ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 200

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

59. vuosikerta
26. heinäkuu 2016


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1191, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2016/1192, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä unionin yleiselle tuomioistuimelle

137

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta ( EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320 )

140

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

26.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1191,

annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016,

kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unioni on asettanut tavoitteen pitää yllä ja kehittää sisärajatonta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Jotta varmistetaan yleisten asiakirjojen vapaa liikkuvuus unionissa ja näin edistetään unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta, unionin olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan voimassa olevia hallinnollisia vaatimuksia, jotka koskevat toisen jäsenvaltion viranomaisten antamien tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä jäsenvaltiossa.

(2)

Kaikki jäsenvaltiot ovat sopimuspuolina ulkomaisten yleisten asiakirjojen laillistamisvaatimuksen poistamisesta 5 päivänä lokakuuta 1961 tehdyssä Haagin yleissopimuksessa, jäljempänä ’apostille-yleissopimus’, jolla otettiin käyttöön yleissopimuksen sopimusvaltioiden antamien yleisten asiakirjojen liikkuvuutta yksinkertaistava järjestelmä.

(3)

Keskinäisen luottamuksen periaatteen mukaisesti ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi unionissa tällä asetuksella olisi säädettävä järjestelmästä, jolla yksinkertaistetaan edelleen tiettyjen yleisten asiakirjojen ja niiden oikeaksi todistettujen jäljennösten liikkuvuuden hallinnollisia muodollisuuksia silloin, kun jonkin jäsenvaltion viranomainen on antanut kyseiset yleiset asiakirjat ja niiden oikeaksi todistetut jäljennökset esitettäväksi toisessa jäsenvaltiossa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetty järjestelmä ei saisi rajoittaa henkilöiden mahdollisuutta edelleen hyödyntää halutessaan muita järjestelmiä, joilla yleiset asiakirjat vapautetaan laillistamisesta tai vastaavista muodollisuuksista ja joita sovelletaan jäsenvaltioiden välillä. Tätä asetusta olisi nimenomaisesti pidettävä apostille-yleissopimuksesta erillisenä ja riippumattomana säädöksenä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyn järjestelmän ja jäsenvaltioiden välillä sovellettavien muiden järjestelmien rinnakkaisuus olisi turvattava. Vaikka jäsenvaltioiden viranomaisten ei pitäisi voida vaatia apostille-todistusta, kun henkilö esittää niille toisessa jäsenvaltiossa annetun ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yleisen asiakirjan, tämä asetus ei kuitenkaan saisi apostille-yleissopimuksen osalta estää jäsenvaltioita antamasta apostille-todistusta, jos henkilö päättää pyytää sitä. Tämä asetus ei myöskään saisi estää henkilöä edelleen käyttämästä jossakin jäsenvaltiossa apostille-todistusta, joka on annettu toisessa jäsenvaltiossa. Näin ollen apostille-yleissopimusta voidaan yhä käyttää henkilön pyynnöstä jäsenvaltioiden välisissä suhteissa. Kun henkilö pyytää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta yleisestä asiakirjasta apostille-todistusta, asiakirjan antavien kansallisten viranomaisten olisi käytettävä asiaankuuluvia keinoja ilmoittaakseen hänelle, että tällä asetuksella säädetyn järjestelmän nojalla apostille-todistus ei ole enää tarpeen, jos henkilön tarkoituksena on esittää asiakirja toisessa jäsenvaltiossa. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden olisi asetettava tämä tieto saataville kaikin asianmukaisin keinoin.

(6)

Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava jäsenvaltion viranomaisten kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti antamat yleiset asiakirjat, joiden pääasiallisena tarkoituksena on vahvistaa jokin seuraavista seikoista: syntymä, henkilön elossaolo, kuolema, nimi, avioliitto (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), avioero, asumusero tai avioliiton pätemättömäksi julistaminen, rekisteröity parisuhde (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), rekisteröidyn parisuhteen purkaminen, asumusero tai rekisteröidyn parisuhteen pätemättömäksi julistaminen, vanhemmuus, adoptio, koti- ja/tai asuinpaikka tai kansalaisuus. Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava myös yleiset asiakirjat, jotka se jäsenvaltio, jonka kansalainen henkilö on, on antanut tälle todistaakseen, ettei kyseisellä henkilöllä ole rikosrekisterissä merkintöjä. Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi lisäksi kuuluttava yleiset asiakirjat, joiden esittämistä voidaan edellyttää unionin kansalaisilta, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, kun he asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti haluavat äänestää tai asettua ehdokkaiksi Euroopan parlamentin vaaleissa tai kunnallisvaaleissa jäsenvaltiossa, jossa he asuvat.

(7)

Tämä asetus ei saisi velvoittaa jäsenvaltioita antamaan yleisiä asiakirjoja, joita ei ole olemassa niiden kansallisessa lainsäädännössä.

(8)

Tätä asetusta olisi sovellettava myös jäsenvaltion, jossa alkuperäinen yleinen asiakirja on annettu, toimivaltaisen viranomaisen laatimien yleisten asiakirjojen oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin. Oikeaksi todistetuista jäljennöksistä tehtyjen jäljennösten ei kuitenkaan olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(9)

Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi sisällytettävä myös sähköiseen tietojenvaihtoon soveltuvat yleisten asiakirjojen ja monikielisten vakiolomakkeiden sähköiset versiot. Kunkin jäsenvaltion olisi kuitenkin itse päätettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti siitä, voidaanko ja millä edellytyksin yleisiä asiakirjoja ja monikielisiä vakiolomakkeita esittää sähköisessä muodossa.

(10)

Tätä asetusta ei olisi sovellettava jäsenvaltiossa annettuihin passeihin tai henkilökortteihin, koska tällaisiin asiakirjoihin ei sovelleta laillistamista tai vastaavaa muodollisuutta siinä yhteydessä, kun ne esitetään toisessa jäsenvaltiossa.

(11)

Tätä asetusta ja erityisesti siinä säädettyä hallinnollisen yhteistyön mekanismia ei olisi sovellettava kansainvälisen väestörekisteritoimikunnan, jäljempänä ’ICCS’, asiaankuuluvien yleissopimusten perusteella annettuihin väestörekisteritietoihin.

(12)

Nimen muuttamista koskevien yleisten asiakirjojen olisi myös katsottava kuuluvan yleisiin asiakirjoihin, joiden pääasiallisena tarkoituksena on vahvistaa henkilön nimi.

(13)

Käsite ”siviilisääty” olisi ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan henkilön asemaa siinä suhteessa, onko hän avioliitossa, asumuserossa vai naimaton, mukaan lukien eronnut tai leski.

(14)

Käsite ”vanhemmuus” olisi ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan lapsen ja lapsen vanhempien välistä oikeudellista suhdetta.

(15)

Tätä asetusta sovellettaessa käsitteitä ”kotipaikka”, ”asuinpaikka” ja ”kansalaisuus” olisi tulkittava kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(16)

Käsitteen ”rikosrekisteri” olisi tulkittava tarkoittavan kansallista rekisteriä tai kansallisia rekistereitä, joihin kirjataan tiedot tuomioista kansallisen lainsäädännön mukaisesti. ”Tuomion” olisi tulkittava tarkoitettavan rikostuomioistuimen lainvoimaista päätöstä luonnollisen henkilön tuomitsemisesta rikoksesta, siltä osin kuin nämä päätökset merkitään tuomiojäsenvaltion rikosrekisteriin.

(17)

Toisessa jäsenvaltiossa annettujen yleisten asiakirjojen esittämiseen jäsenvaltiossa liittyvien vaatimusten yksinkertaistamisen olisi tuotava käytännön hyötyä unionin kansalaisille. Kun otetaan huomioon, että yksityishenkilöiden antamat asiakirjat ovat oikeudelliselta luonteeltaan erilaisia, ne olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kolmansien maiden viranomaisten antamat yleiset asiakirjat olisi niin ikään jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle myös silloin, kun jäsenvaltion viranomaiset ovat jo hyväksyneet ne aidoiksi. Kolmansien maiden viranomaisten antamien yleisten asiakirjojen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle olisi ulotettava koskemaan oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, joita jäsenvaltion viranomaiset ovat tehneet kolmannen maan viranomaisten antamista yleisistä asiakirjoista.

(18)

Tämän asetuksen tavoitteena ei ole muuttaa jäsenvaltioiden aineellista oikeutta, joka koskee syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, nimeä, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista, rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), rekisteröidyn parisuhteen purkamista, asumuseroa tai rekisteröidyn parisuhteen pätemättömäksi julistamista, vanhemmuutta, adoptiota, koti- ja/tai asuinpaikkaa, kansalaisuutta, merkinnätöntä rikosrekisteriotetta tai yleisiä asiakirjoja, joiden esittämistä jäsenvaltio voi edellyttää Euroopan parlamentin vaalien tai kunnallisvaalien ehdokkaalta tai tällaisten vaalien äänestäjältä, joka on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. Lisäksi tämä asetus ei saisi vaikuttaa toisessa jäsenvaltiossa annetun yleisen asiakirjan sisältöön liittyvien oikeusvaikutusten tunnustamiseen jäsenvaltiossa.

(19)

Jotta voitaisiin edistää unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yleiset asiakirjat ja niiden oikeaksi todistetut jäljennökset olisi vapautettava kaikista laillistamisen muodoista ja vastaavista muodollisuuksista.

(20)

Myös muita muodollisuuksia eli vaatimusta toimittaa kulloinkin yleisistä asiakirjoista oikeaksi todistettuja jäljennöksiä ja käännöksiä, olisi yksinkertaistettava, jotta helpotetaan yleisten asiakirjojen liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä.

(21)

Kieliesteiden ylittämiseksi ja siten yleisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä olisi vahvistettava unionin toimielinten kullakin virallisella kielellä monikieliset vakiolomakkeet yleisille asiakirjoille, jotka koskevat syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa ja merkinnätöntä rikosrekisteriotetta.

(22)

Monikielisten vakiolomakkeiden ainoana tarkoituksena olisi oltava helpottaa niiden yleisten asiakirjojen kääntämistä, joihin ne liitetään. Näin ollen kyseisiä lomakkeita ei saisi liikkua erillisinä asiakirjoina jäsenvaltioiden välillä. Niillä ei saisi olla samaa tarkoitusta eikä niillä saisi pyrkiä samoihin tavoitteisiin kuin väestörekisteriotteilla, väestörekisteritietojen sanatarkoilla jäljennöksillä, monikielisillä väestörekisteriotteilla, monikielisillä ja koodatuilla väestörekisteriotteilla tai monikielisillä ja koodatuilla virkatodistuksilla, jotka on vahvistettu ICCS:in yleissopimuksissa N:o 2, joka koskee väestörekisteritietoja koskevien jäljennösten maksutonta antamista ja laillistamisvelvollisuudesta vapauttamista, N:o 16, joka koskee monikielisten väestörekisteriotteiden antamista, sekä N:o 34, joka koskee monikielisten ja koodattujen väestörekisteriotteiden ja monikielisten ja koodattujen virkatodistusten antamista.

(23)

Tällä asetuksella käyttöön otetuista monikielisistä vakiolomakkeista olisi käytävä ilmi niiden yleisten asiakirjojen sisältö, joihin ne on liitetty, ja niiden avulla olisi poistettava mahdollisimman pitkälle tarve kääntää nuo yleiset asiakirjat. Käännöstarpeen poistamisen tavoitteeseen ei kuitenkaan voida kohtuudella päästä monien sellaisten yleisten asiakirjojen osalta, joiden sisältöä ei asianmukaisesti voida tuoda esiin monikielisessä vakiolomakkeessa; tällaisia ovat muun muassa asiakirjat, jotka kuuluvat tuomioistuinten tiettyihin päätösluokkiin. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle ne yleiset asiakirjat, joihin monikielinen vakiolomake voidaan liittää käännösavuksi. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä liittämään monikielinen vakiolomake mahdollisimman moniin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin yleisiin asiakirjoihin.

(24)

Henkilöä, joka esittää monikielisellä vakiolomakkeella varustetun yleisen asiakirjan, ei pitäisi vaatia tämän yleisen asiakirjan käännättämistä. Viranomaisen, jolle yleinen asiakirja esitetään, olisi kuitenkin viime kädessä päätettävä siitä, ovatko monikieliseen vakiolomakkeeseen sisällytetyt tiedot riittävät tämän yleisen asiakirjan käsittelyä varten.

(25)

Viranomainen, jolle yleinen asiakirja esitetään, voi poikkeuksellisesti vaatia, jos se on tarpeen tämän yleisen asiakirjan käsittelyä varten, että monikielisellä vakiolomakkeella varustetun yleisen asiakirjan esittävä henkilö toimittaa lisäksi käännöksen tai translitteroinnin monikielisen vakiolomakkeen sisällöstä kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä, tai jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä, jossa yleinen asiakirja esitetään, tai jollakin tuon paikkakunnan virallisista kielistä, kun kyseinen kieli on myös yksi unionin toimielinten virallisista kielistä.

