13.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/2134,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2016,

tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005 (2) hyväksyttiin vuonna 2005, ja se tuli voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2006. Ottaen huomioon Euroopan parlamentin vuonna 2010 esittämät pyynnöt (3) ja saadut viitteet siitä, että unionista vietyjä lääkevalmisteita oli käytetty kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa, kyseisen asetuksen liitteissä II ja III olevia luetteloja tavaroista, joiden kauppa on kielletty tai sitä valvotaan, muutettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1352/2011 (4). Komissio tarkasteli asiantuntijaryhmän avustuksella, oliko asetukseen (EY) N:o 1236/2005 ja sen liitteisiin tarpeen tehdä muita muutoksia. Liitteitä II ja III muutettiin heinäkuussa 2014 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 775/2014 (5).

(2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjasta, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tuli oikeudellisesti sitova, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009. Asetuksessa (EY) N:o 1236/2005 käytetty kidutuksen määritelmä on otettu kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisesta vuoden 1984 yleissopimuksesta, ja se on edelleen pätevä. ”Muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen” määritelmää ei ole kyseisessä yleissopimuksessa, ja sitä olisi muutettava vastaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Olisi aiheellista selkeyttää myös termin ”lainmukaiset seuraamukset” merkitystä ”kidutuksen” ja ”muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen” määritelmien yhteydessä ottaen huomioon kuolemanrangaistusta koskeva unionin politiikka.

(3)	Asetuksella (EY) N:o 1236/2005 perustettiin vientilupajärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää mainitun asetuksen liitteessä III lueteltujen tavaroiden käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(4)	Vientilupajärjestelmällä ei saisi ylittää sitä, mikä on oikeasuhteista. Sillä ei sen vuoksi saisi estää laillisiin hoitotarkoituksiin käytettävien lääkevalmisteiden vientiä.

(5)

Kuolemanrangaistuksen ja toisaalta kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen väliset erot huomioon ottaen on aiheellista luoda erityinen vientilupajärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää tiettyjen tavaroiden käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Tällaisen järjestelmän yhteydessä olisi otettava huomioon se, että eräät maat ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen kaikkien rikosten osalta ja tehneet asiaa koskevan kansainvälisen sitoumuksen. Koska on olemassa riski, että kyseisiä tavaroita jälleenviedään maihin, jotka eivät ole toimineet näin, olisi säädettävä tietyistä ehdoista ja vaatimuksista, jotka koskevat viennin sallimista maihin, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen. Sen vuoksi on aiheellista myöntää yleinen vientilupa viennille sellaisiin maihin, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen kaikkien rikosten osalta ja vahvistaneet kyseisen poistamisen kansainvälisellä sitoumuksella.

(6)

Jos jokin maa ei ole poistanut kuolemanrangaistusta kaikkien rikosten osalta ja vahvistanut tätä poistamista kansainvälisellä sitoumuksella, toimivaltaisten viranomaisten olisi vientilupahakemusta käsitellessään tarkistettava, onko olemassa riski, että loppukäyttäjä määrämaassa voisi käyttää vietyjä tavaroita kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Olisi säädettävä asianmukaisista ehdoista ja vaatimuksista, joilla valvotaan loppukäyttäjän toteuttamaa näiden tavaroiden myyntiä tai siirtoa kolmansille osapuolille. Jos saman viejän ja loppukäyttäjän välillä tapahtuu useita kuljetuksia, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa loppukäyttäjän asema säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kuuden kuukauden välein, sen sijaan, että tehtäisiin tarkistuksia jokaisen kuljetusta koskevan vientiluvan myöntämisen yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten oikeutta mitätöidä vientilupa, keskeyttää sen soveltaminen, muuttaa sitä tai peruuttaa se asetuksen (EY) N:o 1236/2005 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos se on perusteltua.

(7)

Viejiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen rajoittamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää viejälle koontilupa, joka kattaa kaikki kyseiseltä viejältä lähtevät lääkevalmisteiden kuljetukset tietylle loppukäyttäjälle tietyn ajanjakson ajan ja jossa tarvittaessa määritetään loppukäyttäjän tavanomaista kyseisten valmisteiden käyttöä vastaava määrä. Tällainen lupa olisi asetuksen (EY) N:o 1236/2005 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti voimassa yhdestä kolmeen vuoteen, ja sitä voitaisiin jatkaa enintään kahdella vuodella.

(8)

Koontiluvan myöntäminen olisi asianmukaista myös siinä tapauksessa, että valmistaja aikoo viedä asetuksen (EY) N:o 1236/2005 soveltamisalaan kuuluvia lääkevalmisteita jakelijalle maassa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, edellyttäen, että viejä ja jakelija ovat tehneet oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jossa jakelijan edellytetään soveltavan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä lääkevalmisteita käytetä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

(9)

Luetteloon tavaroista, joiden vientiä varten vaaditaan lupa, jotta estetään näiden tavaroiden käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, olisi otettava ainoastaan tavaroita, joita on käytetty kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, sekä tavaroita, joiden käyttämisen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tällainen kolmas maa on hyväksynyt, vaikka se ei ole vielä käyttänyt niitä tähän tarkoitukseen. Siihen ei pitäisi ottaa ei-tappavia tavaroita, jotka eivät ole olennaisia tuomitun henkilön teloittamisen kannalta, kuten tavanomaiset huonekalut, joita voi olla myös teloitushuoneessa.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1236/2005 soveltamisalaan kuuluviin lääkevalmisteisiin voidaan kohdistaa valvontaa huumausaineita ja psykotrooppisia aineita koskevien kansainvälisten sopimusten, kuten vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen, mukaisesti. Koska tällaisen valvonnan tarkoituksena ei ole estää kyseisten lääkevalmisteiden käyttämistä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon vaan estää laitonta huumausainekauppaa, kansainvälisen valvonnan lisäksi olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1236/2005 mukaista vientivalvontaa. Jäsenvaltioita olisi kuitenkin kannustettava käyttämään molempien valvontajärjestelmien soveltamiseen yhtä ainoaa menettelyä.

(11)

Viejiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen rajoittamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää viejälle kattava koontilupa, joka koskee tavaroita, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä III tarkoituksena estää niiden käyttö kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(12)	Asetuksen (EY) N:o 1236/2005 mukaista vientivalvontaa ei pitäisi soveltaa tavaroihin, joiden vientiä valvotaan neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (6), neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 258/2012 (8) mukaisesti.

(13)

Asetuksessa (EY) N:o 1236/2005 kielletään kyseisen asetuksen liitteessä II lueteltujen tavaroiden vienti ja tuonti sekä tällaisiin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittaminen. Jos tällaiset tavarat sijaitsevat kolmannessa maassa, unionissa toimivilta välittäjiltä on tarpeen kieltää välityspalvelujen tarjoaminen tällaisten tavaroiden osalta, sillä niitä ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Tällaisten välityspalvelujen tarjoamisen kieltäminen edistäisi myös julkisen moraalin suojelemista ja niiden ihmisarvoa koskevien periaatteiden kunnioittamista, jotka ovat eurooppalaisten arvojen perustana, sellaisina kuin ne sisältyvät Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja perusoikeuskirjaan.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä III tai liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamiseen ja teknisen avun toimittamiseen olisi vaadittava ennakkolupa, jotta estetään se, että välityspalvelut tai tekninen apu edistävät niihin liittyvien tavaroiden käyttämistä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(15)

Välityspalveluina ja teknisenä apuna, joihin tässä asetuksessa vaaditaan ennakkolupa, olisi pidettävä sellaisia palveluja ja sellaista apua, joita toimitetaan unionista eli alueilta, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, mukaan luettuna ilmatila ja jäsenvaltion lainkäyttövallan alainen ilma-alus tai muu alus.

(16)

Kun toimivaltaiset viranomaiset myöntävät luvan asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamiseen, niiden olisi pyrittävä varmistamaan, että tällaisten tavaroiden käyttöä koskeva tekninen apu ja mahdollinen koulutus, jota toimitettaisiin tai tarjottaisiin yhdessä sen teknisen avun kanssa, johon lupaa pyydetään, annetaan siten, että ne tukevat lainvalvontastandardeja, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja myötävaikutetaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen ehkäisemiseen.

(17)

Koska asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä II lueteltuja tavaroita ei käytännössä voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, on aiheellista kieltää välittäjiltä ja teknisen avun toimittajilta tällaisia tavaroita koskevan käyttökoulutuksen tarjoaminen kolmansille maille ja kieltää tällaisten tavaroiden myynninedistäminen messuilla ja näyttelyissä unionin alueella sekä tällaisiin tavaroihin liittyvä painetuissa viestimissä tai internetissä olevan mainostilan ja televisio- tai radioasemien mainosajan myynti ja ostaminen.

(18)

Jotta talouden toimijoita estetään hyötymästä tavaroiden, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, kuljettamisesta unionin tullialueen kautta matkallaan kolmanteen maahan, tällaisten tavaroiden kuljettaminen unionissa on tarpeen kieltää, jos ne sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä II tai, jos talouden toimijalla on tietoa niiden suunnitellusta käytöstä, liitteessä III tai III a olevaan luetteloon.

(19)	On aiheellista selventää, että jäsenvaltio voi sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti soveltaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvien tiettyjen palvelujen toimittamista.

