ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 50

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
28. helmikuu 2017


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2017/330, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 329/2007 muuttamisesta

1

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2017/331, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta

9

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/332, annettu 14 päivänä helmikuuta 2017, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Pistacchio Verde di Bronte (SAN))

11

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/333, annettu 14 päivänä helmikuuta 2017, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Schwäbische Spätzle / Schwäbische Knöpfle (SMM))

12

 

*

Komission asetus (EU) 2017/334, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1321/2014 bulgarian-, hollannin-, saksan- ja vironkielisten toisintojen oikaisemisesta ( 1 )

13

 

*

Komission asetus (EU) 2017/335, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse stevioliglykosidien (E 960) käytöstä makeutusaineena tietyissä makeistuotteissa, joiden energiapitoisuutta on vähennetty ( 1 )

15

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/336, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

18

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/337, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteiden tuonnista Amerikan yhdysvalloista annetun asetuksen (EY) N:o 1375/2007 muuttamisesta

42

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/338, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

45

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/339, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2016

47

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/340, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Saksalle

49

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/341, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive

51

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/342, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, joustovälineen varojen käyttöönotosta meneillään olevan muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuuskriisin edellyttämiä välittömiä taloudellisia toimenpiteitä varten

53

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/343, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi unionin vuoden 2017 yleisestä talousarviosta

55

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/344, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

57

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/345, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 muuttamisesta

59

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/346, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

66

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/347, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Bosnia ja Hertsegovinaan nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

70

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/348, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan unionin Kosovoon nimitetyn erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta ( *1 )

75

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/349, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan unionin valmiuksien kehittämistä koskevasta operaatiosta Somaliassa (EUCAP Somalia) annetun päätöksen 2012/389/YUTP muuttamisesta

80

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/350, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta

81

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/351, annettu 24 päivänä helmikuuta 2017, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 1261)  ( 1 )

82

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/26/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla ( EUVL L 84, 20.3.2014 )

96

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

 

(*1)   Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/1


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/330,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 329/2007 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,

ottaa huomioon Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2013/183/YUTP kumoamisesta 27 päivänä toukokuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/849 (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 329/2007 (2) pannaan täytäntöön toimenpiteet, joista säädettiin päätöksessä (YUTP) 2016/849, jolla muun muassa kumottiin ja korvattiin päätös 2013/183/YUTP (3). Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2016 päätöslauselman 2321(2016), jossa vahvistetaan Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevia uusia toimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa kuparin, nikkelin, hopean, sinkin, patsaiden, helikoptereiden ja alusten vientikielto, liikennealaa koskevien kieltojen tiukentaminen ja uudet pankkialan rajoitukset.

(2)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä helmikuuta 2017 päätöksen (YUTP) 2017/345 (4), jolla nämä toimenpiteet saatettiin voimaan.

(3)

Asetus (EY) N:o 329/2007 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(4)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 329/2007 seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:

”15.

’diplomaatti- ja konsuliedustustoilla ja niiden jäsenillä’ tarkoitetaan samaa kuin diplomaattisia suhteita koskevassa vuoden 1961 Wienin yleissopimuksessa ja konsulisuhteita koskevassa vuoden 1963 Wienin yleissopimuksessa, ja niihin katsotaan kuuluviksi myös Pohjois-Korean edustustot kansainvälisissä järjestöissä, joiden isäntävaltiona on jokin jäsenvaltio, sekä näiden edustustojen pohjoiskorealaiset jäsenet.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Liite I sisältää kaikki tuotteet, materiaalit, varusteet, tavarat ja teknologian, mukaan lukien ohjelmistot, jotka ovat neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2009 (*1) määriteltyjä kaksikäyttötuotteita tai -teknologiaa.

Liite I a sisältää muut tuotteet, materiaalit, varusteet, tavarat ja teknologian, jotka voisivat edistää Pohjois-Korean ydinaseisiin, muihin joukkotuhoaseisiin tai ballistisiin ohjuksiin liittyviä ohjelmia.

Liite I b sisältää ballististen ohjusten alaan liittyvät tietyt keskeiset komponentit.

Liite I e sisältää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lentopolttoaineen.

Liite I g sisältää joukkotuhoaseisiin liittyvät tuotteet, materiaalit, varusteet, tavarat ja teknologian, jotka on yksilöity ja nimetty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) 25 kohdan sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 4 ja 7 kohdan mukaisesti.

(*1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).”"

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Kielletään

a)

liitteessä I c lueteltujen, Pohjois-Koreasta tai muualta peräisin olevien kullan, titaanimalmin, vanadiinimalmin ja harvinaisten maametallien tai liitteessä I d lueteltujen, Pohjois-Koreasta tai muualta peräisin olevien kivihiilen, raudan ja rautamalmin tuonti, hankkiminen tai siirto suoraan tai välillisesti Pohjois-Koreasta;

b)

liitteessä I h lueteltujen, Pohjois-Koreasta tai muualta peräisin olevien kuparin, nikkelin, hopean ja sinkin tuonti, hankkiminen tai siirto suoraan tai välillisesti Pohjois-Koreasta;

c)

liitteessä I f lueteltujen, Pohjois-Koreasta tai muualta peräisin olevien öljytuotteiden tuonti, hankkiminen tai siirto suoraan tai välillisesti Pohjois-Koreasta;

d)

tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen sellaisiin toimiin, joiden tavoitteena tai seurauksena on tämän alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen kieltojen kiertäminen.

Liitteeseen I c sisällytetään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut kulta, titaanimalmi, vanadiinimalmi ja harvinaiset maametallit.

Liitteeseen 1 d sisällytetään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut kivihiili, rauta ja rautamalmi.

Liitteeseen I f sisällytetään ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut öljytuotteet.

Liitteeseen I h sisällytetään ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut kupari, nikkeli, hopea ja sinkki.”

c)

muutetaan 5 kohta seuraavasti:

i)

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

rautaa ja rautamalmia koskeviin liiketoimiin, joiden tarkoituksena on todettu olevan yksinomaan toimeentulon turvaaminen ja jotka eivät liity tulojen hankintaan Pohjois-Korean ydinohjelmia tai ballististen ohjusten ohjelmia taikka muuta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) taikka tällä asetuksella kiellettyä toimintaa varten;”

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”c)

kivihiiltä koskeviin liiketoimiin, joiden tarkoituksena on todettu olevan yksinomaan toimeentulon turvaaminen, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

liiketoimet eivät liity tulojen hankintaan Pohjois-Korean ydinohjelmia tai ballististen ohjusten ohjelmia taikka muuta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321(2016) kiellettyä toimintaa varten;

ii)

liiketoimissa ei ole mukana henkilöitä tai yhteisöjä, jotka osallistuvat Pohjois-Korean ydinohjelmiin tai ballististen ohjusten ohjelmiin tai muihin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) kiellettyihin toimiin, mukaan lukien liitteessä IV luetellut henkilöt, yhteisöt ja elimet tai näiden puolesta tai johdolla toimivat henkilöt tai yhteisöt taikka suoraan tai välillisesti näiden omistuksessa tai määräysvallassa olevat yhteisöt taikka henkilöt tai yhteisöt, jotka avustavat pakotteiden kiertämisessä; ja

iii)

pakotekomitea ei ole ilmoittanut jäsenvaltioille, että vuotuinen enimmäismäärä on saavutettu.”

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”4 c artikla

1.   Kielletään liitteessä III a lueteltujen Pohjois-Koreasta tai muualta peräisin olevien patsaiden tuonti, hankkiminen tai siirto suoraan tai välillisesti Pohjois-Koreasta.

2.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdassa säädetystä kiellosta poiketen antaa luvan tuontiin, hankkimiseen tai siirtoon edellyttäen, että jäsenvaltio on saanut pakotekomitealta etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

Liitteeseen III a sisällytetään 1 kohdassa tarkoitetut patsaat.

4 d artikla

1.   Kielletään liitteessä III b lueteltujen helikoptereiden ja alusten myynti, toimittaminen, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti Pohjois-Koreaan.

2.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdassa säädetystä kiellosta poiketen antaa luvan myyntiin, toimittamiseen, siirtoon tai vientiin edellyttäen, että jäsenvaltio on saanut pakotekomitealta etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

3.   Liitteeseen III b sisällytetään 1 kohdassa tarkoitetut helikopterit ja alukset.

4 e artikla

1.   Kielletään

a)

kiinteän omaisuuden vuokraus tai muunlainen saataville asettaminen suoraan tai välillisesti Pohjois-Korean hallituksen henkilöille, yhteisöille tai elimille muussa tarkoituksessa kuin diplomaattisia suhteita koskevan vuoden 1961 Wienin yleissopimuksen ja konsulisuhteita koskevan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen mukaista diplomaatti- tai konsulitoimintaa varten;

b)

kiinteän omaisuuden vuokraus suoraan tai välillisesti Pohjois-Korean hallituksen henkilöiltä, yhteisöiltä tai elimiltä; tai

c)

minkä tahansa toiminnan harjoittaminen, joka liittyy sellaisen kiinteän omaisuuden käyttöön, joka on Pohjois-Korean hallituksen henkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai vuokraama tai johon niillä on muutoin käyttöoikeus, lukuun ottamatta sellaisten tavaroiden ja palvelujen tarjoamista,

i)

jotka ovat olennaisia vuosien 1961 ja 1963 Wienin yleissopimusten mukaista diplomaatti- tai konsuliedustustojen toimintaa varten; ja

ii)

joita ei voida käyttää tulojen tai voiton tuottamiseen suoraan tai välillisesti Pohjois-Korean hallitukselle.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa ’kiinteällä omaisuudella’ tarkoitetaan maa-alueita, rakennuksia ja niiden osia, jotka sijaitsevat Pohjois-Korean alueen ulkopuolella.”

4)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unionissa oleva tai sen kautta kulkeva rahti, mukaan lukien henkilökohtaiset matkatavarat ja ruumaan menevät matkatavarat, tarkastetaan, myös silloin kun ne ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 243–249 artiklassa tarkoitetuilla lentoasemilla, merisatamissa ja vapaa-alueilla tai kulkevat niiden kautta, sen varmistamiseksi, että ne eivät sisällä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) taikka tällä asetuksella kiellettyjä tuotteita, kun

a)

rahti on peräisin Pohjois-Koreasta;

b)

rahti on tarkoitettu Pohjois-Koreaan;

c)

rahdin välittäjänä tai järjestäjänä on Pohjois-Korea tai sen kansalaiset taikka henkilöt tai yhteisöt, jotka toimivat näiden puolesta tai näiden johdolla, tai näiden omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt;

d)

rahdin välittäjänä tai järjestäjänä ovat liitteessä IV luetellut henkilöt, yhteisöt tai elimet; tai

e)

rahti kuljetetaan Pohjois-Korean lipun alla purjehtivalla aluksella tai Pohjois-Koreaan rekisteröidyllä ilma-aluksella taikka kansalaisuudettomalla aluksella tai ilma-aluksella.”

5)

Korvataan 5 a artiklan 1 d kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

suljettava kaikki pankkitilit 5 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luotto- tai rahoituslaitoksessa;”

6)

Kumotaan 5 a artiklan 1 e kohta.

7)

Korvataan 5 a artiklan 1 f kohta seuraavasti:

”1 f.   Poiketen siitä, mitä 1 d kohdan a ja c alakohdassa säädetään, liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan tiettyjen edustustojen, tytäryhtiöiden tai pankkitilien ylläpitämiseen edellyttäen, että pakotekomitea on tapauskohtaisesti määrittänyt, että tällaisia edustustoja, tytäryhtiöitä tai tilejä tarvitaan humanitaaristen toimien toteuttamista varten tai diplomaattiedustustojen toimintaan Pohjois-Koreassa taikka Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen tai vastaavien järjestöjen toimintaa varten tai muita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) tavoitteiden mukaisia tarkoituksia varten.”

8)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 aa artikla

1.   Kielletään 16 artiklan soveltamisalaan kuuluvia luotto- ja rahoituslaitoksia avaamasta pankkitiliä Pohjois-Korean diplomaatti- tai konsuliedustustoille ja niiden pohjoiskorealaisille jäsenille.

2.   Luotto- ja rahoituslaitosten, jotka kuuluvat 16 artiklan soveltamisalaan, on viimeistään 11 päivänä huhtikuuta 2017 suljettava kaikki Pohjois-Korean diplomaatti- tai konsuliedustustojen ja niiden pohjoiskorealaisten jäsenten hallussa tai määräysvallassa olevat pankkitilit.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi Pohjois-Korean diplomaatti- tai konsuliedustuston tai jonkun niiden jäsenen pyynnöstä sallia yhden pankkitilin avaamisen edustustoa ja jäsentä kohti edellyttäen, että edustuston isäntävaltiona on kyseinen jäsenvaltio tai edustuston jäsen on akkreditoitu kyseiseen jäsenvaltioon.

4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi Pohjois-Korean diplomaatti- tai konsuliedustuston tai niiden jäsenen pyynnöstä antaa luvan yhden pankkitilin pitämiseen edellyttäen, että jäsenvaltio on todennut, että edustuston isäntävaltiona on kyseinen jäsenvaltio tai edustuston jäsen on akkreditoitu kyseiseen jäsenvaltioon eikä niillä ole muuta pankkitiliä kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos diplomaatti- tai konsuliedustustolla tai pohjoiskorealaisella jäsenellä on useampi kuin yksi pankkitili kyseisessä jäsenvaltiossa, edustusto tai jäsen voi ilmoittaa, mikä pankkitileistä säilytetään.

5.   Jollei diplomaattisia suhteita koskevan vuoden 1961 Wienin yleissopimuksen ja konsulisuhteita koskevan vuoden 1963 Wienin yleissopimuksen sovellettavista määräyksistä muuta johdu, jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kyseiseen jäsenvaltioon akkreditoitujen diplomaatti- tai konsuliedustustojen pohjoiskorealaisten jäsenten nimet ja tunnistetiedot viimeistään 13 päivänä maaliskuuta 2017 ja kaikista luetteloon myöhemmin tehtävistä tarkistuksista viikon kuluessa muutoksen tekemisestä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista 3 ja 4 kohdan nojalla annetuista luvista. Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa kyseisen jäsenvaltion luotto- ja rahoituslaitoksille kyseiseen jäsenvaltioon tai mihin tahansa muuhun jäsenvaltioon akkreditoitujen diplomaatti- tai konsuliedustustojen pohjoiskorealaisten jäsenten henkilötiedot.”

9)

Lisätään 6 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a.   Jos pakotekomitea niin päättää, jäädytetään kaikki liitteessä IV a luetellut alukset sekä niiden hallussa olevat varat ja taloudelliset resurssit. Liitteeseen IV a sisällytetään alukset, jotka pakotekomitea on nimennyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 12 kohdan mukaisesti.”

10)

Korvataan 9 b artikla seuraavasti:

”9 b artikla

1.   Kielletään rahoituksen tai rahoitustuen myöntäminen Pohjois-Korean kanssa käytävää kauppaa varten, mukaan lukien vientiluottojen, -takuiden tai -vakuutusten myöntäminen, luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, jotka osallistuvat tällaiseen kauppaan.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan taloudellisen tuen myöntämiseen Pohjois-Korean kanssa käytävää kauppaa varten edellyttäen, että jäsenvaltio on saanut pakotekomitealta etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista 2 kohdan nojalla myönnetyistä luvista.”

11)

Muutetaan 11 a artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f)

joka on mainittu liitteessä IV a ja jos pakotekomitea niin päättää.”

b)

korvataan 2–6 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta

a)

hätätilanteessa;

b)

kun alus palaa lähtösatamaansa;

c)

kun alus saapuu satamaan tarkastusta varten, jos kyseessä on 1 kohdan a–e alakohdan soveltamisalaan kuuluva alus.

3.   Jos kyseessä on 1 kohdan a–e alakohdan soveltamisalaan kuuluva alus, liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdassa säädetystä kiellosta poiketen sallia aluksen pääsyn satamaan, jos

a)

pakotekomitea on todennut etukäteen, että tämä on tarpeen humanitaarisista syistä tai muuta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) tavoitteiden mukaista tarkoitusta varten; tai

b)

jäsenvaltio on todennut etukäteen, että tämä on tarpeen humanitaarisista syistä tai muuta tämän asetuksen tavoitteiden mukaista tarkoitusta varten.

4.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdan f alakohdassa säädetystä kiellosta poiketen sallia aluksen pääsyn satamaan, jos pakotekomitea on antanut tällaisen määräyksen.

5.   Kielletään kaikkien pohjoiskorealaisten lentoyhtiöiden liikennöimien tai Pohjois-Koreasta peräisin olevien ilma-alusten lentoonlähtö, laskeutuminen ja ylilento unionin alueella.

6.   Edellä olevaa 5 kohtaa ei sovelleta

a)

ilma-aluksen laskeutuessa tarkastusta varten;

b)

pakkolaskutilanteessa.

7.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 5 kohdasta poiketen sallia ilma-aluksen lentoonlähdön, laskeutumisen tai ylilennon unionin alueella, jos kyseinen toimivaltainen viranomainen on todennut etukäteen, että tämä on tarpeen humanitaarisista syistä tai muuta tämän asetuksen tavoitteiden mukaista tarkoitusta varten.”

12)

Korvataan 11 b artikla seuraavasti:

”11 b artikla

1.   Kielletään

a)

alusten tai ilma-alusten leasing tai vuokraus tai miehistöpalvelujen tarjoaminen Pohjois-Korealle, liitteessä IV luetelluille henkilöille tai yhteisöille, kaikille muille pohjoiskorealaisille yhteisöille, kaikille muille henkilöille tai yhteisöille, jotka ovat avustaneet YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) rikkomisessa, tai jonkin tällaisen henkilön tai yhteisön puolesta tai johdolla toimivalle henkilölle tai yhteisölle ja näiden omistamille tai määräysvallassa oleville yhteisöille;

b)

alusten tai ilma-alusten miehistöpalvelujen hankkiminen Pohjois-Koreasta;

c)

Pohjois-Korean lipun alla purjehtivan aluksen omistaminen, vuokraus tai liikennöinti taikka vakuutuksen tai luokituspalvelujen tai niihin liittyvien palvelujen tarjoaminen tällaiselle alukselle;

d)

sellaisen aluksen rekisteröinti tai rekisterissä pitäminen, joka on Pohjois-Korean tai Pohjois-Korean kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa tai jota Pohjois-Korea tai Pohjois-Korean kansalaiset liikennöivät taikka jonka toinen valtio on poistanut rekisteristä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 19 kohdan mukaisesti;

e)

vakuutus- tai jälleenvakuutuspalvelujen tarjoaminen aluksille, jotka ovat Pohjois-Korean omistuksessa tai määräysvallassa taikka sen liikennöimiä.

2.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdan a alakohdassa säädetystä kiellosta poiketen antaa luvan leasingiin, vuokraamiseen tai miehistöpalveluiden tarjoamiseen edellyttäen, että jäsenvaltio on saanut pakotekomitealta etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

3.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetyistä kielloista poiketen antaa luvan Pohjois-Korean lipun alla purjehtivan aluksen omistamiseen, leasingiin tai liikennöintiin taikka luokituspalvelujen tai niihin liittyvien palvelujen tarjoamiseen tällaiselle alukselle tai sellaisen aluksen rekisteröintiin tai pitämiseen rekisterissä, joka on Pohjois-Korean tai Pohjois-Korean kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa tai Pohjois-Korean tai Pohjois-Korean kansalaisten liikennöimä, edellyttäen, että jäsenvaltio on saanut pakotekomitealta etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

4.   Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdan e alakohdassa säädetystä kiellosta poiketen antaa luvan vakuutus- tai jälleenvakuutuspalvelujen tarjoamiseen, jos pakotekomitea on etukäteen tapauskohtaisesti todennut, että alus osallistuu yksinomaan toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuihin toimiin, joita pohjoiskorealaiset henkilöt tai yhteisöt eivät käytä tulojen hankintaan, tai yksinomaan humanitaarisiin toimiin.

5.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista 2, 3 ja 4 kohdan nojalla myönnetyistä luvista.”

13)

Lisätään artikla seuraavasti:

”11 c artikla

Liitteessä II luetelluilla verkkosivuilla mainittu jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2070 (2016) tai 2321 (2016) johtuvista kielloista poiketen antaa luvan mille tahansa toimille, jos pakotekomitea on tapauskohtaisesti todennut, että ne ovat välttämättömiä, jotta voidaan helpottaa Pohjois-Koreassa avustus- ja hätäaputoimia toteuttavien kansainvälisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen työtä Pohjois-Korean siviiliväestön hyväksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 46 kohdan mukaisesti.”

14)

Korvataan 13 artiklan 1 kohdan c, d ja g alakohta seuraavasti:

”c)

muuttamaan liitteitä III, III a ja III b niissä olevien tavaraluettelojen täsmentämistä tai mukauttamista varten joko pakotekomitean tai YK:n turvallisuusneuvoston mahdollisesti julkaisemien määritelmien tai ohjeiden mukaisesti sekä asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevasta yhdistetystä nimikkeistöstä otettujen viitenumeroiden lisäämistä varten, jos se on tarpeen tai tarkoituksenmukaista;”

”d)

muuttamaan liitteitä IV ja IV a joko pakotekomitean tai YK:n turvallisuusneuvoston toteamusten perusteella;”

”g)

muuttamaan liitteitä I g ja I h joko pakotekomitean tai YK:n turvallisuusneuvoston toteamusten perusteella sekä lisäämään asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevasta yhdistetystä nimikkeistöstä otetut viitenumerot.”

2 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 329/2007 liitteeksi I h tämän asetuksen liite I, liitteeksi III a tämän asetuksen liite II, liitteeksi III b tämän asetuksen liite III ja liitteeksi IV a tämän asetuksen liite IV.

3 artikla

Liitteessä I g seuraava teksti

”Joukkotuhoaseisiin liittyvät tuotteet, materiaalit, varusteet, tavarat ja teknologia, jotka on yksilöity ja nimetty arkaluonteisiksi tavaroiksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) 25 kohdassa.”

korvataan seuraavasti:

”Joukkotuhoaseisiin liittyvät tuotteet, materiaalit, varusteet, tavarat ja teknologia, jotka on yksilöity ja nimetty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) 25 kohdan sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 4 ja 7 kohdan mukaisesti.”.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  EUVL L 141, 28.5.2016, s. 79.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 329/2007, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2007, Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 88, 29.3.2007, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös 2013/183/YUTP, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2010/800/YUTP kumoamisesta (EUVL L 111, 23.4.2013, s. 52).

(4)  Neuvoston päätös (YUTP) 2017/345, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 59).


LIITE I

”LIITE I h

2 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kupari, nikkeli, hopea ja sinkki”


LIITE II

”LIITE III a

4 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetut patsaat”


LIITE III

”LIITE III b

4 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetut helikopterit ja alukset”


LIITE IV

”LIITE IV a

Alukset, jotka pakotekomitea on nimennyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 12 kohdan mukaisesti”


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/9


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/331,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,

ottaa huomioon Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 15 päivänä lokakuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/642/YUTP (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2006 (2) kielletään tarvikkeiden, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin Valko-Venäjällä, vienti henkilöille, yhteisöille tai elimille sekä tällaisiin tarvikkeisiin liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen, rahoituksen tai rahoitusavun antaminen.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 765/2006 pannaan täytäntöön päätöksessä 2012/642/YUTP säädetyt toimenpiteet.

(3)

Neuvoston päätöksessä (YUTP) 2017/350 (3) jolla muutetaan päätöstä 2012/642/YUTP, vapautetaan ampumahiihtotarvikkeet vientikiellosta.

(4)

Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 258/2012 (4) mukaisiin lupavaatimuksiin.

(5)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 765/2006 olisi muutettava.

(6)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Muutetaan asetus (EY) N:o 765/2006 seuraavasti:

1)

Lisätään 1 a artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta liitteessä IV lueteltuihin kivääreihin ja niiden ammuksiin ja tähtäimiin, jotka ovat myös kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) tapahtuma- ja kilpailusäännöissä määriteltyjä ampumahiihtotarvikkeita koskevien eritelmien mukaisia ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan ampumahiihtotapahtumissa ja -harjoittelussa.”

2)

Lisätään 1 b artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta liitteessä IV lueteltuihin kivääreihin ja niiden ammuksiin ja tähtäimiin, jotka ovat myös kansainvälisen ampumahiihtoliiton tapahtuma- ja kilpailusäännöissä määriteltyjä ampumahiihtotarvikkeita koskevien eritelmien mukaisia ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan ampumahiihtotapahtumissa ja -harjoittelussa.”

2.   Lisätään tämän asetuksen liitteen teksti asetuksen (EY) N:o 765/2006 liitteeksi IV.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  EUVL L 285, 17.10.2012, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 765/2006, annettu 18 päivänä toukokuuta 2006, Valko-Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 134, 20.5.2006, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös (YUTP) 2017/350, annettu 27 päivänä helmikuuta 2017, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 50, 28.2.2017, s. 81).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 1).


