20.7.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 195/3

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1178,

annettu 10 päivänä kesäkuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä määritysvelvollisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jäljempänä ’EAMV’, on ilmoitettu OTC-korkojohdannaislajeista, joiden määritykseen tietyt keskusvastapuolet ovat saaneet toimiluvan. EAMV on arvioinut kunkin lajin osalta perusteet, jotka ovat olennaisia määriteltäessä, kuuluvatko lajit määritysvelvollisuuden piiriin; tällaisia perusteita ovat muun muassa standardoinnin aste, määrä ja likviditeetti sekä hintatietojen saatavuus. Järjestelmäriskin vähentämiseksi kokonaisvaltaisesti EAMV on määrittänyt asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyn menettelyn mukaisesti OTC-korkojohdannaislajit, joiden olisi kuuluttava määritysvelvollisuuden piiriin.

(2)

OTC-korkojohdannaissopimuksilla voi olla kiinteä, vaihtuva tai ehdollinen nimellismäärä. Kiinteän nimellismäärän sopimuksilla on nimellismäärä, joka ei vaihtele sopimuksen voimassaoloaikana. Vaihtuvan nimellismäärän sopimuksilla on nimellismäärä, joka vaihtelee sopimuksen voimassaoloaikana ennakoitavissa olevalla tavalla. Ehdollisen nimellismäärän sopimuksilla on nimellismäärä, joka vaihtelee sopimuksen voimassaoloaikana ennakoimattomalla tavalla. Ehdolliset nimellismäärät monimutkaistavat OTC-korkojohdannaissopimusten hinnoittelua ja riskienhallintaa ja vaikuttavat näin ollen keskusvastapuolten kykyyn määrittää niitä. Tämä olisi otettava huomioon, kun määritetään, mitkä OTC-korkojohdannaislajit kuuluvat määritysvelvollisuuden piiriin.

(3)

Päätettäessä, mitkä OTC-johdannaissopimuslajit olisi sisällytettävä määritysvelvollisuuden piiriin, olisi otettava huomioon sellaisten OTC-johdannaissopimusten erityisluonne, jotka toteutetaan katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden kanssa tai jotka liittyvät vakuudellisiin joukkolainoihin. Määritysvelvollisuuden piiriin tämän asetuksen mukaisesti kuuluviin OTC-korkojohdannaislajeihin ei pitäisi sisältyä sopimuksia, jotka toteutetaan katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden kanssa tai jotka liittyvät vakuudellisiin joukkolainoihin, edellyttäen, että ne täyttävät tietyt edellytykset.

(4)

Eri vastapuolet tarvitsevat eri ajanjaksoja tehdäkseen järjestelyt, joita määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien OTC-korkojohdannaisten määritys edellyttää. Jotta voidaan varmistaa kyseisen velvollisuuden sujuva ja oikea-aikainen täyttäminen, vastapuolet olisi jaoteltava ryhmiin, joissa riittävän samanlaiset vastapuolet tulevat määritysvelvollisuuden piiriin samasta päivästä alkaen.

(5)

Ensimmäisen ryhmän olisi sisällettävä sekä finanssialalla toimivat että sen ulkopuoliset vastapuolet, jotka tämän asetuksen voimaantuloajankohtana ovat vähintään yhden asianomaisen keskusvastapuolen määritysosapuolia ja vähintään yhden, määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvan OTC-korkojohdannaislajin osalta, sillä kyseisillä vastapuolilla on jo kokemusta OTC-korkojohdannaisten määrityksestä ja niillä on jo vakiintuneet yhteydet kyseisiin keskusvastapuoliin vähintään yhden kyseisen lajin määrityksen osalta. Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, jotka ovat määritysosapuolia, olisi myös sisällytettävä tähän ensimmäiseen ryhmään, sillä ne ovat kokemukseltaan ja keskusvastapuolimääritystä koskevilta valmiuksiltaan verrattavissa kyseiseen ryhmään kuuluviin finanssialalla toimiviin vastapuoliin.

(6)

Toisen ja kolmannen ryhmän olisi sisällettävä ensimmäiseen ryhmään kuulumattomat finanssialalla toimivat vastapuolet ryhmiteltyinä OTC-johdannaisiin liittyvän oikeuskelpoisuuden ja toimintakyvyn mukaan. Rahoitusalalla toimivien vastapuolien oikeuskelpoisuuden ja toimintakyvyn asteen erottelemisessa olisi käytettävä lähtökohtana toiminnan tasoa OTC-johdannaisten saralla, ja siksi olisi määritettävä toisen ja kolmannen ryhmän jaotteleva määrällinen kynnysarvo käyttäen perustana muiden kuin keskusvastapuolen määrittämien johdannaisten yhteenlaskettua kuukauden lopun keskimääräistä nimellismäärää. Kynnysarvo olisi asetettava asianmukaiselle tasolle, jotta pystytään eriyttämään pienet markkinatoimijat ja toisaalta kattamaan huomattava riskitaso toisessa ryhmässä. Kynnysarvo olisi myös mukautettava vastaamaan kansainvälisesti sovittua kynnysarvoa, joka koskee muiden kuin keskusvastapuolen määrittämien johdannaisten vakuusvaatimuksia, jotta voidaan edistää sääntelyn lähentämistä ja rajoittaa vastapuolille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kuten kyseisissä kansainvälisissä standardeissa määrätään, kynnysarvoa sovelletaan yleensä konsernin tasolla olettaen, että mahdolliset riskit jaetaan konsernin sisällä, kun taas sijoitusrahastojen tapauksessa kynnysarvoa olisi sovellettava erikseen jokaiseen rahastoon, sillä muiden rahastojen tai niiden hoitajien vastuut eivät yleensä vaikuta rahaston vastuisiin. Näin ollen kynnysarvoa olisi sovellettava erikseen jokaiseen rahastoon edellyttäen, että rahaston maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteessa kukin sijoitusrahasto muodostaa täysin erotellun ja erillään pidetyn omaisuuserien poolin, johon ei kohdistu muiden sijoitusrahastojen tai rahaston hoitajan vakuuksia, takauksia eikä tukea.

(7)

Tietyt vaihtoehtoiset sijoitusrahastot jäävät asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyn finanssialalla toimivan vastapuolen määritelmän ulkopuolelle, vaikka niiden OTC-johdannaissopimuksia koskeva toimintakyvyn aste on samanlainen kuin määritelmän piiriin kuuluvilla vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla. Sen vuoksi finanssialan ulkopuolisiksi vastapuoliksi katsotut vaihtoehtoiset sijoitusrahastot olisi sisällytettävä samoihin vastapuoliryhmiin finanssialalla toimiviksi vastapuoliksi katsottujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kanssa.

(8)	Neljännen ryhmän olisi katettava muihin ryhmiin kuulumattomat finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, sillä niillä ei ole yhtä paljon kokemusta ja toimintakykyä OTC-johdannaisten ja keskusvastapuolimäärityksen alalla kuin muilla vastapuoliryhmillä.

(9)

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvia vastapuolia koskevaa määritysvelvollisuuden voimaantulopäivää vahvistettaessa olisi otettava huomioon, että niillä ei välttämättä ole valmiina tarvittavia yhteyksiä keskusvastapuoliin kaikkien määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien osalta. Asiakkaiden määritys ja epäsuorien asiakkaiden määritys lisääntyvät todennäköisesti huomattavasti määritysvelvollisuuden voimaantulon myötä, ja ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vastapuolet mahdollistavat määritykseen pääsyn sellaisille vastapuolille, jotka eivät ole määritysosapuolia. Tämä ensimmäinen vastapuoliryhmä muodostaa lisäksi merkittävän osuuden jo määritettyjen OTC-korkojohdannaisten määrästä, ja määritettävien transaktioiden määrä lisääntyy huomattavasti sen jälkeen, kun tämän asetuksen mukainen määritysvelvollisuus on tullut voimaan. Jotta ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vastapuolet pystyvät valmistautumaan uusien lajien määritykseen, suoriutumaan lisääntyvästä asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden määrityksestä sekä sopeutumaan transaktiomäärien kasvuun, niitä koskevaksi kohtuulliseksi ajaksi olisi asetettava kuusi kuukautta.

(10)

Toiseen ja kolmanteen ryhmään kuuluvia vastapuolia koskevaa määritysvelvollisuuden voimaantulopäivää vahvistettaessa olisi otettava huomioon, että useimmat niistä saavat pääsyn keskusvastapuoleen ryhtymällä määritysosapuolen asiakkaaksi tai epäsuoraksi asiakkaaksi. Tämä prosessi voi kestää 12–18 kuukautta riippuen vastapuolten oikeuskelpoisuudesta ja toimintakyvystä sekä siitä, missä määrin ne ovat valmistautuneet tekemään sopimusten määrityksen edellyttämät järjestelyt määritysosapuolten kanssa.

(11)

Neljänteen ryhmään kuuluvia vastapuolia koskevaa määritysvelvollisuuden voimaantulopäivää vahvistettaessa olisi otettava huomioon niiden oikeuskelpoisuus ja toimintakyky sekä se, ettei niillä ole yhtä paljon kokemusta OTC-johdannaisten ja keskusvastapuolimäärityksen alalta kuin muilla vastapuoliryhmillä.

(12)

Olisi säädettävä määritysvelvollisuuden soveltamispäivän lykkäämisestä sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joissa toinen vastapuoli on sijoittautunut kolmanteen maahan ja toinen vastapuoli unioniin ja molemmat vastapuolet kuuluvat samaan konserniin ja sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin ja joissa niihin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä. Soveltamisen lykkäämisen avulla pitäisi välttyä tilanteilta, joissa kyseiset sopimukset jäävät tietyksi ajaksi määritysvelvollisuuden ulkopuolelle, kun ei ole vielä voimassa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 2 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä OTC-johdannaissopimuksia ja sen maan lainsäädäntöä, johon unionin ulkopuolinen vastapuoli on sijoittautunut. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa ennalta, että kyseisiä sopimuksia tekevät vastapuolet kuuluvat samaan konserniin ja täyttävät muut konsernin sisäisiä transaktioita koskevat edellytykset asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti.

(13)

Kun OTC-johdannaissopimusten vastapuolet eivät ole finanssialan ulkopuolisia vastapuolia vaan finanssialalla toimivia vastapuolia, asetuksessa (EU) N:o 648/2012 edellytetään määritysvelvollisuuden soveltamista sopimuksiin, jotka on tehty sen jälkeen, kun EAMV:lle on annettu ilmoitus siitä, että keskusvastapuoli on saanut toimiluvan tietyn OTC-johdannaislajin määritykseen, mutta ennen päivää, jona määritysvelvollisuus tulee voimaan, edellyttäen, että kyseisten sopimusten jäljellä oleva voimassaoloaika velvollisuuden voimaantulopäivänä antaa siihen perusteet. Sovellettaessa määritysvelvollisuutta tällaisiin sopimuksiin olisi pyrittävä varmistamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 yhdenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen. Tavoitteina olisi oltava rahoitusvakaus, järjestelmäriskin vähentäminen sekä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen markkinatoimijoille, kun OTC-johdannaissopimuslajin on ilmoitettu kuuluvan määritysvelvollisuuden piiriin. Lyhin mahdollinen jäljellä oleva voimassaoloaika olisi sen vuoksi asetettava tasolle, jolla voidaan varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen.

(14)

Vastapuolilla ei ole ennen asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen teknisten sääntelystandardien voimaantuloa mahdollisuutta ennakoida, sovelletaanko niiden tekemiin OTC-johdannaissopimuksiin määritysvelvollisuutta kyseisen velvollisuuden voimaantulopäivänä. Tämä epävarmuus vaikuttaa merkittävästi markkinatoimijoiden kykyyn hinnoitella tekemänsä OTC-johdannaissopimukset oikein, sillä keskusvastapuolessa määritettäviin sopimuksiin sovelletaan erilaista vakuusjärjestelmää kuin muiden kuin keskusvastapuolen määrittämiin sopimuksiin. Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyjen OTC-johdannaissopimusten tapauksessa edellytettäisiin ennalta suoritettavaa määritystä (forward-clearing) siitä riippumatta, mikä on sopimusten jäljellä oleva voimassaoloaika määritysvelvollisuuden voimaantulopäivänä, tämä heikentäisi vastapuolten kykyä suojautua riittävästi markkinariskeiltä ja vaikuttaisi markkinoiden toimintaan ja rahoitusvakauteen tai estäisi vastapuolia harjoittamasta tavanomaista toimintaansa suojautumalla riskeiltä muilla asianmukaisilla keinoilla.

(15)

Lisäksi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja ennen määritysvelvollisuuden voimaantuloa tehtäviin OTC-johdannaissopimuksiin olisi sovellettava määritysvelvollisuutta vasta sen jälkeen, kun kyseisten sopimusten vastapuolet pystyvät määrittämään, mihin ryhmään ne kuuluvat ja kuuluvatko ne määritysvelvollisuuden piiriin tietyn sopimuksen tapauksessa, mukaan luettuina niiden konsernin sisäiset transaktiot, ja kun ne voivat toteuttaa tarvittavat järjestelyt kyseisten sopimusten tekemiseksi ottaen huomioon määritysvelvollisuus. Jotta varmistettaisiin markkinoiden moitteeton toiminta ja vakaus sekä tasapuoliset toimintaedellytykset vastapuolten välillä, on aiheellista katsoa, että näiden sopimusten ei pitäisi kuulua määritysvelvollisuuden piiriin niiden jäljellä olevasta voimassaoloajasta riippumatta.

(16)

OTC-johdannaissopimuksiin, jotka tehdään sen jälkeen, kun EAMV:lle on annettu ilmoitus siitä, että keskusvastapuoli on saanut toimiluvan tietyn OTC-johdannaislajin määritykseen, mutta ennen päivää, jolloin määritysvelvollisuus tulee voimaan, ei pitäisi soveltaa määritysvelvollisuutta, jos ne eivät ole merkittävän olennaisia järjestelmäriskin kannalta tai jos määritysvelvollisuuden soveltaminen näihin sopimuksiin voisi muuten vaarantaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 yhdenmukaisen ja johdonmukaisen soveltamisen. Pitkään voimassa oleviin OTC-korkojohdannaissopimuksiin liittyvä vastapuoliluottoriski pysyy markkinoilla pitempään kuin riski, joka liittyy OTC-korkojohdannaisiin, joiden jäljellä oleva voimassaoloaika on lyhyt. Jos sopimuksiin, joiden jäljellä oleva voimassaoloaika on lyhyt, kohdistettaisiin määritysvelvollisuus, vastapuolille aiheutuisi suhteettoman suuri rasite riskien pienentämiseen verrattuna. Lisäksi OTC-korkojohdannaiset, joiden jäljellä oleva voimassaoloaika on lyhyt, muodostavat suhteellisen pienen osuuden kokonaismarkkinoista ja suhteellisen pienen osuuden näihin markkinoihin kaiken kaikkiaan liittyvästä järjestelmäriskistä. Lyhimmät mahdolliset jäljellä olevat voimassaoloajat olisi sen vuoksi vahvistettava sellaiselle tasolle, jolla varmistetaan, että sopimukset, joiden jäljellä oleva voimassaoloaika on enintään muutaman kuukauden, eivät kuulu määritysvelvollisuuden piiriin.

(17)

Kolmanteen ryhmään kuuluviin vastapuoliin kohdistuu suhteellisen pieni osuus kokonaisjärjestelmäriskistä, ja niiden oikeuskelpoisuuden ja toimintakyvyn aste on OTC-johdannaisten alalla alhaisempi kuin ensimmäisen ja toisen ryhmän vastapuolilla. OTC-johdannaissopimusten olennaisia osia, muun muassa määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien ja ennen kyseisen velvollisuuden voimaantuloa tehtyjen OTC-korkojohdannaisten hinnoittelua, joudutaan mukauttamaan lyhyen ajan kuluessa, jotta niissä otettaisiin huomioon määritys, joka tapahtuu vasta useita kuukausia sen jälkeen, kun sopimus on tehty. Tämä ennalta suoritettava määritys edellyttää merkittäviä mukautuksia hinnoittelumalliin sekä muutoksia kyseisten OTC-johdannaissopimusten asiakirjoihin. Kolmanteen ryhmään kuuluvilla vastapuolilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet sisällyttää ennalta suoritettava määritys OTC-johdannaissopimuksiinsa. Jos kyseisiltä vastapuolilta edellytettäisiin ennen määritysvelvollisuuden voimaantuloa tehtyjen OTC-johdannaissopimusten määritystä, tämä heikentäisi vastapuolten kykyä suojautua riittävästi riskeiltä ja vaikuttaisi markkinoiden toimintaan ja vakauteen tai estäisi niitä harjoittamasta tavanomaista toimintaansa, jos ne eivät voi jatkaa suojautumista. Näin ollen kolmannen ryhmän vastapuolten ennen määritysvelvollisuuden voimaantulopäivää tekemät OTC-johdannaissopimukset olisi jätettävä määritysvelvollisuuden ulkopuolelle.

