ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 64

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
10. maaliskuu 2017


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/418, annettu 28 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan unionin ja Cookinsaarten hallituksen välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/419, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, perusaineen Urtica spp. hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )

4

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/420, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, timjamiöljystä, synteettisestä tähtianisöljystä ja kvillakuorijauheesta tehdyn valmisteen hyväksymisestä broilerien, kananuorikoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten lintulajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Delacon Biotechnik GmbH) ( 1 )

7

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/421, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

10

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/422, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

46

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/423, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Fujian Viscap Shoes Co. Ltd., Vietnam Ching Luh Shoes Co, Ltd., Vinh Thong Producing-Trading-Service Co., Ltd., Qingdao Tae Kwang Shoes Co, Ltd., Maystar Footwear Co. Ltd., Lien Phat Company Ltd., Qingdao Sewon Shoes Co, Ltd., Panyu Pegasus Footwear Co, Ltd., PanYu Leader Footwear Corporation, Panyu Hsieh Da Rubber Co., Ltd., An Loc Joint Stock Company, Qingdao Changshin Shoes Company Limited, Chang Shin Vietnam Co Ltd., Samyang Vietnam Co Ltd., Qingdao Samho Shoes Co, Ltd., Min Yuan, Chau Giang Company Limited, Foshan Shunde Fong Ben Footwear Industrial Co. Ltd ja Dongguan Texas Shoes Limited Co., ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta

72

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/424, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

105

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/425, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa kuudennessa osatarjouskilpailussa

107

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/426, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2017, alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Tanskan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

108

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/427, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2017, kiireellisistä toimenpiteistä Bursaphelenchus xylophilus (Steiner et Buhrer) Nickle et al. -kasvintuhoojan (mäntyankeroinen) unionissa leviämisen estämiseksi annetun täytäntöönpanopäätöksen 2012/535/EU muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 1482)

109

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta ( EUVL L 173, 12.6.2014 )

116

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/418,

annettu 28 päivänä helmikuuta 2017,

Euroopan unionin ja Cookinsaarten hallituksen välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni ja Cookinsaarten hallitus ovat neuvotelleet kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, joka on voimassa viisi vuotta ja joka voidaan uusia hiljaisesti, ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, joilla myönnetään unionin aluksille kalastusmahdollisuuksia Cookinsaarten suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä.

(2)

Sopimus ja pöytäkirja allekirjoitettiin neuvoston päätöksen (EU) 2016/776 (2) mukaisesti, ja niitä sovelletaan väliaikaisesti 14 päivästä lokakuuta 2016.

(3)

Sopimuksella perustetaan sekakomitea, jonka tehtävänä on valvoa sopimuksen toimintaa, tulkintaa ja soveltamista. Sekakomitea voi lisäksi hyväksyä tiettyjä pöytäkirjaan tehtäviä muutoksia. Näiden muutosten hyväksymisen helpottamiseksi on asianmukaista valtuuttaa komissio tietyin edellytyksin hyväksymään muutokset noudattaen yksinkertaistettua menettelyä.

(4)

Sopimus ja pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja Cookinsaarten hallituksen välinen kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus ja sen täytäntöönpanopöytäkirja unionin puolesta.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 17 artiklassa ja pöytäkirjan 13 artiklassa määrätyt ilmoitukset (3).

3 artikla

Valtuutetaan komissio tämän päätöksen liitteessä vahvistettujen säännösten ja edellytysten mukaisesti hyväksymään unionin puolesta muutokset, jotka sekakomiteassa tehdään pöytäkirjaan.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. HERRERA


(1)  Hyväksyntä annettu 14 päivänä helmikuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2016/776, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2016, Euroopan unionin ja Cookinsaarten hallituksen välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen ja pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 131, 20.5.2016, s. 1).

(3)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen ja pöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


LIITE

Unionin kannan esittämistä sekakomiteassa koskevan valtuutuksen soveltamisala ja sovellettava menettely

1)

Komissio valtuutetaan neuvottelemaan Cookinsaarten hallituksen kanssa ja, edellyttäen että se on tarpeen ja että noudatetaan tämän liitteen 3 kohtaa, sopimaan pöytäkirjaan tehtävistä muutoksista, jotka koskevat seuraavia kysymyksiä:

a)

kalastusmahdollisuuksien ja niitä vastaavan taloudellisen korvauksen tarkistaminen sopimuksen 5 artiklan ja 6 artiklan 3 kohdan a alakohdan sekä pöytäkirjan 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

b)

päätös sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan b alakohdan sekä pöytäkirjan 3 artiklan mukaisen alakohtaisen tuen yksityiskohtaisista säännöistä;

c)

tekniset edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti unionin alukset harjoittavat kalastustoimintaansa sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja pöytäkirjan 4 ja 6 artiklan mukaisesti.

2)

Sopimuksella perustetussa sekakomiteassa unioni

a)

toimii niiden tavoitteiden mukaisesti, joihin unioni pyrkii yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa;

b)

noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2012 annettua tiedonantoa koskevia neuvoston päätelmiä;

c)

edistää kantoja, jotka ovat sopusoinnussa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien asiaankuuluvien sääntöjen ja rantavaltioiden kanssa toteutettavan yhteisen hallinnoinnin kanssa.

3)

Kun sekakomitean kokouksessa on määrä hyväksyä 1 kohdassa tarkoitettuja pöytäkirjaan tehtäviä muutoksia koskeva päätös, on toteutettava tarvittavat toimet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa otetaan huomioon viimeisimmät tilastolliset, biologiset ja muut asiaankuuluvat komissiolle toimitetut tiedot.

Tätä varten ja näiden tietojen pohjalta komission yksiköt toimittavat neuvostolle tai sen valmisteluelimille käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen sekakomitean asianomaista kokousta asiakirjan, jossa esitetään ehdotetun unionin kannan yksityiskohdat.

Siltä osin kuin on kyse 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista kysymyksistä, neuvosto hyväksyy suunnitellun unionin kannan määräenemmistöllä. Muissa tapauksissa valmistelevassa asiakirjassa suunniteltu unionin kanta katsotaan hyväksytyksi, jollei jäsenvaltioiden määrävähemmistö vastusta sitä neuvoston valmisteluelimen kokouksessa tai 20 päivän kuluessa valmistelevan asiakirjan vastaanottamisesta sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu aikaisemmin. Jos tällainen vastustaminen esitetään, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

Jos myöhempien kokousten kuluessa, mukaan lukien paikalla järjestettävät kokoukset, on mahdotonta päästä yhteisymmärrykseen siitä, että unionin kannassa otetaan huomioon uusia seikkoja, asia siirretään neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.

4)

Komissiota kehotetaan toteuttamaan hyvissä ajoin kaikki sekakomitean päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet, mukaan lukien tarvittaessa asianomaisen päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja päätöksen täytäntöönpanon mahdollisesti edellyttämien ehdotusten toimittaminen.


ASETUKSET

10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/4


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/419,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017,

perusaineen Urtica spp. hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan 5 kohdan yhdessä sen 13 artiklan 2 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio vastaanotti 18 päivänä elokuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1107/2009 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti laitokselta Institut Technique de l'Agriculture Biologique (ITAB) Urtica spp.:n hyväksymistä perusaineeksi koskevan hakemuksen. Hakemuksen mukana toimitettiin 23 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vaadittavat tiedot. Lisäksi komissio vastaanotti 5 päivänä tammikuuta 2016 yritykseltä Myosotis hakemuksen nokkosen hyväksymiseksi perusaineeksi. Ottaen huomioon, että edellä mainittu hakemus koskee myös Urtica spp.:tä, mutta ehdotettu käyttötarkoitus on eri, komissio yhdisti molempien hakemusten arvioinnin.

(2)

Komissio pyysi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, tieteellistä apua. Elintarviketurvallisuusviranomainen esitti komissiolle teknisen raportin kyseisestä aineesta 28 päivänä heinäkuuta 2016 (2). Komissio esitti tarkastelukertomuksen (3) ja tämän asetuksen luonnoksen pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle 7 päivänä joulukuuta 2016 ja sai ne valmiiksi komitean 24 päivänä tammikuuta 2017 pidettyä kokousta varten.

(3)

Hakijan toimittama asiakirja-aineisto osoittaa, että Urtica spp. täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (4) 2 artiklassa määritellyt elintarvikkeen kriteerit. Sitä ei käytetä ensisijaisesti kasvinsuojelutarkoituksiin, mutta se on hyödyllinen kasvinsuojelussa tuotteessa, joka koostuu kyseisestä aineesta ja vedestä. Näin ollen sitä on pidettävä perusaineena.

(4)

Tehdyistä tutkimuksista on käynyt ilmi, että Urtica spp.:n voidaan yleisesti olettaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 23 artiklassa säädetyt vaatimukset erityisesti niiden tutkittujen käyttötarkoitusten osalta, jotka luetellaan komission tarkastelukertomuksessa. Näin ollen on aiheellista hyväksyä Urtica spp. perusaineeksi.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen hyväksyntään on kuitenkin tarpeen sisällyttää tiettyjä edellytyksiä, jotka täsmennetään tämän asetuksen liitteessä I.

(6)

Siksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (5) liitettä olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perusaineen hyväksyminen

Hyväksytään liitteessä I määritetty aine Urtica spp. perusaineeksi kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011 tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, 2016. Outcome of the consultation with Member States and EFSA on the basic substance applications for Urtica spp. for use in plant protection as insecticide, acaricide and fungicide. EFSA supporting publication 2016:EN-1075.37 s. 72 s.

(3)  http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=activesubstance.selection&language=EN.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EUVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).


LIITE I

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Erityiset säännökset

Urtica spp.

CAS-nro 84012-40-8 (Urtica dioica -uute)

CAS-nro 90131-83-2 (Urtica dioica -uute)

Urtica spp.

Euroopan farmakopea

30. maaliskuuta 2017

Urtica spp.:tä on käytettävä Urtica spp.:tä koskevan tarkastelukertomuksen (SANTE/11809/2016) päätelmiin ja erityisesti sen lisäyksiin I ja II sisältyvien erityisten edellytysten mukaisesti.


(1)  Lisätietoja perusaineen tunnistuksesta, spesifikaatiosta ja käyttötavasta annetaan perusainetta koskevassa tarkastelukertomuksessa.


LIITE II

Lisätään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevaan C osaan kohta seuraavasti:

Nro

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (*1)

Hyväksymispäivä

Erityiset säännökset

”14

Urtica spp.

CAS-nro 84012-40-8 (Urtica dioica -uute)

CAS-nro 90131-83-2 (Urtica dioica -uute)

Urtica spp.

Euroopan farmakopea

30. maaliskuuta 2017

Urtica spp.:tä on käytettävä Urtica spp.:tä koskevan tarkastelukertomuksen (SANTE/11809/2016) päätelmiin ja erityisesti sen lisäyksiin I ja II sisältyvien erityisten edellytysten mukaisesti.”


(*1)  Lisätietoja perusaineen tunnistuksesta, spesifikaatiosta ja käyttötavasta annetaan perusainetta koskevassa tarkastelukertomuksessa.


10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/7


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/420,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017,

timjamiöljystä, synteettisestä tähtianisöljystä ja kvillakuorijauheesta tehdyn valmisteen hyväksymisestä broilerien, kananuorikoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten lintulajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Delacon Biotechnik GmbH)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus, joka koskee timjamiöljystä, synteettisestä tähtianisöljystä ja kvillakuorijauheesta tehdyn valmisteen hyväksymistä broilerien, kananuorikoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten lintulajien rehun lisäaineena. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee timjamiöljystä, synteettisestä tähtianisöljystä ja kvillakuorijauheesta tehdyn valmisteen hyväksymistä broilerien, kananuorikoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten lintulajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 4 päivänä joulukuuta 2015 antamassaan lausunnossa (2), että timjamiöljystä, synteettisestä tähtianisöljystä ja kvillakuorijauheesta tehdyllä valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että valmiste voi osoittautua tehokkaaksi broilerien ruokinnassa. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan tämä päätelmä voidaan ulottaa koskemaan myös kananuorikoita ja ekstrapoloida kaikkiin lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettaviin toissijaisiin siipikarjalajeihin. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Timjamiöljyä, synteettistä tähtianisöljyä ja kvillakuorijauhetta sisältävän valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” kuuluva, liitteessä tarkoitettu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2016; 14(7):4351.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg lisäainetta/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet (suoritusparametrien parantaminen)

4d15

Delacon Biotechnik GmbH

Timjamiöljy, synteettinen tähtianisöljy ja kvillakuorijauhe

Lisäaineen koostumus

Valmiste, joka on saatu mikrokapseloidusta eteerisistä timjami- (Thymus vulgaris L.) (1) ja synteettisestä tähtianisöljystä (2): ≥ 74 mg/g,

kvillakuorijauheesta (Quillaja saponaria) ≥ 200 mg/g

Saponiinit ≤ 23 mg/g

Kiinteä muoto

Tehoaineiden ominaispiirteiden kuvaus

Timjamiöljy: tymoli 2–4 mg/g

Tähtianisöljy (valmistettu kemiallisen synteesin avulla): (trans- ja cis)-anetoli 40–50 mg/g

Kvillakuorijauhe (Quillaja saponaria) ≥ 200 mg/g

Analyysimenetelmät  (3)

Tymolin määrän määrittäminen rehun lisäaineesta, esiseoksista ja rehusta: kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS)

Broilerit

Kananuorikot

Lihantuotantoa varten kasvatettavat ja munivat toissijaiset lintulajit

150

150

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

30. maaliskuuta 2027


(1)  Sellaisena kuin se on määritelty Euroopan neuvoston Euroopan farmakopeassa (PhEur, 2005).

(2)  Puhtaiden yhdisteiden seos, joka jäljittelee luonnollisen eteerisen tähtianisöljyn profiilia (ilman estragolia).

(3)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports.


10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/10


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/421,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017,

lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 18 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti tukien vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1628/2004 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin tiettyjen Intiasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) ja ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010), tuonnissa.

(2)

Polkumyyntitutkimuksen jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1629/2004 (3) käyttöön myös lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa.

(3)

Omasta aloitteestaan vireille pannun tasoitustoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 1354/2008 (4) asetuksia (EY) N:o 1628/2004 ja (EY) N:o 1629/2004.

(4)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto jatkoi tasoitustoimenpiteiden voimassaoloa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1185/2010 (5). Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto jatkoi polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1186/2010 (6).

(5)

Tasoitustoimenpiteet toteutettiin 6,3 prosentin ja 7,0 prosentin suuruisen arvotullin muodossa yksilöllisesti mainittujen viejien tuonnin osalta, ja jäännöstulli oli 7,2 prosenttia.

2.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(6)

Komissio on vastaanottanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (7) 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön julkaistuaan ilmoituksen (8) Intiasta peräisin olevien tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

(7)

Pyynnön esittivät SGL Carbon GmbH, TOKAI Erftcarbon GmbH ja GrafTech Switzerland SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

(8)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.   Vireillepano

(9)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 15 päivänä joulukuuta 2015Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (9), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

4.   Rinnakkainen tutkimus

(10)

Komissio ilmoitti lisäksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä15 päivänä joulukuuta 2015 julkaistulla ilmoituksella (10) tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien unioniin suuntautuvaan tuontiin sovellettavien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (11) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.   Asianomaiset osapuolet

(11)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan yhteyttä komissioon tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Intian viranomaisille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(12)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi.

5.1   Otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

a)   Unionin tuottajia koskeva otanta

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, kun otettiin huomioon myös maantieteellinen sijainti. Otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli edustavuutta koskevasta tutkimuksesta saatujen tietojen mukaan yli 80 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten otos vahvistettiin. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

b)   Tuojia koskeva otanta

(15)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(16)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja.

5.2   Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeet Intian viranomaisille, kaikille otokseen valituille unionin tuottajille, kahdelle tiedossa olevalle intialaiselle tuottajalle/viejälle ja 53 käyttäjälle, jotka ilmoittautuivat vireillepanon jälkeen.

(18)

Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin Intian viranomaisilta, neljältä otokseen valitulta unionin tuottajalta, yhdeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kahdeksalta käyttäjältä.

(19)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko tuen ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin Intian viranomaisten toimitiloihin Delhissä ja Bhopalissa sekä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat:

Graftech France SNC, Calais, Ranska

Graftech Iberica S.L., Navarra, Espanja

SGL Carbon SA, Wiesbaden, Saksa

Tokai Erftcarbon GmbH, Grevenbroich, Saksa

b)

Vientiä harjoittava tuottaja Intiassa:

HEG Limited, Bhopal, jäljempänä ’HEG’.

6.   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(20)

Tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2014 ja 30 päivän syyskuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(21)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat Intiasta peräisin olevat tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) ja ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010) luokiteltavat sähköuuneissa käytettävät grafiittielektrodit, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ.m, ja tällaisten elektrodien jatkoskappaleet, riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen, jäljempänä ’grafiittielektrodijärjestelmät’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

2.   Samankaltainen tuote

(22)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

tarkastelun kohteena oleva tuote;

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(23)

Komission päätelmänä oli, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C.   TUEN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Johdanto

(24)

Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuen jatkumiseen.

(25)

Komissio tutki tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa oli esitettyjen väitteiden mukaan myönnetty tukea:

 

Kansalliset järjestelmät

a)

tullinpalautusjärjestelmä (Duty Drawback Scheme, DDS);

b)

ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme, AAS);

c)

tärkeimmille markkinoille vientiä varten tarkoitettu järjestelmä (Focus Market Scheme, FMS);

d)

intialaisten tuotteiden vientijärjestelmä (Merchandise Export from India Scheme, MEIS);

e)

tuotantohyödykkeiden tuontia etuustullein koskeva järjestelmä (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS);

f)

vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme, ECS);

 

Alueelliset järjestelmät

g)

sähköverosta vapauttamista koskeva järjestelmä (Electricity Duty Exemption Scheme, EDES).

(26)

Edellä a–e alakohdassa mainitut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalailla Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä ulkomaankauppapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa, jotka kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tämän tutkimuksen tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon liittyy kaksi ulkomaankauppapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa: ”Foreign Trade Policy 2009–2014”, jäljempänä ’FTP 09–14’, ja ”Foreign Trade Policy 2015–2020”, jäljempänä ’FTP 15–20’. Jälkimmäinen tuli voimaan huhtikuussa 2015. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät FTP 09–14- ja FTP 15–20 -asiakirjaa koskevia menettelyjä käsikirjassa ”Handbook of Procedures, Volume I, 2009–2014”, jäljempänä ’HOP I 04–09’, ja ”Handbook of Procedures, Volume I, 2015–2020”, jäljempänä ’HOP I 15–20’. Kyseiset menettelykäsikirjat saatetaan ajan tasalle säännöllisesti.

(27)

Edellä f alakohdassa mainittu ECS-järjestelmä perustuu vuoden 1949 pankkivalvontalain (Banking Regulation Act 1949) 21 ja 35A §:ään, joiden mukaan Intian keskuspankki (Reserve Bank of India, RBI) voi ohjata kaupallisten pankkien vientiluottotoimintaa.

(28)

Madhya Pradeshin osavaltion viranomaiset hallinnoivat edellä g alakohdassa mainittua järjestelmää.

(29)

DDS-järjestelmä, sitä edeltäneen tuontitullien hyvitysjärjestelmän (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS) muodossa (12), sekä EPCGS-järjestelmä johtivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon jo alkuperäisessä tutkimuksessa, kun taas AAS-, FMS-, MEIS-, ECS- ja EDES-järjestelmät eivät kuuluneet tutkimukseen.

(30)

Kuten edellä 18 kappaleessa mainitaan, ainoastaan toinen intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä. Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus grafiittielektrodijärjestelmien kokonaistuonnista Intiasta unioniin oli yli 95 prosenttia ja osuus arvioidusta Intian kokonaistuotantokapasiteetista 50 prosenttia. Intian tuotantokapasiteetti määritettiin käyttäen perustana yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tarkastettuja kyselyvastauksia sekä yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan julkisesti saatavilla olevia tilinpäätöstietoja. Intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöastetta pidettiin näin ollen alhaisena. Intian viranomaisille ilmoitettiin asianmukaisesti, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien alhaisen yhteistyöasteen vuoksi komissio saattaa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(31)

Intian viranomaiset väittivät päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että yhteistyöastetta ei voida pitää alhaisena, koska yhteistyössä toimineen tuottajan osuus grafiittielektrodijärjestelmien viennistä Intiasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 95 prosenttia ja osuus arvioidusta Intian kokonaistuotantokapasiteetista 50 prosenttia. Tältä osin on selvennettävä, että komissio määritti yhteistyössä toimimisen asteen käyttämällä perustana Intian kokonaistuotantokapasiteettia, sillä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä katsottiin, että kokonaistuotantokapasiteetti on merkityksellisempi kuin grafiittielektrodijärjestelmien vientimäärät Intiasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska Intiassa on vain kaksi samankokoista tuottajaa ja koska vain toinen niistä toimi yhteistyössä, on perusteltua pitää yhteistyöastetta alhaisena, sillä yhteistyöstä kieltäytyneellä yrityksellä on mahdollisesti suuri merkitys tuen jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevaan arviointiin. Kuten 155 kappaleessa selostetaan, yhteistyöstä kieltäytynyt tuottaja lopetti tullien tason vuoksi lähes kokonaan viennin unioniin, ja on erittäin todennäköistä, että se ryhtyy jälleen viemään merkittävämpiä määriä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Koska kyseisillä tiedossa olevilla tuottajilla on kummallakin 50 prosentin osuus arvioidusta Intian kokonaistuotantokapasiteetista, ei ole poissuljettavissa, että niiden osuudet Intiasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä tasaantuisivat eli poikkeaisivat täysin 95/5-suhteesta, joka todettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi väite hylättiin. Joka tapauksessa komissio toteaa, että tämä väite on asiaankuulumaton toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä, sillä tarkastelussa kohteena on tuen jatkuminen. Ainoan vientiä harjoittavan tuottajan osalta saatujen tulosten perusteella komissio voi jo tehdä päätelmän tuen jatkumisesta. On siis täysin merkityksetöntä, onko yhteistyössä toimimisen aste korkea vai alhainen.

2.   Tullinpalautusjärjestelmä (Duty Drawback Scheme, DDS)

2.1   Oikeusperusta

(32)

Tullinpalautusjärjestelmän yksityiskohtainen kuvaus sisältyy vuoden 1995 tullien ja valmisteverojen palautusjärjestelmää koskeviin sääntöihin, sellaisina kuin ne ovat muutettuna myöhemmillä tiedonannoilla.

2.2   Tukikelpoisuus

(33)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

2.3   Käytännön toteutus

(34)

Tukikelpoinen viejä voi hakea palautuksia, jotka lasketaan prosenttiosuutena järjestelmän mukaisesti vietyjen tuotteiden FOB-arvosta (free-on-board-arvo, vapaasti aluksessa -arvo). Intian viranomaiset ovat vahvistaneet palautusprosenttiosuudet useille tuotteille, myös tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle. Ne määritetään tuotteen valmistuksessa tuotantopanoksina käytettyjen materiaalien keskimääräisen määrän tai arvon ja tuotantopanoksista maksettujen keskimääräisten tullien perusteella. Niitä sovelletaan riippumatta siitä, onko tuontitulleja tosiasiallisesti maksettu. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana DDS-taso oli 3 prosenttia ja enimmäismäärä 3,2 INR/kg 22 päivään marraskuuta 2014, jonka jälkeen DDS-taso oli 2,4 prosenttia ja enimmäismäärä 8 INR/kg.

(35)

Jotta yritys voi saada etuutta tästä järjestelmästä, sen on harjoitettava vientiä. Kun lähetystä koskevat yksityiskohtaiset tiedot syötetään tullin serverille (ICEGATE), tämä tarkoittaa, että vienti tapahtuu DDS-järjestelmän mukaisesti, ja DDS-summa vahvistetaan peruuttamattomasti. Kun varustamo on tehnyt yleisen vienti-ilmoituksen (Export General Manifest, EGM) ja tulli on verrannut asiakirjaa lähetysasiakirjaan ja hyväksynyt sen, kaikki palautussumman maksun hyväksymisen edellytykset täyttyvät ja palautus voidaan maksaa joko suoraan viejän pankkitilille tai sekkinä.

(36)

Viejän on esitettävä näyttö viennin toteutumisesta pankkitositteella (Bank Realisation Certificate, BRC). Asiakirja voidaan antaa sen jälkeen kun palautussumma on maksettu, mutta Intian viranomaiset perivät maksetun summan takaisin, jos viejä ei toimita BRC-tositetta annetussa määräajassa.

(37)

Palautussumma voidaan käyttää mihin tarkoitukseen hyvänsä.

(38)

Intian kirjanpitonormien mukaisesti tullinpalautussummat on vientivelvoitteen täytyttyä mahdollista kirjata tileihin suoriteperusteisena tulona.

(39)

Todettiin, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai edelleen etuuksia DDS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

2.4   DDS-järjestelmää koskevat päätelmät

(40)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, DDS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Nk. tullinpalautuksessa on kyse Intian viranomaisten taloudellisesta tuesta, koska siinä Intian viranomaiset suorittavat varojen suoran siirron. Näiden varojen käytölle ei ole mitään rajoituksia. Tullinpalautuksesta koituu myös etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(41)

Vientiin sovellettavan tullinpalautuksen prosenttiosuuden määrittävät Intian viranomaiset tuotekohtaisesti. Vaikka tukeen viitataan tullinpalautuksena, järjestelmää ei kuitenkaan voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Viejille suoritettu käteismaksu ei liity raaka-aineiden tuontitullien tosiasiallisiin maksuihin, eikä se ole tullihyvitys raaka-aineiden aiemman tai tulevan tuonnin tuontitullien korvaamiseksi.

(42)

Tarkastuskäynnin aikana Intian viranomaiset ja yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja väittivät, että tullinpalautuksen prosenttiosuuksien ja raaka-aineista maksettujen tullien välillä on riittävä yhteys. Intian viranomaiset ottavat huomioon tuotteen valmistuksessa tuotantopanoksina käytettävien materiaalien keskimääräisen määrän tai arvon sekä tuotantopanoksista maksetut keskimääräiset tullit määrittäessään tullinpalautuksen prosenttiosuutta.

(43)

Komissio ei kuitenkaan katso, että väitetty yhteys tullinpalautuksen prosenttiosuuksien ja raaka-aineista maksettujen tullien välillä olisi riittävä, jotta järjestelmä täyttäisi perusasetuksen liitteessä I olevassa liitteessä II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteessä III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) annetut säännöt. Erityisesti voidaan todeta, että hyvityksen määrää ei lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei myöskään ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset (niiden määrät ja alkuperä mukaan luettuina) käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja maksettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Intian viranomaiset eivät suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa. Sen vuoksi väite hylättiin.

(44)

Tämän vuoksi Intian viranomaisten suorana varojen siirtona suorittamaa maksua viejille vientitapahtuman jälkeen on pidettävä Intian viranomaisten suorana tukena, joka on vientituloksesta riippuvainen, minkä vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

2.5   Tuen määrän laskeminen

(45)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis maksettava palautussumma, mikä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan, josta muun muassa käy ilmi kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä palautussumma. Edellä esitetyn perusteella ja koska muusta ei ole luotettavaa näyttöä, on asianmukaista pitää DDS-järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana saatujen palautusten summaa DDS-järjestelmästä saatuna etuna.

(46)

Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin kokonaisliikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(47)

Edellä esitetyn perusteella yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tämän järjestelmän mukaista tukea 2,02 prosenttia.

3.   Ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme, AAS)

3.1   Oikeusperusta

(48)

Järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 09–14 -asiakirjan kohdissa 4.1.1–4.1.14 ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvuissa 4.1–4.30 sekä FTP 15–20 -asiakirjan kohdissa 4.03–4.24 ja HOP I 15–20 -käsikirjan luvuissa 4.04–4.52.

3.2   Tukikelpoisuus

(49)

AAS-järjestelmään kuuluu kuusi alajärjestelmää, joita kuvataan tarkemmin 50 kappaleessa. Alajärjestelmät eroavat toisistaan muun muassa tukikelpoisuuden perusteella. Tosiasiallisen maastaviennin AAS-tukea ja vuotuisten tarpeiden mukaista AAS-tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin. Lopulliselle viejälle tavaraa toimittavat valmistajaviejät voivat saada välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Pääurakoitsijat, jotka toimittavat tavaraa FTP 09–14 -asiakirjan kohdassa 8.2 mainituille vientiin rinnastettavaa toimintaa harjoittaville tahoille, kuten vientiin suuntautuneille yksiköille, voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan AAS-tukea. Valmistajaviejille tavaraa toimittavat välitoimittajat voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan tukea ennakkoluovutusta sekä kotimaisia rembursseja ja vastarembursseja koskevista AAS-alajärjestelmistä.

3.3   Käytännön toteutus

(50)

Ennakkolupia voidaan myöntää seuraaviin:

i)

Tosiasiallinen vienti: Tämä on alajärjestelmistä tärkein. Siinä voidaan tuoda tuotantopanoksia tullitta tietyn vientituotteen valmistukseen. Tosiasiallisella viennillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että vientituote on vietävä Intian alueelta. Lisenssissä mainitaan tuonnin tullihelpotukset ja vientivelvoitteet sekä vientituotteen tyyppi.

ii)

Vuotuiset tarpeet: Vuotuisia tarpeita koskevia lupia ei ole liitetty tiettyyn vientituotteeseen vaan laajempaan tuoteryhmään (esimerkiksi kemialliset tuotteet ja niihin liittyvät tuotteet). Lisenssinhaltija voi (aiemman vientinsä mukaan määräytyvään tiettyyn enimmäisarvoon saakka) tuoda tullitta tuotantopanoksia, joita käytetään minkä tahansa kyseiseen tuoteryhmään kuuluvan tuotteen valmistukseen. Se voi viedä mitä tahansa kyseiseen tuoteryhmään kuuluvaa valmista tuotetta, jonka valmistukseen on käytetty kyseisiä tullitta tuotuja aineksia.

iii)

Välituotetoimitukset: Tämä alajärjestelmä kattaa tapaukset, joissa kaksi valmistajaa aikoo tuottaa yhtä vientituotetta jakamalla tuotantoprosessin keskenään. Valmistajaviejä, joka tuottaa välituotteen, voi tuoda tullitta tuotantopanosmateriaaleja ja saada tätä varten välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Lopullinen viejä saattaa valmistuksen loppuun, ja sillä on velvollisuus viedä valmis tuote.

iv)

Vientiin rinnastettava toiminta: Tässä alajärjestelmässä pääurakoitsija voi tuoda tullitta tuotantopanoksia, joita tarvitaan sellaisten tuotteiden valmistukseen, joita myydään vientitavaroihin rinnastettavina tuotteina FTP 09–14 -asiakirjan kohdan 8.2 alakohdissa b–f, g, i ja j mainituille asiakasryhmille. Intian viranomaisten mukaan vientiin rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan sellaisia liiketoimia, joissa toimitetut tavarat eivät poistu maasta. Joitakin toimituksia pidetään vientiin rinnastettavina edellyttäen, että tavarat on valmistettu Intiassa, esimerkiksi tavaratoimituksia vientiin suuntautuneille yksiköille tai erityistalousalueille sijoittautuneille yrityksille.

v)

Ennakkoluovutusasiakirjat (Advance Release Order, ARO): Ennakkoluvan haltija, joka aikoo suoran tuonnin sijasta hankkia tuotantopanokset kotimarkkinoilta, voi halutessaan käyttää niiden hankkimiseen ARO-asiakirjoja. Tällöin ennakkoluvat vahvistetaan ARO-asiakirjoiksi ja siirretään kotimaiselle toimittajalle niissä eriteltyjen tuotantopanosten toimituksen yhteydessä. ARO-asiakirjat oikeuttavat kotimaisen toimittajan tiettyihin vientiin rinnastettavassa toiminnassa myönnettäviin etuihin, joita selostetaan FTP 09–14 -asiakirjan kohdassa 8.3 (välituotetoimituksia tai vientiin rinnastettavaa toimintaa koskevan AAS-järjestelmän soveltaminen, vientiin rinnastettavan toiminnan palautusjärjestelyt ja lopullisen valmisteveron palautus). ARO-järjestelmässä verot ja tullit palautetaan tuotteen toimittajalle eikä lopulliselle viejälle tullinpalautusjärjestelmässä. Verot/tullit voidaan palauttaa sekä kotimarkkinoilta hankittuja että tuotuja tuotantopanoksia käytettäessä.

vi)

Kotimaiset remburssit ja vastaremburssit: Myös tämä alajärjestelmä koskee kotimarkkinatoimituksia ennakkoluvan haltijalle. Ennakkoluvan haltija voi pyytää pankilta kotimaisen remburssin avaamista kotimaisen toimittajan hyväksi. Pankki kirjaa lupaan suorassa tuonnissa ainoastaan sellaisten tavaroiden arvon ja määrän, jotka on hankittu kotimarkkinoilta tuonnin sijaan. Kotimainen toimittaja on oikeutettu tiettyihin vientiin rinnastettavassa toiminnassa myönnettäviin etuihin, joita selostetaan FTP 09–14 -asiakirjan kohdassa 8.3 (välituotetoimituksiin tai vientiin rinnastettavaa toimintaa koskevan AAS-järjestelmän soveltaminen, vientiin rinnastettavan toiminnan palautusjärjestelyt ja lopullisen valmisteveron palautus).

(51)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana etuja ensimmäisestä alajärjestelmästä, toisin sanoen tosiasiallisen viennin AAS-järjestelmästä. Sen vuoksi ei ole tarpeen määrittää tasoitustoimenpiteiden soveltamisen mahdollisuutta muiden, käyttämättömien alajärjestelmien suhteen.

(52)

Intian viranomaisten suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ennakkoluvan haltija on laissa velvoitettu tekemään määrämuotoisen totuudenmukaisen ja asianmukaisen selvityksen tullitta tuotujen / kotimarkkinoilta hankittujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä (HOP I 09–14 -käsikirjan luvut 4.26 ja 4.30 ja lisäys 23) eli pitämään rekisteriä todellisesta kulutuksesta. Ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan tai määrä- ja kustannuslaskijan on tarkastettava tämä rekisteri ja annettava todistus, jossa todetaan, että määrätyt rekisterit ja asiaankuuluva kirjanpito on tutkittu ja että lisäyksen 23 mukaisesti toimitetut tiedot ovat totuudenmukaiset ja paikkansapitävät kaikilta osin.

(53)

Asianomaisen yrityksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hyödyntämän alajärjestelmän (tosiasiallinen vienti) osalta Intian viranomaiset määräävät sekä tuonnin tullihelpotusten että vientivelvoitteiden määrän ja arvon, ja ne kirjataan lupaan. Lisäksi vienti- ja tuontihetkellä viranomaiset kirjaavat vastaavat tapahtumat lupaan. Intian viranomaiset päättävät AAS-järjestelmän mukaisesti tapahtuvan tuonnin määrän niin sanottujen SION-vakionormien perusteella; nämä normit ovat olemassa useimmista tuotteista, myös tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta.

(54)

Tuodut tuotantopanokset eivät ole siirrettävissä, ja ne on käytettävä tietyn vientituotteen valmistamiseen. Vientivelvoite on täytettävä lisenssin antamisen jälkeen ennalta määrätyssä määräajassa (24 kuukauden määräaika, jota voidaan pidentää kahdesti kuudella kuukaudella).

(55)

Kuten 26 kappaleessa selostetaan, uusi ulkomaankauppapolitiikkaa koskeva asiakirja tuli voimaan huhtikuussa 2015. Käytännön toteutuksen (ks. 50–54 kappale) kannalta uusi asiakirja toi mukanaan vain yhden muutoksen: vientivelvoitteen määräaika lyheni 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. On myös huomattava, että kaikki yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käyttämät lisenssit kuuluivat FTP 09–14 -asiakirjan soveltamisalaan, sillä ne annettiin ennen huhtikuuta 2015.

(56)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Intian viranomaisten määräämiä tarkastusvaatimuksia ei vielä noudatettu eikä testattu käytännössä.

(57)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja piti jonkinlaista kirjaa tuotannosta ja kulutuksesta. Oli kuitenkin mahdotonta tarkistaa, mitä tuotantopanoksia (niiden alkuperä mukaan luettuna) kulutettiin viedyn tuotteen tuotannossa ja missä määrin. Käyttöön otetun järjestelmän avulla ei ollut mahdollista havaita ja mitata tarkasti mahdollisia liiallisia palautuksia.

(58)

Edellä 52 kappaleessa tarkoitettujen tarkastusvaatimusten osalta todettiin, ettei yksikään yrityksen käyttämistä AAS-lisensseistä ollut siinä vaiheessa elinkaartaan, jolloin olisi ollut määrä toimittaa lisäyksen 23 mukaiset tiedot viranomaisille. Toisaalta yritysten kirjanpitotiedot todettiin sellaisiksi, ettei niiden avulla pystyttäisi laskemaan liiallista palautusta lisäyksen 23 mukaisesti, ja näin ollen ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan tai määrä- ja kustannuslaskijan olisi jatkossa mahdotonta antaa todistustaan.

(59)

Lisäksi todettiin, että käytännössä vain 75–85 prosenttia AAS-järjestelmän mukaisesti tullitta tuodusta pääraaka-aineesta (kalsinoitu maaöljykoksi) sisällytettiin grafiittielektrodijärjestelmiin ja 15–25 prosenttia sisällytettiin kahteen sivutuotteeseen (palat ja rikasteet). Samoin havaittiin, että ainakin osa molemmista sivutuotteista myytiin kotimarkkinoilla ja että puuttui järjestelmä, jolla voidaan mitata, miten paljon tullitta tuotua kalsinoitua maakoksiöljyä tosiasiallisesti sisältyi vietyihin tai kotimarkkinoilla myytyihin sivutuotteisiin.

(60)

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja pystynyt osoittamaan, että asiaankuuluvia FTP-asiakirjan vaatimuksia olisi noudatettu.

3.4   AAS-järjestelmää koskevat päätelmät

(61)

Vapautus tuontitulleista on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea eli Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska se vähentää tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin, ja siitä koituu etua tutkitulle viejälle, koska se parantaa tämän maksuvalmiutta.

(62)

Lisäksi tosiasiallisen maastaviennin AAS-tuki on selkeästi oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa. Yritys ei voi saada tukia näistä järjestelmistä ilman vientisitoumusta.

(63)

Tässä tapauksessa sovellettua alajärjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) sääntöjen mukainen. Intian viranomaiset eivät soveltaneet tehokasta tarkistusjärjestelmää tai -menettelyä varmistaakseen, käytettiinkö tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa ja missä määrin niitä siinä käytettiin (perusasetuksen liitteessä II olevan 4 alakohta ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan 2 alakohta). Tarkastelun kohteena olevan tuotteen SION-vakionormien ei myöskään katsota olevan riittävän tarkkoja, eikä niitä sinällään voida pitää todellisen kulutuksen arviointiin soveltuvana tarkistusjärjestelmänä, koska vakionormit on laadittu niin, että Intian viranomaiset eivät voi riittävän tarkkaan varmentaa niiden perusteella sitä, millaisia tuotantopanosmääriä vientituotannossa on kulutettu. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellaista olisi vaadittava, kun käytössä ei ole tehokasta tarkistusjärjestelmää (perusasetuksen liitteessä II olevan 5 alakohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohta).

