1.10.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/10

KÄÄNNÖS

LISÄPÖYTÄKIRJA

tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi

TÄMÄN LISÄPÖYTÄKIRJAN SOPIMUSPUOLET, jotka

OTTAVAT HUOMIOON, että Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus hyväksyttiin yksimielisesti 21 päivänä toukokuuta 2003 56. maailman terveyskokouksessa ja se tuli voimaan 27 päivänä helmikuuta 2005,

TOTEAVAT, että Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus on yksi Yhdistyneiden kansakuntien nopeimmin ratifioiduista sopimuksista ja ratkaisevan tärkeä väline Maailman terveysjärjestön tavoitteiden saavuttamiseksi,

PALAUTTAVAT MIELIIN, että Maailman terveysjärjestön perussäännön johdanto-osassa todetaan, että mahdollisimman hyvä terveys on kaikkien ihmisten perusoikeus rotuun, uskontoon, poliittiseen kantaan ja taloudelliseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta,

AIKOVAT MYÖS VAKAASTI antaa etusijan oikeudelleen suojella kansanterveyttä,

OVAT ERITTÄIN HUOLISSAAN siitä, että tupakkatuotteiden laiton kauppa edistää osaltaan tupakoinnin leviämistä, joka on maailmanlaajuinen ongelma, josta on vakavia seurauksia kansanterveydelle ja joka edellyttää tehokasta, asianmukaista ja kattavaa kansainvälistä toimintaa,

TOTEAVAT MYÖS, että tupakkatuotteiden laiton kauppa heikentää tupakan torjuntaa vahvistamaan suunniteltujen hinnoittelu- ja verotustoimenpiteiden tehokkuutta ja lisää näin tupakkatuotteiden saatavuutta ja edullisuutta,

OVAT ERITTÄIN HUOLISSAAN laittomasti kaupattujen tupakkatuotteiden lisääntyneen saatavuuden ja edullisuuden kielteisistä vaikutuksista kansanterveyteen ja hyvinvointiin, erityisesti nuorten, köyhien ja muiden haavoittuvien ryhmien osalta,

OVAT ERITTÄIN HUOLISSAAN tupakkatuotteiden laittoman kaupan suhteettomista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa,

OVAT TIETOISIA tarpeesta kehittää tieteellisiä, teknisiä ja institutionaalisia valmiuksia sellaisten asianmukaisten kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi, joilla estetään tupakkatuotteiden kaikenlainen laiton kauppa,

TUNNUSTAVAT, että voimavarojen ja asiaankuuluvan teknologian saatavuudella on erittäin suuri merkitys lisättäessä sopimuspuolten valmiuksia estää tupakkatuotteiden kaikenlainen laiton kauppa erityisesti kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa,

TUNNUSTAVAT, että vaikka vapaa-alueita perustetaan laillisen kaupan helpottamiseksi, niitä on hyödynnetty tupakkatuotteiden maailmanlaajuisen laittoman kaupan edistämiseen niin salakuljetettujen tuotteiden laittoman kauttakulun kuin laittomien tupakkatuotteiden valmistuksenkin osalta,

TOTEAVAT MYÖS, että tupakkatuotteiden laiton kauppa heikentää sopimuspuolten talouksia ja vaikuttaa kielteisesti niiden vakauteen ja turvallisuuteen,

OVAT TIETOISIA MYÖS siitä, että tupakkatuotteiden laittomasta kaupasta saatavia voittoja käytetään rajat ylittävän rikollisen toiminnan rahoittamiseen, mikä on hallitusten tavoitteiden vastaista,

TOTEAVAT, että tupakkatuotteiden laiton kauppa vaarantaa terveystavoitteet, rasittaa entisestään terveydenhoitojärjestelmiä ja aiheuttaa tulonmenetyksiä sopimuspuolten talouksille,

OTTAVAT HUOMIOON Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan, jossa sopimuspuolet sopivat, että niiden on toimittava tupakoinninvastaisen terveydenhuoltopolitiikan laatimisessa ja toteuttamisessa siten, että tätä politiikkaa suojellaan tupakkateollisuuden kaupallisten ja muiden etujen tavoittelulta kansallisten lakien mukaisesti,

PAINOTTAVAT, että on valppaasti seurattava tupakkateollisuuden mahdollisia pyrkimyksiä heikentää tai horjuttaa tupakan laittoman kaupan torjumista koskevia strategioita ja hankittava tietoa tupakkateollisuuden harjoittamasta tupakan laittoman kaupan torjuntaa koskevia strategioita haittaavasta toiminnasta,

OTTAVAT HUOMIOON Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 6 artiklan 2 kohdan, jossa kehotetaan sopimuspuolia tapauskohtaisesti kieltämään ulkomaanmatkailijoiden harjoittama verottomien ja tullivapaiden tupakkatuotteiden myynti ja/tai maahantuonti tai rajoittamaan sitä,

TOTEAVAT MYÖS, että kansainvälisessä kauttakulussa ja uudelleenlastauksessa tupakka ja tupakkatuotteet löytävät laittoman kaupan kanavat,

OTTAVAT HUOMIOON, että tehokas toiminta tupakkatuotteiden laittoman kaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi edellyttää kattavaa kansainvälistä lähestymistapaa ja tiivistä yhteistyötä laittoman kaupan kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien tarvittaessa tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laiton kauppa,

PALAUTTAVAT MIELIIN muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten merkityksen, kuten kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sekä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, ja näiden yleissopimusten sopimuspuolia sitovan velvollisuuden soveltaa tarvittaessa näiden yleissopimusten asiaankuuluvia määräyksiä tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittomaan kauppaan, ja korostavat näitä seikkoja sekä rohkaisevat niitä sopimuspuolia, jotka eivät vielä ole edellä mainittujen yleissopimusten sopimuspuolia, harkitsemaan niihin liittymistä,

PANEVAT MERKILLE tarpeen lujittaa Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen sihteeristön sekä Yhdistyneiden kansakuntien huume- ja rikosjärjestön, Maailman tullijärjestön ja tarvittaessa muiden elinten välistä yhteistyötä,

PALAUTTAVAT MIELIIN Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 15 artiklan, jossa sopimuspuolet tunnustavat muun muassa, että tupakkatuotteiden kaikkinaisen laittoman kaupan, salakuljetus ja laiton valmistaminen mukaan luettuina, estäminen on olennainen osatekijä tupakanvastaisessa toiminnassa,

TOTEAVAT, että tällä lisäpöytäkirjalla ei pyritä puuttumaan teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviin näkökohtiin, ja

OVAT VAKUUTTUNEITA, että Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen täydentäminen kattavalla lisäpöytäkirjalla on voimakas ja tehokas keino torjua tupakkatuotteiden laitonta kauppaa ja sen vakavia seurauksia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSA

JOHDANTO

1 artikla

Sopimuksessa käytetyt termit

1. ”Välittäminen” tarkoittaa toimimista toisen toimeksiannosta, mukaan luettuna maksua tai palkkiota vastaan tapahtuva neuvotteleminen sopimuksista, ostaminen tai myyminen.

2. ”Savuke” tarkoittaa savukepaperiin käärittyä poltettavaksi tarkoitettua leikattua tupakkaa Tähän eivät kuulu erityiset alueelliset tuotteet, kuten bidi, ang hoon tai muut vastaavat tuotteet, jotka voidaan kääriä paperiin tai lehtiin. ”Savukkeella” tarkoitetaan 8 artiklan mukaisesti myös hienoksi leikattua savukkeeksi itsekäärittävää tupakkaa.

3. ”Menetetyksi tuomitseminen”, joka kattaa tarvittaessa takavarikkoon asettamisen, tarkoittaa tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen määräämää omaisuuden lopullista menettämistä.

4. ”Valvottu läpilasku” tarkoittaa menettelytapaa, jonka avulla sallitaan laittomien tai laittomiksi epäiltyjen lähetysten kulku yhden tai useamman valtion alueelta, alueen läpi tai alueelle kyseisten valtioiden toimivaltaisten viranomaisten tieten ja valvonnassa, rikoksen tutkimiseksi ja rikokseen osallisten henkilöiden tunnistamiseksi.

5. ”Vapaa-alue” tarkoittaa sellaista sopimuspuolen aluetta, jolle tuotujen tavaroiden katsotaan yleisesti olevan tuontitullien ja verojen osalta tullialueen ulkopuolella.

6. ”Laiton kauppa” tarkoittaa laissa kiellettyä tuotantoon, kuljetukseen, vastaanottoon, hallussapitoon, jakeluun, myyntiin tai ostoon liittyvää toimintaa tai niiden helpottamiseksi tarkoitettua toimintaa.

7. ”Lupa” tarkoittaa toimivaltaisen viranomaisen tarvittavan hakemuksen tai muiden asiakirjojen toimittamisen jälkeen antamaa lupaa.

a)	”Valmistusvälineet” tarkoittaa yksinomaan tupakkatuotteiden valmistamiseen suunniteltuja tai muunnettuja laitteita, jotka ovat olennainen osa valmistusmenettelyä (1).
b)	”Osa” tarkoittaa valmistusvälineiden yhteydessä tupakan valmistukseen käytetyn valmistusvälineen yksilöitävissä olevaa tunnistettavaa osaa.

9. ”Sopimuspuoli” tarkoittaa tämän lisäpöytäkirjan sopimuspuolta, ellei asiayhteydestä muuta ilmene.

10. ”Henkilötiedot” tarkoittaa kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja.

11. ”Alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö” tarkoittaa järjestöä, joka koostuu useista itsenäisistä valtioista ja jolle jäsenvaltiot ovat siirtäneet eri asioihin liittyvää toimivaltaa tehdä kyseisiä asioita koskevia, jäsenvaltioita sitovia päätöksiä (2).

12. ”Toimitusketju” kattaa tupakkatuotteiden valmistuksen ja valmistusvälineet, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden tuonnin ja viennin, ja sitä voidaan sopimuspuolen päätöksellä tarvittaessa laajentaa kattamaan yksi tai useampi seuraavista toimista:

a)	tupakkatuotteiden vähittäismyynti;

b)	tupakan viljely, lukuun ottamatta perinteisen pienimuotoisen kasvatuksen, viljelyn ja tuotannon harjoittamista;

c)	tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden kaupallisten määrien kuljettaminen; ja

d)	tupakan ja tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden tukkumyynti, välittäminen, varastointi tai jakelu.

13. ”Tupakkatuotteet” tarkoittavat kokonaan tai osaksi tupakanlehdistä poltettaviksi, imeskeltäviksi, pureskeltaviksi tai nuuskattaviksi valmistettuja tuotteita.

14. ”Seuranta ja jäljitys” tarkoittaa erien toimitusketjussa kulun reitin tai liikkeiden järjestelmällistä seurantaa ja jäljittämistä toimivaltaisten viranomaisten tai muiden niiden puolesta toimivien henkilöiden toimesta 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

2 artikla

Tämän lisäpöytäkirjan suhde muihin sopimuksiin ja laillisiin asiakirjoihin

1. Tähän lisäpöytäkirjaan sovelletaan Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen määräyksiä.

2. Sopimuspuolet, jotka ovat tehneet Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 2 artiklassa mainittuja sopimuksia, antavat kyseiset sopimukset tiedoksi sopimuspuolikokoukselle puitesopimuksen sihteeristön kautta.

3. Tällä lisäpöytäkirjalla ei ole vaikutusta muista sopimuspuolen osalta voimassaolevista kansainvälisistä yleissopimuksista, perussopimuksista tai kansainvälisistä sopimuksista seuraaviin sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, joiden se katsoo paremmin edistävän tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä.

4. Tällä lisäpöytäkirjalla ei ole vaikutusta kansainvälisen oikeuden, myös kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, mukaisiin muihin sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin.

3 artikla

Tavoite

Tämän lisäpöytäkirjan tavoitteena on tupakkatuotteiden kaikenlaisen laittoman kaupan estäminen Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 15 artiklan mukaisesti.

II OSA

YLEISET VELVOITTEET

4 artikla

Yleiset velvoitteet

1. Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 5 artiklan määräysten lisäksi sopimuspuolet:

ottavat käyttöön ja panevat täytäntöön tehokkaita toimenpiteitä valvoakseen tai säännelläkseen tämän lisäpöytäkirjan kattamien tavaroiden toimitusketjua, jotta voidaan estää, jäljittää, havaita ja tutkia näiden tavaroiden laitonta kauppaa ja asettaa siihen syyllistyneet syytteeseen, sekä tekevät keskenään yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

toteuttavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tarvittavat toimenpiteet tehostaakseen niiden toimivaltaisten viranomaistensa ja yksiköidensä toimintaa, tulli ja poliisi mukaan luettuina, jotka vastaavat tämän lisäpöytäkirjan kattamien tavaroiden laittoman kaupan estämisestä, jäljittämisestä, havaitsemisesta ja tutkimisesta;

ottavat käyttöön tehokkaita toimenpiteitä helpottaakseen tai saadakseen teknistä tukea ja rahoitustukea ja edistääkseen valmiuksien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä tämän lisäpöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistavat, että tämän lisäpöytäkirjan mukaisesti vaihdettavat tiedot ovat toimivaltaisten viranomaisten saatavilla ja niitä vaihdetaan turvallisesti;

d)	tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä kansallisten oikeus- ja hallintojärjestelmiensä mukaisesti vahvistaakseen lainvalvontatoimien tehokkuutta laittoman toiminnan, myös tämän lisäpöytäkirjan 14 artiklan mukaisesti rangaistavien rikosten, torjumiseksi;

e)	tekevät tapauskohtaisesti yhteistyötä asiaankuuluvien alueellisten ja kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja toimittavat niille tietoja tämän lisäpöytäkirjan kattaman turvallisen tietojenvaihdon (3) puitteissa edistääkseen tämän lisäpöytäkirjan tehokasta täytäntöönpanoa; ja

f)	pyrkivät käytettävissään olevien keinojen ja voimavarojen puitteissa hankkimaan yhteistyössä taloudellisia resursseja tämän lisäpöytäkirjan tehokasta täytäntöönpanoa varten kahden- ja monenvälisten rahoitusmekanismien avulla.

2. Sopimuspuolet varmistavat tämän lisäpöytäkirjan velvoitteita noudattaessaan mahdollisimman laajan avoimuuden toiminnassaan tupakkateollisuuden kanssa.

5 artikla

Henkilötietojen suoja

Sopimuspuolet takaavat tämän lisäpöytäkirjan täytäntöönpanossa henkilötietojen suojan kansallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ottaen huomioon henkilötietojen suojaamisen kansainväliset normit.

III OSA

TOIMITUSKETJUN VALVONTA

6 artikla

Lupa, vastaava hyväksyntä tai valvontajärjestelmä

1. Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittoman kaupan estämiseksi jokainen sopimuspuoli kieltää luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä seuraavat toimet lukuun ottamatta tapauksia, joissa toimivaltainen viranomainen on kansallisen lainsäädännön mukaisesti myöntänyt luvan tai vastaavan hyväksynnän (jäljempänä ”lupa”) tai joihin sovelletaan valvontajärjestelmää:

a)	tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden valmistaminen; ja

b)	tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden tuonti ja vienti.

2. Kun kansallisessa lainsäädännössä ei kielletä seuraavia toimia, jokainen sopimuspuoli pyrkii myöntämään laajuudeltaan asianmukaisen luvan luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka harjoittavat:

a)	tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä,

b)	tupakan viljelyä, lukuun ottamatta perinteisen pienimuotoisen kasvatuksen, viljelyn ja tuotannon harjoittamista;

c)	tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden kaupallisten määrien kuljettamista; ja

d)	tupakan ja tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden tukkumyyntiä, välittämistä, varastointia tai jakelua.

3. Tehokkaan lupajärjestelmän varmistamiseksi jokaisen sopimuspuolen on:

a)	perustettava tai nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka tehtävänä on myöntää, uusia, lakkauttaa, kumota ja/tai perua tämän lisäpöytäkirjan määräysten kohteena olevia lupia sekä toteuttaa 1 kohdassa täsmennettyjä toimia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

vaadittava, että kaikki lupahakemukset sisältävät hakijasta kaikki tarvittavat tiedot, joita ovat tarvittaessa:

i)	jos hakija on luonnollinen henkilö, tiedot tämän henkilöllisyydestä, mukaan lukien täydellinen nimi, liikenimi, mahdollinen yrityksen rekisterinumero, mahdollinen sovellettava verotunniste ja muut tunnistamisen mahdollistavat tiedot;

ii)

jos hakija on oikeushenkilö, tiedot tämän henkilöllisyydestä, mukaan lukien täydellinen nimi, liikenimi, yrityksen rekisterinumero, perustamispäivä ja -paikka, yhtiön pääkonttorin ja päätoimipaikan sijaintitiedot, sovellettava verotunniste, jäljennökset yhtiön perustamisasiakirjasta tai vastaavista asiakirjoista, tiedot sen tytäryhtiöistä, johtajien ja nimettyjen laillisten edustajien nimet ja muut tunnistamisen mahdollistavat tiedot;

iii)	yrityksen valmistusyksikön tai valmistusyksiköiden täsmällinen sijainti, varastojen sijainti sekä hakijan yrityksen tuotantokapasiteetti;

iv)	tiedot hakemuksen kattamista tupakkatuotteista ja valmistusvälineistä, kuten tuotteiden kuvaus, nimi, mahdollinen rekisteröity tavaramerkki, tuotemerkki, malli tai tyyppi sekä valmistusvälineiden sarjanumero;

v)	kuvaus siitä, mihin valmistusvälineet asennetaan ja missä niitä käytetään;

vi)	näyttö tai lausunto mahdollisista rikosrekistereistä;

vii)	täydelliset tiedot niistä pankkitileistä, joita on tarkoitus käyttää liiketoimissa, sekä muut merkittävät maksutiedot; ja

viii)

kuvaus tupakkatuotteiden käyttötarkoituksesta ja määränpäänä olevista myyntimarkkinoista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sen varmistamiseen, että tupakkatuotteiden tuotanto tai tarjonta on oikeassa suhteessa kohtuudella odotettuun kysyntään;

c)	valvottava tarvittaessa mahdollisia lupamaksuja ja perittävä ne ja harkittava niiden käyttämistä lupajärjestelmän tehokkaaseen hallinnointiin ja täytäntöönpanoon tai kansanterveyden edistämiseen tai muuhun tätä koskevaan toimintaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

d)	toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisten tai vilpillisten käytäntöjen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi lupajärjestelmässä;

e)	toteuttava tapauskohtaisesti lupien säännöllisen arvioinnin, uusimisen, tarkastuksen tai tutkimuksen kaltaisia toimenpiteitä;

f)	vahvistettava tarvittaessa aikataulut lupien voimassaolon päättymiselle ja sitä seuraavalle luvan uusimista koskevan hakemuksen tekemiselle tai lupahakemuksen tietojen päivittämiselle;

g)	velvoitettava luvan saaneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ilmoittamaan etukäteen toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisista muutoksista yrityksen sijainnissa tai mahdollisista merkittävistä muutoksista luvanhaltijan toimintaa koskevissa tiedoissa;

h)	velvoitettava luvan saaneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittavia toimenpiteitä varten mahdollisista valmistusvälineiden hankinnoista tai luovutuksista; ja

i)	varmistettava, että tällaisten valmistusvälineiden tai niiden osien hävittäminen tapahtuu toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

4. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että lupa myönnetään ja/tai siirretään ainoastaan, jos 3 kohdassa esitetyt tiedot on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle ja jos siltä on saatu ennakkohyväksyntä.

5. Viiden vuoden kuluttua tämän lisäpöytäkirjan voimaantulosta sopimuspuolikokous varmistaa seuraavassa istunnossaan, että toteutetaan näyttöön perustuva tutkimus sen selvittämiseksi, onko olemassa tupakkatuotteiden valmistuksen kannalta olennaisia tuotantopanoksia, jotka voidaan yksilöidä ja joihin voidaan soveltaa tehokasta valvontaa. Sopimuspuolet harkitsevat asianmukaisia toimia tämän tutkimuksen perusteella.

7 artikla

Asianmukainen huolellisuus

1. Jokainen sopimuspuoli edellyttää kansallisen lainsäädäntönsä sekä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tavoitteiden mukaisesti, että tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden toimitusketjuun osallistuvat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt:

a)	noudattavat asianmukaista huolellisuutta ennen liikesuhteen aloittamista ja sen aikana;

b)	seuraavat myyntiä asiakkailleen sen varmistamiseksi, että määrät ovat oikeassa suhteessa kyseisten tuotteiden kysyntään myynti- tai käyttömarkkinoilla; ja

c)	raportoivat toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisesta näytöstä, jonka mukaan asiakas olisi osallisena tämän lisäpöytäkirjan mukaisten velvoitteidensa vastaisessa toiminnassa.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asianmukaiseen huolellisuuteen on kansallisen lainsäädännön sekä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tavoitteiden mukaisesti sisällyttävä tarvittaessa muun muassa vaatimukset asiakkaan tunnistamiseksi, kuten seuraavia seikkoja koskevien tietojen hankkiminen ja päivittäminen:

a)	sen todentaminen, että luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on 6 artiklan mukainen lupa;

b)	jos asiakas on luonnollinen henkilö, tiedot tämän henkilöllisyydestä, mukaan lukien täydellinen nimi, liikenimi, mahdollinen yrityksen rekisterinumero, mahdollinen sovellettava verotunniste ja asiakkaan virallisen tunnistuksen tarkistaminen;

jos asiakas on oikeushenkilö, tiedot tämän henkilöllisyydestä, mukaan lukien täydellinen virallinen nimi, liikenimi, yrityksen rekisterinumero, perustamispäivä ja -paikka, yhtiön pääkonttorin ja päätoimipaikan sijaintitiedot, sovellettava verotunniste, jäljennökset yhtiön perustamisasiakirjasta tai vastaavista asiakirjoista, tiedot sen tytäryhtiöistä, johtajien ja nimettyjen laillisten edustajien nimet virallisen tunnistuksen tarkistaminen mukaan lukien;

d)	kuvaus tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden käyttötarkoituksesta ja määränpäänä olevista markkinoista; ja

e)	kuvaus siitä, mihin valmistusvälineet asennetaan ja missä niitä käytetään.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asianmukaiseen huolellisuuteen voi sisältyä vaatimuksia asiakkaan tunnistamiseksi, kuten seuraavia seikkoja koskevien tietojen hankkiminen ja päivittäminen:

a)	näyttö tai lausunto mahdollisista rikosrekistereistä; ja

b)	tiedot niistä pankkitileistä, joita on tarkoitus käyttää liiketoimissa.

4. Jokainen sopimuspuoli toteuttaa edellä 1 kohdan c alakohdassa esitettyjen tietojen perusteella kaikki tarvittavat toimenpiteet tästä lisäpöytäkirjasta seuraavien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi, ja tähän saattaa sisältyä asiakkaan nimeäminen sopimuspuolen tuomiovaltaan kuuluvalla alueella estetyksi asiakkaaksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8 artikla

Seuranta ja jäljitys

1. Toimitusketjun varmuuden edistämiseksi ja tupakkatuotteiden laittoman kaupan tutkinnan tukemiseksi sopimuspuolet sitoutuvat perustamaan viiden vuoden kuluessa tämän lisäpöytäkirjan voimaantulosta yleisen seuranta- ja jäljitysjärjestelmän, joka käsittää kansallisen ja/tai alueelliset seuranta- ja jäljitysjärjestelmät sekä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen sihteeristössä toimivan yleisen tiedonjakokeskuksen, joka on kaikkien sopimuspuolten käytettävissä kyselyjä ja tiedonhakua varten.

2. Jokainen sopimuspuoli perustaa tässä artiklassa tarkoitetun, sopimuspuolen valvoman seuranta- ja jäljitysjärjestelmän, joka koskee kaikkia sen alueella valmistettuja tai sinne tuotuja tupakkatuotteita, ottaen huomioon omat erityiset kansalliset tai alueelliset tarpeensa ja parhaat saatavilla olevat käytännöt.

3. Tehokkaan seurannan ja jäljityksen varmistamiseksi jokainen sopimuspuoli vaatii, että yksilölliset ja varmat tunnistemerkinnät, joita ei voi poistaa (jäljempänä ”yksilölliset tunnistemerkinnät”), kuten koodit tai leimat, kiinnitetään kaikkiin yksittäisiin tupakkapakkauksiin ja tupakkatuotteiden pakkauksiin sekä tuotteiden kaikkiin ulkopakkauksiin viiden vuoden kuluessa ja muihin tupakkatuotteisiin kymmenen vuoden kuluessa tämän lisäpöytäkirjan voimaantulosta kyseisen sopimuspuolen osalta.

4.1

Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi jokainen sopimuspuoli edellyttää yleisessä seuranta- ja jäljitysjärjestelmässään seuraavien tietojen saatavuutta joko välittömästi tai linkin kautta, jotta sopimuspuolet voivat määrittää tupakkatuotteiden alkuperän, tarvittaessa niiden erkanemispisteen, sekä seurata ja valvoa tupakkatuotteiden liikkeitä ja laillista asemaa:

a)	päivämäärä ja valmistuspaikka;

b)	valmistuslaitos;

c)	tupakkatuotteiden valmistuksessa käytetyt laitteet;

d)	tuotannon siirto tai valmistusaika;

e)	ensimmäisen asiakkaan, joka ei ole valmistajan tytäryhtiö, nimi, lasku, tilausnumero ja maksutiedot;

f)	vähittäismyyntimarkkinat, joille tuote on tarkoitettu;

g)	tuotekuvaus;

h)	mahdollinen varastointi ja lähetys;

i)	mahdollisesti tunnetun ostajan henkilöllisyys; ja

j)	suunniteltu toimitusreitti, toimitusajankohta, toimitusmääränpää, lähtöpaikka ja vastaanottaja.

4.2	Edellä a, b ja g alakohdassa sekä tarvittaessa f alakohdassa esitettyjen tietojen on sisällyttävä yksilöllisiin tunnistemerkintöihin.

4.3	Jos f alakohdassa tarkoitetut tiedot eivät ole saatavilla merkintöjä tehtäessä, sopimuspuolten on vaadittava tällaisten tietojen lisäämistä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5. Jokainen sopimuspuoli vaatii tässä artiklassa täsmennetyissä aikarajoissa 4 kohdassa esitettyjen tietojen rekisteröintiä tuotannon aikana tai valmistajan ensimmäisen toimituksen aikana tai tuotaessa tuotteita sen alueelle.

6. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että 5 kohdan mukaisesti rekisteröidyt tiedot ovat sen saatavilla linkin kautta edellä 3 ja 4 kohdassa edellytettyjen yksilöllisten tunnistemerkintöjen yhteydessä.

7. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että 5 kohdan mukaisesti rekisteröidyt tiedot sekä tällaisten tietojen saatavuuden 6 kohdan mukaisesti varmistavat yksilölliset tunnistemerkinnät esitetään sopimuspuolen ja sen toimivaltaisten viranomaisten vahvistamassa tai hyväksymässä muodossa.

8. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että 5 kohdan mukaisesti rekisteröidyt tiedot ovat pyynnöstä saatavilla yleisen tiedonjakokeskuksen kautta 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla standardoidun turvallisen sähköisen rajapinnan kautta sen kansallisesta ja/tai alueellisesta tietokeskuksesta. Yleinen tiedonjakokeskus pitää luetteloa sopimuspuolten toimivaltaisista viranomaisista ja toimittaa luettelon kaikkien sopimuspuolten saataville.

9. Jokaisen sopimuspuolen tai toimivaltaisen viranomaisen on:

a)	voitava tutustua 4 kohdassa esitettyihin tietoihin oikea-aikaisesti tekemällä hakupyynnön yleiseen tiedonjakokeskukseen;

b)	haettava tällaisia tietoja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen tupakkatuotteiden laittoman kaupan havaitsemiseksi ja tutkimiseksi;

c)	pitäydyttävä kieltäytymästä perusteettomasti tietojen antamisesta;

d)	vastattava 4 kohdan mukaisesti esitettyyn tietojensaantipyyntöön kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti; ja

e)	suojeltava ja kohdeltava luottamuksellisena keskinäisen sopimuksen mukaan tietoa, jota niiden välillä vaihdetaan.

10. Jokainen sopimuspuoli edellyttää seuranta- ja jäljitysjärjestelmän kehittämistä edelleen ja sen soveltamisalan laajentamista tarvittaessa siihen pisteeseen saakka, jossa kaikista tulleista, asiaankuuluvista veroista ja tarvittaessa muista velvoitteista on vapauduttu valmistuspaikassa, tuontipaikassa tai tullista vapauttamisen tai valmisteverovalvonnan jälkeen.

11. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä keskenään sekä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa keskinäisen sopimuksen mukaan jakaakseen ja kehittääkseen seuranta- ja jäljitysjärjestelmien parhaita käytäntöjä, kuten:

a)	helpottaakseen seuranta- ja jäljitysteknologian, tiedon, taitojen, kykyjen ja asiantuntemuksen kehittämistä, siirtämistä ja hankkimista;

b)	tukeakseen niiden sopimuspuolten koulutusohjelmien ja toimintaedellytysten kehittämiseen keskittyviä ohjelmia, jotka ilmaisevat tarvetta tähän; ja

c)	kehittääkseen edelleen tupakkatuotteiden yksikkö- ja muiden pakkausten merkintöjen ja kuvausten teknologiaa, jotta 4 kohdassa luetellut tiedot saadaan saataville.

12. Sopimuspuolille määrättyjen velvoitteiden täyttämisen ei pidä olla tupakkateollisuuden vastuulla eikä niitä saa delegoida tälle.

13. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että osallistuessaan seuranta- ja jäljitysjärjestelmän toimintaan sen toimivaltaiset viranomaiset ovat vuorovaikutuksessa tupakkateollisuuden tai tupakkateollisuuden etuja ajavien tahojen kanssa vain tämän artiklan täytäntöönpanon edellyttämässä määrin.

14. Jokainen sopimuspuoli voi velvoittaa tupakkateollisuuden vastaamaan sopimuspuolelle tämän artiklan nojalla aiheutuvista kustannuksista.

9 artikla

Tietojen säilyttäminen

1. Jokainen sopimuspuoli vaatii tarvittaessa kaikkia tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden toimitusketjuun kuuluvia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä säilyttämään täydelliset ja täsmälliset tiedot kaikista liiketoimistaan. Näistä tiedoista on käytävä ilmi kaikki tiedot niiden tupakkatuotteiden valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista.

2. Jokainen sopimuspuoli vaatii tarvittaessa 6 artiklassa tarkoitetun luvan saaneita henkilöitä toimittamaan pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)	yleistiedot markkinavolyymeistä, trendeistä, ennusteista ja muusta olennaisesta tiedosta; ja

b)	luvanhaltijan hallussa, säilytyksessä tai varastossa, verottomassa varastossa ja tullivarastossa kauttakulun tai uudelleenlastauksen tai tullisuspension mukaisesti olevien tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden määristä tiedusteluhetkellä.

3. Mitä tulee sopimuspuolen alueella myytyihin ja valmistettuihin tai sellaisiin tupakkatuotteisiin ja valmistusvälineisiin, joihin sovelletaan kauttakulun tai uudelleenlastauksen tullisuspensiota, jokaisen sopimuspuolen on tarvittaessa vaadittava 6 artiklan mukaisen luvan haltijaa toimittamaan pyynnöstä lähtömaan toimivaltaisille viranomaisille (sähköisesti, kun tämän mahdollistava infrastruktuuri on käytössä) seuraavat tiedot ajankohtana, jona tuotteet poistuvat niiden valvonnasta:

a)	lähetyspäivä, jona tuote on lähtenyt viimeisestä fyysisestä valvontapisteestä;

b)	lähetettyjä tuotteita koskevat yksityiskohtaiset tiedot (muun muassa tuotemerkki, määrä, varasto);

c)	suunniteltu toimitusreitti ja määränpää;

d)	luonnollisen henkilön/henkilöiden tai oikeushenkilön/henkilöiden henkilöllisyys, jolle/joille tuotteet toimitetaan;

e)	kuljetusmuoto, myös kuljettajan henkilöllisyys;

f)	lähetyksen oletettu saapumisajankohta määränpäähän; ja

g)	vähittäismyyntimarkkinat, joille tuote on tarkoitettu.

4. Mikäli mahdollista, jokainen sopimuspuoli vaatii vähittäismyyjiltä ja tupakanviljelijöiltä, ei-kaupallisesti toimivia perinteisiä viljelijöitä lukuun ottamatta, pitämään täydellistä ja täsmällistä kirjaa kaikista asiaa koskevista liiketoimista, joihin ne osallistuvat, kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

5. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanoa varten kaikki sopimuspuolet hyväksyvät ja toimeenpanevat tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä tai muunlaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki tiedot:

a)	säilytetään vähintään neljän vuoden ajan;

b)	annetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville; ja

c)	säilytetään toimivaltaisen viranomaisen edellyttämässä muodossa.

6. Jokainen sopimuspuoli perustaa tarvittaessa ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti järjestelmän tämän artiklan mukaisesti pidetyn kirjanpidon sisältämien tietojen jakamiseksi muiden sopimuspuolten kanssa.

7. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä keskenään sekä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa kehittääkseen yhä parempia kirjanpitomenetelmiä ja jakaakseen niitä keskenään.

10 artikla

Turvallisuus ja ehkäisevät toimet

1. Jokainen sopimuspuoli edellyttää tarvittaessa ja kansallisen lainsäädännön sekä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tavoitteiden mukaisesti, että kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joihin 6 artiklaa sovelletaan, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sen estämiseksi, että tupakkatuotteet ajautuvat laittoman kaupan piiriin. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa:

toimivaltaisille viranomaisille raportointi

i)	kansallisessa lainsäädännössä määritetyn tason ylittävien käteisen rahan määrien rajat ylittävistä siirroista tai rajat ylittävistä luontoissuorituksista ja

ii)	kaikista ”epäilyttävistä liiketoimista”; ja

b)	vain sellaisten tupakkatuote- tai valmistusvälinemäärien toimittaminen, jotka ovat oikeassa suhteessa kyseisten tuotteiden kysyntään vähittäismyynti- tai käyttömarkkinoilla.

2. Jokainen sopimuspuoli vaatii tarvittaessa ja kansallisen lainsäädännön sekä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tavoitteiden mukaisesti, että niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joihin sovelletaan 6 artiklaa, tekemiä liiketoimia koskevat maksut sallitaan vain laskussa mainittuna valuuttana ja laskussa ilmaistuna määränä ja ainoastaan laillisia maksutapoja käyttäen kohdemarkkinoiden alueella sijaitsevien rahoituslaitosten kautta ja että niitä ei voi suorittaa muiden rahansiirtojen avulla.

3. Sopimuspuoli voi vaatia, että niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joihin sovelletaan 6 artiklaa, sen tuomiovaltaan kuuluvalla alueella tupakkatuotteiden valmistamisessa käytettävistä raaka-aineista suorittamat maksut sallitaan vain laskussa mainittuna valuuttana ja laskussa ilmaistuna määränä ja ainoastaan laillisia maksutapoja noudattaen kohdemarkkinoiden alueella sijaitsevien rahoituslaitosten kautta ja että niitä ei voi suorittaa muiden rahansiirtojen avulla.

4. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että tämän artiklan vaatimusten rikkomiseen sovelletaan rikosoikeudellisia, siviilioikeudellisia tai hallinnollisia menettelyjä sekä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, mukaan luettuna tarvittaessa luvan peruuttaminen määräajaksi tai pysyvästi.

11 artikla

Myynti internetin, televiestinnän tai muun kehittyvän teknologian välityksellä

1. Jokainen sopimuspuoli vaatii, että tupakkatuotteita koskevaan liiketoimintaan internetin, televiestinnän tai muun kehittyvään teknologiaan perustuvan myyntitavan välityksellä osallistuvien oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden on noudatettava kaikkia tämän lisäpöytäkirjan asiaa koskevia velvoitteita.

2. Jokainen sopimuspuoli harkitsee tupakan vähittäismyynnin kieltämistä internetin, televiestinnän tai muun kehittyvään teknologiaan perustuvan myyntitavan välityksellä.

12 artikla

Vapaa-alueet ja kansainvälinen kauttakulku

1. Jokainen sopimuspuoli panee täytäntöön kolmen vuoden kuluessa tämän lisäpöytäkirjan voimaantulosta kyseisen sopimuspuolen osalta tupakan ja tupakkatuotteiden kaikkea valmistusta ja niihin liittyviä liiketoimia koskevan tehokkaan valvonnan vapaa-alueilla käyttämällä kaikkia tässä lisäpöytäkirjassa esitettyjä asianmukaisia toimenpiteitä.

2. Lisäksi kielletään tupakkatuotteiden sekoittaminen muihin kuin tupakkatuotteisiin yhdessä kontissa tai muussa vastaavassa kuljetusyksikössä vapaa-alueelta poistuttaessa.

3. Jokainen sopimuspuoli ottaa käyttöön ja soveltaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden kansainvälistä kauttakulkua tai uudelleenlastausta alueellaan koskevia valvonta- ja tarkistustoimenpiteitä tämän lisäpöytäkirjan määräysten mukaisesti näiden tuotteiden laittoman kaupan ehkäisemiseksi.

13 artikla

Tullivapaa myynti

1. Jokainen sopimuspuoli panee täytäntöön tehokkaita toimenpiteitä tämän lisäpöytäkirjan kaikkien olennaisten määräysten soveltamiseksi tullivapaaseen myyntiin ottaen huomioon Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 6 artiklan.

2. Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän lisäpöytäkirjan voimaantulosta sopimuspuolikokous varmistaa seuraavassa istunnossaan, että toteutetaan näyttöön perustuva tutkimus tullivapaaseen myyntiin liittyvän tupakkatuotteiden laittoman kaupan laajuuden selvittämiseksi. Sopimuspuolet harkitsevat asianmukaisia lisätoimia tämän tutkimuksen perusteella.

OSA IV

RIKKOMUKSET

14 artikla

Lainvastainen toiminta ja rikokset

1. Jokainen sopimuspuoli ottaa käyttöön kansallisen lainsäädäntönsä perusperiaatteiden mukaisesti sellaiset lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, jotka saattavat olla tarpeen seuraavien toimintojen määrittämiseksi laittomiksi kansallisessa lainsäädännössä:

a)	tämän lisäpöytäkirjan määräysten vastainen tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden valmistus, tukkumyynti, välittäminen, myyminen, kuljettaminen, jakelu, varastointi, lähettäminen, maahantuonti tai vienti;

tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden valmistus, tukkumyynti, välittäminen, myyminen, kuljettaminen, jakelu, varastointi, lähettäminen, maahantuonti tai vienti maksamatta sovellettavia tulleja, veroja ja muita maksuja tai ilman sovellettavia veromerkkejä, yksilöllisiä tunnistemerkintöjä tai muita vaadittuja merkintöjä tai merkkejä;

ii)	muut tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden salakuljetusta tai salakuljetuksen yritystä koskevat toimet, joita b alakohdan i alakohta ei kata;

i)	muut tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman valmistuksen muodot tai tupakan pakkaaminen väärin veromerkein, väärin yksilöllisin tunnistetiedoin tai muilla väärillä merkinnöillä tai merkeillä;

ii)	laittomasti valmistetun tupakan, laittomien tupakkatuotteiden, väärin veromerkein tai muilla väärillä merkinnöillä tai merkeillä pakattujen tuotteiden tai laittomien valmistusvälineiden tukkumyynti, välittäminen, myyminen, kuljettaminen, jakelu, varastointi, lähettäminen, maahantuonti tai vienti;

d)	tupakkatuotteiden sekoittaminen toimitusketjussa muihin kuin tupakkatuotteisiin tarkoituksena salata tai peittää tupakkatuotteet;

e)	tupakkatuotteiden sekoittaminen muihin kuin tupakkatuotteisiin tämän lisäpöytäkirjan 12 artiklan 2 kohdan vastaisesti;

f)	internetin, televiestinnän tai muun kehittyvään teknologiaan perustuvan myyntitavan käyttäminen tupakkatuotteiden myyntiin tämän lisäpöytäkirjan vastaisesti;

g)	edellä 6 artiklan mukaisesti luvan saaneen henkilön toimesta tapahtuva tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden hankkiminen henkilöltä, jolla pitäisi olla 6 artiklan mukainen lupa, mutta sitä ei ole;

h)	julkisen virkamiehen tai toimivaltaisen viranomaisen vastustaminen tämän toteuttaessa tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan ehkäisemiseen, estämiseen, havaitsemiseen, tutkimiseen ja torjuntaan liittyviä tehtäviään;

väärien, harhaanjohtavien tai epätäydellisten lausuntojen antaminen tai vaadittujen tietojen jättäminen toimittamatta julkiselle virkamiehelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle tämän toteuttaessa tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan ehkäisemiseen, estämiseen, havaitsemiseen, tutkimiseen ja torjuntaan liittyviä tehtäviään silloin, kun tämä ei ole vastoin oikeutta olla todistamatta itseään vastaan;

ii)

tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden kuvauksen, määrän tai arvon tai muiden lisäpöytäkirjassa täsmennettyjen tietojen virheellinen ilmoittaminen virallisissa lomakkeissa tarkoituksena:

a)	tullien, verojen ja muiden maksujen kiertäminen tai

b)	tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan ehkäisemiseen, estämiseen, havaitsemiseen, tutkimiseen ja torjuntaan liittyvien valvontatoimien haittaaminen;

iii)	tässä pöytäkirjassa tarkoitetun kirjanpidon laatimista tai pitämistä koskevan velvoitteen noudattamatta jättäminen tai virheellisen kirjanpidon pitäminen; ja

j)	edellä 2 kohdassa rikokseksi määritetystä laittomasta toiminnasta saatuun hyötyyn liittyvä rahanpesu.

2. Jokainen sopimuspuoli määrittää kansallisen lainsäädäntönsä perusperiaatteiden mukaisesti, mitkä edellä 1 kohdassa esitetyistä laittomista toimista tai muista tämän lisäpöytäkirjan määräysten vastaisista tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittomaan kauppaan liittyvistä toimista katsotaan rikoksiksi, ja hyväksyy tarvittavia lainsäädäntötoimenpiteitä ja muita toimenpiteitä määritelmän toteuttamiseksi.

3. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa tämän lisäpöytäkirjan sihteeristölle ne edellä 1 ja 2 kohdassa esitetyt laittomat toimet, jotka kyseinen sopimuspuoli on määrittänyt 2 kohdan mukaisesti rikoksiksi, ja toimittaa sihteeristölle jäljennökset tai kuvaukset 2 kohdan täytäntöön panevasta lainsäädännöstään sekä kyseiseen lainsäädäntöön myöhemmin tehtävistä muutoksista.

4. Tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittomaan kauppaan liittyvien rikosten torjumiseksi tehtävän kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi sopimuspuolia rohkaistaan tarkistamaan rahanpesua, keskinäistä oikeusapua ja luovuttamista koskevaa kansallista lainsäädäntöään ottaen huomioon asianomaiset kansainväliset yleissopimukset, joiden sopimuspuolia ne ovat, sen varmistamiseksi, että ne toimivat tehokkaasti tämän lisäpöytäkirjan määräysten täytäntöön panemiseksi.

15 artikla

Oikeushenkilöiden vastuu

1. Jokainen sopimuspuoli ottaa lainsäädännöllisten periaatteidensa mukaisesti käyttöön tarvittavat toimenpiteet oikeushenkilöiden vastuusta tämän lisäpöytäkirjan 14 artiklan mukaisesti määritetystä laittomasta toiminnasta, mukaan lukien rikokset.

2. Oikeushenkilöiden vastuu voi jokaisen sopimuspuolen lainsäädännöllisten periaatteiden mukaisesti olla rikosoikeudellinen, siviilioikeudellinen tai hallinnollinen.

3. Tällainen vastuu ei rajoita kansallisissa laeissa ja asetuksissa ja tämän lisäpöytäkirjan 14 artiklassa laittomaksi toiminnaksi tai rikokseksi määritettyihin toimiin osallistuneiden luonnollisten henkilöiden vastuuta.

16 artikla

Syytteeseen asettaminen ja seuraamukset

1. Jokainen sopimuspuoli toteuttaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin, joiden on todettu syyllistyneen 14 artiklan mukaisesti määriteltyyn laittomaan toimintaan, rikokset mukaan luettuina, sovelletaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia tai muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia, myös rahamääräisiä seuraamuksia.

2. Jokainen sopimuspuoli pyrkii varmistamaan, että kaikkea sen kansallisen lainsäädännön mukaista oikeudellista harkintavaltaa, joka koskee syytteen nostamista 14 artiklan mukaisesti määritellystä laittomasta toiminnasta, myös rikoksista, käytetään tällaisen laittoman toiminnan ja rikosten yhteydessä täytäntöönpanotoimien mahdollisimman suuren tehokkuuden saavuttamiseksi ja kiinnittäen huomiota tarpeeseen ehkäistä tällainen laiton toiminta ja rikokset.

3. Tämän lisäpöytäkirjan määräykset eivät vaikuta periaatteeseen, jonka mukaan tämän lisäpöytäkirjan mukaisesti määritelty laiton toiminta, rikokset mukaan lukien, ja siihen sovellettavat vastuusta vapauttavat seikat tai muut toiminnan lainmukaisuutta määräävät oikeudelliset periaatteet on varattu määriteltäväksi kunkin sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä ja tällaiseen laittomaan toimintaan, rikokset mukaan luettuina, liittyvät syytetoimet toteutetaan ja seuraamukset määrätään kyseisen lainsäädännön mukaisesti.

17 artikla

Takavarikointiin liittyvät maksut

Sopimuspuolten olisi harkittava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sellaisten lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden käyttöönottoa, jotka voivat olla välttämättömiä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voidaan valtuuttaa kantamaan menetettyjä veroja ja tulleja vastaava määrä takavarikoitujen tupakan, tupakkatuotteiden ja/tai valmistusvälineiden tuottajalta, valmistajalta, jakelijalta, tuojalta tai viejältä.

18 artikla

Hävittäminen tai tuhoaminen

Menetetyksi tuomitut tupakka, tupakkatuotteet ja valmistusvälineet on tuhottava ympäristöä parhaiten säästävillä menetelmillä tai hävitettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

19 artikla

Erityiset tutkintamenetelmät

1. Jos kansallisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteet niin sallivat, jokaisen sopimuspuolen on mahdollisuuksien mukaan ja kansallisessa lainsäädännössään asetettujen edellytysten mukaisesti ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää valvottua läpilaskua asianmukaisesti ja, kun sopimuspuoli katsoo tämän tarkoituksenmukaiseksi, muita erityisiä tutkintamenetelmiä, kuten elektronista tai muuta valvontaa sekä peiteoperaatioiden käyttöä alueellaan torjuakseen tehokkaasti tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laitonta kauppaa.

2. Edellä 14 artiklan mukaisesti määriteltyjen rikosten tutkimista varten sopimuspuolia rohkaistaan tekemään tarvittaessa 1 kohdassa mainittujen erityisten tutkintamenetelmien käyttöä koskevia tarkoituksenmukaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä kansainvälisen yhteistyön yhteydessä.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai järjestelyjen puuttuessa päätökset erityisten tutkintamenetelmien käytöstä kansainvälisellä tasolla tehdään tapauskohtaisesti ja niissä voidaan tarvittaessa ottaa huomioon rahoitusjärjestelyt ja yhteisymmärrys asianomaisten sopimuspuolten tuomiovallan käytöstä.

4. Sopimuspuolet tunnustavat kansainvälisen yhteistyön ja avunannon merkityksen ja tarpeen tällä alalla ja tekevät yhteistyötä keskenään ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kehittääkseen valmiuksia tämän artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi.

V OSA

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

20 artikla

Yleinen tietojen jakaminen

1. Tämän lisäpöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuspuolet raportoivat Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen raportointivälineellä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti merkityksellisistä tiedoista ja tarvittaessa toimittavat muun muassa seuraavanlaisia tietoja:

a)	kootut tiedot tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden takavarikoista, määristä, takavarikoiden rahallisesta arvosta, tuotekuvauksista, valmistusajankohdista ja -paikoista sekä kierretyistä veroista;

b)	tiedot tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden tuonnista, viennistä, kauttakulusta, verollisesta ja verottomasta myynnistä ja määristä tai tuotannon arvosta;

c)	tiedot tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan suuntauksista, siinä käytetyistä salaamismenetelmistä ja toimintatavoista; ja

d)	muut merkitykselliset tiedot sopimuspuolten kanssa sovitulla tavalla.

2. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä keskenään sekä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kehittääkseen sopimuspuolten valmiuksia kerätä ja vaihtaa tietoja.

3. Sopimuspuolet käsittelevät tietoja luottamuksellisina ja ainoastaan sopimuspuolten käyttöön tarkoitettuna, ellei tiedot toimittava sopimuspuoli muuta ilmoita.

21 artikla

Tietojen jakaminen täytäntöönpanoa varten

1. Sopimuspuolet toimittavat tarvittaessa toisilleen kansallisen lainsäädäntönsä tai sovellettavien kansainvälisten sopimusten mukaisesti omasta aloitteestaan tai sellaisen sopimuspuolen pyynnöstä, joka perustelee asianmukaisesti, että tiedot ovat tarpeen tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittoman kaupan jäljittämiseksi tai tutkimiseksi, seuraavat tiedot:

a)	kyseisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden lupatiedot;

b)	tiedot tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittomaan kauppaan osallistuvien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tunnistamiseksi, seuraamiseksi ja syytteeseen asettamiseksi;

c)	tiedot tutkinnasta ja syytteeseen asettamisesta;

d)	tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden tuontia, vientiä tai verotonta myyntiä koskevat tiedot; ja

yksityiskohtaiset tiedot tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden takavarikoista (tarvittaessa myös asian viitetiedot, määrät, takavarikoiden rahallinen arvo, tuotekuvaus, osallistuneet tahot, valmistusajankohta ja -paikka) sekä toimintatavoista (myös kuljetusvälineet, salaamistapa, reitit ja jäljitys).

2. Sopimuspuolet käyttävät tämän artiklan mukaisesti vastaanottamiaan tietoja yksinomaan tämän lisäpöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuspuolet voivat täsmentää, ettei tällaisia tietoja saa toimittaa eteenpäin ilman tiedot toimittaneen sopimuspuolen suostumusta.

22 artikla

Tietojen jakaminen: luottamuksellisuus ja tiedon suojaaminen

1. Jokainen sopimuspuoli nimeää toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, joille 20, 21 ja 24 artiklassa tarkoitetut tiedot toimitetaan, ja tiedottaa muille sopimuspuolille tästä nimeämisestä puitesopimuksen sihteeristön kautta.

2. Tämän lisäpöytäkirjan mukaiseen tietojen vaihtoon sovelletaan salassapitoon ja tietosuojaan sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä. Sopimuspuolet suojelevat keskinäisen sopimuksen mukaan kaikkea salassa pidettävää tietoa, jota niiden välillä vaihdetaan.

23 artikla

Tuki ja yhteistyö: koulutus, tekninen tuki sekä tieteellinen, tekninen ja teknologinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä keskenään ja toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kautta tarjotakseen koulutusta ja teknistä tukea sekä tehdäkseen tieteellistä, teknistä ja teknologista yhteistyötä tämän lisäpöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi keskinäisen sopimuksen mukaan. Tuki voi kattaa asiantuntemuksen tai asianmukaisen teknologian siirron tiedonkeruun, lainvalvonnan, seurannan ja jäljityksen, tietohallinnon, henkilötietojen suojan, salaamisen, elektronisen valvonnan, rikosteknisen analysoinnin, keskinäisen oikeusavun ja luovuttamisen aloilla.

2. Sopimuspuolet voivat tarvittaessa tehdä kahdenvälisiä, monenvälisiä tai muita sopimuksia tai järjestelyjä edistääkseen koulutusta, teknistä tukea sekä tieteellistä, teknistä ja teknologista yhteistyötä ottaen huomioon sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja siirtymätalouksien maiden tarpeet.

3. Sopimuspuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä kehittääkseen ja tutkiakseen mahdollisuuksia määrittää takavarikoidun tupakan ja tupakkatuotteiden täsmällinen maantieteellinen alkuperä.

24 artikla

Tuki ja yhteistyö: rikostutkinta ja syytteeseen asettaminen

1. Sopimuspuolet toteuttavat tarvittaessa ja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet vahvistaakseen yhteistyötä monenvälisin, alueellisin tai kahdenvälisin järjestelyin tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan estämiseksi, jäljittämiseksi ja tutkimiseksi sekä siihen osallistuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden syytteeseen asettamiseksi ja rankaisemiseksi.

2. Jokainen sopimuspuoli varmistaa, että tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan torjuntaan osallistuvat hallinto-, sääntely- ja lainvalvontaviranomaiset ja muut viranomaiset (kansallisen lainsäädännön salliessa myös oikeusviranomaiset) tekevät yhteistyötä ja vaihtavat asiaa koskevia tietoja kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin.

25 artikla

Täysivaltaisuuden suojaaminen

1. Sopimuspuolet täyttävät tämän lisäpöytäkirjan mukaiset velvoitteensa noudattaen valtioiden tasa-arvoisen täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden sekä toisten valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.

2. Tämän lisäpöytäkirjan määräykset eivät oikeuta sopimuspuolta toisen valtion alueella käyttämään tuomiovaltaa tai suorittamaan tehtäviä, jotka toisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaan kuuluvat yksinomaan sen omille viranomaisille.

26 artikla

Tuomiovalta

1. Kukin sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ulottaakseen tuomiovaltansa 14 artiklan mukaisesti rangaistaviksi teoiksi säädettyihin rikoksiin, kun:

a)	rikos on tehty kyseisen sopimuspuolen alueella; tai

b)	rikos on tehty aluksella, joka liikennöi kyseisen sopimuspuolen lipun alla, tai ilma-aluksessa, joka on rekisteröity kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti, rikoksen tekohetkellä.

2. Ellei 25 artiklassa toisin määrätä, sopimuspuoli voi myös ulottaa tuomiovaltansa seuraaviin rikoksiin, kun:

a)	rikos on tehty kyseistä sopimuspuolta vastaan;

b)	rikoksen on tehnyt kyseisen sopimuspuolen kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö, jolla on vakituinen asuinpaikka sen alueella; tai

c)	rikos on säädetty rangaistavaksi 14 artiklan mukaisesti ja se on tehty kyseisen sopimuspuolen alueen ulkopuolella tarkoituksessa tehdä 14 artiklan mukainen rikos sen alueella.

3. Tämän lisäpöytäkirjan 30 artiklan soveltamista varten kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ulottaakseen tuomiovaltansa 14 artiklassa määriteltyihin rikoksiin, kun rikoksesta epäilty on sen alueella, eikä se luovuta epäiltyä siksi, että rikoksesta epäilty on sen kansalainen.

4. Kukin sopimuspuoli voi myös ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ulottaakseen tuomiovaltansa 14 artiklan soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin, jos rikoksesta epäilty on sen alueella, eikä se luovuta häntä.

5. Jos tuomiovaltaansa tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti käyttävälle sopimuspuolelle ilmoitetaan tai se saa muutoin tietää, että yksi tai useampi muu sopimuspuoli on aloittanut tutkinnan, syytetoimet tai oikeudenkäynnin saman teon perusteella, kyseisten sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset neuvottelevat tarvittaessa toistensa kanssa toimiensa yhteensovittamiseksi.

6. Tämä lisäpöytäkirja ei estä sopimuspuolta käyttämästä kansallisen lainsäädäntönsä mukaista rikosoikeudellista tuomiovaltaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta yleisen kansainvälisen oikeuden määräyksiä.

27 artikla

Lainvalvontayhteistyö

1. Sopimuspuolet toteuttavat kansallisen lainsäädäntönsä ja hallintojärjestelmiensä mukaisesti tehokkaita toimenpiteitä:

a)	parantaakseen ja ottaakseen tarvittaessa käyttöön viestintäkanavia toimivaltaisten viranomaistensa, virastojensa ja yksiköidensä välille varman ja nopean tietojenvaihdon helpottamiseksi kaikista 14 artiklan soveltamisalaan kuuluvien rikosten näkökohdista;

b)	varmistaakseen toimivaltaisten viranomaisten, virastojen, tullin, poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön;

toimiakseen yhteistyössä muiden sopimuspuolten kanssa tutkittaessa 14 artiklan soveltamisalaan kuuluvien rikosten osalta seuraavia seikkoja:

i)	näihin rikoksiin osallisiksi epäiltyjen henkilöiden henkilöllisyys, olinpaikka ja toiminta tai muiden asiaan liittyvien henkilöiden olinpaikka;

ii)	näiden rikosten tuottaman hyödyn tai omaisuuden liikkeet; ja

iii)	näiden rikosten tekemisessä käytettyjen tai niiden tekemiseen tarkoitettujen omaisuuden, laitteiden tai muiden rikoksentekovälineiden liikkeet;

d)	tarjotakseen tarvittaessa analysointiin tai tutkintaan tarvittavat esineet tai ainemäärät;

helpottaakseen tehokasta yhteensovittamista toimivaltaisten viranomaistensa, virastojensa ja yksiköidensä välillä sekä edistääkseen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden vaihtoa, mukaan lukien yhteyshenkilöiden lähettäminen, jollei kyseisten sopimuspuolten välisissä kahdenvälisissä sopimuksissa tai järjestelyissä toisin määrätä;

vaihtaakseen muiden sopimuspuolten kanssa merkityksellisiä tietoja luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden käyttämistä erityisistä keinoista ja menetelmistä tällaisia rikoksia tehtäessä, mukaan lukien tarvittaessa reiteistä ja tavaran siirroista sekä väärien henkilöllisyyksien, muutettujen tai väärennettyjen asiakirjojen tai muiden keinojen käytöstä toiminnan salaamiseksi; ja

g)	vaihtaakseen tietoja ja sovittaakseen yhteen hallinnolliset ja muut toimenpiteet, jotka on tarvittaessa toteutettu 14 artiklan soveltamisalaan kuuluvien rikosten varhaista havaitsemista varten.

