2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/1

Ilmoitus Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen, Seychellien lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsyä EU:n lainkäyttövaltaan kuuluville Mayotten vesille ja Mayotten meriluonnonvaroihin koskevan sopimuksen voimaantulosta

Euroopan unioni ja Seychellien tasavalta allekirjoittivat Brysselissä 20. toukokuuta 2014 sopimuksen Seychellien lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsystä Euroopan unionin lainkäyttövaltaan kuuluville Mayotten vesille ja Mayotten meriluonnonvaroihin.

Euroopan unioni ilmoitti 10. helmikuuta 2015, että se oli saattanut päätökseen sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelyt. Seychellien tasavalta antoi oman ilmoituksensa 18. toukokuuta 2017.

Sopimus tuli näin ollen voimaan 18. toukokuuta 2017 sopimuksen 19 artiklan mukaisesti.

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/2

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/938,

annettu 23 päivänä syyskuuta 2013,

elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Elohopea ja sen yhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä ihmisten terveydelle sekä eläinten ja kasvien terveydelle. Elohopeaa ja sen yhdisteitä säännellään unionissa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) hallintoneuvosto kehotti vuonna 2009 UNEP:n pääjohtajaa kutsumaan koolle hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jonka tehtäväksi annettiin valmistella elohopeaa koskeva maailmanlaajuinen ja oikeudellisesti sitova väline ja jonka tavoitteena oli saada työnsä päätökseen ennen hallintoneuvoston 27. varsinaista istuntoa vuonna 2013.

(3)

Neuvosto valtuutti joulukuussa 2010 komission osallistumaan unionin puolesta ja siltä osin kuin on kyse unionin toimivaltaan kuuluvista asioista, joiden osalta unioni on hyväksynyt sääntöjä, elohopeaa koskevaa, maailmanlaajuista oikeudellisesti sitovaa välinettä koskeviin neuvotteluihin tuon valtuutuksen lisäyksessä esitettyjen neuvotteluohjeiden mukaisesti.

(4)	Neuvotteluprosessi saatiin onnistuneesti päätökseen hallitustenvälisen neuvottelukomitean viidennessä istunnossa, joka pidettiin Genevessä 13 päivästä18 päivään tammikuuta 2013.

(5)	Unionilla oli keskeinen asema neuvotteluissa, ja se otti aktiivisesti osaa komissiolle osoitettujen neuvotteluohjeiden puitteissa olevan tuloksen syntymiseen.

(6)	Neuvosto pani 21 päivänä maaliskuuta 2013 pidetyssä 3233. istunnossaan tyytyväisenä merkille neuvotteluprosessin tuloksen.

(7)	Elohopeaa koskeva maailmanlaajuinen ja oikeudellisesti sitova väline avataan elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen nimellä allekirjoittamista varten diplomaattikonferenssissa, joka pidetään Kumamotossa (Japanissa) 7 päivästä11 päivään lokakuuta 2013.

(8)	Elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus olisi sen vuoksi allekirjoitettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa unionin puolesta elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus sillä varauksella, että mainitun yleissopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa yleissopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 23 päivänä syyskuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. JUKNA

(1) Yleissopimuksen teksti julkaistaan yhdessä yleissopimuksen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/4

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/939,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2017,

elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, allekirjoitettiin 23 päivänä syyskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/938 (2) mukaisesti Euroopan unionin puolesta 10 päivänä lokakuuta 2013 sillä varauksella, että yleissopimuksen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.

(2)

Yleissopimus hyväksyttiin Kumamotossa 10 päivänä lokakuuta 2013. Yleissopimus muodostaa kehyksen, jonka perusteella hallitaan ja rajoitetaan elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä sekä ihmisten toiminnasta aiheutuvia elohopean ja elohopeayhdisteiden päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään tarkoituksena suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä.

(3)	Elohopea on luonteeltaan valtioiden rajat ylittävä aine. Tämän vuoksi kansallisten toimien lisäksi tarvitaan maailmanlaajuisia toimia, jotta varmistetaan ihmisten ja ympäristön suojelu unionissa.

(4)

Seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa (3) asetetaan pitkän aikavälin tavoite myrkyttömän ympäristön luomiseksi ja todetaan, että tätä varten tarvitaan toimia, joilla minimoidaan kemikaalien ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamat merkittävät kielteiset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä.

(5)	Vuonna 2005 annetussa elohopeaa koskevassa yhteisön strategiassa, josta tehtiin arviointi vuonna 2010, pyritään vähentämään elohopeapäästöjä, rajoittamaan elohopean tarjontaa ja kysyntää, suojelemaan altistumiselta elohopealle sekä edistämään elohopeaa koskevia kansainvälisiä toimia.

(6)

Neuvosto vahvistaa uudelleen 14 päivänä maaliskuuta 2011 antamissaan päätelmissä ilmaisemansa sitoumuksen yleiseen tavoitteeseen suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä elohopean ja elohopeayhdisteiden päästöiltä minimoimalla ja, mahdollisuuksien mukaan, viime kädessä poistamalla maailmanlaajuiset ihmisen toiminnan aiheuttamat elohopeapäästöt ilmaan, veteen ja maaperään. Yleissopimuksella edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista.

(7)	Yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti unionin olisi ilmoitettava hyväksymisasiakirjassaan toimivaltansa laajuus yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

(8)	Yleissopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään elohopeaa koskevaa Minamatan yleissopimus Euroopan unionin puolesta.

Hyväksytään myös yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdassa edellytetty toimivaltaa koskeva ilmoitus.

Yleissopimuksen teksti ja toimivaltaa koskeva ilmoitus on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on oikeus tallettaa unionin puolesta yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdassa määrätty hyväksymiskirja yhdessä toimivaltaa koskevan ilmoituksen kanssa.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. GALDES

(1) Hyväksyntä annettu 27. huhtikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Neuvoston päätös (EU) 2017/938, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (ks. tämän virallisen lehden s. 2).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

KÄÄNNÖS

LIITE

ELOHOPEAA KOSKEVA MINAMATAN YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen osapuolet, jotka

tiedostavat, että elohopea on maailmanlaajuisesti huolta aiheuttava kemikaali, koska se kaukokulkeutuu ilman välityksellä, säilyy pitkään ympäristössä joutuessaan sinne ihmisen toiminnan vuoksi, kertyy biologisesti ekosysteemeihin ja aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle,

palauttavat mieliin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman hallintoneuvoston 20 päivänä helmikuuta 2009 tekemän päätöksen 25/5 kansainvälisten toimien käynnistämisestä elohopean hallinnoimiseksi tehokkaalla, toimivalla ja johdonmukaisella tavalla,

palauttavat mieliin Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa laaditun ”The Future We Want” -loppuasiakirjan 221 kohdan, jossa peräänkuulutettiin tuloksekkaiden neuvottelujen käymistä elohopeaa koskevasta oikeudellisesti sitovasta maailmanlaajuisesta asiakirjasta, jolla tähdätään ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien riskien hallintaan,

palauttavat mieliin Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa vahvistetut ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen periaatteet, mukaan luettuina yhteiset mutta eriytetyt vastuut, ja tunnustavat eri valtioiden erilaiset olosuhteet ja valmiudet sekä maailmanlaajuisten toimien tarpeen,

ovat tietoisia erityisesti kehitysmaissa ilmenevistä terveyshaitoista, jotka aiheutuvat herkkien väestöryhmien, erityisesti naisten ja lasten ja heidän kauttaan tulevien sukupolvien, altistumisesta elohopealle,

panevat merkille arktisen alueen ekosysteemien ja alkuperäiskansojen erityisen herkän aseman elohopean rikastumisen ja perinteisen ravinnon saastumisen vuoksi ja ovat yleisemmin huolissaan elohopean vaikutuksesta alkuperäiskansoihin,

tunnustavat Minamatan taudista saadut tärkeät opetukset, erityisesti elohopeasta johtuvat vakavat terveys- ja ympäristöhaitat sekä tarpeen varmistaa elohopean asianmukainen hallinta ja estää vastaavien tapahtumien toistuminen tulevaisuudessa,

painottavat taloudellisen, teknisen, teknologisen ja valmiuksia lisäävän tuen merkitystä etenkin kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa elohopean hallinnan kansallisten valmiuksien vahvistamiseksi ja yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi,

tunnustavat samoin Maailman terveysjärjestön toimet ihmisten terveyden suojelemiseksi elohopean haitoilta sekä asiaankuuluvien monenvälisten ympäristösopimusten, etenkin vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen sekä kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen, merkityksen,

tiedostavat, että tämä yleissopimus ja muut kansainväliset ympäristön ja kaupan alan yleissopimukset tukevat toisiaan,

korostavat, ettei mikään tämän yleissopimuksen määräys vaikuta voimassa olevista kansainvälisistä sopimuksista johtuviin osapuolten oikeuksiin tai velvollisuuksiin,

ymmärtävät, ettei edellisen perustelukappaleen tarkoituksena ole luoda hierarkiaa tämän yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten asiakirjojen välille,

panevat merkille, ettei mikään tämän yleissopimuksen määräys estä osapuolta toteuttamasta tämän yleissopimuksen määräysten kanssa sopusoinnussa olevia kansallisia lisätoimenpiteitä, kun se pyrkii suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä altistumiselta elohopealle asiassa sovellettavasta kansainvälisestä oikeudesta johtuvien kyseisen osapuolen muiden velvoitteiden mukaisesti,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tavoite

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä ihmisen toiminnasta aiheutuvilta elohopean ja elohopeayhdisteiden päästöiltä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan

a)	’pienimuotoisella kullankaivulla’ yksittäisten kullankaivajien tai pääomaltaan ja tuotantomäärältään pienten yritysten harjoittamaa kullankaivua;

’parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla’ tekniikkaa, jolla pystytään tehokkaimmin estämään ilmaan, veteen ja maaperään vapautuvat elohopeapäästöt ja niiden vaikutukset koko ympäristöön tai, jos tämä ei ole mahdollista, vähentämään tällaisia päästöjä ja tällaista vaikutusta ottamalla huomioon osapuolen tai kyseisen osapuolen alueella sijaitsevan tuotantolaitoksen taloudelliset ja tekniset näkökohdat. Tässä yhteydessä

’parhaalla’ menetelmää, jolla saavutetaan kokonaisuutena tehokkaimmin yleisesti korkea ympäristön suojelun taso;

’käytettävissä olevalla’ tekniikalla osapuolen ja kyseisen osapuolen alueella toimivan tuotantolaitoksen kohdalla tekniikkaa, joka on kehitetty sellaisessa mittakaavassa, että se voidaan ottaa käyttöön asianomaisella teollisuuden alalla taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla kustannukset ja hyödyt huomioon ottaen ja riippumatta siitä, käytetäänkö tai kehitetäänkö kyseisiä tekniikkoja asianomaisen osapuolen alueella edellyttäen, että ne ovat tuotantolaitoksen käyttäjän saatavilla osapuolen määrittämällä tavalla; ja

’tekniikalla’ käytettyjä teknologioita, toimintakäytäntöjä sekä tapoja, joilla laitokset on suunniteltu ja rakennettu ja joilla niitä ylläpidetään, käytetään ja poistetaan käytöstä;

c)	’ympäristön kannalta parhailla käytännöillä’ ympäristönsuojelutoimenpiteiden ja -strategioiden tarkoituksenmukaisimman yhdistelmän soveltamista;

d)	’elohopealla’ elohopeaa alkuaineena (Hg(0), CAS-numero 7439-97-6);

e)	’elohopeayhdisteellä’ mitä tahansa ainetta, joka koostuu elohopean atomeista ja yhden tai useamman muun kemikaalin atomeista, jotka voidaan erottaa eri aineiksi ainoastaan kemiallisilla reaktioilla;

f)	’lisättyä elohopeaa sisältävillä tuotteilla’ tuotetta tai tuotteen osaa, joka sisältää tarkoituksellisesti lisättyä elohopeaa tai elohopeayhdistettä;

g)	’osapuolella’ valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joka on sitoutunut noudattamaan tätä yleissopimusta ja jonka osalta tämä yleissopimus on voimassa;

h)	’läsnä olevalla ja äänestävällä osapuolella’ osapuolten kokouksessa läsnä olevaa ja puolesta tai vastaan äänestävää osapuolta;

i)	’uuden elohopean tuotannolla’ kaivostoimintaa, jossa elohopea on kaivoksen pääasiallinen tuote;

’alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä’ tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja joka on sen sisäisten menettelyjen mukaisesti asianmukaisella tavalla valtuutettu allekirjoittamaan, ratifioimaan tai hyväksymään tämä yleissopimus taikka liittymään siihen; ja

k)	’sallitulla käytöllä’ tämän sopimuksen mukaista osapuolen toteuttamaa elohopean tai elohopeayhdisteiden käyttöä 3, 4, 5, 6 ja 7 artiklan mukainen käyttö mukaan luettuna, niihin kuitenkaan rajoittumatta.

3 artikla

Elohopean tuotantolähteet ja kauppa

1. Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)	’elohopealla’ elohopeaa ja muita aineita sisältäviä seoksia, myös elohopeaseoksia, joiden elohopeapitoisuus on vähintään 95 painoprosenttia; ja

b)	’elohopeayhdisteillä’ elohopea(I)kloridia (kalomelia), elohopea(II)oksidia, elohopea(II)sulfaattia, elohopea(II)nitraattia, sinooperia ja elohopeasulfidia.

2. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta

a)	laboratoriotutkimuksissa tai vertailunormaaleina käytettäviin elohopean tai elohopeayhdisteiden määriin; tai

b)	luonnollisesti esiintyviin elohopean tai elohopeayhdisteiden jäämiin esimerkiksi muissa metalleissa kuin elohopeassa, malmeissa tai mineraalituotteissa, kuten hiilessä, tai näistä materiaaleista valmistetuissa tuotteissa, eikä tahattomiin jäämiin kemiallisissa tuotteissa; tai

c)	lisättyä elohopeaa sisältäviin tuotteisiin.

3. Yksikään osapuoli ei salli sellaista uuden elohopean tuotantoa, jota ei harjoiteta sen alueella sinä päivänä, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan.

4. Kukin osapuoli sallii ainoastaan sellaisen uuden elohopean tuotannon, jota harjoitetaan sen alueella sinä päivänä, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan, enintään viidentoista vuoden ajaksi kyseisestä päivästä. Tänä aikana tällaisella louhinnalla tuotettua elohopeaa saa käyttää ainoastaan lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistamisessa 4 artiklan mukaisesti tai 5 artiklan mukaisissa valmistusprosesseissa tai se on loppusijoitettava 11 artiklan mukaisesti käyttämällä toimia, jotka eivät johda talteenottoon, kierrätykseen, uusiokäyttöön, suoraan uudelleenkäyttöön tai vaihtoehtoiseen käyttöön.

5. Kukin osapuoli

a)	pyrkii määrittämään alueellaan sijaitsevat yksittäiset yli 50 tonnin suuruiset elohopea- tai elohopeayhdistevarastot sekä elohopean tuotantolähteet, joista tuotetut varastot ylittävät 10 tonnia vuodessa;

toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen, jos se toteaa, että kloorialkalilaitosten käytöstä poistosta yli jäänyttä elohopeaa on saatavilla, että kyseinen elohopea loppusijoitetaan 11 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ympäristön kannalta kestävän jätteiden hallinnan ohjeiden mukaisesti käyttämällä toimia, jotka eivät johda talteenottoon, kierrätykseen, uusiokäyttöön, suoraan uudelleenkäyttöön tai vaihtoehtoiseen käyttöön.

6. Yksikään osapuoli ei salli elohopean vientiä, lukuun ottamatta

vientiä osapuolelle, joka on antanut vievälle osapuolelle kirjallisen suostumuksensa, kuitenkin ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

i)	tuovalle osapuolelle sallittuun tämän yleissopimuksen mukaiseen käyttöön; tai

ii)	jäljempänä 10 artiklassa tarkoitettuun ympäristön kannalta kestävään väliaikaiseen varastointiin; tai

vientiä muulle kuin tämän yleissopimuksen osapuolelle, joka on antanut vievälle osapuolelle kirjallisen suostumuksensa sekä todistuksen, joka osoittaa, että

i)	muulla kuin tämän yleissopimuksen osapuolella on käytössä toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemisen sekä 10 ja 11 artiklan määräysten noudattamisen varmistamiseksi; ja

ii)	kyseinen elohopea on tarkoitettu ainoastaan osapuolille sallittuun tämän yleissopimuksen mukaiseen käyttöön tai 10 artiklassa tarkoitettuun ympäristön kannalta kestävään väliaikaiseen varastointiin.

7. Vievä osapuoli voi pitää tuovan osapuolen tai muun kuin tämän yleissopimuksen osapuolen sihteeristölle antamaa yleistä ilmoitusta 6 kohdassa vaadittuna kirjallisena suostumuksena. Yleisessä ilmoituksessa on esitettävä ne ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti tuova osapuoli tai muu kuin tämän yleissopimuksen osapuoli antaa suostumuksensa. Kyseinen osapuoli tai muu kuin tämän yleissopimuksen osapuoli voi peruuttaa ilmoituksensa milloin tahansa. Sihteeristön on pidettävä julkista rekisteriä kaikista tällaisista ilmoituksista.

8. Yksikään osapuoli ei salli elohopean tuontia valtiosta, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli ja jolle se antaa kirjallisen suostumuksensa, ellei kyseinen valtio, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, ole antanut todistusta siitä, ettei elohopea ole peräisin 3 kohdassa tai 5 kohdan b alakohdassa kielletyiksi määritetyistä lähteistä.

9. Edellä 7 kohdassa tarkoitetun yleisen kirjallisen ilmoituksen suostumuksestaan antava osapuoli voi päättää olla soveltamatta 8 kohtaa edellyttäen, että se pysyttää kattavat elohopean vientiä koskevat rajoitukset voimassa ja että sillä on käytössään kansalliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotua elohopeaa hallitaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Osapuoli antaa tällaisesta päätöksestä sihteeristölle ilmoituksen, mukaan luettuina kuvaus vientirajoituksista ja kansallisista sääntelytoimenpiteistä sekä tiedot tuodun elohopean määrästä ja alkuperävaltiosta, kun elohopea on tuotu valtiosta, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli. Sihteeristön on pidettävä julkista rekisteriä kaikista tällaisista ilmoituksista. Täytäntöönpanosta ja määräysten noudattamisesta vastaava komitea tarkistaa ja arvioi kaikki tällaiset ilmoitukset ja niiden tueksi esitetyt tiedot 15 artiklan mukaisesti ja voi esittää osapuolten konferenssille tarvittaessa suosituksia.

10. Edellä 9 kohdassa määritetty menettely on käytössä osapuolten konferenssin toisen kokouksen päättymiseen saakka. Sen jälkeen menettely ei ole enää käytössä, ellei osapuolten konferenssi toisin päätä läsnä olevien ja äänestävien osapuolten yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi sellaisen osapuolen kohdalla, joka on antanut 9 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ennen osapuolten konferenssin toisen kokouksen päättymistä.

11. Kukin osapuoli liittää 21 artiklan mukaisiin kertomuksiinsa tiedot, joista käy ilmi, että tämän artiklan vaatimukset on täytetty.

12. Osapuolten konferenssi antaa ensimmäisessä kokouksessaan lisäohjeita tästä artiklasta ja etenkin 5 kohdan a alakohdasta, 6 kohdasta ja 8 kohdasta sekä laatii ja hyväksyy 6 kohdan b alakohdassa ja 8 kohdassa tarkoitetulta todistukselta edellytetyn sisällön.

13. Osapuolten konferenssi arvioi, vaarantaako tiettyjen elohopeayhdisteiden kauppa tämän yleissopimuksen tavoitteen, ja harkitsee, onko 6 ja 8 kohtaa syytä alkaa soveltaa tiettyihin elohopeayhdisteisiin laatimalla niistä luettelo 27 artiklan mukaisesti hyväksyttävään uuteen liitteeseen.

4 artikla

Lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet

1. Kukin osapuoli toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, niin ettei se salli liitteessä A olevassa I osassa lueteltujen lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistusta, tuontia tai vientiä sen jälkeen, kun kyseisistä tuotteista luopumiselle asetettu määräaika on päättynyt, lukuun ottamatta liitteessä A täsmennettyjä poikkeuksia tai tapauksia, joissa osapuoli on kirjauttanut poikkeuksen 6 artiklan mukaisesti.

2. Vaihtoehtona 1 kohdan määräyksille osapuoli voi ilmoittaa ratifioimisen hetkellä tai liitteeseen A tehdyn muutoksen tullessa sen osalta voimaan toteuttavansa muita toimenpiteitä tai strategioita liitteessä A olevassa I osassa lueteltujen tuotteiden suhteen. Osapuoli voi käyttää tätä vaihtoehtoa vain, jos se pystyy osoittamaan, että se on jo vähentänyt liitteessä A olevassa I osassa lueteltujen tuotteiden valmistuksen, tuonnin ja viennin valtaosin vähimmäistasolle ja että se on toteuttanut toimenpiteitä tai strategioita vähentääkseen elohopean käyttöä muissa tuotteissa, joita ei ole lueteltu liitteessä A olevassa I osassa, kun se ilmoittaa sihteeristölle päätöksestään käyttää tätä vaihtoehtoa. Lisäksi tämän vaihtoehdon valitseva osapuoli

a)	esittää osapuolten konferenssille mahdollisimman pian kuvauksen toteutetuista toimenpiteistä tai strategioista, toteutuneiden vähennysten määrä mukaan luettuna;

b)	toteuttaa toimenpiteitä tai strategioita elohopean käytön vähentämiseksi niissä liitteessä A olevassa I osassa luetelluissa tuotteissa, joiden kohdalla vähimmäistasoa ei ole vielä saavutettu;

c)	harkitsee lisätoimenpiteitä lisävähennysten aikaan saamiseksi; ja

d)	ei pysty vaatimaan 6 artiklan mukaisia poikkeuksia millekään tuoteryhmälle, jonka osalta tämä vaihtoehto on valittu.

Viimeistään viiden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta osapuolten konferenssi tarkastelee 8 kohdassa tarkoitetun tarkastelun yhteydessä tämän kohdan nojalla toteutettujen toimenpiteiden edistymistä ja tehokkuutta.

3. Kukin osapuoli toteuttaa toimenpiteitä liitteessä A olevassa II osassa lueteltujen lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden osalta siihen sisältyvien määräysten mukaisesti.

4. Sihteeristö kerää ja ylläpitää tietoja lisättyä elohopeaa sisältävistä tuotteista ja niiden vaihtoehdoista osapuolten toimittamien tietojen perusteella ja antaa nämä tiedot julkisesti saataville. Sihteeristö antaa julkisesti saataville myös kaikki muut osapuolten toimittamat olennaiset tiedot.

5. Kukin osapuoli toteuttaa toimenpiteitä estääkseen sellaisten lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden, joiden valmistus, tuonti ja vienti ei ole sille tämän artiklan nojalla sallittua, käyttämisen muiden tuotteiden komponentteina.

6. Kukin osapuoli yrittää estää sellaisten lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistuksen ja kaupallisen jakelun, jotka eivät ennen sopimuksen voimaantuloa tälle osapuolelle ole kuuluneet minkään lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden tunnetun käytön piiriin, ellei tuotteen riskien ja hyötyjen arvioinnissa ilmene ympäristölle tai ihmisen terveydelle aiheutuvaa hyötyä. Osapuoli toimittaa sihteeristölle tarvittaessa tiedot tällaisista tuotteista, mahdolliset tiedot tuotteen ympäristölle ja ihmisen terveydelle aiheuttamista riskeistä ja hyödyistä mukaan luettuina. Sihteeristö antaa nämä tiedot julkisesti saataville.

7. Osapuoli voi tehdä sihteeristölle lisättyä elohopeaa sisältävän tuotteen lisäämistä liitteessä A olevaan luetteloon koskevan ehdotuksen, johon sisältyy tietoja tuotteen elohopeattomien vaihtoehtojen saatavuudesta, niiden teknisestä ja taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta sekä niistä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvista riskeistä ja hyödyistä, 4 kohdan mukaiset tiedot huomioon ottaen.

8. Osapuolten konferenssi tarkastelee liitettä A uudestaan viimeistään viiden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta ja voi harkita muutoksia kyseiseen liitteeseen 27 artiklan mukaisesti.

9. Tarkastellessaan liitettä A 8 kohdan mukaisesti osapuolten konferenssi ottaa huomioon vähintään seuraavaa:

a)	7 kohdan mukaisesti annetut ehdotukset;

b)	4 kohdan mukaisesti saataville annetut tiedot; ja

c)	osapuolten saatavilla olevat elohopeattomat vaihtoehdot, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvat riskit ja hyödyt huomioon ottaen.

5 artikla

Elohopeaa tai elohopeayhdisteitä sisältävät valmistusprosessit

1. Sovellettaessa tätä artiklaa ja liitettä B valmistusprosesseihin, joissa käytetään elohopeaa tai elohopeayhdisteitä, ei tarkoiteta prosesseja, joissa käytetään lisättyä elohopeaa sisältäviä tuotteita, eikä lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistusprosesseja tai elohopeaa sisältävän jätteen käsittelyprosesseja.

2. Kukin osapuoli toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet niin, ettei se salli elohopean tai elohopeayhdisteiden käyttöä liitteessä B olevassa I osassa luetelluissa valmistusprosesseissa sen jälkeen, kun kullekin yksittäiselle prosessille kyseisessä liitteessä täsmennetty käytöstä luopumisen määräaika on umpeutunut, ellei osapuoli ole kirjauttanut poikkeusta 6 artiklan mukaisesti.

3. Kukin osapuoli toteuttaa toimenpiteitä rajoittaakseen elohopean tai elohopeayhdisteiden käyttöä liitteessä B olevassa II osassa luetelluissa prosesseissa siihen sisältyvien määräysten mukaisesti.

4. Sihteeristö kerää ja ylläpitää tietoja prosesseista, joissa käytetään elohopeaa tai elohopeayhdisteitä, sekä niiden vaihtoehdoista osapuolten toimittamien tietojen perusteella ja antaa nämä tiedot julkisesti saataville. Osapuolet voivat toimittaa myös muuta oleellista tietoa, jonka sihteeristö antaa julkisesti saataville.

5. Kukin osapuoli, jolla on yksi tai useampi elohopeaa tai elohopeayhdisteitä liitteessä B luetelluissa valmistusprosesseissa käyttävä laitos

a)	toteuttaa toimenpiteitä kyseisten laitosten elohopea- tai elohopeayhdistepäästöjen hallitsemiseksi;

b)	sisällyttää 21 artiklan mukaisesti toimittamiinsa kertomuksiin tiedot tämän kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä; ja

pyrkii määrittämään alueellaan sijaitsevat laitokset, joissa käytetään elohopeaa tai elohopeayhdisteitä liitteessä B luetelluissa prosesseissa, ja toimittaa sihteeristölle viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun yleissopimus on tullut sen osalta voimaan, tiedot tällaisten laitosten määrästä ja tyypistä sekä arvion kyseisissä laitoksissa vuosittain käytetyn elohopean tai elohopeayhdisteiden määrästä. Sihteeristö antaa nämä tiedot julkisesti saataville.

6. Yksikään osapuoli ei voi sallia elohopean tai elohopeayhdisteiden käyttöä laitoksessa, joka ei ollut olemassa ennen sitä päivää, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan, ja joka käyttää liitteessä B lueteltuja valmistusprosesseja. Tällaisiin laitoksiin ei sovelleta poikkeuksia.

7. Kukin osapuoli yrittää ehkäistä sellaisten laitosten rakentamisen, joissa käytetään jotain muuta tarkoituksellisesti elohopeaa tai elohopeayhdisteitä sisältävää valmistusprosessia ja joita ei ollut olemassa ennen yleissopimuksen voimaantuloa, ellei osapuoli pysty osoittamaan osapuolten konferenssia tyydyttävällä tavalla, että valmistusprosessista aiheutuu merkittävää hyötyä ympäristölle ja terveydelle ja että vastaavaa hyötyä tuottavia teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia elohopeattomia vaihtoehtoja ei ole olemassa.

8. Osapuolia kannustetaan vaihtamaan tietoja asiaankuuluvan uuden teknologian kehittymisestä, taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisista elohopeattomista vaihtoehdoista ja mahdollisista toimenpiteistä ja tekniikoista, joilla vähennetään elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä sekä elohopea- ja elohopeayhdisteiden päästöjä ja mahdollisuuksien mukaan lopetetaan tällainen käyttö sekä tällaiset päästöt kokonaan liitteessä B luetelluissa valmistusprosesseissa.

9. Kukin osapuoli voi ehdottaa liitteen B muuttamista sellaisen valmistusprosessin, jossa käytetään elohopeaa tai elohopeayhdisteitä, lisäämiseksi luetteloon. Sen on sisällytettävä mukaan tiedot prosessin elohopeattomien vaihtoehtojen saatavuudesta, teknisestä ja taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta sekä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvista riskeistä ja hyödyistä.

10. Osapuolten konferenssi tarkastelee liitettä B uudestaan viimeistään viiden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta ja voi harkita muutoksia kyseiseen liitteeseen 27 artiklan mukaisesti.

11. Tarkastellessaan liitettä B 10 kohdan mukaisesti osapuolten konferenssi ottaa huomioon vähintään seuraavaa:

a)	9 kohdan mukaisesti annetut ehdotukset;

b)	4 kohdan mukaisesti saataville annetut tiedot; ja

c)	osapuolten saatavilla olevat elohopeattomat vaihtoehdot, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat riskit ja hyödyt huomioon ottaen.

6 artikla

Osapuolen käytössä olevat pyynnönvaraiset poikkeukset

1. Valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi kirjauttaa rekisteriin yhden tai useamman poikkeuksen, joka koskee liitteissä A ja B lueteltuja käytöstä luopumisen määräaikoja, jäljempänä ’poikkeus’, ilmoittamalla asiasta sihteeristölle kirjallisesti

a)	tullessaan tämän yleissopimuksen osapuoleksi; tai

b)	jos lisättyä elohopeaa sisältävä tuote lisätään liitteeseen A sitä muuttamalla tai jos valmistusprosessi, jossa käytetään elohopeaa, lisätään liitteeseen B sitä muuttamalla, viimeistään sinä päivänä, jona kyseinen muutos tulee osapuolen osalta voimaan.

Rekisteriin kirjaamisen yhteydessä on annettava selvitys siitä, miksi osapuoli tarvitsee poikkeusta.

2. Poikkeus voidaan kirjata joko liitteissä A tai B luetellun luokan taikka valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön määrittämän alaluokan osalta.

3. Jokainen osapuoli, jota koskee yksi tai useampi poikkeus, kirjataan rekisteriin. Sihteeristö perustaa rekisterin ja ylläpitää sitä sekä antaa sen julkisesti saataville.

4. Rekisteriin sisältyvät seuraavat tiedot:

a)	luettelo osapuolista, joita koskee yksi tai useampi poikkeus;

b)	kullekin osapuolelle kirjattu poikkeus tai kirjatut poikkeukset; ja

c)	jokaisen poikkeuksen päättymispäivä.

5. Ellei osapuolen kohdalle rekisteriin ole merkitty lyhyempää määräaikaa, kaikkien 1 kohdan mukaisten poikkeusten voimassaolo päättyy viiden vuoden kuluttua liitteessä A tai B asetetun asianomaisen käytöstä luopumisen määräajan päättymisestä.

6. Osapuolten konferenssi voi osapuolen pyynnöstä päättää jatkaa poikkeusta viidellä vuodella, ellei osapuoli pyydä lyhyempää määräaikaa. Päätöstä tehdessään osapuolten konferenssi ottaa asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	osapuolen hakemus, jossa perusteellaan poikkeuksen jatkamisen tarve ja luetellaan toteutetut ja suunnitellut toimet poikkeuksen tarpeen poistamiseksi mahdollisimman pian;

b)	saatavilla olevat tiedot, mukaan luettuina elohopeattomien tai poikkeuksen piiriin kuuluvaa käyttöä vähemmän elohopeaa kuluttavien vaihtoehtoisten tuotteiden ja prosessien saatavuutta koskevat tiedot; ja

c)	suunnitellut tai meneillään olevat toimet elohopean varastoinnin ja elohopeajätteen loppusijoituksen toteuttamiseksi ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Poikkeusta voidaan jatkaa ainoastaan kerran tuotetta ja käytöstä luopumisen määräaikaa kohden.

7. Osapuoli voi perua poikkeuksen milloin tahansa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti sihteeristölle. Poikkeuksen peruminen tulee voimaan ilmoitukseen merkittynä ajankohtana.

8. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ei voi kirjauttaa poikkeusta viiden vuoden kuluttua siitä, kun liitteessä A tai B lueteltua asiaankuuluvaa tuotetta tai prosessia koskeva käytöstä luopumisen määräaika on umpeutunut, ellei yhdellä tai useammalla osapuolella säily kirjattuna kyseistä tuotetta tai prosessia koskeva poikkeus, jota on jatkettu 6 kohdan mukaisesti. Tällöin valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi 1 kohdan a ja b alakohdassa määrättyinä ajankohtina kirjauttaa kyseistä tuotetta tai prosessia koskevan poikkeuksen, jonka voimassaolo päättyy kymmenen vuoden kuluttua asiaankuuluvan käytöstä luopumisen määräajan umpeuduttua.

9. Yhdelläkään osapuolella ei voi olla voimassa olevaa poikkeusta 10 vuoden kuluttua siitä, kun liitteessä A tai B luetellun tuotteen tai prosessin käytöstä luopumisen määräaika on umpeutunut.

