ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 272

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

59. vuosikerta
7. lokakuuta 2016


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Ilmoitus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Norsunluurannikon ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2016/1776, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sukraloosin (E 955) käytöstä arominvahventeena lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa ( 1 )

2

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1777, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa

5

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1778, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

33

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1779, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

70

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2016/1780, annettu 29 päivänä syyskuuta 2016, viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävästä kannasta, joka koskee sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymistä

72

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1781, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, päätöksen 2007/777/EY liitteen II muuttamisesta Saint Pierre ja Miquelonia koskevan kohdan lisäämisen osalta niiden kolmansien maiden tai niiden osien luettelossa, joista lihavalmisteiden sekä käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonti unionin alueelle on sallittua (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 6287)  ( 1 )

88

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1782, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, päätöksen 2008/185/EY muuttamisesta Liettuan sisällyttämiseksi niiden jäsenvaltioiden luetteloon, joissa on Aujeszkyn taudin osalta käytössä hyväksytty kansallinen valvontaohjelma, ja liitteessä III olevan kansallisten laitosten luettelon ajan tasalle saattamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 6288)  ( 1 )

90

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/1


Ilmoitus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Norsunluurannikon ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

Euroopan unioni ja Norsunluurannikon tasavalta ovat ilmoittaneet Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Norsunluurannikon välisen ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen väliaikaisen soveltamisen (1) edellyttämien menettelyjen päätökseen saattamisesta kyseisen sopimuksen 75 artiklan mukaisesti. Sopimusta sovelletaan näin ollen väliaikaisesti Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välillä 3. syyskuuta 2016 alkaen.

Siihen asti, että sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaista yhteistä vastavuoroista järjestelmää aletaan soveltaa, kumpikin osapuoli on sopinut soveltavansa Euroopan parlamentin ja neuvoston 8 päivänä kesäkuuta 2016 antaman asetuksen (EU) 2016/1076 liitteessä II olevia säännöksiä, jotka koskevat käsitteen ”alkuperätuote” määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä.


(1)  EUVL L 59, 3.3.2009, s. 1.


ASETUKSET

7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/2


KOMISSION ASETUS (EU) 2016/1776,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sukraloosin (E 955) käytöstä arominvahventeena lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Kyseinen luettelo voidaan saattaa ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai hakemuksen johdosta.

(3)

Sukraloosin (E 955) käytöstä arominvahventeena lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa toimitettiin hakemus 19 päivänä tammikuuta 2015. Hakemus asetettiin myöhemmin jäsenvaltioiden saataville asetuksen (EY) N:o 1331/2008 4 artiklan mukaisesti.

(4)

Euroopan unionin elintarvikealan tiedekomitea arvioi sukraloosia vuonna 2000 ja vahvisti sen hyväksyttäväksi päiväsaanniksi (ADI) 15 milligrammaa painokiloa kohti (3).

(5)

Sukraloosi (E 955) käytettynä arominvahventeena lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa lisää purukumin maun kokonaisvoimakkuutta, ja sen ansiosta maku säilyy muihin elintarvikelisäainevalmisteihin verrattuna kauemmin voimakkaana purukumia pureskeltaessa. Kuluttajan kokonaiskokemusta purukumin pureskelusta parannetaan näin lisäämällä maun voimakkuutta ja kestoa.

(6)

Jos sukraloosia sallitaan käytettävän 1 200 mg/kg lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa, lisäaineen E 955 saanti lisääntyisi seuraavissa rajoissa: 0–0,1 prosenttia ADI-arvosta keskikulutuksen tapauksessa ja 0–4,3 prosenttia ADI-arvosta suurkulutuksen tapauksessa. Tätä pidetään kuluttajan kannalta vähäisenä lisäaltistuksena, joka ei aiheuta turvallisuusriskiä.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos tällä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska sukraloosin (E 955) käytön salliminen arominvahventeena lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa merkitsee edellä tarkoitetun luettelon sellaista ajan tasalle saattamista, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, elintarviketurvallisuusviranomaiselta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa.

(8)

Sen vuoksi on aiheellista sallia sukraloosin (E 955) käyttö arominvahventeena lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävässä purukumissa (elintarvikkeiden alaryhmä 5.3) niin, että enimmäismäärä on 1 200 mg/kg.

(9)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1).

(3)  Elintarvikealan tiedekomitean lausunto sukraloosista (hyväksytty 7 päivänä syyskuuta 2000) on saatavilla verkossa osoitteessa: http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scf/out68_en.pdf


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II oleva E osa seuraavasti:

1.

Muutetaan elintarvikeryhmää 5.3 ”Purukumi” seuraavasti:

a)

lisätään lisäainetta E 951 koskevan kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

 

”E 955

Sukraloosi

1 200

(12)

Ainoastaan lisättyä sokeria tai polyoleja sisältävät, arominvahventeena”

b)

muutetaan alaviitettä (12) seuraavasti:

”(12)

Jos lisäaineita E 950, E 951, E 955, E 957, E 959 ja E 961 käytetään purukumissa yhdessä, kunkin enimmäismäärää alennetaan suhteessa.”


7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/5


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1777,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2016,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 13 päivänä helmikuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella vireille polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski seuraavien Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tuotteiden tuontia Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’,: seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistetut kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, kelaamattomat levytuotteet, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm, jäljempänä ’raskaslevy’.

(2)

Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(3)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 4 päivänä tammikuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia raskaslevyn tuotannosta unionissa.

(4)

Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

1.2   Kirjaamisvelvoite

(5)

Valituksen tekijän esitettyä pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio julkaisi 10 päivänä elokuuta 2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1357 (4), jäljempänä ’kirjaamisvelvoitetta koskeva asetus’, jolla asetettiin Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 11 päivästä elokuuta 2016.

1.3   Asianomaiset osapuolet

(6)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(7)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää kirjallisesti huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanosta myös Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Intiassa, Japanissa, Korean tasavallassa, Malesiassa, Meksikossa, Venäjällä, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Ukrainassa ja Amerikan yhdysvalloissa toimiville tuottajille ja pyysi niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se suunnitteli Amerikan yhdysvaltojen käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(10)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia vertailumaan valinnan soveltuvuudesta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.4   Otanta

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa otantaa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaviin tuottajiin, unionin tuottajiin ja unionissa toimiviin etuyhteydettömiin tuojiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.4.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio oli valinnut otoksen samankaltaisen tuotteen suurimman edustavan myyntimäärän perusteella tutkimusajanjaksolla ja varmistanut samalla tasapuolisen maantieteellisen jakauman.

(13)

Alustavassa otoksessa oli kolme unionin tuottajaa, jotka sijaitsevat kolmessa eri jäsenvaltiossa ja joiden osuus unionin tuottajien raskaslevyn kokonaismyynnistä on 26 prosenttia, mikä vastaa edustavuutta koskevan tutkimuksen tulosta. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(14)

Valituksen tekijä ja otokseen valittu yritys totesivat, että Metinvest Trametal Spa -yritystä, jäljempänä ’Trametal’, ei ole asianmukaista sisällyttää otokseen, koska se ei ole integroitu tuotantolaitos vaan ostaa levyjä (slab) Ukrainassa siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä ja uudelleenvalssaa ne, minkä vuoksi se ei väitetysti edusta unionin tuotannonalaa.

(15)

Unionin tuotannonalaan kuuluu sekä integroituja tuotantolaitoksia että uudelleenvalssaajia, ja valituksen tekijöiden joukossa on molemmantyyppisiä unionin tuottajia. Suurin osa unionin tuotannonalan tuottamista raskaslevyistä tuotetaan kuitenkin integroiduissa tuotantolaitoksissa.

(16)

Komissio vahvisti, että Trametal hankkii levyt, jotka ovat pääasiallinen raaka-aine ja joiden osuus yleensä on noin 70 prosenttia kaikista kustannuksista, siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä Ukrainasta. Sen vuoksi tämä yhteys vaikuttaa suoraan etenkin indikaattoreihin, jotka liittyvät kustannuksiin ja kannattavuuteen samoin kuin levyt toimittavan, etuyhteydessä olevan ukrainalaisen yrityksen suorituskykyyn ja tilanteeseen.

(17)

Komissio kuitenkin huomauttaa, että unionin molempien tuottajatyyppien – integroitujen tuotantolaitosten ja uudelleenvalssaajien – tilanne tulee täysimääräisesti esiin 105–124 kappaleessa kuvatuissa makrotaloudellisissa indikaattoreissa.

(18)

Komissio kuitenkin katsoi alustavasti 14–16 kappaleessa kuvatuista syistä, että Trametalin erityinen tilanne ei ole edustava unionin tuotannonalan kannalta ja että sen ei pitäisi vaikuttaa 125–138 kappaleessa kuvattuihin mikrotaloudellisiin indikaattoreihin.

(19)

Komissio piti huomautusta siis perusteltuna ja tarkasteltuaan käsillä olevia alustavia vahinkotietoja, se korvasi Trametalin otoksessa Ilsenburger Grobblech GmbH:lla, joka on toiseksi suurin unionin tuottaja tarkasteltuna 28 kappaleessa määritetyllä tutkimusajanjaksolla unionissa myytyjen määrien mukaan.

(20)

Komissio toimitti 7 päivänä maaliskuuta 2016 asianomaisille osapuolille muistion, jossa selitetään otoksen muuttamisen syyt ja luetellaan tarkistettuun otokseen sisältyvät yritykset. Mikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia lopullisesta otoksesta.

1.4.2   Tuojien otanta

(21)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(22)

Kuusi tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Niistä kolme valittiin otokseen.

1.4.3   Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(23)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(24)

Kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista 14 toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Asiasta ei saatu huomautuksia, minkä vuoksi otos vahvistettiin.

1.5   Yksilöllinen tarkastelu

(25)

Seitsemän kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoitti haluavansa esittää yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yksikään niistä ei kuitenkaan palauttanut kyselylomaketta, eikä yksilöllistä tarkastelua koskevia pyyntöjä näin ollen saatu.

1.6   Vastaukset kyselyyn

(26)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselyyn saatiin vastaus kolmelta unionin tuottajalta, kuudelta etuyhteydettömältä tuojalta, kymmeneltä käyttäjältä, yhdeltä teräspalvelukeskusten ryhmältä, kolmelta otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kahdelta tuottajalta eri vertailumaista.

1.7   Tarkastuskäynnit

(27)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien osapuolten toimitiloihin:

Järjestö:

Eurofer, Bryssel, Belgia

Unionin tuottajat:

Aktiengesellschaft der Dillinger Hüttenwerke, Dillingen, Saksa

Ilsenburger Grobblech GmbH, Ilsenburg, Saksa

Tata Steel UK Ltd (5), Scunthorpe, Yhdistynyt kuningaskunta

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

Vertailumaassa toimiva tuottaja:

Bluescope Steel Australia, Port Kembla, Australia.

1.8   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(28)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(29)

Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(30)

Tarkasteltavana ovat Kiinasta peräisin olevat seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistetut kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, kelaamattomat levytuotteet, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm, jäljempänä ’raskaslevy’, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7208 51 20, ex 7208 51 91, ex 7208 51 98, ex 7208 52 91, ex 7208 90 20, ex 7208 90 80, 7225 40 40, ex 7225 40 60 ja ex 7225 99 00.

(31)

Raskaslevyä käytetään rakennus-, kaivos- ja hakkuulaitteiden, paineastioiden ja öljy- ja kaasuputkien valmistuksessa sekä laivojen, siltojen ja talojen rakentamisessa.

2.2   Samankaltainen tuote

(32)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

a)

tarkasteltavana oleva tuote;

b)

Australian kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote;

c)

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(33)

Komissio päätti sen vuoksi alustavasti, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(34)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tuotteen määritelmä on liian laaja. Se väitti erityisesti, että tuotteen määritelmä olisi rajattava nk. yleisiin raskaslevyihin ja nk. erityiset raskaslevyt olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle. Väitteensä tueksi se esitti pääasiassa kaksi seikkaa.

(35)

Ensinnäkin se väitti, että valituksessa esitetyt tiedot liittyvät pääasiassa yleisiin raskaslevyihin, jotka muodostavat suurimman osan Kiinasta tulevasta tuonnista. Toiseksi se väitti, että tuotteen määritelmä on laajempi kuin mitä samankaltaisella tuotteella tarkoitetaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa.

(36)

Komissio huomauttaa tältä osin, että valitusvaiheessa on toimitettava vain riittävä näyttö polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei edellytetä tietojen toimittamista koko tuotevalikoimasta. Analyysin rajoittaminen yleisimmin myytyihin tuoteluokkiin, joita viedään, ei tarkoita sitä, että tuotteen määritelmä olisi rajattava näihin tuotelajeihin.

(37)

Perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa säädetään, että samankaltaisen tuotteen on oltava identtinen tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa tai muistutettava sitä ominaispiirteiltään. Tämä ei kuitenkaan viittaa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään sinänsä. Tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajeilla on vain oltava samat perusominaisuudet, mikä onkin asian laita 32 kappaleessa kuvatussa tapauksessa.

(38)

Parametrit, jotka väitetysti tekevät erityisistä raskaslevyistä erilaisia kuin yleisistä raskaslevyistä, ovat kemiallinen koostumus, mekaaninen/tekninen koostumus, se, missä tilassa tuote toimitetaan, paksuus sekä sertifiointi ja tarkastukset laivanrakennustarkoituksiin.

(39)

Paksuutta lukuun ottamatta mikään näistä parametreistä ei koske tuotteen perusominaisuuksia. Kyseisen osapuolen mukaan kaikki tuotteet, joiden paksuus on > 50,8 mm, olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Paksuutta koskevan rajan tueksi osapuolen esittämä ainoa väite on, että valitus kohdistui vain raskaslevyihin, joiden paksuus on < 50,8 mm, koska valituksen yhdessä liitteessä esitetty alustava näyttö, joka koskee polkumyyntilaskelmia, on rajattu tällaisiin tuotteisiin.

(40)

On kuitenkin selvää, että tuotteen määritelmä myös valituksessa koskee myös tuotteita, joiden paksuus on > 50,8 mm, koska tuotteen määritelmässä ei ole paksuuden ylärajaa. Se, että polkumyyntiä koskeva alustava näyttö koskee vain yleisimmin vietyjä tuotelajeja, ei tarkoita sitä, että tuotteen määritelmä rajoittuisi kyseisiin tuotelajeihin.

(41)

Sen vuoksi komissio päätti alustavasti jättää tuotteen määritelmän ennalleen.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Normaaliarvo

3.1.1   Markkinatalouskohtelu

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetään, että jos kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja täyttää 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimukset ja sille myönnetään siten markkinatalouskohtelu, komissio määrittää tämän jälkeen normaaliarvon yritykselle 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti.

(43)

Komissio lähetti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen kaikille otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, jotta ne voisivat hakea markkinatalouskohtelun myöntämistä. Yksikään niistä ei palauttanut lomaketta, minkä vuoksi yhdellekään yritykselle ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

3.1.2   Vertailumaa

(44)

Normaaliarvo määritettiin näin ollen markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tätä varten oli valittava vertailumaa.

(45)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se harkitsi Amerikan yhdysvaltojen käyttöä vertailumaana ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

(46)

Kaikille 8 kappaleessa nimettyjen maiden tiedossa oleville raskaslevyn tuottajille lähetettiin kyselylomakkeet, joihin saatiin kaksi vastausta: yksi Australiassa sijaitsevalta tuottajalta ja yksi Amerikan yhdysvalloissa sijaitsevalta tuottajalta.

(47)

Amerikan yhdysvalloissa sijaitsevalta tuottajalta saadussa vastauksessa esitettiin näyttöä tuotannosta ja myynnistä Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla.

(48)

Komissiolle toimittamassaan vastauksessa yhdysvaltalainen tuottaja ilmoitti, että raskaslevyihin sovellettava normaali tuontitulli Yhdysvalloissa on nolla. Kiinasta tulevassa tuonnissa on käytössä polkumyynnin vastaisia tulleja, ja Intiasta, Indonesiasta ja Korean tasavallasta tulevassa tuonnissa on käytössä sekä polkumyynnin että tukien vastaisia tulleja.

(49)

Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla toimii seitsemän yhdysvaltalaista tuottajaa, ja tuontia tulee Korean tasavallasta, Saksasta, Ranskasta ja Kanadasta ja sen markkinaosuus on 20 prosenttia.

(50)

Australialaiselta tuottajalta saatu vastaus sisälsi näyttöä tuotannosta ja myynnistä Australian kotimarkkinoilla ja siitä, että kyseessä on ainoa tuottaja Australiassa. Tuonnilla on kuitenkin Australiassa 35 prosentin markkinaosuus. Polkumyyntitulleja on voimassa Kiinasta, Indonesiasta, Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista tulevassa tuonnissa, mutta tullit ovat alhaiset ja joihinkin yrityksiin sovelletaan nollatullia.

(51)

Voidaan katsoa, että Australian kotimarkkinoilla on enemmän kilpailua, koska tuonnilla on suurempi markkinaosuus ja tuontitullit ovat alemmat.

(52)

Komissio katsoi siksi tässä vaiheessa, että Australia on asianmukainen vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.1.3   Normaaliarvo

(53)

Vertailumaan yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana normaaliarvon määrittämiseen sellaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla.

(54)

Komissio tutki ensin, oliko vertailumaan yhteistyössä toimineen tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(55)

Kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos vertailumaan tuottajan samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia kunkin otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(56)

Tällä perusteella yhteistyössä toimineen tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti vertailumaan kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(57)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(58)

Sitten komissio tutki, oliko vertailumaan tuottajan kotimarkkinamyynti edustavaa kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin kunkin otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin vietäväksi myymä tuotelaji tai verrattavissa siihen, perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(59)

Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia kunkin otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(60)

Tällä perusteella komissio havaitsi, että jotkin tuotelajit olivat edustavia mutta toiset taas eivät, joko vähäisen määrän vuoksi tai siksi, että vertailumaan tuottaja ei myynyt vietyä tuotelajia kotimarkkinoilla.

(61)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskennassa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(62)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(1)

tuotelajin vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

(2)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(63)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(64)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:

(1)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

(2)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta on alle tuotannon yksikkökustannusten.

(65)

Kun vertailumaan tuottaja ei myynyt tuotelajia edustavassa määrin tai ei myynyt sitä lainkaan tai kaikki sen myynti oli tappiollista kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(66)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myynti kotimarkkinoilla ei ollut edustavaa, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti lisäämällä kunkin tuotelajin tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritettujen liiketoimien keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto kunkin tuotelajin keskimääräisiin tuotantokustannuksiin.

(67)

Niiden tuotelajien osalta, joita ei myyty lainkaan tai joiden kaikki myynti oli tappiollista kotimarkkinoilla, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti lisäämällä samankaltaisen tuotteen tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritettujen liiketoimien keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto kunkin tuotelajien keskimääräisiin tuotantokustannuksiin.

(68)

Jos tuotelajia ei myyty lainkaan vertailumaan kotimarkkinoilla, tuotantokustannukset vahvistettiin sitä lähimpänä olevan edullisemman tuotelajin kustannusten perusteella.

3.2   Vientihinta

(69)

Kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan vientihinta tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Jos vienti unioniin tapahtui ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle suoraan tai etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(70)

Yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista vei raskaslevyjä unioniin siihen etuyhteydessä olevan tuojan kautta. Tämän myynnin vientihinta muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

3.3   Vertailu

(71)

Komissio vertaili vertailumaan tuottajan normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(72)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä epäsuorien verojen, palkkioiden, luottokustannusten ja pankkimaksujen osalta.

(73)

Niiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden myynti unioniin tapahtui etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden kautta, joiden toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa, tehtiin oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti.

3.4   Polkumyyntimarginaalit

(74)

Komissio vertasi otokseen valittujen, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(75)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 1

Polkumyyntimarginaalit, otos

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1 %

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0 %

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6 %

(76)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(77)

Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 125,5 prosenttia.

(78)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(79)

Ensin komissio määritti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste perustuu yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrään ilmaistuna osuutena Kiinasta unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(80)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli noin 87 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätti asettaa kaikkia muita yrityksiä koskevan polkumyyntimarginaalin sen otokseen valitun yrityksen tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(81)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 2

Polkumyyntimarginaalit, kaikki

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1 %

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0 %

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6 %

Muut otoksen ulkopuoliset yhteistyössä toimineet yritykset

125,5 %

Kaikki muut yritykset

127,6 %

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(82)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 30 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(83)

Niistä 26 toimi yhteistyössä otantamenettelyssä. Näiden yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien osuus unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta ja kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla oli noin 94 prosenttia.

(84)

Samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotanto tutkimusajanjaksolla oli noin 10,3 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten valituksessa, otokseen valittujen unionin tuottajien todennetuissa kyselyvastauksissa ja Euroferin toimittamissa todennetuissa asiakirjoissa olevien tietojen, perusteella.

(85)

Kuten 1 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnistä ja unionin tuotannon kokonaismäärästä tutkimusajanjaksolla oli noin 28,5 prosenttia.

4.2   Unionin kulutus

(86)

Komissio vahvisti unionin kulutuksen Eurostatin tuontitilastojen ja unionin tuotannonalalta saatujen todennettujen myyntitietojen perusteella.

(87)

Raskaslevyjen unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Unionin kulutus (tonnia)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

EU:n kokonaiskulutus (tonnia)

8 991 777

8 423 747

8 820 363

9 467 177

Indeksi (2012 = 100)

100

94

98

105

Lähde: Eurostat, Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(88)

Unionin kulutus kasvoi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että kulutus putosi ensin 6 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä, minkä jälkeen se elpyi vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla 11 prosenttiyksikköä eli yli miljoona tonnia.

(89)

Unionin tuottajien kytkösmarkkinakäyttö on merkityksetöntä, koska sen osuus on alle 0,5 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelujaksolla. Sen vuoksi vahinkoindikaattoreita arvioidaan unionin koko markkinoiden osalta, mukaan luettuna unionin tuottajien kytkösmarkkinoilla käyttämät määrät.

4.3   Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(90)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä edellä 87 kappaleessa olevassa taulukossa 3 esitettyyn unionin kulutukseen.

(91)

Raskaslevyjen tuonti unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

410 583

343 545

693 117

1 359 143

Indeksi (2012 = 100)

100

84

169

331

Kiinan markkinaosuus

4,6 %

4,1 %

7,9 %

14,4 %

Indeksi (2012 = 100)

100

89

172

314

Lähde: Eurostat, Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(92)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana 231 prosenttia. Kiinasta tuleva tuonti väheni 16 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä, minkä jälkeen se lisääntyi vuonna 2014 merkittävästi eli 85 prosenttiyksikköä ja lisääntyi edelleen tutkimusajanjaksolla vielä 162 prosenttiyksikköä.

(93)

Kiinasta tulevan tuonnin väheneminen vuosien 2012 ja 2013 välillä johtui unionin markkinoiden vähenevästä kulutuksesta (ks. 87 kappaleessa oleva taulukko 3). Vuoden 2013 jälkeen kulutus unionin markkinoilla kasvoi äkillisesti ja voimakkaasti yli miljoonalla tonnilla vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän kasvun kattoi lähes yksinomaan Kiinasta tuleva tuonti, joka myös kasvoi yli miljoonalla tonnilla tällä kaudella.

(94)

Samalla Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoilla yli kolminkertaistui vuoden 2012 tasolta 4,6 prosentista 14,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

4.3.1   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(95)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Kiinasta unioniin tulevan raskaslevyn tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinta (euroa/tonni)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Kiinasta tulevan tuonnin hinta

647

539

488

460

Indeksi (2012 = 100)

100

83

75

71

Lähde: Eurostat

(96)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat tarkastelujakson aikana 29 prosenttia. Hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 647 eurosta/tonni 460 euroon/tonni.

(97)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(1)

otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

(2)

vastaavat kolmen otokseen valitun kiinalaisen tuottajan ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(98)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina kolmen otokseen valitun unionin tuottajan liikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana.

(99)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin katsottiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 29 prosentilla.

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1   Yleiset huomautukset

(100)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(101)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(102)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, työvoimakustannukset, kasvu, tuottavuus, polkumyyntimarginaalien suuruus ja aiemmasta polkumyynnistä toipuminen) koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui valituksen tekijän ja unionin tuottajien toimittamiin tietoihin ja käytettävissä oleviin virallisiin tilastoihin (Eurostat). Makrotaloudelliset tiedot liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin.

(103)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit (keskimääräiset yksikkömyyntihinnat, yksikkökustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja kyky hankkia pääomaa) otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen ja todennettujen kyselyvastausten sekä käytettävissä olevien virallisten tilastojen (Eurostat) perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia.

(104)

Komissio huomauttaa, että yksi otokseen valituista unionin tuottajista lopetti raskaslevyjen tuotannon joulukuussa 2015. Sillä ei ollut mitään vaikutusta vahinkoindikaattoreihin, koska se tapahtui aivan tutkimusajanjakson lopussa, minkä vuoksi molempien tietojoukkojen katsottiin olevan edustavia unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen osalta.

4.4.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(105)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Tuotantomäärä (tonnia)

11 795 082

10 352 766

10 911 713

10 345 121

Indeksi (2012 = 100)

100

88

93

88

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

16 972 100

16 410 487

16 646 634

16 618 427

Indeksi (2012 = 100)

100

97

98

98

Kapasiteetin käyttöaste

69 %

63 %

66 %

62 %

Indeksi (2012 = 100)

100

91

94

90

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(106)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. Sen jälkeen kun tuotantomäärä oli laskenut 12 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä se kasvoi vuonna 2014 hieman eli 5 prosenttiyksikköä vain laskeakseen vuonna 2015 jälleen 5 prosenttiyksikköä eli takaisin vuoden 2013 tasolle.

(107)

Tuotantomäärän väheneminen vuosien 2012 ja 2013 välillä johtui unionin markkinoiden vähenevästä kulutuksesta (ks. 87 kappaleessa oleva taulukko 3). Unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt hyötymään kulutuksen myöhemmästä kasvusta vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Kulutus kasvoi 11 prosenttia eli yli miljoona tonnia, mutta unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi tilapäisesti vain hieman vuonna 2014 ja putosi takaisin vuoden 2013 alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksolla.

(108)

Unionin tuotannonalan ilmoitetut tuotantokapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon.

(109)

Tällä perusteella tuotantokapasiteetti väheni hieman eli 2 prosenttia tarkastelujaksolla, kun taas markkinat kasvoivat 6 prosenttia samalla kaudella.

(110)

Koska tuotantomäärän väheneminen ylittää tuotantokapasiteetin vähenemisen, unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste laski 10 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(111)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Myyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

7 518 049

6 972 140

6 873 967

6 954 688

Indeksi (2012 = 100)

100

93

91

93

Unionin tuotannonalan markkinaosuus

83,6 %

82,8 %

77,9 %

73,5 %

Indeksi (2012 = 100)

100

99

93

88

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(112)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla 7 prosenttia. Myyntimäärän vähennyttyä 7 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja vielä 2 prosenttiyksikköä vuonna 2014 se kasvoi hieman eli 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla.

(113)

Tuotantomäärän kehitystä vastaavasti myyntimäärän väheneminen vuosien 2012 ja 2013 välillä johtui unionin markkinoiden vähenevästä kulutuksesta (ks. 87 kappale). Unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt hyötymään kulutuksen myöhemmästä kasvusta vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Unionin kulutus kasvoi yli miljoona tonnia mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä pysyi vuoden 2013 alhaisella tasolla.

(114)

Koska myyntimäärä väheni 7 prosenttia markkinoilla, jotka kasvoivat 5 prosenttia, unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui 12 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.4.2.3   Työllisyys ja tuottavuus

(115)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Työntekijöiden määrä (kokoaikaiseksi muutettuna eli FTE)

22 622

20 920

19 688

18 722

Indeksi (2012 = 100)

100

92

87

83

Tuottavuus (tonnia/FTE)

521

495

554

553

Indeksi (2012 = 100)

100

95

106

106

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(116)

Unionin tuotannonalan työllisyys laski tarkastelujaksolla 17 prosenttia. Siihen oli kaksi pääasiallista syytä:

tuotantomäärä väheni 12 prosenttia Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrien kasvun vuoksi;

unionin tuotannonala pyrki vähentämään tuotantokustannuksia ja parantamaan tehokkuutta Kiinasta tulevasta polkumyyntituonnista johtuvan lisääntyneen kilpailun vuoksi. Tehokkuuden parantamisella lisättiin tuottavuutta 6 prosenttia.

(117)

Komissio huomauttaa, että kulutus unionin markkinoilla kasvoi 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Ilman Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin lisääntymistä unionin tuotannonala olisi sen vuoksi kyennyt pitämään työllisyyden samalla tasolla, koska lisääntynyt kysyntä olisi kattanut tehokkuuden parannukset.

