20.12.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/1

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/2247,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2016,

Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä (EKP/2016/35)

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöstä EKP/2010/21 (1) on muutettu olennaisesti useamman kerran. Koska lisämuutoksia on edelleen tehtävä, päätös olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)	Suuntaviivat EKP/2010/20 (2), joihin viitataan päätöksessä EKP/2010/21, on kumottu ja laadittu uudelleen Euroopan keskuspankin suuntaviivoilla (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) (3),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

1.   Kun tässä päätöksessä käytetään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 1 artiklassa määriteltyjä käsitteitä, niillä on sama merkitys, kuin niille on edellä mainitussa artiklassa määritetty.

2.   Tässä päätöksessä käytetyillä kirjanpitoteknisillä käsitteillä on sama merkitys, kuin niille on annettu suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

Tämän päätöksen sääntöjä sovelletaan EKP:n tilinpäätökseen, joka käsittää Euroopan keskuspankin (EKP) taseen, taseen ulkopuoliset erät, tuloslaskelman ja EKP:n tilinpäätöksen liitetiedot.

3 artikla

Tiedon laatua koskevat periaatteet

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 3 artiklassa määriteltyjä tiedon laatua koskevia periaatteita noudatetaan myös tätä päätöstä sovellettaessa.

4 artikla

Perusoletukset

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 4 artiklassa määriteltyjä tilinpäätöstä koskevia perusoletuksia noudatetaan myös tätä päätöstä sovellettaessa.

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisestä virkkeestä poiketen, tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat otetaan huomioon vain siihen päivään asti, jona EKP:n johtokunta päättää antaa tilinpäätöksen EKP:n neuvostolle hyväksyttäväksi.

5 artikla

Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 5 artiklassa määritettyjä sääntöjä sovelletaan tähän päätökseen.

6 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan EKP:n taseeseen ainoastaan suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 6 artiklan mukaisesti.

II LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

7 artikla

Taseen sisältö

Tase-erät käyvät ilmi liitteestä I.

8 artikla

Varaus valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta

EKP:n toimintojen luonne huomioon ottaen EKP:n neuvosto voi tehdä EKP:n taseeseen varauksen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta. EKP:n neuvosto päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä EKP:n riskialttiudesta tehdyn perustellun arvion nojalla.

9 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.   Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä I muuta säädetä.

2.   Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit (muut kuin eräpäivään saakka pidettävät arvopaperit, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella) sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuoden lopussa markkinakeskikursseihin ja -hintoihin.

3.   Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain, eli ISIN-koodeittain; niiden rakenteen osana olevia mahdollisia optioita ei arvosteta erikseen. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ”Muut rahoitusvarat” ja ”Sekalaiset erät” kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä.

4.   Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan markkinahinnan tai jaksotettuun hankintamenon perusteella (arvonalennus huomioon ottaen) riippuen rahapoliittisista näkökohdista.

5.   Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella (arvonalennus huomioon ottaen). Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)	jos myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna;

b)	jos arvopaperien myynti tapahtuu kuukauden sisällä ennen eräpäivää;

c)	poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi.

10 artikla

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatioita käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 10 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

Jälkimarkkinakelpoisia osakkeita ja osuuksia käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 11 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Arvopaperien korkoriskiltä suojautuminen johdannaisten avulla

Korkoriskiltä suojautumista käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 12 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Synteettiset instrumentit

Synteettisiä instrumentteja käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 13 artiklan mukaisesti.

III LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

14 artikla

Tuottojen kirjaaminen

1.   Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 15 artiklan 1, 2, 3, 5 ja 7 kohtaa.

2.   Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien, joita koskeva poikkeus on kumottu, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 48.2 artiklan mukaisesti maksamia osuuksia erityisillä arvonmuutostileillä käytetään realisoitumattomien tappioiden kattamiseen, jos nämä tappiot ylittävät suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa kuvatulla tavalla aiemmat, tavallisesti käytettävälle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot, ennen näiden tappioiden kattamista EKPJ:n perussäännön 33.2 artiklan mukaisesti. Erityisillä arvonmuutostileillä olevien kultasaamisten, valuuttavarojen ja arvopaperien määrää vähennetään suhteellisesti kyseisiä omaisuuseriä koskevien saamisten pienentyessä.

15 artikla

Transaktiomenot

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 16 artiklaa sovelletaan tähän päätökseen.

IV LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

16 artikla

Yleiset säännökset

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 17 artiklaa sovelletaan tähän päätökseen.

17 artikla

Valuuttatermiinit

Valuuttatermiinejä käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 18 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Valuuttaswapit

Valuuttaswapeja käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 19 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Futuurisopimukset

Futuurisopimuksia käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 20 artiklan mukaisesti.

20 artikla

Koronvaihtosopimukset

Koronvaihtosopimuksia käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 21 artiklan mukaisesti.

Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraavina tilikausina tasapoistoina. Kun kyse on koronvaihtosopimusten termiinikaupoista, jaksotus aloitetaan liiketoimen arvostuspäivästä.

21 artikla

Korkotermiinit

Korkotermiinejä käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 22 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikauppoja käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menetelmä A:n mukaisesti.

23 artikla

Optiot

Optioita käsitellään suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 24 artiklan mukaisesti.

V LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

24 artikla

Kaavat

1.   EKP:n vuosittain julkaistavan taseen kaava annetaan liitteessä II.

2.   EKP:n julkaistavan tuloslaskelman kaava annetaan liitteessä III.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1.   Tätä päätöstä tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, unionin lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt tilinpäätösperiaatteet.

2.   Mikäli tässä päätöksessä ei säädetä erityisestä kirjaamistavasta eikä EKP:n neuvosto päätä toisin, EKP noudattaa EKP:n toimintaan ja kirjanpitoon soveltuvia Euroopan unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisia arvostamisperiaatteita.

26 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan päätös EKP/2010/21.

2.   Kumottuun päätökseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä ja niitä tulkitaan liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2016.

---

(1)  Päätös EKP/2010/21, tehty 11 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 1).

(2)  Suuntaviivat EKP/2010/20, annettu 11 päivänä marraskuuta 2010, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 31).

(3)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (ks. tämän virallisen lehden s. 37).