2. Tämän lisäpöytäkirjan täytäntöön panemiseksi sopimuspuolet harkitsevat lainvalvontaviranomaistensa välistä suoraa yhteistyötä koskevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen tekemistä, ja jos tällaisia sopimuksia tai järjestelyjä on jo olemassa, niiden tarkistamista tarvittavalla tavalla. Jos kyseisten sopimuspuolten välillä ei ole tällaisia sopimuksia tai järjestelyjä, ne voivat pitää tätä lisäpöytäkirjaa perustana keskinäiselle lainvalvontayhteistyölle tämän lisäpöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien rikosten osalta. Aina kun se on tarkoituksenmukaista, sopimusvaltiot hyödyntävät täysimittaisesti sopimuksia ja järjestelyjä, mukaan lukien kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa tehtyjä sopimuksia ja järjestelyjä, edistääkseen lainvalvontaviranomaistensa välistä yhteistyötä.

3. Sopimuspuolet pyrkivät voimavarojensa mukaisesti toimimaan yhteistyössä torjuakseen nykyaikaisen teknologian avulla tapahtuvaa tupakkatuotteiden kansainvälistä laitonta kauppaa.

28 artikla

Keskinäinen hallinnollinen apu

Sopimuspuolet tarjoavat kansallisen lainsäädäntönsä ja hallintojärjestelmiensä mukaisesti toisilleen joko pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tiedot, joilla varmistetaan tullilainsäädännön ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön asianmukainen soveltaminen tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan estämiseksi, jäljittämiseksi, tutkimiseksi ja torjumiseksi sekä siihen osallistuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden syytteeseen asettamiseksi. Sopimuspuolet käsittelevät näitä tietoja luottamuksellisina ja ainoastaan rajoitettuun käyttöön tarkoitettuna, ellei tiedot toimittava sopimuspuoli muuta ilmoita. Tällaisia tietoja voivat olla:

a)	uudet tulli- ja muut lainvalvontatekniikat, joiden tehokkuudesta on näyttöä;

b)	tiedot tupakan, tupakkatuotteiden tai valmistusvälineiden laittoman kaupan uusista suuntauksista, siinä käytetyistä keinoista ja menetelmistä;

c)	tiedot tavaroista, joiden tiedetään olevan tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittoman kaupan kohteena, sekä näiden tavaroiden kuvausta, pakkausta, kuljetusta ja varastointia sekä muita menetelmiä koskevat tiedot;

d)	tiedot luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joiden tiedetään tehneen 14 artiklan soveltamisalaan kuuluvan rikoksen tai osallistuneen sellaiseen; ja

e)	muut tiedot, joista voi olla hyötyä nimetyille virastoille valvonnan riskinarvioinnissa ja muissa lainvalvontatarkoituksissa.

29 artikla

Keskinäinen oikeusapu

1. Sopimuspuolet antavat toisilleen mahdollisimman laajaa oikeusapua tutkinnassa, syytetoimissa ja oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät 14 artiklan määräysten mukaisesti tämän lisäpöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin.

2. Keskinäistä oikeusapua annetaan mahdollisimman kattavasti pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen asiaankuuluvien lakien, sopimusten ja järjestelyjen mukaisesti sellaisissa tutkinta- ja syytetoimissa sekä oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät rikoksiin, joista oikeushenkilö voi joutua vastuuseen pyynnön esittäneessä sopimusvaltiossa tämän lisäpöytäkirjan 15 artiklan mukaisesti

3. Tämän artiklan mukaista keskinäistä oikeusapua voidaan pyytää seuraaviin tarkoituksiin:

a)	todisteiden tai lausuntojen hankkiminen henkilöiltä;

b)	oikeudellisten asiakirjojen tiedoksianto;

c)	etsintöjen ja takavarikointien suorittaminen sekä jäädyttäminen;

d)	esineiden ja paikkojen tutkiminen;

e)	tietojen, todisteiden sekä asiantuntija-arvioiden hankkiminen;

f)	alkuperäisten tai oikeaksi todistettujen jäljennösten hankkiminen asiaankuuluvista asiakirjoista ja tiedoista, kuten valtion asiakirjoista, pankkitiedoista, rahoitusta ja yritystoimintaa koskevista asiakirjoista;

g)	rikoksen tuottaman hyödyn, omaisuuden, rikoksentekovälineiden, muiden tarvikkeiden tai esineiden tunnistaminen tai jäljittäminen todistelua varten;

h)	henkilöiden vapaaehtoisen esiintymisen helpottaminen pyynnön esittäneessä sopimusvaltiossa; ja

i)	mikä tahansa muu apu, joka ei ole pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön vastaista.

4. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta velvoitteisiin, jotka perustuvat muuhun kahden- tai monenväliseen sopimukseen, jonka määräykset koskevat kokonaan tai osittain keskinäistä oikeusapua.

5. Tämän artiklan mukaisesti esitettyihin pyyntöihin sovelletaan tämän artiklan 6–24 kohtaa, jos kyseisiä sopimusvaltioita ei sido keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus. Jos näitä sopimusvaltioita sitoo tällainen sopimus, pyyntöihin sovelletaan sen vastaavia määräyksiä, elleivät sopimusvaltiot päätä soveltaa tämän artiklan 6–24 kohtaa keskinäistä oikeusapua koskevan sopimuksen sijasta. Sopimusvaltioita kannustetaan voimakkaasti soveltamaan tämän artiklan kyseisiä kohtia, mikäli ne helpottavat yhteistyötä.

6. Kukin sopimuspuoli nimeää keskusviranomaisen, jonka tehtävänä on ja jolla on valtuudet ottaa vastaan keskinäistä oikeusapua koskevia pyyntöjä ja panna ne täytäntöön tai välittää ne edelleen toimivaltaisille viranomaisille täytäntöönpanoa varten. Jos sopimuspuolella on tietty alue tai osavaltio, jolla sovelletaan keskinäistä oikeusapua koskevaa erillistä järjestelmää, se voi nimetä erillisen keskusviranomaisen, jolla on samat tehtävät kyseisellä alueella tai kyseisessä osavaltiossa. Keskusviranomaiset varmistavat vastaanotettujen pyyntöjen nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon tai välittämisen toimivaltaiselle viranomaiselle. Tapauksissa, joissa keskusviranomainen välittää pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle täytäntöönpanoa varten, sen on kehotettava tätä panemaan pyyntö nopeasti ja asianmukaisesti täytäntöön. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa puitesopimuksen sihteeristön päällikölle mainittua tarkoitusta varten nimetystä keskusviranomaisesta tallettaessaan tätä lisäpöytäkirjaa koskevan liittymis-, hyväksymis-, vahvistamis- ja ratifioimiskirjansa. Keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt sekä niihin liittyvät tiedonannot toimitetaan sopimuspuolten nimeämälle keskusviranomaiselle. Tämä vaatimus ei rajoita sopimuspuolen oikeutta vaatia, että tällaiset pyynnöt ja tiedonannot toimitetaan sille diplomaattiteitse sekä, kiireellisissä tapauksissa ja sopimusvaltioiden suostuessa tähän, mahdollisuuksien mukaan asianmukaisten kansainvälisten järjestöjen kautta.

7. Pyynnöt on laadittava kirjallisesti tai mahdollisuuksien mukaan millä tahansa tavalla, josta on tuloksena kirjallinen asiakirja, pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen hyväksymällä kielellä sellaisissa olosuhteissa, joissa sopimuspuoli pystyy varmistumaan pyynnön aitoudesta. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa puitesopimuksen sihteeristön päällikölle kielen tai kielet, joilla laaditut asiakirjat hyväksytään, tallettaessaan tätä lisäpöytäkirjaa koskevan liittymis-, hyväksymis-, vahvistamis- ja ratifioimiskirjansa. Kiireellisissä tapauksissa ja sopimuspuolten sopiessa siitä, pyynnöt voidaan esittää suullisesti, mutta ne on välittömästi vahvistettava kirjallisesti.

8. Keskinäistä oikeusapua koskevassa pyynnössä tulee mainita:

a)	pyynnön esittävä viranomainen;

b)	pyynnössä mainitun tutkinnan, syytetoimien tai oikeudenkäynnin asiasisältö ja luonne sekä tutkinnasta, syytetoimista tai oikeudenkäynnistä vastaavan viranomaisen nimi ja tehtävät;

c)	yhteenveto asiaan vaikuttavista tosiseikoista, paitsi sellaisten pyyntöjen osalta, jotka koskevat oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantoa;

d)	kuvaus pyydetystä avusta ja tiedot menettelytavoista, joita pyynnön esittänyt sopimuspuoli toivoo noudatettavan;

e)	mahdollisuuksien mukaan kaikkien asianosaisten henkilötiedot, oleskelupaikka ja kansalaisuus;

f)	tarkoitus, jota varten todisteita, tietoja tai toimenpiteitä pyydetään; ja

g)	rikosta koskevat kansallisen lainsäädännön säännökset ja siitä määrättävä rangaistus.

9. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi pyytää lisätietoja, jos se on tarpeen pyynnön täytäntöön panemiseksi sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jos se helpottaa pyynnön täytäntöönpanoa.

10. Pyyntö pannaan täytäntöön pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja sen kansallisen lainsäädännön sallimassa laajuudessa ja mahdollisuuksien mukaan pyynnössä täsmennetyn menettelyn mukaisesti.

11. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei saa ilman pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen etukäteen antamaa lupaa välittää tai käyttää pyynnön vastaanottaneelta sopimuspuolelta saatuja tietoja ja todisteita muuhun kuin sellaiseen tutkintaan, syytteeseenpanoon tai oikeudenkäyntiin, josta on ilmoitettu pyynnössä. Tämän kohdan määräykset eivät estä pyynnön esittänyttä sopimuspuolta paljastamasta oikeudenkäynnissä syytettynä olevan henkilön syyttömyyden puolesta puhuvia tietoja tai todisteita. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa pyynnön esittänyt sopimuspuoli ilmoittaa asiasta pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle ennen tietojen tai todisteiden paljastamista ja pyydettäessä neuvottelee pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kanssa. Mikäli ennakkoilmoituksen antaminen ei poikkeustapauksessa ole mahdollista, pyynnön esittänyt sopimuspuoli ilmoittaa tietojen tai todisteiden paljastamisesta pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle viipymättä.

12. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi vaatia, että vastaanottanut sopimuspuoli pitää pyynnön tiedot ja sisällön luottamuksellisina, paitsi niiltä osin kuin niiden paljastaminen on pyynnön täytäntöönpanon kannalta välttämätöntä. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei voi noudattaa luottamuksellisuuden vaatimusta, se ilmoittaa tästä viipymättä pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle.

13. Kun sopimuspuolen oikeusviranomaisten on kuultava toisen sopimuspuolen alueella olevaa henkilöä todistajana tai asiantuntijana, viimeksi mainittu sopimuspuoli voi, kun se on mahdollista ja kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden mukaista, toisen sopimuspuolen pyynnöstä sallia kuulustelun järjestämisen videokokouksena, mikäli ei ole mahdollista tai toivottavaa, että kyseinen henkilö esiintyy henkilökohtaisesti pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella. Sopimuspuolet voivat sopia, että pyynnön esittäneen sopimuspuolen oikeusviranomainen johtaa kuulustelua ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oikeusviranomainen osallistuu siihen.

14. Keskinäisen oikeusavun antamisesta voidaan kieltäytyä:

a)	jos pyyntöä ei ole tehty tämän artiklan määräysten mukaisesti;

b)	jos pyynnön vastaanottaneen sopimusvaltion mielestä pyynnön toteuttaminen saattaa vaarantaa sen täysivaltaisuuden, turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai muun olennaisen edun;

c)	jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallinen lainsäädäntö estäisi sen viranomaisia toteuttamasta pyydettyjä toimenpiteitä vastaavan rikoksen osalta, jos rikos olisi tutkinnan, syytteeseenpanon tai oikeudenkäynnin kohteena niiden oman tuomiovallan alueella;

jos pyyntö liittyy rikokseen, josta säädetty enimmäisrangaistus pyynnön vastaanottaneessa sopimuspuolessa on alle kahden vuoden vankeusrangaistus tai muu vapaudenmenetys, tai jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli katsoo, että avun antaminen rasittaisi kohtuuttomasti sen voimavaroja suhteessa rikoksen vakavuuteen; tai

e)	jos pyyntöön suostuminen olisi ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oikeusjärjestelmän kanssa keskinäisen oikeusavun osalta.

15. Keskinäisen oikeusavun epääminen on perusteltava.

16. Sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä noudattamasta tämän kohdan määräyksiä pankkisalaisuuden perusteella.

17. Sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä keskinäisen oikeusavun antamisesta yksinomaan sillä perusteella, että rikokseen katsotaan liittyvän myös verokysymyksiä.

18. Sopimuspuolet voivat kieltäytyä antamasta tämän artiklan mukaista keskinäistä oikeusapua kaksoisrangaistavuuden puuttumisen perusteella. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kuitenkin antaa oikeusapua, jos se pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja valitsemassaan laajuudessa, riippumatta siitä, olisiko teko rangaistava pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön nojalla.

19. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli panee keskinäistä oikeusapua koskevan pyynnön täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja noudattaa mahdollisimman tarkkaan perusteltuja määräaikoja, joita pyynnön esittänyt sopimuspuoli on ehdottanut, mieluiten pyynnössään. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen kohtuullisiin tiedusteluihin asian etenemisestä pyynnön vastaanottaneessa sopimuspuolessa. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli ilmoittaa viipymättä pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle, kun pyydettyä apua ei enää tarvita.

20. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi lykätä keskinäisen oikeusavun antamista sillä perusteella, että se haittaa vireillä olevia tutkinta-, syyte- tai oikeudenkäyntitoimia.

21. Ennen kuin pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli kieltäytyy vastaamasta pyyntöön tämän artiklan 14 kohdan nojalla tai lykkää sen täytäntöönpanoa tämän artiklan 20 kohdan nojalla, se neuvottelee pyynnön esittäneen sopimuspuolen kanssa siitä, voidaanko oikeusapua vielä antaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen tarpeellisiksi katsomien ehtojen mukaisesti. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli hyväksyy avun näillä ehdoilla, sen on noudatettava niitä.

22. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa pyynnön täytäntöönpanosta aiheutuvista tavanomaisista kustannuksista, elleivät kyseiset sopimuspuolet toisin sovi. Jos pyyntöön vastaamisesta aiheutuu huomattavan suuria tai poikkeuksellisia menoja, sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ratkaistakseen, millaisin ehdoin pyyntö pannaan täytäntöön ja millä tavalla kustannukset korvataan.

23. Pyydettäessä pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli:

a)	antaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle jäljennökset sen hallussa olevista valtion asiakirjoista tai tiedoista, jotka sen kansallisen lainsäädännön mukaan ovat julkisia; ja

b)	voi harkintansa mukaan antaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle kokonaan, osittain tai asianmukaisiksi katsomiensa ehtojen mukaisesti jäljennökset sen hallussa olevista valtion asiakirjoista tai tiedoista, jotka sen kansallisen lainsäädännön mukaan eivät ole julkisia.

24. Sopimuspuolet harkitsevat tarvittaessa mahdollisuutta tehdä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, jotka vastaavat tämän artiklan määräysten soveltamistarkoitusta, toteuttavat ne käytännössä tai edistävät niiden soveltamista.

30 artikla

Luovuttaminen

1. Tätä artiklaa sovelletaan tämän lisäpöytäkirjan 14 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettyihin rikoksiin, kun:

a)	luovuttamispyynnön kohteena oleva henkilö tavataan pyynnön vastaanottaneessa sopimuspuolessa;

b)	rikos, jota luovuttamispyyntö koskee, on rangaistava teko sekä pyynnön esittäneen että pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön nojalla; ja

rikoksesta annettava enimmäisrangaistus on vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus tai muu vapaudenmenetys tai vakavampi rangaistus taikka sellainen lyhyempi rangaistus, jonka kyseiset sopimuspuolet ovat hyväksyneet kahden- tai monenvälisten sopimusten tai muiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

2. Jokainen rikos, johon tätä artiklaa sovelletaan, katsotaan sopimuspuolten välisissä luovuttamista koskevissa sopimuksissa rikokseksi, josta voidaan luovuttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat sisällyttämään nämä rikokset kaikkiin välillään tehtäviin luovuttamista koskeviin sopimuksiin rikoksina, joista voidaan luovuttaa.

3. Jos sopimuspuoli, joka asettaa luovuttamisen ehdoksi sopimuksen olemassaolon, saa luovuttamispyynnön toiselta sopimuspuolelta, jonka kanssa sillä ei ole luovuttamista koskevaa sopimusta, se voi katsoa tämän lisäpöytäkirjan luovuttamisen oikeusperustaksi kaikkien niiden rikosten osalta, joihin tätä artiklaa sovelletaan.

4. Sopimuspuolet, jotka eivät aseta luovuttamisen ehdoksi sopimuksen olemassaoloa, tunnustavat keskinäisissä suhteissaan tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvat rikokset sellaisiksi rikoksiksi, joista voidaan luovuttaa.

5. Luovuttamiseen sovelletaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä tai sovellettavissa luovuttamista koskevissa sopimuksissa määrättyjä ehtoja, mukaan lukien muun muassa luovuttamisen edellytyksenä oleva vaadittu vähimmäisrangaistus sekä ne syyt, joiden perusteella pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä luovuttamisesta.

6. Jollei sopimuspuolten kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä, ne pyrkivät nopeuttamaan luovuttamismenettelyä ja yksinkertaistamaan siihen liittyviä todistusaineistoa koskevia vaatimuksia kaikkien niiden rikosten osalta, joihin tätä artiklaa sovelletaan.

7. Jos sopimuspuoli, jonka alueella rikoksesta epäilty tavataan, ei luovuta häntä tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvan rikoksen johdosta pelkästään sillä perusteella, että hän on kyseisen valtion kansalainen, tämän sopimuspuolen on luovuttamista pyytäneen sopimuspuolen pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä saatettava tapaus toimivaltaisten viranomaistensa käsiteltäväksi syytteeseenpanoa varten. Kyseiset viranomaiset tekevät päätöksensä ja käsittelevät asian samalla tavalla kuin kyseisen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisen muun vastaavan kaltaisen rikoksen. Kyseiset sopimusvaltiot toimivat yhteistyössä erityisesti oikeudenkäyntimenettelyyn ja todistusaineistoon liittyvissä kysymyksissä varmistaakseen menettelyn tehokkuuden.

8. Jos sopimuspuoli saa kansallisen lainsäädäntönsä mukaan luovuttaa kansalaisensa ainoastaan sillä ehdolla, että kyseinen henkilö palautetaan tähän sopimusvaltioon suorittamaan rangaistusta, joka hänelle määrätään sen oikeudenkäynnin seurauksena, jota varten kyseisen henkilön luovuttamista on pyydetty, ja kyseinen sopimuspuoli ja henkilön luovuttamista pyytävä sopimuspuoli sopivat tästä mahdollisuudesta sekä muista tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista, tällainen ehdollinen luovuttaminen riittää täyttämään tämän artiklan 7 kohdan mukaisen velvoitteen.

9. Jos tuomion täytäntöönpanoa varten pyydetystä luovuttamisesta kieltäydytään sillä perusteella, että luovutettavaksi pyydetty henkilö on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalainen, pyynnön vastaanottaneen sopimusvaltion tulee pyynnön esittäneen sopimusvaltion pyynnöstä kansallisen lainsäädäntönsä niin salliessa ja sen vaatimusten mukaisesti harkita pyynnön esittäneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti määrätyn rangaistuksen tai sen jäljellä olevan osan täytäntöön panemista.

10. Kun henkilöä vastaan on käynnistetty oikeusmenettely jonkin tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvan rikoksen johdosta, hänelle on taattava oikeudenmukainen kohtelu oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa, mukaan lukien kaikki ne oikeudet ja takeet, jotka perustuvat sen sopimuspuolen kansalliseen lainsäädäntöön, jonka alueella kyseinen henkilö on.

11. Tämän lisäpöytäkirjan määräysten ei tulkita asettavan luovuttamisvelvollisuutta, jos pyynnön vastaanottaneella sopimuspuolella on perusteltuja syitä uskoa, että pyyntö on esitetty henkilön asettamiseksi syytteeseen tai rankaisemiseksi hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, etnisen alkuperänsä tai poliittisten mielipiteidensä perusteella, tai että pyynnön noudattaminen mistä tahansa näistä syistä heikentäisi sen henkilön asemaa, jota pyyntö koskee.

12. Sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä vastaamasta luovuttamispyyntöön pelkästään sillä perusteella, että rikokseen katsotaan liittyvän myös verokysymyksiä.

13. Ennen kuin luovuttamispyynnön vastaanottanut sopimuspuoli kieltäytyy luovuttamisesta, se neuvottelee tarvittaessa pyynnön esittäneen sopimuspuolen kanssa antaakseen sille riittävän tilaisuuden esittää mielipiteensä ja antaa väitteitään tukevia tietoja.

14. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään kahden- ja monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä luovuttamisten toteuttamiseksi tai tehostamiseksi. Jos näitä sopimusvaltioita sitoo voimassa oleva sopimus tai hallitustenvälinen järjestely, pyyntöihin sovelletaan sen vastaavia määräyksiä, elleivät sopimusvaltiot päätä niiden sijasta soveltaa tämän artiklan 1–13 kohtaa.

31 artikla

Toimenpiteet luovuttamisen varmistamiseksi

1. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kansallisen lainsäädäntönsä ja luovuttamista koskevien sopimustensa mukaisesti ja vakuututtuaan siitä, että olosuhteet sitä edellyttävät ja pyyntö kiireellinen, ja pyynnön esittäneen sopimuspuolen pyynnöstä ottaa säilöön henkilön, jonka luovuttamista pyyntö koskee ja joka on sen alueella, tai toteuttaa muita toimenpiteitä henkilön läsnäolon varmistamiseksi luovuttamismenettelyssä.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä on tarvittaessa ilmoitettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja viipymättä pyynnön esittäneelle osapuolelle.

3. Edellä 1 kohdan mukaisten toimenpiteiden kohteena olevalla henkilöllä on oikeus:

a)	välittömään yhteydenpitoon sen valtion lähimmän asianmukaisen edustajan kanssa, jonka kansalainen hän on, tai kansalaisuudettoman henkilön tapauksessa sen valtion edustaja kanssa, jonka alueella henkilö tavallisesti oleskelee, ja

b)	tavata kyseisen valtion edustaja.

VI OSA

RAPORTOINTI

32 artikla

Raportointi ja tiedonvaihto

1. Jokainen sopimuspuoli antaa ajoittain sopimuspuolikokoukselle sihteeristön kautta raportin tämän lisäpöytäkirjan täytäntöönpanosta.

2. Sopimuspuolikokous määrittää näiden raporttien muodon ja sisällön. Raportit ovat osa Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen raportointivälinettä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen raporttien on sisällettävä muun muassa seuraavat seikat:

a)	tiedot lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimista tai muista toimista, joihin on ryhdytty tämän lisäpöytäkirjan täytäntöön panemiseksi;

b)	tarvittaessa tiedot kaikista rajoituksista tai esteistä, joita sopimuspuoli on tämän lisäpöytäkirjan täytäntöönpanossa havainnut, ja toimenpiteistä, joihin on ryhdytty näiden esteiden poistamiseksi;

c)	tarvittaessa tiedot taloudellisesta ja teknisestä tuesta, jota on annettu, saatu tai pyydetty tupakkatuotteiden laittoman kaupan vastaista toimintaa varten; sekä

d)	edellä 20 kohdassa täsmennetyt tiedot.

Tapauksissa, joissa asiaan liittyvät tiedot kerätään sopimuspuolikokouksen raportointimekanismilla, sopimuspuolikokous ei vaadi päällekkäisiä toimia.

4. Sopimuspuolikokous harkitsee 33 ja 36 artiklan mukaisesti järjestelyjä sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja siirtymätalouden maiden auttamiseksi niiden pyynnöstä tämän artiklan mukaisten velvoitteiden täyttämisessä.

5. Kyseisten artiklojen mukaiseen raportointiin sovelletaan salassapitoon ja tietosuojaan sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä. Sopimuspuolet suojelevat keskinäisen sopimuksen mukaan kaikkea luottamuksellista tietoa, jota niiden välillä raportoidaan tai vaihdetaan.

VII OSA

INSTITUTIONAALISET JÄRJESTELYT JA TALOUDELLISET RESURSSIT

33 artikla

Sopimuspuolikokous

1. Täten perustetaan sopimuspuolikokous. Tämän lisäpöytäkirjan tultua voimaan sopimuspuolikokouksen ensimmäisen istunnon kutsuu koolle puitesopimuksen sihteeristö välittömästi ennen seuraavaa säännöllistä sopimuspuolikokousta tai välittömästi sen jälkeen.

2. Tämän jälkeen sopimuspuolikokouksen säännöllisen istunnon kutsuu koolle puitesopimuksen sihteeristö välittömästi ennen säännöllistä sopimuspuolikokousta tai välittömästi sen jälkeen.

3. Sopimuspuolikokouksen ylimääräisiä istuntoja pidetään, kun kokous katsoo ne tarpeellisiksi tai jonkin sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä edellyttäen, että pyyntöä tukee vähintään kolmasosa sopimuspuolista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun puitesopimuksen sihteeristö on toimittanut pyynnön niille.

4. Sopimuspuolikokoukseen sovelletaan soveltuvin osin Maailman terveysjärjestön tupakoinnin vastaisen puitesopimuksen sopimuspuolikokouksen menettelysääntöjä ja rahoitussääntöjä, ellei sopimuspuolikokous toisin päätä.

5. Sopimuspuolikokous seuraa säännöllisesti lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoa ja tekee tarvittavat päätökset sen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi.

6. Sopimuspuolikokous päättää lisäpöytäkirjan sopimuspuolten tämän lisäpöytäkirjan toimintaa varten vapaaehtoisesti antamien maksuosuuksien laajuudesta ja toteutustavasta sekä muista mahdollisista resursseista sen täytäntöön panemiseksi.

7. Sopimuspuolikokous hyväksyy yksimielisesti jokaisessa varsinaisessa istunnossaan talousarvion ja toimintasuunnitelman seuraavaan varsinaiseen istuntoon ulottuvaa tilikautta varten. Tilikauden talousarvio ja toimintasuunnitelma ovat erillisiä Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta.