(64)

Kyseinen alajärjestelmä mahdollistaa siis tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

3.5   Tuen määrän laskeminen

(65)

Koska sallittua tullinpalautusjärjestelmää tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmää ei sovelleta, tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava etu on tuotantopanosten tuonnista yleensä kannettavien tuontitullien palautettu määrä.

(66)

Koska muusta ei ollut luotettavaa näyttöä, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuen määrä laskettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alajärjestelmän nojalla tuotujen raaka-aineiden kantamatta jääneiden tuontitullien (perustulli ja erityinen lisätulli) perusteella (osoittaja). Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen saamisesta välttämättä aiheutuvat maksut vähennettiin tukien määristä, jos oli esitetty perusteltu vaatimus. Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(67)

Tämän järjestelmän mukainen tuki oli kyseiselle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle 0,30 prosenttia.

4.   Tärkeimmille markkinoille vientiä varten tarkoitettu järjestelmä (Focus Market Scheme, FMS)

4.1   Oikeusperusta

(68)

FMS:n yksityiskohtainen kuvaus sisältyy FTP 09–14 -asiakirjan kohtaan 3.14 sekä HOP I 09–14 -käsikirjan kohtaan 3.8.

4.2   Tukikelpoisuus

(69)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

4.3   Käytännön toteutus

(70)

Tässä järjestelmässä kaikkien tuotteiden vientiin, mukaan luettuna grafiittielektrodijärjestelmien vienti, HOP I 09–14 -käsikirjan lisäyksessä 37(C) olevissa taulukoissa 1 ja 2 mainittuihin maihin voidaan myöntää tullihyvitystä, jonka suuruus on 3 prosenttia FOB-arvosta. Kaikkien tuotteiden vientiin lisäyksessä 37(C) olevassa taulukossa 3 (”Special Focus Markets”) mainittuihin maihin voidaan myöntää 1 päivästä huhtikuuta 2011 tullihyvitystä, jonka suuruus on 4 prosenttia FOB-arvosta. Järjestelmään eivät sisälly tietyntyyppiset vientitapahtumat, esimerkiksi tuotujen tai kauttakuljetettujen tavaroiden vienti, vientiin rinnastettavat toimitukset, palvelujen vienti sekä erityistalousalueilla toimivien yksikköjen ja vientiin suuntautuneiden yksikköjen viennin liikevaihto.

(71)

FMS-järjestelmän tullihyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä, ja ne ovat voimassa 24 kuukautta hyvitykseen oikeuttavan todistuksen myöntämispäivästä. Niitä voidaan käyttää minkä tahansa myöhemmin tapahtuvan tuotantopanosten tai hyödykkeiden tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan lukien.

(72)

Hyvitykseen oikeuttava todistus annetaan satamasta, josta tavarat on viety, sen jälkeen kun tavarat on lähetetty. Intian viranomaiset eivät vaikuta tullihyvitysten myöntämiseen, kunhan hakija toimittaa viranomaisille kopiot kaikista asiaan liittyvistä vientiasiakirjoista (esim. vientitilauksesta, laskuista, lähetysasiakirjoista ja pankkitositteista).

(73)

Todettiin, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai etuuksia FMS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.4   FMS-järjestelmää koskevat päätelmät

(74)

FMS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. FMS-tullihyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi FMS-tullihyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(75)

Lisäksi FMS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

(76)

Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tiukkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset (niiden määrät ja alkuperä mukaan luettuina) käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja näin ollen maksettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada FMS-järjestelmän etuudet, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Etuuden saamiseen riittää pelkästään se, että asianomainen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada FMS-järjestelmän etuuksia. Viejä voi käyttää FMS-tullihyvityksiä tuodakseen tuotantohyödykkeitä, vaikkakaan tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen tullinpalautusjärjestelmien piiriin, kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, koska niitä ei käytetä vientituotteiden tuotannossa. Lisäksi komissio huomauttaa, etteivät Intian viranomaiset suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa.

4.5   Tuen määrän laskeminen

(77)

Koska muusta ei ollut luotettavaa näyttöä, tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun perusteella, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, siten kuin pyynnön esittäjät olivat sen kirjanneet suoriteperusteisena tulona tileihin vientihetkellä. Tuen määrä (osoittaja) on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(78)

Edellä esitetyn perusteella yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tämän järjestelmän mukaista tukea 0,13 prosenttia.

FMS-järjestelmän peruuttaminen ja korvaaminen

(79)

FTP 15–20 -asiakirjan tultua voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015 FMS-järjestelmä sekä neljä muuta järjestelmää sisällytettiin tavaraviennin kannustinjärjestelmään (MEIS), josta on selostus 83–100 kappaleessa. Intian viranomaisten ulkomaankaupan pääosaston julkaisemassa asiakirjassa ”Highlights of the Foreign Trade Policy 2015–2020” (13) selvennetään, että aiemmin oli viisi erilaista tavaraviennin palkkiojärjestelmää (Focus Product Scheme, Market Linked Focus Product Scheme, Focus Market Scheme, Agri. Infrastructure Incentive Scrip, VKGUY), joiden tarjoamilla erityyppisillä tullihyvityksillä oli käytön mukaan vaihtelevat (alakohtaiset tai pelkästään varsinaisen käyttäjän mukaan määräytyvät) edellytykset. Asiakirjassa todettiin, että kaikki mainitut järjestelmät on nyt sisällytetty yhteen ainoaan järjestelmään, jonka nimi on Merchandise Export from India Scheme (intialaisten tuotteiden vientijärjestelmä, MEIS).

(80)

Tutkimuksessa todettiin, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja siirtyi FMS-järjestelmästä MEIS-järjestelmään heti, kun FMS-järjestelmä oli peruutettu.

(81)

Ottaen huomioon 79 ja 80 kappaleen komissio katsoo, että FMS-järjestelmästä annettu tuki ei päättynyt vaan se yksinkertaisesti sulautettiin ja nimettiin uudelleen ja että FMS-järjestelmästä annettuja etuuksia annetaan nyt uudesta järjestelmästä. Tällä perusteella FMS-järjestelmää pidetään tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana järjestelmän peruuttamiseen saakka.

5.   Intialaisten tuotteiden vientijärjestelmä (Merchandise Export from India Scheme, MEIS)

5.1   Oikeusperusta

(82)

MEIS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus sisältyy FTP 15–20 -asiakirjan lukuun 3 sekä HOP I 15–20 -käsikirjan lukuun 3.

(83)

MEIS tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015 eli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson puolessavälissä. On syytä muistaa, että MEIS-järjestelmä on FMS-järjestelmän ja neljän muun järjestelmän (Focus Product Scheme, Market Linked Focus Product Scheme, Agricultural Infrastructure Incentive Scrip ja VKGUY) seuraaja, kuten 79–81 kappaleessa selostetaan.

5.2   Tukikelpoisuus

(84)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

5.3   Käytännön toteutus

(85)

Tukikelpoiset yritykset voivat saada etua MEIS-järjestelmästä, kun ne vievät tiettyjä tuotteita tiettyihin maihin, jotka on luokiteltu ryhmiin A (perinteiset markkinat, kaikki EU:n jäsenvaltiot mukaan luettuina), B (kehittyvät markkinat ja painopistemarkkinat) ja C (muut markkinat). Kuhunkin ryhmään kuuluvat maat mainitaan FTP 15–20 -asiakirjan lisäyksessä 3B olevassa taulukossa 1, ja tuotteet sekä vastaavat hyvitysprosentit luetellaan saman lisäyksen taulukossa 2.

(86)

Etu on muodoltaan tullihyvitys, jonka suuruus on tietty prosenttiosuus viennin FOB-arvosta. Grafiittielektrodijärjestelmien tapauksessa todettiin, että kyseinen osuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2 prosenttia B-ryhmän maihin suuntautuneessa viennissä ja 0 prosenttia A- ja C-ryhmän maihin suuntautuneessa viennissä. Järjestelmään eivät sisälly tietyt vientityypit, esimerkiksi tuotujen tai kauttakuljetettujen tavaroiden vienti, vientiin rinnastettavat toimitukset, palvelujen vienti sekä erityistalousalueilla toimivien yksikköjen ja vientiin suuntautuneiden yksikköjen viennin liikevaihto.

(87)

MEIS-tullihyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 18 kuukauden ajan niiden myöntämisestä. Niitä voidaan käyttää i) tuotantopanosten tai hyödykkeiden tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan lukien, ii) kotimaisten tuotantopanos- tai hyödykehankintojen valmisteverojen maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan luettuina, sekä iii) palveluhankintojen palveluveron maksamiseen.

(88)

MEIS-järjestelmän etuja koskeva hakemus on jätettävä sähköisesti ulkomaankaupan pääosaston verkkosivustolla. Sähköiseen hakemukseen on liitettävä asiaa koskevat asiakirjat (lähetysasiakirjat, pankkitositteet ja asiakirjat, jotka vahvistavat purkamisen). Intian viranomaisten asianomainen alueviranomainen myöntää tullihyvityksen asiakirjojen tarkastuksen jälkeen. Alueviranomainen ei vaikuta tullihyvitysten myöntämiseen, kunhan viejä toimittaa asiaan liittyvät asiakirjat.

(89)

Todettiin, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai etuuksia MEIS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

5.4   MEIS-järjestelmää koskevat päätelmät

(90)

MEIS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. MEIS-tullihyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. MEIS-tullihyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(91)

Lisäksi MEIS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(92)

Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tiukkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada MEIS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että asianomainen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada MEIS-järjestelmän etuuksia. Viejä voi käyttää MEIS-tullihyvityksiä tuodakseen tuotantohyödykkeitä, vaikkakaan tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen tullinpalautusjärjestelmien piiriin, kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, koska niitä ei käytetä vientituotteiden tuotannossa. Intian viranomaiset eivät suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa.

(93)

Vienti Euroopan unioniin ei ollut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suoraan tukikelpoista MEIS-järjestelmässä, sillä EU:n jäsenvaltiot kuuluvat ryhmään A, joka ei kyseisellä ajanjaksolla ollut oikeutettu MEIS-järjestelmän etuuksiin. Intian viranomaiset väittivät näillä perustein, että MEIS-järjestelmää ei pitäisi katsoa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaksi. Kolmansiin maihin suuntautuneesta grafiittielektrodijärjestelmien viennistä saadut MEIS-järjestelmän tullihyvitykset ovat kuitenkin vapaasti siirrettävissä, ja niitä voidaan käyttää kompensoimaan tuontitulleja, jotka kannetaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sisältyvistä tuotantopanoksista, silloinkin, kun kyseistä tuotetta viedään unioniin. Tästä syystä katsottiin, että MEIS-järjestelmästä myönnettiin etuuksia grafiittielektrodijärjestelmien vientiin yleensä, myös unioniin suuntautuvaan vientiin, ja siksi väite hylättiin.

(94)

Intian viranomaiset esittivät päätelmien ilmoittamisen jälkeen uudelleen väitteensä siitä, ettei MEIS-järjestelmää voida pitää tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana, sillä ainoastaan EU:n ulkopuolisiin kolmansiin maihin tapahtuva vienti oli suoraan oikeutettu järjestelmän etuuksiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Intian viranomaiset eivät kuitenkaan tuoneet esiin uusia perusteluja, joilla kyseenalaistettaisiin 93 kappaleessa todetut seikat ja varsinkin se seikka, että kolmansiin maihin tapahtuvasta grafiittielektrodijärjestelmien viennistä saadut tullihyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja että niitä voidaan käyttää kompensoimaan tuontitulleja, jotka kannetaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sisältyvistä tuotantopanoksista, silloin, kun kyseistä tuotetta viedään unioniin. Sen vuoksi väite hylättiin.

5.5   Tuen määrän laskeminen

(95)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun perusteella, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, siten kuin pyynnön esittäjät olivat sen kirjanneet suoriteperusteisena tulona tileihin vientihetkellä.

(96)

MEIS-järjestelmä ja sitä edeltänyt FMS-järjestelmä olivat molemmat voimassa kuuden kuukauden ajan (FMS-järjestelmä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ensimmäisen puoliskon ja MEIS-järjestelmä toisen puoliskon), mutta MEIS-järjestelmästä myönnetyn, tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän todettiin olevan noin kolme kertaa suurempi kuin FMS-järjestelmästä myönnetty tuki.

(97)

Päätelmien ilmoittamisen yhteydessä komissio suhteutti tuen määrän (osoittaja) perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(98)

Intian viranomaiset väittivät, että 97 kappaleessa kuvattu komission laskentamenetelmä johtaa siihen, että MEIS-järjestelmän etuudet lasketaan kahteen kertaan: ensiksi niihin maihin suuntautuvan viennin osalta, joiden yhteydessä vienti on suoraan oikeutettu MEIS-järjestelmän etuuksiin, ja toiseksi maailmanlaajuisen viennin osalta (mukaan lukien vienti unioniin). Etuuksia ei kuitenkaan laskettu kahteen kertaan, sillä 97 kappaleessa kuvatussa laskentamenetelmässä koko viennin osalta myönnetty etuus jaetaan vain kyseisen viennin liikevaihdolla (mukaan lukien vienti unioniin). Tämän vuoksi väite hylättiin.

(99)

Joka tapauksessa tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä ei tarvitse määrittää MEIS-järjestelmän tarkkaa tukiprosenttia, sillä tuen jatkumisesta on riittävästi näyttöä ottaen huomioon muista tutkituista järjestelmistä tehdyt päätelmät. Näin ollen on tarpeen vain vahvistaa, että FMS-järjestelmän etuuksien myöntäminen jatkui MEIS-järjestelmän puitteissa, sillä MEIS-järjestelmä on FMS-järjestelmän seuraaja, kuten 79–81 kappaleessa todetaan. Tätä varten komissio laski tukiprosentin uudelleen mahdollisimman varovaisesti käyttämällä suurinta käytettävissä olevaa nimittäjää eli grafiittielektrodijärjestelmien kokonaisliikevaihtoa. Laskennan perusteella saatiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tukiprosentiksi 0,31 prosenttia kyseisen järjestelmän osalta. Tämä luku muodostaa tukiprosentin alarajan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(100)

On huomattava, että tämän järjestelmän tukitason odotetaan nousevan merkittävästi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, sillä 29 päivänä lokakuuta 2015 annetulla julkisella ilmoituksella nro 44/2015–2020 Intian viranomaiset ulottivat 2 prosentin etuuden koskemaan myös ryhmiä A ja C, jolloin MEIS-järjestelmän markkinapeiton piiriin tulivat kaikki maat ja erityisesti EU:n jäsenvaltiot. Tämän kehityksen myötä tukitaso nousee verrattuna tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittuun tasoon. MEIS-järjestelmän etuuksia voidaan periaatteessa hakea mistä tahansa viennistä, joten on odotettavissa, että järjestelmän tuen määrä nousee merkittävästi ja saavuttaa 2 prosentin tason.

6.   Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

6.1   Oikeusperusta

(101)

EPCGS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 09–14 -asiakirjan ja FTP 15–20 -asiakirjan luvussa 5 sekä HOP I 09–14 -käsikirjan ja HOP I 15–20 -käsikirjan luvussa 5.

6.2   Tukikelpoisuus

(102)

Valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin ja palveluntarjoajiin, voivat hakea tämän järjestelmän mukaista tukea.

6.3   Käytännön toteutus

(103)

Tiettyihin vientivelvoitteisiin sitoutunut yritys voi tuoda tuotantohyödykkeitä alennetulla tullilla. Vientivelvoite on velvoite viedä tavaroita sellaisen vähimmäisarvon verran, joka on valitun alajärjestelmän mukaan 6–8 kertaa säästetyn tullin määrää. Intian viranomaiset antavat tätä varten pyynnöstä maksullisen EPCGS-lisenssin. Järjestelmässä on sovellettu kaikkiin sen mukaisesti tuotuihin tuotantohyödykkeisiin alennettua 3 prosentin tuontitullia. Vientivelvoitteen täyttämiseksi maahantuotuja tuotantohyödykkeitä on käytettävä tietyn vientituotteiden määrän tuottamiseen tiettynä aikana. Tuotantohyödykkeitä voi tuoda myös nollatullilla EPCGS-järjestelmän nojalla, mutta tällöin ajanjakso vientivelvoitteen täyttämistä varten on lyhyempi.

(104)

EPCGS-lisenssin haltija voi hankkia tuotantohyödykkeet myös kotimarkkinoilta. Tällöin tuotantohyödykkeiden kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi tuoda tullitta maahan kyseisten tuotantohyödykkeiden valmistuksessa tarvittavia osia. Vaihtoehtoisesti kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi saada vientiin rinnastettavassa toiminnassa saatavat edut toimittaessaan tuotantohyödykkeitä EPCGS-lisenssin haltijalle.

(105)

Todettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai edelleen etua EPCGS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

6.4   EPCGS-järjestelmää koskevat päätelmät

(106)

EPCGS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Tullinalennus on Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska kyseinen etu vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi tullinalennuksesta koituu etua viejälle, koska tullien kantamatta jättäminen tuonnin yhteydessä lisää yrityksen maksuvalmiutta.

(107)

EPCGS-järjestelmä on myös oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, koska lisenssejä ei voi saada ilman sitoumusta viedä tuotteita. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(108)

EPCGS-järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen järjestelmien piiriin, koska niitä ei käytetä vientituotteiden tuotannossa.

6.5   Tuen määrän laskeminen

(109)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantohyödykkeiden tuonnissa kantamattomien tullien perusteella jakamalla se ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa kyseisellä teollisuudenalalla. Näin laskettua tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle kohdennettua määrää on oikaistu lisäämällä siihen kyseisen ajanjakson korko, jotta se ilmentäisi rahan arvoa koko ajalta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Intiassa voimassa ollutta kaupallista korkoa pidettiin soveltuvana korkona tähän tarkoitukseen.

(110)

Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson asiaa koskevan viennin liikevaihtoon (asiaa koskeva nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(111)

Edellä esitetyn perusteella yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tämän järjestelmän mukaista tukea 0,27 prosenttia.

(112)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että tämän järjestelmän tukitason laskemiseksi tuen määrä olisi pitänyt suhteuttaa sekä vienti- että kotimarkkinamyynnin sisältävään yrityksen kokonaisliikevaihtoon eikä ainoastaan viennin liikevaihtoon. Se perusteli väitettään sillä seikalla, että EPCGS-järjestelmän tukikohteina olevia koneita voidaan käyttää myös kotimarkkinoilla myytävien tuotteiden valmistukseen, ja viittasi tuen määrän laskemiseksi tasoitustulleja koskevissa tutkimuksissa annettujen ohjeiden (14), jäljempänä ’ohjeet’, F jakson b kohdan 2 alakohtaan, jossa on ohje muiden kuin vientitukien tukiprosenttien laskentaa varten. Mahdollisuus valmistaa kotimarkkinoilla myytäviä grafiittielektrodijärjestelmiä EPCGS-järjestelmän mukaisesti maahantuoduilla koneilla ei kuitenkaan kyseenalaista EPCGS-järjestelmän luokittelemista vientitueksi, sillä järjestelmän tuki on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, kuten 103 ja 107 kappaleessa selostetaan. Muita kuin vientitukia käsittelevä ohjeiden F jakson b kohdan 2 alakohta ei näin ollen koskenut EPCGS-laskentaa, ja väite hylättiin. On myös muistettava, että tässä menettelyssä käytettiin EPCGS-järjestelmän osalta samaa laskentamenetelmää kuin muissa menettelyissä, joissa oli kyse Intiasta peräisin olevista grafiittielektrodijärjestelmistä, eli alkuperäisessä tutkimuksessa (ks. komission asetuksen (EY) N:o 1008/2004 (15) johdanto-osan 57 kappale), osittaisessa välivaiheen tarkastelussa (ks. asetuksen (EY) N:o 1354/2008 johdanto-osan 54 kappale) ja ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1185/2010 johdanto-osan 47 kappale).

7.   Vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme, ECS)

(113)

Pyynnön esittäjät väittivät, että Intian keskuspankki (RBI) asetti vientiluottojärjestelmässä enimmäistasot pankkien myöntämien vientiluottojen koroille. Esitettyjen väitteiden mukaan enimmäistasoksi asetettiin pankin virallinen diskonttokorko vähennettynä 2,5 prosentilla.

(114)

Tarkastelussa kuitenkin todettiin, että pankeille asetetut rupiamääräisten vientiluottojen korkojen enimmäistasot oli peruutettu 1 päivästä heinäkuuta 2010 alkaen RBI:n yleiskirjeellä DBOD No DIR(Exp.) BC 06/04.02.002/2010-11 ja että pankeille asetetut ulkomaanvaluuttamääräisten vientiluottojen korkojen enimmäistasot oli peruutettu 5 päivästä toukokuuta 2012 alkaen yleiskirjeellä DBOD No DIR(Exp.) BC 04/04.02.002/2011-2012 lukuun ottamatta tiettyjen harvalukuisten teollisuudenalojen muodostamia poikkeuksia. Grafiittielektrodijärjestelmät eivät sisältyneet näihin poikkeuksiin, joten voimassa olleen oikeusperustan perusteella vientiluottojärjestelmä ei ollut grafiittielektrodijärjestelmien tuottajien käytettävissä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(115)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan lainoilleen neuvottelemat todelliset korot olivat yhtä suuret kuin lainat myöntäneiden pankkien peruskorot tai poikkesivat niistä vain vähän. Mikään ei viitannut siihen, että RBI olisi päättänyt pankkien peruskorosta, ja siksi pääteltiin, että pankit ovat vapaasti määrittäneet vientiluottojen korot.

(116)

On huomattava, että pian tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen RBI julkisti uuden ”Interest Equalisation Scheme on Pre and Post Shipment Rupee Export Credit” -korontasausjärjestelmän 4 päivänä joulukuuta 2015 päivätyssä yleiskirjeessä DBR.Dir.BC.No.62/04.02.001/2015-16. Järjestelmää on mahdollista käyttää monien erilaisten tuotteiden, myös grafiittielektrodijärjestelmien, viennissä vientiä harjoittavan tuottajan koosta riippumatta sekä kaikessa pienten ja keskisuurten yritysten viennissä. Näin ollen ei voida sulkea pois sitä, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja on alkanut käyttää tai aikoo tulevaisuudessa käyttää tätä järjestelmää. Mahdolliset saadut edut sijoittuisivat kuitenkin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeiseen aikaan.

(117)

Edellä esitetyn vuoksi komissio ei katso tarpeelliseksi tehdä tätä järjestelmää koskevia päätelmiä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

8.   Sähköverosta vapauttamista koskeva järjestelmä (Electricity Duty Exemption Scheme, EDES)

(118)

Vuoden 2004 teollisuuden edistämispolitiikan mukaisesti Madhya Pradeshin osavaltio tarjoaa sähköverovapautusta teollisuuslaitoksille, jotka investoivat kytkösmarkkinoita palvelevaan sähköntuotantoon.

8.1   Oikeusperusta

(119)

Madhya Pradeshin osavaltion viranomaisten soveltama sähköverovapautus on selvitetty vuoden 1949 sähköverolain 3-B pykälässä.

8.2   Tukikelpoisuus

(120)

Kaikki valmistajat, jotka investoivat tietyn pääomasumman voimalaitoksen perustamiseen Madhya Pradeshin osavaltiossa, voivat saada tukea järjestelmästä.

8.3   Käytännön toteutus

(121)

Madhya Pradeshin viranomaisten 29 päivänä syyskuuta 2004 antaman tiedonannon nro 5691-XIII-2004 mukaan yhtiöt tai henkilöt, jotka investoivat uusiin, teholtaan yli 10 kilowatin kytkösvoimaloihin, voivat saada Madhya Pradeshin sähkötarkastuskeskukselta todistuksen sähköverovapautuksesta. Vapautus myönnetään ainoastaan omaan kulutukseen tuotetusta sähköstä ja vain, jos uusi kytkösvoimala ei ole entisen korvike. Vapautus myönnetään viisivuotiskaudeksi.

(122)

Madhya Pradeshin viranomaiset myönsivät 5 päivänä huhtikuuta 2005 annetulla tiedonannolla nro 3023/F-4/3/13/03 yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan rakentamalle ensimmäiselle voimalalle, jäljempänä ’30 MW:n voimala’, vapautuksen kymmenvuotiskaudeksi 6 päivästä huhtikuuta 2005. On syytä huomata, että tämä tiedonanto koski ainoastaan yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa ja näin ollen se oli poikkeus yleisestä viiden vuoden vapautuskaudesta, joka on määritetty tiedonannossa nro 5691-XIII-2004. Tämä viittaa siihen, että kyseistä kannustinta ei ole järjestelmällisesti myönnetty laissa tai asetuksessa selkeästi asetettujen perusteiden nojalla.

(123)

Madhya Pradeshin viranomaiset ottivat 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla tiedonannolla nro 4328-XIII-2006 käyttöön erilliset viiden, seitsemän ja kymmenen vuoden vapautuskaudet, joiden soveltaminen määräytyy tuetun voimalan investointiarvon mukaan.

(124)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toiselle voimalalle, jäljempänä ’33 MW:n voimala’ myönnettiin Madhya Pradeshin viranomaisten 4 päivänä helmikuuta 2015 päivätyn kirjeen mukaisesti vapautus seitsemäksi vuodeksi 10 päivästä kesäkuuta 20099 päivään kesäkuuta 2016.

8.4   EDES-järjestelmää koskevat päätelmät

(125)

Tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ostetusta sähköstä maksamattomien myyntiverojen (osoittaja) ja yrityksen myynnin kokonaisliikevaihdon (nimittäjä) perusteella, koska EDES-järjestelmä ei ole vientituloksesta riippuvainen eikä sähkön käyttöä rajoitettu ainoastaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon.

(126)

Edellä esitetyn perusteella yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tämän järjestelmän mukaista tukea noin 2 prosenttia.

(127)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan käyttämä 30 MW:n voimala lakkasi kuitenkin täyttämästä EDES-järjestelmän edellytykset huhtikuussa 2015 (eli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana), kun annettiin 122 kappaleessa tarkoitettu tiedonanto nro 3023/F-4/3/13/03. Tutkimuksessa vahvistettiin, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ei kuulunut kyseisen voimalan osalta verovapautuksen piiriin mainitun ajankohdan jälkeen.

(128)

Kuten 124 kappaleesta ilmenee, 33 MW:n voimalaa koskeva tukikelpoisuus lakkasi kesäkuussa 2016. Tarkastuskäynti tehtiin samoin kesäkuussa 2016, joten oli mahdotonta todentaa paikan päällä, että etuuksia ei tosiasiassa enää myönnetty kyseisen ajankohdan jälkeen. Sitä vastoin 30 MW:n voimalaa koskevien etuuksien lakkaaminen pystyttiin todentamaan, joten käytännössä ei ole mitään syytä kyseenalaistaa, etteivätkö 33 MW:n voimalaan liittyvät etuudet lakanneet oikea-aikaisesti.

(129)

Tämän järjestelmän mukaisten etuuksien lakkaamisen osalta komissio totesi, että vientiä harjoittavalle tuottajalle ei enää koitunut etua tästä järjestelmästä. Joka tapauksessa komissio ei katso tarpeelliseksi tehdä tätä järjestelmää koskevia päätelmiä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, sillä tuen jatkumisesta on riittävästi näyttöä niiden järjestelmien perusteella, joista komissio on tehnyt päätelmiä.

9.   Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(130)

Perusasetuksen säännösten mukaisten, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät arvon perusteella ilmaistuina ovat seuraavat:

Taulukko 1

Järjestelmä

DDS

AAS

FMS

MEIS

EPCGS

Yhteensä

HEG Limited (%)

2,02

0,30

0,13

0,31

0,27

3,03

(131)

Tuen kokonaismäärä ylittää perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisen vähimmäistason.

(132)

Intian viranomaiset ilmoittivat, että yhteistyöstä kieltäytynyt vientiä harjoittava tuottaja Graphite India Limited, jäljempänä ’GIL’, ei saanut etua yhdestäkään mainituista viidestä tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavasta järjestelmästä, joiden havaittiin myöntäneen etuuksia HEG:lle, ja esittivät perusteluina seuraavat väitteet:

a)

DDS-järjestelmästä ei myönnetty tullihyvityksiä unioniin suuntautuvalle viennille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana;

b)

FMS-järjestelmä lakkautettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eikä järjestelmästä vastaisuudessa myönnetä etuuksia vientiä harjoittaville tuottajille;

c)

MEIS-järjestelmä ei ollut grafiittielektrodijärjestelmien tapauksessa käytettävissä unioniin suuntautuvaa vientiä varten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla;

d)

GIL:lle ei myönnetty tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lisenssejä AAS- tai EPCGS-järjestelmästä.

(133)

Nämä väitteet on kuitenkin hylättävä seuraavista syistä:

a)

Vaikka GIL ei saanut DDS-järjestelmästä tullihyvityksiä unioniin suuntautuvaa vientiään varten, sen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, ettei järjestelmästä koitunut etua GIL:lle. DDS-järjestelmän mukaisen tuen laskentaperusteena on nimittäin yrityksen koko vienti, joka sisältää myös viennin kolmansiin maihin.

b)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että FMS-järjestelmä lakkautettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä lisäksi siinä todettiin, kuten 79–81 kappaleessa selostetaan, että FMS-järjestelmästä ennen sen lakkauttamista koitunut etu jatkui uuden MEIS-järjestelmän myötä, joka tuli voimaan heti kun FMS lakkautettiin.

c)

Kuten 93 kappaleessa selvitetään, se seikka, ettei vienti unioniin ole suoraan oikeutettu MEIS-järjestelmän tullihyvityksiin, ei sinällään anna mahdollisuutta päätellä, ettei vientiä harjoittavalle tuottajalle koidu ylipäätään sen vienti- tai tuotantotoiminnan osalta etua MEIS-järjestelmästä. Kolmansiin maihin suuntautuneesta grafiittielektrodijärjestelmien viennistä saadut MEIS-järjestelmän tullihyvitykset ovat nimittäin vapaasti siirrettävissä, ja niitä voidaan käyttää kompensoimaan tuontitulleja, jotka kannetaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sisältyvistä tuotantopanoksista silloinkin, kun kyseistä tuotetta viedään unioniin. Tästä syystä katsotaan, että kyseisistä tullihyvityksistä koituu yleisesti etua grafiittielektrodijärjestelmien viennille sekä GIL:n tuotannolle, unioniin suuntautuva vienti mukaan luettuna.

d)

Vaikka GIL:lle ei tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myönnetty uusia lisenssejä AAS- tai EPCGS-järjestelmästä, sen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, ettei järjestelmistä koitunut etua GIL:lle. GIL olisi voinut hyödyntää kyseisiä järjestelmiä käyttämällä lisenssejä, jotka on myönnetty ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa. Tältä osin on syytä huomata, että vaikka yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myönnetty uusia lisenssejä AAS- tai EPCGS-järjestelmästä, sen todettiin kuitenkin saavan etua molemmista järjestelmistä käyttämällä ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa myönnettyjä lisenssejä.

(134)

Tarkastelupyynnön mukaan GIL:lle koitui etua samoista tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista järjestelmistä kuin yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Saatavilla ei ole tietoa, joka osoittaisi, että näin ei ole. Itse asiassa tässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kaksi järjestelmää (DDS ja EPCGS), joista GIL sai etua ja jotka johtivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon alkuperäisessä tutkimuksessa, ovat edelleen käytössä ja tarjoavat etua yhteistyössä toimineelle viejälle. Nämä käytettävissä olevat tosiseikat huomioon ottaen ja perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti pääteltiin, että tuki jatkui maatasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

10.   Päätelmät tuen jatkumisen todennäköisyydestä

(135)

Kävi ilmi, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen Intian viranomaisilta tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Edellä 134 kappaleessa todetaan, että tuki jatkui myös maatasolla.

(136)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tukijärjestelmistä annettiin toistuvia etuuksia, eikä ole (lukuun ottamatta FMS-järjestelmää, joka korvattiin viipymättä MEIS-järjestelmällä) viitteitä siitä, että järjestelmät poistettaisiin käytöstä vaiheittain lähitulevaisuudessa tai että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ei enää saisi etuuksia näistä järjestelmistä. Kehitys oli päinvastainen: kyseiset järjestelmät uusittiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla osana vuosien 2015–2020 ulkomaankauppapolitiikkaa, joka on voimassa maaliskuuhun 2020. Lisäksi on syytä muistaa, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen i) MEIS-järjestelmän tukiprosentti nousi, kuten 96 ja 100 kappaleessa todetaan, ja ii) vientiluottojärjestelmän tuki alkoi uudelleen, kuten 116 kappaleessa todetaan. Kukin viejä on lisäksi tukikelpoinen useassa eri tukijärjestelmässä.

(137)

Tarkasteltiin myös, vietäisiinkö unioniin merkittäviä määriä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten tarkasteltiin etenkin seuraavia seikkoja: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Intiassa, vienti Intiasta muihin kolmansiin maihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(138)

Kuten 30 kappaleessa mainitaan, ainoastaan yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä, ja sen osuus oli vain puolet Intian kokonaistuotantokapasiteetista. Tämän vuoksi jäljempänä esitettävät päätelmät oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Tältä osin komissio hyödynsi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä, Yhdistyneiden kansakuntien tietokantaa, Intian viranomaisten toimittamia kaupallisista tiedoista ja tilastoista vastaavan yksikön, jäljempänä ’DGCIS’, tilastoja sekä julkisesti saatavilla olevia tietoja.

10.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti

(139)

Julkisten talous- ja rahoitustietojen sekä yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta HEG:ltä saatujen varmennettujen tietojen perusteella (16)  (17), molemmat intialaiset tuottajat kasvattivat tuotantokapasiteettiaan 27 prosenttia 4 kappaleessa mainitun edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa Intian kokonaistuotantokapasiteetti oli 160 000 tonnia vuodessa, ja se jakautui tasaisesti näiden kahden tuottajan välillä (18). Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti lisäävät kapasiteettiaan kysynnän kasvaessa (19).

(140)

Näiden kahden intialaisen tuottajan tuotantomäärä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 110 000–120 000 tonnia. Edellä esitetyn perusteella Intian käyttämättömän kapasiteetin arvioitiin olevan yhteensä 40 000–50 000 tonnia, joka oli 29–36 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(141)

Kapasiteetin kasvu tapahtui samaan aikaan kuin grafiittielektrodijärjestelmien kulutuksen lasku Intiassa ja koko maailmassa. Grafiittielektrodijärjestelmiä käytetään pääasiassa sähköteräksen tuotannossa, tarkemmin sanottuna terästehtaissa teräsromun sulattamiseen. Sen vuoksi grafiittielektrodijärjestelmien kulutuksen kehitys korreloi sähköteräksen tuotannon kehityksen kanssa ja noudattelee samanlaisia suuntauksia. Tutkimuksessa vahvistettiin, että sähköteräksen tuotanto Intiassa ja koko maailmassa laski vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (20), ja samaan aikaan grafiittielektrodijärjestelmien tuotantokapasiteetti Intiassa lisääntyi.

(142)

Marraskuun 2014 lopulla Intian viranomaiset ottivat käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, jotka kohdistuivat grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin Kiinasta. (21) On odotettavissa, että intialaiset tuottajat kasvattavat markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla.

10.2   Vienti kolmansiin maihin

(143)

Julkisten tilinpäätösten perusteella molempien intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien todettiin olevan suuntautuneita vientiin (22)  (23), sillä noin 60 prosenttia niiden kokonaistuotannosta meni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vientiin.

(144)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unioni oli edelleen tärkeä vientikohde yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle HEG:lle. HEG:n viennin osuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10–17 prosenttia sen kokonaismyynnistä arvon mukaan laskettuna ja 10–20 prosenttia määrän mukaan laskettuna. Yhteistyöstä kieltäytyneen intialaisen yrityksen GIL:n unioniin viemät määrät olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin pieniä. Tätä on kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon GIL:ään sovellettavat polkumyynti- ja tasoitustullit (yhteensä 15,7 prosenttia) verrattuna HEG:hen sovellettaviin (yhteensä 7 prosenttia).

(145)

Koska käytettävissä ei ollut muuta luotettavampaa tietolähdettä sen määrittämiseksi, mikä oli Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin määrä, käytettiin Yhdistyneiden kansakuntien tietokantaa. Kyseisen tietokannan mukaan vienti muihin kolmansiin maihin kasvoi vuosien 2012 ja 2013 välillä 43 prosenttia ja laski sitten vuosina 2014 ja 2015 38 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Viennin määrä väheni kokonaisuudessaan vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (10 prosenttia). Vuonna 2015 Intian tärkeimpiä vientikohteita olivat Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Iran, Turkki sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Korean tasavalta ja Egypti. Vuosien 2012 ja 2015 välillä Intian vienti joihinkin näistä maista (esim. Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat) lisääntyi, kun taas osaan näistä maista (Iran, Turkki, Korean tasavalta ja Egypti) suuntautuva vienti väheni niin, että vähennystä oli kaiken kaikkiaan 9 prosenttia.

(146)

Venäjä oli vientimäärinä mitattuna intialaisten tuottajien kolmanneksi tärkein vientimarkkina vuonna 2012, mutta sen jälkeen kun Venäjä otti joulukuussa 2012 käyttöön Intiasta peräisin olevia grafiittielektrodijärjestelmiä koskevan arvotullin, joka vaihtelee 16,04 prosentin ja 32,83 prosentin välillä (24), vienti Intiasta Venäjälle väheni 4 415 tonnista 638 tonniin vuonna 2015 eli vähennystä oli 86 prosenttia.

(147)

Yhdistyneiden kansakuntien tietokannasta saadut tiedot vientimääristä voitiin varmistaa DGCIS:n tilastoista, joista näkyvät suuntaukset vastasivat Yhdistyneiden kansakuntien tietokannasta havaittuja suuntauksia.

(148)

Lisäksi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan HEG:n muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määrät noudattelivat samankaltaisia suuntauksia: viennin määrä muihin kolmansiin maihin kasvoi vuosina 2012–2013 ja laski vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja oli suuntaukseltaan yleisesti laskeva tarkastelujakson aikana. On huomattava, että tästä vientimäärien laskusta huolimatta kokonaismäärä pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävänä; määrä oli 20 000–30 000 tonnia.

(149)

Vientihintojen tason osalta tutkimuksessa kävi Yhdistyneiden kansakuntien tietokannan perusteella ilmi, että tiettyjen maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Korean tasavallan, tapauksessa Intian vientihinnat, jotka olivat vuosien 2012 ja 2014 välisenä aikana yleensä keskimäärin alhaisemmat kuin hinnat EU:ssa, ovat nousseet vuonna 2015 suunnilleen samalle tasolle kuin hinnat EU:ssa. Toisaalta muiden maiden, kuten Saudi-Arabian, tapauksessa Intian vientihinnat, jotka olivat vuosien 2012 ja 2014 välisenä aikana alhaisemmat kuin hinnat EU:ssa, nousivat EU:n hintoja korkeammiksi vuonna 2015. Lisäksi Intian vienti tiettyihin muihin maihin, kuten Turkkiin, pysyi koko tarkastelujakson ajan hintatasoltaan alhaisempana EU:n hintoihin verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että kyseisen tietokannan perusteella ei voida suorittaa täysin luotettavaa hintavertailua, koska sen hinnoissa ei tehdä eroa eri tuotelajien välillä.

