ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 335

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
15. joulukuuta 2017


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2305, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahojen sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahojen muuttamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2306, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta

6

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/1566, annettu 13 päivänä syyskuuta 2017, sellaisten Ukrainaa koskevien väliaikaisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden käyttöönotosta, joilla täydennetään assosiaatiosopimuksen mukaisia kauppamyönnytyksiä ( EUVL L 254, 30.9.2017 )

11

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 335/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2305,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahojen sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahojen muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (2) vahvistetaan yhteiset ja yleiset säännöt, joita sovelletaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin.

(2)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 7 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio arvioi vuonna 2016 kullekin jäsenvaltiolle vuosiksi 2017–2020 koheesiopolitiikan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta varten osoitetut kokonaismäärärahat.

(3)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 7 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio esitti arvioinnin tulokset neuvostolle ja Euroopan parlamentille 30 päivänä kesäkuuta 2016 tiedonannossa ”BKTL:n muutosten perusteella rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2017 ja koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen”. Komissio totesi kyseisessä tiedonannossa, että uusimpien tilastojen mukaan tarkistettujen määrärahojen ja kokonaismäärärahojen kumulatiivinen ero on yli +/– 5 prosenttia Belgiassa, Tšekissä, Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Alankomaissa, Sloveniassa, Slovakiassa, Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lisäksi komissio mainitsi tiedonannossa, että vuosien 2012–2014 asukasta kohti lasketun bruttokansantulon (BKTL) perusteella Kypros saisi täyden oikeuden saada tukea koheesiorahastosta 1 päivästä tammikuuta 2017.

(4)

Kuten asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 7 artiklan 4 ja 5 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 artiklan 3 kohdassa edellytetään, kyseisten jäsenvaltioiden määrärahoja on mukautettava vastaavasti, edellyttäen, että näiden mukautusten kokonaisnettovaikutus on enintään 4 miljardia euroa.

(5)

Siltä osin kuin arviointi vaikutti Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen vuotuiseen jakautumiseen sekä nuorisotyöllisyysaloitteeseen, se pantiin täytäntöön komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/1941 (4).

(6)

Näiden mukautusten kokonaisnettovaikutus on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahojen 4 miljardin euron kasvu. Tämä kasvu olisi otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 91 artiklan 1 kohdassa, jota olisi näin ollen mukautettava vastaavasti.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoja ja niiden kohdentamista vähemmän kehittyneiden alueiden, siirtymäalueiden, kehittyneempien alueiden, koheesiorahastosta tukea saavien jäsenvaltioiden sekä syrjäisimpien alueiden kesken olisi mukautettava vastaavasti.

(8)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat muodostavat maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran, joka on määrä ottaa käyttöön monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi kasvuun ja työllisyyteen ja erityisesti nuorten työllisyyteen liittyviä politiikkatavoitteita varten. Monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärien alapuolelle jääviä liikkumavaroja koskeva rajoitus, jonka mukaan liikkumavaroja voitiin käyttää vain vuosina 2014–2017, poistettiin neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2017/1123 (5), ja näin ollen nuorisotyöllisyysaloitetta voitiin jatkaa vuoteen 2020 ja nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoja voitiin kasvattaa 1,2 miljardilla eurolla (käypinä hintoina) vuosina 2017–2020. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 91 artiklan 1 kohdan ja 92 artiklan 5 kohdan mukaisia nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoja olisi mukautettava vastaavasti.

(9)

Komissio hyväksyi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 94 artiklan 2 kohdan mukaisesti Tanskan tekemän ehdotuksen siirtää osa sille osoitetuista Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteelle. Tämä määrärahojen siirto olisi otettava huomioon kyseisen asetuksen 92 artiklan 9 kohdan nojalla Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta varten käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen mukautuksessa.

(10)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 19 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/623 (6) siirrettiin rakennerahastoja ja koheesiorahastoa varten tarkoitetuista kokonaismäärärahoista 11 216 187 326 euroa käypinä hintoina seuraaville varainhoitovuosille. Tämä siirto olisi otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteessä VI, jossa vahvistetaan vuosien 2014–2020 maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen jakautuminen. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määrärahoista vuonna 2014 sitomatta jäänyt 9 446 050 652 euron määrä käypinä hintoina, jota ei siirretty vuodelle 2015, siirrettiin myöhemmille varainhoitovuosille.

