ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
59. vuosikerta |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2301,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2016,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Olio di Calabria (SMM))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Italian hakemus nimityksen ”Olio di Calabria” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(2) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Olio di Calabria” olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Olio di Calabria” (SMM).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.5 ”Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)” tuotteeseen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 304, 20.8.2016, s. 46.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/3 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2302,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2016,
erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suuren muutoksen hyväksymisestä (Pomodoro di Pachino (SMM))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio on asetuksen (EY) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Italian esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 617/2003 (2), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 675/2013 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Pomodoro di Pachino” eritelmän muutoksen hyväksymistä. |
(2) |
Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). |
(3) |
Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Hyväksytään nimitystä ”Pomodoro di Pachino” (SMM) koskeva eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) Komission asetus (EY) N:o 617/2003, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2003, tiettyjen nimitysten kirjaamisesta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2081/92 säädettyyn ”Suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin” annetun asetuksen (EY) N:o 2400/96 liitteen täydentämisestä (Carne dos Açores, Borrego do Nordeste Alentejano, Carne de Porco Alentejano, Pomodoro di Pachino, Uva da tavola di Mazzarrone) (EUVL L 89, 5.4.2003, s. 3).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 675/2013, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2013, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suuren muutoksen hyväksymisestä [Pomodoro di Pachino (SMM)] (EUVL L 194, 17.7.2013, s. 1).
(4) EUVL C 271, 26.7.2016, s. 5.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/4 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2303,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Valko-Venäjän tasavallasta peräisin olevien betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut jäsenvaltioita,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 31 päivänä maaliskuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan nojalla vireille polkumyyntitutkimuksen, joka koski tiettyjen Valko-Venäjän tasavallasta, jäljempänä ’Valko-Venäjä’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen tuontia unioniin. Asiaa koskeva vireillepanoilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). |
(2) |
Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’valituksen tekijä’, esitti 15 päivänä helmikuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa 44 prosenttia tiettyjen betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen tuotannosta unionissa. Yksikään muu tuottaja ei ole ottanut yhteyttä ja tukenut tai vastustanut valitusta. |
(3) |
Näin ollen perusasetuksen (4) 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja noudatettiin, kun tutkimus pantiin vireille. Kun tutkimus on käynnistetty, ei edellytetä, että edustavuutta koskevat edellytykset täyttyvät koko tutkimuksen ajan. Tuomioistuin on vahvistanut tämän sellaisia tilanteita varten, joissa yritys vetää tukensa valitukselta (5); samat perusteet pätevät vastaavasti tilanteessa, jossa tuotemääritelmä muuttuu. |
1.2 Asianomaiset osapuolet
(4) |
Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, ainoalle tiedossa olevalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, Valko-Venäjän tasavallan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. |
(5) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.3 Vertailumaan tuottajat
(6) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille myös, että se suunnitteli Etelä-Afrikan tai Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.4 Otanta
(7) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. |
1.4.1 Unionin tuottajia koskeva otanta
(8) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajia edustavan otoksen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon ja myynnin määrien sekä maantieteellisen sijainnin perusteella. Otokseen valittiin viisi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus tarkasteltavana olevan tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 22,4 prosenttia ja unionin kokonaismyynnistä 24,4 prosenttia. Kyseiset yritykset sijaitsevat Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Espanjassa, joten ne kattavat laajan maantieteellisen alueen. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty. Sen vuoksi otoksen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa. |
1.4.2 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta
(9) |
Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. |
(10) |
Kuusi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen tuojan otoksen käyttäen valintaperusteina suurinta tuontimäärää unioniin suuntautuvassa tuonnissa. Otokseen valittujen kolmen yrityksen osuus Valko-Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömästä tuonnista oli 80 prosenttia. Kaikkia asianomaisia tiedossa olevia tuojia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Huomautuksia ei esitetty. |
1.5 Kyselyvastaukset
(11) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille viidelle unionin tuottajalle, asianomaisessa maassa toimivalle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, yhdelle tuottajalle vertailumaaksi valitussa Yhdysvalloissa (ks. 32 kappale), kolmelle otokseen valitulle tuojalle, kahdeksalle tutkimuksen vireillepanohetkellä tiedossa olleelle käyttäjälle ja yhdelle muulle käyttäjälle, joka ilmoittautui menettelyn myöhemmässä vaiheessa. |
(12) |
Kyselyyn saatiin vastaukset otokseen valituilta viideltä unionin tuottajalta, asianomaisessa maassa toimivalta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä tuottajalta Yhdysvalloissa, jäljempänä ’vertailumaa’, ja kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta. |
1.6 Tarkastuskäynnit
(13) |
Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
1.7 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
(14) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkasteltavana oleva tuote
(15) |
Tarkasteltavana ovat tietyt Valko-Venäjältä peräisin olevat betonin raudoitukseen tarkoitetut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty, joissa on valssauksessa syntyneitä syvennyksiä, harjoja, uria tai muita muotopoikkeamia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7214 10 00, ex 7214 20 00, ex 7214 30 00, ex 7214 91 10, ex 7214 91 90, ex 7214 99 10, ex 7214 99 71, ex 7214 99 79 ja ex 7214 99 95, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tarkasteltavana eivät ole väsymiskestävyydeltään hyvät raudasta tai teräksestä valmistetut betonin raudoituksessa käytettävät tangot. |
2.2 Samankaltainen tuote
(16) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella sekä unionin tuotannonalan tuottamalla ja unionin markkinoilla myydyllä tuotteella on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
2.3 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet
(17) |
Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että valituksen tuotemääritelmä (kaksi CN-koodia) ja vireillepanoilmoituksen tuotemääritelmä (yhdeksän CN-koodia) eivät vastaa toisiaan. Tästä syystä valituksessa esitetty vahinkoa koskeva arvio ei sen mukaan koske samoja tuotteita kuin myöhemmin vireille pantu menettely. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti vievänsä ainoastaan valituksessa mainittuihin kahteen CN-koodiin kuuluvia tuotteita. |
(18) |
Valituksen tuotemääritelmässä todellakin mainitaan ainoastaan kaksi CN-koodia ja vireillepanoilmoituksessa yhdeksän. Komissio huomauttaa, että vireillepanoilmoituksessa esitetyt CN-koodit annetaan vain tiedoksi, kuten siinä selkeästi todetaan. Komissio toteaa vielä, että tutkimus käynnistettiin valituksessa esitetyn tarkasteltavana olevan tuotteen kuvauksen perusteella, joka periaatteessa kattaa yhdeksän CN-koodia riippumatta siitä mitä niistä mainitaan, eikä ylimääräisillä CN-koodeilla siksi ollut vaikutusta valituksessa esitettyyn näyttöön. Sen vuoksi väite, joka koski tuotekuvauksen epäjohdonmukaisuutta, hylättiin. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Yleiset huomautukset
(19) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan Valko-Venäjää ei pidetä markkinatalousmaana. Sen vuoksi Valko-Venäjältä unioniin suuntautuvan viennin normaaliarvo määritettiin markkinataloutta harjoittavassa kolmannessa maassa toimivalta tuottajalta saatujen tietojen perusteella. |
(20) |
Tuonti Valko-Venäjältä oli tutkimusajanjaksolla yhteensä noin 488 000 tonnia ja sen markkinaosuus noin 5 prosenttia. Pääasialliset tuojajäsenvaltiot olivat Saksa, Liettua, Puola ja Alankomaat. Ainoa tiedossa oleva valkovenäläinen tuottaja osallistui yhteistyöhön tutkimuksessa ja vastasi kyselylomakkeeseen. Kyseinen tuottaja myi tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin joko suoraan tai unioniin ja Yhdysvaltoihin sijoittautuneiden etuyhteydessä olevien kauppiaiden välityksellä. |
3.2 Normaaliarvo
3.2.1 Vertailumaa
(21) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella. Tästä syystä oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa, jäljempänä ’vertailumaa’. |
(22) |
Kuten 6 kappaleessa todetaan, komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se suunnitteli Etelä-Afrikan tai Yhdysvaltojen käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana normaaliarvon määrittämiseksi. |
(23) |
Ehdotettua vertailumaata koskevia huomautuksia saatiin ainoalta yhteistyössä toimineelta valkovenäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta. Kyseinen tuottaja väitti, että Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat eivät kumpikaan ole asianmukainen valinta vertailumaaksi, koska muiden syiden lisäksi Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen tuotantokapasiteetti, tosiasiallinen tuotantomäärä ja tuotantoprosessi ovat erilaisia kuin valkovenäläisellä tuottajalla. Lisäksi kyseinen osapuoli väitti, että valituksen tekijöiden yksilöimät Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen kotimaiset tuottajat olivat suoraan etuyhteydessä unionin tuottajiin. Tästä syystä näiden maiden tällaisilta tuottajilta kerättyjen tietojen puolueettomuus on kyseenalaista. Osapuoli ehdotti Venäjää sopivammaksi vertailumaaksi, koska Venäjän terästankoja valmistavan teollisuuden kehityksen taso vastaa parhaiten kehityksen tasoa Valko-Venäjällä, koska myös siellä tuotantoprosessi perustuu metalliromuun ja koska siellä tuotettu terästanko on laadultaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaista. Komissio totesi kuitenkin, ettei kyseinen osapuoli esittänyt näyttöä siitä, ettei Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen tuottajat eivät käytä metalliromua tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa tai että raaka-aineiden osuus niiden kustannusrakenteessa ei vastannut 60:tä–70:tä prosenttia tuotantokustannuksista. Komissio tarkasteli sekä Etelä-Afrikan että Yhdysvaltojen (ja Brasilian) sopivuutta vertailumaaksi. Tutkimuksen tulokset analysoidaan 28–34 kappaleessa. |
(24) |
Valitessaan markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin tuottajiin paitsi Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa myös Turkissa, Ukrainassa, Venäjän federaatiossa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Meksikossa, Etelä-Koreassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Norjassa ja Sveitsissä. Komissio pyysi tietoja niiden kotimarkkinoista, valmistettavista tuotelajeista, tuotantokapasiteetista, tuotannon määrästä, kotimarkkinamyynnin määrästä, tuotantoprosessista, käytettävistä raaka-aineista, raaka-aineiden, energian ja työvoiman osuudesta tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotantokustannuksissa sekä niiden halukkuudesta tehdä yhteistyötä tutkimuksessa. |
(25) |
Lisäksi otettiin yhteyttä edellä mainittujen kolmansien maiden viranomaisiin. |
(26) |
Venäjän viranomaiset ilmoittivat komissiolle, ettei yksikään tiedossa olevista venäläisistä tuottajista tai niiden järjestöistä ollut kiinnostunut osallistumaan tähän tutkimukseen. Koska yksikään venäläinen tuottaja ei tehnyt yhteistyötä, Venäjää ei voitu valita vertailumaaksi. |
(27) |
Vain kolme tuottajaa vastasi alkuperäiseen kyselyyn. Nämä sijaitsivat Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen tuottajat olivat etuyhteydessä joihinkin valituksen tekijöistä. Brasilialainen tuottaja kuului yritysryhmään, jolla oli tuotantolaitoksia monissa eri maissa, myös Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Kyseinen tuottaja ei ollut etuyhteydessä valituksen tekijöihin. |
(28) |
Mainitut kolme vastausta tutkittiin ottaen huomioon valitus ja saadut huomautukset. Todettiin, että Etelä-Afrikan kotimainen kulutus oli varsin vähäistä (vain noin 435 000 tonnia), että eteläafrikkalaisen tuottajan tuotantokapasiteetti oli noin 10 prosenttia valkovenäläisen tuottajan kapasiteetista ja että tärkein käytetty raaka-aine oli rautamalmi, kun taas valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja käytti metalliromua. Sen vuoksi komissio päätti hylätä Etelä-Afrikan potentiaalisena vertailumaana. |
(29) |
Brasilian kotimainen kulutus on noin 3,5 miljoonaa tonnia, ja tuonnin (johon sovelletaan 12 prosentin arvotullia ja josta noin 95 prosenttia on peräisin Turkista), osuus Brasilian kulutuksesta on noin 5,5 prosenttia. Yhteistyöhön suostuneen tuottajan tuotantoprosessi perustuu metalliromuun ja harkkorautaan valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan käyttäessä pääasiassa metalliromua, ja sen tuotantomäärä on noin 50 prosenttia valkovenäläisen tuottajan tuotantomäärästä. |
(30) |
Yhdysvaltojen kotimainen kulutus oli noin 7,7 miljoonaa tonnia. Kotimaisia tuottajia oli ainakin kahdeksan. Tuontiin sovellettiin rajoituksia (6), mutta tuonnin (joka oli peräisin pääasiassa Turkista ja Japanista) osuus oli siitä huolimatta noin 23 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Yhdysvaltalaisen tuottajan tuotantoprosessi oli samanlainen kuin valkovenäläisellä tuottajalla. Sen tuotantomäärä oli noin 52 prosenttia valkovenäläisen tuottajan tuotantomäärästä. |
(31) |
Tämä analyysin perusteella komissio katsoi, että Brasilian ja Yhdysvaltojen markkinoilla esiintyy riittävästi kilpailua. Sen vuoksi komissio päätti valita Brasilian ja Yhdysvallat potentiaalisiksi vertailumaiksi. |
(32) |
Edellä mainituille kahdelle yhteistyössä toimineille tuottajille lähetettiin vertailumaille tarkoitetut kyselylomakkeet. Saatuaan vertailumaille tarkoitetun kyselylomakkeen brasilialainen tuottaja kuitenkin ilmoitti komissiolle vetäytyvänsä yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhdysvaltalaiselta tuottajalta komissio sai asianmukaisen vastauksen. |
(33) |
Komission tietoon tuli, että yhdysvaltalainen tuottaja oli etuyhteydessä yhteen valitukseen osallistujista, kuten valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti. Vaikka vertailumaan tuottaja onkin etuyhteydessä unionin tuottajaan, tällainen yhteys ei vaikuta normaaliarvon määrittämiseen tai mitätöi sitä (7). |
(34) |
Komissio päätteli menettelyn tässä vaiheessa, että Yhdysvallat on asianmukainen vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.2.2 Normaaliarvo (vertailumaa)
(35) |
Vertailumaan yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(36) |
Komissio tutki ensiksi perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko samankaltaisen tuotteen kokonaismyyntimäärä riippumattomille asiakkaille Yhdysvalloissa yleisesti edustava. Tätä varten kokonaismyyntimäärää verrattiin valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärään tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Tällä perusteella komissio katsoi, että samankaltaista tuotetta myytiin edustavia määriä Yhdysvaltojen markkinoilla. |
(37) |
Toiseksi komissio yksilöi vertailumaan tuottajan kotimarkkinoilla myymät tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin ne tuotelajit, joita valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja myi unioniin vietäväksi, tai suoraan verrattavissa niihin. Komissio vertasi tuotelajikohtaisesti Yhdysvaltojen myyntimääriä ja valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin viemiä määriä. Vertailu osoitti, että kaikkia tuotelajeja myytiin edustavassa määrin Yhdysvalloissa. |
(38) |
Tämän jälkeen komissio tutki vertailumaan tuottajan osalta, voitiinko kunkin samankaltaisen tuotteen tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus tutkimusajanjaksolla. Myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tätä varten määritettiin yhdysvaltalaisen tuottajan tuottaman kunkin tuotelajin tuotantokustannukset tutkimusajanjaksolla. |
(39) |
Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin kyseisen tuotelajin tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona. Kaikkien vertailumaan tuottajan myymien tuotelajien kannattavan myynnin määrä oli yli 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyynnistä. |
(40) |
Kaikkia tuotelajeja, joita vietiin Valko-Venäjältä unioniin, myytiin myös Yhdysvalloissa. Sen vuoksi yhdellekään viedylle tuotelajille ei ollut tarvetta määrittää laskennallista normaaliarvoa. |
3.3 Vientihinta
(41) |
Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja vei tuotetta unioniin joko Itävallassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta tai myi suoraan ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle. Kuten 13 kappaleessa todetaan, kolmen tärkeimmän etuyhteydessä olevan kauppiaan tiedot tarkastettiin paikan päällä. |
(42) |
Suoraan ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle tapahtuvassa myynnissä vientihinta oli tarkasteltavana olevasta tuotteesta unioniin viennin yhteydessä tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti. |
(43) |
Myynnissä, jossa etuyhteydessä olevat kauppiaat toimivat tuojina, myyntihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja, jotta voitiin ottaa huomioon tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneet kustannukset, kuten myynti-, yleis- ja hallintokustannukset (1–2,5 prosenttia) sekä kohtuullinen voittomarginaali myyntiin osallistuville kauppiaille (alle 1 prosentti). |
3.4 Vertailu
(44) |
Komissio vertasi normaaliarvoa ja otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. |
(45) |
Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. |
(46) |
Otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan vientihintoihin tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus- ja käsittelykustannusten (4–7,5 prosenttia asianmukaisesta etuyhteydessä olevasta kauppiaasta ja vientiä harjoittavasta tuottajasta riippuen) sekä luottokustannusten ja pankkimaksujen (0–1,5 prosenttia asianmukaisesta etuyhteydessä olevasta kauppiaasta ja vientiä harjoittavasta tuottajasta riippuen) huomioon ottamiseksi; oikaisujen osuus oli noin 8 prosenttia myynnin arvosta. Vertailumaan tuottajan kotimaan hintoihin tehtiin oikaisuja kotimaan kuljetuskustannusten ja käsittelykustannusten (keskimäärin 5,3 prosenttia myynnin arvosta) sekä luottokustannusten (vuositasolla 1,15 prosenttia) huomioon ottamiseksi. |
(47) |
Vertailu tehtiin kaikkien (100 %) niiden tuotelajien osalta, joita valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja ja siihen etuyhteydessä olevat kauppiaat vievät ja myyvät unionin markkinoilla. |
(48) |
Lokakuun 14 päivänä 2016 järjestetyssä kuulemisessa valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan edustajat väittivät, että normaaliarvoa olisi oikaistava, jotta voitaisiin ottaa huomioon metalliromuhankintojen keskimääräiset hinnat ja metalliromun kulutuksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa Valko-Venäjällä. |
(49) |
Komissio ensinnäkin korostaa, että normaaliarvoa ei muodostettu laskennallisesti vaan se perustuu suoraan myyntiin, joten tällaista oikaisua ei voida tehdä normaaliarvon määrittämisessä. |
(50) |
Toiseksi komissio uskoo, että yritys halusi nostaa esiin vertailun oikeudenmukaisuuden, ja analysoi siksi tämän väitteen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja osti metalliromua joko paikallisilta toimittajilta tai venäläisiltä toimittajilta. |
(51) |
Komissio huomauttaa, että koska Valko-Venäjä ei ole markkinatalousmaa, sen hintoja ja kustannuksia pidetään vääristyneinä. Näin ollen oikaisujen hyväksyminen Valko-Venäjän hintojen ja kustannusten ja tästä johtuvan kulutuksen osuuden perusteella tarkoittaisi, että käytettäisiin vääristyneitä Valko-Venäjän hintoja. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen tältä osin. Vaikka komission olikin osoitettava, että Valko-Venäjän hinnat ovat tosiasiallisesti vääristyneitä, sen mielestä valituksessa esitettiin alustavasti, että tällaisia vääristymiä on, eikä valkovenäläinen tuottaja ole osoittanut väitettä vääräksi. |
(52) |
Venäjältä tulevan metalliromun osalta komissio totesi tutkimuksena aikana, että Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation raaka-ainehinnat ovat samankaltaisia (8). Tutkimuksessa kävi niin ikään ilmi, että Yhdysvalloissa metalliromun kulutuksen osuus on samanlainen kuin valkovenäläisellä vientiä harjoittavalla tuottajalla eli 60–70 prosenttia. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että metalliromun hankintahinta Yhdysvalloissa ei vaikuta hintojen vertailtavuuteen. Väite hylätään alustavasti. |
3.5 Polkumyyntimarginaalit
(53) |
Otokseen valitun yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vertailumaassa (ks. 47 kappale) tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. Tällä perusteella väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on 58,4 prosenttia. |
(54) |
Yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, koska yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti muodosti koko unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneen viennin. Tämän perusteella komissio päätti asettaa jäännöspolkumyyntimarginaalin sen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein. |
(55) |
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
4. UNIONIN TUOTANNONALA
4.1 Unionin tuotannonalan määritelmä ja tuotanto unionissa
(56) |
Samankaltaista tuotetta valmisti 31 unionin tuottajaa. Niiden katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’. |
(57) |
Tutkimusajanjakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia unionin tuotannonalasta saatavilla olevia tietoja, kuten valituksessa toimitettuja tietoja, unionin tuottajilta ja niiden järjestöiltä ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja kyselyvastauksia. |
(58) |
Tällä perusteella unionin kokonaistuotannoksi arvioitiin noin 12,7 miljoonaa tonnia tutkimusajanjaksolla. Luku sisältää kaikkien unionin tuottajien eli sekä otokseen valittujen että otokseen kuulumattomien tuottajien tuotannon, joka laskettiin valituksen tekijän toimittamien tarkastettujen tietojen perusteella. |
(59) |
Kuten 8 kappaleessa todetaan, otokseen kuuluneiden viiden unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli 22,4 prosenttia. Tältä osin olisi otettava huomioon, että samankaltaisen tuotteen tuotanto on unionissa hyvin hajautunutta, mikä käy ilmi suuresta unionin tuottajien määrästä (ks. 56 kappale), mistä syystä viiden tuottajan otoksen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa. |
5. VAHINKO
5.1 Alustava huomio
(60) |
Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että valituksessa ei ollut riittävästi alustavaa näyttöä vahingosta eikä valitusta olisi siksi pitänyt hyväksyä. Väite nojautuu erityisesti siihen, että oletetusti keinotekoisen alhaiset metalliromun hankintakustannukset, joista kyseinen vientiä harjoittava tuottaja hyötyy, esitettiin valituksessa virheellisesti. Valkovenäläinen tuottaja väitti, että tällainen väärinkäsitys mitätöi koko valituksen. |
(61) |
Kuten 19 kappaleessa todetaan, Valko-Venäjä ei ole markkinatalousmaa, minkä vuoksi normaaliarvo määritettiin vertailumaamenetelmällä. Näin ollen ei ylipäätään ollut tarvetta määrittää, hankkiko valkovenäläinen tuottaja metalliromun keinotekoisen alhaisin hinnoin vai ei. Komissio ei näe väitteen asiaperustaa tai oleellisuutta eikä sen merkitystä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon määrittelyssä. |
5.2 Unionin kulutus
(62) |
Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille suuntautuneen kokonaismyynnin ja kokonaistuonnin määrän perusteella. Unionin kulutus laski vuosien 2012 ja 2013 välillä mutta nousi vuoden 2012 tasolle vuonna 2014 ja lisääntyi edelleen jonkin verran tutkimusajanjaksolla. Unionin kulutus kasvoi kaiken kaikkiaan 3 prosenttia tarkastelujaksolla.