LIITE

”LIITE IV

1 a ja 1 b artiklassa tarkoitetut kiväärit, ampumatarvikkeet ja tähtäimet, jotka ovat myös kansainvälisen ampumahiihtoliiton tapahtuma- ja kilpailusäännöissä määriteltyjä ampumahiihtotarvikkeita koskevien eritelmien mukaisia

Ampumahiihtokiväärit:

ex 9303 30

muut metsästys- tai urheilukiväärit

Ampumahiihtokiväärien ampumatarvikkeet:

ex 9306 21

haulikonpatruunat

ex 9306 29

haulikonpatruunoiden osat

ex 9306 30 90

patruunat ja niiden osat muita aseita kuin haulikoita, sotilaskäyttöön tarkoitettuja aseita, nimikkeen 9302 revolvereita ja pistooleja ja nimikkeen 9301 konepistooleja varten

Ampumahiihtokiväärien tähtäimet:

ex 9305 20

nimikkeen 9303 haulikoiden tai kiväärien osat ja tarvikkeet”


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/11


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/332,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2017,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Pistacchio Verde di Bronte (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tarkastellut Italian esittämää pyyntöä, joka koski komission asetuksen (EU) N:o 21/2010 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Pistacchio Verde di Bronte” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Pistacchio Verde di Bronte” (SAN) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 21/2010, annettu 12 päivänä tammikuuta 2010, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Pistacchio Verde di Bronte (SAN)) (EUVL L 8, 13.1.2010, s. 3).

(3)  EUVL C 403, 1.11.2016, s. 14.


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/12


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/333,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2017,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Schwäbische Spätzle / Schwäbische Knöpfle (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Saksan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EU) N:o 186/2012 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Schwäbische Spätzle” / ”Schwäbische Knöpfle” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Schwäbische Spätzle” / ”Schwäbische Knöpfle” (SMM) koskeva eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 186/2012, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2012, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Schwäbische Spätzle / Schwäbische Knöpfle (SMM)) (EUVL L 69, 8.3.2012, s. 3).

(3)  EUVL C 403, 1.11.2016, s. 20.


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/13


KOMISSION ASETUS (EU) 2017/334,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1321/2014 bulgarian-, hollannin-, saksan- ja vironkielisten toisintojen oikaisemisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EU) N:o 1321/2014 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/1088 (3), hollanninkielisessä toisinnossa on liitteessä II (145 osa) olevan 145.A.55 kohdan c alakohdan 3 alakohdassa virhe, joka koskee niiden vuosien lukumäärää, joilta oleva kirjanpito on luovutettava. Sen vuoksi on tarpeen oikaista hollanninkielinen toisinto. Muita kielitoisintoja ei muuteta.

(2)

Komission asetuksen (EU) N:o 1321/2014, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2015/1088, bulgarian-, saksan- ja vironkielisissä toisinnoissa on liitteessä II (145 osa) olevan 145.A.70 kohdan a alakohdan 6 alakohdassa virhe, joka koskee termin ”tukihenkilöstö” pois jättämistä. Sen vuoksi on tarpeen oikaista bulgarian-, saksan- ja vironkieliset toisinnot. Muita kielitoisintoja ei muuteta.

(3)

Sen vuoksi asetus (EU) N:o 1321/2014 olisi oikaistava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Koskee ainoastaan bulgarian-, hollannin-, saksan- ja vironkielisiä toisintoja.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 1321/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä (EUVL L 362, 17.12.2014, s. 1).

(3)  Komission asetus (EU) 2015/1088, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2015, asetuksen (EU) N:o 1321/2014 muuttamisesta yleisilmailun ilma-alusten huoltomenetelmien keventämisen osalta (EUVL L 176, 7.7.2015, s. 4).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/15


KOMISSION ASETUS (EU) 2017/335,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse stevioliglykosidien (E 960) käytöstä makeutusaineena tietyissä makeistuotteissa, joiden energiapitoisuutta on vähennetty

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Kyseinen luettelo voidaan saattaa ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai hakemuksen johdosta.

(3)

Stevioliglykosidien (E 960) käytön hyväksymisestä makeutusaineena tietyissä makeistuotteissa, joiden energiapitoisuutta on vähennetty, toimitettiin hakemus 27 päivänä toukokuuta 2015. Hakemus asetettiin myöhemmin jäsenvaltioiden saataville asetuksen (EY) N:o 1331/2008 4 artiklan mukaisesti.

(4)

Stevioliglykosidit ovat energiaa sisältämättömiä maultaan makeita ainesosia, ja niitä voidaan käyttää energiapitoisten sokerien korvaamiseen tietyissä makeistuotteissa, jolloin näiden tuotteiden energiapitoisuus vähenee ja kuluttajille voidaan tarjota vähäenergiaisia tuotteita asetuksen (EY) N:o 1333/2008 7 artiklan mukaisesti. Stevioliglykosidien ja sokerin yhteiskäyttö antaa tuotteille makeutta ja parantaa niiden makuprofiilia verrattuna tuotteisiin, joiden makeuttamiseen käytetään ainoastaan stevioliglykosideja, sillä sokeri peittää stevioliglykosidien jälkimaun.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetun unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomainen antoi vuonna 2010 tieteellisen lausunnon (3) stevioliglykosidien (E 960) turvallisuudesta elintarvikelisäaineena ehdotettujen käyttötarkoitusten mukaisesti ja vahvisti hyväksyttäväksi päiväsaanniksi (ADI) 4 mg painokiloa kohti stevioliekvivalentteina ilmaistuna.

(7)

Vuonna 2015 elintarviketurvallisuusviranomainen tarkisti stevioliglykosideille altistumisen arviointia ja päätteli, että arvioitu altistuminen jää alle ADI-arvon kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta pikkulapsia, joilla altistuminen on suuren altistumisen ylärajoilla (95. persentiili) yhdessä maassa (4). Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristölaitoksen (Rijksinstituut voor Volksgezondheid en Milieu) laatimat altistuslaskelmat osoittivat, ettei ehdotettu käyttötarkoitusten laajennus – kun stevioliglykosideja sisältävien tuotteiden markkinaosuuden oletetaan olevan 25 prosenttia ja merkkiuskollisuuden 100 prosenttia – vaikuttanut 95. persentiilin altistumiseen 2–6-vuotiaissa lapsissa Alankomaissa.

(8)

Vuonna 2015 antamassaan lausunnossa elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, ettei FoodEx-luokitusjärjestelmän puitteissa ollut mahdollista ottaa huomioon kaikkia rajoituksia/poikkeuksia, jotka koskevat stevioliglykosidien (E 960) käyttöä elintarvikkeiden alaryhmään 05.2 kuuluvissa elintarvikkeissa. Sen vuoksi koko kyseiselle elintarvikeryhmälle vahvistettiin korkein enimmäismäärä eli 2 000 mg/kg, mikä johti altistumisen yliarviointiin. Lisäksi elintarvikeryhmän 05.2 ”Muut makeistuotteet, myös hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset” ei katsottu olevan stevioliglykosideille altistumiseen vaikuttavien tärkeimpien elintarvikeryhmien joukossa.

(9)

Kun otetaan huomioon, että arvioitu altistuminen on alle ADI-arvon kaikissa ikäryhmissä, stevioliglykosidien (E 960) käyttö makeutusaineena ehdotetuissa käyttötarkoituksissa ja ehdotetuilla käyttötasoilla ei aiheuta turvallisuusriskiä.

(10)

Näin ollen on aiheellista hyväksyä stevioliglykosidien (E 960) käyttö makeutusaineena tietyissä elintarvikkeiden alaluokkaan 05.2 ”Muut makeistuotteet, myös hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset” kuuluvissa makeistuotteissa, joiden energiapitoisuutta on vähennetty ja joita ovat: kovat makeistuotteet (karamellit ja tikkukaramellit), pehmeät makeistuotteet (sitkeät karamellit, hedelmäkumit ja vaahtosokerituotteet/vaahtokaramellit), lakritsi, nougat ja marsipaani (enimmäismäärä 350 mg/kg), raikastavat, voimakasmakuiset kurkkupastillit (enimmäismäärä 670 mg/kg) ja hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset (enimmäismäärä 2 000 mg/kg).

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi näin ollen muutettava.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1).

(3)  EFSA Journal 2010;8(4):1537.

(4)  EFSA Journal 2015;13(6):4146.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevassa E osassa elintarvikkeiden alaryhmää 05.2 ”Muut makeistuotteet, myös hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset” koskeva kohta seuraavasti:

a)

korvataan stevioliglykosideja (E 960) koskeva merkintä ”Ainoastaan lisättyä sokeria sisältämättömät makeistuotteet.” seuraavasti:

 

”E 960

Stevioliglykosidit

350

(60)

Ainoastaan lisättyä sokeria sisältämättömät makeistuotteet

Ainoastaan sellaiset kovat makeistuotteet (karamellit ja tikkukaramellit), joiden energiapitoisuutta on vähennetty

Ainoastaan sellaiset pehmeät makeistuotteet (sitkeät karamellit, hedelmäkumit ja vaahtosokerituotteet/vaahtokaramellit), joiden energiapitoisuutta on vähennetty

Ainoastaan sellainen lakritsi, jonka energiapitoisuutta on vähennetty

Ainoastaan sellainen nougat, jonka energiapitoisuutta on vähennetty

Ainoastaan sellainen marsipaani, jonka energiapitoisuutta on vähennetty”

b)

korvataan stevioliglykosideja (E 960) koskeva merkintä ”Ainoastaan lisättyä sokeria sisältämättömät raikastavat, voimakasmakuiset kurkkupastillit.” seuraavasti:

 

”E 960

Stevioliglykosidit

670

(60)

Ainoastaan sellaiset raikastavat, voimakasmakuiset kurkkupastillit, joiden energiapitoisuutta on vähennetty tai jotka eivät sisällä lisättyä sokeria”

c)

korvataan stevioliglykosideja (E 960) koskeva merkintä ”Ainoastaan lisättyä sokeria sisältämättömät hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset.” seuraavasti:

 

”E 960

Stevioliglykosidit

2 000

(60)

Ainoastaan sellaiset hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset, joiden energiapitoisuutta on vähennetty tai jotka eivät sisällä lisättyä sokeria”


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/18


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/336,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Väliaikaiset toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 7 päivänä lokakuuta 2016 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1777 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin seuraavien Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tuotteiden tuonnissa Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’: seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä tai pikateräksestä) valmistetut kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, kelaamattomat levytuotteet, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm, jäljempänä ’raskaslevy’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille 13 päivänä helmikuuta 2016 julkaisemalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, sen jälkeen, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’, oli esittänyt 4 päivänä tammikuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia raskaslevyn kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 ja 29 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’, ja vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.2   Kirjaamisvelvoite

(4)

Komissio asetti Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 11 päivästä elokuuta 2016 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1357 (3), jäljempänä ’kirjaamisvelvoitetta koskeva asetus’. Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyi, kun väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön 8 päivänä lokakuuta 2016.

(5)

Asianomaiset osapuolet saivat esittää huomautuksia 20 päivän ajan rekisteröinnin alkamisesta. Huomautuksia ei esitetty.

1.3   Myöhempi menettely

(6)

Niiden olennaisten tosiseikkojen ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, Eurofer, kiinalaisten teräksen tuottajien järjestö, jäljempänä ’CISA’, yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa tarkoitettu unionissa toimiva raskaslevyn tuoja, jäljempänä ’yksi tuoja’, sekä yksi jalostusteollisuuden (tuuliturbiinin tornit) käyttäjien ad hoc -ryhmä ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä.

(7)

Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, CISAn sekä yhden tuojan kanssa.

(8)

Komissio tutki asianomaisten osapuolten esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset, ja niitä tarkastellaan tarvittaessa seuraavassa.

(9)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Jotta etuyhteydettömien tuojien kyselyvastaukset voitiin todentaa, seuraavien osapuolten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit:

Network Steel S.L., Madrid, Espanja

Primex Steel Trading GmbH, Düsseldorf, Saksa

Salzgitter Mannesmann International GmbH, Düsseldorf, Saksa

(10)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuonnissa unioniin ja kantaa lopullisesti väliaikaisen tullin vakuutena olevat määrät, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’.

(11)

Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon asti niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Eurofer, CISA ja yksi tuoja esittivät huomautuksensa kirjallisina lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja kuulemisessa. Kaikkia asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

1.4   Otanta

(12)

CISA esitti, että unionin tuottajia koskeva otos, joka edusti 28,5:tä prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä, oli liian pieni eikä kattanut myyntiä riittävässä määrin.

(13)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, unionin tuottajien otos valittiin käyttäen perustana sellaisia unionissa tutkimusajanjakson aikana toteutuneita suurimpia myyntimääriä, jotka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(14)

Jo tästä syystä väite on hylättävä. Kuten jäljempänä 197 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemät tuotelajit ja unionin tuottajien unionin markkinoilla myymät tuotelajit vastaavat lähes täysin toisiaan eli tuotemäärän osalta yli 90-prosenttisesti ja (tutkimuksessa tuotelajien erottelemiseksi käytetyn) tuotevalvontakoodin (PCN) osalta noin 70-prosenttisesti.

(15)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA palasi tähän kysymykseen huomautuksissaan sekä kuulemisessa todeten, että on erittäin vaikeaa uskoa tuotevalvontakoodien lähes täydelliseen vastaavuuteen, kun kaikki kolme otokseen valittua unionin tuottajaa eivät edes myy suurinta osaa näistä koodeista. Komissio toteaa, että tuotevalvontakoodien vastaavuus tarkistettiin tämän jälkeen uudelleen ja edellä 14 kappaleessa annettujen prosenttilukujen todettiin olevan oikeat.

(16)

Komissio huomauttaa, että tässä yhteydessä ’vastaavuudella’ tarkoitetaan sitä, että sellaista tuotelajia kohden, jota otokseen valitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat vieneet tietyllä tuotevalvontakoodilla, otokseen valitut unionin tuottajat ovat toteuttaneet vähintään yhden liiketoimen, joka koskee samalla tuotevalvontakoodilla varustettua tuotelajia. Määrän osalta 90-prosenttinen vastaavuus tarkoittaa, että tutkimusajanjakson aikana 90 prosenttia tuontia koskevista otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien liiketoimista liittyy tuotevalvontakoodiin, johon liittyy vähintään yksi otokseen valittujen unionin tuottajien liiketoimi. Tuotevalvontakoodin osalta 70-prosenttinen vastaavuus tarkoittaa, että 70 prosentilla tietyllä tuotevalvontakoodilla tuoduista tuotelajeista on vähintään yksi vastaava otokseen valittujen unionin tuottajien liiketoimi.

(17)

Sen vuoksi komissio päättelee, että unionin tuottajien otos on edustava, vaikka se tosiseikka, että se perustuu suurimpaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia, ei ollut yksinään riittävä.

(18)

Koska otantamenetelmästä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11–24 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

1.5   Yksilöllinen tarkastelu

(19)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa todetaan, että seitsemän kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa oli ilmoittanut haluavansa esittää yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(20)

Vaikka yksikään mainituista seitsemästä vientiä harjoittavasta tuottajasta ei vastannut kyselyyn ja sen vuoksi katsottiin, ettei yhtään pyyntöä ollut otettu vastaan, yksi kyseisistä seitsemästä vientiä harjoittavasta tuottajasta palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen ja pyysi väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen, että komissio arvioisi sen markkinatalouskohtelua koskevan hakemuksen.

(21)

Ottaen huomioon, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei palauttanut kyselylomaketta, sen esittämä yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö hylättiin, koska se ei ole osoittanut täyttävänsä edellytyksiä yksilöllisen tarkastelun myöntämiseksi. Tässä yhteydessä sille ilmoitettiin, ettei markkinatalouskohtelua koskevan hakemuksen jättäminen yksistään tukenut riittävästi sen pyyntöä. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan d alakohdan mukaisesti komissio ei arvioinut yrityksen hakemusta markkinatalouskohtelun saamiseksi, koska sitä ei ollut valittu otokseen eikä se ollut hakenut yksilöllistä tarkastelua menestyksekkäästi.

(22)

Koska muita yksilöllistä tarkastelua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(23)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 ja 31 kappaleessa esitetään tarkasteltavana olevan tuotteen alustava määritelmä.

(24)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 ja 41 kappaleessa esitetään tuotteen määritelmän osalta yhden tuojan väitteet ja niitä koskeva komission arvio.

(25)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yksi tuoja ja CISA esittivät lisää samansuuntaisia väitteitä vaatien, että tietyt tuotelajit eli

rakenneteräs, jonka teräslaji on S500 tai korkeampi;

teräkset, joille tehdään pintakarkaisu, sammutus ja nuorrutus;

putkiteräs;

kulutusta kestävä teräs;

muu teräs (4);

kaikki raskaslevy, jonka paksuus on yli 150 mm,

joita ne kutsuvat ”erityiseksi raskaslevyksi”, olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(26)

Komissio huomauttaa, että sekä ”erityinen raskaslevy” että muu raskaslevy voidaan valmistaa määrämittaiseksi, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen edellytys niiden erottamiseksi toisistaan.

(27)

Tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevan vaatimuksen tueksi esitettiin joukko perusteluja, ja niitä tarkastellaan yksitellen jäljempänä.

(28)

Komissio muistuttaa, että oikeuskäytännön mukaan käsitteen ”tarkasteltavana oleva tuote” laajuutta ei tarkenneta perusasetuksessa eikä WTO:n polkumyynnin vastaisessa sopimuksessa. Sen vuoksi tuomioistuin katsoo, että tarkasteltavana olevaa tuotetta määritellessään komissiolla on laaja harkintavalta. Etenkään kyseessä olevien tuotteiden homogeenisuuden ja samankaltaisuuden suhteen ei ole minkäänlaisia vaatimuksia. Unionin tuomioistuimet pitävät ennemminkin merkityksellisenä sitä, onko kaikilla asianomaisilla tuotteilla samat fysikaaliset ja tekniset perusominaisuudet. Unionin yleinen tuomioistuin on myös katsonut, että käyttötarkoitus ja keskinäinen korvattavuus saattaisivat olla tarkoituksenmukaisia kriteereitä.

(29)

Komissio esittää ensin mainittuja kriteereitä koskevan analyysin nyt kyseessä olevassa tapauksessa ja selittää sitten, kuinka se päätti käyttää laajaa harkintavaltaansa sen pohjalta.

2.1.1   Erot fysikaalisissa, kemiallisissa ja teknisissä ominaisuuksissa

(30)

Yksi tuoja väitti, että ”erityinen raskaslevy” voidaan erottaa helposti ”yleisestä raskaslevystä” kemiallisten ominaisuuksien kuten hiilipitoisuuden, fysikaalisten ominaisuuksien kuten myötölujuuden tai Brinell-kovuuden ja teknisten ominaisuuksien kuten teräsluokituksen tai paksuuden perusteella.

(31)

CISA väitti, että ylivoimaisesti tärkein edellytys (vientimäärän osalta) ”erityisen raskaslevyn” erottelemiseksi on levyn paksuus, joka koskee yli puolta tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätettävistä tuotteista. CISA perusti tuotteen määritelmän ulkopuolelle sulkemista koskevan väitteen tuotevalvontakoodin rakenteeseen, jota tutkimuksessa käytettiin eri tuotelajien ryhmittelemiseksi.

(32)

Tuotevalvontakoodin rakenteen käytöllä halutaan varmistaa, että verrataan keskenään tuotteita, joiden kustannukset ja hinnat ovat vertailukelpoisia – se ei kerro mitään tuotteen käytöstä tai siitä, voidaanko tuotteet korvata toisillaan. Myöskään paksuus ei kerro mitään tuotteen fysikaalisista, kemiallisista tai teknisistä ominaisuuksista. Lisäksi yksikään asianomaisista osapuolista ei kyennyt osoittamaan, ettei 155 mm:n paksuisella raskaslevyllä olisi sama käyttötarkoitus kuin 145 mm:n paksuisella raskaslevyllä, jonka kaikki muut parametrit ovat samat, ja ettei sitä voitaisi korvata kyseisellä raskaslevyllä.

(33)

Lisäksi, vaikka edellä 30 kappaleessa tarkoitetuissa ominaisuuksissa saattaakin olla tällaisia yksittäisiä eroja, se ei osoita, ettei ”erityisellä raskaslevyllä” olisi samoja perusominaisuuksia kuin ”yleisellä raskaslevyllä”.

(34)

Eurofer pyysi, että tuotteen määritelmä pysyisi muuttumattomana ja tuki komission väitteitä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36 ja 41 kappaleessa.

(35)

Eurofer esitti myös, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti käsittää hyvin monenlaisia teräslajeja ja tuotekokoja ja koskee sekä seosteräksestä että seostamattomasta teräksestä valmistettua raskaslevyä. Se huomautti vielä, ettei tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän mukaisten ”tuotteiden homogeenisuuden ja samankaltaisuuden erityisvaatimusta” ole olemassa.

(36)

Komissio toteaakin polkumyyntitutkimuksissa olevan tavallista, että tuotteen määritelmä kattaa satoja tai jopa tuhansia tuotelajeja, jotka eivät ole samanlaisia tai homogeenisiä mutta joilla silti on samat perusominaisuudet kuten on asia tässä tutkimuksessa.

(37)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA, Eurofer ja yksi tuottaja palasivat tähän kysymykseen huomautuksissaan sekä kuulemisessa:

a)

CISA ei nostanut esille uusia merkittäviä argumentteja.

b)

Yksi tuoja väitti, että ”erityisellä raskaslevyllä” ja ”yleisellä raskaslevyllä” ei ole samoja fysikaalisia, kemiallisia ja teknisiä perusominaisuuksia ja ettei se, että raskaslevy voidaan valmistaa määrämittaiseksi, voi mitätöidä ”erityisen raskaslevyn” ja ”yleisen raskaslevyn” erottamista toisistaan paksuuden perusteella.

Tässä yhteydessä kyseinen tuoja viittasi kolmeen aikaisempaan polkumyyntitapaukseen, joissa tutkimuksen kohteena olevien tuotteiden määrittelyyn käytettiin mittoja, kuten poikkileikkauksen suurinta läpimittaa (Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevat teräsköydet ja -kaapelit (5)) ja tiettyä paksuuden vaihteluväliä yhdistettynä tiettyyn leveyteen (Armeniasta, Brasiliasta ja Kiinasta peräisin oleva alumiinifolio (6)) tai viittausta fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin (Kiinasta peräisin oleva korroosionkestävä teräs (7)).

Edellä sanotun perusteella kyseinen tuoja päätteli, että komissio voisi käyttää 150 mm:n paksuutta ”erityisen raskaslevyn” ja ”yleisen raskaslevyn” erottamiseksi toisistaan.

c)

Eurofer sitä vastoin väitti, että kaikella raskaslevyllä on samat fysikaaliset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet, kaikki raskaslevy on valmistettu valssatusta teräksestä ja on litteää (eli ei kelattua) ja kaikella raskaslevyllä on samanlainen kokovalikoima, joka vastaa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää.

Tässä yhteydessä Eurofer viittasi kolmeen aikaisempaan terästeollisuutta koskevaan polkumyyntitapaukseen, joissa tutkimuksen kohteena oleva tuote määriteltiin yhdeksi tuoteluokaksi paksuudesta tai teräslajista riippumatta (Bulgariasta, Etelä-Afrikasta, Intiasta, Jugoslaviasta ja Taiwanista peräisin olevat kuumavalssatut levyvalmisteet (8)) huolimatta siitä, että olemassa on laaja valikoima kaikista tuotelajeista yhdistettyjä tuotteita (Intiasta peräisin oleva ruostumaton teräslanka (9)) ja että ferromagneettisen häviön ja kohinan tasoissa on eroja (Kiinasta, Japanista, Etelä-Koreasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista peräisin olevat piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistetut raesuunnatut levyvalmisteet (10)).

Eurofer viittasi myös muita tuotannonaloja, kuten Kiinasta peräisin olevia aurinkopaneeleja ja Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevia jalkineita koskeviin tapauksiin, joissa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän todettiin kattavan myös tuotteita, joilla on erilaisia ominaisuuksia.

Eurofer huomautti vielä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (11) on todennut, että komissiolla on samankaltaista tuotetta määritellessään ”laaja harkintavalta”.

(38)

Edellä esitettyjen huomautusten osalta komissio toteaa, että kuten useimmissa tutkimuksissa, tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä kattaa monenlaisia tuotelajeja, joilla on samat fysikaaliset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Se seikka, että kyseiset ominaisuudet voivat vaihdella tuotelajien välillä, saattaa todella johtaa siihen, että määritelmä kattaa hyvin monenlaisia tuotelajeja.

(39)

Komissio toteaa vielä, että vaikka eri raskaslevylajit ovat eripaksuisia, niissä on eri teräslajeja jne., CISA ja yksi tuoja eivät osoittaneet eivätkä esittäneet näyttöä tai merkittäviä perusteluja siitä, että olisi tarkoituksenmukaista käyttää 150 mm:n paksuutta ”erityistä raskaslevyä” ja ”yleistä raskaslevyä” erottavana tekijänä fysikaalisiin, kemiallisiin ja teknisiin ominaisuuksiin tai käyttötarkoitukseen ja keskinäiseen korvattavuuteen liittyvistä syistä (ks. 2.1.2 jakso).

(40)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että ”erityisellä raskaslevyllä” ja ”yleisellä raskaslevyllä” on samat fysikaaliset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet.

2.1.2   Eri loppukäyttö ja keskinäinen korvattavuus

(41)

CISA ja yksi tuoja väittivät myös, että tuodulla ”erityisellä raskaslevyllä” on täysin eri käyttötarkoitus kuin ”yleisellä raskaslevyllä” ja ettei se ole korvattavissa yleisellä raskaslevyllä. CISA esitti, että ”erityisen raskaslevyn” tuonti on olennaisesti suunnattu metallin muokkausta harjoittavalle unionin tuotannonalalle, joka on riippuvainen kyseisestä tuonnista.

