17.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 155/1

(1)

On tärkeää täsmentää tiedot, jotka sijoituspalveluyritysten, markkinoiden ylläpitäjien ja direktiivin 2014/65/EU edellyttämissä tapauksissa myös luottolaitosten olisi ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, jos ne aikovat tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja toisessa jäsenvaltiossa, jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukaiset ilmoitusvaatimukset ja hyödyntää mahdollisuutta tarjota palveluja kaikkialla unionissa.

(2)

Niiden tietojen laajuus ja sisältö, jotka sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten tai markkinoiden ylläpitäjien on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jos ne aikovat tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä oheistoimintaa tai tarjota markkinoille pääsyä ja kaupankäyntiä helpottavia järjestelyjä, vaihtelevat yhden toimiluvan periaatteen mukaisten oikeuksien tarkoituksen ja muodon mukaan. Selkeyden vuoksi on näin ollen aiheellista määritellä eri passi-ilmoitustyypit tämän asetuksen soveltamiseksi.

(3)

Samoista syistä on myös tärkeää selventää, mitä tietoja monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten tai markkinoiden ylläpitäjien olisi toimitettava, jos niillä on tarkoitus toisen jäsenvaltion alueella helpottaa kyseiseen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden etäkäyttäjien, -jäsenten tai -osapuolten pääsyä kyseisiin järjestelmiin ja kaupankäyntiä niissä.

(4)

Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava päivitetyt tiedot aina, kun passi-ilmoituksen tiedot muuttuvat, mukaan lukien sijoituspalvelujen tarjoamista ja sijoitustoiminnan harjoittamista koskevan toimiluvan määräaikainen tai pysyvä peruuttaminen. Kyseisten tietojen pitäisi mahdollistaa se, että toimivaltaiset viranomaiset pystyvät tekemään perustellun päätöksen, joka vastaa niiden toimivaltuuksia ja tehtäviä.

(5)

Sijoituspalveluyritysten nimi-, osoite- ja yhteystietojen muutokset kotijäsenvaltiossa olisi katsottava merkityksellisiksi, ja ne olisi sen vuoksi ilmoitettava sivuliikkeen tietojen muutosilmoituksena tai sidonnaisasiamiehen tietojen muutosilmoituksena.

(6)

On tärkeää, että kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät yhteistyötä rahanpesun uhan torjunnassa. Tämän asetuksen ja erityisesti sijoituspalveluyrityksen toimintaohjelman ilmoittamisen avulla on määrä helpottaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toimia, kun se arvioi ja valvoo, onko sen alueelle sijoittautuneella sivuliikkeellä riittävät järjestelmät ja valvontamenetelmät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi, mukaan lukien rahanpesuilmoitusten tekemisestä vastaavan yhteyshenkilön taidot, tiedot ja hyvä maine.

(7)

Tämän asetuksen säännökset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, koska ne koskevat sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapauden käyttöä sekä sijoittautumisoikeuden käyttöä, kun kyseessä ovat sijoituspalveluyritykset, markkinoiden ylläpitäjät ja tapauksen mukaan luottolaitokset. Jotta varmistettaisiin, että nämä säännökset, joiden pitäisi tulla voimaan samaan aikaan, ovat linjassa keskenään ja jotta asianomaisten velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys keskitetysti, on suotavaa, että kaikki direktiivin 2014/65/EU II osaston III luvussa edellytetyt tietojen ilmoittamista koskevat tekniset sääntelystandardit sisällytetään yhteen asetukseen.

(8)

Johdonmukaisuuden vuoksi ja rahoitusmarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen, että tässä asetuksessa annettuja säännöksiä sekä asiaa koskevia direktiivin 2014/65/EU kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien.

(9)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut komissiolle.

(10)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 10 artiklan mukaisesti järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon kyseisen asetuksen 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

a)

oikeus, joka koskee direktiivin 2014/65/EU 34 artiklan 5 kohdan mukaista sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapautta;

b)

direktiivin 2014/65/EU 35 artiklan 7 kohdan mukainen sijoittautumisoikeus.

a)

’sijoituspalveluja ja -toimintaa koskevalla passi-ilmoituksella’ direktiivin 2014/65/EU 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai direktiivin 2014/65/EU 34 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtyä ilmoitusta;

b)

’sivuliikettä koskevalla passi-ilmoituksella’ tai ’sidonnaisasiamiestä koskevalla passi-ilmoituksella’ direktiivin 2014/65/EU 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai direktiivin 2014/65/EU 35 artiklan 7 kohdan mukaisesti tehtyä ilmoitusta;

c)

’monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään tai organisoituun kaupankäyntijärjestelmään pääsyä helpottavien järjestelyjen tarjoamista koskevalla ilmoituksella’ direktiivin 2014/65/EU 34 artiklan 7 kohdan mukaisesti tehtyä ilmoitusta;

d)

’passi-ilmoituksella’ sijoituspalveluja ja -toimintaa koskevaa passi-ilmoitusta, sivuliikettä koskevaa passi-ilmoitusta, sidonnaisasiamiestä koskevaa passi-ilmoitusta tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään tai organisoituun kaupankäyntijärjestelmään pääsyä helpottavien järjestelyjen tarjoamista koskevaa ilmoitusta.

a)

sijoituspalveluyrityksen nimi, osoite ja yhteystiedot sekä sijoituspalveluyrityksessä yhteyshenkilöksi nimetyn henkilön nimi;

b)

toimintaohjelma, joka sisältää seuraavat tietoerät:

a)

sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän nimi, osoite ja yhteystiedot sekä sijoituspalveluyrityksessä tai markkinoiden ylläpitäjässä yhteyshenkilöksi nimetyn henkilön nimi;

b)

lyhyt kuvaus käyttöön otettavista asianmukaisista järjestelyistä sekä päivämäärä, josta alkaen kyseisiä järjestelyjä tarjotaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

c)

lyhyt kuvaus monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän liiketoimintamallista, mukaan lukien kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden tyyppi, osapuolten tyyppi sekä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän soveltama lähestymistapa etäkäyttäjiin, -jäseniin tai -osapuoliin suuntautuvassa markkinoinnissa.

a)

sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen nimi, osoite ja yhteystiedot kotijäsenvaltiossa sekä sijoituspalveluyrityksessä tai luottolaitoksessa yhteyshenkilöksi nimetyn henkilön nimi;

b)

vastaanottavassa jäsenvaltiossa olevan sivuliikkeen tai sidonnaisasiamiehen nimi, osoite ja yhteystiedot, josta asiakirjoja on mahdollista saada;

c)

sivuliikkeen tai sidonnaisasiamiehen johdosta vastuussa olevien henkilöiden nimet;

d)

sen julkisen rekisterin sähköisen tai muun sijaintipaikan viite, johon sidonnaisasiamies on rekisteröity; ja

e)

toimintaohjelma.

a)

luettelo tarjottavista sijoituspalveluista, harjoitettavasta sijoitustoiminnasta ja tarjottavista oheispalveluista ja rahoitusvälineistä;

b)

kuvaus, jossa selostetaan, miten sivuliike tai sidonnaisasiamies edistää sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai konsernin strategiaa, sekä esitetään, kuuluuko sijoituspalveluyritys konserniin ja mitkä ovat sivuliikkeen tai sidonnaisasiamiehen päätoiminnot;

c)

kuvaus siitä, minkätyyppisten asiakkaiden tai vastapuolten kanssa sivuliike tai sidonnaisasiamies toteuttaa liiketoimia ja miten sijoituspalveluyritys tai luottolaitos hankkii asiakkaita ja vastapuolia ja toteuttaa liiketoimia niiden kanssa;

d)

seuraavat tiedot sivuliikkeen tai sidonnaisasiamiehen organisaatiorakenteesta:

e)

tiedot sivuliikkeessä tai sidonnaisasiamiehessä keskeisiä toimintoja suorittavista henkilöistä, mukaan lukien henkilöt, jotka vastaavat sivuliikkeen tai sidonnaisasiamiehen päivittäisestä toiminnasta, vaatimusten noudattamisesta ja valitusten käsittelystä;

f)

tiedot mahdollisista ulkoistamisjärjestelyistä, jotka ovat sivuliikkeen tai sidonnaisasiamiehen toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä;

g)

tiivistelmä käyttöön otettavista järjestelmistä ja valvontamenetelmistä, mukaan lukien:

h)

tulos- ja kassavirtaennusteet ensimmäisten kolmenkymmenenkuuden kuukauden osalta.

a)

sivuliikkeen toiminnan tai sidonnaisasiamiehen käytön lopettamisprosessista vastuussa olevan henkilön tai henkilöiden nimi;

b)

suunnitellun lopettamisen aikataulu;

c)

liiketoiminnan lakkauttamista koskevat tiedot ja ehdotetut menettelyt, mukaan lukien tiedot siitä, miten on määrä suojata asiakkaiden edut, ratkaista valitukset ja suorittaa mahdolliset maksamattomat velat.

17.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 155/6

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani tutkimuksen vireille 31 päivänä maaliskuuta 2016 (2), kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, oli esittänyt 15 päivänä helmikuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus betoniteräksen kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

(2)

Euroopan komissio otti 20 päivänä joulukuuta 2016 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2303 (3), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Valko-Venäjän tasavallasta, jäljempänä ’Valko-Venäjä’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen tuonnissa.

(3)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella väliaikainen polkumyyntitulli otettiin käyttöön, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, valituksen tekijä ja ainoa valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja esittivät kirjallisia huomautuksia alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(4)

Kuulemisia järjestettiin valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan sekä unionin tuottajien kanssa.

(5)

Komissio tutki asianomaisten osapuolten esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset ja muutti tarvittaessa alustavia päätelmiä.

(6)

Jotta voitiin todentaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124 ja 133 kappaleessa mainitut kyselyvastaukset, joita ei ollut todennettu menettelyn alustavassa vaiheessa, seuraavien osapuolten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit:

(7)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin betoniteräksen tuonnissa, jäljempänä ’lopulliset päätelmät’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia lopullisista päätelmistä. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, yleisen päätelmien ilmoittamista koskevan asiakirjan johdanto-osan 18–24 kappaleessa esitettyjen päätelmien pohjalta komissio analysoi vahinkoindikaattoreita, lukuun ottamatta Italian markkinoita koskevia tietoja, mistä ilmoitettiin kaikille osapuolille, jäljempänä ’täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin tämän jälkeen määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa täydentävistä päätelmistä. Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin soveltuvin osin huomioon.

(8)

Koska otantamenetelmästä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7–10 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

(9)

Koska tutkimusajanjaksoa ja tarkastelujaksoa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa vahvistetut jaksot voidaan vahvistaa.

(10)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 ja 16 kappaleessa esitetään, tutkimuksen kohteena oleva tuote määriteltiin seuraavasti; Valko-Venäjältä peräisin olevat betonin raudoitukseen tarkoitetut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty, joissa on valssauksessa syntyneitä syvennyksiä, harjoja, uria tai muita muotopoikkeamia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7214 10 00, ex 7214 20 00, ex 7214 30 00, ex 7214 91 10, ex 7214 91 90, ex 7214 99 10, ex 7214 99 71, ex 7214 99 79 ja ex 7214 99 95, jäljempänä ’betoniteräs’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tähän eivät sisälly väsymiskestävyydeltään hyvät raudasta tai teräksestä valmistetut betonin raudoituksessa käytettävät tangot.

(11)

Jo tutkimuksen väliaikaisessa vaiheessa valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että valituksen tuotemääritelmä (kaksi CN-koodia) ja vireillepanoilmoituksen tuotemääritelmä (yhdeksän CN-koodia) eivät vastaa toisiaan. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tältä osin annettujen selvitysten jälkeen valkovenäläinen viejä muutti väitteensä luonnetta ja pyysi tarkasteltavana olevan tuotteen kuvaukseen lisättäväksi uutta virkettä, jotta selvitetään, että pyöreät tangot ja muut tankotyypit, joissa ei ole syvennyksiä, harjoja tai muita muotopoikkeamia ja jotka myös kuuluvat seitsemän muun CN-koodin piiriin, eivät sisälly tarkasteltavana olevaan tuotteeseen

(12)

Toisaalta toisin kuin valkovenäläinen yritys väitti, valituksen tekijä katsoi, että pyöreät tangot ja muut tankotyypit, joissa ei ole muotopoikkeamia, olisi sisällytettävä tuotteen piiriin.

(13)

Tarkasteltuaan asiaa huolellisesti komissio päätteli, että valituksessa ja vireillepanoilmoituksessa annettu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän kuvaileva osuus ei selvästikään kata pyöreitä tankoja ja tankoja, joissa ei ole muotopoikkeamia, joten tällaiset tangot jäävät tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Kaikki polkumyyntilaskelmia ja vahinkoanalyysia varten kerätyt tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat tiedot eivät lisäksi sisältäneet tietoja, jotka koskevat pyöreitä tankoja tai tankoja, joissa ei ole muotopoikkeamia. Tämän vuoksi tuotemääritelmässä olisi selvennettävä, että pyöreät tangot ja tangot, joissa ei ole muotopoikkeamia, eivät kuulu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Näin ollen komissio hyväksyy valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan ehdottamat muutokset tarkasteltavana olevan tuotteen kuvaukseen. Tämän arvioinnin aikana komissio varmisti, että CN-koodit ex 7214 99 71 ja ex 7214 99 79 koskevat yksinomaan pyöreitä tankoja ja tankoja, joissa ei ole muotopoikkeamia, ja näin ollen se poisti niitä koskevan viittauksen tuotteen määritelmästä. Komissio pani lisäksi merkille, että tällaiset tangot oli virheellisesti sisällytetty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62, 63, 65 ja 103 kappaleessa esitettyihin tietoihin (unionin kulutus, tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus, tuontihinnat ja tuonti kolmansista maista), ja tämän vuoksi näitä tietoja tarkistettiin vastaavasti.

(14)

Edellä esitetyn huomioon ottaen komissio selkeyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää seuraavasti:

”Tarkasteltavana ovat tietyt Valko-Venäjältä peräisin olevat betonin raudoitukseen tarkoitetut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, valssauksen jälkeen kierretyt tai kiertämättömät, joissa on valssauksessa syntyneitä syvennyksiä, harjoja, uria tai muita muotopoikkeamia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7214 10 00, ex 7214 20 00, ex 7214 30 00, ex 7214 91 10, ex 7214 91 90, ex 7214 99 10 ja ex 7214 99 95, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Väsymiskestävyydeltään hyvät betonin raudoituksessa käytettävät tangot raudasta tai teräksestä sekä muut pitkät tuotteet, kuten pyöreät tangot, eivät kuulu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.”

(15)

Koska polkumyyntilaskelman yksityiskohdista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19–55 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

(16)

Koska unionin tuotannonalasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56–59 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

(17)

Kuten (13) ja (14) kappaleessa mainitaan, pyöreät tangot ja tangot, joissa ei ole muotopoikkeamia, eivät kuulu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Nämä tuotteet luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7214 99 71 ja 7214 99 79. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62, 63 ja 65 kappaleessa esitetyt tiedot on tarkistettu seuraavasti:

(18)

Edellä esitettyjen lukujen oikaisulla ei ollut mitään vaikutusta vahinkoa koskevaan arvioon. Todetut suuntaukset olivat itse asiassa samat, ja näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62–66 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(19)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 132 kappaleessa kuvataan, valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja ja yksi otokseen kuulumaton unionin tuoja toivat esiin väitteen unionin tuottajien välisestä hintasopimuksesta, joka olisi tehnyt vahinkoa koskevat tiedot epäluotettaviksi. Valkovenäläinen yritys tarkensi edelleen tätä väitettä alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa. Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti, että Italian kilpailuviranomainen (Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato, jäljempänä ’AGCM’) oli parhaillaan tekemässä tutkimusta tietyistä Pohjois-Italiassa sijaitsevista yrityksistä. Yksi kyseisistä yrityksistä sisältyy nyt käsillä olevassa polkumyyntitutkimuksessa unionin tuottajista koostuvaan otantaan.

(20)

Tämän väitteen esittämisen jälkeen komissio pyysi asiaankuuluvia tietoja AGCM:ltä, jotta se voisi arvioida, vaikuttavatko nämä tiedot unionin tuotannonalan vahinkoa koskevien tietojen luotettavuuteen nyt käsillä olevassa polkumyyntitutkimuksessa ja missä määrin tällaista mahdollista vaikutusta on.

(21)

Oikeuskäytäntönä on, että tilanteissa, joissa on käynnissä kilpailun vastaista toimintaa koskeva kansallisen kilpailuviranomaisen tutkimus, komission on tarkasteltava, onko unionin tuotannonala tällaisella toiminnalla osaltaan aiheuttanut koituneen vahingon ja määritettävä, että vahinko, johon se pohjaa päätelmänsä, ei ole aiheutunut kilpailun vastaisesta toiminnasta. Komission ei tällaisessa tilanteessa tarvitse odottaa, että toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tutkimus saadaan päätökseen, vaan sen on pyydettävä asiaankuuluvat tiedot osapuolilta ja tarvittaessa kansallisilta viranomaisilta polkumyyntitutkimuksia koskevien menettelysääntöjen mukaisesti ja arvioitava tällaiset tiedot (4).

(22)

Perusasetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön jälkeen AGCM ilmoitti komissiolle, että se pani 21 päivänä lokakuuta 2015 vireille SEUT-sopimuksen 101 artiklan väitettyä rikkomista koskevan virallisen tutkimuksen kuuden italialaisen betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen ja hitsatun verkon tuottajan osalta (5). Yksi näistä yrityksistä on nyt käsillä olevassa polkumyyntitutkimuksessa otokseen valittu italialainen tuottaja. AGCM laajensi syyskuussa 2016 menettelyä siten, että tutkimus koskee myös kahta muuta italialaista tuottajaa. Tarkasteltuaan kaikkia saatavilla olevia tietoja perinpohjaisesti AGCM antoi väitetiedoksiannon, joka ilmoitettiin kyseisille yrityksille 18 päivänä tammikuuta 2017. Tutkimuksen kohteena oleva kilpailunvastainen toiminta koskee väitettyä kahdeksan italialaisen yrityksen välistä tietojenvaihtoa ja salaista hintayhteistyötä, joka voi käsittää useita vaiheita niiden toiminnan arvoketjussa panosten hankkimisesta tuotantokapasiteetin ja todellisen tuotannon tasoihin ja tuotannon myyntiin asti ja jota olisi tapahtunut vuosina 2010–2016. Kyseiset maantieteelliset markkinat määriteltiin niiden tarjonnan ja kysynnän ominaispiirteiden vuoksi kansallisiksi markkinoiksi tutkimuksen vireillepanoa koskevassa virallisessa päätöksessä.

(23)

AGCM:n toimittamat tiedot osoittavat, että tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote eli betoniteräs on osittain sama kuin kilpailusääntöjen rikkomista koskevan tutkimuksen kohteena olevat tuotteet ja että väitetty kartelli oli voimassa koko tutkimusajanjakson ajan. Näissä olosuhteissa komissio katsoo, että otokseen valitun italialaisen tuottajan tiedot eivät ole luotettavia vahingon määrittämistä varten.

(24)

Tämän vuoksi komissio on tutkinut tarkasteltavana olevan tuonnin osalta kulutusta, tuonnin määrää ja markkinaosuutta unionissa sekä makro- ja mikrotaloudellisia vahinkoindikaattoreita ottamatta huomioon Italian markkinoita koskevia tietoja. Avoimuuden vuoksi kyseiset luvut ilman italialaisia yrityksiä esitetään jäljempänä.

(25)

Makrotaloudelliset indikaattorit (taulukot)

(26)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (taulukot – luottamuksellisuussyistä indeksoitu)

(27)

Tältä pohjalta komissio toteaa, että vahinkoindikaattoreiden kehitys ilman Italiaa koskevia tietoja on käytännössä sama kuin koko unionin markkinoilla Italia mukaan luettuna. Tämän vuoksi voidaan päätellä, että Italian markkinoita koskevien tietojen jäätyä vahinkoanalyysin ulkopuolelle unionin tuotannonalan tilanne oli edelleen sellainen, jossa esiintyi perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(28)

Hintojen alittavuuden osalta komissio panee ensinnäkin merkille, että alustavassa vaiheessa hintojen alittavuuden marginaaliksi oli todettu 4,5 prosenttia. Komissio on tarkastellut uudelleen hinnan alittavuuden esiintymistä edellä 19–23 kappaleessa esitettyjen päätelmien pohjalta. Alittavuus määritetään käyttämällä otokseen valittujen yritysten tietoja. Näin ollen komissio on sulkenut pois hinnan alittavuutta koskevista laskelmista tiedot, jotka koskevat otokseen kuuluvaa italialaista tuottajaa. Hintojen alittavuuden marginaali, joka perustuu kaikkiin otokseen valittuihin yrityksiin lukuun ottamatta kyseistä italialaista yritystä, on edelleen merkittävällä tasolla eli 4,4 prosenttia.