|
5.3 Tuonti asianomaisesta maasta unioniin
5.3.1 Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
(63) |
Tarkastelujaksolla Valko-Venäjältä unioniin tuleva tuonti kehittyi määrältään ja markkinaosuudeltaan seuraavasti:
|
(64) |
Valko-Venäjältä tulevan tuonnin määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Lisäksi kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla vuoden 2012 1,8 prosentista 5 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. |
5.3.2 Tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
(65) |
Seuraavassa taulukossa esitetään Valko-Venäjältä tulevan tuonnin keskimääräinen hinta:
|
(66) |
Valko-Venäjältä tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski tarkastelujaksolla seuraten metalliromun hinnanlaskua; metalliromua käytetään raaka-aineena niin Valko-Venäjällä kuin unionissakin. Valko-Venäjältä EU:hun tulevan tuonnin hintojen lasku 25 prosentilla oli kuitenkin jyrkempi kuin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien ja tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin vievien merkittävimpien tuottajien keskimääräinen hintojen lasku samalla ajanjaksolla. Tämän seurauksena Valko-Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat tutkimusajanjaksolla alhaisemmat kuin unionin tuottajien hinnat ja kaikkien muiden markkinoilla toimivien merkittävimpien kolmansien maiden keskimääräiset tuontihinnat. |
(67) |
Sen määrittämiseksi, esiintyikö tutkimusajanjaksolla hinnan alittavuutta ja missä laajuudessa, verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle vähentämällä niistä tosiasialliset toimituskustannukset (0,5–5 prosenttia), palkkiot (0–1,5 prosenttia), alennukset (0,9–2,3 prosenttia) ja luottokustannukset (0,2–0,5 prosenttia), vastaaviin valkovenäläiseltä tuottajalta tulevassa polkumyyntituonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin tuotelajikohtaisiin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla. |
(68) |
Vertailun tulos – esitettynä prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien tutkimusajanjakson liikevaihdosta – osoitti, että hintojen alittavuuden marginaali oli 4,5 prosenttia. Polkumyyntituonnin alemmat hinnat verrattuna unionin hintoihin selittävät Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden merkittävän kasvun vuodesta 2014 eteenpäin. |
(69) |
Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti joitakin asiakirjoja puolalaisten ja valkovenäläisten tuottajien myyntihintojen vertailua varten, ja väitti, että Valko-Venäjän hinnat olivat tutkimusajanjaksolla itse asiassa korkeammat kuin unionin tuottajien hinnat. Tältä osin on muistettava, että hintojen alittavuutta koskevat laskelmat ja hintatasoa koskevat mikrotaloudelliset indikaattorit perustuvat otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin tietoihin, kun taas valkovenäläisen yrityksen toimittamat tiedot koskevat otokseen kuulumattomia puolalaisia tuottajia. Sen vuoksi toimitetuilla tiedoilla ei ole vaikutuksia 83 kappaleessa kuvattuihin komission päätelmiin hinnan alittavuudesta tai mikrotaloudellisten indikaattoreiden kehityksestä tarkastelujaksolla. Ne ovat yhteen koottuja tietoja, jotka koskevat kaikkia otokseen valittuja yrityksiä ja niiden koko etuyhteydetöntä myyntiä ja jotka on otettu huomioon hintojen alittavuuden ja mikrotaloudellisten indikaattoreiden kehityksen määrittämisessä. Komissio siis vahvistaa, että tutkimusajanjaksolla Valko-Venäjän hinnat alittivat poikkeuksetta kaikkien otokseen valittujen unionin tuottajien hinnat. |
5.4 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
5.4.1 Alustavat huomautukset
(70) |
Tutkittaessa Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
(71) |
Kuten 59 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon tutkimiseen käytettiin otantamenetelmää. |
(72) |
Vahinkoanalyysia varten komissio erotti toisistaan makrotaloudelliset ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Tässä yhteydessä unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta arvioidaan a) makrotaloudellisten indikaattoreiden (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus sekä aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) perusteella, joita koskevat tiedot kerättiin koko unionin tuotannonalan tasolla, sekä b) mikrotaloudellisten indikaattoreiden (keskimääräinen yksikköhinta, yksikkökohtaiset kustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti, varastot ja työvoimakustannukset) perusteella, joita koskevat tiedot kerättiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. |
(73) |
Makrotaloudellisten indikaattoreiden ja etenkin otoksen ulkopuolisia unionin tuottajia koskevien tietojen määrittämiseksi käytettiin kaikkia unionin tuotannonalasta saatavilla olevia tietoja, kuten valituksessa toimitettuja tietoja, unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja kyselyvastauksia. |
(74) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastauksista saatujen tietojen perusteella. |
5.4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
a) Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
(75) |
Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:
|
(76) |
Unionin tuotantomäärä laski 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koska tuotantokapasiteetti pysyi kyseisenä ajanjaksona samana, tuotannon lasku johti kapasiteetin käyttöasteen laskuun 4 prosenttiyksiköllä (71 % vuonna 2012 ja 67 % tutkimusajanjaksolla). |
b) Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu
(77) |
Unionin tuottajien myyntiin sisältyi myynti etuyhteydessä oleville yrityksille. Tämän etuyhteydessä oleville yrityksille suuntautuvan myynnin osuus oli tarkastelujaksolla noin 10 prosenttia unionin kulutuksesta. Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu arvioitiin näin ollen erikseen etuyhteydellisen myynnin ja vapaiden markkinoiden (etuyhteydetön myynti) osalta. Etuyhteydellisen myynnin osalta vahvistetaan, että se on suunnattu etuyhteydessä oleville käyttäjille, ei etuyhteydessä oleville kauppayhtiöille, ja sen vuoksi sitä ei ole huomioitu kahta kertaa unionin kokonaiskulutuksessa. |
(78) |
Myyntimäärä, markkinaosuus ja kasvu kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:
|
(79) |
Unionin tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille laski tarkastelujaksolla 6 prosenttia, mikä näkyy myös vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtuneessa markkinaosuuden 7 prosenttiyksikön laskussa. Näin tapahtui, vaikka samaan aikaan kulutus unionin markkinoilla kasvoi. Myyntimäärät laskivat nopeasti vuosien 2012 ja 2013 välillä, jolloin myyntimäärien kehitys seurasi tarkalleen kulutuksen kehitystä – tällöin unionin tuotannonala pystyi säilyttämän markkinaosuutensa ennallaan. Vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä tilanne kuitenkin muuttui kokonaan. Unionin markkinat kasvoivat 10 prosenttia mutta unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 7 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan Valko-Venäjältä tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat nopeasti. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään täysin unionin kulutuksen kasvua polkumyyntituonnin kasvavan markkinaosuuden vuoksi. |
c) Työllisyys ja tuottavuus
(80) |
Tuotannon ja myynnin laskiessa myös unionin tuotannonalan työllisyys laski 2 prosenttia vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä. Työllisyyden lasku ei kuitenkaan johtanut tuottavuuden nousuun – mitattuna työntekijän tuotoksena per vuosi – sillä tuotannon määrän lasku tarkastelujaksolla oli jyrkempi kuin työllisyyden lasku.
|
d) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä
(81) |
Valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaali on huomattava (ks. 55 kappale). Kun otetaan huomioon edellä esitetyt Valko-Venäjältä tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä. |
(82) |
Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta ei havaittu aiemmin tuodun polkumyynnillä, unionin tuotannonala ei ole toipumassa aiemmista polkumyyntikäytännöistä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. |
5.4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
a) Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset
(83) |
Tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla (2012–2013) otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräisiä myyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille painoi alaspäin nk. alv-petosketju (ks. 106–111 kappale). Tarkastelujakson toisella puoliskolla (2014–tutkimusajanjakso) hintoja painoi alaspäin Valko-Venäjältä tuleva polkumyyntituonti. Tarkastelujaksolla hinnat laskivat unionissa 22 prosenttia vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä. Hinnanlasku noudattaa yleistä laskevaa suuntausta pääraaka-aineen maailmanlaajuisissa hinnoissa. Koska Valko-Venäjältä tuleva polkumyyntituonti (jonka osalta hinnanlasku oli suurempi kuin raaka-aineen hinnanlasku) aiheutti vielä lisää hintapainetta, unionin tuottajat eivät pystyneet palauttamaan alv-petosketjun polkemia hintoja tavanomaiselle vääristymättömälle tasolle ja hyötymään pääraaka-aineen hinnan alentumisesta, vaan niiden oli pidettävä hinnat alemmalla tasolla kuin tavanomaisessa kilpailutilanteessa. |
(84) |
Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kustannukset laskivat 20 prosenttia, mikä on vähemmän kuin hinnanlasku. Tämä johtuu korkeista energian ja työvoiman kustannuksista. Näin ollen unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla.
|
b) Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti
(85) |
Unionin tuottajien kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:
|
(86) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä asiakkaille unionissa saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Otokseen valittujen unionin tuottajien toiminta oli kannattavaa vuonna 2012 mutta muuttui tappiolliseksi vuodesta 2013 lähtien. Niiden kannattavuus saavutti pohjalukemat tutkimusajanjaksolla, jolloin tuonti Valko-Venäjältä oli enimmillään ja kyseisen tuonnin hinnat alhaisimmillaan koko tarkastelujaksolla. |
(87) |
Kassavirta eli unionin tuotannonalan kyky rahoittaa itse toimintaansa heikkeni koko tarkastelujakson ajan vaikka pysyikin positiivisena. |
(88) |
Unionin tuottajat pystyivät tarkastelujaksolla edelleen tekemään investointeja, mutta kannattavuuden ja kassavirran kehitys vaikuttivat haitallisesti myös niihin ja investoinnit vähenivätkin tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Lisäksi investointien tuotto oli vuodesta 2013 lähtien jatkuvasti negatiivinen seuraten kannattavuuden kehityssuuntausta. |
(89) |
Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että otokseen valittujen unionin tuottajien taloudellinen tilanne oli edelleen negatiivinen tutkimusajanjaksolla. |
c) Varastot
(90) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot vähenivät 25 prosenttia tarkastelujakson aikana. Varastojen suhde tuotannon määrään pysyi kuitenkin vakaana (1–1,5 %) eli varastojen määrä noudatteli laskevaa tuotantomäärää.
|
d) Työvoimakustannukset
(91) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien vuotuiset työvoimakustannukset nousivat hieman tarkastelujakson aikana. Työvoimakustannusten osuus tuotannon kokonaiskustannuksista oli alle 10 prosenttia. Näin ollen työvoimakustannukset eivät ole ratkaiseva tekijä tuotantokustannusten kehityksessä.
|
5.5 Vahinkoa koskevat päätelmät
(92) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään kulutuksen kasvua tarkastelujaksolla. Päinvastoin unionin tuotannonalan myyntimäärä laski 6 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus 6 prosenttiyksikköä (vaikka kokonaiskulutus kasvoi 3 prosenttia). Tämä kehitys on selvempää tarkasteltaessa ajanjaksoa vuodesta 2013 tutkimusajanjaksoon, jolloin Valko-Venäjältä tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat nopeasti. Samalla ajanjaksolla unionin tuotannonala menetti 7 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan, vaikka kulutus lisääntyi (+ 10 %). Myös unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni 5 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johti kapasiteetin käyttöasteen laskuun 71 prosentista 67 prosenttiin. |
(93) |
Polkumyynnin aiheuttaman epäterveen kilpailun vuoksi unionin tuotannonalan oli laskettava hintojaan keskimäärin 22 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johti vuonna 2012 saavutetun 1,3 prosentin voiton kääntymiseen 2,1 prosentin tappioon tutkimusajanjaksolla, vaikka kuluja oli supistettu ja työntekijöiden määrää vähennetty. |
(94) |
Myös muut taloudelliset indikaattorit, kuten investoinnit, investointien tuotto ja kassavirta, heikkenivät tarkastelujaksolla. |
(95) |
Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
6. SYY-YHTEYS
6.1 Johdanto
(96) |
Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko Valko-Venäjältä polkumyynnillä tuleva tuonti aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Komissio tarkasteli polkumyyntituonnin lisäksi myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet samanaikaisesti vahingoittaa unionin tuotannonalaa, varmistaakseen, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyyntituonnin aiheuttamaksi. |
6.2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus
(97) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin kulutus kasvoi 3 prosenttia tarkastelujaksolla ja samaan aikaan Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrä lisääntyi huomattavasti. Tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat 175 prosenttia. Samaan aikaan kun polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi, unionin tuotannonalan markkinaosuus laski. |
(98) |
Unionin markkinoilla tarkastelujaksolla vallinneen hintapaineen osalta todettiin, että Valko-Venäjältä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat nopeasti erityisesti tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana. Valko-Venäjältä tulevan tuonnin hintataso oli tutkimusajanjaksolla alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja kolmansista maista tulevan tuonnin myyntihinnat unionin markkinoilla. |
(99) |
Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin kasvavien määrien aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt kattamaan kustannuksiaan. |
(100) |
Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Valko-Venäjältä peräisin olevan polkumyyntituonnin voimakas kasvu myyntihinnoilla, jotka alittavat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat, aiheutti unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa. |
6.3 Muiden tekijöiden vaikutus
6.3.1 Unionin tuotannonalan vientitulos
(101) |
Otokseen valittuja unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella vienti kolmansien maiden etuyhteydettömille asiakkaille lisääntyi 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Näin ollen voidaan päätellä, että havaittu merkittävä vahinko ei johtunut tästä unionin tuotannonalan myyntitoiminnan osuudesta. |
6.3.2 Myynti etuyhteydessä oleville osapuolille
(102) |
Unionin tuotannonalan myynti etuyhteydessä oleville osapuolille kasvoi tarkastelujaksolla 14 prosenttia ja tapahtui hinnoin, jotka pysyivät koko ajan etuyhteydettömille osapuolille suuntautuvan myynnin hintoja korkeampina. Vaikka hinnat ovatkin siirtohintoja, voidaan silti päätellä, että havaittu merkittävä vahinko ei johtunut tästä unionin tuotannonalan myyntitoiminnan osuudesta. Ennemminkin tämän myynnin kasvu ja se tosiasia, että kyseiset hinnat ovat korkeammat kuin etuyhteydettömille osapuolille suuntautuvan myynnin hinnat, tarkoittaa, että ilman etuyhteydessä oleville osapuolille suuntautuvaa myyntiä unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko olisi voinut olla vielä merkittävämpi. |
(103) |
On syytä korostaa, että hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaalit määritettiin vertaamalla Valko-Venäjältä tulevan tuonnin hintoja ja unionin tuotannonalan etuyhteydettömille osapuolille suuntautuvan myynnin hintoja. Näin ollen etuyhteydessä oleville yrityksille tapahtunut myynti ei vaikuttanut hinnan ja viitehinnan alittavuuden määrittämiseen. |
6.3.3 Tuonti kolmansista maista
Maa |
|
2012 |
2013 |
2014 |
Tutkimusajanjakso |
Norja |
Määrä (tonnia) |
195 370 |
184 643 |
201 617 |
215 218 |
Indeksi (2012 = 100) |
100 |
95 |
103 |
110 |
|
Markkinaosuus (%) |
2,1 |
2,1 |
2,1 |
2,2 |
|
Keskim. hinta (euroa/tonni) |
551 |
496 |
483 |
431 |
|
Bosnia ja Hertsegovina |
Määrä (tonnia) |
47 702 |
79 207 |
105 910 |
116 927 |
Indeksi (2012 = 100) |
100 |
166 |
222 |
245 |
|
Markkinaosuus (%) |
0,5 |
0,9 |
1,1 |
1,2 |
|
Keskim. hinta (euroa/tonni) |
566 |
479 |
455 |
415 |
|
Turkki |
Määrä (tonnia) |
101 900 |
147 164 |
207 427 |
113 012 |
Indeksi (2012 = 100) |
100 |
144 |
204 |
111 |
|
Markkinaosuus (%) |
1,1 |
1,7 |
2,2 |
1,2 |
|
Keskim. hinta (euroa/tonni) |
536 |
486 |
465 |
433 |
|
Ukraina |
Määrä (tonnia) |
79 342 |
20 656 |
32 025 |
112 953 |
Indeksi (2012 = 100) |
100 |
26 |
40 |
142 |
|
Markkinaosuus (%) |
0,8 |
0,2 |
0,3 |
1,2 |
|
Keskim. hinta |
517 |
510 |
452 |
394 |
|
Muu maailma |
Määrä (tonnia) |
245 225 |
271 092 |
354 150 |
407 837 |
Indeksi (2012 = 100) |
100 |
111 |
144 |
166 |
|
Markkinaosuus (%) |
2,6 |
3,1 |
3,7 |
4,2 |
|
Keskim. hinta (euroa/tonni) |
697 |
645 |
573 |
502 |
(104) |
Tarkastelujaksolla yksittäisten kolmansien maiden markkinaosuudet kasvoivat vain vähän lukuun ottamatta Ukrainaa, jonka markkinaosuus kasvoi suhteellisesti tarkasteltuna huomattavasti mutta jonka markkinaosuus on absoluuttisesti tarkasteltuna silti vähäinen. On myös syytä huomata, että koko tarkastelujakson ajan kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin korkeammat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Ainoa vientiä harjoittava tuottaja, jonka keskimääräiset hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat, oli tutkimusajanjaksolla Valko-Venäjä, ja juuri kyseisenä vuonna tuonti Valko-Venäjältä kasvoi nopeimmin. Sen vuoksi katsotaan, että vaikka kolmansista maista tulevalla tuonnilla on saattanut olla jonkin verran vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, Valko-Venäjältä tuleva tuonti on selkeästi pääsyy vahingon aiheutumiseen. |
6.3.4 Kustannusten kehitys
(105) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon merkittävin kustannustekijä on rauta- ja teräsromu. Tarkastelujaksolla sen hinta laski maailmanlaajuisesti. Romusta aihioita tuottavien unionin tuottajien raaka-ainekustannukset alenivat 23–32 prosenttia ja aihioita raaka-aineena käyttävien unionin tuottajien raaka-ainekustannukset 24 prosenttia. Otokseen valittuja unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotantokustannukset alenivat tarkastelujaksolla 20 prosenttia työvoiman kustannusten nousun (keskimäärin noin 10 prosenttia) vähentäessä raaka-ainehintojen alenemisen vaikutuksia. Näin ollen voidaan päätellä, että havaittu merkittävä vahinko ei johtunut kustannusten kehityksestä. Toisaalta pääasiassa Valko-Venäjältä tapahtuvan polkumyyntituonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kustannusten alenemisesta eivätkä kustannussäästöt siten näkyneet taloudellisissa indikaattoreissa. |
6.3.5 Niin sanotun ”alv-petosketjun” vaikutukset
(106) |
Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yksi merkittävä unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttava tekijä tarkastelujaksolla oli niin sanottu ”alv-petosketju”. Petosketju vaikutti lähinnä Puolan markkinoihin. Maassa järjestettiin vuonna 2012 jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailut, ja samaan aikaan rakennusteollisuus kukoisti ja betoniteräksen kysyntä oli erittäin suuri. Markkinoilla väitetään tällöin toimineen joitakin häikäilemättömiä kauppiaita, jotka käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja tehtailivat alv-karusellipetoksia. Puolaan perustettiin pöytälaatikkoyrityksiä, jotka ostivat betoniterästä muista jäsenvaltioista ja myivät ne edelleen Puolassa käyttäen laskussa paikallista alv:tä. Nämä pöytälaatikkoyritykset eivät kuitenkaan koskaan kirjanneet alv:tä. Väitteen mukaan tällaisten vilpillisten kauppayhtiöiden aikaan saamien alhaisten hintojen takia puolalaiset tuottajat menettivät markkinaosuuttaan ja kärsivät taloudellisia tappioita. |
(107) |
On totta, että edellä mainitulla petosketjulla oli huomattava vaikutus Puolan betoniteräksen markkinoihin. Markkinahäiriöiden vuoksi monien vakiintuneiden teräksentuottajien taloudellinen tulos heikkeni. Monet yritykset jopa keskeyttivät betoniteräksen tuottamisen muutamaksi viikoksi tammikuun 2013 alussa tällaisten laittomien toimien vuoksi. On kuitenkin syytä huomata, että alv-petosketjun ja Valko-Venäjältä tulevan polkumyyntituonnin välillä ei esiinny päällekkäisyyttä ajallisesti eikä vaikutusten osalta. Petosketjun toiminta päättyi, kun Puolan viranomaiset alkoivat soveltaa käänteistä alv-mekanismia 1. lokakuuta 2013. Sen vaikutukset näkyvät unionin tuotannonalan myynti- ja tuotantomäärien äkillisenä laskuna vuonna 2013. Tilanne palautui kuitenkin normaaliksi vuonna 2014, jolloin puolestaan lisääntyvä polkumyynti alkoi vaikuttaa haitallisesti unionin tuotannonalan hintatasoon, markkinaosuuteen ja taloudelliseen tulokseen. Näin ollen alv-petosketju vaikutti Puolan tuottajien taloudelliseen tilanteeseen ainoastaan vuosina, jolloin unioniin suuntautuvan Valko-Venäjältä tulevan tuonnin määrä oli suhteellisen vähäinen ja hinta suhteellisen korkea. Puolan betoniteräksen markkinoilla ei myöskään havaittu heijastusvaikutuksia enää sen jälkeen, kun vilpilliset toimijat olivat lopettaneet toimintansa. Näitä päätelmiä itse asiassa vahvistavat valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat lisätiedot (ja niitä tukeva näyttö), jotka koskevat tilannetta Puolan markkinoille ennen alv-petosketjua ja sen jälkeen. Sen vuoksi tämä kysymys voidaan pitää erillään polkumyynnin vaikutuksista eikä se poista syy-yhteyttä Valko-Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionintuotannon alan kärsimän vahingon väliltä. |
(108) |
Valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti vielä, että edellä kuvatun alv-petosketun vuoksi tietyt Latviassa ja Slovakiassa sijainneet yritykset tekivät konkurssin. Yritys katsoo siksi, että unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärien negatiivinen kehitys johtui tiettyjen yritysten poistumisesta markkinoilta, mikä ei liity mitenkään valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan vientitoimintaan. |
(109) |
Tämän väitteen osalta on syytä korostaa, että 75–82 kappaleessa esitettyjen makrotaloudellisten indikaattoreiden estimaatissa ei otettu huomioon sellaisia yrityksiä, joita ei ollut olemassa tutkimusajanjaksolla. Niiden yritysten osalta, joille kyselylomaketta ei lähetetty, makrotaloudellisia indikaattoreita koskevat tiedot arvioitiin tutkimusajanjakson tosiasiallisen tuotantomäärän perustella. Näin ollen kyseessä olevien yritysten poistuminen markkinoilta ei näy indikaattoreissa, jotka osoittavat, unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät kehittyivät negatiivisesti. On myös syytä huomata, että jos ne olisi otettu huomioon, vahinkotilanne olisi näyttänyt vielä huonommalta. |
(110) |
Lisäksi kyseinen valkovenäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sieltä peräisin olevan tuonnin määrät ja hinnat vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla eivät ole yrityksen ”normaalin” myyntistrategian mukaisia. Yritys väittää, että sen unioniin suuntautuvan vientitoiminnan kasvu kyseisinä vuosina johtui Puolan ja Baltian maiden markkinoilla vallinneesta tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän ja tarjonnan välisestä kuilusta, joka taas johtui alv-petosten aiheuttamista häiriöistä. Yrityksen mukaan komission olisi tutkittava Valko-Venäjältä tulevan tuonnin määrää ja hintatasoa tutkimusajanjakson jälkeisellä kaudella. Yritys väittää, että komissio hyväksyi tutkimusajanjakson jälkeistä kautta koskevien tietojen tarkastelun asianmukaiseksi äskettäisessä menettelyssä, joka koski suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita (GOES). |
(111) |
Edellä esitetystä todetaan ensinnäkin, että tutkimuksessa ei tullut esiin näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän ja tarjonnan välisestä kuilusta. Alv-petosketju vaikutti haitallisesti Puolan tuottajien tulokseen vuonna 2013, mutta tämä liittyi siihen, että vilpillisesti toimivat kauppayhtiöt myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta alhaiseen hintaan, ei tarjonnan puutteeseen. Lokakuun 2013 jälkeen ongelma hävisi, kuten 107 kappaleessa selitetään. Puolassa sijaitsevat unionin tuottajat pystyivät siten vapaasti hyödyntämään tuotantokapasiteettiaan tuotteen tarjoamiseen asiakkaille sekä Puolassa että Baltian maissa. Se, että ne eivät pystyneet lisäämään myyntiään ja markkinaosuuttaan vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, johtui Valko-Venäjältä tulevan, jyrkästi kasvaneen polkumyyntituonnin aiheuttamasta kilpailusta. Toiseksi on huomattava, että pyyntö tarkastella tutkimusajanjakson jälkeisen kauden tietoja toimitettiin hyvin myöhäisessä menettelyvaiheessa. Komissio aikoo kerätä tietoja tutkimusajanjakson jälkeiseltä kaudelta ja harkita, onko tutkimusajanjakson jälkeisen kauden kehityksen tarkastelu tässä tapauksessa asianmukaista tutkimuksen loppuvaiheessa. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin syytä todeta, että tämän menettelyn olosuhteita ei voida pitää GOES-tutkimuksen olosuhteita vastaavina. |
6.4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
(112) |
Edellä on osoitettu, että Valko-Venäjältä peräisin olevan polkumyyntituonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi tarkastelujaksolla. Lisäksi todettiin, että kyseisen tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana. |
(113) |
Valko-Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu tapahtui samaan aikaan unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen kanssa, mikä nähtävissä erityisen selvästi vuodesta 2014 lähtien. Kulutuksen elpymisestä huolimatta unionin tuotannonala ei näin ollen pystynyt lisäämään myyntiään ja nostamaan hintojaan, minkä vuoksi taloudelliset indikaattorit, kuten kannattavuus, pysyivät negatiivisina. |
(114) |
Tarkasteltaessa muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, kävi ilmi, että tekijät eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet syy-yhteyden Valko-Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. |
(115) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
7. UNIONIN ETU
7.1 Yleiset näkökohdat
(116) |
Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntituontia koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
7.2 Unionin tuotannonalan etu
(117) |
Unionin tuotannonala koostuu yli 65 tuottajasta, jotka sijaitsevat eri jäsenvaltioissa ja työllistivät tutkimusajanjaksolla suoraan yli 4 600 henkeä samankaltaisen tuotteen tuotannossa. |
(118) |
Unionin tuotannonalalle on todettu aiheutuneen merkittävää vahinkoa Valko-Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Unionin tuotannonala ei siis pystynyt hyödyntämään kulutuksen kasvua täysimittaisesti, ja sen taloudellinen tilanne pysyi heikkona. |
(119) |
Polkumyyntitullin käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tasapuoliset kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa samankaltaisen tuotteen hinnat vastaamaan tuotantokustannuksia. |
(120) |
Voidaan myös olettaa, että toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä parantaisi sen taloudellista tilannetta ja kannattavuutta. Toimenpiteiden käyttöönotto antaisi tuotannonalalle mahdollisuuden pitää yllä ja kehittää edelleen toimiaan, joilla se pyrkii kustannustehokkuuteen. |
(121) |
Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, voidaan odottaa, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pienenee edelleen ja kannattavuus heikkenee. |
(122) |
Sen vuoksi päätellään alustavasti, että Valko-Venäjältä tulevaan tuontiin kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. |
7.3 Käyttäjien ja tuojien etu
(123) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien yhteistyön taso tutkimuksessa oli heikko. Menettelyn vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä kahdeksaan tiedossa olevaan käyttäjään, joista vain yksi oli kiinnostunut toimimaan yhteistyössä. Myöskään tämä yritys ei vastannut komission lähettämään käyttäjille tarkoitettuun kyselyyn. |
(124) |
Tuojista kuusi yritystä vastasi vireillepanoilmoituksessa olleeseen otosta koskevaan kyselyyn. Näistä yrityksistä kolme, joiden osuus vastaajien ilmoittamasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärästä oli 81 prosenttia, valittiin myöhemmin otokseen. |
(125) |
Otokseen valituista kolmesta yrityksestä vain kaksi vastasi komission lähettämään kyselyyn. Yksi niistä ilmoitti, että kyseinen yritys ei ollut vain tarkasteltavana olevan tuotteen viejä vaan myös käyttäjä ja että menettelyssä sitä olisi käsiteltävä käyttäjänä. |
(126) |
Tuoja aloitti tarkasteltavana olevan tuotteen hankinnat tutkimusajanjaksolla; tuonnista 78 prosenttia tuli Valko-Venäjältä ja yrityksen voittomarginaali oli pieni. Tämä osoittaa sen, että tuoja luotti mahdollisuuteen tuoda tuotetta Valko-Venäjältä alhaisin hinnoin ja että se loi uuden asiakaspohjan. Siksi ei voida katsoa, että kyseisen tuojan toimet ovat vakiintuneiden kauppavirtojen mukaisia. Markkinatilanteen muuttuessa, kun toimenpiteet otetaan käyttöön, se tulee näin ollen etsimään muita kauppamahdollisuuksia. |
(127) |
Käyttäjä kärsi tappioita betoniterästä sisältävien jatkojalostustuotteiden kaupassa. Puolet jälkimmäisistä hankittiin unionin tuotannonalalta, kolmannes Valko-Venäjältä ja loput muista kolmansista maista, kuten Kiinasta ja Turkista. Käyttäjä hankkii siis tuotetta eri paikoista hinnan, saatavuuden ja laadun perusteella. Suunnitellut toimenpiteet voivat vaikuttaa hankintoihin Valko-Venäjältä ja jossain määrin rajoittaa tai muuttaa hankittavan betoniteräksen valikoimaa, mutta niillä ei näytä olevan perustavanlaatuisia vaikutuksia kyseiseen käyttäjään. Tappioiden syyt vaikuttavat rakenteellisilta, eivätkä ne vaikuta liittyvän Valko-Venäjältä hankittavaan raaka-aineeseen. |
(128) |
Riippumatta yritysten erilaisesta asemasta menettelyssä molemmat ottivat esiin samat perusteet toimenpiteiden käyttöönottoa vastaan: a) unionin tuottajien riittämätön kapasiteetti tyydyttää unionin markkinoiden kysyntä, b) unionin tuottajien riittämätön tuotevalikoima ja c) vaikeudet vaihtaa toimittajaa, koska oletettavasti eri jäsenvaltiot edellyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen osalta eri hyväksyntätodistuksia. |
(129) |
Alustavat havainnot eivät tue ensimmäistä väitettä – unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste on 67 prosenttia eli vapaata kapasiteettia on käytössä Valko-Venäjältä unioniin tulevaa tuontia enemmän. |
(130) |
Toista väitettä ei ollut perusteltu. Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksista käy kuitenkin selvästi ilmi, että ne tuottavat ja myyvät kaikkia tuotelajeja. |
(131) |
Tämän väitteen osalta on syytä huomata, että unionin tuottajat näyttävät jo nykyään toimittavan vaikeuksitta moniin eri jäsenvaltioihin. |
(132) |
Eräs muu yhteistyössä toiminut otokseen kuulumaton tuoja otti erillisessä huomautuksessaan esille kartellin, jonka väitetään olevan olemassa unionin tuottajien keskuudessa. Yritys ei kuitenkaan esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi. Myös valkovenäläinen vientiä harjoittava yritys otti kartellisopimuksen esille myöhemmässä vaiheessa. Komissio tutkii valkovenäläisen vientiä harjoittavan yrityksen toimittamia tietoja. Tiedot toimitettiin kuitenkin hyvin myöhäisessä menettelyn vaiheessa, joten niistä ei voida vielä esittää havaintoja tai päätelmiä. Joka tapauksessa on syytä huomata, että yrityksen toimittamat tiedot vaikuttavat liittyvän syytöksiin, jotka koskevat mahdollisesti vain yhtä sellaista yritystä, joka kuuluu unionin tuottajia koskevaan otokseen. Lisäksi kyseessä oleva Italian kilpailuviranomaisen käynnistämä tarkastusmenettely on vielä kesken (9). Komissio tutkii väitettä tarkemmin tutkimuksen loppuvaiheessa. |
(133) |
Vielä yksi muu käyttäjä, joka ei ilmoittautunut komissiolle menettelyn aiemmassa vaiheessa, vastasi käyttäjille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen tutkimuksen väliaikaisen vaiheen lopussa. Tiedot toimitettiin hyvin lähellä tutkimuksen väliaikaisen vaiheen loppua, eikä niitä siksi voitu analysoida ja käsitellä tässä vaiheessa. Komissio tutkii ja analysoi kyseisen vastauksen tarkemmin tutkimuksen lopullisessa vaiheessa. |
(134) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo tässä vaiheessa, että yleiset vaikutukset käyttäjiin ja tuojiin ja mahdolliset kilpailua rajoittavat vaikutukset ovat rajalliset. |
7.4 Unionin etua koskevat päätelmät
(135) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä Valko-Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. |
(136) |
Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia etuyhteydettömiin käyttäjiin ja tuojiin lieventää se, että käytettävissä on vaihtoehtoisia hankintalähteitä. |
(137) |
Lisäksi kun tarkastellaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutusta unionin markkinoihin, myönteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat etenkin unionin tuotannonalaan, vaikuttavat olevan suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat muihin eturyhmiin. |
8. EHDOTUS VÄLIAIKAISIKSI POLKUMYYNNIN VASTAISIKSI TOIMENPITEIKSI
(138) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa. |
8.1 Vahingon korjaava taso
(139) |
Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä. |
(140) |
Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voi kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tällaisella tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. |
(141) |
Määrittääkseen tavoitevoiton komissio otti huomioon etuyhteydettömässä myynnissä saadut voitot, joita käytetään vahingon korjaavan tason määrittämiseen. |
(142) |
Koko tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala oli kannattava ainoastaan vuonna 2012, ja silloinkin minimaaliseen 1,3 prosentin voittoon vaikutti alv-petosketju ja sitä seurannut hintapaine, kuten 83 ja 106–111 kappaleessa selitetään. Siksi kyseistä voittoa ei voida pitää kohtuullisena tavoitevoittona, joka mahdollistaisi taloudellisen elpymisen ja lisäisi investointeja. |
(143) |
Valituksen tekijä ehdotti tavoitevoitoksi 9,9:ää prosenttia, mikä perustui äskettäisessä, hyvin samankaltaista terästuotetta (valssilanka) koskevassa polkumyyntitutkimuksessa käytettyyn tavoitevoittoon. Komissio katsoo kuitenkin asianmukaisemmaksi käyttää 4,8 prosentin tavoitevoittoa, joka perustuu vielä tuoreemmassa tutkimuksessa väsymiskestävyydeltään hyvän betoniteräksen osalta tehtyihin havaintoihin. On syytä huomata, että kyseinen voittomarginaali, toisin kuin valituksen tekijän esittämä voittomarginaali, saavutettiin vuonna 2012 eli tämän tapauksen tarkastelujakson aikana. Kyseiset kaksi tuotetta ovat lisäksi hyvin samanlaiset ja niitä tuottavat osittain samat yritykset samoilla tuotantolinjoilla. |
(144) |
Tällä perusteella vahingon korjaava taso laskettiin vertaamalla polkumyyntituonnin painotettua keskimääräistä hintaa, joka on määritetty hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa (ks. 68 kappale), ja unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta hintaa. |
(145) |
Tästä vertailusta tulokseksi saadut mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina keskimääräisestä CIF-kokonaistuontihinnasta. |
8.2 Väliaikaiset toimenpiteet
(146) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Valko-Venäjältä peräisin olevaa betoniteräksen tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. |
(147) |
Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit määriteltiin vertaamalla vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Ehdotetut polkumyyntitullit ovat näin ollen seuraavat:
|
(148) |
Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt, esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt, on toimitettava viipymättä komissiolle (10), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle. |
(149) |
Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
9. LOPPUSÄÄNNÖKSET
(150) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa. |
(151) |
Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli seuraavien tuotteiden tuonnissa: betonin raudoitukseen tarkoitetut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty, joissa on valssauksessa syntyneitä syvennyksiä, harjoja, uria tai muita muotopoikkeamia. Tähän eivät sisälly väsymiskestävyydeltään hyvät raudasta tai teräksestä valmistetut betonin raudoituksessa käytettävät tangot. Tuote on peräisin Valko-Venäjältä, ja se luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7214 10 00, ex 7214 20 00, ex 7214 30 00, ex 7214 91 10, ex 7214 91 90, ex 7214 99 10, ex 7214 99 71, ex 7214 99 79 ja ex 7214 99 95 (Taric-koodit 7214100010, 7214200020, 7214300010, 7214911010, 7214919010, 7214991010, 7214997110, 7214997910, 7214999510).
