16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/1

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1331/2011 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön 71,9 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa kaikkien muiden yritysten osalta kuin niiden, jotka mainitaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I.

(2)

Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’voimassa olevat toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin, nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(3)

Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Stainless Steel Tubes Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, toimitti 3 päivänä tammikuuta 2017 Euroopan komissiolle kiertämisen vastaista tutkimusta koskevan pyynnön ja totesi, että tiettyjen Kiinasta peräisin olevien saumattomien teräsputkien tuonnissa sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierrettiin Intian kautta.

(4)

Pyynnössä esitettiin alustavaa näyttöä, jonka mukaan Kiinasta ja Intiasta unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa tapahtui voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena merkittävä muutos, jonka näytti aiheuttaneen voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto. Kyseiselle muutokselle ei ollut väitetysti muuta perusteltua syytä kuin voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto.

(5)

Lisäksi näyttö viittasi siihen, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat sekä määrän että hinnan osalta. Esitetyn näytön mukaan tämä lisääntynyt tuonti Intiasta tapahtui hinnoilla, jotka alittivat alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(6)

Näyttöä esitettiin myös siitä, että Intiasta lähetettyjä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia myytiin polkumyyntihinnoin verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettuun samankaltaisen tuotteen normaaliarvoon.

(7)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, päätti jäsenvaltioille ilmoitettuaan, että oli olemassa riittävä alustava näyttö perusasetuksen 13 artiklan mukaisen tutkimuksen vireillepanoa varten, ja pani tutkimuksen vireille komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/272 (3), jäljempänä ’vireillepanoasetus’.

(8)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti vireillepanoasetuksella myös velvoitettiin unionin tulliviranomaiset kirjaamaan Intiasta lähetettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnin.

(9)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta Kiinan ja Intian viranomaisille, kyseisissä maissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille ja kauppiaille, niille unionin tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, ja unionin tuotannonalalle. Kyselylomakkeet lähettiin Kiinassa ja Intiassa toimiville tuottajille/viejille, jotka olivat komission tiedossa tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoasetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa asetetuissa määräajoissa. Kyselylomakkeita lähetettiin lisäksi tuojille unionissa.

(10)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulluksi tulemista vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa. Pyynnön esittäjälle järjestettiin useita kuulemistilaisuuksia, yksi myös kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(11)

Tutkimuksessa ilmoittautui 29 yritystä Intiasta, yksi yritys Kiinasta, yhdeksän etuyhteydetöntä tuojaa, kaksi etuyhteydessä olevaa tuojaa, yksi edustaja sekä viisi unionin tuotannonalan tuottajaa.

(12)

Kaksikymmentäyksi intialaista yritystä toimitti kyselyvastauksen ja pyysi perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti vapautusta mahdollisesti käyttöön otettavista laajennetuista toimenpiteistä.

(13)

Komissio tutki kaikki vapautuspyynnöt erikseen. Tarkastuskäyntejä tehtiin neljääntoista yritykseen, jotka joko harjoittavat merkittävää vientiä unioniin tai täyttivät niiden kyselyvastausten alustavan tarkastelun perusteella perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaiset mahdollisen vapautuksen edellytykset.

(14)

Neljä etuyhteydetöntä unionin tuojaa ja yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka ei ollut etuyhteydessä yhteenkään intialaisista tuottajista, toimitti kyselyvastaukset.

(15)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin Intiassa:

(16)

Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 väliseltä ajanjaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, ovatko voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset mahdollisesti heikentyneet ja esiintyykö polkumyyntiä.

(17)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen mahdollista esiintymistä arvioitiin analysoimalla järjestyksessä seuraavia seikkoja:

(18)

Mahdollisen toimenpiteiden kiertämisen kohteena ovat tietyt Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket (muut kuin ne, joissa on liitos- ja muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Se luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7304 11 00, ex 7304 22 00, ex 7304 24 00, ex 7304 41 00, ex 7304 49 10, ex 7304 49 93, ex 7304 49 95, ex 7304 49 99 ja ex 7304 90 00. Nyt voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan kyseiseen tuotteeseen.

(19)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edeltävässä kappaleessa määritelty ’tarkasteltavana oleva tuote’, mutta joka tuodaan Intiasta riippumatta siitä, onko sen ilmoitettu olevan peräisin Intiasta, ja joka luokitellaan tällä hetkellä samoihin CN-koodeihin kuin tarkasteltavana oleva tuote.

(20)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta unioniin viedyillä ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla saumattomilla putkilla ja Intiasta unioniin lähetetyillä ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla saumattomilla putkilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(21)

Intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli erittäin korkea. Yhteistyössä toimineiden 21 tuottajan osuus ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnista Intiasta unioniin raportointijaksolla oli 92 prosenttia.

(22)

Tarkastettujen neljäntoista yrityksen osuus oli 91 prosenttia yhteistyössä toimineiden yritysten kokonaisviennistä ja 84 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien kokonaistuonnista Intiasta unioniin.

(23)

Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa sovellettiin yhteen yhteistyössä toimineeseen intialaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan siltä osin kuin se ei toimittanut tietoja, joita tarvittiin siihen etuyhteydessä olevien yritysten toiminnan tarkoituksenmukaiseen arvioimiseen. Näin ollen kyseisen yrityksen toimittamien tietojen täydentämiseksi käytettiin parhaita saatavilla olleita tietoja, jotta komissiolla oli yrityksen tuonnin ja unioniin suuntautuvan viennin arvioimiseen tarvitsemansa luotettavat tiedot.

(24)

Kiinalaisten tuottajien/viejien yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, sillä vain yksi vientiä harjoittava tuottaja vastasi kyselyyn. Sen vuoksi päätelmät ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien viennistä Kiinasta unioniin ja Kiinasta Intiaan oli tehtävä Eurostatin tietojen ja Kiinan kauppatilastojen perusteella.

(25)

Pyynnössä kuvattu väitetty kiertämiskäytäntö juontuu tuotantoprosessista. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuotannossa on kaksi päävaihetta: kuumamuovaus ja kylmämuovaus.

(26)

Ensimmäisen eli kuumamuovausvaiheen suorittamiseen on kaksi tavallista tapaa: voidaan käyttää joko kuumapursotus- tai kuumalävistysmenetelmää.

(27)

Tuloksena saatava kuumamuovattu putki on välituote, joka vaatii jatkojalostamista ennen lopullista käyttöä, lukuun ottamatta joitakin kuumapursotusmenetelmällä valmistettuja kuumamuovattuja putkia.

(28)

Pyynnön esittäjä väitti, että Kiinan Intiaan viemät ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket oli jo kylmämuovattu. Tätä väitettä tukevat Kiinan vientitilastot sekä olettamus, että tuottajat Kiinassa käyttävät kuumalävistysmenetelmää, jonka jälkeen putket on välttämättä kylmämuovattava välittömästi.

(29)

Kiinan vientitilastot todellakin osoittivat, että lähes kaikki viedyt ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket ilmoitettiin kylmämuovatuiksi, mutta Intiaan tuotaessa niistä vain 2 prosenttia ilmoitettiin kylmämuovatuiksi.

(30)

Tämän epäsuhdan selityksenä voi olla Kiinan soveltama alv-palautusjärjestelmä, jossa kylmämuovatuista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista saumattomista putkista saa 13 prosentin alv-palautuksen ja kuumamuovatuista putkista vain 9 prosentin palautuksen.

(31)

Tarkastuskäynneillä varmistui, että intialaiset tuottajat olivat ostaneet lähes yksinomaan kuumamuovattuja putkia ja suorittaneet kylmämuovauksen Intiassa.

(32)

Tutkimus vahvisti myös sen, että kuumamuovattuja putkia voidaan helposti kuljettaa ennen kylmämuovauksen suorittamista.

(33)

Lisäksi tutkimus osoitti, että Intiassa suoritettavalla kylmämuovauksella tuotetta muokataan merkittävästi siten, että sen perusominaisuudet muuttuvat peruuttamattomasti. Prosessin aikana tuotteen koko ja sen fyysiset, mekaaniset ja metallurgiset ominaisuudet muuttuvat.

(34)

Taulukossa 1 esitetään ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien Kiinasta ja Intiasta unioniin tulleen tuonnin kehitys sekä Kiinasta Intiaan tapahtuneen tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla:

Taulukko 1

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonti tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(35)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin väheni merkittävästi tutkimusajanjaksolla, ja väheneminen oli jyrkkää sen jälkeen, kun voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2011.

(36)

Tämän Kiinasta tulleen tuonnin vähenemisen toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kattoi Intiasta tulleen tuonnin tasainen lisääntyminen seuraavina vuosina.

(37)

Nämä muutokset kauppavirroissa aiheuttivat muutoksen edellä mainittujen maiden ja unionin välisen kaupan rakenteessa. Tuonti Kiinasta Intiaan kasvoi tasaista vauhtia tutkimusajanjaksolla, ja suurin osa kasvusta tapahtui jo ennen toimenpiteiden käyttöönottoa.

(38)

Edellä esitetyt tiedot osoittavat, että sen jälkeen kun alkuperäinen tutkimus käynnistettiin vuonna 2010 ja toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2011, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonti Intiasta on suuressa määrin korvannut tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin Kiinasta unioniin.

(39)

Komissio tutki, johtuiko edellä kuvailtu kaupan rakenteen muutos väitteen mukaisesti käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen.

(40)

Seuraavassa taulukossa esitetään intialaisten yhteistyössä toimineiden yritysten tuonti Kiinasta suhteessa niiden kokonaismyyntiin ja unioniin suuntautuneeseen vientiin. Komissio huomauttaa, että kyseiset tiedot koskevat yrityksiä, jotka edustavat valtaosaa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien viennistä Intiasta unioniin, kuten edellä 21 kappaleessa selitetään.

(41)

Sen vuoksi komissio katsoi, että tiedot edustavat riittävällä tavalla asianomaista Intian tuotannonalaa siltä osin kuin on kyse viennistä unioniin.

Taulukko 2

Intian tuonti Kiinasta (yhteistyössä toimineet yritykset) vs. Intian kokonaismyynti (tonnia)

(42)

Tuonti Kiinasta Intiaan lisääntyi huomattavasti hitaammin kuin tuonti Intiasta unioniin. Yhteistyössä toimineiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuonti Kiinasta kasvoi alkuperäisen tutkimuksen vireillepanovuoden 2010 ja raportointijakson välillä 15,1 tuhannesta tonnista 19,6 tuhanteen tonniin (+ 29 %) ja niiden vienti unioniin 6,6 tuhannesta tonnista 18,6 tuhanteen tonniin (+ 180 %).

