ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 269

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
19. lokakuuta 2017


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1897, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2017/1509 täytäntöönpanosta

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1898, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, tiettyjen nimitysten rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Półtorak staropolski tradycyjny (APT), Dwójniak staropolski tradycyjny (APT), Trójniak staropolski tradycyjny (APT), Czwórniak staropolski tradycyjny (APT), Kiełbasa jałowcowa staropolska (APT), Kiełbasa myśliwska staropolska (APT) ja Olej rydzowy tradycyjny (APT))

3

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1899, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, tiettyjen nimitysten rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Tradiční Lovecký salám / Tradičná Lovecká saláma (APT) ja Tradiční Špekáčky / Tradičné Špekačky (APT))

5

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1900, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Varaždinsko zelje (SAN))

7

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1901, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Danbo (SMM))

10

 

*

Komission asetus (EU) 2017/1902, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta päästöoikeuksien huutokauppaamisen yhdenmukaistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1814 kanssa sekä Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämän huutokauppapaikan luetteloimiseksi ( 1 )

13

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1903, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Pediococcus parvulus DSM 28875-, Lactobacillus casei DSM 28872- ja Lactobacillus rhamnosus DSM 29226 -organismeja sisältävien valmisteiden hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )

22

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1904, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) ( 1 )

27

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1905, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteen hyväksymisestä broilereiden ja toissijaisten lihasiipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS) ( 1 )

30

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1906, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä kananuorikkojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) ( 1 )

33

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1907, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Lactobacillus plantarum (KKP/593/p ja KKP/788/p) ja Lactobacillus buchneri (KKP/907/p) -valmisteen hyväksymisestä nautojen ja lampaiden rehun lisäaineena ( 1 )

36

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/1908, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa

39

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2017/1909, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 täytäntöönpanosta

44

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1910, annettu 17 päivänä lokakuuta 2017, päätöksen 93/52/ETY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen Espanjan alueiden luomistaudista (B. melitensis) vapaasta asemasta, päätöksen 2003/467/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on Kyproksen ja tiettyjen Espanjan alueiden virallisesti naudan luomistaudista vapaasta asemasta ja Italian virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaasta asemasta, ja päätöksen 2005/779/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on Italian Campanian alueen sian vesikulaaritaudista vapaasta asemasta (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 6891)  ( 1 )

46

 

 

III   Muut säädökset

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 081/17/KOL, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2017, mahdollista valtiontukea, jota on myönnetty vuokraamalla maata ja kiinteistöjä Gufunesin alueella, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn lopettamisesta (Islanti) [2017/1911]

53

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/1


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1897,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2017/1509 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 329/2007 kumoamisesta 30 päivänä elokuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1509 (1) ja erityisesti sen 47 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä elokuuta 2017 asetuksen (EU) 2017/1509.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea nimesi 3 päivänä lokakuuta 2017 neljä alusta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2375 (2017) 6 kohdan nojalla.

(3)

Asetuksen (EU) 2017/1509 liite XIV olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) 2017/1509 liite XIV tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS


(1)  EUVL L 224, 31.8.2017, s. 1.


LIITE

Lisätään seuraavat alukset asetuksen (EU) 2017/1509 liitteessä XIV olevaan luetteloon aluksista, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2375 (2017) 6 kohdan nojalla nimetyt alukset:

1.   Nimi: PETREL 8

Lisätiedot

IMO: 9562233. MMSI: 620233000

2.   Nimi: HAO FAN 6

Lisätiedot

IMO: 8628597. MMSI: 341985000

3.   Nimi: TONG SAN 2

Lisätiedot

IMO: 8937675. MMSI: 445539000

4.   Nimi: JIE SHUN

Lisätiedot

IMO: 8518780. MMSI: 514569000


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1898,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

tiettyjen nimitysten rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Półtorak staropolski tradycyjny (APT), Dwójniak staropolski tradycyjny (APT), Trójniak staropolski tradycyjny (APT), Czwórniak staropolski tradycyjny (APT), Kiełbasa jałowcowa staropolska (APT), Kiełbasa myśliwska staropolska (APT) ja Olej rydzowy tradycyjny (APT))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan ja 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puola esitti asetuksen (EU) N:o 1151/2012 26 artiklan mukaisesti nimet ”Półtorak staropolski tradycyjny”, ”Dwójniak staropolski tradycyjny”, ”Trójniak staropolski tradycyjny”, ”Czwórniak staropolski tradycyjny”, ”Kiełbasa jałowcowa staropolska”, ”Kiełbasa myśliwska staropolska”, ”Olej rydzowy tradycyjny” ja ”Kabanosy staropolskie”, jotta ne voidaan kirjata asetuksen (EU) N:o 1151/2012 22 artiklassa säädettyyn aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin nimen varauksen kanssa.

(2)

Nimet ”Półtorak”, ”Dwójniak”, ”Trójniak”, ”Czwórniak”, ”Kiełbasa jałowcowa”, ”Kiełbasa myśliwska”, ”Olej rydzowy” ja ”Kabanosy” oli aiemmin rekisteröity (2) ilman nimen varaamista neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 (3) 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti aitoina perinteisinä tuotteina.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 26 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kansallisen vastaväitemenettelyn jälkeen nimiä ”Półtorak”, ”Dwójniak”, ”Trójniak” ja ”Czwórniak” täydennettiin ilmaisulla ”staropolski tradycyjny”, nimiä ”Kiełbasa jałowcowa” ja ”Kiełbasa myśliwska” täydennettiin ilmaisulla ”staropolska”, nimeä ”Olej rydzowy” täydennettiin ilmaisulla ”tradycyjny” ja nimeä ”Kabanosy” täydennettiin ilmaisulla ”staropolskie”. Nämä täydentävät ilmaisut viittaavat nimen perinteiseen luonteeseen asetuksen (EU) N:o 1151/2012 26 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

(4)

Komissio tarkasteli nimien ”Półtorak staropolski tradycyjny”, ”Dwójniak staropolski tradycyjny”, ”Trójniak staropolski tradycyjny”, ”Czwórniak staropolski tradycyjny”, ”Kiełbasa jałowcowa staropolska”, ”Kiełbasa myśliwska staropolska”, ”Olej rydzowy tradycyjny” ja ”Kabanosy staropolskie” esittämistä ja julkaisi ne sen jälkeen Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4).

(5)

Komissio on vastaanottanut perustellun vastaväitteen, joka koskee nimen ”Kabanosy staropolskie” rekisteröimistä. Sen vuoksi kyseisen nimen rekisteröinti riippuu erikseen toteutettavan vastaväitemenettelyn tuloksista.

(6)

Koska komissio ei ole saanut asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia perusteltuja vastaväitteitä muiden nimien kuin ”Kabanosy staropolskie” osalta, nimet ”Półtorak staropolski tradycyjny”, ”Dwójniak staropolski tradycyjny”, ”Trójniak staropolski tradycyjny”, ”Czwórniak staropolski tradycyjny”, ”Kiełbasa jałowcowa staropolska”, ”Kiełbasa myśliwska staropolska” ja ”Olej rydzowy tradycyjny” olisi kirjattava rekisteriin nimen varauksen kanssa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitykset ”Półtorak staropolski tradycyjny” (APT), ”Dwójniak staropolski tradycyjny” (APT), ”Trójniak staropolski tradycyjny” (APT), ”Czwórniak staropolski tradycyjny” (APT), ”Kiełbasa jałowcowa staropolska” (APT), ”Kiełbasa myśliwska staropolska” (APT) ja ”Olej rydzowy tradycyjny” (APT) nimen varauksen kanssa.

APT:eiden ”Półtorak”, ”Dwójniak”, ”Trójniak”, ”Czwórniak”, ”Kiełbasa jałowcowa”, ”Kiełbasa myśliwska” ja ”Olej rydzowy” tuote-eritelmät katsotaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklassa tarkoitetuiksi eritelmiksi APT:eille ”Półtorak staropolski tradycyjny”, ”Dwójniak staropolski tradycyjny”, ”Trójniak staropolski tradycyjny”, ”Czwórniak staropolski tradycyjny”, ”Kiełbasa jałowcowa staropolska”, ”Kiełbasa myśliwska staropolska” ja ”Olej rydzowy tradycyjny”, ja ne suojataan nimen varauksen kanssa.

APT:t ”Półtorak staropolski tradycyjny”, ”Dwójniak staropolski tradycyjny”, ”Trójniak staropolski tradycyjny” ja ”Czwórniak staropolski tradycyjny” liittyvät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (5) liitteessä XI mainitun luokan 1.8 ”Muut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)” tuotteisiin, APT:t ”Kiełbasa jałowcowa staropolska” ja ”Kiełbasa myśliwska staropolska” liittyvät kyseisessä liitteessä mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteisiin, ja APT ”Olej rydzowy tradycyjny” liittyy samassa liitteessä mainitun luokan 1.5 ”Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 729/2008, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen nimitysten rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Czwórniak (APT), Dwójniak (APT), Półtorak (APT ), Trójniak (APT)) (EUVL L 200, 29.7.2008, s. 6).

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 379/2011, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2011, nimityksen rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (”Kiełbasa jałowcowa” (APT)) (EUVL L 103, 19.4.2011, s. 2).

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 382/2011, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2011, nimityksen rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (”Kiełbasa myśliwska” (APT)) (EUVL L 103, 19.4.2011, s. 6).

Komission asetus (EY) N:o 506/2009, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2009, nimityksen kirjaamisesta aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin [Olej rydzowy (APT)] (EUVL L 151, 16.6.2009, s. 26).

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1044/2011, annettu 19 päivänä lokakuuta 2011, nimityksen rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Kabanosy (APT)) (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 16).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2006, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi (EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1). Asetus on kumottu ja korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(4)  EUVL C 188, 27.5.2016, s. 6.

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/5


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1899,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

tiettyjen nimitysten rekisteröimisestä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Tradiční Lovecký salám / Tradičná Lovecká saláma (APT) ja Tradiční Špekáčky / Tradičné Špekačky (APT))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan ja 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tšekki esitti asetuksen (EU) N:o 1151/2012 26 artiklan mukaisesti nimet ”Tradiční Lovecký salám” / ”Tradičná Lovecká saláma” ja ”Tradiční Špekáčky” / ”Tradičné Špekačky”, jotta ne voidaan kirjata asetuksen (EU) N:o 1151/2012 22 artiklassa säädettyyn aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin nimen varauksen kanssa.

(2)

Nimet ”Lovecký salám” / ”Lovecká saláma” ja ”Špekáčky”/”Špekačky” oli aiemmin rekisteröity (2) ilman nimen varaamista neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 (3) 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti aitoina perinteisinä tuotteina.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 26 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kansallisen vastaväitemenettelyn jälkeen nimeä ”Lovecký salám” / ”Lovecká saláma” täydennettiin ilmaisulla ”Tradiční”/”Tradičná” ja nimeä ”Špekáčky”/”Špekačky” täydennettiin ilmaisulla ”Tradiční”/”Tradičné”. Nämä täydentävät ilmaisut viittaavat nimen perinteiseen luonteeseen asetuksen (EU) N:o 1151/2012 26 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

(4)

Komissio tarkasteli nimien ”Tradiční Lovecký salám” / ”Tradičná Lovecká saláma” ja ”Tradiční Špekáčky” / ”Tradičné Špekačky” esittämistä ja julkaisi ne sen jälkeen Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4).

(5)

Koska komissio ei ole saanut asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia perusteltuja vastaväitteitä, nimet ”Tradiční Lovecký salám” / ”Tradičná Lovecká saláma” ja ”Tradiční Špekáčky” / ”Tradičné Špekačky” olisi kirjattava rekisteriin nimen varauksen kanssa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitykset ”Tradiční Lovecký salám” / ”Tradičná Lovecká saláma” (APT) ja ”Tradiční Špekáčky” / ”Tradičné Špekačky” (APT)) nimen varauksen kanssa.

APT:eiden ”Tradiční Lovecký salám” / ”Tradičná Lovecká saláma” ja ”Tradiční Špekáčky” / ”Tradičné Špekačky” tuote-eritelmät katsotaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklassa tarkoitetuiksi eritelmiksi APT:eille ”Tradiční Lovecký salám” / ”Tradičná Lovecká saláma” ja ”Tradiční Špekáčky” / ”Tradičné Špekačky”, ja ne suojataan nimen varauksen kanssa.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut nimitykset liittyvät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (5) liitteessä XI mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 160/2011, annettu 21 päivänä helmikuuta 2011, nimityksen kirjaamisesta aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (”Lovecký salám” / ”Lovecká saláma” (APT)) (EUVL L 47, 22.2.2011, s. 7).

Komission asetus (EU) N:o 158/2011, annettu 21 päivänä helmikuuta 2011, nimityksen kirjaamisesta aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (”Špekáčky” / ”Špekačky” (APT)) (EUVL L 47, 22.2.2011, s. 3).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2006, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi (EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1). Asetus on kumottu ja korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(4)  EUVL C 167, 11.5.2016, s. 21.

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/7


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1900,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Varaždinsko zelje (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kroatian hakemus nimityksen ”Varaždinsko zelje” rekisteröimiseksi suojattuna alkuperänimityksenä (SAN) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

”Varaždinsko zelje” on kotoperäisen suojeltavan Varaždinski kupus -kaalilajikkeen (Brassica oleracea var. capitata f. alba) kaali, jota viljellään Kroatiassa Varaždinin piirikunnan hallinnollisten rajojen sisällä.

(3)

Komissio vastaanotti 7 päivänä lokakuuta 2015 vastaväiteilmoituksen Slovenialta. Komissio vastaanotti 4 päivänä joulukuuta 2015 asiaa koskevan perustellun vastaväitteen.

(4)

Koska komissio katsoi, että vastaväite voitiin ottaa käsiteltäväksi, se kehotti 28 päivänä tammikuuta 2016 päivätyllä kirjeellä Kroatiaa ja Sloveniaa neuvottelemaan kolmen kuukauden ajan ja sopimaan asiasta keskenään sisäisiä menettelyjään noudattaen.

(5)

Neuvottelujen määräaikaa pidennettiin hakijan pyynnöstä kolmella kuukaudella.

(6)

Osapuolet eivät päässeet sopimukseen. Kroatian ja Slovenian käymistä neuvotteluista annettiin asianmukaisesti tieto komissiolle. Sen vuoksi komission olisi kyseiset neuvottelut huomioon ottaen annettava päätös asetuksen (EU) N:o 1151/2012 52 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(7)

Vastaväitteen esittäjät väittävät asetuksen (EU) N:o 1151/2012 10 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, että nimityksen ”Varaždinsko zelje” rekisteröiminen suojattuna alkuperänimityksenä on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 6 artiklan 2 kohdan vastaista ja vaarantaisi sellaisen samankaltaisen tuotteen nimen olemassaolon, joka on ollut laillisesti markkinoilla yli viiden vuoden ajan ennen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua julkaisupäivää.

(8)

Nimen ”Varaždinsko zelje” väitetään olevan ristiriidassa vuonna 1967 rekisteröidyn homonyymisen kaalilajikkeen nimen kanssa. Varaždinski-lajike kirjattiin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan viljelykasvilajien kotoperäisten tai domestikoitujen ulkomaisten siemenlajikkeiden luetteloon vuonna 1967. Vuonna 1989 se rekisteröitiin kyseiseen luetteloon nimellä ”Varaždinski kupus” / ”Varaždinsko zelje”. Nykyisellään kyseinen lajike sisältyy kaikkien niiden valtioiden luetteloihin, jotka syntyivät Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan hajottua. Slovenia rekisteröi lajikkeen Varaždinski/Varaždinsko itsenäistyttyään. Sekä kroatialainen lajike Varaždinski kupus että slovenialaiset lajikkeet Varaždinsko 2 ja Varaždinsko 3 sisältyvät Euroopan unionin vihanneslajien lajikkeiden yleiseen luetteloon.

(9)

Vastaväitteen esittäjän mukaan näistä lajikkeista saatava tuote tunnetaan nimellä ”Varaždinsko zelje” Sloveniassa, Serbiassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Montenegrossa. Sloveniassa Varaždinsko-kaalia väitetään tuotetun yli 75 vuoden ajan. Tuoretta Varaždinsko-kaalia arvioidaan tuotettavan 2 800–4 000 tonnia vuodessa.

(10)

Vastaväitteen esittäjän mukaan nimen ”Varaždinsko zelje” rekisteröiminen voisi johtaa slovenialaisia kuluttajia harhaan, koska Slovenian tuottajat ja kuluttajat eivät yhdistä nimeä ”Varaždinsko zelje” yhtenäisen asiakirjan kohdassa 4 määriteltyyn alkuperäalueeseen vaan ennen kaikkea kaalin laatuun ja sen soveltuvuuteen pikkelöitäväksi.

(11)

Vastaväitteen esittäjän mukaan ehdotetun nimen rekisteröiminen vaarantaisi sellaisen samankaltaisen slovenialaisen lajikkeen nimen ”Varaždinsko zelje” olemassaolon, johon liittyvä tuote on ollut laillisesti markkinoilla Sloveniassa. Ehdotetun nimen rekisteröiminen aiheuttaisi taloudellista vahinkoa Varaždinsko zelje -kaalin tuottajille Sloveniassa, sillä niiden olisi pakko luopua tuotannosta. Tämä vaarantaisi myös kahden Euroopan unionin yhteiseen luetteloon rekisteröidyn kaalilajikkeen (Varaždinsko 2 ja Varaždinsko 3) siementen tuotannon, koska niiden tuotosta myydään Sloveniassa Varaždinsko-kaalina.

(12)

Komissio on arvioinut perustellussa vastaväitteessä esitetyt väitteet ja komissiolle toimitetut tiedot, jotka koskevat asianomaisten osapuolten käymiä neuvotteluja, ja katsoo, että nimi ”Varaždinsko zelje” olisi rekisteröitävä SAN:ina.

