisrajoitusten alaisille lajeille.

(2)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015 silakan ja kilohailin kalastuksessa sekä teollisiin tarkoituksiin harjoitettavassa kalastuksessa.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti muissa Itämeren kalastuksissa kuin saman asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa kalastuksissa purkamisvelvoitetta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015 kalastusta määrittäviin lajeihin ja 1 päivästä tammikuuta 2017 kaikkiin muihin saalisrajoitusten alaisiin lajeihin. Turskaa pidetään tiettyjä Itämeren kalastuksia määrittävänä lajina. Punakampelaa saadaan lähinnä tiettyjen turskankalastusten sivusaaliina. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta sovelletaan sen vuoksi turskaan 1 päivästä tammikuuta 2015 ja punakampelaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos kalastukselle ei ole hyväksytty monivuotista suunnitelmaa, komissio voi hyväksyä poisheittämissuunnitelman, jossa täsmennetään väliaikaisena toimenpiteenä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon yksityiskohdat.

(5)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1396/2014 (3) vahvistettiin Itämeren lohta, silakkaa, kilohailia ja turskaa koskeva poisheittämissuunnitelma. Poisheittämissuunnitelmaan sisältyy muun muassa poikkeus purkamisvelvoitteesta turskalla ja lohella, koska kyseisten lajien osalta on näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta ja tällainen näyttö on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa poikkeuksen soveltamiselle säädetty edellytys. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 1396/2014 voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017.

(6)

Asetuksessa (EU) 2016/1139 säädetään Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta. Monivuotiseen suunnitelmaan sisältyy myös punakampelakantaan sovellettavia säännöksiä. Asetuksen (EU) 2016/1139 7 artiklan 1 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä purkamisvelvoitteeseen liittyviä säännöksiä suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia kuultuaan.

(7)

Latvialla, Liettualla, Puolalla, Ruotsilla, Saksalla, Suomella, Tanskalla ja Virolla on Itämerellä välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot toimittivat komissiolle 31 päivänä toukokuuta 2017 yhteisen suosituksen (4), kuultuaan ensin Itämeren neuvoa-antavaa toimikuntaa ja saatuaan asianomaisilta tieteellisiltä elimiltä tieteelliset lausunnot.

(8)

Yhteisessä suosituksessa esitetään, että loukuilla, rysillä, merroilla ja pauneteilla pyydettyyn turskaan ja punakampelaan sovellettavaa poikkeusta purkamisvelvoitteesta sekä turskan vähimmäisviitekokoa, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o 1396/2014, sovelletaan edelleen 31 päivän joulukuuta 2017 jälkeen.

(9)	Yhteinen suositus perustuu Itämeren kalastusfoorumin (BALTFISH) toimittamaan ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arvioimaan tieteelliseen näyttöön korkeasta eloonjäämisasteesta.

(10)

STECF totesi, että punakampelan osalta olisi hyvä saada yksityiskohtaisempia tietoja, jotta pystyttäisiin arvioimaan poisheitettyjen kalojen eloonjäämisastetta koskevan arvion edustavuutta ja laatua. STECF kuitenkin päätteli, että koska tällaisten pyydysten toimintaperiaatteena on kalojen joutuminen seisovan pyydyksen sisään toisin kuin esimerkiksi pussiverkkojen tai koukkujen yhteydessä, voidaan kohtuudella olettaa, että kuolevuus on näiden pyydysten osalta alhainen.

(11)	Yhteiseen suositukseen sisältyvät toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdan mukaiset, ja näin ollen ne olisi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan nojalla sisällytettävä tähän asetukseen.

(12)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 10 kohdan ja asetuksen (EU) 2016/1139 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti voidaan vahvistaa säilyttämisen vähimmäisviitekoot nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi. Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1396/2014 turskalle käyttöön otetun 35 senttimetrin vähimmäiskoon soveltamista olisi jatkettava, kun otetaan huomioon STECF:n päätelmä, jonka mukaan saattaa olla vankat biologiset perusteet sille, että säilyttämisen vähimmäisviitekooksi vahvistetaan 35 senttimetriä.

(13)

Asetuksessa (EU) 2016/1139 ei aseteta aikarajaa purkamisvelvoitetta koskevien, eloonjäämisasteeseen perustuvien poikkeusten soveltamiselle. On kuitenkin aiheellista varmistaa, että kyseisen poikkeuksen vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen pohjalta. Jos uutta näyttöä ilmenee, poikkeusta olisi tarkasteltava uudelleen sen valossa.

(14)

Asetuksen (EU) 2016/1139 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti valta antaa purkamisvelvoitetta koskevia delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 20 päivästä heinäkuuta 2016. Sen vuoksi on aiheellista tarkastella purkamisvelvoitetta koskevien, eloonjäämisasteeseen perustuvien poikkeusten vaikutuksia tämän asetuksen kolmantena soveltamisvuotena.

(15)	Koska delegoidun asetuksen (EU) N:o 1396/2014 voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohdat purkamisvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi silakan, kilohailin ja turskan kalastuksissa Itämerellä pyydetyn turskan ja punakampelan osalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’Itämerellä’ ICES-alueita IIIb, IIIc ja IIId, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 (5) liitteessä III määritellään.

3 artikla

Eloonjäämisasteeseen perustuva poikkeus

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, purkamisvelvoitetta ei sovelleta loukuilla, rysillä, merroilla ja pauneteilla silakan, kilohailin ja turskan kalastuksessa pyydettyyn turskaan tai punakampelaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa pyydetyt käytettävissä olevaan kiintiöön kuulumattomat tai säilyttämisen vähimmäiskoon alittavat kyseisten lajien yksilöt on päästettävä takaisin mereen.

4 artikla

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Turskan säilyttämisen vähimmäisviitekoko Itämerellä on 35 senttimetriä.

5 artikla

Loppusäännökset

1. Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2019 tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida loukuilla, rysillä, merroilla ja pauneteilla pyydetyn ja poisheitetyn punakampelan eloonjäämisastetta koskevan arvion edustavuutta ja laatua.

2. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) arvioi 1 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 1 päivänä elokuuta 2019.

6 artikla

Eloonjäämisasteeseen perustuvan poikkeuksen tarkistaminen

Komissio arvioi STECF:n lausunnon perusteella eloonjäämisasteeseen perustuvan poikkeuksen vaikutuksia kyseessä oleviin kantoihin ja niitä hyödyntäviin kalastuksiin tämän asetuksen kolmantena soveltamisvuonna.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1396/2014, annettu 20 päivänä lokakuuta 2014, Itämerta koskevan poisheittämissuunnitelman laatimisesta (EUVL L 370, 30.12.2014, s. 40).

(4) ”BALTFISH High Level Group Joint Recommendation on the Outline of a Discard Plan for the Baltic Sea”, toimitettu 31 päivänä toukokuuta 2017.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/5

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/307,

annettu 28 päivänä helmikuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistettujen salmonellaa koskevien erityistakuiden ulottamisesta koskemaan Tanskaan tarkoitettua broilereista (Gallus gallus) saatua lihaa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetään eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä elintarvikealan toimijoita varten sekä tietyistä erityistakuista Suomen ja Ruotsin markkinoille tarkoitettujen tiettyjen eläinperäisten elintarvikkeiden osalta. Elintarvikealan toimijoiden, jotka aikovat saattaa asetuksessa täsmennettyjen eläinten lihaa kyseisten jäsenvaltioiden markkinoille, on noudatettava tiettyjä salmonellaa koskevia sääntöjä. Tällaisten lihalähetysten mukana on myös oltava kaupallinen asiakirja siitä, että on tehty mikrobiologinen testi negatiivisin tuloksin unionin lainsäädännön mukaisesti.

(2)

Lisäksi komission asetuksessa (EY) N:o 1688/2005 (2) täsmennetään kyseiset erityistakuut ja vahvistetaan säännöt tällaisesta lihasta otettavista näytteistä ja mikrobiologisista menetelmistä näytteiden tutkimiseksi. Siinä vahvistetaan myös kaupallinen asiakirja, jonka on seurattava lihaa sisältävien lähetysten mukana.

(3)

Tanskan eläinlääkintä- ja elintarvikeviranomainen toimitti 5 päivänä lokakuuta 2007 komissiolle hakemuksen, joka koski erityistakuiden myöntämistä Tanskalle broilereista (Gallus gallus) saadussa lihassa esiintyvän salmonellan osalta Tanskan koko alueelle asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti. Hakemukseen sisältyy kuvaus Tanskan esittämästä, broilereista (Gallus gallus) saadussa lihassa esiintyvän salmonellan valvontaohjelmasta.

(4)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea sopi kokouksessaan 18 päivänä kesäkuuta 2008 salmonellan valvontaohjelmia käsittelevästä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta ”Guidance document on the minimum requirements for Salmonella control programmes to be recognised equivalent to those approved for Sweden and Finland in respect of meat and eggs of Gallus gallus” (3), jäljempänä ’ohjeet’.

(5)

Broilereista (Gallus gallus) saatua lihaa koskevan Tanskan salmonellavalvontaohjelman katsotaan vastaavan Suomen ja Ruotsin osalta hyväksyttyä ohjelmaa ja noudattavan ohjeita. Salmonellan esiintyvyys Gallus gallus -lajin tanskalaisissa emoparvissa oli kuitenkin ohjeissa ehdotettua ylärajaa suurempi, joten tilanteen ei voida katsoa vastaavan Suomen ja Ruotsin tilannetta.

(6)

Tanskan eläinlääkintä- ja elintarvikeviranomainen toimitti 6 päivänä helmikuuta 2017 tietoja salmonella esiintyvyydestä Gallus gallus -lajin kasvatusparvissa, aikuisissa emoparvissa ja broileriparvissa sekä lihassa vuosina 2011–2016. Vuosien 2015–2016 osalta esiintyvyys on ohjeissa vahvistettujen ylärajojen mukainen.

(7)

Erityistakuut olisi tämän vuoksi ulotettava koskemaan broilereista (Gallus gallus) saatua lihaa sisältäviä, Tanskaan tarkoitettuja lähetyksiä. Lisäksi tällaisiin lähetyksiin olisi sovellettava asetuksessa (EY) N:o 1688/2005 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat näytteenottoa tällaisesta lihasta, näytteiden tutkimiseen tarkoitettuja mikrobiologisia menetelmiä ja kaupallista asiakirjaa.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Annetaan Tanskalle lupa soveltaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 8 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja salmonellaa koskevia erityistakuita asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määriteltyä broilereista (Gallus gallus) saatua lihaa sisältäviin, Tanskaan tarkoitettuihin lähetyksiin.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen lihaa sisältävien lähetysten mukana on oltava asetuksen (EY) N:o 1688/2005 liitteessä IV vahvistetun mallin mukainen kaupallinen asiakirja.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(2) Komission asetus (EY) N:o 1688/2005, annettu 14 päivänä lokakuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 täytäntöönpanemisesta Suomeen ja Ruotsiin tarkoitetuilta tietyn lihan ja munien lähetyksiltä vaadittavien salmonellaa koskevien erityistakuiden osalta (EUVL L 271, 15.10.2005, s. 17).

(3) https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/biosafety_food-borne-disease_salmonella_guidance_min-req_eggs-poultry-meat.pdf

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/7

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/308,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista sellaisten muotojen, mallien ja määritelmien osalta, joita käytetään kriisinratkaisuviranomaisten tietojen tunnistamisessa ja toimittamisessa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen ilmoittamiseksi Euroopan pankkiviranomaiselle

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 17 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kriisinratkaisuviranomaisille on annettu tehtäväksi asettaa kullekin laitokselle omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus (minimum requirement for own funds and eligible liabilities – MREL), jäljempänä ’MREL-vaatimus’, direktiivin 2014/59/EU 45 artiklassa vahvistettujen ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1450 (2) täsmennettyjen vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti.

(2)

Direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 16 kohdan perusteella kriisinratkaisuviranomaisten on koordinoidusti toimivaltaisten viranomaisten kanssa ilmoitettava asettamansa vaatimukset Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV). Yhtenäiset muodot, mallit ja määritelmät, joita käytetään kyseisten tietojen tunnistamisessa ja toimittamisessa EPV:lle, olisi suunniteltava niin, että EPV:n on helpompi valvoa MREL-päätöksiä ja että on mahdollista arvioida tarkoituksenmukaisesti, lähentyvätkö alan käytännöt unionissa.

(3)

Niiden konsernien osalta, joihin sovelletaan konsolidoitua MREL-vaatimusta, on tarpeen täsmentää, mikä kriisinratkaisuviranomainen toimittaa EPV:lle tiedot ensinnäkin asianomaiselle emoyritykselle määritetystä MREL-vaatimuksesta ja toiseksi tytäryrityksiin sovellettavasta MREL-vaatimuksesta, riippumatta siitä, onko asiaa koskevan päätöksen tehnyt konsernitason kriisinratkaisuviranomainen yhdessä tytäryrityksestä vastaavan kriisinratkaisuviranomaisen kanssa yksittäisesti vai yhteispäätöksen puuttuessa tytäryrityksen kriisinratkaisuviranomainen. Sen varmistamiseksi, että EPV saa tarvittavat tiedot sekä emoyrityksestä että tytäryrityksistä, asianomaisen konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen olisi ilmoitettava koordinoidusti konsolidointiryhmän valvojan kanssa EPV:lle sekä yksittäisesti määritetty MREL-vaatimus että konsolidoinnin perusteella määritetty MREL-vaatimus asianomaisen emoyrityksen osalta. Lisäksi konsernin tytäryhtiöistä vastuussa olevien kriisinratkaisuviranomaisten olisi ilmoitettava koordinoidusti toimivaltaisten viranomaisten kanssa EPV:lle kullekin niiden lainkäyttöalueella sijaitsevalle laitokselle asetettu MREL-vaatimus.

(4)	Jotta voidaan edistää MREL-päätöksiin liittyvien käytäntöjen lähentymistä ja lujittaa EPV:n valvontaroolia, olisi vahvistettava yhtenäiset raportointijaksot ja -määräajat, joiden mukaisesti kriisinratkaisuviranomaisten tiedot toimitetaan EPV:lle.

(5)	Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka EPV on toimittanut komissiolle.

(6)

EPV on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Toimitettavat tiedot

1. Kriisinratkaisuviranomaisten on koordinoidusti toimivaltaisten viranomaisten kanssa toimitettava EPV:lle tämän asetuksen liitteissä I ja II esitetyt tiedot, jotta EPV:lle voidaan ilmoittaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus, jäljempänä ’MREL-vaatimus’, ja tapauksen mukaan direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 13 kohdassa vahvistettu vaatimus, jotka on asetettu kullekin niiden lainkäyttöalueella sijaitsevalle laitokselle mainitun direktiivin 45 artiklan 16 kohdan mukaisesti yksittäisesti ja konsolidoinnin perusteella.

2. Niiden laitosten osalta, jotka ovat osa konsolidoidun MREL-vaatimuksen piiriin kuuluvaa konsernia, kriisinratkaisuviranomaisten on koordinoidusti toimivaltaisten viranomaisten kanssa toimitettava EPV:lle myös liitteessä III esitetyt tiedot.

3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi kriisinratkaisuviranomaisten on parhaan kykynsä mukaan annettava liitteessä II tähän tarkoitukseen varatuissa kentissä laadullisia tietoja MREL-päätösten perustelemiseksi ja viitattava tarvittaessa erillisiin tai konsernitason kriisinratkaisusuunnitelmiin, kriisinratkaisuviranomaisen julkisiin päätöksiin tai toimintalinjalausumiin taikka muihin tausta-asiakirjoihin.

4. Liitteessä II mainittuja ilmaisuja käytetään samassa merkityksessä kuin asiaa koskevissa säännöksissä, jotka mainitaan asiaa koskevissa taulukkosarakkeissa kyseisessä liitteessä.

2 artikla

Yksinkertaistettu raportointivelvoite laitoksille, joihin sovelletaan vapautusta, ja laitoksille, joiden pääomapohjan vahvistamiseen ei osoiteta varoja

1. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 1 artiklassa säädetään, kriisinratkaisuviranomaisten on toimitettava EPV:lle niiden laitosten osalta, jotka on vapautettu MREL-vaatimuksen soveltamisesta direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 11 tai 12 kohdan perusteella, tiedot, jotka mainitaan liitteessä I, liitteessä II olevissa sarakkeissa 10–90 ja, jos laitokset ovat osa konsernia, johon sovelletaan konsolidoitua MREL-vaatimusta, tiedot, jotka mainitaan tämän asetuksen liitteessä III.

2. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 1 artiklassa säädetään, kriisinratkaisuviranomaisten on toimitettava EPV:lle niiden laitosten osalta, joiden pääomapohjan vahvistamiseen ei osoiteta varoja delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tiedot, jotka mainitaan liitteessä I, liitteessä II olevissa sarakkeissa 10–120 ja, jos laitokset ovat osa konsernia, johon sovelletaan konsolidoitua MREL-vaatimusta, tiedot, jotka mainitaan tämän asetuksen liitteessä III.

3 artikla

Konserneista vastaava raportoiva viranomainen

Niiden konsernien osalta, joihin sovelletaan konsolidoitua MREL-vaatimusta, 1 ja 2 artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava seuraavasti:

asianomaisen konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen on koordinoidusti konsolidointiryhmän valvojan kanssa ilmoitettava EPV:lle sekä yksittäisesti määritetty MREL-vaatimus että konsolidoinnin perusteella määritetty MREL-vaatimus unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (4) 2 artiklassa tarkoitetun emoyrityksen osalta;

b)	asianomaisten kriisinratkaisuviranomaisten on koordinoidusti toimivaltaisen viranomaisen kanssa ilmoitettava EPV:lle MREL-vaatimus, jota on määrä soveltaa niiden lainkäyttöalueella sijaitseviin konsernin tytäryrityksiin yksittäisesti.

4 artikla

Raportointijaksot ja -määräajat

1. Kriisinratkaisuviranomaisten on toimitettava 1 artiklassa tarkoitetut tiedot ilman aiheetonta viivytystä heti, kun MREL-päätös on tehty tai ajantasaistettu.

2. Kriisinratkaisuviranomaisten on toimitettava 2 artiklassa tarkoitetut tiedot MREL-vaatimuksesta, joka on määritetty ja sovellettavissa kunkin vuoden 1 päivänä huhtikuuta, saman vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1450, annettu 23 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä niiden teknisten sääntelystandardien osalta, joissa täsmennetään arviointiperusteet liittyen menetelmiin, joilla asetetaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus (EUVL L 237, 3.9.2016, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).

LIITE I

Tiedot raportoivasta kriisinratkaisuviranomaisesta

Raportoiva kriisinratkaisuviranomainen

Tietojen toimittamisen päivämäärä

Yhteyshenkilö
Nimi
Sähköposti
Puhelin

Yleisiä huomautuksia (tarvittaessa)

LIITE II

Tiedot MREL-vaatimuksesta

Pakollinen

Yksinkertaistettu raportointimalli

(jos ”Kyllä” sarakkeessa 90)

Ei pakollinen laitoksille, joiden pääomapohjan vahvistamiseen ei osoiteta varoja komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Täytetään kaikkien laitosten osalta

Laitokset, joiden pääomapohjan vahvistamiseen ei osoiteta varoja komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Vaatimustyyppi

Velat ja omat varat yhteensä

Kokonaisriskin määrä

Vähimmäisomavaraisuusasteen nimittäjä

Katettava tappioiden määrä

Pääomapohjan vahvistamiseen tarvittava määrä

Mukautukset, jotka liittyvät purkamismahdollisuuden esteisiin, kokoon, järjestelmäriskiin ja talletussuojajärjestelmän osuuksiin

MREL-vaatimuksen yhdistetty arviointi

Kriisinratkaisun jälkeiset ja siirtymäkauden järjestelyt (tarvittaessa)

Lainsäädäntöviite

Direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 7 ja 8 kohta tai asetuksen (EU) N:o 806/2014 12 artiklan 8 kohta

Yleiset tiedot

Direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 11 ja 12 kohta tai asetuksen (EU) N:o 806/2014 12 artiklan 10 kohta

Yksinkertaistettu raportointimalli

(tapauksen mukaan)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/962 1 artiklan 4 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 1 artiklan 4 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 1 artiklan 5 kohdan b alakohdan i ja/tai ii luetelmakohta

Direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 9 ja 10 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 7 artiklan 2 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 3 kohta ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 ja 4 kohta (1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 3 kohta ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 artiklan 4–11 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 1 artiklan 4 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 1 artiklan 5 kohdan b alakohdan i luetelmakohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 1 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii luetelmakohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 5 ja 6 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 7 ja 8 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 8 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 9 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 2 artiklan 10 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 3 artikla

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 5 artikla

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 6 artikla

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 7 artiklan 1 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 7 artiklan 2 kohta

Direktiivin 2014/59/EU 45 artiklan 13 kohta

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 8 artikla

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 8 artiklan 2 kohta

Oikeushenkilötunnus (LEIkoodi)

Konsolidoitu vai yksittäinen vaatimus?

Yhteisön nimi

Perustamisjäsenvaltio

Vastaako raportoiva kriisinratkaisuviranomainen konsernitason kriisinratkaisusta?

MREL-vaatimusta tai vapautusta koskevan päätöksen päivämäärä

Onko kriisinratkaisuviranomainen myöntänyt vapautuksen MREL-vaatimuksen soveltamisesta?

Huomautukset

Yksinkertaistettu raportointimalli (tapauksen mukaan)

Laitoksen luokka (tapauksen mukaan)

Vastaako MREL-vaatimus tappioiden kattamiseen käytettävän määrän oletusarvoa?

Tappioiden kattamiseen käytettävän määrän mukautusten tyypit (tapauksen mukaan)

Yhteisellä päätöksellä asetettu MREL-vaatimus

Nykyinen arvo

Raportoinnin viitepäivä kohdassa 140

Nykyinen arvo

Raportoinnin viitepäivä kohdassa 160

Oletettu arvo kriisinratkaisun jälkeen

Huomautukset

Nykyinen arvo

Raportoinnin viitepäivä kohdassa 200

Oletettu arvo kriisinratkaisun jälkeen

Huomautukset

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1450 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tappioiden kattamiseen käytettävän määrän oletusarvo

Tarkistus ylöspäin

Ylöspäin tehtävän tarkistuksen tyyppi (tyypit)

Huomautukset

Tarkistus alaspäin

Alaspäin tehtävän tarkistuksen tyyppi (tyypit)

Huomautukset

Yhteensä (240 + 250 + 280)

Lupaedellytysten täyttämiseksi

Oletusarvoinen täydentävä määrä markkinoiden luottamuksen ylläpitämiseksi täyttämällä puskurivaatimukset

Mukautus markkinoiden luottamuksen ylläpitämiseksi vertaisryhmävertailun jälkeen

Huomautukset

Alaspäin tehtävä tarkistus, jossa otetaan huomioon toimivaltaiselta viranomaiselta saadut tiedot laitoksen liiketoimintamallista, rahoitusmallista ja yleisestä riskiprofiilista

Huomautukset

Mukautus sarakkeeseen 330 konsernin tytäryritysten osalta

Huomautukset

Yhteensä (320 + 330 + 340 + 360 + 380)

Rajaaminen alaskirjauksen ulkopuolelle

Huomautukset

Koko ja järjestelmäriski

Huomautukset

Talletussuojajärjestelmän osuudet kriisinratkaisun rahoittamiseksi

Huomautukset

Yhteensä (410 + 430 + 450)

Yhteensä (310 + 400 + 470)

MREL-vaatimus prosenttiosuutena kaikista veloista ja omistavaroista (480 / 140)

MREL-vaatimuksen prosenttiosuus, joka on määrä täyttää sopimusperusteisen alaskirjauksen instrumenttien avulla

Määräaika, johon mennessä kohdassa 490 olevan vaatimuksen on täytyttävä

Siirtymäjärjestelyjen tyyppi

Suunniteltu MREL-vaatimus (prosenttiosuutena kaikista veloista ja omista varoista)

Suunniteltu soveltamispäivä

Suunniteltu MREL-vaatimus (prosenttiosuutena kaikista veloista ja omista varoista)

Suunniteltu soveltamispäivä

Suunniteltu MREL-vaatimus (prosenttiosuutena kaikista veloista ja omista varoista)

Suunniteltu soveltamispäivä

Suunniteltu MREL-vaatimus (prosenttiosuutena kaikista veloista ja omista varoista)

Suunniteltu soveltamispäivä

Tilinpäätössäännöstö

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

260

270

280

290

300

310

320

330

340

350

360

370

380

390

400

410

420

430

440

450

460

470

480

490

500

510

520

530

540

550

560

570

580

590

600

610

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1)

LIITE III

MREL-vaatimus – sijainti

Laitos			Perimmäinen emoyritys			Unionissa emoyrityksenä toimiva yritys			Asianomainen välitön emoyritys
Oikeushenkilötunnus (LEI-koodi)	Yhteisön nimi	Perustamisjäsenvaltio	LEI-koodi	Yhteisön nimi	Perustamismaa	LEI-koodi	Yhteisön nimi	Perustamisjäsenvaltio	LEI-koodi	Yhteisön nimi	Perustamismaa

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/309,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018,

tehoaineen propinebi hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan ja 78 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission direktiivillä 2003/39/EY (2) sisällytettiin propinebi tehoaineena neuvoston direktiivin 91/414/ETY (3) liitteeseen I.

(2)	Direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevia tehoaineita pidetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti hyväksyttyinä, ja ne luetellaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (4) liitteessä olevassa A osassa.

(3)	Tehoaineen propinebi hyväksyntä, sellaisena kuin se on esitettynä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa A osassa, päättyy 31 päivänä tammikuuta 2019.

(4)	Hakemus, jossa pyydettiin uusimaan propinebin hyväksyntä, jätettiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (5) 1 artiklan mukaisesti kyseisessä artiklassa säädetyssä määräajassa.

(5)	Hakija on toimittanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 6 artiklassa vaaditut täydentävät asiakirja-aineistot. Esittelevä jäsenvaltio totesi hakemuksen täydelliseksi.

(6)	Esittelevä jäsenvaltio laati rinnakkaisesittelijänä toimivaa jäsenvaltiota kuullen uusimista koskevan arviointikertomuksen ja toimitti sen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ja komissiolle 1 päivänä lokakuuta 2015.

(7)

Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti uusimista koskevan arviointikertomuksen hakijalle ja jäsenvaltioille kommentoitavaksi ja niiltä saamansa huomautukset edelleen komissiolle. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen asetti täydentävän asiakirja-aineiston tiivistelmän julkisesti saataville.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomainen ilmoitti 15 päivänä marraskuuta 2016 komissiolle päätelmänsä (6) siitä, voidaanko propinebin olettaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että ravinnon kautta tapahtuvan saannin kautta ei voida tehdä kuluttajien altistumisen arviointia kasveista ja eläimistä peräisin oleville tuotteille. Asiakirja-aineistossa saatavilla olevien tietojen pohjalta ei katsottu olevan mahdollista saattaa päätökseen propinebin merkityksellisiä metaboliitteja koskevaa arviointia.

(9)

Tämän lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen painotti propinebin keskeistä ongelma-aluetta, joka liittyy merkityksellisen metaboliitin 4-metyylimidatsolidiini-2-tionin (PTU) hormonitoimintaa häiritseviin ominaisuuksiin; metaboliitti on luokiteltu kategoriaan 2 kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja myrkkyvaikutuksen pääasiallinen kohde-elin on kilpirauhanen.

(10)	Elintarviketurvallisuusviranomainen ei voinut myöskään viimeistellä tarhamehiläisten jälkeläisiä koskevaa riskiarviointia ja totesi, että tarhamehiläisten jälkeläisiä koskevaa suurta riskiä ei voitu sulkea pois propinebin osalta.

(11)

Komissio pyysi hakijaa toimittamaan elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmiä koskevat huomautuksensa. Komissio kehotti myös täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 14 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti hakijaa toimittamaan huomatuksensa uusimista koskevan kertomuksen luonnoksesta. Hakija toimitti huomautuksensa, ja ne on tutkittu huolellisesti.

(12)	Hakijan esittämistä perusteluista huolimatta ainetta koskevia huolenaiheita ei voitu poistaa.

(13)

Näiden tunnistettujen riskien pohjalta ei ole vahvistettu vähintään yhden kasvinsuojeluaineen yhden tai useamman edustavan käyttötarkoituksen osalta, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit täyttyvät. Sen vuoksi on aiheellista olla uusimatta tehoaineen propinebi hyväksyntää kyseisen asetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(14)	Sen vuoksi komission täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(15)	Jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi aikaa propinebia sisältävien kasvinsuojeluaineiden lupien peruuttamiseen.

(16)	Jos jäsenvaltiot myöntävät propinebia sisältävien kasvinsuojeluaineiden osalta siirtymäajan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 46 artiklan mukaisesti, kyseisen siirtymäajan olisi päätyttävä viimeistään 22 päivänä kesäkuuta 2019.

(17)

Propinebin hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivään tammikuuta 2019 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/84 (7), jotta uusimisprosessi voitaisiin saattaa päätökseen ennen kyseisen aineen hyväksynnän voimassaolon päättymistä. Koska asiassa on tehty päätös ennen voimassaolon myöhennettyä päättymispäivää, tätä asetusta olisi sovellettava mahdollisimman pian.

(18)	Tämä asetus ei rajoita propinebin hyväksymistä koskevan uuden hakemuksen toimittamista asetuksen (EY) N:o 1107/2009 7 artiklan nojalla.

(19)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tehoaineen hyväksynnän uusimatta jättäminen

Tehoaineen propinebi hyväksyntää ei uusita.

2 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttaminen

Poistetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevasta A osasta propinebia koskeva rivi 54.

3 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on peruutettava propinebia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden hyväksynnät viimeistään 22 päivänä kesäkuuta 2018.

4 artikla

Siirtymäaika

Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1107/2009 46 artiklan mukaisesti mahdollisesti myöntämän siirtymäajan on oltava mahdollisimman lyhyt, ja sen on päätyttävä viimeistään 22 päivänä kesäkuuta 2019.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2) Komission direktiivi 2003/39/EY, annettu 15 päivänä toukokuuta 2003, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta propinebin ja propytsamidin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 30).

(3) Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 844/2012, annettu 18 päivänä syyskuuta 2012, säännösten vahvistamisesta tehoaineiden uusimismenettelyn täytäntöönpanemiseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti (EUVL L 252, 19.9.2012, s. 26).

(6) EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen), 2016. Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance propineb. EFSA Journal 2016;14(11):4605, 26 s. doi:10.2903/j.efsa.2016.4605.

(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/84, annettu 19 päivänä tammikuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden klooripyrifossi, klooripyrifossimetyyli, klotianidiini, kupariyhdisteet, dimoksistrobiini, mankotsebi, mekoproppi-P, metirami, oksamyyli, petoksamidi, propikonatsoli, propinebi, propytsamidi, pyraklostrobiini ja tsoksamidi hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (EUVL L 16, 20.1.2018, s. 8).

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/19

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/310,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018,

vilja-alalla 2 päivästä maaliskuuta 2018 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 183 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodien 1001 11 00, 1001 19 00, ex 1001 91 20 [tavallinen vehnä, siemenvilja], ex 1001 99 00 [korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja], 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 tuotteiden tuontitulli on sama kuin kyseisten tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)	Asetuksen (EU) N:o 642/2010 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten mainitussa artiklassa tarkoitetuille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)	Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 1 kohdan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään mainitun asetuksen 5 artiklassa säädetyn menetelmän mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)	Kanadasta peräisin olevien ja CN-koodeihin 1001 11 00, 1001 19 00, ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00 ja 1002 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli lasketaan 21 päivästä syyskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(5)	Tuontitullit olisi vahvistettava 2 päivänä maaliskuuta 2018 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan.

(6)	Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 2 päivästä maaliskuuta 2018 alkaen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) Komission asetus (EU) N:o 642/2010, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta (EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5).

LIITE I

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 2 päivästä maaliskuuta 2018 sovellettavat tuontitullit
CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (2) (euroa/tonni)
1001 11 00	DURUMVEHNÄ, siemenvilja	0,00
1001 19 00	DURUMVEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
	keskilaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
	heikkolaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
ex 1001 91 20	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 99 00	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 10 00	RUIS, siemenvilja	0,56
1002 90 00	RUIS, muu kuin siemenvilja	0,56
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	0,56
1005 90 00	Maissi, muu kuin siemenvilja (3)	0,56
1007 10 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	0,56
1007 90 00	DURRA, muu kuin siemenvilja	0,56

(1) Tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta,

—	2 euroa/tonni, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren kautta.

