ISSN 1977-0812
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 17
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
61. vuosikerta
23. tammikuu 2018
|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
61. vuosikerta |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/1 |
Ilmoitus EU:n ja Länsi-Balkanin välisen liikenneyhteisösopimuksen allekirjoituspäivästä ja sen väliaikaisesta soveltamisesta
Euroopan unioni ja kuusi Länsi-Balkanin kumppanimaata allekirjoittivat 12. heinäkuuta ja 9. lokakuuta 2017 välisenä aikana sopimuksen liikenneyhteisön perustamisesta (1). Asiaa koskevien ilmoitusten perusteella sopimusta sovelletaan väliaikaisesti Euroopan unionin, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Kosovon (2) välillä 9. lokakuuta 2017 alkaen sekä näiden osapuolten ja Serbian tasavallan välillä 29. marraskuuta 2017 alkaen sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
(1) Sopimusteksti: EUVL L 278, 27. lokakuuta 2017, s. 3.
(2) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/1 |
Ilmoitus Euroopan unionin ja Samoan itsenäisen valtion välisen lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen voimaantulosta
Euroopan unionin ja Samoan itsenäisen valtion välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tulee voimaan 1. maaliskuuta 2018, koska sopimuksen 8 artiklan 1 kohdassa määrätty menettely saatettiin päätökseen 9. tammikuuta 2018.
ASETUKSET
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/2 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/92,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 658/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Euroopan lääkevirastolle ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lääketurvatoiminnan toteuttamista varten suoritettavien maksujen mukauttamisesta inflaatioasteen perusteella
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan lääkevirastolle suoritettavista maksuista ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lääketurvatoiminnan toteuttamisen osalta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 658/2014 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (2) 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan lääkeviraston tulot koostuvat unionin rahoitusosuudesta, maksuista, joita yritykset suorittavat unionin myyntilupien saamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä muista viraston tai koordinointiryhmän tarjoamista palveluista, kun kyseessä on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (3) 107 c, 107 e, 107 g, 107 k ja 107 q artiklan mukaisten tehtävien hoitaminen. |
|
(2) |
Euroopan unionin tilastotoimiston mukaan unionin inflaatioaste oli 0,2 prosenttia vuonna 2015 ja 1,2 prosenttia vuonna 2016. Inflaatioaste oli vuonna 2015 hyvin alhainen eikä Euroopan lääkevirastolle ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lääketurvatoiminnan toteuttamista varten suoritettavien maksujen mukauttamista asetuksen (EU) N:o 658/2014 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti pidetty perusteltuna. Sen sijaan vuonna 2016 unionin inflaatioaste oli sellainen, että kyseisten määrien mukauttamista pidetään perusteltuna. Olisi toteutettava kumulatiivinen mukautus, jossa otetaan huomioon vuosien 2015 ja 2016 inflaatioasteet. |
|
(3) |
Mukautetut määrät olisi selkeyden vuoksi pyöristettävä lähimpään 10 euroon, lukuun ottamatta informaatioteknisiä järjestelmiä ja kirjallisuuden seurantaa koskevaa vuosimaksua, jonka osalta mukautus olisi pyöristettävä lähimpään yhteen euroon. |
|
(4) |
Asetuksessa (EU) N:o 658/2014 säädettyjen maksujen määrä erääntyy joko asiaa koskevan menettelyn alussa tai, jos kyseessä on informaatioteknisiä järjestelmiä ja kirjallisuuden seurantaa koskeva vuosimaksu, viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta. Näin ollen sovellettava määrä määritetään maksun eräpäivästä, eikä erityisiä siirtymäsäännöksiä ole tarpeen vahvistaa käynnissä olevia menettelyjä varten. |
|
(5) |
Asetuksen (EU) N:o 658/2014 15 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos kyseisen asetuksen liitteessä olevassa I–IV osassa säädettyjen maksujen määrien mukauttamisesta annettava delegoitu säädös tulee voimaan ennen 1 päivää heinäkuuta, kyseiset mukautukset tulevat voimaan 1 päivästä heinäkuuta alkaen ja jos delegoitu säädös tulee voimaan 30 päivän kesäkuuta jälkeen, mukautukset tulevat voimaan delegoidun säädöksen voimaantulopäivästä alkaen. |
|
(6) |
Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 658/2014 liitettä olisi muutettava. |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 658/2014 liite seuraavasti:
|
1) |
Muutetaan I osan 1 kohta seuraavasti:
|
|
2) |
Muutetaan II osan 1 kohta seuraavasti:
|
|
3) |
Muutetaan III osan 1 kohta seuraavasti:
|
|
4) |
korvataan IV osan 1 kohdassa ilmaisu ”67 euroa” ilmaisulla ”68 euroa”. |
2 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 12 päivästä helmikuuta 2018 alkaen.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 189, 27.6.2014, s. 112.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/5 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/93,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2017,
Ympäristö-alaohjelmassa toiminta-avustuksilla tuettuihin luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelua koskeviin hankkeisiin kohdennettujen talousarviomäärärahojen prosenttiosuuden lisäämisestä ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1293/2013 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1293/2013 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Edellytykset Life-asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelua tukeviin hankkeisiin osoitettavien talousarviomäärärahojen prosenttiosuuden lisäämiseksi enintään 10 prosentilla täyttyvät, koska Luonto ja luonnon monimuotoisuus -painopistealueeseen kuuluvissa ja laatua koskevat vähimmäisvaatimukset täyttävissä ehdotuksissa kahtena peräkkäisenä vuotena pyydettyjen varojen kokonaismäärä on yli 20 prosenttia suurempi kuin kyseisiä vuosia edeltäville kahdelle vuodelle laskettu vastaava määrä. |
|
(2) |
Komissio on ottanut huomioon luontodirektiivien toimivuustarkastuksen (2) päätelmät tarpeesta lisätä rahoituksen saatavuutta kyseisten direktiivien täytäntöönpanon parantamiseksi sekä luontoa, ihmisiä ja taloutta koskevan toimintasuunnitelman (3) 8. toimen ja päättänyt korottaa Ympäristö-alaohjelmassa toiminta-avustuksilla tuettujen Luonto ja luonnon monimuotoisuus -painopistealueeseen kuuluvien hankkeiden talousarviomäärärahoja 55 prosentin osuutta. |
|
(3) |
Luonto ja luonnon monimuotoisuus -painopistealueen talousarviomäärärahojen prosenttiosuuden korotuksen ei odoteta vähentävän muissa Ympäristö-alaohjelman painopistealueissa rahoitettavien hankkeiden määrärahoja, koska suunnitteilla on lisätä Life-ohjelman täytäntöönpanoon vuosina 2018–2020 osoitettuja vuotuisia määrärahoja ja alentaa EU:n yhteisrahoituksen osuutta useimmissa muihin painopistealueisiin kuuluvissa toiminta-avustuksissa 60 prosentista 55 prosenttiin. |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan Life-asetuksen 9 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”Ympäristö-alaohjelmassa toiminta-avustuksilla tuettuihin hankkeisiin kohdennetuista talousarviomäärärahoista vähintään 60,5 prosenttia osoitetaan hankkeisiin, joilla tuetaan luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.”
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185, jäljempänä ’Life-asetus’.
(2) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2016) 472 final, Fitness Check of the EU Nature Legislation (Birds and Habitats Directives)).
(3) COM(2017) 198 final ja SWD (2017) 139 final (Toimintasuunnitelma luonnon, ihmisten ja talouden hyväksi).
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/7 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/94,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2017,
kolmansista maista Espanjaan tuotavan durran tuontitullin kiinteämääräisen alennuksen vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 185 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyjen sopimusten mukaisesti (2) unioni on sitoutunut sallimaan 300 000 tonnin vuotuisen durramäärän tuonnin Espanjaan. |
|
(2) |
Tammikuun 1 päivästä7 päivään elokuuta 2017 kestäneellä ajanjaksolla Espanjaan tuotiin 103 967 tonnia durraa. Tuona ajanjaksona durran tuontitulliksi oli vahvistettu komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (3) mukaisesti nolla euroa tonnilta. Sen jälkeen kun durran positiivinen tuontitulli otettiin uudelleen käyttöön 8 päivänä elokuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 642/2010 mukaisesti Espanjaan on tuotu 26 250 tonnia durraa. |
|
(3) |
Tuontikiintiöiden täyttymisen varmistamiseksi komission asetuksen (EY) N:o 1296/2008 (4) 6 artiklassa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 642/2010 mukaisesti vahvistettuun tuontitulliin voidaan soveltaa alennusta. |
|
(4) |
Ottaen huomioon durran markkinaolosuhteet ja erityisesti se, että durran maailmanmarkkinahinta on korkeampi kuin maissin, on tarpeen soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 mukaisesti vahvistettuun tuontitulliin 100 prosentin kiinteämääräistä alennusta Espanjaan 1 päivänä tammikuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1296/2008 mukaisesti avatussa tariffikiintiössä tuotavien durramäärien osalta. |
|
(5) |
Ottaen huomioon delegoidun säädöksen antamiseen liittyvät aikarajoitukset ja tarve varmistaa tuontikiintiön täysimääräinen käyttö on aiheellista säätää kiinteämääräisen alennuksen soveltamisesta ajanjaksolla, joka jatkuu kiintiövuoden 2017 jälkeenkin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1296/2008 6 artiklassa tarkoitetuksi durran tuontitullin kiinteämääräiseksi alennukseksi 100 prosenttia asetuksen (EU) N:o 642/2010 mukaisesti vahvistetusta durran tuontitullista. Tätä alennusta sovelletaan Espanjaan 1 päivänä tammikuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1296/2008 mukaisesti avatussa tariffikiintiössä tuotavien jäljellä olevien durramäärien osalta.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sen voimassaolo päättyy 28 päivänä helmikuuta 2018.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).
(3) Komission asetus (EU) N:o 642/2010, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta (EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5).
(4) Komission asetus (EY) N:o 1296/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Espanjan kohdalla maissin ja durran osalta ja Portugalin kohdalla maissin osalta (EUVL L 340, 19.12.2008, s. 57).
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/9 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/95,
annettu 9 päivänä tammikuuta 2018,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (”Slavonski med” (SAN))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Kroatian hakemus nimityksen ”Slavonski med” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(2) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Slavonski med” olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Slavonski med” (SAN).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.4 ”Muut eläinperäiset tuotteet (munat, hunaja, erilaiset maitotuotteet paitsi voi jne.)” tuotteeseen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 9 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 292, 2.9.2017, s. 7.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/10 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/96,
annettu 9 päivänä tammikuuta 2018,
erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (”Oignon doux des Cévennes” (SAN))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Ranskan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 723/2008 (2), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 686/2013 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Oignon doux des Cévennes” eritelmän muutoksen hyväksymistä. |
|
(2) |
Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). |
|
(3) |
Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Hyväksytään nimitystä ”Oignon doux des Cévennes” (SAN) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 9 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) Komission asetus (EY) N:o 723/2008, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen nimitysten rekisteröimisestä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Afuega'l Pitu (SAN), Mazapán de Toledo (SMM), Agneau de Lozère (SMM), Oignon doux des Cévennes (SAN), Butelo de Vinhais tai Bucho de Vinhais tai Chouriço de Ossos de Vinhais (SMM), Chouriça Doce de Vinhais (SMM)) (EUVL L 198, 26.7.2008, s. 28).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 686/2013, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2013, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisen muutoksen hyväksymisestä [Oignon doux des Cévennes (SAN)] (EUVL L 196, 19.7.2013, s. 4).
(4) EUVL C 294, 5.9.2017, s. 8.
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/11 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/97,
annettu 22 päivänä tammikuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta konditoriatuotteissa käytettävien makeutusaineiden osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset. |
|
(2) |
Kyseinen luettelo voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai hakemuksen johdosta. |
|
(3) |
Komissio on päätellyt jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella, että asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava siltä osin kuin on kyse lisäaineiden E 950 asesulfaami K, E 951 aspartaami, E 952 syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat, E 954 sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat, E 955 sukraloosi, E 959 neohesperidiini DC, E 961 neotaami, E 962 aspartaamiasesulfaamisuola ja E 969 advantaami käytöstä ”erityisravinnoksi tarkoitetuissa konditoriatuotteissa”. |
|
(4) |
Makeutusaineiden käyttö ”erityisravinnoksi tarkoitetuissa konditoriatuotteissa” sallittiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 94/35/EY (3). Elintarvike ”erityisravinnoksi tarkoitetut konditoriatuotteet” kattoi neuvoston direktiivillä 89/398/ETY (4) säännellyt ”elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu henkilöille, jotka kärsivät hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöistä (diabetes)”. Kyseisessä direktiivissä vahvistettiin ”erityisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden” yleinen määritelmä ja säädettiin, että hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöistä (diabetes) kärsiville henkilöille tarkoitettujen elintarvikkeiden osalta voitiin antaa erityssäännöksiä; kyseessä on erityisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden määritelmään kuuluva elintarvikeluokka. |
|
(5) |
Kuten diabeteksesta kärsiville henkilöille tarkoitettuja elintarvikkeita koskevassa komission kertomuksessa (5) päätellään, tieteellisiä perusteita erityisten koostumusvaatimusten asettamiselle kyseisille elintarvikkeille ei kuitenkaan ollut. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 609/2013 (6) poistettiin käsite ”erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet” ja käsite ”elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu henkilöille, jotka kärsivät hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöistä (diabetes)”. |
|
(6) |
Näin ollen kyseisten makeutusaineiden käytön salliminen ”erityisravinnoksi tarkoitetuissa konditoriatuotteissa” asetuksen (EY) N:o 1333/2008 7 artiklan c alakohdan mukaisesti ei ole enää perusteltua eikä kyseisiä tuotteita pitäisi enää pitää kaupan. |
|
(7) |
Lisäksi makeutusaineiden käytön sallimista koskevien edellytysten yhtenäinen soveltaminen takaisi selkeyden ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan. |
|
(8) |
Lisäaineita E 950 asesulfaami K, E 951 aspartaami, E 952 syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat, E 954 sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat, E 955 sukraloosi, E 959 neohesperidiini DC, E 961 neotaami, E 962 aspartaamiasesulfaamisuola ja E 969 advantaami koskevat kohdat, joissa viitataan käyttöön ”ainoastaan erityisravinnoksi tarkoitetuissa konditoriatuotteissa” elintarvikeryhmässä 07.2 ”Konditoriatuotteet”, olisi siksi poistettava. |
|
(9) |
Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava. |
|
(10) |
Jotta talouden toimijat voisivat mukautua uusiin sääntöihin, on aiheellista säätää siirtymäkaudesta, jonka aikana asianomaisia makeutusaineita sisältäviä erityisravinnoksi tarkoitettuja konditoriatuotteita saa edelleen pitää kaupan. |
|
(11) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Lisäaineita E 950 asesulfaami K, E 951 aspartaami, E 952 syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat, E 954 sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat, E 955 sukraloosi, E 959 neohesperidiini DC, E 961 neotaami, E 962 aspartaamiasesulfaamisuola ja/tai E 969 advantaami sisältäviä erityisravinnoksi tarkoitettuja konditoriatuotteita, jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, saa pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.
(2) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/35/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista makeutusaineista (EYVL L 237, 10.9.1994, s. 3).
(4) Neuvoston direktiivi 89/398/ETY, annettu 3 päivänä toukokuuta 1989, erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 186, 30.6.1989, s. 27).
(5) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöistä (diabeteksesta) kärsiville tarkoitetuista elintarvikkeista (COM(2008) 392 final).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 35).
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II oleva E osa seuraavasti:
|
1. |
Poistetaan elintarvikeryhmässä 07.2 ”Konditoriatuotteet” lisäaineita E 950 asesulfaami K, E 951 aspartaami, E 952 syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat, E 954 sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat, E 955 sukraloosi, E 959 neohesperidiini DC, E 961 neotaami, E 962 aspartaamiasesulfaamisuola ja E 969 advantaami koskevat kohdat siltä osin kuin on kyse niiden käytöstä ”ainoastaan erityisravinnoksi tarkoitetuissa konditoriatuotteissa”. |
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/14 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/98,
annettu 22 päivänä tammikuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden II ja III ja komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta kalsiumsorbaatin (E 203) osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset. |
|
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä III vahvistetaan unionissa elintarvikelisäaineissa, elintarvike-entsyymeissä, elintarvikearomeissa ja ravintoaineissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset. |
|
(3) |
Komission asetuksessa (EU) N:o 231/2012 (2) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmät. |
|
(4) |
Kalsiumsorbaatti (E 203) on aine, joka on asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden II ja III mukaisesti hyväksytty käytettäväksi säilöntäaineena useissa eri elintarvikkeissa sekä elintarvikevärivalmisteissa ja elintarvikearomeissa. |
|
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 32 artiklan 1 kohdassa säädetään, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, suorittaa uuden riskinarvioinnin kaikille elintarvikelisäaineille, jotka oli jo hyväksytty unionissa ennen 20 päivää tammikuuta 2009. |
|
(6) |
Tätä varten komission asetuksella (EU) N:o 257/2010 (3) säädetään elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelmasta. Asetuksen (EU) N:o 257/2010 mukaisesti säilöntäaineiden uudelleenarviointi oli saatettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. |
|
(7) |
Elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 30 päivänä kesäkuuta 2015 tieteellisen lausunnon sorbiinihapon (E 200), kaliumsorbaatin (E 202) ja kalsiumsorbaatin (E 203) uudelleenarvioinnista elintarvikelisäaineina (4). Lausunnossa todettiin, ettei kalsiumsorbaatista ollut saatavilla genotoksisuustietoja. Näin ollen elintarviketurvallisuusviranomainen ei pystynyt vahvistamaan kalsiumsorbaatin turvallisuutta elintarvikelisäaineena ja totesi, että se olisi jätettävä sorbiinihapolle (E 200) ja kaliumsorbaatille (E 202) määritellyn ryhmäkohtaisen hyväksyttävän päiväsaannin (ADI) ulkopuolelle. Lausunnon mukaan kalsiumsorbaatista on tehtävä genotoksisuustutkimuksia, jotta voidaan harkita kalsiumsorbaatin sisällyttämistä kyseisen ryhmän ADI-arvoon. |
|
(8) |
Komissio käynnisti 10 päivänä kesäkuuta 2016 sorbiinihappoa (E 200), kaliumsorbaattia (E 202) ja kalsiumsorbaattia (E 203) käsitteleviä tieteellisiä ja teknisiä tietoja koskevan julkisen pyynnön (5), joka kohdennettiin kyseisten aineiden uudelleenarviointia elintarvikelisäaineina koskevassa tieteellisessä lausunnossa todettuihin tiedon tarpeisiin. Yksikään elintarvikealan toimija ei kuitenkaan sitoutunut toimittamaan pyydettyjä genotoksisuustietoja kalsiumsorbaatista (E 203). Ilman näitä tietoja elintarviketurvallisuusviranomainen ei voi saattaa valmiiksi kalsiumsorbaatin turvallisuutta elintarvikelisäaineena koskevaa uudelleenarviointia eikä näin ollen pysty määrittämään, täyttääkö kyseinen aine edelleen asetuksen (EY) N:o 1333/2008 6 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luetteloon sisällyttämiseksi. |
|
(9) |
Tämän vuoksi on aiheellista poistaa kalsiumsorbaatti (E 203) unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelosta. |
|
(10) |
Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 10 artiklan 3 kohdan mukaan unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luetteloa on muutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 (6) tarkoitetun menettelyn mukaisesti. |
|
(11) |
Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo voidaan saattaa ajan tasalle joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta. |
|
(12) |
Näin ollen asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteitä II ja III ja asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitettä olisi muutettava poistamalla kalsiumsorbaatti (E 203) unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelosta, sillä sen sisällyttäminen luetteloon ei ole enää perusteltua asianmukaisten genotoksisten tietojen puuttumisen vuoksi. |
|
(13) |
Jotta elintarvikealan toimijat voisivat mukautua uusiin vaatimuksiin tai löytää kalsiumsorbaatille (E 203) vaihtoehtoja, tämän asetuksen soveltaminen olisi aloitettava kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. |
|
(14) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteet II ja III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Poistetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteestä elintarvikelisäainetta E 203 kalsiumsorbaatti koskeva kohta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 12 päivästä elokuuta 2018.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.
