ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 45

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
17. helmikuu 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/230, annettu 16 päivänä helmikuuta 2018, suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle Monor, Monori (SAN)

1

 

*

Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2018/231, annettu 26 päivänä tammikuuta 2018, tilastointiin liittyvistä eläkerahastojen tiedonantovaatimuksista (EKP/2018/2)

3

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/232, annettu 15 päivänä helmikuuta 2018, Belgian biosidivalmisteiden VectoMax G ja Aqua-K-Othrine markkinoilla saataville asettamisen ja käytön osalta toteuttamien toimenpiteiden jatkamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 759)

31

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/233, annettu 15 päivänä helmikuuta 2018, kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien hyväksymisestä annetun päätöksen 2011/163/EU muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 818)  ( 1 )

33

 

 

SUOSITUKSET

 

*

Komission suositus (EU) 2018/234, annettu 14 päivänä helmikuuta 2018, vuonna 2019 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta

40

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

EU:n ja Ukrainan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean päätös N:o 1/2017, annettu 30 päivänä toukokuuta 2017, työjärjestyksensä vahvistamisesta [2018/235]

44

 

 

TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen sopimus Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 4 kohdan muuttamisesta

46

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/230,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2018,

suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle ”Monor, Monori” (SAN)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 99 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastellut Unkarin lähettämää hakemusta nimityksen ”Monor, Monori” rekisteröimiseksi ja julkaissut hakemuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

(2)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti.

(3)

Nimitys ”Monor, Monori” olisi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti suojattava ja merkittävä kyseisen asetuksen 104 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Suojataan nimitys ”Monor, Monori” (SAN).

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL C 329, 30.9.2017, s. 4.


17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/3


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 2018/231,

annettu 26 päivänä tammikuuta 2018,

tilastointiin liittyvistä eläkerahastojen tiedonantovaatimuksista (EKP/2018/2)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tilastoihin liittyvien Euroopan keskuspankin (EKP) tietojenantovaatimusten täyttämiseksi EKP:llä on oikeus kansallisten keskuspankkien avustuksella kerätä tilastotietoja tiedonantajien perusjoukosta siinä määrin kuin se on Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdasta seuraa, että eläkerahastot kuuluvat tiedonantajien perusjoukkoon tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämiseksi muun muassa raha- ja rahoitustilastojen alalla. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään, että EKP täsmentää varsinaisen tiedonantajien joukon tiedonantajien perusjoukon piiristä, sekä annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa tietyt tiedonantajien ryhmät tilastoihin liittyvistä tietojenantovaatimuksista kokonaan tai osittain.

(2)

Eläkerahastoja koskevien tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten tarkoituksena on antaa EKP:lle riittävät tilastotiedot eläkerahastojen alasektorin rahoitustoiminnasta jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’), joita tarkastellaan yhtenä talousalueena. Eläkerahastoja koskevien tilastotietojen kerääminen on välttämätöntä EKP:n tukemiseksi sen tehdessä tilannekohtaista ja säädännöllistä ja rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysiä, ja jotta EKPJ voisi myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen.

(3)

Kunhan EKP:n tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu, kansallisilla keskuspankeilla tulisi olla mahdollisuus kerätä ja tarkistaa tarvittavat eläkerahastoja koskevat tiedot varsinaiselta tiedonantajien joukolta osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta. Tällaisissa tapauksissa on asianmukaista varmistaa läpinäkyvyys antamalla tiedonantajille tiedot niistä tilastointitarkoituksista, joita varten tietoja kerätään. Eläkerahastojen raportointirasitteen minimoimiseksi kansallisilla keskuspankeilla tulisi olla oikeus yhdistää tämän asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset asetuksen (EU) N:o 1011/2012 (EKP/2012/24) (3) mukaisiin tiedonantovaatimuksiin.

(4)

Eläkerahastojen raportointirasitteen minimoimiseksi kansallisilla keskuspankeilla olisi oltava oikeus paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti kerätä eläkerahastoja koskevat tarvittavat tiedot asianomaisen kansallisen viranomaisen kautta, joka jo kerää eläkerahastoja koskevia tietoja.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (4) vahvistetussa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (jäljempänä ’EKT 2010’) vaaditaan, että institutionaaliset yksiköt raportoivat varat ja velat kotimaassaan.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa säädettyjä luottamuksellisten tilastotietojen suojaamista ja käyttöä koskevia sääntöjä olisi sovellettava tilastotietojen keräämiseen tämän asetuksen nojalla.

(7)

Vaikka on tunnustettua, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKP:n perussääntö’) 34.1 artiklan nojalla annetuissa asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot’), EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita että euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita. EKPJ:n perussäännön 5 artikla yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa sisältää euroalueeseen kuulumattomille jäsenvaltioille velvoitteen laatia ja ottaa käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, jotka jäsenvaltiot katsovat tarkoituksenmukaisiksi sellaisten tilastotietojen keräämisessä, jotka ovat tarpeen, jotta EKP:n tietojenantovaatimukset täytetään ja jäsenvaltio voi valmistautua ajoissa tilastojen tuottamiseen euroalueen jäsenvaltiolta edellytettävällä tavalla.

(8)

Tämä asetus on ensisijaisesti osoitettu eläkerahastoille, mutta koska eläkerahastojen varoja koskevat tiedot eivät välttämättä ole saatavissa suoraan eläkerahastoilta, asianomainen kansallinen keskuspankki voi sisällyttää eläkkeiden hallinnoijat varsinaiseen tiedonantajien joukkoon.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tietojen antajille, jotka eivät noudata EKP:n asetuksissa tai päätöksissä asetettuja tilastoihin liittyviä tietojenantovaatimuksia.

(10)

Vuoteen 2022 mennessä EKP:n neuvoston olisi arvioitava seuraavien hyödyt ja kustannukset: a) tiedonantajien raportointiaikojen lyhentämistä neljään viikkoon sen vuosineljänneksen päättymisestä, johon tiedot liittyvät, ja b) tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten laajentamista siten, että ne kattaisivat eläkerahastojen lainakohtaisen raportoinnin, ottaen huomioon että lainojen taloudellinen merkittävyys on kasvanut tällä sektorilla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’eläkerahastoilla’ (alasektori S.129 EKT 2010:ssä) rahoitusalan yritystä tai yritysmäistä yhteisöä, joka toimii pääasiallisesti vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjänä (sosiaalivakuutus). Sosiaalivakuutusjärjestelminä eläkerahastot tarjoavat eläketuloja ja usein etuuksia, joita maksetaan kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta.

Määritelmä ei kata

a)

sijoitusrahastoja, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) (5) 1 artiklassa;

b)

erityisyhteisöjä, jotka suorittavat Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) (6) 1 artiklassa tarkoitettuja arvopaperistamistaloustoimia;

c)

rahalaitoksia, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (7) 1 artiklassa;

d)

vakuutuslaitoksia, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) (8) 1 artiklassa;

e)

epäitsenäisiä eläkerahastoja. jotka eivät ole institutionaalisia yksiköitä vaan ovat osa sitä institutionaalista yksikköä, joka on perustanut ne;

f)

sosiaaliturvarahastoja, sellaisina kuin ne määritellään EKT 2010:n 2.117 kohdassa;

2.

’tiedonantajilla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa;

3.

’kotimaisella’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa. Jos oikeushenkilöllä ei ole fyysistä toimipaikkaa, sen sijaintipaikka määritetään tätä asetusta sovellettaessa sen mukaan, minkä talousalueen lainsäädännön mukaan se on rekisteröity. Jos oikeushenkilöä ei ole rekisteröity, perusteena käytetään laillista kotipaikkaa eli maata, jonka lakien mukaan oikeushenkilön perustaminen ja sen olemassaolon jatkuminen määritetään;

4.

’asianomaisella kansallisella keskuspankilla’ sen euroalueen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jossa kyseessä oleva eläkerahasto ja/tai eläkkeiden hallinnoija on;

5.

’asianomaisella kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ sen euroalueen jäsenvaltion kansallista toimivaltaista viranomaista, jossa kyseessä oleva eläkerahasto tai eläkkeiden hallinnoija on;

6.

’eläkkeiden hallinnoijalla’ samaa kuin EKT 2010:n 5.185 kohdassa;

7.

’arvopaperikohtaisilla tiedoilla’ tietoja, jotka on eritelty yksittäisiä arvopapereita koskeviksi tiedoiksi;

8.

’saamis- ja velkaeräkohtaisilla tiedoilla’ tietoja, jotka on eritelty yksittäisiä varoja ja velkoja koskeviksi tiedoiksi;

9.

’aggregoiduilla tiedoilla’ tietoja, joita ei ole eritelty yksittäisiä varoja ja velkoja koskeviksi tiedoiksi;

10.

’rahoitustaloustoimella’ taloustoimea, joka johtuu rahoitussaamisten tai -velkojen omistuksen perustamisesta, lakkauttamisesta tai muuttamisesta siten kuin liitteessä II olevassa 5 osassa on tarkemmin täsmennetty;

11.

’arvostusmuutoksilla’ sellaisia muutoksia saamisten ja velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat muutoksista saamisten ja velkojen hinnassa ja/tai valuuttakurssien muutosten vaikutuksista valuuttamääräisten saamisten ja velkojen euromääräiseen arvoon, siten kuin liitteessä II olevassa 5 osassa on tarkemmin täsmennetty.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu euroalueen kotimaisista eläkerahastoista.

2.   Varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluviin eläkerahastoihin sovelletaan tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia täysimääräisesti, jollei 7 artiklan mukaisen poikkeuksen soveltamisesta muuta johdu.

3.   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista asianomainen kansallinen keskuspankki voi tietojen keräämiseksi eläkerahastojen saamisista ja veloista liitteessä I olevan 3 osan mukaisesti sisällyttää varsinaiseen tiedonantajien joukkoon jäsenvaltiossaan olevia yksittäisiä eläkkeiden hallinnoijia. Tällaisissa tapauksissa kyseinen kansallinen keskuspankki voi myöntää poikkeuksen varsinaiseen tiedonantajien joukkoon sisällytettyyn eläkkeiden hallinnoijaan liittyvälle eläkerahastolle, edellyttäen että liitteessä I olevan 3 kohdan mukaiset tiedot kerätään asianomaiselta eläkkeiden hallinnoijalta tai saadaan muista saatavilla olevista tietolähteistä. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen vuosittain hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa EKP:n kanssa yhteistyössä myöntää tai kumota poikkeuksia seuraavan kalenterivuoden alusta.

3 artikla

Tilastoinnissa käytettävä eläkerahastoluettelo

1.   EKP:n johtokunta laatii tässä asetuksessa tarkoitettua tilastointia varten varsinaisen tiedonantajien joukon muodostavien eläkerahastojen ja eläkkeiden hallinnoijien luettelon ja ylläpitää sitä. Luettelo voi perustua kansallisten viranomaisten laatimiin olemassa ja saatavilla oleviin eläkerahastoluetteloihin; tällaisiin luetteloihin on lisättävä 1 artiklassa olevan eläkerahaston ja eläkkeiden hallinnoijan määritelmään kuuluvat muut eläkerahastot ja eläkkeiden hallinnoijat.

2.   Kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat luettelon ja sen mahdolliset päivitykset tarkoituksenmukaisella tavalla saataville, myös sähköisesti, internetin kautta tai asianomaisten tiedonantajien pyynnöstä paperimuodossa.

3.   Jos 2 kohdassa tarkoitetun luettelon viimeisin sähköinen versio on virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia tiedonantajalle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt tilastointiin liittyviä tiedonantovelvollisuuksiaan, siltä osin kuin tämä on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

4 artikla

Tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset

1.   Tiedonantajat toimittavat I ja II liitteen mukaisesti asianomaiselle kansalliselle keskuspankille joko suoraan tai paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välityksellä

a)

neljännesvuosittain vuosineljänneksen lopun kantatiedot eläkerahastojen saamisista ja soveltuvin osin 5 artiklan mukaisesti neljännesvuosittaiset saamisia koskevat arvostusmuutokset tai rahoitustaloustoimet;

b)

vuosittain vähintään vuoden lopun kantatiedot eläkerahastojen veloista ja soveltuvin osin 5 artiklan mukaisesti vuosittaiset velkoja koskevat arvostusmuutokset tai rahoitustaloustoimet;

c)

Vuosittain vuoden lopun tiedot eläkejärjestelmien jäsenlukumäärästä, jaoteltuna aktiivisiin vakuutettuihin, vapaakirjan saaneisiin sekä eläkkeensaajiin.

2.   Kansalliset keskuspankit johtavat neljännesvuosittaiset eläkerahastojen velkoja koskevat estimaatit tiedoista, jotka tiedonantajat toimittavat vuosittain 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla.

3.   Kansalliset keskuspankit antavat tiedonantajille tiedot eri tarkoituksista, joita varten tietoja kerätään.

4.   Eläkerahastojen raportointirasitteen minimoimiseksi kansallisilla keskuspankeilla on oikeus yhdistää tämän asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset asetuksen (EU) N:o 1011/2012 (EKP/2012/24) mukaisiin tiedonantovaatimuksiin.

