8.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/1

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösnormeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 8 päivänä joulukuuta 2016 asiakirjan Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016, jäljempänä ’vuosittaiset parannukset’, osana säännöllistä parannusprosessiaan, jolla pyritään nykyaikaistamaan ja selventämään kyseisiä standardeja. Vuosittaisten parannusten tavoitteena on käsitellä ei-kiireellisiä mutta tarpeellisia asioita, joista IASB on keskustellut hankesyklin aikana aloilla, joilla kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa, jäljempänä ’IFRS’, esiintyy epäjohdonmukaisuuksia tai joilla tarvitaan sanamuodon selkiyttämistä.

(3)

Kuultuaan Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavaa ryhmää (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) komissio katsoo, että muutokset IAS 28:aan, IFRS 1:een ja IFRS 2:een täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(5)

IASB asetti IFRS 12:een tehtävien muutosten voimaantulopäiväksi 1 päivän tammikuuta 2017. Tämän asetuksen säännöksiä olisi näin ollen sovellettava taannehtivasti, jotta kyseisten liikkeeseenlaskijoiden osalta voidaan varmistaa oikeusvarmuus sekä yhdenmukaisuus muiden asetuksessa (EY) N:o 1126/2008 vahvistettujen tilinpäätösstandardien kanssa.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

a)

muutetaan IAS 28 ”Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin” tämän asetuksen liitteen mukaisesti;

b)

muutetaan IFRS 1 ”Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto” tämän asetuksen liitteen mukaisesti;

c)

muutetaan IFRS 12 ”Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä” tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

8.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/6

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle tai epäämiselle. Mainitun asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Formaldehydi hyväksyttiin direktiivin 70/524/ETY mukaisesti komission direktiivillä 83/466/ETY (3) rajoittamattomaksi ajaksi säilöntäaineiden ryhmään kuuluvana rehun lisäaineena käytettäväksi enintään kuuden kuukauden ikäisten sikojen ruokinnassa tarkoitetussa rasvattomassa maidossa. Kyseinen tuote merkittiin sen jälkeen rehun lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Formaldehydi (EY-numero 200-001-8, CAS-numero 50-00-0) sisällytettiin komission asetuksella (EY) N:o 1451/2007 (4) perustettuun sellaisten tehoaineiden luetteloon, joita on arvioitava sitä silmällä pitäen, voidaanko ne mahdollisesti lisätä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (5) liitteisiin I, IA tai IB. Direktiivin 98/8/EY korvanneen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (6) soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu tuotteet, joita käytetään rehun säilömiseen haitallisten organismien torjumiseksi ja erityisesti vähentämään salmonellan aiheuttamaa rehun saastumista, sillä kyseiset tuotteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamisalaan. Biosidivalmisteita, joita käytetään rehun säilöntäaineina ja jotka sisältävät formaldehydiä, ei ole komission päätöksen 2013/204/EU (7) mukaisesti saanut saattaa markkinoille 1 päivästä heinäkuuta 2015 lähtien. Tämä päivämäärä asetettiin tavoitteena antaa riittävästi aikaa siirtyä biosidivalmisteiden sääntelyjärjestelmästä asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaiseen rehun lisäaineiden sääntelyjärjestelmään.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti toimitettiin kaksi formaldehydivalmisteen hyväksyntää kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena koskevaa hakemusta, joissa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineiden luokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilöntäaineet”. Molempiin hakemuksiin sisältyi käyttö enintään kuuden kuukauden ikäisille sioille tarkoitetussa rasvattomassa maidossa olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti toimitettiin lisäksi formaldehydivalmisteen hyväksyntää sikojen ja siipikarjan rehun lisäaineena koskeva hakemus, jossa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineiden luokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hygieniaa edistävät aineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(6)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi kahdessa 28 päivänä tammikuuta 2014 (8) antamassaan lausunnossa ja 1 päivänä heinäkuuta 2014 (9) antamassaan lausunnossa, että formaldehydivalmiste olisi kohdelajien osalta turvallista tiettyinä pitoisuuksina broilerien, munivien kanojen, japaninviiriäisten ja (vieroitettujen) porsaiden ruokinnassa mutta että turvallista pitoisuutta ei voitu määrittää kaikkien eläinlajien ja -luokkien osalta, kaikki siipikarja ja siat mukaan luettuina. Saatavilla olevista tutkimuksista ei myöskään voitu päätellä sitä formaldehydin pitoisuutta, joka olisi turvallinen kohdelajien lisääntymisen kannalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että formaldehydivalmiste saattaa olla tehokas säilöntäaineena ja hygieniaa edistävänä aineena mikrobien kasvun vähentämisessä salmonellan saastuttamassa rehussa. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi kyseisissä kolmessa lausunnossaan lisäksi, että formaldehydi on ongelmallinen käyttäjien turvallisuuden kannalta. Formaldehydi on myrkyllistä ainetta, joka on erittäin ärsyttävää, herkistää ihoa ja hengitysteitä (työperäinen astma mukaan luettuna) ja aiheuttaa silmävaurioita. Elintarviketurvallisuusviranomainen mainitsi lausunnoissaan, että paikallisen ärsytyksen oletetaan edistävän vahvasti karsinogeneesiä mutta että alhaisempien paikallisten formaldehydipitoisuuksien tiedetään tuottavan DNA-addukteja ja että tämän vuoksi se katsoi, ettei altistumista pitoisuudelle, josta ei aiheudu ärsytystä, ei voida pitää täysin riskittömänä. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, ettei nykytietämyksen perusteella voida sulkea pois formaldehydialtistuksen ja leukemian välistä syy-yhteyttä. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, ettei formaldehydivalmisteen hakemuksen kohteena olleen rehussa tapahtuvan käytön osalta voitu määrittää tasoa, jolla ihon, silmien tai hengityselinten altistuminen formaldehydille olisi turvallista. Tämän vuoksi elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli toimenpiteiden toteuttamista sen varmistamiseksi, etteivät tuotetta käsittelevien henkilöiden hengitystiet, iho tai silmät altistu formaldehydin käytöstä syntyvälle pölylle, sumulle tai höyrylle. Elintarviketurvallisuusviranomainen suositti lisäksi, että olisi tarkasteltava sitä, suojaisivatko mahdollisesti vahvistettavat tiukat suojelutoimenpiteet tehokkaasti käyttäjiä. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla lisäaine määritetään rehusta.

(7)

Formaldehydi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (10) luokiteltu syöpää aiheuttavaksi (kategoria 1B) hengitettynä ja sukusolujen perimää vaurioittavaksi (kategoria 2).

(8)

Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön puitteissa ollaan määrittämässä työperäisen altistuksen raja-arvoja formaldehydille. Komission päätöksellä 2014/113/EU (11) perustettu työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevä tiedekomitea esitti 30 päivänä kesäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa (12) käsityksensä vaikutustavan arviointiin perustuvasta formaldehydin raja-arvosta, jota tämän jälkeen tarkasteli työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava kolmikantainen komitea (13) työperäisen altistuksen raja-arvojen vahvistamista koskevan menettelyn mukaisesti.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 9 artiklan mukaisesti lisäaineen hyväksyntää koskevassa toimenpiteessä on otettava huomioon kyseisen asetuksen 5 artiklan 2 ja 3 kohdan vaatimukset samoin kuin yhteisön lainsäädäntö sekä muut asiaan liittyvät perustellut tekijät. Formaldehydin hyväksymistä rehun lisäaineena koskevan riskinhallintapäätöksen olisi näin ollen perustuttava kaikkiin saatavilla oleviin tietoihin käsillä olevista riskeistä – eritoten yhtäältä formaldehydin käsittelystä käyttäjille ja erityisesti työntekijöille aiheutuvista riskeistä ja toisaalta eläimille ja kyseisten eläintuotteiden käyttäjille aiheutuvista riskeistä, jos formaldehydiä ei käytetä rehun lisäaineena.

(10)

Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY (14) 4 artiklan mukaisesti työnantajan tulee vähentää niin paljon kuin se on teknisesti mahdollista syöpää aiheuttavan aineen tai perimän muutoksia aiheuttavan aineen käyttöä työpaikalla korvaamalla se aineella, valmisteella tai menetelmällä, joka käyttöolosuhteissaan ei ole vaarallinen tai on vähemmän vaarallinen työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

(11)

Formaldehydin käsittelystä aiheutuu käyttäjille vakavia riskejä, joten tällainen korvaamiseen perustuva lähestymistapa on asianmukainen myös kyseisen lisäaineen tapauksessa, kun otetaan huomioon asetuksella (EY) N:o 1831/2003 tavoiteltu ihmisten terveyden ja käyttäjien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamisen tavoite ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (15) säädetty ennalta varautumisen periaate.

(12)

Mitä tulee mahdollisiin formaldehydille vaihtoehtoisiin tuotteisiin säilöntäaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvana lisäaineena, useilla lisäaineilla on unionissa nykyisin hyväksyntä tässä samassa funktionaalisessa ryhmässä.

(13)

Mitä tulee mahdollisiin formaldehydille vaihtoehtoisiin tuotteisiin hygieniaa edistävien aineiden funktionaaliseen ryhmään (16) kuuluvana lisäaineena, parhaillaan on käynnissä tutkimustoimintaa sellaisten lisäaineiden kehittämiseksi, jotka olisivat sekä turvallisia että tehokkaita rehun mikrobiologisen saastumisen vähentämisessä. Tässä funktionaalisessa ryhmässä on jo hyväksytty lisäaine (17), jota pidetään erilaisesta toimintamekanismistaan huolimatta vaihtoehtona patogeenisten bakteerien, kuten Salmonella spp:n, vähentämiseksi rehussa ilman, että siitä aiheutuisi samanlaista haittaa käyttäjien turvallisuuden kannalta kuin formaldehydin käytöstä. Kyseiseen funktionaaliseen ryhmään kuuluvien muiden lisäaineiden hyväksynnästä on jätetty useita hakemuksia, joita arvioidaan parhaillaan asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti. Muut hyväksytyt rehun lisäaineet voivat lisäksi eläintuotantoon vaikuttavina lisäaineina parantaa eläintuotteiden laatua vähentämällä Salmonella spp:n kaltaisten enteropatogeenien aiheuttamaa saastumista.

