ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 206

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

59. vuosikerta
30. heinäkuu 2016


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1237, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevien sääntöjen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä tällaisten todistusten osalta asetettujen vakuuksien vapauttamista ja pidättämistä koskevien sääntöjen osalta, komission asetusten (EY) N:o 2535/2001, (EY) N:o 1342/2003, (EY) N:o 2336/2003, (EY) N:o 951/2006, (EY) N:o 341/2007 ja (EY) N:o 382/2008 muuttamisesta sekä komission asetusten (EY) N:o 2390/98, (EY) N:o 1345/2005, (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 507/2008 kumoamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1238, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1308/2013 täydentämisestä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta ( 1 )

15

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1239, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevista säännöistä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän osalta ( 1 )

44

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1240, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta ( 1 )

71

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

30.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 206/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1237,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevien sääntöjen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä tällaisten todistusten osalta asetettujen vakuuksien vapauttamista ja pidättämistä koskevien sääntöjen osalta, komission asetusten (EY) N:o 2535/2001, (EY) N:o 1342/2003, (EY) N:o 2336/2003, (EY) N:o 951/2006, (EY) N:o 341/2007 ja (EY) N:o 382/2008 muuttamisesta sekä komission asetusten (EY) N:o 2390/98, (EY) N:o 1345/2005, (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 507/2008 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 177 artiklan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) ja erityisesti sen 66 artiklan 3 kohdan c ja e alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1308/2013 kumotaan ja korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (3), ja siinä säädetään maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevista säännöistä. Lisäksi siinä siirretään komissiolle valta antaa tältä osin delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisilla säädöksillä on vahvistettava tiettyjä sääntöjä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän joustavan toiminnan varmistamiseksi uudessa oikeudellisessa kehyksessä.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 176 artiklan mukaan todistuksen esittämistä voidaan edellyttää yhden tai useamman kyseisessä artiklassa säädetyn alan tuotteen unioniin tuontia varten vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseksi tai unionista vientiä varten. Olisi vahvistettava luettelo kyseisten alojen tuotteista, joista on esitettävä tuonti- tai vientitodistus.

(3)

Kauppavirtojen seuranta todistusten avulla olisi hoidettava joustavasti. Kun määritellään tapauksia, joissa edellytetään todistusta, olisi otettava huomioon muut mahdolliset tietolähteet, kuten tullivalvontajärjestelmä, ja todistusten tarve tai aika, joka tarvitaan tietojen keräämiseksi todistusten avulla. Olisi määriteltävä tapaukset, joissa todistusta ei edellytetä.

(4)

On tarpeen säätää, että todistusten myöntäminen edellyttää vakuuden asettamista sen varmistamiseksi, että tuotteet tuodaan tai viedään todistuksen voimassaoloaikana. On myös tarpeen säätää, milloin tuonti- tai vientivelvollisuus on täytetty.

(5)

Tuonti- tai vientitodistus antaa tuonti- tai vientioikeuden, jonka toteuttamiseksi todistus on esitettävä tuonti- tai vienti-ilmoituksen jättämisen yhteydessä.

(6)

Koska todistuksen käyttäjä voi olla eri kuin sen haltija tai siirronsaaja, olisi oikeusvarmuuden ja hallinnoinnin tehokkuuden vuoksi täsmennettävä ne henkilöt, joilla on lupa käyttää todistusta, mukaan lukien todistuksen haltijan tai siirronsaajan puolesta toimiva tulliedustaja.

(7)

Ottaen huomioon kyseisten maataloustuotteiden kansainväliset kauppatavat olisi sallittava tietyt tuotujen tai vietyjen tuotteiden määrää koskevat poikkeamat verrattuna todistuksessa ilmoitettuihin määriin.

(8)

Kun tuontitodistusta käytetään myös sellaisen tariffikiintiön hallinnointiin, jolle on myönnetty tullietuuskohtelu, kyseinen tullietuuskohtelu myönnetään tuojille tuontitodistuksella, jonka mukana on tietyissä tapauksissa oltava kolmannen maan asiakirja. Kiintiön ylityksen välttämiseksi tullietuuskohtelua on sovellettava siihen määrään asti, jolle tuontitodistus on myönnetty. Tällaisissa tapauksissa olisi sallittava poikkeama edellyttäen, että määrä, joka ylittää tuontitodistuksessa ilmoitetun määrän mutta sallitun poikkeaman rajoissa, ei saa tullietuuskohtelua vaan siitä kannetaan täysi tulli.

(9)

On aiheellista säätää todistusten siirrettävyyttä koskevat erityiset säännöt.

(10)

Olisi vahvistettava säännökset, jotka koskevat tuonti- tai vientitodistuksille asetettujen vakuuksien vapauttamista ja pidättämistä.

(11)

Hampun ja valkosipulin tuontitodistuksille on tarpeen vahvistaa joitakin lisäedellytyksiä kyseisten alojen erityispiirteiden vuoksi.

(12)

Selkeyden vuoksi on aiheellista säätää säännöistä, joita sovelletaan tuonti- ja vientitodistuksiin, jotka on myönnetty sellaisille tuotteille, joiden osalta tuonti- tai vientitodistusvelvoite on poistettu tai siihen on vaikutettu tällä asetuksella ja jotka ovat edelleen voimassa, kun tätä asetusta ryhdytään soveltamaan.

(13)

Koska tämän asetuksen ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 (4) tavoitteena on yksinkertaistaa tuonti- ja vientitodistusjärjestelmään sovellettavia säännöksiä ja mukauttaa ne asetuksella (EU) N:o 1308/2013 vahvistettuun uuteen oikeuskehykseen, nykyisin sovellettavat säännökset olisi kumottava. Selkeyden vuoksi tietyt komission asetusten (EY) N:o 2535/2001 (5), (EY) N:o 1342/2003 (6), (EY) N:o 2336/2003 (7), (EY) N:o 951/2006 (8), (EY) N:o 341/2007 (9) ja (EY) N:o 382/2008 (10) säännökset olisi poistettava ja komission asetukset (EY) N:o 2390/98 (11), (EY) N:o 1345/2005 (12), (EY) N:o 376/2008 (13) ja (EY) N:o 507/2008 (14) olisi kumottava.

(14)

Siirtymisellä poistetuissa säännöksissä ja kumotuissa asetuksissa vahvistetuista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin saattaa olla joitakin käytännön seurauksia. Näin ollen tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’todistuksella’ sähköistä tai paperille laadittua asiakirjaa, joka on voimassa tietyn ajan ja josta käy ilmi tuotteiden tuonti- tai vientioikeus ja tuonti- tai vientivelvollisuus;

b)

’maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevalla ilmoituksella’ tuonti- tai vientitodistuksia koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä sekä tietoja, jotka on mainittava todistushakemuksessa ja itse todistuksessa, sellaisina kuin kyseinen ilmoitus on julkaistuna Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa (15).

2 artikla

Tapaukset, joissa todistusta edellytetään

1.   Tuontitodistus on esitettävä seuraavista tuotteista:

a)

tuotteet, jotka luetellaan liitteessä olevassa I osassa, kun ne ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi minkä tahansa edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta tariffikiintiöitä, jollei mainitussa I osassa muuta säädetä;

b)

tuotteet, jotka ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tariffikiintiöissä, joita hallinnoidaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 184 artiklan 2 kohdan b tarkoitetulla samanaikaisen tarkastelun menetelmällä tai c alakohdassa tarkoitetulla perinteiset/uudet toimijat -menetelmällä, näiden menetelmien yhdistelmällä tai jollakin muulla tarkoituksenmukaisella menetelmällä;

c)

tuotteet, joiden osalta liitteessä olevassa I osassa viitataan tähän säännökseen, kun tuotteet ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tariffikiintiöissä, joita hallinnoidaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 184 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ensin tullutta palvellaan ensin -periaatteella;

d)

tuotteet, joita tarkoitetaan liitteessä olevassa I osassa, kun ne ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tullietuuskohtelussa, jota on tarkoitus hallinnoida todistuksilla;

e)

tuotteet, jotka kuuluvat vientitodistusta käyttävän ulkoisen jalostusmenettelyn piiriin ja jotka palaavat luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen liitteessä olevan I osan A tai B jaksossa lueteltuna tuotteena.

f)

tuotteet, jotka ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 185 artiklan mukaisesti, jos tuontitullin alennusta sovelletaan.

2.   Vientitodistus on esitettävä seuraavista tuotteista:

a)

liitteessä olevassa II osassa luetellut tuotteet;

b)

unionin tuotteet, joista on esitettävä vientitodistus niiden hyväksymiseksi unionin tai kolmannen maan hallinnoimaan, asianomaisille tuotteille kyseisessä maassa avattuun kiintiöön;

c)

seuraavat vietävät unionin tuotteet, joita tarkoitetaan liitteessä olevassa II osassa:

i)

tuotteet, jotka ovat sisäisen jalostuksen tullimenettelyssä;

ii)

tuotteet, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2014 (16) liitteessä III lueteltuja perustuotteita ja jotka ovat ulkoisen jalostuksen tullimenettelyssä;

iii)

tuotteet, joihin sovelletaan tuonti- tai vientitullin määrän kantamista tai peruuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (17) III osaston 3 luvussa vahvistetulla tavalla ja joiden osalta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty.

3 artikla

Tapaukset, joissa todistusta ei edellytetä

1.   Todistusta ei edellytetä eikä sitä myönnetä tai esitetä seuraavien osalta:

a)

neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (18) liitteessä I olevan ensimmäisen osan II osaston D kohdan 2 alakohdassa säädettyjen muiden kuin kaupallisten tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen tai vienti;

b)

tapaukset, joissa myönnetään tuonti- tai vientitullittomuus taikka vapautus perussopimuksen 207 artiklan perusteella toteutettavista toimenpiteistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 (19) nojalla;

c)

vapaaseen liikkeeseen luovutettavien tai vietävien tuotteiden määrät, jotka eivät ylitä liitteessä vahvistettuja määriä;

d)

vapaaseen liikkeeseen asetuksen (EU) N:o 952/2013 VI osaston 2 luvun 1 jakson mukaisesti palautettuina tuotteina luovutettavat tuotteet;

e)

tuotteet, joiden osalta jälleenvienti-ilmoituksen vastaanottamishetkellä ilmoittaja esittää todisteen siitä, että tuontitullien palautusta tai peruutusta koskeva myönteinen päätös on tehty kyseisten tuotteiden osalta asetuksen (EU) N:o 952/2013 III osaston 3 luvun 3 jakson mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa säädetään, todistusta edellytetään, jos luovutus vapaaseen liikkeeseen tai vienti tapahtuu etuuskohtelumenettelyssä, josta saatava etu edellyttää todistuksen esittämistä.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi määrään, josta on esitettävä todistus, luetaan kaikki ne vapaaseen liikkeeseen luovutettavat tai vietävät määrät, joita kyseinen logistiikkatoimi koskee.

2.   Vientitodistusta ei edellytetä eikä sitä myönnetä tai esitetä tuotteista, jotka yksityishenkilöt tai yksityishenkilöistä muodostuvat ryhmittymät lähettävät jaettaviksi vastikkeetta kolmansissa maissa humanitäärisenä apuna, jos nämä lähetykset ovat luonteeltaan satunnaisia ja muodostuvat erilaisista tuotteista ja jos niiden kokonaismassa kuljetusvälinettä kohden on enintään 30 000 kilogrammaa. Elintarvikeavusta, joka ei ole mainittujen edellytysten mukaista, on esitettävä todistus tämän asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 mukaisesti.

4 artikla

Vakuus

1.   Todistuksille on asetettava vakuus, lukuun ottamatta liitteessä säädettyjä tapauksia.

2.   Todistushakemuksen jättäessään hakijan on asetettava vakuus, jonka on oltava todistuksen myöntävällä viranomaisella viimeistään hakemuksen jättöpäivänä klo 13:00 Brysselin aikaa.

3.   Vakuutta ei edellytetä, jos vakuuden arvoksi tulisi enintään 100 euroa.

Tässä tarkoituksessa vakuuden määrään luetaan kaikki ne määrät, jotka johtuvat kyseisen logistiikkatoimen piiriin kuuluvista velvoitteista.

4.   Vakuutta ei edellytetä, jos hakija on joko

a)

julkinen elin, joka harjoittaa viranomaisen toimintaa; tai

b)

yksityinen elin, joka harjoittaa a alakohdassa tarkoitettua toimintaa jäsenvaltion valvonnan alaisena.

5.   Hakemuksen hylätyn osan määrään liittyvä vakuus on vapautettava viipymättä.

5 artikla

Oikeudet ja velvollisuudet, poikkeama

1.   Tuonti- tai vientitodistus muodostaa oikeuden ja johtaa velvollisuuteen luovuttaa joko vapaaseen liikkeeseen tai viedä se määrä tuotteita, jota todistus koskee täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 7 artiklan 1 kohdan mukaisena voimassaoloaikanaan.

2.   Tulli-ilmoituksen vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä varten tekee

a)

todistuksenhaltija, joka mainitaan sen todistuksen 4 kohdassa, jonka malli vahvistetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 liitteessä I (”todistuksenhaltija”);

b)

siirronsaaja, joka mainitaan a alakohdassa tarkoitetun todistuksen 6 kohdassa; tai

c)

todistuksenhaltijan tai siirronsaajan puolesta toimiva nimetty tulliedustaja, kuten asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artiklassa säädetään, niin että tulli-ilmoituksessa tarkennetaan, että todistuksenhaltija tai siirronsaaja on se henkilö, jonka puolesta 1 kohdassa mainittu velvollisuus suoritetaan.

3.   Jos unionin erityisessä lainsäädännössä niin säädetään, velvollisuuteen luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä voi sisältyä velvollisuus luovuttaa jostain todistuksessa määritellystä maasta tai maaryhmästä tai viedä tällaiseen maahan tai maaryhmään.

4.   Velvollisuus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä katsotaan täytetyksi, kun todistuksessa mainittu kokonaismäärä on tulliselvitetty asianomaisessa menettelyssä. Todistuksessa mainittuun määrään sovelletaan sen vuoksi positiivista tai negatiivista poikkeamaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 8 artiklan mukaisesti.

5.   Positiivista poikkeamaa ei tulisi soveltaa, jos tuontitodistuksessa mainittu määrä vastaa vientiasiakirjassa mainittua määrää, koska se osoittaa, että tuotteeseen voidaan soveltaa etuuskohtelua sen erityisen laadun, lajin tai ominaisuuksien vuoksi, kuten asianomaisessa kansainvälisessä sopimuksessa edellytetään.

Jos jossain tariffikiintiössä edellytetään tuontitodistusta, määrä, joka ylittää tuontitodistuksessa määritellyn määrän mutta positiivisen poikkeaman rajoissa, luovutetaan vapaaseen liikkeeseen samalla todistuksella ja siitä kannetaan täysi tulli.

6 artikla

Siirtäminen

1.   Todistuksista johtuvat velvollisuudet eivät ole siirrettävissä. Jollei muuta säädetä, todistuksenhaltija voi siirtää todistuksista johtuvat oikeudet todistuksen voimassaoloaikana.

2.   Todistuksesta tai sen otteesta johtuvat oikeudet voidaan siirtää ainoastaan yhdelle siirronsaajalle, ja siirto koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin.

3.   Todistuksenhaltija pyytää siirtoa alkuperäisen todistuksen myöntäneeltä viranomaiselta.

4.   Siirronsaajat eivät voi siirtää oikeuksiaan edelleen mutta voivat palauttaa ne todistuksenhaltijalle. Palautus todistuksenhaltijalle koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin. Todistuksen myöntäneen viranomaisen on merkittävä palautus maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevan ilmoituksen mukaisesti.

5.   Siirto tai palautus tulee voimaan päivänä, jona todistuksen myöntänyt viranomainen sen varmentaa.

7 artikla

Vakuuksien vapauttaminen ja pidättäminen

1.   Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (20) 24 artiklan 2 kohdassa säädetty vakuuden vapauttaminen voi olla osittainen suhteessa siihen tuotemäärään, jonka osalta on esitetty todiste tuonti- tai vientivelvollisuuden täyttämisestä. Kyseisen määrän on oltava vähintään viisi prosenttia todistuksessa mainitusta kokonaismäärästä.

Jos tuotu tai viety määrä on kuitenkin vähemmän kuin viisi prosenttia todistuksessa mainitusta määrästä, vakuus pidätetään kokonaan.

2.   Laskiessaan tapauksen mukaan pidätettävää vakuuden osaa todistuksen myöntäneen viranomaisen on vähennettävä määrä, joka vastaa 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua määrällistä poikkeamaa.

3.   Jos todistuksen myöntänyt viranomainen ei vaadi vakuutta silloin kun vakuutettu määrä on pienempi kuin 500 euroa, kuten delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, asianomaisen osapuolen on maksettava pidätettävää vakuutta vastaava määrä 60 päivän kuluttua todistuksen voimassaoloajan päättymisestä.

4.   Jos pidätettävän vakuuden kokonaismäärä on enintään 100 euroa todistusta kohden, todistuksen myöntäneen viranomaisen on vapautettava vakuus kokonaan.

8 artikla

Ilmoitukset

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 223 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettujen yksityiskohtaisten edellytysten mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavista:

a)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut myönnetyt korvaavat todistukset;

b)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet;

c)

hampun osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hyväksytyt säännökset, asetetut seuraamukset sekä tarkastusten tekemiseen toimivaltaiset viranomaiset;

d)

valkosipulin osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 18 artiklassa tarkoitetut B-todistusten kattamat määrät;

e)

etyylialkoholin osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 19 artiklassa tarkoitetut myönnetyt tuontitodistukset;

f)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sääntöjenvastaisuudet;

g)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viranomaiset, jotka ovat toimivaltaiset vastaanottamaan todistushakemukset ja myöntämään todistukset tai korvaavat todistukset;

h)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut viralliset leimat ja tapauksen mukaan koholeimat.

II LUKU

ERITYISET ALAKOHTAISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Hamppu

1.   Tämän asetuksen liitteessä olevan I osan C, D ja G jaksossa lueteltujen hampputuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen edellyttää täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 liitteessä I olevan mallin mukaista tuontitodistusta (”tuontitodistus AGRIM”).

Todistus voidaan myöntää vain, jos sitä jäsenvaltiota, jossa hampputuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen, tyydyttävällä tavalla on osoitettu, että kaikki asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklan 1 kohdassa ja tässä asetuksessa säädetyt edellytykset sekä asianomaisen jäsenvaltion asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamat edellytykset täyttyvät.

2.   Todistushakemuksen on sisällettävä maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevassa ilmoituksessa esitettyjen hampputuotteita koskevien ohjeiden mukaiset tiedot.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut todistushakemuksiin sekä todistusten myöntämiseen ja käyttöön liittyvät lisävaatimukset.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi kyseessä olevien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön muuhun kuin kylvämiseen tarkoitettuja hampunsiementen tuojia koskeva hyväksymisjärjestelmä. Hyväksymisjärjestelmä pitää sisällään hyväksymisedellytysten määritelmän, valvontajärjestelmän ja sääntöjenvastaisuuksien yhteydessä sovellettavat seuraamukset.

4.   Liitteessä olevan I osan G jaksossa tarkoitettujen muuhun kuin kylvämiseen tarkoitettujen hampunsiementen vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä tuontitodistus voidaan myöntää ainoastaan, jos hyväksytty tuoja sitoutuu siihen, että viranomaisille, jotka ovat toimivaltaisia tarkastamaan asianomaiset toimet siinä jäsenvaltiossa, jossa tuoja on hyväksytty, esitetään jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa ja määrittelemin edellytyksin asiakirjat, joilla todistetaan, että todistuksessa mainituille hampunsiemenille on tehty 12 kuukauden kuluessa todistuksen myöntämispäivästä jokin seuraavista toimista:

a)

sellaiseen tilaan saattaminen, jossa siemenet eivät sovellu kylvämiseen;

b)

sekoittaminen muiden kuin hampunsiementen kanssa rehuna käytettäväksi seokseksi, jossa hampunsiementen osuus kaikista siemenistä on enintään 15 prosenttia ja tietyissä poikkeustapauksissa hyväksytyn tuojan perustellusta pyynnöstä enintään 25 prosenttia;

c)

vienti kolmanteen maahan.

Jos osalle todistuksen kohteena olevista hampunsiemenistä ei kuitenkaan ole tehty ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimia vahvistetussa 12 kuukauden määräajassa, jäsenvaltio voi hyväksytyn tuojan perustellusta pyynnöstä pidentää mainittua määräaikaa yhdellä tai kahdella kuuden kuukauden pituisella jaksolla.

Kyseiset toimet toteuttaneiden toimijoiden on laadittava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut asiakirjat, joissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

toimijan nimi, täydellinen osoite, jäsenvaltio ja allekirjoitus;

b)

kuvaus toteutetusta toimesta, joka on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukainen, sekä toimen toteuttamispäivä;

c)

toimen kohteena olleiden hampunsiementen määrä kilogrammoina ilmaistuna.

Kunkin kyseessä olevan jäsenvaltion on tarkastettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja alueellaan toteutettuja toimia koskevien asiakirjojen oikeellisuus riskianalyysin perusteella.

5.   Poiketen siitä, mitä 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, hampputuotteita koskevista todistuksista johtuvia oikeuksia ei voi siirtää.

10 artikla

Valkosipuli

1.   Liitteessä olevan I osan E ja F jaksossa luetellun valkosipulin tuontitodistuksia kutsutaan B-todistuksiksi.

2.   Hakijat voivat jättää B-todistuksia koskevia hakemuksia ainoastaan sen jäsenvaltion todistuksia myöntäville viranomaisille, joihin hakijat ovat sijoittautuneet ja joissa ne on kirjattu alv-rekisteriin.

3.   Poiketen siitä, mitä 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, B-todistuksista johtuvia oikeuksia ei voi siirtää.

III LUKU

MUUTOKSET, KUMOAMINEN SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Asetusten (EY) N:o 2535/2001, (EY) N:o 1342/2003, (EY) N:o 2336/2003, (EY) N:o 951/2006, (EY) N:o 341/2007 ja (EY) N:o 382/2008 muuttaminen

1.   Poistetaan seuraavat säännökset:

a)

asetuksen (EY) N:o 2535/2001 20, 21 ja 22 artikla;

b)

asetuksen (EY) N:o 1342/2003 6 artiklan 1 kohdan a alakohta, 8 artiklan 2 kohta, 9 artiklan 1 ja 2 kohta, 12 artiklan a alakohta ja 16 artikla;

c)

asetuksen (EY) N:o 2336/2003 5 ja 7 artikla;

d)

asetuksen (EY) N:o 951/2006 4 c, 4 d ja 4 e artikla, 5 artiklan 1 kohta, 7–7 f artikla, 8 a, 9 ja 10 artikla, 11 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 kohta, 12 a artikla, 17 artiklan 1 kohta ja 18 artiklan 1 kohta;

e)

asetuksen (EY) N:o 341/2007 5 artiklan 1 kohta, 5 artiklan 2 kohdan toinen alakohta sekä 13 ja 14 artikla;

f)

asetuksen (EY) N:o 382/2008 2 artikla, 5 artiklan 1 ja 2 kohta, 6 artiklan 1 ja 2 kohta, 7 artikla sekä 8 artiklan 1 ja 2 kohta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan edelleen asianomaisten asetusten mukaisesti myönnettyihin todistuksiin.

12 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 2390/98, (EY) N:o 1345/2005, (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 507/2008.

Kuitenkin

kyseisiä asetuksia sovelletaan edelleen niiden mukaisesti myönnettyihin todistuksiin ja

asetuksen (EY) N:o 376/2008 34 artiklan 10 kohtaa sovelletaan edelleen siihen saakka, kun tariffikiintiöitä koskevia, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 186 ja 187 artiklan perusteella hyväksyttyjä asiaankuuluvia sääntöjä aletaan soveltaa.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei vaikuta sovellettavaan voimassaoloaikaan eikä asetetun vakuuden määrään, kun kyseessä ovat todistukset, joiden voimassaolo ei ole vielä päättynyt 6 päivänä marraskuuta 2016.

2.   Todistuksesta asetettu vakuus vapautetaan todistuksenhaltijan pyynnöstä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

todistus on 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä edelleen voimassa;

b)

asianomaisilta tuotteilta ei enää edellytetä todistusta 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen;

c)

todistus on 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä vain osittain käytetty tai kokonaan käyttämätön.

14 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 6 päivästä marraskuuta 2016.

Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä lokakuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.)

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1239, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevista säännöistä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 44).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 2535/2001, annettu 14 päivänä joulukuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta (EYVL L 341, 22.12.2001, s. 29).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 1342/2003, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2003, vilja- ja riisialan tuonti- ja vientitodistusten järjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 189, 29.7.2003, s. 12).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 2336/2003, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, maatalousperäisen etyylialkoholin markkinoihin liittyvistä erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 670/2003 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EUVL L 346, 31.12.2003, s. 19).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 951/2006, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta (EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 341/2007, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2007, kolmansista maista tuotavan valkosipulin ja tiettyjen muiden maataloustuotteiden tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä tuonti- ja alkuperätodistusmenettelyn perustamisesta (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 12).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 382/2008, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2008, naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 115, 29.4.2008, s. 10).

(11)  Komission asetus (EY) N:o 2390/98, annettu 5 päivänä marraskuuta 1998, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1706/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT) tai merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta (MMA) peräisin olevien viljankorvikkeiden sekä viljasta ja riisistä valmistettujen tuotteiden tuontijärjestelmän osalta sekä asetuksen (ETY) N:o 2245/90 kumoamisesta (EYVL L 297, 6.11.1998, s. 7).

(12)  Komission asetus (EY) N:o 1345/2005, annettu 16 päivänä elokuuta 2005, oliiviöljyalan tuontitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 212, 17.8.2005, s. 13).

(13)  Komission asetus (EY) N:o 376/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3).

(14)  Komission asetus (EY) N:o 507/2008, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2008, kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EUVL L 149, 7.6.2008, s. 38).

(15)  Tuonti- ja vientitodistuksia koskeva ilmoitus (EUVL C 278, 30.7.2016).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(18)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23).

(20)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).


LIITE

I OSA

TODISTUSVELVOITE – TUONTI

Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden luettelo

A.   Riisi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan b alakohta ja liitteessä I oleva II osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (1)

1006 20

Esikuorittu (ruskea) riisi, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet

1 000  kg

1006 30

Osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet

1 000  kg

1006 40 00

Rikkoutuneet riisinjyvät, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet

1 000  kg


B.   Sokeri (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan c alakohta ja liitteessä I oleva III osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (2)

1701

Kaikki muissa etuusjärjestelyissä kuin tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (3), (4)

(—)


C.   Siemenet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan e alakohta ja liitteessä I oleva V osa)

CN-koodi

Kuvaus

Vakuus

Nettomäärät (5)

ex 1207 99 20

Hampunsiemenet, kylvämiseen tarkoitetut

 (6)

(—)


D.   Pellava ja hamppu (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan h alakohta ja liitteessä I oleva VIII osa)

CN-koodi

Kuvaus

Vakuus

Nettomäärät (7)

5302 10 00

Raaka tai liotettu hamppu

 (8)

(—)


E.   Hedelmät ja vihannekset (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan i alakohta ja liitteessä I oleva IX osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (9)

0703 20 00

Valkosipuli, tuore tai jäähdytetty, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (10)

(—)

ex 0703 90 00

Muut Allium-sukuiset kasvikset, tuoreet tai jäähdytetyt, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (10)

(—)


F.   Hedelmä- ja vihannesjalosteet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan j alakohta ja liitteessä I oleva X osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (11)

ex 0710 80 95

Valkosipuli (12) ja Allium ampeloprasum (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), jäädytetyt, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (13)

(—)

ex 0710 90 00

Kasvissekoitukset, joissa on valkosipulia (12) ja/tai Allium ampeloprasum -kasviksia (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), jäädytetyt, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (13)

(—)

ex 0711 90 80

Valkosipuli (12) ja Allium ampeloprasum väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (13)

(—)

ex 0711 90 90

Kasvissekoitukset, joissa on valkosipulia (12) ja Allium ampeloprasum -kasviksia väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (13)

(—)

ex 0712 90 90

Kuivattu valkosipuli (12) ja Allium ampeloprasum sekä kuivatut kasvissekoitukset, joissa on valkosipulia (12) ja/tai Allium ampeloprasum -kasviksia, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut, myös 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (13)

(—)


G.   Muut tuotteet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan x alakohta ja liitteessä I olevan XXIV osan 1 jakso)

CN-koodi

Kuvaus

Vakuus

Nettomäärät (14)

1207 99 91

Hampunsiemenet, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut

 (15)

(—)


H.   Maatalousperäinen etyylialkoholi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan u alakohta ja liitteessä I oleva XXI osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (16)

ex 2207 10 00

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

100 hl

ex 2207 20 00

Denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

100 hl

ex 2208 90 91

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

100 hl

ex 2208 90 99

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

100 hl

II OSA

TODISTUSVELVOITE – VIENTI

Asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden luettelo

A.   Riisi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan b alakohta ja liitteessä I oleva II osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (17)

1006 20

Esikuorittu riisi (cargo- eli ruskeariisi)

500 kg

1006 30

Osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu

500 kg


B.   Sokeri (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan c alakohta ja liitteessä I oleva III osa)

CN-koodi

Kuvaus

Nettomäärät (18)

1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät (19)

2 000  kg

1702 60 95

1702 90 95

Muut sokerit ja sokerisiirapit, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät, ei kuitenkaan laktoosi tai glukoosi, maltodekstriini ja isoglukoosi (19)

2 000  kg

2106 90 59

Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit, muut kuin isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit (19)

2 000  kg


(1)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(2)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(3)  Tuontitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(4)  Lukuun ottamatta Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/492/EU (EUVL L 260, 30.8.2014, s. 1) tarkoitetun, Moldovan tasavallasta peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun CN-koodin 1701 99 10 sokerin tuontia sekä Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/494/EU (EUVL L 261, 30.8.2014, s. 1) tarkoitetun, Georgiasta peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun CN-koodin 1701 sokerin tuontia.

(—)

Todistus vaaditaan kaikista määristä.

(5)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(6)  Vakuutta ei vaadita.

(—)

Todistus vaaditaan kaikista määristä.

(7)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(8)  Vakuutta ei vaadita.

(—)

Todistus vaaditaan kaikista määristä.

(9)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(10)  Tuontitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(—)

Todistus vaaditaan kaikista määristä.

(11)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(12)  Tähän luetaan myös tuotteet, joiden kuvauksesta sana ”valkosipuli” muodostaa vain osan. Tällaisia voivat olla muun muassa ”solo-valkosipuli”, ”elefanttivalkosipuli”, ”yksikyntinen valkosipuli” tai ”jättivalkosipuli”.

(13)  Tuontitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(—)

Todistus vaaditaan kaikista määristä.

(14)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(15)  Vakuutta ei vaadita.

(—)

Todistus vaaditaan kaikista määristä.

(16)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

(17)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan vientiin.

(18)  Enimmäismäärät, joiden osalta todistusta ei 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan vientiin.

(19)  Vientitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.


30.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 206/15


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1238,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1308/2013 täydentämisestä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan, 4 kohdan a alakohdan ja 5 kohdan sekä 223 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) ja erityisesti sen 64 artiklan 6 kohdan sekä 66 artiklan 3 kohdan c ja e alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1308/2013 korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (3), ja siinä säädetään uusista julkista interventiota ja yksityisen varastoinnin tukea koskevista säännöistä. Lisäksi siinä siirretään komissiolle valta antaa kyseistä tukea koskevia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisilla säädöksillä on vahvistettava tiettyjä sääntöjä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen järjestelmien joustavan toiminnan varmistamiseksi uudessa oikeudellisessa kehyksessä.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklassa säädetään, että julkista interventiota sovelletaan kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja komission määrittämien ylimääräisten vaatimusten mukaisesti tavalliseen vehnään, durumvehnään, ohraan, maissiin, paddy- eli raakariisiin, tuoreeseen tai jäähdytettyyn naudanlihaan, voihin ja rasvattomaan maitojauheeseen.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 17 artiklassa säädetään, että seuraavien tuotteiden yksityiseen varastointiin voidaan myöntää tukea kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin sekä komission hyväksymien lisävaatimusten mukaisesti: valkoinen sokeri, oliiviöljy, pellavakuitu, vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten nautaeläinten tuore tai jäähdytetty liha, voi, juusto, rasvaton maitojauhe, sianliha, lampaan- ja vuohenliha.