(150)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin hintatietojen tarkastelussa ilmeni, että vuosina 2012 ja 2014 keskimääräiset hinnat unionin markkinoilla olivat korkeammat kuin HEG:n keskimääräiset hinnat muiden kolmansien maiden markkinoilla (mukautettuina kalenterivuosiperusteisesti, sillä tiedot toimitettiin tilikausittain), kun taas tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräiset hinnat unionin markkinoilla olivat alhaisemmat kuin HEG:n keskimääräiset hinnat muiden kolmansien maiden markkinoilla.

(151)

Saatavilla ei ollut muita tietoja, joiden perusteella olisi voitu vahvistaa intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin tarkka hintataso.

10.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(152)

Unionin markkinoiden houkuttelevuudesta oli osoituksena se, että voimassa olevista polkumyynti- ja tasoitustulleista huolimatta Intiasta saapui edelleen grafiittielektrodijärjestelmiä unionin markkinoille. Tarkastelujakson aikana Intia oli edelleen toiseksi suurin unioniin vientiä harjoittava maa Kiinan kansantasavallan, jäljempänä ’Kiina’, jälkeen. Vaikka vienti väheni vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, Intiasta unioniin suuntautuvan viennin määrät ja markkinaosuudet pysyivät merkittävinä, kuten jäljempänä 179 kappaleessa esitetään.

(153)

Unioniin suuntautuvan vientimyynnin mahdollista kehitystä on siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltava ottaen huomioon grafiittielektrodijärjestelmien kulutuksen yleinen väheneminen Intiassa ja koko maailmassa sekä käyttämätön kapasiteetti Intiassa. Kaikella todennäköisyydellä tämä lisää intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin kohdistuvaa painetta etsiä uusia vientimarkkinoita, etenkin kun otetaan huomioon niiden vientiin suuntautunut liiketoimintamalli. Jos unionin toimenpiteet kumottaisiin ja pääsy unionin markkinoille olisi mahdollista ilman joko polkumyynti- tai tasoitustulleja, on siis varsin todennäköistä, että suuri osa tällä hetkellä käyttämättömästä kapasiteetista käytetään unionin markkinoille suuntautuvaan vientiin. Tämä on todennäköistä erityisesti siitä syystä, että tutkimuksen mukaan Intian vienti joillekin vientimarkkinoille (esim. Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat) lisääntyi vuonna 2015, kun taas Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuva vienti oli kaiken kaikkiaan suuntaukseltaan laskeva. Tämä osoittaa, että tietyillä kolmansilla mailla on nähtävästi rajalliset mahdollisuudet ottaa vastaan lisävientimääriä.

(154)

Lisäksi Venäjä on ottanut käyttöön polkumyyntitullit grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Intiasta, kuten 146 kappaleessa mainitaan. Intialaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on näin ollen rajallinen pääsy kyseisille markkinoille, eivätkä ne voi lisätä tai suunnata vientimääriään uudelleen Venäjälle; tästä on osoituksena kyseiseen maahan suuntautuvan viennin väheneminen vuodesta 2012.

(155)

Tämän perusteella on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat merkittävien määrien vientiä unioniin ja jopa lisäävät vientimääriään nykyisestä ottaen huomioon niiden merkittävä käyttämätön kapasiteetti. Tämä on todennäköistä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla, sillä yritykselle muodostuu kannustin lisätä entisestään jo nyt merkittävää osuuttaan unionin markkinoilla; vieläkin todennäköisempää tämä on yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla, sillä tämän yrityksen tullien taso on korkeampi yhteistyössä toimineeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan verrattuna ja se lopetti lähes kokonaan viennin unionin markkinoille.

10.4   Päätelmä tuen jatkumisen todennäköisyydestä

(156)

Edellä olevasta tarkastelusta käy ilmi, että i) Intiasta unionin markkinoille tuleva tuettu tuonti jatkui huomattavina määrinä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla; ii) tukijärjestelmiä on edelleen käytettävissä lähitulevaisuudessa; ii) molemmat intialaiset tuottajat ovat suuntautuneet vientiin, ja niillä on käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää unioniin suuntautuvan viennin kasvattamiseen; iv) kulutus on koko maailmassa laskusuunnassa, mikä vähentää vientimahdollisuuksia tiettyjen muiden kolmansien maiden markkinoille; v) Venäjällä voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet, jotka kohdistuvat intialaisiin grafiittielektrodijärjestelmiin, rajoittavat intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimahdollisuuksia entisestään. Näin ollen on todennäköistä, että grafiittielektrodijärjestelmiä tuotaisiin edelleen unionin markkinoille merkittäviä määriä ja tuettuun hintaan, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(157)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti pääteltiin, että tuetun tuonnin jatkuminen on todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta.

(158)

Ainoa yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja, HEG, väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio on jättänyt tuen jatkumista koskevassa arvioinnissaan huomiotta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeiseen aikaan liittyviä tosiasioita. Tältä osin yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että perusasetuksen 28 artiklaa sovellettaessa komissio on jättänyt huomiotta sen tosiasian, että toinen intialainen grafiittielektrodijärjestelmien tuottaja, GIL, on investoinut unionissa sijaitsevaan tuotantolaitokseen, joka on nimeltään Graphite Cova GmbH, jäljempänä ’GIL Cova’. Lisäksi HEG väitti, että GIL:llä on pitkäaikainen strateginen sopimus, joka koskee poltettujen vihreiden elektrodien (eli puolivalmiin tuotteen) myyntiä sen grafitointilaitokseen GIL Covaan. HEG väitti myös, että komission päätelmä Intiasta unioniin suuntautuvan viennin lisääntymisestä on GIL:n strategisen investoinnin vuoksi virheellinen ja että päätelmä siitä, että molemmilla intialaisilla tuottajilla on käyttämätöntä kapasiteettia vientiä varten, perustuu pelkkiin oletuksiin. Lisäksi HEG väitti, että toimenpiteiden päättyminen ei lisää unioniin suuntautuvan tuonnin määrää, ja perusteli väitettään Intiasta unioniin tulevan viennin (HEG:n vienti unioniin mukaan luettuna) laskevalla suuntauksella tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen.

(159)

HEG väitti myös, että tuotantokapasiteetin lisäämistä koskevat HEG:n suunnitelmat olivat vain HEG:n hallituksen puheenjohtajan kaavailuja, jotka pohjautuivat vuoden 2010 suotuisiin talousnäkymiin. Maaliskuun 31 päivänä 2016 päättyneeltä tilivuodelta annetun HEG:n vuosikertomuksen mukaan yrityksen hallituksessa ei ole enää käsiteltävänä kapasiteetin lisäämiseen tähtääviä uusia ehdotuksia.

(160)

Edellä 149 ja 150 kappaleessa mainitun hintavertailun osalta, jonka komissio suoritti tarkastellessaan vientiä kolmansien maiden markkinoille, HEG toimitti keskimääräisiä CIF/CFR-hintojaan käsittelevän analyysin, joka kattoi neljä muuta kolmatta maata ja jossa vertailukohteena olivat sen unioniin suuntautuvan viennin keskimääräiset CIF-hinnat, ja totesi, että sen keskimääräiset hinnat kyseisten neljän kolmannen maan osalta olivat yleensä korkeammat kuin sen unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Sen vuoksi HEG väitti, että unionin markkinat alhaisempine hintoineen eivät ole yhtä houkuttelevat.

(161)

Mitä tulee HEG:n väitteeseen GIL:n investoinnista GIL Covaan, GIL:n vienti unionin markkinoille oli tarkastelujaksolla määrältään erittäin vähäistä. Tämän ei kuitenkaan katsota johtuvan yksinomaan GIL:n investoinnista GIL Covaan vaan lähinnä korkeista polkumyynti- ja tasoitustulleista, joita sovelletaan GIL:n viennissä Intiasta unioniin (yhteensä 15,7 prosenttia). Näin ollen jos polkumyynti- ja/tai tasoitustullit kumotaan, on todennäköistä, että GIL aloittaa uudelleen vientinsä unioniin huolimatta GIL Covaan tekemästään investoinnista, kun huomioon otetaan myös sen käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus, kuten edellä 152–155 kappaleessa selostetaan.

(162)

Mitä tulee HEG:n väitteeseen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisestä viennin suuntauksesta, on korostettava, että kyseinen vienti tapahtui polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden voimassa ollessa. Näin ollen vaikka HEG:n vientimäärän suuntaus oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen laskeva, on todennäköistä, että HEG:n vienti unioniin lisääntyy, jos polkumyynti- ja/tai tasoitustoimenpiteet kumotaan, kun huomioon otetaan, että huolimatta voimassa olevista toimenpiteistä HEG jatkoi vientiä unionin markkinoille huomattavan alhaisin polkumyyntihinnoin ja tuetuin hinnoin ja että HEG:llä oli vientiin suuntautunut liiketoimintamalli ja käyttämätöntä kapasiteettia, jonka lisääntyminen ei ole jatkossa poissuljettua, jos HEG:n tuotteiden kysyntä lisääntyy, kuten edellä 139–155 kappaleessa selostetaan.

(163)

Kapasiteetin lisäämistä koskevaan HEG:n aikomukseen liittyen korostetaan lisäksi, että vuonna 2016 paikan päällä toimitetun tarkastuksen aikana HEG esitti tarkastustiimille lyhyen filmin, josta sai kokonaiskuvan HEG-konsernista. Filmissä kerrottiin muun muassa yrityksen suunnitelmista lisätä jatkossa tuotantokapasiteettiaan. Lisäksi yrityksen edustajat selostivat tarkastuskäynnin aikana, että näitä suunnitelmia oli tuolloin lykätty, koska yrityksen kapasiteetti ei ollut kokonaan käytössä ja koska maailmanlaajuinen kysyntä oli supistunut. Näin ollen jos polkumyynti- ja/tai tasoitustoimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että intialaisten grafiittielektrodijärjestelmien kysyntä unionin markkinoilla kasvaa ja että HEG:llä on kannustin lisätä kapasiteettiaan niin, että se vastaa kysyntää.

(164)

Unionin markkinoiden ja muiden kolmansien maiden markkinoiden välisiin hintaeroihin liittyvä HEG:n väite antaa aiheen korostaa, että 149 ja 150 kappaleessa mainittu komission suorittama vertailu on tehty intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien muilla kolmansien maiden markkinoilla toteutuneiden keskimääräisten hintojen ja unionin tuottajien unionin markkinoilla toteutuneiden keskimääräisten hintojen – ei intialaisten tuottajien unionin markkinoilla toteutuneiden hintojen – välillä. On huomattava, että HEG:n keskimääräinen hinta unionin markkinoilla on selvästi polkumyyntitasolla: se alittaa unionin tuottajien keskimääräisen hinnan, eikä se sen vuoksi sovellu kyseiseen vertailuun.

(165)

Edellä esitetyn perusteella HEG:n väitteet hylätään.

(166)

Komission päätelmä siitä, että tuen jatkuminen on todennäköistä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin, voidaan näin ollen vahvistaa.

D.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(167)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti kahdeksan tuottajaa (kaksi yritystä ja kaksi yritysryhmää). Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

2.   Alustavat huomautukset

(168)

Kuten 141 kappaleessa mainitaan, grafiittielektroditeollisuus liittyy läheisesti sähköterästeollisuuteen, jossa grafiittielektrodijärjestelmiä käytetään sähköteräsuuneissa teräsromun sulattamiseen. Tarkastelujakson aikana sähköterästeollisuuden markkinaolosuhteet olivat huonot ja kulutus laski, mikä heijastui myös grafiittielektrodijärjestelmien kulutukseen.

(169)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottaa Intiassa vain kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, Intiasta ja muista kolmansista maista peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontia Euroopan unioniin koskevia tietoja ei esitetä tarkkoina lukuina luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti.

3.   Unionin kulutus

(170)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen

i)

otokseen valittujen unionin tuottajien myynnin, jota koskevat tiedot oli saatu todennetuista kyselylomakevastauksista,

ii)

otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien myynnin, jota koskevat tiedot oli saatu tarkastelupyynnöstä,

iii)

otokseen kuulumattoman yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan myynnin, jota koskevat tiedot oli saatu sen vuosikertomuksista,

iv)

Intiasta tulevan tuonnin, jota koskevat tiedot perustuivat 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan, ja

v)

kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin, jota koskevat tiedot perustuivat Eurostatin tietoihin (Taric-taso).

(171)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (tonnia)

151 508

140 244

146 637

139 974

Indeksi (2012 = 100)

100

93

97

92

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset, tarkastelupyyntö, Eurostat (Taric-taso), 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(172)

Unionin kulutus laski tarkastelujakson aikana 8 prosenttia. Tarkemmin sanottuna unionin kulutus laski 7 prosenttia vuonna 2013, nousi 4 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 välillä ja laski sitten taas 5 prosenttia vuodesta 2014 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(173)

Kuten 141 ja 168 kappaleessa mainitaan, kysynnän yleinen lasku johtui sähköteräsalan huonoista markkinaolosuhteista, sillä grafiittielektrodien myyntimäärät noudattelevat sähköuuneissa tuotettavan teräksen määrän kehitystä.

(174)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että markkinaosuutta ja kulutusta koskevassa analyysissä olisi otettava huomioon tuonti, jota unionin tuottajat harjoittavat niihin etuyhteydessä olevista, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Japanissa ja Malesiassa sijaitsevista yrityksistä käsin ja joka on kyseisen tuottajan mukaan lisääntynyt kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

(175)

Kaikista muista kolmansista maista tuleva tuonti otettiin asianmukaisesti huomioon unionin kulutusta laskettaessa, kuten edellä 170 kappaleessa selostetaan, ja näin ollen se on asianmukaisesti sisällytetty kokonaiskulutukseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

4.   Tuonti asianomaisesta maasta

4.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

Maa

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Tuontimäärä (tonnia)

9 000 –10 000

5 000 –6 000

7 000 –8 000

6 500 –7 500

 

Indeksoitu tuontimäärä (2012 = 100)

100

57

80

74

Markkinaosuus (%)

6–7

3–4

5–6

4–5

Markkinaosuus (indeksinä)

100

62

83

80

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(176)

Tuontimäärät pienenivät tarkastelujakson aikana. Ne laskivat huomattavasti (43 prosenttia) vuonna 2013, nousivat vuonna 2014 ja laskivat jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuudessaan ne laskivat tarkastelujaksolla 26 prosenttia.

(177)

Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden edellä 170 kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

(178)

Markkinaosuuden suuntaus vastasi tuontimäärien suuntausta, eli markkinaosuus pieneni vuosien 2012 ja 2013 välillä, kasvoi vuosien 2013 ja 2014 välillä ja sitten jälleen pieneni vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Markkinaosuus pieneni kaikkiaan 1,2 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2012.

(179)

Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujakson alussa 6–7 prosenttia. Se pieneni 4–5 prosenttiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

4.2   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat

(180)

Komissio määritti Intiasta tulevan tuonnin hintakehityksen 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan tallennettujen tietojen perusteella. Hinnat vastasivat pitkälti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamia hintoja.

(181)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinta  (*1)

Maa

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Tuontihinnat (euroa/tonni)

2 500 –3 500

3 000 –4 000

2 500 –3 500

2 200 –3 200

 

Indeksi (2012 = 100)

100

105

89

86

(182)

Keskimääräiset tuontihinnat laskivat kaiken kaikkiaan 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuontihinnat nousivat 5 prosenttia vuosina 2012–2013, laskivat 16 prosenttia vuonna 2014 ja laskivat edelleen 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.3   Hinnan alittavuus

(183)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia: i) otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja ii) vastaavat yhteistyössä toimineelta intialaiselta tuottajalta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitetut tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti polkumyynti-/tasoitustullin ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(184)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(185)

Vertailu osoitti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan unionin markkinoilla 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun laskelmista vähennetään polkumyynti- ja tasoitustulli, alittavuuden marginaaliksi tulisi kuitenkin 9 prosenttia. Yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotiin vain erittäin pieniä määriä. Siitä huolimatta komissio arvioi alittavuuden. Komissio sai alittavuuden marginaaliksi 12 prosenttia, kun laskelmista vähennettiin voimassa olevat polkumyynti- ja tasoitustullit. Arviointi perustuu kuitenkin erittäin pieneen tuontimäärään, eikä siinä yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi oteta huomioon tuotelajeja. Näin ollen sen luotettavuus on rajallinen.

4.4   Tuonti muista kolmansista maista

Taulukko 5

Tuontimäärä ja markkinaosuus

Maa

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kaikki kolmannet maat yhteensä

Tuonti (tonnia)

33 000 –35 000

30 000 –32 000

34 000 –36 000

30 000 –32 000

Indeksi

100

90

103

90

Markkinaosuus (%)

22–23

22–23

24–25

22–23

Hinta (euroa/tonni)

2 500 –3 500

2 400 –3 400

2 400 –3 400

2 300 –3 300

Indeksi

100

98

89

92

Kiina

Tuonti (tonnia)

14 000 –15 000

11 000 –12 000

16 000 –17 000

14 000 –15 000

 

Indeksi

100

80

117

103

Markkinaosuus (%)

9–10

8–9

11–12

10–11

Hinta (euroa/tonni)

2 000 –3 000

1 500 –2 500

1 400 –2 400

1 600 –2 600

Indeksi

100

94

90

99

Yhdysvallat

Tuonti (tonnia)

3 000 –4 000

4 000 –5 000

4 200 –5 200

4 200 –5 200

 

Indeksi

100

118

129

128

Markkinaosuus (%)

2–3

3–4

3–4

3–4

Hinta (euroa/tonni)

3 300 –4 300

3 200 –4 200

3 000 –4 000

2 800 –3 800

Indeksi

100

96

84

81

Meksiko

Tuonti (tonnia)

3 000 –4 000

4 000 –5 000

5 500 –6 500

4 000 –5 000

 

Indeksi

100

127

165

119

Markkinaosuus (%)

2–3

3–4

4–5

3–4

Hinta (euroa/tonni)

3 800 –4 800

3 900 –4 900

3 900 –4 900

4 000 –5 000

Indeksi

100

103

103

115

Venäjä

Tuonti (tonnia)

3 000 –4 000

2 500 –3 500

3 500 –4 500

3 700 –4 700

 

Indeksi

100

70

101

103

Markkinaosuus (%)

2–3

1–2

2–3

2–3

Hinta (euroa/tonni)

3 000 –4 000

2 800 –3 800

2 500 –3 500

2 100 –3 100

Indeksi

100

91

79

75

Japani

Tuonti (tonnia)

4 500 –5 500

3 000 –4 000

3 000 –4 000

2 000 –3 000

 

Indeksi

100

74

62

50

Markkinaosuus (%)

3–4

2–3

2–3

1–2

Hinta (euroa/tonni)

3 400 –4 400

3 300 –4 300

2 800 –3 800

2 900 –3 900

Indeksi

100

99

82

83

Muut kolmannet maat

Tuonti (tonnia)

4 000 –5 000

4 000 –5 000

1 000 –2 000

700–1 700

 

Indeksi

100

104

25

19

Markkinaosuus (%)

2–3

3–4

0,5–1,5

0,5–1,5

Hinta (euroa/tonni)

2 600 –3 600

2 000 –3 000

1 900 –2 900

1 600 –2 600

Indeksi

100

83

78

72

Lähde: Eurostat (Taric-taso).

(186)

Kulutuksen vähenemistä vastaavasti kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni 10 prosenttia vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujakson aikana 22–23 prosenttia. Merkittävimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Meksiko, Venäjä ja Japani, jotka olivat ainoat maat, joiden yksittäiset markkinaosuudet olivat yli yhden prosentin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(187)

Yhdysvalloista, Japanista ja Meksikosta tulevan tuonnin hinnat olivat korkeammat kuin intialaisten viejien hinnat ja unionin tuottajien hinnat. Yhdysvalloista ja Meksikosta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla alle yhden prosenttiyksikön. Japanista tulevan tuonnin markkinaosuus laski tarkastelujaksolla 1,5 prosenttiyksikköä.

(188)

Kiinasta ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat intialaisten viejien hintoja ja unionin tuottajien hintoja alhaisemmat (paitsi Venäjän tapauksessa vuonna 2012). Unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen mukaan osa Kiinasta tulevasta tuonnista on halkaisijaltaan pieniä grafiittielektrodeja (halkaisija alle 400 mm), kun taas suurin osa Intiasta tulevasta tuonnista ja unionin tuotannonalan tuotannosta muodostuu halkaisijaltaan suurista grafiittielektrodeista (25) (halkaisija yli 400 mm), jotka ovat kalliimpia.

(189)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana yhden prosenttiyksikön ja oli 10–11 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kun taas Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain 2–3 prosenttia. Se kasvoi tarkastelujakson aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Näiden markkinaosuuksien kasvu ei kuitenkaan heikentänyt unionin tuotannonalan markkinaosuutta, joka kasvoi tarkastelujakson aikana 1,9 prosenttiyksikköä, kuten jäljempänä 202 kappaleessa selostetaan.

(190)

Yhteenvetona voidaan todeta, että koska tuontitilastoista saatavissa tiedoissa ei tehdä eroa eri tuotelajien välillä eikä sen vuoksi voitu tehdä järkevää hintavertailua tuotelajeittain siten, kuin se oli mahdollista Intian osalta yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien yksityiskohtaisten tietojen perusteella, Kiinasta ja Venäjältä tulevan tuonnin vaikutuksia ei voitu määrittää selvästi.

5.   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.1   Yleisiä huomioita

(191)

Tutkittaessa tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(192)

Kuten 14 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon määrittämisessä käytettiin otantamenetelmää.

(193)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyyntöön, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomuksiin ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin todennettuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kumpaakin ryhmää koskevien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(194)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(195)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(196)

Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(197)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste unionin tuottajien osalta

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

235 915

235 502

241 623

221 971

Indeksi (2012 = 100)

100

100

102

94

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

297 620

297 245

299 120

290 245

Indeksi (2012 = 100)

100

100

101

98

Kapasiteetin käyttöaste (%)

79

79

81

76

Lähde: Tarkastelupyyntö, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset ja otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(198)

Tuotantomäärä laski 6 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tarkemmin sanottuna se kasvoi ensin 2 prosenttia vuoteen 2014 asti ja laski sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

(199)

Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujakson aikana 2 prosenttia.

(200)

Tuotantomäärän laskun seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 3 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

b)   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(201)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus unionin tuottajien osalta

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionissa (tonnia)

107 655

103 779

103 704

102 123

Indeksi (2012 = 100)

100

96

96

95

Markkinaosuus (%)

71,1

74,0

70,7

73,0

Lähde: Tarkastelupyyntö, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset ja otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(202)

Unionin tuotannonalan kokonaismyynti unionin markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana noin 5 prosenttia. Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus heilahteli. Se kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuonna 2013. Sen jälkeen se supistui 3,3 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja kasvoi jälleen 2,3 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuudessaan unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

(203)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin tuotannonalan markkinaosuutta määritettäessä olisi otettava huomioon tuonti, jota unionin tuottajat harjoittavat niihin etuyhteydessä olevista, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Japanissa ja Malesiassa sijaitsevista yrityksistä käsin. Unionin tuotannonalan markkinaosuus lasketaan kuitenkin käyttämällä perustana sen oman tuotannon myyntiä unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalan tuontia ei oteta huomioon, sillä se vääristäisi kokonaiskuvaa: tuonti laskettaisiin kahteen kertaan – toisaalta tuontina ja toisaalta unionin tuotannonalan myyntinä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

c)   Kasvu

(204)

Vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 8 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 5 prosenttia, mutta siitä huolimatta markkinaosuus kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä.

d)   Työllisyys ja tuottavuus

(205)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus unionin tuottajien osalta

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

1 526

1 539

1 475

1 523

Indeksi (2012 = 100)

100

101

97

100

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

155

153

164

146

Indeksi (2012 = 100)

100

99

106

94

Lähde: Tarkastelupyyntö, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset ja otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(206)

Unionin tuotannonalan työllisyys pysyi suurin piirtein samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Koska tuotanto väheni (6 prosentin lasku tarkastelujaksolla), myös tuottavuus laski 6 prosenttia saman jakson aikana.

e)   Tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta tuetusta tuonnista

(207)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonti unionin markkinoille jatkui tuetuin hinnoin. Intian osalta vahvistettu tukimarginaali oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana selvästi vähimmäistason yläpuolella, kuten 130 kappaleessa kuvataan. Samaan aikaan tuontihinnat laskivat vuoteen 2012 verrattuna. Unionin tuotannonala kykeni kuitenkin hyötymään voimassa olevista tasoitustoimenpiteistä siten, että se säilytti markkinaosuutensa ja kasvatti sitä hieman.

5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

f)   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(208)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset myyntihinnat unionissa ja yksikkökustannukset

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (euroa/tonni)

3 784

3 468

2 997

2 825

Indeksi (2012 = 100)

100

92

79

75

Tuotannon yksikkökustannukset (euroa/tonni)

3 357

3 116

2 776

2 745

Indeksi (2012 = 100)

100

93

83

82

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(209)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski tasaisesti 25 prosenttia ja oli lopulta 2 825 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan oli mukautettava hintojaan alaspäin ottaakseen huomioon grafiittielektrodijärjestelmien markkinoilla tapahtuvan myyntihintojen yleisen laskun, joka johtui kysynnän vähenemisestä sähköteräsalalla.

(210)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat vähemmän eli 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tärkein tekijä, joka vaikutti tuotannon yksikkökustannusten laskuun, oli raaka-aineen hinnanlasku.

(211)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että raaka-aineen maailmanmarkkinahinta laski enemmän kuin unionin tuotannonalalle aiheutuneet raaka-ainekustannukset tarkastelujakson aikana. Näin ollen unionin tuotannonala ei toiminut tehokkaasti raaka-ainehankinnoissaan, minkä vuoksi sen elinkelpoisuus oli kyseenalaista.

(212)

Tutkimuksessa todettiin, että unionin tuotannonala hankki raaka-aineen maailmanlaajuisesti siihen etuyhteydessä olevilta ja etuyhteydettömiltä osapuolilta samaan hintatasoon ja ettei sen raaka-ainehankinnoissa ollut viitteitä tehottomuudesta. Tarkempien perustelujen puuttuessa väite hylättiin.

g)   Työvoimakustannukset

(213)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

66 111

66 842

67 113

67 253

Indeksi (2012 = 100)

100

101

102

102

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(214)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tarkastelujaksolla vain vähän eli 2 prosenttia.

h)   Varastot

(215)

Varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot

8 952

8 821

13 770

18 465

Indeksi (2012 = 100)

100

99

154

206

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)

6

5

7

11

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(216)

Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot yli kaksinkertaistuivat absoluuttisesti mitattuna tarkastelujakson aikana. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varastot olivat noin 11 prosenttia niiden tuotannosta.

i)   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(217)

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

11,3

10,2

7,4

2,8

Kassavirta (euroa)

47 981 432

46 443 978

30 426 147

31 283 121

Indeksi (2012 = 100)

100

97

63

65

Investoinnit (euroa)

25 293 559

23 133 505

21 672 869

12 313 975

Indeksi (2012 = 100)

100

91

86

49

Investointien tuotto (%)

16,5

13,9

10,1

3,9

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(218)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus laski asteittain: vuonna 2012 se oli 11,3 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2,8 prosenttia, eli laskua oli 8,5 prosenttiyksikköä.

(219)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin tuottajien kannattavuuden heikkeneminen johtui niiden hallinnon ja myynnin korkeista yleiskustannuksista.

(220)

Tutkimuksessa todettiin, että tuotannon yksikkökustannukset laskivat tarkastelujakson aikana, kuten edellä 210 kappaleessa esitetään. Tuotannon yksikkökustannusten lasku koski hallinto- ja myyntikustannuksia, joskin suurin osa kustannuksista liittyi raaka-aineeseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(221)

Nettokassavirta on unionin tuottajan kyky rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla 35 prosenttia. Kassavirran huomattava pieneneminen johtui pääasiassa edellä 218 kappaleessa kuvatusta kannattavuuden merkittävästä laskusta.

(222)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen supistuivat yli puolella eli 25 miljoonasta eurosta vuonna 2012 12 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(223)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että investointien väheneminen johtuu ainoastaan kysynnän supistumisesta ja grafiittielektrodijärjestelmien valmistuksen maailmanlaajuisesta ylikapasiteetista.

(224)

Tutkimuksessa vahvistettiinkin, että grafiittielektrodijärjestelmien kulutus väheni tarkastelujakson aikana, kuten edellä 172 kappaleessa selostetaan. On kuitenkin huomattava, että unionin tuotannonalan investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen olivat viimeksi suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kolme kertaa suuremmat verrattuna tämän tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saavutettuun investointitasoon.

(225)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä pieneni asteittain: vuonna 2012 se oli 16,5 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3,9 prosenttia.

5.4   Unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät

(226)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala onnistui säilyttämään markkinaosuutensa ja kasvattamaan sitä hieman, mutta saavutetut voitot olivat tämän johdosta pienemmät.

(227)

Vaikka tämä kielteinen kehitys selittyy kulutuksen laskulla, joka oli tarkastelujaksolla 8 prosenttia, Intiasta tuli kuitenkin koko ajan tuontia unionin markkinoille. Tämä tuonti myytiin unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 3 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi viitehinnan alittavuuden marginaaliksi todettiin 9 prosenttia. Näin ollen polkumyynnillä tapahtuva ja tuettu tuonti Intiasta aiheutti yhä hintapainetta. Hintapaine nimittäin lisääntyi nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun, jonka aikana hintojen alittavuus oli alle 2 prosenttia.

(228)

Kulutuksen vähenemisen sekä polkumyynnillä tapahtuvan ja tuetun tuonnin luoman hintapaineen leimaamassa tilanteessa unionin tuotannonalan oli pakko alentaa myyntihintojaan. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan voitto – vaikka se oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhä positiivinen (2,8 prosentti) – oli pienempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu 8 prosentin tavoitevoitto.

(229)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden 2 prosentin kasvu tarkoittaa sitä, että unionin tuottajille on koitunut merkittävää etua Intiasta tulevan tuonnin vähenemisestä. Unionin tuotannonalan markkinaosuuden väitettiin olevan vieläkin suurempi, jos huomioon otetaan myös muista kolmansista tuleva unionin tuotannonalan tuonti. Samaan aikaan unionin tuotannonalaan on kohdistunut tiukkaa hintakilpailua muista lähteistä (etenkin Kiinasta ja Venäjältä alhaisin hinnoin tuleva tuonti). Näin ollen väitettiin, ettei Intiasta tulevasta tuonnista ole aiheutunut mitään vahinkoa unionin tuottajien väitetyn pienemmän markkinaosuuden seurauksena.

(230)

Tutkimuksessa ilmeni, että Intiasta tulevan tuonnin määrät ja markkinaosuudet vähenivät, mutta kuten edellä 227 kappaleessa selostetaan, polkumyynnillä tapahtuva ja tuettu tuonti Intiasta aiheutti yhä hintapainetta, joka jopa lisääntyi nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(231)

Sama asianomainen osapuoli väitti lisäksi, että komissio on jättänyt huomiotta sen tosiasian, että Kiinasta ja Venäjältä tuleva halpatuonti on yksi tärkeimpiä syitä hintapaineeseen unionin markkinoilla, ja kyseinen osapuoli pyysi tekemään perusteellisen analyysin Kiinasta ja Venäjältä tulevasta kyseisen tuotteen halpatuonnista ennen kuin määritetään, onko unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä. Kyseinen osapuoli väitti myös, että eräät kiinalaiset valmistajat ovat lisänneet halkaisijaltaan suurten grafiittielektrodien tuontia unionin markkinoille.

(232)

Kuten edellä 188 ja 190 kappaleessa selostetaan, Kiinasta ja Venäjältä tulevan grafiittielektrodijärjestelmien tuonnin hintojen osalta on syytä muistaa seuraavat seikat: i) kyseisistä maista tulevasta tuonnista ei voitu tehdä järkevää hintavertailua tuotelajeittain siten, kuin se oli mahdollista Intian osalta yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien yksityiskohtaisten tietojen perusteella, ii) komission käytettävissä olevat tuontitilastot näistä maista eivät anna mahdollisuutta tehdä eroa eri tuotelajien välillä ja iii) unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä toimittamien ja käyttäjien vahvistamien tietojen mukaan suurin osa näistä maista tulevasta tuonnista on halkaisijaltaan pieniä grafiittielektrodeja, jotka ovat halvempia. Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja ei perustellut väitettään, joka koski halkaisijaltaan suurten grafiittielektrodien Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin lisääntymistä.

(233)

Kiinasta ja Venäjältä tulevan grafiittielektrodijärjestelmien tuonnin määrien ja markkinaosuuksien osalta voidaan todeta, kuten edellä 189 kappaleessa selostetaan, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana yhden prosenttiyksikön, kun taas Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi samana aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Markkinaosuuksien kasvu ei kuitenkaan heikentänyt unionin tuotannonalan markkinaosuutta, joka kasvoi tarkastelujakson aikana 1,9 prosenttiyksikköä, kuten 189 kappaleessa selostetaan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(234)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonala ei tuottanut tehokkaasti halkaisijaltaan pieniä grafiittielektrodeja, sillä kyseisten tuotteiden myynti oli vain osa unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä.

(235)

Yleensä markkinaolosuhteissa tarjonta eli myytävä tuotelaji määräytyy kysynnän mukaan. Tarkempien perustelujen puuttuessa väite unionin tuotannonalan tehottomuudesta tuottaa halkaisijaltaan pienempiä grafiittielektrodeja hylättiin.

(236)

Sama asianomainen osapuoli väitti, ettei ole analysoitu muista maista polkumyyntihinnoilla tuotujen määrien lisääntymisen vaikutuksia, mukaan lukien tuonti Yhdysvalloissa, Meksikossa, Malesiassa ja Japanissa sijaitsevista etuyhteysyrityksistä.

(237)

Kuten edellä 187 kappaleessa esitetään, Yhdysvalloista, Japanista ja Meksikosta tulevan tuonnin hinnat olivat korkeammat kuin intialaisten viejien hinnat ja unionin tuottajien hinnat. Näistä maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana, ja se oli alle 10 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa. Komissiolla ei myöskään ollut näyttöä siitä, että näiden maiden hinnat olivat polkumyyntihintoja. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(238)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että laskettaessa tuotelajikohtaisia hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaaleja komissio käytti tuotteen valvontakoodia (PCN-koodia), jossa ei otettu huomioon käytettyä raaka-ainetta, jolla oli kuitenkin merkittävä vaikutus kustannuksiin ja hintoihin. Samasta raaka-aineesta tehtyjen tuotelajien vertailun tuloksena viitehinnan alittavuuden marginaali pienenisi 9 prosentista 8 prosenttiin.

(239)

PCN-koodien rakenne ei ilmennä raaka-aineen eroa, ja sen vuoksi eroa ei otettu huomioon hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaalien laskennassa. Kun tuotelajit jaoteltiin hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaalien laskemiseksi ottaen huomioon käytetty raaka-aine, kuten asianomainen osapuoli päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitti, 227 kappaleessa mainittu viitehinnan alittavuuden marginaali pieneni vain yhdellä prosenttiyksiköllä 8 prosenttiin. Tällainen pieneneminen ei vaikuttanut merkittävästi komission päätelmiin viitehinnan alittavuuden marginaalista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(240)

Sama asianomainen osapuoli kyseenalaisti alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun 8 prosentin tavoitevoiton ja väitti, että grafiittielektrodijärjestelmien valmistajille aiheutui menetyksiä kansainvälisen teräskysynnän vähenemisen vuoksi ja että 8 prosentin tavoitevoitto ei sen takia enää ollut perusteltu.

(241)

On muistettava, että tavoitevoiton samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla olisi oltava sellainen, jonka tämäntyyppinen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tai tuetun tuonnin vaikutusta. Kuten asetuksen (EY) N:o 1628/2004 johdanto-osan 34 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan voitosta tehtiin asianmukainen tutkimus silloin, kun tuetun tuonnin markkinaosuus oli kaikkein pienin (eli vuonna 1999). Näin ollen todettiin lopullisesti, että voittomarginaali, jonka voidaan kohtuudella katsoa edustavan yhteisön tuotannonalan rahoitustilannetta siinä tapauksessa, että Intiasta tapahtuvaa, vahinkoa aiheuttavaa tuettua tuontia ei esiintyisi, olisi vahvistettava kahdeksaksi prosentiksi vahinkomarginaalin laskemista varten. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(242)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa erittäin vaikeassa tilanteessa, joka pääosin johtui huonoista markkinaolosuhteista ja niitä seuranneesta kulutuksen laskusta. Tästä syystä komission arvioinnissa keskityttiin Intiasta tapahtuvasta tuetusta tuonnista aiheutuneen vahingon toistumisen todennäköisyyteen.

6.   Vahingon toistumisen todennäköisyys

(243)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että Intiaan kohdistuvat toimenpiteet kumotaan, analysoitiin seuraavia osatekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Intiassa, vienti Intiasta muihin kolmansiin maihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(244)

Edellä 155 kappaleessa todettiin olevan todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat merkittävien määrien vientiä unioniin ja jopa lisäävät vientimääriään nykyisestä, ja että tämä vienti tapahtuu todennäköisesti tuetuilla hinnoilla.

(245)

Kuten 139 ja 140 kappaleessa todetaan, Intian kapasiteetin arvioidaan olevan noin 160 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun taas käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olevan 40 000–50 000 tonnia, mikä vastasi 29–36 prosenttia unionin kulutuksesta samalla jaksolla. Lisäksi, kuten 139 kappaleessa esitetään, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti lisäävät kapasiteettiaan kysynnän kasvaessa. Kuten 142 kappaleessa mainitaan, Intian viranomaiset ottivat marraskuun 2014 lopulla käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, jotka kohdistuivat grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin Kiinasta. Näin ollen on odotettavissa, että intialaiset tuottajat kasvattavat markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla.

(246)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden (ks. 152–155 kappale) vuoksi ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetista ohjataan suurella todennäköisyydellä unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan. Lisäksi, kuten 143 kappaleessa kuvataan, intialaiset tuottajat ovat voimakkaasti vientiin suuntautuneita. Grafiittielektrodijärjestelmien hintatasoa tarkasteltaessa (ks. 149 kappale) joidenkin Intian viennin kohdemaiden osalta havaittiin korkeampia hintatasoja kuin unionissa. Ottaen huomioon erilainen tuotevalikoima nämä tiedot eivät kuitenkaan vie pohjaa siltä kokonaisarvioinnilta, että uusi kapasiteetti ohjataan unionin markkinoille, sillä tämän hintavertailun luotettavuus on rajallinen.