(42)

Samaan aikaan yksi tuoja esitti, että ”erityistä raskaslevyä” käytetään hyvin monenlaisilla tuotannonaloilla, kuten kaivos- ja maansiirtokoneissa, nostureissa ja nostolaitteissa, siltarakenteissa, tuuliturbiinin torneissa, energia-alalla jne.

(43)

Edellä 40 kappaleessa esitettyä väitettä ei tukenut yksikään unionissa toimiva eikä yksikään 41 ja 42 kappaleessa mainitulla tuotannonalalla toimiva käyttäjä. Sitä vastoin etenkin tuuliturbiinin tornien osalta kyseisen tuojan ja muiden asianomaisten osapuolten toimittama näyttö osoittaa, että tuuliturbiinin tornien tuottajat todella ostavat raskaslevyä, joka ei vastaa yhden tuojan tai CISAn ehdottamaa ”erityisen raskaslevyn” määritelmää vaan pikemminkin niiden ”yleisen raskaslevyn” määritelmää.

(44)

Komissio toteaa, että ”erityistä raskaslevyä” todellakin käytetään moniin erilaisiin tarkoituksiin. Asianomaiset osapuolet eivät kuitenkaan ole toimittaneet yksityiskohtaisia todisteita (esimerkiksi kyseisillä tuotannonaloilla toimiville käyttäjille osoitettuja laskuja, joista ilmenisi, että tuotannonalat todella käyttävät asianomaisia tuotteita), joiden perusteella komissio olisi pystynyt arvioimaan, ovatko kyseiset käyttötarkoitukset erilaisia ”erityisellä raskaslevyllä” ja ”yleisellä raskaslevyllä” tai kykenevätkö useimmat tai kaikki loppukäyttäjät todellisuudessa käyttämään molempia raskaslevylajeja toisiaan korvaavasti. Näin ollen ei esitetty näyttöä siitä, ettei ”erityinen raskaslevy” olisi korvattavissa muulla raskaslevyllä.

(45)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA, yksi tuoja ja Eurofer palasivat tähän kysymykseen huomautuksissaan sekä kuulemisessa. CISA ei nostanut esille uusia argumentteja. Yksi tuoja esitti, että raskaslevyn käyttö riippuu (fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin liittyvistä) lasketuista rakenteellisista arvoista ja mekaanisista vaikutuksista sekä (hintoihin ja tuotantoprosessien kustannuksiin liittyvistä) kaupallisista näkökohdista.

(46)

Väitteidensä tueksi ne viittasivat seuraaviin:

a)

Saksan teräksentuottajien järjestön julkaisu, jossa osoitetaan korrelaatiosuhteet painon, paksuuden, lujuuden ja teräslajin välillä;

b)

unionin tuottajien hinnoittelupolitiikka, jonka perusteella yli 120 mm:n paksuisesta raskaslevystä veloitetaan lisämaksu paksuuden vuoksi;

c)

raskaslevyn kahden tuotantotekniikan välinen vertailu (valmistus valanteista (kalliimpi) ja jatkuvavalusta (halvempi));

d)

se tosiseikka, että Kiinassa valssausaihion paksuus on enintään 400 mm, mikä tarkoittaa, että yli 200 mm paksuisen raskaslevyn tuotannossa valmistusaineena on käytettävä valanteita (tekee prosessista kalliimman);

e)

se, että muutamat unionin tuottaja vievät erityislaatuista raskaslevyä Kiinaan.

(47)

Komissio toteaa, ettei CISA eikä yksi tuoja esittänyt näyttöä, joka olisi vahvistanut, että objektiivinen kriteeri ”erityisen raskaslevyn” ja ”yleisen raskaslevyn” erottamiseksi olisi levyn 150 mm:n paksuus.

(48)

Näyttöä ei esitetty myöskään siitä, ettei toisiaan lähellä olevien raskaslevysegmenttien välillä ole päällekkäisyyttä tai kilpailua (esim. 155 mm:n ja 145 mm:n paksuinen raskaslevy). Sitä vastoin useasta yhden tuojan toimittamasta laskusta ilmeni, että ”yleistä raskaslevyä” ja ”erityistä raskaslevyä” myytiin samalla laskulla samalle asiakkaalle.

(49)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi tuoja esitti vielä, että komissio voisi luoda uuden erillisen Taric-koodin ”yleisen raskaslevyn” ja ”erityisen raskaslevyn” erottamiseksi toisistaan viittaamalla fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin sekä paksuuteen. Osapuoli ehdotti vielä riippumattoman tarkastusyrityksen laatimaa tarkastuskertomusta koskevaa muotovaatimusta, jotta edellä kuvattu ero voitaisiin varmentaa tulliselvityksen yhteydessä.

(50)

Koska 150 mm:n paksuuden käyttö ”erityistä raskaslevyä” ja ”yleistä raskaslevyä” erottavana tekijänä ei ole asianmukaisesti perusteltu, tuojan esittämää vaatimusta tullikoodien määrittelystä ja virallisesta tarkastuksesta ei ole tarpeen käsitellä. Komissio on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että periaatteessa on teknisesti mahdollista sulkea tietyt tuotteet tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Ratkaisevaa kuitenkin on, onko määritelmän ulkopuolelle sulkeminen perusteltua oikeudellisin, taloudellisin tai poliittisin perustein (ks. asianomainen kohta seuraavassa jaksossa).

(51)

Yksi tuoja toimitti vielä lopullisista päätelmistä esittämiensä huomautusten yhteydessä joukon anonyymeiksi muutettuja laskuja, joiden se kertoi kuvaavan ”erityisen raskaslevyn” myyntiään käyttäjille kaivos- ja maansiirtokoneita, nostureita ja nostolaitteita, siltarakenteita, tuuliturbiinin torneja, energia-alaa jne. varten. Tuoja ilmoitti myös hyväksyvänsä sen, että kyseiset tiedot tarkistetaan käyttäen komission menetelmiä.

(52)

Komissio ei pidä tarkistusta tässä tapauksessa tarpeellisena. Koska ilmoitus tuli hyvin myöhään, tarkistaminen olisi myös ollut käytännössä hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.

(53)

Kuten 47 kappaleessa todetaan, useasta kyseisen tuojan toimittamasta laskusta kuitenkin ilmeni, että ”yleistä raskaslevyä” ja ”erityistä raskaslevyä” myytiin samalla laskulla samalle asiakkaalle. Tämä osoittaa selvästi, että samat asiakkaat voivat käyttää ja käyttävät molempia raskaslevylajeja.

(54)

Yksi tuoja viittasi lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa myös terästietokeskuksen (Stahl-Informations-Zentrum) julkaisuun, jossa kuvataan raskaslevyn eri käyttötarkoituksia. Komissio ottaa tämän raportin asianmukaisesti huomioon ja on tietoinen raskaslevyn eri käyttötarkoituksista. Kuten 44 kappaleessa mainittiin, ei kuitenkaan esitetty näyttöä siitä, ettei ”erityinen raskaslevy” olisi korvattavissa muulla raskaslevyllä.

(55)

Yksi tuottaja viittasi lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa vielä Australiassa ja Yhdysvalloissa käyttöönotettuihin raskaslevyä koskeviin polkumyyntitoimenpiteisiin, joiden yhteydessä tietyt tuotelajit suljettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle laatuluokan ja paksuuden perusteella.

(56)

Komissio toteaa kuitenkin, että määritelmän ulkopuolelle sulkemiset tapahtuivat asianomaisten menettelyjen alkuvaiheessa ja ettei kyseiseen päätökseen johtaneita syitä ole kerrottu. Muiden WTO:n jäsenten tekemät päätökset eivät kuitenkaan vaikuta unionissa vallitsevaan tilanteeseen.

(57)

Eurofer katsoi lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa, että yhden tuojan ja CISAn ”erityiseksi raskaslevyksi” määrittelemät tuoteluokat perustuvat pelkästään niiden omaan sattumanvaraiseen luokitteluun. Tämän havainnollistamiseksi Eurofer viittasi kahteen esimerkkiin, jotka vahvistavat 47 kappaleessa esitetyn komission päätelmän:

a)

kyseiset osapuolet luokittelevat teräslajin S500 rakenneteräksen ”erityiseksi raskaslevyksi”, kun taas teräslajin AQ51 laivanrakennusteräksen ne luokittelevat ”yleiseksi raskaslevyksi”, vaikka kyseisten kahden teräslajin saanto ja vetolujuus ovat samanlaiset;

b)

osapuolet luokittelevat seostetun paineastiateräksen ”yleiseksi raskaslevyksi”, vaikka monet muut seosteräkset ne luokittelevat ”erityiseksi raskaslevyksi”.

(58)

Tämän perusteella komissio hylkää väitteen, että ”erityistä raskaslevyä” käytetään eri tarkoitukseen eikä se ole korvattavissa muilla tutkimuksen kohteena olevilla tuotteilla.

2.1.3   Arvio mahdollisuudesta sulkea tietyt tuotteet tuotteen määritelmän ulkopuolelle

(59)

Komissio toteaa, että vaikka raskaslevyn tuotemääritelmän sisällä voidaan tehdä erilaisia erotteluja raskaslevyn lajin, laatuluokan, laatuominaisuuksien jne. mukaan ja tuotantomenetelmät ja -kustannukset saattavat vaihdella, tämä ei sulje pois sitä, että kaikkia muotoja voidaan pitää yhtenä tuotteena sikäli kuin niillä on samat fysikaaliset, tekniset ja/tai kemialliset perusominaisuudet. Tältä osin komissio viittaa 28 kappaleessa mainittuun oikeuskäytäntöön.

(60)

Komissio myöntää myös, että se olisi voinut, jos olisi pitänyt aiheellisena, sulkea tiettyjä tuotteita tutkimuksen ulkopuolelle, kuten tutkimuksesta vastaavat viranomaiset muissa WTO:n jäsenvaltioissa ovat tehneet.

(61)

Komissio kuitenkin katsoo, että kaikkien tutkimuksen aikana vahvistettujen tosiseikkojen perusteella tällainen tutkimuksen ulkopuolelle sulkeminen ei ole perusteltua.

(62)

CISA toimitti laskelman, josta ilmenee, että ”erityisen raskaslevyn” jättäminen määritelmän ulkopuolelle vähentäisi Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärää 9,2 prosentilla. Tämän perusteella se väitti, että ”erityisen raskaslevyn” jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ”vaikuttaisi hyvin vähän tutkimuksen yleisiin päätelmiin” ja että ”se ei vaarantaisi polkumyynnillä tapahtuvaan raskaslevyn tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden yleisiä vaikutuksia”, sillä toimenpiteet kohdistuisivat edelleen ”yleiseen raskaslevyyn”.

(63)

Otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynnin analyysi tuotevalvontakoodeittain osoittaa, että ”erityinen raskaslevy” todella alittaa unionin tuotannonalan myyntihinnat ja näin ollen vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(64)

Koska ei voida vahvistaa, että ”erityisellä raskaslevyllä” on eri käyttötarkoitus kuin ”yleisellä raskaslevyllä” ja ettei se ole korvattavissa viimeksi mainitulla, ”erityisen raskaslevyn” nykyisiä vähäisiä myyntimääriä ei voida pitää merkkinä siitä, että sen sulkeminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei vaarantaisi toimenpiteiden tehoa. Jos ”erityinen raskaslevy” jätettäisiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, nyt ”yleistä raskaslevyä” ostavat käyttäjät saattaisivat siirtyä ”erityiseen raskaslevyyn” ja näin välttää tullit ja vaarantaa toimenpiteiden tehokkuuden.

(65)

Lisäksi, erona muihin WTO:n jäsenvaltioihin, unionin tuottajat tuottavat kaikkia raskaslevylajeja huomattavia määriä ja polkumyynti aiheutti vahinkoa kaikille näille tuotteille.

(66)

Tämän perusteella komissio torjuu väitteen, että ”erityisen raskaslevyn” sulkeminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei vaarantaisi polkumyyntitoimenpiteiden tehoa.

2.1.4   Päätelmät

(67)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, ettei yksikään CISAn ja yhden tuojan esille ottamista väitteistä osoita, että ”erityinen raskaslevy” olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle tutkimuksessa.

(68)

Koska tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvistaa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän sellaisena kuin se esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 ja 31 kappaleessa.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Normaaliarvo

3.1.1   Markkinatalouskohtelu

(69)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 43 kappaleessa todetaan, yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei hakenut markkinatalouskohtelua eikä hyväksytty yhtäkään yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä, johon olisi sisältynyt hakemus markkinatalouskohtelun saamiseksi.

3.1.2   Vertailumaa

(70)

Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa komissio valitsi Australian perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaiseksi vertailumaaksi.

(71)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen CISA huomautti, että se oli tutkimuksen alussa toimittamiensa tietojen yhteydessä kommentoinut Yhdysvaltojen mahdollista käyttöä ja ilmaissut suuren huolensa kyseisen vaihtoehdon osalta, sillä sen käyttö johtaisi siihen, että komissio käyttäisi unionin tuotannonalaan etuyhteydessä olevilta yrityksiltä saatavia tietoja. CISA totesi, että komission olisi käytettävä muista maista saatavia tietoja ja käytettävä Yhdysvaltoja viimeisenä keinona vasta sitten, jos muut maat eivät toimisi yhteistyössä.

(72)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen Eurofer, yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ja CISA esittivät huomautuksia Australian valinnasta ja pyysivät, että komissio käyttäisi sen sijasta Yhdysvaltoja.

(73)

Eurofer ja kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja esittivät, että komissio käyttäisi Yhdysvalloista peräisin olevia tietoja, koska siellä oli enemmän kilpailevia kotimaisia tuottajia ja sen vuoksi siellä olisi tietoa useammista tuotelajeista kuin mitä oli käytettävissä ainoalta australialaiselta tuottajalta.

(74)

Ottaen huomioon, että vain yksi yhdysvaltalainen tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa, muilta tuottajilta peräisin olevia tietoja ei olisi ollut käytettävissä, jos vertailumaaksi olisi valittu Yhdysvallat.

(75)

CISA pyysi, että komissio laskisi polkumyyntimarginaalit käyttäen ainoalta yhteistyössä toimineelta yhdysvaltalaiselta tuottajalta saatuja tietoja ja että siinä tapauksessa, että tulos olisi täysin erilainen kuin alustavassa vaiheessa Australiaa käytettäessä saatu tulos, komissio toteaisi, ettei Australia ole soveltuva vertailumaa, ja käyttäisi sen sijasta Yhdysvaltoja.

(76)

Pyyntö hylättiin. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 44–52 kappaleessa todetaan, vertailumaaksi on valittu Australia, eivätkä CISAn esittämät uudet perustelut osoita, etteikö Australia olisi soveltuva.

(77)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA esitti vielä huomautuksia Australian soveltuvuudesta vertailumaaksi.

(78)

Ensinnäkin se huomautti, että kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille lasketut polkumyyntimarginaalit olivat vahinkomarginaaleja korkeammat ja sen vuoksi Australiaa koskeva normaaliarvo oli keskimäärin korkeampi kuin unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamaton hinta. Tämän perusteella CISA päätteli, että Australiaa ”ei mitenkään voida pitää soveltuvana vertailumaana”.

(79)

Tämä väite hylättiin. Asianomaisen markkinatalousmaan hintoihin tai kustannuksiin perustuvan normaaliarvon taso on tieto, joka tarkistetaan sen jälkeen, kun vertailumaa on valittu. Normaaliarvo on samankaltaisen tuotteen kotimarkkinahinta markkinatalousmaan kotimarkkinoilla, eikä se ole syy hylätä Australian käyttöä vertailumaana.

(80)

Toiseksi CISA viittasi tuoreeseen Kiinan-vastaiseen asiaan, joka käsittelee väsymiskestävyydeltään hyvää betoniterästä (HFP rebar) (12) ja jonka osalta se väitti, että komissio oli poistanut vertailumaan normaaliarvosta tiettyjä tuotelajeja sen jälkeen, kun ”asianomaiset osapuolet olivat kyseenalaistaneet tuotannon hyvin korkeat kotimarkkinahinnat ja tuotantokustannukset”.

(81)

CISAn esille ottamalla esimerkillä ei ole merkitystä nyt kyseessä olevassa tutkimuksessa. HFP rebar -asiassa komissio määritteli tiettyjä vertailumaan vaatimusten mukaisesti valmistettuja tuotelajeja, jotka eivät kilpailleet Kiinasta vietävien tuotelajien kanssa. Näitä tuotelajeja ei otettu huomioon, kun normaaliarvoa verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaan.

(82)

Koska CISA ei väittänyt australialaisen tuottajan valmistavan tuotelajeja, jotka eivät kilpaile Kiinasta unioniin vietävien tuotelajien kanssa, esimerkillä ei merkitystä.

(83)

Vertailumaan osalta ei esitetty muita huomautuksia, ja sen vuoksi vahvistetaan komission väliaikainen päätelmä käyttää vertailumaana Australiaa, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 kappaleessa esitetään.

3.1.3   Normaaliarvo

(84)

Eurofer esitti huomautuksia niihin tuotelajeihin, joita vertailumaan tuottaja ei myynyt, sovelletusta komission väliaikaisesta menetelmästä, joka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa. Se pyysi, että niiden tuotteiden osalta, joita ei myyty vertailumaan kotimarkkinoilla, komissio ”sisällyttäisi mukaan oikaisun korkeampien kustannusten huomioon ottamiseksi”.

(85)

Komissio hylkää kyseisen pyynnön, koska ainoat tiedot raskaslevyn kustannuksista tai hinnasta Australiassa ovat todennetut vertailumaan tuottajan tiedot. Sen vuoksi silloin, kun tuottaja ei valmistanut tiettyä, jonkin vientiä harjoittavan tuottajan Kiinasta viemää tuotelajia, tietoja ei ollut käytettävissä tällaisen oikaisun tekemiseksi.

(86)

Koska normaaliarvosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 53–68 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.2   Vientihinta

(87)

Koska vientihinnan osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 ja 70 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.3   Vertailu

(88)

Koska vertailun osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 71–73 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.4   Polkumyyntimarginaalit

(89)

Koska polkumyyntimarginaalien osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 2 esitetyt väliaikaiset polkumyyntimarginaalit voidaan vahvistaa.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(90)

Koska unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmästä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82–85 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.2   Unionin kulutus

(91)

Koska unionin kulutuksesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 86–89 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.3   Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(92)

Koska Kiinasta tulevan tuonnin määrästä ja markkinaosuudesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90–94 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.4   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(93)

Eurofer esitti, että ”komission olisi varottava, ettei se arvioi hinnan alittavuuden marginaalia liian pieneksi tekemällä tuonnin jälkeisiin kustannuksiin epärealistisen suuria oikaisuja ylöspäin”.

(94)

Komissio toteaa kuitenkin, että tuonnin jälkeiset kustannukset vahvistettiin paikalla tehdyissä tarkastuksissa eikä niitä sen vuoksi voida pitää epärealistisen korkeina.

(95)

Eurofer väitti edelleen, että ”unionin tuotannonalan hintoja ei pitäisi myöskään alentaa etuyhteydessä oleville osapuolille yritysryhmän sisällä maksettujen välityspalkkioiden osalta”.

(96)

Komissio toteaa, että välityspalkkioiden alennus on perusteltua, jos liiketoimeen osallistuva yritys suorittaa edustajan tehtäviä, riippumatta siitä, onko yritys etuyhteydessä vai ei. Eurofer tai yksikään yksittäinen unionin tuottaja ei esittänyt perusteita sille, etteikö näin olisi. Tästä syystä komissio pysyy kannassaan, jonka mukaan alennus on perusteltu.

(97)

Eurofer esitti myös, että ”kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät tavalliseen rakenneteräkseen usein tietyt määrät booria tai kromia, jotta se olisi oikeutettu veronalennuksiin Kiinassa, mutta jälkeenpäin myyvät sen tavallisena seostamattomana rakenneteräksenä unionin markkinoilla (esim. teräslajit S235, S275 ja S355)”. Ne pyysivät komissiota varmistamaan, että kyseiset tuotteet sovitetaan ”sen hinnan alittavuutta koskevassa analyysissä asianmukaisesti yhteen teräslajeja S235, S275 ja S355 koskevan unionin tuotannonalan myynnin kanssa”.

(98)

Hinnan alittavuutta koskevassa analyysissä verrataan Kiinasta tulevan tuonnin hintoja unionin hintoihin käyttäen tuotevalvontakoodia (PCN), joka on yhteinen tutkimuksen kaikille osille. Teräslaji muodostaa osan PCN:stä, ja se tarkistettiin otokseen kuuluneiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana. Sen vuoksi hinnan alittavuutta koskevassa analyysissä verrattiin toisiinsa samoja teräslajeja.

(99)

Koska Kiinasta tulevan tuonnin hinnasta ja hinnan alittavuudesta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 95–99 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1   Yleisiä huomioita

(100)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleessa komissio huomauttaa, että yksi otokseen valituista unionin tuottajista keskeytti raskaslevyn tuotannon joulukuussa 2015.

(101)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi suljettava kyseinen otokseen kuulunut unionin tuottaja vahinkoanalyysin ulkopuolelle, koska ”on olemassa vääristymän mahdollisuus, joten olisi tehtävä tarkistettu analyysi ilman tuotannon lopettaneen yrityksen tietoja tai olisi kerättävä tiedot joltakin toiselta unionin tuottajalta”.

(102)

Kyseinen tuotannon keskeyttäminen ei vaikuta millään tavalla vahinkoindikaattoreihin, koska se tapahtui tutkimusajanjakson viimeisinä päivinä, minkä vuoksi molempien tietojoukkojen – kaikkiin unionin tuottajiin liittyvien makrotaloudellisten tietojen sekä otokseen valittuihin unionin tuottajiin liittyvien mikrotaloudellisten indikaattoreiden – katsottiin olevan edustavia unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen osalta.

(103)

Koska unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta koskevista yleisistä huomioista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 100–104 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(104)

Koska unionin tuotannonalan tuotannosta, tuotantokapasiteetista ja kapasiteetin käyttöasteesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 105–110 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(105)

CISA ilmoitti, ettei se hyväksy menetelmää, jossa vahinkoindikaattorina käytetään ”lähtökohdan (2012) ja päätekohdan (2015 eli tutkimusajanjakso)” myyntimäärien vertailua, eikä sillä saatua päätelmää, jonka mukaan unionin tuotannonalan myyntimäärä on vähentynyt 7 prosenttia. CISAn näkemyksen mukaan tuoreemmat tiedot soveltuvat paremmin vahingon määrittämiseen. CISA väitti vielä, että komission olisi pitänyt ”painottaa enemmän unionin tuotannonalan myyntimäärän viimeaikaista kehityssuuntausta, joka ei osoita minkäänlaista vähentymistä viimeisten kolmen vuoden aikana” eli vuosina 2013–2015.

(106)

Komissio torjuu väitteen seuraavista syistä:

(107)

Ensinnäkin komissio palauttaa mieliin edellä olevan 3 kappaleen, jonka mukaan vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson.

(108)

Komissio tarkasteli kaikkia vahinkoindikaattoreita esittäen niiden kehityssuuntaukset koko tarkastelujakson ajalta sekä tapauksen mukaan vuosittaiset analyysit.

(109)

Toiseksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 112 kappaleessa todetaan, että ”myyntimäärän vähennyttyä 7 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja vielä 2 prosenttiyksikköä vuonna 2014 se kasvoi hieman eli 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla”. On näin ollen selvää, ettei komissio suorittanut pelkästään lähtökohdan (2012) ja päätekohdan (2015 eli tutkimusajanjakso) välistä vertailua, kuten väitettiin, vaan kattavan vertailun, joka kattoi kaikki tarkastelujaksoon kuuluvat vuodet.

(110)

Kolmanneksi myyntimäärien pysyminen vakaina vuosien 2012 ja 2015 välillä on nähtävä ottaen huomioon kulutuksen voimakas kasvu 11 prosenttiyksiköllä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 3 todetaan. Siten myyntimäärien pysyminen vakaina ei estänyt markkinaosuuden supistumista merkittävästi eli 9,3 prosenttiyksikköä samaan aikaan, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 7 esitetään. Sen vuoksi myynnin pysyminen vakaana vuosien 2013 ja 2015 välillä katsotaan merkiksi vahingosta, koska myyntimäärää on analysoitava tilanteessa, jossa kulutus kasvoi ja markkinaosuus pieneni.

(111)

Koska unionin tuotannonalan myyntimäärästä ja markkinaosuudesta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111–114 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.2.3   Työllisyys ja tuottavuus

(112)

Koska unionin tuotannonalan työllisyydestä ja tuottavuudesta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 115–117 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.2.4   Työvoimakustannukset

(113)

Koska unionin tuotannonalan työvoimakustannuksista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 118 ja 119 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.2.5   Kasvu

(114)

Koska kasvun osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120 ja 121 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.2.6   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(115)

Koska polkumyyntimarginaalin merkittävyyden ja aiemmasta polkumyynnistä toipumisen osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122 ja 124 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(116)

Koska hinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 125–127 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.3.2   Varastot

(117)

Koska otokseen valittujen unionin tuottajien varastoista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128–130 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.3.3   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(118)

CISA väitti, että otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ovat tarkastelujakson aikana olleet aina niiden myyntihintoja korkeammat riippumatta Kiinasta tulevan tuonnin määrästä.