(13)

Edellytykset, jotka koskevat nimen ”Varaždinsko zelje” rekisteröintiä SAN:ina, täyttyvät. Tuotteella on ominaisuuksia – erityisesti korkeat fenolien ja flavonoidien kokonaispitoisuudet, korkea kuiva-ainepitoisuus ja poikkeuksellisen korkea sokeripitoisuus – jotka johtuvat ensisijaisesti yksilöidyn maantieteellisen ympäristön luonnollisista ja inhimillisistä tekijöistä. Varaždinsko zeljen korkea kuiva-ainepitoisuus ja poikkeuksellisen korkea sokeripitoisuus johtuvat tuotantomenetelmästä eli siitä, että tämä alhaisia lämpötiloja sietävä tuote jätetään pelloille loppusyksyyn saakka. Varaždinsko zeljen korkeat fenolien ja flavonoidien kokonaispitoisuudet johtuvat tuotteen geneettisistä ominaisuuksista sekä ympäristö- ja viljelyolosuhteista. Varaždinsko zelje -kaalia saadaan ainoastaan EU:n lajikeluetteloon kirjatun suojeltavan Varaždinski kupus -kaalilajikkeen siemenistä. Ilmaisu ”suojeltava lajike” tarkoittaa, että siementä tuotetaan ainoastaan yksilöidyllä maantieteellisellä alueella eikä missään muualla.

(14)

Siltä osin kuin kyse on nimen harhaanjohtavaa luonnetta koskevasta väitteestä komissio katsoo nimen viittaavan tuotteen tuotantoalueeseen. Se ei itsessään voi johtaa kuluttajia harhaan tuotteen alkuperän suhteen.

(15)

Siltä osin kuin kyse on siitä, että rekisteröitävän nimen väitetään olevan homonyyminen kahden rekisteröidyn kaalilajikkeen nimen kanssa ja että rekisteröiminen vaarantaisi kyseisistä lajikkeista saatavan, nimellä ”Varaždinsko zelje” Sloveniassa, Serbiassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Montenegrossa tunnetun tuotteen olemassaolon, komissio katsoo, että Sloveniassa kaupan pidetyn tuotteen osalta ilmaisu ”Varaždinsko”, jota käytetään ilmaisun ”zelie” (”kaali” slovenian kielellä) määritteenä, tarkoittaa vain kaalin lajiketta. Sloveniassa käytettävä nimitys ”Varaždinsko zelje” tarkoittaa, että tuote on Varaždinsko-lajikkeen kaali. Siitä, että nimeä käytettäisiin irrallaan kaalilajikkeesta, ei löydetty todisteita. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että ilmaisu ”Varaždinsko” ensisijaisesti osoittaa kaalin lajikkeen, komissio katsoo, ettei ole asianmukaista myöntää siirtymäaikaa slovenialaisen nimen ”Varaždinsko zelje” käytölle.

(16)

Euroopan unionin vihanneslajien lajikkeiden yleiseen luetteloon sisältyvien lajikkeiden Varaždinsko 2 ja Varaždinsko 3 nimiä sallitaan kuitenkin edelleen käytettävän määritellyn maantieteellisen alueen ulkopuolella tuotettujen siementen ja kaalituotteiden merkinnöissä ilman aikarajoitusta. Vaikka nimitys ”Varaždinsko zelje” rekisteröidään suojattuna alkuperänimityksenä, nimiä Varaždinsko 2 ja Varaždinsko 3 voidaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 42 artiklan mukaisesti käyttää merkinnöissä sillä edellytyksellä, että kyseisessä artiklassa luetellut edellytykset täyttyvät. Kaalituotteen merkinnässä on erityisesti mainittava alkuperämaa, eikä siinä saa olla mitään viittausta Kroatiaan. Näin varmistetaan, että kuluttajat saavat oikeaa tietoa suhteessa rekisteröidyllä SAN-merkinnällä kaupan pidettyyn tuotteeseen.

(17)

Edellä esitetyn perusteella nimitys ”Varaždinsko zelje” olisi lisättävä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin,

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden laatukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Varaždinsko zelje” (SAN).

Ensimmäisessä kohdassa mainittu nimitys viittaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.6 ”Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina” tuotteeseen.

2 artikla

Jos ilmaisua ”Varaždinsko” käytetään asetuksen (EU) N:o 1151/2012 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkinnöissä viittauksena kaalituotteen lajikkeeseen, alkuperämaa on mainittava samassa kentässä ja samankokoisin kirjaimin kuin nimi.

Kielletään tällaisissa tapauksissa lippujen, symbolien, tunnusten tai muiden kuvausten käyttö päällysmerkinnöissä, jos se on omiaan johtamaan kuluttajia harhaan erityisesti tuotteen ominaisuuksien tai alkuperän suhteen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 223, 8.7.2015, s. 7.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/10


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1901,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Danbo (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetus (EU) N:o 1151/2012 tuli voimaan 3 päivänä tammikuuta 2013. Sillä kumottiin ja korvattiin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (2).

(2)

Tanskan hakemus nimityksen ”Danbo” rekisteröimiseksi suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3) maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)

Itävalta, Argentiina yhdessä Centro de la Industria Lecheran kanssa, Australia yhdessä Dairy Australian kanssa, Uusi-Seelanti yhdessä Dairy Companies Association of New Zealandin kanssa, Uruguay, Office of the United States Trade Representative ja Consortium for Common Food Names of the United States ovat ilmoittaneet vastustavansa rekisteröintiä asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vastaväitteet voitiin ottaa käsiteltäviksi kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti lukuun ottamatta Itävallan vastaväitettä, jota ei saatu määräajassa.

(4)

Vastaväitteet koskivat asetuksen (EY) N:o 510/2006 2 artiklassa, joka on korvattu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklalla, säädettyjen edellytysten täyttymättömyyttä. Erityisesti niissä väitettiin, että nimityksellä ”Danbo” ei ole erityistä laatua, mainetta tai muita ominaisuuksia, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä. Niiden mukaan nimen ”Danbo” ei myöskään voida katsoa olevan perinteinen muu kuin maantieteellinen nimitys ja ettei ole olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, joiden perusteella rajatuksi maantieteelliseksi alueeksi voitaisiin määritellä koko Tanska. Vastaväitteiden mukaan nimestä ”Danbo” on tullut asetuksen (EY) N:o 510/2006 3 artiklan 1 kohdassa, joka on korvattu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 6 artiklan 1 kohdalla ja 41 artiklalla, säädetty yleisnimi. Tältä osin niissä mainittiin, että Danbo-juustoon on sovellettu Codex Alimentarius -standardia vuodesta 1966 ja että se on sisällytetty vuoden 1951 Stresan yleissopimuksen liitteeseen B. Niiden mukaan nimen geneerinen luonne käy ilmi siitä, että Danbo-juustolla on myös oma tullinimike. Vastaväitteissä myös mainitaan, että Danbo-juustoa tuotetaan ja kulutetaan paljon useissa maissa EU:ssa ja sen ulkopuolella ja että joillakin niistä on sitä varten erityinen sääntömääräinen standardi.

(5)

Komissio kehotti asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti 18 päivänä syyskuuta 2012 päivätyillä kirjeillä asianomaisia osapuolia neuvottelemaan keskenään.

(6)

Koska sopimukseen ei päästy säädetyssä määräajassa, komission olisi annettava päätös asetuksen (EU) N:o 1151/2012 52 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(7)

Siltä osin kuin väitetään, että nimi ”Danbo” ei täytä asetuksen (EY) N:o 510/2006 2 artiklassa, joka on korvattu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklalla, säädettyjä edellytyksiä, olisi huomattava, että kun kyseessä on maantieteellinen merkintä, kyseisessä säännöksessä ei mainita maata poikkeuksellisena tapauksena. Enää ei myöskään edellytetä arvioitavan, onko ”Danbo” perinteinen muu kuin maantieteellinen nimi. Nimelle ”Danbo” haetaan rekisteröintiä suojattuna maantieteellisenä merkintänä sen maineen perusteella, joka juontuu pääosin tuotteen maantieteellisestä alkuperästä (kuten asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään) ja jota kuvataan laajasti julkaistussa yhtenäisessä asiakirjassa ja eritelmässä. Vastaväitteen esittäjät eivät esittäneet päteviä perusteluja kyseisen kuvauksen kyseenalaistamiseksi.

(8)

Ne toimittivat useita todisteita, jotka niiden mukaan osoittavat nimen olevan yleisnimi. Vaikka Danbo-juustolla on erityinen Codex Alimentarius -standardi ja nimi ”Danbo” on sisällytetty Stresan yleissopimuksen liitteeseen B, se ei tarkoita, että kyseisestä nimestä olisi sinänsä tullut yleisnimi. Kuten unionin tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään todennut, tullinimikkeet liittyvät tulliasioihin eivätkä ole merkitseviä teollis- ja tekijänoikeuksien kannalta. Myöskään ne muutamat toimitetut tiedot, jotka liittyvät erityisesti Danbo-juuston tuotantoon Euroopan unionin ulkopuolella, eivät ole merkityksellisiä ottaen huomioon asetukseen (EU) N:o 1151/2012 luonteenomaisesti liittyvä alueellisuusperiaate, jonka nojalla nimen mahdollista geneeristä luonnetta on arvioitava suhteessa EU:n alueeseen. Sitä, miten ilmaisu koetaan Euroopan unionin ulkopuolella ja sitä, että kolmansissa maissa on mahdollisesti tuotteeseen liittyviä sääntömääräisiä tuotantostandardeja, ei pidetä merkityksellisinä tämän päätöksen kannalta.

(9)

Vastaväitemenettelyssä ei ole esitetty todisteita kyseisen juuston tuonnista kolmansista maista Euroopan unioniin. Sen vuoksi ei ole perusteita myöntää kolmansien maiden tuottajille asetuksen (EU) N:o 1151/2012 15 artiklan 1 kohdan mukaista siirtymävaihetta.

(10)

Tanskan ja Danbon välinen yhteys perustuu maineeseen. Tanska on toimittanut suuren määrän erikoisjulkaisuja ja viitetietoja, jotka osoittavat Tanskan ja Danbon välisen maineeseen perustuvan yhteyden. Maineesta kertovat myös osallistuminen messuille ja kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin, kuten myös tuotteen saamat lukuisat palkinnot.

(11)

EU:n alueen osalta voidaan todeta, että Danbota tuotetaan pääasiassa Tanskassa ja että sitä myös pidetään kaupan pääasiassa Tanskassa.

(12)

Tanska on toimittanut kiistattomat todisteet siitä, että Danbo-juustoa kulutetaan ja se tunnetaan lähes yksinomaan Tanskassa ja että valtaosa tanskalaisista kuluttajista tunnistaa sen yhteyden Tanskaan. Tanskan ulkopuolella kyseinen juusto tunnetaan huonosti. Koska tunnettuus on huono, nimeä ”Danbo” ei voida pitää yleisnimenä.

(13)

Edellä esitetyn perusteella nimitys ”Danbo” olisi lisättävä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden laatukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimi ”Danbo” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa mainittu nimitys viittaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (4) liitteessä XI mainitun luokan 1.3 ”Juustot” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(3)  EUVL C 29, 2.2.2012, s. 14.

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/13


KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1902,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta päästöoikeuksien huutokauppaamisen yhdenmukaistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1814 kanssa sekä Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämän huutokauppapaikan luetteloimiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) ja erityisesti sen 3 d artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 (2) säädetään direktiivin 2003/87/EY mukaisten päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista. Asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 säädetään erityisesti kunakin vuonna huutokaupattavien päästöoikeuksien määristä. Asetuksella (EU) 1031/2010 varmistetaan siten, että päästöoikeuksien huutokauppaaminen on hyvin toimiva prosessi. Huutokaupat järjestetään tällä hetkellä 25 jäsenvaltion yhteisessä huutokauppapaikassa sekä joissakin pienissä huutokaupoissa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1814 (3) nojalla perustetaan vuonna 2018 markkinavarausvaranto, jäljempänä ’varanto’, joka aloittaa toimintansa 1 päivästä tammikuuta 2019. Mainitun päätöksen ennalta sovittujen sääntöjen mukaisesti varantoon lisätään tai varannosta vapautetaan päästöoikeuksia ja siten mukautetaan huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää 12 kuukauden jaksolla, joka alkaa 1 päivänä syyskuuta tiettynä vuonna. Varannon toimintaa koskevat säännöt ovat tarpeen niitä tilanteita varten, joissa komission tuona tiettynä vuonna 15 päivänä toukokuuta liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä edeltävältä vuodelta jää tietyn edeltä sovitun vaihteluvälin ulkopuolelle. Varannon ensimmäisenä toimintavuonna ensimmäinen mukautus huutokaupattaviin määriin tehdään 1 päivästä tammikuuta1 päivään syyskuuta 2019.

(3)

Päätöksessä (EU) 2015/1814 säädetään myös, ettei 900:aa miljoonaa päästöoikeutta, jotka oli alun perin komission asetuksessa (EU) N:o 176/2014 (4) määritellysti tarkoitus lisätä huutokaupattavien päästöoikeuksien määrään vuonna 2019 ja 2020, huutokaupata vaan ne lisätään varantoon. Lisäksi päätöksessä (EU) 2015/1814 säädetään, että päästöoikeudet, joita ei jaeta uusien osallistujien varannosta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 7 kohdan nojalla, sekä päästöoikeudet, joita ei jaeta toimintansa lopettaneelle laitokselle saman direktiivin 10 a artiklan 19 kohdan tai toimintansa osittain lopettaneelle laitokselle 10 a artiklan 20 kohdan mukaisesti, lisätään varantoon vuonna 2020 sen sijaan, että ne huutokaupattaisiin.

(4)

Päätöksen (EU) 2015/1814 nojalla yhteisen huutokauppapaikan ja tapauksen mukaan muiden huutokauppapaikkojen huutokauppojen aikatauluja mukautetaan varantoon lisättyjen tai varannosta vapautettavien päästöoikeuksien huomioon ottamiseksi.

(5)

Jotta markkinatoimijoille voidaan taata selkeys ja varmuus vähintään 12 kuukautta kestävän jakson aikana huutokaupattavien päästöoikeuksien määristä, päätöksen (EU) 2015/1814 perusteella tehtävät huutokauppakalenterin muutokset olisi tehtävä samalla kun määritetään ja julkaistaan huutokauppakalenteri seuraavaa vuotta varten. Jotta lisäksi varmistetaan huutokaupattavien määrien muutosten sujuva täytäntöönpano ja vältetään negatiiviset vaikutukset huutokauppoihin, markkinatoimijoiden olisi saatava hyvissä ajoin tietoa päätöksen (EU) 2015/1814 vaikutuksesta huutokaupattaviin määriin seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Sen vuoksi huutokauppakalenterien muutokset tiettynä vuonna sekä huutokauppakalenterit seuraavaa vuotta varten olisi julkaistava hyvissä ajoin ennen tietyn vuoden 1 päivää syyskuuta, jolloin huutokauppamäärien muutoksia aletaan soveltaa.

(6)

Päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 5 ja 8 kohdassa säädetään varannon toiminnan yleisiin sääntöihin tehtävistä poikkeuksista, joiden mukaan 10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden edistämiseksi. Jäsenvaltioiden tiettynä vuonna huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudet määritetään siten noudattaen myös päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 5 toisen alakohdan ja 1 artiklan 8 kohdan säännöksiä erityissäännöistä, joiden perusteella määritetään jäsenvaltioiden osuudet päästöoikeuksien lisäämiseksi varantoon vuoden 2025 loppuun saakka sekä päästöoikeuksien myöhempi vapauttaminen varannosta.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1031/2010 60 artiklan 1 kohdassa esitetään luettelo, joka ei ole tyhjentävä, tiedoista, jotka eivät ole luottamuksellisia ja jotka on julkaistava asianomaisen huutokauppapaikan ylläpitämällä ajantasaisella verkkosivustolla. Luettelon henkilöistä, joilla on oikeus tarjota huutokaupoissa, olisi katsottava olevan ei-luottamuksellista tietoa, jolla on merkitystä tietyssä huutokauppapaikassa pidetyille huutokaupoille.

(8)

Asetus (EU) N:o 1031/2010 sisältää useita epäjohdonmukaisuuksia, jotka ovat peräisin asetuksen aiemmista muutoksista ja jotka olisi korjattava. Erityisesti 10 artiklan 3 kohtaa olisi muutettava sen selventämiseksi, että kunakin vuonna huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän laskemisessa otetaan huomioon direktiivin 2003/87/EY 24 ja 27 artiklan nojalla tehdyt muutokset. Komission asetuksella (EU) N:o 1143/2013 (5) sisällytettiin asetukseen (EU) N:o 1031/2010 sääntö, jonka mukaan huutokauppoja saa järjestää ainoastaan sellaisessa huutokauppapaikassa, jolle on annettu säännellyn markkinan toimilupa ja jonka ylläpitäjä järjestää päästöoikeuksien tai niihin liittyvien johdannaisten jälkimarkkinat. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus tämän säännön kanssa, on tarpeen muuttaa asetuksen (EU) N:o 1031/2010 19, 20 ja 35 artiklaa.

(9)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti komissiolle 18 päivänä helmikuuta 2011 asetuksen (EU) N:o 1031/2010 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksestään, jonka mukaan se ei osallistu mainitun asetuksen 26 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun yhteiseen toimeen vaan nimeää oman huutokauppapaikkansa.

(10)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti komissiolle 30 päivänä huhtikuuta 2012 aikomuksestaan nimetä ICE Futures Europe, jäljempänä ’ICE’, asetuksen (EU) N:o 1031/2010 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi huutokauppapaikaksi. Ehdot ja edellytykset, jotka koskevat ICE:n nimeämistä Yhdistyneen kuningaskunnan huutokauppapaikaksi 10 päivän marraskuuta 2012 ja 9 päivän marraskuuta 2017 väliseksi ajaksi lisättiin asetuksen (EU) N:o 1031/2010 liitteeseen III komission asetuksella (EU) N:o 1042/2012 (6).