5.   Jos asianomainen kansallisen keskuspankki ei ole päättänyt sisällyttää eläkkeiden hallinnoijaa varsinaiseen tiedonantajien joukkoon 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, asianomaisen eläkkeiden hallinnoijan, jolla on hallussaan tietoja, jotka on raportoitava 4 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, on toimitettava nämä tiedot eläkerahastolle ajoissa, jotta eläkerahasto voi täyttää tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset 8 artiklan mukaisesti. Jos eläkkeiden hallinnoija ei toimita tietoja eläkerahastolle, ja eläkerahasto ei tästä syystä täytä tilastointiin liittyviä tiedonantovelvoitteitaan, kansallisen keskuspankin on päätettävä sisällyttää eläkkeiden hallinnoija varsinaiseen tiedonantajien joukkoon 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Arvostusmuutokset ja rahoitustaloustoimet

1.   Tiedot arvostusmuutoksista ja rahoitustaloustoimista saadaan seuraavasti:

a)

Tiedonantajien on raportoitava arvostusmuutokset tai rahoitustaloustoimet asianomaisen kansallisen keskuspankin aggregoituja tietoja koskevien ohjeiden mukaisesti.

b)

kansalliset keskuspankit voivat joko laskea arvopaperikauppojen arvoa koskevat likiarvot arvopaperikohtaisten tietojen perusteella tai kerätä tällaisia taloustoimia koskevat arvopaperikohtaiset tiedot suoraan tiedonantajilta. Kansalliset keskuspankit voivat myös noudattaa samaa lähestymistapaa kerätessään muita omaisuuseriä kuin arvopapereita koskevia saamis- ja velkaeräkohtaisia tietoja.

c)

Jos kyseessä on eläkerahaston antama eläkeoikeus, arvoa koskevat likiarvot johtaa

i)

tiedonantajat niiden ohjeiden mukaisesti, jotka asianomainen kansallinen keskuspankki antaa eurojärjestelmän tasolla mahdollisesti määritettyjen yhteisten parhaiden käytäntöjen pohjalta; tai

ii)

asianomainen kansallinen keskuspankki, eläkerahaston toimittamien tietojen perusteella.

2.   Liitteessä II on vahvistettu lisäohjeet arvostusmuutosten ja rahoitustaloustoimien kokoamisesta.

6 artikla

Kirjanpitosäännöt

1.   Jollei tästä asetuksesta muuta johdu, eläkerahastot noudattavat tämän asetuksen mukaisessa raportoinnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY (9) täytäntöönpanevassa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja kirjanpitosääntöjä tai mitä tahansa muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joita sovelletaan eläkerahastoihin kansallisten keskuspankkien ohjeiden perusteella.

2.   Luottotappiot ja arvonalennukset, siten kuin ne määritetään asianomaisessa kirjanpitokäytännössä, jätetään maksamatta olevan velkapääoman määrän ulkopuolelle ja raportoidaan erikseen.

3.   Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta euroalueen jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin.

7 artikla

Poikkeukset

1.   Pienille eläkerahastoille voidaan myöntää poikkeuksia seuraavasti:

a)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia pienimmille eläkerahastoille, mitattuna varojen kokonaisarvolla, edellyttäen että neljännesvuosittaiseen aggregoituun taseeseen tietoja toimittavat eläkerahastot edustavat vähintään 85 prosenttia asianomaisen euroalueen jäsenvaltion kotimaisten eläkerahastojen kokonaisvaroista;

b)

Jollei 13 artiklasta muuta johdu, kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia pienimmille eläkerahastoille, jos eläkerahaston yhteenlasketut neljännesvuosittaiset varat ovat alle 25 miljoonaa euroa tai jos sillä on vähemmän kuin 100 vakuutettua perustuen viimeisimpään vuosittaiseen raportointiin tai – jos kyseessä on ensimmäisen raportointi – kansallisessa keskuspankissa tai kansallisessa toimivaltaisessa viranomaisessa saatavilla oleviin vuoden 2018 osalta raportoituihin tietoihin. Asianomainen kansallinen keskuspankki varmistaa, että neljännesvuosittaiseen aggregoituun taseeseen tietoja toimittavat eläkerahastot edustavat vähintään 80 prosenttia asianomaisen euroalueen jäsenvaltion kotimaisten eläkerahastojen kokonaisvaroista.

c)

Eläkerahaston, jolle on myönnetty a tai b alakohdan mukainen poikkeus 4 artiklan mukaisista tiedonantovaatimuksista, on kuitenkin noudatettava 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia raportointivaatimuksia vuosittain, niin että vuosittaiseen aggregoituun taseeseen sisältyvät eläkerahastot edustavat vähintään 95 prosenttia asianomaisen euroalueen jäsenvaltion kotimaisten eläkerahastojen kokonaisvaroista.

d)

Eläkerahasto, jolle on myönnetty a tai b alakohdan mukainen poikkeus, raportoi vähintään kokonaisvaroja koskevat tiedot velkapapereihin, osakkeisiin ja osuuksiin, sijoitusrahasto-osuuksiin ja muihin saamisiin ja velkoihin eriteltyinä vuositasolla.

e)

Kansalliset keskuspankit tarkistavat a, b ja c alakohdassa asetettujen ehtojen täyttymisen vuosittain hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa tehdä poikkeusten myöntämis- tai kumoamispäätöksiä, joita sovelletaan seuraavaa kalenterivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

2.   Eläkerahastot voivat halutessaan olla hyödyntämättä poikkeusta ja täyttää sen sijaan 4 artiklassa määritetyt tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset täysimääräisesti. Jos eläkerahasto tekee tällaisen päätöksen, se ei voi hyödyntää poikkeusta ilman asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumusta.

8 artikla

Toimitusajat

1.   Tiedonantajat toimittavat vaadittavat neljännesvuosittaiset tiedot asianomaiselle kansalliselle keskuspankille tai paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai molemmille viimeistään kymmenen viikkoa sen vuosineljänneksen päättymisen jälkeen, joihin tiedot liittyvät. Tämän jälkeen määräaikaa lyhennetään joka vuosi yhdellä viikolla siten, että se on vuoden 2022 osalta 7 viikkoa.

2.   Tiedonantajat toimittavat vaadittavat vuosittaiset tiedot asianomaiselle kansalliselle keskuspankille tai paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai molemmille viimeistään 20 viikkoa sen vuoden päättymisen jälkeen, joihin tiedot liittyvät. Tämän jälkeen määräaikaa lyhennetään joka vuosi kahdella viikolla siten, että se on vuoden 2022 osalta 14 viikkoa.

9 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja kansalliset tiedonantomenettelyt

1.   Tiedonantajien on noudatettava niihin sovellettavien tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia liitteessä III yksilöityjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä saadaan tarvittavat tilastotiedot ja että tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä III tarkoitetulla tavalla on mahdollista.

10 artikla

Sulautumiset, jakautumiset ja uudelleenjärjestelyt

Jos kyseessä on sulautuminen, jakautuminen tai muu uudelleenjärjestely, joka saattaa vaikuttaa tilastotietojen antamista koskevien velvollisuuksien täyttämiseen, asianomainen tiedonantaja ilmoittaa, heti sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen toteuttamisesta on tullut julkiseksi ja kohtuullisessa ajassa ennen kuin se tulee voimaan, asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, tai paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, suunnitelluista menettelyistä tässä asetuksessa asetettujen tilastovaatimusten täyttämiseksi.

11 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

Kansalliset keskuspankit käyttävät oikeuttaan tarkistaa tietoja, joita tiedonantajien edellytetään toimittavan tämän asetuksen perusteella, tai toimittaa tietojen pakollinen keruu, tämän rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää itse näitä oikeuksia. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä oikeutta erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä liitteessä III säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

12 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1.   Ensimmäiset raportoitavat neljännesvuosittaiset tiedot koskevat vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen varoja ja ensimmäiset raportoitavat vuosittaiset tiedot koskevat vuoden 2019 velkoja ja vakuutettuja. Nämä tiedot on raportoitava 8 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 7 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut eläkerahastot raportoivat varoja koskevat vuoden 2018 vuosittaiset tiedot kyseisten säännösten mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä.

3.   Kansalliset keskuspankit johtavat 4 artiklan 2 mukaiset eläkerahastojen velkoja koskevat neljännesvuosittaiset estimaatit vuodelta 2019 käyttäen vuoden 2018 velkoja koskevia vuosittaisia tietoja, jotka ovat saatavilla kansallisessa keskuspankissa tai kansallisessa toimivaltaisessa viranomaisessa.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

Jos kansallinen keskuspankki myöntää 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen poikkeuksen, asianomaisen kansallisen keskuspankin on varmistettava, että neljännesvuosittaiseen aggregoituun taseeseen tietoja toimittavat eläkerahastot edustavat vähintään 75 prosenttia asianomaisen euroalueen jäsenvaltion kotimaisten eläkerahastojen kokonaisvaroista ensimmäisestä raportoinnissa ja enintään siihen päivämäärän saakka, johon mennessä tiedonantajien on toimitettava vuoden 2022 tiedot 8 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä tammikuuta 2018.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2)  Lausunto annettu 26 päivänä syyskuuta 2017.

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1011/2012, annettu 17 päivänä lokakuuta 2012, arvopaperien omistusta koskevista tilastoista (EKP/2012/24) (EUVL L 305, 1.11.2012, s. 6).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(5)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1073/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/38) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 73).

(6)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1075/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/40) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 107).

(7)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1071/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitossektorin taseesta (EKP/2013/339) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 1).

(8)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1374/2014, annettu 28 päivänä marraskuuta 2014, tilastointiin liittyvistä vakuutuslaitosten tiedonantovaatimuksista (EKP/2014/50) (EUVL L 366, 20.12.2014, s. 36).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10).


LIITE I

TILASTOVAATIMUKSET

1 OSA

Yleiset tilastovaatimukset

1.

Varsinaisen tiedonantajien joukon on annettava seuraavat tilastotiedot neljännesvuosittain.

a)

ISIN-koodilliset arvopaperikohtaiset tiedot,

b)

ISIN-koodittomista arvopapereista joko arvopaperikohtaiset tai aggregoidut tiedot, instrumentti-/maturiteettiluokan ja vastapuolten mukaan eriteltyinä,

c)

muita saamisia kuin arvopapereita koskevat arvopaperikohtaiset tai aggregoidut tiedot, instrumentti-/maturiteettiluokan ja vastapuolten mukaan eriteltyinä.

2.

Aggregoidut tiedot on ilmoitettava kantoina ja asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti joko a) hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvina arvostusmuutoksina tai b) rahoitustaloustoimina.

3.

Lisäksi euroalueen jäsenvaltion alueella sijaitsevien eläkerahastojen on myös vuoittain toimitettava velkoja koskevat liitteessä II täsmennetyt tiedot.

4.

Asianomaiselle kansalliselle keskuspankille toimitettavat arvopaperikohtaiset tiedot on täsmennetty taulukossa 2.1 ISIN-koodillisten arvopapereiden osalta ja taulukossa 2.2 ISIN-koodittomien arvopapereiden osalta. Taulukoissa 1 a ja 1 c on täsmennetty neljännesvuosittainen tilastointiin liittyvä tiedonantovelvollisuus kantoja koskevien aggregoitujen tietojen sekä hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvia arvostusmuutoksia tai rahoitustaloustoimia koskevien aggregoitujen tietojen osalta. Taulukossa 1 b on täsmennetty vuosittainen tilastointiin liittyvä tiedonantovelvollisuus kantoja koskevien aggregoitujen tietojen sekä hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvia arvostusmuutoksia tai rahoitustaloustoimia koskevien aggregoitujen tietojen osalta. Eläkejärjestelmien vakuutettujen lukumäärää koskevat vuosittain raportoitavat tiedot on täsmennetty taulukossa 3.

2 OSA

Eläkerahastojen vastuuvelat

1.

Kun kyseessä on eläkerahastojen vastuuvelka, ja tiedot eivät ole suoraan saatavilla, tiedonantajat laskevat jäljempänä olevien vuosittaisten raportointivaatimusten osalta likiarvot asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti jotka perustuvat euroalueen tasolla mahdollisesti määriteltyihin yhteisiin parhaimpiin käytäntöihin:

eläkeoikeudet, jaoteltuina maksuperusteisiin järjestelmiin ja etuusperusteisiin järjestelmiin

arvostusmuutokset (valuuttakurssien muutokset mukaan luettuina) tai rahoitustaloustoimet kaikkien vaadittujen erittelyjen osalta, siten kuin taulukossa 1 b on esitetty.

2.

Kansalliset keskuspankit johtavat neljännesvuosittaiset likiarvot tiedoista, jotka tiedonantajat ovat vuositasolla toimittaneet.