(18)

Lisäksi samaan konserniin kuuluvien vastapuolten väliset OTC-johdannaissopimukset voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä vapauttaa määritysvelvollisuudesta, jotta ei rajoitettaisi konsernin sisäisten riskienhallintaprosessien tehokkuutta ja vaarannettaisi siten asetuksen (EU) N:o 648/2012 yleisen tavoitteen saavuttamista. Näin ollen konsernin sisäiset transaktiot, jotka täyttävät tietyt edellytykset ja jotka toteutetaan ennen päivää, jolloin kyseisiä transaktioita koskeva määritysvelvollisuus tulee voimaan, olisi jätettävä määritysvelvollisuuden ulkopuolelle.

(19)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka EAMV on toimittanut komissiolle.

(20)

EAMV on järjestänyt avoimen julkisen kuulemisen teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä, pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä ja kuullut Euroopan järjestelmäriskikomiteaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat OTC-johdannaislajit

1. Liitteessä I esitetyt OTC-johdannaislajit kuuluvat määritysvelvollisuuden piiriin.

2. Liitteessä I esitetyt OTC-johdannaislajit eivät sisällä sopimuksia, jotka toteutetaan katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden kanssa tai jotka liittyvät vakuudellisiin joukkolainoihin, edellyttäen, että kyseiset sopimukset täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)	Niitä käytetään ainoastaan suojaamaan katepoolin korko- tai valuuttapoikkeamat katetun joukkolainan yhteydessä.

b)	Ne on merkitty tai kirjattu katetun joukkolainan katepooliin katettuja joukkolainoja koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

c)	Niitä ei irtisanota katetun joukkolainan liikkeeseenlaskijan tai katepoolin kriisinratkaisu- tai maksukyvyttömyystilanteessa.

Katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden tai katettujen joukkolainojen katepoolien kanssa tehdyn OTC-johdannaissopimuksen vastapuolella on vähintään sama etuoikeusasema kuin katettujen joukkolainojen haltijoilla paitsi jos katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden tai katettujen joukkolainojen katepoolien kanssa tehdyn OTC-johdannaissopimuksen vastapuoli on maksukyvytön tai asianomainen osapuoli tai luopuu samasta etuoikeusasemasta.

e)	Katettu joukkolaina täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3) 129 artiklan vaatimukset, ja siihen sovelletaan vähintään 102 prosentin vakuuden asettamista koskevaa lakisääteistä vaatimusta.

2 artikla

Vastapuoliryhmät

1. Määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat vastapuolet jaetaan 3 ja 4 artiklaa sovellettaessa seuraaviin ryhmiin:

Ryhmä 1 sisältää vastapuolet, jotka ovat tämän asetuksen voimaantulopäivänä vähintään yhden tämän asetuksen liitteessä I tai komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2205 (4) liitteessä I esitetyn OTC-johdannaislajin osalta asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 14 kohdassa tarkoitettuja määritysosapuolia vähintään yhdelle niistä keskusvastapuolista, joille on ennen kyseistä päivää myönnetty toimilupa tai tunnustus määrittää ainakin yhtä kyseisistä lajeista.

Ryhmä 2 sisältää ryhmään 1 kuulumattomat vastapuolet, jotka kuuluvat konserniin, jonka muiden kuin keskusvastapuolen määrittämien liikkeessä olevien johdannaisten yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen bruttonimellismäärä tammi-, helmi- ja maaliskuulta on yli 8 miljardia euroa ja jotka kuuluvat johonkin seuraavista alaryhmistä:

i)	finanssialalla toimivat vastapuolet;

ii)	vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (5) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, jotka ovat finanssialan ulkopuolisia vastapuolia.

Ryhmä 3 sisältää ryhmään 1 tai 2 kuulumattomat vastapuolet, jotka ovat mitä tahansa seuraavista:

i)	finanssialalla toimivat vastapuolet;

ii)	vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, jotka ovat finanssialan ulkopuolisia vastapuolia.

d)	Ryhmä 4 sisältää finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, jotka eivät kuulu ryhmään 1, 2 tai 3.

2. Laskettaessa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua konsernin liikkeessä olevien johdannaisten yhteenlaskettua kuukauden lopun keskimääräistä bruttonimellismäärää on otettava huomioon kaikki muiden kuin keskusvastapuolen määrittämät johdannaiset, myös valuuttatermiinisopimukset, swap-sopimukset ja valuuttaswapit.

3. Jos vastapuolet ovat direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (6) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua 8 miljardin euron kynnysarvoa on sovellettava rahastokohtaisesti.

3 artikla

Määritysvelvollisuuden voimaantulopäivät

1. Liitteessä I esitettyä OTC-johdannaislajia koskevien sopimusten osalta määritysvelvollisuus tulee voimaan seuraavasti:

a)	9 päivänä helmikuuta 2017, kun kyseessä ovat ryhmään 1 kuuluvat vastapuolet;

b)	9 päivänä heinäkuuta 2017, kun kyseessä ovat ryhmään 2 kuuluvat vastapuolet;

c)	9 päivänä helmikuuta 2018, kun kyseessä ovat ryhmään 3 kuuluvat vastapuolet;

d)	9 päivänä heinäkuuta 2019, kun kyseessä ovat ryhmään 4 kuuluvat vastapuolet.

Jos sopimus tehdään kahden eri vastapuoliryhmään kuuluvan vastapuolen välillä, kyseistä sopimusta koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivä on myöhempi päivä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetään, sellaisten liitteessä I esitettyä OTC-johdannaislajia koskevien sopimusten osalta, jotka on tehty ryhmän 4 ulkopuolisten samaan konserniin kuuluvien vastapuolten välillä, joista toinen vastapuoli on sijoittautunut kolmanteen maahan ja toinen vastapuoli unioniin, määritysvelvollisuus tulee voimaan seuraavasti:

a)	9 päivänä heinäkuuta 2019, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan soveltamiseksi ei ole annettu mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavuuspäätöstä, joka kattaa tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetut OTC-johdannaissopimukset kyseisen kolmannen maan osalta; tai

sinä päivänä, joka on seuraavista päivistä myöhäisempi, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan soveltamiseksi on annettu mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavuuspäätös, joka kattaa tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetut OTC-johdannaissopimukset kyseisen kolmannen maan osalta:

i)	60 päivän kuluttua sen päätöksen voimaantulopäivästä, joka on annettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan soveltamiseksi mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla ja joka kattaa tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetut OTC-johdannaissopimukset kyseisen kolmannen maan osalta;

ii)	päivä, jona määritysvelvollisuus tulee voimaan 1 kohdan mukaisesti.

Tätä poikkeusta sovelletaan vain silloin, kun vastapuolet täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on joko finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;

unioniin sijoittautunut vastapuoli on:

i)	finanssialalla toimiva vastapuoli, finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, rahoitusalan omistusyhteisö, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys, johon sovelletaan asianmukaisia vakavaraisuusvaatimuksia, ja a alakohdassa tarkoitettu vastapuoli on finanssialalla toimiva vastapuoli; tai

ii)	joko finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, ja a alakohdassa tarkoitettu vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;

c)	molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)	molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;

unioniin sijoittautunut vastapuoli on ilmoittanut omalle toimivaltaiselle viranomaiselleen kirjallisesti, että a, b, c ja d alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja toimivaltainen viranomainen on vahvistanut 30 kalenteripäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, että kyseiset edellytykset täyttyvät.

4 artikla

Lyhin mahdollinen jäljellä oleva voimassaoloaika

1. Kun kyseessä ovat ryhmään 1 kuuluvat finanssialalla toimivat vastapuolet, asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu lyhin mahdollinen jäljellä oleva voimassaoloaika määritysvelvollisuuden voimaantulopäivänä on:

a)	15 vuotta sopimuksille, jotka on tehty tai uusittu ennen 9 päivää lokakuuta 2016 ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 1 sisältämiin lajeihin;

b)	3 vuotta sopimuksille, jotka on tehty tai uusittu ennen 9 päivää lokakuuta 2016 ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 2 sisältämiin lajeihin;

c)	6 kuukautta sopimuksille, jotka on tehty tai uusittu 9 päivänä lokakuuta 2016 tai sen jälkeen ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 1 tai 2 sisältämiin lajeihin.

2. Kun kyseessä ovat ryhmään 2 kuuluvat finanssialalla toimivat vastapuolet, asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu lyhin mahdollinen jäljellä oleva voimassaoloaika määritysvelvollisuuden voimaantulopäivänä on:

a)	15 vuotta sopimuksille, jotka on tehty tai uusittu ennen 9 päivää lokakuuta 2016 ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 1 sisältämiin lajeihin;

b)	3 vuotta sopimuksille, jotka on tehty tai uusittu ennen 9 päivää lokakuuta 2016 ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 2 sisältämiin lajeihin;

c)	6 kuukautta sopimuksille, jotka on tehty tai uusittu 9 päivänä lokakuuta 2016 tai sen jälkeen ja jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 1 tai 2 sisältämiin lajeihin.

3. Kun kyseessä ovat ryhmään 3 kuuluvat finanssialalla toimivat vastapuolet ja tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut transaktiot finanssialalla toimivien vastapuolten välillä, asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu lyhin mahdollinen jäljellä oleva voimassaoloaika määritysvelvollisuuden voimaantulopäivänä on:

a)	15 vuotta sopimuksille, jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 1 sisältämiin lajeihin;

b)	3 vuotta sopimuksille, jotka kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 2 sisältämiin lajeihin.

4. Jos sopimus on tehty kahden eri ryhmään kuuluvan finanssialalla toimivan vastapuolen välillä tai kahden 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin transaktioihin osallistuvan finanssialalla toimivan vastapuolen välillä, tätä artiklaa sovellettaessa on otettava huomioon pidempi jäljellä oleva voimassaoloaika.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2205, annettu 6 päivänä elokuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä määritysvelvollisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 314, 1.12.2015, s. 13).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

LIITE

Määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat OTC-korkojohdannaislajit

Taulukko 1

Koronvaihtosopimukset, joissa kiinteä korko vaihdetaan vaihtuvaan korkoon

Tunniste	Tyyppi	Viite-indeksi	Selvitys-valuutta	Voimassaoloaika	Selvitys-valuutan tyyppi	Valinnaisuus	Nimellismäärän tyyppi
C.1.1	Kiinteästä korosta vaihtuvaan	NIBOR	NOK	28PV-10V	Sama valuutta	Ei	Kiinteä tai vaihtuva
C.1.2	Kiinteästä korosta vaihtuvaan	WIBOR	PLN	28PV-10V	Sama valuutta	Ei	Kiinteä tai vaihtuva
C.1.3	Kiinteästä korosta vaihtuvaan	STIBOR	SEK	28PV-15V	Sama valuutta	Ei	Kiinteä tai vaihtuva

Taulukko 2

Korkotermiinit

Tunniste	Tyyppi	Viite-indeksi	Selvitys-valuutta	Voimassaoloaika	Selvitys-valuutan tyyppi	Valinnaisuus	Nimellismäärän tyyppi
C.2.1	FRA	NIBOR	NOK	3PV-2V	Sama valuutta	Ei	Kiinteä tai vaihtuva
C.2.2	FRA	WIBOR	PLN	3PV-2V	Sama valuutta	Ei	Kiinteä tai vaihtuva
C.2.3	FRA	STIBOR	SEK	3PV-3V	Sama valuutta	Ei	Kiinteä tai vaihtuva

20.7.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 195/11

KOMISSION ASETUS (EU) 2016/1179,

annettu 19 päivänä heinäkuuta 2016,

aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan 5 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa on kaksi vaarallisten aineiden yhdenmukaistettuihin luokituksiin ja merkintöihin liittyvää luetteloa. Taulukossa 3.1 luetellaan vaarallisten aineiden yhdenmukaistetut luokitukset ja merkinnät asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 2–5 osassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Taulukossa 3.2 luetellaan vaarallisten aineiden yhdenmukaiset luokitukset ja merkinnät neuvoston direktiivin 67/548/ETY (2) liitteessä VI vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

(2)	Koska direktiivi 67/548/ETY on kumottu 1 päivästä kesäkuuta 2015 alkaen, liitteessä VI olevassa 3 osassa oleva taulukko 3.2 olisi poistettava. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 täysimääräiseen soveltamiseen siirtymisen helpottamiseksi poistamisen olisi tultava voimaan vasta 1 päivänä kesäkuuta 2017.

(3)

Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) on esitetty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan nojalla ehdotuksia tiettyjen aineiden yhdenmukaistettujen luokitusten ja merkintöjen käyttöön ottamiseksi, päivittämiseksi tai poistamiseksi. ECHAn riskinarviointikomitean näistä ehdotuksista antamien lausuntojen sekä asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten perusteella on aiheellista ottaa käyttöön, päivittää tai poistaa tiettyjen aineiden yhdenmukaistetut luokitukset ja merkinnät.

(4)

Aineen lyijy osalta riskinarviointikomitea ehdottaa 5 päivänä joulukuuta 2013 antamassaan tieteellisessä lausunnossa sen luokittelemista lisääntymiselle vaaralliseksi kategoriaan 1A. Koska lyijyn biosaatavuudesta massiivisessa muodossa ei kuitenkaan ole varmuutta, on tehtävä ero massiivisen muodon (hiukkaskoko vähintään 1 mm) ja jauheen (hiukkaskoko pienempi kuin 1 mm) välillä. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön jauheelle erityinen pitoisuusraja (SCL), joka on ≥ 0,03 prosenttia, ja massiiviselle muodolle yleinen pitoisuusraja (GCL), joka on ≥ 0,3 prosenttia.

(5)

Kupariaineiden osalta ympäristöluokitus, jota riskinarviointikomitea suositteli 4 päivänä joulukuuta 2014 antamissaan lausunnoissa, olisi sisällytettävä asetuksen N:o 1272/2008 liitteeseen VI, koska tämän uuden luokituksen perusteluiksi on käytettävissä riittävästi tieteellistä näyttöä. Ehdotettuja vesiympäristölle aiheutuvien pitkäaikaisten vaarojen M-kertoimia ei kuitenkaan pitäisi sisällyttää siihen, koska riskinarviointikomitean on vielä arvioitava niitä ottaen huomioon myrkyllisyyttä vesieliöille koskevat tieteelliset tiedot, jotka toimiala esitti sen jälkeen, kun riskinarviointikomitean lausunto toimitettiin komissiolle.

(6)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1272/2008 olisi muutettava.

(7)

Uusien yhdenmukaistettujen luokitusten noudattamista ei tulisi vaatia heti, vaan on tarpeen antaa toimittajille aikaa muuttaa aineiden ja seosten merkinnät ja pakkaukset uusien luokitusten mukaisiksi ja myydä nykyiset varastonsa. Tämä määräaika on myös tarpeen, jotta toimittajat voivat sopeutua muihin uusien yhdenmukaistettujen luokitusten osoittamisesta aineille seuraaviin oikeudellisiin velvoitteisiin, kuten ne, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) 22 artiklan f alakohdassa tai 23 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (4) 50 artiklassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (5) 44 artiklassa, ja noudattaa niitä.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 siirtymäsäännöksissä sallitaan uusien säännösten soveltaminen jo aikaisemmin vapaaehtoisuuteen perustuen, ja niiden mukaisesti toimittajien olisi voitava soveltaa uusia yhdenmukaistettuja luokituksia ja mukauttaa merkinnät ja pakkaukset vastaavalla tavalla vapaaehtoisuuteen perustuen ennen vaatimusten noudattamiselle asetettua määräaikaa.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1272/2008 seuraavasti:

1)	Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2)	Poistetaan liitteessä VI oleva taulukko 3.2.

2 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2018.