(26)

Monikieliset vakiolomakkeet olisi pyynnöstä annettava henkilöille, joilla on oikeus saada sellaisia yleisiä asiakirjoja, joihin monikieliset vakiolomakkeet on määrä liittää. Monikielisillä vakiolomakkeilla ei saisi olla oikeudellisia vaikutuksia sisältönsä tunnustamisen suhteen niissä jäsenvaltioissa, joissa ne esitetään.

(27)

Tiettyyn yleiseen asiakirjaan liitettävää monikielistä vakiolomaketta täyttäessään kyseisen lomakkeen antavan viranomaisen olisi voitava valita monikielisen vakiolomakkeen mallista vain yleisen asiakirjan kannalta keskeiset maakohtaiset otsaketiedot, jotta varmistetaan, että monikielinen vakiolomake sisältää vain ne tiedot, jotka sisältyvät siihen yleiseen asiakirjaan, johon vakiolomake liitetään.

(28)

Monikielisen vakiolomakkeen sähköinen versio olisi voitava sisällyttää Euroopan oikeusportaalista eri paikkaan, josta se on saatavissa kansallisella tasolla, ja se olisi voitava antaa kyseisestä muusta paikasta käsin.

(29)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus luoda monikielisten vakiolomakkeiden sähköisiä versioita muuta kuin Euroopan oikeusportaalissa käytettyä tekniikkaa käyttäen edellyttäen, että tällaista muuta tekniikkaa käyttävien jäsenvaltioiden antamat monikieliset vakiolomakkeet sisältävät tässä asetuksessa vaaditut tiedot.

(30)

Olisi vahvistettava asianmukaiset suojatoimet jäsenvaltioiden välillä liikkuviin yleisiin asiakirjoihin ja niiden oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin liittyvien petosten ja väärennösten torjumiseksi.

(31)

Jotta voitaisiin saada aikaan nopea ja turvallinen rajatylittävä tietojenvaihto ja helpottaa keskinäistä avunantoa, tässä asetuksessa olisi perustettava jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten välille tehokas hallinnollisen yhteistyön mekanismi. Kyseisen hallinnollisen yhteistyön mekanismin käytön olisi lujitettava jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta sisämarkkinoilla ja perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (3) perustettuun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään, jäljempänä ’IMI’.

(32)

Asetus (EU) N:o 1024/2012 olisikin muutettava, jotta tämän asetuksen tietyt säännökset voidaan lisätä niiden hallinnollista yhteistyötä unionin säädöksissä koskevien säännösten luetteloon, jotka pannaan täytäntöön IMIn avulla asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteessä vahvistetun mukaisesti.

(33)

Korkean turvallisuus- ja tietosuojatason takaamiseksi tätä asetusta sovellettaessa ja petosten torjumiseksi komission olisi varmistettava, että IMI takaa yleisten asiakirjojen turvallisuuden ja tarjoaa turvalliset keinot lähettää kyseisiä asiakirjoja sähköisesti. Komission olisi otettava IMIssä käyttöön väline, joka varmentaa järjestelmän kautta vaihdetut tiedot, kun ne toimitetaan järjestelmän ulkopuolelle. Lisäksi yleisiä asiakirjoja koskevia tietoja vaihtavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1024/2012 mukaisesti IMIn kautta vaihdettavat yleiset asiakirjat ja henkilötiedot kerätään, käsitellään ja käytetään tarkoituksiin, jotka vastaavat niitä tarkoituksia, joita varten ne on alun perin toimitettu. Asetuksessa (EU) N:o 1024/2012 vahvistetaan tarvittavat säännökset, joilla varmistetaan henkilötietojen suojaaminen sekä IMIssä tapahtuvan tietojenvaihdon korkeatasoinen turvallisuus ja luottamuksellisuus, ja määritellään komission vastuut näiltä osin. Asetuksessa (EU) N:o 1024/2012 säädetään lisäksi, että IMI-toimijat saavat vaihtaa ja käsitellä henkilötietoja vain tarkoituksiin, jotka määritellään siinä unionin säädöksessä, johon vaihto perustuu, ja niiden tarkoitusten mukaisesti, joita varten kyseiset tiedot on alun perin toimitettu.

(34)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (4) säännellään jäsenvaltioissa tämän asetuksen soveltamiseen liittyvää jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten valvonnassa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi vaihdettava tai lähetettävä kaikki tiedot ja asiakirjat direktiivin 95/46/EY mukaisesti. Lisäksi tällaisten tietojenvaihdon ja tietojen lähettämisen erityisenä tarkoituksena olisi oltava se, että kyseiset viranomaiset tarkistavat yleisten asiakirjojen aitouden IMIn kautta, ja tällainen tarkistaminen olisi suoritettava ainoastaan kyseisten viranomaisten toimivaltojen puitteissa. Tämän ei pitäisi estää jäsenvaltioita soveltamasta sellaisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat yleisön mahdollisuutta saada tutustua virallisiin asiakirjoihin.

(35)

Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tarjottava toisilleen keskinäistä apua tämän asetuksen soveltamisen edistämiseksi erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön mekanismin soveltamisessa, kun jäsenvaltion viranomaisilla, joille yleinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös esitetään, on perusteltu syy epäillä yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitoutta.

(36)

Kun jäsenvaltion viranomaisilla, joille yleinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös esitetään, on perusteltu syy epäillä kyseisten asiakirjojen aitoutta, niillä olisi oltava mahdollisuus tarkistaa saatavilla olevat asiakirjojen mallit IMIin sisältyvän rekisterin kautta ja, mikäli epäilyyn edelleen on aihetta, esittää IMIn välityksellä tietopyyntöjä sen jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille, joissa kyseiset asiakirjat on annettu, joko lähettämällä pyyntö suoraan yleisen asiakirjan tai oikeaksi todistetun jäljennöksen antaneelle viranomaiselle tai ottamalla yhteyttä kyseisen jäsenvaltion keskusviranomaiseen. Viranomaisten, joilta tietoja on pyydetty, olisi vastattava tällaisiin pyyntöihin mahdollisimman lyhyessä ajassa ja joka tapauksessa enintään viiden työpäivän kuluessa tai kymmenen työpäivän kuluessa, jos pyyntö käsitellään keskusviranomaisen kautta. Kymmenen työpäivän määräaika voi koskea erityisesti tilanteita, joissa tietopyynnön vastaanottaneet viranomaiset eivät ole vielä rekisteröityneet IMIin. Siinä tapauksessa, että näitä määräaikoja ei voida noudattaa, tietopyynnön vastaanottaneen viranomaisen ja tietopyynnön esittäneen viranomaisen olisi sovittava määräajan pidentämisestä.

(37)

Tässä asetuksessa säädettyjen määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (5).

(38)

Poikkeuksellisissa olosuhteissa on mahdollista, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät pystyisi todentamaan yleisen asiakirjan aitoutta. Tällaiseen tilanteeseen olisi voitava päätyä vain esimerkiksi olosuhteissa, joissa todentaminen ei ole mahdollista kansallisten asiakirjojen jäljennösten fyysisen hävittämisen tai katoamisen esimerkiksi tietyn väestörekisteriviraston tai tuomioistuimen arkistojen hävittämisen tai rekisterin puuttumisen vuoksi. Tämän vuoksi IMIssä olisi oltava vastausvaihtoehto tämän mahdollisuuden varalle.

(39)

Jos tietopyynnön vastaanottaneen viranomaisen vastauksessa ei vahvisteta yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitoutta tai jos kyseiseltä viranomaiselta ei saada vastausta, tietopyynnön esittänyttä viranomaista ei pitäisi velvoittaa käsittelemään kyseistä yleistä asiakirjaa tai sen oikeaksi todistettua jäljennöstä. Lisäksi näissä tapauksissa tietopyynnön esittäneellä viranomaisella tai yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen esittäneellä henkilöllä olisi oltava vapaus käyttää kaikkia saatavilla olevia keinoja yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitouden todentamiseksi tai osoittamiseksi. Tämän asetuksen tehokkuuden varmistamiseksi tilanteiden, joissa IMIn kautta ei saada minkäänlaista vastausta, olisi pysyttävä poikkeustapauksina.

(40)

IMI-koordinaattori tai asianomaiset keskusviranomaiset voivat tarvittaessa avustaa ratkaisun löytämisessä ongelmiin, joita jäsenvaltioiden viranomaiset saattavat kohdata käyttäessään IMIä muun muassa tapauksissa, joissa tietopyyntöön ei saada vastausta tai joissa vastaamiselle varatun määräajan pidentämisestä ei ole mahdollista päästä sopimukseen.

(41)

Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi voitava hyödyntää käytettävissä olevia IMI-toimintoja, myös monikielistä viestintäjärjestelmää ja valmiiksi käännettyjen ja vakiomallisten kysymysten ja vastausten käyttöä sekä sisämarkkinoilla käytössä olevien yleisten asiakirjojen mallien rekisteriä.

(42)

Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten olisi tarjottava tietopyyntöihin liittyvää apua, erityisesti lähetettävä ja vastaanotettava tällaisia pyyntöjä ja tarpeen mukaan vastattava kyseisiin pyyntöihin ja toimitettava niihin liittyvät tarvittavat tiedot, erityisesti silloin kun joko tietopyynnön esittänyt tai vastaanottanut viranomainen ei ole rekisteröitynyt IMIin.

(43)

Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden keskusviranomaisten olisi oltava yhteydessä toisiinsa ja suoritettava tehtävänsä IMIn välityksellä. Saman jäsenvaltion viranomaisten välisen yhteydenpidon olisi tapahduttava kansallisten menettelyjen mukaisesti.

(44)

Tämän asetuksen ja olemassa olevan unionin lainsäädännön suhdetta olisi selkiytettävä. Näin ollen tällä asetuksella ei olisi rajoitettava unionin sellaisen lainsäädännön soveltamista, joka sisältää säännöksiä laillistamisesta tai vastaavasta muodollisuudesta tai muista muodollisuuksista, kuten neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 (6). Tällä asetuksella ei myöskään olisi rajoitettava sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistamista koskevan unionin lainsäädännön soveltamista. Jos tämän asetuksen säännökset ovat ristiriidassa jonkin muun sellaisen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseen liittyviä tiettyjä näkökohtia sääntelevän unionin säädöksen säännöksen kanssa, jossa tällaisia vaatimuksia yksinkertaistetaan vielä enemmän, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009 (9), unionin säädöksen, jossa säädetään pidemmälle menevästä yksinkertaistamisesta, säännökselle olisi annettava etusija.

(45)

Tällä asetuksella ei myöskään olisi rajoitettava sellaisten muiden unionin lainsäädännössä, kuten neuvoston direktiivissä 93/109/EY (10) tai asetuksessa (EY) N:o 987/2009, perustettujen jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa tietyillä aloilla koskevien hallinnollisen yhteistyön järjestelmien käyttöä. Tätä asetusta olisi sovellettava yhteisvaikutteisesti tällaisten järjestelmien kanssa.

(46)

Johdonmukaisuus tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin nähden edellyttää, että asetuksella olisi, samalla tavoin kuin kahden tai useamman jäsenvaltion välillä, oltava sen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja siinä määritetyssä laajuudessa etusija sellaisiin kahden- ja monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin nähden, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat ja jotka koskevat asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä.

(47)

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava säilyttää tai toteuttaa kahden- tai useammankeskiset järjestelynsä asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, kuten yleisten asiakirjojen todistusarvo, oikeudellisesti merkitykselliset monikieliset vakiolomakkeet, vapautus tällaisten lomakkeiden laillistamisesta, ja yleisten asiakirjojen vapauttaminen laillistamisesta muilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava säilyttää tai toteuttaa järjestelyjä, joiden tavoitteena on edelleen yksinkertaistaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yleisten asiakirjojen liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä.

(48)

Kolmansien maiden viranomaisten antamat yleiset asiakirjat eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Myöskään sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita käsittelevien yleisten asiakirjojen, jotka jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden viranomaiset ovat antaneet käytettäväksi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä suhteissa, laillistamista tai vastaavia muodollisuuksia koskevat sopimukset ja järjestelyt eivät saa vaikuttaa tämän asetuksen soveltamiseen. Siksi tämä asetus ei saisi estää jäsenvaltioita tekemästä sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita käsittelevien yleisten asiakirjojen, jotka jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden viranomaiset ovat antaneet käytettäväksi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä suhteissa, laillistamista tai vastaavia muodollisuuksia koskevia kahden- tai monenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Jäsenvaltioita ei myöskään saisi estää päättämästä hyväksyä uusien sopimuspuolten liittymistä sellaisiin sopimuksiin tai järjestelyihin, joiden osapuoleksi yksi tai useampi jäsenvaltio on liittymässä tai voi päättää liittyä, erityisesti siltä osin kuin on kyse apostille-yleissopimuksen 12 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetusta oikeudesta esittää ja ilmoittaa vastalause uutta liittymistä vastaan, eikä soveltamasta tai muuttamasta diplomaattisten edustajien tai konsuliedustajien antamien asiakirjojen laillistamisen poistamisesta tehtyä vuoden 1968 eurooppalaista yleissopimusta tai päättämästä uusien sopimuspuolten liittymisestä siihen.