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:
Yritys |
Väliaikainen polkumyyntitulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
BMZ- Open Joint-Stock Company ”Byelorussian Steel Works – Management Company of ”Byelorussian Metallurgical Company” Holding” |
12,5 |
C197 |
Kaikki muut yritykset |
12,5 |
C999 |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
1. Asianomaiset osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta
a) |
pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin; |
b) |
toimittaa kirjalliset huomatuksensa komissiolle; sekä |
c) |
pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
2. Asetuksen (EU) 2016/1036 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta esittää väliaikaisten toimenpiteiden soveltamista koskevia huomautuksia.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).
(3) Ilmoitus tiettyjen Valko-Venäjän tasavallasta peräisin olevien betonin raudoitukseen tarkoitettujen tankojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 114, 31.3.2016, s. 3).
(4) ”Tutkimus pannaan vireille 1 kohdan mukaisesti vain, jos samankaltaisen tuotteen yhteisön tuottajien esittämän valituksen tuen tai vastustuksen perusteella päätetään, että yhteisön tuotannonala on tehnyt valituksen tai valitus on tehty sen puolesta. Valitus katsotaan yhteisön tuotannonalan tekemäksi tai sen puolesta tehdyksi, jos sitä tukevat ne yhteisön tuottajat, joiden yhteinen tuotanto on yli 50 prosenttia sen samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta, jota tuottaa se osa yhteisön tuotannonalasta, joka joko tukee tai vastustaa valitusta. Tutkimusta ei kuitenkaan panna vireille, jos valitusta selvästi tukevat unionin tuottajat vastaavat alle 25 prosentista unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta.”
(5) Unionin tuomioistuimen (suuri jaosto) 8. syyskuuta 2015 antama tuomio, asia C-511/13 P, Philips Lighting Poland SA, Philips Lighting BV v Euroopan unionin neuvosto, Hangzhou Duralamp Electronics Co., Ltd, GE Hungary Ipari és Kereskedelmi Zrt. (GE Hungary Zrt.), Osram GmbH ja Euroopan komissio.
(6) Polkumyyntitulleja on voimassa seuraavasti: Valko-Venäjä (115 %), Kiina (133 %), Indonesia (60,4 %), Latvia (17 %), Meksiko (20–67 %), Moldova (232 %), Puola (47–52 %), Turkki (3,64 %) ja Ukraina (42 %). Lisätietoja saatavilla seuraavista tutkimuksista:
”Steel Concrete Reinforcing Bar from Belarus, China, Indonesia, Latvia, Moldova, Poland and Ukraine. Investigations Nos. 731-TA-873-875, 878–880, and 882 (Second Review). Publication 4409, July 2013. U.S. International Trade Commission.” ja ”Steel Concrete Reinforcing Bar from Mexico and Turkey. Investigations Nos. 701-TA-502 and 731-TA-1227 (Final). Publication 4496. October 2014. U.S. International Trade Commission.”
(7) Ks. myös asiassa C-687/13 (67 kohta) annettu tuomio, Saksan Finanzgericht Münchenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö, Fliesen-Zentrum Deutschland GmbH v Hauptzollamt Regensburg Fliesen-Zentrum, tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto), 10. syyskuuta 2015.
(8) Edellä esitettyjen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että huhtikuussa 2015 valkovenäläisen vientiä harjoittavan tuottajan tuoman raaka-aineen hinta oli 9 prosenttia kalliimpi kuin Yhdysvalloissa maksettu hinta.
(9) Provvedimento n. 25674 del 21/10/2015,
Provvedimento n. 26085 del 21/06/2016,
Provvedimento n. 2671 del 14/09/2016.
(10) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, CHAR 04/039, 1049 Brussels, Belgium.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/27 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2304,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
laaturaporteissa sovellettavista menettelyistä sekä raporttien rakenteesta, taajuudesta ja arviointi-indikaattoreista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisesti toimitettujen tietojen osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EU) N:o 549/2013 perustetaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 2010, jäljempänä ’EKT 2010’, joka sisältää ohjelman, jossa vahvistetaan määräajat, joihin mennessä jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asetuksessa esitetyn menetelmän mukaisesti laadittavat tilit ja taulukot. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 549/2013 4 artiklan mukaan kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tietoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (2) 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä laatukriteerejä. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle selvitys toimitettujen kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevien tietojen laadusta. |
(3) |
Jäsenvaltioille myönnettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/403/EU (3) tilapäisiä poikkeuksia. Sen vuoksi laaturaporttien, joita komissio edellyttää jäsenvaltioiden toimittavan, sisältö olisi mukautettava kyseisten poikkeusten mukaisesti. Laaturaporttien toimittamista koskeva vaatimus olisi otettava käyttöön asteittain vuoteen 2021 mennessä, jotta jäsenvaltioilla olisi aikaa saattaa päätökseen EKT 2010:n käyttöönoton edellyttämät huomattavat mukautukset kansallisiin tilastojärjestelmiin. |
(4) |
Asetuksen (EU) N:o 549/2013 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja sovellettaessa kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä komission olisi määriteltävä jäsenvaltioiden toimittamissa laaturaporteissa sovellettavat menettelyt sekä raporttien rakenne, taajuus ja arviointi-indikaattorit täytäntöönpanosäädöksillä. |
(5) |
Kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevissa laaturaporteissa olevien tietojen olisi perustuttava komission (Eurostatin) julkaisemiin laaturaportteja koskeviin Euroopan tilastojärjestelmän standardeihin, minkä vuoksi tämän asetuksen liite olisi laadittava kyseisten standardien mukaisesti. Komission olisi käytettävä uudelleen jäsenvaltioiden jo toimittamia tietoja EKT 2010:n täytäntöönpanosta, eikä niitä pitäisi pyytää laaturaporteissa. |
(6) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 549/2013 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevan laaturaportin on katettava tiedot, jotka jäsenvaltiot lähettävät asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä B säädetyn EKT 2010:n toimittamisohjelman mukaisesti raporttia edeltävänä vuonna.
Jäsenvaltioiden on toimitettava laaturaportti vuosittain.
2 artikla
Edellä olevassa 1 artiklassa tarkoitetuissa kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevissa laaturaporteissa sovellettavat menettelyt sekä raporttien rakenne ja arviointi-indikaattorit esitetään liitteessä.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 174, 21.5.2013, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
(3) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/403/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2014, poikkeusten myöntämisestä jäsenvaltioille Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisesta tilastojen toimittamisesta (EUVL L 195, 2.7.2014, s. 1).
LIITE
Jäsenvaltioiden toimittamissa laaturaporteissa sovellettavat menettelyt sekä raporttien rakenne ja arviointi-indikaattorit
1. Johdanto
Kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevan laaturaportin on sisällettävä sekä määrällisiä indikaattoreita että laadullisia kuvauksia edellisenä vuonna lähetettyjen tietojen laadusta. Komissio (Eurostat) toimittaa jäsenvaltioille määrällisten indikaattoreiden tulokset, jotka on laskettu annettujen tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on tulkittava ja kommentoitava niitä oman laadintamenetelmänsä ja tilastojen tuotantoprosessinsa mukaisesti.
2. Sovellettavat menettelyt
— |
Komissio (Eurostat) toimittaa jäsenvaltioille ennen 15. helmikuuta 2017 ja sen jälkeen vuosittain laaturaporttien luonnokset, jotka on osittain esitäytetty kaikilla 4 jaksossa esitetyillä määrällisillä arviointi-indikaattoreilla. |
— |
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle (Eurostatille) vuosittain viimeistään 31. toukokuuta laaturaportti täytettynä. |
3. Rakenne
Kunkin jäsenvaltion on toimitettava yksi laaturaportti, joka kattaa asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä B säädetyn EKT 2010:n toimittamisohjelman kaikki taulukot.
Laaturaporttien on sisällettävä tiedot kaikista asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa säädetyistä laatukriteereistä. Tietojen esittämisessä on noudatettava seuraavaa rakennetta:
— |
relevanssi |
— |
tarkkuus ja luotettavuus |
— |
ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus |
— |
saatavuus ja selkeys |
— |
yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
Komissio käyttää uudelleen jäsenvaltioiden jo toimittamia tietoja EKT 2010:n täytäntöönpanosta, eikä niitä pyydetä laaturaporteissa.
4. Arviointi-indikaattorit
4.1 Määrälliset indikaattorit
Laaturaportin on sisällettävä seuraavat määrälliset indikaattorit:
Nro |
Indikaattori |
Määritelmä (*1) |
Muuttuja ja/tai taulukko EKT 2010:n toimittamisohjelmassa |
Viitekausi (*1) |
Laatukriteerit |
Täytäntöönpano alkaa |
||||||||||||||||||||||||||
1. |
Tietojen täydellisyysaste |
Jäsenvaltioiden toimittamien tietoyksiköiden määrä suhteessa sellaisten EKT 2010:n toimittamisohjelmassa edellytettyjen tietoyksiköiden määrään, jotka eivät kuulu poikkeusten piiriin |
Kaikki taulukot, neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot |
1995–viimeisin vuosi ja vuosineljännes |
Relevanssi |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||
2. |
Neljännesvuosittaisten tietojen tarkentumisaste |
Tarkentumisaste neljännesvuosittaisten avainmuuttujien osalta ensimmäisen ja viimeisimmän toimituksen välillä ja keskimääräinen tarkentumisaste myöhemmissä toimituksissa ensimmäisestä toimituksesta alkaen |
Kausitasoitettu ja kalenterikorjattu BKT:n volyymi (Taulukko 1) |
Saatavilla olevat vuosineljännekset viimeisimmiltä kolmelta vuodelta |
Tarkkuus ja luotettavuus |
2019 |
||||||||||||||||||||||||||
Kausitasoitettu kokonaistyöllisyys tuhansina henkilöinä (Taulukko 1) |
2019 |
|||||||||||||||||||||||||||||||
Kausitasoittamattomat kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen käytettävissä olevat bruttotulot (Taulukko 801) |
2021 |
|||||||||||||||||||||||||||||||
Kausitasoittamattomat kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot (Taulukko 801) |
2021 |
|||||||||||||||||||||||||||||||
Kausitasoittamaton yritysten bruttoarvonlisäys (Taulukko 801) |
2021 |
|||||||||||||||||||||||||||||||
Kausitasoittamaton yritysten kiinteän pääoman bruttomuodostus (Taulukko 801) |
2021 |
|||||||||||||||||||||||||||||||
3. |
Vuosittaisten tietojen tarkentumisaste |
Keskimääräiset tarkentumisasteet vuosittaisten avainmuuttujien osalta myöhemmissä toimituksissa ensimmäisestä toimituksesta alkaen |
Taulukko 1: BKT (käyvin hinnoin ja volyymi), Bruttoarvonlisäys (käyvin hinnoin) Taulukko 1 (käyvin hinnoin): Palkansaajakorvaukset, Bruttotoimintaylijäämä ja bruttosekatulo Taulukko 1 (käyvin hinnoin):
Taulukko 1 (tuhansina henkilöinä):
Taulukko 2 (käyvin hinnoin):
Taulukko 7 (käyvin hinnoin): Rahoitussektorin velat yhteensä (sulauttamattomat) Taulukko 7 (käyvin hinnoin):
Taulukko 10:
Taulukko 13 (käyvin hinnoin): Kotitalouksien käytettävissä olevat nettotulot (NUTS 2) |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Tarkkuus ja luotettavuus |
2019 |
||||||||||||||||||||||||||
4. |
Oikea-aikaisuus – toimituspäivät |
Tietojen ensimmäinen toimituspäivä ja validoitujen tietojen toimituksen päivämäärä kunkin EKT 2010:n toimittamisohjelman taulukon osalta kaikista toimituksista, jotka on pitänyt tehdä viimeisimpänä vuonna |
Kaikki taulukot, neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot |
Viimeisin vuosi |
Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||
5. |
Yhtenäisyys – taulukoiden sisällä ja taulukoiden välillä |
Keskimääräiset ja suurimmat absoluuttiset erot, joista käy ilmi, missä määrin tilastot ovat yhdenmukaisia tietyn tietoaineiston sisällä, so. kaikkien aritmeettisten ja laskentaidentiteettien noudattaminen, ei selittämättömiä muutoksia ja johdonmukaisuus yhtenäisyyttä koskevien sääntöjen kanssa |
BKT, käyvin hinnoin (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot): Taulukon 1 sisällä (BKT tuotanto-, meno- ja tulolähestymistavan mukaisesti) Bruttoarvonlisäys, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 3 välillä Palkansaajakorvaukset, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 3 välillä Kiinteän pääoman bruttomuodostus, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 3 välillä ja taulukoiden 1 ja 22 välillä Tavaroiden ja palveluiden vienti, käyvin hinnoin (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot): Taulukon 1 sisällä (käyttäen BKT:n menokomponentteja ja yksityiskohtaista viennin luokittelua) Tavaroiden ja palveluiden tuonti, käyvin hinnoin (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot): Taulukon 1 sisällä (käyttäen BKT:n menokomponentteja ja yksityiskohtaista tuonnin luokittelua) Kokonaistyöllisyys, palkansaajat ja itsenäiset yrittäjät (vuosittaiset tiedot, tuhansina henkilöinä): Taulukoiden 1 ja 3 välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||
6. |
Yhtenäisyys – vuosittaiset tiedot ja neljännesvuosittaisten tietojen summa |
Se, missä määrin vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset tilastot ovat sovitettavissa yhteen |
(Kaikkien muiden muuttujien paitsi työllisyyden osalta testataan, täsmäävätkö vuosittaiset tiedot neljän vuosineljänneksen tietojen summan kanssa; työllisyyden osalta testaus tapahtuu vuosittaisten tietojen ja neljän vuosineljänneksen tietojen keskiarvon välillä) BKT, käyvin hinnoin, kausitasoittamaton (taulukko 1) Kokonaistyöllisyys tuhansina henkilöinä, kausitasoittamaton (taulukko 1) Bruttotoimintaylijäämä yrityssektorin osalta (taulukot 8/801, käyvin hinnoin) Kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen käytettävissä olevat bruttotulot (taulukot 8/801, käyvin hinnoin) |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||
7. |
Yhtenäisyys – kokonaismäärä ja komponenttien summa |
Se, missä määrin osakomponenttien summa vastaa kokonaismäärää |
BKT, käyvin hinnoin, kausitasoittamaton, kokonaismäärä ja menokomponenttien summa (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot), taulukko 1 Bruttoarvonlisäys, käyvin hinnoin, kokonaismäärä ja NACE Rev. 2:n (2) A*10-tason jaottelut (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot), taulukko 1 Kokonaistyöllisyys tuhansina henkilöinä, kausitasoittamaton, kokonaismäärä sekä palkansaajien ja itsenäisten yrittäjien summa (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot), taulukko 1 Kokonaistyöllisyys, tuhansina henkilöinä, kokonaismäärä ja NACE Rev. 2:n A*10-tason jaottelujen summa (vuosittaiset tiedot), taulukko 1 |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2017 |
||||||||||||||||||||||||||
8. |
Yhtenäisyys – pääaggregaatit ja muut kuin rahoitustilit sektoreittain |
Erot pääaggregaatteja koskevien tietojen ja muita kuin rahoitustilejä sektoreittain koskevien vastaavien tietojen välillä |
BKT, käyvin hinnoin, kausitasoittamaton (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 8/801 välillä Kotitalouksien kulutusmenot, kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot, käyvin hinnoin, kausitasoittamattomat (neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 8/801 välillä Kiinteän pääoman bruttomuodostus, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 8 välillä Palkansaajakorvaukset, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 8 välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2021 |
||||||||||||||||||||||||||
9. |
Yhtenäisyys – pääaggregaatit ja aluetilinpito |
Erot pääaggregaatteja koskevien tietojen ja aluetilinpidon vastaavien tietojen välillä |
Bruttoarvonlisäys, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukon 1 kokonaismäärän ja taulukoissa 10 ja 12 olevien NUTS 2 -alueiden summan välillä Työllisyys tuhansina henkilöinä (vuosittaiset tiedot): Taulukon 1 kokonaismäärän ja taulukoissa 10 ja 12 olevien NUTS 2 -alueiden summan välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2021 |
||||||||||||||||||||||||||
10. |
Yhtenäisyys – pääaggregaatit ja tarjonta- ja käyttötaulukot |
Erot pääaggregaatteja koskevien tietojen ja tarjonta- ja käyttötaulukoiden vastaavien tietojen välillä |
(kaikki tiedot käyvin hinnoin, vuosittaiset tiedot) Bruttoarvonlisäys: Taulukoiden 1 ja 16 välillä Tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot: Taulukoiden 1 ja 15 välillä Kulutusmenot, kotitalouksien kulutusmenot, julkisyhteisöjen kulutusmenot, kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot: Taulukoiden 1 ja 16 välillä Pääoman bruttomuodostus, kiinteän pääoman bruttomuodostus, varastojen muutokset, arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset: Taulukoiden 1 ja 16 välillä Tavaroiden ja palveluiden vienti: Taulukoiden 1 ja 16 välillä Tavaroiden ja palveluiden tuonti: Taulukoiden 1 ja 15 välillä Palkansaajakorvaukset: Taulukoiden 1 ja 16 välillä Bruttotoimintaylijäämä ja bruttosekatulo: Taulukoiden 1 ja 16 välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2021 |
||||||||||||||||||||||||||
11. |
Yhtenäisyys – pääaggregaatit ja julkisyhteisöjen rahoitustilastot |
Erot pääaggregaatteja koskevien tietojen ja julkisyhteisöjen rahoitustilastojen vastaavien tietojen välillä |
(kaikki tiedot käyvin hinnoin) Yksilölliset kulutusmenot (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 2 välillä Kollektiiviset kulutusmenot (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 2 välillä Tuoteverot (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 1 ja 9 välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2021 |
||||||||||||||||||||||||||
12. |
Yhtenäisyys – muut kuin rahoitustilit sektoreittain ja julkisyhteisöjen rahoitustilastot |
Erot muita kuin rahoitustilejä sektoreittain koskevien tietojen ja julkisyhteisöjen rahoitustilastojen vastaavien tietojen välillä |
Nettoluotonanto ja nettoluotonotto, julkisyhteisöjen sektori, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 8 ja 2 välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2021 |
||||||||||||||||||||||||||
13. |
Yhtenäisyys – muut kuin rahoitustilit sektoreittain ja rahoitustilit sektoreittain |
Erot muita kuin rahoitustilejä sektoreittain koskevien tietojen ja rahoitustilejä sektoreittain koskevien vastaavien tietojen välillä |
Nettoluotonanto ja nettoluotonotto, kaikki sektorit, käyvin hinnoin (vuosittaiset tiedot): Taulukoiden 8 ja 6 välillä |
Viimeisimmät viisi vuotta |
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2019 |
4.2 Laadulliset tiedot
Laaturaportin on sisällettävä seuraavat laadulliset tiedot:
Nro |
Indikaattori |
Määritelmä |
Laatukriteerit |
Täytäntöönpano alkaa |
||||
1. |
Tietojen tarkentuminen ja siihen liittyvät menettelyt |
Kansallisia tietojen tarkentumista ja siihen liittyviä menettelyjä koskevat metatiedot, jotka sisältävät
|
Tarkkuus ja luotettavuus |
2017 |
||||
2. |
Menetelmiä koskeva asiakirja-aineisto |
Käytettyjä tietolähteitä ja sovellettuja menetelmiä koskevista kansallisista julkaisuista laadittu luettelo, joka sisältää kyseisten julkaisujen otsikot ja linkit niihin, jos saatavilla |
saatavuus ja selkeys |
2017 |
||||
3. |
Vertailukelpoisten aikasarjojen pituus ajan mittaan |
Vertailukelpoisten aikasarjojen pituutta eri ajankohtina koskevat metatiedot, jotka sisältävät
|
Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus |
2021 |
(*1) Jollei toisin mainita, määrälliset indikaattorit lasketaan Eurostatin verkkosivustolla julkaistujen, jäsenvaltioiden uusimpien tietojen perusteella.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/37 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2305,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Pääjohtaja
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
MA |
96,7 |
SN |
241,4 |
|
TN |
269,5 |
|
TR |
113,9 |
|
ZZ |
180,4 |
|
0707 00 05 |
MA |
79,2 |
TR |
155,8 |
|
ZZ |
117,5 |
|
0709 93 10 |
MA |
151,9 |
TR |
168,6 |
|
ZZ |
160,3 |
|
0805 10 20 |
IL |
126,4 |
TR |
67,1 |
|
ZZ |
96,8 |
|
0805 20 10 |
MA |
69,4 |
ZZ |
69,4 |
|
0805 20 30 , 0805 20 50 , 0805 20 70 , 0805 20 90 |
IL |
110,0 |
JM |
129,1 |
|
MA |
74,5 |
|
TR |
75,3 |
|
ZZ |
97,2 |
|
0805 50 10 |
AR |
76,7 |
TR |
85,6 |
|
ZZ |
81,2 |
|
0808 10 80 |
US |
132,4 |
ZZ |
132,4 |
|
0808 30 90 |
CN |
101,3 |
ZZ |
101,3 |
(1) Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/39 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2306,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
asetuksella (EY) N:o 533/2007 siipikarjanliha-alalla avatuissa tariffikiintiöissä 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetyissä tuontitodistushakemuksissa haettuihin määriin sovellettavan jakokertoimen ja 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 väliseksi osakaudeksi käytettävissä olevaan määrään lisättävien määrien vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 188 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksella (EY) N:o 533/2007 (2) avataan vuotuisia tuontitariffikiintiöitä sianliha-alan tuotteiden tuontia varten. |
(2) |
Määrät, joista on 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetty tuontitodistushakemuksia 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi, ylittävät joidenkin kiintiöiden osalta käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin, joka lasketaan komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (3) 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
(3) |
Määrät, joista on 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetty tuontitodistushakemuksia 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi, ovat joidenkin kiintiöiden osalta pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia, ja lisättävä kyseiset määrät seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään. |
(4) |
Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Asetuksen (EY) N:o 533/2007 nojalla 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi jätetyissä tuontitodistushakemuksissa haettuihin määriin sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettua jakokerrointa.
