ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12 |
|
![]() |
||
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
61. vuosikerta |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/1 |
Tietoa viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamisesta
Kansainvälinen viljaneuvosto päätti Lontoossa 5. kesäkuuta 2017 pidetyssä 45. istunnossaan jatkaa viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen (1) voimassaoloa kahdella vuodella 30. kesäkuuta 2019 saakka.
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/1 |
Tietoa vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamisesta
Kansainvälinen sokerineuvosto päätti Lontoossa 1. joulukuuta 2017 pidetyssä 52. istunnossaan jatkaa vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen (1) voimassaoloa kahdella vuodella 31. joulukuuta 2019 saakka.
ASETUKSET
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/2 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/63,
annettu 26 päivänä syyskuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä raportointipalvelujen tarjoajiin sovellettavilla toimiluvan myöntämistä, toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sekä liiketoimien julkistamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annetun delegoidun asetuksen (EU) 2017/571 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (1) ja erityisesti sen 65 artiklan 8 kohdan c alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/571 (2) määritetään toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset raportointipalvelujen tarjoajille ja myös oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevien konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille. Muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, kuten joukkovelkakirjalainoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia, koskevien konsolidoitujen kauppatietojen julkistamisjärjestelyjä täsmentävät tiedot ovat tiiviisti sidoksissa delegoidun asetuksen (EU) 2017/571 säännöksiin, joten on asianmukaista täsmentää myös muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevien konsolidoitujen kauppatietojen laajuus samassa delegoidussa asetuksessa ja näin ollen muuttaa delegoitua asetusta (EU) 2017/571. |
(2) |
Jotta voidaan luoda kehys, joka tarjoaa kaupallisia kannustimia muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevien konsolidoitujen kauppatietojen ylläpitämiseksi, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien olisi voitava ylläpitää konsolidoituja kauppatietoja, jotka kattavat vain yhden omaisuuseräluokan tai useita omaisuuseräluokkia. |
(3) |
Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien olisi varmistettava, että ne julkaisevat vaaditut tiedot liiketoimista, jotka kattavat vähintään 80 prosenttia siitä liiketoimien kokonaisvolyymistä ja -määrästä, jonka hyväksytyt julkistamisjärjestelyt ja kauppapaikat ovat julkaisseet edellisen kuuden kuukauden aikana kunkin asianomaisen omaisuuseräluokan osalta. Tämän lähestymistavan avulla varmistetaan, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat julkaisevat käyttäjien kannalta merkityksellisiä tietoja välttäen samalla kaikkien hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja kaikkien kauppapaikkojen julkaisemien kaikkien tietojen sisällyttämisestä aiheutuvat korkeat kustannukset. |
(4) |
Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille olisi annettava riittävästi aikaa saavuttaa tässä asetuksessa vahvistetut kattavuusasteet, jos niiden on tarpeen lisätä uusia kauppapaikkoja ja hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyitä tietovirtaansa. |
(5) |
Johdonmukaisuuden ja rahoitusmarkkinoiden sujuvan toiminnan vuoksi on tarpeen, että muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevien konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia koskevia säännöksiä ja direktiivin 2014/65/EU kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien. Sujuvan uuteen järjestelmään siirtymisen varmistamiseksi on tarpeen, että ensimmäinen jakso niiden kattavuusasteiden määrittämiseksi, jotka konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on saavutettava, kattaa 1 päivänä tammikuuta 2019 alkavan jakson. |
(6) |
Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on toimittanut komissiolle. |
(7) |
EAMV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista ja pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2017/571 seuraavasti:
1) |
Lisätään 15 a artikla seuraavasti: ”15 a artikla Joukkovelkakirjalainoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskevien konsolidoitujen kauppatietojen laajuus 1. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on sisällytettävä sähköiseen tietovirtaansa vähintään yhden omaisuuseräluokan tiedot seuraavista:
2. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on sisällytettävä sähköiseen tietovirtaansa asetuksen (EU) N:o 600/2014 10 ja 21 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot, jotka täyttävät molemmat kattavuusasteet seuraavista:
Sovellettaessa b alakohtaa liiketoimien volyymi määritetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/583 (*1) liitteessä II olevassa taulukossa 4 täsmennetyn volyymin mittaamisen mukaisesti. 3. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on arvioitava 2 kohdassa tarkoitetut kattavuusasteet kuuden kuukauden välein niiden tietojen perusteella, jotka kattavat edeltävät kuusi kuukautta. Arviointijaksot alkavat 1 päivänä tammikuuta ja 1 päivänä heinäkuuta kunakin vuonna. Ensimmäinen jakso kattaa vuoden 2019 kuusi ensimmäistä kuukautta. 4. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on varmistettava, että se saavuttaa 2 kohdassa tarkoitettujen kattavuusasteiden vähimmäismäärät niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa viimeistään
(*1) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/583, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kauppapaikoille ja sijoituspalveluyrityksille joukkovelkakirjalainojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta asetettavia avoimuusvaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 229).” " |
2) |
Korvataan 21 artikla seuraavasti: ”21 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2018. Kuitenkin 15 a artiklan 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 ja 14 artiklan 2 kohtaa, 15 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sekä 20 artiklan b alakohtaa 3 päivästä syyskuuta 2019.” |
2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 26 päivänä syyskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/571, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä raportointipalvelujen tarjoajiin sovellettavilla toimiluvan myöntämistä, toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sekä liiketoimien julkistamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 126).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/5 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/64,
annettu 29 päivänä syyskuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä sen erittelemiseksi, miten 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa säädettyjä perusteita on sovellettava arvioitaessa, onko tietyillä tapahtumilla merkittävä kielteinen vaikutus markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 6 kohdan c alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Kun otetaan huomioon asetuksen (EU) 2016/2011 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa säädetyn laadullisen edellytyksen yleinen luonne ja tarve varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat kyseistä edellytystä johdonmukaisesti, on asianmukaista säätää kriittisten vertailuarvojen osalta, miten i) vertailuarvon tarjonnan lopettamisella, ii) vertailuarvon tarjoamisella sellaisten syöttötietojen perusteella, jotka eivät enää edusta täysin kohteena olevia markkinoita tai taloustilannetta tai iii) vertailuarvon tarjonnalla epäluotettavien syöttötietojen perusteella voi olla merkittävä kielteinen vaikutus markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. |
(2) |
Kriittisiä vertailuarvoja käytetään usein muissa jäsenvaltioissa kuin niitä tarjoavissa jäsenvaltiossa, ja niitä käytetään eri tavoin riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa niitä käytetään. Näin ollen merkittäviä vaikutuksia voi syntyä joko yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa taikka unionin tasolla. Merkittävät kielteiset vaikutukset voivat syntyä myös ainoastaan yhden tai useamman 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun perusteen osalta. Sen vuoksi on tärkeää tehdä arviointi sekä kansallisella että markkinoiden tasolla ja myös unionin tasolla. |
(3) |
Asetuksessa (EU) 2016/1011 luetellaan viisi alaa, joilla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia voi syntyä. Markkinoiden eheydellä tarkoitetaan ensisijaisesti tietyn rahoitustuotteen markkinoita, kun taas rahoitusvakaus viittaa jonkin jäsenvaltion tai unionin koko rahoitusjärjestelmään. Vaikutukset kohdistuvat kuluttajiin pääasiassa sellaisten rahoitusvälineiden ja sijoitusrahastojen kautta, mukaan lukien eläkerahastot, joihin he ovat sijoittaneet, ja sellaisten rahoitussopimusten kautta, jonka he ovat allekirjoittaneet ja joissa viitataan kyseessä olevaan kriittiseen vertailuarvoon. Mahdolliset vaikutukset reaalitalouteen liittyvät suoraan sellaisten rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten ja sijoitusrahastojen arvoon, joissa viitataan kyseiseen vertailuarvoon. Mahdolliset vaikutukset kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen todennäköisesti kasvavat sitä mukaa kuin maksamattomien lainojen arvo kasvaa talouden kokoon suhteutettuna. Kuluttajat sekä kotitalouksien ja yritysten rahoitus ovat alttiimpia haitallisille vaikutuksille silloin, kun kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuuden kokonaistaso on korkea, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten tekemä arviointi
1. Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava 2, 3, 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja perusteita noudattaen, kohdistuuko markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.
2. Jos toimivaltaiset viranomaiset uskovat, että tällaisia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia esiintyy useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, niiden on tehtävä erillinen arviointi kustakin asianomaisesta jäsenvaltiosta sekä yleinen arvio kaikista jäsenvaltioista.
2 artikla
Merkittävä kielteinen vaikutus markkinoiden eheyteen
Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, kohdistuuko markkinoiden eheyteen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, seuraavia perusteita noudattaen:
a) |
sellaisten vertailuarvoon joko suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viittaavien rahoitusvälineiden arvo, joilla käydään kauppaa kyseisissä jäsenvaltioissa sijaitsevilla kauppapaikoilla, sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna niiden rahoitusvälineiden kokonaisarvoon, joilla käydään kauppaa kyseisissä jäsenvaltioissa sijaitsevilla kauppapaikoilla; |
b) |
vertailuarvoon joko suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viittaavien rahoitussopimusten arvo kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna asianomaisissa jäsenvaltioissa liikkeellä olevien rahoitussopimusten kokonaisarvoon; |
c) |
sellaisten sijoitusrahastojen arvo, joissa viitataan niiden arvonkehitystä mittaavaan vertailuarvoon joko suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä, kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna niiden sijoitusrahastojen kokonaisarvoon, joiden markkinoille saattaminen on hyväksytty tai ilmoitettu kyseisissä jäsenvaltioissa; |
d) |
onko vertailuarvo nimetty asetuksen (EU) 2016/1011 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti vertailuarvoksi, jolla mahdollisesti korvataan asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kriittisten vertailuarvojen luettelossa olevat muut vertailuarvot tai jota on jo käytetty niiden seuraajana; |
e) |
tilinpidossa käytettävien standardien tai muiden sääntelytarkoitusten osalta:
|
3 artikla
Merkittävät kielteiset vaikutukset rahoitusvakauteen
Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, kohdistuuko rahoitusvakauteen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, seuraavia perusteita noudattaen:
a) |
vertailuarvoon joko suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten ja sijoitusrahastojen arvo kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna
|
b) |
sellaisten rahoituslaitosten haavoittuvuus, jotka ovat allekirjoittaneet vertailuarvoon viittaavia rahoitusvälineitä, rahoitussopimuksia tai sijoitusrahastoja tai sijoittaneet niihin. |
4 artikla
Merkittävät kielteiset vaikutukset kuluttajiin
Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, kohdistuuko kuluttajiin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, seuraavia perusteita noudattaen:
a) |
kuluttajille tarjottavien rahoitusvälineiden ja sijoitusrahastojen osalta
|
b) |
ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten osalta
|
c) |
kuluttajaluottosopimusten osalta
|
5 artikla
Merkittävät kielteiset vaikutukset reaalitalouteen
Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, kohdistuuko reaalitalouteen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, ottamalla huomioon vertailuarvoon joko suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten ja sijoitusrahastojen arvo kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna kyseisten jäsenvaltioiden bruttokansantuloon.
6 artikla
Merkittävät kielteiset vaikutukset kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen
Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, kohdistuuko kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, seuraavia perusteita noudattaen:
a) |
kotitalouksille ja rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille myönnettyjen vertailuarvoon viittaavien lainojen arvo kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna kotitalouksien ja rahoitusalan ulkopuolisten yritysten lainojen kokonaisarvoon kyseisissä jäsenvaltioissa; |
b) |
arvio vertailuarvoon viittaavia lainoja ottaneiden kotitalouksien lukumäärästä kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna kotitalouksien kokonaislukumäärään kyseisissä jäsenvaltioissa; |
c) |
arvio vertailuarvoon viittaavia lainoja ottaneiden rahoitusalan ulkopuolisten yritysten lukumäärästä kyseisissä jäsenvaltioissa sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna rahoitusalan ulkopuolisten yritysten kokonaislukumäärään kyseisissä jäsenvaltioissa; |
d) |
kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuusaste kyseisissä jäsenvaltioissa. |
7 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/9 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/65,
annettu 29 päivänä syyskuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjen määritelmien teknisten seikkojen täsmentämiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EU) 2016/1011 mukaan luku on julkistettava tai sen on oltava julkisesti saatavilla, jotta sitä voidaan pitää ’indeksinä’. Indeksin määritelmä on puolestaan asetuksessa (EU) 2016/1011 tarkoitetun vertailuarvon määritelmän perusta. |
(2) |
Jotta vältetään toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö yli unionin eri lainkäyttöalueiden, on tarpeen täsmentää, missä tilanteissa luvun katsotaan olevan asetettu julkisesti saataville. |
(3) |
Yhteisön, jossa luvun tarjoaja toimii, ei pitäisi katsoa muodostavan asetuksessa (EU) 2016/1011 julkista yleisöä, sillä muutoin ”saataville antamisen” ja ”julkisesti saataville asettamisen” välillä ei olisi mitään eroa. Samoista syistä julkiseksi yleisöksi ei pitäisi katsoa myöskään suppeasti määriteltyä vastaanottajajoukkoa. |
(4) |
Luvun olisi katsottava olevan asetettu julkisesti saataville, jos laajalla henkilöjoukolla on siihen pääsy suoraan tai välillisesti. Välillisestä pääsystä olisi kyse, kun käytetään vertailuarvoa, joka tarjoaa käyttäjälle pääsyn viittauksena käytettyyn lukuun. |
(5) |
Luvun saataville antaminen voi tapahtua eri muodoissa samanaikaisesti tai jälkeenpäin joko luvun tarjoajan kautta tai siten, että joku ensisijaisista vastaanottajista luovuttaa luvun eteenpäin. |
(6) |
Sen varmistamiseksi, että ’vertailuarvon tarjonnan’ määritelmää sovelletaan yhdenmukaisesti, on aiheellista täsmentää, että kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 5 alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun vertailuarvon määrittämisen järjestelyjen hallinnoimiseen sisältyvät vertailuarvojen tarjoamisen jatkuva hallinnointi sekä menetelmien määrittäminen, mukauttaminen ja jatkuva ylläpito, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Julkisesti saataville asettaminen
1. Luvun on katsottava olevan asetettu asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisesti julkisesti saataville, jos lukuun on annettu pääsy mahdollisesti määrittelemättömälle määrälle oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä, jotka ovat muita kuin indeksin tarjoaja tai muita kuin määritelty määrä vastaanottajia, jotka ovat sidoksissa tai etuyhteydessä indeksin tarjoajaan.
2. Luku on asetettu julkisesti saataville, jos mainituilla henkilöillä on siihen pääsy joko suoraan tai välillisesti muun muassa sen seurauksena, että yksi tai useampi valvottu yhteisö käyttää sitä viitteenä liikkeeseen laskemassaan rahoitusvälineessä taikka määrittääkseen rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettavan määrän tai mitatakseen sijoitusrahaston arvonkehitystä tai tarjotakseen lainakoron, joka on laskettu lisäämällä lukuun jokin marginaali.
3. Pääsy voi tapahtua käyttäen erilaisia viestimiä ja menettelytapoja, jotka tarjoaja määrittelee tai joista sovitaan tarjoajan ja vastaanottajien välillä, ilmaiseksi tai maksua vastaan, ja näitä voivat olla esimerkiksi puhelin, tiedonsiirtokäytäntö, internet, tiedon avoin saatavuus, uutiset, viestimet, kyseiseen lukuun viittaavat rahoitusvälineet, rahoitussopimukset tai sijoitusrahastot taikka käyttäjille tehty pyyntö.