34 artikla

Sihteeristö

1. Tämän lisäpöytäkirjan sihteeristönä toimii puitesopimuksen sihteeristö.

2. Puitesopimuksen sihteeristön tehtäviin tämän lisäpöytäkirjan sihteeristönä kuuluu:

a)	huolehtia sopimuspuolikokouksen ja sen avustavien toimielinten sekä työryhmien ja muiden sopimuspuolikokouksen istuntojen järjestelyistä ja tarjota niille tarvittavat palvelut;

b)	ottaa vastaan, analysoida ja toimittaa edelleen tämän lisäpöytäkirjan mukaisesti raportteja ja antaa niistä tarvittaessa palautetta sekä helpottaa tietojenvaihtoa sopimuspuolten kesken;

tukea sopimuspuolia, erityisesti sopimuspuolina olevia kehitysmaita ja siirtymätalouksien maita, niiden pyynnöstä lisäpöytäkirjan määräysten mukaisten tietojen kokoamisessa, ilmoittamisessa ja vaihdossa sekä auttaa määrittämään käytettävissä olevia voimavaroja ja resursseja tämän lisäpöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa varten;

d)	laatia raportteja tämän lisäpöytäkirjan mukaisesta toiminnastaan sopimuspuolikokouksen ohjauksessa ja sille toimitettavaksi;

e)	varmistaa sopimuspuolikokouksen ohjauksessa tarpeellinen koordinointi toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten kanssa;

f)	liittyä sopimuspuolikokouksen ohjauksessa sellaisiin hallinnollisiin tai sopimusjärjestelyihin, joita sen tehtävien tehokas suorittaminen tämän lisäpöytäkirjan sihteeristönä mahdollisesti edellyttää;

ottaa vastaan ja arvioida sellaisten hallitustenvälisten tai valtioista riippumattomien järjestöjen hakemuksia, jotka haluavat tulla valtuutetuiksi tarkkailijoiksi sopimuspuolikokoukseen, varmistaen, että ne eivät ole yhteydessä tupakkateollisuuteen, sekä esittää tarkistetut hakemukset sopimuspuolikokouksen arvioitavaksi; ja

h)	hoitaa muita tässä lisäpöytäkirjassa sihteeristölle määrättyjä tehtäviä sekä muita tehtäviä siten kuin sopimuspuolikokous määrää.

35 artikla

Sopimuspuolikokouksen ja hallitustenvälisten järjestöjen suhteet

Sopimuspuolikokous voi pyytää toimivaltaisia kansainvälisiä ja alueellisia hallitustenvälisiä järjestöjä, taloudelliset ja kehitystyötä tekevät laitokset mukaan luettuina, osallistumaan tekniseen ja taloudelliseen yhteistyöhön tämän lisäpöytäkirjan tavoitteen saavuttamiseksi.

36 artikla

Taloudelliset resurssit

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että taloudelliset resurssit ovat tärkeitä tämän lisäpöytäkirjan tavoitteen saavuttamisessa, ja tunnustavat Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 26 artiklan merkityksen puitesopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

2. Jokaisen sopimuspuolen on annettava taloudellista tukea kansallisille toimille, joiden tarkoituksena on tämän lisäpöytäkirjan tavoitteen saavuttaminen kansallisten suunnitelmien, prioriteettien ja ohjelmien mukaisesti.

3. Sopimuspuolet edistävät tarpeen mukaan kahdenvälisten, alueellisten, alueiden sisäisten ja muiden monenvälisten rahoituskanavien käyttöä sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja siirtymätalouden maiden valmiuksien vahvistamisessa, jotta ne pystyvät saavuttamaan tämän lisäpöytäkirjan tavoitteet.

4. Sopimuspuolia rohkaistaan kansallista lainsäädäntöään ja politiikkaansa noudattaen tarvittaessa käyttämään tupakan, tupakkatuotteiden ja valmistusvälineiden laittomasta kaupasta saadun menetetyksi tuomitun rikoshyödyn tässä lisäpöytäkirjassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan soveltamista.

5. Sopimuspuolet kannustavat asianomaisia alueellisia ja kansainvälisiä hallitustenvälisiä järjestöjä ja taloudellisia ja kehitystyötä tekeviä laitoksia, joissa ne ovat edustettuina, antamaan taloudellista tukea sopimuspuolina oleville kehitysmaille ja siirtymätalouden maille ja siten auttamaan näitä lisäpöytäkirjan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osallistumisoikeuksia näissä järjestöissä.

6. Sopimuspuolet sopivat, että:

ne auttavat sopimuspuolia täyttämään lisäpöytäkirjan mukaiset velvoitteensa ja että kaikki asiaan liittyvät potentiaaliset ja olemassa olevat voimavarat ja resurssit, jotka voidaan käyttää tämän lisäpöytäkirjan tavoitteisiin liittyvään toimintaan, olisi otettava käyttöön ja käytettävä kaikkien sopimuspuolten ja varsinkin sopimuspuolina olevien kehitysmaiden ja siirtymätalouden maiden hyväksi; ja

b)	puitesopimuksen sihteeristö neuvoo pyynnöstä sopimuspuolina olevia kehitysmaita ja siirtymätalouden maita käytettävissä olevien rahoituslähteiden osalta, jotta niiden on helpompi täyttää lisäpöytäkirjan mukaiset velvoitteensa.

7. Sopimuspuolet voivat vaatia tupakkateollisuutta vastaamaan kustannuksista, joita aiheutuu sopimuspuolen velvoitteista tämän lisäpöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan.

8. Sopimuspuolet pyrkivät kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti rahoittamaan itse lisäpöytäkirjan täytäntöönpanon muun muassa kantamalla veroa ja perimällä muita maksuja tupakkatuotteista.

VIII OSA

RIITOJEN RATKAISU

37 artikla

Riitojen ratkaisu

Sopimuspuolten välisten tämän lisäpöytäkirjan tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisemiseen sovelletaan Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 27 artiklaa.

IX OSA

LISÄPÖYTÄKIRJAN KEHITTÄMINEN

38 artikla

Lisäpöytäkirjan muutokset

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän lisäpöytäkirjaan.

2. Sopimuspuolikokous tarkastelee ja hyväksyy muutokset lisäpöytäkirjaan. Puitesopimuksen sihteeristö toimittaa sopimuspuolille jokaisen kokoukselle ehdotetun muutoksen tekstin vähintään kuusi kuukautta ennen istuntoa, jossa sitä ehdotetaan hyväksyttäväksi. Sihteeristö ilmoittaa ehdotetuista muutoksista myös lisäpöytäkirjan allekirjoittajille ja antaa ne tiedoksi tallettajalle.

3. Sopimuspuolten on pyrittävä kaikin tavoin pääsemään yksimieliseen sopimukseen kaikista kokoukselle tehdyistä muutosehdotuksista. Jos kaikki keinot on käytetty yksimielisyyden saavuttamiseksi mutta sopimukseen ole päästy, viimeisenä keinona on muutoksen hyväksyminen äänestyksessä istunnossa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Tässä artiklassa istunnossa läsnä olevilla ja äänestävillä sopimuspuolilla tarkoitetaan sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät joko ehdotusta vastaan tai sen puolesta. Puitesopimuksen sihteeristö ilmoittaa kaikki hyväksytyt muutokset tallettajalle, joka toimittaa ne kaikille sopimuspuolille hyväksyttäviksi.

4. Muutosta koskevat hyväksymisasiakirjat on toimitettava tallettajalle. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan sen hyväksyneiden sopimuspuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut asiakirjan, jonka on hyväksynyt vähintään kaksi kolmasosaa lisäpöytäkirjan sopimuspuolista.

5. Kaikkien muiden sopimuspuolten osalta muutos tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kyseinen sopimuspuoli toimittaa tallettajalle asiakirjan, jolla se hyväksyy kyseisen muutoksen.

39 artikla

Tämän lisäpöytäkirjan liitteiden hyväksyminen ja muuttaminen

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa liitteitä tähän lisäpöytäkirjaan ja muutoksia lisäpöytäkirjan liitteisiin.

2. Liitteet voivat olla ainoastaan luetteloita, lomakkeita ja muuta kuvaavaa aineistoa, joka liittyy menettelyllisiin, tieteellisiin, teknisiin tai hallinnollisiin seikkoihin.

3. Tämän lisäpöytäkirjan liitteiden ja niiden muutosten ehdottamisessa, hyväksymisessä ja voimaansaattamisessa noudatetaan 38 artiklan mukaista menettelyä.

X OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

40 artikla

Varaumat

Tähän lisäpöytäkirjaan ei voi tehdä varaumia.

41 artikla

Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi irtisanoa lisäpöytäkirjan tallettajalle toimitetulla kirjallisella ilmoituksella milloin tahansa sen jälkeen, kun on kulunut kaksi vuotta siitä päivästä, jona tämä lisäpöytäkirja on sopimuspuolen osalta tullut voimaan.

2. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on saanut irtisanomisilmoituksen, tai irtisanomisilmoituksessa mahdollisesti ilmoitettuna myöhempänä ajankohtana.

3. Sopimuspuolen, joka irtisanoo Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen, katsotaan irtisanoneen myös tämän lisäpöytäkirjan, ja irtisanominen tulee voimaan päivänä, jona Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen irtisanominen tulee voimaan.

42 artikla

Äänestysoikeus

1. Jokaisella tämän lisäpöytäkirjan sopimuspuolella on yksi ääni, ellei tämän artiklan 2 kohdassa toisin määrätä.

2. Alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt voivat toimivaltaansa kuuluvissa asioissa käyttää äänioikeuttaan vain sellaisen äänimäärän mukaisesti, joka vastaa niiden tämän lisäpöytäkirjan sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden määrää. Tällainen järjestö ei saa käyttää äänioikeuttaan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

43 artikla

Allekirjoittaminen

Tämän lisäpöytäkirjan voivat allekirjoittaa Maailman terveysjärjestön päämajassa Genevessä 10 ja 11 päivänä tammikuuta 2013 ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa 9 päivään tammikuuta 2014 saakka kaikki Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen sopimuspuolet.

44 artikla

Ratifiointi, hyväksyminen, muodollinen vahvistaminen tai liittyminen

1. Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä lisäpöytäkirja tai liityttävä siihen, ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on vahvistettava se muodollisesti tai liityttävä siihen. Lisäpöytäkirjaan voi liittyä sitä päivää, jona se suljetaan allekirjoittamista varten, seuraavasta päivästä lähtien. Ratifiointia, hyväksymistä, muodollista vahvistamista ja liittymistä koskevat asiakirjat toimitetaan tallettajalle.

2. Kaikki lisäpöytäkirjan velvoitteet sitovat jokaista sellaista alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, josta tulee lisäpöytäkirjan sopimuspuoli ilman, että yksikään sen jäsenvaltioista on sen sopimuspuoli. Jos järjestön jäsenvaltioista yksi tai useampia on sopimuspuoli, järjestön ja sen jäsenvaltioiden on päätettävä kunkin velvollisuuksista lisäpöytäkirjan alaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Tällaisissa tapauksissa järjestöllä ja jäsenvaltioilla ei ole oikeutta käyttää lisäpöytäkirjan mukaisia oikeuksia samanaikaisesti.

3. Alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on muodollista vahvistamista koskevissa asiakirjoissaan tai liittymisasiakirjoissaan ilmoitettava toimivaltansa laajuus lisäpöytäkirjan kattamissa asioissa. Näiden järjestöjen on myös ilmoitettava kaikista toimivaltansa laajuuden merkittävistä muutoksista tallettajalle, joka ilmoittaa niistä edelleen sopimuspuolille.

45 artikla

Voimaantulo

1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun neljäskymmenes ratifiointia, hyväksymistä, muodollista vahvistamista tai liittymistä koskeva asiakirja on toimitettu tallettajalle.

2. Lisäpöytäkirja tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä ratifiointia, hyväksymistä, muodollista vahvistamista tai liittymistä koskevan asiakirjan talletuspäivämäärästä jokaisen Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen sopimuspuolen osalta, joka ratifioi, hyväksyy tai muodollisesti vahvistaa tämän lisäpöytäkirjan tai liittyy siihen sen jälkeen, kun 1 kohdassa tarkoitetut voimaantuloa koskevat edellytykset ovat täyttyneet.

3. Tässä artiklassa alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamien asiakirjojen ei katsota olevan täydennyksiä järjestön jäsenvaltioiden tallettamiin asiakirjoihin.

46 artikla

Tallettaja

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on tämän lisäpöytäkirjan tallettaja.

47 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän lisäpöytäkirjan alkuperäinen kappale, jonka arabian-, kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset versiot ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

(1) Sopimuspuolet voivat tätä tarkoitusta varten tarvittaessa sisällyttää tähän viittauksen Maailman tullijärjestön harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään.

(2) Kansallinen tarkoittaa tarvittaessa myös alueellisia taloudellisen yhdentymisen järjestöjä.

(3) Kahden sopimuspuolen välinen turvallinen tietojenvaihto estää sieppaus- ja kajoamisyritykset (väärentämisen). Toisin sanoen kolmas osapuoli ei voi lukea tai muuttaa kahden sopimuspuolen välillä vaihdettua tietoa.

1.10.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/40

MUUTOSPÖYTÄKIRJA

säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevaan Euroopan yhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan väliseen sopimukseen

EUROOPAN UNIONI

ANDORRAN RUHTINASKUNTA, jäljempänä ’Andorra’,

kumpikin jäljempänä ’sopimuspuoli’ tai yhdessä ’sopimuspuolet’,

jotta finanssitilitietojen automaattista vaihtoa koskeva OECD:n standardi, jäljempänä ’globaali standardi’, voidaan panna täytäntöön sopimuspuolten yhteistyön puitteissa,

KATSOVAT, että sopimuspuolten välillä vallitsee pitkäaikainen ja tiivis suhde siltä osin kuin on kyse keskinäisestä avunannosta veroasioissa, erityisesti säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY (1) säädettyjä toimenpiteitä vastaavien toimenpiteiden soveltamisessa, ja sopimuspuolet ovat halukkaita parantamaan kansainvälisten verosääntöjen noudattamista kehittämällä edelleen tätä suhdettaan,

KATSOVAT, että sopimuspuolet haluavat tehdä sopimuksen, jolla parannetaan kansainvälisten verosääntöjen noudattamista vastavuoroisen automaattisen tietojenvaihdon perusteella tiettyjen salassapitoa koskevien ja muiden suojakeinojen rajoissa, mukaan lukien vaihdettujen tietojen käyttöä rajoittavat määräykset,

KATSOVAT, että säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY (2) säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevaan Euroopan yhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 12 artikla, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, jossa määrätään tällä hetkellä pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta, joka on rajattu veropetokseen tai vastaavaan toimintaan, olisi yhtenäistettävä veroasioita koskevan avoimuuden ja tietojenvaihdon OECD:n standardin kanssa,

KATSOVAT, että sopimuspuolet soveltavat omia tietosuojalakejaan ja -käytäntöjään sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, mukaisesti vaihdettujen henkilötietojen käsittelyyn ja sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen viipymättä mahdollisista muutoksista näiden lakien ja käytäntöjen asiasisältöön,

KATSOVAT, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla riittävästä henkilötietojen suojasta Andorrassa 19 päivänä lokakuuta 2010 annetussa komission päätöksessä 2010/625/EU (3) todetaan, että Andorran katsotaan tarjoavan kaiken kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvan toiminnan suhteen riittävän suojan Euroopan unionista siirretyille henkilötiedoille,

KATSOVAT, että jäsenvaltioilla ja Andorralla on tämän muutospöytäkirjan voimaantuloon mennessä käytössä i) asianmukaiset suojakeinot sen varmistamiseksi, että sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, nojalla saadut tiedot pysyvät luottamuksellisina ja että niitä käytetään ainoastaan sellaisten henkilöiden tai viranomaisten tarkoituksiin ja sellaisten henkilöiden tai viranomaisten kanssa, joita verotulojen arviointi, keruu tai perintä tai niihin liittyvät täytäntöönpano- tai syytöstoimet taikka valituksiin liittyvä päätöksenteko taikka näihin toimiin liittyvä valvonta koskevat, sekä muihin hyväksyttyihin tarkoituksiin, sekä ii) infrastruktuuri tehokasta tietojenvaihtoa varten (mukaan lukien vakiintuneet prosessit oikea-aikaisen, asianmukaisen, turvallisen ja luottamuksellisen tietojenvaihdon sekä tehokkaan ja luotettavan yhteydenpidon varmistamiseksi ja valmiudet tietojenvaihtoon tai tietojenvaihtopyyntöihin liittyvien kysymysten ja huolenaiheiden pikaiseen ratkaisemiseen sekä sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, 4 artiklan määräysten hallinnoimiseen),

KATSOVAT, että Raportoivien finanssilaitosten, lähettävien toimivaltaisten viranomaisten ja vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten ei pitäisi rekisterinpitäjinä säilyttää sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, mukaisesti saatuja tietoja pitempään kuin on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden ja Andorran lainsäädäntöjen erot huomioon ottaen enimmäissäilytysaika olisi kummankin sopimuspuolen osalta vahvistettava ottaen huomioon kunkin rekisterinpitäjän kansallisessa verolainsäädännössä säädetyt vanhentumisajat,

KATSOVAT, että sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalaan kuuluvien Raportoivien finanssilaitosten ja Raportoitavien tilien lajit on suunniteltu rajoittamaan veronmaksajien mahdollisuuksia välttää raportointia siirtämällä varoja sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolella oleviin Finanssilaitoksiin tai sijoittamalla sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolisiin finanssituotteisiin. Tietyt Finanssilaitokset ja tilit, joissa on pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen, olisi kuitenkin jätettävä sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysmääriä ei pitäisi yleisesti ottaen sisällyttää tähän sopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, koska niitä voitaisiin helposti kiertää jakamalla tilit eri Finanssilaitoksiin. Raportoitavien ja vaihdettavien finanssitietojen pitäisi koskea kaikkien asianomaisten tulojen (korot, osingot ja vastaavantyyppiset tulot) lisäksi myös tilisaldoja ja Finanssivarallisuuden myyntituottoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa veronmaksaja yrittää piilottaa pääomaa, joka on itsessään tuloa, tai varoja, joita koskevia veroja on vältelty. Sen vuoksi sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, mukainen tietojen käsittely on tarpeen ja oikeasuhteista, jotta jäsenvaltioiden ja Andorran verohallinnot voivat asianmukaisesti ja yksiselitteisesti tunnistaa asianomaiset veronmaksajat, hallinnoida ja panna täytäntöön verolakejaan rajat ylittävissä tilanteissa, arvioida veron välttämisen todennäköisyyttä ja välttää tarpeettomia lisätutkimuksia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskeva Euroopan yhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välinen sopimus, jäljempänä ’sopimus’, seuraavasti:

1)	Korvataan otsikko seuraavasti: ”Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi”.

Korvataan 1–19 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a)	’Euroopan unionilla’ Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella perustettua unionia, joka sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat alueet kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin;

b)	’jäsenvaltiolla’ Euroopan unionin jäsenvaltiota;

c)	’Andorralla’ Andorran ruhtinaskuntaa;

’Andorran toimivaltaisilla viranomaisilla’ liitteessä III olevassa a kohdassa ja ’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ liitteessä III olevassa b–ac kohdassa lueteltuja viranomaisia. Liite III on tämän sopimuksen erottamaton osa. Liitteessä III olevaa toimivaltaisten viranomaisten luetteloa voidaan muuttaa Andorran toiselle sopimuspuolelle tekemällä yksinkertaisella ilmoituksella, kun kyse on kyseisen liitteen a kohdassa mainitusta viranomaisesta, ja Euroopan unionin tekemällä ilmoituksella, kun kyse on kyseisen liitteen b–ac kohdassa mainituista muista viranomaisista;

’jäsenvaltion Finanssilaitoksella’ i) mitä tahansa Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee kyseisen jäsenvaltion ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole kyseisessä jäsenvaltiossa, jos tällainen sivuliike sijaitsee mainitussa jäsenvaltiossa;

’Andorran Finanssilaitoksella’ i) mitä tahansa Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Andorrassa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee Andorran ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Andorrassa, jos tällainen sivuliike sijaitsee Andorrassa;

g)	’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tapauksen mukaan mitä tahansa jäsenvaltion Finanssilaitosta tai Andorran Finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos;

h)	’Raportoitavalla tilillä’ tapauksen mukaan jäsenvaltion Raportoitavaa tiliä tai Andorran Raportoitavaa tiliä edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi kyseisessä jäsenvaltiossa tai Andorrassa käytössä olevien liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti;

’jäsenvaltion Raportoitavalla tilillä’ Finanssitiliä, jota ylläpitää Andorran Raportoiva finanssilaitos ja jonka haltija on yksi tai useampi jäsenvaltiossa asuva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on jäsenvaltiossa asuva Raportoitava henkilö;

’Andorran Raportoitavalla tilillä’ Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jonka haltija on yksi tai useampi Andorrassa asuva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Andorrassa asuva Raportoitava henkilö;

k)	’jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai Yksikköä, jonka Andorran Raportoiva finanssilaitos tunnistaa jäsenvaltiossa asuvaksi henkilöksi tai Yksiköksi liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti, tai jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää;

l)	’Andorrassa asuvalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai Yksikköä, jonka jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos tunnistaa Andorrassa asuvaksi henkilöksi tai Yksiköksi liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti, tai Andorrassa asuneen henkilön kuolinpesää.

2. Isolla alkukirjaimella kirjoitettujen termien, joita ei ole määritelty muulla tavalla tässä sopimuksessa, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin i) jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU (4) tai tarvittaessa tätä sopimusta soveltavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ii) Andorran osalta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin termien merkitys on liitteiden I ja II mukainen.

Jollei asiayhteys muuta edellytä tai jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja Andorran toimivaltainen viranomainen sopivat 7 artiklan mukaisesti (kansallisen lainsäädännön sallimalla tavalla) yhteisestä merkityksestä, termien, joita ei ole määritelty muulla tavalla tässä sopimuksessa tai liitteissä I tai II, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin kyseisen tätä sopimusta soveltavan lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti, i) jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU tai tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ii) Andorran osalta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin kyseisen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Andorran) sovellettavan verolainsäädännön mukainen merkitys on etusijalla suhteessa merkitykseen, joka termille on annettu kyseisen lainkäyttöalueen muun lainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Raportoitavia tilejä koskeva automaattinen tietojenvaihto

1. Tämän artiklan määräysten mukaisesti ja sen estämättä, mitä liitteiden I ja II mukaisissa sovellettavissa tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöissä, jotka ovat tämän sopimuksen erottamaton osa, määrätään, Andorran toimivaltainen viranomainen vaihtaa vuosittain kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat vuosittain Andorran toimivaltaisen viranomaisen kanssa automaattisesti mainittujen sääntöjen mukaisesti hankitut tiedot, jotka määritetään 2 kohdassa.

2. Jäsenvaltioiden tapauksessa kustakin Andorran Raportoitavasta tilistä ja Andorran tapauksessa kustakin jäsenvaltion Raportoitavasta tilistä vaihdetaan seuraavat tiedot:

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste sekä syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä I ja II esitettyjen huolellisuusmenettelyiden soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön nimi, osoite ja verotunniste sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste, syntymäaika ja -paikka;

b)	tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c)	Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d)	tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

Säilytystilin osalta:

i)	koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; sekä

ii)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f)	Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; sekä

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

3 artikla

Automaattisen tietojenvaihdon ajankohta ja toteutustapa

1. Vaihdettaessa tietoja 2 artiklan mukaisesti voidaan Raportoitavalle tilille suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot vaihtavan lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Andorran) verolainsäädännön periaatteiden mukaan.

2. Vaihdettaessa tietoja 2 artiklan mukaisesti vaihdettavissa tiedoissa yksilöidään valuutta, jona kukin määrä on ilmaistu.

3. Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan osalta tiedot on vaihdettava ensimmäiseltä 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkavalta vuodelta ja kaikilta sitä seuraavilta vuosilta, ja tiedot vaihdetaan yhdeksän kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon tiedot liittyvät.

4. Toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat 2 kohdassa kuvatut tiedot automaattisesti yhteisen tietojenvaihtostandardin skeemalla ja XML-kielellä.

5. Toimivaltaiset viranomaiset sopivat yhdestä tai useammasta datasiirtomenetelmästä, mukaan lukien salausstandardit.

4 artikla

Sääntöjen noudattamista ja soveltamisen valvontaa koskeva yhteistyö

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Andorran toimivaltaiselle viranomaiselle ja Andorran toimivaltainen viranomainen ilmoittaa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kun ensin mainitulla (ilmoituksen antavalla) toimivaltaisella viranomaisella on syy uskoa, että virhe on saattanut johtaa 2 artiklan nojalla annettavien tietojen virheelliseen tai puutteelliseen antamiseen tai Raportoitava finanssilaitos ei noudata liitteiden I ja II mukaisia sovellettavia tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä. Ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen viranomainen toteuttaa kaikki kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset asianmukaiset toimenpiteet puuttuakseen ilmoituksessa kuvattuihin virheisiin tai laiminlyönteihin.

5 artikla

Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto

1. Sen estämättä, mitä 2 artiklassa ja missä tahansa pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa Andorran ja jonkin jäsenvaltion välillä koskevassa sopimuksessa määrätään, Andorran toimivaltaisen viranomaisen ja minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia tämän sopimuksen soveltamiseksi tai Andorran ja jäsenvaltioiden tai niiden valtiollisten osien tai paikallisviranomaisten lukuun määrättyjä kaikenlaatuisia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoimiseksi tai soveltamisen valvomiseksi, siltä osin kuin tällaisten kansallisten lakien mukainen verotus ei ole ristiriidassa Andorran ja kyseisen jäsenvaltion välillä sovellettavan kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen kanssa.

2. Tämän artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan määräysten ei missään tapauksessa saa tulkita velvoittavan Andorraa tai jäsenvaltiota:

a)	toteuttamaan hallintotoimia, jotka poikkeavat Andorran tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännöstä ja hallintokäytännöstä;

b)	antamaan tietoja, joita Andorran tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c)	antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita (yleistä järjestystä).

3. Jos jäsenvaltion, joka on tämän artiklan mukainen pyynnön esittävä lainkäyttöalue, tai Andorra pyytää tietoja, pyynnön vastaanottavan Andorran tai jäsenvaltion on pyydettyjen tietojen hankkimiseksi käytettävä tietojen keräämiseen tarkoitettuja toimenpiteitään, vaikka pyynnön vastaanottava lainkäyttöalue ei tarvitsisi kyseisiä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edellisessä virkkeessä määrättyyn velvollisuuteen sovelletaan 2 kohdan mukaisia rajoituksia, mutta kyseisten rajoitusten ei missään tapauksessa saa tulkita antavan lainkäyttöalueelle mahdollisuutta kieltäytyä tietojen toimittamisesta ainoastaan sillä perusteella, että tiedot eivät koske sen omaa etua.

4. Edellä olevan 2 kohdan ei saa missään tapauksessa tulkita antavan Andorralle tai jäsenvaltiolle mahdollisuutta kieltäytyä toimittamasta tietoja vain sen vuoksi, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun finanssilaitoksen, valtuutetun taikka asiamiehenä tai uskottuna miehenä toimivan henkilön hallussa, tai siksi, että ne liittyvät omistusosuuksiin oikeushenkilössä.

5. Toimivaltaiset viranomaiset sopivat käytettävistä vakiolomakkeista sekä yhdestä tai useammasta datasiirtomenetelmästä, mukaan lukien salausstandardit.

6 artikla

Salassapito ja tietosuoja

1. Kaikkia lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Andorran) tämän sopimuksen mukaisesti hankkimia tietoja on käsiteltävä samassa määrin luottamuksellisina ja suojattuina kuin tietoja, jotka on hankittu kyseisen lainkäyttöalueen kansallista lainsäädäntöä soveltaen ja siinä määrin kuin se on tarpeen henkilötietojen suojaamiseksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja sellaisten suojakeinojen mukaisesti, joita tiedot toimittava lainkäyttöalue on voinut määrittää kansallisen lainsäädäntönsä vaatimusten mukaisesti.

2. Tämän sopimuksen mukaisesti käsiteltävät tiedot on säilytettävä vain enintään niin kauan kuin on tarpeen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän kansallisia vanhentumissääntöjä noudattaen.

3. Tällaisia tietoja voidaan luovuttaa ainoastaan henkilöille ja viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallinto- tai valvontaelimet), joita kyseisen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Andorran) verotulojen arviointi, keruu tai perintä, niihin liittyvät täytäntöönpano- tai syytöstoimet taikka valituksiin liittyvä päätöksenteko taikka näihin toimiin liittyvä valvonta koskevat. Vain edellä mainitut henkilöt tai viranomaiset voivat käyttää tietoja ja silloinkin vain edellisessä virkkeessä lueteltuihin tarkoituksiin. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, kyseiset henkilöt ja viranomaiset voivat luovuttaa tiedot tällaisiin veroihin liittyvissä julkisissa tuomioistuinkäsittelyissä tai oikeusviranomaisen päätöksissä.

4. Sen estämättä, mitä edellisissä kohdissa määrätään, lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Andorran) vastaanottamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kun tällaisia tietoja voidaan käyttää kyseisiin muihin tarkoituksiin tiedot toimittavan lainkäyttöalueen (Andorran tai jäsenvaltion) lainsäädännön mukaisesti ja kyseisen lainkäyttöalueen toimivaltainen viranomainen sallii tällaisen käytön. Lainkäyttöalue (Andorra tai jäsenvaltio) voi välittää tiedot, jotka toinen lainkäyttöalue (jäsenvaltio tai Andorra) on toimittanut sille, kolmannelle lainkäyttöalueelle (muulle jäsenvaltiolle) edellyttäen, että tiedot toimittaneen lainkäyttöalueen, josta tiedot ovat lähtöisin, toimivaltainen viranomainen on antanut siihen ennakkoon luvan.

Tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut muulle jäsenvaltiolle hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU täytäntöönpanosta annetun sovellettavan lainsäädäntönsä mukaisesti, voidaan välittää Andorralle edellyttäen, että jäsenvaltion, josta tiedot ovat lähtöisin, toimivaltainen viranomainen on antanut siihen ennakkoon luvan.

5. Jäsenvaltion tai Andorran toimivaltainen viranomainen ilmoittaa toiselle – ts. Andorran tai tietyn jäsenvaltion – toimivaltaiselle viranomaiselle välittömästi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, suojakeinojen pettämisestä sekä tämän seurauksena mahdollisesti määrätyistä seuraamuksista ja korjaustoimista.

7 artikla

Neuvottelut ja tämän sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen

1. Jos tämän sopimuksen täytäntöönpanossa tai tulkinnassa ilmenee vaikeuksia, Andorran tai jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää Andorran toimivaltaisen viranomaisen ja yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen välisiä neuvotteluja varmistaakseen, että tätä sopimusta noudatetaan. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava neuvottelujensa tulokset välittömästi tiedoksi Euroopan komissiolle sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Tulkintaan liittyvissä kysymyksissä Euroopan komissio voi osallistua neuvotteluihin minkä tahansa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

2. Jos neuvotteluissa on kyse tämän sopimuksen määräysten merkittävästä noudattamatta jättämisestä eikä 1 kohdassa kuvattu menettely mahdollista asianmukaista sovitteluratkaisua, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää tämän sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon Andorran kanssa ja Andorran toimivaltainen viranomainen tietojenvaihdon tietyn jäsenvaltion kanssa ilmoittamalla siitä kirjallisesti asianomaiselle toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällainen keskeytys tulee voimaan välittömästi. Sovellettaessa tätä kohtaa merkittävää noudattamatta jättämistä on muun muassa muttei ainoastaan tämän sopimuksen salassapitovelvollisuus- ja tietosuojamääräysten noudattamatta jättäminen, tapaukset, joissa jäsenvaltion tai Andorran toimivaltainen viranomainen jättää toimittamatta ajankohtaisia tai riittäviä tietoja tämän sopimuksen vaatimusten mukaisesti, tai Yhteisöjen tai tilien määritteleminen Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi tavalla, joka on ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen kanssa.

8 artikla

Muutokset

1. Sopimuspuolten on neuvoteltava keskenään aina, kun mihin tahansa globaalin standardin osatekijään tehdään tärkeä muutos OECD:n tasolla tai – jos sopimuspuolet katsovat sen tarpeelliseksi – tämän sopimuksen teknisen toimivuuden parantamiseksi taikka muun kansainvälisen kehityksen arvioimiseksi ja ottamiseksi huomioon. Neuvottelut on järjestettävä kuukauden kuluessa siitä, kun jompikumpi sopimuspuoli esittää niitä koskevan pyynnön, tai kiireellisissä tapauksissa mahdollisimman pian.

2. Tällaisen yhteydenoton perusteella sopimuspuolet voivat neuvotella keskenään selvittääkseen, onko tähän sopimukseen tarpeen tehdä muutoksia.

3. Käytäessä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja neuvotteluja kummankin sopimuspuolen on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle mahdollisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen asianmukaiseen toimivuuteen. Tämä koskee myös asiaan liittyviä jommankumman sopimuspuolen ja jonkin kolmannen valtion välisiä sopimuksia.

4. Neuvottelujen jälkeen tätä sopimusta voidaan muuttaa pöytäkirjalla tai sopimuspuolten välisellä uudella sopimuksella.

9 artikla

Irtisanominen

Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen antamalla toiselle sopimuspuolelle kirjallisen irtisanomisilmoituksen. Tällainen irtisanominen tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut 12 kuukautta toisen sopimuspuolen irtisanomisilmoituksen päiväyksestä. Jos sopimus irtisanotaan, kaikki tämän sopimuksen mukaisesti aiemmin saadut tiedot ovat edelleen luottamuksellisia, jollei tämän sopimuksen 6 artiklasta muuta johdu.

10 artikla

Alueellinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan yhtäältä niihin jäsenvaltioiden alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, mainituissa sopimuksissa määrätyin edellytyksin, ja toisaalta Andorran alueeseen.”

Korvataan liitteet seuraavasti:

”

LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVA YHTEINEN TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSTANDARDI (”YHTEINEN TIETOJENVAIHTOSTANDARDI”)

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava lainkäyttöalueensa (jäsenvaltion tai Andorran) toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio tai Andorra), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio, Andorra tai muu lainkäyttöalue) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio tai Andorra), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2.	tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3.	Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4.	tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

Säilytystilin osalta:

a)	koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; sekä

6.	Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; sekä

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

B.	Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jona kukin määrä on ilmaistu.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla (soveltuvin osin). Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

D.	Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio, Andorra tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot ja tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoiva vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

B.	Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

C.	Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

Kukin jäsenvaltio tai Andorra voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta näiden velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

Kukin jäsenvaltio tai Andorra voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio tai Andorra sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

Tilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Aiempaa henkilötiliä, joka on Käteisarvovakuutussopimus tai Elinkorkosopimus, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida edellyttäen, että Raportoivaa finanssilaitosta on kielletty lailla myymästä kyseisenkaltaisia sopimuksia Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille.

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Vähäarvoisiin tileihin.

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai Andorrassa taikka muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava, sisältääkö sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavia tunnusmerkkejä, ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a)	Tilinhaltijan tunnistaminen Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvaksi;

b)	voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) Raportoitavalla lainkäyttöalueella;

c)	yksi tai useampi puhelinnumero Raportoitavalla lainkäyttöalueella ja puhelinnumeron puuttuminen Andorrassa tai Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa, tapauksen mukaan;

d)	(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta Raportoitavalla lainkäyttöalueella ylläpidetylle tilille;

e)	nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella; tai

f)	postinsäilytysohje tai c/o-osoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3.	Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

Jos sähköisessä haussa löydetään jokin B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltu tunnusmerkki tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kullakin sellaisella Raportoitavalla lainkäyttöalueella, jolle on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili tapauksen mukaan jäsenvaltionsa tai Andorran toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukainen tunnusmerkki löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä Tilinhaltijaa Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvana, jos:

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella, yksi tai useampi puhelinnumero kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella (ja puhelinnumero puuttuu tapauksen mukaan Andorrassa tai Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta Raportoitavalla lainkäyttöalueella ylläpidetylle tilille, ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i)	itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinlainkäyttöalueelta/-alueilta (jäsenvaltiosta tai Andorrasta taikka muilta lainkäyttöalueilta), joihin kyseinen Raportoitava lainkäyttöalue ei kuulu; sekä

ii)	asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status;

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella, ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tiedon tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i)	itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinlainkäyttöalueelta/-alueilta (jäsenvaltiosta tai Andorrasta taikka muilta lainkäyttöalueilta), joihin kyseinen Raportoitava lainkäyttöalue ei kuulu; tai

ii)	asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1.	Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava, sisältääkö sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä.

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia näitä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja tutkittava, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, sisältävätkö tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat seuraavia B kohdan 2 alakohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä:

a)	viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b)	viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d)	kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; sekä

e)	(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a)	Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b)	Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c)	Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d)	kun kyseessä on muu Finanssitili kuin Talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Finanssilaitoksessa);

e)	onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; sekä

f)	onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään jokin B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltu tunnusmerkki tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili tapauksen mukaan jäsenvaltionsa tai Andorran toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili tämän tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen pitäisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen Raportoitavan lainkäyttöalueen osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jollakin Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen vuoden kuluessa 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta. Aiemman Vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen kahden vuoden kuluessa 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta.

E.	Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän jakson nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste tällaisen Raportoitavan lainkäyttöalueen osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten tilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ole yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria tai ei ylitä kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

Tutkittavat Yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka yhteenlaskettu saldo tai arvo on 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria tai ylittää kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitetun vastaavan määrän, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta ylitä kyseistä määrää mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joiden haltija on yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

Tutkimismenettelyt niiden Yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan Raportoitavalla lainkäyttöalueella, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai Raportoitavalla lainkäyttöalueella sijaitseva osoite.

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)	Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jonka haltija on yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ole yli 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää; tai

ii)	itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siltä lainkäyttöalueelta (niiltä lainkäyttöalueilta) (Jäsenvaltiolta, Andorralta tai muilta lainkäyttöalueilta), jolla Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka sijaitsee

Tutkimisajankohta ja Aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo on yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria tai ylittää kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitetun vastaavan määrän 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta, on saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa voimaantulosta.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei ole yli 250 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän myöhemmän vuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, onko tilin haltija yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä Tilinhaltijalta saatua itse annettua todistusta sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)	Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)	Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Tilinhaltijan tai Kontrolloivan henkilön itse antamaa todistusta.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A.	Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sen pitäisi tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

Käteisarvovakuutussopimusten tai Elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä Finanssitilejä ja Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai Ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sen pitäisi tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen pitäisi tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät III jakson B kohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sen pitäisi tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Jäsenvaltiolla tai Andorralla on oltava mahdollisuus sallia Raportoivien finanssilaitosten käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kun työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

b)	työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuolintapauksissa maksettavalle edulle; sekä

c)	työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä on enintään 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutussopimusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) perii kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilaan liittyviä tekijöitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

Ennen 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Andorralle ja Andorran on ilmoitettava Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä kohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Andorralle, ja Euroopan komission on toimitettava Andorralta saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Andorra käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät linkittävät Finanssitilit asiakasnumeron tai verotunnisteen kaltaisen tietoalkion perusteella ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät linkittävät Finanssitilit asiakasnumeron tai verotunnisteen kaltaisen tietoalkion perusteella ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muina valuuttoina. Kaikkien dollarimääräisten määrien tai kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muina valuuttoina kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

Raportoiva finanssilaitos

1.	’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan tapauksen mukaan mitä tahansa Jäsenvaltion finanssilaitosta tai Andorran finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos.

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

3.	’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa.

5.	’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i)	kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaanvaluutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii)	yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii)	muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta; tai

b)	jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ’Sijoitusyksikkö’ ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 9 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa finanssilaitoksen määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

’Finanssivarat’ kattaa arvopaperit (esimerkiksi yhtiön osakkeet, yhtymäosuudet tai todelliset etuuden omistajuudet laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa; joukkovelkakirjalainat, debentuurit tai muut velka-asiakirjat), yhtymäosuudet, hyödykkeet, swap-sopimukset (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimukset tai Elinkorkosopimukset tai muut osuudet (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimukset tai optiot) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ’Finanssivarat’ ei kata velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

8.	’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

Ei-raportoiva finanssilaitos

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a)	Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b)	Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, joita kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja jotka määritellään kansallisessa lainsäädännössä Ei-raportoivaksi finanssilaitokseksi ja joista säädetään jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 7 a kohdassa ja joista ilmoitetaan Andorralle sekä joista ilmoitetaan Andorran osalta Euroopan komissiolle edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän sopimuksen tarkoituksia;

d)	Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e)	trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) valtiollista osaa tai jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

Jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen hallitsevan viranomaisen. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta, Andorrasta tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i)	Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii)	Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; sekä

iii)	Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen kanssa; sekä iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen kokonaan tai osittain omistama tai ei.

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)	rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b)	rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; sekä

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)	rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii)	rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii)

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv)

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain olla yli 50 000 Yhdysvaltain dollaria tai eivät voi ylittää kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)	rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b)	rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, joka ei ole Sijoitusyksikkö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö;

c)	työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d)	ne osallistujat, jotka eivät asu sillä lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Andorrassa), johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; sekä

e)	rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; sekä

12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkaen tai ennen sen voimaantuloa Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria suurempaa määrää tai kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää suurempaa määrää tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista;

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a)	yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta;

b)	yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c)	yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä; sekä

d)	yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden vuoden kuluessa 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta.

Finanssitili

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Finanssitili’ ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta asiakkaan nimissä Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b)	kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; sekä

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

’Finanssitili’ ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

’Talletustili’ käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

3.	’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

5.	’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan tietyn määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolintapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

7.	’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Käteisarvo’ ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a)	yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b)	henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d)	vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet; tai

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a)	Raportoivan finanssilaitoksen 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta ylläpitämää Finanssitiliä.

Jäsenvaltiolla tai Andorralla on oltava mahdollisuus ulottaa ilmaus ’Aiempi tili’ tarkoittamaan myös Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona tili on avattu, jos:

i)	Tilinhaltijalla on Raportoivassa finanssilaitoksessa tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Andorrassa) kuin Raportoiva finanssilaitos, myös Finanssitili, joka on C kohdan 9 alakohdan a alakohdan mukainen Aiempi tili;

ii)

Raportoiva finanssilaitos ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Andorrassa) kuin Raportoiva finanssilaitos), käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään Aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii)

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; sekä

iv)	Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän sopimuksen soveltamista varten.

10.	’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää Finanssitiliä, joka on avattu 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan mukaisesti.

11.	’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12.	’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13.	’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

14.

’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta ei ole yli 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria eikä ylitä kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää.

15.

’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa edeltävänä 31 päivänä joulukuuta tai 31 päivänä joulukuuta minä tahansa myöhempänä vuonna on yli 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria tai ylittää kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitetun vastaavan määrän.

16.	’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17.

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolintapausetuudet);

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)	tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv)	nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; sekä

joko i) vuosimaksut on rajattu 50 000 Yhdysvaltain dollariin tai kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettuun vastaavaan määrään tai vähempään tai ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajattu 1 000 000 Yhdysvaltain dollariin tai kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettuun vastaavaan määrään tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksissa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii)

iii)	nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; sekä

iv)	vuosimaksut on rajattu 50 000 Yhdysvaltain dollariin tai kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettuun vastaavaan määrään tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan b alakohdan iv alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i)	jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii)	sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii)

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolintapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolintapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; sekä

iv)	siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d)	tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i)	tuomioistuimen määräys tai tuomio;

ii)

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

—	tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;

—

tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;

—	tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;

—	tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; sekä

—	tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.

iii)	kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv)	Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

Talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; sekä

ii)

12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkaen tai ennen sen voimaantuloa Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria suurempaa määrää tai kunkin jäsenvaltion tai Andorran kansallisena valuuttana ilmoitettua vastaavaa määrää suurempaa määrää tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista;

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, joita kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa, ja joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä Muuksi kuin finanssitiliksi ja josta säädetään jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 7 a kohdassa ja josta ilmoitetaan Andorralle sekä joista ilmoitetaan Andorran osalta Euroopan komissiolle edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän sopimuksen tarkoituksia.

Raportoitava tili

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan tiliä, jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla; ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyksikkö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Finanssilaitos.

’Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu Raportoitavalla lainkäyttöalueella kyseisen lainkäyttöalueen verolakien mukaan, tai Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

4.	’Raportoitavalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan Andorraa suhteessa jäsenvaltioon tai jäsenvaltiota suhteessa Andorraan I jaksossa määritettyjen tietojen antamista koskevan velvollisuuden yhteydessä.

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai Andorran osalta:

a)	mitä tahansa jäsenvaltiota Andorralle raportoinnin osalta tai

b)	Andorraa jäsenvaltiolle raportoinnin osalta tai

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa tapauksen mukaan asianomaisella jäsenvaltiolla tai Andorralla on sopimus, jonka mukaan toinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja, ja ii) joka on tunnistettu jäsenvaltion julkaisemassa ja Andorralle ilmoitetussa taikka Andorran julkaisemassa Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

d)	jäsenvaltioiden osalta mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ’Kontrolloivat henkilöt’ on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

7.	’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

8.	’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b)	Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)	Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei täytä tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f)	Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos edellisten viiden vuoden aikana ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittamista tai aloittaa kyseisen toiminnan harjoittaminen uudelleen;

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

se on sijoittautunut kotilainkäyttöalueellensa (jäsenvaltioon, Andorraan tai muulle lainkäyttöalueelle) ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut kotilainkäyttöalueelleen (jäsenvaltioon, Andorraan tai muulle lainkäyttöalueelle) ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii)	se on vapautettu tuloverosta kotilainkäyttöalueellaan (jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla lainkäyttöalueella);

iii)	sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv)

Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen) sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; sekä

Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen) sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen) tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

Muuta

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä liitettä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

2.	’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

3.	’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä tai kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia. Jäsenvaltiolla tai Andorralla on oltava mahdollisuus määritellä yksikkö toisen yksikön Lähiyksiköksi, jos a) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; b) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset; tai iii) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

Ennen 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Andorralle ja Andorran on ilmoitettava Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä alakohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Andorralle, ja Euroopan komission on toimitettava Andorralta saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Andorra käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

5.	’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a)	asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Andorran tai muun lainkäyttöalueen) julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa;

b)	luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin;

yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko sillä lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla lainkäyttöalueella), jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla lainkäyttöalueella), jolla se muodostettiin tai organisoitiin;

d)	tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta kullakin jäsenvaltiolla tai Andorralla on oltava mahdollisuus sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. ’Vakiomuotoisella toimialakoodausjärjestelmällä’ tarkoitetaan koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

Ennen 12. päivänä helmikuuta 2016 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantuloa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Andorralle ja Andorran on ilmoitettava Euroopan komissiolle, ovatko ne käyttäneet tässä alakohdassa määrättyä vaihtoehtoa. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Andorralle, ja Euroopan komission on toimitettava Andorralta saatu ilmoitus kaikille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio tai Andorra käyttää tätä vaihtoehtoa, kaikki myöhemmät muutokset on annettava tiedoksi samalla tavalla.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kunkin jäsenvaltion ja Andorran on otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1.	säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä;

2.	säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3.	hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4.	hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; sekä

5.	tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1. Olosuhteiden muutos

Olosuhteiden muutokseen kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen Asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2. Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan joko Tilinhaltijan tai Kontrolloivan henkilön itse antamaa todistusta.

3. Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion, Andorran tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan (ts. Osallistuva lainkäyttöalue voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, se kuuluu yleensä kyseisen jäsenvaltion, Andorran tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, Andorran finanssilaitos tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion, Andorran tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän sopimuksen tai muun globaalin standardin täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä muulle Osallistuvalle lainkäyttöalueelle (jäsenvaltiolle, Andorralle tai muulle Osallistuvalle lainkäyttöalueelle), koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisellä muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion, Andorran tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan ja se on näin ollen Jäsenvaltion, Andorran tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos, jos:

a)	se on perustettu jäsenvaltion, Andorran tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti;

b)	sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella; tai

c)	se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdella tai useammalla Osallistuvalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella), kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen Osallistuvan lainkäyttöalueen tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4. Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a)	Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b)	Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c)	Sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d)	Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5. Trustit, jotka ovat Passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ’samankaltaisena’, jos sitä ei käsitellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella verotettavana yksikkönä kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ’Kontrolloivat henkilöt’ laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä

6. Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite siinä jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai siinä jäsenvaltiossa, Andorrassa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

LIITE III

LUETTELO SOPIMUSPUOLTEN TOIMIVALTAISISTA VIRANOMAISISTA

Tässä sopimuksessa toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan seuraavia viranomaisia:

a)	Andorran ruhtinaskunta: El Ministre encarregat de les Finances tai valtuutettu edustaja,

b)	Belgian kuningaskunta: De Minister van Financiën/Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja,

c)	Bulgarian tasavalta: Изпълнителният директор на Националната агенция за приходите tai valtuutettu edustaja,

d)	Tšekin tasavalta: Ministr financí tai valtuutettu edustaja,

e)	Tanskan kuningaskunta: Skatteministeren tai valtuutettu edustaja,

f)	Saksan liittotasavalta: Der Bundesminister der Finanzen tai valtuutettu edustaja,

g)	Viron tasavalta: Rahandusminister tai valtuutettu edustaja,

h)	Helleenien tasavalta: Ο Υπουργός Οικονομίας και Οικονομικών tai valtuutettu edustaja,

i)	Espanjan kuningaskunta: El Ministro de Economía y Hacienda tai valtuutettu edustaja,

j)	Ranskan tasavalta: Le Ministre chargé du budget tai valtuutettu edustaja,

k)	Kroatian tasavalta: Ministar financija tai valtuutettu edustaja,

l)	Irlanti: The Revenue Commissioners tai valtuutettu edustaja,

m)	Italian tasavalta: Il Direttore Generale delle Finanze tai valtuutettu edustaja,

n)	Kyproksen tasavalta: Υπουργός Οικονομικών tai valtuutettu edustaja,

o)	Latvian tasavalta: Finanšu ministrs tai valtuutettu edustaja,

p)	Liettuan tasavalta: Finansų ministras tai valtuutettu edustaja,

q)	Luxemburgin suurherttuakunta: Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja,

r)	Unkari: A pénzügyminiszter tai valtuutettu edustaja,

s)	Maltan tasavalta: Il-Ministru responsabbli għall-Finanzi tai valtuutettu edustaja,

t)	Alankomaiden kuningaskunta: De Minister van Financiën tai valtuutettu edustaja,

u)	Itävallan tasavalta: Der Bundesminister für Finanzen tai valtuutettu edustaja,

v)	Puolan tasavalta: Minister Finansów tai valtuutettu edustaja,

w)	Portugalin tasavalta: O Ministro das Finanças tai valtuutettu edustaja,

x)	Romania: Președintele Agenției Naționale de Administrare Fiscală tai valtuutettu edustaja,

y)	Slovenian tasavalta: Minister za finance tai valtuutettu edustaja,

z)	Slovakian tasavalta: Minister financií tai valtuutettu edustaja,

aa)	Suomen tasavalta: Valtiovarainministeriö/Finansministeriet tai valtuutettu edustaja,

ab)	Ruotsin kuningaskunta: Chefen för Finansdepartementet tai valtuutettu edustaja,

ac)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta sekä Euroopan alueet, joiden ulkosuhteista Yhdistynyt kuningaskunta vastaa: The Commissioners of Inland Revenue tai näiden valtuutettu edustaja sekä Gibraltarin toimivaltainen viranomainen, jonka nimittää Yhdistynyt kuningaskunta noudattaen Gibraltarin viranomaisten osalta sovittuja järjestelyjä, jotka koskevat Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön välineitä ja niihin liittyviä Euroopan unionin jäsenvaltioille ja toimielimille 19 päivänä huhtikuuta 2000 tiedoksi annettuja sopimuksia, joista Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri toimittaa jäljennöksen Andorralle ja joita sovelletaan tähän sopimukseen.

”

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Sopimuspuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä muutospöytäkirja omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen menettelyjen toteuttamisesta. Muutospöytäkirja tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ilmoitus on tehty.

2. Pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon osalta tässä muutospöytäkirjassa määrättyä tietojenvaihtoa on sovellettava pyyntöihin, jotka on tehty sen voimassaolopäivänä tai sen jälkeen, sellaisten tietojen osalta, jotka liittyvät tämän muutospöytäkirjan voimaantulovuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen alkaviin verovuosiin. Sopimuksen 12 artiklan soveltamista muodossa, jossa se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, jatketaan, jollei sopimuksen 5 artiklaa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, sovelleta.

3. Sopimuksen 10 artiklan mukaiset luonnollisten henkilöiden vaateet muodossa, jossa ne olivat ennen niiden muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, pysyvät muuttumattomina tämän muutospöytäkirjan voimaantulon jälkeen.

4. Andorran ruhtinaskunta vahvistaa lopputilityksen sopimuksen, sellaisena kuin se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisajan päättymiseen mennessä, maksaa maksun loppuerän jäsenvaltioille ja raportoi sopimuksen, sellaisena kuin se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, 9 artiklan mukaisesti Andorran ruhtinaskuntaan sijoittautuneilta maksuasiamiehiltä saamansa tiedot sopimuksen, sellaisena kuin se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisajan viimeisen vuoden osalta tai tarvittaessa minkä tahansa aiemman vuoden osalta.

3 artikla

Sopimusta on täydennetty pöytäkirjalla, jonka sisältö on seuraava:

”Pöytäkirja Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan sopimukseen finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi.

Kun tämä Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välinen muutospöytäkirja allekirjoitettiin, asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittajat sopivat seuraavista määräyksistä, jotka muodostavat sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, erottamattoman osan:

1.	Tämän sopimuksen 5 artiklan mukaista tietojenvaihtoa pyydetään vasta sen jälkeen, kun pyynnön esittävä valtio (jäsenvaltio tai Andorra) on käyttänyt kaikkia sisäisen verotusmenettelyn mukaisesti saatavilla olevia säännönmukaisia tietolähteitä.

Pyynnön esittävän valtion (jäsenvaltion tai Andorran) toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava seuraavat tiedot pyynnön vastaanottavan valtion (Andorran tai jäsenvaltion) toimivaltaiselle viranomaiselle esittäessään tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisen tietopyynnön:

i)	tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön henkilöllisyys;

ii)	ajanjakso, jolta tietoja pyydetään;

iii)	kuvaus haettavista tiedoista mukaan lukien niiden luonne ja muoto, jossa pyynnön esittävä valtio haluaa saada tiedot pyynnön vastaanottavalta valtiolta;

iv)	verotustarkoitus, jota varten tietoja haetaan;

v)	mahdollisuuksien mukaan niiden henkilöiden nimi ja osoite, joiden hallussa pyydettävien tietojen uskotaan olevan.

Viittauksella ”arvellun merkityksellisyyden” standardiin pyritään sallimaan mahdollisimman laaja tietojenvaihto tämän sopimuksen 5 artiklan nojalla ja samanaikaisesti tarkentamaan, että jäsenvaltioilla ja Andorralla ei ole oikeutta ryhtyä ”urkkimaan tietoja” tai pyytämään tietoja, joilla ei ole todennäköisesti merkitystä tietyn veronmaksajan veroasioissa. Vaikka edellä oleva 2 kohta sisältää tärkeitä menettelyvaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei tietojen urkintaa esiinny, 2 kohdan i–v alakohdan määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne estäisivät tehokkaan tietojenvaihdon. ”Arvellun merkityksellisyyden” standardia voidaan noudattaa sekä yhtä veronmaksajaa (joka on tunnistettavissa nimeltä tai muulla tavalla) tai useampaa veronmaksajaa (jotka ovat tunnistettavissa nimeltä tai muulla tavalla) koskevissa tapauksissa.

4.	Tämä sopimus ei kata oma-aloitteista tietojenvaihtoa.

Tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisessa tietojenvaihdossa sovelletaan edelleen pyynnön vastaanottavan valtion (jäsenvaltion tai Andorran) hallinnollisia menettelysääntöjä, jotka koskevat veronmaksajien oikeuksia. Näillä määräyksillä pyritään takaamaan veronmaksajille oikeudenmukainen menettely muttei estämään tai viivyttämään perusteettomaksi tietojenvaihtoprosessia.”

4 artikla

Kielet

Tämä muutospöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja katalaanin kielellä, ja jokainen näistä kieliversioista on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Брюксел на дванадесети февруари през две хиляди и шестнадесета година.

Hecho en Bruselas, el doce de febrero de dos mil dieciséis.

V Bruselu dne dvanáctého února dva tisíce šestnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den tolvte februar to tusind og seksten.

Geschehen zu Brüssel am zwölften Februar zweitausendsechzehn.

Kahe tuhande kuueteistkümnenda aasta veebruarikuu kaheteistkümnendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δώδεκα Φεβρουαρίου δύο χιλιάδες δεκαέξι.

Done at Brussels on the twelfth day of February in the year two thousand and sixteen.

Fait à Bruxelles, le douze février deux mille seize.

Sastavljeno u Bruxellesu dvanaestog veljače godine dvije tisuće šesnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì dodici febbraio duemilasedici.

Briselē, divi tūkstoši sešpadsmitā gada divpadsmitajā februārī.

Priimta du tūkstančiai šešioliktų metų vasario dvyliktą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenhatodik év február havának tizenkettedik napján.

Magħmul fi Brussell, fit-tnax-il jum ta’ Frar fis-sena elfejn u sittax.

Gedaan te Brussel, twaalf februari tweeduizend zestien.

Sporządzono w Brukseli dnia dwunastego lutego roku dwa tysiące szesnastego.

Feito em Bruxelas, em doze de fevereiro de dois mil e dezasseis.