2. Määrät, joista ei ole jätetty tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 533/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 väliseksi osakaudeksi, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Pääjohtaja
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) Komission asetus (EY) N:o 533/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista siipikarjanliha-alalla (EUVL L 125, 15.5.2007, s. 9).
(3) Komission asetus (EY) N:o 1301/2006, annettu 31 päivänä elokuuta 2006, tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13).
LIITE
Järjestysnumero |
Jakokerroin – 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi jätetyt hakemukset (%) |
Hakematta jääneet, 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 väliseksi osakaudeksi käytettävissä oleviin määriin lisättävät määrät (kg) |
09.4067 |
1,396651 |
— |
09.4068 |
— |
2 142 507 |
09.4069 |
0,146909 |
— |
09.4070 |
— |
1 335 750 |
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/42 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2307,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
asetuksella (EY) N:o 1385/2007 siipikarjanliha-alalla avatuissa tariffikiintiöissä 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetyissä tuontitodistushakemuksissa haettuihin määriin sovellettavan jakokertoimen ja 1 päivänä huhtikuuta 2017 alkavaksi ja 30 päivänä kesäkuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi käytettävissä olevaan määrään lisättävien määrien vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 188 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksella (EY) N:o 1385/2007 (2) avataan vuotuisia tariffikiintiöitä siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia varten. |
(2) |
Määrät, joista on 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetty tuontitodistushakemuksia 1 päivänä tammikuuta 2017 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi, ovat joidenkin kiintiöiden osalta suurempia kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin, joka lasketaan komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (3) 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
(3) |
Määrät, joista on 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetty tuontitodistushakemuksia 1 päivänä tammikuuta 2017 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi, ovat joidenkin kiintiöiden osalta pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia, ja lisättävä kyseiset määrät seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään. |
(4) |
Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Määriin, joita on haettu 1 päivänä tammikuuta 2017 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi asetuksen (EY) N:o 1385/2007 nojalla jätetyissä tuontitodistushakemuksissa, sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettua jakokerrointa.
2. Määrät, joista ei ole jätetty tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 1385/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivänä huhtikuuta 2017 alkavaksi ja 30 päivänä kesäkuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Pääjohtaja
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) Komission asetus (EY) N:o 1385/2007, annettu 26 päivänä marraskuuta 2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 774/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eräiden yhteisön tariffikiintiöiden avaamisen ja hallinnointitavan osalta siipikarjanliha-alalla (EUVL L 309, 27.11.2007, s. 47).
(3) Komission asetus (EY) N:o 1301/2006, annettu 31 päivänä elokuuta 2006, tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13).
LIITE
Järjestysnumero |
Jakokerroin – 1 päivänä tammikuuta 2017 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi jätetyt hakemukset (%) |
Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään 1 päivänä huhtikuuta 2017 alkavaksi ja 30 päivänä kesäkuuta 2017 päättyväksi osakaudeksi käytettävissä oleviin määriin (kg) |
09.4410 |
0,146563 |
— |
09.4411 |
0,147907 |
— |
09.4412 |
0,151103 |
— |
09.4420 |
0,151492 |
— |
09.4421 |
— |
150 047 |
09.4422 |
0,151515 |
— |
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/45 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2308,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2078 Ukrainasta peräisin olevan siipikarjanlihan osalta avatuissa tariffikiintiöissä 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetyissä tuontioikeushakemuksissa haettuihin määriin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 188 artiklan 1 ja 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2078 (2) avataan vuotuisia tariffikiintiöitä Ukrainasta peräisin olevien siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia varten. |
(2) |
Määrät, joista on 1 päivän joulukuuta ja 7 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana jätetty tuontioikeushakemuksia 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi, ylittävät käytettävissä olevat määrät niiden kiintiöiden osalta, joiden järjestysnumero on 09.4273. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontioikeuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin, joka lasketaan komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (3) 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhdessä mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa. |
(3) |
Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tämän asetuksen liitteessä vahvistettua jakokerrointa sovelletaan määriin, joita on haettu 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2078 nojalla jätetyissä tuontioikeushakemuksissa.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Pääjohtaja
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2078, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, Ukrainasta peräisin olevan siipikarjanlihan tuonnissa sovellettavien unionin tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 302, 19.11.2015, s. 63).
(3) Komission asetus (EY) N:o 1301/2006, annettu 31 päivänä elokuuta 2006, tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13).
LIITE
Järjestysnumero |
Jakokerroin – 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi jätetyt hakemukset (%) |
09.4273 |
8,891706 |
09.4274 |
— |
DIREKTIIVIT
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/48 |
KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2016/2309,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2016,
vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY liitteiden mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen neljännen kerran
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevassa I.1 jaksossa, liitteessä II olevassa II.1 jaksossa ja liitteessä III olevassa III.1 jaksossa viitataan mainitun direktiivin 2 artiklassa määritellyissä, vaarallisten aineiden tie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa annettuihin määräyksiin. |
(2) |
Kyseisten kansainvälisten sopimusten määräyksiä ajantasaistetaan kahden vuoden välein. Näin ollen sopimusten viimeisimpiä muutettuja versioita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017, ja niihin liittyvä siirtymäkausi kestää 30 päivään kesäkuuta 2017. |
(3) |
Sen vuoksi direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaa I.1 jaksoa, liitteessä II olevaa II.1 jaksoa ja liitteessä III olevaa III.1 jaksoa olisi muutettava. |
(4) |
Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin 2008/68/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2008/68/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan liitteessä I oleva I.1 jakso seuraavasti: ”I.1. ADR-sopimus ADR-sopimuksen liitteet A ja B, sellaisina kuin niitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017, siten, että ilmaisun ’sopimuspuoli’ ymmärretään tarkoittavan ilmaisua ’jäsenvaltio’.” |
2) |
Korvataan liitteessä II oleva II.1 jakso seuraavasti: ”II.1 RID-ohjesääntö Liite COTIF-yleissopimuksen liitteenä C olevaan RID-ohjesääntöön, sellaisena kuin sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017, siten, että ilmaisun ”RID-sopimusvaltio” ymmärretään tarkoittavan ilmaisua ’jäsenvaltio’.” |
3) |
Korvataan liitteessä III oleva III.1 jakso seuraavasti: ”III.1 ADN ADN-sopimuksen liitteenä olevat määräykset, sellaisina kuin niitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017, sekä ADN-sopimuksen 3 artiklan f ja h alakohta ja 8 artiklan 1 ja 3 kohta siten, että ilmaisun ”sopimuspuoli” ymmärretään tarkoittavan ilmaisua ”jäsenvaltio”.” |
2 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.
PÄÄTÖKSET
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/50 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/2310,
annettu 17 päivänä lokakuuta 2016,
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteiden sekä kokonaissuunnitelman hyväksymiseen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 217 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 24 päivänä marraskuuta 1997, ja se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. |
(2) |
Korkean edustajan ja Euroopan komission 18 päivänä marraskuuta 2015 antamaan yhteiseen tiedonantoon Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta suhtauduttiin myönteisesti 14 päivänä joulukuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa neuvosto muun muassa vahvisti aikomuksensa aloittaa vuonna 2016 uuden vaiheen kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, mikä voisi tarvittaessa johtaa uusien tavoitteiden asettamiseen kumppanuudelle yhdessä sovittujen prioriteettien ja intressien pohjalta. |
(3) |
Unionin ja Jordanian yhteisenä tavoitteena on saavuttaa rauhan, vaurauden ja vakauden alue, mikä edellyttää yhdessä työskentelyä erityisesti yhteisomistajuuden ja eriyttämisen avulla sekä ottaen huomioon Jordanian keskeisen roolin alueella. |
(4) |
Unioni ja Jordania vastaavat edelleen kaikkein kiireellisimpiin haasteisiin ja jatkavat samalla pyrkimyksiä saavuttaa niiden pitkän aikavälin kumppanuuden ydintavoitteet sekä lisätä maan ja alueen vakautta ja sietokykyä sekä kestävän ja osaamiseen perustuvan talouden kasvua ja sosiaalista kehitystä oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja demokraattiseen hallintotapaan perustuen. |
(5) |
Sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa esitettävän unionin kannan olisi sen vuoksi perustuttava tähän liitettyyn päätösluonnokseen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteiden sekä kokonaissuunnitelman hyväksymiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn EU–Jordania-assosiaationeuvoston päätösluonnokseen.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 17 päivänä lokakuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
F. MOGHERINI
(1) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimus (EYVL L 129, 15.5.2002, s. 3).
LUONNOS
12. EU–JORDANIA-ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2016,
annettu … päivänä …kuuta …,
EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteistä sopimisesta
EU–JORDANIA-ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 24 päivänä marraskuuta 1997, ja se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. |
(2) |
Sopimuksen 91 artiklassa assosiaationeuvosto valtuutetaan tekemään päätöksiä sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja antamaan aiheellisia suosituksia. |
(3) |
Sopimuksen 101 artiklassa määrätään, että osapuolet toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja huolehtivat siitä, että sopimuksen tavoitteet saavutetaan. |
(4) |
Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelussa ehdotettiin uuden vaiheen käynnistämistä kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta kumpikin osapuoli voisi kokea kumppanuuden enemmän omakseen. |
(5) |
EU ja Jordania ovat sopineet lujittavansa kumppanuuttaan sopimalla painopisteet vuosiksi 2016–2018, jotta Jordanian sietokykyä ja vakautta voidaan tukea ja lujittaa ja samalla pyrkiä puuttumaan Syyrian pitkittyneen konfliktin vaikutuksiin. |
(6) |
Sopimuksen osapuolet ovat sopineet EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteitä sekä kokonaissuunnitelmaa koskevasta tekstistä, joka tukee sopimuksen täytäntöönpanoa keskittyen yhdessä määriteltyjä yhteisiä etuja koskevaan yhteistyöhön, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Assosiaationeuvosto suosittaa, että osapuolet panevat täytäntöön tämän päätöksen liitteenä olevat EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteet sekä kokonaissuunnitelman.
2 artikla
Assosiaationeuvosto päättää, että EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteillä sekä kokonaissuunnitelmalla korvataan EU:n ja Jordanian välinen toimintasuunnitelma, joka tuli voimaan lokakuussa 2012.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty …
EU–Jordania-assosiaationeuvoston puolesta
Puheenjohtaja
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/53 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/2311,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2016,
tietyille jäsenvaltioille annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Kazakstanin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon. |
(3) |
Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen. |
(4) |
Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia. |
(5) |
Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin. |
(6) |
Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset. |
(7) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä. |
(8) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. |
(10) |
Kazakstan talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 3 päivänä kesäkuuta 2013. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Kazakstanin osalta voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013. |
(11) |
Ainoastaan Alankomaiden kuningaskunta on jo hyväksynyt Kazakstanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Kazakstanin tilanteen tarkastelu on osoittanut, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Kazakstanin liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Kazakstanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(12) |
Sen vuoksi niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Kazakstanin liittymistä, olisi unionin edun mukaisesti annettava lupa hyväksyä tämä liittyminen, ja ne olisi valtuutettava tallettamaan selityksensä Kazakstanin liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Alankomaiden kuningaskunta on jo hyväksynyt Kazakstanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ja sen vuoksi sen ei tule enää tallettaa uutta selitystä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletettu selitys on edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. |
(13) |
Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(14) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Niille jäsenvaltioille, jotka eivät vielä ole hyväksyneet Kazakstanin liittymistä 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, annetaan lupa hyväksyä tämä liittyminen unionin edun mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on talletettava viimeistään 9 päivänä joulukuuta 2017 unionin edun mukaisesti seuraava selitys siitä, että ne hyväksyvät Kazakstanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:
”(JÄSENVALTION koko nimi) ilmoittaa hyväksyvänsä neuvoston päätöksen (EU) 2016/2311 mukaisesti, että Kazakstan liittyy 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta.”
3. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että se on tallettanut Kazakstanin liittymisen hyväksymistä koskevan selityksensä, ja toimitettava komissiolle selityksen teksti kahden kuukauden kuluessa sen tallettamisesta.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Kazakstanin vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille lukuun ottamatta Alankomaiden kuningaskuntaa ja Tanskan kuningaskuntaa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. ŽITŇANSKÁ
(1) Lausunto annettu 5 päivänä lokakuuta 2016 (ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/56 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/2312,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2016,
Itävallan tasavallalle ja Romanialle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Perun liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon. |
(3) |
Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen. |
(4) |
Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia. |
(5) |
Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin. |
(6) |
Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten keinon ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset. |
(7) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä. |
(8) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. |
(10) |
Peru talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 28 päivänä huhtikuuta 2001. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Perun osalta voimaan 1 päivänä elokuuta 2001. |
(11) |
Kaikki jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Perun liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, lukuun ottamatta Tanskan kuningaskuntaa, Itävallan tasavaltaa ja Romaniaa. Perun tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävallan tasavalta ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Perun liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(12) |
Sen vuoksi Itävallan tasavallalle ja Romanialle olisi unionin edun mukaisesti annettava lupa hyväksyä tämä liittyminen, ja ne olisi valtuutettava tallettamaan selityksensä Perun liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Unionin muut jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Perun liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ja sen vuoksi niiden ei tule enää tallettaa uutta selitystä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletettu selitys on edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. |
(13) |
Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(14) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Itävallan tasavallalle ja Romanialle annetaan lupa hyväksyä unionin edun mukaisesti Perun liittyminen 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on talletettava viimeistään 9 päivänä joulukuuta 2017 unionin edun mukaisesti seuraava selitys siitä, että ne hyväksyvät Perun liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:
”[JÄSENVALTION koko nimi] ilmoittaa hyväksyvänsä neuvoston päätöksen (EU) 2016/2312 mukaisesti, että Peru liittyy 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta.”
3. Kummankin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että se on tallettanut selityksensä, ja toimitettava komissiolle selityksen teksti kahden kuukauden kuluessa sen tallettamisesta.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Perun vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uutta selitystä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu Itävallan tasavallalle ja Romanialle.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. ŽITŇANSKÁ
(1) Euroopan parlamentin lausunto annettu 5 päivänä lokakuuta 2016 (ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/59 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/2313,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2016,
tietyille jäsenvaltioille annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Korean tasavallan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta, ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon. |
(3) |
Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen. |
(4) |
Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia. |
(5) |
Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin. |
(6) |
Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset. |
(7) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä. |
(8) |
Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. |
(10) |
Korean tasavalta talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 13 päivänä joulukuuta 2012. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Korean tasavallan osalta voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2013. |
(11) |
Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Korean tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Korean tasavallan tilanteen tarkastelu on osoittanut, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Korean tasavallan liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Korean tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti. |
(12) |
Sen vuoksi ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Korean tasavallan liittymistä, olisi unionin edun mukaisesti valtuutettava tallettamaan selityksensä Korean tasavallan liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Tšekin tasavalta, Irlanti ja Liettuan tasavalta ovat jo hyväksyneet Korean tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ja sen vuoksi niiden tule enää tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. |
(13) |
Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(14) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Korean tasavallan liittymistä yksityisoikeuden alaa koskevaan 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, annetaan lupa hyväksyä tämä liittyminen unionin edun mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on talletettava viimeistään 9 päivänä joulukuuta 2017 unionin edun mukaisesti seuraava selitys siitä, että ne hyväksyvät Korean tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:
”(JÄSENVALTION koko nimi) ilmoittaa hyväksyvänsä neuvoston päätöksen (EU) 2016/2313 mukaisesti, että Korean tasavalta liittyy 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta.”.
3. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että se on tallettanut Korean tasavallan liittymisen hyväksymistä koskevan selityksensä, ja toimitettava komissiolle selityksen teksti kahden kuukauden kuluessa sen tallettamisesta.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Korean tasavallan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille lukuun ottamatta Tšekin tasavaltaa, Irlantia ja Liettuan tasavaltaa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. ŽITŇANSKÁ
(1) Euroopan parlamentin lausunto annettu 5 päivänä lokakuuta 2016 (ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/62 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2016/2314,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
keskisen Välimeren eteläosassa toteutettavasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta (EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio) annetun päätöksen (YUTP) 2015/778 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto antoi 18 päivänä toukokuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/778 (1). |
(2) |
Neuvosto antoi 20 päivänä kesäkuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/993 (2), jolla muutettiin päätöstä (YUTP) 2015/778 lisäämällä kaksi tukitehtävää EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation toimeksiantoon, nimittäin Libyan rannikkovartioston ja laivaston valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen sekä tietojenvaihdon ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) asevientikiellon täytäntöönpanon edistämisen aavalla merellä Libyan rannikon edustalla. |
(3) |
Libyan rannikkovartioston ja laivaston mahdollisten koulutettavien turvallisuusselvityksiä olisi tehostettava vaihtamalla tietoa Interpolin, Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Amerikan yhdysvaltojen sekä jäsenvaltioiden, YK:n Libyan-tukioperaation (UNSMIL), Euroopan poliisiviraston (Europol) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) kanssa. |
(4) |
Tietojenvaihto pantaessa täytäntöön YK:n asevientikieltoa aavalla merellä Libyan rannikon edustalla olisi sallittava turvallisuusluokkaan ”SECRET UE/EU SECRET” asti. |
(5) |
EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiolle olisi annettava mahdollisuus vaihtaa tietoja Interpolin kanssa ihmiskaupan torjunnan tai asevientikiellon yhteydessä. |
(6) |
Lisäksi poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealla (PTK) olisi oltava toimivalta valtuuttaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vaihtamaan tarvittaessa tietoja asianomaisten kolmansien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation operatiivisten tarpeiden täyttämiseksi. |
(7) |
Korkealla edustajalla olisi oltava valtuudet siirtää turvallisuusluokiteltujen tietojen luovuttamista ja päätöksessä (YUTP) 2015/778 tarkoitetuista tätä koskevista järjestelyistä sopimista koskevat valtuudet. |
(8) |
Korostettakoon, että EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation on henkilötietoja ja todisteita kerätessään, tallentaessaan ja vaihtaessaan noudatettava sovellettavaa lainsäädäntöä. |
(9) |
Päätös (YUTP) 2015/778 olisi muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätös (YUTP) 2015/778 seuraavasti:
1) |
Korvataan 2 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi kerätä ja tallentaa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatioon osallistuville aluksille otettuja henkilöitä koskevia henkilötietoja ominaisuuksista, joista on todennäköisesti apua heidän tunnistamisessaan, mukaan lukien sormenjäljet, sekä seuraavat tiedot mutta ei muita henkilötietoja: sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja mahdolliset salanimet tai peitenimet; syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus, sukupuoli, asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka; ajokortit, henkilöllisyystodistukset ja passin tiedot. Se voi toimittaa nämä tiedot ja kyseisten henkilöiden käyttämiin aluksiin ja laitteisiin liittyvät tiedot jäsenvaltioiden asianomaisille lainvalvontaviranomaisille ja/tai toimivaltaisille unionin elimille.” |
2) |
Korvataan 2 a artiklan 5 kohta seuraavasti: ”5. Siinä määrin kuin 1 kohdassa tarkoitettu tukitehtävä sitä vaatii, EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi kerätä, tallentaa ja vaihtaa jäsenvaltioiden, toimivaltaisten unionin elinten, YK:n Libyan-tukioperaation (UNSMIL), Europolin, Interpolin, Frontexin, Kansainvälisen rikostuomioistuimen sekä Amerikan yhdysvaltojen kanssa tietoja, henkilötiedot mukaan luettuina, jotka on kerätty turvallisuusselvitysmenettelyjä varten mahdollisista koulutettavista edellyttäen, että he ovat antaneet suostumuksensa kirjallisesti. Lisäksi EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi kerätä ja tallentaa tarvittavia terveys- ja biometrisiä tietoja koulutettavista edellyttäen, että he ovat antaneet suostumuksensa kirjallisesti.” |
3) |
Korvataan 2 b artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Osana tukitehtävää, jonka mukaisesti EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiolla edistetään YK:n asevientikiellon täytäntöönpanoa aavalla merellä Libyan rannikon edustalla, EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiolla kerätään ja vaihdetaan tietoja asianomaisten kumppanien ja virastojen kanssa suunnitteluasiakirjoissa esitettyjen mekanismien välityksellä kattavan meritilannetietoisuuden edistämiseksi sovitulla operaatioalueella, sellaisena kuin se on määritelty asianomaisissa suunnitteluasiakirjoissa. Jos tällaiset tiedot kuuluvat korkeintaan turvallisuusluokkaan ”SECRET UE/EU SECRET”, niitä voidaan vaihtaa asianomaisten kumppanien ja virastojen kanssa neuvoston päätöksen 2013/488/EU (*1) mukaisesti ja tämän päätöksen 12 artiklan 9 kohdan mukaisesti operationaalisella tasolla sovittujen järjestelyjen perusteella noudattaen kaikilta osin vastavuoroisuuden ja osallistavuuden periaatteita. EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio käsittelee saatuja turvallisuusluokiteltuja tietoja ilman mitään erottelua sen henkilöstön välillä ja yksinomaan operatiivisten vaatimusten perusteella. (*1) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).”" |
4) |
Korvataan 2 b artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Asiaankuuluvien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2292 (2016), EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi 2 kohdan mukaisesti tehtävien tarkastusten aikana kerätä ja tallentaa todisteita, jotka liittyvät suoraan Libyaa koskevan aseidenvientikiellon nojalla kiellettyjen tavaroiden kuljettamiseen. Operaatio voi sovellettavan lainsäädännön mukaisesti toimittaa tällaisia todisteita jäsenvaltioiden asianomaisille lainvalvontaviranomaisille ja/tai toimivaltaisille unionin elimille.” |
5) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla Tietojen luovuttaminen 1. Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa nimetyille kolmansille valtioille, kansainvälisille järjestöille ja kansainvälisille virastoille tarvittaessa ja EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation tarpeiden mukaisesti operaatiota koskeviin neuvoston käsittelyihin liittyviä EU:n turvallisuusluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen (*2) 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus. PTK nimeää tapauskohtaisesti asianomaiset kolmannet maat, kansainväliset järjestöt ja kansainväliset virastot. 2. Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa nimetyille kolmansille valtioille, kansainvälisille järjestöille ja kansainvälisille virastoille tarvittaessa ja EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation tarpeiden mukaisesti sekä noudattaen kaikilta osin vastavuoroisuuden ja osallistavuuden periaatteita, operaatiota varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja päätöksen 2013/488/EU mukaisesti:
PTK nimeää tapauskohtaisesti asianomaiset kolmannet maat, kansainväliset järjestöt ja kansainväliset virastot. 3. EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio käsittelee saatuja turvallisuusluokiteltuja tietoja ilman mitään erottelua sen henkilöstön välillä ja yksinomaan operatiivisten vaatimusten perusteella. 4. Korkealla edustajalla on myös valtuudet luovuttaa EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation operatiivisten tarpeiden mukaisesti YK:lle EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiota varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” -tasolle saakka päätöksen 2013/488/EU mukaisesti. 5. Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa Interpolille asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien henkilötietoja, EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation operatiivisten tarpeiden mukaisesti. 6. Ennen unionin ja Interpolin välisen sopimuksen tekemistä EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi vaihtaa tällaisia tietoja jäsenvaltioiden Interpolin kansallisten keskustoimistojen kanssa EU:n operaation komentajan ja asianomaisen kansallisen keskustoimiston johtajan välillä sovittavien järjestelyjen mukaisesti. 7. Korkealla edustajalla on erityisten operatiivisten tarpeiden vuoksi valtuudet luovuttaa Libyan laillisille viranomaisille EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiota varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” -tasolle saakka päätöksen 2013/488/EU mukaisesti. 8. Korkealla edustajalla on valtuudet tehdä tarvittavat järjestelyt tähän päätökseen sisältyvien, tietojen vaihtamista koskevien säännösten panemiseksi täytäntöön. 9. Korkea edustaja voi siirtää tietojen luovuttamista koskevat valtuudet sekä valtuudet sopia tässä päätöksessä tarkoitetuista järjestelyistä EUH:n virkamiehille, EU:n operaation komentajalle tai EU:n joukkojen komentajalle päätöksen 2013/488/EU liitteessä VI olevan VII jakson mukaisesti. (*2) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).”" |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. SÓLYMOS
(1) Neuvoston päätös (YUTP) 2015/778, annettu 18 päivänä toukokuuta 2015, keskisen Välimeren eteläosassa toteutettavasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta (EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio) (EUVL L 122, 19.5.2015, s. 31).