(247)

Kuten 146 kappaleessa mainittiin, Venäjällä oli otettu käyttöön Intiasta tulevaan grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin kohdistuvia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ja vienti Intiasta Venäjälle supistui tarkastelujakson aikana merkittävästi. Toisin sanoen intialaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on rajoitettu pääsy kolmanneksi suurimmalle vientimarkkinalle, ja kun huomioon otetaan nykyinen tai todennäköisesti jopa lisääntynyt käyttämätön kapasiteetti (ks. 245 kappale), on erittäin todennäköistä, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiaan unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(248)

Kuten 185 kappaleessa todetaan, Intiasta tulevan tuonnin hinnat alittaisivat ilman polkumyynti- ja tasoitustulleja unionin myyntihinnat 9 prosentilla. Yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan osalta arvioiduksi alittavuuden marginaaliksi ilman polkumyynti- ja tasoitustullien huomioon ottamista laskettiin 12 prosenttia. Tämä osoittaa, mikä voisi olla Intiasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tämän perusteella on todennäköistä, että hintapaine unionin markkinoilla lisääntyy merkittävästi, jos toimenpiteet kumotaan, mikä heikentäisi entisestään unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(249)

Siltä osin kuin on kyse määristä, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat toimenpiteiden kumoamisen johdosta erittäin todennäköisesti kasvattaa markkinaosuuttaan unionin markkinoilla. Etenkin yhteistyöstä kieltäytynyt vientiä harjoittava tuottaja, jolla on tällä hetkellä muita korkeampi 15,7 prosentin tulli, saisi voimakkaan kannustimen ryhtyä jälleen viemään unionin markkinoille merkittäviä määriä. Jos syntyisi tällainen tilanne, unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuudet putoaisivat välittömästi.

(250)

Tämän perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteet kumotaan, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattavat todennäköisesti tuontimääriään ja markkinaosuuksiaan unionin markkinoilla unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi alittavien tuettujen ja polkumyyntihintojen avulla. Tämä lisää hintapainetta unionin markkinoilla, millä on negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen. Tämä myös heikentää entisestään unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(251)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että vahingon toistuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

E.   UNIONIN ETU

(252)

Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Intiaan kohdistuvien voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(253)

On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena.

(254)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(255)

Tämän perusteella komissio tutki, oliko tuen jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

1.   Unionin tuotannonalan etu

(256)

Kuten 226 kappaleessa esitettiin, toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala pystyi säilyttämään markkinaosuutensa. Samalla 250 kappaleessa todettiin myös, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi, jos Intian vastaisten tasoitustoimenpiteiden annettaisiin raueta. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Intian vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

2.   Tuojien/kauppiaiden etu

(257)

Kuten 16 kappaleessa mainitaan, yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä eikä ilmoittautunut tässä tutkimuksessa. Tästä syystä ei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

3.   Käyttäjien etu

(258)

Kuten 18 kappaleessa mainitaan, niistä 53 käyttäjästä, joihin otettiin yhteyttä, kahdeksan toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen. Näistä neljä on käyttänyt Intiasta tuotuja grafiittielektrodijärjestelmiä. Niiden tuonnin osuus oli noin 20 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista Intiasta.

(259)

On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla olisi huomattavaa vaikutusta käyttäjiin. Vaikka toimenpiteet olivat voimassa kymmenen vuotta, unionin käyttäjät hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta edelleen myös Intiasta. Käyttäjät eivät toimittaneet mitään tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita hankintalähteitä, eikä tutkimuksessa siis käynyt ilmi tällaisia tietoja.

(260)

On syytä muistaa myös se, mitä alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin toimenpiteiden käyttöönoton mahdollisista vaikutuksista käyttäjiin: koska grafiittielektrodijärjestelmien hankintakustannukset ovat varsin vähäpätöiset niitä käyttäville tuotannonaloille, ei hinnannousu todennäköisesti vaikuttaisi näihin käyttäjiin merkittävästi. Näille havainnoille saatiin vahvistus tässä tarkastelussa, sillä toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen esiin ei ole tullut mitään, mikä viittaisi päinvastaiseen. Lisäksi yksikään näistä neljästä käyttäjästä ei esittänyt mitään huomautuksia toimenpiteiden voimassa pitämistä vastaan.

(261)

Yksi terästuottajien etujärjestö eli Saksan terästeollisuuden etujärjestö (Wirtschaftsvereinigung Stahl) vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista ja väitti, että toimenpiteet aiheuttivat unionin terästuottajille kilpailuhaittoja verrattuna terästuottajiin muilla alueilla, joilla ei ole otettu käyttöön grafiittielektrodijärjestelmiä koskevia toimenpiteitä. Järjestö oletti, että jos toimenpiteiden voimassaoloa jatketaan, unionin tuotannonalan on mahdollista säilyttää määräävä asema. Intiasta tulevan tuonnin kehitys toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen osoittaa kuitenkin selvästi, että tuonti Intiasta jatkui tarkastelujakson aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että grafiittielektrodijärjestelmiä tuodaan unionin markkinoille entistä enemmän monista muista kolmansista maista.

(262)

Tämän perusteella ja ottaen huomioon alkuperäisessä tutkimuksessa tehdyt päätelmät on odotettavissa, että toimenpiteiden jatkamisella ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjiin, eikä sen vuoksi ole pakottavia syitä päätellä, ettei voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

4.   Unionin etua koskevat päätelmät

(263)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Intiasta tulevaa tuontia koskevien tasoitustoimenpiteiden voimassaoloa.

F.   TASOITUSTOIMENPITEET

(264)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella tasoitustoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(265)

Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että perusasetuksen 18 artiklan nojalla täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1185/2010 käyttöön otetut tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavat tasoitustoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(266)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja pyysi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio harkitsisi toimenpiteiden jatkamista kahden vuoden ajaksi. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi olisi perusteltua rajata toimenpiteiden kesto kahteen vuoteen.

(267)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(268)

Kaikki näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (26), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(269)

Tämä asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (27) 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli Intiasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) luokiteltavien sähköuuneissa käytettävien grafiittielektrodien, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ.m, ja kyseisissä elektrodeissa käytettävien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010) luokiteltavien jatkoskappaleiden tuonnissa riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat tullit ovat seuraavat:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Graphite India Limited (GIL), 31 Chowringhee Road, Kolkatta – 700016, West Bengal

6,3

A530

HEG Limited, Bhilwara Towers, A-12, Sector-1, Noida – 201301, Uttar Pradesh

7,0

A531

Kaikki muut yritykset

7,2

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1628/2004, annettu 13 päivänä syyskuuta 2004, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja niiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 4).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1629/2004, annettu 13 päivänä syyskuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja niiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 10).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1354/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1628/2004 muuttamisesta ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1629/2004 muuttamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 24).

(5)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1185/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 332, 16.12.2010, s. 1).

(6)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1186/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 332, 16.12.2010, s. 17).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 597/2009, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2009, muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93). Tämä asetus on kodifioitu perusasetuksella.

(8)  EUVL C 82, 10.3.2015, s. 4.

(9)  Ilmoitus tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 415, 15.12.2015, s. 25).

(10)  Ilmoitus tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 415, 15.12.2015, s. 33).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(12)  Siirtymistä DEPBS-järjestelmästä DDS-järjestelmään selostetaan muun muassa lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 461/2013 johdanto-osan 47–54 kappaleessa (EUVL L 137, 23.5.2013, s. 1).

(13)  http://dgft.gov.in/exim/2000/highlight2015.pdf

(14)  EYVL C 394, 17.12.1998, s. 6.

(15)  Komission asetus (EY) N:o 1008/2004, annettu 19 päivänä toukokuuta 2004, väliaikaisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa (EUVL L 183, 20.5.2004, s. 35).

(16)  http://www.google.be/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiqt6H2u9_QAhWEzRoKHYUwBVEQFggfMAA&url=http%3A%2F%2Fhegltd.com%2Fwebmaster%2FDownloadFile.aspx%3Fd%3D..%2Fuploads%2FFinance%2F70Results_Release.pdf&usg=AFQjCNGMpUymLm4BNOjIMmolLDgwSGgcDw

(17)  http://content.icicidirect.com/mailimages/IDirect_GraphiteIndia_Q1FY16.pdf

(18)  http://hegltd.com/ ja http://www.graphiteindia.com/

(19)  http://hegltd.com/WEBMASTER/DownloadFile.aspx?D=../Uploads/Newsletter/News9.pdf

(20)  https://www.worldsteel.org/statistics/statistics-archive/yearbook-archive.html

(21)  http://www.dgtr.gov.in/sites/default/files/adfin_Graphite_Electrodes_diameters_ChinaPR.pdf

(22)  http://hegltd.com/pdf/HEGLtd_Q1_FY_16_Investors_Presentation.pdf

(23)  http://www.graphiteindia.com/View/investor_relation.aspx (ks. GIL Q3 FY2015 Earnings Presentation.pdf, sivu 14).

(24)  http://www.eurasiancommission.org/_layouts/Lanit.EEC.Desicions/Download.aspx?IsDlg=0&ID=3805&print=1

(*1)  Keskimääräinen hinta ei sisällä voimassa olevia polkumyynti-/tasoitustulleja.

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(25)  Sekä halkaisijaltaan pienet että halkaisijaltaan suuret grafiittielektrodit sisältyvät samoihin Taric-koodeihin.

(26)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, B-1049 Brussels, Belgia.

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21).


10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/46


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/422,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen jälkeen asetuksella (EY) N:o 1629/2004 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Intiasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) ja ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010), tuonnissa.

(2)

Tukien vastaisen tutkimuksen jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1628/2004 (3) käyttöön myös lopulliset tasoitustullit tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa.

(3)

Omasta aloitteestaan vireille pannun tasoitustoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 1354/2008 (4) asetuksia (EY) N:o 1628/2004 ja (EY) N:o 1629/2004.

(4)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto jatkoi polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1186/2010 (5). Tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto jatkoi tasoitustoimenpiteiden voimassaoloa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1185/2010 (6).

(5)

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet toteutettiin 9,4 prosentin ja nollan prosentin suuruisen arvotullin muodossa yksilöllisesti mainittujen viejien tuonnin osalta, ja jäännöstulli oli 8,5 prosenttia.

2.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(6)

Komissio on vastaanottanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (7) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön julkaistuaan ilmoituksen (8) Intiasta peräisin olevien tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

(7)

Pyynnön esittivät SGL Carbon GmbH, TOKAI Erftcarbon GmbH ja GrafTech Switzerland SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

(8)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.   Vireillepano

(9)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 15 päivänä joulukuuta 2015Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (9), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

4.   Rinnakkainen tutkimus

(10)

Komissio ilmoitti lisäksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä15 päivänä joulukuuta 2015 julkaistulla ilmoituksella (10) tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien unioniin suuntautuvaan tuontiin sovellettavien lopullisten tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (11) 18 artiklan mukaisesti.

5.   Asianomaiset osapuolet

(11)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan yhteyttä komissioon tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Intian viranomaisille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(12)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa tarkastelun vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi.

5.1   Otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

a)   Unionin tuottajia koskeva otanta

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, kun otettiin huomioon myös maantieteellinen sijainti. Otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli edustavuutta koskevasta tutkimuksesta saatujen tietojen mukaan yli 80 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten otos vahvistettiin. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

b)   Tuojia koskeva otanta

(15)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(16)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja.

5.2   Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille otokseen valituille unionin tuottajille, kahdelle intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja 53 käyttäjälle, jotka ilmoittautuivat vireillepanon jälkeen.

(18)

Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin neljältä otokseen valitulta unionin tuottajalta, yhdeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kahdeksalta tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjältä. Toinen alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja, Graphite India Limited, jäljempänä ’GIL’, ei toimittanut vastausta kyselylomakkeeseen tässä tarkastelussa.

(19)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

unionin tuottajat:

Graftech France S.N.C. Calais, Ranska

Graftech Iberica S.L., Navarra, Espanja

SGL Carbon SA, Wiesbaden, Saksa

Tokai Erftcarbon GmbH, Grevenbroich, Saksa

b)

vientiä harjoittava tuottaja Intiassa:

HEG Limited, Bhopal, jäljempänä ’HEG’.

6.   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(20)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2014 ja 30 päivän syyskuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(21)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat Intiasta peräisin olevat tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) ja ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010) luokiteltavat sähköuuneissa käytettävät grafiittielektrodit, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ.m, ja tällaisten elektrodien jatkoskappaleet, riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen, jäljempänä ’grafiittielektrodijärjestelmät’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

2.   Samankaltainen tuote

(22)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

tarkastelun kohteena oleva tuote;

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(23)

Komission päätelmänä oli, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Alustavat huomautukset

(24)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(25)

Kuten edellä (18) kappaleessa todettiin, ainoastaan yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tämän yrityksen osuus grafiittielektrodijärjestelmien viennistä Intiasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 95 prosenttia. Näin ollen komissio katsoi, että sillä oli riittävästi tietoja vientihinnan ja polkumyyntimarginaalin arvioimiseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(26)

Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus grafiittielektrodijärjestelmien kokonaistuotantokapasiteetista Intiassa oli kuitenkin vain 50 prosenttia ja koko tuotannosta vain 40–50 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi sen vienti muihin kolmansiin maihin oli vain 43–52 prosenttia Intian koko viennistä muihin kolmansiin maihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ainoan yhteistyössä toimineen intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarkkaa painoa Intian koko tuotannossa ja koko viennissä ei voida ilmoittaa luottamuksellisuussyistä). Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, ettei toinen intialainen grafiittielektrodijärjestelmien tuottaja toiminut yhteistyössä, komissio katsoi, ettei sillä ollut riittävästi tietoja polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden tarkastelemiseksi, ja näin ollen jouduttiin turvautumaan käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, jotta voitiin arvioida tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin.

(27)

Intian viranomaisille ilmoitettiin asianmukaisesti, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien alhaisen yhteistyöasteen vuoksi komissio saattaa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(28)

Jäljempänä 3 jaksossa esitettävät havainnot perustuivat näin ollen käytettävissä oleviin tietoihin. Tätä varten käytettiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä, Eurostatin tilastoja, jäsenvaltioiden perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti keräämiä tietoja, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, ja julkisesti saatavilla olevia tietoja.

2.   Polkumyynti unionissa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

2.1   Normaaliarvo

(29)

Komissio tutki ensin, oliko ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkastelun kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tällä perusteella ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(30)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin sen vientiä harjoittavan tuottajan, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa. Grafiittielektrodijärjestelmien eri tyyppien määrittämisessä otettiin huomioon seuraavat tekijät: i) myytiinkö niitä yhdessä jatkoskappaleiden kanssa, ii) niiden halkaisija ja iii) niiden pituus.

(31)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja väitti, että määritettäessä samanlaisia tai toisiinsa suoraan verrattavissa olevia grafiittielektrodijärjestelmiä huomioon olisi otettava se, että grafiittielektrodijärjestelmiä tuotetaan erilaatuisesta neulakoksista (joka on perusraaka-aine). Tutkimuksessa vahvistettiin, että yritys käytti tuotantoprosessissa kahta erilaatuista neulakoksia eli tuotua huippulaatuista neulakoksia sekä Intian markkinoilta hankittua tavallista neulakoksia. Lisäksi vahvistettiin, että käytetyn koksin laji määrittää tuotantokustannukset ja lopputuotteen hinnan.

(32)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio jakoi tämän vuoksi kunkin tuotelajin alhaisen ja korkean laatuluokan tuotteisiin polkumyyntilaskelmia varten.

(33)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä. Komissio totesi, että näiden tuotelajien kotimarkkinamyynti oli edustavaa.

(34)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskennassa tosiasiallista kotimarkkinoiden myyntihintaa perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(35)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin kotimarkkinamyynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(36)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(37)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jos

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta on alle tuotannon yksikkökustannusten.

(38)

Jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(39)

Tällaisten tuotelajien osalta normaaliarvo muodostettiin lisäämällä ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla seuraavat:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla; ja

b)

ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan saama painotettu keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(40)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

2.2   Vientihinta

(41)

Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti unioniin suuntautui suoraan riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksetuksi tai maksettavaksi hinnaksi tarkasteltavana olevasta tuotteesta, joka on myyty unioniin suuntautuvaa vientiä varten.

(42)

Yhteistyössä toimineen viejän ilmoittamissa vientihinnoissa on paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa havaittu useita virheitä. Nämä virheet on korjattu, ja tästä on ilmoitettu asianmukaisesti vientiä harjoittavalle tuottajalle.

2.3   Vertailu

(43)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä määritettyä vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(44)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen ja yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan maksamien tasoitustullien osalta, jos se oli tarpeellista ja perusteltua.

(45)

Ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja pyysi raaka-aineista maksettujen tuontimaksujen osalta oikaisua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti sillä perusteella, että grafiittielektrodijärjestelmistä kannettiin tuontimaksuja, jos ne oli tuotettu kulutettaviksi Intiassa, mutta kyseiset maksut palautettiin tullinpalautusjärjestelmän kautta, jos tuote myytiin unioniin vietäväksi. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, ettei grafiittielektrodijärjestelmien viennin yhteydessä saatujen tullinpalautusjärjestelmän summien ja tuotteeseen sisältyvästä tuodusta raaka-aineesta tosiasiallisesti maksettujen tullien välillä ollut suoraa yhteyttä. Sen vuoksi katsotaan, ettei kyseinen vientiä harjoittava tuottaja kyennyt todistamaan, että vientimyyntiä koskevat palautetut verot sisältyvät kotimarkkinahintaan. Tämä vahvistettiin myös rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen johdanto-osan 38–42 kappaleissa, joissa todettiin, että tullinpalautusjärjestelmässä on kyse Intian valtion taloudellisten avustusten muodossa myöntämästä tuesta eikä sitä voida pitää sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Näin ollen oikaisua ei voida myöntää.

(46)

Lisäksi yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi oikaisua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti sillä perusteella, että samankaltaisesta tuotteesta kannettiin tuontimaksuja, jos se oli tarkoitettu kulutettavaksi Intiassa, mutta kyseisiä maksuja ei ennakkolupajärjestelmän, jäljempänä ’AAS-järjestelmä’, vuoksi kannettu, jos tuote myytiin unioniin vietäväksi. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, ettei ollut olemassa järjestelmää, jolla varmistettaisiin, että AAS-järjestelmän mukaisesti tullitta tuotu raaka-aine sisällytettiin yksinomaan vietäviin grafiittielektrodijärjestelmiin. Sen vuoksi komissio katsoo, ettei vientiä harjoittava tuottaja kyennyt todistamaan, että vero, jota ei kannettu vientimyynnistä, sisältyi kotimarkkinahintaan. Tämä vahvistettiin myös rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen johdanto-osan 59–62 kappaleissa, joissa todettiin, että AAS-järjestelmässä on kyse Intian valtion taloudellisten avustusten muodossa myöntämästä tuesta eikä sitä voida pitää sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Näin ollen tätä oikaisua ei voida myöntää.

2.4   Polkumyyntimarginaali

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle tämän menetelmän mukaisesti vahvistettu polkumyyntimarginaali on tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 29,8 prosenttia.

(48)

Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tiloissa Intiassa tehdyssä tarkastuksessa yritys väitti, että pääraaka-aineen (neulakoksi) hinnan merkittävä vaihtelu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olisi otettava huomioon, ja pyysi, että komissio laskisi tätä varten neljännesvuosikohtaisen polkumyyntimarginaalin. Tämä osoittaisi, ettei tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyt polkumyyntiä. Tarkastuskäynnin lopussa yritys toimitti tähän liittyen tiedot vuosineljänneksen tuotantokustannuksista.

(49)

Koska mainittua väitettä ei esitetty menettelyn aikaisemmassa vaiheessa eikä kyselyvastauksessa, komissio ei voinut tarkistaa väitettä asianmukaisesti, eikä se voinut näin ollen vahvistaa, olivatko toimitetut tiedot täydelliset ja paikkansapitävät.

(50)

Tarkastuskäynnin aikana toimitettujen tietojen perusteella todettiin joka tapauksessa, että tuotannon tuotelajikohtaisten yksikkökustannusten suuntaus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla laskeva vuosineljänneksestä toiseen tiettyjen, mutta ei kaikkien, tuotelajien osalta. Useiden tuotteiden valvontakoodien (PCN-koodien) tapauksessa tuotannon yksikkökustannukset kasvoivat viimeisellä vuosineljänneksellä. Viennin yksikköhinnan suuntaus oli vastaavasti laskeva lukuun ottamatta viimeistä vuosineljännestä, jolloin vientihinnat nousivat kahta tuotelajia lukuun ottamatta. Yrityksen vientimäärät olivat merkittävät kunkin vuosineljänneksen aikana tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja ne jakautuivat eri vuosineljänneksille jäljempänä olevan taulukon mukaisesti (tarkkoja määriä ei voida ilmoittaa luottamuksellisuussyistä). Lisäksi on huomattava, ettei kaikkia tuotelajeja myyty kaikkina vuosineljänneksinä: yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan unionin markkinoille myymistä yhteensä 23 tuotelajista vai kuutta myytiin jokaisella vuosineljänneksellä.

(51)

Johdanto-osan (29)–(47) kappaleessa esitetyn menetelmän mukaisesti kunkin vuosineljänneksen osalta lasketut polkumyyntimarginaalit osoittivat merkittävää polkumyyntiä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jokaisella vuosineljänneksellä.

Taulukko 1

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Polkumyyntimarginaali (%)

Vienti (tonnia)

lokakuu 2014–joulukuu 2014

23,1

(1 500 –1 700 )

tammikuu 2015–maaliskuu 2015

32,3

(1 900 –2 100 )

huhtikuu 2015–kesäkuu 2015

15,4

(1 500 –1 700 )

heinäkuu 2015–syyskuu 2015

6,4

(1 100 –1 400 )

(52)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan väite siitä, että sen polkumyyntimarginaalin laskeminen neljännesvuosikohtaisesti johtaisi siihen, ettei polkumyyntiä esiinny, ei näin ollen pitänyt paikkaansa. Polkumyyntimarginaalit olivat merkittävät kullakin vuosineljänneksellä; samoin näiden vuosineljänneskohtaisten marginaalien perusteella laskettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pysyi merkittävällä tasolla, sillä se oli 19,3 prosenttia.

(53)

Vaikka tuotelajeittain laskettujen vuosineljänneskohtaisten polkumyyntimarginaalien kehityssuunta oli vaihteleva (marginaali suureni lokakuun–joulukuun 2014 ja tammikuun–maaliskuun 2015 välillä ja pieneni tammikuun–maaliskuun 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välillä), tuotantokustannusten asteittaisella laskulla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei ollut väitettyä vaikutusta. Osasyynä polkumyyntimarginaalin pienenemiseen oli itse asiassa myös vientihinnan kohoaminen. On muistettava, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan väite neljännesvuosikohtaisesta polkumyyntimarginaalista perustui yksinomaan raaka-aineiden hinnan vaihteluun. Sen vuoksi komissio tuli siihen tulokseen, etteivät toimitetut tiedot asettaneet kyseenalaisiksi päätelmiä polkumyynnin esiintymisestä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eivätkä myöskään (57)–(87) kappaleessa esitettyjä polkumyynnin jatkumista koskevia päätelmiä.

(54)

Ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi normaaliarvon muodostamiseen käytetyissä kannattavuuslaskelmissa tehtävä ero kotimaisesta koksista valmistettujen tuotteiden ja tuodusta neulakoksista valmistettujen tuotteiden välillä. Tämä johtui kyseisten tuotteiden käytön eroista. Se väitti myös, että unionin markkinoilla myydään ainoastaan tuodusta neulakoksista valmistettuja tuotteita, joita käytetään suurtehoisissa valokaariuuneissa, ja että normaaliarvon muodostamiseen käytetty kannattavuus olisi sen vuoksi laskettava yksinomaan näiden tuotelajien perusteella. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen komission kanssa pidetyssä kuulemistilaisuudessa HEG esitti näihin väitteisiin vedoten, ettei komission pitäisi käyttää kotimarkkinamyynnin kokonaismäärän perusteella laskettua painotettua keskimääräistä kannattavuutta normaaliarvon muodostamiseen. HEG väitti, että komission olisi laskettava kaksi erillistä kannattavuustasoa ottaen huomioon koksin alkuperä ja käytettävä niitä vastaavasti normaaliarvon muodostamiseen.

(55)

Kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa HEG ilmoitti kunkin tuotelajin osalta raaka-aineen alkuperän ja grafiittielektrodijärjestelmien suorituskyvyn. Kun huomioon otetaan ainoastaan nämä kaksi osatekijää, unionin markkinoilla myytyjen tuotelajien ja Intian markkinoilla myytyjen tuotelajien välinen vertailu osoittaa kuitenkin, että HEG myi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samoja tuotelajeja molemmilla markkinoilla. Näin ollen väitteen ensimmäinen osa perustuu virheellisiin seikkoihin.

(56)

Kuten (39) ja (40) kappaleessa selostetaan, komissio käytti perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan nojalla normaaliarvon muodostamiseen painotettua keskimääräistä voittoa samankaltaisen tuotteen koko kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Jos kunkin tuotelajin osalta käytettäisiin yksittäisiä voittoprosentteja, kuten yritys esitti (54) kappaleessa mainitussa kuulemistilaisuudessa, (47) kappaleessa mainittu polkumyyntimarginaali pienenisi kuitenkin vain 3,2 prosenttiyksikköä 26,7 prosenttiin. Tällainen pieneneminen ei näin ollen vaikuta merkittävästi komission päätelmiin polkumyynnin esiintymisestä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eikä myöskään (57)–(87) kappaleessa esitettyihin polkumyynnin jatkumista koskeviin päätelmiin.

3.   Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(57)

Kun komissio oli havainnut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyneen merkittävää polkumyyntiä, se tutki, oliko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Intiassa, vienti Intiasta muihin kolmansiin maihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(58)

Kuten (25) kappaleessa mainitaan, ainoastaan yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä, ja sen osuus oli vain puolet Intian kokonaistuotantokapasiteetista. Tämän vuoksi jäljempänä esitettävät päätelmät oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tältä osin komissio hyödynsi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä, Yhdistyneiden kansakuntien tietokantaa, Intian viranomaisten (10) kappaleessa tarkoitetun rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä toimittamia tietoja ja julkisesti saatavilla olevia tietoja.

3.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti

(59)

Julkisten talous- ja rahoitustietojen sekä yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatujen varmennettujen tietojen perusteella (12)  (13) molemmat intialaiset tuottajat kasvattivat tuotantokapasiteettiaan 27 prosenttia (4) kappaleessa mainitun edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa Intian kokonaistuotantokapasiteetti oli 160 000 tonnia vuodessa, ja se jakautui tasaisesti kahden tuottajan välillä (14). Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti lisäävät kapasiteettiaan kysynnän kasvaessa (15).

(60)

Näiden kahden intialaisen tuottajan tuotantomäärä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 110 000–120 000 tonnia. Edellä esitetyn perusteella Intian käyttämättömän kapasiteetin arvioitiin olevan yhteensä 40 000–50 000 tonnia, joka oli 29–36 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(61)

Kapasiteetin kasvu tapahtui samaan aikaan kuin grafiittielektrodijärjestelmien kulutuksen lasku Intiassa ja koko maailmassa. Grafiittielektrodijärjestelmiä käytetään pääasiassa sähköterästeollisuudessa, tarkemmin sanottuna terästehtaissa teräsromun sulattamiseen. Sen vuoksi grafiittielektrodijärjestelmien kulutuksen kehitys korreloi sähköteräksen tuotannon kehityksen kanssa ja noudattelee samanlaisia suuntauksia. Tutkimuksessa vahvistettiin, että sähköteräksen tuotanto Intiassa ja koko maailmassa laski vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (16), ja samaan aikaan grafiittielektrodijärjestelmien tuotantokapasiteetti Intiassa lisääntyi.

(62)

Marraskuun 2014 lopulla Intian viranomaiset ottivat käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, jotka kohdistuivat grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin Kiinasta. (17) On odotettavissa, että intialaiset tuottajat kasvattavat markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla.

3.2   Vienti kolmansiin maihin

(63)

Julkisten tilinpäätösten perusteella molempien intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien todettiin olevan suuntautuneita vientiin (18)  (19) sillä noin 60 prosenttia niiden kokonaistuotannosta meni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vientiin.

(64)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unioni oli edelleen tärkeä vientikohde yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle HEG:lle. HEG:n viennin osuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10–17 prosenttia sen kokonaismyynnistä arvon mukaan laskettuna ja 10–20 prosenttia määrän mukaan laskettuna. Yhteistyöstä kieltäytyneen intialaisen yrityksen GIL:n unioniin viemät määrät olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin pienet. Tätä on kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon GIL:ään sovellettavat polkumyynti- ja tasoitustullit (yhteensä 15,7 prosenttia) verrattuna HEG:hen sovellettaviin (yhteensä 7 prosenttia).

(65)

Koska käytettävissä ei ollut muuta luotettavampaa tietolähdettä sen määrittämiseksi, mikä oli Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin määrä, käytettiin Yhdistyneiden kansakuntien tietokantaa. Kyseisen tietokannan mukaan vienti muihin kolmansiin maihin kasvoi vuosien 2012 ja 2013 välillä 43 prosenttia ja laski sitten vuosina 2014 ja 2015 38 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Viennin määrä väheni kokonaisuudessaan vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (10 prosenttia). Vuonna 2015 Intian tärkeimpiä vientikohteita olivat Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Iran, Turkki sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Korean tasavalta ja Egypti. Vuosien 2012 ja 2015 välillä Intian vienti joihinkin näistä maista (esim. Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat) lisääntyi, kun taas osaan näistä maista (Iran, Turkki, Korean tasavalta ja Egypti) suuntautuva vienti väheni niin, että vähennystä oli kaiken kaikkiaan 9 prosenttia.

(66)

Venäjä oli vientimäärinä mitattuna intialaisten tuottajien kolmanneksi tärkein vientimarkkina vuonna 2012, mutta sen jälkeen kun Venäjä otti joulukuussa 2012 käyttöön Intiasta peräisin olevia grafiittielektrodijärjestelmiä koskevan arvotullin, joka vaihtelee 16,04 prosentin ja 32,83 prosentin välillä (20), vienti Intiasta Venäjälle väheni 4 415 tonnista 638 tonniin vuonna 2015 eli vähennystä oli 86 prosenttia.

(67)

Yhdistyneiden kansakuntien tietokannasta saadut tiedot vientimääristä voitiin varmistaa tiedoista, jotka Intian viranomaiset olivat toimittaneet rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä, eli kaupallisista tiedoista ja tilastoista vastaavan yksikön, jäljempänä ’DGCIS’, vientitilastoista, joista näkyvät suuntaukset vastasivat Yhdistyneiden kansakuntien tietokannasta havaittuja suuntauksia.

(68)

Lisäksi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan HEG:n muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määrät noudattelivat samankaltaisia suuntauksia: viennin määrä muihin kolmansiin maihin kasvoi vuosina 2012–2013 ja laski vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja oli suuntaukseltaan yleisesti laskeva tarkastelujakson aikana. On huomattava, että tästä vientimäärien laskusta huolimatta kokonaismäärä pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävänä; määrä oli 20 000–30 000 tonnia.

(69)

Vientihintojen tason osalta tutkimuksessa kävi Yhdistyneiden kansakuntien tietokannan perusteella ilmi, että tiettyjen maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Korean tasavallan, tapauksessa Intian vientihinnat, jotka olivat vuosien 2012 ja 2014 välisenä aikana yleensä keskimäärin alhaisemmat kuin hinnat EU:ssa, ovat nousseet vuonna 2015 suunnilleen samalle tasolle kuin hinnat EU:ssa. Toisaalta muiden maiden, kuten Saudi-Arabian, tapauksessa Intian vientihinnat, jotka olivat vuosien 2012 ja 2014 välisenä aikana alhaisemmat kuin hinnat EU:ssa, nousivat EU:n hintoja korkeammiksi vuonna 2015. Lisäksi Intian vienti tiettyihin muihin maihin, kuten Turkkiin, pysyi koko tarkastelujakson ajan hintatasoltaan alhaisempana EU:n hintoihin verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että kyseisen tietokannan perusteella ei voida suorittaa täysin luotettavaa hintavertailua, koska sen hinnoissa ei tehdä eroa eri tuotelajien välillä.

(70)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin hintatietojen tarkastelussa ilmeni, että vuosina 2012 ja 2014 keskimääräiset hinnat unionin markkinoilla olivat korkeammat kuin HEG:n keskimääräiset hinnat muiden kolmansien maiden markkinoilla (mukautettuina kalenterivuosiperusteisesti, sillä tiedot toimitettiin tilikausittain), kun taas tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräiset hinnat unionin markkinoilla olivat alhaisemmat kuin HEG:n keskimääräiset hinnat muiden kolmansien maiden markkinoilla.

(71)

Saatavilla ei ollut muita tietoja, joiden perusteella olisi voitu vahvistaa intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin tarkka hintataso.

3.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(72)

Unionin markkinoiden houkuttelevuudesta oli osoituksena se, että voimassa olevista polkumyynti- ja tasoitustulleista huolimatta Intiasta saapui edelleen grafiittielektrodijärjestelmiä unionin markkinoille. Tarkastelujakson aikana Intia oli edelleen toiseksi suurin unioniin vientiä harjoittava maa Kiinan kansantasavallan, jäljempänä ’Kiina’, jälkeen. Vaikka vienti väheni vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, Intiasta unioniin suuntautuvan viennin määrät ja markkinaosuudet pysyivät merkittävinä, kuten jäljempänä (100) kappaleessa esitetään.

(73)

Unioniin suuntautuvan vientimyynnin mahdollista kehitystä on siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltava ottaen huomioon grafiittielektrodijärjestelmien kulutuksen yleinen väheneminen Intiassa ja koko maailmassa sekä käyttämätön kapasiteetti Intiassa. Kaikella todennäköisyydellä tämä lisää intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin kohdistuvaa painetta etsiä uusia vientimarkkinoita, etenkin kun otetaan huomioon niiden vientiin suuntautunut liiketoimintamalli. Jos unionin toimenpiteet kumottaisiin ja pääsy unionin markkinoille olisi mahdollista ilman polkumyynti- ja tasoitustulleja, on siis varsin todennäköistä, että suuri osa tällä hetkellä käyttämättömästä kapasiteetista käytetään unionin markkinoille suuntautuvaan vientiin. Tämä on todennäköistä erityisesti siitä syystä, että vaikka tutkimuksen mukaan Intian vienti joillekin vientimarkkinoille (esim. Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat) lisääntyi vuonna 2015, vienti muiden kolmansien maiden markkinoille oli kaiken kaikkiaan suuntaukseltaan laskeva. Tämä osoittaa, että tietyillä kolmansilla mailla on nähtävästi rajalliset mahdollisuudet ottaa vastaan lisävientimääriä.

(74)

Lisäksi Venäjä on ottanut käyttöön polkumyyntitullit grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Intiasta, kuten (66) kappaleessa mainitaan. Intialaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on näin ollen rajallinen pääsy kyseisille markkinoille, eivätkä ne voi lisätä tai suunnata vientimääriään uudelleen Venäjälle; tästä on osoituksena kyseiseen maahan suuntautuvan viennin väheneminen vuodesta 2012.

(75)

Tämän perusteella on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat merkittävien määrien vientiä unioniin ja jopa lisäävät vientimääriään nykyisestä ottaen huomioon niiden merkittävä käyttämätön kapasiteetti. Tämä on todennäköistä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla, sillä yritykselle muodostuu kannustin lisätä entisestään jo nyt merkittävää osuuttaan unionin markkinoilla; vieläkin todennäköisempää tämä on yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla, sillä tämän yrityksen tullien taso on korkeampi yhteistyössä toimineeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan verrattuna ja se lopetti lähes kokonaan viennin unionin markkinoille.

3.4   Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(76)

Edellä olevasta tarkastelusta käy ilmi, että i) Intiasta unionin markkinoille tuleva tuonti tapahtui jatkuvasti huomattavan alhaisin polkumyyntihinnoin ja merkittävinä määrinä; ii) molemmat intialaiset tuottajat ovat suuntautuneet vientiin, ja niillä on käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää unioniin suuntautuvan polkumyyntihinnoilla tapahtuvan viennin kasvattamiseen; iii) kulutus on koko maailmassa laskusuunnassa, mikä vähentää vientimahdollisuuksia tiettyjen muiden kolmansien maiden markkinoille; iv) Venäjällä voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet, jotka kohdistuvat intialaisiin grafiittielektrodijärjestelmiin, rajoittavat intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimahdollisuuksia entisestään.

(77)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että vahingon toistuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(78)

Ainoa yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja, HEG, väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio on jättänyt polkumyynnin jatkumista koskevassa arvioinnissaan huomiotta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeiseen aikaan liittyviä tosiasioita. Tältä osin yhteistyössä toiminut intialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että perusasetuksen 18 artiklaa sovellettaessa komissio on jättänyt huomiotta sen tosiasian, että toinen intialainen grafiittielektrodijärjestelmien tuottaja, GIL, on investoinut unionissa sijaitsevaan tuotantolaitokseen, joka on nimeltään Graphite Cova GmbH, jäljempänä ’GIL Cova’. Lisäksi HEG väitti, että GIL:llä on pitkäaikainen strateginen sopimus, joka koskee poltettujen vihreiden elektrodien (eli puolivalmiin tuotteen) myyntiä sen grafitointilaitokseen GIL Covaan. HEG väitti myös, että komission päätelmä Intiasta unioniin suuntautuvan viennin lisääntymisestä on GIL:n strategisen investoinnin vuoksi virheellinen ja että päätelmä siitä, että molemmilla intialaisilla tuottajilla on käyttämätöntä kapasiteettia vientiä varten, perustuu pelkkiin oletuksiin. Lisäksi HEG väitti, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen ei lisää unioniin suuntautuvan tuonnin määrää, ja perusteli väitettään Intiasta unioniin tulevan viennin (HEG:n vienti unioniin mukaan luettuna) laskevalla suuntauksella tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen.

(79)

HEG väitti myös, että tuotantokapasiteetin lisäämistä koskevat HEG:n suunnitelmat olivat vain HEG:n hallituksen puheenjohtajan kaavailuja, jotka pohjautuivat vuoden 2010 suotuisiin talousnäkymiin. Maaliskuun 31 päivänä 2016 päättyneeltä tilivuodelta annetun HEG:n vuosikertomuksen mukaan yrityksen hallituksessa ei ole enää käsiteltävänä kapasiteetin lisäämiseen tähtääviä uusia ehdotuksia.

(80)

Edellä (69) ja (70) kappaleessa mainitun hintavertailun osalta, jonka komissio suoritti tarkastellessaan vientiä kolmansien maiden markkinoille, HEG toimitti keskimääräisiä CIF/CFR-hintojaan käsittelevän analyysin, joka kattoi neljä muuta kolmatta maata ja jossa vertailukohteena olivat sen unioniin suuntautuvan viennin keskimääräiset CIF-hinnat, ja totesi, että sen keskimääräiset hinnat kyseisten neljän kolmannen maan osalta olivat yleensä korkeammat kuin sen unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Sen vuoksi HEG väitti, että unionin markkinat alhaisempine hintoineen eivät ole yhtä houkuttelevat.

(81)

Mitä tulee HEG:n väitteeseen GIL:n investoinnista GIL Covaan, GIL:n vienti unionin markkinoille oli tarkastelujaksolla määrältään erittäin vähäistä. Tämän ei kuitenkaan katsota johtuvan yksinomaan GIL:n investoinnista GIL Covaan vaan lähinnä korkeista polkumyynti- ja tasoitustulleista, joita sovelletaan GIL:n viennissä Intiasta unioniin (yhteensä 15,7 prosenttia). Näin ollen jos polkumyynti- ja/tai tasoitustoimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että GIL aloittaa uudelleen vientinsä unioniin huolimatta GIL Covaan tekemästään investoinnista, kun huomioon otetaan myös sen käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus, kuten edellä (72)–(75) kappaleessa selostetaan.