(14)

Sen lisäksi, että kaavailluissa käyttötarkoituksissa rehussa on mahdollista käyttää formaldehydin sijaan vaihtoehtoisia tuotteita, hygieniavaatimusten ja hyvien käytänteiden täytäntöönpano koko rehuketjussa, siten kuin asiasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 183/2005 (18), edistää rehun turvallisuutta ja laatua ennaltaehkäisevällä lähestymistavalla. Näissä puitteissa säädetään muun muassa erityisistä hygieniatoimenpiteistä salmonellan saastuttaman rehun valvomiseksi, ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi.

(15)

Edellä mainituista seikoista seuraa, että formaldehydin hyödyt eivät kompensoi sen terveysriskejä, kun otetaan huomioon formaldehydin haitalliset vaikutukset ainetta käsittelevien käyttäjien terveyteen samoin kuin ennalta varautumisen periaatteen soveltaminen työntekijöiden terveyden suojelussa ja se, että formaldehydin kaavailtuihin käyttötarkoituksiin rehussa on saatavilla joitakin vaihtoehtoisia tuotteita ja toimenpiteitä, joista ei aiheudu samanlaista haittaa ihmisten turvallisuuden kannalta. Siten asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset eivät täyty ja näin ollen formaldehydin hyväksyntä rehun lisäaineena käytettäväksi säilöntäaineena ja hygieniaa edistävänä aineena olisi evättävä.

(16)

Koska formaldehydin käytön jatkaminen saattaa aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle, funktionaaliseen ryhmään ”säilöntäaineet” kuuluva, enintään kuuden kuukauden ikäisille sioille tarkoitetussa rasvattomassa maidossa käytettävä lisäaine ja sitä sisältävät esiseokset olisi poistettava markkinoilta mahdollisimman pian. Käytännön syistä olisi kuitenkin sallittava kestoltaan rajoitettu ajanjakso kyseisten tuotteiden nykyisten varastojen markkinoilta poistamista varten, jotta toimijat voivat asianmukaisesti noudattaa markkinoiltapoistamisvelvoitetta. Näin ollen olisi myös sallittava rajoitettu ajanjakso, jonka aikana markkinoilta on poistettava lisäainetta tai esiseoksia sisältävä rasvaton maito ja tällaista rasvatonta maitoa sisältävät rehuseokset, jotta otetaan huomioon näiden tuotteiden käyttö rehuketjussa.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

8.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/10

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (2) liitteessä olevassa A osassa esitetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksyttyinä pidettävät tehoaineet.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (3) mukaisesti esitettiin hakemukset tehoaineiden FEN 560 (jota kutsutaan myös sarviapilaksi tai sarviapilan siemenjauheeksi) ja sulfuryylifluoridi hyväksynnän uusimiseksi. Kyseisten tehoaineiden hyväksynnän voimassaolo päättyy kuitenkin todennäköisesti hakijoista riippumattomista syistä ennen kuin on tehty päätös sen uusimisesta. Sen vuoksi on tarpeen pidentää niiden hyväksynnän voimassaoloaikoja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan mukaisesti.

(3)

Kun otetaan huomioon aika ja resurssit, joita tarvitaan niiden lukuisien tehoaineiden, joiden hyväksynnän voimassaolo päättyy vuosien 2019 ja 2021 välillä, hyväksynnän uusimista koskevien hakemusten arvioinnin saattamiseen päätökseen, komission täytäntöönpanopäätöksessä C(2016) 6104 (4) laadittiin samankaltaiset tehoaineet yhteen kokoava työohjelma ja vahvistettiin sen painopisteet ihmisten ja eläinten terveyttä tai ympäristöä koskevien turvallisuusnäkökohtien perusteella, kuten asetuksen (EY) N:o 1107/2009 18 artiklassa säädetään.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksen C(2016) 6104 mukaisesti etusijalle olisi asetettava vähäriskisinä pidetyt tehoaineet. Sen vuoksi kyseisten tehoaineiden hyväksynnän voimassaoloa olisi jatkettava ajanjaksolla, joka on mahdollisimman lyhyt. Ottaen huomioon vastuiden ja työn jakautuminen esittelijöinä ja rinnakkaisesittelijöinä toimivien jäsenvaltioiden välillä sekä arviointia ja päätöksentekoa varten tarvittavat käytettävissä olevat resurssit kyseisen ajanjakson olisi oltava yksi vuosi tehoaineen FEN 560 (jota kutsutaan myös sarviapilaksi tai sarviapilan siemenjauheeksi) osalta.

(5)

Ottaen huomioon voimassaolon nykyinen päättymispäivä, se tosiseikka, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 6 artiklan 3 kohdan mukaan tehoainetta koskeva täydentävä asiakirja-aineisto on toimitettava viimeistään 30 kuukautta ennen voimassaolon päättymispäivää, tarve varmistaa vastuiden ja työn tasapuolinen jakautuminen esittelijöinä ja rinnakkaisesittelijöinä toimivien jäsenvaltioiden välillä sekä arviointia ja päätöksentekoa varten tarvittavat käytettävissä olevat resurssit täytäntöönpanoasetuksen C(2016) 6104 mukaisesti etusijalle asetettuihin ryhmiin kuulumattomien tehoaineiden osalta hyväksynnän voimassaoloa olisi jatkettava joko kahdella tai kolmella vuodella. Sen vuoksi on aiheellista jatkaa tehoaineen sulfuryylifluoridi hyväksynnän voimassaoloaikaa kolmella vuodella.

(6)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa ei ole toimitettu täydentävää asiakirja-aineistoa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 mukaisesti viimeistään 30 kuukautta ennen kulloistakin tämän asetuksen liitteessä vahvistettua voimassaolon päättymispäivää, päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai aikaisimman mahdollisen päivän sen jälkeen.

(7)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa komissio antaa asetuksen, jossa säädetään, että tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tehoaineen hyväksyntää ei uusita, koska hyväksymisperusteet eivät täyty, voimassaolon päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai tehoaineen hyväksynnän uusimatta jättämisestä annetun asetuksen voimaantulopäivän, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhäisempi. Silloin kun komissio antaa asetuksen, jossa säädetään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tehoaineen hyväksynnän uusimisesta, se pyrkii vahvistamaan tapauksen mukaan aikaisimman mahdollisen soveltamispäivän.

(8)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

8.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/13

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1031/2013 (2) hyväksyttiin tehoaine penflufeeni ja sisällytettiin se komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevaan B osaan (3). Hyväksyntä myönnettiin ainoastaan siemenperunoiden mukuloiden käsittelyyn ennen istutusta tai sen aikana, rajoitettuna niin, että penflufeenilla käsiteltyjä perunoita saa istuttaa samalle pellolle vain joka kolmas vuosi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehoaineen tuottaja Bayer CropScience AG toimitti 13 päivänä toukokuuta 2014 Yhdistyneelle kuningaskunnalle, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, hakemuksen, jolla se haki muutosta penflufeenin hyväksymisedellytyksiin, jotta sitä voitaisiin käyttää muihin siemeniin. Asiakirja-aineistossa tuotiin esiin käyttö ohraan ja vehnään. Kyseisen asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 16 päivänä kesäkuuta 2014 hakijalle, muille jäsenvaltioille, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ja komissiolle, että hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.

(3)

Esittelevä jäsenvaltio arvioi tehoaineen penflufeeni uutta käyttötapaa asetuksen (EY) 1107/2009 4 artiklan säännösten mukaisesti suhteessa siihen, mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle, ja toimitti arviointikertomusluonnoksen komissiolle ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle 5 päivänä elokuuta 2015. Hakijalta pyydettiin lisätietoja kyseisen asetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta arvioi lisätiedot ja toimitti päivitetyn arviointikertomusluonnoksen komissiolle ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle 8 päivänä heinäkuuta 2016.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen ilmoitti 3 päivänä marraskuuta 2016 komissiolle päätelmänsä (4) siitä, voidaanko tehoaineen penflufeeni uusien käyttötapojen odottaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit. Komissio esitti penflufeenia koskevaan tarkastelukertomukseen tehtävää lisäystä koskevan luonnoksen ja asetusehdotuksen pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle 23 päivänä tammikuuta 2017.

(5)

Hakijaa kehotettiin esittämään huomautuksia tarkastelukertomukseen tehtävästä lisäyksestä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädettyjen hyväksymiskriteerien täyttyminen on osoitettu vähintään yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen yhden tai useamman edustavan käyttötarkoituksen osalta, kun kasvinsuojeluainetta käytetään kylvettävien tai istutettavien siementen tai muun lisäysaineiston käsittelyyn. Sen vuoksi on aiheellista peruuttaa rajoitus, jolla penflufeenin käyttö rajataan ainoastaan siemenperunoiden mukuloihin, ja sallia sen käyttö myös muihin siemeniin tai muuhun lisäysaineistoon.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä 6 artiklan mukaisesti ja tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella on aiheellista muuttaa hyväksymisedellytyksiä ja toisaalta säilyttää tiettyjä edellytyksiä ja rajoituksia sekä vaatia hakijaa toimittamaan vahvistavia tietoja ensimmäisen hyväksynnän osalta.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1031/2013 edellytettiin, että hakija toimittaa vahvistavia tietoja linnuille aiheutuvasta pitkäaikaisesta riskistä kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyneen, sillä hakija on toimittanut kyseiset tiedot osana asiakirja-aineistoa, jolla haettiin muutosta tehoaineen penflufeeni hyväksymisedellytyksiin. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä uusia tietoja ja tarkastettava tarvittaessa kansalliset luvat, jotka koskevat penflufeenia sisältäviä tuotteita.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1031/2013 vaadittiin lisäksi, että kaupallisesti valmistetun teknisen aineiston spesifikaatio toimitetaan komissiolle. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyneen, sillä Yhdistynyt kuningaskunta on arvioinut kyseiset tiedot tehoaineen penflufeeni hyväksymisedellytysten muuttamista koskevan menettelyn yhteydessä.

(10)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitettä olisi sen vuoksi muutettava.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

8.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/16

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 7 artiklan nojalla 10 päivänä elokuuta 2017 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1444 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa unioniin.

(2)

Tutkimus pantiin vireille 9 päivänä joulukuuta 2016 (3), kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, oli esittänyt 25 päivänä lokakuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tietyn korroosionkestävän teräksen kokonaistuotannosta unionissa on yli 53 prosenttia.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2013 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Komissio asetti Kiinasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1238 (4). Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyi, kun väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön 11 päivänä elokuuta 2017.

(5)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(6)

Tutkimuksen lopullisessa vaiheessa järjestettiin kuuleminen ISTAn (International Steel Trade Association) kanssa 13 päivänä marraskuuta 2017 ja CISAn (Chinese Iron and Steel Association) kanssa 17 päivänä marraskuuta 2017.