4.4.2.4   Työvoimakustannukset

(118)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset kokopäiväistä työntekijää kohti (FTE)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Keskimääräiset työvoimakustannukset/FTE (euroa)

49 257

51 594

51 589

55 542

Indeksi (2012 = 100)

100

105

105

113

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(119)

Työntekijöiden merkittävän vähennyksen vuoksi (ks. 115 kappale) keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Osa työvoimakustannusten kohoamisesta liittyy työehtosopimusten mukaisiin pakollisiin palkankorotuksiin, mutta pääasiassa se aiheutui työvoiman ja työtuntien vähentämiseen liittyvistä kustannuksista. Näihin kustannuksiin sisältyvät irtisanomiskorvaukset ja korkeammat kustannukset, jotka aiheutuvat osa-aikatyöstä tuotannon vähennyttyä polkumyyntituonnin jatkuvan kasvun vuoksi.

4.4.2.5   Kasvu

(120)

Unionin kulutus laski vuosien 2012 ja 2013 välillä 6 prosenttia eli lähes 600 000 tonnia. Tällä oli negatiivista vaikutusta unionin tuotannonalan myyntiin ja tuotantomääriin.

(121)

Vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä tilanne oli toinen. Unionin kulutus kasvoi dynaamisesti 11 prosenttiyksikköä eli yli miljoona tonnia. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan saanut etua tästä kasvusta. Sen tuotanto- ja myyntimäärät pysyttelivät vuoden 2013 erittäin alhaisilla tasoilla. Unionin markkinoiden kasvun kattoi täysin Kiinasta halvoin polkumyyntihinnoin tuleva tuonnin kasvava määrä, joka lisääntyi myös yli miljoona tonnia vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. 91 kappale).

4.4.2.6   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(122)

Kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalit ylittivät 100 prosenttia. Näiden erittäin korkeiden polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(123)

Neuvosto otti vuonna 2000 käyttöön Kiinan kansantasavallasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin. Toimenpiteet kohdistuivat hyvin samalla lailla määriteltyyn tuotteeseen kuin tässä tutkimuksessa. Toimenpiteiden voimassaolo päättyi 11 päivänä elokuuta 2005.

(124)

Kuten jäljempänä 221 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan kannattavuus ylitti tavoitevoiton. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonala oli toipunut aiemmasta polkumyynnistä.

4.4.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(125)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Myyntihinnat unionissa

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Myyntihinta (euroa/tonni)

821

691

658

617

Indeksi (2012 = 100)

100

84

80

75

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

836

784

705

680

Indeksi (2012 = 100)

100

94

84

81

Lähde: Todennetut kyselyvastaukset

(126)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat laskivat 25 prosenttia ja samaan aikaan keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset alenivat 19 prosenttia tarkastelujakson aikana. Myyntihinnat ovat alenneet nopeammin, ja keskimäärin ne ovat olleet jatkuvasti alemmat kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

(127)

Rajoittaakseen markkinaosuuden menetystä unionin tuottajien oli seurattava laskevaa hintakehitystä ja alennettava hintojaan huomattavasti. Hintojen alennus ylittää merkittävästi tuotantokustannusten alenemisen, joka johtui pääasiassa raaka-ainehintojen laskusta tarkastelujaksolla ja tuottavuuden kasvusta, joka saavutettiin työvoimaa vähentämällä (ks. 115 kappale).

4.4.3.2   Varastot

(128)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Loppuvarastot (tonnia)

224 600

228 325

246 532

282 631

Indeksi (2012 = 100)

100

102

110

126

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

9 %

10 %

10 %

12 %

Indeksi (2012 = 100)

100

109

111

135

Lähde: Todennetut kyselyvastaukset

(129)

Otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan loppuvarastot kasvoivat 26 prosenttia tarkastelujaksolla. Samaan aikaan niiden loppuvarastojen osuus tuotannosta kasvoi myös 35 prosenttia.

(130)

Varastojen kasvun tärkein syy oli se, että vaikka unionin tuotannonala yritti estää tuotantomäärien vähenemistä, myyntimäärät vähenivät yhä nopeammin, koska unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään lainkaan markkinoiden kasvusta alhaisin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin kasvavien määrien vuoksi.

4.4.3.3   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(131)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa aiheutuneet nettotappiot ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(132)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

1,6 %

– 12,2 %

– 4,4 %

– 10,4 %

Indeksi (2012 = 100)

100

– 773

– 280

– 658

Kassavirta

(tuhatta euroa)

52 449

– 109 945

19 964

– 66 035

Indeksi (2012 = 100)

100

– 210

38

– 126

Investoinnit

(tuhatta euroa)

209 128

224 431

170 108

143 420

Indeksi (2012 = 100)

100

107

81

69

Investointien tuotto

7,6 %

– 22,4 %

– 2,2 %

– 13,7 %

Indeksi (2012 = 100)

100

– 297

– 29

– 182

Lähde: Todennetut kyselyvastaukset

(133)

Kannattavuus aleni 758 prosenttia tarkastelujakson aikana. Otokseen valittujen unionin tuottajien voitto vuonna 2012 oli 1,6 prosenttia, mutta niiden toiminta oli tappiollista kaikkina seuraavina vuosina.

(134)

Vuonna 2012 aiheutuneisiin raskaisiin 12,2 prosentin tappioihin vaikutti erityisen alhainen kysyntä kyseisenä vuotena, eikä unionin tuotannonala pystynyt saamaan hyötyä unionin kulutuksen 11 prosenttiyksikön kasvusta, koska sen hintoihin ja määriin kohdistui merkittävä paine Kiinasta tulevan tuonnin lisääntyessä vuonna 2014 ja tutkimusajanjakson aikana. Unionin kulutuksen kasvun kattoi lähes kokonaan Kiinasta tuleva polkumyyntituonti, kuten 93 kappaleessa todettiin.

(135)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla 226 prosenttia. Kassavirta pieneni vuosien 2012 ja 2013 välillä 310 prosenttia erityisen alhaisen kysynnän vuoksi, minkä jälkeen se koheni ja oli lievästi positiivinen vuonna 2014. Negatiivinen suuntaus jatkui kuitenkin tutkimusajanjaksolla, jolloin kassavirta painui jälleen voimakkaasti negatiiviseksi.

(136)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto pieneni tarkastelujaksolla 282 prosenttia. Se pieneni vuosien 2012 ja 2013 välillä jyrkästi eli 397 prosenttia erityisen alhaisen kysynnän vuoksi, minkä jälkeen se koheni hieman vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, vaikkakin se pysytteli negatiivisena.

(137)

Tämän vuoksi unionin tuotannonalan investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 31 prosenttia. Lisättyään investointeja 7 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä unionin tuotannonala joutui vähentämään niitä 26 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja vielä 12 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Näitä investointeja ei käytetty tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, kuten 105 johdantokappaleessa olevasta taulukosta 6 käy ilmi.

(138)

Pääomanhankintakykyyn vaikuttivat tarkastelujaksolla aiheutuneet tappiot, ja seurauksena oli yhden otokseen valitun unionin tuottajan toiminnan lopettaminen.

4.4.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(139)

Tarkastelujakso jakautuu kahteen erilliseen kauteen: vuosien 2012 ja 2013 välinen aika sekä vuodesta 2014 tutkimusajanjakson loppuun ulottuva aika.

(140)

Aluksi vuosien 2012 ja 2013 välillä unionin kulutus väheni merkittävästi (6 %). Kulutuksen vähenemisellä oli negatiivinen vaikutus moniin vahinkoindikaattoreihin, kuten myyntimäärään ja -hintoihin, tuotantoon, kapasiteettiin ja kapasiteetin käyttöasteeseen, työllisyyteen, tuottavuuteen, kannattavuuteen, kassavirtaan ja investointien tuottoon.

(141)

Tämän jälkeen vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla unionin kulutus kasvoi dynaamisesti 11 prosenttiyksikköä eli yli miljoona tonnia. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan kyennyt saamaan hyötyä kasvusta, koska Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin lisääntyvä määrä kattoi sen kokonaan.

(142)

Tilanteessa, jossa unionin kulutus lisääntyi, unionin tuotannonala ei onnistunut lisäämään myynti- tai tuotantomääräänsä, ja kapasiteetin käyttöaste jopa pieneni hieman kasvavilla markkinoilla.

(143)

Tuotantotason säilyttämispyrkimykset johtivat varastojen kasvuun 24 prosenttiyksiköllä. Unionin tuotannonala menetti myös markkinaosuuttaan 9,3 prosenttiyksikköä Kiinasta tulevalle tuonnille, jonka markkinaosuus kasvoi 10,3 prosenttiyksikköä samaan aikaan. Yksikkömyyntihinnat putosivat 9 prosenttiyksikköä ja tuotantokustannukset alenivat 13 prosenttiyksikköä.

(144)

Tämän tuloksena rahoitusindikaattorit, kuten kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, kohenivat hieman, joskin ne pysyivät enimmäkseen negatiivisina koko jakson ajan. Työllisyys väheni 9 prosenttiyksikköä, mutta unionin tuotannonala onnistui parantamaan tuottavuutta 11 prosenttiyksikköä. Lisäksi unionin tuotannonala joutui vähentämään investointeja 38 prosenttiyksikköä jatkuvasti negatiivisen kannattavuuden ja investointien tuoton vuoksi.

(145)

Kokonaisuudessaan unionin tuotannonalan tuotanto pieneni, ja se toteutti toimia tehokkuuden parantamiseksi vähentämällä työvoimaa ja tuotantokapasiteettia ja onnistuikin vähentämään merkittävästi valmistuskustannuksia.

(146)

Siitä huolimatta, että unionin tuotannonala toteutti tarkastelujaksolla näitä toimia tuloksensa parantamiseksi, sen taloudellinen ja rahoitustilanne heikkeni merkittävästi, kun tappioita alkoi kertyä vuodesta 2013 alkaen.

(147)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli tässä vaiheessa siihen johtopäätökseen, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(148)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tullut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(149)

Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat raju kilpailu, joka aiheutui kysyntäongelmista unionin markkinoilla, unionin tuotannonalan alhainen kapasiteetin käyttöaste, tuonti muista kolmansista maista, unionin tuottajien vientitoiminta sekä kilpailu vertikaalisesti integroituneiden tuottajien ja uudelleenvalssaajien välillä.

5.1   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(150)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myyntihinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 25 prosenttia eli 647 eurosta/tonni 460 euroon/tonni. Alentamalla jatkuvasti yksikkömyyntihintojaan tarkastelujaksolla kiinalaiset tuottajat pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan merkittävästi vuodesta 2012 (4,6 %) tutkimusajanjaksolle (14,4 %).

(151)

Kysynnän lasku vaikutti vuosien 2012 ja 2013 välillä negatiivisesti unionin tuotannonalan tulokseen, ja sen jälkeen Kiinasta voimakkaasti alihintaan tulevan tuonnin lähes jatkuva kasvu on selvästi vaikuttanut negatiivisesti unionin tuotannonalaan tulokseen.

(152)

Unionin tuotannonala leikkasi kustannuksiaan vähentämällä työntekijöitä ja hyödyntämällä raaka-ainehintojen alenemista, mutta samaan aikaan polkumyynti lisääntyi koko ajan ja pakotti unionin tuotannonalan laskemaan myyntihintojaan unionissa entisestään, jotta se ei menettäisi lisää markkinaosuutta; tämä oli kuitenkin vahingoksi sen kannattavuudelle.

(153)

Vaikka unionin tuotannonalan kannattavuus parani hiukan vuonna 2014, tuonnin määrä kasvoi koko ajan ja hinnat laskivat lisää tutkimusajanjaksolla, mikä laski edelleen unionin tuotannonalan hintoja ja vähensi sen kannattavuutta.

(154)

Tämän lisäksi talouden asteittainen hiipuminen ja Kiinan terästeollisuuden erittäin merkittävä ylikapasiteetti ovat pakottaneet Kiinan teräksentuottajat suuntaamaan ylituotantonsa vientimarkkinoille (6), ja unionin markkinat ovat houkutteleva vientikohde.

(155)

Monilla muilla perinteisesti tärkeillä vientimarkkinoilla on otettu tai aiotaan ottaa käyttöön Kiinasta tuotaviin terästuotteisiin, raskaslevyt mukaan luettuna, kohdistuvia toimenpiteitä (7), koska hinnat on ajettu keinotekoisesti alas epäreilulla tuonnilla, joka johtaa epäterveeseen kilpailuun.

(156)

Kun kaupan suojatoimia on otettu maailmanlaajuisesti yhä enemmän käyttöön, unionin markkinoista on tullut Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin yksi houkuttelevimmista kohteista, mistä aiheutuu vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(157)

Tätä päätelmää tukevat uusimmat Eurostatin tuontitilastot, joista käy ilmi, että tuonti Kiinasta on kasvanut vielä lisää tutkimusajanjakson jälkeen. Tuontimäärä lisääntyi maaliskuun ja toukokuun 2016 välisenä aikana noin 15 prosenttia verrattuna tutkimusajanjakson aikaiseen tuontimäärään, ja tuonnin keskimääräinen hinta laski noin 30 prosenttia.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Raju kilpailu, joka aiheutui kysyntäongelmista unionin markkinoilla

(158)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan vahinko ei aiheutunut Kiinasta tulevasta tuonnista vaan unionin markkinoiden kysyntäongelmista. Se väitti, että vaikka kysyntä unionissa elpyi vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, vuonna 2012 se oli 32 prosenttia alle vuoden 2007 huipputason ja vuonna 2014 17 prosenttia alle väitetysti normaalin vuoden 2004 tason.

(159)

Heikko kysyntä johti väitteen mukaan rajuun kilpailuun markkinoilla tarvittavista vähäisistä määristä, mikä aiheutti suurta painetta unionin myyntihintoihin.

(160)

Tämä väitetyistä kysyntäongelmista johtuva raju kilpailu ei kuitenkaan vaikuttanut negatiivisesti kiinalaisten viejien kykyyn myydä yhä suurempia määriä polkumyynnillä tulevia raskaslevyjä unionin markkinoille, lisätä markkinaosuuttaan 4,6 prosentista 14,4 prosenttiin (mistä aiheutui unionin tuotannonalan markkinaosuuden lähes vastaava menetys) ja harjoittaa merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalaa kohtaan niin, että sen kannattavuus muuttui negatiiviseksi.

(161)

Kysyntäongelmilla oli alun perin merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan toimintaan vuonna 2013, mutta Kiinasta tuleva polkumyyntituonti on tärkein syy unionin markkinoilla vallitsevaan rajuun kilpailuun, etenkin vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla.

(162)

Unionin tuotannonala olisi voinut vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla hyötyä markkinoiden elpymisestä. Tästä sitä kuitenkin esti Kiinasta tulevan tuonnin merkittävä lisääntyminen: tuonti lähes kolminkertaistui näiden kahden vuoden aikana ja otti haltuunsa merkittävän markkinaosuuden unionin tuotannonalan vahingoksi.

(163)

Sen vuoksi komissio päättelee, että unionin markkinoiden kysyntäongelmat eivät ole perussyynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eivätkä poista syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.2   Unionin tuottajien alhainen kapasiteetin käyttöaste

(164)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan vahinko johtui myös alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta, jonka puolestaan aiheutti unionin tuottajien merkittävä ylikapasiteetti. Se väitti, että jo vuonna 2012, jolloin Kiinasta tuleva tuonti oli suhteellisen vähäistä, unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli erittäin alhainen eikä se ole vähentänyt kapasiteettiaan vastaavasti.

(165)

Kysyntä unionissa kuitenkin lisääntyi myöhemmin merkittävästi, etenkin vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, jolloin se ylitti vuoden 2012 kysynnän 6 prosenttia. Ilman Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin voimakkaasti kasvavia määriä kysynnän kasvu olisi johtanut unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteen kohoamiseen, etenkin kun se supisti tuotantokapasiteettiaan 2 prosenttia kasvavilla markkinoilla.

(166)

Sen vuoksi komissio päättelee, että alhainen kapasiteetin käyttöaste, etenkin vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, johtui pääasiassa Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin voimakkaasti kasvaneista määristä.

5.2.3   Tuonti muista kolmansista maista

(167)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Kiinan lisäksi tuontia tuli pääasiassa Ukrainasta ja Venäjältä. Niiden tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä 87 kappaleessa olevassa taulukossa 3 esitettyyn unionin kulutukseen.

(168)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä (tonnia) ja markkinaosuus

 

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Ukraina

Tuonnin määrä (tonnia)

421 553

600 896

713 189

583 132

Indeksi (2012 = 100)

100

143

169

138

Markkinaosuus

4,7 %

7,1 %

8,1 %

6,2 %

Indeksi (2012 = 100)

100

152

172

131

Keskimääräinen hinta

574

477

470

451

Indeksi (2012 = 100)

100

83

82

79

Venäjä

Tuonnin määrä (tonnia)

148 594

158 883

196 207

222 999

Indeksi (2012 = 100)

100

107

132

150

Markkinaosuus

1,7 %

1,9 %

2,2 %

2,4 %

Indeksi (2012 = 100)

100

114

135

143

Keskimääräinen hinta

513

461

446

412

Indeksi (2012 = 100)

100

90

87

80

Kaikki kolmannet maat yhteensä (Kiinaa lukuun ottamatta)

Tuonnin määrä (tonnia)

1 063 146

1 108 062

1 253 278

1 153 345

Indeksi (2012 = 100)

100

104

118

108

Markkinaosuus

11,8 %

13,2 %

14,2 %

12,2 %

Indeksi (2012 = 100)

100

111

120

103

Keskimääräinen hinta

621

516

505

505

Indeksi (2012 = 100)

100

83

81

81

Lähde: Eurostat

(169)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 214 prosenttia.

(170)

Lisäksi Ukrainan ja Venäjän markkinaosuus kasvoi vain hieman tarkastelujaksolla. Ukrainan markkinaosuus kasvoi 4,7 prosentista 6,2 prosenttiin ja Venäjän 1,7 prosentista 2,4 prosenttiin, ja tämä heikensi pääasiassa muiden tuojamaiden kuin Kiinan tilannetta.

(171)

Unionin kulutuksen kasvaessa 5 prosenttia ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienentyessä 10 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla tämä tarkoitti sitä, että Kiinasta tuleva tuonti supisti ainoastaan unionin tuotannonalan markkinaosuutta.

(172)

Tämän seurauksena Kiinasta tulevan tuonnin osuus unioniin tulevasta kaikesta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 54 prosenttia, kun Ukrainan markkinaosuus oli noin 23 prosenttia ja Venäjän 9 prosenttia.

(173)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski paljon hitaammin kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinta. Niiden tuontihinnat laskivat 19 prosenttia, kun taas Kiinan tuontihinnat laskivat 29 prosenttia.

(174)

Vaikka Ukrainasta ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat ovat keskimäärin juuri alle Kiinan tuontihintojen, ne laskivat paljon hitaammin kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat tarkastelujaksolla. Nämä hinnat eivät myöskään ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia, koska erilainen tuotevalikoima vaikuttaa keskimääräiseen hintaan.

(175)

Lisäksi erityisesti Ukrainasta ja Venäjältä tai yleisesti kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ei ole lisääntynyt yhtä merkittävästi kuin Kiinasta tulevan tuonnin. Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi lähes miljoona tonnia tarkastelujaksolla, kun Ukrainasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi noin 160 000 tonnia, Venäjältä noin 75 000 tonnia ja kaikista muista kolmansista maista (Venäjä ja Ukraina mukaan lukien) noin 90 000 tonnia.

(176)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon Ukrainasta ja Venäjältä tulevan tuonnin huomattavasti vähäisempi määrä Kiinaan verrattuna ei ole mitään viitteitä siitä, että näistä kahdesta maasta tuleva tuonti olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(177)

Kaikista muista kolmansista maista (Venäjä ja Ukraina mukaan lukien) tulevan tuonnin hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin, ja sen markkinaosuus kasvoi vain merkityksettömän 1 prosenttiyksikön verran.

(178)

Sen vuoksi komissio päättelee, että raskaslevyjen tuonti kolmansista maista ei ole perussyynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eikä poista syy-yhteyttä Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.4   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(179)

Unionin tuotannonalan viennin määrä ja keskimääräinen hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Vientitoiminta

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Etuyhteydettömille asiakkaille viety määrä (unionin tuotannonala)

1 881 932

1 361 279

1 825 628

1 548 156

Indeksi (2012 = 100)

100

72

97

82

Keskimääräinen vientihinta (euroa/t)

(Otokseen valitut tuottajat)

1 002

831

814

764

Indeksi (2012 = 100)

100

83

81

76

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(180)

Unionin ulkopuolisille etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan viennin määrä väheni 18 prosenttia tarkastelujaksolla. Vienti väheni vuosien 2012 ja 2013 välillä 28 prosenttia, kasvoi vuonna 2014 25 prosenttiyksikköä ja väheni taas tutkimusajanjaksolla 15 prosenttiyksikköä.

(181)

Hinnat laskivat tarkastelujaksolla huomattavasti eli 24 prosenttia, mikä vastaa hintojen laskua unionin markkinoilla (– 25 %).

(182)

Unionin tuotannonalan vientitoiminta heijastelee pääpiirteissään sen toimintaa unionin markkinoilla. Unionin markkinat ovat kuitenkin unionin tuotannonalalle huomattavasti tärkeämmät kuin vientimarkkinat. Myynti unionin markkinoilla oli koko tarkastelujakson ajan noin neljä kertaa suurempaa kuin vientimyynti.

(183)

Sen vuoksi komissio katsoo, että vientimyynnin vähäisen merkityksen vuoksi unionin tuotannonalan vientitoiminta ei poista syy-yhteyttä Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.5   Kilpailu vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien ja unionissa toimivien uudelleenvalssaajien välillä

(184)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien voittomarginaalia heikensivät unionissa toimivien uudelleenvalssaajien veloittamat alhaiset hinnat, jotka väitteen mukaan olivat 6–9 prosenttia vertikaalisesti integroituneiden tuottajien hintoja alemmat.

(185)

Uudelleenvalssaajat eivät tuota omia tuotantopanoksiaan eli teräslevyjä. Kaikki otokseen valitut unionin tuottajat tuottavat omat teräslevynsä ja ovat näin ollen vertikaalisesti integroituneita tuottajia.

(186)

Komissio muistuttaa tältä osin, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 29 prosenttia tutkimusajanjaksolla (ks. 99 kappale). Näin ollen Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat olisivat edelleen ainakin 20 prosenttia alemmat kuin unionissa toimivien uudelleenvalssaajien hinnat.

(187)

Sama osapuoli väitti myös, että unionissa toimivien uudelleenvalssaajien tuottama määrä on laskussa, koska monet niistä ovat riippuvaisia Ukrainasta tulevista teräslevyistä. Tarjonta Ukrainasta on kuitenkin vähentynyt toimitusvaikeuksien vuoksi tarkastelujaksolla, eikä tätä vähentymistä ole kompensoitu muiden unionin tuottajien tuotannolla niiden alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta huolimatta.

(188)

Osapuoli ei toimittanut tältä osin mitään näyttöä siitä, että unionin tuottajat eivät olisi olleet kiinnostuneita tai halukkaita toimittamaan näitä lisämääriä. Sen vuoksi on selvää, että etenkin hintoihin herkästi reagoivat asiakkaat ovat siirtyneet unionin tuotannonalan tuottamista tuotteista käyttämään Kiinasta vieläkin alhaisemmin polkumyyntihinnoin tulevia tuotteita.

(189)

Sen vuoksi komissio päättelee, että unionin uudelleenvalssaajien tuottamien kohtuuhintaisten raskaslevyjen vähenevällä määrällä voi olla vain erittäin vähäinen vaikutus vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien pienentyneeseen kannattavuuteen. Se myös päättelee, että pienentynyt kannattavuus johtuu pääasiallisesti Kiinasta erittäin alhaisilla hinnoilla tulevasta polkumyyntituonnista, joka myös lisääntyi määrältään merkittävästi.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(190)

Unionin tuottajille aiheutuneen vahingon ja Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin välille vahvistettiin alustavasti syy-yhteys.

(191)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(192)

Muiden yksilöityjen tekijöiden, kuten kysyntäongelmista aiheutuvan rajun kilpailun, alhaisen kapasiteetin käyttöasteen, muista kolmansista maista tulevan tuonnin, unionin tuottajien vientitoiminnan tai kilpailun vertikaalisesti integroituneiden tuottajien ja uudelleenvalssaajien välillä, ei alustavasti havaittu poistavan edellä vahvistettua syy-yhteyttä, vaikka olisi otettu huomioon niiden yhteisvaikutus.

(193)

Kulutuksen tilapäinen väheneminen vuonna 2013 saattoi jossakin määrin vaikuttaa kyseisenä vuonna aiheutuneeseen vahinkoon, mutta ilman jatkuvasti lisääntyvää ja yhä alemmilla hinnoilla tulevaa polkumyyntituontia unionin tuotannonala olisi varmasti kyennyt saamaan hyötyä markkinoiden kasvusta seuraavina vuosina. Myyntimäärät olisivat elpyneet, myyntihinnat eivät olisi laskeneet niin alhaiselle tasolle ja kannattavuus olisi ollut parempi.

(194)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä oli Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti, eivätkä muut tekijät, tarkasteltuina yksin tai yhdessä, poistaneet syy-yhteyttä.

6.   UNIONIN ETU

(195)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on määritetty. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(196)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut 14 jäsenvaltioon (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Puola, Romania, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta), ja raskaslevyjen tuotanto työllisti suoraan noin 20 000 työntekijää tarkastelujaksolla.

(197)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä 26 unionin tuottajaa. Yksikään tiedossa olevista tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni ja polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti siihen kielteisesti.

(198)

Komissio odottaa, että väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotto palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoille, pysäyttää hintojen laskun ja antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättöminä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla.

(199)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. Komissio muistuttaa, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Varsinkin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen liittyvät indikaattorit, kuten kannattavuus ja investointien tuotto, olivat erityisen negatiivisia.

(200)

Tämän vuoksi on tärkeää, että hinnat palautetaan tasolle, jolla ne olisivat ilman polkumyyntiä, tai ainakin vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle, jotta kaikki tuottajat voivat toimia unionin markkinoilla tasapuolisissa kilpailuolosuhteissa. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen.

(201)

Sen vuoksi komissio päättelee alustavasti, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden toipua havaitun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

6.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(202)

Kuten 22 kappaleessa todettiin, tutkimuksessa toimi yhteistyössä kuusi tuojaa, joista kolme valittiin otokseen. Yksi otokseen valituista tuojista kannattaa toimenpiteitä, kun taas kaksi muuta vastustavat niitä. Muut kolme otoksen ulkopuolista tuojaa eivät ilmoittaneet kantaansa.

(203)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva hintojen nousu ei vaikuttaisi suoraan näihin etuyhteydettömiin tuojiin. Raskaslevyjen osuus niiden liiketoiminnasta on enintään 20 prosenttia.

(204)

Lisäksi useimmat tuojat käyvät kauppaa useista lähteistä, myös unionin tuotannonalalta, tulevilla hyödykkeillä. Ei ole mitään viitteitä siitä, että tuojat eivät voisi edelleen palvella asiakkaitaan, jos toimenpiteet otettaisiin käyttöön.

(205)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuojien etuun.

6.3   Käyttäjien etu

(206)

Raskaslevyjen tärkeimmät loppukäyttäjät ovat rakennus-, kaivos- ja hakkuulaitteiden, paineastioiden ja öljy- ja kaasuputkien valmistusteollisuus sekä laivan-, sillan- ja talonrakennusteollisuus.

(207)

Käyttäjille osoitettuun kyselyyn vastasi seitsemän käyttäjää ja kolme kauppiasta/teräspalvelukeskusta. Vastauksista neljä oli kuitenkin erittäin puutteellisia, ja vain kahdessa vastustettiin toimenpiteiden käyttöönottoa. Komissio ei kuitenkaan voi pitää näitä vastauksia edustavina seuraavista syistä:

vastaajien osuus unionin kulutuksesta on vain 0,3 prosenttia;

kaksi toimenpiteitä vastustanutta käyttäjää eivät tuo lainkaan Kiinasta, joten toimenpiteet vaikuttaisivat niihin enimmilläänkin vain epäsuorasti.

(208)

Komissio huomauttaa vielä, että tullien tarkoituksena on lisätä toimitusvarmuuden jatkuvuutta unionin markkinoilla. Ilman tulleja joidenkin unionin tuottajien olisi ehkä lopetettava tuotantotoimintansa tai vähennettävä sitä, jolloin monien unionin käyttäjien toimituslähteiden määrä vähenisi.

(209)

Yksi otokseen valituista tuottajista lakkauttikin raskaslevyjen tuotantonsa tutkimusajanjakson lopussa, kuten 104 kappaleessa todettiin.

(210)

Toimenpiteiden taso johtaa lisäksi kaikkien tuottajien tasapuolisempiin toimintaedellytyksiin unionissa ja kolmansissa maissa, ja tämä saattaa antaa edellä mainitulle unionin tuottajalle mahdollisuuden käynnistää jälleen raskaslevyjen tuotanto.