(20)

Tulliviranomaisten olisi vaihdettava tiettyjä tietoja muiden tulliviranomaisten kanssa käyttäen tullialan riskinhallintajärjestelmää unionin tullilainsäädännön mukaisesti, ja asetuksen (EY) N:o 1236/2005 8 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava tiettyjä tietoja muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisesti. On aiheellista vaatia, että toimivaltaiset viranomaiset käyttävät suojattua ja koodattua järjestelmää asetuksen (EY) N:o 1236/2005 11 artiklan mukaisesti suoritettavaan epäämispäätöksiä koskevaan tietojenvaihtoon. Tätä varten komission olisi asetettava saataville uusi toiminto asetuksen (EY) N:o 428/2009 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetun nykyisen järjestelmän puitteissa.

(21)

On aiheellista selventää, että siltä osin kuin kyse on henkilötiedoista, tietojen käsittelyn ja vaihdon yhteydessä olisi noudatettava henkilötietojen käsittelyä ja vaihtoa koskevia sovellettavia sääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (9) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (10) mukaisesti.

(22)

Komissiolle olisi asetuksen (EY) N:o 1236/2005 soveltamisessa tarvittavien säännösten antamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1236/2005 uusien liitteiden III a, III b, VI ja VII muuttamista. On huomattava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 37/2014 (11) komissiolle siirrettiin valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteiden I, II, III, IV ja V muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(23)

Jotta unioni voi reagoida nopeasti, kun kehitetään uusia tavaroita, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, ja kun on selvä ja välitön riski, että kyseisiä tavaroita käytetään tarkoituksiin, joihin liittyy tällaisia ihmisoikeusloukkauksia, on aiheellista säätää asianomaisen komission säädöksen välittömästä soveltamisesta, jos tällaisen muutoksen tekeminen on tarpeen erittäin kiireellisissä tapauksissa asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteen II tai III muuttamisen yhteydessä. Jotta unioni voi reagoida nopeasti, kun yksi tai useampi kolmas maa joko hyväksyy tiettyjen tavaroiden käyttämisen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai hyväksyy kansainvälisen sitoumuksen, joka koskee kuolemanrangaistuksen poistamista kaikkien rikosten osalta, tai rikkoo tällaista sitoumusta, on aiheellista säätää asianomaisen komission säädöksen välittömästä soveltamisesta, jos se on tarpeen erittäin kiireellisissä tapauksissa asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteen III a tai III b muuttamisen yhteydessä. Kun sovelletaan kiireellistä menettelyä, on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(24)

Olisi perustettava koordinointiryhmä. Ryhmän olisi toimittava foorumina, jolla jäsenvaltioiden asiantuntijat ja komissio vaihtavat tietoja hallinnollisista käytännöistä sekä käyvät keskustelua tämän asetuksen tulkintakysymyksistä, luetteloihin sisältyviä tavaroita koskevista teknisistä kysymyksistä, tähän asetukseen liittyvästä kehityksestä ja muista mahdollisesti ilmenevistä kysymyksistä. Ryhmä voi erityisesti keskustella kysymyksistä, jotka liittyvät tavaroiden luonteeseen ja suunniteltuun vaikutukseen, tavaroiden saatavuuteen kolmansissa maissa ja siihen, onko tavarat erityisesti suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa varten tai kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Jos komissio päättää kuulla ryhmää delegoituja säädöksiä valmistellessaan, sen olisi tehtävä tämä paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(25)

Komissio ei hanki välineitä lainvalvontatarkoituksiin, koska se ei ole vastuussa yleisen järjestyksen ylläpidosta, rikosoikeudenkäynneistä eikä rikosoikeudellisten päätösten täytäntöönpanosta. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön menettely sen varmistamiseksi, että komissio saa tiedot luetteloihin sisältymättömistä, unionissa kaupan olevista lainvalvontavälineistöstä ja -tuotteista, jotta voidaan varmistaa, että luettelot tavaroista, joiden kauppa on kielletty tai sitä valvotaan, saatetaan ajan tasalle uuden kehityksen huomioon ottamiseksi. Osoittaessaan pyyntönsä komissiolle pyynnön esittävän jäsenvaltion olisi toimitettava tavaroiden lisäämistä asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteeseen II, liitteeseen III tai liitteeseen III a koskeva pyyntönsä muille jäsenvaltioille.

(26)	Jotta talouden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille annettaisiin jonkin verran aikaa hakea ja myöntää vaadittavat luvat, olisi määritettävä välityspalvelujen ja teknisen avun uuden valvonnan soveltamista koskeva lyhyt siirtymäaika,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1236/2005 seuraavasti:

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan unionin säännöt, joilla säännellään kolmansien maiden kanssa käytävää sellaisten tavaroiden kauppaa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, sekä tällaisiin tavaroihin liittyvää välityspalvelujen, teknisen avun, koulutuksen ja mainonnan toimittamista.”

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

Korvataan a, b, c, d ja e alakohta seuraavasti:

”a)

’kidutuksella’ kaikkia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan tahallisesti kovaa kipua tai joko ruumiillista tai henkistä kärsimystä tietojen tai tunnustuksen saamiseksi häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisekseen teosta, jonka hän tai kolmas henkilö on tehnyt taikka hänen tai kolmannen henkilön epäillään tehneen, hänen tai kolmannen henkilön pelottelemiseksi tai pakottamiseksi taikka minkälaiseen tahansa syrjintään perustuvasta syystä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa tällaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti. Kidutusta ei kuitenkaan ole kipu tai kärsimys, joka aiheutuu pelkästään lainmukaisista seuraamuksista joko niihin kuuluvana tai niihin liittyvänä. Kuolemanrangaistusta ei katsota lainmukaiseksi seuraamukseksi missään olosuhteissa;

’muulla julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla kohtelulla tai rankaisemisella’ kaikkia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan voimakkuudeltaan tietyn vähimmäistason saavuttavaa kipua tai kärsimystä, joko ruumiillista tai henkistä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa tällaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu sen aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti. Sitä ei kuitenkaan ole kipu tai kärsimys, joka aiheutuu pelkästään lainmukaisista seuraamuksista joko niihin kuuluvana tai niihin liittyvänä. Kuolemanrangaistusta ei katsota lainmukaiseksi seuraamukseksi missään olosuhteissa;

’lainvalvontaviranomaisella’ kaikkia rikosten ehkäisemisestä, havaitsemisesta, tutkimisesta, torjumisesta ja rankaisemisesta vastuussa olevia viranomaisia, mukaan luettuina mutta niihin rajoittumatta poliisit, syyttäjät, oikeusviranomaiset, julkiset ja yksityiset vankilaviranomaiset sekä tapauksesta riippuen valtion turvallisuusjoukot ja sotilasviranomaiset;

’viennillä’ tavaroiden poistumista unionin tullialueelta, mukaan lukien sellaisten tavaroiden lähtö, joista on tehtävä tulli-ilmoitus, ja tavaroiden poistuminen sen jälkeen, kun ne ovat olleet varastoituina vapaa-alueelle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 (*1) tarkoitetulla tavalla;

e)	’tuonnilla’ tavaroiden tuontia unionin tullialueelle, mukaan lukien väliaikainen varastointi, tuominen vapaa-alueelle, asettaminen erityismenettelyyn ja luovutus vapaaseen liikkeeseen asetuksessa (EU) N:o 952/2013 tarkoitetulla tavalla;

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).”"

Korvataan h ja i alakohta seuraavasti:

”h)	’toimivaltaisella viranomaisella’ liitteessä I lueteltuja jäsenvaltioiden viranomaisia, joilla on 8 artiklan nojalla valtuudet tehdä lupahakemusta koskeva päätös tai kieltää viejää käyttämästä unionin yleistä vientilupaa;

’hakijalla’

1.	jäljempänä 3, 5 tai 7 b artiklassa tarkoitetun viennin osalta viejää;

2.	jäljempänä 4 a artiklassa tarkoitetun kauttakuljetuksen osalta luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka kuljettaa tavaroita unionin tullialueella;

3.	jäljempänä 3 artiklassa tarkoitetun teknisen avun toimittamisen osalta teknisen avun toimittajaa;

4.	jäljempänä 4 artiklassa tarkoitetun tuonnin ja teknisen avun toimittamisen osalta tavarat esille asettavaa museota; ja

5.	jäljempänä 7 a artiklassa tarkoitetun teknisen avun toimittamisen osalta teknisen avun toimittajaa tai 7 d artiklassa tarkoitettujen välityspalvelujen toimittamisen osalta välittäjää;”

Lisätään alakohdat seuraavasti:

”j)	’unionin tullialueella’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 4 artiklassa tarkoitettua aluetta;

’välityspalveluilla’

1)	sellaisista liiketapahtumista neuvottelemista tai sellaisten liiketapahtumien järjestelemistä, joiden tavoitteena on kyseessä olevien tavaroiden osto, myynti tai toimitus kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan; tai

2)	kolmannessa maassa sijaitsevien kyseessä olevien tavaroiden myyntiä tai ostoa niiden siirtämiseksi johonkin toiseen kolmanteen maahan.