2 artikla
Vertailuarvon määrittämisen järjestelyjen hallinnoiminen
Vertailuarvon määrittämisen järjestelyjen hallinnoimiseen kuuluvat asetusta (EU) 2016/1011 sovellettaessa molemmat seuraavista:
a) |
vertailuarvon määrittämisprosessiin osallistuvien tarjoajan rakenteiden ja sen henkilöstön jatkuva hallinnointi; |
b) |
vertailuarvon määrittämiseen tarkoitettujen erityisten menetelmien määrittäminen, mukauttaminen ja jatkuva ylläpito. |
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/11 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/66,
annettu 29 päivänä syyskuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä määrittämällä, miten muiden rahoitusvälineiden kuin johdannaisten nimellismäärä, johdannaisten nimellismäärä ja sijoitusrahastojen varojen nettoarvo on laskettava
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 6 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Vertailuarvoon viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen kokonaisarvo on keskeinen peruste, kun kyseinen vertailuarvo luokitellaan asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisesti kriittiseksi, merkittäväksi tai muuksi kuin merkittäväksi. Sen vuoksi on tarpeen, että muiden rahoitusvälineiden kuin johdannaisten nimellismäärä, johdannaisten nimellismäärä ja sijoitusrahastojen varojen nettoarvo lasketaan samalla tavalla kaikkialla unionissa vertailuarvojen johdonmukaisen luokittelun jäsenvaltioissa ja asetuksen (EU) 2016/1011 yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. |
(2) |
Vertailuarvojen luotettavuuden varmistamiseksi rahoitusvälineiden nimellismäärä, johdannaisten nimellismäärä ja sijoitusrahastojen varojen nettoarvo olisi sen vuoksi laskettava käyttäen säänneltyjä tietoja, jos ne ovat saatavilla. |
(3) |
Rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen kokonaisarvo olisi laskettava ottamalla huomioon suorat viittaukset kyseisiin rahoitusvälineisiin, rahoitussopimuksiin tai sijoitusrahastoihin ja välilliset viittaukset vertailuarvojen yhdistelmässä olevaan vertailuarvoon. Jos rahoitusväline, rahoitussopimus tai sijoitusrahasto sisältää viittauksen lukuisiin vertailuarvoihin, on asianmukaista ottaa nämä useat viittaukset huomioon vertailuarvoon viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen kokonaisarvoa laskettaessa, koska kyseiset rahoitustuotteet eivät ole riippuvaisia yksinomaan kyseisestä vertailuarvosta. Sen vuoksi on määritettävä, miten kokonaisarvo lasketaan silloin, kun on kyse välillisistä viittauksista, jotta sitä voitaisiin soveltaa suoraan ja mitata johdonmukaisesti unionissa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muiden rahoitusvälineiden kuin johdannaisten sekä yhteissijoitusyritysten osuuksien nimellismäärä
Muiden rahoitusvälineiden kuin johdannaisten sekä yhteissijoitusyritysten osuuksien nimellismäärä on komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/585 (2) liitteessä olevan taulukon 3 kentässä 14 tarkoitettu liikkeeseen laskettu kokonaisnimellismäärä rahamääräisesti ilmaistuna.
2 artikla
Johdannaisten nimellismäärä
Asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu johdannaisten nimellismäärä on komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/104 (3) liitteessä olevan taulukon 2 kentässä 20 tarkoitettu nimellismäärä. Jos kyseinen nimellismäärä on kuitenkin negatiivinen, nimellismäärä on yhtä suuri kuin absoluuttinen arvo.
Luottojohdannaisten indeksiä koskevissa transaktioissa nimellismäärään sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/104 liitteessä olevan taulukon 2 kentässä 89 olevaa indeksikerrointa.
3 artikla
Yhteissijoitusyritysten varojen nettoarvo
Asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteissijoitusyritysten varojen nettoarvo on yksi seuraavista:
a) |
niiden yhteissijoitusyritysten osalta, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EU (4): mainitun direktiivin 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä vuosikertomuksessa tai puolivuotiskatsauksessa ilmoitettu osuuden nettoarvo kerrottuna osuuksien lukumäärällä; |
b) |
niiden yhteissijoitusyritysten osalta, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/61/EU (5): viimeisin saatavilla oleva komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 (6) 104 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen nettovarojen arvo. |
4 artikla
Vaihtoehtoisten määrien ja arvojen käyttäminen
Jos määriä tai arvoja, joita käytetään niiden rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen kokonaisarvon laskennassa, jotka viittaavat 1, 2 ja 3 artiklassa tarkoitettuun vertailuarvoon, ei ole saatavilla tai ne ovat puutteellisia, asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 1 kohdan a kohdassa tarkoitettu kokonaisarvo ja saman asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteenlaskettuun keskiarvoon viittaava kokonaisarvo on laskettava käyttämällä vaihtoehtoisia määriä tai arvoja, kuten arvioita ja määriä tai arvoja, jotka ovat peräisin yksityisiltä tiedontarjoajilta tai markkinatoimijoiden laskemista tai julkaisemista avoinna olevien sopimusten tiedoista, edellyttäen että kyseiset arviot ja määrät tai arvot ovat riittävän tunnettuja ja luotettavia.
Vaihtoehtoisia määriä tai tietoja käyttävän hallinnoijan on laskettava kokonaismäärä mahdollisimman hyvin ja parhaan kykynsä mukaan saatavilla olevien tietojen perusteella.
Vaihtoehtoisia määriä tai tietoja käyttävän hallinnoijan on kirjallisesti toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot tietolähteistä, joita se käytti tehdessään toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) 2016/1011 24 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen.
5 artikla
Valuutta
Edellä 1, 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut määrät ja arvot on ilmoitettava euroina. Määrät ja arvot on tarvittaessa muunnettava käyttäen Euroopan keskuspankin julkaisemaa päiväkohtaista euron viitekurssia.
6 artikla
Vertailuarvoon viittaaminen välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä
Jos vertailuarvoa käytetään välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä, asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 1 kohdassa ja 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen soveltamisessa käytettävät määrät tai arvot ovat seuraavat:
a) |
vertailuarvon paino prosentteina vertailuarvojen yhdistelmässä kerrottuna tapauksen mukaan kyseisen rahoitusvälineen tai sijoitusrahaston kokonaismäärällä tai -arvolla tai keskiarvolla, jos kyseessä on selvästi ilmoitettu paino tai se voidaan arvioida muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella; |
b) |
tapauksen mukaan kyseisen rahoitusvälineen tai sijoitusrahaston kokonaismäärä tai -arvo tai keskiarvo jaettuna vertailuarvojen yhdistelmässä olevien vertailuarvojen lukumäärällä, jos vertailuarvon painoa ei ole määritelty tai sitä ei voida arvioida. |
7 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/585, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä rahoitusvälineen viitetietoja koskevia normeja ja muotoja sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten suorittamiin järjestelyihin liittyviä teknisiä toimenpiteitä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 368).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/104, annettu 19 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä kauppatietorekistereihin ilmoitettavien tietojen vähimmäisyksityiskohtia koskevien teknisten sääntelystandardien osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 148/2013 muuttamisesta (EUVL L 17, 21.1.2017, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
(6) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta (EUVL L 83, 22.3.2013, s. 1).
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/14 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/67,
annettu 3 päivänä lokakuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä sellaisten edellytysten vahvistamiseksi, joilla arvioidaan olemassa olevien vertailuarvojen lakkaamisen tai muuttamisen vaikutuksia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (1) ja erityisesti sen 51 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat asetuksen (EU) 2016/1011 51 artiklan 4 kohtaa samalla tavalla, on aiheellista täsmentää, millä edellytyksillä toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, että olemassa olevan vertailuarvon lakkaaminen tai muuttaminen voisi johtaa ylivoimaiseen esteeseen tai estää olemassa olevaan vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen ehtojen tai sijoitusrahaston sääntöjen soveltamisen taikka muutoin rikkoa niitä. |
(2) |
Tämä pätee erityisesti ”ylivoimaiseen esteeseen”, joka on käsite, jota tulkitaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa. |
(3) |
Indeksin merkittävästi erilainen arvo on yksi keskeisimmistä syistä siihen, että vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen ehtojen tai sijoitusrahaston sääntöjen soveltaminen estyy taikka niitä rikotaan muutoin. Nämä merkittävästi erilaiset arvot voivat johtua indeksin aikasarjojen äkillisestä lakkaamisesta tai indeksin volatiliteetin erilaisesta tasosta, joka voi puolestaan johtua muutoksista vertailuarvon tarjoamiseen sovellettavissa menetelmissä tai syöttötiedoissa, joiden perusteella vertailuarvo lasketaan. Toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava tällaisten muutosten mahdolliset vaikutukset tapauskohtaisesti, koska lakkaamisen tai indeksin volatiliteetin muutoksen merkittävyys riippuu hyvin paljon vertailuarvon ja siihen viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen luonteesta. |
(4) |
Muutokset käytettävien syöttötietojen tyypissä tai tietolähteiden luotettavuudessa voivat vaikuttaa siihen, miten vertailuarvo soveltuu tietyntyyppiseen käyttöön. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava, voisivatko kyseiset muutokset johtaa ylivoimaiseen esteeseen tai estää sopimusehtojen soveltamisen taikka muutoin rikkoa niitä. |
(5) |
Ylivoimaisen esteen muodostavat tapahtumat, sopimusehtojen soveltamisen estyminen tai niiden rikkominen muutoin on vähemmän todennäköistä, jos käytettävissä on hyväksyttävä korvaava vertailuarvo tai ainakin asianomaisissa asiakirjoissa viitattu menettely tällaisen korvaavan vertailuarvon valitsemiseksi. |
(6) |
Indikaattorit, joilla mitataan erityisen omintakeisia markkinoita, saattavat pohjautua merkittävästi indeksin tarjoajan maineeseen, arviointikykyyn tai asiantuntemukseen. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava, voisiko indeksin tarjoajan muuttuminen johtaa kyseisissä olosuhteissa ylivoimaiseen esteeseen tai estää sopimusehtojen soveltamisen taikka muutoin rikkoa niitä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Arvioinnissa huomioon otettavat edellytykset
1. Toimivaltaisen viranomaisen on asetuksen (EU) 2016/1011 51 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi otettava huomioon seuraavat edellytykset arvioidessaan, johtaisiko kyseisen asetuksen vaatimusten vastaisen vertailuarvon lakkaaminen tai muuttaminen ylivoimaiseen esteeseen tai estäisikö se kyseiseen vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen ehtojen tai sijoitusrahaston sääntöjen soveltamisen taikka rikkoisiko se niitä muutoin:
a) |
vertailuarvon muuttaminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia syöttötietojen luonteeseen, näiden tietojen määrittämisessä sovellettaviin menetelmiin, itse tietojenkeruuprosessiin tai muihin vertailuarvon tarjoamisen osa-alueisiin, mikä johtaisi vertailuarvon merkittävästi erilaiseen arvoon; |
b) |
syöttötietojen tai kyseisten tietojen määrittämisessä sovellettavien menetelmien muuttaminen, jotta vertailuarvo olisi asetuksen (EU) 2016/1011 mukainen, heikentäisi vertailuarvon edustavutta sen markkinan tai taloustilanteen suhteen, jota vertailuarvon on tarkoitus mitata, mikä viime kädessä muuttaisi vertailuarvon luonnetta; |
c) |
vertailuarvolle, joka ei täytä asetuksen (EU) 2016/1011 vaatimuksia, ei ole olemassa korvaavaa vertailuarvoa, joka
|
d) |
vertailuarvoon viittaavissa olemassa olevissa rahoitussopimuksissa, rahoitusvälineissä ja sijoitusrahastoissa sekä niihin liittyvissä asiakirjoissa ei määrätä korvaavasta vertailuarvosta tai niihin ei sisälly sääntöjä siitä, miten tällainen korvaava vertailuarvo on määritettävä, tai muita asianmukaisia varotoimenpiteitä; |
e) |
vertailuarvon siirtäminen yhdeltä hallinnoijalta toiselle aiheuttaisi huomattavia muutoksia vertailuarvoon. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä on sovellettava tapauskohtaisesti.
2 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä lokakuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/16 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/68,
annettu 8 päivänä tammikuuta 2018,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (”Carne de Salamanca” (SMM))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Espanjan hakemus nimityksen ”Carne de Salamanca” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(2) |
Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti. Komission yksiköt ovat kuitenkin saaneet Saksan viranomaisilta tiedon, jonka mukaan yhtenäisessä asiakirjassa esitetty lihatyyppien kuvaus edellyttää naudanlihan laatuluokitusta koskevia lisäselvennyksiä. Espanjan viranomaiset ovat komission yksiköiden pyynnöstä muuttaneet yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaa ja tarkentaneet tuotteen kuvausta lihatyyppien osalta. |
(3) |
Koska kyseessä on muodollinen muutos, rekisteröintihakemusta ei ole tarpeen julkaista uudelleen asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Muutettu yhtenäinen asiakirja olisi kuitenkin julkaistava tiedoksi. |
(4) |
Sen vuoksi nimitys ”Carne de Salamanca” (SMM) olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Carne de Salamanca” (SMM).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.1 ”Tuore liha (ja muut eläimenosat)” tuotteeseen.
2 artikla
Muutettu yhtenäinen asiakirja julkaistaan tiedoksi tämän asetuksen liitteessä.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 435, 24.12.2015, s. 12.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).
LIITE
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (*1)
”CARNE DE SALAMANCA”
EY-nro: ES-PGI-0005-01174 –8.11.2013
SAN ( )
SMM (X)
1. NIMI
”Carne de Salamanca”
2. JÄSENVALTIO TAI KOLMAS MAA
Espanja
3. MAATALOUSTUOTTEEN TAI ELINTARVIKKEEN KUVAUS
3.1 Tuotelaji
Luokka 1.1. Tuore liha (ja muut eläimenosat)
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
Nautakarja, josta saadaan tällä suojatulla maantieteellisellä merkinnällä suojattua lihaa, koostuu puhdasrotuisista morucharotuun kuuluvista naaraspuolisista jalostuseläimistä suoraan polveutuvista tai niiden ja charolais- tai limousinrotuihin kuuluvien sonnien välisistä risteytyksistä peräisin olevista eläimistä, jotka on vierotettu vähintään viiden kuukauden ikäisinä ja kasvatettu luonnonvaroja hyödyntävien laajaperäisten menetelmien ja käytäntöjen mukaan.
Teurasiän mukaan voidaan erottaa seuraavat tyypit:
— |
vasikat: vähintään 8 mutta enintään 12 kuukauden ikäisinä teurastettavat eläimet, luokka Z |
— |
nuoret teuraseläimet (”añojo”): vähintään 12 mutta enintään 24 kuukauden ikäisinä teurastettavat eläimet, luokat A ja E |
— |
nuoret sonnit ja hiehot: vähintään 24 mutta enintään 48 kuukauden ikäisinä teurastettavat eläimet, luokat B ja E. |
Lihan vähimmäisriiputusaika teurastuspäivän jälkeen on vasikoilla 2 päivää, nuorilla teuraseläimillä 4 päivää ja nuorilla sonneilla ja hiehoilla 6 päivää.
Ruhojen lihakkuusluokat ovat U, R ja O.
Ruhon vähimmäispaino vaihtelee tyypin mukaan seuraavasti:
— |
vasikat: 140 kg |
— |
nuoret teuraseläimet: 200 kg |
— |
nuoret sonnit ja hiehot: 280 kg |
Ulkoisen rasvan paksuuden ruhon pinnassa ja rintaontelon sisäpinnassa on aina vastattava rasvaisuusluokkaa 2 (ohut).
Lihan pH-arvo 24 tunnin kuluttua teurastuksesta longissimus dorsi -lihaksen keskikohdasta mitattuna on enintään 6.
Tuoreen suojatun lihan ominaisuudet teurastuksen ja siistimisen jälkeen ovat seuraavat:
— |
vasikat: lihan väri vaihtelee laajasti vaaleanpunaisesta kirkkaanpunaiseen, lihan pinta on kiiltävä, rasva on väriltään valkoista, ja liha tuntuu kosketettaessa kiinteältä |
— |
nuoret teuraseläimet (”añojo”): lihan väri vaihtelee kirkkaanpunaisesta kirsikanpunaiseen, lihan pinta on kiiltävä, rasva on väriltään valkoisesta vaalean kellertävään, ja liha tuntuu kosketettaessa kiinteältä |
— |
nuoret sonnit ja hiehot: lihan voimakas väri vaihtelee kirsikanpunaisesta purppuranpunaiseen, lihan pinta on kiiltävä, rasva on väriltään kellertävästä kermanväriseen, ja liha tuntuu kosketettaessa kiinteältä. |
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):
—
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)
Koska emolehmät eivät ole navetassa, niiden perusravinto koostuu koko vuoden ajan laiduntamiseen ja sänkipeltojen tarjoamaan rehuun, joita täydennetään luonnon rehuvarojen huvetessa tilalta saadulla kuivatulla heinällä ja oljella.
Keväisin tarjolla on runsaasti laidunrehua, josta osa korjataan talteen ja varastoidaan. Kesäisin eläimet siirtyvät tilojen halki virtaavien jokien ja purojen läheisyyteen tai laiduntavat rehu- ja viljelykasvisadon korjaamisen jälkeen jääneillä sänkipelloilla.
Syksyn tullessa eläimet alkavat jälleen nauttia uusiutunutta laidunkasvillisuutta, jota täydennetään tarpeen mukaan keväällä korjatulla ruoholla ja kuivatulla heinällä.
Vuoden lopussa laidunten lähes ehtyessä tammenterhot ovat tärkeä osa eläinten ravintoa, mutta koska niitä ei ole tarjolla tarpeeksi, lisäravintona käytetään keväällä korjattua laidunruohoa tai tilalta saatua heinää ja olkea.