(4)

Julkiseen interventioon ja yksityisen varastoinnin tukien järjestelmään liittyvien hallinto- ja valvontamekanismien yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi olisi vahvistettava kaikkia tukikelpoisia tuotteita koskevat yhteiset säännöt.

(5)

Hallinnon ja valvonnan helpottamiseksi julkiseen interventioon ja yksityisen varastoinnin tukien järjestelmään osallistuminen olisi pääsääntöisesti rajoitettava ainoastaan toimijoihin, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon ja jotka on merkitty siellä alv-rekisteriin.

(6)

Oliiviöljyn ja sokerin tuotannon tehokkaan valvonnan varmistamiseksi yksityisen varastoinnin tukeen oikeutettuihin toimijoihin olisi sovellettava lisävaatimuksia.

(7)

Koska julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen kohteena olevat tuotteet ovat erilaisia tuotanto- tai korjuuajan ja varastointivaatimusten suhteen, olisi säädettävä erityisistä kelpoisuusedellytyksistä kunkin tuotteen osalta. Jotta toimijoilla olisi aikaa mukautua uuteen järjestelmään, eräitä edellytyksiä olisi sovellettava viljoihin vasta markkinointivuodesta 2017/2018.

(8)

Kun kyseessä on interventio-osto, -myynti, tuotteiden poistaminen unionin vähävaraisimpia koskevassa järjestelmässä tai yksityisen varastoinnin tuki, olisi vahvistettava vakuuden asettamista koskevat vaatimukset sen varmistamiseksi, että tarjous tai hakemus jätetään tosissaan ja että toimenpiteestä saadaan toivottu markkinavaikutus.

(9)

Olisi vahvistettava säännökset, jotka koskevat vakuuden vapauttamista tai pidättämistä silloin kun kyseessä on interventio-osto, -myynti, tuotteiden poistaminen unionin vähävaraisimpia koskevassa järjestelmässä tai yksityisen varastoinnin tuki.

(10)

Tarjouskilpailumenettely voi sujua interventiomyynnin osalta asianmukaisesti vain, jos tarjoukset on tehty vakavassa mielessä. Jotta kyseinen tavoite voidaan saavuttaa, olisi vaadittava vakuus, joka vapautetaan, kun myyntihinta maksetaan asetetussa määräajassa.

(11)

Julkisen intervention järjestelmän mahdollisimman yksinkertaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi unionissa interventiokelpoisten tuotteiden ostamisen ja maksajavirastojen haltuunottamien tuotteiden myynnin osalta varastointipaikkojen olisi täytettävä tietyt edellytykset

(12)

On tarpeen säätää, että julkisesta interventiosta jäsenvaltiossa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (4) mukaisesti vastuussa olevien maksajavirastojen on varmistettava, että kyseiset varastointipaikkoja koskevat edellytykset täyttyvät.

(13)

Jos naudanlihan ostoa varten jaettu määrä ylittää jäsenvaltion kylmävarastointikapasiteetin, on tarpeen säätää, että jäsenvaltio voi käyttää jonkin toisen jäsenvaltion kylmävarastointikapasiteettia.

(14)

Olisi vahvistettava yksityisen varastoinnin tuen maksamista koskevat erityiset säännöt sen varmistamiseksi, että yksityisen varastoinnin tukea hallinnoidaan tehokkaasti.

(15)

Koska tämän asetuksen sekä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin osalta hyväksyttävän täytäntöönpanosäädöksen tarkoituksena on yksinkertaistaa julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen piiriin kuuluviin tuotteisiin sovellettavia säännöksiä ja mukauttaa ne asetuksella (EU) N:o 1308/2013 ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1370/2013 (5) vahvistettuun uuteen oikeudelliseen kehykseen, tällä asetuksella olisi korvattava komission asetuksiin (ETY) N:o 3427/87 (6), (ETY) N:o 2351/91 (7), (EY) N:o 720/2008 (8), (EY) N:o 826/2008 (9), (EY) N:o 1130/2009 (10), (EU) N:o 1272/2009 (11) ja (EU) N:o 807/2010 (12) sisältyvät säännökset. Viimeksi mainitut asetukset olisi oikeusvarmuuden vuoksi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla täydennetään asetusta (EU) N:o 1308/2013 seuraavien osalta:

a)

kyseisen asetuksen 11 artiklassa lueteltujen tuotteiden julkinen interventio-osto ja -myynti; ja

b)

yksityisen varastoinnin tuen myöntäminen kyseisen asetuksen 17 artiklassa luetelluille tuotteille.

II LUKU

YLEISET SÄÄNNÖT

2 artikla

Toimijoiden kelpoisuusedellytykset

1.   Toimijan on oltava sijoittautunut unioniin ja oltava merkitty siellä alv-rekisteriin, jotta hän voi jättää

a)

julkisessa interventiossa olevan tuotteen ostotarjouksen tai myyntitarjouksen; tai

b)

yksityisen varastointiin tukea koskevan tarjouksen tai ennalta vahvistetun yksityisen varastoinnin tukea koskevan hakemuksen.

2.   Kun kyseessä on naudanlihan osto, ainoastaan seuraavat 1 kohdassa tarkoitetut toimijat voivat jättää tarjouksia:

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (13) 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt naudanlihan teurastuslaitokset;

b)

karja- tai lihakauppiaat, jotka teurastavat mainituissa teurastamoissa omaan lukuunsa.

3.   Kun kyseessä on yksityisen varastoinnin tuki, ainoastaan seuraavat 1 kohdassa tarkoitetut toimijat voivat jättää hakemuksia tai tarjouksia:

a)

oliivialalla toimijat, jotka täyttävät liitteessä VII esitetyt vaatimukset;

b)

sokerialalla toimijat, jotka ovat sokerinvalmistajia.

3 artikla

Tuotteiden tukikelpoisuus

1.   Tuotteiden on oltava aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia ja täytettävä asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädetyt vaatimukset.

2.   Ostettavien tuotteiden on täytettävä vaatimukset, jotka vahvistetaan

a)

viljan osalta tämän asetuksen liitteessä I;

b)

riisin osalta tämän asetuksen liitteessä II;

c)

naudanlihan osalta tämän asetuksen liitteessä III;

d)

voin osalta tämän asetuksen liitteessä IV olevassa I ja II osassa sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 (14) 21 artiklassa;

e)

rasvattoman maitojauheen osalta tämän asetuksen liitteessä V olevassa I ja II osassa sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 21 artiklassa.

Lisäksi voin on oltava valmistettu tämän asetuksen liitteessä IV olevan III osan mukaisesti hyväksytyssä yrityksessä ja rasvattoman maitojauheen tämän asetuksen liitteessä V olevan III osan mukaisesti hyväksytyssä yrityksessä.

3.   Yksityisen varastoinnin tukeen oikeutettujen tuotteiden on täytettävä tämän asetuksen liitteessä VI vahvistetut vaatimukset.

4 artikla

Vakuus

Toimijan on asetettava asianomaiselle maksajavirastolle vakuus delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 IV luvun 2 jakson mukaisesti jättäessään

(a)

tarjouksen interventiotuotteiden ostamiseksi tai myymiseksi tai poistamiseksi vähävaraisimmille henkilöille suunnatussa elintarvikkeiden jakeluohjelmassa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(b)

yksityisen varastoinnin tukea koskevan tarjouksen tai hakemuksen, jollei täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1240 tarkoitetussa tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai tuen vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa toisin säädetä.

5 artikla

Vakuuden vapauttaminen ja pidättäminen

1.   Edellä 4 artiklassa säädetty vakuus vapautetaan, jos tarjous tai hakemus ei ole hyväksyttävissä tai sitä ei ole hyväksytty.

2.   Interventio-ostojen osalta vakuus vapautetaan kun

a)

toimija on toimittanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 17 artiklassa tarkoitetussa toimitusvahvistuksessa mainitun määrän siinä vahvistetussa määräajassa; ja

b)

on vahvistettu, että tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut tuotteen kelpoisuusvaatimukset täyttyvät; tai

c)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jakokerrointa on sovellettu. Tällöin vapautettavan vakuuden määrä vastaa määrää, jota ei ole hyväksytty; tai

d)

tarjouksen peruuttaa toimija, johon sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jakokerrointa.

3.   Interventiotuotteiden myynnin osalta vakuus vapautetaan

a)

sen jälkeen kun tarjouskilpailun hävinneen toimijan osalta on tehty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 32 artiklan 1 kohdassa tai 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös;

b)

tarjouskilpailun voittaneen toimijan osalta niiden määrien osalta, joista on suoritettu maksu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 35 artiklan mukaisesti;

c)

silloin kun velvollisuudet, jotka liittyvät tuotteiden poistamiseen vähävaraisimmille henkilöille suunnatussa elintarvikkeiden jakeluohjelmassa, on täytetty.

4.   Yksityisen varastoinnin tuen osalta vakuus vapautetaan kun

a)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 43 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua jakokerrointa on sovellettu. Tällöin vapautettavan vakuuden määrä vastaa määrää, jota ei ole hyväksytty;

b)

tarjous peruutetaan siitä syystä, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 43 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu jakokerroin on vahvistettu;

c)

sopimusvelvoitteet on täytetty sopimuksen alaisen määrän osalta.

5.   Vakuus pidätetään, jos

a)

tarjous tai hakemus perutaan muista syistä kuin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 43 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistetun jakokertoimen vuoksi; tai

b)

tarjousta tai hakemusta muutetaan sen jättämisen jälkeen.

6.   Interventio-ostojen osalta vakuus pidätetään

a)

niiden määrien osalta, joita ei hyväksytä, jos tuotteet eivät ole 3 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia;

b)

suhteessa toimittamatta jääneisiin määriin, jos toimija ei ole toimittanut tuotteita toimitusvahvistuksessa mainitussa määräajassa, ja ostosopimus on purettava vielä toimittamattomien määrien osalta, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.

Kun kyseessä ovat vilja, riisi ja naudanliha ja jos tosiasiallisesti toimitettu ja hyväksytty määrä on pienempi kuin toimitusvahvistuksessa mainittu määrä, vakuus on kuitenkin vapautettava kokonaan, jos ero on enintään viisi prosenttia.

7.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus pidätetään interventiotuotteiden myynnissä

a)

niiden määrien osalta, joista ei ole suoritettu maksua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 35 artiklan mukaisesti, ja myynti peruutetaan kyseisten määrien osalta;

b)

silloin kun velvollisuuksia, jotka liittyvät tuotteiden poistamiseen vähävaraisimmille henkilöille suunnatussa elintarvikkeiden jakeluohjelmassa, ei ole täytetty.

8.   Yksityisen varastoinnin tuen osalta vakuus pidätetään kun

a)

tarjouksessa tai hakemuksessa mainituista määristä pannaan varastoon täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 52 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyin edellytyksin alle 95 prosenttia;

b)

jos varastossa pidetään tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai tuen vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetulla ajanjaksolla vähemmän kuin 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus sopimuksen alaisesta määrästä, mukaan lukien irtotavarana toimijan nimeämässä siilossa varastoitu sokeri;

c)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuotteiden varastoonviennin määräaikaa ei ole noudatettu;

d)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 IV osaston I luvussa säädetyissä tarkastuksissa ilmenee, että varastoidut tuotteet eivät ole tämän asetuksen 3 kohdassa tarkoitettujen laatuvaatimusten mukaisia;

e)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 53 artiklan 3 kohdassa säädettyä vaatimusta ei ole noudatettu.

III LUKU

JULKISEEN INTERVENTIOON LIITTYVÄT ERITYISET SÄÄNNÖT

6 artikla

Interventiovarastointipaikat

1.   Maksajaviraston on varmistettava, että interventiovarastointipaikat (”varastointipaikat”) soveltuvat ostettujen tuotteiden varastointiin ja kunnossa säilyttämiseen, varastointilämpötila mukaan lukien, ja ovat 7 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia.

2.   Maksajaviraston on interventio-ostojen toteutumisajanjakson aikana julkaistava ja pidettävä ajan tasalla tiedot alueellaan sijaitsevista varastointipaikoista.

7 artikla

Varastointipaikkoja koskevat vaatimukset

1.   Kunkin varastointipaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

sillä on oltava käytettävissä tarvittavat tekniset laitteet tuotteiden haltuunottoa varten;

b)

sen on kyettävä siirtämään määrät pois täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 37 artiklan 2 kohdassa määritellyssä poissiirtämistä koskevassa määräajassa;

c)

sillä on oltava viljan, riisin, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettu vähimmäisvarastointikapasiteetti.

2.   Maksajavirasto voi vahvistaa varastointipaikoille tekniset vaatimukset, ja sen on toteutettava kaikki muut tarvittavat toimenpiteet varastoon vietyjen tuotteiden asianmukaisen säilymisen varmistamiseksi.

3.   Naudanliha-alalla varastointipaikoissa on voitava

a)

varastoida ruhoja, puoliruhoja ja neljänneksiksi leikattuja ruhoja ja leikata ne luuttomiksi;

b)

jäädyttää kaikki luuttomaksi leikattu liha, joka varastoidaan ilman jatkokäsittelyä.

Jos luuttomaksi leikkaaminen ei sisälly tarjouskilpailuun, varastointipaikassa on voitava ottaa vastaan luullista lihaa.

Jos varastointipaikan leikkaamo ja jäähdyttämö kuuluvat teurastamolle tai toimijalle, maksajaviraston on tehtävä asianmukaiset tarkastukset sen varmistamiseksi, että interventionaudanliha käsitellään ja varastoidaan tämän asetuksen mukaisesti.

Siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan maksajavirasto kuuluu, sijaitseviin kylmävarastoihin on voitava varastoida kaikki maksajaviraston osoittama naudanliha vähintään kolmen kuukauden ajaksi teknisesti tyydyttävissä olosuhteissa.

Jos jäsenvaltiolla ei ole riittävästi kylmävarastointikapasiteettia maksajaviraston osoittamaa naudanlihaa varten, asianomainen maksajavirasto voi järjestää tällaisen naudanlihan varastoinnin jossakin toisessa jäsenvaltiossa; sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

IV LUKU

YKSITYISEN VARASTOINNIN TUKEEN LIITTYVÄT ERITYISET SÄÄNNÖT

8 artikla

Yksityisen varastoinnin tuen maksaminen

1.   Yksityisen varastoinnin tuki maksetaan sopimuksen alaiselle määrälle, jos sopimusvarastointijakson aikana varastoitu määrä on vähintään 99 prosenttia sopimuksen alaisesta määrästä.

Seuraavien tuotteiden osalta yksityisen varastoinnin tuki kuitenkin maksetaan sopimuksen alaiselle määrälle, jos sopimusvarastointijakson aikana varastoitu määrä on vähintään 97 prosenttia sopimuksen alaisesta määrästä:

a)

sokeri, joka varastoidaan muusta sokerista erillään toimijan nimeämässä siilossa;

b)

oliiviöljy;

c)

pellavakuitu;

d)

naudanliha, sianliha sekä lampaan- ja vuohenliha siltä osin kuin sopimuksen alainen määrä liittyy varastoon tulevaan tuoreeseen lihaan;

e)

juusto;

f)

liitteessä VI olevan VI osan c alakohdassa tarkoitetuissa suursäkeissä oleva rasvaton maitojauhe.

2.   Tukea ei makseta, jos sopimusvarastointijakson aikana varastoitu määrä, mukaan lukien irtotavarana toimijan nimeämässä siilossa varastoitu sokeri, on pienempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu sopimuksen alainen määrä, jollei kyseessä ole ylivoimainen este. Jos maksajavirasto katsoo kuitenkin, että juuston painonmenetys varastoinnin aikana oli luonnollista, kyseisen painonmenetyksen ei pidä johtaa tuen alentamiseen tai vakuuden pidättämiseen.

3.   Tuki maksetaan ainoastaan, jos sopimusvarastointijakso on tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai tuen vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädetyn varastointijakson mukainen.

4.   Jos varastoinnin tai varastostapoiston aikana tehtävässä tarkastuksessa ilmenee tuotteiden olevan viallisia, kyseisistä määristä ei makseta tukea. Jäljelle jäävän tukikelpoisen varastointierän määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai tuen vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädetty vähimmäismäärä.

Samaa sääntöä sovelletaan siihen varastointierän osaan, joka poistetaan varastosta ennen varastoinnin vähimmäisajan päättymistä tai ennen ensimmäistä sallittua varastosta poistamisen päivää, jos tällaisesta päivämäärästä säädetään tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai tuen vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa.

Viallisia määriä ei saa ottaa huomioon laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettua varastoitua määrää.

5.   Jos toimija ei noudata koko varastoidun määrän osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettua sopimusvarastointiajanjakson päättymistä, kyseisen sopimuksen osalta maksettavasta tuesta vähennetään 10 prosenttia jokaiselta kalenteripäivältä, jona vaatimusta ei noudatettu, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.

Kyseinen vähennys ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin 100 prosenttia tuesta.

6.   Yksityisen varastoinnin tukea ei makseta kyseisestä sopimuksesta, jos täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 53 artiklan 3 kohdassa säädettyä vaatimusta ei ole noudatettu.

V LUKU

YHTEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

9 artikla

Tiedonannot

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hyväksytyt maksajavirastot ja määrät täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 V osaston I luvussa säädettyjä yksityiskohtaisia edellytyksiä noudattaen.

10 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 3427/87, (ETY) N:o 2351/91, (EY) N:o 720/2008, (EY) N:o 826/2008, (EY) N:o 1130/2009, (EU) N:o 1272/2009 ja (EU) N:o 807/2010.

Sovelletaan edelleen asetuksen (EU) N:o 1272/2009 56 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja asetuksen (EY) N:o 826/2008 liitteessä III olevaa A osaa siihen asti, että komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (15) korvaavia säädöksiä ryhdytään soveltamaan.

Asetuksen (EU) N:o 1272/2009 liitteessä I olevaa II osaa, IX osan IV taulukkoa ja XI osan h alakohtaa sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2017.

Asetusta (EU) N:o 1272/2009 sovelletaan edelleen tarjouksiin, jotka on vastaanotettu kyseisen asetuksen mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Asetusta (EY) N:o 826/2008 sovelletaan edelleen tarjouksiin, jotka on vastaanotettu kyseisen asetuksen mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

11 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2016. Julkisten interventio-ostojen osalta liitteessä I olevaa II osaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.)

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(5)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 12).

(6)  Komission asetus (ETY) N:o 3427/87, annettu 16 päivänä marraskuuta 1987, riisimarkkinoiden interventiotoimenpiteisiin sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 326, 17.11.1987, s. 25).

(7)  Komission asetus (ETY) N:o 2351/91, annettu 30 päivänä heinäkuuta 1991, yksityiskohtaisista säännöistä, joita sovelletaan interventioelimen hallussaan pitämän riisin ostoon elintarvikeavun toimittamiseksi (EYVL L 214, 2.8.1991, s. 51).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 720/2008, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä maksajaviraston tai interventioelimen ostamien tuotteiden siirtämisen ja varastoinnin osalta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 198, 26.7.2008, s. 17).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 826/2008, annettu 20 päivänä elokuuta 2008, yksityisen varastoinnin tuen myöntämistä koskevista yhteisistä säännöistä eräiden maataloustuotteiden alalla (EUVL L 223, 21.8.2008, s. 3).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 1130/2009, annettu 24 päivänä marraskuuta 2009, interventiosta peräisin olevien tuotteiden käytön ja/tai määräpaikan tarkastamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 5).

(11)  Komission asetus (EU) N:o 1272/2009, annettu 11 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta (EUVL L 349, 29.12.2009, s. 1).

(12)  Komission asetus (EU) N:o 807/2010, annettu 14 päivänä syyskuuta 2010, interventiovarastoista tulevien elintarvikkeiden unionin vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EUVL L 242, 15.9.2010, s. 9).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(14)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1240, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 71).

(15)  Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3).


LIITE I

VILJAN INTERVENTIO-OSTOT

I OSA

Viljan kelpoisuusperusteet

1.

Viljan osalta 3 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ovat erityisesti seuraavat:

a)

viljalla on oltava sille ominainen väri;

b)

viljassa ei ole epätavallista hajua eikä eläviä tuholaisia (punkit mukaan lukien) missään niiden kehitysvaiheessa;

c)

vilja täyttää II osassa esitetyt vähimmäislaatuvaatimukset; ja

d)

vilja ei ylitä unionin lainsäädännössä vahvistettuja vieraiden aineiden, radioaktiivisuus mukaan luettuna, sallittuja enimmäistasoja.

2.

Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut vieraiden aineiden sallitut enimmäistasot ovat seuraavat:

a)

tavallista vehnää ja durumvehnää koskevat enimmäistasot, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/93 (1) mukaisesti, mukaan luettuna komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (2) liitteessä olevassa 2.4–2.7 kohdassa tavalliselle vehnälle ja durumvehnälle vahvistetut Fusarium-toksiinien tasoa koskevat vaatimukset;

b)

ohraa ja maissia koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EC (3) vahvistetut enimmäistasot.

3.

Jäsenvaltioiden on tehtävä vieraiden aineiden, myös radioaktiivisuuden, määrää koskevat tarkastukset riskianalyysin perusteella ja otettava huomioon erityisesti toimijan toimittamat tiedot sekä tämän vaatimusten noudattamista koskevat sitoumukset, erityisesti tarjoajan saamien analyysien tulosten osalta.

Lisäksi jos analyysit osoittavat, että tavallisesta vehnästä koostuvan erän Zeleny-luku on 22–30, kyseisestä vehnästä saadun taikinan on oltava tarttumatonta ja koneessa leipoutuvaa, jotta erä voidaan katsoa laadultaan virheettömäksi, aidoksi ja myyntikelpoiseksi.

II OSA

I osassa tarkoitetut vähimmäislaatuvaatimukset

 

Durumvehnä

Tavallinen vehnä

Ohra

Maissi

A.

Enimmäiskosteuspitoisuus

14,5 %

14,5 %

14,5 %

13,5 %

B.

Niiden ainesten enimmäisprosenttiosuus, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa

12 %

12 %

12 %

12 %

1.

Rikkoutuneet jyvät

6 %

5 %

5 %

5 %

2.

Epäpuhtaudet

8,5 %

7 %

12 %

5 %

2.1.

Muut epäpuhtaudet kuin pilkukkaat jyvät

5 %

7 %

12 %

5 %

a)

Kuivettuneet jyvät

X

X

X

Ei sovelleta

b)

Muu vilja

3 %

X

5 %

X

c)

Tuholaisten vioittamat jyvät

X

X

X

X

d)

Jyvät, joiden alkiossa on värivikoja

X

X

Ei sovelleta

Ei sovelleta

e)

Lämmön vaurioittamat jyvät

0,50 %

0,50 %

3 %

0,50 %

2.2.

Pilkukkaat jyvät

3,5 %

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

3.

Itäneet jyvät

4 %

4 %

6 %

6 %

4.

Erilaiset epäpuhtaudet

4,5 % (*)

3 %

3 %

3 %

joista:

 

 

 

 

a)

vieraita siemeniä:

 

 

 

 

haitallisia

0,10 %

0,10 %

0,10 %

0,10 %

muita

X

X

X

X

b)

pilaantuneita jyviä:

 

 

 

 

lämmön tai liian voimakkaan kuivaamisen vaurioittamia jyviä

0,05 %

0,05 %

X

X

Fusarium-sienen vioittamia jyviä

1,5 %

X

X

X

muita

X

X

X

X

c)

varsinaisia epäpuhtauksia

X

X

X

X

d)

kuoria (maissilla tähkän osia)

X

X

X

X

e)

torajyviä

0,05 %

0,05 %

Ei sovelleta

Ei sovelleta

f)

mädäntyneitä jyviä

X

X

Ei sovelleta

Ei sovelleta

g)

eläinperäisiä epäpuhtauksia

X

X

X

X

C.

Läpikuultavuutensa kokonaan tai osittain menettäneiden jyvien prosenttimäärä

27 %

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

D.

Ominaispaino vähintään (kg/hl)

78

73

62

Ei sovelleta

E.

Valkuaispitoisuus vähintään (**)

11,5 %

11,0 %

Ei sovelleta

Ei sovelleta

F.

Sakoluku/sekuntia (Hagberg)

220

220

Ei sovelleta

Ei sovelleta

G.

Zeleny-luku (ml)

Ei sovelleta

22

Ei sovelleta

Ei sovelleta

”X”

vaadittu testi, jossa ei aseteta erityisiä rajoja, mutta jonka tulokset on otettava huomioon taulukon 2 ja 4 kohdassa vahvistetuissa enimmäismäärissä.

”Ei sovelleta”

ei sovelleta eli testiä ei vaadita.

Määritelmät aineksista, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa, esitetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä I olevassa I osassa.

Perusviljojen ja muiden viljojen jyvät, jotka ovat vaurioituneita tai pilaantuneita, luokitellaan ryhmään ’erilaiset epäpuhtaudet’, vaikka niissä olevat vauriot kuuluisivat muihin ryhmiin.


(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 315/93, annettu 8 päivänä helmikuuta 1993, elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä (EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1).

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY, annettu 7 päivänä toukokuuta 2002, haitallisista aineista eläinten rehuissa (EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10).

(*)  josta enintään 3 % muiden epäpuhtauksien kuin Fusarium-sienen vioittamien jyvien osalta.

(**)  prosenttia kuiva-aineesta.


LIITE II

RIISIN INTERVENTIO-OSTOT

I OSA

Paddyriisin kelpoisuusperusteet

1.

Riisin osalta 3 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ovat erityisesti seuraavat:

a)

paddyriisissä ei ole epätavallista hajua tai eläviä hyönteisiä;

b)

kosteuspitoisuus on enintään 14,5 %;

c)

jalostustuotos on enintään viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin II osassa luetellut perustuotokset;

d)

erilaisten epäpuhtauksien prosenttiosuus, muiden lajikkeiden riisinjyvien prosenttiosuus ja jyvien, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä III olevassa A osassa määritellyn vakiolaadun mukaisia, prosenttiosuus ei ylitä tämän liitteen III osassa riisityypin mukaan ilmoitettuja enimmäisprosenttiosuuksia;

e)

radioaktiivisuus ei ylitä unionin lainsäädännössä vahvistettuja sallittuja enimmäistasoja.

2.

Tässä liitteessä ’erilaisilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan kaikkia vieraita aineita, jotka eivät ole riisiä.

II OSA

Jalostustuotosta koskevat perusteet

Jalostuksen perustuotos

Lajike

Tuotos kokonaisina jyvinä (%)

Kokonaistuotos (%)

Argo, Selenio, Couachi

66

73

Alpe, Arco, Balilla, Balilla Sollana, Bomba, Elio, Flipper, Lido, Sara, Thainato, Thaiperla, Veta, Guadiamar

65

73

Ispaniki A, Makedonia

64

73

Bravo, Europa, Loto, Riva, Rosa Marchetti, Savio, Veneria

63

72

Ariete, Bahia, Carola, Cigalon, Cripto, Drago, Eolo, Gladio, Graldo, Koral, Mercurio, Niva, Onda, Padano, Panda, Ribe, S. Andrea, Saturno, Senia, Smeraldo, Dion, Zeus

62

72

Strymonas

62

71

Baldo, Redi, Roma, Tebre, Volano

61

72

Thaibonnet, Puntal

60

72

Evropi

60

70

Arborio, Rea

58

72

Carnaroli, Elba, Vialone Nano

57

72

Axios

57

67

Roxani

57

66

Muut

64

72

III OSA

Enimmäisprosenttiosuudet

Jyvien virheet

Lyhytjyväinen riisi

CN-koodi 1006 10 92

Keskipitkä- ja pitkäjyväinen riisi A

CN-koodit 1006 10 94 ja 1006 10 96

Pitkäjyväinen riisi B

CN-koodi 1006 10 98

Liitumaiset

6

4

4

Punajuovaiset

10

5

5

Täplikkäät ja laikukkaat

4

2,75

2,75

Kellanruskeat

1

0,50

0,50

Keltaiset jyvät

0,175

0,175

0,175

Erilaiset epäpuhtaudet

1

1

1

Muiden lajikkeiden riisinjyvät

5

5

5


LIITE III

NAUDANLIHAN INTERVENTIO-OSTOT

I OSA

Naudanlihan kelpoisuusperusteet

1.

Voidaan ostaa tämän liitteen II osassa lueteltuja tuoreita tai jäädytettyjä ruhoja, puoliruhoja ja neljänneksiksi leikattuja ruhoja (CN-koodi 0201), jotka kuuluvat seuraaviin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä IV olevassa A osassa määriteltyihin luokkiin:

a)

yli 12 mutta alle 24 kuukauden ikäisten urospuolisten kuohitsemattomien eläinten liha (A-laatuluokka);

b)

yli 12 kuukauden ikäisten urospuolisten kuohittujen eläinten liha (C-laatuluokka);

c)

yli 8 mutta alle 12 kuukauden ikäisten urospuolisten eläinten liha (Z-laatuluokka).

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita voidaan ostaa vain seuraavin edellytyksin:

a)

ne on teurastettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (1) mukaisesti;

b)

ne on luokiteltu, tarjottu ja tunnistemerkitty komission asetuksen (EY) N:o 1249/2008 (2) mukaisesti;

c)

ne on merkitty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (3) mukaisesti;

d)

ne ovat peräisin enintään kuusi päivää ja vähintään kaksi päivää aikaisemmin teurastetuista eläimistä.

II OSA

Tuotteiden luokittelu

Tätä osaa sovellettaessa Z-laatuluokalla tarkoitetaan ainoastaan I osan 1 kohdan c alakohdassa kuvattuja urospuolisia eläimiä.