(11)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti komissiolle 16 päivänä marraskuuta 2016 aikomuksestaan nimetä ICE Futures Europe, jäljempänä ’ICE’, toiseksi huutokauppapaikakseen asetuksen (EU) N:o 1031/2010 30 artiklan 1 mukaisesti. Ilmoituksen mukaan ehdot ja edellytykset, jotka koskevat ICE:n nimeämistä Yhdistyneen kuningaskunnan huutokauppapaikaksi, ovat edelleen samat kuin 30 päivänä huhtikuuta 2012 ilmoitetut, ja huutokauppoihin sovellettavia ICE:n pörssisääntöjä on muutettu, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ICE:n luetteloimiseksi asetuksen (EU) N:o 1031/2010 liitteessä III noudattaen taulukossa ”Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämät huutokauppapaikat” olevan velvoitteita koskevan rivin kohtaa 6. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on komission pyynnöstä toimittanut lisätietoja ja selvennyksiä, joilla täydennetään ilmoitusta.

(12)

Sen varmistamiseksi, että ICE:n ehdotettu nimeäminen asetuksen (EU) N:o 1031/2010 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi huutokauppapaikaksi ja erityisesti että ICE:n pörssisäännöt täyttävät mainitun asetuksen vaatimukset ja ovat direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisia, on syytä laajentaa ICE:lle asetuksen (EU) N:o 1031/2010 liitteessä III asetettuja ehtoja ja velvollisuuksia ICE:n nimeämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi huutokauppapaikaksi ja tehdä tarvittavat muutokset sen varmistamiseksi, että niiden tavoite saavutetaan ottaen huomioon täytäntöönpanoa koskevat erityiset ehdot, jotka esitetään ICE:n pörssisäännöissä.

(13)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1031/2010 olisi muutettava.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 1031/2010 seuraavasti:

(1)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”2.   Direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien, vuosina 2013 ja 2014 huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on mainitun direktiivin 9 ja 9 a artiklan mukaisesti kyseistä kalenterivuotta varten määritetty päästöoikeuksien määrä vähennettynä mainitun direktiivin 10 a artiklan 7 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa säädetyllä ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrällä sekä puolella vuonna 2012 huutokaupattujen päästöoikeuksien kokonaismäärästä.

Direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien, vuosina 2015–2018 ja kunakin kalenterivuonna sen jälkeen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on mainitun direktiivin 9 ja 9 a artiklan mukaisesti kyseistä kalenterivuotta varten määritetty päästöoikeuksien määrä vähennettynä mainitun direktiivin 10 a artiklan 7 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa säädetyllä ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrällä.”

ii)

Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”Direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien vuodesta 2019 alkaen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on mainitun direktiivin 10 artiklan 1 kohdan ja 1 a kohdan mukaisesti määritetty määrä.”

iii)

Korvataan yhdeksäs alakohta seuraavasti:

”Kunkin päästökauppakauden viimeisenä vuotena huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien määrässä on otettava huomioon ne laitokset, joiden toiminta on loppunut mainitun direktiivin 10 a artiklan 19 kohdan nojalla, mainitun direktiivin 10 a artiklan 20 kohdan nojalla maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään tehdyt sopeutukset ja mainitun direktiivin 10 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetut uusien osallistujien varannossa jäljellä olevat päästöoikeudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1814 (*1) soveltamista.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1).”"

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Vuodesta 2013 alkaen kunakin kalenterivuonna huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien määrä perustuu liitteeseen I ja huutokaupattavien päästöoikeuksien arvioon, jonka komissio määrittelee ja julkistaa mainitun direktiivin 10 artiklan 1 kohdan mukaan, tai viimeistään edellisen vuoden 31 päivänä tammikuuta julkaistuun komission alkuperäisen arvion viimeisimpään muutokseen ottaen huomioon tarvittaessa päätös (EU) 2015/1814 ja, siinä määrin kuin se on mahdollista, siirtymävaiheen maksutta jaettavat päästöoikeudet, jotka on vähennetty tai jotka vähennetään siitä päästöoikeuksien määrästä, jonka tietty jäsenvaltio muutoin huutokauppaisi direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan nojalla, kuten on säädetty mainitun direktiivin 10 c artiklan 2 kohdassa, sekä mahdolliset mainitun direktiivin 24 ja 27 artiklan mukaiset muutokset.

Myöhemmät muutokset tiettynä kalenterivuonna huutokaupattavien päästöoikeuksien määrään on otettava huomioon seuraavana kalenterivuonna huutokaupattavien päästöoikeuksien määrässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen (EU) 2015/1814 soveltamista.”

c)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Kunkin jäsenvaltion minä tahansa kalenterivuonna huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien määrän on oltava mainitun direktiivin 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetty määrä, jossa otetaan huomioon niiden päästöoikeuksien määrä, jotka jäsenvaltio jakaa siirtymävaiheessa ilmaiseksi mainitun direktiivin 10 c artiklan nojalla, ja niiden päästöoikeuksien määrä, jotka jäsenvaltio huutokauppaa saman kalenterivuoden aikana mainitun direktiivin 24 artiklan nojalla, sekä päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 5 toisen alakohdan ja 1 artiklan 8 kohdan mukaiset markkinavakausvarantoon lisätyt tai sieltä vapautetut päästöoikeudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 7 kohdan soveltamista.”

(2)

Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tämän asetuksen 26 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimettyjen huutokauppapaikkojen on määritettävä ja julkaistava kunakin kalenterivuonna yksittäisissä huutokaupoissa huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien huutokauppojen tarjousajat, huutokauppakohtaiset määrät, huutokauppojen ajankohdat, huutokauppatuotteet sekä maksu- ja siirtopäivät viimeistään edellisen vuoden 30 päivänä kesäkuuta tai niin pian kuin se on käytännössä mahdollista tämän ajankohdan jälkeen; huutokauppapaikan on ennen tietojen julkaisemista pyydettävä komissiolta lausuntoa asiasta. Huutokauppapaikkojen on otettava komission lausunto huomioon mahdollisimman tarkasti.”

(3)

Muutetaan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan k alakohta seuraavasti:

”k)

tarve estää se, että huutokauppapaikka toteuttaa tämän asetuksen tai direktiivin 2003/87/EY vastaisen huutokaupan.”

b)

Lisätään l alakohta seuraavasti:

”l)

päätöksen (EU) 2015/1814 mukaan tarvittavat muutokset, jotka määritetään ja julkaistaan tietyn vuoden 15 päivään heinäkuuta mennessä tai niin pian kuin se on käytännössä mahdollista tämän ajankohdan jälkeen.”

(4)

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäljempänä 26 artiklan 1 kohdan tai 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyn huutokauppapaikan järjestämien jälkimarkkinoiden jäsenet tai osallistujat, jotka ovat 18 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla kelpoisia tekemään tarjouksia, voivat tehdä mainitun huutokauppapaikan järjestämissä huutokaupoissa suoria tarjouksia ilman, että niiltä vaaditaan muiden tarjouksentekolupaa koskevien vaatimusten täyttämistä edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

jäljempänä 26 artiklan 1 kohdan tai 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyn huutokauppapaikan järjestämällä jälkimarkkinalla päästöoikeuksilla kauppaa käyviin jäseniin tai osallistujiin sovellettavat tarjouksentekolupaa koskevat vaatimukset eivät ole lievempiä kuin tämän artiklan 2 kohdassa asetetut vaatimukset;

b)

jäljempänä 26 artiklan 1 kohdan tai 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty huutokauppapaikka saa kaikki lisätiedot, jotka ovat tarpeen sellaisten tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisen todentamiseksi, joita ei ole aikaisemmin todennettu.”

b)

Poistetaan 2 kohdan toinen alakohta.

(5)

Korvataan 20 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Asianomaisen huutokauppapaikan järjestämän jälkimarkkinan jäsenet tai osallistujat, jotka täyttävät 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset, voivat tehdä tarjouksia hakematta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarjouksentekolupaa.”

(6)

Korvataan 30 artiklan 6 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

yksityiskohtaiset toimintaohjeet, joita sovelletaan jäsenvaltion ehdottamien huutokauppapaikkojen järjestämiin huutokauppaprosesseihin, mukaan lukien kyseessä olevan huutokauppapaikan, myös siihen liitetyn selvitysjärjestelmän taikka toimitusjärjestelmän, nimeämistä koskevan sopimuksen määräykset, joissa määrätään rakennetta, maksujen tasoa, vakuushallintaa, maksuja ja siirtoja koskevat ehdot ja edellytykset;”

(7)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tämän asetuksen 30 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimetyn huutokauppapaikan järjestämissä huutokaupoissa huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien määrä saa olla enintään 20 miljoonaa päästöoikeutta ja sen on oltava vähintään 3,5 miljoonaa päästöoikeutta, jollei nimeävän jäsenvaltion direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien kokonaismäärä ole tiettynä kalenterivuonna alle 3,5 miljoonaa päästöoikeutta, jolloin päästöoikeudet on huutokaupattava kalenterivuosittain yhdessä huutokaupassa. Näiden huutokauppapaikkojen järjestämissä yksittäisissä huutokaupoissa huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY III luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien määrän on kuitenkin oltava vähintään 1,5 miljoonaa päästöoikeutta 12 kuukauden pituisten jaksojen aikana, kun päästöoikeuksia vähennetään päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 5 kohdan mukaisesta huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä.”

b)

Korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”4.   Tämän asetuksen 30 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimettyjen huutokauppapaikkojen on määriteltävä ja julkaistava kunakin vuonna yksittäisissä huutokaupoissa huutokaupattavien direktiivin 2003/87/EY II luvun soveltamisalaan kuuluvien päästöoikeuksien huutokauppojen tarjousajat, huutokauppakohtaiset määrät, huutokauppojen ajankohdat, huutokauppatuotteet sekä maksu- ja siirtopäivät edellisen vuoden 31 päivään lokakuuta mennessä tai niin pian kuin se on käytännössä mahdollista tämän ajankohdan jälkeen, sekä mainitun direktiivin luvun III soveltamisalaan kuuluvat päästöoikeudet edellisen vuoden 15 päivään heinäkuuta mennessä tai niin pian kuin se on käytännössä mahdollista tämän ajankohdan jälkeen. Asianomaiset huutokauppapaikat määrittelevät ja julkaisevat tietonsa vasta kun tämän asetuksen 26 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimetyt huutokauppapaikat ovat määritelleet ja julkaisseet tiedot tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ellei tällaista huutokauppapaikkaa ole vielä nimetty. Asianomaiset huutokauppapaikat voivat määritellä ja julkaista tietonsa vasta pyydettyään komissiolta lausuntoa asiasta. Huutokauppapaikkojen on otettava komission lausunto huomioon mahdollisimman tarkasti.”

(8)

Korvataan 35 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Huutokauppoja saa järjestää ainoastaan sellaisessa huutokauppapaikassa, jolle on annettu säännellyn markkinan toimilupa ja jonka ylläpitäjä järjestää päästöoikeuksien tai niihin liittyvien johdannaisten jälkimarkkinat.”

(9)

Korvataan 60 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Huutokauppapaikan huutokauppoja koskevalla ajantasaisella verkkosivustolla on julkaistava kaikki säädökset, suuntaviivat, ohjeet, lomakkeet, asiakirjat, ilmoitukset, myös huutokauppakalenteri, kaikki muut kuin luottamukselliset tiedot, jotka koskevat asianomaisessa huutokauppapaikassa toteutettavia huutokauppoja, myös luettelo henkilöistä, joilla on oikeus tarjota huutokaupoissa, kaikki päätökset, mukaan lukien 57 artiklan mukaiset päätökset enimmäiskoon asettamisesta tarjoukselle sekä muut korjaavat toimenpiteet, joiden avulla voidaan vähentää tosiasiallista tai mahdollista havaittavissa olevaa rahanpesun, terrorismin rahoittamisen, rikollisen toiminnan tai markkinoiden väärinkäytön riskiä asianomaisessa huutokauppapaikassa.”

(10)

Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

(11)

Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteen II tekstillä.

2 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(2)  Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 176/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014, asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta erityisesti vuosina 2013–2020 huutokaupattavien kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrän vahvistamiseksi (EUVL L 56, 26.2.2014, s. 11).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 1143/2013, annettu 13 päivänä marraskuuta 2013, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista annetun asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta Saksan nimeämän huutokauppapaikan luetteloimiseksi (EUVL L 303, 14.11.2013, s. 10).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 1042/2012, annettu 7 päivänä marraskuuta 2012, asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämän huutokauppapaikan luetteloimiseksi (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 19).


LIITE I

Lisätään liitteeseen III 4 osa seuraavasti:

”Yhdistyneen kuningaskunnan nimeämät huutokauppapaikat

4

Huutokauppa-paikka

ICE Futures Europe (ICE)

 

Oikeusperusta

30 artiklan 1 kohta

 

Toimikausi

Aikaisintaan 10 päivästä marraskuuta 2017 ja enintään 9 päivään marraskuuta 2022, tämän kuitenkaan rajoittamatta 30 artiklan 5 artiklan toisen alakohdan soveltamista.

 

Määritelmät

Sovellettaessa ICE:hen ehtoja ja velvollisuuksia tarkoitetaan

a)

’ICE:n pörssisäännöillä’ ICE:n määräyksiä, mukaan luettuina erityisesti sopimussäännöt ja -menettelyt, jotka liittyvät ICE:n huutokauppasopimuksiin ICE FUTURES EUA AUCTION CONTRACT ja ICE FUTURES EUAA AUCTION CONTRACT;

b)

’pörssinjäsenellä’ ICE:n pörssisääntöjen A.1 jaksossa määriteltyä jäsentä;

c)

’asiakkaalla’ pörssinjäsenen asiakasta sekä niiden tarjousketjussa jäljempänä olevia asiakkaita, jotka helpottavat henkilöiden osallistumista huutokauppoihin ja toimivat tarjoajien puolesta.

 

Ehdot

Edellytyksenä huutokauppoihin pääsylle ei saa olla ICE:n järjestämien jälkimarkkinoiden tai jonkin muun ICE:n tai kolmannen tahon hallinnoiman kauppapaikan pörssinjäseneksi tai osallistujaksi tuleminen.

 

Velvollisuudet

1.

ICE:n on edellytettävä, että ICE:n pörssinjäsenten tai niiden asiakkaiden on ilmoitettava ICE:lle seuraavasti tekemistään päätöksistä, jotka koskevat tarjouksentekoluvan myöntämistä tai tällaisen luvan kumoamista tai keskeyttämistä, riippumatta siitä, onko päätös tehty ainoastaan tarjouksentekoluvasta vai sekä tarjouksentekoluvasta että jälkimarkkinoiden jäsenyydestä tai niihin osallistumisesta:

a)

jokaisesta tarjouksentekoluvan epäämistä koskevasta päätöksestä ja päätöksestä, jolla huutokauppoihin osallistuminen kumotaan tai keskeytetään, on ilmoitettava viipymättä;

b)

muista päätöksistä on ilmoitettava pyynnöstä.

ICE:n on varmistettava, että se voi tutkia kaikki tällaiset päätökset siltä kannalta, ovatko ne huutokauppapaikalle asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 asetettujen velvollisuuksien mukaisia, ja että ICE:n pörssinjäsenet tai niiden asiakkaat noudattavat ICE:n tekemän tutkimuksen tuloksia. Tähän voi kuulua ainakin ICE:n pörssisääntöjen soveltaminen, mukaan luettuina kurinpitomenettelyt, tai muut asianmukaiset toimet, joilla helpotetaan mahdollisuutta tehdä tarjouksia huutokaupoissa.

2.

ICE:n on laadittava kattava ja ajantasainen luettelo pörssinjäsenistään tai niiden asiakkaista, jotka ovat kelpoisia helpottamaan mahdollisuutta tehdä tarjouksia Yhdistyneen kuningaskunnan huutokaupoissa ICE:ssä, ja luettelon on sisällettävä ainoastaan huutokauppaan pääsyn tarjoajat, kuten ICE:n pörssisäännöissä vahvistetaan, sekä pörssinjäsenet tai niiden asiakkaat, jotka tarjoavat mahdollisuuden tehdä tarjouksia huutokaupoissa henkilöille, jotka voivat olla myös jäseniä tai osallistujia jälkimarkkinoilla.

Lisäksi ICE:n on laadittava helppotajuiset käytännön ohjeet siitä, mitä toimia pk-yritysten ja vähäisten päästöjen aiheuttajien on toteutettava päästäkseen huutokauppoihin tällaisten pörssinjäsenten tai niiden asiakkaiden välityksellä, ja ylläpidettävä ohjeita verkkosivuillaan.

3.

Kaikki maksut ja ehdot, joita ICE ja sen selvitysjärjestelmä soveltavat tarjouksentekoluvan saaneisiin henkilöihin tai tarjoajiin on ilmoitettava selkeästi, ja niiden on oltava helposti ymmärrettäviä sekä yleisesti tutustuttavissa ICE:n verkkosivuilla, jotka on pidettävä ajan tasalla.

Jos pörssinjäsen tai sen asiakas soveltaa tarjouksentekolupaan ylimääräisiä maksuja ja ehtoja, ICE:n on määrättävä, että myös tällaiset maksut ja ehdot on ilmoitettava selkeästi ja niiden on oltava helposti ymmärrettäviä sekä yleisesti tutustuttavissa kyseisten palvelujen tarjoajien verkkosivuilla ja niissä on oltava suorat viittaukset ICE:n verkkosivuilta saataviin verkkosivuihin. Ilmoituksissa on erotettava maksut ja ehdot, joita sovelletaan henkilöihin, jotka voivat tehdä tarjouksia ainoastaan huutokaupoissa, jos ne ovat saatavilla, sekä maksut ja ehdot, joita sovelletaan henkilöihin, jotka voivat tehdä tarjouksia huutokaupoissa ja jotka ovat myös jäsen tai osallistuja jälkimarkkinoilla.