(2) Komission asetus (EU) N:o 231/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta (EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1).
(3) Komission asetus (EU) N:o 257/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelman perustamisesta elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 19).
(4) EFSA Journal 2015; 13(6):4144.
(5) http://ec.europa.eu/food/safety/food_improvement_agents/additives/re-evaluation_en
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1).
LIITE
|
1) |
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II seuraavasti:
|
|
2) |
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite III seuraavasti:
|
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/29 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/99,
annettu 22 päivänä tammikuuta 2018,
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2378 muuttamisesta automaattisen tietojenvaihdon tehokkuuden vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja -edellytysten sekä jäsenvaltioiden neuvoston direktiivin 2011/16/EU arviointia varten antamien tilastotietojen luettelon osalta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15 päivänä helmikuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU (1) ja erityisesti sen 23 artiklan 3 ja 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta. |
|
(2) |
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 4 kohdassa säädetään niiden tilastotietojen luettelosta, jotka jäsenvaltioiden on annettava kyseisen direktiivin arvioimiseksi. |
|
(3) |
Luettelo ei sisällä tilastotietoja direktiivin 2011/16/EU 8 a artiklan mukaisesta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta, koska komissio saa tällaiset tiedot direktiivin 2001/16/EU 21 artiklan 5 kohdan nojalla perustetusta keskusrekisteristä. |
|
(4) |
Sen vuoksi komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2015/2378 (2) olisi muutettava. |
|
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hallinnollista veroyhteistyötä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2378 muuttaminen
Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2378 seuraavasti:
|
1) |
Lisätään 2 c artikla ja 2 d artikla seuraavasti: ”2 c artikla Vuosittaisen arvioinnin toimittamismuoto ja -edellytykset 1. Lomake, jolla automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja saavutettuja käytännön tuloksia koskeva vuosittainen arviointi toimitetaan direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 3 kohdan nojalla, on tämän asetuksen liitteessä VIII. 2. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 1 päivää huhtikuuta toimitettava vuosittainen arviointi komissiolle sähköisesti käyttäen 1 kohdassa tarkoitettua lomaketta. Arvioinnin on katettava edellinen kalenterivuosi. 2 d artikla Luettelo tilastotiedoista 1. Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 4 kohdan nojalla vaadittava luettelo kaikkien muiden kuin pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluvien hallinnollisen yhteistyön muotojen tilastotiedoista on tämän asetuksen liitteessä IX. Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdan nojalla vaadittava luettelo pakollisen automaattisen tietojenvaihdon tilastotiedoista on tämän asetuksen liitteessä X. Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 3 a kohdan nojalla vaadittava luettelo pakollisen automaattisen tietojenvaihdon tilastotiedoista on tämän asetuksen liitteessä XI. Direktiivin 2011/16/EU 8 aa artiklan nojalla vaadittava luettelo pakollisen automaattisen tietojenvaihdon tilastotiedoista on tämän asetuksen liitteessä XII. 2. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 1 päivää huhtikuuta toimitettava komissiolle sähköisesti kaikkia hallinnollisen yhteistyön muotoja koskevat tilastotiedot, lukuun ottamatta pakollisen automaattisen tietojenvaihdon tilastotietoja, edeltävältä kalenterivuodelta liitteessä IX olevan luettelon mukaisesti. 3. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 1 päivää marraskuuta toimitettava komissiolle sähköisesti pakollisen automaattisen tietojenvaihdon tilastotiedot liitteessä X, liitteessä XI ja liitteessä XII olevan luettelon mukaisesti.” |
|
2) |
Lisätään liitteet VIII, IX, X, XI ja XII tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2378, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1156/2012 kumoamisesta (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 19).
LIITE
Lisätään täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/2378 liitteet seuraavasti:
LIITE VIII
2 c artiklassa tarkoitettu lomake
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen toimittamiseen käytettävässä lomakkeessa on seuraavat tiedot:
|
— |
Kyselyyn vastaava jäsenvaltio |
|
— |
Tietojen saatavuus jäsenvaltiossa |
|
— |
Sen seuranta, onko 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kahdenväliset vuotuiset palautteet lähetetty |
|
— |
Automaattisen tietojenvaihdon tehokkuus
|
LIITE IX
2 d artiklassa tarkoitettu luettelo
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tilastot muista kuin pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluvista hallinnollisen yhteistyön muodoista kattavat seuraavat:
|
— |
Jäsenvaltio |
|
— |
Vuosi |
|
— |
A osa: Jäsenvaltiokohtaiset tilastot tietojenvaihdosta
|
|
— |
B osa: Tilastotiedot muista hallinnollisen yhteistyön muodoista
|
|
— |
C osa: Tilastot siitä, kuinka paljon verotulojen tai määrättyjen verojen määrän arvioidaan lisääntyneen hallinnollisen yhteistyön ansiosta. Tässä osassa tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista.
|
LIITE X
2 d artiklassa tarkoitettu luettelo
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 4 kohdan nojalla vaadittavat tilastot kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluvista tulo- ja pääomalajeista kattavat seuraavat tiedot:
|
— |
Kaikista direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tulo- ja pääomalajeista: tilastotiedot sanomasta ja verovelvollisesta |
|
— |
Työtulon ja johtajanpalkkioiden tapauksessa: tilastotiedot sanomasta ja tulonsaajasta, sanomasta ja maksajasta, tulonsaajasta ja työsuhteesta, maksajasta ja työsuhteesta, tulonsaajasta ja tulosta |
|
— |
Eläkkeiden tapauksessa: tilastotiedot sanomasta ja eläkkeensaajasta, sanomasta ja maksajasta, eläkkeensaajasta, maksajasta, eläkejärjestelmästä, tulosta |
|
— |
Henkivakuutustuotteiden tapauksessa: tilastotiedot sanomasta ja vakuutuksesta, vakuutuksesta yleensä; tapahtumasta |
|
— |
Kiinteän omaisuuden omistamisen ja siitä saatavan tulon tapauksessa: tilastotiedot sanomasta ja osapuolesta, osapuolesta yleensä, kiinteistön määrästä ja arvosta, liiketoimien määrästä ja arvosta, lainatapahtumien määrästä ja arvosta, oikeuteen perustuvan tulon määrästä ja arvosta |
|
— |
Tilaa koskevien sanomien tapauksessa: tilastotiedot tilasanomasta, tilasanoman virheestä |
|
— |
Sanomat, joissa ei ole tietoja: tilastotiedot tietoja sisältämättömistä sanomista. |
LIITE XI
2 d artiklassa tarkoitettu luettelo
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti vaaditut tilastot kyseisen direktiivin 8 artiklan 3 a kohdan mukaista pakollista automaattista tietojenvaihtoa varten kattavat seuraavat tiedot:
|
— |
Sanomakohtaiset tilastotiedot alkuperämaasta ja määrämaasta, tallenteiden kokonaismäärästä, maksujen kokonaismäärästä |
|
— |
Alkuperämaakohtaiset tilastotiedot raportoivien finanssilaitosten kokonaismäärästä, maksujen kokonaismäärästä |
|
— |
Kutakin yksittäistä tiliä kohden tilastotiedot tilinhaltijoiden määrästä, maksulajista, määrästä maksulajeittain |
|
— |
Tilikohtaiset tilastotiedot tilinhaltijan tyypistä, tilinhaltijan verotunniste tai sitä tehtävältään vastaava tunniste, verotuksellinen kotipaikka, luonnollinen henkilö tilinhaltijana, suljettu tili, käyttämätön tili |
|
— |
Tilinhaltijakohtaiset tilastotiedot kontrolloivan henkilön tyypistä, kontrolloivan henkilön verotunniste tai sitä tehtävältään vastaava tunniste, kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka, luonnollinen henkilö kontrolloivana henkilönä. |
LIITE XII
2 d artiklassa tarkoitettu luettelo
Direktiivin 2011/16/EU 23 artiklan 4 kohdan nojalla vaadittavat tilastot kyseisen direktiivin 8 aa artiklan mukaisen pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluvista tiedoista kattavat seuraavat:
|
— |
Raportoivilta yksiköiltä saatujen maakohtaisten raporttien lukumäärä |
|
— |
Niiden maakohtaisten raporttien lukumäärä, jotka on määrä saada Raportoivilta yksiköiltä, mutta joita ei ole saatu tai jotka on saatu vain osittain, eriteltynä perimmäisten emoyksikköjen lainkäyttöalueen mukaan |
|
— |
Kultakin toiselta jäsenvaltiolta saatujen maakohtaisten raporttien lukumäärä |
|
— |
Niiden maakohtaisten raporttien lukumäärä, jotka on määrä saada kultakin toiselta jäsenvaltiolta, mutta joita ei ole saatu |
|
— |
Kullekin toiselle jäsenvaltiolle lähetettyjen maakohtaisten raporttien lukumäärä. |
DIREKTIIVIT
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/34 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI (EU) 2018/100,
annettu 22 päivänä tammikuuta 2018,
täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan ja neuvoston direktiivin 2002/55/EY 7 artiklan soveltamiseksi eräiden viljelykasvilajien ja vihanneslajien lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytysten osalta annettujen komission direktiivien 2003/90/EY ja 2003/91/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/53/EY (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,
ottaa huomioon vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/EY (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komission direktiivit 2003/90/EY (3) ja 2003/91/EY (4) hyväksyttiin sen varmistamiseksi, että lajikkeet, jotka jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin luetteloihinsa, ovat yhteisön kasvilajikeviraston, jäljempänä ’CPVO’, antamien protokollien mukaiset lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytysten osalta, niiltä osin kuin tällaiset protokollat on laadittu. Lajeihin, joihin ei sovelleta yhteisön kasvilajikeviraston antamia protokollia, sovelletaan kyseisten direktiivien nojalla kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton, jäljempänä ’UPOV’, yleisohjeita. |
|
(2) |
Sen jälkeen, kun direktiivejä 2003/90/EY ja 2003/91/EY on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanodirektiivillä (EU) 2016/1914 (5), CPVO ja UPOV ovat laatineet lisäprotokollia ja -ohjeita ja päivittäneet nykyiset protokollat ja ohjeet. |
|
(3) |
Sen vuoksi direktiivejä 2003/90/EY ja 2003/91/EY olisi muutettava. |
|
(4) |
Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Korvataan direktiivin 2003/90/EY liitteet I ja II tämän direktiivin liitteessä olevassa A osassa vahvistetulla tekstillä.
2 artikla
Korvataan direktiivin 2003/91/EY liitteet tämän direktiivin liitteessä olevassa B osassa vahvistetulla tekstillä.
3 artikla
Ennen 1 päivää syyskuuta 2018 aloitettuihin tarkastuksiin jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivejä 2003/90/EY ja 2003/91/EY siinä muodossa, joka on voimassa, kunnes ne muutetaan tällä direktiivillä.
4 artikla
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä elokuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina.
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä syyskuuta 2018.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
5 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1.
(2) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 33.
(3) Komission direktiivi 2003/90/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 2003, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan soveltamiseksi eräiden viljelykasvilajien lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytyksien osalta (EUVL L 254, 8.10.2003, s. 7).
(4) Komission direktiivi 2003/91/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 2003, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/55/EY 7 artiklan soveltamiseksi tarkastuksissa vähintään käsiteltävien ominaisuuksien sekä eräiden vihanneslajien lajiketarkastuksissa vaadittavien vähimmäisedellytysten osalta (EUVL L 254, 8.10.2003, s. 11).
(5) Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2016/1914, annettu 31 päivänä lokakuuta 2016, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan ja neuvoston direktiivin 2002/55/EY 7 artiklan soveltamiseksi eräiden viljelykasvilajien ja vihanneslajien lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytysten osalta annettujen direktiivien 2003/90/EY ja 2003/91/EY muuttamisesta (EUVL L 296, 1.11.2016, s. 7).
LIITE
A OSA
LIITE I
Luettelo 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava yhteisön kasvilajikeviraston teknisiä protokollia (1)
|
Tieteellinen nimi |
Yleiskielinen nimi |
Yhteisön kasvilajikeviraston protokolla |
|
Festuca arundinacea Schreb. |
Ruokonata |
TP 39/1, 1.10.2015. |
|
Festuca filiformis Pourr. |
Hapsilampaannata |
TP 67/1, 23.6.2011. |
|
Festuca ovina L. |
Lampaannata |
TP 67/1, 23.6.2011. |
|
Festuca pratensis Huds. |
Nurminata |
TP 39/1, 1.10.2015. |
|
Festuca rubra L. |
Punanata |
TP 67/1, 23.6.2011. |
|
Festuca trachyphylla (Hack.) Krajina |
Jäykkänata |
TP 67/1, 23.6.2011. |
|
Lolium multiflorum Lam. |
Italianraiheinä |
TP 4/1, 23.6.2011. |
|
Lolium perenne L. |
Englanninraiheinä |
TP 4/1, 23.6.2011. |
|
Lolium × hybridum Hausskn. |
Hybridraiheinä |
TP 4/1, 23.6.2011. |
|
Pisum sativum L. |
Peltoherne |
TP 7/2 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Poa pratensis L. |
Niittynurmikka |
TP 33/1, 15.3.2017. |
|
Vicia sativa L. |
Rehuvirna |
TP 32/1, 19.4.2016. |
|
Brassica napus L. var. napobrassica (L.) Rchb. |
Lanttu |
TP 89/1, 11.3.2015. |
|
Raphanus sativus L. var. oleiformis Pers. |
Öljyretikka |
TP 178/1, 15.3.2017. |
|
Brassica napus L. |
Rapsi |
TP 36/2, 16.11.2011. |
|
Cannabis sativa L. |
Hamppu |
TP 276/1, 28.11.2012. |
|
Glycine max (L.) Merr. |
Soijapapu |
TP 80/1, 15.3.2017. |
|
Gossypium spp. |
Puuvilla |
TP 88/1, 19.4.2016. |
|
Helianthus annuus L. |
Isoauringonkukka |
TP 81/1, 31.10.2002. |
|
Linum usitatissimum L. |
Pellavansiemen |
TP 57/2, 19.3.2014. |
|
Sinapis alba L. |
Keltasinappi |
TP 179/1, 15.3.2017. |
|
Avena nuda L. |
Kuoreton kaura |
TP 20/2, 1.10.2015. |
|
Avena sativa L. (myös A. byzantina K. Koch) |
Kaurat ja punakaura |
TP 20/2, 1.10.2015. |
|
Hordeum vulgare L. |
Ohra |
TP 19/4, 1.10.2015. |
|
Oryza sativa L. |
Riisi |
TP 16/3, 1.10.2015. |
|
Secale cereale L. |
Ruis |
TP 58/1, 31.10.2002. |
|
xTriticosecale Wittm. ex A. Camus |
Hybridejä, jotka ovat syntyneet erään Triticum-suvun lajin ja erään Secale-suvun lajin risteytymisen tuloksena |
TP 121/2 rev. 1, 16.2.2011. |
|
Triticum aestivum L. |
Vehnä |
TP 3/4 rev. 2, 16.2.2011. |
|
Triticum durum Desf. |
Makaroni- eli durumvehnä |
TP 120/3, 19.3.2014. |
|
Zea mays L. |
Maissi |
TP 2/3, 11.3.2010. |
|
Solanum tuberosum L. |
Peruna |
TP 23/3, 15.3.2017. |
LIITE II
Luettelo 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa (2) tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton antamia testauksen yleisohjeita
|
Tieteellinen nimi |
Yleiskielinen nimi |
UPOV:n yleisohjeet |
|
Beta vulgaris L. |
Rehujuurikas |
TG/150/3, 4.11.1994. |
|
Agrostis canina L. |
Luhtarölli |
TG/30/6, 12.10.1990. |
|
Agrostis gigantea Roth. |
Isorölli |
TG/30/6, 12.10.1990. |
|
Agrostis stolonifera L. |
Rönsyrölli |
TG/30/6, 12.10.1990. |
|
Agrostis capillaris L. |
Nurmirölli |
TG/30/6, 12.10.1990. |
|
Bromus catharticus Vahl |
Litteäkattara |
TG/180/3, 4.4.2001. |
|
Bromus sitchensis Trin. |
Sitkankattara |
TG/180/3, 4.4.2001. |
|
Dactylis glomerata L. |
Koiranheinä |
TG/31/8, 17.4.2002. |
|
xFestulolium Asch. et Graebn. |
Hybridejä, jotka ovat syntyneet erään Festuca-suvun lajin ja erään Lolium-suvun lajin risteytymisen tuloksena |
TG/243/1, 9.4.2008. |
|
Phleum nodosum L. |
Ketotähkiö |
TG/34/6, 7.11.1984. |
|
Phleum pratense L. |
Timotei |
TG/34/6, 7.11.1984. |
|
Lotus corniculatus L. |
Keltamaite |
TG 193/1, 9.4.2008. |
|
Lupinus albus L. |
Valkolupiini |
TG/66/4, 31.3.2004. |
|
Lupinus angustifolius L. |
Kapealehdykkäinen lupiini |
TG/66/4, 31.3.2004. |
|
Lupinus luteus L. |
Keltalupiini |
TG/66/4, 31.3.2004. |
|
Medicago doliata Carmign. |
Medicago doliata Carmign. |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago italica (Mill.) Fiori |
Vieterimailanen |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago littoralis Rohde ex Loisel. |
Merimailanen/Rantamailanen |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago lupulina L. |
Nurmimailanen |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago murex Willd. |
Pallomailanen |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago polymorpha L. |
Piikkimailanen |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago rugosa Desr. |
Medicago rugosa Desr. |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago sativa L. |
Sinimailanen |
TG/6/5, 6.4.2005. |
|
Medicago scutellata (L.) Mill. |
Medicago scutellata (L.) Mill. |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago truncatula Gaertn. |
Palikkamailanen |
TG 228/1, 5.4.2006. |
|
Medicago × varia T. Martyn |
Rehumailanen |
TG/6/5, 6.4.2005. |
|
Trifolium pratense L. |
Puna-apila |
TG/5/7, 4.4.2001. |
|
Trifolium repens L. |
Valkoapila |
TG/38/7, 9.4.2003. |
|
Vicia faba L. |
Härkäpapu |
TG/8/6, 17.4.2002. |
|
Arachis hypogaea L. |
Maapähkinä |
TG/93/4, 9.4.2014. |
|
Brassica rapa L. var. silvestris (Lam.) Briggs |
Rypsi |
TG/185/3, 17.4.2002. |
|
Carthamus tinctorius L. |
Värisaflori |
TG/134/3, 12.10.1990. |
|
Papaver somniferum L. |
Unikko |
TG/166/4, 9.4.2014. |
|
Sorghum bicolor (L.) Moench |
Kirjodurra |
TG/122/4, 25.3.2015. |
|
Sorghum sudanense (Piper) Stapf. |
Sudaninruoho |
TG 122/4, 25.3.2015. |
|
Sorghum bicolor (L.) Moench × Sorghum sudanense (Piper) Stapf |
Sorghum bicolor- ja Sorghum sudanense -lajien risteytyksen tuloksena syntyviä hybridejä |
TG 122/4, 25.3.2015 |
B OSA
LIITE I
Luettelo 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava yhteisön kasvilajikeviraston testiprotokollia (3)
|
Tieteellinen nimi |
Yleiskielinen nimi |
Yhteisön kasvilajikeviraston protokolla |
|
Allium cepa L. (Cepa-ryhmä) |
Kepasipuli, ruokasipuli |