(49)

Koska tämän asetuksen mukaisilla monikielisillä vakiolomakkeilla ei ole oikeudellista merkitystä eivätkä ne ole päällekkäisiä ICCS:in yleissopimuksissa N:o 16, N:o 33 ja N:o 34 vahvistettujen monikielisten vakiolomakkeiden tai ICCS:in yleissopimuksessa N:o 27 vahvistettujen elossaolotodistusten kanssa, tämä asetus ei saisi vaikuttaa kyseisten yleissopimusten soveltamiseen jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä.

(50)

Olisi perustettava tilapäinen komitea, joka muodostuu komission ja jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja, kaikkien tämän asetuksen soveltamisen helpottamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja erityisesti parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi seuraavilta osin: asetuksen soveltaminen jäsenvaltioiden välillä, yleisiin asiakirjoihin, niiden oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin ja oikeaksi todistettuihin käännöksiin liittyvien petosten torjuminen, yleisten asiakirjojen sähköisten versioiden käyttö, monikielisten vakiolomakkeiden käyttö sekä havaitut väärennetyt asiakirjat.

(51)

Jotta tämän asetuksen soveltaminen helpottuisi, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle IMIn kautta keskusviranomaistensa yhteystiedot, kansallisen lainsäädäntönsä mukaisten yleisimmin käytettyjen yleisten asiakirjojen mallit tai, jos olemassa ei ole yhtä asiakirjan mallia, tiedot kyseisen asiakirjan erityispiirteistä, tietojen asettamiseksi yleisön saataville kaikin asianmukaisin keinoin ja erityisesti Euroopan oikeusportaalin kautta.

(52)

Jäsenvaltioiden olisi lisäksi toimitettava IMIn kautta havaittujen väärennettyjen asiakirjojen anonymisoidut versiot, joita voidaan käyttää hyödyksi tyypillisinä esimerkkeinä mahdollisten väärennösten havaitsemiseen. Väärennetyistä asiakirjoista olisi ilmoitettava vain sellaiset asiakirjat, joiden julkistaminen on sallittu kansallisen lainsäädännön nojalla, eikä ilmoittaminen saisi rajoittaa rikosoikeudellisen menettelyn kuluessa kerättyjen todisteiden julkistamista koskevia jäsenvaltioiden sääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden ilmoittamia tietoja väärennetyistä asiakirjoista ei saisi julkistaa.

(53)

Tämän asetuksen soveltamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi tietojen asettamiseksi yleisön saataville Euroopan oikeusportaalin kautta ilmoitettava komissiolle kieli tai kielet, jonka tai jotka ne voivat hyväksyä toisen jäsenvaltion viranomaisten antamien yleisten asiakirjojen esittämistä varten; ohjeellinen luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista yleisistä asiakirjoista; luettelo yleisistä asiakirjoista, joihin monikielinen vakiolomake voidaan liittää käännösavuksi; luettelo henkilöistä, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla kelpoisuus laatia oikeaksi todistettuja käännöksiä, jos tällainen luettelo on olemassa; ohjeellinen luettelo sellaisista viranomaisista, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuudet antaa oikeaksi todistettuja jäljennöksiä; tiedot siitä, millä keinoin oikeaksi todistetut käännökset ja oikeaksi todistetut jäljennökset voidaan tunnistaa; ja tiedot oikeaksi todistettujen jäljennösten erityispiirteistä.

(54)

Tiedot yleisimmin käytettyjen yleisten asiakirjojen malleista tai tällaisten asiakirjojen tai niiden oikeaksi todistettujen jäljennösten erityispiirteistä olisi asetettava yleisön saataville, vain siltä osin kuin kyseiset tiedot jo ovat julkisesti saatavilla sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jonka viranomaiset antoivat yleisen asiakirjan tai oikeaksi todistetun jäljennöksen. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, mitkä asiakirjat ovat niiden kansallisen lainsäädännön nojalla julkisesti saatavilla. Tätä asetusta sovellettaessa yleisten asiakirjojen tai niiden oikeaksi todistettujen jäljennösten erityispiirteitä koskeviin tietoihin, jotka jäsenvaltioiden on määrä ilmoittaa komissiolle, ei kuitenkaan pitäisi sisällyttää tietoja erityisistä turvatekijöistä, jotka eivät ole julkisesti saatavilla sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jonka viranomaiset antoivat yleisen asiakirjan tai oikeaksi todistetun jäljennöksen.

(55)

Jäsenvaltion komissiolle antama ilmoitus, joka koskee muuta sellaista yhtä tai useampaa kieltä kuin sen omaa kieltä tai omia kieliä, jonka tai jotka se voi hyväksyä toisen jäsenvaltion viranomaisten antamien yleisten asiakirjojen esittämistä varten, ei saisi rajoittaa sen viranomaisten mahdollisuutta hyväksyä kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai asianomaisen jäsenvaltion luvalla muuta kieltä tai muita kieliä, kun niille esitetään toisen jäsenvaltion viranomaisten antama yleinen asiakirja.

(56)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä liikkumis- ja oleskeluvapautta. Tätä asetusta olisi sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(57)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistäminen helpottamalla yleisten asiakirjojen vapaata liikkuvuutta unionissa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltion viranomaisten antamiin tiettyihin yleisiin asiakirjoihin, jotka on esitettävä toisen jäsenvaltion viranomaisille, liittyvästä järjestelmästä, joka koskee:

a)

vapauttamista laillistamisesta tai vastaavasta muodollisuudesta; ja

b)

muiden muodollisuuksien yksinkertaistamista.

Tämä asetus ei estä henkilöä käyttämästä muita jäsenvaltiossa sovellettavia laillistamista tai vastaavia muodollisuuksia koskevia järjestelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

2.   Tässä asetuksessa otetaan käyttöön myös monikieliset vakiolomakkeet, joita käytetään syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa ja merkinnätöntä rikosrekisteriotetta koskeviin yleisiin asiakirjoihin liitettynä käännösapuna.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin jäsenvaltion viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti antamiin yleisiin asiakirjoihin, jotka on esitettävä toisen jäsenvaltion viranomaisille ja joiden pääasiallisena tarkoituksena on vahvistaa jokin seuraavista asioista:

a)

syntymä;

b)

henkilön elossaolo;

c)

kuolema;

d)

nimi;

e)

avioliitto, mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty;

f)

avioero, asumusero tai avioliiton pätemättömäksi julistaminen;

g)

rekisteröity parisuhde, mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty;

h)

rekisteröidyn parisuhteen purkaminen, asumusero tai rekisteröidyn parisuhteen pätemättömäksi julistaminen;

i)

vanhemmuus;

j)

adoptio;

k)

koti- ja/tai asuinpaikka;

l)

kansalaisuus;

m)

merkinnätön rikosrekisteri, edellyttäen, että sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseessä oleva unionin kansalainen on, viranomaiset myöntävät kyseiselle kansalaiselle tällaisia seikkoja koskevia yleisiä asiakirjoja.

2.   Tätä asetusta sovelletaan lisäksi yleisiin asiakirjoihin, joiden esittämistä voidaan edellyttää unionin kansalaisilta, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, kun tällaiset kansalaiset haluavat äänestää tai asettua ehdokkaiksi Euroopan parlamentin vaaleissa tai kunnallisvaaleissa jäsenvaltiossa, jossa he asuvat, direktiivissä 93/109/EY ja neuvoston direktiivissä 94/80/EY (11) säädetyin edellytyksin.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta

a)

kolmannen maan viranomaisten antamiin yleisiin asiakirjoihin; tai

b)

jäsenvaltion viranomaisten antamiin a alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta toisen jäsenvaltion viranomaisten antamien yleisten asiakirjojen sisältöön liittyvien oikeusvaikutusten tunnustamiseen jäsenvaltiossa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’yleisillä asiakirjoilla’:

a)

asiakirjoja, jotka on antanut jäsenvaltion oikeuslaitokseen kuuluva viranomainen tai virkamies, myös virallisen syyttäjän, tuomioistuimen sihteerin ja haastemiehen (”huissier de justice”) antamia asiakirjoja;

b)

hallinnollisia asiakirjoja;

c)

notaarien antamia asiakirjoja;

d)

virallisia todistuksia asiakirjoihin, jotka henkilö on allekirjoittanut yksityishenkilönä, kuten virallisia todistuksia asiakirjan kirjaamisesta tai päiväyksen vahvistamisesta ja nimikirjoitusten oikeaksi todistamisia;

e)

minkä tahansa valtion alueella toimivien jäsenvaltion diplomaattisten edustajien tai konsuliedustajien virantoimituksessa antamia virallisia asiakirjoja, jos tällaiset asiakirjat on esitettävä toisen jäsenvaltion alueella tai toisen jäsenvaltion diplomaattisille edustajille tai konsuliedustajille, jotka toimivat kolmannen valtion alueella;

2)

’viranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista tai yksikköä, joka toimii virallisessa asemassa ja jolla on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuutus antaa tai vastaanottaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva yleinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös;

3)

’laillistamisella’ muodollisuutta, jolla todistetaan julkisen viran haltijan allekirjoituksen aitous, asema, jossa asiakirjan allekirjoittaja on toiminut, ja tarvittaessa siinä olevan sinetin tai leiman tiedot;

4)

’vastaavalla muodollisuudella’ todistusta, josta on määrätty apostille-yleissopimuksessa;

5)

’muilla muodollisuuksilla’ vaatimusta esittää yleisten asiakirjojen oikeaksi todistettuja jäljennöksiä ja käännöksiä;

6)

’keskusviranomaisella’ viranomaista tai viranomaisia, jonka tai jotka jäsenvaltio on nimennyt 15 artiklan mukaisesti täyttämään tämän asetuksen soveltamiseen liittyvät tehtävät;

7)

’oikeaksi todistetulla jäljennöksellä’ jäljennöstä, jonka yleisen asiakirjan alun perin antaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla valtuutettu viranomainen on allekirjoittanut ja todistanut olevan alkuperäisen kyseisen yleisen asiakirjan oikea ja täydellinen jäljennös.

II LUKU

VAPAUTUS LAILLISTAMISESTA JA VASTAAVASTA MUODOLLISUUDESTA SEKÄ OIKEAKSI TODISTETTUIHIN JÄLJENNÖKSIIN LIITTYVIEN MUIDEN MUODOLLISUUKSIEN YKSINKERTAISTAMINEN

4 artikla

Vapautus laillistamisesta ja vastaavasta muodollisuudesta

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yleiset asiakirjat ja niiden oikeaksi todistetut jäljennökset vapautetaan kaikista laillistamisen ja vastaavien muodollisuuksien muodoista.

5 artikla

Oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin liittyvä muiden muodollisuuksien yksinkertaistaminen

1.   Kun jäsenvaltio vaatii esittämään toisen jäsenvaltion viranomaisten antaman yleisen asiakirjan alkuperäiskappaleen, sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa yleinen asiakirja esitetään, eivät saa vaatia myös asiakirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen esittämistä.

2.   Kun jäsenvaltio sallii yleisen asiakirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen esittämisen, tämän jäsenvaltion viranomaisten on hyväksyttävä toisessa jäsenvaltiossa annettu oikeaksi todistettu jäljennös.

III LUKU

KÄÄNNÖKSIIN JA MONIKIELISIIN VAKIOLOMAKKEISIIN LIITTYVÄ MUIDEN MUODOLLISUUKSIEN YKSINKERTAISTAMINEN

6 artikla

Käännöksiin liittyvä muiden muodollisuuksien yksinkertaistaminen

1.   Käännöstä ei edellytetä, jos

a)

yleinen asiakirja on laadittu sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa asiakirja esitetään tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä, jossa asiakirja esitetään, taikka millä tahansa muulla kyseisen jäsenvaltion nimenomaisesti hyväksymällä kielellä; tai

b)

syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa tai merkinnätöntä rikosrekisteriotetta koskevaan yleiseen asiakirjaan liitetään tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti monikielinen vakiolomake edellyttäen, että viranomainen, jolle yleinen asiakirja esitetään, katsoo, että kyseiseen vakiolomakkeeseen sisältyvät tiedot ovat yleisen asiakirjan käsittelyn kannalta riittäviä.

2.   Oikeaksi todistettu käännös, jonka on laatinut henkilö, jolla on jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tähän kelpoisuus, on hyväksyttävä kaikissa jäsenvaltioissa.

7 artikla

Monikieliset vakiolomakkeet

1.   Jäsenvaltioiden 24 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tiedoksi antamiin yleisiin asiakirjoihin, jotka koskevat syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa ja merkinnätöntä rikosrekisteriotetta, on yleisen asiakirjan saamiseen oikeutetun henkilön pyynnöstä liitettävä tämän asetuksen mukaisesti käyttöön otettu monikielinen vakiolomake.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen monikielisten vakiolomakkeiden on oltava viranomaisen antamia ja niissä on oltava merkittynä niiden antamispäivä sekä asiakirjan antavan viranomaisen allekirjoitus ja tarvittaessa sinetti tai leima.