(2) Kanadasta peräisin olevien ja CN-koodeihin 1001 11 00, 1001 19 00, ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00 ja 1002 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli lasketaan asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(3) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

LIITTEESSÄ I VAHVISTETTUJEN TULLIEN LASKEMISTA KOSKEVAT TEKIJÄT

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(euroa/tonni)
	Vehnä (1)	Maissi
Pörssi	Minneapolis	Chicago
Noteeraus	193,300	117,450
Palkkio Meksikonlahdella	84,902	21,549
Palkkio Suurilla järvillä	—	—

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam:	17,471 euroa/tonni
Rahtikustannukset: Suuret järvet – Rotterdam:	— euroa/tonni

(1) Sisältää palkkion 14 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/23

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/311,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2018,

viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyllä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisellä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä 14 päivänä huhtikuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/242/EU (1),

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen sopimuksen (2), jäljempänä ’sopimus’, 12 artiklalla perustetaan sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’. Siinä määrätään erityisesti, että sekakomitean on valvottava sopimuksen täytäntöönpanoa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (3) vahvistetaan viisumien myöntämistä koskevat menettelyt ja edellytykset, joita sovelletaan silloin, kun jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

(3)

On tarpeen laatia yhteiset suuntaviivat, jotta voidaan varmistaa sopimuksen täysin yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoissa sekä selkiyttää sopimuksen määräysten suhdetta niihin sopimuspuolia koskeviin lainsäädännön säännöksiin, joita sovelletaan edelleen sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin viisumiasioihin.

(4)	On aiheellista määrittää unionin puolesta sekakomiteassa otettava kanta sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen.

(5)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (4) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(6)	Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (5) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(7)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen sopimuksen 12 artiklalla perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettava kanta kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ZAHARIEVA

(1) EUVL L 128, 30.4.2014, s. 47.

(2) EUVL L 128, 30.4.2014, s. 49.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(4) Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(5) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

LUONNOS

VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA TEHDYLLÄ EUROOPAN UNIONIN JA AZERBAIDŽANIN TASAVALLAN VÄLISELLÄ SOPIMUKSELLA PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/…,

annettu …,

kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymisestä

SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen sopimuksen viisumien myöntämisen helpottamisesta (1), jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 12 artiklan,

sekä katsoo, että kyseinen sopimus tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat yhteiset suuntaviivat vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty …

Euroopan unionin puolesta

Azerbaidžanin tasavallan puolesta

(1) EUVL L 128, 30.4.2014, s. 49.

LIITE

VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA TEHDYN EUROOPAN UNIONIN JA AZERBAIDŽANIN TASAVALLAN VÄLISEN SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT YHTEISET SUUNTAVIIVAT

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehty Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus, jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014. Sen tavoitteena on helpottaa vastavuoroisuuden pohjalta viisumien myöntämistä unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää 180 päivän jakson aikana.

Sopimuksessa vahvistetaan vastavuoroisuuden pohjalta oikeudellisesti sitovia oikeuksia ja velvoitteita, jotta voidaan yksinkertaistaa menettelyjä viisumien myöntämiseksi unionin ja Azerbaidžanin kansalaisille.

Sopimuksen 12 artiklalla perustetun sekakomitean, jäljempänä ’sekakomitea’, hyväksymillä suuntaviivoilla pyritään varmistamaan sopimuksen yhdenmukainen täytäntöönpano unionin jäsenvaltioiden, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustoissa. Suuntaviivat eivät ole osa sopimusta, eivätkä ne sen vuoksi ole oikeudellisesti sitovia. On kuitenkin erittäin suositeltavaa, että diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilöstö noudattaa niitä johdonmukaisesti pannessaan sopimusta täytäntöön.

Näitä suuntaviivoja on sekakomitean vastuulla tarkoitus päivittää säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella.

Sopimuksen jatkuvan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja sekakomitean työjärjestyksen noudattamisen varmistamiseksi sopimuspuolet sitoutuivat pitämään viisumien myöntämisen helpottamista käsittelevän sekakomitean virallisten kokousten välillä yhteyttä epävirallisesti kiireellisten kysymysten ratkaisemiseksi. Yksityiskohtaiset raportit näistä kysymyksistä ja epävirallisesta yhteydenpidosta annetaan seuraavassa sekakomitean kokouksessa.

I. YLEISET SEIKAT

1.1 Tarkoitus ja soveltamisala

Sopimuksen 1 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Tämän sopimuksen tarkoituksena on vastavuoroisuutta noudattaen helpottaa viisumien myöntämistä unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.”

Sopimusta sovelletaan kaikkiin lyhytaikaista viisumia hakeviin unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisiin, riippumatta siitä, missä maassa he asuvat.

Sopimusta ei sovelleta kansalaisuudettomiin henkilöihin, joilla on jonkin jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan myöntämä oleskelulupa. Kyseiseen henkilöryhmään sovelletaan unionin viisumisäännöstön ja Azerbaidžanin tasavallan kansallisen lainsäädännön sääntöjä.

1.2 Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen 2 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1. Tässä sopimuksessa määrättyjä viisumien myöntämisen helpottamista koskevia järjestelyjä sovelletaan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisiin vain siltä osin kuin heitä ei ole vapautettu viisumipakosta Azerbaidžanin tasavallan tai unionin tai sen jäsenvaltioiden laeilla ja asetuksilla tai tämän sopimuksen tai muiden kansainvälisten sopimusten määräyksillä.

2. Kysymykset, joista ei määrätä tässä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumin epääminen, matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen sekä maahantulon epääminen ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet, ratkaistaan Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön tai unionin lainsäädännön mukaisesti.”

Sopimus ei vaikuta voimassa oleviin viisumipakkoa ja viisumivapauksia koskeviin sääntöihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen 10 artiklan soveltamista (jossa määrätään Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan voimassa olevien diplomaattipassien haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta). Esimerkiksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (1) 4 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus vapauttaa viisumivelvollisuudesta muiden henkilöryhmien muassa alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö.

Tässä yhteydessä on lisättävä, että Schengenin sopimuksen soveltamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välisen tarkastusten asteittaista lakkauttamista yhteisillä rajoilla koskevan yleissopimuksen (2) 21 artiklan mukaan kaikkien Schengen-jäsenvaltioiden on tunnustettava toistensa myöntämät pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat päteviksi toistensa alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten. Kaikki Schengen-jäsenvaltiot hyväksyvät Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit maahantuloa ja lyhytaikaista oleskelua varten ja päinvastoin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 810/2009 (3), jäljempänä ’viisumisäännöstö’, sovelletaan kaikkiin asioihin, joista ei määrätä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan Schengen-jäsenvaltion määrittäminen, viisumin epäämisen perustelut ja oikeus hakea muutosta kielteiseen päätökseen ja viisuminhakijan henkilökohtaista haastattelua ja viisumihakemukseen liittyvien lisätietojen antamista koskevat yleiset säännöt. Lisäksi Schengen-sääntöjä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/399 (4) (maahantulon epääminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen ym.), ja tarvittaessa myös kansallista lainsäädäntöä sovelletaan edelleen sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin asioihin, joita ovat esimerkiksi matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen, jäsenvaltioiden alueelle tulon epääminen ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet.

Vaikka sopimuksessa määrätyt ehdot täyttyisivätkin, eli vaikka hakija olisi esittänyt esimerkiksi 4 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat, viisumi voidaan silti evätä, elleivät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399, jäljempänä ’Schengenin rajasäännöstö’, 6 artiklassa vahvistetut edellytykset täyty, eli jos henkilöllä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, hänestä on tehty kuulutus Schengenin tietojärjestelmään (SIS) tai hänen katsotaan olevan uhka yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle.

Muita viisumisäännöstön mukaisia mahdollisuuksia joustavuuteen viisumien myöntämisessä sovelletaan edelleen. Esimerkiksi pitkään (jopa viisi vuotta) voimassa olevia toistuvaisviisumeja voidaan myöntää muillekin kuin sopimuksen 5 artiklassa mainituille henkilöryhmille, jos viisumisäännöstön 24 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Samalla tavoin sovelletaan edelleen viisumisäännöstön 16 artiklan 5 ja 6 kohdan säännöksiä, jotka mahdollistavat viisumin maksuttomuuden tai viisumimaksun alentamisen.

Azerbaidžanin tasavallan osalta maahanmuuttolakia (5) ja muita vastaavia Azerbaidžanin tasavallan normatiivisia säädöksiä sovelletaan kaikkiin asioihin, joista ei määrätä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumin epäämisen perustelut, oikeus hakea muutosta kielteiseen päätökseen tai hakijan henkilökohtaista haastattelua ja viisumihakemukseen liittyvien lisätietojen antamista koskevat yleiset säännöt, matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen, Azerbaidžanin tasavallan alueelle pääsyn epääminen ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet.

Muita Azerbaidžanin tasavallan kansallisen lainsäädännön mukaisia mahdollisuuksia joustavuuteen viisumien myöntämisessä sovelletaan edelleen, jos ne ovat hakijan kannalta suotuisampi järjestelmä. Esimerkiksi valtion perimiä maksuja koskevan Azerbaidžanin tasavallan lain 17 §:n 2 momentin määräyksiä, jotka sallivat viisumimaksusta vapauttamisen, ja Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolain 38 §:än määräyksiä, jotka sallivat sähköisen viisumin myöntämisen, sovelletaan edelleen.

Vaikka sopimuksessa määrätyt ehdot täyttyisivätkin, esimerkiksi 4 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta hakija esittää matkan tarkoitusta koskevat asiakirjatodisteet, viisumi voidaan silti evätä, jos Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolain 36 §:ssä (lukuun ottamatta sen 36.1.7 momenttia) vahvistetut edellytykset eivät täyty tai kyse on jostakin Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolain 16 §:ssä luetelluista tilanteista.

1.3 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat viisumilajit

Sopimuksen 3 artiklan d alakohdassa määritellään, että ’viisumilla’ tarkoitetaan ”jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan myöntämää lupaa kulkea sen alueen kautta tai tulla jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan alueelle sellaista oleskelua varten, joka kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana”.

Sopimuksessa määrättyjä helpotuksia sovelletaan sekä yhtenäisiin viisumeihin, jotka ovat voimassa jäsenvaltioiden koko alueella, että alueellisesti rajoitettuihin viisumeihin.

Sopimuksessa määrättyjä helpotuksia sovelletaan kaikkiin Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolain 5 luvussa määritettyihin viisumeihin.

1.4 Viisumin mukaisen sallitun oleskeluajan laskeminen

Lyhytaikaisen oleskelun käsite määritellään Schengenin rajasäännöstössä seuraavasti: ”90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana, jolloin on otettava huomioon kutakin oleskelupäivää edeltävä 180 päivän jakso”.

Tätä määritelmää sovelletaan myös Azerbaidžanin tasavallan myöntämiin lyhytaikaisiin viisumeihin sopimuksen mukaisesti.

Maahantulopäivänä pidetään ensimmäistä päivää ja maastalähtöpäivänä viimeistä päivää, jona henkilö oleskelee jäsenvaltioiden alueella. Käsitteen ”minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana” mukaisesti olisi sovellettava ”liikkuvaa” 180 päivän viitejaksoa, jolloin oleskelun jokaisena päivänä tarkastellaan viimeisintä 180 päivän ajanjaksoa sen todentamiseksi, täyttyykö 90 päivän / 180 päivän vaatimus edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman keskeytystä jatkunut 90 päivän poissaolo jäsenvaltioiden alueelta antaa mahdollisuuden uuteen enintään 90 päivän oleskeluun.

Uusien sääntöjen mukaisen sallitun oleskelun laskemiseen voidaan käyttää ”lyhytaikaisen oleskelun laskinta”, joka on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/borders-and-visas/border-crossing/index_en.htm.

Esimerkki oleskelun pituuden laskemisesta nykyisen määritelmän perusteella:

Henkilö, jolla on vuoden (18. huhtikuuta 2014–18. huhtikuuta 2015) voimassa oleva toistuvaisviisumi, saapuu maahan ensimmäisen kerran 19. huhtikuuta 2014 ja oleskelee siellä kolme päivää. Tämän jälkeen hän saapuu maahan uudelleen 18. kesäkuuta 2014 ja oleskelee siellä 86 päivää. Mikä on tilanne tiettyinä päivämäärinä? Milloin kyseinen henkilö saa tulla uudestaan jäsenvaltioiden alueelle?

11. syyskuuta 2014: Viimeisten 180 päivän aikana (16. maaliskuuta 2014–11. syyskuuta 2014) henkilö on oleskellut maassa kolme päivää (19.–21. huhtikuuta 2014) + 86 päivää (18. kesäkuuta 2014–11. syyskuuta 2014) = 89 päivää. Oleskeluaika ei ylity. Henkilö voi oleskella maassa vielä yhden päivän.

16. lokakuuta 2014 alkaen: Henkilö voi saapua maahan vielä kolmen päivän oleskelua varten (oleskelusta 19. huhtikuuta 2014 tulee merkityksetön 16. lokakuuta 2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle; oleskelusta 20. huhtikuuta 2014 tulee merkityksetön 17. lokakuuta 2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle; jne.).

15. joulukuuta 2014 alkaen: Henkilö voi saapua maahan vielä 86 päivän oleskelua varten (oleskelusta 18. kesäkuuta 2014 tulee merkityksetön 15. joulukuuta 2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle; oleskelusta 19. kesäkuuta 2014 tulee merkityksetön 16. joulukuuta 2014 jne.).

1.5 Tilanne niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti tai jotka eivät osallistu unionin yhteiseen viisumipolitiikkaan, ja assosioituneiden maiden osalta

Sopimus sitoo voimaantulostaan lähtien jäsenvaltioita, jotka ovat liittyneet unioniin vuonna 2004 (Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia), vuonna 2007 (Bulgaria ja Romania) ja vuonna 2013 (Kroatia).

Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti. Ne myöntävät edelleen kansallisia viisumeja, jotka ovat voimassa vain niiden omalla kansallisella alueella. Kun nämä jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ne soveltavat sopimusta täysin.

Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan edelleen kaikkiin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kysymyksiin siihen päivään saakka, jona nämä jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti. Kyseisestä päivästä lähtien sopimuksen ulkopuolelle jääviä kysymyksiä säännellään Schengenin säännöstöllä ja/tai kansallisella lainsäädännöllä.

Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania voivat tunnustaa kaikkien Schengen-jäsenvaltioiden myöntämät oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit niiden alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten (6).

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan mukaan kaikkien kyseisen yleissopimuksen osapuolten on tunnustettava toistensa myöntämät pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat päteviksi toistensa alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten. Ne hyväksyvät assosioituneiden maiden oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit maahantuloa ja lyhytaikaista oleskelua varten ja päinvastoin.

Sopimusta ei sovelleta Tanskaan, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta siihen sisältyy yhteisiä julistuksia, joiden mukaan kyseisten jäsenvaltioiden on suotavaa tehdä Azerbaidžanin tasavallan kanssa kahdenväliset sopimukset viisumien myöntämismenettelyjen helpottamisesta.

Vaikka Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi ovat liittyneet Schengen-yhteistyöhön, sopimus ei sido niitä. Sopimukseen sisältyy kuitenkin yhteinen julistus, jonka mukaan kyseisten Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden on suotavaa viivytyksettä tehdä Azerbaidžanin tasavallan kanssa kahdenväliset sopimukset lyhytaikaisten viisumien myöntämisen helpottamisesta.

Azerbaidžanin tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta allekirjoitettiin 3 päivänä joulukuuta 2013, ja se tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015. Azerbaidžanin tasavallan hallituksen ja Sveitsin liittoneuvoston välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta allekirjoitettiin 10 päivänä lokakuuta 2016, ja se tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017. Lisäksi Azerbaidžanin tasavallan hallituksen ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallituksen välinen sopimus Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisessä sopimuksessa viisumien myöntämisen helpottamisesta mainittujen sääntöjen vastavuoroisesta soveltamisesta tuli voimaan 15 päivänä helmikuuta 2017.

1.6 Sopimus ja kahdenväliset sopimukset

Sopimuksen 13 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan sopimuksen voimaantulosta alkaen ensisijaisina muihin kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin nähden, joita on tehty yksittäisten jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan välillä, siltä osin kuin viimeksi mainittujen sopimusten tai järjestelyjen määräykset koskevat tämän sopimuksen kattamia kysymyksiä.”

Sopimuksen voimaantulosta alkaen jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyviä määräyksiä asioista, joista määrätään sopimuksessa, ei ole enää sovellettu. Jäsenvaltioiden on unionin lainsäädännön mukaan toteutettava tarpeelliset toimenpiteet poistaakseen yhteensopimattomuudet kahdenvälisten sopimustensa ja sopimuksen väliltä.

Jos jäsenvaltio on tehnyt Azerbaidžanin tasavallan kanssa kahdenvälisen sopimuksen tai järjestelyn asioista, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan, esimerkiksi virkapassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta, kyseistä vapautusta sovelletaan edelleen sopimuksen tultua voimaan.

Seuraavilla jäsenvaltioilla on Azerbaidžanin tasavallan kanssa kahdenvälinen sopimus, jossa määrätään virkapassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta: Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Unkari, Italia, Portugali, Romania, Slovenia, Latvia ja Slovakia (7).