(7)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Saadakseen tuonnin kirjaamiseen liittyviä tietoja se pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia, Euroferiä ja kaikkia tiedossa olevia tuojia toimittamaan lisätietoja. Otokseen valitut unionin tuottajat, Eurofer ja kuusi tuojaa toimittivat vastauksen kyselylomakkeeseen.

(8)

Jotta voitiin todentaa 7 kappaleessa mainitut vastaukset kyselylomakkeeseen, seuraavien tahojen toimittamat tiedot todennettiin paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa:

(9)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 22 kappaleessa ilmoitettiin, lopullisessa vaiheessa tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien sellaisten kauppiaiden/tuojien toimitiloihin, jotka olivat etuyhteydessä otokseen valittuihin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa:

Hebei Iron and Steel -ryhmä, jäljempänä ’HBIS’:

(10)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonnissa unioniin ja kantaa lopullisesti väliaikaisen tullin vakuutena olevat määrät, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon asti niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli pyysi yrityskohtaisia lisäselvityksiä, jotka sille toimitettiin. Komissio ei saanut huomautuksia näistä lisäselvityksistä.

(11)

Asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(12)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21 kappaleessa komissio toteaa, että kolme kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää pyysi yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 22 kappaleessa selitettiin syyt, joiden vuoksi näiden pyyntöjen tarkastelu ei ollut mahdollista alustavassa vaiheessa.

(13)

Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 23 kappaleessa tarkoitettu yritysten ryhmä väitti, että sen yksilöllistä kohtelua koskevaa pyyntöä olisi tarkasteltava lopullisessa vaiheessa i) sillä perusteella, että se oli ainoa kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka toimitti tiettyjä tuotteita unionin markkinoille, ii) sen tuotteiden erityispiirteiden vuoksi – tämä on aiemman väitteen toisto ilman uutta näyttöä, ja sitä on käsitelty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 23 kappaleessa – ja iii) koska WTO:n sääntöihin sisältyy velvollisuus määrittää yksilöllinen polkumyyntimarginaali kullekin tiedossa olevalle tuottajalle (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta). Tämä osapuoli väitti myös, että viejien määrää ei voitu pitää niin suurena, että yksilöllisten marginaalien määrittäminen olisi ollut mahdotonta.

(14)

Kahdesta ensimmäisestä väitteestä vahvistetaan, että otoksessa jo katettuna olevaa tuotevalikoimaa pidetään edustavana, koska otos kattaa lähes puolet Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista unioniin.

(15)

Kolmannesta väitteestä komissio vahvistaa alustavassa vaiheessa tehdyn päätelmän, jonka mukaan yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen määrä (kolme kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, johon kuuluu useita yksittäisiä yrityksiä) oli niin suuri, että yksilöllisten tarkastelujen tekeminen olisi ollut kohtuuttoman raskasta ja estänyt tutkimuksen loppuun saattamisen ajallaan. Arvioituaan pyynnöistä odotetusti aiheutuvan työtaakan komissio päätti, että lopullisessa vaiheessa ei voida myöntää yksilöllistä kohtelua, koska tutkittavien yksikköjen lisämäärä ja niiden eri paikkojen määrä, joihin pitäisi tehdä tarkastuskäynti, olisivat aiheuttaneet kohtuuttoman rasitteen ja estäneet tutkimuksen loppuun saattamisen ajallaan, kun otetaan huomioon tutkimuksen määräaika ja komission käytettävissä olevat resurssit. Komissio tutki jo osana otosta 22 yksikköä seitsemässä paikassa.

(16)

Lisäksi tärkeitä tarkastuksia, jotka yleensä tehdään tutkimuksen alustavassa vaiheessa, oli jo täytynyt lykätä lopulliseen vaiheeseen asian laajuuden ja tutkittavien asianomaisten osapuolten lukumäärän vuoksi, mikä aiheutti lisäpainetta tutkimukseen (ks. 9 kappale).

(17)

On myös syytä muistaa, että vientiä harjoittavien tuottajien otos kattaa lähes puolet Kiinasta tulevasta tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista unioniin tutkimusajanjaksolla. Yksilöllistä kohtelua pyytäneiden ryhmien osuus on yhteensä alle 5 prosenttia kokonaistuonnista.

(18)

Komissio viittaa myös syrjimättömyysperiaatteeseen, jota voitaisiin rikkoa, jos yksilöllinen tarkastelu tehtäisiin vain yhdelle ryhmälle eikä kahdelle muulle otoksen ulkopuoliselle yritykselle/ryhmälle, jotka myös pyysivät yksilöllistä tarkastelua.

(19)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen 13 kappaleessa tarkoitettu yritysryhmä toisti yksilöllistä kohtelua koskevan pyyntönsä sillä perusteella, että i) se on tarkasteltavana olevan tuotteen integroitumaton tuottaja, jonka kustannus- ja voittorakenne on erilainen kuin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien, ii) komissio ei väitteen mukaan aikonut tehdä nopeampaa päätöstä yksilöllisestä tarkastelusta, jotta asianomaisilla osapuolilla ei olisi mahdollisuutta esittää huomautuksia asiasta, iii) WTO:n sääntöjen mukaan yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen epäämisen pitäisi olla poikkeus, iv) komissio oli tarkastanut kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ennen huhtikuuta 2017 ja v) syrjimättömyyden periaate ei ole ongelma, koska oikeuskäytännön mukaan komission pitäisi arvioida myös niiden kahden muun otoksen ulkopuolisen yrityksen markkinatalouspyynnöt, jotka pyysivät yksilöllistä kohtelua.

(20)

Mikään edellä esitetyistä perusteista ei kumoa päätelmää, jonka mukaan yksilöllisten tarkastelujen tekeminen ei ollut mahdollista. Väitetty ero kustannus- ja voittorakenteessa ei sellaisenaan ole peruste yksilölliselle tarkastelulle. Kaikki yritykset, jotka ovat pyytäneet yksilöllistä tarkastelua, ovat samassa tilanteessa tosiseikkojen ja lainsäädännön suhteen. Lisäksi yritys voi aina pyytää palautusta tai välivaiheen tarkastelua, jos sovellettavat ehdot täyttyvät. Komissio ei koskaan estä asianomaisia osapuolia esittämästä asiaa koskevia huomautuksia. Komissio haluaa muistuttaa, että WTO:n säännöissä (polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6.10 artiklassa) todetaan selvästi, että tapauksissa, joissa asianomaisten viejien määrä on niin suuri, että yksilöllisen tarkastelun tekeminen on käytännössä mahdotonta, viranomaiset voivat rajoittaa tarkastelun asianomaisten osapuolten kohtuulliseen määrään käyttämällä otantaa. Tämän säännön soveltamisella ei ole tarkoitus estää vapaaehtoisia vastauksia. Komissio sai otokseen valittujen ryhmien tarkastuksen päätökseen vasta lokakuussa 2017. Komissio huomauttaa, että näiden kolmen yrityksen/ryhmän esittämien tarkastelupyyntöjen analysointiin liittyvää rasitetta käsiteltiin jo laajasti väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ja edellä 15–17 kappaleessa.

(21)

Koska yksilöllisestä tarkastelusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21–24 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

(22)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa todettiin, että kaksi yhteistyössä toimineiden otoksen ulkopuolisten kiinalaisten tuottajien ryhmää oli toimittanut markkinatalouskohtelun pyyntöä koskevan lomakkeen yksilöllistä kohtelua koskevan pyyntönsä kanssa. Koska komissio päätti olla myöntämättä yksilöllistä kohtelua näille ryhmille, niiden markkinatalouskohtelua koskevia pyyntöjä ei myöskään arvioitu.

(23)

Koska markkinatalouskohtelusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

(24)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31 kappaleessa esitetään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä. Tämä määritelmä vahvistetaan lopullisesti. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa mainitaan, tietyt osapuolet pyysivät edelleen selvennystä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään. Tällaisia selvennyksiä tehtiin tapauskohtaisesti.

(25)

Tältä osin selvennetään, että Taric-koodi 7225990035, joka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31 kappaleessa ja 1 artiklassa, olisi poistettava; kyseessä on virhe, sillä koodi on jo osoitettu toiselle toimenpiteiden kohteena olevalle tuotteelle. Tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille tuovat tuojat eivät ole käyttäneet tätä koodia.

(26)

Koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31–39 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(27)

Normaaliarvon laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40–51 kappaleessa.

(28)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen CISA väitti, että vahinko- ja polkumyyntimarginaalien ero herättää epäilyksiä komission päätelmien ja laskelmien tarkkuudesta tai vertailumaan valinnasta. CISA arvioi, että vertailumaan normaaliarvo oli 21 prosenttia korkeampi kuin unionin tuotannonalan tavoitehinta ja että vertailumaan tuottajan keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin Brasilian (jo valmiiksi korkeat) hinnat. CISAn mukaan myös se, että normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti suurimmasta osasta otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien myyntiä, herätti epäilyksiä vertailumaan valinnasta tai Brasiliasta saatujen tietojen laadusta. Lopuksi CISA pyysi komissiota peruuttamaan Brasilian valinnan vertailumaaksi.

(29)

Viimeinen väite vaikuttaisi olevan ristiriidassa CISAn 24 päivänä maaliskuuta 2017 esittämän toteamuksen kanssa; tuolloin se katsoi, että Brasilia on paras valinta useista ehdokkaista (Kanada, Australia, Brasilia), etenkin kun verrataan markkinoiden kokoa ja yhteistyössä toimineiden tuottajien markkinavoimaa.

(30)

Brasilian markkinoilla esiintyy kilpailua: niillä toimii kolme kotimaista tuottajaa ja niille tulee merkittävästi tuontia (suurimmaksi osaksi Kiinasta), jonka markkinaosuus Brasilian kotimarkkinoista on noin 15 prosenttia. Voimassa ei ole polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä, ja maan yritykset toimivat tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Tämän vuoksi Brasilia on asianmukainen valinta.

(31)

Tietojen ja laskelmien laadusta voidaan todeta, että vertailumaan tuottajan tietojen paikkansapitävyys on tarkastettu, ja tietojen todettiin olevan luotettavia. Laskelmat on tehty sovellettavien perusasetuksen sääntöjen mukaisesti. Niiden perustana olevat tosiseikat ovat oikein.

(32)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä huomautti, että normaaliarvo oli muodostettava laskennallisesti yli 75 prosentista sen unioniin suuntautuneen myynnin määrästä, ja katsoi, että tämä herätti vakavia epäilyksiä vertailumaan kotimarkkinoilla myytyjen tuotelajien vertailukelpoisuudesta.