Sen 1 artiklan 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2017.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, ennen 1 päivää maaliskuuta 2018 aineet ja seokset luokitellaan, merkitään ja pakataan asetuksen (EY) N:o 1272/2008, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, mukaisesti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä heinäkuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(2) Neuvoston direktiivi 67/548/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI osassa 3 oleva taulukko 3.1 seuraavasti:

a)	poistetaan indeksinumeroita 607-331-00–5 ja 609-066-00–0 koskevat kohdat;

korvataan indeksinumeroita 006-035-00–8, 029-002-00-X, 602-020-00–0, 602-033-00–1, 603-055-00–4, 604-030-00–0, 604-092-00–9, 605-013-00–0, 605-022-00-X, 606-014-00–9, 606-021-00–7, 607-056-00–0, 607-059-00–7, 607-157-00-X, 607-172-00–1, 607-375-00–5, 607-623-00–2, 613-166-00-X, 613-121-00–4, 616-011-00–4, 616-037-00–6 ja 616-207-00-X koskevat kohdat seuraavilla kohdilla:

Indeksinumero	Kansainvälinen kemiallinen yksilöinti	EY-numero	CAS-nro	Luokitus		Merkinnät			Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet	Selitykset
Indeksinumero	Kansainvälinen kemiallinen yksilöinti	EY-numero	CAS-nro	Vaaraluokka- ja kategoriakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Varoitusmerkki, huomiosanakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Täydentävät vaaralausekekoodi(t)	Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet	Selitykset
”006-035-00–8	pirimikarbi (ISO); 2-(dimetyyliamino)-5,6-dimetyylipyrimidin-4-yyli dimetyylikarbamaatti	245-430-1	23103-98-2	Carc. 2 Acute Tox. 3 Acute Tox. 3 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H331 H301 H317 H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H351 H331 H301 H317 H410		M = 10 M = 100”
”029-002-00-X	dikuparioksidi; kupari(I)oksidi	215-270-7	1317-39-1	Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H302 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H332 H302 H318 H410		M = 100”
”602-020-00–0	1,2-diklooripropaani; propyleenidikloridi	201-152-2	78-87-5	Flam. Liq. 2 Carc. 1B Acute Tox. 4 Acute Tox. 4	H225 H350 H332 H302	GHS02 GHS08 GHS07 Dgr	H225 H350 H332 H302”
”602-033-00–1	klooribentseeni	203-628-5	108-90-7	Flam. Liq. 3 Acute Tox. 4 Skin Irrit. 2 Aquatic Chronic 2	H226 H332 H315 H411	GHS02 GHS07 GHS09 Wng	H226 H332 H315 H411”
”603-055-00–4	propyleenioksidi; 1,2-epoksipropaani; metyylioksiraani	200-879-2	75-56-9	Flam. Liq. 1 Carc. 1B Muta. 1B Acute Tox. 3 Acute Tox. 3 Acute Tox. 4 STOT SE 3 Eye Irrit. 2	H224 H350 H340 H331 H311 H302 H335 H319	GHS02 GHS08 GHS06 Dgr	H224 H350 H340 H331 H311 H302 H335 H319”
”604-030-00–0	bisfenoli A; 4,4′-isopropylideenidifenoli	201-245-8	80-05-7	Repr. 1B STOT SE 3 Eye Dam. 1 Skin Sens. 1	H360F H335 H318 H317	GHS08 GHS05 GHS07 Dgr	H360F H335 H318 H317”
”604-092-00–9	fenoli, dodekyyli-, haaraketjuiset; [1] fenoli, 2-dodekyyli-, haaraketjuiset; [2] fenoli, 3-dodekyyli-, haaraketjuiset; [3] fenoli, 4-dodekyyli-, haaraketjuiset; [4] fenoli, (tetrapropenyyli)- johdannaiset [5]	310-154-3 [1] [2] [3] [4] [5]	121158-58-5 [1] [2] [3] 210555-94-5 [4] 74499-35-7 [5]	Repr. 1B Skin Corr. 1C Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360F H314 H318 H400 H410	GHS08 GHS05 GHS09 Dgr	H360F H314 H410		M = 10 M = 10”
”605-013-00–0	kloraloosi (INN); (R)–O-(,2-trikloorietyleenidi)-α-D-glukofuranoosi; glukoosikloraloosi; anhydroglukokloraali	240-016-7	15879-93-3	Acute Tox. 4* Acute Tox. 3 STOT SE 3 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H301 H336 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H332 H301 H336 H410		M = 10 M = 10	C”
”605-022-00-X	glutaraali; glutaraldehydi; 1,5-pentaanidiaali	203-856-5	111-30-8	Acute Tox. 2 Acute Tox. 3 STOT SE 3 Skin Corr. 1B Resp. Sens. 1 Skin Sens. 1 A Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 2	H330 H301 H335 H314 H334 H317 H400 H411	GHS06 GHS05 GHS08 GHS09 Dgr	H330 H301 H335 H314 H334 H317 H410	EUH071	STOT SE 3; H335: 0,5 % ≤ C < 5 % M = 1”
”606-014-00–9	kloorifasinoni (ISO); 2-[(4-kloorifenyyli)fenyyliasetyyli]-1H-indeeni-1,3(2H)-dioni	223-003-0	3691-35-8	Repr. 1B Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 STOT RE 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H410		Repr. 1B; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0,1 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,01 % ≤ C < 0,1 % M = 1 M = 1”
”606-021-00–7	N-metyyli-2-pyrrolidoni; 1-metyyli-2-pyrrolidoni	212-828-1	872-50-4	Repr. 1B STOT SE 3 Skin Irrit. 2 Eye Irrit. 2	H360D*** H335 H315 H319	GHS08 GHS07 Dgr	H360D*** H335 H315 H319		STOT SE 3; H335: C ≥ 10 %”
”607-056-00–0	warfariini (ISO); 4-hydroksi-3-(3-okso-1-fenyylibutyyli)-2H-kromen-2-oni; [1] (S)-4-hydroksi-3-(3-okso-1-fenyylibutyyli)-2-bentsopyroni; [2] (R)-4-hydroksi-3-(3-okso-1-fenyylibutyyli)-2-bentsopyroni [3]	201-377-6 [1] 226-907-3 [2] 226-908-9 [3]	81-81-2 [1] 5543-57-7 [2] 5543-58-8 [3]	Repr. 1 A Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 2 STOT RE 1 Aquatic Chronic 2	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H411	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H411		Repr. 1 A; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0,5 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,05 % ≤ C < 0,5 %”
”607-059-00–7	kumatetralyyli (ISO); 4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)kumariini	227-424-0	5836-29-3	Repr. 1B Acute Tox. 2 Acute Tox. 3 Acute Tox. 2 STOT RE 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H311 H300 H372 (veri) H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H311 H300 H372 (veri) H410		Repr. 1B; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 1,0 % STOT RE 2; H373 (veri) 0,1 % ≤ C < 1,0 % M = 10”
”607-157-00-X	difenakumi (ISO); 3-(3-bifenyl-4-yyli-1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)-4-hydroksikumariini	259-978-4	56073-07-5	Repr. 1B Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 STOT RE 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H410		Repr. 1B; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0,02 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,002 % ≤ C < 0,02 % M = 10 M = 10”
”607-172-00–1	brodifakumi (ISO); 4-hydroksi-3-(3-(4′-bromi-4-bifenylyyli)-1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)kumariini	259-980-5	56073-10-0	Repr. 1 A Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 STOT RE 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H410		Repr. 1 A; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0,02 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,002 % ≤ C < 0,02 % M = 10 M = 10”
”607-375-00–5	flokumafeeni (ISO); seuraavien reaktiomassa: cis-4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-3-(4-(4-trifluorimetyylibentsyylioksi)fenyyli)-1-naftyyli)kumariini; trans-4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-3-(4-(4-trifluorimetyylibentsyylioksi)fenyyli)-1-naftyyli)kumariini	421-960-0	90035-08-8	Repr. 1B Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 STOT RE 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H410		Repr. 1B; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0,05 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,005 % ≤ C < 0,05 % M = 10 M = 10”
”607-623-00–2	di-isobutyyliftalaatti	201-553-2	84-69-5	Repr. 1B	H360Df	GHS08 Dgr	H360Df”
”613-166-00-X	flumioksatsiini (ISO); 2-[7-fluori-3-okso-4-(prop-2-ynyyli-1-yyli)-3,4-dihydro-2H-1,4-bentsoksatsin-6-yyli]-4,5,6,7-tetrahydro-1H-isoindoli-1,3(2H)-dioni	—	103361-09-7	Repr. 1B Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H400 H410	GHS08 GHS09 Dgr	H360D H410		M = 1 000 M = 1 000 ”
”613-121-00–4	kloorisulfuroni (ISO); 2-kloori-N-[[(4-metoksi-6-metyyli-1,3,5-triatsin-2-yyli)amino]karbonyyli]bentseenisulfonamidi	265-268-5	64902-72-3	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 1 000 M = 100”
”616-011-00–4	N,N-dimetyyliasetamidi	204-826-4	127-19-5	Repr. 1B Acute Tox. 4* Acute Tox. 4*	H360D*** H332 H312	GHS08 GHS07 Dgr	H360D*** H332 H312”
”616-037-00–6	asetokloori (ISO); 2-kloori-N-(etoksimetyyli)-N-(2-etyyli-6-metyylifenyyli)asetamidi	251-899-3	34256-82-1	Carc. 2 Repr. 2 Acute Tox. 4 STOT SE 3 STOT RE 2 Skin Irrit. 2 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H361f H332 H335 H373 (munuaiset) H315 H317 H400 H410	GHS08 GHS07 GHS09 Wng	H351 H361f H332 H335 H373 (munuaiset) H315 H317 H410		M = 1 000 M = 100”
”616-207-00-X	polyheksametyleenibiguanidihydrokloridi; PHMB	—	32289-58-0 27083-27-8	Carc. 2 Acute Tox. 2 Acute Tox. 4 STOT RE 1 Eye Dam. 1 Skin Sens. 1B Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H330 H302 H372 (hengitystiet) (hengitysteitse) H318 H317 H400 H410	GHS08 GHS06 GHS05 GHS09 Dgr	H351 H330 H302 H372 (hengitystiet) (hengitysteitse) H318 H317 H410		M = 10 M = 10”

Lisätään seuraavat kohdat indeksinumerojärjestyksessä:

Indeksinumero	Kansainvälinen kemiallinen yksilöinti	EY-numero	CAS-nro	Luokitus		Merkinnät			Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet	Selitykset
Indeksinumero	Kansainvälinen kemiallinen yksilöinti	EY-numero	CAS-nro	Vaaraluokka- ja kategoriakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Varoitusmerkki, huomiosanakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Täydentävät vaaralausekekoodi(t)	Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet	Selitykset
”005-020-00–3	dinatriumoktaboraatti, vedetön; [1] dinatriumoktaboraattitetrahydraatti [2]	234-541-0 [1] 234-541-0 [2]	12008-41-2 [1] 12280-03-4 [2]	Repr. 1B	H360FD	GHS08 Dgr	H360FD”
”014-046-00–4	koostumukseltaan edustavat e-lasimikrokuidut; [Säännöttömästi suuntautuneet kalsiumalumiinisilikaattikuidut, joiden edustava koostumus on seuraava (painoprosentteina): SiO2 50,0–56,0 %, Al2O3 13,0–16,0 %, B2O3 5,8–10,0 %, Na2O < 0,6 %, K2O < 0,4 %, CaO 15,0–24,0 %, MgO < 5,5 %, Fe2O3 < 0,5 %, F2 < 1,0 %. Prosessi: tuotetaan tavallisimmin liekkivenytyksellä ja rotaatioprosessissa. (Yksittäisiä lisäelementtejä voi esiintyä alhaisilla tasoilla; prosessiluettelo ei estä innovointia).]	—	—	Carc. 1B	H350i	GHS08 Dgr	H350i			A”
”014-047-00-X	koostumukseltaan edustavat lasimikrokuidut; [Säännöttömästi suuntautuneet kalsiumalumiinisilikaattikuidut, joiden koostumus on seuraava (painoprosentteina): SiO2 55,0–60,0 %, Al2O3 4,0–7,0 %, B2O3 8,0–11,0 %, ZrO2 0,0–4,0 %, Na2O 9,5–13,5 %, K2O 0,0–4,0 %, CaO 1,0–5,0 %, MgO 0,0–2,0 %, Fe2O3 < 0,2 %, ZnO 2,0–5,0 %, BaO 3,0–6,0 %, F2 < 1,0 %. Prosessi: tuotetaan tavallisimmin liekkivenytyksellä ja rotaatioprosessissa. (Yksittäisiä lisäelementtejä voi esiintyä alhaisilla tasoilla; prosessiluettelo ei estä innovointia).]	—	—	Carc. 2	H351 (hengitysteitse)	GHS08 Wng	H351 (hengitysteitse)			A”
”029-015-00–0	kuparitiosyanaatti	214-183-1	1111-67-7	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410	EUH032	M = 10”
”029-016-00–6	kupari(II)oksidi	215-269-1	1317-38-0	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 100”
”029-017-00–1	dikuparikloriditrihydroksidi	215-572-9	1332-65-6	Acute Tox. 4 Acute Tox. 3 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H301 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H332 H301 H410		M = 10”
”029-018-00–7	tetrakupariheksahydroksidisulfaatti; [1] tetrakupariheksahydroksidisulfaattihydraatti [2]	215-582-3 [1] 215-582-3 [2]	1333-22-8 [1] 12527-76-3 [2]	Acute Tox. 4 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H302 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H302 H410		M = 10”
”029-019-01-X	kuparilastut (alifaattisella hapolla pinnoitetut)	—	—	Acute Tox. 3 Acute Tox. 4 Eye Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H331 H302 H319 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H331 H302 H319 H410		M = 10”
”029-020-00–8	kupari(II)karbonaatti--kupari(II)hydroksidi (1:1)	235-113-6	12069-69-1	Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 Eye Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H302 H319 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H332 H302 H319 H410		M = 10”
”029-021-00–3	kuparidihydroksidi; kupari(II)hydroksidi	243-815-9	20427-59-2	Acute Tox. 2 Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H330 H302 H318 H400 H410	GHS06 GHS05 GHS09 Dgr	H330 H302 H318 H410		M = 10”
”029-022-00–9	bordeaux-seos; kuparisulfaatin ja kalsiumdihydroksidin reaktiotuotteet	—	8011-63-0	Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H332 H318 H410		M = 10”
”029-023-00–4	kuparisulfaattipentahydraatti	231-847-6	7758-99-8	Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H302 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H302 H318 H410		M = 10”
”082-013-00–1	lyijyjauhe; [hiukkasten halkaisija < 1 mm]	231-100-4	7439-92-1	Repr. 1 A Lact.	H360FD H362	GHS08 Dgr	H360FD H362		Repr. 1 A; H360D: C ≥ 0,03 %”
”082-014-00–7	lyijy massiivimuodossa: [hiukkasten halkaisija ≥ 1 mm]	231-100-4	7439-92-1	Repr. 1 A Lact.	H360FD H362	GHS08 Dgr	H360FD H362”
”605-040-00–8	hydroksi-isoheksyyli-3-syklohekseenikarboksialdehydi (INCI); 4-(4-hydroksi-4-metyylipentyyli)sykloheks-3-eeni-1-karbaldehydin ja 3-(4-hydroksi-4-metyylipentyyli) sykloheks-3-eeni- 1-karbaldehydin reaktiomassa; [1] 4-(4-hydroksi-4-metyylipentyyli)sykloheks-3-eeni-1-karbaldehydi; [2] 3-(4-hydroksi-4-metyylipentyyli)sykloheks-3-eeni-1-karbaldehydi [3]	- [1] 250-863-4 [2] 257-187-9 [3]	130066-44-3 [1] 31906-04-4 [2] 51414-25-6 [3]	Skin Sens. 1 A	H317	GHS07 Wng	H317”
”607-716-00–8	bromadioloni (ISO); 3-[3-(4′-bromibifenyl-4-yyli)-3-hydroksi-1-fenyylipropyyli]-4-hydroksi-2H-kromen-2-oni	249-205-9	28772-56-7	Repr. 1B Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 STOT RE 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H410		Repr. 1B; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0 005 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,0005 % ≤ C < 0,005 % M = 1 M = 1”
”607-717-00–3	difetialoni (ISO); 3-[3-(4′-bromibifenyl-4-yyli)-1,2,3,4-tetrahydronaftalen-1-yyli]-4-hydroksi-2H-1-bentsotiopyran-2-oni	—	104653-34-1	Repr. 1B Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 Acute Tox. 1 STOT RE 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H360D H330 H310 H300 H372 (veri) H410	EUH070	Repr. 1B; H360D: C ≥ 0,003 % STOT RE 1; H372 (veri): C ≥ 0,02 % STOT RE 2; H373 (veri): 0,002 % ≤ C < 0,02 % M = 100 M = 100”
”607-718-00–9	perfluorononaani-1-happo [1] sekä sen natrium- [2] ja ammoniumsuola [3]	206-801-3 [1] [2] [3]	375-95-1 [1] 21049-39-8 [2] 4149-60-4 [3]	Carc. 2 Repr. 1B Lact. Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 STOT RE 1 Eye Dam. 1	H351 H360Df H362 H332 H302 H372 (maksa, kateenkorva, perna) H318	GSH08 GSH07 GHS05 Dgr	H351 H360Df H362 H332 H302 H372 (maksa, kateenkorva, perna) H318”
”607-719-00–4	disykloheksyyliftalaatti	201-545-9	84-61-7	Repr. 1B Skin Sens. 1	H360D H317	GHS08 GHS07 Dgr	H360D H317”
”608-067-00–3	3,7-dimetyyliokta-2,6-dieeninitriili	225-918-0	5146-66-7	Muta. 1B	H340	GHS08 Dgr	H340”
”612-288-00–0	bupirimaatti (ISO); 5-butyyli-2-etyyliamino-6-metyylipyrimidiini-4-yyli dimetyylisulfamaatti	255-391-2	41483-43-6	Carc. 2 Skin Sens. 1B Aquatic Chronic 1	H351 H317 H410	GHS08 GHS07 GHS09 Wng	H351 H317 H410		M = 1”
”612-289-00–6	triflumitsoli (ISO); (1E)-N-[4-kloori-2-(trifluorimetyyli)fenyyli]-1- (1H-imidatsol-1-yyli)-2-propoksietaani-imiini	—	68694-11-1	Repr. 1B Acute Tox. 4 STOT RE 2 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H360D H302 H373 (maksa) H317 H400 H410	GHS08 GHS07 GHS09 Dgr	H360D H302 H373 (maksa) H317 H410		M = 1 M = 1”
”616-218-00-X	bentsovindiflupyyri (ISO); N-[9-(dikloorimetyleeni)-1,2,3,4-tetrahydro-1,4-metanonaftalen-5-yyli]-3-(difluorimetyyli)-1-metyyli-1H-pyratsoli-4-karboksiamidi	—	1072957-71-1	Acute Tox. 3 Acute Tox. 3 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H331 H301 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H331 H301 H410		M = 100 M = 100”
”616-219-00–5	fluopyraami (ISO); N-{2-[3-kloori-5-(trifluorimetyyli)pyridin-2-yyli]etyyli}-2-(trifluorimetyyli)bentsamidi	—	658066-35-4	Aquatic Chronic 2	H411	GHS09	H411”
”616-220-00–0	pensykuroni (ISO); 1-[(4-kloorifenyyli)metyyli]-1-syklopentyyli- 3-fenyyliurea	266-096-3	66063-05-6	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 1 M = 1”
”617-023-00–2	tert-butyylihydroperoksidi	200-915-7	75-91-2	Muta. 2	H341	GHS08 Wng	H341”