Jäsenvaltion virkapassin haltijoille myöntämä viisumivapaus on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella matkustamisen yhteydessä, ei muihin Schengen-alueen jäsenvaltioihin matkustamista varten.

II. YKSITTÄISET MÄÄRÄYKSET

2.1 Kaikkiin viisuminhakijoihin sovellettavat säännöt

On muistettava, että alla mainittuja helpotuksia, jotka koskevat viisumimaksua, viisumihakemusten käsittelyaikoja, lähtöä siinä tapauksessa, että asiakirjat ovat kadonneet tai ne on varastettu, ja viisumin voimassaoloajan pidentämistä poikkeuksellisissa olosuhteissa, sovelletaan kaikkiin viisuminhakijoihin ja -haltijoihin, jotka ovat Azerbaidžanin tasavallan tai sellaisten jäsenvaltioiden, joita sopimus sitoo, kansalaisia, myös matkailijoihin.

2.1.1 Viisumihakemusten käsittelymaksu

Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1. Viisumihakemusten käsittelystä peritään 35 euron maksu.”

Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan viisumihakemuksen käsittelymaksu on 35 euroa. Kyseistä maksua sovelletaan kaikkiin viisuminhakijoihin, jotka ovat Azerbaidžanin tasavallan tai unionin kansalaisia (myös matkailijoihin), ja se koskee lyhytaikaisia viisumeja, riippumatta maahantulojen määrästä.

Sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”2. Viisumihakemuksen käsittelymaksusta vapautetaan seuraaviin ryhmiin kuuluvat henkilöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista:

lähisukulaiset (puoliso, lapset ja adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset), jotka vierailevat Azerbaidžanin tasavallan alueella laillisesti oleskelevien unionin kansalaisten luona, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai sellaisten unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, tai Azerbaidžanin tasavallan alueella oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten luona;

virallisten valtuuskuntien jäsenet, myös pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella virallisiin kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella;

c)	koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa;

d)	vammaiset ja tarvittaessa heidän saattajansa;”

Jotta hakijat voidaan vapauttaa viisumimaksusta, olisi esitettävä todisteet siitä, että molemmat viisuminhakijat kuuluvat tähän ryhmään. Tapauksissa, joissa viisuminhakijan vamma on ilmeinen (sokeat henkilöt, henkilöt, joilta puuttuu raajoja), näköhavaintoon perustuva tunnistaminen konsulaatissa riittää.

Perustelluissa tapauksissa viisumihakemuksen voi tehdä vammaisen edustaja tai edunvalvoja.

”e)	kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi; (Huom. Kannattajia ei pidetä seurueeseen kuuluvina henkilöinä.);

f)	henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai korkeakoulujen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin;

henkilöt, jotka ovat asiakirjoin osoittaneet matkustavansa humanitaarisista syistä esimerkiksi siksi, että he tarvitsevat kiireellistä lääkärinhoitoa, sekä tällaisten henkilöiden saattajat, tai henkilöt, jotka osallistuvat lähisukulaisen hautajaisiin tai vierailevat vakavasti sairaana olevan lähisukulaisen luona;

h)	kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;”

Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumimaksusta, hänen on esitettävä todiste jäsenvaltioissa tai Azerbaidžanin tasavallassa rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen jäsenyydestä – ks. sopimuksen 4 artikla.

”i)	eläkeläiset;”

Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä todiste eläkkeensaajan asemasta. Vapautus ei ole perusteltu niissä tapauksissa, joissa matkan tarkoituksena on työskentely korvausta vastaan.

”j)	alle 12-vuotiaat lapset;

k)	toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat;”.

Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumimaksusta, hänen on esitettävä todiste journalisti- tai media-alan ammattialajärjestön jäsenyydestä – ks. sopimuksen 4 artikla.

Jäsenvaltioiden osalta edellä mainitut henkilöryhmät vapautetaan maksusta. Lisäksi seuraavat henkilöryhmät vapautetaan maksusta viisumisäännöstön 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti:

—	Euroopan unionissa tieteellistä tutkimusta, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2005/761/EY (8), varten matkustavat kolmansista maista peräisin olevat tutkijat;

—	voittoa tuottamattomien järjestöjen 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat edustajat, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin tai urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.

Viisumisäännöstön 16 artiklan 6 kohdassa määrätään seuraavaa:

”6. Viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua tai ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua, taikka humanitaarisista syistä.”.

Viisumisäännöstön 16 artiklan 7 kohdassa määrätään, että viisumimaksu peritään joko euroina tai sen kolmannen maan kansallisena valuuttana tai siinä kolmannessa maassa yleensä käytettävänä valuuttana, jossa hakemus on jätetty, eikä sitä palauteta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa konsulaatti ei ole toimivaltainen tai hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi.

Jotta vältettäisiin poikkeavuudet, jotka voisivat johtaa edullisimman viisumikohtelun tarjoavan diplomaatti- tai konsuliedustuston etsimiseen, Azerbaidžanin tasavallassa olevien jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen tulisi varmistaa samanlaiset viisumimaksut kaikille azerbaidžanilaisille viisuminhakijoille, kun maksu peritään ulkomaan valuutassa.

Myös Azerbaidžanin tasavallan osalta valtion perimiä maksuja koskevan Azerbaidžanin tasavallan lain 17 §:n 2 momentin mukaisesti seuraavat ulkomaalaisryhmät vapautetaan viisumimaksusta:

—	valtiota edustavan valtuuskunnan jäsenet ja virkamiehet;

—	kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen edustajat Azerbaidžanin tasavallassa;

—	henkilöt, jotka opiskelevat tai harjoittavat opetustoimia valtion ohjelmien puitteissa;

—	henkilöt, jotka matkustavat puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten.

Unionista ja Azerbaidžanin tasavallasta peräisin oleville viisuminhakijoille annetaan kuitti maksetusta viisumimaksusta.

Sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”3. Jos jäsenvaltio tai Azerbaidžanin tasavalta tekee viisumin myöntämiseksi yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa, ulkoinen palveluntarjoaja voi veloittaa palvelumaksun. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa tehtäviään, eikä se saa olla enempää kuin 30 euroa. Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan niiden konsulaatteihin.

Unionin puolesta toimivan ulkoisen palveluntarjoajan on suoritettava tehtävänsä viisumisäännöstön mukaisesti ja noudattaen täysin Azerbaidžanin tasavallan lainsäädäntöä.

Azerbaidžanin tasavallan puolesta toimivan ulkoisen palveluntarjoajan on suoritettava tehtävänsä Azerbaidžanin tasavallan ja unionin jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.”

Viisumisäännöstön 43 artiklassa annetaan yksityiskohtaisia tietoja ulkoisten palveluntarjoajien tehtävistä yhteistyön järjestelyihin liittyen.

2.1.2 Viisumihakemusten käsittelyajat

Sopimuksen 7 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1. Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot tekevät päätöksen viisumin myöntämisestä 10 kalenteripäivän kuluessa viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjojen vastaanottamisesta.

2. Viisumihakemusta koskevaa päätöksentekoaikaa voidaan pidentää enintään 30 kalenteripäivään yksittäistapauksissa, erityisesti silloin kun hakemuksen käsittely vaatii lisätarkistuksia.

3. Kiireellisissä tapauksissa viisumihakemusta koskeva päätös voidaan tehdä kahden työpäivän kuluessa tai nopeammin.”

Viisumihakemusta koskeva päätös on periaatteessa tehtävä 10 kalenteripäivän kuluessa hyväksyttäväksi katsotun hakemuksen jättämispäivästä.

Tätä määräaikaa voidaan yksittäisissä tapauksissa jatkaa 30 päivään, erityisesti jos hakemusta on tarpeen tarkastella lähemmin tai kun on kyse edustuksesta ja edustetun jäsenvaltion viranomaisia kuullaan.

Kaikki kyseiset määräajat alkavat kulua vasta kun viisumihakemus on täydellinen, toisin sanoen viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjojen vastaanottopäivästä alkaen.

Periaatteena on, että diplomaatti- ja konsuliedustustoissa, joissa on käytössä ajanvarausjärjestelmä, tapaamisajan saamiseen kulunutta odotusaikaa ei lasketa osaksi käsittelyaikaa. Tähän asiaan sekä muihin viisumihakemuksen jättämistä koskeviin käytännön järjestelyihin sovelletaan viisumisäännöstön 9 artiklan yleisiä sääntöjä ja Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolakia.

Sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Jos hakijoiden on varattava aika hakemuksen jättämiseksi, aika on järjestettävä pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa päivämäärästä, jolloin aikaa pyydettiin.”

”Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa” (jos viisumihakemusta ei ole voitu jättää aikaisemmin syistä, joita hakija ei ole voinut ennakoida), ”konsulaatti voi sallia hakijoiden jättävän hakemuksensa joko ilman tapaamisaikaa tai heille myönnetään tapaamisaika välittömästi.”

Tapaamisaikaa sovittaessa olisi otettava huomioon viisuminhakijan esiin tuoma hakemuksen mahdollinen kiireellisyys sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi. Päätöksen siitä, että viisumihakemusta koskeva päätös tehdään tavanomaista nopeammin, tekee konsulivirkamies.

2.1.3 Maasta lähteminen, jos henkilöasiakirjat ovat kadonneet tai ne on varastettu

Sopimuksen 8 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Unionin tai Azerbaidžanin tasavallan kansalaiset, jotka ovat kadottaneet henkilöasiakirjansa tai joilta ne on varastettu heidän oleskellessaan Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella, voivat lähteä Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueelta ilman viisumia tai muuta lupaa esittämällä jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- tai konsuliedustuston heille myöntämän voimassa olevan henkilöasiakirjan, joka oikeuttaa rajanylitykseen.”

Jos henkilöasiakirjat katoavat tai ne varastetaan, diplomaatti- tai konsuliedustuston myöntämä voimassa oleva henkilöasiakirja, joka oikeuttaa viisuminhaltijan ylittämään rajan, on riittävä perusta Azerbaidžanin tasavallan alueelta tai Schengen-alueelta poistumiselle. Isäntämaan viranomaiset eivät voi vaatia viisuminhaltijalta tai konsuliedustustolta muita asiakirjoja, lupia tai muodollisuuksia.

2.1.4 Viisumin voimassaoloajan pidentäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa

Sopimuksen 9 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Jos unionin tai Azerbaidžanin tasavallan kansalaiset, jotka eivät voi lähteä Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueelta viisumissa mainittuun määräaikaan mennessä ylivoimaisen esteen vuoksi, heidän viisuminsa voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa jatketaan maksutta Azerbaidžanin tasavallan tai vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, kunnes paluu asuinvaltioon on mahdollinen.”

Viisumin voimassaoloajan pidentämiseen perustelluista henkilökohtaisista syistä, kun viisuminhaltijalla ei ole mahdollisuutta poistua jäsenvaltion alueelta viisumitarraan merkittyyn päivämäärään mennessä, sovelletaan viisumisäännöstön 33 artiklan säännöksiä edellyttäen, että ne ovat yhteensopivat sopimuksen kanssa. Sopimuksen mukaan viisumin voimassaoloaikaa pidennetään kuitenkin ylivoimaisen esteen tai humanitaaristen syiden vuoksi maksutta.

Azerbaidžanin tasavallan osalta maahanmuuttolakia sovelletaan kysymyksiin, jotka liittyvät ulkomaalaisten tilapäisen oleskelun keston jatkamiseen Azerbaidžanin tasavallassa.

Ulkomaalaisten tilapäisen oleskelun keston jatkamista Azerbaidžanin tasavallassa koskeva päätös on virallinen asiakirja, joka oikeuttaa ulkomaalaiset oleskelemaan tilapäisesti Azerbaidžanin tasavallassa.

Ulkomaalaiset, joiden tilapäisen oleskelun kestoa Azerbaidžanin tasavallassa on jatkettu, voivat poistua maasta rajanylityspaikkojen kautta esittämällä passinsa tai muun rajanylitysasiakirjansa ja päätöksen tilapäisen oleskelun keston jatkamisesta.

2.2 Tiettyihin viisuminhakijoiden ryhmiin sovellettavat säännöt

2.2.1 Matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat

Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa luetelluilta henkilöryhmiltä vaaditaan ainoastaan mainitut matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat. Kuten sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa määrätään, heiltä ei vaadita muita matkan tarkoitusta koskevia selvityksiä, kutsuja tai vahvistuksia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita vapautusta yleisestä vaatimuksesta toimittaa viisumihakemus tai esimerkiksi toimeentuloon liittyvät liiteasiakirjat henkilökohtaisesti.

Jos matkan tarkoituksen todistavan asiakirjan aitoutta on yksittäistapauksissa syytä epäillä, viisumisäännöstön 21 artiklan 8 kohdan ja Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolain mukaan viisuminhakija voidaan kutsua lähetystöön ja/tai konsulaattiin lisähaastatteluun, jossa kyseiselle hakijalle voidaan esittää kysymyksiä vierailun todellisesta tarkoituksesta tai hänen aikomuksestaan palata. Tällaisissa yksittäistapauksissa viisuminhakija voi vapaaehtoisesti esittää lisäasiakirjoja tai konsulivirkamies voi poikkeuksellisesti pyytää niitä. Kyseinen käytäntö ei kuitenkaan saa olla järjestelmällinen, ja sekakomitea seuraa sitä tiiviisti.

Periaatteessa viisumihakemuksen mukana toimitetaan sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja alkuperäisenä. Konsulaatti voi kuitenkin aloittaa viisumihakemuksen käsittelyn asiakirjasta lähetetyn faksin tai jäljennösten perusteella. Konsulaatti voi pyytää alkuperäistä asiakirjaa siinä tapauksessa, että kyseessä on ensimmäinen viisumihakemus. Alkuperäistä asiakirjaa pyydetään tapauksissa, joihin liittyy epäselvyyksiä.

Niiden henkilöryhmien osalta, joita ei mainita sopimuksen 4 artiklassa (esimerkiksi matkailijat), matkan tarkoitusta koskeviin asiakirjoihin sovelletaan edelleen yleisiä sääntöjä. Sama pätee asiakirjoihin, jotka koskevat vanhempien suostumusta alle 18-vuotiaiden lasten matkustamiseen.

Kysymyksiin, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan, kuten matkustusasiakirjojen tunnustaminen ja paluuta koskevat takeet sekä toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen, sovelletaan Schengenin säännöstöä ja kansallista lainsäädäntöä.

Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1. Seuraavilta unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten ryhmiltä vaaditaan toisen osapuolen alueelle suuntautuvan matkan perusteluksi vain seuraavat asiakirjat:

—	vastaanottajana toimivan henkilön kirjallinen kutsu;”

Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava kutsujana toimivan henkilön allekirjoitus oikeaksi asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi validoitava kutsu.

Tätä määräystä sovelletaan myös diplomaattisissa edustustoissa ja konsuliedustustoissa työskentelevän henkilöstön sukulaisiin, jotka matkustavat sukulaisvierailulle enintään 90 päiväksi jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan alueelle, lukuun ottamatta tarvetta esittää todisteita laillisesta oleskelusta ja perhesiteistä.

”b)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella virallisiin kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista:

—

jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan toimivaltaisen viranomaisen tai unionin toimielimen kirje, jossa vahvistetaan, että hakija on sitä edustavan valtuuskunnan jäsen tai pysyvä jäsen, joka matkustaa toisen osapuolen alueelle osallistuakseen edellä mainittuihin tapahtumiin, ja virallisen kutsun jäljennös;”

Viisuminhakijan nimen on oltava mainittu toimivaltaisen viranomaisen laatimassa kirjeessä, jossa vahvistetaan, että kyseinen henkilö kuuluu valtuuskuntaan, joka matkustaa toisen sopimuspuolen alueelle osallistuakseen viralliseen tapaamiseen. Viisuminhakijan nimeä ei tarvitse välttämättä mainita virallisessa kutsussa osallistua tapaamiseen, vaikka niin saattaa olla asianlaita silloin, kun virallinen kutsu on osoitettu tietylle henkilölle.

Kyseinen määräys koskee virallisten valtuuskuntien jäseniä riippumatta siitä, minkä tyyppinen passi heillä on (virkapassi tai tavallinen passi).

”c)

liikemiehet ja liikeorganisaatioiden edustajat:

—

vastaanottajana toimivan oikeushenkilön, yrityksen tai organisaation tai kyseisen oikeushenkilön tai yrityksen toimipisteen tai sivuliikkeen, Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden keskus- tai paikallisviranomaisten taikka Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella pidettävien kaupan ja teollisuuden alan messujen, konferenssin tai symposiumin järjestelykomitean kirjallinen kutsu, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet kansallisen lainsäädännön mukaisesti;”

Edellä mainitun lisäksi kansallinen kaupparekisteri myöntää asiakirjan, jolla vahvistetaan kyseisten liikeorganisaatioiden olemassaolo.