8 artikla

Monikielisten vakiolomakkeiden käyttö

1.   Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut monikieliset vakiolomakkeet liitetään kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin yleisiin asiakirjoihin, niitä käytetään käännösapuna, eikä niillä ole itsenäistä oikeudellista merkitystä.

2.   Monikieliset vakiolomakkeet eivät saa olla mitään seuraavista:

a)

väestörekisteriotteita;

b)

väestörekisteritietojen sanatarkkoja jäljennöksiä;

c)

monikielisiä väestörekisteriotteita;

d)

monikielisiä ja koodattuja väestörekisteriotteita; eivätkä

e)

monikielisiä koodattuja virkatodistuksia.

3.   Monikielisiä vakiolomakkeita voidaan käyttää ainoastaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ne on annettu.

9 artikla

Monikielisten vakiolomakkeiden sisältö

1.   Kussakin monikielisessä vakiolomakkeessa on oltava vakio-osa, joka koostuu seuraavista osioista:

a)

monikielisen vakiolomakkeen nimi;

b)

monikielisen vakiolomakkeen antamisen oikeusperusta;

c)

jäsenvaltio, jossa monikielinen vakiolomake annetaan;

d)

”Tärkeä huomautus” -kenttä;

e)

”Ohje asiakirjan antavalle viranomaiselle” -kenttä;

f)

tietyt vakiomuotoiset otsaketiedot ja niiden koodinumerot; ja

g)

allekirjoituskenttä.

2.   Syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa ja merkinnätöntä rikosrekisteriotetta koskeviin monikielisiin vakiolomakkeisiin sisällytettävät vakio-osat sekä vakiomuotoisten otsaketietojen monikieliset sanastot esitetään liitteissä I–XI.

3.   Kussakin monikielisessä vakiolomakkeessa on tarvittaessa oltava myös vakioimaton osa, jossa on maakohtaisia otsaketietoja sen yleisen asiakirjan sisällöstä, johon monikielinen vakiolomake on tarkoitus liittää, ja kyseisten otsaketietojen koodinumerot.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset otsaketiedot komissiolle 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.   Kunkin monikielisen vakiolomakkeen on sisällettävä myös sekä vakiomuotoisia otsaketietoja että maakohtaisia otsaketietoja koskeva monikielinen sanasto kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä.

10 artikla

Kielet, joilla monikieliset vakiolomakkeet annetaan

1.   Monikieliset vakiolomakkeet täyttää asiakirjan antava viranomainen jäsenvaltionsa virallisella kielellä tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä, jossa monikielinen vakiolomake annetaan.

2.   Monikielisten vakiolomakkeiden vakio-osa ja maakohtaiset otsaketiedot on oltava molemmilla seuraavilla kielillä:

a)

sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa monikielinen vakiolomake annetaan, tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä, jossa monikielinen vakiolomake annetaan, tai jollakin tuon paikkakunnan virallisista kielistä, kun kyseinen kieli on myös yksi unionin toimielinten virallisista kielistä; ja

b)

sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa yleinen asiakirja, johon monikielinen vakiolomake on liitetty, on tarkoitus esittää, tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä, jossa yleinen asiakirja, johon monikielinen vakiolomake on liitetty, on tarkoitus esittää, tai jollakin tuon paikkakunnan virallisista kielistä, kun kyseinen kieli on myös yksi unionin toimielinten virallisista kielistä.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kaksikieliset vakio-osa ja maakohtaiset otsaketiedot sekä 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu monikielinen sanasto on sisällytettävä yhteen monikieliseen vakiolomakkeeseen.

11 artikla

Maksu monikielisen vakiolomakkeen saamiseksi

Jotta helpotettaisiin edelleen yleisten asiakirjojen vapaata liikkuvuutta unionissa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että maksu monikielisen vakiolomakkeen saamiseksi ei ylitä monikielisen vakiolomakkeen tai yleisen asiakirjan, johon lomake liitetään, tuotantokustannusta, sen mukaan kumpi näistä kustannuksista on matalampi.

12 artikla

Monikielisten vakiolomakkeiden sähköiset versiot

Euroopan oikeusportaalissa on oltava kunkin jäsenvaltion osalta syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), ja tapauksen mukaan rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa ja merkinnätöntä rikosrekisteriotetta koskevien monikielisten vakiolomakkeiden mallit, jotka on vahvistettu tämän asetuksen mukaisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä ja joihin sisältyvät:

a)

liitteissä I–XI säädetyt vakio-osat; ja

b)

jäsenvaltioiden komissiolle 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamat maakohtaiset otsaketiedot.

IV LUKU

TIETOPYYNNÖT JA HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

13 artikla

Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä

Tämän asetuksen 14 ja 16 artiklan sekä 22 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi käytetään asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää, jäljempänä ’IMI’.

14 artikla

Tietopyyntö perustellun epäilyn tapauksessa

1.   Kun sen jäsenvaltion viranomaisilla, jossa yleinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös esitetään, on perustellusti syytä epäillä yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitoutta, niiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet epäilynsä poistamiseksi:

a)

tarkistettava saatavilla olevat asiakirjojen mallit 22 artiklassa tarkoitetun IMIin sisältyvän rekisterin kautta;

b)

jos yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitoutta on edelleen syytä epäillä, toimitettava IMIn kautta tietopyyntö:

i)

yleisen asiakirjan antaneelle viranomaiselle tai tilanteen mukaan oikeaksi todistetun jäljennöksen antaneelle viranomaiselle taikka molemmille; tai

ii)

asianomaiselle keskusviranomaiselle.

2.   Yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitoutta koskeva 1 kohdassa tarkoitettu perusteltu epäily voi koskea erityisesti

a)

allekirjoituksen aitoutta;

b)

asemaa, jossa asiakirjan allekirjoittaja on toiminut;

c)

sinettiä tai leimaa;

d)

sitä, että asiakirja voi olla väärennetty tai sitä on muutettu.

3.   Tämän artiklan nojalla tehtävät tietopyynnöt on perusteltava.

4.   Tämän artiklan nojalla esitettäviin tietopyyntöihin on liitettävä jäljennös asianomaisesta yleisestä asiakirjasta tai sen oikeaksi todistetusta jäljennöksestä, joka on toimitettu sähköisesti IMIn avulla. Tällaisista pyynnöistä ja vastauksista ei saa periä minkäänlaista veroa tai maksua.

5.   Viranomaisten on vastattava tämän artiklan nojalla esitettyihin tietopyyntöihin mahdollisimman lyhyessä ajassa ja joka tapauksessa enintään viiden työpäivän kuluessa tai kymmenen työpäivän kuluessa, jos pyyntö käsitellään keskusviranomaisen kautta.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja ei voida poikkeustapauksissa noudattaa, tietopyynnön vastaanottaneen viranomaisen ja tietopyynnön esittäneen viranomaisen on sovittava määräajan pidentämisestä.

6.   Jos yleisen asiakirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen aitoutta ei vahvisteta, tietopyynnön esittäneellä viranomaisella ei ole velvollisuutta käsitellä niitä.

15 artikla

Keskusviranomaisten nimeäminen

1.   Tämän asetuksen soveltamiseksi kunkin jäsenvaltion on nimettävä vähintään yksi keskusviranomainen.

2.   Jos jäsenvaltio on nimennyt useamman kuin yhden keskusviranomaisen, sen on nimettävä se keskusviranomainen, jolle voidaan toimittaa kaikki jäsenvaltion asianomaiselle viranomaiselle toimitettaviksi tarkoitetut tiedonannot.

16 artikla

Keskusviranomaisten tehtävät

Keskusviranomaisten on annettava 14 artiklan nojalla tehtyihin tietopyyntöihin liittyvää apua ja niiden on etenkin

a)

lähetettävä ja vastaanotettava tällaisia pyyntöjä ja tarvittaessa vastattava niihin; ja

b)

toimitettava pyyntöihin liittyvät tarvittavat tiedot.

V LUKU

ASETUKSEN SUHDE UNIONIN OIKEUDEN MUIHIN SÄÄNNÖKSIIN JA MUIHIN VÄLINEISIIN

17 artikla

Asetuksen suhde unionin oikeuden muihin säännöksiin

1.   Tällä asetuksella ei rajoiteta laillistamista tai vastaavia muodollisuuksia taikka muita muodollisuuksia koskevien unionin oikeuden säännösten soveltamista, vaan asetus on tällaisia säännöksiä täydentävä.

2.   Tällä asetuksella ei rajoiteta sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistamista koskevan unionin oikeuden soveltamista.

3.   Tällä asetuksella ei rajoiteta sellaisten muiden unionin oikeudessa perustettujen hallinnollisen yhteistyön järjestelmien käyttöä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden väliseen tietyillä aloilla tapahtuvaan tietojenvaihtoon.

18 artikla

Muutos asetukseen (EU) N:o 1024/2012

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteeseen kohta seuraavasti:

”9.

Kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 6 päivänä heinäkuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1191 (*): 14 ja 16 artikla sekä 22 artiklan 1 ja 2 kohta.

19 artikla

Suhde kansainvälisiin yleissopimuksiin, sopimuksiin ja järjestelyihin

1.   Tämä asetus ei rajoita sellaisten kansainvälisten yleissopimusten soveltamista, joiden osapuolena on tätä asetusta annettaessa yksi tai useampi jäsenvaltio ja jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tällä asetuksella on sen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja siinä vahvistetussa laajuudessa etusija jäsenvaltioiden tekemien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen sisältämiin muihin määräyksiin nähden näiden sopimusten tai järjestelyjen osapuolina olevien jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.

3.   Tämä artikla ei rajoita 1 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

4.   Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita neuvottelemasta, tekemästä, muuttamasta tai soveltamasta sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita käsittelevien yleisten asiakirjojen, jotka jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden viranomaiset ovat antaneet käytettäväksi asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä suhteissa, laillistamista tai vastaavia muodollisuuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä kolmansien maiden kanssa taikka liittymästä niihin. Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita päättämästä hyväksyä uusien sopimuspuolten liittymistä sellaisiin sopimuksiin tai järjestelyihin, joiden osapuoleksi yksi tai useampi jäsenvaltio on liittymässä tai voi päättää liittyä.

VI LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Käyttötarkoituksen rajaaminen

1.   Jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla toteuttaman tietojen ja asiakirjojen vaihdon ja toimittamisen ainoana tarkoituksena on se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa yleisten asiakirjojen aitouden IMIn kautta.

2.   Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua yleisiin asiakirjoihin.

21 artikla

Tämän asetuksen sisältöä koskevat tiedot

Komissio ja jäsenvaltiot asettavat tämän asetuksen sisältöä koskevat tiedot saataville asianmukaisin keinoin, myös Euroopan oikeusportaalin ja jäsenvaltioiden viranomaisten verkkosivustojen välityksellä.

22 artikla

Keskusviranomaisia koskevat tiedot ja yhteystiedot

1.   Jäsenvaltioiden on IMIä käyttäen ilmoitettava viimeistään 16 päivänä elokuuta 2018 seuraavat tiedot:

a)

edellä olevan 15 artiklan 1 kohdan nojalla nimetty keskusviranomainen tai nimetyt keskusviranomaiset ja sen tai niiden yhteystiedot sekä tilanteen mukaan 15 artiklan 2 kohdan nojalla nimetty viranomainen;

b)

kansallisen lainsäädäntönsä mukaisten yleisimmin käytettyjen yleisten asiakirjojen mallit tai, jos mallia ei ole olemassa, tiedot asianomaisen asiakirjan erityispiirteistä; ja

c)

havaittujen väärennettyjen asiakirjojen anonymisoidut versiot.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen myöhemmistä muutoksista IMIä käyttäen.

3.   Komissio julkaisee asianmukaisilla tavoilla

a)

1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b)

1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat julkisesti saatavilla sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka viranomaiset antoivat yleisen asiakirjan.

23 artikla

Parhaiden käytäntöjen vaihto

1.   Perustetaan tilapäinen komitea, joka muodostuu komission ja jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tilapäisen komitean on toteutettava kaikki tämän asetuksen soveltamisen helpottamiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti helpottamalla sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja säännöllistä ajan tasalle saattamista, jotka koskevat

a)

tämän asetuksen soveltamista jäsenvaltioiden välillä;

b)

yleisiin asiakirjoihin sekä oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin ja oikeaksi todistettuihin käännöksiin liittyvien petosten estämistä;

c)

yleisten asiakirjojen sähköisten versioiden käyttöä;

d)

monikielisten vakiolomakkeiden käyttöä;

e)

havaittuja väärennettyjä asiakirjoja.