Tässä asetuksessa pelkkä liitännäispalvelujen tarjoaminen ei kuulu tämän määritelmän soveltamisalaan. Liitännäispalveluja ovat kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut sekä yleinen mainonta ja myynninedistäminen;

’välittäjällä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka toimittaa k alakohdassa määriteltyjä palveluja unionin alueelta; luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, riippumatta siitä, missä hänellä on asuinpaikka, ja joka toimittaa tällaisia palveluja unionin alueelta; sekä oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, riippumatta siitä, mihin se on sijoittautunut, ja joka toimittaa tällaisia palveluja unionin alueelta;

’teknisen avun toimittajalla’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka toimittaa f alakohdassa määriteltyä teknistä apua unionin alueelta; luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, riippumatta siitä, missä hänellä on asuinpaikka, ja joka toimittaa tällaista apua unionin alueelta; sekä oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, riippumatta siitä, mihin se on sijoittautunut, ja joka toimittaa tällaista apua unionin alueelta;

’viejällä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jonka puolesta vienti-ilmoitus tehdään, eli henkilöä, yhteisöä tai elintä, jolla vienti-ilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus kyseisessä kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on tarvittava valtuutus päättää tavaroiden lähettämisestä unionin tullialueelta. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty tai jos tällaisen sopimuksen haltija ei toimi omasta puolestaan, viejällä tarkoitetaan henkilöä, yhteisöä tai elintä, jolla on tarvittava valta päättää tavaroiden lähettämisestä unionin tullialueelta. Jos oikeus määrätä tavaroista kuuluu kyseisen sopimuksen perusteella henkilölle, yhteisölle tai elimelle, jolla on asuinpaikka unionin ulkopuolella tai joka on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, viejänä pidetään sopimuspuolta, jolla on asuinpaikka unionissa tai joka on sijoittautunut unioniin;

o)	’unionin yleisellä vientiluvalla’ lupaa, joka voidaan myöntää tiettyihin maihin suuntautuvaa d alakohdassa määriteltyä vientiä varten kaikille viejille, jotka noudattavat liitteessä III b lueteltuja vientiluvan käytön ehtoja ja vaatimuksia;

’yksittäisellä luvalla’ lupaa, joka on myönnetty

1.	yhdelle tietylle viejälle yhden tai useamman tavaran d alakohdassa määriteltyä vientiä varten yhdelle kolmannessa maassa sijaitsevalle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle;

2.	yhdelle tietylle välittäjälle yhtä tai useampaa tavaraa koskevien k alakohdassa määriteltyjen välityspalvelujen toimittamista varten yhdelle kolmannessa maassa sijaitsevalle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle; tai

3.	luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka kuljettaa tavaroita unionin tullialueella s alakohdassa määriteltyä kauttakuljetusta varten;

’koontiluvalla’ yhdelle tietylle viejälle tai välittäjälle liitteessä III tai liitteessä III a olevaan luetteloon sisältyvän tavaralajin osalta myönnettyä lupaa, joka voi kattaa

1.	d alakohdassa määritellyn viennin yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa;

2.	d alakohdassa määritellyn viennin yhdelle tai useammalle määritetylle jakelijalle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa, jos viejä on liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan tai liitteessä III a olevaan 1 jaksoon sisältyvien tavaroiden valmistaja;

3.	kolmannessa maassa sijaitsevien tavaroiden kuljettamiseen liittyvien välityspalvelujen toimittamisen yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa;

kolmannessa maassa sijaitsevien tavaroiden kuljettamiseen liittyvien välityspalvelujen toimittamisen yhdelle tai useammalle määritetylle jakelijalle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa, jos välittäjä on liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan tai liitteessä III a olevaan 1 jaksoon sisältyvien tavaroiden valmistaja;

’jakelijalla’ talouden toimijaa, joka harjoittaa liitteessä III olevassa 3.2 tai 3.3 kohdassa tai liitteessä III a olevassa 1 jaksossa lueteltuihin tavaroihin liittyvää tukkukauppatoimintaa, kuten hankkii tällaisia tavaroita valmistajilta tai pitää hallussaan, toimittaa tai vie tällaisia tavaroita; tällaisiin tavaroihin liittyvään tukkukauppatoimintaan eivät kuulu sairaaloiden, farmaseuttien tai terveydenhuollon ammattilaisten ainoastaan tällaisten tavaroiden toimittamiseksi yleisölle suorittamat hankinnat;

s)	’kauttakuljetuksella’ unionin tullialueen kautta unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan kulkevien muiden kuin unionin tavaroiden kuljettamista unionin tullialueella.”

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden vienti tällaisten tavaroiden alkuperästä riippumatta.

Liite II sisältää tavarat, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

Kielletään teknisen avun toimittajaa toimittamasta liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvää teknistä apua kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle vastiketta vastaan tai vastikkeetta.”

Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuonti näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

Kielletään liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvän sellaisen teknisen avun hyväksyminen unionissa olevan henkilön, yhteisön tai elimen toimesta, jonka jokin henkilö, yhteisö tai elin toimittaa kolmannesta maasta käsin vastiketta vastaan tai vastikkeetta.”

Lisätään artiklat seuraavasti:

”4 a artikla

Kauttakuljetuskielto

1. Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetus.

2. Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetukseen, jos osoitetaan, että näitä tavaroita käytetään määrämaassa yksinomaan museossa tapahtuvaan julkisesti esille asettamiseen niiden historiallisen merkityksen vuoksi.

4 b artikla

Välityspalvelujen kieltäminen

Kielletään välittäjiä toimittamasta kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle välityspalveluja, jotka liittyvät liitteessä II lueteltuihin tavaroihin, näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

4 c artikla

Koulutuksen kieltäminen

Kielletään teknisen avun toimittajaa tai välittäjää toimittamasta tai tarjoamasta kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle koulutusta liitteessä II lueteltujen tavaroiden käytöstä.

4 d artikla

Messut

Kielletään luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, riippumatta siitä, onko tällä asuinpaikka jäsenvaltiossa tai onko tämä sijoittautunut jäsenvaltioon, asettamasta esille tai tarjoamasta myytäväksi liitteessä II lueteltua tavaraa näyttelyssä tai messuilla, jotka järjestetään unionin alueella, ellei osoiteta, että näyttelyn tai messujen luonteen huomioon ottaen tällainen esille asettaminen tai myytäväksi tarjoaminen ei helpota tai edistä asianomaisen tavaran myyntiä tai toimittamista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle.

4 e artikla

Mainonta

Kielletään luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka myy tai ostaa mainostilaa tai mainosaikaa unionin alueelta käsin, luonnollista henkilöä, jolla on jäsenvaltion kansalaisuus ja joka myy tai ostaa mainostilaa tai mainosaikaa unionin alueelta käsin, sekä oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka on perustettu tai muodostettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja joka myy tai ostaa mainostilaa tai mainosaikaa unionin alueelta käsin, myymästä tai ostamasta kolmannessa maassa olevalta henkilöltä, yhteisöltä tai elimeltä liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvää mainostilaa painetuissa viestimissä tai internetissä taikka mainosaikaa televisio- tai radioasemalta.

4 f artikla

Kansalliset toimenpiteet

1. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa kansallisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyviä kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalveluja tai yleistä mainontaa ja myynninedistämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien unionin sääntöjen, muun muassa kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää koskevan kiellon, soveltamista.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdan mukaisesti hyväksymistään toimenpiteistä komissiolle. Voimassa olevista toimenpiteistä on ilmoitettava viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2017. Uusista toimenpiteistä, muutoksista ja kumoamisista on ilmoitettava ennen niiden voimaantuloa.”

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Liitteessä III lueteltujen tavaroiden vientiin tarvitaan näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tavaroille, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen kautta, eli tavaroille, joille ei ole osoitettu muuta tulliselvitysmuotoa kuin asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan mukainen ulkoinen passitusmenettely, mukaan lukien muiden kuin unionin tavaroiden varastointi vapaa-alueelle.

Liite III sisältää ainoastaan seuraavat tavarat, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen:

a)	ensisijaisesti lainvalvonnassa käytettävät tavarat; ja

b)	tavarat, jotka ovat rakenteeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että on olemassa olennainen riski, että niitä voidaan käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

Liite III ei sisällä seuraavia tavaroita:

a)	ampuma-aseet, joita valvotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 258/2012 (*2);

b)	kaksikäyttötuotteet, joita valvotaan neuvoston asetuksella (EY) N:o 428/2009 (*3); ja

c)	tavarat, joita valvotaan neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (*4) mukaisesti.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 1)."

(*3) Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1)."

(*4) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).”"