Întocmit la Bruxelles la doisprezece februarie două mii șaisprezece.

V Bruseli dvanásteho februára dvetisícšestnásť.

V Bruslju, dne dvanajstega februarja leta dva tisoč šestnajst.

Tehty Brysselissä kahdentenatoista päivänä helmikuuta vuonna kaksituhattakuusitoista.

Som skedde i Bryssel den tolfte februari år tjugohundrasexton.

Fet a Brussel·les el dia dotze de febrer de l'any dos mil setze.

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Evropsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Per la Unió Europea

За Княжество Андора

Por el Principado de Andorra

Za Andorrské knížectví

For Fyrstendømmet Andorra

Für das Fürstentum Andorra

Andorra Vürstiriigi nimel

Για το Πριγκιπάτο της Ανδόρας

For the Principality of Andorra

Pour la Principauté d'Andorre

Za Kneževinu Andoru

Per il Principato di Andorra

Andoras Firstistes vārdā –

Andoros Kunigaikštystės vardu

Az Andorrai Hercegség részéről

Għall-Prinċipat ta' Andorra

Voor het Vorstendom Andorra

W imieniu Księstwa Andory

Pelo Principado de Andorra

Pentru Principatul Andorra

Za Andorské kniežatstvo

Za Kneževino Andoro

Andorran ruhtinaskunnan puolesta

För Furstendömet Andorra

Pel Principat d'Andorra

(1) EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38.

(2) EUVL L 359, 4.12.2004, s. 33.

(3) EUVL L 277, 21.10.2010, s. 27.

(4) EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1.

SOPIMUSPUOLTEN JULISTUKSET

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS MUUTOSPÖYTÄKIRJAN VOIMAANTULOSTA

Sopimuspuolet ilmoittavat, että ne odottavat kansainvälisten sopimusten tekemiselle Andorran perustuslaissa ja Euroopan unionin lainsäädännössä asetettujen vaatimusten täyttyvän ajoissa, jotta muutospöytäkirja voi tulla voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta 2017. Ne toteutettavat toimivaltansa rajoissa kaikki toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSESTA JA SEN LIITTEISTÄ

Sopimuspuolet sopivat sopimuksen ja sen liitteiden täytäntöönpanon osalta, että kommentaareja OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin olisi käytettävä esimerkkien tai tulkintojen lähteenä johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 5 ARTIKLASTA

Sopimuspuolet sopivat pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevan 5 artiklan täytäntöönpanon osalta, että kommentaaria OECD:n tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklaan olisi käytettävä tulkintojen lähteenä.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN LIITTEESSÄ I OLEVAN III JAKSON A KOHDASTA

Sopimuspuolet sopivat, että ne tutkivat, mikä käytännön merkitys on liitteessä I olevan III jakson A kohdalla, jonka mukaan aiempia Käteisarvovakuutussopimuksia ja Elinkorkosopimuksia ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida edellyttäen, että Raportoivaa finanssilaitosta estetään lailla myymästä kyseisenkaltaisia sopimuksia Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille.

Sopimuspuolilla on yhteinen tulkinta siitä, että Raportoivaa finanssilaitosta estetään liitteessä I olevan III jakson A kohdan mukaisesti tosiasiallisesti lailla myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia ja Elinkorkosopimuksia Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille vain silloin, kun Raportoivaan finanssilaitokseen, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Andorrassa), sovellettavassa Euroopan unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tai Andorran lainsäädännössä ei vain estetä tosiasiallisesti lailla Raportoivaa finanssilaitosta myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia ja Elinkorkosopimuksia Raportoitavalla lainkäyttöalueella (Andorrassa tai jäsenvaltiossa), vaan kyseisillä lainsäädännöillä Raportoivaa finanssilaitosta myös estetään tosiasiallisesti lailla myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille missä tahansa muissa olosuhteissa.

Tässä yhteydessä kukin jäsenvaltio ilmoittaa Euroopan komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa Andorralle, jos Raportoivia finanssilaitoksia Andorrassa estetään lailla myymästä tällaisia sopimuksia, riippumatta siitä missä ne on tehty, asukkailleen Euroopan unionin sovellettavan lainsäädännön ja kyseisen jäsenvaltion sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella. Vastaavasti Andorra ilmoittaa Euroopan komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa jäsenvaltioille, jos yhden tai useamman jäsenvaltion Raportoivia finanssilaitoksia estetään lailla myymästä tällaisia sopimuksia, riippumatta siitä missä ne on tehty, Andorran asukkaille Andorran lainsäädännön perusteella. Nämä ilmoitukset tehdään ennen muutospöytäkirjan voimaantuloa voimantulosta alkaen oletettavasti vallitsevan oikeudellisen tilanteen osalta. Jos tällaista ilmoitusta ei tehdä, katsotaan, ettei Raportoivia finanssilaitoksia estetä tosiasiallisesti Raportoitavan lainkäyttöalueen lailla yhdessä tai useammassa tilanteessa myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille.

Lisäksi kukin jäsenvaltio ilmoittaa Euroopan komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa Andorralle, jos Raportoivia finanssilaitoksia kyseisessä jäsenvaltiossa estetään lailla myymästä tällaisia sopimuksia, riippumatta siitä missä ne on tehty, Andorran asukkaille Euroopan unionin lainsäädännön ja kyseisen jäsenvaltion sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella. Vastaavasti Andorra ilmoittaa Euroopan komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa jäsenvaltioille, jos Andorran Raportoivia finanssilaitoksia estetään lailla myymästä tällaisia sopimuksia, riippumatta siitä missä ne on tehty, yhden tai useamman jäsenvaltion asukkaille Andorran lainsäädännön perusteella. Nämä ilmoitukset tehdään ennen muutospöytäkirjan voimaantuloa voimantulosta alkaen oletettavasti vallitsevan oikeudellisen tilanteen osalta. Jos tällaista ilmoitusta ei tehdä, katsotaan, ettei Raportoivia finanssilaitoksia estetä tosiasiallisesti Finanssilaitoksen lainkäyttöalueen lailla yhdessä tai useammassa tilanteessa myymästä Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille.

Jos Raportoivan finanssilaitoksen lainkäyttöalueelta ja Raportoitavalta lainkäyttöalueelta ei saada asianomaista Raportoivaa finanssilaitosta ja sopimusta koskevaa ilmoitusta, liitteessä I olevan III jakson A kohtaa ei sovelleta asianomaiseen Raportoivaan finanssilaitokseen ja sopimukseen.

ANDORRAN JULISTUS SOPIMUKSEN 5 ARTIKLASTA

Andorran valtuuskunta on ilmoittanut Euroopan komissiolle, ettei Andorra vaihda tietoja laittomasti saatuihin tietoihin perustuvan pyynnön yhteydessä. Euroopan komissio otti huomioon Andorran kannan.

1.10.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/90

KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2016/1756,

annettu 28 päivänä syyskuuta 2016,

Euroopan unionin kannasta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksikköjen päätökseen, joka koskee sopimuksen liitteeseen C sisältyvien näyttöjä koskevien vaatimusten tarkistamista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä 13 päivänä marraskuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2013/107/EU (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sopimuksen mukaan Euroopan komissio voi yhdessä Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston (EPA) kanssa määräajoin kehittää ja tarkistaa toimistolaitteisiin sovellettavia yhteisiä vaatimuksia, mikä edellyttää muutoksia sopimuksen liitteeseen C.

(2)	Komissio määrittää Euroopan unionin kannan vaatimusten muuttamiseen.

(3)	Tässä päätöksessä otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 106/2008 (2) 8 artiklassa tarkoitetun Euroopan unionin Energy Star -lautakunnan lausunto.

(4)	Sopimuksen liitteessä C olevaan I osaan sisältyvät näyttöjä koskevat vaatimukset olisi kumottava ja korvattava tähän päätökseen liitetyillä vaatimuksilla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

Ainoa artikla

Hallintoyksiköt tekevät Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaisesti päätöksen sopimuksen liitteeseen C sisältyvien vaatimusten tarkistamisesta. Euroopan unionin kanta tähän päätökseen sopimuksen liitteeseen C sisältyvistä näyttöjä koskevista vaatimuksista perustuu liitteenä olevaan päätösluonnokseen.

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä syyskuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 63, 6.3.2013, s. 5.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 106/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta unionin ohjelmasta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1).

LIITE I

LUONNOS HALLINTOYKSIKKÖJEN PÄÄTÖKSEKSI,

annettu …,

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen liitteeseen C sisältyvien näyttöjä koskevien vaatimusten tarkistamisesta

HALLINTOYKSIKÖT, jotka

ottavat huomioon Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta ja erityisesti sen XII artiklan,

sekä katsovat, että vaatimuksia tuotetyypeille ”näytöt” olisi tarkistettava,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen liitteeseen C sisältyvä osa I ”Näytöt” korvataan jäljempänä esitetyllä osalla I ”Näytöt”.

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu. Tämän kahtena kappaleena laaditun päätöksen allekirjoittavat puheenjohtajat.

Allekirjoitettu Washington DC:ssä […]

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston puolesta

Allekirjoitettu Brysselissä […]

Euroopan unionin puolesta

LIITE II

SOPIMUKSEN LIITTEESSÄ C

OLEVA II OSA

I. NÄYTTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET (versio 7.0)

1. Määritelmät

Tuotetyypit:

1) Elektroninen näyttö (jäljempänä ’näyttö’): Tuote, jossa on näyttöruutu ja siihen liittyvä, usein yhteiseen koteloon sijoitettu elektroniikka ja jonka ensisijainen tehtävä on näyttää visuaalista tietoa, joka tulee 1) tietokoneelta, työasemalta tai palvelimelta yhden tai useamman tuloliitännän (esim. VGA, DVI, HDMI, DisplayPort, IEEE 1394, USB) kautta, 2) ulkoiselta tallennusvälineeltä (esim. USB-muistitikku, muistikortti) tai 3) verkkoyhteyden kautta.

a) Näyttöruutu: Elektroninen näyttö, joka on tarkoitettu yhden ihmisen katseltavaksi työpisteympäristössä.

b) Ilmoitusnäyttö: Elektroninen näyttö, joka on tarkoitettu useiden ihmisten katseltavaksi muissa kuin työpisteympäristöissä, kuten vähittäiskaupoissa ja tavarataloissa, ravintoloissa, museoissa, hotelleissa, ulkoilmatapahtumapaikoissa, kokoustiloissa tai luokkahuoneissa. Näissä vaatimuksissa näyttö luokitellaan ilmoitusnäytöksi, jos se täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:

1)	näyttöruudun lävistäjä on yli 30 tuumaa;

2)	ilmoitettu enimmäisluminanssi on yli 400 kandelaa neliömetriä kohti;

3)	pikselitiheys on enintään 5 000 pikseliä neliötuumalla; tai

4)	se toimitetaan ilman asennustelinettä.

Toimintatilat:

1) Aktiivinen toimintatila (”On”): Tila, jossa näyttö on aktivoitu ja toteuttaa pääasiallista tehtäväänsä.

2) Lepotila: Alhaisen virrankulutuksen tila, jossa näyttö toteuttaa yhtä tai useampaa suojaavaa toimintoa tai jatkuvaa toimintoa.

Huom. Lepotilan aikana voidaan toteuttaa seuraavia toimintoja: aktiivisen toimintatilan aktivoinnin helpottaminen kauko-ohjaimella, kosketusteknologialla, sisäisellä anturilla tai ajastimella; tietojen tai tilapäivitysten näyttäminen, kello mukaan luettuna; anturipohjaiset tukitoiminnot; tai verkossa olemisen säilyttäminen.

3) Pois päältä -tila (”Off”): Tila, jossa näyttö on yhdistettynä virtalähteeseen mutta se ei näytä visuaalista tietoa eikä sitä voida asettaa mihinkään muuhun tilaan kauko-ohjaimella taikka sisäisellä tai ulkoisella signaalilla.

Huom. Näyttö voi poistua tästä tilasta vain käyttäjän kytkettyä sen suoraan päälle integroidusta virtakytkimestä tai tehonhallintajärjestelmästä. Kaikissa tuotteissa ei välttämättä ole pois päältä -tilaa.

Visuaaliset ominaisuudet:

1) Ympäristön valo-olosuhteet: Näytön ympäristön, kuten olohuoneen tai toimiston, valaistusvoimakkuuksien kokonaisuus.

2) Automaattinen kirkkaudensäätö (Automatic Brightness Control, ABC): Itsetoimiva mekanismi, joka säätelee näytön kirkkautta sen ympäristön valo-olosuhteiden perusteella.

Huom. ABC-toiminnon on oltava käytössä näytön kirkkauden säätämiseksi.

3) Värintoistoalue: Värintoistoalue ilmoitetaan prosentteina vuoden 1976 CIE LUV u′ v′ -värialueesta ja lasketaan noudattaen standardin ”Gamut Area of the Information Display Measurements Standard” version 1.03 kohtaa 5.18.

Huom. Tuettuja värintoistoalueita, jotka ovat näkyvän värialueen ulkopuolella, ei oteta huomioon. Värintoistoalueen koko on ilmoitettava prosentteina näkyvästä CIE LUV -värialueesta.

4) Luminanssi: Tiettyyn suuntaan kulkevan valon voimakkuuden fotometrinen suure pinta-alayksikköä kohti, ilmaistuna kandeloina neliömetriä kohti (cd/m2).

a) Ilmoitettu enimmäisluminanssi: Näytön aktiivisessa toimintatilassa esiasetuksilla saavuttama enimmäisluminanssi, jonka valmistaja on ilmoittanut esimerkiksi käyttöohjeessa.

b) Mitattu enimmäisluminanssi: Mitattu enimmäisluminanssi, joka näytöllä voidaan saavuttaa säätämällä manuaalisesti sen asetuksia, kuten kirkkautta ja kontrastia.

c) Toimitusluminanssi: Näytön luminanssi tehdasasetuksilla, jotka valmistaja on valinnut tavanomaista kotikäyttöä tai kyseisillä markkinoilla käyttöä varten.

5) Alkuperäinen pystysuora resoluutio: Näytön näkyvällä alueella olevien näytön pystysuoran akselin suuntaisten pystysuorien viivojen lukumäärä.

Huom. Kun näytön resoluutio on 1 920 × 1 080 (vaakasuora × pystysuora), sen alkuperäinen pystysuora resoluutio on 1 080.

6) Näyttöruudun pinta-ala: Näytön näkyvä alue, joka tuottaa kuvaa.

Huom. Näyttöruudun pinta-ala lasketaan kertomalla katseltavissa olevan kuvan leveys sen korkeudella. Kaarevien näyttöjen tapauksessa leveys ja korkeus mitataan näytön kaarta mukaillen.

Lisätoiminnot ja -ominaisuudet:

1) Siltakytkentä: Kahden keskitinohjaimen välinen fyysinen yhteys (esim. USB- tai FireWire-liitäntä).

Huom. Siltakytkentä mahdollistaa porttien laajentamisen yleensä porttien siirtämiseksi sopivampaan paikkaan tai käytettävissä olevien porttien määrän lisäämiseksi.

2) Täysi verkkoliitettävyys: Näytön kyky säilyttää verkossa oleminen lepotilassa. Näyttö sekä sen verkkopalvelut ja sovellukset pysyvät verkkoon yhdistettyinä, vaikka joistakin näytön osista olisikin kytketty virta pois. Näyttö voi muuttaa virrankulutustiloja verkkoon kytketyiltä etälaitteilta saamiensa verkkotietojen perusteella, mutta muutoin sen olisi pysyttävä lepotilassa, ellei verkkoon kytketty etälaite lähetä palvelupyyntöä.

Huom. Täysi verkkoliitettävyys ei koske ainoastaan tiettyä protokollakokonaisuutta. Sitä kutsutaan myös verkkovälipalvelintoiminnoksi (ks. Ecma-393-standardi).

3) Läsnäoloanturi: Laite, jota käytetään huomaamaan ihmisen läsnäolo näytön edessä tai sitä ympäröivällä alueella.

Huom. Läsnäoloanturia käytetään yleensä vaihtamaan näytön tilaa aktiivisen toimintatilan ja lepotilan välillä.

4) Kosketusteknologia: Kosketusteknologian avulla käyttäjä pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa tuotteen kanssa koskettamalla näytöllä näkyviä alueita.

5) Plug in –moduuli: Modulaarinen vaihdettava laite, joka toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista ilman, että sen nimenomaisena tarkoituksena on toteuttaa yleistä laskentatoimintoa:

a)	kuvien näyttäminen, sisällön suoratoisto etäyhteydellä tai sisällön toisto näytöllä muutoin joko paikallisesta tai etälähteestä; tai

b)	kosketussignaalien käsittely.

Huom. Muita tiedonsyötön vaihtoehtoja tarjoavia moduuleja ei katsota Plug in -moduuleiksi näissä vaatimuksissa.

Tuoteperhe: Ryhmä tuotemalleja, 1) jotka ovat saman valmistajan valmistamia, 2) joilla on samat näyttöruudun pinta-ala, resoluutio ja ilmoitettu enimmäisluminanssi ja 3) jotka noudattavat samaa perusrakennetta. Tuoteperheeseen kuuluvat mallit saattavat erota toisistaan yhden tai useamman ominaisuuden osalta. Näyttöjen osalta tuoteperheen sisällä sallitaan erot seuraavissa:

1)	ulkoinen kotelo;

2)	liitäntöjen lukumäärä ja liitäntätyypit;

3)	data-, verkko- tai oheislaiteporttien lukumäärä ja tyypit; ja

4)	suoritus- ja muistikapasiteetti.

F)	Tyypillinen malli: Tuotekokoonpano, joka testataan Energy Star -hyväksyntää varten ja on tarkoitettu markkinoitavaksi ja merkittäväksi Energy Star -merkinnällä.

Virtalähde

1) Ulkoinen virtalähde: Ulkoinen tehonlähdepiiri, jota käytetään kotitalouden sähkövirran muuntamiseen tasavirraksi (DC) tai matalamman jännitteen vaihtovirraksi (AC) kulutustuotteen käyttöä varten.

2) Tasavirran (DC) standardi: Tasavirran siirtämismenetelmä, joka määritellään tunnetussa teknologiastandardissa ja joka mahdollistaa Plug and Play -tekniikkaan perustuvan yhteentoimivuuden.

Huom. Yleisiä esimerkkejä ovat USB ja Power-over-Ethernet. Tasavirran standardin mukaan sekä virta että tietoliikenneyhteydet kulkevat yleensä samassa kaapelissa, mutta 380 voltin tasavirtastandardin tavoin sitä ei vaadita.

2. Soveltamisala

2.1 Näiden vaatimusten piiriin kuuluvat tuotteet

2.1.1 Tuotteille, jotka vastaavat tässä annettua näytön määritelmää ja saavat käyttötehonsa suoraan vaihtovirtasähköverkosta, ulkoisesta teholähteestä tai standardin mukaisesta tasavirrasta, voidaan hakea Energy Star -hyväksyntää, lukuun ottamatta kohdassa 2.2 lueteltuja tuotteita. Tyypillisiä tuotteita, joille voidaan hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella, ovat

i)	näyttöruudut;

ii)	näppäimistö-, video- ja hiiritoiminnallisuudella varustetut näyttöruudut;

iii)	ilmoitusnäytöt; ja

iv)	ilmoitusnäytöt ja näyttöruudut, joissa on Plug in -moduuli.

2.2 Näiden vaatimusten ulkopuolelle jätettävät tuotteet

2.2.1 Tuotteille, jotka kuuluvat toisten Energy Star -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea näiden vaatimusten mukaista hyväksyntää. Näihin kuuluvat televisiot ja tietokoneet (kevyet asiakaskoneet (Thin Clients), tabletit (Slates/Tablets), kannettavat all-in-one-tietokoneet ja integroidut pöytätietokoneet). Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on saatavilla osoitteessa http://www.eu-energystar.org/specifications.htm

2.2.2 Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:

i)	tuotteet, joissa on sisäänrakennettu televisioviritin;

ii)

näytöt, joissa on sisäänrakennetut tai vaihdettavat akut, joiden tarkoituksena on ensisijaisten toimintojen tukeminen ilman virranottoa vaihtosähköverkosta tai ulkoisesta tasavirtalähteestä taikka laitteen kannettavuuden mahdollistaminen (esim. e-kirjat ja akkukäyttöiset digitaaliset kuvakehykset); ja

iii)	tuotteet, joiden on täytettävä sellaisia lääkinnällisiä laitteita koskevat EU:n säädökset, jotka estävät tehonhallintatoiminnot ja/tai joissa ei ole lepotilan määritelmän mukaista tilaa.

3. Hyväksyntäkriteerit

3.1 Merkitsevät numerot ja pyöristäminen

3.1.1 Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla.

3.1.2 Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä.

3.1.3 Suoraan mitatut tai lasketut arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi Euroopan komissiolle, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla.

3.2 Näyttöruutuja ja ilmoitusnäyttöjä koskevat yleisvaatimukset

3.2.1 Ulkoiset virtalähteet: Yksi- ja monijännitteisten ulkoisten virtalähteiden on täytettävä vähintään kansainvälisen tehokkuusmerkintäjärjestelmän (International Efficiency Marking Protocol) VI tason suoritusvaatimukset, kun ne testataan ulkoisten virtalähteiden energiankulutuksen mittaamisessa käytettävän yhdenmukaisen testimenetelmän (10 CFR, osa 430, lisäys Z) mukaisesti.

i)	Yksi- ja monijännitteisissä ulkoisissa virtalähteissä on oltava vähintään VI tason merkintä.

ii)	Lisätietoja merkintäprotokollasta on saatavilla osoitteesta http://www.regulations.gov/#!documentDetail;D=EERE-2008-BT-STD-0005-0218

3.2.2 Tehon hallinta:

Tuotteissa on oltava ainakin yksi tehonhallintaominaisuus, joka on käytössä oletusarvoisesti ja jota voidaan käyttää automaattiseen siirtymiseen lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan joko liitetyn isäntälaitteen antamasta tai sisäisestä aloitteesta (esim. oletusarvoisesti käytössä oleva VESA DPMS (Display Power Management Signaling)).

ii)	Tuotteissa, jotka luovat sisältöä näytettäväksi yhdestä tai useammasta sisäisestä lähteestä, on oltava oletusarvoisesti käytössä oleva anturi tai ajastin, joka automaattisesti siirtää tuotteen lepotilaan tai pois päältä -tilaan.

iii)	Tuotteista, joissa on sisäinen oletusviiveaika, jonka jälkeen tuote siirtyy aktiivisesta toimintatilasta lepotilaan tai pois päältä -tilaan, on ilmoitettava kyseinen viiveaika.

iv)	Näyttöruutujen on siirryttävä automaattisesti lepotilaan tai pois päältä -tilaan 5 minuutin kuluessa siitä, kun ne on kytketty irti isäntätietokoneesta.

3.2.3 Ilmoitusnäytöiltä aktiivisessa toimintatilassa vaadittava todellinen tehokerroin on vähintään 0,7 Energy Star -testimenetelmän mukaisesti (ks. 5.2 kohdan F alakohta).

3.3 Tietokonenäyttöjen energiavaatimukset

3.3.1 Kokonaisenergiankulutus kilowattitunteina lasketaan yhtälöllä 1, mitattujen arvojen perusteella.

Yhtälö 1

Kokonaisenergiankulutuksen laskeminen

ETEC = 8,76 × (0,35 × PON + 0,65 × PSLEEP )

jossa

—	ETEC on kokonaisenergiankulutus kilowattitunteina laskettuna;

—	PON on mitattu aktiivisen toimintatilan virrankulutus watteina;

—	PSLEEP on mitattu lepotilan virrankulutus watteina; ja

—	tulos on pyöristettävä lähimpään kilowattitunnin kymmenesosaan raportointia varten.

3.3.2 Kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärä (ETEC_MAX) kilowattitunteina lasketaan näyttöruuduille taulukon 1 perusteella.

Taulukko 1

Kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärän (ETEC_MAX) laskeminen kilowattitunteina näyttöruuduille

Pinta-ala (in2)	ETEC:n enimmäismäärä (kWh) jossa Anäyttöruudun pinta-ala neliötuumina (in2)rnäytön resoluutio megapikseleinä Tulos on pyöristettävä lähimpään kilowattitunnin kymmenesosaan raportointia varten.
A < 130	(6,13 × r) + (0,06 × A) + 9
130 ≤ A < 150	(6,13 × r) + (0,69 × A) – 72,38
150 ≤ A < 180	(6,13 × r) + (0,21 × A) – 0,50
180 ≤ A < 200	(6,13 × r) + (0,05 × A) + 28
200 ≤ A < 230	(6,13 × r) + (0,03 × A) + 31,33
230 ≤ A < 280	(6,13 × r) + (0,2 × A) – 7
280 ≤ A < 300	(6,13 × r) + 49
300 ≤ A < 500	(6,13 × r) + (0,2 × A) – 11
A ≥ 500	(6,13 × r) + 89

3.3.3 Kaikenlaisten näyttöruutujen laskettu kokonaisenergiankulutus (ETEC) kilowattitunteina saa olla enintään yhtä suuri kuin lasketun kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärä (ETEC_MAX) sovellettavat lisämäärät ja mukautukset (joita sovelletaan enintään kerran) huomioon otettuina yhtälön 2 mukaisesti.

Yhtälö 2

Näyttöruutujen kokonaisenergiankulutusta koskevat vaatimukset

ETEC ≤ (ETEC_MAX + EEP + EABC + EN + EOS + ET ) × effAC_DC

jossa

—	ETEC on kokonaisenergiankulutus kilowattitunteina yhtälön 1 mukaisesti laskettuna;

—	ETEC_MAX on vaatimuksen mukainen kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärä kilowattitunteina taulukon 1 mukaisesti laskettuna;

—	EEP on paremman suorituskyvyn näytön lisämäärä kilowattitunteina (ks. 3.3.4 kohta);

—	EABC on automaattisen kirkkaudensäädön lisämäärä kilowattitunteina yhtälön 4 mukaisesti laskettuna;

—	EN on täyden verkkoliitettävyyden lisämäärä kilowattitunteina taulukon 3 mukaisesti laskettuna;

—	EOS on läsnäoloanturin lisämäärä kilowattitunteina taulukon 4 mukaisesti laskettuna;

—	ET on kosketusteknologian lisämäärä kilowattitunteina yhtälön 5 mukaisesti laskettuna; ja

—	effAC_DC on vakiokerroin, jolla otetaan huomioon vaihtovirta–tasavirta-muunnoksen häviöt laitteessa, josta näyttö saa virtansa, ja se on 1,0 vaihtovirrasta tehonsa saavien näyttöjen tapauksessa ja 0,85 tasavirrasta tehonsa saavien näyttöjen tapauksessa.

3.3.4 Näyttöruutuihin, jotka täyttävät alla esitetyt paremman suorituskyvyn näytön vaatimukset, sovelletaan vain yhtä seuraavista taulukon 2 lisämääristä yhtälössä 2:

i)	vähintään 60:1 kontrastisuhde mitattuna horisontaalisesta vähintään 85°:n kohtisuorasta katselukulmasta litteällä näytöllä ja horisontaalisesta vähintään 83°:n kohtisuorasta katselukulmasta kaarevalla näytöllä, näytön peitelasilla tai ilman sitä;

ii)	vähintään 2,3 megapikselin (MP) alkuperäinen resoluutio; ja

iii)	vähintään 32,9:ää prosenttia CIE LUV -väriavaruudesta vastaava värintoistoalue.

Taulukko 2

Paremman suorituskyvyn näyttöjen energiankulutuksen lisämäärien laskeminen

Värintoistoaluetta koskevat vaatimukset

EEP (kWh)

jossa

ETEC_MAX on vaatimuksen mukainen kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärä kilowattitunteina; ja

r on näytön resoluutio megapikseleinä

tuettu värintoistoalue on vähintään 32,9 prosenttia CIE LUV -väriavaruudesta

Formula

tuettu värintoistoalue on vähintään 38,4 prosenttia CIE LUV -väriavaruudesta

0,65 × (ETEC_MAX – 6,13 × r)

Huom. Yli 99:ää prosenttia sRGB-väriavaruudesta tukeva malli vastaa 32,9:ää prosenttia CIE LUV -väriavaruudesta ja yli 99:ää prosenttia Adobe RGB:stä tukeva malli 38,4:ää prosenttia CIE LUV -väriavaruudesta.