24 artikla

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään 16 päivänä elokuuta 2018 komissiolle:

a)

kielet, jotka ne voivat hyväksyä niiden viranomaisille esitettävissä yleisissä asiakirjoissa 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla;

b)

ohjeellinen luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista yleisistä asiakirjoista;

c)

luettelo yleisistä asiakirjoista, joihin monikielinen vakiolomake voidaan liittää käännösavuksi;

d)

luettelo henkilöistä, joilla on kansallisen lainsäädännön mukaan kelpoisuus laatia oikeaksi todistettuja käännöksiä, jos tällainen luettelo on olemassa;

e)

ohjeellinen luettelo viranomaisista, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuudet antaa oikeaksi todistettuja jäljennöksiä;

f)

tiedot siitä, millä keinoin oikeaksi todistetut käännökset ja oikeaksi todistetut jäljennökset voidaan tunnistaa; ja

g)

tiedot oikeaksi todistettujen jäljennösten erityispiirteistä.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2017 komissiolle virallisella kielellään tai virallisilla kielillään, kun nämä ovat unionin toimielinten virallisia kieliä, maakohtaiset otsaketiedot, jotka sisällytetään syntymää, henkilön elossaoloa, kuolemaa, avioliittoa (mukaan lukien kelpoisuus solmia avioliitto ja siviilisääty), ja tapauksen mukaan rekisteröityä parisuhdetta (mukaan lukien kelpoisuus rekisteröidä parisuhde ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvä siviilisääty), koti- ja/tai asuinpaikkaa ja merkinnätöntä rikosrekisteriotetta koskeviin monikielisiin lomakkeisiin.

3.   Komissio julkaisee viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2018 luettelot 2 kohdan mukaisesti vastaanotetuista maakohtaisista otsaketiedoista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja Euroopan oikeusportaalissa kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskevista myöhemmistä muutoksista.

5.   Komissio julkaisee Euroopan oikeusportaalissa:

a)

edellä 1 kohdan a–f alakohdassa tarkoitetut tiedot; ja

b)

edellä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat julkisesti saatavilla sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka viranomaiset antoivat oikeaksi todistetun jäljennöksen.

25 artikla

Monikielisten vakiolomakkeiden maakohtaisten otsaketietojen muuttaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisiin otsaketietoihin tehdyistä muutoksista.

2.   Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut maakohtaisiin otsaketietoihin tehdyt muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Komissio saattaa 1 kohdassa tarkoitetut maakohtaisiin otsaketietoihin tehdyt muutokset julkisesti saataville Euroopan oikeusportaalissa ja muuttaa kunkin jäsenvaltion monikielisten vakiolomakkeiden mallia vastaavasti.

26 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio toimittaa viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tämän asetuksen soveltamista koskeva kertomus, jossa arvioidaan muun muassa keskusviranomaisten välisen yhteistyön kannalta merkittäviä käytännön kokemuksia. Kertomuksessa arvioidaan lisäksi sitä, onko aiheellista

a)

ulottaa tämän asetuksen soveltamisala koskemaan yleisiä asiakirjoja, jotka liittyvät muihin kuin 2 artiklassa ja tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin asioihin;

b)

ottaa käyttöön monikieliset vakiolomakkeet yleisille asiakirjoille, jotka liittyvät tämän kohdan a alakohdassa yksilöityihin asioihin, joita tämän asetuksen soveltamisala voidaan ulottaa koskemaan, jos soveltamisalaa laajennetaan a alakohdan mukaisesti; ja

c)

käyttää sähköisiä järjestelmiä yleisten asiakirjojen suoraa lähettämistä ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa varten, jotta voidaan sulkea pois kaikki petosten mahdollisuudet asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

2.   Komissio toimittaa viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2021 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle arviointikertomuksen siitä, onko aiheellista

a)

laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa:

i)

yhtiön tai muun yrityksen oikeudelliseen asemaan ja edustukseen liittyviin yleisiin asiakirjoihin;

ii)

tutkintotodistuksiin, todistuksiin ja muihin muodollista kelpoisuutta osoittaviin asiakirjoihin; ja

iii)

yleisiin asiakirjoihin, jotka ovat todisteena virallisesti tunnustetusta vammasta;

b)

ottaa käyttöön monikieliset vakiolomakkeet, jotka liittyvät:

i)

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yleisiin asiakirjoihin, joita varten tässä asetuksessa ei ole otettu käyttöön monikielisiä vakiolomakkeita; ja

ii)

yleisiin asiakirjoihin, jotka liittyvät tämän kohdan a alakohdassa yksilöityihin asioihin, joita tämän asetuksen soveltamisala voidaan ulottaa koskemaan;

c)

käyttää sähköisiä järjestelmiä yleisten asiakirjojen suoraa lähettämistä ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa varten, jotta voidaan sulkea pois petosten mahdollisuudet asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin on tarvittaessa liitettävä mukautusehdotuksia, jotka koskevat erityisesti tämän asetuksen soveltamisalan laajentamista yleisiin asiakirjoihin, jotka liittyvät 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin uusiin asioihin, uusien monikielisten vakiolomakkeiden käyttöönottoa 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sekä sähköisten järjestelmien käyttöä yleisten asiakirjojen suoraa lähettämistä ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa varten 1 kohdan c alakohdan ja 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 16 päivästä helmikuuta 2019, lukuun ottamatta

a)

24 artiklan 2 kohtaa, jota sovelletaan 16 päivästä helmikuuta 2017;

b)

12 artiklaa ja 24 artiklan 3 kohtaa, joita sovelletaan 16 päivästä helmikuuta 2018; ja

c)

22 artiklaa ja 24 artiklan 1 kohtaa, joita sovelletaan 16 päivästä elokuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 6 päivänä heinäkuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EUVL C 327, 12.11.2013, s. 52.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 10. maaliskuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. toukokuuta 2016.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(5)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).

(10)  Neuvoston direktiivi 93/109/EY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1993, niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34).

(11)  Neuvoston direktiivi 94/80/EY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1994, niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole (EYVL L 368, 31.12.1994, s. 38).


LIITE I

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE II

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE III

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE IV

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE V

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE VI

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE VII

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE VIII

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE IX

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE X

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE XI

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

26.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/137


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2016/1192,

annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016,

Euroopan unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä unionin yleiselle tuomioistuimelle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 256 artiklan 1 kohdan, 257 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan sekä 281 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon unionin tuomioistuimen pyynnön,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan komission lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 48 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/2422 (3), määrätään, että unionin yleisessä tuomioistuimessa on 40 tuomaria 25 päivästä joulukuuta 2015 lähtien, 47 tuomaria 1 päivästä syyskuuta 2016 lähtien ja kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohden 1 päivästä syyskuuta 2019 lähtien.

(2)

Kuten asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 johdanto-osan 9 kappaleessa todetaan, lisättäessä unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden lukumäärää seitsemällä 1 päivästä syyskuuta 2016 lähtien olisi lisäksi siirrettävä unionin yleiselle tuomioistuimelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 270 artiklassa tarkoitettu toimivalta ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena unionin ja sen henkilöstön väliset riita-asiat. Tämä toimivallan siirto edellyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 256 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen, jäljempänä ’virkamiestuomioistuin’, lakkauttamista.

(3)

Näin ollen toimivalta ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena kaikkien toimielinten, elinten ja laitosten sekä niiden henkilöstön väliset riita-asiat, joiden osalta toimivalta on annettu Euroopan unionin tuomioistuimelle, olisi siirrettävä unionin yleiselle tuomioistuimelle.

(4)

Sen vuoksi on tarpeen kumota neuvoston päätös 2004/752/EY, Euratom (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 979/2012 (5) sekä muuttaa pöytäkirjaa N:o 3.

(5)

Unionin yleisen tuomioistuimen olisi ratkaistava Euroopan unionin henkilöstöä koskevat asiat kyseisen alan riita-asioiden erityispiirteet huomioon ottaen, muun muassa tutkimalla kaikissa menettelyn vaiheissa mahdollisuuksia päästä sovintoratkaisuun.

(6)

Lisäksi jotta virkamiestuomioistuimessa siirron ajankohtana vireillä olevien asioiden käsittelyn asianmukainen kulku voitaisiin turvata sekä vahvistaa säännöt, joita sovelletaan muutoksenhakuihin, jotka ovat vireillä kyseisenä päivänä tai jotka tehdään myöhemmin virkamiestuomioistuimen ratkaisuista, olisi tarpeen antaa tarvittavat siirtymäsäännökset Euroopan unionin henkilöstöä koskevien asioiden siirtämisestä unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistaviksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kumotaan päätös 2004/752/EY, Euratom ja asetus (EU, Euratom) N:o 979/2012.

2 artikla

Muutetaan pöytäkirja N:o 3 seuraavasti:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

”50 a artikla

1.   Unionin yleisellä tuomioistuimella on ensimmäisenä oikeusasteena toimivalta ratkaista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 270 artiklassa tarkoitetut unionin ja sen henkilöstön väliset riita-asiat, mukaan luettuina kaikkien toimielinten, elinten ja laitosten sekä niiden henkilöstön väliset riita-asiat, joiden osalta toimivalta on annettu Euroopan unionin tuomioistuimelle.

2.   Unionin yleinen tuomioistuin voi kaikissa menettelyn vaiheissa, myös kanteen jättämisen yhteydessä, tutkia mahdollisuuksia päästä riita-asiassa sovintoratkaisuun ja pyrkiä helpottamaan tällaista ratkaisua.”

2)

Korvataan 62 c artikla seuraavasti:

”62 c artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artiklan nojalla perustettujen erityistuomioistuinten toimivaltaa, kokoonpanoa, organisaatiota ja menettelyä koskevat määräykset ovat tämän perussäännön liitteessä.”

3)

Kumotaan liite I.

3 artikla

Asiat, jotka ovat vireillä virkamiestuomioistuimessa 31 päivänä elokuuta 2016, siirretään unionin yleiseen tuomioistuimeen. Niiden käsittelyä jatketaan unionin yleisessä tuomioistuimessa siitä, mihin käsittely on edennyt kyseisenä päivänä, noudattaen sen työjärjestystä. Jos asia siirretään unionin yleiseen tuomioistuimeen asian käsittelyn suullisen vaiheen päättämisen jälkeen, asian käsittelyn suullinen vaihe aloitetaan uudelleen.

4 artikla

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, pöytäkirjan N:o 3 liitteessä I olevia 9–12 artiklaa sovelletaan edelleen muutoksenhakuihin, jotka ovat vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa 31 päivänä elokuuta 2016 tai jotka tehdään kyseisen päivän jälkeen virkamiestuomioistuimen ratkaisuista. Jos unionin yleinen tuomioistuin kumoaa virkamiestuomioistuimen ratkaisun mutta katsoo, ettei asia ole ratkaisukelpoinen, se siirtää asian muuhun kuin siihen jaostoon, jossa valitus on ratkaistu.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 6 päivänä heinäkuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  Lausunto annettu 22. helmikuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. kesäkuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 24. kesäkuuta 2016.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 341, 24.12.2015, s. 14).

(4)  Neuvoston päätös 2004/752/EY, Euratom, tehty 2 päivänä marraskuuta 2004, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen perustamisesta (EUVL L 333, 9.11.2004, s. 7).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 979/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tilapäisistä tuomareista (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 83).


Oikaisuja

26.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/140


Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 347, 20. joulukuuta 2013, s. 320 )

1.

Korvataan koko asetuksessa ilmaisu ”välimaksupyyntö” ilmaisulla ”välimaksatushakemus” asianmukaisesti taivutettuna.

2.

Sivulla 320, alaviite 3:

on:

”(3)

EUVL C 47, 17.2.2011, s. 1, …”

pitää olla:

”(3)

EUVL C 47, 17.2.2012, s. 1, …”

3.

Sivulla 321, johdanto-osan 10 kappaleen kolmas virke:

on:

”Jäsenvaltioiden, institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteidensa mukaisella tavalla asianmukaisella alueellisella tasolla, ti ja niiden tätä tarkoitusta varten osoittamien elinten olisi vastattava ohjelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta.”

pitää olla:

”Jäsenvaltioiden, institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteidensa mukaisella tavalla asianmukaisella alueellisella tasolla ja niiden tätä tarkoitusta varten osoittamien elinten olisi vastattava ohjelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta.”

4.

Sivulla 323, johdanto-osan 21 kappaleen kolmas virke:

on:

”Tämän vuoksi tiettyä ennakkoehtoa olisi sovellettava tietyn ohjelman prioriteettiin vain, jos se liittyy suoraan ja olennaisesti investointiprioriteetin tai unionin prioriteetin tehokkaaseen ja vaikuttavaan saavuttamiseen ja vaikuttaa siihen välittömästi, sillä jokainen erityistavoite ei välttämättä ole kytköksissä rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettuun ennakkoehtoon.”

pitää olla:

”Tämän vuoksi tiettyä ennakkoehtoa olisi sovellettava tietyn ohjelman prioriteettiin vain, jos se liittyy suoraan ja olennaisesti investointiprioriteetin tai unionin prioriteetin erityistavoitteen tehokkaaseen ja vaikuttavaan saavuttamiseen ja vaikuttaa siihen välittömästi, sillä jokainen erityistavoite ei välttämättä ole kytköksissä rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettuun ennakkoehtoon.”