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät liitteessä III lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan hakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja aiottuun lopulliseen käyttöön ja luvan kiertämisen vaaraan liittyvät näkökohdat.”

lisätään kohdat seuraavasti:

”3. Lopullisen käytön ja luvan kiertämisen vaaran selvittämiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

3.1

Jos liitteessä III olevassa 3.2 tai 3.3 kohdassa lueteltujen tavaroiden valmistaja hakee lupaa tällaisten tavaroiden viemiseksi jakelijalle, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valmistajan ja jakelijan tekemät sopimusjärjestelyt ja toimenpiteet, jotka ne toteuttavat sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä tavaroita ja soveltuvissa tapauksissa tuotteita, joihin ne tulevat sisältymään, käytetä kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

3.2

Jos lupaa haetaan liitteessä III olevassa 3.2 tai 3.3 kohdassa lueteltujen tavaroiden viemiseksi loppukäyttäjälle, toimivaltainen viranomainen voi luvan kiertämisen vaaraa arvioidessaan ottaa huomioon sovellettavat sopimusjärjestelyt ja loppukäyttäjän allekirjoittaman selvityksen lopullisesta käytöstä, jos tällainen selvitys esitetään. Ellei selvitystä lopullisesta käytöstä esitetä, on viejän vastuulla osoittaa, kuka loppukäyttäjä on ja mihin tarkoitukseen tämä käyttää tavaroita. Ellei viejä esitä riittäviä tietoja loppukäyttäjästä ja lopullisesta käytöstä, toimivaltaisella viranomaisella katsotaan olevan perusteltu syy olettaa, että tavaroita saatetaan käyttää kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

4. Edellä 1 kohdassa säädettyjen kriteerien lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on koontilupahakemusta arvioidessaan otettava huomioon, onko viejällä käytössä oikeasuhteisia ja riittäviä keinoja ja menettelyjä tämän asetuksen säännösten ja tavoitteiden sekä lupaehtojen ja -vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Kauttakuljetuskielto

Kielletään luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, riippumatta siitä, onko tällä asuinpaikka jäsenvaltiossa tai onko tämä sijoittautunut jäsenvaltioon, suorittamasta liitteessä III lueteltujen tavaroiden kauttakuljetusta, jos hän tai se tietää, että osa tällaisten tavaroiden kuljetuksesta on tarkoitettu käytettäväksi kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen kolmannessa maassa.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”7 a artikla

Tiettyjen palvelujen luvanvaraisuus

1. Lupa tarvitaan, jos teknisen avun toimittaja tai välittäjä toimittaa jonkin seuraavista palveluista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle vastiketta vastaan tai vastikkeetta:

a)	liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta; ja

b)	liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvät välityspalvelut näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

2. Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamista, sovelletaan 6 artiklaa soveltuvin osin.

Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamista, 6 artiklassa säädetyt kriteerit otetaan huomioon arvioitaessa sitä,

a)	toimitettaisiinko teknistä apua henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen; ja

käytettäisiinkö teknistä apua liitteessä III lueteltujen tavaroiden korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon tai kokoamiseen taikka teknisen avun toimittamiseen henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta teknisen avun toimittamiseen, jos

a)	teknistä apua toimitetaan jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle tai 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä kuvatulle jäsenvaltion sotilas- tai siviilihenkilöstölle;

b)	tekninen apu muodostuu yleisesti tiedossa olevien tietojen antamisesta; tai

c)	tekninen apu on vähimmäisapua, joka on välttämätöntä sellaisten liitteessä III lueteltujen tavaroiden, joille toimivaltainen viranomainen on myöntänyt vientiluvan tämän asetuksen mukaisesti, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten.

4. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi pitää voimassa jalkarautoihin, joukkokahleisiin ja kannettaviin sähköshokkilaitteisiin liittyvien välityspalvelujen toimittamiskiellon. Jos jäsenvaltio pitää tällaisen kiellon voimassa, sen on ilmoitettava hyväksymistään toimenpiteistä komissiolle viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2017 ja ilmoitettava komissiolle, jos näitä toimenpiteitä muutetaan tai ne kumotaan.”

10)

Lisätään 7 a artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”III a LUKU

Tavarat, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon

7 b artikla

Viennin luvanvaraisuus

1. Liitteessä III a lueteltujen tavaroiden vientiin tarvitaan näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tavaroille, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen kautta, eli tavaroille, joille ei ole osoitettu muuta tulliselvitysmuotoa kuin asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan mukainen ulkoinen passitusmenettely, mukaan lukien muiden kuin unionin tavaroiden varastointi vapaa-alueelle.

Liite III a sisältää ainoastaan tavarat, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon ja jotka yksi tai useampi kolmas maa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, on hyväksynyt tai joita se on tosiasiallisesti käyttänyt kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Siihen eivät kuulu

a)	ampuma-aseet, joita valvotaan asetuksella (EU) N:o 258/2012;

b)	kaksikäyttötuotteet, joita valvotaan asetuksella (EY) N:o 428/2009; ja

c)	tavarat, joita valvotaan yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti.

2. Jos lääkevalmisteiden vienti edellyttää tämän asetuksen mukaista vientilupaa ja tällaiseen vientiin sovelletaan myös huumausaineita ja psykotrooppisia aineita koskevien kansainvälisten yleissopimusten, kuten vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen, mukaisia lupavaatimuksia, jäsenvaltiot voivat käyttää yhtä ainoaa menettelyä niille tässä asetuksessa ja asianomaisessa yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämiseen.

7 c artikla

Vientiluvan myöntämisperusteet

1. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät liitteessä III a lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan hakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja aiottuun lopulliseen käyttöön ja luvan kiertämisen vaaraan liittyvät näkökohdat.

2. Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa, jos on perusteltu syy olettaa, että liitteessä III a lueteltuja tavaroita saatetaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa.

3. Lopullisen käytön ja luvan kiertämisen vaaran selvittämiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

3.1

Jos liitteessä III a olevassa 1 jaksossa lueteltujen tavaroiden valmistaja hakee lupaa tällaisen tuotteen viemiseksi jakelijalle, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valmistajan ja jakelijan tekemät sopimusjärjestelyt ja toimenpiteet, jotka ne toteuttavat sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä tavaroita käytetä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

3.2

Jos lupaa haetaan liitteessä III a olevassa 1 jaksossa lueteltujen tavaroiden viemiseksi loppukäyttäjälle, toimivaltainen viranomainen voi luvan kiertämisen vaaraa arvioidessaan ottaa huomioon sovellettavat sopimusjärjestelyt ja loppukäyttäjän allekirjoittaman selvityksen lopullisesta käytöstä, jos tällainen selvitys esitetään. Ellei selvitystä lopullisesta käytöstä esitetä, on viejän vastuulla osoittaa, kuka loppukäyttäjä on ja mihin tarkoitukseen tämä käyttää tavaroita. Ellei viejä esitä riittäviä tietoja loppukäyttäjästä ja lopullisesta käytöstä, toimivaltaisella viranomaisella katsotaan olevan perusteltu syy olettaa, että tavaroita saatetaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

3.3	Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa hyväksyä parhaiden käytäntöjen suuntaviivat, jotka koskevat lopullisen käytön arvioimista sekä sen arvioimista, mihin tarkoitukseen teknistä apua käytettäisiin.

7 d artikla

Kauttakuljetuskielto

Kielletään luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, riippumatta siitä, onko tällä asuinpaikka jäsenvaltiossa tai onko tämä sijoittautunut jäsenvaltioon, suorittamasta liitteessä III a lueteltujen tavaroiden kauttakuljetusta, jos hän tai se tietää, että osa tällaisten tavaroiden kuljetuksesta on tarkoitettu käytettäväksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa.

7 e artikla

Tiettyjen palvelujen luvanvaraisuus

a)	liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta; ja

b)	liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvät välityspalvelut näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

2. Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamista, sovelletaan 7 c artiklaa soveltuvin osin.

Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamista, 7 c artiklassa säädetyt kriteerit otetaan huomioon arvioitaessa sitä,

a)	toimitettaisiinko teknistä apua henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon; ja

käytettäisiinkö teknistä apua liitteessä III a lueteltujen tavaroiden korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon tai kokoamiseen tai teknisen avun toimittamiseen henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta teknisen avun toimittamiseen, jos

a)	tekninen apu muodostuu yleisesti tiedossa olevien tietojen antamisesta; tai

b)	tekninen apu on vähimmäisapua, joka on välttämätöntä sellaisten liitteessä III a lueteltujen tavaroiden, joille toimivaltainen viranomainen on myöntänyt vientiluvan tämän asetuksen mukaisesti, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten.”

11)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Lupatyypit ja myöntävät viranomaiset

1. Tällä asetuksella otetaan käyttöön liitteessä III b esitetty unionin yleinen vientilupa tietyn viennin osalta.

Sen jäsenvaltion, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon viejä on sijoittautunut, toimivaltainen viranomainen voi kieltää viejää käyttämästä tätä lupaa, jos on perusteltu syy epäillä viejän kykyä noudattaa tällaisen luvan ehtoja tai vientivalvontalainsäädännön säännöksiä.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja kaikista viejistä, joilta on evätty oikeus käyttää unionin yleistä vientilupaa, paitsi jos ne katsovat, että tietty viejä ei yritä viedä liitteessä III a lueteltuja tavaroita toisen jäsenvaltion kautta. Tähän tarkoitukseen on käytettävä tietojenvaihtoon tarkoitettua suojattua ja koodattua järjestelmää.

2. Sen jäsenvaltion, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon viejä on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen myöntää luvan muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vientiin, jota varten tarvitaan lupa tämän asetuksen nojalla. Tällainen lupa voi olla yksittäinen lupa tai koontilupa, jos se koskee liitteessä III tai liitteessä III a lueteltuja tavaroita. Liitteessä II lueteltuja tavaroita koskevan luvan on oltava yksittäinen lupa.

3. Sen jäsenvaltion, jossa luonnollisella henkilöllä, oikeushenkilöllä, yhteisöllä tai elimellä, joka kuljettaa tavaroita unionin tullialueella, on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen myöntää luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetukseen. Jos kyseisellä henkilöllä, yhteisöllä tai elimellä ei ole asuinpaikkaa jäsenvaltiossa tai se ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon, luvan myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa tavaroiden saapuminen unionin tullialueelle tapahtuu. Tällaisen luvan on oltava yksittäinen lupa.

4. Sen jäsenvaltion, johon museo on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen myöntää luvan tuontiin, jota varten tarvitaan lupa tämän asetuksen nojalla. Liitteessä II lueteltuja tavaroita koskevan luvan on oltava yksittäinen lupa.