3.3.5 Näyttöruuduille, joissa on oletusarvoisesti käytössä automaattinen kirkkaudensäätö (ABC), yhtälössä 2 ETEC_MAX:hen lisätään yhtälön 4 mukaisesti laskettu energiankulutuksen lisämäärä (EABC), jos yhtälön 3 mukaisesti laskettu aktiivisen toimintatilan tehonvähennys (RABC) on vähintään 20 prosenttia.

Yhtälö 3

Aktiivisen toimintatilan tehonvähennyksen laskeminen tuotteille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä

Formula

jossa

—	RABC on aktiivisessa toimintatilassa ABC:n ansiosta saavutettava prosentuaalinen tehonvähennys;

—	P300 on aktiivisen toimintatilan teho watteina, mitattuna ympäristön valoisuuden arvolla 300 luksia (ks. testimenetelmän 6.4 kohta); ja

—	P12 on aktiivisen toimintatilan teho watteina, mitattuna ympäristön valoisuuden arvolla 12 luksia (ks. testimenetelmän 6.4 kohta).

Yhtälö 4

Näyttöruutujen automaattisen kirkkaudensäädön energiankulutuksen lisämäärä (EABC)

EABC = 0,05 × ETEC_MAX

jossa

—	EABC on automaattisen kirkkaudensäädön energiankulutuksen lisämäärä kilowattitunteina; ja

—	ETEC_MAX on kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärä kilowattitunteina taulukon 1 mukaisesti laskettuna.

3.3.6 Tuotteisiin, jotka täyttävät Energy Star -testimenetelmän 6.7 kohdassa vahvistetut täyttä verkkoliitettävyyttä koskevat vaatimukset, sovelletaan taulukossa 3 esitettyä lisämäärää.

Taulukko 3

Täyden verkkoliitettävyyden energiankulutuksen lisämäärä (EN) näyttöruuduille

EN (kWh)

2,9

3.3.7 Tuotteisiin, jotka on testattu aktiivisella läsnäoloanturilla, sovelletaan taulukossa 4 esitettyä lisämäärää.

Taulukko 4

Näyttöruutujen lisätoimintojen energiankulutuksen lisämäärä (EOS)

Tyyppi

Lisämäärä (kWh)

Läsnäoloanturi

EOS

1,7

3.3.8 Tuotteisiin, jotka on testattu aktiivisessa toimintatilassa aktivoidulla kosketusteknologialla, sovelletaan yhtälössä 5 esitettyä lisämäärää.

Yhtälö 5

Kosketusteknologian energiankulutuksen lisämäärä (ET) näyttöruuduille

ET = 0,15 × ETEC_MAX

jossa

—	ET on kosketusteknologian energiankulutuksen lisämäärä kilowattitunteina; ja

—	ETEC_MAX on kokonaisenergiankulutuksen enimmäismäärä kilowattitunteina taulukon 1 mukaisesti laskettuna.

3.4 Ilmoitusnäyttöjen aktiivista toimintatilaa koskevat vaatimukset

3.4.1 Aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutus (PON_MAX) watteina lasketaan yhtälön 6 mukaisesti.

Yhtälö 6

Aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutuksen (PON_MAX) laskeminen watteina ilmoitusnäytöille

PON_MAX = (4,0 × 10– 5 ×  × A) + 119 × tanh(0,0008 × (A – 200,0) + 0,11) + 6

jossa

—	PON_MAX on aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutus watteina;

—	A on näyttöruudun pinta-ala neliötuumina;

—	 on näytön mitattu enimmäisluminanssi ilmoitettuna kandeloissa neliömetriä kohden, testimenetelmän 6.2 kohdan mukaisesti mitattuna;

—	tanh on hyperbelitangenttifunktio; ja

—	tulos on pyöristettävä lähimpään watin kymmenesosaan raportointia varten.

Yhtälö 7

Aktiivisen toimintatilan virrankulutusta koskeva vaatimus ilmoitusnäytöille

PON ≤ PON_MAX + PABC

jossa

—	PON on aktiivisen toimintatilan virrankulutus watteina testimenetelmän 6.3 tai 6.4 kohdan mukaisesti mitattuna;

—	PON_MAX on aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutus watteina yhtälön 6 mukaisesti laskettuna; ja

—	PABC on automaattisen kirkkaudensäädön virrankulutuksen lisämäärä watteina yhtälön 8 mukaisesti.

3.4.2 Ilmoitusnäytöille, joissa on oletusarvoisesti käytössä automaattinen kirkkaudensäätö (ABC), lisätään yhtälön 6 mukaisesti laskettuun PON_MAX-arvoon yhtälön 8 mukaisesti laskettu lisämäärä (PABC), jos yhtälön 3 mukaisesti laskettu aktiivisen toimintatilan tehonvähennys (RABC) on vähintään 20 prosenttia.

Yhtälö 8

Aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen lisämäärän laskeminen ilmoitusnäytöille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä

PABC = 0,05 × PON_MAX

jossa

—	PABC on automaattisen kirkkaudensäädön mitattu aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen lisämäärä watteina; ja

—	PON_MAX on vaatimuksen mukainen aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutus watteina.

3.5 Lepotilaa koskevat vaatimukset ilmoitusnäytöille

3.5.1 Mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) watteina saa olla enintään yhtä suuri kuin yhtälön 9 mukaisesti laskettu lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PSLEEP_MAX) ja mahdollisten lisämäärien (joita sovelletaan enintään kerran) summa.

Yhtälö 9

Lepotilan virrankulutusvaatimus ilmoitusnäytöille

Formula

jossa

—	PSLEEP on mitattu lepotilan virrankulutus watteina;

—	PSLEEP_MAX on vaatimuksen mukainen lepotilan enimmäisvirrankulutus watteina taulukon 5 mukaisesti laskettuna;

—	PN on täyden verkkoliitettävyyden lisämäärä watteina taulukon 6 mukaisesti laskettuna;

—	POS on läsnäoloanturin lisämäärä watteina taulukon 7 mukaisesti laskettuna; ja

—	PT on kosketusteknologian lisämäärä watteina taulukon 7 mukaisesti laskettuna.

Taulukko 5

Lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimus (PSLEEP_MAX) ilmoitusnäytöille

PSLEEP_MAX

(wattia)

0,5

3.5.2 Tuotteisiin, jotka täyttävät Energy Star -testimenetelmän 6.7 kohdassa vahvistetut täyttä verkkoliitettävyyttä koskevat vaatimukset, sovelletaan taulukossa 6 esitettyä arvoa.

Taulukko 6

Täyden verkkoliitettävyyden lisämäärä ilmoitusnäytöille

(wattia)

3,0

3.5.3 Tuotteisiin, jotka on testattu lepotilassa aktiivisella läsnäoloanturilla tai kosketusteknologialla, sovelletaan taulukossa 7 esitettyjä lisämääriä.

Taulukko 7

Lepotilan lisätoimintojen virrankulutuksen lisämäärä ilmoitusnäytöille

Tyyppi	Näyttöruudun koko (tuumaa)	Lisämäärä (wattia)
Läsnäoloanturi POS	Kaikenkokoiset	0,3
Kosketusnäyttötoiminnallisuus PT (koskee ainoastaan ilmoitusnäyttöjä, joiden näyttöruudun koko on yli 30 tuumaa)	≤ 30	0,0
	> 30	1,5

3.6 Pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset kaikille näytöille

3.6.1 Tuotteella ei tarvitse olla pois päältä -tilaa, jotta sille voidaan hakea hyväksyntää. Jos tuotteella on pois päältä -tila, sen mitattu pois päältä -tilan virrankulutus (POFF) saa olla enintään yhtä suuri kuin taulukossa 8 ilmoitettu pois päältä -tilan vaatimuksen mukaisen enimmäisvirrankulutus (POFF_MAX).

Taulukko 8

Pois päältä -tilan vaatimuksen mukainen enimmäisvirrankulutus (POFF_MAX)

POFF_MAX

(wattia)

0,5

3.7 Luminanssin ilmoittamista koskevat vaatimukset

3.7.1 Ilmoitettu ja mitattu enimmäisluminanssi on ilmoitettava kaikista tuotteista; toimitusluminanssi on ilmoitettava kaikista tuotteista lukuun ottamatta tuotteita, joissa on oletusarvoisesti päälle kytketty ABC.

4. Testausvaatimukset

4.1 Testimenetelmät

4.1.1 Energy Star -vaatimusten täyttymisen määrittämisessä on käytettävä taulukossa 9 ilmoitettuja testimenetelmiä.

Taulukko 9

Testimenetelmät Energy Star -hyväksyntää varten

Tuotetyyppi	Testimenetelmä
Kaikki tuotetyypit ja näyttöruutukoot	Energy Star Test Method for Determining Display Energy
Korkeamman suorituskyvyn näytöt	International Committee for Display Metrology (ICDM) Information Display Measurements Standard – Version 1.03
Täyden verkkoliitettävyyden näytöt	CEA-2037-A, Determination of Television Set Power Kulutus

4.2 Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä

4.2.1 Testattavaksi on valittava 1 kohdan määritelmän mukaista tyypillistä mallia oleva yksikkö.

4.2.2 Haettaessa hyväksyntää tuoteperheelle tyypillisenä mallina pidetään tuoteperheen kunkin tuoteluokan sitä tuotekokoonpanoa, jonka virrankulutusominaisuudet ovat huonoimmat.

5. Käyttöliittymä

5.1 Valmistajia kannustetaan suunnittelemaan tuotteensa noudattaen käyttöliittymästandardia IEEE P1621: Standardi käyttöliittymäelementteihin sähkölaitteiden virranhallinnassa toimisto-/kuluttajaympäristöissä. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa http://energy.lbl.gov/controls/

6. Voimaantulo

6.1 Voimaantulo: Näyttöjä koskevien Energy Star -vaatimusten versio 7.0 tulee voimaan sopimuksen voimaantulopäivänä. Energy Star -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia Energy Star -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää, jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.

6.2 Vaatimusten tulevat muutokset: Euroopan komissio varaa oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat siihen, kuinka hyödyllisiä ne ovat kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että Energy Star -tunnusta ei automaattisesti myönnetä mallin koko eliniäksi.

7. Huomioita tulevia tarkistuksia varten

7.1 Raja tasavirran kulutukselle aktiivisessa toimintatilassa: EPA ja Euroopan komissio ovat kiinnostuneita mahdollisesta erillisestä aktiivisen toimintatilan virrankulutusvaatimuksesta vaatimusten mukaisille tasavirtatuotteille ilman, että vaihtovirta–tasavirta-muunnoslaskelmille on tarvetta. EPA ja Euroopan komissio ennakoivat, että kyseisten tuotteiden suosio kasvaa markkinoilla viimeisimmän USB-standardin myötä, ja odottavat mielenkiinnolla saavansa lisää tutkimustuloksia tasavirtalähteestä virtansa saavien tuotteiden energiankäytöstä.

LOPULLISET TESTIMENETELMÄT NÄYTÖILLE,

tarkistettu syyskuussa 2015

1. Yleiskatsaus

Seuraavaa testimenetelmää käytetään määritettäessä, täyttääkö tuote näyttöjen Energy Star -vaatimukset.

2. Sovellettavuus

Seuraavaa testimenetelmää sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, joille voidaan hakea hyväksyntää näyttöjen Energy Star -tuotevaatimusten perusteella.

3. Määritelmät

Jollei toisin mainita, kaikki tässä asiakirjassa käytetyt termit vastaavat näyttöjen Energy Star -vaatimuksiin sisältyviä määritelmiä.

A) Isäntäkone: Kone tai laite, joka lähettää video-/äänisignaaleja näyttöjen testaamista varten. Se voi olla tietokone tai mikä tahansa muu laite, joka pystyy lähettämään videosignaalia.

4. Testijärjestely

Testijärjestely ja testauslaitteet: Ellei tässä asiakirjassa muuta mainita, kaikkien tämän menetelmän osioiden testijärjestelyjen ja testauslaitteiden on vastattava sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön (IEC) standardin 62301:2011 ”Household electrical appliances – Measurement of standby power” osassa 4 ”General Conditions for Measurements” asetettuja vaatimuksia. Jos vaatimukset ovat keskenään ristiriidassa, Energy Star -testimenetelmä on ensisijainen.

Vaihtovirransyöttö: Laitteet, jotka pystyvät ottamaan virtaa vaihtovirtaa antavasta verkkovirtalähteestä, kytketään kohdemarkkinoille sopivaan jännitelähteeseen taulukon 10 mukaisesti. Jos tuotteen kanssa toimitetaan ulkoinen virtalähde, sitä käytetään tuotteen yhdistämiseksi ilmoitettuun jännitelähteeseen.

Taulukko 10

Tuotteiden syöttövirtaa koskevat vaatimukset

Markkinat	Jännite	Jännitteen toleranssi	Suurin sallittu harmoninen kokonaissärö	Taajuus	Taajuustoleranssi
Pohjois-Amerikka, Taiwan	115 V AC	+/– 1,0 %	5,0 %	60 Hz	+/– 1,0 %
Eurooppa, Australia, Uusi-Seelanti	230 V AC	+/– 1,0 %	5,0 %	50 Hz	+/– 1,0 %
Japani	100 V AC	+/– 1,0 %	5,0 %	50 Hz tai 60 Hz	+/– 1,0 %

Tasavirransyöttö:

1)	Tuotteita voidaan testata tasavirtalähteen avulla (esim. verkko- tai datayhteyden kautta) vain, jos tasavirtalähde on ainoa tuotteelle käytettävissä oleva virtalähde (eli tuotteen mukana ei toimiteta vaihtovirtapistoketta tai ulkoista virtalähdettä).

2)	Tasavirrasta tehonsa saavat tuotteet asennetaan ja kytketään virtalähteeseen valmistajan ohjeiden mukaisesti käyttämällä näytölle suositeltujen vaatimusten mukaista porttia (esim. Universal Serial Bus (USB) 3.1 sen soveltuessa ja vaikka se olisi taaksepäin yhteensopiva USB 2.0 -porttien kanssa).

Virrankulutusmittaukset tehdään tasavirtalähteen (esim. isäntäkone) ja tuotteen mukana toimitetun kaapelin välillä kyseisen kaapelin aiheuttama hävikki huomioon otettuna. Jos tuotteen mukana ei toimiteta kaapelia, voidaan käyttää mitä tahansa 2–6 jalan pituista kaapelia. Kaapelin, jota käytetään näytön yhdistämiseksi mittauspisteeseen, resistanssi mitataan ja ilmoitetaan.

Huom. Tasavirtakaapelien mitattu vastus sisältää tasavirran syöttöjännitejohdon ja maajohdon resistanssien summan.

Toimitetun kaapelin ja tasavirtalähteen välillä voidaan käyttää haaroituskaapelia virrankulutusmittarin kytkemiseksi. Jos tätä menetelmää käytetään, on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)	Haaroituskaapelia käytetään jäljempänä 4 kohdan C alakohdan 3 alakohdassa tarkoitetun toimitetun kaapelin lisäksi.

b)	Haaroituskaapeli yhdistää tasavirtalähteen ja toimitetun kaapelin.

c)	Se saa olla korkeintaan yhden jalan mittainen.

Jännitteen mittaamista varten jännitteenmittaamispisteen ja toimitetun kaapelin välillä käytettyjen johtojen kokonaispituuden on vastattava alle 50 milliohmin resistanssia. Tämä koskee vain johtoja, joissa on kuormitusvirtaa.

Huom. Jännitettä ja virtaa ei tarvitse välttämättä mitata samasta paikasta, kunhan jännite mitataan alle 50 milliohmin resistanssia vastaavan etäisyyden päässä toimitetusta kaapelista.

e)	Virran mittaus voidaan toteuttaa joko maajohdosta tai tasavirran syöttöjännitejohdosta.

Kuva 1 esittää haaroituskaapelin käyttötilannetta, jossa käytetään isäntäkoneeseen yhdistettyä USB 2.0 -portista virtaa ottavaa näyttöä.

Kuva 1

Esimerkki USB 2.0 -porttia käyttävän haaroituskaapelin käyttötilanteesta

Teksti kuva

D)	Ympäristön lämpötila: Ympäristön lämpötilan on oltava 23 °C ± 5 °C.

E)	Suhteellinen kosteus: Suhteellisen kosteuden on oltava 10–80 prosenttia.

Testattavan yksikön kohdentaminen:

1)	Kaikkien testattavan yksikön etupuolen neljän nurkan on oltava yhtä kaukana vertailupystytasosta, kuten seinästä.

2)	Testattavan yksikön alaosan kahden nurkan on oltava yhtä kaukana vertailuvaakatasosta, kuten lattiasta.

Valonlähde aktiivisen toimintatilan testausta varten:

Lampputyyppi:

a)	Standardispektrin halogeeniheijastinlamppu. Lamppu ei saa täyttää 10 CFR 430.2 ”Määritelmät” (Definitions) kohdassa olevaa muokatun spektrin (Modified spectrum) määritelmää (1).

b)	Kirkkausluokka: 980 ± 5 % lumenia.

Valonlähteen kohdentaminen sellaisten tuotteiden testaamista varten, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä:

a)	Lampun ja testattavan yksikön ABC-anturin välillä ei saa olla esteitä, kuten valonsäteet hajottavia välikappaleita tai himmeitä lampun kupuja.

b)	Lampun keskustan on oltava 5 jalan etäisyydellä ABC-anturin keskustasta.

c)	Lampun keskustan on oltava 0°:n kohtisuorassa kulmassa testattavan yksikön ABC-anturin keskustaan nähden.

d)	Lampun keskustan on oltava lattiaan nähden samalla korkeudella kuin testattavan yksikön ABC-anturin keskustan (eli valonlähde on asetettava pystysuoraan 0°:n kulmaan testattavan yksikön ABC-anturin keskustaan nähden).

e)	Kaikkien testaustilan pintojen (lattia, katto ja seinät) on oltava vähintään 2 jalan etäisyydellä testattavan yksikön ABC-anturin keskustasta.

f)	Valaistusvoimakkuuden arvot saadaan vaihtelemalla lampun tulojännitettä.

Kuva 2 ja kuva 3 antavat lisätietoa testattavan yksikön ja valonlähteen kohdentamisesta.

Kuva 2

Testijärjestely – näkymä ylhäältä

Teksti kuva

Huomautukset:

—	D1 = D2 vertailupystytasoon nähden

—	D1 ja D2 osoittavat, että testattavan yksikön (UUT) etupuolen nurkkien on oltava vähintään 2 jalan etäisyydellä vertailupystytasosta

—	D3 ja D4 osoittavat, että valosensorin keskustan on oltava vähintään 2 jalan etäisyydellä huoneen seinistä

Kuva 3

Testijärjestely – näkymä sivulta

Teksti kuva

Huomautukset:

—	D1 = D2 vertailupystytasoon nähden

—	D1 ja D2 osoittavat, että testattavan yksikön (UUT) etupuolen nurkkien on oltava vähintään 2 jalan etäisyydellä vertailupystytasosta

—	Valaistusvoimakkuusmittari poistetaan virrankulutusmittausten ajaksi sen jälkeen, kun haluttu valaistusvoimakkuus on saavutettu

—	H1 = H2 vertailuvaakatasoon, kuten lattiaan, nähden

—	H3 ja H4 osoittavat, että valosensorin keskustan on oltava vähintään 2 jalan etäisyydellä lattiasta ja katosta

—	Valaistusvoimakkuusmittari poistetaan virrankulutusmittausten ajaksi sen jälkeen, kun haluttu valaistusvoimakkuus on saavutettu

Virrankulutusmittari: Virrankulutusmittareilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

Huippukerroin:

a)	käytettävissä olevan virran huippukerroin vähintään 3 mittarin ilmoitetulla virta-alueella; ja

b)	virran mittausalueen alaraja 10 mA tai vähemmän.

2)	Vähimmäistaajuusvaste: 3,0 kHz

Vähimmäisresoluutio:

a)	0,01 W enintään 10 watin mittausarvojen osalta;

b)	0,1 W yli 10 watin ja enintään 100 watin mittausarvojen osalta; ja

c)	1,0 W yli 100 watin mittausarvojen osalta.

Luminanssin ja valaistusvoimakkuuden mittarit:

Luminanssimittaukset suoritetaan joko

a)	kosketusmittarilla tai

b)	muulla kuin kosketusmittarilla.

2)	Kaikkien luminanssi- ja valaistusvoimakkuusmittarien on näytettävä digitaalisesti esitettävä arvo ± 2 prosentin (± 2 numeron) tarkkuudella.

Luminanssin mittaamiseen tarkoitetuille muille kuin kosketusmittareille sallittu kulma on enintään 3 astetta.

Mittarin kokonaistarkkuus saadaan laskemalla mitatun arvon (±) 2 prosentin ja 2 numeron toleranssin (esitetyn arvon vähiten merkityksellisestä numerosta) absoluuttinen summa. Esimerkiksi jos valaistusvoimakkuusmittari näyttää 200,0 mitattaessa 200 nitin näytön kirkkautta, 2 prosenttia tästä on 4,0 nitiä. Vähiten merkityksellinen numero on 0,1 nitiä. Kaksi numeroa tarkoittaa 0,2 nitiä. Esitetty arvo olisi näin ollen 200 ± 4,2 nitiä (4 nitiä + 0,2 nitiä). Tämä tarkkuus koskee nimenomaan valaistusvoimakkuusmittaria, eikä sitä voida käyttää toleranssina todellisten valonmittausten aikana.

Mittaustarkkuus:

1)	Vähintään 0,5 watin tehonmittaukset on tehtävä enintään 2 prosentin epävarmuudella 95 prosentin luotettavuustasolla.

2)	Alle 0,5 watin tehonmittaukset on tehtävä enintään 0,01 watin epävarmuudella 95 prosentin luotettavuustasolla.

Kaikki ympäristön valoarvot (lukseina) mitataan ABC-anturin sijaintipaikasta testattavassa yksikössä siten, että valo kulkee suoraan anturiin ja että standardin IEC 62087:2011, ”Methods of measurement for the power consumption of audio, video and related equipment” mukaisen testisignaalin päävalikko on näkyvillä tuotteessa. Niille tuotteille, jotka eivät ole yhteensopivia IEC-standardin testisignaalin formaatin kanssa, ympäristön valoarvot mitataan noudattaen VESAn (Video Electronics Standards Association) standardin Flat Panel Display Measurements Standard (FPDM2) FK versiota 2.0 tuotteen näyttäessä testisignaalia.

Ympäristön valoarvot mitataan seuraavassa esitettyjä toleransseja noudattaen:

a)	12 luksissa ympäristön valotuksen on oltava ± 1,0 luksin rajoissa; ja

b)	300 luksissa ympäristön valotuksen on oltava ± 9,0 luksin rajoissa.

5. Testin suorittaminen

5.1 Ohjeet virrankulutusmittauksiin

Testaus tehdasasetuksilla: Virrankulutusmittaukset suoritetaan tuotteelle sellaisena kuin se on toimitettu lepotilan ja aktiivisen toimintatilan testauksen keston ajan. Testauksen aikana kaikki käyttäjien säädettävissä olevat asetukset on asetettu vastaamaan valmistajan tehdasasetuksia, ellei tässä testausmenetelmässä muuta ilmoiteta.

1)	Kuvatason säätö suoritetaan tämän testimenetelmän ohjeiden mukaisesti.

Tuotteet, joissa on pakotettu valikko (”forced menu”), joka edellyttää kuva-asetusten valintaa ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä, testataan joko ”vakio”- tai ”koti”-asetuksen ollessa valittuna. Jos ”vakio”-asetusta tai vastaavaa ei ole olemassa, testauksessa käytetään valmistajan suosituksen mukaisia oletusasetuksia, jotka kirjataan testiraporttiin. Tuotteet, joissa ei ole pakotettua valikkoa, testataan oletuskuva-asetuksilla.

B)	Point of Deployment (POD) -moduulit: Valinnaisia POD-moduuleja ei asenneta.

C)	Plug in -moduuli: Valinnaiset Plug in -moduulit poistetaan näytöstä, jos näyttö voidaan testata testimenetelmän mukaisesti ilman moduulia.

D)	Lepotila ja sen oheistoiminnot: Jos tuotteessa on useita lepotilan oheistoimintovaihtoehtoja (esim. nopea käynnistys) tai useita menetelmiä, joilla lepotilaan voidaan siirtyä, virrankulutus mitataan ja kirjataan kaikissa lepotiloissa. Kaikkien lepotilojen testaus suoritetaan 6.5 kohdan mukaisesti.

5.2 Ehdot virrankulutusmittauksiin

Virrankulutusmittaukset:

Virrankulutusmittaukset tehdään virtalähteen ja testattavan yksikön väliltä valittavasta kohdasta. Mittarin ja testattavan yksikön väliin ei saa kytkeä UPS-yksiköitä. Virrankulutusmittarin on pysyttävä paikoillaan, kunnes kaikki aktiivisen tilan, lepotilan ja pois päältä -tilan tiedot on kirjattu kokonaisuudessaan.

2)	Virrankulutusmittaukset on kirjattava watteina suoraan mitattuina (pyöristämättöminä) arvoina siten, että mittaustiheys on 1 lukema sekunnissa.

3)	Virrankulutusmittaukset kirjataan sen jälkeen, kun jännitteen mittaukset ovat vakiintuneet 1 prosentin vaihteluvälille.

Pimiöolosuhteet:

Ellei muuta ilmoiteta, testattavan yksikön ollessa pois päältä -tilassa testattavan yksikön näytöllä mitattu valaistusvoimakkuus saa olla enintään 1,0 luksia. Jos testattavassa yksikössä ei ole pois päältä -tilaa, valaistusvoimakkuus on mitattava testattavan yksikön näytöltä silloin kun testattavan yksikön virtajohto ei ole kytkettynä.

Testattavan yksikön konfiguraatio ja hallinta:

Oheislaitteet ja verkkoyhteydet:

a)	Ulkoiset oheislaitteet (esim. hiiri, näppäimistö, ulkoinen kovalevy (HDD) jne.) eivät saa olla yhdistettyinä USB-portteihin tai muihin testattavan yksikön dataportteihin.

Siltakytkentä: Jos testattava yksikkö tukee siltakytkentää näyttöjä koskevien Energy Star -vaatimusten versio 7.0:n 1 kohdassa annetun määritelmän mukaisesti, testattavan yksikön ja isäntäkoneen välille tehdään siltakytkentä. Kytkentätapa valitaan jäljempänä esitettyä suosituimmuusjärjestystä noudattaen. Tehdään vain yksi kytkentä, jonka on oltava toiminnassa testin ajan.

i)	Thunderbolt

ii)

USB

iii)	Firewire (IEEE 1394)

iv)

muu

Huom. Esimerkkejä näyttöjen siltakytkennästä:

1.	Näyttö muuntaa dataa kahden eri porttityypin välillä (esim. Thunderbolt ja Ethernet), jolloin laite voi käyttää Thunderboltia Ethernet-yhteytenä tai päin vastoin.

2.	Sallitaan USB-näppäimistön/-hiiren yhdistäminen toiseen järjestelmään (esim. isäntäkone) näytön kautta USB-keskitinohjaimen avulla.