(119)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 esitetään otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkömyyntihintojen sekä yksikkökohtaisten tuotantokustannusten kehityssuuntaukset tarkastelujakson ajalta. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126 kappaleessa esitetään, ”myyntihinnat ovat laskeneet nopeammin ja keskimäärin ne ovat olleet jatkuvasti alemmat kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset”.

(120)

CISA ilmoitti myös, ettei se ymmärrä otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuutta vuonna 2012, jolloin yksikkökohtainen tuotantokustannus oli korkeampi kuin keskimääräinen yksikkömyyntihinta.

(121)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 ilmoitettu keskimääräinen tuotantokustannus on vuoden 2012 osalta todellakin korkeampi kuin keskimääräinen myyntihinta. Tämä tarkoittaisi yleensä tappiollista vuotta. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 12 vuodelle 2012 ilmoitettu voitto johtuu kuitenkin yhden otokseen valitun tuottajan tuloista, jotka liittyvät raskaslevyn tuotantoon mutta joita ei ole otettu huomioon yrityksen kustannuslaskentajärjestelmässä eikä sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10.

(122)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA kysyi, miksi yhden otokseen valitun unionin tuottajan tuloja, jotka liittyivät raskaslevyn tuotantoon, ei ollut otettu huomioon yrityksen sisäisessä kustannuslaskentajärjestelmässä.

(123)

Kuten kyseinen otokseen valittu unionin tuottaja esitti ja komissio tarkisti, syynä oli se, että kyseisen voiton määrä käsitti yksinomaan yrityksen tavanomaista liiketoimintaa koskevan, vuoden lopussa kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti tehtävän tilien tasauksen. Se ei sellaisenaan sisälly vuoden aikana tuotettujen tuotteiden kustannustietoihin vaan useisiin tuloslaskelman erillisiin nimikkeisiin (kuten määritellään kansainvälisessä tilinpäätösstandardissa 1). Jos kyseistä voittoa ei otettaisi huomioon, unionin tuotannonala olisi ollut tappiollinen myös vuonna 2012 (alle yhden prosentin tappiot).

(124)

Lisäksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 ilmoitettu keskimääräinen tuotantokustannus koskee otokseen valittujen unionin tuottajien koko tuotantomäärää, kun taas keskimääräinen myyntihinta koskee ainoastaan ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle unionissa kohdistunutta otokseen valittujen unionin tuottajien myyntiä. Kyseiset kaksi keskiarvoa eivät ole suoraan vertailukelpoisia seuraavista syistä:

a)

ensinnäkin tuotantomäärä ylittää huomattavasti ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle unionissa kohdistuneen myynnin määrän, pääasiassa viennin johdosta. Tältä osin on myös otettava huomioon otokseen valittujen unionin tuottajien kytkösmarkkinakäyttö; kytkösmarkkinakäyttö on kuitenkin merkityksetöntä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa todetaan.

b)

toiseksi tutkimuksen kohteena oleva tuote koostuu suuresta määrästä eri hinnoilla myytäviä tuotelajeja, ja tuotevalikoima on erilainen unionin markkinoilla ja vientimarkkinoilla.

(125)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA kysyi, koskivatko väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 7 esitetyt myyntimäärät ja markkinaosuudet etuyhteydettömille asiakkaille suuntautunutta myyntiä vai sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaille suuntautunutta myyntiä. Komissio muistuttaa mieliin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102 kappaleen, jonka mukaan makrotaloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto tai myyntimäärä, arvioidaan koko unionin tuotannonalan tasolla. Taulukossa 7 esitetyt tiedot tarkoittavat ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle suuntautunutta myyntiä, sellaisena kuin Eurofer on sen ilmoittanut. Etuyhteydessä oleville osapuolille kohdistuneen myynnin sisällyttäminen mukaan merkitsisi riskiä siitä, että sama määrä tulisi lasketuksi kahteen kertaan.

(126)

CISA väitti vielä lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa, että unionin tuotannonalan tuotantomäärän ja ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle unionissa suuntautuneen myynnin määrän välinen ero johtui etuyhteydessä oleville asiakkaille unionissa kohdistuneen myynnin merkittävästä määrästä. Tämän perusteella CISA päätteli, että komissio ei ollut kerännyt ja esittänyt tietoja etuyhteydessä oleville asiakkaille kohdistuneen myynnin määrästä ja oli siten antanut vain osittaisen kuvan unionin markkinoilla vallitsevasta tilanteesta.

(127)

Edellä olevat väitteet perustuvat väärään oletukseen. Komissio muistuttaa, että tuotantomäärän ja etuyhteydettömille asiakkaille unionissa suuntautuneen myynnin määrän välinen ero ei johdu pelkästään etuyhteydessä oleville asiakkaille vaan myös unionin ulkopuolella oleville asiakkaille kohdistuneesta myynnistä. Myös otokseen kuulumattomien unionin tuottajien osalta saattaa esiintyä eroja johtuen ensimmäisille etuyhteydettömille asiakkaille kohdistuneesta myynnistä, jota Eurofer ei ehkä ilmoittanut, kuten komissio tarkisti, käyttäessään 125 kappaleessa kuvattua raportointimenetelmää kaksinkertaisen laskemisen riskin välttämiseksi. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 7 koskee ainoastaan myyntimäärää ja markkinaosuutta unionin markkinoilla.

(128)

CISA viittasi vielä kahteen tapaukseen, joissa komissio analysoi erikseen etuyhteydessä olevat ja etuyhteydettömät asiakkaat, eli Kiinasta peräisin olevia kestäviä raudoitustankoja koskevaan tutkimukseen (13) ja Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevia kylmävalssattuja teräslevytuotteita koskevaan tutkimukseen (14).

(129)

Komissio muistuttaa, että edellä mainituissa tapauksissa analyysit koskivat kytkösmarkkinakäyttöä (kylmävalssatut teräslevytuotteet) tai etuyhteydessä oleville käyttäjille kohdistunutta myyntiä (kestävät raudoitustangot) eivätkä myyntiä etuyhteydessä oleville asiakkaille kuten etuyhteydessä oleville myyntiyrityksille. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa todetaan, unionin tuottajien kytkösmarkkinakäyttö on merkityksetöntä.

(130)

Komissio muistuttaa vielä, että hinnat ja kannattavuus unionin markkinoilla ovat merkityksellisiä vain, jos myynti tapahtuu etuyhteydettömien osapuolten välillä.

(131)

Koska otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden, kassavirran, investointien, investointien tuoton ja pääoman saannin osalta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 131–138 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(132)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139–147 kappaleessa esitetyt vahinkoa koskevat päätelmät voidaan vahvistaa.

5.   SYY-YHTEYS

5.1   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(133)

Eurofer väitti, että polkumyynnillä Kiinasta tapahtuva tuonti on ”tärkein unionin tuotannonalaan tarkastelujaksolla vaikuttanut yksittäinen tekijä”. Se huomautti, että ”Kiinasta tulevan tuonnin määrä kaksinkertaistui vuosien 2013 ja 2014 välillä ja edelleen kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2015 välillä” ja että vuonna 2015 Kiinasta tulevan tuonnin määrä ”ylitti kaikista muista kolmansista maista yhteensä tulevan tuonnin määrän”.

(134)

Eurofer havaitsi myös samanlaisia kehityssuuntauksia Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuuksien osalta ja totesi, että ne ”kasvoivat vuosien 2013 ja 2015 välillä 4,1 prosentista 14,4 prosenttiin, kun kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni samana aikana vuosien 2013 ja 2015 välillä 13,2 prosentista 12,2 prosenttiin”.

(135)

Eurofer päätteli lopuksi, että ”Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu tapahtui lähes kokonaan unionin tuotannonalan markkinaosuuden kustannuksella”. Se lisäsi, että ”Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinta laski tarkastelujakson aikana lähes 30 prosenttia, ja kyseisen tuonnin todettiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat noin 29 prosentilla”.

(136)

Tämä vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 151 kappaleessa esitetyt päätelmät, joiden mukaan Kiinasta voimakkaasti alihintaan tulevan tuonnin lähes jatkuva kasvu on selvästi vaikuttanut negatiivisesti unionin tuotannonalaan tulokseen vuoden 2013 jälkeen.

(137)

Koska polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150–157 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Raju kilpailu, joka aiheutui kysyntäongelmista unionin markkinoilla

(138)

Koska kysyntäongelmista unionin markkinoilla aiheutuvan rajun kilpailun vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 158–163 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.2.2   Unionin tuottajien alhainen kapasiteetin käyttöaste

(139)

Koska unionin tuottajien alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164–166 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.2.3   Tuonti muista kolmansista maista

(140)

CISA esitti, että ”komissio analysoi erikseen Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin eikä sen vuoksi löytänyt viitteitä siitä, että kyseisistä kahdesta maasta tuleva tuonti aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle”.

(141)

CISA esitti myös, että komission olisi pitänyt laatia ”kumulatiivinen arvio Ukrainasta ja Venäjältä tulevasta tuonnista” ja vielä ”kumulatiivinen arvio kaikista kolmesta maasta (Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta) tulevasta tuonnista”, väittäen että ”tutkimusajanjakson aikana Ukrainasta ja Venäjältä tulleen tuonnin määrä ei ole merkityksetön unionin markkinoihin verrattuna” ja että ”kummastakin maasta tulleen tuonnin keskihinnat olivat jopa alhaisemmat kuin Kiinasta tulleen tuonnin hinnat”.

(142)

Edellä esitetyn perusteella CISA esitti päätelmän, että ”vaikka Kiinasta tulevan tuonnin todettaisiin alittaneen unionin tuotannonalan hinnat, Ukrainasta ja Venäjältä tuleva tuonti on alittanut ne vielä enemmän. Jos komissio olisi käyttänyt samaa menetelmää kuin Kiinan kohdalla eli lähtökohdan ja päätekohdan välistä vertailua, se olisi todennut, että kyseisistä kahdesta maasta tulevan tuonnin myyntimäärä oli kasvanut 41 prosenttia ja markkinaosuus 2,2 prosenttiyksikköä.”

(143)

Komissio viittaa perusasetuksen 3 artiklan 4 kohtaan, jonka mukaan ainoastaan tuontia, jota tutkitaan polkumyynnin vuoksi, voidaan arvioida kumulatiivisesti. Ukrainasta ja Venäjältä tulevaa tuontia ei tutkita polkumyynnin vuoksi eikä sitä sen vuoksi voida kumuloida Kiinasta tulevan tuonnin kanssa.

(144)

Ukrainasta, Venäjältä ja Kiinasta tulevan tuonnin hinnat eivät myöskään ole suoraan verrattavissa keskenään, koska keskihintaan vaikuttaa tuotevalikoima. Suurempi merkitys on tarkastelujakson aikaisella hintakehityksellä. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukosta 13 käy selvästi ilmi, että tarkastelujakson aikana Ukrainasta ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat laskivat paljon hitaammin kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat.

(145)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi yli kolminkertaiseksi. Unionin kulutuksen kasvaessa 5 prosenttia ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienentyessä 10 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla tämä tarkoitti sitä, että Kiinasta tuleva tuonti valtasi markkinaosuutta ainoastaan unionin tuotannonalalta.

(146)

Kun Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi lähes miljoona tonnia tarkastelujaksolla, Ukrainasta tulevan tuonnin määrä kasvoi noin 160 000 tonnia ja Venäjältä tulevan tuonnin määrä noin 75 000 tonnia.

(147)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon Ukrainasta ja Venäjältä tulevan tuonnin huomattavasti vähäisempi määrä Kiinaan verrattuna ei ole viitteitä siitä, että mainituista kahdesta maasta tuleva tuonti olisi voinut poistaa syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(148)

Koska muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutuksista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 167–178 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.2.4   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(149)

Koska unionin tuotannonalan vientitoiminnan vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179–183 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.2.5   Kilpailu vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien ja unionissa toimivien uudelleenvalssaajien välillä

(150)

Koska vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien ja unionissa toimivien uudelleenvalssaajien välisen kilpailun vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 184–189 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.2.6   Voiton puuttuminen unionin tuottajilta riippumatta Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrästä

(151)

CISA väitti myös, että otokseen valittujen unionin tuottajien toiminta oli vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä suurelta osin kannattamatonta ja että niiden suurimmat tappiot ilmenivät vuonna 2013, joka on juuri se vuosi, jona raskaslevyn tuonti Kiinasta oli alimmillaan.

(152)

Tätä väitettä käsitellään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 134 kappaleessa, jossa selostetaan, että ”vuonna 2013 aiheutuneeseen raskaaseen 12,2 prosentin tappioon vaikutti erityisen alhainen kysyntä kyseisenä vuotena, eikä unionin tuotannonala pystynyt saamaan hyötyä unionin kulutuksen 11 prosenttiyksikön kasvusta, koska sen hintoihin ja määriin kohdistui merkittävä paine Kiinasta tulevan tuonnin kasvaessa vuonna 2014 ja tutkimusajanjakson aikana”. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93 kappaleessa todetaan, kulutuksen kasvun kattoi lähes kokonaan Kiinasta tuleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti.

(153)

Tästä syystä komissio päättelee, että vuoden 2013 suuret tappiot eivät johtuneet Kiinasta tulevan tuonnin vähäisestä määrästä vaan erityisen heikosta kysynnästä unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalalle vuosina 2014 ja 2015 aiheutuneiden tappioiden syynä kuitenkin oli Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrän jatkuva kasvu.

(154)

Lisäksi komissio toteaa, että unionin tuotannonala toimi kannattavasti vuosina 2011 ja 2012. Unionin tuotannonalan voittomarginaali oli 7,9 prosenttia vuonna 2011, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin määrät eivät vielä olleet merkittäviä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 221 kappaleessa todetaan. Vuonna 2012 voittomarginaali oli jo merkittävästi alempi eli 1,6 prosenttia Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin merkittävän määrän vuoksi. On syytä huomata, ettei yksikään asianomainen osapuoli esittänyt huomautuksia unionin tuotannonalan kannattavuudesta vuosina 2011 ja 2012.

5.2.7   Muiden tekijöiden vaikutukset

(155)

CISA esitti, että on ”muita tärkeitä tekijöitä, jotka aiheuttivat väitettyä vahinkoa unionin tuotantoalalle”, kuin Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti ja että ”tämä saattaa poistaa syy-yhteyden väitetyn Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja vahingon väliltä”. CISA pyysi komissiota tarkistamaan syy-yhteyttä koskevaa analyysiään ja ottamaan huomioon kaikki muut tekijät.

(156)

Tältä osin on syytä huomata, että edellä lueteltuja kuutta muuta tekijää on käsitelty joko väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tai tässä asetuksessa. Sen vuoksi on selvää, että komissio on tarkastellut perusteellisesti kaikkia asianomaisten osapuolten yksilöimiä tekijöitä. CISA ei määritellyt, mitä ”muita tärkeitä tekijöitä” kuuden jo perusteellisesti analysoidun tekijän lisäksi olisi tarkasteltava. CISA mainitsi vain, että ne ovat ”ilmeisiä”, eikä toimittanut muita tietoja. Tästä syystä komissio hylkää kyseisen väitteen.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(157)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 190–194 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

6.   UNIONIN ETU

(158)

CISA esitti, että koko tarkastelujakson ajan unionin tuottajien osuus unionin markkinoista oli yli 70 prosenttia. Se väitti, että niillä on määräävä asema unionin markkinoilla ja että ainoa vakavasti otettava kilpailutekijä on Kiinasta tuleva tuonti.

(159)

Komissio huomauttaa, ettei CISA tunnustanut sitä tosiseikkaa, että unionin tuottajat kilpailivat keskenään sekä Kiinasta tulevan tuonnin ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin, jonka markkinaosuus oli väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukon 13 mukaan 12,2 prosenttia, kanssa. Ei myöskään ole merkkejä siitä, ettei unionin tuottajien välillä olisi ollut kilpailua.

(160)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yksi tuoja väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vähentää keinotekoisesti kilpailua unionin markkinoilla ja johtaa ”erityisen raskaslevyn” segmentin osalta oligopolistisiin markkinoihin, koska jo nyt vain yhdellä toimijalla on määräävä asema kyseisellä segmentillä.

(161)

Komissio toteaa kuitenkin, ettei kyseinen osapuoli esittänyt näyttöä väitteen tueksi. Sitä vastoin Euroferin lopullisista päätelmistä esittämiin huomautuksiin sisältyy luettelo suuresta määrästä unionin tuottajia, jotka tarjoavat ”erityisen raskaslevyn” eri lajeja.

(162)

Komissio myöntää, että tullien käyttöönotto saattaa vähentää kilpailijoiden määrää tietyillä ”erityisen raskaslevyn” segmenteillä unionin markkinoilla. Polkumyyntitutkimuksessa ei kuitenkaan määritellä tuotemarkkinoita tai maantieteellisiä markkinoita, eikä siinä arvioida markkinavoimaa ja sen todennäköistä kehitystä. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista eikä tarpeellista tehdä päätelmiä siitä, onko olemassa riski, että jollakin markkinalla luodaan kilpailulainsäädännössä tarkoitettu määräävä asema tai vahvistetaan tällaista asemaa.

(163)

Komissiolta edellytetään, että se ottaa unionin etua koskevassa analyysissään huomioon unionin muut politiikat, kuten kilpailupolitiikan. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin vain silloin, kun määräävästä asemasta ja sen mahdollisesta väärinkäytöstä on konkreettisia todisteita. Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset eivät anna tähän aihetta.

(164)

Joka tapauksessa komissio muistuttaa, että polkumyyntitullit otetaan käyttöön kaikilla raskaslevyn segmenteillä todetun vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin vaikutusten poistamiseksi ja että määräävä asema jollakin markkinalla ei tarkoita, että tätä asemaa käytetään väärin. Jos asianomaiset osapuolet havaitsevat vastaisuudessa toimintaa, joka ehkä rikkoo kilpailusääntöjä, ne voivat käyttää oikeuttaan tehdä asiasta valitus toimivaltaiselle kilpailuviranomaiselle.

(165)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yksi tuoja esitti, ettei polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto saisi johtaa hintojen nousuun unionin markkinoilla.

(166)

Komissio muistuttaa, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoitus on poistaa vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset. Vaikutukset, joita toimenpiteistä kohdistuu hintoihin, riippuvat eri markkinatoimijoiden hinnoittelupäätöksistä, ja niitä on mahdoton ennustaa. Hinnat saattavat nousta, jos markkinavoimat katsovat, että vääristymättömillä markkinoilla hintojen olisi oltava korkeammat.

(167)

CISA väitti myös, että unionin käyttäjät tarvitsevat kilpailukykyisiä ja vakaita hankintalähteitä ja että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ”todennäköisesti johtaa merkittäviin tappioihin ja/tai jalostusteollisuuden työpaikkojen siirtymiseen pois Euroopan unionista”.

(168)

Unionissa oli tutkimusajanjakson aikana kuitenkin 30 tuottajaa sekä tuontia useasta maasta, myös Venäjältä ja Ukrainasta, mikä takasi raskaslevyn tasaisen tarjonnan unionissa oleville käyttäjille. Myöskään jalostusteollisuudessa toimivat käyttäjät eivät esittäneet näyttöä siitä, etteivät ne pystyisi hankkimaan raskaslevyä polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton vuoksi. Merkittäviä tappioita ja/tai työpaikkojen siirtymistä pois unionista koskevaan riskiin liittyvän väitteen esitti ainoastaan yksi jalostusteollisuuden tuotannonala eli tuuliturbiinin tornien tuottaja. Väitettä tarkastellaan jäljempänä.

(169)

Jalostusteollisuuden (tuuliturbiinin tornit) käyttäjien ad hoc -ryhmä esitti, että raskaslevyä koskevien toimenpiteiden käyttöönotto aiheuttaisi riskin tuuliturbiinin tornien tuotannon siirtämisestä Kiinaan ja valmistettujen valmiiden tai puolivalmiiden tuuliturbiinin tornien toimitusvarmuuteen liittyvistä ongelmista tulevaisuudessa. Myös yksi tuoja otti esille tämän väitteen lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa sekä tuuliturbiinin tornien että tuulienergiajärjestelmien muiden osien osalta.

(170)

Komissio hylkää kyseiset väitteet, koska asianomaiset osapuolet eivät esittäneet väitteitä tukevaa näyttöä tai analyysiä esimerkiksi siten, että kyseiset tuuliturbiinin tornien tuottajat olisivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa annetussa määräajassa, täyttäneet kyselyvastauksen tarkentaen tuotannonalalla tuuliturbiinin tornien rakentamisessa käytettävät raskaslevylajit ja esittäneet analyysin siitä, ovatko mainitut raskaslevylajit korvattavissa muilla tuotannonaloilla käytettävillä raskaslevylajeilla.

(171)

Komissio toteaa, että tapausta koskevista tiedoista ilmenee, etteivät tuuliturbiinin tornien tuottajat voisi hyötyä ”erityisen raskaslevyn” jättämisestä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, kuten edellä 42 kappaleessa todetaan. Näin ollen ainoastaan tuuliturbiinin torneissa käytettävän raskaslevyn jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle unionin etuun liittyvistä syistä voisi poistaa niiden huolen. Toistaiseksi tuuliturbiinin tornien tuottajat eivät kuitenkaan ole toimittaneet konkreettista ja yksityiskohtaista analyysiä, johon sisältyisi selvitys siitä, miten tullien käyttöönotto vaikuttaa niiden tuotantokustannuksiin ja miten ne pystyvät siirtämään nämä lisäkustannukset asiakkaidensa maksettaviksi, ja jolla voitaisiin perustella kyseisen raskaslevyn jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(172)

Komissio toteaa vielä, että tuuliturbiinin tornien tuottajat voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää unionin etuun liittyvää välivaiheen tarkastelua raskaslevyä koskevien toimenpiteiden osalta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ilmennyt viitteitä siitä, että unionin tuotannonala vaarantaisi käyttäjien toiminnan. Se ei ole odotettavissa, jos markkinavoimat saavat vaikuttaa normaalisti.

(173)

Yksi tuoja esitti, että ”erityisen raskaslevyn” sulkeminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle on unionin edun mukaista, koska unionissa ”useat keskeiset tuotannonalat”, kuten ”koneenrakennus ja energia-ala”, ovat riippuvaisia Kiinasta tulevasta ”erityisen raskaslevyn” tuonnista. Yksikään kyseisillä tuotannonaloilla toimivista käyttäjistä ei kuitenkaan vahvistanut kyseistä väitettä.

(174)

Kyseinen tuoja väitti vielä, että yli 150 mm:n paksuista ”erityistä raskaslevyä” tuottaa ainoastaan kolme unionin tuottajaa. Väitettiin, että korkealujuuksisen levyn, sammutuksen ja nuorrutuksen läpikäyneen levyn ja kulutusta kestävän raskaslevyn tuotannossa hallitsevassa asemassa on ainoastaan neljä unionin tuottajaa. Tämän perusteella tuoja väittää, että unionin jalostusteollisuus ”kärsii jo nyt tarjonnan vähäisyydestä ja myyntihintojen voimakkaasta noususta” ja että tämä tilanne voidaan tasapainottaa vain tuomalla ”erityistä raskaslevyä” Kiinasta.

(175)

CISA esitti vielä, että ”erityisen raskaslevyn” käyttäjät metallin muokkausta harjoittavassa teollisuudessa saattoivat myös kärsiä tarjonnan vähäisyydestä, koska eurooppalaisia ”erityisen raskaslevyn” tuottajia on hyvin vähän. Kysymystä tarjonnan vähäisyydestä ei kuitenkaan nostanut esille yksikään jalostusteollisuudessa toimivista käyttäjistä.

(176)

Komissio hylkää 173–175 kappaleessa tarkoitetut väitteet, koska asianomaiset osapuolet eivät esittäneet näyttöä tai analyysejä väitteidensä tueksi. Tutkimuksessa sitä vastoin vahvistettiin, että raskaslevyn hinnat laskivat unionissa merkittävästi tarkastelujakson aikana. Tutkimus on myös osoittanut, että unionin tuotannonalalla on huomattavasti vapaata kapasiteettia kapasiteetin käyttöasteen jatkuvan alenemisen vuoksi. CISAn mukaan ”erityisen raskaslevyn” vienti Kiinasta on hyvin pientä.

(177)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi tuoja palasi tähän kysymykseen lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa. Uusia olennaisia argumentteja ei kuitenkaan esitetty.

(178)

Koska väitetystä polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton aiheuttamasta tarjonnan vähäisyydestä ei esitetty tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä, komissio ei voi päätellä, että kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi ”erityisen raskaslevyn” vähäiseen tarjontaan.

6.1   Unionin etua koskevat päätelmät

(179)

Tiivistäen voidaan todeta, ettei yksikään asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä osoita, että olisi pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(180)

Mahdollisia etuyhteydettömiin käyttäjiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia lieventää se, että käytettävissä on vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Unionin markkinoihin, etenkin unionin tuotannonalaan, kohdistuvat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden myönteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin mahdolliset muihin eturyhmiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

(181)

Koska unionin edusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 195–215 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

7.   POLKUMYYNTITULLIEN TAANNEHTIVA KÄYTTÖÖNOTTO

(182)

Kuten edellä 4 kappaleessa mainitaan, komissio asetti Euroferin pyynnöstä Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Tuonti, joka tapahtui 11 päivän elokuuta 2016 ja väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton eli 7 päivän lokakuuta 2016 välillä, rekisteröitiin.