BELGIQUE/BELGIË

Carcasses, demi-carcasses:

Hele dieren, halve dieren:

 

Catégorie A, classe S2/Categorie A, klasse S2

 

Catégorie A, classe S3/Categorie A, klasse S3

 

Catégorie A, classe E2/Categorie A, klasse E2

 

Catégorie A, classe E3/Categorie A, klasse E3

 

Catégorie A, classe U2/Categorie A, klasse U2

 

Catégorie A, classe U3/Categorie A, klasse U3

 

Catégorie A, classe R2/Categorie A, klasse R2

 

Catégorie A, classe R3/Categorie A, klasse R3

 

Catégorie Z, classe S2/Categorie Z, klasse S2

 

Catégorie Z, classe S3/Categorie Z, klasse S3

 

Catégorie Z, classe E2/Categorie Z, klasse E2

 

Catégorie Z, classe U2/Categorie Z, klasse U2

 

Catégorie Z, classe U3/Categorie Z, klasse U3

 

Catégorie Z, classe R2/Categorie Z, klasse R2

 

Catégorie Z, classe R3/Categorie Z, klasse R3

БЪЛГАРИЯ

Tрупове, половинки трупове:

 

категория А, клас R2

 

категория А, клас R3

 

категория Z, клас R2

 

категория Z, клас R3

ČESKÁ REPUBLIKA

Jatečně upravená těla, půlky jatečně upravených těl:

 

Kategorie A, třída R2

 

Kategorie A, třída R3

 

Kategorie A, třídaO2

 

Kategorie A, třída U2

 

Kategorie Z, třída R2

 

Kategorie Z, třída R3

 

Kategorie Z, třída O2

DANMARK

Hele og halve kroppe:

 

Kategori A, klasse R2

 

Kategori A, klasse R3

 

Kategori A, klasse O2

 

Kategori A, klasse O3

 

Kategori Z, klasse R2

 

Kategori Z, klasse R3

 

Kategori Z, klasse O2

 

Kategori Z, klasse O3

DEUTSCHLAND

Ganze oder halbe Tierkörper:

 

Kategorie A, Klasse U2

 

Kategorie A, Klasse U3

 

Kategorie A, Klasse R2

 

Kategorie A, Klasse R3

 

Kategorie Z, Klasse U2

 

Kategorie Z, Klasse U3

 

Kategorie Z, Klasse R2

 

Kategorie Z, Klasse R3

EESTI

Rümbad, poolrümbad:

 

Kategooria A, klass R2

 

Kategooria A, klass R3

 

Kategooria Z, klass R2

 

Kategooria Z, klass R3

EIRE/IRELAND

Carcases, half-carcases:

 

Category C, class U3

 

Category C, class U4

 

Category C, class R3

 

Category C, class R4

 

Category C, class O3

 

Category C, class O4

ΕΛΛΑΔΑ

Ολόκληρα ή μισά σφάγια:

 

Κατηγορία A, κλάση R2

 

Κατηγορία A, κλάση R3

 

Κατηγορία A, κλάση O2

 

Κατηγορία A, κλάση O3

 

Κατηγορία Z, κλάση R2

 

Κατηγορία Z, κλάση R3

 

Κατηγορία Z, κλάση O2

 

Κατηγορία Z, κλάση O3

ESPAÑA

Canales o medias canales:

 

Categoría A, clase U2

 

Categoría A, clase U3

 

Categoría A, clase R2

 

Categoría A, clase R3

 

Categoría Z, clase U2

 

Categoría Z, clase U3

 

Categoría Z, clase R2

 

Categoría Z, clase R3

FRANCE

Carcasses, demi-carcasses:

 

Catégorie A, classe U2

 

Catégorie A, classe U3

 

Catégorie A, classe R2

 

Catégorie A, classe R3

 

Catégorie A, classe O2

 

Catégorie A, classe O3

 

Catégorie Z, classe U2

 

Catégorie Z, classe U3

 

Catégorie Z, classe R2

 

Catégorie Z, classe R3

 

Catégorie C, classe U2

 

Catégorie C, classe U3

 

Catégorie C, classe U4

 

Catégorie C, classe R3

 

Catégorie C, classe R4

 

Catégorie C, classe O3

HRVATSKA

Trupovi, polovice trupova:

 

Kategorija A, klasa U2

 

Kategorija A, klasa U3

 

Kategorija A, klasa R2

 

Kategorija A, klasa R3

 

Kategorija Z, klasa U2

 

Kategorija Z, klasa U3

 

Kategorija Z, klasa R2

 

Kategorija Z, klasa R3

 

Kategorija Z, klasa O2

ITALIA

Carcasse e mezzene:

 

Categoria A, classe U2

 

Categoria A, classe U3

 

Categoria A, classe R2

 

Categoria A, classe R3

 

Categoria A, classe O2

 

Categoria A, classe O3

 

Categoria Z, classe U2

 

Categoria Z, classe U3

 

Categoria Z, classe R2

 

Categoria Z, classe R3

 

Categoria Z, classe O2

 

Categoria Z, classe O3

ΚΥΠΡΟΣ

Ολόκληρα ή μισά σφάγια:

 

Κατηγορία A, κλάση R2

 

Κατηγορία Z, κλάση R2

LATVIJA

Liemeņi, pusliemeņi:

 

A kategorija, R2 klase

 

A kategorija, R3 klase

 

Z kategorija, R2 klase

 

Z kategorija, R3 klase

LIETUVA

Skerdenos ir skerdenų pusės:

 

A kategorija, R2 klasė

 

A kategorija, R3 klasė

 

A kategorija, O2 klasė

 

A kategorija, O3 klasė

 

Z kategorija, R2 klasė

 

Z kategorija, R3 klasė

LUXEMBOURG

Carcasses, demi-carcasses:

 

Catégorie A, classe U2

 

Catégorie A, classe U3

 

Catégorie A, classe R2

 

Catégorie A, classe R3

MAGYARORSZÁG

Hasított test vagy hasított féltest:

 

A kategória, R2 osztály

 

A kategória, R3 osztály

 

Z kategória, R2 osztály

 

Z kategória, R3 osztály

MALTA

Karkassi, nofs karkassi:

 

Kategorija A, klassi R3

 

Kategorija Z, klassi R3

NEDERLAND

Hele dieren, halve dieren:

 

Categorie A, klasse R2

 

Categorie A, klasse R3

 

Categorie A, klasse O2

 

Categorie A, klasse O3

 

Categorie Z, klasse R2

 

Categorie Z, klasse R3

 

Categorie Z, klasse O2

 

Categorie Z, klasse O3

ÖSTERREICH

Ganze oder halbe Tierkörper:

 

Kategorie A, Klasse U2

 

Kategorie A, Klasse U3

 

Kategorie A, Klasse R2

 

Kategorie A, Klasse R3

 

Kategorie Z, Klasse U2

 

Kategorie Z, Klasse U3

 

Kategorie Z, Klasse R2

 

Kategorie Z, Klasse R3

POLSKA

Tusze, półtusze:

 

Kategoria A, klasa R2

 

Kategoria A, klasa R3

 

Kategoria A, klasa O2

 

Kategoria A, klasa O3

 

Kategoria Z, klasa R2

 

Kategoria Z, klasa R3

 

Kategoria Z, klasa O2

 

Kategoria Z, klasa O3

PORTUGAL

Carcaças ou meias-carcaças:

 

Categoria A, classe U2

 

Categoria A, classe U3

 

Categoria A, classe R2

 

Categoria A, classe R3

 

Categoria Z, classe U2

 

Categoria Z, classe U3

 

Categoria Z, classe R2

 

Categoria Z, classe R3

ROMÂNIA

Carcase, jumătăți de carcase

 

Categoria A, clasa U2

 

Categoria A, clasa U3

 

Categoria A, clasa R2

 

Categoria A, clasa R3

 

Categoria A, clasa O2

 

Categoria A, clasa O3

 

Categoria Z, clasa U2

 

Categoria Z, clasa U3

 

Categoria Z, clasa R2

 

Categoria Z, clasa R3

 

Categoria Z, clasa O2

 

Categoria Z, clasa O3

SLOVENIJA

Trupi, polovice trupov:

 

Kategorija A, razred U2

 

Kategorija A, razred U3

 

Kategorija A, razred R2

 

Kategorija A, razred R3

 

Kategorija A, razred O2

 

Kategorija Z, razred U2

 

Kategorija Z, razred R2

 

Kategorija Z, razred R3

 

Kategorija Z, razred O2

SLOVENSKO

Jatočné telá, jatočné polovice:

 

kategória A, trieda kvality R2

 

kategória A, trieda kvality R3

 

kategória A, trieda kvality O2

 

kategória A, trieda kvality O3

 

kategória Z, trieda kvality R2

 

kategória Z, trieda kvality R3

 

kategória Z, trieda kvality O2

 

kategória Z, trieda kvality O3

SUOMI/FINLAND

Ruhot, puoliruhot/Slaktkroppar, halva slaktkroppar:

 

Kategoria A, luokka R2/Kategori A, klass R2

 

Kategoria A, luokka R3/Kategori A, klass R3

 

Kategoria A, luokka O2/Kategori A, klass O2

 

Kategoria A, luokka O3/Kategori A, klass O3

 

Kategoria Z, luokka R2/Kategori Z, klass R2

 

Kategoria Z, luokka R3/Kategori Z, klass R3

SVERIGE

Slaktkroppar, halva slaktkroppar:

 

Kategori A, klass R2

 

Kategori A, klass R3

 

Kategori A, klass O2

 

Kategori A, klass O3

 

Kategori Z, klass R2

 

Kategori Z, klass R3

UNITED KINGDOM

I.   Great Britain

Carcases, half-carcases:

 

Category C, class U3

 

Category C, class U4

 

Category C, class R3

 

Category C, class R4

 

Category C, class O3

 

Category C, class O4

 

Category A, class U2

 

Category A, class U3

 

Category A, class R2

 

Category A, class R3

 

Category A, class O2

 

Category A, class O3

 

Category Z, class U2

 

Category Z, class U3

 

Category Z, class R2

 

Category Z, class R3

 

Category Z, class O2

 

Category Z, class O3

II.   Northern Ireland

Carcases, half-carcases:

 

Category C, class U3

 

Category C, class U4

 

Category C, class R3

 

Category C, class R4

 

Category C, class O3

 

Category C, class O4

 

Category A, class U2

 

Category A, class U3

 

Category A, class R2

 

Category A, class R3

 

Category A, class O2

 

Category A, class O3

 

Category Z, class U2

 

Category Z, class U3

 

Category Z, class R2

 

Category Z, class R3

 

Category Z, class O2

 

Category Z, class O3


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206).

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1249/2008, annettu 10 päivänä joulukuuta 2008, naudan-, sian- ja lampaanruhojen yhteisön luokitusasteikkojen soveltamista ja ruhojen hintaselvityksiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 337, 16.12.2008, s. 3).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).


LIITE IV

VOIN INTERVENTIO-OSTOT

I OSA

Voin kelpoisuusperusteet

1.

Maksajaviraston on ostettava vain sellaista voita, joka on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan d alakohdan, tämän liitteen 2–6 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä IV olevan II osan mukaista.

2.

Maksajaviraston on tarkastettava voin laatu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 4 artiklassa tarkoitetulla menetelmällä ja kyseisen asetuksen liitteessä IV olevassa I osassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti otettujen näytteiden perusteella. Maksajavirasto voi kuitenkin tiettyjen laatuvaatimusten ja tiettyjen hyväksyttyjen yritysten osalta laatia komission kirjallisella suostumuksella niiden valvonnassa toimivan omavalvontajärjestelmän.

3.

Voin radioaktiivisuus ei saa ylittää unionin lainsäädännössä vahvistettuja sallittuja enimmäistasoja, ja sitä on seurattava vain tilanteen sitä vaatiessa.

4.

Voin on oltava valmistettu 31 päivän kuluessa ennen sitä päivää, jona maksajavirasto vastaanottaa kiinteähintaisen myyntitarjouksen, tai kun kyseessä ovat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, 31 päivän kuluessa ennen tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivää.

5.

Jos voi tarjotaan interventioon muussa kuin voin tuotantojäsenvaltiossa, ostoa varten on esitettävä tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen antama todistus.

Todistus on esitettävä ostajajäsenvaltion toimivaltaiselle elimelle 35 päivän kuluessa tarjouskilpailun ulkopuolella tehdyn tarjouksen vastaanottamisesta tai tarjouskilpailussa tehdyn tarjouksen jättämisen päättymispäivästä, ja siinä on oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä IV olevan II osan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot ja vahvistus siitä, että kyseessä on unionissa hyväksytyssä yrityksessä suoraan ja yksinomaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan d alakohdassa tarkoitetusta pastöroidusta kermasta tuotettu voi.

6.

Jos tuotantojäsenvaltio on tehnyt tämän osan 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, 5 kohdassa tarkoitetussa todistuksessa on oltava myös näiden tarkastusten tulokset ja vahvistus siitä, että kyseinen tuote on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan d alakohdan vaatimusten mukaista voita. Tällöin pakkaus on suljettava tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen numeroimalla etiketillä. Todistuksessa on mainittava etiketin numero.

II OSA

Koostumusta koskevat vaatimukset ja laatuominaisuudet

Voi on kiinteä emulsio, pääasiassa tyyppiä ”vesi rasvassa”, ja sen koostumus ja laatuominaisuudet ovat seuraavat:

Parametrit

Pitoisuus ja laatuominaisuudet

Rasva

Vähintään 82 %

Vesi

Enintään 16 %

Rasvaton kuiva-aine

Enintään 2 %

Vapaat rasvahapot

Enintään 1,2 mmol/100 g rasvaa

Peroksidiluku

Enintään 0,3 mekv. happea/1 000  g rasvaa

Koliformit

Ei havaittavissa 1 g:ssa

Muu kuin maitorasva

Ei havaittavissa triglyseridianalyysissä

Aistinvaraiset ominaisuudet

Vähintään neljä pistettä viidestä ulkonäön, maun ja kiinteyden osalta

Irrallinen vesi

Vähintään neljä pistettä

III OSA

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet

1.

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan d alakohdassa tarkoitettu yritys hyväksytään ainoastaan, jos:

a)

se on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti ja sen käytettävissä on asianmukainen tekninen laitteisto;

b)

se sitoutuu pitämään kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen elimen määräämiä rekistereitä, joissa säilytetään tiedot toimittajasta ja raaka-aineiden alkuperästä, tuotetun voin määristä ja pakkaamisesta sekä kunkin julkiseen interventioon tarkoitetun valmistuserän tunniste ja poistamispäivä;

c)

se suostuu asettamaan voin, jota voidaan tarjota julkiseen interventioon, valmistuksen erityiseen viralliseen valvontaan;

d)

se sitoutuu ilmoittamaan vähintään kaksi työpäivää etukäteen toimivaltaiselle elimelle aikomuksestaan tuottaa voita julkista interventiota varten. Jäsenvaltio voi kuitenkin asettaa lyhyemmän määräajan.

2.

Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi toimivaltaisten elinten on tehtävä tarkastuksia paikalla ilman ennakkoilmoitusta kyseisten yritysten interventiovoin tuotanto-ohjelman perusteella.

Niiden on tehtävä vähintään

a)

yksi tarkastus 28:aa tuotantopäivää kohden, kun on kyse interventioon tarkoitetusta tuotannosta, ja vähintään yksi tarkastus vuodessa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rekisterien tarkastamiseksi;

b)

yksi tarkastus vuodessa 1 kohdassa tarkoitettujen muiden hyväksymisedellytysten täyttymisen tarkistamiseksi, jos voita valmistetaan interventioon.

3.

Hyväksyntä on peruutettava, jos 1 kohdan a alakohdassa määrätyt edellytykset eivät enää täyty. Asianomaisen yrityksen pyynnöstä hyväksyntä voidaan palauttaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen.

Jos todetaan, että yritys on muusta syystä kuin ylivoimaisen esteen vuoksi laiminlyönyt 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen sitoumustensa noudattamisen, hyväksyntä peruutetaan väliaikaisesti 1–12 kuukaudeksi sen mukaan, miten vakavasta sääntöjenvastaisuudesta on kyse.

Jäsenvaltio ei saa soveltaa peruuttamista, kun todetaan, ettei sääntöjenvastaisuus ole tahallinen eikä johdu vakavasta laiminlyönnistä ja että sen merkitys 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tehokkuuden kannalta on vähäinen.

4.

Edellä 2 ja 3 kohdan perusteella tehdyistä tarkastuksista on laadittava raportti, jossa on mainittava:

a)

tarkastuspäivä;

b)

tarkastuksen kesto;

c)

toteutetut toimet.

Vastuussa olevan tarkastajan on allekirjoitettava raportti.


LIITE V

RASVATTOMAN MAITOJAUHEEN INTERVENTIO-OSTOT

I OSA

Rasvattoman maitojauheen kelpoisuusperusteet

1.

Maksajaviraston on ostettava vain sellaista rasvatonta maitojauhetta, joka on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan e alakohdan, tämän liitteen 2–6 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä V olevan II osan mukaista.

2.

Maksajaviraston on tarkastettava rasvattoman maitojauheen laatu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 4 artiklassa tarkoitetulla menetelmällä ja kyseisen asetuksen liitteessä V olevassa I osassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti otettujen näytteiden perusteella. Tarkastuksissa on vahvistettava, että neuvoston direktiivin 2001/114/EY (1) liitteessä I olevan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja valkuaisaineen mukauttamisessa käytettäviä sallittuja raaka-aineita lukuun ottamatta rasvaton maitojauhe ei sisällä muita tuotteita, etenkään tämän liitteen II osassa määriteltyä kirnupiimää ja heraa.

Valkuaisaineen mahdollisen mukauttamisen on tapahduttava nestefaasissa. Valkuaisaineen mukauttamisessa käytettävän aineen on oltava unionin alkuperää.

Maksajavirasto voi kuitenkin tiettyjen laatuvaatimusten ja tiettyjen hyväksyttyjen yritysten osalta laatia komission kirjallisella suostumuksella niiden valvonnassa toimivan omavalvontajärjestelmän.

3.

Rasvattoman maitojauheen radioaktiivisuus ei saa ylittää unionin lainsäädännössä vahvistettuja sallittuja enimmäistasoja, ja sitä on seurattava vain tilanteen sitä vaatiessa.

4.

Rasvattoman maitojauheen on oltava valmistettu 31 päivän kuluessa ennen sitä päivää, jona maksajavirasto vastaanottaa kiinteähintaisen myyntitarjouksen, tai kun kyseessä ovat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, 31 päivän kuluessa ennen tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivää. Jos rasvaton maitojauhe varastoidaan siiloihin, jotka sisältävät useamman kuin yhden päivän tuotannon, sen on oltava valmistettu kiinteähintaisen myyntitarjouksen vastaanottoviikkoa edeltäneiden kolmen viikon aikana, tai kun kyseessä ovat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, neljä viikkoa ennen tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivää.

5.

Jos rasvaton maitojauhe tarjotaan interventioon muussa kuin voin tuotantojäsenvaltiossa, ostoa varten on esitettävä tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen antama todistus.

Todistus on esitettävä ostajajäsenvaltion toimivaltaiselle elimelle 35 päivän kuluessa tarjouskilpailun ulkopuolella tehdyn tarjouksen vastaanottamisesta tai tarjouskilpailussa tehdyn tarjouksen jättämisen päättymispäivästä, ja siinä on oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä V olevan II osan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot ja vahvistus siitä, että rasvaton maitojauhe on tuotettu maidosta unionissa hyväksytyssä yrityksessä ja että valkuaisaineen mahdollinen mukauttaminen on tapahtunut nestefaasissa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan e alakohdan mukaisesti.

6.

Jos tuotantojäsenvaltio on tehnyt tämän osan 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, 5 kohdassa tarkoitetussa todistuksessa on oltava myös näiden tarkastusten tulokset ja vahvistus siitä, että kyseinen tuote on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan e alakohdan vaatimusten mukaista rasvatonta maitojauhetta. Tällöin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu säkki on suljettava tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen elimen myöntämällä numeroidulla etiketillä. Todistuksessa on mainittava etiketin numero.

II OSA

Koostumusta koskevat vaatimukset ja laatuominaisuudet

Parametrit

Pitoisuus ja laatuominaisuudet

Valkuaispitoisuus

Vähintään 34,0 % rasvattomasta kuiva-aineesta

Rasvapitoisuus

Enintään 1,00 %

Vesipitoisuus

Enintään 3,5 %

Titrautuva happoisuus millilitroina kymmennormaalista natriumhydroksidiliuoksesta

Enintään 19,5 ml

Laktaattipitoisuus

Enintään 150 mg/100 g

Lisäaineet

Ei ole

Fosfataasikoe

Negatiivinen, toisin sanoen enintään 350 mU fenolia litraa ennastettua maitoa kohden

Liukenemattomuusindeksi

Enintään 0,5 ml (24 °C)

Palaneiden osasten pitoisuus

Enintään 15,0 mg, eli vähintään B-levy

Mikro-organismien pitoisuus

Enintään 40 000 /g

Koliformitutkimus

Negatiivinen 0,1 g:ssa

Kirnupiimätutkimus (2)

Negatiivinen (3)

Heratutkimus (4)

Ei ole

Hapanheratutkimus (5)

Ei ole

Maku ja haju

Puhdas

Ulkonäkö

Valkoinen tai hieman kellertävä väri, ei epäpuhtauksia eikä värjäytyneitä hiukkasia

Mikrobien estoaineet

Negatiivinen (6)

III OSA

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen yritysten hyväksymisperusteet

1.

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan e alakohdassa tarkoitettu yritys hyväksytään ainoastaan, jos

a)

se on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti ja sen käytettävissä on asianmukainen tekninen laitteisto;

b)

se sitoutuu pitämään kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen elimen määräämiä rekistereitä, joihin kirjataan toimittajat, raaka-aineiden alkuperät, tuotetun rasvattoman maitojauheen, kirnupiimän ja heran määrät sekä tiedot kunkin julkiseen interventioon tarkoitetun valmistuserän pakkaamisesta ja tunnistusmerkinnöistä sekä poistamispäivät;

c)

se suostuu siihen, että interventioon tarjottavan rasvattoman maitojauheen tuotantoa valvotaan virallisesti;

d)

se sitoutuu ilmoittamaan vähintään kaksi työpäivää etukäteen toimivaltaiselle elimelle aikomuksestaan tuottaa rasvatonta maitojauhetta julkista interventiota varten. Jäsenvaltio voi kuitenkin asettaa lyhyemmän määräajan.

2.

Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi toimivaltaisten elinten on tehtävä tarkastuksia paikalla ilman ennakkoilmoitusta kyseisten yritysten interventioon tarkoitetun rasvattoman maitojauheen tuotanto-ohjelman perusteella.

Niiden on tehtävä vähintään

a)

yksi tarkastus 28:aa tuotantopäivää kohden, kun on kyse interventioon tarkoitetusta tuotannosta, ja vähintään yksi tarkastus vuodessa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rekisterien tarkastamiseksi;

b)

yksi tarkastus vuodessa 1 kohdassa tarkoitettujen muiden hyväksymisedellytysten täyttymisen tarkistamiseksi, jos rasvatonta maitojauhetta valmistetaan interventioon.

3.

Hyväksyntä on peruutettava, jos 1 kohdan a alakohdassa määrätyt edellytykset eivät enää täyty. Asianomaisen yrityksen pyynnöstä hyväksyntä voidaan palauttaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen.

Jos todetaan, että yritys on muusta syystä kuin ylivoimaisen esteen vuoksi laiminlyönyt 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen sitoumustensa noudattamisen, hyväksyntä peruutetaan väliaikaisesti 1–12 kuukaudeksi sen mukaan, miten vakavasta sääntöjenvastaisuudesta on kyse.

Jäsenvaltio ei saa soveltaa peruuttamista, kun todetaan, ettei sääntöjenvastaisuus ole tahallinen eikä johdu vakavasta laiminlyönnistä ja että sen merkitys 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tehokkuuden kannalta on vähäinen.

4.

Edellä 2 ja 3 kohdan perusteella tehdyistä tarkastuksista on laadittava raportti, jossa on mainittava:

a)

tarkastuspäivä;

b)

tarkastuksen kesto;

c)

toteutetut toimet.

Vastuussa olevan tarkastajan on allekirjoitettava raportti.


(1)  Neuvoston direktiivi 2001/114/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, tietyistä osittain tai kokonaan kuivatuista elintarvikkeena käytettävistä säilötyistä maidoista (EYVL L 15, 17.1.2002, s. 19)

(2)  Kirnupiimällä tarkoitetaan voin valmistuksen sivutuotetta, joka saadaan kirnuuntumisen tai kerman keskeytyksettömän voiksi tekemisen ja kiinteän rasva-aineen erottelun jälkeen.

(3)  Kirnupiimän puuttuminen varmistetaan joko tuotantolaitoksessa ennalta ilmoittamatta suoritettavalla tarkastuksella vähintään kerran viikossa tai lopputuotteen, jossa on enintään 69,31 mg fosfatidyylietanoliamiinidipalmitoyyliä (PEDP) 100 g:aa kohden, laboratorioanalyysissä.

(4)  ’Heralla’ tarkoitetaan juuston tai kaseiinin valmistuksen sivutuotetta, joka saadaan happojen, juoksutteen ja/tai kemiallis-fysikaalisten prosessien avulla.

(5)  ’Heralla’ tarkoitetaan juuston tai kaseiinin valmistuksen sivutuotetta, joka saadaan happojen, juoksutteen ja/tai kemiallis-fysikaalisten prosessien avulla. Maksajaviraston on hyväksyttävä sovellettava menetelmä.

(6)  Rasvattoman maitojauheen valmistuksessa käytettävän raakamaidon on täytettävä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa IX jaksossa säädetyt edellytykset.


LIITE VI

LAATUVAATIMUKSET YKSITYISEN VARASTOINNIN TUKEA VARTEN

Yksityisen varastoinnin tukeen oikeutettujen tuotteiden radioaktiivisuustasot eivät saa ylittää unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettyjä enimmäistasoja. Tuotteiden radioaktiivisen saastunnan määrä tarkastetaan ainoastaan, jos tilanne niin vaatii, ja tarpeellisen ajan kuluessa.

I   Sokeri

Sokerin, josta tarjous tai hakemus esitetään, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

se on kiteistä valkoista sokeria irtotavarana tai vähintään 800 kg:n suursäkeissä, joissa mainitaan nettopaino;

b)

sen kosteuspitoisuus on enintään 0,06 %.

Sokerin on sokerin markkinointivuoden 2016/2017 loppuun saakka oltava tuotettua sen markkinointivuoden kiintiössä, jona tarjous tai hakemus tehdään, lukuun ottamatta markkinoilta poistettua tai siirrettyä valkoista sokeria.

II   Pellavakuitu

Tukea voidaan myöntää ainoastaan pitkille pellavakuiduille, jotka on saatu erottamalla kokonaan toisistaan kuitu ja varren puumaiset osat ja jotka loukuttamisen jälkeen ovat keskimäärin vähintään 50 cm:n pituisia ja jotka on järjestetty yhdensuuntaisesti nipuiksi, kerroksittain tai nauhaksi ja joista esitettyjen tukea koskevien hakemusten tai tarjousten kattama vähimmäismäärä on 2 000 kg.

Pitkien pellavakuitujen on oltava varastoituina paaleissa, joissa voi olla merkittynä tapauksen mukaan seuraavat tiedot:

a)

tehdaslaitoksen ja tuotantojäsenvaltion tunnistenumero;

b)

varastoonvientipäivä;

c)

nettopaino.

III   Liha

Tukea maksetaan ainoastaan

a)

naudanlihalle, joka on luokiteltu komission asetuksessa (EY) N:o 1249/2008 (1) vahvistetun unionin ruhojen luokitteluasteikon mukaisesti ja varustettu tunnusmerkinnällä mainitun asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

nuorempien kuin 12 kuukauden ikäisten karitsojen ruhoille ja ruhon paloille;

c)

lihalle, joka on saatu eläimistä, joita on kasvatettu unionissa vähintään viimeisten kolmen kuukauden ajan kun kyseessä on naudanliha ja kahden kuukauden ajan kun kyseessä on lampaan- tai vuohenliha ja jotka on teurastettu varastoonvientiä edeltävien kymmenen päivän kuluessa. Jos sika on teurastettu alle kahden kuukauden ikäisenä, lihan on oltava peräisin unionissa syntymästään asti kasvatetusta eläimestä;

d)

lihalle, joka on saatu asetuksen (EY) N:o 853/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 mukaisesti teurastetuista eläimistä;

e)

lihalle, joka on saatu eläimistä, joissa ei ole ominaisuuksia, jotka tekevät niistä varastointiin tai myöhempään käyttöön soveltumattomia;

f)

lihalle, joka on saatu eläimistä, joita ei ole hätäteurastettu;

g)

tuoreelle lihalle, joka varastoidaan jäädytettynä.

IV   Voi

Tukea maksetaan ainoastaan sellaiselle voille,

a)

jonka maitorasvapitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia, maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus enintään 2 painoprosenttia ja vesipitoisuus enintään 16 painoprosenttia;

b)

joka on tuotettu hakemuspäivää tai tarjouksen jättöpäivää edeltäneiden 60 päivän aikana.

Voin pakkauksessa on mainittava nettopaino. Lisäksi sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä IV olevassa II osassa olevia voin pakkaamista koskevia sääntöjä lukuun ottamatta velvollisuutta merkitä maininta ”imelästä kermasta valmistettua voita” voin pH:n ollessa vähintään 6,2.

Alkuperää koskevan vaatimuksen noudattamisen voi todistaa todisteella siitä, voi on valmistettu tämän asetuksen liitteessä IV olevan III osan 1 a, b ja c alakohdan mukaisesti hyväksytyssä yrityksessä, tai jollakin muulla tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamalla asianmukaisella todisteella, jossa vahvistetaan kyseisen vaatimuksen noudattaminen.

Jos voi on valmistettu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa varastointisopimus tehdään, tuotantojäsenvaltion on annettava tuotteen alkuperän tarkistamiseksi apua sille jäsenvaltiolle, jossa sopimus tehdään, tämän sitä pyytäessä.

V   Juusto

Tukea voidaan myöntää ainoastaan juustolle, joka on varustettu suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM), jonka ikä varastointisopimuksen voimassaolon alkamispäivänä on vähintään sama kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (2) 7 artiklassa tarkoitetussa tuote-eritelmässä vahvistettu kyseisen juuston kypsytysaika ja jota sopimusvarastoinnin jälkeen pidetään kaupan kyseistä vähimmäisikää pidemmällä, juuston arvoa lisäävällä kypsytysajalla.

Jos asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklassa tarkoitetussa tuote-eritelmässä ei vahvisteta kypsytysaikaa, juuston iän on varastointisopimuksen voimassaolon alkamispäivänä vastattava vähintään sellaista kypsytysaikaa, joka nostaa juuston arvoa.

Lisäksi juuston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

juustoon on merkitty lähtemättömästi, tapauksen mukaan koodina, yritys, jossa se on valmistettu, ja valmistuspäivä;

b)

juusto varastoidaan kokonaisena siinä jäsenvaltiossa, jossa se on valmistettu ja jossa sillä on oikeus SAN- tai SMM-merkintään asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaisesti; ja

c)

juustosta ei ole tehty aikaisempaa varastointisopimusta.

Varastoijan on pidettävä rekisteriä, johon merkintään kolmannen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot varastoonvientipäivänä.

VI   Rasvaton maitojauhe

Tukea maksetaan ainoastaan sellaiselle rasvattomalle maitojauheelle,

a)

jonka rasvapitoisuus on enintään 1,5 prosenttia, vesipitoisuus enintään 5 prosenttia ja rasvattoman kuiva-aineen valkuaispitoisuus vähintään 34 prosenttia;

b)

joka se on tuotettu hakemuspäivää tai tarjouksen jättöpäivää edeltäneiden 60 päivän aikana;

c)

joka varastoidaan nettopainoltaan 25 kg:n säkkeihin tai enintään 1 500 kg:n suursäkkeihin.

Säkeissä on mainittava nettopaino. Lisäksi sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 liitteessä V olevan II osan 2 ja 3 kohdan sääntöjä, jotka koskevat rasvattoman maitojauheen toimittamista ja pakkaamista, lukuun ottamatta velvollisuutta merkitä säkkeihin maininta ”sumutuskuivattu rasvaton maitojauhe”.

Alkuperää koskevan vaatimuksen noudattamisen voi todistaa todisteella siitä, rasvaton maitojauhe on valmistettu tämän asetuksen liitteessä V olevan III osan 1 a, b ja c alakohdan mukaisesti hyväksytyssä yrityksessä, tai jollakin muulla tuotantojäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamalla asianmukaisella todisteella, jossa vahvistetaan kyseisen vaatimuksen noudattaminen.

Jos rasvaton maitojauhe on valmistettu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa varastointisopimus tehdään, tuotantojäsenvaltion on annettava tuotteen alkuperän tarkistamiseksi apua sille jäsenvaltiolle, jossa sopimus tehdään, tämän sitä pyytäessä.


(1)  Komission asetus (EY) N:o 1249/2008, annettu 10 päivänä joulukuuta 2008, naudan-, sian- ja lampaanruhojen yhteisön luokitusasteikkojen soveltamista ja ruhojen hintaselvityksiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 337, 16.12.2008, s. 3).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).


LIITE VII

EDELLYTYKSET, JOITA SOVELLETAAN YKSITYISEN VARASTOINNIN TUKEA KOSKEVAN TARJOUKSEN TAI HAKEMUKSEN JÄTTÄVIIN TOIMIJOIHIN OLIIVIALALLA

Oliiviöljyalan toimijoiden on kuuluttava johonkin seuraavista luokista:

a)

asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevan kansallisen lainsäädännön nojalla hyväksytty tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä;

b)

mylly, jossa valmistetaan asianomaisen jäsenvaltion vaatimukset täyttävää oliiviöljyä;

c)

oliiviöljyn pakkausyritys, joka täyttää asianomaisen jäsenvaltion vaatimukset;

Jos oliiviöljyalan toimija ei noudata tässä asetuksessa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 (1), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 (2) tai asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyjä velvollisuuksia, se ei voi jättää yksityisen varastoinnin tukea koskevaa tarjousta tai hakemusta niiden 12 kuukauden aikana, jotka seuraavat noudattamatta jättämisen syiden korjaamispäivää.

Tällaista toimea ei toteuteta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 64 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa eikä silloin kun noudattamatta jättäminen oli luonteeltaan vähäinen.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).


30.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 206/44


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1239,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevista säännöistä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 178 artiklan sekä 223 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1308/2013 kumotaan ja korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (2), ja siinä säädetään maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevista säännöistä. Lisäksi siinä siirretään komissiolle valta antaa kyseisiä sääntöjä koskevia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisilla säädöksillä on vahvistettava tiettyjä sääntöjä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän joustavan toiminnan varmistamiseksi uudessa oikeudellisessa kehyksessä. Koska kyseisten säädösten tavoitteena on yksinkertaistaa ja mukauttaa tuonti- ja vientitodistusjärjestelmään sovellettavia säännöksiä asetuksella (EU) N:o 1308/2013 vahvistettuun uuteen oikeudelliseen kehykseen, komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/1237 (3). muutetaan komission asetuksia (EY) N:o 2535/2001 (4), (EY) N:o 1342/2003 (5), (EY) N:o 2336/2003 (6), (EY) N:o 951/2006 (7), (EY) N:o 341/2007 (8) ja (EY) N:o 382/2008 (9) ja kumotaan komission asetukset (EY) N:o 2390/98 (10), (EY) N:o 1345/2005 (11), (EY) N:o 376/2008 (12) ja (EY) N:o 507/2008 (13).