5.

Sivulla 323, johdanto-osan 22 kappaleen kolmas virke:

on:

”Jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarviota ei käytetä tuhlailevasti tai tehottomasti, jos on näyttöä siitä, että prioriteetin tuloskehyksessä määritellyt välitavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainkohtien osalta ja että tämä johtuu …”

pitää olla:

”Jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarviota ei käytetä tuhlailevasti tai tehottomasti, jos on näyttöä siitä, että prioriteetin tuloskehyksessä määritellyt välitavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainvaiheiden osalta ja että tämä johtuu …”

6.

Sivulla 325, johdanto-osan 35 kappaleen toinen, kolmas ja neljäs virke:

on:

”Sen vuoksi päätöksen rahoittaa tukitoimenpiteitä rahoitusvälineiden kautta olisi perustuttava ennakkoarviointiin, jossa osoitetaan markkinoiden toimimattomuus tai puutteellinen investointitilanne ja esitetään arvio tarvittavien julkisten investointien tasosta ja laajuudesta. Ennakkoarviointien olennaiset osat olisi määriteltävä selkeästi tässä asetuksessa. Ennakkoarvioinnin yksityiskohtaisuuden vuoksi olisi säädettävä, että nämä arvioinnit voidaan suorittaa vaiheittain ja että ennakkoarviointia voidaan tarkistaa ja päivittää täytäntöönpanon aikana.”

pitää olla:

”Sen vuoksi päätöksen rahoittaa tukitoimenpiteitä rahoitusvälineiden kautta olisi perustuttava ennakkotutkimukseen, jossa osoitetaan markkinoiden toimimattomuus tai puutteellinen investointitilanne ja esitetään arvio tarvittavien julkisten investointien tasosta ja laajuudesta. Ennakkotutkimusten olennaiset osat olisi määriteltävä selkeästi tässä asetuksessa. Ennakkotutkimuksen yksityiskohtaisuuden vuoksi olisi säädettävä, että ennakkotutkimus voidaan suorittaa vaiheittain ja että ennakkotutkimusta voidaan tarkistaa ja päivittää täytäntöönpanon aikana.”

7.

Sivulla 325, johdanto-osan 36 kappaleen kolmas virke:

on:

”Sen vuoksi hallintoviranomaisten olisi kyseessä olevan ohjelman tavoitteiden mukaisesti päätettävä tarkoituksenmukaisimmat tavat rahoitusvälineiden käytölle siten, että vastataan kohdealueiden erityistarpeisiin kyseisen ohjelman tavoitteiden, ennakkoarvioinnin tulosten ja sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti.”

pitää olla:

”Sen vuoksi hallintoviranomaisten olisi kyseessä olevan ohjelman tavoitteiden mukaisesti päätettävä tarkoituksenmukaisimmat tavat rahoitusvälineiden käytölle siten, että vastataan kohdealueiden erityistarpeisiin kyseisen ohjelman tavoitteiden, ennakkotutkimuksen tulosten ja sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti.”

8.

Sivulla 326, johdanto-osan 39 kappaleen ensimmäinen virke:

on:

”Jotta varmistettaisiin, että pk-yrityksille tarkoitetuille rahoitusvälineille 33 a artiklan mukaisesti kohdennetuilla varoilla saavutetaan pk-yritysten velkarahoituksen tehokas ja vaikuttava kriittinen massa, näitä tällaisia varoja olisi käytettävä kyseisen jäsenvaltion koko alueella ottamatta huomioon jäsenvaltion alueluokkia.”

pitää olla:

”Jotta varmistettaisiin, että pk-yrityksille tarkoitetuille rahoitusvälineille kohdennetuilla varoilla saavutetaan pk-yritysten velkarahoituksen tehokas ja vaikuttava kriittinen massa, näitä varoja olisi voitava käyttää kyseisen jäsenvaltion koko alueella ottamatta huomioon jäsenvaltion alueluokkia.”

9.

Sivulla 326, johdanto-osan 40 kappale:

on:

”Yhteisille rajaamattomille vakuuksille ja rahoitusvälineiden arvopaperistamiselle pk-yrityksien hyväksi suoritettavat jäsenvaltioiden maksuosuudet olisi jaksotettava vuosille 2014, 2015 ja 2016, ja …”

pitää olla:

”Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet pk-yrityksille tarkoitetuissa rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä olisi jaksotettava vuosille 2014, 2015 ja 2016, ja …”

10.

Sivulla 326, johdanto-osan 44 kappaleen toinen virke:

on:

”Näin ollen välimaksuja koskevat pyynnöt olisi esitettävä vaiheittain.”

pitää olla:

”Näin ollen välimaksatushakemukset olisi esitettävä vaiheittain.”

11.

Sivulla 327, johdanto-osan 46 kappale:

on:

”… ja lisäksi varojen käyttöä tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen koskevat säännöt.”

pitää olla:

”… ja lisäksi varojen uudelleenkäyttöä tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen koskevat säännöt.”

12.

Sivulla 330, johdanto-osan 73 kappale:

on:

”… sekä tilanteessa, jossa maksupyyntö on tehty, mutta jonka osalta maksun määräajan kuluminen on keskeytetty tai maksu on keskeytetty.”

pitää olla:

”… sekä tilanteessa, jossa maksatushakemus on tehty mutta jonka osalta maksun määräajan kuluminen on keskeytetty tai maksu on keskeytetty.”

13.

Sivulla 333, johdanto-osan 105 kappaleen ensimmäinen virke:

on:

”On tarpeen erityisesti unionin varojen kerrannaisvaikutusten lisäämiseksi määrittää tekijät, joiden perusteella rahastoista toimenpideohjelmiin osoitettavaa osarahoitusosuutta mukautetaan.”

pitää olla:

”On tarpeen erityisesti unionin varojen kerrannaisvaikutusten lisäämiseksi määrittää tekijät, joiden perusteella rahastoista toimenpidelinjoihin osoitettavaa osarahoitusosuutta mukautetaan.”

14.

Sivulla 334, johdanto-osan 114 kappale:

on:

”Sääntöjenvastaisten menojen ilmoittamisen riskin vähentämiseksi todentamisviranomaisen olisi voitava ilman lisäperusteluja sisällyttää lisätarkistuksia edellyttävät määrät välimaksua koskevaan pyyntöön sen tilivuoden jälkeen, jona ne on viety sen kirjanpitojärjestelmään.”

pitää olla:

”Sääntöjenvastaisten menojen ilmoittamisen riskin vähentämiseksi todentamisviranomaisen olisi voitava ilman lisäperusteluja sisällyttää lisätarkistuksia edellyttävät määrät välimaksatushakemukseen sen tilivuoden jälkeen, jona ne on viety sen kirjanpitojärjestelmään.”

15.

Sivulla 338, 1 artiklan neljännen kohdan 6 alakohta:

on:

”6)

tuleva unionin säädös, jossa vahvistetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014–2020 annettavan rahoitustuen edellytykset, jäljempänä ’Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskeva asetus’;”

pitää olla:

”6)

tuleva unionin säädös, jossa vahvistetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014–2020 annettavan rahoitustuen edellytykset, jäljempänä ’Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annettu asetus’;”

16.

Sivulla 338, 2 artiklan 6 kohta:

on:

”6)

’ohjelmalla’ tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa sekä Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevassa asetuksessa tarkoitettua ’toimenpideohjelmaa’ ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua ’maaseudun kehittämisohjelmaa’;”

pitää olla:

”6)

’ohjelmalla’ tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa tarkoitettua ”toimenpideohjelmaa” ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua ”maaseudun kehittämisohjelmaa”;”

17.

Sivulla 338, 2 artiklan 8 kohta:

on:

”8)

tämän asetuksen toisessa ja neljännessä osassa ’prioriteetilla’ tämän asetuksen kolmannessa osassa tarkoitettua ’toimintalinjaa’ EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta sekä Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevassa asetuksessa ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua ’unionin prioriteettia’;”

pitää olla:

”8)

tämän asetuksen toisessa ja neljännessä osassa ’prioriteetilla’ tämän asetuksen kolmannessa osassa tarkoitettua ”toimintalinjaa” EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua ”unionin prioriteettia”;”

18.

Sivulla 338, 2 artiklan 10 kohta:

on:

”10)

’tuensaajalla’ toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta vastaavaa julkista tai yksityistä tahoa sekä vain maaseuturahastoasetuksen ja Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevan asetuksen, osalta luonnollista henkilöä; …”

pitää olla:

”10)

’tuensaajalla’ toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta vastaavaa julkista tai yksityistä tahoa sekä vain maaseuturahastoasetuksen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun asetuksen osalta luonnollista henkilöä; …”

19.

Sivulla 339, 2 artiklan 22 kohta:

on:

”22)

’maksupyynnöllä’ jäsenvaltion komissiolle toimittamaa maksatushakemusta tai menoilmoitusta;”

pitää olla:

”22)

’maksatushakemuksella’ jäsenvaltion komissiolle toimittamaa maksatushakemusta tai menoilmoitusta;”

20.

Sivulla 339, 2 artiklan 26 kohta:

on:

”26)

’sulkutilillä’ pankkitiliä, josta on tehty … tukea saavan julkisen yhteisön ja hallintoviranomaisen tai välittävän toimielimen hyväksymän yksityisen sektorin kumppanin välinen kirjallinen sopimus, ja joka on avattu erityisesti tukikelpoisuusajan jälkeen maksettavien varojen säilyttämistä varten yksinomaan …;”

pitää olla:

”26)

’sulkutilillä’ pankkitiliä, josta on tehty … tukea saavan julkisen yhteisön ja hallintoviranomaisen tai välittävän toimielimen hyväksymän yksityisen sektorin kumppanin välinen kirjallinen sopimus, ja joka on avattu erityisesti tukikelpoisuusajan jälkeen maksettavien varojen säilyttämistä varten, kun kyse on rahoitusvälineestä, tai tukikelpoisuusaikana ja/tai tukikelpoisuusajan jälkeen, kun kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta toimesta, yksinomaan …;”

21.

Sivulla 340, 3 artikla:

on:

”Jos komissiolle asetetaan 16 artiklan 2 ja 3 kohdan, 29 artiklan 3 kohdan, 30 artiklan 2 ja 3 kohdankohdan, 102 artiklan 2 kohdan, …”

pitää olla:

”Jos komissiolle asetetaan 16 artiklan 2 ja 4 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 30 artiklan 2 ja 3 kohdan, 102 artiklan 2 kohdan, …”

22.

Sivulla 341, 4 artiklan 7 kohta:

on:

”… sekä komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea ja tukea Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevan asetuksen mukaiseen suoraan hallintoon.”

pitää olla:

”… sekä komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea ja tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun asetuksen mukaiseen suoraan hallintoon.”

23.

Sivulla 343, 8 artiklan toisen kohdan seitsemäs virke:

on:

”Maaseuturahaston osalta painotus liitetään maaseuturahastoasetuksessa asetettuihin painopistealueisiin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevassa asetuksessa.”

pitää olla:

”Maaseuturahaston osalta painotus liitetään maaseuturahastoasetuksessa asetettuihin painopistealueisiin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa määritettyihin toimenpiteisiin.”

24.

Sivulla 348, 22 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta:

on:

”6.   Jos prioriteetin tulosten tarkastelusta käy ilmi, että asianomaisen prioriteetin tuloskehyksessä määritellyt välitavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainkohtien osalta ja että tämä johtuu …”

pitää olla:

”6.   Jos prioriteetin tulosten tarkastelusta käy ilmi, että asianomaisen prioriteetin tuloskehyksessä määritellyt välitavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainvaiheiden osalta ja että tämä johtuu …”

25.

Sivulla 349, 22 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta:

on:

”7.   Jos komissio toteaa ohjelman lopullisen täytäntöönpanokertomuksen tarkastelun perusteella, että tuloskehyksessä asetetut tavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainkohtien osalta ja että tämä johtuu …”

pitää olla:

”7.   Jos komissio toteaa ohjelman lopullisen täytäntöönpanokertomuksen tarkastelun perusteella, että tuloskehyksessä asetetut tavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainvaiheiden osalta ja että tämä johtuu …”

26.

Sivulla 349, 23 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta:

on:

”Toisen alakohdan b alakohdassa kunkin edellytyksen on katsottava täyttyvän, jos tällaista rahoitustukea on saatettu jäsenvaltion saataville ennen 21. joulukuuta 2013 tai sen jälkeen ja jos rahoitustukea on edelleen sen saatavilla.”

pitää olla:

”Toisen alakohdan c alakohdassa kunkin edellytyksen on katsottava täyttyvän, jos tällaista rahoitustukea on saatettu jäsenvaltion saataville ennen 21 päivää joulukuuta 2013 tai sen jälkeen ja jos rahoitustukea on edelleen sen saatavilla.”

27.