5. Luvan liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamiseen myöntää

sen jäsenvaltion, jossa teknisen avun toimittajalla on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen tai, jos sellaista jäsenvaltiota ei ole, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka kansalainen teknisen avun toimittaja on tai jonka lainsäädännön mukaisesti se on perustettu tai muodostettu, jos apu toimitetaan kolmannessa maassa sijaitsevalle museolle; tai

b)	liitteessä I mainittu museon sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jos apu toimitetaan unionissa sijaitsevalle museolle.

6. Luvan liitteessä III tai liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamiseen myöntää sen jäsenvaltion, jossa teknisen avun toimittajalla on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen tai, jos sellaista jäsenvaltiota ei ole, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka kansalainen teknisen avun toimittaja on tai jonka lainsäädännön mukaisesti se on perustettu tai muodostettu.

7. Luvan liitteessä III tai liitteessä III a lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamiseen myöntää sen jäsenvaltion, jossa välittäjällä on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen tai, jos sellaista jäsenvaltiota ei ole, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka kansalainen välittäjä on tai jonka lainsäädännön mukaisesti se on perustettu tai muodostettu. Tämä lupa myönnetään vahvistetulle määrälle tiettyjä tavaroita, jotka liikkuvat kahden tai useamman kolmannen maan välillä. Tavaroiden sijainti kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, loppukäyttäjä ja loppukäyttäjän tarkka sijainti on ilmoitettava selvästi.

8. Hakijoiden on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki vientiä tai välityspalveluja koskevia yksittäisiä lupia ja koontilupia tai teknistä apua koskevia lupia, tuontia koskevia yksittäisiä lupia tai kauttakuljetusta koskevia yksittäisiä lupia koskevien hakemustensa kannalta tarpeelliset tiedot.

Viennin osalta toimivaltaisten viranomaisten on saatava täydelliset tiedot erityisesti loppukäyttäjästä, määrämaasta ja tavaroiden lopullisesta käytöstä.

Välityspalvelujen osalta toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti saatava tiedot tavaroiden sijainnista kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, selkeä kuvaus tavaroista ja niiden määrästä, tiedot liiketoimeen osallistuvista kolmansista osapuolista, määrämaana olevasta kolmannesta maasta, loppukäyttäjästä kyseisessä maassa ja loppukäyttäjän tarkasta sijainnista.

Luvan myöntäminen saattaa tarvittaessa edellyttää selvitystä lopullisesta käytöstä.

9. Poiketen siitä, mitä 8 kohdassa säädetään, valmistajan tai valmistajan edustajan aikoessa viedä tai myydä ja siirtää liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan taikka liitteessä III a olevaan 1 jaksoon sisällytettyjä tavaroita kolmannessa maassa olevalle jakelijalle valmistajan on toimitettava tiedot järjestelyistä ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen estämiseksi, että liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan sisällytettyjä tavaroita käytetään kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen tai että liitteessä III a olevaan 1 jaksoon sisällytettyjä tavaroita käytetään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, sekä määrämaasta ja, jos tiedot ovat saatavilla, tavaroiden lopullisesta käytöstä ja loppukäyttäjistä.

10. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisesti perustetun kidutuksen vastaisen kansallisen valvontaelimen pyynnöstä päättää asettaa hakijalta saamansa tiedot määrämaasta, vastaanottajasta, lopullisesta käytöstä ja loppukäyttäjistä tai tarvittaessa jakelijasta sekä 9 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä ja toimenpiteistä pyynnön esittäneen kansallisen valvontaelimen saataville. Toimivaltaisten viranomaisten on kuultava hakijaa ennen kuin ne asettavat tietoja saataville, ja ne voivat rajoittaa sitä, miten tietoja voidaan hyödyntää. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätöksensä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

11. Jäsenvaltioiden on käsiteltävä yksittäisiä lupia tai koontilupia koskevat hakemukset kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä määritettävässä määräajassa.”

12)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Luvat

1. Vienti-, tuonti- ja kauttakuljetusluvat myönnetään liitteessä V olevan mallin mukaisella lomakkeella. Välityspalveluja koskevat luvat myönnetään liitteessä VI olevan mallin mukaisella lomakkeella. Teknistä apua koskevat luvat myönnetään liitteessä VII olevan mallin mukaisella lomakkeella. Tällaiset luvat ovat voimassa koko unionissa. Lupa on voimassa 3–12 kuukautta, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään 12 kuukaudella. Koontilupa on voimassa yhdestä kolmeen vuotta, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.

2. Edellä olevan 6 tai 7 c artiklan mukaisesti myönnetty vientilupa valtuuttaa viejän toimittamaan teknistä apua loppukäyttäjälle siinä määrin kuin tällainen apu on välttämätöntä niiden tavaroiden, joille vientilupa on myönnetty, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten.

3. Luvat voidaan myöntää sähköisesti. Sitä koskevat erityismenettelyt vahvistetaan kansallisesti. Tätä mahdollisuutta käyttävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle.

4. Toimivaltainen viranomainen voi asettaa vientiä, tuontia, kauttakuljetusta, teknisen avun toimittamista tai välityspalvelujen toimittamista koskevien lupien myöntämiselle asianmukaisiksi katsomiaan vaatimuksia ja ehtoja.

5. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tämän asetuksen mukaisesti toimiessaan evätä luvan sekä mitätöidä jo myöntämänsä luvan, keskeyttää sen soveltamisen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.”

13)

Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos tulli-ilmoitus tehdään liitteessä II, III tai III a mainituista tavaroista ja käy ilmi, ettei aiotulle viennille tai tuonnille ole myönnetty tämän asetuksen mukaista lupaa, tulliviranomaisten on otettava ilmoitetut tavarat haltuunsa ja ilmoitettava viejälle tai tuojalle mahdollisuudesta hakea tämän asetuksen mukaista lupaa. Jos lupahakemusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa haltuunotosta tai jos toimivaltainen viranomainen hylkää tällaisen hakemuksen, tulliviranomaiset toteuttavat haltuun otettuihin tavaroihin sovellettavat kansallisen lain mukaiset toimenpiteet.”

14)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Ilmoittamis- ja kuulemisvelvollisuus

1. Jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle, jos sen liitteessä I luetellut toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksen tämän asetuksen mukaisen lupahakemuksen hylkäämisestä tai mitätöivät jo myöntämänsä luvan. Ilmoitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tai mitätöimisen tekopäivästä.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on kuultava, diplomaattiteitse, jos sitä edellytetään tai se on tarpeen, viranomaista tai viranomaisia, jotka ovat viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana hylänneet tämän asetuksen mukaisen vientiä, kauttakuljetusta, teknisen avun toimittamista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle taikka välityspalvelujen toimittamista koskevan lupahakemuksen, jos se vastaanottaa vientiä, kauttakuljetusta, teknisen avun toimittamista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle taikka välityspalvelujen toimittamista koskevan lupahakemuksen, joka käsittää olennaisesti samanlaisen toimen kuin se, jota on tarkoitettu tällaisessa aiemmassa hakemuksessa, ja jos se katsoo, että lupa olisi tästä huolimatta myönnettävä.

3. Jos toimivaltainen viranomainen päättää 2 kohdassa tarkoitetun kuulemisen jälkeen myöntää luvan, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään välittömästi muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja perusteltava päätöksensä sekä toimitettava kaikki tarvittavat sen perusteena olevat tiedot.

4. Jos luvan epääminen perustuu kansalliseen kieltoon 7 artiklan 1 kohdan tai 7 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, sitä ei pidetä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna hakemuksen hylkäämistä koskevana päätöksenä.

5. Kaikki tässä artiklassa edellytetyt ilmoitukset on tehtävä käyttäen tietojenvaihtoon tarkoitettua suojattua ja koodattua järjestelmää.”

15)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa liitteiden I, II, III, III a, III b, IV, V, VI ja VII muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 15 a artiklan mukaisesti. Liitteessä I olevia jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia koskevia tietoja muutetaan jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 15 b artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy liitteiden II, III, III a tai III b muuttamiseen.”

16)

Lisätään artikla seuraavasti:

”12 a artikla

Pyynnöt tavaroiden lisäämiseksi johonkin tavaroiden luetteloon

1. Kukin jäsenvaltio voi esittää komissiolle asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä lainvalvontaa varten suunniteltuja tai markkinoituja tavaroita liitteeseen II, liitteeseen III tai liitteeseen III a. Tällaisessa pyynnössä on oltava tiedot

a)	tavaroiden rakenteesta ja ominaispiirteistä;

b)	kaikista tarkoituksista, joihin niitä voi käyttää; ja

c)	kansainvälisistä tai kansallisista säännöistä, joita rikottaisiin, jos tavaroita käytettäisiin lainvalvontaan.

Osoittaessaan pyyntönsä komissiolle pyynnön esittävän jäsenvaltion on myös toimitettava kyseinen pyyntö muille jäsenvaltioille.

2. Komissio voi kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta pyytää pyynnön esittänyttä jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja, jos se katsoo, että pyynnöstä puuttuu yhtä tai useampaa merkityksellistä näkökohtaa koskevia tietoja tai että yhdestä tai useammasta merkityksellisestä näkökohdasta tarvitaan lisätietoja. Se ilmoittaa näkökohdat, joista lisätietoja on toimitettava. Komissio toimittaa kysymyksensä muille jäsenvaltioille. Muut jäsenvaltiot voivat myös toimittaa komissiolle lisätietoja pyynnön arviointia varten.