(33)

On syytä huomata, että tuotteen määritelmään sisältyy laaja valikoima tuotelajeja, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Se, että tiettyjä brasilialaisia tuotelajeja ei myyty riittävässä määrin tai että niille ei löydetty vastaavia Kiinasta unioniin vietyjä tuotelajeja, ei tarkoita sitä, että brasilialaiset tuotelajit eivät olisi vertailukelpoisia. Brasilialaisen tuottajan tuottamat tuotelajit kuuluvat samaan tuoteryhmään ja vastaavat tietyssä määrin otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemiä tuotelajeja. Lisäksi niiden vietyjen tuotteiden osalta, jotka eivät suoraan vastanneet Brasilian normaaliarvoja, normaaliarvoa oikaistiin kaikkien fyysisten erojen (etenkin leveyden, pinnan laadun ja pinnoitemassan) huomioon ottamiseksi käyttäen perustana vertailumaan tuottajan hintaluetteloa, jossa esitettiin tällaiset erot. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuotelajit, joiden osalta normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti, olivat osa vertailumaan tuottajan tuotevalikoimaa aivan samoin kuin kiinalaisten otokseen valittujen osapuoltenkin. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseinen osapuoli meni vieläkin pidemmälle ja pyysi kunkin fyysisten erojen huomioon ottamiseksi tehdyn oikaisun tarkkaa arvoa. Tätä pyyntöä käsitellään 35 kappaleessa.

(34)

Sama osapuoli väitti myös, että normaaliarvosta ei paljastettu mitään merkityksellisiä tietoja. Osapuoli pyysi pääsyä kaikkiin tietoihin lakimiestensä välityksellä sillä perusteella, että puolustautumisoikeuksien periaate edellyttää, että tahoilla, joihin päätökset vaikuttavat merkittävästi, olisi oltava mahdollisuus tuoda tehokkaasti esiin omat kantansa sen näytön osalta, johon kiistanalainen päätös perustuu.

(35)

Normaaliarvo on laskettu vertailumaan tuottajan myyntiin ja kustannuksiin liittyvien tietojen perusteella. Vertailumaan tuottaja esitti perustellun pyynnön myynti- ja kustannustietojensa luottamuksellisesta kohtelusta tässä tutkimuksessa, koska näiden tietojen paljastaminen voisi vahingoittaa yrityksen kilpailuasemaa. Lisäksi normaaliarvon paljastaminen antaisi kilpailijalle mahdollisuuden päätellä vertailumaan tuottajan hinnat ja kustannukset. Tämän vuoksi normaaliarvoa koskevia laskelmia käsitellään luottamuksellisina. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 kappaleessa ilmoitettiin vertailumaan tuottajan voittoa sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia koskevat tiedot vaihteluväleinä (prosenttiosuuksina). Vientiä harjoittaville tuottajille ilmoitettiin lisäksi erillisen päätelmien ilmoittamisen yhteydessä normaaliarvo tuotelajia kohti vaihteluväleinä. Asianomaiselle osapuolelle ilmoitettiin, että sillä on mahdollisuus ottaa näiden seikkojen osalta yhteyttä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan tämän tehtävää ja toimivaltuuksia koskevan päätöksen (5) 15 artiklan mukaisesti. Kyseinen osapuoli ei ottanut neuvonantajaan yhteyttä asiassa.

(36)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tämä osapuoli totesi, että se ymmärsi täysin normaaliarvon muodostamiseksi käytettyjen tietojen luottamuksellisuuden ja vertailumaan tuottajan huolen tietojen suojaamattomasta paljastamisesta. Sen vuoksi se toisti pyyntönsä tutustua normaaliarvoa koskeviin laskelmiin lakimiestensä välityksellä suojaavien toimenpiteiden nojalla tai jonkin muun rakentavan ratkaisun mukaisesti. Komissio huomauttaa, että perusasetukseen ei sisälly mitään säännöksiä, jotka mahdollistaisivat tutkimuksen aikana tutustumisen sellaisiin tietoihin, joille niiden toimittaja on pyytänyt luottamuksellista kohtelua.

(37)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen osapuoli väitti, että erillisessä päätelmien ilmoittamisessa esitetyt tuotelajikohtaista normaaliarvoa koskevat vaihteluvälit olivat merkityksettömiä. Komissio huomauttaa, että osapuoli ei esittänyt tätä väitettä alustavien päätelmien ilmoittamisen yhteydessä, jolloin kyseiset vaihteluvälit olivat täsmälleen samat kuin lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä. Komissio katsoo joka tapauksessa, että vaihteluvälien käyttäminen on välttämätöntä vertailumaan tuottajan toimittamien tietojen luottamuksellisen käsittelyn varmistamiseksi ja että ne mahdollistavat luottamuksellisesti toimitettujen tietojen ymmärtämisen riittävästi.

(38)

Koska normaaliarvon määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40–51 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(39)

Vientihinnan laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 ja 53 kappaleessa.

(40)

Shagang-ryhmä väitti, että komissio ei ilmoittanut oikeusperustaa, jonka mukaisesti siihen etuyhteydessä olevien, Hongkongissa ja Singaporessa sijaitsevien kauppiaiden myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto oli vähennetty. Lisäksi Shagang-ryhmä väitti, että sitä olisi pidettävä yhtenä taloudellisena yksikkönä yhdessä siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa, minkä vuoksi se kiisti edellä mainitut oikaisut. Osapuoli väitti, että siihen etuyhteydessä olevilla kauppiailla Hongkongissa ja Singaporessa oli hyvin vähäinen rooli koko myyntiprosessissa ja ne vain toteuttivat toisen oikeussubjektin antamia ohjeita.

(41)

Komissio selvensi, että kyseisten oikaisujen oikeusperusta oli perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohta, koska kyseessä on sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen voittomarginaali, jonka toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa.

(42)

Komissio analysoi 2 artiklan 10 artiklan i alakohdan mukaisesti eri tekijöitä ja vahvisti muun muassa, että i) etuyhteydessä oleva yritys Kiinassa veloitti kirjallisten sopimusten perusteella johdonmukaisen katteen siihen etuyhteydessä olevilta kauppiailta ulkomailla, ii) näiden kirjallisten sopimusten mukaan kauppiaat kantoivat asiakkaiden maksulaiminlyöntien riskin, iii) näiden etuyhteydessä olevien kauppiaiden pääasiallinen toiminta, jonka osuus oli yli 95 prosenttia niiden liikevaihdosta, muodostui muiden tuotteiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen kaupasta, mukaan luettuna kaupankäynti etuyhteydettömien osapuolten kanssa, iv) kauppiaat maksoivat korvauksia asiakkaiden esittämistä laatuvalituksista, v) kauppiaat maksoivat merirahdin ja pankkikulut tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneesta vientimyynnistä, vi) yhden etuyhteydessä olevan kauppiaan toimiluvassa sen pääasialliseksi toiminnaksi ilmoitettiin ”tukkumyynti palkkio- tai sopimusperusteisesti, esim. palkkioperusteinen edustaja”, vii) tarkastetun tuloslaskelman perusteella etuyhteydessä olevien kauppiaiden oma voitto kattoi kaikki asiaan liittyvät toimistomenot ja viii) kauppiaat eivät toimineet tuottajien toimitiloissa tai lähellä niitä ja pitivät kirjanpitoaineistonsa omissa toimitiloissaan. Sen vuoksi komissio päätteli, että etuyhteydessä olevat kauppiaat harjoittivat toimintaa, joka muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa. Näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti tehdyt oikaisut pidettiin voimassa.

(43)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama osapuoli kiisti päätelmän, jonka mukaan etuyhteydessä olevat kaksi kauppiasta, jotka sijaitsevat Hongkongissa ja Singaporessa, eivät muodosta yhtä taloudellista yksikköä. Se kiisti edellä esitetyt tekijät eikä pitänyt niitä merkityksellisinä sen päättelemiseksi, että kyseisten kahden etuyhteydessä olevan kauppiaan toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa.

(44)

Komissio katsoi, että osapuolen esittämien väitteiden perusteella ei voida tehdä 42 kappaleessa esitetyistä päätelmistä eroavia päätelmiä. Osapuoli itse asiassa vahvisti toimittamissaan huomautuksissa seuraavat tosiseikat:

(45)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että Jiangsu Shagang International Trade Co. Ltd myy suoraan kolmansien maiden markkinoille ja Kiinan kotimarkkinoille. Tämä vahvistaa sen, että Shagang-ryhmällä on oma myyntiosasto, myös vientimyyntiä varten. Edellä esitetyistä syistä etuyhteydessä olevat kauppiaat Hongkongissa ja Singaporessa toimivat palkkioperusteisesti.

(46)

Vakiintuneen oikeuskäytännön (6) mukaisesti vientihinnan oikaiseminen oli perusteltua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i kohdan mukaisesti, koska palkkiota tai katetta ei sovellettu normaaliarvoon.

(47)

Koska vientihinnasta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 ja 53 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(48)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54–56 kappaleessa selitetään, kuinka normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu tehtiin.

(49)

Shagang-ryhmä kiisti alv-oikaisun tekemiseen käytetyn menetelmän, joka kuvataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56 kappaleessa. Koska normaaliarvo on korkeampi kuin vientihinta, osapuoli väitti, että komission pitäisi oikaista vientihintaa ilmoitetulla menetetyllä alv-määrällä.

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti välilliseen verotukseen – tässä tapauksessa alv:hen, joka palautetaan osittain vientimyynnin osalta – liittyvien erojen huomioon ottamiseksi komissio voi oikaista vain normaaliarvoa eikä vientihintaa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(51)

Jäljempänä selvennetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56 kappaletta. Komissio otti huomioon sekä normaaliarvot että vientihinnat, joihin sisältyy alv, ja oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa niin, että se vastasi vientiin sovellettavaa alv-astetta palautuksen jälkeen.

(52)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Shagang-ryhmä kiisti uudelleen alv-oikaisun tekemiseen käytetyn menetelmän, joka kuvataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56 kappaleessa. Osapuolen mukaan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohtaa sovelletaan tilanteeseen, jossa samankaltaisesta tuotteesta kannetaan alv kotimarkkinoilla mutta ei silloin, kun tuote viedään unioniin. Osapuoli toisti väitteensä, jonka mukaan oikaisun kohteena pitäisi olla vientihinnan eikä normaaliarvon, ja ehdotti vaihtoehtoisesti normaaliarvon oikaisemista lisäämällä siihen alv, joka lasketaan tonnia ja tuotelajia kohti. Väite hylättiin. Komissio katsoo, että sen laskelmissa sovellettu menetelmä on perusasetuksen vaatimusten mukainen, sellaisena kuin niitä on tulkittu oikeuskäytännössä.