(29)

Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että hintojen alittavuutta (ja viitehinnan alittavuutta) koskevia laskelmia ei pitäisi tehdä vertailemalla otokseen valittujen unionin tuottajien kaikkien liiketoimien hintoja vaan ainoastaan vertailemalla niitä, joissa esiintyy valkovenäläisen tuonnin kilpailua. Hintojen alittavuutta koskevissa laskelmissa on yleensä perustana polkumyynnillä tapahtunut tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti unioniin sekä unionin tuotannonalan kaikki vertailukelpoinen myynti. Käsillä olevan tapauksen erityisolosuhteiden ja tarkasteltavana olevan tuotteen erityisominaisuuksien vuoksi komissio on kuitenkin laskenut hintojen alittavuuden marginaalin rajoittamalla tarkastelun niihin jäsenvaltioihin, joissa valkovenäläisiä tuotteita ensiksi myytiin eli Alankomaihin, Saksaan, Puolaan ja Liettuaan. Tämä lähestymistapa perustuu varovaiseen oletukseen, jonka mukaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama välitön ja suora paine unionin myyntihintoihin esiintyi ensimmäiseksi näissä jäsenvaltioissa. Kaikki myöhemmin ilmennyt vaikutuksen siirtyminen muihin jäsenvaltioihin on näin ollen tarkoituksellisesti jätetty huomiotta. Tämän mukaisesti verrattiin Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin asianmukaisesti oikaistuja painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja otokseen valittujen unionin tuottajien, lukuun ottamatta Italiassa sijaitsevaa tuottajaa, vastaaviin myyntihintoihin jotka oli veloitettu etuyhteydettömiltä asiakkailta niillä alueilla, joilla esiintyi suoraa kilpailua valkovenäläisten tuotteiden kanssa. Tämän tuloksena saatiin hintojen alittavuuden marginaali, joka oli 2,8 prosenttia väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa vahvistetun 4,5 prosentin sijaan.

(30)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevaa tuotetta voidaan pitää perushyödykkeenä, joka on hyvin hintaherkkä. Tämän vuoksi päätellään, että myös 2,8 prosentin hintojen alittavuuden marginaali on merkittävä ja riittää aiheuttamaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83, 84 ja 98 kappaleessa selvitettyä hintojen alenemista.

(31)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että edellä 19–23 kappaleessa esitetyillä päätelmillä olisi todennäköisesti heijastusvaikutuksia myös muihin jäsenvaltioihin, erityisesti Ranskaan, jossa yhden italialaisten tuottajan emoyhtiöllä on vahvassa markkina-asemassa oleva tytäryhtiö. Mitä tulee väitettyyn kilpailunvastaiseen toimintaan Italiassa, AGCM on määritellyt merkitykselliset maantieteelliset markkinat kansallisiksi. Lisäksi 19–23 kappaleessa tiivistettynä esitetty näyttö ei itsessään tue tällaista väitettä. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(32)

Koska unionin tuotannonalan vahingosta ei esitetty lisähuomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70–95 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

(33)

Koska polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksesta unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97–100 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(34)

Koska unionin tuotannonalan vientituloksesta ei esitetty mitään huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa esitetty päätelmä voidaan vahvistaa.

(35)

Koska etuyhteydessä oleville osapuolille suuntautuvasta myynnistä ei esitetty mitään huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102 ja 103 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(36)

Kuten (13) ja (14) kappaleessa mainitaan, pyöreät tangot ja tangot, joissa ei ole muotopoikkeamia, eivät kuulu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103 kappaleessa esitetyt tiedot on tarkistettu seuraavasti:

(37)

Edellä esitettyjen lukujen oikaisulla ei ollut mitään vaikutusta väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleen päätelmiin. Koko tarkastelujakson ajan kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat itse asiassa keskimäärin korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Ainoa vientiä harjoittava tuottaja, jonka keskimääräiset hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat, oli tutkimusajanjaksolla Valko-Venäjä, ja juuri kyseisenä vuonna tuonti Valko-Venäjältä kasvoi nopeimmin. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleessa esitetyt komission päätelmät voidaan vahvistaa.

(38)

Mitä tulee kolmansista maista peräisin olevaan tuontiin, vientiä harjoittava valkovenäläinen tuottaja ei hyväksynyt komission päätelmää, jonka mukaan eri kolmansien maiden markkinaosuudet olivat Ukrainaa lukuun ottamatta kasvaneet vain marginaalisesti. Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja esitti näkemyksensä tueksi tuontitilastoja vuodelta 2016, joka on tutkimusajanjaksoa seuraava kausi. Lisäksi se väitti, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 6.3.3 esitettyjen lukujen ja saatavilla olevien Eurostatin tilastojen välillä on ristiriita.

(39)

Vastauksena tähän väitteeseen on ensinnäkin todettava, että tutkimusajanjakson jälkeisiä kehityssuuntauksia ei yleensä oteta huomioon vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevassa analyysissä. Vaikka komissio väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111 kappaleessa hyväksyi tiettyjen tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen keruun ja tarkastelun, tämä liittyi väitteisiin, jotka koskivat ns. alv-petosketjun vaikutusta, tästä johtuvaa väitettyä kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoilla Puolassa ja Baltian maissa sekä kyseisestä petosketjusta väitetysti aiheutuvia tutkimusajanjakson epätavallisen suuria vientimääriä Valko-Venäjältä.

(40)

Toiseksi komissio ei voi perustaa kolmansista maista peräisin olevan tuonnin vaikutuksia koskevaa päätelmäänsä asianomaisen osapuolen esittämiin tutkimusajanjakson jälkeisiin tuontilukuihin, sillä sen olisi ainoastaan analysoitava tarkastelujaksolla (2012–2015) todettuja kehityssuuntauksia, joista se on kerännyt tiedot tutkimuksen aikana. Kuten 39 kappaleessa selitetään, komissio arvioi tässä tutkimuksessa vähäisen määrän tutkimusajanjakson jälkeisiä tietoja poikkeuksellisen tilanteen eli alv-petosketjun käsittelemiseksi. Näin ollen voitiin vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleen päätelmät, jotka koskevat kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuuksia vuonna 2015 päättyneen tarkastelujakson aikana.

(41)

Vaikka otettaisiin huomioon kolmansista maista tulevan tuonnin kehitys tutkimusajanjakson jälkeen, se ei muuttaisi komission päätelmää tällaisen tuonnin mahdollisesta vaikutuksesta unionin tuotannonalan tilanteeseen, sillä kyseiset hinnat olivat edelleen korkeammat kuin Valko-Venäjältä tulevan tuonnin hinnat.

(42)

Lopuksi olisi väliaikaista tullia koskevan asetuksen ja Eurostatin tilastojen välisen väitetyn ristiriidan osalta huomattava, että viimeksi mainittuihin tilastoihin sisältyvät myös ns. väsymiskestävyydeltään hyvien tankojen tuontimäärät, jotka eivät kuulu tämän menettelyn mukaiseen tuotemääritelmään ja joita ei ilmoitettu väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 6.3.3 (6). Edellä esitetty huomioon ottaen valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan väitteet kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutuksesta on hylättävä.

(43)

Koska kolmansista maista tulevasta tuonnista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(44)

Koska kustannusten kehittymisestä ei esitetty mitään huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 105 kappaleessa esitetty päätelmä voidaan vahvistaa.

(45)

Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja toisti huomautuksissaan tutkimuksen alustavassa vaiheessa esitetyt huomautukset, jotka koskevat ns. alv-petosketjua unionin markkinoilla, ja väitti, että komissio oli laiminlyönyt velvollisuuttaan tutkia asia. Vientiä harjoittavan tuottajan mukaan tämä järjestelmä oli keskeinen syy joidenkin unionin tuottajien kokemiin taloudellisiin ongelmiin. Petosketjun vuoksi kaksi tuottajaa, jotka toimivat Latviassa (alkuvuodesta 2013) ja Slovakiassa (loppuvuodesta 2014), meni konkurssiin ja lopetti samankaltaisen tuotteen tuotannon. Lisäksi yksi Puolassa toimiva unionin tuottaja lopetti samankaltaisen tuotteen valmistuksen kolmen kuukauden ajaksi vuonna 2014 parantaakseen koneitaan. Näiden tapahtumien yhdessä väitettiin johtaneen tarjonnan niukkuuteen pääasiassa Puolan ja Baltian markkinoilla vuodesta 2013 lähtien. Väitettiin, että tällainen kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu olisi täyttynyt Valko-Venäjän viennillä.

(46)

Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että alv-petosketjun vuoksi vuosi 2015 (tutkimusajanjakso) oli ”poikkeuksellinen vuosi” tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin suurien määrien osalta ja että vientimäärät alkoivat supistua jo tutkimusajanjakson lopulla ja supistuivat edelleen tutkimusajanjakson jälkeen.

(47)

Vastauksena näihin väitteisiin komissio tarkasteli ensin Valko-Venäjän tilastolaitoksen toimittamia vientitietoja ja pani merkille seuraavat seikat: Vientiä harjoittavan tuottajan vientimäärän kasvu unioniin vastasi vientiä harjoittavan tuottajan Venäjän markkinoille suuntautuvan viennin määrän pienentymistä. Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, vuosina 2013–2015 valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan myynti Venäjälle pienentyi merkittävästi eli noin 370 000 tonnia ja sen myynti unionin markkinoille kasvoi suunnilleen saman verran eli 380 000 tonnia.

(48)

Toiseksi komissio arvioi tilannetta Puolan ja Baltian markkinoilla. Vuonna 2013 Puolan ja Baltian maiden markkinoilla ilmeni yhden puolalaisen tuottajan tuotannon supistuminen ja yhden latvialaisen tuottajan tuotannon lopettaminen. Lisäksi Puolan hallitus sovelsi 1 päivästä lokakuuta 2013 käänteistä alv-mekanismia noin 40:een terästuotteeseen aidoituksesta putkiin ja valmiisiin teräslevytuotteisiin sekä betoniteräkseen alv-petosketjun torjumiseksi. Valko-Venäjältä unionin markkinoille suuntauneen vientimyynnin tarkastelu osoitti, että valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan myynti Puolaan ja Baltian maihin pysyi vuoteen 2012 verrattuna vakaana eli noin 110 000 tonnissa. Tämän vuoksi päätellään, että valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei hyödyntänyt väitettyä unionin tuotannonalan tarjonnan puutetta vuonna 2013 ja että muut markkinoilla toimivat unionin tuottajat pystyivät toimittamaan tarkasteltavana olevaa tuotetta joko varastoista tai ohjaamalla vientimyynnin näille markkinoille (7).

(49)

Vuonna 2014 yksi puolalainen tuottaja lopetti tuotannon yhden vuosineljänneksen ajaksi parantaakseen koneitaan ja yksi slovakialainen tuottaja lopetti tuotannon elokuussa 2014 (yhtiö asetettiin konkurssiin helmikuussa 2015). Arvioidaan, että näiden tapahtumien seurauksena puuttumaan jäänyt määrä on noin 133 000 tonnia.

(50)

Valko-Venäjältä unionin markkinoille suuntauneen vientimyynnin tarkastelu osoitti, että valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan myynti Puolaan ja Baltian maihin todellakin kasvoi noin 75 000 tonnilla. Vientiä harjoittava tuottaja lisäsi kuitenkin myyntiään myös muille unionin markkinoille, kuten Saksaan, alunperäin vähäpätöisistä määristä noin 120 000 tonniin. Tämän vuoksi hylätään väite, jonka mukaan valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja lisäsi myyntiään unionin markkinoille ainoastaan Puolan ja Baltian maiden poikkeuksellisen markkinatilanteen vuoksi, sillä sen myynti kasvoi (jopa enemmän) myös muihin osiin unionin markkinoita, joilla ei esiintynyt poikkeuksellisia olosuhteita.

(51)

Mitä tulee tutkimusajanjaksoon, latvialainen tuottaja käynnisti tuotannon uudelleen maaliskuussa 2015. Puolan tuotanto oli normalisoitunut. Näin olleen näissä osissa unionin markkinoita ei enää vallinnut poikkeuksellinen markkinatilanne.

(52)

Tästä huolimatta valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja kasvatti myyntimääräänsä Puolaan entisestään ja säilytti vuoteen 2014 verrattuna myyntinsä tason Baltian maissa. Jyrkin kasvu tapahtui sitä paitsi muissa osissa unionin markkinoita (lähinnä Bulgariassa, Alankomaissa ja Saksassa).

(53)

Tästä syystä päätellään, että Valko-Venäjältä Euroopan unioniin tulevan viennin lisääntyminen ei johtunut kysynnän ja tarjonnan välisestä kuilusta unionin markkinoilla vaan Venäjän markkinoilla menetetyn vientimäärän uudelleen suuntaamisesta. Näin ollen väite, jonka mukaan alv-petosketjun vaikutus oli riittämättömästi arvioitu alustavasa päätelmässä, on perusteeton ja se on näin ollen hylättävä.

(54)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111 kappaleen mukaisesti komissio arvioi tuontimäärät tutkimusajanjakson jälkeen. Tiedot osoittivat, että Valko-Venäjältä peräisin oleva tuonti väheni jonkin verran mutta oli edelleen vuoden 2013 tason yläpuolella ja suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Tämän vuoksi on hylättävä väite, jonka mukaan Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin lisääntyminen oli luonteeltaan väliaikaista ja sen selittäisi unionin tiettyjen markkinasegmenttien erityinen markkinatilanne.

(55)

Koska alv-petosketjusta ja tutkimusajanjakson jälkeisistä tapahtumista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106–111 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(56)

Tiivistelmänä voidaan todeta, että komissio katsoo, ettei yksikään asianomaisten osapuolten alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämistä väitteistä muuttanut alustavia päätelmiä, joissa vahvistettiin syy-yhteys polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle tutkimusajanjakson aikana aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 112–115 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan näin ollen vahvistaa.

(57)

Komissio on todennut, että ainoa muu tekijä, joka on saattanut vaikuttaa unionin tuotannonalan tilanteeseen, on kolmansista maista tuleva tuonti, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleessa todetaan. Komissio päätteli kuitenkin, että tällainen tuonti ei voinut poistaa syy-yhteyttä Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle koituneen merkittävän vahingon väliltä ja että polkumyynnillä tapahtunut tuonti Valko-Venäjältä oli edelleen tärkein vahingon syy.

(58)

Edellä esitetyn tarkastelun perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, voidaan päätellä, että Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(59)

Koska unionin tuotannonalan edusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117–122 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(60)

Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti esittämissään huomautuksissa, että unionin etua koskevassa komission arviossa ei otettu huomioon Baltian maissa sijaitsevien tuojien ja käyttäjien erityisongelmia. Se väitti, että logistisista syistä (kuten rautatieyhteydet tai todistusvaatimukset) Valko-Venäjä on näiden yritysten ainoa betoniteräksen hankintalähde.

(61)

Tältä osin komissio vahvisti, että ainoa Baltian maissa sijaitseva yhteistyössä toimiva käyttäjä oli kokenut tiettyjä teknisiä ongelmia toimituksissaan unionin tuottajilta (joista yksikään ei sijainnut Baltian maissa). Toisaalta tämä yhtiö totesi, että ostot Valko-Venäjältä voitaisiin korvata – ja tutkimusajanjakson jälkeisellä ajanjaksolla todellisuudessa korvattiinkin – Venäjältä ja jossakin määrin Ukrainasta tapahtuvilla hankinnoilla.

(62)

Lisäksi komissio sai erittäin vähän yhteistyötä Baltian maissa sijaitsevilta yrityksiltä, mikä vaikuttaisi osoittavan, että ne eivät koe tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa Valko-Venäjältä mahdollisesti käyttöön otettavien polkumyyntitoimenpiteiden vaikuttavan niihin kielteisesti.

(63)

Koska käyttäjien ja tuottajien edusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 123–131 ja 134 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(64)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä väitti, että alustavassa vaiheessa ehdotettu polkumyyntitullin taso (12,5 %) ei olisi riittävä, sillä valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja, joka on valtion omistama yhtiö ja sijaitsee muussa kuin markkinatalousmaassa ja jolla väitetään olevan suotuisin edellytyksin ja tuetusti saatavillaan raaka-aineena käytettävää romurautaa, voisi helposti absorboida toimenpiteen.

(65)

Tämän väitteen osalta on korostettava, että mahdollista absorptiota voidaan käsitellä ainoastaan perusasetuksen 12 artiklan mukaisen erillisen absorptiotutkimuksen perusteella eikä se voi vaikuttaa etukäteen alkuperäisellä tutkimuksella käyttöön otettavien polkumyyntitoimenpiteiden tasoon. Lisäksi tässä tutkimuksessa käytettävissä oleva näyttö ei tue väitettä, jonka mukaan valkovenäläisellä tuottajalla olisi helposti saatavilla tuettua raaka-ainetta; itse asiassa komissio totesi, että yhtiö osti suurimman osan raaka-aineestaan Venäjältä ja Ukrainasta, jotka ovat markkinatalouksiksi katsottavia maita.

(66)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja ja Valko-Venäjän viranomaiset viittasivat EU:n kanssa tehtävän yhteistyön strategiseen merkitykseen teräsalalla ja siihen, että toimenpiteet voivat vaikuttaa kielteisesti Valko-Venäjän tekemiin tuotantohyödykkeiden hankintoihin unionista, etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden verkoston rakentamiseen unionissa ja mahdolliseen yhteistyöhön Euroopan rahoituslaitosten kanssa.

(67)

Vastauksena tähän kohtaan komissio korostaa, että toimenpiteiden tarkoituksena on ainoastaan palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin markkinoille. Toimenpiteet eivät ole luonteeltaan rangaistus. Jos vientiä harjoittava tuottaja korottaa hintojaan pysyvästi, jolloin polkumyyntiä ei enää ole, se voi pyytää tullin palautusta ja välivaiheen tarkastelua. Tämän vuoksi komissio ei pidä näitä seikkoja merkityksellisinä unionin edun arvioinnissa.

(68)

Tiivistelmänä voidaan todeta, ettei yksikään asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä osoita, että olisi pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä Valko-Venäjältä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia etuyhteydettömiin käyttäjiin ja tuojiin voi lieventää se, että käytettävissä on vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Kun lisäksi tarkastellaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutusta unionin markkinoihin, myönteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat etenkin unionin tuotannonalaan, vaikuttavat olevan suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat muihin asianomaisiin osapuoliin. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 135–137 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan näin ollen vahvistaa.

(69)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala ilmoitti olevansa eri mieltä vahingon korjaavan tason määrittämiseen käytetystä tavoitevoitosta, joka esitettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 143 kappaleessa. Samat väitteet esitettiin uudelleen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(70)

Tavoitevoitto, jota käytettiin väliaikaisen vahinkomarginaalin laskennassa, oli 4,8 prosenttia. Tämä luku perustui vuoden 2012 voittomarginaaliin, joka oli määritetty erittäin samankaltaiselle tuotteelle eli väsymiskestävyydeltään hyvälle betoniteräkselle ja jota käytettiin äskettäin polkumyyntimenettelyssä, joka koski Kiinasta peräisin olevaa väsymiskestävyydeltään hyvää betoniterästä (8).

(71)

Valituksen tekijä kiisti huomautuksissaan saman tavoitevoiton käyttämisen kuin väsymiskestävyydeltään hyvää betoniterästä koskevassa tutkimuksessa ja väitti, että nämä kaksi tuotetta ja niiden markkinat ovat erilaiset. Valituksen tekijä ehdotti käytettäväksi tavoitevoittoa, joka on vieläkin korkeampi kuin valituksen tekijän alun perin ehdottama 16 tai 17 prosenttia eli unionin tuottajien vuonna 2006 saavuttama voitto tai voitto ”jota pidetään pitkällä aikavälillä toivottavana terveelle terästeollisuudelle” (9).

(72)

Näiltä osin tässä menettelyssä käytetty tavoitevoitto, jonka komissio totesi kaikkein sopivimmaksi, perustuu unionin tuotannonalan vuonna 2012 (mikä sijoittuu tarkastelujaksolle) todellisuudessa saavuttamaan voittoon erittäin samankaltaisen tuotteen valmistuksessa ja käyttäen suurelta osin samoja tuotantolaitoksia kuin tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. On myös muistettava, että Eurofer pyysi valituksessa 9,9 prosentin tavoitevoittoa. Sitä oli käytetty polkumyyntitutkimuksessa, joka koski valssilankaa, joka selvästikin on kauempana tarkasteltavana olevasta tuotteesta kuin väsymiskestävyydeltään hyvä betoniteräs. Lopuksi on huomattava, että vahinkomarginaalin määrittämisellä pyritään poistamaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama osa vahingosta mutta ei muiden tekijöiden, kuten talouskriisin, aiheuttamaa vahinkoa. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala saavutti ainoastaan 1,3 prosentin voiton (10), mikä todettiin soveltumattomaksi alv-petosketjun vaikutuksen vuoksi, mutta vaikuttaa kuitenkin johdonmukaisemmalta käyttää tuotannonalan kyseisellä jaksolla saavuttamaa todennettua ja polkumyyntimenettelyssä hyvin samankaltaiselle tuotteelle pääosin päällekkäisillä kausilla soveltuvaksi todettua voittomarginaalia. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan väite hylättiin.