Sivulla 350, 23 artiklan 5 kohta:

on:

”… kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut ne 3 kohdan mukaisesti.”

pitää olla:

”… kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut ne 4 kohdan mukaisesti.”

28.

Sivulla 350, 23 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan toinen virke:

on:

”Tätä täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan ainoastaan sen hyväksymisen jälkeen toimitettuihin maksupyyntöihin.”

pitää olla:

”Tätä täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan ainoastaan sen hyväksymisen jälkeen toimitettuihin maksatushakemuksiin.”

29.

Sivulla 351, 23 artiklan 9 kohdan kolmannen alakohdan toinen virke:

on:

”Maksujen keskeytystä sovelletaan kyseisten ohjelmien sellaisiin maksupyyntöihin, jotka on toimitettu keskeyttämistä koskevan päätöksen tekopäivän jälkeen.”

pitää olla:

”Maksujen keskeytystä sovelletaan kyseisten ohjelmien sellaisiin maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu keskeyttämistä koskevan päätöksen tekopäivän jälkeen.”

30.

Sivulla 352, 24 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke:

on:

”Jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä 21. joulukuuta 2013 jälkeen, korotettua osuutta, joka ei voi suurempi kuin 100 prosenttia, sovelletaan tämän jäsenvaltion maksupyyntöihin, jotka koskevat ajanjaksoa 30 päivään kesäkuuta 2016 saakka:”

pitää olla:

”Jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä 21 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, korotettua osuutta, joka ei voi olla suurempi kuin 100 prosenttia, sovelletaan tämän jäsenvaltion maksatushakemuksiin, jotka koskevat ajanjaksoa 30 päivään kesäkuuta 2016 saakka:”

31.

Sivulla 352, 24 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   … välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin tuki ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin julkinen tuki tai EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta kullekin prioriteetille tai maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta kullekin toimenpiteelle ERI-rahastoista myönnetyn tuen enimmäismäärä, joka vahvistetaan komission antamassa ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä.”

pitää olla:

”2.   … välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin tuki ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin

a)

julkiset menot; tai

b)

EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta kullekin prioriteetille tai maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta kullekin toimenpiteelle ERI-rahastoista myönnetyn tuen enimmäismäärä, joka vahvistetaan komission antamassa ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä,

sen mukaan kumpi määrä on pienempi.”

32.

Sivulla 353, 25 artiklan 1 kohta:

on:

”… toimenpiteiden toteuttamiseksi 58 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan k alakohdan mukaisesti suoran tai välillisen hallinnon avulla.”

pitää olla:

”… toimenpiteiden toteuttamiseksi 58 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan l alakohdan mukaisesti suoran tai välillisen hallinnon avulla.”

33.

Sivulla 354, 28 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   Poiketen siitä, mitä 55 artiklassa säädetään, 39 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ennakkoarviointi on katsottava tällaisten ohjelmien ennakkoarvioinniksi.”

pitää olla:

”2.   Poiketen siitä, mitä 55 artiklassa säädetään, 39 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ennakkotutkimus on katsottava tällaisten ohjelmien ennakkoarvioinniksi.”

34.

Sivulla 355, 30 artiklan 4 kohta:

on:

”4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, meri- ja kalatalousasetuksessa voidaan vahvistaa erityiset menettelyt toimenpideohjelmien muuttamiseksi.”

pitää olla:

”4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa voidaan vahvistaa erityiset menettelyt toimenpideohjelmien muuttamiseksi.”

35.

Sivulla 356, 33 artiklan 6 kohdan toinen virke:

on:

”Komissio voi kuitenkin hyväksyä tai muuttaa näitä väestömääriä 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti hyväksymässään …”

pitää olla:

”Komissio voi kuitenkin hyväksyä tai muuttaa näitä väestömääriä 16 artiklan 2 tai 4 kohdan mukaisesti hyväksymässään …”

36.

Sivulla 358, 37 artiklan 2 kohdan johdantokappale:

on:

”2.   Rahoitusvälineiden tukemisen on perustuttava ennakkoarviointiin, jossa esitetään näyttöä markkinoiden toimimattomuudesta tai epätyydyttävästä investointitilanteesta sekä arvio tarvittavien julkisten investointitarpeiden tasosta ja laajuudesta, tuettavat rahoitusvälinetyypit mukaan lukien. Tähän ennakkoarviointiin on sisällyttävä”

pitää olla:

”2.   Rahoitusvälineiden tukemisen on perustuttava ennakkotutkimukseen, jossa esitetään näyttöä markkinoiden toimimattomuudesta tai epätyydyttävästä investointitilanteesta, sekä arvio tarvittavien julkisten investointitarpeiden tasosta ja laajuudesta, tuettavat rahoitusvälinetyypit mukaan lukien. Tähän ennakkotutkimukseen on sisällyttävä”

37.

Sivulla 358, 37 artiklan 2 kohdan d ja g alakohta:

on:

”d)

samankaltaisista välineistä ja jäsenvaltion aiemmin toteuttamista ennakkoarvioinneista saatuja kokemuksia koskeva arvio ja myös arvio siitä, kuinka tällaisia kokemuksia aiotaan hyödyntää tulevaisuudessa;

g)

määräykset, joiden nojalla on mahdollista tarpeen mukaan tarkistaa ja ajantasaistaa ennakkoarvioita sellaisen rahoitusvälinen käyttöönoton aikana, joka on otettu käyttöön tällaisen arvioinnin perusteella, jos hallintoviranomainen katsoo käyttöönottovaiheessa, ettei ennakkoarviointi ehkä enää kuvaa tarkasti käyttöönottoajankohtana vallitsevia markkinaolosuhteita.”

pitää olla:

”d)

samankaltaisista välineistä ja jäsenvaltion aiemmin toteuttamista ennakkotutkimuksista saatuja kokemuksia koskeva arvio ja myös arvio siitä, kuinka tällaisia kokemuksia aiotaan hyödyntää tulevaisuudessa;

g)

määräykset, joiden nojalla on mahdollista tarpeen mukaan tarkistaa ja ajantasaistaa ennakkotutkimusta sellaisen rahoitusvälinen käyttöönoton aikana, joka on otettu käyttöön tällaisen tutkimuksen perusteella, jos hallintoviranomainen katsoo käyttöönottovaiheessa, ettei ennakkotutkimus ehkä enää kuvaa tarkasti käyttöönottoajankohtana vallitsevia markkinaolosuhteita.”

38.

Sivulla 358, 37 artiklan 3 kohta:

on:

”3.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi voidaan suorittaa vaiheittain. Sen on joka tapauksessa oltava valmis ennen kuin hallintoviranomainen päättää varojen osoittamisesta ohjelmasta rahoitusvälineeseen.

Yhteenveto rahoitusvälineisiin liittyvien ennakkoarviointien tuloksista ja päätelmistä julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ennakkoarvioinnit on saatu valmiiksi.

Ennakkoarviointi toimitetaan tiedoksi seurantakomitealle rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.”

pitää olla:

”3.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettu ennakkotutkimus voidaan suorittaa vaiheittain. Sen on joka tapauksessa oltava valmis, ennen kuin hallintoviranomainen päättää varojen osoittamisesta ohjelmasta rahoitusvälineeseen.

Yhteenveto rahoitusvälineisiin liittyvien ennakkotutkimusten tuloksista ja päätelmistä julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ennakkotutkimukset on saatu valmiiksi.

Ennakkotutkimus toimitetaan tiedoksi seurantakomitealle rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.”

39.

Sivulla 360, 38 artiklan 7 kohdan johdantolause:

on:

”… ohjelmista rahoitusvälineisiin maksettavia rahoitusosuuksia koskevat ehdot ja edellytykset asetetaan liitteen III mukaisissa rahoitussopimuksissa rahoitusvälineen käyttöönoton edellyttämien rakenteiden mukaisesti seuraavilla tasoilla:”

pitää olla:

”… ohjelmista rahoitusvälineeseen maksettavia rahoitusosuuksia koskevat ehdot ja edellytykset asetetaan liitteen IV mukaisissa rahoitussopimuksissa rahoitusvälineen käyttöönoton edellyttämien rakenteiden mukaisesti seuraavilla tasoilla:”

40.

Sivulla 361, 39 artiklan 2 kohdan kolmas ja neljäs alakohta:

on:

”…, kun otetaan huomioon 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ennakkoarviointi, ja joka ei missään tapauksessa ole enemmän kuin 7 prosenttia EAKR:stä ja maaseuturahastosta kyseiselle jäsenvaltiolle kohdennetusta määrästä. …

Jos komissio katsoo EIP:tä kuultuaan, että kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien yhteenlasketusta määrästä muodostuva rahoitusvälineelle maksettava vähimmäistason kokonaisrahoitusosuus ei ole riittävä, kun otetaan huomioon 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa ennakkoarvioinnissa määritelty vähintään tarvittava kriittinen massa, rahoitusvälineen käyttöönotto keskeytetään ja rahoitusosuudet palautetaan jäsenvaltioille.”

pitää olla:

”…, kun otetaan huomioon 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ennakkotutkimus, ja joka ei missään tapauksessa ole enemmän kuin 7 prosenttia EAKR:stä ja maaseuturahastosta kyseiselle jäsenvaltiolle kohdennetusta määrästä. …

Jos komissio katsoo EIP:tä kuultuaan, että kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien yhteenlasketusta määrästä muodostuva rahoitusvälineelle maksettava vähimmäistason kokonaisrahoitusosuus ei ole riittävä, kun otetaan huomioon 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa ennakkotutkimuksessa määritelty vähintään tarvittava kriittinen massa, rahoitusvälineen käyttöönotto keskeytetään ja rahoitusosuudet palautetaan jäsenvaltioille.”

41.

Sivulla 362, 39 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta:

on:

”a)

poiketen siitä, mitä 37 artiklan 2 kohdassa säädetään, sen on perustuttava yhteen EIP:n ja komission tekemään unionin tason ennakkoarviointiin;

Pankkien velkarahoituksesta ja pk-yrityksistä saatavilla oleviin tietoihin perustuva ennakkoarviointi sisältää muun muassa analyysin …”

pitää olla:

”a)

poiketen siitä, mitä 37 artiklan 2 kohdassa säädetään, sen on perustuttava yhteen EIP:n ja komission tekemään unionin tason ennakkotutkimukseen;

Pankkien velkarahoituksesta ja pk-yrityksistä saatavilla oleviin tietoihin perustuva ennakkotutkimus sisältää muun muassa analyysin …”

42.

Sivulla 363, 39 artiklan 7 kohdan ensimmäinen ja toinen virke:

on:

”… jäsenvaltion komissiolle osoittama maksupyyntö on tehtävä siten, että … Näiden maksupyyntöjen on perustuttava sellaisiin EIP:n pyytämiin …”

pitää olla:

”… jäsenvaltion komissiolle osoittama maksatushakemus on tehtävä siten, että … Näiden maksatushakemusten on perustuttava sellaisiin EIP:n pyytämiin …”

43.

Sivulla 363, 39 artiklan 8 kohdan a alakohta:

on:

”a)

… toimintojen osalta 42 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja eriä;”

pitää olla:

”a)

… toimintojen osalta 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja eriä;”

44.

Sivulla 364, 41 artiklan otsikko:

on:

”Rahoitusvälineiden menoja sisältävät maksupyynnöt”

pitää olla:

”Rahoitusvälineiden menoja sisältävät maksatushakemukset”

45.

Sivulla 364, 41 artiklan 1 kohdan d alakohta:

on:

”d)

kussakin … on erikseen ilmoitettava ohjelmasta rahoitusvälineeseen maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja …

Ohjelman sulkemisen yhteydessä loppumaksun maksamista koskevaan hakemukseen on sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä.”

pitää olla:

”d)

kussakin … on erikseen ilmoitettava ohjelmasta rahoitusvälineisiin maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja …

Ohjelman sulkemisen yhteydessä loppumaksua koskevaan maksatushakemukseen on sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä”

46.

Sivulla 364, 41 artiklan 4 kohdan ensimmäinen virke:

on:

”4.   Tämän artiklan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan mallit, joita on käytettävä annettaessa rahoitusvälineisiin liittyviä lisätietoja komissiolle toimitettavien maksupyyntöjen mukana.”

pitää olla:

”4.   Tämän artiklan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan mallit, joita on käytettävä annettaessa rahoitusvälineisiin liittyviä lisätietoja komissiolle toimitettavien maksatushakemusten mukana.”

47.

Sivulla 365, 42 artiklan 4 kohdan johdantolause:

on:

”4.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut tukikelpoiset menot eivät saa ylittää seuraavien erien summaa:”

pitää olla:

”4.   Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut tukikelpoiset menot eivät saa ylittää seuraavien erien summaa:”

48.

Sivulla 365, 42 artiklan 4 kohdan a alakohta:

on:

”a)

ERI-rahastoista 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin maksetun tuen kokonaismäärä; ja”

pitää olla:

”a)

ERI-rahastoista 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin maksetun tuen kokonaismäärä; ja”

49.