---

---

---

---

---

---

20.12.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/26

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/2248,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2016,

niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (ECB/2016/36)

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 32 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöstä EKP/2010/23 (1) on muutettu olennaisesti useamman kerran (2). Koska lisämuutoksia on edelleen tehtävä, päätös olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) 32.1 artiklan mukaan rahoitustulo on kansallisille keskuspankeille rahapoliittisten tehtävien hoidossa kertyvä tulo. EKPJ:n perussäännös 32.2 artiklan mukaan kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulo vastaa sitä vuotuista tuloa, joka sille kertyy niistä saamisista, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. Kansalliset keskuspankit yksilöivät nämä saamiset EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien olisi yksilöitävä rahapoliittisten tehtävien hoidosta johtuvat saamiset saamisina, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulosta vähennetään määrä, joka vastaa velkapohjaan sisällytetyille veloille kertynyttä, maksettua tai saatua korkoa.

(3)	EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääomasta.

(4)	EKPJ:n perussäännön 32.6 ja 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvostolla on toimivalta antaa rahoitustulon jakauman loppusummien selvitystä ja siihen liittyviä maksuja koskevia suuntaviivoja ja toteuttaa kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet.

(5)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (3) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen. Mainitun asetuksen 15 artiklan mukaan kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ovat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä. Käteisrahan käyttöönottovuotta olisi siis pidettävä erityisenä vuotena, koska kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeeseen lasketut setelit saattavat edelleen muodostaa merkittävän osan liikkeeseen laskettujen setelien kokonaismäärästä.

(6)

Suuntaviivojen EKP/2006/9 (4) 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hyväksyttäville vastapuolille ennakkoon jaetut eurosetelit veloitetaan näiden vastapuolien tulevassa eurojärjestelmän kansallisessa keskuspankissa olevilta tileiltä niiden nimellisarvosta seuraavan ”lineaarisen veloitusmallin” mukaisesti: ennakkoon jaettujen eurosetelien kokonaismäärä veloitetaan kolmena yhtä suurena eränä eurojärjestelmän ensimmäisen, neljännen ja viidennen perusrahoitusoperaation maksujen suorituspäivänä käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeen. Laskettaessa rahoitustuloa käteisrahan käyttöönottovuodelta tämä ”lineaarinen veloitusmalli” olisi otettava huomioon.

(7)

Tämä päätös liittyy päätökseen EKP/2010/29 (5), jossa säädetään, että EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat setelit liikkeeseen. Päätöksessä EKP/2010/29 säädetään, että liikkeeseen lasketut eurosetelit kohdistetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Siinä myös kohdistetaan kahdeksan prosenttia liikkeeseen laskettujen eurosetelien kokonaisarvosta EKP:lle. Eurosetelien kohdistaminen eurojärjestelmän jäsenten kesken johtaa eurojärjestelmän sisäisten saldojen syntymiseen. Näille liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavalla korolla on välitön vaikutus kunkin eurojärjestelmän jäsenen tuloon, ja siksi siitä pitäisi säätää tällä päätöksellä. Tulo, joka EKP:lle kertyy sen osuuteen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä liittyville eurojärjestelmän sisäisille saamisille suoritettavista koroista, olisi lähtökohtaisesti jaettava kansallisille keskuspankeille päätöksen EKP/2014/57 (6) mukaisesti suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta sinä tilikautena, jona tulo kertyy.

(8)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saamisten ja velkojen nettosaldolle olisi maksettava korkoa siten, että sovelletaan objektiivista perustetta, jossa määritellään rahan hinta. Tässä yhteydessä asianmukaisena korkona on pidettävä huutokauppoina toteutettavissa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa sovellettavaa perusrahoitusoperaation korkoa.

(9)

Laskettaessa kansallisten keskuspankkien rahoitustuloa EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklan mukaisesti velkapohjaan olisi sisällytettävä liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettomääräiset velat, koska ne vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavan koron suorittaminen merkitsee näin ollen sitä, että merkittävä määrä eurojärjestelmän rahoitustulosta jaetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Näitä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja olisi mukautettava siten, että kansallisten keskuspankkien taseiden ja tuloslaskelmien vähittäinen mukauttaminen on mahdollista. Mukautusten olisi perustuttava niiden setelien arvoon, joita kukin kansallinen keskuspankki on laskenut liikkeeseen ennen eurosetelien käyttöön ottamista. Näitä mukautuksia olisi sovellettava vuositasolla enintään viideksi vuodeksi vahvistetun laskukaavan mukaisesti.

(10)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saldojen mukautukset on laskettu siten, että korvataan kaikki sellaiset merkittävät muutokset kansallisten keskuspankkien tulotilanteessa, jotka johtuvat eurosetelien käyttöönotosta ja sen perusteella tehdystä rahoitustulon jakamisesta.

(11)	EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaisia yleisiä sääntöjä sovelletaan myös tuloon, joka syntyy, kun liikkeestä poistetut eurosetelit kirjataan pois taseesta.

(12)

EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklassa säädetään, että kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKPJ:n perussäännön 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvosto on toimivaltainen toteuttamaan kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet. Niihin kuuluu toimivalta ottaa huomioon muita tekijöitä päätettäessä sellaisen tulon jakamisesta, joka syntyy, kun liikkeestä poistetut eurosetelit kirjataan pois taseesta. Tällöin yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden periaatteet edellyttävät, että otetaan huomioon se ajanjakso, jonka kuluessa poistettavat eurosetelit laskettiin liikkeeseen. Tämän erityistulon jakoperusteen on sen vuoksi heijastettava sekä asiaankuuluvaa osuutta EKP:n pääomasta että liikkeeseenlaskujakson pituutta.

(13)	Eurosetelien käytöstä poistamisesta olisi säädettävä erillisissä päätöksissä päätöksen EKP/2003/4 (7) 5 artiklan mukaisesti.

(14)

Päätöksen EKP/2009/16 (8) päätöksen EKP/2011/17 (9) ja Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) (10) mukaisten valtion ja hyväksyttyjen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien sekä julkisten yritysten liikkeeseen laskemien korvaavien velkainstrumenttien ostojen tulisi katsoa tuottavan viitekoron mukaista tuloa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)	’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)

’luottolaitoksella’ joko a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 575/2013 (11) 4 artiklan 1 kohdan a kohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) perussopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on valvontaa vastaavan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tarkastusmenettelyn alainen;

c)	’velkapohjalla’ velkoja kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin velat on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä I;

d)	’käteisrahan käyttöönottopäivällä’ päivää, jona eurosetelit ja -kolikot tulevat lailliseksi maksuvälineeksi jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

e)	’käteisrahan käyttöönottovuodella’ 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa käteisrahan käyttöönottopäivästä;

f)	’liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvillä eurojärjestelmän sisäisillä saldoilla’ kansallisen keskuspankin ja EKP:n sekä kansallisen keskuspankin ja toisen kansallisen keskuspankin välisiä saamisia ja velkoja, jotka johtuvat päätöksen EKP/2010/29 4 artiklan soveltamisesta,

g)