(43)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta tulleen tuonnin kehitys vastasi paremmin kokonaismyynnin kehitystä kuin Intiasta unioniin tapahtuvan viennin kehitystä.

(44)

Kun vienti Intiasta unioniin alkaa merkittävästi lisätä myyntiä, johtaa se luonnollisesti Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymiseen. Sama olisi kuitenkin tapahtunut, jos myynti olisi kehittynyt kotimaan markkinoilla tai muilla vientimarkkinoilla.

(45)

Huolimatta siitä, että unioniin tapahtuvan viennin osuus kokonaismyynnistä kasvoi 25 prosentista vuosina 2009–2010 raportointijakson 51 prosenttiin, Kiinasta tulevan tuonnin osuus Intian kokonaismyynnistä pysyi vakaasti noin 50 prosentissa.

(46)

Tämä osoittaa selvästi, että intialaiset tuottajat käyttivät jatkuvasti sekä Kiinasta että muista lähteistä hankittuja tuotantopanoksia ja ettei alkuperäisten tullien käyttöönotolla ollut siihen suurta vaikutusta.

(47)

Niiden yritysten liiketoimintamalli, jotka edustavat valtaosaa viennistä unioniin, ei ole muuttunut tullien käyttöönoton jälkeen. Ne aloittivat kyseessä olevan käytännön ennen Kiinaa koskevan alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa syyskuussa 2010.

(48)

Käytännölle oli riittävä taloudellinen peruste tutkimusajanjaksolla, minkä osoittaa asianomaisten yritysten kannattavuus ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa ja niiden pysyminen kannattavana raportointijaksoon asti ja raportointijaksolla.

(49)

On tärkeää huomata, että kylmämuovattujen putkien tuotantovalmius edellyttää käyttöomaisuuteen tehtäviä merkittäviä investointeja, joita koskevat poistot tehdään useamman vuoden aikana. Suurimmalla osalla yrityksistä oli tarvittava käyttöomaisuus jo ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa.

(50)

Unioniin tuotujen intialaisten ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien keskihinta ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa oli 10 prosenttia alempi kuin Kiinasta tuotujen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien. Sen jälkeen kun tulli oli alkuperäisen tutkimuksen perusteella otettu käyttöön, tuonti Intiasta oli edelleen halvin hankintalähde unionin markkinoilla. Komissio toteaa, että tuotevalikoiman mahdollisesti erilaisen rakenteen vuoksi keskihinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne antavat kuitenkin viitteen hintatasosta.

(51)

Toimenpiteiden käyttöönoton ja Kiinasta tulevan tuonnin merkittävän hinnannousun jälkeen kysyntä unionissa tarjosi luonnollisesti muille viejämaille tilaisuuden, jota intialaiset tuottajat pystyivät hinnaltaan kilpailukykyisillä tuotteillaan hyödyntämään.

(52)

Intialaisten tuottajien unioniin suuntautuvan viennin osuus lisääntyi tutkimusajanjaksolla, mutta unionin markkinat olivat niille tärkeä vientikohde jo ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa.

(53)

Sen vuoksi pääteltiin, että 2.3.3 kappaleessa tarkoitetulle kaupan rakenteen muutokselle oli muita järkeviä taloudellisia perusteita kuin tullien käyttöönotto Kiinasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa.

(54)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyihin päätelmiin päädyttiin, ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia. Pyynnön esittäjä toimitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen lisätietoja.

(55)

Pyynnön esittäjä asetti kyseenalaiseksi komission päätöksen jättää ainoa yhteistyössä toiminut kiinalainen tuottaja tarkastamatta. Komissio ei tarkastanut yhteistyössä toimineen kiinalaisen tuottajan toimittamia tietoja, koska sen vienti Intiaan muodosti vähäpätöisen osan Kiinasta Intiaan suuntautuvasta viennistä eikä olisi tuonut lisäarvoa tutkimukseen. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(56)

Pyynnön esittäjä väitti, että komissio ei ottanut huomioon sitä tosiasiaa, että suurimman osan Kiinasta Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista ilmoitetaan olevan kylmämuovattuja. Komissio vahvisti, että Kiinan vienti Yhdysvaltoihin ei kuulu sen tekemän tutkimuksen soveltamisalaan, eikä katsonut Kiinasta Yhdysvaltoihin suuntautuvalla viennillä olevan mitään merkitystä käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(57)

Pyynnön esittäjä väitti vielä, että eräiden intialaisten tuottajien käyttämät tuotantolaitteet ovat sellaiset, että ne pystyvät valmistamaan tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ainoastaan kylmämuovatuista putkista. Intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantotiloissa tehdyt tarkastukset osoittivat, että ne pystyvät valmistamaan unioniin viemiään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia kuumamuovatuista putkista. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(58)

Lisäksi pyynnön esittäjä asetti kyseenalaiseksi komission päätelmän, jonka mukaan niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka vastaavat valtaosasta unioniin suuntautuvaa vientiä, liiketoimintamalli ei ole muuttunut. Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska kaikki tarkastetut yritykset, joilla oli vientiä unioniin raportointijaksolla (lukuun ottamatta yhtä yritystä, jonka myyntimäärä unioniin oli merkityksettömän pieni), aloittivat kyseessä olevan käytännön – eli kuumamuovattujen putkien tuonnin Kiinasta ja ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien valmistamisen ja niiden myynnin kotimaahan ja vientiin – ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa.

(59)

Pyynnön esittäjä totesi myös, että komissio perusti päätelmänsä Intian tuontitilastojen mukaiseen Kiinasta Intiaan tulevan tuonnin luokitteluun eikä ottanut huomioon Kiinan vientitilastojen mukaista luokittelua. Kuten edellä selostetaan, Kiinan tilastot osoittavat, että sieltä vietiin kylmämuovattuja putkia, kun taas Intian tilastojen mukaan sinne tuotiin kuumamuovattuja putkia. Pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että jos komissio halusi perustaa päätelmänsä Intian tuontitilastoihin, sen olisi pitänyt todeta voimassa olevia toimenpiteitä kierrettävän, sillä 45 prosenttia Intiaan Kiinasta tuoduista samankaltaisista tuotteista vuonna 2015 ilmoitettiin putkijohdoiksi. Pyynnön esittäjän mukaan mikään Intiassa mahdollinen jalostaminen ei voisi muuttaa näiden kiinalaista alkuperää olevien putkien alkuperäasemaa. Lopuksi pyynnön esittäjä huomautti, että Intian tuontitilastojen mukaisten tietojen paikkansapitävyyttä ei tutkittu tarkemmin eikä siitä esitetty päätelmiä.

(60)

Koska Kiinan vientitilastoista ja Intian tuontitilastoista saatavat tiedot olivat ristiriidassa, komissio ei perustanut päätelmiään näihin tilastotietoihin. Yhteistyössä toimimisen aste oli erittäin korkea, joten komissio perusti päätelmänsä todennettuihin Intialaisen tuottajan toimittamiin tietoihin. Tutkimuksessa keskityttiin tosiasiallisiin yrityskohtaisiin tietoihin, jotka vahvistivat intialaisiin tehtaisiin tulevien puolivalmiiden tuotteiden luonteen, niiden jalostamisen asteen kyseisissä tehtaissa ja kyseisen toiminnan taloudellisen perustelun.

(61)

Alkuperäsääntöjä koskevan tullilainsäädännön osalta komissio huomauttaa, että toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa otetaan tullilainsäädäntö huomioon mutta se ei ole yksinomainen peruste sen määrittämiseksi, kierretäänkö voimassa olevia toimenpiteitä vai ei. Lisäksi pyynnön esittäjä viittaa ainoastaan putkijohtojen tuontiin Kiinasta Intiaan. Putkijohtojen vientimäärä Intiasta unioniin on liki 90 prosenttia pienempi kuin pyynnön esittäjän väitteen mukainen putkijohtojen tuontimäärä Kiinasta Intiaan. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty näyttöä sille, että tässä putkijohtojen vähäisessä viennissä Intiasta unioniin tapahtuisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimenpiteiden kiertämistä. Näin ollen väitteet hylättiin.

(62)

Pyynnön esittäjä väitti, että komission päätelmään, jonka mukaan intialaiset tuottajat ovat ostaneet lähes pelkästään kuumamuovattuja putkia, päädyttiin ainoastaan tuottajien tilausten perusteella. Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska se päätyi päätelmäänsä kaikkien käytettävissään olleiden tietojen, ei ainoastaan tilausten, perusteella. Intiassa tehdyn tarkastuksen aikana komissio tutki puolivalmiin raaka-aineen samoin kuin valmistusprosessin ja valmiin tuotteen jokaisen tarkastetun intialaisen tuottajan osalta. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(63)

Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, ettei komissio löytänyt näyttöä siitä, etteivätkö kiinalaiset tuottajat olisi toimittaneet kuumalävistettyjä putkia, joille oli tehty ensimmäinen kylmämuovauksen käsittelyvaihe Kiinassa, ja ettei tämän jälkeen suoritettava prosessi Intiassa olisi riittävä antamaan alkuperäasemaa. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet juuri lainkaan yhteistyössä, komissio teki intialaisten tuottajien Kiinasta ostamien puolivalmiiden tuotteiden valmistusvaihetta koskevat päätelmänsä intialaisia tuottajia koskevien todennettujen tietojen perusteella. Komissio ei löytänyt näyttöä siitä, että putkia olisi kylmäkäsitelty jo Kiinassa. Lisäksi todennetun intialaisen tuotantoprosessin luonne (sekä kylmämuovausvalmius) ja kiinalaisten tuottajien halukkuus toimittaa kuumamuovattuja puolivalmiita putkia Intiaan ovat ristiriidassa pyynnön esittäjän väitteen kanssa.

(64)

Vaikka pyynnön esittäjän väite siitä, että joitakin Intiaan toimitettuja puolivalmiita putkia oli kylmäkäsitelty vähäisessä määrin Kiinassa, osoittautuisi perustelluksi, tällaisella käsittelyllä olisi ollut vain vähäinen vaikutus Intiassa suoritettuun työhön. Kuten edellä huomautetaan, komissio totesi kaikkien tarkastettujen vientiä harjoittavien tuottajien Intiassa suorittavan merkittävää muuttamista Intiassa ja totesi tälle toiminnalle olevan olemassa taloudellisen perustelun. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(65)

Lisäksi pyynnön esittäjä toimitti yhtä intialaista tuottajaa koskevan raportin, jonka mukaan tiettyjen kyseisen tuottajan Kiinasta kuumamuovattuina tuomien putkien on täytynyt olla myös kylmämuovattuja, koska niitä ei voida valmistaa kuumavalssausprosessissa viistosti ristikkäin asennettuja valsseja käyttävän lävistysvalssaimen avulla. Raportti pohjautuu kyseisen yksittäisen intialaisen tuottajan tuontia Kiinasta koskevaan yksityiskohtaiseen raporttiin.