TP 46/2, 1.4.2009. |
|
Allium cepa L. (Aggregatum-ryhmä) |
Salottisipuli |
TP 46/2, 1.4.2009. |
|
Allium fistulosum L. |
Pillisipuli |
TP 161/1, 11.3.2010. |
|
Allium porrum L. |
Purjo |
TP 85/2, 1.4.2009. |
|
Allium sativum L. |
Valkosipuli |
TP 162/1, 25.3.2004. |
|
Allium schoenoprasum L. |
Ruohosipuli |
TP 198/2, 11.3.2015. |
|
Apium graveolens L. |
Selleri |
TP 82/1, 13.3.2008. |
|
Apium graveolens L. |
Mukulaselleri |
TP 74/1, 13.3.2008. |
|
Asparagus officinalis L. |
Parsa |
TP 130/2, 16.2.2011. |
|
Beta vulgaris L. |
Punajuurikas, myös Cheltenham-juurikas |
TP 60/1, 1.4.2009. |
|
Beta vulgaris L. |
Lehtijuurikas tai lehtimangoldi |
TP 106/1, 11.3.2015. |
|
Brassica oleracea L. |
Lehtikaali |
TP 90/1, 16.2.2011. |
|
Brassica oleracea L. |
Kukkakaali |
TP 45/2 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Brassica oleracea L. |
Parsakaali |
TP 151/2 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Brassica oleracea L. |
Ruusukaali/brysselinkaali |
TP 54/2 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Brassica oleracea L. |
Kyssäkaali |
TP 65/1 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Brassica oleracea L. |
Kurttukaali, valkokaali ja punakaali |
TP 48/3 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Brassica rapa L. |
Kiinankaali |
TP 105/1, 13.3.2008. |
|
Capsicum annuum L. |
Paprika |
TP 76/2 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Cichorium endivia L. |
Kähäräendiivi ja siloendiivi |
TP 118/3, 19.3.2014. |
|
Cichorium intybus L. |
Teollisuussikuri |
TP 172/2, 1.12.2005. |
|
Cichorium intybus L |
Salaattisikuri |
TP 173/1, 25.3.2004. |
|
Citrullus lanatus (Thunb.) Matsum. et Nakai |
Vesimeloni |
TP 142/2, 19.3.2014. |
|
Cucumis melo L. |
Meloni |
TP 104/2, 21.3.2007. |
|
Cucumis sativus L. |
Kurkku ja avomaankurkku |
TP 61/2, 13.3.2008. |
|
Cucurbita maxima Duchesne |
Jättikurpitsa |
TP 155/1, 11.3.2015. |
|
Cucurbita pepo L. |
Kesäkurpitsa |
TP 119/1 rev., 19.3.2014 |
|
Cynara cardunculus L. |
Latva-artisokka ja kardoni |
TP 184/2, 27.2.2013. |
|
Daucus carota L. |
Porkkana |
TP 49/3, 13.3.2008. |
|
Foeniculum vulgare Mill. |
Fenkoli |
TP 183/1, 25.3.2004. |
|
Lactuca sativa L. |
Lehtisalaatti |
TP 13/5 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Solanum lycopersicum L. |
Tomaatti |
TP 44/4 Rev. 2, 19.4.2016. |
|
Petroselinum crispum (Mill.) Nyman ex A. W. Hill |
Persilja |
TP 136/1, 21.3.2007. |
|
Phaseolus coccineus L. |
Ruusupapu |
TP 9/1, 21.3.2007. |
|
Phaseolus vulgaris L. |
Tarhapapu ja salkopapu |
TP 12/4, 27.2.2013. |
|
Pisum sativum L. (partim) |
Silpoydinherne, silpoherne ja sokeriherne |
TP 7/2 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Raphanus sativus L. |
Retiisi, retikka |
TP 64/2 Rev., 11.3.2015 |
|
Rheum rhabarbarum L |
Raparperi |
TP 62/1, 19.4.2016. |
|
Scorzonera hispanica L. |
Kaurajuuri tai mustajuuri |
TP 116/1, 11.3.2015. |
|
Solanum melongena L. |
Munakoiso |
TP 117/1, 13.3.2008. |
|
Spinacia oleracea L. |
Pinaatti |
TP 55/5 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Valerianella locusta (L.) Laterr. |
Vuonankaali |
TP 75/2, 21.3.2007. |
|
Vicia faba L. (partim) |
Härkäpapu |
TP Härkäpapu/1, 25.3.2004. |
|
Zea mays L. (partim) |
Sokerimaissi ja paukkumaissi |
TP 2/3, 11.3.2010. |
|
Solanum lycopersicum L. × Solanum habrochaites S. Knapp & D.M. Spooner; Solanum lycopersicum L. × Solanum peruvianum (L.) Mill.; Solanum lycopersicum L. × Solanum cheesmaniae (L. Ridley) Fosberg |
Tomaatin perusrungot |
TP 294/1 Rev. 2, 15.3.2017. |
|
Cucurbita maxima × Cucurbita moschata |
Cucurbita maxima Duch. × Cucurbita moschata Duch. lajienväliset hybridit käytettäviksi perusrunkoina |
TP 311/1, 15.3.2017. |
LIITE II
Luettelo 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa (4) tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton antamia testauksen yleisohjeita
|
Tieteellinen nimi |
Yleiskielinen nimi |
UPOV:n yleisohjeet |
|
Brassica rapa L. |
Nauris |
TG/37/10, 4.4.2001. |
|
Cichorium intybus L. |
Isolehtisikuri tai italiansikuri |
TG 154/4, 5.4.2017 |
(1) Nämä protokollat ovat saatavilla yhteisön kasvilajikeviraston internetsivuilla (www.cpvo.europa.eu).
(2) Nämä yleisohjeet ovat saatavilla kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton internetsivulla (www.upov.int).
(3) Nämä protokollat ovat saatavilla yhteisön kasvilajikeviraston internetsivuilla (www.cpvo.europa.eu).
(4) Nämä yleisohjeet ovat saatavilla kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton internetsivulla (www.upov.int).
PÄÄTÖKSET
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/40 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2018/101,
annettu 22 päivänä tammikuuta 2018,
tehokkaan asevientivalvonnan edistämisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Eurooppa-neuvoston 12 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymässä Euroopan turvallisuusstrategiassa määritetään viisi keskeistä haastetta, joihin unionin on vastattava: terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, toimintakyvyttömät valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus. Näistä viidestä haasteesta neljässä ovat keskeisellä sijalla tavanomaisten aseiden hallitsemattoman leviämisen seuraukset. Kyseisessä strategiassa korostetaan vientivalvonnan merkitystä aseiden leviämisen estämisessä. Korkean edustajan 28 päivänä kesäkuuta 2016 esittelemässä unionin uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa” vahvistetaan unionin tuki aseriisunnan, asesulun ja asevalvonnan monenvälisten sopimusten ja järjestelmien maailmanlaajuiselle soveltamiselle, täysimääräiselle täytäntöönpanolle ja noudattamisen valvonnalle. |
|
(2) |
Unioni hyväksyi 5 päivänä kesäkuuta 1998 poliittisesti sitovat aseiden vientiä koskevat käytännesäännöt, joissa vahvistetaan yhteiset perusteet tavanomaisten aseiden laillisen kaupan sääntelyä varten. |
|
(3) |
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan unionin strategian, jonka mukaan unioni tukee alueellisella ja kansainvälisellä tasolla vientivalvonnan tehostamista ja aseiden vientiä koskevien käytännesääntöjen perusteiden edistämistä muun muassa avustamalla kolmansia maita asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön laatimisessa ja avoimuutta lisäävien toimenpiteiden edistämisessä. |
|
(4) |
Aseiden vientiä koskevat käytännesäännöt korvattiin 8 päivänä joulukuuta 2008 neuvoston yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP (1), jossa vahvistetaan kahdeksan perustetta, joiden mukaan tavanomaisten aseiden vientiä koskevia hakemuksia on arvioitava. Se sisältää lisäksi aseiden viennin epäämistä koskevan ilmoitus- ja neuvottelumenettelyn ja avoimuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten aseiden vientiä koskevan EU:n vuosikertomuksen vuosittaisen julkaisemisen. Useat kolmannet maat ovat yhtyneet yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP. |
|
(5) |
Yhteisen kannan 2008/944/YUTP 11 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin rohkaisemaan muita sotilasteknologiaa tai puolustustarvikkeita vieviä valtioita soveltamaan kyseisen yhteisen kannan sisältämiä perusteita. |
|
(6) |
YK:n yleiskokous hyväksyi huhtikuussa 2013 asekauppasopimuksen, joka tuli voimaan 24 päivänä joulukuuta 2014. Asekauppasopimuksen tavoitteena on edistää avoimuutta ja vastuullista toimintaa aseiden kaupassa. Kuten yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP, myös asekauppasopimuksessa määrätään useista riskinarvioinnin perusteista, joiden mukaan aseiden vientiä on arvioitava. Unioni tukee konkreettisesti asekauppasopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja maailmanlaajuista soveltamista neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP (2) ja neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 (3) nojalla hyväksyttyjen erityisten ohjelmiensa kautta. Näillä ohjelmilla annetaan useille kolmansille maille niiden pyynnöstä apua aseiden siirtoa koskevien valvontajärjestelmiensä vahvistamiseksi asekauppasopimuksen vaatimusten mukaisesti. |
|
(7) |
Näin ollen on tärkeää varmistaa tässä päätöksessä ja päätöksessä (YUTP) 2017/915 säädettyjen tiedotus- ja avustustoimien keskinäinen täydentävyys. |
|
(8) |
Unionin toimia tehokkaan ja avoimen asevientivalvonnan edistämiseksi on kehitetty vuodesta 2008 lähtien yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP (4) sekä neuvoston päätösten 2009/1012/YUTP (5), 2012/711/YUTP (6) sekä neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/2309 (7) nojalla. Toteutetuilla toimilla on erityisesti tuettu alueellisen yhteistyön lisääntymistä, parempaa avoimuutta ja vastuullisempaa toimintaa yhteisen kannan 2008/944/YUTP periaatteiden mukaisesti ja siinä vahvistettuja riskinarvioinnin perusteita noudattaen. Kyseiset toimet ovat perinteisesti kohdistuneet kolmansiin maihin unionin itäisessä ja eteläisessä naapurustossa. |
|
(9) |
Viime vuosina unioni on antanut apua myös kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan parantamiseen kolmansissa maissa, joten tehokas koordinointi tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien asevientivalvonnan toimien ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan toimien kanssa olisi varmistettava. |
|
(10) |
Neuvosto on valtuuttanut Saksan talous- ja vientivalvontaviraston (Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle, jäljempänä ’BAFA’) huolehtimaan päätösten 2009/1012/YUTP ja 2012/711/YUTP sekä päätöksen (YUTP) 2015/2309 teknisestä täytäntöönpanosta. BAFA on myös päätöksen 2013/768/YUTP ja päätöksen (YUTP) 2017/915 nojalla asekauppasopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa tukevia hankkeita toteuttava virasto. BAFA on EU:n jäsenvaltion toimivaltainen virasto asevalvonnan alalla, ja se on koonnut paljon tietämystä ja asiantuntemusta tiedotustoimista sen lisäksi, että se jakaa ydinosaamisensa muiden valtioiden kanssa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi ja Euroopan turvallisuusstrategian mukaisesti unionin tavoitteena on:
|
a) |
edistää sitä, että kolmannet maat tehostavat asevientivalvontaa yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP ja asekauppasopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja pyrkiä tarvittaessa täydentävyyteen ja synergiaan unionin avustushankkeiden kanssa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan alalla; |
|
b) |
tukea kolmansien maiden toimia kansallisella ja alueellisella tasolla vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi tavanomaisten aseiden kaupassa ja riskin lieventämiseksi siitä, että aseita siirretään tarkoituksenvastaisesti luvattomille käyttäjille. |
2. Unioni pyrkii saavuttamaan 1 kohdassa tarkoitetut tavoitteet seuraavin hanketoimin:
|
a) |
edistetään edelleen kolmansien maiden keskuudessa yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP ja asekauppasopimuksessa vahvistettuja perusteita ja periaatteita päätöksen (YUTP) 2015/2309, päätösten 2012/711/YUTP ja 2009/1012/YUTP sekä yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP täytäntöönpanolla saavutettujen tulosten pohjalta; |
|
b) |
autetaan kolmansia maita tarpeen mukaan laatimaan, saattamaan ajan tasalle ja panemaan täytäntöön asiaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on luoda tehokas järjestelmä tavanomaisten aseiden vientivalvontaa varten; |
|
c) |
tuetaan edunsaajamaita lupa- ja valvontaviranomaisten kouluttamisessa asevientivalvonnan asianmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi; |
|
d) |
tuetaan edunsaajamaita kansalliseen aseteollisuuteen kohdistuvassa tiedotustoiminnassa vientivalvontasääntelyn noudattamisen varmistamiseksi; |
|
e) |
lisätään kansainvälisen asekaupan avoimuutta ja vastuullisuutta myös tukemalla kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä, joilla edistetään avoimuutta ja tavanomaisten aseiden viennin asianmukaista tarkkailua; |
|
f) |
kannustetaan niitä edunsaajamaita, jotka eivät ole toteuttaneet mitään toimia asekauppasopimukseen liittymiseksi, liittymään siihen ja asekauppasopimuksen allekirjoittaneita ratifioimaan se; |
|
g) |
edistetään jatkopohdintaa aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen riskistä ja sen lieventämisestä niin tuonnin kuin viennin näkökulmasta. |
Liitteessä on yksityiskohtainen kuvaus tässä kohdassa tarkoitetuista hanketoimista.
2 artikla
1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hanketoimien toteuttamisesta vastaa Saksan talous- ja vientivalvontavirasto, jäljempänä ’BAFA’. BAFAn valinta on perusteltua ottaen huomioon, että sillä on todistettavasti kokemusta, pätevyys ja tarvittava asiantuntemus asiaankuuluvien unionin asevientivalvonnan toimien koko kirjon osalta.
3. BAFA suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä BAFAn kanssa.
3 artikla
1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hanketoimien toteuttamiseksi on 1 304 107,28 euroa.
2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.
3. Komissio valvoo, että 1 kohdassa tarkoitettuja menoja hallinnoidaan asianmukaisesti. Tätä varten se tekee BAFAn kanssa rahoitussopimuksen. Rahoitussopimuksessa on määrättävä, että BAFAn on varmistettava unionin osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.
4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja rahoitussopimuksen tekopäivästä.
4 artikla
Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta BAFAn säännöllisesti laatimien selvitysten perusteella. Näitä selvityksiä käytetään neuvoston suorittaman arvioinnin perustana. Komissio raportoi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hanketoimien toteuttamisen rahoitusnäkökohdista.
5 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 30 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemispäivästä tai, jos rahoitussopimusta ei ole sinä aikana tehty, kuuden kuukauden kuluttua päätöksen hyväksymispäivästä.
Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2018.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
F. MOGHERINI
(1) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).
(2) Neuvoston päätös 2013/768/YUTP, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa Euroopan turvallisuusstrategian puitteissa tukevista EU:n toimista (EUVL L 341, 18.12.2013, s. 56).
(3) Neuvoston päätös (YUTP) 2017/915, annettu 29 päivänä toukokuuta 2017, asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa tukevista unionin tiedotustoimista (EUVL L 139, 30.5.2017, s. 38).
(4) Neuvoston yhteinen toiminta 2008/230/YUTP, hyväksytty 17 päivänä maaliskuuta 2008, EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä asevientiä koskevien EU:n käytännesääntöjen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa (EUVL L 75, 18.3.2008, s. 81).
(5) Neuvoston päätös 2009/1012/YUTP, tehty 22 päivänä joulukuuta 2009, EU:n toimien tukemisesta aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa (EUVL L 348, 29.12.2009, s. 16).
(6) Neuvoston päätös 2012/711/YUTP, annettu 19 päivänä marraskuuta 2012, tuesta unionin toimille aseviennin valvonnan sekä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistämiseksi kolmansissa maissa (EUVL L 321, 20.11.2012, s. 62).
(7) Neuvoston päätös (YUTP) 2015/2309, annettu 10 päivänä joulukuuta 2015, tehokkaan asevientivalvonnan edistämisestä (EUVL L 326, 11.12.2015, s. 56).
LIITE
1 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT HANKETOIMET
1. Tavoitteet
Tämän päätöksen tavoitteina on edistää aseiden siirtojen valvonnan tehostamista kolmansissa maissa ja tukea kolmansien maiden toimia kansallisella ja alueellisella tasolla vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi tavanomaisten aseiden kansainvälisessä kaupassa sekä lieventää riskiä siitä, että aseita siirretään tarkoituksenvastaisesti luvattomille käyttäjille. Kyseisiin tavoitteisiin olisi tarvittaessa sisällyttävä yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP ja asekauppasopimuksessa vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden edistäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa olisi pyrittävä tarvittaessa täydentävyyteen ja synergiaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevien unionin avustushankkeiden kanssa.
Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi edelleen edistettävä yhteisen kannan 2008/944/YUTP vaatimuksia päätöksen (YUTP) 2015/2309, päätösten 2012/711/YUTP ja 2009/1012/YUTP sekä yhteisen toiminnan 2008/230/YUTP täytäntöönpanolla saavutettujen tulosten pohjalta. Tätä varten olisi edunsaajina olevia kolmansia maita autettava tarpeen mukaan laatimaan, saattamaan ajan tasalle ja panemaan täytäntöön asiaankuuluvia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä, joilla tuetaan tehokasta tavanomaisten aseiden siirtojen valvontajärjestelmää. Lisäksi tukea olisi annettava aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen riskin arviointiin ja lieventämiseen.
Olisi myös tuettava aseiden siirtojen valvonnan täytäntöönpanosta ja noudattamisesta vastaavien lupa- ja valvontaviranomaisten kouluttamista sekä kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä, joilla edistetään avoimuutta ja tavanomaisten aseiden viennin asianmukaista tarkkailua. Lisäksi olisi edistettävä yhteyksiä yksityiseen sektoriin ja kannustettava aseiden siirtoja sääntelevien kansallisten oikeudellisten ja hallinnollisten määräysten noudattamiseen.
2. Täytäntöönpanosta vastaavan viraston valinta
Tämän neuvoston päätöksen täytäntöönpanosta vastaa BAFA. BAFA toimii tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden vientivalvontavirastojen, asianomaisten alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen, ajatushautomoiden, tutkimuslaitosten ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa.
BAFAlla on arvokasta kokemusta vientivalvontaa koskevien avustus- ja tiedotustoimien toteuttamisesta. Se on saanut tätä kokemusta kaikilta strategisen vientivalvonnan keskeisiltä aloilta käsitellessään kemiallisiin ja biologisiin uhkiin, säteily- ja ydinuhkiin sekä kaksikäyttötuotteisiin ja aseisiin liittyviä kysymyksiä. Ohjelmiensa ja toimiensa kautta BAFA on hankkinut perusteellisia tietoja useimpien tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien maiden vientivalvontajärjestelmistä.