(73)

Vahinkomarginaalin alustavaan laskemiseen käytettiin 2 prosentin oikaisua tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi (11). Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tässä erityistapauksessa olisi käytettävä korkeampaa oikaisun määrää eli 4–6 prosenttia, sillä tällainen oikaisu kuvastaisi paremmin todellisia tuonnin jälkeisiä kustannuksia, jotka tuojien tai käyttäjien on katettava.

(74)

Tämän väitteen vuoksi komissio tarkasteli yksityiskohtaisemmin edellä 6 kappaleessa tarkoitettujen yhteistyössä toimineen tuojan ja käyttäjien ilmoittamien tuontikustannusten ja tuonnin jälkeisten kustannusten tasoa ja rakennetta.

(75)

Kyseisten yritysten toimitiloihin tehdyistä tarkastuskäynneistä saatujen tulosten pohjalta komissio ei katso, että oikaisutason muuttamiselle olisi perusteita. Tuojan ja yhden tuottajan nykyiset tuonnin jälkeiset kustannukset olivat (keskimäärin koko tutkimusajanjaksolla) alle 2 prosenttia. Ainoastaan yhdellä yrityksellä (saksalainen käyttäjä) tuonnin jälkeiset kustannukset olivat yli 2 prosenttia ja esitetyllä 4–6 prosentin vaihteluvälillä. Tällä yrityksellä oli kuitenkin tavanomaisesta poikkeavia tuonnin jälkeisiä toimintoja tarkasteltavana olevan tuotteen kuljettamiseksi varastoista kotimaan tuotantopaikkoihin. Kyseessä eivät ole tavanomaiset tuonnin jälkeiset kustannukset, jotka ovat yhteisiä kaikille tuojille, vaan täysin erityislaatuiset tämän yhtiön toimintaan kuuluvat kustannukset. On syytä korostaa, että vahinkomarginaalia koskevia laskelmia varten vientihinnat vahvistetaan EU:n rajan tasolle (oikaistuna tuonnin jälkeisillä kustannuksilla) ja niitä verrataan unionin tuottajien noudettuna lähettäjältä -hintoihin. Tässä yhteydessä tuotteen kuljetuskustannukset käyttäjien tuotantopaikkoihin eivät ole merkityksellisiä eikä niitä näin ollen ole otettu huomioon. Edellä esitetyn perusteella komissio vahvistaa, että alustavassa vaiheessa 2 prosentiksi vahvistetut tuonnin jälkeiset kustannukset ovat kohtuulliset. Näin ollen väite hylätään.

(76)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen sekä valituksen tekijä että valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja ottivat esiin useita muita vähäisempiä kysymyksiä, jotka liittyvät vahinkomarginaalilaskelmiin.

(77)

Valituksen tekijä katsoi, että hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskelmia varten tehtävän CIF-hinnan määrittämisen ei pitäisi pohjautua siirtohintaan etuyhteydessä oleville tuojille vaan se olisi laskettava uudelleen riippumattomasta jälleenmyynnistä. Komissio vahvistaa tässä yhteydessä, että alustavassa vaiheessa hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskelmiin käytetty CIF-hinta perustuu riippumattomaan jälleenmyyntiin.

(78)

Valituksen tekijä ehdotti ”vaihtoehtoista” menetelmää kustannusten jakamiseksi eri tuotelajeittain hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskelmia varten. Tämä ehdotus esitettiin kuitenkin väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, kun kaikki vastaukset kyselylomakkeeseen oli jo todennettu paikallisilla tarkastuksilla ja laskelmat oli saatu päätökseen. Kustannusten jakautuminen on joka tapauksessa merkityksetöntä vahinkomarginaalin laskemiseksi tässä tapauksessa, sillä vahinkomarginaali perustui tuotelajikohtaisiin noudettuna lähettäjältä -hintoihin eikä tuotelajikohtaisiin kustannuksiin. Näin ollen väite hylätään.

(79)

Valituksen esittäjä ehdotti myös, että vahinkomarginaali ei perustuisi koko tutkimusajanjakson tietoihin vaan tutkimusajanjaksolta valittuun vuosineljännekseen, jolla marginaali olisi ”edustavampi”. Valituksen tekijä ei kuitenkaan pystynyt toimittamaan minkäänlaista näyttöä siitä, että tämän tapauksen jotkin erityisolosuhteet oikeuttaisivat poikkeamisen komission tavanomaisesta käytännöstä, jonka mukaan vahinkomarginaali perustuu koko tutkimusajanjaksoon. Näin ollen väite hylätään.

(80)

Komissio on päättänyt soveltaa tiettyä varovaisuutta kyseisen vahinkomarginaalin laskemiseen. Koska edellä 19–23 kappaleessa esitetyistä syistä ja tapauksen erityispiireiden vuoksi eräät tiedot ovat epäluotettavia, komissio on tarkistanut vahingon korjaavan tason laskelmaa sulkemalla sen ulkopuolelle otokseen valitun italialaisen tuottajan tiedot ja rajoittamalla laskelman Alankomaiden, Saksan, Puolan ja Liettuan myyntiin. Tämä laskelma vastaa edellä 29 kappaleessa mainittua hintojen alittavuuden laskelmaa, jossa hintojen alittavuuden marginaali oli 2,8 prosenttia. Tältä pohjalta vahvistettiin tarkistetuksi vahinkomarginaalin tasoksi 10,6 prosenttia.

(81)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä asetti kyseenalaiseksi komission tässä tapauksessa käyttämän menetelmän sillä perusteella, että komissio oli tosiasiallisesti rajoittanut tutkimuksen alaa, mikä teki siitä alueellisen tutkimuksen. Se myös väitti, että edellä mainittu vahingon korjaava taso ei poistaisi unionin tuotannonalan yleistä vahinkoa. Lisäksi valituksen tekijä totesi, että Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtunut tuonti koski kuuttatoista eri jäsenvaltiota eli paljon useampaa kuin komission käyttämä vahinkomarginaalin määritys.

(82)

Tältä osin on huomattava, että komissio on itse asiassa perustanut vahinkoanalyysinsa unionin koko tuotannonalan tilanteeseen ja päätellyt, että Italian poistaminen arvioinnista ei muuta vahinkotilannetta. Mitä tulee vahingon korjaavaan tasoon, vaikka Valko-Venäjältä peräisin oleva tuonti koskikin useita jäsenvaltioita (itse asiassa 13:a), komissio perusti vahingon korjaavaa tasoa koskevat laskelmansa tietoihin, jotka koskevat ainoastaan otokseen valittuja yhtiöitä, jotka myivät samankaltaista tuotetta vähäisempään määrään maita 29 kappaleessa selvitetyistä syistä. Tämä ei vaikuta kaikkien asianomaisten osapuolten mahdollisuuteen pyytää välivaiheen tarkastelua, kun kartellitutkimuksen lopulliset tulokset on saatu, ja silloin vallitsevan tilanteen mukaisesti.

(83)

Koska vahingon korjaavasta tasosta ei esitetty muita huomautuksia, lopulliseksi vahingon korjaavaksi tasoksi voidaan vahvistaa 10,6 prosenttia.

(84)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön vahinkomarginaalin suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(85)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tapauksen olosuhteiden perusteella oli oikeutettua ottaa käyttöön toimenpiteitä osittaisen tullittoman määrän muodossa eli siten, että ensimmäiset 200 000 tonnia tuotaisiin tullitta ja toimenpiteiden kesto rajattaisiin kahteen vuoteen.

(86)

On muistettava, että polkumyynti on seurausta hintasyrjinnästä, minkä vuoksi korjaavan toimenpiteen olisi oltava polkumyyntitulli tai hintasitoumus. Valkovenäläisen viejän pyytämä tulliton kiintiö ei sisällä mitään hintatekijää, jolla korjattaisiin vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä, eikä sitä näin ollen voida hyväksyä. Tässä tapauksessa ei ole myöskään perusteltua rajoittaa toimenpiteiden soveltamisaikaa. Jos olosuhteet muuttuvat, valkovenäläisellä taholla on mahdollisuus pyytää toimenpiteiden tarkastelua perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi väitteet hylätään. On myös muistettava, että komissio voi tarkastella päätelmiä uudelleen, jos kartellitutkimus saattaa tässä asetuksessa vahvistetut päätelmät kyseenalaisiksi.

(87)

Edellä esitetyn perusteella kyseiset tullit otetaan käyttöön seuraavassa esitetyn suuruisina:

(88)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti.

(89)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

17.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 155/21

(1)

Päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaan kyseisessä päätöksessä tarkoitettu henkilötietojen toimittaminen voidaan aloittaa vasta, kun kyseisen päätöksen 6 luvussa säädetyt tietosuojaa koskevat yleiset säännökset on pantu täytäntöön tietojen toimittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännössä.

(2)

Neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (3) 20 artiklassa säädetään, että johdanto-osan 1 kappaleessa tarkoitetun edellytyksen täyttyminen päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun mukaisen automaattisen tietojenvaihdon osalta on varmistettava kyselyyn, arviointikäyntiin ja testausajoon perustuvan arviointiraportin pohjalta.

(3)

Päätöksen 2008/616/YOS liitteessä olevan 4 luvun 1.1 kohdan mukaan asiaa käsittelevä neuvoston työryhmä laatii kyselyn, joka koskee kutakin automaattista tietojenvaihtoa, ja heti kun jäsenvaltio katsoo täyttävänsä edellytykset tietojen jakamiseksi kyseisessä tietoluokassa, se vastaa kyselyyn.

(4)

Kroatia on vastannut tietosuojaa koskevaan kyselyyn ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa koskevaan kyselyyn.

(5)

Kroatia on toteuttanut Alankomaiden kanssa onnistuneen testausajon.

(6)

Kroatiaan on tehty arviointikäynti, ja Alankomaiden ja Romanian arviointiryhmä on laatinut arviointikäynnistä raportin, joka on toimitettu asiaa käsittelevälle neuvoston työryhmälle.

(7)

Neuvostolle on esitetty arviointiraportti, jossa on yhteenveto ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja testausajon tuloksista.

(8)

Neuvosto otti huomioon kaikkien niiden jäsenvaltioiden hyväksynnän, joita päätös 2008/615/YOS sitoo, ja totesi 19 päivänä joulukuuta 2016, että Kroatia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvussa säädetyt tietosuojaa koskevat yleiset säännökset.

(9)

Näin ollen Kroatialla olisi oltava ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti.

(10)

Euroopan unionin tuomioistuin katsoi yhdistetyissä asioissa C-14/15 ja C-116/15 22 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tuomiossa (4), että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa säädetään lainvastaisesti vaatimuksesta, jonka mukaan toimenpiteet mainitun päätöksen täytäntöönpanemiseksi on hyväksyttävä yksimielisesti.

(11)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään kuitenkin täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita mainitun päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti mainitun päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta.

(12)

Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja sitä koskevaa menettelyä on noudatettu, olisi annettava täytäntöönpanopäätös ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kroatian kanssa, jotta tämä jäsenvaltio voi vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti.

(13)

Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän päätöksen, jolla pannaan täytäntöön päätös 2008/615/YOS, hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Päätös 2008/615/YOS sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän päätöksen, jolla pannaan täytäntöön päätös 2008/615/YOS, hyväksymiseen ja soveltamiseen,

17.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 155/23

(1)

Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon jälkeen Ranskan viranomaiset ilmoittivat 29 päivänä huhtikuuta 2016 rakenneuudistustuesta Areva-konsernin hyväksi Ranskan valtion merkintäosuutena kahdessa pääomanlisäyksessä. Viranomaiset toimittivat komissiolle lisätietoja 27 päivänä toukokuuta ja 6 päivänä heinäkuuta 2016 päivätyillä kirjeillä.

(2)

Komissio ilmoitti Ranskan viranomaisille 19 päivänä heinäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, joka koskee kyseistä tukea. Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle kyseistä päätöstä koskevat huomautuksensa 12 päivänä syyskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä19 päivänä elokuuta 2016 (2). Komissio on kehottanut kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa tuesta.

(4)

Komissio sai määräajassa asiaa koskevia huomautuksia seuraavilta kolmansilta osapuolilta: Urenco, Teollisuuden Voima Oyj, jäljempänä ’TVO’, Siemens, Areva-konserni ja kolmas osapuoli, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Komissio on toimittanut huomautukset Ranskan viranomaisille kommentoitavaksi ja saanut viranomaisten vastauksen 18 päivänä lokakuuta 2016 päivätyllä kirjeellä.

(5)

Ranskan viranomaiset ovat toimittaneet lisähuomautuksia 30 päivänä marraskuuta sekä 7, 12, 21 ja 22 päivänä joulukuuta 2016.

(6)

Ranskan viranomaiset ovat 27 päivänä heinäkuuta 2016 ilmoittaneet rakenneuudistustukea koskevan menettelyn rinnalla komissiolle 3,3 miljardin euron pelastamistuesta Areva-konsernin hyväksi kahden lainan muodossa. Toinen lainoista, joka on suuruudeltaan 2 miljardia euroa, myönnetään emoyhtiö Areva SA:lle ja toinen, suuruudeltaan 1,3 miljardia euroa, kokonaan emoyhtiön omistuksessa olevalle tytäryhtiölle Nouvel Arevalle (3). Lainat on tarkoitus muuttaa näiden kahden yksikön pääomaksi tämän päätöksen kohteena olevien pääomanlisäysten yhteydessä. Pelastustukea koskevasta ilmoituksesta, joka on kirjattu numerolla SA.46077, tehdään erillinen päätös.

(7)

Areva-konserni on pörssiyhtiö, josta 86,52 prosenttia on suoraan tai välillisesti Ranskan valtion määräysvallassa. Emoyhtiö Areva SA:sta on valtion hallussa suoraan 28,83 prosenttia ja välillisesti 54,37 prosenttia Ranskan atomienergiakomission, jäljempänä ’CEA’ (Commissariat à l'énergie atomique), kautta ja 3,32 prosenttia Bpifrance Participations -yhtiön kautta. Areva SA:n määräysvallan prosentuaaliset osuudet Areva-konsernin eri tytäryhtiöissä on esitetty jäljempänä kaaviossa 2.

(8)

Areva-konserni harjoittaa ydinvoimamarkkinoilla liiketoimintaa, joka kattaa koko tuotantoketjun ja jakautuu neljään osa-alueeseen:

(9)

Uusiutuvat energialähteet ovat vähemmän merkittävä liiketoiminnan osa-alue, jota rationalisoidaan parhaillaan. Sen osuus oli alle 1 prosenttia Arevan liikevaihdosta vuonna 2015.

(10)

Yksinkertaistettuna nämä neljä osa-aluetta vastaavat kahta suurta liiketoimintakokonaisuutta, jotka yhtiön historiassa erottuvat toisistaan ja täydentävät toisiaan: i) ydinpolttoainekierron hallinta, johon kuuluu louhinta sekä polttoainekierron alku- ja loppupää, sekä ii) reaktoriliiketoiminta. Ensimmäisen näistä liiketoimintakokonaisuuksista kehitti Cogema ja toisen Framatome, ennen kuin yhtiöt fuusioituvat vuonna 2001 Areva-konserniksi.

Kaavio 1

Areva-konsernin liiketoiminnat

(11)

Nämä kaksi liiketoimintakokonaisuutta erotetaan edelleen toisistaan fuusion jälkeisen Areva-konsernin organisaatiokaaviossa (kaavio nro 2). Reaktoriliiketoiminta kuuluu Areva Nuclear Power -tytäryhtiölle, jäljempänä ’Areva NP’, (ja ydinkäyttöisten alusten osalta Société Technique pour l'Energie Atomique -yhtiölle, jäljempänä ’Areva TA’), kun taas ydinpolttoainekiertoon liittyvä liiketoiminta on jaettu siten, että Areva Nuclear Cycle -yhtiö, jäljempänä ’Areva NC’, huolehtii polttoainekierron alku- ja loppupäästä ja Areva Mines -tytäryhtiö kaivosliiketoiminnasta. Vaikka ydinpolttoaine-elementtien valmistus on yhteydessä ydinpolttoainekiertoon, se on liitetty Areva NP:hen polttoaine-elementtien ja reaktorien suunnittelun voimakkaan synergian vuoksi (5).

Kaavio 2

Areva-konsernin yksinkertaistettu organisaatiokaavio 31.12.2014

(12)

Areva-konsernissa oli 39 537 työntekijää 31 päivänä joulukuuta 2015. Vuonna 2015 konsernin kokonaisliikevaihto oli 8,2 miljardia euroa, kun se oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2014. Myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä ja lopetettuja toimintoja koskevan kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 5 mukaisesti (6) julkaistu Areva-konsernin liikevaihto oli 4,2 miljardia euroa.

(13)

Areva-konsernin vaikeudet johtuvat ensinnäkin ydinvoimamarkkinoiden voimakkaasta muutoksesta sekä talous- ja rahoitustilanteen huonontumisesta vuoden 2008 jälkeen. Areva-konsernille on lisäksi aiheutunut muutamasta teollisuushankkeesta huomattavia tappioita. Sen kannattavuus on heikentynyt myös joidenkin yritysostojen ja eräiden liiketoimintojen kehittämisen jälkeen.

(14)

Ensin mainitun syyn osalta todettakoon, että Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 muutti nopeasti ydinvoimamarkkinoiden suhdannetta. Onnettomuuspäivän jälkeen joidenkin reaktorien toiminta on pysäytetty, ja esimerkiksi Saksa ja Sveitsi ovat päättäneet luopua ydinvoimasta. Lisäksi uusia voimalahankkeita on lykätty esimerkiksi Kiinassa. Tämä on vaikuttanut sekä polttoaine- että reaktorimarkkinoihin, mikä on heikentänyt Areva-konsernin tulosta.

(15)

Pitkän aikavälin rahoituslähteiden ehtyminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja voimassa olevat uudet vakavaraisuussäännökset ovat voineet lisäksi vaikeuttaa ydinvoimaloiden kaltaisten pääomavaltaisten hankkeiden rahoitusta.

(16)

Markkinoiden supistuminen ja tästä aiheutuva ylikapasiteetti ovat lisäksi osuneet ajankohtaan, jolloin Areva-konserni oli päättänyt tehdä nykyaikaistamisinvestointeja ja sen liiketoiminnan kulut olivat kasvussa. Tämä tilanne on vaikuttanut suoraan Arevan rahavirtaan ja pakottanut konsernin ottamaan velkaa lyhyen aikavälin liiketoimintojensa rahoittamiseksi. Samaan aikaan Areva-konserni on markkinanäkymien heikentymisen vuoksi joutunut tekemään alaskirjauksia.

(17)

Toiseksi mainitun syyn osalta todettakoon, että Areva-konsernille on koitunut huomattavia tappioita joistakin teollisuushankkeista ja varsinkin viimeisimmän sukupolven ydinvoimalan rakentamisesta asiakkaalleen TVO:lle Suomen Olkiluotoon, jäljempänä ’OL3-hanke’.

(18)

Hanketta johtaa vuonna 2003 muodostettu konsortio, johon kuuluvat Areva-konserni Areva NP:n ja sen tytäryhtiön Areva GMbH:n välityksellä sekä Siemens. Rakennustyömaa on viivästynyt yhteensä noin yhdeksällä vuodella, ja lisäkustannuksista koituu Areva-konsernille hankkeen lopussa noin 5,5 miljardin euron tappiot (7). Areva-konserni on antanut emoyhtiönsä Areva SA:n välityksellä asiakkaalleen TVO:lle vastuutakuun, jonka voimassaolo ja soveltamisala ovat kuitenkin Ranskan viranomaisten mukaan herättäneet kysymyksiä.

(19)

OL3-hanketta koskeva riita-asia on vireillä välitystuomioistuimessa konsortion ja TVO:n välillä; kumpikin osapuoli väittää työmaan huomattavien viivästysten ja lisäkustannusten johtuvan toisesta osapuolesta. Osapuolet vaativat toisiltaan useiden miljardien eurojen vahingonkorvauksia. […] (*1).

(20)

Konsortio ja TVO olivat aloittaneet neuvottelut kokonaissopimuksesta, jossa alustavaksi luovutuspäiväksi (8) asetettiin sopimusteitse […] ja jonka oli määrä lopettaa riita-asian käsittely välitystuomioistuimessa […] (9). […].

(21)

Ranskan viranomaiset ovat myös esittäneet yksityiskohtaisen selvityksen tappioista, jotka liittyvät RJH-hankkeeseen (Réacteur Jules Horowitz – CEA:n Cadarachen keskuksessa rakenteilla oleva koereaktorihanke) ja […] -hankkeeseen ([…] voimalan […] reaktorin ajantasaistaminen) ja joita on aiheutunut tähän mennessä useita satoja miljoonia euroja.

(22)

Kolmanneksi mainitusta syystä on todettava, että Areva-konsernin taloudellista vakautta ovat horjuttaneet myös kannattamattomat yritysostot ja kehittämishankkeet erityisesti kaivostoiminnan (esimerkiksi Uramin-yhtiön ostosta aiheutui lähes […] euron tappiot) ja uusiutuvien energialähteiden aloilla.