(66)

Komissio totesi, että väite koskee ainoastaan kuumalävistysprosessilla saatavia putkia. Kiinalaiset tuottajat käyttävät kuitenkin sekä kuumalävistys- että kuumapursotusprosessia. Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat tuovat sekä pursotettuja että lävistettyjä putkia. Näin ollen tässä väitteessä ei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että tämän nimenomaisen intialaisen tehtaan tuomat putket olivat kuumapursotettuja. Lisäksi tätä nimenomaista tuottajaa koskevat tuontitilastot toimitettiin komissiolle vasta lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, eikä niitä siksi voitu todentaa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(67)

Pyynnön esittäjä toimitti sähköpostivahvistukset kahdelta valitulta Kiinassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jotka kieltäytyivät toimittamasta kuumalävistettyjä putkia ja olivat valmiita tarjoamaan ainoastaan kylmämuovattuja putkia.

(68)

Kun ensinnäkin otetaan huomioon Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien huomattava määrä (31 vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimi yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa), niistä kahden toimittamien tietojen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Toiseksi komissio totesi, etteivät nämä tiedot anna vastausta siihen kysymykseen, onko intialaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla kyky valmistaa unioniin viemäänsä tuotetta, vaan niistä käy ilmi pelkästään kyseisten kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan myyntipolitiikka. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(69)

Pyynnön esittäjä väitti, ettei Intiassa ole sellaista lävistintä, jolla pystyttäisiin valmistamaan kuumalävistettyjä putkia, joiden läpimitta on yli 4 tuumaa, ja totesi komission jättäneen analysoimatta tämän seikan.

(70)

Komissio huomautti, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemiä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia voidaan valmistaa niin Intiasta kuin Kiinasta peräisin olevista kuumamuovatuista putkista. Intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien käytettävissä olevilla laitteilla voidaan kylmäprosessoida läpimitaltaan yli 4 tuumaa olevia kiinalaisia kuumamuovattuja putkia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(71)

Pyynnön esittäjä asetti kyseenalaiseksi merkittävää muuttamista koskevan komission päätelmän, joka esitetään edellä 33 kappaleessa ja jonka mukaan kylmämuovauksesta aiheutuu peruuttamattomia muutoksia tuotteen olennaisiin ominaispiirteisiin, ja väitti, että muuttamiskustannukset eivät ole merkittävät.

(72)

Komissio totesi ensinnäkin, ettei pyynnön esittäjä kiistänyt sitä, että kylmämuovausprosessissa tuotteen koko ja sen fyysiset, mekaaniset ja metallurgiset ominaisuudet muuttuvat. Komissio totesi arvioinnissaan, että perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla tehty toimenpiteiden kiertämättömyyttä koskeva päätelmä perustui tässä tapauksessa siihen, että Intiassa suoritettavalle prosessointitoiminnalle on olemassa riittävä syy ja taloudellinen peruste. Sen vuoksi ei ollut tarpeen esittää määrällistä arviota muuttamiskustannuksista. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(73)

Pyynnön esittäjä huomautti, ettei komissio ollut ottanut huomioon sitä, että suurin osa unionin tuonnista Intiasta ennen Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden käyttöönottoa tuli yhden unionin tuottajan tytäryhtiöltä. Pyynnön esittäjä ehdotti, että komissio mukauttaisi taulukkoa 1 vähentämällä kyseisen tuonnin määrän, jolloin tuloksena olisi Intiasta tulevan tuonnin jyrkempi lisääntyminen toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Pyynnön esittäjä väitti myös, että jos komissio ei ottaisi kyseistä tuontia huomioon, unionin ei voitaisi katsoa olleen merkittävä vientimarkkina intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa.

(74)

Vaikka edellä mainitun unionin tuottajan Intiassa sijaitsevan tytäryhtiön vienti unioniin, joka oli suhteellisen vakaata tutkimusajanjakson aikana, jätettäisiin huomioimatta, ei se muuttaisi Intiasta unioniin tulevan tuonnin lisääntymistä koskevaa arviointia. Vienti Intiasta unioniin pysyi merkittävänä, mikä aiheutti muutoksen kaupan rakenteessa, kuten edellä 36 ja 37 kappaleessa selitetään. Unionin markkinoiden houkuttelevuuden osalta komissio viittaa alkuperäisen tutkimuksen aikana tehtyyn analyysiin.

(75)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että suurin osa Kiinasta Intiaan tulevan tuonnin kasvusta ei tapahtunut ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, kuten komissio totesi, vaan tuonti Kiinasta Intiaan lisääntyi tutkimuksen aloittamisen kanssa samaan aikaan.

(76)

Alkuperäinen tutkimus pantiin vireille 30 päivänä syyskuuta 2010. Kun otetaan huomioon, että ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia valmistetaan tavanomaisesti tilausten perusteella eikä niitä myydä varastosta, sekä tavaroiden kuljettamiseen merirahtina Kiinasta Intiaan tarvittava aika, on epätodennäköistä, että Intiaan suuntautuvan kiinalaisen viennin kasvu vuosina 2009 ja 2010 olisi tapahtunut vireillepanon jälkeen. Joka tapauksessa tämä ei muuta komission päätelmää siitä, että Kiinasta Intiaan tuleva tuonti kasvoi hyvän aikaa ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, eikä 37 ja 38 kappaleessa esitettyä päätelmää kaupan rakenteen muuttumisesta, josta komissio on samaa mieltä pyynnön esittäjän kanssa.

(77)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että Intiasta unioniin suuntautuva vienti suhteessa Kiinasta Intiaan tapahtuvaan tuontiin kasvoi tutkimusajanjakson aikana. Kyseinen suhdeluku todellakin kasvoi 54 prosentista 95 prosenttiin, kuten edellä taulukossa 2 esitetyt tiedot (D/B) osoittavat. Päinvastoin kuin pyynnön esittäjä väittää, tämä ei kuitenkaan ole osoitus intialaisten tuottajien liiketoimintamallin muuttumisesta vaan ainoastaan siitä, että unionin markkinat olivat intialaisille tuottajille entistä tärkeämmät.

(78)

Jotta voitiin määrittää, onko intialaisten tuottajien liiketoimintamalli muuttunut, oli tarpeen analysoida niiden toimintaa kokonaisuutena eikä vain niiden unioniin suuntautunutta myyntiä. Tätä analyysia varten komissio vertaili tuontia Kiinasta Intiaan ja yhteistyössä toimineiden intialaisten yritysten kokonaismyyntiä Intiassa. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(79)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että kylmävetäminen on prosessi, joka ei vaadi merkittäviä investointeja kiinteään omaisuuteen, ja kysyi, oliko komissio tarkistanut kapasiteetin käyttöasteen ajalta ennen tutkimusajanjakson alkua raportointijaksolle.

(80)

Komissio todellakin tarkasti yhteistyössä toimineiden intialaisten tuottajien kapasiteetin käyttöasteen ja totesi, että tuotantokapasiteetti oli yleisesti suurempi kuin tosiasiallinen tuotantomäärä koko tutkimusajanjakson ajan. Tämä tukee havaintoa, jonka mukaan suurimmalla osalla yrityksistä oli tarvittava käyttöomaisuus jo ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa, kuten edellä (49) kappaleessa todetaan. Lisäksi komissio totesi, että kaikilla tarkastetuilla vientiä harjoittavilla tuottajilla, joilla oli vientiä unioniin raportointijaksolla, oli pilgervalssain, jota ne myös käyttivät. Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen ja piti voimassa edellä (49) kappaleessa esitetyn huomattavien investointien tarvetta koskevan päätelmänsä.

(81)

Edellä 50 kappaleessa esitettyjä päätelmiä koskevissa kommenteissaan pyynnön esittäjä vertaili Eurostatin tietoja ja havaitsi Intiasta tulleen tuonnin keskimääräisten hintojen olleen korkeampia kuin vientihinnat Kiinasta vuoteen 2014 asti.

(82)

Johdanto-osan 50 kappaleessa komissio vertaili vuoden 2009 keskihintoja komission asetuksessa (EU) N:o 627/2011 (4) olevissa taulukoissa 4 ja 17 esitettyjen tilastotietojen perusteella, joiden mukaan hinta oli alempi Intiassa. Joka tapauksessa pyynnön esittäjä ei kiistä sitä, että Intiasta tulevasta tuonnista tuli halvin tuontilähde unionin markkinoille sen jälkeen, kun Kiinaa koskeva polkumyyntitulli otettiin käyttöön. Tämän vuoksi myös tämä väite hylättiin.

(83)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella tämä toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus olisi päätettävä.

(84)

Tutkimus osoitti, että kylmämuovausprosessilla tuotetta muutetaan merkittävästi ja että Kiinan, Intian ja unionin välisissä kaupan rakenteissa tapahtuneille muutoksille on pätevä syy ja muu taloudellinen peruste kuin tullin välttäminen.

(85)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, joiden perusteella kiertäminen määritetään, eivät näin ollen täyty, joten tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin Kiinasta sovellettavia voimassa olevia toimenpiteitä ei pitäisi laajentaa koskemaan Intian kautta lähetettyä samaa tuotetta riippumatta siitä, ilmoitetaanko alkuperämaaksi Intia.

(86)

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/272 käyttöön otettu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen Intiasta lähetetyn tuonnin, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Intia, kirjaaminen olisi lopetettava,

(87)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/11

(1)

Kansainvälisen järjestelypankin maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitea (Committee on Payment and Settlement Systems (CPSS)) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön (International Organization of Securities Commissions, IOSCO) tekninen komitea julkaisivat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja koskevat periaatteet (1) huhtikuussa 2012. CPSS:n korvannut maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitea (Committee on Payments and Market Infrastructures, CPM) ja IOSCO ovat sittemmin julkaisseet näitä periaatteita koskevat ohjeet. Euroopan keskuspankki (EKP) päätti ottaa Euroopan keskuspankin asetuksella (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) (2) käyttöön CPMI-IOSCO-periaatteet sekä ohjeet, siltä osin kuin ne ovat sovellettavissa systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin.