’merkityn pääoman jakoperusteella’ kansallisten keskuspankkien (prosenttimääräisiä) osuuksia EKP:n merkityssä pääomassa, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta;

h)	’käytöstä poistetuilla euroseteleillä’ eurosetelityyppiä tai -sarjaa, joka on poistettu käytöstä päätöksen EKP/2003/4 5 artiklan nojalla tehdyllä EKP:n neuvoston päätöksellä;

i)

’liikkeeseenlaskujaksolla’ eurosetelityyppiin tai -sarjaan liittyvää jaksoa, joka alkaa päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan ensimmäinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan, ja joka päättyy päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan viimeinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan;

j)

’laskentakorolla’ viimeisintä käytettävissä olevaa marginaalikorkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2014/60 (12) 6 artiklan mukaan (EU) 2015/510. Mikäli samana päivänä toteutetaan useita perusrahoitusoperaatioita selvitettäviksi, käytetään samanaikaisesti toteutettujen operaatioiden marginaalikorkojen keskiarvoa;

k)	’yksilöitävillä saamisilla’ velkapohjaa vastaavia saamisia kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin nämä saamiset on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä II;

l)	’viiteajanjaksolla’ 24 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 30 kuukautta ennen käteisrahan käyttöönottopäivää;

m)	’päivittäisellä valuuttaviitekurssilla’ päivittäistä valuuttaviitekurssia, joka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen säännölliseen päivittäiseen, yleensä klo 14.15 Keski-Euroopan aikaan tapahtuvaan, yhteistyökäytäntöön (13);

n)	’poiskirjaamisella’ käytöstä poistettujen eurosetelien poistamista tase-erästä ’liikkeessä olevat setelit’;

o)	’liikkeeseenlaskua koskevalla jakoperusteella’ keskimääräistä merkityn pääoman jakoperustetta käytöstä poistetun eurosetelityypin tai -sarjan liikkeeseenlaskujakson aikana;

p)	’yhdenmukaistetulla taseella’ (HBS) yhdenmukaistettua tasetta sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) (14) liitteessä VIII.

2 artikla

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot

1.   Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan kuukausittain, ja ne kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä edellisen kuukauden viimeisen pankkipäivän arvoon.

Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja koskeva laskelma kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä.

Sinä ensimmäisenä vuonna, josta alkaen kulloistakin viiden vuoden välein tehtävää tarkistusta sovelletaan EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan tammikuun 1 päivän ja 31 päivän väliseltä ajanjaksolta tarkistetun merkityn jakoperusteen mukaisesti, jota sovelletaan eurosetelien liikkeeseenlaskujen kokonaismäärien saldoihin edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.

2.   Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille, tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat saldot mukaan luettuina, maksetaan laskentakoron mukaista korkoa.

3.   Edellä kohdassa 2 tarkoitettu korko maksetaan TARGET2-järjestelmän välityksellä neljännesvuosittain.

3 artikla

Rahoitustulon määritysmenetelmä

1.   Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen kirjanpitoon kirjatuista yksilöitävistä saamisista kertyvä todellinen tulo. Tästä poiketen

a)	kullan ei katsota kerryttävän tuloa;

b)

seuraavien erien katsotaan kerryttävän rahoitustuloa laskentakoron mukaan: i) rahapoliittisista syistä päätöksen EKP/2009/16 nojalla pidettävät arvopaperit; ii) rahapoliittisista syistä päätöksen EKP/2011/17 nojalla pidettävät arvopaperit; iii) valtion, alue- ja paikallishallinnon ja hyväksyttyjen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit sekä julkisten yritysten liikkeeseen laskemat korvaavat velkainstrumentit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) nojalla.

2.   Mikäli kansallisen keskuspankin yksilöitävien saamisten arvo ylittää tai alittaa sen velkapohjan arvon, erotus korvataan soveltamalla laskentakorkoa erotuksen arvoon.

4 artikla

Eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtävät mukautukset

1.   Rahoitustuloa laskettaessa liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan seuraavan laskukaavan mukaisesti määritetyllä hyvityksellä:

C = (K – A) × S

jossa

C	on hyvitys,
K	on kunkin kansallisen keskuspankin osalta euromäärä, joka saadaan soveltamalla merkityn pääoman jakoperustetta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräiseen arvoon viiteajanjakson aikana, jolloin euron käyttöön ottavan jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisten liikkeeseen laskettujen setelien määrä muunnetaan euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,
A	on kunkin kansallisen keskuspankin osalta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräinen euromääräinen arvo viiteajanjakson aikana, muunnettuna euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,
S	on seuraava kerroin kunkin tilikauden osalta, alkaen käteisrahan käyttöönottopäivästä: Tilikausi Kerroin Käteisrahan käyttöönottovuosi 1 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus yksi vuosi 0,8606735 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus kaksi vuotta 0,7013472 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus kolme vuotta 0,5334835 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus neljä vuotta 0,3598237 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus viisi vuotta 0,1817225

2.   Kansallisten keskuspankkien hyvitysten summa on nolla.

3.   Hyvitykset lasketaan joka kerta, kun jokin jäsenvaltio ottaa euron käyttöön tai kun EKP:n merkityn pääoman jakoperuste muuttuu.

4.   Kun kansallinen keskuspankki liittyy eurojärjestelmään sen hyvitys jaetaan muille kansallisille keskuspankeille niiden osuuksien mukaan, joita muilla kansallisilla keskuspankeilla on merkityn pääoman jakoperusteesta, siten että sen etumerkki (+/–) vaihdetaan, ja tämä hyvitys täydentää niitä mahdollisia hyvityksiä, jotka ovat muiden kansallisten keskuspankkien osalta jo voimassa.

5.   Hyvitykset ja hyvitysten täsmäyttämiseksi tehtävät kirjanpitoviennit kirjataan erillisille eurojärjestelmän sisäisille tileille jokaisen kansallisen keskuspankin kirjanpidossa siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä ja sama päivä jokaisena seuraavana vuonna mukautusjakson aikana. Hyvitysten täsmäyttämiseksi tehtäville kirjanpitovienneille ei makseta korkoa.

6.   Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen erityisissä tilanteissa, jotka liittyvät tämän päätöksen liitteessä III kuvattuihin muutoksiin liikkeeseen laskettujen setelien määrässä, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan kyseisessä liitteessä esitettyjen säännösten mukaisesti.

7.   Tämän artiklan mukaisia eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtäviä mukautuksia lakataan soveltamasta kuudennen vuoden ensimmäisestä päivästä asianomaisen käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen.