7 artikla

Pienimuotoinen kullankaivu

1. Tämän artiklan ja liitteen C toimenpiteitä sovelletaan pienimuotoiseen kullankaivuun ja kullan käsittelyyn, jossa kulta erotetaan malmista elohopealla amalgamoimalla.

2. Kukin osapuoli, jonka alueella harjoitetaan tässä artiklassa tarkoitettua pienimuotoista kullankaivua ja kullan käsittelyä, toteuttaa toimenpiteitä elohopean ja elohopeayhdisteiden käytön vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan siitä luopumiseksi sekä tällaisessa kaivussa ja käsittelyssä syntyvien, ympäristöön vapautuvien elohopeapäästöjen vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi.

3. Kukin osapuoli ilmoittaa sihteeristölle, jos se toteaa jossain vaiheessa, että sen alueella harjoitettu pienimuotoinen kullankaivu ja kullan käsittely on enemmän kuin merkityksetöntä. Jos osapuoli toteaa näin, sen on

a)	laadittava ja toteutettava kansallinen toimintasuunnitelma liitteen C mukaisesti;

b)	toimitettava kansallinen toimintasuunnitelma sihteeristölle viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun yleissopimus tulee sen osalta voimaan tai kun se antaa sihteeristölle ilmoituksensa, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi; ja

c)	tarkasteltava tämän jälkeen uudestaan joka kolmas vuosi edistymistä tämän artiklan mukaisten velvoitteiden täyttämisessä ja sisällytettävä tällaiset tarkastelut 21 artiklan mukaisesti antamiinsa kertomuksiin.

4. Osapuolet voivat tehdä yhteistyötä keskenään sekä tarpeen mukaan asiaankuuluvien hallitustenvälisten organisaatioiden ja muiden elinten kanssa tämän artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaiseen yhteistyöhön voivat sisältyä

a)	strategioiden laatiminen, jotta estetään elohopean tai elohopeayhdisteiden muuntaminen pienimuotoisessa kullankaivussa ja kullan käsittelyssä käytettävään muotoon;

b)	koulutukseen, tiedotustoimintaan ja valmiuksien lisäämiseen liittyvät aloitteet;

c)	elohopeattomia kestäviä vaihtoehtoisia käytäntöjä koskevan tutkimuksen edistäminen;

d)	teknisen ja taloudellisen avun antaminen;

e)	yhteistyökumppanuudet tämän artiklan mukaisten sitoumusten täytäntöönpanossa avustamiseksi; ja

f)	olemassa olevien tiedonvaihtomekanismien käyttö tietämyksen, ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen sekä ympäristöä säästävien ja teknisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisten vaihtoehtoisten teknologioiden edistämiseksi.

8 artikla

Päästöt ilmaan

1. Tämä artikla koskee ”kokonaiselohopeana” ilmaistujen, ilmaan vapautuvien elohopea- ja elohopeayhdistepäästöjen hallitsemista ja mahdollisuuksien mukaan vähentämistä toimenpiteillä, joilla pyritään hallitsemaan liitteessä D lueteltuihin lähdeluokkiin kuuluvista pistekuormituslähteistä peräisin olevia päästöjä.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)	’päästöillä’ ilmaan vapautuvia elohopea- tai elohopeayhdistepäästöjä;

’merkityksellisellä lähteellä’ johonkin liitteessä D mainittuun lähteiden luokkaan kuuluvaa lähdettä. Osapuoli voi halutessaan määrittää kriteerit, joiden mukaan se yksilöi johonkin liitteessä D mainittuun lähteiden luokkaan kuuluvat lähteet, kunhan kriteereihin sisältyy aina vähintään 75 prosenttia kyseisen luokan päästöistä;

’uudella lähteellä’ liitteessä D mainittuun luokkaan kuuluvaa merkityksellistä lähdettä, jonka rakentaminen tai merkittävä muuttaminen aloitetaan aikaisintaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona

i)	tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta; tai

ii)	liitteen D muutos tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta, jos yleissopimuksen määräyksiä aletaan soveltaa asianomaiseen lähteeseen ainoastaan kyseisen muutoksen johdosta;

d)	’merkittävällä muutoksella’ merkityksellisen lähteen muuttamista, josta seuraa päästöjen merkittävä kasvu, lukuun ottamatta sivutuotteiden talteenotossa syntyvissä päästöissä tapahtuvia muutoksia. Osapuolen on ratkaistava, onko muutos merkittävä;

e)	’olemassa olevalla lähteellä’ mitä tahansa merkityksellistä lähdettä, joka ei ole uusi lähde;

f)	’päästöjen raja-arvolla’ tietystä pistekuormituslähteestä vapautuvan elohopean tai elohopeayhdisteiden pitoisuuden, massan tai päästömäärän raja-arvoa, joka ilmaistaan usein ”kokonaiselohopeana”.

3. Osapuolen, jonka alueella on merkityksellisiä lähteitä, on toteutettava toimenpiteitä päästöjen hallitsemiseksi, ja se voi laatia kansallisen suunnitelman, jossa esitetään päästöjen hallitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet ja odotetut tavoitteet, päämäärät ja tulokset. Suunnitelma on toimitettava osapuolten konferenssille neljän vuoden kuluessa siitä päivästä, jona yleissopimus tulee kyseisen osapuolen osalta voimaan. Jos osapuoli laatii täytäntöönpanosuunnitelman 20 artiklan mukaisesti, osapuoli voi sisällyttää siihen tämän kohdan mukaisesti laaditun suunnitelman.

4. Uusien lähteiden osalta kunkin osapuolen on vaadittava parhaan käytettävissä olevan tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöä, jotta päästöjä voidaan hallita ja mahdollisuuksien mukaan vähentää mahdollisimman nopeasti, mutta joka tapauksessa viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta. Osapuoli voi käyttää päästöjen raja-arvoja, jotka ovat yhdenmukaisia parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisen kanssa.

5. Olemassa olevien lähteidensä osalta kunkin osapuolen on, kansalliset olosuhteet sekä toimenpiteiden taloudellinen ja tekninen toteuttamiskelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuus huomioon ottaen, mahdollisimman pian, mutta viimeistään kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan, sisällytettävä mahdolliseen kansalliseen suunnitelmaan ja toteutettava yksi tai useampi seuraavista toimenpiteistä:

a)	määrällinen tavoite merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen hallitsemiseksi ja mahdollisuuksien mukaan vähentämiseksi;

b)	raja-arvot merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen hallintaan ja mahdollisuuksien mukaan vähentämiseen;

c)	parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttö merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen hallitsemiseksi;

d)	useiden päästöjen hallitsemiseen tähtäävä strategia, josta saadaan oheishyötyä elohopeapäästöjen hallintaan;

e)	vaihtoehtoiset toimenpiteet merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi.

6. Osapuolet voivat soveltaa samoja toimenpiteitä kaikkiin olemassa oleviin merkityksellisiin lähteisiin tai toteuttaa eri toimenpiteitä eri lähdeluokissa. Osapuolen soveltamien toimenpiteiden tavoitteena on oltava kohtuullinen edistyminen päästöjen vähentämisessä ajan kuluessa.

7. Kukin osapuoli laatii mahdollisimman pian ja viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan, inventaarin merkityksellisistä lähteistä peräisin olevista päästöistä ja ylläpitää sitä sen jälkeen.

8. Osapuolten konferenssi antaa ensimmäisessä kokouksessaan ohjeet

a)	parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja ympäristön kannalta parhaista käytännöistä ottaen huomioon uusien ja olemassa olevien lähteiden välillä mahdollisesti olevat erot sekä elohopean maahan, veteen ja ilmaan päätyvän kokonaispäästön minimoimisen tarpeen; ja

b)	osapuolten tukemisesta 5 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa etenkin tavoitteiden määrittämisen ja päästöjen raja-arvojen asettamisen osalta.

9. Osapuolten konferenssi antaa mahdollisimman pian ohjeet

a)	kriteereistä, joita osapuolet voivat laatia 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)	päästöinventaarin laatimismenetelmästä.

10. Osapuolten konferenssi tarkastelee 8 ja 9 kohdan mukaisesti laadittuja ohjeita ja saattaa ne tarvittaessa ajan tasalle. Osapuolten on otettava ohjeet huomioon tämän artiklan asiaankuuluvia määräyksiä noudattaessaan.

11. Kukin osapuoli sisällyttää 21 artiklan mukaisesti toimittamiinsa kertomuksiin tiedot siitä, miten se on pannut tämän artiklan täytäntöön, ja erityisesti tiedot toimenpiteistä, joita se on toteuttanut 4–7 kohdan mukaisesti, sekä tiedot näiden toimenpiteiden tehokkuudesta.

9 artikla

Päästöt maaperään ja veteen

1. Tämä artikla koskee maaperään ja veteen vapautuvien elohopea- ja elohopeayhdistepäästöjen (kokonaiselohopea) hallintaa ja mahdollisuuksien mukaan vähentämistä sellaisista merkityksellisistä pistekuormituslähteistä, joita ei käsitellä tämän yleissopimuksen muissa määräyksissä.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)	’päästöillä’ maaperään tai veteen vapautuvia elohopea- tai elohopeayhdistepäästöjä;

b)	’merkityksellisellä lähteellä’ osapuolen määrittämää mitä tahansa merkittävää ihmisen toiminnasta johtuvaa pistekuormituslähdettä, jota ei käsitellä tämän yleissopimuksen muissa määräyksissä;

c)	’uudella lähteellä’ mitä tahansa merkityksellistä lähdettä, jonka rakentaminen tai merkittävä muuttaminen aloitetaan aikaisintaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta;

d)	’merkittävällä muutoksella’ merkityksellisen lähteen muuttamista, josta seuraa päästöjen merkittävä kasvu, lukuun ottamatta sivutuotteiden talteenotossa syntyvissä päästöissä tapahtuvia muutoksia. Osapuolen on ratkaistava, onko muutos merkittävä;

e)	’olemassa olevalla lähteellä’ mitä tahansa merkityksellistä lähdettä, joka ei ole uusi lähde;

f)	’päästöjen raja-arvolla’ pistekuormituslähteestä peräisin olevan elohopean tai elohopeayhdisteiden pitoisuuden tai massan raja-arvoa, joka ilmaistaan usein ”kokonaiselohopeana”.

3. Kunkin osapuolen on määritettävä merkityksellisten pistekuormituslähteiden luokat viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan, ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin.

4. Osapuolen, jonka alueella on merkityksellisiä lähteitä, on toteutettava toimenpiteitä päästöjen hallitsemiseksi, ja se voi laatia kansallisen suunnitelman, jossa esitetään päästöjen hallitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet ja odotetut tavoitteet, päämäärät ja tulokset. Suunnitelma on toimitettava osapuolten konferenssille neljän vuoden kuluessa siitä päivästä, jona yleissopimus tulee kyseisen osapuolen osalta voimaan. Jos osapuoli laatii täytäntöönpanosuunnitelman 20 artiklan mukaisesti, osapuoli voi sisällyttää siihen tämän kohdan mukaisesti laaditun suunnitelman.

5. Toimenpiteisiin sisältyy tarpeen mukaan yksi tai useampi seuraavista:

a)	päästöjen raja-arvot merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen hallintaa ja mahdollisuuksien mukaan vähentämistä varten;

b)	parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttö merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen hallitsemiseksi;

c)	useiden päästöjen hallitsemiseen tähtäävä strategia, josta saadaan oheishyötyä elohopeapäästöjen hallintaan;

d)	vaihtoehtoiset toimenpiteet merkityksellisistä lähteistä peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi.

6. Kukin osapuoli laatii inventaarin merkityksellisistä lähteistä peräisin olevista päästöistä mahdollisimman pian ja viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus tulee sen osalta voimaan, ja ylläpitää sitä sen jälkeen.

7. Osapuolten konferenssi antaa mahdollisimman pian ohjeet

a)	parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja ympäristön kannalta parhaista käytännöistä ottaen huomioon uusien ja olemassa olevien lähteiden välillä mahdollisesti olevat erot sekä elohopean maahan, veteen ja ilmaan päätyvän kokonaispäästön minimoimisen tarpeen;

b)	päästöinventaarien laatimismenetelmästä.

8. Kukin osapuoli sisällyttää 21 artiklan mukaisesti toimittamiinsa kertomuksiin tiedot siitä, miten se on pannut tämän artiklan täytäntöön, ja erityisesti tiedot 3–6 kohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä sekä näiden toimenpiteiden tehokkuudesta.

10 artikla

Muun elohopean kuin jäte-elohopean välivarastointi ympäristön kannalta kestävällä tavalla

1. Tätä artiklaa sovelletaan 3 artiklassa annetun määritelmän mukaisen sellaisten elohopean ja elohopeayhdisteiden välivarastointiin, jotka eivät kuulu 11 artiklassa annetun elohopeajätteen määritelmän piiriin.

2. Kunkin osapuolen on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että tämän yleissopimuksen nojalla osapuolelle sallittuun käyttöön tarkoitetun tällaisen elohopean ja elohopeayhdisteiden välivarastointi toteutetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ottamalla huomioon 3 kohdan mukaisesti mahdollisesti laaditut ohjeet ja noudattamalla mahdollisesti asetettuja vaatimuksia.

3. Osapuolten konferenssi antaa ohjeet tällaisen elohopean ja elohopeayhdisteiden välivarastoinnista ympäristön kannalta kestävällä tavalla ottamalla huomioon vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen nojalla mahdollisesti laaditut olennaiset ohjeet ja muut asiaankuuluvat ohjeet. Osapuolten konferenssi voi asettaa välivarastointia koskevia vaatimuksia tähän yleissopimukseen 27 artiklan mukaisesti liitettävässä uudessa liitteessä.

4. Osapuolet tekevät yhteistyötä keskenään sekä tarvittaessa asiaankuuluvien hallitustenvälisten organisaatioiden ja muiden elinten kanssa vahvistaakseen valmiuksien lisäämistä tällaisen elohopean ja elohopeayhdisteiden ympäristön kannalta kestävällä tavalla tapahtuvaa välivarastointia varten.

11 artikla

Elohopeajäte

1. Tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin jätteisiin sovelletaan vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen asiaankuuluvia määritelmiä Baselin yleissopimuksen osapuolten osalta. Ne tämän yleissopimuksen osapuolet, jotka eivät ole Baselin yleissopimuksen osapuolia, käyttävät kyseisiä määritelmiä ohjeellisina, siten kuin niitä sovelletaan tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin jätteisiin.

2. Tässä yleissopimuksessa elohopeajätteellä tarkoitetaan aineita tai esineitä,

a)	jotka koostuvat elohopeasta tai elohopeayhdisteistä;

b)	jotka sisältävät elohopeaa tai elohopeayhdisteitä; tai

c)	jotka ovat saastuneet elohopeasta tai elohopeayhdisteistä;

joiden määrä ylittää asiaankuuluvat raja-arvot, jotka osapuolten konferenssi määrittää yhteistyössä Baselin yleissopimuksen asiaankuuluvien elinten kanssa yhdenmukaistetulla tavalla, ja jotka loppusijoitetaan tai aiotaan loppusijoittaa tai jotka on velvollisuus loppusijoittaa kansallisen lainsäädännön säännösten tai tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti. Tähän määritelmään eivät kuulu uuden elohopean tuotannosta peräisin oleva pintakerros, sivukivi ja mineraalijäte uuden elohopean tuotantoa lukuun ottamatta, elleivät nämä sisällä elohopeaa tai elohopeayhdisteitä osapuolten konferenssin määrittämät raja-arvot ylittävinä määrinä.

3. Kunkin osapuolen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta elohopeajäte

käsitellään ympäristön kannalta kestävällä tavalla ottamalla huomioon Baselin yleissopimuksen nojalla laaditut ohjeet ja noudattaen vaatimuksia, jotka osapuolten konferenssi antaa 27 artiklan mukaisesti hyväksyttävässä uudessa liitteessä. Osapuolten konferenssi ottaa vaatimuksia laatiessaan huomioon osapuolten jätehuoltolainsäädännön ja -ohjelmat;

b)	otetaan talteen, kierrätetään, uusiokäytetään tai käytetään suoraan uudelleen ainoastaan tämän yleissopimuksen mukaista osapuolille sallittua käyttöä varten tai 3 kohdan a alakohdan mukaista ympäristön kannalta kestävää loppusijoittamista varten;

ei siirry Baselin yleissopimuksen osapuolten osalta maan rajan yli, ellei kyse ole tämän artiklan ja Baselin yleissopimuksen mukaisesta ympäristön kannalta kestävästä loppusijoituksesta. Jos Baselin yleissopimusta ei sovelleta valtion rajat ylittävään siirtoon, osapuoli sallii tällaisen siirron vasta otettuaan huomioon asiaankuuluvat kansainväliset säännöt, normit ja ohjeet.

4. Osapuolten konferenssi pyrkii tekemään tiivistä yhteistyötä Baselin yleissopimuksen asiaankuuluvien elinten kanssa tarkastellessaan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ohjeita ja saattaessaan niitä tarvittaessa ajan tasalle.

5. Osapuolia kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään sekä tarpeen mukaan asiaankuuluvien hallitustenvälisten organisaatioiden ja muiden elinten kanssa kehittääkseen ja ylläpitääkseen maailmanlaajuisia, alueellisia ja kansallisia valmiuksia elohopeajätteen käsittelemiseksi ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

12 artikla

Pilaantuneet alueet

1. Kukin osapuoli pyrkii laatimaan asianmukaisia strategioita määrittääkseen ja arvioidakseen elohopealla tai elohopeayhdisteillä pilaantuneet alueet.

2. Tällaisista alueista aiheutuvien riskien vähentämiseen tähtäävät mahdolliset toimet on toteutettava ympäristön kannalta kestävällä tavalla siten, että niihin sisältyy tarvittaessa ihmisten terveydelle ja ympäristölle alueella esiintyvästä elohopeasta tai elohopeayhdisteistä aiheutuvien riskien arviointi.

3. Osapuolten konferenssi antaa pilaantuneiden alueiden hallinnasta ohjeet, joihin voi sisältyä seuraaviin toimiin liittyviä menetelmiä ja toimintatapoja:

a)	alueen määrittäminen ja luonnehdinta;

b)	kansalaisten mukaan ottaminen;

c)	ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien arviointi;

d)	pilaantuneista alueista aiheutuvien riskien hallinnan vaihtoehdot;

e)	hyötyjen ja kustannusten arviointi; ja

f)	tulosten validointi.

4. Osapuolia kannustetaan tekemään yhteistyötä pilaantuneiden alueiden määrittämistä, arviointia, priorisointia, hallintaa ja tarvittaessa kunnostamista koskevien strategioiden laatimisessa ja toimien toteuttamisessa.

13 artikla

Taloudelliset resurssit ja rahoitusmekanismi

1. Kukin osapuoli sitoutuu osoittamaan valmiuksiensa mukaisesti resursseja tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettaviin kansallisiin toimiin kansallisten politiikkojensa, painopistealueidensa, suunnitelmiensa ja ohjelmiensa mukaisesti. Näihin resursseihin voi sisältyä asiaankuuluvien politiikkojen, kehitysstrategioiden ja valtion talousarvion kautta annettavaa kotimaista rahoitusta sekä kahdenvälistä ja monenvälistä rahoitusta ja yksityisen sektorin rahoitusosuuksia.

2. Tämän yleissopimuksen kokonaisvaltainen ja tehokas täytäntöönpano osapuolina olevissa kehitysmaissa liittyy tämän artiklan tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

3. Monenvälisten, alueellisten ja kahdenvälisten taloudellisen ja teknisen avun lähteiden käyttöön sekä valmiuksien lisäämiseen ja teknologian siirtoon kannustetaan pikimmiten elohopeaan liittyvien toimien vahvistamiseksi ja lisäämiseksi siten, että osapuolina olevia kehitysmaita tuetaan tämän yleissopimuksen täytäntöönpanossa taloudellisilla resursseilla, teknisellä avulla ja teknologian siirroilla.

4. Osapuolet ottavat rahoitukseen liittyvissä toimissaan täysimääräisesti huomioon osapuolina olevien pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityistarpeet.

5. Tässä artiklassa määritellään mekanismi riittävien, ennakoitavissa olevien ja oikea-aikaisten taloudellisten resurssien tarjoamiseksi. Mekanismilla tuetaan osapuolina olevia kehitysmaita ja siirtymätalouden maita tämän yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanossa.

6. Mekanismiin sisältyvät

a)	Maailmanlaajuinen ympäristörahasto; ja

b)	erityinen kansainvälinen ohjelma valmiuksien lisäämisen ja teknisen avun tukemiseksi.

7. Maailmanlaajuinen ympäristörahasto tarjoaa uutta ja ennakoitavissa olevaa, riittävää ja oikea-aikaista rahoitusta kattamaan tämän yleissopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia osapuolten konferenssissa sovitulla tavalla. Tätä yleissopimusta sovellettaessa Maailmanlaajuinen ympäristörahasto toimii osapuolten konferenssin ohjauksessa ja on sille vastuullinen. Osapuolten konferenssi antaa ohjeita yleisistä strategioista, toimenpiteistä, ohjelman painopisteistä ja rahoituksen myöntämisen ja käytön edellytyksistä. Lisäksi osapuolten konferenssi antaa ohjeet viitteellisestä luettelosta, johon on ryhmitelty toimia, joihin voi saada tukea maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta. Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta katetaan maailmanlaajuisia ympäristöhyötyjä tuottavien toimien hyväksytyt lisäkustannukset sekä joidenkin mahdollistavien toimien hyväksyttyjä kokonaiskustannuksia.

8. Osoittaessaan resursseja toimintaan Maailmanlaajuisen ympäristörahaston olisi otettava huomioon ehdotetun toiminnan mahdollinen elohopeaa vähentävä vaikutus sen kustannuksiin verrattuna.

9. Tätä yleissopimusta sovellettaessa 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ohjelmaa toteutetaan osapuolten konferenssin ohjauksessa ja sille vastuullisena. Osapuolten konferenssi päättää ensimmäisessä kokouksessaan ohjelmaa hallinnoivasta tahosta, joka on olemassa oleva instituutio, ja antaa ohjelmaa koskevat ohjeet, sen kestoa koskevat ohjeet mukaan luettuna. Kaikkia osapuolia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä kehotetaan tukemaan ohjelmaa taloudellisin resurssein oma-aloitteisesti.

10. Osapuolten konferenssi ja mekanismin muodostavat tahot sopivat osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa järjestelyistä edellisten kohtien täytäntöön panemiseksi.

11. Osapuolten konferenssi tarkastelee viimeistään kolmannessa kokouksessaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin uudestaan rahoituksen tasoa, tämän artiklan nojalla perustetun mekanismin toteutuksesta vastaaville elimille annettuja osapuolten konferenssin ohjeita sekä näiden elinten tehokkuutta ja kykyä ottaa huomioon osapuolina olevien kehitysmaiden ja siirtymätalouden maiden muuttuvat tarpeet. Osapuolten konferenssi toteuttaa tämän tarkastelun perusteella asianmukaiset toimet mekanismin tehokkuuden parantamiseksi.

12. Kaikki osapuolet kutsutaan tukemaan mekanismia omien valmiuksiensa mukaisesti. Mekanismilla kannustetaan hankkimaan resursseja muista lähteistä, myös yksityiseltä sektorilta, ja pyritään lisäämään tällaisten resurssien kerrannaisvaikutuksia mekanismista tuetuissa toiminnoissa.

14 artikla

Valmiuksien lisääminen, tekninen apu ja teknologian siirto

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä antaakseen omien valmiuksiensa mukaisesti oikea-aikaisella ja asianmukaisella tavalla valmiuksia lisäävää tukea ja teknistä apua osapuolina oleville kehitysmaille, erityisesti vähiten kehittyneille maille tai pienille kehittyville saarivaltioille, sekä siirtymätalouden maille auttaakseen niitä täyttämään tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa.

2. Edellä olevan 1 kohdan ja 13 artiklan mukaista valmiuksien lisäämistä ja teknistä apua voidaan antaa alueellisten, paikallisten ja kansallisten järjestelyjen avulla, olemassa olevat alueelliset ja paikalliset keskukset mukaan luettuina, muiden monenvälisten ja kahdenvälisten välineiden avulla sekä kumppanuuksien, myös yksityisen sektorin kanssa toteutettujen kumppanuuksien, kautta. Yhteistyötä ja koordinointia kemikaali- ja jätealan muiden monenvälisten ympäristösopimusten kanssa olisi pyrittävä tekemään teknisen avun ja sen toteutuksen tehostamiseksi.

3. Osapuolina olevat kehittyneet maat ja muut osapuolet omien valmiuksiensa mukaisesti edistävät ja helpottavat yksityisen sektorin ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tarpeenmukaisella tuella ympäristöä säästävän vaihtoehtoisen ajanmukaisen teknologian kehittämistä, siirtämistä, levittämistä ja saatavuutta osapuolina olevissa kehitysmaissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa, sekä siirtymätalouden maissa vahvistaakseen niiden valmiuksia panna tämä yleissopimus tehokkaasti täytäntöön.

4. Osapuolten konferenssi toteuttaa seuraavat tehtävät viimeistään toisessa kokouksessaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin ja ottamalla huomioon osapuolten toimittamat selvitykset ja kertomukset, 21 artiklassa tarkoitetut kertomukset mukaan luettuina, sekä muiden sidosryhmien toimittamat tiedot:

a)	tarkastelee vaihtoehtoiseen teknologiaan liittyviä nykyisiä aloitteita ja vaihtoehtoisissa teknologioissa edistymistä koskevia tietoja;

b)	tarkastelee vaihtoehtoiseen teknologiaan liittyviä osapuolten, erityisesti osapuolina olevien kehitysmaiden, tarpeita; ja

c)	tunnistaa osapuolten, erityisesti osapuolina olevien kehitysmaiden, kokemia haasteita teknologian siirrossa.

5. Osapuolten konferenssi antaa suosituksia siitä, miten valmiuksien lisäämistä, teknistä apua ja teknologian siirtoa voitaisiin vahvistaa edelleen tämän artiklan nojalla.

15 artikla

Täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea

1. Perustetaan mekanismi, johon sisältyy osapuolten konferenssia avustava komitea, edistämään tämän yleissopimuksen kaikkien määräysten täytäntöönpanoa ja tarkastelemaan niiden noudattamista. Mekanismi ja komitea ovat luonteeltaan avustavia, ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota osapuolten kansallisiin valmiuksiin ja olosuhteisiin.

2. Komitea edistää tämän yleissopimuksen kaikkien määräysten täytäntöönpanoa ja tarkastelee niiden noudattamista. Komitea tutkii sekä yksittäisiä että järjestelmään liittyviä täytäntöönpanon ja määräysten noudattamisen ongelmia ja antaa tarvittaessa suosituksia osapuolten konferenssille.

3. Komiteassa on 15 jäsentä, jotka osapuolten konferenssi valitsee osapuolten ehdotuksesta ottamalla asianmukaisesti huomioon Yhdistyneiden kansakuntien viiden alueen tasapuolisen maantieteellisen edustuksen; ensimmäiset jäsenet valitaan osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa ja sen jälkeen osapuolten konferenssin 5 kohdan mukaan hyväksymien menettelysääntöjen mukaisesti. Komitean jäsenillä on oltava asiantuntemusta tämän yleissopimuksen kannalta olennaisella alalla ja asiantuntemuksen on jakauduttava tasapuolisesti.

4. Komitea voi tarkastella kysymyksiä seuraavien aloitteiden perusteella:

a)	osapuolen antama kirjallinen selvitys siitä, miten se noudattaa määräyksiä;

b)	21 artiklan mukaiset kansalliset kertomukset; ja

c)	pyyntö osapuolten konferenssilta.

5. Komitea laatii menettelysääntönsä, jotka hyväksytään osapuolten konferenssin toisessa kokouksessa. Osapuolten konferenssi voi lisäksi hyväksyä komitealle muita toimeksiantoja.

6. Komitea pyrkii kaikin keinoin antamaan suosituksensa yksimielisesti. Jos kaikki keinot yksimielisyyden aikaansaamiseksi on käytetty eikä yksimielisyyteen ole päästy, suosituksia voidaan viimeisenä keinona hyväksyä läsnä olevien ja äänestävien jäsenten äänten kolmen neljäsosan enemmistöllä, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on läsnä.

16 artikla

Terveyteen liittyvät näkökohdat

1. Osapuolia kannustetaan

edistämään strategioiden ja ohjelmien laatimista ja toteuttamista vaarassa olevien väestöryhmien, erityisesti herkkien väestöryhmien, määrittämiseksi ja suojelemiseksi, mihin voi liittyä tutkimustietoon perustuvien terveysohjeiden antaminen elohopealle ja elohopeayhdisteille altistumisesta, elohopealle altistumisen vähentämistä koskevien tavoitteiden asettaminen tarvittaessa sekä kansalaisvalistus yhteistyössä julkisen terveydenhuollon ja muiden asiaankuuluvien sektorien kanssa;

b)	edistämään tutkimustietoon perustuvien koulutusohjelmien ja ennaltaehkäisevien ohjelmien laatimista ja toteutusta työssä tapahtuvan elohopealle ja elohopeayhdisteille altistumisen alalla;

c)	edistämään asianmukaisia terveydenhuollon palveluja elohopealle tai elohopeayhdisteille altistumisen ennaltaehkäisemiseksi ja niille altistuneiden väestöryhmien hoitamiseksi; ja

d)	perustamaan ja vahvistamaan tarvittaessa institutionaalisia ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia ennaltaehkäistä, diagnosoida, hoitaa ja seurata elohopealle ja elohopeayhdisteille altistumisesta aiheutuvia terveysriskejä.

2. Osapuolten konferenssin on terveyteen liittyviä seikkoja tai toimia tarkastellessaan

a)	kuultava tarpeen mukaan Maailman terveysjärjestöä, Kansainvälistä työjärjestöä ja muita asiaankuuluvia hallitustenvälisiä organisaatioita sekä tehtävä niiden kanssa yhteistyötä; ja

b)	edistettävä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tarpeen mukaan Maailman terveysjärjestön, Kansainvälisen työjärjestön ja muiden asiaankuuluvien hallitustenvälisten organisaatioiden kanssa.

17 artikla

Tietojenvaihto

1. Kukin osapuoli edistää seuraavanlaisten tietojen vaihtoa:

a)	elohopeaa ja elohopeayhdisteitä koskevat tieteelliset, tekniset, taloudelliset ja oikeudelliset tiedot, mukaan luettuina toksikologiset tiedot, ekotoksikologiset tiedot ja turvallisuustiedot;

b)	elohopean ja elohopeayhdisteiden tuotannon, käytön, kaupan ja päästöjen vähentämistä tai lopettamista koskevat tiedot;

tiedot teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista

i)	lisättyä elohopeaa sisältäville tuotteille;

ii)	valmistusprosesseille, joissa käytetään elohopeaa tai elohopeayhdisteitä; ja

iii)	toimille ja prosesseille, joissa vapautuu elohopeaa tai elohopeayhdisteitä;

mukaan luettuina tiedot tällaisten vaihtoehtojen terveydelle ja ympäristölle aiheuttamista riskeistä sekä taloudellisista ja yhteiskunnallisista kustannuksista ja hyödyistä; ja

d)	elohopealle ja elohopeayhdisteille altistumiseen yhdistettyjä terveysvaikutuksia koskevat epidemiologiset tiedot tiiviissä yhteistyössä Maailman terveysjärjestön ja tarvittaessa muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa.

2. Osapuolet voivat vaihtaa 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tarpeen mukaan joko suoraan, sihteeristön kautta tai yhteistyössä muiden asiaankuuluvien organisaatioiden, myös kemikaaleja ja jätteitä koskevien yleissopimusten sihteeristöjen, kanssa.

3. Sihteeristö edistää yhteistyötä tässä artiklassa tarkoitetussa tietojenvaihdossa sekä yhteistyötä asiaankuuluvien organisaatioiden, myös monenvälisten ympäristösopimusten ja muiden kansainvälisten aloitteiden sihteeristöjen, kanssa. Osapuolilta saatujen tietojen lisäksi näihin tietoihin sisältyy tietoja, jotka on saatu hallitustenvälisiltä organisaatioilta, kansalaisjärjestöiltä sekä kansallisilta ja kansainvälisiltä laitoksilta, joilla on asiantuntemusta elohopean alalla.

4. Kukin osapuoli nimeää tämän yleissopimuksen mukaista tietojenvaihtoa varten kansallisen yhteyspisteen, joka huolehtii myös 3 artiklan mukaisesta tuovien osapuolten suostumuksesta.

5. Tässä yleissopimuksessa ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöä koskevia tietoja ei pidetä luottamuksellisina. Tämän yleissopimuksen nojalla muita tietoja vaihtavat osapuolet suojaavat mahdolliset salassa pidettävät tiedot keskenään sopimallaan tavalla.

18 artikla

Julkiset tiedot, tiedotus ja koulutus

1. Kukin osapuoli edistää ja edesauttaa valmiuksiensa mukaan

saatavilla olevien tietojen antamista kansalaisille

i)	elohopean ja elohopeayhdisteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista;

ii)	elohopean ja elohopeayhdisteiden vaihtoehdoista;

iii)	17 artiklan 1 kohdassa mainituista aiheista;

iv)	19 artiklan mukaisen tutkimus-, kehittämis- ja seurantatyön tuloksista; ja

v)	tämän yleissopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi toteutetuista toimista;

b)	koulutusta ja tiedottamista elohopealle ja elohopeayhdisteille altistumisen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön tekemällä tarpeen mukaan yhteistyötä asiaankuuluvien hallitustenvälisten organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen sekä herkkien väestöryhmien kanssa.