(2) Neuvoston päätös (YUTP) 2016/993, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2016, keskisen Välimeren eteläosassa toteutettavasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta (EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio) annetun päätöksen (YUTP) 2015/778 muuttamisesta (EUVL L 162, 21.6.2016, s. 18).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/65 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2016/2315,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto hyväksyi 31 päivänä heinäkuuta 2014 päätöksen 2014/512/YUTP (1). |
(2) |
Eurooppa-neuvosto sopi 19 päivänä maaliskuuta 2015 tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, jotta rajoittavien toimenpiteiden kesto sidottaisiin selkeästi Minskin sopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon, ottaen huomioon että täysimääräisen täytäntöönpanon oli määrä tapahtua 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. |
(3) |
Neuvosto jatkoi 1 päivänä heinäkuuta 2016 päätöksen 2014/512/YUTP voimassaoloa 31 päivään tammikuuta 2017, jotta neuvosto voisi jatkossakin arvioida Minskin sopimusten täytäntöönpanoa. |
(4) |
Minskin sopimusten täytäntöönpanon arvioinnin jälkeen päätöksen 2014/512/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava kuudella kuukaudella, jotta neuvosto voisi jatkossakin arvioida niiden täytäntöönpanoa. |
(5) |
Päätös 2014/512/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan päätöksen 2014/512/YUTP 9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”1. Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään heinäkuuta 2017.”.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. LAJČÁK
(1) Neuvoston päätös 2014/512/YUTP, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 13).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/66 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2316,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2016,
haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä toimenpiteistä siltä osin kuin on kyse tietyistä Ghanasta peräisin olevista vihanneksista annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1849 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan kolmannen virkkeen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/1849 (2) kielletään Ghanasta peräisin olevien, kasvien Capsicum L., Lagenaria Ser., Luffa Mill., Momordica L. ja Solanum L., (muut kuin S. lycopersicum L.) taimien (muut kuin siemenet) tuonti unionin alueelle. |
(2) |
Kyseisen kiellon kestoaika on rajoitettu. Sitä sovelletaan vuoden 2016 loppuun asti. Ghanassa syyskuussa 2016 toteutetuissa tarkastuksissa ilmeni, että puutteet kyseisen maan kasvinsuojeluun liittyvien vientitodistusten järjestelmässä jatkuvat edelleen. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa kieltoa 31 päivään joulukuuta 2017 asti. |
(3) |
Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2015/1849 olisi muutettava. |
(4) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1849 2 artikla seuraavasti:
”2 artikla
Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2017.”
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Vytenis ANDRIUKAITIS
Komission jäsen
(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1849, annettu 13 päivänä lokakuuta 2015, haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä toimenpiteistä siltä osin kuin on kyse tietyistä Ghanasta peräisin olevista vihanneksista (EUVL L 268, 15.10.2015, s. 33).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/67 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2317,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2016,
päätöksen 2008/294/EU ja täytäntöönpanopäätöksen 2013/654/EU muuttamisesta ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen (MCA-palvelujen) toiminnan yksinkertaistamiseksi unionissa
(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 8413)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (radiotaajuuspäätös) 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission päätöksessä 2008/294/EY (2) vahvistetaan tekniset ja toiminnalliset edellytykset, joiden täyttyessä GSM-, UMTS- ja LTE-järjestelmien käyttö ilma-aluksissa (MCA-palvelut) sallitaan Euroopan unionissa. |
(2) |
Nykyisessä lainsäädännössä edellytetään, että ilma-aluksessa olevaan MCA-laitteistoon kuuluu verkonvalvontayksikkö (network control unit, NCU), jolla estetään ilma-aluksissa olevia matkaviestimiä tekemästä rekisteröitymisyrityksiä maanpäällisiin matkaviestintäverkkoihin. |
(3) |
Komissio antoi 7 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssin, jäljempänä ’CEPT’, toimeksi tehdä teknisiä selvityksiä siitä, onko verkonvalvontayksikön käyttö ilma-aluksessa, jossa tarjotaan MCA-palveluja, säilytettävä pakollisena. |
(4) |
Toimeksiantonsa mukaisesti CEPT antoi 17 päivänä marraskuuta 2016 raportin 63, jossa todettiin olevan mahdollista tehdä verkonvalvontayksikön käyttö GSM- ja LTE-järjestelmissä vapaaehtoiseksi siitä syystä, että MCA-palvelujen toiminta ilman verkonvalvontayksikköä tarjoaa kohtuullisen häiriösuojan maanpäällisten verkkojen osalta. |
(5) |
CEPTin raportin päätelmien mukaan ei ole enää tarpeen ehkäistä aktiivisesti verkonvalvontayksikön avulla yhteyksien ottamista matkaviestimistä maanpäällisiin matkaviestintäverkkoihin, jotka toimivat taajuusalueella 2 570–2 690 MHz. Sen vuoksi komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/654/EU (3) 2 artikla on tarpeeton, ja se olisi poistettava. |
(6) |
UMTS-järjestelmistä CEPT totesi kuitenkin, että verkonvalvontayksikköä tarvitaan vieläkin estämään maanpäällisten UMTS-verkkojen ja ilma-aluksessa olevien käyttäjälaitteiden väliset yhteydet. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä yhteydet voivat osittain ja väliaikaisesti vähentää yhdistävien solujen ja naapurisolujen kapasiteettia maan päällä. Toinen keino vaimentaa matkustamoon saapuvia ja matkustamosta lähteviä signaaleja ja estää ei-toivotut yhteydet on lisätä riittävästi ilma-aluksen rungon suojausta. |
(7) |
MCA-palvelujen teknisten eritelmien tarkastelua olisi jatkettava sen varmistamiseksi, että kyseiset eritelmät vastaavat aina tekniikan kehitystä. |
(8) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan päätöksen 2008/294/EY liite tämän päätöksen liitteellä.
2 artikla
Poistetaan täytäntöönpanopäätöksen 2013/654/EU 2 artikla.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Günther H. OETTINGER
Komission jäsen
(1) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.
(2) Komission päätös, tehty 7 päivänä huhtikuuta 2008, ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen (MCA-palvelujen) käyttämiä radiotaajuuksia koskevien käyttöehtojen yhdenmukaistamisesta yhteisössä (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1256) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYVL L 98, 10.4.2008, s. 19).
(3) Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä marraskuuta 2013, päätöksen 2008/294/EY muuttamisesta ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen (MCA-palvelujen) liityntätekniikoiden ja taajuuskaistojen sisällyttämiseksi siihen (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 7491) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EYVL L 303, 14.11.2013, s. 48).
LIITE
1. MCA-palveluissa sallitut taajuusalueet ja järjestelmät
Taulukko 1
Tyyppi |
Taajuudet |
Järjestelmä |
GSM 1 800 |
1 710 –1 785 MHz (nouseva siirtotie) 1 805 –1 880 MHz (laskeva siirtotie) |
GSM-järjestelmä, joka noudattaa ETSIn julkaisemia GSM-standardeja, erityisesti standardeja EN 301 502, EN 301 511 ja EN 302 480, tai vastaavia eritelmiä. |
UMTS 2 100 (FDD) |
1 920 –1 980 MHz (nouseva siirtotie) 2 110 –2 170 MHz (laskeva siirtotie) |
UMTS-järjestelmä, joka noudattaa ETSIn julkaisemia UMTS-standardeja, erityisesti standardeja EN 301 908–1, EN 301 908–2, EN 301 908–3 ja EN 301 908–11, tai vastaavia eritelmiä. |
LTE 1 800 (FDD) |
1 710 –1 785 MHz (nouseva siirtotie) 1 805 –1 880 MHz (laskeva siirtotie) |
LTE-järjestelmä, jotka noudattaa ETSIn julkaisemia LTE-standardeja, erityisesti standardeja EN 301 908–1, EN 301 908–13, EN 301 908–14 ja EN 301 908–15, tai vastaavia eritelmiä. |
2. Matkaviestimistä maaverkkoon otettavien yhteyksien estäminen
Matkaviestimiä, jotka käyttävät taulukossa 2 lueteltuja taajuuksia vastaanottoon, on estettävä tekemästä rekisteröitymisyrityksiä maanpäällisiin UMTS-matkaviestintäverkkoihin seuraavin keinoin:
— |
sisällyttämällä MCA-järjestelmään verkonvalvontayksikkö (network control unit, NCU), jolla nostetaan matkaviestinnän vastaanottotaajuuksien häiriötasoa matkustamossa, ja/tai; |
— |
suojaamalla ilma-aluksen runko siten, että runkoon saapuvia ja rungosta lähteviä signaaleja voidaan vaimentaa entisestään. |
Taulukko 2
Taajuusalueet (MHz) |
Maajärjestelmät |
925–960 MHz |
UMTS (ja GSM, LTE) |
2 110 –2 170 MHz |
UMTS (ja LTE) |
Lisäksi MCA-operaattorit voivat ottaa verkonvalvontayksikön käyttöön muilla, taulukossa 3 luetelluilla taajuusalueilla.
Taulukko 3
Taajuusalueet (MHz) |
Maajärjestelmät |
460–470 MHz |
LTE (1) |
791–821 MHz |
LTE |
1 805 –1 880 MHz |
LTE ja GSM |
2 620 –2 690 MHz |
LTE |
2 570 –2 620 MHz |
LTE |
3. Tekniset parametrit
a) Verkonvalvontayksikön, ilma-aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen ja ilma-aluksen Node B -tukiaseman ekvivalenttinen isotrooppinen säteilyteho (EIRP-teho) ilma-aluksen ulkopuolella
Taulukko 4
Verkonvalvontayksikön (network control unit, NCU)/ilma-aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen (aircraft base transceiver station, BTS)/ilma-aluksen Node B -tukiaseman EIRP-kokonaisteho ilma-aluksen ulkopuolella ei saa ylittää seuraavia arvoja:
Korkeus maanpinnasta (m) |
Järjestelmän EIRP-enimmäisteho ilma-aluksen ulkopuolella, dBm/kanava |
||
NCU |
Ilma-aluksen BTS/Ilma-aluksen Node B |
Ilma-aluksen BTS/Ilma-aluksen Node B ja NCU |
|
Taajuusalue: 900 MHz |
Taajuusalue: 1 800 MHz |
Taajuusalue: 2 100 MHz |
|
Kanavanleveys = 3,84 MHz |
Kanavanleveys = 200 kHz |
Kanavanleveys = 3,84 MHz |
|
3 000 |
– 6,2 |
– 13,0 |
1,0 |
4 000 |
– 3,7 |
– 10,5 |
3,5 |
5 000 |
– 1,7 |
– 8,5 |
5,4 |
6 000 |
– 0,1 |
– 6,9 |
7,0 |
7 000 |
1,2 |
– 5,6 |
8,3 |
8 000 |
2,3 |
– 4,4 |
9,5 |
b) Ilma-aluksessa olevan päätelaitteen ekvivalenttinen isotrooppinen säteilyteho (EIRP-teho) ilma-aluksen ulkopuolella
Taulukko 5
Päätelaitteen EIRP-teho ilma-aluksen ulkopuolella ei saa ylittää seuraavia arvoja:
Korkeus maanpinnasta (m) |
GSM-päätelaitteen EIRP-enimmäisteho ilma-aluksen ulkopuolella, dBm/200 kHz |
LTE-päätelaitteen EIRP-enimmäisteho ilma-aluksen ulkopuolella, dBm/5 MHz |
UMTS-päätelaitteen EIRP-enimmäisteho ilma-aluksen ulkopuolella, dBm/3,84 MHz |
GSM 1 800 MHz |
LTE 1 800 MHz |
UMTS 2 100 MHz |
|
3 000 |
– 3,3 |
1,7 |
3,1 |
4 000 |
– 1,1 |
3,9 |
5,6 |
5 000 |
0,5 |
5 |
7 |
6 000 |
1,8 |
5 |
7 |
7 000 |
2,9 |
5 |
7 |
8 000 |
3,8 |
5 |
7 |
Kun MCA-operaattorit päättävät ottaa verkonvalvontayksikön käyttöön taulukossa 3 luetelluilla taajuusalueilla, taulukossa 6 esitettyjä enimmäisarvoja sovelletaan verkonvalvontayksikön/ilma-aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen/ilma-aluksen Node B -tukiaseman EIRP-kokonaistehoon yhdessä taulukossa 4 esitettyjen arvojen kanssa.
Taulukko 6
Korkeus maanpinnasta (m) |
Verkonvalvontayksikön/ilma-aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen/ilma-aluksen Node B -tukiaseman EIRP-enimmäisteho ilma-aluksen ulkopuolella |
|||
460–470 MHz |
791–821 MHz |
1 805 –1 880 MHz |
2 570 –2 690 MHz |
|
dBm/1,25 MHz |
dBm/10 MHz |
dBm/200 kHz |
dBm/4,75 MHz |
|
3 000 |
– 17,0 |
– 0,87 |
– 13,0 |
1,9 |
4 000 |
– 14,5 |
1,63 |
– 10,5 |
4,4 |
5 000 |
– 12,6 |
3,57 |
– 8,5 |
6,3 |
6 000 |
– 11,0 |
5,15 |
– 6,9 |
7,9 |
7 000 |
– 9,6 |
6,49 |
– 5,6 |
9,3 |
8 000 |
– 8,5 |
7,65 |
– 4,4 |
10,4 |
c) Toimintaa koskevat vaatimukset
I. |
Vähimmäiskorkeus, jolla MCA-järjestelmä saa lähettää signaalia, on 3 000 metriä maanpinnasta. |
II. |
Ilma-aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen on ollessaan toiminnassa rajattava kaikkien 1 800 MHz:n taajuusalueella lähettävien GSM-päätelaitteiden lähetysteho 0 dBm/200 kHz:n nimellisarvoon kaikissa viestinnän vaiheissa, verkkoonliityntä mukaan luettuna. |
III. |
Ilma-aluksen Node B -tukiaseman on ollessaan toiminnassa rajattava kaikkien 1 800 MHz:n taajuusalueella lähettävien LTE-päätelaitteiden lähetysteho 5 dBm/5 MHz:n nimellisarvoon kaikissa viestinnän vaiheissa. |
IV. |
Ilma-aluksen Node B -tukiaseman on ollessaan toiminnassa rajattava kaikkien 2 100 MHz:n taajuusalueella lähettävien UMTS-päätelaitteiden lähetysteho – 6 dBm/3,84 MHz:n nimellisarvoon kaikissa viestinnän vaiheissa, ja enimmäiskäyttäjämääräksi olisi vahvistettava 20. |
(1) Viranomaiset voivat käyttää LTE-teknologiaa kansallisella tasolla eri sovelluksissa, kuten laajakaistaisissa PPDR- ja PMR-sovelluksissa tai matkaviestintäverkoissa.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/72 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2318,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2016,
Espanjan ehdottamasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan mukaisesta poikkeuksesta brodifakumia sisältäviä biosidivalmisteita koskevien lupien vastavuoroiseen tunnustamiseen
(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 8414)
(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yritys Syngenta Crop Protection AG, jäljempänä ’hakija’, on toimittanut Espanjalle täydelliset hakemukset Irlannin myöntämien brodifakumia tehoaineena sisältäviä jyrsijämyrkkyjä, jäljempänä ’tuotteet’, koskevien lupien vastavuoroiseksi tunnustamiseksi. Irlanti katsoo, että ammattikäyttäjät ja koulutetut ammattikäyttäjät saavat käyttää tuotteita jyrsijämyrkkyinä sisätiloissa, rakennusten ympärillä ulkotiloissa ja viemäreissä ja että muut käyttäjät saavat käyttää niitä ainoastaan sisätiloissa ja rakennusten ympärillä ulkotiloissa. |
(2) |
Espanja on ehdottanut hakijalle asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että Espanjassa myönnettävän luvan ehtoja ja edellytyksiä mukautetaan siten, että tuotteita saavat käyttää ainoastaan koulutetut ammattikäyttäjät ja että niitä saa käyttää ainoastaan sisätiloissa. Tällaisilla rajoituksilla pyritään estämään muissa kuin kohde-eläimissä ensisijaiset ja toissijaiset myrkytystapaukset, jotka aiheutuvat brodifakumin vaarallisista ominaisuuksista: brodifakumi on mahdollisesti hitaasti hajoava, todennäköisesti eliöihin kertyvä ja myrkyllinen tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin todennäköisesti eliöihin kertyvä. Näin voidaan myös taata asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ympäristönsuojelu. |
(3) |
Hakija ei hyväksynyt ehdotettuja rajoituksia vaan katsoo, ettei niitä voida perustella riittävällä tavalla asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan 1 kohdan perusteella. Tämän johdosta Espanja ilmoitti asiasta komissiolle 18 päivänä huhtikuuta 2016 kyseisen asetuksen 37 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. |
(4) |
Brodifakumin hyväksymisestä annetussa komission direktiivissä 2010/10/EU (2) säädettyjen edellytysten mukaisesti brodifakumia sisältäviä biosidituotteita koskeviin lupiin sovelletaan kaikkia asianmukaisia ja käytettävissä olevia riskinhallintatoimenpiteitä, jotta voidaan vähentää muiden kuin kohde-eläinten ensisijaisen ja toissijaisen altistumisen riskiä sekä ympäristölle aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua tuotteen salliminen ainoastaan ammattikäyttöön tai tuotteiden käyttöalueen rajoittaminen. |
(5) |
Komissio panee merkille, että Espanjan ehdotus on osa kansallisia antikoagulanttijyrsijämyrkkyjen riskinhallintatoimenpiteitä, jotka ilmoitettiin komissiolle vuonna 2012 niiden keskustelujen yhteydessä, joissa pohdittiin, millaisia riskinhallintatoimenpiteitä jäsenvaltiot soveltavat antikoagulenttijyrsijämyrkkyä sisältäviä biosidivalmisteita koskevien lupamenettelyiden puitteissa. |
(6) |
Mitä tulee ehdotukseen rajoitukseksi, jolla käyttö sallitaan ainoastaan koulutetuille ammattikäyttäjille, komissio toteaa, että kyseisellä käyttäjäluokalla katsotaan olevan tarvittavat tiedot, taidot ja valmiudet arvioida riskejä, joita jyrsijämyrkkyjen käytöstä aiheutuu muille kuin kohde-eläimille. Kyseisen käyttäjäryhmän katsotaan siksi kykenevän päättämään siitä, millä jyrsijämyrkyllä kohde-eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan torjua mahdollisimman vähäisin ympäristöhaitoin. |
(7) |
Ehdotuksella rajoitukseksi, jolla käyttö sallitaan ainoastaan sisätiloissa, vältetään se, että rakennusten ympärillä elävien pienten nisäkkäiden kaltaiset muut kuin kohde-eläimet altistuvat brodifakumille, mikä vähentää ensisijaisia myrkytystapauksia. Rajoitus saattaa siksi osaltaan vähentää myös niiden petoeläinten toissijaisia myrkytystapauksia, jotka syövät saastuneita eläimiä. |
(8) |
Ehdotettu poikkeus on niiden direktiivissä 2010/10/EU säädettyjen erityisten säännösten mukainen, jotka jättävät jäsenvaltioille tietyn harkintavallan toteuttaa asianmukaisia ja käytettävissä olevia riskinhallintatoimenpiteitä ehtona luvan myöntämiselle brodifakumia sisältäville tuotteille. Ehdotettu poikkeus on perusteltu toimenpide ympäristönsuojelusyistä, etenkin koska sen tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää muiden kuin kohdeorganismien ensisijaisia ja toissijaisia myrkytystapauksia. Näin ollen komissio katsoo, että ehdotettu poikkeus vastavuoroisesta tunnustamisesta täyttää asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen. |
(9) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Vastavuoroista tunnustamista koskeva poikkeus, jota Espanja ehdottaa sovellettavan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, on perusteltu toimenpide asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ympäristönsuojelusyistä.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan tuotteisiin, jotka on yksilöity biosidivalmisterekisterissä seuraavilla numeroilla:
a) |
BC-KC011180-73; |
b) |
BC-VM011322-40. |
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Vytenis ANDRIUKAITIS
Komission jäsen
(1) EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.