Vasikat viettävät emojensa kanssa laitumella 5–7 kuukautta nauttien tänä aikana emonmaitoa, mutta alkavat pian täydentää maitoon perustuvaa ruokavaliotaan emojen kanssa jakamallaan laidunrehulla. Vierotuksen jälkeen alkaa teurastukseen asti kestävä lihotusruokinta tilalta peräisin olevalla heinällä, rehulla jne. sekä luonnollisella viljapohjaisella ravinnolla.
Ravinnon käydessä vähiin epäsuotuisten ilmasto-olojen vuoksi sekä lihotusvaiheen aikana eläimille voidaan antaa täydennysruokintana yksinomaan maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaa rehua ja heinää sekä pääasiassa (vähintään 60-prosenttisesti) viljapohjaista kasviperäistä rehua siten, että määrä on enintään 50 prosenttia vuotuisesta kuiva-aineannoksesta. Eläinten normaaliin kasvuvauhtiin ja kehittymiseen vaikuttavien aineiden käyttö on nimenomaisesti kiellettyä.
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Maantieteellisellä merkinnällä suojatut eläimet syntyvät ja ne kasvatetaan ja lihotetaan teurastukseen asti yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt
Tuote voidaan tarjota annoksina (fileiksi tai paloiksi leikattuna taikka jauhettuna), edellyttäen että toimenpiteistä vastaavat toimijat, joiden osalta valvotaan suojatun nimen asianmukaista käyttöä.
3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt
Ruhoihin tehdään teurastamossa lähtemätön merkintä tai merkintä tehdään pohjalle, jota ei voida käyttää uudelleen, molempien puoliruhojen sisäpuolelle siten, että kaikki neljännesruhot ovat täysin tunnistettavissa sen jälkeen, kun ne on leikattu erilleen.
Suojatusta lihasta leikatut palat ja annospakkaukset toimitetaan eteenpäin varustettuina numeroidulla etiketillä, jossa on vähintään maininnat ”Indicación Geográfica Protegida” (suojattu maantieteellinen merkintä) ja ”Carne de Salamanca”.
Jos tuote on saatu yksinomaan morucharotuun kuuluvista eläimistä, etikettiin voidaan lisätä sitä koskeva maininta ”Raza Morucha”.
4. MAANTIETEELLISEN ALUEEN TARKKA RAJAUS
Salamancan maakunta.
5. YHTEYS MAANTIETEELLISEEN ALKUPERÄÄN
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys
”Carne de Salamanca” -lihan tuotantoon soveltuvan nautakarjan kasvatus ja tuotanto on tiiviisti yhteydessä laidunmaan erityiseen maantieteelliseen ympäristöön, jonka ekologinen arvo on suuri ja jolla kasvaa rautatammea.
Mannerilmasto (pitkät ja kylmät talvet pitkään jatkuvine pakkaskausineen, kuivat ja kuumat kesät suurine lämpötilanvaihteluineen sekä syksyyn ja talveen ajoittuvat kausittaiset sateet) on saanut aikaan laidunmaan runsaslajisen kasvillisuuden, jonka erityispiirteitä ovat ikivihreä, sitkeä rautatammi ja pensasmainen aluskasvillisuus. Laidunmaalla kasvaa välimerellistä macchia-pensaikkoa, rauta- ja korkkitammea, metsätammea, quejico-lajin tammea ja muita macchia-maaston tyypillisiä lajeja, etenkin kistusta, genistaa, päivännoutoa ja piikkihernettä. Lisäksi siellä esiintyy yksivuotisia heinä- ja palkokasveja. Laidunmaan kasvillisuus tarjoaa nautakarjalle runsaasti luonnollista ravintoa.
Tässä ympäristössä käytetylle tuotantomenetelmälle on ominaista kasvattajien perinteinen tapa hyödyntää karjan ympärivuotista sopeutumista laidunmaan tarjoamiin resursseihin, ilman että eläimet täytyy välillä viedä navettaan. Jatkuvasti säänvaihteluille alttiina olevat eläimet eivät vaadi minkäänlaista erityissuojaa tammien tarjoamaa suojaa lukuun ottamatta. Niinpä kasvatusjärjestelmäkin noudattaa luonnon kiertokulkua; vasikat syntyvät ulkosalla ilman ulkopuolista apua ja viettävät emonsa kanssa viidestä seitsemään kuukautta imien emonmaitoa ja nauttien laitumelta saamaansa rehua.
Nautakarja elää yhteisessä ympäristössä hevosten, taisteluhärkien ja iberiansikojen kanssa, ja usein ratsailla liikkuva karjapaimen (vaquiero charro) huolehtii kaikista näistä eläimistä siirtäen niitä paikasta toiseen laidunmaan resurssien hyödyntämiseksi ja hoitamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Näiden karjapaimenten merkitys ja ainutlaatuisuus on tunnustettu myös Salamancan kaupungissa, jonka eräälle tärkeimmistä aukioista on pystytetty heille omistettu Venancio Blancon suunnittelema patsas.
Vuosisatojen myötä alueella on luonnollisen valinnan tuloksena syntynyt nautakarja, joka on sopeutunut vaikeisiin luonnonolosuhteisiin ja laiduntamiseen paikallisessa ympäristössä, jolle on kehittynyt erittäin voimakas emonvaisto puolustaa vasikoita susien ja kettujen hyökkäyksiä vastaan ja joka on tarpeeksi vastustuskykyinen menestyäkseen tällaisessa kasvatusjärjestelmässä. Morucharodulla ja sen risteytyksillä on nämä hyvät ominaisuudet. Morucharotu muodostaa ”Carne de Salamanca” -lihan tuotannon perustan. Rotu kehittyi Salamancan laidunalueilla, joilla sitä käytettiin aikoinaan vetojuhtana maataloustöissä ja härkätaisteluissa; sillä oli toki merkitystä myös lihantuotannon kannalta. Vähitellen rotu kehittyi kuitenkin erittäin hyvin lihantuotantoon soveltuvaksi etenkin emonvaistonsa ja kasvatusominaisuuksiensa ansiosta. Viime vuosisadan puolivälissä alueelle tuotiin uusia rotuja, kuten charolais ja limousin, joita kasvatettiin vastaavanlaisissa olosuhteissa, ja vuosien mittaan morucha-rotuiset eläimet ja niiden risteytyksistä charolais- tai limousinrotujen kanssa peräisin olevat eläimet osoittautuivat soveltuvan täydellisesti laidunalueen ekosysteemiin. Ne pystyvät hyödyntämään alueen kasvillisuuden tarjoamia resursseja ja tuottavat suuresti arvostettua lihaa.
5.2 Tuotteen erityisyys
Ruhoille, joista ”Carne de Salamanca” -liha saadaan, on ominaista hyvin ohut rasvakerros ruhon pinnassa ja rintaontelon sisäpinnassa.
Lihaskudos on rakenteeltaan tavallista hienosyisempää. Lihan väri on erittäin voimakas ja kiiltävä ja vaihtelee ruusunpunaisesta purppuranpunaiseen. Lihaskudoksen sisältämä rasva on tasaisesti jakautunutta ja vailla erityisiä rasvakertymiä, väriltään valkoisesta keltaiseen tai kermanväriseen, ja se antaa lihalle sille ominaisen maun ja aromin.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)
Tärkeimmät tekijät ovat ilman muuta perinteiset ruokintamenetelmät emonmaidosta luonnonlaiduntamiseen, karjan kasvatus Salamancan laidunalueen luonnollisessa ympäristössä ja morucharodun erityispiirteet. Kaikkien näiden tekijöiden ansiosta syntyy laatuominaisuuksiltaan erityinen tuote, joka eroaa muusta naudanlihasta hienosyisemmän lihaskudoksen, kiiltävämmän ja väriltään voimakkaamman, ruusunpunaisesta purppuranpunaiseen vaihtelevan lihan ja tasaisesti ilman erityisiä kertymiä jakautuneen rasvan perusteella.
Perinteisen laajaperäisen kasvatusmenetelmän tuloksena on vuosikymmenten kuluessa valikoitunut laidunalueen oloihin täydellisesti sopeutunut eläinkanta, jonka erityispiirteitä ovat
— |
pieni tai keskisuuri koko ja vähäinen paino sekä tehokas ruuansulatuskyky, jonka ansiosta eläimet pystyvät täyttämään ravinnontarpeensa laiduntamalla niukassakin laidunympäristössä, |
— |
hyvin kehittynyt fyysiseen toimintaan soveltuva lihaksisto, jonka ansiosta eläimet pystyvät liikkumaan ketterästi ja vaivattomasti laajoilla laidunalueilla ja kulkemaan päivittäin useita kilometrejä löytääkseen ravintoa ja vettä, |
— |
rodun sitkeys, jonka ansiosta eläimet kestävät hyvin maantieteellisen alueen äärimmäisiä ilmasto-oloja niin kesällä kuin talvellakin. |
Näiden eläinten geneettiset ominaisuudet yhdessä niiden päivittäisen liikkumisen kanssa vaikuttavat positiivisesti lihaskudokseen, joka on hienosyisempää kuin tavanomaisella nautakarjalla.
Ruhojen rasvaisuusluokka liittyy kasvatusjärjestelmään ja maatiaisrodun eläinten sitkeyteen ja nopeaan kehittymiseen. Eläinten jatkuva liikkuminen estää liiallisen rasvan kerääntymisen tiettyihin ruhon osiin, joten ne pystyvät kulkemaan tehokkaammin pitkiä matkoja etsimässä ravintoa. Kun rehua on saatavissa runsaasti, eläimet voivat kerätä vararavintoa, josta rasva siirtyy lihaskudokseen vaikuttamatta haitallisesti liikkumiseen. Kaikki nämä seikat saavat aikaan lihan, jossa rasva on jakautunut tasaisesti muodostamatta erityisiä kertymiä, ja rasvan väri vaihtelee teurasiästä riippuen valkoisesta keltaiseen tai kermanväriseen.
Luonnollisen maitoruokintarytmin noudattaminen, koska vasikat vieroitetaan tavanomaista vanhempina ja ne ovat jatkuvasti laitumella emojensa kanssa, saa aikaan sen, että vasikat alkavat täydentää emonmaitoon perustuvaa ruokavaliotaan laidunalueen tarjoamalla rehulla erityisesti keväällä, kun laidunrehu sisältää runsaasti väriaineita (klorofylli ja karotenoidit); näin liha saa sille ominaisen värin ja kiiltävyyden. Nämä tekijät yhdessä sen kanssa, että rodun geneettisistä ominaisuuksista johtuen liha on punaisempaa, vaikuttavat lihan ruusunpunaisesta purppuranpunaiseen vaihtelevan värin voimakkuuteen ja kiiltoon.
Nautakarjan kasvatus ja naudanlihan kulutus ovat läheisessä yhteydessä tähän alueeseen, jolla ”Carne de Salamanca” -lihaa käytettiin jo 1400-luvulla sen maineen ja arvostuksen vuoksi feodaalitalouden maksuvälineenä.
Alueen lihakaupat ja ravintolat ovat usein 1900-luvun puolivälistä alkaen esitelleet ylpeinä näyteikkunoissaan ja ruokalistoillaan ”Carne de Salamanca” -lihaa osoittaakseen asiakkailleen, että niissä on tarjolla alueen parasta lihaa, jolla on suuri arvostus ja kysyntä kuluttajien keskuudessa.
Siitä kertovat myös monet asiakirjatodisteet, esimerkiksi Luis Carandell, joka mainitsee vuonna 1967 ilmestyneen teoksensa Vivir en Madrid johdanto-osassa seuraavaa: ”Synnyin Barcelonassa vuonna 1929 ja uudelleen vuonna 1947 Madridissa […], kaupungissa, jonne vihannekset tuotiin Valenciasta, kala Bilbaosta, liha Salamancasta, viini La Manchasta ja kankaat Kataloniasta”.
Eritelmän julkaisutiedot
[Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta]
http://www.itacyl.es/opencms_wf/opencms/informacion_al_ciudadano/calidad_alimentaria/4_condiciones_DOP/index.html
(*1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetulla asetuksella (EU) N:o 1151/2012.
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/22 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/69,
annettu 16 päivänä tammikuuta 2018,
suojatun maantieteellisen merkinnän ”Carne de Morucha de Salamanca” (SMM) rekisteröinnin peruuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 54 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (2) 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun rekisteröinnin peruuttamiseen. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 7 artiklan 1 kohdan nojalla Espanjan hakemus suojatun maantieteellisen merkinnän ”Carne de Morucha de Salamanca” (SMM) rekisteröinnin peruuttamiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). |
(3) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Carne de Morucha de Salamanca” (SMM) olisi poistettava suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteristä. |
(4) |
Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti tällaiset peruutukset hyväksytään kyseisen asetuksen 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden laatukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Peruutetaan nimityksen ”Carne de Morucha de Salamanca” (SMM) rekisteröinti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 664/2014, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita koskevien unionin tunnusten vahvistamisen sekä eräiden hankintaa koskevien sääntöjen, eräiden menettelysääntöjen ja eräiden täydentävien siirtymäsääntöjen osalta (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17).
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/24 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/70,
annettu 16 päivänä tammikuuta 2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ametoktradiinin, klorpyrifossimetyylin, syprokonatsolin, difenokonatsolin, fluatsinamin, flutriafolin, proheksadionin ja natriumkloridin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Fluatsinamin, flutriafolin ja proheksadionin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II. Klorpyrifossimetyylin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin kyseisen asetuksen liitteessä II sekä liitteessä III olevassa B osassa. Ametoktradiinin, syprokonatsolin ja difenokonatsolin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin kyseisen asetuksen liitteessä III olevassa A osassa. Natriumkloridille ei ole vahvistettu erityisiä jäämien enimmäismääriä eikä ainetta ole sisällytetty kyseisen asetuksen liitteeseen IV, joten siihen sovelletaan kyseisen asetuksen 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettua oletusarvoa 0,01 mg/kg. |
(2) |
Ametoktradiini-tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttöä ”yrtteihin ja syötäviin kukkiin” koskevan hyväksymismenettelyn yhteydessä tehtiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan 1 kohdan mukainen hakemus voimassa olevien jäämien enimmäismäärien muuttamiseksi. |
(3) |
Klorpyrifossimetyylin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä persimoneihin ja granaattiomeniin. Syprokonatsolin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä kurkkuyrtinsiemeniin. Difenokonatsolin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä aprikooseihin, mansikoihin, keriviin kaaleihin, ”salaatteihin ja salaattikasveihin”, juurikkaaseen/ruotimangoldiin, ”yrtteihin ja syötäviin kukkiin”, kardoniin, sellereihin, purjoihin, raparperiin, palkokasveihin, ohraan ja ”mausteena käytettyihin juuriin ja juurakoihin”. Fluatsinamin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä sipuleihin, salottisipuleihin ja valkosipuliin. Proheksadionin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä luumuihin. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti tehtiin hakemus flutriafolin käytöstä humalaan. Hakija väittää, että kyseisen aineen sallittu käyttö tähän viljelykasviin Yhdysvalloissa johtaa siihen, että jäämämäärät ylittävät asetuksessa (EY) N:o 396/2005 vahvistetun jäämien enimmäismäärän ja että jäämien enimmäismäärän olisi oltava korkeampi, jotta tämän viljelykasvin tuontiin liittyvät kaupan esteet vältetään. |
(5) |
Asianomaiset jäsenvaltiot arvioivat nämä hakemukset asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisesti, ja arviointiraportit toimitettiin komissiolle. |
(6) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, arvioi hakemukset ja arviointiraportit, tarkasteli etenkin kuluttajille ja tapauksen mukaan eläimille aiheutuvia riskejä ja antoi perustellut lausunnot ehdotetuista jäämien enimmäismääristä (2). Se toimitti lausunnot hakijoille, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkisti ne. |
(7) |
Syprokonatsolin osalta elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi hakemuksen jäämien enimmäismäärän asettamiseksi rapsinsiemenille ja antoi perustellun lausunnon ehdotetusta jäämien enimmäismäärästä (3). Jäämien enimmäismäärien ekstrapoloinnista annettujen unionin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti on aiheellista vahvistaa rapsinsiemeniä koskevien jäämien enimmäismäärä myös kurkkuyrtinsiemenille. |
(8) |
Kaikista muista hakemuksista elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli, että kaikki toimitettavia tietoja koskevat vaatimukset täyttyivät ja että hakijoiden pyytämät muutokset jäämien enimmäismääriin olivat kuluttajien turvallisuuden kannalta hyväksyttäviä 27 erityiselle kuluttajaryhmälle Euroopassa tehdyn kuluttajien altistumisen arvioinnin perusteella. Elintarviketurvallisuusviranomainen otti huomioon aineiden toksikologisia ominaisuuksia koskevat uusimmat tiedot. Kaikkien näitä aineita mahdollisesti sisältävien elintarvikkeiden kulutuksesta johtuva elinikäinen altistuminen näille aineille taikka asianomaisten tuotteiden suuresta kulutuksesta johtuva lyhytaikainen altistuminen eivät kumpikaan osoittaneet, että hyväksyttävä päiväsaanti tai akuutin altistumisen viiteannos olisivat vaarassa ylittyä. |
(9) |
Natriumkloridi on hyväksytty perusaineeksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1529 (4). Kyseisen tehoaineen käyttöedellytysten ei odoteta johtavan sellaiseen jäämien esiintymiseen elintarvike- tai rehutuotteissa, josta voi aiheutua riski kuluttajalle. Tämän vuoksi on aiheellista sisällyttää kyseinen aine asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteeseen IV. |
(10) |
Kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen perustellut lausunnot ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät, asianmukaiset muutokset jäämien enimmäismääriin täyttävät asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 2 kohdan vaatimukset. |
(11) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava. |
(12) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II, III ja IV tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 2018.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(2) Elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteelliset raportit ovat saatavilla verkosta: http://www.efsa.europa.eu:
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for ametoctradin in herbs and edible flowers. EFSA Journal 2017;15(6):4869 [21 pp.].