”d)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä Azerbaidžanin tasavallan ja jäsenvaltioiden alueiden välillä ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity joko jäsenvaltioissa tai Azerbaidžanin tasavallassa:

—

Azerbaidžanin tasavallan kansainvälistä tieliikennettä harjoittavan kuljetusyhtiön tai tällaisten yhtiöiden kansallisen liiton taikka jäsenvaltion kansainvälistä tieliikennettä harjoittavien kuljetusyhtiöiden kansallisen liiton laatima kirjallinen kutsu, jossa todetaan matkojen tarkoitus, reitti, kesto ja toistumistiheys;”

Liitto, joka on toimivaltainen laatimaan kirjallisen kutsun, on kuljettajan alkuperämaan kansallinen liitto. Kansallisten liittojen alueelliset tai muut toimipisteet voivat myös laatia kirjallisia kutsuja.

”e)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa:

—	vastaanottajana toimivan korkeakoulun, akatemian, instituutin, oppilaitoksen tai koulun kirjallinen kutsu tai ilmoittautumistodistus tai opiskelijakortti tai todistus kurssista, johon on tarkoitus osallistua;”

Todisteena matkan tarkoituksesta voidaan hyväksyä vain sen yliopiston, korkeakoulun, oppilaitoksen tai koulun antama opiskelijakortti, jossa hakijan on tarkoitus opiskella.

”f)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai korkeakoulujen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin:

—	vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu osallistua mainittuun toimintaan;

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat:

—

ammattialajärjestön tai hakijan työnantajan antama todistus tai muu asiakirja, jossa todistetaan, että asianomainen henkilö on ammatiltaan toimittaja, ja jossa todistetaan, että matkan tarkoituksena on toimittajan työn tekeminen tai että henkilö on toimittajan mukana ammattitehtävissä matkustava tekninen avustaja;”

Freelance-toimittajat ja heidän avustajansa eivät kuulu tähän ryhmään.

Tässä tapauksessa on esitettävä journalistialan ammattialajärjestön tai viisuminhakijan työnantajan antama todistus tai asiakirja, jossa todistetaan, että viisuminhakija on ammatiltaan toimittaja tai matkustaa toimittajan mukana työnsä vuoksi ja jossa todetaan, että matkan tarkoituksena on toimittajan työn tekeminen tai siinä avustaminen.

”h)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi:

—	vastaanottajana toimivan organisaation, toimivaltaisten viranomaisten taikka jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan kansallisen urheiluliiton tai kansallisen olympiakomitean kirjallinen kutsu;”

Kansainvälisten urheilutapahtumien osalta mukana matkustavien henkilöiden luetteloon voidaan merkitä henkilöt, jotka matkustavat urheilijan mukana työnsä vuoksi; näitä ovat valmentajat, hierojat, managerit, lääkintähenkilöstö ja urheiluseuran johtajat. Kannattajia ei pidetä mukana matkustavina henkilöinä.

”i)

ystävyyskaupunkien järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat:

—	asianomaisten kaupunkien ylimmän hallintovirkamiehen tai kaupunginjohtajan kirjallinen kutsu;”

Isännöivän ystävyyskaupungin tai -kunnan johtaja tai pormestari on toimivaltainen laatimaan kirjallisen kutsun. Kyseinen luokka kattaa ainoastaan virallisen ystävyyskaupunkitoiminnan.

”j)

lääketieteellisistä syistä maahan tulevat henkilöt ja tarvittavat saattajat:

—	hoitolaitoksen virallinen asiakirja, jossa vahvistetaan hoidon tarve kyseisessä laitoksessa ja saattajan tarpeellisuus, ja todistus riittävistä rahavaroista hoidon maksamiseksi;”

Tässä tapauksessa on toimitettava hoitolaitoksen asiakirja, jossa vahvistetaan kolme mainittua seikkaa (hoidon tarve kyseisessä laitoksessa, saattajan tarpeellisuus ja todistus riittävistä rahavaroista hoidon maksamiseksi, esimerkiksi todistus ennakkomaksusta).

”k)

Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin näyttelyihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat:

—	vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, jossa vahvistetaan, että kyseinen henkilö osallistuu tapahtumaan;

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen tai seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa:

—	vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, vahvistus siitä, että henkilö edustaa kyseistä kansalaisjärjestöä, ja valtion viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti antama rekisteritodistus kyseisen järjestön perustamisesta;”

Tässä tapauksessa on esitettävä kansalaisjärjestön asiakirja, jossa vahvistetaan, että hakija edustaa kyseistä organisaatiota.

Kansalaisjärjestöjen yksittäiset jäsenet eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan.

”m)

hautajaisiin osallistuvat sukulaiset:

—	virallinen asiakirja, joka vahvistaa kuolemantapauksen, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta;

sotilas- ja siviilihautausmailla vierailevat henkilöt:

—	virallinen asiakirja, joka osoittaa, että hauta on edelleen olemassa, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta.”

Sopimuksessa ei täsmennetä, minkä maan viranomaisten olisi annettava edellä mainittu virallinen asiakirja: maan, jossa hautausmaa sijaitsee, vai sen henkilön asuinmaan, joka haluaa vierailla hautausmaalla. Olisi hyväksyttävä, että kummankin maan toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa tällaisen virallisen asiakirjan.

Hakijan on esitettävä edellä mainittu virallinen asiakirja, joka osoittaa, että hauta on edelleen olemassa, sekä todistus viisuminhakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta.

Sopimuksella ei luoda kirjallisen kutsun laativille luonnollisille tai oikeushenkilöille uusia vastuuvelvollisuutta koskevia sääntöjä. Tällaisten kutsujen virheelliseen laatimiseen sovelletaan vastaavaa unionin ja/tai kansallista lainsäädäntöä.

2.2.2 Toistuvaisviisumien myöntäminen

Tapauksissa, joissa viisuminhakijan on matkustettava jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan alueelle usein, voidaan myöntää lyhytaikaisia viisumeja useita käyntejä varten, edellyttäen, että kyseisten käyntien kokonaiskesto on enintään 90 päivää 180 päivän jaksolla.

Sopimuksen 5 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1. Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille:

puolisot ja alle 21-vuotiaat tai huollettavana olevat lapset ja adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, jotka vierailevat Azerbaidžanin tasavallan alueella laillisesti oleskelevien unionin kansalaisten, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai sellaisten unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, tai Azerbaidžanin tasavallan alueella oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten luona;

virallisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella;

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä virkkeessä määrätään, kun on ilmeistä, että tarve tai tarkoitus matkustaa usein tai säännöllisesti rajoittuu lyhyempään jaksoon, toistuvaisviisumin voimassaoloaika rajoitetaan kyseiseen kauteen, erityisesti kun

—	a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta jossakin jäsenvaltiossa oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai Azerbaidžanin tasavallassa oleskelevien unionin kansalaisten laillisen oleskelun voimassaoloaika,

—	b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta se ajanjakso, jona henkilö toimii virallisen valtuuskunnan pysyvänä jäsenenä,

on alle viisi vuotta.”

Kun otetaan huomioon kyseisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden ammattiasema tai sukulaisuussuhde Azerbaidžanin tasavallan kansalaiseen, joka oleskelee laillisesti jäsenvaltioiden alueella, unionin kansalaiseen, joka oleskelee laillisesti Azerbaidžanin tasavallan alueella, tai siinä jäsenvaltiossa oleskelevaan unionin kansalaiseen, jonka kansallisuus kyseisellä henkilöllä on, heille on perusteltua myöntää toistuvaisviisumi, joka on voimassa viisi vuotta tai jonka voimassaolo on rajattu toimikauden tai laillisen oleskelun kestoon, jos se on alle viisi vuotta.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden on esitettävä todisteet vastaanottajana toimivan henkilön laillisesta oleskelusta.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta olisi esitettävä vahvistus heidän ammatillisesta asemastaan ja toimikautensa pituudesta.

Kyseistä määräystä ei sovelleta 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin, jos heidät on sopimuksen mukaan vapautettu viisumivelvollisuudesta, eli jos heillä on diplomaattipassi.

Jos on ilmeistä, että tarve tai tarkoitus matkustaa usein tai säännöllisesti rajoittuu lyhyempään jaksoon, toistuvaisviisumin voimassaolo rajataan tähän jaksoon.

”2. Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät yhden vuoden voimassa olevan toistuvaisviisumin seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että heille on edellisen vuoden aikana myönnetty vähintään yksi viisumi ja että he ovat käyttäneet sitä kohdevaltion maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti:

a)	opiskelijat ja jatko-opiskelijat, jotka matkustavat säännöllisesti opinto- tai koulutustarkoituksessa esimerkiksi vaihto-ohjelman puitteissa;

b)	toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat;

c)	ystävyyskaupunkien järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat;

d)	autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä Azerbaidžanin tasavallan ja jäsenvaltioiden alueiden välillä ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity joko jäsenvaltioissa tai Azerbaidžanin tasavallassa;

e)	lääketieteellisistä syistä säännöllisesti vierailevat henkilöt ja tarvittavat saattajat;

f)	Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin messuihin, näyttelyihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat;

g)	kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti Azerbaidžanin tasavaltaan tai jäsenvaltioihin osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin ja konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

h)	henkilöt, jotka osallistuvat johonkin toimintaan tieteen, kulttuurin tai taiteen alalla tai korkeakoulujen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin ja matkustavat säännöllisesti Azerbaidžanin tasavaltaan tai jäsenvaltioihin;

i)	kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

virallisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella virallisiin kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella;

k)	liikemiehet ja liikeyritysten edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti Azerbaidžanin tasavaltaan tai jäsenvaltioihin.

Yhden vuoden voimassa oleva toistuvaisviisumi myönnetään periaatteessa edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville viisuminhakijoille edellyttäen, että viisuminhakijalle on edellisen vuoden (12 kuukauden) aikana myönnetty vähintään yksi viisumi ja että hän on käyttänyt sitä kohdevaltio(ide)n maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti (henkilö ei esimerkiksi ole ylittänyt sallittua oleskeluaikaa) ja että toistuvaisviisumin hakemiselle on perusteet.

Tapauksissa, joissa ei ole perusteltua myöntää vuoden voimassa olevaa viisumia, esimerkiksi, jos vaihto-ohjelma on alle vuoden pituinen tai henkilön ei tarvitse matkustaa kokonaisen vuoden ajan, viisumin voimassaoloaika on alle vuoden edellyttäen, että viisumin myöntämisen muut edellytykset täyttyvät.

”3. Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät vähintään kaksi ja enintään viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja tämän artiklan 2 kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että he ovat kahden edellisen vuoden aikana käyttäneet heille myönnettyä yhden vuoden toistuvaisviisumia kohdevaltion maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti, paitsi jos tarve tai tarkoitus matkustaa usein tai säännöllisesti rajoittuu lyhyempään jaksoon, jolloin toistuvaisviisumin voimassaoloaika rajoitetaan kyseiseen jaksoon.

4. Tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat oleskella jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan alueella yhteensä enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.”

Vähintään kaksi ja enintään viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja myönnetään sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluville viisuminhakijoille edellyttäen, että he ovat kahden edellisen vuoden (24 kuukauden) aikana käyttäneet heille myönnettyä yhden vuoden voimassa olevaa toistuvaisviisumia kohdevaltio(ide)n maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti ja että syyt toistuvaisviisumin hakemiselle ovat edelleen voimassa. On huomattava, että vähintään kaksi ja enintään viisi vuotta voimassa oleva viisumi myönnetään ainoastaan, jos viisuminhakijalle on kahden edellisen vuoden aikana myönnetty kaksi vähintään yhden vuoden voimassa olevaa viisumia ja kyseinen henkilö on käyttänyt näitä viisumeja kohdevaltio(ide)n maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti. Diplomaatti- ja konsuliedustustot päättävät kunkin viisumihakemuksen arvioinnin perusteella näiden viisumien voimassaoloajan, joka siis voi olla kahdesta viiteen vuotta.

Toistuvaisviisumia ei ole pakko myöntää, ellei viisuminhakija ole käyttänyt aiempaa viisumiaan.

2.2.3 Diplomaattipassien haltijat

Sopimuksen 10 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1. Unionin tai Azerbaidžanin tasavallan kansalaisilta, joilla on voimassa oleva diplomaattipassi, ei vaadita viisumia Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueelle tuloa, alueelta poistumista tai alueen kauttakulkua varten.

2. Edellä 1 kohdassa mainitut henkilöt voivat oleskella Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella ilman viisumia enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.”

Sopimus ei kata menettelyjä, jotka koskevat diplomaattien sijoittamista jäsenvaltioihin. Siihen sovelletaan tavanomaista akkreditointimenettelyä.

III. MATKUSTUSASIAKIRJOIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

Osapuolet sopivat sopimukseen liitetyssä yhteisessä julistuksessa, että sekakomitean olisi arvioitava osapuolten matkustusasiakirjojen turvallisuustason vaikutusta tämän sopimuksen toimintaan. Tätä varten osapuolet sopivat ilmoittavansa toisilleen säännöllisesti toimenpiteistä, joita ne toteuttavat välttääkseen sen, että samalle ihmiselle myönnetään useita matkustusasiakirjoja, kehittääkseen matkustusasiakirjojen teknisiä turvaominaisuuksia sekä varmistaakseen matkustusasiakirjojen myöntämisen yksilöllisyyden.

IV. TILASTOT

Jotta sekakomitea voi seurata sopimuksen täytäntöönpanoa tehokkaasti, jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein tilastotietoja. Näiden tilastotietojen olisi mahdollisuuksien mukaan sisällettävä seuraavat seikat kuukausittain eriteltyinä:

—	evättyjen viisumien määrä;

—	myönnettyjen toistuvaisviisumien määrä;

—	myönnettyjen toistuvaisviisumien voimassaoloaika;

—	maksutta myönnettyjen viisumien määrä.

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

(2) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(5) Azerbaidžanin tasavallan maahanmuuttolaki hyväksyttiin Azerbaidžanin tasavallan lailla N:o 713-IVQ 2 päivänä heinäkuuta 2013, ja se tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 565/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten tai 180 vuorokauden pituista ajanjaksoa kohden enintään 90 vuorokautta kestävää alueellaan oleskelua varten, sekä päätösten N:o 895/2006/EY ja N:o 582/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 23). Diplomaattisten suhteiden puuttumisen vuoksi Kypros ei tällä hetkellä sovella päätöksen N:o 565/2014/EU säännöksiä Azerbaidžanin passien haltijoihin (diplomaattipassia lukuun ottamatta).

(7) Asetuksen (EY) N:o 539/2001 4 artiklan 1 kohdan mukainen poikkeus viisumivelvollisuudesta.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2005/761/EY, annettu 28 päivänä syyskuuta 2005, yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 23).

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/39

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/312,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2018,

alueiden komitean yhden jäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Espanjan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(2)	Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Iñigo de la SERNA HERNÁIZin toimikauden päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraava henkilö alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

—	Concepción GAMARRA RUIZ-CLAVIJO, Alcaldesa de Logroño.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ZAHARIEVA

(1) Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2) Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3) Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/40

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/313,

annettu 28 päivänä helmikuuta 2018,

päätöksen 2009/821/EY muuttamisesta rajatarkastusasemien ja Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen luetteloiden osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1149)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 ja 3 kohdan,

ottaa huomioon kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen sekä 6 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (3) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission päätöksessä 2009/821/EY (4) vahvistetaan luettelo direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY mukaisesti hyväksytyistä rajatarkastusasemista. Luettelo on kyseisen päätöksen liitteessä I.

(2)	Belgia ilmoitti komissiolle, että Brussel-Zaventemin lentoasemalla sijaitsevien tarkastuskeskusten Avia Partner ja WFS hyväksyntä olisi rajoitettava tuotteisiin, jotka ovat tietyissä säädellyissä lämpötiloissa. Päätöksen 2009/821/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(3)	Tanskan ehdotuksen johdosta Kööpenhaminan satamassa sijaitsevan rajatarkastusaseman hyväksyntä olisi rajoitettava ainoastaan pakattuihin tuotteisiin. Päätöksen 2009/821/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(4)	Saksa ilmoitti komissiolle, että se on peruuttanut hyväksynnän, joka koskee Hannover-Langenhagenin lentoasemalla sijaitsevalle rajatarkastusasemalle tarkoitettuja tuotteita. Päätöksen 2009/821/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(5)	Irlanti ilmoitti komissiolle, että se on peruuttanut hyväksynnän, joka koskee Shannonin lentoasemalla sijaitsevalle rajatarkastusasemalle tarkoitettuja eläviä sorkka- ja kavioeläimiä. Päätöksen 2009/821/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)	Espanja ilmoitti komissiolle, että se on keskeyttänyt Alicanten lentoasemalla sijaitsevan rajatarkastusaseman hyväksynnän, joka koskee muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläviä eläimiä ja tuotteita. Päätöksen 2009/821/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(7)

Espanjan ehdotuksen johdosta olisi lisättävä hyväksyntä Madridin lentoasemalla sijaitsevan rajatarkastusaseman uudelle Alaire-tarkastuskeskukselle ja palautettava Vigon satamassa sijaitsevan rajatarkastusaseman Frigalsa-tarkastuskeskuksen hyväksyntä. Päätöksen 2009/821/EY liitettä I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(8)	Päätöksen 2009/821/EY liitteessä II vahvistetaan yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän (Traces) keskus-, alue- ja paikallisyksikköjen luettelo.