3. Jos komissio katsoo, ettei lisätietojen pyytäminen ole tarpeen, tai tapauksen mukaan kun se saa pyytämänsä lisätiedot, komissio aloittaa 20 viikon kuluessa pyynnön tai tapauksen mukaan lisätietojen vastaanottamisesta menettelyn pyydetyn muutoksen hyväksymiseksi tai ilmoittaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle syyt, joiden vuoksi menettelyä ei aloiteta.”

17)	Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti: ”3 a. Komissio laatii vuosikertomuksen, joka koostuu 3 kohdassa tarkoitetuista vuosittaisista toimintakertomuksista. Tämä vuosikertomus asetetaan julkisesti saataville.”

18)

Lisätään artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Henkilötietojen käsittely

Henkilötietoja on käsiteltävä ja vaihdettava niiden sääntöjen mukaisesti, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (*5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (*6).

(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31)."

(*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).”"

19)

Korvataan 15 a artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 16 päivästä joulukuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 12 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (*7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 12 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

(*7) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”"

20)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”15 b artikla

Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 15 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

15 c artikla

Kidutuksen vastainen koordinointiryhmä

1. Perustetaan kidutuksen vastainen koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Kukin jäsenvaltio nimeää edustajan tähän ryhmään.

2. Ryhmä tutkii kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat asiat, mukaan lukien ja rajoituksetta hallinnollisia käytäntöjä koskeva tietojenvaihto ja kysymykset, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäväksi.

3. Kidutuksen vastainen koordinointiryhmä voi tarpeelliseksi katsoessaan kuulla viejiä, välittäjiä, teknisen avun toimittajia ja muita asianomaisia sidosryhmiä, joita tämä asetus koskee.

4. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille kirjallisen vuosikertomuksen kidutuksen vastaisen koordinointiryhmän toiminnasta, tutkimuksista ja kuulemisista.

Vuosikertomus laaditaan kiinnittäen asianmukaista huomiota tarpeeseen olla vahingoittamatta luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kaupallisia etuja. Ryhmässä käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.

15 d artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan täytäntöönpano- ja vaikutustenarviointikertomuksen, johon voi sisältyä muutosehdotuksia, viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2020 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa arvioidaan tarvetta sisällyttää asetukseen unionin kansalaisten toiminta ulkomailla. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

2. Kertomuksen eri osissa on käsiteltävä seuraavia:

a)	kidutuksen vastainen koordinointiryhmä ja sen toiminta. Kertomus laaditaan kiinnittäen asianmukaista huomiota tarpeeseen olla vahingoittamatta luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kaupallisia etuja. Ryhmässä käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia; ja

b)	tiedot jäsenvaltioiden 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttamista ja 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle ilmoittamista toimenpiteistä.”

21)

Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tällä asetuksella on sama alueellinen soveltamisala kuin perussopimuksilla, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, 4 a, 5, 6 a, 7, 7 b ja 7 d artiklaa, 8 artiklan 1–4 kohtaa sekä 10 artiklaa, joita sovelletaan

—	unionin tullialueeseen,

—	Espanjalle kuuluviin Ceutan ja Melillan alueisiin,

—	Saksalle kuuluvaan Helgolandin alueeseen.”

22)

Muutetaan liitteet seuraavasti:

korvataan liitteessä II oleva 1.1 kohta seuraavasti:

CN-koodi

Kuvaus

”ex 4421 90 97

ex 8208 90 00

1.1.	Hirsipuut, giljotiinit ja giljotiinin terät”

b)	kumotaan liitteessä III olevat jaksot 4 ja 5.

c)	lisätään uusi liite III a tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

d)	lisätään uusi liite III b tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

e)	lisätään uusi liite VI tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

f)	lisätään uusi liite VII tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 9 kohtaa ja, siltä osin kuin sillä lisätään 7 e artikla, 1 artiklan 10 kohtaa sovelletaan 17 päivästä maaliskuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä marraskuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. lokakuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. marraskuuta 2016.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. kesäkuuta 2010 tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 täytäntöönpanosta (EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 107).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1352/2011, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta (EUVL L 338, 21.12.2011, s. 31).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 775/2014, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2014, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta (EUVL L 210, 17.7.2014, s. 1).

(6) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 37/2014, annettu 15 päivänä tammikuuta 2014, tiettyjen yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien asetusten muuttamisesta tiettyjen toimenpiteiden hyväksymismenettelyjen osalta (EUVL L 18, 21.1.2014, s. 1).

(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

LIITE I

”LIITE III a

7 b ARTIKLASSA TARKOITETUT TAVARAT, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ KUOLEMANRANGAISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOON

CN-koodi

Kuvaus

1.	Valmisteet, joita voidaan käyttää henkilöiden teloittamiseen ruiskuttamalla tappava annos, seuraavasti:

1.1.	Nopeasti ja keskinopeasti vaikuttavat anesteettiset barbituraatit, mukaan lukien seuraavat aineet niihin kuitenkaan rajoittumatta:

ex 2933 53 90 [a)–f)]

ex 2933 59 95 [g) ja h)]

a)	amobarbitaali (CAS RN 57-43-2)

b)	amobarbitaalinatriumsuola (CAS RN 64-43-7)

c)	pentobarbitaali (CAS RN 76-74-4)

d)	pentobarbitaalinatriumsuola (CAS 57-33-0)

e)	sekobarbitaali (CAS RN 76-73-3)

f)	sekobarbitaalinatriumsuola (CAS RN 309-43-3)

g)	tiopentaali (CAS RN 76-75-5)

h)	tiopentaalinatriumsuola (CAS RN 71-73-8), tunnetaan myös nimellä tiopentoninatrium

ex 3003 90 00

ex 3004 90 00

ex 3824 90 96

Tähän kohtaan kuuluvat myös valmisteet, jotka sisältävät jotakin nopeasti tai keskinopeasti vaikuttavien anesteettisten barbituraattien luettelossa mainittua anesteettista ainetta.”

LIITE II

”LIITE III b

UNIONIN YLEINEN VIENTILUPA EU GEA 1236/2005

Osa 1 – Tavarat

Tämä yleinen vientilupa kattaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 (*1) liitteessä III a luetellut tavarat.

Se kattaa myös teknisen avun toimitukset loppukäyttäjälle siinä määrin kuin tällainen apu on välttämätöntä niiden tavaroiden, joille vientilupa on myönnetty, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten, jos viejä antaa tällaista apua.

Osa 2 – Määräpaikat

Asetuksen (EY) N:o 1236/2005 mukaista vientilupaa ei vaadita toimituksille unionin tullialueeseen kuuluvaan maahan tai siihen kuuluvalle alueelle, joihin tätä asetusta sovellettaessa kuuluvat Ceuta, Helgoland ja Melilla (18 artiklan 2 kohta).

Tämä yleinen vientilupa on voimassa kaikkialla unionissa seuraaviin määräpaikkoihin suuntautuvassa viennissä:

Tullialueeseen kuulumattomat Tanskan alueet:

—

Färsaaret

—

Grönlanti

Tullialueeseen kuulumattomat Ranskan alueet:

—	Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet

—	Ranskan Polynesia

—	Saint-Barthélemy

—	Saint-Pierre ja Miquelon

—	Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet

—	Wallis ja Futuna

Tullialueeseen kuulumattomat Alankomaiden alueet:

—

Aruba

—

Bonaire

—

Curaçao

—

Saba

—	Sint Eustatius

—	Sint Maarten

Asiaan liittyvät, tullialueeseen kuulumattomat brittiläiset territoriot:

—

Anguilla

—

Bermuda

—	Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret

—	Falklandinsaaret

—

Gibraltar

—	Montserrat

—	Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet

—	Turks- ja Caicossaaret

Albania

Andorra

Argentiina

Australia

Benin

Bolivia

Bosnia ja Hertsegovina

Costa Rica

Djibouti

Ecuador

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Etelä-Afrikka

Filippiinit

Gabon

Georgia

Guinea-Bissau

Honduras

Islanti

Itä-Timor

Kanada

Kap Verde

Kirgisia

Kolumbia

Liberia

Liechtenstein

Meksiko

Moldova

Mongolia

Montenegro

Mosambik

Namibia

Nepal

Nicaragua

Norja

Panama

Paraguay

Ruanda

San Marino

Serbia

Seychellit

Sveitsi (mukaan lukien Büsingen ja Campione d'Italia)