3 OSA

Raportointitaulukot

Taulukko 1 a

VARAT

Kantatiedot ja arvostusmuutokset (ml. valuuttakurssimukautukset) tai rahoitustaloustoimet

Kuukausittain toimitettavat tiedot

 

Yhteensä

Kotimaa/Euroalueen jäsenvaltiot pl. kotimaa (yhteensä)

Ulkomaat (yhteensä)

 

Rahalaitokset (S.121 + S.122)

Muut kuin rahalaitokset (yhteensä)

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät (S. 125), rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 126) konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15)

VARAT yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.

Käteisraha ja talletukset (EKT 2010: F.21, F.22 ja F.29)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista siirtokelpoiset talletukset (EKT 2010: F.22)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Velkapaperit (EKT 2010: F.3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi mutta enintään 2 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Lainat (EKT 2010: F.4)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.

Osakkeet ja osuudet (EKT 2010: F.51)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeratut osakkeet (EKT 2010: F.511)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomat osakkeet (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.

Sijoitusrahasto-osuudet (EKT 2010: F.52)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahasto-osuudet (EKT 2010: F.521)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut – osuudet kuin rahamarkkinarahasto – osuudet (EKT 2010: F.522)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista joukkolainarahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista osakerahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista yhdistelmärahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista kiinteistörahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista hedgerahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut rahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Eläkerahastojen vastuuvelat (EKT 2010: F.6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan (EKT 2010: F.64)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

jälleenvakuutussopimuksista saatavat korvaukset (F.61)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7.

Johdannaiset (EKT 2010: F.7)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.

Muut saamiset ja velat (EKT 2010: F.8)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.

Muut kuin rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 1 b

VELAT

Kantatiedot ja arvostusmuutokset (ml. valuuttakurssimukautukset) tai rahoitustaloustoimet

Vuosittain  (1) toimitettavat tiedot

 

Yhteensä

Kotimaa/Euroalueen jäsenvaltiot pl. Kotimaa (yhteensä)

Ulkomaat (yhteensä)

 

Rahalaitokset (S.121 + S.122)

Muut kuin rahalaitokset - Yhteensä

 

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut

Yhteensä

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät (S. 125), rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 126) konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15) (4)

VELAT (yhteensä)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Saadut lainat (EKT 2010: F.4)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 5 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit (EKT 2010: F.3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12

Osakkeet ja osuudet (EKT 2010: F.5, F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Vakuutustekninen vastuuvelka (EKT 2010: F.6)  (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.1

Eläkeoikeudet (EKT 2010: F.63

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista maksuperusteiset järjestelmät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista etuusperusteiset järjestelmät (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.2

Eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan (EKT 2010: F.64)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.3

Oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin (EKT 2010; F.65)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14.

Johdannaiset (EKT 2010: F.71)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

15.

Muut saamiset ja velat (EKT 2010: F.8)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16

Nettovarallisuus (EKT 2010: B.90)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1 c

ERITTELY MAITTAIN

Kantatiedot ja arvostusmuutokset (ml. valuuttakurssimukautukset) tai rahoitustaloustoimet

Saamisia koskevat neljännesvuosittain raportoitavat tiedot ja velkoja koskevat vuosittain raportoitavat tiedot  (5)

 

Muut euroalueella olevat (pl. kotimaiset)

 

BE

DE

EE

IE

EL

ES

FR

IT

CY

LV

LT

LU

MT

NL

AT

PT

SI

SK

FI

VARAT yhteensä

Käteisraha ja talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit (EKT 2010: F.3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kotimaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet (EKT 2010: F.51)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeratut osakkeet (EKT 2010: F.511)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomat osakkeet (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteerattuja osakkeita (EKT 2010: F.511

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomia osakkeita (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteerattuja osakkeita (EKT 2010: F.511

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomia osakkeita (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahasto-osuudet (EKT 2010: F.52)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT (yhteensä)

Eläkeoikeudet (EKT 2010: F.63)  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Osallistumattomat jäsenvaltiot

 

BG

CZ

DK

HR

HU

PL

RO

SE

UK

VARAT (yhteensä)

Käteisraha ja talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit (EKT 2010: F.3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut kotimaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet (EKT 2010: F.51)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeratut osakkeet (EKT 2010: F.511)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomia osakkeita (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteerattuja osakkeita (EKT 2010: F.511

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomat osakkeet (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteerattuja osakkeita (EKT 2010: F.511

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomia osakkeita (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahasto-osuudet (EKT 2010: F.52)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT (yhteensä)

Eläkevastuut (EKT 2010; F.63)  (7)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Tärkeimmät vastapuolet Euroopan unionin ulkopuolella

 

Brasilia

Kanada

Kiina

Hong Kong

Intia

Japani

Venäjä

Sveitsi

US

EU:n toimielimet

Muut kansainväliset järjestöt

Offshore-rahoituskeskukset (ryhmänä)

VARAT yhteensä

Käteisraha ja talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Velkapaperit (EKT 2010: F.3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeet ja osuudet (EKT 2010: F.51)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeratut osakkeet (EKT 2010: F.511)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista noteeraamattomat osakkeet (EKT 2010: F.512)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista muut osuudet (EKT 2010: F.519)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahasto-osuudet (EKT 2010: F.52)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VELAT (yhteensä)

Eläkevastuut (EKT 2010: F.63)  (8)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2

Vaadittavat arvopaperikohtaiset tiedot

Jokaisesta arvopaperista instrumenttiluokissa ”velkapaperit”, ”osakkeet ja osuudet” ja ”sijoitusrahasto-osuudet” (sellaisina kuin ne on määritelty liitteessä II olevan 1 osan taulukossa A) on annettava tiedot taulukon 2.1 ja taulukon 2.2 kentissä seuraavien sääntöjen mukaisesti. Taulukko 2.1 koskee ISIN-koodillisia arvopapereita ja taulukko 2.2 ISIN-koodittomia arvopapereita.

Taulukko 2.1: ISIN-koodillisten arvopaperien omistus

Kussakin kentässä on raportoitava tiedot kustakin arvopaperista seuraavien sääntöjen mukaisesti:

1.

Kentän 1 tiedot on annettava.

2.

Jos asianomainen kansallinen keskuspankki ei kerää arvopaperikohtaisia tietoja taloustoimista suoraan, se antaa kenttien 2, 3 ja 4 osalta vain kahden kentän tiedot (eli joko kenttien 2 ja 3 tiedot, kenttien 2 ja 4 tiedot tai kenttien 3 ja 4 tiedot). Jos kentän 3 tiedot kerätään, on kerättävä myös kentän 3 b tiedot.

3.

Jos asianomainen kansallinen keskuspankki kerää arvopaperikohtaiset tiedot taloustoimista suoraan, sen on annettava myös seuraavien kenttien tiedot:

a)

kenttä 5; tai kentät 6 ja 7; ja

b)

kenttä 4; tai kentät 2 ja 3.

4.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia tiedonantajilta myös kenttien 8, 9, 10 ja 11 tietojen raportoimista.

5.

Asianomainen kansallinen keskuspankki varmistaa, että raportoidut tiedot kattavat 95 prosenttia ISIN-koodillisista arvopapereista, mutta kansallisen keskuspankin ei kuitenkaan tarvitse laajentaa kokonaisvarojen mukaista tiedonantajien joukkoa tapauksissa, joissa 7 artiklan mukaisia poikkeuksia on myönnetty.

Kenttä

Nimi

1

ISIN-koodi

2

Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo

3

Hinta

3 b

Hinnoitteluperuste

4

Kokonaismäärä markkina-arvoon

5

Rahoitustaloustoimet

6

Ostetut (varat) tai liikkeeseenlasketut (velat) arvopaperit

7

Myydyt (varat) tai lunastetut (velat) arvopaperit

8

Arvopaperin kirjauksen rahayksikkö

9

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

10

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

11

Arvopaperisijoitukset tai suorat sijoitukset

Taulukko 2.2: ISIN-koodittomien arvopaperien omistus

Kenttien tiedot on annettava joko a) arvopaperikohtaisesti tai b) yhdistämällä useampia arvopapereita yhdeksi eräksi.

Sovellettaessa a kohtaa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

1.

Kenttien 1, 12, 13, 14, 15 ja 17 tiedot raportoidaan.

2.

Jos asianomainen kansallinen keskuspankki ei kerää arvopaperikohtaisia tietoja taloustoimista suoraan, se antaa kenttien 2, 3 ja 4 osalta vain kahden kentän tiedot (eli joko kenttien 2 ja 3 tiedot, kenttien 2 ja 4 tiedot tai kenttien 3 ja 4 tiedot).

3.

Jos asianomainen kansallinen keskuspankki kerää arvopaperikohtaiset tiedot taloustoimista suoraan, sen on annettava myös seuraavien kenttien tiedot:

a)

kenttä 5; tai kenttä 6 ja 7; ja

b)

kenttä 4; tai kentät 2 ja 3.

4.

Jos 3 kentän tiedot kerätään, on kerättävä myös kentän 3 b tiedot.

5.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia tiedonantajilta myös kenttien 3 b, 8, 9, 10 ja 11 tietojen raportoimista.

Sovellettaessa b kohtaa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

1.

Kenttien 4, 12, 13, 14 ja 15 tiedot raportoidaan.

2.

Raportoidaan kentän 5 tiedot tai kentän 10 ja kentän 16 tiedot.

3.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia tiedonantajilta myös kenttien 8, 9, ja 11 tietojen raportoimista.

Kenttä

Nimi

1

Arvopaperin tunnistekoodi

2

Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo

3

Hinta

3 b

Hinnoitteluperuste

4

Kokonaismäärä markkina-arvoon

5

Rahoitustaloustoimet

6

Ostetut (varat) tai liikkeeseen lasketut (velat) arvopaperit

7

Myydyt (varat) tai lunastetut (velat) arvopaperit

8

Arvopaperin kirjauksen rahayksikkö

9

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

10

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

11

Arvopaperisijoitukset tai suorat sijoitukset

12

Instrumentti;

Velkapaperit (F.3)

Osakkeet ja osuudet (F.51)

joista noteeratut osakkeet (F.511)

joista noteeraamattomat osakkeet (F.512)

joista muut osuudet (F.519)

Sijoitusrahasto-osuudet (F.52)

joista rahamarkkinarahasto-osuudet (F.521)

joista muiden kuin rahamarkkinarahastojen osuudet (F.522)

13

Velkapapereiden liikkeeseenlasku- ja erääntymispäivä. Vaihtoehtoisesti erittely maturiteetin mukaan seuraavasti: alkuperäinen maturiteetti korkeintaan vuoden, vuodesta kahteen vuoteen, yli kaksi vuotta; sekä jäljellä oleva maturiteetti alle vuoden, vuodesta kahteen vuoteen, kahdesta viiteen vuoteen ja yli viisi vuotta.

14

Liikkeeseenlaskijan sektori tai alasektori:

Keskuspankit (S.121)

Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122)

Rahamarkkinarahastot (S.123)

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut rahoituksen välittäjät paitsi vakuutuslaitokset ja eläkerahastot; rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset; ja konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.125 + S.126 + S.127)

Vakuutuslaitokset (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Julkisyhteisöt (S.13)

Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15) (9)

15

Liikkeeseenlaskijan maa

16

Arvostusmuutokset

17

Jakopäivä (10) ja jakosuhde (11)

Taulukko 3

Eläkejärjestelmien vakuutettujen lukumäärä

Vuositasolla vaadittavat tiedot – vuoden lopun tiedot

 

Yhteensä

 

joista: aktiiviset vakuutetut

joista: vapaakirjan saaneet

joista: eläkkeensaajat

Vakuutettujen lukumäärä

 

 

 

 


(1)  Kansallisten keskuspankkien toimittamat estimaatit.

(2)  Henkivakuutukset voivat sisältyä vakuutusteknisen vastuuvelan kokonaismäärään.

(3)  Nimelliset maksuperusteiset järjestelmät ja yhdistelmäjärjestelmät luokitellaan etuusperusteisiksi järjestelmiksi.

(4)  Vain kotitalouksien kannalta relevantit etuudet (S.14).

(5)  Kansallisten keskuspankkien toimittamat estimaatit.

(6)  Kansallisten keskuspankkien toimittamat neljännesvuosittaiset estimaatit.

(7)  Kansallisten keskuspankkien toimittamat neljännesvuosittaiset estimaatit.

(8)  Kansallisten keskuspankkien toimittamat neljännesvuosittaiset estimaatit.

(9)  Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia varsinaisia tiedonantajia erittelemään alasektorit ”kotitaloudet” (S.14) ja ”kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt” (S.15).

(10)  Jakopäivällä tarkoitetaan päivää, jona viimeisin osakkeiden jakaminen tai yhdistäminen tapahtui. Osakkeiden jakaminen tarkoitta olemassa olevien osakkeiden jakamista, minkä seurauksena osakkeiden hinta laskee ja vastaavasti markkinoilla saatavilla olevien osakkeiden lukumäärä nousee samassa suhteessa. Osakkeiden yhdistämisen seurauksena osakkeiden hinta nousee ja markkinoilla saatavilla olevien osakkeiden lukumäärä laskee samassa suhteessa.