2. Kukin osapuoli käyttää olemassa olevia mekanismeja tai harkitsee erilaisten mekanismien, kuten epäpuhtauksien päästöjä ja kulkeutumista koskevien rekisterien, kehittämistä tarpeen mukaan tietojen keräämiseksi ja jakamiseksi ihmisen toiminnan kautta vapautuvan tai loppusijoitettavan elohopean ja elohopeayhdisteiden arvioiduista vuotuisista määristä.

19 artikla

Tutkimus-, kehittämis- ja seurantatoiminta

1. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä omien olosuhteidensa ja valmiuksiensa mukaisesti ja tätä kautta kehittämään ja parantamaan

a)	elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä, kulutusta ja ihmisten toiminnasta ilmaan, veteen ja maaperään vapautuvia päästöjä koskevia selvityksiä;

mallintamista ja maantieteellisesti edustavaa seurantaa elohopean ja elohopeayhdisteiden määrästä herkissä väestöryhmissä sekä ympäristön osissa, mukaan luettuina eliöt, kuten kalat, merinisäkkäät, merikilpikonnat ja linnut, sekä yhteistyötä asiaankuuluvien ja asianmukaisten näytteiden keräämisessä ja vaihdossa;

c)	ihmisen terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien elohopean ja elohopeayhdisteiden vaikutusten sekä yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin kohdistuvien vaikutusten arviointia etenkin herkkien väestöryhmien osalta;

d)	a, b ja c alakohdan nojalla toteutetuissa toimissa sovellettuja yhdenmukaistettuja menetelmiä;

tietoja elohopean ja elohopeayhdisteiden elinkaaresta, kulkeutumisesta (kaukokulkeutuminen ja laskeumat mukaan luettuina), muuntumisesta ja käyttäytymisestä erilaisissa ekosysteemeissä ottamalla asianmukaisesti huomioon ihmisen toiminnasta aiheutuvien elohopeapäästöjen ja luonnollisten elohopeapäästöjen väliset erot sekä elohopean uudelleen vapautuminen aiemmista kertymistä;

f)	tietoja elohopealla ja elohopeayhdisteillä sekä lisättyä elohopeaa sisältävillä tuotteilla käytävästä kaupasta; ja

g)	tietoja ja tutkimusta elohopeattomien tuotteiden ja prosessien teknisestä ja taloudellisesta saatavuudesta sekä parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja ympäristön kannalta parhaista käytännöistä elohopea- ja elohopeayhdistepäästöjen vähentämiseksi ja seuraamiseksi.

2. Osapuolten olisi käytettävä 1 kohdassa määritettyjä toimia toteuttaessaan olemassa olevia seurantaverkostoja ja tutkimusohjelmia, mikäli tällaisia on olemassa.

20 artikla

Täytäntöönpanosuunnitelmat

1. Kukin osapuoli voi alustavan arvion jälkeen laatia ja toteuttaa täytäntöönpanosuunnitelman tämän yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi ottamalla huomioon omat olosuhteensa. Suunnitelma on toimitettava sihteeristölle heti, kun se on laadittu.

2. Kukin osapuoli voi tarkistaa täytäntöönpanosuunnitelmaansa ja saattaa sen ajan tasalle ottamalla huomioon omat olosuhteensa ja viittaamalla osapuolten konferenssin antamiin ohjeisiin ja muihin asiaankuuluviin ohjeisiin.

3. Toteuttaessaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimia osapuolten olisi kuultava kansallisia sidosryhmiä helpottaakseen täytäntöönpanosuunnitelmiensa laatimista, toteutusta, tarkistamista ja ajan tasalle saattamista.

4. Osapuolet voivat myös sovittaa yhteen alueellisia suunnitelmia yleissopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi.

21 artikla

Raportointi

1. Kukin osapuoli laatii osapuolten konferenssille sihteeristön välityksellä kertomuksen toimenpiteistä, joita se on toteuttanut tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi, sekä tällaisten toimenpiteiden tehokkuudesta ja yleissopimuksen tavoitteiden täyttämisessä mahdollisesti kohtaamistaan haasteista.

2. Kukin osapuoli sisällyttää kertomukseensa tämän yleissopimuksen 3, 5, 7, 8 ja 9 artiklassa vaaditut tiedot.

3. Osapuolten konferenssi päättää ensimmäisessä kokouksessaan osapuolia sitovasta kertomusten antamisen aikataulusta ja muodosta ottaen huomioon, että on toivottavaa sovittaa yhteen kertomusten antaminen muiden asiaankuuluvien kemikaaleja ja jätteitä koskevien yleissopimusten kanssa.

22 artikla

Tehokkuuden arviointi

1. Osapuolten konferenssi arvioi tämän yleissopimuksen tehokkuutta ensimmäisen kerran viimeistään kuuden vuoden kuluttua yleissopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen osapuolten konferenssin päätöksen mukaisin säännöllisin väliajoin.

2. Helpottaakseen arviointia osapuolten konferenssi tekee ensimmäisessä kokouksessaan aloitteen sellaisten järjestelyjen käyttöönotosta, joiden avulla se saa käyttöönsä vertailukelpoisia seurantatietoja elohopean ja elohopeayhdisteiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta ympäristössä sekä suuntauksista, joita on havaittu eliöissä ja herkissä väestöryhmissä esiintyvissä elohopean ja elohopeayhdisteiden määrissä.

3. Arviointi suoritetaan käytettävissä olevien tieteellisten, ympäristöä koskevien, teknisten ja taloudellisten tietojen perusteella, mukaan luettuina

a)	osapuolten konferenssille 2 kohdan mukaisesti annettavat kertomukset ja muut seurantatiedot;

b)	21 artiklan mukaisesti toimitetut kertomukset;

c)	15 artiklan mukaisesti annetut tiedot ja suositukset; ja

d)	raportit sekä muut olennaiset tiedot tämän yleissopimuksen nojalla käyttöön otettujen taloudellista apua, teknologian siirtoa ja valmiuksien lisäämistä koskevien järjestelyjen toiminnasta.

23 artikla

Osapuolten konferenssi

1. Perustetaan osapuolten konferenssi.

2. Osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman pääjohtaja viimeistään vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Sen jälkeen osapuolten konferenssin sääntömääräiset kokoukset pidetään konferenssin päättämin säännöllisin väliajoin.

3. Osapuolten konferenssin ylimääräisiä kokouksia pidetään muina konferenssin tarpeelliseksi katsomina ajankohtina tai osapuolen kirjallisesta pyynnöstä, edellyttäen että tätä pyyntöä tukee vähintään kolmasosa osapuolista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sihteeristö on toimittanut pyynnön tiedoksi muille osapuolille.

4. Osapuolten konferenssi sopii omista sekä sitä avustavien toimielinten menettelysäännöistä ja rahoitussäännöistä sekä sihteeristön toimintaan sovellettavista rahoitussäännöistä ja hyväksyy ne yksimielisesti ensimmäisessä kokouksessaan.

5. Osapuolten konferenssi tarkastelee ja arvioi jatkuvasti tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Konferenssi suorittaa sille tässä yleissopimuksessa määrätyt tehtävät, ja tätä tarkoitusta varten se

a)	perustaa tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiksi katsomansa avustavat toimielimet;

b)	tekee tarvittaessa yhteistyötä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, hallitustenvälisten organisaatioiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa;

c)	tarkastelee säännöllisesti kaikkia sille sekä sihteeristölle 21 artiklan mukaisesti annettuja tietoja;

d)	tarkastelee täytäntöönpanosta ja määräysten noudattamisesta vastaavan komitean sille antamia suosituksia;

e)	harkitsee ja toteuttaa lisätoimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja

f)	tarkastelee 4 ja 5 artiklan mukaisesti liitteitä A ja B.

6. Yhdistyneet kansakunnat, sen erityisjärjestöt ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö sekä valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen osapuolina, voivat olla edustettuina osapuolten konferenssin kokouksissa tarkkailijoina. Muu kansallinen, kansainvälinen tai hallitustenvälinen elin tai järjestö tai kansalaisjärjestö, jolla on asiantuntemusta yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja joka on ilmoittanut sihteeristölle haluavansa olla edustettuna osapuolten konferenssin kokouksessa tarkkailijana, voidaan hyväksyä sellaiseksi, ellei vähintään kolmasosa läsnä olevista osapuolista sitä vastusta. Tarkkailijoiden hyväksyntään ja osallistumiseen sovelletaan osapuolten konferenssin hyväksymiä menettelysääntöjä.

24 artikla

Sihteeristö

1. Perustetaan sihteeristö.

2. Sihteeristön tehtävänä on:

a)	suorittaa osapuolten konferenssin ja sen avustavien toimielinten kokousten järjestelyt ja tarjota niille tarvittavat palvelut;

b)	helpottaa pyynnöstä avun antamista osapuolille, etenkin osapuolina oleville kehitysmaille ja siirtymätalouden maille, tämän yleissopimuksen täytäntöönpanossa;

c)	sovittaa toimintaa soveltuvin osin yhteen muiden asiaankuuluvien kansainvälisten elinten sihteeristöjen, etenkin muiden kemikaaleja ja jätteitä koskevien yleissopimusten sihteeristöjen, kanssa;

d)	auttaa osapuolia vaihtamaan tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tietoja;

e)	valmistella ja toimittaa osapuolille 15 ja 21 artiklan mukaisesti saatujen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella laaditut määräaikaiskertomukset;

f)	tehdä osapuolten konferenssin yleisten ohjeiden mukaisesti sellaisia hallinnollisia järjestelyjä ja sopimusjärjestelyjä, jotka saattavat olla tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti; ja

g)	suorittaa muut tässä yleissopimuksessa määritetyt sihteeristön tehtävät sekä muut tällaiset tehtävät osapuolten konferenssin päätösten mukaisesti.

3. Tämän yleissopimuksen sihteeristön tehtäviä hoitaa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman pääjohtaja, ellei osapuolten konferenssi päätä läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä antaa sihteeristön tehtäviä yhden tai useamman muun kansainvälisen järjestön hoidettavaksi.

4. Osapuolten konferenssi voi asiaankuuluvia kansainvälisiä elimiä kuultuaan vahvistaa yhteistyötä ja toimien yhteensovittamista sihteeristön sekä muiden kemikaaleja ja jätteitä koskevien yleissopimusten sihteeristöjen välillä. Osapuolten konferenssi voi asianmukaisia kansainvälisiä elimiä kuultuaan antaa lisäohjeita tästä asiasta.

25 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riitansa neuvottelemalla tai muuta valitsemaansa rauhanomaista keinoa käyttäen.

2. Ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen tai milloin tahansa sen jälkeen osapuoli, joka ei ole alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, voi antaa tallettajalle asiakirjan, jossa se ilmoittaa tunnustavansa minkä tahansa tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan riidan osalta toisen tai molemmat seuraavista riitojenratkaisukeinoista sitovaksi suhteessa saman velvoitteen hyväksyviin muihin osapuoliin:

a)	välimiesmenettely liitteessä E olevassa I osassa määrätyn menettelyn mukaisesti;

b)	riidan saattaminen Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

3. Osapuoli, joka on alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, voi antaa ilmoituksen, jolla on vastaava vaikutus 2 kohdan mukaisen välimiesmenettelyn osalta.

4. Edellä 2 tai 3 kohdan mukaisesti annettu ilmoitus on voimassa, kunnes sen voimassaolo päättyy siinä mainittujen ehtojen mukaisesti tai kunnes on kulunut kolme kuukautta siitä, kun ilmoituksen kumoamista koskeva kirjallinen ilmoitus on talletettu tallettajan huostaan.

5. Ilmoituksen voimassaolon päättyminen, ilmoituksen kumoamista koskeva ilmoitus tai uusi ilmoitus ei vaikuta millään tavalla välimiesoikeudessa tai Kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyyn, elleivät riidan osapuolet toisin sovi.

6. Jos riidan osapuolet eivät ole hyväksyneet samaa riitojenratkaisutapaa 2 tai 3 kohdan mukaisesti ja jos ne eivät ole pystyneet ratkaisemaan riitaansa 1 kohdassa mainituilla keinoilla kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun toinen riidan osapuolista on ilmoittanut toiselle osapuolelle niiden välisen riidan olemassaolosta, riita saatetaan sovittelulautakunnan käsiteltäväksi riidan osapuolen pyynnöstä. Tässä artiklassa tarkoitettuun sovitteluun sovelletaan liitteessä E olevan II osan mukaista menettelyä.

26 artikla

Yleissopimuksen muuttaminen

1. Osapuoli voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2. Yleissopimuksen muutokset hyväksytään osapuolten konferenssissa. Sihteeristö antaa ehdotetun muutoksen tekstin tiedoksi osapuolille vähintään kuusi kuukautta ennen kokousta, jossa sitä esitetään hyväksyttäväksi. Sihteeristö välittää ehdotetun muutoksen myös yleissopimuksen allekirjoittajille sekä tiedoksi tallettajalle.

3. Osapuolet pyrkivät kaikin keinoin yksimielisyyteen tähän yleissopimukseen ehdotetusta muutoksesta. Jos kaikki keinot yksimielisyyden aikaansaamiseksi on käytetty eikä sovintoon ole päästy, muutos hyväksytään viimeisenä keinona kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä.

4. Tallettaja antaa hyväksytyn muutoksen tiedoksi kaikille osapuolille ratifiointia tai hyväksymistä varten.

5. Muutoksen ratifioinnista tai hyväksymisestä ilmoitetaan tallettajalle kirjallisesti. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan sen hyväksyneiden osapuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun vähintään kolme neljäsosaa osapuolista, jotka olivat osapuolia muutoksen hyväksymishetkellä, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa. Sen jälkeen muutos tulee voimaan muiden osapuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun kyseinen osapuoli tallettaa muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

27 artikla

Liitteiden hyväksyminen ja muuttaminen

1. Tämän yleissopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa ja, jollei nimenomaisesti toisin määrätä, viittausta tähän yleissopimukseen pidetään samalla viittauksena sen liitteisiin.

2. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen hyväksytyt uudet liitteet voivat koskea ainoastaan menettelytapakysymyksiä tai tieteellisiä, teknisiä tai hallinnollisia asioita.

3. Tämän yleissopimuksen uusia liitteitä koskeviin ehdotuksiin sekä niiden hyväksymiseen ja voimaantuloon sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)	uusia liitteitä ehdotetaan ja ne hyväksytään 26 artiklan 1–3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti;

osapuoli, joka ei voi hyväksyä uutta liitettä, ilmoittaa asiasta tallettajalle kirjallisesti vuoden kuluessa siitä päivästä, jona tallettaja on antanut uuden liitteen hyväksymisen tiedoksi. Tallettaja ilmoittaa vastaanottamastaan ilmoituksesta viipymättä kaikille osapuolille. Osapuoli voi milloin tahansa ilmoittaa tallettajalle kirjallisesti peruuttavansa aiemman ilmoituksensa siitä, ettei hyväksy uutta liitettä, minkä jälkeen liite tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta c alakohdan määräysten mukaisesti; ja

c)	liite tulee voimaan kaikkien niiden osapuolten osalta, jotka eivät ole antaneet hyväksymättä jättämistä koskevaa ilmoitusta b alakohdan määräysten mukaisesti, vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on antanut uuden liitteen hyväksymisen tiedoksi.

4. Tämän yleissopimuksen liitteiden muuttamista koskeviin ehdotuksiin sekä niiden hyväksymiseen ja voimaantuloon sovelletaan samoja menettelyjä kuin yleissopimuksen uusia liitteitä koskeviin ehdotuksiin sekä niiden hyväksymiseen ja voimaantuloon, kuitenkin siten, että liitteen muutos ei tule voimaan sellaisen osapuolen osalta, joka on antanut 30 artiklan 5 kohdan mukaisen liitteiden muuttamista koskevan selvityksen, jolloin muutos tulee tällaisen osapuolen osalta voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona se on tallettanut tällaista muutosta koskevan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettajan huostaan.

5. Jos uusi liite tai liitteen muutos liittyy tämän yleissopimuksen muutokseen, uusi liite tai sen muutos tulee voimaan vasta, kun yleissopimuksen muutos tulee voimaan.

28 artikla

Äänioikeus

1. Kullakin tämän yleissopimuksen osapuolella on yksi ääni, jollei 2 kohdassa toisin määrätä.

2. Alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä on sen omaan toimivaltaan kuuluvissa asioissa oikeus käyttää äänimäärää, joka vastaa sen tämän yleissopimuksen osapuolina olevien jäsenvaltioiden lukumäärää. Tällainen järjestö ei käytä äänioikeuttaan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

29 artikla

Allekirjoittaminen

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille Kumamotossa Japanissa 10 ja 11 päivänä lokakuuta 2013 ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa 9 päivään lokakuuta 2014 saakka.

30 artikla

Ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen

1. Valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus. Se on avoinna liittymistä varten valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille siitä päivästä lukien, joka seuraa allekirjoittamiselle varatun ajanjakson päättymispäivää. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

2. Alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joka tulee yleissopimuksen osapuoleksi ilman, että mikään sen jäsenvaltioista on tämän yleissopimuksen osapuoli, sitovat kaikki tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteet. Sellaisen järjestön kohdalla, jonka jäsenvaltioista yksi tai useampi on tämän yleissopimuksen osapuoli, järjestö ja sen jäsenvaltiot päättävät keskinäisestä vastuunjaostaan tämän yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä. Tällöin järjestö ja sen jäsenvaltiot eivät saa käyttää yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan samanaikaisesti.

3. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on ilmoitettava ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan toimivaltansa laajuus tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällainen järjestö antaa myös kaikista toimivaltansa laajuudessa tapahtuvista olennaisista muutoksista tiedon tallettajalle, joka toimittaa tiedon edelleen osapuolille.

4. Jokaista valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä rohkaistaan antamaan sihteeristölle yleissopimuksen ratifioinnin tai hyväksymisen taikka siihen liittymisen yhteydessä tiedot yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettavista toimenpiteistä.

5. Osapuoli voi ilmoittaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan, että sen osalta liitteen muutos tulee voimaan vasta, kun se on tallettanut sitä koskevan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

31 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona viideskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

2. Jokaisen sellaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun viideskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tällainen valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asiakirjaa ei lasketa mukaan kyseisen järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.

32 artikla

Varaumat

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

33 artikla

Irtisanominen

1. Osapuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen milloin tahansa sen jälkeen, kun on kulunut kolme vuotta siitä päivästä, jona yleissopimus on tullut kyseisen osapuolen osalta voimaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle.

2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja vastaanottaa irtisanomista koskevan ilmoituksen, tai ilmoituksessa mainittuna myöhempänä päivänä.

34 artikla

Tallettaja

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on tämän yleissopimuksen tallettaja.

35 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan tallettajan huostaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Kumamotossa Japanissa kymmenentenä päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattakolmetoista.

LIITE A

LISÄTTYÄ ELOHOPEAA SISÄLTÄVÄT TUOTTEET

Tätä liitettä ei sovelleta seuraaviin tuotteisiin:

a)	pelastuspalvelun ja sotilaskäytön kannalta olennaiset tuotteet;

b)	vertailunormaaleina tutkimuksissa ja laitteiden kalibroinnissa käytetyt tuotteet;

c)	kytkimet ja releet, elektronisissa näyttölaitteissa käytetyt kylmäkatodiloisteputket (CCFL) ja ulkoelektrodiloisteputket (EEFL) sekä mittalaitteet, milloin toteutuskelpoista elohopeatonta korvaavaa vaihtoehtoa ei ole saatavilla;

d)	perinne- tai uskontosidonnaisissa käytännöissä käytetyt tuotteet; ja

e)	tiomersaalia säilöntäaineena sisältävät rokotteet.

I osa: 4 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet

Lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet

Päivämäärä, jonka jälkeen tuotteen valmistus, tuonti ja vienti ei ole sallittua (käytöstä luopumisen määräaika)

Paristot, lukuun ottamatta alle 2 prosenttia elohopeaa sisältäviä sinkki-hopeaoksidi-nappiparistoja ja alle 2 prosenttia elohopeaa sisältäviä sinkki-ilma-nappiparistoja

2020

Kytkimet ja releet, lukuun ottamatta erittäin tarkkoja kapasitanssin ja häviön mittaamissiltauksia ja tarkkailu- ja valvontalaitteiden suurtaajuuksisten radiotaajuuksien kytkimiä ja releitä, joissa elohopean enimmäispitoisuus on 20 mg/siltaus, kytkin tai rele

2020

Yleiskäyttöön tarkoitetut pienloistelamput, joiden teho on enintään 30 wattia ja jotka sisältävät elohopeaa yli 5 mg/purkausputki

2020

Yleiskäyttöön tarkoitetut lineaariset loistelamput

a)	kolmihuippuloisteainelamput, joiden teho on alle 60 wattia ja elohopeapitoisuus yli 5 mg/lamppu;

b)	halofosfaattilamput, joiden teho on enintään 40 wattia ja elohopeapitoisuus yli 10 mg/lamppu

2020

Yleiskäyttöön tarkoitetut suurpaine-elohopealamput

2020

Elektronisten näyttölaitteiden kylmäkatodiloisteputkiin (CCFL) ja ulkoelektrodiloisteputkiin (EEFL) sisältyvä elohopea:

a)	lyhyt (enintään 500 mm), jonka elohopeapitoisuus yli 3,5 mg/lamppu

b)	keskipitkä (yli 500 mm mutta enintään 1 500 mm), jonka elohopeapitoisuus yli 5 mg/lamppu

c)	pitkä (yli 1 500 mm), jonka elohopeapitoisuus yli 13 mg/lamppu

2020

Kosmetiikka (jonka elohopeapitoisuus yli 1 ppm), mukaan luettuina ihoa vaalentavat saippuat ja voiteet, mutta lukuun ottamatta silmän alueen kosmetiikkaa, joissa elohopeaa käytetään säilöntäaineena ja joille ei ole saatavilla toimivaa ja turvallista korvaavaa säilöntäainetta (1)

2020

Torjunta-aineet, biosidit ja antiseptiset aineet

2020

Seuraavat mekaaniset mittalaitteet, lukuun ottamatta suuriin laitteisiin asennettuja mekaanisia mittalaitteita tai erittäin tarkassa mittauksessa käytettäviä laitteita, joille ei ole olemassa sopivaa elohopeatonta vaihtoehtoa:

a)	ilmapuntarit;

b)	kosteusmittarit;

c)	painemittarit;

d)	lämpömittarit;

e)	verenpainemittarit.

2020

II osa: 4 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet

Lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet

Määräykset

Hammasamalgaami

Osapuolen toimenpiteissä hammasamalgaamin käytöstä luopumiseksi on otettava huomioon osapuolen sisäiset olosuhteet sekä asiaankuuluvat kansainväliset ohjeet, ja niihin on sisällyttävä vähintään kaksi toimenpidettä seuraavista:

i)	kansallisten tavoitteiden asettaminen hammaskarieksen ehkäisemiseksi ja terveyden edistämiseksi, millä pyritään minimoimaan hampaiden paikkaamisen tarve;

ii)	kansallisten tavoitteiden asettaminen hammasamalgaamin käytön minimoimiseksi;

iii)	kustannustehokkaiden ja kliinisesti tehokkaiden elohopeattomien vaihtoehtojen käytön edistäminen hampaiden paikkaamisessa;

iv)	hampaiden paikkaamisessa käytettävien laadukkaiden elohopeattomien materiaalien tutkimuksen ja kehittämisen edistäminen;

v)	ammatillisten järjestöjen sekä hammaslääketieteen ja hammashoidon oppilaitosten kannustaminen kouluttamaan hammashoitoalan ammattilaisia ja opiskelijoita käyttämään elohopeattomia vaihtoehtoja hampaiden paikkaamisessa ja edistämään parhaita hoitokäytäntöjä;

vi)	sellaisten vakuutussopimusten ja -ohjelmien ehkäiseminen, joissa suositaan hammasamalgaamin käyttöä elohopeattoman hampaiden paikkaamisen sijasta;

vii)	sellaisten vakuutussopimusten ja -ohjelmien tukeminen, joissa suositaan hammasamalgaamin korvaavien laadukkaiden vaihtoehtojen käyttöä hampaiden paikkaamisessa;

viii)

hammasamalgaamin käytön rajoittaminen sen kapseloituun muotoon;

ix)	ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen edistäminen hammashoitolaitoksista veteen ja maaperään vapautuvien elohopea- ja elohopeayhdistepäästöjen vähentämiseksi.

(1) Tarkoitus on jättää soveltamisalan ulkopuolelle elohopeajäämiä epäpuhtauksina sisältävä kosmetiikka, saippuat ja voiteet.

LIITE B

ELOHOPEAA TAI ELOHOPEAYHDISTEITÄ SISÄLTÄVÄT VALMISTUSPROSESSIT

I osa: 5 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvat prosessit

Elohopeaa tai elohopeayhdisteitä sisältävät valmistusprosessit	Käytöstä luopumisen määräaika
Kloorialkalien tuotanto	2025
Asetaldehydin tuotanto, jossa elohopeaa tai elohopeayhdisteitä käytetään katalyyttinä	2018

II osa: 5 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvat prosessit

Elohopeaa sisältävät prosessit

Määräykset

Vinyylikloridimonomeerin tuotanto

Osapuolten toteuttamiin toimenpiteisiin on sisällyttävä muun muassa seuraavaa, niihin kuitenkaan rajoittumatta:

i)	elohopean käytön vähentäminen yksikkökohtaisen tuotannon mukaan laskettuna 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 käyttöön verrattuna;

ii)	toimenpiteiden edistäminen uuden elohopean tuotannosta peräisin olevan elohopean käytön vähentämiseksi;

iii)	toimenpiteiden toteuttaminen ympäristöön vapautuvien elohopeapäästöjen vähentämiseksi;

iv)	elohopeattomien katalyyttien ja prosessien tutkimuksen ja kehittämisen tukeminen;

v)	elohopean käytön kieltäminen viiden vuoden kuluttua siitä, kun osapuolten konferenssi on todennut, että nykyisiin prosesseihin perustuvat elohopeattomat katalyytit ovat tulleet teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisiksi;

vi)	osapuolten konferenssille raportoiminen 21 artiklan mukaisesti pyrkimyksistä kehittää ja/tai määrittää vaihtoehtoja ja luopua elohopean käytöstä.

Natrium- tai kaliummetylaatti tai -etylaatti

Osapuolten toteuttamiin toimenpiteisiin on sisällyttävä muun muassa seuraavaa, niihin kuitenkaan rajoittumatta:

i)	toimenpiteet elohopean käytön vähentämiseksi siten, että sen käytöstä pyritään luopumaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta;

ii)	päästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä yksikkökohtaisen tuotannon mukaan laskettuna 50 prosenttia vuoden 2010 tasosta;

iii)	uuden tuotetun elohopean käytön kieltäminen;

iv)	elohopeattomien prosessien tutkimuksen ja kehittämisen tukeminen;

v)	elohopean käytön kieltäminen viiden vuoden kuluttua siitä, kun osapuolten konferenssi on todennut, että elohopeattomat prosessit ovat tulleet teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisiksi;

vi)	osapuolten konferenssille raportoiminen 21 artiklan mukaisesti pyrkimyksistä kehittää ja/tai määrittää vaihtoehtoja ja luopua elohopean käytöstä.

Polyuretaanin tuotanto käyttämällä elohopeaa sisältäviä katalyyttejä

Osapuolten toteuttamiin toimenpiteisiin on sisällyttävä muun muassa seuraavaa, niihin kuitenkaan rajoittumatta:

i)	toimenpiteiden toteuttaminen elohopean käytön vähentämiseksi siten, että sen käytöstä pyritään luopumaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta;

ii)	toimenpiteiden toteuttaminen uuden tuotetun elohopean käytön vähentämiseksi;

iii)	toimenpiteiden toteuttaminen ympäristöön vapautuvien elohopeapäästöjen vähentämiseksi;

iv)	kannustaminen elohopeattomien katalyyttien ja prosessien tutkimukseen ja kehittämiseen;

v)	osapuolten konferenssille raportoiminen 21 artiklan mukaisesti pyrkimyksistä kehittää ja/tai määrittää vaihtoehtoja ja luopua elohopean käytöstä.

Yleissopimuksen 5 artiklan 6 kohtaa ei sovelleta tähän valmistusprosessiin.

LIITE C

PIENIMUOTOINEN KULLANKAIVU

Kansalliset toimintasuunnitelmat

Kukin osapuoli, johon sovelletaan 7 artiklan 3 kohdan määräyksiä, sisällyttää kansalliseen toimintasuunnitelmaansa

a)	kansalliset tavoitteet ja vähennystavoitteet;

toimet, joilla luovutaan

i)	malmin amalgamoinnista;

ii)	amalgaamin tai prosessoidun amalgaamin avopoltosta;

iii)	amalgaamin poltosta asuinalueilla; ja

iv)	syanidiuutosta sedimentistä, malmista tai mineraalijätteestä, johon on lisätty elohopeaa, poistamatta elohopeaa ensin;

c)	toimenpiteet pienimuotoisen kullankaivun virallistamisen tai sääntelyn edistämiseksi;

d)	lähtötasoarviot elohopean käyttömääristä sekä sen alueella harjoitetun pienimuotoisen kullankaivun käytännöistä;

e)	strategiat, joilla edistetään pienimuotoisessa kullankaivussa ja kullan käsittelyssä vapautuvien elohopeapäästöjen sekä niille altistumisen vähentämistä, elohopeattomat menetelmät mukaan luettuina;

f)	strategiat, joilla hallitaan kauppaa ja estetään sekä ulkomaisista että kotimaisista lähteistä peräisin olevan elohopean ja elohopeayhdisteiden muuntaminen pienimuotoisessa kullankaivussa ja kullan käsittelyssä käytettävään muotoon;

g)	strategiat, joilla saadaan sidosryhmät osallistumaan kansallisten toimintasuunnitelmien toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen;

kansanterveysstrategia, joka liittyy pienimuotoista kullankaivua harjoittavien kullankaivajien ja heidän yhteisöjensä altistumiseen elohopealle. Tällaiseen strategiaan tulisi sisältyä muun muassa terveyttä koskevien tietojen keruu, terveydenhuollon työntekijöiden koulutus ja terveydenhuoltolaitosten kautta tapahtuva tiedotus;

i)	strategiat, joilla ehkäistään herkkien väestöryhmien, etenkin lasten ja hedelmällisessä iässä olevien naisten, erityisesti raskaana olevien naisten, altistumista pienimuotoisessa kullankaivussa käytetylle elohopealle;

j)	strategiat tiedon antamiseksi pienimuotoista kullankaivua harjoittaville kullankaivajille ja asianosaisille yhteisöille; ja

k)	kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoaikataulun.

Kukin osapuoli voi sisällyttää kansalliseen toimintasuunnitelmaansa ylimääräisiä strategioita tavoitteidensa saavuttamiseksi, mukaan luettuina elohopeatonta pienimuotoista kullankaivua koskevien vaatimusten käyttö tai käyttöönotto ja markkinaperusteiset mekanismit tai markkinointivälineet.

LIITE D

LUETTELO ILMAAN VAPAUTUVIEN ELOHOPEA- TAI ELOHOPEAYHDISTEPÄÄSTÖJEN PISTEKUORMITUSLÄHTEISTÄ

Pistekuormituslähteen luokka:

Hiilivoimalat;

Hiilikattilat;

Muiden metallien kuin rautametallien tuotannossa käytetyt sulatus- ja pasutusprosessit (1);

Jätteenpolttolaitokset;

Klinkkerin (sementti) tuotantolaitokset.

(1) Tässä liitteessä ’muilla metalleilla kuin rautametalleilla’ tarkoitetaan lyijyä, sinkkiä, kuparia ja teollisuuskultaa.

LIITE E

VÄLIMIES- JA SOVITTELUMENETTELYT

I osa: Välimiesmenettely

Tämän yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu välimiesmenettely on seuraavanlainen:

1 artikla

1. Osapuoli voi käynnistää välimiesmenettelyn tämän yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti riidan toiselle osapuolelle tai toisille osapuolille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Ilmoituksen mukana on toimitettava selvitys vaatimuksista sekä mahdolliset tueksi esitettävät asiakirjat. Ilmoituksessa on mainittava välimiesmenettelyn aihe ja erityisesti ne tämän yleissopimuksen artiklat, joiden tulkinnasta tai soveltamisesta on kyse.

2. Kantajana oleva osapuoli ilmoittaa sihteeristölle saattavansa riidan välimiesmenettelyyn tämän yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti. Ilmoitukseen on liitettävä kantajana olevan osapuolen edellä 1 kohdassa tarkoitettu kirjallinen ilmoitus, selvitys vaatimuksista ja tueksi esitettävät asiakirjat. Sihteeristö toimittaa näin vastaanotetut tiedot kaikille osapuolille.

2 artikla

1. Jos riita saatetaan välimiesmenettelyyn edellä olevan 1 artiklan mukaisesti, perustetaan välimiesoikeus. Siinä on kolme jäsentä.

2. Kumpikin riidan osapuoli nimittää yhden välimiehen, ja näin nimitetyt kaksi välimiestä nimittävät yhteisymmärryksessä kolmannen välimiehen, joka toimii oikeuden puheenjohtajana. Jos riidassa on enemmän kuin kaksi osapuolta, samaa etua ajavat osapuolet nimittävät yhdessä yhden välimiehen. Oikeuden puheenjohtaja ei saa olla riidan osapuolena olevan valtion kansalainen, hänen vakituinen asuinpaikkansa ei saa olla yhdenkään tällaisen osapuolen alueella, hän ei saa olla yhdenkään tällaisen osapuolen palveluksessa eikä hän ole saanut käsitellä asiaa muussa asemassa.