20.7.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 195/31

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2016/1182,

annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016,

Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen henkilöstösäännöistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksesta 10 päivänä helmikuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/75/YUTP (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen johtajan suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitos, jäljempänä ’tutkimuslaitos’, on rinnasteisiin järjestöihin kuuluva Euroopan unionin virasto. Tutkimuslaitoksen henkilöstösäännöt olisi mukautettava tutkimuslaitoksen ja rinnasteisissa järjestöissä vallitsevan henkilöstösääntöjen yleisen sääntelykehyksen kehitykseen. Näin ollen niitä on tarkasteltava uudelleen.

(2)	Neuvoston 21 päivänä joulukuuta 2001 hyväksymät tutkimuslaitoksen henkilöstösäännöt (2), sellaisina kuin ne ovat johtajan 15 päivänä kesäkuuta 2005 johtokunnan suostumuksella muuttamina (3), olisi näin ollen kumottava ja korvattava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Neuvoston 21 päivänä joulukuuta 2001 hyväksymät Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen henkilöstösäännöt, sellaisina kuin ne ovat johtajan 15 päivänä kesäkuuta 2005 johtokunnan suostumuksella muuttamina, kumotaan ja korvataan tämän päätöksen liitteenä olevilla henkilöstösäännöillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä heinäkuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI

(1) EUVL L 41, 12.2.2014, s. 13.

(2) EYVL L 39, 9.2.2002, s. 18.

(3) EUVL L 235, 12.9.2005, s. 1.

LIITE

EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO

1 artikla

Soveltamisala

I OSASTO

KAIKKIIN TYÖNTEKIJÖIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

2 artikla

1.	Vastuusuhteet

Käytös

3.	Taloudellinen vastuu

4.	Turvallisuus

5.	Avustaminen ja korvaukset

6.	Teollis- ja tekijänoikeudet

7.	Toimeen kuulumaton toiminta

8.	Ehdokkuus julkiseen tai poliittiseen tehtävään tai toimeen

II OSASTO

SOPIMUSSUHTEISIIN TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

I LUKU

ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

3 artikla

II LUKU

PALVELUKSEEN OTTAMINEN JA NIMITYSTEN KESTO

4 artikla

Palvelukseen ottaminen

5 artikla

Palveluksessaolon yläikäraja

6 artikla

Lääkärintarkastukset

7 artikla

Nimitykset

1.	Työsopimukset

Koeaika

3.	Työsopimuksen irtisanominen

4.	Irtisanomiskorvaus

5.	Irtisanomisajan lyhentäminen

III LUKU

PALKKA JA KORVAUKSET

8 artikla

Yleiset säännökset

9 artikla

Peruspalkka

10 artikla

Ulkomaankorvaus

11 artikla

Perhelisät ja sosiaaliturvaetuudet

1.	Yleinen säännös

2.	Kotitalouslisä

3.	Huollettavana olevasta lapsesta ja muusta henkilöstä maksettava lisä

4.	Koulutuslisä

5.	Vammaisista huollettavana olevista lapsista tai henkilöistä maksettava lisä

6.	Vuokralisä

12 artikla

Sijaisuuskorvaus

13 artikla

Asettautumiskorvaus

1.	Myöntämisperusteet

2.	Korvauksen perusmäärä

3.	Huollettavana olevista maksettava lisä

4.	Liikkumislisä

5.	Korvauksen maksaminen

14 artikla

Pidätykset palkasta

1.	Sisäinen vero

2.	Eläkemaksu

3.	Sosiaaliturvamaksu

4.	Pidätys täydentävää vakuutusta varten

15 artikla

Palkkaennakko ja sen takaisinmaksu

IV LUKU

MUUTTO- JA MATKAKULUT

16 artikla

Asettautuminen ja palveluksesta lähtö

17 artikla

Muuttokulut

18 artikla

Työmatkat

V LUKU

TYÖAJAT JA LOMAT

19 artikla

Työajat

20 artikla

Osa-aikatyö

21 artikla

Yleiset vapaapäivät

22 artikla

Lomat

Vuosiloma

2.	Palkaton vapaa

3.	Sairausloma, äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma ja muut erityislomat

23 artikla

Kotimaanloma

VI LUKU

ARVIOINTI JA YLENEMINEN

24 artikla

Yleiset säännökset

25 artikla

Menettely

26 artikla

Arvioinnin vaikutukset ja seuraukset

VII LUKU

KURINPITOMENETTELY

27 artikla

VIII LUKU

MUUTOKSENHAKU JA VALITUSLAUTAKUNTA

28 artikla

IX LUKU

ELÄKEJÄRJESTELMÄT

29 artikla

X LUKU

TUTKIMUSLAITOKSEN SOPIMUSSUHTEISEN TOIMIHENKILÖN LÄHETTÄMINEN TILAPÄISESTI MUIHIN TEHTÄVIIN

30 artikla

III OSASTO

VÄLIAIKAISEEN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

31 artikla

Yleiset säännökset

32 artikla

Työsopimukset

33 artikla

Palkka

34 artikla

Erityiset säännökset

1.	Asettautumiskulut ja paluukulut työsopimuksen päättyessä

Lomat

IV OSASTO

ASIANTUNTIJOIHIN JA HARJOITTELIJOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

35 artikla

V OSASTO

TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT

36 artikla

LIITE I

IRTISANOMISKORVAUS

LIITE II

ULKOMAANKORVAUS

LIITE III

HUOLLETTAVANA OLEVAT LAPSET JA HENKILÖT

LIITE IV

HUOLLETTAVANA OLEVAT VAMMAISET

LIITE V

ASUMISKORVAUS

LIITE VI

MATKA- JA MUUTTOKULUT

LIITE VII

VIRKAMATKAKULUT

LIITE VIII

SAIRAUSLOMAT, ÄITIYSLOMAT, ISYYSLOMAT, VANHEMPAINLOMAT JA MUUT ERITYISLOMAT

LIITE IX

HALLINNOLLISIA TUTKIMUKSIA SEKÄ KURINPITOMENETTELYJÄ JA TOIMENPITEITÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

LIITE X

VALITUSLAUTAKUNTA

EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT

JOHDANTO

Turvallisuusalan tutkimuslaitos on rinnasteisiin järjestöihin kuuluva Euroopan unionin virasto.

1 artikla

Soveltamisala

1. Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen, jäljempänä ’tutkimuslaitos’, palvelukseen otettuihin sopimussuhteisiin työntekijöihin, jollei johtokunta toisin päätä palkkaluokkiin kuulumattoman henkilöstön osalta (johtaja).

2. Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa ’työntekijällä’ tarkoitetaan seuraavia luonnollisia henkilöitä:

a)	toimihenkilöt, joiden kanssa tutkimuslaitos on tehnyt työsopimuksen ja joiden toimi sisältyy tutkimuslaitoksen talousarvioon vuosittain liitettävään henkilöstötaulukkoon, jäljempänä ’sopimussuhteiset toimihenkilöt’; ja

b)	väliaikaiset toimihenkilöt, joiden kanssa tutkimuslaitos on tehnyt työsopimuksen.

Palkatut tilapäiset asiantuntijat ja harjoittelijat eivät ole tutkimuslaitoksen työntekijöitä ja heitä koskevat erityissäännökset määritellään IV osastossa.

3. Tutkimuslaitoksen talousarvion liitteenä olevassa sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevassa henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kullakin ura-alueella ja kussakin palkkaluokassa.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimet ovat tutkimuslaitoksen ydintehtäviin ja luonteeltaan pysyviin tehtäviin liittyviä toimia.

4. Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, jollei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.

5. Yksityiskohtaiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta esitetään tarvittaessa johtajan vahvistamissa täytäntöönpanosäännöissä. Johtokunnalle on asianmukaisesti ilmoitettava, ennen kuin tällaisia täytäntöönpanosääntöjä hyväksytään.

Johtaja voi siirtää osan toimivallastaan ja allekirjoitusoikeudestaan tutkimuslaitoksen päivittäisestä hallinnosta vastaaville näiden henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvien asioiden osalta.

I OSASTO

KAIKKIIN TYÖNTEKIJÖIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

2 artikla

Työntekijä on johtajan alainen ja tälle vastuussa tehtäviensä hoitamisesta. Hän sitoutuu suorittamaan tehtävänsä mahdollisimman täsmällisesti ja tunnollisesti.

Työntekijän on suoritettava tehtävänsä ja käyttäydyttävä yksinomaan tutkimuslaitoksen etujen mukaisesti. Hänen on hoidettava hänelle työntekijänä annetut tehtävät lojaalisti, luottamuksellisesti ja tunnollisesti. Työntekijä ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai tutkimuslaitoksen ulkopuoliselta henkilöltä.

Työntekijän on kaikissa olosuhteissa käyttäydyttävä tutkimuslaitoksen edustajalle sopivalla tavalla. Hänen on pidättäydyttävä sellaisesta teosta tai toiminnasta, joka voisi jollain tavalla heikentää hänen asemaansa kohdistuvaa arvonantoa tai tutkimuslaitoksen hyvää mainetta.

Työntekijä voidaan velvoittaa korvaamaan tutkimuslaitokselle aiheuttamansa taloudellinen tappio osittain tai kokonaan, jos hän on tuottamuksellisesti tai tahallisesti jättänyt noudattamatta jotain tutkimuslaitoksen johtokunnan tai johtajan hyväksymää sääntöä tai menettelyä.

Valituslautakunnalla on toimivalta kaikkien tähän säännökseen liittyvien riita-asioiden osalta.

a)	Työntekijän on heti palvelukseen tullessaan tutustuttava tutkimuslaitoksen turvallisuussääntöihin.

Jokaisesta työntekijästä, apurahan saajat ja harjoittelijat mukaan luettuina, voidaan pyytää turvallisuusselvitys turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen käsittelyä varten sen mukaan mitä tehtäviä hänelle määrätään. Tutkimuslaitoksen turvallisuuspäällikkö osoittaa selvityspyynnön toimivaltaisille viranomaisille.

Turvallisuusselvityksen käsittelyn aikana johtaja voi myöntää väliaikaisen luvan turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen käsittelyä varten.

c)	Työntekijä ilmoittaa välittömästi tutkimuslaitoksen turvallisuuspäällikölle turvallisuusluokitellun asiakirjan epäiltyyn katoamiseen tai ilmituloon liittyvistä seikoista.

Tutkimuslaitos avustaa työntekijää, joka asemansa tai tutkimuslaitoksessa sillä hetkellä hoitamiensa tehtävien vuoksi ilman omaa syytään joutuu uhkausten, solvausten, herjausten tai vahingonteon kohteeksi. Aineellisista vahingoista voidaan suorittaa korvausta seuraavin edellytyksin:

a)	työntekijä ei ole tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut kyseisiä vahinkoja;

b)	työntekijä ei ole saanut tai ei voi saada vahingonkorvausta;

c)	työntekijä siirtää tutkimuslaitokselle kolmansiin osapuoliin, erityisesti vakuutusyhtiöihin nähden olevat oikeutensa.

Kaikki tällaisia asioita koskevat päätökset, jotka saattavat edellyttää tutkimuslaitoksen toimia tai varoja, tekee tutkimuslaitoksen johtaja, jolla on valta harkita ja arvioida tapauksen olosuhteita, annettavan avun muotoa ja tarvittaessa myönnettävän korvauksen määrää. Johtokunnalle on asianmukaisesti ilmoitettava kaikista tämän kohdan perusteella tehdyistä päätöksistä.

Kaikki oikeudet, julkaisu-, tekijän- ja patenttioikeudet mukaan luettuina, jotka johtuvat työntekijän toiminnasta hänen hoitaessaan virallisia tehtäviään, kuuluvat tutkimuslaitokselle.

a)	Työntekijällä ei saa ilman johtajan etukäteen antamaa lupaa olla tutkimuslaitoksen ulkopuolista tointa taikka säännöllistä tai palkallista ammattia.

Työntekijä ei saa ilman johtajan etukäteen antamaa lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai tutkimuslaitoksen ulkopuoliselta taholta kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

c)	Työntekijän on pidätyttävä julkisista toimista, lausunnoista tai julkaisuista, jos nämä toimet, lausunnot tai julkaisut ovat ristiriidassa kansainvälisen virkamiehen velvollisuuksien tai velvoitteiden kanssa tai saattavat asettaa tutkimuslaitoksen moraaliseen tai aineelliseen vastuuseen.

d)	Työntekijällä ei saa olla sellaisia suoria tai epäsuoria yhteyksiä kaupalliseen yritykseen, jotka voisivat luonteeltaan vaarantaa työntekijän riippumattomuuden hänen tehtäviensä suorittamisessa tutkimuslaitoksessa.

e)	Johtavien analyytikoiden tehtäviin kuuluu suhteiden luominen tutkimuslaitoksen ulkopuolisiin elimiin ja henkilöihin. Johtavilla analyytikoilla on sen vuoksi lupa antaa luentoja, olla yhteydessä joukkotiedotusvälineisiin ja laatia julkaisuja edellyttäen, että he saavat siihen ensin luvan johtajalta.

Jos työntekijän puoliso tai rekisteröity kumppani harjoittaa ansiotoimintaa, työntekijän on ilmoitettava siitä johtajalle. Jos kyseinen ansiotoiminta on luonteeltaan ristiriidassa työntekijän toimen kanssa ja jos työntekijä ei pysty lupaamaan kyseisen ansiotoiminnan päättyvän tietyn ajan kuluttua, johtaja päättää työntekijää ja henkilöstökomiteaa kuultuaan, jatkaako työntekijä toimessaan.

a)	Työntekijän, joka haluaa asettua ehdolle julkiseen tai poliittiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä tutkimuslaitoksen johtajalle.

b)	Työntekijä, joka on ehdolla julkiseen tai poliittiseen tehtävään, siirretään palkattomalle virkavapaalle alkaen päivästä, jona hän ilmoittaa aloittavansa vaalikampanjansa.

c)	Jos työntekijä valitaan, hänen on pyydettävä työsopimuksen irtisanomista. Irtisanominen ei anna oikeutta irtisanomiskorvaukseen.

d)	Jollei työntekijä ota vastaan kyseistä tehtävää, hänellä on oikeus palata talousarvioon sisältyvään toimeensa samoin palkkaluokka- ja ikälisäehdoin, tai palkkaehdoin väliaikaisten toimihenkilöiden osalta, joita hän nautti palkattomalle virkavapaalle jäädessään.