(9)	Kroatialta saatujen tietojen johdosta olisi tehtävä tiettyjä muutoksia Traces-järjestelmän paikallisyksikköjen luetteloon kyseisen jäsenvaltion osalta. Sen vuoksi päätöstä 2009/821/EY olisi muutettava vastaavasti.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2009/821/EY liitteet I ja II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(2) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.

(3) EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

(4) Komission päätös 2009/821/EY, tehty 28 päivänä syyskuuta 2009, hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelon laatimisesta, komission eläinlääkintäalan asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien tiettyjen sääntöjen vahvistamisesta sekä Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen määrittämisestä (EUVL L 296, 12.11.2009, s. 1).

LIITE

Muutetaan päätöksen 2009/821/EY liitteet I ja II seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

korvataan Belgiaa koskevassa osassa Bryssel-Zaventemin lentoasemaa koskeva kohta seuraavasti:

”Brussel-Zaventem Bruxelles-Zaventem	BE BRU 4	A	Flight Care 2	NHC(2)	U, E, O
			Avia Partner	HC-T(2)
			WFS	HC-T(CH)(2)
			Swiss Port	HC(2)”

korvataan Tanskaa koskevassa osassa Kööpenhaminan satamaa koskeva kohta seuraavasti:

”København

DK CPH 1

HC(1)(2), NHC-T(FR)(2), NHC-NT(2)”

korvataan Saksaa koskevassa osassa Hannover-Langenhagenin lentoasemaa koskeva kohta seuraavasti:

”Hannover-Langenhagen

DE HAJ 4

O(10)”

korvataan Irlantia koskevassa osassa Shannonin lentoasemaa koskeva kohta seuraavasti:

”Shannon

IE SNN 4

HC(2), NHC(2)

E”

muutetaan Espanjaa koskeva osa seuraavasti:

korvataan Alicanten lentoasemaa koskeva kohta seuraavasti:

”Alicante

ES ALC 4

HC(2), NHC(2) (*)

O(10) (*)”

ii)

korvataan Madridin lentoasemaa koskeva kohta seuraavasti:

”Madrid	ES MAD 4	A	Iberia	HC-T(FR)(2)(), HC-NT(2)(), NHC(2)	U, E, O
			Swissport	HC(2), NHC(2)	O
			PER4	HC-T(CH)(2)
			WFS: World Wide Flight Services	HC(2), NHC-T(CH)(2), NHC-NT	O
			Alaire	HC-T(2)”

iii)

korvataan Vigon satamaa koskeva kohta seuraavasti:

”Vigo	ES VGO 1	P	T.C. Guixar	HC, NHC-T(FR), NHC-NT
			Frioya	HC-T(FR)(2)(3)
			Frigalsa	HC-T(FR)(3)
			Pescanova	HC-T(FR)(2)(3)
			Fandicosta (*)	HC-T(FR)(2)(3) (*)
			Frig. Morrazo	HC-T(FR)(3)”

Korvataan liitteessä II olevassa Kroatiaa koskevassa osassa kohdat seuraavasti:

”HR00001	BJELOVAR
HR00007	GRAD ZAGREB
HR00002	VUKOVAR
HR00003	PULA
HR00009	ŠIBENIK
HR00008	SLAVONSKI BROD
HR00004	SPLIT
HR00005	VARAŽDIN
HR00006	ZAGREB
HR00010	KARLOVAC
HR00011	SISAK
HR00012	VIROVITICA”

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/44

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/314,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018,

korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1401)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/247 (3) annettiin sen jälkeen, kun useissa jäsenvaltioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, oli ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyypin taudinpurkauksia ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen oli muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY (4) 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/247 säädetään, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä luetellut suoja- ja valvontavyöhykkeet. Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/247 säädetään myös, että suoja- ja valvontavyöhykkeillä sovellettavat toimenpiteet, joista säädetään direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdassa ja 31 artiklassa, pidetään voimassa vähintään kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä vahvistettuihin näitä vyöhykkeitä koskeviin päivämääriin asti.

(3)

Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 on sen hyväksymisen jälkeen muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon lintuinfluenssan epidemiologisen tilanteen kehittyminen unionissa. Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 muutettiin muun muassa komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/696 (5), jotta voitiin vahvistaa säännöt, jotka koskevat untuvikkojen lähettämistä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitteessä luetelluilta alueilta. Kyseisessä muutoksessa otettiin huomioon se, että untuvikkojen tapauksessa korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisriski on hyvin pieni verrattuna muihin siipikarjasta saatuihin hyödykkeisiin.

(4)

Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 muutettiin myöhemmin myös komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/1841 (6), jotta voitiin vahvistaa sovellettavia taudintorjuntatoimenpiteitä silloin, kun on olemassa lisääntynyt riski korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisestä. Näin ollen täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/247 säädetään nykyisin, että unionin tasolla on vahvistettava ne muut rajoitusvyöhykkeet, joita asianomaisissa jäsenvaltioissa muodostetaan direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun on todettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaus tai taudinpurkauksia, sekä niillä sovellettavien toimenpiteiden kesto. Siinä vahvistetaan nykyisin myös säännöt elävän siipikarjan, untuvikkojen ja siitosmunien lähettämisestä muilta rajoitusvyöhykkeiltä muihin jäsenvaltioihin tiettyjen edellytysten mukaisesti. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/1841 myös muutettiin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 5 artiklaa säädöksen soveltamiskauden pidentämiseksi 31 päivään toukokuuta 2018 saakka.

(5)	Lisäksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitettä on muutettu useita kertoja pääasiassa, jotta on voitu ottaa huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajojen muutokset.

(6)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2412 (7) sen jälkeen, kun Alankomaat ja Italia ilmoittivat korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksista kyseisissä jäsenvaltioissa. Kyseiset jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle myös toteuttaneensa asianmukaisesti taudinpurkausten johdosta direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen tartunnan saaneiden siipikarjatilojen ympärille.

(7)

Sen jälkeen kun täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 viimeksi muutettiin täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2412, Alankomaat on ilmoittanut komissiolle uudesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N6-alatyypin taudinpurkauksesta siipikarjatilalla Groningenin läänissä kyseisessä jäsenvaltiossa. Alankomaat on ilmoittanut komissiolle myös toteuttaneensa kyseisen äskettäin esiintyneen taudinpurkauksen johdosta direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen tartunnan saaneen siipikarjatilan ympärille.

(8)	Komissio on tutkinut kyseiset toimenpiteet yhteistyössä Alankomaiden kanssa ja katsoo, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä siitä siipikarjatilasta, jolla taudinpurkaus vahvistettiin.

(9)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä määrittää pikaisesti yhteistyössä Alankomaiden kanssa unionin tasolla Alankomaiden suoja- ja valvontavyöhykkeet, jotka on muodostettu direktiivin 2005/94/EY mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa äskettäin esiintyneen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksen johdosta.

(10)

Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 olisi sen vuoksi päivitettävä, jotta voidaan ottaa huomioon korkeapatogeenisen lintuinfluenssan epidemiologinen tilanne Alankomaissa. Alankomaissa sijaitsevat suoja- ja valvontavyöhykkeet, joihin tällä hetkellä sovelletaan direktiivin 2005/94/EY mukaisia rajoituksia, olisi sisällytettävä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitteeseen.

(11)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitettä olisi muutettava aluekuvauksen päivittämiseksi unionin tasolla siten, että siihen sisältyvät Alankomaissa direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostetut suoja- ja valvontavyöhykkeet kyseisessä jäsenvaltiossa äskettäin esiintyneen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksen jälkeen ja niillä sovellettavien rajoitusten kesto.

(12)

Kun lisäksi otetaan huomioon äskettäisen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksen vahvistuminen Alankomaissa ja jatkuva taudin uusien sellaisten taudinpurkausten riski unionissa, jotka saattavat jatkua pitkään jopa kesäkuukausina, kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettuja toimenpiteitä olisi sovellettava vuoden loppuun saakka. Sen vuoksi on asianmukaista pidentää täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 soveltamisaikaa 31 päivään joulukuuta 2018.

(13)	Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 olisi muutettava.

(14)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/247 seuraavasti:

1)	Korvataan 5 artiklassa päivämäärä ”31 päivään toukokuuta 2018” päivämäärällä ”31 päivään joulukuuta 2018”.

2)	Muutetaan liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/247, annettu 9 päivänä helmikuuta 2017, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä (EUVL L 36, 11.2.2017, s. 62).

(4) Neuvoston direktiivi 2005/94/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta (EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/696, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2017, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 muuttamisesta (EUVL L 101, 13.4.2017, s. 80).

(6) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1841, annettu 10 päivänä lokakuuta 2017, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 muuttamisesta (EUVL L 261, 11.10.2017, s. 26).

(7) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2412, annettu 20 päivänä joulukuuta 2017, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitteen muuttamisesta (EUVL L 342, 21.12.2017, s. 29).

LIITE

Muutetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liite seuraavasti:

Korvataan A osassa Alankomaita koskevat tiedot seuraavasti:

”Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

In the province of Groningen

—	Vanaf de kruising van Heirweg (Visvliet) en de N355, de N355 volgend in oostelijke richting tot aan de Bosscherweg.

—	De Bosscherweg volgend in noordelijke richting tot aan de Westerwaarddijk.

—	De Westwaarddijk volgend in oostelijke richting overgaand in de Oosterwaarddijk overgaand in zuidelijke richting tot aan de Pamaweg.

—	De Pamaweg volgend in oostelijke richting tot aan de Heereburen.

—	De Heereburen volgend in zuidelijke richting overgaand in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting overgaand in oostelijke richting tot aan de Frijtumerweg.

—	De Frijtumerweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Balmahuisterweg.

—	De Balmahuisterweg volgend in zuidelijke richting tot aan de N355.

—	De N355 volgend in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting tot aan de Van Starkenborghkanaal ZZ.

—	De Van Starkenborghkanaal ZZ volgend in westelijke richting tot aan de Hoendiep Oostzijde.

—	De Hoendiep Oostzijde volgend in zuidelijke richting tot aan de Niekerkerdiep ZZ.

—	De Niekerkerdiep ZZ volgend in westelijke richting tot aan de Millinghaweg.

—	De Millinghaweg volgend in zuidelijke richting overgaand in de Fanerweg tot aan de Maarsdijk.

—	De Maarsdijk volgend in westelijke richting overgaand in noordelijke richting tot aan de N980.

—	De N980 volgend in zuidelijke richting overgaand in westelijke richting tot aan de De Noord.

—	De De Noord volgend in noordelijke richting tot aan de Caspar Roblesdijk.

—	De Caspar Roblesdijk volgend in westelijke richting tot aan de De Wieren.

—	De De Wieren volgend in noordelijke richting tot aan de Abel Tasmanweg.

—	De Abel Tasmanweg volgend in westelijke richting tot aan de Stationsweg.

—	De Stationsweg volgend in noordelijke richting tot aan de Heirweg.

—	De Heirweg volgend in oostelijke richting tot aan de kruising met de N355.

29.3.2018”

Korvataan B osassa Alankomaita koskeva kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

In the province of Groningen

—	Vanaf de kruising van de Kuipersweg en de N355 (Buitenpost), de N355 volgen in oostelijke richting tot aan de Steenharts.

—	De Steenharst volgend in noordelijke richting tot aan de Zevenhuisterweg.

—	De Zevenhuisterweg volgend in west noordelijke richting tot aan de Hesseweg.

—	De Hesseweg volgend in oostelijke richting tot aan de Brongersmaweg.

—	De Brongersmaweg volgend in noordelijke richting tot aan de Foijingaweg.

—	De Foijingaweg volgend in oostelijke richting tot aan de Wester-Nieuwkruisland.

—	De Wester-Nieuwkruisland volgend in noordelijke richting tot aan de Kwelderweg.

—	De Kwelderweg volgend in oostelijke richting tot aan de W. van der Ploegweg.

—	De W. van der Ploegweg volgend in noordelijke richting tot aan de Hooge Zuidwal.

—	De Hooge Zuidwal volgend in oostzuidelijke richting tot aan de N388.

—	De N388 volgend in noordelijke richting tot aan de Stationsstraat.

—	De Stationsstraat volgend in noordoostelijke richting tot aan het Hunsingokanaal (Water).

—	Het Hunsingokanaal (Water) volgend in oostelijke richting tot aan de Kanaalstraat.

—	De Kanaalstraat volgend in oostzuidelijke richting tot aan de Hoofdstraat.

—	De Hoofdstraat volgend in noordelijke richting tot aan de Vlakkeriet.

—	De Vlakkeriet volgend in oostelijke richting tot aan de Kattenburgerweg.

—	De Kattenburgerweg volgend in noordelijke richting overgaand in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting tot aan de Zuurdijksterweg.

—	De Zuurdijksterweg volgend in oostelijke richting tot aan de N983.

—	De N983 volgend in zuidelijke richting tot aan het Reitdiep (Water).

—	Het Reitdiep (Water) volgend in oostelijke richting tot aan het Aduarderdiep (Water)

—	Het Aduarderdiep (Water) volgend in zuidelijke richting tot aan het van Starkenborgh Kanaal (Water).

—	Het Starkenborgh Kanaal (Water) volgend in oostelijke richting tot aan de Gaaikemadijk.

—	De Gaaikemadijk volgend in zuidelijke richting tot aan de N355.

—	De N355 volgend in oostelijke richting tot aan de N977.

—	De N977 volgend in zuidelijke richting tot aan de Hoendiep.

—	De Hoendiep volgend in westelijke richting tot aan de Roderwolderdijk.

—	De Roderwolderdijk volgend in zuidelijke richting tot aan de A7.

—	De A7 volgend in westelijke richting tot aan de Matsloot.

—	De Matsloot volgend in zuidelijke richting tot aan de Sandebuur.

—	De Sandebuur volgend in westelijke richting overgaand in zuidelijke richting tot aan de Sandebuursedijk.

—	De Sandebuursedijk volgend in westelijke richting tot aan de Aan De Vaart.

—	De Aan de Vaart volgend in zuidelijke richting tot aan de Damweg.

—	De Damweg volgend in westelijke richting overgaand in de Turfweg tot aan de N372.

—	De N372 volgend in west noordelijke richting tot aan de Van Panhuijslaan.

—	De Van Panhuijslaan volgend in zuidelijke richting tot aan de Lindensteinlaan.

—	De Lindensteinlaan volgend in westelijke richting tot aan de Auwemalaan.

—	De Auwemalaan volgend in zuidelijke richting tot aan de Pastoor Hopperlaan.

—	De Pastoor Hopperlaan volgend in westelijke richting overgaand in de Veenderij tot aan de Turfring.

—	De Turfring volgend in zuidelijke richting overgaand in westelijke richting tot aan de Tolbertervaart.

—	De Tolbertervaart volgend in zuidelijke richting tot aan de N979.

—	De N979 volgend in westzuidelijke richting tot aan de Carolieweg.

—	De Carolieweg volgend in noordelijke richting overgaand in westelijke richting overgaand in de Grouwweg tot aan de Jonkersweg.

—	De Jonkersweg volgend in noordelijke richting tot aan de Nieuweweg.

—	De Nieuweweg volgend in westelijke richting overgaand in de Kruisweg tot aan de N980.

—	De N980 volgend in noordelijke richting tot aan de Leidijk.

—	De Leidijk volgend in westelijke richting tot aan de Zuiderweg.

—	De Zuiderweg volgend in westelijke richting tot aan de Oude Dijk.

—	De Oude Dijk volgend in noordelijke richting tot aan de N981.

—	De N981 volgend in westelijke richting tot aan de N358.

—	De N358 volgend in noordelijke richting overgaand in Lutkepost overgaand in de Kuipersweg tot aan de kruising met de N355.

29.3.2018

—	Vanaf de kruising van Heirweg (Visvliet) en de N355, de N355 volgend in oostelijke richting tot aan de Bosscherweg.