Asevientivalvontaan liittyvien avustus- ja tiedotustoimien osalta BAFA on saattanut päätösten 2009/1012/YUTP ja 2012/711/YUTP sekä päätöksen (YUTP) 2015/2309 täytäntöönpanon onnistuneesti päätökseen. BAFA vastaa myös päätöksellä 2013/768/YUTP ja päätöksellä (YUTP) 2017/915 perustetun asekauppasopimuksen täytäntöönpanon tukiohjelman teknisestä täytäntöönpanosta.
Kaiken kaikkiaan BAFAlla on ainutlaatuinen mahdollisuus tunnistaa vahvuudet ja heikkoudet tässä päätöksessä säädettyjen toimien edunsaajamaiden vientivalvontajärjestelmissä. Sillä on näin ollen erittäin hyvät edellytykset helpottaa synergiaa erilaisten asevientivalvonnan avustus- ja tiedotusohjelmien välillä ja välttää päällekkäisyydet.
3. Koordinointi unionin muiden vientivalvonnan alan avustushankkeiden kanssa
Olisi pyrittävä synergiaan ja täydentävyyteen unionin aiemmista tiedotustoimista niin kaksikäyttötuotteiden kuin tavanomaisten aseiden vientivalvonnan alalla saatujen kokemusten pohjalta. Tätä varten 5.2.1–5.2.3 ja 5.2.5 kohdassa tarkoitetut toimet olisi toteutettava tarvittaessa yhdessä muiden YUTP-talousarviosta rahoitettavien toimien kanssa, erityisesti päätöksessä (YUTP) 2017/915 säädettyjen toimien kanssa, tai kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevien muiden toimien kanssa, jotka rahoitetaan YUTP-talousarvioon kuulumattomista unionin rahoitusvälineistä. Erityisesti olisi harkittava rinnakkaistapahtumien järjestämistä. Tämä tulisi tehdä asiaan liittyvien unionin rahoitusvälineiden oikeudellisia ja rahoituksellisia rajoituksia täysimääräisesti noudattaen.
4. Koordinointi muiden tuenantajien vientivalvonnan alan avustushankkeiden kanssa
Olisi myös pyrittävä tarvittaessa synergiaan ja täydentävyyteen muiden tuenantajien vientivalvonnan alan avustushankkeiden kanssa. Kuten edellä 3 kohdassa mainitaan, erityisesti 5.2.1–5.2.3 ja 5.2.5 kohdassa tarkoitettuja toimia olisi koordinoitava muiden tuenantajien kanssa. Edellä 3 kohdassa oleva viittaus rinnakkaissuunnitteluun on edelleen pätevä.
5. Hanketoimien kuvaus
5.1 Hankkeen tavoitteet
Päätavoitteena on antaa teknistä apua sellaisille edunsaajamaille, jotka ovat osoittaneet halukkuutensa kehittää normejaan ja käytäntöjään asevientivalvonnan alalla. Toteutettavissa toimissa otetaan tätä varten huomioon edunsaajamaan asema ja erityisesti seuraavat seikat:
|
— |
mahdollinen jäsenyys tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian siirtoja koskevissa kansainvälisissä vientivalvontajärjestelmissä tai sellaiseen tehty jäsenyyshakemus; |
|
— |
onko kyseessä unionin jäsenehdokas ja onko edunsaajamaa virallinen vai mahdollinen jäsenehdokas; |
|
— |
suhtautuminen asekauppasopimukseen. |
Jos edunsaajamaa on ainoastaan allekirjoittanut asekauppasopimuksen, toimilla olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä poistamaan ratifioinnin esteet, erityisesti jos nämä esteet ovat luonteeltaan juridisia tai sääntelyyn liittyviä ja liittyvät täytäntöönpanovalmiuksia koskeviin puutteisiin tai tarpeisiin. Olisi tarpeen mukaan edistettävä päätöksen (YUTP) 2017/915 nojalla annettavaa unionin tukea. Jos kohdemaa ei ole toteuttanut mitään toimia asekauppasopimuksen suhteen (ei ole allekirjoittanut, ratifioinut eikä liittynyt sopimukseen), toimilla olisi edistettävä asekauppasopimukseen liittymistä mahdollisesti sellaisten muiden edunsaajamaiden tuella, jotka ovat sopimuksen ratifioineet.
Toisena täydentävänä tavoitteena on parantaa eräiden kolmansien maiden tietoisuutta aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen riskin arvioinnista ja kyseisen riskin lieventämisestä niin viennin kuin tuonnin näkökulmasta.
5.2 Hankkeen kuvaus
5.2.1
Hanke toteutetaan enintään kahdeksana kaksipäiväisenä työpajana, jossa annetaan koulutusta tavanomaisten aseiden vientivalvonnan asiaankuuluvilla osa-alueilla.
Työpajaan osallistujat (enintään 35 henkilöä) ovat kyseisten edunsaajamaiden valtionhallinnon virkamiehiä. Tarvittaessa voidaan kutsua myös kansallisten parlamenttien sekä toimialan ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Koulutusta antavat jäsenvaltioiden kansallisten hallintoelinten asiantuntijat (myös entiset virkamiehet), yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP yhtyneiden maiden edustajat sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.
Työpajat voidaan järjestää edunsaajamaassa tai muussa paikassa, josta korkea edustaja päättää tavanomaisten aseiden viennin työryhmää, jäljempänä ’COARM-työryhmä’, kuullen.
Alueellisia työpajoja järjestetään seuraavasti:
|
a) |
enintään kaksi työpajaa Kaakkois-Euroopan maille; Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat Itä-Euroopan ja Kaukasian maat sekä Turkki kutsutaan vähintään toiseen kyseisistä työpajoista; |
|
b) |
enintään kaksi työpajaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville Itä-Euroopan ja Kaukasian maille; Kaakkois-Euroopan maat ja Turkki kutsutaan vähintään toiseen kyseisistä työpajoista; |
|
c) |
enintään kaksi työpajaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville Pohjois-Afrikassa sijaitseville Välimeren maille; Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat eteläisen naapuruston maat kutsutaan vähintään toiseen kyseisistä työpajoista; |
|
d) |
enintään kaksi työpajaa Keski-Aasian maille; Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat Itä-Euroopan ja Kaukasian maat kutsutaan vähintään toiseen kyseisistä työpajoista. |
Tämä alueellinen jako kahteen työpajaan aluetta kohden voi jäädä toteutumatta, jos olosuhteet eivät ole suotuisat (esimerkiksi jos osallistujien määrä on yllättäen liian pieni, jos yksikään alueen edunsaajamaa ei esitä vakavasti otettavaa tarjousta isännöidä työpajaa tai jos on päällekkäisyyttä toisten toimijoiden tiedotustoimien kanssa). Jos yhtä tai useampaa työpajaa ei toteuteta, on työpajojen määrää mahdollista lisätä vastaavasti muilla edellä mainituilla alueilla kahdeksan työpajan kokonaismäärän rajoissa.
5.2.2
Hanke toteutetaan järjestämällä valtionhallinnon virkamiehille yhteensä enintään kaksipäiväisiä opintokäyntejä jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten luona.
Opintokäyntien olisi katettava kahdesta neljään edunsaajamaata. Opintokäyntien edunsaajamaiden ei tarvitse välttämättä olla samalta alueelta.
Hanke toteutetaan myös järjestämällä edunsaajamaiden valtionhallinnon virkamiesten sekä tulli- ja/tai lupaviranomaisten opintokäyntejä muiden edunsaajamaiden asianomaisten viranomaisten luona.
5.2.3
Hanke toteutetaan järjestämällä yksittäisille edunsaajamaille työpajoja, jotka ovat kestoltaan yhteensä enintään 10 päivää ja joihin osallistuu edunsaajamaan virkamiehiä, muun muassa valtionhallinnon virkamiehiä sekä lupa- ja valvontaviranomaisia. Nämä tapahtumat järjestetään mieluiten asianomaisissa edunsaajamaissa. Yksityiskohtaisista tarpeista sekä edunsaajamaiden ja EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoiden käytettävyydestä riippuen 10 päivän kokonaismäärä jaetaan kokonaisuuksiksi, joiden kesto on vähintään kaksi päivää.
Asiantuntemusta tarjoavat jäsenvaltioiden kansallisten hallintoelinten asiantuntijat (myös entiset virkamiehet), yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP yhtyneiden maiden edustajat sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.
Näitä yksilöllisen avustamisen työpajoja järjestetään pääasiassa edunsaajamaiden pyynnöstä. Niissä on tarkoitus käsitellä jotain erityistä kysymystä tai erityistarvetta, jonka edunsaajamaa on ottanut esille esimerkiksi alueellisen työpajan yhteydessä tai säännöllisissä yhteyksissä EU:n asiantuntijoihin ja BAFAan.
5.2.4
Hanke toteutetaan järjestämällä Brysselissä päivän kestävä asiantuntijakokous Kaakkois-Euroopan edunsaajamaiden virkamiehille, mukaan lukien valtionhallinnon virkamiehet sekä lupa- ja valvontaviranomaiset. Kokous järjestetään COARM-työryhmän kokouksen yhteydessä.
5.2.5
Väliarvioinnin ja lopullisen arvioinnin tekemiseksi tämän päätöksen nojalla toteutetuista toimista Brysselissä järjestetään kaksi asiantuntijakokousta mieluiten COARM-työryhmän säännöllisen kokouksen yhteydessä.
Väliarviointia koskeva tapahtuma toteutetaan enintään päivän kestävänä työpajana, johon osallistuu EU:n jäsenvaltioita.
Lopullista arviointia koskeva tapahtuma toteutetaan järjestämällä Brysselissä kaksipäiväinen tapahtuma, johon osallistuu edunsaajamaita ja EU:n jäsenvaltioita.
Lopullista arviointia koskevaan tapahtumaan kutsutaan kustakin edunsaajamaasta enintään kaksi edustajaa (asiaankuuluvia valtionhallinnon virkamiehiä).
6. Edunsaajat
6.1 Edunsaajamaat tämän neuvoston päätöksen nojalla toteutettavissa toimissa
|
i) |
Kaakkois-Euroopan maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 (1) mukaisesti); |
|
ii) |
Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat Pohjois-Afrikassa sijaitsevat Välimeren maat (Algeria, Egypti, Marokko ja Tunisia); |
|
iii) |
Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat Itä-Euroopan ja Kaukasian maat (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta, Ukraina ja Valko-Venäjä); |
|
iv) |
Keski-Aasian maat (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan); |
|
v) |
Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat eteläisen naapuruston maat (Jordania ja Libanon); |
|
vi) |
Turkki. |
6.2 Edunsaajamaiden tarkistaminen
COARM-työryhmä voi korkean edustajan ehdotuksesta päättää muuttaa edunsaajamaiden luetteloa asianmukaisten perustelujen pohjalta. Muutoksista olisi tiedotettava muodollisesti BAFAn ja EU:n välillä.
7. Hankkeen tulokset ja täytäntöönpanon indikaattorit
Edellä 5.2.5 kohdassa tarkoitetun lopullista arviointia koskevan tapahtuman lisäksi hankkeen tulosten arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat seikat:
7.1 Edunsaajamaiden yksilöllinen arvioiminen
Sen jälkeen kun suunnitellut toimet on saatettu päätökseen, BAFA toimittaa Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja komissiolle tilanneselvityksen kustakin 6.1 kohdassa tarkoitetusta edunsaajamaasta. Tilanneselvitys laaditaan yhteistyössä asianomaisessa maassa sijaitsevan EU:n edustuston kanssa, ja siinä käsitellään niitä toimia, jotka toteutettiin edunsaajamaassa päätöksen voimassaoloaikana. Tilanneselvityksessä arvioidaan myös edunsaajamaan valmiuksia aseiden siirtojen valvonnan alalla. Jos edunsaajamaa on asekauppasopimuksen osapuoli, arvioinnissa tarkastellaan myös, kuinka nykyiset valmiudet edistävät asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa.
7.2 Vaikutusten arviointi ja täytäntöönpanon indikaattorit
Tässä päätöksessä säädettyjen toimien vaikutusta edunsaajamaille olisi arvioitava sen jälkeen, kun ne on saatettu päätökseen. Korkea edustaja laatii vaikutustenarvioinnin yhteistyössä COARM-työryhmän ja tarvittaessa edunsaajamaissa sijaitsevien EU:n edustustojen sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.
Tätä varten käytetään seuraavia indikaattoreita:
|
— |
onko annettu merkityksellisiä kansallisia säännöksiä aseiden siirtojen valvonnasta ja vastaavatko ne tai missä määrin ne vastaavat yhteisen kannan 2008/944/YUTP säännöksiä (muun muassa arviointiperusteiden soveltaminen, EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon täytäntöönpano, raportointi); |
|
— |
tiedot täytäntöönpanotapauksista, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla; |
|
— |
kykenevätkö edunsaajamaat raportoimaan aseiden viennistä ja/tai tuonnista (esim. YK:n rekisteri, asekauppasopimukseen kuuluva vuotuinen raportointi, Wassenaarin järjestely, Etyj, kansalliset selvitykset); |
|
— |
onko edunsaajamaa virallisesti yhtynyt yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP tai aikooko se tehdä niin. |
Edellä 7.1 kohdassa tarkoitetuissa yksilöllisissä arviointiselvityksissä olisi tarpeen mukaan viitattava kyseisiin täytäntöönpanon indikaattoreihin.
8. EU:n tiedotustoimien verkkoportaalin (2) käytön edistäminen
Päätöksen 2012/711/YUTP mukaisesti on kehitetty EU:n P2P-verkkoportaali, joka on unionin omistama resurssi. Se toimii kaikkien unionin tiedotusohjelmien yhteisenä foorumina (kaksikäyttö, aseet). Edellä 5.2.1–5.2.5 kohdassa luetelluilla toimilla lisätään tietoisuutta unionin tiedotustoiminnan verkkoportaalista ja edistetään sen käyttöä. Tiedotustoimiin osallistuville olisi annettava tieto verkkoportaalin yksityisestä osasta, joka antaa pysyvän pääsyn resursseihin, asiakirjoihin ja kontakteihin. Verkkoportaalin käyttöä olisi myös edistettävä sellaisten muiden virkamiesten keskuudessa, jotka eivät voi suoraan osallistua avustus- ja tiedotustoimiin. Lisäksi toimia olisi tehtävä tunnetuksi EU:n P2P-uutiskirjeellä.
9. EU:n näkyvyys
BAFA ryhtyy kaikkiin aiheellisiin toimenpiteisiin julkistaakseen sen, että toimi on Euroopan unionin rahoittama. Nämä toimenpiteet pannaan täytäntöön Euroopan komission julkaiseman unionin ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan mukaisesti. BAFA varmistaa näin ollen unionin osallistumisen näkyvyyden asianmukaisilla merkinnöillä ja julkisuustoimilla, joissa korostetaan unionin roolia ja lisätään tietoisuutta päätöksen syistä sekä unionin tuesta päätökselle ja tämän tuen tuloksista. Hankkeessa tuotetussa materiaalissa tuodaan selkeästi esiin unionin lippu asiasta annettujen unionin suuntaviivojen mukaisesti sekä logo ”EU:n P2P-vientivalvontaohjelma”. Unionin edustustot olisi otettava mukaan kolmansissa maissa järjestettäviin tapahtumiin poliittisen seurannan ja näkyvyyden lisäämiseksi.
Koska suunniteltujen toimien laajuus ja luonne vaihtelevat suuresti, tiedottamisessa käytetään erilaisia välineitä, mukaan lukien perinteiset tiedotusvälineet, verkkosivusto, sosiaalinen media sekä tiedotus- ja promootiomateriaalit, kuten informatiiviset kaaviot, lehtiset, uutiskirjeet, lehdistötiedotteet ja muut vaihtoehdot tarpeen mukaan. Hankkeessa laaditut julkaisut ja järjestetyt julkiset tapahtumat varustetaan asianmukaisilla merkinnöillä.
10. Kesto
Hankkeen arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.
11. Raportointi
BAFA laatii selvityksiä kuuden kuukauden välein ja aina kunkin toimen päätyttyä. Selvitykset on toimitettava korkealle edustajalle viimeistään kuuden viikon kuluttua asianomaisten toimien päättymisestä.
12. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ja unionin rahoitusosuus
Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1 451 597,28 euroa, johon Saksan liittotasavallan hallitus osallistuu. EU:n rahoittaman hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1 304 107,28 euroa.
(1) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(2) https://export-control.jrc.ec.europa.eu/
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/48 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/102,
annettu 19 päivänä tammikuuta 2018,
päätöksen 93/52/ETY liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin kyse on Espanjan Aragonian ja Katalonian itsehallintoalueiden tunnustamisesta virallisesti vapaiksi luomistaudista (B. melitensis)
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 159)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/68/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä A olevan 1 luvun II jakson,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Direktiivissä 91/68/ETY määritellään eläinten terveyttä koskevat vaatimukset unionin sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa. Siinä vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiot tai niiden alueet voidaan tunnustaa virallisesti vapaiksi luomistaudista (B. melitensis). |
|
(2) |
Komission päätöksen 93/52/ETY (2) liitteessä II luetellaan jäsenvaltioiden alueet, jotka tunnustetaan virallisesti luomistaudista (B. melitensis) vapaiksi direktiivin 91/68/ETY mukaisesti. |
|
(3) |
Espanja on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että Aragonian ja Katalonian itsehallintoalueet täyttävät direktiivissä 91/68/ETY vahvistetut edellytykset siltä osin kuin on kyse luomistaudista (B. melitensis) virallisesti vapaasta asemasta lammas- ja vuohikarjojen osalta. |
|
(4) |
Espanjan toimittamien asiakirjojen arvioinnin perusteella Aragonian ja Katalonian itsehallintoalueet olisi julistettava virallisesti vapaiksi luomistaudista (B. melitensis) lammas- ja vuohikarjojen osalta. |
|
(5) |
Päätöksen 93/52/ETY liitettä II olisi sen vuoksi muutettava Espanjan osalta. |
|
(6) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätöksen 93/52/ETY liite II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 19 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Vytenis ANDRIUKAITIS
Komission jäsen
(1) EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19.
(2) Komission päätös 93/52/ETY, tehty 21 päivänä joulukuuta 1992, luomistautia (Br. melitensis) koskevien edellytysten täyttämisen toteamisesta tietyissä jäsenvaltioissa ja tietyillä alueilla ja näille jäsenvaltioille ja alueille tästä taudista virallisesti vapaan jäsenvaltion tai alueen aseman vahvistamisesta (EYVL L 13, 21.1.1993, s. 14).