Palkattoman virkavapauden aikana ei kerry ikälisiä eikä oikeutta eläkkeeseen. Sopimussuhteinen toimihenkilö, joka voi osoittaa, ettei hänelle kerry eläkettä minkään muun eläkejärjestelmän mukaan, voi hakemuksesta saada edelleen eläkeoikeuksia sillä edellytyksellä, että hän suorittaa sekä oman että työnantajan osuuden maksuista kokonaisuudessaan.

II OSASTO

SOPIMUSSUHTEISIIN TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Erioikeudet ja vapaudet

3 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään hänelle tutkimuslaitoksen edun vuoksi eikä henkilökohtaisista syistä. Nämä erioikeudet ja vapaudet eivät vapauta niistä nauttivaa toimihenkilöä hänen henkilökohtaisista velvollisuuksistaan ja voimassa olevien kansallisten lakien tai järjestyssääntöjen noudattamisesta.

Sopimussuhteisen toimihenkilön on välittömästi ilmoitettava tutkimuslaitoksen johtajalle tilanteista, joissa joudutaan vetoamaan tällaisiin erioikeuksiin ja vapauksiin. Työntekijän rikkoessa paikallista lainsäädäntöä johtaja voi päättää pidättää erioikeudet ja vapaudet, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

II LUKU

Palvelukseen ottaminen ja nimitysten kesto

4 artikla

Palvelukseen ottaminen

1. Tutkimuslaitoksen johtaja vahvistaa tarjottavat toimet omaa tointaan lukuun ottamatta. Tutkimuslaitos huolehtii ilmoitusten julkaisemisesta.

2. Johtaja ottaa sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ansioiden perusteella sekä oikeudenmukaisia ja avoimia kilpailumenettelyjä käyttäen.

3. Palvelukseen otettavan sopimussuhteisen toimihenkilön on oltava Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen.

4. Hakijan on osoitettava omaavansa perusteellisen kielitaidon yhdessä Euroopan unionin kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävän kielitaidon toisessa Euroopan unionin kielessä.

5. Sopimussuhteiset toimihenkilöt, joihin sovelletaan näitä sääntöjä, luokitellaan rinnasteisten järjestöjen ura-alueiden ja palkkaluokkien mukaisesti.

6. Sopimussuhteinen toimihenkilö otetaan palvelukseen tointaan vastaavan palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Tutkimuslaitoksen johtaja voi kuitenkin perustellusta syystä myöntää hänelle ylemmän tason mukaisen palkan.

7. Tutkimuslaitoksen johtaja voi hyväksyä tämän artiklan täytäntöönpanosääntöjä.

5 artikla

Palveluksessaolon yläikäraja

Palveluksessaolo päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana toimihenkilö täyttää 65 vuotta. Yksikön edun mukaisesti palveluksessaoloaikaa voidaan tutkimuslaitoksen johtajan luvalla pidentää enintään 12 kuukaudella.

6 artikla

Lääkärintarkastukset

1. Ennen palvelukseen ottamista tutkimuslaitoksen hyväksymä lääkärikeskus tekee sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen ja antaa todistuksen siitä, että hakijalla on terveydelliset edellytykset hoitaa tointaan.

2. Sopimussuhteisen toimihenkilön on käytävä vuosittain lääkärintarkastuksessa.

3. Asiantuntijana toimii tällöin tutkimuslaitoksen hyväksymä lääkärikeskus, joka ilmoittaa johtajalle, mikäli sopimussuhteisella toimihenkilöllä ei mahdollisesti ole terveydellisiä edellytyksiä jatkaa toimessa oloaan.

4. Jos 1 ja 3 kohdan mukaisen lääkärintarkastuksen perusteella annetaan kielteinen lääketieteellinen lausunto, hakija tai sopimussuhteinen toimihenkilö voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun tutkimuslaitos ilmoitti asiasta, että hänen tapauksensa annetaan käsiteltäväksi lääketieteelliselle komitealle, jossa on kolme lääkäriä, joista yhden on valinnut tutkimuslaitoksen johtaja, yhden kyseinen toimihenkilö ja yhden kyseiset kaksi muuta lääkäriä.

Lääketieteellinen komitea kuulee ensimmäisen kielteisen lausunnon antanutta lääkäriä. Jos lääketieteellinen komitea vahvistaa

a)	1 kohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa tarkoitetut kielteiset johtopäätökset, hakijan on maksettava puolet lääkärinpalkkioista ja lisäkuluista;

3 kohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa todetut kielteiset johtopäätökset, tutkimuslaitoksen on ensin pyrittävä osoittamaan toimihenkilölle muu toimi, joka soveltuu hänen terveydentilalleen. Jos tämä ei ole mahdollista, tutkimuslaitos irtisanoo työsopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajalla ja työkyvyttömyyslautakunta kutsutaan koolle määrittämään toimihenkilön oikeudet työkyvyttömyyseläkkeeseen eläkejärjestelmän säännöissä olevien yksityiskohtaisten edellytysten mukaisesti.

7 artikla

Nimitykset

Työsopimukset ovat kolmivuotisia. Tutkimuslaitoksen johtaja voi jatkaa sopimusta kolmen vuoden tai lyhyemmäksi määräajaksi. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta ennen työsopimuksen päättymistä, jatketaanko hänen sopimustaan uudeksi määräajaksi.

Johtavien analyytikoiden osalta tarjottujen sopimusten pituus saa olla yhteensä enintään viisi vuotta. Muun henkilöstön osalta tarjottujen sopimusten pituus saa olla yhteensä enintään yhdeksän vuotta. Poikkeustapauksissa tutkimuslaitoksen johtaja voi yksikön edun vuoksi jatkaa sopimusta henkilöstösäännöissä määrättyä yhdeksää vuotta pitemmäksi ajaksi alle 12 kuukauden määräajaksi.

Jos sopimussuhteiselle toimihenkilölle on kertynyt jo kymmenen vuoden eläkeoikeus rinnasteisten järjestöjen toimihenkilöihin sovellettavassa eläkejärjestelmässä 1 päivään elokuuta 2016 mennessä, sopimusten enimmäispituudelle ei ole ylärajaa.

Jos sopimussuhteisella toimihenkilöllä on 1 päivänä elokuuta 2016 meneillään oleva työsopimus ja hän on jo ollut työsuhteessa yli yhdeksän vuotta kyseisen sopimuksen päättyessä, hänen sopimuksensa katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi, kun hänen yhtäjaksoinen kymmenen vuoden palvelusaikansa täyttyy.

a)	Ensimmäiseen työsopimukseen sisältyy yhdeksän kuukauden koeaika, joka alkaa palvelukseentulopäivästä.

b)	Kun sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään yhden kuukauden ajan, tutkimuslaitoksen johtaja voi pidentää koeaikaa vastaavasti.

c)	Kuukautta ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Kyseinen arviointi annetaan tiedoksi sopimussuhteiselle toimihenkilölle.

d)	Jos sopimussuhteinen toimihenkilö ei osoita riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan.

e)	Jos sopimussuhteinen toimihenkilö osoittautuu ilmeisen soveltumattomaksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Kyseinen arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle henkilölle.

f)	Tutkimuslaitoksen johtaja voi tämän arvioinnin perusteella päättää sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajalla. Palvelusaika voi kuitenkin olla enintään koeajan pituinen.

g)	Sopimussuhteinen toimihenkilö, joka irtisanotaan koeajalla kielteisen arvioinnin perusteella, ei ole oikeutettu irtisanomiskorvaukseen.

h)	Koeaika sisältyy ensimmäisen työsopimuksen kestoon. Koeajalta kertyy ikälisiä ja eläkettä.

Tutkimuslaitos voi irtisanoa työsopimuksen tai jättää sen uusimatta seuraavissa tapauksissa:

i)	työsopimuksessa mainittuna päivänä;

ii)	sopimussuhteisen toimihenkilön hoitama, talousarvioon sisältyvä toimi lakkautetaan tai sopimussuhteisen toimihenkilön toimeen liittyviä tehtäviä muutetaan siten, että hänellä ei enää ole toimen edellyttämää pätevyyttä ja kokemusta;

iii)	sopimussuhteinen toimihenkilö osoittautuu epäpäteväksi, mikä on asianmukaisesti todettu kahdessa perättäisessä arvioinnissa kuuden kuukauden aikana 24 artiklan 3 kohdassa ja 26 artiklan 4 kohdassa määritellyllä tavalla;

iv)	sopimussuhteisella toimihenkilöllä ei hänen työsopimuksensa ollessa voimassa enää ole terveydellisiä edellytyksiä toimensa hoitamiseen, minkä 6 artiklan 4 kohdan mukainen työkyvyttömyyslautakunta on vahvistanut;

v)	se jäsenvaltio, jonka kansalainen sopimussuhteinen toimihenkilö on, jää pois johtokunnasta;

vi)	tutkimuslaitoksen asemapaikka siirtyy yli 100 kilometrin päähän paikasta, jossa sopimussuhteinen toimihenkilö on otettu palvelukseen ja toimihenkilö kieltäytyy siirtymästä;

vii)	kurinpitomenettelyn jälkeen, jossa sopimussuhteisen toimihenkilön virhe tai vastuu on todettu jäljempänä VII luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Edellä i–vi kohdassa mainituissa tapauksissa työsopimus irtisanotaan tai jätetään uusimatta kuuden kuukauden irtisanomisajalla ja vii kohdassa mainitussa tapauksessa kuukauden irtisanomisajalla.

b)	Sopimussuhteinen toimihenkilö voi irtisanoa työsopimuksensa kolmen kuukauden irtisanomisajalla henkilökohtaisista syistä, joita hän ei ole velvollinen ilmoittamaan.

Jos tutkimuslaitos sanoo irti tai jättää uusimatta työsopimuksen muista kuin kurinpidollisista syistä, toimihenkilö on oikeutettu korvaukseen liitteessä I olevin ehdoin.

Edellä 3 kohdan a alakohdan mukaista irtisanomisajan kestoa voidaan lyhentää yksikön edun sitä vaatiessa. Tällöin sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus hyvitykseen, joka vastaa sitä palkkaa ja niitä korvauksia, jotka hän olisi saanut työsopimuksensa tosiasiallisen päättymispäivän ja kuuden kuukauden irtisanomisajan päättymispäivän välisenä aikana.

Näitä säännöksiä ei sovelleta irtisanottaessa työsopimus kurinpidollisista syistä.

III LUKU

Palkka ja korvaukset

8 artikla

Yleiset säännökset

1. Tutkimuslaitoksen sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettava palkka muodostuu peruspalkasta, ulkomaankorvauksesta sekä perhelisistä ja sosiaalietuuksista.

Tästä palkasta vähennetään sisäinen vero sekä eläke- ja sosiaaliturvamaksut.

Palkka maksetaan sopimussuhteisen toimihenkilön käyttötilille viimeistään kuukauden viimeisen työviikon aikana.

Sopimussuhteisen toimihenkilön on ilmoitettava tutkimuslaitokselle viipymättä kaikki hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan tapahtuvat muutokset, joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia. Nämä muutokset otetaan takautuvasti huomioon sitä kuukautta seuraavan kuukauden palkassa, jolloin asiasta on ilmoitettu tutkimuslaitoksen hallinnolle.

2. Sopimussuhteisen toimihenkilön on palautettava tutkimuslaitokselle kaikki hänelle aiheettomasti maksetut määrät.

Tutkimuslaitoksen oikeus periä aiheettomasti maksetut määrät takaisin lakkaa kahden vuoden kuluttua päivämäärästä, jona tutkimuslaitos sai tietää maksun aiheettomuudesta. Aiheettomasti maksetuista määristä johtuvat maksamattomat saatavat peritään sopimussuhteiselta toimihenkilöltä vähentämällä hänelle kuukausittain tai muutoin suoritettavien maksujen määrää ottaen huomioon hänen sosiaalisen ja taloudellisen tilanteensa. Tutkimuslaitokselle esitettävät vaatimukset palkan, korvauksen, lisien, etuuksien tai muiden näiden henkilöstösääntöjen soveltamisesta johtuvien määrien maksamiseksi raukeavat kaksi vuotta sen päivän jälkeen, jona maksu olisi erääntynyt tai jona työntekijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, että maksu oli erääntynyt, jos päivämäärät eivät ole samoja.

9 artikla

Peruspalkka

Nettoperuspalkka vastaa kunkin sopimussuhteisen toimihenkilön palkkaluokan ja -tason mukaista palkkaa. Johtokunta hyväksyy palkkataulukon vuosittain palkkojen ja palkkioiden koordinointikomitean ehdotuksesta.

Bruttoperuspalkka on nettoperuspalkka, johon on lisätty sopimussuhteisen toimihenkilön maksama vero.

10 artikla

Ulkomaankorvaus

Ulkomaankorvaus maksetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle hänen tullessaan ensimmäistä kertaa palvelukseen, jos hän ei ole sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen pysyvä asemapaikkansa sijaitsee, ja jos hän ei juuri ennen tutkimuslaitoksen palvelukseen ottamista ole asunut vakituisesti kyseisen valtion alueella vähintään kolmea vuotta.

Korvausta ei enää makseta, jos sopimussuhteinen toimihenkilö siirretään maahan, jonka kansalainen hän on.

Korvauksen määrä lasketaan liitteessä II olevan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Jos toimihenkilö otetaan tutkimuslaitoksen palvelukseen suoraan siinä maassa sijaitsevasta toisesta kansainvälisestä järjestöstä tai jostain hallinnosta, jossa toimihenkilö hoitaa tehtäviään, hänelle edellisen työnantajansa palveluksessa kertyneet palvelusvuodet rinnastetaan tutkimuslaitoksen palvelusvuosiin määritettäessä hänen oikeuttaan ulkomaankorvaukseen ja korvauksen määrää.

Ulkomaankorvaus maksetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka tutkimuslaitoksen nimittäessä hänet

i)	ei ole isäntävaltion kansalainen;

ii)	oli asunut yhtäjaksoisesti alle vuoden kyseisen valtion alueella; tällöin ei oteta huomioon aiempaa palvelusta sopimussuhteisen toimihenkilön oman maan hallinnossa tai muissa kansainvälisissä järjestöissä;

iii)	otettiin palvelukseen kansainvälisesti muualta kuin rinnasteisista järjestöistä tai muualta kuin toimeksiannon suorittamismaasta; ja

iv)	otettiin palvelukseen työskentelypaikan paikallisen työssäkäyntialueen ulkopuolelta.

”Paikallisella työssäkäyntialueella” tarkoitetaan 100 kilometrin säteellä työskentelypaikasta olevaa aluetta.

b)	Jos sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut oikeutettu ulkomaankorvaukseen, ottaa vastaan tehtävän työskentelypaikassa, jossa hän ei täytä näitä neljää perustetta, hänen oikeutensa ulkomaankorvaukseen lakkaa.

c)	Jos virkamies, joka ei ole ollut oikeutettu ulkomaankorvaukseen, ottaa vastaan tehtävän työskentelypaikassa, jossa hän täyttää nämä neljä perustetta, hän saa oikeuden ulkomaankorvaukseen.

Jos rinnasteisessa järjestössä tai rinnasteiseen järjestöön rinnastettavissa olevassa järjestössä työskennellyt sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut oikeutettu ulkomaankorvaukseen, aloittaa tehtävät tutkimuslaitoksessa samassa maassa tai jos toisen kansainvälisen järjestön virkamies tai kotimaansa hallinnossa tai puolustusvoimissa työskennellyt aloittaa tehtävät tutkimuslaitoksessa vaihtamatta maata 2 kohdan a alakohdan iii ja iv kohtaa ei sovelleta.

Kelpoisuuden todentaminen

Jos sen maan raja, jonka kansalainen sopimussuhteinen toimihenkilö on, ulottuu missä tahansa kohdassa 100 kilometrin säteelle työskentelypaikasta, kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö ei ole oikeutettu ulkomaankorvaukseen, siihen liittyvään koulutuslisään eikä kotimaanlomaan, ellei hän esitä näyttöä siitä, että hänen tosiasiallinen ja vakituinen asuinpaikkansa on palveluspaikan maassa, tai poikkeuksellisesti ja edellyttäen, että tutkimuslaitoksen johtaja hyväksyy asian, toisessa maassa, jonka kansalainen hän ei ole, ottaen huomioon hänen perhetilanteensa.

ii)	Ulkomaankorvausta saavan sopimussuhteisen toimihenkilön on ilmoitettava tutkimuslaitokselle kaikista asuinpaikkansa muutoksista.

iii)	Erityisolosuhteissa ja perustelluista ja riittävistä syistä tutkimuslaitoksen johtaja voi poiketa i alakohdan säännöstä.

f)	Liitännäiset lisät Ulkomaankorvauksen väheneminen nollaan ei estä sopimussuhteista toimihenkilöä saamasta oikeutta koulutuslisään tai kotimaanlomaan.

g)	Korvauksen määrä lasketaan liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

11 artikla

Perhelisät ja sosiaaliturvaetuudet

Kun palkkojen ja palkkioiden koordinointikomitea antaa näitä perhelisiä ja sosiaaliturvaetuja koskevan suosituksen, johtokuntaa on kuultava mahdollisuudesta hyväksyä se muuttamalla näitä henkilöstösääntöjä.