(2)

EKP:n neuvosto on arvioinut asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) yleistä soveltamista kyseisen asetuksen 24 artiklan mukaisesti. Arvioinnissa otettiin huomioon systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevan ensimmäisen kattavan arvioinnin tulokset. Arvioinnissa todettiin, että tiettyjä seikkoja on parannettava tai täsmennettävä ja että muutamissa tapauksissa on tarpeen tehdä merkittävämpiä muutoksia, jotta varmistettaisiin korkeimpien standardien soveltaminen yleisvalvonnassa.

(3)

Maksulaitoksia ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia, joilla on pääsy systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin suorien osallistujien kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (3) 35 artiklan 2 kohdan nojalla, tulisi tässä asetuksessa kohdella epäsuorina osallistujina.

(4)

Jotta riskejä ehkäistäisiin tehokkaasti, on tärkeää erottaa operatiiviset toiminnot, riskinhallinta ja sisäinen tarkastus selkeästi toisistaan muun muassa siten, että nämä tehtävät annetaan eri henkilöille. Muiden kuin eurojärjestelmän systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien operaattoreiden osalta olisi lisäksi varmistettava kansallinen lainsäädäntö huomioon ottaen, että niiden hallintoelimessä on sen tehokkuuden vahvistamiseksi riippumaton jäsen. Eurojärjestelmän systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien operaattorit olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, koska eurojärjestelmällä on yleiseen etuun liittyviä tavoitteita ja velvoitteita sekä institutionaalinen rakenne, jotka on määritelty perussopimuksessa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä.

(5)

Lisäksi EKP:n neuvosto totesi tarpeen selkeyttää edelleen systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin hallintoelimen velvollisuuksia. Tällaisia velvollisuuksia ovat muun muassa sellaisten päätösten hyväksyminen, jotka vaikuttavat huomattavasti systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän tai systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin riskiprofiiliin, sekä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toimintaan liittyviä riskejä koskevien keskeisten asiakirjojen hyväksyminen.

(6)

EKP:n neuvosto totesi yleisesti, että on tarpeen vähentää viivästetyissä nettomaksujärjestelmissä (DNS) syntyviä likviditeettiriskejä huomattavasti paremmin varmistamalla, että likviditeettiriskejä vähennetään tehokkaasti kaikissa jaksoissa siitä hetkestä lähtien, jona siirtomääräys otetaan huomioon nettomaksuposition määrän laskemisessa ja positio on osallistujan nähtävissä.

(7)

Jotta systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä voisi toimia moitteettomasti, osallistujilla on oltava käytössään asianmukaiset likviditeetinhallintavälineet. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on järjestelmän tasolla valvottava ja edistettävä likviditeetin moitteetonta liikkumista kunkin osallistujan likviditeettivastuut huomioon ottaen.

(8)

Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin, joka selvittää yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on varmistettava, että lopullinen selvitys tehdään keskuspankkirahassa. Koska tätä vaatimusta sovelletaan myös tilanteissa, joissa selvitystä keskuspankkirahassa tarjoava systeemisesti merkittävä maksujärjestelmä on kriisitilanteessa, muiden systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien maksuja selvittävien systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien operaattoreiden olisi pyrittävä mahdollistamaan lopullinen selvitys myös näissä tilanteissa.

(9)

Systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien varojen suojaamiseksi mahdollisilta liiketoiminnassa aiheutuvilta tappioilta systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin hallussa liiketoiminnassa aiheutuvien tappioiden kattamiseksi olevat varat olisi erotettava päivittäistä liiketoimintaa varten pidettävistä varoista. Lisäksi olisi erotettava toisistaan yhtäältä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän elvytyssuunnitelma ja hallittua likvidaatiota koskeva suunnitelma sekä toisaalta sen pääomasuunnitelma. Jälkimmäisessä suunnitelmassa on otettava huomioon pääoman hankintamahdollisuus, kun taas ensiksi mainituissa olisi varmistettava, että elvytyssuunnitelmaa ja hallittua likvidaatiota koskevaa suunnitelmaa varten saatavilla olevat varat eivät supistu suunnitelmien toteuttamiseksi tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä tarvittavaa määrää pienemmiksi.

(10)

Operatiivisten riskien tehokkaan hallinnan varmistaminen on jatkuva prosessi, joka edellyttää toimintaperiaatteiden ja menettelyjen testausta ja uudelleentarkastelua säännöllisesti ja aina tarvittaessa erityisesti, jos järjestelmään on tehty merkittäviä muutoksia. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös kyberturvallisuusriskien hallintaa. Kyberturvallisuusriskien merkitys on kasvanut asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) julkaisemisen jälkeen. Tässä asetuksessa vahvistetaan erityisiä vaatimuksia, jotka ovat tärkeitä kyberturvallisuusriskien vähentämisen kannalta.

(11)

Jotta toimivaltainen viranomainen voisi käyttää yleisvalvontavaltuuksiaan tehokkaasti, niitä olisi täydennettävä kahdella lisävälineellä. Ensinnäkin toimivaltaisella viranomaisella pitäisi olla valtuudet vaatia, että systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori nimittää riippumattoman asiantuntijan suorittamaan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toimintaa koskevan tutkinnan tai riippumattoman uudelleenarvioinnin. Lisäksi sillä pitäisi olla toimivalta asettaa vaatimuksia siitä, millainen asiantuntija on nimitettävä, laadittavan raportin sisällöstä ja ulottuvuudesta, raportin käsittelystä, sen julkistaminen ja julkaiseminen mukaan lukien, sekä raportin laatimisen määräajoista. Toiseksi toimivaltaisella viranomaisella pitäisi edellä mainittujen rahoitusmarkkinainfrastruktuureja koskevien periaatteiden vastuualueen B mukaisesti olla toimivalta suorittaa tarkastuksia paikan päällä tai delegoida tämä tehtävä.

(12)

Vaikka korjaavia toimenpiteitä voidaan määrätä ainoastaan asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) rikkomisesta, joissakin tilanteissa saattaisi olla asianmukaista aloittaa tällaisten toimien vaatimista koskeva menettely jo epäillyn rikkomisen tapauksissa. Tässä menettelyssä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille olisi annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää selityksiä ennen kuin rikkominen todetaan. Menettely, jossa korjaavia toimenpiteitä määrätään, olisi vahvistettava erillisessä päätöksessä. Lisäksi muun toimivaltaisen viranomaisen kuin EKP:n olisi viivytyksettä ilmoitettava EKP:lle aikomuksestaan määrätä korjaavia toimenpiteitä.

(13)

Asetusta (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) olisi muutettava EKP:n neuvoston tarkastelun tulosten perusteella sekä CPMI-IOSCO-ohjeiden täytäntöön panemiseksi, siltä osin kuin ne koskevat systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä,

1.

muutetaan 1 artikla seuraavasti:

2.

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3.

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4.

korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on määriteltävä järjestelmän kriittiset toiminnot ja palvelut. Operaattorin on yksilöitävä erityiset tilanteet, jotka saattavat estää sitä tarjoamasta näitä kriittisiä toimintoja ja palveluja toimivana yhtiönä, ja arvioitava kaikkien vaihtoehtojen vaikuttavuutta elpymisen ja,eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta, hallitun likvidaation kannalta. Sen on arvioitava systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittiset toiminnot ja palvelut vähintään vuosittain. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on laadittava tämän arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoinen suunnitelma järjestelmän elvyttämistä ja, eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta, hallittua likvidaatiota varten. Elvytyssuunnitelman ja hallittua likvidaatiota koskevan suunnitelman on sisällettävä muun muassa elvyttämistä ja hallittua likvidaatiota koskevien keskeisten strategioiden olennaiset seikat kattava tiivistelmä, systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän kriittisten toimintojen ja palvelujen kuvaus sekä niiden toimenpiteiden kuvaus, joita tarvitaan keskeisten strategioiden täytäntöön panemiseksi. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on tarvittaessa annettava asianomaisille viranomaisille tiedot, joita nämä tarvitsevat kriisinratkaisusuunnitelmaa varten.”;

5.

korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Luottoriski

1.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on otettava käyttöön kattava toimintamalli, jolla se mittaa, seuraa ja hallinnoi osallistujilleen kohdentamaansa luotonantoon liittyvän vastuun laajuutta ja osallistujien keskinäisen luottovastuun laajuutta, kun tämä johtuu järjestelmän maksu-, määritys- ja toimitusprosesseista.

2.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on tunnistettava kaikki luottoriskin lähteet. Luottovastuita on mitattava ja seurattava koko päivän ajan käyttämällä ajantasaista tietoa ja asianmukaisia riskinhallintakeinoja.

2 a.   DNS-järjestelmää hallinnoivan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on varmistettava, että

3.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin, jolle syntyy järjestelmän toimintojen aikana luottovastuu osallistujiaan kohtaan, mukaan lukien operaattori, joka operoi selvitystakuuta tarjoavaa viivästettyä nettomaksujärjestelmää (DNS-järjestelmä), on katettava luottovastuunsa kuhunkin osallistujaan nähden käyttämällä vakuutta, takuurahastoja, omaa pääomaa (sen jälkeen kun yleisen liiketoimintariskin kattamiseksi kohdennettu summa on vähennetty) tai muita vastaavia rahoitusresursseja.

4.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin, mukaan lukien operaattori, joka operoi viivästettyä nettomaksujärjestelmää (DNS-järjestelmä), joka ei tarjoa selvitystakuuta mutta jossa osallistujalla on systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän maksu-, määritys- ja toimitusprosesseista johtuvia luottovastuita, on otettava käyttöön säännöt tai sopimusjärjestelyt näiden osallistujien kanssa. Säännöissä tai sopimusjärjestelyissä on varmistettava, että osallistujilla on 3 kohdassa tarkoitetut riittävät resurssit kattamaan systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän maksu-, määritys- ja toimitusprosesseista aiheutuvat luottovastuut niiden kahden osallistujan osalta, joilla yhdessä sidosyritystensä kanssa on kokonaisuutena suurin luottovastuu.