(11)  Jakosuhde on osakkeiden lukumäärä jakamisen jälkeen jaettuna osakkeiden lukumäärällä ennen jakamista.


LIITE II

MÄÄRITELMÄT

1 OSA

Instrumenttiluokkien määritelmät

1.

Tässä taulukossa on eri instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset vakiokuvaukset, jotka kansalliset keskuspankit mukauttavat kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti. Rahoitusinstrumenttien ja niiden kuvausten luettelot eivät ole tyhjentäviä. Määritelmät viittaavat asetuksella (EU) N:o 549/2013 vahvistettuun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (jäljempänä ’EKT 2010’).

2.

Joistain instrumenttiluokista edellytetään maturiteettierittelyjä. Nämä ovat: alkuperäinen maturiteetti eli maturiteetti liikkeeseenlaskun yhteydessä tarkoittaa rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen sitä ei voida lunastaa (esim. velkapaperit) tai jota aikaisemmasta lunastuksesta seuraa jonkinlainen seuraamus (esim. tietyntyyppiset talletukset).

3.

Rahoitussaamiset voidaan erotella toisistaan jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella. Saaminen on jälkimarkkinakelpoinen, jos sen omistajuus on helposti siirrettävissä yhdeltä yksiköltä toiselle luovutuksen tai nimisiirron avulla tai johdannaisten tapauksessa korvaamalla se vastakkaisella sopimuksella. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla voidaan käydä kauppaa, mutta jälkimarkkinakelpoisilla instrumenteilla käydään kauppaa pörssissä tai OTC-markkinoilla, vaikkei jälkimarkkinakelpoisuus edellytäkään varsinaista kaupankäyntiä.

Taulukko A

Eläkerahastojen varojen ja velkojen instrumenttiluokkien määritelmät

VARAT

Instrumenttiluokat

Pääpiirteiden kuvaukset

1.

Käteisraha ja talletukset

Eläkerahastojen rahalaitoksiin tallettamat liikkeessä olevat eurosetelit ja -kolikot sekä ulkomaiset setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksuissa ja talletuksissa. Näihin voivat kuulua yön yli -talletuksia, määräaikaistalletuksia, irtisanomisehtoisia talletuksia sekä takaisinmyyntisopimuksiin tai arvopaperilainaukseen käteisvakuutta vastaan liittyviä saamisia (tämä pätee ainoastaan jos vastapuoli on talletuksia vastaanottava yhteisö (EKT 2010 kohta 5.130)).

1.1

Siirtokelpoiset talletukset

Siirtokelpoiset talletukset ovat talletuksia, jotka ovat vaadittaessa välittömästi siirrettävissä maksujen suorittamiseksi muille talouden toimijoille käyttämällä jotakin yleisesti käytettyä maksuvälinettä, kuten esimerkiksi tilisiirtoa ja suoraveloitusta ja mahdollisesti myös luotto- tai maksukorttia, sähköisellä rahalla suoritettavia toimia, sekkejä, tilisiirtoa tai vastaavia maksutapoja ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja. Talletukset, joita voidaan käyttää vain käteisnostoihin ja/tai talletukset, joilta varoja voidaan nostaa tai siirtää vain saman tilinhaltijan toisen tilin kautta, ei sisällytetä siirtokelpoisiin talletuksiin.

2.

Velkapaperit

Hallussa olevat velkapaperit, jotka ovat velkatodistuksina toimivia jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla käydään yleensä kauppaa jälkimarkkinoilla. Ne voidaan korvata markkinoilla vastakkaisella sopimuksella ja ne eivät takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseenlaskevaan laitokseen.

Tämä luokka sisältää

hallussa olevat arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä tai -päivinä tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta,

lainat, jotka ovat muuttuneet jälkimarkkinakelpoisiksi järjestäytyneillä markkinoilla, eli siirretyt lainat sillä edellytyksellä, että on näyttöä jälkimarkkinakaupasta, kuten markkinatakaajien olemassaolosta, sekä osto- ja myyntitarjousten eroihin perustuvista rahoitusvarojen säännöllisistä noteerauksista. Jos nämä kriteerit eivät täyty ne luokitellaan luokkaan 3 ”Lainat” (ks. myös samassa luokassa ”siirretyt lainat”),

saamistodistuksina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla (ks. myös saamistodistuksina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla luokassa 3 ”Lainat”).

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainatut tai takaisinostosopimuksen perusteella myydyt arvopaperit pysyvät alkuperäisen omistajan taseessa (eikä niitä pidä siirtää väliaikaisen haltijan taseeseen), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus eikä ainoastaan mahdollisuus siihen. Mikäli väliaikainen haltija myy saamansa arvopaperit, myyntitapahtuma on kirjattava suorana arvopaperitransaktiona ja kirjattava väliaikaisen haltijan taseeseen arvopaperisalkun negatiivisena eränä.

3.

Lainat

Tässä tiedonkeruussa tämä luokka sisältää eläkerahastojen lainanottajille lainaamat varat tai eläkerahastojen hankkimat lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai jotka eivät perustu velkakirjoihin.

Tähän kuuluvat seuraavat erät:

hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit: hallussa olevat velkapaperit, jotka eivät ole siirtokelpoisia ja joilla ei voida käydä kauppaa jälkimarkkinoilla,

siirretyt lainat: lainat, joista on tosiasiallisesti tullut siirtokelpoisia, kirjataan luokkaan ”Lainat”, mikäli ei ole näyttöä siitä, että niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Muuten ne luokitellaan velkapapereihin (luokka 2),

velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat velkapapereita liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset on tyydytetty, joten ne ovat joiltain ominaisuuksiltaan osakkeiden ja osuuksien kaltaisia. Tilastoitaessa velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, luokitellaan joko lainoiksi tai velkapapereiksi instrumentin luonteen mukaan. Jos eläkerahaston hallussa olevat kaikenlaiset saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, esitetään tilastointia varten yhtenä lukuna, tämä luku sisällytetään luokkaan ”velkapaperit” sillä perusteella, että saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat useimmiten pikemminkin velkapapereiden kuin lainojen muodossa,

saamiset, jotka liittyvät takaisinmyyntisopimuksiin tai arvopaperilainaukseen käteisvakuutta vastaan (tämä pätee ainoastaan, jos vastapuoli ei ole talletuksia vastaanottava yhteisö (EKT 2010:n 5.130 kohta)) sen käteisrahan vastaerä, jonka tiedonantajat maksavat arvopapereista, jotka ne ostavat tiettyyn hintaan samalla sitoutuen myymään samat tai vastaavat arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana, tai jonka tiedonantaja maksaa lainatessaan arvopapereita käteisvakuutta vastaan.

Eläkerahastojen tekemät talletukset (jotka sisältyvät luokkaan 1) eivät sisälly tähän luokkaan.

4.

Osakkeet ja osuudet

Rahoitusvarat, jotka tuovat mukanaan omistajan oikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Yleensä tällaiset rahoitusvarat oikeuttavat hallussapitäjänsä osuuteen yrityksen tai yritysmäisen yhteisön voitosta sekä selvitystilassa nettovarojen osuuteen.

Tämä luokka sisältää listatut ja listaamattomat osakkeet ja osuudet.

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainattuja tai takaisinostosopimusten perusteella myytyjä osakkeita käsitellään luokan 2 ”velkapaperit” mukaisesti.

4.1

Noteeratut osakkeet

Jälkimarkkinoilla noteeratut osakkeet. Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Noteerattuja osakkeita kutsutaan myös listatuiksi osakkeiksi.

4.2

Noteeraamattomat osakkeet

Noteeraamattomat osakkeet ovat pörssissä noteeraamattomia osakkeita.

4.3

Muut osuudet

Muihin osuuksiin luetaan kaikenlaiset muut osuudet kuin noteeratut osakkeet ja noteeraamattomat osakkeet.

5.

Sijoitusrahasto-osuudet

Tämä luokka sisältää hallussa olevat rahamarkkinarahasto-osuudet ja muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen liikkeeseenlaskemat osuudet.

5.1

Rahamarkkinarahasto-osuudet

Hallussa olevat osuudet, joiden liikkeeseenlaskijan on asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 2 artiklassa tarkoitetut rahalaitokset.

5.2

Muut osuudet kuin rahamarkkinarahasto-osuudet

Hallussa olevat osuudet, joiden liikkeeseenlaskijana on muu sijoitusrahasto kuin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 1 artiklassa tarkoitettu rahamarkkinarahasto.

6.

Eläkerahastojen vastuuvelka

Tämä luokka sisältää

EKT 2010:n 5.186 ja 17.78 kohdan määritelmän mukaiset eläkerahaston vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan.

Eläkerahastojen eläkevastuisiin liittyvät rahoitussaamiset jälleenvakuutusyhtiöiltä (jälleenvakuutussopimuksista saatavat korvaukset).

7.

Johdannaiset

Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen liittyviä rahoitusinstrumentteja, joiden kautta tietyt rahoitusriskit voivat olla itsenäisinä kaupankäynnin kohteina rahoitusmarkkinoilla.

Tämä luokka sisältää

optiot

warrantit

futuurit

termiinit

swapit

luottojohdannaiset.

Johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvoonsa bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle.

Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin.

Johdannaiset voidaan kirjata nettoperusteisesti erilaisten arvostusmenetelmien mukaisesti. Jos saatavilla on ainoastaan nettopositiot tai jos positiot kirjataan muutoin kuin markkina-arvoon, raportoidaan nämä positiot.

Tähän luokkaan eivät kuulu johdannaiset, joita ei kansallisten sääntöjen mukaan kirjata taseeseen.

8.

Muut saamiset ja velat

Tämä on taseen vastaavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut saamiset”. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia tähän luokkaan sisältyvien tiettyjen alaerien ilmoittamista, kuten

osinkosaamiset,

talletuksille maksettavat kertyneet korot,

lainoille maksettavat kertyneet korot,

velkapapereille maksettavat kertyneet korot,

kertyneet vuokrasaamiset,

saamiset, jotka eivät liity varsinaiseen eläkerahastotoimintaan.

9.

Muut kuin rahoitusvarat

Muu aineellinen ja aineeton omaisuus kuin rahoitusvarat.

Tämä luokka sisältää asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, arvoesineet ja henkisen omaisuuden tuotteet, kuten tietokoneohjelmistot ja -tiedostot.


VELAT

Instrumenttiluokat

Pääpiirteiden kuvaukset

10.

Saadut lainat

Velkaerät, jotka eläkerahaston on maksettava velkojille ja jotka eivät perustu jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien liikkeeseenlaskuun. Tähän luokkaan kuuluvat:

lainat: eläkerahastoille annetut lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin

sen käteisrahan vastaerä, jonka eläkerahastot saavat arvopapereista, jotka ne myyvät tiettyyn hintaan samalla sitoutuen ostamaan samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana. Rahat, joita eläkerahastot saavat vastineeksi kolmannelle osapuolelle (”väliaikainen haltija”) siirretyistä arvopapereista, luokitellaan tähän erään, mikäli on olemassa kiinteä sitoumus käänteisoperaatiosta eikä ainoastaan mahdollisuus toteuttaa se. Tämä merkitsee sitä, että kaikki asianomaisiin arvopapereihin liittyvät riskit ja palkkiot kuuluvat operaation aikana edelleen eläkerahastolle

käteisvakuus, joka on saatu vastineeksi arvopaperilainauksen yhteydessä: rahat, joka on saatu vastineeksi arvopaperilainauksen yhteydessä: rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle käteisvakuutta vastaan tilapäisesti lainatuista arvopapereista

käteisvakuus, joka on saatu vastineeksi operaatioissa, joissa on siirretty väliaikaisesti kultaa vakuutta vastaan.

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Eläkerahaston liikkeeseen laskemat muut arvopaperit kuin osuudet, jotka yleensä ovat jälkimarkkinakelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen.

12.

Osakkeet ja osuudet

Ks. luokka 4.

13.

Vakuutustekninen vastuuvelka

Eläkerahaston pitämä pääoma vakuutettujen tulevien eläkevaateiden varalta.

13.1

joista eläkevastuut

Eläkerahaston pitämä pääoma eläkejärjestelmiensä tulevien vaateiden varalta.

Eläkevastuut, joista maksuperusteiset järjestelmät

Eläkerahaston pitämä pääoma maksuperusteisten järjestelmien vakuutettujen tulevien vaateiden varalta.

Maksuperusteisessa järjestelmässä maksettavat etuudet riippuvat eläkejärjestelmän ostamien omaisuuserien arvon kehityksestä. Makuperusteisen järjestelmän vastuu on rahaston omaisuuserien markkina-arvo.

Eläkevastuut, joista etuusperusteiset järjestelmät

Eläkerahaston pitämä pääoma etuusperusteisten järjestelmien vakuutettujen tulevien vaateiden varalta.

Etuusperusteisessä järjestelmässä osallistuville työntekijöille luvattujen eläke-etuuksien taso on etukäteen sovitun kaavan mukainen. Etuusperusteisen järjestelmän vastuu on luvattujen etuuksien arvo.