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for chlorpyrifos-methyl in kaki/Japanese persimmon and granate apple/pomegranate. EFSA Journal 2017;15(5):4838 [24 pp.].
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for difenoconazole in various crops. EFSA Journal 2017;15(7):4893 [33 pp.].
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for fluazinam in onions, shallots and garlic. EFSA Journal 2017;15(7):4904 [22 pp.].
Reasoned opinion on the setting of import tolerance for flutriafol in hops. EFSA Journal 2017;15(7):4875 [22 pp.].
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue level for prohexadione (considered variant prohexadione-calcium) in plums. EFSA Journal 2017;15(6):4837 [20 pp.].
(3) Reasoned opinion on the modification of the existing MRLs for cyproconazole in rapeseed. EFSA Journal 2011;9(5):2187 [30 pp.].
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1529, annettu 7 päivänä syyskuuta 2017, perusaineen natriumkloridi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 232, 8.9.2017, s. 1).
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II, III ja IV seuraavasti:
1) |
Korvataan liitteessä II olevat klorpyrifossimetyyliä, fluatsinamia, flutriafolia ja proheksadionia koskevat sarakkeet seuraavasti: ”Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)
|
2) |
Muutetaan liite III seuraavasti:
|
3) |
Lisätään liitteeseen IV seuraava merkintä aakkosjärjestyksen kannalta oikeaan kohtaan: ”natriumkloridi”. |
(*1) Analyysiherkkyyden raja.
(*2) Torjunta-aineen ja koodin yhdistelmä, johon sovelletaan liitteessä III olevassa B osassa vahvistettua jäämien enimmäismäärää.
(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
(*3) Analyysiherkkyyden raja.
(2) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
(*4) Analyysiherkkyyden raja.
(3) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
PÄÄTÖKSET
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/53 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/71,
annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,
vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU soveltamatta jättämisestä sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin Alankomaissa
(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 8339)
(Ainoastaan hollanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26 päivänä helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (1) ja erityisesti sen 35 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon yritysten DONG Energy A/S (DONG) (2), Eneco B.V. (Eneco) ja NV Nuon Energy (Nuon), jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, sähköpostitse 30 päivänä tammikuuta 2017 esittämän pyynnön,
on kuullut julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
1. TOSISEIKAT
(1) |
DONG, Eneco ja Nuon esittivät 30 päivänä tammikuuta 2017 sähköpostitse komissiolle direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan mukaisen pyynnön, jäljempänä ’pyyntö’. |
(2) |
Direktiivin 2014/25/EU 4 artiklassa tarkoitetuiksi hankintayksiköiksi katsottujen DONGin, Enecon ja Nuonin esittämä pyyntö koskee, kuten siinä todetaan, ”sähkön tuotantoa ja tukkumyyntiä”. |
(3) |
Hakijat ovat direktiivissä tarkoitettuja ”julkisia yrityksiä”, sillä valtiolla tai alue- tai paikallisviranomaisilla on määräysvalta niihin.
|
(4) |
Koska pyyntöön ei ole liitetty direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua riippumattoman kansallisen viranomaisen lausuntoa, komissio ilmoitti pyynnöstä Alankomaiden viranomaisille ja myös pyysi lisätietoja sähköpostitse 24 päivänä maaliskuuta 2017. Alankomaiden viranomaiset antoivat vastauksen tietopyyntöön 19 päivänä kesäkuuta 2017 sähköpostitse. Komissio piti vastausta puutteellisena ja pyysi 27 päivänä heinäkuuta 2017 lisäselvitystä, jonka Alankomaiden viranomaiset toimittivat 25 päivänä syyskuuta 2017. |
(5) |
Koska vastauksia tietopyyntöihin ei ollut saatu komission asettamassa määräajassa, päätöksen tekemiselle asetetun määräajan kuluminen keskeytettiin tietopyynnössä asetetun määräajan (17 päivä huhtikuuta 2017) päättymisestä siihen saakka, että kaikki tiedot saatiin (25 päivänä syyskuuta 2017). Tämän vuoksi uusi määräaika komission päätöksen hyväksymiselle vahvistettiin 12 päiväksi joulukuuta 2017. |
2. OIKEUDELLINEN KEHYS
(6) |
Direktiiviä 2014/25/EU sovelletaan sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin liittyvien toimintojen harjoittamiseksi tehtäviin hankintasopimuksiin, ellei kyseisiä toimintoja ole vapautettu direktiivin soveltamisesta direktiivin 34 artiklan nojalla. |
(7) |
Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa säädetään, ettei direktiiviä sovelleta hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin direktiivissä tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, jos toimintoon siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, kohdistuu suoraa kilpailua markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sitä, onko jokin toiminta suoraan kilpailun kohteena, arvioidaan puolueettomin perustein ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet. |
3. ARVIOINTI
3.1 Vapaa pääsy markkinoille
(8) |
Markkinoille pääsyä pidetään rajoittamattomana, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön ne unionin lainsäädännön säännökset, jotka avaavat tietyn alan tai sen osan kilpailulle, ja soveltanut niitä. Kyseinen lainsäädäntö on lueteltu direktiivin 2014/25/EU liitteessä III. Sähköalalla tämä tarkoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/72/EY (4). |
(9) |
Alankomaat on saattanut direktiivin 2009/72/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä Alankomaiden sähkölailla vuonna 1998 (5) (Elektriciteitswet). Tällä perusteella olisi katsottava 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu Alankomaiden alueella. |
3.2 Toimintaan suoraan kohdistuva kilpailu
(10) |
Toimintaan suoraan kohdistuvaa kilpailua olisi arvioitava useiden tekijöiden perusteella, joista yksikään ei ole ratkaiseva sellaisenaan. Tässä päätöksessä tarkoitettujen markkinoiden osalta olisi yhtenä perusteena otettava huomioon tärkeimpien toimijoiden markkinaosuudet tarkastelluilla markkinoilla. Kyseisten markkinoiden luonteen takia olisi otettava huomioon myös muita kriteereitä. |
(11) |
Tämän päätöksen soveltaminen ei rajoita kilpailusääntöjen ja unionin lainsäädännön muiden alojen säännösten soveltamista. Erityisesti vaatimukset ja menetelmät, joilla arvioidaan direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan mukaisesti, onko toiminta suoraan kilpailun kohteena, eivät ole välttämättä samat, joita käytetään tehtäessä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (6) mukainen arviointi. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän hiljattain antamassaan tuomiossa (7). |
(12) |
On syytä muistaa, että tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko pyynnön kohteena oleviin palveluihin kilpailua (sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla) siinä määrin, että hankinnat asianomaisten toimintojen jatkamiseksi toteutetaan varmasti – myös ilman direktiivissä 2014/25/EU säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä – avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, joilla ostajat voivat löytää kokonaisuudessaan taloudellisesti edullisimman ratkaisun. Tässä yhteydessä on tärkeää pitää mielessä, että kyseisillä markkinoilla julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei sovelleta kaikkiin markkinatoimijoihin (8). Näin ollen yritykset, joihin kyseisiä sääntöjä ei sovelleta, voivat kyseisillä markkinoilla aiheuttaa kilpailupainetta markkinatoimijoille, joihin kyseisiä sääntöjä sovelletaan. |
3.2.1 Tuotemarkkinoiden määritelmä
(13) |
Komission aiemman asian COMP M.4110 – E.ON/ENDESA, 25. huhtikuuta 2006 (9), mukaan sähköalalla voidaan erotella seuraavat merkitykselliset tuotemarkkinat: i) sähkön tuotanto ja tukkutoimitukset; ii) sähkönsiirto; iii) jakelu ja iv) vähittäistoimitukset. Vaikka jotkin näistä markkinoista voidaan jakaa edelleen, komission aiemmassa käytännössä (10) on torjuttu ero sähköntuotantomarkkinoiden ja tukkutoimitusmarkkinoiden välillä, koska tuotanto sinänsä on vain arvoketjun ensimmäinen vaihe, mutta tuotetut sähkömäärät myydään tukkumarkkinoilla. |
(14) |
DONGin, Enecon ja Nuonin pyyntö koskee sähkön tuotantoa ja tukkumyyntiä. |
(15) |
Alankomaiden kuluttaja- ja markkinaviranomainen (Autoriteit Consument & Markt ACM) katsoi, että sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinat sisältävät tuotannon perinteisistä ja uusiutuvista lähteistä (11). Kyseisessä tapauksessa ACM totesi, että tuulivoima on osa sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoita (12). Se lisäsi, että tuulivoimalla tuotettu sähkö myydään samoilla markkinoilla kuin muista lähteistä tuotettu sähkö (13). Näin ollen ACM päätti olla tekemättä erillistä arviointia tuulivoiman tukkumyynnistä. |
(16) |
Pyynnön esittäjät katsovat, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tilanne Alankomaissa poikkeaa Saksan ja Italian tilanteesta. Pyynnön esittäjien mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö on Alankomaissa markkinavoimien alaista ja siten vaihdettavissa tavanomaisen sähkön kanssa. Tältä osin pyynnön esittäjät toteavat, että kaikilla Alankomaissa toimivilla energiayhtiöillä on kauppayhtiö. Kauppayhtiöt hankkivat kaupoilla itse tuotettua ja markkinoilta saatua sähköä täyttääkseen sitoumuksensa asiakkailleen vähittäismarkkinoilla. Tässä kaupankäyntisalkussa uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö on täysin vaihdettavissa perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön kanssa. Jos kauppayhtiöt hankkivat sähköä markkinoilta, ne ostavat sähköä sähköpörsseistä mutta myös kahdenvälisillä sopimuksilla, kuten sähkönhankintasopimuksilla. Kauppayhtiöt tekevät sähkönhankintasopimuksia perinteisiä energialähteitä käyttävien sähköntuottajien ja uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähköntuottajien kanssa. Energiayhtiöiden kauppayhtiöt kilpailevat sähkönhankintasopimusten myynnistä uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähköntuottajien kanssa, jotka myyvät sähkönsä markkinaosapuolille. Siirtoverkonhaltija ei hanki lainkaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Pyynnön esittäjien mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö on tämän perusteella todellakin markkinavoimien alaista, mikä merkitsee, ettei ole tarpeen noudattaa EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. |
(17) |
Pyynnön esittäjät toteavat vielä, että perinteisiä ja uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähköntuottajien säädöskehys on samanlainen. Niiden mukaan ainoa merkittävä ero on uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähköntuottajien saama tuki, jolla pyritään kattamaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kustannusten ja markkinahinnan välinen ero. Alankomaissa käytössä oleva tukijärjestelmä tunnetaan nimellä Stimulering Duurzame Energieproductie (SDE+). |
(18) |
Komissio antoi vuonna 2012 Saksan ja Italian sähkömarkkinoita koskevat vapautuspäätökset (14). Saksan osalta komissio katsoi, että ”EEG-lailla säännellyn sähkön tuotanto ja markkinointi” eivät kuulu ”perinteisiin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon ja niistä tuotetun sähkön ensimarkkinoille”, koska ”EEG-sähköä ei yleensä myydä suoraan tukkumarkkinoilla, vaan siirtoverkonhaltijat ostavat sitä lakisääteistä korvausta vastaan”. Myös Italian osalta komissio katsoi, että ”uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinat” ovat eri asia kuin ”perinteisistä energialähteistä tuotetun sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinat”, koska ”CIP 6- ja FIT-mekanismien piiriin kuuluva uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö myydään yleensä energiapalveluyrityksen välityksellä”. Yksi tärkeimmistä syistä siihen, että komissio teki tällaisen eron, oli se, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuottajat myyvät tuotantonsa muulle kuin markkinayksikölle (siirtoverkonhaltija – TSO Saksassa ja Gestore dei Servizi Energetici – GSE Italiassa). Muita näissä kahdessa tapauksessa huomioon otettuja seikkoja olivat: i) uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön etusija syötössä; ii) lakisääteinen korvaus. Komissio totesi, että Saksassa ja Italiassa uusiutuvaa sähköntuotantoa ei siten ollut alistettu markkinavoimille. |
(19) |
Tässä tapauksessa uusiutuvia energialähteitä käyttävät sähköntuottajat myyvät sähkönsä suoraan tukkumarkkinoilla kilpaillen perinteisiä energialähteitä käyttävien sähköntuottajien kanssa. |
(20) |
Alankomaiden sähkölaissa ei myöskään anneta etusijaa uusiutuvista lähteistä tuotetulle sähkölle. Tällainen etusija annetaan ylikuormituksen hallintaa koskevissa säännöissä, ja sitä sovelletaan vain verkon ylikuormituksiin. On kuitenkin todettava, ettei Alankomaissa ole viime vuosina ollut ylikuormituksia. |
(21) |
Ainoa yhteinen tekijä Saksaa ja Italiaa koskevien päätösten kanssa on lakisääteinen korvaus. On kuitenkin muistettava, että verrattuna kyseisiin kahteen aikaisempaan päätökseen tämänkin tekijän osalta on merkittäviä eroja. Tässä suhteessa komissio toteaa, että SDE+-tuen myöntämiseen kohdistuu kilpailua tarjousprosessissa, joka sääntelee uusiutuvan energian tuottajien toimintaa näiden julkisiin hankintoihin soveltamien menettelytapojen osalta (15). SDE+-tukijärjestelmässä hankkeiden, joissa käytetään erilaista uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa teknologiaa, on kilpailtava ennalta määrätystä rahamäärästä. Kilpailu on teknologianeutraalia. Hankkeet tai teknologiat, jotka esittävät edullisimman tarjouksen, saavat tuen ensin, kunnes tukivaroja ei ole enää jäljellä. Alankomaiden SDE+-järjestelmä kannustaa siten kilpailukykyisiin tarjouksiin, kun taas kilpailijat yrittäisivät minimoida kustannuksensa (siitä tuen arvo). |
(22) |
Edellä esitetyn perusteella Alankomaiden uusiutuvan energian tuottajiin kohdistuu kilpailupainetta. |
(23) |
Arvioitaessa direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään Alankomaiden sähkömarkkinoiden erityispiirteiden pohjalta perinteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuotannoksi ja tukkumyynniksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista. |
3.2.2 Maantieteellisten markkinoiden määritelmä
(24) |
Pyynnön mukaan se koskee Alankomaiden alueella tapahtuvaa toimintaa. |
(25) |
Komissio katsoi päätöksessään RWE/Essent (16), että markkinoiden maantieteellinen alue oli joko Saksa ja Alankomaat (matalan kuormituksen aika) ja kansallinen (huippukuormitusaika) tai kansallinen (koko aika). Tämä riippuu siitä, eriytetäänkö huippukuormitusaika ja sen ulkopuolinen aika toisistaan (17). |
(26) |
ACM katsoi asiassa Nuon/Reliant, että sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoiden soveltamisala oli vähintään kansallinen (18). ACM otti huomioon tuonnin kilpailupaineen. ACM katsoi, että matalan kuormituksen ajan maantieteelliset markkinat kattoivat vähintään Alankomaat ja Saksan (19). ACM totesi kuitenkin, että puutteellinen yhteenliittämiskapasiteetti rajoitti tuonnin kilpailupainetta suuren kysynnän aikana. ACM totesi, että Alankomaiden ja Saksan hintojen välinen korrelaatio oli heikkoa. |
(27) |
ACM viittasi merkkeihin, joiden mukaan maantieteelliset markkinat voisivat olla kansallisia markkinoita laajemmat myös huippukuormitusaikana. ACM ennusti, että niin voi tapahtua, jos todellinen käytettävissä oleva tuontikapasiteetti kasvaa vähintään 6 500 megawattiin (20). Alankomaiden lisäksi markkinat kattaisivat myös Saksan tai Belgian. Siinä tapauksessa, että myös ”superhuippukuormitusajalle” olisi markkinat (minkä ACM jätti lopulta avoimeksi) (21), maantieteelliset markkinat voisivat kattaa vähintään Alankomaat ja Saksan, jos todellinen käytettävissä oleva tuontikapasiteetti kasvaisi 8 250 megawattiin (22). |
(28) |
Nuon/Essent-päätöksen jälkeen on ollut monia hankkeita, joilla pyritään lisäämään yhteenliittämiskapasiteettia Alankomaihin ja sieltä pois päin. Norjan ja Alankomaiden välinen NorNed-kaapeli on ollut käytössä vuodesta 2008, ja sen kapasiteetti on 700 megawattia. Britannian ja Alankomaiden välinen BritNed-kaapeli on ollut käytössä vuodesta 2011, ja sen kapasiteetti on 1 000 megawattia. Useita muita hankkeita on käynnissä:
|
(29) |
Alankomaiden ja sen naapurimaiden välisen yhteenliittämiskapasiteetin merkittävällä kasvulla on todennäköisesti myönteinen vaikutus kilpailuun Alankomaiden sähköntuotantomarkkinoilla. |
(30) |
Komissio panee merkille tuonnin merkityksen kasvun Alankomaiden sähköntuotanto- ja tukkumarkkinoilla ja katsoo direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten arvioimiseksi ja sanotun rajoittamatta kilpailulainsäädännön soveltamista, että Alankomaiden sähköntuotanto- ja tukkumarkkinoiden soveltamisala on vähintään kansallinen. |
3.2.3 Markkina-analyysi
a)
(31) |
Komissio katsoo aiemmassa päätöksessään (23), että kolmen suurimman yrityksen yhteenlaskettu markkinaosuus on merkittävä tuotanto- ja tukkumarkkinoilla. Ottaen huomioon, että kaikkiin markkinatoimijoihin ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, analyysissa kuitenkin keskitytään niiden yksittäisten markkinatoimijoiden markkina-asemaan ja kilpailupaineeseen, joihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Myös muita keskittämistoimenpiteitä voidaan pitää merkittävinä. |
(32) |
Alankomaiden tilastolaitos (Centraal Bureau voor de Statistiek, jäljempänä ’CBS’) julkaisi helmikuussa 2015 raportin Alankomaiden sähkömarkkinoista (24). Raportin mukaan Alankomaiden laitosten kapasiteetti oli noin 31,5 gigawattia, josta 20,1 gigawattia oli keskitettyä kapasiteettia ja 11,5 gigawattia hajautettua kapasiteettia. Keskitetty tuotanto määritellään lämpö- tai ydinvoimaloissa tuotetuksi sähköksi, joka syötetään suoraan suurjänniteverkkoon. Kaikkea muuta sähköntuotantoa kutsutaan hajautetuksi, ja se tuotetaan lämpö-, tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloissa. Taulukko 1 Laitosten kapasiteetti (megawatit ja laitosten määrä) vuosina 2012, 2013 ja 2014
|
(33) |
Pyynnön esittäjät esittävät omat tuotantomääränsä, mukaan luettuna jako perinteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Taulukko osoittaa, että kokonaistuotanto on vähentynyt hitaasti, mutta DONGin ja Enecon osuudet kokonaistuotannosta ovat kasvaneet hitaasti. Nuonin kokonaistuotanto on säilynyt suhteellisen vakaana. Pyynnön esittäjillä on yhteensä alle 20 prosentin osuus kokonaistuotannosta. Niiden yhteenlasketussa markkinaosuudessa ei ole merkittävää eroa perinteisten ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Taulukko 2 Sähköntuotanto, uusiutuvat ja perinteiset energialähteet (miljoonaa megawattituntia), 2011–2015 (alustava) (25) , markkinaosuudet suluissa
|
(34) |
Alankomaiden viranomaiset toimittivat lisätietoja 25 päivänä syyskuuta 2017. Ne on tiivistetty seuraavaan taulukkoon.