(53)

Koska vertailusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 ja 55 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan ja 56 kappaletta on selvennetty.

(54)

Polkumyyntilaskelmia koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57–61 kappaleessa.

(55)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Shagang-ryhmä väitti, että polkumyyntimarginaalia koskevat laskelmat pitäisi tehdä kuukausittain rautamalmihintojen merkittävän vaihtelun vuoksi (siteeratun lähteen mukaan 61,9 prosenttia joulukuun 2015 ja elokuun 2016 välillä), mikä vaikutti tarkasteltavana olevan tuotteen vientihintaan.

(56)

Komissio laski polkumyyntimarginaalin vertaamalla painotettua normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa koko tutkimusajanjakson ajalta. Vientimyynti ei rajoitu tässä tapauksessa erityisen lyhyeen tutkimusajanjakson kauteen. Rautamalmin hintojen vaihtelun mahdolliset vaikutukset jakautuisivat tasaisesti koko tutkimusajanjaksolle. Sen vuoksi kuukausittaisten laskelmien tekemiselle ei ole perusteita. Kun lisäksi otetaan huomioon pyynnön esittämisen myöhäinen vaihe, vientiä harjoittavien tuottajien integroitumisen eri tasot sekä se, että muiden lähteiden mukaan vaihtelu oli erilaista ja että mikään muu osapuoli ei ottanut tätä kysymystä esiin, väite hylättiin. On myös syytä huomata, että osapuolten antamissa esimerkeissä lopputuotteiden hintavaihtelu oli paljon vähäisempää kuin vaihtelu rautamalmin hinnoissa kyseisellä kaudella.

(57)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Shagang-ryhmä toisti, että polkumyyntilaskelmat olisi tehtävä kuukausikohtaisesti. Pyynnön tueksi ei esitetty mitään uusia tietoja, jotka oikeuttaisivat kuukausittaisten laskemien tekemisen, minkä vuoksi sitä ei voitu hyväksyä.

(58)

Duferco Deutschland GmbH:n ja Duferco SA:n toimitiloihin tehtyjen tarkastusten jälkeen tiettyjä myyntiin ja kustannuksiin unionissa liittyviä tietoja oli tarkistettava.

(59)

Edellä mainitun tarkistuksen ja laskuvirheen korjaamisen jälkeen lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 1

Polkumyyntimarginaalit, Kiina

(60)

Koska unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmästä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62–64 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(61)

Unionin kulutuslukuja tarkistettiin hieman alaspäin sen jälkeen, kun asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määriä oikaistiin (ks. 64–66 kappale). Tämän perusteella unionin vapaiden markkinoiden kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Vapaiden markkinoiden kulutus (tonnia)

(62)

Unionin vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 25 prosenttia. Kasvu johtui pääasiassa tärkeimpien jalostusteollisuuden alojen kysynnän kasvusta.

(63)

Koska unionin kulutuksesta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–72 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(64)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer toimitti 20 päivänä lokakuuta 2017 esittämissään huomautuksissa näyttöä, joka oli saatu kaikki korroosionkestävän teräksen suurimmat markkinat kattavasta markkinatutkimuksesta ja jonka mukaan Kiinasta tuleva tuonti oli yliarvioitu väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa jopa 15 prosenttia tarkastelujaksolla. Eurofer kysyi jäsenistöltään, joka koostui kaikilla unionin suurimmilla markkinoilla toimivista yrityksistä, sellaisten tuotteiden tuontimääristä unionin markkinoille, jotka eivät olleet tarkasteltavana olevia tuotteita mutta jotka ilmoitettiin samalla CN-koodilla. Kaikki valituksen tekijät hyväksyivät käytetyn menetelmän ja tehdyt päätelmät: parhaimman arvion mukaan 15 prosentin kiinalaisesta tuonnista oli katsottava olevan muita kuin tarkasteltavana olevia tuotteita. Ei ollut näyttöä, että tämä olisi vaikuttanut tuontiin muista maista. Myös CISA toi huomautuksissaan esiin, että korroosionkestävän teräksen tuontitilastot saattavat olla yliarvioituja.

(65)

Komissiolla ei ollut alustavassa vaiheessa riittävästi näyttöä, jonka perusteella se olisi voinut päätellä, että tuonti oli yliarvioitua tai mistä määrästä on kyse, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa tuodaan esiin.

(66)

Uuden näytön perusteella komissio hyväksyi väitteen ja sovelsi 15 prosentin oikaisua Kiinasta tulevaan tuontiin. Komissio piti 15 prosentin oikaisua kohtuullisena, koska kyseessä on asianmukainen arvio, joka perustuu tuontimarkkinoiden perusteelliseen analyysiin. Komissio otti huomioon myös luottamukselliset tilastotiedot, jotka kerättiin tutkimuksen lopullisessa vaiheessa ja jotka vahvistivat, että kaikki edellä mainittujen CN-koodien mukaisesti tuodut tuotteet eivät olleet tarkasteltavana olevia tuotteita. Osapuolille ilmoitettiin oikaisusta ja annettiin mahdollisuus esittää näkökantojaan. Huomautuksia ei esitetty.

(67)

Näin ollen tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(68)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että absoluuttisesti ilmaistuna Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi 146 prosenttia tarkastelujaksolla. Unioniin polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla yhteensä 9,8 prosenttiyksikköä.

(69)

Oikaistutkin tuontitilastot osoittavat edelleen tuonnin merkittävää lisääntymistä sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Vuosien 2013–2015 tuontiin ei tehty oikaisua, mutta simulaation mukaan tuontimäärä olisi kasvanut 109 prosenttia ja markkinaosuus 70 prosenttia.

(70)

Hintojen alittavuuden osalta kolmesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta kahden CIF-tuontiarvo laskettiin uudelleen etuyhteydessä olevien tuojien toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen. Näitä CIF-arvoja tarkistettiin myös sen jälkeen, kun eräältä vientiä harjoittavalta tuottajalta oli saatu huomautuksia alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen (ks. 2.2 jakso). Hinnan alittavuuden lopullisia marginaaleja on siis tarkistettu, ja ne ovat 8,1–15,1 prosenttia Kiinan osalta.

(71)

Koska asianomaisesta maasta tulevasta tuonnista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 73–81 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(72)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että sen puolustautumisoikeutta on rikottu, koska mikrotaloudellisista indikaattoreista on käytetty indeksoituja lukuja. Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa selitetään, indeksointia käytettiin suojaamaan kahdesta yritysryhmästä tulevien otokseen valittujen unionin tuottajien luottamuksellisia tietoja. Asianomaiselle osapuolelle toimitettiin lisätietoja, jotka voitiin ilmoittaa vaihteluväleinä vaarantamatta luottamuksellista käsittelyä. Indeksointia pidetään joka tapauksessa asianmukaisena toimintatapana, koska sillä suojataan luottamuksellisia tietoja mutta annetaan samalla merkityksellistä tietoa asianomaisille osapuolille. Toimintatapaa käytettiin vain tarvittavassa määrin eli vain mikrotaloudellisten indikaattoreiden osalta. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(73)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa kyseinen asianomainen osapuoli (CISA) vastusti ilmoitettujen mikrotaloudellisten tietojen muotoa. CISA totesi, että se ei edelleenkään ymmärrä, miksi mikrotaloudelliset tiedot ovat luottamuksellisia, koska ne liittyvät neljään otokseen valittuun unionin tuottajaan. Vaikka nämä tiedot on saatu neljältä otokseen valitulta tuottajalta, ne itse asiassa liittyvät tuottajiin, jotka muodostavat vain kaksi ryhmää, kuten 72 kappaleessa selitetään. Jos tiedot julkaistaisiin, kumpikin ryhmä voisi laskea toisen ryhmän tiedot. Tämän vuoksi hylätään väite, jonka mukaan CISAn puolustautumisoikeutta rikottiin.

(74)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyi seuraavasti, kun otetaan huomioon edellä esitetty asianomaisesta maasta tulevaan tuontiin tehty oikaisu.

Taulukko 4

Markkinaosuus vapailla markkinoilla

(75)

On syytä huomata, että vaikka unionin tuotannonalan markkinaosuus arvioitiin hieman korkeammaksi tarkastelujaksolla sen jälkeen, kun Kiinasta tulevan tuonnin määrää oli oikaistu, markkinaosuus kutistui silti lähes 13 prosenttiyksikköä tai 16 prosenttia.

(76)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että unionin tuotannonala investoi uuteen kapasiteettiin, mikä on osoitus terveestä toiminnasta eikä vahingosta. Tätä seikkaa on jo käsitelty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117 kappaleessa. On syytä muistaa, että unionin tuotannonalan oli selviytyäkseen pidettävä yllä tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan alentuneen kapasiteetin tilanteessa. Suurimmassa osassa tuotantolinjoihin tehdyistä investoinneista oli kyse olemassa olevien linjojen korvaamisesta. Näin ollen tämä väite hylättiin perusteettomana.

(77)

CISA väitti, että Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat ovat kohonneet merkittävästi tutkimusajanjakson jälkeen. CISA vertasi touko-kesäkuuta 2017 ja tutkimusajanjaksoa ja totesi 35 prosentin kohoamisen. Sen mukaan kehityskulku tarkoittaa sitä, että toimenpiteitä ei enää tarvita. Eurofer selitti, että myös raaka-aineen (rautamalmin, romuraudan ja koksihiilen) hinnat kohosivat 10–100 prosenttia, mikä heikensi unionin tuotannonalan kannattavuuden mahdollista kohenemista. Eurofer huomautti, että unionin tuotannonala ei ole tuottanut voittoa vuoden 2008 jälkeen.

(78)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa ja edellä 3 kappaleessa todetaan, vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisen ajanjakson ja vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2013 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson. Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei yleensä oteta huomioon. Tutkimuksessa ei tullut ilmi mitään olosuhteita, joiden vuoksi tästä periaatteesta poikkeaminen olisi perusteltua. Hintojen kehittymistä ei tässä tapauksessa pidetä perusteluna, koska sen pysyvistä vaikutuksista ei ole mitään osoitusta. Sen vuoksi myös tämä väite hylätään. Perusasetuksessa säädetään mahdollisuudesta panna vireille välivaiheen tarkastelu, jos se on perusteltua olosuhteiden perustavanlaatuisen muuttumisen vuoksi.