(211)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole suhteettoman negatiivista vaikutusta käyttäjiin.

6.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(212)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto myötävaikuttaisi unionin tuotannonalan elpymiseen ja mahdollistaisi lisäinvestoinnit, joiden avulla unionin raskaslevyjen tuottajat voivat paremmin varustautua tulevaisuutta varten ja lisätä kilpailukykyään.

(213)

Unionin tuotannonala on jo toteuttanut (äskettäin) merkittäviä rakenneuudistuksia. Ilman tulleja muidenkin unionin raskaslevyjen tuottajien olisi ehkä lopetettava raskaslevyjen tuotanto tai vähennettävä sitä ja irtisanottava satoja työntekijöitä, jolloin monien unionin käyttäjien toimituslähteiden määrä vähenisi.

(214)

Toimenpiteiden vaikutusta niihin muutamaan muuhun osapuoleen, jotka ilmoittautuivat, ei voida pitää huomattavana. Mikään asiakirjoissa ei osoita, että toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset muihin sidosryhmiin kuin niihin, jotka ilmoittautuivat, olisivat suuremmat kuin niiden positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan. Loppukäyttäjien ja kuluttajien odotetaan hyötyvän tasapuolisista kilpailluista markkinoista, myös paikallisesta toimituslähteestä, joka pystyy palvelemaan niiden tarpeita ja vaatimuksia täysimääräisesti. Hinta säilyy merkittävänä tekijänä mutta tasapuolisin edellytyksin.

(215)

Kaiken kaikkiaan komissio katsoo tässä tutkimuksen vaiheessa, ettei ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien raskaslevyjen tuonnissa.

7.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(216)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

7.1   Vahingon korjaava taso

(217)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(218)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa ja saamaan samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla sellaisen voiton (ennen veroja), jonka tällainen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(219)

Jotta voitiin määritellä voitto, joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, komissio pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia toimittamaan kannattavuustiedot samankaltaisesta tuotteesta, jota myytiin unionin markkinoilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Nämä tiedot toimitettiin ja tarkastettiin asianmukaisesti.

(220)

Unionin tuotannonalan kannattavuus oli negatiivinen vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Se saavutti hienoista voittoa (1,6 %) vuonna 2012, mutta Kiinasta tuli jo tuolloin merkittävästi polkumyyntituontia, ja voittomarginaali oli paljon alle edeltävinä vuosina saavutetun voittomarginaalin.

(221)

Edeltävänä vuonna (2011) voittomarginaali oli 7,9 prosenttia, mikä on korkeampi kuin vuosina 2009 ja 2010, jolloin rahoituskriisi oli pahimmillaan, mutta alempi kuin vuosina 2006–2008 eli ennen rahoituskriisiä. Lisäksi kyseessä ovat tuoreimmat käytettävissä olevat tiedot ajalta, jolloin tuontia Kiinasta unioniin ei vielä tullut merkittäviä määriä. Sen vuoksi komissio katsoo, että tämä voittomarginaali on sellainen, joka voitaisiin kohtuudella saavuttaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa.

(222)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä kiinalaisten otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oikaistiin asianmukaisesti tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, otokseen kuuluneiden unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(223)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 76–80 kappale).

7.2   Väliaikaiset toimenpiteet

(224)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruiseksi.

(225)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Vahinkomarginaali

Väliaikainen tulli

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1 %

73,1 %

73,1 %

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0 %

65,1 %

65,1 %

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6 %

73,7 %

73,7 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

125,5 %

70,6 %

70,6 %

Kaikki muut yritykset

127,6 %

73,7 %

73,7 %

(226)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastivat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta.

(227)

Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(228)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen jälkeen. Pyyntö on osoitettava komissiolle (8). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(229)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

8.   KIRJAAMINEN

(230)

Kuten 5 kappaleessa mainitaan, komissio asetti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1357.

(231)

Tämä tehtiin perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaista polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista taannehtivaa soveltamista varten. Tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava. Menettelyn tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden takautuvasta soveltamisesta.

9.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(232)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(233)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistettuja kuumavalssattuja, pleteroimattomia ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomia, kelaamattomia levytuotteita, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7208 51 20, ex 7208 51 91, ex 7208 51 98, ex 7208 52 91, ex 7208 90 20, ex 7208 90 80, 7225 40 40, ex 7225 40 60 ja ex 7225 99 00 (Taric-koodit 7208512010, 7208519110, 7208519810, 7208529110, 7208902010, 7208908020, 7225406010, 7225990030).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys

Väliaikainen tulli

Taric-lisäkoodi

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

73,1 %

C143

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

65,1 %

C144

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

73,7 %

C145

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

70,6 %

 

Kaikki muut yritykset

73,7 %

C999

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaiset osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta

a)

pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin;

b)

toimittaa kirjalliset huomatuksensa komissiolle; ja

c)

pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

2.   Asetuksen (EU) 2016/1036 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta esittää väliaikaisten toimenpiteiden soveltamista koskevia huomautuksia.

3 artikla

1.   Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1357 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

2.   Kerätyt tiedot tuotteista, jotka tuotiin maahan enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon tai tämän menettelyn päättämiseen asti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 korvattiin 20 päivänä heinäkuuta 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1036 (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21). Jäljempänä viitataan jälkimmäiseen asetukseen ’perusasetuksena’.

(3)  EUVL C 58, 13.2.2016, s. 20.

(4)  EUVL L 215, 10.8.2016, s. 23.

(5)  Tata Steel myi 11 päivänä huhtikuuta 2016 Long Products Europen liiketoimintansa, mukaan luettuna raskaslevyt, Greybull Capitalille. Sen tuloksena syntyi British Steel.

(6)  Ks. esimerkiksi komission tiedonanto Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen (COM(2016) 155, 16.3.2016).

(7)  Kiinasta tuleviin raskaslevyihin soveltavat kaupan suojatoimia esimerkiksi seuraavat kolmannet maat: Australia, Brasilia, Kanada, Indonesia, Malesia, Meksiko, Thaimaa ja Yhdysvallat.

(8)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgia.


LIITE

Kiinalaiset yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat

Nimi

Kaupunki

Taric-lisäkoodi

Angang Steel Company Limited

Anshan, Liaoning

C150

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Ltd.

Baotou, Inner Mongolia

C151

Zhangjiagang Shajing Heavy Plate Co., Ltd.

Zhangjiagang, Jiangsu

C146

Jiangsu Tiangong Tools Company Limited

Danyang, Jiangsu

C155

Jiangyin Xingcheng Special Steel Works Co., Ltd.

Jiangyin, Jiangsu

C147

Laiwu Steel Yinshan Section Co., Ltd.

Laiwu, Shandong

C154

Nanyang Hanye Special Steel Co., Ltd.

Xixia, Henan

C152

Qinhuangdao Shouqin Metal Materials Co., Ltd.

Qinhuangdao, Hebei

C153

Shandong Iron & Steel Co., Ltd., Jinan Company

Jinan, Shandong

C149

Wuhan Iron and Steel Co., Ltd.

Wuhan, Hubei

C156

Xinyu Iron & Steel Co., Ltd.

Xinyu, Jiangxi

C148


7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/33


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1778,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2016,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan,

on kuullut jäsenvaltioita

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1.   Vireillepano

(1)

European Steel Association (Eurofer), jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 4 päivänä tammikuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 90 prosenttia. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävän vahingon uhkasta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(2)

Valituksen seurauksena Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 13 päivänä helmikuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan nojalla vireille polkumyyntitutkimuksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(3)

Tämän jälkeen komissio pani vireille myös seuraavat kaksi tutkimusta:

(a)

13 päivänä toukokuuta 2016 Kiinasta peräisin olevan saman tuotteen tuontia koskeva tukien vastainen tutkimus (4);

(b)

7 päivänä heinäkuuta 2016 Brasiliasta, Iranista, Venäjältä, Serbiasta ja Ukrainasta peräisin olevan saman tuotteen tuontia koskeva polkumyynnin vastainen tutkimus (5);

1.2.   Kirjaamisvelvoite

(4)

Valituksen tekijä esitti 5 päivänä huhtikuuta 2016 pyynnön Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamiseksi. Valituksen tekijä päivitti 2 päivänä kesäkuuta 2016 pyyntöään toimittamalla tuoreempia rahoitustietoja, mutta peruutti sen 11 päivänä elokuuta 2016.

1.3.   Asianomaiset osapuolet

(5)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan tutkimukseen osallistumista varten. Se ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta nimenomaisesti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia kirjallisesti ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

1.4.   Otanta

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.4.1.   Unionin tuottajia koskeva otanta

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se valitsisi otoksen unionin tuottajista niiden suuren määrän vuoksi. Tämän jälkeen komissio valitsi otoksen suurimman edustavan tuonti- ja myyntimäärän perusteella ja varmisti samalla tasapuolisen maantieteellisen jakauman. Se ilmoitti otoksesta alustavasti valituille yrityksille ja valituksen tekijälle. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(9)

Yksi otokseen alustavasti valittu unionin tuottaja ilmoitti komissiolle, että se ei pystyisi toimimaan yhteistyössä. Lisäksi sekä Italian rauta- ja terästeollisuuden järjestö Federacciai että Eurofer huomauttivat, että Etelä-Eurooppa ei ole lainkaan edustettuna alustavassa otoksessa. Paremman maantieteellisen jakautuman varmistamiseksi komissio korvasi sen unionin tuottajan, joka ei kyennyt toimimaan yhteistyössä, eteläeurooppalaisella unionin tuottajalla.

(10)

Lopulliseen otokseen kuuluu siis viisi unionin tuottajaa, jotka sijaitsevat viidessä eri jäsenvaltiossa. Otokseen sisältyvien tuottajien osuus unionin tuotannosta on yli 45 prosenttia.

1.4.2.   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(11)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(12)

Neljä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen ja niille kaikille lähetettiin tuojille tarkoitetut kyselylomakkeet.

(13)

Komissio otti niihin yhteyttä pyrkiessään keräämään asiaankuuluvat tiedot, mutta yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut täytettyä kyselylomaketta tätä tutkimusta varten.

1.4.3.   Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(14)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen Kiinan osalta komissio pyysi Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(15)

Kolmetoista kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio ehdotti kolmen yritysryhmän otosta, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Se kehotti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia esittämään huomautuksia ehdotetusta otoksesta.

(16)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja Jiangsu Tiangong Tools Company Limited, jäljempänä ’Tiangong Tools’, pyysi, että se sisällytettäisiin otokseen, koska se tuottaa työkaluterästä ja pikaterästä toisin kuin otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat. Se väitti, että jos sen tuotetta pidetään tarkasteltavana olevana tuotteena, otoksen olisi oltava edustavampi ja se olisi sisällytettävä siihen.

(17)

Tämä pyyntö hylättiin. Tiangong Tools vei unioniin vain pieniä määriä yhtä tuotelajia. Sen vuoksi tämän vientiä harjoittavan tuottajan sisällyttäminen otokseen ei olisi tehnyt siitä edustavampaa. Komissio tarkasteli edustavuuteen liittyvää kysymystä tarkemmin tuotteen määritelmän yhteydessä.

(18)

Komissio päätti siis säilyttää ehdotetun kolmesta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä muodostuvan otoksen. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osuus oli 57 prosenttia Kiinasta unioniin suuntautuvasta tarkasteltavana olevan tuotteen kaikesta tuonnista ja 58 prosenttia yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvasta tarkasteltavana olevan tuotteen kaikesta tuonnista.

1.5.   Yksilöllinen tarkastelu

(19)

Vain yksi vientiä harjoittava tuottaja, Tiangong Tools, pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua ja vastasi tätä varten tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Komissio hyväksyi pyynnön alustavasti ja todensi toimitetut tiedot paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa.

(20)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että yritys tuottaa ja vie unioniin vain työkaluterästä ja pikaterästä. Koska komissio päätti alustavasti jättää työkaluteräksen ja pikateräksen tutkimuksen ulkopuolelle (ks. 29–35 kappale), Tiangong Toolsille ei ole vahvistettu alustavaa polkumyyntimarginaalia. Jos komissio muuttaa tuotteen määritelmää koskevaa päätöstään lopullisessa vaiheessa, kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö otetaan uudelleen harkintaan.

1.6.   Vastaukset kyselyyn

(21)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin Euroferiltä, viideltä unionin tuottajalta ja niihin etuyhteydessä olevilta teräspalvelukeskuksilta, yhdeltä käyttäjältä, kolmelta kiinalaiselta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä ja yhdeltä vertailumaan tuottajalta.

1.7.   Tarkastuskäynnit

(22)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon uhkan ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten/järjestöjen toimitiloihin:

 

Unionin tuottajien järjestö:

Eurofer, Bryssel, Belgia

 

Unionin tuottajat:

ThyssenKrupp Steel Europe AG, Duisburg, Saksa

Tata Steel IJmuiden BV, Velsen-Noord, Alankomaat

Tata Steel UK Limited, Port Talbot, South Wales, Yhdistynyt kuningaskunta

ArcelorMittal France S.A., Ranska, joka omistaa seuraavat tytäryhtiöt:

ArcelorMittal Mediterranee SAS, Fos-sur-Mer, Ranska

ArcelorMittal Atlantique Et Lorraine, Dunkerque, Ranska

ArcelorMittal España SA, Gozón, Espanja

 

Käyttäjä:

Marcegaglia Carbon Steel Spa, Gazoldo degli Ippoliti, Italia

 

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja niihin etuyhteydessä olevat kauppiaat:

Benxi Iron & Steel Group:

Bengang Steel Plates Co., Ltd, Benxi, Liaoning Province, Kiina

Benxi Iron & Steel Hong Kong Limited, Hongkong

Jiangsu Shagang Group Co., Ltd.:

Zhangjiagang Hongchang Plate Co., Ltd. Jinfeng Town, Zhangjiagang City, Jiangsu Province, Kiina

Zhangjiagang GTA Plate Co., Ltd., Jinfeng Town, Zhangjiagang City, Jiangsu Province, Kiina

Jiangsu Shagang International Trade Co., Ltd., Jinfeng Town, Zhangjiagang City, Jiangsu Province, Kiina

Shagang South-Asia Trading Co., Hongkong

Xinsha International PTE. Ltd., Singapore

Hebei Iron and Steel Group (HBIS):

Handan Iron & Steel Group Han-Bao Co., Ltd., Handan City, Hebei Province, Kiina

Hebei Iron & Steel Co., Ltd. Tangshan Branch, Tangshan City, Hebei Province, Kiina

Hebei Iron & Steel Co., Ltd. Chengde Branch, Chengde City, Hebei Province, Kiina

Handan Iron and Steel Group Import and Export Co Ltd, Handan City, Hebei Province, Kiina

Hebei Iron and Steel (Singapore) PTE Ltd, Handan City, Hebei Province, Kiina

Hebei Iron and Steel (Hong Kong) International Trade Co Ltd, Handan City, Hebei Province, Kiina

Hebei Iron and Steel Group (Shanghai) International Trade Co Ltd, Handan City and Chengde City, Hebei Province, Kiina

Tangshan Iron and Steel Group Co Ltd, Tangshan City, Hebei Province, Kiina

Sinobiz Holdings Limited (British Virgin Islands), Tangshan City, Hebei Province, Kiina

Chengde Steel Logistics Co Ltd, Chengde City, Hebei Province, Kiina

Duferco SA, Lugano, Sveitsi

Jiangsu Tiangong Tools Company Limited:

Tiangong Aihe Company Limited, Danbei County, Danyang City, Jiangsu Province, Kiina

 

Etuyhteydessä olevat unionin tuojat:

Benxi Iron and Steel Group Europe GmbH, Düsseldorf, Saksa

Duferco Commerciale, SPA, Genova, Italia

 

Vertailumaassa toimiva tuottaja:

ArcelorMittal USA, Chicago, Yhdysvallat.

1.8.   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(24)

Tarkasteltavana ovat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat.

Tarkasteltavana oleva tuote ei sisällä seuraavia:

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä (6),

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkasteltavana oleva tuote on peräisin Kiinasta ja luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10, 7225 30 90, ex 7225 40 60, 7225 40 90, ex 7226 19 10, 7226 91 91 ja 7226 91 99.

(25)

Kuumavalssattuja teräslevytuotteita valmistetaan kuumavalssauksella; kyseessä on metallinmuokkausprosessi, jossa kuuma metalli kulkee yhden tai useamman kuumavalssin läpi, jotta siitä tulee ohuempaa ja paksuudeltaan yhdenmukaista, ja jossa metallin lämpötila on rekristallisaatiolämpötilaa korkeampi. Ne voidaan toimittaa eri muodoissa, kuten keloina (myös öljyttyinä tai peitattuina), määrämittaan leikattuna (levyt) tai ohuina liuskoina.

(26)

Kuumavalssatuilla teräslevytuotteilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. Ne ovat perusraaka-ainetta erilaisten teräksestä valmistettujen lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden tuotannossa, kuten kylmävalssatut (7) teräslevytuotteet ja pinnoitetut terästuotteet. Niitä käytetään myös teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, autoissa, paineastioissa ja energiaputkistoissa.

2.2.   Samankaltainen tuote

(27)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(a)

tarkasteltavana oleva tuote;

(b)

Kiinan ja Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote;

(c)

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(28)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3.   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(29)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja (Jiangsu Tiangong Tools Company Limited) ja yksi toiseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva tuoja (Duferco S.A.) pyysivät, että tietyn tyyppiset kuumavalssatut teräslevytuotteet, jotka tunnetaan alalla työkaluteräksenä ja pikateräksenä, jätettäisiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Ne väittivät, että työkaluteräksellä ja pikateräksellä on merkittävästi erilaiset ominaisuudet, hinnat, eritelmät ja käyttötavat.

(30)

Tämän kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa järjestettiin 21 päivänä huhtikuuta 2016 kuuleminen, jossa oli mukana kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaava neuvonantaja. Lisäksi tuojan kanssa järjestettiin 22 päivänä kesäkuuta 2016 kuuleminen, jossa käsiteltiin pyyntöä tuotteen jättämisestä määritelmän ulkopuolelle.

(31)

Valituksen tekijä katsoi, että pyynnöt eivät olleet perusteltuja ja että jos komissio hyväksyy pyynnöt, tähän liittyy toimenpiteiden kiertämisen riski.

(32)

Komissio havaitsi, että muiden kuin työkaluterästä ja pikaterästä olevien tarkasteltavana olevien tuotteiden ja työkaluteräksen ja pikateräksen välillä on suuria fysikaalisia ja kemiallisia eroja. Työkaluteräs ja pikateräs sisältävät useita alkuaineita (8), joita ei ole tarkasteltavana olevassa tuotteessa.

(33)

Myös tuotantoprosessissa ja käyttötarkoituksissa on eroja, ja työkaluteräksen ja pikateräksen ja muiden tarkasteltavana olevan tuotteen tuotelajien väliset hintaerot ovat merkittävät. Työkaluterästä ja pikaterästä – toisin kuin muita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotelajeja – käytetään esimerkiksi muiden materiaalien työstämiseen, puristamiseen, leikkaamiseen, meistaamiseen ja lävistämiseen, mikä ei ole muiden tarkasteltavana olevan tuotteen tuotelajien perinteinen käyttötapa. Lisäksi työkaluteräksen tuotannossa sovelletaan muita tuotantoprosesseja, joilla saadaan tietyt ominaisuudet kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa. Tämä tuotantoprosessin ero nostaa työkalu- ja pikateräksen tuotantoprosessin kustannuksia, mikä selittää myös jossakin määrin myyntihinnan eroja verrattuna tarkasteltavana olevan tuotteen muihin lajeihin.

(34)

Työkalu- ja pikateräksen tuontimäärän osuus kaikesta Kiinasta tulevasta tuonnista oli noin 1,25 prosenttia vuonna 2015. Työkalu- ja pikateräs luokitellaan myös eri CN-koodeihin.

(35)

Sen vuoksi komissio jätti alustavasti työkalu- ja pikateräksen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ja ilmoitti kansallisille tulliviranomaisille mahdollisista toimenpiteiden kiertämiseen liittyvistä riskeistä.

(36)

Yksi italialainen käyttäjä, Marcegaglia Carbon Steel Spa, pyysi 5 päivänä elokuuta 2016, että seuraavat tarkasteltavana olevan tuotteen lajit olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle: välisijavapaan teräksen (IF-teräs), kaksifaasiteräksen, runsashiilisen teräksen ja ei-kidesuunnatun teräksen lajit. Perusteet näiden lajien määritelmän ulkopuolelle jättämiselle olivat pääasiassa seuraavat:

(d)

Näillä tuotelajeilla on merkittävästi erilaiset ominaisuudet, käyttötarkoitukset ja hinnat verrattuna kaikkiin muihin tarkasteltavana olevan tuotteen lajeihin.

(e)

Ne eivät ole vaihdettavissa muiden tarkasteltavana olevan tuotteen lajien kanssa.

(37)

Sama käyttäjä pyysi myös, että kylmävalssaukseen käytetyt tuotelajit jätettäisiin määritelmän ulkopuolelle sillä perusteella, että niitä käytetään jatkojalostuksessa.

(38)

Komissio katsoi välisijavapaan teräksen (IF-teräs), kaksifaasiteräksen, runsashiilisen teräksen ja ei-kidesuunnatun teräksen lajien määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevasta pyynnöstä, että näiden tuotteiden erilaisia ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ei ollut osoitettu. Lopullinen yksityiskohtainen pyyntö tuotteiden jättämisestä määritelmän ulkopuolelle tuli myös erittäin myöhäisessä vaiheessa. Sen vuoksi komissio hylkäsi pyynnön tässä vaiheessa, mutta tutkii sitä vielä myöhemmin.

(39)

Uudelleenvalssaukseen käytettävien tuotelajien osalta voidaan todeta, että tämä on yksi tarkasteltavana olevan tuotteen pääasiallisista käyttötarkoituksista (ks. 26 kappale). Pelkästään erilainen käyttötarkoitus ei ole syy määritelmän ulkopuolelle jättämiseen. Näiden tuotelajien jättäminen määritelmän ulkopuolelle johtaisi myös siihen, että suurin osa kaikista tarkasteltavana olevan tuotteen tuoduista lajeista jouduttaisiin jättämään määritelmän ulkopuolelle, minkä lisäksi olisi erittäin vaikeaa ellei mahdotonta erottaa hallinnollisessa seurannassa toisistaan ne tarkasteltavana olevat tuotteet, joita käytetään uudelleenvalssaukseen, ja ne, joita ei käytetä. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämänkin pyynnön tässä vaiheessa.

3.   POLKUMYYNTI

3.1.   Normaaliarvo

(40)

Komissio määrittää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla normaaliarvon mainitun asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka täyttävät mainitun asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimukset ja joille voidaan myöntää markkinatalouskohtelu. Yksikään yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista ei kuitenkaan hakenut tällaista kohtelua.

(41)

Sen vuoksi normaaliarvo oli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä asianmukaisesta markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta, jäljempänä ’vertailumaa’, saadun hinnan tai laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(42)

Komissio ehdotti vireillepanoilmoituksessa markkinataloutta harjoittavan kolmannen maan, jäljempänä ’vertailumaa’, käyttöä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille tiedossa oleville tuottajille vireillepanoilmoituksessa mainituissa 11 markkinatalousmaassa (9) ja 8 muussa maassa (Argentiina, Australia, Egypti, Iran, Japani, Etelä-Afrikka, Korean tasavalta ja Taiwan), joissa oli viitteitä samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä. Yhteyttä otettiin kaikkiaan 62 tuottajaan 19 mahdollisessa vertailumaassa. Näistä kuitenkin vain yksi Yhdysvalloissa sijaitseva yritys (ArcelorMittal USA) ilmoitti yhteistyöhalukkuudestaan ja toimitti vastauksen kyselyyn.

(43)

Yhdysvaltoja pidetään soveltuvana vertailumaaksi, koska kyseessä ovat avoimet markkinat, joilla toimii kymmenen samankaltaisen tuotteen kotimaista tuottajaa ja joilla muista maista tulevan tuonnin osuus kokonaiskulutuksesta on vähintään 10 prosenttia. Sen vuoksi – ja kun otetaan huomioon, että vain yksi yhdysvaltalainen tuottaja ilmaisi yhteistyöhalukkuutensa – Yhdysvallat valittiin alustavasti sopivaksi vertailumaaksi.

(44)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia valinnasta. Koska huomautuksia ei saatu, Yhdysvallat valittiin vertailumaaksi.

(45)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko samankaltaisen tuotteen myynti Yhdysvalloissa riippumattomille asiakkaille edustavaa. Yhteistyössä toimineen samankaltaisen tuotteen tuottajan myynnin todettiin olevan määrältään edustavaa kotimarkkinoilla verrattuna otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(46)

Tämän jälkeen komissio tutki, voidaanko kyseisen myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus. Myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tätä varten määritettiin amerikkalaisen tuottajan tuotantokustannukset tutkimusajanjaksolla.

(47)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myyntimäärästä kotimarkkinoilla yli 80 prosenttia ylitti kustannukset ja joiden keskimääräinen painotettu myyntihinta vastasi vähintään yksikkötuotantokustannuksia, tuotelajikohtainen normaaliarvo laskettiin kyseisen lajin kokonaismyynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(48)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin ainoastaan kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla.

(49)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myynti ei ollut kannattavaa, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan nojalla laskennallisesti käyttämällä amerikkalaisen tuottajan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto niiden kyseisen tuottajan tuotelajien osalta, joiden myynti oli kannattavaa.

(50)

Joitakin vertailumaassa tuotettuja tuotelajeja ei pystytty vertaamaan Kiinasta unioniin vietyihin tuotelajeihin, koska amerikkalainen tuottaja ei myy vastaavia tuotelajeja. Sen vuoksi näiden toisiaan vastaamattomien tuotelajien normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan nojalla laskennallisesti vertailumaan tuottajan valmistuskustannusten perusteella. Komissio käytti läheisimmin tätä tuotetta muistuttavan tuotteen kustannuksia ja oikaisi niitä tarvittavien muutostöiden (halkaiseminen tai leikkaaminen) kustannusten osalta, jotta voitiin varmistaa tasapuolinen vertailu. Tämän jälkeen komissio lisäsi kohtuullisen määrän myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia (7–13 %) tuotantoon ja myyntiin liittyvien tosiasiallisten tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Lopuksi se lisäsi kohtuullisen voiton määrän (10–15 %) käyttämällä kannattavien tuotteiden myynnin keskimääräistä voittomarginaalia.

3.2.   Vientihinnat

(51)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vienti unioniin tapahtui sekä suoraan riippumattomille asiakkaille että etuyhteydessä olevien yritysten kautta.

(52)

Suoran myynnin osalta vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(53)

Niiden liiketoimien osalta, joissa vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

3.3.   Vertailu

(54)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertailemalla otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksilöllisiä vientihintoja noudettuna lähettäjältä -tasolla vertailumaan tuottajan kotimaan myyntihintoihin tai tapauksen mukaan laskennalliseen normaaliarvoon.

(55)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(56)

Tällä perusteella oikaisuja tehtiin tarvittaessa kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten (4 %), pankkimaksujen (0,02 %), luottokustannusten (0,05 %), palkkioiden (0,6 %) ja välillisen verotuksen (4 %) huomioon ottamiseksi.

3.4.   Polkumyyntimarginaali

(57)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa Yhdysvalloissa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(58)

Yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali vahvistettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti. Tämä marginaali laskettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyjen keskimääräisten painotettujen marginaalien perusteella.

(59)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio määritti yhteistyössä toimimisen asteen Kiinassa. Tämä tehtiin arvioimalla yhteistyössä toimivien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrän osuus asianomaisesta maasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(60)

Yhteistyössä toimimisen aste oli korkea. Tällä perusteella kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava jäännöspolkumyyntimarginaali asetettiin alustavasti tasolle, joka vastaa otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien korkeinta polkumyyntimarginaalia.

(61)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 1

Polkumyyntimarginaalit, Kiina

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Bengang Steel Plates Co., Ltd.

96,5 %

Hebei Iron & Steel Group

95,0 %

Jiangsu Shagang Group

106,9 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

100,1 %

Kaikki muut yritykset

106,9 %

4.   VAHINKO

4.1.   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(62)

Edustavuutta koskevassa tutkimuksessa 17 unionin yritystä toimitti tuotanto- ja myyntitietoja ja ilmoitti tuottaneensa samankaltaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana. Valituksesta saatujen tietojen perusteella näiden 17 yrityksen osuus samankaltaisen tuotteen tuotannosta unionissa on noin 90 prosenttia.

(63)

Näiden 17 yrityksen lisäksi on viisi muuta yritystä, jotka tuottivat samankaltaista tuotetta tutkimusajanjaksolla.

(64)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 74,7 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten valituksen tekijältä ja kaikilta tiedossa olevilta unionin tuottajilta saatujen tietojen, perusteella. Kuten 10 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin viisi unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 45 prosenttia. Kyseessä on edustava otos.