LIITE
Korvataan päätöksen 93/52/ETY liitteessä II oleva Espanjaa koskeva kohta seuraavasti:
”Espanjassa:
|
— |
Aragonian itsehallintoalue, |
|
— |
Asturian itsehallintoalue, |
|
— |
Baleaarien itsehallintoalue, |
|
— |
Kanariansaarten itsehallintoalue, |
|
— |
Kantabrian itsehallintoalue, |
|
— |
Kastilia-La Manchan itsehallintoalue: Albaceten, Cuencan ja Guadalajaran maakunnat, |
|
— |
Kastilia ja Leónin itsehallintoalue, |
|
— |
Katalonian itsehallintoalue, |
|
— |
Extremaduran itsehallintoalue, |
|
— |
Galician itsehallintoalue, |
|
— |
La Riojan itsehallintoalue, |
|
— |
Navarran itsehallintoalue, |
|
— |
Baskimaan itsehallintoalue, |
|
— |
Valencian itsehallintoalue.” |
SUOSITUKSET
|
23.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 17/50 |
KOMISSION SUOSITUS (EU) 2018/103,
annettu 20 päivänä joulukuuta 2017,
oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää suosituksia (EU) 2016/1374, (EU) 2017/146 ja (EU) 2017/1520
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komissio esitti 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa koskevassa suosituksessa (1) huolensa maan perustuslakituomioistuimen tilanteesta ja antoi suosituksia ongelmien korjaamiseksi. Komissio antoi 21 päivänä joulukuuta 2016 ja 26 päivänä heinäkuuta 2017 täydentävät suositukset oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa (2). |
|
(2) |
Komissio antoi suosituksensa oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen (3) mukaisesti. Toimintakehyksessä esitetään, miten komissio aikoo toimia siinä tapauksessa, että jossakin unionin jäsenvaltiossa on nähtävissä selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta uhkasta, ja selitetään oikeusvaltiokäsitteeseen sisältyvät periaatteet. Toimintakehyksessä annetaan ohjeita komission ja kyseisen jäsenvaltion vuoropuheluun. Tarkoituksena on estää sellaisen oikeusvaltioon kohdistuvan järjestelmätason uhkan muodostuminen, josta saattaisi kehittyä selvä vaara unionin arvojen loukkaamisesta vakavasti siten, että olisi otettava käyttöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 7 artiklassa tarkoitettu menettely. Jos jossakin jäsenvaltiossa on selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta järjestelmätason uhkasta, komissio käynnistää jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti. |
|
(3) |
Euroopan unioni perustuu SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuille yhteisille arvoille, joihin kuuluu oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Sen lisäksi, että komission tehtävänä on varmistaa EU:n oikeuden noudattaminen, se vastaa yhdessä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja neuvoston kanssa unionin yhteisten arvojen takaamisesta. |
|
(4) |
Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä ja Euroopan neuvoston laatimissa asiakirjoissa, jotka perustuvat varsinkin Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) asiantuntemukseen, esitetään ei-tyhjentävä luettelo oikeusvaltiokäsitteeseen sisältyvistä periaatteista ja määritellään siten oikeusvaltion perusmerkitys SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuna EU:n yhteisenä arvona. Näitä periaatteita ovat laillisuus, joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuuvelvollinen, demokraattinen ja moniarvoinen, oikeusvarmuus, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto, riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet, tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittamisen varmistaminen, sekä yhdenvertaisuus lain edessä (4). Sen lisäksi että valtioelinten tehtävänä on pitää yllä näitä periaatteita ja arvoja, niillä on myös velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä. |
|
(5) |
Komissio esitti 27 päivänä heinäkuuta 2016 antamassaan suosituksessa seikat, joiden vuoksi se päätti 13 päivänä tammikuuta 2016 tarkastella tilannetta oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti ja antaa 1 päivänä kesäkuuta 2016 lausunnon oikeusvaltion tilanteesta Puolassa. Suosituksessa myös todettiin, että vuoropuhelu komission ja Puolan hallituksen välillä ei hälventänyt komission huolenaiheita. |
|
(6) |
Komissio katsoi suosituksessa, että Puolassa oli oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka, ja suositti, että Puolan viranomaiset toteuttaisivat tarvittavat toimenpiteet tämän uhkan korjaamiseksi kiireellisesti. |
|
(7) |
Komissio otti 21 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan suosituksessa huomioon viimeisimmän kehityksen, joka Puolassa oli tapahtunut komission 27 päivänä heinäkuuta 2016 antaman suosituksen jälkeen. Komissio katsoi, että vaikka osa sen viimeisimmässä suosituksessa esiin tuoduista ongelmista oli ratkaistu, jäljellä oli edelleen merkittäviä ongelmia, minkä lisäksi tällä välin oli noussut esiin uusia huolenaiheita. Komissio katsoi lisäksi, että perustuslakituomioistuimen uuden presidentin nimittämiseen johtanut menettely antoi aihetta vakaviin huoliin oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen näkökulmasta. Komissio katsoi päätelmissään, että oikeusvaltioon kohdistui edelleen järjestelmätason uhka Puolassa. Komissio kehotti Puolan hallitusta ratkaisemaan suosituksessa yksilöidyt ongelmat kiireellisesti kahden kuukauden kuluessa ja ilmoittamaan komissiolle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä. Komissio ilmoitti olevansa edelleen valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Puolan hallituksen kanssa suosituksen pohjalta. |
|
(8) |
Komissio antoi 26 päivänä heinäkuuta 2017 kolmannen oikeusvaltiosuosituksen Puolalle. Suositus täydentää komission 27 päivänä heinäkuuta ja 21 päivänä joulukuuta 2016 antamia suosituksia. Komissio otti suosituksessa huomioon kehityksen, joka Puolassa oli tapahtunut komission 21 päivänä joulukuuta 2016 antaman suosituksen jälkeen. Komission huolenaiheet liittyvät perustuslainmukaisuuden riippumattoman ja legitiimin tarkistuksen puuttumiseen sekä siihen, että Puolan parlamentti on hyväksynyt Puolan oikeuslaitokseen liittyvää uutta lainsäädäntöä, joka synnyttää vakavan huolen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja lisää merkittävästi Puolan oikeusvaltioon kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa. Komissio katsoo suosituksessaan, että oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka, joka on todettu 27 päivänä heinäkuuta 2016 ja 21 päivänä joulukuuta 2016 annetuissa suosituksissa, on pahentunut vakavasti. |
|
(9) |
Suosituksessa korostetaan erityisesti, että jos kansallisesta tuomarineuvostosta 15 päivänä heinäkuuta 2017 annettu laki ja korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 2017 annettu laki tulevat voimaan, ne heikentäisivät rakenteellisesti Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vaikuttaisivat välittömästi ja konkreettisesti koko oikeuslaitoksen toiminnan riippumattomuuteen. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on olennainen osa oikeusvaltioperiaatetta, ja siksi nämä uudet lait pahentavat merkittävästi aiemmissa suosituksissa todettua oikeusvaltioon kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa. Suosituksessa korostetaan, että korkeimman oikeuden tuomareiden vapauttaminen virasta, heidän mahdollinen uudelleen nimittämisensä sekä muut korkeimmasta oikeudesta annettuun lakiin sisältyvät toimenpiteet pahentaisivat oikeusvaltioon kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa erittäin vakavasti. Komission toimenpidesuosituksiin sisältyy suositus, jonka mukaan Puolan viranomaisten olisi varmistettava, että korkeimmasta oikeudesta ja kansallisesta tuomarineuvostosta annetut kaksi lakia eivät tule voimaan ja että kaikissa oikeuslaitoksen uudistuksissa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta ja noudatetaan EU:n lainsäädäntöä ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia normeja ja että ne valmistellaan tiiviissä yhteistyössä oikeuslaitoksen ja kaikkien eturyhmien kanssa. Komissio myös pyysi Puolan viranomaisia olemaan toteuttamatta toimenpiteitä, joilla korkeimpien oikeuksien tuomareita vapautetaan virasta tai pakotetaan jäämään eläkkeelle, sillä nämä toimenpiteet pahentavat erittäin vakavasti oikeusvaltioon kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa. Jos Puolan viranomaiset toteuttavat tällaisia toimenpiteitä, komissio on valmis käynnistämään välittömästi SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiset toimet. |
|
(10) |
Komissio kehotti Puolan hallitusta ratkaisemaan kyseisessä suosituksessa yksilöidyt ongelmat kuukauden kuluessa suosituksen vastaanottamisesta. |
|
(11) |
Puolan parlamentille (Sejm) annettiin 31 päivänä heinäkuuta 2017 virallisesti tiedoksi tasavallan presidentin päätös estää veto-oikeudellaan kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain muuttamisesta annetun lain ja korkeimmasta oikeudesta annetun lain voimaantulo. |
|
(12) |
Puolan hallitus kirjoitti komissiolle 4 päivänä elokuuta ja 16 päivänä elokuuta 2017 pyytäen selvityksiä sen 26 päivänä heinäkuuta 2017 antamasta suosituksesta. Komissio vastasi pyyntöihin 8 ja 21 päivänä elokuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. |
|
(13) |
Puolan hallitus vastasi 26 päivänä heinäkuuta 2017 annettuun komission suositukseen 28 päivänä elokuuta 2017. Vastauksessaan hallitus totesi olevansa eri mieltä kaikista suosituksessa esitetyistä näkemyksistä. Hallitus ei myöskään ilmoittanut mistään uusista toimenpiteistä, joilla pyrittäisiin hälventämään komission esiin tuomia huolenaiheita. |
|
(14) |
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) katsoi 30 päivänä elokuuta 2017 antamassaan lausunnossa (5), että korkeimmasta oikeudesta annettu laki, jonka voimaantulo on keskeytetty, ei ole oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien kansainvälisten normien mukainen. |
|
(15) |
Puolan hallitus käynnisti 11 päivänä syyskuuta 2017 kampanjan ”Oikeudenmukaiset tuomioistuimet”, jonka tarkoituksena oli hankkia sosiaalista tukea meneillään olevalle oikeuslaitoksen uudistukselle. Kansallinen tuomarineuvosto ja yleiset tuomioistuimet julkaisivat useita lausuntoja, joissa oikaistiin kampanjan yhteydessä esitettyjä tuomioistuimiin, tuomareihin ja tuomarineuvostoon kohdistettuja väitteitä. |
|
(16) |
Perustuslakituomioistuin totesi 11 päivänä syyskuuta 2017 viiden tuomarin kokoonpanossa, että tietyt siviiliprosessilain säännökset, joissa yleisille tuomioistuimille ja korkeimmalle oikeudelle annettiin valtuudet arvioida perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin nimitysten lainmukaisuutta, olivat perustuslain vastaisia (6). |
|
(17) |
Oikeusministeri alkoi 13 päivänä syyskuuta 2017 käyttää yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettuun uuteen lakiin perustuvaa toimivaltaansa erottaa tuomioistuinten presidenttejä ja varapresidenttejä. |
|
(18) |
Kansallinen tuomarineuvosto arvosteli 15 päivänä syyskuuta ja 18 päivänä lokakuuta 2017 tuomioistuinten presidenttien erottamista koskevia oikeusministerin päätöksiä. Tuomarineuvosto totesi, että tällainen oikeusministerin mielivaltainen vallankäyttö loukkaa tuomioistuinten riippumattomuutta koskevaa perustuslaillista periaatetta ja saattaa heikentää tuomareiden puolueettomuutta. |
|
(19) |
Sejm nimitti 15 päivänä syyskuuta 2017 erään henkilön perustuslakituomioistuimen virkaan, joka oli jo ennestään täytetty, ja tasavallan presidentti otti vastaan kyseisen henkilön virkavalan 18 päivänä syyskuuta 2017. |
|
(20) |
Sejm hyväksyi 15 päivänä syyskuuta 2017 uuden lain kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskuksen (Narodowy Instytut Wolności – Centrum Rozwoju Społeczeństwa Obywatelskiego) perustamisesta. Lailla keskitetään muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioille myönnettävien varojen jakamista. |
|
(21) |
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea keskusteli 22 päivänä syyskuuta 2017 kolmanteen määräaikaisarviointiin liittyvistä Puolaa koskevista raporteista, joihin sisältyi oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeusvaltiota koskevia suosituksia. |
|
(22) |
Komissio selosti 25 päivänä syyskuuta 2017 Puolan oikeusvaltion tilannetta yleisten asioiden neuvostolle. Kokouksessa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on kaikkien yhteisen edun mukaista ja että kaikki vastaavat siitä yhdessä ja että Puolan ja komission on käytävä vuoropuhelua, jotta asiaan voidaan löytää ratkaisu. |
|
(23) |
Tasavallan presidentti toimitti Sejmille 26 päivänä syyskuuta 2017 kaksi uutta lakiesitystä, jotka koskivat korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa. |
|
(24) |
Sejm lähetti 3 päivänä lokakuuta 2017 nämä korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskevat kaksi presidentin lakiesitystä kommentoitavaksi asianomaisille sidosryhmille, muun muassa oikeusasiamiehelle, korkeimmalle oikeudelle ja kansalliselle tuomarineuvostolle. |
|
(25) |
Korkein oikeus julkaisi lausuntonsa näistä korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskevasta kahdesta uudesta lakiesityksestä 6 ja 25 päivänä lokakuuta 2017. Lausunnoissa katsotaan, että korkeinta oikeutta koskeva lakiesitys heikentäisi merkittävästi korkeimman oikeuden riippumattomuutta ja että tuomarineuvostoa koskeva lakiesitys ei ole yhteneväinen oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti hallitun valtion käsitteen kanssa. |
|
(26) |
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (Parliamentary Assembly of the Council of Europe, PACE) antoi 11 päivänä lokakuuta 2017 päätöslauselman (7) oikeusvaltioon kohdistuvista uusista uhkista Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Se esitti myös huolensa Puolan kehityksestä, joka vaarantaa oikeusvaltion ja erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vallanjaon periaatteiden kunnioittamisen. |
|
(27) |
Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (European Network of Councils for the Judiciary, ENCJ) antoi 13 päivänä lokakuuta 2017 lausunnon (8) kansallista tuomarineuvostoa koskevasta uudesta lakiesityksestä ja korosti sen olevan ristiriidassa tuomarineuvostoja koskevien eurooppalaisten normien kanssa. |
|
(28) |
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu pyysi 23 päivänä lokakuuta 2017 Puolaa koskevan kolmannen yleisen määräaikaisarvioinnin perusteella, että Puolan viranomaiset hyväksyvät oikeuslaitoksen riippumattomuuden kunnioittamista koskevat YK:n suositukset. |
|
(29) |
Perustuslakituomioistuin totesi 24 päivänä lokakuuta 2017 kokoonpanossa, johon kuului kaksi lainvastaisesti nimitettyä tuomaria, että korkeinta oikeutta koskevan lain säännökset, joiden nojalla muun muassa korkeimman oikeuden nykyinen presidentti on nimitetty, ovat perustuslain vastaisia. |
|
(30) |
Perustuslakituomioistuin totesi 24 päivänä lokakuuta 2017 kokoonpanossa, johon kuului kaksi lainvastaisesti nimitettyä tuomaria, että perustuslakituomioistuimesta joulukuussa 2016 annettujen kolmen lain säännökset ovat perustuslain mukaisia. Lausunto koski myös niitä säännöksiä, joiden nojalla kaksi asiaa käsitellyttä lainvastaisesti nimitettyä tuomaria olivat saaneet oikeuden osallistua asioiden ratkaisemiseen perustuslakituomioistuimessa. Perustuslakituomioistuin oli hylännyt Puolan oikeusasiamiehen aloitteen, jossa vaadittiin kahden lainvastaisesti nimitetyn tuomarin jääväämistä tämän asian käsittelyssä. |
|
(31) |
Tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevä YK:n erityisraportoija Diego García-Sayán esitti 27 päivänä lokakuuta 2017 alustavat huomautuksensa (9), joiden mukaan korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskevat lakiesitykset herättävät vakavaa huolta oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen. |
|
(32) |
Kansallinen tuomarineuvosto antoi 31 päivänä lokakuuta 2017 lausunnon tasavallan presidentin esittämästä kansallista tuomarineuvostoa koskevasta uudesta lakiesityksestä. Tuomarineuvosto katsoo lausunnossa, että lakiesitys on perustavanlaatuisesti ristiriidassa Puolan perustuslain kanssa, koska siinä annetaan Sejmille valtuudet nimittää tuomareita tuomarineuvostoon ja päätetään tuomarineuvoston nykyisten tuomarijäsenten perustuslaissa suojatut toimikaudet ennenaikaisesti. |
|
(33) |
Euroopan neuvoston eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto (Consultative Council of European Judges, CCJE) antoi 10 päivänä marraskuuta 2017 lausunnon (10), jossa se totesi Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuuden olevan huolenaihe. |
|
(34) |
Oikeusasiamies lähetti 11 päivänä marraskuuta 2017 tasavallan presidentille kirjeen, johon sisältyi arvio korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskevasta kahdesta uudesta lakiesityksestä. Kirjeessä suositettiin, että lakiesityksiä ei hyväksyttäisi, koska ne eivät takaisi tuomiovallan riippumattomuutta täytäntöönpanovallasta ja kansalaisten mahdollisuutta käyttää perustuslaillista oikeuttaan saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa tuomioistuimessa. |
|
(35) |
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) antoi 13 päivänä marraskuuta 2017 korkeinta oikeutta koskevaa uutta lakiesitystä koskevan lausunnon (11), jossa se vahvisti, että tarkastellut säännökset eivät ole oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien kansainvälisten normien mukaisia. |
|
(36) |
Euroopan parlamentti antoi 15 päivänä marraskuuta 2017 oikeusvaltion ja demokratian tilaa Puolassa koskevan päätöslauselman (12), jossa se ilmaisi tukensa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa koskeville komission suosituksille ja rikkomusmenettelylle sekä katsoi, että Puolan tilanteessa on kyseessä selvä vaara SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen vakavasta loukkaamisesta. |
|
(37) |
Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto (Council of Bars and Law Societies of Europe, CCBE) vetosi 24 päivänä marraskuuta 2017 Puolan viranomaisiin, jotta nämä eivät hyväksyisi korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskevaa kahta lakiesitystä, koska ne saattavat vaarantaa Puolan perustuslaissa taatun vallanjaon periaatteen (13). Puolan tuomareiden organisaatio Iustitia, ihmisoikeuksia käsittelevä Helsinki-säätiö ja Amnesty International antoivat 29 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen lausunnon, jossa ne arvostelivat kahteen presidentin antamaan lakiesitykseen liittyvää lainsäädäntömenettelyä. |
|
(38) |
ENCJ antoi 5 päivänä joulukuuta 2017 lausunnon (14), jossa se arvosteli kansallista tuomarineuvostoa koskevaa lakiesitystä siitä, että se ei ole ENCJ:n normien mukainen. |
|
(39) |