5 artikla

Rahoitustulon laskeminen ja jakaminen

1.   EKP suorittaa joka päivältä kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon laskemisen. Laskelma perustuu kansallisten keskuspankkien EKP:lle toimittamiin kirjanpitotietoihin. EKP ilmoittaa kertyneen summan kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain.

2.   Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustuloa mukautetaan velkapohjaan sisältyvistä veloista kertynyttä, maksettua tai saatua korkoa vastaavalla määrällä sekä määrillä, joista EKP:n neuvosto mahdollisesti tekee päätöksiä EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan toisen kohdan nojalla.

3.   Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon summan jakaminen merkityn pääoman jakoperusteen mukaisessa suhteessa tapahtuu kunkin tilikauden lopussa.

6 artikla

Eurosetelien poistamisesta johtuvan tulon laskeminen ja kohdistaminen

1.   Käytöstä poistetut eurosetelit säilytetään osana velkapohjaa kunnes ne on vaihdettu tai kirjattu pois sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

2.   EKP:n neuvosto voi päättää käytöstä poistettujen eurosetelien poiskirjaamisesta, ja siinä tapauksessa se täsmentää poiskirjaamispäivän ja sen varauksen kokonaismäärän, joka tehdään niitä käytöstä poistettuja euroseteleitä varten, joiden odotetaan vielä tulevan vaihdettaviksi.

3.   Käytöstä poistetut eurosetelit kirjataan pois seuraavasti:

a)

Poiskirjaamispäivänä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” vähennetään sellaisten käytöstä poistettujen eurosetelien kokonaismäärä, jotka ovat vielä liikkeessä. Tällöin liikkeeseen laskettujen mutta käytöstä poistettujen eurosetelien tosiasialliset määrät mukautetaan näiden setelien liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaan laskettaviin suhteellisiin määriin, ja erot tasataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken.

b)	Käytöstä poistettujen eurosetelien mukautettu määrä poistetaan tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” ja siirretään kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmiin.

c)

Kukin kansallinen keskuspankki tekee varauksen niitä käytöstä poistettavia euroseteleitä varten, joiden odotetaan tulevan vielä vaihdettaviksi. Varauksen on vastattava asianomaisen kansallisen keskuspankin osuutta, joka lasketaan liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaisesti varauksen kokonaismäärästä.

4.   Käytöstä poistetut eurosetelit, jotka vaihdetaan poiskirjaamispäivän jälkeen, kirjataan sen kansallisen keskuspankin tileihin, joka on ne hyväksynyt. Käytöstä poistettujen eurosetelien kertymä jaetaan uudelleen kansallisten keskuspankkien kesken vähintään kerran vuodessa liikkeeseenlaskujakson jakoperustetta soveltaen, ja erot tasataan keskuspankkien kesken. Kukin kansallinen keskuspankki kuittaa suhteellisen osuutensa varaustaan vastaan tai kirjaa vastaavan menon tuloslaskelmaansa, mikäli kertynyt määrä ylittää varauksen.

5.   EKP:n neuvosto tarkistaa varauksen kokonaismäärän vuosittain.

7 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan päätös EKP/2010/23.

2.   Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2016.

---

(1)  Päätös EKP/2010/23, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 17).

(2)  Ks. liite IV.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98, annettu 3 päivänä toukokuuta 1998, euron käyttöönotosta (EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1).

(4)  Suuntaviivat EKP/2006/9, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2006, tietyistä valmisteluista käteiseuron käyttöönottamiseksi ja eurosetelien ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella (EUVL L 207, 28.7.2006, s. 39).

(5)  Päätös EKP/2010/29, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 26).

(6)  Päätös EKP/2014/57, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan keskuspankin tulon väliaikaisesta jakamisesta (EUVL L 53, 25.2.2015, s. 24).

(7)  Euroopan keskuspankin päätös EKP/2003/4, tehty 20 päivänä maaliskuuta 2003, euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä (EUVL L 78, 25.3.2003, s. 16).

(8)  Euroopan keskuspankin päätös EKP/2009/16, tehty 2 päivänä heinäkuuta 2009, katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta (EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18).

(9)  Euroopan keskuspankin päätös EKP/2011/17, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, katettujen joukkovelkakirjalainojen toisen osto-ohjelman toteutuksesta (EUVL L 297, 16.11.2011, s. 70).

(10)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) N:o 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) (EUVL L 121, 14.5.2015, s. 20).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(12)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(13)  Keski-Euroopan ajassa (CET) otetaan huomioon siirtyminen Keski-Euroopan kesäaikaan.

(14)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (ks. tämän virallisen lehden sivu 37).

---

---

---

---

---

20.12.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/37

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2249,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2016,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34)

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin (EKP) perussäännön 46.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen Euroopan keskuspankin yleisneuvoston myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Suuntaviivoja EKP/2010/20 (1) on muutettu olennaisesti useamman kerran. Koska lisämuutoksia on edelleen tehtävä, suuntaviivat olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)	Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 15 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on velvollinen laatimaan kertomuksia.

(3)	EKPJ:n perussäännön 26.3 artiklan mukaisesti EKP:n johtokunta laatii EKPJ:n konsolidoidun taseen analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten.

(4)	EKPJ:n perussäännön 26.4 artiklan mukaisesti EKP:n neuvosto vahvistaa 26 artiklan soveltamista varten tarvittavat säännöt kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tietojen standardoimiseksi.

(5)

Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville nettomääräisille eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille maksettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot olisi yhdenmukaistettava kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaisemissa tilinpäätöksissä,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

1.   Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

a)	’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro,

b)	’eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla’ niitä tarkoituksia, joita varten EKP EKPJ:n perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä I luetteloidut taseet;

c)	’kirjanpitovelvollisella’ EKP:tä tai kansallista keskuspankkia;

d)	’vuosineljänneksen arvostuspäivällä’ vuosineljänneksen viimeisen kalenteripäivän päivämäärää;

e)	’käteisrahan käyttöönottovuodella’ 12 kuukauden pituista ajanjaksoa, joka alkaa päivänä, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

f)

’seteleiden jakoperusteella’ prosenttilukuja, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä euroseteleiden liikkeeseenlaskusta päätöksen EKP/2010/29 (2) mukaisesti;

g)	’konsolidoinnilla’ kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään ikään kuin ne muodostaisivat yhden ainoan oikeushenkilön;

h)

’luottolaitoksella’ joko a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 575/2013 (3) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) perussopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on valvontaa vastaavan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tarkastusmenettelyn alainen.

2.   Näissä suuntaviivoissa käytettyjen muiden kirjanpitoteknisten käsitteiden määritelmät ovat liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Näitä suuntaviivoja sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.