4.

ICE:n on huolehdittava siitä, että sen valituksenkäsittelymenettelyjä voidaan käyttää valituksiin, joita saattaa syntyä 1 kohdassa tarkoitetuista ICE:n pörssinjäsenten tai niiden asiakkaiden tekemistä päätöksistä, jotka koskevat luvan myöntämistä tarjousten tekemiseen huutokaupoissa, tällaisen luvan epäämistä tai jo myönnettyjen lupien kumoamista tai keskeyttämistä, ja kaikki tällaiset valitukset on voitava käsitellä ICE:n valituksenkäsittelymenettelyissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden oikeussuojakeinojen käyttöä.

5.

Kuuden kuukauden kuluessa huutokauppojen alkamisesta ICE:n on annettava huutokauppatarkkailijalle tiedoksi ICE:n ja pörssinjäsenten ja niiden asiakkaiden yhteistyömallilla saavutettu kattavuus, maantieteellinen kattavuus mukaan luettuna. ICE:n on otettava tarkoin huomioon huutokauppatarkkailijan tältä osin antamat suositukset sen varmistamiseksi, että ICE täyttää asetuksen (EU) N:o 1031/2010 35 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaiset velvollisuutensa.

6.

ICE:n on varmistettava, että tässä liitteessä asetettuja ICE:n huutokauppapaikaksi nimeämistä koskevia ehtoja ja velvollisuuksia noudatetaan.

7.

Yhdistyneen kuningaskunnan on ilmoitettava komissiolle kaikista niiden ICE:n kanssa tehtyjen sopimusjärjestelyjen olennaisista muutoksista, joista ilmoitettiin komissiolle.”


LIITE II

LIITE IV

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vuosina 2013–2020 huutokaupattavien päästöoikeuksien määrien (miljoonina) mukautukset

Vuosi

Vähennyksen määrä

2013

 

2014

400

2015

300

2016

200

2017

 

2018

 

2019

 

2020

 


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/22


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1903,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Pediococcus parvulus DSM 28875-, Lactobacillus casei DSM 28872- ja Lactobacillus rhamnosus DSM 29226 -organismeja sisältävien valmisteiden hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus Pediococcus parvulus DSM 28875-, Lactobacillus casei DSM 28872- ja Lactobacillus rhamnosus DSM 29226 -organismeja sisältävien valmisteiden hyväksymisestä. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemukset koskevat Pediococcus parvulus DSM 28875-, Lactobacillus casei DSM 28872- ja Lactobacillus rhamnosus DSM 29226 -organismeja sisältävien valmisteiden hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina, jotka luokitellaan lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 6 päivänä joulukuuta 2016 (2) ja 24 päivänä tammikuuta 2017 (3)  (4) antamissaan lausunnoissa, että Lactobacillus rhamnosus DSM 29226-, Pediococcus parvulus DSM 28875- ja Lactobacillus casei DSM 28872 -organismeja sisältävillä valmisteilla ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että kyseiset valmisteet parantavat helposti ja kohtalaisen vaikeasti säilöttävästä nurmirehusta valmistetun säilörehun tuotantoa vähentämällä kuiva-aineen hajoamista ja tehostamalla proteiinin säilymistä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittamat raportit analyysimenetelmistä, joilla lisäaineet määritetään rehusta.

(5)

Pediococcus parvulus DSM 28875-, Lactobacillus casei DSM 28872- ja Lactobacillus rhamnosus DSM 29226 -organismeja sisältävien valmisteiden arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisten valmisteiden käyttö tämän asetuksen liitteessä täsmennetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä eritellyt valmisteet, jotka kuuluvat lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilörehun lisäaineet”, eläinten ruokinnassa käytettävinä lisäaineina kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2017; 15(1):4673.

(3)  EFSA Journal 2017; 15(3):4702.

(4)  EFSA Journal 2017; 15(3):4703.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY lisäainetta / kg tuoretta ainesta

Teknologiset lisäaineet: säilörehun lisäaineet

1k21014

Pediococcus parvulus

DSM 28875

Lisäaineen koostumus

Pediococcus parvulus

DSM 28875 -organismia sisältävä valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 1011 PMY/g lisäainetta.

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Elinkykyiset Pediococcus parvulus

DSM 28875 -solut

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määritys rehun lisäaineessa: pintaviljelymenetelmä: EN 15786:2009

Tunnistaminen rehun lisäaineessa: pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE)

Kaikki eläinlajit

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointiolosuhteet.

2.

Lisäaineen vähimmäispitoisuus, kun sitä ei käytetä yhdessä muiden mikro-organismien kanssa säilörehun lisäaineena: 5 × 107 PMY/kg helposti ja kohtalaisen vaikeasti säilöttävää tuoretta ainesta (2)

3.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

8. marraskuuta 2027

1k20755

Lactobacillus casei

DSM 28872

Lisäaineen koostumus

Lactobacillus casei

DSM 28872 -organismia sisältävä valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 1011 PMY / g lisäainetta.

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Elinkykyiset Lactobacillus casei

DSM 28872 -solut

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määritys rehun lisäaineessa: pintaviljelynä MRS-agarilla (EN 15787)

Tunnistaminen rehun lisäaineessa: pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE)

Kaikki eläinlajit

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointiolosuhteet.

2.

Lisäaineen vähimmäispitoisuus, kun sitä ei käytetä yhdessä muiden mikro-organismien kanssa säilörehun lisäaineena: 5 × 107 PMY/kg helposti ja kohtalaisen vaikeasti säilöttävää tuoretta ainesta (2).

3.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

8. marraskuuta 2027

1k20756

Lactobacillus rhamnosus

DSM 29226

Lisäaineen koostumus

Lactobacillus rhamnosus

DSM 29226 -organismia sisältävä valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 1010 PMY/g lisäainetta.

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Elinkykyiset Lactobacillus rhamnosus

DSM 29226 -solut

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määritys rehun lisäaineessa: pintaviljelynä MRS-agarilla (EN 15787)

Tunnistaminen rehun lisäaineessa: pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE)

Kaikki eläinlajit

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointiolosuhteet.

2.

Lisäaineen vähimmäispitoisuus, kun sitä ei käytetä yhdessä muiden mikro-organismien kanssa säilörehun lisäaineena: 5 × 107 PMY/kg helposti ja kohtalaisen vaikeasti säilöttävää tuoretta ainesta (2).

3.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

8. marraskuuta 2027


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports

(2)  Helposti säilöttävä nurmirehu: > 3 prosenttia liukoisia hiilihydraatteja tuoreessa aineksessa. Kohtalaisen vaikeasti säilöttävä nurmirehu: 1,5–3,0 prosenttia liukoisia hiilihydraatteja tuoreessa aineksessa. Komission asetus (EY) N:o 429/2008 (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 1).


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/27


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1904,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus Bacillus licheniformis (DSM 28710) -organismia sisältävän valmisteen hyväksymisestä. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymistä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 18 päivänä lokakuuta 2016 antamassaan lausunnossa (2), ettei Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävällä valmisteella ole ehdotetuissa käyttöolosuhteissa haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käyttö voi parantaa broilerien rehun hyötysuhdetta ja että päätelmä voidaan ulottaa koskemaan kananuorikoita. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä tarkoitettu, lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluva valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2016;14(11):4615.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet

4b1828

Huvepharma NV

Bacillus licheniformis DSM 28710

Lisäaineen koostumus

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävä valmiste

Sisältää vähintään 3,2 × 109 PMY/g lisäainetta

Kiinteä muoto

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Elinkykyiset Bacillus licheniformis DSM 28710 -itiöt

Analyysimenetelmä  (1)

Bacillus licheniformis DSM 28710:n lukumäärän määrittäminen rehun lisäaineessa ja rehussa:

pintaviljelymenetelmä EN 15784

Bacillus licheniformis DSM 28710:n tunnistaminen: Tunnistaminen: pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE)

Broilerit

Kananuorikot

1,6 × 109

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Käyttö sallittu seuraavia sallittuja kokkidiostaatteja sisältävässä rehussa: dekokinaatti, diklatsuriili, halofuginoni, nikarbatsiini, robenidiinihydrokloridi, lasalosidinatrium A, maduramisiiniammonium, monensiininatrium, narasiini tai salinomysiininatrium.

3.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, iho- ja silmäsuojat mukaan lukien.

8 päivänä marraskuuta 2027


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/30


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1905,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteen hyväksymisestä broilereiden ja toissijaisten lihasiipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteen hyväksyntää koskeva hakemus on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteen hyväksymistä broilereiden ja toissijaisten lihasiipikarjalajien rehun lisäaineena, joka luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 6 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan lausunnossa (2), että Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja kun sitä käytetään siipikarjan rehussa, se vähentää ruhojen Salmonella-tartuntoja tehokkaasti. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” kuuluva, liitteessä tarkoitettu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2017; 15(1):4674.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: Muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet (ruhojen salmonellatartunnan vähentäminen alentamalla sen pitoisuutta ulosteissa)

4d1703

Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079

Lisäaineen koostumus

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmiste, joka sisältää vähintään:

2 × 1010 PMY/g lisäainetta (ei-päällystetty muoto)

1 × 1010 PMY/g lisäainetta (päällystetty muoto)

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -organismin elinkykyisiä soluja

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määrittäminen: maljamenetelmä, jossa käytetään kloramfenikoliglukoosihiivauuteagaria (EN15789:2009)

Tunnistustiedot: Polymeraasiketjureaktiomenetelmä (PCR)

Broilerit

Toissijaiset lihasiipikarjalajit

1 × 109

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

8. marraskuuta 2027


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/33


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1906,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä kananuorikkojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymisestä. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen hyväksymistä kananuorikkojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Valmiste hyväksyttiin jo kymmeneksi vuodeksi broilerien, lihakalkkunoiden, munivien kanojen, toissijaisten lihasiipikarjalajien, toissijaisten munivien siipikarjalajien, vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1043 (2).

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 25 päivänä tammikuuta 2017 antamassaan lausunnossa (3), että Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-b-ksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen käyttö ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että lisäainetta pidetään tehokkaana kananuorikkojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien ruokinnassa. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävän valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä tarkoitettu, lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”ruuansulatusta edistävät aineet” kuuluva valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1043, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasi (EC 3.2.1.8) -valmisteen hyväksymisestä broilerien, lihakalkkunoiden, munivien kanojen, vieroitettujen porsaiden, lihasikojen, toissijaisten lihasiipikarjalajien ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena sekä asetusten (EY) N:o 2148/2004, (EY) N:o 828/2007 ja (EY) N:o 322/2009 muuttamisesta (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) (EUVL L 167, 1.7.2015, s. 63).

(3)  EFSA Journal 2017;15(2):4708.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Aktiivisuusyksikköä / kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: ruuansulatusta edistävät aineet.

4a1617

Huvepharma NV

Endo-1,4-beeta-ksylanaasi

EC 3.2.1.8

Lisäaineen koostumus

Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135) -organismin tuottama endo-1,4-beetaksylanaasia (EC 3.2.1.8) sisältävä valmiste, jonka vähimmäisaktiivisuus on 6 000 EPU (1)/g

(kiinteässä ja nestemäisessä muodossa)

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Endo-1,4-beetaksylanaasi (EC 3.2.1.8), jota tuottaa Trichoderma citrinoviride Bisset (IMI SD135)

Analyysimenetelmä  (2)

Endo-1,4-beetaksylanaasin aktiivisuuden määrittäminen:

kolorimetrinen menetelmä, joka mittaa vesiliukoista väriainetta, jota endo-1,4-beetaksylanaasi vapauttaa atsuriiniin ristisidotuista vehnän arabinoksylaanisubstraateista.

Kananuorikot

Toissijaiset munivat siipikarjalajit

1 500 EPU

 

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, iho-, silmä- ja hengityssuojat mukaan lukien.

8. marraskuuta 2027


(1)  1 EPU on entsyymimäärä, joka vapauttaa kauran/spelttivehnän ksylaanista 0,0083 mikromoolia pelkistäviä sokereita (ksyloosiekvivalentteina) minuutissa (pH 4,7 ja lämpötila 50 °C).

(2)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/36


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1907,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Lactobacillus plantarum (KKP/593/p ja KKP/788/p) ja Lactobacillus buchneri (KKP/907/p) -valmisteen hyväksymisestä nautojen ja lampaiden rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Lactobacillus plantarum (kaksi kantaa KKP/593/p ja KKP/788/p) ja Lactobacillus buchner (KKP/907/p) -valmisteen hyväksymistä varten on tehty hakemus asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Lactobacillus plantarum (KKP/593/p ja KKP/788/p) ja Lactobacillus buchneri (KKP/907/p) -valmisteen hyväksymistä nautojen ja lampaiden rehun lisäaineena, joka olisi luokiteltava lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 4 päivänä joulukuuta 2013 antamassaan lausunnossa (2), että Lactobacillus plantarum (KKP/593/p ja KKP/788/p) ja Lactobacillus buchneri (KKP/907/p) -valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että kyseessä oleva valmiste parantaa helposti, kohtalaisen vaikeasti ja vaikeasti säilöttävästä rehuaineksesta valmistetun säilörehun tuotantoa. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Lactobacillus plantarum (KKP/593/p ja KKP/788/p) ja Lactobacillus buchneri (KKP/907/p) -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilörehun lisäaineet” kuuluva, liitteessä tarkoitettu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2014; 12(1):3529.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY lisäainetta/kg tuoretta ainesta

Teknologiset lisäaineet: säilörehun lisäaineet

1k20754

Lactobacillus plantarum KKP/593/p

Lactobacillus plantarum KKP/788/p

Lactobacillus buchneri KKP/907/p

Lisäaineen koostumus

Lactobacillus plantarum KKP/593/p, Lactobacillus plantarum KKP/788/p ja Lactobacillus buchneri KKP/907/p -valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 109 PMY/g lisäainetta, suhteessa 4:4:1 (Lactobacillus plantarum KKP/593/p: Lactobacillus plantarum KKP/788/p: Lactobacillus buchneri KKP/907/p)

Tehoaineen kuvaus

Seuraavien elinkykyisiä soluja: Lactobacillus plantarum KKP/593/p, Lactobacillus plantarum KKP/788/p ja Lactobacillus buchneri KKP/907p.

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määritys rehun lisäaineessa: pintaviljelynä MRS-agarilla (EN 15787).

Tunnistaminen rehun lisäaineessa: pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE).

Naudat

Lampaat

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointiolosuhteet.

2.

Lisäaineen vähimmäispitoisuus, kun sitä ei käytetä yhdessä muiden mikro-organismien kanssa säilörehun lisäaineena: 1 × 108 PMY/kg tuoretta ainesta.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen ja esiseosten käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

8 päivänä marraskuuta 2027


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


PÄÄTÖKSET

19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/39


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/1908,

annettu 12 päivänä lokakuuta 2017,

viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan muita kuin kyseisen liittymisasiakirjan liitteessä II lueteltuja Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Bulgaria ja Romania liittyvät liittymisestä alkaen, sovelletaan Bulgariassa ja Romaniassa asiaa koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun on varmistettu, että vaaditut edellytykset Schengenin säännöstön kaikkien osien soveltamiseksi ovat täyttyneet.

(2)

Neuvosto totesi 9 päivänä kesäkuuta 2011 sovellettavien Schengenin arviointimenettelyjen mukaisesti, että Bulgaria ja Romania olivat täyttäneet kaikkiin ilmarajoja, maarajoja, poliisiyhteistyötä, tietosuojaa, Schengenin tietojärjestelmää, merirajoja ja viisumeita koskeviin Schengenin säännöstön aloihin liittyvät edellytykset.

(3)

Ulkorajoilla suoritettavissa henkilötarkastuksissa otettiin käyttöön yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 565/2014/EU (2) mukaisesti. Järjestelmä perustuu siihen, että Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat, erityisesti Schengen-viisumit, kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten tai 180 vuorokauden pituista ajanjaksoa kohden enintään 90 vuorokautta kestävää alueellaan oleskelua varten.

(4)

Tämän päätöksen voimaantulosta alkaen on asianmukaista myöntää Bulgarialle ja Romanialle pääsy tekemään lukutilassa hakuja viisumitietojärjestelmän (VIS), jäljempänä VIS-järjestelmä, tiedoista ilman oikeutta syöttää, muuttaa tai poistaa VIS-järjestelmän tietoja. Tämän tarkoituksena on helpottaa niiden kansallista viisumihakemusmenettelyä Schengen-viisumien väärentämisen ja väärinkäytön estämiseksi tarkistamalla näiden voimassaolo ja aitous VIS-järjestelmään tallennettujen tietojen perusteella, helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä sellaisten kolmannen maan kansalaisten tarkastuksia, joilla on Schengen-viisumi, helpottaa kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä, helpottaa tällaisten hakemusten käsittelyä sekä parantaa sisäisen turvallisuuden tasoa jäsenvaltioiden alueella helpottamalla vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Pääsyn tekemään hakuja VIS-järjestelmän tiedoista ja oikeuden käyttää näitä tietoja pitäisi myös auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka mahdollisesti eivät täytä tai eivät enää täytä kyseisten jäsenvaltioiden alueelle tuloa taikka siellä oleskelua koskevia edellytyksiä.

(5)

Tämän vuoksi on suotavaa hyväksyä päätös, jolla saatetaan voimaan liitteessä tarkoitetut VIS-järjestelmää koskevat vastaavat säännökset ja kyseisiin säännöksiin sittemmin tehdyt muutokset. Tällaisten säännösten voimaansaattamista olisi rajoitettava siltä osin kuin ne koskevat pääsyä tekemään lukutilassa hakujaVIS-järjestelmän tiedoista. Näin ollen Bulgarialle ja Romanialle olisi myönnettävä pääsy tekemään hakuja VIS-järjestelmän tiedoista niiden menettelyjen ja edellytysten mukaisesti, jotka on määritetty voimaan saatetuissa säännöksissä. Liitteen olisi sisällettävä asiaankuuluva säännöstö, joka koskee pääsyä tekemään hakuja VIS-järjestelmän tiedoista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1077/2011 (3), neuvoston päätöstä 2004/512/EY (4) ja komission päätöstä 2006/648/EY (5) kuitenkin sovelletaan jo Bulgariaan ja Romaniaan. Näin ollen niitä ei ole sisällytetty liitteeseen.