Venetsian komissio esitti 8 päivänä joulukuuta 2017 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen pyynnöstä lausunnon kansallista tuomarineuvostoa ja korkeinta oikeutta koskevista lakiesityksistä ja yleisten tuomioistuinten organisaatiota koskevasta laista sekä lausunnon syyttäjänvirastoa koskevasta laista (15). Venetsian komissio on tullut siihen tulokseen, että kyseinen laki ja lakiesitykset antavat erityisesti yhdessä ja varsinkin syyttäjänvirastosta vuonna 2016 annetun lain kanssa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallalle mahdollisuuden puuttua oikeudenhoitoon vakavalla ja laajakantoisella tavalla ja että ne sen vuoksi muodostavat vakavan uhkan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle, joka on keskeinen tekijä oikeusvaltiossa. Venetsian komissio kehottaa tasavallan presidenttiä peruuttamaan ehdotuksensa ja aloittamaan vuoropuhelun ennen kuin lainsäädäntömenettelyä jatketaan. Se kehottaa myös Puolan parlamenttia harkitsemaan uudelleen yleisten tuomioistuinten organisaatiota koskevaan lakiin viime aikoina tehtyjä muutoksia. |
|
(40) |
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu antoi 8 päivänä joulukuuta 2017 lausunnon, jossa pahoiteltiin, että Sejm oli hyväksynyt korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskevat lakiesitykset, jotka heikentäisivät oikeuslaitoksen riippumattomuutta entisestään. |
|
(41) |
Sejm hyväksyi molemmat lakiesitykset 8 päivänä joulukuuta 2017. Senaatti hyväksyi molemmat lakiesitykset 15 päivänä joulukuuta 2017, |
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
|
1. |
Puolan tasavallan olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon jäljempänä esitettävä komission analyysi ja toteutettava tämän suosituksen 4 jaksossa esitettävät toimenpiteet niin, että havaittuihin huolenaiheisiin puututaan annetussa määräajassa. |
1. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA JA TAVOITE
|
2. |
Tämä suositus täydentää 27 päivänä heinäkuuta 2016, 21 päivänä joulukuuta 2016 ja 26 päivänä heinäkuuta 2017 annettuja suosituksia. Mainituissa suosituksissa esitettyjen huolenaiheiden lisäksi tässä suosituksessa esitetään niiden jälkeen syntyneitä uusia komission huolenaiheita, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa. Huolta aiheuttavat seuraavat seikat:
|
|
3. |
Perustuslakituomioistuimeen, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettuun lakiin ja tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettuun lakiin (16) liittyvät huolenaiheet ja 26 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa suosituksessa esitetyt niitä koskevat suositukset ovat edelleen voimassa. |
2. OIKEUSLAITOKSEN RIIPPUMATTOMUUTEEN KOHDISTUVAT UHAT
|
4. |
Laki korkeimmasta oikeudesta ja laki kansallisesta tuomarineuvostosta sisältävät useita säännöksiä, jotka herättävät vakavaa huolta oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vallanjaon periaatteiden näkökulmasta. |
2.1 Korkein oikeus
2.1.1 Korkeimman oikeuden nykyisten tuomareiden vapauttaminen virasta ja pakollinen eläkkeelle siirtyminen
|
5. |
Korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa alennetaan korkeimman oikeuden tuomareiden yleinen eläkeikä 70 vuodesta 65 vuoteen (17). Toimenpide koskee kaikkia nyt virassa olevia tuomareita. Tuomarit, jotka ovat jo täyttäneet 65 vuotta tai jotka saavuttavat tämän iän kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, siirretään eläkkeelle (18). |
|
6. |
Koska laissa alennetaan myös korkeimman oikeuden nykyisten tuomarien eläkeikää, toimikauden päättyminen ja mahdollinen eläkkeelle siirtyminen koskee huomattavan suurta osaa korkeimman oikeuden nykyisistä tuomareista: korkeimman oikeuden mukaan toimenpiteet koskisivat 31:tä tuomaria 83:sta (37 prosenttia). Alennetun eläkeiän soveltaminen korkeimman oikeuden nykyisiin tuomareihin vaikuttaa erityisen haitallisesti juuri tähän tuomioistuimeen, koska sen tuomarit ovat tyypillisesti uransa loppupuolella. Kun huomattava osa korkeimman oikeuden nykyisistä tuomareista siirretään pakolliselle eläkkeelle, korkeimman oikeuden kokoonpanoon voidaan välittömästi vaikuttaa kauaskantoisella tavalla. Tällainen mahdollisuus herättää erityistä huolta vallanjaon osalta, etenkin kun otetaan huomioon samaan aikaan toteutetut kansallisen tuomarineuvoston uudistukset. Eläkeiän alentamisen jälkeen kaikki tasavallan presidentin uudet tuomarinimitykset perustuvat suosituksiin, jotka antaa pitkälti poliittisten nimitysten pohjalta muodostettu uusi kansallinen tuomarineuvosto. Korkeimman oikeuden nykyisten tuomarien pakollinen eläkkeelle siirtäminen herättää huolta myös tuomareiden erottamattomuudesta, joka on keskeinen osa tuomareiden riippumattomuutta, sellaisena kuin se vahvistetaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä (19) ja eurooppalaisissa normeissa (20). Venetsian komissio korostaa korkeinta oikeutta koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että nykyisten tuomarien siirtäminen eläkkeelle ennenaikaisesti heikentää sekä näiden tuomarien virkasuojaa että koko tuomioistuimen riippumattomuutta (21). |
|
7. |
Tuomareita olisi suojeltava erottamiselta tehokkailla takeilla, joilla estetään muiden valtioelinten epäasianmukaisen vaikutus tai painostus (22). Oikeuslaitoksen riippumattomuus edellyttää takeita, joilla voidaan riittävästi suojata oikeudenkäynneissä päätöksiä tekeviä henkilöitä (23). Se, että tuomareita ei voida vapauttaa virastaan kesken toimikauden, on seurausta tuomareiden riippumattomuudesta ja niin ollen yksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainituista takeista (24). Näin ollen tuomareita voidaan vapauttaa virasta vain yksitellen, jos tämä on perusteltua heidän henkilökohtaiseen toimintaansa liittyvän kurinpitomenettelyn seurauksena. Kurinpitomenettelyssä on taattava oikeus puolustautua siten kuin demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu. Tuomareita ei voida erottaa ryhmänä. Tuomareita ei voida erottaa yleisistä syistä, jotka eivät liity yksilön käyttäytymiseen. Edellä mainittuja takeita ei ole tässä tapauksessa sovellettu, vaan tarkastelun kohteena olevien lakien säännökset ovat räikeässä ristiriidassa korkeimman oikeuden tuomareiden riippumattomuuden ja vallanjakoperiaatteen (25) ja siten oikeusvaltioperiaatteen kanssa. |
|
8. |
Myös korkeimman oikeuden nykyisen ensimmäisen presidentin perustuslaissa vahvistettu kuusivuotinen toimikausi päätetään ennenaikaisesti (perustuslain mukaan sen piti päättyä vuonna 2020). Jos ensimmäisen presidentin toimikausi päätetään, tasavallan presidentti nimittää virkaa tekevän ensimmäisen presidentin noudattamatta tavanomaista menettelyä (26): perustuslain mukaan tasavallan presidentin pitäisi nimittää ensimmäinen presidentti korkeimman oikeuden yleiskokouksen esittämien ehdokkaiden joukosta (27). Perustuslaissa vahvistetun toimikauden ennenaikainen päättäminen loukkaa vakavasti tuomarien erottamattomuuden periaatetta ja virkasuojaa. Virkaa tekevän ensimmäisen presidentin nimittäminen ad hoc -menettelyllä ilman oikeuslaitoksen osallistumista herättää vakavaa huolta toimivallanjaon periaatteen suhteen. |
|
9. |
Lain perustelujen mukaan korkeimman oikeuden kokoonpano on uusittava, kun otetaan huomioon, miten korkein oikeus käsitteli vuoden 1989 jälkeen kommunistisen järjestelmän jälkiselvittelyihin liittyviä asioita ja koska korkeimmassa oikeudessa on edelleen tuomareita, jotka työskentelivät aiemman järjestelmän hyväksi tai ratkaisivat asioita sen alaisuudessa (28). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on selvästi korostanut, että virkakieltomenettelyä on sovellettava yksilöllisesti (eli on tehtävä ero sen mukaan, missä määrin henkilö on ollut osallisena aiemmassa järjestelmässä). EIT katsoo myös, että virkakieltojen määrääminen vasta kauan kommunistisen järjestelmän päättymisen jälkeen voi olla vähemmän perusteltua, koska riskit ovat siinä vaiheessa pienemmät kuin silloin kun kyseessä on vasta perustettu demokratia (29). Valtio voisi toteuttaa myös muita oikeasuhteisia toimenpiteitä sellaisia yksittäisiä tuomareita kohtaan, joilla on kommunistinen tausta (kuten yksittäistapauksissa sovellettavat läpinäkyvät menettelyt laissa etukäteen vahvistettujen kriteerien perusteella toimivissa puolueettomissa elimissä) (30). |
|
10. |
Venetsian komissio totesi korkeimmasta oikeudesta annettua lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että on vaikea ymmärtää, miksi henkilö, jonka on katsottu soveltuvan hoitamaan virkavelvollisuuksiaan vielä usean vuoden ajan, todettaisiin yhtäkkiä soveltumattomaksi. Lain perustelujen voidaan katsoa tarkoittavan, että uudistuksen tuloksena useimmat virkaiältään vanhemmat tuomarit, joista monet ovat palvelleet jo edellisen järjestelmän aikana, jäisivät eläkkeelle. Jos tämä tulkinta on oikea, tällaista lähestymistapaa ei voida hyväksyä: jos viranomaiset suhtautuvat epäilevästi yksittäisten tuomarien lojaalisuuteen, niiden olisi eläkeiän muuttamisen sijasta sovellettava voimassa olevia kurinpito- tai virkakieltomenettelyjä. |
|
11. |
Venetsian komissio katsoo päätelmänään, että useiden korkeimman oikeuden tuomarien (ml. ensimmäisen presidentin) siirtäminen eläkkeelle soveltamalla heihin välittömästi alempaa eläkeikää loukkaa heidän yksilöllisiä oikeuksiaan ja vaarantaa koko oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Näiden tuomarien olisi saatava jäädä virkaansa nyt voimassa olevaan eläkeikäänsä saakka (31). Venetsian komissio korostaa erityisesti, että nykyisten tuomarien siirtäminen eläkkeelle ennenaikaisesti heikentää sekä näiden tuomarien virkasuojaa että koko tuomioistuimen riippumattomuutta (32). |
|
12. |
Viime kädessä kyseiset säännökset herättävät myös huolta perustuslain noudattamisesta. Kuten korkein oikeus ja oikeusasiamies ovat todenneet, korkeimman oikeuden nykyisten tuomareiden vapauttaminen virasta ja pakollinen eläkkeelle siirtäminen loukkaavat oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vaikuttavat suoraan oikeuteen saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa tuomioistuimessa. Oikeusasiamies toteaa, että virkaa tekevän ensimmäisen presidentin nimittäminen korkeimpaan oikeuteen loukkaa oikeusvaltioperiaatetta, koska se on vastoin periaatetta, joka kieltää valtion toimielintä hankkimasta ja käyttämästä toimivaltaa tällä tavalla, samoin kuin vastoin toimivallanjaon ja valtaoikeuksien tasapainon periaatetta ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta. |
2.1.2 Korkeimman oikeuden tuomareiden toimikauden jatkamista koskeva toimivalta
|
13. |
Lain mukaan korkeimman oikeuden tuomarit, joihin sovelletaan alennettua eläkeikää, voivat halutessaan pyytää virkakautensa jatkamista tasavallan presidentiltä (33). |
|
14. |
Korkeimman oikeuden tuomarien toimikauden jatkamista koskeville tasavallan presidentin toimivaltuuksille ei ole asetettu laissa mitään ehtoja, päätöksenteolle ei ole asetettu määräaikaa eikä laissa säädetä myöskään minkäänlaisista oikeussuojakeinoista. Tuomari, joka pyytää toimikautensa jatkamista, on täysin tasavallan presidentin päätöksen armoilla. Lisäksi tasavallan presidentti voi päättää jatkaa toimikautta kahdesti (kolmeksi vuodeksi kerrallaan). Nämä tekijät vaikuttavat virkasuojaan ja antavat tasavallan presidentille mahdollisuuden käyttää vaikutusvaltaansa virassa oleviin korkeimman oikeuden tuomareihin. Järjestely on vastoin Euroopan neuvoston vuoden 2010 suositusta. Siinä edellytetään, että tuomareiden valintaa ja uraa koskevien päätösten tulee perustua laissa ennalta säädettyihin objektiivisiin kriteereihin ja että riippumattoman ja pätevän viranomaisen, joka koostuu olennaisilta osiltaan tuomareista, olisi voitava antaa suosituksia tai ilmaista mielipiteitä, joita nimittävä viranomainen käytännössä noudattaa päätöksissään (34). Suosituksessa myös vaaditaan, että asianomaisilla tuomareilla olisi oltava oikeus hakea muutosta uraansa koskeviin päätöksiin (35). |
|
15. |
Uusi eläkejärjestely heikentäisi tuomareiden riippumattomuutta (36). Uusilla säännöillä luodaan lisäväline, jonka avulla tasavallan presidentti voi vaikuttaa yksittäisiin tuomareihin. Erityisesti se, että toimikauden jatkamiselle ei ole asetettu mitään ehtoja, tuo päätöksentekoon perusteetonta harkintavaltaa, joka horjuttaa tuomareiden erottamattomuuden periaatetta. Samalla kun laissa alennetaan tuomareiden eläkeikää, siinä annetaan tasavallan presidentille oikeus jatkaa heidän toimikauttaan enintään kuudella vuodella. Ei ole myöskään olemassa mitään aikarajaa, jonka kuluessa tasavallan presidentin olisi päätettävä toimikauden jatkamisesta. Tämän ansiosta hän säilyttää vaikutusvaltansa kyseisiin tuomareihin näiden lopputoimikauden ajan. Pelkästään se, että tuomarin on pyydettävä tasavallan presidentiltä tällaista toimikauden jatkamista, voisi aiheuttaa painetta kyseistä tuomaria kohtaan jo ennen eläkeiän saavuttamista. |
|
16. |
Venetsian komissio korostaa korkeinta oikeutta koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että tämä toimivalta antaa tasavallan presidentille kohtuuttoman vaikutusvallan eläkeikää lähestyviin korkeimman oikeuden tuomareihin. Tästä syystä Venetsian komissio katsoo, että tasavallan presidentillä, joka valitaan tehtäväänsä poliittisin perustein, ei pitäisi olla harkintavaltaa jatkaa korkeimman oikeuden tuomarin toimikautta eläkeiän jälkeen (37). |
|
17. |
Uudet säännöt herättävät huolta myös perustuslain noudattamisen suhteen. Korkeimman oikeuden ja oikeusasiamiehen lausuntojen mukaan oikeuslaitoksen toimikausien jatkamisessa sovellettava uusi mekanismi on laillisuusperiaatteen ja toimivallanjaon periaatteen vastainen. |
2.1.3 Ylimääräinen muutoksenhaku
|
18. |
Laissa säädetään uudesta oikeussuojakeinosta eli ylimääräisestä muutoksenhausta (38), jota voidaan soveltaa lainvoimaisiin ja sitoviin tuomioihin ja päätöksiin. Lain voimaantuloa seuraavien kolmen vuoden aikana (39) korkein oikeus voi kumota minkä tahansa puolalaisen tuomioistuimen 20 viime vuoden aikana antaman lainvoimaisen tuomion joko kokonaan (40) tai osittain (41). Tämä koskee myös korkeimman oikeuden antamia tuomioita, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (42). Muutoksenhakuoikeus on muun muassa yleisellä syyttäjällä ja oikeusasiamiehellä (43). Muutoksenhakuperusteet ovat laajat: ylimääräinen muutoksenhaku on mahdollinen, jos on tarpeen varmistaa oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden noudattaminen eikä tuomiota voida kumota tai muuttaa minkään muun ylimääräisen oikeussuojakeinon avulla ja tuomio joko 1) loukkaa perustuslaissa vahvistettuja periaatteita tai henkilöiden ja kansalaisten oikeuksia ja vapauksia; tai 2) tuomio on räikeässä ristiriidassa lain kanssa siksi, että lakia on tulkittu tai sovellettu väärin; tai 3) tuomioistuimen toteamukset ja kerätty todistusaineisto ovat keskenään selvästi ristiriitaisia (44). |
|
19. |
Uusi ylimääräinen muutoksenhaku herättää huolta oikeusvarmuudesta, joka on oikeusvaltioperiaatteen keskeinen osa (45). Kuten unionin tuomioistuin on todennut, olisi kiinnitettävä huomiota lainvoimaisuuden periaatteen merkitykseen sekä EU:n oikeusjärjestyksessä että kansallisissa oikeusjärjestyksissä: ”[…] sekä oikeusrauhan ja oikeussuhteiden vakauden että hyvän lainkäytön varmistamiseksi on tärkeää, että kaikkien käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen käytön tai näitä oikeussuojakeinoja varten säädettyjen määräaikojen umpeenkulumisen jälkeen lopullisiksi tulleita tuomioistuinten päätöksiä ei voida enää saattaa kyseenalaisiksi” (46). Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut, ylimääräisen uudelleentarkastelun ei pitäisi olla peitenimi muutoksenhaulle, eikä asiaa pitäisi ottaa uuteen käsittelyyn pelkästään sen vuoksi, että siitä on kaksi eri näkemystä (47). |
|
20. |
Venetsian komissio korostaa korkeinta oikeutta koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että ylimääräinen muutoksenhaku horjuttaa Puolan oikeusjärjestyksen vakautta. Lausunnossa todetaan, että mikä tahansa Puolassa viimeisten 20 vuoden aikana ratkaistu asia voitaisiin ottaa uudelleen käsiteltäväksi lähes millä perusteella tahansa. Järjestely voisi johtaa tilanteeseen, jossa mikään tuomio ei milloinkaan olisi lopullinen (48). |
|
21. |
Uusi ylimääräinen muutoksenhaku herättää huolta myös perustuslain noudattamisen suhteen. Korkeimman oikeuden ja oikeusasiamiehen mukaan laki vaikuttaa oikeuskäytännön vakiintuneisuuden ja tuomioiden lopullisuuden periaatteeseen (49), periaatteeseen, jonka mukaan on suojattava luottamusta valtiota kohtaan, sekä oikeuteen saada asiansa käsitellyksi kohtuullisessa ajassa (50). |
2.1.4 Muut säännökset
|
22. |
Kuten Venetsian komission ja muiden elinten antamissa lausunnoissa (51) todetaan, useat muutkin korkeinta oikeutta koskevan lain säännökset herättävät huolta oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vallanjaon periaatteiden noudattamisesta. |
|
23. |
Uudessa laissa säädetään korkeimman oikeuden tuomarien uudesta kurinpitomenettelystä. Tarkoitus on perustaa kaksi kurinpitomenettelystä vastaavan virkamiehen tointa: kurinpitomenettelystä vastaava virkamies, jonka korkeimman oikeuden tuomarien kollegio nimittää neljän vuoden toimikaudeksi (52), ja erityinen kurinpitomenettelystä vastaava virkamies, jonka tasavallan presidentti nimittää tapauskohtaisesti korkeimman oikeuden, yleisten tuomioistuinten ja sotilastuomioistuinten tuomarien ja syyttäjien joukosta (53). Puolan lainsäädännön mukaan ainoastaan kurinpitomenettelystä vastaavat virkamiehet voivat aloittaa kurinpitomenettelyn tuomareita vastaan. Erityisen kurinpitomenettelystä vastaavan virkamiehen nimittäminen tasavallan presidentin toimesta tapahtuu ilman oikeuslaitoksen osallistumista. Se vastaa pyyntöä aloittaa esitutkinta. Jos vireillä olevaan kurinpitomenettelyyn nimitetään erityinen kurinpitomenettelystä vastaava virkamies, korkeimman oikeuden nimittämä kurinpitomenettelystä vastaava virkamies suljetaan samalla pois kyseisestä menettelystä (54). Se, että tasavallan presidentti (ja joissain tapauksissa myös oikeusministeri (55)) voi käyttää vaikutusvaltaa korkeimman oikeuden tuomareita vastaan aloitetussa kurinpitomenettelyssä nimittämällä kurinpitomenettelystä vastaavan virkamiehen käsittelemään asiaa, jolloin korkeimman oikeuden nimittämä kurinpitomenettelystä vastaava virkamies suljetaan pois kyseisestä menettelystä, herättää huolta toimivallanjaon periaatteen noudattamisen suhteen ja saattaa vaikuttaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. Myös ODIHR ja korkein oikeus ovat pitäneet tätä huolestuttavana omissa lausunnoissaan (56). |