3. Vapautunut välimiehen paikka täytetään noudattamalla samaa menettelytapaa kuin alkuperäisessä nimittämisessä.

3 artikla

1. Jos yksi riidan osapuolista ei nimitä välimiestä kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona vastaajana oleva osapuoli saa ilmoituksen välimiesmenettelystä, toinen osapuoli voi ilmoittaa asiasta Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, joka tekee nimityksen seuraavien kahden kuukauden aikana.

2. Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimitetty kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona toinen välimies nimitettiin, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimittää osapuolen pyynnöstä puheenjohtajan seuraavien kahden kuukauden kuluessa.

4 artikla

Välimiesoikeus tekee päätöksensä tämän yleissopimuksen määräysten ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

5 artikla

Välimiesoikeus päättää omista menettelysäännöistään, elleivät riidan osapuolet muuta sovi.

6 artikla

Välimiesoikeus voi riidan osapuolen pyynnöstä suosittaa välttämättömiä väliaikaisia turvaamistoimia.

7 artikla

Riidan osapuolet helpottavat välimiesoikeuden työtä ja käyttävät erityisesti kaikkia käytettävissään olevia keinoja, jotta välimiesoikeus

a)	saa käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tiedot ja apuvälineet; ja

b)	pystyy tarvittaessa kutsumaan todistajia tai asiantuntijoita kuultaviksi.

8 artikla

Riidan osapuolet ja välimiehet ovat velvollisia pitämään salassa kaikki sellaiset tiedot ja asiakirjat, jotka he saavat tietoonsa luottamuksellisesti välimiesmenettelyn aikana.

9 artikla

Riidan osapuolet jakavat välimiesmenettelystä aiheutuvat kustannukset tasan, ellei välimiesoikeus muuta päätä asian erityisten olosuhteiden vuoksi. Välimiesoikeus pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja esittää niistä riidan osapuolille lopullisen selvityksen.

10 artikla

Osapuoli, jolla on sellainen riidan kohteeseen liittyvä oikeudellinen etu, johon välimiesoikeuden päätös voi vaikuttaa, voi välimiesoikeuden suostumuksella olla väliintulijana välimiesmenettelyssä.

11 artikla

Välimiesoikeus voi kuulla riidan kohteesta välittömästi syntyviä vastavaateita ja ratkaista ne.

12 artikla

Välimiesoikeuden päätökset tehdään sekä menettelytavan että asiasisällön osalta jäsenten äänten enemmistöllä.

13 artikla

1. Jos riidan osapuoli ei saavu välimiesoikeuteen tai ei aja asiaansa, toinen osapuoli voi pyytää välimiesoikeutta jatkamaan menettelyä ja antamaan päätöksensä. Osapuolen poissaolo tai asiansa ajamatta jättäminen ei ole este välimiesmenettelylle.

2. Ennen lopullisen päätöksen antamista välimiesoikeuden on varmistettava, että vaade on sisällöllisesti ja oikeudellisesti perusteltu.

14 artikla

Välimiesoikeus antaa lopullisen päätöksensä viiden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona sen kaikki jäsenet on valittu, jollei se katso tarpeelliseksi jatkaa määräaikaa enintään viidellä kuukaudella.

15 artikla

Välimiesoikeuden lopullinen päätös koskee ainoastaan riidan kohdetta, ja siihen liitetään perustelut. Se sisältää osallistuneiden jäsenten nimet ja lopullisen päätöksen antopäivän. Välimiesoikeuden jäsen voi liittää lopulliseen päätökseen eriävän mielipiteensä.

16 artikla

Lopullinen päätös sitoo riidan osapuolia. Lopullisessa päätöksessä annettu yleissopimuksen tulkinta sitoo myös osapuolta, joka on ollut edellä olevan 10 artiklan nojalla väliintulijana, siltä osin kuin se liittyy asiaan, jonka osalta osapuoli oli väliintulijana. Lopullisesta päätöksestä ei voi valittaa, elleivät riidan osapuolet ole etukäteen sopineet valitusmenettelystä.

17 artikla

Asianosainen osapuoli voi saattaa lopullisen päätöksen tulkintaa tai täytäntöönpanotapaa koskevan erimielisyyden, joka voi syntyä niiden osapuolten välille, joita 16 artiklan mukainen lopullinen päätös sitoo, lopullisen päätöksen antaneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

II osa: Sovittelumenettely

Tämän yleissopimuksen 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu sovittelumenettely on seuraavanlainen:

1 artikla

Riidan osapuolen kirjallinen pyyntö sovittelulautakunnan perustamisesta tämän yleissopimuksen 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti osoitetaan sihteeristölle ja jäljennös siitä riidan toiselle osapuolelle tai toisille osapuolille. Sihteeristö antaa pyynnön välittömästi tiedoksi kaikille osapuolille.

2 artikla

1. Elleivät riidan osapuolet toisin sovi, sovittelulautakunnassa on kolme jäsentä, joista kumpikin osapuoli nimittää yhden jäsenen, ja nämä kaksi jäsentä valitsevat yhteisesti puheenjohtajan.

2. Jos riidassa on enemmän kuin kaksi osapuolta, samaa etua ajavat riidan osapuolet sopivat oman lautakunnan jäsenensä nimittämisestä yhteisesti.

3 artikla

Jos riidan osapuolet eivät ole nimittäneet jäsentään kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona sihteeristö vastaanottaa edellä 1 artiklassa tarkoitetun kirjallisen pyynnön, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri tekee osapuolen pyynnöstä nimityksen seuraavien kahden kuukauden kuluessa.

4 artikla

Jos sovittelulautakunnan puheenjohtajaa ei ole valittu kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona sovittelulautakunnan toinen jäsen nimitetään, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimittää riidan osapuolen pyynnöstä puheenjohtajan seuraavien kahden kuukauden kuluessa.

5 artikla

Sovittelulautakunta avustaa riidan osapuolia riippumattomalla ja puolueettomalla tavalla näiden pyrkimyksessä päästä sovintoratkaisuun.

6 artikla

1. Sovittelulautakunta voi ohjata sovittelumenettelyä, siten kuin se katsoo asianmukaiseksi, ottamalla täysimittaisesti huomioon tapauksen olosuhteet ja riidan osapuolten mahdollisesti ilmaisemat kannat sekä mahdolliset nopeaa ratkaisua koskevat pyynnöt. Se voi tarvittaessa antaa omat menettelysääntönsä, elleivät osapuolet muuta sovi.

2. Sovittelulautakunta voi milloin tahansa menettelyn aikana antaa ehdotuksia tai suosituksia riidan ratkaisemiseksi.

7 artikla

Riidan osapuolet tekevät yhteistyötä sovittelulautakunnan kanssa. Ne pyrkivät erityisesti noudattamaan lautakunnan pyyntöjä, jotka koskevat kirjallisen aineiston toimittamista, näytön esittämistä ja kokouksiin osallistumista. Osapuolet ja sovittelulautakunnan jäsenet ovat velvollisia pitämään salassa kaikki sellaiset tiedot ja asiakirjat, jotka he saavat tietoonsa luottamuksellisesti lautakunnan menettelyjen aikana.

8 artikla

Sovittelulautakunta tekee päätöksensä jäsentensä äänten enemmistöllä.

9 artikla

Ellei riitaa ole ratkaistu, sovittelulautakunta antaa kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun sen viimeinen jäsen on valittu, kertomuksen, johon sisältyy suosituksia riidan ratkaisemisesta ja jonka riidan osapuolet ottavat vilpittömässä mielessä huomioon.

10 artikla

Sovittelulautakunta ratkaisee mahdolliset erimielisyydet, jotka koskevat sen toimivaltaa käsitellä sen käsiteltäväksi saatettua asiaa.

11 artikla

Riidan osapuolet jakavat sovittelulautakunnasta aiheutuvat kustannukset tasan, elleivät ne muuta sovi. Lautakunta pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja esittää niistä osapuolille lopullisen selvityksen.

LIITE

EUROOPAN UNIONIN TOIMIVALTAA KOSKEVA ILMOITUS ELOHOPEAA KOSKEVAN MINAMATAN YLEISSOPIMUKSEN 30 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI

Seuraavat valtiot ovat tällä hetkellä Euroopan unionin jäseniä: Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

Minamatan yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa: ”3. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on ilmoitettava ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan toimivaltansa laajuus tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällainen järjestö antaa myös kaikista toimivaltansa laajuudessa tapahtuvista olennaisista muutoksista tiedon tallettajalle, joka toimittaa tiedon edelleen osapuolille.”

Euroopan unioni ilmoittaa, että sillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan mukaan toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia ja täyttää niistä aiheutuvat velvoitteet, jotka myötävaikuttavat seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

—	ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen;

—	ihmisten terveyden suojelu;

—	luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö;

—	sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, muun muassa ilmastonmuutokseen.

Seuraavasta unionin säädösten luettelosta käy ilmi, missä määrin unioni on käyttänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti sisäistä toimivaltaansa Minamatan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Unionilla on toimivalta niiden elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen velvollisuuksien täyttämiseksi, joiden osalta erityisesti jäljempänä lueteltujen unionin säädösten säännöksissä vahvistetaan yhteiset säännöt ja sikäli kuin Minamatan yleissopimuksen määräykset tai sen täytäntöönpanemiseksi annetut säädökset vaikuttavat yhteisten sääntöjen soveltamisalaan tai muuttavat sitä.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852 (1), annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta,

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59),

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1),

—	Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/18/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/107/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 3),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3),

—	Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

Sen toimivallan käyttäminen, jonka Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat siirtäneet Euroopan unionille perussopimusten nojalla, on luonteeltaan jatkuvasti kehittyvää. Tästä syystä unioni varaa oikeuden muuttaa tätä ilmoitusta.

(1) EUVL L 137, 24.5.2017, s. 1.

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/40

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/940,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017,

muurahaishapon hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on jätetty muurahaishapon hyväksyntää koskeva hakemus. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)	Hakemus koskee muurahaishapon hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 30 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan lausunnossa (2), että muurahaishappovalmisteet eivät ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eivätkä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että valmiste estää tehokkaasti taudinaiheuttajabakteerit tai vähentää niiden määrää rehuaineissa ja rehuseoksissa. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmistä, joilla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)	Muurahaishappovalmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksyntä

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hygieniaa edistävät aineet” kuuluva, liitteessä tarkoitettu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä kesäkuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2) EFSA Journal 2015; 13(5):4113.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Lisäaine

Kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmät

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg muurahaishappoa/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Teknologiset lisäaineet: hygieniaa edistävät aineet

1k236

Muurahaishappo

Lisäaineen koostumus

Muurahaishappo (≥ 84,5 %)

Nesteenä

Tehoaineen kuvaus

Muurahaishappo (≥ 84,5 %)

H2CO2

CAS-numero: 64-18-6

Analyysimenetelmä (1)

Muurahaishapon määrittäminen: ionikromatografia yhdistettynä sähkönjohtokykydetektoriin (IC-ECD)

Kaikki eläinlajit

—

10 000

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointiolosuhteet.

2.	Muurahaishapon eri lähteiden seos ei saa ylittää sallittua enimmäismäärää täysrehussa.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos tällaisia riskejä ei voida poistaa tai vähentää minimiin kyseisten menettelyjen ja järjestelyjen avulla, lisäainetta ja esiseoksia käsiteltäessä on käytettävä henkilönsuojaimia, mukaan lukien hengityssuojaa, turvalaseja ja -hansikkaita.

21.6.2027

(1) Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports.

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/43

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/941,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017,

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevassa polkumyynnin ja tukien vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksymisen vahvistamisesta lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/707/EU nojalla hyväksytyn sitoumuksen peruuttamisesta kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’polkumyynnin vastainen perusasetus’, ja erityisesti sen 8 artiklan,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (2), jäljempänä ’tukien vastainen perusasetus’, ja erityisesti sen 13 artiklan,

ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille,

sekä katsoo seuraavaa:

A. SITOUMUS JA MUUT VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti asetuksella (EU) N:o 513/2013 (3) käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien, jäljempänä ’moduulit’, ja niiden keskeisten komponenttien (kennot ja kiekot) tuonnissa Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’.

(2)

Vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamaria, jäljempänä ’CCCME’, esittämään hintasitoumuksen niiden puolesta komissiolle, minkä se myös teki. Hintasitoumuksen ehtojen pohjalta on selvää, että kyse on kutakin vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevien yksittäisten hintasitoumusten joukosta, jota CCCME käytännön syistä koordinoi.

(3)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2013/423/EU (4) kyseisen hintasitoumuksen väliaikaisen polkumyyntitullin osalta. Komissio muutti asetuksella (EU) N:o 748/2013 (5) asetusta (EU) N:o 513/2013 ottaakseen väliaikaisen polkumyyntitullin osalta käyttöön ne tekniset muutokset, jotka ovat sitoumuksen hyväksymisen vuoksi välttämättömiä.

(4)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1238/2013 (6) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen moduulien ja kennojen, jäljempänä ’tarkasteltavana olevat tuotteet’, tuonnissa unioniin. Lisäksi neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2013 (7) käyttöön lopullisen tasoitustullin tarkasteltavana olevien tuotteiden tuonnissa unioniin.

(5)

Saatuaan vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, jäljempänä ’vientiä harjoittavat tuottajat’, ja CCCME:ltä ilmoituksen hintasitoumuksen muuttamisesta komissio vahvisti täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707/EU (8), että sitoumus, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä ’sitoumus’, hyväksytään lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi. Kyseisen päätöksen liitteessä luetellaan ne vientiä harjoittavat tuottajat, joiden sitoumukset on hyväksytty, mukaan luettuina seuraavat:

a)	BYD (Shangluo) Industrial Co. Ltd ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Kiinassa ja unionissa, jäljempänä ’BYD’, jotka kuuluvat yhdessä Taric-lisäkoodiin B871

b)	Yingli Energy (China) Co. Ltd ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset Kiinassa ja unionissa, jäljempänä ’Yingli’, jotka kuuluvat yhdessä Taric-lisäkoodiin B797.

(6)

Komissio hyväksyi täytäntöönpanopäätöksellä 2014/657/EU (9) vientiä harjoittavien tuottajien yhdessä CCCME:n kanssa esittämän ehdotuksen, jolla selvennettiin sitoumuksen piiriin kuuluvia tarkasteltavana olevia tuotteita koskevan sitoumuksen täytäntöönpanoa; kyseessä ovat Kiinasta peräisin olevat tai sieltä lähetetyt vientiä harjoittavien tuottajien tuottamat moduulit ja kennot, jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin ex 8541 40 90 (Taric-koodit 8541409021, 8541409029, 8541409031 ja 8541409039), jäljempänä ’sitoumuksen piiriin kuuluvat tuotteet’. Johdanto-osan 4 kappaleessa tarkoitetuista polkumyynti- ja tasoitustulleista sekä sitoumuksesta käytetään yhteisnimitystä ’toimenpiteet’.

(7)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/866 (10).

(8)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä yhden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1403 (11).

(9)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2018 (12).

(10)	Komissio käynnisti polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun Euroopan unionin virallisessa lehdessä (13)5 päivänä joulukuuta 2015 julkaistulla vireillepanoilmoituksella.

(11)	Komissio käynnisti tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun Euroopan unionin virallisessa lehdessä (14)5 päivänä joulukuuta 2015 julkaistulla vireillepanoilmoituksella.

(12)	Komissio käynnisti lisäksi polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun Euroopan unionin virallisessa lehdessä (15)5 päivänä joulukuuta 2015 julkaistulla vireillepanoilmoituksella.

(13)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä yhden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/115 (16).

(14)

Komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/185 (17) Kiinasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen tarkasteltavina olevien tuotteiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1238/2013 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin koskemaan Malesiasta ja Taiwanista lähetettyjen tarkasteltavana olevien tuotteiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia tai Taiwan.

(15)

Komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/184 (18) Kiinasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen tarkasteltavina olevien tuotteiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2013 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin koskemaan Malesiasta ja Taiwanista lähetettyjen tarkasteltavana olevien tuotteiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia tai Taiwan.

(16)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä yhden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1045 (19).

(17)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä viiden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1382 (20).

(18)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1402 (21).

(19)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä viiden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1998 (22).

(20)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2146 (23).

(21)	Johdanto-osan 10–12 kappaleessa tarkoitettujen voimassaolon päättymistä koskevien ja välivaiheen tarkastelujen jälkeen komissio piti toimenpiteet voimassa asetuksilla (EU) 2017/366 (24) ja (EU) 2017/367 (25).

(22)	Komissio käynnisti lisäksi toimenpiteiden muotoa koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun Euroopan unionin virallisessa lehdessä (26)3 päivänä maaliskuuta 2017 julkaistulla vireillepanoilmoituksella.

(23)	Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän neljän vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/454 (27).

(24)	Komissio hyväksyi täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/615 (28) vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän yhdessä CCCME:n kanssa esittämän ehdotuksen, joka koski sitoumuksen täytäntöönpanoa.

B. SITOUMUKSEN EHDOT SEKÄ YINGLIN JA BYDIN SITOUMUKSEN VAPAAEHTOINEN PERUUTTAMINEN

(25)	Sitoumuksen mukaan kukin vientiä harjoittava tuottaja voi vapaaehtoisesti peruuttaa sitoumuksensa milloin tahansa sen soveltamisen aikana.

(26)	BYD ilmoitti komissiolle maaliskuussa 2017 haluavansa peruuttaa sitoumuksensa.

(27)	Yingli ilmoitti komissiolle huhtikuussa 2017 haluavansa peruuttaa sitoumuksensa.

C. SITOUMUKSEN HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN JA LOPULLISTEN TULLIEN KÄYTTÖÖNOTTO

(28)	Komissio totesi näin ollen, että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti ja myös sitoumuksen ehtojen mukaisesti BYDiltä ja Yingliltä saadun sitoumuksen hyväksyntä peruutetaan.

(29)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/367 1 artiklalla käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/366 1 artiklalla käyttöön otettua lopullista tasoitustullia sovelletaan näin ollen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti automaattisesti Kiinasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn tarkasteltavana olevan BYDin (Taric-lisäkoodi: B871) ja Yinglin (Taric-lisäkoodi: B797) tuottaman tuotteen tuontiin tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(30)

Komissio myös muistuttaa, että jos jäsenvaltion tulliviranomaisilla on viitteitä siitä, että sitoumuslaskussa esitetty hinta ei vastaa tosiasiallisesti maksettua hintaa, niiden olisi tutkittava, onko rikottu vaatimusta, jonka mukaan hyvitykset on ilmoitettava sitoumuslaskuissa, tai eikö vähimmäistuontihintaa ole noudatettu. Jos jäsenvaltion tulliviranomaiset päättelevät, että vaatimusta on rikottu tai että vähimmäistuontihintaa ei ole noudatettu, niiden olisi kerättävä tullit tämän seurauksena. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten työn helpottamiseksi perussopimuksen 4 artiklan 3 kohdan perusteella komissio jakaa tällaisissa tilanteissa sitoumuksessa olevat luottamukselliset ja muut tiedot kansallisia menettelyjä varten.

(31)

Lopuksi komissio toteaa, että vapaaehtoisen peruuttamisen hyväksyminen ei rajoita toimivaltaa, joka on annettu komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1238/2013 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/367 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2013 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/366 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla niin, että se voi peruuttaa sitoumuslaskut, jotka on annettu ennen vapaaehtoisen peruuttamisen hyväksymistä, jos komission tietoon tulee tällaisen peruuttamisen perustelluksi tekeviä seikkoja.

(32)	Tämän asetuksen liitteessä olevassa taulukossa luetellaan tiedoksi ne vientiä harjoittavat tuottajat, joiden osalta täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707/EU annettu sitoumuksen hyväksyntä ei muutu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Peruutetaan hyväksytty sitoumus seuraavien yritysten osalta:

Yrityksen nimi

Taric-lisäkoodi

Shanghai BYD Co., Ltd

BYD (Shangluo) Industrial Co. Ltd

B871

Yingli Energy (China) Co. Ltd;

Baoding Tianwei Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Hainan Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Hengshui Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Tianjin Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Lixian Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Baoding Jiasheng Photovoltaic Technology Co. Ltd

Beijing Tianneng Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Yingli Energy (Beijing) Co. Ltd

B797

2 artikla

1. Jos tulliviranomaisilla on viitteitä siitä, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1238/2013 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/367 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2013 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/366 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa sitoumuslaskussa, jonka on antanut jokin yrityksistä, joiden osalta sitoumus alun perin hyväksyttiin täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707/EU, esitetty hinta ei vastaa maksettua hintaa ja että tämän vuoksi kyseiset yritykset ovat saattaneet rikkoa sitoumusta, tulliviranomaiset voivat kansallisten menettelyjen toteuttamista varten pyytää komissiota antamaan niille sitoumuksen kopion ja muita tietoja, jotta ne voivat todentaa sovellettavan vähimmäistuontihinnan päivänä, jona sitoumuslasku annettiin.

2. Jos todentamisen yhteydessä paljastuu, että maksettu hinta on alempi kuin vähimmäistuontihinta, asetuksen (EU) 2016/1036 8 artiklan 9 kohdan ja asetuksen (EU) 2016/1037 13 artiklan 9 kohdan nojalla kannettavat tullit on perittävä.

Jos todentamisen yhteydessä paljastuu, että alennuksia ja hyvityksiä ei ole sisällytetty kauppalaskuun, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1238/2013 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/367 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2013 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/366 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla kannettavat tullit on perittävä.

3. Edellä olevan 1 kohdan mukaisia tietoja voidaan käyttää vain täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1238/2013 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/367 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2013 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/366 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla kannettavien tullien täytäntöönpanoa varten. Tähän liittyen jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat antaa näistä tulleista vastaavalle velalliselle kyseiset tiedot puolustautumisoikeuksien turvaamiseksi. Näitä tietoja ei saa missään olosuhteissa paljastaa kolmansille osapuolille.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä kesäkuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(3) EUVL L 152, 5.6.2013, s. 5.

(4) EUVL L 209, 3.8.2013, s. 26.

(5) EUVL L 209, 3.8.2013, s. 1.

(6) EUVL L 325, 5.12.2013, s. 1.

(7) EUVL L 325, 5.12.2013, s. 66.

(8) EUVL L 325, 5.12.2013, s. 214.

(9) EUVL L 270, 11.9.2014, s. 6.

(10) EUVL L 139, 5.6.2015, s. 30.

(11) EUVL L 218, 19.8.2015, s. 1.

(12) EUVL L 295, 12.11.2015, s. 23.

(13) EUVL C 405, 5.12.2015, s. 8.

(14) EUVL C 405, 5.12.2015, s. 20.

(15) EUVL C 405, 5.12.2015, s. 33.

(16) EUVL L 23, 29.1.2016, s. 47.

(17) EUVL L 37, 12.2.2016, s. 76.

(18) EUVL L 37, 12.2.2016, s. 56.

(19) EUVL L 170, 29.6.2016, s. 5.

(20) EUVL L 222, 17.8.2016, s. 10.

(21) EUVL L 228, 23.8.2016, s. 16.

(22) EUVL L 308, 16.11.2016, s. 8.

(23) EUVL L 333, 8.12.2016, s. 4.

(24) EUVL L 56, 3.3.2017, s. 1.

(25) EUVL L 56, 3.3.2017, s. 131.

(26) EUVL C 67, 3.3.2017, s. 16.

(27) EUVL L 71, 16.3.2017, s. 5.

(28) EUVL L 86, 31.3.2017, s. 14.

LIITE

Luettelo yrityksistä

Yrityksen nimi	Taric-lisäkoodi
Jiangsu Aide Solar Energy Technology Co. Ltd	B798
Alternative Energy (AE) Solar Co. Ltd	B799
Anhui Chaoqun Power Co. Ltd	B800
Anji DaSol Solar Energy Science & Technology Co. Ltd	B802
Anhui Schutten Solar Energy Co. Ltd Quanjiao Jingkun Trade Co. Ltd	B801
Anhui Titan PV Co. Ltd	B803
Xi'an SunOasis (Prime) Company Limited TBEA SOLAR CO. LTD XINJIANG SANG'O SOLAR EQUIPMENT	B804
Changzhou NESL Solartech Co. Ltd	B806
Changzhou Shangyou Lianyi Electronic Co. Ltd	B807
CHINALAND SOLAR ENERGY CO. LTD	B808
ChangZhou EGing Photovoltaic Technology Co. Ltd	B811
CIXI CITY RIXING ELECTRONICS CO. LTD ANHUI RINENG ZHONGTIAN SEMICONDUCTOR DEVELOPMENT CO. LTD HUOSHAN KEBO ENERGY & TECHNOLOGY CO. LTD	B812
CSG PVtech Co. Ltd	B814
China Sunergy (Nanjing) Co. Ltd CEEG Nanjing Renewable Energy Co. Ltd CEEG (Shanghai) Solar Science Technology Co. Ltd China Sunergy (Yangzhou) Co. Ltd China Sunergy (Shanghai) Co. Ltd	B809
Dongfang Electric (Yixing) MAGI Solar Power Technology Co. Ltd	B816
EOPLLY New Energy Technology Co. Ltd SHANGHAI EBEST SOLAR ENERGY TECHNOLOGY CO. LTD JIANGSU EOPLLY IMPORT & EXPORT CO. LTD	B817
Zheijiang Era Solar Co. Ltd	B818
GD Solar Co. Ltd	B820
Greenway Solar-Tech (Shanghai) Co. Ltd Greenway Solar-Tech (Huaian) Co. Ltd	B821
Guodian Jintech Solar Energy Co. Ltd	B822
Hangzhou Bluesun New Material Co. Ltd	B824
Hanwha SolarOne (Qidong) Co. Ltd	B826
Hengdian Group DMEGC Magnetics Co. Ltd	B827
HENGJI PV-TECH ENERGY CO. LTD	B828
Himin Clean Energy Holdings Co. Ltd	B829
Jiangsu Green Power PV Co. Ltd	B831
Jiangsu Hosun Solar Power Co. Ltd	B832
Jiangsu Jiasheng Photovoltaic Technology Co. Ltd	B833
Jiangsu Runda PV Co. Ltd	B834
Jiangsu Sainty Photovoltaic Systems Co. Ltd Jiangsu Sainty Machinery Imp. And Exp. Corp. Ltd	B835
Jiangsu Shunfeng Photovoltaic Technology Co. Ltd Changzhou Shunfeng Photovoltaic Materials Co. Ltd Jiangsu Shunfeng Photovoltaic Electronic Power Co. Ltd	B837
Jiangsu Sinski PV Co. Ltd	B838
Jiangsu Sunlink PV Technology Co. Ltd	B839
Jiangsu Zhongchao Solar Technology Co. Ltd	B840
Jiangxi Risun Solar Energy Co. Ltd	B841
Jiangxi LDK Solar Hi-Tech Co. Ltd LDK Solar Hi-Tech (Nanchang) Co. Ltd LDK Solar Hi-Tech (Suzhou) Co. Ltd	B793
Jiangyin Shine Science and Technology Co. Ltd	B843
Jinzhou Yangguang Energy Co. Ltd Jinzhou Huachang Photovoltaic Technology Co. Ltd Jinzhou Jinmao Photovoltaic Technology Co. Ltd Jinzhou Rixin Silicon Materials Co. Ltd Jinzhou Youhua Silicon Materials Co. Ltd	B795
Juli New Energy Co. Ltd	B846
Jumao Photonic (Xiamen) Co. Ltd	B847
King-PV Technology Co. Ltd	B848
Kinve Solar Power Co. Ltd (Maanshan)	B849
Lightway Green New Energy Co. Ltd Lightway Green New Energy(Zhuozhou) Co. Ltd	B851
Nanjing Daqo New Energy Co. Ltd	B853
NICE SUN PV CO. LTD LEVO SOLAR TECHNOLOGY CO. LTD	B854
Ningbo Jinshi Solar Electrical Science & Technology Co. Ltd	B857
Ningbo Komaes Solar Technology Co. Ltd	B858
Ningbo South New Energy Technology Co. Ltd	B861
Ningbo Sunbe Electric Ind Co. Ltd	B862
Ningbo Ulica Solar Science & Technology Co. Ltd	B863
Perfectenergy (Shanghai) Co. Ltd	B864
Perlight Solar Co. Ltd	B865
SHANGHAI ALEX SOLAR ENERGY SCIENCE & TECHNOLOGY CO. LTD SHANGHAI ALEX NEW ENERGY CO. LTD	B870
Shanghai Chaori Solar Energy Science & Technology Co. Ltd	B872
Propsolar (Zhejiang) New Energy Technology Co. Ltd Shanghai Propsolar New Energy Co. Ltd	B873
SHANGHAI SHANGHONG ENERGY TECHNOLOGY CO. LTD	B874
SHANGHAI SOLAR ENERGY S&T CO. LTD Shanghai Shenzhou New Energy Development Co. Ltd Lianyungang Shenzhou New Energy Co. Ltd	B875
Shanghai ST Solar Co. Ltd Jiangsu ST Solar Co. Ltd	B876
Shenzhen Sacred Industry Co. Ltd	B878
Shenzhen Topray Solar Co. Ltd Shanxi Topray Solar Co. Ltd Leshan Topray Cell Co. Ltd	B880
Sopray Energy Co. Ltd Shanghai Sopray New Energy Co. Ltd	B881
SUN EARTH SOLAR POWER CO. LTD NINGBO SUN EARTH SOLAR POWER CO. LTD Ningbo Sun Earth Solar Energy Co. Ltd	B882
SUZHOU SHENGLONG PV-TECH CO. LTD	B883
TDG Holding Co. Ltd	B884
Tianwei New Energy Holdings Co. Ltd Tianwei New Energy (Chengdu) PV Module Co. Ltd Tianwei New Energy (Yangzhou) Co. Ltd	B885
Wenzhou Jingri Electrical and Mechanical Co. Ltd	B886
Shanghai Topsolar Green Energy Co. Ltd	B877
Shenzhen Sungold Solar Co. Ltd	B879
Wuhu Zhongfu PV Co. Ltd	B889
Wuxi Saijing Solar Co. Ltd	B890
Wuxi Shangpin Solar Energy Science and Technology Co. Ltd	B891
Wuxi Solar Innova PV Co. Ltd	B892
Wuxi Taichang Electronic Co. Ltd China Machinery Engineering Wuxi Co.Ltd Wuxi Taichen Machinery & Equipment Co. Ltd	B893
Xi'an Huanghe Photovoltaic Technology Co. Ltd State-run Huanghe Machine-Building Factory Import and Export Corporation Shanghai Huanghe Fengjia Photovoltaic Technology Co. Ltd	B896
Yuhuan BLD Solar Technology Co. Ltd Zhejiang BLD Solar Technology Co. Ltd	B899
Yuhuan Sinosola Science & Technology Co. Ltd	B900
Zhangjiagang City SEG PV Co. Ltd	B902
Zhejiang Fengsheng Electrical Co. Ltd	B903
Zhejiang Global Photovoltaic Technology Co. Ltd	B904
Zhejiang Heda Solar Technology Co. Ltd	B905
Zhejiang Jiutai New Energy Co. Ltd Zhejiang Topoint Photovoltaic Co. Ltd	B906
Zhejiang Kingdom Solar Energy Technic Co. Ltd	B907
Zhejiang Koly Energy Co. Ltd	B908
Zhejiang Mega Solar Energy Co. Ltd Zhejiang Fortune Photovoltaic Co. Ltd	B910
Zhejiang Shuqimeng Photovoltaic Technology Co. Ltd	B911
Zhejiang Shinew Photoelectronic Technology Co. Ltd	B912
Zhejiang Sunflower Light Energy Science & Technology Limited Liability Company Zhejiang Yauchong Light Energy Science & Technology Co. Ltd	B914
Zhejiang Sunrupu New Energy Co. Ltd	B915
Zhejiang Tianming Solar Technology Co. Ltd	B916
Zhejiang Trunsun Solar Co. Ltd Zhejiang Beyondsun PV Co. Ltd	B917
Zhejiang Wanxiang Solar Co. Ltd WANXIANG IMPORT & EXPORT CO LTD	B918
ZHEJIANG YUANZHONG SOLAR CO. LTD	B920

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/53

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/942,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ”perusasetus”, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2737/90 (2) käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin, jota kannetaan Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina” tai ”kyseinen maa”, peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa, jäljempänä ”alkuperäinen tutkimus”. Komissio hyväksyi päätöksellä 90/480/ETY (3) toimenpiteiden kohteena olevaa tuotetta koskevat sitoumukset kahdelta merkittävältä viejältä.

(2)	Kyseisten kahden kiinalaisen viejän sitoumusten peruuttamisen jälkeen neuvosto muutti neuvoston asetuksella (EY) N:o 610/95 (4) asetusta (ETY) N:o 2737/90 ja otti käyttöön volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavan 33 prosentin lopullisen tullin.

(3)	Näiden toimenpiteiden soveltamista jatkettiin niiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen vielä viiden vuoden ajan neuvoston asetuksella (EY) N:o 771/98 (5).

(4)	Neuvosto otti neuvoston asetuksella (EY) N:o 2268/2004 (6) toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen käyttöön 33 prosentin polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa.

(5)	Neuvosto muutti neuvoston asetuksella (EY) N:o 1275/2005 (7) tuotemääritelmää, jotta se kattaisi myös volframikarbidin ja metallijauheen seoksen.

(6)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (8) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun jälkeen neuvosto pidensi toimenpiteiden voimassaoloaikaa viidellä vuodella neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 287/2011 (9), jäljempänä ”edellinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu”.

1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(7)

Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (10) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin 7 päivänä joulukuuta 2015 panemaan vireille asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, jäljempänä ”tarkastelupyyntö”.

(8)	Pyyntö jätettiin sellaisten kuuden unionin tuottajan puolesta, jäljempänä ”pyynnön esittäjä”, joiden osuus unionin volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen, jäljempänä ”volframikarbidi”, kokonaistuotannosta on yli 25 prosenttia.