Tämän artiklan mukaiset etuudet ja muut etuudet, joihin naimisissa oleva pariskunta tai naimaton sopimussuhteinen toimihenkilö ovat oikeutettuja muusta lähteestä, eivät ole kumulatiivisia.

Sopimussuhteisen toimihenkilön, hänen puolisonsa, hänen huollettavanaan olevan henkilön tai rekisteröidyn kumppaninsa, joka vastaanottaa tässä artiklassa tarkoitettuja etuuksia vastaavia etuuksia muista kansallisista tai kansainvälisistä lähteistä tai on oikeutettu niihin, on ilmoitettava asiasta tutkimuslaitoksen hallinnolle, jotta tutkimuslaitoksen hänelle myöntämiin etuuksiin voidaan tehdä vastaava vähennys.

Tutkimuslaitoksen hallinnolla on oikeus pyytää kaikki viralliset asiakirjat, joita se katsoo tarvitsevansa määrittäessään oikeutta korvauksiin.

Kotitalouslisä myönnetään ja maksetaan kuukausittain sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka on:

i)	naimisissa;

ii)	jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan vähintään yksi henkilö näiden sääntöjen liitteen III mukaisesti;

iii)

rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:

—	pari toimittaa jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,

—	kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa, ja

—	osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä.

b)	Kotitalouslisä on 6 prosenttia nettoperuspalkasta.

Jos kyseessä on:

i)	naimisissa oleva sopimussuhteinen toimihenkilö, jolla ei ole huollettavana olevia henkilöitä mutta jonka puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, tai

ii)	sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on rekisteröity edellä a alakohdan iii alakohdassa määritellyn muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi ja jolla ei ole huollettavana olevia henkilöitä mutta jonka kumppani harjoittaa ansiotoimintaa,

lisä vastaa toisaalta palkkaluokan B3 ensimmäisen palkkatason nettoperuspalkan ja sopimussuhteiselle toimihenkilölle teoriassa kuuluvan lisän määrän yhteenlasketun summan ja toisaalta puolison tai rekisteröidyn kumppanin ansiotulojen määrän välistä erotusta.

Jos jälkimmäinen määrä on vähintään yhtä suuri kuin ensimmäinen, toimihenkilö ei saa tätä lisää.

Kotitalouslisää ei makseta sopimussuhteiselle toimihenkilölle, jonka puoliso tai rekisteröity kumppani on tutkimuslaitoksen sopimussuhteinen toimihenkilö tai rinnasteisten järjestöjen tai rinnasteisiin järjestöihin rinnastettavissa olevan järjestön työntekijä, jonka peruspalkka on suurempi kuin asianomaisen toimihenkilön peruspalkka.

a)	Lisä myönnetään ja maksetaan kuukausittain sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka pääasiallisesti ja pysyvästi vastaa lapsen tai muun henkilön elatuksesta liitteen III mukaisesti.

b)	Tämä lisä on johtokunnan palkkojen ja palkkioiden koordinointikomitean ehdotuksesta vuosittain hyväksymän taulukon mukaisesti vahvistettava kiinteämääräinen summa jokaisesta huollettavana olevasta henkilöstä.

c)	Lisä maksetaan kotitalouslisän tai vastaavan korvauksen saavalle puolisolle tai rekisteröidylle kumppanille, jos molemmat ovat työssä tutkimuslaitoksessa tai rinnasteisessa järjestössä.

Huollettavana olevasta lapsesta tai muusta henkilöstä maksettavaa lisää koskevat täsmennykset ja sen myöntämisehdot ovat liitteessä III.

Koulutuslisä myönnetään sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka saa kotitalouslisää ja jonka huollettavana liitteen III mukaisesti oleva lapsi on vähintään viiden vuoden ikäinen ja saa säännöllisesti täysipäiväistä opetusta perus-, keski- tai korkea-asteen oppilaitoksessa.

Perusasteen oppilaitoksiin eivät kuulu esikoulut ja vastaavat.

b)	Koulutuslisä on kaksi kertaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän suuruinen. Lisä maksetaan jokaisesta huollettavana olevasta lapsesta kertakorvauksena lukuvuoden alkaessa asianmukaisten todisteiden perusteella.

Sopimussuhteisille toimihenkilöille,

jotka ovat oikeutettuja ulkomaankorvaukseen ja joiden asemapaikka on vähintään 50 kilometrin päässä joko

—	Eurooppa-koulusta; tai

—

korkea-asteen oppilaitoksesta maassa, jonka kansalainen hän on tai jossa opetuksen pääkielenä on hänen äidinkielensä (ellei tällaista oppilaitosta ole maassa, jonka kansalainen sopimussuhteinen toimihenkilö on, tai jos lapsi saa opetusta korkea-asteen oppilaitoksessa muussa kuin sopimussuhteisen toimihenkilön asemapaikan sijaintimaassa); tai

ii)	henkilölle, joka voi esittää perustelut sille, miksi hänen huollettavanaan oleva lapsi on ollut syytä ilmoittaa tietyllä kielellä työskentelevään oppilaitokseen, jota lapsi käy pakottavista pedagogisista syistä, joista esitetään asianmukainen näyttö;

koulutuslisä on enintään kaksi kertaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän suuruinen, ja se maksetaan kuukausittain asianmukaisten todisteiden perusteella.

Oikeus koulutuslisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa jonkin i tai ii kohdassa mainituista oppilaitoksista, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi päättää koulu- tai muut opintonsa, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.

Vammaisista huollettavana olevista lapsista tai henkilöistä maksettava lisä myönnetään ja maksetaan kuukausittain sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka pääasiallisesti ja pysyvästi huolehtii tällaisten vammaisten lasten tai henkilöiden elatuksesta. Tällaisen huollettavan lapsen tai henkilön on vastattava liitteessä III määriteltyjä periaatteita ja ehtoja.

b)	Tämän lisän myöntämistä ja maksamista koskevat säännöt määritetään liitteessä IV.

Vuokralisä maksetaan kuukausittain palkkaluokkien B, C ja A 1 sopimussuhteisille toimihenkilöille, jotka asuvat vuokralaisena tai alivuokralaisena ja maksavat palkastaan vuokrana osan, joka ylittää tietyn kiinteän summan; tässä ei oteta lainkaan lukuun asuinmaassa vuokralaiselle kuuluvia, asumiseen liittyviä maksuja.

b)	Lisän laskentatapa on liitteessä V.

c)	Vuokralisää saavan sopimussuhteisen toimihenkilön on ilmoitettava heti tutkimuslaitokselle kaikista tilanteensa muutoksista, jotka voisivat muuttaa hänen oikeuttaan lisän saamiseen tai lisän määrää.

12 artikla

Sijaisuuskorvaus

Sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti omaa palkkaluokkaansa ylempään palkkaluokkaan kuuluvaa tointa. Sopimussuhteinen toimihenkilö saa tällaisen väliaikaisen virkanimityksen toisen kuukauden alussa tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen oman palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja hänen väliaikaisesti hoitamansa viran palkkaluokan ensimmäisen tason mukaisen palkan välillä.

Tällainen väliaikainen nimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin tai joka on pitkällä sairauslomalla.

13 artikla

Asettautumiskorvaus

Asettautumiskorvaus myönnetään sopimussuhteiselle toimihenkilölle, jonka tosiasiallinen ja vakituinen asuinpaikka ajankohtana, jona hänet nimitettiin vähintään vuodeksi tai siirrettiin vähintään vuodeksi toiseen työskentelypaikkaan, on yli 100 kilometrin päässä työskentelypaikasta, johon hänet on siirretty, ja joka voi asianmukaiset asiakirjat toimittamalla osoittaa ja vahvistaa muuttaneensa asuinpaikkaa voidakseen aloittaa tehtäviensä hoitamisen.

b)	Asettautumiskorvaus myönnetään myös sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka täyttää a alakohdassa asetetut edellytykset mutta joka on otettu palvelukseen alle vuoden ajaksi ja jonka nimitystä tai peräkkäisiä nimityksiä jatketaan vuotta pitemmäksi ajaksi.

Niiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta, joilla ei ole oikeutta ulkomaankorvaukseen, korvauksen perusmäärä on yhden kuukauden peruspalkka enintään 2 000 euroon saakka (Bryssel) mukautettuna työskentelypaikan sijaintimaassa sovellettavalla ostovoimapariteetilla sen varmistamiseksi, että korvauksen määrät vastaavat toisiaan työskentelypaikan sijaintimaasta riippumatta palkkojen ja palkkioiden koordinointikomitean vahvistamien ja päivittämien taulukoiden mukaisesti.

Niiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus ulkomaankorvaukseen, korvauksen perusmäärä on yhden kuukauden peruspalkka enintään 5 500 euroon saakka (Bryssel) mukautettuna työskentelypaikan sijaintimaassa sovellettavalla ostovoimapariteetilla sen varmistamiseksi, että korvauksen määrät vastaavat toisiaan työskentelypaikan sijaintimaasta riippumatta palkkojen ja palkkioiden koordinointikomitean vahvistamien ja päivittämien taulukoiden mukaisesti.

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus perusmäärän korotukseen 20 prosentilla, jos hänellä on puoliso, tai jos puolisoa ei ole, ensimmäinen huollettava. Jokaisesta muusta huollettavasta hänellä on oikeus 10 prosentin korotukseen. Huollettavista maksettavat lisät eivät saa olla yli 100 prosenttia perusmäärästä.

Liikkumislisä myönnetään sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka siirtää tosiasiallisen ja vakituisen asuinpaikkansa yli 100 kilometrin päässä olevaan toiseen työskentelypaikkaan johtuen hänen siirrostaan vähintään vuodeksi. Lisän määrä on 75 prosenttia perusmäärästä.

a)	Korvaus maksetaan, kun myöntämisehdot täyttävä sopimussuhteinen toimihenkilö aloittaa tehtäviensä hoitamisen tai siirretään toiseen työskentelypaikkaan.

b)	Edellä 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevista maksettava lisä lasketaan ja maksetaan sen jälkeen, kun on esitetty todisteet siitä, että jokainen korotukseen liittyvä henkilö on tosiasiallisesti ja vakituisesti asettunut asumaan sopimussuhteisen toimihenkilön kanssa työskentelypaikassa.

c)	Sopimussuhteisen toimihenkilön, joka eroaa toimestaan hänen nimitystään tai siirtoaan toiseen työskentelypaikkaan seuraavan vuoden kuluessa, on maksettava korvaus takaisin suhteessa kahdestatoista kuukaudesta jäljellä olevaan aikaan.

Sopimussuhteisen toimihenkilön ei tarvitse maksaa korvausta takaisin, jos tutkimuslaitos irtisanoo hänen työsopimuksensa hänen nimitystään tai siirtoaan seuraavan vuoden kuluessa. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos asianomaisen toimihenkilön nimitys päättyy tutkimuslaitoksen kurinpitoseuraamuksen johdosta. Tällaisessa tapauksessa sopimussuhteisen toimihenkilön on maksettava korvaus kokonaisuudessaan takaisin.

e)	Sopimussuhteisen toimihenkilön ei tarvitse maksaa asettautumiskorvausta tutkimuslaitokselle takaisin, jos tutkimuslaitos nimittää sopimussuhteisen toimihenkilön peräkkäin uudelleen hänen aiemman nimityksensä päättymisen jälkeen.

14 artikla

Pidätykset palkasta

Sisäinen vero on 40 prosenttia palkkaluokan ja -tason mukaisesta peruspalkasta. Veron määrä pidätetään kuukausittain ja mainitaan palkkalaskelmassa.

Sopimussuhteisen toimihenkilön palkasta vähennetään kuukausittain rinnasteisten järjestöjen sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovellettavan eläkejärjestelmän osalta hyväksytty ja tiettyä prosenttiosuutta nettoperuspalkasta vastaava eläkemaksu, joka tilitetään tutkimuslaitoksen eläkerahastoon.

a)	Sopimussuhteisen toimihenkilön palkasta pidätetään kuukausittain sosiaaliturvamaksua varten 5,5 prosenttia peruspalkasta. Summa lisätään työnantajan osuuteen ja maksetaan paikallisen sosiaaliturvajärjestelmän (U.R.S.S.A.F) asianmukaiselle, maksut perivälle elimelle.

Poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, sopimussuhteinen toimihenkilö voi palvelukseen tullessaan tai tämän alakohdan soveltamisen alkaessa tämän alakohdan viimeisen kohdan mukaisesti valita liittymisen tutkimuslaitoksen sosiaaliturvajärjestelmään. Tutkimuslaitoksen sosiaaliturvajärjestelmä kattaa sairaanhoidon, työkyvyttömyys-/vammautumiskorvaukset ja henkivakuutuksen.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö valitsee sellaisen liittymisen, hänen palkastaan pidätetään kuukausittain määrä sosiaaliturvaetuuksien osalta. Tämä kuukausittain pidätettävä määrä on yksi kolmasosa tutkimuslaitoksen sosiaaliturvajärjestelmään maksettavasta määrästä. Tutkimuslaitos maksaa loput kaksi kolmasosaa.

Sopimussuhteisen toimihenkilön palkasta kuukausittain tehtävän vähennyksen prosenttiosuuden määrä vahvistetaan vuoden alussa seuraaviksi kahdeksitoista kuukaudeksi tutkimuslaitoksen ja järjestelmästä vastaavan vakuutusyhtiön välisellä sopimuksella. Sopimussuhteisen toimihenkilön palkasta pidätettävä määrä lisätään työnantajan osuuteen.

Tätä alakohtaa sovelletaan kahdenvälisen sopimuksen, jonka ovat tehneet tutkimuslaitos ja sen täytäntöönpanon salliva toimivaltainen kansallinen viranomainen, voimaantulosta.

Liittymisen muuhun kuin tutkimuslaitoksen sosiaaliturvajärjestelmään valinneen sopimussuhteisen toimihenkilön palkasta pidätetään kuukausittain maksuosuus täydentävää vakuutusta varten. Prosenttiosuuden määrä vahvistetaan vuoden alussa seuraaviksi kahdeksitoista kuukaudeksi tutkimuslaitoksen ja järjestelmästä vastaavan vakuutusyhtiön välisellä sopimuksella. Nämä maksuosuudet ja työnantajan maksuosuus tilitetään vuoden lopussa vakuutuksesta vastaavalle vakuutusyhtiölle.

15 artikla

Palkkaennakko ja sen takaisinmaksu

1. Tutkimuslaitoksen hallinto- ja henkilöstöpäällikkö voi johtajan suostumuksella ja käytettävissä olevien varojen rajoissa myöntää korollista ennakkoa palkasta sopimussuhteiselle toimihenkilölle, jolla on odottamattomia henkilökohtaisia taloudellisia vaikeuksia.

2. Ennakon määrä saa olla enintään kolmen kuukauden nettoperuspalkka.

3. Nämä ennakot maksetaan takaisin pidättämällä ne kuukausittain palkasta; ennakot on maksettava takaisin enintään kahdentoista kuukauden määräajassa ennakon myöntämiskuukauden lopusta laskettuna.

IV LUKU

Muutto- ja matkakulut

16 artikla

Asettautuminen ja palveluksesta lähtö

1. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus omista sekä talouteensa kuuluvien perheenjäsenten matkakuluista hänen entisestä asemapaikastaan tutkimuslaitoksen sijaintipaikkakunnalle.

2. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on sama oikeus, kun hänen palvelussuhteensa tutkimuslaitoksessa lopullisesti päättyy ja hän palaa maahan, jossa hänellä oli asuinpaikka ennen tuloaan tutkimuslaitoksen palvelukseen, tai jos asianomainen toimihenkilö muuttaa toiseen maahan Euroopan talousalueella.

3. Korvaukset suoritetaan liitteessä VI olevan I jakson mukaisesti.

17 artikla

Muuttokulut

1. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus muuttokuluista hänen entisestä asemapaikastaan tutkimuslaitoksen sijaintipaikkakunnalle.

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on sama oikeus, kun hänen palvelussuhteensa tutkimuslaitoksessa lopullisesti päättyy ja hän palaa maahan, jossa hänellä oli asuinpaikka ennen tuloaan tutkimuslaitoksen palvelukseen, tai kun asianomainen toimihenkilö muuttaa toiseen maahan Euroopan talousalueella.

2. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle korvataan hänen henkilökohtaisen irtaimistonsa siirtämisestä aiheutuvat kulut, lukuun ottamatta autoja, veneitä tai muita kulkuvälineitä.

Korvaus maksetaan asianomaiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle hänen esitettyään oikeaksi todistetun laskun jäljennöksen. Tutkimuslaitos voi suorittaa maksut suoraan muuttoyrityksen laskun perusteella.

Korvausten ehdot ja muut yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä VI.

18 artikla

Työmatkat

Tutkimuslaitoksen sopimussuhteisella toimihenkilöllä, joka tekee johtajan määräyksestä työmatkan, on oikeus työmatkalla aiheutuneiden kulujen korvaamiseen.

Sopimussuhteiselle toimihenkilölle korvataan varsinaiset matkustuskulut sekä majoituskulut ja niihin liittyvät kulut sillä paikkakunnalla, jonne hänet lähetetään. Korvausten ehdot, taulukot ja yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä VII.

V LUKU

Työajat ja lomat

19 artikla

Työajat

1. Sopimussuhteisen toimihenkilön tavanomainen työaika on 40 tuntia viikossa, ja työtunnit suoritetaan johtajan vahvistaman yleisen työajan mukaisesti.

2. Johtaja voi antaa luvan yksilölliseen työaikaan koko henkilöstölle tai asianomaisen toimihenkilön henkilökohtaisen tilanteen tai hänen työnsä erityisvaatimusten mukaisesti.

3. Jos johtaja katsoo poikkeuksellisten olosuhteiden sitä vaativan, joitakin sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan pyytää tekemään työtä viikonloppuna tai yleisinä vapaapäivinä. Tässä tapauksessa tehdyistä tunneista saa korvauksena yhtä monta vapaatuntia.

20 artikla

Osa-aikatyö

1. Sopimussuhteinen toimihenkilö voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti. Työajan on oltava vähintään 50 prosenttia viikoittaisesta työajasta. Sopimussuhteisen toimihenkilön palkkaa ja oikeutta lomaan on vähennettävä osa-aikaisen työskentelyn koko ajalta määräsuhteen mukaisesti. Määräsuhteen mukaista vähennystä ei sovelleta kotitalouslisään, lapsesta ja muusta huollettavana olevasta henkilöstä maksettavaan lisään, vammaisesta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään.

2. Eläkeoikeutta ja -maksuja vähennetään myös määräsuhteen mukaisesti. Sopimussuhteinen toimihenkilö voi kuitenkin hakemuksesta saada edelleen eläkeoikeuksia sillä edellytyksellä, että hän suorittaa sekä oman että työnantajan osuuden maksuista kokonaisuudessaan.

3. Johtaja voi myöntää 1 kohdassa tarkoitetun luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista. Tutkimuslaitoksen on vastattava asianomaisen toimihenkilön hakemukseen kuukauden kuluessa.

4. Johtaja vahvistaa tämän artiklan täytäntöönpanosäännöt.

21 artikla

Yleiset vapaapäivät

Johtaja vahvistaa luettelon yleisistä vapaapäivistä ottaen huomioon asemapaikalla ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun yleisiä vapaapäiviä koskevan virallisen luettelon.

Näitä päiviä ei vähennetä sopimussuhteisen toimihenkilön vuosilomapäivistä.

Jos yksi tai useampi yleisistä vapaapäivistä osuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, johtaja voi päättää vastaavasta määrästä kompensoivaa vapaata.

22 artikla

Lomat

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus 2,5 arkipäivän palkalliseen vuosilomaan palvelukuukautta kohti. Lomaoikeus lasketaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö ei ole voinut pitää kaikkia lomapäiviään 31 päivään joulukuuta mennessä, johtaja voi antaa luvan siirtää enintään 12 lomapäivää seuraavaan vuoteen. Jos näitä lomapäiviä ei ole pidetty seuraavana vuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, ne menetetään.

Sopimussuhteisen toimihenkilön, joka haluaa pitää loman a alakohdan mukaisen lomaoikeutensa rajoissa, on saatava siihen etukäteen esimiehensä ja johtajan lupa.

Tutkimuslaitoksen hallinto pitää kirjaa lomapäivistä.

Menettelyohjeet ovat täytäntöönpanosäännöissä, jotka johtaja hyväksyy.

Sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhteen päättyessä pitämättömät lomapäivät peruutetaan. Jos asianomainen toimihenkilö ei johtajan kirjallisen todistuksen mukaisesti ole yksikön ehdottomien tarpeiden vuoksi kuitenkaan voinut pitää kaikkia kertyneitä lomapäiviänsä, hänellä on oikeus saada korvauksena kolmaskymmenesosa kuukausittaisesta nettoperuspalkasta pitämätöntä lomapäivää kohden.

a)	Johtaja voi sopimussuhteisen toimihenkilön pyynnöstä myöntää palkatonta lomaa perustelluissa ja poikkeuksellisissa henkilökohtaisissa olosuhteissa, jos se on yksikön edun mukaista. Pyyntöä ei voida tehdä, ennen kuin sopimussuhteisen toimihenkilön koeaika on päättynyt.

b)	Palkattoman loman kokonaiskesto voi olla enintään vuosi. Sopimussuhteinen toimihenkilö ei saa palkattoman loman aikana harjoittaa minkäänlaista toimintaa, josta maksetaan korvaus.

c)	Tämän palkattoman loman aikana sopimussuhteisella toimihenkilöllä ei ole oikeutta ikälisien kertymiseen tai mahdollisuutta ylennykseen; toimihenkilön jäsenyys 8 ja 14 artiklassa säädetyssä sosiaaliturvajärjestelmässä sekä järjestelmän mukainen riskien kattaminen keskeytetään.

Sopimussuhteinen toimihenkilö voi kuitenkin hakemuksesta, joka on esitettävä kuukauden kuluessa palkattoman loman alkamisesta, saada järjestelmän suojan edellyttäen, että hän suorittaa sekä oman että työnantajan osuuden maksuista kokonaisuudessaan.

Sopimussuhteinen toimihenkilö, joka voi osoittaa, ettei hänelle kerry eläkettä minkään muun eläkejärjestelmän mukaan, voi hakemuksesta saada edelleen eläkeoikeuksia sillä edellytyksellä, että hän suorittaa sekä oman että työnantajan osuuden maksuista kokonaisuudessaan.

Vuosiloman lisäksi myönnetään Erityislomia, kuten sairauslomaa, äitiyslomaa, isyyslomaa, vanhempainlomaa ja lomaa muiden erityisolosuhteiden vuoksi.

Menettelyohjeet ja näitä lomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä VIII.

23 artikla

Kotimaanloma

1. Ulkomaankorvausta saava sopimussuhteinen toimihenkilö voi kultakin kahden palvelusvuoden jaksolta saada kotimaanloman.

a)	Kotimaanloma on kahdeksan työpäivää.

Kotimaanloma voidaan pitää aikaisintaan kuusi kuukautta ennen sitä koskevan ajanjakson päättymistä ja se on pidettävä viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sitä koskeva ajanjakso on kulunut umpeen, tai oikeuden menettää kyseisen kahden vuoden osalta. Ajankohta, jona kotimaanloma pidetään tiettyä kahden vuoden ajanjaksoa kohti, ei vaikuta ajankohtaan, johon mennessä seuraava kotimaanloma on pidettävä.

Jos molemmat puolisot tai rekisteröidyt kumppanit ovat työssä tutkimuslaitoksessa ja molemmilla on oikeus kotimaanlomaan, se myönnetään seuraavin ehdoin:

i)	jos molemmilla on koti samassa maassa, kummallakin on joka toinen vuosi oikeus tähän lomaan kyseisessä maassa;

ii)	jos molemmilla on koti eri maissa, kummallakin on oikeus tähän lomaan joka toinen vuosi omassa maassaan;

iii)	puolisoilla tai rekisteröidyillä kumppaneilla on heidän huollettavinaan olevien lasten osalta ja tarvittaessa lasten mukana matkustavien henkilöiden osalta oikeus vain yhteen lomaan kotimaassa joka toinen vuosi; jos vanhemmilla on koti eri maissa, loma voidaan pitää jommassakummassa maassa.

2. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä, joka pitää kotimaanloman, on oikeus 18 artiklan mukaisin menettelyin saada korvaus omista ja lastensa edestakaisista matkakuluista, ja jos hän saa kotitalouslisää, puolisonsa tai rekisteröidyn kumppaninsa matkakuluista.

3. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä, joka ei pidä kotimaanlomaa, ei ole oikeutta minkäänlaiseen korvaukseen.

4. Kotimaanloma myönnetään vain, jos

a)	kyseinen henkilö sitoutuu kirjallisesti olemaan irtisanoutumatta tutkimuslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeutta kotimaanlomaan koskeva ajanjakso on päättynyt (riippumatta siitä, milloin hän tosiasiallisesti lomansa pitää);

b)	lähin esimies todistaa, ettei hän todennäköisesti tarvitse asianomaisen toimihenkilön palveluksia 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

Johtaja voi päättää poiketa tässä kohdassa mainituista säännöksistä, jos hän katsoo, että tämän kohdan tiukka soveltaminen olisi epäoikeudenmukaista kyseessä olevalle toimihenkilölle tai saattaisi hänet erityisiin vaikeuksiin.

VI LUKU

Arviointi ja yleneminen

24 artikla

Yleiset säännökset

1. Kaikkien sopimussuhteisten toimihenkilöiden työstä johtajaa lukuun ottamatta laaditaan arviointi kerran vuodessa, viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

Arvioinnissa otetaan huomioon sopimussuhteisten toimihenkilöiden taso suhteessa toisiinsa ja se on viranomaiselle keino palkita asianomaista toimihenkilöä tai muussa tapauksessa osoittaa hänen työsuorituksensa puutteet tai heikkoudet työn parantamiseksi.

2. Arviointiperusteet laaditaan palkkaluokkien A, B ja C eri tehtävien ja velvollisuuksien mukaisesti.

Kunakin vuonna henkilöstölle annetaan luettelo tavoitteista ja perusteista, joiden pohjalta sen suoritusta arvioidaan.

Arvioinnista tehdään vuosittain yhteenveto arviointilomakkeelle, joka arkistoidaan asianomaista toimihenkilöä koskevaan henkilökansioon.

3. Mikäli arviointi osoittaa toimihenkilön työsuorituksen olevan epätyydyttävä, johtaja voi pyytää ylimääräisen väliarvioinnin laatimista kuuden kuukauden kuluttua.

25 artikla

Menettely

1. Johtaja nimeää ne sopimussuhteiset toimihenkilöt, joiden tehtävänä on esittää arvio kaikista tai joistakin alaisistaan.

2. Arvioinnista vastaava henkilö tapaa henkilökohtaisesti jokaisen sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka arvioinnin hän laatii. Tätä arviointia voidaan täydentää korkeammalla tasolla tehtävällä toisella arvioinnilla. Sopimussuhteinen toimihenkilö tutustuu vuosittaiseen arviointiinsa ja allekirjoittaa arviointilomakkeen.

3. Vuosittainen arviointi on sisäiseen käyttöön tarkoitettu hallinnollinen asiakirja. Siitä ei voi valittaa mihinkään ulkopuoliseen elimeen.

4. Kun kaikki arviointilausunnot on annettu, johtaja ja hallinto- ja henkilöstöpäällikkö kokoontuvat päättämään mahdollisista ylennyksistä.

26 artikla

Arvioinnin vaikutukset ja seuraukset

1. Hyvä arviointiraportti on peruste etenemiselle korkeammalle palkkatasolle. Tällainen yleneminen tulee voimaan vuoden kuluttua sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksen tekopäivästä, tai jos sopimussuhteisen toimihenkilön sopimus on voimassa toistaiseksi, kahden vuoden kuluttua sopimuksen tekopäivästä.

2. Erityisen hyvän arviointiraportin saanut toimihenkilö voi edetä poikkeuksellisen nopeasti palkkatasosta toiseen tai jopa korkeampaan palkkaluokkaan, jos se on talousarvion rajoissa. Tällainen yleneminen tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta raportin antamista seuraavana vuonna, tai jos sopimussuhteisen toimihenkilön sopimus on voimassa toistaiseksi, 1 päivänä tammikuuta raportin antamista seuraavana toisena vuonna.

3. Kielteisen arvioinnin saanut sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan pitää samalla palkkatasolla yhden ylimääräisen vuoden.

4. Kaksi kielteistä arviointia peräkkäisillä kerroilla saaneen toimihenkilön työsopimus voidaan jättää uusimatta tai irtisanoa.

VII LUKU

Kurinpitomenettely

27 artikla

1. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle tai entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättää täyttämättä henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.

2. Kun johtaja saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, hän voi aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

3. Hallinnollisia tutkimuksia sekä kurinpidollisia menettelyjä ja toimenpiteitä koskevat säännöt vahvistetaan liitteessä IX.

VIII LUKU

Muutoksenhaku ja valituslautakunta

28 artikla

1. Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa johtajalle pyynnön, jossa tätä pyydetään tekemään asianomaista henkilöä koskeva päätös näiden henkilöstösääntöjen kattamissa asioissa. Johtajan on ilmoitettava kyseiselle henkilölle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä ja pyynnön tehnyt henkilö voi tehdä hylkäämisestä valituksen seuraavien kohtien mukaisesti.

2. Jokainen henkilö, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, voi tehdä johtajalle valituksen asianomaista henkilöä vastaan kohdistetusta kielteisestä toimenpiteestä, joko johtajan tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta henkilöstösäännöissä säädetyn toimenpiteen. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa

—	päivänä, jona toimenpide julkaistaan, jos kyse on yleisestä toimenpiteestä;

—

päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos toimenpide kuitenkin kohdistuu myös toista henkilöä vastaan, määräaika tämän toisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hän sai tiedon asiasta, ja joka tapauksessa viimeistään päivänä, jona päätös julkaistaan;

—	vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä hiljaista päätöstä, jolla pyyntö katsotaan tulleen hylätyksi.

3. Johtajan on annettava asianomaiselle tiedoksi perusteltu päätöksensä kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, valituksen katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, johon voi hakea muutosta 5 kohdan mukaisesti.

Vastauksen ollessa kielteinen toimihenkilö voi pyytää sovittelua. Sovittelu ei ole pakollinen.

Sovittelija on asiaan perehtynyt riippumaton lainoppinut, jonka johtaja nimittää kolmeksi vuodeksi. Nimitys voidaan uusia.

Johtaja ja asianomainen henkilö toimittavat sovittelijalle kaikki sovittelijan asian tutkimisen kannalta tarpeellisiksi katsomat tiedot.

Sovittelija antaa ratkaisuehdotuksensa 15 päivän kuluessa siitä, kun sovittelija on saanut asian käsiteltäväkseen.

Sovittelijan ratkaisuehdotus ei sido johtajaa eikä asianomaista henkilöä.

Sovittelusta aiheutuvista kuluista vastaa tutkimuslaitos, jos johtaja kiistää ratkaisuehdotuksen. Jos asianomainen henkilö sen sijaan ei hyväksy ratkaisuehdotusta, hän korvaa 50 prosenttia kuluista.

Kun ensimmäinen muutoksenhakukeino (sisäinen hallinnollinen muutoksenhaku) on käytetty, asianomainen henkilö voi hakea muutosta tutkimuslaitoksen valituslautakunnalta.

Valituslautakunnan kokoonpano, tehtävät ja menettelyt esitetään liitteessä X.

a)	Valituslautakunnan päätös on kummankin osapuolen osalta täytäntöönpanokelpoinen. Siitä ei voi valittaa.

b)	Lautakunta voi julistaa kiistanalaisen päätöksen mitättömäksi tai vahvistaa sen.

c)	Lautakunta voi lisäksi määrätä tutkimuslaitoksen korvaamaan asianomaiselle henkilölle aiheutuneet aineelliset vahingot siitä päivästä lähtien, jona mitättömäksi julistetun päätöksen vaikutus alkoi.

Lautakunta voi lisäksi määrätä tutkimuslaitoksen korvaamaan lautakunnan vahvistamissa rajoissa kantajan vaatimat perustellut kulut sekä kuultuina olleiden todistajien vaatimat matka- ja oleskelukulut. Kyseiset kulut lasketaan näiden henkilöstösääntöjen 18 artiklan ja liitteen VII säännösten mukaisesti.

IX LUKU

Eläkejärjestelmät

29 artikla

Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan tutkimuslaitoksen eläkejärjestelmän sääntöjä ja ehtoja rinnasteisten järjestöjen eläkejärjestelmien sääntöjen mukaisesti. Tutkimuslaitoksen uutta eläkejärjestelmää sovelletaan 30 päivän kesäkuuta 2005 jälkeen palvelukseen otettuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

X LUKU

Tutkimuslaitoksen sopimussuhteisen toimihenkilön lähettäminen tilapäisesti muihin tehtäviin

30 artikla

Tilapäisesti muihin tehtäviin lähetetty sopimussuhteinen toimihenkilö on johtajan päätöksestä ja yksikön edun mukaisesti määrätty tilapäisesti hoitamaan tutkimuslaitoksen ulkopuolista tointa.