(82)

Mitä tulee HEG:n väitteeseen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisestä viennin suuntauksesta, on korostettava, että kyseinen vienti tapahtui polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden voimassa ollessa. Näin ollen vaikka HEG:n vientimäärän suuntaus oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen laskeva, on todennäköistä, että HEG:n vienti unioniin lisääntyy, jos polkumyynti- ja/tai tasoitustoimenpiteet kumotaan, kun huomioon otetaan, että huolimatta voimassa olevista toimenpiteistä HEG jatkoi vientiä unionin markkinoille huomattavan alhaisin polkumyyntihinnoin ja että HEG:llä on vientiin suuntautunut liiketoimintamalli ja käyttämätöntä kapasiteettia, jonka lisääntyminen ei ole jatkossa poissuljettua, jos HEG:n tuotteiden kysyntä lisääntyy, kuten edellä (59)–(75) kappaleessa selostetaan.

(83)

Kapasiteetin lisäämistä koskevaan HEG:n aikomukseen liittyen korostetaan lisäksi, että vuonna 2016 paikan päällä toimitetun tarkastuksen aikana HEG esitti tarkastustiimille lyhyen filmin, josta sai kokonaiskuvan HEG-konsernista. Filmissä kerrottiin muun muassa yrityksen suunnitelmista lisätä jatkossa tuotantokapasiteettiaan. Lisäksi yrityksen edustajat selostivat tarkastuskäynnin aikana, että näitä suunnitelmia oli tuolloin lykätty, koska yrityksen kapasiteetti ei ollut kokonaan käytössä ja koska maailmanlaajuinen kysyntä oli supistunut. Näin ollen jos polkumyynti- ja/tai tasoitustoimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että intialaisten grafiittielektrodijärjestelmien kysyntä unionin markkinoilla kasvaa ja että HEG:llä on kannustin lisätä kapasiteettiaan niin, että se vastaa kysyntää.

(84)

Unionin markkinoiden ja muiden kolmansien maiden markkinoiden välisiin hintaeroihin liittyvä HEG:n väite antaa aiheen korostaa, että (69) ja (70) kappaleessa mainittu komission suorittama vertailu on tehty intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien muilla kolmansien maiden markkinoilla toteutuneiden keskimääräisten hintojen ja unionin tuottajien unionin markkinoilla toteutuneiden keskimääräisten hintojen – ei intialaisten tuottajien unionin markkinoilla toteutuneiden hintojen – välillä. On huomattava, että HEG:n keskimääräinen hinta unionin markkinoilla on selvästi polkumyyntitasolla: se alittaa unionin tuottajien keskimääräisen hinnan, eikä se sen vuoksi sovellu kyseiseen vertailuun.

(85)

Edellä esitetyn perusteella HEG:n väitteet hylätään.

(86)

Eräs toinen asianomainen osapuoli väitti, että intialaisilla tuottajilla on kustannustehokkuuden kannalta selviä suhteellisia etuja, sillä niiden energiankulutuksesta aiheutuvat kustannukset – jotka muodostavat merkittävimmän kustannustekijän – sekä työvoimakustannukset ovat pienemmät. On kuitenkin huomattava, että tutkimuksessa kävi ilmi, että Intiassa grafiittielektrodijärjestelmien valmistusprosessin pääkustannustekijä on itse asiassa koksi eikä energia tai työvoima. Siinäkin tilanteessa, että intialaisilla tuottajilla olisi suhteellinen etu, sillä pitäisi joka tapauksessa olla samanlainen vaikutus vientihintaan ja normaaliarvoon eli polkumyyntimarginaali pysyisi ennallaan. Tämä väite perustuu siis virheellisiin seikkoihin, minkä vuoksi se hylätään.

(87)

Komission päätelmä siitä, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin, voidaan näin ollen vahvistaa.

D.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(88)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti kahdeksan tuottajaa (kaksi yritystä ja kaksi yritysryhmää). Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

2.   Alustavat huomautukset

(89)

Kuten (61) kappaleessa mainitaan, grafiittielektroditeollisuus liittyy läheisesti sähköterästeollisuuteen, jossa grafiittielektrodijärjestelmiä käytetään sähköteräsuuneissa teräsromun sulattamiseen. Tarkastelujakson aikana sähköterästeollisuuden markkinaolosuhteet olivat huonot ja kulutus laski, mikä heijastui myös grafiittielektrodijärjestelmien kulutukseen.

(90)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottaa Intiassa vain kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, Intiasta ja muista kolmansista maista peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontia Euroopan unioniin koskevia tietoja ei esitetä tarkkoina lukuina luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

3.   Unionin kulutus

(91)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen

i)

otokseen valittujen unionin tuottajien myynnin, jota koskevat tiedot oli saatu todennetuista kyselylomakevastauksista,

ii)

otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien myynnin, jota koskevat tiedot oli saatu tarkastelupyynnöstä,

iii)

otokseen kuulumattoman yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan myynnin, jota koskevat tiedot oli saatu sen vuosikertomuksista,

iv)

Intiasta tulevan tuonnin, jota koskevat tiedot perustuivat 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan, ja

v)

kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin, jota koskevat tiedot perustuivat Eurostatin tietoihin (Taric-taso).

(92)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (tonnia)

151 508

140 244

146 637

139 974

Indeksi (2012 = 100)

100

93

97

92

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset, tarkastelupyyntö, Eurostat (Taric-taso), 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(93)

Unionin kulutus laski tarkastelujakson aikana 8 prosenttia. Tarkemmin sanottuna unionin kulutus laski 7 prosenttia vuonna 2013, nousi 4 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 välillä ja laski sitten taas 5 prosenttia vuodesta 2014 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(94)

Kuten (61) ja (89) kappaleessa mainitaan, kysynnän yleinen lasku johtui sähköteräsalan huonoista markkinaolosuhteista, sillä grafiittielektrodien myyntimäärät noudattelevat sähköuuneissa tuotettavan teräksen määrän kehitystä.

(95)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että markkinaosuutta ja kulutusta koskevassa analyysissä olisi otettava huomioon tuonti, jota unionin tuottajat harjoittavat niihin etuyhteydessä olevista, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Japanissa ja Malesiassa sijaitsevista yrityksistä käsin ja joka on kyseisen tuottajan mukaan lisääntynyt kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

(96)

Kaikista muista kolmansista maista tuleva tuonti otettiin asianmukaisesti huomioon unionin kulutusta laskettaessa, kuten edellä (91) kappaleessa selostetaan, ja näin ollen se on asianmukaisesti sisällytetty kokonaiskulutukseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

4.   Tuonti asianomaisesta maasta

4.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

Maa

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Tuontimäärä (tonnia)

9 000 –10 000

5 000 –6 000

7 000 –8 000

6 500 –7 500

Indeksoitu tuontimäärä (2012 = 100)

100

57

80

74

Markkinaosuus (%)

6–7

3–4

5–6

4–5

Markkinaosuus (indeksinä)

100

62

83

80

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(97)

Tuontimäärät pienenivät tarkastelujakson aikana. Ne laskivat huomattavasti (43 prosenttia) vuonna 2013, nousivat vuonna 2014 ja laskivat jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuudessaan ne laskivat tarkastelujaksolla 26 prosenttia.

(98)

Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden edellä (91) kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

(99)

Markkinaosuuden suuntaus vastasi tuontimäärien suuntausta, eli markkinaosuus pieneni vuosien 2012 ja 2013 välillä, kasvoi vuosien 2013 ja 2014 välillä ja sitten jälleen pieneni vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Markkinaosuus pieneni kaikkiaan 1,2 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2012.

(100)

Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujakson alussa 6–7 prosenttia. Se pieneni 4–5 prosenttiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

4.2   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat

(101)

Komissio määritti Intiasta tulevan tuonnin hintakehityksen 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan tallennettujen tietojen perusteella. Hinnat vastasivat pitkälti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamia hintoja.

(102)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinta  (21)

Maa

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Tuontihinnat (euroa/tonni)

2 500 –3 500

3 000 –4 000

2 500 –3 500

2 200 –3 200

Indeksi (2012 = 100)

100

105

89

86

(103)

Keskimääräiset tuontihinnat laskivat kaiken kaikkiaan 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuontihinnat nousivat 5 prosenttia vuosina 2012–2013, laskivat 16 prosenttia vuonna 2014 ja laskivat edelleen 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.3   Hinnan alittavuus

(104)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia: i) otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja ii) vastaavat yhteistyössä toimineelta intialaiselta tuottajalta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitetut tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti polkumyynti-/tasoitustullin ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(105)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(106)

Vertailu osoitti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan unionin markkinoilla 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun laskelmista vähennetään polkumyynti- ja tasoitustullit, alittavuuden marginaaliksi tulisi kuitenkin 9 prosenttia. Yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotiin vain erittäin pieniä määriä. Siitä huolimatta komissio arvioi alittavuuden. Komissio sai alittavuuden marginaaliksi 12 prosenttia, kun laskelmista vähennettiin voimassa olevat polkumyynti- ja tasoitustullit. Arviointi perustuu kuitenkin erittäin pieneen tuontimäärään, eikä siinä yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi oteta huomioon tuotelajeja. Näin ollen sen luotettavuus on rajallinen.

4.4   Tuonti muista kolmansista maista

Taulukko 5

Tuontimäärä ja markkinaosuus

Maa

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kaikki kolmannet maat yhteensä

Tuonti (tonnia)

33 000 –35 000

30 000 –32 000

34 000 –36 000

30 000 –32 000

Indeksi

100

90

103

90

Markkinaosuus (%)

22–23

22–23

24–25

22–23

Hinta (euroa/tonni)

2 500 –3 500

2 400 –3 400

2 400 –3 400

2 300 –3 300

Indeksi

100

98

89

92

Kiina

Tuonti (tonnia)

14 000 –15 000

11 000 –12 000

16 000 –17 000

14 000 –15 000

Indeksi

100

80

117

103

Markkinaosuus (%)

9–10

8–9

11–12

10–11

Hinta (euroa/tonni)

2 000 –3 000

1 500 –2 500

1 400 –2 400

1 600 –2 600

Indeksi

100

94

90

99

Yhdysvallat

Tuonti (tonnia)

3 000 –4 000

4 000 –5 000

4 200 –5 200

4 200 –5 200

Indeksi

100

118

129

128

Markkinaosuus (%)

2–3

3–4

3–4

3–4

Hinta (euroa/tonni)

3 300 –4 300

3 200 –4 200

3 000 –4 000

2 800 –3 800

Indeksi

100

96

84

81

Meksiko

Tuonti (tonnia)

3 000 –4 000

4 000 –5 000

5 500 –6 500

4 000 –5 000

Indeksi

100

127

165

119

Markkinaosuus (%)

2–3

3–4

4–5

3–4

Hinta (euroa/tonni)

3 800 –4 800

3 900 –4 900

3 900 –4 900

4 000 –5 000

Indeksi

100

103

103

115

Venäjä

Tuonti (tonnia)

3 000 –4 000

2 500 –3 500

3 500 –4 500

3 700 –4 700

Indeksi

100

70

101

103

Markkinaosuus (%)

2–3

1–2

2–3

2–3

Hinta (euroa/tonni)

3 000 –4 000

2 800 –3 800

2 500 –3 500

2 100 –3 100

Indeksi

100

91

79

75

Japani

Tuonti (tonnia)

4 500 –5 500

3 000 –4 000

3 000 –4 000

2 000 –3 000

Indeksi

100

74

62

50

Markkinaosuus (%)

3–4

2–3

2–3

1–2

Hinta (euroa/tonni)

3 400 –4 400

3 300 –4 300

2 800 –3 800

2 900 –3 900

Indeksi

100

99

82

83

Muut kolmannet maat

Tuonti (tonnia)

4 000 –5 000

4 000 –5 000

1 000 –2 000

700–1 700

Indeksi

100

104

25

19

Markkinaosuus (%)

2–3

3–4

0,5–1,5

0,5–1,5

Hinta (euroa/tonni)

2 600 –3 600

2 000 –3 000

1 900 –2 900

1 600 –2 600

Indeksi

100

83

78

72

Lähde: Eurostat (Taric-taso).

(107)

Kulutuksen vähenemistä vastaavasti kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni 10 prosenttia vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujakson aikana 22–23 prosenttia. Merkittävimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Meksiko, Venäjä ja Japani, jotka olivat ainoat maat, joiden yksittäiset markkinaosuudet olivat yli yhden prosentin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(108)

Yhdysvalloista, Japanista ja Meksikosta tulevan tuonnin hinnat olivat korkeammat kuin intialaisten viejien hinnat ja unionin tuottajien hinnat. Yhdysvalloista ja Meksikosta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla alle yhden prosenttiyksikön. Japanista tulevan tuonnin markkinaosuus laski tarkastelujaksolla 1,5 prosenttiyksikköä.

(109)

Kiinasta ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat intialaisten viejien hintoja ja unionin tuottajien hintoja alhaisemmat (paitsi Venäjän tapauksessa vuonna 2012). Unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen mukaan osa Kiinasta tulevasta tuonnista on halkaisijaltaan pieniä grafiittielektrodeja (halkaisija alle 400 mm), kun taas suurin osa Intiasta tulevasta tuonnista ja unionin tuotannonalan tuotannosta muodostuu halkaisijaltaan suurista grafiittielektrodeista (22) (halkaisija yli 400 mm), jotka ovat kalliimpia.

(110)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana yhden prosenttiyksikön ja oli 10–11 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kun taas Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain 2–3 prosenttia ja kasvoi tarkastelujakson aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Näiden markkinaosuuksien kasvu ei kuitenkaan heikentänyt unionin tuotannonalan markkinaosuutta, joka kasvoi tarkastelujakson aikana 1,9 prosenttiyksikköä, kuten jäljempänä (123) kappaleessa selostetaan.

5.   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.1   Yleisiä huomioita

(112)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(113)

Kuten (14) kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon määrittämisessä käytettiin otantamenetelmää.

(114)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyyntöön, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomuksiin ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin todennettuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kumpaakin ryhmää koskevien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(115)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(116)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(117)

Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(118)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste unionin tuottajien osalta

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

235 915

235 502

241 623

221 971

Indeksi (2012 = 100)

100

100

102

94

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

297 620

297 245

299 120

290 245

Indeksi (2012 = 100)

100

100

101

98

Kapasiteetin käyttöaste %

79

79

81

7

Lähde: tarkastelupyyntö, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset ja otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(119)

Tuotantomäärä laski 6 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tarkemmin sanottuna se kasvoi ensin 2 prosenttia vuoteen 2014 asti ja laski sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

(120)

Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujakson aikana 2 prosenttia.

(121)

Tuotantomäärän laskun seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 3 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

b)   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(122)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus unionin tuottajien osalta

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionissa (tonnia)

107 655

103 779

103 704

102 123

Indeksi (2012 = 100)

100

96

96

95

Markkinaosuus (%)

71,1

74,0

70,7

73,0

Lähde: tarkastelupyyntö, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset ja otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(123)

Unionin tuotannonalan kokonaismyynti unionin markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana noin 5 prosenttia. Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus heilahteli. Se kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuonna 2013. Sen jälkeen se supistui 3,3 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja kasvoi jälleen 2,3 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuudessaan unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

(124)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin tuotannonalan markkinaosuutta määritettäessä olisi otettava huomioon tuonti, jota unionin tuottajat harjoittavat niihin etuyhteydessä olevista, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Japanissa ja Malesiassa sijaitsevista yrityksistä käsin. Unionin tuotannonalan markkinaosuus lasketaan kuitenkin käyttämällä perustana sen oman tuotannon myyntiä unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalan tuontia ei oteta huomioon, sillä se vääristäisi kokonaiskuvaa: tuonti laskettaisiin kahteen kertaan – toisaalta tuontina ja toisaalta unionin tuotannonalan myyntinä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

c)   Kasvu

(125)

Vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 8 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 5 prosenttia, mutta siitä huolimatta markkinaosuus kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä.

d)   Työllisyys ja tuottavuus

(126)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus unionin tuottajien osalta

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

1 526

1 539

1 475

1 523

Indeksi (2012 = 100)

100

101

97

100

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

155

153

164

146

Indeksi (2012 = 100)

100

99

106

94

Lähde: tarkastelupyyntö, yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan vuosikertomukset ja otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(127)

Unionin tuotannonalan työllisyys pysyi suurin piirtein samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Koska tuotanto väheni (6 prosentin lasku tarkastelujaksolla), myös tuottavuus laski 6 prosenttia saman jakson aikana.

e)   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(128)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että grafiittielektrodijärjestelmien tuonti Intiasta unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin. Intian osalta vahvistettu polkumyyntimarginaali oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana selvästi vähimmäistason yläpuolella, kuten (47) kappaleessa kuvataan. Samaan aikaan tuontihinnat laskivat vuoteen 2012 verrattuna. Unionin tuotannonala kykeni kuitenkin hyötymään voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä siten, että se säilytti markkinaosuutensa ja kasvatti sitä hieman.

5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

a)   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(129)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset myyntihinnat unionissa ja yksikkökustannukset

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (euroa/tonni)

3 784

3 468

2 997

2 825

Indeksi (2012 = 100)

100

92

79

75

Tuotannon yksikkökustannukset (euroa/tonni)

3 357

3 116

2 776

2 745

Indeksi (2012 = 100)

100

93

83

82

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(130)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski tasaisesti 25 prosenttia ja oli lopulta 2 825 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan oli mukautettava hintojaan alaspäin ottaakseen huomioon grafiittielektrodijärjestelmien markkinoilla tapahtuvan myyntihintojen yleisen laskun, joka johtui kysynnän vähenemisestä sähköteräsalalla.

(131)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat vähemmän eli 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tärkein tekijä, joka vaikutti tuotannon yksikkökustannusten laskuun, oli raaka-aineen hinnanlasku.

(132)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että raaka-aineen maailmanmarkkinahinta laski enemmän kuin unionin tuotannonalalle aiheutuneet raaka-ainekustannukset tarkastelujakson aikana. Näin ollen unionin tuotannonala ei toiminut tehokkaasti raaka-ainehankinnoissaan, minkä vuoksi sen elinkelpoisuus oli kyseenalaista.

(133)

Tutkimuksessa todettiin, että unionin tuotannonala hankki raaka-aineen maailmanlaajuisesti siihen etuyhteydessä olevilta ja etuyhteydettömiltä osapuolilta samaan hintatasoon ja ettei sen raaka-ainehankinnoissa ollut viitteitä tehottomuudesta. Tarkempien perustelujen puuttuessa väite hylättiin.

b)   Työvoimakustannukset

(134)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

66 111

66 842

67 113

67 253

Indeksi (2012 = 100)

100

101

102

102

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(135)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tarkastelujaksolla vain vähän eli 2 prosenttia.

c)   Varastot

(136)

Varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot

8 952

8 821

13 770

18 465

Indeksi (2012 = 100)

100

99

154

206

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

6

5

7

11

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(137)

Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot yli kaksinkertaistuivat absoluuttisesti mitattuna tarkastelujakson aikana. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varastot olivat noin 11 prosenttia niiden tuotannosta.

d)   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(138)

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2012

2013

2014

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

11,3

10,2

7,4

2,8

Kassavirta (euroa)

47 981 432

46 443 978

30 426 147

31 283 121

Indeksi (2012 = 100)

100

97

63

65

Investoinnit (euroa)

25 293 559

23 133 505

21 672 869

12 313 975

Indeksi (2012 = 100)

100

91

86

49

Investointien tuotto (%)

16,5

13,9

10,1

3,9

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien todennetut kyselylomakevastaukset.

(139)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus laski asteittain: vuonna 2012 se oli 11,3 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2,8 prosenttia, eli laskua oli 8,5 prosenttiyksikköä.

(140)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin tuottajien kannattavuuden heikkeneminen johtui niiden hallinnon ja myynnin korkeista yleiskustannuksista.

(141)

Tutkimuksessa todettiin, että tuotannon yksikkökustannukset laskivat tarkastelujakson aikana, kuten edellä (131) kappaleessa esitetään. Tuotannon yksikkökustannusten lasku koski hallinto- ja myyntikustannuksia, joskin suurin osa kustannuksista liittyi raaka-aineeseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(142)

Nettokassavirta on unionin tuottajan kyky rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla 35 prosenttia. Kassavirran huomattava pieneneminen johtui pääasiassa edellä (139) kappaleessa kuvatusta kannattavuuden merkittävästä laskusta.

(143)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen supistuivat yli puolella eli 25 miljoonasta eurosta vuonna 2012 12 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(144)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että investointien väheneminen johtuu ainoastaan kysynnän supistumisesta ja grafiittielektrodijärjestelmien valmistuksen maailmanlaajuisesta ylikapasiteetista.

(145)

Tutkimuksessa vahvistettiinkin, että grafiittielektrodijärjestelmien kulutus väheni tarkastelujakson aikana, kuten edellä (93) kappaleessa selostetaan. On kuitenkin huomattava, että unionin tuotannonalan investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen olivat viimeksi suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jolloin niin ikään kulutus oli vähenemässä, kolme kertaa suuremmat verrattuna tämän tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saavutettuun investointitasoon.

(146)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä pieneni asteittain: vuonna 2012 se oli 16,5 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3,9 prosenttia.

5.4   Unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät

(147)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala onnistui säilyttämään markkinaosuutensa ja kasvattamaan sitä hieman, mutta saavutetut voitot olivat tämän johdosta pienemmät.

(148)

Vaikka tämä kielteinen kehitys selittyy kulutuksen laskulla, joka oli tarkastelujaksolla 8 prosenttia, Intiasta tuli kuitenkin koko ajan tuontia unionin markkinoille. Tämä tuonti myytiin unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 3 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi viitehinnan alittavuuden marginaaliksi todettiin 9 prosenttia. Näin ollen polkumyynnillä tapahtuva ja tuettu tuonti Intiasta aiheutti yhä hintapainetta. Hintapaine nimittäin lisääntyi nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun, jonka aikana hintojen alittavuus oli alle 2 prosenttia.

(149)

Kulutuksen vähenemisen sekä polkumyynnillä tapahtuvan ja tuetun tuonnin luoman hintapaineen leimaamassa tilanteessa unionin tuotannonalan oli pakko alentaa myyntihintojaan. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan voitto – vaikka se oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhä positiivinen (2,8 prosenttia) – oli pienempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu 8 prosentin tavoitevoitto.

(150)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden 2 prosentin kasvu tarkoittaa sitä, että unionin tuottajille on koitunut merkittävää etua Intiasta tulevan tuonnin vähenemisestä. Unionin tuotannonalan markkinaosuuden väitettiin olevan vieläkin suurempi, jos huomioon otetaan myös muista kolmansista maista tuleva unionin tuotannonalan tuonti. Samaan aikaan unionin tuotannonalaan on kohdistunut tiukkaa hintakilpailua muista lähteistä (etenkin Kiinasta ja Venäjältä alhaisin hinnoin tuleva tuonti). Näin ollen väitettiin, ettei Intiasta tulevasta tuonnista ole aiheutunut mitään vahinkoa unionin tuottajien väitetyn pienemmän markkinaosuuden seurauksena.

(151)

Tutkimuksessa ilmeni, että Intiasta tulevan tuonnin määrät ja markkinaosuudet vähenivät, mutta kuten edellä (148) kappaleessa selostetaan, polkumyynnillä tapahtuva ja tuettu tuonti Intiasta aiheutti yhä hintapainetta, joka jopa lisääntyi nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(152)

Sama asianomainen osapuoli väitti lisäksi, että komissio on jättänyt huomiotta sen tosiasian, että Kiinasta ja Venäjältä tuleva halpatuonti on yksi tärkeimpiä syitä hintapaineeseen unionin markkinoilla, ja kyseinen osapuoli pyysi tekemään perusteellisen analyysin Kiinasta ja Venäjältä tulevasta kyseisen tuotteen halpatuonnista ennen kuin määritetään, onko unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä. Kyseinen osapuoli väitti myös, että eräät kiinalaiset valmistajat ovat lisänneet halkaisijaltaan suurten grafiittielektrodien tuontia unionin markkinoille.

(153)

Kuten edellä (109) ja (111) kappaleessa selostetaan, Kiinasta ja Venäjältä tulevan grafiittielektrodijärjestelmien tuonnin hintojen osalta on syytä muistaa seuraavat seikat: i) kyseisistä maista tulevasta tuonnista ei voitu tehdä järkevää hintavertailua tuotelajeittain siten, kuin se oli mahdollista Intian osalta yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien yksityiskohtaisten tietojen perusteella, ii) komission käytettävissä olevat tuontitilastot näistä maista eivät anna mahdollisuutta tehdä eroa eri tuotelajien välillä ja iii) unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä toimittamien ja käyttäjien vahvistamien tietojen mukaan suurin osa näistä maista tulevasta tuonnista on halkaisijaltaan pieniä grafiittielektrodeja, jotka ovat halvempia. Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja ei perustellut väitettään, joka koski halkaisijaltaan suurten grafiittielektrodien Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin lisääntymistä.

(154)

Kiinasta ja Venäjältä tulevan grafiittielektrodijärjestelmien tuonnin määrien ja markkinaosuuksien osalta voidaan todeta, kuten edellä (110) kappaleessa selostetaan, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana yhden prosenttiyksikön, kun taas Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi samana aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Markkinaosuuksien kasvu ei kuitenkaan heikentänyt unionin tuotannonalan markkinaosuutta, joka kasvoi tarkastelujakson aikana 1,9 prosenttiyksikköä, kuten (110) kappaleessa selostetaan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(155)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonala ei tuottanut tehokkaasti halkaisijaltaan pieniä grafiittielektrodeja, sillä kyseisten tuotteiden myynti oli vain osa unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä.

(156)

Yleensä markkinaolosuhteissa tarjonta eli myytävä tuotelaji määräytyy kysynnän mukaan. Tarkempien perustelujen puuttuessa väite unionin tuotannonalan tehottomuudesta tuottaa halkaisijaltaan pienempiä grafiittielektrodeja hylättiin.

(157)

Sama asianomainen osapuoli väitti, ettei ole analysoitu muista maista polkumyyntihinnoilla tuotujen määrien lisääntymisen vaikutuksia, mukaan lukien tuonti Yhdysvalloissa, Meksikossa, Malesiassa ja Japanissa sijaitsevista etuyhteysyrityksistä.

(158)

Kuten edellä (108) kappaleessa esitetään, Yhdysvalloista, Japanista ja Meksikosta tulevan tuonnin hinnat olivat korkeammat kuin intialaisten viejien hinnat ja unionin tuottajien hinnat. Näistä maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana, ja se oli alle 10 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa. Komissiolla ei myöskään ollut näyttöä siitä, että näiden maiden hinnat olivat polkumyyntihintoja. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(159)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että laskettaessa tuotelajikohtaisia hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaaleja komissio käytti tuotteen valvontakoodia (PCN-koodia), jossa ei otettu huomioon käytettyä raaka-ainetta, jolla oli kuitenkin merkittävä vaikutus kustannuksiin ja hintoihin. Samasta raaka-aineesta tehtyjen tuotelajien vertailun tuloksena viitehinnan alittavuuden marginaali pienenisi 9 prosentista 8 prosenttiin.

(160)

PCN-koodien rakenne ei ilmennä raaka-aineen eroa, ja sen vuoksi eroa ei otettu huomioon hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaalien laskennassa. Kun tuotelajit jaoteltiin hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaalien laskemiseksi ottaen huomioon käytetty raaka-aine, kuten asianomainen osapuoli päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitti, (148) kappaleessa mainittu viitehinnan alittavuuden marginaali pieneni vain yhdellä prosenttiyksiköllä 8 prosenttiin. Tällainen pieneneminen ei vaikuttanut merkittävästi komission päätelmiin viitehinnan alittavuuden marginaalista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(161)

Sama asianomainen osapuoli kyseenalaisti alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun 8 prosentin tavoitevoiton ja väitti, että grafiittielektrodijärjestelmien valmistajille aiheutui menetyksiä kansainvälisen teräskysynnän vähenemisen vuoksi ja että 8 prosentin tavoitevoitto ei sen takia enää ollut perusteltu.

(162)

On muistettava, että tavoitevoiton samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla olisi oltava sellainen, jonka tämäntyyppinen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tai tuetun tuonnin vaikutusta. Kuten asetuksen (EY) N:o 1629/2004 johdanto-osan 26 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan voitosta tehtiin asianmukainen tutkimus silloin, kun polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus oli kaikkein pienin (eli vuonna 1999). Näin ollen todettiin lopullisesti, että voittomarginaali, jonka voidaan kohtuudella katsoa edustavan yhteisön tuotannonalan rahoitustilannetta siinä tapauksessa, että Intiasta polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei esiintyisi, olisi vahvistettava kahdeksaksi prosentiksi vahinkomarginaalin laskemista varten. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(163)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa erittäin vaikeassa tilanteessa, joka pääosin johtui huonoista markkinaolosuhteista ja niitä seuranneesta kulutuksen laskusta. Tästä syystä komission arvioinnissa keskityttiin Intiasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuneen vahingon toistumisen todennäköisyyteen.

6.   Vahingon toistumisen todennäköisyys

(164)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että Intiaan kohdistuvat toimenpiteet kumotaan, analysoitiin seuraavia osatekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Intiassa, vienti Intiasta muihin kolmansiin maihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(165)

Johdanto-osan (75) kappaleessa todettiin olevan todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat merkittävien määrien vientiä unioniin ja jopa lisäävät vientimääriään nykyisestä, ja että tämä vienti tapahtuu todennäköisesti polkumyyntihinnoilla.

(166)

Kuten (60) kappaleessa todetaan, Intian kapasiteetin arvioidaan olevan noin 160 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun taas käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olevan 40 000–50 000 tonnia, mikä vastasi 29–36 prosenttia unionin kulutuksesta samalla jaksolla. Lisäksi, kuten (59) kappaleessa esitetään, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti lisäävät kapasiteettiaan kysynnän kasvaessa. Kuten (62) kappaleessa mainitaan, Intian viranomaiset ottivat marraskuun 2014 lopulla käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä, jotka kohdistuivat grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin Kiinasta. Näin ollen on odotettavissa, että intialaiset tuottajat kasvattavat markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla.

(167)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden (ks. (72)–(75) kappale) vuoksi ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetista ohjataan suurella todennäköisyydellä unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan. Lisäksi, kuten (63) kappaleessa kuvataan, intialaiset tuottajat ovat voimakkaasti vientiin suuntautuneita. Grafiittielektrodijärjestelmien hintatasoa tarkasteltaessa (ks. (69) kappale) joidenkin Intian viennin kohdemaiden osalta havaittiin korkeampia hintatasoja kuin unionissa. Ottaen huomioon erilainen tuotevalikoima nämä tiedot eivät kuitenkaan vie pohjaa siltä kokonaisarvioinnilta, että uusi kapasiteetti ohjataan unionin markkinoille, sillä tämän hintavertailun luotettavuus on rajallinen.

(168)

Kuten (66) kappaleessa mainittiin, Venäjällä oli otettu käyttöön Intiasta tulevaan grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin kohdistuvia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ja vienti Intiasta Venäjälle supistui tarkastelujakson aikana merkittävästi. Toisin sanoen intialaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on rajoitettu pääsy kolmanneksi suurimmalle vientimarkkinalle, ja kun huomioon otetaan nykyinen tai todennäköisesti jopa lisääntynyt käyttämätön kapasiteetti (ks. (166) kappale), on erittäin todennäköistä, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiaan unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(169)

Kuten (106) kappaleessa todetaan, Intiasta tulevan tuonnin hinnat alittaisivat ilman polkumyynti- ja tasoitustulleja unionin myyntihinnat 9 prosentilla. Yhteistyöstä kieltäytyneen vientiä harjoittavan tuottajan osalta arvioiduksi alittavuuden marginaaliksi ilman polkumyynti- ja tasoitustullien huomioon ottamista laskettiin 12 prosenttia. Tämä osoittaa, mikä olisi Intiasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tämän perusteella on todennäköistä, että hintapaine unionin markkinoilla lisääntyy merkittävästi, jos toimenpiteet kumotaan, mikä heikentäisi entisestään unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(170)

Siltä osin kuin on kyse määristä, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat toimenpiteiden kumoamisen johdosta erittäin todennäköisesti kasvattaa markkinaosuuttaan unionin markkinoilla. Etenkin yhteistyöstä kieltäytynyt vientiä harjoittava tuottaja, jolla on tällä hetkellä muita korkeampi 15,7 prosentin tulli, saisi voimakkaan kannustimen ryhtyä jälleen viemään unionin markkinoille merkittäviä määriä. Jos syntyisi tällainen tilanne, unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuudet putoaisivat välittömästi.

(171)

Tämän perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteet kumotaan, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattavat todennäköisesti tuontimääriään ja markkinaosuuksiaan unionin markkinoilla unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi alittavien tuettujen ja polkumyyntihintojen avulla. Tämä lisää hintapainetta unionin markkinoilla, millä on negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen. Tämä myös heikentää entisestään unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(172)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Intiasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuneen vahingon toistuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

E.   UNIONIN ETU

(173)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Intiaan kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(174)

On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena.

(175)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(176)

Tämän perusteella komissio tutki, oliko polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

1.   Unionin tuotannonalan etu

(177)

Kuten (147) kappaleessa esitettiin, toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala pystyi säilyttämään markkinaosuutensa. Samalla (172) kappaleessa todettiin myös, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi, jos Intian vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Intian vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

2.   Tuojien/kauppiaiden etu

(178)

Kuten (16) kappaleessa mainitaan, yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä eikä ilmoittautunut tässä tutkimuksessa. Tästä syystä ei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

3.   Käyttäjien etu

(179)

Kuten (18) kappaleessa mainitaan, niistä 53 käyttäjästä, joihin otettiin yhteyttä, kahdeksan toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen. Näistä neljä on käyttänyt Intiasta tuotuja grafiittielektrodijärjestelmiä. Niiden tuonnin osuus oli noin 20 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista Intiasta.

(180)

On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla olisi huomattavaa vaikutusta käyttäjiin. Vaikka toimenpiteet olivat voimassa kymmenen vuotta, unionin käyttäjät hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta edelleen myös Intiasta. Käyttäjät eivät toimittaneet mitään tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita hankintalähteitä, eikä tutkimuksessa siis käynyt ilmi tällaisia tietoja.

(181)

On syytä muistaa myös se, mitä alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin toimenpiteiden käyttöönoton mahdollisista vaikutuksista käyttäjiin: koska grafiittielektrodijärjestelmien hankintakustannukset ovat varsin vähäpätöiset niitä käyttäville tuotannonaloille, ei hinnannousu todennäköisesti vaikuttaisi näihin käyttäjiin merkittävästi. Näille havainnoille saatiin vahvistus tässä tarkastelussa, sillä toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen esiin ei ole tullut mitään, mikä viittaisi päinvastaiseen. Lisäksi yksikään näistä neljästä käyttäjästä ei esittänyt mitään huomautuksia toimenpiteiden voimassa pitämistä vastaan.

(182)

Yksi terästuottajien etujärjestö eli Saksan terästeollisuuden etujärjestö (Wirtschaftsvereinigung Stahl) vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista ja väitti, että toimenpiteet aiheuttivat unionin terästuottajille kilpailuhaittoja verrattuna terästuottajiin muilla alueilla, joilla ei ole otettu käyttöön grafiittielektrodijärjestelmiä koskevia toimenpiteitä. Järjestö oletti, että jos toimenpiteiden voimassaoloa jatketaan, unionin tuotannonalan on mahdollista säilyttää määräävä asema. Intiasta tulevan tuonnin kehitys toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen osoittaa kuitenkin selvästi, että tuonti Intiasta jatkui tarkastelujakson aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että grafiittielektrodijärjestelmiä tuodaan unionin markkinoille entistä enemmän monista muista kolmansista maista.

(183)

Tämän perusteella ja ottaen huomioon alkuperäisessä tutkimuksessa tehdyt päätelmät on odotettavissa, että toimenpiteiden jatkamisella ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjiin, eikä sen vuoksi ole pakottavia syitä päätellä, ettei voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

4.   Unionin etua koskevat päätelmät

(184)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Intiasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

F.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(185)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella polkumyyntitoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(186)

Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla asetuksella (EU) N:o 1225/2009 käyttöön otetut Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(187)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava intialainen tuottaja pyysi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio harkitsisi toimenpiteiden jatkamista kahden vuoden ajaksi. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi olisi perusteltua rajata toimenpiteiden kesto kahteen vuoteen.

(188)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(189)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (23), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(190)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Intiasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) luokiteltavien sähköuuneissa käytettävien grafiittielektrodien, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ.m, ja kyseissä elektrodeissa käytettävien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010) luokiteltavien jatkoskappaleiden tuonnissa riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat tullit ovat seuraavat:

Yritys

Tulli

Taric-lisäkoodi

Graphite India Limited (GIL), 31 Chowringhee Road, Kolkatta – 700016, West Bengal

9,4 %

A530

HEG Limited, Bhilwara Towers, A-12, Sector-1, Noida – 201301, Uttar Pradesh

0 %

A531

Kaikki muut yritykset

8,5 %

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1629/2004, annettu 13 päivänä syyskuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja niiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 10).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1628/2004, annettu 13 päivänä syyskuuta 2004, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja niiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 4).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1354/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1628/2004 muuttamisesta ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1629/2004 muuttamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 24).

(5)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1186/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 332, 16.12.2010, s. 17).

(6)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1185/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 332, 16.12.2010, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51). Tämä asetus on kodifioitu perusasetuksella.

(8)  EUVL C 82, 10.3.2015, s. 5.

(9)  Ilmoitus tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 415, 15.12.2015, s. 33).

(10)  Ilmoitus tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 415, 15.12.2015, s. 25).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 597/2009, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2009, muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93). Tämä asetus on kodifioitu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1037 (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).

(12)  http://www.google.be/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiqt6H2u9_QAhWEzRoKHYUwBVEQFggfMAA&url=http%3A%2F%2Fhegltd.com%2Fwebmaster%2FDownloadFile.aspx%3Fd%3D..%2Fuploads%2FFinance%2F70Results_Release.pdf&usg=AFQjCNGMpUymLm4BNOjIMmolLDgwSGgcDw

(13)  http://content.icicidirect.com/mailimages/IDirect_GraphiteIndia_Q1FY16.pdf

(14)  http://hegltd.com/ ja http://www.graphiteindia.com/

(15)  http://hegltd.com/WEBMASTER/DownloadFile.aspx?D=../Uploads/Newsletter/News9.pdf

(16)  https://www.worldsteel.org/statistics/statistics-archive/yearbook-archive.html

(17)  http://www.dgtr.gov.in/sites/default/files/adfin_Graphite_Electrodes_diameters_ChinaPR.pdf

(18)  http://hegltd.com/pdf/HEGLtd_Q1_FY_16_Investors_Presentation.pdf

(19)  http://www.graphiteindia.com/View/investor_relation.aspx (ks. GIL Q3 FY2015 Earnings Presentation.pdf, sivu 14)

(20)  http://www.eurasiancommission.org/_layouts/Lanit.EEC.Desicions/Download.aspx?IsDlg=0&ID=3805&print=1

(21)  Keskimääräinen hinta ei sisällä voimassa olevia polkumyynti-/tasoitustulleja

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(22)  Sekä halkaisijaltaan pienet että halkaisijaltaan suuret grafiittielektrodit sisältyvät samoihin Taric-koodeihin.