2.   Nämä suuntaviivat koskevat ainoastaan EKPJ:n perussäännössä vahvistettua eurojärjestelmän kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelyä. Näin ollen niitä ei sovelleta kansallisten keskuspankkien kansalliseen tilinpäätöstietojen antamiseen ja kirjanpitoon. Eurojärjestelmän järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan noudattaisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tilinpäätöstietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.

3 artikla

Tiedon laatua koskevat periaatteet

Sovelletaan seuraavia tiedon laatua koskevia periaatteita:

1.

Taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä niiden sisältöä ja taloudellisia realiteetteja vastaavalla tavalla, eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon mukaisesti;

2.

varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei saa kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattava suoraan arvonmuutostilille, ja että realisoitumattomat tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Piilovarauksien luominen tai taseen ja tuloslaskelman erien merkitseminen kirjanpitoon tietoisesti väärin on varovaisuuden periaatteen kanssa ristiriidassa;

3.	olennaisuus: kirjanpitosäännöistä voidaan poiketa ainoastaan, jos poikkeamista voidaan perustellusti pitää epäolennaisena kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä ja sen esittämisessä; periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä;

4.	menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan eurojärjestelmässä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa eri tilinpäätöstietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

4 artikla

Perusoletukset

Sovelletaan seuraavia perusoletuksia:

1.	jatkuvuus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti;

2.	suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu;

3.

tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat: jos tilinpäätöspäivän ja sen päivän välillä, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat tilinpäätöksen, toteutuu tapahtumia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet tapahtumat on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi tilinpäätöslaskelmien käyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista.

5 artikla

Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)

1.   Talousperusteista kirjaustapaa käytetään kirjattaessa valuuttakauppoja, valuuttamääräisiä rahoitusinstrumentteja sekä näihin liittyviä siirtosaamisia ja -velkoja. Tämän kirjaustavan mukaiset kirjaukset voidaan tehdä kahden eri menetelmän avulla:

a)	III ja IV luvussa sekä liitteessä III määritelty ”normaali menettelytapa” ja

b)	liitteessä III määritelty ”vaihtoehtoinen menettelytapa”.

2.   Osakkeita ja osuuksia sisältävät valuuttamääräiset arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen. Niihin liittyvät kertyneet korot, mukaan lukien preemiot ja diskontot, kirjataan päivittäin avistapäivästä.

3.   Kansalliset keskuspankit voivat kirjata tietyt euromääräiset liiketapahtumat, rahoitusinstrumentit ja näihin liittyvät siirtosaamiset ja -velat talousperusteisesti tai kassa- eli maksuperusteisesti.

4.   Lukuun ottamatta vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja sekä eriä, jotka on ilmoitettu erissä ”Muut saamiset” ja ”Muut velat”, eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista varten päivittäin annettavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi ainoastaan tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut. Jaksottaminen on huomioitava myös arvopapereiden kirjanpitoarvossa kunkin vuosineljänneksen ja vuoden lopussa.

6 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.	kyseisiin varoihin tai velkoihin tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta;

2.	saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle;

3.	saamisen hinta tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

II LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

7 artikla

Taseen sisältö

Eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteessä IV esitettyyn rakenteeseen.

8 artikla

Varaus valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta

Kansallisten keskuspankkien toimintojen luonne huomioon ottaen kansallinen keskuspankki voi tehdä taseeseen varauksen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta. Kansallinen keskuspankki päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä kansallisen keskuspankin riskialttiudesta tehdyn perustellun arvion nojalla.

9 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.   Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.

2.   Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit (muut kuin eräpäivään saakka pidettävät arvopaperit, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella) sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktioarvoon.

3.   Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain, ISIN-koodeittain (International Securities Identification Number, ISIN); niiden rakenteen osana olevia mahdollisia optioita ei arvosteta erikseen. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ”Muut rahoitusvarat” ja ”Sekalaiset erät” kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä.

4.   Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita. Mahdolliset liiketapahtumat vuosineljänneksen aikana kirjataan transaktiohintoihin ja -kursseihin.

5.   Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan rahapoliittisista näkökohdista riippuen joko markkinahinnan tai jaksotetun hankintamenon perusteella (arvonalennus huomioon ottaen).

6.   Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella (arvonalennus huomioon ottaen). Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)	jos myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna;

b)	jos arvopaperien myynti tapahtuu kuukauden sisällä ennen eräpäivää;

c)	poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi.

10 artikla

Käänteisoperaatiot

1.   Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonottona taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Kirjanpitovelvollinen kohtelee myytyjä arvopapereita, jotka se on reposopimuksen mukaan velvollinen ostamaan takaisin, siten kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.

2.   Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonantona taseen vastaavaa-puolelle luoton määrään. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajana toimivan kirjanpitovelvollisen tuloslaskelmaan.

3.   Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Arvopaperilainaustransaktiot, joissa vakuus annetaan käteisenä rahana käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset. Arvopaperilainaustransaktiot, joissa vakuus annetaan arvopapereina, kirjataan taseeseen vaikuttavina ainoastaan jos

a)	arvopaperiselvitysprosessin osana vaihdetaan käteistä rahaa ja

b)	käteistä rahaa jää joko lainanantajan tai lainanottajan tilille.

Jos arvopaperit on myyty, luovutuksensaaja kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen.

4.   Vakuudellisia kultakauppoja käsitellään takaisinostosopimuksina. Näihin vakuudellisiin liiketoimiin liittyviä kultavirtoja ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.

5.   Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (mukaan lukien arvopaperilainaustransaktiot) kirjataan taseeseen vaikuttavina ainakin tilikauden lopussa, jos vakuus annetaan asianomaisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tilille talletettavan käteisen muodossa ja tätä käteistä ei ole vielä sijoitettu.

11 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

1.   Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin eli kantaosakkeisiin tai osakerahastoihin riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kirjanpitovelvollinen suoraan vai kirjanpitovelvollisen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka liittyvät eläkerahastoihin, voitto-osuuksiin, sijoituksiin tytäryhtiöissä tai merkittäviin osuuksiin yhtiöissä.

2.   Valuuttamääräiset osakkeet ja osuudet, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.

3.   Osakesalkut arvostetaan 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri osakkeita tai eri osakerahastoja ei nettouteta keskenään.

4.   Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.

5.   Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.

6.   Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintahintaan. Osingon irrottua osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.

7.   Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.

8.   Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella.

12 artikla

Arvopaperien korkoriskiltä suojautuminen johdannaisten avulla

1.   Arvopaperin korkoriskiltä suojautuminen johdannaisen avulla merkitsee johdannaisen määrittämistä siten, että sen käyvän arvon muutokset kumoavat odotettavissa olevat korkotason heilahteluista johtuvat muutokset suojatun arvopaperin käyvässä arvossa.