(9)	Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

1.3 Vireillepano

(10)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 23 päivänä maaliskuuta 2016 asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ”vireillepanoilmoitus”, Euroopan unionin virallisessa lehdessä (11).

(11)

Useat käyttäjät väittivät pyytäneensä komissiolta ennen nykyisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa, että jos kyseinen tarkastelu aloitettaisiin, sen kanssa pantaisiin samanaikaisesti vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukainen välivaiheen tarkastelu. Väite toistettiin myös ilmoituksen jälkeen.

(12)

Komissiolle ei ole toimitettu tällaisia pyyntöjä, vaikka niin väitettiinkin. Kyseiset osapuolet vain kysyivät komissiolta, ovatko aiemmat polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat tulokset edelleen voimassa. Näitä kysymyksiä ei yhdistetty pyyntöön panna vireille välivaiheen tarkastelu, eivätkä nämä osapuolet esittäneet mitään näyttöä olosuhteiden pysyvästä muutoksesta. Vain pyyntö, jonka perusteena on riittävä näyttö olosuhteiden pysyvästä muuttumisesta, voidaan katsoa hyväksyttäväksi pyynnöksi.

1.4 Asianomaiset osapuolet

(13)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan yhteyttä komissioon tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(14)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. Asianomaisilla osapuolilla oli myös mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(15)	Tutkimuksen aikana järjestettiin neljä kuulemista: kaksi useiden käyttäjien kanssa, yksi unionin tuottajien kanssa ja yksi yhden maahantuojan/käyttäjän kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan läsnäollessa.

a) Otanta

(16)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(17)	Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(18)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)	Otostiedot saatiin kahdeksasta Kiinassa vientiä harjoittavasta tuottajasta/tuottajaryhmästä.

(20)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti ensin vientiä harjoittavista tuottajista/tuottajaryhmistä kolme otokseen, joka perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia/tuottajaryhmiä ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(21)

Kyselylomakkeet lähetettiin kolmelle otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavalle tuottajalle/tuottajaryhmälle, mutta yksikään niistä ei toimittanut pyydettyjä tietoja komissiolle. Siksi komission yksiköt katsoivat, että polkumyynnin ja vahingon jatkumisen ja toistumisen todennäköisyyden määrittämiseen tarvittavien tietojen saamiseksi oli välttämätöntä pyrkiä yhteistyöhön niiden jäljellä olevien vientiä harjoittavien tuottajien/tuottajaryhmien kanssa, jotka toimittivat otostiedot. Kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia/tuottajaryhmiä ja Kiinan viranomaisia kuultiin uudesta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty. Kyselylomakkeet lähetettiin siksi jäljellä oleville vientiä harjoittaville tuottajille/tuottajaryhmille. Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja/tuottajaryhmä ei kuitenkaan toimittanut komissiolle pyydettyjä tietoja.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(22)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Tarkastelupyynnön mukaan unionissa on yhdeksän volframikarbidin tuottajaa, joista kuusi tuottaa sitä vapaille markkinoille ja kolme pääasiassa kytköskäyttöön. Kaikki kuusi unionin tuottajaa/tuottajaryhmää, jotka valmistavat tuotetta vapaille markkinoille, ilmoittautuivat tutkimuksen aikana. Niiden osuus unionin kokonaistuotannosta oli 65 prosenttia. Komissio päätti ottaa kaikki kuusi tuottajaa otokseen. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(23)	Kolme tuotetta pääasiassa kytkösmarkkinoille valmistavaa tuottajaa eivät vastustaneet tutkimusta mutta eivät myöskään tehneet yhteistyötä.

Tuojia/käyttäjiä koskeva otanta

(24)	Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio otti yhteyttä kymmeneen tiedossa olevaan maahantuojaan/käyttäjään ja pyysi niitä toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(25)	Seitsemän yritystä ilmoittautui määräajan kuluessa, ja niille kaikille lähetettiin kyselylomakkeet. Ne kaikki olivat käyttäjiä.

b) Vastaukset kyselyyn

(26)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kuudelle otokseen kuuluvalle unionin tuottajalle, seitsemälle tiedossa olevalle tuottajalle, kahdeksalle Kiinassa vientiä harjoittavalle tuottajalle/tuottajaryhmälle ja mahdollisten vertailumaiden (Amerikan yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan) 20:lle tiedossa olevalle tuottajalle.

(27)

Vastaukset kyselyyn saatiin kuudelta unionin tuottajalta, kahdeksalta käyttäjältä (joista kaksi olivat etuyhteydessä tuottajaan), yhdeltä mahdollisen vertailumaan Amerikan yhdysvaltojen tuottajalta ja yhdeltä mahdollisen vertailumaan Japanin tuottajalta. Yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista/tuottajaryhmistä ei vastannut kyselyyn.

(28)	Yksi saksalainen ei-metalleihin liittyvä yhdistys ilmoitti tukevansa toimenpiteiden jatkamista.

c) Tarkastuskäynnit

(29)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

—	Eurotungstène Poudres SA, Grenoble, Ranska

—	Global Tungsten & Powders spol. s r.o, Bruntál, Tšekki

—	H. C. Starck GmbH & Co. KG, Goslar, Saksa

—	Tikomet Oy, Jyväskylä, Suomi

—	Treibacher Industrie AG, Althofen, Itävalta

—	Wolfram Bergbau und Hütten-GmbH Nfg.KG., St Peter, Itävalta

Käyttäjät

—	Atlas Copco Secoroc AB, Fagersta, Ruotsi

—	Betek GmbH & Co. KG, Aichhalden, Saksa

—	Gühring KG, Albstadt, Saksa

—	Konrad Friedrichs GmbH & Co. KG, Kulmbach, Saksa

—	Technogenia SAS, Sait-Jorioz, Ranska

Vertailumaan tuottajat

—	Global Tungsten & Powders Corp., Towanda, Amerikan yhdysvallat

1.5 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(30)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso”. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1 Tarkastelun kohteena oleva tuote

(31)	Tarkastelun kohteena oleva tuote on volframikarbidi, sulatettu volframikarbidi tai volframikarbidin ja metallijauheen seos, jäljempänä ”tarkastelun kohteena oleva tuote”, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 2849 90 30 ja ex 3824 30 00 (Taric-koodi 3824300010).

(32)

Volframikarbidi, sulatettu volframikarbidi ja volframikarbidin ja metallijauheen seos ovat hiilen ja volframin yhdisteitä, jotka on valmistettu lämpökäsittelyllä. Ne ovat välituotteita, joita käytetään kovametalliosien, kuten kovametallisten terätyökalujen ja kovaan kulutukseen tarkoitettujen osien valmistuksessa sekä kulutusta kestävissä pinnoitteissa, öljyn- ja kallionporaukseen tarkoitettujen työkalujen terissä ja metallien vetämiseen sekä takomiseen tarkoitetuissa muoteissa ja kärjissä.

(33)

Tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona tarkasteltavaa tuotetta valmistettiin unionissa ensiötuotantona ensiöraaka-aineista (malmista, rikasteista, ammoniumparavolframaatista ja oksidista) ja kierrätysprosessissa romusta. Kovametalliromua syntyy kovametalliyritysten tuotantoprosesseissa, työkalujen valmistusprosesseissa ja kovametallituotteiden loppukäyttäjien toiminnassa. Volframiteollisuudessa romua voidaan kierrättää kemiallisessa kierrätyksessä tai sinkkiprosessissa.

(34)	Ensiövolframikarbidilla ja kemiallisesti kierrätetyllä volframikarbidilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Valmistusprosessissa ei myöskään erotella toisistaan ensiöraaka-aineista ja romusta valmistettua volframikarbidia.

(35)	Sinkin kierrätysprosessissa syntyy volframikarbidin ja metallijauheiden, kuten koboltin, seosta. Tämä valmistusprosessi on fysikaalis-mekaaninen kierrätysprosessi, jonka panoksen (käytetyn romun) laatu määrää volframikarbidin laadun.

(36)	Useat asianomaiset osapuolet esittivät, että tämän tutkimuksen ei pitäisi kattaa sinkkiprosessoituja jauheita, koska niiden valmistuskustannukset, kysynnän taso, asiakkaat ja käyttötarkoitukset poikkeavat ensiöraaka-aineista saadun volframikarbidin vastaavista.

(37)

Sinkkiprosessoidut jauheet sisältyvät kuvaukseen volframikarbidin ja metallijauheen seoksesta, joka on yksi tämän tutkimuksen kattamasta kolmesta tuotetyypistä. Tämä tutkimus toi esiin, että sinkkiprosessoitu jauhe ei ole kemiallisesti yhtä puhdasta kuin ensiöraaka-aineista tai kemiallisella kierrätysprosessilla volframiromusta valmistettu jauhe ja sen raekoon jakauma on viimeksi mainittua suurempi. Tuotoksena saatavan jauheen laatu riippuu panoksena olevan romun laadusta. Sinkkiprosessoitua jauhetta ei voi käyttää kaikissa volframikarbidin sovelluskohteissa, mutta sitä käytetään volframikarbidina tiettyjen kovametallityökalujen valmistuksessa. Näin ollen todettiin, että tämän tyyppisen volframikarbidin fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja sovelluskohteet ovat vastaavat kuin ensiöraaka-aineista tai kemiallisessa kierrätysprosessissa romusta valmistetun volframikarbidin. Lisäksi muut johdanto-osan 36 kappaleessa mainitut tekijät, kuten valmistuskustannukset ja kysyntä, eivät ole sinällään tarkastelun kohteena olevan tuotteen määrittelyn kannalta olennaisia. Mitä tulee väitteeseen, että sinkkiprosessoiduilla jauheilla on eri asiakkaat, tutkimuksessa selvisi, että tämän väitteen esittäneet kolme asianomaista osapuolta olivat itse asiassa tämän tyyppisen tuotteen ja volframikarbidin kuluttajia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(38)

Useat asianomaiset osapuolet esittivät, että tämän tutkimuksen ei pitäisi kattaa romusta valmistettua volframikarbidia. Ne väittivät, että Kiinasta tuotu tarkastelun kohteena oleva tuote valmistetaan lähes pelkästään ensiöraaka-aineista, kun taas unionin tuotannonala tuottaa volframikarbidia myös kierrätysmateriaalista. Nämä osapuolet väittivät, että volframikarbidin tuotantokustannukset vaihtelevat käytetyn raaka-aineen mukaan ja kustannusrakenne on romun keräämisen, kuljettamisen ja käsittelemisen seurauksena erilainen.

(39)

Käytetystä panoksesta (ensiöraaka-aineista tai romusta) riippuvat tuotantokustannukset eivät sinällään ole tuotemääritelmän kannalta olennaisia vaan pikemminkin tuotteen tekniset, fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset. Kuten unionin tuotannonalan tuotantoprosessin arvioinnin aikana vahvistettiin, ensiöraaka-aineesta valmistettua volframikarbidia ja romusta valmistettua volframikarbidia ei erotella toisistaan. Tietyt unionin tuottajat käyttävät valmistusprosessissaan vain ensiöraaka-aineita, kun taas toiset tuottajat käyttävät myös romua. Kuten johdanto-osan 34 kappaleessa mainittiin, ensiöraaka-aineesta valmistetulla ja romusta valmistetulla volframikarbidilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Joka tapauksessa yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselyyn, kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan. Siksi komissio ei voinut arvioida niiden valmistusprosessia ja unioniin viemiä tuotetyyppejä. Näin ollen vaatimus, jonka mukaan tämän tutkimuksen ei pitäisi koskea romusta valmistettua volframikarbidia, hylättiin.

(40)

Yksi käyttäjä esitti, että tutkimuksessa olisi otettava huomioon se, miten volframikarbidin erilaiset kaupalliset ominaisuudet sekä volframikarbidin eri asteet (kuten erittäin hienot laadut, vakiolaadut ja korkeassa lämpötilassa hiilletyt laadut) vaikuttavat hintoihin ja niiden vertailuun. Lisäksi väitettiin, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat erikoistuneet vakiolaatujen tuotantoon, kun taas unionin tuotannonalalla tuotetaan kaikkia laatuja.

(41)

Tätä väitettä ei perusteltu eikä sille saatu vahvistusta tutkimuksen aikana. Kyseinen käyttäjä ei esittänyt mitään todisteita siitä, että eri tuotetyyppien tai -laatujen välillä olisi merkittäviä hintaeroja. Tutkimuksen aikana saadut tiedot eivät myöskään vahvistaneet väitettä. Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään vastannut kyselyyn. Siksi komissio ei kyennyt arvioimaan muiden tekijöiden lisäksi myöskään näiden tuottajien valmistamien tuotteiden tyyppiä, kustannusrakennetta tai myyntihintoja. Tämän vuoksi väite hylättiin.

2.2 Samankaltainen tuote

(42)

Tutkimuksessa todettiin, että vientiä harjoittavan tuottajan valmistamalla ja unioniin myymällä tarkastelun kohteena olevalla tuotteella on samanlaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin unionin tuottajien unionin markkinoilla tuottamalla ja myymällä tuotteella tai vertailumaassa tuotetulla ja myydyllä tuotteella.

(43)	Komissio päätteli sen vuoksi, että nämä tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

3.1 Polkumyynti

Vertailumaa

(44)

Yhdellekään kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo kaikille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa käytettävien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. Tästä syystä oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa, jäljempänä ”vertailumaa”.

(45)

Amerikan yhdysvallat, jäljempänä ”Yhdysvallat”, valittiin vertailumaaksi edellisissä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa. Komissio ehdotti tätä tarkastelua koskevassa vireillepanoilmoituksessa Yhdysvaltojen käyttämistä vertailumaana ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia.

(46)

Komissio pyrki yhteistyöhön muissa mahdollisissa vertailumaissa ottamalla yhteyttä volframikarbidin tiedossa oleviin tuottajiin Japanissa ja Kanadassa ja pyytämällä niitä toimittamaan tarvittavat tiedot. Komissio otti yhteyttä Intian, Israelin, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Venäjän ja Yhdysvaltojen viranomaisiin ja pyysi niitä antamaan tietoja volframikarbidin tuotannosta maassaan. Komissio sai Japanilta, Kanadalta ja Yhdysvalloilta tiedot noin 20:stä näissä maissa tiedossa olevasta samankaltaisen tuotteen tuottajasta, joihin otettiin yhteyttä ja joita pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Yksi yhdysvaltalainen tuottaja ja yksi japanilainen tuottaja ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot.

(47)	Sekä Yhdysvaltojen että Japanin markkinat olivat kotimaisten tuottajien määrän, voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden puuttumisen ja Kiinasta peräisin olevien merkittävien tuontimäärien suhteen samankaltaiset. Se osoitti, että kummatkin markkinat olivat kilpailukykyiset.

(48)	Japanilainen tuottaja kuitenkin myi vain merkityksettömiä määriä samankaltaista tuotetta kotimarkkinoillaan, kun taas yhdysvaltalainen tuottaja myi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittäviä määriä kotimarkkinoillaan.

(49)

Vaikka useat osapuolet totesivat, että yhdysvaltalainen tuottaja oli kytköksissä unionin tuotannonalaan, tämä seikka ei sinällään estä Yhdysvaltojen valitsemista vertailumaaksi. Mikään osapuoli ei esittänyt todisteita siitä, että tässä tapauksessa kyseisellä kytköksellä olisi vaikutusta kotimaisiin hintoihin Yhdysvalloissa eikä Yhdysvallat sen vuoksi sopisi vertailumaaksi.

(50)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät myös, että Yhdysvalloissa käytettäviä tuotantomenetelmiä ei otettu huomioon, mikä koski erityisesti sitä, tuotettiinko volframikarbidi ensiöraaka-aineesta vai romusta (kuten kuvattu johdanto-osan 33 kappaleessa). Nämä osapuolet väittivät, että nämä eri tuotantomenetelmät vaikuttivat kysyntään ja hintoihin Yhdysvaltojen markkinoilla, mikä olisi otettava huomioon. Lisäksi he väittivät, että hinnat olivat Yhdysvalloissa erityiset korkeat, koska yhdysvaltalaisilla tuottajilla oli kalliita sopimuksia Yhdysvaltojen armeijan kanssa.

(51)

Kuten johdanto-osan 34 kappaleessa jo mainittiin, ensiöraaka-aineesta valmistetulla ja romusta valmistetulla volframikarbidilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Näin ollen myöskään Yhdysvalloissa ei eroteltu toisistaan valmistusprosessissa ensiöraaka-aineesta valmistettua ja romusta valmistettua volframikarbidia. Tutkimuksessa selvisi, että tuotantoprosessi ei vaikuttanut mitenkään kysyntään tai hintoihin.

(52)	Tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella volframikarbidia todellakin käytetään sotilassovelluksiin, mutta ei ole mitään näyttöä siitä, että yhteistyö hallituksen kanssa olisi vaikuttanut vertailumaan tuottajan kotimaiseen hintaan.

(53)	Asianomaiset osapuolet eivät ehdottaneet mitään vaihtoehtoista vertailumaata.

(54)	Siksi väite, jonka mukaan Yhdysvallat ei sopisi vertailumaaksi, hylättiin.

(55)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon tuottajien myyntimäärät kotimaisilla markkinoilla mahdollisissa vertailumaissa valinta-ajankohtana sekä sen, että Yhdysvaltoja käytettiin vertailumaana myös alkuperäisessä tutkimuksessa ja että asianomaiset osapuolet eivät esittäneet komissiolle huomautuksia, jotka olisivat voineet kyseenalaistaa Yhdysvaltojen sopivuuden vertailumaaksi, Yhdysvaltojen katsottiin sopivan vertailumaaksi.

(56)	Asianomaisille osapuolille tiedotettiin tästä valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

Normaaliarvo

(57)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, oliko vertailumaan tuottajan harjoittaman samankaltaisen tuotteen myynnin kokonaismäärä kotimarkkinoilla edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tällaisen myynnin katsotaan olevan edustavaa, jos riippumattomille asiakkaille suuntautuvan myynnin kokonaismäärä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähintään viisi prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä, joka on esitetty johdanto-osan 111 kappaleessa. Tällä perusteella vertailumaan tuottajan samankaltaisen tuotteen myynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(58)	Komissio tutki sen jälkeen, oliko samankaltaisen tuotteen myynti kotimarkkinoilla vertailumaan tuottajalle kannattavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja voitaisiinko sen siten katsoa olleen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaista tavanomaista kaupankäyntiä.

(59)	Samankaltaisen tuotteen kannattavan myynnin määrä oli alle 80 prosenttia kokonaismyynnin määrästä, joten normaaliarvon perusteena käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

Vientihinta

(60)	Kuten edellä johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Nämä olivat volframikarbidia Kiinasta tuovilta käyttäjiltä saatuja tietoja, jotka Eurostat oli tarkistanut.

(61)

Vienti Kiinasta tapahtui sekä sisäisen jalostusmenettelyn (12) että tavanomaisten järjestelyjen kautta. Kuten johdanto-osan 111 kappaleessa on esitetty, koska tavanomaisen järjestelyn kautta tapahtuneen viennin osuus oli vain 0,1 prosenttia unionin markkinaosuudesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se katsottiin merkityksettömäksi ja laskelmat tehtiin vain sisäisen jalostusmenettelyn mukaisen vientihinnan perusteella.

Vertailu

(62)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä vahvistettua vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, vientihintaa ja normaaliarvoa oikaistiin hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten (kotimaassa ja merirahti) sekä viiden prosentin vientiveron (kumottu toukokuussa 2015) osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli tarkastelupyynnön pohjalta.

(63)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että kiinalaisilla tuottajilla on raaka-aineen eli ammoniumparavolframaatin hinnan suhteen kilpailuetu ja siten alhaisemmat tuotantokustannukset. Väite toistettiin myös ilmoituksen jälkeen. Osapuolet väittivät myös, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotanto oli tehokkaampaa ja siinä oli mittakaavaetuja. Nämä tekijät olisi otettava huomioon polkumyyntimarginaalia laskettaessa.

(64)

Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista/tuottajaryhmistä ei vastannut komission kyselyyn. Lisäksi yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt väitettä tukevia todisteita. Siksi ei ollut mahdollista arvioida kiinalaisten tuottajien väitettyä kilpailuetua tuotantoprosessissa vertailumaan tuottajaan nähden. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(65)	Ilmoituksen jälkeen useat käyttäjät esittivät, että erot käyttötarkoitusten laadussa, tuotantokustannuksissa ja myynnissä on otettava huomioon, kun lasketaan polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja.

(66)

Kuten johdanto-osan 34 ja 37 kappaleessa todetaan, kolmella tuotetyypillä on tässä suhteessa samankaltaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään vastannut kyselyyn, kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan. Siksi komissio ei kyennyt arvioimaan muiden tekijöiden lisäksi myöskään näiden tuottajien valmistamien tuotteiden tyyppiä, niiden laadun ja käyttötarkoituksen eroja, kustannusrakennetta tai myyntihintoja. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(67)	Useat käyttäjät väittivät myös ilmoituksen jälkeen, että komissio poikkesi tavanomaisesta käytännöstään, kun se ei käyttänyt tässä tutkimuksessa tuotevalvontakoodeja.

(68)	Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että ei ole tarvetta käyttää eri tuotevalvontakoodeja tuotetyyppien erottelemiseksi toisistaan muun muassa polkumyyntimarginaalien laskemista varten.

(69)

Tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että tosiasiallisissa olosuhteissa ei ollut tapahtunut mitään muutosta, joka olisi antanut aihetta poiketa alkuperäisestä menetelmästä. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään tehneet yhteistyötä, kuten johdanto-osan 21 kappaleessa kerrotaan, tuotetyyppikohtaista vertailua ei voitu tehdä vertailumaassa tuotettujen ja myytyjen tuotteiden ja Kiinasta unioniin vietyjen tuotteiden välillä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

Polkumyyntimarginaali

(70)	Komissio vertasi painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja edellä tarkoitettua painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(71)	Tällä perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – oli yli 40 prosenttia.

(72)	Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien siirtyessä valmistamaan jatkojalostustuotteita oli erittäin epätodennäköistä, että kyseiset tuottajat myisivät mitään polkumyyntihinnoilla.

(73)

On syytä huomata, että edellä johdanto-osan 71 kappaleessa vahvistettu polkumyyntimarginaali oli perusasetuksen 2 artiklassa määritellyn menetelmän mukainen. Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja vientiä ei tehnyt yhteistyötä eikä antanut polkumyyntimarginaalien laskemiseen tarvittavia tietoja. Kyseiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet mitään todisteita väitteidensä tueksi. Väite hylättiin.

(74)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja vertailumaan tuottajilta pyydetyt tiedot olivat puutteellisia eikä tuotetyyppejä voitu vertailla niiden perusteella asianmukaisesti. Ne väittivät, että tiedot olisi pitänyt kerätä tuotetyyppikohtaisesti.

(75)

Väitteen tueksi ei esitetty perusteluja. Tutkimuksessa vahvistettiin vastaavasti kuin samaa tuotetta koskevissa aiemmissa tutkimuksissa, että volframikarbidin eri tyyppien ja laatujen erot eivät vaikuttaneet merkittävästi kustannuksiin tai hintoihin. Kyseiset asianomaiset osapuolet eivät esittäneet mitään todisteita siitä, että eri tuotetyyppien tai -laatujen välillä olisi merkittäviä hintaeroja. Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselyyn eikä komissio siksi voinut varmistaa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien valmistamien tuotteiden tyyppiä tai vaikutuksia kustannuksiin ja hintoihin. Väite hylättiin.

3.2 Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(76)

Jotta voitiin arvioida polkumyynnin toistumisen todennäköisyys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, analysoitiin seuraavia tekijöitä: i) tuotanto, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, ii) raaka-aineiden varastointi ja volframirikasteen vientivero, iii) Kiinan vienti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus ja iv) kulutuksen kehitys Kiinassa ja sen muilla tärkeillä vientimarkkinoilla.

3.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(77)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä, tuotanto, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa määriteltiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen ja seuraavien lähteiden perusteella: i) vientiä harjoittavien tuottajien otoksen muodostamisen aikana kerätyt tiedot, ii) tarkastelupyynnössä annetut tiedot (jotka perustuivat pyynnön esittäjää koskeviin markkinatietoihin) ja iii) julkisesti saatavilla olevat tiedot, kuten Metal Bulletin, jonka erikoisalaa ovat maailmanlaajuisia teräsmarkkinoita, muiden kuin rautametallien markkinoita ja romumetallimarkkinoita koskevat tiedot.

(78)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan volframikarbidin tuotannon arvioitiin olevan noin 30 000 tonnia, tuotantokapasiteetin 42 000–50 000 tonnia ja käyttämättömän kapasiteetin siten 12 000–20 000 tonnia. Arvioidun käyttämättömän kapasiteetin osuus oli siten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 94–156 prosenttia unionin kulutuksesta (mikä vahvistetaan johdanto-osan 107 kappaleessa).

3.2.2 Raaka-aineiden varastointi ja volframirikasteen vientivero

(79)

Komissio totesi julkisesti saatavilla olevien tietojen (13) perusteella, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ja sen jälkeen Kiinalla oli raaka-ainevarasto (ammoniumparavolframaattia ja volframirikasteita), josta voitiin tuottaa yli 25 000 tonnia volframikarbidia ja siten saada tuotetta käyttöön merkittävä määrä lyhyessä ajassa. Tutkimuksessa ei havaittu mitään merkkejä näistä raaka-aineista tuotetun volframikarbidin maailmanlaajuisen kysynnän lisääntymisestä.

(80)	Lisäksi Kiinan hallinnassa on 60 prosenttia maailman volframimalmivarannoista ja samalla se perii 20 prosentin vientiveron volframirikasteesta (14).

3.2.3 Kiinan vienti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus

(81)

Kiinan vientimäärät ja unionin markkinoiden houkuttelevuus selvitettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatavilla olevien tietojen ja seuraavien lähteiden perusteella: i) Kiinan vientitilastotietokanta, ii) Eurostatin tiedot, jotka on tarkistettu vertaamalla volframikarbidia Kiinasta tuoneiden käyttäjien tietoihin johdanto-osan 106 kappaleen mukaisesti, iii) vientiä harjoittavien tuottajien otoksen muodostamisen aikana kerätyt tiedot, iv) Kiinan spot-markkinahintoja koskevat tiedot, jotka kerättiin tutkimuksen aikana, ja v) tutkimuksen aikana esiin tullut Kiinan hintatarjous Japanille.

(82)	Merkittävimmät tiedossa olevat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät noin 20 prosenttia tarkastelun kohteena tuotteen tuotannostaan, unioniin sekä muihin kolmansiin maihin (kuten Japaniin, Korean tasavaltaan ja Yhdysvaltoihin) suuntautuvan viennin suhde oli noin 1:3.

(83)	Lisäksi tarkastelun kohteena olevan kiinalaisen tuotteen vienti muihin kolmansiin maihin lisääntyi 10 prosenttia tarkastelujaksolla.

(84)

Voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta Kiina oli edelleen suurin volframikarbidin vientiä unioniin harjoittava maa. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta olikin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli viisinkertaistunut vuonna 2012 (406 prosenttia), mikä vastasi 6,9 prosenttiyksikön lisäystä unionin markkinaosuudesta (2,0 prosentista vuonna 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 8,9 prosenttiin, kuten johdanto-osan 109 kappaleessa todetaan). Tämä osoittaa, että Kiina oli edelleen kiinnostunut unionin markkinoista. Unioni on Kiinan toiseksi suurin volframikarbidin vientimarkkina-alue Japanin jälkeen.

(85)	Unionin markkinoiden houkuttelevuuden arvioimiseksi hinnan suhteen vertailtiin Kiinan unioniin kohdistuvan viennin hintoja Kiinan kotimaan hintoihin ja Kiinan muihin kolmansiin maihin kohdistuvan viennin hintoihin.

(86)	Kiinan keskimääräiset kotimaiset hinnat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jopa 19 prosenttia alhaisemmat kuin unioniin kohdistuvan Kiinan viennin hinnat.

(87)	Kiinan muilta kolmansilta markkinoilta perimät vientihinnat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jopa 25 prosenttia alhaisempia kuin unioniin kohdistuvan viennin hinnat.

(88)

Se, että tarkastelun kohteena olevan kiinalaisen tuotteen unioniin kohdistuvan viennin hinnat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla korkeampia kuin Kiinan kotimaiset hinnat ja niiden muille kolmansille markkinoille kohdistuvan viennin hinnat, on vahva merkki siitä, että unionin markkinat ovat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille houkuttelevat.

(89)

Lisäksi on syytä huomata, että vaikka muissa kolmansissa maissa ei ole polkumyyntitulleja, unioni on silti Kiinan toiseksi suurin volframikarbidin vientimarkkina-alue Japanin jälkeen, mikä on todettu johdanto-osan 84 kappaleessa. Useat käyttäjät myös myönsivät ilmoituksen jälkeen antamissaan tiedoissa, että kiinalaisilla tuotteilla on unionin markkinoilla aina kysyntää.

(90)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että unionin markkinat eivät ole kiinalaisten tuottajien kannalta erityisen houkuttelevat. Nämä osapuolet väittivät, että tätä tukee se, että kymmenen viime vuoden aikana kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät turvautuneet kiertämis- tai absorptiomenetelmiin, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vienti tai markkinaosuudet unionin markkinoilla eivät merkittävästi kasvaneet ja että niiden unioniin kohdistuvan viennin hinnat eivät alentuneet.

(91)

Vaikka kiertämis- ja absorptiomenettelyt ovat päteviä indikaattoreita, jotka osoittavat, voiko vientiä harjoittavilla tuottajilla olla kiinnostusta tiettyihin erityismarkkinoihin voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta, ne eivät sinällään ole välttämättömiä, kun määritellään tällaisten markkinoiden houkuttelevuutta kolmansien maiden tuonnin kannalta. Näiden osapuolet esittämiä muita väitteitä ei voitu vahvistaa tämän tutkimuksen havainnoilla, jotka vahvistivat johdanto-osan 109 ja 114 kappaleessa selitetyllä tavalla kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuuden kasvun ja niiden unioniin kohdistuvan viennin hintojen laskun tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(92)	Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että millään muilla markkinoilla ei ole volframikarbidin polkumyyntitulleja, joten jos toimenpiteiden annetaan raueta, on epätodennäköistä, että osa tästä käyttämättömästä kapasiteetista käytettäisiin unioniin kohdistuvan viennin lisäämiseen.

(93)

Ensinnäkin kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat jo nyt harjoittaa vientiä näihin muihin kolmansiin maihin, joilla ei ole polkumyyntitulleja. Toiseksi kulutus kasvoi unionin markkinoilla 15 prosenttia tarkastelujaksolla, kuten johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan. Kolmanneksi suurin osa Kiinasta peräisin olevasta tuonnista syntyy sisäisessä jalostusmenettelyssä (ilman tulleja), kuten johdanto-osan 111 ja 112 kappaleessa kerrotaan. Tämän tuonnin osuus kasvoi 477 prosenttia tarkastelujaksolla. Jos siis polkumyyntitullit poistettaisiin, Kiinan vienti Euroopan unioniin todennäköisesti lisääntyisi. Tämä väite hylättiin.

3.2.4 Kulutuksen kehitys Kiinassa ja sen muilla tärkeillä vientimarkkinoilla

(94)

Kotimaisen kulutuksen kehittymiseen Kiinassa liittyen tutkimuksessa ei tullut esiin asioita, jotka voisivat osoittaa kotimaisen kysynnän lisääntyvän Kiinassa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Koska Kiinan volframikarbidin vienti unioniin kasvoi 406 prosenttia ja muihin kolmansiin maihin 10 prosenttia (kuten johdanto-osan 83 ja 84 kappaleessa on esitetty), komissio totesi, että Kiinan kotimainen kysyntä ei riittäisi käyttämättömän kapasiteetin kuluttamiseen.

(95)

Mitä tulee kulutuksen todennäköiseen kehitykseen Kiinan muilla tärkeillä vientimarkkinoilla (Japanissa, Korean tasavallassa ja Yhdysvalloissa), tutkimuksessa ei tullut esiin asioita, jotka voisivat osoittaa kotimaisen kysynnän lisääntyvän merkittävästi näillä markkinoilla. Kiinan vientimäärät näihin maihin kasvoivat tarkastelujaksolla kahdeksan prosenttia, mutta Kiinan vientimäärät Yhdysvaltoihin pienenivät samalla jaksolla 35 prosenttia. Kun otetaan huomioon se, että Kiinan on maailman suurin volframin tuottaja (kuten johdanto-osan 192 kappaleessa todetaan), ja vaikka tietoja kotimaisesta tuotannosta ja tuonnista näistä maista ei ole, komissio totesi, että nämä markkinat eivät voineet käyttää merkittävää määrää Kiinassa käytettävissä olevasta kapasiteetista.

3.2.5 Päätelmät

(96)

Voidaan siis todeta, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettu polkumyyntimarginaali, Kiinassa merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden todettu houkuttelevuus osoittavat, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin markkinoille kohdistuisi merkittäviä määriä polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä. Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

4. VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(97)

Unionissa samankaltaista tuotetta valmistaa yhdeksän yritystä tai yritysryhmää, joista kuusi yritystä tuottaa ja myy tuotetta vapailla markkinoilla ja loput kolme yritystä tuottavat volframikarbidia pääasiassa jatkojalostustuotteiden valmistusta varten, jäljempänä ”kytköskäyttöön”. Niiden katsotaan muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(98)	Yksi käyttäjä toi esiin sen, että yksi unionin tuottajista käyttää tuotteidensa myynnissä unioniin eri CN-koodia (8101 10 00), joka ei kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Näin ollen tämän unionin tuottajan ei pitäisi olla osa johdanto-osan 97 kappaleen määritelmän mukaista unionin tuotannonalaa.