(65)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin tuotannonala muodostuu unionin kokonaistuotannosta vastaavista unionin tuottajista, ja siitä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(66)

Unionin tuottajien liiketoimintamallit ja niiden vertikaalisen integroinnin taso vaihtelevat. Unionin tuotannonalaa voidaan yleisesti luonnehtia tuotannonalaksi, jolla on korkea vertikaalisen integroitumisen aste (ks. tarkemmin 68 kappale).

4.2.   Unionin kulutus

(67)

Kuten 24 kappaleessa mainitaan, tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tiettyihin CN-koodeihin, joihin sisältyy myös joitakin ex-koodeja. Koska ex-koodeilla vaikuttaisi olevan marginaalinen vaikutus kokonaiskulutukseen, niihin liittyvät tuontimäärät on otettu täysimääräisesti huomioon unionin kulutusta laskettaessa, jotta unionin kulutusta ei aliarvioitaisi.

(68)

Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja tarkasteltavana olevaa tuotetta pidetään useiden lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen tuotteiden, tuotannon perusraaka-aineena, kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutus analysoitiin erikseen.

(69)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat ovat vapaita markkinahintoja.

(70)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta samankaltaiseen tuotteeseen liittyvästä toiminnasta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että 60 prosenttia unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

4.2.1.   Kytkösmarkkinoiden kulutus unionin markkinoilla

(71)

Komissio määritti unionin kytkösmarkkinoiden kulutuksen kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien sisäisen käytön ja myynnin perusteella. Tämän perusteella unionin kytkösmarkkinoiden kulutus on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 2

Kytkösmarkkinoiden kulutus unionin markkinoilla (tonnia)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Kytkösmarkkinoiden kulutus

40 775 889

42 418 062

42 887 175

42 271 071

Indeksi (2012 = 100)

100

104

105

104

Lähde: Euroferin kyselyvastaus

(72)

Kytkösmarkkinakulutus unionissa kasvoi tarkastelujaksolla noin 4 prosenttia. Kasvu johtuu pääasiassa kytkösmarkkinoiden, kuten autoteollisuuden käyttöön tarkoitettuja osia valmistavan tuotannonalan, kasvusta.

4.2.2.   Vapaiden markkinoiden kulutus unionin markkinoilla

(73)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien tuottajien myynti unionissa ja b) kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin tietojen mukaan; se otti huomioon myös asianomaisen maan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot. Tämän perusteella unionin vapaiden markkinoiden kulutus on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 3

Vapaiden markkinoiden kulutus (tonnia)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Vapaiden markkinoiden kulutus

31 405 157

32 292 192

33 139 474

35 156 318

Indeksi (2012 = 100)

100

103

106

112

Lähde: Euroferin kyselyvastaus

(74)

Unionin vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi tarkastelujaksolla noin 12 prosenttia. Kasvu johtuu pääosin jatkojalostusteollisuuden elpymisestä.

4.3.   Tuonti asianomaisesta maasta

4.3.1.   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(75)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä edellä taulukossa 73 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(76)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä

246 720

336 028

592 104

1 519 304

Indeksi (2012 = 100)

100

136

240

616

Kiinan markkinaosuus

0,79 %

1,04 %

1,79 %

4,32 %

Indeksi (2012 = 100)

100

132

227

550

Lähde: Eurostat

(77)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että absoluuttisesti ilmaistuna asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla. Kiinasta unioniin polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuus yli viisinkertaistui tarkastelujaksolla.

4.3.2.   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(78)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta

600

505

463

404

Indeksi (2012 = 100)

100

84

77

67

Lähde: Eurostat

(79)

Tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 600 eurosta/tonni 404 euroon/tonni. Tarkastelujakson aikana polkumyyntituonnin keskimääräiset yksikköhinnat laskivat noin 33 prosenttia.

(80)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla

viiden unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta vapailla unionin markkinoilla veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

vastaavia asianomaisen maan yhteistyössä toimineiden tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä hintoja, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(81)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana. Suurimmat oikaisut liittyivät toimituskustannuksiin (2,7–6,3 %/otokseen valittu unionin tuottaja) ja alennuksiin (0,1–19,5 %). Koska yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut, hintaan lisättiin tuonnin jälkeisiä kustannuksia 7 euroa/tonni, mikä oli tiettyjä kylmävalssattuja teräslevytuotteita koskevassa tutkimuksessa (10) käytetty oikaisu. Tätä pidettiin asianmukaisimpana tapana, koska tarkasteltavana oleva tuote tässä tutkimuksessa on monessa suhteessa samanlainen kuin tietyt kylmävalssatut teräslevytuotteet (ks. 221 kappale).

(82)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin katsottiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat 2,7–5,6 prosentilla.

4.4.   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1.   Yleiset huomautukset

(83)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(84)

Makrotaloudelliset indikaattorit (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät, varasto, kasvu, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalien suuruus) arvioitiin unionin koko tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui valituksen tekijän toimittamiin tietoihin, jotka ristiintarkastettiin unionin tuottajien ja käytettävissä olevien virallisten tilastojen (Eurostat) kanssa.

(85)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti, palkat ja tuotantokustannukset) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arvio perustui näiden tuottajien antamiin tietoihin, jotka tarkistettiin asianmukaisesti.

(86)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Joidenkin unionin tuotannonalaan liittyvien vahinkoindikaattoreiden osalta komissio analysoi vapaiden markkinoiden ja kytkösmarkkinoiden tietoja erikseen ja teki vertailevan analyysin. Nämä tekijät ovat myynti, markkinaosuus, yksikköhinta, yksikkökustannukset, kannattavuus ja kassavirta. Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö, sillä indikaattorit määräytyvät koko toiminnan perusteella riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. Nämä tekijät ovat tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, investointien tuotto, työllisyys, tuottavuus, varastot ja työvoimakustannukset. Koska kyseisiä tietoja ei voida eritellä kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden osalta, näiden tekijöiden kohdalla koko unionin tuotannonalan analyysi on tarpeen, jotta saadaan täydellinen kuva unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta.

4.4.2.   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1.   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(87)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

73 050 974

74 588 182

75 509 517

74 718 189

Indeksi (2012 = 100)

100

102

103

102

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

102 247 218

100 667 836

100 040 917

98 093 841

Indeksi (2012 = 100)

100

99

98

96

Kapasiteetin käyttöaste

71,4 %

74,1 %

75,5 %

76,2 %

Lähde: Euroferin kyselyvastaus

(88)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä lisääntyi 2 prosenttia tarkastelujaksolla siitä huolimatta, että yksi italialainen unionin tuottaja vähensi merkittävästi tuotantoaan (– 3 miljoonaa tonnia) samalla kaudella.

(89)

Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon. Tuotantokapasiteetti supistui tarkastelujaksolla, koska Belgiassa ja Italiassa lopetettiin tuotanto.

(90)

Kapasiteetin käyttöasteen kasvu oli tulosta tuotantomäärän vähäisestä kasvusta, joka johtui pääasiassa kulutuksen kasvusta kytkösmarkkinoilla (+ 4 %) ja vapailla markkinoilla (+ 12 %), siitä huolimatta, että yksi italialainen unionin tuottaja vähensi merkittävästi tuotantomääräänsä.

4.4.2.2.   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(91)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus (vapaat markkinat)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Myyntimäärä (tonnia)

27 273 319

27 468 243

27 910 748

27 327 906

Indeksi (2012 = 100)

100

101

102

100

Markkinaosuus

86,8 %

85,1 %

84,2 %

77,7 %

Indeksi (2012 = 100)

100

98

97

90

Lähde: Euroferin kyselyvastaus ja Eurostat

(92)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana (27–28 miljoonaa tonnia).

(93)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus – unionin kulutukseen nähden – pieneni tarkastelujaksolla yli 9 prosenttiyksikköä eli 86,8 prosentista 77,7 prosenttiin. Unionin tuotannonalan markkinaosuuden supistuminen oli huomattavasti suurempi kuin sen myynnin vähäinen kasvu unionin vapailla markkinoilla.

(94)

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Kytköskaupan määrä unionin markkinoilla (tonnia)

40 775 889

42 418 062

42 887 175

42 271 071

Indeksi (2012 = 100)

100

104

105

104

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto (tonnia)

73 050 974

74 588 182

75 509 517

74 718 189

Kytkösmarkkinoilla myyty määrä suhteessa kokonaistuotantoon (%)

55,7 %

56,7 %

56,6 %

56,4 %

Lähde: Euroferin kyselyvastaus ja Eurostat

(95)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan määrä (joka koostuu sisäisestä käytöstä ja sisäisestä myynnistä) unionin markkinoilla kasvoi 4 prosenttia tarkastelujaksolla eli vuoden 2011 noin 40,7 miljoonasta tonnista 42,2 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla.

(96)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan markkinaosuus (ilmaistuna prosentteina kokonaistuotannosta) pysyi vakaana tarkastelujaksolla ja oli 55,7–56,7 prosenttia.

4.4.2.3.   Työllisyys ja tuottavuus

(97)

Työllisyys laskettiin ottamalla huomion vain työntekijät, jotka työskentelevät suoraan samankaltaisen tuotteen tuotannossa unionin tuottajien eri terästehtaissa. Menetelmällä saatiin tarkkoja tietoja, jotka on suhteellisen helppo vahvistaa.

(98)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työllisyys ja tuottavuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

(kokoaikainen työ/työntekijä)

18 729

18 632

17 739

17 829

Indeksi (2012 = 100)

100

99

95

95

Tuottavuus (tonnia/ työntekijä)

3 900

4 003

4 257

4 191

Indeksi (2012 = 100)

100

103

109

107

Lähde: Euroferin kyselyvastaus

(99)

Unionin tuotannonalan työllisyys väheni tarkastelujaksolla, kun se pyrki vähentämään tuotantokustannuksia ja lisäämään tehokkuutta voidakseen vastata Kiinasta ja muualta tulevan tuonnin markkinoilla aiheuttamaan lisääntyvään kilpailuun. Tämän seurauksena työvoima väheni 5 prosenttia tarkastelujaksolla ottamatta huomioon mahdollisia epäsuoria vaikutuksia työllisyyteen. Kun otetaan huomioon tuotantomäärän hienoinen nousu (+ 2 %) tarkastelujaksolla, unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuuden kasvu – mitattuna tuotoksena työntekijää ja vuotta kohti – oli paljon suurempi (+ 7 %) kuin tosiasiallisen tuotannon kasvu. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala oli halukas mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin pysyäkseen kilpailukykyisenä.

4.4.2.4.   Varastot

(100)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

2 908 745

2 646 989

2 653 224

2 798 420

Indeksi (2012 = 100)

100

91

91

96

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

4,0 %

3,5 %

3,5 %

3,7 %

Indeksi (2012 = 100)

100

89

88

94

Lähde: Euroferin kyselyvastaus

(101)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana hieman. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Sen vuoksi varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Kuten edellä käy ilmi, tämä indikaattori pysyi suhteellisen vakaasti noin 3,5–4 prosentissa tuotantomäärästä.

4.4.2.5.   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(102)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Suurten tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

4.4.2.6.   Kasvu

(103)

Unionin kulutus (vapailla markkinoilla) kasvoi noin 12 prosenttia tarkastelujaksolla, ja samalla unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla pysyi vakaana. Näin ollen unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan, toisin kuin asianomaisesta maasta tuleva tuonti, jonka markkinaosuus kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla.

4.4.3.   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1.   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(104)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Myyntihinnat vapailla markkinoilla unionissa

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Myyntihinta (euroa/tonni)

553

498

471

427

Indeksi (2012 = 100)

100

90

85

77

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

572

511

469

431

Indeksi (2012 = 100)

100

89

82

75

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset

(105)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys unionin vapailla markkinoilla verrattuna vastaaviin tuotantokustannuksiin. Myyntihinnat olivat keskimäärin alemmat kuin tuotannon yksikkökustannukset, lukuun ottamatta vuotta 2014, jolloin markkinoiden toiminta alkoi elpyä ja Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli pienempi kuin tutkimusajanjaksolla.

(106)

Euroalueen velkakriisin jälkimainingit vuosina 2012 ja 2013 ja teräksen kysynnän väheneminen vuonna 2012 vaikuttivat negatiivisesti unionin tuotannonalan tulokseen. Vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla unionin tuotannonalan toiminta alkoi elpyä, kun kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarkoitettuja ponnistuksia lisättiin, etenkin parantamalla unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuutta (ks. 99 kappale), minkä ansiosta tuottavuus tehostui ja kapasiteetin käyttöaste parani.

(107)

Näistä ponnistuksista huolimatta tuotantokustannukset pysyttelivät yleisesti korkeammalla kuin alenevat myyntihinnat, ja rajoittaakseen markkinaosuuden menetystä unionin tuottajat seurasivat laskevaa hintakehitystä ja alensivat myyntihintojaan huomattavasti etenkin vuonna 2015. Koska tarkasteltavana oleva tuote on hyödyke, unionin tuottajien oli seurattava laskevaa hintakehitystä.

(108)

Otokseen valitut tuottajat siirsivät ja toimittivat tiettyjä kytkösmarkkinoiden kulutukseen tarkoitettuja raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita jatkojalostukseen siirtohinnoilla, joita koskevat eri hinnoittelukäytännöt (kustannukset, omakustannushinta, markkinahinta). Näin ollen sisäisen käytön hintojen kehityksestä ei voida tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

4.4.3.2.   Työvoimakustannukset

(109)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

63 722

63 374

66 039

66 023

Indeksi (2011 = 100)

100

99

104

104

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset

(110)

Keskimääräinen palkka työntekijää kohden nousi tarkastelujaksolla 4 prosenttia.

4.4.3.3.   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(111)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Unionin vapailla markkinoilla tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

– 3,3 %

– 2,7 %

0,4 %

– 0,8 %

Kassavirta (tuhatta euroa)

150 190

139 285

221 982

122 723

Indeksi (2012 = 100)

100

93

148

82

Investoinnit (tuhatta euroa)

334 789

256 013

289 581

291 771

Indeksi (2012 = 100)

100

76

86

87

Investointien tuotto

– 4,5 %

– 3,5 %

0,5 %

– 1,0 %

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset

(112)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin vapailla markkinoilla aiheutuneen nettotappion ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(113)

Kannattavuus kehittyi negatiivisesti tarkastelujakson aikana: tappioita aiheutui kaikkina kolmena vuotena, vuotta 2014 lukuun ottamatta. Tappiot vuosina 2012 ja 2013 liittyvät osittain euroalueen velkakriisin jälkimaininkeihin (lisäksi teräksen kysyntä alkoi hiipua vuonna 2012), mutta unionin tuottajien toiminta elpyi osittain vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla.

(114)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran suuntaukset vaihtelivat huomattavasti tarkastelujakson aikana, mutta yleisesti ottaen se pysytteli positiivisena pääasiassa kassavirran ulkopuolisten kulujen, kuten poistojen, vuoksi.

(115)

Investointien tuotto pysyi negatiivisena kaikkina vuosina vuotta 2014 lukuun ottamatta, joten unionin tuotannonala vähensi investointejaan 13 prosentilla vuosien 2012 ja 2015 välillä. Tarkastelujakson tappiot vaikuttivat kykyyn hankkia pääomaa, mikä näkyy investointien vähenemisenä.

(116)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään vuodelta 2015 neljännesvuosikohtainen erittely, koska valituksen tekijä väitti valituksessaan, että tilanne heikkeni merkittävästi vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Taulukossa olevat tiedot vahvistavatkin, että kannattavuus ja nettomyynnin arvo heikkenivät merkittävästi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, kun myyntihinnat unionin vapailla markkinoilla laskivat entisestään.

Taulukko 14

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus (vuosineljännestä kohti)

Vuoden 2015 neljännes

Yritysten kannattavuus (tappiot)/vuosineljännes (miljoonaa euroa)

Nettomyyntihinta/tonni

Nettomyynti vapailla markkinoilla

(miljoonaa euroa)

Kannattavuus (%)

Ensimmäinen

37,98

444,71

1 073,34

3,5 %

Toinen

22,78

436,19

1 001,60

2,3 %

Kolmas

– 22,92

426,36

857,49

– 2,7 %

Neljäs

– 69,80

392,92

699,47

– 10,0 %

Yhteensä

– 31,9

427,2

3 631,9

– 0,8 %

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset

4.4.4.   Merkittävää vahinkoa koskevat päätelmät

(117)

Unionin tuotannonala kokonaisuudessaan pystyi lisäämään tuotantomääriään hieman (yhden suuren italialaisen tuottajan tuotannon merkittävästä vähennyksestä huolimatta) ja parantamaan kapasiteetin käyttöastettaan, koska kulutus sekä kytkös- että vapailla markkinoilla kasvoi. Tuotannonalalla toteutettiin myös konkreettisia toimia tehokkuuden parantamiseksi pitämällä tuotantokustannukset (pääasiassa raaka-aineet) kurissa ja lisäämällä työntekijäkohtaista tuotantoa. Tämän tuloksena tuotantokustannukset alenivat 25 prosenttia. Lisäksi unionin tuotannonalan kassavirta oli positiivinen koko tarkastelujakson ajan. Otokseen valitut unionin tuottajat pystyivät edelleen tekemään investointeja 250–330 miljoonan euron edestä vuodessa koko tarkastelujakson ajan.

(118)

Toisaalta huolimatta unionin tuotannonalan toimista, joilla se pyrki parantamaan yleistä tulostaan, muut vahinkoindikaattorit osoittavat, että tilanne heikkeni vapailla markkinoilla. Lukuun ottamatta vuotta 2014 ja vuoden 2015 alkua, jolloin unionin tuotannonala alkoi elpyä hieman, tappioita aiheutui koko tarkastelujakson ajan, ja ne saavuttivat kestämättömän tason vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Siitä huolimatta, että myyntimäärät pysyivät suhteellisen vakaina unionin vapailla markkinoilla, unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan, ja sen oli vähennettävä investointeja, koska investointien tuotto oli negatiivinen.

(119)

Edellä esitetyn perusteella päätellään tässä vaiheessa, että tiedot osoittavat, että unionin tuotannonalan tilanne oli heikko tutkimusajanjakson lopussa muttei siinä määrin, että sille olisi aiheutunut tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   VAHINGON UHKA

5.1.   Johdanto

(120)

Arvioitaessa unionin tuotannonalaan kohdistuvan merkittävän vahingon uhkaa perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan toisen alakohdan mukaisesti huomioon otetaan muun muassa seuraavat tekijät:

i)

polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin sellainen huomattava kasvuvauhti unionin markkinoilla, joka on osoitus tuonnin tuntuvan kasvun todennäköisyydestä;

ii)

riittävä ja vapaasti viejän käytettävissä oleva kapasiteetti tai sellaisen kapasiteetin välitön ja tuntuva kasvu, joka on osoitus polkumyynnillä unionin markkinoille tapahtuvan viennin tuntuvan kasvun todennäköisyydestä, ottaen huomioon muiden vientimarkkinoiden kyky ottaa vastaan lisävientiä;

iii)

tuonnin tapahtuminen hinnoilla, joilla voitaisiin tuntuvasti alentaa hintoja tai estää hinnan korotukset huomattavissa määrin ja jotka todennäköisesti lisäisivät uuden tuonnin kysyntää; ja

iv)

varastojen taso.

(121)

Kuten sanamuoto ”muun muassa” 3 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa osoittaa, vahingon uhkaa määritettäessä näiden neljän tekijän lisäksi voidaan analysoida myös muita tekijöitä. Komissio on erityisesti analysoinut kannattavuuden ja tehtyjen tilausten kaltaisia tekijöitä, joista sillä on ollut tietoja tutkimusajanjaksolta ja sen jälkeiseltä ajalta.

(122)

Tarkastelujakson osalta komissio tarkasteli uudelleen vuosilta 2012–2015 kerättyjä tietoja, koska unionin tuotannonalan tämänhetkisen tilanteen ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan määrittää, kohdistuuko unionin tuotannonalaan vahingon uhka. (11) Sen jälkeen komissio teki ennakoivan analyysin kaikista tekijöistä. Lisäksi se sai kerättyä tietoa polkumyyntituonnista, Kiinan kapasiteetista ja tuontihinnoista tammikuun ja kesäkuun 2016 väliseltä ajalta, jotta nämä ennusteet voitiin vahvistaa tai kumota, kuten tuomioistuin edellyttää. (12) Kannattavuudesta ja tehdyistä tilauksista ei kuitenkaan ollut saatavilla kattavia tietoja tammikuun ja kesäkuun 2016 väliseltä ajalta ja vain osittaisia tietoja maaliskuun 2016 loppuun asti. Varastojen tasosta ei löydetty kattavia tietoja kesäkuun 2016 loppuun asti, etenkään unionin tuotannonalan osalta. Näitä tietoja kuitenkin päivitetään tämän asetuksen julkaisemisen jälkeen, ja mahdollisuuksien mukaan myös muita tekijöitä analysoidaan. Tässä vaiheessa parhaita käytettävissä olevia tietoja olivat kannattavuutta, tehtyjä tilauksia ja varastojen tasoa koskevat tiedot.

(123)

Perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa virkkeessä edellytetään, että olosuhteiden muutoksen on täytynyt olla selvästi nähtävissä ja sen on oltava välittömästi uhkaava.

5.2.   Vahingon uhka

5.2.1.   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin sellainen huomattava kasvuvauhti unionin markkinoilla, joka on osoitus tuonnin tuntuvan kasvun todennäköisyydestä

(124)

Tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi merkittävästi vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 246 720 tonnista 1 519 304 tonniin, kuten 76 kappaleessa olevasta taulukosta käy ilmi. Tuonti on johdonmukaisesti tapahtunut jatkuvasti alenevilla hinnoilla. Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuuden merkittävä kasvu (+ 550 %) vahvistaa sen, että tuonnin kehitys ei ole ollut seurausta vain kysynnän kasvusta (+ 12 %). Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat tulleet uusille markkinoille ja hankkineet markkinaosuutta alhaisin hinnoin tulevalla tuonnilla, josta on aiheutunut vahinkoa muille toimijoille, myös unionin tuottajille. Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi edelleen (8,5 %) vuoden 2016 alkupuoliskolla (773 275 tonnia) verrattuna vuoden 2015 alkupuoliskoon (712 390 tonnia) (Eurostatin tiedot). Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti on lisääntynyt merkittävästi tarkastelujaksolla eikä suuntaus pysähtynyt tai kääntynyt tutkimusajanjakson jälkeen.

5.2.2.   Riittävä ja vapaasti käytettävissä oleva kapasiteetti

5.2.2.1.   Kapasiteetti Kiinassa (raakateräs ja samankaltainen tuote)

(125)

Käytettävissä olevien tietojen mukaan Kiinan raakateräksen kapasiteetti on kasvanut nopeasti jo pitkään. Vuonna 2004 Kiinan osuus maailman raakateräksen tuotannosta oli 25,6 prosenttia, mutta vuonna 2015 se oli lähes kaksinkertaistanut tuotantonsa ja tämä osuus oli 50,3 prosenttia. (13) Terästeollisuutta koskevan komission tiedonannon mukaan ”käyttämätön tuotantokapasiteetti tietyissä kolmansissa maissa, etenkin Kiinassa, on lisääntynyt jyrkästi. Pelkästään Kiinan ylikapasiteetin on arvioitu olevan noin 350 miljoonaa tonnia, mikä on lähes kaksi kertaa unionin vuosituotannon verran.” (14)

(126)

OECD:n arvion mukaan Kiinan teräksenvalmistuksen kokonaiskapasiteetti oli 1 140 miljoonaa tonnia (15) vuonna 2014 ja Kiinan tosiasialliseksi tuotannoksi laskettiin 822,8 miljoonaa (16) tonnia. Näin ollen Kiinassa käytettävissä oleva kapasiteetti on selvästi yli 300 miljoonaa tonnia.

(127)

Tällainen teräksen ylikapasiteetti ei vastaa samankaltaisen tuotteen kysyntää Kiinassa tai muissa maissa. Kysyntä on itse asiassa hidastumassa globaaleilla markkinoilla ja kapasiteetin ja kysynnän välinen ero on kasvanut OECD:n hiljattaisen tutkimuksen (17) mukaan.

(128)

Kiinan viranomaiset eivät kiistä sitä, että asianomaisessa maassa on valtava teräksen ylikapasiteetti: Kiinan valtioneuvosto antoi 1 päivänä helmikuuta 2016 lausunnon, jossa esitetään Kiinan päättäväisempi lähestymistapa terästeollisuuden ylikapasiteetin ratkaisemiseen. Toimenpiteillä muun muassa vähennettäisiin raakateräksen tuotantokapasiteettia 100–150 miljoonaa tonnia viiden vuoden aikana ja kiellettäisiin tiukasti uusi tuotantokapasiteetti. Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestö CISA mainitsi kannanotossaan, että viime vuosina Kiinan hallitus ja Kiinan terästeollisuuden järjestö ovat toteuttaneet tehokkaita toimenpiteitä. Vuodesta 2011 lähtien Kiina on aktiivisesti eliminoinut vanhentunutta kapasiteettia ja vahvistanut energiansäästötoimenpiteitä. (18)

(129)

Edellä mainittujen Kiinan ilmoittamien tutkimusajanjakson jälkeen toteutettavien kapasiteetin leikkausten ja tosiasiallisen tilanteen välillä on kuitenkin hiljattain raportoitu epäjohdonmukaisuuksia:

Raporttien mukaan maassa esiintyy zombie-terästehtaita (19): niiden huhutaan olevan kuolemassa, mutta ne eivät koskaan itse asiassa kuole.

Toisen lähteen mukaan 41 masuunia on avattu uudelleen, ja tuoreimpien raporttien mukaan Kiinassa on käynnistetty uudelleen yli 50 miljoonan tonnin teräksentuotantokapasiteetti vuoden 2016 alun jälkeen. (20)

World Steel Associationin mukaan maailman raakateräksen tuotanto vuoden 2016 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana oli 794,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 1,9 prosentin vähennys verrattuna samaan kauteen vuonna 2015. Raakateräksen tuotanto väheni 6,1 prosenttia EU28:ssa. Kiinan raakateräksen tuotanto kesäkuussa 2016 oli 69,5 miljoonaa tonnia eli tuotannon kasvu oli 1,7 prosenttia verrattuna kesäkuuhun 2015. (21)

(130)

Komissio analysoi lopuksi Kiinan viranomaisten esittämät lupaukset ja sitoumukset (ks. 128 kappale). Nämä esitettiin vuoden 2016 alussa, mutta ne eivät ole vielä konkretisoituneet.

(131)

Tämä vuoksi katsotaan, että Kiinan terässektorin ylikapasiteetti on laajasti tiedossa, ja myös Kiinan viranomaiset tunnustavat sen.

(132)

Samankaltaisen tuotteen arvioidaan muodostavan suuren osuuden raakateräksen kokonaistuotannosta seuraavista syistä: Kiinan raakateräksen kokonaistuotanto oli 822 000 miljoonaa tonnia vuonna 2013 ja 822 698 miljoonaa tonnia vuonna 2014, kun taas kuumavalssattujen teräslevyjen tuotanto oli 311 564 miljoonaa tonnia vuonna 2013 (noin 37,9 % raakateräksen tuotannosta) ja 317 387 miljoonaa tonnia vuonna 2014 (noin 38,6 % raakateräksen tuotannosta). (22) Näin ollen edellä esitetyt raakaterästä koskevat tiedot antavat osviittaa myös samankaltaisen tuotteen ylikapasiteetista Kiinassa.

(133)

On syytä tarkastella 185 kappaleessa esitettyä taulukkoa, jossa samankaltaisen tuotteen tosiasiallista tuotantoa Kiinassa verrataan tosiasialliseen tuotantoon muissa maissa vuosina 2014 ja 2013. Taulukosta käy esimerkiksi ilmi, että samankaltaisen tuotteen tosiasiallinen tuotanto Kiinassa (317,4 miljoonaa tonnia) on noin viisinkertainen Venäjän, Ukrainan, Iranin ja Brasilian yhdistettyyn kokonaistuotantoon nähden (57,4 miljoonaa tonnia). Tämä on osoitus samankaltaisen tuotteen valtavasta tuotantokapasiteetista Kiinassa.

(134)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteetin käyttöaste tutkimusajanjakson aikana oli 65 prosenttia. Tämä tarkoittaa tarkasteltavana olevan tuotteen yli 14 miljoonan tonnin vapaasti käytettävissä olevaa kapasiteettia vain kolmessa yrityksessä. Tämä on toinen osoitus samankaltaisen tuotteen käytettävissä olevasta kapasiteetista Kiinassa. Jos oletetaan, että muiden kiinalaisten kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuottajien osuudet ovat samanlaisia, tästä voidaan päätellä, että näiden tuotteiden käyttämätön kokonaiskapasiteetti Kiinassa on suuri.