(6)

On myös suotavaa vahvistaa päivä, josta alkaen kyseisiä Schengenin säännöstön VIS-järjestelmää koskevia määräyksiä olisi sovellettava Bulgariaan ja Romaniaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (6) mukaisesti. Tämä olisi tehtävä heti, kun Bulgaria ja Romania ovat ilmoittaneet komissiolle, että kaikki asiaan liittyvät kattavat testit, jotka eu-LISAn on suoritettava, on suoritettu onnistuneesti.

(7)

Neuvoston olisi vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttävä yksimielisesti erillinen päätös asianomaisten jäsenvaltioiden sisärajatarkastusten poistamisesta ja niiden täysimääräisestä osallistumisesta yhteistä viisumipolitiikkaa koskevaan Schengenin säännöstöön. Ennen kuin hyväksytään kyseinen päätös, jolla saatetaan voimaan muiden kuin tämän päätöksen liitteessä lueteltujen lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien alalla sovellettavat Bulgariaa ja Romaniaa koskevat säännökset ja joka sisältää erityisesti viisumisäännöstön (7) sekä sen täytäntöön panemiseksi annetut säännökset, Bulgaria ja Romania eivät saa myöntää Schengen-viisumeita vaan niiden on jatkettava lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämistä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tästä päätöksestä johtuvaa VIS-järjestelmän käyttöä koskevat rajoitukset, erityisesti siltä osin kuin ne koskevat oikeutta lisätä tietoja järjestelmään, olisi pidettävä voimassa kyseisessä päätöksessä vahvistettuun päivään asti.

(8)

On kuitenkin suotavaa myöntää Bulgarian ja Romanian toimivaltaisille viisumiviranomaisille kyseisen siirtymäkauden ajaksi pääsy tekemään lukutilassa hakuja VIS-järjestelmän tiedoista niiden kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti myöntämien lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumihakemusten käsittelyä ja näihin hakemuksiin liittyvää päätöksentekoa varten. Tähän on sisällyttävä asianmukaisten kansallisten säännösten mukaisesti myönnetyn viisumin mitätöimistä tai peruuttamista taikka viisumin voimassaoloajan pidentämistä tai lyhentämistä koskevat päätökset.

(9)

Koska sovellettavien Schengenin arviointimenettelyjen mukainen varmistaminen on jo saatu päätökseen Bulgarian ja Romanian osalta vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kyseisten jäsenvaltioiden osalta ei suoriteta neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (8) 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista varmistamista. Liitteessä lueteltujen säännösten olisi tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen tultava voimaan vasta, kun Bulgaria ja/tai Romania ovat onnistuneesti tehneet eu-LISAn suorittamat kattavat testit ja niistä on asianmukaisesti ilmoitettu komissiolle. Lisäksi on suotavaa, että Bulgaria ja Romania kutsuvat asiantuntijoita jäsenvaltioista ja komissiosta arvioimaan kyseisten säännösten soveltamista.

(10)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (10) 1 artiklan B ja G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(11)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (11) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B ja G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (12) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(12)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (13) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B ja G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (14) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Liitteessä tarkoitettuja VIS-järjestelmää koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä sovelletaan Bulgariaan ja Romaniaan niiden keskinäisissä suhteissa ja niiden suhteissa Belgian kuningaskuntaan, Tšekin tasavaltaan, Tanskan kuningaskuntaan, Saksan liittotasavaltaan, Viron tasavaltaan, Helleenien tasavaltaan, Espanjan kuningaskuntaan, Ranskan tasavaltaan, Italian tasavaltaan, Latvian tasavaltaan, Liettuan tasavaltaan, Luxemburgin suurherttuakuntaan, Unkariin, Maltan tasavaltaan, Alankomaiden kuningaskuntaan, Itävallan tasavaltaan, Puolan tasavaltaan, Portugalin tasavaltaan, Slovenian tasavaltaan, Slovakian tasavaltaan, Suomen tasavaltaan ja Ruotsin kuningaskuntaan sekä Islannin tasavaltaan, Liechtensteinin ruhtinaskuntaan, Norjan kuningaskuntaan ja Sveitsin valaliittoon. Näitä määräyksiä sovelletaan, kun kaikki liitteessä lueteltuihin säännöksiin liittyvät kattavat testit, jotka eu-LISAn, Bulgarian ja Romanian on suoritettava, on suoritettu onnistuneesti ja kyseisten testien onnistuneesta suorittamisesta on ilmoitettu komissiolle. Bulgaria ja Romania voivat lisäksi kutsua asiantuntijoita jäsenvaltioista ja komissiosta arvioimaan kyseisten säännösten soveltamista.

2.   Jäsenvaltioiden sisärajatarkastusten poistamista koskevan neuvoston päätöksen hyväksymiseen saakka Bulgarian ja Romanian toimivaltaiset viisumiviranomaiset saavat pääsyn tekemään lukutilassa hakuja VIS-järjestelmästä seuraaviin tarkoituksiin:

a)

Bulgarian ja Romanian kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti myöntämien lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumihakemusten käsittely;

b)

kyseisiä hakemuksia koskeva päätöksenteko, mukaan lukien asianmukaisten kansallisten säännösten mukaisesti myönnetyn viisumin mitätöimistä tai peruuttamista taikka viisumin voimassaoloajan pidentämistä tai lyhentämistä koskevat päätökset.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan komission määrittämästä päivästä, kun Bulgaria ja Romania ilmoittavat komissiolle, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kattavat testit on suoritettu onnistuneesti.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 12 päivänä lokakuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

U. REINSALU


(1)  Lausunto annettu 4 päivänä lokakuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 565/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten tai 180 vuorokauden pituista ajanjaksoa kohden enintään 90 vuorokautta kestävää alueellaan oleskelua varten, sekä päätösten N:o 895/2006/EY ja N:o 582/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 23).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(4)  Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).

(5)  Komission päätös 2006/648/EY, tehty 22 päivänä syyskuuta 2006, viisumitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä biometrisiä tunnisteita koskevien standardien teknisistä eritelmistä (EUVL L 267, 27.9.2006, s. 41).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(9)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(10)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(11)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(12)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(13)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(14)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).


LIITE

Luettelo VIS-järjestelmää koskevista Schengenin säännöstön määräyksistä, joita on sovellettava Bulgariassa ja Romaniassa

1.

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19) 1 ja 126–130 artikla siltä osin kuin ne koskevat muita tässä liitteessä tarkoitettuja määräyksiä;

2.

Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5);

3.

Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60) seuraavat säännökset:

I luku lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohtaa

15 artikla, jota sovelletaan soveltuvin osin Bulgarian ja Romanian kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti myöntämien lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumihakemusten käsittelyyn, mukaan lukien näihin hakemuksiin liittyvä päätöksenteko

III luku

V luku lukuun ottamatta 31 artiklan 2 ja 3 kohtaa

VI ja VII luku lukuun ottamatta 50 artiklan 6 kohtaa;

4.

Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129);

5.

Yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1) 21 artiklan 2 kohta, 37 artiklan 1 kohta ja 43 artiklan 5 kohta;

6.

Komission päätös 2009/756/EY, tehty 9 päivänä lokakuuta 2009, sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä koskevista eritelmistä viisumitietojärjestelmässä tehtävää biometristä tunnistusta ja todentamista varten (EUVL L 270, 15.10.2009, s. 14);

7.

Komission päätös 2009/876/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, viisumitietojärjestelmän teknisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka koskevat tietojen tallentamista ja hakemusten linkittämistä, tietoihin tutustumista, tietojen muuttamista, poistamista ja ennen määräaikaa poistamista sekä tietojenkäsittelytapahtumalokin pitämistä ja sen tietoihin tutustumista (EUVL L 315, 2.12.2009, s. 30) siltä osin kuin tämä päätös koskee viisumihakemusten käsittelyä;

8.

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1) II osasto ja liitteet siltä osin kuin ne koskevat VIS-järjestelmää.


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/44


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (YUTP) 2017/1909,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2017,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2013/183/YUTP kumoamisesta 27 päivänä toukokuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/849 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä toukokuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/849.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea nimesi 3 päivänä lokakuuta 2017 neljä alusta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2375 (2017) 6 kohdan nojalla.

(3)

Päätöksen (YUTP) 2016/849 liite IV olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen (YUTP) 2016/849 liite IV tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS


(1)  EUVL L 141, 28.5.2016, s. 79.


LIITE

Lisätään seuraavat alukset päätöksen (YUTP) 2016/849 liitteessä IV olevaan luetteloon aluksista, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2375 (2017) 6 kohdan nojalla nimetyt alukset:

1.   Nimi: PETREL 8

Lisätiedot

IMO: 9562233. MMSI: 620233000

2.   Nimi: HAO FAN 6

Lisätiedot

IMO: 8628597. MMSI: 341985000

3.   Nimi: TONG SAN 2

Lisätiedot

IMO: 8937675. MMSI: 445539000

4.   Nimi: JIE SHUN

Lisätiedot

IMO: 8518780. MMSI: 514569000


19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/46


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/1910,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2017,

päätöksen 93/52/ETY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen Espanjan alueiden luomistaudista (B. melitensis) vapaasta asemasta, päätöksen 2003/467/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on Kyproksen ja tiettyjen Espanjan alueiden virallisesti naudan luomistaudista vapaasta asemasta ja Italian virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaasta asemasta, ja päätöksen 2005/779/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on Italian Campanian alueen sian vesikulaaritaudista vapaasta asemasta

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 6891)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä A.II. olevan 7 kohdan ja liitteessä D olevan I luvun E jakson,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/68/ETY (3) ja erityisesti sen liitteessä A olevan 1 luvun II jakson,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 91/68/ETY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset unionin sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa. Siinä vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiot tai niiden alueet voidaan tunnustaa virallisesti vapaiksi luomistaudista (Brucella melitensis).

(2)

Komission päätöksen 93/52/ETY (4) mukaan sen liitteessä II tarkoitetut jäsenvaltioiden alueet tunnustetaan virallisesti vapaiksi luomistaudista (B. melitensis) direktiivissä 91/68/ETY vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

(3)

Espanja on toimittanut komissiolle asiakirjat, jotka osoittavat, että La Riojan ja Valencian itsehallintoalueet ja Kastilia-La Manchan itsehallintoalueen maakunnat Albacete, Cuenca ja Guadalajara täyttävät direktiivissä 91/68/ETY vahvistetut luomistaudista (B. melitensis) virallisesti vapaan aseman edellytykset lammas- ja vuohikarjojen osalta.

(4)

Espanjan toimittamien asiakirjojen arvioinnin perusteella La Riojan ja Valencian itsehallintoalueet ja Kastilia-La Manchan itsehallintoalueen maakunnat Albacete, Cuenca ja Guadalajara olisi tunnustettava virallisesti vapaiksi luomistaudista (B. melitensis) lammas- ja vuohikarjojen osalta.

(5)

Päätöksen 93/52/ETY liitettä II olisi sen vuoksi muutettava Espanjan osalta.

(6)

Direktiiviä 64/432/ETY sovelletaan unionin sisäiseen nautaeläinten ja sikojen kauppaan. Siinä vahvistetaan edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltio tai sen alue voidaan julistaa virallisesti vapaaksi luomistaudista tai naudan tarttuvasta leukoosista nautakarjojen osalta.

(7)

Komission päätöksessä 2003/467/EY (5) säädetään, että sen liitteessä II olevassa 1 luvussa luetellut jäsenvaltiot ja 2 luvussa luetellut jäsenvaltioiden alueet on julistettu virallisesti vapaiksi luomistaudista nautakarjojen osalta. Päätöksessä 2003/467/EY säädetään myös, että sen liitteessä III olevassa 1 luvussa luetellut jäsenvaltiot ja 2 luvussa luetellut jäsenvaltioiden alueet on julistettu virallisesti vapaiksi naudan tarttuvasta leukoosista nautakarjojen osalta.

(8)

Kypros on toimittanut komissiolle asiakirjat, jotka osoittavat, että sen koko alue täyttää direktiivissä 64/432/ETY säädetyt edellytykset tullakseen julistetuksi luomistaudista virallisesti vapaaksi nautakarjojen osalta.

(9)

Kyproksen toimittamien asiakirjojen arvioinnin perusteella kyseinen jäsenvaltio olisi tunnustettava luomistaudista virallisesti vapaaksi jäsenvaltioksi nautakarjojen osalta ja merkittävä päätöksen 2003/467/EY liitteessä II olevan 1 luvun luetteloon.

(10)

Espanja on toimittanut komissiolle asiakirjat, jotka osoittavat, että Katalonian, Kastilia-La Manchan ja Galician itsehallintoalueet ja Kastilia ja Leónin itsehallintoalueen maakunta Zamora täyttävät direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut edellytykset tullakseen julistetuksi luomistaudista virallisesti vapaiksi nautakarjojen osalta.

(11)

Espanjan toimittamien asiakirjojen arvioinnin perusteella Katalonian, Kastilia-La Manchan ja Galician itsehallintoalueet ja Kastilia ja Leónin itsehallintoalueen maakunta Zamora olisi julistettava luomistaudista virallisesti vapaiksi alueiksi nautakarjojen osalta ja merkittävä päätöksen 2003/467/EY liitteessä II olevan 2 luvun luetteloon.

(12)

Tietyt Italian alueet luetellaan nykyisin päätöksen 2003/467/EY liitteessä III olevan 2 luvun luettelossa naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaina alueina. Italia on nyt toimittanut komissiolle asiakirjat, jotka osoittavat, että sen koko alue täyttää direktiivissä 64/432/ETY säädetyt edellytykset tullakseen julistetuksi naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaaksi nautakarjojen osalta.

(13)

Italian toimittamien asiakirjojen arvioinnin perusteella kyseinen jäsenvaltio olisi julistettava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaaksi jäsenvaltioksi nautakarjojen osalta ja merkittävä päätöksen 2003/467/EY liitteessä III olevan 1 luvun luetteloon, ja viittaukset kyseisen jäsenvaltion tiettyihin alueisiin kyseisen liitteen 2 luvussa olisi poistettava.

(14)

Sen vuoksi päätöksen 2003/467/EY liitteitä II ja III olisi muutettava.

(15)

Komission päätös 2005/779/EY (6) annettiin sen jälkeen, kun Italiassa oli ilmennyt sian vesikulaaritaudin taudinpurkauksia. Siinä säädetään eläinten terveyttä koskevista säännöistä sian vesikulaaritaudin osalta niillä kyseisen jäsenvaltion alueilla, jotka on tunnustettu sian vesikulaaritaudista vapaiksi ja lueteltu kyseisen päätöksen liitteessä I, sekä niillä kyseisen jäsenvaltion alueilla, joita ei ole tunnustettu kyseisestä taudista vapaiksi ja jotka on lueteltu kyseisen päätöksen liitteessä II.

(16)

Italiassa on toteutettu monien vuosien ajan ohjelmaa sian vesikulaaritaudin hävittämistä ja seurantaa varten tarkoituksena saavuttaa sian vesikulaaritaudista vapaa asema kyseisen jäsenvaltion kaikkien alueiden osalta. Italia on toimittanut komissiolle sian vesikulaaritaudista vapaata asemaa Campanian alueen osalta koskevia uusia tietoja, jotka osoittavat, että tauti on hävitetty kyseiseltä alueelta.

(17)

Italian toimittamien tietojen tarkastelun perusteella Campanian alue olisi tunnustettava sian vesikulaaritaudista vapaaksi, ja kyseinen alue olisi poistettava päätöksen 2005/779/EY liitteessä II olevasta luettelosta ja merkittävä sen sijaan kyseisen päätöksen liitteessä I olevaan luetteloon.

(18)

Sen vuoksi päätöksen 2005/779/EY liitteitä I ja II olisi muutettava.

(19)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 93/52/ETY liite II tämän päätöksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liitteet II ja III tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Muutetaan päätöksen 2005/779/EY liitteet I ja II tämän päätöksen liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä lokakuuta 2017.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19.

(4)  Komission päätös 93/52/ETY, tehty 21 päivänä joulukuuta 1992, luomistautia (Br. melitensis) koskevien edellytysten täyttämisen toteamisesta tietyissä jäsenvaltioissa ja tietyillä alueilla ja näille jäsenvaltioille ja alueille tästä taudista virallisesti vapaan jäsenvaltion tai alueen aseman vahvistamisesta (EYVL L 13, 21.1.1993, s. 14).

(5)  Komission päätös 2003/467/EY, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2003, nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 74).

(6)  Komission päätös 2005/779/EY, tehty 8 päivänä marraskuuta 2005, eläinten terveyttä koskevista suojatoimenpiteistä sian vesikulaaritautia vastaan Italiassa (EUVL L 293, 9.11.2005, s. 28).


LIITE I

Korvataan päätöksen 93/52/ETY liitteessä II oleva Espanjaa koskeva kohta seuraavasti:

”Espanjassa:

Asturian itsehallintoalue,

Baleaarien itsehallintoalue,

Kanariansaarten itsehallintoalue,

Kantabrian itsehallintoalue,

Kastilia-La Manchan itsehallintoalue: Albaceten, Cuencan ja Guadalajaran maakunnat,

Kastilia ja Leónin itsehallintoalue,

Extremaduran itsehallintoalue,

Galician itsehallintoalue,

La Riojan itsehallintoalue,

Navarran itsehallintoalue,

Baskimaan itsehallintoalue,

Valencian itsehallintoalue.”.