(2)

Jotta todistusjärjestelmän hallinnointi olisi luotettavaa ja yhdenmukaista, on aiheellista antaa todistusten hakemista ja myöntämistä koskevat yhteiset säännökset.

(3)

Jotta todistuksen hakija ja todistuksenhaltija voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmän (EORI) numeroa olisi käytettävä tähän tarkoitukseen.

(4)

Myönnettäville todistuksille on tarpeen vahvistaa soveltuva vakuuden taso sen varmistamiseksi, että tuotteet tuodaan tai viedään todistuksen voimassaoloaikana.

(5)

Olisi oltava mahdollista myöntää sellaisia todistusten otteita, joilla on samat vaikutukset kuin alkuperäisillä todistuksilla, jotta voidaan toteuttaa samaan todistukseen perustuvia useampia toimia samanaikaisesti.

(6)

On tarpeen vahvistaa tuonti- ja vientitodistusten voimassaoloajat. Voimassaolo voi vaihdella erityistuotteiden osalta, ja se olisi vahvistettava sen määrittelemiseksi, milloin velvollisuus viedä tai tuoda on täytettävä.

(7)

Ottaen huomioon kyseisten maataloustuotteiden kansainväliset kauppatavat olisi määriteltävä tuotujen tai vietyjen tuotteiden määrää koskevat poikkeamat verrattuna todistuksessa ilmoitettuun määrään.

(8)

Tuonti- tai vientitodistus muodostaa oikeuden ja johtaa velvollisuuteen luovuttaa joko vapaaseen liikkeeseen tai viedä. Olisi määriteltävä ajankohta, jolloin tuonti- tai vientisitoumus täyttyy, ja miten se todistetaan.

(9)

On aiheellista antaa säännökset, jotka koskevat noudatettavaa menettelyä, jos todistus on tuhoutunut tai kadonnut.

(10)

Jotta vähennettäisiin hallinnollista taakkaa tapauksissa, joissa todistukselta edellytettävän vakuuden määrä on suhteellisen pieni, olisi vahvistettava kynnysarvo, jota pienemmiltä määriltä ei edellytetä vakuutta.

(11)

Jotta vähennettäisiin hallinnollista taakkaa, on aiheellista vahvistaa tiettyjen tuotteiden enimmäismäärät.

(12)

Olisi toteutettava toimia tapauksissa, joissa velvollisuutta tuoda tai viedä ei ole täytetty, erityisesti ylivoimaiseksi esteeksi hyväksytyissä tapauksissa. Tällöin kyseistä velvollisuutta voidaan pitää peruutettuna tai todistuksen voimassaoloaikaa voidaan pidentää.

(13)

On tarpeen vahvistaa lisää tiedoksiantovaatimuksia hampun, valkosipulin ja maatalousperäisen etyylialkoholin tuontitodistuksille, jotta otettaisiin huomioon kyseisten alojen erityispiirteet.

(14)

Koska olisi voitava siirtyä joustavasti voimassa olevista säännöistä tällä asetuksella käyttöön otettaviin sääntöihin, olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (14) 5 artiklan 15 alakohdassa säädettyä ’ilmoittajan’ määritelmää ja 5 artiklan 25 kohdassa säädettyä ’riskinhallinnan’ määritelmää sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (15) 1 artiklan 19 alakohdassa säädettyä ’viejän’ määritelmää. Lisäksi sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 1 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

2 artikla

Todistusten hakeminen ja myöntäminen

1.   Todistukset haetaan ja ne myönnetään sellaisilla tietoteknisillä sovelluksilla, jäljempänä ’tietotekniset sovellukset’, jotka noudattavat komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (16) liitteessä I olevan 3 jakson B kohdassa säädettyjä luotettavuutta ja laatua koskevia standardeja.

Jos tällaisia tietoteknisiä sovelluksia ei ole käytettävissä, ne eivät ole tehokkaita tai ne ovat rikkoontuneet, todistuksia voidaan hakea ja myöntää myös käyttäen tämän asetuksen liitteessä I esitettyä painettua mallia ottaen huomioon mainitussa liitteessä vahvistetut ohjeet.

2.   Hakemuksen vastaanottavien ja todistuksen myöntävien toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet on julkaistava kyseisten viranomaisten virallisella verkkosivustolla tai kunkin jäsenvaltion virallisella, maatalousalan kauppaa koskevalla verkkosivustolla.

3.   Hakemukset ja todistukset on täytettävä ja myönnettävä koneella kirjoitettuina jollakin unionin virallisista kielistä, jonka todistuksen myöntävän jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset osoittavat.

4.   Tarvittaessa kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että todistushakemusten tai niiden liiteasiakirjojen sisältämät muut kuin yhdenmukaistetut tekstit käännetään hakijan kustannuksella kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

5.   Todistushakemus on täytettävä todistuksen tarkoituksen sekä maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevan ilmoituksen (17) mukaisesti.

6.   Todistuksen myöntävä viranomainen ei hyväksy hakemuksia, jotka eivät ole asiaa koskevien unionin sääntöjen mukaisia. Viranomaisen on myönnettävä todistus viipymättä ja käytettävä hakijan täyttämiä hyväksyttyjä tietoja sekä täytettävä maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevassa ilmoituksessa esitetyt tiedot. Todistuksen myöntävien viranomaisten on varmennettava paperille laadittujen todistusten myöntäminen allekirjoituksella ja leimalla tai koholeimasimella. Sähköisesti myönnetyt todistukset on varmennettava 1 kohdassa tarkoitettujen standardien mukaisesti.

3 artikla

Määräajat

1.   Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (18) 5 artiklassa säädetään, todistushakemuksen jättöpäivänä pidetään työpäivää, jona todistuksen myöntävä viranomainen vastaanottaa hakemuksen, edellyttäen että se on vastaanotettu viimeistään kello 13.00 Brysselin aikaa.

Hakemusta, joka vastaanotetaan työpäivänä myöhemmin kuin kello 13.00 Brysselin aikaa, pidetään jätettynä sen tosiasiallista vastaanottamispäivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä.

2.   Todistushakemuksen peruuttamista koskeva pyyntö voidaan tehdä sähköisesti tai kirjallisena, ja todistuksen myöntävän viranomaisen on saatava se viimeistään kello 13.00 Brysselin aikaa päivänä, jona hakemus vastaanotetaan.

3.   Jos tässä asetuksessa on asetettu menettelyjä koskeva ajanjakso ja sen alkamis- tai päättymispäivä on lauantai, sunnuntai tai yleinen vapaapäivä asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisesti,

a)

sovellettava alkamispäivä on seuraava työpäivä, ja se alkaa kello 00.00, ottaen huomioon viranomaisen viralliset aukioloajat;

b)

poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 4 artiklassa säädetään, sovellettava päättymispäivä on seuraava työpäivä, ja se päättyy kello 13.00 Brysselin aikaa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan jäsenvaltion asianmukaisesti julkaisemiin virallisiin kansallisiin ja alueellisiin vapaapäiviin tapauksen mukaan.

4 artikla

Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumero

1.   Hakijalle, todistuksenhaltijalle tai siirronsaajalle asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan nojalla annettu talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumero, jäljempänä ’EORI-numero’, on lisättävä hakemuksen ja todistuksen kohtaan 4 tai tapauksen mukaan kohtaan 6.

Hakijat tai todistuksen myöntävät viranomaiset voivat kansallisten ohjeiden perusteella mainita hakijan, todistuksenhaltijan tai siirronsaajan EORI-numeron kohdassa 20 edellyttäen, että kohdissa 4 tai 6 oleva nimi tai tunnistenumero liittyy kohdassa 20 olevaan EORI-numeroon.

2.   Jos ilmoituksen tuotteiden luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen tai vientiin tekee asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artiklassa tarkoitettu tulliedustaja, todistuksenhaltijan tai siirronsaajan EORI-numero on mainittava sähköisen tulli-ilmoituksen asianomaisessa tietoelementissä.

5 artikla

Vakuuden määrä

1.   Jos vakuutta edellytetään delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, vakuuden määrä on asetettava tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

2.   Jos todistuksiin merkittävät kokonaissummat, jotka saadaan muuntamalla euroina ilmaistut määrät kansalliseksi valuutaksi, käsittävät vähintään kolme desimaalia, vakuuden määrä on pyöristettävä ensimmäiseen alempaan kokonaislukuun kansallisessa valuutassa.

6 artikla

Todistusten otteet

1.   Jos todistuksessa ilmoitettu määrä on jaettava menettelyyn tai logistiikkaan liittyvistä syistä tai jos todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on käytettävä yhdessä jäsenvaltiossa sähköisessä muodossa myönnettyä todistusta toisessa jäsenvaltiossa, jolla ei ole yhteyttä todistuksen myöntävän jäsenvaltion tietoteknisiin sovelluksiin, todistuksen myöntävä viranomainen voi todistuksenhaltijan tai siirronsaajan pyynnöstä myöntää todistuksista otteet, jäljempänä ’otteet’.

2.   Todistusten otteilla on samat oikeudelliset vaikutukset kuin todistuksilla, joiden otteita ne ovat, sen määrän osalta, jolle nämä otteet on myönnetty.

3.   Todistusten hakemista, myöntämistä ja palauttamista koskevia menettelyjä sovelletaan myös niiden otteisiin. Todistuksen myöntävä viranomainen voi säätää yksinkertaistetuista hakemusmenettelyistä.

4.   Todistuksen myöntävän viranomaisen on vähennettävä todistuksen otteessa ilmoitettu määrä alkuperäisen todistuksen määrästä, tarvittaessa korotettuna poikkeamalla, ja alkuperäiseen todistukseen on merkittävä kyseisen vähennetyn määrän viereen sana ”ote”.

5.   Otteet on myönnettävä viipymättä ja lisämaksutta joko sähköisessä tai painetussa muodossa liitteessä I esitetyn mallin mukaan.

6.   Otteesta ei voi antaa otetta.

7.   Todistuksenhaltijan on palautettava käytetty tai määräajaltaan umpeutunut todistuksenhaltijan ote todistuksen myöntäneelle viranomaiselle yhdessä sen kappaleen kanssa, joka todistuksenhaltijalla on alkuperäisestä todistuksesta.

7 artikla

Voimassaoloaika

1.   Liitteessä II lueteltujen tuotteiden todistusten voimassaoloaika on mainitussa liitteessä vahvistettu voimassaoloaika.

2.   Todistus on voimassa tuontitodistuksen osalta sen kohdassa 25 ja vientitodistuksen osalta sen kohdassa 23 ilmoitetusta, todistuksen myöntäneen viranomaisen koodillaan tai leimallaan varmentamasta tosiasiallisesta myöntämispäivästä alkaen. Kyseinen päivä otetaan huomioon laskettaessa todistuksen voimassaoloaikaa.

Jos erityislainsäädännön nojalla sovelletaan muuta voimassaoloajan alkamispäivää, todistuksen myöntävän viranomaisen on lisättävä 1 alakohdassa tarkoitettujen todistusten ruutuihin myös kyseinen päivämäärä ja sen edelle sanat ”Voimassa alkaen”.

8 artikla

Poikkeama ja pyöristys

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu positiivinen tai negatiivinen poikkeama saa olla enintään viisi prosenttia.

2.   Määriä laskettaessa sovelletaan seuraavia pyöristyssääntöjä:

a)

jos ensimmäinen desimaali on vähintään viisi, määrää pyöristetään ylöspäin todistuksen kohdassa 17 tarkoitettuun ensimmäiseen korkeampaan mittayksikköön; jos ensimmäinen desimaali on vähemmän kuin viisi, desimaalimäärä poistetaan;

b)

pääluvun mukaan myönnetyt määrät pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaislukuun.

9 artikla

Tulli-ilmoitus

1.   Tulli-ilmoituksessa on viitattava todistukseen tai sen otteeseen käyttäen erityistä koodia ja todistuksen myöntämisnumeroa, joka mainitaan tuontitodistuksen kohdassa 25 tai vientitodistuksen kohdassa 23, kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (19) liitteessä B olevassa II osastossa säädetään tai joka mainitaan tapauksen mukaan liitteessä I olevan 2 jakson 4 kohdan mukaisesti.

2.   Todistuksen myöntävän viranomaisen tietoteknisissä sovelluksissa voidaan sallia tullitoimipaikalle suora pääsy sähköiseen todistukseen tai sen otteeseen. Jollei suora pääsy ole käytettävissä, ilmoittajan tai todistuksen myöntävän viranomaisen on toimitettava todistus tai sen ote tullitoimipaikalle sähköisessä muodossa.

Jos todistuksen myöntävän viranomaisen tai tullitoimipaikan tietotekniset sovellukset eivät sovellu ensimmäisen alakohdan soveltamiseen, todistukset tai niiden otteet voidaan toimittaa paperille laadittuina.

3.   Ilmoittajan on toimitettava todistuksenhaltijan kappale paperille laaditusta todistuksesta tai sen otteesta tullitoimipaikkaan tai säilytettävä se tulliviranomaisten käytettävissä asetuksen (EU) N:o 952/2013 163 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Hyväksymismerkinnät ja vahvistukset

1.   Sähköisten todistusten myöntämistä koskevissa menettelysäännöissä on nimettävä viranomainen, joka ilmoittaa vapaaseen liikkeeseen luovutetun määrän tai viedyn määrän todistuksessa, ja täsmennettävä, miten ilmoittaja ja todistuksen myöntänyt viranomainen saavat kyseisen tiedon käyttöönsä.

2.   Paperille laaditussa todistuksessa tullitoimipaikan on ilmoitettava ja varmennettava vapaaseen liikkeeseen luovutettu määrä tai viety määrä, tai jos kansallisissa hallinnollisissa säännöissä niin määrätään, varmennettava ilmoittajan ilmoittama määrä todistuksenhaltijan kappaleen kohdissa 29 ja 30, vahvistettava se ja palautettava kyseinen kappale ilmoittajalle, tai jos erityislainsäädännössä niin edellytetään, palautettava kyseinen kappale todistuksen myöntäneelle viranomaiselle.

3.   Jos vapaaseen liikkeeseen luovutettu määrä tai viety määrä ei vastaa todistuksessa ilmoitettua määrää, tulli korjaa todistuksessa olevan merkinnän ja ilmoittaa tosiasiallisen määrän todistuksessa käytettävissä olevan määrän rajoissa.

4.   Jos paperille laadituissa todistuksissa tai niiden otteissa hyväksymismerkinnöille varattu tila ei riitä, viranomaiset voivat liittää todistuksiin lisäsivuja, jotka varmennetaan leimaamalla.

5.   Kirjaamispäivän on oltava vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen tai vienti-ilmoituksen hyväksymispäivä.

6.   Jäsenvaltioiden on päätettävä, mikä viranomainen vastaa tässä artiklassa tarkoitetuista sähköisiä todistuksia koskevista tehtävistä, ja jäsenvaltioiden on julkaistava kyseinen tieto julkisella verkkosivustollaan.

11 artikla

Todistuksen siirto

Jos todistuksenhaltija pyytää todistuksen siirtoa, siirronsaajan tiedot ja kyseisen merkinnän päivämäärä on lisättävä todistukseen maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevan ilmoituksen mukaisesti. Todistuksen myöntäneen viranomaisen on varmennettava todistuksen siirto.

Jos todistus siirretään takaisin todistuksenhaltijalle, todistuksen myöntäneen viranomaisen on varmennettava takaisinsiirto ja sen päivämäärä todistukseen maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevan ilmoituksen mukaisesti.

Siirto tai takaisinsiirto tulee voimaan päivänä, jona todistuksen myöntänyt viranomainen sen varmentaa.

12 artikla

Todistuksen tallentaminen

1.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että todistuksen myöntävä viranomainen, maksajavirasto tai tulli tallentaa todistuksen tai että se säilyy saatavilla tietoteknisten sovellusten kautta.

2.   Todistuksen myöntävä viranomainen määrittelee tapaukset, joissa sovelletaan todistuksen tallentamista vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevaan menettelyyn osallistuvien viranomaisten haltuun, sekä edellytykset, jotka todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on täytettävä.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä tallentamisjärjestelmään osallistuva viranomainen, jonka tehtävänä on toteuttaa 10 artiklassa tarkoitetut toimet, ja jäsenvaltioiden on julkaistava kyseinen tieto julkisella verkkosivustollaan.

4.   Ilmoittajan on lisättävä paperille laaditun tulli-ilmoituksen ruutuun 44 tai sähköisen tulli-ilmoituksen asianomaiseen tietoelementtiin todistuksen myöntämisnumeron yhteyteen sana ”tallennettu”. Sähköisten todistusten osalta jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tästä velvollisuudesta tai käyttää tätä tarkoitusta varten erityistä koodia.

13 artikla

Todistuksen luotettavuus ja valvonta, keskinäinen avunanto

1.   Todistuksissa ja niiden otteissa olevia merkintöjä ei saa muuttaa niiden myöntämisen jälkeen.

2.   Jos toimivaltainen tulliviranomainen epäilee todistuksen tai sen otteen merkintöjen virheettömyyttä, se palauttaa todistuksen tai sen otteen todistuksen myöntäneelle tulliviranomaiselle. Jos todistuksen myöntänyt viranomainen epäilee todistuksen tai sen otteen merkintöjen virheettömyyttä, se palauttaa todistuksen tai sen otteen toimivaltaiselle tulliviranomaiselle.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos kyseessä ovat vähäiset tai ilmeiset virheet, jotka todistuksen myöntänyt viranomainen tai toimivaltainen tulliviranomainen voivat oikaista soveltamalla lainsäädäntöä asianmukaisesti.

3.   Jos todistuksen myöntänyt viranomainen katsoo, että on tehtävä oikaisu, sen on peruutettava todistus tai sen ote ja myönnettävä asianmukaisesti oikaistu todistus tai sen ote viipymättä.

4.   Todistuksen myöntäneen viranomaisen on varmennettava sähköisen todistuksen tai sen otteen oikaistu versio, joka korvaa alkuperäisen todistuksen. Todistuksen myöntäneen viranomaisen on lisättävä paperille laadittuihin todistuksiin tai niiden otteisiin maininta ”todistus oikaistu … (pvm)” tai ”ote oikaistu … (pvm)”. Kaikki aiemmat merkinnät on merkittävä uudelleen kaikkiin kappaleisiin.

5.   Jos todistuksen myöntänyt viranomainen katsoo, ettei oikaisu ole tarpeen, sen on vahvistettava se tietoteknisissä sovelluksissa. Paperille laadittujen todistusten tai niiden otteiden osalta todistuksen myöntäneen viranomaisen on vahvistettava todistuksen paikkansapitävyys lisäämällä todistukseen tai sen otteeseen merkintä ”tarkistettu … (pvm)” sekä oma leimansa, nimikirjaimensa ja päiväys tai käyttäen vastaavanlaista menetelmää.

6.   Todistuksenhaltija tai siirronsaajan on palautettava todistus tai sen ote todistuksen myöntäneen viranomaisen pyynnöstä.

Jos riskinarvioinnin perusteella on syytä varmistaa paperille laaditun todistuksen, sen otteen tai siinä esiintyvien merkintöjen tai vahvistusten aitous tai aitoudesta on epäilyjä, asianomaisen viranomaisen on toimitettava todistus tai sen ote tai jäljennös tarkastuksesta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille.

Tarkastuspyyntö ja vastaukset siihen on esitettävä sähköisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 (20) mukaisesti käyttäen maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevassa ilmoituksessa vahvistettua vakiolomaketta. Viranomaiset voivat sopia lisää yksinkertaistuksia, mukaan lukien hyödyntää suoria konsultaatioita, joissa käytetään apuna komission virallisella verkkosivustolla julkaistua tullitoimipaikkaluetteloa (COL) (21).

Viranomaisen, jolle pyyntö on esitetty, on varmistettava, että vastaus pyynnön esittäneelle viranomaiselle toimitetaan 20 kalenteripäivän kuluessa, jos viranomaiset ovat sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon. Jos kyseessä ovat eri jäsenvaltiot, vastaus on toimitettava 60 kalenteripäivän kuluessa.

7.   Jos todistus tai sen ote palautetaan, toimivaltaisen viranomaisen on pyynnöstä annettava asianomaiselle osapuolelle kuitti tai kirjattava ja leimattava päiväys asianomaisen osapuolen toimittamaan jäljennökseen.

14 artikla

Velvollisuuden täyttäminen ja sen todistaminen

1.   Todistuksen vakuus vapautetaan, jos delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 24 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitetut velvollisuudet on täytetty.

2.   Oikeutta luovuttaa tuotteet vapaaseen liikkeeseen tai viedä ne pidetään käytettynä ja vastaavaa velvoitetta täytettynä päivänä, jona asiaa koskeva tulli-ilmoitus hyväksytään todistuksen voimassaoloaikana ja edellyttäen, että

a)

kun kyse on luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen, tuotteet on tosiasiallisesti luovutettu vapaaseen liikkeeseen;

b)

kun kyse on viennistä, tuotteet ovat poistuneet unionin tullialueelta 150 kalenteripäivän kuluessa tulli-ilmoituksen hyväksymispäivästä.

3.   Todisteena siitä, että velvollisuus luovuttaa tuotteet vapaaseen liikkeeseen on täytetty, pidetään tullin asianmukaisesti vahvistamaa todistuksenhaltijan tai siirronsaajan kappaletta todistuksesta tai sen otteesta, tai sen sähköistä vastinetta.

4.   Todisteena vientivelvollisuuden täyttämisestä pidetään

a)

tullin asianmukaisesti vahvistamaa todistuksenhaltijan tai siirronsaajan kappaletta todistuksesta tai sen otteesta, tai sen sähköistä vastinetta, ja

b)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 334 artiklassa tarkoitettua vientitullitoimipakan viejälle tai ilmoittajalle antamaa poistumisvahvistusta.

5.   Edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu todiste on toimitettava ja tarkistettava seuraavasti:

a)

edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viejä tai ilmoittaja siirtää poistumisvahvistuksen todistuksenhaltijalle, ja todistuksenhaltija toimittaa todisteen sähköisessä muodossa todistuksen myöntäneelle viranomaiselle. Jos poistumisvahvistus perutaan poistumistullitoimipakan tekemien oikaisujen vuoksi, vientitullitoimipaikan on ilmoitettava siitä viejälle tai tämän tulliedustajalle, ja viejän tai tämän tulliedustajan on ilmoitettava siitä todistuksenhaltijalle, jonka on ilmoitettava siitä todistuksen myöntäneelle viranomaiselle;

b)

edellä a alakohdassa vahvistettuun menettelyyn on sisällyttävä delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 22 alakohdassa määritellyn asianomaisen yleisviitenumeron (MRN) toimittaminen todistuksen myöntäneelle viranomaiselle,

jos vientimenettelyyn osallistuu enemmän kuin yksi jäsenvaltio, tai

jos vientitullitoimipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin todistuksen myöntäneen viranomaisen jäsenvaltiossa, tai

jos MRN:ää käytetään vientimenettelyssä, joka on saatettu päätökseen jäsenvaltiossa, jossa vienti-ilmoitus jätettiin;

c)

todistuksen myöntäneen viranomaisen on riskinhallinnan perusteella tarkistettava saadut tiedot, mukaan lukien unionin tullialueelta poistumisen päivämäärän paikkansapitävyys. Jos MRN:n ja MRN-tietopankin (22) avulla ei ole mahdollista tehdä aiheellisia tarkastuksia, tullin on todistuksen myöntäneen viranomaisen pyynnöstä ja kyseisen MRN:n perusteella joko vahvistettava tai oikaistava poistumispäivämäärä.

Jos vientitullitoimipaikka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon kuin todistuksen myöntänyt viranomainen, 13 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettuja menettelyjä sovelletaan soveltuvin osin.

Viranomaiset voivat sopia, että ensimmäisessä alakohdassa vahvistetut menettelyt toteutetaan suoraan asianomaisten viranomaisten välillä. Todistuksen myöntävät viranomaiset voivat sopia yksinkertaistetuista menettelyistä a alakohdan soveltamiseksi.

6.   Todistuksen myöntäneen viranomaisen on saatava todiste tuotteiden luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen 60 kalenteripäivän kuluessa todistuksen voimassaoloajan päättymisestä.

Todistuksen myöntäneen viranomaisen on saatava todiste viennistä ja unionin tullialueelta poistumisesta 180 kalenteripäivän kuluessa todistuksen voimassaolon päättymisestä.

Jos ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädettyjä aikoja ei voida noudattaa teknisten ongelmien vuoksi, todistuksen myöntänyt viranomainen voi pidentää kyseisiä aikoja, jos todistuksenhaltija pyytää sitä ja toimittaa todisteen, tarvittaessa jälkikäteen, enintään 730 kalenteripäivään, ottaen huomioon delegoidun asetuksen (EU) 907/2014 23 artiklan 4 kohta.

7.   Todistuksen myöntäneet viranomaiset voivat olla vaatimatta kohdissa 2, 3 ja 4 tarkoitettua todistetta, jos niillä on jo käytössään riittävät tiedot.

15 artikla

Todistuksen tai sen otteen korvaavat todistukset ja todistusten otteet sekä kaksoiskappaleet

1.   Jos delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tuotteille myönnetty paperille laadittu todistus tai sen ote on osittain tai kokonaan tuhoutunut tai kadonnut, todistuksenhaltija tai siirronsaaja voi pyytää todistuksen myöntänyttä viranomaista myöntämään korvaavan todistuksen tai todistuksen otteen. Korvaava todistus tai todistuksen ote korvaa alkuperäisen todistuksen tai todistuksen otteen, mukaan lukien kaikki asianomaiset oikeudet ja velvollisuudet.

Tämän kohdan mukaisille korvaaville todistuksille on asetettava 5 artiklan mukainen vakuus.

Jos kadonnut tai osittain tuhoutunut alkuperäinen todistus löytyy, todistuksenhaltijan on palautettava se todistuksen myöntäneelle viranomaiselle, joka vapauttaa alkuperäiseen todistukseen liittyvän vakuuden viipymättä.

2.   Korvaava todistus tai todistuksen ote voidaan myöntää vain kerran ja alkuperäisen todistuksen tai todistuksen otteen voimassaoloajalle ja käytettävissä olevalle määrälle.

Korvaavaa todistusta tai todistuksen otetta ei myönnetä, jos kyseessä olevan tuotteen todistusten tai niiden otteiden myöntäminen on keskeytetty tai jos kyse on tuonti- tai vientitariffikiintiöstä.

3.   Korvaavan todistuksen vakuus sekä alkuperäisen todistuksen, jos se ei ole löytynyt, vakuus vapautetaan 14 artiklan mukaisesti.

4.   Jos pyyntö koskee muille kuin delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tuotteille myönnettyä osittain tai kokonaan tuhoutunutta todistusta tai todistuksen otetta, sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on todistettava todistuksen myöntänyttä viranomaista tyydyttävällä tavalla, että todistus on tuhoutunut kokonaan tai osittain;

b)

korvaavaa todistusta tai todistuksen otetta ei myönnetä, jos todistuksenhaltija tai siirronsaaja ei ole pystynyt osoittamaan toteuttaneensa kohtuullisia varotoimia estääkseen todistuksen tai sen otteen tuhoutumisen tai jos todistuksenhaltijan toimittama todiste ei ole tyydyttävä;

c)

korvaavalle todistukselle tai todistuksen otteelle asetettava vakuus on 150 prosenttia alkuperäisen todistuksen vakuudesta, ja vähintään 3 euroa 100:aa kilogrammaa, hehtolitraa tai eläintä kohti, ottaen huomioon tuhoutumisen hetkellä käytettävissä ollut määrä sekä tarvittaessa positiivisen poikkeaman jäljellä oleva määrä. Alkuperäisen todistuksen vakuuden käytettävissä oleva määrä voidaan käyttää asetettaessa vakuutta korvaavalle todistukselle. Jos alkuperäisen todistuksen vakuus on suurempi kuin korvaavan todistuksen vakuus, ottaen huomioon käytettävissä oleva määrä, ylijäämä vapautetaan välittömästi.

5.   Jos korvaavia todistuksia tai todistusten otteita myönnetään, todistuksen myöntävän viranomaisen on ilmoitettava komissiolle välittömästi

a)

myönnettyjen korvaavien todistusten tai todistusten otteiden myöntämisnumero ja korvattujen todistusten tai todistusten otteiden myöntämisnumero;

b)

asianomaiset tuotteet ja niitä koskeva yhdistetyn nimikkeistön koodi, jäljempänä ’CN-koodi’, sekä tuotteiden määrä.

Komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille.

6.   Jos paperille laadittu todistus tai sen ote katoaa tai tuhoutuu ja kadonnut tai tuhoutunut asiakirja on käytetty kokonaan tai osittain, sovelletaan seuraavia edellytyksiä, jos ainoana tarkoituksena on mahdollistaa alkuperäiseen todistukseen jo kirjattua vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevan vielä jäljellä olevan vakuuden vapauttaminen:

a)

todistuksenhaltija tai siirronsaaja voi pyytää todistuksen myöntänyttä viranomaista laatimaan ja vahvistamaan todistuksen tai sen otteen kaksoiskappaleen samalla tavoin kuin alkuperäinen asiakirja. Todistuksen tai sen otteen kaksoiskappale voidaan myöntää vain kerran;

b)

todistuksen myöntänyt viranomainen voi myöntää todistuksenhaltijalle tai siirronsaajalle todistuksen tai sen otteen kaksoiskappaleen, ja kuhunkin kappaleeseen on merkittävä selvästi sana ”kaksoiskappale”;

c)

todistuksen tai sen otteen kaksoiskappale on esitettävä tulliviranomaiselle, joka on toimivaltainen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen tai vienti-ilmoituksen osalta, jos mainittu ilmoitus hyväksyttiin kadonneeseen todistukseen tai todistuksen otteeseen perustuen. Kyseinen tulliviranomainen tekee kaksoiskappaleeseen merkinnät alkuperäisen todistuksen tai todistuksen otteen mukaisesta vapaaseen liikkeeseen luovutuksesta tai viennistä ja vahvistaa kaksoiskappaleen.

16 artikla

Ylivoimainen este

1.   Todistuksen tai sen otteen myöntänyt jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä ylitsepääsemättömän esteen ottaen huomioon komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 908/2014 (23) 50 artiklan ja päättää

a)

joko peruuttaa velvoitteen luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä todistuksessa ilmoitetut tuotteet ja määrä todistuksen voimassaoloaikana tämän asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja vapauttaa vakuuden tai pidentää todistuksen voimassaoloaikaa enintään sen alkuperäisen voimassaoloajan päättymistä seuraavien 180 kalenteripäivän ajan, ottaen huomioon tapausta koskevat olosuhteet; tai

b)

pidentää tämän asetuksen 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevaa todisteen toimittamisaikaa kyseisen säännöksen mukaisin aikarajoin ilman että osa vakuudesta menetetään.

Edellä olevan a alakohdan nojalla tehty päätös koskee ainoastaan tuotemäärää, jota ei voitu luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä ylivoimaisen esteen vuoksi.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 908/2014 50 artiklan 4 kohdan nojalla tehtävässä tiedoksiannossaan ilmoitettava komissiolle asianomaisista tuotteista, niiden CN-koodeista ja määristä sekä siitä, onko kyse luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen vai viennistä ja onko kyse todistuksen peruuttamisesta, todistuksen voimassaolon pidentämisestä vai vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevan todisteen toimittamisajan pidentämisestä, sekä ilmoitettava uusi ajanjakso. Komissio ilmoittaa asiasta muille toimivaltaisille viranomaisille erityisellä verkkosivustolla, jolle todistuksen myöntävillä viranomaisilla ja tulliviranomaisilla on pääsy.

3.   Jos todistuksenhaltija tai siirronsaaja ilmaisee ylitsepääsemätöntä estettä koskevaa päätöstä odotettaessa tarpeensa käyttää todistusta edelleen siihen määrään liittyen, jonka osalta ylitsepääsemätöntä estettä koskevaa pyyntöä ei ole esitetty, todistuksen myöntänyt viranomainen myöntää jäljellä olevaa määrää koskevan otteen, johon on merkitty maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistuksia koskevan ilmoituksen mukaiset tiedot.

Kyseinen ote ei ole siirrettävissä.

17 artikla

Hamppuun liittyvät tiedot ja tiedoksiannot

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toimien valvonnan osalta silloin kun toimet toteutetaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, johon tuojalle on myönnetty lupa tuoda muuhun kuin kylvämiseen tarkoitettuja hampunsiemeniä, luvan myöntänyt viranomainen lähettää toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle jäljennökset hyväksyttyjen tuojien toimittamista asiakirjoista, jotka koskevat viimeksi mainitun alueella toteutettuja toimia.