Nimelliset maksuperusteiset järjestelmät ja yhdistelmäjärjestelmät luokitellaan etuusperusteisiksi järjestelmiksi. (EKT 2010:n 17.59 kohta) Nimellinen maksuperusteinen järjestelmä muistuttaa maksuperusteista järjestelmää, mutta se sisältää taatun maksettavan vähimmäismäärän. Yhdistelmäjärjestelmissä on sekä etuusperusteinen että maksuperusteinen osuus. Järjestelmä luokitellaan yhdistelmäjärjestelmäksi joko siksi, että se sisältää sekä etuusperusperusteisen että maksuperusteisen järjestelmän ominaisuudet, tai siksi, että siinä yhdistyvät nimellinen maksuperusteinen järjestelmä ja etuusperusteinen tai maksuperusteinen järjestelmä.

13.2

Eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan

Ks. luokka 6.

13.3

Oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin

Tämä on EKT 2010:ssä kuvailtu etuudet ylittävä osa nettomaksuista, joka vastaa vakuutusjärjestelmän vastuiden lisäystä edunsaajia kohtaan.

14.

Johdannaiset

Ks. luokka 7.

15.

Muut saamiset ja velat

Tämä on taseen vastattavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut velat”. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia tähän luokkaan sisältyvien tiettyjen alaerien ilmoittamista, kuten

maksettavat määrät, jotka eivät liity varsinaiseen eläkerahastotoimintaan, esim. velat tavarantoimittajille, verovelat, maksamattomat palkat ja sosiaalimaksut,

varaukset kolmansille osapuolille olevia velkoja varten, esim. eläkkeet ja osingot,

arvopaperilainauksesta ilman käteisvakuutta aiheutuvat nettovelat,

arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä ja toimituksista aiheutuvat nettovelat,

veloille kertynyt korko.

16.

Nettovarallisuus

Tämä on taseen tasapainottava erä (B.90) (EKT 2010, 7.02 kohta). Taseeseen kirjatut varojen ja velkojen varannot arvotetaan soveltuviin hintoihin, eli yleensä taseajankohdan vallitseviin markkinahintoihin. Etuusperusteisessä järjestelmässä osallistuville työntekijöille luvattujen eläke-etuuksien taso on kuitenkin etukäteen sovitun kaavan mukainen. Etuusperusteisen järjestelmän vastuu on luvattujen etuuksien arvo, ja siksi nettovarallisuus voi etuusperusteisessa järjestelmässä olla muu kuin nolla.

Maksuperusteisessa järjestelmässä maksettavat etuudet riippuvat eläkejärjestelmän ostamien omaisuuserien arvon kehityksestä. Makuperusteisen järjestelmän vastuu on rahaston omaisuuserien markkina-arvo. Rahaston nettovarallisuus on aina nolla.

2 OSA

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määritelmät

Taulukko B

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määritelmät

Kenttä

Kuvaus

Arvopaperin tunnistekoodi

Koodi, jolla yksittäinen arvopaperi on tunnistettavissa, kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti (esim. kansallisen keskuspankin tunnistenumero, CUSIP, SEDOL). Tämän koodin on pysyttävä johdonmukaisena ajan kuluessa.

Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo

Arvopaperin yksiköiden lukumäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo, jos arvopaperin vaihdantaa käydään enemmän määrässä kuin yksiköissä, ilman kertynyttä korkoa.

Hinta

Arvopaperin kappalehinta tai, jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, prosenttiosuus aggregoidusta nimellisarvosta. Kansalliset keskuspankit voivat myös vaatia tietojen raportointia kertyneistä koroista tässä erässä.

Hinnoitteluperuste

Osoittaa onko arvopaperi noteerattu prosenteissa vai yksiköissä.

Kokonaismäärä

Arvopaperin kokonaismarkkina-arvo. Jos arvopaperilla käydään kauppaa kappaleittain, tämä arvo on arvopaperien kappalemäärä kerrottuna osuuksien kappalehinnalla. Jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, tämä arvo on aggregoitu nimellisarvo kerrottuna hinnalla, joka ilmaistaan nimellisarvon prosenttiosuutena.

Kansallisten keskuspankkien tulee periaatteessa vaatia kertyneet korot raportoitavaksi joko tässä positiossa tai erikseen. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin harkintansa mukaan olla vaatimatta tietoja kertyneistä koroista.

Rahoitustaloustoimet

Arvopaperin ostojen summa vähennettynä myyntien summalla (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai liikkeeseenlaskujen summa vähennettynä lunastusten summalla (vastattavaa-puolen arvopaperit) taloustoimen euromääräisen arvon mukaan kirjattuna.

Ostetut (varat) tai liikkeeseenlasketut (velat) arvopaperit

Arvopaperin ostojen (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai liikkeeseenlaskujen (vastattavaa-puolen arvopaperit) summa taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.

Myydyt (varat) tai lunastetut (velat) arvopaperit

Arvopaperin myyntien summa (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai lunastusten summa (vastattavaa-puolen arvopaperit) taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.

Arvopaperin kirjauksen rahayksikkö

Arvopaperin hinnan ja/tai liikkeessä olevan kannan rahayksikön ilmaisemiseksi käytetty ISO-koodi tai vastaava.

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

Muut volyymimuutokset arvopaperin omistuksessa, nimellisarvossa nimellisvaluutassa/kappalemäärissä tai euroissa.

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

Muut volyymimuutokset arvopaperin omistuksessa markkina-arvossa euroissa.

Arvopaperisijoitukset tai suorat sijoitukset

Maksutasetilaston luokittelun mukainen sijoituksen käyttötarkoitus (1).

Liikkeeseenlaskijan maa

Liikkeeseenlaskijan kotipaikka. Sijoitusrahasto-osuuksien tapauksessa liikkeeseenlaskijan maalla tarkoitetaan sijoitusrahaston eikä rahastonhoitajan kotipaikkaa.

3 OSA

Eläkejärjestelmien vakuutettujen lukumäärän kuvaus

Taulukko C

Eläkejärjestelmien vakuutettujen lukumäärän kuvaus

Luokka

Kuvaus

1.

Eläkejärjestelmien vakuutettujen lukumäärä (yhteensä)

Eläkejärjestelmien vakuutettujen kokonaislukumäärä. Tämä luku on aktiivisten vakuutettujen, vapaakirjan saaneiden sekä eläkkeensaajien summa.

Ks. luokat 2, 3 ja 4.

2.

joista aktiiviset vakuutetut

Eläkejärjestelmän aktiivisten vakuutettujen lukumäärä

Aktiivinen vakuutettu, joka suorittaa maksuja (ja/tai jonka puolesta suoritetaan maksuja) ja joka kartuttaa tai on kartuttanut varoja eikä ole vielä eläkkeellä.

3.

joista vapaakirjan saaneet

Vapaakirjan saaneiden vakuutettujen lukumäärä.

Vapaakirjan saaneet ovat vakuutettuja, jotka eivät enää suorita maksuja järjestelmään eivätkä kartuta etuuksia järjestelmässä, mutta jotka eivät vielä saa eläke-etuuksia kyseisestä järjestelmästä.

4.

joista eläkkeensaajia

Eläkejärjestelmän eläkkeensaajien lukumäärä

Eläkejärjestelmän eläkkeensaaja on vakuutettu, joka ei enää suorita maksuja järjestelmään eikä kartuta etuuksia järjestelmässä, ja joka saa eläke-etuuksia kyseisestä järjestelmästä.

4 OSA

Sektoreiden kuvaus

Sektoriluokitus perustuu EKT 2010:een. Taulukossa D on niiden sektoreiden yksityiskohtainen kuvaus, jotka kansallisten keskuspankkien on mukautettava kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti. Eurojärjestelmään kuuluvien jäsenvaltioiden alueella olevat vastapuolet eritellään niiden sektorin perusteella Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoinnissa käyttämien luettelojen mukaisesti ja käyttämällä vastapuolten tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, joita on EKP:n julkaisussa ”Monetary, Financial institutions and markets statistics sector manual: Guidance for the statistical classification of customers”.

Taulukko D

Sektoreiden kuvaus

Sektori

Kuvaus

1.

Rahalaitokset

Rahalaitosten määritelmä on asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa. Tämä sektori koostuu kansallisista keskuspankeista (S. 121), luottolaitoksista, siten kuin ne on määritelty unionin oikeudessa, rahamarkkinarahastoista, muista rahoituslaitoksista, joiden tehtävänä on ottaa vastaan talletuksia ja/tai talletusten läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntää luottoja ja/tai tehdä arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa ainakin taloudellisessa mielessä, sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoista, joiden pääasiallista toimintaa on rahoituksen välitys laskemalla sähköistä rahaa liikkeeseen (S.122).

2.

Julkisyhteisöt

Julkisyhteisösektoriin (S.13) luetaan kaikki institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, ja pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavat institutionaaliset yksiköt (EKT 2010, kohdat 2.111–2113).

3.

Muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

Muiden rahoituksen välittäjien kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot alasektori (S.125) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina (tai talletusten läheisinä vastineina), sijoitusrahasto-osuuksina tai liittyen vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin institutionaalisilta yksiköiltä. Asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) määritellyt erityisyhteisöt kuuluvat tähän alasektoriin (EKT 2010, kohdat 2.86–2.94).

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavien laitosten alasektori (S.126) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti harjoittavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja mutta eivät itse ole rahoituksen välittäjiä. Myös pääkonttorit, joiden kaikki tai useimmat tytäryhtiöt ovat rahoituslaitoksia, luokitellaan tähän alasektoriin (EKT 2010, kohdat 2.95–2.97).

Konserninsisäisten rahoitusyksiköiden ja rahanlainaajien alasektori (S.127) koostuu kaikista sellaisista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka eivät välitä rahoitusta eivätkä tuota rahoituksen välitystä avustavia palveluja ja joiden varoja tai velkoja ei valtaosin vaihdeta avoimilla markkinoilla. Tähän alasektoriin kuuluvat hallintayhtiöt, joiden hallussa on määräysvaltaan oikeuttavia osuuksia tytäryhtiöiden ryhmän pääomasta ja joiden pääasiallista toimintaa on ryhmän omistaminen ilman että ne tuottaisivat muita palveluja yrityksille, joiden pääoma on omistuksen kohteena, toisin sanoen hallintayhtiöt eivät hallinnoi eivätkä johda muita yksiköitä (EKT 2010, kohdat 2.98 ja 2.99).

4.

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot

Sijoitusrahastojen määritelmä on asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 1 artiklassa. Tämä alasektori koostuu kaikista yhteissijoitusyrityksistä, pl. rahamarkkinarahastot, jotka investoivat rahoitusvaroihin ja/tai muihin kuin rahoitusvaroihin, edellyttäen että tavoitteena on yleisöltä hankittujen varojen sijoittaminen (S.124).

5.

Vakuutuslaitokset

Vakuutuslaitosten (S.128) määritelmä on asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 1 artiklassa.

6.

Eläkerahastot

Eläkerahastojen (S.129) määritelmä on tämän asetuksen 1 artiklassa.

6.1

Eläkkeiden hallinnoijat

Eläkkeiden hallinnoijan määritelmä on tämän asetuksen 1 artiklassa.

7.

Yritykset

Yrityssektori (S.11) käsittää itsenäisinä oikeushenkilöinä pidettävät institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Tämä sektori sisältää myös muuta kuin rahoitustoimintaa harjoittavat yritysmäiset yhteisöt (EKT 2010, kohdat 2.45–2.50).

8.

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Kotitaloussektori (S.14) kattaa henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita tuottavina yrittäjinä (markkinatuottajina), jos tavaroiden ja palveluiden tuotanto ei ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös henkilöt tai henkilöryhmät tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten. Kotitaloussektoriin kuuluvat yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet, joilla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa – muut kuin yritysmäiset yhteisöt – ja jotka ovat markkinatuottajia (EKT 2010, kohdat 2.118–2.128).

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sektori (S.15) koostuu voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka ovat kotitalouksia palvelevia erillisiä juridisia yksiköitä ja yksityisiä markkinattomia tuottajia. Niiden pääasialliset varat ovat kuluttajakotitalouksilta saatuja käteis- tai luontoismuotoisia vapaaehtoisia maksuja, julkisyhteisöjen suorittamia maksuja ja omaisuustuloja (EKT 2010, kohdat 2.129 ja 2.130).

5 OSA

Rahoitustaloustoimien ja arvostusmuutosten kuvaukset

1.

’Rahoitustaloustoimilla’ tarkoitetaan taloustoimia, jotka johtuvat rahoitussaamisten tai -velkojen omistuksen perustamisesta, lakkauttamisesta tai muuttamisesta. Nämä taloustoimet määritellään jakson lopun raportointipäivien kantatietojen erotukseksi, kun siitä on poistettu (hintojen tai valuuttakurssien muutoksista johtuvista) ”arvostusmuutoksista” ja ”luokitusten muutoksista ja muista vastaavista järjestelyistä” aiheutuvat muutokset. EKP tarvitsee taloustoimia koskevien tietojen keräämiseksi muutoksia koskevia tilastotietoja, jotka kattavat erät ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt” sekä ”hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset”.