5.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on laadittava säännöt ja menettelyt sellaisia tappioita varten, jotka seuraavat suoraan siitä, että yksi tai useampi osallistuja jättää täyttämättä velvoitteensa järjestelmää kohtaan. Näissä säännöissä ja menettelyissä on käsiteltävä mahdollisesti kattamatta jäävien tappioiden jakamista, esimerkiksi kaikkien sellaisten varojen takaisinmaksua, joita systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori saattaa lainata likviditeetin tarjoajilta. Niiden on sisällettävä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin säännöt ja menettelyt, jotka koskevat järjestelmän kriisitilanteessa käyttämien rahoitusresurssien täydentämistä 3 ja 4 kohdassa vahvistetulle tasolle.”;

6.

korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Likviditeettiriski

1.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on otettava käyttöön kattava järjestely systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän osallistujien, maksupankkien, nostro-agenttien, säilytyspankkien, likviditeetin tarjoajien ja muiden merkityksellisten yhteisöjen aiheuttamien likviditeettiriskien hallitsemiseksi. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on tarjottava osallistujille asianmukaiset välineet, joilla likviditeettiä voi hallita tehokkaasti, sekä valvottava ja edistettävä likviditeetin moitteetonta liikkumista järjestelmässä.

2.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on otettava käyttöön operatiivisia ja analyyttisiä keinoja, joiden avulla se kykenee jatkuvasti ja oikea-aikaisesti tunnistamaan, mittaamaan ja seuraamaan toimitus- ja rahoitusvirtoja, esimerkiksi päivänsisäisen luoton käyttöä.

2 a.   DNS-järjestelmää operoivan operaattorin on varmistettava, että

3.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla on oltava hetkestä, jona taloudelliset velvoitteet syntyvät, hallussaan jatkuvasti riittävästi likvidejä varoja kaikissa rahayksiköissä, joita se käyttää toiminnassaan, voidakseen suorittaa velvoitteiden selvityksen samana päivänä hyvin erilaisissa mahdollisissa kriisitilanteissa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan tällaisia varoja. Tämän on tarvittaessa sisällettävä päivänsisäinen tai monipäiväinen selvitys. Kriisitilanteisiin kuuluvat seuraavat: a) osallistuja, jolla on yhdessä sidosyritystensä kanssa suurin yhteenlaskettu taloudellinen velvoite, laiminlyö velkansa äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa, b) muut 11 kohdan mukaiset skenaariot.

4.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla, joka selvittää yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on oltava 3 kohdan mukaisesti hallussaan riittävästi likvidejä varoja taloudellisten velvoitteiden oikea-aikaista suorittamista varten siltä varalta, että osallistuja, jolla on yhdessä sidosyritystensä kanssa suurin yhteenlaskettu taloudellinen velvoite 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, laiminlyö velvoitteensa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan tällaisia varoja jossain seuraavista muodoissa:

5.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla, joka selvittää yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on oltava 3 kohdan b alakohdan mukaisesti hallussaan ylimääräisiä likvidejä varoja jollakin 4 kohdassa tarkoitetuista tavoista tai sillä on oltava tällaisia varoja luotettavassa liikepankissa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan tällaisia varoja yhden tai useamman seuraavan instrumentin muodossa:

Kaikkien näiden instrumenttien on mahdollistettava käteisen saaminen sellaisessa ajassa, että maksut voidaan suorittaa samana päivänä. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on erityisesti pystyttävä osoittamaan muiden kuin käteisinstrumenttien osalta, että ne ovat helposti saatavilla ja muutettavissa käteiseksi ennalta suunnitelluilla ja erittäin luotettavilla rahoitusjärjestelyillä samana päivänä, myös epävakaissa markkinaolosuhteissa.

Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on oltava valmis osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle riittävän sisäisen arvioinnin perusteella, että liikepankki on luotettava.

6.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla, joka selvittää kaksisuuntaisia tai yksisuuntaisia muita kuin euromääräisiä maksuja, on oltava 3 kohdan mukaisesti hallussaan riittävästi likvidejä varoja 5 kohdassa määritellyssä muodossa, tai sen on varmistettava, että sen osallistujilla on hallussaan tällaisia varoja.

7.   Jos systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori täydentää 3 kohdassa tarkoitettuja varoja muilla omaisuuserillä, näiden omaisuuserien on oltava todennäköisesti jälkimarkkinakelpoisia tai hyväksyttävissä vakuudeksi (esim. luottolimiitit, swapit tai repot) erityisjärjestelynä velan laiminlyöntitapauksessa, vaikka tätä ei voida järjestää luotettavasti etukäteen eikä taata äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa. Jos osallistuja täydentää 3 kohdassa tarkoitettuja varoja muilla omaisuuserillä, systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on varmistettava, että nämä omaisuuserät täyttävät tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä vahvistetut vaatimukset. Omaisuuserien oletetaan olevan todennäköisesti jälkimarkkinakelpoisia tai hyväksyttävissä vakuudeksi, jos systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on ottanut huomioon vakuuden hyväksyttävyyttä koskevat asianomaisen keskuspankin säännöt ja käytännöt.

8.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori ei saa olettaa, että keskuspankin kriisiluottoa on saatavilla.

9.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on tehtävä tarkastuksia (due diligence) varmistaakseen, että jokaisella 3 kohdassa tarkoitetulla systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin likvidien varojen tarjoajalla on a) riittävät ja ajantasaiset tiedot ymmärtääkseen käteisen rahan tai omaisuuserien tarjoamiseen liittyvät likviditeettiriskinsä ja hallitakseen niitä ja b) kyky tarjota käteistä rahaa tai omaisuuseriä edellytetyllä tavalla. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on tarkistettava vähintään vuosittain, että se noudattaa due diligence -velvoitetta. Vain yhteisöt, jotka voivat saada luottoa liikkeeseen laskevalta keskuspankilta, hyväksytään likviditeetin tarjoajiksi. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on säännöllisesti testattava menettelytapansa, jotka koskevat pääsyä järjestelmän likvideihin varoihin.

10.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin, jolla on mahdollisuus käyttää keskuspankin tilejä, maksupalveluja tai arvopaperipalveluja, on käytettävä näitä palveluja, jos se on käytännössä mahdollista.

11.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on määritettävä tiukoilla stressitesteillä, miten paljon likvidejä varoja tarvitaan 3 ja 4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, ja säännöllisesti testattava likvidien varojensa riittävyys. Tällaisissa stressitesteissä sen on otettava huomioon useita erilaisia tilanteita, esimerkiksi tilanne, jossa yksi tai useampi osallistuja laiminlyö velvoitteensa samana päivänä ja kahtena tai useampana peräkkäisenä päivänä.

Tällaisia tilanteita tarkasteltaessa on otettava huomioon systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän rakenne ja toiminta ja tarkastettava kaikki yhteisöt, jotka saattaisivat aiheuttaa olennaisia likviditeettiriskejä systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle, mukaan lukien maksupankit, nostro-agentit, säilytyspankit, likviditeetin tarjoajat ja niihin liittyvät rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit. Näiden tilanteiden on mahdollisuuksien mukaan katettava usean päivän jakso.

12.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on dokumentoitava syyt, joiden vuoksi sillä on hallussaan käteistä rahaa ja muita omaisuuseriä, joita operaattori tai osallistujat ylläpitävät, ja sillä on oltava niiden hallinnointia koskevat asianmukaiset järjestelyt. Sen on otettava käyttöön selkeät menettelyt, joiden mukaisesti se ilmoittaa stressitestiensä tulokset hallintoelimelle, ja sen on käytettävä näitä tuloksia likviditeettiriskin hallintajärjestelmänsä asianmukaisuutta arvioidessaan ja tehtävä niiden perusteella siihen muutoksia.

13.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on otettava käyttöön selkeät säännöt ja menettelyt, jotta järjestelmä voi selvittää samana päivänä ja tarvittaessa oikea-aikaisesti päivänsisäisesti ja monipäiväisesti taloudellisia velvoitteita, jos yksi tai useampi sen osallistujista laiminlyö velvoitteensa. Näissä säännöissä ja menettelyissä on

(*5)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3)."

(*6)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta, (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).”;"

7.

korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin, joka selvittää yksisuuntaisia euromääräisiä maksuja, on varmistettava, että lopullinen selvitys tehdään keskuspankkirahassa. Muiden systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien maksuja selvittävien systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien operaattoreiden on pyrittävä mahdollistamaan, että näiden muiden systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien maksut voidaan suorittaa myös kriisitilanteissa.”;

8.

korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Yleinen liiketoimintariski

1.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on otettava käyttöön vahvat hallinnointi- ja kontrollijärjestelmät tunnistaakseen, seuratakseen ja hallitakseen yleisiä liiketoimintariskejä, esimerkiksi tappioita, jotka johtuvat liiketoimintastrategian heikosta täytäntöönpanosta, negatiivisesta kassavirrasta tai odottamattomista ja liian suurista toimintamenoista.

2.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on pidettävä yllä toteuttamiskelpoista elvytyssuunnitelmaa ja, eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä lukuun ottamatta, 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti vaadittavaa hallittua likvidaatiota koskevaa suunnitelmaa.

3.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on yleisen liiketoimintansa riskiprofiilin ja kriittisten toimintojensa ja palvelujensa elvyttämiseen ja/tai hallittuun likvidaatioon tarvittavan ajan perusteella määritettävä niiden omaisuuserien määrä, jotka ovat tarpeen 2 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseen. Määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kuuden kuukauden juoksevien toimintamenojen osuus.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän kattamiseksi systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on pidettävä hallussaan kantaosakkeita, ilmoitettuja rahastoja, edellisten tilikausien voittoja tai muita omalla pääomalla rahoitettavia likvidejä nettovaroja, jotta se kykenee jatkamaan toimintaansa ja palvelujaan toimivana yhtiönä. Näiden omaisuuserien lisäksi operaattorin hallussa on oltava resurssit, joilla katetaan osallistujien velkojen laiminlyönti tai muut 6 ja 8 artiklan nojalla katettavat riskit. Oma pääoma, joka on operaattorin hallussa kansainvälisten riskiperusteisten pääomastandardien perusteella, voidaan sisällyttää tähän kaksinkertaisten pääomavaatimusten välttämiseksi.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien, jotka ovat systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin hallussa yleisen liiketoimintariskin kattamista varten, on oltava riittävän likvidejä ja korkealaatuisia, jotta ne ovat oikea-aikaisesti saatavilla, ja ne on erotettava operaattorin päivittäiseen liiketoimintaan käytettävistä varoista. Operaattorin on kyettävä realisoimaan yleisen liiketoimintariskin kattamiseksi pidettävät omaisuuserät vain vähäisin haitallisin hintavaikutuksin tai ilman niitä, jotta se kykenee jatkamaan toimintaansa ja palveluitaan toimivana yhtiönä, jos sille aiheutuu tappioita yleisessä liiketoiminnassa.