|
24. |
Laissa myös poistetaan joukko menettelytakeita, jotka liittyvät yleisten tuomioistuinten (57) ja korkeimman oikeuden (58) tuomareita vastaan käytäviin kurinpitomenettelyihin: tuomaria vastaan voitaisiin käyttää lainvastaisesti kerättyä todistusaineistoa (59); tuomarin esittämä todistusaineisto voitaisiin tietyin edellytyksin hylätä (60); kurinpitoasioiden vanhentumisajat keskeytettäisiin kurinpitomenettelyn ajaksi, mikä tarkoittaa, että tuomari voisi olla menettelyn kohteena määräämättömän ajan (61); lisäksi kurinpitomenettelyä voitaisiin jatkaa myös asianomaisen tuomarin poissa ollessa (myös siinä tapauksessa että poissaolo olisi perusteltu) (62). Uusi kurinpitomenettely herättää huolta myös sen suhteen, täyttääkö se Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan tuomareita vastaan käytävään kurinpitomenettelyyn (63). |
|
25. |
Lailla muutetaan korkeimman oikeuden sisäistä organisaatiota perustamalla kaksi uutta jaostoa. Uusi erityisvalvonnan ja yleisten asioiden jaosto arvioi tapauksia, jotka otetaan käsiteltäväksi uudessa ylimääräistä muutoksenhakua koskevassa menettelyssä (64). Uusi jaosto muodostuu valtaosaksi uusista tuomareista (65). Sen tehtävänä on varmistaa yleisten ja paikallisten vaalien lainmukaisuus ja tutkia vaalivalitukset, jotka voivat liittyä myös Euroopan parlamentin vaaleihin (66). Lisäksi perustetaan uusi itsenäinen (67) kurinpitojaosto, joka muodostuu yksinomaan uusista tuomareista (68). Sen tehtävänä on käsitellä korkeimman oikeuden tuomareita koskevat kurinpitomenettelyt ensimmäisenä ja toisena oikeusasteena (69). Nämä kaksi uutta, pitkälti itsenäistä jaostoa, jotka muodostetaan uusista tuomareista, herättävät huolta toimivallanjaon suhteen. Venetsian komissio on todennut, että vaikka molemmat jaostot ovat osa korkeinta oikeutta, ne sijoittuvat hierarkiassa käytännössä kaikkien muiden jaostojen yläpuolelle. Tästä syntyy riski, että nämä jaostot, jotka muodostetaan hallitsevan enemmistön ratkaisevan vaikutusvallan nojalla valituista uusista tuomareista, hallitsevat koko oikeuslaitosta (70). Venetsian komissio korostaa myös, että laki saattaa vaalivalitusten oikeudellisen tarkastelun erityisen alttiiksi poliittiselle vaikutukselle, mistä aiheutuu vakava vaara Puolan demokratian toiminnalle (71). |
|
26. |
Lain mukaan tasavallan senaatti nimittää maallikkotuomareita (72) osallistumaan korkeimman oikeuden menettelyihin, jotka koskevat ylimääräistä muutoksenhakua ja korkeimman oikeuden käsittelemiä kurinpitoasioita. Kuten Venetsian komissio on huomauttanut, maallikkotuomarien nimittäminen korkeimman oikeuden kahteen uuteen jaostoon vaarantaa oikeudenhoidon tehokkuuden ja laadun (73). |
2.2 Kansallinen tuomarineuvosto
|
27. |
Puolan perustuslain mukaan tuomareiden riippumattomuutta turvaa kansallinen tuomarineuvosto (74). Kansallisella tuomarineuvostolla on suora vaikutus tuomareiden riippumattomuuteen erityisesti kun on kysymys tuomareiden ylennyksistä, siirroista, kurinpitomenettelyistä, virasta vapauttamisesta ja varhaiseläkkeelle siirtymisistä. Esimerkiksi tuomarin ylennys alioikeudesta aluetuomioistuimeen edellyttää, että tasavallan presidentti nimittää tuomarin uudestaan. Tätä varten on toteutettava uudestaan oikeudellista arviointia ja nimitystä koskeva menettely, johon kansallinen tuomarineuvosto osallistuu. Kansallisen tuomarineuvoston on arvioitava myös avustavat tuomarit, jotka hoitavat jo tuomarin tehtäviä, ennen kuin tasavallan presidentti nimittää heidät tuomariksi. |
|
28. |
Tästä syystä jäsenvaltioissa, joissa tuomarineuvosto on perustettu, tämän elimen riippumattomuus on erityisen tärkeää, jotta vältetään hallituksen tai parlamentin sopimaton vaikutus tuomareiden riippumattomuuteen (75). |
|
29. |
Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain myötä lisääntyvät huolet oikeuslaitoksen yleisestä riippumattomuudesta. Lain mukaan nimittäin kaikkien kansallisen tuomarineuvoston tuomarijäsenten toimikausi päätetään ennenaikaisesti. Lisäksi laissa säädetään kokonaan uudesta tuomarijäsenten nimittämistä koskevasta järjestelmästä, jossa poliittinen vaikuttaminen voi olla merkittävää. |
|
30. |
Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain 6 §:n mukaan kaikkien kansallisen tuomarineuvoston nykyisten tuomarijäsenten toimikausi päätetään ennenaikaisesti. Tämä lainsäädäntövallan päätös herättää huolen kansallisen tuomarineuvoston riippumattomuudesta sekä valtioelinten välisestä vallanjaosta. Parlamentti saisi ratkaisevan vaikutusvallan neuvoston kokoonpanon suhteen, kun taas tuomareiden itsensä vaikutusvalta pienenisi. Kansallisen tuomarineuvoston kokoonpano voitaisiin muuttaa jo puolentoista kuukauden kuluessa lain julkaisemisesta (76). Kuten kansallisen tuomarineuvoston, korkeimman oikeuden ja oikeusasiamiehen lausunnoissa korostetaan, toimikausien ennenaikainen päättäminen herättää huolen myös perustuslain noudattamisesta. |
|
31. |
Myös uusi järjestelmä, joka koskee kansallisen tuomarineuvoston tuomarijäsenten nimittämistä, herättää vakavaa huolta. Vakiintuneissa eurooppalaisissa normeissa, erityisesti Euroopan neuvoston ministerikomitean vuoden 2010 suosituksessa, edellytetään, että vähintään puolet tuomarineuvoston jäsenistä on tuomareiden keskuudestaan valitsemia. Jäsenten on edustettava kaikkia oikeuslaitoksen tasoja, ja valinnassa oikeuslaitoksen sisällä on sovellettava moniarvoisuuden periaatetta (77). Jäsenvaltioiden tehtävänä on organisoida omat oikeudenhoitojärjestelmänsä ja tällöin myös päättää, perustetaanko tuomarineuvosto. Kun neuvosto on perustettu, kuten Puolassa, sen riippumattomuus on kuitenkin taattava eurooppalaisten normien mukaisesti. |
|
32. |
Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain säätämiseen asti Puolan järjestelmä on ollut täysin näiden normien mukainen, sillä kansallisen tuomarineuvoston enemmistö on ollut tuomareiden itsensä valitsema. Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentilla ja 7 §:llä tämä järjestelmä muutettaisiin perinpohjaisesti, sillä Sejm valitsisi (ja voisi valita uudelleen) tuomarineuvoston 15 tuomarijäsentä (78). Lisäksi mikään ei takaa sitä, että Sejm uuden lain puitteissa toimiessaan nimittäisi neuvoston tuomarijäseniksi henkilöitä, joita tuomarikunta on kannattanut. Tämä johtuu siitä, että ehdokkaita neuvoston jäseneksi voivat ehdottaa paitsi ryhmät, joihin kuuluu 25 tuomaria, myös ryhmät, joihin kuuluu vähintään 2 000 kansalaista (79). Lisäksi Sejmin on hyväksyttävä lopullinen ehdokasluettelo yhtenä kokonaisuutena sen jälkeen kun parlamentin valiokunta on valmistellut kyseisen luettelon (80). Tuomarijäsenten nimittämistä koskevat uudet säännöt lisäävät merkittävästi parlamentin vaikutusvaltaa tuomarineuvostossa ja heikentävät neuvoston riippumattomuutta. Tämä on ristiriidassa eurooppalaisten normien kanssa. Se, että tuomarijäsenten nimittäminen edellyttää Sejmissä kolmen viidesosan enemmistöä, ei hälvennä tätä huolenaihetta, sillä tuomarijäsenet eivät edelleenkään ole tuomareiden keskuudestaan valitsemia. Lisäksi jos tällaista kolmen viidesosan enemmistöä ei saavuteta, neuvoston tuomarijäsenet nimitetään Sejmin ehdottomalla enemmistöllä. |
|
33. |
Tilanne herättää huolen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Esimerkiksi alioikeuden tuomari, jonka on annettava päätös poliittisesti arkaluonteisessa asiassa ja joka on samaan aikaan hakenut ylennystä aluetuomioistuimen tuomariksi, voi olla taipuvainen seuraamaan asiassa poliittisen enemmistön kantaa, jotteivät hänen mahdollisuutensa ylennykseen vaarantuisi. Vaikka tämä riski ei toteutuisikaan, uusi järjestelmä ei tarjoa riittäviä takeita näkyvästä riippumattomuudesta, joka on ratkaisevaa, kun halutaan säilyttää yleisön luottamus tuomioistuimiin demokraattisessa yhteiskunnassa (81). Poliittisesti värittyneen kansallisen tuomarineuvoston tehtävänä on arvioida myös avustavat tuomarit ennen näiden nimittämistä tuomareiksi. |
|
34. |
Venetsian komission päätelmien mukaan se, että parlamentti valitsee kansallisen tuomarineuvoston 15 tuomarijäsentä ja samalla nykyisten jäsenten toimikausi päätetään välittömästi, johtaa tuomarineuvoston pitkälle menevään politisoitumiseen. Venetsian komissio suosittaa, että uuden menettelyn sijaan olisi sovellettava nykyisen lain mukaista järjestelmää, jossa tuomarit valitsevat kansallisen tuomarineuvoston 15 tuomarijäsentä keskuudestaan (82). Se huomauttaa myös, että laki heikentää sekä kansallisen tuomarineuvoston riippumattomuutta suhteessa parlamentin poliittiseen enemmistöön että oikeuslaitoksen riippumattomuutta kokonaisuutena (83). |
|
35. |
Korkein oikeus, kansallinen tuomarineuvosto ja oikeusasiamies ovat lakiehdotusta koskevissa lausunnoissaan tuoneet esiin useita huolenaiheita, jotka liittyvät uuden järjestelmän perustuslainmukaisuuteen. Kansallinen tuomarineuvosto toteaa eritoten, että Puolan perustuslain järjestelmässä neuvosto toimii vastapainona parlamentille, jolla puolestaan on perustuslaillinen oikeus päättää lakien sisällöstä. Se, että neuvoston tuomarijäsenet nimitetään poliittisin perustein ja nykyisten tuomarijäsenten toimikaudet päätetään ennenaikaisesti, loukkaa näin ollen vallanjaon ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteita. Kuten komission aiemmissa suosituksissa on todettu, näiden säännösten perustuslainmukaisuuden tehokas tarkistus ei ole tällä hetkellä mahdollista. |
3. OIKEUSVALTIOON KOHDISTUVAN JÄRJESTELMÄTASON UHKAN TOTEAMINEN
|
36. |
Edellä esitettyjen syiden vuoksi komissio katsoo, että 26 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa oikeusvaltiosuosituksessa esitettyjä huolenaiheita, jotka liittyvät korkeimmasta oikeudesta ja kansallisesta tuomarineuvostosta annettuihin lakeihin, ei ole ratkaistu korkeimmasta oikeudesta ja kansallisesta tuomarineuvostosta annetuissa kahdessa uudessa laissa. |
|
37. |
Lisäksi komissio toteaa, että myöskään muita 26 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa suosituksessa esitettyjä huolenaiheita, jotka liittyvät perustuslakituomioistuimeen, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettuun lakiin ja tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettuun lakiin, ei ole ratkaistu. |
|
38. |
Näin ollen komissio katsoo, että oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka, joka on todettu 27 päivänä heinäkuuta 2016, 21 päivänä joulukuuta 2016 ja 26 päivänä heinäkuuta 2017 annetuissa suosituksissa, on pahentunut vakavasti. Kuten aikaisemmissa suosituksissa on todettu, laki kansallisesta tuomarineuvostosta, laki korkeimmasta oikeudesta, Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettu laki (myös yhdessä edellisten lakien kanssa) sekä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettu laki lisäävät merkittävästi oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa. Erityisesti on todettava seuraavaa:
|
|
39. |
Komissio korostaa, että riippumatta siitä, minkä tyyppinen oikeudenhoitojärjestelmä on valittu, oikeusvaltioperiaate edellyttää oikeuslaitoksen riippumattomuuden, valtioelinten välisen vallanjaon ja oikeusvarmuuden turvaamista. Jäsenvaltioiden tehtävänä on organisoida omat oikeudenhoitojärjestelmänsä ja tällöin myös päättää, perustetaanko tuomarineuvosto, joka takaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Jos jäsenvaltiossa on perustettu tällainen neuvosto, sen riippumattomuus on kuitenkin taattava eurooppalaisten normien mukaisesti. Puolassa on perustettu kansallinen tuomarineuvosto, jolle on perustuslaissa nimenomaisesti annettu tehtäväksi oikeuslaitoksen riippumattomuuden takaaminen. Komissio toteaa olevansa erittäin huolestunut siitä, että edellä selostettujen äskettäin hyväksyttyjen lakien myötä Puolan oikeusjärjestelmä ei enää täytä näitä vaatimuksia. |
|
40. |
Lisäksi Puolan hallituksen ja parlamentin enemmistöjäsenten toimet ja julkiset lausunnot Puolan tuomioistuimia ja tuomareita vastaan ovat vahingoittaneet luottamusta koko oikeudenhoitojärjestelmään. Komissio tähdentää valtioelinten vilpittömän yhteistyön periaatteen tärkeyttä. Vilpitön yhteistyö on oikeusvaltioperiaatteen mukaan hallitun demokraattisen valtion perustuslaillinen edellytys, kuten Venetsian komissio on lausunnoissaan korostanut. |
|
41. |
Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ei ole ainoastaan edellytys kaikkien SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltujen perusarvojen turvaamiselle, vaan se on edellytys myös kaikkien EU:n perussopimuksista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kunnioittamiselle sekä sille, että kansalaiset, yritykset ja kansalliset viranomaiset luottavat kaikkien muiden jäsenvaltioiden oikeudenhoitojärjestelmiin. |
|
42. |
Oikeusvaltion moitteeton toiminta on välttämätöntä erityisesti sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan kannalta, sillä talouden toimijoiden on voitava luottaa siihen, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä. Tätä ei voida varmistaa ilman riippumatonta oikeuslaitosta kaikissa jäsenvaltioissa. |
|
43. |
Komissio toteaa, että lukuisat Euroopan ja kansainvälisen tason toimijat ovat ilmaisseet syvän huolensa korkeimmasta oikeudesta ja kansallisesta tuomarineuvostosta annettujen kahden uuden lain vuoksi. Näitä toimijoita ovat Venetsian komissio, tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevä Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoija, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) sekä oikeuslaitosten edustajat eri puolilta Eurooppaa, kuten eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto, Euroopan tuomarineuvostojen verkosto ja Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto. |
|
44. |
Euroopan parlamentti toteaa oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa 15 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa olevansa syvästi huolestunut Puolan oikeuslaitokseen liittyvän uuden lainsäädännön vuoksi ja kehottaa Puolan presidenttiä olemaan allekirjoittamatta kyseisiä uusia lakeja, ellei niissä täysimääräisesti taata oikeuslaitoksen riippumattomuutta. |
4. SUOSITETUT TOIMENPITEET
|
45. |
Komissio suosittaa, että Puolan viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet 2 jaksossa määritellyn oikeusvaltioon kohdistuvan järjestelmätason uhkan korjaamiseksi kiireellisesti. |
|
46. |
Komissio suosittaa erityisesti, että Puolan viranomaiset toteuttavat seuraavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että äskettäin hyväksytyt lait täyttävät oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, vallanjakoon ja oikeusvarmuuteen liittyvät vaatimukset ja että ne ovat Puolan perustuslain ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien eurooppalaisten normien mukaiset:
|
|
47. |
Lisäksi komissio muistuttaa, että mitään niistä toimenpiteistä, joita se suositti 26 päivänä heinäkuuta 2017 antamassaan suosituksessa ja jotka liittyvät perustuslakituomioistuimeen, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettuun lakiin ja tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettuun lakiin, ei ole toteutettu. Sen vuoksi komissio suosittaa edelleen, että Puolan viranomaiset erityisesti
|
|
48. |
Komissio korostaa, että ratkaisun löytäminen vallitsevaan tilanteeseen edellyttää oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa tarvittavaa eri valtioelinten vilpitöntä yhteistyötä. Komissio myös kannustaa Puolan viranomaisia panemaan täytäntöön Venetsian komission lausunnot, jotka koskevat kansallisesta tuomarineuvostosta, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta ja korkeimmasta oikeudesta annettuja lakeja, ja pyytämään Venetsian komissiota esittämään näkemyksensä kaikista uusista säädösehdotuksista, joilla pyritään uudistamaan Puolan oikeudenhoitojärjestelmää. |
|
49. |
Komissio kehottaa Puolan hallitusta ratkaisemaan tässä suosituksessa yksilöidyt ongelmat kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen vastaanottamisesta ja ilmoittamaan komissiolle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä. |
|
50. |
Tämä suositus annetaan samaan aikaan kuin SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettävä komission perusteltu lausunto oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa. Komissio on valmis tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa harkitsemaan uudelleen kyseistä perusteltua ehdotusta, jos Puolan viranomaiset panevat täytäntöön tässä suosituksessa suositellut toimet siinä määritellyssä määräajassa. |
|
51. |
Komissio on tämän suosituksen pohjalta valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Puolan hallituksen kanssa. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2017
Komission puolesta
Frans TIMMERMANS
Ensimmäinen varapuheenjohtaja
(1) Komission suositus (EU) 2016/1374, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa (EUVL L 217, 12.8.2016, s. 53).
(2) Komission suositus (EU) 2017/146, annettu 21 päivänä joulukuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää komission suositusta (EU) 2016/1374 (EUVL L 22, 27.1.2017, s. 65); ja komission suositus (EU) 2017/1520, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2017, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää suosituksia (EU) 2016/1374 ja (EU) 2017/146 (EUVL L 228, 2.9.2017, s. 19).
(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi, COM(2014) 158 final, 11.3.2014.
(4) Ks. COM(2014) 158 final, 2 jakso, liite I.
(5) Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR), Opinion on Certain Provisions of the Draft Act on the Supreme Court of Poland, 30.8.2017.
(6) K 10/17.
(7) PACE, 11.10.2017, päätöslauselma 2188 (2017), New threats to the rule of law in Council of Europe member States: selected examples.
(8) ENCJ, 13.10.2017, ENCJ:n johtokunnan lausunto Puolan kansallisen tuomarineuvoston (Krajowa Rada Sądownictwa) pyynnöstä.
(9) Tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevä YK:n erityisraportoija, 27.10.2017, Preliminary observations on the official visit to Poland (23.–27.10.2017).
(10) CCJE(2017)9, 10.11.2017, Statement as regards the Situation on the Independence of the Judiciary in Poland.
(11) ODIHR, 13.11.2017, Opinion on Certain Provisions of the Draft Act on the Supreme Court of Poland (as of 26 September 2017).
(12) Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa, (2017/2931(RSP)), 15.11.2017.
(13) CCBE, 24.11.2017, Resolution of the Plenary Session of the Council of Bars and Law Societies of Europe (CCBE).
(14) ENCJ, 5.12.2017, Opinion of the ENCJ Executive Board on the adoption of the amendments to the law on the National Council for the Judiciary.