(99)

CN-koodit, joita käytettään tuotteiden myynnissä unionissa, ovat tarkastelun kohteena olevan tuotteen ja unionin teollisuudenalan määrittelyn kannalta epäolennaisia. Olennaista on se, kattaako johdanto-osan 31 kappaleen mukainen tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmä unionin tuottajien valmistaman tuotteen. Tutkimuksessa tuli esiin, että mainittu määritelmä kattaa tämän unionin tuottajan valmistama tuotteen. Näin ollen tämä unionin tuottaja on osa johdanto-osan 97 kappaleen määritelmän mukaista unionin tuotannonalaa.

4.2 Unionin kulutus

(100)

Kuten johdanto-osan 97 kappaleessa sanotaan, jotkin unionin tuottajat tuottavat pääasiassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta kytköskäyttöä varten ensiöraaka-aineena eri jatkojalostustuotteiden tuotannossa. Siksi kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutusta analysoitiin erikseen.

(101)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat oleellisia vahinkoanalyysissä, koska kytköskäyttöön tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti eivätkä ole siksi luotettavia. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat ovat vapaita markkinahintoja.

(102)

Komissio päätteli yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta ja unionin tuotannonalan kaikkea toimintaa (kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden) edustavalta pyynnön esittäjältä saatujen tietojen perusteella, että noin 31 prosenttia unionin kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytköskäyttöön.

(103)

Unionin tuotannonalan vapaat markkinat tuottavat myös tavanomaisten sopimusten (unionin tuotannonala omistaa raaka-aineen) ja jalostuskorvaussopimusten (volframikarbidiasiakas omistaa raaka-aineen ja maksaa unionin tuottajille käsittelykorvauksen raaka-aineen jalostamisesta volframikarbidiksi) perusteella. Jalostuskorvaussopimuksia käytetään kierrätystoiminnassa, koska asiakkaat toimittavat romun unionin tuotannonalalle käsiteltäväksi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 23 prosenttia kokonaistuotantomäärästä valmistettiin jalostuskorvaussopimuksella ja siitä noin 89 prosenttia oli tarkoitettu unionin markkinoille. Näin ollen vapaille markkinoille suunnattu tavanomainen tuotanto on noin 46 prosenttia kokonaistuotannosta.

4.2.1 Kytkösmarkkinoiden kulutus

(104)

Komissio määritti unionin kytkösmarkkinoiden kulutuksen kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytköskäytön ja kytkösmyynnin perusteella. Tämän perusteella unionin kytkösmarkkinoiden kulutus on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 1

Kytkösmarkkinoiden kulutus

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Kytkösmarkkinoiden kulutus (tonnia)	2 249	2 461	2 599	2 653
Indeksi (2012 = 100)	100	109	116	118
Lähde: Kyselyvastaukset, pyynnön esittäjien toimittamat tiedot ja Eurostat.

(105)

Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus kasvoi kyseisenä aikana 18 prosenttia ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2 653 tonnia.

4.2.2 Vapaiden markkinoiden kulutus

(106)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myyntimäärä vapailla markkinoilla ja b) unioniin suuntautuvan tuonnin kokonaismäärä Eurostatin ilmoituksen mukaan. Kiinan osalta Eurostatin ilmoittamat tuontimäärät tarkistettiin ottaen huomioon yhteistyössä toimineiden käyttäjien vahvistetut vastaukset kyselyyn, koska niiden ilmoittamat määrät olivat suurempia kuin Eurostatin.

(107)

Tämän perusteella unionin vapaiden markkinoiden kulutus on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 2

Vapaiden markkinoiden kulutus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Vapaiden markkinoiden kulutus (tonnia)	11 151	11 778	13 815	12 814
Indeksi (2012 = 100)	100	106	124	115
Lähde: Kyselyvastaukset ja Eurostat.

(108)

Unionin kulutus vapailla markkinoilla lisääntyi ensin 24 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2014, väheni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2014 verrattuna seitsemän prosenttia ja oli lopuksi 12 814 tonnia. Kaiken kaikkiaan kulutus kasvoi vapailla markkinoilla tarkastelujakson aikana 15 prosenttia.

4.3 Tuonti kyseistä maasta

4.3.1 Kyseisestä maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(109)

Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin tarkistettujen tietojen perusteella ottaen huomioon yhteistyössä toimineiden käyttäjien vahvistetut vastaukset kyselyyn, koska nämä ilmoittivat suuremmista kokonaismääristä kuin Eurostat, kuten johdanto-osan 106 kappaleessa jo todettiin. Tuonti kyseisestä maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Kiinasta tuleva tuonti (tonnia)	225	303	905	1 140
Indeksi (2012 = 100)	100	135	402	506
Kiinan markkinaosuus	2,0 %	2,6 %	6,6 %	8,9 %
Indeksi (2012 = 100)	100	127	325	441
Lähde: Eurostat ja kyselylomakevastaukset.

(110)

Tuonti Kiinasta lisääntyi merkittävistä tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tuotiin 1 140 tonnia, mikä on viisinkertainen määrä verrattuna Kiinasta tulevaan tuontiin kyseisen jakson alussa (225 tonnia). Tuontimäärän lisäys oli suurempi kuin kulutuksen lisäys, ja siksi Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 6,9 prosenttiyksikköä vuoden 2012 kahdesta prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakso 8,9 prosenttiin.

4.3.1.1 Tuontijärjestelyt

(111)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä jakautui tavanomaisen järjestelyn ja sisäisen jalostusmenettelyn välillä seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä ja markkinaosuus tuontijärjestelyä kohti

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Tavanomainen tuontijärjestely
Kiinasta tuleva tuonti (tonnia)	29	8	10	10
Indeksi (2012 = 100)	100	27	34	33
Kiinan markkinaosuus (%)	0,3	0,1	0,1	0,1
Indeksi (2012 = 100)	100	25	28	29
Sisäinen jalostusprosessi
Kiinasta tuleva tuonti (tonnia)	196	295	895	1 131
Indeksi (2012 = 100)	100	151	457	577
Kiinan markkinaosuus (%)	1,8	2,5	6,5	8,8
Indeksi (2012 = 100)	100	143	369	502
Lähde: Eurostat ja kyselylomakevastaukset.

(112)

Lähes koko tuonti Kiinasta syntyy sisäisessä jalostusmenettelyssä, ja sen määrä kasvoi tarkastelujaksolla lähes viisinkertaiseksi. Tavanomaisen järjestelyn mukainen tuonti oli merkityksetöntä koko tarkastelujaksolla (alle 0,1 prosenttia markkinaosuudesta) ja suuntaus oli jopa vähenevä.

4.3.2 Kyseisestä maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(113)

Komissio vahvisti Kiinan tuonnin hintojen suuntauksen Eurostatin perusteella ottaen huomioon yhteistyössä toimineiden käyttäjien vahvistetut vastaukset kyselyyn. Koska Kiinasta tavanomaisen tuontijärjestelyn kautta tulevat tuontimäärät olivat merkityksettömiä, niitä ei otettu huomioon keskimääräisen tuontihinnan määrityksessä eikä hinnan alittavuuden laskemisessa.

(114)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Sisäisen jalostusmenettelyn tuontihinnat (euroa/tonni)

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Kiinasta tulevan tuonnin hinnat (euroa/tonni)	39 418	35 465	34 414	33 327
Indeksi (2012 = 100)	100	90	87	85
Lähde: Eurostat ja kyselylomakevastaukset.

(115)

Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodun tuotteen keskimääräinen hinta aleni tarkastelujaksolla 15 prosenttia. Tämä hintojen aleneminen johtui raaka-aineiden hinnan alenemisesta.

(116)

Yhteistyössä toimineilta käyttäjiltä ja Kiinasta tulevassa tuonnissa käytetyistä tuontijärjestelyistä saatujen tietojen perusteella tarkastelun kohteena olevan tuotteen kaikki tuonti Kiinasta tapahtuu tavanomaisilla sopimuksilla. Tämän ja tasapuolisen vertailun vuoksi hinnan alittavuutta laskettaessa ei otettu huomioon unionin tuotannonalan jalostuskorvaussopimusten mukaista myyntiä. Kuten johdanto-osan 113 kappaleessa todetaan, tavanomaisen järjestelyn mukainen tuonti oli myös merkityksetöntä koko tarkastelujaksolla eikä sitä siksi otettu huomioon. Näin ollen alittavuuden laskenta perustui vain sisäisen jalostusmenettelyn tuontihintoihin.

(117)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

—	etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla tavanomaisten sopimusten mukaisesti veloitettuja unionin tuottajien volframikarbidin painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle

—	vastaavia Eurostatin ilmoittamia painotettuja keskimääräisiä tuontihintoja ottaen huomioon myös yhteistyössä toimineiden käyttäjien vahvistetut vastaukset kyselyyn ja asianmukaiset oikaisut tuonnin jälkeisten kustannusten perusteella.

(118)

Vertailun tulos on ilmaistu prosentteina unionin tuotannonalan painotetusta keskimääräisestä hinnasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja se oli 13,2 prosenttia. Tässä laskelmassa on otettu huomioon se, että sinkkiprosessoituja jauheita ei tuotu Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joten niitä ei otettu mukaan.

4.4 Tuonti muista kolmansista maista

(119)

Unioniin muista kolmansista maista kuin kyseisestä maasta tulevan tuonnin määrät kehittyivät seuraavasti: Määrä- ja hintasuuntaus perustuu Eurostatin tietoihin ja kattaa kaikki tärkeät järjestelyt (tavanomainen järjestely, sisäinen jalostusmenettely ja ulkoinen jalostusmenettely). Suurin osa kolmansista maista tulevasta tuonnista tapahtuu tavanomaisen järjestelyn kautta.

Taulukko 6

Tuonti muista kolmansista maista

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Tuonti (tonnia)	1 896	1 402	1 724	1 359
Indeksi (2012 = 100)	100	74	91	72
Markkinaosuus (%)	17,0	11,9	12,5	10,6
Yhdysvaltojen markkinaosuus (%)	4,2	2,8	4,7	4,8
Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	54 525	52 342	40 543	39 878
Indeksi (2012 = 100)	100	96	74	73
Etelä-Korean markkinaosuus (%)	1,4	2,3	2,0	2,4
Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	49 249	38 022	39 256	41 316
Indeksi (2012 = 100)	100	77	80	84
Vietnamin markkinaosuus (%)	1,3	1,0	1,1	0,9
Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	44 633	35 110	36 869	37 352
Indeksi (2012 = 100)	100	79	83	84
Lähde: Eurostat.

(120)

Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärä väheni tarkastelujaksolla 28 prosenttia. Niiden suuntaus ei noudattanut kulutuksen kasvun käynnistämää yleistä markkinasuuntausta, jota kuvataan johdanto-osan 108 kappaleessa. Tuontimäärä kasvoi 23 prosenttia vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013 mutta väheni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 21 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Näin ollen kyseisen tuonnin markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 17 prosentista 10,6 prosenttiin.

(121)

Yhdysvallat ja Etelä-Korea eivät noudattaneet tätä yleistä suuntausta vaan niiden tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla hieman mutta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alemmalla tasolla Kiinan tuontiin verrattuna. Lisäksi Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta aleni tarkastelujaksolla mutta pysyi kuitenkin sisäisessä jalostusmenettelyssä toteutetun Kiinan viennin keskimääräisen myyntihinnan yläpuolella.

4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1 Yleiset huomautukset

(122)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(123)

Kuten johdanto-osan 97 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonala koostuu yhdeksästä yrityksestä tai yritysryhmästä, joista kuusi yritystä tuottaa ja myy tuotetta vapailla markkinoilla ja loput kolme yritystä tuottaa volframikarbidia pääasiassa kytköskäyttöä varten. Kolme vapailla markkinoilla toimivaa unionin tuottajaa ja kolme kytkösmarkkinoilla toimivaa tuottajaa ovat tuotantoketjun loppupäässä integroituneita. Komissio päätti myös tutkia kaikkia kuutta vapailla markkinoilla toimivaa unionin tuottajaa unionin tuotannonalalle aiheutuneen mahdollisen vahingon määrittämiseksi, kuten johdanto-osan 22 kappaleessa todetaan.

(124)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit, jotka liittyvät koko unionin tuotannonalaan pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit ainoastaan otokseen valittujen unionin tuottajien osalta näiden kyselyvastauksiin sisältyneiden vahvistettujen tietojen perusteella. Kumpaakin ryhmää koskevien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(125)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(126)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, keskimääräiset yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(127)

Joidenkin unionin tuotannonalaan liittyvien makrotaloudellisten indikaattoreiden osalta komissio analysoi vapaiden markkinoiden ja kytkösmarkkinoiden tietoja erikseen ja teki vertailevan analyysin. Nämä tekijät ovat myynti ja markkinaosuus. Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö, sillä indikaattorit määräytyvät koko toiminnan perusteella riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. Nämä tekijät ovat tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, työllisyys, tuottavuus ja työvoimakustannukset. Koska kyseisiä tietoja ei voida eritellä kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden osalta, näiden tekijöiden kohdalla koko unionin tuotannonalan analyysi on tarpeen, jotta saadaan täydellinen kuva unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta.

(128)

Joidenkin mikrotaloudellisten indikaattorien (keskimääräinen yksikköhinta, keskimääräinen yksikkökustannus ja kannattavuus) osalta analyysissä erotettiin toisistaan tavanomaiset sopimukset ja jalostuskorvaussopimukset. Tämä johtui siitä, että jalostuskorvaussopimuksiin ei sisälly raaka-ainekustannuksia ja hinnat ovat tosiasiassa jalostuskorvausmaksuja.

(129)

Useat asianomaiset osapuolet esittivät, että tutkimuksen ei pitäisi kattaa jalostustoimintaa sillä perusteella, että koska asiakas on raaka-aineen omistaja, on kyseenalaista, kuka on todellinen tuottaja. Lisäksi väitettiin, että jalostuksessa valmistuskustannukset ovat pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa, sillä unionin tuotannonala on edelleen raaka-aineen omistaja (koska raaka-ainekustannukset eivät sisälly jalostuskorvaussopimuksiin) eikä näitä kahta liiketoimintamallia pitäisi sekoittaa keskenään vahinkoanalyysissä.

(130)

Tutkimuksessa tuli esiin, että unionin tuottajien valmistusprosessissa ei ole mahdollista erottaa toisistaan tavanomaisten sopimusten mukaisesti ja jalostuskorvaussopimusten mukaisesti tuotettua volframikarbidia. Asiakas ei tiedä, onko sen saama volframikarbidi valmistettu romusta vai ensiöraaka-aineista. Ainoastaan kierrätyksessä sinkkiprosessilla käytetään tuotantoeriä, ja silloin asiakas saa omasta romustaan tuotettua volframikarbidia. Sinkkiprosessissa tuotetut määrät olivat kuitenkin hyvin pieniä (alle kolme prosenttia) verrattuna unionin tuotannonalan kokonaistuotantoon tarkastelujaksolla. Näin ollen tässä prosessissa tuotetut määrät eivät vääristä unionin tuotannon yleisarviointia. Jalostustuotannon osuus unionin koko tuotannosta myös vaihtelee vuosittain sen mukaan, mitä raaka-aineita on saatavilla markkinoilla.

(131)

Jalostuksen valmistuskustannusten ja tavanomaisen tuotannon valmistuskustannusten välinen ero ei myöskään ole peruste jalostustoiminnan jättämiselle vahinkoanalyysin ulkopuolelle. Ero näkyy joka tapauksessa analyysissä. Siksi väite siitä, että jalostusta ei pitäisi ottaa mukaan tutkimukseen, hylätään.

4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(132)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

	2012	2013	2014	Tutkimusajanjakso
Tuotanto (tonnia)	12 667	13 903	15 068	14 668
Indeksi (2012 = 100)	100	110	119	116
Tuotantokapasiteetti (tonnia)	19 225	20 100	21 245	21 565
Indeksi (2012 = 100)	100	105	111	112
Kapasiteetin käyttöaste (%)	66	69	71	68
Indeksi (2012 = 100)	100	105	108	103
Lähde: Kyselyvastaukset ja pyynnön esittäjien toimittamat tiedot.

(133)

Edellisen taulukon tietoihin sisältyvät sekä ensiöraaka-aineisiin että kierrätystuotteisiin perustuva tavanomainen tuotanto ja jalostustuotanto.

(134)

Kokonaistuotantomäärä kasvoi 16 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2014 ja pieneni sitten kolme prosenttia vuodesta 2014 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon mennessä, jolloin se oli 14 668 tonnia. Tuotantomäärä kasvoi kaiken kaikkiaan 16 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(135)

Tuotantokapasiteetti kasvoi myös tarkastelujaksolla 12 prosenttia 21 565 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Useilla unionin tuottajilla on myös suunnitelmia tuotantokapasiteettinsa lisäämisestä seuraavina 3–4 vuotena.

(136)

Lisäksi kapasiteetin käyttöaste kasvoi kahdeksan prosenttia vuosina 2012–2014, minkä jälkeen se pieneni hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2012. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan kolme prosenttia ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 68 prosenttia.

4.5.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus

(137)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntimäärä vapailla markkinoilla ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Myyntimäärä unionin vapailla markkinoilla (tonnia)	9 030	10 073	11 186	10 314
Indeksi (2012 = 100)	100	112	124	114
Markkinaosuus (%)	81,0	85,5	81,0	80,5
Indeksi (2012 = 100)	100	106	100	99
Lähde: Kyselyvastaukset, pyynnön esittäjien toimittamat tiedot ja Eurostat.

(138)

Vapailla markkinoilla myyntimäärä kasvoi 24 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2014 ja pieneni sitten kahdeksan prosenttia vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Myyntimäärä kasvoi tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 14 prosenttia ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10 314 tonnia. Tämä kehityskulku vastasi unionin kulutuksen lisäystä samalla ajanjaksolla.

(139)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla kasvoi 4,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 vuoteen 2013 ja pieneni sitten viisi prosenttiyksikköä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä, jolloin se oli 80,5 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla pieneni tarkastelujaksolla 0,5 prosenttiyksikköä.

(140)

Kytkösmarkkinoiden osalta määrä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Kytkösmarkkinoiden kulutus (tonnia)	2 249	2 461	2 599	2 653
Indeksi (2012 = 100)	100	109	116	118
Markkinaosuus (koko kytkösmarkkinoista ja vapaista markkinoista) (%)	17	17	16	17
Indeksi (2012 = 100)	100	103	94	102
Lähde: Kyselyvastaukset, pyynnön esittäjien toimittamat tiedot ja Eurostat.

(141)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kytkösmarkkinoilla (koostuu unionin tuotannonalan kytköskäytöstä ja sisäisestä myynnistä) kasvoi tarkastelujaksolla 18 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kokonaiskulutuksen lisäys. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus kytkösmarkkinoista ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaiskulutuksesta (sekä kytkösmarkkinoiden että vapaiden markkinoiden kulutuksesta) pysyi tarkastelujaksolla lähes vakiona eli 17 prosentissa.

4.5.2.3 Kasvu

(142)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä seuraili tiiviisti kotimaisen kulutuksen kehitystä ja kasvoi 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi tarkastelujakson aikana melko vakaana lukuun ottamatta vuotta 2013, jolloin se kasvoi 4,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattuna.

4.5.2.4 Työllisyys ja tuottavuus

(143)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Työllisyys ja tuottavuus

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Työntekijöiden lukumäärä	681	687	700	704
Indeksi (2012 = 100)	100	101	103	103
Tuottavuus (tonnia/työntekijä)	19	20	22	21
Indeksi (2012 = 100)	100	109	116	112
Lähde: Kyselyvastaukset ja pyynnön esittäjien toimittamat tiedot.

(144)

Työntekijöiden määrä unionin tuotannonalalla kasvoi tarkastelujaksolla hieman eli kolme prosenttia 704 työntekijään tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tuotannon suuremman kasvun seurauksena tuottavuus lisääntyi tarkastelujaksolla 12 prosenttia.

4.5.2.5 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(145)

Tutkimuksessa vahvistettiin (johdanto-osan 71 kappale), että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin edelleen Kiinasta unionin markkinoille huomattavan alhaisilla polkumyyntihinnoilla.

(146)

Unionin tuotannonala selvisi suurelta osin aiemman polkumyynnin vaikutuksista ja voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet osoittautuivat tehokkaiksi. Näin ollen unionin toiminnanalan myyntimäärä kasvoi 14 prosenttia. Sen markkinaosuus vapailla markkinoilla pieneni hieman eli 0,5 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.3.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(147)

Unionin tuottajien tavanomaisten sopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionin vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (euroa/tonni)	47 296	41 686	41 118	36 160
Indeksi (2012 = 100)	100	88	87	76
Lähde: Kyselyvastaukset.

(148)

Unionin tuotannonalan normaalien määrien painotetut keskimääräiset myyntihinnat alenivat tarkastelujakson aikana 24 prosenttia. Hintojen aleneminen johtui raaka-aineiden hinnan alenemisesta.

(149)

Unionin tuottajien jalostuskorvaussopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikköjalostuskorvausmaksut etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Painotettu keskimääräinen yksikköjalostuskorvausmaksu

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Painotettu keskimääräinen yksikköjalostuskorvausmaksu unionissa (euroa/tonni)	12 792	13 497	13 669	13 452
Indeksi (2012 = 100)	100	106	107	105
Lähde: Kyselyvastaukset.

(150)

Unionin tuotannonalan jalostusmäärien painotetut keskimääräiset yksikköjalostuskorvausmaksut suurenivat tarkastelujakson aikana viisi prosenttia.

(151)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannusten ja jalostuskustannusten osalta komission oli esitettävä nämä tiedot indeksoituina, koska ne ovat liikesalaisuuksia.

(152)

Unionin tuotannonalan tavanomaisten sopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikkötuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Tavanomaisten sopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikkötuotantokustannukset

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Indeksi (2012 = 100)	100	82	85	78
Lähde: Kyselyvastaukset

(153)

Tarkastelujaksolla tavanomaisen tuotannon painotetut keskimääräiset yksikkökustannukset laskivat 22 prosenttia. Tuotantokustannukset johtuivat myös raaka-aineiden hinnan alenemisesta.

(154)

Unionin tuotannonalan jalostuskorvaussopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikköjalostuskustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Jalostuskorvaussopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikköjalostuskustannukset

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Indeksi (2012 = 100)	100	105	97	99
Lähde: Kyselyvastaukset.

(155)

Tarkastelujaksolla jalostustuotannon painotetut keskimääräiset yksikkökustannukset laskivat yhden prosentin.

4.5.3.2 Työvoimakustannukset

(156)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 15

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti	65 626	70 243	73 736	71 898
Indeksi (2012 = 100)	100	107	112	110
Lähde: Kyselyvastaukset.

(157)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat 12 prosenttia vuosina 2012–2014, minkä jälkeen ne pienenivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Kaiken kaikkiaan keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat tarkastelujakson aikana 10 prosenttia.

4.5.3.3 Varastot

(158)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 16

Varastot

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Loppuvarastot (tonnia)	1 201	1 095	923	1 069
Indeksi (2012 = 100)	100	91	77	89
Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)	9	9	7	8
Indeksi (2012 = 100)	100	91	77	89
Lähde: Kyselyvastaukset.

(159)

Varastot pienenivät tarkastelujaksolla 11 prosenttia. Varastojen osuus tuotantomäärästä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kahdeksan prosenttia, minkä todettiin olevan normaali taso.

4.5.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(160)

Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 17

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

	2012	2013	2014	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Riippumattomille asiakkaille – tavanomaisille ja jalostuskorvausasiakkaille – unionissa suunnatun kokonaismyynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)	11,9	16,8	13,6	11,6
Indeksi (2012 = 100)	100	140	114	97
Kassavirta (euroa)	63 654 025	57 060 905	54 583 859	40 680 386
Indeksi (2012 = 100)	100	90	86	64
Investoinnit (euroa)	19 902 447	21 890 061	25 810 548	15 752 867
Indeksi (2012 = 100)	100	110	130	79
Investointien tuotto (%)	37,1	46,0	35,9	20,1
Indeksi (2012 = 100)	100	124	97	54
Lähde: Kyselyvastaukset.

(161)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta unionin tuotannonalan kaiken toiminnan (sekä tavanomaisen että jalostustuotannon) osalta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tavanomaisen toiminnan osuus kokonaistuotannosta oli 77 prosenttia ja sen kannattavuus oli alhaisempi kuin jalostustoiminnan kannattavuus. Lisäksi on syytä huomata, että tavanomaisen toiminnan kannattavuus oli alhaisempi kuin 10 prosentin tavoitetuotto.

(162)

Unionin tuotannonala oli tarkastelujakson aikana kannattavaa mutta kannattavuusaste vaihteli. Kannattavuus kasvoi vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna 4,8 prosenttiyksikköä eli 16,8 prosenttiin ja väheni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 5,1 prosenttiyksikköä eli 11,6 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan kannattavuus väheni tarkastelujakson aikana 0,3 prosenttiyksikköä.

(163)

Kassavirta, joka osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa, pysyi tarkastelujaksolla positiivisena. Se kuitenkin pieneni tarkastelujaksolla merkittävästi eli 36 prosenttia.

(164)

Investoinnit lisääntyivät 30 prosenttia vuosina 2012–2014, minkä jälkeen ne vähenivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 39 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Kaiken kaikkiaan investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 21 prosenttia. Unionin tuotannonalan investoinnit olivat tarkastelujaksolla yli 80 miljoonaa euroa. Investointien tavoitteena oli parantaa raaka-aineiden hyödyntämistä ja sitä kautta alentaa valmistuskustannuksia kohdistamalla niitä esimerkiksi lajittelutoimintojen parannuksiin, kierrätyslaitosten imutoimintojen parannuksiin ja murskaustoimintojen parannuksiin. Lisäksi unionin tuotannonalalla tehtiin investointeja unionissa sovellettavien ympäristösääntöjen noudattamiseksi. Investointeja tehtiin myös tehokkuuden parantamiseksi korvaamalla vanhaa tekniikkaa energiankulutuksen näkökulmasta tehokkaammalla tekniikalla. Lisäksi investointeja kohdistettiin useiden uunien vaihtamiseen, jotta kovan ja pehmeän romun sekoittaminen olisi joustavampaa ja voitaisiin käsitellä enemmän erilaista romua.

(165)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se oli tarkastelujaksolla positiivinen. Se kasvoi 24 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013 ja pieneni tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä 25,9 prosenttiyksikköä. Investointien tuotto pieneni kaiken kaikkiaan 17 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

4.5.4 Vahinkoa koskevat päätelmät

(166)

Voimassa olevien polkumyyntitullien ansiosta unionin tuotannonala toipui edelleen aiemman vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(167)

Myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät positiivisesti tarkastelujaksolla, kun unionin tuotannonala pystyi myötäilemään kulutuksen kasvua. Myös tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste kasvoivat tarkastelujaksolla.

(168)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vahinkoindikaattorit (kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto) olivat positiivisia. Kassavirran suuntaus oli kuitenkin aleneva.

(169)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonala oli toipunut aiemmasta polkumyynnistä eikä se kärsinyt perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla.

4.6 Vahingon toistumisen todennäköisyys

4.6.1 Alustavat huomautukset

(170)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(171)

Koska unionin tuotannonala ei kärsinyt merkittävää vahinkoa, arvioitiin, oliko vahingon toistuminen todennäköistä, jos Kiinaa vastaan sovellettavien toimenpiteiden annettaisiin raueta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(172)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: i) käyttämätön kapasiteetti ja raaka-aineiden varastointi Kiinassa, ii) tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta unionin markkinoille suuntautuvan tuonnin mahdolliset hintatasot ja iii) niiden vaikutus unionin tuotannonalaan.

4.6.2 Käyttämätön kapasiteetti ja raaka-aineiden varastointi Kiinassa

(173)

Kuten johdanto-osan 78 kappaleessa todetaan, Kiinassa on volframikarbidin käyttämätöntä kapasiteettia merkittävästi eli 12 000–20 000 tonnia, mikä vastaa 94–156:tta prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(174)

Kuten johdanto-osan 79 kappaleessa todetaan, Kiinassa on myös varastoituna volframikarbidin raaka-aineita (eli ammoniumparavolframaattia ja volframirikasteita), joista voitaisiin tuottaa yli 25 000 tonnia volframikarbidia lyhyessä ajassa.

(175)

Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi, käyttämätöntä kapasiteettia ja raaka-ainevarastoja käytettäisiin todennäköisesti unioniin suuntautuvan viennin tuottamiseen, koska unioni on kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta houkutteleva markkina-alue, kuten johdanto-osan 85 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa kuvataan. Ei myöskään ole mitään merkkejä siitä, että volframikarbidin kysyntä lisääntyisi muilla kolmansien maiden markkinoilla, kun taas unionissa kulutussuuntaus oli kasvava. Kuten johdanto-osan 84 kappaleessa myös todetaan, unionin markkinat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan suurimmat vientimarkkinat Japanin jälkeen. Tuonti Kiinasta unionin markkinoille alkaisi siksi todennäköisesti uudelleen merkittävinä määrinä.

(176)

Ilmoituksen jälkeen useat käyttäjät väittivät, että kiinalaiset tuottajat toimittavat unionin markkinoille mieluummin kiinalaisia jatkojalostustuotteita raaka-aineiden viennin sijasta. Koska tämän väitteen tueksi ei esitetty mitään todisteita, se hylättiin.

4.6.3 Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin mahdolliset hintatasot

(177)

Osviittana siitä, millä hinnalla kiinalaista volframikarbidia tuotaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin, otettiin huomioon Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sisäisessä jalostusmenettelyssä nämä alittivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 13,2 prosentilla. Lisäksi tavanomaisten tuontijärjestelyn mukaiset mahdolliset hinnat ilman polkumyyntitulleja ja tullit mukaan lukien alittaisivat myös unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 8,6 prosentilla.

(178)

Myös Kiinasta muihin kolmansiin maihin tulevan tuonnin hintoja ja Kiinan kotimaanmarkkinoiden hintoja analysoitiin. Kummassakin tapauksessa Kiinan hintojen todettiin olevan unionin tuotannonalan hintoihin verrattuna jopa 33 prosenttia alhaisempia verrattuna muihin kolmansiin maihin ja jopa 28 prosenttia alhaisempia verrattuna Kiinan kotimaisiin hintoihin.

4.6.4 Vaikutus unionin tuotannonalaan

(179)

Merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja raaka-aineiden varastointi Kiinassa, mitä kuvataan johdanto-osan 173 ja 174 kappaleessa, sekä johdanto-osan 85–87 ja 177 kappaleessa kuvattu hintaero kannustavat kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia viemään unionin markkinoille merkittäviä määriä alhaisilla polkumyyntihinnoilla lyhyessä ajassa, jos polkumyyntitoimenpiteet eivät ole voimassa.

(180)

Nämä suuret määrät halpaa volframikarbidia aiheuttavat huomattavan hintapaineen unionin tuonninalalle, jonka on alennettava omia hintojaan voidakseen edelleen myydä tuotetta unionissa. Samanaikaisesti unionin tuotannonalan määrät kuitenkin pienenevät, koska se ei pysty alentamaan hintoja kiinalaisten vientihintojen tasolle. On huomattava, että kuten johdanto-osan 80 kappaleessa todetaan, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käytettävissä on halvempaa raaka-ainetta kuin unionin tuotannonalalla, koska Kiinan hallinnassa on 60 prosenttia maailman volframimalmivarannoista. Samanaikaisesti se perii 20 prosentin vientiveron volframirikasteesta, mikä nostaa tämän raaka-aineen hintaa Kiinan ulkopuolisille osapuolille.

(181)

Jos Kiinan sisäisen jalostusmenettelyn mukaiset tuontihinnat plus tullit katsotaan mahdolliseksi vertailuarvoksi unionin tuonninalan tulevalle myyntihinnalle toimenpiteiden kumoamisen jälkeen, unionin tuotannonala ei olisi enää kannattavaa vaan se toimisi kannattavuusrajalla mikä olisi kestämätön tilanne. Tämä on itse asiassa varovainen skenaario, koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti myyvät tuotetta unionin markkinoille tätä vertailuarvoa alemmilla hinnoilla, kun otetaan huomioon Kiinan hintatasot muissa kolmansissa maissa. Niillä olisi kannustimena tehdä niin raaka-aineiden varastoinnin vähentämiseksi, kuten johdanto-osan 79 kappaleessa todetaan. Siinä tapauksessa unionin tuotannonalan olisi edelleen alennettava myyntihintojaan, mikä johtaisi tavanomaisen toiminnan muuttumiseen tappiolliseksi liiketoiminnaksi lyhyessä ajassa (1–2 vuodessa). On myös huomattava, että tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle on ominaista voittomarginaalin suuret vaihtelut. Kuten taulukosta 17 näkee, unionin tuotannonalan kannattavuus aleni 5,2 prosenttiyksikköä vain kahdessa vuodessa (vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välissä).

(182)

Lisäksi unionin tuonninalalla on todennäköisesti myös paineita pienentää tuotantomääräänsä, koska se ei pysty alentamaan hintojaan Kiinan hintojen mukaiseksi kärsimättä tappioita. Määrän pieneneminen vaikuttaa suoraan myös jalostustoimintaan. Volframintuotanto on todella pääomavaltaista tuotantoa, jossa on säilytettävä tietty tuotannon taso, jotta kiinteät kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Tuotannon vähenemisestä johtuva kiinteiden kustannusten kasvu lisää tavanomaisen toiminnan tuotantokustannusten lisäksi myös jalostuskustannuksia ja heikentää sitten myös jalostuskorvaussopimusten kannattavuutta.