LIITE II

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liitteet II ja III seuraavasti:

1)

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

Korvataan 1 luku seuraavasti:

1 LUKU

Luomistaudista virallisesti vapaat jäsenvaltiot

ISO-koodi

Jäsenvaltio

BE

Belgia

CZ

Tšekki

DK

Tanska

DE

Saksa

EE

Viro

IE

Irlanti

FR

Ranska

CY

Kypros

LV

Latvia

LT

Liettua

LU

Luxemburg

MT

Malta

NL

Alankomaat

AT

Itävalta

PL

Puola

RO

Romania

SI

Slovenia

SK

Slovakia

FI

Suomi

SE

Ruotsi”;

b)

Korvataan 2 luvussa Espanjaa koskeva kohta seuraavasti:

”Espanjassa:

Asturian itsehallintoalue,

Baleaarien itsehallintoalue,

Kanariansaarten itsehallintoalue,

Kastilia-La Manchan itsehallintoalue:

Kastilia ja Leónin itsehallintoalue: Burgosin, Sorian, Valladolidin ja Zamoran maakunnat,

Katalonian itsehallintoalue,

Galician itsehallintoalue,

La Riojan itsehallintoalue,

Murcian itsehallintoalue,

Navarran itsehallintoalue,

Baskimaan itsehallintoalue.”;

2)

Muutetaan liite III seuraavasti:

a)

Korvataan 1 luku seuraavasti:

1 LUKU

Naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaat jäsenvaltiot

ISO-koodi

Jäsenvaltio

BE

Belgia

CZ

Tšekki

DK

Tanska

DE

Saksa

EE

Viro

IE

Irlanti

ES

Espanja

IT

Italia

CY

Kypros

LV

Latvia

LT

Liettua

LU

Luxemburg

NL

Alankomaat

AT

Itävalta

PL

Puola

SI

Slovenia

SK

Slovakia

FI

Suomi

SE

Ruotsi

UK

Yhdistynyt kuningaskunta”;

b)

Poistetaan 2 luvusta Italiaa koskeva kohta.


LIITE III

Muutetaan päätöksen 2005/779/EY liitteet I ja II seuraavasti:

1)

Lisätään liitteeseen I Basilicataa koskevan kohdan ja Emilia-Romagnaa koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

”—

Campania”;

2)

Poistetaan liitteestä II Campaniaa koskeva kohta.


III Muut säädökset

EUROOPAN TALOUSALUE

19.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/53


EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 081/17/KOL,

annettu 26 päivänä huhtikuuta 2017,

mahdollista valtiontukea, jota on myönnetty vuokraamalla maata ja kiinteistöjä Gufunesin alueella, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn lopettamisesta (Islanti) [2017/1911]

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka

ottaa huomioon

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61 artiklan ja pöytäkirjan 26,

EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan,

valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti sen I osan 1 artiklan ja II osan 7 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan, ja

on mainittujen artiklojen mukaisesti pyytänyt asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa (1) ja on ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I.   TOSISEIKAT

1   MENETTELY

(1)

Gámaþjónustan hf., jäljempänä ’kantelija’, toimitti valvontaviranomaiselle 2 päivänä huhtikuuta 2014 päivätyllä sähköpostiviestillä kantelun, joka koski mahdollista sääntöjenvastaista valtiontukea, jota Reykjavíkin kaupunki, jäljempänä ’kaupunki’, olisi myöntänyt vuokraamalla Íslenska Gámafélagið -yhtiölle, jäljempänä ’ÍG’, maata ja kiinteistöjä Gufunesin alueella kantelijan mukaan markkinahintoja halvemmalla (2).

(2)

Valvontaviranomainen teki alustavan selvityksen jälkeen 30 päivänä kesäkuuta 2015 päätöksen N:o 261/15/KOL mahdollista tukea koskevan muodollisen tutkinnan aloittamisesta. Islannin viranomaiset vastasivat valvontaviranomaisen päätökseen 1 päivänä lokakuuta 2015 päivätyllä kirjeellä (3).

(3)

Valvontaviranomaisen päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta julkaistiin 24 päivänä syyskuuta 2015Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa. Päätöksessä asianosaisille annettiin kuukausi aikaa esittää huomautuksia valvontaviranomaisen alustavista näkemyksistä (4).

(4)

Saatuaan viikon lisäaikaa ÍG toimitti huomautuksensa 29 päivänä lokakuuta 2015 päivätyssä kirjeessä (5). Valvontaviranomainen ei saanut muita huomautuksia. Huomautusten toimittamiselle varatun kuukauden määräajan umpeuduttua valvontaviranomainen sai kantelijalta markkinatietoja 25 päivänä marraskuuta 2015 päivätyssä sähköpostiviestissä (6). Valvontaviranomainen lähetti huomautukset ja markkinatiedot 26 päivänä marraskuuta 2015 lähetetyssä kirjeessä (7) Islannin viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus vastata huomautuksiin. Islannin viranomaiset vastasivat 5 päivänä tammikuuta 2016 päivätyllä kirjeellä (8). Asiasta keskusteltiin myös Islannin viranomaisten ja valvontaviranomaisen edustajien välisessä neuvottelussa, joka pidettiin Reykjavíkissä 12 päivänä helmikuuta 2016.

(5)

Valvontaviranomainen sai kantelijalta lisätietoja Gufunesin alueella tapahtuneesta kehityksestä sähköpostiviesteissä, jotka oli päivätty 21 päivänä toukokuuta 2016 (9), 27 päivänä toukokuuta 2016 (10) ja 15 päivänä joulukuuta 2016 (11).

2   TOIMENPITEEN KUVAUS

2.1   GUFUNESIN ALUE

(6)

Gufunes sijaitsee Grafarvogurin alueella Reykjavíkissa Islannissa. Vuoteen 2001 alueella toimi lannoitetehdas Áburðarverksmiðjan. Vuonna 2002 Reykjavíkin kaavoitusrahasto (Skipulagssjóður Reykjavíkur, jäljempänä ’SR’) osti tehtaan ja sitä ympäröivän alueen Áburðarverksmiðjanin osakkailta (”kauppasopimus”). Islannin viranomaisten mukaan tuolloin oli suunniteltu, että alueelta poistetaan kaikki rakennukset ja laitteet. Vuonna 2007 SR lakkautettiin ja perustettiin uusi rahasto, Eignasjóður, jonka oli määrä ottaa vastuulleen SR:n varat ja tehtävät.

(7)

Reykjavíkin kaupungin vuosia 2001–2024 koskevan kaavoitussuunnitelman mukaan Gufunesin alue on tarkoitettu asumistarkoituksiin eikä teolliseen toimintaan (12). Lisäksi alueelle on tarkoitus rakentaa Sundbrautin moottoritie, joka yhdistää Laugarnesin ja Gufunesin. Reykjavíkin yleisessä vuosia 2010–2030 koskevassa kaupunkisuunnitelmassa on arvioitu, että Gufunesin teollisuusalue taantuu ja että alueesta tulee sekamuotoinen kaupunkialue, jossa on asuinrakennuksia ja selviä kaupallisia toimintoja (13). Kummankaan suunnitelman mukaan alueelle ei arvioida sijoitettavan teollista toimintaa tulevaisuudessa.

2.2   REYKJAVÍKIN KAUPUNGIN JA ÍSLENSKA GÁMAFÉLAGIÐIN VÄLISET SOPIMUKSET MAAN JA KIINTEISTÖJEN VUOKRAAMISESTA GUFUNESIN ALUEELLA

(8)

Kun SR osti Gufunesin alueen maan ja kiinteistöt helmikuussa 2002, alueella oli useita vuokralaisia (pääasiassa urakointi- ja kehitysyrityksiä). Tuolloin ÍG:llä oli Áburðarverksmiðjanin kanssa vuokrasopimus, joka oli tehty 29 päivänä lokakuuta 1999, jäljempänä ’vuoden 1999 sopimus’. Vuoden 1999 sopimuksessa kuukausivuokraksi oli sovittu 159 240 Islannin kruunua, mikä perustui neliömetrikohtaiseen hintaan (14). ÍG käytti maata jätteenkäsittelyliiketoiminnassaan. Kauppasopimuksen mukaan SR otti vastuulleen kaikki Áburðarverksmiðjanin velvoitteet ja oikeudet, jotka perustuivat silloisiin vuokrasopimuksiin ja ÍG:n kanssa tehtyyn vuoden 1999 sopimukseen.

(9)

Kaupungin mukaan Gufunesin alue oli jatkuvasti vilkas ja vaikeasti hallittavissa. Lisäksi rakennukset ja laitteet olivat huonossa kunnossa, jotkut vuokralaiset eivät maksaneet vuokraansa, ja alueelle oli kertynyt esimerkiksi autonromujen kaltaista metallijätettä. Sen vuoksi kaupungille oli selvää, että maanomistajan roolissaan sen olisi palkattava henkilökuntaa valvomaan aluetta päivin ja öin.

(10)

Tämän vuoksi alueen tarjoamista vuokrattavaksi ei pidetty realistisena vaihtoehtona. Siksi päätettiin, ettei silloisia vuokrasopimuksia uusita, vaan niiden sijasta tehdään sopimus vain yhden osapuolen kanssa. Näin ollen SR päätti neuvotella alueen vuokrauksen, siivouksen ja valvonnan ehdoista ÍG:n kanssa, sillä se oli tuolloin alueen suurin yksittäinen vuokralainen, joka maksoi vuokransa aina ajoissa (15). Seuraavassa esitetään yhteenveto SR:n ja ÍG:n välisistä sopimuksista:

i)

22 päivänä helmikuuta 2005: SR ja ÍG tekivät vuokrasopimuksen muutamista alueen kiinteistöistä. Tämä sopimus korvasi vuoden 1999 sopimuksen. Kuukausivuokraksi sovittiin 960 000 Islannin kruunua yhteensä 4 676 neliömetristä (mukaan luettuna 500 neliömetrin pysäköintialue) (16).

ii)

14 päivänä lokakuuta 2005: SR ja ÍG tekivät sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 2005 yleinen vuokrasopimus’, jolla korvattiin edellinen, 22 päivänä helmikuuta 2005 tehty sopimus, Gufunesin alueen maan vuokrauksesta, siivouksesta ja valvonnasta. Sopimuksen mukaan ÍG:llä oli velvoite huolehtia kaikista kiinteistön huoltotöistä ja parannuksista. Vuoden 2005 yleinen vuokrasopimus oli voimassa 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa ei määritetty, montako neliömetriä kiinteistöstä ÍG vuokrasi. Vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa oli kuitenkin liitteenä ilmakuvatuloste, jossa näkyi, mitkä osat alueesta oli vuokrattu ÍG:lle (17). Islannin viranomaiset kertoivat, että sopimus koski aluetta, jonka pinta-ala oli noin 130 000 neliömetriä. Vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa ei määrätty yhtä neliömetriä kohti maksettua hintaa eikä ÍG:n velvoitteiden arvoa. Kuukausivuokraksi määrättiin yhteensä 2 000 000 Islannin kruunua, joka laskettiin uudestaan joka kuukausi kuluttajahintaindeksin mukaisesti (18).

iii)

29 päivänä joulukuuta 2006: Vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen voimassaoloa jatkettiin muutoksella 31 päivään joulukuuta 2011 saakka. Lisäksi ÍG velvoitettiin purkamaan tietyt kiinteistöt ja poistamaan maassa olevat laitteistot. ÍG sai pitää maasta poistetut koneet ja laitteet omalla kustannuksellaan (19).

iv)

21 päivänä joulukuuta 2007: Vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen voimassaoloa jatkettiin muutoksella 31 päivään joulukuuta 2015 saakka. Sopimuksen mukaan omistaja voi ottaa osan vuokratusta maasta tai sen kokonaan haltuunsa, jos se on tarpeen maankäytön suunnitteluun liittyvien muutosten vuoksi. ÍG sitoutui myös liittämään uudelleen ne sähkö-, vesi- ja lämpöputket, joita ei ollut käytetty aikoihin. Lisäksi ÍG peruutti kaupunkia vastaan nostamansa vahingonkorvauskanteen (20).

v)

15 päivänä kesäkuuta 2009: Vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen voimassaoloa jatkettiin muutoksella 31 päivään joulukuuta 2018 saakka. ÍG otti vastuulleen alueen huollon ja suojavallin rakentamisen. Lisäksi Reykjavíkin veneseuran omistaman venevaraston vuokrasopimusta jatkettiin. ÍG sitoutui myös peruuttamaan kaupunkia vastaan nostamansa kanteen, joka koski huoltokustannuksia (21).

(11)

Kaupungin mukaan ÍG:n vuokraaman maa-alueen pinta-ala on 130 000 m2, mutta siitä vain 110 000 m2 soveltuu sen käyttötarkoituksiin. Rakennusten rekisteröity pinta-ala on yhteensä 24 722 m2. Islannin kiinteistörekisterin mukaan Áburðarverksmiðjanin aiemmin omistaman maan arvo on 211 000 000 Islannin kruunua. ÍG:n vuokraaman maa-alueen arvoa ei ole arvioitu, mutta kaupunki on arvioinut, että Áburðarverksmiðjanin aiemmin omistaman maan arvo on kokonaisuudessaan noin 137 000 000 Islannin kruunua. ÍG:n vuokraamien rakennusten rekisteröity kokonaisarvo on 850 323 512 Islannin kruunua (22).

(12)

Islannin kuntien tuloverolain N:o 4/1995 4 §:n 2 momentin mukaan kiinteistön omistajan on maksettava kiinteistövero, paitsi jos kyse on vuokratuista maatiloista, vuokratuista kiinteistöistä tai muusta sopimuksenvaraisesta maankäytöstä, jolloin veron maksaa asukas tai käyttäjä. Kyseessä olevat maa-alue, rakennukset ja laitteet sijaitsevat määritetyllä satama-alueella, joka kuuluu Faxaflóahafnir sf:lle ja jolta kaupunki on vuokrannut ne. Näin ollen kaupunki maksaa kiinteistöveron vuokratusta maasta ja ÍG:lle vuokratuista kiinteistöistä.

(13)

Vaikka yhdessäkään sopimuksessa ei ole tietoja ÍG:n tarjoamien palvelujen arvosta, kaupunki on laatinut taulukon, jossa arvioidaan ÍG:lle vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen ja sen myöhempien muutosten nojalla aiheutuneet kulut (jäljempänä näistä käytetään yhteisnimitystä ’vuokrasopimukset’) alkaen siitä, kun vuoden 2005 yleinen vuokrasopimus tehtiin, vuonna 2018 päättyvään vuokrauskauden loppuun saakka (23). Arvion laativat kaupungin asiantuntija-analyytikot. Lisäksi esitetyt tiedot sisältävät sekä valmiiden että keskeneräisten purkuhankkeiden kustannukset. Esitettyjen tietojen mukaan ÍG:n keskimääräiset kuukausikustannukset ovat 10 815 624 Islannin kruunua vuokramaksu mukaan luettuna. Kuukausivuokra on siis noin 25 prosenttia ÍG:n kuukausittaisista kokonaiskustannuksista.

(14)

Kun 22 päivänä helmikuuta 2005 päivätty vuokrasopimus tehtiin, SR ei asettanut ÍG:lle mitään velvoitteita. ÍG:lle asetettiin velvoitteita vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa, joka tehtiin 14 päivänä lokakuuta 2005, ja ne määriteltiin ehdotettujen purkuhankkeiden ja alueen arvioitujen siivous-, jätteenkäsittely- ja valvontakustannusten perusteella. Alueen kunnon perusteella siivous- ja jätteenkäsittelyvelvoitteita pidettiin huomattavan laajoina. Jäljempänä on arvio ÍG:n kustannuksista, jotka liittyvät sen vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa määrättyihin velvoitteisiin (24):

Vuosi

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Vuokra

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

32 370 315

Työntekijät

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

11 520 000

Hallinto

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

Huolto

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

Lakiasiat

1 500 000

1 000 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

Muut energiakustannukset

5 000 000

5 000 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskeneräiset purkutyöt

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

21 538 462

Valmiit purkutyöt

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

8 835 222

Korjaukset

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

Portit/aidat

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

600

600

600

600

600

600

600

600

600

Siivous

7 000 000

7 000 000

7 000 000

7 000 000

3 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

Maalaus

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

2 000 000

Kunnostustyöt

30 000 000

10 000 000

10 000 000

8 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

6 000 000

Johtoasennukset yms.

7 500 000

8 000 000

9 000 000

12 000 000

9 500 000

7 200 000

6 500 000

5 000 000

4 000 000

3 000 000

3 000 000

3 000 000

3 000 000

Jätevesi

 

 

 

 

 

 

 

 

10 600 000

10 600 000

10 600 000

10 600 000

 

Aallonmurtaja

 

 

 

 

 

6 000 000

6 000 000

 

 

 

 

 

 

Jätteenkäsittely

500 000

500 000

500 000

7 200 000

6 500 000

2 000 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

500 000

Asfaltti

8 000 000

8 000 000

8 000 000

8 000 000

6 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

5 000 000

Maa-aines

10 000 000

10 000 000

10 000 000

10 000 000

5 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

4 000 000

Palohälytys

10 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

1 000 000

Velvoitteet yhteensä

138 393 684

109 393 684

104 893 684

112 593 684

95 394 284

91 594 284

89 394 284

81 894 284

91 494 284

90 494 284

90 494 284

90 494 284

79 894 284

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (Islannin kruunua)

170 763 999

141 763 999

137 263 999

144 963 999

127 764 599

123 964 599

121 764 599

114 264 599

123 864 599

122 864 599

122 864 599

122 864 599

112 264 599

Kuukausittainen keskiarvo

14 230 333

11 813 667

11 438 667

12 080 333

10 647 050

10 330 383

10 147 050

9 522 050

10 322 050

10 238 717

10 238 717

10 238 717

9 355 383

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskiarvo

10 815 624

Lähde: Reykjavíkin kaupunki.