(23)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, B-1049 Brussels, Belgia.


10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/72


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/423,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Fujian Viscap Shoes Co. Ltd., Vietnam Ching Luh Shoes Co, Ltd., Vinh Thong Producing-Trading-Service Co., Ltd., Qingdao Tae Kwang Shoes Co, Ltd., Maystar Footwear Co. Ltd., Lien Phat Company Ltd., Qingdao Sewon Shoes Co, Ltd., Panyu Pegasus Footwear Co, Ltd., PanYu Leader Footwear Corporation, Panyu Hsieh Da Rubber Co., Ltd., An Loc Joint Stock Company, Qingdao Changshin Shoes Company Limited, Chang Shin Vietnam Co Ltd., Samyang Vietnam Co Ltd., Qingdao Samho Shoes Co, Ltd., Min Yuan, Chau Giang Company Limited, Foshan Shunde Fong Ben Footwear Industrial Co. Ltd ja Dongguan Texas Shoes Limited Co., ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 266 artiklan,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan ja 14 artiklan 1 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

(1)

Komissio antoi 23 päivänä maaliskuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 553/2006 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, jäljempänä ’jalkineet’.

(2)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1472/2006 (3), jäljempänä ’asetus (EY) N:o 1472/2006’ tai ’riidanalainen asetus’, käyttöön kahden vuoden ajaksi 9,7–16,5 prosentin suuruiset lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Vietnamista ja Kiinasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa.

(3)

Neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 388/2008 (4) tiettyjen Kiinasta peräisin olevien jalkineiden, joiden päälliset ovat nahkaa, tuontiin sovellettavat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet koskemaan Macaon erityishallintoalueelta, jäljempänä ’Macao’, lähetettyä tuontia, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Macao.

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon päätyttyä neuvosto jatkoi 3 päivänä lokakuuta 2008 (5) vireillepannun toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa vielä 15 kuukaudella eli 31 päivään maaliskuuta 2011 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1294/2009 (6), jäljempänä ’täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1294/2009’.

(5)

Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co Ltd sekä Zhejiang Aokang Shoes Co. Ltd, jäljempänä ’valituksen tekijät’, valittivat riidanalaisesta asetuksesta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen (nykyinen nimi: yleinen tuomioistuin). Yleinen tuomioistuin hylkäsi valitukset 4 päivänä maaliskuuta 2010 asiassa T-401/06, Brosmann Footwear (HK) ym. v. neuvosto, ja 4 päivänä maaliskuuta 2010 yhdistetyissä asioissa T-407/06 ja T-408/06, Zhejiang Aokang Shoes ja Wenzhou Taima Shoes v. neuvosto, antamillaan tuomioilla.

(6)

Valituksen tekijät valittivat tuomioista. Unionin tuomioistuin kumosi mainitut tuomiot asiassa C-249/10 P, Brosmann Footwear (HK) ym. v. neuvosto, 2 päivänä helmikuuta 2012 ja asiassa C-247/10 P, Zhejiang Aokang Shoes v. neuvosto, 15 päivänä marraskuuta 2012 antamillaan tuomioilla, jäljempänä ’Brosmann- ja Aokang-tuomiot’. Sen mukaan yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että komission ei tarvinnut tarkastella otokseen kuulumattomien kauppiaiden markkinatalouskohtelua koskevia pyyntöjä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti (asiassa C-249/10 P annetun tuomion 36 kohta ja asiassa C-247/10 P annetun tuomion 29 ja 32 kohta).

(7)

Tämän jälkeen unionin tuomioistuin antoi oman tuomionsa asiasta. Se katsoi, että ”komission olisi pitänyt tutkia perustellut vaatimukset, jotka valittajat esittivät sille perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan nojalla saadakseen markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman riidanalaisessa asetuksessa tarkoitetussa polkumyyntimenettelyssä. On todettava, ettei voida sulkea pois sitä, että tällainen tutkinta olisi voinut johtaa suhteessa valittajiin sellaisen lopullisen polkumyyntitullin asettamiseen, joka eroaa niihin riidanalaisen asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaan sovellettavasta 16,5 prosentin tullista. Tästä samasta säännöksestä ilmenee nimittäin, että ainoalle otokseen kuuluvalle kiinalaiselle toimijalle, joka on saanut markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman, asetettiin 9,7 prosentin lopullinen polkumyyntitulli. Tämän tuomion 38 kohdasta ilmenee, että jos komissio olisi todennut, että myös valittajat toimivat markkinatalousolosuhteissa, myös viimeksi mainittujen olisi pitänyt saada hyväkseen kyseinen tulli, jos yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskeminen ei olisi ollut mahdollista” (asiassa C-249/10 P annetun tuomion 42 kohta ja asiassa C-247/10 P annetun tuomion 36 kohta).

(8)

Näin ollen unionin tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin se liittyy asianomaisiin valituksen tekijöihin.

(9)

Lokakuussa 2013 komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (7) päättäneensä aloittaa polkumyynnin vastaisen menettelyn uudelleen siitä nimenomaisesta ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni, ja tutkia, olivatko valituksen tekijät toimineet markkinatalousolosuhteissa 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisenä aikana. Kyseisessä ilmoituksessa asianomaisia osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan.

(10)

Maaliskuussa 2014 neuvosto hylkäsi täytäntöönpanopäätöksellä 2014/149/EU (8) komission ehdotuksen antaa neuvoston täytäntöönpanoasetus lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd, Risen Footwear (HK) Co Ltd tai Zhejiang Aokang Shoes Co. Ltd, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta ja päätti menettelyn kyseisten tuottajien osalta. Neuvosto katsoi, että kyseisiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta kenkiä hankkineille tuojille, jotka olivat saaneet asiaan liittyvät tullimaksut takaisin kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 (9), jäljempänä ’yhteisön tullikoodeksi’, 236 artiklan nojalla, oli syntynyt perusteltu luottamus riidanalaisen asetuksen 1 artiklan 4 kohdan perusteella, jonka mukaan tullien kantamiseen sovelletaan yhteisön tullikoodeksin ja erityisesti sen 221 artiklan säännöksiä.

(11)

Kolme tarkasteltavana olevan tuotteen tuojaa eli C&J Clark International Ltd, jäljempänä ’Clark’, Puma SE, jäljempänä ’Puma’, ja Timberland Europe B.V., jäljempänä ’Timberland’, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset tuojat’, riitauttivat Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien tiettyjen jalkineiden tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet vetoamalla 5–7 kappaleessa mainittuihin oikeustapauksiin kansallisissa tuomioistuimissaan, jotka pyysivät asiassa ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta.

(12)

Unionin tuomioistuin totesi 4 päivänä helmikuuta 2016 yhdistetyissä asioissa C-659/13 C & J Clark International ja C-34/14 Puma SE asetuksen (EY) N:o 1472/2006 ja täytäntöönpanoansetuksen (EU) N:o 1294/2009 pätemättömiksi, jäljempänä ’tuomio’ (10), siltä osin kuin Euroopan komissio ei tarkastellut otokseen kuulumattomien Kiinassa ja Vietnamissa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien esittämiä markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä vastoin neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (11) 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan ja 9 artiklan 5 kohdan vaatimuksia.

(13)

Asiassa C-571/14, Timberland Europe, unionin tuomioistuin päätti 11 päivänä huhtikuuta 2016 poistaa asian rekisteristä ennakkoratkaisua pyytäneen kansallisen tuomioistuimen pyynnöstä.

(14)

SEUT-sopimuksen 266 artiklan mukaan toimielinten on toteutettava tuomioistuimen tuomioiden täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Jos toimielinten hyväksymä säädös kumotaan polkumyyntimenettelyn kaltaisen hallinnollisen menettelyn yhteydessä, tuomioistuimen tuomion noudattamiseen sisältyy kumotun säädöksen korvaaminen uudella säädöksellä, jossa tuomioistuimen yksilöimä lainvastaisuus on poistettu (12).

(15)

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan menettely kumotun säädöksen korvaamiseksi voidaan aloittaa uudelleen juuri siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni (13). Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että tilanteessa, jossa hallinnollisen menettelyn päättävä säädös kumotaan, kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin säädöksiin, kuten polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanoon. Tilanteessa, jossa lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa koskeva asetus kumotaan, tämä tarkoittaa sitä, että polkumyynnin vastainen menettely on edelleen käynnissä kumoamisen jälkeen, koska polkumyynnin vastaisen menettelyn päättävä säädös on hävinnyt unionin oikeusjärjestyksestä (14), paitsi jos lainvastaisuus tapahtui vireillepanovaiheessa.

(16)

Lukuun ottamatta sitä seikkaa, että toimielimet eivät tarkastelleet otokseen kuulumattomien Kiinassa ja Vietnamissa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien esittämiä markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä, kaikki muut asetuksessa (EY) N:o 1472/2006 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1294/2009 esitetyt päätelmät pysyvät voimassa.

(17)

Tässä tapauksessa lainvastaisuus esiintyi vireillepanon jälkeen. Komissio päätti näin ollen aloittaa uudelleen tämän polkumyynnin vastaisen menettelyn, joka oli tuomioiden antamisen jälkeen edelleen avoimena, juuri siitä ajankohdasta, jona lainvastaisuus ilmeni, ja tarkastella, toimivatko asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat markkinatalousolosuhteissa 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisenä aikana, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Komissio tutki myös tarvittaessa, täyttivätkö asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (15), jäljempänä ’perusasetus ennen sen muuttamista’ (16), 9 artiklan 5 kohdan yksilöllistä kohtelua koskevat edellytykset.

(18)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1395 (17) uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin ja kantoi lopullisesti väliaikaisen tullin, joka oli otettu käyttöön Clarkin ja Puman tiettyjen Kiinasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut jokin niistä kolmestatoista kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka ovat esittäneet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön mutta jotka eivät kuuluneet otokseen.

(19)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1647 (18) uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin ja kantoi lopullisesti väliaikaisen tullin, joka oli otettu käyttöön Clarkin, Puman ja Timberlandin tiettyjen Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka ovat tiettyjen sellaisten vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien valmistamia, jotka ovat esittäneet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön mutta jotka eivät kuuluneet otokseen.

(20)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1731 (19) uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin ja kantoi lopullisesti väliaikaisen tullin, joka oli otettu käyttöön Puman ja Timberlandin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut General Footwear Ltd., ja tiettyjen Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Diamond Vietnam Co. Ltd tai Ty Hung Footgearmex/Footwear Co. Ltd (Ty Hung Co. Ltd), jotka ovat esittäneet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön mutta jotka eivät kuuluneet otokseen.

(21)

Puma ja Timberland ovat kyseenalaistaneet täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/1395, (EU) 2016/1647 ja (EU) 2016/1731 voimassaolon yleisessä tuomioistuimessa asioissa T-781/16 Puma ym. v. komissio ja T-782/16 Timberland Europe v. komissio. Clark on niin ikään kyseenalaistanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1395 voimassaolon yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-861/16 C & J Clark International v. komissio ja asiassa T-861/16 C & J Clark International v. komissio.

(22)

Edellä 12 kappaleessa tarkoitetun yhdistetyissä asioissa C-659/13 C & J Clark International Limited ja C-34/14 Puma SE annetun tuomion täytäntöönpanemiseksi komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 (20). Kyseisen asetuksen 1 artiklassa edellytetään, että kansalliset tulliviranomaiset toimittavat komissiolle kaikki Kiinasta tai Vietnamista peräisin olevien jalkineiden tuonnissa maksettujen lopullisten polkumyyntitullien palauttamista koskevat pyynnöt, jotka tuojat ovat tehneet yhteisön tullikoodeksin 236 artiklan nojalla ja jotka perustuvat siihen, että otokseen kuulumaton vientiä harjoittava tuottaja on esittänyt markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön tutkimuksessa, joka johti lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoon asetuksella (EY) N:o 1472/2006, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’. Komissio arvioi asianomaisen markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön ja ottaa uudelleen käyttöön asianmukaisen tullin. Tämän perusteella kansallisten tulliviranomaisten olisi tehtävä polkumyyntitullien palauttamista tai peruuttamista koskeva päätös.

(23)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 voimassaolo riippuu Finanzgericht Düsseldorfin 9 päivänä toukokuuta 2016 tekemästä ennakkoratkaisupyynnöstä (asia C-256/16 Deichmann). Edellä mainittu ennakkoratkaisua koskeva pyyntö tehtiin Deichmannin ja Hauptzollamt Duisburgin (saksalaisen jalkineiden tuojan ja asianomaisen kansallisen tulliviranomaisen) välisen riidan yhteydessä. Riita koskee Deichmannin maksamien sellaisten polkumyyntitullien palauttamista, jotka se oli maksanut tuodessaan jalkineita muun muassa kiinalaisen toimittajansa Chengdu Sunshine Shoes Co. Ltd:n kautta, joka oli esittänyt markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön mutta ei kuulunut otokseen. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 voimassaoloa koskevan toisen ennakkoratkaisupyynnön esitti UK First-tier Tribunal (Tax Chamber) 28 päivänä marraskuuta 2016 (asia C-612/16 C & J Clark International).

(24)

Saatuaan Ranskan tulliviranomaisilta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 1 artiklan mukaisen ilmoituksen komissio analysoi vielä kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan (Chengdu Sunshine Shoes Co. Ltd, Foshan Nanhai Shyang Yuu Footwear Ltd ja Fujian Sunshine Footwear Co. Ltd) markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt.

(25)

Kyseisen tutkimuksen perusteella komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2257 (21) uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin ja kantoi lopullisesti väliaikaisen tullin, joka oli otettu käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut jokin mainituista kolmesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka ovat esittäneet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön mutta jotka eivät kuuluneet otokseen.

(26)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 1 artiklan mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaiset ilmoittivat komissiolle 12 päivänä heinäkuuta 2016 unionin tuojien esittämistä palautuspyynnöistä ja toimittivat niihin liittyvät asiakirjatodisteet.

(27)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 1 artiklan mukaisesti Belgian tulliviranomaiset ilmoittivat komissiolle 13 päivänä heinäkuuta 2016 unionin tuojien esittämistä palautuspyynnöistä ja toimittivat niihin liittyvät asiakirjatodisteet.

(28)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 1 artiklan mukaisesti Ruotsin tulliviranomaiset ilmoittivat komissiolle 26 päivänä heinäkuuta 2016 unionin tuojien esittämistä palautuspyynnöistä ja toimittivat niihin liittyvät asiakirjatodisteet.

(29)

Näissä ilmoituksissa, joita tämä asetus koskee, lueteltiin yhteensä kaksisataaneljäkymmentäkuusi Kiinasta ja Vietnamista jalkineita toimittavaa yritystä.

(30)

Näistä yrityksistä suurimman osan eli sadankuudenkymmenenkahdeksan (jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä III) osalta komissiolla ei ole mitään merkintöjä siitä, että ne olisivat esittäneet markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa. Näiden yritysten joukossa oli myös yrityksiä, joita tutkimus ei koske, koska ne eivät esimerkiksi sijainneet Kiinassa tai Vietnamissa tai ne olivat kauppayhtiöitä tai jalostusyrityksiä, joilla ei ylipäätään ole oikeutta yksilölliseen polkumyyntimarginaaliin. Liitteessä III luetellut yritykset eivät myöskään pystyneet osoittamaan, että ne olivat etuyhteydessä johonkin sellaiseen kiinalaiseen tai vietnamilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, joka oli esittänyt markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa. Kuten jäljempänä 79 kappaleessa todetaan, komissio kuitenkin katsoo, että kaikki kyseisiltä kauppiailta jalkineita ostaneet tuojat eivät ehkä olleet tietoisia siitä, että komissiolle olisi pitänyt ilmoittaa niiden vientiä harjoittavien tuottajien nimet, joilta kyseiset kauppiaat hankkivat jalkineita. Samassa 79 kappaleessa selitetään myös tarkemmin, miksi komissio on tämän perusteella päättänyt keskeyttää väliaikaisesti liitteessä III lueteltuja yrityksiä koskevat tutkimukset.

(31)

Jäljelle jäävistä yrityksistä kaksikymmentä oli jo arvioitu alkuperäisessä tutkimuksessa joko yksittäin tai osana kiinalaisia tai vietnamilaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevaan otokseen valittua yritysryhmää (yritykset luetellaan tämän asetuksen liitteessä IV). Koska yhdellekään näistä yrityksistä ei myönnetty yksilöllistä tullia, näiden yritysten harjoittamaan tuontiin sovelletaan Kiinan osalta 16,5 prosentin tullia ja Vietnamin osalta 10 prosentin tullia. Edellä 12 kappaleessa mainittu tuomio ei vaikuttanut näihin tulleihin.

(32)

Jäljelle jäävistä yrityksistä (jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä V) kolmekymmentäyksi oli jo arvioitu joko yksittäin tai osana yritysryhmää 12 kappaleessa tarkoitetun tuomion täytäntöönpanon eli täytäntöönpanopäätöksen 2014/149/EU tai täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/1395, (EU) 2016/1647, (EU) 2016/1731 ja (EU) 2016/2257 yhteydessä. Näihin arviointeihin sisältyi myös kahdeksan yritystä, joista oli ilmoitettu komissiolle ja joiden oli päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Euroopan urheiluvälineteollisuuden liitolta (FESI) ja Footwear Coalitionilta saatujen huomautusten perusteella todettu olevan etuyhteydessä sellaiseen yritykseen tai yritysryhmään, joka oli jo arvioitu aiemmin yhden edellä mainitun asetuksen yhteydessä.

(33)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/149/EU yhteydessä arvioitujen yritysten tai yritysryhmien osalta polkumyyntitullia ei otettu uudelleen käyttöön, kuten 10 kappaleessa todetaan, koska tullit oli jo maksettu takaisin kyseisille yrityksille, minkä vuoksi niille oli syntynyt perusteltu luottamus siihen, että tulleja ei otettaisi enää uudelleen käyttöön. Täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/1395, (EU) 2016/1647, (EU) 2016/1731 ja (EU) 2016/2257 yhteydessä arvioituihin yrityksiin tai yritysryhmiin etuyhteydessä olevien unionin tuojien palautuspyyntöjä sen sijaan ei pitäisi hyväksyä. Tämä johtuu siitä, että kyseisten tuojien oikeudellinen tilanne on erilainen kuin täytäntöönpanopäätöksen 2014/149/EU yhteydessä arvioitujen yritysten tai yritysryhmien tilanne, koska niille ei ole syntynyt perusteltua luottamusta.

(34)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen FESIn ja Footwear Coalitionin toimittamien huomautusten perusteella yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, joka oli ilmoitettu komissiolle, todettiin esittäneen markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa; se ei kuitenkaan ollut kuulunut otokseen eikä sitä ollut arvioitu 18–20 ja 25 kappaleessa tarkoitettujen aiempien täytäntöönpanotoimien yhteydessä. Samat osapuolet totesivat vielä neljän muun komissiolle ilmoitetun yrityksen olevan etuyhteydessä sellaisiin kiinalaisiin tai vietnamilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka olivat esittäneet markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa mutta jotka eivät olleet kuuluneet otokseen ja joita ei ollut arvioitu 18–20 ja 25 kappaleessa tarkoitettujen aiempien täytäntöönpanotoimien yhteydessä. Näin ollen viiden yrityksen (jotka luetellaan liitteessä VI) tai niihin etuyhteydessä olevan yrityksen markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö olisi arvioitava. Näitä arviointeja ei voida saada päätökseen käsillä olevien täytäntöönpanotoimien aikana, ja siksi niiden osalta toteutetaan myöhemmin erilliset täytäntöönpanotoimet. Näiden yritysten (jotka luetellaan liitteessä VI) unionissa toimivien tuojien esittämien palautuspyyntöjen käsittely olisi siksi keskeytettävä väliaikaisesti odotettaessa asianomaisten kiinalaisten ja/tai vietnamilaisten toimittajien esittämien markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arvioinnin tuloksia.

(35)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen samat osapuolet väittivät vielä lopuksi, että kuusi liitteessä III lueteltua yritystä oli etuyhteydessä sellaiseen yritykseen tai yritysryhmään, joka oli jo arvioitu aiempien täytäntöönpanotoimien yhteydessä, ja että ne olisi yksilöitävä sellaisiksi. Asiakirjoissa esitetyt todisteet eivät kuitenkaan vahvistaneet väitettä, jonka tueksi ei myöskään esitetty lisänäyttöä. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(36)

Jäljelle jäävät yhdeksäntoista yritystä olivat kiinalaisia tai vietnamilaisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka eivät kuuluneet otokseen alkuperäisessä tutkimuksessa mutta jotka olivat toimittaneet markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön. Sen vuoksi komissio arvioi näiden yritysten esittämät markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt. Arviointiin sisältyi myös kaksi yritystä, jotka oli ilmoitettu komissiolle ja joiden oli päätelmistä ilmoittamisen jälkeen FESIltä ja Footwear Coalitionilta saatujen huomautusten perusteella todettu olevan etuyhteydessä sellaiseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jota koskeva arviointi oli meneillään.

(37)

Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä asetuksessa komissio arvioi seuraavien yritysten esittämät markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt: Fujian Viscap Shoes Co. Ltd., Vietnam Ching Luh Shoes Co. Ltd, Vinh Thong Producing-Trading-Service Co. Ltd, Qingdao Tae Kwang Shoes Co. Ltd, Maystar Footwear Co. Ltd, Lien Phat Company Ltd, Qingdao Sewon Shoes Co. Ltd, Panyu Pegasus Footwear Co. Ltd, PanYu Leader Footwear Corporation, Panyu Hsieh Da Rubber Co. Ltd, An Loc Joint Stock Company, Qingdao Changshin Shoes Company Limited, Chang Shin Vietnam Co. Ltd, Samyang Vietnam Co. Ltd, Qingdao Samho Shoes Co. Ltd, Min Yuan, Chau Giang Company Limited, Foshan Shunde Fong Ben Footwear Industrial Co. Ltd ja Dongguan Texas Shoes Limited Co.

B.   UNIONIN TUOMIOISTUIMEN YHDISTETYISSÄ ASIOISSA C-659/13 JA C-34/14 ANTAMAN TUOMION TÄYTÄNTÖÖNPANO KIINASTA TULEVAN TUONNIN OSALTA

(38)

Komissiolla on mahdollisuus korjata riidanalaisen asetuksen ne kohdat, jotka johtivat sen kumoamiseen, ja jättää ennalleen ne osat, joihin tuomio ei vaikuta (22).

(39)

Tällä asetuksella on tarkoitus korjata riidanalaisen asetuksen ne kohdat, joiden on havaittu olevan epäjohdonmukaisia perusasetukseen nähden ja jotka sen vuoksi johtivat sen pätemättömäksi toteamiseen 37 kappaleessa mainittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(40)

Kaikki muut riidanalaisessa asetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1294/2009 esitetyt päätelmät, joita tuomioistuin ei todennut pätemättömiksi, säilyvät voimassa ja sisällytetään tähän asetukseen.

(41)

Sen vuoksi seuraavissa kappaleissa tehdään uusi arviointi vain siltä osin kuin on tarpeen tuomioistuimen tuomioiden noudattamiseksi.

(42)

Komissio tutki, täyttivätkö markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön tutkimusajanjaksolla esittäneet 37 kappaleessa mainitut vientiä harjoittavat tuottajat, jäljempänä ’asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat’, markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat edellytykset. Tarkoituksena oli määrittää, missä määrin kyseiset tuojat ovat oikeutettuja saamaan palautusta polkumyyntitullista, joka maksettiin niiden toimittajien viennistä.

(43)

Mikäli analyysista käy ilmi, että niille vientiä harjoittaville tuottajille, joiden vientiin sovellettiin asianomaisten tuojien maksamaa polkumyyntitullia, olisi pitänyt myöntää markkinatalouskohtelu, kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle olisi myönnettävä yksilöllinen tulli ja tullimaksu palautettaisiin ainoastaan maksetun tullin ja yksilöllisen tullin välisen erotuksen suuruisena eli Kiinasta tulevan tuonnin tapauksessa 16,5 prosentin ja ainoalle otokseen kuuluvalle vientiyritykselle, joka sai markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman, lasketun tullin (9,7 prosenttia) välisen erotuksen suuruisena ja Vietnamista tulevan tuonnin tapauksessa 10 prosentin ja asianomaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle lasketun yksilöllisen tullin välisen mahdollisen erotuksen suuruisena.

(44)

Mikäli analyysista käy ilmi, että vientiä harjoittavalle tuottajalle, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, olisi pitänyt myöntää yksilöllinen kohtelu, kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle olisi myönnettävä yksilöllinen tulli ja tullimaksu palautettava ainoastaan maksetun tullin (Kiinasta tulevan tuonnin tapauksessa 16,5 prosenttia ja Vietnamista tulevan tuonnin tapauksessa 10 prosenttia) ja kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle lasketun yksilöllisen tullin välisen mahdollisen erotuksen suuruisena.

(45)

Toisaalta jos markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön analyysista käy ilmi, että niin markkinatalouskohtelu kuin yksilöllinen kohtelu olisi evättävä, polkumyyntitullia ei voida palauttaa.

(46)

Kuten 12 kappaleessa todetaan, unionin tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1294/2009 siltä osin kuin on kyse tiettyjen kiinalaisten ja vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamasta tiettyjen jalkineiden viennistä, koska komissio ei tarkastellut kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien esittämiä markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä.

(47)

Tämän vuoksi komissio on tutkinut asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien esittämät markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt määrittääkseen niiden vientiin sovellettavat tullit. Kyseisessä arvioinnissa kävi ilmi, että toimitetut tiedot eivät osoittaneet, että asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat markkinatalousolosuhteissa tai että ne täyttivät yksilöllistä kohtelua koskevat edellytykset (ks. tarkempi selitys 48 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa).

1.   Markkinatalouskohtelua koskevien pyyntöjen arvioiminen

(48)

On syytä korostaa, että todistustaakka on tuottajalla, joka haluaa saada markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että tällaisen tuottajan tekemän vaatimuksen on sisällettävä kyseisessä säännöksessä mainittuja riittäviä todisteita siitä, että se toimii markkinatalousolosuhteissa. Tämän vuoksi unionin toimielinten ei tarvitse osoittaa, ettei tuottaja täytä mainitun aseman saamisen edellytyksiä. Unionin toimielinten on sen sijaan arvioitava, riittävätkö kyseisen tuottajan toimittamat seikat osoittamaan mainitussa 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettujen edellytysten täyttymisen, jotta sille voidaan myöntää markkinataloudessa toimivan yrityksen asema, ja unionin tuomioistuinten on tarkistettava, ettei tämä arvio ole ilmeisen virheellinen (asiassa C-249/10 P annetun tuomion 32 kohta ja asiassa C-247/10 P annetun tuomion 24 kohta).

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisesti kaikkien kyseisessä artiklassa lueteltujen viiden edellytyksen on täytyttävä, jotta vientiä harjoittavalle tuottajalle voidaan myöntää markkinatalouskohtelu. Sen vuoksi komissio katsoi, että vähintään yhden edellytyksen täyttymättä jääminen riitti markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön hylkäämiseen.

(50)

Yksikään asianomaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä edellytyksen 1 (liiketoimintaa koskevat päätökset). Komissio totesi, että useimmat asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat (yritykset 7, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25) (23) eivät pystyneet vapaasti päättämään myyntimääristään kotimaassa tai vientimarkkinoilla. Tältä osin komissio katsoi, että tuotantoon ja/tai tietyille markkinoille (kotimaassa ja vientimarkkinoilla) suuntautuviin myyntimääriin kohdistui rajoituksia. Lisäksi jotkin asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat (yritykset 8, 9, 10, 15) eivät kyenneet toimittamaan oleellisia ja täydellisiä tietoja (esim. yrityksen rakennetta ja pääomaa koskevat todisteet, yrityksen päätöksentekoa koskevat todisteet tai selvitykset) sen osoittamiseksi, että niiden liiketoimintaa koskevat päätökset tehtiin markkinasignaalien perusteella ilman merkittävää valtion puuttumista asioihin.

(51)

Edellytyksen 2 (kirjanpito) osalta yritykset 8, 10, 13, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 21, 24 ja 25 eivät myöskään kyenneet osoittamaan, että niillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti. Markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa kävi lisäksi ilmi, että nämä yritykset eivät kyenneet toimittamaan komissiolle riippumattoman tilintarkastajan lausuntoa/raporttia, että niiden tilejä ei tarkistettu tai että useista taseen ja tuloslaskelman eristä ei ollut saatavilla liitetietoja.

(52)

Edellytyksen 3 osalta (varat ja ’siirrot’) yritykset 7, 8, 9, 10, 11, 13, 15, 16, 17, 18, 19, 22, 23 ja 25 eivät kyenneet osoittamaan, että yritykseen ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia vääristymiä. Yritykset eivät etenkään kyenneet toimittamaan oleellisia ja täydellisiä tietoja muun muassa yrityksen varoista ja maankäyttöoikeuksien ehdoista ja arvosta.

(53)

Edellä 49 kappaleessa esitetyistä syistä komissio ei arvioinut edellytystä 4 (konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö) ja 5 (valuuttakurssien muuttaminen) yhdenkään asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta. Komissio ilmoitti asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ja pyysi niitä esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

2.   Yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arvioiminen

(54)

Perusasetuksen, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, 9 artiklan 5 kohdan mukaan yksilöllinen tulli määritetään saman asetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa sovellettaessa viejille, jotka voivat osoittaa täyttävänsä kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, säädetyt edellytykset.

(55)

Kuten 48 kappaleessa todetaan, on syytä korostaa, että todistustaakka on tuottajalla, joka haluaa pyytää yksilöllistä kohtelua perusasetuksen, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, 9 artiklan 5 kohdan nojalla. Tältä osin 9 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että toimitettava hakemus on perusteltava asianmukaisesti. Tämän vuoksi unionin toimielinten ei tarvitse osoittaa, ettei viejä täytä mainitun aseman saamisen edellytyksiä. Unionin toimielinten on sen sijaan arvioitava, riittävätkö kyseisen viejän toimittamat seikat osoittamaan mainitussa perusasetuksen, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, 9 artiklan 5 kohdassa asetettujen edellytysten täyttymisen, jotta sille myönnetään yksilöllinen kohtelu.

(56)

Jotta viejille voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu, niiden olisi perusasetuksen, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti osoitettava asianmukaisesti perustellussa hakemuksessa, että kaikki siinä luetellut viisi edellytystä täyttyvät. Sen vuoksi komissio katsoi, että vähintään yhden edellytyksen täyttymättä jääminen oli riittävä yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkäämiseen.

(57)

Mainitut viisi edellytystä ovat seuraavat:

1)

kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten tai yhteisyritysten tapauksessa viejät voivat vapaasti kotiuttaa pääomia ja voittoja;

2)

vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaasti;

3)

osake-enemmistö on yksityishenkilöiden hallussa; hallituksessa tai keskeisissä johtotehtävissä olevien valtion viranhaltijoiden on oltava joko vähemmistönä, tai on osoitettava, että yritys on kaikesta huolimatta riittävän riippumaton valtiosta;

4)

valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinahintaan; ja

5)

valtio ei puutu yrityksen toimintaan niin, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisille viejille vahvistetaan erilaiset tullit.

(58)

Kaikki yhdeksäntoista asianomaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka pyysivät markkinatalouskohtelua, pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Tämän vuoksi komissio tutki kunkin asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämän yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön.

(59)

Edellytyksen 1 (pääomien ja voittojen kotiuttaminen) osalta yritykset 9 ja 20 eivät kyenneet toimittamaan todisteita siitä, että ne pystyivät vapaasti kotiuttamaan pääomia ja voittoja, eivätkä siten osoittaneet täyttävänsä tätä edellytystä.

(60)

Edellytyksen 2 (vientimyynnistä ja -hinnoista päätetään vapaasti) osalta komissio katsoi, että yritykset 7, 8, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 20, 21, 22, 23 ja 24 eivät kyenneet osoittamaan, että liiketoimintapäätökset, kuten vientihintoja ja -määriä sekä myyntiehtoja koskevat päätökset, tehtiin vapaasti markkinasignaalien perusteella, koska analysoiduista todisteista (esim. yhtiöjärjestys ja toimiluvat) kävi ilmi, että tuotantoon ja/tai tietyille markkinoille suuntautuviin jalkineiden myyntimääriin kohdistui rajoituksia.

(61)

Edellytyksen 3 (yrityksen keskeinen johto ja osakkeenomistajat ovat riittävän riippumattomia valtiosta) osalta yritykset 7, 8, 9, 10, 13, 15, 16, 17, 18, 19, 22, 23 ja 25 eivät kyenneet toimittamaan riittäviä tietoja sen osoittamiseksi, että ne olivat riittävän riippumattomia valtiosta. Saatavilla ei ollut muun muassa tietoja siitä, miten maankäyttöoikeudet oli siirretty näille yrityksille ja millä ehdoilla ja edellytyksillä.

(62)

Yritykset 8, 10, 17, 18 ja 25 eivät myöskään kyenneet osoittamaan täyttävänsä edellytyksen 5 (kiertäminen), koska ei toimitettu mitään tietoa siitä, miten yrityksen sisäiset päätökset tehtiin.

(63)

Edellä 56 kappaleessa esitetyistä syistä komissio ei arvioinut edellytystä 4 (valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinahintaan) yhdenkään asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

(64)

Yksikään yhdeksästätoista asianomaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta ei täyttänyt perusasetuksen, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, 9 artiklan 5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, minkä vuoksi yksilöllinen kohtelu evätään niiltä kaikilta. Komissio ilmoitti asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille päätelmistä ja pyysi niitä esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

(65)

Kiinaan sovellettava 16,5 prosentin ja Vietnamiin sovellettava 10 prosentin jäännöspolkumyyntitulli olisi näin ollen otettava käyttöön asianomaisten yhdeksäntoista vientiä harjoittavan tuottajan osalta asetuksen (EY) N:o 1472/2006 soveltamiskaudella. Asetuksen soveltamiskausi oli alun perin 7 päivästä lokakuuta 20067 päivään lokakuuta 2008. Toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon seurauksena 30 päivänä joulukuuta 2009 asetuksen soveltamisaikaa jatkettiin 31 päivään maaliskuuta 2011. Tuomioissa yksilöity lainvastaisuus on se, että unionin toimielimet eivät vahvistaneet, olisiko asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamiin tuotteisiin sovellettava jäännöstullia vai yksilöllistä tullia. Tuomioistuimen yksilöimän lainvastaisuuden perusteella ei ole oikeudellisia perusteita vapauttaa asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamia tuotteita täysin polkumyyntitullista. Sen vuoksi uudessa säädöksessä, jolla korjataan tuomioistuimen yksilöimä lainvastaisuus, on vain arvioitava uudelleen sovellettava polkumyyntitulli eikä itse toimenpiteitä.

(66)

Koska katsotaan, että Kiinaan ja Vietnamiin sovellettavat jäännöstullit olisi otettava uudelleen käyttöön asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta saman suuruisena kuin alun perin riidanalaisella asetuksella ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1294/2009, asetukseen (EY) N:o 388/2008 ei tarvita mitään muutoksia. Mainittu asetus pysyy voimassa.

C.   PÄÄTELMÄT

(67)

Esitetyt huomautukset ja niiden analyysi huomioon ottaen katsottiin, että Kiinaan sovellettava 16,5 prosentin ja Vietnamiin sovellettava 10 prosentin jäännöspolkumyyntitulli olisi otettava uudelleen käyttöön riidanalaisen asetuksen soveltamiskaudella.

D.   ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE

(68)

Asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja kaikille ilmoittautuneille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella lopullisen polkumyyntitullin uudelleen käyttöön ottamisen suosittamista suunnitellaan yhdeksäntoista asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan viennin osalta. Samalla asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

E.   ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET PÄÄTELMISTÄ ILMOITTAMISEN JÄLKEEN

(69)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen komissio sai huomautuksia seuraavilta tahoilta: i) FESI ja Footwear Coalition (24), jotka edustavat jalkineiden tuojia unionissa ja ii) Cortina NV, jäljempänä ’Cortina’, joka on unionissa toimiva jalkineiden tuoja.

(70)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan FESI ja Footwear Coalition totesivat ensin, että nykyinen täytäntöönpano perustuu samoihin oikeudellisiin perusteisiin ja perusteluihin kuin komission samasta täytäntöönpanomenettelystä aiemmin antamat asetukset eli täytäntöönpanoasetukset (EU) 2016/1395, (EU) 2016/1647, (EU) 2016/1731 ja (EU) 2016/2257. Näin ollen ne viittasivat päätelmiä koskevassa vastauksessaan huomautuksiin, jotka ne olivat jo esittäneet edellä mainittujen asetusten yhteydessä 16 päivänä joulukuuta 2015, 6 päivänä kesäkuuta 2016, 16 päivänä kesäkuuta 2016 ja 11 päivänä elokuuta 2016, ja liittivät ne vastaukseensa selventämättä huomautuksia ja väitteitä kuitenkaan tarkemmin.

(71)

Vastauksessaan näihin huomautuksiin komissio viittaa täytäntöönpanoasetuksiin (EU) 2016/1395, 2016/1647, 2016/1731 ja 2016/2257, joissa käsitellään täysimääräisesi FESIn ja Footwear Coalitionin nykyisestä täytäntöönpanosta esittämät huomautukset. Koska FESI ja Footwear Coalition eivät selittäneet väitteitään tarkemmin, komissio katsoo, että niihin on vastattu kattavasti edellä mainituissa asetuksissa, ja näin ollen kyseisissä asetuksissa tältä osin tehdyt päätelmät vahvistetaan.

(72)

Lisäksi FESI ja Footwear Coalition esittivät huomautuksia, joita käsitellään tarkemmin jäljempänä.

Liitteessä III lueteltujen yritysten tilanne

(73)

FESI ja Footwear Coalition katsoivat, että liitteessä III lueteltujen yritysten osalta komission toimintatapa oli lainvastainen. Sisällyttämällä liitteeseen III yritykset, jotka olivat etuyhteydessä sellaisiin yrityksiin, jotka oli jo arvioitu täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/1395, (EU) 2016/1647, (EU) 2016/1731 tai (EU) 2016/2257 yhteydessä, komissio rikkoi alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä yhden taloudellisen yksikön käsitettä. Tällainen toimintapa johtaa lisäksi oikeudellisiin epäjohdonmukaisuuksiin, sillä aiemmin mainituilla asetuksilla komissio otti polkumyyntitullit uudelleen käyttöön kyseisten yritysten osalta, kun taas liitteessä III samat yritykset luetellaan yrityksinä, jotka eivät vaikuta esittäneen markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevaa pyyntöä alkuperäisessä tutkimuksessa.

(74)

Etuyhteydettömillä kauppiailla taas ei ollut laillista velvollisuutta esittää markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevaa pyyntöä alkuperäisessä tutkimuksessa, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole tarpeen sisällyttää liitteeseen III.