2.   Suojattavat instrumentit ja suojausinstrumentit kirjataan ja niitä käsitellään näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten säännösten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 4 kohdassa, 15 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 16 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, suojatun arvopaperin ja suojausjohdannaisen arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:

a)

Arvopaperi ja johdannainen kirjataan taseeseen ja arvostetaan markkina-arvoon vuosineljänneksen lopussa. Suojatun instrumentin ja suojausinstrumentin realisoitumattomiin nettomääräisiin arvostusvoittoihin tai -tappioihin sovelletaan seuraavaa epäsymmetristä arvostusmenetelmää: i) realisoitumattomat nettomääräiset tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, ja on suositeltavaa, että ne jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle, ja ii) realisoitumattomat nettomääräiset arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille ja peruutetaan seuraavana arvostuspäivänä.

b)

Jo omistuksessa olevan arvopaperin suojaaminen: jos suojatun arvopaperin keskihinta eroaa markkina-arvosta suojauksen aloittamispäivänä, sovelletaan seuraavaa käsittelyä: i) arvopaperin realisoitumattomat voitot kirjataan arvonmuutostilille kyseisenä päivänä ja realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja ii) suojaussuhteen aloittamispäivän jälkeisiin markkina-arvon muutoksiin sovelletaan mitä a alakohdassa on säädetty.

c)	On suositeltavaa, että jaksottamattomien preemioiden ja diskonttojen erotus suojauksen aloittamispäivänä jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle.

4.   Kun suojauskirjanpito lopetetaan, kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon jäänyt arvopaperi ja johdannainen käsitellään suojauksen lakkaamispäivästä näiden suuntaviivojen yleisten säännösten mukaisesti itsenäisinä instrumentteina.

5.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

Suojaussuhteen alkamispäivänä viralliset asiakirjat suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteista ja suojausstrategiasta ovat olemassa. Asiakirjoissa on oltava kaikki seuraavat tiedot: i) suojausinstrumenttina käytettävän johdannaisen yksilöintitiedot; ii) suojatun arvopaperin yksilöintitiedot; ja iii) arviointi johdannaisen tehokkuudesta kumoamaan korkoriskin toteutumisesta johtuvat muutokset arvopaperin käyvässä arvossa.

b)

Suojaussuhteen odotetaan olevan erittäin tehokas ja suojauksen tehokkuus tulee olla luotettavasti mitattavissa. Tehokkuus on arvioitava sekä etukäteen (prospektiivisesti) että jälkikäteen (retrospektiivisesti). On suositeltavaa että i) prospektiivinen tehokkuus olisi mitattava vertaamalla suojatun instrumentin käyvän arvon toteutuneita muutoksia suojausinstrumentin käyvän arvon toteutuneisiin muutoksiin, tai osoittamalla vahva tilastollinen korrelaatio suojatun instrumentin käyvän arvon ja suojausinstrumentin käyvän arvon välillä; ii) retrospektiivinen tehokkuus olisi katsottava osoitetuksi jos suojatun instrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden ja suojausinstrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden suhde on 80 % – 125 %.

6.   Jos arvopaperiryhmä määritetään suojauskohteeksi sovelletaan seuraavaa: samankaltaiset korkopaperit saadaan yhdistää ja suojata ryhmänä ainoastaan kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)	arvopapereilla on sama juoksuaika;

b)	arvopaperiryhmä läpäisee tehokkuustestin prospektiivisesti ja retrospektiivisesti,

c)	kunkin ryhmään kuuluvan yksittäisen arvopaperin suojattavasta riskistä johtuvan käyvän arvon muutoksen odotetaan olevan suunnilleen verrannollinen arvopaperiryhmän suojatusta riskistä johtuvaan käyvän arvon kokonaismuutokseen.

13 artikla

Synteettiset instrumentit

1.   Instrumentit, jotka on yhdistetty synteettiseksi instrumentiksi, kirjataan ja niitä käsitellään erillään muista instrumenteista näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten säännösten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklan b kohdassa, 9 artiklan 4 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, synteettisten instrumenttien arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:

a)

synteettisen instrumentin muodostaviin instrumentteihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot nettoutetaan vuoden lopussa. Tässä tapauksessa realisoitumattomat nettovoitot kirjataan arvonmuutostilille. Realisoitumattomat nettotappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

b)	arvopapereita, joita pidetään hallussa synteettisen instrumentin osina, ei katsota osaksi hallussa olevaa kyseisten arvopapereiden kokonaismäärää, vaan niitä käsitellään erillisinä;

c)	tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot sekä vastaavat realisoitumattomat voitot jaksotetaan erikseen seuraavina tilikausina.

3.   Jos jokin yhdistettyihin instrumentteihin kuuluva instrumentti erääntyy tai myydään tai sopimus puretaan tai toteutetaan, kirjanpitovelvollinen ei voi jatkossa soveltaa 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä ja kaikki jaksottamattomat arvostusvoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan edellisinä vuosina, on välittömästi peruutettava.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	yksittäisiä instrumentteja käsitellään ja niiden tuottoa arvioidaan yhtenä yhdistettynä instrumenttina joko riskienhallintaan tai sijoitusstrategiaan perustuen;

b)	yksittäiset instrumentit on jäsennetty ja määritelty synteettiseksi instrumentiksi niiden alkuperäisestä kirjaamisesta lähtien;

c)	vaihtoehtoisen tavan soveltaminen poistaa tai vähentää merkittävästi arvostamisen epäjohdonmukaisuutta (arvostamisen epäsymmetriaa), joka aiheutuisi näissä suuntaviivoissa määritettyjen yleisten sääntöjen soveltamisesta yksittäisiin instrumentteihin;

d)	sellaiset viralliset asiakirjat, joiden avulla voidaan todentaa a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten toteutuminen, ovat saatavilla.

14 artikla

Setelit

1.   EKPJ:n perussäännön 49 artiklaa sovellettaessa kansallisen keskuspankin hallussa olevia muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, ei käsitellä liikkeessä olevina seteleinä vaan eurojärjestelmän sisäisinä saamisina. Muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, käsitellään seuraavan menettelytavan mukaisesti:

a)

toisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia euroalueen kansallisen valuuttayksikön määräisiä seteleitä vastaanottavan kansallisen keskuspankin tulee päivittäin ilmoittaa liikkeeseenlaskijakeskuspankille haltuunsa saamiensa kyseisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemien seteleiden nimellisarvo, paitsi milloin jonkin yksittäisen päivän volyymi jää alhaiseksi. Liikkeeseenlaskijakeskuspankki suorittaa vastaanottajakeskuspankille vastaavan maksun TARGET2:n välityksellä, ja

b)	liikkeeseenlaskijakeskuspankki oikaisee ”liikkeessä olevien seteleiden” määrän edellä mainitun ilmoituksen saatuaan.