(79)

Kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevaa tuontia koskevat oikaistut luvut ja niiden vaikutus kulutukseen ja markkinaosuuksiin, vahinkoa koskeva päätelmä arvioitiin uudelleen lopullisessa vaiheessa.

(80)

Tuontimäärän suuntaus osoittaa lähes 150 prosentin kasvua. Tuonnin markkinaosuus kasvoi 9,8 prosenttiyksikköä eli lähes 100 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus osoitti erittäin vahingollista suuntausta.

(81)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että vahinkoanalyysi oli virheellinen, koska monet indikaattorit osoittivat positiivista kehitystä, ja komission väitettiin nojautuvan vain kahteen indikaattoriin päätelmiensä tekemisessä.

(82)

Väite oli hylättävä, koska unionin tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa koskeva päätelmä perustui kaikkien indikaattoreiden arviointiin, eikä yksikään näistä indikaattoreista ollut välttämättä itsessään ratkaiseva. Jotkin mikro- ja makrotaloudelliset indikaattorit tosiaan osoittivat positiivista kehitystä, mutta merkittävän vahingon aiheutumista koskeva päätelmä perusteltiin asianmukaisesti.

(83)

Sama osapuoli väitti vielä, että tietyt määrälliset indikaattorit osoittivat positiivista suuntausta (esimerkiksi tuotanto, kapasiteetin käyttöaste ja myyntimäärä) eikä näille suuntauksille annettu riittävää painoarvoa vahingon määrittämisessä. Nämä suuntaukset otettiin kuitenkin täysimääräisesti huomioon väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa (ks. sen johdanto-osan 121 kappale) yhdessä kaikkien vahinkoindikaattorien kanssa, ja ne analysoitiin oikeassa yhteydessä. Tältä osin on syytä huomata, että kyseiset määrät myytiin tilanteessa, jossa hinnat alenivat ja olivat tappiollisia, mikä johti markkinaosuuden supistumiseen. Näin ollen tämä väite hylättiin perusteettomana.

(84)

Ottaen huomioon nämä tosiseikat sekä väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt vahinkoindikaattorit, jotka eivät ole muuttuneet, voidaan lopullisesti vahvistaa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla.

(85)

Edellä esitetyn perusteella ja koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82–122 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin tuotannonalan tilanteesta voidaan vahvistaa.

(86)

Polkumyynnillä tulevan tuonnin vaikutuksia kuvataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen 5.1 jaksossa. Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että vahingon ei voida katsoa aiheutuneen asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista ja että muut tekijät poistivat syy-yhteyden. Osassa väitteistä vain toistettiin jo väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa käsitellyt väitteet tuomatta esiin mitään uusia tekijöitä. Jäljempänä analysoidaan sellaisia huomautuksia, joita ei ole esitetty aiemmin, ja arvioidaan alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen kerättyjä lisätietoja tarpeen mukaan.

(87)

Kiinasta tulevan tuontimäärän oikaisun (ks. 64–66 kappale) jälkeen unionin tuotannonalan markkinaosuutta ja Kiinasta tulevan tuonnin määrää tarkistettiin. Kiinan markkinaosuus kasvoi 10,2 prosentista 20,0 prosenttiin (eikä 11,7 prosentista 22,7 prosenttiin, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 125 kappaleessa todetaan) ja unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla supistui 80,2 prosentista 67,5 prosenttiin (eikä 78,8 prosentista 65,2 prosenttiin; ks. sama kappale). Näin ollen katsotaan, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 125 kappaletta on muutettu vastaavasti. Nämä muutokset olivat suhteellisen vähäisiä, kuten edellä todetaan, ja niillä oli varsin vähäinen vaikutus suuntausten analyysin kannalta. Tämä johtuu siitä, että Kiinasta tulevan tuontimäärän suuntaus pysyy ennallaan ja sen markkinaosuuden suuntaus osoittaa edelleen yli 90 prosentin kasvua. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet merkittävästi syy-yhteyttä koskevaan analyysiin (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124–128 kappale).

(88)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrät eivät muuttuneet absoluuttisesti mitattuna, mutta niiden markkinaosuudet muuttuivat hieman Kiinasta tulevan tuonnin määrää koskevan oikaisun seurauksena (ks. 64–66 kappale). Nämä muutokset olivat vähäisiä ja niillä oli vielä vähemmän vaikutusta suuntausten analyysiin. Tämä johtuu siitä, että oikaisun jälkeen kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi 9,6 prosentista 12,5 prosenttiin (eikä 9,5 prosentista 12,1 prosenttiin, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 129 kappaleessa todetaan). Nämä muutokset eivät vaikuttaneet merkittävästi syy-yhteyttä koskevaan analyysiin (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 129–134 kappale).

(89)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kolmansista maista tulevaa tuontia ei arvioitu asianmukaisesti väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Kyseinen osapuoli kiisti Korean hintojen alustavan arvioinnin (joka tehtiin Eurostatin keskimääräisten hintojen perusteella) sen vuoksi, että tuotujen tuotteiden täsmällistä lajia ei ole mainittu. Tutkimuksen analyysi perustuu keskimääräisiin hintoihin, koska Eurostatin tilastoista oli saatavilla tietoja tällä tasolla.

(90)

Vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut mitään tietoja Koreasta tuotujen tuotteiden tuotelajeista tai tuotevalikoimasta eikä selittänyt, miksi keskimääräiseen hintaan perustuva lähestymistapa oli virheellinen. Väite hylättiin perusteettomana.

(91)

CISA väitti, että komissio ei arvioinut asianmukaisesti raaka-ainekustannusten alenemisen vaikutusta syy-yhteyttä koskevassa analyysissä. Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset alenivat 20 prosenttia tarkastelujaksolla, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103–105 kappaleessa selitetään. Raaka-ainehintojen aleneminen oli tärkein tekijä tässä kehityksessä. CISA väitti, että raaka-ainekustannusten pieneneminen oli syynä siihen, että unionin tuotannonalan hinnat alenivat 18 prosenttia. On kuitenkin syytä huomata, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alenivat 22 prosenttia (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappale). On myös syytä muistaa, että 111 ja 71 kappaleessa selvitetään edellä mainitun kehityksen taustaa ja sitä, että unionin tuotannonalalle aiheutui tappioita koko tarkastelujakson ajan ja kulutus unionin vapailla markkinoilla kasvoi 27 prosenttia.

(92)

On selvää, että unionin tuotannonala pyrki koko analyysiä koskevan kauden ajan nostamaan hintojaan voidakseen palata voitolliseen tilanteeseen. Se ei kuitenkaan päässyt tähän, vaikka kulutus kasvoi 27 prosenttia. Tämä johtuu polkumyynnillä Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksesta: tuonnin määrä lisääntyi lähes 150 prosenttia ja sen markkinaosuus 96 prosenttia (ks. 67 kappale). Tämän tuonnin hintojen aleneminen oli 22 prosenttia suurempi kuin kustannusten aleneminen.

(93)

Koska Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alenivat enemmän kuin raaka-ainekustannukset, on selvää, että vahingon pääasiallisena syynä oli Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine. Raaka-ainekustannusten alenemisen olisi pitänyt auttaa unionin tuotannonalaa toipumaan, mutta sen toiminta oli tappiollista koko tarkastelujakson ajan. Tappiot tutkimusajanjaksolla eivät olleet yhä suuret kuin vuosina 2013–2015, mutta tappiollinen toiminta tutkimusajanjaksolla osoittaa selvästi, että sen tilanne oli heikkenemässä eikä kohenemassa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(94)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111 kappaleessa esitetty kannattavuuden suuntaus tarkastelujakson aikana osoittaa, että tappiot ovat pienemmät tarkastelujakson lopussa, kun Kiinasta tulevan tuonnin määrät ovat korkeimmillaan. CISA väitti, että tämä poistaa syy-yhteyden polkumyyntituonnin ja aiheutuneen vahingon väliltä. Toiminta oli kuitenkin tappiollista koko tarkastelujakson ajan, ja tilanteen vähäinen kohentuminen kyseisellä jaksolla ei kyennyt lieventämään aiheutunutta vahinkoa. Komission analyysistä käy myös selvästi ilmi, että unionin markkinoihin kohdistui paineita koko tarkastelujakson ajan (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 113 kappale). Tästä syystä tämä väite olisi hylättävä perusteettomana.

(95)

Kiinasta tulevan tuontimäärän oikaiseminen tarkoitti sitä, että syy-yhteyttä koskevia päätelmiä oli arvioitava uudelleen tutkimuksen lopullisessa vaiheessa. Edellä kuvatut unionin markkinoiden tuontimäärien ja markkinaosuuksien tarkistukset olivat suhteellisen pieniä ja niiden vaikutus oli vieläkin vähäisempi suuntauksia koskevassa analyysissä.

(96)

Mitkään asianomaisten osapuolten esittämistä huomautuksista eivät myöskään muuttaneet alustavassa vaiheessa tehtyä tekijöiden arviointia.

(97)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 138–140 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(98)

Koska unionin tuotannonalan edusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 142–147 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(99)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojat ja käyttäjät toimittivat lisätietoja. Tuojien ja käyttäjien yhteistyön astetta pidetään edelleen alhaisena.

(100)

Tuonnin kirjaamista koskevaan kyselylomakkeeseen vastasi kuusi tuojaa. Yhteen teräspalvelukeskukseen tehtiin tarkastuskäynti. ISTAn kanssa järjestettiin 13 päivänä marraskuuta 2017 kuuleminen, jossa se esitti näkökantansa, ja yksi suuri kotitaloustavaroiden sektorin käyttäjä toimitti lisäksi kirjallisesti näkökantansa.

(101)

Teräspalvelukeskukset myyvät korroosionkestävää terästä yleensä hieman eri muodossa kuin se tuodaan (leikkaamalla kelat ja levyt pienempien asiakkaiden haluamiin muotoihin). On kuitenkin syytä selventää, että tämä tärkeä käyttäjäsegmentti voi vaihtaa hankintalähdettään ja siirtää mahdolliset lisäkustannukset asiakkaidensa maksettavaksi. Sen vuoksi toimenpiteet eivät uhkaa merkittävästi niiden liikevaihtoa, kannattavuutta tai työllisyyttä.