6.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on laadittava toteuttamiskelpoinen pääomasuunnitelma oman pääoman korottamista varten siinä tapauksessa, että sen oma pääoma pienenee lähelle 3 kohdassa tarkoitettua määrää tai sitä pienemmäksi.

7.   Eurojärjestelmän systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin ei sovelleta 3–6 kohtaa.”;

9.

muutetaan 15 artikla seuraavasti:

10.

korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Järjestelmiin pääsyä ja osallistumista koskevat edellytykset

1.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on laadittava ja julkaistava systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän palvelujen saantia ja osallistumista koskevat edellytykset, jotka eivät saa olla syrjiviä, suorille ja tarvittaessa epäsuorille osallistujille sekä muille rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureille. Sen on arvioitava näitä edellytyksiä vähintään vuosittain.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja palvelujen saantia ja osallistumista koskevia edellytyksiä on mukautettava systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän turvallisuuden ja tehokkuuden sekä sen palvelemien markkinoiden perusteella, ja ne on räätälöitävä ja suhteutettava järjestelmän erityisten riskien mukaan. Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on vahvistettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vaatimukset, jotka rajoittavat palvelujen saantia mahdollisimman vähän. Jos operaattori epää pääsyä tai osallistumista pyytävältä yhteisöltä palvelun, epäämisen on perustuttava kattavaan riskianalyysiin, ja perustelut on esitettävä kirjallisesti.

3.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on jatkuvasti valvottava sitä, että osallistujat täyttävät järjestelmään pääsyä ja osallistumista koskevat edellytykset. Sen on laadittava menettelytavat, jotka eivät saa olla syrjiviä ja joilla mahdollistetaan osallistujan osallistumisoikeuden keskeyttäminen ja hallittu lopettaminen siinä tapauksessa, että osallistuja laiminlyö palvelujen saantia ja osallistumista koskevien edellytysten noudattamisen, ja julkistettava tällaisten menettelyjen keskeisimmät osatekijät. Sen on arvioitava menettelyjä vähintään vuosittain.”;

11.

korvataan 17 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on riskinhallintaa varten varmistettava, että järjestelmän säännöt, menettelyt ja sopimusjärjestelyt antavat sille mahdollisuuden kerätä tietoja epäsuorasta osallistumisesta, jotta se voi tunnistaa kaikki osallistumisesta systeemisesti merkittävälle maksujärjestelmälle aiheutuvat olennaiset riskit sekä valvoa ja hallita niitä. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

2.   Systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin on 1 kohdassa tarkoitetut tiedot huomioon ottaen tunnistettava sellaiset olennaiset riippuvuudet suorien ja epäsuorien osallistujien välillä, jotka saattavat vaikuttaa systeemisesti merkittävään maksujärjestelmään.”;

12.

korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen toimivaltuudet

1.   Toimivaltaisella viranomaisella on oltava toimivalta

2.   EKP antaa päätöksen 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltuuksien käytön edellytyksistä ja siihen liittyvästä menettelystä.”;

13.

lisätään 21 a ja 21 b artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Yleisvalvonnan järjestäminen

Toimivaltainen viranomainen voi harjoittaa jatkuvaa ja/tai tapauskohtaista yleisvalvontaa arvioidakseen, täyttääkö systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori 3–21 artiklassa asetetut vaatimukset tai edistääkseen maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa järjestelmätasolla.

21 b artikla

Luottamuksellisuus

Tiedot, jotka systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori luovuttaa luottamuksellisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, voidaan luovuttaa Euroopan keskuspankkijärjestelmälle (EKPJ). EKPJ:n jäsenten on käsiteltävä tällaisia tietoja luottamuksellisina EKPJ:n perussäännön 37.1 artiklassa asetetun salassapitovelvollisuuden mukaisesti.”;

14.

korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Korjaavat toimenpiteet

1.   Jos systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori ei ole noudattanut tai jos on perusteltu syy epäillä, että se ei ole noudattanut tätä asetusta, toimivaltaisen viranomaisen on

2.   Toimivaltainen viranomainen voi systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin antamat tiedot huomioon ottaen määrätä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin suorittamaan korjaavia toimenpiteitä noudattamatta jättämisen korjaamiseksi ja/tai sen toistumisen välttämiseksi.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi määrätä korjaavia toimenpiteitä välittömästi, jos se toteaa noudattamatta jättämisen olevan niin vakava, että se edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Päätös on perusteltava.

4.   Muun toimivaltaisen viranomaisen kuin EKP:n on viivytyksettä ilmoitettava EKP:lle aikomuksestaan määrätä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille korjaavia toimenpiteitä.

5.   Korjaavia toimenpiteitä voidaan määrätä erikseen tai samanaikaisesti kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2532/98 (*7) mukaisia seuraamuksia.

6.   EKP antaa päätöksen menettelyistä, joita on noudatettava määrättäessä korjaavia toimenpiteitä.

(*7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2532/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 4).”;"

15.

korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Seuraamukset

Jos tätä asetusta rikotaan, EKP voi määrätä seuraamuksia. Tällaisten seuraamusten on oltava asetuksen (EY) N:o 2532/98 ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) (*8) mukaisia. EKP antaa päätöksen siitä, miten seuraamusten määrä lasketaan.

(*8)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999, annettu 23 päivänä syyskuuta 1999, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EKP/1999/4) (EYVL L 264, 12.10.1999, s. 21).”;"

16.

korvataan 24 artikla seuraavasti;

”24 artikla

Uudelleentarkastelu

EKP:n neuvosto tarkastelee tämän asetuksen yleistä soveltamista viimeistään kaksi vuotta sen voimaantulopäivämäärän jälkeen ja sen jälkeen joka kolmas vuosi arvioidakseen, onko asetusta tarpeen muuttaa.”

16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/22

(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) on soveltanut Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) (2) määrätessään seuraamuksia toimivaltaansa kuuluvilla eri aloilla, joihin kuuluvat erityisesti unionin rahapolitiikan täytäntöönpano, maksujärjestelmien operointi ja tilastotietojen kerääminen.

(2)

Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) (3) mukaan EKP voi määrätä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoreille seuraamuksia, jos kyseistä asetusta on rikottu.

(3)

Systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien yleisvalvonnan alalla kokemukset, joita saatiin asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) mukaisen ensimmäisen kattavan arvioinnin yhteydessä, osoittivat, että asetukseen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4)on tehtävä tiettyjä muutoksia sen varmistamiseksi, että yleisvalvontaan liittyvistä laiminlyönneistä kyetään määräämään seuraamuksia tehokkaasti.

(4)

On erityisesti selvennettävä toimivaltaisen kansallisen keskuspankin määritelmää, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) mukaisen toimivaltaisen viranomaisen määritelmän kanssa. Lisäksi on selvennettävä sisäisen riippumattoman tutkintayksikön kokoonpanoa, jotta varmistetaan, että se kykenee hoitamaan riippumattomasti tutkintatehtäviään maksujärjestelmien yleisvalvonnan alalla.

(5)

Asetusta (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa ilmaisulla ’toimivaltainen kansallinen keskuspankki’ tarkoitetaan sen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella väitetty määräysten rikkominen on tapahtunut, tai, kun kyseessä on määräysten rikkominen systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien yleisvalvonnan alalla, sillä tarkoitetaan eurojärjestelmän keskuspankkia, joka on määritetty Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) (*1) 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Muilla käytetyillä ilmaisuilla on sama merkitys kuin niille on määritelty asetuksen (EY) N:o 2532/98 1 artiklassa.

(*1)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28), annettu 3 päivänä heinäkuuta 2014, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EUVL L 217, 23.7.2014, s. 16).”;"

2)

korvataan 1 b artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   EKP perustaa sisäisen riippumattoman tutkintayksikön (jäljempänä ’tutkintayksikkö’), joka tekee päätökset 2 artiklan mukaisesta määräysten rikkomisesta johtuvan menettelyn aloittamisesta sekä 3 artiklassa tarkoitettujen toimivaltuuksien käyttämisestä; tutkintayksikkö koostuu tutkijoista, jotka hoitavat tutkintatehtäviään johtokunnasta ja EKP:n neuvostosta riippumattomina, eivätkä saa osallistua johtokunnan ja EKP:n neuvoston neuvotteluihin. Tutkintayksikköön on kuuluttava tutkijoita, joilla on laajaa tehtävän kannalta merkityksellistä asiantuntemusta, taitoa ja kokemusta.”;

3)

lisätään 1 b artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   EKP voi nimittää asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) rikkomisten tutkimista varten tutkijoiksi i) EKP:n tai jäsenvaltion kansallisen keskuspankin henkilöstön jäseniä, kunhan asianomainen kansallinen keskuspankki hyväksyy nimityksen, tai ii) ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka toimivat asianmukaisen toimeksiannon perusteella. EKP ei saa nimittää tutkijoiksi markkinainfrastruktuuri- ja maksujärjestelmäkomitean jäseniä eikä EKP:n tai jäsenvaltion kansallisen keskuspankin henkilöstön jäseniä, jotka ovat osallistuneet suoraan sen arviointiryhmän toimintaan, joka suoritti alun perin yleisvalvontaa koskevan arvioinnin, jossa havaittiin sääntöjen rikkominen tai perusteita rikkomista koskevalle epäilylle.”;

4)

lisätään 8 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Uudelleenkäsittelyn yhteydessä EKP:n neuvosto voi

5)

lisätään 10 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tätä artiklaa ei sovelleta seuraamuksiin, joita määrätään systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien yleisvalvontaa koskevien EKP:n asetusten ja päätösten rikkomisesta.”

16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/24

(1)

Direktiivin 2000/53/EY 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että 1 päivän heinäkuuta 2003 jälkeen markkinoille saatettavien ajoneuvojen materiaalit ja osat eivät saa sisältää lyijyä, elohopeaa, kadmiumia eikä kuudenarvoista kromia.

(2)

Direktiivin 2000/53/EY liitteessä II luetellaan ajoneuvojen materiaalit ja osat, joihin ei sovelleta direktiivin 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä käyttökieltoa. Kyseistä liitettä on määrä muuttaa säännöllisesti teknisen ja tieteellisen kehityksen vaatimusten mukaisesti ja lyijyn käyttöä koskevia poikkeuksia 2 c, 3 ja 5 on määrä tarkastella uudelleen.