Turkki

Turkmenistan

Ukraina

Uruguay

Uusi-Seelanti

Uzbekistan

Venezuela

Osa 3 – Yleisen vientiluvan käytön ehdot ja vaatimukset

Tätä yleistä vientilupaa ei saa käyttää, jos

a)	viejää on kielletty käyttämästä tätä yleistä vientilupaa asetuksen (EY) N:o 1236/2005 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

viejän asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet viejälle tiedon, että kyseiset tavarat ovat tai voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitettuja joko jälleenvietäviksi kolmanteen maahan tai käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa;

c)	viejä tietää tai sillä on perusteltu syy olettaa, että kyseiset tavarat ovat kokonaan tai osittain tarkoitettuja joko jälleenvietäviksi kolmanteen maahan tai käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa;

d)	asianomaiset tavarat viedään tullivapaalle vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, joka sijaitsee tämän yleisen vientiluvan kattamassa määräpaikassa;

viejä on kyseisten lääkevalmisteiden valmistaja eikä se ole tehnyt jakelijan kanssa oikeudellisesti sitovaa sopimusta, jossa jakelija velvoitetaan tekemään kaikista toimituksista ja siirroista oikeudellisesti sitova sopimus, jossa asiakkaalta edellytetään, mieluiten varoittavan sopimussakon uhalla, että

i)	se ei käytä mitään jakelijalta saatuja tavaroita kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon;

ii)	se ei toimita eikä siirrä mitään näistä tavaroista kolmannelle osapuolelle, jos se tietää tai sillä on perusteltu syy olettaa, että tavarat ovat tarkoitettuja käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon; ja

iii)	se asettaa samat vaatimukset kaikille kolmansille osapuolille, joille se saattaa toimittaa tai siirtää joitakin näistä tavaroista;

f)	viejä ei ole kyseisten lääkevalmisteiden valmistaja eikä ole saanut määrämaassa olevalta loppukäyttäjältä allekirjoitettua selvitystä loppukäyttäjästä;

lääkevalmisteiden viejä ei ole tehnyt jakelijan tai loppukäyttäjän kanssa oikeudellisesti sitovaa sopimusta, jossa jakelija tai, jos sopimuksen on tehnyt loppukäyttäjä, loppukäyttäjä velvoitetaan, mieluiten varoittavan sopimussakon uhalla, hankkimaan viejältä ennakkolupa seuraavia tarkoituksia varten:

i)	kuljetuksen jonkin osan siirto tai toimitus lainvalvontaviranomaiselle maassa tai alueella, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta;

ii)	kuljetuksen jonkin osan siirto tai toimitus luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka hankkii asianomaisia tavaroita tai tarjoaa tällaisten tavaroiden käyttöön liittyviä palveluja tällaiselle lainvalvontaviranomaiselle; ja

iii)	kuljetuksen jonkin osan jälleenvienti tai siirto maahan tai alueelle, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta; tai

h)	muiden tavaroiden kuin lääkevalmisteiden viejä ei ole tehnyt g alakohdassa tarkoitettua oikeudellisesti sitovaa sopimusta loppukäyttäjän kanssa.

Tätä yleistä vientilupaa EU GEA 1236/2005 käyttävien viejien on ilmoitettava asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tämän yleisen vientiluvan ensimmäisestä käyttökerrasta viimeistään 30 päivän kuluttua ensimmäisestä vientipäivämäärästä.

Viejien on myös ilmoitettava tulli-ilmoituksessa, että ne käyttävät tätä yleistä vientilupaa EU GEA 1236/2005, merkitsemällä lomakkeen kohtaan 44 TARIC-tietokannasta löytyvä asianomainen koodi.

Jäsenvaltiot määrittelevät tämän yleisen vientiluvan käyttöön liittyvät ilmoitusvaatimukset sekä mahdolliset lisätiedot, jotka jäsenvaltio, josta vienti tapahtuu, saattaa vaatia tämän yleisen vientiluvan perusteella viedyistä tuotteista.

Jäsenvaltio voi vaatia alueellaan asuvia tai alueelleen sijoittautuneita viejiä rekisteröitymään ennen tämän yleisen vientiluvan ensimmäistä käyttökertaa. Rekisteröinti tapahtuu automaattisesti, ja toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat siitä viejälle viipymättä ja joka tapauksessa kymmenen työpäivän kuluessa rekisteröinnin vastaanottamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1236/2005 8 artiklan 1 kohdan soveltamista.

LIITE III

”LIITE VI

LUPALOMAKE 9 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTUJEN VÄLITYSPALVELUJEN TOIMITTAMISTA VARTEN

Tekninen eritelmä:

Seuraavan lomakkeen on oltava mitoiltaan 210 × 297 mm siten, että mittojen osalta hyväksytään enintään – 5 ja + 8 mm:n poikkeama. Ruutujen mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan ja tuuman yksi kuudesosa pystysuoraan. Alajaottelun mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan.

Teksti kuva

Lomaketta koskevat selitykset

”Sellaisiin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamista koskeva lupa, joita voi käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon (neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005 (*1) )”

Lupalomaketta käytetään asetuksen (EY) N:o 1236/2005 mukaisen välityspalveluja koskevan luvan myöntämiseen.

Luvan myöntävä viranomainen on asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan h alakohdassa määritelty viranomainen. Se on viranomainen, joka on sisällytetty kyseisen asetuksen liitteessä I olevaan toimivaltaisten viranomaisten luetteloon.

Ruutu 1	Lupaa hakeva välittäjä	Ilmoitetaan lupaa hakevan välittäjän nimi ja täydellinen osoite. Välittäjä on määritelty asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan l alakohdassa.
Ruutu 3	Lupa nro	Merkitään luvan numero ja ilmoitetaan merkitsemällä rasti oikeaan ruutuun, onko kyseessä yksittäinen lupa vai koontilupa (ks. määritelmät asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan p ja q alakohdassa).
Ruutu 4	Voimassaolon päättymispäivä	Ilmoitetaan päivä (kaksi numeroa), kuukausi (kaksi numeroa) ja vuosi (neljä numeroa). Yksittäinen lupa on voimassa 3–12 kuukautta ja koontilupa 1–3 vuotta. Kun voimassaoloaika päättyy, voidaan tarvittaessa pyytää sen jatkamista.
Ruutu 5	Vastaanottaja	Nimen ja osoitteen lisäksi ilmoitetaan, onko määrämaana olevassa kolmannessa maassa oleva vastaanottaja loppukäyttäjä, asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan r alakohdassa tarkoitettu jakelija vai osapuoli, jolla on jokin muu osuus liiketoimessa. Jos vastaanottaja on jakelija mutta myös käyttää osaa kuljetuksesta tiettyyn lopulliseen käyttöön, merkitään rasti sekä vaihtoehtoon ”jakelija” että vaihtoehtoon ”loppukäyttäjä” ja ilmoitetaan lopullinen käyttö ruudussa 11.
Ruutu 6	Kolmas maa, jossa tavarat sijaitsevat	Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 471/2009 (2) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. komission asetus (EU) N:o 1106/2012 (3).
Ruutu 7	Määrämaana oleva kolmas maa	Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. asetus (EU) N:o 1106/2012.
Ruutu 9	Myöntävä jäsenvaltio	Ilmoitetaan asianmukaisella rivillä asianomaisen jäsenvaltion nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. asetus (EU) N:o 1106/2012.
Ruutu 11	Lopullinen käyttö	Esitetään tarkka kuvaus tavaroiden käytöstä ja ilmoitetaan, onko loppukäyttäjä asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan c alakohdassa määritelty lainvalvontaviranomainen tai välitettyjen tavaroiden käyttöä koskevan koulutuksen tarjoaja. Jätetään tyhjäksi, jos välityspalveluja toimitetaan jakelijalle, paitsi jos jakelija ottaa itse osan tavaroista tiettyyn lopulliseen käyttöön.
Ruutu 12	Tavaroiden tarkka sijainti kolmannessa maassa, josta ne viedään	Annetaan kuvaus tavaroiden sijainnista kolmannessa maassa, josta ne toimitetaan ruudussa 2 mainitulle henkilölle, yhteisölle tai elimelle. Sijaintina on annettava osoite ruudussa 6 ilmoitetussa maassa tai vastaava tieto, joka kuvaa tavaroiden sijainnin. On huomattava, että tässä ei saa antaa postilokeron numeroa tai vastaavaa postiosoitetta.
Ruutu 13	Tavaran kuvaus	Tavaroiden kuvaukseen olisi sisällytettävä viittaus tiettyyn asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä III tai III a olevaan tavaraan. Mahdollisuuksien mukaan merkitään kyseisten tavaroiden pakkausmerkinnät. Jos ruudussa 13 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien määrä merkitään ruutuun 20.
Ruutu 14	Tavara nro	Tämä ruutu täytetään vain lomakkeen kääntöpuolella. On varmistettava, että tavaran numero vastaa lomakkeen etupuolella olevaa painettua numeroa, joka on tavaran kuvauksen vieressä olevassa ruudussa 14.
Ruutu 15	HS-koodi	HS-koodi on tavaroille harmonoidussa järjestelmässä osoitettu tullikoodi. Kun Euroopan unionin yhdistetyn nimikkeistön koodi tiedetään, sitä voidaan käyttää HS-koodin sijasta. Ks. yhdistetyn nimikkeistön nykyinen versio komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1754 (*4).
Ruutu 17	Valuutta ja arvo	Ilmoitetaan arvo ja valuutta käyttäen maksettavaa kauppahintaa (muuntamatta sitä). Jos tätä hintaa ei tiedetä, olisi ilmoitettava arvioitu arvo, jota edeltää merkintä EV. Valuutta on ilmoitettava käyttäen aakkoskoodia (ISO 4217:2015).
Ruutu 18	Erityisvaatimukset ja -ehdot	Ruutu 18 koskee sitä edeltävissä ruuduissa 14–16 kuvattua tavaraa nro 1, 2 tai 3 (täsmennetään tarvittaessa). Jos ruudussa 18 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien lukumäärä merkitään ruutuun 20.
Ruutu 20	Liitteiden määrä	Ilmoitetaan mahdollisten liitteiden määrä (ks. ruutuja 13 ja 18 koskevat selitykset).