|
(35) |
Pyynnön esittäjien (26) ja Alankomaiden viranomaisten esittämät tiedot osoittavat, että muihin sähköntuottajiin, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 70–80 prosenttia, ei sovelleta julkisia hankintoja koskevan lain säännöksiä. |
(36) |
Tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko sähkön tuotantoon ja tukkukauppaan siinä määrin kilpailua (markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu), että voidaan varmistaa, että näiden toimintojen harjoittamiseksi tehtävät hankinnat tehdään myös ilman direktiivissä 2014/25/EU säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, jotka antavat hankintayksiköille mahdollisuuden löytää kokonaisuudessaan taloudellisesti edullisimman ratkaisun. |
(37) |
Sähköntuotannon ja tuotetun sähkön tukkumyynnin osalta edellä esitettyjä tosiseikkoja voidaan pitää osoituksena siitä, että julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön piiriin kuuluviin markkinatoimijoihin kohdistuu suoraa kilpailua. |
b)
(38) |
Tuonnin osuus Alankomaissa on 28 prosenttia kokonaistarjonnasta ja -kulutuksesta. Osuus on suurempi kuin Italian sähköntuonti (13,4 prosenttia) oli arvioitaessa Italian sähköntuotantomarkkinoita (27). Komissio katsoi, että tällainen tuonti edisti kilpailua ja tämä vain lisääntyisi, kun yhteenliittämiskapasitetti kasvaa. Tuonnin määrä Alankomaiden markkinoilla tukee päätelmää, että Alankomaiden sähköntuotantomarkkinoilla toimiviin hankintayksiköihin kohdistuu kilpailua. |
(39) |
Tukkumarkkinoiden likviditeetti, jonka kansallinen kilpailuviranomainen ACM on analysoinut (28), ja Alankomaiden tasemarkkinoiden toiminta eivät estä päätelmää, että Alankomaiden sähköntuotantomarkkinoilla toimiviin hankintayksiköihin kohdistuu kilpailua. |
4. PÄÄTELMÄT
(40) |
Edellä tarkasteltujen tekijöiden perusteella olisi katsottava, että direktiivin 2014/25/EU 34 artiklassa säädetty edellytys, joka koskee kilpailun suoraa kohdistumista toimintoon, täyttyy hankintayksiköiden osalta, kun on kyse sähköntuotannosta ja tuotetun sähkön tukkumyynnistä Alankomaissa. |
(41) |
Lisäksi, koska rajoittamatonta markkinoille pääsyä koskevan ehdon voidaan katsoa täyttyvän, direktiiviä 2014/25/EU ei pitäisi soveltaa hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto ja tukkumyynti Alankomaissa, eikä suunnittelukilpailuihin, joita järjestetään tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella. |
(42) |
Tämä päätös perustuu oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen tammikuusta 2017 marraskuuhun 2017, sellaisena kuin se käy ilmi pyynnön esittäjien ja Alankomaiden viranomaisten toimittamista tiedoista. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi siten, etteivät direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan soveltamisen edellytykset enää täyty. |
(43) |
Muistutetaan mieliin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU (29) 16 artiklassa säädetään, ettei mainittua direktiiviä sovelleta hankintayksiköiden tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan mukaisesti on todettu, että kyseinen toiminta on suoran kilpailun kohteena jäsenvaltiossa saman direktiivin 34 artiklan mukaisesti. Koska katsottiin, että sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin kohdistuu kilpailua, hankintasopimukset, jotka tehdään kyseisten toimintojen suorittamiseksi Alankomaissa, suljetaan direktiivin 2014/23/EU soveltamisalan ulkopuolelle. |
(44) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Direktiiviä 2014/25/EU ei sovelleta hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto ja tukkumyynti Alankomaissa.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2017.
Komission puolesta
Elżbieta BIEŃKOWSKA
Komission jäsen
(1) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.
(2) Sisältää seuraavat toiminnot:
1. |
DONG Energy Wind Power A/S (ja sen tytäryhtiöt), joka on DONGin kokonaan omistama välillinen tytäryhtiö. Tämä yksikkö on myös esittänyt virallisesti vapautuspyynnön DONGin puolesta. |
2. |
DONG Energy Netherlands B.V., jolla on välillisesti 50 prosentin omistusosuus Enecogen-voimalaitoksesta. |
(3) Ks. asia COMP/M.7068.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).
(5) Wet van 12–7-2012, Stb. 2012, 334 en Inwerkingtredingsbesluit van 12–7-2012, Stb. 2012, 336.
(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (”EY:n sulautuma-asetus”) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).
(7) Tuomio, annettu 27.4.2016, Österreichische Post AG v. komissio, T-463/14, EU:T:2016:243, 28 kohta.
(8) Pyynnön mukaan vain Delta, DONG, EDF, Eneco ja Nuon ovat direktiivin 2014/25/EU 4 artiklassa tarkoitettuja hankintayksikköjä, joihin sovelletaan siten julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.
(9) Asia COMP/M.4110 – E.ON/ENDESA, 25. huhtikuuta 2006, 10 ja 11 kohta, s. 3.
(10) Asia COMP/M.3696 – E.ON/MOL, 21. tammikuuta 2005, johdanto-osan 223 kappale, ja asia COMP/M.5467 – RWE/ESSENT, 23. kesäkuuta 2009, 23 kohta.
(11) ACM:n päätös asiassa 6015 Nuon/Essent, 21. toukokuuta 2007, 53 kohta.
(12) Nuon/Essent, 14 ja 174 kohta.
(13) ACM totesi vielä, että loppukäyttäjät eivät pysty jäljittämään sähkön tarkkaa lähdettä. Alkuperätakuiden osalta jäljitettävyys voi olla osittain mahdollista, mutta itse loppukäyttäjien ostamaa sähköä ei voida jäljittää lähteeseen.
(14) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/218/EU, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2012, Saksassa perinteisiin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynnin jättämisestä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamisalan ulkopuolelle (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 21) ja komission täytäntöönpanopäätös 2012/539/EU, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, Italiassa pohjoisen makrovyöhykkeellä ja etelän makrovyöhykkeellä perinteisiin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon ja niistä tuotetun sähkön tukkumyynnin jättämisestä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamisalan ulkopuolelle sekä komission päätöksen 2010/403/EU muuttamisesta (EUVL L 271, 5.10.2012, s. 4).
(15) SDE+-tukijärjestelmä katsottiin vuonna 2015 EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi, koska sillä minimoidaan kilpailun vääristyminen – ks. SA.39399 (2015/N).
(16) Asia COMP/M.5467, C(2009) 5177.
(17) RWE/Essent, 32 kohta.
(18) ACM:n päätös asiassa 5098 – E.ON/NRE, ACM:n päätös asiassa 3386 – Nuon/Reliant Energy Group.
(19) Energiamarkkinoiden keskittymistä koskeva kehittämisasiakirja, julkaistu marraskuussa 2006, Alankomaiden kilpailuviranomainen, 139 kohta.
(20) Edellinen alaviite, 139 kohta.
(21) Edellinen alaviite, 29 ja 72 kohta ja aiempi määritelmä asian Nuon/Reliant alaviitteessä 4: superhuippukuormitus on työpäivinä klo 8.00–20.00 tarvittu sähkömäärä.
(22) Edellinen alaviite, 139 kohta. Nuon/Essent, 91 kohta.
(23) Täytäntöönpanopäätös 2012/218/EU ja täytäntöönpanopäätös 2012/539/EU.
(24) Centraal Bureau voor de Statistiek, ”Elektriciteit in Nederland”, helmikuu 2015, ks. https://www.cbs.nl/nl-nl/publicatie/2015/07/elektriciteit-in-nederland
(*1) Luottamuksellista tietoa.
(25) http://statline.cbs.nl/Statweb/publication/?DM=SLNL&PA=00377&D1=a&D2=701,712,714-715,718,729,731-732&HDR=G1&STB=T&VW=T (lähde: CBS)
(26) Pyynnön mukaan, 5.2.3 kohta.
(27) Komission päätös 2010/403/EU, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2010, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin Italiassa pohjoisen makrovyöhykkeellä ja sähkön vähittäismyyntiin keski- ja suurijännitteiseen ja hyvin korkean jännitteen verkkoon kytketyille loppuasiakkaille Italiassa (EUVL L 186, 20.7.2010, s.44), johdanto-osan 11 kappale.
(28) Viimeisimmässä, vuonna 2014 julkaistussa likviditeettiraportissaan ACM päätteli, että sähkön tukkumarkkinoiden likviditeetti (esimerkiksi myyntimäärien kasvu, hintojen vaihtelun väheneminen ja osto- ja myyntihinnan erotuksen pieneneminen) vaikuttaa lisääntyneen vuosina 2009–2013). ACM totesi myös, että päivänsisäisten tuotteiden kauppojen määrä yli kaksinkertaistui vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna.
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
Oikaisuja
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/62 |
Oikaisu komission delegoituun asetukseen (EU) 2017/2268, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 334, 15. joulukuuta 2017 )
Sivulla 49, ensimmäinen rivi:
on:
”0B001 |
b. |
(jatkuu)” |
pitää olla:
”1C005 |
b. |
(jatkuu)” |
Sivulla 56, ensimmäinen rivi:
on:
”0B001 |
a. 2. a. |
(jatkuu)” |
pitää olla:
”1C111 |
a. 2. a. |
(jatkuu)” |
Sivulla 57, ensimmäinen rivi:
on:
”0B001 |
a. 4. |
(jatkuu)” |
pitää olla:
”1C111 |
a. 4. |
(jatkuu)” |
Sivulla 58, ensimmäinen rivi:
on:
”0B001 |
c. |
(jatkuu)” |
pitää olla:
”1C111 |
c. |
(jatkuu)” |
Sivulla 79, ensimmäinen rivi:
on:
”0B001 |
d. |
(jatkuu)” |
pitää olla:
”2B002 |
d. |
(jatkuu)” |
17.1.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 12/63 |
Oikaisu neuvoston päätökseen (YUTP) 2017/2315, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 331, 14. joulukuuta 2017 )
Oikaistaan päätös (YUTP) 2017/2315 seuraavasti:
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2315,
annettu 11 päivänä joulukuuta 2017,
pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklaan perustuvasta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 10,
ottaa huomioon Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan ja Italian tasavallan ehdotuksen,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 6 kohdassa määrätään, että jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY). |
(2) |
Neuvosto ja korkea edustaja saivat 23 jäsenvaltiolta 13 päivänä marraskuuta 2017 sekä 7 päivänä joulukuuta 2017 kahdelta muulta jäsenvaltiolta SEU 46 artiklan 1 kohdan mukaisen yhteisen ilmoituksen kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden aikomuksesta osallistua PRY-yhteistyöhön sen perusteella, että ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset ja että ne ovat tehneet keskenään tämän päätöksen liitteessä säädetyt tiukemmat sitoumukset tällä alalla, sekä kaikkien muiden ilmoituksen osien perusteella, mukaan lukien johdanto-osa ja ilmoituksen liitteessä I vahvistetut PRY-yhteistyön yleiset periaatteet, joihin ne sitoutuvat jatkossakin kokonaisuudessaan, mukaan lukien SEU 42 artiklan 7 kohta (1), ja myös palauttaen mieleen SEU 42 artiklan. |
(3) |
Tämän päätöksen liitteessä säädetyt tiukemmat sitoumukset ovat johdonmukaisia perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden ja kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten saavuttamisen kanssa. |
(4) |
Jäsenvaltioiden päätös osallistua PRY-yhteistyöhön on vapaaehtoinen, eikä se sinällään vaikuta kansalliseen suvereniteettiin tai tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Osallistuvien jäsenvaltioiden panokset PRY-yhteistyön puitteissa tehtyjen tiukempien sitoumusten täyttämiseksi annetaan niiden sovellettavien perustuslaillisten määräysten mukaisesti. |
(5) |
Puolustusvoimavaroja koskevien yhteisten ja yhteistoiminnallisten kehityshankkeiden lisääminen kuuluu PRY-yhteistyön mukaisiin tiukempiin sitoumuksiin. Tällaisia hankkeita voidaan tukea rahoitusosuuksilla unionin yleisestä talousarviosta perussopimuksia noudattaen ja asiaankuuluvien unionin välineiden ja ohjelmien mukaisesti. |
(6) |
Osallistuvat jäsenvaltiot ovat kansallisissa täytäntöönpanosuunnitelmissaan ilmaisseet kykynsä täyttää keskenään tekemänsä tiukemmat sitoumukset. |
(7) |
Tarvittavien edellytysten täytyttyä on sen vuoksi aiheellista, että neuvosto hyväksyy päätöksen PRY-yhteistyön vahvistamisesta. |
(8) |
Muu jäsenvaltio, joka haluaa myöhemmin osallistua PRY-yhteistyöhön, voi ilmoittaa osallistumisaikomuksestaan neuvostolle ja korkealle edustajalle SEU 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
(9) |
Korkea edustaja osallistuu täysin PRY-yhteistyöhön liittyviin menettelyihin. |
(10) |
PRY-yhteistyön puitteissa toteutettujen toimien ja muiden YUTP-alan toimien sekä muiden unionin politiikkojen olisi oltava johdonmukaisia keskenään. Neuvoston sekä omilla vastuualueillaan korkean edustajan ja komission olisi tehtävä yhteistyötä synergioiden maksimoimiseksi tarvittaessa. |
(11) |
SEU-sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Tämä päätös ei sen vuoksi sido Tanskaa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistaminen
Unionin puitteissa tehtävä pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) vahvistetaan niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa tarkoitetun mukaisesti ja jotka ovat tehneet keskenään sitoumuksia tällä alalla kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetun mukaisesti suorittaakseen vaativimpia tehtäviä ja edistääkseen unionin tavoitetason täyttymistä.