Jos delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 9 artiklan 4 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta sen jäsenvaltion, jossa tuoja on hyväksytty, luvan myöntämisestä vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 9 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan ja mainitun artiklan 4 kohdan ensimmäisen, toisen ja kolmannen alakohdan soveltamiseksi vahvistetut säännökset.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta seuraamuksista tai toimenpiteistä, jotka on toteutettu edellisen markkinointivuoden aikana havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 9 artiklan 4 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetuista tarkastuksista vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet. Komissio toimittaa kyseiset nimet ja osoitteet muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

18 artikla

Valkosipuliin liittyvät tiedoksiannot

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle B-todistushakemuksiin sisältyvät kokonaismäärät, viimeistään kunkin viikon keskiviikkona edellisellä viikolla saatujen hakemusten osalta.

Määrät eritellään tuontitodistuksen hakupäivän, alkuperän ja CN-koodin mukaan. Liitteessä II olevassa E ja F jaksossa tarkoitettujen muiden tuotteiden kuin valkosipulin osalta on ilmoitettava myös tuotteen nimi tuontitodistushakemuksen kohdassa 14 esitetyn mukaisesti.

19 artikla

Maatalousperäisen etyylialkoholin tuontitodistuksia koskevat tiedoksiannot

1.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi joka torstai, tai jos torstai on pyhäpäivä, seuraavana työpäivänä liitteessä II olevan I osan H jaksossa tarkoitetut määrät, joille on myönnetty tuontitodistuksia edellisellä viikolla, eriteltyinä CN-koodin ja alkuperämaan mukaan.

2.   Jos jäsenvaltio katsoo, että niiden määrien tuonti, joille on haettu tuontitodistuksia jäsenvaltiossa, saattaa aiheuttaa riskin häiriöstä markkinoilla, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi komissiolle antamalla tiedoksi kyseiset määrät tuotetyypin mukaan. Komissio tutkii tilannetta ja tiedottaa asiasta jäsenvaltioille.

20 artikla

Tiedonvaihto ja tiedoksiannot komissiolle

1.   Jos se on tarpeen tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen vuoksi, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen todistuksiin ja niiden otteisiin liittyvistä tiedoista sekä todistuksia ja niiden otteita koskevista sääntöjenvastaisuuksista ja rikkomisista.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle tätä asetusta koskevista sääntöjenvastaisuuksista ja rikkomisista heti, kun ne ovat tulleet tietoon.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten, jotka ovat toimivaltaiset vastaanottamaan todistushakemukset ja myöntämään todistukset ja niiden otteet, verkkosivuston URL-osoitteista, ja niiden on päivitettävä kyseiset tiedot ja toimitettava ne uudelleen tarpeen mukaan. Komissio julkaisee kyseiset URL-osoitteet julkisella verkkosivustollaan.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viranomaisten käyttämien virallisten leimojen painojäljet ja tarvittaessa koholeimasimien painojäljet. Komissio ilmoittaa asiasta välittömästi muille jäsenvaltioille suojatulla verkkosivustolla, jolle on pääsy ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisilla.

5.   Tässä asetuksessa tarkoitetut komissiolle annettavat tiedoksiannot on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (24) mukaisesti.

21 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 376/2008 17 artiklassa säädettyjen, mainitun asetuksen liitteessä I vahvistettujen mallien mukaisia paperisia versioita hakemuksiin ja todistusten myöntämiseen varastojen loppumiseen asti. Tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla toisessa jäsenvaltiossa tämän asetuksen liitteessä I olevan mallin mukaisesti laaditut hakemukset ja todistukset ovat joka tapauksessa hyväksyttäviä menettelyn kaikissa vaiheissa.

2.   Edellä 14 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 5 kohdassa säädetty todiste poistumisesta unionin tullialueelta hyväksytään kaikissa tapauksissa, joissa kyseisen todiste olisi pitänyt esittää asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (25) 912 a–912 g artiklassa tarkoitettua T 5 -valvontakappaletta käyttäen.

22 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 6 päivästä marraskuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.)

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1237, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevien sääntöjen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä tällaisten todistusten osalta asetettujen vakuuksien vapauttamista ja pidättämistä koskevien sääntöjen osalta, komission asetusten (EY) N:o 2535/2001, (EY) N:o 1342/2003, (EY) N:o 2336/2003, (EY) N:o 951/2006, (EY) N:o 341/2007 ja (EY) N:o 382/2008 muuttamisesta sekä komission asetusten (EY) N:o 2390/98, (EY) N:o 1345/2005, (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 507/2008 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 2535/2001, annettu 14 päivänä joulukuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta (EYVL L 341, 22.12.2001, s. 29).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 1342/2003, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2003, vilja- ja riisialan tuonti- ja vientitodistusten järjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 189, 29.7.2003, s. 12).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 2336/2003, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, maatalousperäisen etyylialkoholin markkinoihin liittyvistä erityistoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 670/2003 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EUVL L 346, 31.12.2003, s. 19).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 951/2006, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta (EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 341/2007, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2007, kolmansista maista tuotavan valkosipulin ja tiettyjen muiden maataloustuotteiden tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä tuonti- ja alkuperätodistusmenettelyn perustamisesta (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 12).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 382/2008, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2008, naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 115, 29.4.2008, s. 10).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 2390/98, annettu 5 päivänä marraskuuta 1998, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1706/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT) tai merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta (MMA) peräisin olevien viljankorvikkeiden sekä viljasta ja riisistä valmistettujen tuotteiden tuontijärjestelmän osalta sekä asetuksen (ETY) N:o 2245/90 kumoamisesta (EYVL L 297, 6.11.1998, s. 7).

(11)  Komission asetus (EY) N:o 1345/2005, annettu 16 päivänä elokuuta 2005, oliiviöljyalan tuontitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 212, 17.8.2005, s. 13).

(12)  Komission asetus (EY) N:o 376/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3).

(13)  Komission asetus (EY) N:o 507/2008, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2008, kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EUVL L 149, 7.6.2008, s. 38).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(15)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(16)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(17)  Tuonti- ja vientitodistuksia koskeva ilmoitus (EUVL C 278, 30.7.2016).

(18)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(19)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(21)  http://ec.europa.eu/taxation_customs/dds2/col/col_home.jsp?Lang=fi&Screen=0

(22)  http://ec.europa.eu/taxation_customs/dds2/ecs/ecs_home.jsp?Lang=fi

(23)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).

(24)  Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3).

(25)  Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).


LIITE I

2 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU MALLI

KÄYTTÖOHJEET

1.

Todistuslomakkeet muodostuvat sarjoista, jotka koostuvat järjestyksessä kappaleesta nro 1, kappaleesta nro 2 ja hakemuksesta sekä todistuksen mahdollisista lisäkappaleista.

Todistuksen myöntävä viranomainen voi kuitenkin vaatia, että hakijoiden on täytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sarjojen sijasta ainoastaan hakemukset.

2.

Jos unionin toimenpiteen nojalla määrä, jolle todistus on myönnetty, voi olla pienempi kuin alun perin haettu määrä, haettu määrä ja siihen liittyvä vakuus ilmoitetaan ainoastaan hakemuslomakkeessa.

3.

Todistusten otelomakkeet muodostuvat sarjoista, jotka koostuvat järjestyksessä kappaleesta nro 1 ja kappaleesta nro 2.

4.

Todistuksen kohdassa 2 ilmoitetaan todistuksen myöntävä jäsenvaltio käyttäen vastaavaa maakoodia. Todistuksen myöntävä viranomainen voi lisätä tähän numeroita, joilla asiakirja yksilöidään.

Jäsenvaltio

Maakoodi

Belgia

BE

Bulgaria

BG

Tšekki

CZ

Tanska

DK

Saksa

DE

Viro

EE

Irlanti

IE

Kreikka

EL

Espanja

ES

Ranska

FR

Kroatia

HR

Italia

IT

Kypros

CY

Latvia

LV

Liettua

LT

Luxemburg

LU

Unkari

HU

Malta

MT

Alankomaat

NL

Itävalta

AT

Puola

PL

Portugali

PT

Romania

RO

Slovenia

SI

Slovakia

SK

Suomi

FI

Ruotsi

SE

Yhdistynyt kuningaskunta

UK

5.

Todistuksia ja niiden otteita myönnettäessä niihin voidaan merkitä todistuksen myöntävän viranomaisen antama todistuksen myöntämisnumero kohdassa 23 (vientitodistus) tai kohdassa 25 (tuontitodistus).

6.

Hakemukset, todistukset ja niiden otteet on täytettävä kirjoituskoneella tai tietotekniikan menetelmillä.

7.

Todistuksen myöntävä viranomainen voi kuitenkin sallia myös musteella suuraakkosin käsin täytetyt hakemukset.

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE II

I OSA

TODISTUSVELVOITE – TUONTI

Delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden luettelo

A.   Riisi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan b alakohta ja liitteessä I oleva II osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

1006 20

Esikuorittu (ruskea) riisi, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet

30 euroa/t

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan toisen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

1006 30

Osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet

30 euroa/t

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan toisen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

1006 40 00

Rikkoutuneet riisinjyvät, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet

1 euroa/t

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan toisen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti


B.   Sokeri (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan c alakohta ja liitteessä I oleva III osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

1701

Kaikki muissa etuusjärjestelyissä kuin tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (1), (2)

20 euroa/t

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti


C.   Siemenet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan e alakohta ja liitteessä I oleva V osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

ex 1207 99 20

Hampunsiemenet, kylvämiseen tarkoitetut

 (3)

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kuudennen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, elleivät jäsenvaltiot toisin säädä


D.   Pellava ja hamppu (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan h alakohta ja liitteessä I oleva VIII osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

5302 10 00

Raaka tai liotettu hamppu

 (4)

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kuudennen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, elleivät jäsenvaltiot toisin säädä


E.   Hedelmät ja vihannekset (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan i alakohta ja liitteessä I oleva IX osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

0703 20 00

Valkosipuli, tuore tai jäähdytetty, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (5)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 0703 90 00

Muut Allium-sukuiset kasvikset, tuoreet tai jäähdytetyt, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (5)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti


F.   Hedelmä- ja vihannesjalosteet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan j alakohta ja liitteessä I oleva X osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

ex 0710 80 95

Valkosipuli (6) ja Allium ampeloprasum (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), jäädytetyt, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 [Todistukset] 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (7)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 0710 90 00

Kasvissekoitukset, joissa on valkosipulia (6) ja/tai Allium ampeloprasum -kasviksia (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), jäädytetyt, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (7)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 0711 90 80

Valkosipuli (6) ja Allium ampeloprasum väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (7)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 0711 90 90

Kasvissekoitukset, joissa on valkosipulia (6) ja/tai Allium ampeloprasum -kasviksia väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (7)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 0712 90 90

Kuivattu valkosipuli (6) ja Allium ampeloprasum sekä kuivatut kasvissekoitukset, joissa on valkosipulia (6) ja/tai Allium ampeloprasum -kasviksia, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut, myös delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tariffikiintiöissä tuodut tuotteet (7)

50 euroa/t

3 kuukautta myöntämispäivästä, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti


G.   Muut tuotteet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan x alakohta ja liitteessä I olevan XXIV osan 1 jakso)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

1207 99 91

Hampunsiemenet, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut

 (8)

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kuudennen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, elleivät jäsenvaltiot toisin säädä


H.   Maatalousperäinen etyylialkoholi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan u alakohta ja liitteessä I oleva XXI osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

ex 2207 10 00

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

1 euro hehtolitralta

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 2207 20 00

Denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

1 euro hehtolitralta

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 2208 90 91

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

1 euro hehtolitralta

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ex 2208 90 99

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia, saatu perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista

1 euro hehtolitralta

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

II OSA

TODISTUSVELVOITE – VIENTI

Delegoidun asetuksen (EU) 2016/1237 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden luettelo

A.   Riisi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan b alakohta ja liitteessä I oleva II osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

1006 20

Esikuorittu (ruskea) riisi

3 euroa/t

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

1006 30

Osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu

3 euroa/t

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti


B.   Sokeri (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan c alakohta ja liitteessä I oleva III osa)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Vakuuden määrä

Voimassaoloaika

1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät (9)

11 euroa/100 kg

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti (10)

1702 60 95

1702 90 95

Muut sokerit ja sokerisiirapit, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät, ei kuitenkaan laktoosi tai glukoosi, maltodekstriini ja isoglukoosi (9)

4,2 euroa/100 kg

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti (10)

2106 90 59

Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit, muut kuin isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit (9)

4,2 euroa/100 kg

todistuksen myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden loppuun, 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti (10)


(1)  Tuontitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(2)  Lukuun ottamatta Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/492/EU (EUVL L 260, 30.8.2014, s. 1) tarkoitetun, Moldovan tasavallasta peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun CN-koodin 1701 99 10 sokerin tuontia sekä Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/494/EU (EUVL L 261, 30.8.2014, s. 1) tarkoitetun, Georgiasta peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun CN-koodin 1701 sokerin tuontia.

(3)  Vakuutta ei vaadita.

(4)  Vakuutta ei vaadita.

(5)  Tuontitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(6)  Tähän luetaan myös tuotteet, joiden kuvauksesta sana ”valkosipuli” muodostaa vain osan. Tällaisia voivat olla mm. ’solo-valkosipuli’, ’elefanttivalkosipuli’, ’yksikyntinen valkosipuli’ tai ’jättivalkosipuli’.

(7)  Tuontitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(8)  Vakuutta ei vaadita.

(9)  Vientitodistusvelvoitetta sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2017.

(10)  Määrien ollessa 10 t tai vähemmän asianomainen ei saa käyttää samaan vientiin useampaa kuin yhtä todistusta.


30.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 206/71


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1240,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan a, b, d, e, i, j, k, l, m, n ja o alakohdan sekä 223 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a, b, c ja i alakohdan sekä 64 artiklan 7 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä 16 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013 (3) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan ja 3 artiklan 4 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (4) korvattiin asetuksella (EU) N:o 1308/2013, jossa annetaan uusia sääntöjä julkisesta interventiosta ja yksityisen varastoinnin tuesta. Lisäksi siinä siirretään komissiolle valta antaa asiaa koskevia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Jotta voidaan varmistaa julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen järjestelmien joustava toiminta uudessa oikeudellisessa kehyksessä, tietyt säännöt on annettava tällaisilla säädöksillä. Näillä säädöksillä olisi korvattava komission asetukset (ETY) N:o 3427/87 (5), (ETY) N:o 2351/91 (6), (EY) N:o 720/2008 (7), (EY) N:o 826/2008 (8), (EY) N:o 1130/2009 (9) ja (EU) N:o 1272/2009 (10). Nämä asetukset kumotaan komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/1238 (11).

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklassa säädetään, että tavalliseen vehnään, durumvehnään, ohraan, maissiin, paddy- eli raakariisiin, tuoreeseen tai jäähdytettyyn naudanlihaan, voihin ja rasvattomaan maitojauheeseen sovelletaan julkista interventiota kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 17 artiklassa säädetään, että valkoisen sokerin, oliiviöljyn, pellavakuidun, vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten nautaeläinten tuoreen tai jäähdytetyn lihan, voin, juuston, rasvattoman maitojauheen, sianlihan sekä lampaan- ja vuohenlihan yksityiseen varastointiin voidaan myöntää tukea kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 1370/2013 annetaan sääntöjä julkisen intervention hinnoista, julkisten interventio-ostojen määrällisistä rajoituksista ja yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta.

(5)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja tehostaa julkiseen interventiojärjestelmään ja yksityisen varastoinnin järjestelmään liittyviä hallinto- ja valvontamekanismeja, olisi vahvistettava kaikkia asetuksen (EY) N:o 1308/2013 11 ja 17 artiklassa lueteltuja tuotteita koskevat yhteiset säännöt.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio voi päättää, että durumvehnän, ohran, maissin ja paddyriisin interventio-ostoja tehdään markkinatilanteen sitä vaatiessa. Julkinen interventio voidaan myös aloittaa naudanlihan osalta, jos noteerattu keskimääräinen markkinahinta on edustavan ajanjakson ajan alle 85 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta viitehinnasta. Tällaisissa tapauksissa ostot tapahtuvat tarjouskilpailumenettelyillä.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1370/2013 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio voi vahvistaa yksityisen varastoinnin tuen määrän asetuksen (EU) N:o 1308/2013 17 artiklassa luetelluille tuotteille joko tarjouskilpailumenettelyllä tai vahvistamalla tuen määrän ennakolta.

(8)

Jotta julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen järjestelmät toimisivat tehokkaasti, toimijoiden olisi käytettävä tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten sekä hakemusten jättämisessä menetelmää, jonka maksajavirasto on asettanut saataville.

(9)

Järjestelmien asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava sääntöjä, jotka koskevat kiinteähintaista interventiota, tarjouskilpailumenettelyjä interventio-ostoja varten, interventiomyyntiä, yksityisen varastoinnin tuen enimmäismäärän vahvistamista, ennakolta vahvistettua yksityisen varastoinnin tukea sekä tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten ja hakemusten jättämistä ja hyväksyttävyyttä.

(10)

Jotta voitaisiin tehostaa julkisen intervention toimintaa lopettamalla sellaisten pienten varastointitilojen käyttö, jotka ovat hajallaan jollakin alueella, interventiovarastoille olisi vahvistettava vähimmäisvarastointikapasiteetti, jota ei kuitenkaan pitäisi soveltaa, jos varastointipaikasta on välitön joki-, meri- tai rautatieyhteys.

(11)

Koska julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen järjestelmien kohteena olevat tuotteet ovat erilaisia tuotanto- tai korjuuajan ja varastointivaatimusten suhteen, olisi säädettävä niiden valintakelpoisuutta koskevista erityisistä edellytyksistä.

(12)

Julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen järjestelmien moitteettoman hallinnoinnin kannalta on tarpeen vahvistaa sekä ostoille että myynneille vähimmäismäärä, jonka alittavan määrän osalta maksajavirasto ei voi hyväksyä tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjä tarjouksia, tai päättää, vahvistetaanko yksityisen varastoinnin tuelle enimmäismäärä. Jos tässä asetuksessa vahvistettuja vähimmäismääriä suurempien vähimmäismäärien soveltaminen on kuitenkin perusteltua jossakin jäsenvaltiossa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen vuoksi, maksajaviraston olisi voitava vaatia tällaisten suurempien vähimmäismäärien ostamista kiinteään hintaan.

(13)

Sekä kiinteähintaisessa interventiossa että tarjouskilpailumenettelyssä olisi vahvistettava vakuuden taso, jotta voidaan varmistaa, että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous jätetään vakavissaan ja että toimenpiteellä on toivottu markkinavaikutus.

(14)

Julkisen intervention järjestelmän tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission olisi ilmoitettava toisilleen tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella jätetyistä tarjouksista. Asetuksen (EU) N:o 1370/2013 3 artiklassa vahvistettujen määrällisten rajoitusten noudattamiseksi olisi otettava käyttöön toimenpiteitä.

(15)

Tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella saatujen tarjousten perusteella voidaan vahvistaa enimmäisostohinta tai yksityisen varastoinnin tuen enimmäismäärä. Markkinoilla saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, joissa taloudellisista tai muista syistä tällaista hintaa tai tukea ei voida vahvistaa ja kaikki saadut tarjoukset on hylättävä.

(16)

Julkisen interventiojärjestelmän selkeän ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa yleiset säännöt, jotka koskevat toimitusvahvistuksen antamista ja tuotteiden toimittamista maksajaviraston nimeämään varastointipaikkaan. Lisäksi vilja-, riisi-, naudanliha-, voi- ja maitotuotealalla on tarpeen antaa erityisiä sääntöjä näiden alojen erityispiirteiden vuoksi.

(17)

Varastoitujen interventiomäärien moitteettoman hallinnon varmistamiseksi ja vilja- ja riisialan erityispiirteet huomioon ottaen olisi täsmennettävä jäsenvaltioiden velvoitteet varastointipaikan enimmäisetäisyyden ja tätä suuremmasta etäisyydestä johtuvien kustannusten suhteen.

(18)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (12) yhteisten sääntöjen soveltamiseksi on aiheellista säätää, että varastoiduille tuotteille on tehtävä tarkastuksia kyseisen asetuksen 3 artiklan mukaisesti. Haltuunottotiedote olisi annettava kyseisten tarkastusten ja analyysien perusteella.

(19)

Jotta voidaan varmistaa julkisen intervention yhteydessä varastoitujen tuotteiden hyvä laatu, olisi säädettävä, että jos tuotteet eivät täytä sovellettavia kelpoisuusvaatimuksia, toimijalla on velvollisuus ottaa tuotteet takaisin ja vastata kaikista kustannuksista siltä ajalta, jonka tuotteet ovat olleet varastoituina varastointipaikkaan.

(20)

Jos naudanlihalta vaaditaan luuttomaksi leikkaamista, on tarpeen säätää alaa koskevista erityisistä säännöistä yleisten sääntöjen täydennykseksi.

(21)

Olisi vahvistettava sääntöjä maksuista, joihin sovelletaan hintojen mukautusta tuotteen laadun tai varastointipaikan sijainnin perusteella. Jotta toimijat voisivat mukautua uuteen julkisen intervention järjestelmään, joitakin viljoja koskeviin hintamukautuksiin liittyviä edellytyksiä olisi sovellettava vasta markkinointivuoden 2017–2018 alusta lähtien.

(22)

Myyntiin asetettavia interventiovarastoja hallussaan pitävän maksajaviraston olisi laadittava ja julkaistava tarjouskilpailuilmoitus tarvittavien tietojen antamiseksi tuotteiden ominaisuuksista ja paikasta, jonne ne on varastoitu. Tästä syystä olisi säädettävä, että julkaisupäivän ja tarjousten jättämisen ensimmäisen päättymispäivän välillä olisi oltava kohtuullinen aika.

(23)

Komission olisi päätettävä vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta tai sen vahvistamatta jättämisestä tarjousten ja unionin markkinatilanteen perusteella. Maksajavirastot hyväksyvät tai hylkäävät myyntiin asetettuja tuotteita koskevat tarjoukset kyseisen päätöksen mukaisesti. Naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen määrien jakamista varten olisi annettava erityisiä sääntöjä.

(24)

Jäsenvaltion varastointipaikkoihin jääneiden pienten määrien myymisen helpottamiseksi ja järjestelmän moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi on aiheellista säätää, että maksajavirasto voi omalla vastuullaan aloittaa tarjouskilpailumenettelyn näiden interventiotuotemäärien jälleenmyyntiä varten soveltamalla unionin aloittamia tarjouskilpailumenettelyjä koskevia sääntöjä soveltuvin osin niin, että varmistetaan kaikkien osapuolten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Samoista syistä maksajaviraston olisi voitava asettaa suoramyyntiin määrät, joiden osalta on vuosi-inventaarin tai interventioon ottamisen jälkeisen tarkastuksen yhteydessä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella todettu, ettei niitä ole enää mahdollista pakata uudelleen tai että niiden laatu on heikentynyt.

(25)

Jotta voidaan varmistaa yksityisen varastoinnin tuen järjestelmän moitteeton valvonta, olisi täsmennettävä varastointisopimuksen tekemiseksi tarvittavat tiedot sekä sopimuspuolten velvoitteet ja tuotteiden varastoon vientiä koskevat edellytykset, etenkin ne, joiden avulla varastointitoiminnan tarkastamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen kykenee tarkastamaan tehokkaasti varastointiolosuhteet. Olisi myös määritettävä sopimusvarastointijaksoa koskevat säännöt.

(26)

Yksityisen varastoinnin tuen järjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa yleiset säännöt, jotka koskevat tuotteiden varastosta poistamista ja yksityisen varastoinnin tuen maksamista. Voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevia yleisiä sääntöjä on näiden tuotteiden erityisluonteen vuoksi täydennettävä erityisillä säännöillä.

(27)

Jos yksityisen varastoinnin tuen määrä on vahvistettu ennakolta, on aiheellista säätää harkinta-ajasta, jotta voidaan arvioida markkinatilanne ennen kuin tukihakemuksia koskevista päätöksistä ilmoitetaan. Tarpeen mukaan olisi myös säädettävä erityisistä toimenpiteistä, joita sovelletaan etenkin käsiteltävinä oleviin hakemuksiin, jotta estetään yksityisen varastoinnin järjestelmän liiallinen tai keinottelumielessä tapahtuva käyttö. Tällaiset toimenpiteet edellyttävät nopeaa toimintaa, ja komissiolle olisi annettava valtuudet toimia soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet viipymättä.

(28)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi toteutettava riittävät valvontatoimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi. Näihin valvontatoimenpiteisiin olisi kuuluttava täysimääräiset hallinnolliset tarkastukset ja niitä täydentävät paikalla tehtävät tarkastukset. Tällaisten valvontatoimenpiteiden laajuus, sisältö ja ajoitus ja niitä koskeva raportointi olisi täsmennettävä, jotta varmistetaan niiden tasapuolinen ja yhdenmukainen soveltaminen jäsenvaltioissa.

(29)

Aiheettomasti maksetut määrät olisi perittävä takaisin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (13) mukaisesti.

(30)

Julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen järjestelmien tehokasta hallinnointia varten on tarpeen säätää, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöllisin väliajoin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 ja 17 artiklassa lueteltujen tuotteiden osalta varastojen tilanteesta, varastointipaikkoihin tulevista ja niistä lähtevistä tuotteista sekä hinnoista ja tuotannosta.

(31)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Johdantosäännökset

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa annetaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1370/2013 soveltamista koskevat säännöt seuraavien osalta:

a)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklassa lueteltujen tuotteiden julkinen interventio-osto ja -myynti;

b)

yksityisen varastoinnin tuen myöntäminen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 17 artiklassa luetelluille tuotteille.

2.   Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita niiden erityisten säännösten soveltamista, jotka annetaan seuraavien alojen täytäntöönpanoasetuksissa:

a)

tuotteiden interventio-ostoa tai -myyntiä koskevan tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen; tai

b)

yksityistä varastointia koskevan tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistaminen ennakolta.

II LUKU

Yleiset yhteiset säännöt

2 artikla

Tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten ja hakemusten jättäminen ja hyväksyttävyys

1.   Toimijoiden on jätettävä julkista interventiota koskevat tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehdyt tarjoukset sekä yksityisen varastoinnin tukea koskevat tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset ja hakemukset käyttämällä menetelmää, jonka asianomaisen jäsenvaltion maksajavirasto on asettanut saataville.

2.   Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous taikka hakemus voidaan hyväksyä, jos se esitetään jollakin sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa se jätetään, ja sen on sisällettävä maksajaviraston saataville asettamalla lomakkeella esitettynä vähintään seuraavat tiedot:

a)

toimijan nimi, osoite ja alv-numero siinä jäsenvaltiossa, jossa toimija harjoittaa pääasiallista toimintaansa;

b)

tuote tai tuotetyyppi ja tarvittaessa sen CN-koodi;

c)

tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen tai hakemuksen kohteena oleva määrä, johon tapauksen mukaan sovelletaan 5 artiklassa säädettyjä vähimmäismääriä.

3.   Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyyn tarjoukseen taikka hakemukseen ei saa sisältyä mitään toimijan esittämiä lisäehtoja, lukuun ottamatta niitä, joista säädetään tässä asetuksessa tai täytäntöönpanoasetuksessa, joka on annettu tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta.

4.   Jos määräaika tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten taikka hakemusten jättämiselle on yleinen vapaapäivä, tarjoukset tai hakemukset on jätettävä viimeistään yleistä vapaapäivää edeltävänä viimeisenä työpäivänä.

5.   Maksajaviraston on katsottava lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt tarjoukset taikka hakemukset vastaanotetuiksi niiden jättöpäivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä.

6.   Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehtyjä tarjouksia taikka hakemuksia ei voida perua eikä muuttaa niiden jättämisen jälkeen.

7.   Maksajaviraston on rekisteröitävä tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt hyväksyttävät tarjoukset taikka hakemukset ja asianomaiset määrät päivänä, jona ne vastaanotettiin.

8.   Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen taikka hakemuksen hyväksymisestä johtuvia oikeuksia ja velvoitteita ei voi siirtää.

II OSASTO

JULKINEN INTERVENTIO

I LUKU

Julkiseen interventioon liittyvät erityiset säännöt

3 artikla

Interventiovarastointipaikat

1.   Kunkin interventiovarastointipaikan, jäljempänä ’varastointipaikka’, vähimmäisvarastointikapasiteetin on oltava

a)

viljan osalta 5 000 tonnia, 7 500 tonnia julkisesta interventiojaksosta 2017/18, 10 000 tonnia jaksosta 2018/19, 15 000 tonnia jaksosta 2019/20;

b)

riisin osalta 5 000 tonnia, 7 500 tonnia julkisesta interventiojaksosta 2017/18, 10 000 tonnia jaksosta 2018/19;

c)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta 400 tonnia, 600 tonnia julkisesta interventiojaksosta 2017, 800 tonnia jaksosta 2018.

Jäsenvaltiot, joiden keskimääräinen viljan vuosituotanto on alle 20 miljoonaa tonnia, voivat soveltaa edelleen jaksosta 2019/20 10 000 tonnin vähimmäisvarastointikapasiteettia.

2.   Tässä artiklassa ’vähimmäisvarastointikapasiteetilla’ tarkoitetaan vähimmäiskapasiteettia, joka ei ole välttämättä käytettävissä pysyvästi mutta helposti saavutettavissa aikana, jona ostot mahdollisesti suoritetaan.

3.   Maksajavirasto voi poiketa 1 kohdan säännöksistä vain, jos se osoittaa, että kyseisessä kohdassa täsmennetty vähimmäisvarastointikapasiteetti ei ole käytettävissä ja jos korvaavista varastointipaikoista on välitön joki-, meri- tai rautatieyhteys.

4 artikla

Tuotteiden kelpoisuuden selvittäminen

1.   Tuotteiden kelpoisuus julkiseen interventioon selvitetään seuraavissa säännöksissä esitettyjen menetelmien mukaisesti:

a)

viljan osalta liitteessä I oleva I, II, III ja IV osa;

b)

riisin osalta liitteessä II oleva I osa;

c)

naudanlihan osalta liitteessä III oleva I osa;

d)

voin osalta tämän asetuksen ja komission asetuksen (EY) N:o 273/2008 (14) liitteessä IV oleva I osa;

e)

rasvattoman maitojauheen osalta tämän asetuksen ja komission asetuksen (EY) N:o 273/2008 liitteessä V oleva I osa.

2.   Liitteessä I tarkoitetut menetelmät, joita käytetään julkiseen interventioon tarkoitetun viljan laadun määrittämiseen, ovat ne, jotka vahvistetaan asiaa koskevissa tuoreimmissa joko eurooppalaisissa tai kansainvälisissä standardeissa, jotka ovat voimassa kunkin markkinointivuoden ensimmäisenä päivänä.

II LUKU

Tuotteiden interventio-ostot

1 jakso

Yleiset säännökset

5 artikla

Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tarjottavien tuotteiden vähimmäismäärät

1.   Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella ostettavaksi tarjottavien tuotteiden vähimmäismäärä on

a)

tavallisen vehnän, ohran ja maissin osalta 160 tonnia;

b)

durumvehnän osalta 20 tonnia;

c)

riisin osalta 40 tonnia;

d)

naudanlihan osalta 20 tonnia;

e)

voin osalta 30 tonnia;

f)

rasvattoman maitojauheen osalta 30 tonnia.

Jäsenvaltiot, joiden keskimääräinen viljan vuosituotanto on alle 20 miljoonaa tonnia, voivat päättää soveltaa 120 tonnin vähimmäismäärää vehnän, ohran ja maissin osalta.

2.   Maksajavirasto voi asettaa vähimmäismäärän 1 kohdassa vahvistettua määrää suuremmaksi, jos tämä on perusteltua asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevien tukkukauppaedellytysten ja -tapojen tai ympäristösääntöjen vuoksi.

6 artikla

Vakuuden taso tuotteiden ostoja varten

Kun tuotteita tarjotaan ostettavaksi julkiseen interventioon tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella, delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 4 artiklan a alakohdan mukaisesti vaadittava vakuuden taso on

a)

viljan osalta 20 euroa/tonni;

b)

riisin osalta 30 euroa/tonni;

c)

naudanlihan osalta 300 euroa/tonni;

d)

voin osalta 50 euroa/tonni;

e)

rasvattoman maitojauheen osalta 50 euroa/tonni.