2.   Kansallisten keskuspankkien taseissa olevien ”liikkeessä olevien seteleiden” määrä saadaan seuraavien kolmen osatekijän tuloksena:

a)

liikkeessä olevien euroseteleiden oikaisematon arvo, johon sisältyy euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuodelta euron käyttöön ottavan kansallisen keskuspankin osalta ja joka lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä:   Menetelmä A: B = P – D – N – S   Menetelmä B: B = I – R – N Tässä B on ”liikkeessä olevien seteleiden” oikaisematon arvo P on valmistettujen tai painosta taikka muilta kansallisilta keskuspankeilta vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo D on tuhottujen seteleiden yhteenlaskettu arvo N on muiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien liikkeeseenlaskijakeskuspankin kansallisten seteleiden (ilmoitus tehty, mutta ei vielä kotiutettu) yhteenlaskettu arvo I on liikkeeseen laskettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo R on vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo S on varastossa/holvissa olevien seteleiden yhteenlaskettu arvo,

b)	vähennettynä korottomien saamisten määrällä euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen (Extended Custodial Inventory ECI) -ohjelmaa hoitavalta ECI-pankilta tapauksissa, joissa ECI-ohjelmaan liittyvien seteleiden omistusoikeus siirtyy;

c)	lisättynä tai vähennettynä seteleiden jakoperusteen soveltamisesta johtuvilla oikaisuilla.

III LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

15 artikla

Tuottojen kirjaaminen

1.   Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan;

b)	realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille;

c)	vuoden lopussa realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

d)	tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina;

e)	realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen;

f)	arvonalentumistappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan eikä kirjauksia voida peruuttaa seuraavina vuosina, jollei tapahdu arvonnousua, joka voidaan yhdistää arvonalentumiskirjauksen jälkeiseen havaittavissa olevaan tapahtumaan.

2.   Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle sopimuksenmukaiselle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.

3.   Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat, esimerkiksi korkovelat ja jaksotetut preemiot ja diskontot, lasketaan ja kirjataan päivittäin uusimpien käytettävissä olevien kurssien mukaisesti. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen euromääräiset siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan vähintään neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.

4.   Jollei 5 artiklan 4 kohdassa säädetystä poikkeuksesta muuta johdu, kirjanpitovelvolliset antavat tiedot vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen riippumatta siitä, kuinka usein siirtosaamiset ja -velat lasketaan.

5.   Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan kirjauspäivän valuuttakurssiin, ja ne vaikuttavat valuuttapositioon.

6.   Laskettaessa siirtosaamisia ja -velkoja vuoden aikana voidaan yleensä soveltaa kansallista kirjanpitokäytäntöä (eli laskelman viimeiseksi päiväksi voidaan ottaa joko vuosineljänneksen viimeinen pankkipäivä tai viimeinen kalenteripäivä). Vuoden lopussa viitepäivänä on kuitenkin käytettävä joulukuun 31 päivää.

7.   Valuutan myynnit, jotka muuttavat tietyn valuutan positiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin tai -tappioihin.

16 artikla

Transaktiomenot

1.   Transaktiomenoja määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:

a)	keskihinnan menetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintahinta. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa;

b)	vuoden lopussa tuloslaskelmaan kirjattu realisoitumaton tappio vaikuttaa saamisen tai velan keskihintaan;

c)	arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotuotot sisällytetään kyseisen valuutan positioon, mutta ne eivät vaikuta arvopaperin tai kyseisen valuutan keskihintaan.

2.   Arvopapereihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a)	liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen;

b)	säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa transaktiomenoihin, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon omaisuuserän keskihintaa laskettaessa;

c)	tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen;

d)

arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista menetelmistä: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään hankintahintaan edellisen päivän keskihintaiseen arvopaperipositioon uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa tarkistetun keskihinnan laskemiseksi huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.

3.   Kultaan ja valuuttoihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a)	tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketoimet, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Näillä liiketoimilla ei ole vaikutusta valuuttaposition hankintamenoon;

b)	valuuttoihin kohdistuvat liiketoimet, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän valuuttakurssiin;

c)	valuuttamääräisiin arvopapereihin tai kultaan kohdistuvista käänteisoperaatioista johtuvien lainapääomien maksu ei aiheuta muutosta valuutta- eikä kultapositioissa;

d)	kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän valuuttakurssiin;

e)

jos valuutta- tai kultapositio on positiivinen (pitkä positio), päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan sen päivän keskikurssia tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen tai tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikeskikurssit tai kullan osto- ja myyntikeskihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on negatiivinen (lyhyt positio), toimitaan päinvastoin kuin edellä. Näin ollen nettomääräinen myynti vaikuttaa alijäämäisen position keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät positiota senhetkisen painotetun keskihinnan mukaan ja johtaa realisoituneisiin voittoihin tai tappioihin;

f)	valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan.

IV LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

17 artikla

Yleiset säännökset

1.   Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuutta toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin keskihintaa sekä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.

2.   Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit, muut korkoinstrumentit ja optiot, arvopaperien rakenteen osana olevat optiot pois luettuina, kirjataan ja arvostetaan yksikkökohtaisesti. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.

3.   Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.

18 artikla

Valuuttatermiinit

1.   Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition keskihintaa kaupantekopäivänä.

2.   Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan.

3.   Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.

4.   Termiinikaupat vaikuttavat valuuttapositioon avistakurssin mukaisesti kaupantekopäivästä.

5.   Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi kunkin valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.

19 artikla

Valuuttaswapit

1.   Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseeseen kunakin maksun suorituspäivänä.

2.   Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi kauppojen avistakurssiin.

3.   Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin. Näin ollen voittoa tai tappiota ei synny.

4.   Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen osalta.

5.   Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.

6.   Valuuttapositioon vaikuttavat ainoastaan valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat.

7.   Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti siihen liittyvän avistaposition kanssa.

20 artikla

Futuurisopimukset

1.   Futuurisopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2.   Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.

3.   Korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä riippumatta siitä, tapahtuuko toimitus. Mikäli toimitus tapahtuu, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.

4.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

21 artikla

Koronvaihtosopimukset

1.   Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2.   Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen kuuluvat maksut voidaan suorittaa nettoperusteisesti, mutta kertyneet korkotuotot ja -kulut kirjataan bruttoperusteisesti.