2 artikla
Osallistuvat jäsenvaltiot
PRY-yhteistyöhön osallistuvat seuraavat jäsenvaltiot:
— |
Belgia, |
— |
Bulgaria, |
— |
Tšekki, |
— |
Saksa, |
— |
Viro, |
— |
Irlanti, |
— |
Kreikka, |
— |
Espanja, |
— |
Ranska, |
— |
Kroatia, |
— |
Italia, |
— |
Kypros, |
— |
Latvia, |
— |
Liettua, |
— |
Luxemburg, |
— |
Unkari, |
— |
Alankomaat, |
— |
Itävalta, |
— |
Puola, |
— |
Portugali, |
— |
Romania, |
— |
Slovenia, |
— |
Slovakia, |
— |
Suomi, |
— |
Ruotsi. |
3 artikla
Pöytäkirjan N:o 10 mukaiset tiukemmat sitoumukset
1. Pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden ja kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten saavuttamiseksi osallistuvien jäsenvaltioiden on tarjottava voimavaroja, jotka vastaavat niiden keskenään tekemiä tiukempia sitoumuksia liitteessä esitetyllä tavalla.
2. Tätä varten osallistuvien jäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen vuosittain ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa, joissa niiden on esitettävä, miten ne aikovat noudattaa tiukempia sitoumuksia, täsmentäen, miten ne aikovat täyttää kussakin vaiheessa asetettavat täsmällisemmät tavoitteet. Ajantasaiset kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat on toimitettava vuosittain Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) ja Euroopan puolustusvirastolle (EDA), ja ne on asetettava kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden saataville.
4 artikla
PRY-yhteistyön hallinnointi
1. PRY-yhteistyön hallinnointi on järjestettävä:
— |
neuvoston tasolla; ja |
— |
sellaisten hankkeiden yhteydessä, joita toteuttavat kyseisten hankkeiden toteuttamisesta keskenään sopineiden osallistuvien jäsenvaltioiden ryhmät. |
2. Neuvosto hyväksyy SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksiä ja antaa suosituksia, joissa:
a) |
annetaan strategista ohjausta ja opastusta PRY-yhteistyöhön; |
b) |
jaksotetaan liitteessä esitettyjen tiukempien sitoumusten noudattaminen kahden peräkkäisen alkuvaiheen aikana (vuosina 2018–2020 ja 2021–2025) ja määritellään kunkin vaiheen alussa täsmällisemmät tavoitteet liitteessä esitettyjen tiukempien sitoumusten noudattamiseksi; |
c) |
saatetaan liitteessä säädetyt tiukemmat sitoumukset ajan tasalle ja tarvittaessa tehostetaan niitä PRY-yhteistyön avulla saavutettujen tulosten perusteella unionin kehittyvän turvallisuusympäristön huomioon ottamiseksi. Tällaisia päätöksiä on tehtävä erityisesti 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen vaiheiden päättyessä PRY-yhteistyön sitoumusten noudattamista arvioivan strategisen uudelleentarkastelumenettelyn perusteella; |
d) |
arvioidaan voimavaratarjouksia, joita osallistuvat jäsenvaltiot ovat tehneet sovittujen sitoumusten noudattamiseksi 6 artiklassa kuvatun mekanismin mukaisesti; |
e) |
laaditaan PRY-yhteistyön puitteissa kehitettävistä hankkeista luettelo, jossa otetaan huomioon sekä voimavarojen kehittämiseen annettava tuki että merkittävän tuen antaminen keinojen ja voimavarojen puitteissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin; |
f) |
vahvistetaan hankkeille yhteiset hallinnointia koskevat säännöt, joita osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa yksittäiseen hankkeeseen, voisivat tarvittaessa mukauttaa kyseistä hanketta varten. |
g) |
vahvistetaan hyvissä ajoin 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti yleiset edellytykset, joiden mukaan kolmansia valtioita voitaisiin poikkeuksellisesti kutsua osallistumaan yksittäisiin hankkeisiin; ja määritetään 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, täyttääkö tietty kolmas valtio nämä edellytykset; ja |
h) |
vahvistetaan muita tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä. |
5 artikla
PRY-yhteistyön hankkeet
1. Korkea edustaja voi sellaisten osallistuvien jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta, jotka aikovat ottaa osaa yksittäiseen hankkeeseen, antaa 7 artiklan mukaisesti toimitettujen arvioiden perusteella PRY-yhteistyön hankkeiden yksilöintiä ja arviointia koskevan suosituksen neuvoston päätöksiksi ja suosituksiksi, jotka hyväksytään 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti Euroopan unionin sotilaskomitean (EUSK) sotilaallisen kannanoton jälkeen.
2. Osallistuvat jäsenvaltiot, jotka aikovat ehdottaa yksittäistä hanketta, ilmoittavat asiasta muille osallistuville jäsenvaltioille oikea-aikaisesti ennen ehdotuksensa esittämistä tuen saamiseksi ja antaakseen niille mahdollisuuden liittyä ehdotuksen toimittamiseen yhdessä.
Hankkeen jäseniä ovat ehdotuksen toimittaneet osallistuvat jäsenvaltiot. Luettelo kunkin yksittäisen hankkeen jäsenistä on liitettävä 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun neuvoston päätökseen.
Osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, voivat sopia keskenään sellaisten muiden osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymisestä, jotka haluavat myöhemmin osallistua hankkeeseen.
3. Osallistuvien jäsenvaltioiden, jotka ottavat osaa hankkeeseen, on sovittava keskenään yhteistyönsä järjestelyistä ja laajuudesta sekä kyseisen hankkeen hallinnoinnista. Osallistuvien jäsenvaltioiden, jotka ottavat osaa hankkeeseen, on säännöllisesti ja tarpeen mukaan ilmoitettava neuvostolle hankkeen etenemisestä.
6 artikla
Valvonta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt
1. Neuvosto varmistaa SEU 46 artiklan 6 kohdan puitteissa PRY-yhteistyön yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden. Myös korkea edustaja edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.
2. Korkea edustaja osallistuu kaikilta osin PRY-yhteistyöhön liittyviin menettelyihin pöytäkirjan N:o 10 mukaisesti.
3. Korkea edustaja antaa neuvostolle vuosikertomuksen PRY-yhteistyöstä. Kertomus perustuu 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti EDAn sekä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti EUH:n osuuteen. Korkean edustajan kertomuksessa kuvataan PRY-yhteistyön täytäntöönpanon tilannetta, mukaan lukien sitä, miten kukin osallistuva jäsenvaltio noudattaa kansallisen täytäntöönpanosuunnitelmansa mukaisia sitoumuksia.
EUSK toimittaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle PRY-yhteistyön vuosiarviointimenettelyä koskevia sotilaallisia kannanottoja ja suosituksia.
Neuvosto tarkastelee kerran vuodessa korkean edustajan PRY-yhteistyöstä antaman vuosikertomuksen perusteella, noudattavatko osallistuvat jäsenvaltiot edelleen 3 artiklassa tarkoitettuja tiukempia sitoumuksia.
4. Päätös jäsenvaltion osallistumisen keskeyttämisestä tehdään SEU 46 artiklan 4 kohdan mukaisesti vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltiolle on annettu selkeästi määritelty aikataulu yksittäisiä kuulemis- ja vastaustoimia varten.
7 artikla
EUH:n ja EDAn antama tuki
1. EUH, EU:n sotilasesikunta (EUSE) mukaan luettuna, ja EDA huolehtivat yhdessä korkean edustajan alaisuudessa, myös hänen toimiessaan EDAn johtajana, tarvittavista muista kuin neuvoston tason PRY-yhteistyön sihteeristön tehtävistä ja toimivat tässä yhteydessä keskitettynä yhteyspisteenä.
2. EUH, EUSE mukaan luettuna, tukee PRY-yhteistyön toimintaa erityisesti:
a) |
ottamalla osaa korkean edustajan PRY-yhteistyötä koskevassa vuosikertomuksessaan tekemään arviointiin osallistuvien jäsenvaltioiden operatiivisista panoksista 6 artiklan mukaisesti; |
b) |
koordinoimalla 5 artiklassa tarkoitettujen hanke-ehdotusten arviointia erityisesti joukkojen käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden osalta. Erityisesti EUH, EUSE mukaan luettuna, arvioi sitä, noudattavatko ehdotetut hankkeet operatiivisia tarpeita, ja niiden panosta operatiivisiin tarpeisiin. |
3. EDA tukee PRY-yhteistyötä erityisesti:
a) |
ottamalla osaa korkean edustajan PRY-yhteistyötä koskevassa vuosikertomuksessaan tekemään arviointiin osallistuvien jäsenvaltioiden voimavaratarjouksista 6 artiklan mukaisesti, erityisesti kun on kyse 3 artiklassa tarkoitettujen tiukempien sitoumusten mukaisesti tehdyistä tarjouksista; |
b) |
edesauttamalla voimavarojen kehittämishankkeita, erityisesti koordinoimalla 5 artiklassa tarkoitettujen, etenkin voimavarojen kehittämiseen liittyvien hanke-ehdotusten arviointia. Erityisesti EDA tukee jäsenvaltioita sen varmistamisessa, ettei jo olemassa olevien aloitteiden kanssa ole tarpeetonta päällekkäisyyttä myöskään muissa institutionaalisissa yhteyksissä. |
8 artikla
Rahoitus
1. Tämän päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvat unionin toimielinten ja EUH:n hallintomenot rahoitetaan unionin talousarviosta. EDAn hallintomenoihin sovelletaan EDAa koskevia rahoitussääntöjä neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1835 (2) mukaisesti.
2. Toimintamenoista, jotka aiheutuvat PRY-yhteistyön puitteissa toteutetuista hankkeista, vastaavat ensisijaisesti osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa yksittäiseen hankkeeseen. Unionin yleisestä talousarviosta voidaan suorittaa rahoitusosuuksia tällaisiin hankkeisiin perussopimusten mukaisesti ja noudattaen asiaankuuluvia unionin välineitä.
9 artikla
Kolmansien valtioiden osallistuminen yksittäisiin hankkeisiin
1. Yleiset edellytykset kolmansien valtioiden osallistumiselle yksittäisiin hankkeisiin määritellään 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä, johon voi sisältyä malli kolmansien valtioiden kanssa tehtäviä hallinnollisia järjestelyjä varten.
2. Neuvosto päättää SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti, täyttääkö kolmas valtio, jonka osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, haluavat kutsua osallistumaan kyseiseen hankkeeseen, 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä säädetyt vaatimukset.
3. Kun 2 kohdassa tarkoitettu myönteinen päätös on tehty, osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, voivat ryhtyä hallinnollisiin järjestelyihin asianomaisen kolmannen valtion kanssa sen osallistumiseksi kyseiseen hankkeeseen. Tällaisten järjestelyjen on noudatettava unionin menettelyjä ja sen päätöksenteon riippumattomuutta.
10 artikla
Turvallisuussäännöt
PRY-yhteistyön yhteydessä sovelletaan neuvoston päätöksen 2013/488/EU (3) säännöksiä.