2.

’Arvostusmuutoksilla’ tarkoitetaan sellaisia muutoksia saamisten ja velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat muutoksista saamisten ja velkojen hinnassa ja/tai valuuttakurssien muutosten vaikutuksista valuuttamääräisten saamisten ja velkojen euromääräiseen arvoon. Hintojen muutoksista johtuvat arvostusmuutokset tarkoittavat sellaisia muutoksia saamisten/velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat muutoksista saamisten/velkojen kauppahinnoissa tai noteeratuissa hinnoissa. Hintojen muutoksista johtuvat arvostusmuutokset kattavat myös hallussapitovoitot ja -tappiot, eli kauden lopun kantatietojen arvossa ajan myötä tapahtuvat muutokset, jotka johtuvat siitä, että kirjattaessa käytetty viitearvo muuttuu. Kauden lopun raportointipäivien välillä tapahtuvat valuuttakurssien liikkeet suhteessa euroon johtavat valuuttamääräisten saamisten ja velkojen euromääräisen arvon muutoksiin. Koska nämä muutokset näkyvät hallussapitovoittoina tai -tappioina, eivätkä johdu rahoitustaloustoimista, niiden vaikutukset on poistettava taloustoimia koskevista tiedoista. Arvostusmuutokset sisältävät periaatteessa myös arvon muutokset, jotka johtuvat saamisia/velkoja koskevista taloustoimista eli toteutuneista voitoista/tappioista; tältä osin esiintyy kuitenkin poikkeavia kansallisia käytäntöjä.

3.

Luottotappiot ja arvonalennukset tarkoittavat taseeseen kirjatun lainan arvon alenemista tapauksissa, joissa laina katsotaan olevan arvoton saaminen (luottotappio) tai todetaan, että lainaa ei saada kokonaan takaisin (arvonalennus). Luottotappiot/arvonalennukset, jotka kirjataan myytäessä tai siirrettäessä lainoja kolmannelle osapuolelle, otetaan myös huomioon, jos ne ovat todennettavissa.


(1)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2011/23, annettu 9 päivänä joulukuuta 2011, ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista (EUVL L 65, 3.3.2012, s. 1).


LIITE III

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISEN TIEDONANTAJIEN JOUKON ON NOUDATETTAVA

Tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen tilastointiin liittyviä Euroopan keskuspankin (EKP) tiedonantovaatimuksia.

1.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tiedot on toimitettava oikea-aikaisesti ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen mukaisesti;

b)

tilastotiedot tulee esittää asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemien teknisten raportointivaatimusten mukaisessa muodossa.

c)

tiedonantajan on toimitettava yhden tai useamman yhteyshenkilön tiedot asianomaiselle kansalliselle keskuspankille;

d)

tiedonantajien on noudatettava teknisiä erittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

e)

arvopaperikohtaisessa raportoinnissa tiedonantajien on asianomaisen kansallisen keskuspankin pyynnöstä annettava lisätietoja (esim. liikkeeseenlaskijan nimi, liikkeeseenlaskun päivämäärä) sellaisten arvopapereiden tunnistamiseksi, joiden tunnistekoodi on virheellinen tai joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia.

2.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tilastotiedoissa ei saa olla virheitä: kaikki lineaariset rajoitteet tulee täyttää (esimerkiksi välisummien ja loppusummien tulee täsmätä),

b)

tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

c)

tilastotietojen on oltava täydellisiä, eikä niissä saa olla jatkuvia ja rakenteellisia puutteita; puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, ja ne on soveltuvin osin toimitettava mahdollisimman pian;

d)

tiedonantajien on noudatettava asianomaisen kansallisen keskuspankin antamia ohjeita tietomääristä, lukujen pyöristämisestä ja desimaalien määrästä tietojen teknistä siirtoa varten.

3.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

a)

tilastotietojen tulee vastata tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

b)

jos näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien on säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten välisiä eroja.

c)

tiedonantajien on pystyttävä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.

Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset:

EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitys.


PÄÄTÖKSET

17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/31


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/232,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2018,

Belgian biosidivalmisteiden VectoMax G ja Aqua-K-Othrine markkinoilla saataville asettamisen ja käytön osalta toteuttamien toimenpiteiden jatkamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 759)

(Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 55 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Belgia hyväksyi 3 päivänä toukokuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti päätöksen, jolla sallittiin 31 päivään lokakuuta 2017 asti biosidivalmisteiden VectoMax G ja Aqua-K-Othrine asettaminen saataville markkinoilla ja käyttö Flanderin alueella, jotta voitiin torjua eksoottisten tulokaslajeihin kuuluvien hyttysten (suku Aedes) toukkia ja aikuisia, jäljempänä ’hyttyset’, ja niiden mahdollisia uusia Flanderin alueella havaittuja kantoja Belgiassa ”MEMO”-nimellä tunnetun eksoottisten hyttysten seurantahankkeen, jäljempänä ’toimenpide’, puitteissa. Belgia ilmoitti viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille toimistaan ja niiden perusteluista asetuksen 55 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(2)

VectoMax G sisältää bakteerin Bacillus thuringiensis subsp. israelensis, serotyyppi H14, kantaa AM65-52 ja bakteerin Bacillus sphaericus subsp. 2362, kantaa ABTS-1743, jäljempänä ’Bacillus thuringiensis israelensis’ ja ’Bacillus sphaericus’, tehoaineina ja Aqua-K-Othrine sisältää deltametriiniä tehoaineena, ja ne on kaikki tarkoitettu käytettäväksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V määritellyssä valmisteryhmässä 18. Belgian toimittamien tietojen mukaan toimenpide oli välttämätön kansanterveyden suojelemiseksi, koska kyseiset hyttyset, joita on löydetty Belgiasta kahdesta paikasta Itä-Flanderin maakunnasta, voivat levittää denguekuumeen ja chikungunyan kaltaisia tauteja, ja niiden mahdollinen leviäminen olisi estettävä niin hyvin ja aikaisin kuin on mahdollista.

(3)

Komissio sai Belgialta 27 päivänä syyskuuta 2017 perustellun pyynnön toimenpiteen jatkamiseksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. Perusteltu pyyntö tehtiin hyttysten kansanterveydelle aiheuttamasta uhkasta johtuvan huolen pohjalta. Koska hyttysten tunnistettujen kantojen torjuntakampanjaa Belgiassa ei ole vielä saatettu päätökseen ja koska MEMO-seurantahanke on edelleen käynnissä, edellä mainittuja valmisteita tarvitaan edelleen Flanderin alueella tunnistettujen ja siellä mahdollisesti havaittavien uusien hyttyskantojen torjumiseksi, koska Belgiassa ei ole saatavilla asianmukaisia vaihtoehtoisia valmisteita.

(4)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus toteaa, että tulokaslajeihin kuuluvien hyttysten (suku Aedes mukaan luettuna) maailmanlaajuinen leviäminen erityisesti ihmisen toiminnan kautta on ollut hälyttävää ja siitä saattaa kehittyä vakava terveysuhka.

(5)

Koska hyttysiä ei saada torjuttua muilla keinoilla, ja asianmukaisen torjunnan puuttuminen voisi aiheuttaa vaaraa kansanterveydelle, on aiheellista sallia Belgian jatkaa toimenpidettä enintään 550 päivän ajan tietyin edellytyksin.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Belgia voi jatkaa enintään 550 päivän ajan toimenpidettä, joka liittyy biosidivalmisteiden VectoMax G ja Aqua-K-Othrine asettamiseen saataville markkinoilla ja niiden käyttöön asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V määritellyssä valmisteryhmässä 18 tauteja levittävien hyttysten torjuntaan varmistaen, että kyseisiä valmisteita käyttävät ainoastaan sertifioidut toimijat toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.


17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/33


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/233,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2018,

kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien hyväksymisestä annetun päätöksen 2011/163/EU muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 818)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/23/EY (1) ja erityisesti sen 29 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 96/23/EY vahvistetaan tarkastusmenettelyt, jotka koskevat sen liitteessä I tarkoitettuja aineita ja jäämäryhmiä. Mainitun direktiivin 29 artiklassa edellytetään, että kolmannet maat, joista jäsenvaltiot saavat tuoda mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita, toimittavat jäämiä koskevan valvontasuunnitelman, joka sisältää vaadittavat takeet, jäljempänä ’suunnitelma’. Suunnitelmaa olisi sovellettava vähintään mainitussa liitteessä I lueteltuihin jäämäryhmiin ja aineisiin.

(2)

Komission päätöksellä 2011/163/EU (2) hyväksytään tiettyjen kolmansien maiden toimittamat suunnitelmat, jotka koskevat tiettyjä kyseisen päätöksen liitteessä, jäljempänä ’luettelo’, lueteltuja eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita.

(3)

Andorra ei ole toimittanut jäämiä koskevaa valvontasuunnitelmaa kotimaassa tuotettujen sikojen osalta, mutta se on kuitenkin toimittanut siasta saatavien raaka-aineiden osalta takeet siitä, että ne ovat peräisin joko jäsenvaltioista tai kolmansista maista, jotka on hyväksytty viemään tällaisia raaka-aineita Euroopan unioniin. Luetteloon olisi tämän vuoksi lisättävä sikojen osalta Andorraa koskeva kohta asianmukaisine alaviitteineen.

(4)

Burkina Faso on toimittanut komissiolle hunajaa koskevan suunnitelman. Kyseinen suunnitelma tarjoaa riittävät takeet, ja se olisi hyväksyttävä. Sen vuoksi luetteloon olisi lisättävä Burkina Fasoa koskeva kohta hunajan osalta.

(5)

Benin on toimittanut komissiolle hunajaa koskevan suunnitelman. Kyseinen suunnitelma tarjoaa riittävät takeet, ja se olisi hyväksyttävä. Sen vuoksi luetteloon olisi lisättävä Beniniä koskeva kohta hunajan osalta.

(6)

Mauritius ei ole toimittanut jäämiä koskevaa valvontasuunnitelmaa kotimaisen hunajan osalta, mutta se on kuitenkin toimittanut hunajan raaka-aineiden osalta takeet siitä, että ne ovat peräisin joko jäsenvaltioista tai kolmansista maista, jotka on hyväksytty viemään tällaisia raaka-aineita Euroopan unioniin. Luetteloon olisi tämän vuoksi lisättävä hunajan osalta Mauritiusta koskeva kohta asianmukaisine alaviitteineen.

(7)

San Marino on toimittanut komissiolle maitoa koskevan suunnitelman. Kyseinen suunnitelma tarjoaa riittävät takeet, ja se olisi hyväksyttävä. Sen vuoksi luetteloon olisi lisättävä San Marinoa koskeva kohta maidon osalta.

(8)

Etelä-Afrikka sisältyy tällä hetkellä luetteloon tarhatun riistan osalta. Komission yksiköiden Etelä-Afrikassa tekemän viimeisimmän tarkastuksen yhteydessä todettiin kuitenkin puutteita Etelä-Afrikan viranomaisten valmiuksissa suorittaa luotettavia tarhatun riistan tarkastuksia. Sen vuoksi Etelä-Afrikkaa koskeva merkintä olisi poistettava tarhatun riistan osalta luettelosta. Asiasta on ilmoitettu Etelä-Afrikalle.

(9)

Zimbabwe sisältyy tällä hetkellä luetteloon vesiviljelytuotteiden ja tarhatun riistan osalta. Zimbabwe ei ole kuitenkaan toimittanut direktiivin 96/23/EY 29 artiklassa edellytettyä suunnitelmaa ja on ilmoittanut, että jäämien testausta ei nykyisin tehdä eikä sitä oleteta toteutettavan, eikä vesiviljelytuotteiden vientiä Euroopan unioniin voi enää tapahtua. Sen vuoksi Zimbabwea koskeva merkintä olisi poistettava vesiviljelytuotteiden ja tarhatun riistan osalta luettelosta. Asiasta on ilmoitettu Zimbabwelle.

(10)

Kaupalle aiheutuvien häiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä siirtymäkausista, jotka kattavat sellaiset kyseeseen tulevat lähetykset Etelä-Afrikasta ja Zimbabwesta, jotka on lähetetty unioniin ennen tämän päätöksen ensimmäistä soveltamispäivää.

(11)

Sen vuoksi päätöstä 2011/163/EU olisi muutettava.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2011/163/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Siirtymäkauden ajan 15 päivään huhtikuuta 2018 jäsenvaltioiden on hyväksyttävä Etelä-Afrikasta ja Zimbabwesta tulevat tarhatun riistan lähetykset sillä edellytyksellä, että tuoja voi osoittaa, että tällaiset lähetykset oli sertifioitu ja lähetetty unioniin ennen 1 päivää maaliskuuta 2018 päätöksen 2011/163/EU mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10.

(2)  Komission päätös 2011/163/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2011, kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien hyväksymisestä (EUVL L 70, 17.3.2011, s. 40).