(183)

Perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaan tulli voidaan kantaa taannehtivasti, jos ”sellaisen tuonnin tason lisäksi, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa, tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut, niin että tämä kasvu voi estää sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin korjaavan vaikutuksen, ottaen huomioon tuontihetki, tuonnin määrä ja muut olosuhteet”.

7.1   Mahdollista polkumyyntitullien taannehtivaa käyttöönottoa koskevat huomautukset

(184)

CISA väitti, että taannehtivasti sovellettavat toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisellä tavalla tuojiin, koska niille ”aiheutuisi tarpeettomasti lisäkustannuksia”, sillä ne maksavat polkumyyntitullit. CISAn mukaan tuojilla ”ei ole aikomusta kerryttää varastoon tarkasteltavana olevaa tuotetta” Kiinasta, ja jo rekisteröity tuonti oli jäännösosa vanhoista sopimuksista, jotka tehtiin ennen menettelyn aloittamista. CISA väitti vielä, että ”ennakoimaton tulli aiheuttaisi tappioita” tuojille ja käyttäjille unionissa.

(185)

CISA väitti vielä, että ”tuonnin rekisteröinti ja toimenpiteiden taannehtivalla soveltamisella uhkaaminen ovat vain keinoja luoda kaupan suojaamiseksi jälleen yksi este, jotta EU:n tuojat lopettaisivat tuonnin Kiinasta jo ennen kuin on osoitettu, että kyseinen tuonti aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle”.

7.2   Tuontitilastot

(186)

Taulukossa 1 esitettyjen Eurostatin tuontitilastojen mukaan raskaslevyn tuonti Kiinasta väheni merkittävästi tutkimusajanjakson jälkeen.

Taulukko 1

Kuukauden keskimääräisen tuontimäärän kehitys

 

Keskimäärin kuukaudessa tutkimusajanjakson aikana

Keskimäärin kuukaudessa maalissyyskuussa 2016

Keskimäärin kuukaudessa maalislokakuussa 2016

Tuonnin määrä Kiinasta (tonnia)

113 262

84 669

76 562

Kehityssuuntaus/tutkimusajanjakso (%)

N/A

– 25,2

– 32,4

Lähde: Eurostat

7.3   Taannehtivuutta koskevat päätelmät

(187)

Komissio katsoo, että koska tuonti ei ole kasvanut huomattavasti, oikeudellinen edellytys perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaiselle tullien taannehtivalle kantamiselle ei täyty. Tämän vuoksi rekisteröidystä tuonnista ei pitäisi kantaa tulleja taannehtivasti.

8.   LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

8.1   Vahingon korjaava taso

(188)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 222 kappaleessa osoitetaan, komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oikaistiin asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, otokseen kuuluneiden unionin tuottajien unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan tutkimusajanjaksolla.

(189)

CISA esitti useita huomautuksia menetelmästä, jolla tässä tapauksessa laskettiin vahinkoa aiheuttamaton hinta samankaltaiselle tuotteelle, jota otokseen valitut unionin tuottajat myivät unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana.

(190)

Ensinnäkin CISA kysyi, miksi komissio käytti menetelmää, jossa unionin tuotannonalan myyntihintoihin lisättiin tutkimusajanjaksolla syntyneet tappiot ja sen jälkeen 7,9 prosentin tavoitevoittomarginaali sen sijaan, että tavoitevoitto olisi lisätty tuotantokustannuksiin.

(191)

Valinta niiden kahden menetelmän välillä, joita komissio käyttää vahingon korjaavan tason määrittämiseksi, tehdään tapauskohtaisesti. Jos vertailukelpoista unionin tuotannonalan myyntiä ei ole, vahinkoa aiheuttamaton hinta vahvistetaan usein lisäämällä tavoitevoitto kokonaiskustannuksiin. Tässä tapauksessa oli kuitenkin mahdollista käyttää vertailukelpoista myyntiä.

(192)

Näin oli, koska unionin tuotannonalan myymä samankaltainen tuote käsitti satoja tuotelajeja ja otokseen valituilla unionin tuottajilla oli laaja verkosto etuyhteydessä olevia yrityksiä, myös teräspalvelukeskuksia, ja näille yrityksille aiheutui kustannuksia, joita ei ilmoitettu otokseen valittujen unionin tuottajien kirjanpidossa siten, että ne olisi voitu helposti yhdistää eri tuotevalvontakoodeihin. Näistä syistä oli mahdotonta kerätä kustannustietoja jokaisen tuotevalvontakoodin osalta, ei vain tuotantoyrityksiltä vaan myös niihin etuyhteydessä olevilta myyntiyrityksiltä (erityisesti teräspalvelukeskuksilta) unionissa kokonaiskustannusten määrittämiseksi kunkin tuotevalvontakoodin osalta.

(193)

Niinpä komissio vahvisti sen sijaan kokonaiskustannukset kunkin tuotevalvontakoodin osalta lisäämällä painotettuun keskimyyntihintaan otokseen kuuluville unionin tuottajille aiheutuneen tappion painotetun keskiarvon. Sen jälkeen näin vahvistettuun kokonaiskustannukseen lisättiin 7,9 prosentin tavoitevoittomarginaali, jonka osalta ei esitetty huomautuksia väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(194)

CISA väitti vielä, että oli käytetty ”väärää” menetelmää ja että kyseiset kaksi menetelmää ”johtivat täysin erilaiseen tulokseen”. Ne antoivat esimerkin käyttäen hypoteettisia tuotantokustannuksia ja hypoteettista myyntihintaa ja väittivät esimerkin osoittavan, että tavoitehinnan laskeminen myyntihinnan perusteella on väärä menetelmä.

(195)

Komissio huomauttaa, että koska suurin osa esimerkissä käytetyistä tiedoista on hypoteettisia eikä niillä ole yhteyttä tosiasiallisiin tietoihin, esimerkissä saatu tulos ei voi osoittaa, että tässä yksittäistapauksessa olisi käytetty väärää menetelmää. Tämän vuoksi komissio ei voi pitää kyseistä perustelua näyttönä. Jos käytettävissä olisi samaa tasoa olevia yksityiskohtaisia tietoja, molemmilla menetelmillä saataisiin sama tulos.

(196)

CISA väitti vielä, että ”jos suurimman osan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemistä tuotevalvontakoodeista myy harvempi kuin kolme otokseen valittua unionin tuottajaa, olisi syytä epäillä otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen myyntitietojen edustavuutta ja päätellä tästä syystä, että hinnan alittavuuden marginaalin laskeminen niiden perusteella on varsin kyseenalaista. Lisäksi vahinkoa voidaan tuskin osoittaa, jollei unionin tuotannonala edes tuota tai myy kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemiä tuotelajeja.”

(197)

Komissio toteaa, että vaikka otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, se että ”suurimman osan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemistä tuotevalvontakoodeista myy harvempi kuin kolme otokseen valittua unionin tuottajaa” ei tarkoita, etteivät unionin tuotannonala tai edes otokseen valitut unionin tuottajat myy niitä ollenkaan. Se tarkoittaa ainoastaan, etteivät kaikki kolme otokseen valittua unionin tuottajaa myy kaikkia otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemiä tuotevalvontakoodeja.

(198)

Komissio toteaa myös, etteivät kaikki otokseen valitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat vieneet unioniin samoja tuotevalvontakoodeja. Itse asiassa selvästi suurinta osaa niistä tuotevalvontakoodeista, joita otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin (koskee yli 90 prosentin määrää kyseisestä viennistä) tuottaa yksi tai useampi otokseen valituista unionin tuottajista.

(199)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA palasi tähän kysymykseen huomautuksissaan sekä kuulemisessa.

(200)

CISA päätteli, että unionin tuotannonala ei ehkä ole ilmoittanut oikeita lukuja ja on saanut etua suotuisasta kohtelusta, mikä rikkoo muiden osapuolten oikeutta objektiiviseen, puolueettomaan ja syrjimättömään tutkimukseen. Väitettyä unionin tuotannonalalle suotuisaa kohtelua osoittaisi myös komission myötämielisyys tuotannonalaa kohtaan silloin, kun se ei ole toimittanut tiettyjä tärkeitä tietoja (CISA viittasi tuotantokustannuksia koskevien tietojen tasoon).

(201)

Suotuisaa kohtelua koskeva väite hylätään. Kyseessä oleva asia koskee 191–193 kappaleen sanamuotoa. Mainituissa kappaleissa komissio esittää perusteen sille, kumpi kahdesta menetelmästä valittiin menetelmäksi, jolla komissio määrittää vahingon korjaavan tason.

(202)

Koska vahingon korjaavasta tasosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 217–223 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

8.2   Tarjottu sitoumus

(203)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja tarjosi komissiolle hintasitoumusta. Tarjouksessa määritellään vähimmäistuontihinnat kyseisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin myymille raskaslevylajeille, ja lisäksi siihen sisältyy kyseisiä vähimmäistuontihintoja koskeva indeksointimenetelmä, joka perustuu pääraaka-aineiden hintoihin.

(204)

Komissio hylkäsi tarjotun hintasitoumuksen, koska hintojen ristiinkompensoinnin riski oli suuri, mikä johtui siitä, että minimituontihintojen ero oli liian suuri eri tuotelajien välillä, joita ei ole helppo erottaa toisistaan, ja siitä, että indeksointimenetelmä oli liian monimutkainen. Lisäksi vientiä harjoittavan tuottajan vientimyynnin kanavien rakenne ja muiden tuotteiden rinnakkainen vienti olisi estänyt asianmukaisen seurannan ja sen vuoksi ristiinkompensoinnin mahdollisuus kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevien yritysten myymien tuotteiden kautta oli liian suuri.

(205)

Vientiä harjoittavalle tuottajalle ilmoitettiin syyt sen tarjoaman hintasitoumuksen hylkäämiseen, ja sille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia.

8.3   Lopulliset toimenpiteet

(206)

Polkumyynnin, vahingon, syy-yhteyden ja unionin edun osalta tehdyt päätelmät huomioon ottaen tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön vahingon korjaavan tason suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(207)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset polkumyyntitullit otetaan käyttöön seuraavassa 2 taulukossa esitetyn suuruisina:

Taulukko 2

Polkumyyntimarginaali, vahingon korjaava taso ja tullin suuruus

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahingon korjaava taso (%)

Tulli (%)

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1

73,1

73,1

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0

65,1

65,1

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6

73,7

73,7

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

125,5

70,6

70,6

Kaikki muut yritykset

127,6

73,7

73,7

Lähde: Tutkimus

(208)

Tässä asetuksessa esitetyt yrityskohtaiset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja (toisin kuin koko maata koskevaa ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) sovelletaan sen vuoksi yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen yritysten ja siten nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, myös vaikka kyseessä olisi erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä oleva yritys, sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja vaan niihin on sovellettava kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

(209)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (15), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa vastaavasti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(210)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkia muita yrityksiä koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

8.4   Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen

(211)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti.

(212)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistettuja kuumavalssattuja, pleteroimattomia ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomia, kelaamattomia levytuotteita, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7208 51 20, ex 7208 51 91, ex 7208 51 98, ex 7208 52 91, ex 7208 90 20, ex 7208 90 80, 7225 40 40, ex 7225 40 60 ja ex 7225 99 00 (Taric-koodit 7208512010, 7208519110, 7208519810, 7208529110, 7208902010, 7208908020, 7225406010, 7225990035, 7225990040).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

73,1

C143

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

65,1

C144

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

73,7

C145

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

70,6

 

Kaikki muut yritykset

73,7

C999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1777 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät.

3 artikla

Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä siitä, että

se ei vienyt unioniin 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson (1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä) aikana,

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä,

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin,

1 artiklan 2 kohtaa on muutettava sen jälkeen, kun kaikille asianomaisille osapuolille on annettu mahdollisuus esittää huomautuksia, lisäämällä uusi vientiä harjoittava tuottaja niiden yhteistyössä toimineiden yritysten joukkoon, jotka eivät sisältyneet otokseen ja joihin niin ollen sovelletaan painotettua keskimääräistä tullia.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1777, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa (EUVL L 272, 7.10.2016, s. 5).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1357, annettu 9 päivänä elokuuta 2016, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnin kirjaamisvelvoitteesta (EUVL L 215, 10.8.2016, s. 23).

(4)  Muu teräs kuin rakenneteräs, laivanrakennusteräs, paineastiateräs, teräs, jolle tehdään pintakarkaisu, sammutus ja nuorrutus, putkiteräs ja kulutusta kestävä teräs.

(5)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 102/2012, annettu 27 päivänä tammikuuta 2012, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa laajennettuna koskemaan Marokosta, Moldovasta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia riippumatta siitä, onko nämä maat ilmoitettu alkuperämaaksi, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen sekä asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelumenettelyn päättämisestä Etelä-Afrikasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin osalta (EUVL L 36, 9.2.2012, s. 1).

(6)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 925/2009, annettu 24 päivänä syyskuuta 2009, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietynlaisen Armeniasta, Brasiliasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa ja tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 262, 6.10.2009, s. 1).

(7)  Vireillepanoilmoitus (2016/C 459/11) (EUVL C 459, 9.12.2016, s. 17).

(8)  Komission päätöksen N:o 283/2000/EHTY, tehty 4 päivänä helmikuuta 2000, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Bulgariasta, Etelä-Afrikasta, Intiasta, Jugoslavian liittotasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen, vähintään 600 millimetrin levyisten pleteroimattomien ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomien, kelattujen, ei enempää valmistettujen kuin kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa sekä tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tarjoamien sitoumusten hyväksymisestä ja menettelyn päättämisestä Iranista peräisin olevan tuonnin osalta (EYVL L 31, 5.2.2000, s. 15) johdanto-osan 9–12 kappale.

(9)  Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 1106/2013, annettu 5 päivänä marraskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Intiasta peräisin olevan ruostumattoman teräslangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 298, 8.11.2013, s. 1) johdanto-osan 16 kappale.

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1953, annettu 29 päivänä lokakuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 284, 30.10.2015, s. 109).

(11)  Asia T-2/95 Industrie des poudres sphériques.

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1246, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016 lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan väsymiskestävyydeltään hyvän betoniteräksen tuonnissa (EUVL L 204, 29.7.2016, s. 70).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2303, annettu 20 päivänä joulukuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Valko-Venäjän tasavallasta peräisin olevien betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen tuonnissa (EUVL L 345, 20.12.2016, s. 4).

(14)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/181, annettu 10 päivänä helmikuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa (EUVL L 37, 12.2.2016, s. 1).

(15)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, 1049 Brussels, Belgium.


LIITE

Yhteistyössä toimineet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joita ei valittu otokseen

Nimi

Kaupunki

Taric-lisäkoodi

Angang Steel Company Limited

Anshan, Liaoning

C150

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Ltd.

Baotou, Inner Mongolia

C151

Zhangjiagang Shajing Heavy Plate Co., Ltd.

Zhangjiagang, Jiangsu

C146

Jiangsu Tiangong Tools Company Limited

Danyang, Jiangsu

C155

Jiangyin Xingcheng Special Steel Works Co., Ltd.

Jiangyin, Jiangsu

C147

Laiwu Steel Yinshan Section Co., Ltd.

Laiwu, Shandong

C154

Nanyang Hanye Special Steel Co., Ltd.

Xixia, Henan

C152

Qinhuangdao Shouqin Metal Materials Co., Ltd.

Qinhuangdao, Hebei

C153

Shandong Iron & Steel Co., Ltd., Jinan Company

Jinan, Shandong

C149

Wuhan Iron and Steel Co., Ltd.

Wuhan, Hubei

C156

Xinyu Iron & Steel Co., Ltd.

Xinyu, Jiangxi

C148


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/42


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/337,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteiden tuonnista Amerikan yhdysvalloista annetun asetuksen (EY) N:o 1375/2007 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 178 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1375/2007 (2) vahvistetaan säännökset sen varmistamiseksi, että Yhdysvalloista tuodut maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteet vastaavat sovittua tariffin määritelmää. Mainitun asetuksen liitteessä I on esitetty Yhdysvaltojen kosteapuristeteollisuuden antaman soveltuvuustodistuksen malli.

(2)

Yhtiö, joka vastaanottaa tuottajien toimittamat todistukset ja antaa soveltuvuustodistuksen, on vaihtunut. Sen vuoksi soveltuvuustodistuksessa oleva yhtiön nimi on muutettava.

(3)

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettujen todistusten käytön sallimiseksi olisi vahvistettava asiaa koskeva säännös.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1375/2007 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1375/2007 liitteessä I oleva soveltuvuustodistuksen malli tämän asetuksen liitteessä olevalla mallilla.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1375/2007 mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetut todistukset ovat edelleen voimassa.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1375/2007, annettu 23 päivänä marraskuuta 2007, maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteiden tuonnista Amerikan yhdysvalloista (EUVL L 307, 24.11.2007, s. 5).


LIITE

Image


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/45


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/338,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

EG

232,7

MA

95,7

TR

98,6

ZZ

142,3

0707 00 05

MA

64,9

TR

199,6

ZZ

132,3

0709 91 00

EG

113,1

ZZ

113,1

0709 93 10

MA

55,2

TR

163,9

ZZ

109,6

0805 10 22 , 0805 10 24 , 0805 10 28

EG

46,9

IL

78,9

MA

47,0

TN

49,5

TR

75,0

ZZ

59,5

0805 21 10 , 0805 21 90 , 0805 29 00

EG

100,8

IL

125,6

MA

103,8

TR

88,3

ZZ

104,6

0805 22 00

IL

117,0

MA

97,2

ZZ

107,1

0805 50 10

EG

82,4

TR

74,4

ZZ

78,4

0808 30 90

CL

125,5

CN

85,6

ZA

109,7

ZZ

106,9


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/47


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/339,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2016

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1) ja erityisesti sen 14 kohdan toisen alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) 13 artiklassa asetetaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, joka on enintään 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta.

(2)

Komissio on laskenut asetuksen 6 artiklan mukaisesti ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran ehdottoman määrän vuodeksi 2016 (3).

(3)

Kun tarkasteltavana ovat olleet kaikki muut taloudelliset mahdollisuudet reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) maksusitoumusmäärärahoille vuodeksi 2016 vahvistetun enimmäismäärän puitteissa ja käyttöön on otettu joustovälineestä vuonna 2016 käytettävissä oleva 1 530 miljoonan euron kokonaismäärä, muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuuskriisistä johtuviin tarpeisiin vastaamiseksi on todettu tarpeelliseksi ottaa käyttöön ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara lisäämällä varainhoitovuotta 2016 koskevassa Euroopan unionin yleisessä talousarviossa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja siten, että otsakkeen enimmäismäärä ylitetään.

(4)

Kun otetaan huomioon tämä hyvin erityinen tilanne, asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viimeistä keinoa koskeva edellytys täyttyy,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan varainhoitovuotta 2016 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota varten käyttöön ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta 240,1 miljoonan euron määrä maksusitoumusmäärärahoina ylittämällä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettu 240,1 miljoonan euron määrä maksusitoumusmäärärahoina korvataan kokonaisuudessaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 (Hallinto) varainhoitovuoden 2016 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jäävillä liikkumavaroilla.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(3)  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 22 päivänä toukokuuta 2015, ”Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti” (COM(2015) 320).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/49


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/340,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Saksalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’solidaarisuusrahasto’, avulla unioni voi vastata hätätilanteisiin nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti ja osoittaa siten solidaarisuutta luonnonkatastrofeista kärsineiden alueiden väestöä kohtaan.

(2)

Rahasto ei saa ylittää 500 000 000 euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklassa säädetään.

(3)

Saksa toimitti 19 päivänä elokuuta 2016 solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan hakemuksen sen jälkeen, kun Ala-Baijerin (Niederbayern) alueella oli touko- ja kesäkuussa 2016 esiintynyt useita erittäin voimakkaita, lyhytkestoisia tulvia.

(4)

Saksan hakemus täyttää asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitustuen myöntämiseksi solidaarisuusrahastosta.

(5)

Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen myöntämiseksi Saksalle.

(6)

Jotta varat saataisiin rahastosta käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2016 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 31 475 125 euroa Saksaa varten maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2016.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(2)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/51


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/341,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Espanja toimitti 21 päivänä kesäkuuta 2016 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä oli vähennetty Espanjassa autoalalla toimivista 29 yrityksestä. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Espanjan hakemus voidaan kelpuuttaa, koska työntekijävähennyksillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen.

(5)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 856 800 euroa rahoitustuen antamiseksi Espanjan hakemuksen perusteella.

(6)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 856 800 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2016 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2016.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/53


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/342,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

joustovälineen varojen käyttöönotosta meneillään olevan muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuuskriisin edellyttämiä välittömiä taloudellisia toimenpiteitä varten

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1) ja erityisesti sen 12 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Joustovälineen avulla on tarkoitus rahoittaa selkeästi määriteltyjä menoja, joita ei ole pystytty rahoittamaan muuhun otsakkeeseen tai muihin otsakkeisiin nähden käytettävissä olevien liikkumavarojen puitteissa.

(2)

Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 471 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) 11 artiklassa säädetyn mukaisesti.

(3)

Kiireellisten määrärahatarpeiden vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön merkittäviä lisämääriä meneillään olevan muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuuskriisin helpottamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi.

(4)

Kun on tarkasteltu kaikkia mahdollisuuksia määrärahojen uudelleen kohdentamiseen otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) sisällä siten, että menojen enimmäismäärä ei ylittyisi, näyttää siltä, että joustovälineestä on tarpeen ottaa käyttöön otsakkeen 3 enimmäismäärän ylittävä 530,0 miljoonan euron määrä, jolla täydennetään unionin varainhoitovuoden 2017 yleisessä talousarviossa käytettävissä olevaa rahoitusta muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuusasioiden alalla toteutettavien toimenpiteiden rahoittamiseksi.

(5)

Joustovälineen käyttöönottoa vastaavat maksumäärärahat olisi oletetun maksuprofiilin perusteella jaettava useiden varainhoitovuosien ajalle siten, että ne ovat arviolta 238,3 miljoonaa euroa vuonna 2017, 91,0 miljoonaa euroa vuonna 2018, 141,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 58,8 miljoonaa euroa vuonna 2020.

(6)

Jotta joustovälineen varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava varainhoitovuoden 2017 alusta alkaen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan joustovälineestä 530,0 miljoonaa euroa otsakkeeseen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) sisältyvinä maksusitoumusmäärärahoina unionin varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon.

Määrärahat on tarkoitettu meneillään olevan muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuuskriisin hallintaa koskevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

2.   Joustovälineen käyttöönottoa vastaavat maksumäärärahat ovat oletetun maksuprofiilin perusteella seuraavat:

a)

238,3 miljoonaa euroa vuonna 2017;

b)

91,0 miljoonaa euroa vuonna 2018;

c)

141,9 miljoonaa euroa vuonna 2019;

d)

58,8 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Kunkin varainhoitovuoden määrät hyväksytään vuotuisen talousarviomenettelyn mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/55


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/343,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi unionin vuoden 2017 yleisestä talousarviosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (1) ja erityisesti sen 4 a artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta luonnonkatastrofien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.

(2)

Rahasto ei saa ylittää 500 000 000 euron enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklassa säädetään.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 a artiklan 4 kohdassa säädetään, että aina kun tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että budjettivarat ovat hyvissä ajoin käytettävissä, rahastosta voidaan ottaa käyttöön varoja 50 000 000 euron enimmäismäärään asti ennakkomaksujen maksamiseksi ottamalla vastaavat määrärahat unionin yleiseen talousarvioon.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että unionin vuoden 2017 yleisessä talousarviossa on käytettävissä riittävät budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta olisi otettava käyttöön 50 000 000 euroa ennakkomaksujen maksamista varten.

(5)

Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2017,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2017 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 50 000 000 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ennakkomaksujen maksamista varten.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(2)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/57


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/344,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1) ja erityisesti sen 14 kohdan toisen alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) 13 artiklassa asetetaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, joka on enintään 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta.

(2)

Komissio on laskenut asetuksen 6 artiklan mukaisesti ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran ehdottoman määrän vuodeksi 2017 (3).

(3)

Kun tarkasteltavana ovat olleet kaikki muut taloudelliset mahdollisuudet reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) ja 4 (Globaali Eurooppa) maksusitoumusmäärärahoille vuodeksi 2017 vahvistettujen enimmäismäärien puitteissa ja ottaen huomioon joustovälineestä vuonna 2017 käyttöön otettava 530 miljoonan euron kokonaismäärä, muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuuskriisistä johtuviin tarpeisiin vastaamiseksi on todettu tarpeelliseksi ottaa käyttöön ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara lisäämällä varainhoitovuotta 2017 koskevan unionin yleisen talousarvion maksusitoumusmäärärahoja ylittämällä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 3 ja 4 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät.

(4)

Kun otetaan huomioon tämä hyvin erityinen tilanne, asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viimeistä keinoa koskeva edellytys täyttyy.