(102)

CISA toi 17 päivänä marraskuuta 2017 järjestetyssä kuulemisessa esiin, että komissio oli tutkimassa unionin tuotannonalan rakenteessa tutkimusajanjakson jälkeen tapahtunutta kehitystä. Tällä se viittasi ThyssenKruppin ja Tata Steelin väliseen yhteistyömuistioon sekä Ilvan ja ArcelorMittalin sulautumiseen näyttönä siitä, että ei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvia tulleja. Vaikka voidaan odottaa, että tällaisen keskittymän seurauksena suurimpien unionin tuottajien neuvotteluvoima kasvaa, tämän asetuksen antamishetkellä näistä järjestelyistä ei ollut vielä tehty hyväksymispäätöstä, jonka perusteella komissio pystyisi arvioimaan niiden merkityksellisyyden tämän tapauksen kannalta. Perusasetuksessa joka tapauksessa säädetään mahdollisuudesta käsitellä olosuhteiden muutoksia perustelluissa tapauksissa ja panna vireille välivaiheen tarkasteluja tarvittaessa.

(103)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CISA toisti väitteensä, joka liittyi kilpailun muutoksiin unionin markkinoilla. Komissio katsoo kuitenkin edelleen, että perusasetuksessa säädetään mahdollisuudesta käsitellä olosuhteiden muutoksia perustelluissa tapauksissa mutta että tässä tapauksessa komissio ei saanut mitään näyttöä siitä, että uudelleentarkastelu olisi tarpeen.

(104)

CISA väitti vielä, että koska tilanne markkinoilla oli muuttunut tutkimusajanjakson määrittämisen jälkeen, nykyinen tilanne edellyttäisi toimenpiteiden keskeyttämistä perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti. CISAn esittämiä syitä ovat tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan nousu, väitetty tarjonnan puute sekä komission toteuttama käynnissä oleva yrityskeskittymää koskeva tutkimus. Komissiolla ei ensinnäkään ole mitään näyttöä siitä, että hintojen nousu olisi saanut aikaan merkittävän eron unionin tuotannonalan tilanteessa. Toiseksi tarjonnan puutetta koskeva väite ei ole vakuuttava, kuten 111 kappaleessa selitetään. Kolmanneksi komissiolla ei ole mitään näyttöä siitä, että kilpailuedellytykset unionin markkinoilla olisivat muuttuneet ja missä määrin. Myöskään sellaista näyttöä ei ole, joka osoittaisi, että vahinko ei todennäköisesti toistuisi toimenpiteiden keskeyttämisen seurauksena. Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpiteiden keskeyttäminen ei olisi perusteltua.

(105)

CISA huomautti myös, että lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön vähimmäishinnan muotoisena eikä arvotulleina, kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, väitettyjen tuojiin ja käyttäjiin kohdistuvien merkittävien negatiivisten vaikutusten vuoksi. Se toi esiin, että tätä oli pidetty perusteltuna kahdessa hiljattaisessa tapauksessa. Toimenpiteiden muodon muuttamista ehdotti myös unionin tuojia edustava ISTA. Tässä tapauksessa Eurofer vastusti vähimmäishintojen käyttöönottoa tällä markkinasektorilla mahdollisten korvaavien järjestelyjen vuoksi.

(106)

On syytä huomata, että toimenpiteiden muodosta päätetään tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa komissio oli eri mieltä CISAn väitteestä, jonka mukaan arvotullien käyttöönotolla olisi merkittävä negatiivinen vaikutus tuojiin ja käyttäjiin. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 148–156 kappaleessa osoitettiin, että tuojat pystyivät siirtämään polkumyyntitullit asiakkaidensa maksettavaksi ja niillä oli muitakin hankintalähteitä. Vähimmäishinnan käyttöönotto ei vähentäisi suurimpien käyttäjäyritysten kustannuksia, koska sekä vähimmäishinnan että arvotullien vaikutus olisi sama.

(107)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CISA toisti väitteensä, joka liittyi toimenpiteiden muotoon, ja totesi, että käyttöön olisi otettava vähimmäishintajärjestelmä tai kiinteä tulli unionin käyttäjien ja tuojien etujen huomioon ottamiseksi. CISAn kuvauksen mukaan unionin käyttäjien tilanne on haavoittuva unionin tuotannonalan neuvotteluvoiman väitetyn keskittymisen vuoksi.

(108)

Kuten edellä 100 kappaleessa ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen 6.2 jaksossa kuitenkin selitetään, käyttäjien ja tuojien yhteistyö tässä tutkimuksessa oli alhaisella tasolla. Itse asiassa vain yksi unionin käyttäjä ja/tai tuoja toimitti pyydetyt tiedot tutkimusajanjaksolta. Sen vuoksi komissio ei kyennyt määrittämään tarkasti tilannetta näillä sektoreilla, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät vastaa lainkaan CISAn kuvaamaa haavoittuvaa tilannetta. CISA ei myöskään toimittanut mitään näyttöä käyttäjien/tuojien taloudellista tilannetta ja väitetyn keskittymän vaikutusta koskevien väitteiden tueksi. Sen vuoksi komissio ei voinut päätellä, että oli olemassa näyttöä, jonka perusteella toimenpiteiden muotoa olisi pitänyt muuttaa käyttäjien ja tuojien edun kannalta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(109)

Näin ollen pääteltiin, että ei ollut olemassa pakottavaa näyttöä, joka olisi tukenut toimenpiteiden muodon muuttamista.

(110)

Unionin tuojia edustava ISTA väitti, että toimenpiteiden käyttöönotosta seuraisi tarjontaongelmia markkinoilla, koska unionin tuottajat eivät kykenisi lisäämään tuotostaan. Lisäksi se väitti, että toimenpiteiden vuoksi Kiinasta tulevasta tuonnista tulisi kilpailukyvytöntä. Kun otetaan huomioon, että unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli vain 79 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja olemassa on monia merkittäviä hankintalähteitä, käyttäjillä on käytettävissään eri lähteitä eikä ole mitään syytä uskoa, etteivät ne voisi vaihtaa tavarantoimittajaa. Tilapäisten toimitusongelmien mahdollisuutta ei voida sulkea pois, mutta on epätodennäköistä, että toimenpiteet loisivat yleisen puutteen, koska unionin tuotannonala ei toimi täydellä kapasiteetilla ja voi kasvattaa tuotantoaan, jos tilaukset lisääntyvät.

(111)

ISTA ja Electrolux väittivät, että käyttäjien kustannukset kasvavat, jos toimenpiteet otetaan käyttöön. Suurimmat käyttäjäyritykset eivät kuitenkaan toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Yksikään yritys ei itse asiassa toimittanut näyttöä sen osoittamiseksi, että tarkasteltavana olevaan tuotteeseen kohdistettavat tullit lisäisivät merkittävästi lopputuotteiden kustannuksia tai alentaisivat voittoja merkittävästi. Näin ollen tämä väite hylättiin perusteettomana.

(112)

Electrolux väitti myös, että tästä tutkimuksesta johtuva tarkasteltavana olevan tuotteen/samankaltaisen tuotteen mahdollinen hinnankorotus vähentäisi yrityksen kilpailukykyä verrattuna kolmansien maiden kotitaloustavaroiden tuottajiin. Hintojen kohoaminen kuitenkin käynnistyi jo tutkimusajanjaksolla ja sitä esiintyy maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi se ei liity yksinomaan tähän tutkimukseen. Ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että kilpailukyky saattaa heikentyä tullien käyttöönoton vuoksi. Kuten edellä on selitetty, Electrolux tai mikään mukaan kotitaloustavaroiden tuottaja ei kuitenkaan toimittanut kyselyvastausta tai muita tietoja korroosionkestävän teräksen merkityksestä tuotteidensa lopullisissa kustannuksissa. Näin ollen tämä väite hylättiin, koska sen tueksi ei esitetty näyttöä. Tarkasteltavana olevaa tuotetta voidaan joka tapauksessa hankkia useista eri lähteistä, kuten edellä todetaan.

(113)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157–160 kappaleessa esitetty päätelmä, jonka mukaan ei ole pakottavia syitä, joiden mukaisesti ei olisi unionin edun mukaista ottaa toimenpiteitä käyttöön, voidaan vahvistaa.

(114)

Kuten 4 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettiin kirjaamista 8 päivästä heinäkuuta 2017 väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoon eli 11 päivään elokuuta 2017 asti, jotta toimenpiteet voitaisiin ottaa taannehtivasti käyttöön kirjatun tuonnin osalta.

(115)

Tutkimuksen lopullisessa vaiheessa kirjaamisen yhteydessä kerätyt tiedot arvioitiin ja analysoitiin, täyttyivätkö perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdassa säädetyt toimenpiteiden taannehtivaa käyttöönottoa koskevat perusteet.

(116)

Tuonnin kirjaamisesta CN-koodien tasolla käytettävissä olevat tiedot osoittivat, että tuonti oli lisääntynyt merkittävästi. Komissio sai kuitenkin myöhemmin käyttöönsä Taric-tason tietoja, jotka osoittivat, että tuonti ei lisääntynyt merkittävästi tutkimusajanjakson tuonnin tasoon nähden. Sen vuoksi 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädetty edellytys ei täyttynyt.

(117)

Unionin tuotannonalan vahinkotekijöiden tarkastelussa ei myöskään tullut esiin mitään näyttöä siitä, että toimenpiteiden korjaava vaikutus olisi vaarantunut tutkimusajanjakson jälkeen. Sen vuoksi pääteltiin, että tämä peruste ei täyttynyt.

(118)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että toimenpiteiden taannehtiva käyttöönotto ei ole perusteltua tässä tapauksessa.

(119)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen jotkin osapuolet vastustivat 7,4 prosentin tavoitevoittoa, jota käytettiin alustavassa vaiheessa vahinkomarginaalien laskemiseen. Kyseessä oli voitto, jonka unionin tuotannonala tosiasiallisesti sai vuonna 2008, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164 kappaleessa selitetään.

(120)

Eurofer piti tavoitevoittoa liian alhaisena, koska talouskriisi käynnistyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että 7,4 prosenttia oli liian korkea ja että olisi pitänyt käyttää muista lähteistä, kuten aiemmista polkumyyntitapauksista tai BACH-tietokannastat, peräisin olevia tietoja.