(3)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen arviointi on osoittanut, että lyijyn käyttö on edelleen välttämätöntä poikkeuksen 2 c soveltamisalaan kuuluvissa materiaaleissa ja osissa. Tämänhetkiset tiedot kuitenkin osoittavat, että saataville saattaa tulla lähitulevaisuudessa aineita, joilla voidaan korvata lyijy kyseisissä materiaaleissa ja osissa. Lyijyn korvaavien aineiden odotetaan tulevan saataville joitakin materiaaleja ja osia varten aikaisemmin kuin toisia materiaaleja ja osia varten, minkä vuoksi on aiheellista jakaa poikkeus 2 c kahdeksi alakohdaksi, joissa uudelleentarkastelulle vahvistetaan eri päivämäärät kyseisissä korvaavissa aineissa tapahtuneen edistymisen mukaisesti.

(4)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen arviointi on myös osoittanut, että lyijyn käyttö on edelleen välttämätöntä poikkeuksen 3 soveltamisalaan kuuluvissa materiaaleissa ja osissa. Mahdollisia korvaavia aineita on olemassa, mutta niitä on kehitettävä edelleen. Sen vuoksi kyseiselle poikkeukselle olisi vahvistettava uusi uudelleentarkastelun päivämäärä ottaen huomioon korvaavien aineiden kehittämisessä tapahtunut edistyminen.

(5)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen arviointi on niin ikään osoittanut, että joillekin poikkeuksen 5 soveltamisalaan kuuluville materiaaleille ja osille on jo olemassa vaihtoehtoja lyijylle, mutta niitä ei voida käyttää kaikissa poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvissa ajoneuvoissa. Poikkeuksen 5 soveltamisalaan kuuluvien muiden materiaalien ja osien tapauksessa lyijyn käyttöä ei edelleenkään voida välttää. Sen vuoksi kyseinen poikkeus olisi jaettava kahdeksi alakohdaksi. Niille materiaaleille ja osille, joita varten on olemassa vaihtoehtoja, olisi asetettava sellainen poikkeuksen voimassaolon päättymispäivä, joka tarjoaa riittävästi aikaa varmistaa, että lyijyn käyttö on vältettävissä kaikissa asianomaisissa ajoneuvoissa. Poikkeukselle, joka koskee materiaaleja ja osia, joissa lyijyn käyttö on edelleen välttämätöntä, olisi vahvistettava uusi uudelleentarkastelun päivämäärä ottaen huomioon korvaavien aineiden kehittämisessä tapahtunut edistyminen.

(6)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (2) 39 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/31

(1)

Eurojärjestelmä edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa muun muassa yleisvalvonnalla. Systeemisesti merkittävien maksujärjestelmien yleisvalvonta toteutetaan asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) vaatimusten mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) 23 artiklassa annetaan Euroopan keskuspankille (EKP) toimivaltuudet määrätä seuraamuksia kyseisen asetuksen rikkomisesta. Niiden periaatteiden ja menettelyjen läpinäkyvyyden lisäämiseksi, joita EKP soveltaa määrätessään tällaisia seuraamuksia, kyseisessä artiklassa säädetään, että EKP:n on julkaistava tiedonanto siitä, miten seuraamusten määrä lasketaan.

(3)

Antamalla tämän päätöksen EKP esittää, miten suhteellisuusperiaate ohjaa asianmukaisen seuraamuksen määrittelyä,

1.

’systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla’ asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) 2 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettua systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoria;

2.

’tilikaudella’ ajanjaksoa, jolta systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin lakisääteinen tai tilintarkastettu tilinpäätös on laadittava;

3.

’sakolla’ yksittäistä rahasummaa, jonka systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on velvollinen maksamaan seuraamuksena;

4.

’määräysten rikkomisella’ systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin laiminlyöntiä noudattaa asetuksesta (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) johtuvaa velvoitetta;

5.

’uhkasakolla’ rahasummaa, jonka systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori on velvollinen maksamaan jatkuvasta määräysten rikkomisesta joko rangaistuksena tai systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin pakottamiseksi noudattamaan asetuksesta (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) johtuvia velvoitteitaan. Nämä määrät lasketaan kultakin kokonaiselta päivältä, jona määräysten rikkominen on jatkunut sen jälkeen, kun määräysten rikkomisen lopettamista koskeva vaatimus annettiin asetuksen (EY) N:o 2532/98 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti tiedoksi systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille;

6.

’seuraamuksella’ määräysten rikkomisen seurauksena määrättyä sakkoa tai uhkasakkoa;

7.

’liikevaihdolla’ kyseisen systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän määräysten rikkomista edeltävänä tilikautena saamia tuloja;

8.

’käsiteltyjen maksujen arvolla’ systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän käsittelemien euromääräisten maksujen keskimääräistä päivittäistä kokonaisarvoa määräysten rikkomista edeltävänä tilikautena.

a)

1 prosentti liikevaihdosta, ja

b)

0,0001 prosenttia käsiteltyjen maksujen arvosta.

16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/34

(1)

EKP:n neuvosto vahvisti systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevat yleisvalvontavaatimukset asetuksessa (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28).

(2)

Asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) 22 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä korjaavia toimenpiteitä yleisvalvontavaatimusten noudattamatta jättämisestä.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) ei kuitenkaan täsmennetä korjaavien toimenpiteiden määräämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ja menettelyitä, ja sen 22 artiklan 6 kohdan mukaan tällaiset säännöt ja menettelyt olisi vahvistettava tässä päätöksessä,

1.

’toimivaltaisella viranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista;

2.

’systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorilla’ asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) 2 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettua systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattoria;

3.

’korjaavalla toimenpiteellä’ asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) 2 artiklan 44 alakohdassa tarkoitettua korjaavaa toimenpidettä;

4.

’noudattamatta jättämisellä’ mitä tahansa asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) rikkomista;

5.

’noudattamatta jättämistä koskevalla epäilyllä’ toimivaltaisen viranomaisen saatavilla oleviin tietoihin ja asiakirjoihin (systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin itsearviointi mukaan luettuna) perustuvaa perusteltua syytä epäillä, ettei systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori ole noudattanut asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) vaatimusta tai vaatimuksia;

6.

’jatkuvalla noudattamatta jättämisellä’ arvioinnissa vahvistettua asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) rikkomista, jota systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori ei ole korjannut toimivaltaisen viranomaisen kanssa sovitun toimintasuunnitelman mukaisesti mainitun viranomaisen täsmentämässä määräajassa;

7.

’arviointiluonnoksella’ raporttia, jota toimivaltaisen viranomaisen päätöksentekoelin ei ole vielä hyväksynyt ja joka sisältää alustavan selvityksen systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän säännöistä, menettelyistä ja toiminnasta sekä ongelmia aiheuttaneista tilanteista tai mistä tahansa muista seikoista, joita pidetään merkityksellisinä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän toiminnan kannalta, sekä jossa yksilöidään asetuksessa (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) vahvistettujen yleisvalvontavaatimusten noudattamatta jättämistä koskeva epäily;

8.

’arvioinnilla’ Euroopan keskuspankin (EKP) toimiessa toimivaltaisena viranomaisena EKP:n neuvoston hyväksymää raporttia tai kansallisen keskuspankin toimiessa toimivaltaisena viranomaisena kyseisen kansallisen keskuspankin asiaankuuluvan päätöksentekoelimen hyväksymää raporttia, jossa todetaan, missä määrin systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattori noudattaa asetuksessa (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) vahvistettuja yleisvalvontavaatimuksia.

a)

tapauksissa, joissa määräysten noudattamatta jättäminen on vahvistettu arvioinnissa;

b)

jatkuvan noudattamatta jättämisen tapauksissa, joissa systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorille ei ole aiemmin määrätty korjaavia toimenpiteitä;

c)

tapauksissa, joissa arviointiluonnos antaa toimivaltaiselle viranomaiselle aiheen epäillä vakavaa ja välittömiä toimenpiteitä vaativaa määräysten noudattamatta jättämistä.

16.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/38

(1)

Direktiivin 91/271/ETY 8 artiklan 5 kohdan mukaan poikkeuksellisissa oloissa, jos voidaan osoittaa, ettei tehokkaammasta jäteveden käsittelystä ole ympäristölle hyötyä, voidaan yli 150 000 asukasvastineluvun taajamien jätevedet johtaa kuormitusta kestäviin vesiin soveltaen säädöksen 6 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja lievempiä käsittelyvaatimuksia.

(2)

Tällaisissa tilanteissa EFTA-valtioiden on toimitettava valvontaviranomaiselle asiakirjat, jotka osoittavat, että jätevedet käsitellään vähintään mekaanisesti eikä niistä aiheudu ympäristöhaittoja.

(3)

Norja on luokitellut rannikkoalueensa Lindesnesistä Norjan ja Venäjän rajalle saakka direktiivin 91/271/ETY 6 artiklan mukaiseksi ”kuormitusta kestäväksi alueeksi”.

(4)

Valvontaviranomainen hyväksyi 19 päivänä joulukuuta 2007 tekemässään päätöksessä 725/07/KOL direktiivin 91/271/ETY 8 artiklan 5 kohdan mukaisen Norjan pyynnön soveltaa Høvringenin jätevedenpuhdistamoon lievempiä jäteveden käsittelyvaatimuksia kuin direktiivin 91/271/ETY 4 artiklassa on säädetty, mainitussa päätöksessä vahvistetuin ehdoin.

(5)

Trondheimin kaupunginvaltuusto teki 20 päivänä helmikuuta 2010 Trondheimin kunnan puolesta päätöksen hakea direktiivin 91/271/ETY 8 artiklan 5 kohdan mukaista poikkeuslupaa Ladehammerenin jätevedenpuhdistamolle ja koordinoituja käsittelyvaatimuksia sekä Høvringenin että Ladehammerenin jätevedenpuhdistamoille niin, että käsittelyn edellytetään laskevan laitokseen tulevan jäteveden kiintoaineen kokonaispitoisuutta vähintään 70 prosenttia tai vaihtoehtoisesti niin, että kiintoainepitoisuus on enintään 60 mg/l ja biokemiallinen hapenkulutus vähenee ainakin 20 prosenttia.

(6)

Valvontaviranomainen tapasi 9 päivänä helmikuuta 2012 ympäristöministeriön ja Trondheimin kunnan edustajat. Tapaamisessa keskusteltiin Høvringenin jätevedenpuhdistamon poikkeusluvan ehtojen tarkistamisesta sekä direktiivin 91/271/ETY 8 artiklan 5 kohdan mukaisesta poikkeuslupapyynnöstä saada johtaa Trondheimin taajama-alueella sijaitsevan Ladehammerenin jätevedenpuhdistamon jätevedet Trondheimin vuonoon.