(23)

Kaikkien edellä mainittujen syiden vuoksi Areva-konsernille on aiheutunut merkittävästi tappioita, joiden kokonaismäärä oli tilivuosina 2011–2015 yli 9 miljardia euroa. Rahoittaakseen nämä tappiot ja tuotantolaitostensa nykyaikaistamisen edellyttämät investoinnit (10), Areva-konserni on ottanut velkaa sekä pankeilta, jäljempänä ’pankkivelka’, että pääomamarkkinoilta, jäljempänä ’obligaatiovelka’. Vuoden 2016 alussa otettiin uusia pankkiluottoja, minkä jälkeen Arevan velka nousi 5 päivänä tammikuuta 2016 yhteensä 9,4 miljardiin euroon (11), josta 6,0 miljardia oli obligaatiovelkaa.

(24)

Kun otetaan huomioon Areva-konsernin tuottonäkymät, Arevan pääomarakenne ei mahdollista velanhoitoa, minkä vuoksi Ranskan viranomaiset ovat aloittaneet Areva-konsernin kanssa mittavan rakenneuudistuksen.

(25)

Ranskan viranomaiset esittivät 29 päivänä huhtikuuta 2016 päivätyssä ilmoituksessaan rakenneuudistussuunnitelman, jota toteutetaan marraskuusta 2014 joulukuuhun 2019, jäljempänä ’rakenneuudistusjakso’, ja jonka tarkoituksena on palauttaa Areva-konsernin kilpailukyky ja tervehdyttää sen rahoitusrakenne. Suunnitelman mukaan Areva-konsernin liiketoiminnan painopiste palautetaan ydinpolttoainekiertoon. Rakenneuudistussuunnitelmaa täydennetään tuotantorakenteen uudistuksella, joka toteutetaan tulos- ja kilpailukykysuunnitelman mukaisesti. Tämän suunnitelman tavoitteena on saada aikaan 500 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt vuoteen 2018 mennessä. Rakenneuudistussuunnitelmaa täydennetään myös merkittävällä rahoitusrakenteen uudistuksella, jonka yhteydessä muun muassa vahvistetaan Areva-konsernin pääomapohjaa.

(26)

Liiketoiminnan painopisteen palauttaminen ydinpolttoainekiertoon toteutetaan siten, että i) luovutaan Areva-konsernin muista liiketoiminnoista, ii) perustetaan uusi oikeudellinen yksikkö, Nouvel Areva, johon polttoainekiertoon liittyvä liiketoiminta siirretään, ja iii) eräät nykyiset velat erotetaan ja siirretään emoyhtiö Areva SA:han.

(27)

Luovutuksen kohteena ovat seuraavat tytäryhtiöt ja liiketoiminnat:

(28)

Areva-konserni aikoo lisäksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä irrottautua käytännössä kaikista liiketoiminnoistaan, jotka liittyvät uusiutuviin energialähteisiin ja energian varastointiin. Merituulivoimaan erikoistunut Adwen-yhtiö myydään lähitulevaisuudessa espanjalaiselle Gamesa-konsernille. Kelluvien tuuliturbiinien alalla […]. Biomassa-alalla […]. Keskittävään aurinkoenergiaan liittyvän liiketoimintansa Areva-konserni päätti vuonna 2014 lopettaa asteittain, kunhan meneillään olevat hankkeet saadaan päätökseen. Areva-konsernilla on vielä vähemmistöosakkuus yhtiössä, joka kehittää energian varastoinnissa käytettävää elektrolyysitekniikkaa, sekä virtausakkuja ja vetypolttokennoja koskevassa pienimuotoisessa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa.

(29)

Areva NP:n tähän mennessä harjoittamien liiketoimintojen luovutus tapahtuu erityisjärjestelyin ja tietyin ehdoin, jotka esitetään Electricité de Francen, jäljempänä ’EDF’, ja Areva-konsernin 15 päivänä marraskuuta 2016 allekirjoittamassa osakkeidenostosopimuksessa (share purchase agreement).

(30)

Ensinnäkin on sovittu, että EDF suojataan joiltakin riskeiltä, joita Areva NP:hen tällä hetkellä liittyy. Riskit koskevat ennen kaikkea OL3-hankkeen jatkoa mutta myös poikkeamia, joita on havaittu Areva NP:n muun muassa Le Creusot'n, Jeumontin ja Saint-Marcelin tuotantopaikoilla valmistamien laitteistojen työnkulkua koskevissa asiakirjoissa, jäljempänä ’komponenttisopimukset’. Tätä varten Areva ja EDF ovat päättäneet turvautua liiketoimintasiirtoon (drop down): siinä Areva NP:n pääliiketoiminta siirretään uuteen yksikköön, jäljempänä ’Nouvel Areva NP’, joka on määrä myydä EDF:lle. OL3-hanketta koskevan sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät liiketoiminnat säilyvät aiemmalla Areva NP:llä ja sen kautta Areva SA -emoyhtiöllä, […] (12).

(31)

Myynti toteutuu lisäksi vain, jos tietyt ehdot täyttyvät. Niissä edellytetään muun muassa, ettei […] Flamanville 3 -hankkeessa ilmene poikkeamia, jotka lisäävät huomattavasti sen kustannuksia tai viivästävät merkittävästi sen toteutusta. […] paineastiaa varten laaditaan […] erityinen validointiohjelma, koska vuonna 2014 havaittiin Flamanville 3 -voimalan osaa vastaavaa osaa koskevissa kokeissa sääntöjenvastaisia arvoja, jotka johtuvat odotettua suuremmasta hiilipitoisuudesta, jäljempänä ’hiilen segregoituminen’. Areva-konserni ja EDF ovat ehdottaneet lisätoimenpiteitä, jäljempänä ’lujuusanalyysiohjelma’, tarkoituksenaan antaa lisätakeita sen osoittamiseksi, että paineastia on luotettava ja turvallinen hiilen segregoitumisongelmasta huolimatta. Ydinturvallisuusviranomainen, jäljempänä ’ASN’ (Autorité de Sûreté Nucléaire), on hyväksynyt nämä muutokset (13). Lujuusanalyysiohjelmaan sisältyviä testejä jatkettiin vuoden 2016 loppuun. Areva-konserni ja EDF antoivat 16 päivänä joulukuuta 2016 testejä koskevan loppuraportin ASN:lle, joka arvioi tarvitsevansa viisi kuukautta aikaa tulosten analysointiin ja lopullisten päätelmiensä julkaisemiseen.

(32)

Alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan Nouvel Arevalle jää strateginen 15 prosentin osakkuus Nouvel Areva NP:ssä. Ranskan viranomaiset ovat kuitenkin vastanneet komission perusteellisen tutkintansa yhteydessä esittämiin epäilyihin sitoutumalla siihen, että Areva-konserni divestoi reaktoriliiketoiminnan kokonaan, mikä tarkoittaa, ettei Areva SA:lla ja Nouvel Arevalla ole enää mitään pääomayhteyttä Nouvel Areva NP:hen komissiolle ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman jälkeen.

(33)

Areva-konserni on perustanut Nouvel Areva -yhtiön, joka on nykyisin kokonaan Areva SA:n omistuksessa ja johon siirretään

(34)

Areva SA:n omaisuuserien osittaista siirtoa Nouvel Arevaan koskeva sopimus allekirjoitettiin 30 päivänä elokuuta 2016, ja kaikkien Nouvel Arevaan siirrettävien joukkovelkakirjojen haltijoiden suostumus saatiin 27 päivänä syyskuuta 2016. Nouvel Arevan perustaminen hyväksyttiin Areva SA:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 3 päivänä marraskuuta 2016.

(35)

Ranskan valtion ja joidenkin ulkopuolisten sijoittajien on määrä korottaa uuden yksikön pääomaa 3 miljardilla eurolla. Ranskan valtion osuus tästä on 2,5 miljardia euroa ja ulkopuolisten sijoittajien osuus 500 miljoonaa euroa. Koska Nouvel Arevan osakkeiden arvoksi on ennen kauppaa määritetty 2 miljardia euroa, yksikön pääoman omistukset jakautuvat operaation jälkeen suuruusjärjestyksessä seuraavasti: Areva SA:n osuus 40 prosenttia, Ranskan valtion suora osuus 50 prosenttia ja ulkopuolisten sijoittajien osuus 10 prosenttia.

(36)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan OL3-hankkeeseen ja […] liittyvät riskit kantaa suoraan tai Areva NP:n välityksellä nykyinen emoyhtiö, Areva SA. Lisäksi Areva-konsernin ottama pankkivelka jää Areva SA:lle, minkä lisäksi pääliiketoiminta loppuu, kun Nouvel Areva NP myydään ja polttoainekiertoon liittyvät liiketoiminnat yhtiöitetään.

(37)

Kun ydinpolttoainekierto on palautettu Areva-konsernin toiminnan painopisteeksi, konserni on alkanut toteuttaa tulos- ja kilpailukykysuunnitelmaa parantaakseen kilpailukykyään ja liiketoimintansa tuloksellisuutta.

(38)

Suunnitelmaan sisältyvillä huomattavilla toimenpiteillä Nouvel Arevan on määrä saada aikaan 500 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt.

(39)

Tulos- ja kilpailukykysuunnitelma jakautuu neljään osaan: i) valikoidut hankinnat, ii) myyntihenkilöstön tehokkaampi hyödyntäminen, iii) tuottavuuden parantaminen (muun muassa vapaaehtoisia irtisanoutumisia koskevan suunnitelman avulla) ja iv) maltillinen palkkakehitys. Suunnitelman mukaiset ensimmäiset toimenpiteet toteutettiin vuonna 2015, ja suunnitelmaa jatkettaneen vuoteen 2018 saakka.

(40)

Erityisen hataralla pohjalla oleva Areva-konsernin rahoitusrakenne vaatii uudistamista.

(41)

Johdanto-osan 27 ja 28 kappaleessa lueteltujen eri tytäryhtiöiden myynnistä saatavat tuotot ovat Areva-konsernin likviditeettitarpeiden täyttämiseen käytettävä ensisijainen rahoituslähde.

(42)

Areva-konserni ottaa käyttöön myös omia varojaan noin [0–2 miljardia] euroa, joka jakautuu siten, että käteisvarojen vähimmäistasoa alennetaan rakenneuudistuksen yhteydessä [0–1 miljardia] euroa ja erilaisten saamisten siirrosta saadaan [0–1 miljardia] euroa. Toimet esitetään yksityiskohtaisesti johdanto-osan 321 kappaleessa.

(43)

Nämä varat eivät kuitenkaan riitä ratkaisuksi Areva-konsernin velkaantumiseen. Ranskan viranomaiset ovatkin arvioineet Areva-konsernin oman pääoman tarpeeksi 5 miljardia euroa. Areva-konsernin rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy siis 5 miljardin euron pääomanlisäys, joka jakautuu seuraavasti:

(44)

Ranskan viranomaiset ilmoittivat 29 päivänä huhtikuuta 2016 Ranskan valtion aikomuksesta korottaa Areva SA:n ja Nouvel Arevan pääomaa yhtenä rakenneuudistustukena yhteensä 4,5 miljardilla eurolla. Tuki on määrä rahoittaa Ranskan valtion omista varoista.

(45)

Rakenneuudistustukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen (16), jäljempänä ’suuntaviivat’, mukaisesti. Alustavan tutkinnan jälkeen komissio ilmoitti epäilevänsä, ettei tuki ole suuntaviivojen mukainen.

(46)

Komissio asetti kyseenalaiseksi Areva-konsernin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman pohjana olevien olettamien realistisuuden.

(47)

Komissio totesi, ettei Nouvel Arevan perusskenaariossa määritetty selkeästi, miten rakenneuudistuksen yhteydessä suunnitellut eri liiketoimintojen luovutukset (ja etenkin Nouvel Areva NP:n myynti) mahdollisesti vaikuttavat ydinpolttoainekiertoon liittyviin liiketoimintoihin, myös synergiaetujen menetyksen kautta. Komission mielestä oli ristiriitaista, että Ranskan viranomaisten väitteen mukaan rakenneuudistuksen yhteydessä tehdyt luovutukset heikentävät Areva-konsernin kilpailukykyä ja ovat näin ollen todellisia vastasuoritteita.

(48)

Komissio korosti myös, ettei epäedullinen skenaario perustu herkkyysanalyysiin, jossa tuodaan selkeästi esiin ja asetetaan tärkeysjärjestykseen Areva-konserniin mahdollisesti vaikuttavat pääasialliset riskitekijät.

(49)

Komissio ei ollut myöskään varma siitä, että Nouvel Arevasta voisi tulla jälleen pitkällä aikavälillä elinkelpoinen epäedullisessa skenaariossa, koska siinä tuotiin esiin rahoitusvaje […].

(50)

Ranskan viranomaisten ilmoittamiin Areva SA:ta koskeviin ennusteisiin sisältyi puolestaan vielä liian paljon epävarmuutta, joka koskee muun muassa liiketoimintasiirtoskenaarioon sisältyviä lukuja.

(51)

Komissio katsoi Ranskan viranomaisten ilmoittamien tietojen perusteella, että asianmukaisen vastuunjaon periaatetta on ilmeisesti noudatettu edellyttäen kuitenkin, että nykyisten vähemmistöosakkaiden kohtelusta annetaan lisätietoja.

(52)

Komissio esitti sitä vastoin epäilyjä Areva-konsernin omasta rahoitusosuudesta rakenneuudistuksen kustannuksiin. Ranskan viranomaisten toimittamien ennusteiden perusteella Areva-konserni vaikutti kykenevän periaatteessa rahoittamaan rakenneuudistuksensa kustannuksista yli 50 prosenttia. Sen yhteenlaskettu oma rahoitusosuus oli kuitenkin [9–11 miljardia] euroa suurempi kuin arvioitu rahoitustarve [8–9 miljardia] euroa, eikä tätä eroa ollut asianmukaisesti perusteltu. Lisäksi useat oman rahoitusosuuden lähteet, kuten suunnitellut eri liiketoimintojen luovutukset tai ulkopuolisten sijoittajien osallistuminen Nouvel Arevan pääomanlisäykseen, vaikuttivat vielä liian epävarmoilta, jotta niitä olisi voitu pitää ”todellisina ja konkreettisina”.

(53)

Komissio katsoi, että Areva-konsernin toteuttamat erilaiset täydelliset tai osittaiset liiketoimintojen luovutukset supistivat sen liiketoiminta-alaa huomattavasti eli noin 50 prosenttia, kun mittareina käytetään konsolidoitua liikevaihtoa tai työntekijöiden lukumäärää. Liiketoimintojen luovutusten aiheuttama kilpailuvaikutus ei kuitenkaan käynyt selvästi ilmi.

(54)

Komissio katsoikin, ettei kaikkia liiketoiminnan luovutuksia voida pitää samanarvoisina. Areva TA:n ja Canberran kaltaisten suhteellisen pienten tytäryhtiöiden myynti ei vaikuttanut olevan yhteismitallista suunnitellun tuen laajuuden kanssa.

(55)

Nouvel Areva NP:n osittainen myynti vaikutti sen sijaan laajuudeltaan vastaavan tukea mutta ei ilmeisesti koske suoraan markkinoita, joilla Areva-konsernilla olisi huomattava asema rakenneuudistuksen jälkeen. Komissio epäili siis kahta olettamusta, joiden avulla Ranskan viranomaiset vakuuttivat, että kyseessä oli todellakin kilpailua edistävä toimenpide: ensinnäkin, että reaktoriliiketoiminnan ja polttoainekiertoon liittyvän liiketoiminnan välillä on voimakasta synergiaa, jonka ansiosta konserni sai etua integroitumisesta ydinvoimamarkkinoilla; toiseksi, että Areva-konserni oli menettämässä tästä johtuvat synergiaedut luopumalla tytäryhtiöstään Nouvel Areva NP:stä.

(56)

Komissio huomautti varsinkin toisesta olettamuksesta, että EDF:n ja Areva-konsernin 20 päivänä heinäkuuta 2015 allekirjoittaman sopimuspöytäkirjan nojalla molemmat konsernit vaikuttivat saavan sopimusteitse takaisin ne synergiaedut, jotka olivat siihen asti olleet rakenteellisia.

(57)

Näiden syiden takia komissio epäili Nouvel Areva NP:n myynnin vaikutusta Areva-konsernin kilpailuasemaan markkinoilla rakenneuudistuksen jälkeen ja siis tämän vastasuoritteen riittävyyttä.

(58)

Lopuksi komissio ihmetteli vielä Ranskan kantaa, jossa kieltäydytään antamasta suuntaviivoihin sisällytetty sitoumus olla käyttämättä rakenneuudistustukea osakkuuksien hankintaan.

(59)

Areva-konserni tukee täysin Ranskan viranomaisten 12 päivänä syyskuuta 2016 antamia vastauksia, joiden laatimiseen konserni on osallistunutkin.

(60)

Komission esittämien epäilysten suhteen Areva-konserni korostaa lähinnä seuraavia kohtia:

(61)

Areva-konserni pitää rakenneuudistustukea erittäin tärkeänä myös strategisesti Euroopan ydinenergia-alan ja talouden kannalta: Areva tarjoaa suoraan työpaikkoja, ja se on keskeinen toimija ydinenergia-alan turvaamisessa useilla ydinenergia-alan arvoketjun segmenteillä ja ratkaiseva toimija Euroopan ydinvoimalakannan moitteettoman toiminnan kannalta.

(62)

Areva-konserni korostaa lopuksi rakenneuudistussuunnitelman hyvää etenemistä: i) Canberran liiketoimintojen luovutukset on saatettu päätökseen ja Areva-konserni on luopunut osakkuudestaan Adweniin (käytetty optio). ii) Joukkovelkakirjojen haltijat ovat hyväksyneet Areva SA:n omaisuuserien osittaisen siirron Nouvel Arevaan sekä obligaatiovelan samanaikaisen siirtämisen Nouvel Arevaan. Lisäksi Hinkley Point C -hankkeen hyväksyminen avaa suunnitelman moitteettoman etenemisen kannalta suotuisia kehitysnäkymiä.

(63)

Urenco-yhtiö on syntynyt Saksan liittotasavallan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen poliittisen yhteistyön tuloksena. Yhtiö on perustettu vuonna 1970, ja se toimii ensisijaisesti uraanin rikastussegmentillä. Yhtiöllä on laitoksia kolmessa perustamismaassaan sekä Yhdysvalloissa.

(64)

Urenco esittää ensin laajan yleiskatsauksen ydinpolttoainekierron arvoketjusta ja sitten kolmeen kohtaan keskittyvän perustelun: Ensinnäkin tarkasteltava tuki vahvistaa Areva-konsernia merkittävällä tavalla. Toiseksi tuen kilpailua vääristävä vaikutus kohdistuu erityisesti rikastusmarkkinoihin Urencon ja muiden tällä segmentillä toimivien kilpailijoiden vahingoksi. Näin ollen Ranskan viranomaisten ehdottamat kilpailutoimenpiteet ovat riittämättömiä ja niitä on vahvistettava.

(65)

Ensimmäisestä kohdasta Urenco toteaa, että rakenneuudistussuunnitelmaan ei sisälly kapasiteetin vähentämistä millään Areva-konsernin liiketoiminta-alalla siitä huolimatta, että konsernilla on rahoitusvaikeuksia ja sen toimintamarkkinoita luonnehtii ylikapasiteetti. Nouvel Arevalla on ydinpolttoainekierrossa edelleen samat omaisuuserät kuin aiemmin, minkä ansiosta sillä on ihanteellinen tilaisuus säilyttää vahva asema markkinoilla.

(66)

Tämä on sitäkin ilmeisempää, kun valtiontuella osaltaan tervehdytetään vasta perustettujen yksiköiden tasetta, jolloin aiemmat huonosta johtamisesta johtuvat ongelmat häviävät. Nouvel Areva NP:n ja Nouvel Arevan toimintamarginaali on siten palautettu niin uusien investointien, rahoituksen saatavuuden kuin neuvotteluvoiman osalta. Nouvel Arevan kilpailijoiden on sitä vastoin kannettava kokonaan aiempien investointiensa kustannukset, ja niiden kehitysmahdollisuudet riippuvat kokonaan niiden omasta liikevoitosta.

(67)

Toisesta kohdasta Urenco katsoo, että kilpailu vääristyy rikastussegmentillä pysyvästi, sillä segmentille on ominaista ylikapasiteetti ja vähäinen määrä erittäin pääomavaltaisia hankkeita.

(68)

Urencon mukaan maailmanlaajuinen rikastuskapasiteetti ylittää selkeästi kysynnän […]. Ylikapasiteetti on sitäkin vahingollisempaa, koska osa kysynnän kasvusta sijoittuu maihin, jotka ovat pääosin suljettuja länsimaisilta toimijoilta, kuten Kiinaan tai Venäjälle. EDF:n ydinvoimalaitoskanta muodostaa länsimaisten toimijoiden ulottuvissa olevasta kysynnästä merkittävän osan, minkä takia on ratkaisevan tärkeää, ettei EDF:n ja Areva-konsernin aiempaan tiiviimpi yhteys vähennä Urencon mahdollisuuksia käydä kauppaa EDF:n kanssa.