(5)

Jotta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoon kuluva aika olisi mahdollisimman lyhyt, tätä päätöstä olisi sovellettava varainhoitovuoden 2017 alusta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan varainhoitovuotta 2017 koskevaa unionin yleistä talousarviota varten käyttöön ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jotta voidaan käyttää 1 176 030 960 euroa maksusitoumusmäärärahoina monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärän lisäksi ja 730 120 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärän lisäksi.

2 artikla

Maksusitoumusmäärärahoina 1 artiklan johdosta käyttöön otettava 1 906 150 960 euron kokonaismäärä korvataan monivuotisen rahoituskehyksen seuraavien otsakkeiden maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden vuosina 2017–2019 jäävillä liikkumavaroilla:

a)

2017:

i)

otsake 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat): 575 000 000 euroa;

ii)

otsake 5 (Hallinto): 507 268 804 euroa;

b)

2018: otsake 5 (Hallinto): 570 000 000 euroa;

c)

2019: otsake 5 (Hallinto): 253 882 156 euroa.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(3)  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2016, ”BKTL:n muutosten perusteella rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2017” (COM(2016) 311).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/59


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/345,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2016/849 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä toukokuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/849 (1) Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä, jolla muun muassa pantiin täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013) ja 2270 (2016).

(2)

YK:n turvallisuusneuvosto antoi 30 päivänä marraskuuta 2016 päätöslauselman 2321 (2016), jossa se ilmaisi syvän huolensa Korean demokraattisen kansantasavallan 9 päivänä syyskuuta 2016 tekemän ydinkokeen johdosta, joka on YK:n turvallisuusneuvoston asiaan liittyvien päätöslauselmien vastainen; se tuomitsi Korean demokraattisen kansantasavallan jatkuvan ydinalaan ja ballistisiin ohjuksiin liittyvän toiminnan, joka rikkoo vakavasti YK:n turvallisuusneuvoston asiaan liittyviä päätöslauselmia, ja totesi, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus ovat edelleen selvästi uhattuina alueella ja sen ulkopuolellakin.

(3)

YK:n turvallisuusneuvosto tuo päätöslauselmassa 2321 (2016) ilmi huolensa siitä, että Korean demokraattiseen kansantasavaltaan saapuvien tai sieltä poistuvien henkilöiden henkilökohtaisia matkatavaroita ja ruumaan meneviä matkatavaroita saatetaan käyttää sellaisten tuotteiden kuljettamiseen, joiden toimitus, myynti tai siirto on kielletty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) nojalla; ja tarkentaa, että tällaiset matkatavarat katsotaan ’rahdiksi’ YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) 18 kohtaa sovellettaessa, viitaten näin velvoitteeseen tarkastaa rahti.

(4)

YK:n turvallisuusneuvosto kehottaa päätöslauselmassa 2321 (2016) jäsenvaltioita vähentämään henkilöstön lukumäärää diplomaatti- ja konsuliedustustoissa Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

(5)

YK:n turvallisuusneuvosto tuo päätöslauselmassa 2321 (2016) ilmi huolensa siitä, että kiellettyjä tuotteita saatetaan kuljettaa Korean demokraattiseen kansantasavaltaan ja sieltä pois rauta- ja maanteitse, ja painottaa, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) 18 kohdan mukainen velvoite tarkastaa jäsenvaltioiden alueilla oleva tai niiden alueiden kautta kulkeva rahti kattaa rauta- ja maanteitse kuljetetun rahdin.

(6)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2321 (2016) todetaan, että sitä ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) sovellettaessa käsite ’kauttakulku’ kattaa muun muassa muttei ainoastaan henkilöiden matkan valtion kansainvälisten lentoasemien kautta toisessa valtiossa sijaitsevaan määränpäähän, riippumatta siitä, kulkevatko henkilöt tulli- tai passintarkastuksen kautta kyseisellä lentoasemalla.

(7)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2321 (2016) vahvistetaan yhteenlaskettu enimmäismäärä kivihiilelle, joka voidaan tuoda Korean demokraattisesta kansantasavallasta, sekä tähän sovellettava valvonta- ja todentamismekanismi. Osana tätä mekanismia niitä jäsenvaltioita, jotka tuovat kivihiiltä Korean demokraattisesta kansantasavallasta, kehotetaan säännöllisesti tarkistamaan YK:n internetsivulta, ettei kivihiilentuonnin yhteenlaskettua enimmäismäärää ole saavutettu.

(8)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2321 (2016) palautetaan mieleen, että Korean demokraattisen kansantasavallan diplomaatit eivät saa asemamaassaan harjoittaa minkäänlaista ammatillista tai kaupallista toimintaa, josta he saavat henkilökohtaista etua.

(9)

YK:n turvallisuusneuvosto tuo päätöslauselmassa 2321 (2016) ilmi huolensa siitä, että Korean demokraattisen kansantasavallan kansalaisia lähetetään työskentelemään muihin valtioihin ansaitsemaan kovaa valuuttaa, jota Korean demokraattinen kansantasavalta käyttää ydinohjelmiinsa ja ballististen ohjusten ohjelmiinsa, ja kehottaa valtioita olemaan varuillaan tämän käytännön suhteen.

(10)

YK:n turvallisuusneuvosto toistaa päätöslauselmassa 2321 (2016) huolensa siitä, että käteistä rahaa saatetaan käyttää turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden kiertämiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita olemaan valppaina tämän riskin suhteen.

(11)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2321 (2016) tuodaan ilmi YK:n turvallisuusneuvoston sitoutuminen tilanteen rauhanomaiseen, diplomaattiseen ja poliittiseen ratkaisuun sekä vahvistetaan tuki kuuden osapuolen neuvotteluille ja kehotetaan aloittamaan ne uudelleen.

(12)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2321 (2016) vahvistetaan, että Korean demokraattisen kansantasavallan toimintaa on seurattava jatkuvasti ja että YK:n turvallisuusneuvosto on valmis vahvistamaan tai muuttamaan toimenpiteitä taikka keskeyttämään tai poistamaan ne tarvittaessa sen mukaan, miten Korean demokraattinen kansantasavalta noudattaa niitä; YK:n turvallisuusneuvosto aikoo vakaasti toteuttaa uusia merkittäviä toimenpiteitä, jos Korean demokraattinen kansantasavalta tekee ydinkokeita tai laukaisuja.

(13)

Unionin lisätoimet ovat tarpeen tiettyjen tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi jaettava merkitykselliset tiedot muiden jäsenvaltioiden kanssa tämän päätöksen tehokkaan EU:n laajuisen täytäntöönpanon tukemiseksi.

(15)

Päätös (YUTP) 2016/849 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös (YUTP) 2016/849 seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”h)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 4 kohdan nojalla luetteloon merkityt tietyt muut tuotteet, tarvikkeet, laitteet, tavarat ja teknologia;

i)

pakotekomitean YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 7 kohdan nojalla hyväksymään tavanomaisten aseiden kaksikäyttöluetteloon merkityt kaikki muut tuotteet.”

2)

Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kielletään kullan, titaanimalmin, vanadiinimalmin, harvinaisten maametallien, kuparin, nikkelin, hopean ja sinkin hankkiminen Korean demokraattisesta kansantasavallasta jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta tai jäsenvaltiossa rekisteröityä ilma-alusta käyttäen, riippumatta siitä, ovatko kyseiset tuotteet peräisin Korean demokraattisen kansantasavallan alueelta.”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”6 a artikla

1.   Kielletään patsaiden hankkiminen Korean demokraattisesta kansantasavallasta jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta tai jäsenvaltiossa rekisteröityä ilma-alusta käyttäen, riippumatta siitä, ovatko kyseiset tuotteet peräisin Korean demokraattisen kansantasavallan alueelta.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea on antanut etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

3.   Unioni toteuttaa tarvittavat toimenpiteet määrittääkseen, mitkä tuotteet kuuluvat tämän artiklan soveltamisalaan.”

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”6 b artikla

1.   Kielletään helikoptereiden ja alusten suora tai välillinen toimittaminen, myynti tai siirto Korean demokraattiseen kansantasavaltaan jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta tai jäsenvaltiossa rekisteröityä ilma-alusta käyttäen, riippumatta siitä, ovatko kyseiset tuotteet peräisin jäsenvaltioiden alueelta.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea on antanut etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

3.   Unioni toteuttaa tarvittavat toimenpiteet määrittääkseen, mitkä tuotteet kuuluvat tämän artiklan soveltamisalaan.”

5)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1.   Kielletään kivihiilen, raudan ja rautamalmin hankkiminen Korean demokraattisesta kansantasavallasta jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta tai jäsenvaltiossa rekisteröityä ilma-alusta käyttäen, riippumatta siitä, ovatko kyseiset tuotteet peräisin Korean demokraattisen kansantasavallan alueelta. Unioni toteuttaa tarvittavat toimenpiteet määrittääkseen, mitkä tuotteet kuuluvat tämän kohdan soveltamisalaan.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta kivihiileen, jonka hankinnan suorittava jäsenvaltio on vakuuttanut luotettavien tietojen perusteella olleen peräisin Korean demokraattisen kansantasavallan ulkopuolelta ja joka kuljetettiin Korean demokraattisen kansantasavallan kautta yksinomaan Rajinin (Rasonin) satamasta tapahtuvaa vientiä varten, edellyttäen että kyseinen jäsenvaltio ilmoittaa asiasta etukäteen pakotekomitealle ja että nämä liiketoimet eivät liity tulojen hankintaan Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia tai ballististen ohjusten ohjelmia taikka muuta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) ja 2321 (2016) tai tällä päätöksellä kiellettyä toimintaa varten.

3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Korean demokraattisesta kansantasavallasta peräisin olevan kivihiilen kokonaisvientiin kaikkiin YK:n jäsenvaltioihin, joka yhteenlaskettuna ei ylitä 53 495 894:ää Yhdysvaltain dollaria tai 1 000 866:ta tonnia, sen mukaan kumpi määrä on pienempi, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) hyväksymispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana eikä Korean demokraattisesta kansantasavallasta peräisin olevan kivihiilen kokonaisvientiin kaikkiin YK:n jäsenvaltioihin, joka yhteenlaskettuna ei ylitä 400 870 018:aa Yhdysvaltain dollaria tai 7 500 000:ta tonnia vuodessa, sen mukaan kumpi määrä on pienempi, 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen sillä edellytyksellä, että

a)

hankkimiseen ei osallistu henkilöitä tai yhteisöjä, joilla on yhteyksiä Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmiin tai ballististen ohjusten ohjelmiin tai muuhun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) ja 2321 (2016) kiellettyyn toimintaan, mukaan lukien nimetyt henkilöt tai yhteisöt, näiden puolesta tai johdolla toimivat henkilöt tai yhteisöt, näiden omistuksessa tai määräysvallassa suoraan tai välillisesti olevat yhteisöt taikka henkilöt tai yhteisöt, jotka avustavat pakotteiden kiertämisessä; ja

b)

hankkimisen tarkoituksena on yksinomaan Korean demokraattisen kansantasavallan kansalaisten toimeentulon turvaaminen eivätkä ne liity tulojen hankintaan Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia tai ballististen ohjusten ohjelmia varten tai muuta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) ja 2321 (2016) kiellettyä toimintaa varten.

4.   Jäsenvaltion, joka hankkii kivihiiltä suoraan Korean demokraattisesta kansantasavallasta, on ilmoitettava pakotekomitealle hankkimisen yhteenlaskettu volyymi kunkin kuukauden osalta viimeistään 30 päivän kuluessa kyseisen kuukauden päättymisestä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) liitteessä V olevalla lomakkeella. Jäsenvaltion on myös toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle pakotekomitealle tältä osin ilmoitetut tiedot.

5.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta rautaa ja rautamalmia koskeviin liiketoimiin, joiden tarkoituksena katsotaan olevan yksinomaan toimeentulon turvaaminen ja jotka eivät liity tulojen hankintaan Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia tai ballististen ohjusten ohjelmia taikka muuta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) kiellettyä toimintaa varten.”

6)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

1.   Kielletään julkisen tai yksityisen rahoitustuen myöntäminen Korean demokraattisen kansantasavallan kanssa käytävää kauppaa varten, mukaan lukien vientiluottojen, -takuiden tai -vakuutuksen myöntäminen, tällaiseen kauppaan osallistuville Korean demokraattisen kansantasavallan kansalaisille tai yhteisöille.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea on antanut rahoitustuen myöntämiselle etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.”

7)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

1.   Kielletään Korean demokraattisen kansantasavallan pankkien, mukaan lukien Korean demokraattisen kansantasavallan keskuspankki, sen konttorit ja tytäryhtiöt, sekä muiden 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitusyhteisöjen konttoreiden, tytäryhtiöiden tai edustustojen avaaminen jäsenvaltioiden alueella.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen olemassa olevat konttorit, tytäryhtiöt ja edustustot jäsenvaltioiden alueella on suljettava 90 päivän kuluessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) hyväksymisestä.

3.   Jollei pakotekomitea ole toimea etukäteen hyväksynyt, kielletään Korean demokraattisen kansantasavallan pankkeja, mukaan lukien Korean demokraattisen kansantasavallan keskuspankki, sen konttorit ja tytäryhtiöt, sekä muita 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusyhteisöjä

a)

perustamasta uusia yhteisyrityksiä jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien pankkien kanssa;

b)

hankkimasta omistusoikeutta jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvissa pankeissa; tai

c)

perustamasta tai ylläpitämästä kirjeenvaihtajapankkisuhteita jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien pankkien kanssa.

4.   Korean demokraattisen kansantasavallan pankkien kanssa olemassa olevat yhteisyritykset, omistusoikeudet ja kirjeenvaihtajapankkisuhteet on lakkautettava 90 päivän kuluessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2270 (2016) hyväksymisestä.

5.   Jäsenvaltioiden alueella toimivia tai niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia rahoituslaitoksia kielletään avaamasta edustustoja, tytäryhtiöitä, konttoreita tai pankkitilejä Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

6.   Korean demokraattisessa kansantasavallassa olemassa olevat edustustot, tytäryhtiöt ja pankkitilit on suljettava 90 päivän kuluessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) hyväksymisestä.

7.   Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea tapauskohtaisesti katsoo, että näitä edustustoja, tytäryhtiöitä tai pankkitilejä tarvitaan humanitaarisen avun toimittamiseen, diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita koskevien Wienin yleissopimusten mukaiseen diplomaattiedustustojen toimintaan Korean demokraattisessa kansantasavallassa, Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen tai vastaavien järjestöjen toimintaan, tai muuhun tarkoitukseen, joka on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) mukainen.”

8)

Korvataan 16 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet takavarikoidakseen ja hävittääkseen, esimerkiksi tuhoamalla, saattamalla toimintakyvyttömiksi tai käyttökelvottomiksi, varastoimalla tai siirtämällä hävitettäviksi johonkin muuhun valtioon kuin alkuperä- tai määrävaltioihin, tarkastuksissa löydetyt tuotteet, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kielletty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016), niille sovellettavista YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 (2004), aiheutuvien velvoitteiden mukaisesti.”

9)

Lisätään artikla seuraavasti:

”18 a artikla

1.   Jäsenvaltion, joka on pakotekomitean nimeämän aluksen lippuvaltio, on ulosliputettava alus, jos pakotekomitea on niin määrännyt.

2.   Jäsenvaltion, joka on pakotekomitean nimeämän aluksen lippuvaltio, on ohjattava alus pakotekomitean nimeämään satamaan toimien yhdessä satamavaltion kanssa, jos pakotekomitea on niin määrännyt.

3.   Jäsenvaltioiden on kiellettävä aluksen pääsy satamiinsa, paitsi hätätilanteessa tai jos alus palaa lähtösatamaansa, jos pakotekomitean suorittamassa nimeämisessä niin on määrätty.

4.   Jäsenvaltioiden on sovellettava alukseen omaisuuden jäädyttämistä, jos pakotekomitean suorittamassa nimeämisessä niin on määrätty.

5.   Liite IV sisältää tämän artiklan 1–4 kohdassa tarkoitetut alukset, jotka pakotekomitea on nimennyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2321 (2016) 12 kohdan mukaisesti.”

10)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea antaa etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.”;

b)

kumotaan 3 kohta.

11)

Lisätään artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Kielletään alusten palvelujen tai ilma-aluspalvelujen hankkiminen Korean demokraattiselta kansantasavallalta.”

12)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Jäsenvaltioiden on poistettava rekisteristä kaikki Korean demokraattisen kansantasavallan omistuksessa tai määräysvallassa olevat tai sen liikennöimät alukset, eivätkä ne saa rekisteröidä tällaisia aluksia, jotka toinen valtio on poistanut rekisteristä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2321 (2016) olevan 24 kohdan nojalla.”

13)

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

1.   Kielletään alusten rekisteröinti Korean demokraattiseen kansantasavaltaan, luvan hankkiminen alukselle käyttää Korean demokraattisen kansantasavallan lippua tai Korean demokraattisen kansantasavallan lipun alla purjehtivan aluksen omistaminen, vuokraaminen tai liikennöinti sekä luokituksen, todistuksen tai niihin liittyvän palvelun taikka vakuutuksen myöntäminen tällaiselle alukselle.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea on antanut etukäteen tapauskohtaisen hyväksynnän.

3.   Kielletään jäsenvaltioiden kansalaisten harjoittama tai jäsenvaltioiden alueelta käsin tapahtuva vakuutus- tai jälleenvakuutuspalvelujen tarjoaminen Korean demokraattisen kansantasavallan, myös laittomin keinoin, omistuksessa tai määräysvallassa oleville taikka sen liikennöimille aluksille.

4.   Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta, jos pakotekomitea tapauskohtaisesti katsoo, että aluksen toiminta liittyy yksinomaan toimeentulon turvaamiseen liittyviin tarkoituksiin, eivätkä Korean demokraattisen kansantasavallan henkilöt tai yhteisöt käytä sitä tulojen hankkimiseen, tai yksinomaan humanitaarisiin tarkoituksiin.”

14)

Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

”12.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen Korean demokraattisen kansantasavallan hallituksen jäsenten, tämän hallituksen virkamiesten ja Korean demokraattisen kansantasavallan asevoimien jäsenten pääsyn alueilleen tai kulun alueidensa kautta, jos näillä jäsenillä tai virkamiehillä on yhteyksiä Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmiin tai ballististen ohjusten ohjelmiin tai muuhun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) ja 2321 (2016) kiellettyyn toimintaan.”

15)

Lisätään artikla seuraavasti:

”24 a artikla

1.   Jäsenvaltion on sovellettavan oikeuden mukaisesti karkotettava alueeltaan henkilön kansalaisuusvaltioon palauttamista varten sellainen henkilö, jonka se katsoo työskentelevän Korean demokraattisen kansantasavallan pankin tai rahoituslaitoksen puolesta tai johdolla.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos henkilön läsnäolo on tarpeen oikeusprosessin päätökseen saattamista tai yksinomaan lääketieteellisiä, turvallisuuteen liittyviä tai muita humanitaarisia tarkoituksia varten tai jos pakotekomitea on päättänyt tapauskohtaisesti, että henkilön karkotus olisi vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) ja 2321 (2016) tavoitteita.”

16)

Korvataan 30 artikla seuraavasti:

”30 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tarkkaavaisuuden noudattamiseksi ja sen estämiseksi, että niiden alueella annetaan tai niiden kansalaiset antavat Korean demokraattisen kansantasavallan kansalaisille erikoisopetusta tai -koulutusta sellaisilla aloilla, jotka voivat edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinalan toimia, joihin liittyy joukkotuhoaseiden leviämisen vaara, tai ydinasejärjestelmien kehittämistä, mukaan lukien opetus tai koulutus seuraavilla aloilla: edistyneen tason fysiikka, edistyneen tason tietokonesimulointi ja siihen liittyvä tietojenkäsittelyoppi, geospatiaalinen navigointi, ydintekniikka, avaruustekniikka, ilmailutekniikka ja niihin liittyvät oppiaineet, edistyneen tason materiaalitiede, edistyneen tason kemian tekniikka, edistyneen tason konetekniikka, edistyneen tason sähkötekniikka ja edistyneen tason tuotantotekniikka.

2.   Jäsenvaltioiden on keskeytettävä tieteellinen ja tekninen yhteistyö Korean demokraattisen kansantasavallan virallisesti tukemien tai sitä edustavien henkilöiden tai yhteisöjen kanssa lääketieteellistä vaihtoa lukuun ottamatta seuraavin poikkeuksin:

a)

pakotekomitea on ydintieteen ja -teknologian, avaruus- ja ilmailutekniikan tai teollisuuden edistyneen tason tuotantotekniikan ja -menetelmien alalla tehtävän tieteellisen tai teknisen yhteistyön osalta tapauskohtaisesti todennut, että nimenomainen toiminta ei edistä Korean demokraattisen kansantasavallan ydinalan toimia, joihin liittyy joukkotuhoaseiden leviämisen vaara, tai ballistisiin ohjuksiin liittyviä ohjelmia; tai

b)

kaiken muun tieteellisen tai teknisen yhteistyön osalta tieteellistä tai teknistä yhteistyötä tekevä jäsenvaltio toteaa, että nimenomainen toiminta ei edistä Korean demokraattisen kansantasavallan ydinalan toimia, joihin liittyy joukkotuhoaseiden leviämisen vaara, tai ballistisiin ohjuksiin liittyviä ohjelmia, ja ilmoittaa asiasta pakotekomitealle etukäteen.”

17)

Lisätään artikla seuraavasti:

”31 a artikla

Kielletään Korean demokraattisen kansantasavallan diplomaatti- tai konsuliedustustoa ja niiden Korean demokraattisen kansantasavallan jäseniä pitämästä omistuksessaan tai määräysvallassaan pankkitilejä unionin alueella, lukuun ottamatta yhtä pankkitiliä jäsenvaltiossa tai jäsenvaltioissa, joka on edustuston isäntävaltio tai joihin niiden jäsenet on akkreditoitu.”

18)

Lisätään artikla seuraavasti:

”31 b artikla

1.   Kielletään kiinteän omaisuuden vuokraaminen Korean demokraattiselle kansantasavallalle tai antaminen muussa muodossa sen käyttöön sekä kiinteän omaisuuden käyttäminen Korean demokraattisen kansantasavallan toimesta tai sen hyödyksi muihin tarkoituksiin kuin diplomaatti- tai konsulitoimintaan.

2.   Samoin kielletään Korean demokraattisen kansantasavallan alueen ulkopuolella sijaitsevan kiinteän omaisuuden vuokraaminen Korean demokraattiselta kansantasavallalta.”

19)

Korvataan 33 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Neuvosto toteuttaa liitteisiin I ja IV tehtävät muutokset turvallisuusneuvoston tai pakotekomitean päätösten perusteella.”

20)

Lisätään artikla seuraavasti:

”36 a artikla

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2270 (2016) tai 2321 (2016) määrätyistä toimenpiteistä poiketen ja edellyttäen, että pakotekomitea on päättänyt, että poikkeus on tarpeen sellaisten kansainvälisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnan helpottamiseksi, jotka toteuttavat avustus- ja hätäaputoimia Korean demokraattisessa kansantasavallassa maan siviiliväestön hyväksi, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää tarvittavan luvan.”

21)

Lisätään tämän päätöksen liitteessä oleva liite IV.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  Neuvoston päätös (YUTP) 2016/849, annettu 27 päivänä toukokuuta 2016, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2013/183/YUTP kumoamisesta (EUVL L 141, 28.5.2016, s. 79).


LIITE

”LIITE IV

Luettelo 18 a artiklassa tarkoitetuista aluksista”


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/66


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/346,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan ja 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 25 päivänä heinäkuuta 2012 päätöksen 2012/440/YUTP (1), jolla Stavros LAMBRINIDIS nimitettiin ihmisoikeuksista vastaavaksi Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’. Erityisedustajan toimeksianto päättyy 28 päivänä helmikuuta 2017.

(2)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä heinäkuuta 2015 ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019.

(3)

Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 24 kuukaudella,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan Stavros LAMBRINIDISin toimeksiantoa jatketaan 28 päivään helmikuuta 2019. Neuvosto voi poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) arvion perusteella ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta päättää, että erityisedustajan toimeksianto päättyy aikaisemmin.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

Erityisedustajan toimeksianto perustuu seuraaviin ihmisoikeuksia koskeviin unionin tavoitteisiin, jotka on määritelty Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategiakehyksessä sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa:

a)

unionin toiminnan tehostaminen sekä sen läsnäolon ja näkyvyyden lisääminen ihmisoikeuksien suojelussa ja edistämisessä maailmanlaajuisesti, erityisesti syventämällä unionin yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden, asiaan liittyvien kumppanien, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa sekä asiaan liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla toimien,

b)

demokratian lujittamiseen ja institutionaalisten rakenteiden kehittämiseen, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan edistämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseen maailmanlaajuisesti annettavan unionin panoksen tehostaminen,

c)

unionin toiminnan johdonmukaisuuden parantaminen ihmisoikeuksien alalla ja ihmisoikeuksien huomioon ottamisen tähdentäminen kaikilla unionin ulkoisen toiminnan aloilla.