(7)

Valvontaviranomainen pyysi 25 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (asiakirja nro 638245) Norjalta tarkempia tietoja kummankin poikkeuslupapyynnön tueksi hakemusten käsittelyä varten.

(8)

Norja vastasi pyyntöön 9 päivänä marraskuuta 2012 (asiakirja nro 653035) toimittamalla erinäisiä asiakirjoja hakemuksensa tueksi.

(9)

Valvontaviranomaisten pyynnöstä Norja toimitti lisätietoja hakemuksensa tueksi 28 päivänä tammikuuta 2014 (asiakirja nro 697161), 29 päivänä tammikuuta 2014 (asiakirja nro 697372), 29 päivänä lokakuuta 2014 (asiakirja nro 728105), 12 päivänä tammikuuta 2015 (asiakirja nro 734689), 16 päivänä tammikuuta 2015 (asiakirja nro 741891), 8 päivänä huhtikuuta 2016 (asiakirja nro 799935) ja 9 päivänä syyskuuta 2016 (asiakirja nro 818158).

(10)

Direktiivissä 91/271/ETY asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistamoiden jätevesien johtamisesta vesistöön keskittyvät hapenkulutukseen, joka syntyy maaperästä tai biologisesta tuotannosta peräisin olevan liuenneen ja partikkelimaisen orgaanisen aineksen hajoamisesta.

(11)

Trondheimin vuonolla on korkea orgaanisen kuormituksen hajotuskapasiteetti, koska se on syvä, siinä on paljon vettä ja sen vesi vaihtuu tehokkaasti vuonon suun ulkopuolisen avomerialueen veden kanssa, mikä varmistaa happipitoisen Atlantin veden säännöllisen saannin Norjanmerestä.

(12)

Trondheimin jätevesien kokoomajärjestelmä on jaettu kahteen alueeseen, Høvringen ja Lade, joihin ohjautuu noin 99 prosenttia kaupungin jätevesistä. Tätä hydrodynaamikkaa hyödyntäen kummankin puhdistamon jätevesien laskukohdat on varustettu syvään veteen johtamisen mahdollistavalla diffuusorijärjestelmällä, jolloin ohentunut jätevesi pysyy turvallisesti pintakerroksen alapuolella estäen rehevöitymisprosessit pintakerroksessa sekä syvissä vesimassoissa ja sedimenteissä.

(13)

Loppuun asti käsitelty jätevesi Høvringenin laitoksesta johdetaan Trondheimin lahden länsipuolelle, ja loppuun asti käsitelty jätevesi Ladehammerenin laitoksesta taas Trondheimin lahden itäpuolelle.

(14)

Valvontaviranomaisen suorittamassa arvioinnissa todettiin, että laskuputkien mallin ja suoritetun tarkkailun perusteella kummankaan jätevedenpuhdistamon jätevedet eivät näytä päätyvän Trondheimin lahden biologisesti tuottavaan pintakerrokseen tai vaikuttavan siihen.

(15)

Veden laatua koskevissa tutkimuksissa todettiin lisäksi, ettei niin Høvringenin kuin Ladehammereninkaan puhdistamojen loppuun asti käsitellyillä jätevesillä ole huomattavissa olevaa vaikutusta Trondheimin lahden veden laatuun. Tutkimuksissa ei saatu näyttöä Trondheimin lahden veden rehevöitymisestä eikä siitä, että kummankaan puhdistamon loppuun asti käsitellyillä jätevesillä olisi vaikutusta pehmeän pohjan eläimistöön.

(16)

Valvontaviranomaisen suorittamassa teknisessä arvioinnissa todettiin lisäksi, että pohjasedimenttitutkimusten tulokset, joissa oli yksilöity raskasmetalleja ja orgaanisia saasteita, eivät näyttäisi osoittavan yhteyttä Høvringenin tai Ladehammerenin puhdistamon loppuun asti käsiteltyihin jätevesiin.

(17)

Jätevedenpuhdistamoista vesistöön johdettu vesi kuitenkin sisältää raskasmetalleja ja orgaanisia mikrosaasteita liuenneena veteen tai yhdistyneenä jätevesien partikkeleihin, ja kemiallinen ja/tai biologinen käsittely vähentäisi jonkin verran raskasmetallien ja orgaanisten mikrosaasteiden pääsemistä vesistöön.

(18)

Valvontaviranomainen katsoo, että yhdyskuntajätevesien asianmukainen käsittely tulisi Trondheimin kaupunginvaltuuston 20 päivänä helmikuuta 2010 tekemän päätöksen mukaisesti määritellä käsittelyksi, jossa laitokseen tulevan jäteveden kiintoaineen kokonaispitoisuus laskee vähintään 70 prosenttia tai vaihtoehtoisesti niin, että kiintoainepitoisuus on enintään 60 mg/l ja biokemiallinen hapenkulutus vähenee ainakin 20 prosenttia.

(19)

Valvontaviranomaisen teettämässä yleisessä teknisessä arvioinnissa todetaan, ettei Høvringenin ja Ladehammerenin puhdistamojen loppuun asti käsitellyillä jätevesillä näytä olevan mitattavissa olevia ympäristövaikutuksia. Kummankin jätevedenpuhdistamon ympäristömallinnus ja jätevesien biologisen käsittelyn vaikutusten simulaatiot verrattuna mekaaniseen käsittelyyn eivät osoittaneet, että jätevesien tehokkaampi käsittely tuottaisi tätä suurempaa konkreettista hyötyä ympäristölle.

(20)

Valvontaviranomainen katsoi 19 päivänä joulukuuta 2007 tekemässään päätöksessä 8 artiklan 5 kohdan mukaisen poikkeusluvan myöntämisestä Høvringenin jätevedenpuhdistamolle, että yhdyskuntajätevesien kemiallinen ja/tai biologinen käsittely Høvringenin jätevedenpuhdistamossa vähentäisi jonkin verran raskasmetallien ja orgaanisten mikrosaasteiden pääsemistä vesistöön. Yksi päätöksen ehdoista oli, että yhdyskuntajätevesien käsittelyssä laitoksessa tulisi varmistaa, että laitokseen tulevan jäteveden kiintoainepitoisuus laskee vähintään 80 prosenttia ennen vesistöön johtamista ja biokemiallinen hapenkulutus (2) vähenee ainakin 20 prosenttia.

(21)

Valvontaviranomainen havaitsi Høvringenin jätevedenpuhdistamon tulokset analysoituaan, etteivät ne riittäneet varmistamaan vuoden 2007 poikkeuslupapäätöksen ehtojen täyttämistä. Valvontaviranomainen totesi sen vuoksi, etteivät sen 19 päivänä joulukuuta 2007 tekemän alkuperäisen poikkeuslupapäätöksen ehdot täyty. Tästä syystä valvontaviranomainen katsoo, että Høvringenin jätevedenpuhdistamoa koskeva poikkeuslupapäätös olisi kumottava.

(22)

Valvontaviranomainen on direktiivin 91/271/ETY 18 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen ja myöhemmin EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätösten N:o 3/2012/PK ja N:o 4/2012/PK mukaisesti toimittanut EFTAn ympäristökomitealle luonnoksen tästä päätöksestä 8 päivänä joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä. Komitean työjärjestyksen mukaisesti päätösluonnos katsottiin hyväksytyksi 26 päivänä tammikuuta 2017.

(23)

Ympäristöasioista vastaavalla kollegion jäsenellä on valtuutus tehdä päätöksiä (3) ja ryhtyä toimenpiteisiin EFTAn valvontaviranomaisen puolesta ja sen vastuulla, jos hyväksyttävät toimenpide-ehdotukset ovat valvontaviranomaista avustavan EFTAn ympäristökomitean lausunnon mukaisia, kuten tässä tapauksessa,

1.

ETA-sopimuksen liitteessä XX olevassa 13 kohdassa tarkoitetun säädöksen (neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä) 8 artiklan 5 kohdan mukainen Norjan pyyntö saada soveltaa Ladehammerenin jätevedenpuhdistamoon Trondheimin taajama-alueella mainitun säädöksen 4 artiklaa lievempiä jäteveden käsittelyvaatimuksia hyväksytään 2–7 kohdassa asetetuin ehdoin.

2.

Trondheimin taajama-alueella sijaitsevan Ladehammerenin jätevedenpuhdistamon yhdyskuntajätevesiin ennen niiden vesistöön johtamista sovelletaan tämän päätöksen liitteessä vahvistettua käsittelyä 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä.

3.

Jätevesijärjestelmän raskasmetalli- ja mikrosaastekuormituksen vähentämiseksi ja sen aiheuttaman yhdyskuntajäteveden lisäsaastumisen estämiseksi on laadittava strategia 30 päivään kesäkuuta 2017 mennessä. Suunnitelmaan, jota Norjan toimivaltaisen viranomaisen on valvottava, on sisällyttävä velvoitteet

4.

Valvontaviranomaisen 19 päivänä joulukuuta 2007 hyväksymä päätös 725/07/KOL Norjan direktiivin 91/271/ETY 8 artiklan 5 kohdan mukaisesta poikkeuslupapyynnöstä kumotaan.

5.

Norjan toimivaltaisen viranomaisen on säädöksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti harjoitettava seurantaa ja suoritettava tarvittavat muut selvitykset sen todentamiseksi, etteivät päästöt aiheuta ympäristöhaittoja.

6.

Norjan hallituksen on toimitettava valvontaviranomaiselle 31 päivästä tammikuuta 2018 alkaen joka toinen vuosi kertomus, joka sisältää tulokset edeltävällä kaudella 3 ja 4 kohdan mukaisesti harjoitetusta seurannasta ja erityisesti toimenpiteistä, joita on toteutettu raskasmetallien ja mikrosaasteiden aiheuttaman jätevesien kokoomajärjestelmän saastumisen estämiseksi. Kertomuksen on myös sisällettävä selitykset mahdollisille tämän päätöksen vaatimusten noudattamatta jättämiselle.

7.

Kummankin 6 kohdassa tarkoitetun raportointikauden jälkeen tai aina kun tilanteessa tapahtuu muutoksia, valvontaviranomainen arvioi tilannetta uudelleen ja tekee tarvittaessa ehdotuksen uudesta päätöksestä valvontaviranomaista avustavalle EFTAn ympäristökomitealle.

8.

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja sen ETA-täydennysosassa.

9.

Tämä päätös tulee voimaan, kun siitä on ilmoitettu Norjalle.

10.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

11.

Tämä päätös on osoitettu Norjalle.