(2) Komission direktiivi 2010/10/EU, annettu 9 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta brodifakumin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I (EUVL L 37, 10.2.2010, s. 44).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/74 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2319,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2016,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 443/2009 tarkoitetusta henkilöautojen valmistajien keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja päästötavoitteiden vahvistamisesta tai muuttamisesta kalenterivuodelta 2015
(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 8579)
(Ainoastaan bulgarian-, englannin-, hollannin-, italian-, ranskan-, ruotsin- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaan komissio laskee kunakin vuonna keskimääräiset hiilidioksidipäästöt sekä päästötavoitteet kutakin henkilöautojen valmistajaa varten unionissa sekä kutakin valmistajien yhteenliittymää varten. Kyseisten laskelmien perusteella komissio määrittää, noudattavatko valmistajat ja yhteenliittymät päästötavoitteitaan. |
(2) |
Yksityiskohtaiset tiedot, joita käytetään keskimääräisten päästöjen ja päästötavoitteiden laskemiseen, perustuvat uusien henkilöautojen rekisteröinteihin jäsenvaltioissa edeltävänä kalenterivuonna. |
(3) |
Kaikki jäsenvaltiot toimittivat vuoden 2015 tiedot komissiolle asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kun komission suorittaman varmentamisen perusteella oli selvää, että tietyt tiedot puuttuivat tai olivat selkeästi virheellisiä, komissio otti yhteyttä kyseisiin jäsenvaltioihin ja sovittuaan asiasta niiden kanssa muutti tai täydensi tietoja sovitun mukaisesti. Mikäli jäsenvaltion kanssa ei päästy sopimukseen, jäsenvaltion alustavia tietoja ei muutettu. |
(4) |
Komissio julkisti 13 päivänä huhtikuuta 2016 alustavat tiedot ja ilmoitti 97 valmistajalle niiden keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen alustavista laskelmista vuodelta 2015 sekä niiden päästötavoitteista. Valmistajia pyydettiin varmentamaan tiedot ja ilmoittamaan komissiolle niissä mahdollisesti olevista virheistä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. 44 valmistajaa ilmoitti virheistä määräaikaan mennessä. |
(5) |
Keskimääräisiä päästöjä ja päästötavoitteita koskevat alustavat tiedot ja laskelmat olisi vahvistettava niiden jäljelle jäävien 53 valmistajan osalta, jotka eivät ilmoittaneet virheistä tai muuten vastanneet. Neljän valmistajan osalta kaikki alustavissa tiedoissa ilmoitetut ajoneuvot olivat asetuksen (EY) N:o 443/2009 soveltamisalan ulkopuolella. |
(6) |
Komissio on tarkastanut valmistajien ilmoittamat virheet sekä perusteet niiden korjaamiselle ja tiedot on vahvistettu tai niitä on mukautettu. |
(7) |
Tapauksissa, joissa tietueessa ei ole tunnistusparametreja, kuten tyyppi-, variantti- tai versiotunnusta tai tyyppihyväksyntänumeroa, tai ne ovat väärin, olisi otettava huomioon se, etteivät valmistajat voi varmistaa tai korjata kyseisiä tietueita. Tämän vuoksi kyseisissä tietueissa on aiheellista soveltaa virhemarginaalia hiilidioksidipäästöihin ja massan arvoihin. |
(8) |
Virhemarginaali lasketaan erona etäisyyksissä päästötavoitteeseen (jotka saadaan vähentämällä keskimääräiset päästötavoitteet keskimääräisistä päästöistä); ero lasketaan vertaamalla näitä etäisyyksiä siten, että otetaan huomioon rekisteröinnit, joita valmistajat eivät voi varmentaa, ja verrataan tätä laskelmaan, jossa niitä ei oteta huomioon. Riippumatta siitä, onko ero positiivinen vai negatiivinen, virhemarginaalin olisi aina parannettava valmistajan asemaa sen päästötavoitteen suhteen. |
(9) |
Asetuksen (EY) N:o 443/2009 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti valmistajan olisi katsottava täyttäneen kyseisen asetuksen 4 artiklassa tarkoitetun päästötavoitteensa, jos tässä päätöksessä ilmoitetut keskimääräiset päästöt alittavat päästötavoitteen, mikä ilmaistaan negatiivisena erona tavoitteeseen. Jos keskimääräiset päästöt ylittävät päästötavoitteen, olisi määrättävä liikapäästömaksu, ellei asianomainen valmistaja ole saanut vapautusta tavoitteen noudattamisesta tai ole jäsenenä yhteenliittymässä, joka täyttää päästötavoitteensa. Tällä perusteella kahden valmistajan olisi katsottava ylittävän päästötavoitteensa vuonna 2015. |
(10) |
Volkswagen Group antoi 3 päivänä marraskuuta 2015 lausunnon, jonka mukaan joidenkin sen ajoneuvojen tyyppihyväksynnän mukaisessa hiilidioksidipäästötasojen määrittämisessä oli epäsäännönmukaisuuksia. Vaikka asia on perusteellisesti tutkittu, komissio katsoo kuitenkin, että on saatava Volkswagenin yhteenliittymältä lisäselvityksiä sekä kansallisilta tyyppihyväksyntäviranomaisilta vahvistus siitä, että epäsäännönmukaisuuksia ei ole. Tämän vuoksi Volkswagenin yhteenliittymän ja sen jäsenten (Audi AG, Audi Hungaria Motor Kft., Bugatti Automobiles S.A.S., Dr. Ing. h.c. F. Porsche AG, Quattro GmbH, Seat SA, Skoda Auto A.S. ja Volkswagen AG) arvoja ei voida vahvistaa tai muuttaa. |
(11) |
Komissio varaa oikeuden tarkistaa tällä päätöksellä vahvistetun tai muutetun valmistajan suoritustason, mikäli kansalliset viranomaiset vahvistavat, että hiilidioksidipäästöjen arvoissa, joita käytetään sen määrittämiseen, noudattaako valmistaja päästötavoitetta, on epäsäännönmukaisuuksia. |
(12) |
Edellä mainitun perusteella olisi vahvistettava tai muutettava uusien vuonna 2015 rekisteröityjen henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen, päästötavoitteiden sekä näiden kahden arvon välisten eron alustavat laskelmat, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Tämän päätöksen liitteessä esitetään valmistajien suoritustasoa koskevat arvot, jotka on vahvistettu tai joita on muutettu kutakin henkilöajoneuvojen valmistajaa tai kutakin henkilöajoneuvojen valmistajien yhteenliittymää varten kalenterivuoden 2015 osalta asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu seuraaville yksittäisille valmistajille sekä asetuksen (EY) N:o 443/2009 7 artiklan mukaisesti muodostetuille yhteenliittymille:
1) |
|
2) |
|
3) |
|
4) |
|
5) |
|
6) |
AVTOVAZ JSC jota edustaa unionissa:
|
7) |
|
8) |
|
9) |
|
10) |
|
11) |
|
12) |
BYD AUTO INDUSTRY COMPANY LIMITED jota edustaa unionissa:
|
13) |
|
14) |
|
15) |
FCA US LLC jota edustaa unionissa:
|
16) |
|
17) |
|
18) |
Daihatsu Motor Co Ltd. jota edustaa unionissa:
|
19) |
|
20) |
DFSK MOTOR CO. LTD. jota edustaa unionissa:
|
21) |
|
22) |
|
23) |
|
24) |
|
25) |
Ford Motor Company of Brazil Ltda. jota edustaa unionissa:
|
26) |
Ford India Private Ltd. jota edustaa unionissa:
|
27) |
Ford Motor Company of Australia Ltd. jota edustaa unionissa:
|
28) |
|
29) |
|
30) |
Fuji Heavy Industries Ltd. jota edustaa unionissa:
|
31) |
General Motors Company jota edustaa unionissa:
|
32) |
GM Korea Company jota edustaa unionissa:
|
33) |
Great Wall Motor Company Ltd jota edustaa unionissa:
|
34) |
Honda Automobile (China) Co., Ltd. jota edustaa unionissa:
|
35) |
Honda Motor Co., Ltd. jota edustaa unionissa:
|
36) |
Honda Turkiye A.S. jota edustaa unionissa:
|
37) |
|
38) |
Hyundai Motor Company jota edustaa unionissa:
|
39) |
|
40) |
|
41) |
Hyundai Motor India Ltd. jota edustaa unionissa:
|
42) |
Hyundai Assan Otomotiv Sanayi Ve Ticaret A.S. jota edustaa unionissa:
|
43) |
Isuzu Motors Limited jota edustaa unionissa:
|
44) |
|
45) |
|
46) |
Jiangling Motor Holding Co Ltd. jota edustaa unionissa:
|
47) |
KIA Motors Corporation jota edustaa unionissa:
|
48) |
|
49) |
|
50) |
|
51) |
|
52) |
|
53) |
|
54) |
|
55) |
|
56) |
|
57) |
Mahindra & Mahindra Ltd. jota edustaa unionissa:
|
58) |
Maruti Suzuki India Ltd. jota edustaa unionissa:
|
59) |
|
60) |
Mazda Motor Corporation jota edustaa unionissa:
|
61) |
|
62) |
|
63) |
|
64) |
|
65) |
Mitsubishi Motors Corporation MMC Represented in the Union By:
|
66) |
|
67) |
Mitsubishi Motors Thailand Co., Ltd MMTh jota edustaa unionissa:
|
68) |
|
69) |
|
70) |
Nissan International SA jota edustaa unionissa:
|
71) |
|
72) |
|
73) |
PERODUA Manufacturing SDN BHD jota edustaa unionissa:
|
74) |
|
75) |
|
76) |
|
77) |
|
78) |
|
79) |
|
80) |
SsangYong Motor Company jota edustaa unionissa:
|
81) |
Suzuki Motor Corporation jota edustaa unionissa:
|
82) |
Suzuki Motor Thailand Co. Ltd. jota edustaa unionissa:
|
83) |
Tata Motors Ltd. jota edustaa unionissa:
|
84) |
|
85) |
Tesla Motors Ltd. jota edustaa unionissa:
|
86) |
|
87) |
|
88) |
|
89) |
|
90) |
|
91) |
|
92) |
|
93) |
|
94) |
|
95) |
|
96) |
|
97) |
|
98) |
|
99) |
|
100) |
|
101) |
|
102) |
|
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Miguel ARIAS CAÑETE
Komission jäsen
(1) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.
LIITE
Taulukko 1
Valmistajien suoritustasoa koskevat arvot, jotka on vahvistettu tai joita on muutettu asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
Valmistajan nimi |
Yhteenliittymät ja poikkeukset |
Rekisteröintien lukumäärä |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %) |
Päästötavoite |
Etäisyys tavoitteeseen |
Etäisyys muutettuun tavoitteeseen |
Keskimääräinen massa |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %) |
ALFA ROMEO SPA |
P3 |
18 961 |
116,269 |
128,395 |
– 12,126 |
– 12,127 |
1 336,89 |
116,269 |
ALPINA BURKARD BOVENSIEPEN GMBH E CO KG |
DMD |
690 |
172,174 |
|
|
|
1 873,54 |
172,174 |
ASTON MARTIN LAGONDA LTD |
D |
1 449 |
312,204 |
310,000 |
2,204 |
2,178 |
1 833,65 |
312,241 |
AUTOMOBILES CITROEN |
|
618 570 |
105,713 |
124,141 |
– 18,428 |
– 18,428 |
1 243,79 |
105,768 |
AUTOMOBILES PEUGEOT |
|
857 421 |
103,659 |
124,904 |
– 21,245 |
– 21,245 |
1 260,49 |
103,712 |
AVTOVAZ JSC |
P10 |
905 |
202,287 |
124,300 |
77,987 |
77,987 |
1 247,28 |
202,287 |
BENTLEY MOTORS LTD |
D |
2 251 |
290,891 |
298,000 |
– 7,109 |
– 7,156 |
2 491,43 |
290,891 |
BLUECAR SAS |
|
934 |
0,000 |
127,529 |
– 127,529 |
– 127,529 |
1 317,92 |
0,000 |
BLUECAR ITALY SRL |
|
258 |
0,000 |
124,882 |
– 124,882 |
– 124,882 |
1 260,00 |
0,000 |
BAYERISCHE MOTOREN WERKE AG |
P1 |
886 972 |
124,883 |
138,988 |
– 14,105 |
– 14,196 |
1 568,67 |
125,554 |
BMW M GMBH |
P1 |
11 335 |
197,640 |
148,016 |
49,624 |
48,975 |
1 766,23 |
197,642 |
BYD AUTO INDUSTRY COMPANY LIMITED |
|
9 |
0,000 |
179,493 |
– 179,493 |
– 179,493 |
2 455,00 |
0,000 |
CATERHAM CARS LIMITED |
DMD |
103 |
149,282 |
|
|
|
626,17 |
149,282 |
CHEVROLET ITALIA SPA |
P5 |
3 |
131,667 |
130,731 |
0,936 |
0,936 |
1 388,00 |
131,667 |
FCA US LLC |
P3 |
99 453 |
158,760 |
148,516 |
10,244 |
10,131 |
1 777,17 |
158,768 |
CNG–TECHNIK GMBH |
P4 |
18 375 |
115,794 |
122,176 |
– 6,382 |
– 6,413 |
1 200,80 |
115,892 |
AUTOMOBILE DACIA SA |
P10 |
378 487 |
122,694 |
122,337 |
0,357 |
0,357 |
1 204,33 |
122,694 |
DAIMLER AG |
P2 |
800 292 |
124,079 |
138,620 |
– 14,541 |
– 14,795 |
1 560,62 |
124,623 |
DFSK MOTOR CO LTD |
DMD |
3 |
184,000 |
|
|
|
1 251,33 |
184,000 |
DONKERVOORT AUTOMOBIELEN BV |
DMD |
5 |
178,000 |
|
|
|
865,00 |
178,000 |
DR MOTOR COMPANY SRL |
DMD |
435 |
145,848 |
|
|
|
1 187,63 |
145,848 |
FERRARI SPA |
D |
2 250 |
299,448 |
295,000 |
4,448 |
4,448 |
1 696,77 |
299,448 |
FCA ITALY SPA |
P3 |
703 652 |
116,300 |
120,249 |
– 3,949 |
– 3,953 |
1 158,63 |
116,300 |
FORD MOTOR COMPANY |
P4 |
3 521 |
252,307 |
146,403 |
105,904 |
105,790 |
1 730,93 |
252,307 |
FORD–WERKE GMBH |
P4 |
993 376 |
117,701 |
128,204 |
– 10,503 |
– 10,508 |
1 332,69 |
117,701 |
FUJI HEAVY INDUSTRIES LTD |
ND |
29 538 |
159,924 |
164,616 |
– 4,692 |
– 4,692 |
1 622,52 |
159,924 |
GENERAL MOTORS COMPANY |
P5 |
1 383 |
281,883 |
154,339 |
127,544 |
127,544 |
1 904,58 |
282,343 |
GM KOREA COMPANY |
P5 |
1 391 |
126,398 |
125,077 |
1,321 |
1,321 |
1 264,27 |
126,398 |
GREAT WALL MOTOR COMPANY LIMITED |
DMD |
62 |
184,113 |
|
|
|
1 745,19 |
184,113 |
HONDA AUTOMOBILE CHINA CO LTD |
P6 |
380 |
124,718 |
119,495 |
5,223 |
5,223 |
1 142,13 |
124,718 |
HONDA MOTOR CO LTD |
P6 |
19 845 |
119,878 |
125,749 |
– 5,871 |
– 5,871 |
1 278,98 |
119,878 |
HONDA TURKIYE AS |
P6 |
691 |
155,174 |
126,494 |
28,680 |
28,680 |
1 295,28 |
155,174 |
HONDA OF THE UK MANUFACTURING LTD |
P6 |
104 589 |
133,387 |
133,699 |
– 0,312 |
– 0,312 |
1 452,94 |
133,387 |
HYUNDAI MOTOR COMPANY |
P7 |
64 425 |
134,125 |
136,218 |
– 2,093 |
– 2,093 |
1 508,07 |
134,232 |
HYUNDAI ASSAN OTOMOTIV SANAYI VE TICARET AS |
P7 |
155 198 |
113,524 |
116,604 |
– 3,080 |
– 3,080 |
1 078,87 |
113,524 |
HYUNDAI MOTOR MANUFACTURING CZECH SRO |
P7 |
236 926 |
134,525 |
133,738 |
0,787 |
0,787 |
1 453,80 |
134,525 |
HYUNDAI MOTOR EUROPE GMBH |
P7 |
5 |
97,800 |
118,529 |
– 20,729 |
– 20,729 |
1 121,00 |
97,800 |
HYUNDAI MOTOR INDIA LTD |
P7 |
1 156 |
114,454 |
117,769 |
– 3,315 |
– 3,315 |
1 104,37 |
114,454 |
ISUZU MOTORS LTD |
DMD |
13 |
209,462 |
|
|
|
2 054,08 |
209,462 |
JAGUAR LAND ROVER LIMITED |
P12/ND |
172 731 |
164,029 |
178,025 |
– 13,996 |
– 13,996 |
1 996,54 |
164,029 |
JIANGLING MOTOR HOLDING CO LTD |
DMD |
1 |
137,000 |
|
|
|
1 355,00 |
137,000 |
KIA MOTORS CORPORATION |
P8 |
228 169 |
120,295 |
127,138 |
– 6,843 |
– 6,843 |
1 309,37 |
121,589 |
KIA MOTORS SLOVAKIA SRO |
P8 |
151 870 |
137,690 |
133,038 |
4,652 |
4,652 |
1 438,48 |
137,690 |
KOENIGSEGG AUTOMOTIVE AB |
DMD |
2 |
370,500 |
|
|
|
1 397,50 |
370,500 |
KTM–SPORTMOTORCYCLE AG |
DMD |
33 |
191,788 |
|
|
|
904,55 |
191,788 |
LADA AUTOMOBILE GMBH |
DMD |
900 |
216,190 |
|
|
|
1 285,00 |
216,190 |
LADA FRANCE SAS |
P10 |
1 |
179,000 |
129,452 |
49,548 |
49,548 |
1 360,00 |
179,000 |
AUTOMOBILI LAMBORGHINI SPA |
D |
693 |
317,201 |
325,000 |
– 7,799 |
– 7,920 |
1 663,87 |
317,201 |
LITEX MOTORS AD |
DMD |
25 |
180,120 |
|
|
|
1 724,60 |
180,120 |
LOTUS CARS LIMITED |
DMD |
694 |
203,032 |
|
|
|
1 187,26 |
203,032 |
MAGYAR SUZUKI CORPORATION LTD |
P11/ND |
125 532 |
120,485 |
123,114 |
– 2,629 |
– 2,630 |
1 160,99 |
120,485 |
MAHINDRA & MAHINDRA LTD |
DMD |
410 |
177,888 |
|
|
|
1 896,87 |
177,888 |
MARUTI SUZUKI INDIA LTD |
P11/ND |
5 278 |
97,890 |
123,114 |
– 25,224 |
– 25,224 |
931,84 |
97,890 |
MASERATI SPA |
D |
5 336 |
195,311 |
255,000 |
– 59,689 |
– 59,689 |
1 973,32 |
195,311 |
MAZDA MOTOR CORPORATION |
ND |
194 752 |
126,779 |
129,426 |
– 2,647 |
– 2,647 |
1 362,10 |
126,779 |
MCLAREN AUTOMOTIVE LIMITED |
D |
325 |
267,446 |
275,000 |
– 7,554 |
– 7,554 |
1 526,25 |
267,446 |
MERCEDES–AMG GMBH |
P2 |
3 832 |
208,663 |
144,858 |
63,805 |
63,712 |
1 697,11 |
208,685 |
MG MOTOR UK LIMITED |
D |
3 114 |
133,934 |
146,000 |
– 12,066 |
– 12,066 |
1 309,64 |
133,934 |
MICRO–VETT SRL |
|
1 |
0,000 |
128,263 |
– 128,263 |
– 128,263 |
1 334,00 |
0,000 |
MITSUBISHI MOTORS CORPORATION MMC |
P9 |
95 403 |
104,631 |
142,028 |
– 37,397 |
– 37,402 |
1 635,19 |
113,834 |
MITSUBISHI MOTORS EUROPE BV MME |
P9 |
1 |
125,000 |
113,457 |
11,543 |
11,543 |
1 010,00 |
125,000 |
MITSUBISHI MOTORS THAILAND CO LTD MMTH |
P9 |
27 831 |
96,744 |
109,703 |
– 12,959 |
– 12,974 |
927,87 |
96,804 |
MORGAN TECHNOLOGIES LTD |
DMD |
427 |
193,948 |
|
|
|
1 086,30 |
193,948 |
NATIONAL ELECTRIC VEHICLE SWEDEN |
DMD |
129 |
200,000 |
|
|
|
1 614,00 |
200,000 |
NISSAN INTERNATIONAL SA |
|
548 682 |
113,778 |
129,730 |
– 15,952 |
– 15,952 |
1 366,10 |
115,106 |
ADAM OPEL AG |
P5 |
915 120 |
126,775 |
130,695 |
– 3,920 |
– 3,920 |
1 387,20 |
126,785 |
PAGANI AUTOMOBILI SPA |
DMD |
1 |
349,000 |
|
|
|
1 487,00 |
349,000 |
PERODUA MANUFACTURING SDN BHD |
DMD |
2 |
137,000 |
|
|
|
1 010,00 |
137,000 |
PGO AUTOMOBILES |
DMD |
19 |
174,158 |
|
|
|
1 007,16 |
174,158 |
RADICAL MOTORSPORT LTD |
DMD |
4 |
314,500 |
|
|
|
1 073,50 |
314,500 |
RENAULT SAS |
P10 |
984 980 |
105,304 |
125,023 |
– 19,719 |
– 19,719 |
1 263,09 |
106,191 |
RENAULT TRUCKS |
DMD |
22 |
183,000 |
|
|
|
2 209,68 |
183,000 |
ROLLS–ROYCE MOTOR CARS LTD |
P1 |
553 |
331,461 |
181,335 |
150,126 |
150,076 |
2 495,30 |
331,461 |
SECMA SAS |
DMD |
35 |
132,600 |
|
|
|
658,00 |
132,600 |
SSANGYONG MOTOR COMPANY |
D |
13 225 |
165,625 |
180,000 |
– 14,375 |
– 14,375 |
1 704,98 |
165,625 |
SUZUKI MOTOR CORPORATION |
P11/ND |
12 654 |
164,370 |
123,114 |
41,256 |
41,256 |
1 161,70 |
164,370 |
SUZUKI MOTOR THAILAND CO LTD |
P11/ND |
25 442 |
96,326 |
123,114 |
– 26,788 |
– 26,788 |
882,30 |
96,326 |
TATA MOTORS LIMITED |
P12/ND |
315 |
185,238 |
178,025 |
7,213 |
7,213 |
2 068,79 |
185,238 |
TAZZARI GL SPA |
|
2 |
0,000 |
99,838 |
– 99,838 |
– 99,838 |
712,00 |
0,000 |
TESLA MOTORS LTD |
|
9 284 |
0,000 |
167,440 |
– 167,440 |
– 167,440 |
2 191,26 |
0,000 |
TOYOTA MOTOR EUROPE NV SA |
P13 |
585 317 |
108,264 |
127,386 |
– 19,122 |
– 19,257 |
1 314,81 |
108,309 |
VOLVO CAR CORPORATION |
|
266 318 |
120,670 |
145,148 |
– 24,478 |
– 24,478 |
1 703,46 |
121,828 |
WESTFIELD SPORTS CARS |
DMD |
2 |
177,500 |
|
|
|
715,00 |
177,500 |
WIESMANN GMBH |
DMD |
5 |
281,800 |
|
|
|
1 423,00 |
281,800 |
Taulukko 2
Yhteenliittymien suoritustasoa koskevat arvot, jotka on vahvistettu tai joita on muutettu asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
Yhteenliittymän nimi |
Yhteenliittymä |
Rekisteröintien lukumäärä |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %) |
Päästötavoite |
Etäisyys tavoitteeseen |
Etäisyys muutettuun tavoitteeseen |
Keskimääräinen massa |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %) |
BMW GROUP |
P1 |
898 860 |
125,921 |
139,128 |
– 13,207 |
– 13,368 |
1 571,73 |
126,589 |
DAIMLER AG |
P2 |
804 124 |
124,48 |
138,650 |
– 14,170 |
– 14,424 |
1 561,27 |
125,023 |
FCA ITALY SPA |
P3 |
822 066 |
121,436 |
123,857 |
– 2,421 |
– 2,439 |
1 237,57 |
121,437 |
FORD-WERKE GMBH |
P4 |
1 015 279 |
118,133 |
128,158 |
– 10,025 |
– 10,034 |
1 331,69 |
118,135 |
GENERAL MOTORS |
P5 |
917 897 |
127,008 |
130,722 |
– 3,714 |
– 3,714 |
1 387,8 |
127,018 |
HONDA MOTOR EUROPE LTD |
P6 |
125 505 |
131,344 |
132,359 |
– 1,015 |
– 1,015 |
1 423,63 |
131,344 |
HYUNDAI |
P7 |
457 710 |
127,297 |
128,237 |
– 0,940 |
– 0,940 |
1 333,42 |
127,312 |
KIA |
P8 |
380 039 |
127,201 |
129,496 |
– 2,295 |
– 2,295 |
1 360,97 |
128,023 |
MITSUBISHI MOTORS |
P9 |
123 235 |
103,033 |
134,727 |
– 31,694 |
– 31,701 |
1 475,44 |
109,988 |
RENAULT |
P10 |
1 364 373 |
110,163 |
124,277 |
– 14,114 |
– 14,114 |
1 246,78 |
110,833 |
SUZUKI POOL |
P11/ND |
168 906 |
119,428 |
129,426 |
– 9,998 |
– 9,999 |
1 111,9 |
119,428 |
TATA MOTORS LTD, JAGUAR CARS LTD, LAND ROVER |
P12/ND |
173 046 |
164,067 |
178,025 |
– 13,958 |
– 13,958 |
1 996,67 |
164,067 |
TOYOTA-DAIHATSU GROUP |
P13 |
585 317 |
108,264 |
127,386 |
– 19,122 |
– 19,257 |
1 314,81 |
108,309 |
Selitykset taulukkoon 1 ja 2
Sarake A:
Taulukko 1: ”Valmistajan nimi” tarkoittaa valmistajan nimeä sellaisena kuin kyseinen valmistaja on ilmoittanut sen komissiolle tai, jos kyseistä ilmoitusta ei ole tehty, jäsenvaltion rekisteröintiviranomaisen rekisteröimää nimeä.
Taulukko 2: ”Yhteenliittymän nimi” tarkoittaa yhteenliittymän johtajan ilmoittamaa nimeä.
Sarake B:
”D” tarkoittaa tuotantomäärältään pienelle valmistajalle asetuksen (EY) N:o 443/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettyä poikkeusta, joka on voimassa kalenterivuodesta 2015 alkaen;
”ND” tarkoittaa pienimuotoista tuotantoa harjoittavalle valmistajalle asetuksen (EY) N:o 443/2009 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnettyä poikkeusta, joka on voimassa kalenterivuodesta 2015 alkaen;
”DMD” tarkoittaa, että sovelletaan asetuksen (EY) N:o 443/2009 2 artiklan 4 kohdan mukaista de minimis -poikkeusta, eli valmistajan, jonka kaikki yritykset yhteensä ovat vastuussa alle 1 000:sta vuoden 2015 aikana rekisteröidystä uudesta kevyestä kuljetusajoneuvosta, ei tarvitse saavuttaa päästötavoitetta;
”P” tarkoittaa sitä, että valmistaja kuuluu (taulukossa 2 mainittuun) yhteenliittymään, joka on muodostettu asetuksen (EY) N:o 443/2009 7 artiklan mukaisesti ja jonka muodostamista koskeva sopimus on voimassa kalenterivuonna 2015.
Sarake C:
”Rekisteröintien lukumäärä” tarkoittaa jäsenvaltioissa tiettynä kalenterivuonna rekisteröityjen uusien autojen kokonaismäärää, lukuun ottamatta rekisteröintejä, joihin liittyvistä tietueista puuttuu massan ja/tai hiilidioksidin arvo sekä tietueita, joita valmistaja ei tunnista. Muussa tapauksessa jäsenvaltioiden raportoimia rekisteröintejä ei voida muuttaa.
Sarake D:
”Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt” tarkoittaa keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, jotka on laskettu siten, että mukana on 100 prosenttia tietyn valmistajan ajoneuvoista. Keskimääräisissä hiilidioksidipäästöissä otetaan tilanteen mukaan huomioon virheet, jotka kyseinen valmistaja on ilmoittanut komissiolle. Laskelmassa on otettu huomioon kaikki tietueet, joissa on luotettava massaa ja hiilidioksidipäästöjä koskeva arvo. Keskimääräisissä hiilidioksidipäästöissä on otettu huomioon päästövähennykset, jotka on saatu asetuksen (EY) N:o 443/2009 5 artiklassa tarkoitetuista superbonuksista, kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun E85-polttoaineen käytöstä tai 12 artiklassa tarkoitetusta ekoinnovoinnista.
Sarake E:
’Päästötavoitteella’ tarkoitetaan päästötavoitetta, joka perustuu kaikkien tietyn valmistajan ajoneuvojen keskimääräiseen massaan ja johon on sovellettu asetuksen (EY) N:o 443/2009 liitteessä I olevaa kaavaa.
Sarake F:
”Etäisyys tavoitteeseen” tarkoittaa eroa D sarakkeessa esitettyjen keskimääräisten päästöjen ja E sarakkeessa esitettyjen päästötavoitteiden välillä. Jos F sarakkeessa esitetty arvo on positiivinen, keskimääräiset päästöt ovat tavoitetta suuremmat.
Sarake G:
”Etäisyys korjattuun tavoitteeseen” tarkoittaa sitä, että kun tässä sarakkeessa olevat arvot ovat erilaiset kuin sarakkeessa F, kyseisessä sarakkeessa olevia arvoja on mukautettu siten, että otetaan huomioon virhemarginaali. Virhemarginaalia sovelletaan ainoastaan, jos valmistaja on ilmoittanut komissiolle tietueista, jotka on merkitty virhekoodilla B komission asetuksen (EU) N:o 1014/2010 (1) 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Virhemarginaali lasketaan seuraavalla kaavalla:
Virhe = kaavalla [(AC1 – TG1) – (AC2 – TG2)] saatava absoluuttinen arvo
AC1 |
= |
keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, mukaan lukien tunnistamattomat ajoneuvot (sarakkeen D mukaisesti); |
TG1 |
= |
päästötavoite, mukaan lukien tunnistamattomat ajoneuvot (sarakkeen E mukaisesti); |
AC2 |
= |
keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, pois lukien tunnistamattomat ajoneuvot; |
TG2 |
= |
päästötavoite, pois lukien tunnistamattomat ajoneuvot. |
Sarake I:
”Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %)” tarkoittaa keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, jotka on laskettu siten, että mukana on 100 prosenttia tietyn valmistajan ajoneuvoista. Keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä on tilanteen mukaan muutettu valmistajan komissiolle ilmoittamien virheiden perusteella. Laskelmassa on otettu huomioon kaikki tietueet, joissa on luotettava massaa ja hiilidioksidipäästöjä koskeva arvo, mutta niissä ei oteta huomioon asetuksen (EY) N:o 443/2009 5 artiklassa tarkoitettuja superbonuksia, kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun E85-polttoaineen käyttöä tai 12 artiklassa tarkoitettuja ekoinnovointeja.