LIITE

LIITE

ISO2-koodi

Maa

Naudat

Lampaat/vuohet

Siat

Hevoset

Siipikarja

Vesiviljelytuotteet

Maito

Munat

Kanit

Luonnonvarainen riista

Tarhattu riista

Hunaja

AD

Andorra

X

X

X (3)

X

 

 

 

 

 

 

 

X

AE

Yhdistyneet arabiemiirikunnat

 

 

 

 

 

X (3)

X (1)

 

 

 

 

 

AL

Albania

 

X

 

 

 

X

 

X

 

 

 

 

AM

Armenia

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

AR

Argentiina

X

X

 

X

X

X

X

X

X

X

X

X

AU

Australia

X

X

 

X

 

X

X

 

 

X

X

X

BA

Bosnia ja Hertsegovina

 

 

 

 

X

X

X

X

 

 

 

X

BD

Bangladesh

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

BF

Burkina Faso

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

BJ

Benin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

BN

Brunei

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

BR

Brasilia

X

 

 

X

X

X

 

 

 

 

 

X

BW

Botswana

X

 

 

X

 

 

 

 

 

 

X

 

BY

Valko-Venäjä

 

 

 

X (2)

 

X

X

X

 

 

 

 

BZ

Belize

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

CA

Kanada

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

CH

Sveitsi

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

CL

Chile

X

X

X

 

X

X

X

 

 

X

 

X

CM

Kamerun

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

CN

Kiina

 

 

 

 

X

X

 

X

X

 

 

X

CO

Kolumbia

 

 

 

 

 

X

X

 

 

 

 

 

CR

Costa Rica

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

CU

Kuuba

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

DO

Dominikaaninen tasavalta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

EC

Ecuador

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

ET

Etiopia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

FK

Falklandinsaaret

X

X

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

FO

Färsaaret

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

GE

Georgia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

GH

Ghana

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

GL

Grönlanti

 

X

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

GT

Guatemala

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

HN

Honduras

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

ID

Indonesia

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

IL

Israel (7)

 

 

 

 

X

X

X

X

 

 

X

X

IN

Intia

 

 

 

 

 

X

 

X

 

 

 

X

IR

Iran

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

JM

Jamaika

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

JP

Japani

X

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

KE

Kenia

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

KG

Kirgisia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

KR

Etelä-Korea

 

 

 

 

X

X

 

 

 

 

 

 

LK

Sri Lanka

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

MA

Marokko

 

 

 

 

X

X

 

 

 

 

 

 

MD

Moldova

 

 

 

 

X

X

 

X

 

 

 

X

ME

Montenegro

X

X

X

 

X

X

X

X

 

 

 

X

MG

Madagaskar

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

MK

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (4)

X

X

X

 

X

X

X

X

 

X

 

X

MM

Myanmar/Burma

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

MU

Mauritius

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X (3)

MX

Meksiko

 

 

 

 

 

X

 

X

 

 

 

X

MY

Malesia

 

 

 

 

X (3)

X

 

 

 

 

 

 

MZ

Mosambik

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

NA

Namibia

X

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NC

Uusi-Kaledonia

X (3)

 

 

 

 

X

 

 

 

X

X

X

NI

Nicaragua

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

NZ

Uusi-Seelanti

X

X

 

X

 

X

X

 

 

X

X

X

PA

Panama

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

PE

Peru

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

PH

Filippiinit

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

PM

Saint-Pierre ja Miquelon

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

PN

Pitcairn

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

PY

Paraguay

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

RS

Serbia (5)

X

X

X

X (2)

X

X

X

X

 

X

 

X

RU

Venäjä

X

X

X

 

X

 

X

X

 

 

X (6)

X

RW

Ruanda

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

SA

Saudi-Arabia

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

SG

Singapore

X (3)

X (3)

X (3)

X (8)

X (3)

X

X (3)

 

 

X (8)

X (8)

 

SM

San Marino

X

 

X (3)

 

 

 

X

 

 

 

 

X

SR

Suriname

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

SV

El Salvador

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

SZ

Swazimaa

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TH

Thaimaa

 

 

 

 

X

X

 

 

 

 

 

X

TN

Tunisia

 

 

 

 

X

X

 

 

 

X

 

 

TR

Turkki

 

 

 

 

X

X

X

X

 

 

 

X

TW

Taiwan

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

TZ

Tansania

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

UA

Ukraina

X

 

X

 

X

X

X

X

X

 

 

X

UG

Uganda

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

US

Yhdysvallat

X

X

X

 

X

X

X

X

X

X

X

X

UY

Uruguay

X

X

 

X

 

X

X

 

 

X

 

X

VE

Venezuela

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

VN

Vietnam

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

X

ZA

Etelä-Afrikka

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

ZM

Sambia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X


(1)  Ainoastaan kamelinmaito.

(2)  Elävien hevoseläinten vienti unioniin teurastettaviksi (ainoastaan elintarviketuotannossa käytettävät eläimet).

(3)  Kolmannet maat, joiden käyttämä raaka-aine tulee 2 artiklan mukaisesti ainoastaan joko unionin jäsenvaltioista tai muista kolmansista maista, jotka on hyväksytty tuomaan tällaista raaka-ainetta unioniin.

(4)  Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia; maan lopullinen nimi hyväksytään Yhdistyneissä kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi.

(5)  Lukuun ottamatta Kosovoa (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen).

(6)  Ainoastaan Murmanskin ja Jamalo-Nenetsin alueilta peräisin olevat porot.

(7)  Jäljempänä tällä tarkoitetaan Israelin valtiota, pois luettuina Israelin kesäkuusta 1967 hallinnoimat alueet eli Golanin kukkulat, Gazan alue, Itä-Jerusalem ja muu Länsiranta.

(8)  Ainoastaan tuore liha, joka on peräisin Uudesta-Seelannista, jonka määränpäänä on unioni ja joka puretaan, uudelleenlastataan ja kauttakuljetetaan – varastointi mukaan luettuna tai ilman varastointia – Singaporen kautta.


SUOSITUKSET

17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/40


KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/234,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2018,

vuonna 2019 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 10 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla.

(2)

SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.

(3)

SEU-sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan mukaan Eurooppa-neuvoston on otettava Euroopan parlamentin vaalit huomioon ehdottaessaan henkilöä Euroopan komission puheenjohtajaksi.

(4)

Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaista luonnetta on korostettava ja vaalijärjestelyjä tehostettava. Siksi on tarpeen, että hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 vaaleja saatetaan ajan tasalle ja täydennetään eräitä kohtia komission suosituksessa 2013/142/EU (1).

(5)

On olennaisen tärkeää vahvistaa EU:n demokraattista hyväksyttävyyttä ja varmistaa kansalaisten osallistuminen poliittiseen elämään Euroopan tasolla. Kansalaiset olisivat valmiimpia käyttämään äänioikeuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa, jos he tietäisivät enemmän siitä, miten EU:n politiikka vaikuttaa heidän arkielämäänsä, ja jos he voisivat luottaa siihen, että heillä on sananvaltaa unionin tärkeimpiin valintoihin, kuten siihen, keitä valitaan EU:n toimielinten johtoon tai mitkä ovat unionin tulevat painopistealat.

(6)

Tarve lisätä vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä vaikuttaa myös komissioon. Komissio on tarkistanut jäsentensä toimintasääntöjä (2). Uusien sääntöjen mukaan komission jäsenet voivat asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa ilman että heidän tarvitsee ottaa virkavapaata tehtävästään. Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen ao. säännöksiä on tarkistettu tämän muutoksen huomioonottamiseksi (3).

(7)

EU:n tasolla päätetty politiikka vaikuttaa suoraan kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja tuntuu paikallisella tasolla. Jotta kansalaiset voivat tehdä valintansa Euroopan parlamentin vaaleissa, heidän on tiedettävä, mistä EU:n tasolla päätetään. Se, että EU-asiat tuodaan lähelle kansalaisia, rohkaisee heitä osallistumaan demokraattisin keinoin EU:n poliittiseen päätöksentekoon. Nykyinen komissio on vuoden 2015 tammikuusta lähtien järjestänyt 478 kansalaiskeskustelua. Niitä on pidetty kaikissa jäsenvaltioissa. Tilaisuuksia on järjestetty myös yhteistyössä muiden instituutioiden, kuten Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa. Komissio aikoo helmikuun 2018 ja vuoden 2019 toukokuun 9 päivän välisenä aikana järjestää joko itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa vielä noin 500 kansalaiskeskustelua lisää. Yhteistyökumppaneina on jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia, Euroopan parlamentti ja muita EU:n toimielimiä.

(8)

Useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet olevansa valmiita käymään laajaa julkista keskustelua Euroopan tulevaisuudesta, ja tällainen kansallinen vuoropuhelu on jo käynnissä monissa jäsenvaltioissa. Kun jäsenvaltiot kaikkialla Euroopassa pyrkivät saamaan kansalaisensa mukaan keskusteluun ja järjestävät EU-aiheisia tilaisuuksia (joiden järjestämisessä otetaan huomioon maan poliittiset rakenteet ja käytännöt), jäsenvaltioilla on tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, että vaaleissa annetut äänet ovat tärkeitä, sillä niiden perusteella ratkaistaan, mikä näkemys edistää parhaiten Euroopan yhdentymishanketta. Tilaisuudet olisi järjestettävä 23 päivänä helmikuuta 2018 pidettävän EU-johtajien kokouksen ja Sibiussa 9 päivänä toukokuuta 2019 pidettävän huippukokouksen välisenä aikana. Sibiun kokous, jossa valtion- ja hallitusten päämiesten odotetaan esittävän päätelmänsä unionin seuraavista toimista, ajoittuu juuri Euroopan parlamentin vaalien edelle.

(9)

Euroopan tason poliittiset puolueet ovat olennaisen tärkeitä, sillä ne rakentavat eurooppalaista poliittista tietoisuutta, kannustavat äänestäjiä vaaliuurnille ja ilmaisevat unionin kansalaisten tahtoa. Niiden asema voisi olla tässä työssä vieläkin vankempi, mutta se edellyttää, että ne ovat tulevina kuukausina yhteydessä jäsenpuolueisiinsa ja kansalaisyhteiskuntaan ja lisäävät tietämystä Euroopan tulevista vaihtoehdoista sekä siitä, mitä kansalaisten intressejä ne ajavat.

(10)

Järjestelmä, jossa komission puheenjohtajan valintaa varten nimetään kärkiehdokkaita (Spitzenkandidaten), oli ensimmäistä kertaa käytössä vuonna 2014 järjestetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

(11)

Tämä prosessi on osaltaan lisännyt unionin tehokkuutta samoin kuin vahvistanut sen demokraattista hyväksyttävyyttä, joka perustuu kahteen pilariin eli kansalaisten suoraan edustukseen Euroopan parlamentissa ja heidän välilliseen edustukseensa Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa jäsenvaltioiden hallitusten kautta. Prosessi on osaltaan myös lisännyt komission vastuuvelvollisuutta. Tämä kehitys on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan mukaista. Kärkiehdokasjärjestelmää olisi edelleen hyödynnettävä ja parannettava vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa.

(12)

Euroopan tason poliittisten puolueiden ja kansallisten puolueiden olisi ilmoitettava hyvissä ajoin ennen vaalikampanjan alkua ja mieluiten vuoden 2018 loppuun mennessä ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi. Niiden olisi annettava selostus kyseisen ehdokkaan omasta ohjelmasta mieluiten vuoden 2019 alkupuolella. Tällä tavalla tulisi selvemmin näkyviin se, että unionin kansalaisen tietylle puolueelle europarlamenttivaaleissa antama ääni, tuon puolueen kannattama puheenjohtajaehdokas ja tämän näkemys Euroopan tulevaisuudesta ovat yhteydessä toisiinsa.

(13)

Euroopan tason poliittiset puolueet ja niiden jäsenpuolueet voisivat entisestään vahvistaa tätä prosessia, jos ne valitsisivat kärkiehdokkaansa avoimella ja osallistavalla tavalla, esimerkiksi eräänlaisilla esivaaleilla. Tämän myötä ehdokasvalinta myös herättäisi enemmän huomiota ja äänestäjät saataisiin liikkeelle.

(14)

Euroopan tason poliittisille puolueille annetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan 2 kohdassa keskeisen tärkeä asema. Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussäännöistä ja rahoituksesta säädetään EU:n tasolla. Komissio on ehdottanut, että näitä sääntöjä muutetaan ennen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja (4). Tarkoituksena on lisätä Euroopan tason poliittisten puolueiden läpinäkyvyyttä, valvontaa ja demokraattista vastuuvelvollisuutta. Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen ehtona olisi erityisesti se, että kansalliset puolueet, jotka ovat jonkin Euroopan tason poliittisen puolueen jäseniä, asettavat eurooppalaisen kattopuolueensa logon näkyvästi esille ja tekevät tunnetuksi sen ohjelmaa. Kansalaisten olisi alusta lähtien saatava selkeää ja merkityksellistä tietoa, jotta he voivat ymmärtää, miten annettu ääni vaikuttaa kattopuoluetasolla. Puolueiden tapahtumat, kuten puoluekokoukset, sekä vaalikampanjat ovat osuva ja tehokas tapa tiedottaa näistä yhteyksistä ja antaa niille näkyvyyttä.