3.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

4.   Koronvaihtosopimukset, joita ei selvitetä keskusvastapuolen välityksellä, arvostetaan yksikkökohtaisesti ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. On suositeltavaa, että tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille, että koronvaihtosopimusten termiinikauppojen yhteydessä jaksotus aloitetaan transaktion arvopäivästä ja että jaksotus tehdään tasapoistoina. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5.   Keskusvastapuolen välityksellä selvitettävien koronvaihtosopimusten osalta:

a)	alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan;

b)	korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon;

c)	kertynyt korko erotetaan realisoituneesta tulosta ja kirjataan bruttomääräisenä tuloslaskelmaan.

22 artikla

Korkotermiinit

1.   Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2.   Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.

3.   Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat valuuttapositioon. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin.

4.   Kukin korkotermiini arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

23 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikaupat kirjataan käyttämällä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

1.

Menetelmä A: a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin; b) vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan. Termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä; c) maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi; d) jos arvopaperit ovat valuuttamääräisiä, kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta ei muutu, mikäli kirjanpitovelvollisella on jo hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli kirjanpitovelvollisella ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava arvopaperi on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 16 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä; e) sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä.

2.

Menetelmä B: a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan; b) vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvopaperin arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 9 artiklassa kuvattua arvostusmenettelyä. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostositoumusten keskihinnan välillä; c) termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa.

24 artikla

Optiot

1.   Optiot kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivästä toteutus- tai eräpäivään niiden taustalla olevan kohde-etuuden toteutushintaan.

2.   Valuuttamääräiset preemiot muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Maksettu preemio kirjataan erillisenä saamisena ja saatu preemio kirjataan erillisenä velkana.

3.   Jos optio toteutetaan, kohde-etuus kirjataan taseeseen toteutushintaan johon lisätään tai vähennetään preemion alkuperäinen arvo. Option alkuperäisen preemion määrä tarkistetaan tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattujen realisoimattomien tappioiden perusteella.

4.   Jos optiota ei toteuteta, option preemion määrä oikaistuna edellisen vuoden lopun realisoimattomilla tappioilla kirjataan tuloslaskelmaan raukeamispäivän valuuttakurssiin.

5.   Valuuttapositioon vaikuttavat futuurityyppisten optioiden päivittäiset vaihtelumarginaalit, preemioiden arvonalennukset vuoden lopussa, kohde-etuuden kauppa toteutuspäivänä sekä option preemiot eräpäivänä. Päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan.

6.   Arvopaperin rakenteen osana olevia optioita lukuun ottamatta kukin optiosopimus arvostetaan erikseen. Tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina realisoimattomien voittojen perusteella. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Tiettyyn optioon liittyviä realisoitumattomia tappioita ei saa kattaa toiseen optioon liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla.

7.   Sovellettaessa 6 kohtaa markkina-arvona pidetään noteerattua hintaa, mikäli tällainen hinta on saatavissa pörssistä, välittäjältä, meklarilta tai vastaavalta taholta. Jos noteerattuja hintoja ei ole, markkina-arvo määritetään arvonmääritysmenetelmän avulla. Tällaista arvonmääritysmenetelmää on käytettävä jatkuvasti samalla tavalla ja on oltava osoitettavissa, että menetelmä johtaa luotettaviin arvioihin, jotka vastaavat hintoja, joihin päädyttäisiin todellisissa markkinatransaktioissa.

8.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

V LUKU

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

25 artikla

Raportointikaavat

1.   Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tiedot eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten näiden suuntaviivojen mukaisesti.

2.   Tietojen antamisessa käytettävien eurojärjestelmän kaavojen tulee käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.

3.   Julkaistavien taseiden kaavojen tulee olla kaikkien seuraavien liitteiden mukaisia:

a)	Liite V: eurojärjestelmän vuosineljänneksen päättymisen jälkeen julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava;

b)	Liite VI: eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava;

c)	Liite VII: eurojärjestelmän konsolidoidun vuositaseen kaava.

VI LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

26 artikla

Julkaistava tase ja tuloslaskelma

Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa vastaamaan liitteessä VIII ja IX annettuja kaavoja.

VII LUKU

KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT

27 artikla

Yleiset konsolidointisäännökset

1.   Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.

2.   Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän tilinpäätökset laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.

3.   EKP laatii eurojärjestelmän konsolidoidun taseen. Tase laaditaan ottaen huomioon yhtenäiset kirjanpitoperiaatteet ja menettelytavat sekä eurojärjestelmän yhteinen tilikausi; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset ja eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuneet muutokset.

4.   Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia/velkoja.

5.   Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.

6.   Eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat raportoidaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa liitteen IV mukaisesti.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1.   EKPJ:n kirjanpito- ja rahoitustulokomitea raportoi johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostolle EKPJ:n kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.

2.   Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, unionin lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt tilinpäätösstandardit.

29 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Kukin kansallinen keskuspankki arvostaa rahoitusvaransa ja -velkansa uudelleen päivänä, jona siitä tuli eurojärjestelmän jäsen. Realisoitumattomat voitot, jotka syntyivät mainittuna päivänä tai sitä ennen, erotetaan mahdollisesti myöhemmin syntyvistä realisoitumattomista arvostusvoitoista ja ne kuuluvat vastaisuudessakin kansallisille keskuspankeille. Markkinahintoja ja -kursseja, joita kansalliset keskuspankit käyttävät avaavissa taseissa liittyessään eurojärjestelmään, pidetään näiden kansallisten keskuspankkien saamisten ja velkojen keskihintana.

2.   On suositeltavaa, että ennen kansallisen keskuspankin liittymistä eurojärjestelmään tai liittymispäivänä syntyneitä realisoimattomia voittoja ei katsota jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja että niitä käsitellään realisoitavina/jakokelpoisina ainoastaan sellaisten liiketoimien yhteydessä, jotka tapahtuvat eurojärjestelmään liittymisen jälkeen.

3.   Valuutasta, kullasta ja hinnoista aiheutuvia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat varojen siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, pidetään realisoituneina.

4.   Tämä artikla ei vaikuta EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti tehtäviin päätöksiin.

30 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan suuntaviivat EKP/2010/20 31 päivästä joulukuuta 2016.

2.   Viittauksia kumottuihin suuntaviivoihin pidetään viittauksina näihin suuntaviivoihin liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

31 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, on noudatettava näitä suuntaviivoja 31 päivästä joulukuuta 2016.

32 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

---

(1)  Suuntaviivat EKP/2010/20, annettu 11 päivänä marraskuuta 2010, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 31).

(2)  Päätös EKP/2010/29, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, eurosetelien liikkeeseenlaskusta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 26).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---