(1) Komission asetus (EU) N:o 1014/2010, annettu 10 päivänä marraskuuta 2010, uusien henkilöautojen rekisteröintiä koskevien tietojen seurannasta ja ilmoittamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti (EUVL L 293, 11.11.2010, s. 15).
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/96 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2320,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2016,
uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen valmistajien keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja päästötavoitteiden vahvistamisesta tai muuttamisesta kalenterivuoden 2015 osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaisesti
(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 8583)
(Ainoastaan englannin-, espanjan-, hollannin-, italian-, portugalin-, ranskan-, ruotsin-, saksan- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 11 päivänä toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaan komissio laskee kunakin vuonna keskimääräiset hiilidioksidipäästöt sekä päästötavoitteet kutakin kevyiden kuljetusajoneuvojen valmistajaa varten unionissa. Kyseisten laskelmien perusteella komissio määrittää, noudattavatko valmistajat ja valmistajien yhteenliittymät päästötavoitteitaan. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 510/2011 4 artiklan mukaan valmistajien keskimääräiset päästöt vuodelta 2015 lasketaan kyseisen artiklan kolmannen kohdan mukaisesti, ja niissä otetaan huomioon 75 prosenttia valmistajan kyseisenä vuonna rekisteröidyistä uusista kevyistä kuljetusajoneuvoista. |
(3) |
Yksityiskohtaiset tiedot, joita käytetään keskimääräisten päästöjen ja päästötavoitteiden laskemiseen, perustuvat uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen rekisteröinteihin jäsenvaltioissa edeltävänä kalenterivuonna. Kun kyseessä ovat monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvat kevyet kuljetusajoneuvot, valmistuneiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt kohdennetaan perusajoneuvon valmistajalle. |
(4) |
Kaikki jäsenvaltiot toimittivat vuoden 2015 tiedot komissiolle asetuksen (EU) N:o 510/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kun komission suorittaman varmentamisen perusteella oli selvää, että tietyt tiedot puuttuivat tai olivat selkeästi virheellisiä, komissio otti yhteyttä kyseisiin jäsenvaltioihin ja sovittuaan asiasta niiden kanssa muutti tai täydensi tietoja sovitun mukaisesti. Mikäli jäsenvaltion kanssa ei päästy sopimukseen, jäsenvaltion alustavia tietoja ei muutettu. |
(5) |
Komissio julkisti 17 päivänä toukokuuta 2016 alustavat tiedot ja ilmoitti 60 valmistajalle niiden keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen alustavista laskelmista vuodelta 2015 sekä niiden päästötavoitteista. Valmistajia pyydettiin varmentamaan tiedot ja ilmoittamaan komissiolle niissä mahdollisesti olevista virheistä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. 21 valmistajaa ilmoitti virheistä määräaikaan mennessä. |
(6) |
Keskimääräisiä päästöjä ja päästötavoitteita koskevat alustavat tiedot ja laskelmat olisi vahvistettava niiden jäljelle jäävien 39 valmistajan osalta, jotka eivät ilmoittaneet virheistä tai muuten vastanneet. |
(7) |
Komissio on tarkastanut valmistajien ilmoittamat virheet sekä perusteet niiden korjaamiselle ja tiedot on vahvistettu tai niitä on mukautettu. |
(8) |
Tapauksissa, joissa ei ole vastaavia ajoneuvon tunnistenumeroita eikä tietueessa ole tunnistusparametreja, kuten tyyppi-, variantti- tai versiotunnusta tai tyyppihyväksyntänumeroa, tai ne ovat väärin, olisi otettava huomioon se, että valmistajat eivät voi varmistaa tai korjata kyseisiä tietueita. Tämän vuoksi kyseisissä tietueissa on aiheellista soveltaa virhemarginaalia hiilidioksidipäästöihin ja massan arvoihin. |
(9) |
Virhemarginaali lasketaan erona etäisyyksissä päästötavoitteeseen (jotka saadaan vähentämällä keskimääräiset päästötavoitteet keskimääräisistä päästöistä); ero lasketaan vertaamalla näitä etäisyyksiä siten, että otetaan huomioon rekisteröinnit, joita valmistajat eivät voi varmentaa, ja verrataan tätä laskelmaan, jossa niitä ei oteta huomioon. Riippumatta siitä, onko ero positiivinen vai negatiivinen, virhemarginaalin olisi aina parannettava valmistajan asemaa sen päästötavoitteen suhteen. |
(10) |
Asetuksen (EU) N:o 510/2011 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti valmistajan olisi katsottava täyttäneen kyseisen asetuksen 4 artiklassa tarkoitetun päästötavoitteensa, jos tässä päätöksessä ilmoitetut keskimääräiset päästöt alittavat päästötavoitteen, mikä ilmaistaan negatiivisena erona tavoitteeseen. Jos keskimääräiset päästöt ylittävät päästötavoitteen, olisi määrättävä liikapäästömaksu, ellei asianomainen valmistaja ole saanut vapautusta tavoitteen noudattamisesta tai ole jäsenenä yhteenliittymässä, joka täyttää päästötavoitteensa. |
(11) |
Volkswagen Group antoi 3 päivänä marraskuuta 2015 lausunnon, jonka mukaan joidenkin sen ajoneuvojen tyyppihyväksynnän mukaisessa hiilidioksidipäästötasojen määrittämisessä oli epäsäännönmukaisuuksia. Vaikka asia on perusteellisesti tutkittu, komissio katsoo kuitenkin, että on saatava Volkswagenin yhteenliittymältä lisäselvityksiä sekä kansallisilta tyyppihyväksyntäviranomaisilta vahvistus siitä, että epäsäännönmukaisuuksia ei ole. Tämän vuoksi Volkswagenin yhteenliittymän ja sen jäsenten (Audi AG, Dr. Ing. h.c.F. Porsche AG, Quattro GmbH, Seat SA, Skoda Auto A.S., ja Volkswagen AG) arvoja ei voida vahvistaa tai muuttaa. |
(12) |
Komissio varaa oikeuden tarkistaa tällä päätöksellä vahvistetun tai muutetun valmistajan suoritustason, mikäli kansalliset viranomaiset vahvistavat, että hiilidioksidipäästöjen arvoissa, joita käytetään sen määrittämiseen, noudattaako valmistaja päästötavoitetta, on epäsäännönmukaisuuksia. |
(13) |
Edellä mainitun perusteella olisi vahvistettava tai muutettava uusien vuonna 2015 rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen, päästötavoitteiden sekä näiden kahden arvon välisten eron alustavat laskelmat, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Tämän päätöksen liitteessä esitetään valmistajien suoritustasoa koskevat arvot, jotka on vahvistettu tai joita on muutettu kutakin kevyiden kuljetusajoneuvojen valmistajaa tai kutakin kevyiden kuljetusajoneuvojen valmistajien yhteenliittymää varten kalenterivuoden 2015 osalta asetuksen (EU) N:o 510/2011 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu seuraaville yksittäisille valmistajille sekä asetuksen (EU) N:o 510/2011 7 artiklan mukaisesti muodostetuille yhteenliittymille:
1) |
|
2) |
|
3) |
|
4) |
AVTOVAZ JSC Represented in the Union by:
|
5) |
|
6) |
|
7) |
|
8) |
FCA US LLC Represented in the Union by:
|
9) |
|
10) |
|
11) |
|
12) |
|
13) |
DFSK MOTOR CO., LTD. Represented in the Union by:
|
14) |
|
15) |
|
16) |
Ford Motor Company of Australia Ltd. Represented in the Union by:
|
17) |
|
18) |
|
19) |
Fuji Heavy Industries Ltd. Represented in the Union by:
|
20) |
Mitsubishi Fuso Truck & Bus Corporation Represented in the Union by:
|
21) |
Mitsubishi Fuso Truck Europe SA Represented in the Union by:
|
22) |
|
23) |
|
24) |
GAC Gonow Auto Co. Ltd. Represented in the Union by:
|
25) |
Great Wall Motor Company Ltd. Represented in the Union by:
|
26) |
Honda Motor Co., Ltd. Represented in the Union by:
|
27) |
|
28) |
Hyundai Motor Company Represented in the Union by:
|
29) |
Hyundai Assan Otomotiv Sanayi Ve Ticaret A.S. Represented in the Union by:
|
30) |
|
31) |
Isuzu Motors Limited Represented in the Union by:
|
32) |
|
33) |
|
34) |
KIA Motors Corporation Represented in the Union by:
|
35) |
|
36) |
|
37) |
|
38) |
Mahindra & Mahindra Ltd. Represented in the Union by:
|
39) |
Mazda Motor Corporation Represented in the Union by:
|
40) |
M.F.T.B.C. Represented in the Union by:
|
41) |
Mitsubishi Motors Corporation MMC Represented in the Union by:
|
42) |
Mitsubishi Motors Thailand Co., Ltd MMTh Represented in the Union by:
|
43) |
Nissan International SA Represented in the Union by:
|
44) |
|
45) |
|
46) |
|
47) |
|
48) |
SAIC MAXUS Automotive Co. Ltd (SAIC Motor Commercial Vehicle Co. Ltd.) Represented in the Union by:
|
49) |
SsangYong Motor Company Represented in the Union by:
|
50) |
|
51) |
Suzuki Motor Corporation Represented in the Union by:
|
52) |
Tata Motors Limited Represented in the Union by:
|
53) |
|
54) |
|
55) |
|
56) |
|
57) |
|
58) |
|
59) |
|
60) |
|
61) |
|
62) |
|
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Miguel ARIAS CAÑETE
Komission jäsen
(1) EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.
LIITE
Taulukko 1
Valmistajien suoritustasoa koskevat arvot, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) 510/2011 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
Valmistajan nimi |
Yhteenliittymät ja poikkeukset |
Rekisteröintien lukumäärä |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (75 %) |
Päästötavoite |
Etäisyys tavoitteeseen |
Etäisyys muutettuun tavoitteeseen |
Keskimääräinen massa |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %) |
ALFA ROMEO SPA |
|
9 |
111,833 |
147,482 |
– 35,649 |
– 35,649 |
1 410,11 |
128,000 |
AUTOMOBILES CITROEN |
|
145 739 |
133,123 |
164,595 |
– 31,472 |
– 31,472 |
1 594,12 |
149,771 |
AUTOMOBILES PEUGEOT |
|
147 199 |
133,424 |
165,947 |
– 32,523 |
– 32,523 |
1 608,66 |
151,046 |
AVTOVAZ JSC |
P7 |
23 |
209,471 |
136,757 |
72,714 |
72,714 |
1 294,78 |
211,957 |
BLUECAR SAS |
|
236 |
0,000 |
137,697 |
– 137,697 |
– 137,697 |
1 304,89 |
0,000 |
BAYERISCHE MOTOREN WERKE AG |
|
537 |
125,376 |
173,786 |
– 48,410 |
– 48,410 |
1 692,95 |
135,836 |
BMW M GMBH |
|
348 |
133,253 |
185,755 |
– 52,502 |
– 52,502 |
1 821,64 |
140,974 |
FCA US LLC |
P2 |
943 |
197,222 |
207,485 |
– 10,263 |
– 10,276 |
2 055,30 |
210,082 |
CNG– TECHNIK GMBH |
P3 |
659 |
118,526 |
155,176 |
– 36,650 |
– 36,650 |
1 492,84 |
121,299 |
COMARTH ENGINEERING SL |
|
3 |
0,000 |
92,509 |
– 92,509 |
– 92,509 |
819,00 |
0,000 |
AUTOMOBILE DACIA SA |
P7 |
23 348 |
120,846 |
135,495 |
– 14,649 |
– 14,655 |
1 281,22 |
132,506 |
DAIMLER AG |
P1 |
132 571 |
177,569 |
211,675 |
– 34,106 |
– 34,216 |
2 100,36 |
189,404 |
DFSK MOTOR CO LTD |
DMD |
287 |
162,572 |
|
|
|
1 150,46 |
168,010 |
ESAGONO ENERGIA SRL |
|
14 |
0,000 |
133,987 |
– 133,987 |
– 133,987 |
1 265,00 |
0,000 |
FCA ITALY SPA |
P2 |
130 731 |
145,481 |
173,839 |
– 28,358 |
– 28,371 |
1 693,52 |
157,915 |
FORD MOTOR COMPANY OF AUSTRALIA LIMITED |
P3 |
23 786 |
224,791 |
221,618 |
3,173 |
3,173 |
2 207,27 |
235,541 |
FORD MOTOR COMPANY |
P3 |
48 |
186,639 |
215,917 |
– 29,278 |
– 29,676 |
2 145,97 |
205,583 |
FORD– WERKE GMBH |
P3 |
199 794 |
157,473 |
191,136 |
– 33,663 |
– 33,664 |
1 879,51 |
170,806 |
FUJI HEAVY INDUSTRIES LTD |
|
62 |
152,783 |
169,848 |
– 17,065 |
– 17,065 |
1 650,60 |
157,065 |
MITSUBISHI FUSO TRUCK & BUS CORPORATION |
P1 |
500 |
235,821 |
265,154 |
– 29,333 |
– 29,494 |
2 675,40 |
238,206 |
MITSUBISHI FUSO TRUCK EUROPE SA |
P1 |
3 |
235,000 |
276,432 |
– 41,432 |
– 41,432 |
2 796,67 |
237,667 |
LLC AUTOMOBILE PLANT GAZ |
DMD |
13 |
285,000 |
|
|
|
2 218,08 |
285,000 |
GENERAL MOTORS COMPANY |
P4 |
10 |
280,000 |
256,933 |
23,067 |
23,067 |
2 587,00 |
302,100 |
GONOW AUTO CO LTD |
D |
65 |
157,333 |
175,000 |
– 17,667 |
– 17,667 |
1 194,15 |
177,246 |
GREAT WALL MOTOR COMPANY LIMITED |
DMD |
217 |
197,179 |
|
|
|
1 851,72 |
204,065 |
HONDA MOTOR CO LTD |
|
4 |
145,333 |
161,376 |
– 16,043 |
– 16,043 |
1 559,50 |
153,750 |
HONDA OF THE UK MANUFACTURING LTD |
|
97 |
120,722 |
166,185 |
– 45,463 |
– 45,463 |
1 611,22 |
133,588 |
HYUNDAI MOTOR COMPANY |
|
1 375 |
189,669 |
211,403 |
– 21,734 |
– 21,734 |
2 097,43 |
198,119 |
HYUNDAI ASSAN OTOMOTIV SANAYI VE |
|
118 |
109,693 |
111,275 |
– 1,582 |
– 1,582 |
1 020,78 |
110,788 |
HYUNDAI MOTOR MANUFACTURING CZECH SRO |
|
232 |
119,494 |
160,712 |
– 41,218 |
– 41,218 |
1 552,37 |
140,629 |
ISUZU MOTORS LIMITED |
|
12 765 |
194,373 |
209,025 |
– 14,652 |
– 14,652 |
2 071,86 |
201,294 |
IVECO SPA |
|
31 685 |
211,664 |
229,635 |
– 17,971 |
– 17,971 |
2 293,47 |
219,356 |
JAGUAR LAND ROVER LIMITED |
D |
18 460 |
258,906 |
276,930 |
– 18,024 |
– 18,024 |
2 044,31 |
267,932 |
KIA MOTORS CORPORATION |
P5 |
460 |
110,509 |
141,711 |
– 31,202 |
– 31,202 |
1 348,05 |
121,196 |
KIA MOTORS SLOVAKIA SRO |
P5 |
327 |
117,331 |
151,588 |
– 34,257 |
– 34,257 |
1 454,26 |
126,994 |
LADA AUTOMOBILE GMBH |
DMD |
55 |
216,000 |
|
|
|
1 232,45 |
216,164 |
MAGYAR SUZUKI CORPORATION LTD |
|
72 |
116,370 |
133,814 |
– 17,444 |
– 17,444 |
1 263,14 |
119,833 |
MAHINDRA & MAHINDRA LTD |
DMD |
215 |
204,311 |
|
|
|
2 016,34 |
208,544 |
MAZDA MOTOR CORPORATION |
DMD |
323 |
149,533 |
|
|
|
1 797,72 |
167,241 |
MFTBC |
P1 |
33 |
236,000 |
264,418 |
– 28,418 |
– 28,418 |
2 667,48 |
239,364 |
MITSUBISHI MOTORS CORPORATION MMC |
P6/D |
940 |
162,221 |
210,000 |
– 47,779 |
– 47,779 |
1 915,75 |
179,735 |
MITSUBISHI MOTORS THAILAND CO LTD MMTH |
P6/D |
15 226 |
189,604 |
210,000 |
– 20,396 |
– 20,396 |
1 948,99 |
194,682 |
NISSAN INTERNATIONAL SA |
|
38 535 |
127,710 |
187,288 |
– 59,578 |
– 59,578 |
1 838,13 |
176,384 |
ADAM OPEL AG |
P4 |
91 895 |
149,226 |
178,934 |
– 29,708 |
– 29,708 |
1 748,30 |
160,767 |
PIAGGIO & C SPA |
D |
2 621 |
117,812 |
155,000 |
– 37,188 |
– 37,188 |
1 099,63 |
146,263 |
RENAULT SAS |
P7 |
214 368 |
121,899 |
171,206 |
– 49,307 |
– 49,307 |
1 665,20 |
148,006 |
RENAULT TRUCKS |
|
7 334 |
198,444 |
226,246 |
– 27,802 |
– 27,802 |
2 257,03 |
210,868 |
SAIC MOTOR COMMERCIAL VEHICLE CO LTD |
DMD |
63 |
250,000 |
|
|
|
2 181,90 |
250,000 |
SSANGYONG MOTOR COMPANY |
D |
711 |
196,533 |
210,000 |
– 13,467 |
– 13,467 |
2 055,36 |
199,992 |
STREETSCOOTER GMBH |
|
237 |
0,000 |
147,216 |
– 147,216 |
– 147,216 |
1 407,25 |
0,000 |
SUZUKI MOTOR CORPORATION |
DMD |
337 |
136,849 |
|
|
|
1 201,79 |
143,650 |
TATA MOTORS LIMITED |
|
53 |
196,000 |
202,176 |
– 6,176 |
– 6,176 |
1 998,21 |
196,000 |
TOYOTA MOTOR EUROPE NV SA |
|
32 764 |
178,014 |
193,955 |
– 15,941 |
– 16,108 |
1 909,82 |
188,484 |
TOYOTA CAETANO PORTUGAL SA |
DMD |
42 |
245,839 |
|
|
|
1 870,16 |
250,762 |
VOLVO CAR CORPORATION |
|
751 |
116,297 |
169,633 |
– 53,336 |
– 53,336 |
1 648,29 |
127,759 |
Taulukko 2
Yhteenliittymien suoritustasoa koskevat arvot, jotka on vahvistettu tai joita on muutettu asetuksen (EU) 510/2011 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
Yhteenliittymän nimi |
Yhteenliittymä |
Rekisteröintien lukumäärä |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (75 %) |
Päästötavoite |
Etäisyys tavoitteeseen |
Etäisyys muutettuun tavoitteeseen |
Keskimääräinen massa |
Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %) |
DAIMLER AG |
P1 |
133 107 |
177,711 |
211,891 |
– 34,180 |
– 34,291 |
2 102,68 |
189,600 |
FCA ITALY SPA |
P2 |
131 674 |
145,707 |
174,080 |
– 28,373 |
– 28,385 |
1 696,11 |
158,288 |
FORD-WERKE GMBH |
P3 |
224 287 |
161,830 |
194,269 |
– 32,439 |
– 32,440 |
1 913,19 |
177,533 |
GENERAL MOTORS |
P4 |
91 906 |
149,228 |
178,942 |
– 29,714 |
– 29,714 |
1 748,39 |
160,782 |
KIA |
P5 |
787 |
113,330 |
145,815 |
– 32,485 |
– 32,485 |
1 392,18 |
123,605 |
MITSUBISHI MOTORS |
P6/D |
16 167 |
187,871 |
210,000 |
– 22,129 |
– 22,129 |
1 947,06 |
193,813 |
POOL RENAULT |
P7 |
237 739 |
121,542 |
167,696 |
– 46,154 |
– 46,158 |
1 627,46 |
146,490 |
Selitykset taulukkoon 1 ja 2
Sarake A:
Taulukko 1: ”Valmistajan nimi” tarkoittaa valmistajan nimeä sellaisena kuin kyseinen valmistaja on ilmoittanut sen komissiolle tai, jos kyseistä ilmoitusta ei ole tehty, jäsenvaltion rekisteröintiviranomaisen rekisteröimää nimeä.
Taulukko 2: ”Yhteenliittymän nimi” tarkoittaa yhteenliittymän johtajan ilmoittamaa nimeä.
Sarake B:
”D” tarkoittaa tuotantomäärältään pienelle valmistajalle asetuksen (EU) N:o 510/2011 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettyä poikkeusta, joka on voimassa kalenterivuodesta 2015 alkaen;
”DMD” tarkoittaa, että sovelletaan asetuksen (EU) N:o 510/2011 2 artiklan 4 kohdan mukaista de minimis -poikkeusta, eli valmistajan, jonka kaikki yritykset yhteensä ovat vastuussa alle 1 000:sta vuoden 2015 aikana rekisteröidystä uudesta kevyestä kuljetusajoneuvosta, ei tarvitse saavuttaa päästötavoitetta;
”P” tarkoittaa, että valmistaja kuuluu (taulukossa 2 mainittuun) yhteenliittymään, joka on muodostettu asetuksen (EU) N:o 510/2011 7 artiklan mukaisesti ja jonka muodostamista koskeva sopimus on voimassa kalenterivuonna 2015.
Sarake C:
”Rekisteröintien lukumäärä” tarkoittaa jäsenvaltioissa tiettynä kalenterivuonna rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen kokonaismäärää, lukuun ottamatta rekisteröintejä, joihin liittyvistä tietueista puuttuu massan tai hiilidioksidin arvo sekä tietueita, joita valmistaja ei tunnista. Muussa tapauksessa jäsenvaltioiden raportoimia rekisteröintejä ei voida muuttaa.
Sarake D:
”Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (75 %)” tarkoittavat keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, jotka on laskettu siten, että mukana on 75 prosenttia valmistajan vähäpäästöisimmistä ajoneuvoista asetuksen (EU) N:o 510/2011 4 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti. Keskimääräisissä päästöissä otetaan tilanteen mukaan huomioon virheet, jotka kyseinen valmistaja on ilmoittanut komissiolle. Laskelmassa on otettu huomioon kaikki tietueet, joissa on luotettava massaa ja hiilidioksidipäästöjä koskeva arvo. Keskimääräisissä hiilidioksidipäästöissä on otettu huomioon päästövähennykset, jotka on saatu asetuksen (EU) N:o 510/2011 5 artiklassa tarkoitetuista superbonuksista, kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun E85-polttoaineen käytöstä tai 12 artiklassa tarkoitetusta ekoinnovoinnista.
Sarake E:
”Päästötavoite” tarkoittaa päästötavoitetta, joka perustuu kaikkien tietyn valmistajan ajoneuvojen keskimääräiseen massaan ja johon on sovellettu asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteessä I olevaa kaavaa.
Sarake F:
”Etäisyys tavoitteeseen” tarkoittaa eroa D sarakkeessa esitettyjen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja E sarakkeessa esitettyjen päästötavoitteiden välillä. Jos F sarakkeessa esitetty arvo on positiivinen, keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat tavoitetta suuremmat.