—	De Bosscherweg volgend in noordelijke richting tot aan de Westerwaarddijk.

—	De Westwaarddijk volgend in oostelijke richting overgaand in de Oosterwaarddijk overgaand in zuidelijke richting tot aan de Pamaweg.

—	De Pamaweg volgend in oostelijke richting tot aan de Heereburen.

—	De Heereburen volgend in zuidelijke richting overgaand in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting overgaand in oostelijke richting tot aan de Frijtumerweg.

—	De Frijtumerweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Balmahuisterweg.

—	De Balmahuisterweg volgend in zuidelijke richting tot aan de N355.

—	De N355 volgend in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting tot aan de Van Starkenborghkanaal ZZ.

—	De Van Starkenborghkanaal ZZ volgend in westelijke richting tot aan de Hoendiep Oostzijde.

—	De Hoendiep Oostzijde volgend in zuidelijke richting tot aan de Niekerkerdiep ZZ.

—	De Niekerkerdiep ZZ volgend in westelijke richting tot aan de Millinghaweg.

—	De Millinghaweg volgend in zuidelijke richting overgaand in de Fanerweg tot aan de Maarsdijk.

—	De Maarsdijk volgend in westelijke richting overgaand in noordelijke richting tot aan de N980.

—	De N980 volgend in zuidelijke richting overgaand in westelijke richting tot aan de De Noord.

—	De De Noord volgend in noordelijke richting tot aan de Caspar Roblesdijk.

—	De Caspar Roblesdijk volgend in westelijke richting tot aan de De Wieren.

—	De De Wieren volgend in noordelijke richting tot aan de Abel Tasmanweg.

—	De Abel Tasmanweg volgend in westelijke richting tot aan de Stationsweg.

—	De Stationsweg volgend in noordelijke richting tot aan de Heirweg.

—	De Heirweg volgend in oostelijke richting tot aan de kruising met de N355.

29.3.2018”

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/51

EU–ARMENIA-YHTEISTYÖNEUVOSTON SUOSITUS N:o 1/2017,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2017,

EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteistä [2018/315]

EU–ARMENIA-YHTEISTYÖNEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 22 päivänä huhtikuuta 1996, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.

(2)	Sopimuksen 78 artiklan mukaan yhteistyöneuvosto voi antaa asianmukaisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(3)	Sopimuksen 95 artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki yleistoimenpiteet ja erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja huolehtivat siitä, että sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

(4)	Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä ehdotettiin uuden vaiheen käynnistämistä kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta kumpikin osapuoli voisi kokea kumppanuuden enemmän omakseen.

(5)	Unioni ja Armenia ovat päättäneet lujittaa kumppanuuttaan hyväksymällä vuosiksi 2017–2020 painopisteet, joilla on tarkoitus tukea ja vahvistaa Armenian selviytymiskykyä ja vakautta.

(6)	Sopimuksen osapuolet ovat sen vuoksi hyväksyneet tekstin EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteistä, jotka tukevat sopimuksen täytäntöönpanoa, painottaen yhteistyötä yhdessä määriteltyjen yhteisten etujen ajamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN SUOSITUKSEN:

1 artikla

Yhteistyöneuvosto suosittaa, että osapuolet panevat täytäntöön liitteessä esitetyt EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteet.

2 artikla

Tämä suositus tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Yhteistyöneuvoston puolesta

Euroopan unioni

F. MOGHERINI

Armenian tasavalta

E. NALBANDIAN

(1) EYVL L 239, 9.9.1999, s. 3.

LIITE

EUROOPAN UNIONIN JA ARMENIAN KUMPPANUUDEN PAINOPISTEET

I TAUSTAA

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jäljempänä ’kumppanuus- ja yhteistyösopimus’, allekirjoitettiin 22. huhtikuuta 1996, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999. EU ja sen jäsenvaltiot sekä Armenia ovat 27. helmikuuta 2017 saattaneet päätökseen neuvottelut kokonaisvaltaisesta ja laajennetusta kumppanuussopimuksesta, jonka tekstiä viimeistellään parhaillaan allekirjoittamista varten. EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteiden avulla pyritään helpottamaan kumppaneiden yhteistyön toteutusta, myös uuden sopimuksen osalta. Kumppanuuden painopisteiden avulla pyritään lujittamaan EU:n ja Armenian suhdetta ja edistämään yleismaailmallisia arvoja ja vakautta, selviytymiskykyä, turvallisuutta ja vaurautta demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, kestävän talouskasvun ja avoimuuden pohjalta. Painopisteet ovat Armenian tasavallan ja EU:n vahvistamien ensisijaisten tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tarkistuksen (1) yhteydessä asetetut prioriteetit. Kumppanuuden painopisteet perustuvat yhteisen omistajuuden ja eriyttämisen periaatteille sekä itäisen kumppanuuden Riian huippukokouksessa vuonna 2015 hyväksytyille neljälle periaatteelle (2), jotka kumpikin osapuoli vahvisti viimeisimmässä EU:n ja itäisten kumppanimaiden ulkoministerikokouksessa toukokuussa 2016 tulevan toiminnan ohjenuoraksi. Kumppanuuden painopisteet ovat myös vuoteen 2030 mennessä saavutettavien kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastonmuutosta koskevan vuoden 2015 Pariisin sopimuksen mukaisia, ja ne vastaavat talouden ja ympäristön kestävyyttä sekä sosiaalista kestävyyttä ja ilmastonmuutosta koskevia osapuolten sitoumuksia.

EU:lla ja Armenialla on yhteisiä etuja ja arvoja, erityisesti koska Armenia on sitoutunut taloudellisiin ja poliittisiin uudistuksiin sekä alueelliseen yhteistyöhön, myös itäisen kumppanuuden puitteissa. Uusi kokonaisvaltainen sopimus uudistaa ja muokkaa kahdenvälisten suhteiden oikeusperustaa, ja nyt olisi tartuttava tilaisuuteen lujittaa EU:n ja Armenian suhteita myös sopimalla kumppanuuden painopisteistä. Uusi kokonaisvaltainen kehys ja ensisijaiset yhteistyöalat perustuvat yhteisen edun mukaiseen suhteiden lujittamiseen ottaen samalla huomioon EU:n ja Armenian muut kansainväliset sitoumukset.

Kumppanuuden painopisteiden lähtökohtana on aiempi hedelmällinen yhteistyö ENP:n toimintaohjelman toteuttamiseksi, ja ne korvaavat ENP:n toimintaohjelman. Kumppanuuden painopisteiden on tarkoitus vaikuttaa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun kokousten ja eri alojen vuoropuhelujen, sellaisina kuin ne määritellään uudessa sopimuksessa, sisältöön. Uusi sopimus muodostaa myös kehyksen painopisteiden täytäntöönpanolle ja seurannalle.

Kumppanuuden painopisteet muodostavat myös perustan EU:n ja Armenian tulevalle rahoitusyhteistyölle ja ohjelmasuunnittelulle, erityisesti vuosiksi 2017–2020 laadittavalle yhdistetylle tukikehykselle Armeniaa varten.

II PAINOPISTEET

Kumppanuuden painopisteet kuvastavat yhteisiä etuja, ja niissä keskitytään aloihin, joilla yhteistyöstä on hyötyä kummallekin osapuolelle. Armenia ja EU pyrkivät edelleen keskeisiin tavoitteisiinsa, jotka ovat alueellisen vakauden tukeminen yhteiseltä arvopohjalta ja luja sitoutuminen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Kansalaisyhteiskunta on merkittävä toimija itäisessä kumppanuudessa, ja EU ja Armenia aikovat edelleen helpottaa sen osallistumista näiden painopisteiden täytäntöönpanoon. Taloudellinen yhteistyö kestävän kasvun aikaansaamiseksi on ala, jolla yhteinen etu on vahva ja jolla osapuolet aikovat kartoittaa kaikki mahdollisuudet parantaa liiketoimintaympäristöä. Nopeampi ja osallistavampi kasvu edellyttää julkisten instituutioiden tarvittavan osaamisen ja henkilövoimavarojen lujittamista, hallinnon parantamista edelleen ja parempia infrastruktuuriyhteyksiä. Näiden kysymysten käsittely luo suotuisat olosuhteet yhteistyön lujittamiselle keskeisillä aloilla ja liikkuvuuden lisäämiselle sekä EU:n että Armenian kansalaisten hyödyksi. Painopisteet liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. Jokaiseen painopistealaan sisältyy useita elementtejä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän monialaisen lähestymistavan mukaisesti. Tähän sisältyy aktiivinen osallistuminen yhdessä monenvälisillä yhteistyöfoorumeilla, mukaan lukien itäisen kumppanuuden puitteissa.

1. Instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen

EU ja Armenia ovat sitoutuneet jatkamaan yhteistyötä tavoitteenaan edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja perusvapauksia. Ne tekevät yhteistyötä parantaakseen jatkuvasti Armenian julkishallintoa, hallintotapaa ja oikeuslaitosta, tehostaakseen korruption torjuntaa ja lujittaakseen kansalaisyhteiskuntaa. Sukupuolten tasa-arvo sekä ympäristö- ja sosiaalikysymykset valtavirtaistetaan kaikille aloille.

Keskeistä on näihin asioihin liittyvän lainsäädännön, mukaan lukien uuden perustuslain, täytäntöönpano ja soveltaminen. Vaaliuudistus, josta sovittiin syyskuussa 2016 muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suositusten pohjalta, tulee voimaan 2. huhtikuuta 2017 järjestettävistä parlamenttivaaleista alkaen. Osapuolet pyrkivät myös edelleen kehittämään suotuisaa ympäristöä kansalaisyhteiskunnalle, työmarkkinajärjestöt mukaan lukien, ja sen osallistumiselle päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskuntaa on kuultu näiden kumppanuuden painopisteiden laadinnan yhteydessä, ja sillä on myös merkittävä rooli painopisteiden seurannassa.

Osapuolet tehostavat pyrkimyksiään uudistaa julkishallintoa, mukaan lukien paikallishallinto ja lainvalvonta. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeusvaltioperiaatteeseen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden edistämiseen, oikeussuojan saatavuuteen ja oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Uudistus alkaa strategisesta kehyksestä julkishallinnon uudistamista varten. Yhteistyön tavoitteena on lisätä hallinnon vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta muun muassa nykyaikaisen ja sukupuolisensitiivisen henkilöresurssien hallinnan ja sähköisen hallinnon (myös terveysalalla) laajan käytön avulla. Politiikan laadinnan ja arvioinnin on perustuttava selkeään tietopohjaan, jota saadaan muun muassa laadukkaista tilastopalveluista.

Korruption torjunta on keskeisellä sijalla hallinnon uudistamisessa ja Armenian toimissa oikeusvaltion vahvistamiseksi. Yhteistyössä keskitytään sekä vahvistamaan korruptiota torjuvia elimiä että tarkistamaan lainsäädäntöä, etenkin julkisten hankintojen järjestelmää, varallisuuden ilmoittamisjärjestelmää sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä sellaisten julkisten tehtävien hallinnointia, joihin liittyy suurimmat taloudelliset ja muut riskit (hankinnat, tulli, luvat), jotta voidaan taata korkeat eettiset normit ja välttää eturistiriidat. Osapuolet panevat rahoitustuen täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä EU:n ja Armenian taloudellisten etujen suojaamiseksi kokonaisvaltaisen ja laajennetun kumppanuussopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

Turvallisuusalan yhteistyöllä pyritään lisäämään turvallisuusalan toimijoiden vastuuvelvollisuutta ja puuttumaan yhteisiin huolenaiheisiin järjestäytyneen rikollisuuden, huumausaineiden ja terrorismin torjunnassa, mukaan lukien terrorismin rahoitus ja rahanpesu, kunnioittaen EU:n ja Armenian suhteita sääntelevien eri sopimusten määräyksiä oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta. Rajavalvonnan uudistamisen jatkaminen edistää sekä maan ja alueen turvallisuutta että talouskehitystä, koska se helpottaa laillista liikennettä. Osapuolet tekevät myös yhteistyötä rikollisten varojen takaisinperinnän alalla parantamalla Armenian oikeudellista kehystä ja perustamalla tätä tehtävää varten erillisen toimiston.

2. Talouskehitys ja markkinamahdollisuudet

Osapuolten yhteisenä tavoitteena on Armenian kestävä ja osallistava taloudellinen kehittäminen. Kestävä kasvu edellyttää tervettä talouspolitiikkaa, jolla varmistetaan makrotalouden ja rahoitusalan vakaus. Siihen olisi sisällyttävä pysyvä sitoutuminen kestävään finanssipolitiikkaan niin, että turvataan pääoma- ja sosiaalimenot ja lujitetaan puskureita ulkoisia häiriöitä vastaan. Julkisessa varainhoidossa (joka on tärkeä tekijä sekä hallinnon ja demokratian että talouskehityksen kannalta) noudatetaan parhaiden kansainvälisten käytäntöjen periaatteita. Pankkivalvontaa lujitetaan edelleen kansainvälisten normien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti rahoitusalan vakauden ja häiriönsietokyvyn lisäämiseksi. Tulojen keräämistä tehostavat tulli- ja verohallinnon nykyaikaistaminen ja uudistaminen, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö ja petostentorjunnan tehostaminen.

Liiketoimintaympäristön parantaminen on talouskehityksen perusedellytys. Tähän liittyen kiinnitetään erityistä huomiota hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen edelleen ja hallintokulujen pienentämiseen, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantamiseen terveillä ja monipuolisilla rahoitusmarkkinoilla sekä omistusoikeuksien suojan ja täytäntöönpanon parantamiseen. Vahvat liike-elämän tukiorganisaatiot ja elinkeinoyhdistykset auttaisivat talouden toimijoita tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja voimistamaan ääntään talouspolitiikan laadinnassa. EU ja Armenia pyrkivät parantamaan Armenian yritysten mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin arvoketjuihin, joihin kuuluu sekä EU:n että Armenian taloudellisia toimijoita ja jotka edistävät teknologian ja tietämyksen siirtoa. Liike-elämän tukiorganisaatioiden rooli on tässä ratkaiseva, ja EU:n tuki Armenian ja EU:n yritysten yhteyksien luomiseksi voi lisätä kansallisten toimien tuloksellisuutta. Armenian osallistuminen kansainvälisiin arvoketjuihin voi sisältää suoria ulkomaisia sijoituksia, ja sitä voidaan lisätä ja vauhdittaa niiden avulla, sillä ne voivat osaltaan edistää paikallisten taitojen ja osaamisen hankkimista ja kehittämistä. Tämän vuoksi on olennaista parantaa investointiympäristöä lisäämällä sen avoimuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta. Yrityksiä tukevaan investointiympäristöön kuuluvat myös tehokas kilpailu tavaroiden ja palvelujen markkinoilla, kilpailun takaava korkeimpien eettisten normien mukaisesti toimiva vahva ja riippumaton kilpailuviranomainen, tehokkaiden kilpailulainsäädännön täytäntöönpanomekanismien käytettävissäolo sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suoja, maantieteelliset merkinnät mukaan lukien. Yritystoiminnan helpottamisen valtavirtaistaminen kaikille politiikan aloille on tärkeä väline kasvun edistämisessä. Jotta talouskehitys olisi osallistavaa ja parantaisi Armenian kansalaisten hyvinvointia, tarvitaan nykyaikaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja. Tähän sisältyvät asianmukaiset instituutiot työolojen, mukaan lukien työterveyden ja -turvallisuuden, tehokasta valvontaa varten.

On tärkeää panna täytäntöön Armenian yleinen kehitysstrategia sekä alakohtaiset strategiat (pk-yrityksiä koskeva strategia ja SBA-arvioinnin suositukset, vienninedistämisstrategia, maaseudun kehittämisstrategia jne.), jotta Armenia voisi osallistua aktiivisesti pk-yrityksiä koskeviin EU:n ohjelmiin (COSME) sekä tutkimusta ja innovointia koskevaan Horisontti 2020 -ohjelmaan. Tärkeää on myös päivittää tieto- ja viestintätekniikan sääntely-ympäristöä ja infrastruktuuria hyödyntäen täysimääräisesti EU:n tämän alan tukea.

Digitaalitalouden edistäminen muun muassa lähentämällä Armenian digitaalista ympäristöä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kanssa olisi tärkeää Armenian talouden ja yhteiskunnan nykyaikaistamiseksi.

Näiden strategioiden täytäntöönpanon seurantaan olisi sisällytettävä julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua ja asian kannalta merkityksellisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten työmarkkinajärjestöjen, kuulemista.

Vihreä talous tarjoaa tärkeän kasvualan kestävän kehityksen edistämiseksi. Ympäristökysymykset, mukaan luettuna ilmastonmuutoksen hallinta, valtavirtaistetaan kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin.