(69)

Tarkasteltavan tuen ansiosta Areva-konserni voi lisäksi jatkaa sekaoksidipolttoaineeseen liittyvää liiketoimintaansa, vaikka sekaoksidipolttoaine ei ole yhtä kilpailukykyistä kuin rikastettu luonnonuraani. Ilman valtiontukea kyseinen liiketoiminta olisi lopetettu tai menettänyt merkityksensä, ja markkinat olisivat näin vapautuneet Areva-konsernin kilpailijoille (erityisesti suhteessa EDF:ään, jonka kysynnästä sekaoksidipolttoaine voi tyydyttää [0–25] prosenttia).

(70)

Nouvel Arevan tervehdytetty tase mahdollistaa myös sen, että yritys kehittää rikastuspalvelujen kauppaa, jäljempänä ’SWU-kauppa’, sillä toiminta vaatii huomattavaa rahoituksellista liikkumavaraa. Tämä markkina […] voi osaltaan vahvistaa Nouvel Arevaa suhteessa kilpailijoihin, jotka eivät saa tukea ja joiden rahoitusrakenne ei alan erittäin pääomavaltaisten hankkeiden vuoksi mahdollista tällaista riskinottoa.

(71)

Lopuksi Urenco katsoo, että Nouvel Areva hyötyy jatkossakin vertikaalisesta integroitumisesta polttoainekiertomarkkinoilla.

(72)

Kolmanneksi Urenco korostaa, että markkinoille, joilla Areva-konserni toimii rakenneuudistuksen jälkeen, olisi ehdotettava kilpailutoimenpiteitä, varsinkin kun suurin osa kyseisistä markkinoista (louhinta, konversio ja rikastus) kärsii nykyisin ylikapasiteetista.

(73)

Urenco ei ole samaa mieltä kuin Ranskan viranomaiset, joiden mukaan reaktoriliiketoiminnasta luopuminen aiheuttaa niin suuria synergiaetujen menetyksiä, että ne haittaavat polttoaineliiketoimintaa. Tällaisten synergiaetujen suhteellista merkitystä vähentää lukuisten integroimattomien ja silti menestyvien toimijoiden olemassaolo (esimerkiksi Urenco, Cameco ja KAP). Sitä paitsi synergiaeduilla on merkitystä vain polttoainetoimituksissa uusiin reaktoreihin. […].

(74)

Lisäksi EDF:n ja Nouvel Arevan strateginen kumppanuus korvaa mahdollisesti menetetyt synergiaedut. Nouvel Areva säilyttääkin strategisen osakkuuden EDF:n kanssa yhteisessä tytäryhtiössä, mikä edellyttää tietyn tasoista koordinaatiota näiden kahden konsernin välillä ja voi saada EDF:n suosimaan Nouvel Arevaa. Niillä on lisäksi sama osakaskin, Ranskan valtio. Lisäksi valmistellaan yhteistyön vahvistamista, kuten komissio menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään toteaa. Lopuksi on todettava, että integroinnin purkamisen haitat kohdistuvat ensisijaisesti Nouvel Areva NP:hen, jonka on pakko muodostaa uusia myyntitiimejä polttoaine-elementtejä varten, kun taas Nouvel Areva säilyttää ydinpolttoainekierron integraation edut.

(75)

Edellä sanotun perusteella Urenco ehdottaa seuraavia kilpailutoimenpiteitä:

(76)

Urenco toivoo myös, että Ranskan viranomaiset tutkivat muita, kaikille segmenteille yhteisiä kilpailutoimenpiteitä, esimerkiksi jonkin liiketoiminnan myyntiä markkinatulokkaalle, jotta Nouvel Arevan integroitumisesta polttoainekiertoliiketoimintaan saatavia synergiaetuja voidaan vähentää. Lopuksi Urenco korostaa, kuinka tärkeää on noudattaa yritysten ostokieltoa rakenneuudistusjakson aikana, ellei osoiteta, että hankinta on välttämätön Areva-konsernin elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(77)

TVO on suomalainen sähköntuotantoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1969 ja on muiden suomalaisten sähköyhtiöiden ja teollisuusyritysten omistuksessa. TVO on OL3-laitoksen tuleva omistaja. OL3 on European Pressure Reactor -tekniikkaan, jäljempänä ’EPR’, perustuva ydinvoimalaitos, joka on vielä rakennusvaiheessa. Kyseisen voimalaitoksen rakentamissopimus […] tehtiin konsortion kanssa 18 päivänä joulukuuta 2003. Alun perin sovittu luovutuspäivä oli 30 päivänä huhtikuuta 2009. Lukuisten viivästysten jälkeen konsortio on nyt ilmoittanut luovutusajankohdaksi joulukuun 2018.

(78)

TVO korostaa OL3-reaktorin tärkeyttä Suomen ja Euroopan energia-alalle. Kun OL3 saadaan käyttöön, sen on tarkoitus tuottaa 9 prosentin osuus Suomen kokonaissähköntuotannosta vuoteen 2020 mennessä ja vastata 14 prosenttiin sähkön kokonaiskysynnästä, minkä ansiosta Suomen energiaomavaraisuus paranee. OL3 on myös pioneerihanke, jonka oli tarkoitus enteillä ydinteollisuuden renessanssia.

(79)

OL3-hanke on toteutuksensa viimeisessä vaiheessa. Laitoksen ulkotyöt on saatu lähes päätökseen, mutta laitoksen sisällä on vielä kesken joitakin rakennus- ja asennustöitä, jotka koskevat varsinkin ydinsaareketta (reaktoria). Työmaalla työskentelee noin 2 400 työntekijää. TVO korostaa, että OL3-hanke on nyt saatu ratkaisevaan vaiheeseen, joka on käyttöönottoprosessi ja jonka jälkeen on vuorossa alustava luovutuspäivä. Tämä vaihe edellyttää jatkuvaa tuke konsortiolta, jolla on EPR-tuntemusta ja -osaamista.

(80)

TVO mainitsee myös välitystuomioistuimessa vireillä olevan riita-asian, jossa TVO on konsortion vastapuolena. Konsortion vaatima kokonaismäärä on tällä hetkellä noin [0–5 miljardia] euroa, kun taas TVO:n omista kustannuksistaan ja tappioistaan vaatima määrä nousee TVO:n viimeisimpien arvioiden mukaan [0–5 miljardiin] euroon. Välitystuomioistuimessa vireillä olevan riita-asian asianosaisten vaatimat kokonaismäärät ovat siten yhteensä noin [0–10 miljardia] euroa.

(81)

TVO esittää tämän jälkeen oman näkemyksensä Areva-konsernin rakenneuudistussuunnitelmasta, joka perustuu jatkossa niin sanottuun suunnitelmaan B. Suunnitelman mukaan Nouvel Areva NP siirretään EDF:ään sen jälkeen, kun siitä on erotettu OL3-hanke ja sen valmistumiseen tarvittavat varat. Tähän omaisuudenhoitoyhtiöön jätetään myös komponenttisopimukset ja osa Areva-konsernin velasta.

(82)

TVO tukee yleisesti Ranskan valtion suunnitelmaa vahvistaa Areva-konsernin pääomapohjaa. TVO on kuitenkin huolissaan konsernin rakenneuudistuksen mahdollisista kielteisistä seurauksista OL3-hankkeelle. TVO epäilee erityisesti, kykeneekö omaisuudenhoitoyhtiö, johon OL3-hanke erotetaan, säilyttämään hankkeen viime vaiheen onnistumiseen tarvittavat varat. Omaisuudenhoitoyhtiöllä on nimittäin vain vähän rahavaroja maksaakseen mahdollisesti merkittävätkin velat, joiden määrää on tässä vaiheessa vaikea määrittää.

(83)

Omaisuudenhoitoyhtiön rahavarat muodostuvat seuraavista: 2 miljardia euroa pääomanlisäystä, 2,5 miljardia euroa tuottoa Nouvel Areva NP:n myynnistä EDF:lle, sivutuottoja Arevan muiden kuin strategisten liiketoimintojen myynnistä sekä loppuosa hinnasta, joka TVO:n on vielä maksettava Areva-konsernille OL3-hankkeen viimeistelystä. Arvioiden mukaan omaisuudenhoitoyhtiön on katettava näistä varoista seuraavat kustannukset: OL3-hankkeen valmistumiskustannukset ja siihen liittyvät vakuudet, 3,4 miljardin euron pankkivelan takaisinmaksu, EDF:lle mahdollisesti annettavat vakuudet ydinvoimaloista, joiden osat tarkastetaan, ja muiden kuin strategisten omaisuuserien myyntiin liittyvät muut vakuudet; edellä mainittujen lisäksi omaisuudenhoitoyhtiön maksettavaksi lankeava määrä, enintään [0–5 miljardia] euroa, jos TVO voittaa välitystuomioistuimessa vireillä olevan riita-asian.

(84)

Tämän vuoksi TVO epäilee rakenneuudistetun Areva-konsernin valmiuksia vastata OL3-hankkeeseen liittyvistä riskeistä ja erityisesti hankkeen valmistumiskustannuksista. TVO selittää, mitä vaikutuksia näillä epäilyksillä on suuntaviivojen mukaisesti laadittavaan rakenneuudistustuen analyysiin ja tarkemmin siihen, missä määrin tuki vaikuttaa yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen, Areva-konsernin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen ja tuen ainutkertaisuuden periaatteeseen.

(85)

TVO tukee ensinnäkin yhteisen edun mukaista tavoitetta koskevaa Ranskan perustelua, jossa korostetaan tuen vaikutusta varsinkin Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan d alakohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen. TVO korostaa kuitenkin tarvetta arvioida myös sopimuksen 2 artiklan b ja c alakohtaa. TVO toteaa Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan c alakohdasta, että tuella autetaan hankkeen saamaan päätökseen OL3-hanke, joka on tärkeä Euroopan energia-alan kehityksen ja Pohjoismaiden energian toimitusvarmuuden kannalta. Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan b alakohdan mukainen ydinturvallisuustavoite edellyttää, kuten ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen 11 artiklassa todetaan, että ”[k]ukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikkiin turvallisuuteen liittyviin toimiin kussakin ydinlaitoksessa tai kutakin ydinlaitosta varten on käytettävissä riittävä lukumäärä ammattitaitoisia henkilöitä, joilla on asianmukainen peruskoulutus sekä täydennyskoulutus koko ydinlaitoksen elinajan”. Koska TVO:n valmiudet rajoittuvat pääasiassa ydinvoimalaitosten käyttämiseen, TVO tukeutuu OL3-hankkeen toimintojen turvallisuuden varmistamisessa konsortion asiantuntemukseen. Rakenneuudistussuunnitelma, jossa OL3-hanke on tarkoitus erottaa omaisuudenhoitoyhtiöön, uhkaa johtaa siihen, että Areva-konsernin pätevää henkilökuntaa osoitetaan OL3-hankkeeseen liian vähän, Areva-konsernin back-office-tukipalvelut Ranskassa ja Saksassa menetetään, Areva-konsernin tekninen infrastruktuuri menetetään ja hankkeen alihankkijoiden kanssa aiheutuu mahdollisesti ongelmia.

(86)

Toiseksi TVO epäilee, onko Areva SA:n pääomanlisäys riittävä Areva-konsernin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi ja ovatko rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyt olettamat realistisia. Toisin sanoen TVO epäilee, voidaanko tuella varmistaa Areva SA:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus.

(87)

Kolmanneksi TVO toteaa tuen ainutkertaisuuden periaatteesta, että ellei rakenneuudistussuunnitelmalla voida taata Areva-konsernin kykyä suoriutua OL3-hankkeen valmistumiseen liittyvistä velvoitteista, saattaa syntyä uusia velvoitteita uusiin viivästyksiin liittyvien vahingonkorvausten muodossa. Uuden valtiontuen hyväksyminen olisi tällöin ainutkertaisuuden periaatteen vuoksi mahdotonta.

(88)

Jotta näihin epäilyksiin ja kysymyksiin voidaan vastata, TVO painottaa, että rakenneuudistussuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat osatekijät:

(89)

Siemens on yhdessä kahden Areva-konserniin kuuluvan yhtiön (Areva GmbH ja Areva NP) kanssa OL3-hanketta toteuttavan konsortion yhteistyökumppani. Vaikka Areva-konsernilla onkin vastuullaan suurin osa hankkeesta, konsortion jäsenet ovat asiakkaalleen TVO:lle yhteisvastuussa hankkeen valmistumisesta.

(90)

Vaikka Siemens-konserni tukee täysin Ranskan valtion tukea Areva-konsernille, sillä on kuitenkin useita varaumia.

(91)

Ensinnäkin Siemens kyseenalaistaa tuen riittävyyden Areva SA:n sitoumusten ja riskien kattamiseksi:

(92)

Toiseksi Siemens epäilee, miten yhtiöllä, johon OL3-hanke on määrä siirtää, olisi riittävät henkilöstö-, rahoitus-, oikeudelliset ja operatiiviset resurssit, jotta se voisi saattaa hankkeen päätökseen, kun rakentamiseen kuuluvat toiminnat ja operatiiviset resurssit on määrä siirtää Nouvel Areva NP:hen, joka on tarkoitus myydä EDF:lle. Osa hankkeesta olisi lähes väistämättä ulkoistettava Nouvel Areva NP:lle, mikä voisi […].

(93)

Lopuksi Siemens on huolissaan siitä, että TVO […] saattaa estää OL3:n erottamisen erilliseen yhtiöön Areva-konsernin rakenneuudistussuunnitelmassa, […].

(94)

Siemensin mukaan nämä riskit voitaisiin kattaa joillain seuraavista lisäjärjestelyistä: i) Ranskan valtion lisärahoituksella, ii) OL3-hankkeeseen liittyviä lisävelkoja koskevalla valtion takauksella tai iii) Ranskan valtion sitoumuksella rahoittaa hankkeeseen liittyvä lisäpääoman tarve.

(95)

Kun otetaan lopuksi huomioon Siemensin ja Areva-konsernin yhteisvastuu konsortiossa, Siemens pelkää joutuvansa vastaamaan rahoituskustannuksista, joista Areva-konserni ei pysty huolehtimaan. Se olisi Siemensin näkemyksen mukaan ristiriidassa suuntaviivojen mukaisen vastuunjaon periaatteen kanssa.

(96)

Viimeinen kolmas osapuoli, joka haluaa pysyä nimettömänä, varoittaa komissiota tarkasteltavana olevan tuen aiheuttamista kilpailun vääristymistä. Kyseisen kolmannen osapuolen mukaan sekä Nouvel Areva että Nouvel Areva NP vahvistuvat rakenneuudistuksessa valtiontuen ansiosta.

(97)

Valtiontukea saavat yritykset ovat ydinalan kilpailuasetelmassa erittäin edullisessa asemassa. Ydinalan kilpailutilannetta luonnehtii erittäin voimakas kilpailu ja vaatimukset asettaa yhä suurempia vakuuksia.

(98)

Lisäksi nimetön kolmas osapuoli katsoo, että Nouvel Arevan ja Nouvel Areva NP:n tuleva yhteistyö luo uudelleen voimakasta synergiaa, mikä omalta osaltaan haittaa kilpailua.

(99)

Ranskan huomautukset on esitetty neljässä osassa, jotka vastaavat menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esitettyjä tärkeimpiä epäilyksiä. Aluksi Ranskan viranomaiset haluavat osoittaa, että ainoa toimenpide, joka voi olla valtiontukea, on Areva SA:n ja Nouvel Arevan pääomanlisäys. Sen jälkeen viranomaiset vastaavat komission epäilyksiin, jotka koskevat liiketoimintasuunnitelman taustalla olevien olettamien realistisuutta, tukimäärän oikeasuhteisuutta ja ehdotettuja kilpailutoimenpiteitä.

(100)

Ranskan viranomaiset toteavat ensin Areva-konsernin mahdollisesti kolmansille myöntämästä valtiontuesta siinä tapauksessa, että konserni myy tytäryhtiöitä liian alhaiseen hintaan seuraavasti: i) asialla ei ole merkitystä tässä menettelyssä ja ii) asia lienee täysin teoreettinen, koska Areva-konsernia kannustetaan maksimoimaan liiketoimintojen luovutusten tuotto. Viranomaiset ilmoittavat myös, ettei Areva-konserni saa tukea Nouvel Areva NP:n ja Areva TA:n myynneistä, joihin liittyy tosin valtion varojen käyttöä mutta jotka toteutetaan markkinahintaan.

(101)

Nouvel Areva NP:stä Ranskan viranomaiset selittävät, että EDF:ssä otetaan käyttöön erityinen hallintotapa sen varmistamiseksi, että EDF:n etuja suojellaan. Nouvel Areva NP:n hankintaa varten on osana edellä mainittua hallintotapaa perustettu varta vasten riippumattomista jäsenistä koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastaa, että toimi vastaa EDF:n etua, ja antaa asiasta EDF:n hallitukselle riippumaton lausunto. Työryhmässä ei ole yhtään valtion edustajaa. Työryhmä on muun muassa tilannut Société Générale -pankilta arvonmäärityksen, ja EDF teki lopullisen hankintapäätöksen tämän työryhmän työskentelyn pohjalta.

(102)

Lisäksi Ranskan viranomaiset selittivät, että Areva-konsernin reaktoriliiketoiminnan hankinta EDF:lle päätettiin lopuksi hoitaa liiketoimintasiirtona. Ranskan viranomaisten mukaan liiketoimintojen uudet luovutustavat eivät vaikuta niiden arvoon, jonka asianomaiset ja heidän neuvonantajansa ovat aiempaan luovutussuunnitelmaan sisältyvän olettaman perusteella määrittäneet: 2,5 miljardia euroa yhtiön koko pääomasta. Liiketoimintojen luovutuksen oikeudellisista järjestelyistä riippumatta taloudelliset tosiseikat pysyvät EDF:n kannalta ennallaan; se ottaa vastuulleen Areva NP:n perinteisen liiketoiminnan ilman OL3-hankkeeseen liittyvää riskiä. EDF suojataan myös komponenttisopimuksiin liittyviltä riskeiltä. Näitä riskejä ei tosin ollut otettu huomioon tammikuussa 2016 tehdyssä arvonmäärityksessä, mutta osapuolten laatiman suojausjärjestelyn ansiosta arvonmäärityksen sisältöä ei ollut tarpeen muuttaa.

(103)

Areva TA:n arvonmääritysprosessi on toteutettu kahdessa vaiheessa yleisimpien markkinakäytäntöjen mukaisesti: i) Areva-konserni toimitti ostajakonsortiolle tammi–toukokuussa 2016 taloudelliset, operatiiviset, oikeudelliset ja verotukselliset tiedot ja järjesti useita tapaamisia Areva TA:n johtoryhmän kanssa. ii) Sen jälkeen konsortio sai pääsyn datahuoneeseen ja voi keskustella Areva TA:n johdon kanssa kysymysten ja vastausten avulla. Tässä yhteydessä Areva-konsernin ja ostajan apuna due diligence -tarkastuksessa on ollut 12 oikeudellista ja pankkialan neuvonantajaa ja erikoisasiantuntijaa.

(104)

Johdanto-osan 27 kappaleessa kuvattu ostokonsortio esitti 18 päivänä elokuuta 2016 tarjouksen, jossa Areva TA:n osakkeet arvioitiin [0–2 miljardin] euron arvoisiksi. Arvonmääritys perustuu diskontatun rahavirran menetelmään (discounted cash flows), jota on sovellettu ostajan validoimien olettamien pohjalta laadittuun liiketoimintasuunnitelmaan. Mainittu hinta otettiin 15 päivänä joulukuuta 2016 allekirjoitettuun myyntisopimukseen.

(105)

Ranskan viranomaiset katsovat siten, että lopullisesti hyväksytty arvo perustuu tavanomaisen diligence-prosessin mukaisiin yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin.

(106)

Ranskan viranomaiset esittävät aluksi Nouvel Arevan ajantasaistetun tulos- ja rahoitusennusteen. Ennuste perustuu olettamiin, joita pidetään erityisen varovaisina: i) uraanin hintaa on tarkistettu alaspäin, […], ii) louhintaliiketoiminnan ennusteita on tarkistettu alaspäin, iii) […] koskeva lisäriski on otettu huomioon, iv) kustannussäästösuunnitelmaa on vahvistettu rikastus- ja konversioliiketoiminnassa ja v) liiketoimintasiirtoon liittyvät kustannukset on vakautettu [200–900 miljoonaan] euroon ajanjaksolla 2016–2025. Myös epäedullisen skenaarion olettamia on tarkistettu alaspäin vastaavasti.

(107)

Tämän jälkeen Ranskan viranomaiset vastaavat eri epäilyksiin, joita komissio esitti elinkelpoisuuden palauttamista koskevasta suunnitelmasta.

(108)

Ranskan viranomaiset väittävät, että kun otetaan huomioon ydinteollisuuden syklien pituus, tärkeimmät synergiaetujen menetykset toteutuvat pääasiallisesti pidemmällä aikavälillä kuin mitä Areva-konsernin tulos- ja rahoitusennuste koskee (2016–2025). Nouvel Arevan tilauskirja on täyttynyt hyvin seuraavien viiden–kymmenen vuoden ajalle, mikä varmistanee tietyn pysyvyyden yhtiön markkinaosuuksien kehityksessä. Tämä piirre on kuitenkin yhteinen kaikille ydinpolttoaineiden toimittajille, sillä toimitussopimukset ovat yleensä monivuotisia, ja ovat tavallisesti voimassa viidestä kymmeneen vuotta aineesta (luonnonuraani, rikastettu tai konvertoitu uraani) ja asiakkaan luonteesta riippuen. Suunnitellut eri liiketoimintojen luovutukset ja erityisesti Nouvel Areva NP:n myynti sitä vastoin heikentävät pidemmällä aikavälillä Nouvel Arevan kilpailuasemaa.