Sarake G:
”Etäisyys korjattuun tavoitteeseen” tarkoittaa sitä, että kun tässä sarakkeessa olevat arvot ovat erilaiset kuin sarakkeessa F, kyseisessä sarakkeessa olevia arvoja on mukautettu siten, että otetaan huomioon virhemarginaali. Virhemarginaali lasketaan seuraavalla kaavalla:
Virhe |
= |
kaavalla [(AC1 – TG1) – (AC2 – TG2)] saatava absoluuttinen arvo |
AC1 |
= |
keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, mukaan lukien tunnistamattomat ajoneuvot (sarakkeen D mukaisesti); |
TG1 |
= |
päästötavoite, mukaan lukien tunnistamattomat ajoneuvot (sarakkeen E mukaisesti); |
AC2 |
= |
keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, pois lukien tunnistamattomat ajoneuvot; |
TG2 |
= |
päästötavoite, pois lukien tunnistamattomat ajoneuvot. |
Sarake I:
”Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (100 %)” tarkoittaa keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, jotka on laskettu siten, että mukana on 100 prosenttia tietyn valmistajan ajoneuvoista. Keskimääräisissä päästöissä otetaan tilanteen mukaan huomioon virheet, jotka kyseinen valmistaja on ilmoittanut komissiolle. Laskelmassa on otettu huomioon kaikki tietueet, joissa on luotettava massaa ja hiilidioksidipäästöjä koskeva arvo, mutta niissä ei oteta huomioon asetuksen (EU) N:o 510/2011 5 artiklassa tarkoitettuja superbonuksia, kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun E85-polttoaineen käyttöä tai 12 artiklassa tarkoitettuja ekoinnovointeja.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/112 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2321,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
aluskierrätyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaisesti myönnettävän kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan muodosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 9 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EU) N:o 1257/2013 asetetaan alusten omistajille, hallinnoille ja hyväksytyille laitoksille vaatimukset, jotka koskevat kierrätyskelpoisuuden osoittavien todistuskirjojen myöntämistä, vahvistamista, voimassaoloajan pidentämistä ja pitämistä saatavilla aluksilla. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti kierrätettäviksi tarkoitetuilla aluksilla on oltava kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja. |
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 7 artiklan mukaan ennen aluksen kierrätystä kullekin alukselle on laadittava kierrätyssuunnitelma. Aluskierrätyssuunnitelmassa on käsiteltävä kaikkia aluskohtaisia näkökohtia, jotka eivät sisälly aluskierrätyslaitoksen suunnitelmaan tai jotka edellyttävät erityisiä menettelyjä. |
(4) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 8 artiklan mukaan aluksilla tehdään katsastuksia, joita suorittavat hallintojen tai niiden valtuuttamien hyväksyttyjen laitosten virkamiehet. Katsastuksilla varmistetaan, että vaarallisten materiaalien luettelot vastaavat niihin sovellettavia asetuksen vaatimuksia. |
(5) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 9 artiklan 9 kohdan mukaan, kun loppukatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti, hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen on myönnettävä kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja. Tähän todistukseen on liitettävä vaarallisten materiaalien luettelo ja aluskierrätyssuunnitelma. Kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan muodon on oltava yhdenmukainen Hongkongissa 15 päivänä toukokuuta 2009 hyväksytyn turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’Hongkongin yleissopimus’, lisäyksen 4 kanssa. |
(6) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 25 artiklalla perustetun aluskierrätyksestä annetun asetuksen komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 9 artiklan 9 kohdan mukaisesti myönnettävien ja 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistettavien kierrätyskelpoisuuden osoittavien todistuskirjojen on oltava muodoltaan tämän päätöksen liitteen mukaisia.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/117 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2322,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
aluskierrätyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 edellyttämän aluskierrätyksen loppuunsaattamisilmoituksen muodosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EU) N:o 1257/2013 vahvistetaan aluskierrätysyrityksiä sekä aluskierrätyslaitoksia ja niiden toiminnanharjoittajia koskevat unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten kierrätysvaatimukset. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on lähetettävä 14 päivän kuluessa päivästä, jona aluskierrätys on saatettu kokonaan tai osittain päätökseen kierrätyssuunnitelman mukaisesti, kierrätyksen loppuunsaattamisilmoitus hallinnolle, joka on myöntänyt alukselle kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan. Loppuunsaattamisilmoituksen muodon on oltava yhdenmukainen Hongkongissa 15 päivänä toukokuuta 2009 hyväksytyn turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’Hongkongin yleissopimus’, lisäyksen 7 kanssa. |
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 6 kohdan mukaan ’aluskierrätyksellä’ tarkoitetaan toimintaa, jossa alus puretaan kokonaan tai osittain. Kierrätyksen loppuunsaattamisilmoitus on näin ollen tehtävä, jos alus puretaan osittain. Loppuunsaattamisilmoituksen mallissa mainitaan vain yksi aluskierrätyslaitos. Jos yhden aluksen purkaminen tapahtuu useassa laitoksessa, kultakin menettelyyn osallistuneelta laitokselta vaaditaan erillinen loppuunsaattamisilmoitus. |
(4) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 25 artiklalla perustetun aluskierrätyksestä annetun asetuksen komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytettyjen kierrätyksen loppuunsaattamisilmoitusten on oltava muodoltaan tämän päätöksen liitteen mukaisia.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/119 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2323,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
aluskierrätyslaitosten eurooppalaisen luettelon vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 16 artiklan 1 kohdan mukaan komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan eurooppalainen luettelo aluskierrätyslaitoksista, jotka sijaitsevat unionissa ja jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kyseisen asetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä aluskierrätyslaitoksista, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa ja joiden sisällyttämisestä luetteloon päätetään saman asetuksen 15 artiklan mukaisesti esitettyjen tai kerättyjen tietojen ja näytön arvioinnin perusteella. |
(2) |
Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet 18:sta unionissa sijaitsevasta aluskierrätyslaitoksesta, jotka täyttävät asetuksessa (EU) N:o 1257/2013 vahvistetut vaatimukset. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan kyseiset laitokset olisi sisällytettävä eurooppalaiseen aluskierrätyslaitosten luetteloon. |
(3) |
Niiden kolmannessa maassa sijaitsevien aluskierrätyslaitosten osalta, joista on asetuksen (EU) N:o 1257/2013 15 artiklan mukaisesti toimitettu komissiolle hakemus aluskierrätyslaitoksen sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon, esitettyjen tai kerättyjen tietojen ja näytön arviointi on edelleen käynnissä. Kun arviointi on saatu valmiiksi, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä unionin ulkopuolella sijaitsevista aluskierrätyslaitoksista. |
(4) |
Eurooppalaiseen luetteloon sisällytettävät tiedot luetellaan asetuksen (EU) N:o 1257/2013 16 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa. Jotta kyseiset vaatimukset otettaisiin huomioon, eurooppalaisen luettelon rakenteen olisi vastattava kyseistä säännöstä. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaan eurooppalaisessa luettelossa ilmoitetaan myös päivä, jona aluskierrätyslaitoksen luetteloon sisällyttämisen voimassaolo päättyy. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 25 artiklalla perustetun aluskierrätyksestä annetun asetuksen komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 16 artiklan 1 kohdan mukainen aluskierrätyslaitosten eurooppalainen luettelo laaditaan tämän päätöksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.
LIITE
ASETUKSEN (EU) N:O 1257/2013 16 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAINEN ALUSKIERRÄTYSLAITOSTEN EUROOPPALAINEN LUETTELO
Unionin jäsenvaltiossa sijaitsevat aluskierrätyslaitokset
Laitoksen nimi |
Purkamismenetelmä |
Niiden alusten tyyppi ja koko, jotka voidaan purkaa |
Rajoitukset ja edellytykset, joiden mukaan aluskierrätyslaitos toimii, mukaan lukien vaarallisten jätteiden jätehuolto |
Tiedot toimivaltaisen viranomaisen aluskierrätyssuunnitelmalle antamasta nimenomaisesta tai hiljaisesta hyväksynnästä (1) |
Aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti, joka lasketaan kyseisessä laitoksessa tietyn vuoden aikana purettujen alusten painojen (ilmaistuna kevytpainotonneina) summana (2) |
Päivä, jona aluskierrätyslaitoksen luetteloon sisällyttämisen voimassaolo päättyy (3) |
|||||||||||||||||||
BELGIA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Laiturin vieressä (vedessä, ramppi), kalteva taso |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
|
Hiljainen hyväksyntä, tarkasteluaika enintään 30 päivää |
34 000 (4) |
31. maaliskuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
TANSKA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Purkaminen laiturin vieressä ja sen jälkeen läpäisemättömillä pinnoilla, joissa on tehokas viemäröinti |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Norddjursin kunnalla on oikeus ohjata vaarallinen jäte ympäristön kannalta hyväksyttyihin vastaanottolaitteisiin. |
Hiljainen hyväksyntä, tarkasteluaika enintään 2 viikkoa |
30 000 (5) |
30. kesäkuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
|
Purkaminen laiturin vieressä ja sen jälkeen läpäisemättömillä pinnoilla, joissa on tehokas viemäröinti |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
|
Hiljainen hyväksyntä, tarkasteluaika enintään 2 viikkoa |
20 000 (6) |
15. syyskuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
RANSKA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Vedessä ja rampilla |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Ympäristöön liittyvät rajoitukset kuvataan prefektin luvassa. |
Nimenomainen hyväksyntä – Hyväksyntäpäätöksen tekevä toimivaltainen viranomainen on ympäristöministeriö. |
16 000 (7) |
30. joulukuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
|
Laiturin vieressä ja kuivatelakalla |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat (kuivatelakalla):
|
Ympäristöön liittyvät rajoitukset kuvataan prefektin luvassa. |
Nimenomainen hyväksyntä – Hyväksyntäpäätöksen tekevä toimivaltainen viranomainen on ympäristöministeriö. |
18 000 (8) |
21. lokakuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
|
Laiturin vieressä ja kuivatelakalla |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat (kuivatelakalla):
|
Ympäristöön liittyvät rajoitukset kuvataan prefektin luvassa. |
Nimenomainen hyväksyntä – Hyväksyntäpäätöksen tekevä toimivaltainen viranomainen on ympäristöministeriö. |
5 500 (9) |
24. toukokuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
LATVIA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Aluksen purkaminen (laiturin vieressä vedessä ja kuivatelakalla) |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Katso kansallinen lupa nro LI-10-IB-0024. |
Nimenomainen hyväksyntä – kirjallinen ilmoitus 30 työpäivän kuluessa |
0 (10) |
11. kesäkuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
LIETTUA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Laiturin vieressä (vedessä) |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Katso kansallinen lupa nro TL-KL.1–15/2015 |
Nimenomainen hyväksyntä – kirjallinen ilmoitus 30 työpäivän kuluessa |
1 500 (11) |
17. maaliskuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
|
Laiturin vieressä (vedessä) |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Katso kansallinen lupa nro TL-KL.1–16/2015 |
Nimenomainen hyväksyntä – kirjallinen ilmoitus 30 työpäivän kuluessa |
3 910 (12) |
17. maaliskuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
|
Laiturin vieressä (vedessä) |
Kaikki asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 1 kohdassa mainitut alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Katso kansallinen lupa nro (11.2)-30-161/2011/TL-KL.1–18/2015 |
Nimenomainen hyväksyntä – kirjallinen ilmoitus 30 työpäivän kuluessa |
20 140 (13) |
21. toukokuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
ALANKOMAAT |
|||||||||||||||||||||||||
|
Aluspurkamo |
Aluksen enimmäismitat:
|
Laitoksella on lupa toimintaa varten. Lupa sisältää rajoitukset ja edellytykset toiminnalle ympäristön kannalta kestävällä tavalla. |
Nimenomainen hyväksyntä |
52 000 (14) |
21. heinäkuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
Scheepsrecycling Nederland B.V. Havenweg 1; 3295 XZ s-Gravendeel Postbus 5234; 3295 ZJ s-Gravendeel The Netherlands Puhelin: +31 78 673 60 55 Sähköposti: info@sloperij-nederland.nl |
Aluspurkamo |
Aluksen enimmäismitat:
Purkutoimet aloitetaan vedessä, jotta rungosta saadaan kevyempi. Vintturi, jolla aluksia vedetään rampille, voi vetää 2 000 tonnia. |
Laitoksella on lupa toimintaa varten. Lupa sisältää rajoitukset ja edellytykset toiminnalle ympäristön kannalta kestävällä tavalla. |
Nimenomainen hyväksyntä |
9 300 (15) |
27. syyskuuta 2021 |
|||||||||||||||||||
PUOLA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Laiturit ja purkamispaikat vesirajassa |
Kaikki alustyypit Aluksen enimmäismitat:
|
Katso lupa WOŚ.II.7243.7.4.2014.IB |
Nimenomainen hyväksyntä (yksityiskohdat toimitetaan vuoden 2017 alussa, kun uusi kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan) |
4 000 (16) |
30. kesäkuuta 2017 |
|||||||||||||||||||
PORTUGALI |
|||||||||||||||||||||||||
|
Purkaminen kuivatelakalla, vaarallisten materiaalien poistaminen ja purkaminen vaakasuoralla tasolla ja kaltevalla tasolla aluksen koon mukaan |
Vaakasuoran tason nimelliskapasiteetti: 700 tonnia Kaltevan tason nimelliskapasiteetti: 900 tonnia |
|
Toimintaan sovellettavat edellytykset määritetään toimilupaan liitetyissä eritelmissä (AL n.o 5/2015/CCDRC, 26.1.2016 |
1 900 tonnia (17) |
26. tammikuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
ESPANJA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Purkuramppi |
Kaikki alustyypit, ydinaluksia lukuun ottamatta Aluksen enimmäismitat:
|
Rajoitukset sisältyvät yhdennettyyn ympäristölupaan. |
Nimenomaista menettelyä ei ole vielä määritetty. |
0 (18) |
28. heinäkuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA |
|||||||||||||||||||||||||
|
Aluksen purkaminen ja siihen liittyvä käsittely sallitaaan kuivatelakalla ja laiturin vieressä (vedessä) |
Kaikki alukset, joiden mitat ovat luvassa sallittujen rajoissa. Aluksen enimmäismitat:
|
Laitoksella on aluskierrätyslaitoksen suunnitelma, joka täyttää EU:n asetusten vaatimukset. Laitos on hyväksytty luvalla (viite EPR/VP3296ZM), jolla rajoitetaan toimintoja ja asetetaan edellytykset laitoksen toiminnanharjoittajalle. |
Hyväksyntä tapahtuu toimivaltaisten viranomaisten (ympäristövirasto sekä terveys- ja turvallisuusviranomainen) yhteisellä sopimuksella aluskierrätyslaitoksen suunnitelmasta, joka hyväksytään virallisesti voimassa olevan ympäristöluvan muutoksella. |
66 340 (19) |
6. lokakuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
|
Aluksen purkaminen ja siihen liittyvä käsittely sallitaan kuivatelakalla ja laiturin vieressä (vedessä) |
Kaikki alukset, joiden mitat esitetään sovitussa työsuunnitelmassa. Aluksen enimmäismitat: Pääasiallinen (suurin) telakka on kooltaan 556 m × 93 m × 1,2 m DWT, ja siellä voidaan käsitellä enintään tämän kokoisia aluksia. Suurin kuivatelakka on 1,2 miljoonaa DWT. |
Laitoksella on aluskierrätyslaitoksen suunnitelma, joka täyttää EU:n asetusten vaatimukset. Laitos on hyväksytty jätehuoltoluvalla, lupanumero LN/07/21/V2, jolla rajoitetaan toimintoja ja asetetaan edellytykset laitoksen toiminnanharjoittajalle. |
Hyväksyntä tapahtuu toimivaltaisten viranomaisten (The Northern Ireland Environment Agency (NIEA) ja The Health and Safety Executive for Northern Ireland (HSENI)) yhteisellä sopimuksella aluskierrätyslaitoksen suunnitelmasta, joka hyväksytään virallisesti voimassa olevan jätehuoltoluvan muutoksella. |
13 200 (20) |
3. elokuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
|
Aluksen purkaminen ja siihen liittyvä käsittely sallitaan kuivatelakalla ja laiturin vieressä (vedessä) |
Kaikki alukset, joiden mitat ovat luvassa sallittujen rajoissa. Aluksen enimmäismitat:
|
Laitoksella on aluskierrätyslaitoksen suunnitelma, joka täyttää EU:n asetusten vaatimukset. Laitos on hyväksytty luvalla (viite EPR/UP3298VL), jolla rajoitetaan toimintoja ja asetetaan edellytykset laitoksen toiminnanharjoittajalle. |
Hyväksyntä tapahtuu yhdistettyjen toimivaltaisten viranomaisten (Walesin luonnonvaroista vastaava virasto sekä terveys- ja turvallisuusviranomainen) sopimuksella aluskierrätyslaitoksen suunnitelmasta, joka hyväksytään virallisesti voimassa olevan ympäristöluvan muutoksella. |
7 275 (21) |
2. heinäkuuta 2020 |
|||||||||||||||||||
(1) Aluskierrätyksestä annetun asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (aluskierrätysasetus) 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettu hyväksyntä
(2) Aluskierrätyksestä annetun asetuksen (EU) N:o 1257/2013 32 artiklan 1 kohdan mukaan ”aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti määritellään valitsemalla kustakin aluskierrätyslaitoksesta edeltävän 10 vuoden jakson korkein arvo tai, jos kyseessä on äskettäin luvan saanut aluskierrätyslaitos, tämän laitoksen saavuttama korkein vuotuinen arvo”.
(3) Päivä, jona aluskierrätyslaitoksen luetteloon sisällyttämisen voimassaolo päättyy, on päivä, jona laitokselle jäsenvaltiossa annetun luvan tai hyväksynnän voimassaolo päättyy.
(4) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 50 000 LDT vuodessa.
(5) Ks. alaviite 4.
(6) Ks. alaviite 4.
(7) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 18 000 LDT vuodessa.
(8) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 23 000 LDT vuodessa.
(9) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 10 000 LDT vuodessa.
(10) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 15 000 LDT vuodessa.
(11) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 15 000 LDT vuodessa.
(12) Luvan mukaan laitos voi purkaa enintään 30 000 LDT vuodessa
(13) Luvan mukaan laitos voi purkaa enintään 6 000 LDT vuodessa
(14) Luvan mukaan laitos voi purkaa enintään 45 000 LDT vuodessa
(15) Luvan mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 100 000 LDT vuodessa.
(16) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 45 000 LDT vuodessa.
(17) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 10 000 LDT vuodessa.
(18) Toimitettujen tietojen mukaan laitoksen teoreettinen aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on 60 000 LDT vuodessa.
(19) Luvan mukaan laitos voi purkaa enintään 230 000 tonnia vuodessa
(20) Luvan mukaan laitos voi purkaa enintään 300 000 tonnia vuodessa
(21) Luvan mukaan laitos voi purkaa enintään 74 999 tonnia vuodessa
Lyhenteet
DWT |
Kuollutta painoa |
GT |
Bruttovetoisuus |
LDT |
Kevytpainotonnia |
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/129 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2324,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
aluskierrätyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 edellyttämän aluskierrätyksen suunniteltua aloittamista koskevan ilmoituksen muodosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EU) N:o 1257/2013 vahvistetaan aluskierrätysyrityksiä sekä aluskierrätyslaitoksia ja niiden toiminnanharjoittajia koskevat unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten kierrätysvaatimukset. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan alusten kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava hallinnolle, että aluskierrätyslaitos on kaikilta osin valmis aloittamaan aluskierrätyksen. Ilmoitusten muodon on oltava yhdenmukainen Hongkongissa 15 päivänä toukokuuta 2009 hyväksytyn turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’Hongkongin yleissopimus’, lisäyksen 6 kanssa. |
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 3 artiklan 6 kohdan mukaan ’aluskierrätyksellä’ tarkoitetaan toimintaa, jossa alus puretaan kokonaan tai osittain. Aluskierrätyksen suunniteltua aloittamista koskeva ilmoitus on näin ollen tehtävä, jos alus puretaan osittain. Aluskierrätyksen suunniteltua aloittamista koskevan ilmoituksen mallissa mainitaan vain yksi aluskierrätyslaitos. Jos yhden aluksen purkaminen tapahtuu useassa laitoksessa, kultakin menettelyyn osallistuvalta laitokselta vaaditaan erillinen aluskierrätyksen suunniteltua aloittamista koskeva ilmoitus. |
(4) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 25 artiklalla perustetun aluskierrätyksestä annetun asetuksen komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Aluskierrätyksen suunniteltua aloittamista koskevien ilmoitusten, joita edellytetään asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, on oltava muodoltaan tämän päätöksen liitteen mukaisia.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/131 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/2325,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,
aluskierrätyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaisesti myönnettävän vaarallisia materiaaleja koskevan inventaariotodistuskirjan muodosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EU) N:o 1257/2013 asetetaan alusten omistajille, hallinnoille ja hyväksytyille laitoksille vaatimukset, jotka koskevat aluksilla olevien vaarallisten materiaalien luettelon laatimista sekä luetteloon liittyviä katsastuksia ja todistuksia. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 5 artiklan mukaisesti aluksilla on oltava saatavilla vaarallisten materiaalien luettelo. |
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 32 artiklan mukaan velvoitetta pitää aluksella saatavilla vaarallisten materiaalien luettelo aletaan soveltaa olemassa oleviin aluksiin 31 päivästä joulukuuta 2020, uusiin aluksiin viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2018 ja kierrätettäväksi lähetettäviin aluksiin siitä päivästä, jona eurooppalainen luettelo julkaistaan asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaisesti. |
(4) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 8 artiklan mukaan aluksilla tehdään katsastuksia, joita suorittavat hallintojen tai niiden valtuuttamien hyväksyttyjen laitosten virkamiehet. Katsastuksilla varmistetaan, että vaarallisten materiaalien luettelo vastaa siihen sovellettavia asetuksen vaatimuksia. |
(5) |
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 9 artiklan 1 kohdan mukaan, kun peruskatsastus tai määräaikaiskatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti, hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen on myönnettävä inventaariotodistuskirja. Inventaariotodistuskirjan muodon on oltava yhdenmukainen Hongkongissa 15 päivänä toukokuuta 2009 hyväksytyn turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’Hongkongin yleissopimus’, lisäyksen 3 kanssa. |
(6) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 25 artiklalla perustetun aluskierrätyksestä annetun asetuksen komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 9 artiklan mukaisesti myönnettävien ja vahvistettavien inventaariotodistuskirjojen on oltava muodoltaan tämän päätöksen liitteen mukaisia.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.
LIITE
Oikaisuja
20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/136 |
Oikaisu pöytäkirjaan Euroopan yhteisön ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta neljän vuoden ajanjaksoksi
( Euroopan unionin virallinen lehti L 315, 1. joulukuuta 2015 )
1. |
Sivulla 37, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 1, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”… a) |
Leveyspiirin 19° 00′ 00″ N pohjoispuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
b) |
Leveyspiirin 19° 00′ 00″ N eteläpuolella leveyspiiriin 17° 50′ 00″ N asti, 9 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17°50′00″ N eteläpuolella 6 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
pitää olla:
”… a) |
Leveyspiirin 19°00,00 N pohjoispuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
b) |
Leveyspiirin 19°00,00 N eteläpuolella leveyspiiriin 17°50,00 N asti, 9 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17°50,00 N eteläpuolella 6 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
2. |
Sivuilla 38 ja 39, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 2, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”a) |
Leveyspiirin 19° 15′ 60″ N pohjoispuolella: seuraavien pisteiden rajoittaman vyöhykkeen länsipuolella:
|
b) |
Leveyspiirin 19° 15′ 60″ N eteläpuolella leveyspiiriin 17° 50′ 00″ N asti: 18 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17° 50′ 00″ N eteläpuolella: 12 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
pitää olla:
”a) |
Leveyspiirin 19°15,60 N pohjoispuolella: seuraavien pisteiden rajoittaman vyöhykkeen länsipuolella:
|
b) |
Leveyspiirin 19°15,60 N eteläpuolella leveyspiiriin 17°50,00 N asti: 18 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17°50,00 N eteläpuolella: 12 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
3. |
Sivulla 40, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 3, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”a) |
Leveyspiirin 19° 48′ 50″ N pohjoispuolella 3 meripeninkulman linjasta mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19° 48′ 50″ N eteläpuolella leveyspiiriin 19° 21′ 00″ N asti leveyspiirin 16° 45′ 00″ W länsipuolella. |
c) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N eteläpuolella 3 meripeninkulman linjasta mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
pitää olla:
”a) |
Leveyspiirin 19°48,50 N pohjoispuolella 3 meripeninkulman linjasta mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19°48,50 N eteläpuolella leveyspiiriin 19°21,00 N asti leveyspiirin 16°45,00 W länsipuolella. |
c) |
Leveyspiirin 19°21,00 N eteläpuolella 3 meripeninkulman linjasta mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
4. |
Sivulla 42, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 4, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”a) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N pohjoispuolella: 30 meripeninkulman linjasta mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N eteläpuolella: 30 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
pitää olla:
”a) |
Leveyspiirin 19°21,00 N pohjoispuolella: 30 meripeninkulman linjasta mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19°21,00 N eteläpuolella: 30 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
5. |
Sivulla 43, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 5, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”Pintasiima-alukset
a) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N pohjoispuolella: 30 meripeninkulman linjasta mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N eteläpuolella: 30 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
Vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset
a) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N pohjoispuolella: 15 meripeninkulman linjasta länteen mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N eteläpuolella: 12 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
Eläviä täkyjä käyttävä kalastus
a) |
Leveyspiirin 19° 48′ 50″ N pohjoispuolella: 3 meripeninkulman linjasta länteen mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta |
b) |
Leveyspiirin 19° 48′ 50″ N eteläpuolella leveyspiiriin 19° 21′ 00″ N asti: leveyspiirin 16° 45′ 00″ W länsipuolella |
c) |
Leveyspiirin 19° 21′ 00″ N eteläpuolella: 3 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
pitää olla:
”Pintasiima-alukset
a) |
Leveyspiirin 19°21,00 N pohjoispuolella: 30 meripeninkulman linjasta mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19°21,00 N eteläpuolella: 30 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
Vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset
a) |
Leveyspiirin 19°21,00 N pohjoispuolella: 15 meripeninkulman linjasta länteen mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19°21,00 N eteläpuolella: 12 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
Eläviä täkyjä käyttävä kalastus
a) |
Leveyspiirin 19°48,50 N pohjoispuolella: 3 meripeninkulman linjasta länteen mitattuna Cap Blanc–Cap Timiris -peruslinjasta. |
b) |
Leveyspiirin 19°48,50 N eteläpuolella leveyspiiriin 19°21,00 N asti: leveyspiirin 16°45,00 W länsipuolella. |
c) |
Leveyspiirin 19°21,00 N eteläpuolella: 3 meripeninkulmaa länteen mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
…”
6. |
Sivuilla 44 ja 45, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 6, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”… a) |
Leveyspiirin 19° 00′ 00″ N pohjoispuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
b) |
Leveyspiirin 19° 00′ 00″ N eteläpuolella leveyspiiriin 17° 30′ N asti, 20 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17° 30′ N eteläpuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
…”
pitää olla:
”… a) |
Leveyspiirin 19°00,00 N pohjoispuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
b) |
Leveyspiirin 19°00,00 N eteläpuolella leveyspiiriin 17°30 N asti, 20 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17°30 N eteläpuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
…”
7. |
Sivulla 46, liitteessä 1, lisäyksen 1 kalastusluokassa 7, 1 jaksossa (Kalastusalue): |
on:
”… a) |
Leveyspiirin 19° 00′ 00″ N pohjoispuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
b) |
Leveyspiirin 19° 00′ 00″ N eteläpuolella leveyspiiriin 17° 30′ N asti, 20 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17° 30′ eteläpuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
…”
pitää olla:
”… a) |
Leveyspiirin 19°00,00 N pohjoispuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
b) |
Leveyspiirin 19°00,00 N eteläpuolella leveyspiiriin 17°30 N asti, 20 meripeninkulmaa mitattuna kohdasta, jossa luode on alhaisimmillaan. |
c) |
Leveyspiirin 17°30 N eteläpuolella seuraavien pisteiden yhdistämä linja:
|
…”
8. |
Sivulla 49, liitteessä 1, lisäyksen 2 (Mauritanian kalastusalueen rajat) toiseksi viimeisellä rivillä: |
on:
”Coordonnées 20°30 N 20°25,5 W”
pitää olla:
”Koordinaatit 20°30 N 20°25,5 W”