(11)

Kun otetaan huomioon tarve varmistaa, että varainhoitovuotta 2017 varten saataville asetetut lisämäärärahat sidotaan taloudellisesti, myös muuttamalla ohjelmia, joihin ne vaikuttavat, katsottiin asianmukaiseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(12)

Koska nuorisotyöllisyysaloitetta tukevia ohjelmia on kiireellisesti jatkettava, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(13)

Asetus (EU) N:o 1303/2013 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:

1)

Korvataan 91 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden talousarviositoumuksiin käytettävissä olevat määrärahat kaudella 2014–2020 ovat 329 978 401 458 euroa vuoden 2011 hintoina liitteessä VI olevan vuosijakauman mukaisesti, ja tästä EAKR:lle, ESR:lle ja koheesiorahastolle osoitettavat kokonaismäärärahat ovat 325 938 694 233 euroa, ja 4 039 707 225 euroa on nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitettava erityismääräraha. Ohjelmatyötä varten ja määrien ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoihin tehdään vuosittain kahden prosentin indeksikorjaus.”

2)

Muutetaan 92 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat ovat 96,09 prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 317 103 114 309 euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti:

a)

48,64 prosenttia (eli yhteensä 160 498 028 177 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;

b)

10,19 prosenttia (eli yhteensä 33 621 675 154 euroa) siirtymäalueille;

c)

15,43 prosenttia (eli yhteensä 50 914 723 304 euroa) kehittyneemmille alueille;

d)

20,01 prosenttia (eli yhteensä 66 029 882 135 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;

e)

0,42 prosenttia (eli yhteensä 1 378 882 914 euroa) lisärahoituksena Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot.”;

b)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat ovat 4 039 707 225 euroa nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoja ja vähintään 4 039 707 225 euroa ESR:n kohdennettuja investointeja.”;

c)

korvataan 9 kohta seuraavasti:

”9.   Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahat ovat 2,69 prosenttia rahastojen talousarviositoumuksiin käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista kaudella 2014–2020 (eli yhteensä 8 865 148 841 euroa).”.

3)

Korvataan liite VI tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 12 päivänä joulukuuta 2017.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. joulukuuta 2017.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1941, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten kokonaismäärärahojen jäsenvaltiokohtaisen vuosijakauman, nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahojen jäsenvaltiokohtaisen vuosijakauman ja tukikelpoisten alueiden luettelon sekä kunkin jäsenvaltion koheesio- ja rakennerahastomäärärahoista Verkkojen Eurooppa -välineelle ja vähävaraisimmille suunnattuun apuun siirrettävien määrien vahvistamisesta kaudelle 2014–2020 3 päivänä huhtikuuta 2014 annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/190/EU muuttamisesta (EUVL L 299, 5.11.2016, s. 61).

(5)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2017/1123, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2017, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/623, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2015, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (EUVL L 103, 22.4.2015, s. 1).


LIITE

LIITE VI

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN VUOTUINEN JAKAUTUMINEN VUOSINA 2014–2020

Mukautettu vuotuinen rakenne (mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloitteen lisäys)

 

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Yhteensä

euroa, vuoden 2011 hintoina

34 108 069 924

55 725 174 682

46 044 910 736

48 027 317 164

48 240 419 297

48 712 359 314

49 120 150 341

329 978 401 458


15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 335/6


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2306,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,

vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, Euroopan parlamentti ja komissio totesivat yhteisessä julkilausumassa Euroopan unionin kehityspolitiikasta ”Eurooppalainen konsensus” (2) ja yhteisessä julkilausumassa ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus” (3), että turvallisuudella ja kehityksellä on yhteys.

(2)

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmalla 25 päivänä syyskuuta 2015, korostettiin, että on tärkeää edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tavoitteena 16 sekä muiden kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen alatavoite 16.a edellyttää erityisesti ”asianomaisten kansallisten instituutioiden vahvistamista muun muassa kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen sekä terrorismin ja rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehitysmaissa”.

(3)

Unionin kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja sen poistaminen pitkällä aikavälillä.

(4)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean 19 päivänä helmikuuta 2016 pidetyn korkean tason kokouksen tiedonannossa saatettiin ajan tasalle virallista kehitysapua koskevat raportointiohjeet rauhan ja turvallisuuden alalla. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen toimien rahoitus on virallista kehitysapua, kun se täyttää kriteerit, jotka on esitetty kyseisissä raportointiohjeissa tai mahdollisissa myöhemmissä raportointiohjeissa, joista kehitysapukomitea voi päästä sopimukseen.

(5)

On olennaista tukea turvallisuusalan toimijoita kolmansissa maissa, mukaan lukien poikkeuksellisissa olosuhteissa asevoimat, konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan tai vakauttamisen yhteydessä, jotta voidaan varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Turvallisuusjärjestelmän, mukaan lukien asevoimat, hyvä hallintotapa, tehokas demokraattinen valvonta ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä ja niitä olisi edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset.

(6)

Yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP) 19–20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää tukea kumppanimaita ja alueellisia järjestöjä tarjoamalla tarpeen mukaan koulutusta, neuvoja, välineistöä ja resursseja niin, että ne voivat yhä useammin ehkäistä tai hallita kriisejä itse.