Sivulla 365, 42 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke:

on:

”5.   Rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaava elin tai rahoitusvälineiden käyttöönotosta 38 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti vastaavat elimet voivat veloittaa 1 kohdan d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut hallintokustannukset tai -palkkiot, jotka eivät saa ylittää tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä määriteltyjä kynnysarvoja.”

pitää olla:

”5.   Jos rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaava elin tai rahoitusvälineiden käyttöönotosta 38 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti vastaavat elimet veloittavat 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut hallintokustannukset tai -palkkiot, ne eivät saa ylittää tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä määriteltyjä kynnysarvoja.”

50.

Sivulla 365, 43 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   … mukaan luettuina 42 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu korvaus aiheutuneista hallintokustannuksista tai rahoitusvälineen hallintopalkkioiden maksu sekä 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti maksetut menot, kuin ERI-rahastoista maksettu alkuperäinen tuki joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai rahoitusvälineen purkamisen seurauksena toisten rahoitusvälineiden tai tukimuotojen yhteydessä prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden mukaisesti tukikelpoisuusajan loppuun asti.”

pitää olla:

”2.   … mukaan luettuina 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan sekä 42 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen korvaus aiheutuneista hallintokustannuksista tai rahoitusvälineen hallintopalkkioiden maksu, kuin ERI-rahastoista maksettu alkuperäinen tuki, joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai rahoitusvälineen purkamisen seurauksena toisten rahoitusvälineiden tai tukimuotojen yhteydessä prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden mukaisesti tukikelpoisuusajan loppuun asti.”

51.

Sivulla 366, 44 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke:

on:

”Ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisen erityiskorvauksen tarve ja taso määritetään ennakkoarvioinnissa.”

pitää olla:

”Ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisen erityiskorvauksen tarve ja taso määritetään ennakkotutkimuksessa.”

52.

Sivulla 366, 44 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   Hallintoviranomaisen on huolehdittava, että 1 kohdassa tarkoitettujen varojen käytöstä pidetään asianmukaisesti kirjaa.”

pitää olla:

”2.   Hallintoviranomaisen on huolehdittava, että 1 kohdassa tarkoitettujen varojen uudelleenkäytöstä pidetään asianmukaisesti kirjaa.”

53.

Sivulla 366, 45 artiklan otsikko ja teksti:

on:

”Varojen käyttö tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineisiin takaisin maksetut varat … käytetään ohjelman tai ohjelmien tavoitteiden mukaisesti …”

pitää olla:

”Varojen uudelleenkäyttö tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineisiin takaisin maksetut varat … käytetään uudelleen ohjelman tai ohjelmien tavoitteiden mukaisesti …”

54.

Sivulla 367, 49 artiklan 1 kohdan toinen virke:

on:

”Tarkastelua suorittaessaan sen on otettava huomioon taloudelliset tiedot, yhteiset indikaattorit ja ohjelmakohtaiset indikaattorit, myös tulosindikaattorien arvon muutokset ja määrällisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, sekä …”

pitää olla:

”Tarkastelua suorittaessaan sen on otettava huomioon taloudelliset tiedot, yhteiset indikaattorit ja ohjelmakohtaiset indikaattorit, myös tulosindikaattorien arvon muutokset ja määrällisten tavoitearvojen saavuttamisessa tapahtunut edistys, sekä …”

55.

Sivulla 368, 50 artiklan 5 kohta:

on:

”5.   Vuonna 2019 toimitettavan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen sekä ERI-rahastoja käsittelevän lopullisen täytäntöönpanokertomuksen on 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja …”

pitää olla:

”5.   Vuonna 2019 toimitettavan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen sekä ERI-rahastoja käsittelevän lopullisen täytäntöönpanokertomuksen on 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja …”

56.

Sivulla 370, 55 artiklan 3 kohdan g alakohta:

on:

”g)

indikaattoreille asetettujen määrällisten tavoitteiden realistisuus ottaen huomioon suunniteltu ERI-rahastoista maksettava tuki;”

pitää olla:

”g)

indikaattoreille asetettujen määrällisten tavoitearvojen realistisuus ottaen huomioon suunniteltu ERI-rahastoista maksettava tuki;”

57.

Sivulla 373, 61 artiklan 4 kohta:

on:

”4.   Menetelmä, jolla nettotulot vähennetään komissiolle esitettyyn maksupyyntöön sisällytetyistä toimen menoista, määritetään kansallisten sääntöjen mukaisesti.”

pitää olla:

”4.   Menetelmä, jolla nettotulot vähennetään komissiolle esitettyyn maksatushakemukseen sisällytetyistä toimen menoista, määritetään kansallisten sääntöjen mukaisesti.”

58.

Sivulla 374, 64 artiklan 1 kohdan johdantolause:

on:

”1.   Jos on kyse julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimesta, jossa tuensaaja on julkisoikeudellinen yhteisö, tällaiseen kumppanuustoimeen liittyviä menoja, jotka ovat aiheutuneet yksityissektorin kumppanille ja jotka yksityissektorin kumppani on maksanut, voidaan 65 artiklan 2 kohdasta poiketen pitää tuensaajalle aiheutuneina ja tuensaajan maksamina, ja ne voidaan sisällyttää komissiolle osoitettavaan maksupyyntöön edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:”

pitää olla:

”1.   Jos on kyse julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimesta, jossa tuensaaja on julkisoikeudellinen yhteisö, tällaiseen kumppanuustoimeen liittyviä menoja, jotka ovat aiheutuneet yksityissektorin kumppanille ja jotka yksityissektorin kumppani on maksanut, voidaan 65 artiklan 2 kohdasta poiketen pitää tuensaajalle aiheutuneina ja tuensaajan maksamina, ja ne voidaan sisällyttää komissiolle osoitettavaan maksatushakemukseen edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:”

59.

Sivulla 374, 64 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   Maksupyyntöön 1 kohdan mukaisesti sisällytetyistä menoista tuensaajille suoritettavat maksut on maksettava …”

pitää olla:

”2.   Maksatushakemukseen 1 kohdan mukaisesti sisällytetyistä menoista tuensaajille suoritettavat maksut on maksettava …”

60.

Sivulla 375, 65 artiklan 11 kohta:

on:

”11.   … edellyttäen, että johonkin ERI-rahaston korvausta koskevaan maksupyyntöön sisältyvään menoerään ei saada tukea muusta rahastosta tai unionin välineestä …”

pitää olla:

”11.   … edellyttäen, että johonkin ERI-rahaston korvausta koskevaan maksatushakemukseen sisältyvään menoerään ei saada tukea muusta rahastosta tai unionin välineestä …”

61.

Sivulla 375, 67 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, maaseuturahastoasetuksessa voidaan säätää täydentävistä avustusmuodoista ja laskentamenetelmistä.”

pitää olla:

”2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa voidaan säätää täydentävistä avustusmuodoista ja laskentamenetelmistä.”

62.

Sivulla 379, 79 artiklan otsikko:

on:

”Maksupyynnöt”

pitää olla:

”Maksatushakemukset”

63.

Sivulla 379, 79 artiklan 1 kohta:

on:

”1.   Rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan kunkin ERI-rahaston osalta noudatettava menettely sekä tiedot, jotka on toimitettava maksupyyntöjä varten.”

pitää olla:

”1.   Rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan kunkin ERI-rahaston osalta noudatettava menettely sekä tiedot, jotka on toimitettava maksatushakemuksia varten.”

64.

Sivulla 380, 79 artiklan 2 kohta:

on:

”2.   Komissiolle toimitettavassa maksupyynnössä on varainhoitoasetuksen …”

pitää olla:

”2.   Komissiolle toimitettavassa maksatushakemuksessa on varainhoitoasetuksen …”

65.

Sivulla 380, 80 artikla:

on:

”Jäsenvaltioiden toimittamissa ohjelmissa esitetyt määrät, menoarviot, menoilmoitukset, maksupyynnöt, tilitykset sekä vuotuisissa ja lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.”

pitää olla:

”Jäsenvaltioiden toimittamissa ohjelmissa esitetyt määrät, menoarviot, menoilmoitukset, maksatushakemukset, tilitykset sekä vuotuisissa ja lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.”

66.

Sivulla 380, 83 artiklan 1 kohdan b alakohta:

on:

”b)

… epäilee, että maksupyyntöön sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jolla on vakavia taloudellisia seurauksia;”

pitää olla:

”b)

… epäilee, että maksatushakemukseen sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jolla on vakavia taloudellisia seurauksia;”

67.

Sivulla 381, 86 artiklan 1 kohta:

on:

”1.   … sitoumukseen liittyvät määrät, joista ei ole suoritettu ennakkomaksuja tai joista ei ole esitetty maksupyyntöä määritellyn kauden kuluessa, mukaan lukien maksupyynnöt, joita …”

pitää olla:

”1.   … sitoumukseen liittyvät määrät, joista ei ole suoritettu ennakkomaksuja tai joista ei ole esitetty maksatushakemusta määritellyn kauden kuluessa, mukaan lukien maksatushakemukset, joita …”

68.

Sivulla 381, 87 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta:

on:

”b)

josta ei ole ollut mahdollista esittää maksupyyntöä koko ohjelman …”

pitää olla:

”b)

josta ei ole ollut mahdollista esittää maksatushakemusta koko ohjelman …”

69.

Sivulla 383, 92 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja kolmas virke:

on:

”3.   Komissio arvioi vuonna 2016 asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 4 ja 5 artiklan mukaisesti … Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 5 artiklan mukaisesti mukautukset jaetaan …”

pitää olla:

”3.   Komissio arvioi vuonna 2016 asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 ja 7 artiklan mukaisesti … Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 7 artiklan mukaisesti mukautukset jaetaan …”

70.

Sivulla 383, 92 artiklan 6 kohdan neljäs alakohta:

on:

”Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä, joka käytetään tekemällä erityisillä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat ydinverkon toteuttamishankkeita taikka hankkeita ja monialaisia toimia, jotka on yksilöity asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa.”

pitää olla:

”Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä käytetään tekemällä erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat ydinverkkojen toteuttamishankkeita taikka hankkeita ja monialaisia toimia, jotka on yksilöity asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa.”

71.

Sivulla 386, 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta:

on:

”ii)

ohjelmatyön tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja vastaavat tulosindikaattorit sekä perustaso ja tavoitearvo, tarvittaessa määrällisesti ilmaistuna rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;”

pitää olla:

”ii)

ohjelmatyön tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja vastaavat tulosindikaattorit sekä lähtötaso ja tavoitearvo, tarvittaessa määrällisesti ilmaistuna rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;”

72.

Sivulla 386, 96 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohta:

on:

”ii)

kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja, silloin kun se on toimenpiteiden sisällön vuoksi objektiivisesti perusteltua, vastaavat tulosindikaattorit perustaso- ja tavoitearvoineen rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;”

pitää olla:

”ii)

kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja, silloin kun se on toimenpiteiden sisällön vuoksi objektiivisesti perusteltua, vastaavat tulosindikaattorit lähtötaso- ja tavoitearvoineen rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;”

73.

Sivulla 387, 96 artiklan 3 kohdan b alakohta:

on:

”b)

… jotka on tarkoitus toteuttaa EAKR-asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, …;”

pitää olla:

”b)

… jotka on tarkoitus toteuttaa EAKR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, …;”

74.

Sivulla 390, 102 artiklan 6 kohdan ensimmäinen virke:

on:

”6.   Suurhankkeeseen liittyvät menot voidaan sisällyttää maksupyyntöön 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tai 2 kohdassa tarkoitetun hyväksyttäväksi esittämisen jälkeen.”

pitää olla:

”6.   Suurhankkeeseen liittyvät menot voidaan sisällyttää maksatushakemukseen 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tai 2 kohdassa tarkoitetun hyväksyttäväksi esittämisen jälkeen.”

75.

Sivulla 391, 106 artiklan ensimmäisen kohdan 9 kohdan a alakohta:

on:

”a)

välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset 2 kohtaan liittyen …”

pitää olla:

”a)

tuotoksia ja tuloksia koskevien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset 2 kohtaan liittyen …”

76.

Sivulla 392, 107 artiklan 3 kohta:

on:

”3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä ilmoitetaan yhteisen toimintasuunnitelman tuensaaja ja yleiset ja erityiset tavoitteet, välitavoitteet sekä tuotos- ja tulostavoitteet, näiden välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä …”

pitää olla:

”3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä ilmoitetaan yhteisen toimintasuunnitelman tuensaaja sekä yleiset tavoitteet ja erityistavoitteet, välitavoitteet sekä tuotos- ja tulostavoitteet, näiden välitavoitteiden sekä tuotos- ja tulostavoitteiden saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä …”

77.

Sivulla 393, 111 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta:

on:

”… sisällyttää 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ennakkoehtoja koskevat tiedot, 50 artiklan 4 kohdassa vaaditut tiedot ja tämän kohdan …”