(183)

Esimerkiksi skenaariossa, jossa tuotantomäärät vähenevät 25 prosenttia (3 700 tonnia eli 23 prosenttia Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista), jalostuskustannukset kasvavat 82 prosenttia ja jalostustoiminta muuttuu kannattavasta yli 30 prosentin tappiota tuottavaksi. Tämä havaittiin myös aiemmassa tutkimuksessa, kun tuotantomäärän noin 50 prosentin (6 400 tonnin) vähennys romahdutti kannattavuuden 7,6 prosentista –19,5 prosenttiin vain yhdessä vuodessa.

(184)

Jalostustoiminta on taloudellisesti järkevää vain unionin tuotannonalan asiakkaille (käyttäjille) niin kauan, kun jalostuskorvausmaksut (jalostuskustannukset + marginaali) plus romukustannukset (käyttäjälle) ovat pienemmät kuin Kiinasta tulevan volframikarbidin tuontihinta. Kun raja on saavutettu, käyttäjillä ei enää ole kannustinta tehdä jalostuskorvaussopimuksia unionin tuotannonalan kanssa, vaan ne hankkivat volframikarbidin Kiinasta. Mahdollisuus neuvotella unionin tuotannonalan kanssa uudelleen jalostuskorvausmaksuista ei vaikuta olevan mahdollista, koska unionin tuotannonalan jalostuskustannukset kasvavat, kuten edellä kuvataan.

(185)

Vaikka jalostustoiminta onkin kannattavampaa kuin tavanomainen toiminta, unionin tuotannonala ei voi toimia pelkästään jalostuskorvaussopimusten varassa. Jalostuskorvaus on tarkoitettu vain kierrätystoimintaa varten, ja unionin tuotannonalan kapasiteetti jalostaa romua volframirikasteeksi on liian pieni verrattuna volframirikasteen kokonaistarpeisiin tuotantoprosessissa. Näin ollen unionin tuotannonalan on täydennettävä volframirikastetarpeitaan ensiörikasteella tavanomaisten sopimusten mukaisesti. Markkinoilla ei myöskään ole riittävästi romua, jotta unionin tuotannonala voisi kasvattaa kierrätyskapasiteettiaan.

(186)

Edellä esitetyn perusteella myyntihinnan aleneminen vähintään sisäisen jalostuskäsittelyn tuontihinnan tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tullit mukaan lukien yhdessä määrän vähenemisen kanssa muuttaa unionin toiminnanalan tappiolliseksi alaksi.

(187)

Komissio teki edellä esitettyjen tosiseikkojen perusteella sellaisen päätelmän, että jos toimenpiteet kumotaan, syntyy todennäköisesti huomattavia vahinkoja hyvin nopeasti. Erityisesti lyhyellä aikavälillä (1–2 vuodessa) on todennäköistä, että unionin tuottajien, jotka eivät ole integroituneet tuotantoketjun loppupäässä, on pakko purkaa yrityksensä, koska niitä uhkaa vapailla markkinoilla suoraan Kiinan alhaisen hinnan polkumyyntituonnin aiheuttama hinnanalennuspaine. Kaksi näistä yrityksistä ei ole mukana kierrätystoiminnassa eikä siksi voi tukeutua jalostuskorvaussopimusten suurempiin katteisiin. Tuotantoketjun loppupäässä integroituneet unionin tuottajat jatkavat volframikarbidin myymistä etuyhteydessä oleville yrityksille alhaisemmilla hinnoilla, mutta jalostuskorvaussopimusten mukaiset jalostuskustannukset kuitenkin kasvavat tuotantomäärien pienentymisen vuoksi. Pidemmällä aikavälillä (4–5 vuodessa) on todennäköistä, että myös tuotantoketjun loppupään integroituneet unionin tuottajat lopettavat toimintansa, koska ne eivät kykene kilpailemaan tässä paineessa pitkällä aikavälillä, kun niihin etuyhteydessä olevat yritykset ostavat volframikarbidia myös Kiinasta. Jos tämä skenaario toteutuu, unionissa ei ole enää tämän strategisesti tärkeän raaka-aineen tuotantoa.

5. UNIONIN ETU

(188)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tulosten seurauksena unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja toimittajien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(189)

Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on lisäksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, sen avulla voidaan myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(190)

Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja vahinko toistuu.

5.1 Unionin tuotannonalan etu

(191)

Kun otetaan huomioon johdanto-osan 166–169 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin tuotannonalan tilanteesta sekä 170–186 kappaleessa selostetut perusteet, jotka liittyvät vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevaan analyysiin, komissio teki sen päätelmän, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi todennäköisesti vakavasti, jos polkumyyntitullien voimassaolon annettaisiin päättyä. Toimenpiteet ovat osoittautuneet olennaisen tärkeiksi volframikarbidin tuotannon säilyttämiseksi unionissa, koska unionin tuotannonala ei olisi kestänyt unionin markkinoilla unionin tuotannonalan hintoja halvemmalla myytävien Kiinasta tulevien volframikarbidin suurten polkumyyntimäärien aiheuttamaa painetta.

(192)

Katsotaan, että toimenpiteiden jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, jonka pitäisi silloin pystyä jatkamaan investoimista tuotantolaitostensa uuteen tekniikkaan, erityisesti kierrätystoimintaan, jotta se olisi riippumattomampi Kiinasta ja siten paremmassa tilanteessa silloin, kun markkinoilla on pulaa ensiöraaka-aineista.

(193)

Toimenpiteiden kumoaminen sen sijaan vaikuttaisi unionin tuotannonalaan todennäköisesti kielteisesti. Se uhkaisi vakavasti unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta, koska sen olisi ehkä lopetettava toimintojaan, mikä vähentäisi unionin markkinoilla käytettävissä olevia hankintalähteitä ja kilpailua. Jos unionin tuottajat lopettaisivat tuotantonsa, unioni olisi pääosin riippuvainen tuonnista kolmansista maista ja ensisijaisesti Kiinasta, joka ei ole vain maailman johtava volframin tuottaja vaan omistaa myös suurimman osan maailman raaka-ainevarannosta.

5.2 Käyttäjien etu

(194)

Alussa otettiin yhteyttä kymmeneen tiedossa olevaan tuojaan/käyttäjään. Seitsemän käyttäjää ilmoittautui määräajan kuluessa, ja niille kaikille lähetettiin kyselylomakkeet. Ne hankkivat volframikarbidia Kiinasta, muista kolmansista maista (Etelä-Koreasta, Vietnamista, Japanista, Israelista ja Intiasta) ja unionin tuotannonalalta. Nämä käyttäjät valmistivat volframikarbidista kovametallisia työkaluja, joita käytetään eri tuotannonaloilla, kuten öljy- ja kaivosteollisuudessa.

(195)

Kahdeksan käyttäjää vastasi kyselyyn (kaksi niistä oli etuyhteydessä tuottajiin). Ne ilmoittivat Kiinasta tulevista suuremmista tuontimääristä kuin Eurostatin ilmoittamat määrät. Kaikki muut paitsi yksi niistä toivat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta vain sisäisen jalostusmenettelyn kautta. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus vapaiden markkinoiden kulutuksessa unionissa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 32 prosenttia. Viisi muuta käyttäjää ilmoittautui ja kertoi tukevansa voimassa olevia toimenpiteitä mutta ei vastannut kyselyyn. Näiden käyttäjien osuus vapaiden markkinoiden kokonaiskulutuksesta oli noin kahdeksan prosenttia.

(196)

Yksi yhteistyössä toiminut käyttäjä esitti tarvitsevansa tuotantoprosessissaan tietyn tyyppistä tuotetta, jota unionin tuotannonala ei valmistanut vaaditun laatuisena, ja pyysi tälle tietylle tuotetyypille vapautusta polkumyyntitullista. Tämän käyttäjän tuoma tuotetyyppi sisältyi kuitenkin johdanto-osan 31 ja 32 kappaleessa kuvattuun tuotemääritelmään. Nykyisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ollut mitään perusteita vapauttaa tiettyjä tuotetyyppejä tutkimuksen soveltamisalasta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(197)

Seitsemän muuta yhteistyössä toiminutta käyttäjää väittivät, että voimassa olevilla polkumyyntitoimenpiteillä on merkittävä kielteinen vaikutus niiden kannattavuuteen.

(198)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että näiden käyttäjien toiminta, johon volframikarbidi liittyi, vastasi 55–100 prosentista niiden kokonaisliikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Osa käyttäjistä kuului yritysryhmiin ja myi volframikarbidista valmistamiaan tuotteita myös ryhmän sisällä, kun taas toiset olivat itsenäisiä yksiköitä. Nämä yritykset myivät kovametallisia työkaluja riippumattomille asiakkaille sekä unionin markkinoilla että unionin ulkopuolella. Unionin markkinoiden ulkopuolella tapahtuvaa myyntiä varten käyttäjät hankkivat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta pääasiassa Kiinasta sisäisen jalostusmenettelyn kautta, joten tästä tuonnista ei maksettua tuontitulleja.

(199)

Kaikki yhteistyössä toimineet käyttäjät valmistivat monia eri tuotteita, joihin kuului myös tarkastelun kohteena oleva tuote. Volframikarbidin kustannusten osuus valmistuksen kokonaiskustannuksista vaihtelivat eri käyttäjillä huomattavasti eli kuudesta prosentista 50 prosenttiin valmiiden tuotteiden tyypin mukaan. Joihinkin yhteistyössä toimineiden käyttäjien valmistamiin tuotteisiin sisältyy huomattavasti lisäarvoa ja osaamista, ja siksi nämä käyttäjät voivat veloittaa suuria katteita, kun taas toiset vähemmän lisäarvoa sisältävät tuotteet ovat vähemmän kannattavia. Lisäksi suurimmalla osalla yhteistyössä toimineista käyttäjistä kannattavuuden todettiin olevan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jopa yli 15 prosenttia. Tutkimuksessa selvisi myös, että näiden käyttäjien kannattavuuteen vaikuttivat muutkin tekijät kuin voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet, kuten vähäinen kysyntä niiden toimintamarkkinoilla (öljynporaus ja kaivosteollisuus).

(200)

Viisi muuta johdanto-osan 194 kappaleessa mainittua käyttäjää, jotka ilmoittivat tukevansa polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkamista, olivat unionin tuotannonalan asiakkaita. Nämä käyttäjät väittivät, että vaikka volframin hintojen alentuminen hyödyttäisi käyttäjiä lyhyellä aikavälillä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Kiinan hinnat todennäköisesti nousisivat taas unionin tuotannonalan synnyttämän kilpailun puuttuessa. Lisäksi ne väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen vaikuttaisi kielteisesti myös unionin kierrätystoimiin, koska Kiinasta tulevat halvan volframikarbidin suuret tuontimäärät tekisivät kierrätystoiminnan unionissa kannattamattomaksi. Nämä käyttäjä korostivat myös, että niiden etujen mukaista olisi, että käytettävissä olisi useita hankintalähteitä, joihin myös unionin tuotannonala kuuluisi.

(201)

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käyttäjät pystyivät jatkamaan volframikarbidin hankintoja useista lähteistä. Niihin kuului volframikarbidin tuonti Kiinasta merkittävissä määrin maksamatta tulleja, koska käytettiin sisäiseen jalostusmenettelyyn perustuvaa järjestelyä. Suurin osa niistä oli kannattavia. On kohtuullista odottaa, että tietyt käyttäjät hyötyvät ainakin lyhyellä aikavälillä Kiinasta tulevan halvemman tuonnin saatavuudesta, mutta toimenpiteillä ei ole ollut niihin vakavaa kielteistä vaikutusta. Tämä vahvistaa sen, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden säilyttämisellä ei ole vakavia vaikutuksia käyttäjille. Useat käyttäjät myös tukivat toimenpiteiden jatkamista.

(202)

Useat asianosaiset väittivät, että toimenpiteistä käyttäjiin kohdistuvien vaikutusten arviointi olisi tehtävä koko sillä ajanjaksolla, jonka toimenpiteet ovat olleet voimassa ferropii-tapauksen (15) mukaisesti, ja perustelivat sitä sillä, että käyttäjiin kohdistuu pitkällä aikavälillä kasaantuvasti kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat suhteettomia unionin tuottajille koituviin mahdollisiin tai todellisiin hyötyihin verrattuna.

(203)

Tässä suhteessa on huomattava, että vaikka toimenpiteet ovat olleet voimassa vuodesta 1990 lähtien, käyttäjät ovat pystyneet sopeutumaan hyvin kustannusten lisäykseen ja toimimaan yhä kannattavasti. Lisäksi komissio arvioi alkuperäisen tutkimuksen ja kunkin siihen liittyvän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä polkumyyntitoimenpiteiden vaikutusta käyttäjiin. Komissio teki joka kerta sen johtopäätöksen, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa ei todennäköisesti vaikuttaisi vakavasti unionin käyttäjiin. Tämä päätelmä vahvistettiin myös uusimmassa arvioinnissa toimenpiteiden todellisten vaikutusten perusteella. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(204)

Ilmoituksen jälkeen ilmoittautui neljä tarkastelun kohteena olevan tuotteen muuta käyttäjää, joista kolme oli etuyhteydessä yhteen kyselyyn vastanneeseen yhteistyössä toimineeseen käyttäjään. Yksi niistä sijaitsee kuitenkin Brasiliassa, eikä sitä siksi katsota tässä tutkimuksessa asianosaiseksi. Nämä yritykset vastustivat polkumyyntitoimenpiteiden pitämistä voimassa.

(205)

Lisäksi useat käyttäjät valittivat ilmoituksen jälkeen, että ne eivät enää pysty sopeutumaan kustannuksiin ja toimimaan kannattavasti. Väitettiin myös, että nämä käyttäjät ovat osoittaneet ja todistaneet, että tuotteita ei voi enää parantaa teknisesti eikä lisäkustannuksia pystytä kattamaan.

(206)

Kuten johdanto-osan 198 kappaleessa todetaan, yhteistyössä toimineet käyttäjät valmistivat useita eri tuotteita, joihin tarkastelun kohteena oleva tuote kuului, ja volframikarbidi kustannusten osuus valmistuksen kokonaiskustannuksista vaihteli eri käyttäjillä huomattavasti eli kuudesta prosentista 50 prosenttiin valmistettujen tuotteiden mukaan. Ei ole poissuljettua, että kannattavuus vaihteleekin tuotekohtaisesti, sillä suurimmalla osalla yhteistyössä toimineista käyttäjistä kannattavuuden todettiin olevan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jopa yli 15 prosenttia. Näin ollen väite hylätään.

(207)

Tällä perusteella komissio teki sen päätelmän, että käyttäjiin kohdistuvien vaikutusten osalta ei ole merkkejä siitä, että toimenpiteiden pitäminen voimassa vaikuttaisi huomattavan negatiivisesti niiden toimintaan.

5.3 Toimittajien etu

(208)

Kymmenen tuotannon alkupään markkinoilla toimivaa yritystä ilmoittautui ja ilmaisi tukevansa toimenpiteiden jatkamista. Neljä niistä oli kaivosyhtiöitä ja volframirikasteen tuottajia, jotka toimittivat tuotetta unionin tuotannonalalle.

(209)

Kuusi muuta yritystä toimittivat unionin tuotannonalalle kierrätysmateriaaleja. Ne väittivät, että unionin tuotannonalan lopettaminen vaikuttaisi merkittävän kielteisesti niiden toimintaan, koska ne menettäisivät asiakkaitaan. Ne korostivat myös romun kierrätyksen merkitystä unionissa ja väittivät, että romumateriaalien volframipitoisuus on suurempi kuin malmirikasteen. Siksi volframiromu on arvokas raaka-aine, joka voi pienentää käyttäjien raaka-ainekustannuksia.

(210)

Tällä perusteella komissio teki sen päätelmän, että on toimittajien edun mukaista pitää polkumyyntitoimenpiteet voimassa.

5.4 Volframi kriittisenä raaka-aineena

(211)

Volframi on luokiteltu Euroopan unionissa vuodesta 2011 lähtien kriittiseksi raaka-aineeksi (16).

(212)

Siksi on unionin edun mukaista säilyttää volframin tuotanto unionissa, edistää kierrätystä ensiöraaka-aineiden kulutuksen vähentämiseksi ja vähentää tuontiriippuvuutta.

5.5 Kilpailu unionissa

(213)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että polkumyyntitoimenpiteet ovat heikentäneet kilpailun tasoa unionissa, koska ne ovat vähentäneet toimittajien valintamahdollisuutta. Ne väittivät, että kaikilla unionin tuottajilla on sama hintataso, joka ei ole kilpailukykyinen.

(214)

Unionin markkinoilla on kuusi tuottajaa, jotka käyttävät erilaisia valmistusprosesseja ja eri raaka-aineita. Kuten johdanto-osan 33 kappaleessa todettiin, osa unionin tuottajista käyttää vain ensiöraaka-aineita ja osa sekä ensiöraaka-aineita että romua. Ensiötuotantoprosessissa valmistus voidaan aloittaa rikasteesta, ammoniumparavolframaatista tai volframioksidista. Nämä tekijät vaikuttavat tuotantokustannuksiin. Näin ollen maksuun, jonka unionin tuotannonala veloittaa asiakkailtaan ammoniumparavolframaatin hinnan lisäksi, vaikuttavat sen valmistuskustannukset. Unionin kuusi tuottajaa ovat toisistaan riippumattomia ja kilpailevat keskenään unionin markkinoilla. Lisäksi tutkimus on osoittanut, että unionin markkinoilla on muitakin hankintalähteitä, kuten Yhdysvallat, Vietnam, Etelä-Korea ja Israel. Näin ollen väite hylätään.

5.6 Tuotannon loppupään tuottajien epäedullinen kilpailuasema

(215)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi unionin käyttäjät ovat epäedullisessa asemassa muissa kolmansissa maissa toimiviin kilpailijoihinsa nähden, koska toimenpiteet suosivat unionin ulkopuolisia käyttäjiä unionin käyttäjien kustannuksella. Lisäksi ne väittivät, että koska kolmansien maiden tuotannon loppupään tuottajilla on alhaisimmat kustannukset, ne ovat kannattavampia verrattuna kilpailijoihinsa unionissa. Lisäksi väitettiin, että se, että Kiina poisti volframikarbidin viiden prosentin vientitullin ja tuotannon alkupään tuotteiden rajoitukset (ammoniumparavolframaatin vientikiintiöt) toukokuussa 2015, vaikutti niihin kielteisesti. Ne väittivät myös, että toimenpiteiden pidentyessä käyttäjien on siirrettävä tuotantolaitoksensa unionin ulkopuolelle, jotta ne eivät menettäisi asiakkaitaan.

(216)

Kuten johdanto-osan 198 kappaleessa todetaan, tutkimus on osoittanut, että useimmat yhteistyössä toimineet käyttäjät unionissa olivat kannattavia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että niiden kannattavuuteen vaikuttivat muut tekijät kuin voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet, kuten kysynnän väheneminen niiden toimintamarkkinoilla (öljynporauksessa ja kaivostoiminnassa). Väite siitä, että muiden kolmansien maiden käyttäjien väitettään saavan enemmän voittoa kuin unionin käyttäjät, on unionin edun arvioinnin kannalta epäolennainen. Nämä osapuolet eivät myöskään osanneet selittää, miten se, että Kiina poisti tuotannon alkupään tuotteiden vientitullin ja rajoitukset, vaikutti kielteisesti käyttäjiin, eivätkä esittäneet sitä tukevia todisteita. Joidenkin käyttäjien tuotannon siirtämistä koskeva väite oli perusteeton, koska näiden käyttäjien kannattavuus on kiinni valmistettujen tuotteiden tyypistä sekä muista tekijöistä, kuten näiden tuotteiden kysynnän vähenemisestä. Joka tapauksessa ei ole mitään todisteita siitä, että toimenpiteiden kumoaminen estäisi käyttäjiä siirtämästä tuotantoaan muualle. Sen vuoksi johdanto-osan 214 kappaleessa esitetyt väitteet hylätään.

5.7 Tuotannon loppupään integraatio

(217)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että suurin osa unionin volframikarbidin tuottajista ovat integroituneet tuotannon loppupäässä ja siksi niihin etuyhteydessä olevat työkalujen valmistajat voivat saada raaka-aineita halvemmalla kuin käyttäjät, jotka eivät ole integroituneet. Tämä aiheutti käyttäjille erisuuruista vahinkoa.

(218)

Tutkimus on osoittanut, että kuudesta unionin volframikarbidin tuottajasta vapailla markkinoilla kolme oli integroitunut tuotannon loppupäässä. Unionin tuottajat myivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta markkinahinnoilla niihin etuyhteydessä oleville yrityksille, joilla ei siten syntynyt mitään hintaetua raaka-aineiden hankkimisesta verrattuna käyttäjiin, jotka eivät olleet integroituneet. Näin ollen väite hylätään.

(219)

Ilmoituksen jälkeen useat käyttäjät väittivät, että vertikaalisesti integroituneet toimittajat ovat myös käyttäjien kilpailijoita ja estävät tasapuolisen kilpailun, koska ne voivat lopettaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen toimittamisen käyttäjille.

(220)

Tutkimuksessa ei havaittu mitään merkkejä siitä, että unionin tuotannonala lopettaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen myymisen etuyhteydettömille käyttäjille. Sen sijaan tarkastelujaksolla tuotannon loppupäässä integroituneiden unionin tuottajien myynti etuyhteydettömille käyttäjille kasvoi 16 prosenttia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

5.8 Investointien puute ja vanhentunut tekniikka

(221)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalla ei voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi ollut kannusteita investoida uuteen tekniikkaan. Nämä osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalla on käytössä vanhaa ja vanhentunutta tekniikkaa.

(222)

Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että kuten johdanto-osan 164 kappaleessa todettiin, unionin tuotannonala on tarkastelujaksolla tehnyt huomattavia investointeja raaka-aineiden paremmaksi hyödyntämiseksi ja sitä kautta valmistuskustannusten vähentämiseksi, tehokkuuden parantamiseksi, joustavuuden lisäämiseksi kovan ja pehmeän romun sekoittamisessa sekä ympäristösääntöjen noudattamisen parantamiseksi. Näin ollen väite hylätään.

5.9 Raaka-aineet

(223)

Useat käyttäjät väittivät, että unionin tuotannonalan tilanne riippui niiden raaka-aineen saatavuudesta, käytettävyydestä ja hinnoittelusta. Polkumyyntitoimenpiteillä ei pitäisi korvata epäedullista asemaa raaka-aineiden hankinnassa.

(224)

Polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön, kun havaittiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien harrastavan polkumyyntiä, joka aiheutti huomattavasti haittaa unionin tuotannonalalle. Tämän vuoksi väite siitä, että polkumyyntitoimenpiteet korvaisivat epäedullisen aseman raaka-aineiden hankinnassa, hylättiin.

(225)

Unionin uusi tullikoodeksi

(226)

Useat käyttäjät väittivät, että komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (17) 169 artiklan 2 kohdassa vahvistettiin muutokset unionin tullisääntöihin, joiden mukaan sisäinen jalostusmenettely ei ole sallittua polkumyyntitoimenpiteiden kohteena oleville tavaroille tai se ainakaan ole enää taloudellisesti kannattavaa. Tämän vuoksi niiden valmistuskustannukset kasvavat.

(227)

Tämä väite oli tosiasiallisesti virheellinen, koska delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 169 artiklan 2 kohdassa ei kielletä sisäisen jalostusmenettelyn käyttöä polkumyyntitullien tapauksessa vaan viitataan vastaavien tavaroiden käyttöön. Näin ollen sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tuoduista tavaroista on maksettava polkumyyntitulli vain, jos jatkojalostetut tavarat luovutetaan myöhemmin vapaaseen liikkeeseen unionissa. Jos jalostetut tavarat jälleenviedään, kuten tällä hetkellä yleensä tehdään, niistä ei peritä mitään polkumyyntitulleja. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään ole esittäneet mitään todisteita siitä, että sisäinen jalostusmenettely ei olisi enää taloudellisesti kannattava. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(228)

Ilmoituksen jälkeen useat käyttäjät väittivät, että unionin tullikoodeksin muutokset rajoittavat sisäisen jalostusmenettelyn käyttöä, koska dokumentointi lisääntyy ja sääntöjen noudattamatta jättämisen riski on suuri, mikä lisää raaka-aineiden kustannuksia jopa 15 prosenttia.

(229)

Tässä yhteydessä on huomattava, että unionin tullikoodeksin muutosten on tarkoitus parantaa polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevien, sisäisten jalostusmenettelyjen kautta tuotujen tavaroiden jäljitettävyyttä. Näin ollen ei voida sulkea pois sitä, että tämä johtaa yritysten hallinnollisten kustannusten lisääntymiseen. Käyttäjät eivät kuitenkaan esittäneet mitään todisteita tai selityksiä siitä, miten 15 prosentin lisäys oli laskettu. Väite hylättiin sen hypoteettisen luonteen vuoksi.

5.10 Toimenpiteiden kesto

(230)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevat polkumyyntitoimenpiteet ovat olleet voimassa vuodesta 1990 lähtien eikä niitä siksi pitäisi enää pidentää.

(231)

Toimenpiteiden voimassaoloa on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaan jatkettava, jos vahingollisen polkumyynnin todetaan jatkuvan tai toistuvan ja toimenpiteet eivät ole kokonaisuudessaan unionin edun vastaisia. Kaikki edellytykset täyttyivät tässä tutkimuksessa. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään esittäneet mitään erityistä unionin kokonaisetua koskevaa toimenpiteiden vastaista perustelua. Komissiolla ei siten ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa polkumyyntitoimenpiteet käyttöön. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

5.11 Unionin etua koskevat päätelmät

(232)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä Kiinasta tulevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidi ja metallijauheen seoksen tuonnissa.

6. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

6.1 Toimenpiteet

(233)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella polkumyyntitoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(234)

Kuten johdanto-osan 65 kappaleessa todettiin, useat käyttäjät esittivät ilmoituksen jälkeen, että erot käyttötarkoitusten laadussa, tuotantokustannuksissa ja myynnissä on otettava huomioon, kun lasketaan muassa vahinkomarginaalia.

(235)

Tämä väite on perusteeton. On huomattava, että tämä tutkimus on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, jonka tarkoituksena on arvioida, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa jatkettava vai olisiko ne kumottava. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei lasketa uutta vahinkomarginaalia.

(236)

Ilmoituksen jälkeen useat käyttäjät vaativat myös, että olisi sallittava toimenpiteiden voimassaolon päättäminen, kun sisäiset jalostusluvat lakkautetaan eli kahden vuoden kuluessa.

(237)

Tässä suhteessa on huomattava, että tutkimuksessa ei havaittu mitään poikkeuksellisia olosuhteita, jotka oikeuttaisivat toimenpiteiden jatkamisen alle viiden vuoden ajan perusasetuksen sovellettavien säännösten mukaisesti.

(238)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Nämä toimenpiteet ovat arvotulleja.

(239)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodeihin 2849 90 30 ja ex 3824 30 00 (18) (Taric-koodi 3824300010) kuuluvan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin sekä volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa.

2. Edellä 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on 33 prosenttia.

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä kesäkuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2737/90, annettu 24 päivänä syyskuuta 1990, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EYVL L 264, 27.9.1990, s. 7).

(3) Commission Decision 90/480/EEC of 24 September 1990 accepting undertakings given by certain exporters in connection with the anti-dumping proceeding concerning imports of tungsten carbide and fused tungsten carbide originating in the People's Republic of China and terminating the investigation with regard to the exporters in question (ei saatavilla suomeksi) (EYVL L 264, 27.9.1990, s. 59).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 610/95, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1995, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien volframimalmien ja niiden rikasteiden, volframioksidin, volframihapon, volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa annettujen asetusten (ETY) N:o 2735/90, (ETY) N:o 2736/90 ja (ETY) N:o 2737/90 muuttamisesta ja komission asetuksella (EY) N:o 2286/94 käyttöön otetun väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullisesta kantamisesta (EYVL L 64, 22.3.1995, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 771/98, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa (EYVL L 111, 9.4.1998, s. 1).

(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 2268/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa (EUVL L 395, 31.12.2004, s. 56).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1275/2005, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2005, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 2268/2004 muuttamisesta (EUVL L 202, 3.8.2005, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51). Tämä asetus on kodifioitu perusasetuksella.

(9) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 287/2011, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, volframikarbidin ja metallijauheen seoksen ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 78, 24.3.2011, s. 1).

(10) Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 212, 27.6.2015, s. 8).

(11) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 108, 23.3.2016, s. 6).

(12) Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodusta volframikarbidista ei makseta tulleja eikä polkumyyntitulleja, ja sitä käytetään EU:n ulkopuolelle vietävien työkalujen valmistusprosessissa.

(13) Metal Bulletin: 1) https://www.metalbulletin.com/Article/3646910/2017-PREVIEW-Chinese-tungsten-prices-will-continue-journey-of-recovery-as-market-reaches-consensus-on.html ja 2) https://www.metalbulletin.com/Article/3596231/Chinas-SRB-tungsten-concentrate-stockpiling-boosts-domestic-export-prices.html

(14) https://minerals.usgs.gov/minerals/pubs/commodity/tungsten/mcs-2015-tungs.pdf

(15) Komission päätös 2001/230/EY, tehty 21 päivänä helmikuuta 2001, Brasiliasta, Kazakstanista, Kiinan kansantasavallasta, Ukrainasta, Venezuelasta ja Venäjältä peräisin olevan ferropiin tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn päättämisestä (EYVL L 84, 23.3.2001, s. 36).

(16) KOM(2011) 25, annettu 2. helmikuuta 2011, ja COM(2014) 297, annettu 26. toukokuuta 2014.

(17) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(18) Hiukkaset ovat epäsäännöllisiä eivätkä valu vapaasti, kuten puristusvalmiin jauheen hiukkaset, jotka ovat pyöreitä tai rakeisia, homogeenisiä ja valuvat vapaasti. Heikkoa juoksevuutta voidaan mitata käyttäen kalibroitua suppiloa (esim. ISO-standardin 4490 mukainen Hallin virtausmittari).

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/84

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/943,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2017,

ajoneuvorekisteritietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Maltassa, Kyproksessa ja Virossa sekä päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU korvaamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisessä päätöksessä tarkoitettu henkilötietojen toimittaminen voidaan aloittaa vasta, kun kyseisen päätöksen 6 luvussa säädetyt tietosuojaa koskevat yleiset säännökset on pantu täytäntöön tietojen toimittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännössä.

(2)

Neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (3) 20 artiklassa säädetään, että johdanto-osan 1 kappaleessa tarkoitetun edellytyksen täyttyminen päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun mukaisen automaattisen tietojenvaihdon osalta on varmistettava kyselyyn, arviointikäyntiin ja pilottikokeiluun perustuvan arviointiraportin pohjalta.

(3)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportit, joissa on yhteenvedot ajoneuvorekisteritietoja koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja pilottikokeilun tuloksista Maltan, Kyproksen ja Viron osalta.

(4)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2014/731/EU (4) neuvosto totesi, että Malta on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 9 päivästä lokakuuta 2014 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2014/743/EU (5) neuvosto totesi, että Kypros on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 21 päivästä lokakuuta 2014 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2014/744/EU (6) neuvosto totesi, että Viro on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 21 päivästä lokakuuta 2014 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(7)

Tällä päätöksellä korvataan päätökset 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU, jotka Euroopan unionin tuomioistuin (jäljempänä ’tuomioistuin’) kumosi yhdistetyissä asioissa C–14/15 ja C–116/15 22 päivänä syyskuuta 2016 antamallaan tuomiolla. Tuomiossaan tuomioistuin piti päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU vaikutukset voimassa ne korvaavien uusien toimien voimaantuloon asti. Siksi päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(8)

Päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkuvuuden varmistamiseksi tämän päätöksen voimaantulo ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen. Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottivat henkilötietoja päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU nojalla, olisi edelleen voitava jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

(9)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja koska menettelyä tältä osin on noudatettu, olisi annettava Maltaa, Kyprosta ja Viroa koskeva täytäntöönpanopäätös ajoneuvotietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta kumottujen päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU korvaamiseksi ja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkamisen mahdollistamiseksi.

(10)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(11)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Maltalla, Kyproksella ja Virolla on edelleen ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti.

2 artikla

1. Päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kyseisten päätösten nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

2. Jäsenvaltiot, jotka vastaanottivat henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten nojalla, voivat edelleen jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ABELA

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) Lausunto annettu 5. huhtikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).

(4) Neuvoston päätös 2014/731/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Maltassa (EUVL L 302, 22.10.2014, s. 56).

(5) Neuvoston päätös 2014/743/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2014, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kyproksessa (EUVL L 308, 29.10.2014, s. 100).

(6) Neuvoston päätös 2014/744/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2014, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Virossa (EUVL L 308, 29.10.2014, s. 102).

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/87

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/944,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2017,

sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Latviassa ja päätöksen 2014/911/EU korvaamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisessä päätöksessä tarkoitettu henkilötietojen toimittaminen voidaan aloittaa vasta, kun päätöksen 6 luvussa säädetyt tietosuojaa koskevat yleiset säännökset on pantu täytäntöön tietojen toimittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännössä.

(2)

(3)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportti, jossa on yhteenveto sormenjälkitietojen vaihtoa koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja testausajon tuloksista Latviassa.