(121)

Kannattavuuden mahdollinen heikkeneminen vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä tulisi pääasiassa esiin vuonna 2009. Koska luku perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen tosiasiallista kannattavuutta koskeviin tietoihin, kyseessä on paras käytettävissä oleva tieto tätä tarkoitusta varten. Saatavilla ei ollut muita tietoja, jotka olisivat asettaneet väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164 kappaleessa esitetyn analyysin ja päätelmän kyseenalaiseksi. BACH-tietokannan (tai muunkaan ulkoisen lähteen) tutkiminen ei ollut tarpeen, koska tutkimuksessa oli käytettävissä unionin tuotannonalaa koskevia todennettuja tietoja. Sen vuoksi vuonna 2008 saavutettu 7,4 prosentin kannattavuus on edelleen edustava tämän tutkimuksen kannalta ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 162–165 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(122)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja kommentoi tavoitevoittoa lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamassaan vastauksessa. Se väitti, että vuosi 2008 ei ollut edustava tavoitevoiton määrittämistä varten, koska sitä seurasi monta vuotta, joiden aikana unionin tuotannonalaan kohdistui vahinkoa aiheuttavia eri tekijöitä. Koska vuoden 2008 tilanne ei toistunut myöhemmin, vuoteen 2008 perustuvan tavoitevoiton valintaa ei pidetä edustavana ja sen käyttö herättää epäilyksiä siitä, että komissio katsoi muiden tekijöiden aiheuttaman vahingon johtuvan polkumyyntituonnista.

(123)

Koska vuosi 2008 oli ensimmäinen talouskriisiä edeltänyt vuosi, komissio piti sitä edustavana vuotena, jonka aikana saadun voiton voidaan katsoa syntyneen ilman polkumyyntituontia ja muita tekijöitä, kuten talouskriisiä. Tällaisen tavoitevoiton käyttämisessä ei näin ollen katsota kriisin aiheuttamaa vahinkoa polkumyyntituonnin aiheuttamaksi vahingoksi, vaan pikemminkin päinvastoin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(124)

Eurofer toimitti lisätietoja tukeakseen väitettään, jonka mukaan vuosi 2008 ei ollut edustava vuosi, koska viimeisen vuosineljänneksen kannattavuus vääristyi talouskriisin vuoksi. Kyseessä olivat makrotaloudelliset tiedot talouskriisin alusta, German Steel Federationin toimittamat tiedot ja yhden kreikkalaisen tuottajan toimittama lehdistötiedote. Komissio on kuitenkin käyttänyt vuotta 2008 edustavana vuotena aiemmissa polkumyyntitapauksissa (esimerkiksi kylmävalssatut teräslevytuotteet (7), jotka ovat korroosionkestävän teräksen varhaisemman tuotantoasteen tuotteita). Komission kantana oli, että talouskriisin vaikutus kannattavuuteen tulisi pääasiassa esiin vuonna 2009. Vaikka joitakin kannattavuuteen kohdistuvia vaikutuksia olisi saattanut tulla esiin vuoden 2008 lopulla, komissio oli tyytyväinen siihen, että vuosi 2008 oli kokonaisuudessaan edustava.

(125)

Useat vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltamista vahinkolaskelmiin, ja totesivat, että 2 artiklan 9 kohta kuuluu perusasetuksen polkumyyntiä koskeviin säännöksiin eikä sitä voida käyttää vahingon laskemiseen. Niiden mukaan käytettävän hinnan pitäisi perustua hintaan, jonka etuyhteydessä olevat tuojat unionissa ovat tosiasiallisesti veloittaneet ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionissa.

(126)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 166 kappaleessa selitetään, vahinkomarginaalia koskevat laskelmat perustuvat tuontihintaan (unionin rajalla tasolla), joka on saatettu unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -tasoa vastaavalle tasolle. Jos myynti tapahtuu etuyhteydessä olevien tuojien kautta, tuontihinta on muodostettava laskennallisesti käyttäen perustana ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle tapahtuneen jälleenmyynnin hintaa, jota on oikaistu asianmukaisesti niin, että etuyhteydessä olevien tuojien tuontikustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto on jätetty huomiotta ja hinta on luotettava. Tämä on perusteena vientihinnan muodostamiselle laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Ei ole mitään syytä, miksi sama peruste, joka koskee vientihinnan laskennallista muodostamista, kun kyseessä on myynti etuyhteydessä olevien tuojien kautta, ei pätisi vahinkolaskelmia varten tuontihintaan, kun kyseessä on etuyhteydellinen myynti. Polkumyynti- ja vahinkomarginaalia verrataan perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön soveltamista varten.

(127)

Lisäksi jos tuontihinta etuyhteydellisen myynnin tapauksessa vahinkolaskelmia varten perustuu etuyhteydessä olevien tuojien unionissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta tosiasiasiallisesti veloittamaan hintaan, kuten osapuoli ehdottaa, tämä hinta sisältäisi myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voiton jälleenmyynnistä unionissa tulliselvityksen jälkeen, mutta nämä kustannukset eivät sisältyisi hintaan, jos vientiä harjoittava tuottaja myy suoraan riippumattomille tuojille. Tämä johtaisi siihen, että vientiä harjoittavia tuottajia, jotka myyvät etuyhteydessä olevien tuojien kautta ja jotka myyvät suoraan riippumattomille tuojille, kohdeltaisiin eriarvoisesti, mikä ei ole perusteltua. Näin ollen tämä väite hylättiin perusteettomana.

(128)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja kommentoi, että tuonnin jälkeisten kustannusten lähdettä ei ilmoitettu, ja kiisti käytetyn luvun (7 euroa/tonni). Tämä luku perustui toiseen tutkimukseen (8), koska tuotteet olivat samanlaisia ja kuuluivat samaan tuotannonalaan eikä muita tietoja ollut saatavilla. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuojien yhteistyöhalukkuuden hieman kohennuttua luku todennettiin erään etuyhteydettömän tuojan toimitiloissa ja sen havaittiin perustuvan kohtuullisesti tuojan tietoihin. Kyseisen tuojan tarkkaa tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevaa lukua ei ole ilmoitettu luottamuksellisuussyistä. Tämä väite hylätään.

(129)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että se ei edelleenkään ymmärtänyt tuonnin jälkeisten kustannusten luonnetta, ja pyysi erittelyä. Tuonnin jälkeisissä kustannuksissa on kyse oikaisusta, joka myönnetään vientiä harjoittavien tuottajien eduksi, jotta voidaan vertailla tasapuolisesti niiden vientihintaa ja unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintaa. Ne liittyvät normaaleihin käsittely-, varastointi- ja dokumentointimaksuihin unionin markkinoille saapumissatamassa (pois lukien jatkokuljetukset). Näitä kustannuksia syntyy kaikessa tuonnissa, ja ne ovat samanlaisia kaiken tyyppisen teräksen tuonnissa. Lukua 7 euroa/tonni ehdotti eräs kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja edellä mainitussa tapauksessa. Komissio on sen vuoksi vakuuttunut siitä, että esitetty luku on kohtuullinen, kun eritoten otetaan huomioon ristiintarkistus tämän tutkimuksen tarkasteltavana olevan tuotteen tuojan kanssa. Lopuksi on vielä syytä huomauttaa, että 7 euroa/tonni vastaa noin yhtä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontihinnasta. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain yksi perinteinen etuyhteydetön tuoja, eikä komissio voi tehdä kustannuksista vientiä harjoittavan tuottajan pyytämää tarkkaa erittelyä luottamuksellisuussyistä. Tämän vuoksi hylätään väite, jonka mukaan komission lähestymistapa on rikkonut osapuolen puolustautumisoikeutta.

(130)

Joidenkin vientiä harjoittavien tuottajien CIF-hintaan tehtiin joitakin oikaisuja. Tarkistetut CIF-hinnat ilmoitettiin kyseisille vientiä harjoittaville tuottajille tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(131)

Koska vahingon korjaavasta tasosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 162–166 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(132)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(133)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset vahinko- ja polkumyyntimarginaalit – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ja alhaisemman tullin säännöstä johtuvat lopulliset tullit ovat seuraavat.

Taulukko 6

Lopulliset marginaalit ja tullit

(134)

Tässä asetuksessa esitetyt yrityskohtaiset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen nimeä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(135)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (9), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Tätä asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(136)

Toimenpiteiden kiertämisriskin minimoimiseksi katsotaan, että tässä tapauksessa tarvitaan erityissäännöksiä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitoimenpiteiden asianmukainen soveltaminen. Erityisiin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa sellaisen pätevän kauppalaskun esittäminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontitavaroista, joiden mukana ei ole tällaista kauppalaskua, kannetaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava tulli.

(137)

Tuomioistuimen hiljattainen oikeuskäytäntö (10) huomioon ottaen on aiheellista säätää viivästyskoroista, jotka on maksettava, jos lopulliset tullit palautetaan, koska voimassa olevissa tulleja koskevissa säännöksissä ei säädetä tällaisesta korosta, ja kansallisten sääntöjen soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin vääristymiin talouden toimijoiden välillä riippuen siitä, mikä jäsenvaltio valitaan tulliselvitystä varten.

(138)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti.

(139)

Tämä asetus on asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

—

ruostumatonta terästä, piiseosteista sähköteknistä terästä ja pikaterästä olevat tuotteet,

—

ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut tuotteet.

8.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/36

(1)

Direktiivissä 64/432/ETY vahvistetaan säännöt unionin sisäistä sikaeläinten kauppaa varten. Mainitun direktiivin 9 artiklassa säädetään, että jäsenvaltio, jolla on käytössä pakollinen kansallinen ohjelma Aujeszkyn taudin torjumiseksi koko alueellaan tai osalla siitä, voi toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle hyväksyttäväksi. Lisäksi siinä säädetään unionin sisäisessä sikaeläinten kaupassa mahdollisesti vaadittavista lisätakeista.

(2)

Komission päätöksessä 2008/185/EY (2) vahvistetaan lisätakeet sikojen siirroille jäsenvaltioiden välillä. Nämä lisätakeet liittyvät jäsenvaltioiden luokitteluun sen mukaan, mikä tautitilanne niissä Aujeszkyn taudin osalta on. Päätöksen 2008/185/EY liitteessä II luetellaan jäsenvaltiot tai niiden alueet, joissa on käytössä hyväksyttyjä kansallisia valvontaohjelmia Aujeszkyn taudin hävittämiseksi.

(3)

Italia on esittänyt komissiolle perustelut Aujeszkyn taudin hävittämistä koskevan valvontaohjelmansa hyväksymiseksi Emilia-Romagnan alueen osalta ja kyseisen alueen lisäämiseksi asianmukaisesti päätöksen 2008/185/EY liitteeseen II. Kyseisten perustelujen arvioinnin perusteella Emilia-Romagnan alue olisi lisättävä päätöksen 2008/185/EY liitteeseen II. Päätöksen 2008/185/EY liitettä II olisi sen vuoksi muutettava.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2008/185/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,