LIITE IV

”LIITE VII

LUPALOMAKE 9 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN TEKNISEN AVUN TOIMITTAMISTA VARTEN

Tekninen eritelmä:

Teksti kuva

EUROOPAN UNIONI

1 Lupaa hakeva teknisen avun toimittaja (täydellinen nimi ja osoite)

SELLAISIIN TAVAROIHIN LIITTYVÄN TEKNISEN AVUN TOIMITTAMISTA KOSKEVA LUPA, JOITA VOI KÄYTTÄÄ KIDUTUKSEEN TAI KUOLEMANRANGAISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOON (ASETUS (EY) N:o 1236/2005)

Teknistä apua koskeva lupa (asetus 1236/2005)

2 Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jolle teknistä apua toimitetaan (täydellinen nimi ja osoite)

3 Lupa nro

Perustana oleva artikla 7a 7d

4 Voimassaolo päättyy

5 Ruudussa 2 mainittu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin on

Museo

Lainvalvontaviranomainen

Koulutuksen tarjoava elin

Teknisen avun kohteena oleviin tavaroihin liittyvien korjaus-, kunnossapito- tai muiden teknisten palvelujen tarjoaja

Teknisen avun kohteena olevien tavaroiden valmistaja

Ei mitään edellä mainituista. Täsmennetään ruudussa 2 mainitun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, yhteisön tai elimen toiminta:

6 Kolmas maa tai jäsenvaltio, johon teknistä apua toimitetaan (nimi ja koodi)

7 Tätä lupaa sovelletaan

Teknisen avun yhteen suoritukseen

Tiettynä ajanjaksona toimitettavaan tekniseen apuun. Täsmen-netään kyseinen ajanjakso:

8 Jäsenvaltio, jossa teknisen avun toimittaja asuu tai johon se on sijoittautunut

Jos tällaista jäsenvaltiota ei ole, jäsenvaltio, jonka kansalainen teknisen avun toimittaja on tai jonka lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeushenkilö, yhteisö tai elin se on

9 Kuvaus tavaralajista, johon tekninen apu liittyy

Myöntävä viranomainen

10 Kuvaus teknisestä avusta, johon lupa annetaan

11 Jos ruudussa 2 mainittu henkilö, yhteisö tai elin on kolmannessa maassa oleva henkilö, yhteisö tai elin, tekninen apu toimitetaan

EU:sta asianomaiseen kolmanteen maahan asianomaisessa maassa olevan henkilöstön toimesta toisesta kolmannesta maasta (täsmennetään mistä)

12 Kuvaus niiden tavaroiden käyttöä koskevasta koulutuksesta, joihin tekninen apu liittyy ja joka toimitetaan ruudussa 2 mainitulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle

13 Ruudussa 9 mainittujen tavaroiden käyttöä koskevan koulutuksen toimittaa

Ruudussa 1 mainittu teknisen avun toimittaja

Teknisen avun toimittajan puolesta tai yhdessä tämän kanssa toimiva kolmas osapuoli (täydellinen nimi ja osoite):

14 Erityisvaatimukset ja -ehdot

15 Allekirjoittanut vakuuttaa, että toimivaltainen viranomainen on valtuuttanut asetuksen (EY) N:o 1236/2005 9 artiklan 1 kohdan nojalla sekä tässä lomakkeessa ja sen lisälehdessä/-lehdissä vahvistettujen vaatimusten, ehtojen ja menettelyjen mukaisesti ruudussa 9 kuvattuja tavaroita koskevan teknisen avun toimittamisen.

16 Lisälehtien lukumäärä

Tehty (paikka ja pvm)

Nimi (painokirjaimin tai suuraakkosin)

Allekirjoitus: (Myöntävän viranomaisen leima)

Lomaketta koskevat selitykset

”Sellaisiin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamista koskeva lupa, joita voi käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon (neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005 (*1) )”

Lupalomaketta käytetään asetuksen (EY) N:o 1236/2005 mukaisen teknisen avun toimittamista koskevan luvan myöntämiseen. Jos tekninen apu liittyy vientiin, johon on myönnetty lupa asetuksella (EY) N:o 1236/2005 tai sen mukaisesti, tätä lomaketta ei pitäisi käyttää, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

—	tekninen apu liittyy asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä II lueteltuihin tavaroihin (ks. 3 artiklan 2 kohta); tai

—

asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä III tai III a lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu ylittää sen, mikä on välttämätöntä kyseisten vientitavaroiden käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten (ks. 9 artiklan 2 kohta ja liitteessä III a lueteltujen tavaroiden osalta asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä III b olevan unionin yleisen vientiluvan EU GEA 1236/2005 osa 1).

Luvat myönnetään käyttäen tätä yksilehtistä lomaketta tarvittavine liitteineen.

Ruutu 1	Lupaa hakeva teknisen avun toimittaja	Ilmoitetaan hakijan nimi ja täydellinen osoite. Teknisen avun toimittaja on määritelty asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan m alakohdassa. Jos tekninen apu liittyy vientiin, johon on myönnetty lupa, ilmoitetaan myös hakijan tullinumero, jos mahdollista, ja ilmoitetaan asianomaisen vientiluvan numero ruudussa 14.
Ruutu 3	Lupa nro	Merkitään luvan numero ja ilmoitetaan asetuksen (EY) N:o 1236/2005 sen artiklan numero, johon lupa perustuu, merkitsemällä rasti oikeaan ruutuun.
Ruutu 4	Voimassaolon päättymispäivä	Ilmoitetaan päivä (kaksi numeroa), kuukausi (kaksi numeroa) ja vuosi (neljä numeroa). Lupa on voimassa 3–12 kuukautta. Kun voimassaoloaika päättyy, voidaan tarvittaessa pyytää sen jatkamista.
Ruutu 5	Ruudussa 2 mainitun luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen toiminta	Ilmoitetaan sen henkilön, yhteisön tai elimen pääasiallinen toiminta, jolle teknistä apua toimitetaan. Termi ”lainvalvontaviranomainen” on määritelty asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan c alakohdassa. Jos pääasiallinen toiminta ei sisälly luetteloon, merkitään rasti ruutuun ”ei mikään edellä mainituista” ja kuvaillaan pääasiallinen toiminta käyttäen yleisnimiä (esimerkiksi tukkumyyjä, vähittäismyyjä, sairaala).
Ruutu 6	Kolmas maa tai jäsenvaltio, johon teknistä apua toimitetaan	Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 471/2009 (2) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. komission asetus (EU) N:o 1106/2012 (3). On huomattava, että ruudussa 6 a olisi mainittava jäsenvaltio ainoastaan, jos lupa perustuu asetuksen (EY) N:o 1236/2005 4 artiklaan.
Ruutu 7	Lupatyyppi	Ilmoitetaan, toimitetaanko teknistä apua tietyn ajanjakson ajan, ja jos näin tapahtuu, mainitaan päivinä, viikkoina tai kuukausina se ajanjakso, jona teknisen avun toimittajan on vastattava neuvontaa, tukea tai koulutusta koskeviin pyyntöihin. Teknisen avun toimittamisessa yksi suoritus koskee yhtä tiettyä neuvonta-, tuki- tai koulutuspyyntöä (vaikka se koskisi usean päivän aikana pidettävää kurssia).
Ruutu 8	Luvan myöntävä jäsenvaltio	Ilmoitetaan asianmukaisella rivillä asianomaisen jäsenvaltion nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. asetus (EU) N:o 1106/2012.
Ruutu 9	Kuvaus tavaralajista, johon tekninen apu liittyy	Annetaan kuvaus tavaralajista, johon tekninen apu liittyy. Kuvaukseen olisi sisällytettävä viittaus tiettyyn asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä II, III tai III a olevaan tavaraan.
Ruutu 10	Kuvaus teknisestä avusta, johon lupa annetaan	Annetaan selkeä ja tarkka kuvaus teknisestä avusta. Lisätään maininta teknisen avun toimittajan tekemän sopimuksen päivämäärästä ja numerosta tai tarvittaessa liitetään tämä sopimus hakemukseen.
Ruutu 11	Avun toimitustapa	Ruutuun 11 ei pitäisi merkitä mitään, jos lupa perustuu asetuksen (EY) N:o 1236/2005 4 artiklaan. Jos tekninen apu toimitetaan kolmannesta maasta käsin, joka on muu kuin se kolmas maa, jossa vastaanottajalla on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. asetus (EU) N:o 1106/2012.
Ruutu 12	Kuvaus niiden tavaroiden käyttöä koskevasta koulutuksesta, joihin tekninen apu liittyy	Ilmoitetaan, liittyykö asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan f alakohdassa olevan teknisen avun määritelmän piiriin kuuluvaan tekniseen tukeen tai tekniseen palveluun asianomaisten tavaroiden käyttäjille annettava koulutus. Ilmoitetaan, mitkä käyttäjätyypit saavat tällaisen koulutuksen, ja määritetään koulutusohjelman tavoitteet ja sisältö.
Ruutu 14	Erityisvaatimukset ja -ehdot	Jos ruudussa 14 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien lukumäärä merkitään ruutuun 16.
Ruutu 16	Liitteiden määrä	Ilmoitetaan mahdollisten liitteiden määrä (ks. ruutuja 10 ja 14 koskeva selitys).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 338

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 13. joulukuuta 2016

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2134, annettu 23 päivänä marraskuuta 2016, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2135, annettu 23 päivänä marraskuuta 2016, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta	34