(4)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2014/911/EU (4) neuvosto totesi, että Latvia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 4 päivästä joulukuuta 2014 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Tällä päätöksellä korvataan päätös 2014/7911/EU, jonka Euroopan unionin tuomioistuin (jäljempänä ’tuomioistuin’) kumosi yhdistetyissä asioissa C-14/15 ja C-116/15 22 päivänä syyskuuta 2016 antamallaan tuomiolla. Tuomiossaan tuomioistuin piti päätöksen 2014/911/EU vaikutukset voimassa, kunnes päätöksen korvaamiseen tarkoitettu uusi säädös tulee voimaan. Siksi päätöksen 2014/911/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(6)

Päätöksen 2008/615/YOS 9 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkuvuuden varmistamiseksi tämän päätöksen voimaantulo ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden päätöksen 2014/911/EU nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen. Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottivat henkilötietoja päätöksen 2014/911/EU nojalla, olisi edelleen voitava jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

(7)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja koska menettelyä tältä osin on noudatettu, olisi annettava Latviaa koskeva täytäntöönpanopäätös sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta kumotun päätöksen 2014/911/EU korvaamiseksi ja päätöksen 2008/615/YOS 9 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkamisen mahdollistamiseksi.

(8)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(9)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Latvialla on edelleen sormenjälkitietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 9 artiklan mukaisesti.

2 artikla

1. Päätöksen 2014/911/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kyseisen päätöksen nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

2. Jäsenvaltiot, jotka vastaanottivat henkilötietoja päätöksen 2014/911/EU nojalla, voivat edelleen jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ABELA

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) Lausunto annettu 5. huhtikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Neuvoston päätös 2014/911/EU, annettu 4 päivänä joulukuuta 2014, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Latvian kanssa (EUVL L 360, 17.12.2014, s. 28).

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/89

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/945,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2017,

DNA-tietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Slovakiassa, Portugalissa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Kyproksessa, Puolassa, Ruotsissa, Maltassa ja Belgiassa sekä päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU korvaamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

(3)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportit, joissa on yhteenvedot DNA-tietojen vaihtoa koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja pilottikokeilun tuloksista Slovakian, Portugalin, Latvian, Liettuan, Tšekin, Viron, Unkarin, Kyproksen, Puolan, Ruotsin, Maltan ja Belgian osalta.

(4)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2010/689/EU (4) neuvosto totesi, että Slovakia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 8 päivästä marraskuuta 2010 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/472/EU (5) neuvosto totesi, että Portugali on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 19 päivästä heinäkuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/715/EU (6) neuvosto totesi, että Latvia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 27 päivästä lokakuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(7)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/887/EU (7) neuvosto totesi, että Liettua on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 13 päivästä joulukuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/58/EU (8) neuvosto totesi, että Tšekki on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 23 päivästä tammikuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/299/EU (9) neuvosto totesi, että Viro on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 7 päivästä kesäkuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/445/EU (10) neuvosto totesi, että Unkari on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 24 päivästä heinäkuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(11)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/673/EU (11) neuvosto totesi, että Kypros on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 25 päivästä lokakuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(12)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/3/EU (12) neuvosto totesi, että Puola on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 20 päivästä joulukuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/148/EU (13) neuvosto totesi, että Ruotsi on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 21 päivästä maaliskuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/152/EU (14) neuvosto totesi, että Malta on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 21 päivästä maaliskuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(15)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2014/410/EU (15) neuvosto totesi, että Belgia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti 24 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(16)

Euroopan unionin tuomioistuin, katsoi yhdistetyissä asioissa C-14/15 ja C-116/15 22 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa säädetään lainvastaisesti vaatimuksesta, jonka mukaan toimenpiteet kyseisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi on hyväksyttävä yksimielisesti. Päätökset 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan nojalla, joten niitä rasittaa menettelyvirhe.

(17)

Henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen oikeusvarmuuden takaamiseksi päätöksen 2008/615/YOS nojalla niiden jäsenvaltioiden osalta, joita päätökset 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU koskevat, nämä päätökset olisi korvattava tällä päätöksellä.

(18)

Päätöksen 2008/615/YOS 3 ja 4 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkuvuuden varmistamiseksi päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(19)

Samasta syystä tämän päätöksen voimaantulo ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

(20)

Tämän lisäksi jäsenvaltioiden, jotka vastaanottivat henkilötietoja päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU nojalla, olisi edelleen voitava jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

(21)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja koska menettelyä tältä osin on noudatettu, olisi annettava Slovakiaa, Portugalia, Latviaa, Liettuaa, Tšekkiä, Viroa, Unkaria, Kyprosta, Puolaa, Ruotsia, Maltaa ja Belgiaa koskeva täytäntöönpanopäätös DNA-tietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta päätöksen 2008/615/YOS 3 ja 4 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkamisen mahdollistamiseksi.

(22)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(23)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Slovakialla, Portugalilla, Latvialla, Liettualla, Tšekillä, Virolla, Unkarilla, Kyproksella, Puolalla, Ruotsilla, Maltalla ja Belgialla on edelleen DNA-tietojen automaattisen haun ja vertailun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

2 artikla

1. Päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kyseisten päätösten nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ABELA

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) Lausunto annettu 5. huhtikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Neuvoston päätös 2010/689/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Slovakian kanssa (EUVL L 294, 12.11.2010, s. 14).

(5) Neuvoston päätös 2011/472/EU, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Portugalin kanssa (EUVL L 195, 27.7.2011, s. 71).

(6) Neuvoston päätös 2011/715/EU, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Latvian kanssa (EUVL L 285, 1.11.2011, s. 24).

(7) Neuvoston päätös 2011/887/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Liettuan kanssa (EUVL L 344, 28.12.2011, s. 36).

(8) Neuvoston päätös 2012/58/EU, annettu 23 päivänä tammikuuta 2012, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Tšekin kanssa (EUVL L 30, 2.2.2012, s. 15).

(9) Neuvoston päätös 2012/299/EU, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2012, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Viron kanssa (EUVL L 151, 12.6.2012, s. 31).

(10) Neuvoston päätös 2012/445/EU, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2012, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Unkarin kanssa (EUVL L 202, 28.7.2012, s. 22).

(11) Neuvoston päätös 2012/673/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kyproksen kanssa (EUVL L 302, 31.10.2012, s. 12).

(12) Neuvoston päätös 2013/3/EU, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Puolan kanssa (EUVL L 3, 8.1.2013, s. 5).

(13) Neuvoston päätös 2013/148/EU, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2013, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Ruotsin kanssa (EUVL L 84, 23.3.2013, s. 26).

(14) Neuvoston päätös 2013/152/EU, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2013, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Maltan kanssa (EUVL L 86, 26.3.2013, s. 20).

(15) Neuvoston päätös 2014/410/EU, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Belgian kanssa (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 80).

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/93

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/946,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2017,

sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Slovakiassa, Bulgariassa, Ranskassa, Tšekissä, Liettuassa, Alankomaissa, Unkarissa, Kyproksessa, Virossa, Maltassa, Romaniassa ja Suomessa sekä päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU korvaamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

(3)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportit, joissa on yhteenvedot sormenjälkitietoja koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja pilottikokeilun tuloksista Slovakian, Bulgarian, Ranskan, Tšekin, Liettuan, Alankomaiden, Unkarin, Kyproksen, Viron, Maltan, Romanian ja Suomen osalta.

(4)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2010/682/EU (4) neuvosto totesi, että Slovakia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 8 päivästä marraskuuta 2010 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2010/758/EU (5) neuvosto totesi, että Bulgaria on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 2 päivästä joulukuuta 2010 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/355/EU (6) neuvosto totesi, että Ranska on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 9 päivästä kesäkuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(7)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/434/EU (7) neuvosto totesi, että Tšekki on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 19 päivästä heinäkuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/888/EU (8) neuvosto totesi, että Liettua on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 13 päivästä joulukuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/46/EU (9) neuvosto totesi, että Alankomaat on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 23 päivästä tammikuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/446/EU (10) neuvosto totesi, että Unkari on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 24 päivästä heinäkuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(11)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/672/EU (11) neuvosto totesi, että Kypros on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 25 päivästä lokakuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(12)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/710/EU (12) neuvosto totesi, että Viro on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 13 päivästä marraskuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/153/EU (13) neuvosto totesi, että Malta on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 21 päivästä maaliskuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/229/EU (14) neuvosto totesi, että Romania on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 14 päivästä toukokuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(15)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/792/EU (15) neuvosto totesi, että Suomi on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti 16 päivästä joulukuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(16)

Euroopan unionin tuomioistuin, katsoi yhdistetyissä asioissa C-14/15 ja C-116/15 22 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa säädetään lainvastaisesti vaatimuksesta, jonka mukaan toimenpiteet kyseisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi on hyväksyttävä yksimielisesti. Päätökset 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan nojalla, joten niitä rasittaa menettelyvirhe.

(17)

Päätöksen 2008/615/YOS mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen oikeusvarmuuden takaamiseksi niiden jäsenvaltioiden osalta, joita päätökset 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU koskevat, nämä päätökset olisi korvattava tällä päätöksellä.

(18)

Päätöksen 2008/615/YOS 9 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkuvuuden varmistamiseksi päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(19)

Samasta syystä tämän päätöksen voimaantulo ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

(20)

Tämän lisäksi jäsenvaltioiden, jotka vastaanottivat henkilötietoja päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU nojalla, olisi edelleen voitava jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

(21)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja koska menettelyä tältä osin on noudatettu, olisi annettava Slovakiaa, Bulgariaa, Ranskaa, Tšekkiä, Liettuaa, Alankomaita, Unkaria, Kyprosta, Viroa, Maltaa, Romaniaa ja Suomea koskeva täytäntöönpanopäätös sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta päätöksen 2008/615/YOS 9 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkamisen mahdollistamiseksi.

(22)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(23)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Slovakialla, Bulgarialla, Ranskalla, Tšekillä, Liettualla, Alankomailla, Unkarilla, Kyproksella, Virolla, Maltalla, Romanialla ja Suomella on edelleen sormenjälkitietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 9 artiklan mukaisesti.

2 artikla

1. Päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kyseisten päätösten nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

2. Jäsenvaltiot, jotka vastaanottivat henkilötietoja kyseisten 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten nojalla, voivat edelleen jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ABELA

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) Lausunto annettu 5. huhtikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Neuvoston päätös 2010/682/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Slovakian kanssa (EUVL L 293, 11.11.2010, s. 58).

(5) Neuvoston päätös 2010/758/EU, annettu 2 päivänä joulukuuta 2010, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Bulgarian kanssa (EUVL L 322, 8.12.2010, s. 43).

(6) Neuvoston päätös 2011/355/EU, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2011, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta (EUVL L 161, 21.6.2011, s. 23).

(7) Neuvoston päätös 2011/434/EU, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Tšekin tasavallan kanssa (EUVL L 190, 21.7.2011, s. 72).

(8) Neuvoston päätös 2011/888/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Liettuan kanssa (EUVL L 344, 28.12.2011, s. 38).

(9) Neuvoston päätös 2012/46/EU, annettu 23 päivänä tammikuuta 2012, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Alankomaiden kanssa (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 32).

(10) Neuvoston päätös 2012/446/EU, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2012, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Unkarin kanssa (EUVL L 202, 28.7.2012, s. 23).

(11) Neuvoston päätös 2012/672/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kyproksen kanssa (EUVL L 302, 31.10.2012, s. 11).

(12) Neuvoston päätös 2012/710/EU, annettu 13 päivänä marraskuuta 2012, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Viron kanssa (EUVL L 321, 20.11.2012, s. 61).

(13) Neuvoston päätös 2013/153/EU, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2013, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Maltan kanssa (EUVL L 86, 26.3.2013, s. 21).

(14) Neuvoston päätös 2013/229/EU, annettu 14 päivänä toukokuuta 2013, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Romanian kanssa (EUVL L 138, 24.5.2013, s. 11).

(15) Neuvoston päätös 2013/792/EU, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Suomen kanssa (EUVL L 349, 21.12.2013, s. 103).

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/97

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/947,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2017,

ajoneuvorekisteritietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Suomessa, Sloveniassa, Romaniassa, Puolassa, Ruotsissa, Liettuassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Unkarissa sekä päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU korvaamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

(3)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportit, joissa on yhteenvedot ajoneuvorekisteritietoja koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja pilottikokeilun tuloksista Suomen, Slovenian, Romanian, Puolan, Ruotsin, Liettuan, Bulgarian, Slovakian ja Unkarin osalta.

(4)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2010/559/EU (4) neuvosto totesi, että Suomi on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 13 päivästä syyskuuta 2010 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/387/EU (5) neuvosto totesi, että Slovenia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 28 päivästä kesäkuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2011/547/EU (6) neuvosto totesi, että Romania on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 12 päivästä syyskuuta 2011 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(7)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/236/EU (7) neuvosto totesi, että Puola on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 26 päivästä huhtikuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/664/EU (8) neuvosto totesi, että Ruotsi on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 25 päivästä lokakuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2012/713/EU (9) neuvosto totesi, että Liettua on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 13 päivästä marraskuuta 2012 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/230/EU (10) neuvosto totesi, että Bulgaria on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 14 päivästä toukokuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(11)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2013/692/EU (11) neuvosto totesi, että Slovakia on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 19 päivästä marraskuuta 2013 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(12)

Hyväksyessään neuvoston päätöksen 2014/264/EU (12) neuvosto totesi, että Unkari on pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 12 artiklan mukaisesti 6 päivästä toukokuuta 2014 alkaen, lisäksi neuvosto totesi, että arviointiraportti hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13)

Euroopan unionin tuomioistuin katsoi yhdistetyissä asioissa C–14/15 ja C–116/15 22 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa säädetään lainvastaisesti vaatimuksesta, jonka mukaan toimenpiteet kyseisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi on hyväksyttävä yksimielisesti. Päätökset 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU hyväksyttiin päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdan nojalla, joten niitä rasittaa menettelyvirhe.

(14)

Päätöksen 2008/615/YOS mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen oikeusvarmuuden takaamiseksi niiden jäsenvaltioiden osalta, joita päätökset 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU koskevat, nämä päätökset olisi korvattava tällä päätöksellä.

(15)

Päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkuvuuden varmistamiseksi päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(16)	Samasta syystä tämän päätöksen voimaantulo ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

(17)

Lisäksi jäsenvaltioiden, jotka vastaanottivat henkilötietoja päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU nojalla, olisi edelleen voitava jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

(18)

Päätöksen 2008/615/YOS 33 artiklassa neuvostolle myönnetään täytäntöönpanovalta hyväksyä toimenpiteet, joita päätöksen täytäntöönpano edellyttää, erityisesti päätöksen mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen osalta. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja koska menettelyä tältä osin on noudatettu, olisi annettava Suomea, Sloveniaa, Romaniaa, Puolaa, Ruotsia, Liettuaa, Bulgariaa, Slovakiaa ja Unkaria koskeva täytäntöönpanopäätös ajoneuvotietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ja toimittamisen jatkamisen mahdollistamiseksi.

(19)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(20)	Päätös 2008/615/YOS sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän, päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanoa koskevan päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Suomella, Slovenialla, Romanialla, Puolalla, Ruotsilla, Liettualla, Bulgarialla, Slovakialla ja Unkarilla on edelleen ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun toteuttamiseksi oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja päätöksen 2008/615/YOS 12 artiklan mukaisesti.

2 artikla

1. Päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU vaikutukset lakkaavat tämän päätöksen voimaantulopäivästä tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kyseisten päätösten nojalla suorittaman automaattisen tietojenvaihdon pätevyyteen.

2. Jäsenvaltiot, jotka vastaanottivat henkilötietoja kohdassa 1 tarkoitettujen päätösten nojalla, voivat edelleen jatkokäsitellä näitä tietoja kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä päätöksen 2008/615/YOS 26 artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ABELA

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) Lausunto annettu 5. huhtikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Neuvoston päätös 2010/559/EU, annettu 13 päivänä syyskuuta 2010, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Suomen kanssa (EUVL L 245, 17.9.2010, s. 34).

(5) Neuvoston päätös 2011/387/EU, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Slovenian kanssa (EUVL L 173, 1.7.2011, s. 9).

(6) Neuvoston päätös 2011/547/EU, annettu 12 päivänä syyskuuta 2011, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Romanian kanssa (EUVL L 242, 20.9.2011, s. 8).

(7) Neuvoston päätös 2012/236/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2012, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Puolan kanssa (EUVL L 118, 3.5.2012, s. 8).

(8) Neuvoston päätös 2012/664/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Ruotsin kanssa (EUVL L 299, 27.10.2012, s. 44).

(9) Neuvoston päätös 2012/713/EU, annettu 13 päivänä marraskuuta 2012, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Liettuan kanssa (EUVL L 323, 22.11.2012, s. 17).

(10) Neuvoston päätös 2013/230/EU, annettu 14 päivänä toukokuuta 2013, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Bulgarian kanssa (EUVL L 138, 24.5.2013, s. 12).

(11) Neuvoston päätös 2013/692/EU, annettu 19 päivänä marraskuuta 2013, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Slovakian kanssa (EUVL L 319, 29.11.2013, s. 7).

(12) Neuvoston päätös 2014/264/EU, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Unkarin kanssa (EUVL L 137, 12.5.2014, s. 7).

2.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/100

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2017/948,

annettu 31 päivänä toukokuuta 2017,

yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisen testimenetelmän mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ja mitattujen polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvojen käyttämisestä saatettaessa tietoja kuluttajien saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 3525)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja 13 päivänä joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamiseen käytettävä uusi sääntömääräinen testausmenettely, yhdenmukaistettu kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälinen testimenetelmä, jäljempänä ’WLTP’, joka vahvistetaan komission asetuksessa C(2017) 3521 (2), korvaa uuden eurooppalaisen ajosyklin, jäljempänä ’NEDC’, jota käytetään nykyisin komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (3) nojalla mutta joka ei enää vastaa nykypäivän ajo-olosuhteita tai ajoneuvoteknologiaa. WLTP:n myötä testausolosuhteet tiukentuvat ja sillä saatavat polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot ovat realistisemmat, mikä hyödyttää kuluttajia. Kuluttajille tarjottavia tietoja koskevissa vaatimuksissa olisi määrättävä myös siitä, miten näiden parempien tietojen saatavuudesta huolehditaan siten, että tiedoilta vaadittava vertailtavuus varmistetaan.

(2)

Direktiivillä 1999/94/EY pyritään varmistamaan, että kuluttajien saataville saatetaan tietoja unionissa myytäväksi tai liisattavaksi tarjottavien uusien henkilöautojen polttoainetaloudesta ja hiilidioksidipäästöistä, jotta he voivat uutta autoa hankkiessaan tehdä tietoon perustuvan valinnan. Direktiivissä edellytetään, että kuluttajien saataville saatetaan uusien henkilöautojen osalta sekä niiden direktiivin 2 artiklan 5 kohdassa määritelty virallinen polttoaineenkulutus että direktiivin 2 artiklan 6 kohdassa määritellyt viralliset ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt. Arvot ovat ne, jotka tyyppihyväksyntäviranomainen on tyyppihyväksynyt ja kirjannut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 (4) sekä asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja erityisesti sen liitteen XII mukaisesti ja jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (5) liitteeseen VIII. Nämä arvot on kirjattava ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistukseen ja vaatimustenmukaisuustodistukseen.

(3)

WLTP otetaan käyttöön vaiheittain siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2017 uusiin henkilöautotyyppeihin, sellaisina kuin ne kuvataan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa B osassa, ja sitten 1 päivästä syyskuuta 2018 uusiin henkilöautoihin. Direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 22 kohdassa olevan määritelmän mukaisia sarjan viimeisiä ajoneuvoja, joiden osalta tyyppihyväksyntä ja mittaukset on tehty NEDC:n mukaisesti, voidaan saattaa markkinoille kahdentoista kuukauden ajan siitä päivästä, jona EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy, eli 31 päivään elokuuta 2019. Tästä seuraa, että 1 päivästä syyskuuta 2019 kaikki unionin markkinoille saatettavat uudet henkilöautot on testattava WLTP:n mukaisesti.

(4)

WLTP:n vaiheittaisen käyttöönoton aikana on ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa ja vaatimustenmukaisuustodistuksessa mainittava NEDC:n ja/tai WLTP:n mukaisesti tyyppihyväksytyt ja mitatut polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot. WLTP:n mukaisesti tyyppihyväksyttyjen henkilöautojen vaatimustenmukaisuustodistukseen kirjataan sekä WLTP:n että NEDC:n mukaiset polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot.

(5)

WLTP:n vaiheittaiseen käyttöönottoon liittyvää siirtymäaikaa varten on sen vuoksi tärkeää selvittää, mitä arvoja käytetään tietojen antamiseen kuluttajille direktiivin 1999/94/EY mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajille tarjottava tiedot ovat vertailukelpoisia kaikkien uusien henkilöautojen osalta kaikissa jäsenvaltioissa.

(6)

On erittäin todennäköistä, että WLTP:n mukaisesti mitatut polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot ovat erilaisia kuin NEDC:n mukaisesti mitatut arvot. Saman auton WLTP-arvot tulevat monissa tapauksissa olemaan suurempia kuin NEDC-arvot. Toisin kuin NEDC:ssä, WLTP:n avulla määritetään polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöt kullekin yksittäiselle ajoneuvolle siten, että niissä on otettu huomioon ajoneuvon ominaisuudet ja lisävarusteet, jotka vaikuttavat näihin arvoihin. Tämän ansiosta kuluttajille pitäisi pystyä tarjoamaan entistä tarkempia ja realistisempia tietoja kustakin uudesta henkilöautosta ja tietyn automallin tapauksessa polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvojen mahdollisesta vaihteluvälistä.

(7)

Polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevissa testeissä saadut arvot kirjataan eri testivaiheiden osalta. NEDC:n mukaisesti tyyppihyväksytyistä ajoneuvoista määritetään kaupunki- ja maantieajo-olosuhteita koskevat arvot sekä yhdistetyt ja painotetut yhdistetyt arvot. WLTP:n mukaisesti tyyppihyväksytyistä ajoneuvoista määritetään hidasta, keskinopeaa, nopeaa ja moottoritienopeutta koskevat arvot sekä yhdistetyt ja painotetut yhdistetyt arvot. Vertailtavuuden varmistamiseksi kuluttajien saataville olisi saatettava ainakin soveltuvasta testistä saadut yhdistetyt arvot.

(8)

Jos kuluttajien saataville saatetaan direktiivissä 1999/94/EY edellytetyissä merkinnöissä, oppaissa, julisteissa tai mainosjulkaisuissa ja myynninedistämisaineistossa esitettävistä tiedoista erillään sellaisia polttoaineenkulutus- tai hiilidioksidipäästötietoja, jotka perustuvat valmistajien vapaaehtoisiin järjestelmiin kuuluviin yhdenmukaistamattomiin testausmenetelmiin, kuluttajille olisi tehtävä täysin selväksi, että tällaiset arvot perustuvat yhdenmukaistamattomiin testausmenetelmiin. Kuluttajille olisi kerrottava, että uusien henkilöautojen polttoaineenkulutuksen tai hiilidioksidipäästöjen vertailemisessa olisi käytettävä sellaisia arvoja, jotka on mitattu ja tyyppihyväksytty yhdenmukaistetulla EU-testausmenetelmällä.

(9)

Saattaessaan direktiivin 1999/94/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään jotkin jäsenvaltiot ovat päättäneet sisällyttää ajoneuvoihin kiinnitettäviin merkintöihin ajoneuvon polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevien tietojen lisäksi tietoja myös ilman epäpuhtauksista. Kun WLTP ja todellisten ajonaikaisten päästöjen (RDE-päästöjen) testausmenetelmä sekä uudet vaatimukset, joiden mukaan uusien autojen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on ilmoitettava todellisten ajonaikaisten päästöjen suurimmat arvot (6), tulevat voimaan, ilman epäpuhtauksia koskevat tiedot ovat saatavilla kaikkien uusien ajoneuvotyyppien osalta 1 päivästä syyskuuta 2017 ja kaikkien uusien ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2019. Autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta annetun Euroopan parlamentin suosituksen (7) mukaisesti jäsenvaltioiden olisi harkittava tällaisten tietojen tarjoamista kuluttajille kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi ja näiden tukemiseksi tietoon perustuvien autonostopäätösten tekemisessä.

(10)

Jotta kuluttajat varmasti ymmärtäisivät täysin, mitä siirtymisestä WLTP:n käyttöön seuraa, kaikkien asianomaisten osapuolten olisi järjestettävä tai panoksellaan tuettava tiedotuskampanjoita, joissa selostetaan uuden testausmenetelmän vaikutuksia polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvoihin. Näiden tiedotuskampanjoiden osallistujakuntaan olisi lukeuduttava viranomaiset, kuluttajajärjestöt, ympäristö- ja kansalaisjärjestöt, autoilijoiden järjestöt ja autoteollisuus.

(11)

Kuultuaan maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevan politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa käsittelevää asiantuntijaryhmää, teollisuuden asiantuntijoita, kuluttajajärjestöjä ja muita valtiosta riippumattomia järjestöjä ja jäsenvaltioita komissio katsoo, että on aiheellista antaa suosituksia siitä, miten uusien henkilöautojen viralliset polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot olisi ilmoitettava kuluttajille suunnattavassa tiedotuksessa.

(12)	Olisi annettava suositus, jonka avulla kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvan valinnan ja jolla edistetään direktiivin 1999/94/EY yhdenmukaista soveltamista koko unionissa.

(13)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 1999/94/EY 10 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kun kuluttajien saataville saatetaan direktiivin 1999/94/EY 2 artiklan 5 kohdassa määritelty virallinen polttoaineenkulutus ja 2 artiklan 6 kohdassa määritellyt viralliset ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt, käytetään uusien rekisteröityjen autojen vaatimustenmukaisuustodistuksiin kirjattuja NEDC-arvoja 31 päivään joulukuuta 2018 asti, minkä jälkeen kaikki unionin markkinoille saatettavat uudet ajoneuvot on testattava ja tyyppihyväksyttävä WLTP-menetelmän mukaisesti.

2.	Jäsenvaltioiden olisi 1 päivästä tammikuuta 2019 varmistettava, että kuluttajille tarjottavissa tiedoissa käytetään vain WLTP-pohjaisia polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvoja.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen, kun sarjan viimeisten ajoneuvojen osalta käytettävissä voi edelleen olla vain NEDC-pohjaisia arvoja, näiden arvojen yhteyteen liitetään lauseke, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo on sarjan viimeisiä ajoneuvoja ja että arvot eivät ole vertailukelpoisia suhteessa WLTP-pohjaisiin arvoihin.

4.	Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että myyntipaikassa kuhunkin uuteen henkilöautoon kiinnitetyssä tai sen lähelle sijoitetussa merkinnässä annetaan tiedot merkinnässä tarkoitetun ajoneuvon virallisesta polttoaineenkulutuksesta ja virallisista ajoneuvokohtaisista hiilidioksidipäästöarvoista.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevassa oppaassa samoin kuin myyntipaikassa esillä olevassa julisteessa tai aineistossa annetaan tiedot niissä tarkoitetun ajoneuvon virallisesta polttoaineenkulutuksesta ja virallisista ajoneuvokohtaisista hiilidioksidipäästöarvoista. Jos samaan malliin kuuluu useita variantteja ja/tai versioita, olisi esitettävä ne arvot, jotka koskevat ryhmän sitä yksittäistä ajoneuvoa, jonka arvot ovat suurimmat.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että myynninedistämisaineistossa, jossa viitataan uuteen henkilöautomalliin, -versioon tai -varianttiin, annetaan tiedot siinä tarkoitetun ajoneuvon virallisesta polttoaineenkulutuksesta ja virallisista ajoneuvokohtaisista hiilidioksidipäästöarvoista. Jos malleja on useita, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedoissa annetaan tiedot virallisesta polttoaineenkulutuksesta ja virallisista ajoneuvokohtaisista hiilidioksidipäästöarvoista kaikkien asianomaisten ajoneuvojen osalta taikka kaikkien asianomaisten ajoneuvojen huonoimpien ja parhaimpien arvojen vaihteluväli. WLTP-menetelmän mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen huonoimpien ja parhaiden arvojen olisi edustettava markkinoilla saatavilla olevien uusien henkilöautojen arvoja sellaisina kuin ne on kirjattu vaatimustenmukaisuustodistuksiin.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sähköisesti jaettavassa myynninedistämisaineistossa, jonka avulla kuluttajat voivat virtuaalisesti ”rakentaa” oman ajoneuvonsa esimerkiksi verkkotyökalulla, on selvästi osoitettava kuluttajille, kuinka eri varusteet ja lisävarusteet vaikuttavat WLTP:n mukaisesti tyyppihyväksyttyihin ja mitattuihin polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvoihin.

Jos jäsenvaltiot sallivat WLTP-pohjaisten polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvojen antamisen lisätietona ennen 1 päivää tammikuuta 2019, jotta kuluttajat saisivat mahdollisimman pian käyttöönsä sellaiset polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot, jotka edustavat paremmin todellisia ajo-olosuhteita, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nämä lisätiedot esitetään selvästi ja erillisinä direktiivissä 1999/94/EY merkinnöistä, oppaista, julisteista tai mainosjulkaisuista ja myynninedistämisaineistosta ja että niissä on seuraava maininta:

”1. syyskuuta 2017 lähtien tietyt uudet ajoneuvot tyyppihyväksytään käyttäen yhdenmukaistettua kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälistä testimenetelmää (WLTP), joka on uusi, entistä todenmukaisempi testausmenetelmä polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen mittaamiseen. 1. syyskuuta 2018 lähtien WLTP korvaa täysin nykyisen testausmenetelmän NEDC:n (uusi eurooppalainen ajosykli). Koska testausolosuhteet ovat WLTP:ssä realistisemmat, WLTP:n mukaisesti mitatut polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvot ovat monissa tapauksissa suuremmat kuin NEDC:n mukaisesti mitatut arvot.”

9.	Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kuluttajille annetaan ennen autonhankintapäätöstä tietoja polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvojen muuttumisesta WLTP:n käyttöönoton vuoksi ja niistä vaikutuksista, joita näillä muutoksilla voi olla rekisteröintihetkellä.

10.	Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että virallisen polttoaineenkulutuksen ja virallisten ajoneuvokohtaisten hiilidioksidipäästöarvojen yhteydessä annetaan vähintään asianomaisella testausmenetelmällä mitatut yhdistetyt arvot.

11.

”Esitetyt polttoaineenkulutus- tai hiilidioksidipäästöarvot perustuvat yhdenmukaistamattomiin testausmenetelmiin. Ne esitetään vain tiedotustarkoituksissa. Yhdenmukaistettuun EU-testausmenetelmään perustuvia uusien henkilöautojen polttoaineenkulutuksen tai hiilidioksidipäästöjen vertailtaessa olisi käytettävä virallisia polttoaineenkulutus- tai hiilidioksidiarvoja [lisätään linkki, jonka kautta nämä arvot ovat saatavilla].”

12.	Jäsenvaltioiden olisi harkittava mahdollisuutta sisällyttää myös kunkin ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistukseen kirjatut todellisissa ajo-olosuhteissa syntyviä ilman epäpuhtauksia koskevat tiedot merkintään, joka kiinnitetään kuhunkin uuteen ajoneuvoon tai sijoitetaan sen lähelle myyntipaikassa.

13.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käynnistetään asianmukaisia tiedotuskampanjoita, joissa selostetaan kuluttajille WLTP.n käyttöönottoa ja sen vaikutuksia polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvoihin. Etenkin olisi selostettava näiden arvojen nousua verrattuna NEDC:llä saatuihin arvoihin sekä eri testivaiheissa saatujen arvojen merkitystä.

14.	Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 31 päivänä toukokuuta 2017.

Komission puolesta

Miguel ARIAS CAÑETE

Komission jäsen

(1) EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16.

(2) Komission asetus C(2017) 3521, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(6) Komission asetus (EU) 2016/646, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 109, 26.4.2016. s. 1).

(7) P8_TA(2017)0100.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 142

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	60. vuosikerta 2. kesäkuu 2017

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Ilmoitus Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen, Seychellien lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsyä EU:n lainkäyttövaltaan kuuluville Mayotten vesille ja Mayotten meriluonnonvaroihin koskevan sopimuksen voimaantulosta	1
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/938, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta	2
	*	Neuvoston päätös (EU) 2017/939, annettu 11 päivänä toukokuuta 2017, elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta	4
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/940, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, muurahaishapon hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )	40
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/941, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevassa polkumyynnin ja tukien vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksymisen vahvistamisesta lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/707/EU nojalla hyväksytyn sitoumuksen peruuttamisesta kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta	43
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena	53
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/943, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017, ajoneuvorekisteritietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Maltassa, Kyproksessa ja Virossa sekä päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU korvaamisesta	84
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/944, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017, sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Latviassa ja päätöksen 2014/911/EU korvaamisesta	87
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/945, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017, DNA-tietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Slovakiassa, Portugalissa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Kyproksessa, Puolassa, Ruotsissa, Maltassa ja Belgiassa sekä päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU korvaamisesta	89
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/946, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017, sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Slovakiassa, Bulgariassa, Ranskassa, Tšekissä, Liettuassa, Alankomaissa, Unkarissa, Kyproksessa, Virossa, Maltassa, Romaniassa ja Suomessa sekä päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU korvaamisesta	93
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/947, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017, ajoneuvorekisteritietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Suomessa, Sloveniassa, Romaniassa, Puolassa, Ruotsissa, Liettuassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Unkarissa sekä päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU korvaamisesta	97
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2017/948, annettu 31 päivänä toukokuuta 2017, yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisen testimenetelmän mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ja mitattujen polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästöarvojen käyttämisestä saatettaessa tietoja kuluttajien saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 3525)	100