(135)

Unionissa on avoimet markkinat, joille tulee paljon tuontia useista maista (ks. taulukko 177 kappaleessa). Kuten 76 kappaleessa olevasta taulukosta 4 näkyy, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat vieneet unionin markkinoille pääasiassa vuodesta 2012 eteenpäin ja ovat saavuttaneet nopeasti markkinaosuutta alhaisin hinnoin tulevalla tuonnilla, mistä on aiheutunut vahinkoa muille talouden toimijoille, myös unionin tuotannonalalle. Tämä osoittaa, että markkinoille pääsy on ollut suhteellisen helppoa ja erittäin menestyksekästä kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille tarkastelujaksolla, ja se on itsessään osoitus unionin markkinoiden houkuttelevuudesta kiinalaisten ja muiden vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

5.2.2.2.   Kolmansien maiden vastaanottokyky

(136)

Komissio analysoi perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien muiden vientimarkkinoiden kykyä ottaa vastaan lisävientiä.

(137)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on yhä vaikeampi päästä joillekin (suurille) vientimarkkinoille kaupan suojatoimenpiteiden vuoksi (esim. Yhdysvallat, Malesia, Intia ja Meksiko) ja/tai tutkimusten vuoksi (esim. Thaimaa) tai korotettujen tullien vuoksi (Etelä-Afrikka).

(138)

Vientiä koskeva tilastotiedot vuodelta 2015 ja vuoden 2016 kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta samankaltaiseen tuotteeseen liittyvien joidenkin CN-koodien (23) osalta kuitenkin osoittavat, että Kiinan vientimäärät muualle maailmaan ovat pysyneet samana.

(139)

Asianomaisesta maasta vietiin vuoden 2016 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana lähes sama määrä kuin vuonna 2015, jos nämä luvut muutetaan vuosikohtaisiksi. Keskimääräinen yksikkömyyntihinta oli kuitenkin vuoden 2016 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana alempi kuin vuonna 2015. Markkinaosuuden menetystä joissakin maissa (esim. Indonesia ja Vietnam) vuoden 2016 alkupuoliskolla vuoteen 2015 verrattuna kompensoi markkinaosuuden kasvu muissa maissa (esim. Bangladesh ja Korean demokraattinen kansantasavalta). Näin ollen komissio pitää epätodennäköisenä, että kolmannet maat ottaisivat vastaan Kiinassa käytettävissä olevan valtavan kapasiteetin. Vaikka Kiinan vienti muihin kolmansiin maihin onkin tällä hetkellä entisellä tasolla, houkuttelevat unionin markkinat (ks. 135 kappale) ovat todennäköisesti edelleen kiinalaisen polkumyyntiviennin ensisijainen kohde.

5.2.2.3.   Kiinan vastaanottokyky

(140)

Myöskään Kiinassa ei ole riittävää vastaanottokykyä. Teräksen kotimarkkinakysyntä Kiinassa on hidastumassa: World Steel Associationin mukaan Kiinan teräksen kysynnän odotettiin vähenevän 3,5 prosenttia vuonna 2015 ja 2 prosenttia vuonna 2016 vuoden 2013 huippukysynnän jälkeen (24). Sama järjestö kuitenkin oikaisi näitä lukuja jälkikäteen toteamalla, että teräksen kysynnän Kiinassa odotetaan vähenevän 4 prosenttia vuonna 2016 ja 3 prosenttia vuonna 2017. Tämä tarkoittaisi 626,1 miljoonan tonnin teräksen kysyntää (15 % alaspäin vuodesta 2013) vuodeksi 2017, mikä tarkoittaa sitä, että sen osuus maailman teräksenkäytöstä supistuu 41,9 prosenttiin, kun osuus vuonna 2009 oli 47,9 prosenttia ja vuonna 2015 44,8 prosenttia (25).

5.2.2.4.   Kapasiteettia koskevat päätelmät

(141)

Päätelmänä voidaan todeta, että unionin markkinoille suunnataan jatkossakin todennäköisesti merkittäviä määriä teräksen valtavaa ylikapasiteettia, mukaan luettuna samankaltainen tuote. Ylikapasiteetti ja kolmansien maiden ja Kiinan riittämätön vastaanottokyky viittaavat siihen, että Kiinasta tulee todennäköisesti merkittävästi enemmän vientiä unioniin, jonka markkinoille pääsy on osoittautunut suhteellisen helpoksi ja erittäin menestyksekkääksi tarkastelujaksolla.

5.2.3.   Tuonnin hintataso

(142)

Asianomaista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski tarkastelujaksolla 33 prosenttia eli vuoden 2012 tasolta 600 eurosta/tonni 404 euroon/tonni vuonna 2015 (ks. 78 kappale).

(143)

Jäljempänä olevassa taulukossa verrataan Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräistä yksikköhintaa viiden otokseen valitun unionin tuottajan yksikkömyyntihintaan:

Taulukko 15

Myyntihinta unionin vapailla markkinoilla verrattuna Kiinasta tulevan tuonnin hintaan tarkastelujaksolla

 

Johdanto-osan kappale

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Viiden otokseen valitun unionin tuottajan myyntihinta (euroa/tonni)

(104)

553

498

471

427

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (Eurostat)

(euroa/tonni)

(78)

600

505

463

404

Ero (euroa/tonni)

 

– 47

– 7

+ 8

+ 23

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien ja vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastaukset sekä Eurostat

(144)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin unionin tuottajien hinnat vuonna 2012. Vuonna 2015 Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kuitenkin muuttuivat merkittävästi alemmiksi (404 euroa/tonni) kuin unionin tuotannonalan hinnat (427 euroa/tonni). Tämä vahvistui hinnan alittavuutta koskevassa analyysissä (ks. 82 kappale).

(145)

Jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin yksikköhintojen jatkuva lasku tutkimusajanjakson jälkeen tammikuun ja kesäkuun 2016 välillä.

Taulukko 16

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat tutkimusajanjakson jälkeen

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta

(euroa/tonni)

Tammikuu 2016

Helmikuu 2016

Maaliskuu 2016

Huhtikuu 2016

Toukokuu 2016

Kesäkuu 2016

 

326

318

313

303

299

308

Lähde: Eurostat

(146)

Kiinasta tulevan tuonnin alhaisten hintojen negatiivinen vaikutus on kahtalainen:

i)

merkittävä hintaero aiheuttaa todennäköisesti (edelleen) siirtymistä polkumyyntituontiin, koska käyttäjät ostavat todennäköisemmin suuria määriä hyödykkeitä, joita myydään alhaisin hinnoin;

ii)

ostajat käyttävät todennäköisesti näin alhaisten markkinahintojen esiintymistä markkinoilla neuvotteluvälineenä ja pyrkivät saamaan unionin tuottajien ja muiden lähteiden tarjoamia hintoja alaspäin, jolloin määrät vähenevät ja hinnat alenevat edelleen. Nämä vaikutukset voidaan asettaa kyseenalaisiksi tilanteissa, joissa hintaerot eivät ole merkittävät, mutta käsillä olevassa tilanteessa, kun otetaan huomioon havaittu hintojen alittavuus, seurauksena olevien vahinkojen unionin tuotannonalalle odotetaan olevan suuret.

5.2.4.   Varastot

(147)

Komissio ei pidä tätä tekijää erityisen merkityksellisenä analyysin kannalta, koska varastoja pitävät yleensä kauppiaat (varastoijat) eivätkä niinkään tuottajat. Unionin tuottajat myös tuottavat enimmäkseen tilausten perusteella, minkä ansiosta ne voivat pitää varastonsa mahdollisimman pieninä. Komissio kuitenkin analysoi tämän tekijän, joka mainitaan nimenomaisesti perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa (ks. 120 kappale).

(148)

Sekä Kiinassa että unionin markkinoilla havaittiin varastojen pienenemistä (26) tutkimusajanjakson lopussa. Tätä saattaa selittää hintojen putoaminen vuonna 2015 ja 2016: jos tuottaja tai kauppias odottaa hintojen nousevan, se kerryttää varastoja nopeasti saadakseen suhteellisesti enemmän voittoa hintojen noustessa.

(149)

Komissio ei onnistunut löytämään kattavia tietoja varastoista tutkimusajanjakson jälkeiseltä ajalta esittämistään tietopyynnöistä ja tekemistään tutkimuksista huolimatta. Se kuitenkin piti todennäköisenä, että tarkasteltavana olevan tuotteen varastot olivat melko pienet unionissa alkuvuodesta 2016: esimerkiksi Saksassa viime vuoden lopussa teräslevyn varastot putosivat alimmalle tasolle joulukuun 2003 jälkeen (German Association of Steel Distribution – BDS). Tuoreimmat tiedot osoittavat tilanteen hieman kohentuneen, mutta teräslevyn varastojen ollessa 1,4 miljoonaa tonnia helmikuussa ne olivat 7 prosenttia alemmat edellisvuoteen verrattuna. (27)

(150)

Kiinassa 40 suuressa kiinalaisessa kaupungissa sijaitsevat teräsvarastot pienenivät raporttien mukaan toukokuun ja kesäkuun 2016 välillä 9,47 tonnista 8,86 tonniin, kun ne kesäkuun 2015 lopulla olivat 12,86 tonnia. Toukokuun 2016 aikana 80 suuren kiinalaisen terästehtaan varastot olivat 14,17 tonnia, kun ne toukokuun 2015 lopulla olivat 16,71 tonnia. (28)

(151)

Teräsvarastot pienenivät siis sekä tutkimusajanjakson lopulla että tutkimusajanjakson jälkeisellä kaudella. Vaikka tämä tekijä ei olekaan ratkaiseva analyysin kannalta, se saattaa olla merkki hintojen mahdollisesta laskemisesta jatkossa, mikä vahvistaa vahingon uhkaa.

5.2.5.   Muut tekijät: unionin tuotannonalan kannattavuus ja tehdyt tilaukset unionissa

(152)

Unionin tuotannonala tarvitsee kestäviä voittoja. Sen vuoksi tämä vahinkoindikaattori on erittäin tärkeä. Tehdyt tilaukset ovat asiakkaiden vahvistamia sitoumuksia ja osoittavat unionin tuotannonalan myyntiä tulevina kuukausina. Komissio sai tietoja voitoista ja tehdyistä tilauksista tutkimusajanjaksolta ja sen jälkeiseltä kaudelta ja analysoi ne.

(153)

Unionin tuottajien toiminta alkoi elpyä hieman vuonna 2014 ja vuoden 2015 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä (ks. 113 kappale), kun tarkastellaan kannattavuutta. Vuoden 2015 jälkipuoliskolla unionin tuottajien toiminnasta tuli tappiollista (ks. 116 kappale), ja tappiot painuivat -10 prosentin kestämättömälle tasolle tutkimusajanjakson viimeisellä neljänneksellä.

(154)

Tutkimusajanjakson jälkeisellä kaudella koko unionin tuotannonalan kannattavuuslukuja ei ollut vielä saatavilla. Kannattavuuslukuja kerättiin kuitenkin valituksen tekijöistä, joiden osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta oli noin 90 prosenttia, kuten 62 kappaleessa mainittiin. Näitä tietoja päivitetään tämän asetuksen julkaisemisen jälkeen, ja mahdollisuuksien mukaan myös muita tekijöitä analysoidaan. Tutkimuksen tässä vaiheessa parhaita käytettävissä olevia tietoja olivat kannattavuutta ja tehtyjä tilauksia koskevat tiedot.

(155)

Kuten 145 kappaleessa olevasta taulukosta näkyy, Kiinasta tulevan viennin hinnat laskivat edelleen vuoden 2016 alkupuoliskolla ja olivat alle unionin tuottajien tuotantokustannusten. Tämä osoittaa unionin markkinoilla esiintyvää Kiinan aggressiivista hinnoittelua, jota unionin tuottajat eivät kykene kestämään jatkossa. Tämän vahvistavat jäljempänä olevassa taulukossa olevat tiedot, jotka koskevat valituksen tekijöiden kannattavuutta. Tutkimuksessa vahvistettiin, että valituksen tekijöiden kannattavuus heikkeni entisestään.

Taulukko 17

Valituksen tekijöiden kannattavuuden ja tehtyjen tilausten kehitys

Kuvaus

2012

2013

2014

2015

Huhtikuu 2015 – maaliskuu 2016

Kannattavuus

– 1,31 %

– 4,86 %

– 1,28 %

– 3 – – 5 %

– 5 % – – 7 %

Tehdyt tilaukset

16 763 734

16 631 630

16 677 099

15 529 155

15 636 444

Lähde: Eurofer

5.2.6.   Olosuhteiden muutoksen nähtävyys ja välittömyys

(156)

Perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan mukaan ”olosuhteiden muutoksen, joka loisi tilanteen, jossa polkumyynti aiheuttaisi vahinkoa, on täytynyt olla selvästi nähtävissä ja sen on oltava välittömästi uhkaava”.

(157)

Kaikki edellä mainitut tekijät on analysoitu ja todennettu tutkimusajanjaksolta. Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus painui – 10 prosentin kestämättömälle tasolle vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, jolloin Kiinan hintapaine tuntui eniten. Tutkimusajanjakson jälkeiset tiedot osoittivat lisäksi, että negatiivinen suuntaus, joka alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, ei päättynyt vuoden 2016 alkupuoliskolla. Jos suuntaus jatkuu, unionin tuotannonalan epävakaa tilanne muuttuu pian tilanteeksi, jossa sille aiheutuu merkittävää vahinkoa. Tutkimusajanjakson aikaisten tietojen perusteella komissio päätteli näin ollen, että tutkimusajanjakson lopussa olosuhteiden muutos oli selvästi nähtävissä ja se oli välittömästi uhkaava ja että tästä aiheutuu tilanne, jossa polkumyynti aiheuttaa vahinkoa.

5.3.   Vahingon uhkaa koskevat päätelmät

(158)

Unionin tuotannonala elpyi vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta lähes kaikki vahinkoindikaattorit alkoivat laskea jyrkästi vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että negatiivinen suuntaus, joka alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla, ei päättynyt vuoden 2016 alkupuoliskolla. Unionin tuotannonalan ennuste tulevasta kannattavuudesta ja myynnistä on negatiivinen, mikä voitiin vahvistaa (ks. 155 kappaleessa oleva taulukko 17). Vähenevä myynti ja alemmat/negatiiviset marginaalit johtavat mitä todennäköisimmin raskaisiin tappioihin, tilausten menettämiseen ja työpaikkojen vähenemiseen. Tämän seurauksena kaikki perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan puitteissa arvioidut tekijät – etenkin polkumyyntituonnin merkittävästi kasvanut määrä vuonna 2015 (kasvu jatkui vuonna 2016) edelleen laskevilla hinnoilla, Kiinan valtava ylikapasiteetti ja unionin tuotannonalan kannattavuuden negatiivinen kehitys – viittaavat kaikki samaan suuntaan.

(159)

Tämä analyysi huomioon ottaen komissio päätteli tässä vaiheessa, että tutkimusajanjakson lopussa olosuhteiden muutos oli selvästi nähtävissä ja se oli välittömästi uhkaava unionin tuotannonalan kannalta.

6.   SYY-YHTEYS

(160)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon uhkaan. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahingon uhkaa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahingon uhkaa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat talouskriisi ja teräksen kysynnän väheneminen, raaka-aineiden kustannusten aiheuttama myyntihintojen lasku, tuonti muista kolmansista maista, unionin tuottajien vientimyynti ja väite, jonka mukaan yksi unionin tuottaja aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

6.1.   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(161)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräiset hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 600 eurosta/tonni 404 euroon/tonni tutkimusajanjaksolla (– 33 %). Alentamalla jatkuvasti yksikkömyyntihintojaan tarkastelujaksolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan merkittävästi vuoden 2012 (0,79 %) ja tutkimusajanjakson (4,32 %) välillä, kuten 76 kappaleessa esitetään. Etenkin tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi edeltäviin vuosiin verrattuna.

(162)

Teräksen kysyntä ja euroalueen velkakriisin jälkimainingit vaikuttivat negatiivisesti unionin tuotannonalan toimintaan vuosina 2012 ja 2013, mutta tuotannonala elpyi hieman vuonna 2014. Vuoden 2015 jälkipuoliskolta lähtien asianomaisesta maasta tulevan tuonnin jatkuva lisääntyminen unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla vaikutti kuitenkin selvästi negatiivisesti unionin tuotannonalan tulokseen. Unionin tuotannonala leikkasi kustannuksiaan vuonna 2015 tehostamalla tuottavuutta, myös vähentämällä työntekijöitä ja hyödyntämällä raaka-ainehintojen laskua, mutta samaan aikaan polkumyynti lisääntyi koko ajan ja pakotti unionin tuotannonalan laskemaan myyntihintojaan unionissa entisestään, jotta se ei menettäisi lisää markkinaosuutta. Vaikka unionin tuotannonalan kannattavuus tämän tuloksena koheni hieman ja tappiot pienenivät vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla, suuntaus kääntyi täysin vastakkaiseksi vuoden 2015 jälkipuoliskolta eteenpäin: Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi ja sen hinnat laskivat entisestään, kun taas unionin tuotannonalan hinnat laskivat ja kannattavuus väheni.

(163)

Kun otetaan huomioon ajallinen yhteys toisaalta jatkuvasti alenevilla hinnoilla tulevan polkumyyntituonnin kasvun ja toisaalta tappioiden lisääntymiseen johtaneen unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen ja hintojen alenemisen välillä, etenkin vuoden 2015 jälkipuoliskolta eteenpäin, komissio päättelee, että polkumyyntituonnilla oli negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(164)

Tämän lisäksi Kiinan talouden toiminnan asteittainen hidastuminen ja Kiinan terästeollisuuden erittäin merkittävä ylikapasiteetti ovat pakottaneet kiinalaisia teräksen tuottajia suuntaamaan ylituotantoaan vientimarkkinoille, jolloin unionin markkinat ovat houkutteleva vientikohde. Joillakin muilla perinteisesti tärkeillä vientimarkkinoilla on otettu käyttöön toimenpiteitä kiinalaisia terästuotteita kohtaan, kuumavalssatut teräslevytuotteet mukaan luettuina.

(165)

Kun kaupan suojatoimia on otettu maailmanlaajuisesti yhä enemmän käyttöön, on todennäköistä, että unionin markkinoista on tullut tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin yksi houkuttelevimmista kohteista, mistä koituu vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tätä päätelmää tukevat seuraavat seikat:

Eurostatin tuontitilastot, jotka osoittavat, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä on edelleen merkittävä tutkimusajanjakson jälkeenkin;

teräksen kysynnän heikkeneminen Kiinan sisällä.

6.2.   Muiden tekijöiden vaikutukset

6.2.1.   Talouskriisi

(166)

Teräksen kysynnän väheneminen lähinnä vuonna 2012 ja euroalueen velkakriisin jälkimainingit vaikuttivat negatiivisesti unionin tuotannonalan toimintaan vuosina 2012 ja 2013. Kuten 106 kappaleessa todetaan, komissio ottaa huomioon tämän negatiivisen vaikutuksen. On kuitenkin myös havaittavissa, että unionin tuotannonalan toiminta alkoi elpyä vuosina 2014 ja 2015.

(167)

Vaikka euroalueen velkakriisi vaikuttikin unionin tuotannonalaan etenkin vuosina 2012–2013, markkinat elpyivät hieman sen vaikutuksista, kun unionin markkinoiden kysyntä oli suhteellisen vakaata ja jopa hieman kasvussa vuodesta 2013 eteenpäin. Tämän tuloksena unionin tuotannonala olisi voinut hyötyä markkinoiden elpymisestä vuosina 2014 ja 2015, ellei Kiinasta tulevan tuonnin jyrkkä lisääntyminen olisi estänyt sitä. Kiinasta alhaisin hinnoin tuleva tuonti kasvoi vähitellen ja lisäsi markkinaosuuttaan unionin tuotannonalan kustannuksella. Tuonnin aiheuttama jatkuva paine alkoi tuntua täysimittaisesti vuoden 2015 jälkipuoliskolta eteenpäin.

(168)

Komissio päätteli näin ollen tässä vaiheessa, että euroalueen velkakriisillä oli negatiivinen vaikutus lähinnä vuosina 2012 ja 2013 ja ennen tutkimusajanjaksoa. Se ei kuitenkaan vaikuttanut vahingon uhkaan, joka todettiin vuoden 2015 lopussa.

6.2.2.   Tarkasteltavana olevan tuotteen/samankaltaisen tuotteen pääraaka-aineiden (rautamalmin, koksihiilen ja metalliromun) kustannusten lasku

(169)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen hinnat noudattelevat yksinomaan maailmanlaajuista hintasuuntausta ja heijastelevat rautamalmin laskevia hintoja. Hintapainetta ja siitä johtuvaa vahingon uhkaa ei siis aiheuta kiinalainen vienti vaan maailmanlaajuinen suuntaus.

(170)

Komissio analysoi kuumavalssattujen teräslevytuotteiden raaka-ainehintojen kehitystä tarkastelujaksolla.

(171)

Ensinnäkin vakiintuneilla teräsmarkkinoilla, kuten unionin markkinoilla, kotimaiset tuottajat kilpailevat monien tuontilähteiden kanssa (ks. 177 kappaleessa oleva taulukko 18), mikä johtaa kasvavaan hintapaineeseen ja sitä kautta hintojen madaltumiseen.

(172)

Toiseksi vaikka Kiina on maailman suurin teräksenkuluttajamaa, sillä on merkittävää ylikapasiteettia. Kiinalaisilla tuottajilla on näin ollen kannustin viedä tuotantonsa ylijäämää alhaisilla hinnoilla houkuttelevimmille markkinoille, joihin myös unionin markkinat kuuluvat. Näin ollen raaka-aineiden hintojen suuntaus ei ole ainoa tekijä, jolla on vaikutusta hintoihin maailmanlaajuisesti.

(173)

Kolmanneksi on kyllä tiedossa, että kuumavalssattujen teräslevytuotteiden pääraaka-aineiden (rautamalmin, koksihiilen ja metalliromun) hinnat putosivat merkittävästi vuosien 2012 ja 2015 välillä:

rautamalmin hinta laski noin 141 dollarista/tonni 56 dollariin/tonni (laskua 60 %);

metalliromun hinta laski noin 327 eurosta/tonni 159 euroon/tonni (laskua 51 %);

koksihiilen hinta laski noin 252 dollarista/tonni 121 dollariin/tonni (laskua 52 %).

(174)

Analysoitaessa otokseen valitun suurimman unionin tuottajan tuotantokustannuksia on kuitenkin nähtävissä, että laskevien raaka-ainehintojen vaikutus on paljon pienempi kuin mainittu hintojen kehitys. Kehityksessä on kyse keskiarvoista, eikä siinä tule esiin unionin tuottajien kustannukset, jotka riippuvat myös laadusta, määrästä ja sopimussuhteista. Esimerkiksi edellä mainittujen kolmen raaka-aineen osuus yhden suuren tuottajan kakista tuotantokustannuksista vuonna 2012 oli 60 prosenttia ja edelleen 50 prosenttia vuonna 2015. Tämä osoittaa, että kuumavalssattujen teräslevytuotteiden raaka-ainehintojen putoamisen ja tuotantokustannusten vähenemisen välillä ei ole suoraa korrelaatiota.

(175)

Lisäksi unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat tarkastelujaksolla kaikkiaan 25 prosenttia (ks. 104 kappale), mikä oli tulosta alentuneiden raaka-ainekustannusten lisäksi myös unionin tuottajien toiminnan tehostumisesta. Lisäksi keskimääräiset tuontihinnat laskivat vieläkin enemmän eli 33 prosenttia samalla kaudella (ks. 78 ja 79 kappale).

(176)

Tasapuolisissa markkinaolosuhteissa unionin tuotannonala olisi voinut säilyttää myyntihinnan tasonsa, hyötyä kustannusten laskusta ja muuttaa toimintansa taas kannattavaksi. Unionin tuottajien oli kuitenkin seurattava hintojen suuntausta unionin markkinoilla, joten hinnat laskivat. Unionin tuottajien täytyi myydä tutkimusajanjaksolla kustannukset alittavilla hinnoilla, vaikka ne olivat jo onnistuneet alentamaan merkittävästi tuotantokustannuksiaan.

6.2.3.   Tuonti kolmansista maista

(177)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus (kokonaistuonnin määränä) kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 18

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, yksikköhinta ja markkinaosuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

BRASILIA

Brasiliasta tulevan tuonnin määrä

69 457

41 895

108 973

580 525

Indeksi (2012 = 100)

100

60

157

836

Brasiliasta tulevan tuonnin yksikköhinta

515

461

433

386

Indeksi (2012 = 100)

100

89

84

75

Markkinaosuus

0,22 %

0,13 %

0,33 %

1,65 %

Osuus unionin koko tuontimäärästä

1,68 %

0,87 %

2,08 %

7,42 %

IRAN

Iranista tulevan tuonnin määrä

96 505

125 202

527 161

1 015 088

Indeksi (2012 = 100)

100

130

546

1 052

Iranista tulevan tuonnin yksikköhinta

499

454

415

369

Indeksi (2012 = 100)

100

91

83

74

Markkinaosuus

0,31 %

0,39 %

1,59 %

2,89 %

Osuus unionin koko tuontimäärästä

2,34 %

2,60 %

10,08 %

12,97 %

VENÄJÄ

Venäjältä tulevan tuonnin määrä

1 341 666

1 334 322

1 376 412

1 714 880

Indeksi (2012 = 100)

100

99

103

128

Venäjältä tulevan tuonnin yksikköhinta

500

448

431

387

Indeksi (2012 = 100)

100

90

86

77

Markkinaosuus

4,27 %

4,13 %

4,15 %

4,88 %

Osuus unionin koko tuontimäärästä

32,47 %

27,66 %

26,32 %

21,90 %

SERBIA

Serbiasta tulevan tuonnin määrä

156 894

155 055

211 835

427 558

Indeksi (2012 = 100)

100

99

135

273

Serbiasta tulevan tuonnin yksikköhinta

523

468

442

400

Indeksi (2012 = 100)

100

89

84

77

Markkinaosuus

0,50 %

0,48 %

0,64 %

1,22 %

Osuus unionin koko tuontimäärästä

3,8 %

3,21 %

4,05 %

5,46 %

UKRAINA

Ukrainasta tulevan tuonnin määrä

906 872

905 397

939 545

1 084 477

Indeksi (2012 = 100)

100

100

104

120

Ukrainasta tulevan tuonnin yksikköhinta

478

429

415

370

Indeksi (2012 = 100)

100

90

87

78

Markkinaosuus

2,89 %

2,81 %

2,84 %

3,08 %

Osuus unionin koko tuontimäärästä

21,95 %

18,77 %

17,97 %

13,85 %

Lähde: Eurostat

(178)

Tuonti Kiinasta lisääntyi 516 prosenttia tarkastelujaksolla, kuten 76 kappaleessa olevassa taulukossa esitetään. Tuonnin kasvu tarkastelujaksolla oli vielä suurempaa Brasilian (736 %) ja Iranin (952 %) osalta, mutta niistä tulevan tuonnin absoluuttinen määrä (580 525 tonnia Brasiliasta ja 1 015 088 tonnia Iranista) oli paljon alempi kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä (1 519 304 tonnia) tutkimusajanjaksolla.

(179)

Lisäksi verrattaessa absoluuttisia vientilukuja voidaan havaita, että asianomainen maa oli Venäjän jälkeen toiseksi suurin viejä unionin markkinoille tutkimusajanjaksolla. Venäjältä tuleva tuonti (29) on saattanut vaikuttaa vahingon uhkaan, mutta se ei poistanut syy-yhteyttä seuraavista syistä.

(180)

Kiinasta tarkastelujaksolla tuleva tuonti kasvoi (+ 516 %) paljon enemmän kuin Venäjältä tuleva tuonti (+ 28 %).

(181)

Kiina kavensi eroa Venäjään nähden, jonka vienti vuoden 2016 alkupuoliskolla oli vain hieman enemmän eli 773 868 tonnia (Eurostatin tiedot) verrattuna Kiinan viennin 773 275 tonniin (Eurostatin tiedot) samalla kaudella.

(182)

Venäjän ylikapasiteetti ei myöskään ole niin merkittävä kuin Kiinan ylikapasiteetti, kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi:

Taulukko 19

Samankaltaisen tuotteen tosiasiallinen tuotanto kolmansissa maissa (tuhatta tonnia)

Maa

Raakateräksen arvioitu kapasiteetti vuodeksi 2014

Raakateräksen tuotanto vuonna 2013

Raakateräksen tuotanto vuonna 2014

Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tosiasiallinen tuotanto vuonna 2013

Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tosiasiallinen tuotanto vuonna 2014

Venäjä

89 000

69 008

71 461

26 140

26 996

Kiina

1 140 000

822 000

822 698

311 564

317 387

Kapasiteettitietojen lähde: OECD ()

Tuotantotietojen lähde: World Steel Association, Steel Statistical Yearbook 2015 ()

(183)

Vaikka edellä olevat kapasiteettiluvut koskevat yksinomaan raakaterästä ja vaikka erittäin epätodennäköisesti oletettaisiin, että kaikki Venäjän raakateräs käytettäisiin samankaltaisen tuotteen tuotantoon, tässä epätodennäköisessäkin skenaariossa Venäjän ylikapasiteetti on paljon pienempi kuin Kiinan.