2.3   VIIMEAIKAINEN KEHITYS GUFUNESIN ALUEELLA

(15)

Vuoden 2014 alussa Reykjavíkin kaupunginvaltuusto päätti perustaa valmistelukomitean, jonka tehtävänä oli laatia visio Gufunesin alueelle (25). Komitea ehdotti avointa ideakilpailua Gufunesin alueen tulevaisuuden suunnittelusta. Reykjavíkin kaupunginvaltuuston kokouksessa kesäkuussa 2015 kilpailusta päätettiin julkaista ilmoitus, jossa kiinnostuneita tahoja pyydettiin toimittamaan ideoita Gufunesin alueen tulevaisuuden järjestelyistä (26). Ilmoituksen perusteella kaupungille esitettiin neljä ideaa. Yhden niistä lähetti RVK Studios, elokuvatuotantoyhtiö, joka ilmaisi olevansa kiinnostunut ostamaan osan Gufunesin alueen rakennuksista, jotta alueelle voitaisiin alkaa kehittää elokuvateollisuutta. Rakennukset, joiden ostamisesta RVK Studios oli kiinnostunut, ovat osa Áburðarverksmiðjanin vanhoista kiinteistöistä, jotka vuokrattiin ÍG:lle vuokrasopimusten nojalla.

(16)

Kaupunki ja RVK Studios tilasivat kaksi riippumatonta kiinteistönvälittäjää arvioimaan kyseisen Gufunesin alueen osan arvon (27). Kaupunginvaltuuston kokouksessa 18 päivänä marraskuuta 2015 valtuusto päätti antaa kiinteistönhallinta- ja talousosastolle luvan aloittaa neuvottelut RVK Studiosin kanssa arviointien perusteella (28). Lisäksi valtuusto antoi osastolle luvan aloittaa neuvottelut ÍG:n kanssa tyhjennyksestä ja mahdollisesta siirtymisestä vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen määräysten mukaisesti.

(17)

Reykjavíkin kaupunginvaltuusto päätti 19 päivänä toukokuuta 2016, että RVK Studiosin kanssa tehdään sopimus tiettyjen Gufunesin alueella sijaitsevien kiinteistöjen kaupasta (29). Sen jälkeen kaupunki ilmoitti, että ÍG siirtäisi toimintonsa kaupungin uudelle teollisuusalueelle Esjumelariin (30). Toukokuun 20 päivänä 2016 Reykjavíkin pormestari ja ÍG:n toimitusjohtaja allekirjoittivat sopimukset vuokrasopimusten päättymisestä ja ÍG:n siirtymisestä ja aloittivat ÍG:n uusien toimitilojen rakentamisen Esjumelariin. Toukokuun 27 päivänä 2016 kaupunki allekirjoitti sopimuksen RVK Studiosin kanssa joidenkin Áburðarverksmiðjanin vanhojen kiinteistöjen myynnistä (31). RVK Studiosille myytyjen kiinteistöjen pinta-ala on 8 400 m2, ja kauppahinta oli 301 650 000 Islannin kruunua. Lisäksi kaupunki varasi RVK Studiosille mahdollisuuden ostaa rakennusten itäpuolella sijaitsevan alueen, jonka pinta-ala oli 19 200 m2. RVK Studios maksaa tästä varaumasta 1 000 Islannin kruunua neliömetriä kohti vuodessa.

3   KANTELU

(18)

Kantelijan mukaan kaupunki on myöntänyt ÍG:lle sääntöjenvastaista valtiontukea vuokraamalla kiinteistöjä ja maata Gufunesin alueella markkinahintoja alhaisemmalla hinnalla. Valvontaviranomaiselle tekemässään kantelussa kantelija toteaa, että vaikka tuen tarkkaa määrää on vaikea selvittää, hinta on selvästi kohtuullista markkinahintaa alhaisempi. Koska ÍG ei maksa normaalia markkinahintaa, se saa siitä kilpailuetua. Kantelijan mukaan Gufunesin alueen maa kiinnostaa monia yrityksiä, jotka tarvitsevat paljon maata toiminnoilleen. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi liikennekeskukset ja varastoyritykset.

(19)

Kantelija totesi, että vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa vuokraksi oli sovittu 2 miljoonaa Islannin kruunua, ja vuokraa korotettaisiin vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaan (kiinteistövero, jota ei maksa ÍG vaan kiinteistön omistaja, ts. kaupunki, on 41 prosenttia vuosivuokrasta). Lisäksi ÍG:llä on tiettyjä huoltovelvoitteita, joiden katsotaan olevan osa vuokraa, vaikka näiden velvoitteiden arvioituja kustannuksia ei löydy sopimuksista. Vuokrasopimukset eivät myöskään estä ÍG:tä alivuokraamasta maata kolmansille osapuolille. Kantelija korostaa, ettei vuokrasopimuksissa ole arvioitu mahdollista kiinteistön osien alivuokraamisesta saatavaa tuloa ja sitä, vaikuttaako se vuokraan.

(20)

Lisäksi kantelija toteaa, että on epäselvää, mikä neliömetrikohtainen hinta on ja miten vuokra on määritetty. Kantelijan mukaan kiinteistön vuokrauksen markkinahinnan tulisi olla 12–41 miljoonaa Islannin kruunua kuukaudessa erilaisten hyväksyttyjen hinnoittelumenetelmien perusteella. Kantelija katsoo, että kiinteistön vuokraaminen ÍG:lle selvästi markkina-arvoa pienempään hintaan on ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen vastaista.

4   PERUSTEET MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISELLE

(21)

Valvontaviranomainen on alustavasti arvioinut päätöksessä N:o 261/15/KOL sitä, voidaanko kaupungin ja ÍG:n välisten, Gufunesin alueen vuokrausta koskevien sopimusten katsoa olevan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja jos voidaan, voidaanko kyseisen valtiontuen katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan.

(22)

Arvioituaan Islannin viranomaisten toimittamat tiedot valvontaviranomaisen alustava päätelmä oli, ettei voida sulkea pois, etteivätkö kaupungin ja ÍG:n väliset sopimukset voisi olla ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Päätöksessä N:o 261/15/KOL valvontaviranomainen toi esiin seuraavat näkökohdat:

i)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa valtio käsittää kaikki valtionhallinnon tahot keskushallinnosta kuntatasolle saakka. Koska ÍG:lle vuokratut maa ja kiinteistöt kuuluivat kaupungille, mahdollinen vuokranalennus olisi siis valtion varojen siirtoa.

ii)

Valvontaviranomainen esitti epäilyksiä siitä, oliko kaupunki nämä sopimukset ÍG:n kanssa tehdessään toiminut samoin kuin vastaavassa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa tilanteessa oleva yksityinen vuokraaja olisi toiminut. Valvontaviranomaisen alustavan arvioinnin mukaan ei voitu sulkea pois sellaista mahdollisuutta, että ÍG olisi saanut taloudellista etua.

iii)

Koska muilla yrityksillä ei ollut mahdollisuutta neuvotella kaupungin kanssa maan ja kiinteistöjen vuokraamisesta, valvontaviranomaisen alustava näkemys oli, että toimet vaikuttivat olevan valikoivia.

iv)

Valvontaviranomainen katsoi myös, että mahdollinen ÍG:lle vuokranalennuksena myönnetty tuki olisi ainakin teoriassa mahdollistanut sen, että tuen ansiosta yritys olisi voinut lisätä toimintojaan tai ainakin säilyttää ne tietyllä tasolla. Tuki oli siis omiaan rajoittamaan niiden kohdassa ”Muut sopimuspuolet” määritettyjen yritysten mahdollisuuksia, jotka olisivat saattaneet haluta kilpailla ÍG:n kanssa Islannin jätteenkeruumarkkinoilla. Tuki olisi siis voinut vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan ETA-alueella.

(23)

Valvontaviranomaisen mukaan tarvitaan kuitenkin lisänäyttöä ennen kuin on mahdollista päättää, voidaanko kyseisten vuokrasopimusten ehtojen katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan.

(24)

Siksi valvontaviranomainen epäili, voidaanko kaupungin ja ÍG:n välisten vuokrasopimusten katsoa olevan valtiontukea, ja jos voidaan, voidaanko sopimusten katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan sen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

5   KAUPUNGIN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

(25)

Kaupungin mukaan ÍG:n kanssa tehdyt sopimukset eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska ÍG ei saanut niistä etua.

(26)

Kaupungin mukaan 22 päivänä helmikuuta 2005 ja 14 päivänä lokakuuta 2005 päivätyt sopimukset laadittiin normaalien markkinaehtojen mukaisesti, koska vuokra perustui vuoden 2003 lopussa toteutetussa avoimessa ilmoitusmenettelyssä määritettyyn vuokraan ja se oli kaupungin asiantuntijoiden analyysien/arviointien mukainen.

(27)

Kaupunki kiistää kantelijan esittämien menetelmien soveltuvuuden markkinaehtoisen vuokran suuruuden määrittämiseen. Kaupunki vertaa vuokraa toisen kiinteistön eli osoitteessa Sævarhöfði 31 sijaitsevan valtion vanhan sementtitehtaan vuokraan; tehdas sijaitsee Gufunesin kaltaisella teollisuusalueella.

(28)

Kaupunki osti Sævarhöfði 31:n kiinteistön vuonna 2014. Vuonna 2013 julkisten hankintojen keskusvirasto (Ríkiskaup) ilmoitti kiinteistön vuokrattavaksi Islannin valtion toimeksiannosta. Kun kaupunki osti kiinteistön, se sitoutui ilmoituksen mukaan hyväksymään suurimman tarjouksen. Julkisten hankintojen keskusvirasto sai neljä tarjousta, joista suurin oli 420 000 Islannin kruunua kuukaudessa, eikä vuokraajalta edellytetty muita palveluita tai velvoitteita. Sævarhöfði 31:n kiinteistön arvioitu arvo on 293 028 000 Islannin kruunua. Näin ollen suurin vuokraustarjous on 0,147 prosenttia kiinteistön arvioidusta arvosta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ÍG:n kanssa tehdyn, vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen mukaan vuokra on 0,320 prosenttia Gufunesin kiinteistön arvioidusta arvosta. Kaupunki korostaa, että Sævarhöfði 31:n vuokra määritettiin avoimen ilmoitusmenettelyn jälkeen, ja se kuvastaa hyvin kaupungin teollisuusalueiden markkina-arvoa normaaleissa markkinaolosuhteissa. Tämä vertailu osoittaa, että ÍG:n maksamaa vuokraa ei voida mitenkään pitää kaupungin teollisuusalueiden markkina-arvoa pienempänä etenkin kun muistetaan, ettei Sævarhöfði 31:n vuokrassa otettu huomioon tekijöitä, jotka vaikuttavat vuokran suuruuteen Gufunesin alueella.

(29)

Kaupungin mukaan sillä, että muut tahot kiinnostuivat alueesta myöhemmin, ei ole suurta merkitystä arvioitaessa alueen kysyntää sillä hetkellä, kun vuoden 2005 yleinen vuokrasopimus tehtiin eli lokakuussa 2005. Tuolloin alueen tarjoamista vuokrattavaksi ei pidetty realistisena vaihtoehtona. ÍG on vastannut kaikista kustannuksista, jotka liittyvät alueen siivoukseen ja rakennusten kunnostamiseen. Muut tahot eivät myöskään osoittaneet kiinnostusta silloin, kun aluetta mainostettiin vuokrattavaksi vuonna 2003. On siis oletettavaa, että myöhempi kiinnostus alueeseen on syntynyt sen jälkeen, kun ÍG otti vastatakseen alueen hallinnoinnista.

(30)

Kaupungin mukaan suurin hinta ei ole ainoa tekijä, joka valvontaviranomaisen olisi otettava huomioon markkinataloustoimijatestiä sovellettaessa. Sen sijaan oleellinen kysymys on se, olisiko markkinataloustoimija toteuttanut kyseisen liiketoimen samoilla ehdoilla (32). Lisäksi julkisten ja yksityisten sijoittajien toimintaa on vertailtava sillä perusteella, mikä näkemys yksityisellä sijoittajalla olisi ollut kyseisen liiketoimen toteuttamisajankohtana, kun otetaan huomioon tuolloin saatavilla olleet tiedot ja ennakoitavat kehityskulut.

(31)

Kun kaupungin ja ÍG:n väliset sopimukset tehtiin, markkinaolosuhteet eivät olleet normaalit, koska tämäntyyppisille ja tässä kunnossa olleille teollisuuskiinteistöille ei ollut aktiivisia markkinoita. Siksi normaaleja markkinaolosuhteita on kaupungin mukaan arvioitava tuolloin vallinneesta objektiivisesta ja todennettavasta näkökulmasta käsin. Edellä sanotun perusteella kaupunki katsoo, että nämä tiedot löytyvät asiakirjoista, jotka Reykjavík on toimittanut tämän tapauksen käsittelyyn. Mikäli voidaan osoittaa, mitkä ovat tämäntyyppisten teollisuusalueiden normaalit markkinaolosuhteet, esimerkki vuokrasta, joka saatiin vuonna 2014 osoitteessa Sævarhöfði 31 sijaitsevasta valtion entisestä sementtitehtaasta, osoittaa, mikä on Gufunesin kaltaisten teollisuusalueiden markkina-arvo.

(32)

Kaupungin mukaan vuokrasopimuksilla ÍG:lle asetettuja velvoitteita ei voida verrata riidanalaisiin velvoitteisiin asiassa Haslemoen Leir (33). Kyseisessä asiassa riidanalainen hinnanalennus koski Haslemoen AS:n mahdollista tappiota, koska se ei pystynyt jälleenvuokraamaan tiettyä rakennusta. ÍG:lle asetetut velvoitteet sitä vastoin liittyivät huoltotöihin ja kiinteistön kunnostukseen, purkutöihin, sähkö-, vesi- ja lämpöputkien kytkentään sekä muihin alueella oleviin rakenteisiin. Kaupungin asiantuntija-analyytikot arvioivat näistä velvoitteista aiheutuvat kustannukset samankaltaisten hankkeiden viimeaikaisten tarjouskilpailujen tulosten perusteella. Huolimatta siitä, ettei ÍG:n toteutettavaksi annettujen palvelujen tarkasta taloudellisesta vaikutuksesta ole dokumentaatiota ja että alueen kaavoitukseen liittyy epäselvyyksiä, valvontaviranomaisen on hyväksyttävä se seikka, että vuokraa pienennettiin näiden velvoitteiden takia. Kaupungin mukaan velvoitteiden vaikutuksen huomiotta jättäminen olisi kohtuutonta etenkin, kun todelliset kustannukset, jotka ÍG on maksanut velvoitteiden vuoksi, vastaavat arvioitua määrää.

(33)

Kaupungin mukaan se toimi markkinataloustoimijan tavoin ja otti huomioon kaavoitussuunnitelmat tehdessään vuokrasopimuksia ÍG:n kanssa. Kaupunki sisällytti sopimuksiin hyvin ankarat ja lyhyet irtisanomislausekkeet, joiden nojalla alue pystyttäisiin tyhjentämään nopeasti, jos ja kun valtio päättäisi aloittaa Sundabrautin moottoritien rakentamisen. SR tunsi kiinteistön ja alueen läpikotaisin, ja se pystyi tekemään objektiivisen arvioinnin siitä, oliko alue sellaisessa kunnossa, että sitä voitaisiin jälleenvuokrata markkinoille. Yksityinen sijoittaja kiinnittäisi aina huomiota kaavoitussuunnitelmiin tehdessään päätöksiä tontin ja kiinteistöjen käytöstä.

(34)

Edellä esitetyn perusteella kaupunki pysyy kannassaan, jonka mukaan ÍG:n kanssa tehdyt vuokrasopimukset läpäisevät markkinataloustoimijatestin.

6   ÍG:N HUOMAUTUKSET

(35)

ÍG:n mukaan maa-alueen laajuudesta on sille vain vähän hyötyä vuokralaisena, ja sen vuoksi huolto- ja valvontavelvoitteiden täyttäminen on tavallista hankalampaa ja kalliimpaa. Lisäksi rakennukset ovat erittäin huonokuntoisia, vaikka niiden pinta-ala on neliömetreissä mitattuna suuri. ÍG korostaa, että rakennukset ostettiin purettavaksi. Ne oli suunniteltu purettavaksi kokonaan, ja lisäksi oli kaavailtu, että paikalle tulisi asutusalue ja moottoritie. Sen vuoksi maan pinta-alan neliömetreihin perustuvat laskelmat ovat epäoleellisia määritettäessä alueen markkinaehtoista vuokraa.

(36)

Vuonna 2003 SR oli käyttänyt Gufunesin aluetta ja rakennuksia varastotilan tarjoamiseen henkilöille ja yrityksille, jotka SR oli määrännyt siirtymään pois muualta kaupungissa. Tämä järjestely muuttui SR:lle pian ongelmalliseksi logistiikan kannalta, ja sen vuoksi SR tarjosi koko aluetta ÍG:lle vuokrattavaksi. Tämän tavoitteena oli siivota koko alue. Aluksi ÍG oli hyvin haluton ottamaan tämän tehtävän vastaan, koska alueella oli paljon ongelmia, kuten vaikeita vuokralaisia sekä autonromuja ja teollisuusjätettä.

(37)

Kymmenen viime vuoden aikana ÍG on käyttänyt joka kuukausi keskimäärin 16,5 miljoonaa Islannin kruunua huoltoon ja muihin kustannuksiin, jotka kuuluisivat yleensä vuokraajan maksettaviksi. Nämä kustannukset on otettava huomioon, kun arvioidaan vuokran markkina-arvoa.