EU ja Armenia tekevät maatalouden sekä alueellisen ja maaseudun kehittämisen aloilla tuloksellista yhteistyötä edistääkseen maataloustuottajien ryhmien ja arvonlisäketjujen kehittämistä kaikkialla Armeniassa. Samalla kun maatalous ja omavaraisviljely tarjoavat elintarviketurvaan ja epäviralliseen työllisyyteen liittyviä mahdollisuuksia, on tärkeää kehittää edelleen alan kilpailukykyä muun muassa kehittämällä valmiuksia ja parantamalla rahoituksen saantia. Osapuolet jatkavat aiempien saavutusten pohjalta ja koordinoidusti julkishallinnon kaikkien tasojen uudistamisen kanssa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista alueidensa välillä.

3. Yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastotoimet

Armenia on sisämaavaltio, jolla on yhteyksiin liittyviä haasteita. Myös maan sisällä jotkut alueet kärsivät syrjäisestä sijainnista ja vähäisistä yhteyksistä taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen toiminnan keskuksiin. Tekemällä yhteistyötä edellä mainituilla aloilla EU:n ja muiden itäisen kumppanuuden maiden, etenkin Georgian, kanssa maan maantieteellisen sijainnin seurauksia on mahdollista lievittää.

Armenian kasvupotentiaalia tukisi liiketoimintamahdollisuuksien, liikenteen, logistiikan ja arvoketjuyhteyksien parantaminen, mitä edistäisi sisäisten ja rajat ylittävien yhteyksien parantaminen. Armenian pääasialliset liikennemuodot ovat maantie-, rautatie- ja lentoliikenne. Koska Armenian tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat EU, Venäjä ja Kiina, rahti kulkee tavallisesti junalauttaliikenteessä Georgian satamien kautta. Osapuolet tekevät yhteistyötä tulliselvitysmenettelyjen kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi rajoilla, koska tämä on välttämätöntä kaikkien liikennemuotojen kannalta kuluja aiheuttavien viivytysten välttämiseksi.

Osapuolet tekevät myös laajennettuun Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkkoon liittyvää yhteistyötä selkeässä tärkeysjärjestyksessä parantaakseen Armenian pääsyä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi edistetään liikenneturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä, joka kattaa infrastruktuuriin ja alan politiikkaan liittyviä näkökohtia. Infrastruktuuri-investointien olisi oltava ympäristöystävällistä ja ilmastonmuutoksen kestäviä.

Jotta voitaisiin varmistaa toimivat yhteydet ja markkinoiden kehittyminen välitöntä lähialuetta laajemmalti on tärkeää jatkaa siviili-ilmailun uudistuksia, jotka saattavat lopulta johtaa ilmailusopimuksen tekemiseen EU:n kanssa.

Hyvä ympäristöasioiden hallinto (etenkin ympäristövaikutusten arvioinnin ja strategisen vaikutustenarvioinnin käyttö, ympäristötiedon saatavuus sekä oikeussuojan saatavuus ympäristöasioissa) sekä ympäristö- ja ilmastotoimien integrointi asiaan liittyvillä politiikan aloilla muodostavat lujan perustan kestävälle kehitykselle. Uuteen sopimukseen sisältyvät ympäristöalan sitoumukset muodostavat perustan asiaankuuluville uudistuksille. Energiatehokkuuden kasvattaminen tuottaa nopeasti merkittäviä ja jatkuvia säästöjä ja edistää samalla siirtymää vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen. Asuntoasioissa tällaisia toimia voidaan yhdistää kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa tehtävään työhön. Ydinturvallisuuden korkea taso on varmistettava niin kauan kuin ydinenergiaa käytetään riittäväntasoisen energiahuollon ylläpitämiseksi maassa. Sen perustan muodostavat Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) normit sekä EU:n normit ja käytännöt, joihin viitataan kokonaisvaltaisessa ja laajennetussa kumppanuussopimuksessa.

Luotettavat ja kohtuuhintaiset energiatoimitukset ovat nykyaikaisen yhteiskunnan toimivuuden välttämätön edellytys, ja niiden ympäristö- ja ilmastovaikutusten hillitseminen on tällaisen yhteiskunnan kestävyyden edellytys. Tätä tavoitetta edistävät energia- ja resurssitehokkuuden parantaminen, myös asumisessa, ja uusiutuvan energian käytön lisääminen, kun pannaan täytäntöön uusimman tietämyksen mukainen lainsäädäntö energiatehokkuudesta, uusiutuvista energianlähteistä ja sähkömarkkinoista. Näihin tavoitteisiin voidaan tähdätä myös palvelujen ja infrastruktuurin julkisissa hankinnoissa.

Energiaturvallisuutta voidaan myös lisätä parantamalla ja lisäämällä yhteyksiä naapurimaihin. Armenian jatkuva aktiivinen osallistuminen itäisen kumppanuuden monenväliseen yhteistyöhön on tärkeää, jotta voidaan kartoittaa yhteisesti hyödyllisiä hankkeita, jotka voisivat saada EU:n taloudellista tukea. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian edistäminen kehittämällä valmiuksia ja asettamalla siihen liittyvät investoinnit selkeästi etusijalle ovat ratkaisevia toimia Armenian energian toimitusvarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Medzamorin ydinvoimalan sulkeminen ja turvallinen käytöstä poistaminen sekä tätä koskevan toimintasuunnitelman varhainen hyväksyminen pysyvät keskeisenä tavoitteena ottaen huomioon tarpeen korvata se uudella kapasiteetilla Armenian energiaturvallisuuden ja kestävän kehityksen edellytysten varmistamiseksi.

4. Liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet

Osapuolet tekevät yhteistyötä kansalaistensa liikkuvuuden helpottamiseksi laajentamalla ihmisten välisiä yhteyksiä kohdennetuilla toimilla, joiden kohderyhmiä ovat muun muassa nuoret, opiskelijat, tutkijat, taiteilijat, kulttuurialan toimijat ja liike-elämän toimijat. Ne vahvistavat, että osapuolten kansalaisten parempi liikkuvuus turvallisissa ja hyvin toimivissa puitteissa on edelleen keskeinen tavoite, ja harkitsevat sopivaan aikaan viisumivuoropuhelun aloittamista sillä edellytyksellä, että hyvin toimivan ja turvallisen liikkuvuuden edellytykset täyttyvät, mukaan lukien viisumien myöntämisen helpottamista koskevien ja takaisinottosopimusten tehokas täytäntöönpano osapuolten välillä. Ne tekevät yhteistyötä laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi muun muassa takaisinottosopimuksen täytäntöönpanon sekä rajavalvontapolitiikan ja oikeudellisten ja operatiivisten puitteiden edistämisen avulla.

Muuttovirtojen hallinta perustuu viisumien myöntämisen helpottamista koskevaan sopimukseen / takaisinottosopimukseen. EU antaa Armenialle tunnustusta sen roolista Syyriasta saapuvien pakolaisten vastaanottamisessa, jonka ansiosta se voi saada tukea Syyrian kriisin johdosta perustetusta Euroopan unionin alueellisesta erityisrahastosta (3).

Globaalien markkinoiden haasteisiin vastaaminen edellyttää vankkaa osaamista kaikilla tasoilla yrityksistä julkishallintoon. Varhaiskasvatusta, perus-, keski- tai korkea-asteen koulutusta sekä ammatillista koulutusta samoin kuin koulutusjärjestelmän ja yritysten välistä yhteistyötä on kehitettävä, jotta ne tukisivat täysimääräisesti tarvittavan osaamisen kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimukseen ja innovointiin Armenian assosioiduttua Horisontti 2020 -ohjelmaan.

(1) 18.11.2015 JOIN(2015) 50 final

(2) II osan (Painopisteet) neljän otsikon mukaisesti. Painopisteet

(3) Komission päätös C(2014) 9615, annettu 10 päivänä joulukuuta 2014, Syyrian kriisin johdosta perustettavasta Euroopan unionin alueellisesta erityisrahastosta (nk. Madad-rahasto).

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/56

Oikaisu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EU) 2017/697, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2017, siitä, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää unionin oikeuden sallimia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa suhteessa vähemmän merkittäviin laitoksiin (EKP/2017/9)

( Euroopan unionin virallinen lehti L 101, 13. huhtikuuta 2017 )

Sivulla 157, johdanto-osan 7 kappaleessa:

on:

”(7)

Vaihtoehtoja ja harkintavaltaa, jotka liittyvät tiettyjen vastuiden rajaamiseen asetuksen (EU) No 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuria asiakasriskejä koskevien rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, olisi sovellettava yhdenmukaisella tavalla sekä merkittäviin että vähemmän merkittäviin laitoksiin tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi luottolaitoksille osallistuvissa jäsenvaltioissa, tietyistä vastuista johtuvien keskittymisriskien rajoittamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että koko YVM:ssä sovelletaan samoja minimistandardeja arvioitaessa mainitun asetuksen 400 artiklan 3 kohdan noudattamista. Erityisesti olisi rajoitettava 129 artiklan 1, 3 ja 6 kohdassa tarkoitetuista katetuista joukkolainoista johtuvia keskittymisriskejä sekä riskejä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden alue- tai paikallisviranomaisiin liittyviin vastuisiin tai niiden takaamiin vastuisiin ja joihin sovellettaisiin 20 prosentin riskipainoa asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 2 luvun nojalla. Ryhmien sisäisten vastuiden – osakkuudet tai muut omistusosuudet mukaan luettuina – osalta on varmistettava, että näiden vastuiden rajaamista suuria asiakasriskejä koskevien rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle koskeva päätös perustuu asetuksen (EU) 2016/445 (EKP/2016/4) liitteessä I täsmennettyyn huolelliseen arviointiin. Kun on kyse vastuista – osakkuudet tai muut omistusosuudet mukaan luettuina – sellaisilta alueellisilta tai keskuslaitoksilta, joiden ryhmään luottolaitos säädösperusteisesti kuuluu, ja joiden tehtävänä on näiden määräysten mukaan suorittaa käteismaksujen selvitystä ryhmän sisällä, on asianmukaista soveltaa yhteisiä perusteita arvioitaessa, täyttyvätkö asetuksen (EU) No 2016/445 (EKP/2016/4) liitteessä II vahvistetut edellytykset suurten asiakasriskin rajasta vapauttamiselle. Tällaisella yhtenäisellä soveltamisella varmistetaan, että saman ryhmän osaksi liittyneitä merkittäviä ja vähemmän merkittäviä luottolaitoksia kohdellaan yhdenmukaisella tavalla. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 400 artiklan 2 kohdassa säädetyn option käyttöä olisi sovellettava näiden suuntaviivojen mukaisesti ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole käyttänyt asetuksen (EU) No 575/2013 493 artiklan 3 kohdassa säädettyä optiota.”

pitää olla:

”(7)

Vaihtoehtoja ja harkintavaltaa, jotka liittyvät tiettyjen vastuiden rajaamiseen asetuksen (EU) No 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuria asiakasriskejä koskevien rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, olisi sovellettava yhdenmukaisella tavalla sekä merkittäviin että vähemmän merkittäviin laitoksiin tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi luottolaitoksille osallistuvissa jäsenvaltioissa, tietyistä vastuista johtuvien keskittymisriskien rajoittamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että koko YVM:ssä sovelletaan samoja minimistandardeja arvioitaessa mainitun asetuksen 400 artiklan 3 kohdan noudattamista. Erityisesti olisi rajoitettava 129 artiklan 1, 3 ja 6 kohdassa tarkoitetuista katetuista joukkolainoista johtuvia keskittymisriskejä sekä riskejä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden alue- tai paikallisviranomaisiin liittyviin vastuisiin tai niiden takaamiin vastuisiin ja joihin sovellettaisiin 20 prosentin riskipainoa asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 2 luvun nojalla. Kun on kyse vastuista – osakkuudet tai muut omistusosuudet mukaan luettuina – sellaisilta alueellisilta tai keskuslaitoksilta, joiden ryhmään luottolaitos säädösperusteisesti kuuluu, ja joiden tehtävänä on näiden määräysten mukaan suorittaa käteismaksujen selvitystä ryhmän sisällä, on asianmukaista soveltaa yhteisiä perusteita arvioitaessa, täyttyvätkö näiden suuntaviivojen liitteessä vahvistetut edellytykset suurten asiakasriskin rajasta vapauttamiselle. Tällaisella yhtenäisellä soveltamisella varmistetaan, että saman ryhmän osaksi liittyneitä merkittäviä ja vähemmän merkittäviä luottolaitoksia kohdellaan yhdenmukaisella tavalla. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 400 artiklan 2 kohdassa säädetyn option käyttöä olisi sovellettava näiden suuntaviivojen mukaisesti ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole käyttänyt asetuksen (EU) No 575/2013 493 artiklan 3 kohdassa säädettyä optiota.”

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/57

Oikaisu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34)

( Euroopan unionin virallinen lehti L 347, 20. joulukuuta 2016 )

Sivulla 43, 13 artiklassa:

on:

”2. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan b kohdassa, 9 artiklan 4 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, synteettisten instrumenttien arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:”

pitää olla:

”2. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 4 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, synteettisten instrumenttien arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:”

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/57

Oikaisu Euroopan keskuspankin päätökseen (EU) 2017/2081, annettu 10 päivänä lokakuuta 2017, TARGET2-ECB-osajärjestelmän säännöistä tehdyn päätöksen EKP/2007/7 muuttamisesta (EKP/2017/30)

( Euroopan unionin virallinen lehti L 295, 14. marraskuuta 2017 )

Sivulla 89, 1 artiklassa:

on:

”1. Lisätään seuraava 3 a artikla:”

pitää olla:

”Muutetaan päätös EKP/2007/7 seuraavasti:

1.	Lisätään 3 a artikla seuraavasti:”

2.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/57

Oikaisu komission täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2017/2379, annettu 18 päivänä joulukuuta 2017, maatalouden raaka-aineiden viljelyn tyypilliset kasvihuonekaasupäästöt sisältävän Kanadan kertomuksen hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY mukaisesti

( Euroopan unionin virallinen lehti L 337, 19.12.2017 )

Sivulla 87, liitteessä olevan taulukon viimeisen sarakkeen alaotsikossa:

on:

”kg CO2-eqv./MJ FAME”

pitää olla:

”g CO2-ekv./MJ FAME”

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2018/306, annettu 18 päivänä joulukuuta 2017, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoon turskan ja punakampelan osalta Itämeren kalastuksissa sovellettavista määrittelyistä	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/307, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistettujen salmonellaa koskevien erityistakuiden ulottamisesta koskemaan Tanskaan tarkoitettua broilereista (Gallus gallus) saatua lihaa ( 1 )	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/308, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista sellaisten muotojen, mallien ja määritelmien osalta, joita käytetään kriisinratkaisuviranomaisten tietojen tunnistamisessa ja toimittamisessa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen ilmoittamiseksi Euroopan pankkiviranomaiselle ( 1 )	7
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/309, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, tehoaineen propinebi hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	16
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/310, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, vilja-alalla 2 päivästä maaliskuuta 2018 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta	19
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2018/311, annettu 27 päivänä helmikuuta 2018, viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyllä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisellä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen	23
	*	Neuvoston päätös (EU) 2018/312, annettu 27 päivänä helmikuuta 2018, alueiden komitean yhden jäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä	39
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/313, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, päätöksen 2009/821/EY muuttamisesta rajatarkastusasemien ja Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen luetteloiden osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1149) ( 1 )	40
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/314, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1401) ( 1 )	44
		SUOSITUKSET
	*	EU–Armenia-yhteistyöneuvoston suositus N:o 1/2017, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteistä [2018/315]	51

	Oikaisuja
*	Oikaisu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EU) 2017/697, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2017, siitä, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää unionin oikeuden sallimia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa suhteessa vähemmän merkittäviin laitoksiin (EKP/2017/9) ( EUVL L 101, 13.4.2017 )	56
*	Oikaisu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) ( EUVL L 347, 20.12.2016 )	57
*	Oikaisu Euroopan keskuspankin päätökseen (EU) 2017/2081, annettu 10 päivänä lokakuuta 2017, TARGET2-ECB-osajärjestelmän säännöistä tehdyn päätöksen EKP/2007/7 muuttamisesta (EKP/2017/30) ( EUVL L 295, 14.11.2017 )	57
*	Oikaisu komission täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2017/2379, annettu 18 päivänä joulukuuta 2017, maatalouden raaka-aineiden viljelyn tyypilliset kasvihuonekaasupäästöt sisältävän Kanadan kertomuksen hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY mukaisesti ( EUVL L 337, 19.12.2017 )	57

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 60

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	61. vuosikerta 2. maaliskuu 2018