(184)

Seuraavaksi komissio arvioi kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat ja markkinaosuudet. On syytä huomata, että samankaltaisen tuotteen tuonti joistakin muista maista, kuten Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta, tapahtui vieläkin alemmilla hinnoilla kuin asianomaisesta maasta tuleva tuonti. Analysoitaessa tuonnin suuntauksia ja määriä on kuitenkin selvää, että Iranista tulevan tuonnin määrä oli paljon pienempi kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä tutkimusajanjaksolla ja että tuonti Venäjältä ja Ukrainasta kasvoi tarkastelujakson aikana määrällisesti mutta paljon hitaammin kuin Kiinasta tuleva tuonti. Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti myös menetti merkittävästi markkinaosuutta unioniin tulevasta kokonaistuonnista tarkastelujaksolla, toisin kuin Kiinasta tuleva tuonti.

(185)

Lopuksi komissio vertasi kolmansien maiden tosiasiallista tuotantoa asianomaisen maan tuotantoon, ja vertailu osoitti, että Kiinan samankaltaisen tuotteen tuotanto ja raakateräksen kapasiteetti molemmat olivat suuremmat kuin kaikissa muissa maissa.

Taulukko 20

Samankaltaisen tuotteen tosiasiallinen tuotanto kolmansissa maissa (tuhatta tonnia)

Maa

Raakateräksen arvioitu kapasiteetti vuodeksi 2014 (1)

Raakateräksen tuotanto vuonna 2013

Raakateräksen tuotanto vuonna 2014 (2)

Teoreettinen ylikapasiteetti vuonna 2014 (1)

Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tosiasiallinen tuotanto vuonna 2013

Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tosiasiallinen tuotanto vuonna 2014

Venäjä

89 000

69 008

71 461

17 539

26 140

26 996

Kiina

1 140 000

822 000

822 698

317 302

311 564

317 387

Ukraina

42 500

32 771

27 170

15 330

8 929

7 867

Iran

27 000

15 422

16 331

10 669

8 250

8 276

Brasilia

48 000

34 163

33 897

14 103

15 014

14 229

Kapasiteettitietojen lähde: OECD ()

Tuotantotietojen lähde: World Steel Association, Steel Statistical Yearbook 2015 ()

(186)

Edellä esitetyt samankaltaisen tuotteen tuotantoluvut osoittavat, että asianomaisen maan tuotanto ylittää merkittävästi kaikkien muiden suurten viejämaiden tuotannon. Lisäksi edellä esitetyt raakaterästä koskevat kapasiteettiluvut osoittavat, että vain Kiinassa on valtava ylikapasiteetti.

(187)

Näin ollen komissio katsoi, että Kiina aiheuttaa välittömän vahingon uhkan unionin tuotannonalalle. Kuten edellä on mainittu, vahingon uhkasta on tullut entistä realistisempi seuraavien yhteisvaikutuksesta: Kiinan teräksen kysyntä on hidastumassa ja joistakin muista Kiinan vientimarkkinoista on vähitellen tulossa yhä vaikeapääsyisempiä. Tämän tuloksena osa Kiinan tuotantomääristä todennäköisesti suunnataan edelleen lähitulevaisuudessa unioniin.

(188)

On kuitenkin myös todennäköistä, että Brasiliasta, Iranista, Venäjältä, Serbiasta ja Ukrainasta tuleva tuonti on vaikuttanut merkittävän vahingon uhkaan. Niiden tuotanto, tuontisuuntaukset ja absoluuttiset tuontimäärät eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne poistaisivat syy-yhteyden yhä kasvavan ja voimakkaammin polkumyynnillä Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon uhkan väliltä.

6.2.4.   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(189)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 21

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientimäärä etuyhteydettömille asiakkaille

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille myydyt määrät

2 344 463

2 379 035

2 777 446

2 409 721

Indeksi (2012 = 100)

100

101

118

103

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

516

463

459

391

Indeksi (2011 = 100)

100

90

89

76

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset

(190)

Etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan viennin määrä kasvoi 3 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Hinnat laskivat tarkastelujaksolla huomattavasti, – 24 prosenttia,

(191)

Vientimyynnin osuus unionin kokonaistuotannosta oli vain 4 prosenttia ja etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneesta kokonaismyynnistä 22 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Myös vientihintojen lasku noudatteli prosenttiosuuksina samaa suuntausta kuin unionin tuottajien myyntihinnat unionin markkinoilla. Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuottajien vientimyynti vaikutti osaltaan tuotannonalan heikkoon tilanteeseen. Tämäkään tekijä ei kuitenkaan poistanut syy-yhteyttä polkumyynnillä tulleen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon uhkan väliltä.

6.2.5.   Yhden italialaisen unionin tuottajan erityinen tilanne

(192)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että yksi italialainen tuottaja aiheutti mahdollisesti vahinkoa unionin tuotannonalalle. Sen mukaan kyseinen italialainen tuottaja sai etua laittomasta valtiontuesta, mistä aiheutui vahinkoa muille unionin tuottajille unionin markkinoilla, mahdollisesti siinä määrin, että se poistaisi syy-yhteyden. Se myös väitti, että italialaisen tuottajan tosiasiallinen tuotanto väheni merkittävästi tarkastelujaksolla.

(193)

Unionin tuotannonalan määritelmä ja analyysi perustuu koko unionin tuotannonalaan, johon italialainen tuottaja sisältyy. Siitä huolimatta, että kyseinen italialainen tuottaja vähensi merkittävästi tuotantoaan tarkastelujaksolla, unionin tuotannonalan kokonaistuotanto kasvoi 2 prosenttia (ks. 87 kappale). Näin ollen kaikkien muiden unionin tuottajien tuotanto siis lisääntyi tarkastelujaksolla.

(194)

Väite, jonka mukaan italialainen tuottaja saa etua laittomasta valtiontuesta, on edelleen komissiossa tutkittavana vuoteen 2017 asti. Tutkimuksen käynnistäminen ei vaikuta menettelyn tuloksiin. Näin ollen tästä väitteestä ei voida vielä tehdä mitään päätelmiä. Komissio kuitenkin huomauttaa, että tämän italialaisen tuottajan myyntihintojen havaittiin olevan alemmat kuin unionin keskimääräiset myyntihinnat tutkimusajanjaksolla. Jos italialaisella tuottajalla olisi ollut merkityksellistä vaikutusta myyntihintoihin unionissa, olisi voitu odottaa, että keskimääräiset unionin hinnat olisivat nousseet sen jälkeen, kun se vähensi tuotantoaan. Näin ei kuitenkaan ollut.

(195)

Se, että joidenkin unionin tuottajien tulos unionin markkinoilla on parempi kuin toisten, voi johtua useista eri tekijöistä, mutta se ei vaikuta siihen alustavaan päätelmään, jonka mukaan unionin tuotannonala kokonaisuutena kärsii polkumyynnillä tulevasta tuonnista.

(196)

Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa, että yhden italialaisen tuottajan erityistilanne ei vaikuttanut unionin tuotannonalan heikkoon tilanteeseen.

6.3.   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(197)

Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon uhkan välille vahvistettiin alustavasti syy-yhteys. Jatkuvasti alenevilla myyntihinnoilla Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin jyrkän kasvun ja unionin tuotannonalan heikentyneen tuloksen välillä, etenkin vuoden 2015 jälkipuoliskolta eteenpäin, on selvä ajallinen yhteys. Unionin tuotannonalalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin seurata polkumyyntituonnin asettamaa hintatasoa, jotta se olisi estänyt markkinaosuutensa pienenemisen edelleen. Tämän seurauksena se joutui tappiolliseen tilanteeseen, joka todennäköisesti pahenee edelleen.

(198)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen ja aiheuttaneet koko unionin tuotannonalalle merkittävän vahingon uhkan tutkimusajanjakson lopulla. Esiin otetun italialaisen tuottajan erityistilanne ei vaikuttanut unionin tuotannonalan heikkoon tilanteeseen. Muiden yksilöityjen tekijöiden, kuten talouskriisin, raaka-ainekustannusten, kolmansista maista tulevan tuonnin ja unionin tuottajien vientimyynnin, ei havaittu poistavan syy-yhteyttä merkittävän vahingon uhkan ja Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin väliltä. Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee tässä vaiheessa, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti tutkimusajanjaksolla on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun merkittävän vahingon uhkan. Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin lisäksi tiedossa olevien muiden tekijöiden, jotka samaan aikaan vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen, ei havaittu poistavan syy-yhteyttä.

7.   UNIONIN ETU

(199)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa. Se otti erityisesti huomioon tarpeen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa toimiva kilpailu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

7.1.   Unionin tuotannonalan etu

(200)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut useaan jäsenvaltioon (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Tšekki, Slovakia, Italia, Luxemburg, Belgia, Puola, Alankomaat, Itävalta, Suomi, Ruotsi, Portugali, Unkari ja Espanja), ja kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuotanto työllistää suoraan noin 18 000 työntekijää.

(201)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä 17 tuottajaa. Yksikään tiedossa olevista tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonala osoitti merkkejä vahingosta tarkastelujaksolla. Vaikutukset näkyivät varsinkin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen liittyvissä indikaattoreissa, kuten kannattavuudessa. Niiden tilanne heikkeni etenkin vuoden 2015 jälkipuoliskolta eteenpäin, ja polkumyyntituonti vaikutti niihin negatiivisesti ja aiheutti vahingon uhkan, joka muuttui välittömäksi tutkimusajanjakson lopulla.

(202)

Odotettavissa on, että väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotto palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoille, pysäyttää hintojen laskun ja antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättömänä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla. Tämän vuoksi on tärkeää, että hinnat palautetaan tasolle, jolla ne olisivat ilman polkumyyntiä, tai vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle, jotta kaikki tuottajat voivat toimia unionin markkinoilla tasapuolisissa toimintaolosuhteissa. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että vahingon uhka konkretisoituu ja unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. Kuumavalssattujen teräslevytuotteiden sektorin negatiivinen tulos vaikuttaisi monien unionin tuottajien alku- ja jatkojalostussektoreihin, koska niiden kapasiteetin käyttö on tiiviissä yhteydessä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon.

(203)

Komissio päätteli sen vuoksi tässä vaiheessa, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

7.2.   Tuojien etu

(204)

Kuten 11–13 kappaleessa todettiin, yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut kyselyvastausta tai toimittanut komissiolle tietoja, joista kävisi ilmi, missä määrin toimenpiteiden käyttöönotto vahingoittaisi tuojia. Sen vuoksi ja kun otetaan huomioon, että Kiinan lisäksi monet muutkin maat harjoittavat vientiä unioniin, komissio päätteli alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto ei ehkä todennäköisesti ole tuojien edun mukaista.

7.3.   Käyttäjien etu

(205)

Kuumavalssattuja teräslevytuotteita käytetään teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, paineastioissa ja energiaputkistoissa.

(206)

Kyselyyn vastasi vain yksi Italiassa toimiva käyttäjä (Marcegaglia Carbon Spa), jolla on tuontia asianomaisesta maasta ja joka tuottaa muun muassa putkia ja teräksisiä jatkojalostustuotteita. Tarkasteltavana oleva tuote/samankaltainen tuote on kustannuserä tälle käyttäjälle.

(207)

Kyseinen italialainen käyttäjä väitti, että asianomaisesta maasta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi tilanteeseen, jossa sillä ei enää olisi tarkasteltavana olevan tuotteen luotettavaa hankintalähdettä unionin markkinoilla, etenkään uudelleenvalssauksessa käytettyjä korkealaatuisia keloja. Se väitti, että unionin kokonaistuotannosta 88 prosentista vastaa vain 16 yritystä, jotka kuuluvat kahdeksaan suureen ryhmään ja joiden tuotannosta suurin osa (n. 70 %) käytetään kytkösmarkkinoilla. Tämän seurauksena unionin tuottajat – edelleen suhteellisen korkean markkinaosuutensa ansiosta – voivat väitteen mukaan harjoittaa voimakasta painetta sekä tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoilla että jatkojalostusmarkkinoilla.

(208)

Komissio huomauttaa ensinnäkin, että polkumyyntitullien tavoitteena ei ole sulkea unionin markkinoita kaikelta tuonnilta vaan palauttaa tasapuolinen kauppa poistamalla vahingollisen polkumyynnin vaikutukset. Kiinasta tulevan tuonnin ei näin ollen odoteta loppuvan vaan jatkuvan edelleen, joskin muilla kuin polkumyyntihinnoilla.

(209)

Toiseksi komissio havaitsi, että käyttäjä ei ole riippuvainen yksinomaan Kiinasta tulevasta tuonnista, vaan se osti tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjaksolla myös unionin tuottajilta samoin kuin muiden kolmansien maiden kuin asianomaisen maan tuottajilta.

(210)

Kolmanneksi vaikka kiinalaisen tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat kohoaisivat noin 30 prosenttia, tällä olisi kyseisen italialaisen käyttäjän tuotantokustannuksiin vain 3 prosentin vaikutus. Tällaista vaikutusta pidetään vähäisenä.

(211)

Neljänneksi koska tuonnin asianomaisesta maasta ja muista maista odotetaan jatkuvan polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen ja koska vaihtoehtoisia hankintalähteitä edelleen on, väite, jonka mukaan polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi siihen, että unionin tuotannonala pystyy harjoittamaan voimakasta hintapainetta, on perusteeton. Unionin tuotannonala muodostuu 23 tuottajasta, jotka tarjoavat käyttäjille laajan toimitusvaihtoehtojen valikoiman unionin sisällä samankaltaista tuotetta tuottavien ja vievien kolmansien maiden lisäksi. Sen vuoksi komissio hylkäsi tässä vaiheessa väitteen, jonka mukaan toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi tarkasteltavana olevan tuotteen/samankaltaisen tuotteen tarjonnan vähäisyyteen.

(212)

Unionin markkinoilla esiintyvään kilpailuun kohdistuvien mahdollisten negatiivisten vaikutusten osalta on totta, että EU:n kilpailusäännöissä on tiukempia vaatimuksia sellaisten yritysten osalta, joilla on merkittävä markkinaosuus. Viime kädessä on kuitenkin toimivaltaisten kilpailuviranomaisten tehtävänä määrittää, onko kyseessä määräävä markkina-asema ja sen väärinkäyttö.

(213)

Edellä esitetyn perusteella tässä vaiheessa päätellään, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi vastoin käyttäjien etua mutta että sillä ei olisi suhteettoman negatiivista vaikutusta niihin. Huomioon otettiin etenkin markkinoilla tarjolla oleva laaja toimitusvaihtoehtojen valikoima ja se, että tutkimuksen mukaan toimenpiteiden vaikutus ilmoittautuneen käyttäjän kustannuksiin oli väitettyä vähäisempi.

7.4.   Unionin etua koskevat päätelmät

(214)

Komissio päätteli tässä vaiheessa, että toimenpiteiden käyttöönotto edistäisi unionin tuotannonalan elpymistä kannattavuuden osalta. Toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuottajille mahdollisuuden tehdä tarvittavia investointeja ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta ne voivat varustautua paremmilla kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuotantolaitteilla ja parantaa kilpailukykyään.

(215)

Unionin tuotannonala on jo toteuttanut (äskettäin) merkittäviä rakenneuudistuksia. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, tutkimusajanjakson lopulla esiintynyt välittömän vahingon uhka todennäköisesti konkretisoituu. Joidenkin unionin kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuottajien olisi ehkä lopetettava kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuotantoon liittyvä toimintansa tai vähennettävä sitä ja irtisanottava työntekijöitä, jolloin monien unionin käyttäjien toimituslähteiden määrä vähenisi.

(216)

Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien edun osalta komission päätteli tässä vaiheessa, että ehdotetun tasoisten toimenpiteiden käyttöönotolla olisi vain vähäinen vaikutus. Sillä ei olisi kohtuutonta vaikutusta etenkään käyttäjäteollisuuden hintoihin, kannattavuuteen eikä työllisyyteen. Näin ollen ehdotetun tasoisten toimenpiteiden käyttöönotolla on vain vähäinen vaikutus toimitusketjun hintoihin ja käyttäjien toimintaan. Toimenpiteiden taso johtaa tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, mutta tuonti asianomaisesta maista oikeudenmukaisin hinnoin on edelleen mahdollista.

(217)

Pyrittäessä ottamaan tasapainoisesti huomioon, että on merkittävän unionin tuotannonalan edun mukaista suojata sitä epäterveiltä käytännöiltä, ja toisaalta toimenpiteiden todennäköisesti vähäiset vaikutukset etuyhteydettömiin tuojiin ja käyttäjiin, jotka voivat edelleen hyödyntää monipuolisia toimituslähteitä unionissa, komissio päätteli tässä vaiheessa, ettei ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

8.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(218)

Polkumyyntiä, vahingon uhkaa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon välitön uhka ei toteutuisi.

8.1.   Vahingon korjaava taso (vahinkomarginaali)

(219)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon uhkan poistamiseksi tarvittavan tullin määrän. Oikeuskäytännön mukaisesti tavoitehinta on hinta, jonka unionin tuotannonala voisi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ilman polkumyyntituontia. Komission käytännön mukaan tavoitehinta lasketaan yleensä vahvistamalla samankaltaisen tuotteen tuotantokustannukset ja lisäämällä niihin voittomarginaali, jonka unionin tuotannonala voisi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ilman polkumyyntituontia.

(220)

Tavoitevoittoa määrittäessään komissio analysoi ensin valituksen tekijän ehdotuksen, jossa esitettiin 12,9 prosentin voittoa, joka oli otettu samaa tuotetta koskevasta komission aiemmasta päätöksestä (30). Kyseinen päätös kuitenkin koskee vuotta 2000, eikä yli 15 vuoden vanhoja tietoja voida pitää enää edustavina, kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan teknologisen ja taloudellisen tilanteen kehitys.

(221)

Tämän jälkeen komissio tarkasteli kannattavuustietoja vuodelta 2008, jota se piti edustavimpana vuotena jatkojalostustuotteiden ja varsinkin kylmävalssattujen teräslevytuotteiden osalta (31). Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on monessa suhteessa samanlainen kuin tietyt kylmävalssatut teräslevytuotteet seuraavista syistä:

(a)

Molempien tuotteiden osalta (rautamalmi ja koksihiili) tietyt seokset muodostavat merkittävän osan niiden tuotantokustannuksista ja ne käyvät läpi samanlaiset prosessit (masuuni, kuumavalssaamo).

(b)

Kuten 26 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana oleva tuote on useiden lisäarvollisten jatkojalostusterästuotteiden, kuten kylmävalssattujen tuotteiden, tuotannon perusraaka-aine.

Tällä perusteella komissio päätyi 14,4 prosentin voittomarginaaliin.

(222)

Kyseisen tapauksen monia tekijöitä, jotka liittyvät Kiinasta ja Venäjältä tulevaan vahingolliseen polkumyyntiin, ei esiinny tässä tapauksessa, jossa komissio havaitsi kiinalaisesta viennistä aiheutuvan vahingon uhkan, mihin liittyy ennakoiva analyysi. Aiemmassa tapauksessa tutkimuksen kohteena olevista maista oli tullut tuontia alhaisin hinnoin koko neljän vuoden ajan ennen tutkimusajanjaksoa.

(223)

Tämän jälkeen komissio yritti määrittää tavoitevoiton simuloimalla, miten unionin tuotannonala olisi saattanut elpyä talous- ja rahoituskriisin aiheuttamasta lamasta vuonna 2009, jos sen elpymistä ei olisi keskeyttänyt suurina määrinä Kiinasta tuleva tuonti, joka painoi hintoja alas. Tätä varten se käytti tuoreempia tietoja ja OECD:n teräskomitealle joulukuussa 2013 esitettyä ennakoivaa analyysiä. Asiantuntijalausunnossa (tutkimus ”Laying the foundations for a financially sound industry”) tarkasteltiin globaalin terästeollisuuden kannattavuutta viime vuosina ja asetettiin pitkän aikavälin kestävä voittotaso. Tutkimuksessa kannatettiin 17 prosentin globaalia keskimääräistä EBITDA-marginaalia (ansiot ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia) (32). Raportissa tuodaan myös esiin keskimäärin 7 prosentin investointikustannukset ja 3 prosentin velkakustannukset. Komissio vähensi nämä kaksi tekijää ja päätyi 7 prosentin ansioihin ennen veroja (EBT). Koska muita luotettavia tietoja ei ollut, se sovelsi näitä terästeollisuutta koskevia lukuja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, koska kuumavalssatut teräslevytuotteet muodostavat suuren osan raakateräksen tuotannosta.

(224)

Komissio siis vahvisti alustavasti tässä vaiheessa, että 7 prosentin tavoitevoittoa voidaan käyttää unionin kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonalan vahinkomarginaalin uhkan laskemiseen, mutta se tutkii vielä, olisiko saatavilla tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia tarkempia tietoja.

8.2.   Väliaikaiset toimenpiteet

(225)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(226)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Vahinkomarginaali

Väliaikainen polkumyyntitulli

Bengang Steel Plates Co., Ltd.

96,5 %

17,1 %

17,1 %

Hebei Iron & Steel Group

95,0 %

13,2 %

13,2 %

Jiangsu Shagang Group

106,9 %

22,6 %

22,6 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

100,1 %

18,0 %

18,0 %

Kaikki muut yritykset

106,9 %

22,6 %

22,6 %

(227)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastivat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(228)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen jälkeen. Pyyntö on osoitettava komissiolle (33). Pyynnössä on oltava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, muun muassa muutokset tuotantoon liittyvässä yrityksen toiminnassa sekä kotimarkkina- ja vientimyynti, johon liittyy esimerkiksi nimenmuutos tai tuotanto- ja myyntiyksikön muutos. Komissio saattaa ajan tasalle luettelon yrityksistä, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, mikäli se on perusteltua.

(229)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

9.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(230)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(231)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli seuraavien tuotteiden tuonnissa: tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat.

Tarkasteltavana oleva tuote ei sisällä seuraavia:

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä,

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkasteltavana oleva tuote on peräisin Kiinan kansantasavallasta ja luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191090), 7226 91 91 ja 7226 91 99.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa

Yritys

Väliaikainen tulli

Taric-lisäkoodi

Kiina

Bengang Steel Plates Co., Ltd.

17,1 %

C157

Handan Iron & Steel Group Han-Bao Co., Ltd.

13,2 %

C158

Hebei Iron & Steel Co., Ltd. Tangshan Branch

13,2 %

C159

Hebei Iron & Steel Co., Ltd. Chengde Branch

13,2 %

C160

Zhangjiagang Hongchang Plate Co., Ltd.

22,6 %

C161

Zhangjiagang GTA Plate Co., Ltd.

22,6 %

C162

Muut liitteessä I luetellut yhteistyössä toimivat yritykset

18,0 %

Mainitaan liitteessä

Kaikki muut yritykset

22,6 %

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaiset osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta

(f)

pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin;

(g)

toimittaa kirjalliset huomatuksensa komissiolle; ja

(h)

pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

2.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta esittää väliaikaisten toimenpiteiden soveltamista koskevia huomautuksia.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 korvattiin 20 päivänä heinäkuuta 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1036 (kodifioitu toisinto).

(3)  EUVL C 58, 13.2.2016, s. 9.

(4)  Ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 172, 13.5.2016, s. 29).

(5)  Ilmoitus tiettyjen Brasiliasta, Iranista, Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 246, 7.7.2016, s. 7).

(6)  Nämä eivät sisälly tuotteen määritelmään niiden poissulkemista koskevan pyynnön perusteella (ks. 29 kappale ja seuraavat kappaleet).

(7)  Kylmävalssauksessa levy tai liuska – joka on ensin kuumavalssattu ja peitattu – kulkee kylmien valssien välistä eli lämpötila on alle metallin pehmenemislämpötilan.

(8)  Näitä ovat esimerkiksi volframi, molybdeeni, kromi ja vanadiini.

(9)  Kanada, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Intia, Malesia, Meksiko, Vietnam, Turkki, Venäjä, Ukraina ja Brasilia.

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1328 (EUVL L 210, 4.8.2016, s. 20).

(11)  Maailman kauppajärjestö, WT/DS132/R, 28 January 2000, Mexico- Anti-dumping investigation of high fructose corn syrup (HFCS) from the United States – paneelin rapotti, 7.140 kohta, s. 214. WTO:n paneeli totesi seuraavaa: ”Jotta voidaan päätellä, että kotimaiseen tuotannonalaan, joka ei ilmeisesti tällä hetkellä kärsi vahingosta tutkimusajanjakson aikaisen polkumyyntituonnin vaikutuksista huolimatta, kohdistuu merkittävän vahingon uhka, on tarpeen ymmärtää tuotannonalan nykytila taustatietona. Pelkästään se, että polkumyyntituonti lisääntyy ja aiheuttaa haitallisia hintavaikutuksia, ei johda päätelmään, jonka mukaan kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuu vahinkoa – jos tuotannonalan tilanne on erittäin hyvä tai jos asiaan liittyy muita tekijöitä, saattaa olla, että polkumyyntituonti ei aiheuta vahingon uhkaa.”

(12)  Tuomioistuimen 7 päivänä huhtikuuta 2016 asiassa C-186/14 antamassa tuomiossa (72 kohta) vahvistettiin yleisen tuomioistuimen 29 päivänä tammikuuta 2014 asiassa T-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, antama tuomio.

(13)  World Steel in figures 2015, World Steel Association, s. 14, http//www.worldsteel.org/publications/bookshop/product-details.~World-Steel-in-Figures-2015~PRODUCT~World-Steel-in-Figures-2015~.html

(14)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen (COM(2016) 155 final, Bryssel, 16.3.2016), s. 2.

(15)  OECD, DSTI/SU/SC(2015)8/Final, Directorate for Science, Technology and Innovation, Capacity developments in the world steel industry, taulukko 1, s. 10, http://www.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=DSTI/SU/SC(2015)8/FINAL&docLanguage=En

(16)  World Steel Association, World Steel in Figures 2016, taulukko ”Major steel-producting countries 2014 and 2015”, s. 9, http://www.worldsteel.org/media-centre/press-releases/2016/World-Steel-in-Figures-2016-is-available-online.html

(17)  OECD Directorate for Science, Technology and Innovation (2015): ”Excess capacity in the global steel industry: the current situation and ways forward”, Technology and Industry Policy Papers, No. 18, OECD Publishing, s. 5 ja 6. http://dx.doi.org/10.1787/5js65x46nxhj-en

(18)  Submission by Dentons on behalf of China Iron and Steel Association (CISA) and its members, Comments in the anti-dumping proceeding concerning imports of certain hot-rolled flat products of iron, non-alloy or other alloy steel originating the People's Republic of China, 21.3.2016, kohta 24, s. 7.

(19)  Reuters, press article, China's zombie steel mills fire up furnaces, worsen global glut, http://in.reuters.com/article/china-steel-overcapacity-idINKCN0XI070

(20)  Reuters press article, BHP says over 50 million tonnes of steel capacity restarted in China, http://www.reuters.com/article/us-bhp-china-idUSKCN0YA09E

(21)  June 2016 crude steel production, World Steel Association, media centre, https://www.worldsteel.org/media-centre/press-releases/2016/June-2016-crude-steel-production0.html

(22)  World Steel Association, Steel Statistical Yearbook 2015, taulukko 1 sivulla 2 ja taulukko 13 sivulla 35, http://www.worldsteel.org/statistics/statistics-archive/yearbook-archive.html

(23)  CN-koodien otokseen sisältyi 679,4 miljoonaa tonnia samankaltaisen tuotteen vientiä Kiinasta vuonna 2015 ja 343,8 miljoonaa tonnia vuoden 2016 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.

(24)  Worldsteel Short Range Outlook 2014 – 2015, World Steel Association, https://www.worldsteel.org/media-centre/press-releases/2015/worldsteel-Short-Range-Outlook-2015-2016.html

(25)  Ks. myös 103 kappale; otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen vähäinen pieneneminen (prosentteina tuotannosta).

(26)  Ks. myös 100 kappale; otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen vähäinen pieneneminen (prosentteina tuotannosta).

(27)  European steel producers on the offensive, but will price increases stick? Article, http://blogs.platts.com/2016/04/05/european-steel-producers-on-offensive/

(28)  WorldSteel Association, The Chinese steel industry, A monthly update for world steel members, Issue 115, kesäkuu 2016.

(29)  Komissio pani 7 päivänä heinäkuuta 2016 vireille muun muassa Venäjältä peräisin olevan saman tuotteen tuontia koskevan tutkimuksen (ks. 3 kappale). Vireillepano ei kuitenkaan vaikuta tutkimuksen tuloksiin.