11 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
F. MOGHERINI
LIITE
Luettelo osallistuvien jäsenvaltioiden kunnianhimoisista ja tiukemmista yhteisistä sitoumuksista pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 2 artiklassa vahvistetuilla viidellä osa-alueella
|
Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavat sitoumukset vuonna 2007 määritettyjen yhteisten vertailuarvojen pohjalta:
1. |
Kasvatetaan säännöllisesti puolustusbudjettien reaalista arvoa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
2. |
Lisätään puolustusinvestointien menoja peräkkäisesti keskipitkällä aikavälillä 20 prosenttiin kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo) tarkoituksena korjata strategisten voimavarojen puutteet osallistumalla puolustusvoimavarahankkeisiin voimavarojen kehittämissuunnitelman ja puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun (CARD) mukaisesti. |
3. |
Lisätään strategisia puolustusvoimavaroja koskevia yhteisiä ja ”yhteistoiminnallisia” hankkeita. Tällaisia yhteisiä ja yhteistoiminnallisia hankkeita olisi tuettava Euroopan puolustusrahastosta tarvittaessa ja soveltuvalla tavalla. |
4. |
Lisätään puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan kohdennettujen menojen osuutta, jotta päästäisiin lähelle kahta prosenttia kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo). |
5. |
Vakiinnutetaan näiden sitoumusten säännöllinen uudelleentarkastelu (neuvoston hyväksyttäväksi). |
|
6. |
Otetaan merkittävä rooli voimavarojen kehittämisessä EU:ssa, myös CARDin puitteissa, jotta tarvittavien voimavarojen saatavuus voidaan varmistaa tavoitetason saavuttamiseksi Euroopassa. |
7. |
Sitoudutaan tukemaan CARDia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon tarkastelun vapaaehtoinen luonne ja osallistuvien jäsenvaltioiden omat rajoitukset. |
8. |
Sitoudutaan siihen, että tuleva Euroopan puolustusrahasto osallistuu aktiivisesti monikansallisiin hankintoihin, joilla on EU:n lisäarvoa. |
9. |
Sitoudutaan laatimaan yhdenmukaistetut vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin osallistuvien jäsenvaltioiden sopimiin voimavarojen kehittämishankkeisiin. |
10. |
Sitoudutaan harkitsemaan nykyisten voimavarojen yhteiskäyttöä tarkoituksena optimoida käytettävissä olevat resurssit ja parantaa niiden yleistä tehokkuutta. |
11. |
Sitoudutaan varmistamaan, että kyberpuolustusyhteistyöhön kuuluvia toimia, kuten tietojen jakamista, koulutusta ja operatiivista tukea, lisätään. |
|
12. |
Joukkojen käytettävyyden ja toimintavalmiuden osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat:
|
13. |
Joukkojen yhteistoimintakyvyn osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat:
|
14. |
Osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät saamaan aikaan kunnianhimoisen lähestymistavan YTPP:n sotilasoperaatioiden yhteiselle rahoitukselle sen lisäksi, mikä määritellään Athenea koskevan neuvoston päätöksen mukaiseksi yhteiseksi kustannukseksi. |
|
15. |
Autetaan selviämään voimavarojen kehittämissuunnitelmassa (CDP) ja CARDissa havaituista voimavarapuutteista. Nämä voimavarahankkeet lisäävät Euroopan strategista riippumattomuutta ja vahvistavat Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EDTIB). |
16. |
Harkitaan kansallisella tasolla havaittujen voimavarapuutteiden korjaamiseksi ensisijaisesti eurooppalaista yhteistoiminnallista lähestymistapaa ja käytetään pelkästään kansallista lähestymistapaa pääsääntöisesti vain, jos tällainen arviointi on jo tehty. |
17. |
Osallistutaan ainakin yhteen sellaiseen PRY-yhteistyön hankkeeseen, jossa kehitetään tai tarjotaan jäsenvaltioiden strategisesti tärkeiksi määrittämiä voimavaroja. |
|
18. |
Sitoudutaan käyttämään EDAa yhteisten voimavarojen kehittämisen eurooppalaisena foorumina ja pitämään puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio OCCARia ensisijaisena yhteistoiminnallisena ohjelman hallinto-organisaationa. |
19. |
Varmistetaan, että kaikki osallistuvien jäsenvaltioiden johtamat voimavarahankkeet tekevät Euroopan puolustusteollisuudesta kilpailukykyisemmän tarkoituksenmukaisella teollisuuspolitiikalla, jossa ei ole tarpeetonta päällekkäisyyttä. |
20. |
Varmistetaan, että yhteistyöohjelmilla – joista hyötyvät ainoastaan sellaiset yhteisöt, jotka todistetusti tuovat lisäarvoa EU:n alueelle – ja osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymillä hankintastrategioilla on myönteinen vaikutus EDTIB:hen. |
KÄÄNNÖS
Pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY) koskeva ilmoitus neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle
Johdanto-osa
Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jotka
palauttavat mieleen, että unioni toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu ”jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämiseen” (SEU 24 artiklan 2 kohta), ja että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa,
katsovat, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasresursseihin, ja että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen edellyttää jäsenvaltioilta voimavaroihin liittyviä toimia,
palauttavat lisäksi mieleen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka keskeisenä periaatteena on monenvälisyys ja jonka keskiössä on Yhdistyneet kansakunnat,
palauttavat mieleen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 6 kohdan, jonka mukaisesti ”jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla ”suorittaakseen vaativimpia tehtäviä”, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön, jäljempänä ’PRY’ ”,
katsovat, että PRY voisi merkittävästi edistää EU:n tavoitetason saavuttamista, myös vaativimmissa tehtävissä ja operaatioissa, ja helpottaa jäsenvaltioiden puolustusvoimavarojen kehittämistä keinoina aktiivinen osallistuminen monikansallisiin hankintoihin ja asiaankuuluvien teollisuuden yksiköiden, myös pienten ja keskisuurten yritysten, osallistuminen, samoin kuin vahvistaa Euroopan puolustusyhteistyötä perussopimuksia täysimääräisesti hyödyntäen,
ottavat huomioon pysyvää rakenteellista yhteistyötä koskevassa pöytäkirjassa N:o 10 vahvistetut ja SEU 46 artiklassa mainitut pysyvän rakenteellisen yhteistyön tavoitteet sekä toimet, joihin jäsenvaltiot sitoutuvat kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,
panevat merkille 15 päivänä joulukuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joiden mukaisesti eurooppalaisten on otettava suurempi vastuu turvallisuudestaan ja joissa Eurooppa-neuvosto vahvisti aiemmat turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät sitoumuksensa ja korosti, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa geopoliittisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia, muun muassa riittäviä lisäresursseja, ottaen samalla huomioon kansalliset olosuhteet, oikeudelliset sitoumukset ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat myös Naton jäseniä, Naton asiaankuuluvan puolustusmenoja koskevan ohjeistuksen,
palauttavat lisäksi mieleen, että Eurooppa-neuvosto kehotti myös lisäämään yhteistyötä vaadittujen voimavarojen kehittämiseksi sekä antamaan tällaiset voimavarat tarvittaessa käyttöön ja totesi, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on voitava osallistua ratkaisevalla tavalla yhteisiin ponnistuksiin sekä toimia itsenäisesti aina tarvittaessa ja kumppaneiden kanssa mahdollisuuksien mukaan,
ottavat huomioon, että kesäkuussa 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien voimavarahankkeiden yhteinen kehittäminen vallitsevien merkittävien puutteiden korjaamiseksi ja tulevaisuuden teknologian kehittämiseksi on ratkaisevassa asemassa, jotta Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2016 hyväksymä EU:n tavoitetaso voidaan saavuttaa, että se oli tyytyväinen Euroopan komission tiedonantoon EU:n puolustusrahastosta, johon kuuluisi yhtäältä tutkimusosio ja toisaalta voimavaraosio ja että se kehotti jäsenvaltioita määrittelemään sopivia voimavarahankkeita Euroopan puolustusrahastoa ja Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa varten,
palauttavat mieleen erityisesti, että Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa esittämään ehdotuksia, jotka koskevat mahdollisia hankkeita sisältävän ja modulaarisen toimintamallin mukaisen osallistavan pysyvän rakenteellisen yhteistyön tekijöitä ja vaihtoehtoja,
palauttavat mieleen, että 6 päivänä maaliskuuta 2017 kokoontunut neuvosto (ulkoasiat) katsoi, että on syytä jatkaa työskentelyä, joka koskee modulaarisen toimintamallin mukaista osallistavaa pysyvää rakenteellista yhteistyötä, ja että sen tulisi olla avointa kaikille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita tarvittaviin sitoumuksiin ja jotka täyttävät perussopimuksen 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan sekä perussopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 mukaiset vaatimukset,
aikovat määrätietoisesti päästä uudelle tasolle SEU 42 artiklan 2 kohdassa edellytetyssä yhteisen puolustuspolitiikan asteittaisessa määrittelemisessä vahvistamalla unionin puitteissa tehtävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön, ottaen samalla huomioon kunkin jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteen,
muistuttavat SEU 42 artiklan 7 kohdan mukaisesta velvoitteesta keskinäiseen avunantoon,
palauttavat mieleen, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan sitoumusten ja yhteistyön ”on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia (…) ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”,
korostavat, että 22 ja 23 päivänä kesäkuuta 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että ”on tarpeen aloittaa osallistava ja kunnianhimoinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö”, ja noudattavat Eurooppa-neuvoston toimeksiantoa laatia kolmen kuukauden kuluessa yhteinen luettelo ”SEU 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan sekä tuohon sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 mukaisista vaatimuksista ja velvoittavista sitoumuksista – myös vaativimmat tehtävät huomioon ottaen – ja [määrittää] niihin liittyvät tarkat aikataulut ja erityiset arviointimekanismit, jotta riittävät valmiudet omaavat jäsenvaltiot voivat ilmoittaa osallistumisaikeistaan viipymättä”,
ILMOITTAVAT TÄTEN neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle aikovansa osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön,
PYYTÄVÄT neuvostoa hyväksymään päätöksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja tuohon sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 asiaa koskevien määräysten mukaisesti sekä liitteessä I eriteltyjen periaatteiden, liitteeseen II sisältyvien yhteisten tiukempien sitoumusten sekä liitteessä III esitettyjen hallinnointia koskevien ehdotusten pohjalta,
AIKOVAT ESITTÄÄ – ennen PRY:n vahvistamista koskevan päätöksen hyväksymistä neuvostossa – kansallisen toimeenpanosuunnitelman, josta käy ilmi niiden kyky täyttää liitteeseen II sisältyvät tiukemmat sitoumukset.
Tehty Brysselissä kolmantenatoista päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista.
Voor het Koninkrijk België
Pour le Royaume de Belgique
Für das Königreich Belgien
За Република България
Za Českou republiku
Für die Bundesrepublik Deutschland
Eesti Vabariigi nimel
Για την Ελληνική Δημοκρατία
Por el Reino de España
Pour la République française
Za Republiku Hrvatsku
Per la Repubblica italiana
Για την Κυπριακή Δημοκρατία
Latvijas Republikas vārdā –
Lietuvos Respublikos vardu
Pour le Grand-Duché de Luxembourg
Magyarország részéről
Voor het Koninkrijk der Nederlanden
Für die Republik Österreich
W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej
Pentru România
Za Republiko Slovenijo
Za Slovenskú republiku
Suomen tasavallan puolesta
För Republiken Finland
För Konungariket Sverige
* |
Irlanti ilmoitti neuvostolle ja korkealle edustajalle 7 päivänä joulukuuta 2017 aikovansa osallistua PRY:hyn ja yhtyi tähän yhteiseen ilmoitukseen. |
* |
Portugalin tasavalta ilmoitti neuvostolle ja korkealle edustajalle 7 päivänä joulukuuta 2017 aikovansa osallistua PRY:hyn ja yhtyi tähän yhteiseen ilmoitukseen. |
LIITE I – PRY:N PERIAATTEET
”Pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä”, jäljempänä ’PRY’, määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 ja 46 artiklassa sekä tuohon sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 10. PRY voidaan käynnistää vain kerran, ja se vahvistetaan neuvoston määräenemmistöllä hyväksymällä päätöksellä tarkoituksena saattaa puolustusalalla yhteen kaikki halukkaat jäsenvaltiot, ”joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset” ja jotka ovat tehneet ”tiukempia sitoumuksia suorittaakseen vaativimpia tehtäviä” ja operaatioita.
PRY on kunnianhimoinen, sitova ja osallistava EU:n oikeudellinen kehys EU:n alueen ja sen kansalaisten turvallisuuteen ja puolustukseen tehtäville investoinneille. PRY tarjoaa keskeisen tärkeän poliittisen kehyksen, joka on tarkoitettu kaikille jäsenvaltioille parantamaan kunkin sotilaallisia resursseja ja puolustusvoimavaroja tiukempiin sitoumuksiin perustuvien hyvin koordinoitujen aloitteiden ja konkreettisten hankkeiden avulla. EU:n jäsenvaltioiden paremmat puolustusvoimavarat hyödyttävät myös Natoa. Ne vahvistavat liittouman eurooppalaista pilaria ja vastaavat toistuneisiin vaatimuksiin vahvemmasta transatlanttisesta taakanjaosta.
PRY on ratkaisevan tärkeä edistysaskel kohti yhteisen puolustuspolitiikan vahvistamista. Se voisi olla tekijä, joka veisi mahdollisesti kehitystä kohti yhteistä puolustusta, jos neuvosto yksimielisesti niin päättää (SEU 42 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti). PRY:n pitkän aikavälin visiona voisi olla yhtenäinen kattava joukkojen kokonaisuus täydentämässä Natoa, joka on edelleen jäsenilleen niiden yhteisen puolustuksen kulmakivi.
Pidämme osallistavaa PRY:tä tärkeimpänä välineenä, jolla edistetään yhteistä turvallisuutta ja puolustusta alalla, jolla tarvitaan enemmän yhtenäisyyttä, jatkuvuutta, yhteensovittamista ja yhteistoimintaa. Siihen tähtäävien EU:n toimien on oltava yhtenäisiä, koordinoituja ja tarkoituksenmukaisia, ja niiden on perustuttava yhteisesti sovittuihin poliittisiin suuntaviivoihin.
PRY tarjoaa luotettavan ja sitovan oikeudellisen kehyksen osana EU:n institutionaalisia puitteita. Osallistuvat jäsenvaltiot täyttävät velvoittavat sitoumuksensa ja vahvistavat, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistamisessa ja toteuttamisessa noudatetaan täysin SEU:n määräyksiä ja siihen liitettyjä pöytäkirjoja ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden perustuslailliset määräykset.
PRY:n sitoumusten velvoittavuus varmistetaan vuotuisella säännöllisellä arvioinnilla, jonka tekee unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja jota tukevat erityisesti Euroopan puolustusvirasto EDA voimavarojen kehittämiseen liittyvien näkökohtien osalta (kuten tarkoitetaan erityisesti pöytäkirjan N:o 10 3 artiklassa) sekä EUH, mukaan lukien EU:n sotilasesikunta EUSE ja muut YTPP:n rakenteet, PRY:n operatiivisten näkökohtien osalta. PRY:llä unioni voisi edetä kohti yhtenäistä kattavaa joukkojen kokonaisuutta ottaen huomioon, että PRY lisäisi ylhäältä alas suuntautuvaa koordinointia ja ohjausta nykyisiin tai tuleviin alhaalta ylös suuntautuviin rakenteisiin ja toimintalinjoihin.
PRY tarjoaisi jäsenvaltioille mahdollisuuksia parantaa puolustusvoimavaroja osallistumalla hyvin koordinoituihin aloitteisiin ja konkreettisiin yhteisiin hankkeisiin hyödyntäen mahdollisesti nykyisiä alueellisia keskittymiä. Osallistuminen PRY:hyn on vapaaehtoista eikä vaikuta kansalliseen suvereniteettiin.
Osallistava PRY on vahva poliittinen viesti EU:n kansalaisille ja ulkopuoliselle maailmalle: EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ottavat yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen vakavasti ja kehittävät sitä edelleen. EU:n kansalaisille tämä tarkoittaa lisää turvallisuutta ja selvää merkkiä kaikkien jäsenvaltioiden tahdosta edistää yhteistä turvallisuutta ja puolustusta EU:n globaalistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
PRY tulee olemaan tulospainotteista, ja sen avulla aikaan saatava konkreettinen edistys pitäisi näkyä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasossa, yhteistoiminnallisen voimavarojen kehittämisen tavoitteissa ja käytettävissä olevien puolustusvoimavarojen saatavuudessa yhdistettyjä tehtäviä ja operaatioita varten omaksumalla yhteisen joukkopoolin periaate. Voimavarojen kehittämisessä PRY:llä pyritään pääasiassa korjaamaan voimavarapuutteet EU:n tavoitetasoon ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteisiin ja prioriteetteihin nähden.
PRY:n ”osallistavuus” ja ”modulaarinen toimintamalli”, mitä kaavaillaan Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2016 antamissa päätelmissä, ei saa johtaa yhteistyön tavoitetason laskuun. ”Kunnianhimoisen” PRY:n tavoitteessa korostuu se, että kaikkien PRY:hyn osallistuvien jäsenvaltioiden on noudatettava yhteistä luetteloa tavoitteista ja sitoumuksista. Kuten kesäkuussa 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä muistutettiin, PRY on ”osallistavaa ja kunnianhimoista”.
Seuraavan sitoumusluettelon on määrä auttaa saavuttamaan EU:n tavoitetaso, joka määriteltiin 14. marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä ja jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2016, ja vahvistaa siten sekä eurooppalaisten että EU:n strategista riippumattomuutta.
LIITE II – LUETTELO OSALLISTUVIEN JÄSENVALTIOIDEN KUNNIANHIMOISISTA JA TIUKEMMISTA YHTEISISTÄ SITOUMUKSISTA PÖYTÄKIRJASSA N:o 10 OLEVASSA 2 ARTIKLASSA VAHVISTETUILLA VIIDELLÄ OSA-ALUEELLA
|
Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavat sitoumukset vuonna 2007 määritettyjen yhteisten vertailuarvojen pohjalta:
1. |
Kasvatetaan säännöllisesti puolustusbudjettien reaalista arvoa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
2. |
Lisätään puolustusinvestointien menoja peräkkäisesti keskipitkällä aikavälillä 20 prosenttiin kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo) tarkoituksena korjata strategisten voimavarojen puutteet osallistumalla puolustusvoimavarahankkeisiin voimavarojen kehittämissuunnitelman ja puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun (CARD) mukaisesti. |
3. |
Lisätään strategisia puolustusvoimavaroja koskevia yhteisiä ja ”yhteistoiminnallisia” hankkeita. Tällaisia yhteisiä ja yhteistoiminnallisia hankkeita olisi tuettava Euroopan puolustusrahastosta tarvittaessa ja soveltuvalla tavalla. |
4. |
Lisätään puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan kohdennettujen menojen osuutta, jotta päästäisiin lähelle kahta prosenttia kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo). |
5. |
Vakiinnutetaan näiden sitoumusten säännöllinen uudelleentarkastelu (neuvoston hyväksyttäväksi). |
|
6. |
Otetaan merkittävä rooli voimavarojen kehittämisessä EU:ssa, myös CARDin puitteissa, jotta tarvittavien voimavarojen saatavuus voidaan varmistaa tavoitetason saavuttamiseksi Euroopassa. |
7. |
Sitoudutaan tukemaan CARDia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon tarkastelun vapaaehtoinen luonne ja osallistuvien jäsenvaltioiden omat rajoitukset. |
8. |
Sitoudutaan siihen, että tuleva Euroopan puolustusrahasto osallistuu aktiivisesti monikansallisiin hankintoihin, joilla on EU:n lisäarvoa. |
9. |
Sitoudutaan laatimaan yhdenmukaistetut vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin osallistuvien jäsenvaltioiden sopimiin voimavarojen kehittämishankkeisiin. |
10. |
Sitoudutaan harkitsemaan nykyisten voimavarojen yhteiskäyttöä tarkoituksena optimoida käytettävissä olevat resurssit ja parantaa niiden yleistä tehokkuutta. |
11. |
Sitoudutaan varmistamaan, että kyberpuolustusyhteistyöhön kuuluvia toimia, kuten tietojen jakamista, koulutusta ja operatiivista tukea, lisätään. |
|
12. |
Joukkojen käytettävyyden ja toimintavalmiuden osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat:
|
13. |
Joukkojen yhteistoimintakyvyn osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat:
|
14. |
Osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät saamaan aikaan kunnianhimoisen lähestymistavan YTPP:n sotilasoperaatioiden yhteiselle rahoitukselle sen lisäksi, mikä määritellään Athenea koskevan neuvoston päätöksen mukaiseksi yhteiseksi kustannukseksi. |
|
15. |
Autetaan selviämään voimavarojen kehittämissuunnitelmassa (CDP) ja CARDissa havaituista voimavarapuutteista. Nämä voimavarahankkeet lisäävät Euroopan strategista riippumattomuutta ja vahvistavat Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EDTIB). |
16. |
Harkitaan kansallisella tasolla havaittujen voimavarapuutteiden korjaamiseksi ensisijaisesti eurooppalaista yhteistoiminnallista lähestymistapaa ja käytetään pelkästään kansallista lähestymistapaa pääsääntöisesti vain, jos tällainen arviointi on jo tehty. |
17. |
Osallistutaan ainakin yhteen sellaiseen PRY-yhteistyön hankkeeseen, jossa kehitetään tai tarjotaan jäsenvaltioiden strategisesti tärkeiksi määrittämiä voimavaroja. |
|
18. |
Sitoudutaan käyttämään EDAa yhteisten voimavarojen kehittämisen eurooppalaisena foorumina ja pitämään puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio OCCARia ensisijaisena yhteistoiminnallisena ohjelman hallinto-organisaationa. |
19. |
Varmistetaan, että kaikki osallistuvien jäsenvaltioiden johtamat voimavarahankkeet tekevät Euroopan puolustusteollisuudesta kilpailukykyisemmän tarkoituksenmukaisella teollisuuspolitiikalla, jossa ei ole tarpeetonta päällekkäisyyttä. |
20. |
Varmistetaan, että yhteistyöohjelmilla – joista hyötyvät ainoastaan sellaiset yhteisöt, jotka todistetusti tuovat lisäarvoa EU:n alueelle – ja osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymillä hankintastrategioilla on myönteinen vaikutus EDTIB:hen. |
LIITE III – HALLINNOINTI
1. Osallistuvat jäsenvaltiot ovat keskeisinä tekijöinä päätöksentekoprosessissa ja sovittavat samalla toimensa yhteen korkean edustajan kanssa
PRY on kehys, jossa toimintaa johtavat osallistuvat jäsenvaltiot ja joka säilyy pääosin niiden toimivallan piirissä. Läpinäkyvyys varmistetaan PRY:hyn osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden suuntaan.