(109)

Lisäksi Areva-konserni toteuttaa tulos- ja kilpailukykysuunnitelman, jonka ansiosta konserni pystyy lyhyellä aikavälillä vaimentamaan Nouvel Areva NP:n myynnin vaikutuksia rakenteellisiin kustannuksiinsa. Nouvel Areva NP:n myynnistä johtuvia ostomäärien menetyksiä kompensoidaan suunnitelmassa siten, että tavoitellaan voittoja hankintalähteitä monipuolistamalla. Epäedullisessa tulos- ja rahoitusennusteessa oletetaan kuitenkin, että suunnitelman tavoitteet saavutetaan vain [50–100]-prosenttisesti ja kielteinen vaikutus siis tuntuu.

(110)

Ranskan viranomaiset ja Areva-konserni ovat nimenneet tärkeimmät Nouvel Arevan tulevaisuutta varjostavat riskitekijät. Ne täsmentävät, että perusskenaariokin on erittäin varovainen, eikä siten ole kovin todennäköistä, että epäedullisen skenaarion kaikki olettamat toteutuvat samanaikaisesti.

(111)

Ensimmäinen näistä tekijöistä on euron ja dollarin vaihtokurssi. […]. Riskit arvioidaan kuukausittain ja niiltä suojaudutaan asteittain, jotta tulevista vastuista voidaan kattaa vähimmäisosuus. Lisäksi tietyissä liiketoiminnoissa, kuten kaivostoiminnassa, voidaan osittain hyödyntää luonnollista suojaa tätä riskiä vastaan: 50 prosenttia Nouvel Arevan kaivostuotannosta toteutetaan Kanadassa, jonka valuutta on kytköksissä dollariin.

(112)

Toinen riski koskee […]. Epäedullisen skenaarion seuraukset liiketoiminnan rahavirtaan ovat kumulatiivisesti noin [0–100 miljoonaa] euroa ajanjaksolla 2016–2025. Ranskan viranomaiset täsmentävät, että Areva-konserni toteuttaa jo useita kustannusten optimointi- ja vähentämistoimia rajoittaakseen tämän riskin vaikutusta: kyseessä ovat operatiiviset parannukset, joiden tavoite on […]. Parannukset sisältyvät vuoteen 2018 asti toteutettavaan tulos- ja kilpailukykysuunnitelmaan, ja […] voitaisiin tavoitella vuoden 2018 jälkeen, jos riski toteutuu.

(113)

Kolmas tunnistettu riski liittyy mahdollisen […] epäonnistumisen seurauksiin. Riski ei vaikuta Ranskan viranomaisten mielestä erityisen todennäköiseltä, sillä […]. Epäonnistuminen […] kuitenkin rasittaisi Nouvel Arevan tulosta.

(114)

Nouvel Arevan tulos- ja rahoitusennusteessa on otettu vielä huomioon tietyt […] epävarmuustekijät, joiden mittavuus vaihtelee sen mukaan, onko kyse perusskenaariosta vai epäedullisesta skenaariosta. Epävarmuustekijöiden aiheuttamat riskit ovat epäedullisessa skenaariossa määrältään [1–2 miljardia] euroa ajanjaksolla 2016–2025, eli [0–1 miljardia] euroa enemmän kuin perusskenaariossa. Ranskan viranomaiset ilmoittavat seuraavista korjaustoimista, jotka voidaan toteuttaa: uudet kaupalliset tai tuottavuutta lisäävät toimenpiteet (kuten ostojen optimointi ja palkkasumman pienentäminen) tai investointisuunnitelman sopeuttaminen […].

(115)

Ranskan viranomaiset vastaavat menettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen johdanto-osan 151 kappaleessa esitettyyn epäilykseen täsmentämällä, että perusskenaariossa Nouvel Arevan rahoitustarve toteutuu […]. Tähän päivämäärään mennessä Nouvel Arevan odotetaan kuitenkin saaneen taloudelliset tunnuslukunsa riittävän hyviksi, jotta se voi hakea rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta asettamatta kyseenalaiseksi yrityksen investointiluokkaa.

(116)

Epäedullisessa skenaariossa Nouvel Arevan rahoitustarve olisi sitä vastoin […]. Ranskan viranomaiset selittävät kuitenkin, että Nouvel Areva pystyisi paikkaamaan vajeen […] ilman, että yrityksen elinkelpoisuuden palauttaminen vaarantuisi […].

(117)

Ranskan viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että Areva SA ei harjoita muuta kuin komissiolle ilmoitettuun rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvää liiketoimintaa. Tältä perustalta viranomaiset katsovat, että Areva SA:lla on riittävät varat rahoitustarpeidensa kattamiseksi.

(118)

Ranskan viranomaiset vahvistavat olettamansa, jotka koskevat OL3-hankkeen valmistumiskustannuksia ajanjaksolla 2017–2025. Niiden ennusteissa päädytään [0–2] miljardin euron negatiiviseen rahavirtaan kyseisellä ajanjaksolla. […].

(119)

Näiden olettamien perusteella Areva SA:n liiketoimintasuunnitelmassa esitetään ajanjakson lopulla [0–500 miljoonan] euron kassaylijäämää perusskenaariossa ja [0–100 miljoonan] euron ylijäämää epäedullisessa skenaariossa. […].

(120)

Ensin palautetaan mieliin, että merkittäviä tappiovarauksia ja alaskirjauksia on jo tehty ja että osakekurssi on historiallisen alhaisella tasolla. Aiemman johdon vastuu jää siten suurelta osin vähemmistöosakkaiden kannettavaksi niiden osakkuuden mukaan.

(121)

Toiseksi Ranskan viranomaiset olettavat, että Ranskan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’AMF’ (Autorité des Marchés Financiers), velvoittaa valtion tekemään julkisen takaisinostotarjouksen. AMF valvoo tarkoin osakkaille tarjottavaa hintaa, millä varmistetaan, että arvonmääritysmenetelmä perustuu moniin eri kriteereihin.

(122)

Kun otetaan huomioon menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 172 kappaleessa esiin tuotu mahdollinen liiallinen likviditeetti, Ranskan viranomaisten mielestä se seikka, että rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseksi käyttöön otetut käteisvarat ylittävät rakenneuudistuksen kustannukset, ei sinällään tarkoita, etteikö tuen määrä olisi rajattu mahdollisimman pieneksi. Suuntaviivoissahan asetetaan alaraja omalle rahoitusosuudelle, mutta niissä ei vahvisteta ylärajaa eikä matemaattista suhdetta valtiontuen määrän ja rakenneuudistuksen kustannusten välille.

(123)

Toisin sanoen Ranskan viranomaiset katsovat, että seuraavien kahden erillisen oikeudellisen perusteen välillä on tehtävä selvä ero: yhtäältä tulos- ja rahoitusennusteessa edellytetty rahoitus, jotta elinkelpoisuus voidaan palauttaa, ja toisaalta valtiontuen määrän rajaaminen mahdollisimman pieneksi vaatimalla, että rakenneuudistuksen kustannuksiin osallistutaan merkittävällä omalla rahoitusosuudella. Tämä tulkinta on tuotu esiin komission päätöskäytännössä (18), sillä komissio on aiemmin hyväksynyt rakenneuudistuksen kustannukset ylittävän omarahoitusosuuden pitämättä tällaista liiallista likviditeettiä merkkinä siitä, ettei tukea ole rajattu mahdollisimman pieneksi.

(124)

Lopuksi Ranskan viranomaiset korostavat Areva-konsernin tarvetta likviditeettipuskuriin siltä varalta, että epäedullinen skenaario toteutuu.

(125)

Vastauksena Areva-konsernin omarahoitusosuuden todellisuutta ja konkreettisuutta koskeviin komission epäilyihin Ranskan viranomaiset esittävät joitakin täsmennyksiä ja palauttavat mieleen, että komissio on päätöskäytännössään (19) hyväksynyt omaisuuserien tulevan myynnin laskemisen omaksi rahoitusosuudeksi sillä edellytyksellä, että riippumattomat asiantuntijat ovat arvioineet omaisuuden markkina-arvon.

(126)

Ranskan viranomaiset muistuttavat, että Nouvel Areva NP:n myyntiä varten yrityksen arvo on määritetty riippumattomasti, ja arviot on toimitettu komissiolle ilmoituksen yhteydessä. Ranskan viranomaiset korostavat myös seikkoja, joiden avulla voidaan vahvistaa, että Nouvel Areva NP:n myynti on todellinen: Ensinnäkin EDF on allekirjoittanut Nouvel Areva NP:n osakkeidenostosopimuksen 15 päivänä marraskuuta 2016. Toiseksi myynti on varma, vaikka siihen on liitetty lykkääviä ehtoja. Ranskan viranomaiset odottavat luottavaisina ASN:n päätelmiä Flamanville 3:n reaktoripaineastiaa koskevasta lujuusanalyysiohjelmasta, sillä kaikki ohjelmaan kuuluvat testit on tehty, eikä niissä ole EDF:n ja Areva-konsernin tietojen mukaan tullut esiin vaatimustenvastaisuuksia. Lisäksi […] TVO:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ole kyseenalaistettu Nouvel Areva NP:n myyntiä; ne vaikuttavat ainoastaan sen aikatauluun.

(127)

Canberran myynnistä Ranskan viranomaiset palauttavat mieliin, että se toteutuu 1 päivänä heinäkuuta 2016.

(128)

Areva TA:n myynti on viimeistelyvaiheessa, kuten käy ilmi tämän päätöksen johdanto-osan 103–105 kappaleessa olevasta yhteenvedosta.

(129)

Elta-tytäryhtiöstä saatiin ECA-konsernilta yksipuolinen ostolupaus 4 päivänä elokuuta 2016, ja yhtiö myytiin 1 päivänä joulukuuta 2016 [0–10 miljoonan] euron hintaan.

(130)

Areva-konsernin osakkuus tytäryhtiössään Adwenissa on tarkoitus myydä kokonaan, ja Gamesa-konsernilta on varmistettu saatavaksi vähintään 60 miljoonaa euroa. Myynti on tarkoitus toteuttaa tammikuun 2017 alussa.

(131)

Sen sijaan […] myynnit eivät toteudu ennen […].

(132)

Ulkopuolisten sijoittajien osallistumisesta Nouvel Arevan pääomanlisäykseen Ranskan viranomaiset ilmoittavat lopuksi, että japanilaiset konsernit JNFL ja MHI […] ovat ilmaisseet kiinnostuksensa […]. Neuvottelutilanne on seuraava. MHI- ja JNFL-konsernit ovat kumpikin esittäneet […] sitovan ostotarjouksen Nouvel Arevan 5 prosentin pääomaosuudesta, jonka arvoksi on määritetty 250 miljoonaa euroa. […].

(133)

Ranskan viranomaisten mukaan Nouvel Areva NP:n myynti muodostaa laajuudeltaan erityisen merkittävän vastasuoritteen, koska se merkitsee Areva-konsernin ehdotonta vetäytymistä suurelta määrältä markkinoita, joilla EDF piristää vastedes kilpailua. Areva-konserni luopuu Nouvel Areva NP:n myynnissä kolmanneksesta omaisuuseristään ja noin puolesta liikevaihdostaan. Konserni luopuu myös 15 viime vuoden aikana kehitetyn integroidun mallin mukanaan tuomista eduista, mikä merkitsee aivan erityisen merkittävää strategista suunnanmuutosta. Sen lisäksi Areva-konserni luopuu positiivisesta rahavirrasta, jota Nouvel Areva NP tällä ajanjaksolla tuottaa.

(134)

Ranskan viranomaiset tukevat perustelujaan käsittelemällä yksityiskohtaisesti menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esiin otettuja kohtia.

(135)

Ranskan viranomaiset muistuttavat, että ”[k]ilpailun vääristymistä rajoittavilla toimenpiteillä pitäisi pystyä ratkaisemaan sekä moraalikatoon liittyvät ongelmat että mahdolliset vääristymät markkinoilla, joilla tuensaaja toimii”, ottamalla huomioon seikat, jotka riippuvat ”asianomaisten markkinoiden ominaispiirteistä” (20).

(136)

Tässä tapauksessa kaikki moraalikatoon liittyvät riskit on viranomaisten mukaan suljettu pois, koska Areva-konsernin nykyiset osakkaat, joiden joukossa ensisijaisesti valtio, ovat kantaneet vastuun aiemmista tappioista varausten ja omaisuuserien alaskirjausten muodossa. Lisäksi asianomaisten markkinoiden ominaispiirteistä on todettava, että valtiontuella pikemminkin säilytetään tehokasta kilpailua kuin rajoitetaan sitä, koska suurin osa markkinoista, joilla Nouvel Areva toimii, ovat rakenteeltaan oligopolistisia, ja yhden toimijan katoaminen pahentaisi tilannetta.

(137)

Ranskan viranomaisten mukaan vertailu vaihtoehtoisen skenaarion mukaiseen markkinatilanteeseen, jossa valtiontukea ei olisi, osoittaa selkeästi, että tehokas kilpailu voidaan säilyttää ainoastaan Areva-konsernin pysyessä markkinoilla.

(138)

Niinpä Nouvel Areva NP:n myynti riittää paremmin kuin hyvin vastasuoritteeksi, varsinkin kun Areva-konserni menettää sen takia lyhyellä aikavälillä synergiaetuja ja keskipitkällä aikavälillä jäljempänä 4.4.2 kohdassa kuvattuja erityisen tuottoisia kehitysnäkymiä.

(139)

Integroidulla Areva-konsernilla oli integroitua myynti- ja markkinointivoimaa. Se markkinoi luonnonuraania, konversio- ja rikastuspalveluja sekä polttoaine-elementtien suunnittelua ja valmistusta, samoin kuin näiden tuotteiden ja palveluiden kaikkia mahdollisia yhdistelmiä. Polttoaine-elementtien myynti oli integroitu ydinpolttoainekierron alkupäähän, mikä antoi Areva-konsernille merkittävän tiedollisen ja kaupallisen edun. Sähkölaitoksilla on yleensä vain yksi ostaja polttoaine-elementtien hankintaa varten. Koska polttoaine-elementit ovat vaikeasti vaihdettavissa keskenään, elementtien toimittaja on sähkölaitoksen väistämätön kumppani, toisin kuin ydinpolttoainekierron alkupään toimittaja, jonka tuotteet ja palvelut ovat vaihdettavissa keskenään.

(140)

Ranskan viranomaiset mainitsevat esimerkkinä sähkölaitoksen […], jolle Areva-konserni on voinut polttoaine-elementtejä koskevan tarjouskilpailun yhteydessä laajentaa myyntiään ydinpolttoainekierron alkupään tuotteisiin ja palveluihin. Kymmenestä asiakkaasta [5–10] onkin nykyisin sekä Areva NC:n että Areva NP:n asiakkaita.

(141)

Sitä paitsi Nouvel Areva NP:n liiketoiminnan erottaminen konsernista vaikeuttaa logistiikan optimointia: Nouvel Arevan on tulevaisuudessa tehtävä yhteistyötä Nouvel Areva NP:n polttoaine-elementtivalmistajien kanssa aivan samalla tavoin kuin muiden amerikkalaisten ja eurooppalaisten valmistajien kanssa, ja se menettää siten logistiset edut, mikä lisää esimerkiksi toimituskustannuksia ja vähentää Nouvel Arevan kykyä hyödyntää rikastetun uraanin tuotantoaan mahdollisimman tehokkaasti.

(142)

Ranskan viranomaiset selittävät myös, että jokaisella ydinpolttoainekierron alkupään tuotteiden ja palvelujen toimittajalla, joka voi nojata polttoaine-elementtien ja reaktorien toimittajaan, on kiistaton kilpailuetu ydinpolttoainekierron alkupään tarjonnassa. Uuden voimalaitoksen hankkija vaatii yleensä rakentajalta, että tämä toimittaa ensimmäisen reaktorisydämen sekä mahdolliset lisäelementit. Kun Areva NP oli integroitu Areva-konserniin, konsernin ydinpolttoainekierron alkupään tuotteilla ja palveluilla voitiin automaattisesti vastata tähän kysyntään. Areva-konserni voi sitä paitsi neuvotella omalle uraanilleen suotuisammat ehdot, koska tällaiset neuvottelut käydään tavallisesti kahden kesken, ilman avointa menettelyä. Lisäksi tämäntyyppiset sopimukset mahdollistavat liikesuhteen syntymisen varsinkin vaikeapääsyisillä markkinoilla, kuten Kiinassa.

(143)

Tämä kilpailuetu havainnollistuu Areva-konsernin neuvottelemissa sopimuksissa, jotka koskevat OL3-, Taishan 1- ja 2- […] -reaktoreita. Esimerkiksi Taishan 1 ja 2 […]. Tällaisia ehtoja ei olisi ollut mahdollista neuvotella ilman integraatioetuja: vertailun vuoksi todetaan, että Areva-konserni on voinut tehdä sopimuksia vain […].

(144)

Niinpä koko Nouvel Areva NP:n tuleva reaktorimyynti merkitsee Areva-konsernille myös menetettyjä mahdollisuuksia myydä ydinpolttoainekierron alkupään aineita optimaalisin ehdoin. Ranskan viranomaisten mukaan Nouvel Areva NP:llä on hyvät edellytykset saada hoitaakseen hankkeet […]. Nouvel Areva NP voi myös tavoitella hankkeita […]. Ydinenergia-alan syklien pituuden vuoksi mainitut synergiaetujen menetykset toteutuvat kuitenkin vasta sen ajanjakson jälkeen, jolle Areva-konserni on toimittanut tulos- ja rahoitusennusteen.

(145)

Tämänkaltaiset synergiaetujen menetykset ovat havaittavissa erityisen selvästi reaktorin elinkaaren alussa, mutta niitä esiintyy myös koko sen elinkaaren ajan. Jotkin sähkölaitokset käyttävät mieluiten yhtenäistä tarjouspyyntöä, johon on ryhmitetty uraanin osto sekä konversio-, rikastus- ja elementtipalvelut, varsinkin reaktoreihin, joiden sulkeminen on jo suunnitteilla (elinkaaren loppu).

(146)

Integraation päättyminen vaikeuttaa myös jälleenkäsiteltävän uraanin integroidun kierrätysketjun kehittämistä, sillä ketjussa tarvitaan erittäin koordinoitua logistiikkaa polttoaine-elementtien toimittajan (Nouvel Areva NP:n) ja jälleenkäsittelypalvelujen toimittajan (Nouvel Areva) välillä.

(147)

Kaikki edellä kuvatut synergiaetujen menetykset vahingoittavat Nouvel Arevaa sen kilpailijoiden hyödyksi. Pysymällä integroituneena Areva-konserni olisi ollut ihanteellisessa asemassa hyötyäkseen markkinoiden odotetusta elpymisestä varsinkin käytettävissään olevien nykyaikaisten laitteistojen ansiosta. Merkittävä markkina avautuu esimerkiksi segmentillä, joka koskee sähkölaitoksille tarjottavaa elinkaaren loppuvaiheessa olevien reaktorien hoitoa. Ennakoidun synergiaetujen menetyksen takia Ranskan viranomaiset ja Areva-konserni luottavat kuitenkin […].

(148)

Nouvel Arevan kilpailijat voivat sitä vastoin hyötyä Areva-konsernin jakautumisen tarjoamista mahdollisuuksista varsinkin uusien reaktorien polttoaineen tarjonnassa. Nouvel Areva joutuu kamppailemaan sellaisia kilpailijoita vastaan, jotka ovat jo integroituja, kuten Rosatom, tai jotka ovat parhaillaan integroitumassa vertikaalisesti, kuten KHNP, Toshiba/Westinghouse tai CNNC.

(149)

Nouvel Areva NP:n myynti on […] Nouvel Arevan käytetyn polttoaineen kierrätykseen ja käsittelyyn liittyvälle liiketoiminnalle. Sekaoksidipolttoaineen myynti riippuu nimittäin siitä, onko markkinoilla riittävästi kevytvesireaktoreita, jotka toimivat sekaoksidipolttoaine-elementeillä. Tällaisten reaktoreiden määrä riippuu toimista, joihin Nouvel Areva NP tulevaisuudessa ryhtyy tarjotakseen ja hyödyntääkseen tällaista tekniikkaa.

(150)

Sähkölaitoksen päätös ottaa reaktorissa käyttöön sekaoksidipolttoaine riippuu sen kyvystä varmistaa reaktorin toiminta ja tähän liittyvistä kustannuksista. Nämä kaksi tekijää puolestaan riippuvat hyvästä yhteistyöstä reaktorin suunnittelijan, polttoaine-elementtien suunnittelijan ja sekaoksidipolttoaineen toimittajan välillä. Tähän saakka yhteistyö on ollut mahdollista, koska Areva-konserni on voinut sovitella keskitetysti yhteen näiden yksiköiden poikkeavia etuja.