(*)  OECD, DSTI/SU/SC(2015)8/Final, Directorate for Science, Technology and Innovation, Capacity developments in the world steel industry, Table 1, p. 10, http://www.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=DSTI/SU/SC(2015)8/FINAL&docLanguage=En

(**)  World Steel Association, Steel Statistical Yearbook 2015, taulukko 1 sivuilla 1 ja 2 ja taulukko 13 sivulla 35, http://www.worldsteel.org/statistics/statistics-archive/yearbook-archive.html

(***)  OECD, DSTI/SU/SC(2015)8/Final, Directorate for Science, Technology and Innovation, Capacity developments in the world steel industry, Table 1, p. 10, http://www.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=DSTI/SU/SC(2015)8/FINAL&docLanguage=En

(****)  World Steel Association, Steel Statistical Yearbook 2015, taulukko 1 sivuilla 1 ja 2 ja taulukko 13 sivulla 35, http://www.worldsteel.org/statistics/statistics-archive/yearbook-archive.html

(30)  Ks. komission päätös N:o 284/2000/EHTY, tehty 4 päivänä helmikuuta 2000, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta ja Taiwanista peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen, vähintään 600 millimetrin levyisten pleteroimattomien ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomien, kelattujen, ei enempää valmistettujen kuin kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa sekä tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tarjoamien sitoumusten hyväksymisestä ja menettelyn päättämisestä Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuonnin osalta (EYVL L 31, 2000, s. 44), johdanto-osan 338 kappale.

(31)  Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1328, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 210, 2016, s. 1), johdanto-osan 156 kappale.

(32)  McKinsey & Company, Laying the foundations for a financially sound industry, OECD:n teräskomitean kokous, 5.12.2013, s. 7.

(33)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.


LIITE

Maa

Nimi

Taric-lisäkoodi

Kiina

Angang Steel Company Limited

C150

Kiina

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Ltd.

C151

Kiina

Jiangyin Xingcheng Special Steel Works Co., Ltd.

C147

Kiina

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd.

C163

Kiina

Shougang Jingtang United Iron & Steel Co., Ltd

C164

Kiina

Maanshan Iron & Steel Co., Ltd

C165

Kiina

Rizhao Steel Wire Co., Ltd.

C166

Kiina

Rizhao Baohua New Material Co., Ltd.

C167

Kiina

Tangshan Yanshan Iron and Steel Co., Ltd.

C168

Kiina

Wuhan Iron & Steel Co., Ltd.

C156


7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/70


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1779,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2016,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

183,5

ZZ

183,5

0707 00 05

TR

128,9

ZZ

128,9

0709 93 10

TR

135,5

ZZ

135,5

0805 50 10

AR

94,6

CL

126,6

TR

94,5

UY

55,5

ZA

130,7

ZZ

100,4

0806 10 10

TR

136,3

US

210,1

ZZ

173,2

0808 10 80

AR

110,6

BR

100,2

CL

154,8

NZ

132,8

ZA

113,9

ZZ

122,5

0808 30 90

CN

74,4

TR

130,3

ZZ

102,4


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/72


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/1780,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2016,

viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävästä kannasta, joka koskee sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, 12 artiklalla perustetaan sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’. Siinä määrätään erityisesti, että sekakomitean on valvottava sopimuksen täytäntöönpanoa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (2) vahvistetaan menettelyt ja edellytykset viisumien myöntämiseksi jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvaa kauttakulkua tai sellaisia jäsenvaltioiden alueella oleskeluja varten, joiden on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana.

(3)

On tarpeen laatia yhteiset suuntaviivat, jotta voidaan varmistaa sopimuksen täysin yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioiden diplomaattisissa edustustoissa ja konsuliedustustoissa sekä selkiyttää sopimuksen määräysten ja sopimuksen osapuolten lainsäädännön niiden säännösten välistä suhdetta, joita sovelletaan edelleen sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin viisumiasioihin.

(4)

On aiheellista määrittää unionin puolesta sekakomiteassa esitettävä kanta sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen.

(5)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY mukaisesti (3). Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(6)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY mukaisesti (4). Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(7)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen 12 artiklalla perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. ŽIGA


(1)  EUVL L 52, 25.2.2011, s. 34.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin, (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(4)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin, (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).


LUONNOS

VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA TEHDYN EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLISEN SOPIMUKSEN MUKAISESTI PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/…,

annettu … päivänä … kuuta …,

mainitun sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymisestä

SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen viisumien myöntämisen helpottamisesta (1), jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 12 artiklan,

sekä katsoo, että sopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat yhteiset suuntaviivat vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty …

Euroopan unionin puolesta

Georgian puolesta


(1)  EYVL L 52, 25.2.2011, s. 34.

LIITE

VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA TEHDYN EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLISEN SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT YHTEISET SUUNTAVIIVAT

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehty Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus, jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011. Sen tavoitteena on helpottaa vastavuoroisuuden pohjalta viisumien myöntämistä Georgian kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää 180 päivän kuluessa.

Sopimuksessa vahvistetaan vastavuoroisuuden pohjalta oikeudellisesti sitovia oikeuksia ja velvoitteita, jotta voidaan yksinkertaistaa menettelyjä viisumien myöntämiseksi Georgian kansalaisille.

Suuntaviivoilla, jotka sopimuksen 12 artiklalla perustettu sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’, hyväksyy, pyritään varmistamaan sopimuksen virheetön ja yhdenmukainen täytäntöönpano unionin jäsenvaltioiden, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, diplomaattisissa edustustoissa ja konsuliedustustoissa. Suuntaviivat eivät ole osa sopimusta, eivätkä ne sen vuoksi ole oikeudellisesti sitovia. On kuitenkin erittäin suositeltavaa, että diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen henkilöstö noudattaa niitä johdonmukaisesti pannessaan sopimusta täytäntöön.

Suuntaviivoja on sekakomitean vastuulla tarkoitus päivittää säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanosta saadun kokemuksen perusteella.

Sopimuksen jatkuvan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja viisumien myöntämisen helpottamista käsittelevän sekakomitean työjärjestyksen noudattamisen varmistamiseksi osapuolet sitoutuivat pitämään sekakomitean virallisten kokousten välillä yhteyttä epävirallisesti kiireellisten kysymysten ratkaisemiseksi. Yksityiskohtaiset raportit näistä kysymyksistä ja epävirallisesta yhteydenpidosta toimitetaan seuraavassa viisumien helpottamista käsittelevän sekakomitean kokouksessa.

I.   YLEISET SEIKAT

1.1   Tarkoitus ja soveltamisala

Sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.   Tämän sopimuksen tarkoituksena on helpottaa viisumien myöntämistä Georgian kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää 180 päivän kuluessa.”

Sopimusta sovelletaan kaikkiin Georgian kansalaisiin, jotka hakevat lyhytaikaista viisumia, riippumatta siitä, missä maassa he asuvat.

Sopimusta ei sovelleta kansalaisuudettomiin henkilöihin, joilla on Georgian myöntämä oleskelulupa. Tähän henkilöryhmään sovelletaan unionin viisumisäännöstön tavallisia sääntöjä.

Sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”2.   Jos Georgia ottaa uudelleen käyttöön kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia tai tiettyjä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten ryhmiä koskevan viisumipakon, asianomaisiin unionin kansalaisiin sovelletaan ilman eri toimenpiteitä vastavuoroisuuden pohjalta samoja viisumien myöntämistä koskevia helpotuksia, jotka on myönnetty Georgian kansalaisille tämän sopimuksen nojalla.”

Kaikki unionin kansalaiset ja ne kansalaisuudettomat henkilöt, joilla on jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa, on 1 päivästä kesäkuuta 2006 alkaen vapautettu viisumipakosta heidän matkustaessaan Georgiaan enintään 90 päiväksi 180 päivän kuluessa tai kulkiessaan Georgian alueen kautta.

Jotta vältettäisiin yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten tai kansalaisryhmien eriarvoinen kohtelu Georgiassa, unioni ilmoitti sopimukseen liitetyssä julistuksessa aikomuksestaan keskeyttää sopimuksen soveltaminen, jos Georgia ottaa uudelleen käyttöön yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisia tai kansalaisryhmiä koskevan viisumipakon.

1.2   Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen 2 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.   Tässä sopimuksessa määrättyjä viisumien myöntämisen helpottamista koskevia järjestelyjä sovelletaan Georgian kansalaisiin vain siltä osin kuin heitä ei ole vapautettu viisumivelvollisuudesta unionin tai sen jäsenvaltioiden laeilla ja asetuksilla tai tämän sopimuksen tai muiden kansainvälisten sopimusten määräyksillä.

2.   Kysymykset, joista ei määrätä tässä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumin epääminen, matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen sekä maahantulon epääminen ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet, ratkaistaan Georgian tai jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön tai unionin lainsäädännön mukaisesti.”

Sopimus ei vaikuta voimassa oleviin viisumivelvollisuuksia ja viisumivapauksia koskeviin sääntöihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksen 10 artiklan soveltamista. Esimerkiksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (1) 4 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus vapauttaa viisumivelvollisuudesta muiden henkilöryhmien muassa alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö. Siitä lähtien kun Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuminen Schengen-alueeseen saatettiin voimaan 13 päivänä joulukuuta 2008 ja 7 päivänä maaliskuuta 2011, Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämät oleskeluluvat on hyväksytty Schengen-viisumia vastaavina sekä kauttakulkua että lyhytaikaista oleskelua varten.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) 810/2009 (2), jäljempänä viisumisäännöstö, sovelletaan kaikkiin asioihin, joista ei määrätä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumihakemuksen käsittelystä vastaavan Schengen-jäsenvaltion määrittäminen, viisumin epäämisen perustelut ja oikeus hakea muutosta kielteiseen päätökseen ja viisumin hakijan henkilökohtaista haastattelua koskevat yleiset säännöt. Lisäksi asioihin, joista ei määrätä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen, maahantulon epääminen jäsenvaltioiden alueella ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet, sovelletaan edelleen myös Schengenin säännöstöä tai tapauksen mukaan kansallista lainsäädäntöä. Tarkkojen tietojen antaminen näistä asioista on tässä yhteydessä tarpeen (3).

Vaikka sopimuksessa määrätyt ehdot täyttyisivätkin, eli vaikka hakija olisi esittänyt esimerkiksi 4 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat, viisumi voidaan silti evätä, elleivät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/399 (4), jäljempänä ’Schengenin rajasäännöstö’, 6 artiklassa vahvistetut edellytykset täyty, eli jos henkilöllä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, hänestä on tehty kuulutus Scheningenin tietojärjestelmään (SIS) tai hänen katsotaan olevan uhka yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle jne.

Muita viisumisäännöstön mukaisia mahdollisuuksia joustavuuteen viisumien myöntämisessä sovelletaan edelleen. Esimerkiksi pitkään (jopa viisi vuotta) voimassa olevia toistuvaisviisumeja voidaan myöntää muillekin kuin sopimuksen 5 artiklassa mainituille henkilöryhmille, jos viisumisäännöstön 24 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Samalla tavoin sovelletaan edelleen viisumisäännöstön 16 artiklan 5 ja 6 kohdan säännöksiä, jotka mahdollistavat viisumin maksuttomuuden tai viisumimaksun alentamisen.

1.3   Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat viisumilajit

Sopimuksen 3 artiklan d alakohdassa määritellään, että ”viisumilla” tarkoitetaan ”jäsenvaltion myöntämää lupaa kulkea sen alueen kautta tai tulla jäsenvaltioiden alueelle sellaista oleskelua varten, joka kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana sen jälkeen, kun henkilö on ensimmäisen kerran tullut jäsenvaltioiden alueelle”.

Sopimuksessa määrättyjä helpotuksia sovelletaan sekä yhtenäisiin viisumeihin että alueellisesti rajoitettuihin viisumeihin, jotka on myönnetty kauttakulkua tai lyhytaikaista oleskelua varten.

1.4   Viisumin mukaisen sallitun oleskeluajan laskeminen ja erityisesti kysymys kuuden kuukauden jakson määrittämistavasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 610/2013 (5) on määritelty lyhytaikaisen oleskelun käsite uudelleen. Lyhytaikaisen oleskelun määritelmä kuuluu nyt näin: ”90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana, jolloin on otettava huomioon kutakin oleskelupäivää edeltävä 180 päivän jakso”. Määritelmä tuli voimaan 18 päivänä lokakuuta 2013 ja se sisältyy Schengenin rajasäännöstöön.

Maahantulopäivänä pidetään ensimmäistä päivää ja maastalähtöpäivänä viimeistä päivää, jona henkilö oleskelee jäsenvaltioiden alueella. Käsitteen ”minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana” mukaisesti olisi sovellettava ”liikkuvaa” 180 päivän viitejaksoa, jolloin oleskelun jokaisena päivänä tarkastellaan viimeisintä 180 päivän ajanjaksoa sen todentamiseksi, täyttyykö 90 päivän/180 päivän vaatimus edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman keskeytystä jatkunut 90 päivän poissaolo antaa mahdollisuuden uuteen enintään 90 päivän oleskeluun.

Esimerkki oleskelun pituuden laskemisesta nykyisen määritelmän perusteella:

Henkilö, jolla on vuoden (18.4.2010–18.4.2011) voimassa oleva toistuvaisviisumi, saapuu maahan ensimmäisen kerran 19.4.2010 ja oleskelee siellä 3 päivää. Tämän jälkeen hän saapuu maahan uudelleen 18.6.2010 ja oleskelee siellä 86 päivää. Mikä on tilanne tiettyinä päivämäärinä? Milloin kyseinen henkilö saa tulla uudestaan jäsenvaltioiden alueelle?

11.9.2010: Viimeisten 180 päivän kuluessa (16.3.2010–11.9.2010) henkilö on oleskellut maassa 3 päivää (19.4.2010.–21.4.2010) + 86 päivää (18.6.2010–11.9.2010) = 89 päivää. Oleskeluaika ei ylity. Henkilö voi oleskella maassa vielä yhden päivän.

16.10.2010 alkaen: Henkilö voi saapua maahan vielä 3 päivän oleskelua varten (oleskelusta 19.4.2010 tulee merkityksetön 16.10.2010, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle; oleskelusta 20.4.2010 tulee merkityksetön 17.10.2010, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle jne.).

15.12.2010 alkaen: Henkilö voi saapua maahan vielä 86 päivän oleskelua varten (oleskelusta 18.6.2010 tulee merkityksetön 15.12.2010, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle; oleskelusta 19.6.2010 tulee merkityksetön 16.12.2010 jne.).

1.5   Tilanne niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka liittyivät unioniin vuosina 2004 ja 2007 ja jotka eivät ole vielä yhdentyneet täysin Schengen-alueeseen tai jotka eivät osallistu unionin yhteiseen viisumipolitiikkaan, ja assosioituneiden maiden osalta

Ainoastaan Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti. Ne myöntävät edelleen kansallisia viisumeja, jotka ovat voimassa vain niiden omalla kansallisella alueella. Kun nämä jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ne jatkavat sopimuksen soveltamista.

Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan edelleen kaikkiin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kysymyksiin siihen päivään saakka, jona nämä jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti. Kyseisestä päivästä lähtien sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kysymyksiin sovelletaan Schengenin säännöstöä ja/tai kansallista lainsäädäntöä.

Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania voivat tunnustaa Schengen-jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden myöntämät oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit niiden alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten (6).

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (7) 21 artiklan mukaan kaikkien Schengen-jäsenvaltioiden on tunnustettava toistensa myöntämät pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat päteviksi toistensa alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten. Schengen-jäsenvaltiot hyväksyvät assosioituneiden maiden oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit maahantuloa ja lyhytaikaista oleskelua varten ja päinvastoin.

Sopimusta ei sovelleta Tanskaan, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta siihen sisältyy yhteisiä julistuksia, joiden mukaan kyseisten jäsenvaltioiden on suotavaa tehdä Georgian kanssa kahdenväliset sopimukset viisumien myöntämismenettelyjen helpottamisesta.

Vaikka Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi ovat liittyneet Schengen-yhteistyöhön, sopimus ei sido niitä.

1.6   Sopimus ja kahdenväliset sopimukset

Sopimuksen 13 artiklassa määrätään, että

”Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan sopimuksen voimaantulosta alkaen ensisijaisina muihin kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin nähden, joita on tehty yksittäisten jäsenvaltioiden ja Georgian välillä, siltä osin kuin viimeksi mainittujen sopimusten tai järjestelyjen määräykset koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.”

Sopimuksen voimaantulosta alkaen jäsenvaltioiden ja Georgian voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyviä määräyksiä asioista, joista määrätään sopimuksessa, ei ole enää sovellettu. Jäsenvaltioiden on unionin lainsäädännön mukaan toteutettava tarpeelliset toimenpiteet poistaakseen yhteensopimattomuudet kahdenvälisten sopimustensa ja sopimuksen väliltä.

Jos jäsenvaltio on tehnyt Georgian kanssa kahdenvälisen sopimuksen tai järjestelyn asioista, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan, esimerkiksi virkapassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta, tätä vapautusta sovelletaan edelleen sopimuksen tultua voimaan.

Seuraavilla jäsenvaltioilla on Georgian kanssa kahdenvälinen sopimus, jossa määrätään virkapassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta: Bulgaria, Kypros, Latvia, Unkari, Romania ja Slovakia.

Jäsenvaltion virkapassin haltijoille myöntämä viisumivapaus on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella matkustamisen yhteydessä, ei muihin Schengen-alueen jäsenvaltioihin matkustamista varten.

1.7   Yhteinen julistus lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämismenettelyjä ja tarvittavia liiteasiakirjoja koskevien tietojen yhdenmukaistamisesta

Sopimukseen on liitetty yhteinen julistus, jossa viitataan osapuolten sitoutumiseen antaa Georgian kansalaisille johdonmukaista ja yhdenmukaista tietoa jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustoihin pääsystä, viisumien hakemiseen liittyvistä menettelyistä ja edellytyksistä sekä viisumien voimassaolosta. Nämä tiedot ovat saatavilla Euroopan unionin Georgian-edustuston verkkosivuilla osoitteessa http://www.eeas.europa.eu/delegations/georgia/travel_eu/visa/index_en.htm.

Viisumisäännöstön 47 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden keskusviranomaisten ja konsulaattien velvollisuudesta antaa suurelle yleisölle kaikki tarvittavat tiedot viisumien hakemisesta.

Jäsenvaltioiden diplomaattisia edustustoja ja konsuliedustustoja pyydetään levittämään tätä tietoa laajasti (konsulaattien ilmoitustauluilla, esitteissä, verkkosivuilla jne.) sekä antamaan tarkkoja tietoja viisumien myöntämisedellytyksistä, jäsenvaltioiden edustustoista Georgiassa ja hakijoilta vaadittavista liiteasiakirjoista.

1.8   Georgian viranomaisten toimittamat tiedot

Georgian ulkoasiainministeriö on luonut erityisen verkkosivun tiedottaakseen Georgian kansalaisille sopimuksen eduista ja jäsenvaltioiden diplomaattisista edustustoista ja konsuliedustustoista, jonne viisumihakemuksia voidaan toimittaa. Verkkosivun osoite:

http://mfa.gov.ge/index.php?lang_id=GEO&sec_id=95&info_id=13448

II.   YKSITTÄISET MÄÄRÄYKSET

2.1   Kaikkiin viisuminhakijoihin sovellettavat säännöt

On muistettava, että alla mainittuja helpotuksia, jotka koskevat viisumimaksua, viisumihakemusten käsittelyaikoja ja viisumin voimassaoloajan pidentämistä poikkeuksellisissa olosuhteissa, sovelletaan kaikkiin viisuminhakijoihin, myös matkailijoihin.

2.1.1   Viisumimaksu

Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätään seuraavaa:

”1.   Viisumihakemusten käsittelystä peritään Georgian kansalaisilta 35 EUR maksu.”

Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan viisumihakemuksen käsittelymaksu on 35 euroa. Tätä maksua sovelletaan kaikkiin georgialaisiin viisuminhakijoihin (myös matkailijoihin), ja se koskee lyhytaikaisia viisumeja, riippumatta maahantulojen määrästä.

Sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”2.   Silloin kun jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa, voidaan periä ylimääräinen palvelumaksu. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa tehtäviään, eikä se saa olla enempää kuin 30 euroa. Asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen tai niiden konsulaatteihin.”

Viisumisäännöstön 43 artiklassa annetaan yksityiskohtaisia tietoja ulkoisten palveluntarjoajien tehtävistä yhteistyön toteuttamistapoihin liittyen.

Sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”3.   Seuraaviin ryhmiin kuuluvat henkilöt vapautetaan viisumihakemuksen käsittelymaksusta:

a)

eläkkeensaajat;” (Huom. Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä todiste eläkkeensaajan asemasta. Vapautus käsittelymaksusta ei ole perusteltu niissä tapauksissa, joissa matkan tarkoituksena on työskentely korvausta vastaan.)

”b)

alle 12-vuotiaat lapset;” (Huom. Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä todiste iästään.)

”c)

kansallisten ja alueellisten hallitusten jäsenet sekä perustuslakituomioistuinten ja ylimpien tuomioistuinten jäsenet, ellei heitä ole vapautettu viisumipakosta tällä sopimuksella;” (Huom. Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä Georgian viranomaisilta saatu todiste asemastaan.)

”d)

vammaiset ja tarvittaessa heidän saattajansa;” (Huom. Jotta hakijat voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, heidän olisi esitettävä todisteet siitä, että molemmat viisuminhakijat kuuluvat tähän ryhmään.)

Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä Georgian terveys-, työ- ja sosiaaliministeriön myöntämä georgialainen todistus vammaisuudesta (ensimmäisen tai toisen asteen) tai julkisten tai yksityisten sairaaloiden tai klinikoiden myöntämä todistus. Jos hakijan vamma on ilmeinen (sokeat, toinen jalka puuttuu) näköhavaintoon perustuva tunnistaminen viisumin myöntävässä konsulaatissa riittää. Periaatteessa saattajilta ei vaadita lisäasiakirjoja.

Perustelluissa tapauksissa viisumihakemuksen voi tehdä vammaisen edustaja tai edunvalvoja.

”e)

jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Georgian kansalaisten luona vierailevat lähisukulaiset (puoliso, lapset tai adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat tai lapsenlapset);”

Sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa määrätään georgialaisten lähisukulaisten tilanteesta näiden matkustaessa jäsenvaltioihin vierailemaan jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien Georgian kansalaisten luona.

”f)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat Georgialle osoitetun virallisen kutsun perusteella kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella;

g)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa;

h)

toimittajat ja akkreditoidut henkilöt, jotka kuuluvat heidän seurueeseensa työnsä vuoksi;” (Huom. Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä todiste journalisti- tai media-alan ammattialajärjestön jäsenyydestä – ks. sopimuksen 4 artikla.)

”i)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka kuuluvat heidän seurueeseensa työnsä vuoksi;” (Huom. Kannattajia ei pidetä seurueeseen kuuluvina henkilöinä.)

”j)

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin ja konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

k)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin;

l)

henkilöt, jotka ovat asiakirjoin osoittaneet matkustavansa humanitaarisista syistä esimerkiksi siksi, että he tarvitsevat kiireellistä lääkärinhoitoa, sekä tällaisen henkilön saattaja tai henkilöt, jotka osallistuvat lähisukulaisen hautajaisiin tai vierailevat sairaana olevan lähisukulaisen luona.”

Edellä mainitut henkilöryhmät vapautetaan viisumihakemuksen käsittelymaksusta. Lisäksi käsittelymaksusta voidaan myöntää vapautus viisumisäännöstön 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Kuten viisumisäännöstön 16 artiklan 6 kohdassa todetaan, ”viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua tai ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua taikka humanitaarisista syistä”.

Viisumisäännöstön 16 artiklan 7 kohdassa säädetään, että viisumimaksu peritään joko euroina tai sen kolmannen maan kansallisena valuuttana tai siinä kolmannessa maassa yleensä käytettävänä valuuttana, jossa hakemus on jätetty, eikä sitä palauteta, lukuun ottamatta tapauksia, jotka liittyvät siihen, että konsulaatti ei ole toimivaltainen, tai siihen, että hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi.

Kun viisumimaksu peritään muuna valuuttana kuin euroina, viisumimaksun määrä määritetään ja tarkistetaan säännöllisesti soveltamalla Euroopan keskuspankin vahvistamaa euron valuuttaviitekurssia. Perittävä määrä voidaan pyöristää, ja konsulaattien on varmistettava paikallisin Schengen-yhteistyöjärjestelyin, että ne perivät samanlaiset maksut.

Jotta vältettäisiin poikkeavuudet, jotka voisivat johtaa edullisimman viisumikohtelun tarjoavan edustuston etsimiseen, jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen tulisi varmistaa samanlaiset viisumimaksut kaikille georgialaisille viisuminhakijoille, kun maksu peritään ulkomaan valuutassa.

Georgialaisille viisuminhakijoille annetaan kuitti maksetusta viisumimaksusta viisumisäännöstön 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

2.1.2   Viisumihakemusten käsittelyajat

Sopimuksen 7 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot tekevät päätöksen viisumin myöntämisestä 10 kalenteripäivän kuluessa viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjojen vastaanottamisesta.

2.   Viisumihakemusta koskevan päätöksenteon määräaikaa voidaan pidentää 30 kalenteripäivään yksittäistapauksissa, erityisesti silloin kun hakemuksen käsittely vaatii lisätarkistuksia.

3.   Kiireellisissä tapauksissa viisumihakemusta koskeva päätös voidaan tehdä kahden työpäivän kuluessa tai nopeammin.”

Viisumihakemusta koskeva päätös on periaatteessa tehtävä 10 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona tutkittavaksi otettu viisumihakemus on jätetty.

Tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään 30 kalenteripäivään, jos on tarpeen tehdä lisätarkistuksia, esimerkiksi kuulemalla keskusviranomaisia.

Kaikki nämä määräajat alkavat kulua vasta kun viisumihakemus on täydellinen, toisin sanoen viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjojen vastaanottopäivästä alkaen.

Jäsenvaltioiden diplomaattisissa edustustoissa ja konsuliedustustoissa, joissa on käytössä ajanvarausjärjestelmä, tapaamisajan järjestämiseen kulunutta ajanjaksoa ei lasketa osaksi käsittelyaikaa. Tässä asiassa sekä muissa viisumihakemuksen jättämistä koskevissa käytännön menettelyissä sovelletaan viisumisäännöstön 9 artiklassa määriteltyjä yleisiä sääntöjä. Erityisesti jos hakemuksen jättämiseksi on varattava tapaamisaika, se on järjestettävä pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa päivämäärästä, jolloin aikaa pyydettiin.

Tapaamisaikaa sovittaessa olisi otettava huomioon viisuminhakijan esiin tuoma hakemuksen mahdollinen kiireellisyys. Päätöksen sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viisumihakemusta koskevan päätöksen tekemisestä tavanomaista nopeammin tekee konsulivirkamies.

Viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditun käsikirjan (2 osa, 3.2.2 kohta) mukaisesti jäsenvaltioiden konsulaattien kapasiteettia käsitellä viisumihakemuksia Georgiassa olisi mukautettava, jotta viisumisäännöstössä asetettua kahden viikon määräaikaa ajanvaraukselle voidaan noudattaa myös ruuhka-aikoina.

Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa (jos viisuminhakija ei ole voinut hakea viisumia aikaisemmin syistä, joita hän ei ole voinut ennakoida) tapaamisaika (viisumisäännöstön 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti) olisi järjestettävä välittömästi tai hakemus olisi voitava jättää ilman tapaamisaikaa.

Lisäksi konsulaatti voi päättää luoda ”pikamenettelyn” viisumihakemusten jättämiseen tiettyjen viisuminhakijaryhmien vastaanottamista varten.

2.1.3   Viisumin voimassaoloajan pidentäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa

Sopimuksen 9 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Georgian kansalaiselle myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa jatketaan, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että viisuminhaltija on osoittanut, että jäsenvaltioiden alueelta lähteminen ei ole ylivoimaisen esteen vuoksi tai humanitaarisista syistä mahdollista ennen myönnetyn viisumin voimassaoloajan tai sallitun oleskelun keston päättymistä. Tällainen viisumin jatkaminen myönnetään maksutta.”

Mahdollisuuteen pidentää viisumin voimassaoloaikaa perustelluista henkilökohtaisista syistä, jolloin viisumin haltijalla ei ole mahdollisuutta poistua jäsenvaltion alueelta viisumitarraan merkittyyn päivämäärään mennessä, sovelletaan viisumisäännöstön 33 artiklan säännöksiä. Edellytyksenä on, että ne ovat yhteensopivat sopimuksen kanssa. Sopimuksen mukaan viisumin voimassaoloaikaa pidennetään ylivoimaisen esteen tai humanitaaristen syiden vuoksi maksutta.