3 artikla

Toimeksianto

Poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on:

a)

osallistua unionin ihmisoikeuspolitiikan, erityisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, täytäntöönpanoon muun muassa antamalla tältä osin suosituksia,

b)

osallistua ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevien unionin suuntaviivojen, välineiden ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon,

c)

tehostaa kolmansien maiden hallitusten, kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa ihmisoikeuksista käytävää vuoropuhelua unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuuden ja näkyvyyden varmistamiseksi,

d)

edistää unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen alalla erityisesti osallistumalla asiaa koskevien unionin politiikkojen muotoiluun.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   PTK ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteytenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta tämän toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asianomaisten yksikköjen kanssa ihmisoikeuksien alalla tehtävän työn johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi.

5 artikla

Rahoitus

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje on 1 päivänä maaliskuuta 2017 alkavana ja 28 päivänä helmikuuta 2018 päättyvänä kautena 860 000 euroa.

2.   Neuvosto päättää erityisedustajan seuraavan kauden rahoitusohjeesta.

3.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

4.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustaja vastaa avustajaryhmän muodostamisesta toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmän kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että niiden henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan avustajina. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen lähettävä jäsenvaltio, lähettävä unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Erityisedustajaa voivat avustaa myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämät asiantuntijat. Sopimuspohjaisen kansainvälisen henkilöstön on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, lähettävän unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina, ja he suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon toteuttamista edistävällä tavalla.

4.   Erityisedustajan henkilöstö sijoitetaan asiaankuuluvien Euroopan ulkosuhdehallinnon yksikköjen tai unionin edustustojen tiloihin, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja yhtenäisyys niiden toiminnan kanssa.

7 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuus

Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (2) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

8 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa käyttöönsä kaikki merkitykselliset tiedot.

2.   Unionin edustustot ja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustot antavat tarvittaessa logistiikkatukea erityisedustajalle.

9 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa ja vastuualueen turvallisuustilanteen mukaisesti suoraan erityisedustajan alaisuudessa olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti siten, että hän:

a)

laatii Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan erityisen turvallisuussuunnitelman, johon sisällytetään henkilöstön turvalliseen siirtymiseen vastuualueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaan sovellettavat erityiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet, sekä valmiussuunnitelman ja evakuointisuunnitelman,

b)

varmistaa, että unionin ulkopuolelle lähetetyllä koko henkilöstöllä on vastuualueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutussuoja,

c)

varmistaa, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetettäville erityisedustajan avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen vastuualueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallinnon tuolle alueelle antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus,

d)

varmistaa, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antaa operaation edistymistä ja toimeksiannon toteuttamista koskevien selvitysten yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuusasioista.

10 artikla

Raportointi

Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin korkealle edustajalle ja PTK:lle suullisesti ja kirjallisesti. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille, erityisesti neuvoston ihmisoikeustyöryhmälle. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa raportteja ulkoasiainneuvostolle. Perussopimuksen 36 artiklan mukaisesti erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.

11 artikla

Koordinointi

1.   Erityisedustaja edistää unionin toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen jäsenvaltioiden ja komission sekä tilanteen mukaan muiden Euroopan unionin erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2.   Paikan päällä on pidettävä yllä läheisiä suhteita asianomaisten jäsenvaltioiden ja unionin edustustojen päälliköihin sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden päälliköihin tai komentajiin ja tilanteen mukaan muihin Euroopan unionin erityisedustajiin. Näiden on kaikin tavoin pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa.

3.   Erityisedustajan on myös pidettävä yhteyttä muihin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin sekä päätoimipaikkojen tasolla että kenttätasolla, ja pyrittävä tukemaan näiden toimia ja luomaan synergioita. Erityisedustajan on pyrittävä olemaan säännöllisesti yhteydessä kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin niin niiden päätoimipaikoissa kuin kentällä.

12 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja antaa neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle säännöllisin väliajoin edistymistä koskevan selvityksen sekä kattavan selvityksen toimeksiannon toteuttamisesta viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2018.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  Neuvoston päätös 2012/440/YUTP, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2012, ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä (EUVL L 200, 27.7.2012, s. 21).

(2)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/70


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/347,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Bosnia ja Hertsegovinaan nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan ja 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/77 (1), jolla Lars-Gunnar WIGEMARK nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, Bosnia ja Hertsegovinaan. Erityisedustajan toimikausi päättyy 28 päivänä helmikuuta 2017.

(2)

Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 16 kuukauden kaudella.

(3)

Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa perussopimuksen 21 artiklassa määritettyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Jatketaan Lars-Gunnar WIGEMARKin toimeksiantoa Bosnia ja Hertsegovinaan nimitettynä erityisedustajana 30 päivään kesäkuuta 2018. Neuvosto voi poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) arvion perusteella ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta päättää, että erityisedustajan toimeksianto päättyy aikaisemmin.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

1.   Erityisedustajan toimeksianto perustuu seuraaviin unionin poliittisiin tavoitteisiin Bosnia ja Hertsegovinassa:

a)

jatkuva edistyminen vakautus- ja assosiaatioprosessissa;

b)

vakaa, elinvoimainen, rauhallinen, monikansainen ja yhtenäinen Bosnia ja Hertsegovina, joka toimii rauhanomaisessa yhteistyössä naapureidensa kanssa; ja

c)

varmistaa, että Bosnia ja Hertsegovina etenee vakaasti kohti unionin jäsenyyttä.

2.   Unioni tukee myös edelleen Bosnia ja Hertsegovinan rauhaa koskevan yleisen puitesopimuksen täytäntöönpanoa.

3 artikla

Toimeksianto

Poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on:

a)

tarjota unionin neuvoja ja toimia välittäjänä poliittisessa prosessissa, erityisesti edistämällä eri hallintotasojen tiiviimpää vuoropuhelua;

b)

varmistaa unionin toimien johdonmukaisuus ja yhtenäisyys;

c)

helpottaa edistymistä poliittisissa, taloudellisissa ja Eurooppaan liittyvissä painopisteissä, erityisesti kannustamalla EU-asioiden koordinointimekanismin täytäntöönpanoa ja uudistusohjelman täytäntöönpanon jatkamista;

d)

seurata ja neuvoa toimeenpano- ja lainsäädäntöviranomaisia Bosnia ja Hertsegovinan hallinnon kaikilla tasoilla sekä pitää yhteyttä Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisiin ja poliittisiin puolueisiin;

e)

varmistaa unionin pyrkimysten täytäntöönpano kaikessa oikeusvaltiota ja turvallisuusalan uudistusta koskevassa toiminnassa, edistää unionin toiminnan yleistä yhteensovittamista ja antaa paikallista poliittista ohjausta unionin toimille järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption sekä terrorismin torjumiseksi sekä antaa tässä yhteydessä tarvittaessa arviointeja ja neuvoja korkealle edustajalle ja komissiolle;

f)

tukea Bosnia ja Hertsegovinan rikosoikeusjärjestelmän ja poliisilaitoksen välisen vuorovaikutussuhteen vahvistamista ja tehostamista, sekä tukea aloitteita, joiden tavoitteena on vahvistaa oikeuslaitoksen tehokkuutta ja puolueettomuutta, kuten oikeusasioista käytävä jäsennelty vuoropuhelu;

g)

antaa EU:n joukkojen komentajalle poliittista ohjausta sotilasasioissa, joilla on paikallista poliittista ulottuvuutta, erityisesti arkaluonteisissa operaatioissa sekä suhteissa paikallisiin viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin sekä osallistua keskusteluun EUFOR Althean strategisesta katsauksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sotilaallisia johtamisjärjestelyjä; kuulla EU:n joukkojen komentajaa ennen ryhtymistä sellaisiin poliittisiin toimiin, joilla voi olla vaikutusta turvallisuustilanteeseen ja koordinoida paikallisille viranomaisille ja muille kansainvälisille järjestöille annettaviin johdonmukaisiin viesteihin liittyen;

h)

sovittaa yhteen ja toteuttaa Bosnia ja Hertsegovinassa yleisölle suunnatut EU:n tiedotustoimet unioniin liittyvistä kysymyksistä;

i)

edistää EU:n yhdentymisprosessia kohdennetulla julkisella diplomatialla ja EU:n tiedotustoimilla, joilla pyritään varmistamaan EU:hun liittyviä kysymyksiä koskeva laajempi ymmärtäminen ja tuki Bosnia ja Hertsegovinan yleisön parissa, myös paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden avulla;

j)

edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämistä ja vakiinnuttamista Bosnia ja Hertsegovinassa EU:n ihmisoikeuspolitiikan ja ihmisoikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti;

k)

olla yhteydessä asiaankuuluviin Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisiin koskien niiden täysimääräistä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa;

l)

EU:n yhdentymisprosessin mukaisesti neuvoa, auttaa, helpottaa ja seurata poliittista vuoropuhelua välttämättömistä perustuslaillisista ja asiaankuuluvista lainsäädännöllisistä muutoksista;

m)

ylläpitää tiiviitä yhteyksiä ja neuvotteluja Bosnia ja Hertsegovinassa olevan korkean edustajan ja muiden maassa toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa; tässä yhteydessä antaa tietoja neuvostolle keskusteluista, joita käydään paikallistasolla kansainvälisestä läsnäolosta maassa, mukaan lukien Bosnia ja Hertsegovinassa oleva korkea edustaja;

n)

antaa tarvittaessa korkealle edustajalle neuvoja, jotka koskevat luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joille voitaisiin määrätä rajoittavia toimenpiteitä Bosnia ja Hertsegovinan tilanne huomioon ottaen;

o)

auttaa varmistamaan, että paikan päällä käytetään kaikkia unionin välineitä johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia johtamisjärjestelyjä.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   PTK ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii tämän ensisijaisena yhteyspisteenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta hänen toimeksiantonsa puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asiaankuuluvien yksiköiden kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä maaliskuuta 2017 alkavalle ja 30 päivänä kesäkuuta 2018 päättyvälle kaudelle on 7 690 000 euroa.

2.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat osallistua erityisedustajan hankintamenettelyihin rajoituksetta. Lisäksi erityisedustajan ostamiin tavaroihin ei sovelleta alkuperäsääntöjä.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustajan avuksi osoitetaan henkilöstöä avustamaan hänen toimeksiantonsa toteuttamisessa ja edistämään kaikkien Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettavien unionin toimien yhdenmukaisuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta. Erityisedustaja vastaa avustajaryhmänsä muodostamisesta toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan kanssa. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkan maksaa lähettävä jäsenvaltio, lähettävä unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämät asiantuntijat voidaan asettaa työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sopimusperusteisen kansainvälisen henkilöstön on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, lähettävän unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina, ja he suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon toteuttamista edistävällä tavalla.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä hoitaman tehtävän loppuun saattamisen ja joustavan suorittamisen edellyttämät erioikeudet, vapaudet ja muut takuut sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajapuolien kanssa. Jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (2) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa käyttöönsä kaikki olennaiset tiedot.

2.   Unionin edustusto ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa perussopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa mukaisesti ja vastuualueen turvallisuustilanteen perusteella suoraan hänen alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti

a)

laatimalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan erityisen turvallisuussuunnitelman, joka käsittää henkilöstön turvalliseen siirtymiseen vastuualueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaan sovellettavat erityiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet, sekä valmius- ja evakuointisuunnitelman;

b)

varmistamalla, että koko unionin ulkopuolelle lähetetyllä henkilöstöllä on vastuualueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutusturva;

c)

varmistamalla, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetettäville avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen vastuualueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä kyseiselle alueelle Euroopan ulkosuhdehallinnon antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

d)

varmistamalla, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antamalla edistymistä ja toimeksiannon toteuttamista koskevien selvitysten yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuuskysymyksistä.

11 artikla

Raportointi

Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin suullisesti ja kirjallisesti korkealle edustajalle sekä PTK:lle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa kertomuksia ulkoasiainneuvostolle. Erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille perussopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Yhteensovittaminen

1.   Erityisedustaja edistää unionin toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen komission toimien kanssa sekä tilanteen mukaan alueella toimivien muiden Euroopan unionin erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2.   Paikan päällä on pidettävä yllä tiiviitä suhteita jäsenvaltioiden ja unionin edustustojen päälliköihin alueella. Näiden on kaikin tavoin pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustajan on myös pidettävä yhteyttä muihin paikan päällä oleviin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin, ja hänen on erityisesti sovitettava toimintansa läheisesti yhteen Bosnia ja Hertsegovinassa olevan korkean edustajan kanssa.

3.   Unionin kriisinhallintaoperaatioiden tukemiseksi erityisedustaja parantaa yhdessä muiden paikan päällä olevien unionin toimijoiden kanssa näiden toimijoiden tuottaman tiedon levittämistä ja jakamista, jotta tilannekuva ja -arviointi olisivat mahdollisimman yhtenevät.

13 artikla

Avustaminen vaatimusten osalta

Erityisedustaja ja hänen henkilöstönsä avustavat sellaisten tietojen hankkimisessa, joita käytetään vastattaessa aiempien Bosnia ja Hertsegovinaan nimitettyjen erityisedustajien toimeksiannoista mahdollisesti aiheutuviin vaatimuksiin ja velvoitteisiin, ja antavat tätä varten hallinnollista apua ja oikeuden tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin kyseisellä alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja esittää neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevan kertomuksen 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä ja kattavan kertomuksen toimeksiannon toteuttamisesta 31 päivään maaliskuuta 2018 mennessä.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  Neuvoston päätös (YUTP) 2015/77, annettu 19 päivänä tammikuuta 2015, Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Bosnia ja Hertsegovinaan (EUVL L 13, 20.1.2015, s. 7).

(2)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/75


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/348,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Euroopan unionin Kosovoon (*1) nimitetyn erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan ja 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katso seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 4 päivänä elokuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/1338 (1) Euroopan unionin Kosovoon nimitetyn erityisedustajan toimeksiannon jatkamista koskevan päätöksen (YUTP) 2015/2052 muuttamisesta, jolla Nataliya APOSTOLOVA nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, Kosovoon. Erityisedustajan toimeksianto päättyy 28 päivänä helmikuuta 2017.

(2)

Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 16 kuukaudella.

(3)

Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa perussopimuksen 21 artiklassa määritettyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Jatketaan erityisedustajaksi nimitetyn Nataliya APOSTOLOVAn toimeksiantoa 30 päivään kesäkuuta 2018. Neuvosto voi poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) arvioinnin perusteella ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta päättää, että erityisedustajan toimeksianto päätetään aikaisemmin.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

Erityisedustajan toimeksianto perustuu unionin Kosovoa koskevan politiikan tavoitteisiin. Niihin sisältyy johtava asema vakaan, elinvoimaisen, rauhallisen, demokraattisen ja monikansaisen Kosovon tukemisessa, alueen vakauden lujittaminen sekä alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden edistäminen Länsi-Balkanilla, oikeusvaltioperiaatteeseen ja vähemmistöjen ja kulttuuri- ja uskonnollisen perinnön suojelemiseen sitoutuneen Kosovon tukeminen, Kosovon Eurooppa-perspektiivin ja unioniin lähentymisen tukeminen aluetta koskevan perspektiivin mukaisesti sekä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (2), jäljempänä ’vakautus- ja assosiaatiosopimus’, ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1988 (3) mukaisesti sekä asiaan liittyvissä neuvoston päätelmissä esitetyllä tavalla.

3 artikla

Toimeksianto

Näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on:

a)

tarjota unionin neuvoja ja tukea poliittisessa prosessissa;

b)

edistää unionin toiminnan yleistä poliittista yhteensovittamista Kosovossa;

c)

lujittaa unionin läsnäoloa kaikkialla Kosovossa sekä varmistaa sen johdonmukaisuus ja tehokkuus;

d)

antaa paikallista poliittista ohjausta Kosovossa toteutettavan Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX KOSOVO) johtajalle, myös täytäntöönpanoa koskeviin velvoitteisiin liittyvien kysymysten poliittisten näkökohtien osalta;

e)

varmistaa unionin toimien johdonmukaisuus ja yhtenäisyys Kosovossa, myös ohjaamalla EULEX-operaation siirtymävaiheen toteutusta paikallisesti, jotta tehtävät voitaisiin lopulta siirtää tilanteen mukaan erityisedustajan tai EU:n toimistolle ja/tai paikallisviranomaisille;

f)

tukea Kosovon Eurooppa-perspektiiviä ja lähentymistä unioniin aluetta koskevan perspektiivin mukaisesti sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja päätöksen (EU) 2015/1988 mukaisesti kohdennetun julkisen tiedonvälityksen ja sellaisten unionin tiedotustoimien avulla, joiden tarkoituksena on varmistaa Kosovon väestön tietämys ja tuki unioniin liittyvissä asioissa EULEX-operaation työ mukaan lukien;

g)

valvoa, tukea ja helpottaa kaikin erityisedustajan käytettävissä olevien keinoin ja välinein sekä EU:n Kosovon-toimiston tuella poliittisten, taloudellisten ja eurooppalaisten painopisteiden kehittymistä asiaan liittyvät institutionaaliset toimivaltuudet ja tehtävät huomioon ottaen, ja tukea vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa, muun muassa EU-uudistusohjelman kautta;

h)

vaikuttaa osaltaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen Kosovossa, myös naisten ja lasten kohdalla sekä vähemmistöjen suojelun osalta, unionin ihmisoikeuspolitiikan ja ihmisoikeuksia koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti;

i)

avustaa unionin tukeman Belgradin ja Pristinan välisen vuoropuhelun täytäntöönpanossa;

j)

tukea tarvittaessa asiantuntijalautakuntien ja erikoissyyttäjänviraston toimeksiantoa muun muassa viestinnällä ja suhdetoiminnalla.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   PTK ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii tämän ensisijaisena yhteyspisteenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta tämän toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asiaankuuluvien yksiköiden kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä maaliskuuta 2017 alkavalle ja 30 päivänä kesäkuuta 2018 päättyvälle kaudelle on 3 615 000 euroa.

2.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat osallistua erityisedustajan hankintamenettelyihin rajoituksetta. Lisäksi erityisedustajan ostamiin tavaroihin ei sovelleta alkuperäsääntöjä.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustajan avuksi osoitetaan henkilöstöä avustamaan erityisedustajaa hänen toimeksiantonsa toteuttamisessa ja edistämään kaikkien Kosovossa toteutettavien unionin toimien yhdenmukaisuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta. Erityisedustaja vastaa avustajaryhmänsä muodostamisesta toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan kanssa. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa lähettävä jäsenvaltio, lähettävä unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämiä asiantuntijoita voidaan asettaa työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sopimuspohjaiseen kansainväliseen henkilöstöön kuuluvien on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, lähettävän unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina sekä suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon mukaisesti.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä jäsenten hoitaman tehtävän loppuun saattamisen ja joustavan suorittamisen edellyttämät erioikeudet, vapaudet ja muut takuut sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajapuolten kanssa. Jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

1.   Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä jäsenten on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (4) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

2.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi annettuja turvallisuussääntöjä noudattaen kyseessä olevaa toimintaa varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja Natolle/KFOR-joukoille turvallisuusluokkaan ”CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL” asti.

3.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa erityisedustajan toimintaan liittyvien tarpeiden mukaisesti ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi annettuja turvallisuussääntöjä noudattaen kyseessä olevaa toimintaa varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja Yhdistyneille kansakunnille (YK) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle (Etyj) turvallisuusluokkaan ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” asti. Tätä varten tehdään paikallisia järjestelyjä.

4.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tähän päätökseen osallistuville kolmansille osapuolille tätä toimintaa koskeviin neuvoston keskusteluihin liittyviä EU:n turvallisuusluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa kaikki olennaiset tiedot.

2.   Unionin edustusto ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa perussopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa mukaisesti ja vastuualueen turvallisuustilanteen perusteella suoraan alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti siten, että hän

a)

laatii Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan erityisen turvallisuussuunnitelman, joka käsittää henkilöstön turvalliseen siirtymiseen vastuualueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaan sovellettavat erityiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet, sekä valmius- ja evakuointisuunnitelman;

b)

varmistaa, että kaikilla unionin ulkopuolelle lähetetyillä henkilöstön jäsenillä on vastuualueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutusturva;

c)

varmistaa, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetetyille erityisedustajan avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen vastuualueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallinnon tuolle alueelle antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

d)

varmistaa, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antaa operaation edistymistä ja toimeksiannon toteuttamista koskevien selvitysten yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuusasioista.

11 artikla

Raportointi

Erityisedustaja raportoi suullisesti ja kirjallisesti säännöllisin väliajoin korkealle edustajalle. Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin PTK:lle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa selvityksiä ulkoasiainneuvostolle. Erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille perussopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Toimien yhteensovittaminen

1.   Erityisedustaja edistää unionin toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen komission toimien kanssa sekä tilanteen mukaan alueella toimivien muiden erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden edustustoille ja unionin edustustoille.

2.   Paikan päällä on pidettävä yllä tiiviitä suhteita alueella olevien asiaankuuluvien jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin ja unionin edustustojen päälliköihin. Näiden on parhaalla mahdollisella tavalla pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustaja antaa paikallista poliittista ohjausta EULEX KOSOVOn johtajalle, myös täytäntöönpanoa koskeviin velvoitteisiin liittyvien kysymysten poliittisten näkökohtien osalta. Erityisedustaja ja siviilioperaatioiden komentaja kuulevat tarvittaessa toisiaan.

3.   Erityisedustaja pitää myös yhteyttä asiaan liittyviin paikallisiin elimiin sekä muihin paikalla oleviin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin.

4.   Erityisedustaja huolehtii yhdessä muiden paikalla olevien unionin toimijoiden kanssa tiedon levittämisestä ja jakamisesta alueella olevien unionin toimijoiden keskuudessa, jotta tilannekuva ja -arviointi olisivat mahdollisimman yhteneväiset.

13 artikla

Avustaminen vaatimusten osalta

Erityisedustaja ja hänen henkilöstönsä avustavat sellaisten tietojen hankkimisessa, joita käytetään vastattaessa aiempien Kosovoon nimitettyjen erityisedustajien toimeksiannoista mahdollisesti aiheutuviin vaatimuksiin ja velvoitteisiin, ja antavat tätä varten hallinnollista apua ja oikeuden tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin samalla alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti. Erityisedustaja antaa neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevan selvityksen 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä ja kattavan selvityksen toimeksiannon toteuttamisesta 31 päivään maaliskuuta 2018 mennessä.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(*1)  Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(1)  EUVL L 212, 5.8.2016, s. 109.

(2)  EUVL L 71, 16.3.2016, s. 3.

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1988, annettu 22 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta (EUVL L 290, 6.11.2015, s. 4).

(4)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/80


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/349,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Euroopan unionin valmiuksien kehittämistä koskevasta operaatiosta Somaliassa (EUCAP Somalia) annetun päätöksen 2012/389/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan, 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 16 päivänä heinäkuuta 2012 päätöksen 2012/389/YUTP (1) Euroopan unionin operaatiosta alueellisten merivoimien valmiuksien kehittämiseksi Afrikan sarvessa (EUCAP NESTOR).

(2)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/2240 (2), jolla muutettiin päätöstä 2012/389/YUTP. Operaation nimi muutettiin muotoon EUCAP Somalia, ja sen toimeksiantoa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2018.

(3)

Päätöstä 2012/389/YUTP olisi muutettava rahoitusohjeen vahvistamiseksi 1 päivänä maaliskuuta 2017 alkavaa ja 28 päivänä helmikuuta 2018 päättyvää kautta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään päätöksen 2012/389/YUTP 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”EUCAP Somaliaan liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä maaliskuuta 2017 alkavalle ja 28 päivänä helmikuuta 2018 päättyvälle kaudelle on 22 950 000 euroa.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  EUVL L 187, 17.7.2012, s. 40.

(2)  EUVL L 337, 13.12.2016, s. 18.


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/81


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/350,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2017,

Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 15 päivänä lokakuuta 2012 päätöksen 2012/642/YUTP (1).

(2)

Päätöksen 2012/642/YUTP uudelleentarkastelun perusteella Valko-Venäjään kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 28 päivään helmikuuta 2018.

(3)

Lisäksi neuvosto sopi, että jäsenvaltiot voivat sallia ampumahiihtotarvikkeiden viennin Valko-Venäjälle sovellettavien lupasäännösten mukaisesti.

(4)

Päätös 2012/642/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(5)

Jotta tässä päätöksessä säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, päätöksen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2012/642/YUTP seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Edellä olevaa 1 artiklaa ei sovelleta ampumahiihtotarvikkeisiin, jotka ovat kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) tapahtuma- ja kilpailusäännöissä määriteltyjen eritelmien mukaisia.”

2)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Tätä päätöstä sovelletaan 28 päivään helmikuuta 2018 saakka.

2.   Tätä päätöstä tarkastellaan jatkuvasti uudelleen, ja se uusitaan tai sitä muutetaan tarpeen mukaan, jos neuvosto katsoo, ettei sen tavoitteita ole saavutettu.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. MIZZI


(1)  Neuvoston päätös 2012/642/YUTP, annettu 15 päivänä lokakuuta 2012, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 285, 17.10.2012, s. 1).


28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/82


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/351,

annettu 24 päivänä helmikuuta 2017,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 1261)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevassa I, II, III ja IV osassa määritetään ja luetellaan kyseisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Luettelossa on mukana myös tiettyjä Latvian ja Liettuan alueita.