7 artikla

Tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten jättäminen ja hyväksyttävyys

1.   Tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous voidaan hyväksyä, jos se täyttää 2 artiklassa säädetyt vaatimukset ja tarjouskilpailumenettelyn tapauksessa 12 artiklassa tarkoitetun tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt vaatimukset. Sen on täytettävä myös seuraavat edellytykset:

a)

se sisältää vähintään seuraavat tiedot:

i)

riisin osalta riisityyppi ja -lajike;

ii)

naudanlihaa lukuun ottamatta tuotteen varastointipaikka tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä;

iii)

viljan ja riisin osalta varastointipaikka, jolle tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous on tehty;

iv)

viljan ja riisin osalta satovuosi ja tuotantoalue tai -alueet unionissa;

v)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tuotantopäivä;

vi)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta sen hyväksytyn yrityksen nimi ja hyväksyntänumero, jossa se tuotettiin;

b)

toimija on antanut vakuuden delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 4 artiklan a alakohdan mukaisesti;

c)

toimija on ilmoittanut viljan ja riisin osalta

i)

että tuotteet ovat peräisin unionista;

ii)

että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous koskee homogeenista erää, jonka riisin ollessa kyseessä on koostuttava saman lajikkeen paddyriisistä;

iii)

sadonkorjuun jälkeen mahdollisesti suoritetut käsittelyt ja tarvittaessa käytetyn tuotteen nimen, sen, että tuotetta on käytetty käyttöedellytysten mukaisesti sekä sen, että tuote on sallittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (15) nojalla.

2.   Muiden tuotteiden kuin naudanlihan osalta toimija voi pyytää 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla lomakkeella, että tuote otetaan haltuun siinä varastointipaikassa, jossa tuote on tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, sillä edellytyksellä, että varastointipaikka täyttää delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 7 artiklan 1 kohdassa ja tämän asetuksen 3 artiklassa säädetyt vaatimukset.

8 artikla

Tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten todentaminen maksajavirastossa

1.   Maksajaviraston on päätettävä tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten hyväksyttävyydestä 2 ja 7 artiklassa säädettyjen vaatimusten perusteella.

Jos maksajavirasto päättää, että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous ei ole hyväksyttävissä, sen on ilmoitettava tästä asianomaiselle toimijalle kolmen työpäivän kuluessa tarjouksen vastaanottamisesta. Jos toimija ei saa tällaista ilmoitusta tarjouskilpailun ulkopuolella tehdystä tarjouksesta, tarjous katsotaan hyväksytyksi.

2.   Viljan ja riisin osalta 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa hallinnollisesti, kunhan maksajavirasto on todentanut, että tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyt tarjoukset voidaan hyväksyä, tarpeen mukaan 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen maksajaviraston avustuksella, jonka toimivaltaan toimijan mainitsema varastointipaikka kuuluu.

9 artikla

Tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten ilmoittaminen komissiolle

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehdyistä hyväksyttävistä tarjouksista seuraavissa määräajoissa:

a)

tarjouskilpailun ulkopuolella tehdyt tarjoukset: ilmoitukset on toimitettava viimeistään klo 12.00 (Brysselin aikaa) kunakin tiistaina, ja ilmoituksessa on esitettävä tuotteiden määrät, joista on edeltävän viikon aikana tehty hyväksyttävä tarjous, ja asiaan liittyvät tiedot.

Kun määrät ovat lähellä asetuksen (EU) N:o 1370/2013 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja rajoja, komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, mistä päivämäärästä lähtien niiden on tehtävä komissiolle ilmoitus kunakin työpäivänä.

Kyseisestä päivämäärästä lähtien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään klo 14.00 (Brysselin aikaa) kunakin työpäivänä määrät, jotka on tarjottu interventioon edeltävän työpäivän aikana.

b)

tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset: sovelletaan tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjä määräaikoja.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyissä ilmoituksissa ei saa olla toimijan nimeä, osoitetta eikä alv-tunnistenumeroa ja voin ja rasvattoman maitojauheen tapauksessa hyväksytyn yrityksen nimeä eikä hyväksyntänumeroa.

3.   Jos jäsenvaltio ei ilmoita komissiolle tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdystä hyväksyttävästä tarjouksesta 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, sen katsotaan toimittaneen komissiolle tyhjän ilmoituksen.

2 jakso

Kiinteähintaiset ostot

10 artikla

Tavallisen vehnän, voin ja rasvattoman maitojauheen tarjoaminen ostettavaksi kiinteään hintaan

Maksajavirastolle voi jättää tarjouksia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 12 artiklassa säädettyjen julkisten interventiojaksojen alusta lähtien.

11 artikla

Toimenpiteet määrällisten rajoitusten noudattamiseksi

1.   Jotta asetuksen (EU) N:o 1370/2013 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä määrällisiä rajoituksia noudatettaisiin, komissio päättää kyseisen asetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti

a)

kiinteähintaisen interventio-oston lopettamisesta;

b)

jos tarjotun koko määrän hyväksyminen johtaisi enimmäismäärän ylittymiseen, jakokertoimesta, jota sovelletaan kultakin tarjoajalta päätöksentekopäivänä vastaanotettujen ja komissiolle ilmoitettujen tarjousten sisältämään kokonaismäärään;

c)

tarvittaessa jäsenvaltioiden maksajavirastoille jätettyjen käsiteltävinä olevien tarjousten hylkäämisestä.

Komissio tekee päätöksensä kahden työpäivän kuluessa 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta ja viiden työpäivän kuluessa 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.

Jos ilmoituspäivä on yleinen vapaapäivä komissiossa, tätä artiklaa sovellettaessa määräajan laskeminen alkaa ensimmäisestä työpäivästä yleisen vapaapäivän jälkeen. Jos tällaiset yleiset vapaapäivät sisältyvät komission päätöksen tekemistä koskevaan määräaikaan, vain työpäivät lasketaan.

2.   Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 6 kohdassa säädetään, toimija, johon sovelletaan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jakokerrointa, voi perua tarjouksensa viiden työpäivän kuluessa jakokertoimen vahvistavan päätöksen voimaantulopäivästä.

3 jakso

Tarjouskilpailumenettelyllä tapahtuvat ostot

12 artikla

Tarjouskilpailumenettely

1.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden ostoja koskeva tarjouskilpailumenettely aloitetaan tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annettavalla täytäntöönpanoasetuksella, joka sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

a)

tarjouskilpailumenettelyn piiriin kuuluvat tuotteet ja

i)

riisin osalta riisityyppi ja -lajike;

ii)

naudanlihan osalta tiedot siitä, koskeeko tarjouskilpailu luuttomaksi leikattuja ruhoja vai varastointia ilman luuttomaksi leikkaamista;

b)

tarjouskilpailun kattama jakso, jäljempänä ’tarjouskilpailujakso’, sekä tarvittaessa eri osajaksot, joina tarjouksia voidaan jättää.

2.   Komissio voi aloittaa naudanlihan ostoa koskevan tarjouskilpailumenettelyn asetuksen (EU) N:o 1308/2013 13 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti luokitteluasteikon ja jäsenvaltion tai sen jonkin alueen mukaan kahden viimeisimmän markkinahintojen viikkonoteerauksen perusteella. Komissio voi päättää tarjouskilpailumenettelyn kyseisen asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti viimeisimmän markkinahintojen viikkonoteerauksen perusteella.

3.   Jos komissio aloittaa asetuksen (EU) N:o 1370/2013 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rajoitetun tarjouskilpailumenettelyn, menettelyn aloittamisesta annettavassa täytäntöönpanoasetuksessa on viitattava tiettyyn jäsenvaltioon tai jäsenvaltion alueisiin, jotka kuuluvat tarjouskilpailumenettelyn piiriin.

4.   Riisin osalta tarjouskilpailumenettely voidaan rajoittaa paddy- eli raakariisin tiettyihin lajikkeisiin tai yhteen tai useampaan tyyppiin, siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä II olevan I osan I kohdan 2 alakohdan a, b tai c alakohdassa (’lyhytjyväinen riisi’, ’keskipitkäjyväinen riisi’, ’luokan A pitkäjyväinen riisi’ tai ’luokan B pitkäjyväinen riisi’).

5.   Naudanlihan osalta sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

jäsenvaltion tai sen alueen markkinoiden keskihinnassa kutakin interventiokelpoista luokkaa kohti otetaan huomioon U-, R- ja O-laatujen hinnat ilmaistuina R3-laatuna liitteessä III olevassa II osassa asianomaiselle jäsenvaltiolle tai sen interventioalueelle ilmoitettujen muuntokertoimien mukaisesti;

b)

markkinoiden keskihinnat todetaan komission asetuksen (EY) N:o 1249/2008 (16) mukaisesti;

c)

jäsenvaltion tai sen alueen markkinoiden keskihinta kutakin interventiokelpoista luokkaa kohti on b alakohdassa tarkoitettujen kaikkien laatujen keskimääräinen markkinahinta, joka painotetaan sillä perusteella, kuinka suuri osuus kullakin laadulla on kyseisen jäsenvaltion tai alueen teurastusten kokonaismäärässä.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kaksi interventioaluetta, jotka määritellään seuraavasti:

i)

I alue: Iso-Britannia;

ii)

II alue: Pohjois-Irlanti.

13 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten jättäminen ja hyväksyttävyys

1.   Edellä 2 ja 7 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi tarjouskilpailussa tehty tarjous on hyväksyttävissä vain, jos siinä esitetään hintapyyntö euroina tuotteen mittayksikköä kohden enintään kahden desimaalin tarkkuudella ilman arvonlisäveroa.

Viljatonnia kohti tarjotun hinnan on vastattava delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 liitteessä I olevassa II osassa määriteltyä viljan vähimmäislaatua ja riisitonnia kohti tarjotun hinnan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä III olevassa A jaksossa määriteltyä riisin vakiolaatua toimitettuna varastointipaikkaan purkamattomana.

Voin ja rasvattoman maitojauheen tarjotun hinnan on oltava hinta 100 kilogrammaa tuotteita kohti toimitettuna varastointipaikan lastauslaiturille.

Naudanlihan osalta tarjoajan on ilmoitettava 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti noteerattu hinta R3-laadun tuotteiden tonnia kohti ja se, onko kyseessä luuttomaksi leikattava luullinen liha tai onko se tarkoitettu varastoitavaksi ilman luuttomaksi leikkaamista.

2.   Tarjottu hinta ei saa ylittää asetuksen (EU) N:o 1370/2013 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettua julkisen interventiohinnan tasoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan soveltamista.

14 artikla

Ostohintaa koskevat päätökset

1.   Edellä 9 artiklan mukaisesti ilmoitettujen tarjousten perusteella komissio päättää

a)

olla vahvistamatta enimmäisostohintaa; tai

b)

vahvistaa enimmäisostohinnan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjä tarjouksia koskevat yksittäiset päätökset

1.   Jos enimmäisostohintaa ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

2.   Jos enimmäisostohinta on vahvistettu, maksajaviraston on hyväksyttävä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, jotka ovat samansuuruisia tai alhaisempia kuin enimmäishinta. Kaikki muut tarjoukset on hylättävä.

Maksajavirasto hyväksyy vain tarjoukset, jotka on ilmoitettu komissiolle 9 artiklan mukaisesti.

3.   Maksajaviraston on tehtävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset sen jälkeen, kun 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komission päätös on julkaistu.

Maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille tulokset osallistumisesta tarjouskilpailumenettelyyn kolmen työpäivän kuluessa komission päätöksen voimaantulosta.

Tämä ilmoitus ei ole tarpeen, kun tarjous hyväksytään, jos maksajavirasto antaa 17 artiklassa tarkoitetun toimitusvahvistuksen viiden työpäivän kuluessa komission päätöksen voimaantulosta. Tällaisen hyväksynnän tapauksessa toimitusvahvistuksen antamiselle ei voida myöntää 17 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua määräajan pidennystä.

16 artikla

Naudanlihan ostojen rajoittaminen

Jos maksajavirastolle tarjotaan naudanlihaa enemmän kuin se pystyy ottamaan haltuunsa, se voi rajoittaa ostot määriin, jotka se pystyy ottamaan haltuunsa alueellaan tai jollakin sen 12 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa määritellyllä interventioalueella.

Jos tällaisia rajoituksia otetaan käyttöön, maksajaviraston on varmistettava kaikkien asianomaisten osapuolten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet.

4 jakso

Toimitukset ja kuljetuskustannukset

17 artikla

Toimitusvahvistus

1.   Kun maksajavirasto on tarkastanut tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen hyväksyttävyyden 8 ja 13 artiklan mukaisesti, sen on annettava toimitusvahvistus viiden työpäivän kuluessa 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta määräajasta tai 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen voimaantulosta.

Maksajavirasto voi tehdä päätöksen toimitusvahvistuksen antamista koskevan määräajan pidentämisestä, jos se on tarpeen hyväksytyn viljan tai riisin suuren määrän vuoksi. Tuotteiden viimeinen toimituspäivä ei kuitenkaan saa olla myöhemmin kuin 65 päivää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan tai voimaantulopäivän jälkeen. Tällaisissa tapauksissa maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille, joita asia koskee.

2.   Toimitusvahvistus on päivättävä ja numeroitava ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

toimitettava määrä;

b)

tuotteiden viimeinen toimituspäivä;

c)

varastointipaikka, johon tuotteet on toimitettava;

d)

hinta, jolla tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous hyväksytään.

3.   Toimitusvahvistukset voidaan myöntää vain määrille, jotka on ilmoitettu komissiolle 9 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Viljan ja riisin toimituksia koskevat erityiset säännökset

1.   Maksajaviraston on nimettävä varastointipaikka, johon vilja tai riisi on toimitettava edullisimmin kustannuksin.

2.   Vilja tai riisi on toimitettava varastointipaikkaan 60 päivän kuluessa toimitusvahvistuksen antamispäivästä. Maksajavirasto voi kuitenkin hyväksyttyjen määrien perusteella pidentää tätä määräaikaa enintään 14 päivällä. Tällöin myös 17 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua toimitusaikaa voidaan pidentää vastaavasti. Maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille, joita asia koskee.

3.   Toimija vastaa kustannuksista, jotka liittyvät seuraaviin liitteessä I olevassa IV osassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti viljalle tehtäviin testeihin:

i)

amylaasien aktiivisuuden mittaustesti (Hagberg);

ii)

tavallisen vehnän ja durumvehnän valkuaispitoisuuden määrittämiseksi tehtävä testi;

iii)

Zeleny-testi;

iv)

leipoutuvuustesti;

v)

vierasaineanalyysit.

19 artikla

Viljan ja riisin kuljetuskustannukset

1.   Viljan tai riisin kuljetuksesta paikasta, jossa tuotetta varastoitiin tarjouksentekohetkellä, toimitusvahvistuksessa täsmennettyyn varastointipaikkaan aiheutuvista kustannuksista vastaa toimija, jos etäisyys on enintään 50 km.

Tämän enimmäisetäisyyden ylittyessä ylimääräisistä kuljetuskustannuksista vastaa maksajavirasto, ja komission maksama korvaus on 0,05 euroa tonnia ja kilometriä kohti.

2.   Jos viljan tai riisin ostava maksajavirasto on jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka alueelle tuote on varastoitu, 1 kohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä laskettaessa ei oteta huomioon toimijan varaston ja ostavan maksajaviraston jäsenvaltion rajan välistä etäisyyttä.

20 artikla

Naudanlihan toimituksia koskevat erityiset säännökset

1.   Naudanlihan ostohinta on naudanlihan hinta toimitettuna varastointipaikan sisäänkäynnissä olevaan punnituspisteeseen tai leikkaamoon, jos liha on leikattava luuttomaksi.

2.   Purkauskustannuksista vastaa toimija.

3.   Toimijoiden on toimitettava tuotteet 15 päivän kuluessa toimitusvahvistuksen antamispäivästä. Maksajavirasto voi kuitenkin hyväksyttyjen määrien perusteella pidentää tätä määräaikaa enintään 7 päivällä. Tällaisissa tapauksissa maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille, joita asia koskee.

21 artikla

Voin ja rasvattoman maitojauheen pakkaamista, toimitusta ja varastointia koskevat erityiset säännökset

1.   Voi on pakattava ja toimitettava nettopainoltaan 25 kilogramman lohkoissa liitteessä IV olevassa II osassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

2.   Rasvaton maitojauhe on pakattava ja toimitettava nettopainoltaan 25 kilogramman säkeissä liitteessä V olevassa II osassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

3.   Toimijan on toimitettava voi tai rasvaton maitojauhe varastointipaikan lastauslaiturille 21 päivän kuluessa toimitusvahvistuksen antamispäivästä. Maksajavirasto voi kuitenkin hyväksyttyjen määrien perusteella pidentää tätä määräaikaa enintään 7 päivällä. Tällaisissa tapauksissa maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille, joita asia koskee.

Voi ja rasvaton maitojauhe on toimitettava pitkäaikaisvarastointiin soveltuvilla kuormalavoilla, jotka vaihdetaan vastaaviin kuormalavoihin. Maksajavirasto voi myös hyväksyä jonkin muun vastaavan järjestelmän.

Maksajavirasto vastaa voin tai rasvattoman maitojauheen mahdollisista purkukustannuksista varastointipaikan lastauslaiturille.

4.   Maksajaviraston on vaadittava, että voi ja rasvaton maitojauhe viedään varastoon ja varastoidaan kuormalavoille siten, että erät on helppo tunnistaa ja niitä on helppo käsitellä.

22 artikla

Toimitukset

1.   Toimituspäivä on

a)

viljan, riisin, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta päivä, jona vahvistetaan, että toimitusvahvistuksessa tarkoitettu koko määrä on tuotu nimettyyn varastointipaikkaan. Tämä päivä voi olla aikaisintaan toimitusvahvistuksen antopäivää seuraava päivä;

b)

kunkin naudanlihalähetyksen osalta päivä, jona lähetys tuodaan interventiovaraston punnituspisteeseen tai leikkaamoon, jos liha on leikattava luuttomaksi.

2.   Maksajavirasto voi päättää, että vilja, riisi, voi tai rasvaton maitojauhe otetaan haltuun siinä varastointipaikassa, jossa tuotteet ovat tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, sillä edellytyksellä, että varastointipaikka täyttää delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 7 artiklan 1 kohdassa ja tämän asetuksen 3 artiklassa säädetyt vaatimukset. Tällöin toimituspäivä on toimitusvahvistuksen antamista seuraava päivä, joka toimii täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna päivämääränä.

3.   Tuotteet ottaa haltuun maksajavirasto tai sen edustaja, jonka on oltava toimijasta riippumaton.

5 jakso

Valvonta ja haltuunotto

23 artikla

Haltuunottotiedote

1.   Maksajaviraston on annettava haltuunottotiedote sen jälkeen, kun vaadituissa tarkastuksissa ja analyyseissä on vahvistettu, että delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 3 artiklassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. Tiedotteessa on mainittava vähintään

a)

toimitetut määrät sekä riisin osalta lajike;

b)

tuotteen ominaisuudet analyysien perusteella, sikäli kuin tämä on merkityksellistä hinnan laskemisen kannalta;

c)

tarvittaessa määrät, joita ei ole otettu haltuun. Tällöin asiasta on ilmoitettava toimijalle.

2.   Haltuunottotiedote on päivättävä ja lähetettävä toimijalle sekä varastoijalle.

24 artikla

Toimijan velvoitteet

Tuotteiden on täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 3 artiklassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Jos vaaditut tarkastukset osoittavat, että tuote ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, toimijan on

a)

otettava asianomaiset tuotteet takaisin omalla kustannuksellaan;

b)

vastattava tuotteisiin liittyvistä kustannuksista niiden varastoonvientipäivästä niiden varastostapoistamispäivään asti.

Toimijan maksettavaksi tulevat kustannukset määritetään varastoonviennille, varastostapoistamiselle ja varastoinnille komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 (17) 3 artiklan mukaisesti vahvistettujen kiinteiden määrien perusteella.

25 artikla

Naudanlihan luuttomaksi leikkaamista koskeva vaatimus

Jos tarjouskilpailumenettelyssä vaaditaan luuttomaksi leikkaamista, maksajaviraston on varmistettava, että kaikki ostettu naudanliha leikataan luuttomaksi liitteessä III olevan III osan mukaisesti.

6 jakso

Hintamukautukset ja maksut

26 artikla

Viljan ja riisin hintamukautukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 1370/2013 2 artiklan 2 kohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt hintamukautukset on tehtävä

a)

viljan osalta tämän asetuksen liitteessä I olevan V ja VI osan mukaisesti;

b)

riisin osalta tämän asetuksen liitteessä II olevan II osan mukaisesti.

2.   Jos maksajavirasto ottaa viljan ja riisin haltuun ja varastoi ne varastointipaikassa 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ostohintaa on alennettava 5 euroa tonnia kohti.

27 artikla

Maksut

1.   Haltuunottotiedotteessa ilmoitettuja määriä koskevat maksut on suoritettava viimeistään 65 päivänä 22 artiklassa tarkoitetun toimituspäivän jälkeen, paitsi jos käynnissä on hallinnollinen tutkinta.

2.   Maksu suoritetaan ainoastaan tosiasiallisesti toimitetusta ja hyväksytystä määrästä. Jos tämä määrä kuitenkin on suurempi kuin toimitusvahvistuksessa ilmoitettu määrä, maksu suoritetaan vain toimitusvahvistuksessa täsmennetystä määrästä.

III LUKU

Tuotteiden myynti interventiosta

28 artikla

Tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen

1.   Julkisessa interventiossa haltuunotetut ja myyntiin asetettavat määrät on myytävä tarjouskilpailumenettelyllä.

2.   Tarjouskilpailumenettely aloitetaan myynnin aloittamisesta annettavalla täytäntöönpanoasetuksella.

Tarjouksen jättämisen ensimmäiseksi päättymispäiväksi on vahvistettava aikaisintaan kuudes päivä sen jälkeen, kun kyseinen täytäntöönpanoasetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Tarjouskilpailumenettely voidaan aloittaa yhdelle tai useammalle unionin tai jäsenvaltion alueelle varastoitujen tuotteiden myymiseksi.

4.   Myynnin aloittamisesta annettavassa täytäntöönpanoasetuksessa on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a)

tarjouskilpailumenettelyn piiriin kuuluvat tuotteet ja

i)

riisin osalta riisityyppi ja -lajike;

ii)

naudanlihan osalta kyseeseen tulevat naudanlihapalat;

b)

tarjouskilpailun kattama jakso, jäljempänä ’tarjouskilpailujakso’, ja eri osajaksot, joina tarjouksia voidaan jättää;

c)

naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta vähimmäismäärä, josta tarjous voidaan jättää;

d)

vakuuden määrä, joka on asetettava tarjousta jätettäessä.

Lisäksi täytäntöönpanoasetus voi sisältää

a)

tarjouskilpailumenettelyn kattamat kokonaismäärät;

b)

tarvittaessa viljan ja riisin kuljetuskustannuksia koskevat säännökset.

5.   Tarjouskilpailumenettelyt voidaan rajoittaa tiettyihin käyttötarkoituksiin tai määräpaikkoihin, ja niihin voi sisältyä säännöksiä käyttötarkoituksen tai määräpaikan todentamisesta.

29 artikla

Tarjouskilpailuilmoitus ja tarjouskilpailuun liittyvät järjestelyt

1.   Kunkin myyntiin asetettavia interventiovarastoja hallussaan pitävän maksajaviraston on laadittava tarjouskilpailuilmoitus ja julkaistava se vähintään neljä päivää ennen tarjousten ensimmäistä jättöpäivää.

2.   Tarjouskilpailuilmoituksessa on mainittava erityisesti

a)

tarjouskilpailuilmoituksen julkaisevan maksajaviraston nimi ja osoite;

b)

viite myynnin aloittamisesta annettuun täytäntöönpanoasetukseen;

c)

tarjousten jättämisen päättymispäivät kunkin osittaisen tarjouskilpailun osalta;

d)

kunkin varastointipaikan osalta varastoijan nimi ja osoite ja tarpeen mukaan

i)

viljan ja riisin osalta saatavilla olevat määrät esitettyinä myyntierissä, jotka on määritetty siten, että varmistetaan toimijoiden yhtäläiset osallistumismahdollisuudet, sekä kunkin myyntierän laadun kuvaus;

ii)

naudanlihan osalta paloittain saatavilla olevat määrät liitteessä III olevan IV osan mukaisesti ja toimituspäivä;

iii)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta saatavilla olevat määrät ja toimituspäivä;

e)

30 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu toimitusvaihe ja tarvittaessa pakkaustyyppi;

f)

varastointipaikassa mahdollisesti olevat välineet, joilla tuote voidaan lastata kuljetusvälineeseen;

g)

voin osalta tarvittaessa imelästä kermasta valmistetun voin saatavilla oleva määrä kussakin varastointipaikassa liitteessä IV olevan II osan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.   Maksajaviraston on varmistettava, että tarjouskilpailuilmoitukset julkaistaan asianmukaisella tavalla.

4.   Maksajaviraston on toteutettava tarvittavat järjestelyt, jotta asianomaiset osapuolet voivat

a)

ennen tarjouksen tekemistä tarkastaa omalla kustannuksellaan myyntiin asetetun tuotteen ja ottaa viljasta ja riisistä näytteitä ja tutkia ne;

b)

tutustua tarvittaessa liitteessä I olevassa IV osassa, liitteessä II olevassa I osassa, liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä V olevassa I osassa tarkoitettujen analyysien tuloksiin.

30 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten jättäminen ja hyväksyttävyys

1.   Tarjouskilpailussa tehty tarjous voidaan hyväksyä, jos se täyttää 2 artiklassa ja myynnin aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt vaatimukset. Sen on täytettävä myös seuraavat edellytykset:

a)

siinä on viittaus myynnin aloittamisesta annettuun täytäntöönpanoasetukseen ja tarjousten jättämisen osajakson päättymispäivään;

b)

siinä ilmoitetaan naudanlihan osalta kyseeseen tulevat naudanlihapalat;

c)

siinä ilmoitetaan viljan ja riisin osalta myyntierän kokonaismäärä;

d)

siinä ilmoitetaan tarjottu hinta euroina mittayksikköä kohden enintään kahden desimaalin tarkkuudella, ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

i)

viljan ja riisin osalta kuljetusvälineeseen lastattuna;

ii)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta toimitettuna kuormalavoilla varastointipaikan lastauslaiturille tai tarvittaessa kuormalavoille lastattuna kuljetusvälineeseen, jos kuljetusväline on kuorma-auto tai junavaunu;

iii)

naudanlihan osalta toimitettuna varastointipaikan lastauslaiturille.

e)

se koskee naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta vähintään myynnin aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettua vähimmäismäärää;

f)

siinä ilmoitetaan varastointipaikka, jossa tuotteet ovat, ja voin ja rasvattoman maitojauheen osalta voidaan täsmentää vaihtoehtoinen varastointipaikka;

g)

toimija on asettanut vakuuden, josta säädetään myynnin aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa.

2.   Viljan osalta tarjotun hinnan on viitattava delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 liitteessä I olevassa II osassa määriteltyyn vähimmäislaatuun tai riisin osalta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä III olevassa A jaksossa määriteltyyn vakiolaatuun.

3.   Naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tarjotun hinnan on koskettava nettopainoa.

Voin osalta tarjouksessa voidaan tarvittaessa täsmentää, että se on jätetty yksinomaan 29 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetusta imelästä kermasta valmistetusta voista.

31 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjen tarjousten ilmoittaminen komissiolle

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki hyväksyttävissä olevat tarjoukset myynnin aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädetyssä määräajassa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyissä ilmoituksissa ei saa olla toimijan nimeä, osoitetta eikä alv-tunnistenumeroa.

3.   Jos jäsenvaltio ei ilmoita komissiolle tarjouskilpailussa tehdystä hyväksyttävästä tarjouksesta 1 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, sen katsotaan toimittaneen komissiolle tyhjän ilmoituksen.

32 artikla

Myyntihintaa koskevat päätökset

1.   Komissio päättää 31 artiklan mukaisesti ilmoitettujen tarjousten perusteella asetuksen (EY) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen

a)

olla vahvistamatta vähimmäismyyntihintaa; tai

b)

vahvistaa vähimmäismyyntihinnan;

Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta vähimmäismyyntihinta voi vaihdella myyntiin tarjottujen tuotteiden sijaintipaikan mukaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

33 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjä tarjouksia koskevat yksittäiset päätökset

1.   Jos vähimmäismyyntihintaa ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

2.   Jos vähimmäismyyntihinta on vahvistettu, maksajaviraston on hylättävä kaikki sen alittavat tarjoukset.

Maksajavirasto hyväksyy vain tarjoukset, jotka on ilmoitettu komissiolle 31 artiklan mukaisesti.

3.   Maksajaviraston on tehtävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset sen jälkeen, kun 32 artiklassa tarkoitettu komission päätös on julkaistu.

Maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille tulokset osallistumisesta tarjouskilpailumenettelyyn kolmen työpäivän kuluessa komission päätöksen voimaantulosta.

34 artikla

Naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen määrien jakamista koskevat erityiset säännöt

1.   Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta tarjouskilpailun voittaa toimija, joka tarjoaa korkeimman hinnan. Jos käytettävissä olevaa määrää ei jaeta kokonaan, jäljellä olevat määrät myönnetään tarjottujen hintojen perusteella muille toimijoille siten, että aloitetaan korkeimmasta hinnasta.

2.   Jos jonkin tarjouksen hyväksyminen johtaisi asianomaisessa varastointipaikassa naudanlihan, voin tai rasvattoman maitojauheen käytettävissä olevan määrän ylittymiseen, kyseiselle toimijalle myönnetään ainoastaan käytettävissä oleva määrä. Toimijan suostumuksella maksajavirasto voi kuitenkin jakaa muissa varastointipaikoissa olevaa tuotetta tarjouksen kohteena olevan määrän täyttämiseksi.

3.   Jos tietylle varastointipaikalle tarjotun kahden tai useamman samanhintaisen tarjouksen hyväksyminen johtaisi naudanlihan, voin tai rasvattoman maitojauheen käytettävissä olevan määrän ylittymiseen, tarjouskilpailu on ratkaistava jakamalla käytettävissä oleva määrä suhteessa tarjouksissa mainittuihin määriin. Jos määrien jakaminen tällä tavoin kuitenkin johtaisi 28 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vähimmäismäärää pienempiin määriin, tarjouskilpailu ratkaistaan arpomalla.

4.   Jos kaikkien hyväksyttyjen tarjousten jälkeen varastointipaikkaan jäljelle jäävä naudanlihan, voin tai rasvattoman maitojauheen määrä alittaa 28 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän, maksajaviraston on tarjottava jäljelle jäänyttä määrää tarjouskilpailun voittaneille toimijoille siten, että aloitetaan korkeimman hinnan tarjonneista. Tarjouskilpailun voittaneille toimijoille on tarjottava mahdollisuutta ostaa jäljelle jäänyt määrä vähimmäismyyntihintaan.

5.   Maksajaviraston on suoritettava tuotemäärien jakaminen tuotteiden varastoonvientipäivän mukaan siten, että aloitetaan toimijan nimeämässä varastointipaikassa käytettävissä olevan kokonaismäärän vanhimmasta tuotteesta tai tapauksen mukaan toimijan nimeämässä kylmävarastointipaikassa käytettävissä olevan voin tai imelästä kermasta valmistetun voin taikka naudanlihapalojen vanhimmasta määrästä.

35 artikla

Maksut

Toimijoiden on ennen tuotteen poisviemistä ja 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa maksettava maksajavirastolle tarjoustaan vastaava summa kustakin määrästä, jonka ne vievät pois varastointipaikasta, sellaisena kuin maksajavirasto on sen ilmoittanut 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

36 artikla

Jäsenvaltioiden toteuttama myynti

1.   Jäsenvaltiossa, jossa ei ole avoinna yhtään 28 artiklan mukaista tarjouskilpailumenettelyä, maksajavirasto voi itse aloittaa tarjouskilpailumenettelyn interventiotuotteiden myymiseksi, jos sen kaikissa varastointipaikoissa jäljellä oleva kokonaismäärä alittaa

a)

kunkin viljalajin osalta 10 000 tonnia;

b)

riisin osalta 2 000 tonnia;

c)

naudanlihan, voin tai rasvattoman maitojauheen osalta 200 tonnia.

2.   Delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 II lukua ja tätä lukua sovelletaan maksajaviraston 1 kohdan mukaisesti aloittamaan tarjouskilpailumenettelyyn, lukuun ottamatta tämän asetuksen 28 artiklan 2 kohtaa, 29 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, 30 artiklan 1 kohdan a ja e alakohtaa, 31 artiklaa ja 32 artiklan 2 kohtaa. Edellä olevaa 32 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin jäsenvaltion päätökseen.