(15)

Kun europarlamenttivaalien kampanjat käynnistyvät paljon aiempaa aikaisemmin ja kun kansalliset poliittiset puolueet tekevät tiettäväksi jo ennen kampanjaa, mihin eurooppalaiseen puolueryhmään ne kuuluvat, vaalien eurooppalainen ulottuvuus epäilemättä vahvistuu.

(16)

Euroopan tason poliittisia puolueita kehotetaan tekemään selväksi jo ennen kampanjan aloittamista ja mieluiten siinä vaiheessa kun ne julkistavat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi, mihin Euroopan parlamentin poliittiseen ryhmään ne aikovat liittyä tai minkä ryhmän ne aikovat perustaa seuraavalla vaalikaudella. Euroopan tason poliittisten puolueiden on tällöin syytä ottaa huomioon erityispiirteet, jotka liittyvät jäsenvaltioiden puoluepoliittiseen tilanteeseen. Kun suunnitelmat tulevasta poliittisesta ryhmästä kerrotaan, kansallisten puolueiden, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien väliset yhteydet tulevat entistä selvemmin näkyville.

(17)

Jäsenvaltiot voivat europarlamenttivaalien kampanjoinnin yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan myös vaaleissa käytettävissä äänestyslipuissa edistää tiedonsaantia kansallisten puolueiden yhteyksistä Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja näin lisätä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden puolueohjelmien näkyvyyttä koko vaaliprosessissa.

(18)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla, samoin kuin Neuvoston direktiivin 93/109/EY (5) mukaan, unionin kansalaisilla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa jäsenvaltiossa, jossa he asuvat.

(19)

Kansalaisten osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin on tuettava, ja vaalien eurooppalaista ulottuvuutta on vahvistettava. Siksi on suositeltavaa selvittää, millaisia parhaita käytäntöjä ja toimenpiteitä jäsenvaltiot ovat toteuttaneet näiden vaalien valmistelussa ja hallinnoinnissa. Nämä jäsenvaltioiden toimet voivat liittyä esimerkiksi toisessa jäsenvaltiossa asuvien Euroopan unionin kansalaisten äänestysoikeuteen, tai niillä pyritään siihen, että aliedustetut henkilöryhmät, kuten vammaiset, käyttäisivät äänioikeuttaan enemmän. Näitä parhaita käytäntöjä ja toimenpiteitä olisi syytä levittää jäsenvaltioiden kesken.

(20)

Viimeaikaisissa vaaleissa ja vaalikampanjoissa on ollut havaittavissa vaalimenettelyyn liittyviä riskejä, jotka johtuvat kyberhyökkäyksistä ja disinformaation levittämisestä. Jäsenvaltioita kehotetaan tästä syystä jakamaan näihin kysymyksiin liittyviä kokemuksiaan.

(21)

Jäsenvaltioilla sekä Euroopan tason ja kansallisilla poliittisilla puolueilla on erityinen vastuu Euroopan parlamentin vaalimenettelyn demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäämisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Eurooppa-aiheiset kansalaiskeskustelut ennen Euroopan parlamentin vaaleja

1.

Jäsenvaltioiden olisi 23 päivänä helmikuuta 2018 pidettävän EU-johtajien kokouksen jälkeen alettava järjestää tilaisuuksia, joissa kansalaisten kanssa käydään julkista keskustelua Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä ja Euroopan tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuuksien järjestelyissä on otettava huomioon kunkin maan poliittiset rakenteet ja käytännöt. Tilaisuuksia olisi järjestettävä Sibiussa pidettävään EU-johtajien kokoukseen asti. Kokous järjestetään 9 päivänä toukokuuta 2019 eli vähän ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

Kansallisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi samaan aikaan pyrittävä lisäämään kansalaisten tietämystä EU-tason kysymyksistä sekä siitä, miten puolueet aikovat toimia kyseisten kysymysten suhteen seuraavan lainsäädäntökauden aikana.

Tuki Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaalle

2.

Riittävän hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja mieluiten vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkien Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi ilmoitettava ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi. Lisäksi niiden olisi annettava selostus ehdokkaan omasta poliittisesta ohjelmasta mieluiten vuoden 2019 alkupuolella.

Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden kansallisia jäsenpuolueita kannustetaan valitsemaan kärkiehdokkaansa osallistavalla ja läpinäkyvällä tavalla.

Kansallisten puolueiden olisi varmistettava, että ne ilmoittavat kansalaisille Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvässä poliittisessa viestinnässään (myös poliittisissa lähetyksissään) myös sen, kuka niiden ehdokas komission puheenjohtajaksi on, sekä antavat selostuksen ehdokkaansa ohjelmasta.

Tiedottaminen äänestäjille kansallisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten puolueiden välisestä yhteydestä

3.

Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuvien kansallisten puolueiden olisi ennen vaaleja ja ennen vaalikampanjan alkamista julkisesti kerrottava, ovatko ne jäseninä Euroopan tason poliittisessa puolueessa (ja jos ovat, missä niistä) ja ketä kärkiehdokasta ne tukevat. Kansallisten puolueiden on tällöin syytä ottaa huomioon erityispiirteet, jotka liittyvät jäsenvaltioiden puoluepoliittiseen tilanteeseen.

Kansallisten puolueiden olisi siinä määrin kuin se on mahdollista esitettävä kaikessa vaalikampanja-aineistossaan ja viestinnässään sekä kaikissa poliittisissa lähetyksissään mahdollisimman näkyvästi nämä tiedot ja asetettava sopivissa tilanteissa näkyviin myös Euroopan tason poliittisen puolueen logo.

Euroopan tason poliittisia puolueita kehotetaan tekemään selväksi jo ennen kampanjan aloittamista ja mieluiten siinä vaiheessa kun ne julkistavat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi, mihin Euroopan parlamentin poliittiseen ryhmään ne aikovat liittyä tai minkä ryhmän ne aikovat perustaa seuraavalla vaalikaudella.

Kansallisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten puolueiden välisiä yhteyksiä koskevan, äänestäjille suunnatun tiedotuksen edistäminen

4.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ennen europarlamenttivaaleja ja niiden aikana tiedonsaantia kansallisten puolueiden yhteyksistä Euroopan tason poliittisiin puolueisiin sekä puolueiden kärkiehdokkaista, esimerkiksi siten, että kyseisistä yhteyksistä olisi sallittua ja suositeltavaa tiedottaa kampanja-aineistoissa, kansallisten ja alueellisten jäsenpuolueiden verkkosivustoilla sekä, mahdollisuuksien mukaan, vaaleissa käytettävissä äänestyslipuissa.

Tehokkaat vaalimenettelyt

5.

Vaaleista vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan osallistumaan keväällä 2018 komission tuella järjestettäviin kokouksiin, joissa jaetaan vaaleihin liittyviä jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä ja käytännön toimenpiteitä. Tällä pyritään varmistamaan se, että Euroopan kansalaiset, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, voivat käyttää äänioikeuttaan tuossa jäsenvaltiossa. Tavoitteena on myös edistää sitä, että aliedustetut henkilöryhmät, kuten vammaiset, käyttäisivät äänioikeuttaan enemmän, sekä ylipäänsä sitä, että vaalit vietäisiin läpi demokraattisin menettelyin ja äänestysprosentti muodostuisi korkeaksi.

Vaaleista vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan lisäksi selvittämään omien kokemustensa ja muiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta, mitkä ovat parhaat tavat tunnistaa, vähentää ja hallita vaalimenettelyyn liittyviä riskejä, jotka johtuvat kyberhyökkäyksistä ja disinformaation levittämisestä.

Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille sekä Euroopan tason ja kansallisille poliittisille puolueille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  Komission suositus 2013/142/EU, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan parlamentin vaalimenettelyn demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäämisestä (EUVL L 79, 21.3.2013, s. 29).

(2)  Komission päätös, annettu 31 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan komission jäsenten toimintasäännöistä, C(2018) 700 final.

(3)  Euroopan parlamentin päätös, annettu 7 päivänä helmikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen tarkistamisesta (2017/2233(ACI)).

(4)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22 päivänä lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta (COM(2017) 481 final, 13.9.2017).

(5)  Neuvoston direktiivi 93/109/EY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1993, niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34).


KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/44


EU:N JA UKRAINAN KAUPAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN ALAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2017,

annettu 30 päivänä toukokuuta 2017,

työjärjestyksensä vahvistamisesta [2018/235]

EU:N JA UKRAINAN KAUPAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN ALAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen (1) ja erityisesti sen 300 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 486 artiklan mukaisesti sopimuksen osia, mukaan lukien IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 13 luku (Kauppa ja kestävä kehitys), sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2016.

(2)

Sopimuksen 300 artiklassa määrätään, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea valvoo sopimuksen IV osaston 13 luvun täytäntöönpanoa.

(3)

Sopimuksen 300 artiklan 1 kohdassa määrätään, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea vahvistaa työjärjestyksensä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean työjärjestys, sellaisena kuin se on esitetty tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 30 päivänä toukokuuta 2017.

EU:n ja Ukrainan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean puolesta

Puheenjohtaja

M. TUININGA

Sihteerit

M. VADIS

D. KRAMER


(1)  EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.


LIITE

EU:n ja Ukrainan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean työjärjestys

1 artikla

Yleiset säännökset

1.   Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, 300 artiklalla perustettu kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea avustaa sopimuksen 465 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevää assosiaatiokomiteaa sen tehtävien hoitamisessa.

2.   Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea hoitaa sille sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 13 luvussa (Kauppa ja kestävä kehitys) annetut tehtävät.

3.   Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea koostuu kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvistä asioista vastaavien osapuolten viranomaisten edustajista.

4.   Euroopan komission tai Ukrainan edustaja, joka vastaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista asioista, toimii kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean puheenjohtajana.

5.   Tätä työjärjestystä sovellettaessa ”osapuolet” määritellään sopimuksen 482 artiklassa esitetyn määritelmän mukaisesti.

2 artikla

Erityiset säännökset

1.   EU:n ja Ukrainan assosiaatiokomitean työjärjestyksen 2–14 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

2.   Viittaukset assosiaationeuvostoon on ymmärrettävä viittauksiksi kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevään assosiaatiokomiteaan. Viittaukset assosiaatiokomiteaan tai kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevään assosiaatiokomiteaan on ymmärrettävä viittauksiksi kaupan ja kestävän kehityksen alakomiteaan.

3 artikla

Kokoukset

Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu tarvittaessa. Osapuolet pyrkivät kokoontumaan kerran vuodessa.

4 artikla

Muuttaminen

Tätä työjärjestystä voidaan muuttaa EU:n ja Ukrainan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean päätöksellä sopimuksen 300 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


(1)  EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.


TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET

17.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 45/46


EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN SOPIMUS

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 4 kohdan muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

OVAT TEHNEET SEURAAVAN SOPIMUKSEN:

Korvataan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen (1) 4 kohta seuraavasti:

”4.

Jokainen komission jäsen kantaa poliittisen vastuun toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission kollegiaalisuuden periaatteeseen.

Komission puheenjohtaja kantaa täyden vastuun jokaisen sellaisen eturistiriidan havaitsemisesta, joka estää komission jäsentä hoitamasta tehtäviään.

Komission puheenjohtaja kantaa myös vastuun tällaisesta tilanteesta aiheutuvien myöhempien toimien toteuttamisesta ja ilmoittaa asiasta parlamentin puhemiehelle välittömästi ja kirjallisesti.

Komission jäsenten vaalikampanjoihin osallistumista käsitellään Euroopan komission jäsenten toimintasäännöissä.

Komission jäsenet voivat osallistua Euroopan parlamentin vaalikampanjoihin, myös ehdokkaina. Eurooppalaiset poliittiset puolueet voivat myös valita heidät kärkiehdokkaaksi (”Spitzenkandidat”) komission puheenjohtajan tehtävään.

Komission puheenjohtaja ilmoittaa parlamentille hyvissä ajoin, aikooko yksi tai useampi komission jäsen asettautua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä toimenpiteistä, jotka on toteutettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklassa sekä Euroopan komission jäsenten toimintasäännöissä vahvistettujen riippumattomuuden, kunniallisuuden ja pidättyvyyden periaatteiden kunnioittamisen varmistamiseksi.

Komission jäsen, joka asettautuu Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaaksi tai osallistuu vaalikampanjaan, sitoutuu siihen, että hän pidättäytyy vaalikampanjan aikana ottamasta kantaa, joka ei vastaisi hänen luottamuksellisuusvelvollisuuttaan tai rikkoisi kollegiaalisuuden periaatetta.

Komission jäsenet, jotka asettautuvat Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaiksi tai osallistuvat vaalikampanjoihin, eivät saa käyttää komission henkilöresursseja ja aineellisia resursseja vaalikampanjaan liittyvään toimintaan.”.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä helmikuuta 2018.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Euroopan komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.