(75)

Sellaisten kiinalaisten tai vietnamilaisten toimittajien osalta, jotka olivat esittäneet markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa mutta joita ei vielä ollut arvioitu missään 63 kappaleessa tarkoitetussa asetuksessa 12 kappaleessa tarkoitettujen tuomioiden täytäntöönpanemiseksi, FESI ja Footwear Coalition väittivät vielä lopuksi, että myöskään niitä ei olisi pitänyt sisällyttää liitteeseen III. Erityisesti väitettiin, että tällainen toiminta estäisi tulevaisuudessa komissiota arvioimasta niihin etuyhteydessä olevien kiinalaisten tai vietnamilaisten toimittajien mahdollisia markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä. Samat osapuolet väittivät myös, että komission velvollisuus on yksilöidä kansallisten tulliviranomaisten ilmoittamien yritysten luettelosta ne yritykset/kauppiaat, jotka kuuluvat samaan yritysryhmään, sekä määritellä, ovatko ne osa sellaista kiinalaista tai vietnamilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joka esitti markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa mutta joka ei kuulunut otokseen alkuperäisessä tutkimuksessa. Muussa tapauksessa komissio aiheuttaisi asianomaisille osapuolille mahdottoman todistustaakan.

(76)

Kuten 34 kappaleessa todetaan, päätelmistä ilmoittamisen jälkeen FESI ja Footwear Coalition yksilöivät lisää yrityksiä, jotka ovat etuyhteydessä sellaisiin kiinalaisiin tai vietnamilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka olivat esittäneet markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa mutta jotka eivät olleet kuuluneet otokseen ja joita ei ollut arvioitu 18–20 ja 25 kappaleessa tarkoitettujen aiempien täytäntöönpanotoimien yhteydessä. Asiakirjoissa olevat tiedot vahvistivat näiltä asianomaisilta osapuolilta saadut tiedot, joten kyseisten yritysten markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt arvioidaan. Tämän arvioinnin tuloksista annetaan erillinen säädös. Näitä yrityksiä koskeva pyyntö siis hyväksyttiin, eikä niitä sisällytetä liitteeseen III.

(77)

Mitä tulee (kiinalaisiin tai vietnamilaisiin toimittajiin etuyhteydessä oleviin tai etuyhteydettömiin) kauppiaisiin, jotka pyysivät tullien palauttamista, komissio katsoo, että todistustaakka on kauppiailla.

(78)

Yksikään liitteessä III luetelluista kauppiaista ei kuitenkaan toimittanut Kiinassa tai Vietnamissa toimivia toimittajiaan koskevia tietoja tai näyttöä (76 kappaleessa mainittuja lukuun ottamatta).

(79)

Komissio kuitenkin katsoo, että kaikki kyseisiltä kauppiailta jalkineita ostaneet tuojat eivät ehkä olleet tietoisia siitä, että komissiolle olisi pitänyt ilmoittaa niiden vientiä harjoittavien tuottajien nimet, joilta kyseiset kauppiaat hankkivat jalkineita. Tuojien puolustautumisoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen varmistamiseksi komissio on päättänyt ottaa erikseen yhteyttä kyseessä oleviin tuojiin ja tiedottaa niille tilanteesta ja niiden todistustaakasta. Jotta annetaan riittävästi aikaa päätöksen täytäntöönpanoon, liitteessä III lueteltuja yrityksiä koskeva tutkimus keskeytetään väliaikaisesti, kunnes komissio on ottanut yhteyttä asianomaisiin tuojiin ja antanut niille aikaa reagoida. Markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arvioinnin kahdeksan kuukauden määräaika alkaa siitä päivästä, jona tuoja ilmoittaa komissiolle asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien nimet ja osoitteet, tai, jos komission asettaman määräajan kuluessa ei saada vastauksia, tämän määräajan päättymisestä.

Meneillään olevien täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen

(80)

FESI ja Footwear Coalition väittivät myös, että oikeusvarmuuden takaamiseksi komission ei pitäisi antaa ja julkaista uusia säädöksiä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta, ennen kuin unionin tuomioistuin antaa päätöksen meneillään olevista ennakkoratkaisua koskevista pyynnöistä, jotka koskevat 23 kappaleessa tarkoitettua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223, 19 kappaleessa tarkoitettua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1647 ja 20 kappaleessa tarkoitettua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1731 voimassaoloa. Tältä osin väitettiin, että SEUT-sopimuksen 278 artiklaa, jonka mukaan toimielinten antamaa säädöstä koskevalla kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta, ei voida soveltaa käsillä olevaan tapaukseen, koska siinä ei pyydetä keskeyttämään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223 soveltamista vaan pidättäytymään sellaisten uusien asetusten antamisesta, joilla otetaan uudelleen käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinasta ja Vietnamista tulevien jalkineiden tuonnissa. Samoista syistä väitettiin, että asiassa Zuckerfabrik Süderdithmarschen/Altana annetuilla tuomioilla ei tässä yhteydessä ole oikeudellista merkitystä.

(81)

SEUT-sopimuksen 278 artiklan ja asiassa Zuckerfabrik Süderdithmarschen/Altana annettujen tuomioiden osalta komissio on FESIn ja Footwear Coalitionin kanssa samaa mieltä siitä, että oikeuskäytäntöä ei voida soveltaa sen arvioimiseen, keskeytetäänkö unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöönpano vai ei. Komissio kuitenkin katsoo, että sillä on velvollisuus panna kyseinen tuomio täytäntöön kohtuullisen ajan kuluessa ja että meneillään oleva menettely, joka koskee aiempia säädöksiä, joilla kyseinen tuomio pannaan täytäntöön, ei ole pätevä syy olla saattamatta tuomion täytäntöönpanoa päätökseen. Komissio katsoo etenkin, että tällainen toimintatapa estäisi muita asianomaisia osapuolia kuin FESIä ja Footwear Coalitionia käyttämästä oikeuksiaan hallinnollisessa menettelyssä ja mahdollisessa tuomioistuinmenettelyssä.

(82)

Täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/1647 ja (EU) 2016/1731 voimassaolosta FESI ja Footwear Coalition väittivät, että koska viimeksi mainittua asetusta ja mitä tahansa uutta asetusta, jolla otetaan uudelleen käyttöön lopullinen tulli Kiinasta ja Vietnamista tulevien jalkineiden tuonnissa, koskee sama oikeusperusta, menettelytapa ja komission perustelut, täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/1647 ja (EU) 2016/1731 toteaminen pätemättömiksi tarkoittaisi, että myös kaikki tulevat samanlaiset asetukset on todettava pätemättömiksi. Komission toimintatapa ei siksi osoita vilpitöntä halua panna täytäntöön 12 kappaleessa tarkoitettu yhdistetyissä asioissa C-659/13 C & J Clark International ja C-34/14 Puma annettu tuomio.

(83)

Lopuksi FESI ja Footwear Coalition väittivät, että unionin tuomioistuin ei ole antanut edellä mainitun tuomion täytäntöönpanolle määräaikaa, että sillä olisi negatiivinen vaikutus unionin tuojiin ja että siitä ei myöskään koituisi veroetua unionille. Näistä syistä komission pitäisi pidättäytyä panemasta tuomio täytäntöön odotettaessa (80) kappaleessa tarkoitetuissa tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa annettuja ratkaisuja.

(84)

Komissio viittaa edellä (81) kappaleessa esitettyihin perusteluihin.

Markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arviointiin liittyvät menettelyvaatimukset

(85)

FESI ja Footwear Coalition väittivät, että markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arvioinnissa todistustaakka on komissiolla, koska kiinalaiset ja vietnamilaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat täyttäneet todistusvelvollisuuden esittämällä markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt alkuperäisessä tutkimuksessa. FESI ja Footwear Coalition väittivät, että niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita nykyinen täytäntöönpano koskee, olisi pitänyt antaa samat menettelylliset oikeudet kuin alkuperäisessä tutkimuksessa annettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. FESI ja Footwear Coalition väittivät etenkin, että paikalla tehtyjen tarkastuskäyntien sijaan suoritettiin ainoastaan asiakirjatarkastus ja että kiinalaisille ja vietnamilaisille vientiä harjoittaville tuottajille ei annettu mahdollisuutta täydentää markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia hakulomakkeitaan puutteita koskevilla kirjeillä.

(86)

FESI ja Footwear Coalition väittivät lisäksi, että niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita täytäntöönpano koskee, ei annettu menettelyllisiä oikeuksia, jotka vastaavat tavanomaisissa polkumyyntitutkimuksissa sovellettavia oikeuksia, vaan sen sijaan sovellettiin tiukempia vaatimuksia. FESI ja Footwear Coalition väittivät, että komissio ei ole ottanut huomioon aikaa, joka kuluu sillä välin, kun markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö jätetään alkuperäisessä tutkimuksessa ja kun se arvioidaan. Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa vientiä harjoittaville tuottajille annettiin tavanomaisen 21 päivän sijasta vain 15 päivää aikaa markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön jättämiseen.

(87)

Tämän perusteella FESI ja Footwear Coalition väittivät, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa vahvistettua oikeuden perusperiaatetta myöntää asianomaisille osapuolille täydet mahdollisuudet käyttää puolustautumisoikeuksiaan ei noudatettu. Tämän perusteella väitettiin, että epäämällä vientiä harjoittavilta tuottajilta mahdollisuus täydentää puutteellisia tietoja komissio käytti valtaansa väärin ja käänsi todistustaakan täytäntöönpanovaiheessa.

(88)

Lopuksi FESI ja Footwear Coalition väittivät vielä, että tämä toimintatapa olisi syrjivä paitsi suhteessa niihin kiinalaisiin ja vietnamilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka kuuluivat otokseen alkuperäisessä tutkimuksessa, myös muissa kuin markkinataloutta harjoittavissa maissa toimiviin muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka olivat polkumyyntitutkimuksen kohteena ja jotka esittivät markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön kyseisessä tutkimuksessa. Siksi täytäntöönpanon kohteena tällä hetkellä oleviin kiinalaisiin ja vietnamilaisiin asianomaisiin yrityksiin ei pitäisi soveltaa samoja tietojen toimittamista koskevia säännöksiä kuin tavanomaisessa 15 kuukauden tutkimuksessa eikä niihin pitäisi soveltaa tiukempia menettelyvaatimuksia.

(89)

FESI ja Footwear Coalition väittivät myös, että tosiasiassa komissio käytti saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla mutta ei noudattanut perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja menettelysääntöjä.

(90)

Komissio muistuttaa, että oikeuskäytännön mukaan todistustaakka on tuottajalla, joka haluaa saada markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman / yksilöllisen kohtelun perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että tällaisen tuottajan tekemän vaatimuksen on sisällettävä kyseisessä säännöksessä mainittuja riittäviä todisteita siitä, että se toimii markkinatalousolosuhteissa. Tämän vuoksi – kuten tuomioistuin katsoi asioissa Brosmann ja Aokang antamissaan tuomioissa – toimielinten ei tarvitse osoittaa, ettei tuottaja täytä mainitun aseman saamisen edellytyksiä. Komission on sen sijaan arvioitava, riittävätkö kyseisen tuottajan toimittamat todisteet osoittamaan mainitussa 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettujen edellytysten täyttymisen, jotta sille voidaan myöntää markkinatalouskohtelu / yksilöllinen kohtelu (ks. 48 kappale.) Tältä osin on muistettava, että komissiolla ei ole mitään velvollisuutta pyytää vientiä harjoittavia tuottajia täydentämään markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjään. Komissio voi tehdä arviointinsa vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen perusteella.

(91)

Väitteestä, että oli suoritettu ainoastaan asiakirjatarkastus, komissio toteaa, että asiakirjatarkastus on menettely, jossa markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt analysoidaan vientiä harjoittavan tuottajan toimittaminen asiakirjojen perusteella. Komissio tekee kaikille markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskeville pyynnöille asiakirjatarkastuksen. Sen lisäksi komissio saattaa tehdä tarkastuksen paikalla. Paikalla tehtäviä tarkastuksia ei kuitenkaan vaadita eikä niitä tehdä kaikkien markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen osalta. Paikalla tehtävällä tarkastuksella, silloin kun sellainen tehdään, pyritään yleensä vahvistamaan tietyt toimielinten tekemät alustavat arvioinnit ja/tai todentamaan asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot. Toisin sanoen jos vientiä harjoittavan tuottajan toimittamista tiedoista käy selvästi ilmi, että markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua ei voida myöntää, ylimääräistä ja vaihtoehtoista tarkastusta paikalla ei yleensä tehdä. Komission tehtävänä on arvioida, onko tarkastus paikalla tarpeen (25). Markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevissa pyynnöissä annettujen tietojen todentamisen keinoista päättäminen kuuluu kyseisen toimielimen harkintavaltaan. Jos siis, kuten tässä tapauksessa, komissio päättää asiakirjatarkastuksen perusteella, että sillä oli käytettävissään riittävät tiedot markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan päätöksen tekemiseksi, tarkastuskäynti ei ole tarpeen eikä sitä voida vaatia.

(92)

Mitä tulee väitteeseen, että puolustautumisoikeuksia ei kunnioitettu asianmukaisesti, koska komissio päätti olla lähettämättä puutteita koskevia kirjeitä, on ensinnäkin huomattava, että puolustautumisoikeudet ovat subjektiivisia oikeuksia ja että FESI ja Footwear Coalition eivät voi vedota muiden yritysten subjektiivisten oikeuksien rikkomiseen. Toiseksi komissio kiistää väitteen, että komission käytäntönä olisi sallia merkittävä tietojenvaihtoprosessi ja yksityiskohtainen puutteiden korjaamisprosessi siinä tapauksessa, että toteutetaan ainoastaan asiakirjatarkastus sen sijaan että suoritettaisiin sekä asiakirjatarkastus että tarkastuskäynti. FESI ja Footwear Coalition eivät ole pystyneet toimittamaan päinvastaista näyttöä.

(93)

FESIn ja Footwear Coalitionin syrjintää koskevat huomautukset on myös hylättävä perusteettomina. On syytä huomata, että unionin toimielimet rikkoisivat yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jos ne kohtelisivat samanlaisia tapauksia eri tavalla, mikä aiheuttaisi haittaa tietyille kauppiaille verrattuna toisiin, ilman, että kyseinen erilainen kohtelu olisi perusteltavissa merkityksellisillä objektiivisilla eroilla (26). Nimenomaan näin komissio ei toiminut: vaatiessaan otoksen ulkopuolisia kiinalaisia ja vietnamilaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön uudelleen arviointia varten komissio pyrkii asettamaan kyseiset otokseen aiemmin kuulumattomat vientiä harjoittavat tuottajat samalle viivalle alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen kuuluneiden yritysten kanssa. Syrjintää ei esiinny, koska perusasetuksessa ei aseteta tältä osin vähimmäismääräaikaa kunhan aikakehys on kohtuullinen ja antaa osapuolille riittävät mahdollisuudet kerätä (uudelleen) tarvittavat tiedot ja kunhan samalla varmistetaan osapuolten puolustautumisoikeuksien toteutuminen.

(94)

Mitä tulee perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaan, käsillä olevassa tapauksessa komissio hyväksyi asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot, se ei hylännyt näitä tietoja vaan teki arviointinsa niiden perusteella. Komissio ei näin ollen soveltanut 18 artiklaa. Tästä seuraa, ettei ollut tarpeen noudattaa perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä. Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä noudatetaan tapauksissa, joissa komissio aikoo hylätä tietyt asianomaisen osapuolen toimittamat tiedot ja käyttää niiden sijasta saatavilla olevia tietoja.

Tutkimuksen uudelleen avaamisen oikeusperusta

(95)

FESI ja Footwear Coalition väittivät, että komissio rikkoo SEUT-sopimuksen 266 artiklaa, koska kyseisessä artiklassa ei vahvisteta oikeusperustaa sellaisen tutkimuksen uudelleen aloittamiseksi, joka liittyy toimenpiteeseen, jonka voimassaolo on jo päättynyt. FESI ja Footwear Coalition toistivat niin ikään väitteensä siitä, että SEUT-sopimuksen 266 artiklassa ei sallita polkumyyntitullien käyttöön ottamista taannehtivasti, mikä vahvistetaan myös unionin tuomioistuimen asiassa C-458/98P, IPS v. neuvosto, antamassa tuomiossa.

(96)

Tältä osin FESI ja Footwear Coalition väittivät, että Kiinasta ja Vietnamista tulevien jalkineiden tuontia koskeva polkumyyntimenettely oli päätetty 31 päivänä maaliskuuta 2011 toimenpiteiden voimassaolon päättyessä. Tätä varten komissio oli julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä16 päivänä maaliskuuta 2011 ilmoituksen (27) tullien voimassaolon päättymisestä, jäljempänä ’voimassaolon päättymistä koskeva ilmoitus’, eikä unionin tuotannonala ollut tuolloin ilmoittanut polkumyynnin jatkumisesta eikä myöskään Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa todettu voimassaolon päättymistä koskevaa ilmoitusta pätemättömäksi.

(97)

Lisäksi samat osapuolet väittivät, että perusasetuksessa ei säädetä perusteista, joiden perusteella komissio voisi avata polkumyyntitutkimuksen uudelleen.

(98)

Tässä yhteydessä FESI ja Footwear Coalition väittivät vielä, että tutkimuksen uudelleen avaaminen ja asianomaisten kiinalaisten ja vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien alkuperäisessä tutkimuksessa esittämien markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arvioiminen rikkovat yleisiä määräytymisen ja rajoittamisen periaatteita. Kyseinen periaate vahvistetaan WTO-sopimuksessa ja perusasetuksessa, jossa toimenpiteiden enimmäiskestoksi asetetaan 5 vuotta, sekä yhteisön tullikoodeksin 236 artiklan 1 kohdassa ja 221 artiklan 3 kohdassa, jossa asetetaan 3 vuoden määräaika yhtäältä tuojille polkumyyntitullien takaisinmaksun pyytämistä varten ja toisaalta kansallisille tulliviranomaisille tuontitullien ja polkumyyntitullien keräämistä varten (28). SEUT-sopimuksen 266 artiklassa ei sallita poikkeuksia tähän periaatteeseen.

(99)

Lopuksi väitettiin, että komissio ei esittänyt perusteita tai tuonut esiin aiempaa oikeuskäytäntöä, jotka tukisivat SEUT-sopimuksen 266 artiklan käyttämistä oikeusperustana menettelyn uudelleen avaamisessa.

(100)

Tutkimuksen uudelleen avaamista koskevan oikeusperustan puuttumisen osalta komissio viittaa edellä 15 kappaleessa tarkoitettuun oikeuskäytäntöön, jonka mukaan se voi aloittaa tutkimuksen uudelleen siitä nimenomaisesta ajankohdasta, jona lainvastaisuus ilmeni. Oikeuskäytännön mukaan polkumyyntiasetuksen laillisuus on arvioitava unionin lainsäädännön objektiivisten normien, ei päätöskäytännön, perusteella myös silloin kun tällainen käytäntö on olemassa (jota tässä tapauksessa ei ole). Näin ollen komission aiemmasta toiminnasta ei voi syntyä perusteltua luottamusta: tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusteltu luottamus voi syntyä ainoastaan, jos toimielimet ovat antaneet erityisiä vakuutuksia, joiden perusteella asianmukainen osapuoli odottaa unionin toimielinten toimivan tietyllä tavalla (29). FESI tai Footwear Coalition eivät ole kumpikaan yrittäneet osoittaa, että tällaisia vakuutuksia olisi annettu käsillä olevassa tapauksessa. Näin on erityisesti siksi, että aiempi käytäntö, johon viitataan, ei sovellu tämän tapauksen tosiasialliseen eikä oikeudelliseen sisältöön, ja että erot voidaan selittää tämän tapauksen tosiasiallisilla ja oikeudellisilla eroilla.

(101)

Erot ovat seuraavanlaiset: tuomioistuimen yksilöimä lainvastaisuus ei koske polkumyyntiä, vahinkoa ja unionin etua koskevia päätelmiä eikä näin ollen tullin käyttöönottoa koskevaa periaatetta vaan ainoastaan tullin täsmällistä määrää. Asianomaisten osapuolten esiin ottamissa aiemmissa kumoamistapauksissa sen sijaan käsitellään polkumyyntiä, vahinkoa ja unionin etua koskevia päätelmiä. Toimielimillä on siksi oikeus laskea uudelleen tarkka tullin määrä asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(102)

Tässä tapauksessa ei ollut syytä hankkia lisätietoja asianomaisilta osapuolilta. Sen sijaan komission oli arvioitava jo talletettuja tapaukseen liittyviä tietoja, joita ei ollut arvioitu ennen asetuksen (EY) N:o 1472/2006 antamista. Kuten edellä 100 kappaleessa todetaan, muissa tapauksissa hyödynnetyt käytännöt eivät kuitenkaan ole täsmällisiä ja ehdottomia toimintaohjeita tähän tapaukseen.

(103)

Kaikille osapuolille, joita menettely koskee, eli asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden osapuolille ja yhtä osapuolta edustavalle järjestölle on ilmoitettu niistä oleellisista seikoista, joiden perusteella komissio aikoo hyväksyä tämän markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevan arvioinnin. Niiden puolustautumisoikeudet on näin ollen turvattu. Tältä osin on huomattava, että etuyhteydettömillä tuojilla ei ole puolustautumisoikeutta polkumyyntimenettelyissä, koska menettelyjä ei ole suunnattu niitä vastaan.

(104)

Väitteen, jonka mukaan kyseisten toimenpiteiden voimassaolo päättyi 31 päivänä maaliskuuta 2011, osalta komissio ei ymmärrä, miksi toimenpiteiden voimassaolon päättyminen olisi merkityksellistä sen kannalta, onko komissiolla mahdollisuus antaa uusi säädös kumotun säädöksen korvaamiseksi alkuperäisen säädöksen mitätöivän tuomion nojalla. Edellä 15 kappaleessa tarkoitetun oikeuskäytännön mukaisesti hallinnollinen menettely olisi aloitettava uudelleen siitä ajankohdasta, jona lainvastaisuus tapahtui.

(105)

Polkumyynnin vastainen menettely on siten edelleen käynnissä menettelyn päättämistä koskevan säädöksen kumoamisen vuoksi. Komissio on velvoitettu saattamaan menettely päätökseen, koska perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tutkimus on saatettava päätökseen komission antamalla säädöksellä.

Yhteisön tullikoodeksin 236 artikla

(106)

FESI ja Footwear Coalition väittivät, että tutkimuksen uudelleen avaamiseen sovellettu menettely ja tullin käyttöön ottaminen taannehtivasti ovat komission vallan väärinkäyttöä ja rikkovat SEU-sopimusta. FESI ja Footwear Coalition katsovat, että tältä osin komissiolla ei ole valtuuksia puuttua yhteisön tullikoodeksin 236 artiklan 1 kohtaan ja estää polkumyyntitullien takaisinmaksua. Ne väittivät, että kansallisten tulliviranomaisten on tehtävä johtopäätökset polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annetun säädöksen mitätöimisestä ja että kansalliset tulliviranomaiset ovat myös velvollisia maksamaan takaisin kyseiset tuomioistuimen mitätöimät tullit.

(107)

Tältä osin FESI ja Footwear Coalition väittivät, että perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdassa ei sallita komission poikkeavan yhteisön tullikoodeksin 236 artiklasta, koska säädökset ovat oikeusjärjestyksessä samanarvoisia eikä perusasetusta voida pitää erityissäännöksenä yhteisön tullikoodeksiin nähden.

(108)

Samat osapuolet jatkoivat vielä, että perusasetuksen 14 artiklan 3 kohta ei viittaa yhteisön tullikoodeksin 236 artiklaan ja että siinä todetaan ainoastaan, että komissio voi antaa erityissäännöksiä, ei poiketa yhteisön tullikoodeksista.

(109)

Vastauksena tähän on tärkeää korostaa, että perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdassa ei säädetä, että unionin tullilainsäädäntöä koskevia sääntöjä sovellettaisiin automaattisesti yksittäisten polkumyyntitullien käyttöön ottamiseen (30). Pikemminkin perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdassa unionin toimielimille annetaan oikeus tarvittaessa ja silloin kun se on hyödyllistä panna unionin tullilainsäädäntöä koskevat säännöt täytäntöön ja soveltaa niitä (31).

(110)

Täytäntöönpano ei edellytä kaikkien unionin tullilainsäädännön säännösten täysimääräistä soveltamista. Perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdassa nimenomaan säädetään alkuperän käsitteen yleistä määrittelyä koskevien erityissäännösten hyväksymisestä, mikä on hyvä esimerkki poikkeuksesta unionin tullilainsäädännön säännöksiin. Nimenomaan tähän perustuen komissio käytti perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdasta johtuvia valtuuksia ja vaati, että kansalliset tulliviranomaiset pidättäytyvät väliaikaisesti palautusten suorittamisesta. Tämä ei kyseenalaista kansallisten tulliviranomaisten yksinomaista toimivaltaa tullivelkoihin liittyvissä riidoissa; päätöksentekovalta on edelleen niillä. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tehtäväksi jää edelleen – komission markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevista pyynnöistä tekemien päätelmien pohjalta – päättää, olisiko tullimaksut palautettava vai ei.

(111)

Vaikka siten on totta, että mikään unionin tullilainsäädännössä ei salli, että virheellisesti maksettujen tullien palauttaminen pyrittäisiin estämään, polkumyyntitullien palauttamisesta ei kuitenkaan voida esittää tällaisia väitteitä. Koska on yleisesti tarvetta suojella unionin omia varoja perusteettomilta palautuspyynnöiltä ja niiltä ongelmilta, joita tästä aiheutuisi myöhemmin perusteettomina palautuksina, komission oli väliaikaisesti poikettava unionin tullilainsäädännöstä ja käytettävä perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisia valtuuksiaan.

Oikeusperustaa koskevan maininnan puuttuminen

(112)

FESI ja Footwear Coalition väittivät lisäksi, että komissio rikkoi SEUT-sopimuksen 296 artiklaa, kun se ei antanut riittäviä perusteluja eikä oikeusperustaa, jonka nojalla tullit otettiin käyttöön uudelleen taannehtivasti, ja epäsi tullimaksujen palauttamisen tuojille, joihin täytäntöönpano nyt kohdistuu. Siten FESI ja Footwear Coalition väittivät, että komissio oli rikkonut asianomaisten osapuolten oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

(113)

Komissio katsoo, että yleisistä päätelmistä ilmoittamista koskevassa asiakirjassa ja tässä asetuksessa esitetyt laajat oikeudelliset perustelut tarjoavat asianmukaisen perustan tälle asetukselle.

Luottamuksensuoja

(114)

FESI ja Footwear Coalition väittivät, että päättyneiden toimenpiteiden korjaaminen taannehtivasti rikkoo luottamuksensuojan periaatetta. FESI väitti ensinnäkin, että osapuolille (myös tuojille) oli vakuutettu, että toimenpiteiden voimassaolo päättyi 31 päivänä maaliskuuta 2011, ja että koska alkuperäisestä tutkimuksesta oli kulunut jo aikaa, osapuolet olivat oikeutettuja luottamaan perustellusti siihen, että alkuperäistä tutkimusta ei aloiteta tai avata uudelleen. Myös kiinalaisilla ja vietnamilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli oikeus luottaa siihen, että komissio ei enää tarkastelisi niiden alkuperäisessä tutkimuksessa esittämiä markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä vain sen seikan perusteella, että niitä ei ollut arvioitu alkuperäisessä tutkimuksessa sovelletun kolmen kuukauden kuluessa.

(115)

Sen osalta, että asianomaisille osapuolille oli syntynyt perusteltu luottamus siihen, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo oli päättynyt ja että tutkimusta ei enää avata uudelleen, viitataan 104 ja 105 kappaleeseen, joissa näitä väitteitä on käsitelty tarkemmin.

(116)

Sen osalta, että kiinalaisille ja vietnamilaisille vientiä harjoittaville tuottajille olisi syntynyt perusteltu luottamus siihen, että niiden markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä ei enää tarkastella, viitataan edellä olevaan 100 kappaleeseen, jossa tätä seikkaa on käsitelty asiaa koskevan tuomioistuimen oikeuskäytännön kannalta.

Syrjimättömyysperiaate

(117)

FESI ja Footwear Coalition väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto taannehtivasti tarkoittaa i) niiden tuojien syrjintää, jotka ovat nyt täytäntöönpanon kohteena, suhteessa tuojiin, joihin sovelletaan 6 kappaleessa tarkoitettuja Brosmann- ja Aokang-tuomioita ja joille palautettiin tullit, jotka ne olivat maksaneet niiltä viideltä vientiä harjoittavalta tuottajalta peräisin olevasta jalkineiden tuonnista, joihin kyseisiä tuomioita sovelletaan, ja ii) niiden vientiä harjoittavien tuottajien syrjintää, jotka ovat nyt täytäntöönpanon kohteena, suhteessa niihin viiteen vientiä harjoittavaan tuottajaan, joihin sovelletaan Brosmann- ja Aokang-tuomioita ja joihin ei sovelleta tullia täytäntöönpanopäätöksellä 2014/149/EU.

(118)

Syrjimisväitteen osalta komissio muistuttaa ensinnäkin syrjimistä koskevista vaatimuksista (ks. 93 kappale).

(119)

Lisäksi todetaan, että ero täytäntöönpanon kohteena tällä hetkellä olevien tuojien ja niiden tuojien välillä, joihin sovelletaan Brosmann- ja Aokang-tuomioita, on se, että jälkimmäisenä mainitut tuojat päättivät nostaa yleisessä tuomioistuimessa kanteen asetuksesta (EY) N:o 1472/2006 mutta edellä mainitut eivät.

(120)

Unionin toimielinten päätös, jota se, jolle päätös on osoitettu, ei ole riitauttanut SEUT-sopimuksen 263 artiklan kuudennessa kohdassa tarkoitetussa määräajassa, tulee sen osalta lopulliseksi. Tämä sääntö perustuu erityisesti siihen ajatukseen, että kanteen nostamiselle varatuilla määräajoilla pyritään takaamaan oikeusvarmuus estämällä se, että sellaisista unionin toimista, joilla on oikeusvaikutuksia, voitaisiin nostaa kanteita loputtomasti (32).

(121)

Tämä unionin lainsäädännön menettelyllinen periaate luo pakostakin kaksi ryhmää: ne, jotka nostivat kanteen unionin toimenpiteestä ja jotka ovat saattaneet saada siitä etua (kuten Brosmann ja neljä muuta vientiä harjoittavaa tuottajaa), ja ne, jotka eivät nostaneet kannetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että komissio olisi kohdellut näitä kahta ryhmää epäyhdenmukaisesti rikkoen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Se, että jokin osapuoli kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään, koska se on tietoisesti päättänyt olla nostamatta kannetta unionin toimenpiteestä, ei ole syrjivää kyseistä ryhmää kohtaan.

(122)

Näin ollen kaikilla osapuolilla oli koko ajan käytettävissään oikeussuojakeino unionin tuomioistuimissa.

(123)

Täytäntöönpanon kohteena tällä hetkellä olevien sellaisten asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien väitetyn syrjinnän osalta, joihin ei sovelleta tullia täytäntöönpanoasetuksen 2014/149/EU perusteella, on syytä huomata, että neuvoston päätös olla ottamatta tulleja uudelleen käyttöön tehtiin selkeästi kyseisen tilanteen erityisolosuhteissa, jotka vallitsivat ajankohtana, jolloin komissio teki ehdotuksen kyseisten tullien uudelleen käyttöön ottamisesta, ja erityisesti sillä perusteella, että kyseiset polkumyyntitullit oli jo palautettu, ja siltä osin kuin velalliselle toimitettu alkuperäinen tiedoksianto velasta peruttiin Brosmann- ja Aokang-tuomioiden jälkeen. Neuvoston mukaan näistä palautuksista oli syntynyt asianomaisille tuojille perusteltu luottamus. Koska vastaavia palautuksia ei tehty muille tuojille, nämä tuojat eivät ole verrattavissa olevassa tilanteessa niihin tuojiin nähden, joita neuvoston päätös koskee.

(124)

Se, että neuvosto päätti tapaukseen liittyvät olosuhteet huomioon ottaen toimia tietyllä tavalla, ei kuitenkaan voi sitoa komissiota panemaan toinen tuomio täytäntöön täsmälleen samalla tavalla.

Komission toimivalta ottaa käyttöön lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä

(125)

FESI ja Footwear Coalition väittivät, että komissiolla ei ole nykyisen täytäntöönpanon osalta toimivaltaa antaa asetusta polkumyyntitullin ottamisesta käyttöön taannehtivasti ja että tällainen toimivalta kuuluu neuvostolle. Väite perustuu siihen, että jos tutkimus aloitettiin uudelleen juuri siitä ajankohdasta, jona lainvastaisuus ilmeni, olisi myös sovellettava samoja sääntöjä kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, jonka perusteella neuvosto hyväksyi toimenpiteet. Kyseiset osapuolet väittivät, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 37/2014 (33) (jota kutsutaan myös Omnibus I -asetukseksi) 3 artiklan mukaisesti uutta yhteisen kauppapolitiikan alan päätöksentekomenettelyä ei sovelleta tässä yhteydessä, koska ennen Omnibus I -asetuksen voimaantuloa i) komissio oli jo hyväksynyt säädöksen (väliaikaista tullia koskeva asetus), ii) asetuksessa (EY) N:o 384/96 edellytetyt kuulemiset oli jo käynnistetty ja saatettu päätökseen ja iii) komissio oli jo hyväksynyt ehdotuksen neuvoston asetukseksi lopullisten toimenpiteiden hyväksymisestä. Tämän perusteella kyseiset osapuolet päättelivät, että olisi sovellettava ennen Omnibus I -asetuksen voimaantuloa käytössä ollutta päätöksentekomenettelyä

(126)

Tässä väitteessä keskitytään kuitenkin tutkimuksen aloituspäivään (joka onkin oleellinen perusasetukseen tehtyjen muiden merkittävien muutosten kannalta) eikä oteta huomioon, että asetuksessa (EU) N:o 37/2014 käytetään eri perusteita (eli toimenpiteiden hyväksymismenettelyn aloittamista). FESIn ja Footwear Coalitionin kanta perustuu siksi asetuksessa (EU) N:o 37/2014 vahvistetun siirtymäsäännön virheelliseen tulkintaan.

(127)

Kun otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 37/2014, jossa vahvistetaan päätöksentekomenettelyjen muuttamista koskevat siirtymäsäännöt polkumyyntitoimenpiteiden hyväksymistä varten, 3 artiklan viittaus ”toimenpiteiden hyväksymismenettelyihin, jotka on käynnistetty” ja ”menettelyn” merkitys perusasetuksessa, tutkimuksessa, joka aloitettiin ennen asetuksen (EU) N: o 37/2014 voimaantuloa mutta jonka osalta komissio ei ollut ennen kyseistä voimaantuloa käynnistänyt asianomaisen komitean kuulemista toimenpiteiden hyväksymistä silmällä pitäen, mainittujen polkumyyntitoimenpiteiden hyväksymiseen sovelletaan uusia sääntöjä. Sama pätee menettelyihin, joissa tarkastellaan vanhojen sääntöjen nojalla käyttöön otettuja toimenpiteitä, tai toimenpiteisiin, joissa väliaikaiset tullit on otettu käyttöön vanhojen sääntöjen nojalla mutta lopullisten toimenpiteiden hyväksymismenettelyä ei ollut vielä käynnistetty, kun asetus (EU) N:o 37/2014 tuli voimaan. Toisin sanoen asetusta (EU) N:o 37/2014 sovelletaan tiettyyn ”hyväksymismenettelyyn” eikä tietyn tutkimuksen tai jopa menettelyn koko kestoon.

(128)

Näin ollen oli oikeutettua soveltaa Omnibus I -asetuksella käyttöön otettua päätöksentekomenettelyä.

(129)

Cortina väitti ensin, että komissiolla ei ollut oikeusperustaa tutkia vientiä harjoittavien tuottajien alkuperäisessä tutkimuksessa esittämiä markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä. Cortina väitti, että menettelyä, joka päättyi toimenpiteiden voimassaolon päätyttyä 31 päivänä maaliskuuta 2011, ei mitätöity yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 annetulla tuomiolla, minkä vuoksi sitä ei voida myöskään avata uudelleen.

(130)

Vastauksessaan tähän huomautukseen komissio viittaa edellä (104) ja (105) kappaleessa annettuihin selvityksiin.

(131)

Toiseksi Cortina väitti, että nykyinen menettely rikkoo taannehtivuuskiellon ja oikeusvarmuuden periaatteita, jotka sisältyvät perusasetuksen 10 artiklaan.

(132)

Perusasetuksen 10 artiklaan ja WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 10 artiklaan perustuvasta taannehtivuutta koskevasta väitteestä voidaan todeta, että perusasetuksen 10 artiklan 1 kohdassa, joka noudattaa WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan tekstiä, säädetään, että väliaikaisia toimenpiteitä ja lopullisia polkumyyntitulleja sovelletaan vain tuotteisiin, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen sen jälkeen, kun tapauksen mukaan perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan tai 9 artiklan 4 kohdan nojalla tehty päätös tulee voimaan. Tässä tapauksessa polkumyyntitulleja sovelletaan vain tuotteisiin, jotka luovutettiin vapaaseen liikkeeseen sen jälkeen, kun perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla annettu väliaikaista tullia koskeva asetus ja 9 artiklan 4 kohdan nojalla annettu riidanalainen (lopullista tullia koskeva) asetus olivat tulleet voimaan. Perusasetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taannehtivuus kuitenkin viittaa ainoastaan tilanteeseen, jossa tavarat luovutettiin vapaaseen liikkeeseen ennen kuin toimenpiteet otettiin käyttöön, kuten voidaan suoraan todeta kyseisen säännöksen tekstistä sekä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdassa säädetystä poikkeuksesta.

(133)

Komissio toteaa myös, että tähän tapaukseen ei liity taannehtivuusperiaatteen, oikeusvarmuuden tai luottamuksensuojan rikkomista.

(134)

Taannehtivuuden osalta tuomioistuimen oikeuskäytännössä tehdään toimenpiteen taannehtivuutta arvioitaessa ero sen välille, sovelletaanko uutta sääntöä tilanteeseen, josta on tullut lopullinen (olemassa oleva tai lopullisesti muotoutunut oikeudellinen tilanne) (34), vai onko kyseessä tilanne, joka alkoi ennen uuden säännön voimaantuloa mutta joka ei ole vielä lopullinen (tilapäinen tilanne) (35).

(135)

Tarkasteltavana olevan tuotteen sen tuonnin tilanteesta, joka tapahtui asetuksen (EY) N:o 1472/2006 soveltamiskaudella, ei tässä tapauksessa ollut vielä tullut lopullista, koska riidanalaisen asetuksen kumoamisen vuoksi tähän tuontiin sovellettavaa polkumyyntitullia ei ollut vielä lopullisesti vahvistettu. Samalla jalkineiden tuojia varoitettiin tällaisen tullin mahdollisesta käyttöönotosta julkaisemalla vireillepanoilmoitus (36) ja väliaikaista tullia koskeva asetus. Unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimijoilla ei voi olla luottamuksensuojaa ennen kuin toimielimet ovat antaneet säädöksen, jolla päätetään hallinnollinen menettely, josta on tullut lopullinen (37).