3.   Maksajavirasto voi 1 kohdassa vahvistettujen määrien rajoissa asettaa suoramyyntiin tuotteita, joiden osalta on delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdan ja 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti vuosi-inventaarin tai interventioon ottamisen jälkeisen tarkastuksen yhteydessä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella todettu, ettei niitä ole enää mahdollista pakata uudelleen tai että niiden laatu on heikentynyt.

4.   Maksajavirastojen on varmistettava kaikille asianomaisille yhtäläinen osallistumismahdollisuus.

37 artikla

Poistomääräys

1.   Kun 35 artiklassa tarkoitettu summa on maksettu, maksajaviranomaisen on annettava poistomääräys, jossa on mainittava

a)

määrä, jota vastaava summa on maksettu;

b)

varastointipaikka, jossa tuote on varastoituna;

c)

tuotteen viimeinen poistamispäivä.

2.   Toimijan on poistettava varastosta sille kuuluva tuote 30 päivän kuluessa 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Tämän jälkeen toimija vastaa kustannuksista ja riskeistä.

38 artikla

Voin ja rasvattoman maitojauheen poistaminen varastosta

1.   Poistettaessa voita ja rasvatonta maitojauhetta varastointipaikasta maksajaviraston on asetettava ne kuormalavoille varastointipaikan lastauslaiturille, jos kyseessä on toimitus varastointipaikan ulkopuolelle, ja kuljetusvälineeseen lastattuna, jos kuljetusväline on kuorma-auto tai junavaunu. Tästä aiheutuvista kustannuksista vastaa maksajavirasto.

2.   Toimijan on palautettava vastaavaa laatua olevat kuormalavat maksajavirastolle varastointipaikasta poistamisen yhteydessä. Maksajavirasto voi myös hyväksyä jonkin muun vastaavan järjestelyn.

3.   Toimija vastaa voin tai rasvattoman maitojauheen ahtaukseen ja kuormalavoilta siirtämiseen liittyvistä kustannuksista.

III OSASTO

YKSITYISEN VARASTOINNIN TUKI

I LUKU

Yksityisen varastoinnin tukea koskevat erityiset säännöt

I jakso

Yleiset säännökset

39 artikla

Tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen ja tuen määrän vahvistaminen ennakolta

1.   Tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annettavaan täytäntöönpanoasetukseen voi sisältyä seuraavat tiedot:

a)

soveltamisalaan kuuluvat tuotteet tai tuotetyypit ja tarvittaessa niiden CN-koodit;

b)

jos kyseessä on ennakolta vahvistettu tuki, varastointituen määrä mittayksikköä kohti tuen piiriin kuuluvien tuotteiden osalta;

c)

määrien mittayksikkö;

d)

se, liittyykö tarjouskilpailu tai ennalta vahvistettu tuki tuotteisiin, jotka on jo viety varastoon;

e)

jos kyseessä on tarjouskilpailu, sen kattama jakso, jäljempänä ’tarjouskilpailujakso’, ja tarpeen mukaan eri osajaksot, joina tarjouksia voidaan jättää, ja jos kyseessä on ennakolta vahvistettu tuki, hakemuksen jättöaika;

f)

varastointijakso;

g)

kokonaismäärä tarpeen mukaan;

h)

vähimmäismäärä tarjousta tai hakemusta kohti;

i)

vakuuden määrä mittayksikköä kohti tarjousten osalta ja tapauksen mukaan hakemusten osalta;

j)

varastoon viennin ja varastosta poistamisen ajankohdat;

k)

tiedot, jotka on annettava pakkauksissa tapauksen mukaan.

2.   Jos yksityisen varastoinnin tuen myöntäminen rajoittuu joihinkin jäsenvaltioihin tai jäsenvaltion alueisiin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 18 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarjouksia ja hakemuksia voidaan jättää vain asianomaisessa jäsenvaltiossa tai asianomaisissa jäsenvaltioissa.

3.   Tarjousten tapauksessa tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen voimaantulon ja tarjousten jättämisen ensimmäisen päivän välillä on oltava vähintään kuusi päivää.

40 artikla

Yksityisen varastoinnin tukea koskevien tarjousten ja hakemusten jättäminen ja hyväksyttävyys

Yksityisen varastoinnin tukea koskeva tarjous tai hakemus voidaan hyväksyä, jos se täyttää 2 artiklassa säädetyt vaatimukset ja seuraavat edellytykset:

a)

se sisältää vähintään seuraavat tiedot:

i)

viittaus tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annettuun täytäntöönpanoasetukseen;

ii)

varastointijakso, jos sitä edellytetään tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa;

iii)

tarjouksen tai hakemuksen piiriin kuuluvien tuotteiden määrä;

iv)

jos tuotteet ovat jo varastossa, kunkin yksityisen varastointipaikan nimi ja osoite, varastoerien/-säiliöiden/-siilojen sijainti ja varastoidut määrät ja tarvittaessa hyväksytyn yrityksen tunnistenumero;

v)

jos kyseessä on tarjous, tarjouksen jättämisen osajakson päättymispäivä;

vi)

jos kyseessä on tarjous, ehdotetun tuen määrä euroina mittayksikköä kohden enintään kahden desimaalin tarkkuudella, ilman arvonlisäveroa:

b)

toimija on asettanut vakuuden määrän, jota edellytetään tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa.

41 artikla

Tarjousten ja hakemusten todentaminen maksajavirastossa

1.   Maksajaviraston on päätettävä tarjousten ja hakemusten hyväksyttävyydestä 2 ja 40 artiklassa säädettyjen edellytysten perusteella.

2.   Jos maksajavirasto päättää, että tarjous tai hakemus ei ole hyväksyttävissä, se ilmoittaa tästä asianomaiselle toimijalle kolmen työpäivän kuluessa tarjouksen tai hakemuksen vastaanottamisesta.

42 artikla

Tarjousten ja hakemusten ilmoittaminen komissiolle

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista hyväksyttävistä tarjouksista ja hakemuksista seuraavissa määräajoissa:

a)

tarjoukset: sovelletaan tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjä määräaikoja;

b)

hakemukset: ilmoitukset on toimitettava viimeistään klo 12.00 (Brysselin aikaa) kunakin tiistaina, ja ilmoituksessa on esitettävä tuotteiden määrät, joista on edeltävän viikon aikana tehty hyväksyttävä hakemus, ja asiaan liittyvät tiedot. Komissio voi vaatia, että tällaisia ilmoituksia tehdään tiheämmin, jos tiedot ovat tarpeen järjestelmän hallinnointia varten.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyissä ilmoituksissa ei saa olla toimijan nimeä, osoitetta eikä alv-tunnistenumeroa.

3.   Jos jäsenvaltio ei ilmoita komissiolle hyväksyttävästä tarjouksesta tai hakemuksesta 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, sen katsotaan toimittaneen komissiolle tyhjän ilmoituksen.

II jakso

Yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistaminen tarjouskilpailumenettelyllä

43 artikla

Yksityisen varastoinnin tuen enimmäismäärää koskevat päätökset

1.   Komissio päättää 42 artiklan mukaisesti ilmoitettujen tarjousten perusteella asetuksen (EY) N:o 1370/2013 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn mukaisesti

a)

olla vahvistamatta tuen enimmäismäärää; tai

b)

vahvistaa tuen enimmäismäärän.

2.   Jos tarjous koskee 39 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua kokonaismäärää ja jos sen koko määrän myöntäminen, jolle summa on tarjottu, johtaisi kokonaismäärän ylittymiseen, komissio antaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen, jolla vahvistetaan jakokerroin. Kerrointa sovelletaan tarjouksiin, jotka on saatu tuen enimmäismäärän tasoisina.

Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 6 kohdassa säädetään, toimija, johon jakokerrointa sovelletaan, voi perua tarjouksensa 10 työpäivän kuluessa jakokertoimen vahvistavan päätöksen voimaantulopäivästä.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tukea koskevat päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

44 artikla

Tarjouskilpailussa tehtyjä tarjouksia koskevat yksittäiset päätökset

1.   Jos yksityisen varastoinnin tuen enimmäismäärää ei ole vahvistettu, kaikki tarjoukset on hylättävä.

2.   Jos tuen enimmäismäärä on vahvistettu, maksajaviraston on hyväksyttävä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset, jotka ovat samansuuruisia tai alhaisempia kuin enimmäismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan 2 kohdan soveltamista. Kaikki muut tarjoukset on hylättävä.

Maksajavirasto hyväksyy vain tarjoukset, jotka on ilmoitettu 42 artiklan mukaisesti.

3.   Maksajaviraston on tehtävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset sen jälkeen, kun 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komission päätös on julkaistu.

Maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille tulokset osallistumisesta tarjouskilpailumenettelyyn kolmen työpäivän kuluessa komission päätöksen voimaantulosta.

III jakso

Yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistaminen ennakolta

45 artikla

Päätökset ennakolta vahvistettua yksityisen varastoinnin tukea koskevista hakemuksista

1.   Jo varastoitujen tuotteiden osalta hyväksyttäviä hakemuksia on pidettävä hyväksyttyinä kahdeksantena työpäivänä kyseisen hakemuksen vastaanottopäivästä, edellyttäen että komissio ei anna tällä välin 3 kohdan mukaista päätöstä.

2.   Vielä varastoimattomien tuotteiden osalta maksajavirasto ilmoittaa toimijalle hyväksyttävien hakemusten hyväksymisestä kahdeksantena työpäivänä kyseisen hakemuksen vastaanottopäivästä, edellyttäen että komissio ei anna tällä välin 3 kohdan mukaista päätöstä.

3.   Jos tilanteen tarkastelusta käy ilmi, että yksityisen varastoinnin tuen järjestelmää on käytetty liiallisesti tai että riskinä on liiallinen tai keinottelumielessä tapahtuva käyttö, komissio voi soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 tai 3 kohtaa päättää

a)

keskeyttää järjestelmän soveltamisen enintään viiden työpäivän ajaksi; tämän kauden aikana toimitettuja hakemuksia ei hyväksytä;

b)

vahvistaa yhtenäisen alennusprosentin määrille, joita jätetyt hakemukset koskevat, noudattaen samalla tarvittaessa sopimuksen vähimmäismäärää;

c)

hylätä ennen keskeyttämisaikaa tehdyt hakemukset, joiden osalta hyväksymispäätös olisi pitänyt tehdä keskeyttämisaikana.

Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 6 kohdassa säädetään, toimija, johon ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovelletaan, voi perua hakemuksensa 10 työpäivän kuluessa alennusprosentin vahvistavan päätöksen voimaantulopäivästä.

IV jakso

Tuotteiden vienti yksityiseen varastointiin

46 artikla

Yksityiseen varastointipaikkaan liittyvät tiedot vielä varastoimattomien tuotteiden osalta

Saatuaan 44 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tai 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöstä koskevan ilmoituksen toimijan on ilmoitettava maksajavirastolle tuotteiden varastoon saapumisen aikataulusta, kunkin yksityisen varastointipaikan nimi ja osoite ja varastoidut määrät. Ilmoitus on toimitettava maksajavirastolle vähintään viisi työpäivää ennen kuin erien vienti varastoon alkaa. Maksajavirasto voi päättää hyväksyä lyhyemmän ajan kuin viisi työpäivää.

47 artikla

Vielä varastoimattomien tuotteiden vienti varastoon

1.   Tuotteet on vietävä varastoon 28 päivän kuluessa 44 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen saamisesta tarjousten tapauksessa tai 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöstä koskevan ilmoituksen saamisesta hakemusten tapauksessa.

2.   Kun kyseessä on liha, tarjouksen tai hakemuksen alaisen määrän kunkin yksittäisen erän varastoon vienti aloitetaan sinä päivänä, jona se asetetaan toimivaltaisen viranomaisen valvontaan. Kyseisenä päivänä todetaan tuoreen tai jäähdytetyn tuotteen nettopaino:

a)

yksityisellä varastointipaikalla, jos tuote jäädytetään siellä,

b)

jäädytyspaikalla, jos tuote jäädytetään asianmukaisissa laitoksissa yksityisen varastointipaikan ulkopuolella;

3.   Varastoon vientiä pidetään loppuun saatettuna päivänä, jona viimeinen yksittäinen tarjouksen tai hakemuksen alainen erä viedään varastoon.

II LUKU

Varastointisopimukset

I jakso

Sopimusten tekeminen

48 artikla

Sopimusvarastointijakso

1.   Sopimusvarastointijakso alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona

a)

jo varastoitujen tuotteiden osalta on saatu 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tai hyväksytty hakemus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 45 artiklan 1 kohdan soveltamista;

b)

vielä varastoimattomien tuotteiden osalta varastoon vientiä pidetään loppuun saatettuna 47 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Sopimusvarastointijakson viimeinen päivä voidaan vahvistaa tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa, kuten 39 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetään.

Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (18) 3 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos sopimusvarastointijakson viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai yleinen vapaapäivä, sopimusvarastointijakso päättyy kyseisen vuorokauden viimeisen tunnin päättyessä.

49 artikla

Sopimusten tekeminen

Sopimukset tehdään seuraavien välillä: sen jäsenvaltion maksajavirasto, jonka alueella tuotteet on varastoitu tai varastoidaan, ja toimijat, jotka täyttävät delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 2 artiklassa säädetyt vaatimukset ja joiden tarjous tai hakemus on hyväksytty.

Sopimukset tehdään tosiasiallisesti varastoon viedystä määrästä, jäljempänä ’sopimuksen alainen määrä’, joka ei saa ylittää seuraavia: 44 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu määrä tarjousten tapauksessa tai hakemuksessa oleva määrä jo varastoitujen tuotteiden osalta taikka 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa päätöstä koskevassa ilmoituksessa oleva määrä, kun kyse on vielä varastoimattomia tuotteita koskevasta hakemuksesta.

Jos varastoon tosiasiallisesti viety määrä on alle 95 prosenttia tarjouksessa tai hakemuksessa olevasta määrästä tai 45 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamisesta johtuvasta määrästä, sopimusta ei tehdä.

Sopimuksia ei tehdä, jos tuotteiden kelpoisuutta ei ole vahvistettu.

50 artikla

Sopimusten tekemistä koskevat ilmoitukset

Maksajaviraston on ilmoitettava valitulle toimijalle, että sopimus katsotaan tehdyksi viiden työpäivän kuluessa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastusraportin antamispäivästä, edellyttäen että kaikki sopimuksen tekemiseksi tarvittavat asiakirjat on saatu.

Sopimuksen tekemispäivänä pidetään päivää, jona maksajavirasto ilmoittaa toimijalle.

II jakso

Sopimuksen tiedot ja toimijan velvoitteet

51 artikla

Sopimuksen tiedot

Sopimus on tehtävä niin, että se sisältää tarpeen mukaan 52 artiklassa säädetyt tiedot sekä tiedot, joista säädetään

a)

tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen asiaa koskevissa säännöksissä ja tarjouksessa; tai

b)

yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annetun täytäntöönpanoasetuksen asiaa koskevissa säännöksissä ja hakemuksessa.

52 artikla

Toimijan velvoitteet

1.   Sopimuksen on katettava vähintään seuraavat toimijan velvoitteet:

a)

toimijan on omaan lukuunsa ja omalla vastuullaan siirrettävä sopimuksen alainen määrä varastoon ja pidettävä se sopimusvarastointijakson ajan olosuhteissa, joissa delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 3 artiklassa tarkoitetut tuotteen ominaisuudet säilyvät, niin ettei

i)

korvata varastoituja tuotteita, lukuun ottamatta sokeria 3 kohdan mukaisesti;

ii)

tai siirretä niitä toiseen yksityiseen varastointipaikkaan tai sokerin tapauksessa toiseen siiloon;

b)

toimijan on säilytettävä yksityiseen varastointipaikkaan saapumisen yhteydessä laaditut punnitusasiakirjat;

c)

toimijan on lähetettävä varastoon vientiin liittyviä toimia koskevat asiakirjat, mukaan luettuna varastoerien/-säiliöiden/-siilojen sijainti ja varastoidut määrät, maksajavirastolle viimeistään viisi työpäivää 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun varastoonvientipäivän jälkeen;

d)

toimijan on annettava maksajavirastolle mahdollisuus valvoa kaikkina ajankohtina kaikkien sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden noudattamista;

e)

toimijan on tehtävä varastoidut tuotteet helposti käsiteltäviksi ja yksilöllisesti tunnistettaviksi varastointierän/-säiliön/-siilon mukaan.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa säädetään, maksajavirasto voi hyväksyä varastoitujen tuotteiden uudelleensijoittamisen seuraavin edellytyksin:

i)

sellaisten juustojen osalta, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä, jos toimija esittää perustellun pyynnön;

ii)

poikkeuksellisissa tapauksissa muiden tuotteiden osalta, jos toimija esittää perustellun pyynnön.

3.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, sopimuksen alainen sokeri voidaan varastoida toimijan nimeämään siiloon muun sokerin kanssa, edellyttäen että sopimuksen alainen määrä pidetään varastossa nimetyssä siilossa sopimuskauden ajan delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Toimijan on pyynnöstä asetettava tarkastuksista vastaavan maksajaviraston saataville kaikki kuhunkin sopimukseen liittyvät asiakirjat, joiden avulla voidaan todentaa varastointiin siirrettyjen tuotteiden osalta erityisesti seuraavat seikat:

a)

hyväksytyn yrityksen yksilöivä numero ja tarpeen mukaan tuotantojäsenvaltio;

b)

tuotteiden alkuperä ja tuotantopäivä tai sokerin osalta tuotannon markkinointivuosi ja lihan osalta teurastuspäivä;

c)

varastoonvientipäivä;

d)

paino ja lihan osalta pakattujen palojen lukumäärä;

e)

yksityisen varastointipaikan osoite ja keinot, joilla tuote voidaan yksilöidä yksityisessä varastointipaikassa, tai pakkaamattoman sokerin osalta keinot, joilla toimijan nimeämä siilo voidaan yksilöidä;

f)

sopimusvarastointijakson päättymispäivä ja tosiasiallinen varastosta poistamisen päivämäärä.

5.   Toimijan tai tapauksen mukaan varastoijan on pidettävä varastossa kirjaa, joka kattaa sopimusnumeroittain

a)

varastoon vietyjen tuotteiden yksilöinnin erä-/säiliö-/siilokohtaisesti;

b)

varastoon viennin ja varastosta poistamisen päivät;

c)

varastoitujen tuotteiden määrän erä-/säiliö-/siilokohtaisesti;

d)

tuotteiden sijainnin varastoerien/-säiliöiden/-siilojen mukaan varastossa.

III LUKU

Tuotteiden poistaminen varastosta ja yksityisen varastoinnin tuen maksaminen

I jakso

Tuotteiden poistaminen varastosta

53 artikla

Varastosta poistaminen

1.   Varastosta poistaminen voi alkaa sopimusvarastointijakson viimeistä päivää seuraavana päivänä tai tapauksen mukaan tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa täsmennetystä päivästä.

2.   Varastosta poistamisen on tapahduttava kokonaisina varastointierinä, ellei maksajavirasto hyväksy poistamista pienempinä määrinä.

Jäljempänä 60 artiklassa tarkoitettujen sinetöityjen tuotteiden tapauksessa varastosta voidaan poistaa ainoastaan sinetöity määrä.

3.   Jos tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta tai yksityisen varastoinnin tuen määrän vahvistamisesta ennakolta annetussa täytäntöönpanoasetuksessa täsmennetään sopimusvarastointijaksoksi tiettyjen päivien välinen ajanjakso, toimijan on ilmoitettava maksajavirastolle, milloin se aikoo ryhtyä poistamaan tuotteita varastosta, ja varastoerät/-säiliöt/-siilot, joita poistaminen koskee, vähintään viisi työpäivää ennen poistamisen alkamista.

Maksajavirasto voi päättää hyväksyä lyhyemmän ajan kuin viisi työpäivää.

II jakso

Maksut

54 artikla

Yksityisen varastoinnin tuen maksamista koskeva hakemus

Toimijan on jätettävä maksamista koskeva hakemus kolmen kuukauden kuluessa sopimusvarastointijakson päättymisestä.

55 artikla

Yksityisen varastoinnin tuen maksaminen

Tuki on maksettava 120 päivän kuluessa päivästä, jona tuen maksamista koskeva hakemus on jätetty, edellyttäen että sopimusvelvoitteet on täytetty.

Jos kuitenkin käynnissä on hallinnollinen tutkinta, maksu suoritetaan vasta, kun oikeus tukeen on vahvistettu.

IV OSASTO

TARKASTUKSET JA SEURAAMUKSET

I LUKU

Tarkastukset

56 artikla

Julkiseen interventioon ja yksityisen varastoinnin tukeen liittyviä tarkastuksia koskevat yleiset säännökset

1.   Maksajavirastojen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1238, tässä asetuksessa ja tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoasetuksissa säädettyjä julkiseen interventioon ja yksityisen varastoinnin tukeen liittyviä vaatimuksia noudatetaan.

Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä julkista interventiota koskevien tarjouskilpailussa ja sen ulkopuolella tehtyjen tarjousten ja yksityisen varastoinnin tukea koskevien tarjousten ja hakemusten täysimääräinen hallinnollinen tarkastus, jota täydennetään tässä osastossa täsmennettävillä paikan päällä tehtävillä asiakirjatarkastuksilla ja fyysisillä tarkastuksilla.

2.   Julkiseen interventioon toimitettujen tuotteiden painon ja yksityisen varastoinnin tuen tapauksessa sopimusmäärän todentaminen tehdään maksajaviraston toimenhaltijoiden läsnä ollessa.

3.   Julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen kohteena olevien tuotteiden laadun ja koostumuksen todentamiseksi tarvittavien fyysisten näytteiden ottamisesta vastaavat maksajaviraston toimenhaltijat tai ne on otettava näiden läsnä ollessa.

4.   Kaikki maksajaviraston tarkastamat varasto- ja liikekirjanpitoon liittyvät sekä muut asiakirjat on kirjausketjua varten leimattava tai parafoitava tarkastuskäynnin aikana. Atk-tietueita todennettaessa tehdystä tarkastuksesta on sisällytettävä tosite tarkastuskansioon joko paperilla tai sähköisessä muodossa. Tällaiset tositteet on pyydettäessä annettava komission käyttöön.

57 artikla

Julkiseen interventioon liittyviä tarkastuksia koskevat erityiset säännökset

1.   Interventiovarastoissa tehtävät tarkastukset on toteutettava delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa vaadittujen, tuotteiden haltuunottoa koskevien tarkastusten soveltamista.

2.   Jos 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu varastointipaikka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehty tarjous on jätetty, tarjouksen vastaanottanut maksajavirasto voi pyytää apua kyseisestä varastointipaikasta vastaavalta maksajavirastolta, mukaan luettuna paikan päällä tehtävä tarkastus. Apua on tarjottava tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen vastaanottaneen maksajaviraston pyytämässä määräajassa.

3.   Naudanlihan osalta tarkastukset on tehtävä liitteessä III olevan I ja III osan mukaisesti.

58 artikla

Viljan ja riisin julkiseen interventioon liittyviä tarkastuksia koskevat erityiset säännökset

1.   Sen estämättä, mitä 56 artiklan 2 kohdassa säädetään, toimitettu määrä on punnittava toimijan ja toimijasta riippumattoman maksajaviraston edustajan läsnä ollessa.

Jos kuitenkin maksajaviraston edustaja on myös varastoija, maksajaviraston on 30 päivän kuluessa toimituspäivästä suoritettava tarkastus, johon sisältyy ainakin tilavuuden tarkastaminen. Punnitun määrän ja tilavuusmenetelmällä arvioidun määrän välinen mahdollinen ero saa olla enintään 5 prosenttia.

Jos sallittu 5 prosentin poikkeama ei ylity, varastoijan on vastattava kaikista kustannuksista, jotka liittyvät myöhemmässä punnituksessa mahdollisesti todettaviin puuttuviin määriin haltuunoton yhteydessä varastokirjanpitoon merkittyyn painoon nähden.

Jos sallittu 5 prosentin poikkeama ylittyy, vilja tai riisi on punnittava välittömästi. Jos todettu paino on vähemmän kuin kirjattu paino, punnituksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa varastoija. Muutoin punnituksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa maksajavirasto.

2.   Jos vierasaineiden taso viljassa on tarkastettava delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238 liitteessä I olevan I osan 3 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella, mahdollisen vierasaineiden sallittuja enimmäistasoja koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisen taloudellisista seuraamuksista vastaa maksajavirasto delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 6 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Jos kyseinen maksajavirasto voi okratoksiini A:n ja aflatoksiinin osalta kuitenkin toimittaa komissiota tyydyttävällä tavalla todisteen siitä, että vaatimuksia on noudatettu varastoon vietäessä ja että varastointia koskevia tavanomaisia edellytyksiä sekä varastoijan muita velvollisuuksia on noudatettu, taloudellinen vastuu katetaan unionin talousarviosta.

59 artikla

Viljan ja riisin varastoijan varastointipaikalla suorittamaa haltuunottoa koskevat erityiset säännökset

1.   Jos vilja tai riisi otetaan haltuun varastointipaikassa, jossa tuotteet ovat tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tehdyn tarjouksen jättöhetkellä, haltuunotettu määrä todetaan unionin lainsäädännön ja erityisesti delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteen III noudattamisen varmistavia ammatillisia vaatimuksia vastaavan varastokirjanpidon perusteella sillä edellytyksellä, että

a)

varastokirjanpidosta käyvät ilmi seuraavat:

i)

enintään 10 kuukautta ennen haltuunottoa suoritetussa punnituksessa todettu paino;

ii)

fyysiset laatuominaisuudet punnitushetkellä ja erityisesti kosteuspitoisuus;

iii)

mahdolliset siirrot siilosta toiseen ja käsittelyt;

b)

varastoija ilmoittaa, että tarjottu erä vastaa kaikilta osiltaan varastokirjanpidon tietoja;

c)

punnitushetkellä todetut laatuominaisuudet ovat samat kuin edustavalla näytteellä, joka koostuu maksajaviraston tai sen edustajan ottamista näytteistä, joita otetaan yksi kutakin 60:tä tonnia kohti.

2.   Jos sovelletaan 1 kohtaa, delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädettyyn varasto- ja rahoituskirjanpitoon kirjattava paino on paino, joka on kirjattu kyseiseen varastokirjanpitoon ja jota on tarvittaessa tarkistettu niiden mahdollisten erojen huomioon ottamiseksi, joita esiintyy punnitushetkellä todetun ja edustavasta näytteestä todetun kosteuspitoisuuden tai erilaisten epäpuhtauksien (Schwarzbesatz) prosenttiosuuden välillä. Ero erilaisten epäpuhtauksien prosenttiosuuksissa voidaan ottaa huomioon ainoastaan varastokirjanpitoon merkityn painon tarkistamiseksi alaspäin.

Maksajaviraston on tarkastettava tilavuus 30 päivän kuluessa haltuunotosta. Punnitun määrän ja tilavuusmenetelmällä arvioidun määrän välinen mahdollinen ero saa olla enintään 5 prosenttia.

Jos sallittu 5 prosentin poikkeama ei ylity, varastoijan on vastattava kaikista kustannuksista, jotka liittyvät myöhemmässä punnituksessa mahdollisesti todettaviin puuttuviin määriin haltuunoton yhteydessä varastokirjanpitoon merkittyyn painoon nähden.

Jos sallittu 5 prosentin poikkeama ylittyy, vilja tai riisi on punnittava välittömästi. Jos todettu paino on pienempi kuin varastokirjapitoon merkitty paino, kun otetaan huomioon delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteessä IV olevassa 1 kohdassa säädetyt sietorajat, punnituksen kustannuksista vastaa varastoija. Muutoin punnituksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa Euroopan maatalouden tukirahasto.

60 artikla

Yksityisen varastoinnin tukeen liittyviä tarkastuksia koskevat erityiset säännökset

1.   Maksajaviraston on suoritettava kaikkien varastoitujen erien osalta paikan päällä tehtävät asiakirjatarkastukset 30 päivän kuluessa 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimusvarastointijakson alkamisesta 49 artiklassa tarkoitetun sopimusmäärän todentamiseksi. Tällaisiin tarkastuksiin on kuuluttava 52 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun varastokirjanpidon sekä punnitustodisteiden ja rahtitavarakirjojen kaltaisten tositteiden tarkastelu, samoin kuin erien varastossaolon ja tuotteiden tunnistetietojen fyysinen todentaminen yksityisessä varastointipaikassa.

Lihan osalta tarkastukset on suoritettava yksityiseen varastointiin viennin yhteydessä ja oliiviöljyn osalta ennen säiliöiden sinetöintiä.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa maksajavirasto voi pidentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa enintään 15 päivällä. Tällaisissa tapauksissa maksajaviraston on ilmoitettava toimijoille, joita asia koskee.

2.   Edellä 1 kohdan nojalla vaadittujen tarkastusten lisäksi tilastollisesti edustavalle otokselle, johon kuuluu vähintään 5 prosenttia eristä, jotka kattavat vähintään 5 prosenttia varastoon viedyistä kokonaismääristä, on tehtävä fyysinen tarkastus sen varmistamiseksi, että tuotteiden ja varastoerien määrä, tyyppi ja koostumus sekä pakkaus ja merkinnät vastaavat yksityistä varastointia koskevia vaatimuksia ja toimijan tarjouksessaan tai hakemuksessaan täsmentämiä tietoja.

Juuston osalta fyysiset tarkastukset on tehtävä kaikista eristä sopimusmäärän todentamiseksi.

3.   Maksajaviraston on tehtävä varastointijakson aikana tarkastuksia paikan päällä myös ilman ennakkoilmoitusta, jotta varmistetaan sopimusmäärän varastossaolo ja tunnistetiedot yksityisessä varastointipaikassa ja varmistetaan, että pakkaamaton sokeri on toimijan nimeämässä siilossa. Tarkastus on tehtävä tilastollisen satunnaisotoksen perusteella, johon kuuluu vähintään 5 prosenttia eristä, jotka kattavat vähintään 5 prosenttia kokonaismääristä, joiden osalta on tehty sopimukset. Otokseen saa sisältyä enintään 25 prosenttia eriä, jotka on jo tarkastettu 2 kohdan mukaisesti, paitsi ellei ole mahdollista tehdä paikan päällä tarkastusta vähintään 5 prosentille eristä, jotka kattavat vähintään 5 prosenttia kokonaismääristä, joiden osalta on tehty sopimukset.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilman ennakkoilmoitusta tehtävä tarkastus ei ole tarpeen, jos maksajavirasto toimijan suostumuksella on sinetöinyt tuotteet niin, että sopimusmääriä ei voida poistaa varastointipaikasta rikkomatta sinettiä.

4.   Sopimusvarastointijakson päättyessä tai ennen tuotteiden varastosta poistamisen alkamista, jos sovelletaan 53 artiklan 3 kohtaa, maksajaviraston on suoritettava paikan päällä tehtävät tarkastukset sen todentamiseksi, että sopimuksen sitoumuksia on noudatettu varastokirjanpidon ja tositteiden asiakirjatarkastuksen perusteella sekä erien varastossaolon ja tuotteiden tunnistetietojen todentamisen perusteella yksityisessä varastointipaikassa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tarkastusten lisäksi tilastollisesti edustavalle otokselle, johon kuuluu vähintään 5 prosenttia eristä, jotka kattavat vähintään 5 prosenttia kokonaismääristä, joiden osalta on tehty sopimukset, on tehtävä fyysinen tarkastus tuotteiden määrän, tyypin, pakkauksen ja merkintöjen todentamiseksi yksityisessä varastointipaikassa.

5.   Jos maksajavirasto on toimijan suostumuksella sinetöinyt tuotteet siten, että varastoitua määrää ei voida poistaa yksittäisestä erästä rikkomatta sinettiä, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tarkastukset voivat rajoittua sen todentamiseen, että sinetit ovat paikallaan ja ehjiä.

61 artikla

Tarkastuksista raportointi

1.   Maksajaviraston on laadittava valvontaraportti viiden työpäivän kuluessa kustakin suoritetusta paikan päällä tehdystä tarkastuksesta ja tapauksen mukaan 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta tarkastuksesta. Raportissa on kuvailtava tarkastetut seikat tarkoin ja esitettävä seuraavat tiedot:

a)

tarkastuspäivä ja tarkastuksen alkamisajankohta;

b)

yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti annetusta ennakkoilmoituksesta;

c)

tarkastuksen kesto;

d)

läsnä olleet vastuuhenkilöt;

e)

tehtyjen tarkastusten luonne ja laajuus sekä yksityiskohtaiset tiedot tarkastelluista asiakirjoista ja tuotteista;

f)

havainnot ja päätelmät;

g)

mahdollinen jatkotoimenpiteiden tarve.