(7)

Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja toistivat 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan yhteisessä tiedonannossa ”Turvallisuuden ja kehityksen edistäminen valmiuksia kehittämällä – Euroopan unionin kumppanimaille lisää keinoja kriisien ehkäisyyn ja hallintaan”, että vakaat ja turvalliset yhteiskunnat ovat tarpeen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

(8)

EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti ja EU:n tuen vaikutuksen, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden maksimoimiseksi neuvosto kehotti YTPP:stä 18 päivänä toukokuuta 2015 antamissaan päätelmissä komissiota ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kehittämään jäsenvaltioita kuultuaan unionin laajuisen strategisen kehyksen turvallisuusalan uudistuksen tukemiseksi. Kyseinen toimintapolitiikka tuo yhteen YTPP:n ja kaikki muut asiaankuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) välineet sekä kehitysyhteistyön välineet niitä koskevia oikeusperustoja ja ensisijaisia tavoitteita kunnioittaen sekä päätöksentekomenettelyjä noudattaen.

(9)

Sotilaallisten toimijoiden valmiuksia olisi vahvistettava kolmansissa maissa osana unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa silloin, kun niillä edistetään ensisijaisesti kehitystavoitteita, ja osana unionin YUTP:tä, kun niillä edistetään ensisijaisesti rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 40 artiklan mukaisesti. Tässä asetuksessa kunnioitetaan menettelyjen soveltamista ja toimielinten toimivaltuuksien laajuutta unionin kehitysyhteistyöpolitiikan ja unionin YUTP:n mukaisesti.

(10)

Tämän asetuksen mukaisella unionin avulla voitaisiin kattaa sellaisia valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi, joihin sisältyy koulutusta, ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi ihmisoikeuksista, hallintotavasta ja oikeusvaltioperiaatteesta, naisten ja lasten suojelusta, siviilikriisinhallinnasta, henkilöstöhallinnosta ja teknisestä yhteistyöstä.

(11)

Komissio valvoo tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä tiiviisti. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin tämän asetuksen mukaisen unionin avun täytäntöönpanosta. Komissio arvioi 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden vaikutusta, tehokkuutta sekä johdonmukaisuutta kestävän kehityksen tavoitteen 16 kanssa. Tätä varten komissio ottaa arviointivaiheessa mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisjärjestöt ja paikallisviranomaiset, ja varmistaa näiden merkityksellisen roolin arviointiprosessissa. Komissio tekee tarvittaessa yhteisiä arviointeja jäsenvaltioiden kanssa. Tuloksia hyödynnetään ohjelmasuunnittelussa ja määrärahojen kohdentamisessa sekä unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden ja täydentävyyden parantamisessa edelleen.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014 (4) olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 230/2014 seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille 3 a artiklassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia tai kun kehitetään valmiuksia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti.”

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi

1.   Kestävän kehityksen edistämiseksi, mikä edellyttää sitä, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen 3 kohdassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa kehitystoimien ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi.

2.   Tämän artiklan mukaisella avulla voidaan erityisesti kattaa sellaisia valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi, joihin sisältyy koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja tähän apuun suoraan liittyviä palveluja.

3.   Tämän artiklan nojalla apua voidaan myöntää ainoastaan

a)

kun tämän asetuksen mukaisia unionin tavoitteita ei voida riittävästi saavuttaa turvautumalla ei-sotilaallisiin toimijoihin ja kun on olemassa uhka, joka kohdistuu toiminnassa olevien valtion instituutioiden olemassaoloon tai ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun, eivätkä valtion instituutiot kykene vastaamaan kyseiseen uhkaan; ja

b)

kun kyseinen kumppanimaa ja unioni ovat yksimielisiä siitä, että sotilaalliset toimijat ovat avainasemassa kestävän kehityksen kannalta olennaisten olosuhteiden säilyttämisessä, luomisessa tai palauttamisessa, mukaan lukien kriisit ja hauraat tai epävakaat tilanteet.

4.   Tämän artiklan mukaista unionin apua ei saa käyttää sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen rahoittamiseen muutoin kuin kehitystoimien ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi. Sitä ei saa käyttää varsinkaan seuraavien rahoittamiseen:

a)

juoksevat sotilasmenot;

b)

aseiden ja ammusten tai muiden tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen laitteiden hankkiminen;

c)

koulutus, joka on suunniteltu parantamaan erityisesti asevoimien taisteluvalmiuksia.

5.   Suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla komissio edistää kumppanimaan omistajuutta. Se kehittää myös tarpeellisia osatekijöitä ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat tarpeen kestävän kehityksen varmistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sekä edistää oikeusvaltioperiaatteen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamista.