Verkkoyhteydet: Jos testattava yksikkö pystyy ottamaan yhteyden verkkoon (eli saamaan konfiguroinnin ja verkkoon yhdistämisen myötä IP-osoitteen), verkkoon yhdistämisen valmius on aktivoitava ja testattava yksikkö yhdistettävä fyysiseen verkkoon (esim. WiFi, Ethernet jne.). Fyysisen verkon on tuettava testattavan yksikön verkkotoimintojen suurinta ja pienintä tiedonsiirtonopeutta. Aktiivisella yhteydellä tarkoitetaan verkkoprotokollan fyysisen kerroksen kautta luotua fyysistä yhteyttä. Ethernetin tapauksessa yhteys muodostetaan Cat 5e -vakiokaapelilla tai paremmalla Ethernet-kaapelilla Ethernet-kytkimeen tai -reitittimeen. WiFin ollessa kyseessä laite yhdistetään ja testataan langattoman liityntäpisteen (AP) läheisyydessä. Testaaja konfiguroi protokollan osoitekerroksen ottaen huomioon seuraavat seikat:

i)	IPv4:llä ja IPv6:lla on naapurien havaitsemisprotokolla (ND), ja ne konfiguroivat yleensä rajallisen reitittämättömän yhteyden automaattisesti.

ii)

IP voidaan konfiguroida manuaalisesti tai käyttämällä DHCP:tä (Dynamic Host Configuration Protocol) osoitteella 192.168.1.x Network Address Translation (NAT) -osoitetilassa, jos testattava yksikkö ei käyttäydy normaalisti autoIP:tä käytettäessä. Verkko konfiguroidaan tukemaan NAT-osoitetilaa ja/tai autoIP:tä.

iii)

Testattavan yksikön on säilytettävä tämä yhteys verkkoon testauksen ajan, ellei tässä testimenetelmässä muuta mainita, lukuun ottamatta kuitenkaan lyhyitä katkoja (esim. yhteysnopeuden vaihtuessa). Jos testattavassa yksikössä on useita verkkoon yhdistämisen tapoja, valinta niiden välillä tehdään seuraavaa suosituimmuusjärjestystä noudattaen:

a)	WiFi (Sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön (IEEE) standardi 802.11-2007 (2))

b)	Ethernet (IEEE 802.3). Jos testattava yksikkö tukee energiatehokasta Ethernetiä (IEEE 802.3az-2010 (3)), se yhdistetään laitteeseen, joka tukee myös IEEE 802.3az:aa.

c)	Thunderbolt

USB

e)	Firewire (IEEE 1394)

muu

d)	Kosketusnäyttötoiminto: Jos testattavassa yksikössä on kosketusnäyttö, joka edellyttää erillistä datayhteyttä, toiminto otetaan käyttöön valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tämä koskee myös yhteyksiä isäntäkoneeseen ja ohjelmistoajurien asentamista.

e)	Jos testattavassa yksikössä on yksi yhteys, joka pystyy suorittamaan useita toimintoja (esim. siltakytkentä, verkkoon yhdistäminen ja/tai kosketusnäyttötoiminto), niitä varten voidaan käyttää yhtä liitintä, jos testattava yksikkö tukee kutakin toimintoa korkeimpien vaatimusten mukaisesti.

f)	Jos testattavassa yksikössä ei ole data-/verkkovalmiutta, se testataan sellaisena kuin se on toimitettu.

g)	Sisäänrakennetut kaiuttimet ja muut tuotteen ominaisuudet ja toiminnot, joita ei nimenomaisesti käsitellä Energy Star -vaatimuksissa tai testimenetelmässä, on konfiguroitava toimituskokoonpanon mukaisesti.

h)	Mahdolliset muut valmiudet kirjataan. Näihin kuuluu mm. läsnäoloanturit, flash memory card- / smart card -kortinlukijat, kameraliitännät ja PictBridge.

Signaaliliitännät:

Jos testattavassa yksikössä on useita signaaliliitäntöjä, näistä testauksen kohteeksi valitaan se, joka esiintyy ylimpänä seuraavassa luettelossa:

i)	Thunderbolt

ii)	DisplayPort

iii)

HDMI

iv)

DVI

VGA

vi)	muu digitaalinen liitäntä

vii)	muu analoginen liitäntä

Läsnäoloanturi: Jos testattavassa yksikössä on läsnäoloanturi, testattava yksikkö testataan toimituskokoonpanon mukaisilla läsnäoloanturiasetuksilla. Jos testattavassa yksikössä on toimituskokoonpanon mukaisesti päälle kytketty läsnäoloanturi,

yhden henkilön on oltava läsnäoloanturin läheisyydessä koko sen ajan, kun testattava yksikkö lämpenee, stabiloituu ja luminanssin testausta suoritetaan, ja koko ajan, kun testattava yksikkö on aktiivisessa toimintatilassa, jottei se menisi alhaisemman virrankulutuksen tilaan (esim. lepotila tai pois päältä -tila). Testattavan yksikön on pysyttävä aktiivisessa toimintatilassa koko sen ajan, kun se lämpenee, stabiloituu ja kun luminanssin testausta ja aktiivisen toimintatilan testausta suoritetaan.

Yksikään henkilö ei saa olla läsnäoloanturin läheisyydessä lepotilan ja pois päältä -tilan testauksen aikana, jottei testattava yksikkö menisi suuremman virrankulutuksen tilaan (esim. aktiivinen toimintatila). Testattavan yksikön on vastaavasti pysyttävä lepotilassa tai pois päältä -tilassa sinä aikana, kun kyseisiä tiloja testataan.

4)	Asento: Jos testattava yksikkö voidaan asettaa pystysuoraan tai vaakasuoraan, se asetetaan testauksen ajaksi vaakasuoraan siten, että sen pisin sivu on yhdensuuntainen pöydän pinnan kanssa.

Näytön resoluutio ja virkistystaajuus:

Kiinteän kuvapisteen näytöt:

a)	Pikseliformaatti asetetaan ohjekirjassa ilmoitetun natiiviformaatin tasolle.

b)	Muissa kuin katodisädeputkinäytöissä (CRT) virkistystaajuudeksi asetetaan ohjekirjan mukainen oletusarvo. Jos ohjekirjassa ei ole annettu oletusarvoa, taajuudeksi asetetaan 60 Hz.

c)	Katodisädeputkinäyttöjen (CRT) pikseliformaatiksi valitaan ohjekirjan mukaisesti korkein resoluutio, joka on suunniteltu 75 Hz:n virkistystaajuudelle. Testauksessa käytetään yleisiä pikseliformaatin ajoitusta koskevia teollisuusstandardeja. Virkistystaajuudeksi asetetaan 75 Hz.

Tulosignaalin tarkkuus: Kun käytetään analogisia liitäntöjä, videosignaali saa olla enintään ± 2 prosenttia viitetasoksi ilmoitetuista mustavalkotasoista. Digitaalisia liitäntöjä käytettäessä lähteestä tulevaa videosignaalia ei muokata värien osalta eikä testaaja saa muokata sitä mitään muuta tarkoitusta varten kuin lähetyksen edellyttämää pakkausta/purkamista ja koodaamista/avaamista varten, jos se on tarpeen.

Todellinen tehokerroin: Ohjelmaan osallistuvien tahojen on ilmoitettava, mikä on testattavan yksikön todellinen tehokerroin aktiivisen toimintatilan mittauksen aikana. Tehokertoimen arvot kirjataan samalla tiheydellä kuin PON-arvot. Ilmoitetusta tehokertoimesta otetaan keskiarvo aktiivisen toimintatilan testauksen koko keston ajalta.

Testimateriaali:

1)	Testauksessa käytetään televisiolähetyssisältöä edustavaa dynaamista signaalia (”Dynamic Broadcast-Content Signal”), sellaisena kuin se on määritelty standardin IEC 62087:2011 kohdassa 11.6 ”On (average) mode testing using dynamic broadcast-content video signal”.

2)	VESA FPDM2:ta käytetään vain niissä tuotteissa, jotka eivät pysty toistamaan IEC:n standardin 62087:2011 mukaista televisiolähetyssisältöä edustavaa dynaamista signaalia.

Videon tulosignaali:

1)	Isäntäkone tuottaa videon tulosignaalia näytön natiiviresoluutiolla siten, että videon aktiivialue täyttää koko näyttöruudun. Tämä saattaa edellyttää sitä, että toisto-ohjelma muuttaa videon kuvasuhdetta.

2)	Videon tulosignaalin kuvataajuuden olisi vastattava tuotteen myyntialueella yleisimmin käytössä olevaa kuvataajuutta (esim. Yhdysvalloissa ja Japanissa käytetään 60 Hz:n kuvataajuutta ja Euroopassa ja Australiassa 50 Hz:n kuvataajuutta).

3)	Isäntäkoneen ääniasetukset on otettava pois käytöstä, jotta videon tulosignaalin ohella ei tuoteta mitään ääntä.

6. Kaikkia tuotteita koskevat testimenettelyt

6.1 Testattavan yksikön alustus ennen testausta

Ennen testauksen aloittamista testattava yksikkö alustetaan seuraavasti:

1)	Testattavan yksikön asetukset säädetään toimitetun ohjekirjan mukaisesti.

2)	Virtalähteeseen yhdistetään vaatimusten mukainen wattimittari, ja testattava yksikkö yhdistetään wattimittarin virtaliitäntään.

3)	Kun testattava yksikkö on pois päältä, asetetaan ympäristön valaistus sellaiselle tasolle, että näytön mitattu valaistusvoimakkuus on alle 1,0 luksia (ks. 5.2 kohdan B alakohta).

4)	Testattavaan yksikköön kytketään virta ja suoritetaan tarvittaessa alustava järjestelmän konfigurointi.

5)	Varmistetaan, että testattavan yksikön asetukset ovat toimituskokoonpanossaan, ellei tässä testimenetelmässä toisin mainita.

Testattavan yksikön annetaan lämmetä joko 20 minuuttia tai kunnes sen alustus on kokonaan valmis ja yksikkö on valmis käytettäväksi sen mukaan, kumpi kestää pidempään. 5.2 kohdan G alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettua standardin IEC 62087:2011 mukaista testisignaalia näytetään koko lämpenemisen ajan. Näytöt, jotka eivät pysty toistamaan standardin IEC 62087:2011 mukaista testisignaalia, toistavat 5.2 kohdan G alakohdan 2 alakohdassa tarkoitettua VESA FPDM2 L80 -testisignaalia.

7)	Ilmoitetaan tulovaihtovirran jännite ja taajuus tai tulotasavirran jännite.

8)	Ilmoitetaan testihuoneessa vallitseva ympäröivä lämpötila ja suhteellinen kosteus.

6.2 Luminanssin testaus

A)	Luminanssin testaus suoritetaan välittömästi lämmityksen jälkeen ja pimiötä vastaavissa olosuhteissa. Testattavan yksikön ollessa pois päältä -tilassa testattavan yksikön näytöllä mitattu luminanssi saa olla enintään 1,0 luksia.

B)	Luminanssi on mitattava tuotteen näyttöruudun keskikohtaan nähden kohtisuorassa, ja mittaus on tehtävä luminanssimittarilla sen käyttöohjeen mukaisesti.

C)	Luminanssimittarin sijainti tuotteen näyttöön nähden pysyy muuttumattomana testauksen ajan.

Jos tuotteessa on ABC, se on kytkettävä pois päältä testauksen ajaksi. Jos ABC:tä ei voida kytkeä pois päältä, luminanssimittaukset on suoritettava näyttöruudun keskikohtaan nähden kohtisuorassa siten, että valo kulkee suoraan testattavan kohteen ympäristön valaistusta mittaavaan sensoriin vähintään 300 luksin voimakkuudella.

Luminanssimittaukset suoritetaan seuraavalla tavalla:

1)	varmistetaan, että testattava yksikkö on säädetty toimituskokoonpanon luminanssin oletusarvoon tai ”koti”-kuva-asetuksen mukaiseksi;

näytetään tietyn tuoteluokan testivideosignaalia alla kuvatun mukaisesti:

a)	Kaikki tuotteet, paitsi b kohdassa ilmoitetut: standardin IEC 62087:2011 osan 11.5.5 mukainen kolmen palkin videosignaali (kolme palkkia valkoista (100 %) mustalla (0 %) taustalla).

b)	Tuotteet, jotka eivät pysty näyttämään standardin IEC 62087:2011 mukaista signaalia: suurinta tuotteen tukemaa resoluutiota vastaava VESA FPDM2 L80 -testisignaali.

3)	Näytetään testivideosignaalia vähintään 10 minuutin ajan, jotta testattavan yksikön luminanssi stabiloituu. Tätä 10 minuutin stabiloitumisaikaa voidaan lyhentää, jos luminanssimittaukset ovat stabiileja 2 prosentin vaihteluvälillä vähintään 60 sekunnin ajanjakson aikana.

4)	Mitataan ja kirjataan toimituskokoonpanossa ilmoitetun oletusasetuksen mukainen luminanssi LAs-shipped.

5)	Säädetään testattavan yksikön kirkkaus ja kontrasti niiden enimmäisarvoon.

6)	Mitataan ja kirjataan luminanssi LMax_Measured.

7)	Kirjataan valmistajan ilmoittama enimmäisluminanssi LMax_Reported.

F)	Kontrasti jätetään korkeimmalle mahdolliselle tasolle myöhempiä aktiivisen toimintatilan testejä varten, ellei muuta ilmoiteta.

6.3 Aktiivisen toimintatilan testaus tuotteille, joissa ABC ei ole oletusarvoisesti käytössä

Luminanssitestauksen jälkeen ja ennen aktiivisen toimintatilan virrankulutusmittausta testattavan yksikön luminanssia säädetään seuraavasti:

1)	Ilmoitusnäytöt: tuotteen luminanssin testaus suoritetaan niin, että luminanssi on säädetty vähintään 65 prosenttiin valmistajan ilmoittamasta enimmäisluminanssista (LMax_Reported). Luminanssiarvot mitataan 6.2 kohdan mukaisesti. Luminanssiarvo LOn on kirjattava.

Kaikki muut tuotteet: soveltuvia luminanssisäätöjä säädetään niin, että näyttöruudun luminanssi on 200 kandelaa neliömetriä kohden (cd/m2). Jos tämän arvon saavuttaminen ei ole mahdollista testattavalla yksiköllä, tuotteen luminanssi säädetään lähimpään mahdolliseen arvoon. Luminanssiarvot mitataan 6.2 kohdan mukaisesti. Luminanssiarvo LOn on ilmoitettava. Soveltuvilla luminanssisäädöillä tarkoitetaan mitä tahansa säätöjä, joilla säädetään näytön kirkkautta mutta ei kontrastia.

Testattavien yksiköiden, jotka pystyvät näyttämään IEC:n standardin mukaista signaalia, aktiivisen toimintatilan virrankulutus (PON) mitataan standardin IEC 62087:2011 osan 11.6.1 ”Measurements using dynamic broadcast-content video signal” mukaisesti. Jos ne eivät pysty näyttämään IEC:n standardin mukaista signaalia, testattavien yksiköiden aktiivisen toimintatilan virrankulutus (PON) mitataan seuraavasti:

1)	Varmistetaan, että testattava yksikkö on alustettu 6.1 kohdan mukaisesti.

2)	Näytetään VESA FPDM2, A112-2F, SET01K -testikuvio (8 harmaansävyä täysmustasta (0 volttia) täysvalkoiseen (0,7 volttia)).

3)	Varmistetaan, että tulosignaali vastaa standardia VESA Video Signal Standard (VSIS), Version 1.0, Rev. 2.0, joulukuu 2002.

4)	Kirkkauden ja kontrastin säätöjen ollessa maksimissaan varmistetaan, että valkoisen ja lähes valkoisen harmaan sävyt erottuvat. Säädetään tarvittaessa kontrastia niin, että valkoisen ja lähes valkoisen harmaan sävyt erottuvat.

5)	Näytetään VESA FPDM2, A112-2H, L80 -testikuvio (täysvalkoinen (0,7 volttia) laatikko, joka kattaa 80 prosenttia kuvasta).

6)	Varmistetaan, että luminanssin mittausalue on kokonaisuudessaan testikuvion valkoisen osan sisällä.

7)	Säädetään soveltuvia luminanssin säätöjä siten, että valkoisen alueen luminanssi on 6.3 kohdan A alakohdan mukainen.

8)	Kirjataan näyttöruudun luminanssi (LOn).

9)	Kirjataan aktiivisen toimintatilan virrankulutus (PON) ja pikseliformaatti kokonaisuudessaan (vaakasuora × pystysuora). Aktiivisen toimintatilan virrankulutusta mitataan 10 minuutin ajan standardin IEC 62087:2011 televisiolähetyssisältöä edustavan dynaamisen signaalin testiä vastaavalla tavalla.

6.4 Aktiivisen toimintatilan testaus tuotteille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä

Tuotteen keskimääräinen aktiivisen toimintatilan virrankulutus määritetään standardin IEC 62087:2011 televisiolähetyssisältöä edustavan dynaamisen signaalin avulla. Jos tuote ei pysty näyttämään IEC-signaalia, 6.3 kohdan B alakohdan 5 alakohdassa kuvattua VESA FPDM2 L80 -testikuviota käytetään kaikissa seuraavissa vaiheissa.

A)	Stabiloidaan testattava yksikkö 30 minuutiksi. Se tapahtuu toistamalla kolme kertaa 10 minuutin jakso IEC-standardin mukaista televisiolähetyssisältöä edustavaa dynaamista videosignaalia.

B)	Testauksessa käytettävän lampun valoteho säädetään 12 luksiin ympäristön valaistusta mittaavan sensorin etupuolelta mitattuna.

C)	Näytetään 10 minuutin jakso televisiolähetyssisältöä edustavaa dynaamista videosignaalia. Mitataan ja kirjataan virrankulutus P12 tämän 10 minuutin jakson aikana.

D)	Ympäristön valaistustason ollessa 300 luksia toistetaan vaiheet 6.4 B ja 6.4 C ja mitataan P300.

Kytketään ABC pois päältä ja mitataan aktiivisen toimintatilan virrankulutus (PON) 6.3 kohdan mukaisesti. Jos ABC:tä ei voida kytkeä pois päältä, virrankulutusmittaukset suoritetaan seuraavasti:

1)	Jos kirkkaus voidaan säätää 6.3 kohdassa ilmoitettuun kiinteään arvoon, tuotteen aktiivisen toimintatilan virrankulutus mitataan 6.3 kohdan mukaisesti siten, että valo kulkee suoraan testattavan kohteen ympäristön valaistusta mittaavaan sensoriin vähintään 300 luksin voimakkuudella.

Jos kirkkautta ei voida säätää kiinteään arvoon, tuotteen aktiivisen toimintatilan virrankulutus mitataan 6.3 kohdan mukaisesti siten, että valo kulkee suoraan testattavan kohteen ympäristön valaistusta mittaavaan sensoriin vähintään 300 luksin voimakkuudella ja ilman, että näyttöruudun kirkkautta muutetaan.

6.5 Lepotilan testaaminen

A)	Lepotilan virrankulutus (PSLEEP) mitataan IEC-standardin IEC 62301:2011 mukaisesti ottaen huomioon 5 kohdassa annetut lisäohjeet.

Lepotilan testaus suoritetaan siten, että testattava yksikkö on liitetty isäntäkoneeseen samalla tavalla kuin aktiivisen toimintatilan testissä. Jos mahdollista, lepotila olisi käynnistettävä laittamalla isäntäkone lepotilaan. Isäntäkoneen lepotila on määritelty tietokoneiden Energy Star -vaatimusten versiossa 6.1.

Jos tuotteessa on useita manuaalisesti valittavissa olevia lepotiloja tai jos tuote voi siirtyä lepotilaan eri tavoin (esim. kauko-ohjaimella tai kun isäntätietokone asetetaan lepotilaan), mittaukset suoritetaan ja kirjataan kaikissa lepotiloissa.

Jos tuote siirtyy automaattisesti eri lepotilojen välillä, mittausajan on oltava riittävän pitkä keskiarvon määrittämiseksi kaikista niistä. Mittaus on joka tapauksessa suoritettava noudattaen IEC-standardin 62301:2011 5.3 kohdan vaatimuksia (esim. stabiilius, mittausjakso jne.).

6.6 Pois päältä -tilan testaaminen

A)	Jos tuotteella on pois päältä -tila, se aktivoidaan lepotilan testauksen päätyttyä helppokäyttöisimmällä virtakatkaisimella.

B)	Mitataan pois päältä -tilan virrankulutus (POFF) IEC-standardin 62301:2011 5.3.1 kohdan mukaisesti. Kirjataan tilasta toiseen siirtymisen menetelmä ja pois päältä -tilan aktivointiin tarvittava tapahtumasarja.

C)	Pois päältä -tilan mittausten ulkopuolelle jätetään mahdolliset sync signal check -vaiheet.

6.7 Lisätestit

Jos tuotteella on data-/verkkoyhteysvalmiuksia tai mahdollisuus siltakytkentään, testejä on suoritettava data-/verkkoyhteysvalmiudet aktivoituina ja siltakytkentä luotuna (ks. 5.2 kohdan C alakohdan 1 alakohta), mutta lepotilan testejä on suoritettava myös data-/verkkoyhteysvalmiudet deaktivoituina ja ilman siltakytkentää 5.2 kohdan C alakohdan 1 alakohdan b ja c alakohdan mukaisesti.

Täyden verkkoliitettävyyden olemassaolo arvioidaan testaamalla näyttö verkkotoiminnan varalta lepotilassa standardin CEA-2037-A (”Determination of Television Set Power”) kohdan 6.7.5.2 mukaisesti seuraavaa ohjeistusta noudattaen:

1)	näyttö on yhdistettävä verkkoon ennen testin aloittamista 5.2 kohdan C alakohdan 1 alakohdan c alakohdan mukaisesti;

2)	näyttö on asetettava lepotilaan alhaisen virrankulutuksen aktiivisen valmiustilan sijasta (standby-active, low).

(1) http://www.gpo.gov/fdsys/pkg/CFR-2011-title10-vol3/pdf/CFR-2011-title10-vol3-sec430-2.pdf

(2) IEEE 802 – Telecommunications and information exchange between systems – Local and metropolitan area networks – Part 11: Wireless LAN Medium Access Control (MAC) ja Physical Layer (PHY) Specifications.

(3) Part 3: Carrier Sense Multiple Access with Collision Detection (CSMA/CD) Access Method and Physical Layer Specifications – Amendment 5: Media Access Control Parameters, Physical Layers, and Management Parameters for Energy-Efficient Ethernet.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 268

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 1. lokakuuta 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1749, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2016, Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta lukuun ottamatta sen määräyksiä, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan	1
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1750, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2016, Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta lisäpöytäkirjan niiden määräysten osalta, jotka koskevat rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön ja rikosten määritelmiin liittyviä velvoitteita	6
		Lisäpöytäkirja tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi	10
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1751, annettu 20 päivänä syyskuuta 2016, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan Euroopan yhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta	38
		Muutospöytäkirja säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevaan Euroopan yhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan väliseen sopimukseen	40
		ASETUKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1752, annettu 30 päivänä syyskuuta 2016, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2016/44 21 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta	77
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1753, annettu 30 päivänä syyskuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	80
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1754, annettu 29 päivänä syyskuuta 2016, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1601 muuttamisesta	82
	*	Neuvoston päätös (YUTP) 2016/1755, annettu 30 päivänä syyskuuta 2016, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2015/1333 muuttamisesta	85
	*	Komission päätös (EU) 2016/1756, annettu 28 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan unionin kannasta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksikköjen päätökseen, joka koskee sopimuksen liitteeseen C sisältyvien näyttöjä koskevien vaatimusten tarkistamista ( 1 )	90
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1757, annettu 29 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan monitieteisen merenpohjan ja vesipatsaan seurantakeskuksen perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (EMSO ERIC) (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 5542) ( 1 )	113

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
21.	SALEH ISSA GWAIDER, Agila	Syntymäaika: 1.6.1942 Syntymäpaikka: Elgubba, Libya. Passin nro: D001001 (Libya), myönnetty 22.1.2015.	Agila Saleh on toiminut Libyan edustajainhuoneen puheenjohtajana 5. elokuuta 2014 alkaen. Saleh ilmoitti 17. joulukuuta 2015 vastustavansa 17. joulukuuta 2015 allekirjoitettua Libyaa koskevaa poliittista sopimusta. Edustajainhuoneen puheenjohtajana Saleh on estänyt ja heikentänyt Libyan poliittista muutosta, muun muassa kieltäytymällä useita kertoja järjestämästä äänestystä kansallisen sovinnon hallituksesta. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille 23. elokuuta 2016 osoittamassaan kirjeessä Saleh arvosteli Yhdistyneiden kansakuntien tukea kansallisen sovinnon hallitukselle, jota hän kuvasi yksittäisten henkilöiden ryhmän määräämiseksi Libyan kansan johtoon (…) perustuslain ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastaisesti. Hän arvosteli sitä, että Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto antoi päätöslauselman 2259 (2015), jossa kannatettiin Skhiratin sopimusta, ja hän uhkasi saattaa Yhdistyneet kansakunnat, joiden hän katsoo olevan vastuussa puutteellisen presidenttineuvoston ”ehdottomasta ja perusteettomasta” tukemisesta, sekä YK:n pääsihteerin Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen YK:n peruskirjan ja Libyan perustuslain rikkomisesta ja Libyan suvereniteetin loukkaamisesta. Nämä lausunnot heikentävät YK:n sovittelutoimille antamaa tukea ja YK:n Libyan-tukioperaatiota (UNSMIL), kuten kaikissa YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevissa päätöslauselmissa ja erityisesti päätöslauselmassa 2259 (2015) todetaan. 6. syyskuuta 2016 Saleh kävi virallisella vierailulla Nigerissä Tobrukin tunnustamattoman hallituksen ”pääministerin” Abdullah al-Thanin kanssa, vaikka päätöslauselmassa 2259 (2015) kehotetaan lakkauttamaan tuki rinnakkaisille instituutioille, jotka väittävät toimivansa laillisena vallanpitäjänä mutta eivät ole sopimuspuolia, ja jatkamasta virallista yhteydenpitoa niiden kanssa.	1.4.2016.
22.	GHWELL, Khalifa alias AL GHWEIL, Khalifa AL-GHAWAIL, Khalifa	Syntymäaika: 1.1.1956 Syntymäpaikka: Misurata, Libya Kansalaisuus: Libya Passin nro: A005465 (Libya), myönnetty 12.4.2015, voimassa 11.4.2017 saakka	Khalifa Ghwell oli kansainvälisesti tunnustamattoman kansalliskokouksen (tunnetaan myös nimellä ”kansallisen pelastuksen hallitus”) ns. ”pääministeri ja puolustusministeri”; asemansa vuoksi hän oli vastuussa niiden toiminnasta. Khalifa Ghwell osoitti 7. heinäkuuta 2015 tukensa Steadfastness Front (Alsomood) -rintamalle (seitsemän prikaatin uusi sotilasjoukko, jonka on tarkoitus estää yhtenäisyyshallituksen muodostaminen Tripolissa) osallistumalla kansalliskokouksen ”presidentin” Nuri Abu Sahmainin kanssa kyseisten joukkojen käyttöönoton allekirjoitusseremoniaan. Kansalliskokouksen ”pääministerinä” Ghwell on ollut keskeisessä asemassa heikentämässä Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen nojalla perustetun kansallisen sovinnon hallituksen muodostamista. 15. tammikuuta 2016 Tripolin kansalliskokouksen ”pääministerinä ja puolustusministerinä” Ghwell määräsi, että jokainen Tripoliin saapuva uuden turvallisuusryhmän jäsen on pidätettävä; turvallisuusryhmän nimitti kansallisen sovinnon hallituksen tehtävään nimitetty pääministeri. Hän määräsi 31. elokuuta 2016”kansallisen pelastuksen hallituksen””pääministerin” ja ”puolustusministerin” palaamaan työhön sen jälkeen, kun edustajainhuone oli hylännyt kansallisen sovinnon hallituksen.	1.4.2016.
23.	ABU SAHMAIN, Nuri alias BOSAMIN, Nori BO SAMIN, Nuri	Syntymäaika: 16.5.1956 Zouara/Zuwara Libya	Nuri Abu Sahmain toimi kansainvälisesti tunnustamattoman kansalliskokouksen (tunnetaan myös nimellä ”kansallisen pelastuksen hallitus”) ns. ”presidenttinä”; asemansa vuoksi hän on vastuussa niiden toiminnasta. Kansalliskokouksen ”presidenttinä” Nuri Abu Sahmain on ollut keskeisessä asemassa heikentämässä ja vastustamassa Libyaa koskevaa poliittista sopimusta ja kansallisen sovinnon hallituksen muodostamista. 15. joulukuuta 2015 Sahmain vaati Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen lykkäämistä; se oli tarkoitus hyväksyä 17. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. 16. joulukuuta 2015 Sahmain antoi julkilausuman, jonka mukaan kansalliskokous kieltää kaikilta jäseniltään osallistumisen mainittuun kokoukseen tai Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen allekirjoittamisen. 1. tammikuuta 2016 Sahmain hylkäsi Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen YK:n pääsihteerin erityisedustajan kanssa käydyissä neuvotteluissa.	1.4.2016”

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	173,3
0702 00 00	ZZ	173,3
0707 00 05	TR	128,9
0707 00 05	ZZ	128,9
0709 93 10	TR	135,5
0709 93 10	ZZ	135,5
0805 50 10	AR	94,1
	CL	118,2
	TR	85,3
	UY	93,3
	ZA	103,0
	ZZ	98,8
0806 10 10	EG	264,7
	TR	124,2
	US	194,0
	ZZ	194,3
0808 10 80	AR	110,6
	BR	97,9
	CL	122,7
	NZ	133,6
	ZA	115,9
	ZZ	116,1
0808 30 90	CL	126,9
	TR	132,1
	ZA	155,4
	ZZ	138,1

		Oikaisuja
	*	Oikaisu Euroopan keskuspankin asetukseen (EU) 2016/867, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, yksityiskohtaisten luotto- ja luottoriskitietojen keruusta (EKP/2016/3) ( EUVL L 144, 1.6.2016 )	118