Raportin allekirjoittaa asiasta vastaavan maksajaviraston toimenhaltija ja vahvistaa allekirjoituksellaan toimija tai tapauksen mukaan varastoija taikka se lähetetään toimijalle kirjattuna lähetyksenä. Raportin on sisällyttävä maksuasiakirjaan.

2.   Jos tarkastuksen kohteena olevat tuotteet eivät ole vaatimusten mukaisia, todentaminen on laajennettava suurempaan tilastolliseen otokseen, jonka maksajaviranomainen määrittää.

3.   Maksajaviraston on kirjattava kaikki vaatimustenvastaisuudet sellaisten vakavuuteen, laajuuteen, kestoon ja toistuvuuteen liittyvien kriteerien perusteella, jotka voivat johtaa 62 artiklan 1 kohdan mukaiseen poissulkemiseen tai aiheettomasti maksetun yksityisen varastoinnin tuen takaisin perimiseen tarvittaessa korkoineen 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

II LUKU

Seuraamukset ja hallinnolliset toimenpiteet

62 artikla

Yksityisen varastoinnin tukeen liittyvät seuraamukset ja hallinnolliset toimenpiteet

1.   Jos maksajavirasto toteaa, että toimijan delegoidun asetuksen (EU) 2016/1238, tämän asetuksen tai tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanoasetuksen nojalla esittämässä asiakirjassa annetaan virheellisiä tietoja ja kyseiset virheelliset tiedot ovat yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen kannalta ratkaisevia, maksajaviraston on suljettava toimija tuen myöntämismenettelyn ulkopuolelle sen tuotteen osalta, josta virheelliset tiedot on annettu, yhden vuoden ajaksi sääntöjenvastaisuuden vahvistavan lopullisen hallinnollisen päätöksen tekopäivästä lähtien.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä poissulkemista ei sovelleta, jos toimija todistaa maksajavirastoa tyydyttävällä tavalla, että kyseisessä kohdassa tarkoitettu tilanne johtuu ylivoimaisesta esteestä tai ilmeisestä virheestä.

3.   Aiheettomasti maksettu tuki on perittävä asianomaisilta toimijoilta takaisin korkoineen. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 27 artiklassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

4.   Tässä artiklassa säädettyjen hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpano ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintä eivät vaikuta sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseen komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 (19) mukaisesti.

V OSASTO

ILMOITUKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Ilmoitukset

I jakso

Ilmoituksia koskevat yleiset säännökset

63 artikla

Ilmoitustapa

Tässä asetuksessa samoin kuin 1 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (20) mukaisesti.

64 artikla

Maksajavirastoja koskevat ilmoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle hyväksytyt maksajavirastot, jotka vastaavat interventio-ostoista ja -myynnistä ja yksityisen varastoinnin tuesta.

2.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille ja yleisesti saataville luettelon hyväksytyistä maksajavirastoista, mukaan luettuna julkaisemalla tiedot internetissä.

II jakso

Julkista interventiota koskevat ilmoitukset

65 artikla

Interventiovarastoja koskevien tietojen ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden, joiden maksajavirastoilla on interventiovarastoja, on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä seuraavat tiedot:

a)

viljan ja riisin osalta:

i)

markkinointivuoden alusta alkaen varastoidut määrät;

ii)

markkinointivuoden alusta alkaen haltuunotetut kumulatiiviset määrät;

iii)

markkinointivuoden alusta alkaen varastointipaikoista pois viedyt kumulatiiviset määrät, tapauksen mukaan jaoteltuna käytön tai määräpaikan mukaan, ja kumulatiiviset tuhoutuneet määrät;

iv)

kumulatiiviset varatut määrät, tapauksen mukaan jaoteltuna käytön tai määräpaikan mukaan;

v)

määrät, joista on tehty tarjous, kuukausittaisen raportointijakson lopussa;

b)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta:

i)

varastoituna edeltävän kuukauden lopussa olevat kunkin tuotteen määrät ja kyseisen kuukauden aikana varastointipaikkoihin saapuneet ja niistä poistetut määrät;

ii)

varastointipaikoista asianomaisen kuukauden aikana poistetut kunkin tuotteen määrät eriteltynä kyseisten tuotteiden myyntiä koskevan tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetun asetuksen mukaisesti;

iii)

edeltävän kuukauden lopussa varastoituna olleet määrät eriteltynä niiden iän mukaan;

c)

naudanlihan osalta:

i)

varastoituna edeltävän kuukauden lopussa olevat kunkin tuotteen määrät ja kyseisen kuukauden aikana varastointipaikkoihin saapuneet ja niistä poistetut määrät;

ii)

varastointipaikoista edeltävän kuukauden aikana poistetut kunkin tuotteen määrät eriteltynä kyseisten tuotteiden myyntiä koskevan tarjouskilpailumenettelyn aloittamisesta annetun asetuksen mukaisesti;

iii)

kunkin leikatun tuotteen määrä, josta on tehty myyntisopimus edeltävän kuukauden aikana;

iv)

kunkin leikatun tuotteen määrä, josta on tehty poistomääräys edeltävän kuukauden aikana;

v)

kunkin leikatun tuotteen määrä, joka on ostettu edeltävän kuukauden aikana;

vi)

kunkin leikatun tuotteen sopimukseen kuulumattomat ja fyysiset varastot edeltävän kuukauden lopussa sekä tiedot sopimukseen kuulumattomien varastojen osalta varastoinnin kestosta;

d)

kaikkien tuotteiden osalta:

i)

tarjouskilpailumenettelyn aloittaminen, myönnetyt määrät ja vahvistetut vähimmäismyyntihinnat, jos 36 artiklaa on sovellettu;

ii)

tiedot, jotka koskevat tuotteiden poistamista vähävaraisimpia koskevassa järjestelmässä.

2.   Komissio voi pyytää, että 1 kohdassa säädettyjä ilmoituksia toimitetaan tiheämmin, jos se on tarpeen interventiojärjestelmän tehokkaan hallinnoinnin kannalta.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetaan

a)

’saapuneilla määrillä’ varastoon tosiasiallisesti siirrettyjä määriä riippumatta siitä, onko maksajavirasto ottanut ne haltuunsa;

b)

’poistetuilla määrillä’ varastosta poistettuja määriä, tai jos ostaja on ottanut ne haltuunsa ennen poistamista, haltuunotettuja määriä.

4.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetaan

a)

’sopimukseen kuulumattomilla varastoilla’ varastoja, joista ei ole vielä tehty myyntisopimusta;

b)

’fyysisillä varastoilla’ sopimukseen kuulumattomia varastoja sekä varastoja, joista on jo tehty myyntisopimus mutta joita ei ole vielä otettu haltuun.

III jakso

Yksityisen varastoinnin tukea koskevat ilmoitukset

66 artikla

Yksityistä varastointia koskevien tietojen ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden, joissa käytetään yksityisen varastoinnin tukea, on ilmoitettava komissiolle

a)

vähintään kerran viikossa tuotteet ja määrät, joiden osalta edeltävän viikon aikana on tehty sopimuksia, eriteltynä varastointijakson mukaan;

b)

viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä edeltävän kuukauden osalta

i)

kyseisen kuukauden aikana yksityiseen varastoon viedyt ja varastosta poistetut tuotemäärät tarvittaessa luokkien mukaan eriteltyinä;

ii)

kyseisen kuukauden lopussa yksityisessä varastossa olleet tuotemäärät tarvittaessa luokkien mukaan eriteltyinä;

iii)

tuotemäärät, joiden osalta sopimusvarastointijakso on päättynyt;

iv)

asetuksen (EY) N:o 1308/2013 20 artiklan m alakohdan mukaisesti lyhennetyn tai pidennetyn varastointijakson ollessa kyseessä tuotteet ja määrät, joiden varastointijaksoa on muutettu sekä alkuperäiset ja muutetut varastosta poistamisen päivämäärät.

c)

kunkin vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä edeltävältä kalenterivuodelta tulokset IV osaston mukaisesti suoritetuista paikan päällä tehdyistä tarkastuksista.

II LUKU

Loppusäännökset

67 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2016. Julkisten interventio-ostojen osalta liitteessä I olevaa V osan taulukkoa III ja IV ja VI osassa olevaa b kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(3)  EUVL L 346, 20.12.2013, s. 12.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.)

(5)  Komission asetus (ETY) N:o 3427/87, annettu 16 päivänä marraskuuta 1987, riisimarkkinoiden interventiotoimenpiteisiin sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 326, 17.11.1987, s. 25).

(6)  Komission asetus (ETY) N:o 2351/91, annettu 30 päivänä heinäkuuta 1991, yksityiskohtaisista säännöistä, joita sovelletaan interventioelimen hallussaan pitämän riisin ostoon elintarvikeavun toimittamiseksi (EYVL L 214, 2.8.1991, s. 51).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 720/2008, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä maksajaviraston tai interventioelimen ostamien tuotteiden siirtämisen ja varastoinnin osalta (EUVL L 198, 26.7.2008, s. 17).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 826/2008, annettu 20 päivänä elokuuta 2008, yksityisen varastoinnin tuen myöntämistä koskevista yhteisistä säännöistä eräiden maataloustuotteiden alalla (EUVL L 223, 21.8.2008, s. 3).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 1130/2009, annettu 24 päivänä marraskuuta 2009, interventiosta peräisin olevien tuotteiden käytön ja/tai määräpaikan tarkastamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 5).

(10)  Komission asetus (EU) N:o 1272/2009, annettu 11 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta (EUVL L 349, 29.12.2009, s. 1).

(11)  Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1238, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 15).

(12)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).

(14)  Komission asetus (EY) N:o 273/2008, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maidon ja maitotuotteiden analysointi- ja laadunarviointimenetelmien osalta (EUVL L 88, 29.3.2008, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(16)  Komission asetus (EY) N:o 1249/2008, annettu 10 päivänä joulukuuta 2008, naudan-, sian- ja lampaanruhojen yhteisön luokitusasteikkojen soveltamista ja ruhojen hintaselvityksiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 337, 16.12.2008, s. 3).

(17)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 906/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 1).

(18)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(19)  Komission asetus (EY) N:o 1848/2006, annettu 14 päivänä joulukuuta 2006, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä esiintyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän järjestämisestä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 kumoamisesta (EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56).

(20)  Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3).


LIITE I

VILJA

I OSA

1.   MUUT KUIN MOITTEETTOMAN LAATUISTA PERUSVILJAA OLEVAT AINEKSET

1.1   Rikkoutuneet jyvät

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’rikkoutuneiden jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’rikkoutuneet jyvät’ määritellään standardissa EN 16378.

1.2   Jyvistä koostuvat epäpuhtaudet

a)   Kuivettuneet jyvät

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’kuivettuneiden jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587. Virossa, Latviassa, Suomessa ja Ruotsissa pidetään kuitenkin ohran osalta kuivettuneina jyvinä jyviä, joiden ominaispaino on vähintään 64 kg/hehtolitra ja joita tarjotaan tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tai toimitetaan interventioon kyseisissä jäsenvaltioissa ja jotka sen jälkeen kun niistä on poistettu kaikki tässä liitteessä tarkoitettu muu aines, läpäisevät seulan, jonka aukot ovat 2,0 millimetriä.

Määritelmä ’kuivettuneet jyvät’ ei koske maissia.

b)   Muut viljat

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’muiden viljojen’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’muut viljat’ määritellään standardissa EN 16378.

c)   Tuholaisten vioittamat jyvät

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’tuholaisten vioittamien jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’tuholaisten vioittamat jyvät’ määritellään standardissa EN 16378.

d)   Jyvät, joiden alkiossa on värivikoja

Durumvehnän ja tavallisen vehnän osalta määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Määritelmä ’jyvät, joiden alkiossa on värivikoja’ ei koske ohraa eikä maissia.

e)   Kuivauksen vaurioittamat jyvät

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’kuivauksen vaurioittamien jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’kuivauksen vaurioittamat jyvät’ määritellään standardissa EN 16378.

f)   Pilkukkaat jyvät

Durumvehnän osalta ’pilkukkaat jyvät’ määritellään standardissa EN 15587.

Määritelmä ’pilkukkaat jyvät’ ei koske tavallista vehnää, ohraa eikä maissia.

1.3   Itäneet jyvät

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’itäneiden jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’itäneet jyvät’ määritellään standardissa EN 16378.

1.4   Erilaiset epäpuhtaudet

a)   Vieraat siemenet

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’vieraiden siementen’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’vieraat siemenet’ määritellään standardissa EN 16378.

’Haitallisilla siemenillä’ tarkoitetaan ihmisille ja eläimille myrkyllisiä siemeniä, viljan puhdistusta ja jauhamista haittaavia tai vaikeuttavia siemeniä sekä viljajalosteiden laatua muuttavia siemeniä.

b)   Pilaantuneet jyvät

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’pilaantuneiden jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’pilaantuneet jyvät’ määritellään standardissa EN 16378.

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’Fusarium-sienen vioittamien jyvien’ määritelmä sisältyy ’pilaantuneiden jyvien’ määritelmään standardissa EN 15587.

c)   Varsinaiset epäpuhtaudet

Durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta ’varsinaisten epäpuhtauksien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Maissin osalta ’varsinaiset epäpuhtaudet’ määritellään standardissa EN 16378.

d)   Kuoret (maissilla tähkän osat)

e)   Torajyvät

f)   Mädäntyneet jyvät

Durumvehnän ja tavallisen vehnän osalta ’mädäntyneiden jyvien’ määritelmä on sama kuin standardissa EN 15587.

Määritelmä ’mädäntyneet jyvät’ ei koske ohraa eikä maissia.

g)   Eläinperäiset epäpuhtaudet

1.5   Elävät tuholaiset

1.6   Läpikuultavuutensa menettäneet jyvät

Läpikuultavuutensa menettäneillä durumvehnän jyvillä tarkoitetaan jyviä, joiden ydintä ei voida pitää kokonaan läpikuultavana. Ne määritellään standardissa EN 15585.

2.   KUNKIN VILJAN OSALTA HUOMIOON OTETTAVAT SEIKAT EPÄPUHTAUKSIA MÄÄRITELTÄESSÄ

2.1   Durumvehnä

’Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä, jyviä, joiden alkiossa on värivikoja, pilkukkaita jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

’Erilaisia epäpuhtauksia’ ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät (joihin kuuluvat Fusarium-sienen vioittamat jyvät), varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, torajyvät, mädäntyneet jyvät ja eläinperäiset epäpuhtaudet.

2.2   Tavallinen vehnä

’Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä, sekä jyviä, joiden alkiossa on värivikoja (ainoastaan silloin kun niiden osuus on yli 8 %), ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

’Erilaisia epäpuhtauksia’ ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät (joihin kuuluvat Fusarium-sienen vioittamat jyvät), varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret, torajyvät, mädäntyneet jyvät ja eläinperäiset epäpuhtaudet.

2.3   Ohra

’Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan kuivettuneita jyviä, muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

’Erilaisia epäpuhtauksia’ ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät (joihin kuuluvat Fusarium-sienen vioittamat jyvät), varsinaiset epäpuhtaudet, kuoret ja eläinperäiset epäpuhtaudet.

2.4   Maissi

’Jyvistä koostuvilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan muiden viljojen jyviä, tuholaisten vioittamia jyviä ja kuivauksen vaurioittamia jyviä.

’Erilaisia epäpuhtauksia’ ovat vieraat siemenet, pilaantuneet jyvät, varsinaiset epäpuhtaudet, tähkän osat ja eläinperäiset epäpuhtaudet.

II OSA

Interventioon tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tarjotun tai toimitetun viljan laadun määrittämisessä käytettävät menetelmät

Interventioon tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tarjotun tai toimitetun viljan laadun määrittämiseksi käytetään 4 artiklan mukaisesti seuraavia menetelmiä:

a)

vertailumenetelmä niiden ainesten määrittämiseksi, jotka eivät ole moitteettoman laatuisia perusviljoja:

i)

durumvehnän, tavallisen vehnän ja ohran osalta: standardi EN 15587,

ii)

maissin osalta: standardi EN 16378,

b)

vertailumenetelmä kosteuspitoisuuden määrittämiseksi:

i)

maissin osalta: standardi EN ISO 6540,

ii)

muiden viljojen kuin maissin osalta: standardi EN ISO 712 tai standardin EN 15948 mukainen infrapunatekniikkaan perustuva menetelmä.

Kiistatapauksessa pätevinä pidetään maissin osalta ainoastaan EN ISO 6540 -standardin soveltamisesta saatuja tuloksia ja muiden viljojen kuin maissin osalta EN ISO 712 -standardin soveltamisesta saatuja tuloksia;

c)

vertailumenetelmä vehnästä tehdyn taikinan tarttumattomuuden ja leipoutuvuuden määrittämiseksi: tässä liitteessä olevassa III osassa esitetty menetelmä;

d)

vertailumenetelmä durumvehnän ja tavallisen vehnän jauhettujen jyvien valkuaispitoisuuden määrittämiseksi: menetelmä, joka on esitetty

i)

standardissa EN ISO 20483 tai

ii)

standardissa CEN ISO/TS 16634–2.

Kiistatapauksessa pätevinä pidetään ainoastaan EN ISO 20483 -standardin soveltamisesta saatuja tuloksia;

e)

vertailumenetelmä tavallisen vehnän jauhettujen jyvien Zeleny-luvun määrittämiseksi: standardissa EN ISO 5529 esitetty menetelmä;

f)

vertailumenetelmä Hagberg-sakoluvun määrittämiseksi (amylaasien aktiivisuuden mittaustesti): standardissa EN ISO 3093 esitetty menetelmä;

g)

vertailumenetelmä läpikuultavuutensa menettäneiden durumvehnän jyvien määrän määrittämiseksi: standardissa EN 15585 esitetty menetelmä;

h)

vertailumenetelmä ominaispainon määrittämiseksi: standardissa EN ISO 7971/3 esitetty menetelmä;

i)

näytteenotto- ja analyysimenetelmät mykotoksiinipitoisuuksien vahvistamiseksi: komission asetuksen (EY) N:o 1881/2006 (1) liitteessä tarkoitetut ja komission asetuksen (EY) N:o 401/2006 (2) liitteissä I ja II vahvistetut menetelmät.

III OSA

Menetelmä vehnästä tehdyn taikinan tarttumattomuuden ja leipoutuvuuden määrittämiseksi

1.   Otsikko

Menetelmä vehnäjauhon koeleivontaan.

2.   Soveltamisala

Menetelmää sovelletaan koejauhatuksessa saatuihin vehnäjauhoihin hiivalla nostatetun leivän valmistamiseksi.

3.   Periaate

Valmistetaan jauhoista, vedestä, hiivasta, suolasta ja sakkaroosista taikina määrätyssä taikinakoneessa. Taikinan paloittelun ja pyörittelyn jälkeen taikinapalojen annetaan nousta 30 minuuttia; ne vaivataan, asetetaan paistopelleille ja paistetaan määrätyn pituisen loppunostatuksen jälkeen. Arvioidaan taikinan tekniset ominaisuudet. Leivät arvioidaan niiden tilavuuden ja korkeuden perusteella.

4.   Ainesosat

4.1   Hiiva

Aktiivinen Saccharomyces cerevisiae -kuivahiiva (DHW-Hamburg-Wansbeck) tai aines, jolla on samat ominaisuudet.

4.2   Vesijohtovesi

4.3   Sokeri-suola-askorbiinihappoliuos

Liuotetaan 30 ± 0,5 g natriumkloridia (kauppalaatua), 30 ± 0,5 g sakkaroosia (kauppalaatua) ja 0,040 ± 0 001 g askorbiinihappoa 800 ± 5 g:aan vettä. Valmistetaan uusi liuos joka päivä.

4.4   Sokeriliuos

Liuotetaan 5 ± 0,1 g sakkaroosia (kauppalaatua) 95 ± 1 g:aan vettä. Valmistetaan uusi liuos joka päivä.

4.5   Mallasjauho (jolla on entsymaattinen aktiivisuus)

Kauppalaatua.

5.   Laitteet

5.1   Leivontahuone

Leivontahuoneen säätöjärjestelmällä on voitava pitää yllä 22–25 °C:n lämpötilaa.

5.2   Jäähdytin

4 ± 2 °C:n lämpötilan ylläpitämiseksi.

5.3   Vaaka

Suurin kuormitus 2 kg, tarkkuus 2 g.

5.4   Vaaka

Suurin kuormitus 0,5 kg, tarkkuus 0,1 g.

5.5   Analyysivaaka

Tarkkuus 0,1 × 10– 3 g.

5.6   Sekoitin

Stephan UMTA 10, jonka sekoittaja on mallia ”Detmold” (Stephan Söhne GmbH) tai laite, jolla on vastaavat ominaisuudet.

5.7   Nostatuskaappi

Leivontahuoneen säätöjärjestelmällä on voitava pitää yllä 30 ± 1 °C:n lämpötilaa.

5.8   Avonaiset muovilaatikot

Polymetyylimetakrylaattia (Plexiglas, Perspex). Sisämitat: 25 × 25 cm, korkeus 15 cm, seinämien paksuus 0,5 ± 0,05 cm.

5.9   Nelikulmaisia muovilevyjä

Polymetyylimetakrylaattia (Plexiglas, Perspex). Vähintään 30 × 30 cm, paksuus 0,5 ± 0,05 cm.

5.10   Leipomakone

Leipomakone Brabender (Brabender OHG) tai laite, jolla on samat ominaisuudet.

6.   Näytteenotto

Standardin EN ISO 24333 mukaisesti.

7.   Menettely

7.1   Hydrataation määritys

Vedensitomiskyky määritetään ICC-standardin nro 115/1 mukaan.

7.2   Mallasjauhon lisäämisen määritys

Määritetään jauhon sakoluku standardin EN ISO 3093 mukaan. Jos sakoluku on suurempi kuin 250, määritetään lisättävä mallasjauhon määrä, jotta sakoluvuksi saataisiin 200–250, suorittamalla sarja sekoituksia, joissa jauhoon lisättävä mallasjauhon (4.5 kohta) määrä kasvaa. Jos sakoluku on pienempi kuin 250, mallasjauhoja ei ole tarpeen lisätä.

7.3   Kuivahiivan uudelleen aktivointi

Sokeriliuoksen (4.4) lämpötila nostetaan 35 ± 1 °C:een. Kaadetaan 1 paino-osa aktiivista kuivahiivaa 4 paino-osaan tätä haaleata sokeriliuosta. Ei hämmennetä. Sekoitetaan tarvittaessa kevyesti.

Annetaan seistä 10 ± 1 minuuttia. Hämmennetään, kunnes saadaan homogeeninen suspensio. Tämä suspensio on käytettävä seuraavan 10 minuutin aikana.

7.4   Jauhon ja nestemäisten ainesten lämpötilojen mukauttaminen

Jauhon ja veden lämpötilat on mukautettava, jotta taikinan lämpötilaksi saadaan sekoituksen jälkeen 27 ± 1 °C.

7.5   Taikinan koostumus

Punnitaan 2 g:n tarkkuudella 10 y/3 g jauhoa sellaisenaan (vastaa 1 kg:aa jauhoa, jonka kosteuspitoisuus on 14 %), missä y on farinografikokeessa käytettävä jauhon määrä (ks. ICC-standardi nro 115/1).

Punnitaan 0,2 g:n tarkkuudella tarvittava mallasjauhon määrä, jotta sakoluvuksi saadaan 200–250 (7.2 kohta).

Punnitaan 430 ± 5 g sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta (4.3) ja lisätään vettä niin, että kokonaismassaksi saadaan (x – 9) 10 y/3 g (ks. 10.2 kohta), jossa x on farinografikokeessa käytetty veden määrä (ks. ICC-standardi nro 115/1). Tämä kokonaismassa (tavallisesti 450–650 g) on määritettävä 1,5 g:n tarkkuudella.

Punnitaan 90 ± 1 g hiivasuspensiota (7.3 kohta).

Merkitään muistiin taikinan kokonaismassa (P), joka on jauhon, sokeri-suola-askorbiinihappoliuoksen ja veden, hiivasuspension ja mallasjauhon massojen summa.

7.6   Sekoittaminen

Taikinakoneen lämpötila nostetaan ensin 27 ± 1 °C:seen käyttämällä riittävä määrä sopivan lämpöistä vettä.

Nestemäiset ainekset kaadetaan taikinakoneeseen ja levitetään pinnalle jauho ja mallasjauho.

Taikinakone käynnistetään (nopeus 1, 1 400 kierrosta/min), annetaan pyöriä 60 sekunnin ajan. 20 sekunnin kuluttua sekoituksen aloittamisesta käännetään taikinakoneen säiliön kanteen kiinnitettyä kaavinta kaksi kertaa.

Mitataan taikinan lämpötila. Jos se ei ole 26–28 °C, poistetaan tämä taikina ja tehdään uusi sen jälkeen, kun ainesten lämpötilat on mukautettu.

Arvioidaan taikinoiden ominaisuudet käyttämällä yhtä seuraavista ilmaisuista:

tarttumaton ja koneessa leipoutuva,

tarttuva ja koneessa leipoutumaton.

Jotta taikinaa voitaisiin pitää tarttumattomana ja koneessa leipoutuvana sekoituksen jälkeen, sen on muodostettava kiinteä massa, joka ei tartu kiinni lähes ollenkaan taikinakoneen säiliön seinämiin ja akseliin. Tämä massa on voitava helposti koota käsillä ja poistaa säiliöstä yhdellä kertaa ilman huomattavaa hukkaa.

7.7   Paloittelu ja pyörittely

Punnitaan 2 g:n tarkkuudella kolme taikinapalaa seuraavan kaavan mukaan:

p

=

0,25 P, jossa

p

=

taikinapalan massa

P

=

taikinan kokonaismassa.

Pyöritellään paloja välittömästi 15 sekunnin ajan leipomakoneessa (5.10 kohta) ja laitetaan ne sen jälkeen 30 ± 2 minuutiksi ylösalaisin käännetyillä muovilaatikoilla (5.8 kohta) peitetyille muovilevyille (5.9 kohta) nostatuskaappiin (5.7 kohta).

Taikinapaloja ei saa jauhottaa.

7.8   Vaivaaminen

Tuodaan muovilevyillä olevat, ylösalaisin käännetyillä laatikoilla peitetyt taikinapalat lähelle leipomakonetta (5.10 kohta). Jokaista palaa vaivataan uudelleen 15 sekunnin ajan. Palaa suojaava kansi poistetaan vasta juuri ennen muotoilua. Arvioidaan uudestaan taikinan ominaisuudet käyttämällä toista seuraavista ilmaisuista:

a)

tarttumaton ja koneessa leipoutuva,

b)

tarttuva ja koneessa leipoutumaton.

Jotta taikinaa voitaisiin pitää tarttumattomana ja koneessa leipoutuvana, se saa tarttua kiinni säiliön seinämiin vain vähän tai ei lainkaan niin, että taikina voi laitteen toiminnan ajan pyöriä hyvin itsensä ympäri ja muodostaa pallon. Toimenpiteen jälkeen taikina ei saa tarttua kiinni leipomakoneen säiliön seinämiin, kun säiliön kantta nostetaan.

8.   Testausseloste

Testausselosteessa on mainittava:

a)

taikinan ominaisuudet sekoituksen ja vaivauksen jälkeen,

b)

sakoluku jauholle, johon ei ole lisätty mallasjauhoa,

c)

kaikki havaitut poikkeavuudet.

d)

käytetty menetelmä,

e)

kaikki näytteen tunnistamiseen tarvittavat viitteet.

9.   Yleiset huomautukset

9.1

Nestemäisten ainesten määrän laskemiseen käytettävä kaava perustuu seuraaviin seikkoihin:

Haluttu koostumus saadaan lisäämällä x ml vettä määrään, joka vastaa 300 g:aa jauhoja, joiden kosteuspitoisuus on 14 %. Koeleivonnassa käytetään 1 kg jauhoja (joiden kosteuspitoisuus on 14 %), kun taas x perustuu 300 g:aan jauhoja; siksi koeleivonnassa on tarpeen käyttää x:ää, joka on jaettu kolmella ja kerrottu 10 g:lla vettä, eli 10 x/3 g.

430 g sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta sisältää 15 g suolaa ja 15 g sokeria. Tämä 430 g:n liuos sisältyy nestemäisiin aineksiin. Jotta taikinaan lisättäisiin 10 x/3 g vettä, on lisättävä (10 x/3 + 30) g nestemäisiä aineksia, jotka koostuvat 430 g:sta sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta ja lisätystä vesimäärästä.

Vaikka osa hiivasuspensioon lisätystä vedestä imeytyy hiivaan, tämä suspensio sisältää myös vapaata vettä. Oletetaan, että 90 g hiivasuspensiota sisältää 60 g vapaata vettä. Tämän vuoksi nestemäisten ainesten määrää on korjattava hiivasuspensiossa olevan 60 g:n vesimäärän osalta, joten on lisättävä 10 x/3 g plus 30 miinus 60 g. Siitä saadaan: (10 x/3 + 30) – 60 = 10 x/3 – 30 = (x/3 – 3) 10 = (x – 9) 10/3, toisin sanoen 7.5 kohdassa esitetty kaava. Jos esimerkiksi farinografikokeessa käytetty vesimäärä x on 165 ml, tämä arvo sijoitetaan kaavaan niin, että 430 g:aan sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta on lisättävä vettä, kunnes kokonaismassaksi tulee:

(165 – 9) 10/3 = 156 × 10/3 = 520 g.

9.2

Menetelmää ei voida soveltaa suoraan vehnään. Vehnän leipoutuvuuden määrittämisessä noudatettava suoritustapa on seuraava:

Puhdistetaan vehnänäyte ja määritetään sen kosteuspitoisuus. Vehnän kosteuspitoisuutta ei tarvitse säätää, jos se on 15,0–16,0 %. Muussa tapauksessa säädetään vehnän vesipitoisuus 15,5 ± 0,5 %:iin vähintään kolme tuntia ennen jauhamista.

Vehnä jauhetaan jauhoksi käyttämällä laboratoriomyllyjä Buhler MLU 202 tai Brabender Quadrumat Senior tai muuta samanlaista laitetta, jolla on samat ominaisuudet.

Valitaan jauhatusmenetelmä, jolla saadaan jauhoa, jonka jauhatusaste on vähintään 72 % ja jonka tuhkapitoisuus on 0,50–0,60 % kuiva-aineesta.

Määritetään jauhon tuhkapitoisuus komission asetuksen (EU) N:o 234/2010 (3) liitteen II mukaisesti ja kosteuspitoisuus tämän asetuksen mukaisesti. Lasketaan jauhatusaste seuraavan yhtälön mukaan:

E = (((100 – f) F)/(100 – w) W) × 100 %

jossa:

E

=

jauhatusaste,

f

=

jauhon vesipitoisuus,

w

=

vehnän vesipitoisuus,

F

=

tuotettu jauhon massa, jonka vesipitoisuus on f,

W

=

jauhettu vehnän massa, jonka vesipitoisuus on w.

Huom. Käytettyjä aineksia ja välineitä koskevat tarkemmat tiedot on lueteltu 31 päivänä maaliskuuta 1977 laaditussa asiakirjassa T/77.300, jonka on julkaissut Instituut voor Graan, Meel en Brood, TNO – Postbus 15, Wageningen, Alankomaat.

IV OSA

Viljojen näytteenotto- ja analyysimenetelmät

1.

Kunkin viljaerän laatuominaisuudet todetaan tarjotun erän sellaisen edustavan näytteen perusteella, joka koostuu näytteistä, joita on otettu yksi jokaisesta toimituksesta ja vähintään yksi jokaiselta 60 tonnilta.

2.

Interventioon tarjouskilpailussa tai sen ulkopuolella tarjotun tai toimitetun viljan laadun määrittämisessä käytettävät vertailumenetelmät vahvistetaan tässä liitteessä olevassa I, II ja III osassa.

3.

Riitatapauksessa maksajavirasto teettää kyseisistä viljoista tarvittavat testit uudelleen, ja häviävän osapuolen on maksettava tähän liittyvät kustannukset.

V OSA

Hinnankorotukset ja -alennukset

Taulukko I

Hinnankorotukset muiden viljojen kuin maissin kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus

(%)

Korotus

(euroa/tonni)

alle 12,5–12,0

0,5

alle 12–11,5

1

alle 11,5

1,5


Hinnankorotukset maissin kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus

(%)

Korotus

(euroa/tonni)

alle 12–11,5

0,5

alle 11,5

1

Taulukko II

Hinnanalennukset muiden viljojen kuin maissin kosteuspitoisuuden mukaan

Kosteuspitoisuus

(%)

Alennus

(euroa/tonni)

yli 13,0–13,5

0,5

yli 13,5–14,0

1,0

yli 14,0–14,5

1,5


Hinnanalennukset maissin kosteuspitoi