6.   Komissio vahvistaa asianmukaiset riskinarviointi-, seuranta- ja arviointimenettelyt tämän artiklan mukaisille toimenpiteille.”

3)

Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unionin 3 artiklan mukaista sekä tarvittaessa 3 a artiklan mukaista apua annetaan poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien avulla.”

4)

Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Temaattiset strategia-asiakirjat muodostavat yleisen perustan 4 ja 5 artiklan sekä tarvittaessa 3 a artiklan mukaisen avun täytäntöönpanolle. Temaattiset strategia-asiakirjat muodostavat unionin ja asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden välisen yhteistyön kehyksen.”

5)

Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla hyväksytyt toimenpiteet, jotka koskevat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, samoin kuin 3 a artiklan soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet toteutetaan kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuslainsäädäntö ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus mukaan lukien, mukaisesti.”

6)

Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoituspuitteisiin lisätään 100 000 000 euroa, jotka osoitetaan 3 a artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 12 päivänä joulukuuta 2017.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. joulukuuta 2017.

(2)  EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(3)  EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).


Lausuma vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 3 a artiklan mukaisten avustustoimenpiteiden rahoituslähteistä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että valmiuksien kehittäminen kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi olisi rahoitettava vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen IV otsakkeen sisällä, ensisijaisesti uudelleenkohdentamisten avulla, säilyttäen kaikkien välineiden rahoituksellinen tasapaino mahdollisimman laajalti. Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän oikeuksia vuosittaisessa talousarviomenettelyssä, tällaisissa uudelleenkohdentamisissa ei tulisi käyttää kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014 mukaisiin toimenpiteisiin kohdennettuja määrärahoja.


Oikaisuja

15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 335/11


Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/1566, annettu 13 päivänä syyskuuta 2017, sellaisten Ukrainaa koskevien väliaikaisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden käyttöönotosta, joilla täydennetään assosiaatiosopimuksen mukaisia kauppamyönnytyksiä

( Euroopan unionin virallinen lehti L 254, 30. syyskuuta 2017 )

Sivulla 7, liitteessä II:

on:

LIITE II

1 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TULLITTOMAT TARIFFIKIINTIÖT

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön (CN) tulkintasäännöissä määrätään, tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena. Tätä liitettä sovellettaessa etuusjärjestelyn laajuus määräytyy CN-koodien mukaan, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä lokakuuta 2017.

Tuote

Tariffiluokittelu

Vuotuinen kiintiömäärä

Tavallinen vehnä, spelttivehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, jauhot, rouheet, karkeat jauhot ja pelletit

1001 90 99

1101 00 15 , 1101 00 90

1102 90 90

1103 11 90 , 1103 20 60

65 000 tonnia vuodessa

Maissi, muu kuin siemenvilja, jauhot, rouheet, karkeat jauhot, pelletit ja jyvät

1005 90 00

1102 20

1103 13

1103 20 40

1104 23

625 000 tonnia vuodessa

Ohra, muu kuin siemenvilja, jauhot ja pelletit

1003 90 00

1102 90 10

ex 1103 20 25

325 000 tonnia vuodessa

pitää olla:

LIITE II

1 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TULLITTOMAT TARIFFIKIINTIÖT

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön (CN) tulkintasäännöissä määrätään, tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena. Tätä liitettä sovellettaessa etuusjärjestelyn laajuus määräytyy CN-koodien mukaan, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä lokakuuta 2017.

Jos CN-koodia edeltää ”ex”-tunnus, etuuskohtelu määräytyy sekä CN-koodin että tavaran kuvauksen perusteella.

Tuote

Tariffiluokittelu

Vuotuinen kiintiömäärä

Tavallinen vehnä, spelttivehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, muu kuin siemenvilja

1001 99 00

65 000 tonnia vuodessa

Hienot vehnäjauhot tavallisesta vehnästä ja spelttivehnästä

1101 00 15

Vehnän ja rukiin sekajauhot

1101 00 90

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot, vehnän ja rukiin sekajauhot, ruisjauhot, maissijauhot, ohrajauhot, kaurajauhot, riisijauhot

1102 90 90

Rouheet ja karkeat jauhot tavallisesta vehnästä ja spelttivehnästä

1103 11 90

Vehnäpelletit

1103 20 60

Maissi, muu kuin siemenvilja

1005 90 00

625 000 tonnia vuodessa

Maissijauhot

1102 20

Rouheet ja karkeat jauhot maissista

1103 13

Maissipelletit

1103 20 40

Käsitellyt maissinjyvät

1104 23

Ohra, muu kuin siemenvilja

1003 90 00

325 000 tonnia vuodessa

Ohrajauhot

1102 90 10

Ohrapelletit

ex 1103 20 25