(15) Venetsian komission lausunto 904/2017 CDL(2017)035 Opinion on the draft act amending the Act on the National Council of the Judiciary, on the draft act amending the Act on the Supreme Court proposed by the President of Poland, and on the Act on the Organisation of Ordinary Courts, ja Venetsian komission lausunto 892/2017 CDL(2017)037 Opinion on the Act on the Public Prosecutor's Office as amended.
(16) Laki, jolla muutetaan Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettua lakia, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia ja eräitä muita lakeja, jäljempänä ’tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettu laki’.
(17) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 37 §:n 1 momentti. Säännös koskee myös korkeimman hallinto-oikeuden tuomareita, sillä hallintotuomioistuinten organisaatiosta 25 päivänä heinäkuuta 2002 annetun lain 49 §:n mukaan niihin korkeinta hallintotuomioistuinta koskeviin asioihin, joita ei säännellä kyseisellä lailla (kuten eläkejärjestelyjä), sovelletaan korkeimmasta oikeudesta annettua lakia soveltuvin osin.
(18) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 111 §:n 1 momentti. Lisäksi korkeimmasta oikeudesta annetun lain 111 §:n 3 momentin nojalla kaikki sotilasoikeudenkäyntiasioiden jaoston tuomarit (iästä riippumatta) vapautetaan virasta ja siirretään eläkkeelle ilman mahdollisuutta pyytää tasavallan presidentiltä toimikautensa jatkamista.
(19) EIT, asia A80 (1984), Campbell ja Fell v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 28.6.1984, 80 kohta; asia Henryk Urban ja Ryszard Urban v. Puola, tuomio 30.11.2011 (lopullinen), 45 kohta; asia Fruni v. Slovakia, tuomio 21.6.2011 (lopullinen) 145 kohta; ja asia Brudnicka ym. v. Puola, tuomio 3.3.2005 (lopullinen) 41 kohta.
(20) Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12 jäsenvaltioille Recommendation on judges: independence, efficiency and responsibilities, jäljempänä ’Euroopan neuvoston vuoden 2010 suositus’.
(21) CDL(2017)035, 48 kohta.
(22) Tuomio 31.5.2005, asia C-53/03, Syfait ym., ECLI:EU:C:2005:333, 31 kohta; tuomio 4.2.1999, asia C-103/97, Köllensperger ja Atzwanger, ECLI:EU:C:1999:52, 20 kohta.
(23) Tuomio 9.10.2014, asia C-222/13, TDC, ECLI:EU:C:2014:2265, 29–32 kohta; tuomio 19.9.2006, asia C-506/04, Wilson, ECLI:EU:C:2006:587, 53 kohta; tuomio 4.2.1999, asia C-103/97, Köllensperger ja Atzwanger, ECLI:EU:C:1999:52, 20–23 kohta; tuomio 17.9.1997, asia C-54/96, Dorsch Consult, ECLI:EU:C:1997:413, 36 kohta; tuomio 29.11.2001, asia C-17/00, De Coster, ECLI:EU:C:2001:651, 18–21 kohta; tuomio 13.12.2017, asia C-403/16, Hassani, ECLI:EU:C:2017:960, 40 kohta; EIT, asia 20261/12, Baka v. Unkari, tuomio 23.6.2016, 121 kohta.
(24) EIT, asia A80 (1984), Campbell ja Fell v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 28.6.1984, 80 kohta.
(25) Uudet säännöt loukkaavat tuomareiden erottamattomuuden periaatetta, joka on Euroopan neuvoston vuoden 2010 suosituksen mukaan tuomareiden riippumattomuuden kannalta keskeinen periaate (suosituksen 49 kohta). Näin ollen korkeimman oikeuden tuomareiden virassa pysyminen olisi pitänyt taata, eikä heidän toimikausiaan olisi saanut päättää ennenaikaisesti. Lisäksi tuomareiden valintaa virkoihinsa ja heidän urakehitystään koskevien päätösten olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin, jotka on ennalta määritelty laissa tai toimivaltaisten viranomaisten päätöksillä. Jos maan hallitus tai lainsäädäntövallan käyttäjä tekevät tuomareiden valintaa tai urakehitystä koskevia päätöksiä, riippumattoman ja pätevän viranomaisen, joka koostuu olennaisilta osiltaan tuomareista, olisi voitava antaa suosituksia tai ilmaista mielipiteitä, joita nimittävä viranomainen käytännössä noudattaa päätöksissään (suosituksen 44–48 kohta).
(26) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 111 §:n 4 momentin mukaan tasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden väliaikaiseen johtoon itse valitsemansa henkilön. Tämä virkaa tekevä ensimmäinen presidentti hoitaa tehtävää siihen asti, että tuomareiden yleiskokous esittää viisi ehdokasta korkeimman oikeuden ensimmäisen presidentin virkaan (12 §). Korkeimman oikeuden tuomareiden yleiskokous voi esittää näitä ehdokkaita vasta sitten kun korkeimpaan oikeuteen on nimitetty vähintään 110 tuomaria.
(27) Puolan perustuslain 183 §:n 3 momentissa säädetään, että tasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden ensimmäisen presidentin kuuden vuoden toimikaudeksi korkeimman oikeuden tuomarien yleiskokouksen esittämien hakijoiden joukosta.
(28) Perustelujen s. 2.
(29) EIT asia Sõro v. Viro, tuomio 3.9.2015, 60–62 kohta.
(30) Euroopan neuvoston vuoden 2010 suosituksen 44–47 ja 50 kohta.
(31) Lausunto CDL(2017)035, 130 kohta.
(32) Lausunto CDL(2017)035, 48 kohta.
(33) Virkakauden jatkamista koskeva hakemus on esitettävä korkeimman oikeuden ensimmäisen presidentin välityksellä, ja tämä antaa siitä lausuntonsa. Ensimmäisen presidentin virkakauden jatkamista varten ensimmäisen presidentin on esitettävä tasavallan presidentille korkeimman oikeuden kollegion lausunto. Tasavallan presidentti voi päätöksentekoa varten pyytää kansallisen tuomarineuvoston lausuntoa, joka ei kuitenkaan ole sitova (ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 37 §:n 2 momentti yhdessä 111 §:n § momentin kanssa). On huomattava, että korkeimman oikeuden lausunnon mukaan tällaiseen tasavallan presidentin päätökseen tarvitaan perustuslain mukaan pääministerin vahvistus (Puolan perustuslain 144 §:n 1 ja 2 momentti).
(34) Euroopan neuvoston vuoden 2016 suositus, 46 ja 47 kohta. Järjestely herättää huolta myös kun otetaan huomioon Euroopan neuvoston toimintasuunnitelma oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistamisesta (Plan of Action on Strengthening Judicial Independence and Impartiality, jäljempänä ’Euroopan neuvoston toimintasuunnitelma’, CM(2016)36 final, C kohdan ii alakohta) ja CCJE:n asettamat oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tuomarien erottamattomuutta koskevat normit (lausunto N:o 1, Standards concerning the Independence of the Judiciary and the Irremovability of Judges, 25 kohta).
(35) Euroopan neuvoston vuoden 2010 suosituksen 48 kohta.
(36) Euroopan neuvoston vuoden 2010 suosituksen 49 kohta.
(37) Lausunto CDL(2017)035, 51 ja 130 kohta.
(38) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 89 §:n 1 momentti.
(39) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 115 §. Kolmen vuoden määräajan päätyttyä muutoksenhaku on esitettävä viiden vuoden kuluessa siitä kun tuomio, johon muutosta haetaan, sai lainvoiman, tai vuoden kuluessa, jos asiassa on tehty kassaatiovalitus. Jos ylimääräinen muutoksenhaku tehdään vastaajaa vastaan, se on kuitenkin esitettävä viimeistään vuoden kuluttua siitä kun tuomio sai lainvoiman (tai jos asiassa on tehty kassaatiovalitus, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kassaatiovalituksen tutkimisesta; ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 89 §:n 4 momentti).
(40) Jos kiistanalainen tuomio on saanut lainvoiman yli viisi vuotta aiemmin ja se on tuottanut peruuttamattomia oikeusvaikutuksia tai jos perustuslaissa vahvistetut periaatteet tai henkilöiden ja kansalaisten oikeudet ja vapaudet sitä edellyttävät, korkein oikeus voi vain vahvistaa, että kiistanalainen tuomio on lainvastainen, ja esittää seikat, joiden perusteella se antaa tällaisen päätöksen (ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 89 §:n 4 momentti ja 115 §:n 2 momentti).
(41) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 91 §:n 1 momentti.
(42) Rikosasioissa ylimääräinen muutoksenhaku vastaajaa vastaan on esitettävä viimeistään vuoden kuluttua siitä kun tuomio on saanut lainvoiman (tai jos asiassa on tehty kassaatiovalitus, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kassaatiovalituksen tutkimisesta); Ylimääräinen muutoksenhaku ei ole mahdollinen myöskään silloin kun tuomio koskee avioliiton pätemättömyyden toteamista, avioliiton kumoamista tai avioeroa (siinä tapauksessa, että ainakin toinen puolisoista on solminut uuden avioliiton sen jälkeen kun tuomio sai lainvoiman) tai lapseksiottamispäätöstä. Ylimääräinen muutoksenhaku ei ole mahdollinen myöskään järjestysrikkomusten tai lievien verorikosten yhteydessä; ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 89 §:n 3 momentti ja 90 §:n 3 ja 4 momentti.
(43) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 89 §:n 2 momentti.
(44) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 89 §:n 1 momentin 1–3 kohta.
(45) EIT, asia Brumărescu v. Romania, tuomio 28.10.1999, 61 kohta; asia Ryabykh v. Venäjä, tuomio 3.3.2003, 54 ja 57 kohta; asia Miragall Escolano ym. v. Espanja, tuomio 25.1.2000, 33 kohta; ja Phinikaridou v. Kypros, 20.12.2007, 52 kohta.
(46) Tuomio 30.9.2003, asia C-224/01, Köbler, ECLI:EU:C:2003:513, 38 kohta.
(47) Asia Moreira Ferreira v. Portugali (no. 2), tuomio 11.7.2017 (final), 62 kohta.
(48) Lausunto CDL(2017)035, 58, 63 ja 130 kohta.
(49) Perustuslakituomioistuin on katsonut kummankin periaatteen olevan osa oikeusvaltiota; ks. perustuslakituomioistuimen tuomiot SK 7/06, 24.10.2007, ja SK 77/06, 1.4.2008.
(50) Tuomio SK 19/05, 28.11.2006; tuomio SK 16/05, 14.11.2007.
(51) Erityisesti korkeimman oikeuden lausunnot 6. ja 23.10. ja 30.11.2017, oikeusasiamiehen lausunto 11.11.2017 ja ODIHRin lausunto 13.11.2017.
(52) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 74 §.
(53) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 76 §:n 8 momentti; tasavallan presidentti voi nimittää ylimääräisen kurinpitomenettelystä vastaavan virkamiehen valtionsyyttäjän ehdottamien syyttäjien joukosta, jos kurinpitomenettely koskee sellaista kurinpitomenettelyn alaista väärinkäytöstä, joka täyttää julkista syytteeseenpanoa edellyttävän tahallisen rikoksen tai tahallisen verorikoksen tunnusmerkistön.
(54) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 76 §:n 8 momentti.
(55) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 76 §:n 9 momentin mukaan oikeusministeri voi ilmoittaa tasavallan presidentille, että on tarpeen nimittää ylimääräinen kurinpitomenettelystä vastaava virkamies, jos on tiedossa tapaus, jossa kurinpitomenettelyn alainen väärinkäytös täyttää julkista syytteeseenpanoa edellyttävän tahallisen rikoksen tai tahallisen verorikoksen tunnusmerkistön. Näyttää siltä, että oikeusministeri ja tasavallan presidentti tekevät päätöksen tunnusmerkistön täyttymisestä itsenäisesti, koska heidän päätöksiinsä ylimääräisen kurinpitomenettelystä vastaavan virkamiehen nimittämisestä ei voi hakea muutosta.
(56) ODIHRin lausunto 13.11.2017, 119–121 kohta; korkeimman oikeuden lausunto 6.10., s. 34.
(57) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 108 §:n 17–19 momentin mukaan oikeusministerillä on toimivalta vahvistaa yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevista kurinpitomenettelyistä vastaavien tuomareiden lukumäärä ja nimittää heidät oikeuslaitosta kuulematta. Lisäksi oikeusministeri voisi henkilökohtaisesti valvoa yleisten tuomioistuinten tuomareita vastaan aloitettuja kurinpitomenettelyjä niistä vastaavien virkamiesten ja itse nimittämänsä ylimääräisen kurinpitomenettelystä vastaavan virkamiehen kautta (tietyissä olosuhteissa nimitys voitaisiin tehdä myös syyttäjien joukosta). Oikeusministerin nimittämät kurinpitomenettelystä vastaavat virkamiehet voisivat oikeusministerin pyynnöstä aloittaa jo lopetetut menettelyt uudelleen.
(58) Lain mukaan korkeimman oikeuden tuomareihin sovelletaan soveltuvin osin yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain säännöksiä, myös niitä, jotka koskevat kurinpitomenettelyn menettelyllisiä näkökohtia; ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 72 §:n 1 momentti ja 108 § yhdessä 10 §:n 1 momentin kanssa. Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 108 §:llä muutetaan yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia.
(59) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 108 §:n 23 momentti, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettuun lakiin lisätyn 115 c artiklan sisältö.
(60) Jos todistusaineisto esitetään annetun määräajan päätyttyä, ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 108 §:n 22 momentti.
(61) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 108 §:n 13 momentin b kohta.
(62) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 108 §:n 23 momentti.
(63) EIT, asia Vilho Eskelinen ym. v. Suomi, tuomio 19.4.2007, 62 kohta; asia Olujić v. Kroatia, tuomio 5.2.2009, 34–43 kohta; asia Harabin v. Slovakia, tuomio 20.11.2012, 118–124 kohta; ja asia Baka v. Unkari, tuomio 23.6.2016, 100–119 kohta.
(64) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 26 ja 94 §.
(65) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 134 §; entinen työ- ja sosiaaliturva-asioiden ja yleisten asioiden jaosto on jaettu kahtia työ- ja sosiaaliturva-asioiden jaostoksi ja uudeksi erityisvalvonnan ja yleisten asioiden jaostoksi. Tämä uusi jaosto muodostetaan uusista tuomareista, sillä kaikki nykyiset tuomarit siirretään työ- ja sosiaaliturva-asioiden jaostoon. Korkeimman oikeuden nykyiset tuomarit voivat hakea siirtoa uuteen jaostoon.
(66) Täydellinen luettelo tämän jaoston käsittelemistä asioista on lain 26 §:ssä.
(67) Kurinpitojaoston puheenjohtaja on itsenäinen suhteessa korkeimman oikeuden ensimmäiseen presidenttiin, ja jaoston talousarviota voidaan kasvattaa huomattavasti korkeimman oikeuden kokonaistalousarvioon verrattuna (ks. korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 §:n 2 ja 4 momentti ja 20 §).
(68) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 131 §:n mukaan muita korkeimman oikeuden tuomareita ei voida siirtää tähän jaostoon ennen kuin kaikki korkeimman oikeuden kurinpitojaoston tuomarit on nimitetty.
(69) Täydellinen luettelo kurinpitojaoston käsittelemistä asioista on korkeimmasta oikeudesta annetun lain 27 §:ssä.
(70) Lausunto CDL(2017)035, 92 kohta.
(71) Lausunto CDL(2017)035, 43 kohta.
(72) Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 61 §:n 2 momentti.
(73) Lausunto CDL(2017)035, 67 kohta.
(74) Puolan perustuslain 186 §:n 1 momentin mukaan kansallisen tuomarineuvoston on taattava tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus.
(75) Esimerkiksi tapauksessa, jossa tuomarineuvosto toimitti tuomareita koskevia kurinpitomenettelyjä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kritisoi lainsäädäntö- tai täytäntöönpanoelinten suurta vaikutusvaltaa, joka johtui siitä, että nämä elimet nimittivät suoraan enemmistön tuomarineuvoston jäsenistä. EIT, asiat 55391/13, 57728/13 ja 74041/13, Ramos Nunes de Carvalho E Sá v. Portugali, tuomio 21.6.2016, 77 kohta.
(76) Nykyisten tuomarijäsenten toimikausi päättyy sitä päivää edeltävänä päivänä, jona neuvoston uusien tuomarijäsenten yhteinen toimikausi alkaa, mutta kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua lain voimaantulosta. Aikataulu on seuraava: Kolmen päivän kuluessa lain julkaisemisesta Sejmin puhemies ilmoittaa nimitysmenettelyn käynnistämisestä. Kelpoisuusehdot täyttävät yhteisöt (eli ryhmät, joissa on vähintään 25 tuomaria tai 2 000 kansalaista) esittävät parlamentin puhemiehelle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksesta ehdokkaansa neuvoston tuomarijäseniksi. Kun 21 päivän määräaika on kulunut, puhemies toimittaa luettelon ehdokkaista parlamentin poliittisille ryhmille, joiden on seitsemän päivän kuluessa esitettävä luettelosta enintään yhdeksää ehdokasta. Tämän jälkeen nimitysmenettely toteutetaan tavanomaisten säännösten mukaan (ks. jäljempänä); ks. kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 6 ja 7 § sekä 1 §:n 1 momentti ja 3 § yhdessä uuden 11 a §:n ja uuden 11 d §:n kanssa.
(77) Ks. Euroopan neuvoston ministerikomitean vuoden 2016 suositus, 27 kohta; ks. myös Euroopan neuvoston toimintasuunnitelman C kohdan ii alakohta; CCJE:n lausunto nro 10 tuomarineuvostosta yhteiskunnan palveluksessa (Council for the Judiciary in the service of society), 27 kohta; ja ENCJ:n raportti Euroopan tuomarineuvostoista vuosina 2010 ja 2011 (Councils for the Judiciary Report 2010–2011), 2.3 kohta.
(78) Perustuslain mukaan kansallisessa tuomarineuvostossa on siihen virkansa puolesta kuuluvia jäseniä (korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti, oikeusministeri, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja tasavallan presidentin nimeämä henkilö) sekä vaaleilla valittuja jäseniä. Vaaleilla valittuja jäseniä ovat neljä Sejmin valitsemaa kansanedustajaa, kaksi senaatin valitsemaa senaattoria sekä 15 tuomaria, jotka valitaan yleisten tuomioistuinten, hallinto- ja sotilastuomioistuinten ja korkeimman oikeuden tuomareiden joukosta.
(79) Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 1 §:n 3 momentti, jolla lisätään 11 a §:n 2 ja 3 momentti: on huomattava, että kukin tuomareista tai kansalaisista koostuva ryhmä voi ehdottaa useampaa kuin yhtä henkilöä neuvoston tuomarijäseneksi.
(80) Jos parlamentin poliittiset ryhmät eivät onnistu esittämään yhteensä 15:tä ehdokasta, Sejmin puheenjohtajisto valitsee henkilöt luetteloon, joka tämän jälkeen toimitetaan parlamentin valiokunnalle (ks. 1 §:n 3 momentti, jolla lisätään 11 c § ja 11 d §:n 1–4 momentti).
(81) EIT, asia 29369/10, Morice v. Ranska, tuomio 23.4.2015, 78 kohta; EIT, asia 25781/94, Kypros v. Turkki, tuomio 10.5.2001, 233 kohta.
(82) Lausunto CDL(2017)035, 130 kohta.
(83) Lausunto CDL(2017)035, 31 kohta.