(151)

Niinpä Nouvel Areva NP […] edistää sekaoksidipolttoainetta käyttävien reaktorien yleistymistä sikäli kuin […]. Tähän asti samaan konserniin kuuluminen on mahdollistanut konsernin sisäiset sopimukset […] voitiin yhdistää näiden kahden liiketoiminnan poikkeavat edut. Tulevaisuudessa näin ei ole, joten pitkällä aikavälillä on odotettavissa merkittäviä synergiaetujen menetyksiä.

(152)

Synergiaetuja menetetään myös käytöstäpoisto- ja logistiikkasegmenteillä. Käytöstäpoistoon liittyvä liiketoiminta on voimakkaasti integroitu reaktorien suunnitteluun ja laitekantaan liittyvien palvelujen toimitukseen. Logistiikkaliiketoiminta on nykyisin Areva NP:n asiakas kahdella tasolla: saastuneiden huoltovälineiden kuljetuksessa ja polttoaine-elementtien kuljetuksessa. Saattaa olla, että nämä konsernin sisäiset palvelut hoidetaan tulevaisuudessa joko Nouvel Areva NP:n sisällä tai kilpailuttamalla.

(153)

Käytöstäpoisto- ja logistiikkamarkkinat ovat kumpikin dynaamisia markkinoita, joilla Areva-konserni […].

(154)

Ranskan viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle EDF:n ja Areva-konsernin välillä 28 päivänä heinäkuuta 2016 tehdyn sopimuspöytäkirjan. Pöytäkirjan liite 7 koskee yleisen strategisen ja teollisen kumppanuuden perustamista.

(155)

Ranskan viranomaisten mukaan kumppanuudella ei todennäköisesti voida palauttaa menetettyjä synergiaetuja […].

(156)

[…] Ranskan viranomaiset korostavat, että Nouvel Areva NP ja Nouvel Areva ovat muodostamassa asiakas-toimittaja-suhteen. […].

(157)

Näin ollen strategisella kumppanuudella ei mitenkään voida palauttaa aiempaa konsernin sisäistä sovittelua ja synergiaetuja.

(158)

Ranskan viranomaiset vastaavat kuitenkin komission tätä kohtaa koskeviin vastaväitteisiin sitoutumalla siihen, että EDF:n määräysvallassa oleva Nouvel Areva NP ja Nouvel Areva eivät rakenneuudistusjakson aikana aloita strategista kumppanuutta eivätkä perusta muutakaan sopimuskehystä, jossa määrätään kaupallisesta yhteistyöstä. Tämä koskee tilanteita, joissa kumppanuuden tai sopimusyhteistyön tarkoituksena olisi asettaa Nouvel Areva etusijalle silloin, kun Nouvel Areva NP haluaa tarjota asiakkaalle ydinpolttoaineiden toimittajan kanssa integroidun tarjouksen johdanto-osan 344 ja 347 kappaleessa määritellyillä markkinoilla, jotka koskevat polttoaine-elementtien toimittamista ja uusien reaktoreiden rakentamista. Tämä sitoumus ei estä Nouvel Arevaa ja Nouvel Areva NP:tä muotoilemasta yhteisiä tarjouksia sillä edellytyksellä, että Nouvel Areva on valittu kaupallisin ja teknisin perustein.

(159)

Ranskan viranomaiset muistuttavat, että kumppanuudet ovat ydinalalla erittäin tärkeitä, ja viranomaiset sitoutuvat siihen, että rakenneuudistusjaksolla Areva-konserni (Areva SA ja Nouvel Areva) ja sen määräysvallassa olevat yritykset pidättyvät hankkimasta suoraan tai välillisesti osakkuuksia yrityksissä, jotka eivät ole ennestään konsernin määräysvallassa, lukuun ottamatta hankkeita, jotka ovat välttämättömiä Areva-konsernin elinkelpoisuuden palauttamiselle. Sitoumusta ei sovelleta Nouvel Arevan ja sen määräysvallassa suoraan tai välillisesti olevien yritysten osakkuuksiin, joita hankitaan varainhoitotarkoituksiin i) käytöstäpoistorahastosta, jota Areva-konsernin on määrä hoitaa lakiin tai sääntelyyn perustuvan velvoitteen soveltamiseksi, ii) Areva-konsernin henkilöstön eläkerahastosta ja iii) käteisvarojen sijoittamiseksi. Viranomaiset sitoutuvat myös siihen, että Areva-konserni (Areva SA ja Nouvel Areva) pidättyy esittämästä saamaansa tukea kilpailuetuna, kun se markkinoi tuotteitaan ja palveluitaan.

(160)

Ranskan viranomaiset katsovat, että Areva SA pystyy rahoittamaan kaikki ennakoidut tarpeet.

(161)

Toisaalta on virhe ajatella, että Areva-konsernin hyväksymä rakenneuudistussuunnitelma vaarantaisi OL3:n saattamisen moitteettomasti päätökseen. Hankkeen onnistuminen on olennaisen tärkeä kaikille rakenneuudistukseen osallistuville yksiköille: luonnollisesti Areva SA:lle, mutta yhtä lailla Nouvel Arevalle (polttoaineen toimittajana) ja Nouvel Areva NP:lle (tämän ensimmäisen EPR-reaktorin esittelyarvon vuoksi). Areva SA saa siten käyttöönsä kaikki hankkeen onnistuneeseen päättämiseen tarvittavat operatiiviset resurssit – niitä ei eriytetä eikä siirretä välittömästi Nouvel Areva NP:lle. TVO voi siis unohtaa kaikki tätä aihetta koskevat epäilyksensä.

(162)

Ranskan viranomaiset korostavat muun muassa, että […] Areva NP ja Nouvel Areva NP tekevät erityistä yhteistyötä, jonka ansiosta Areva NP voi kääntyä Nouvel Areva NP:n puoleen heti, kun se osoittautuu tarpeelliseksi […].

(163)

Toisaalta Ranskan viranomaiset ovat varovaisuutta noudattaen arvioineet Areva SA:n tarpeet oikein.

(164)

OL3:n valmistumiskustannuksia koskeva Areva-konsernin arvio on sitä paitsi vertailukelpoinen tai jopa varovaisempi kuin TVO:n, lukuun ottamatta […], mutta Ranskan viranomaiset hylkäävät […] pitäen sitä täysin epäuskottavana. Ranskan viranomaiset eivät kommentoi Siemensin arviota, joka on esitetty niin summaarisesti, ettei yksityiskohtainen analyysi ole mahdollinen.

(165)

Vahingonkorvaukset, joita voi mahdollisesti koitua maksettavaksi välitystuomioistuimen käsittelemässä riita-asiassa annettavan tuomion perusteella, […].

(166)

Ranskan viranomaisten mukaan olisi täysin asiatonta ja rakenneuudistustukea koskevien sääntöjen tavoitteen ja hengen vastaista korottaa tukimäärää kolmansille osapuolille mahdollisesti myönnettävien vahingonkorvausten maksamiseksi tuensaajaa vastaan vireille pannun riita-asian yhteydessä. Ensinnäkään tämäntyyppinen epävarmuustekijä ei sisälly niiden epävarmuustekijöiden määritelmään, jotka on otettava huomioon epäedullista skenaariota laadittaessa. Suuntaviivoissa viitataan vain kokonaistaloudellisiin ja kaupallisiin tekijöihin. Toiseksi tällainen tuen korottaminen olisi ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen ja tuen rajaamista ehdottoman välttämättömään koskevan periaatteen kanssa. Kolmanneksi TVO:n ja Siemensin väitteet johtaisivat todellisuudessa siihen, että valtio takaisi niiden mahdollisen velallisen tai yhteisvastuullisen velallisen maksukykyisyyden, mikä olisi valtiontukea Siemensille ja TVO:lle. Komissio on kuitenkin erikseen myöntänyt, että valtiontakaukset, jotka koskevat hypoteettisia riita-asioita, ovat valtiontukea (21), ja komissio on jo todennut ne periaatteellisesti sisämarkkinoille soveltumattomiksi (22). Neljänneksi Siemensin ja TVO:n väitteet ovat epäjohdonmukaisia sikäli, ettei niissä oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että asia ratkaistaan konsortion eduksi. Viidenneksi, jos välitystuomio on kielteinen, […].

(167)

Seuraavilta osin […]. Ranskan viranomaiset esittivät useita perusteluja.

(168)

Asiassa, joka koskee […].

(169)

Lisäksi sääntelyyn liittyvät ongelmat, jotka koskevat hiilen segregoitumista, ovat järjestymässä EDF:n nykyisessä laitoskannassa. ASN on antanut luvan käynnistää uudelleen kaikki ranskalaisten laitosten reaktorit, joissa käytetään Creusot'ssa valmistettuja höyrystimiä (joissa oli havaittu hiilen segregoitumisongelma), ja kahdeksan niistä 12 reaktorista, joissa on Areva NP:n japanilaisen kumppanin valmistama höyrystin.

(170)

Taishanin primääripiirissä ei myöskään ole tähän päivään mennessä havaittu poikkeavuuksia. Sopimuksessa määrätään joka tapauksessa, että Areva-konsernin vastuu Taishan-hankkeessa on enintään [0–1 miljardia] euroa.

(171)

[…], jokaiseen vaatimukseen olisi liitettävä todisteet selvästä vahingosta eli jonkin osan todellisesta turvallisuuspuutteesta, joka johtaa vikariskin kasvamiseen.

(172)

Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että kaikissa asioissa, joissa vedotaan Areva-konsernin siviilioikeudelliseen vastuuseen, […].

(173)

Siemens väittää, että Areva SA:lle kaavailluilla varoilla olisi kyettävä kattamaan teoreettinen enimmäismäärää, joka sisältää kaikki teoreettisesti mahdolliset riskit. Tähän Ranskan viranomaiset vastaavat korostamalla, että komission päätöskäytännöstä otetut esimerkit, joihin Siemens perusteluissaan nojaa, koskevat kaikki vireillä olevia menettelyjä, jotka liittyvät rahoituslaitoksille talous- ja finanssikriisin yhteydessä annettaviin väliaikaisiin rakenneuudistustukiin. Ranskan viranomaisten mukaan tällainen Siemensin kannattama analoginen perustelu ei tässä tapauksessa päde. Viranomaiset väittävät myös, ettei suuntaviivoissa tarkoitettu huonoimman vaihtoehdon skenaario tarkoita kaikkien teoreettisesti mahdollisten riskien kattamista vaan olisi pysymistä mahdollisten tapahtumien piirissä.

(174)

Vastauksena Siemensin väitteeseen, jonka mukaan Areva SA:n alikapitalisointi olisi suuntaviivoissa esitetyn asianmukaisen vastuunjaon periaatteen vastainen, Ranskan viranomaiset muistuttavat lopuksi, että periaatetta sovelletaan vain osakkaisiin ja huonommassa etuoikeusasemassa oleviin velkojiin, joita ei saisi perusteettomasti suojella tuen vaikutuksella.

(175)

Ranskan viranomaiset täsmentävät alustavasti, että Urenco on suurelta osin vastuussa ylikapasiteetista, joka luonnehtii uraanin rikastusmarkkinoita Fukushiman jälkeen. Niinpä Urencon osuus maailman rikastuskapasiteetista on kaksinkertaistunut vuosina 2007–2015, samaan aikaan kun Areva-konsernin kapasiteetti on pienentynyt.

(176)

Ranskan viranomaiset osoittavat seuraavaksi, että valtiontuki ei aiheuta mitään kilpailun vääristymiä, vaan päinvastoin, edistää pitkällä aikavälillä osaltaan kilpailun piristymistä.

(177)

Areva-konsernin suhteellisen vaatimaton osuus logistiikka- ja käytöstäpoistomarkkinoista on syynä siihen, ettei tuki aiheuta minkäänlaista kilpailun vääristymää. Vastaavasti Areva-konserni on maailman ainoa toimija, jolla on teollisessa mittakaavassa toimiva jälleenkäsittelylaitos, eikä konsernin pysyminen tällä segmentillä siis voi haitata kilpailua, jota ei ole.

(178)

Viranomaiset toteavat, että louhinta-, konversio- ja rikastussegmenttien markkinarakenteet ovat erittäin keskittyneitä ja että Areva-konserni on lisäksi ainoa suuri eurooppalainen konserni, joka toimii louhinta- ja konversiosegmenteillä. Areva-konsernin katoaminen näiltä segmenteiltä olisi siis kilpailulle haitallista, koska se suosisi entistä suurempaa keskittymistä.

(179)

Valtiontuki ei sitä paitsi vahvista Areva-konsernia aiheettomasti rikastussegmentillä. Ranskan viranomaiset huomauttavat ensinnäkin, että Areva-konsernin kyky allekirjoittaa rikastuspalvelusopimuksia ei korreloi sen luottoluokitukseen vaan pikemminkin muihin ominaisuuksiin, joita ovat muun muassa toimitushinta, sopimusten joustavuus, logistiikan laatu jne. Toiseksi rikastukseen erikoistunut Areva-konsernin tytäryhtiö, jäljempänä ’SET’ (Société d'Enrichissement du Tricastin), on jo kannattava ja rahoituksellisesti itsenäinen, […]. […], kyseinen liiketoiminta edistää rakenneuudistetun Areva-konsernin elinkelpoisuuden palauttamista enemmän kuin saa siitä itse hyötyä. Kolmanneksi Areva ei ole harjoittanut SWU-kauppaa ainakaan kymmeneen vuoteen, […].

(180)

Ranskan viranomaiset viittaavat 12 päivänä syyskuuta 2016 esittämissään huomautuksissa annettuihin perusteluihin. Viranomaiset muistuttavat, että integroituun malliin liittyvien synergiaetujen menettäminen heikentäisi liiketoimintaa paitsi elinkaaren alussa ja lopussa, myös yleisesti kaikkea liiketoimintaa reaktorin koko elinkaaren ajan. Nouvel Areva NP:n myynti on siten riittävä vastasuorite. Mainituissa huomautuksissa jo esitetyistä syistä strateginen kumppanuus EDF:n kanssa ei palauta synergiaetuja, eikä se, että Ranskan valtio on kummankin konsernin osakas, muuta mitään, koska kummatkin ovat itsenäisiä taloudellisia yksiköitä, joilla on itsenäinen päätösvalta.

(181)

Urencon vaatimista eri toimenpiteistä Ranskan viranomaiset tähdentävät seuraavia seikkoja:

(182)

Komission on tutkittava, ovatko tässä menettelyssä tarkoitetut toimenpiteet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(183)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(184)

Määräyksen perusteella komissio katsoo, että julkinen toimenpide on luokiteltava valtiontueksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: i) toimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty, ii) toimenpiteen on tuotettava sen edunsaajalle taloudellista etua, iii) edun on oltava valikoiva, ja iv) kyseisen toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja vaikutettava todennäköisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(185)

Vaikka kyseessä ovat näennäisesti erilliset kaksi tointa, komissio katsoo, että Ranskan valtion merkintäosuus Areva SA:n ja Nouvel Arevan pääomanlisäyksissä on katsottava yhdeksi ainoaksi Areva-konsernin käyttöön annettavaksi tueksi. Areva-konsernin vaikeuksien erittelystä ja velkaantumisesta käykin ilmi, että konserni kokonaisuudessaan tarvitsee pääomaa. Se seikka, että pääomapohjan vahvistamisen kokonaistarve jaetaan jatkossa Areva SA:n ja Nouvel Arevan välille, on vain menettelytapa, jolla Areva-konsernin pääomapohjan vahvistaminen toteutetaan.

(186)

Merkintäosuus on valtion toteuttama ja rahoitetaan valtion varoista. Osakkeet merkitsee kummassakin pääomanlisäyksessä valtio, ja ne maksetaan suoraan valtion omista varoista.

(187)

Merkinnästä koituu Areva-konsernille taloudellista etua. Sijoitus parantaa toisaalta Areva-konsernin tilannetta, koska konserni voi sen avulla maksaa huomattavan osan veloistaan. Toisaalta Areva-konserni ei olisi voinut saada tällaisia pääomia tavanomaisin markkinaehdoin, koska yksikään yksityinen sijoittaja ei olisi samassa tilanteessa merkinnyt osuuksia Areva-konsernin pääomanlisäyksestä konsernin heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Kaksi ulkopuolista sijoittajaa, MHI et JNFL, eivät lisäksi sijoita Areva-konsernin pääomaan samalla tavoin kuin Ranskan valtio, koska niiden sijoitus koskee vain toista rakenneuudistetun Areva-konsernin kahdesta yksiköstä (Nouvel Arevaa) ja sijoituksen määrä […] vähemmistöosuus.

(188)

Areva-konsernille näin myönnetty etu on valikoiva. Ranskan valtion merkintäosuus pääomanlisäyksistä on tapauskohtainen toimenpide, joka hyödyttää yksinomaan Areva-konsernia sen rakenneuudistustarpeissa.

(189)

Lopuksi todetaan, että etu, joka Areva-konsernille on myönnetty valtion merkintäosuutena pääomanlisäyksissä, on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Eri markkinoita, joilla Areva-konserni toimii, luonnehtii nimenomaan jäsenvaltioiden välinen merkittävä kaupankäynti. Komissio on tältä osin jo voinut todeta, että ydinvoimamarkkinat ovat vähintään Euroopan laajuiset (23). Lisäksi Areva-konserni saa sille myönnetyn edun ansiosta lisää rahavaroja, joiden avulla se voi pysyä markkinoilla aktiivisena. Niinpä toimenpide todennäköisesti vääristää kilpailua.

(190)

Edellä sanotun perusteella komissio katsoo, että Ranskan valtion merkintäosuus Areva SA:n ja Nouvel Arevan pääomanlisäyksiin on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Areva-konsernin hyväksi, ja valtiontuen kokonaismäärä on 4,5 miljardia euroa.

(191)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että Areva-konsernin suunnittelemia eri liiketoimintojen luovutuksia voitaisiin pitää tukena, jos niitä ei toteutettaisi markkinahintaan. Tällöin olisi kyseessä joko tuki ostajalle, jos myyntihinta katsotaan liian alhaiseksi, tai tuki myyjälle (Areva-konsernille), jos myyntihinta katsotaan liian korkeaksi. Myyjälle annettava tuki ei ole merkityksellinen muutoin kuin siinä tapauksessa, että liiketoiminta luovutetaan toiselle julkiselle yhteisölle, ja vain sikäli kuin toimenpide toteutetaan valtion lukuun ja valtion varoilla. Komissio palauttaa mieliin, että suuntaviivojen 63 kohdan nojalla liiketoimintojen luovutusta, joka sisältää tukea myyjälle (Areva-konsernille), ei voida ottaa huomioon omana rahoitusosuutena.

(192)

Komissio myöntää olevan epätodennäköistä, että Areva-konserni antaisi muissa kuin julkisille tahoille tehtävissä luovutuksissa (Canberra, Elta, Adwen) tukea ostajille liian alhaisen myyntihinnan kautta, koska luovutuksista saatavan tuoton maksimointi on täysin Areva-konsernin edun mukaista. Lisäksi luovutukset on tehty kilpailutusmenettelyllä, jonka avulla Areva-konsernin saama hinta voidaan maksimoida.

(193)

Sitä vastoin Nouvel Areva NP:n ja Areva TA:n myynneissä ei voida suoralta kädeltä sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei EDF tai Areva TA:n julkinen ostokonsortio tekisi Areva-konsernia hyödyttääkseen liian korkeaa ostotarjousta. Komissio voi kuitenkin jäljempänä 5.1.2.1 ja 5.1.2.2 osassa esitetyin perustein todeta, että mainitut liiketoiminnat luovutetaan markkinahintaan, mikä sulkee pois SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen edun.

(194)

Nouvel Areva NP:n enemmistöosakkuuden myynti EDF:lle ei tapahtunut avoimella, läpinäkyvällä ja rajoittamattomalla tarjouspyyntömenettelyllä. Määräysvallan tuottavien osakkuuksien myynti kahdenkeskisellä kaupalla on kuitenkin markkinoilla tavanomainen käytäntö. Nouvel Areva NP:n osalta on myös otettava huomioon sen liiketoiminta-ala ja yhteydet ydinvoimaloiden käyttämiseen, jolloin määräysvallan tuottavan osakkuuden myynti tarjouspyyntömenettelyllä ei ole markkinoilla tavanomainen käytäntö. Lisäksi liiketoimen osapuolet ovat ennen osakkuuden myyntiä käyttäneet riippumattomia asiantuntijoita määrittääkseen kumpikin tahollaan myyntihinnan. Vaikka todellinen myyntihinta onkin viime kädessä myyjän ja ostajan välisten neuvottelujen tulos, myös tällaisen asiantuntemuksen käyttö neuvotteluissa ennen hinnasta sopimista on markkinoilla tavanomainen käytäntö, johon järkevä sijoittaja turvautuu (24).