(136)

Tämän asetuksen soveltaminen vaikuttaa suoraan meneillään olevan tilanteen tuleviin vaikutuksiin. Kansalliset tulliviranomaiset ovat kantaneet jalkineisiin sovellettavat tullit. Palautuspyynnöistä ei ole tehty lopullisia päätöksiä, minkä vuoksi tilanne on avoin. Tällä asetuksella vahvistetaan kyseiseen tuontiin sovellettava tulli ja säännellään siten meneillään olevan tilanteen tulevia vaikutuksia.

(137)

Joka tapauksessa jos kyseessä olisi ollut taannehtivuus unionin lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla, mitä se ei ollut, tällainen taannehtivuus olisi perusteltua seuraavasta syystä.

(138)

Unionin lainsäädännön aineellisia oikeussääntöjä voidaan soveltaa tilanteisiin, jotka olivat olemassa ennen niiden voimaantuloa, mikäli niiden ehdoista, tavoitteista tai yleisestä järjestelmästä selvästi seuraa, että niille on annettava tällainen vaikutus (38). Erityisesti asiassa C-337/88 Società agricola fattoria alimentare (SAFA) katsottiin, että ”[…] vaikka pääsääntöisesti on oikeusvarmuuden periaatteen vastaista vahvistaa yhteisön säädöksen ajallinen voimassaolo alkamaan sen julkaisemista aikaisemmasta päivämäärästä, poikkeuksellisesti saattaa olla toisin, kun tavoiteltava päämäärä sitä vaatii ja kun asianomaisten luottamuksensuojaa kunnioitetaan asianmukaisesti (39).

(139)

Tässä tapauksessa tarkoituksena on noudattaa SEUT-sopimuksen 266 artiklan mukaista komission velvoitetta. Koska tuomioistuin totesi edellä 12 kappaleessa tarkoitetuissa tuomioissa lainvastaisuuden vain sovellettavan tullin määrittämisen osalta eikä itse toimenpiteiden käyttöönoton osalta (eli polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien osalta), asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät voineet perustellusti odottaa, että mitään lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön. Tämän vuoksi toimenpiteiden käyttöönottoa, vaikka se olisi taannehtivaakin, mitä se ei ollut, ei voida pitää luottamuksensuojaa rikkovana.

(140)

Kolmanneksi Cortina väitti, että 46 kappaleessa esitetty komission toteamus, jonka mukaan unionin tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1294/2009 siltä osin kuin on kyse tiettyjen kiinalaisten ja vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamasta tiettyjen jalkineiden viennistä unioniin, on virheellinen, koska asioissa C-659/13 ja C-34/14 annetulla tuomiolla ei kumottu asetusta (EY) N:o 1472/2006 ja täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1294/2009 asianomaisten yhdeksäntoista vientiä harjoittavan tuottajan osalta vaikka sillä olikin kumottu kyseiset asetukset erga omnes -vaikutuksin. Cortina katsoo, että polkumyyntitullin ottaminen uudelleen käyttöön ainoastaan asianomaisten yhdeksäntoista vientiä harjoittavan tuottajan tuonnissa mutta ei muiden sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joihin unionin tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa C-659/13 C & J Clark International ja C-34/14 Puma SE niin ikään vaikuttaa, olisi perusteetonta syrjintää suhteessa näihin toisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja rikkoisi SEUT-sopimuksen 266 artiklaa.

(141)

Mitä tulee väitteeseen, että kohtelu on syrjivää suhteessa muiden sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien, joihin unionin tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa C-659/13 C & J Clark International ja C-34/14 Puma SE vaikuttaa, tuonnin kohteluun, komissio toteaa, että vientiä harjoittavilla tuottajilla ja tietyillä tuojilla, joita tämä asetus koskee, on käytettävissään oikeussuojakeino unionin tuomioistuimissa tätä asetusta vastaan. Muilla tuojilla tällainen suoja on kansallisten tuomioistuintensa kautta, jotka soveltavat unionin yleistä oikeutta.

(142)

Kuten 21 kappaleessa todetaan, yhdistetyissä asioissa C-659/13 C & J Clark International Limited ja C-34/14 Puma SE annetun tuomion täytäntöönpanemiseksi komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/223. Kyseisen asetuksen 1 artiklassa edellytetään, että kansalliset tulliviranomaiset toimittavat komissiolle kaikki Kiinasta tai Vietnamista peräisin olevien jalkineiden tuonnissa maksettujen lopullisten polkumyyntitullien palauttamista koskevat pyynnöt, jotka tuojat ovat tehneet yhteisön tullikoodeksin 236 artiklan nojalla ja jotka perustuvat siihen, että otokseen kuulumaton vientiä harjoittava tuottaja on esittänyt markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön alkuperäisessä tutkimuksessa. Komissio arvioi asianomaisen markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön ja ottaa uudelleen käyttöön asianmukaisen tullin. Tämän perusteella kansallisten tulliviranomaisten on tehtävä polkumyyntitullien palauttamista tai peruuttamista koskeva päätös.

(143)

Näin ollen kaiken sellaisen jalkineiden tuonnin osalta, joka täyttää edellä kuvatut perusteet, komissio tutkii markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt ja polkumyyntitullit otetaan uudelleen käyttöön perusasetuksen, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista, 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa ja 9 artiklan 5 kohdassa säädettyjen objektiivisten edellytysten mukaisesti. Siten kaikkia muita otokseen kuulumattomia kiinalaisia ja vietnamilaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden tuojia kohdellaan samalla tavalla myöhäisemmässä vaiheessa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/223 vahvistetun menettelyn mukaisesti. Markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt jätetään arvioimatta vain, jos kansallisia menettelyjä ei ole avoinna, koska tällöin arviointiin ei ole tarvetta.

(144)

Neljänneksi Cortina väitti, että olisi syrjivää ottaa polkumyyntitulli uudelleen käyttöön asianomaisten yhdeksäntoista vientiä harjoittavan tuottajan osalta, koska Brosmann- ja Aokang-tuomioiden jälkeenkään polkumyyntitullia ei otettu uudelleen käyttöön.

(145)

Tämä väite on perusteeton. Tuojat, jotka ovat tuoneet Brosmannin ja niiden muiden neljän vientiä harjoittavan tuottajan tuotteita, joihin asiassa C-247/10 P ja asiassa C-249/10 P annettuja tuomioita sovelletaan, ovat toisenlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa, koska niiden vientiä harjoittavat tuottajat päättivät kiistää riidanalaisen asetuksen ja koska tullimaksut palautettiin niille, mikä tarkoittaa, että yhteisön tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohta suojaa niitä. Muiden tuojien osalta tilanne on eri eikä palautuksia ole tehty. Tästä annetaan lisää tietoa edellä olevassa 118–122 kappaleessa.

(146)

Viidenneksi Cortina väitti, että tutkimus johti erinäisiin menettelyllisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Ensinnäkin väitettiin, että asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät mahdollisesti enää pysty esittämään merkityksellisiä huomautuksia tai toimittamaan lisänäyttöä useita vuosia sitten tekemistään markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevista pyynnöistä. Kyseisiä yrityksiä ei esimerkiksi välttämättä ole enää olemassa tai oleelliset asiakirjat eivät välttämättä ole enää saatavilla.

(147)

Lisäksi Cortina väitti, että päinvastoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa komission toimenpiteet vaikuttaisivat tosiasiallisesti ja oikeudellisesti pelkästään tuojiin, mutta tuojilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia toimittaa merkityksellisiä tietoja eivätkä ne voi vaatia toimittajiaan toimimaan yhteistyössä komission kanssa.

(148)

Komissio toteaa, että perusasetuksessa ei edellytetä missään kohdassa, että komissio antaa markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua pyytäneille vientiyrityksille mahdollisuuden täydentää puuttuvia tietoja. Komissio muistuttaa, että oikeuskäytännön mukaan todistustaakka on tuottajalla, joka haluaa saada markkinataloudessa toimivan yrityksen aseman / yksilöllisen kohtelun perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että tällaisen tuottajan tekemän vaatimuksen on sisällettävä kyseisessä säännöksessä mainittuja riittäviä todisteita siitä, että se toimii markkinatalousolosuhteissa. Tämän vuoksi – kuten tuomioistuin katsoi asioissa Brosmann ja Aokang antamissaan tuomioissa – toimielinten ei tarvitse osoittaa, ettei tuottaja täytä mainitun aseman saamisen edellytyksiä. Komission on sen sijaan arvioitava, riittävätkö kyseisen tuottajan toimittamat todisteet osoittamaan mainitussa 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettujen edellytysten täyttymisen, jotta sille voidaan myöntää markkinatalouskohtelu / yksilöllinen kohtelu (ks. 44 kappale). Kuulluksi tulemisen oikeus liittyy mainittujen tosiseikkojen arviointiin, mutta siihen ei sisälly oikeutta korjata puutteellisia tietoja. Muutoin vientiä harjoittava tuottaja voisi pitkittää arviointia loputtomasti esittämällä todisteita vähitellen.

(149)

Tältä osin on muistettava, että komissiolla ei ole mitään velvollisuutta pyytää vientiä harjoittavia tuottajia täydentämään markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjään. Kuten edellä olevassa kappaleessa todetaan, komissio voi tehdä arviointinsa vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen perusteella. Asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään ole riitauttaneet sitä, miten komissio on arvioinut niiden markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt, eivätkä ne ole yksilöineet, mitä asiakirjoja tai henkilöitä ne eivät ole pystyneet enää käyttämään. Väite on näin ollen niin abstrakti, että toimielimet eivät voi ottaa huomioon näitä vaikeuksia arvioidessaan markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä. Koska väite perustuu spekulointiin eikä sen tueksi ole esitetty tarkkoja tietoja siitä, mitä asiakirjoja ja työntekijöitä ei ole enää saatavilla eikä siitä, mikä näiden asiakirjojen ja työntekijöiden merkityksellisyys markkinatalouskohtelun / yksilöllisen kohtelun arvioinnin kannalta olisi, väite hylätään.

(150)

Väitteestä, jonka mukaan yksi tuoja ei voi toimittaa merkityksellisiä tietoja, komissio toteaa seuraavaa. Ensinnäkin tuojilla ei ole puolustautumisoikeuksia, koska polkumyyntitoimenpidettä ei ole suunnattu niitä vaan vientiä harjoittavia tuottajia vastaan. Toiseksi tuojilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia menettelyn hallinnollisessa vaiheessa ennen riidanalaisen asetuksen hyväksymistä. Kolmanneksi jos tuojat katsoivat, että asiassa oli epäselvyyksiä, niiden olisi pitänyt toteuttaa tarvittavat sopimusjärjestelyt toimittajiensa kanssa varmistaakseen tarvittavien asiakirjojen saannin. Tämän vuoksi väite on hylättävä.

(151)

Kuudenneksi Cortina väitti, että komissio ei tutkinut, olisiko toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun mukaista, ja että toimenpiteet olisivat unionin edun vastaisia, koska i) toimenpiteet olivat jo täyttäneet tarkoituksensa, kun ne otettiin käyttöön ensimmäisen kerran; ii) toimenpiteistä ei olisi mitään lisäetua unionin tuotannonalalle; iii) toimenpiteet eivät vaikuttaisi vientiä harjoittaviin tuottajiin ja iv) toimenpiteet olisivat huomattava kustannuserä unionin tuojille.

(152)

Tämä menettely koskee ainoastaan markkinatalouskohtelua / yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä, koska ne ovat ainoa unionin tuomioistuinten toteama lainvastaisuus. Unionin edun osalta asetuksessa (EY) N:o 1472/2006 esitetty arviointi pysyy voimassa. Lisäksi nykyinen toimenpide on perusteltu unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

(153)

Seitsemänneksi Cortina väitti, että jos polkumyyntitulli otetaan uudelleen käyttöön, sitä ei voida kantaa, koska yhteisön tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohdan (nykyisin unionin tullikoodeksin 103 artiklan 1 kohdan) vanhentumisaika on päättynyt. Cortinan mukaan tällaisessa tilanteessa komissio käyttäisi valtaansa väärin.

(154)

Komissio huomauttaa, että yhteisön tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohdan / unionin tullikoodeksin 103 artiklan 1 kohdan mukaan vanhentumisaikaa ei sovelleta, jos on tehty valitus yhteisön tullikoodeksin 243 artiklan / unionin tullikoodeksin 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mikä pätee kaikkiin näihin tapauksiin, joissa on kyse yhteisön tullikoodeksin 236 artiklan / unionin tullikoodeksin 119 artiklan perusteella tehdyistä valituksista. Unionin tullikoodeksin 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu muutoksenhaku saman asetuksen 44 artiklan 2 kohdassa annetun selvennyksen mukaisesti kattaa niin alkuperäisen kanteen kuin tullit käyttöön ottavien kansallisten tulliviranomaisten päätöksen aina kansallisen tuomioistuimen lopulliseen tuomioon asti, mukaan lukien tarvittaessa ennakkoratkaisupyyntö. Kolmen vuoden määräaika keskeytetään päivästä, jona kanne esitetään.

(155)

Lopuksi Cortina väitti, että Kiinan WTO:hon liittymispöytäkirjan 15 kohdan a alakohdan ii alakohdan voimassaolon päätyttyä 11 päivänä joulukuuta 2016 komissio ei voi enää käyttää alkuperäisessä tutkimuksessa normaaliarvon määrittämiseen kiinalaisille viejille käytettyä menettelytapaa (eli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaista vertailumaamenetelmää).

(156)

Riidanalainen asetus annettiin vuonna 2006. Tähän menettelyyn sovellettava lainsäädäntö on asetus (EU) 2016/1036. Sen vuoksi väite hylätään.

(157)

[Tämä asetus on asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,]

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien jalkineiden, joiden päälliset ovat nahkaa tai tekonahkaa, lukuun ottamatta urheilujalkineita, jalkineita, joissa on erikoistekniikkaa, tohveleita ja muita sisäjalkineita sekä jalkineita, joissa on suojaava kärjys, ja jotka ovat tuottaneet tämän asetuksen liitteessä II luetellut vientiä harjoittavat tuottajat ja jotka luokitellaan CN-koodeihin 6403 20 00, ex 6403 30 00 (40), ex 6403 51 11, ex 6403 51 15, ex 6403 51 19, ex 6403 51 91, ex 6403 51 95, ex 6403 51 99, ex 6403 59 11, ex 6403 59 31, ex 6403 59 35, ex 6403 59 39, ex 6403 59 91, ex 6403 59 95, ex 6403 59 99, ex 6403 91 11, ex 6403 91 13, ex 6403 91 16, ex 6403 91 18, ex 6403 91 91, ex 6403 91 93, ex 6403 91 96, ex 6403 91 98, ex 6403 99 11, ex 6403 99 31, ex 6403 99 33, ex 6403 99 36, ex 6403 99 38, ex 6403 99 91, ex 6403 99 93, ex 6403 99 96, ex 6403 99 98 ja ex 6405 10 00 (41), tuonnissa, joka tapahtui asetuksen (EY) N:o 1472/2006 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1294/2009 soveltamiskaudella. Taric-koodit luetellaan tämän asetuksen liitteessä I.

2.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’urheilujalkineilla’ komission asetuksen (EY) N:o 1719/2005 (42) liitteessä I olevan 64 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa tarkoitettuja jalkineita;

’jalkineilla, joissa on erikoistekniikkaa’ urheilukäyttöön tarkoitettuja jalkineita, joiden CIF-hinta paria kohden on vähintään 7,50 euroa ja joissa on yksi- tai monikerroksinen muottipohja, ei suoravalettu, joka on valmistettu erityisesti pysty- tai sivusuuntaisia iskuja vaimentamaan suunnitelluista synteettisistä aineista ja joka on varustettu teknisin ominaisuuksin, jollaisia ovat joko kaasua tai nestettä sisältävät ilmatiiviit tyynyt, iskuja vastaanottavat tai vaimentavat mekaaniset osat ja sellaiset aineet kuin LD-polymeerit, ja jotka kuuluvat CN-koodeihin ex 6403 91 11, ex 6403 91 13, ex 6403 91 16, ex 6403 91 18, ex 6403 91 91, ex 6403 91 93, ex 6403 91 96, ex 6403 91 98, ex 6403 99 91, ex 6403 99 93, ex 6403 99 96, ex 6403 99 98;

’jalkineilla, joissa on suojaava kärjys’ jalkineita, joissa on suojaava kärjys ja joiden iskuenergian vaimennus on vähintään 100 joulea (43) ja jotka luokitellaan CN-koodeihin ex 6403 30 00 (44), ex 6403 51 11, ex 6403 51 15, ex 6403 51 19, ex 6403 51 91, ex 6403 51 95, ex 6403 51 99, ex 6403 59 11, ex 6403 59 31, ex 6403 59 35, ex 6403 59 39, ex 6403 59 91, ex 6403 59 95, ex 6403 59 99, ex 6403 91 11, ex 6403 91 13, ex 6403 91 16, ex 6403 91 18, ex 6403 91 91, ex 6403 91 93, ex 6403 91 96, ex 6403 91 98, ex 6403 99 11, ex 6403 99 31, ex 6403 99 33, ex 6403 99 36, ex 6403 99 38, ex 6403 99 91, ex 6403 99 93, ex 6403 99 96, ex 6403 99 98 ja ex 6405 10 00;

’tohveleilla ja muilla sisäjalkineilla’ jalkineita, jotka kuuluvat CN-koodiin ex 6405 10 00.

3.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen vientiä harjoittavien tuottajien valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta 16,5 prosenttia asianomaisille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja 10 prosenttia asianomaisille vietnamilaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti asetuksella (EY) N:o 553/2006 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

3 artikla

Keskeytetään väliaikaisesti tämän asetuksen liitteessä III lueteltujen yritysten tilannetta koskeva arviointi kunnes kansallisilta tulliviranomaisilta palautusta pyytänyt tuoja on ilmoittanut komissiolle niiden vientiä harjoittavien tuottajien nimet ja osoitteet, joilta asianomaiset kauppiaat ovat ostaneet jalkineita, tai, jos kyseisen määräajan kuluessa ei saada vastausta, kunnes komission tällaisten tietojen toimittamiselle asettama määräaika umpeutuu. Komissio asettaa mainitun määräajan asianomaiselle tuojalle osoittamassaan kirjeessä, eikä se saa missään tapauksessa olla lyhyempi kuin yksi kuukausi.

Komissio tutkii saadut tiedot kahdeksan kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Kansallisia tulliviranomaisia velvoitetaan olemaan palauttamatta kerättyjä tulleja kunnes komissio saattaa päätökseen kyseisiä pyyntöjä koskevan arvioinnin.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 553/2006, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2006, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa (EUVL L 98, 6.4.2006, s. 3).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1472/2006, annettu 5 päivänä lokakuuta 2006, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 275, 6.10.2006, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 388/2008, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2008, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, asetuksella (EY) N:o 1472/2006 käyttöön otettujen lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden laajentamisesta koskemaan saman tuotteen tuontia Macaon erityishallintoalueelta riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Macaon erityishallintoalue (EUVL L 117, 1.5.2008, s. 1).

(5)  EUVL C 251, 3.10.2008, s. 21.

(6)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1294/2009, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, Vietnamista ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen jalkineiden, joiden päälliset ovat nahkaa, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta polkumyyntitullista, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Macaon erityishallintoalueelta lähetettyjen tiettyjen jalkineiden, joiden päälliset ovat nahkaa, tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Macaon erityishallintoalue, asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena (EUVL L 352, 30.12.2009, s. 1).

(7)  EUVL C 295, 11.10.2013, s. 6.

(8)  Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/149/EU, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2014, jolla hylätään ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd, Risen Footwear (HK) Co. Ltd ja Zhejiang Aokang Shoes Co. Ltd, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 82, 20.3.2014, s. 27).

(9)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, p. 1).

(10)  EUVL C 106, 21.3.2016, s. 2.

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 384/96, annettu 22 päivänä joulukuuta 1995, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1).

(12)  Yhdistetyt asiat 97, 193, 99 ja 215/86, Asteris AE ym. ja Helleenien tasavalta v. komissio, Kok. 1988, s. 2181, 27 ja 28 kohta.

(13)  Asia C-415/96, Espanja v. komissio, Kok. 1998, s. I-6993, 31 kohta; asia C-458/98 P, Industrie des Poudres Sphériques v. neuvosto, Kok. 2000, s. I-8147, 80–85 kohta; asia T-301/01, Alitalia v. komissio, Kok. 2008, s. II-1753, 99 ja 142 kohta; yhdistetyt asiat T-267/08 ja T-279/08 Région Nord-Pas de Calais v. komissio, Kok. 2011, s. II-1999, 83 kohta.

(14)  Asia C-415/96, Espanja v. komissio, Kok. 1998, s. I-6993, 31 kohta; asia C-458/98 P, Industrie des Poudres Sphériques v. neuvosto, Kok. 2000, s. I-8147, 80–85 kohta.

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(16)  Asetusta (EY) N:o 1225/2009 muutettiin myöhemmin polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/ 2009 muuttamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 765/2012 (EUVL L 237, 3.9.2012, s. 1). Asetuksen (EU) N:o 765/2012 2 artiklan mukaan kyseisellä asetuksella käyttöön otettuja muutoksia sovelletaan ainoastaan tutkimuksiin, jotka pantiin vireille mainitun asetuksen voimaantulon jälkeen. Tämä tutkimus käynnistettiin kuitenkin 7 päivänä heinäkuuta 2005 (EUVL C 166, 7.7.2005, s. 14).

(17)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1395, annettu 18 päivänä elokuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Buckinghan Shoe Mfg Co. Ltd, Buildyet Shoes Mfg., DongGuan Elegant Top Shoes Co. Ltd, Dongguan Stella Footwear Co. Ltd, Dongguan Taiway Sports Goods Limited, Foshan City Nanhai Qun Rui Footwear Co., Jianle Footwear Industrial, Sihui Kingo Rubber Shoes Factory, Synfort Shoes Co. Ltd, Taicang Kotoni Shoes Co. Ltd, Wei Hao Shoe Co. Ltd, Wei Hua Shoe Co. Ltd, Win Profile Industries Ltd, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta (EUVL L 225, 19.8.2016, s. 52).

(18)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1647, annettu 13 päivänä syyskuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Best Royal Co. Ltd, Lac Cuong Footwear Co. Ltd, Lac Ty Co. Ltd, Saoviet Joint Stock Company (Megastar Joint Stock Company), VMC Royal Co. Ltd, Freetrend Industrial Ltd ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Freetrend Industrial A (Vietnam) Co. Ltd, Fulgent Sun Footwear Co. Ltd, General Shoes Ltd, Golden Star Co, Ltd, Golden Top Company Co. Ltd, Kingmaker Footwear Co. Ltd, Tripos Enterprise Inc. tai Vietnam Shoe Majesty Co. Ltd, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta (EUVL L 245, 14.9.2016, s. 16).

(19)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1731, annettu 28 päivänä syyskuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut General Footwear Ltd (China), Diamond Vietnam Co. Ltd tai Ty Hung Footgearmex/Footwear Co. Ltd, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta (EUVL L 262, 29.9.2016, s. 4).

(20)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/223, annettu 17 päivänä helmikuuta 2016, menettelyn vahvistamisesta kiinalaisten ja vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien esittämien tiettyjen markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen arvioimiseksi sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta (EUVL L 41, 18.2.2016, s. 3).

(21)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2257, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa ja jotka on valmistanut Chengdu Sunshine Shoes Co. Ltd, Foshan Nanhai Shyang Yuu Footwear Ltd tai Fujian Sunshine Footwear Co. Ltd, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-659/13 ja C-34/14 antaman tuomion täytäntöön panemisesta (EUVL L 340I, 15.12.2016, s. 1).

(22)  Asia C-458/98 P, Industrie des Poudres Sphériques v. neuvosto, Kok. 2000, s. I-8147, 80–85 kohta.

(23)  Luottamuksellisuuden suojaamiseksi yritysten nimet on korvattu numeroilla. Yrityksiin 1–3 sovelletaan 20 kappaleessa tarkoitettua täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/1731, kun taas yrityksiin 4–6 sovelletaan 24 kappaleessa tarkoitettua täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2257. Yrityksille, joita tämä asetus koskee, annettiin peräkkäiset numerot 7–25.

(24)  Vastuksessaan yleisistä päätelmistä ilmoittamista koskeviin asiakirjoihin Europe BV, Wolverine Europe Limited ja Damco Netherlands BV viittasivat FESIn ja Footwear Coalitionin esittämiin huomautuksiin.

(25)  Asia T-192/08 Transnational Company Kazchrome ja ENRC Marketing v. neuvosto, Kok. 2011 s. II-07449, 298 kohta. Tuomio vahvistettiin muutoksenhakumenettelyssä, ks. asia C-10/12 P Transnational Company Kazchrome ja ENRC Marketing v. neuvosto, ECLI:EU:C:2013:865.

(26)  Asia T-255/01 Changzhou Hailong Electronics & Light Fixtures ja Zhejiang Sunlight Group v. neuvosto, Kok. 2003, s. II-04741, 60 kohta.

(27)  Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä (EUVL C 82, 16.3.2011, s. 4).

(28)  Määräajasta säädetään unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 103 artiklan 1 kohdassa ja 121 artiklan 1 kohdan a alakohdassa (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(29)  Asia C-373/07 P Mebrom v. komissio, Kok. 2009, s. I-00054, 91–94 kohta.

(30)  Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Compliance with the judgments of the Court of Justice of 2 February 2012 in Case C-249/10 P Brosmann and of 15 November 2012 in Case C-247/10P Zhejiang Aokang, accompanying the Proposal for a Council Implementing Regulation re-imposing a definitive anti-dumping duty and collecting definitely the provisional duty imposed on imports of certain footwear with uppers of leather originating in the People's Republic of China and produced by Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd, Risen Footwear (HK) Co. Ltd and Zhejiang Aokang Shoes Co. Ltd, /* SWD/2014/046 final, 45–48 kohta.

(31)  Asia C-382/09 Stils Met, Kok. 2010, s. I-09315, 42–43 kohta. Esimerkiksi Taricista, jota käytetään myös keinona varmistaa kaupan suojakeinojen noudattaminen, säädetään tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 2 artiklassa (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(32)  Asia C-239/99, Nachi Europe, Kok. 2001, s. I-01197, 29 kohta.

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 37/2014, annettu 15 päivänä tammikuuta 2014, tiettyjen yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien asetusten muuttamisesta tiettyjen toimenpiteiden hyväksymismenettelyjen osalta (EUVL L 18, 21.1.2014, s. 1).

(34)  Asia 270/84 Licata v. ESC, Kok. 1986, s. 2305, 31 kohta; asia C-60/98 Butterfly Music v. CEDEM, Kok. 1999, s. 1–3939, 24 kohta; asia 68/69 Bundesknappschaft v. Brock, Kok 1970, s. 171, 6 kohta; asia 1/73 Westzucker GmbH v. Einfuhr und Vorratsstelle für Zucker, Kok. 1973, s. 723, 5 kohta; asia 143/73 SOPAD v. FORMA a.o., Kok. 1973, s. 1433, 8 kohta; asia 96/77 Bauche, Kok. 1978, s. 383, 48 kohta; asia 125/77 KoninklijkeScholten-Honig NV v. Floofdproduktschaap voor Akkerbouwprodukten, Kok. 1978, s. 1991, 37 kohta; asia 40/79 Ρ v. komissio, Kok. 1981, s. 361, 12 kohta; asia T-404/05 Kreikka v. komissio, Kok. 2008, s. II-272, 77 kohta; asia C-334/07 Ρ komissio v. Freistaat Sachsen, Kok. 2008, s. 1–9465, 53 kohta.

(35)  Asia T-176/01, Ferriere Nord v. komissio, Kok. 2004, s. II-3931, 139 kohta; C-334/07 Ρ.

(36)  EUVL C 166, 7.7.2005, s. 14.

(37)  Asia C-169/95 Espanja v. komissio, Kok. 1997, s. I-135, 51–54 kohta; yhdistetyt asiat T-116/01 ja T-118/01, P&O European Ferries (Vizcaya) SA v. komissio, Kok. 2003, s. II-2957, 205 kohta.

(38)  Asia C-34/92 GruSa Fleisch v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas, Kok. 1993, s. I–4147, 22 kohta. Sama tai samanlainen ilmaisu on luettavissa esimerkiksi yhdistetyissä asioissa 212–217/80, Meridionale Industria Salumi α.δ., Kok. 1981, s. 2735, 9 ja 10 kohta; asiassa 21/81 Bout, Kok. 1982, s. 381, 13 kohta; asiassa T-42/96 Eyckeler & Malt v. komissio, Kok. 1998, s. II-401, 53 ja 55–56 kohta; asiassa T 180/01 Euroagri v. komissio, Kok. 2004, s. II-369, 36–37 kohta.

(39)  Asia C-337/88, Società agricola fattoria alimentare (SAFA), Kok. 1990, s. I-1, 13 kohta.

(40)  Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 17 päivänä lokakuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1549/2006 (EUVL L 301, 31.10.2006, s. 1) nojalla tämä CN-koodi korvataan 1 päivästä tammikuuta 2007 CN-koodeilla ex 6403 51 05, ex 6403 59 05, ex 6403 91 05 ja ex 6403 99 05.

(41)  Kuten määritelty tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 27 päivänä lokakuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1719/2005 (EUVL L 286, 28.10.2005, s. 1). Tuotteen määritelmän soveltamisala määritetään yhdistämällä 1 artiklan 1 kohdassa oleva tuotteen kuvaus ja vastaavien CN-koodien tuotekuvaus.

(42)  Ks. edellinen alaviite.

(43)  Iskuenergian vaimennus on mitattava eurooppalaisten standardien EN345 ja EN346 mukaisesti.

(44)  Asetuksen (EY) N:o 1549/2006 nojalla tämä CN-koodi korvataan 1 päivästä tammikuuta 2007 CN-koodeilla ex 6403 51 05, ex 6403 59 05, ex 6403 91 05 ja ex 6403 99 05.


LIITE I

Taric-koodit asetuksen 1 artiklassa määritellyille jalkineille, joiden päälliset ovat nahkaa tai tekonahkaa

a)

7. lokakuuta 2006 alkaen:

6403300039, 6403300089, 6403511190, 6403511590, 6403511990, 6403519190, 6403519590, 6403519990, 6403591190, 6403593190, 6403593590, 6403593990, 6403599190, 6403599590, 6403599990, 6403911199, 6403911399, 6403911699, 6403911899, 6403919199, 6403919399, 6403919699, 6403919899, 6403991190, 6403993190, 6403993390, 6403993690, 6403993890, 6403999199, 6403999329, 6403999399, 6403999629, 6403999699, 6403999829, 6403999899 ja 6405100080

b)

1. tammikuuta 2007 alkaen:

6403510519, 6403510599, 6403511190, 6403511590, 6403511990, 6403519190, 6403519590, 6403519990, 6403590519, 6403590599, 6403591190, 6403593190, 6403593590, 6403593990, 6403599190, 6403599590, 6403599990, 6403910519, 6403910599, 6403911199, 6403911399, 6403911699, 6403911899, 6403919199, 6403919399, 6403919699, 6403919899, 6403990519, 6403990599, 6403991190, 6403993190, 6403993390, 6403993690, 6403993890, 6403999199, 6403999329, 6403999399, 6403999629, 6403999699, 6403999829, 6403999899 ja 6405100080

c)

7. syyskuuta 2007 alkaen:

6403510515, 6403510518, 6403510595, 6403510598, 6403511191, 6403511199, 6403511591, 6403511599, 6403511991, 6403511999, 6403519191, 6403519199, 6403519591, 6403519599, 6403519991, 6403519999, 6403590515, 6403590518, 6403590595, 6403590598, 6403591191, 6403591199, 6403593191, 6403593199, 6403593591, 6403593599, 6403593991, 6403593999, 6403599191, 6403599199, 6403599591, 6403599599, 6403599991, 6403599999, 6403910515, 6403910518, 6403910595, 6403910598, 6403911195, 6403911198, 6403911395, 6403911398, 6403911695, 6403911698, 6403911895, 6403911898, 6403919195, 6403919198, 6403919395, 6403919398, 6403919695, 6403919698, 6403919895, 6403919898, 6403990515, 6403990518, 6403990595, 6403990598, 6403991191, 6403991199, 6403993191, 6403993199, 6403993391, 6403993399, 6403993691, 6403993699, 6403993891, 6403993899, 6403999195, 6403999198, 6403999325, 6403999328, 6403999395, 6403999398, 6403999625, 6403999628, 6403999695, 6403999698, 6403999825, 6403999828, 6403999895, 6403999898, 6405100081 ja 6405100089


LIITE II

Luettelo vientiä harjoittavista tuottajista, joiden tuonnissa otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli

Vientiä harjoittavan tuottajan nimi

Taric-lisäkoodi

An Loc Joint Stock Company (Vietnam)

A999

Chang Shin Vietnam Co. Ltd (Dong Nai – Vietnam) ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Changshin Inc. (Busan – Etelä-Korea)

A999

Chau Giang Company Limited (Haiphong City, Vietnam)

A999

Dongguan Texas Shoes Limited Co.

A999

Foshan Shunde Fong Ben Footwear Industrial Co..Ltd (Foshan City – Kiina)

A999

Fujian Viscap Shoes Co..Ltd (Quanzhou – Kiina)

A999

Lien Phat Company Ltd (Vietnam)

A999

Maystar Footwear Co. Ltd (Zhuhai – Kiina) (etuyhteydessä yritykseen Kingmaker)

A999

Min Yuan (Guangzhou – China) ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset E-Light ja Golden Chang

A999

Panyu Hsieh Da Rubber Co. Ltd (Kiina)

A999

PanYu Leader Footwear Corporation (Guangzhou – Kiina)

A999

Panyu Pegasus Footwear Co. Ltd (Guangzhou – Kiina)

A999

Qingdao Changshin Shoes Company Limited (Qingdao – Kiina) ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Changshin Inc. (Busan – Etelä-Korea)

A999

Qingdao Samho Shoes Co. Ltd (Kiina) ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Samho shoes Co. Ltd (Etelä-Korea)

A999

Qingdao Sewon Shoes Co. Ltd (Qingdao – Kiina)

A999

Qingdao Tae Kwang Shoes Co. Ltd (Kiina) ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Tae Kwang Industrial Co. (Korea) (etuyhteydessä otokseen kuuluneeseen yritykseen Taekwang Vina)

A999

Samyang Vietnam Co. Ltd (Ho Chi Minh City – Vietnam)

A999

Vietnam Ching Luh Shoes Co. Ltd (Vietnam)

A999

Vinh Thong Producing-Trading-Service Co. Ltd (Ho Chi Minh – Vietnam)

A999


LIITE III

Luettelo yrityksistä, joiden osalta tutkimus on keskeytetty 3 artiklan nojalla

 

ALAMODE

 

ALL PASS

 

ALLIED JET LIMITED

 

ALLIED JET LIMITED C/O SHENG RONG F

 

AMERICAN ZABIN INTL

 

AN THINH FOOTWEAR CO. LTD

 

AQUARIUS CORPORATION

 

ASIA FOOTWEAR

 

BCNY INTERNATIONAL INC.

 

BESCO ENTERPRISE

 

BEST CAPITAL

 

BRANCH OF EMPEREOR CO. LTD.

 

BRENTWOOD FUJIAN INDUSTRY CO. LTD

 

BRENTWOOD TRADING COMPANY

 

BROWN PACIFIC TRADING LTD,

 

BUFENG

 

BULLBOXER

 

C AND C ACCORD LTD

 

CALSON INVESTMENT LIMITED

 

CALZ.SAB SHOES S.R.L.

 

CARLSON GROUP

 

CD STAR

 

CHAOZHOU ZHONG TIAN CHENG

 

CHINA EVER

 

CORAL REEF ASIA PACIFIC LTD

 

CULT DESIGN

 

DHAI HOAN FOOTWEAR PRODUCTION JOINT STOCK COMPANY

 

DIAMOND GROUP INTERNATIONAL LTD / YONG ZHOU XIANG WAY SPORTS GOODS LTD

 

DONG GUAN CHANG AN XIAO BIAN SEVILLA

 

DONG GUAN HUA XIN SHOES LTD

 

DONGGUAN QIAOSHENG FOOTWEAR CO.

 

DONGGUAN TA YUE SHOES CO. LTD

 

DONGGUAN YONGXIN SHOES CO. LTD

 

EASTERN SHOES COLLECTION CO. LTD

 

EASY DENSE LIMITED

 

ENIGMA/MORE SHOES INC.

 

EVAIS CO. LTD

 

EVER CREDIT PACIFIC LTD

 

EVERGIANT

 

EVERGO ENTERPRISES LTD C/O THUNDER

 

FH SPORTS AGENCIES LTD

 

FIJIAN GUANZHOU FOREIGN TRADE CORP

 

FOSTER INVESTMENTS INC.

 

FREEMANSHOES CO. LTD

 

FU XIANG FOOTWEAR

 

FUJIAN JINMAIWANG SHOES & GARMENTS PRODUCTS CO. LTD

 

GERLI

 

GET SUCCESS LIMITED GLOBE DISTRIBUTING CO. LTD

 

GOLDEN STEPS FOOTWEAR LTD

 

GOODMILES

 

HA CHEN TRADE CORPORATION

 

HAI VINH TRADING COMP

 

HAIPHONG SHOLEGA

 

HANLIN (BVI) INT'L COMPNAY LTD C/O

 

HAPPY THOSE INTERNATIONAL LTD

 

HAWSHIN

 

HESHAN SHI HENGYU FOOTWEAR LTD

 

HIEP TRI CO. LTD

 

HISON VINA CO. LTD

 

HOLLY PACIFIC LTD

 

HUEY CHUEN SHOES GROUP / FUH CHUEN CO. LTD

 

HUI DONG FUL SHING SHOES CO. LTD

 

HUNEX

 

HUNG TIN CO. LTD

 

IFR

 

INTER – PACIFIC CORP.

 

IPC HONG KONG BRANCH LTD

 

J.C. TRADING LIMITED

 

JASON FOOTWEAR

 

JIA HSIN CO. LTD

 

JIA HUAN

 

JINJIANG YIREN SHOES CO. LTD

 

JOU DA

 

JUBILANT TEAM INTERNATIONAL LTD

 

JWS INTERNATIONAL CORP

 

KAI YANG VIETNAM CO. LTD

 

KAIYANG VIETNAM CO. LTD

 

KIM DUCK TRADING PRODUCTION

 

LEGEND FOOTWEAR LTD ALSO SPELLED AT LEGENT FOOTWEAR LTD

 

LEIF J. OSTBERG, INC.

 

LU XIN JIA

 

MAI HUONG CO. LTD

 

MARIO MICHELI

 

MASTERBRANDS

 

MAYFLOWER

 

MING WELL INT'L CORP.

 

MIRI FOOTWEAR INTERNATIONAL, INC.

 

MIX MODE

 

MORGAN INT'L CO., LTD C/O HWASHUN

 

NEW ALLIED

 

NEW FU XIANG

 

NORTHSTAR SOURCING GROUP HK LTD

 

O.T. ENTERPRISE CO.

 

O'LEAR IND VIETNAM CO. LTD ALSO SPELLED AS O'LEER IND. VIETNAM CO LTD

 

O'LEER IND. VIETNAM CO. LTD

 

ONTARIO DC

 

OSCO INDUSTRIES LTD