(2)

Helmikuussa 2017 esiintyi kaksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausta kotieläiminä pidetyissä sioissa Salaspilsissä Latviassa ja Biržaissa Liettuassa alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa. Nämä taudinpurkaukset merkitsevät riskitason nousua, joka on otettava huomioon. Näin ollen liitteessä olevassa II ja I osassa luetellut asianomaiset Latvian ja Liettuan alueet olisi nyt lueteltava kyseisen liitteen III osassa.

(3)

Tammikuussa 2017 esiintyi muutamia afrikkalaisen sikaruton tapauksia villisioissa Talsussa ja Tukumassa Latviassa alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa mutta jotka sijaitsevat hyvin lähellä saman täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevassa I osassa lueteltuja alueita. Nämä tapaukset merkitsevät riskitason nousua, joka on otettava huomioon. Näin ollen asianomaiset Latvian alueet olisi nyt lueteltava kyseisen päätöksen liitteen I osan asemesta sen II osassa, ja uusia alueita olisi lisättävä päätöksen liitteessä olevaan I osaan.

(4)

Afrikkalaisen sikaruton nykyisen epidemiologisen tilanteen kehittyminen asianomaisissa kotieläiminä pidettävissä ja luonnonvaraisissa sikapopulaatioissa unionissa olisi otettava huomioon arvioitaessa eläinten terveyteen kohdistuvaa riskiä, jonka kyseisen taudin tilanne aiheuttaa Latviassa ja Liettuassa. Jotta voidaan kohdentaa täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU säädetyt eläinten terveyttä koskevat torjuntatoimenpiteet ja estää afrikkalaisen sikaruton leviäminen edelleen sekä samalla ehkäistä tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja välttää se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, olisi muutettava kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä vahvistettua unionin luetteloa alueista, joilla sovelletaan eläinten terveyttä koskevia torjuntatoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset taudin nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa Latviassa ja Liettuassa.

(5)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 24 päivänä helmikuuta 2017.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).


LIITE

”LIITE

I OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Hiiumaa maakond.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Bauskas novads: Īslīces, Gailīšu, Brunavas ja Ceraukstes pagasti,

Dobeles novads: Bikstu, Zebrenes, Annenieku, Naudītes, Penkules, Auru ja Krimūnu, Dobeles, Berzes pagasti, Jaunbērzesin kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee tien nro P98 länsipuolella, sekä Dobele pilsēta,

Jelgavas novads: Glūdas, Svētes, Platones, Vircavas, Jaunsvirlaukas, Zaļenieku, Vilces, Lielplatones, Elejas ja Sesavas pagasti,

Kandavas novads: Vānes ja Matkules pagasti,

Kuldīgas novads: Rendas ja Kabiles pagasti,

Saldus novads: Jaunlutriņu, Lutriņu ja Šķēdes pagasti,

YTalsu novads: Ģibuļu pagasts,

Ventspils novads: Vārves, Užavas, Jūrkalnes, Piltenes, Zīru, Ugāles, Usmas ja Zlēku pagasti, Piltene pilsēta,

Brocēnu novads,

Rundāles novads,

Tērvetes novads,

Stopiņu novads: se osa, joka sijaitsee teiden nro V36, P4 ja P5, katujen Acones ja Dauguļupes sekä Dauguļupīte-joen länsipuolella,

Bauska pilsēta,

Talsi pilsēta,

Jelgava republikas pilsēta,

Ventspils republikas pilsēta.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Jurbarkas rajono savivaldybė: Raudonės, Veliuonos, Seredžiaus ja Juodaičių seniūnijos,

Pakruojis rajono savivaldybė: Klovainių, Rozalimo ja Pakruojo seniūnijos,

Panevežys rajono savivaldybė: Krekenavos seniūnijan osa, joka sijaitsee Nevėžis-joen länsipuolella,

Pasvalys rajono savivaldybė, Joniškelio apylinkių, Joniškelio miesto, Namišių, Pasvalio apylinkių, Pasvalio miesto, Pumpėnų, Pušaloto, Saločių ja Vaškų seniūnijos,

Raseiniai rajono savivaldybė: Ariogalos, Ariogalos miestas, Betygalos, Pagojukų ja Šiluvos seniūnijos,

Šakiai rajono savivaldybė: Plokščių, Kriūkų, Lekėčių, Lukšių, Griškabūdžio, Barzdų, Žvirgždaičių, Sintautų, Kudirkos Naumiesčio, Slavikų ja Šakių seniūnijos,

Radviliškis rajono savivaldybė,

Vilkaviškis rajono savivaldybė,

Kalvarija savivaldybė,

Kazlų Rūda savivaldybė,

Marijampolė savivaldybė.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

Warmińsko-Mazurskien voivodikunnassa (województwo warmińsko-mazurskie):

Kalinowo ja Prostki gminy Ełckin piirikunnassa (powiat ełcki),

Biała Piska gmina Piskin piirikunnassa (powiat piski).

 

Podlaskien voivodikunnassa (województwo podlaskie):

Juchnowiec Kościelny, Suraż, Turośń Kościelna, Łapy ja Poświętne gminy Białystokin piirikunnassa (powiat białostocki),

Brańsk (ml. Brańskin kaupunki), Boćki, Rudka ja Wyszki gminy, Bielsk Podlaski gminan osa, joka sijaitsee länteen tien nro 19 muodostamasta linjasta (kulkien pohjoiseen Bielsk Podlaskin kaupungista), jota jatkaa Bielsk Podlaskin kaupungin itäinen raja ja tie nro 66 (kulkien etelään Bielsk Podlaskin kaupungista), Bielsk Podlaskin kaupunki, Orla gminan osa, joka sijaitsee länteen tiestä nro 66, Bielskin piirikunnassa (powiat bielski),

Drohiczyn, Dziadkowice, Grodzisk ja Perlejewo gminy Siemiatyczen piirikunnassa (powiat siemiatycki),

Grabowo ja Stawiski gminy Kolneńskin piirikunnassa (powiat kolneński),

Kołaki Kościelne, Szumowo ja Zambrów (ml. Zambrówin kaupunki) gminy Zambrówin piirikunnassa (powiat zambrowski),

Rutka-Tartak, Szypliszki, Suwałki ja Raczki gminy Suwałkin piirikunnassa (powiat suwalski),

Sokoły, Kulesze Kościelne, Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo, Ciechanowiec, Wysokie Mazowieckie (ml. Wysokie Mazowieckien kaupunki) ja Czyżew gminy Wysokie Mazowieckien piirikunnassa (powiat wysokomazowiecki),

Augustówin piirikunta (powiat augustowski),

Łomżyńskin piirikunta (powiat łomżyński),

Białystokin piirikunta (powiat M. Białystok),

Łomżan kaupunki (powiat M. Łomża),

Suwałkin piirikunta (powiat M. Suwałki),

Sejnyn piirikunta (powiat sejneński).

 

Mazowieckien voivodikunnassa (województwo mazowieckie):

Ceranów, Jabłonna Lacka, Sterdyń ja Repki gminy Sokołówin piirikunnassa (powiat sokołowski),

Korczew, Przesmyki, Paprotnia, Suchożebry, Mordy, Siedlce ja Zbuczyn gminy Siedlcen piirikunnassa (powiat siedlecki),

Siedlcen piirikunta (powiat M. Siedlce),

Rzekuń, Troszyn, Czerwin ja Goworowo gminy Ostrołękan piirikunnassa (powiat ostrołęcki),

Olszanka, Łosice ja Platerów gminy Łosicen piirikunnassa (powiat łosicki),

Ostrówin piirikunta (powiat ostrowski).

 

Lublinin voivodikunnassa (województwo lubelskie):

Hanna gmina Włodawan piirikunnassa (powiat włodawski),

Kąkolewnica Wschodnia ja Komarówka Podlaska gminy Radzyńin piirikunnassa (powiat radzyński),

Międzyrzec Podlaski (ml. Międzyrzec Podlaskin kaupunki), Drelów, Rossosz, Sławatycze, Wisznica, Sosnówka, Łomazy ja Tuczna gminy Białan piirikunnassa (powiat bialski).

II OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Elva linn,

Võhma linn,

Kuressaare linn,

Rakvere linn,

Tartu linn,

Viljandi linn,

Harjumaa maakond (pois luettuna Kuusalu valdin osa, joka sijaitsee etelään tiestä nro 1 (E20), Aegviidu vald ja Anija vald),

Ida-Virumaa maakond,

Läänemaa maakond,

Pärnumaa maakond,

Põlvamaa maakond,

Võrumaa maakond,

Valgamaa maakond,

Raplamaa maakond,

Suure-Jaani vald,

Tamsalu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan koillispuolella,

Tartu vald,

Abja vald,

Alatskivi vald,

Haaslava vald,

Haljala vald,

Tarvastu vald,

Nõo vald,

Ülenurme vald,

Tähtvere vald,

Rõngu vald,

Rannu vald,

Konguta vald,

Puhja vald,

Halliste vald,

Kambja vald,

Karksi vald,

Kihelkonna vald,

Kõpu vald,

Lääne-Saare vald,

Laekvere vald,

Leisi vald,

Luunja vald,

Mäksa vald,

Meeksi vald,

Muhu vald,

Mustjala vald,

Orissaare vald,

Peipsiääre vald,

Piirissaare vald,

Pöide vald,

Rägavere vald,

Rakvere vald,

Ruhnu vald,

Salme vald,

Sõmeru vald,

Torgu vald,

Vara vald,

Vihula vald,

Viljandi vald,

Vinni vald,

Viru-Nigula vald,

Võnnu vald.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Apes novads: Trapenes, Gaujienas ja Apes pagasti sekä Ape pilsēta,

Balvu novads: Vīksnas, Bērzkalnes, Vectilžas, Lazdulejas, Briežuciema, Tilžas, Bērzpils ja Krišjāņu pagasti,

Bauskas novads: Mežotnes, Codes, Dāviņu ja Vecsaules pagasti,

Daugavpils novads: Vaboles, Līksnas, Sventes, Medumu, Demenas, Kalkūnes, Laucesas, Tabores, Maļinovas, Ambeļu, Biķernieku, Naujenes, Vecsalienas, Salienas ja Skrudalienas pagasti,

Dobeles novads: Jaunbērzesin kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee tien nro P98 itäpuolella,

Gulbenes novads: Līgo pagasts,

Ikšķiles novads: Tīnūžu pagstsin se osa, joka sijaitsee tien nro P10 kaakkoispuolella, Ikšķile pilsēta; Jelgavas novads: Kalnciema, Līvbērzes ja Valgundes pagasti,

Kandavas novads: Cēres, Kandavas, Zemītes ja Zantes pagasti sekä Kandava pilsēta,

Krimuldas novads: Krimuldasin kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee teiden nro V89 ja V81 koillispuolella, ja Lēdurgasin kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee teiden nro V81 and V128 koillispuolella,

Limbažu novads: Skultes, Limbažu, Umurgas, Katvaru, Pāles ja Viļķenes pagasti ja Limbaži pilsēta,

Preiļu novads: Saunas pagasts,

Raunas novads: Raunas pagasts,

Riebiņu novads: Sīļukalna, Stabulnieku, Galēnu ja Silajāņu pagasti,

Rugāju novads: Lazdukalna pagasts,

Siguldas novads: Moresin kunta (pagasts) ja Allažun kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee tien nro P3 eteläpuolella,

Smiltenes novads: Brantu, Blomes, Smiltenes, Bilskas ja Grundzāles pagasti sekä Smiltenes pilsēta,

Talsu novads: Ķūļciema, Balgales, Vandzenes, Laucienes, Virbu, Strazdes, Lubes, Īves, Valdgales, Laidzes, Ārlavas, Lībagu ja Abavas pagasti sekä Sabile, Stende ja Valdemārpils pilsētas,

Ventspils novads: Ances, Tārgales, Popes ja Puzes pagasti,

Ādažu novads,

Aglonas novads,

Aizkraukles novads,

Aknīstes novads,

Alojas novads,

Alūksnes novads,

Amatas novads,

Babītes novads,

Baldones novads,

Baltinavas novads,

Beverīnas novads,

Burtnieku novads,

Carnikavas novads,

Cēsu novads,

Cesvaines novads,

Ciblas novads,

Dagdas novads,

Dundagas novads,

Engures novads,

Ērgļu novads,

Iecavas novads,

Ilūkstes novads,

Jaunjelgavas novads,

Jaunpils novads,

Jēkabpils novads,

Kārsavas novads,

Ķeguma novads,

Ķekavas novads,

Kocēnu novads,

Kokneses novads,

Krāslavas novads,

Krustpils novads,

Lielvārdes novads,

Līgatnes novads,

Līvānu novads,

Lubānas novads,

Ludzas novads,

Madonas novads,

Mālpils novads,

Mārupes novads,

Mazsalacas novads,

Mērsraga novads,

Naukšēnu novads,

Neretas novads,

Ogres novads,

Olaines novads,

Ozolnieki novads,

Pārgaujas novads,

Pļaviņu novads,

Priekuļu novads,

Rēzeknes novads,

Rojas novads,

Rūjienas novads,

Salacgrīvas novads,

Salas novads,

Saulkrastu novads,

Skrīveru novads,

Strenču novads,

Tukuma novads,

Valkas novads,

Varakļānu novads,

Vecpiebalgas novads,

Vecumnieku novads,

Viesītes novads,

Viļakas novads,

Viļānu novads,

Zilupes novads,

Garkalnes novads: se osa, joka sijaitsee tien nro A2 luoteispuolella ja Ropažu novads: se osa, joka sijaitsee tien nro P10 itäpuolella,

Daugavpils republikas pilsēta,

Jēkabpils republikas pilsēta,

Jūrmala republikas pilsēta,

Rēzekne republikas pilsēta,

Valmiera republikas pilsēta.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytus rajono savivaldybė: Pivašiūnų, Punios, Daugų, Alovės, Nemunaičio, Raitininkų, Miroslavo, Krokialaukio, Simno ja Alytaus seniūnijos,

Anykščiai rajono savivaldybė: Kavarsko ja Kurklių seniūnijos sekä Anykščiain osa, joka sijaitsee teiden nro 121 ja nro 119 lounaispuolella,

Biržai rajono savivaldybė: Biržų miesto, Nemunėlio Radviliškio, Pabiržės, Pačeriaukštės ja Parovėjos seniūnijos,

Jonava rajono savivaldybė: Šilų ja Bukonių seniūnijos ja Žeimių seniūnija: kylät Biliuškiai, Drobiškiai, Normainiai II, Normainėliai, Juškonys, Pauliukai, Mitėniškiai, Zofijauka ja Naujokai,

Kaunas rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Babtų, Batniavos, Čekiškės, Domeikavos, Ežerėlio, Garliavos, Garliavos apylinkių, Kačerginės, Kulautuvos, Linksmakalnio, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Užliedžių, Vilkijos, Vilkijos apylinkių ja Zapyškio seniūnijos,

Kėdainiai rajono savivaldybė: Josvainių ja Pernaravos seniūnijos,

Kupiškis rajono savivaldybė: Noriūnų, Skapiškio, Subačiaus ja Šimonių seniūnijos,

Panevėžys rajono savivaldybė: Karsakiškio, Naujamiesčio, Paįstrio, Panevėžio, Ramygalos, Smilgių, Upytės, Vadoklių ja Velžio seniūnijos ja Krekenavos seniūnijan osa, joka sijaitsee itään Nevėžis-joesta,

Prienai rajono savivaldybė: Veiverių, Šilavoto, Naujosios Ūtos, Balbieriškio, Ašmintos, Išlaužo ja Pakuonių seniūnijos,

Šalčininkai rajono savivaldybė: Jašiūnų, Turgelių, Akmenynės, Šalčininkų, Gerviškių, Butrimonių, Eišiškių, Poškonių ja Dieveniškių seniūnijos,

Utena rajono savivaldybė: Sudeikių, Utenos, Utenos miesto, Kuktiškių, Daugailių, Tauragnų ja Saldutiškio seniūnijos,

Varėna rajono savivaldybė: Kaniavos, Marcinkonių ja Merkinės seniūnijos,

Vilnius rajono savivaldybė: Sudervė ja Dūkštai seniūnijan osat, jotka sijaitsevat tien nro 171 koillispuolella, Maišiagala, Zujūnų, Avižienių, Riešės, Paberžės, Nemenčinės, Nemenčinės miesto, Sužionių, Buivydžių, Bezdonių, Lavoriškių, Mickūnų, Šatrininkų, Kalvelių, Nemėžių, Rudaminos, Rūkainių, Medininkų, Marijampolio, Pagirių ja Juodšilių seniūnijos,

Alytus miesto savivaldybė,

Kaunas miesto savivaldybė,

Panevėžys miesto savivaldybė,

Prienai miesto savivaldybė,

Vilnius miesto savivaldybė,

Ignalina rajono savivaldybė,

Lazdijai rajono savivaldybė,

Molėtai rajono savivaldybė,

Rokiškis rajono savivaldybė,

Širvintos rajono savivaldybė,

Švenčionys rajono savivaldybė,

Ukmergė rajono savivaldybė,

Zarasai rajono savivaldybė,

Birštonas savivaldybė,

Druskininkai savivaldybė,

Visaginas savivaldybė.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

Podlaskien voivodikunnassa (województwo podlaskie):

Dubicze Cerkiewne gmina, Kleszczele ja Czeremcha gminyn osat, jotka sijaitsevat tien nro 66 itäpuolella, Hajnówkan piirikunnassa (powiat hajnowski),

Rutki gmina Zambrówin piirikunnassa (powiat zambrowski),

Kobylin-Borzymy gmina Wysokie Mazowieckien piirikunnassa (powiat wysokomazowiecki),

Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Michałowo, Supraśl, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady ja Choroszcz gminy Białystokin piirikunnassa (powiat białostocki),

Bielsk Podlaski gminan osa, joka sijaitsee itään tien nro 19 muodostamasta linjasta (kulkien pohjoiseen Bielsk Podlaskin kaupungista), jota jatkaa Bielsk Podlaskin kaupungin itäinen raja ja tie nro 66 (kulkien etelään Bielsk Podlaskin kaupungista), Orla gminan osa, joka sijaitsee itään tiestä nro 66, Bielskin piirikunnassa (powiat bielski), Sokółkan piirikunta (powiat sokólski).

Sokółkan piirikunta (powiat sokólski).

 

Lublinin voivodikunnassa (województwo lubelskie):

Piszczac ja Kodeń gminy Białan piirikunnassa (powiat bialski).

III OSA

1.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Jõgevamaa maakond,

Järvamaa maakond,

Kuusalu valdin osa, joka sijaitsee tien nro 1 eteläpuolella (E20),

Tamsalu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan lounaispuolella,

Aegviidu vald,

Anija vald,

Kadrina vald,

Kolga-Jaani vald,

Kõo vald,

Laeva vald,

Laimjala vald,

Pihtla vald,

Rakke vald,

Tapa vald,

Väike-Maarja vald,

Valjala vald.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Apes novads: Virešu pagasts,

Balvu novads: Kubuļu ja Balvu pagasti sekä Balvi pilsēta,

Daugavpils novads: Nīcgales, Kalupes, Dubnas ja Višķu pagasti,

Gulbenes novads: Beļavas, Galgauskas, Jaungulbenes, Daukstu, Stradu, Litenes, Stāmerienas, Tirzas, Druvienas, Rankas, Lizuma ja Lejasciema pagasti sekä Gulbene pilsēta,

Ikšķiles novads: Tīnūžu pagstsin se osa, joka sijaitsee tien nro P10 luoteispuolella, sekä Krimuldas novads: Krimuldas pagastsin se osa, joka sijaitsee teiden nro V89 ja V81 lounaispuolella, ja Lēdurgas pagastsin se osa, joka sijaitsee teiden nro V81 and V128 lounaispuolella,

Limbažu novads: Vidrižu pagasts,

Preiļu novads: Preiļu, Aizkalnes ja Pelēču pagasti sekä Preiļi pilsēta,

Raunas novads: Drustu pagasts,

Riebiņu novads: Riebiņu ja Rušonas pagasti,

Rugāju novads: Rugāju pagasts,

Siguldas novads: Siguldas pagasts ja Allažu pagastsin se osa, joka sijaitsee tien nro P3 pohjoispuolella, sekä Sigulda pilsēta

Smiltenes novads: Launkalnes, Variņu, ja Palsmanes pagasti,

Inčukalna novads,

Jaunpiebalgas novads,

Salaspils novads,Sējas novads,

Vārkavas novads,

Garkalnes novads: se osa, joka sijaitsee tien nro A2 kaakkoispuolella, sekä Ropažu novads: se osa, joka sijaitsee tien nro P10 länsipuolella, ja Stopiņu novads: se osa, joka sijaitsee teiden nro V36, P4 ja P5, katujen Acones ja Dauguļupes sekä Dauguļupīte-joen itäpuolella.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Anykščiai rajono savivaldybė: Debeikių, Skiemonių, Viešintų, Andrioniškio, Svėdasų, Troškūnų ja Traupio seniūnijos sekä Anykščių seniūnijan osa, joka sijaitsee teiden nro 121 ja nro 119 koillispuolella,

Alytus rajono savivaldybė: Butrimonių seniūnija,

Biržai rajono savivaldybė: Vabalninko, Papilio ja Širvenos seniūnijos,

Jonava rajono savivaldybė: Upninkų, Ruklos, Dumsių, Užusalių ja Kulvos seniūnijos sekä Žeimiai seniūnija: kylät Akliai, Akmeniai, Barsukinė, Blauzdžiai, Gireliai, Jagėlava, Juljanava, Kuigaliai, Liepkalniai, Martyniškiai, Milašiškiai, Mimaliai, Naujasodis, Normainiai I, Paduobiai, Palankesiai, Pamelnytėlė, Pėdžiai, Skrynės, Svalkeniai, Terespolis, Varpėnai, Žeimių gst., Žieveliškiai ja Žeimių miestelis,

Kaišiadorys rajono savivaldybė,

Kaunas rajono savivaldybė: Vandžiogalos, Lapių, Karmėlavos ja Neveronių seniūnijos,

Kėdainiai rajono savivaldybė: Pelėdnagių, Krakių, Dotnuvos, Gudžiūnų, Surviliškio, Vilainių, Truskavos, Šėtos ja Kėdainių miesto seniūnijos,

Kupiškis rajono savivaldybė: Alizavos ja Kupiškio seniūnijos,

Kėdainiai rajono savivaldybė: Josvainių ja Pernaravos seniūnijos,

Prienai rajono savivaldybė: Jiezno ja Stakliškių seniūnijos,

Panevėžys rajono savivaldybė: Miežiškių, Raguvos ja Karsakiškio seniūnijos,

Šalčininkai rajono savivaldybė: Baltosios Vokės, Pabarės, Dainavos ja Kalesninkų seniūnijos,

Varėna rajono savivaldybė: Valkininkų, Jakėnų, Matuizų, Varėnos ja Vydenių seniūnijos,

Vilnius rajono savivaldybė: Sudervė ja Dūkštai seniūnijan osat, jotka sijaitsevat tien nro 171 lounaispuolella,

Utena rajono savivaldybė: Užpalių, Vyžuonų ja Leliūnų seniūnijos,

Elektrėnai savivaldybė,

Jonava miesto savivaldybė,

Kaišiadorys miesto savivaldybė,

Trakai rajono savivaldybė.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

Podlaskien voivodikunnassa (województwo podlaskie):

Grajewskin piirikunta (powiat grajewski),

Mońkin piirikunta (powiat moniecki),

Czyże, Białowieża, Hajnówka (ml. Hajnówkan kaupunki), Narew ja Narewka gminy sekä Czeremcha ja Kleszczeleja gminyn osat, jotka sijaitsevat tiestä nro 66 länteen Hajanowskin piirikunnassa (powiat hajnowski),

Mielnik, Milejczyce, Nurzec-Stacja, Siemiatycze gminy (ml. Siemiatyczen kaupunki) Siemiatyczen piirikunnassa (powiat siemiatycki).

 

Mazowieckien voivodikunnassa (województwo mazowieckie):

Sarnaki, Stara Kornica ja Huszlew gminy Łosicen piirikunnassa (powiat łosicki).

 

Lublinin voivodikunnassa (województwo lubelskie):

Konstantynów, Janów Podlaski, Leśna Podlaska, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie ja Terespol (ml. Terespolin kaupunki) gminy Białan piirikunnassa (powiat bialski),

Biała Podlaskan piirikunta (powiat M. Biała Podlaska).

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

Kaikki Sardinian alueet.”


Oikaisuja

28.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/96


Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/26/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla

( Euroopan unionin virallinen lehti L 84, 20. maaliskuuta 2014 )

Sivulla 87, 13 artiklan 3 kohdassa:

on:

”3.   Yhteishallinnointiorganisaation on toteutettava kaikki tarvittavat toimet 1 kohtaa noudattaen oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Eritoten viimeistään kolme kuukautta ennen 1 kohdassa vahvistetun määräajan päättymistä yhteishallinnointiorganisaatio asettaa tietoa teoksista ja muusta aineistosta, joiden yhtä tai useampaa oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu tai tavoitettu, seuraavien saataville:”

pitää olla:

”3.   Yhteishallinnointiorganisaation on toteutettava kaikki tarvittavat toimet 1 kohtaa noudattaen oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Eritoten viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 1 kohdassa vahvistetun määräajan päättymisestä yhteishallinnointiorganisaatio asettaa tietoa teoksista ja muusta aineistosta, joiden yhtä tai useampaa oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu tai tavoitettu, seuraavien saataville:”