Jotta varmistetaan PRY:n asianmukainen sovittaminen yhteen koko yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa, jonka erottamaton osa se on, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu täysin PRY:hyn liittyviin menettelyihin. Korkea edustaja vastaa Eurooppa-neuvoston edellyttämän ja jäljempänä 4 kohdassa esitetyn vuotuisen arvioinnin hallinnoinnista. EUH, mukaan lukien EU:n sotilasesikunta EUSE, sekä Euroopan puolustusvirasto EDA huolehtivat PRY:n sihteeristön tehtävistä koordinoiden toimensa tiiviisti Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) YTPP-asioiden ja kriisinhallinnan varapääsihteerin kanssa.
SEU-sopimuksen, pöytäkirjan N:o 10 3 artiklan ja Euroopan puolustusviraston perustamista koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti puolustusvirasto tukee korkeaa edustajaa voimavarojen kehittämiseen liittyvien PRY:n näkökohtien osalta. EUH tukee korkeaa edustajaa erityisesti PRY:n operatiivisten näkökohtien osalta, myös EU:n sotilasesikunnan ja muiden YTPP:n rakenteiden kautta.
SEU 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”[y]hteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisesta toimielimille aiheutuvat hallintomenot otetaan menoina unionin talousarvioon”.
2. Hallintoon kuuluu kaksi tasoa: ylätaso vastaa PRY:n yhtenäisyyden ja tavoitetason ylläpidosta, ja sitä täydennetään PRY-hankkeita koskevilla erityisillä hallintomenettelyillä
2.1. Ylätaso vastaa PRY:n yhtenäisyydestä ja uskottavasta toteutuksesta.
Sen perustana ovat olemassa olevat rakenteet. EU:n ulko- ja puolustusministerit voisivat käsitellä PRY:hyn liittyviä asioita kokoontuessaan yhteiseen ulkoasiainneuvoston puolustusta käsittelevään istuntoon (joita järjestetään yleensä kaksi vuodessa). Kun neuvosto kokoontuu käsittelemään PRY:hyn liittyviä asioita, äänioikeus on vain osallistuvien jäsenvaltioiden edustajilla. Osallistuvat jäsenvaltiot voisivat siinä yhteydessä hyväksyä yksimielisesti uusia hankkeita (SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti), vastaanottaa arviointeja osallistuvien jäsenvaltioiden toimista, erityisesti niistä, jotka esitetään yksityiskohtaisesti tämän liitteen 3 osassa, sekä vahvistaa määräenemmistöllä uuden jäsenvaltion osallistumisen korkeaa edustajaa kuultuaan SEU 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Neuvosto voi viime kädessä keskeyttää sellaisen jäsenvaltion osallistumisen, joka ei enää täytä vaatimuksia, sen jälkeen, kun kyseiselle jäsenvaltiolle on annettu ennakolta selvästi määritelty määräaika yksilöllistä kuulemista ja korjaustoimia varten, tai joka ei enää kykene tai ei halua täyttää PRY:n sitoumuksia ja velvoitteita, SEU 46 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Asiaankuuluvat nykyiset neuvoston valmisteluelimet kokoontuvat ”PRY-kokoonpanossa” niin, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat läsnä, mutta soveltaen järjestelyä, jonka mukaan vain osallistuvilla jäsenvaltioilla on äänioikeus neuvostossa. ”PRY-kokoonpanossa” pidettäviä PTK:n kokouksia voitaisiin kutsua koolle käsittelemään osallistuvia jäsenvaltioita koskevia yhteisen edun mukaisia asioita, suunnittelemaan hankkeita ja keskustelemaan niistä tai keskustelemaan uusien jäsenten osallistumisesta PRY:hyn. Sen työtä tuetaan PRY-kokoonpanossa pidettävillä poliittis-sotilaallisen ryhmän kokouksilla. Myös EU:n sotilaskomitea kokoontuu PRY-kokoonpanossa, ja siltä pyydetään erityisesti sotilaallisiin asioihin liittyviä neuvoja. Lisäksi voidaan järjestää epävirallisia kokouksia, joihin osallistuvat vain osallistuvat jäsenvaltiot.
2.2. Hankkeiden hallinnointi
2.2.1. PRY-hankkeiden tarkastelu perustuu arviointiin, jonka tekee korkea edustaja EUH:n, mukaan lukien EUSE:n ja EDAn tuella, hankkeiden valinta edellyttää neuvoston päätöstä
Osallistuvat jäsenvaltiot voivat esittää kaikkia hankkeita, joiden ne katsovat hyödyttävän PRY:n tarkoituksia. Ne julkistavat aikomuksensa tuen saamiseksi sekä toimittavat yhteisesti hankkeita PRY:n sihteeristöön ja jakavat ne samanaikaisesti kaikille osallistuville jäsenvaltioille.
Hankkeiden pitäisi auttaa täyttämään tämän ilmoituksen liitteessä II mainitut sitoumukset, joista moni edellyttää sellaisten voimavarojen kehittämistä tai käyttöön asettamista, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet strategisesti merkittäviksi ja jotka tuottavat yhteisen näkemyksen mukaista EU:n lisäarvoa, ja jotka edellyttävät käytettävissä olevien keinojen ja voimavarojen puitteissa annettavaa merkittävää tukea YTPP-alan operaatioihin (EUFOR) ja tehtäviin (esimerkiksi EU:n koulutusoperaatiot) SEU 42 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
Eri PRY-hankkeiden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi ehdotamme rajallista määrää erityisesti tehtäviin ja operaatioihin painottuvia, EU:n tavoitetason mukaisia hankkeita. Näitä hankkeita tuettaisiin muilla hankkeilla, joilla helpotettaisiin ja sujuvoitettaisiin niiden toteutusta. Hankkeet olisi ryhmiteltävä tämän mukaisesti.
PRY:n sihteeristö koordinoi hanke-ehdotusten arviointia. Voimavarojen kehittämistä koskevien hankkeiden osalta EDA varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä jo olemassa olevien aloitteiden kanssa ottaen huomioon myös muut institutionaaliset yhteydet. EUSE arvioi operaatioita ja tehtäviä painottavien hankkeiden osalta, ovatko ne EU:n ja sen jäsenvaltioiden operatiivisten tarpeiden mukaisia ja voidaanko niillä täyttää kyseisiä tarpeita. Korkea edustaja antaa sen pohjalta suosituksen, jossa yksilöidään ne hanke-ehdotukset, joilla on kunnianhimoisimmat tavoitteet, jotka edistävät EU:n tavoitetason saavuttamista ja jotka sopivat parhaiten edistämään EU:n strategista riippumattomuutta. Hankekokonaisuudelta edellytetään asianmukaista tasapainoa voimavarojen kehittämistä painottavien hankkeiden ja pääasiassa operaatioita ja tehtäviä varten tarkoitettujen hankkeiden välillä.
Korkean edustajan suosituksen pohjalta neuvosto päättää PRY-hankkeiden luettelosta PRY-kehyksen puitteissa saatuaan sotilaallisia asioita koskevia neuvoja PRY-kokoonpanossa kokoontuneelta sotilaskomitealta ja PRY-kokoonpanossa kokoontuneen PTK:n välityksellä. Neuvosto tekee ratkaisunsa osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänten perusteella yksimielisesti SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
Ne EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu PRY:hyn, voivat missä vaiheessa tahansa ilmoittaa aikomuksestaan osallistua hankkeisiin lupaamalla täyttää sitoumukset ja liittymällä PRY:hyn.
Kolmannet maat voidaan poikkeuksellisesti kutsua osallisiksi hankkeisiin niiden yleisten järjestelyjen mukaisesti, joista neuvosto tekee päätöksen hyvissä ajoin SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Edellytyksenä on, että ne tuovat hankkeelle merkittävää lisäarvoa, myötävaikuttavat PRY-yhteistyötä ja YTPP:tä lujittavasti ja täyttävät vaativampia sitoumuksia. Tämä ei anna kyseisille kolmansille maille päätösvaltaa PRY:n hallinnoinnissa. Lisäksi neuvosto päättää PRY-kokoonpanossa, täyttääkö kukin hankkeen osanottajien kutsuma kolmas maa yleisissä järjestelyissä vahvistetut edellytykset.
2.2.2. Hankkeiden hallinnoinnista vastaavat ensi sijassa osallistuvat jäsenvaltiot
Kun neuvosto päättää PRY-yhteistyön hankkeiden luettelosta, siihen on liitettävä luettelo osallistuvista jäsenvaltioista. Nämä osallistuvat jäsenvaltiot ovat toimittaneet hankkeen yhdessä etukäteen.
Hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot sopivat keskenään yksimielisesti yhteistyön yksityiskohtaisista säännöistä ja laajuudesta, mukaan lukien tarvittavat panokset hankkeeseen liittymiseksi. Ne vahvistavat hankkeen hallinnointia koskevat säännöt ja päättävät uusien osallistuvien jäsenvaltioiden mukaan ottamisesta hankkeen aikana joko osanottajina tai tarkkailijoina. Olisi kuitenkin kehitettävä yhteiset hallinnointia koskevat säännöt, joita voidaan mukauttaa yksittäisten hankkeiden puitteissa. Näin varmistettaisiin tietty yhdenmukaisuus kaikkien hankkeiden hallinnoinnissa ja helpotettaisiin niiden käynnistämistä. Erityisesti voimavarojen kehittämishankkeissa hankkeen hallinnointi (eritelmä, hankintastrategia, toimeenpanoviraston valinta, teollisuusyritysten valitseminen jne.) kuuluu hankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.
Osallistuvat jäsenvaltiot tiedottavat hankkeesta tarpeen mukaan niille jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu siihen.
3. Täsmällinen vaiheittainen toimintatapa ja jokaisen vaiheen realistiset ja sitovat tavoitteet
Osallistuvien jäsenvaltioiden sitoumukset täytetään kansallisilla toimilla ja konkreettisilla hankkeilla.
Realistinen vaiheittainen toimintatapa on tärkeää, jotta taataan jäsenvaltioiden etujoukon osallistuminen PRY-yhteistyöhön ja näin ollen taataan kunnianhimoisuuden ja osallistavuuden periaatteet. Vaikka osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät täyttämään kaikki sitoumuksensa heti kun PRY-yhteistyö virallisesti aloitetaan, jotkut sitoumukset voidaan täyttää myöhemmin kuin toiset. Tätä varten osallistuvien jäsenvaltioiden on sovittava vaiheittaisesta toimintatavasta.
Vaiheissa huomioidaan muut vahvistetut määräajat (kuten Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulo vuonna 2021 ja jäsenvaltioiden aikaisemmat sitoumukset muissa yhteyksissä). Sitoumukset voidaan jaksottaa kahteen vaiheeseen (2018–2021 ja 2021–2025). Vuoden 2025 jälkeen toteutetaan uudelleentarkastelumenettely. Tätä varten osallistuvat jäsenvaltiot arvioivat kaikkien PRY-yhteistyön sitoumusten täyttämistä ja päättävät uusista sitoumuksista, jotta voidaan siirtyä uuteen vaiheeseen kohti Euroopan yhdentymistä turvallisuuden ja puolustuksen alalla.
4. PRY-yhteistyön hallinnointi edellyttää kansallisiin toimeenpanosuunnitelmiin perustuvaa hyvin suunniteltua ja kunnianhimoista arviointimekanismia
Kaikki osallistuvat jäsenvaltiot toimivat takaajina ja korkea edustaja raportoi sitoumusten täyttämisestä pöytäkirjassa N:o 10 vahvistetun säännöllisen raportoinnin periaatteen mukaisesti (3 artikla). Sovittujen sitoumusten sitova luonne ja uskottavuus varmistetaan kaksitasoisella arviointimekanismilla:
4.1. ”Kansallinen toimeenpanosuunnitelma”
Osoittaakseen kykynsä ja halunsa täyttää sovitut sitoumukset kukin osallistuva jäsenvaltio sitoutuu toimittamaan ennen PRY-yhteistyön perustamista koskevan neuvoston päätöksen tekemistä kansallisen toimeenpanosuunnitelman, josta käy ilmi niiden kyky täyttää sitovat sitoumukset. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaikilla osallistuvilla jäsenvaltioilla on pääsy näihin kansallisiin toimeenpanosuunnitelmiin.
PRY-yhteistyön sihteeristö arvioi korkean edustajan alaisuudessa vuosittain kansallisten toimeenpanosuunnitelmien perusteella sitä, täyttävätkö osallistuvat jäsenvaltiot sovitut sitoumuksensa (puolustusinvestointien ja voimavarojen kehittämisen osalta EDAn tuella ja operatiivisten seikkojen osalta EUH:n ja EU:n sotilasesikunnan tuella). Neuvostossa tämä arviointi toimitetaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle (PRY-kokoonpano) ja Euroopan unionin sotilaskomitealle (PRY-kokoonpano) kannanottoja varten.
Arvioijat keskittyvät PRY-yhteistyön puitteissa annettujen sitoumusten uskottavuuteen tarkastelemalla jäsenvaltioiden kansallisia toimeenpanosuunnitelmia, todelliset käyttöön asettamiset ja panokset hankkeisiin.
Kun PRY-yhteistyö on käynnistetty, osallistuvat jäsenvaltiot päivittävät kansallisia toimeenpanosuunnitelmiaan asianmukaisella tavalla vaiheittaista toimintatapaa koskevan vaatimuksen perusteella.
Jokaisen vaiheen alussa sitoumuksia täsmennetään osallistuvien jäsenvaltioiden parissa asetettavien tarkempien tavoitteiden avulla arviointiprosessin helpottamiseksi.
4.2. Vuosittainen uudelleentarkastelu ja strateginen uudelleentarkastelu jokaisen vaiheen lopussa
Korkea edustaja toimittaa vähintään kerran vuodessa ulko- ja puolustusasioiden yhdistetylle neuvostolle kertomuksen, joka perustuu EDAn (pöytäkirjan N:o 10 3 artiklan mukaisesti) sekä EUH:n ja EUSEn osuuksiin. Kertomuksessa täsmennetään PRY-yhteistyön täytäntöönpanon tilannetta sekä sitä, miten kukin osallistuva jäsenvaltio noudattaa kansallisen toimeenpanosuunnitelmansa mukaisia sitoumuksia. EUSK:n kannanoton jälkeen tämä kertomus toimii perustana SEU 46 artiklan mukaisesti hyväksyttäville neuvoston päätöksille ja suosituksille.
Jokaisen vaiheen lopussa (2021 ja 2025) suoritetaan strateginen uudelleentarkastelu, jossa arvioidaan niiden sitoumusten noudattamista, jotka oli tarkoitus täyttää kyseisen vaiheen aikana, päätetään seuraavan vaiheen käynnistämisestä ja päivitetään tarpeen mukaan seuraavan vaiheen sitoumuksia.
(1) Ilmoitus julkaistaan yhdessä tämän päätöksen kanssa (katso tämän virallisen lehden sivu 70).
(2) Neuvoston päätös (YUTP) 2015/1835, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan puolustusviraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä (EUVL L 266, 13.10.2015, s. 55).
(3) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).