(195)

Osakkuuden arvon määrittämiseksi annetuista asiantuntijalausunnoista voidaan todeta, että määrityksissä on käytetty monia eri kriteerejä. EDF:n taloudellinen neuvonantaja, BNP Paribas -pankki, antoi 24 päivänä heinäkuuta 2015 seuraavan lausunnon: ”Jäljempänä mainittujen liiketointa koskevien tietojen ja sen ominaispiirteiden perusteella 2,7 miljardin euron hinta, jonka EDF on tarjonnut Areva NP:n koko osakepääomasta, vaikuttaa tällä hetkellä mielestämme yksinomaan taloudellisesti arvioituna EDF:n kannalta kohtuulliselta.” EDF käytti sen jälkeen due diligence -tarkastusvaiheessa Société Générale -pankin palveluja. Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle yksityiskohtaisen esityksen tammikuussa 2016 päivätyn due diligence -tarkastuksen tuloksista. Société Générale vahvistaa osapuolten uudelleen neuvotteleman arvonmäärityksen, joka oli 2,5 miljardia euroa yhtiön koko pääomasta.

(196)

Société Généralen toteuttama arvonmääritys on erittäin yksityiskohtainen (127 sivua analyyseja) ja perustuu rahoitusalalla yleisesti hyväksyttyyn diskontatun rahavirran menetelmään.

(197)

Ensiksi Société Générale muokkasi EDF:n kanssa Areva-konsernin laatimia liiketoimintasuunnitelmia kullakin Nouvel Areva NP:n liiketoiminnan viidestä tärkeimmästä osa-alueesta: laitekanta, polttoaine-elementit, valmistus, suurhankkeet ja muut (tukitoiminnot, häiriöt jne.). Liiketoimintasuunnitelmat on laadittu vuoteen 2023 asti. Muutoksia on tehty lukuisiin olettamiin, jotka koskevat suurta määrää Nouvel Areva NP:n hankkeita. […] (25).

(198)

Liiketoiminnan jokaisen osa-alueen yritysarvo on laskettu diskontatun rahavirran menetelmällä liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Société Générale käyttää jokaisella liiketoiminnan osa-alueella erilaista pääomakustannusten painotettua keskiarvoa, jäljempänä ’WACC’ (weighted average cost of capital), sen mukaan, mikä on kullekin osa-alueelle ominainen riski. WACC arvioidaan käyttämällä melko pitkälle kehitettyä CAPM-mallia (capital asset pricing model; pääomahyödykkeiden hinnoittelumalli): Jokaisella liiketoiminta-alalla WACC arvioidaan kutakin maata kohden niissä maissa, joissa yritys toimii. Sen jälkeen painotettu WACC lasketaan maakohtaisten arvioiden perusteella. Riskittömät suhdeluvut ovat peräisin useista tunnetuista lähteistä (SG Research, Bloomberg, Associés en finance), maakohtaiset riskipreemiot perustuvat NYU Sternin yliopiston (New York University Stern School of Business) professorin Aswath Damodaranin työhön, ja velan hinta perustuu vertailukelpoisten yritysten joukkolainojen riskipreemioon. Myös liiketoiminnan kunkin osa-alueen beetan määrityksessä on käytetty vertailukelpoisia yrityksiä, jotka Société Générale on valinnut kullekin liiketoiminnan osa-alueelle ominaisin eri perustein. Vertailukelpoisten yritysten otos muodostuu pörssiyrityksistä, joista seitsemän toimii polttoaineliiketoiminnan, viisi laitekantaliiketoiminnan, kuusi valmistuksen ja kuusi suurhankkeiden osa-alueella. Näin saadut beeta-arvot on vahvistettu vertaamalla useisiin tekijöihin perustuvan Barra-mallin antamia beetaennusteita.

(199)

Diskontatun rahavirran menetelmään perustuvan kunkin osa-alueen arvon analyysiin sisältyy myös loppuarvo vuoden 2023 jälkeen. Se on laskettu Gordon–Shapiron menetelmän perusteella käyttämällä normalisoitua rahavirtaa, jonka katsotaan edustavan liiketoiminnan kykyä tuottaa rahavirtaa. Kasvunopeuden ikuisuusolettamaksi on valittu kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla nolla.

(200)

Näillä yritysarvoilla on tehty herkkyysanalyysit vaihtelemalla parametreja, kuten WACC:tä tai käyttökatemarginaalia. Sen jälkeen liiketoiminnan jokaisen osa-alueen nettovelka on vähennetty näistä yritysarvoista oman pääoman arvon selvittämiseksi. Eri osa-aluekohtaisten määrien summasta saadaan Nouvel Areva NP:n oman pääoman kokonaisarvo. Société Générale on arvioinut, että tästä arvosta voidaan johtaa käyttökatekerroin […]. Käyttökatekerroin vaikuttaa kohtuulliselta sikäli, että se on pienempi kuin vastaavissa liiketoimissa käytetyt keskimääräiset käyttökatekertoimet tai mediaanikäyttökatekertoimet. Société Générale on valinnut 19 edustavan liiketoimen otoksen Nouvel Areva NP:n eri toiminta-aloilta.

(201)

Diskontatun rahavirran menetelmään valitut eri muuttujien arvot, samoin kuin implisiittinen käyttökatekerroin, on lisäksi vahvistettu vertaamalla niitä johdanto-osan 198 kappaleessa mainittuja vertailukelpoisia yrityksiä koskevan tutkimuksen keskiarvoihin ja mediaaneihin.

(202)

Komissio vahvistaa edellä sanotun perusteella jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämänsä toteamuksen, että EDF:n ja sen neuvonantajien toteuttama arvonmääritys perustuu käytettävissä oleviin objektiivisiin, todennettaviin ja luotettaviin tietoihin, jotka vastaavat taloudellista tilaa ajankohtana, jona toimesta päätettiin. Tutkimuksen aikana yksikään kolmas osapuoli ei ole kyseenalaistanut tätä toteamusta. Arvonmäärityksen jälkeen esiin tulleet uudet tekijät, kuten liiketoimintasiirtoon turvautuminen tai komponenttisopimuksia koskevat riskit, eivät ole omiaan vaikuttamaan arvonmäärityksen tulokseen, koska EDF on huolellisesti ja täydellisesti suojautunut näitä riskejä vastaan johdanto-osan 30 kappaleessa kuvatuilla menettelytavoilla.

(203)

Arvonmäärityksen tulos oli siis 2,5 miljardia euroa yhtiön koko pääomasta, ja Société Générale on sen perusteella osoittanut, että EDF voi keskimmäisessä skenaariossa odottaa sijoitukselleen [0–20] prosentin sisäistä korkokantaa, jäljempänä ’IRR’ (internal rate of return). Perusskenaariossa edellytetään irtautumista […] (loppuarvon laskemiseksi), ja irtautumiskerrointa, joka vastaa pääomituskerrointa, toisin sanoen […] x käyttökate.

(204)

IRR:ää on verrattava pääomakustannukseen, joka painotetaan Nouvel Areva NP:n eri toiminta-aloille. Tässä tapauksessa Société Généralen laskelmista, jotka perustuvat johdanto-osan 198 kappaleessa lueteltuihin objektiivisiin perusteisiin, saadaan seuraavat tiedot liiketoiminnan kultakin osa-alueelta: polttoaineet [0–10] prosenttia, laitekanta [0–10] prosenttia, suurhankkeet [0–20] prosenttia suurhankkeissa ja valmistus [0–10] prosenttia. Arviot vaikuttavat luotettavilta, koska ne perustuvat yleisesti hyväksyttyihin lähteisiin ja menetelmiin, jotka ovat samantapaisia kuin komissio on itse käyttänyt muissa asioissa ja joita unionin yleinen tuomioistuin on tapauskohtaisesti tukenut (26). Kun nämä arviot painotetaan liiketoiminnan kunkin osa-alueen suhteellisella osuudella Nouvel Areva NP:n liikevaihdossa, pääomakustannusten painotetuksi keskiarvoksi saadaan [0–10] prosenttia. IRR, jota EDF voi odottaa Nouvel Areva NP:hen tekemältään sijoitukselta, on siis suurempi kuin keskimääräinen pääomakustannus asianomaisella alalla, myös tietyissä haittaskenaarioissa, jotka on otettu huomioon Société Généralen toteuttamissa herkkyysanalyyseissa (vuosi- ja irtautumiskerroinkohtaisesti).

(205)

Ottaen huomioon edellä mainitut objektiiviset seikat komissio katsoo, että Nouvel Areva NP:n myynti tapahtuu tavanomaisin markkinaedellytyksin, eikä siinä anneta taloudellista etua sen enempää ostajalle (EDF) kuin myyjälle (Areva-konserni), joten myynti ei ole valtiontukea.

(206)

Ranskan viranomaiset ovat selventäneet Areva TA:n myynnin menettelytapoja ja esittäneet seikkoja, joilla perustellaan [0–2 miljardin] euron hintaa yhtiön koko pääomasta. Näistä seikoista on esitetty tiivistelmä taloudellisen neuvonantajan tutkimuksessa […], joka on päivätty 6 päivänä joulukuuta 2016.

(207)

Ostokonsortio on due diligence -tarkastuksen yhteydessä laatinut oman liiketoimintasuunnitelman Areva TA -yhtiölle lähtemällä myyjän näkemyksestä ja mukauttamalla suunnitelman laadinnassa käytettyjä olettamia parhaan tietonsa mukaan.

(208)

Komissio on käynyt läpi arvonmäärityksessä käytetyt ennusteet ja olettamat ja katsoo, että määritys vastaa järkevän sijoittajan laatuvaatimuksia. Se perustuu käytettävissä oleviin objektiivisiin, todennettaviin ja luotettaviin tietoihin, jotka vastaavat taloudellista tilaa ajankohtana, jona toimesta päätettiin.

(209)

Ottaen huomioon edellä mainitut objektiiviset seikat komissio katsoo, että Areva TA:n myynti tapahtuu tavanomaisin markkinaedellytyksin, eikä siinä anneta taloudellista etua sen enempää ostajalle kuin myyjälle (Areva-konserni), joten myynti ei ole valtiontukea.

(210)

Valtion merkintäosuus Areva SA:n ja Nouvel Arevan pääomanlisäyksistä on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jonka Ranska aikoo myöntää Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivalle yritykselle, Areva-konsernille.

(211)

Euratomin perustamissopimuksella perustetaan Euroopan atomienergiayhteisö, täsmennetään tarvittavat välineet ja vahvistetaan tehtävät, jotta voidaan saavuttaa muun muassa ydinturvallisuuden, energiaomavaraisuuden sekä energian toimituslähteiden monipuolisuuden ja toimitusvarmuuden tavoitteet (27).

(212)

Kuten komissio on aiemmissa päätöksissään (28) myöntänyt, tehokkaan ydinenergia-alan edistäminen on Euratomin perustamissopimuksen ja siten unionin keskeinen tavoite. Euratomin perustamissopimuksen johdanto-osan mukaisesti komission tehtävä Euroopan atomienergiayhteisön toimielimenä on luoda ”tarvittavat edellytykset sellaisen voimakkaan ydinteollisuuden kehittämiselle, joka lisää olennaisesti energiantuotantoa”. Tämä velvoite on otettava huomioon, kun komissio harkitsee valtiontuen hyväksymistä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja 108 artiklan 2 alakohdan mukaisesti.

(213)

SEUT-sopimuksessa määritellään edellytykset, joilla tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan komissio voi hyväksyä valtiontuen tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komissio ottaa huomioon kyseessä olevan toimenpiteen luonteen harkitessaan, vastaako se suuntaviivojen määräyksiä, jotka koskevat rakenneuudistustukea. Komissio ottaa tässä harkinnassa huomioon menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyt epäilykset sekä Ranskan ja kolmansien osapuolten huomautukset.

(214)

Vuoden 2014 lopussa eli Areva-konsernin rakenneuudistusjakson alussa sen oma pääoma oli – 244 miljoonaa euroa negatiivinen. Sen jälkeen on kirjattu uusia tappioita, joten Areva-konsernin pääomatilanne heikentyi edelleen vuonna 2015. Areva-konsernin oma pääoma oli – 2,3 miljardia euroa 31 päivänä joulukuuta 2015.

(215)

Koska oma pääoma on negatiivinen, suuntaviivojen 20 kohdan a alakohdan mukainen peruste täyttyy. Areva-konsernia on siten pidettävä vaikeuksissa olevana yrityksenä, minkä vuoksi se voi saada rakenneuudistustukea.

(216)

Euratomin perustamissopimuksen mukaan yhteisen edun mukaisia tavoitteita ovat ydinturvallisuus, energiaomavaraisuus sekä energian toimituslähteiden monipuolisuus ja toimitusvarmuus. Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan d kohdan mukaan Euratom-yhteisö huolehtii malmien ja ydinpolttoaineen säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta kaikille käyttäjille yhteisössä. Tarkasteltavana oleva tuki vaikuttaa näiden eri tavoitteiden saavuttamiseen estämällä Areva-konsernin poistuminen markkinoilta.

(217)

Areva-konserni on Euroopan ydinenergia-alan keskeinen toimija, ja tuella konserni voidaan pelastaa. Areva-konserni on tärkein eurooppalainen toimija uraanin louhintamarkkinoilla, ja ainoa, joka toimii uraanin konversion, polttoaineiden kierrätyksen ja sekaoksidipolttoaineen tuotannon markkinoilla. Konsernilla on tarvittava osaaminen käyttää parhaissa mahdollisissa turvallisuusoloissa useita 2 artiklassa tarkoitettuja ”ydinenergian kehittämisessä tarvittavia peruslaitoksia”, kuten Comurhex II-, Haag- ja Melox-tuotantolaitoksia. Lisäksi Areva-konserni on keskeinen eurooppalainen toimija ydinpolttoaineen valmistuksessa tutkimusreaktoreille ja kohteille, joissa säteilytystä käytetään radioisotooppien tuottamiseksi lääkinnällisiin tarkoituksiin.

(218)

Sen poistumisella markkinoilta olisi siten välitön vaikutus Euroopan ydinturvallisuuden, energiaomavaraisuuden, energian toimituslähteiden monipuolisuuden ja toimitusvarmuuden kannalta.

(219)

Suuntaviivoissa määritellään myös edellytykset, joilla rakenneuudistustuki vaikuttaa yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Näin on silloin, jos tuen tavoitteena on estää sosiaalisia vaikeuksia tai poistaa markkinoiden toimintapuutteita, jotka aiheutuisivat tuensaajan poistumisesta markkinoilta ja sen liiketoiminnan lakkaamisesta.

(220)

Suuntaviivojen 44 kohdassa on lueteltu markkinoiden toimintapuutteita, joista tähän tapaukseen voidaan soveltaa kyseisten markkinoiden mukaan seuraavia: i) vaarana on sellaisen tärkeän palvelun tarjoamisen keskeytyminen, jonka luominen uudelleen on vaikeaa eikä kilpailija pystyisi yksinkertaisesti tulemaan tilalle, ii) tietyllä alueella tai toimialalla koko järjestelmän kannalta tärkeän yrityksen poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia, ja iii) kyseisen yrityksen poistuminen markkinoilta johtaisi tärkeän teknisen tiedon tai asiantuntemuksen peruuttamattomaan menetykseen. Tapaa, jolla tuen avulla voidaan välttää edellä mainitut riskit tai vahingolliset seuraukset, tarkastellaan jäljempänä johdanto-osan 223–226 kappaleessa.

(221)

Komission on arvioitava muitakin skenaarioita kuin yrityksen täydellistä poistumista markkinoilta, kuten tiettyjen liiketoimintojen jatkamista selvitystilan jälkeen ilman valtiontukea. Komission onkin varmistettava, ettei yhteisen edun mukaista tavoitetta voida saavuttaa samalla tavoin näissä vaihtoehtoisissa skenaarioissa, joihin ei kuulu tukea. Tällainen analyysi tehdään tämän päätöksen 5.2.4 osassa.

(222)

Areva-konsernin markkinoilta poistumisen seurauksista komissio toteaa seuraavaa:

(223)

Areva-konserni on louhintaliiketoiminnassa alan tärkein eurooppalainen toimija, joten sen poistuminen markkinoilta johtaisi siihen, että Euroopan uraanitoimituksista vastaisivat vastedes ensisijaisesti muut kuin eurooppalaiset toimijat. Niiden joukossa ovat venäläinen toiminnanharjoittaja Rosatom ja kazakstanilainen toiminnanharjoittaja KAP, joilla on markkinoista noin [30–50] prosentin osuus (29). Yksikään eurooppalainen tai edes länsimainen toimija (kuten kanadalainen Cameco) ei ilmeisesti ole aikeissa vahvistaa louhintakapasiteettiaan siinä määrin, että unionin toimituslähteiden monipuolisuus ja toimitusvarmuus voitaisiin varmistaa. Areva-konsernin poistuminen markkinoilta voisi myös viime kädessä johtaa uraanin hinnan nousuun markkinoiden keskittymisen takia. Areva-konsernilla on täten koko järjestelmän kannalta keskeinen tehtävä Euroopan uraanitoimituksissa.

(224)

Areva-konserni on viimeinen eurooppalainen toimija konversioliiketoiminnan markkinoilla. Sen katoamisella markkinoilta olisi vakavia kielteisiä seurauksia. Ensinnäkin unionin energiaomavaraisuus vaarantuisi, koska uraanin konversio on ydinvoiman tuotantoketjun välttämätön lenkki. Toiseksi kilpailu heikkenisi jo muutenkin erittäin keskittyneillä markkinoilla, mikä voisi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia eurooppalaisille sähkölaitoksille ja siis viime kädessä eurooppalaisille kuluttajille. Areva-konsernilla on tältä osin koko järjestelmän kannalta olennainen tehtävä polttoainekiertoon liittyvässä eurooppalaisessa liiketoiminnassa ja, jos se katoaa, tärkeä palvelu on vaarassa häiriytyä.

(225)

Rikastusliiketoiminnassa Areva-konserni on toinen ainoastaan kahdesta eurooppalaisesta toimijasta yhdessä Urenco-konsortion kanssa. Ainoa muu tosiasiallinen toimija Euroopan markkinoilla on venäläinen Tenex (Rosatom-konserni). Areva-konsernin liiketoiminnan loppuminen vaikuttaisi markkinoiden rakenteeseen, jota luonnehtisi tämän jälkeen Euroopan tasolla oligopoli. Se johtaisi luultavasti hintojen kohoamiseen. Areva-konsernilla on siten rikastusliiketoiminnassa koko järjestelmän kannalta keskeinen tehtävä.

(226)

Käytetyn polttoaineen käsittelyssä ja kierrätyksessä Areva-konserni on nykyisin maailman ainoa teollisen mittakaavan toiminnanharjoittaja, joka kierrättää käytettyä polttoainetta muuntamalla sen sekaoksidipolttoaineeksi kevytvesireaktoreita varten. Näiden prosessien ansiosta Areva-konsernin toimittaman kierrätetyn polttoaineen osuus Ranskan sähköntuotannosta on [0–25] prosenttia. Lisäksi Ranska on päättänyt antaa teollisen kierrätyksen Areva-konsernin tehtäväksi. Se on siten käytettyjen polttoaineiden käsittelyä koskevan politiikan olennainen osatekijä Ranskassa ja laajemmin unionissa. Näin ollen Areva-konsernin katoaminen markkinoilta vaarantaisi vakavasti markkinoiden moitteettoman toiminnan unionissa, sillä se johtaisi tärkeän teknisen tiedon ja asiantuntemuksen peruuttamattomaan menetykseen ja keskeyttäisi olennaisen palvelun, jonka tarjoamista mikään kilpailija ei sen sijasta pysty takaamaan.

(227)

Komissio katsoo lopuksi, että Ranskan viranomaisten ilmoittama rakenneuudistustuki auttaa välttämään Areva-konsernin ja sen polttoainekiertoon liittyvän liiketoiminnan katoamisen, joten tuen avulla voidaan estää markkinoiden toimintapuutteita, joita katoaminen aiheuttaisi.

(228)

Jotta rakenneuudistustuen voidaan katsoa edistävän tehokkaasti edellä mainittujen yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamista, on osoitettava, että yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus voidaan suunnitellun rakenneuudistuksen avulla palauttaa. Komissio asetti kuitenkin menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä kyseenalaiseksi tiettyjen Areva-konsernin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamissuunnitelman pohjana olevien olettamien realistisuuden.

(229)

Areva-konsernin elinkelpoisuuden palauttamista koskevan analyysin on koskettava rakenneuudistettua Areva-konsernia, joka koostuu tulevaisuudessa kahdesta yksiköstä: i) Nouvel Areva ja ii) Areva SA. Näillä kahdella yksiköllä on erilliset liiketoiminta-alat ja erillinen kirjanpito. Areva-konsernin elinkelpoisuuden palauttamista voidaan siis arvioida analysoimalla erikseen ja peräkkäin kummankin yksikön liiketoimintasuunnitelmia.

(230)

Ranskan viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle Nouvel Arevan liiketoimintasuunnitelman perusskenaarion ja epäedullisen skenaarion pohjalta. Skenaarioihin liittyvät talousennusteet on esitetty jäljempänä taulukoissa 1 ja 2.

Taulukko 1

Nouvel Arevan tulos- ja rahoitusennuste (perusskenaario)

Taulukko 2

Nouvel Arevan tulos- ja rahoitusennuste (epäedullinen skenaario)