(38)

ÍG:n mukaan Gufunesin alueen rakennukset ovat kehnossa kunnossa huolimatta kunnostukseen käytetyistä resursseista. Melkein jokainen rakennus vuotaa, ja rakennusten katot ovat valtaosin vaurioituneita ja käyttökelvottomia. Lisäksi miltei kaikki ikkunat ovat toimistorakennusta lukuun ottamatta vaurioituneita ja käyttökelvottomia, rakennusten monien kerrosten kunto on vaarallinen, joissakin paikoissa on reikiä, eivätkä kaikki portaat täytä lakisääteisiä edellytyksiä. Useimmissa rakennuksissa ei myöskään ole juoksevaa vettä tai wc-tiloja eivätkä sähköä koskevat säännökset täyty.

(39)

Suurimman osan vuokra-aikaa ÍG on myös joutunut ottamaan huomioon sen seikan, että kaupunki olisi voinut vaatia maan takaisin lyhyellä varoitusajalla. Lyhyt irtisanomisaika, 18 kuukautta, ja velvollisuus palauttaa osa maasta vain 12 kuukauden varoitusajalla haittasivat esimerkiksi jätteenkäsittelyn kaltaista liiketoimintaa, koska siinä käytetään raskaita koneita ja laitteita.

(40)

ÍG:n mukaan kantelijan myöhään heränneellä kiinnostuksella ei ole suurta merkitystä, kun arvioidaan alueen kysyntää vuoden 2005 yleistä vuokrasopimusta tehtäessä. Vuonna 2005 tilanne oli sellainen, että tuolloin alueen tarjoamista vuokrattavaksi ei pidetty realistisena vaihtoehtona. Sen jälkeen ÍG on käyttänyt alueen kunnostamiseen, siivoamiseen ja huoltoon huomattavan paljon resursseja. Näin ollen voidaan olettaa, että myöhempi kiinnostus alueeseen on syntynyt sen jälkeen, kun ÍG otti vastatakseen alueen hallinnoinnista.

(41)

ÍG toimitti myös vuokratason riippumattoman arvioinnin (päivätty 15 päivänä lokakuuta 2015), jonka teki 101 Reykjavík Fasteignasala (34). Vuokratason arviointi sisältää arvion vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen arvosta lokakuussa 2005, ja se perustuu yksittäisten kiinteistöjen arvoon ja kuntoon. Arvioijan päätelmä on, että kiinteistöjen ja alueen kuukausittainen arvo kokonaisuudessaan on 1 870 000 Islannin kruunua.

II.   ARVIOINTI

1   VALTIONTUEN OLEMASSAOLO

(42)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaan

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

(43)

Tämän mukaan tukitoimi on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät kumulatiivisesti: tuki i) on valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty, ii) antaa valikoivaa taloudellista etua tuensaajalle, iii) saattaa vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua.

1.1   EI ETUA

1.1.1   Yleistä

(44)

Seuraavaksi valvontaviranomainen esittää perustelunsa, joiden mukaan se on tullut siihen tulokseen, ettei ÍG:lle koidu vuokrasopimuksista ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua.

(45)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua on kaikki sellainen taloudellinen hyöty, jota yritys ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa – ts. ilman valtion toimia – ja joka näin ollen asettaa yrityksen kilpailijoita parempaan asemaan (35). Jos liiketoimi toteutettiin suotuisin ehdoin siinä mielessä, että ÍG maksoi markkinahintaa alhaisempaa vuokraa, yritys olisi saanut valtiontukea koskevissa säännöissä tarkoitettua etua.

(46)

Tämän selvittämisessä valvontaviranomainen soveltaa ”markkinataloustoimijatestiä”, jossa sitä, miten valtiot tai viranomaiset toimivat myydessään tai vuokratessaan omaisuutta, verrataan siihen, miten yksityiset taloudelliset toimijat toimisivat (36).

(47)

Markkinataloustoimijatestin tarkoituksena on arvioida, onko valtio antanut yritykselle etua toimimalla toisin kuin yksityinen markkinataloustoimija tietyn liiketoimen, kuten omaisuuden myynnin tai vuokrauksen, yhteydessä (37). Viranomaisen on jätettävä yleistä etua koskevat tavoitteet huomiotta ja keskityttävä niiden sijasta yhteen tavoitteeseen eli markkinatuoton tai -voiton saamiseen sijoituksilleen ja markkinahinnan saamiseen omaisuuden myynnistä tai vuokraamisesta (38). Valvontaviranomainen kuitenkin toteaa, että tässä arvioinnissa on yleensä otettava huomioon kyseiseen omaisuuteen liittyvät erityisoikeudet tai -velvoitteet, etenkin sellaiset, jotka voivat vaikuttaa markkina-arvoon.

(48)

Markkinaolosuhteiden täyttyminen ja se, vastaako liiketoimen sovittu hinta markkinahintaa, voidaan määrittää tietyillä parametreilla. Avoimen, läpinäkyvän ja ehdottoman tarjousmenettelyn järjestäminen on yleensä riittävä keino sen varmistamiseksi, että kansallisten viranomaisten omaisuuden myynti- tai vuokraustoimi läpäisee markkinataloustoimijatestin ja että kyseisistä tavaroista ja palveluista on maksettu tavanomainen markkina-arvo. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että muu kuin asianmukainen tarjousmenettely tai menettelyssä mahdollisesti oleva puute olisi peruste olettaa, että kyse on valtiontuesta. Valvontaviranomainen voi käyttää myös muita parametreja ja asiantuntijoiden tekemiä arviointeja.

1.1.2   Kilpailullisen menettelyn puuttuminen

(49)

Edellä sanotun perusteella valvontaviranomaisen on ensin tutkittava, oliko kaupungin järjestämä tarjouskilpailu asianmukainen ja soveltuva markkinahinnan määrittämiseen (39). Tässä tapauksessa on kuitenkin vahvistettu, ettei kyseisestä alueesta järjestetty julkista tarjouskilpailua. Myöskään riippumatonta arviointia ei tehty ennen vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen tekemistä.

(50)

Kaupunki on todennut, että alueen muut silloiset vuokrasopimukset, jotka tehtiin Islannin tiedotusvälineissä vuonna 2003 olleiden avoimien ilmoitusten perusteella, otettiin huomioon määritettäessä vuokraa ÍG:n kanssa tehdyssä vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa. Valvontaviranomainen kuitenkin katsoo, että avoimen ja kilpailullisen tarjousmenettelyn sijasta nämä ilmoitukset olivat pikemminkin kiinnostuksenilmaisupyyntöjä. Ne eivät myöskään koskeneet koko aluetta, jota tarjottiin vuokrattavaksi yhdelle vuokralaiselle, vaan alueella sijaitsevia yksittäisiä kiinteistöjä.

(51)

Siksi valvontaviranomainen katsoo, ettei tämä ilmoitusmenettely täytä markkinataloustoimijatestin vaatimuksia. Näin ollen tätä menettelyä ei voida pitää luotettavana keinona määrittää kyseisen vuokrausoikeuden markkinahinta.

1.1.3   Asiantuntija-arvio vuokra-arvosta

(52)

Kuten edellä on todettu, asianmukaisen kilpailumenettelyn puute ei estä valvontaviranomaista soveltamasta markkinataloustoimijatestiä. Valvontaviranomaisen on kuitenkin tutkittava kyseisen liiketoimen sisältö ja eritoten verrattava sovittua hintaa markkinahintaan. Siinä valvontaviranomainen käyttää yleensä riippumatonta asiantuntija-arviota markkinahinnan määrittämisen perusteena. Ihannetapauksessa tällainen arvio pitäisi tehdä liiketoimen toteutusajankohtana. Valvontaviranomainen voi kuitenkin käyttää arvioinnissaan myös jälkikäteen tehtyä arviointia (40).

(53)

Kaupunki on todennut, että Gufunesin alueen markkinahintoihin vaikuttavat monet tekijät. Ensinnäkin rakennukset ja laitteet olivat huonossa kunnossa, jotkut vuokralaiset eivät maksaneet vuokraansa, ja alueelle oli kertynyt metallijätettä, joka oli siivottava pois. Toiseksi Gufunesin alueen kaavoitussuunnitelmiin on liittynyt epävarmuutta. Aiempien ja nykyisten kunnallissuunnitelmien mukaan teollisuustoiminta on vetäytymässä alueelta, eikä kaupunki voi sen takia tehdä kiinteistöistä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. Kolmanneksi ÍG:llä on velvollisuus palauttaa osa maa-alueesta pyynnöstä 12 kuukauden irtisanomisajalla. Koko aluetta, myös rakennuksia, koskeva irtisanomisaika oli vain 18 kuukautta.

(54)

Kuten edellä on todettu, kaupunki tilasi kiinteistöjen ja vuokrasopimusten arvon arvioinnin kahdelta riippumattomalta kiinteistönvälittäjältä, kun se neuvotteli RVK Studiosin kanssa Gufunesin alueella olevien rakennusten myynnistä. Vaikka nämä riippumattomat arvioinnit eivät suoraan liity kiinteistöjen markkinavuokra-arvoon, niissä vahvistetaan kiinteistöjen huono kunto ja markkina-arvo. Kumpikin riippumaton arvioija korostaa, että rakennukset vuotavat, minkä lisäksi ne on eristetty puutteellisesti. Ne myös sisältävät teollisuusjätettä niiltä ajoilta, jolloin maa-alueella toimi lannoiteyhtiö, ja ovat yleisesti ränsistyneitä. Lisäksi jotkin rakennukset sisältävät asbestia, kun taas toiset on purettava.

(55)

Edellä mainitun mukaisesti kaupunki on tehnyt myös vertailun osoitteessa Sævarhöfði 31 sijaitsevaan samankaltaiseen teollisuuskiinteistöön. Julkisten hankintojen keskusvirasto mainosti tätä kiinteistöä vuokrattavaksi, ja se hyväksyi neljästä tarjouksesta suurimman, jonka arvo oli 420 000 Islannin kruunua kuukaudessa. Tähän vuokrasopimukseen ei sisältynyt erityispalveluita tai -velvoitteita vuokralaiselle. Suurin vuokratarjous on 0,147 prosenttia kiinteistön arvosta, kun taas ÍG:n kanssa tehdyssä vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa vuokra on 0,320 prosenttia Gufunesin alueen arvioidusta kiinteistön arvosta.

(56)

Myös 101 Reykjavík Fasteignasala on tehnyt riippumattoman arvioinnin vuoden 2005 yleisestä vuokrasopimuksesta (41). Arviointi on päivätty 15 päivänä lokakuuta 2015. Se perustuu yksittäisten kiinteistöjen arvoon ja kuntoon; kiinteistöt arvioitiin ja tarkastettiin yksitellen. Arvioinnissa tarkastellaan kiinteistöjen kuntoa ja aluetta silloin, kun yleinen vuokrasopimus tehtiin vuonna 2005, sekä tuolloin vallinneita markkinaolosuhteita. Arvioijan päätelmä on, että lokakuussa 2005 kiinteistöjen kuukausittainen vuokra-arvo kokonaisuudessaan oli 1 870 000 Islannin kruunua. Vuoden 2005 yleisen vuokrasopimuksen mukaisesti kuukausivuokraksi määrättiin kuitenkin yhteensä 2 000 000 Islannin kruunua, joka laskettiin uudestaan joka kuukausi kuluttajahintaindeksin mukaisesti (42). Asiantuntija-arvioinnin mukaan ÍG:n maksama kuukausivuokra on siis suurempi kuin markkinavuokra.

(57)

Kaikki edellä esitetyt tiedot huomioon ottaen valvontaviranomainen katsoo, ettei vuoden 2005 yleisessä vuokrasopimuksessa sovittu vuokra ollut markkinahintaa pienempi.

(58)

Lisäksi valvontaviranomainen toteaa, ettei sen paremmin osoitteessa Sævarhöfði 31 sijaitsevan kiinteistön vertailussa kuin 101 Reykjavík Fasteignasalan tekemässä arvioinnissakaan oteta huomioon vuokrasopimuksiin sisältyviä erityisvelvoitteita, etenkään lyhyttä irtisanomisaikaa (johon on viitattu vasta nyt) ja erilaisia huoltovelvoitteita. Näiden velvoitteiden taloudellista vaikutusta vuokraan on vaikea kvantifioida. Kaupunki saa niistä kuitenkin hyötyä ÍG:n kustannuksella, mikä tukee valvontaviranomaisen näkemystä siitä, että vuoden 2005 vuokrasopimus tehtiin markkinaehtoisesti.

(59)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, ettei ÍG saanut taloudellista etua vuokrasopimuksista.

2   PÄÄTELMÄT

(60)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että kaupungin ja ÍG:n väliset vuokrasopimukset Gufunesin alueen vuokrauksesta eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Reykjavíkin kaupungin ja Íslenska Gámafélagiðin väliset vuokrasopimukset Gufunesin alueen vuokrauksesta eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Muodollinen tutkintamenettely saatetaan sen vuoksi päätökseen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Islannille.

3 artikla

Ainoastaan tämän päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 26 päivänä huhtikuuta 2017.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Sven Erik SVEDMAN

Puheenjohtaja

Frank J. BÜCHEL

Kollegion jäsen


(1)  Päätös N:o 261/15/KOL mahdollista valtiontukea, jota on myönnetty vuokraamalla maata ja kiinteistöjä Gufunesin alueella, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta (EUVL C 316, 24.9.2015, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 57, 24.9.2015, s. 21).

(2)  Asiakirjanumerot 704341–704343.

(3)  Asiakirja nro 774957.

(4)  Päätös N:o 261/15/KOL mahdollista valtiontukea, jota on myönnetty vuokraamalla maata ja kiinteistöjä Gufunesin alueella, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta (EUVL C 316, 24.9.2015, s. 22 ja ETA-täydennysosa N:o 57, 24.9.2015, s. 21).

(5)  Asiakirja nro 778453.

(6)  Asiakirja nro 781877.

(7)  Asiakirja nro 781927.

(8)  Asiakirja nro 786716.

(9)  Asiakirja nro 805588.

(10)  Asiakirja nro 806264.

(11)  Asiakirja nro 831665.

(12)  Saatavana verkossa osoitteessa http://skipulagssja.skipbygg.is/skipulagssja/. Ks. myös http://reykjavik.is/sites/default/files/adalskipulag/08_grafarvogur.pdf

(13)  Ks. edellinen alaviite.

(14)  Asiakirja N:o 716986, sivu 17.

(15)  Asiakirjat nro 716985 ja 742948.

(16)  Asiakirja nro 716986, sivu 21.

(17)  Ks. asiakirja nro 716985.

(18)  Asiakirja nro 716986, sivu 25.

(19)  Asiakirja nro 716986, sivu 29.

(20)  Asiakirja nro 716986, sivu 31.

(21)  Asiakirja nro 716986, sivu 33.

(22)  Asiakirja nro 716985.

(23)  Asiakirja nro 742948.

(24)  Kaikki luvut ovat Islannin kruunuina.

(25)  Asiakirja nro 716985.

(26)  Ilmoitus saatavana verkko-osoitteessa: http://www.hugmyndasamkeppni.is/samkeppnir/gufunes-framtidharskipulag

(27)  Asiakirja nro 786718.

(28)  Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja on saatavana verkossa osoitteessa http://reykjavik.is/fundargerd/fundur-nr-5386

(29)  Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja on saatavana verkossa osoitteessa http://reykjavik.is/fundargerd/fundur-nr-5407

(30)  Ilmoitus saatavana verkko-osoitteessa http://reykjavik.is/frettir/islenska-gamafelagid-flytur-esjumela

(31)  Ilmoitus saatavana verkko-osoitteessa http://reykjavik.is/frettir/gengid-fra-kaupum-rvk-studios-fasteignum-undir-kvikmyndaver

(32)  Tuomio asiassa Westdeutsche Landesbank Girozentrale v. komissio, T-228/99 ja T-233/99, ECLI:EU:T:2003:57.

(33)  Ks. tiettyjen rakennusten myynnistä Haslemoen Leirin keskuslinnoituksessa 15.3.2012 annettu valvontaviranomaisen päätös N:o 90/12/KOL (saatavilla osoitteessa http://www.eftasurv.int/media/decisions/90-12-COL.pdf), 81 kohta.

(34)  Asiakirja nro 778453.

(35)  Tuomio asiassa SFEI ym., C-39/94, ECLI:EU:C:1996:285, 60 kohta, sekä tuomio asiassa Espanja v. komissio, C-342/96, ECLI:EU:C:1999:210, 41 kohta.

(36)  Ks. markkinataloustoimijatestin soveltamisesta asia E-12/11 Asker Brygge [2012] EFTAn oikeustapauskokoelma, s. 536 sekä tuomio asiassa Land Burgenland ym. v. komissio, C-214/12 P, C-215/12 P ja C-223/12 P, ECLI:EU:C:2013:682. Näissä asioissa kyse on suoran maanomistusoikeuden myynnistä. Niissä annetaan myös ohjeita muiden maanomistusoikeuksien myynnistä ja myös käsiteltävään tapaukseen liittyvästä vuokrausoikeudesta.

(37)  Ks. valvontaviranomaisen ohjeet ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan 133 alakohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Saatavana englanniksi osoitteessa http://www.eftasurv.int/media/esa-docs/physical/EFTA-Surveillance-Auhtority-Guidelines-on-the-notion-of-State-aid.pdf

(38)  Tuomio asiassa Land Burgenland ym. v. komissio, C-214/12 P, C-215/12 P ja C-223/12 P, ECLI:EU:C:2013:682.

(39)  EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 61/16/KOL mahdollista valtiontukea, jota on myönnetty vuokraamalla aiemmin Naton lukuun operoitua optista kuitua, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä, 80 kohta, ei vielä julkaistu, saatavana verkossa osoitteessa http://www.eftasurv.int/media/esa-docs/physical/061-16-COL.pdf

(40)  Asia E-12/11 Asker Brygge [2012], EFTAn oikeustapauskokoelma s. 536, 81 kohta, ja EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 61/16/KOL mahdollista valtiontukea, jota on myönnetty vuokraamalla aiemmin Naton lukuun operoitua optista kuitua, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä, ei vielä julkaistu, 88 kohta.

(41)  Asiakirja nro 778453.

(42)  Asiakirja nro 716986, sivu 25.