2.2   Tiettyihin viisuminhakijoiden ryhmiin sovellettavat säännöt

2.2.1   Matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat

Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa luetelluilta henkilöryhmiltä vaaditaan ainoastaan mainitut matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat. Kuten sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa todetaan, heiltä ei vaadita muita matkan tarkoitusta koskevia selvityksiä, kutsuja tai vahvistuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vapautusta yleisestä vaatimuksesta toimittaa viisumihakemus ja toimeentuloon liittyvät liiteasiakirjat henkilökohtaisesti, vaan se säilyy ennallaan.

Jos matkan tarkoituksen todistavan asiakirjan aitoutta on yksittäistapauksissa syytä epäillä, viisuminhakija voidaan kutsua lähetystöön/konsulaattiin perusteelliseen lisähaastatteluun, jossa hänelle voidaan esittää kysymyksiä vierailun todellisesta tarkoituksesta tai hänen aikomuksestaan palata viisumisäännöstön 21 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tällaisissa yksittäistapauksissa viisuminhakija voi esittää lisäasiakirjoja tai konsulivirkamies voi poikkeuksellisesti pyytää niitä. Sekakomitea seuraa asiaa tarkasti.

Niiden henkilöryhmien osalta, joita ei mainita sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa (esimerkiksi matkailijat), matkan tarkoitusta koskeviin asiakirjoihin sovelletaan edelleen yleisiä sääntöjä. Sama pätee asiakirjoihin, jotka koskevat vanhempien suostumusta alle 18-vuotiaiden lasten matkustamiseen.

Kysymyksiin, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan, kuten matkustusasiakirjojen tunnustaminen ja paluuta koskevat takeet sekä toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen, sovelletaan Schengenin säännöstöä ja kansallista lainsäädäntöä.

Periaatteessa viisumihakemuksen mukana on toimitettava sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa edellytetty kutsu, todistus tai kirje alkuperäiskappaleena. Konsulaatti voi kuitenkin aloittaa viisumihakemuksen käsittelyn kutsusta, todistuksesta tai kirjeestä lähetetyn faksin tai jäljennösten perusteella. Konsulaatti voi pyytää alkuperäistä asiakirjaa siinä tapauksessa, että kyseessä on ensimmäinen viisumihakemus. Alkuperäistä asiakirjaa pyydetään tapauksissa, joihin liittyy epäselvyyksiä.

Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.   Seuraavilta Georgian kansalaisten ryhmiltä vaaditaan toisen sopimuspuolen alueelle suuntautuvan matkan perusteluksi vain seuraavat asiakirjat:

a)

jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Georgian kansalaisten luona vierailevat lähisukulaiset (puoliso, lapset tai adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset):

vastaanottajana toimivan henkilön kirjallinen kutsu;”.

Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa määrätään georgialaisten lähisukulaisten tilanteesta näiden matkustaessa jäsenvaltioihin vierailemaan jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien Georgian kansalaisten luona. Tämä helpotus ei koske georgialaisia sukulaisia kutsuvia unionissa asuvia unionin kansalaisia.

Toimivaltaisen viranomaisen on todistettava kutsujana toimivan henkilön allekirjoitus oikeaksi asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Lisäksi on todistettava kutsujana toimivan henkilön oleskelun laillisuus ja perheside esimerkiksi toimittamalla vastaanottajana toimivan henkilön kirjallisen kutsun ohessa jäljennökset asiakirjoista, joista käy ilmi hänen asemansa, esimerkiksi valokopio oleskeluluvasta ja asiakirja, jossa vahvistetaan perheside.

Tätä määräystä sovelletaan myös diplomaattisissa edustustoissa ja konsuliedustustoissa työskentelevän henkilöstön sukulaisiin, jotka matkustavat sukulaisvierailulle enintään 90 päiväksi jäsenvaltioiden alueelle, lukuun ottamatta tarvetta esittää todisteita laillisesta oleskelusta ja perhesiteistä.

”b)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat Georgialle osoitetun virallisen kutsun perusteella kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella:

Georgian viranomaisen kirje, jossa vahvistetaan, että hakija on sitä edustavan valtuuskunnan jäsen, joka matkustaa toisen jäsenvaltioiden alueelle osallistuakseen edellä mainittuihin tapahtumiin, ja virallisen kutsun jäljennös;”

Viisuminhakijan nimen on oltava mainittu toimivaltaisen viranomaisen laatimassa kirjeessä, jossa vahvistetaan, että kyseinen henkilö kuuluu valtuuskuntaan, joka matkustaa toisen toisen osapuolen alueelle osallistuakseen viralliseen tapaamiseen. Hakijan nimeä ei tarvitse välttämättä mainita virallisessa kutsussa osallistua tapaamiseen, vaikka se saattaa olla tarpeen silloin, kun virallinen kutsu on osoitettu tietylle henkilölle.

Tämä määräys koskee virallisten valtuuskuntien jäseniä riippumatta siitä, minkä tyyppinen passi heillä on (virkapassi tai tavallinen passi).

”c)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa:

vastaanottajana toimivan yliopiston, oppilaitoksen tai koulun kirjallinen kutsu tai ilmoittautumistodistus tai sitä kurssia koskeva opiskelijakortti tai todistus, johon on tarkoitus osallistua;”

Todisteena matkan tarkoituksesta voidaan hyväksyä vain sen yliopiston, korkeakoulun, oppilaitoksen tai koulun antama opiskelijakortti, jossa hakijan on tarkoitus opiskella.

”d)

lääketieteellisistä syistä maahan tulevat henkilöt ja tarvittavat saattajat:

hoitolaitoksen virallinen asiakirja, jossa vahvistetaan hoidon tarve kyseisessä laitoksessa ja saattajan tarpeellisuus, ja todistus riittävistä rahavaroista hoidon maksamiseksi.”

Hoitolaitoksen asiakirja, jossa vahvistetaan kolme mainittua tekijää (hoidon tarve kyseisessä laitoksessa, saattajan tarpeellisuus ja todistus riittävistä rahavaroista hoidon maksamiseksi), on toimitettava.

”e)

toimittajat ja akkreditoidut henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi:

ammattialajärjestön antama todistus tai muu asiakirja, jossa todistetaan, että asianomainen henkilö on ammatiltaan toimittaja tai toimii saattajana työnsä vuoksi, ja työnantajan antama asiakirja, jossa todistetaan, että matkan tarkoituksena on toimittajan työn tekeminen tai siinä avustaminen;”

Freelance-toimittajat ja heidän avustajansa eivät kuulu tähän ryhmään.

Todistus tai muu asiakirja, jossa todistetaan, että viisuminhakija on ammatiltaan toimittaja tai toimii akkreditoituna saattaja työnsä vuoksi, ja työnantajan antama alkuperäinen asiakirja, jossa todistetaan, että matkan tarkoituksena on toimittajan työn tekeminen tai siinä avustaminen, on esitettävä.

Georgiassa ei tällä hetkellä ole media-alan ammatillisia yhdistyksiä, keskuksia, laitoksia, liittoja tai muita vastaavia organisaatioita, jotka ajaisivat toimittajien tai työnsä vuoksi heidän akkreditoituina saattajinaan toimivien henkilöiden etuja ja jotka voisivat myöntää todistuksia siitä, että asianomainen henkilö on ammatiltaan toimittaja tai toimii akkreditoituna saattajana työnsä vuoksi. Ennen kuin tällaisia organisaatioita perustetaan, konsulaatit voivat hyväksyä työnantajan antaman todistuksen ja toimittajien akkreditoinnin johonkin jäsenvaltioiden organisaatioon.

”f)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi:

vastaanottajana toimivan organisaation, toimivaltaisten viranomaisten taikka jäsenvaltion kansallisen urheiluliiton tai kansallisen olympiakomitean kirjallinen kutsu;”

Kansainvälisten urheilutapahtumien osalta saattajina toimivien henkilöiden luetteloon voidaan merkitä henkilöt, jotka toimivat urheilijoiden saattajina työnsä vuoksi; näitä ovat valmentajat, hierojat, managerit, lääkintähenkilöstö ja urheiluseuran johtajat. Kannattajia ei näin ollen pidetä saattajina.

”g)

liikemiehet ja liikeorganisaatioiden edustajat:

vastaanottajana toimivan oikeushenkilön, yrityksen tai organisaation tai kyseisen oikeushenkilön tai yrityksen toimipisteen tai sivuliikkeen, jäsenvaltioiden keskus- tai paikallisviranomaisten tai jäsenvaltioiden alueella pidettävien kaupan ja teollisuuden alan messujen tai konferenssin tai symposiumin järjestelykomitean kirjallinen kutsu, jonka Georgian valtiollinen yritysrekisteri on vahvistanut;”

Kansallinen rekisterivirasto myöntää asiakirjan, jolla vahvistetaan kyseisten liikeorganisaatioiden olemassaolo.

”h)

jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin messuihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat:

vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, jossa vahvistetaan kyseisen henkilön osallistuminen tapahtumaan;

i)

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin ja konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa:

vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, vahvistus siitä, että henkilö edustaa kansalaisjärjestöä, ja valtion viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti antama rekisteritodistus kyseisen järjestön perustamisesta;”

Kansalaisjärjestön asiakirja, jossa vahvistetaan, että viisuminhakija edustaa kyseistä organisaatiota, on esitettävä.

Todistuksen kansalaisjärjestön perustamisesta antava Georgian toimivaltainen viranomainen on kansallinen rekisterivirasto.

Rekisteri, johon todistukset kansalaisjärjestön perustamisesta rekisteröidään, on kansallinen rekisterivirasto. Oikeusministeriö ja kansallinen rekisterivirasto kehittävät yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa sähköistä kansalaisjärjestötietokantaa, joka on valmistuttuaan saatavilla oikeusministeriön verkkosivustolla https://enreg.reestri.gov.ge/main.php.

Kansalaisjärjestöjen jäsenet eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan.

”j)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin:

vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu osallistua mainittuun toimintaan;

k)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueille ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity Georgiassa:

Georgian kansainvälistä tieliikennettä harjoittavan kuljetusyhtiön tai tällaisten yhtiöiden kansallisen liiton laatima puoltokirje, jossa todetaan matkojen tarkoitus, kesto ja toistumistiheys;”

Tällä hetkellä Georgiassa on kaksi kuljetusyhtiöiden kansallista liittoa, joilla on toimivalta laatia puoltokirje ammattikuljettajille: Georgian International Road Carriers Association (GIRCA) ja Georgian Association of Carriers of Passengers by Road (GACPR). Kuljetusyhtiöt, jotka eivät kuulu näihin liittoihin, voivat esittää Georgian talous- ja kestävän kehityksen ministeriön maaliikenneviraston myöntämän puoltokirjeen. Hyvin tunnettujen kuljetusyhtiöiden kohdalla konsulaatit voivat hyväksyä puoltokirjeen kuljettajan työllistävältä georgialaiselta kuljetusyhtiöltä. Puoltokirjeessä on todettava matkojen tarkoitus, kesto ja toistumistiheys.

”l)

ystävyyskaupunkien ja -kuntien järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat:

kyseisten kaupunkien tai kuntien johtajan tai pormestarin kirjallinen kutsu;”

Kaupungin tai kunnan johtaja tai pormestari, joka on toimivaltainen laatimaan kirjallisen kutsun, on isännöivän ystävyyskaupungin tai -kunnan johtaja tai pormestari. Tämä ryhmä kattaa ainoastaan virallisen ystävyyskaupunkitoiminnan.

”m)

sotilas- ja siviilihautausmailla vierailevat henkilöt:

virallinen asiakirja, joka osoittaa, että hauta on edelleen olemassa, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta;”

Sopimuksessa ei täsmennetä, minkä maan viranomaisten olisi annettava edellä mainittu virallinen asiakirja: maan, jossa hautausmaa sijaitsee, vai sen henkilön asuinmaan, joka haluaa vierailla hautausmaalla. Olisi hyväksyttävä, että molempien maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa tällaisen virallisen asiakirjan.

Viisuminhakijan on esitettävä edellä mainittu virallinen asiakirja, joka osoittaa, että hauta on edelleen olemassa, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta.

Sopimuksella ei luoda kirjallisen kutsun laativille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille uusia vastuuvelvollisuutta koskevia sääntöjä. Tällaisten kutsujen virheelliseen laatimiseen sovelletaan vastaavaa unionin lainsäädäntöä ja/tai kansallista lainsäädäntöä.

2.2.2   Toistuvaisviisumien myöntäminen

Tapauksissa, joissa viisuminhakijan on matkustettava usein jäsenvaltioiden alueelle, voidaan myöntää lyhytaikaisia viisumeja useita käyntejä varten, edellyttäen, että näiden käyntien kokonaiskesto on enintään 90 päivää 180 päivän jaksolla.

Sopimuksen 5 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot myöntävät enintään viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille:

a)

jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Georgian kansalaisten luona vierailevat puolisot ja alle 21-vuotiaat tai huollettavana olevat lapset (myös adoptiolapset) sekä vanhemmat siten, että viisumin voimassaoloaika on rajoitettu laillisen oleskelun voimassaoloaikaan;

b)

kansallisten ja alueellisten hallitusten jäsenet sekä perustuslakituomioistuinten ja ylimpien tuomioistuinten jäsenet, ellei heitä ole tällä sopimuksella vapautettu viisumipakosta tehtäviensä hoitamisen yhteydessä, siten, että viisumi on voimassa heidän toimikautensa ajan, jos se kestää alle viisi vuotta;

c)

virallisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat Georgialle osoitetun virallisen kutsun perusteella säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella.”

Kun otetaan huomioon näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden ammattiasema tai sukulaisuussuhde Georgian kansalaiseen, joka oleskelee laillisesti jäsenvaltioiden alueella, heille on perusteltua myöntää toistuvaisviisumi, joka on voimassa enintään viisi vuotta tai jonka voimassaolo on rajattu toimikauden tai laillisen oleskelun kestoon, jos se on alle viisi vuotta.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden on esitettävä todisteet kutsun esittävän henkilön laillisesta oleskelusta.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta olisi esitettävä vahvistus heidän ammatillisesta asemastaan ja toimikautensa pituudesta.

Tätä määräystä ei sovelleta 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin, jos heidät on sopimuksen mukaan vapautettu viisumivelvollisuudesta, eli jos heillä on diplomaattipassi.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden on esitettävä todisteet pysyvästä asemastaan virallisen valtuuskunnan jäsenenä ja tarpeesta osallistua säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin.

”2.   Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot myöntävät enintään yhden vuoden voimassa olevia toistuvaisviisumeja seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että heille on edellisen vuoden aikana myönnetty vähintään yksi viisumi ja että he ovat käyttäneet sitä kohdevaltion maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti ja että heillä on perusteltu syy hakea toistuvaisviisumia:

a)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat virallisen kutsun perusteella säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella;

b)

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin ja konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

c)

kansainvälisiin messuihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat, jotka matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin;

d)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin ja matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin;

e)

opiskelijat ja jatko-opiskelijat, jotka matkustavat säännöllisesti opinto- tai koulutustarkoituksessa esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

f)

ystävyyskaupunkien tai -kuntien järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat;

g)

lääketieteellisistä syistä säännöllisesti vierailevat henkilöt ja tarvittavat saattajat;

h)

toimittajat ja akkreditoidut henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

i)

liikemiehet ja liikeyritysten edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin;

j)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

k)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueelle Georgiassa rekisteröidyillä ajoneuvoilla.

3.   Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot myöntävät vähintään kaksi ja enintään viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja tämän artiklan 2 kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että he ovat kahden edellisen vuoden aikana käyttäneet heille myönnettyä yhden vuoden toistuvaisviisumia vastaanottajana olevan jäsenvaltion maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti ja että perusteet toistuvaisviisumin hakemiselle ovat edelleen voimassa.

4.   Tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat oleskella jäsenvaltioiden alueella yhteensä enintään 90 päivää 180 päivän kuluessa.”

Yhden vuoden voimassa oleva toistuvaisviisumi myönnetään periaatteessa edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville viisuminhakijoille edellyttäen, että viisuminhakijalle on edellisen vuoden (12 kuukauden) aikana myönnetty vähintään yksi viisumi ja että hän on käyttänyt sitä kohdejäsenvaltion tai kohdejäsenvaltioiden maahantuloa ja maassa oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti (henkilö ei esimerkiksi ole ylittänyt sallittua oleskeluaikaa) ja että toistuvaisviisumin hakemiselle on perusteet. Tapauksissa, joissa ei ole perusteltua myöntää vuoden voimassa olevaa viisumia (esimerkiksi, jos vaihto-ohjelma on alle vuoden pituinen tai henkilön ei tarvitse matkustaa kokonaisen vuoden ajan), viisumin voimassaoloaika on alle vuoden edellyttäen, että viisumin myöntämisen muut edellytykset täyttyvät.

Kahdesta viiteen vuoteen voimassa olevia toistuvaisviisumeja myönnetään sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluville viisuminhakijoille edellyttäen, että he ovat kahden edellisen vuoden (24 kuukauden) aikana käyttäneet heille myönnettyä yhden vuoden toistuvaisviisumia kohdejäsenvaltion tai kohdejäsenvaltioiden maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti ja että syyt toistuvaisviisumin hakemiselle ovat edelleen voimassa. On huomattava, että kahdesta viiteen vuoteen voimassa oleva viisumi on myönnettävä ainoastaan, jos viisuminhakijalle on kahden edellisen vuoden aikana myönnetty kaksi yhden vuoden voimassa olevaa viisumia ja hän on käyttänyt näitä viisumeja kohdejäsenvaltion tai kohdejäsenvaltioiden maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot päättävät kunkin viisumihakemuksen arvioinnin perusteella näiden viisumien voimassaoloajan, joka siis voi olla kahdesta viiteen vuotta.

Kun tarkastellaan edellytysten määritelmää sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa: ”edellyttäen, että … heillä on perusteltu syy hakea toistuvaisviisumia” ja sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa: ”edellyttäen, että … perusteet toistuvaisviisumin hakemiselle ovat edelleen voimassa”, sovelletaan viisumisäännöstössä säädettyjä perusteita toistuvaisviisumin myöntämiselle. Näin ollen asianomaisen henkilön on todistettava tarve matkustaa usein yhteen tai useampaan jäsenvaltioon esimerkiksi liikeasioissa.

Toistuvaisviisumia ei ole pakko myöntää, ellei viisuminhakija ole käyttänyt aiempaa viisumiaan.

2.2.3   Diplomaattipassien haltijat

Sopimuksen 10 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.   Georgian tasavallan kansalaisilta, joilla on voimassa oleva diplomaattipassi, ei vaadita viisumia jäsenvaltioiden alueelle tuloa, alueelta poistumista tai alueen kauttakulkua varten.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa mainitut henkilöt voivat oleskella jäsenvaltioiden alueella enintään 90 päivää 180 päivän kuluessa.”

Sopimus ei kata menettelyjä, jotka koskevat diplomaattien sijoittamista jäsenvaltioihin. Siihen sovelletaan tavanomaista akkreditointimenettelyä.

III.   ASIAKIRJOJEN TURVALLISUUTTA KOSKEVA YHTEISTYÖ

Osapuolet sopivat sopimukseen liitetyssä yhteisessä julistuksessa, että sekakomitean olisi arvioitava osapuolten matkustusasiakirjojen turvallisuustason vaikutusta tämän sopimuksen toimintaan. Tätä varten osapuolet sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen säännöllisesti toimenpiteistä, joita ne toteuttavat välttääkseen sen, että samalle ihmiselle myönnetään useita matkustusasiakirjoja, kehittääkseen matkustusasiakirjojen teknisiä turvaominaisuuksia sekä varmistaakseen matkustusasiakirjojen myöntämisen yksilöllisyyden.

IV.   TILASTOTIEDOT

Jotta sekakomitea voi seurata sopimuksen täytäntöönpanoa tehokkaasti, jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen pitäisi toimittaa komissiolle kuuden kuukauden välein tilastotietoja, jotka kuukausittain eriteltyinä koskevat mahdollisuuksien mukaan erityisesti seuraavia seikkoja:

myönnettyjen toistuvaisviisumien määrä;

maksutta myönnettyjen viisumien määrä.

V.   EUROOPAN UNIONIN JULISTUS VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA PERHEENJÄSENTEN OSALTA

Vaikka sopimukseen ei sisälly oikeudellisesti sitovia oikeuksia ja velvoitteita, joilla helpotettaisiin laajemmin sellaisten Georgian kansalaisten liikkumista, jotka ovat laillisesti jäsenvaltioiden alueella oleskelevien Georgian kansalaisten perheenjäseniä, Euroopan unioni ottaa huomioon Georgian ehdotuksen määritellä laajemmin ne perheenjäsenet, joiden osalta viisumien myöntämistä olisi helpotettava, sekä tämän ryhmän liikkuvuuden yksinkertaistamisen merkityksen Georgialle.

Jotta voitaisiin helpottaa useampien sellaisten henkilöiden liikkuvuutta, joilla on perhesiteitä (erityisesti sisaret ja veljet ja näiden lapset) jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleviin Georgian kansalaisiin, sopimuksen liitteenä olevassa julistuksessa kehotetaan jäsenvaltioiden konsuliedustustoja käyttämään täysimääräisesti hyväkseen voimassa olevia yhteisön säännöstöön sisältyviä mahdollisuuksia helpottaa viisumien myöntämistä tähän ryhmään kuuluville henkilöille, erityisesti yksinkertaistamalla hakijoilta pyydettyjä asiakirjatodisteita, vapauttamalla heidät käsittelymaksusta ja myöntämällä tarvittaessa toistuvaisviisumeja.


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(3)  Ks. myös kohta 1.7.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 610/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, neuvoston asetusten (EY) N:o 1683/95 ja (EY) N:o 539/2001 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EY) N:o 810/2009 muuttamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 565/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten tai 180 vuorokauden pituista ajanjaksoa kohden enintään 90 vuorokautta kestävää alueellaan oleskelua varten, sekä päätösten N:o 895/2006/EY ja N:o 582/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 23).

(7)  EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.


7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/88


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/1781,

annettu 5 päivänä lokakuuta 2016,

päätöksen 2007/777/EY liitteen II muuttamisesta Saint Pierre ja Miquelonia koskevan kohdan lisäämisen osalta niiden kolmansien maiden tai niiden osien luettelossa, joista lihavalmisteiden sekä käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonti unionin alueelle on sallittua

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 6287)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan johdantokappaleen, 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, 8 artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 2007/777/EY (2) säädetään muun muassa edellytyksistä, jotka koskevat tiettyjen lihavalmisteiden sekä käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten, jäljempänä ’hyödykkeet’, joille on tehty jokin kyseisen päätöksen liitteessä II olevassa 4 osassa vahvistetuista käsittelyistä, tuontia unioniin, ja vahvistetaan luettelo kolmansista maista tai niiden osista, joista hyödykkeiden tuonti unionin alueelle on sallittua.

(2)

Päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetaan luettelo kolmansista maista tai niiden osista, joista on sallittua tuoda unioniin hyödykkeitä, kunhan niille on tehty jokin liitteessä II olevassa kyseisessä osassa tarkoitetuista käsittelyistä. Kyseisten käsittelyjen tarkoituksena on tiettyjen erityisiin hyödykkeisiin liittyvien eläinten terveyteen kohdistuvien riskien poistaminen. Kyseisen liitteen 4 osassa vahvistetaan muu kuin erityiskäsittelyjärjestelmä A sekä erityiskäsittelyjärjestelmät B–F, jotka luetellaan alenevassa järjestyksessä hyödykkeeseen liittyvän eläinten terveysriskin vakavuuden mukaan.

(3)

Saint Pierre ja Miquelon on pyytänyt pääsyä päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevassa 2 osassa esitettyyn luetteloon, jotta voitaisiin sallia Saint Pierre ja Miquelonin tuoda siipikarjanlihatuotteita unionin alueelle. Siipikarjanlihan valmistusprosessin aikana Saint Pierre ja Miquelonissa siipikarjanlihatuote kuumennuskäsitellään päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevassa 4 osassa tarkoitetun erityiskäsittelyn D mukaisesti.

(4)

Saint Pierre ja Miquelon on toimittanut kattavat ja tyydyttävät asiakirjat siipikarjan terveydellisestä tilanteesta, tautien ennaltaehkäisystä ja voimassa olevasta valvontajärjestelmästä.

(5)

Sen vuoksi on aiheellista lisätä Saint Pierre ja Miquelon luetteloon niiden kolmansien maiden tai niiden osien osalta, jotka on vahvistettu päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevassa 2 osassa, jonka siipikarjan ja tarhattujen riistalintujen (sileälastaisia lintuja lukuun ottamatta) sarakkeesta käy ilmi käsittely D.

(6)

Päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevaa 2 osaa olisi sen vuoksi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2007/777/EY liite II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(2)  Komission päätös 2007/777/EY, tehty 29 päivänä marraskuuta 2007, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista edellytyksistä ja todistusmalleista ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonnissa kolmansista maista sekä päätöksen 2005/432/EY kumoamisesta (EUVL L 312, 30.11.2007, s. 49).


LIITE

Lisätään päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevaan 2 osaan Uutta-Seelantia ja Paraguayta koskevien kohtien väliin Saint Pierre ja Miquelonia koskeva kohta seuraavasti:

”PM

Saint Pierre ja Miquelon

XXX

XXX

XXX

XXX

D

XXX

XXX

XXX

XXX

XXX

XXX

XXX

XXX”


7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/90


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/1782,

annettu 5 päivänä lokakuuta 2016,

päätöksen 2008/185/EY muuttamisesta Liettuan sisällyttämiseksi niiden jäsenvaltioiden luetteloon, joissa on Aujeszkyn taudin osalta käytössä hyväksytty kansallinen valvontaohjelma, ja liitteessä III olevan kansallisten laitosten luettelon ajan tasalle saattamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 6288)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 64/432/ETY vahvistetaan unionin sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa sovellettavat säännöt. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti sikojen mukana on kuljetuksen aikana oltava kyseisen direktiivin liitteessä F olevan mallin 2 mukainen terveystodistus (”malli 2”). Mainitun direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio, jolla on käytössä pakollinen kansallinen valvontaohjelma Aujeszkyn taudin torjumiseksi, voi toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle hyväksyttäväksi. Direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa säädetään hyväksymistä koskevista arviointiperusteista.

(2)

Komission päätöksessä 2008/185/EY (2) vahvistetaan lisätakeet sikojen siirroille jäsenvaltioiden välillä. Nämä lisätakeet liittyvät jäsenvaltioiden luokitteluun sen mukaan, mikä tautitilanne niissä Aujeszkyn taudin osalta on. Päätöksen liitteessä II luetellaan jäsenvaltiot tai niiden alueet, joissa on käytössä hyväksyttyjä kansallisia valvontaohjelmia Aujeszkyn taudin hävittämiseksi. Päätöksen 2008/185/EY 7 artiklassa määritellään myös tiedot, jotka malliin 2 on lisättävä mainittua päätöstä koskevien viittausten osalta.

(3)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/798/EU (3) muutetaan direktiiviä 64/432/ETY, myös mallia 2. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa päätöksen 2008/185/EY 7 artiklaa.

(4)

Liettua on toimittanut komissiolle asiakirja-aineiston, joka koskee Liettuan pakollista kansallista valvontaohjelmaa Aujeszkyn taudin hävittämiseksi sen koko alueella ja pyytänyt, että Liettua lisätään päätöksen 2008/185/EY liitteessä II olevaan luetteloon.

(5)

Liettuan toimittaman asiakirja-aineiston arvioinnin seurauksena kyseinen jäsenvaltio olisi lisättävä päätöksen 2008/185/EY liitteessä II olevaan luetteloon jäsenvaltiona tai jäsenvaltion alueena, jolla hyväksytty kansallinen valvontaohjelma Aujeszkyn taudin hävittämiseksi on käytössä.

(6)

Päätöksen 2008/185/EY liitteessä III luetellaan laitokset, jotka vastaavat ELISA-testien ja -pakkausten (entsyymi-immunologiset määritykset) arvioinnista, Aujeszkyn taudin viruksen vasta-aineiden toteamiseen tarkoitetun ELISA-menetelmän laadun valvonnasta kussakin jäsenvaltiossa ja erityisesti yhteisön vertailuseerumien mukaisten kansallisten vertailuseerumien tuottamisesta ja standardoinnista. Tietyt jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle olennaisista muutoksista kyseisessä luettelossa olevien kansallisten laitosten nimiin ja osoitteisiin. Sen vuoksi päätöksen 2008/185/EY liitettä III olisi muutettava.

(7)

Sen vuoksi päätöstä 2008/185/EY olisi muutettava.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2008/185/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Lisätään liitteessä I tai II lueteltuihin jäsenvaltioihin tai luetelluille alueille tarkoitettujen siansukuisten eläinten mukana olevan terveystodistuksen, joka on direktiivin 64/432/ETY liitteessä F olevan mallin 2 mukainen, C jakson II.3.3.1 kohtaan tämän päätöksen asiaa koskevan artiklan numero”.

2)

Muutetaan liitteet II ja III tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.