Yksikön edun mukaiseen tilapäiseen lähettämiseen muihin tehtäviin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	johtaja päättää tilapäisestä lähettämisestä muihin tehtäviin kuultuaan asianomaista sopimussuhteista toimihenkilöä;

b)	johtaja vahvistaa tilapäisen lähettämisen keston; ensimmäisen tilapäisen lähettämisen kesto on enintään kuusi kuukautta, ja se voidaan uusia enintään kuuden kuukauden pituiseksi ajaksi;

tilapäisesti muihin tehtäviin lähetetyllä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus tasoituskorvaukseen, jos sen toimen kokonaispalkka, johon hänet on tilapäisesti lähetetty, on alhaisempi kuin hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukainen palkka tutkimuslaitoksessa; hän on myös oikeutettu korvaukseen kaikista tilapäisestä lähettämisestä aiheutuvista lisäkuluista, jos ne on asianmukaisesti perusteltu;

mikäli tilapäistä lähettämistä muihin tehtäviin koskevassa sopimuksessa määrätään, että tutkimuslaitos maksaa sopimussuhteisen toimihenkilön palkan tilapäisen lähettämisen koko keston ajan, ja jos kyseisellä henkilöllä on oikeus ulkomaankorvaukseen ja tilapäisen lähettämisen johdosta hän saa myös päivärahaa toisesta lähteestä, ulkomaankorvauksen maksaminen lopetetaan;

e)	tilapäisesti muihin tehtäviin lähetetty sopimussuhteinen toimihenkilö jatkaa maksujen maksamista eläkejärjestelmään palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen aktiivisesta palveluksesta tutkimuslaitoksessa maksettavan palkan perusteella;

f)	tilapäisesti muihin tehtäviin lähetetty sopimussuhteinen toimihenkilö säilyttää toimensa, oikeutensa ikälisiin ja ylennyskelpoisuutensa;

g)	tilapäisen muihin tehtäviin lähettämisen päättyessä sopimussuhteinen toimihenkilö palaa välittömästi aikaisemmin hoitamaansa toimeen, jos hänen työsopimuksensa on vielä voimassa.

III OSASTO

VÄLIAIKAISEEN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

31 artikla

Yleiset säännökset

1. Väliaikaisen henkilöstön jäsenet ovat ylimääräisiä työntekijöitä, jotka on palkattu yleensä rajoitetuksi ajaksi. Heillä ei ole kansainvälisen henkilöstön asemaa.

2. Väliaikainen henkilöstö koostuu työntekijöistä, jotka hoitavat tutkimuslaitoksen talousarvioon liitettyyn henkilöstötaulukkoon sisältyviä väliaikaisia tehtäviä.

3. Jollei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, johtaja vahvistaa väliaikaiseen henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen täytäntöönpanosäännöt, erityisesti

a)	palvelukseen ottamista ja työsopimuksen irtisanomista koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

lomat; ja

palkan.

4. Väliaikaista henkilöstöä koskevat I osaston säännökset sekä seuraavat II osaston säännökset:

—	II luku: 5 artikla (Palveluksessaolon yläikäraja) ja 6 artikla (Lääkärintarkastukset);

—	III luku: 8 artiklan 2 kohta, 14 artiklan 3 kohdan a alakohta (Sosiaalimaksut ja -etuudet) ja 15 artikla (Palkkaennakko ja sen takaisinmaksu);

—	IV luku: 18 artikla (Työmatkat);

—	V luku: 19 artikla (Työajat), 20 (Osa-aikatyö) ja 21 (Yleiset vapaapäivät);

—	VII luku: 27 artikla (Kurinpitomenettely);

—	VIII luku: 28 artikla (Muutoksenhaku ja valituslautakunta); ja

—	kaikki näihin säännöksiin perustuvat toissijaiset säännöt.

32 artikla

Työsopimukset

Väliaikainen henkilöstö otetaan palvelukseen enintään 24 kuukaudeksi. Sekä tutkimuslaitos että väliaikainen työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen vähintään kuukauden irtisanomisajalla.

33 artikla

Palkka

1. Väliaikaisten työntekijöiden palkka määritellään sopimusteitse. Se koostuu nettokuukausipalkasta, johon ei kuulu muita korvauksia tai lisiä riippumatta asianomaisen sosiaalisesta tai perhetilanteesta.

2. Tästä kiinteästä palkasta pidätetään sosiaalimaksut, joita työntekijä maksaa joko täysin yksityisestä vakuutuksesta tai, siinä tapauksessa että hän kuuluu jo jonkin sairausvakuutusjärjestelmän piiriin, täydentävästä vakuutuksesta.

3. Koska väliaikaiset työntekijät eivät kuulu toimihenkilöiden eläkejärjestelmään, ei heidän palkastaan pidätetä eläkemaksuja tuohon järjestelmään.

34 artikla

Erityiset säännökset

Väliaikaiset työntekijät eivät voi vaatia korvausta asettautumiskuluistaan tai perheensä muuttokuluista.

Väliaikaisilla työntekijöillä on oikeus 2,5 päivän lomaan kutakin suoritettua palveluskuukautta kohti.

IV OSASTO

ASIANTUNTIJOIHIN JA HARJOITTELIJOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

35 artikla

1. Asiantuntijat ja harjoittelijat ovat ulkopuolisen henkilöstön asemassa. Heitä koskevat näiden henkilöstösääntöjen I osaston säännökset, joihin he perehtyvät heti tehtävänsä aloittaessaan.

2. Asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden palkka määritellään kokonaisuudessaan silloin, kun heidän työskentelynsä tutkimuslaitoksessa alkaa. Palkka maksetaan tutkimuslaitoksen johtajan määrittelemissä osissa riippuen niiden tutkimusten ja töiden valmistumisesta, joita suorittamaan kyseinen henkilöstö on pyydetty tai vastaanotettu.

3. Palkatuilla asiantuntijoilla on oikeus saada korvaus ainoastaan omista matkakuluistaan tutkimuslaitokseen saapuessaan ja sieltä lähtiessään.

V OSASTO

TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT

36 artikla

1. Henkilöstökomitea edustaa kaikkia 1 artiklassa määriteltyjä tutkimuslaitoksen työntekijöitä.

2. Henkilöstökomitean tavoitteena on

a)	puolustaa tutkimuslaitoksen kaikkien työntekijöiden ammatillisia etuja;

b)	tehdä ehdotuksia kaikkien työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi;

c)	laatia ehdotuksia henkilöstön sosiaalisen sekä kulttuuri- ja urheilutoiminnan edistämiseksi;

d)	edustaa kaikkia työntekijöitä yhteyksissä muiden kansainvälisten järjestöjen henkilöstöyhdistyksiin.

3. Johtaja vahvistaa työntekijöitä kuultuaan tämän artiklan täytäntöönpanon ohjesäännöt.

LIITE I

IRTISANOMISKORVAUS

Viite:

Henkilöstösääntöjen 7 artikla.

Oikeus irtisanomiskorvaukseen.

a)	Irtisanomiskorvausta voidaan maksaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle, jonka työsuhde päättyy jossain 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan i–vi alakohdassa tarkoitetuista tapauksista. Irtisanomiskorvaus on eri asia kuin eroraha, joka vastaa ainoastaan laskettua eläkkeen määrää.

Irtisanomiskorvausta ei makseta seuraavissa tapauksissa:

i)	sopimussuhteinen toimihenkilö on saanut saman tai ylemmän palkkaluokan toimen tutkimuslaitoksesta;

ii)	sopimussuhteinen toimihenkilö on saanut uuden työpaikan jostain muusta kansainvälisestä järjestöstä samassa maassa;

iii)	sopimussuhteinen toimihenkilö on voitu sijoittaa uudelleen palkalliseen työhön entisessä asemapaikassaan 30 päivän kuluessa siitä, kun tutkimuslaitos irtisanoi hänen työsopimuksensa;

iv)	sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus on päättynyt tämän omasta pyynnöstä tai hän ei ole hyväksynyt tarjousta työsopimuksen jatkamisesta;

v)	sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus on päättynyt, koska siinä saavutettiin näissä henkilöstösäännöissä säädetty enimmäiskesto;

vi)	sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus on irtisanottu kurinpitomenettelyn seurauksena.

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus irtisanomiskorvaukseen, joka on 100 prosenttia hänen nettokuukausipalkastaan kerrottuna tutkimuslaitoksen palveluksessa oltujen vuosien määrällä, kuitenkin siten että korvaus vastaa enimmillään 20 kuukauden palkkaa.

Irtisanomiskorvausta ei voida maksaa useammalta kuukaudelta, kuin mitä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on jäljellä näiden henkilöstösääntöjen 5 artiklan mukaisen ikärajan saavuttamiseen.

LIITE II

ULKOMAANKORVAUS

Henkilöstösääntöjen 10 artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille maksetaan kuukausittain ulkomaankorvausta. Ulkomaankorvauksen määrä lasketaan seuraavasti:

a) sopimussuhteiset toimihenkilöt, jotka on otettu palvelukseen ennen näiden henkilöstösääntöjen voimaantuloa:

i)	sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla on oikeus kotitalouslisään: 18 prosenttia viitepalkasta kymmenen ensimmäisen palvelusvuoden ajan;

ii)	sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla ei ole oikeutta kotitalouslisään: 14 prosenttia viitepalkasta kymmenen ensimmäisen palvelusvuoden ajan;

iii)

huomioon otettava viitepalkka on sopimussuhteisen toimihenkilön palkkaluokan ensimmäisen tason perusnettopalkka. Yhdennen-, kahdennen- ja kolmannentoista palvelusvuoden aikana 14 ja 18 prosentin osuuksia vähennetään yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa 11 ja 15 prosenttiin, minkä jälkeen osuus säilyy kyseisellä tasolla;

b) sopimussuhteiset toimihenkilöt, jotka on otettu palvelukseen näiden henkilöstösääntöjen voimaantulon jälkeen:

i) ulkomaankorvauksen määrä on viiden ensimmäisen palvelusvuoden ajan 10 prosenttia peruspalkasta. Korvaus lasketaan palvelukseen ottamisen tai ylennyksen yhteydessä sovelletun palkkaluokan ensimmäisen tason mukaan, eikä siinä oteta huomioon sopimussuhteisen toimihenkilön peruspalkan mahdollista kasvua palkkaluokassa seuraavaan tasoon siirtymisen johdosta; sitä tarkistetaan samassa suhteessa ja samana päivänä kuin peruspalkkaa;

ii) kuudennen, seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen palvelusvuoden aikana korvausta vähennetään kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa, kunnes se on nolla kymmenentenä vuonna. Tänä aikana korvausta tarkistetaan samassa suhteessa ja samana päivänä kuin peruspalkkaa;

iii) jos rinnasteisessa järjestössä tai rinnasteiseen järjestöön rinnastettavissa olevassa järjestössä työskennellyt virkamies aloittaa tehtävät tutkimuslaitoksessa tai jos toisen kansainvälisen järjestön virkamies tai kotimaansa hallinnossa tai puolustusvoimissa työskennellyt aloittaa tehtävät tutkimuslaitoksessa vaihtamatta maata, aikaisempi työskentely isäntämaassa otetaan huomioon sovellettaessa b alakohdan i ja ii alakohtaa;

iv) jos sopimussuhteinen toimihenkilö siirretään tutkimuslaitoksen sisällä tai rinnasteisten järjestöjen välillä toiseen asemamaahan, jossa hän täyttää korvauksen myöntämisperusteet, korvauksen määrä ja aika, jona sitä maksetaan, palautetaan alkuperäisille tasoilleen, minkä jälkeen niihin sovelletaan b alakohdan i ja ii alakohdassa kuvattuja vähennyksiä;

v) Pariskunnat

Kun molemmat puolisot tai rekisteröidyt kumppanit työskentelevät samassa maassa, joka ei ole kummankaan tapauksessa vakinainen asuinpaikka, samassa rinnasteisessa järjestössä tai rinnasteiseen järjestöön rinnastettavissa olevassa järjestössä taikka kahdessa eri rinnasteisessa järjestössä tai rinnasteiseen järjestöön rinnastettavissa olevassa järjestössä, heillä on molemmilla oikeus ulkomaankorvaukseen, joka on 10 prosenttia tai se vähennysasteikon mukainen taso, joka vastaa kyseisen henkilön palvelusvuosien määrää.

LIITE III

HUOLLETTAVANA OLEVAT LAPSET JA HENKILÖT

1. Huollettavana olevat lapset

Sopimussuhteisen toimihenkilön tai hänen puolisonsa tai rekisteröidyn kumppaninsa avioliitossa syntynyt tai tunnustettu, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi taikka ottolapsi katsotaan sopimussuhteisen toimihenkilön huollettavana olevaksi lapseksi, jos sopimussuhteinen toimihenkilö pääasiallisesti ja pysyvästi vastaa lapsen ylläpidosta ja kasvatuksesta. Sopimussuhteisen toimihenkilön lapsi, jonka huoltajana on eronnut tai asumuserossa oleva puoliso, katsotaan sopimussuhteisen toimihenkilön huollettavana olevaksi lapseksi, jos sopimussuhteinen toimihenkilö on ero- tai asumuseropäätöksen tai tällaiseen päätökseen liittyvän virallisen asiakirjan johdosta kansallisen lainsäädännön mukaan velvollinen maksamaan kyseisestä lapsesta elatusapua ja tosiasiassa tekee niin.

Sopimussuhteisen toimihenkilön tai hänen puolisonsa tai rekisteröidyn kumppaninsa vammaisen lapsen katsotaan olevan sopimussuhteisen toimihenkilön huollettavana oleva lapsi lapsen iästä riippumatta, jos sopimussuhteinen toimihenkilö pääasiallisesti ja pysyvästi vastaa lapsen ylläpidosta ja hyvinvoinnista.

Lapsen ei katsota olevan sopimussuhteisen toimihenkilön huollettavana

—	kun lapsi on täyttänyt 26 vuotta;

—	kun lapsi ennen 26 vuoden ikää saa henkilökohtaisesti palkkaa, tuloja tai palkkioita.

2. Muut huollettavana olevat henkilöt

Sopimussuhteisen toimihenkilön huollettavana voi olla muu henkilö kuin 1 kohdassa tarkoitettu lapsi, seuraavin kumulatiivisin edellytyksin:

—	henkilö on, suoraan tai avioliiton kautta, ylenevän polven sukulainen tai sivusukulainen;

—	henkilö elää pysyvästi samassa taloudessa kuin sopimussuhteinen toimihenkilö tai hänen puolisonsa tai rekisteröity kumppaninsa tai on terveydellisistä syistä pysyvästi jossain erityisessä hoitolaitoksessa; ja

—	henkilöllä itsellään ei ole riittävästi varoja toimeentuloon.

LIITE IV

HUOLLETTAVANA OLEVAT VAMMAISET

Vammaisena pidetään henkilöä, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa lääketieteellisesti todistetun vakavan ja pysyvän vajaakuntoisuuden. Vamma tai sairaus edellyttää erityishoitoa tai erityisvalvontaa taikka erityisopetusta tai erityiskoulutusta.

Päätöksen korvauksen myöntämisestä tekee tutkimuslaitoksen johtaja kuultuaan johtajan tätä tarkoitusta varten perustamaa ad hoc -komiteaa, jossa on vähintään yksi lääkäri.

Johtajan päätöksessä vahvistetaan ajanjakso, jolle korvaus myönnetään, jollei asiaa käsitellä uudelleen.

Henkilöstösäännöissä tarkoitettujen vammojen ja sairauksien määrittämisessä arviointiperusteena on fyysisiin tai psyykkisiin toimintoihin kohdistuvan vamman tai sairauden vakavuus ja kroonisuus.

Vammaisina voidaan näin ollen pitää sellaisia huollettavina olevia henkilöitä, joilla on esimerkiksi

—	keskus- tai ääreishermoston vakava tai krooninen vamma tai sairaus, oli taudinsyy mikä tahansa, kuten aivotauti, lihastauti tai raajahalvaus;

—	vakava tuki- ja liikuntaelinvamma;

—	vakava aistivamma;

—	krooninen ja työkyvyn heikkenemisen aiheuttava mielisairaus.

Toisessa alakohdassa oleva luettelo on vain ohjeellinen eikä sitä pidetä tyhjentävänä. Sitä ei voida pitää arviointiperusteena toiminnan vajavuuden tai vammaisuuden astetta arvioitaessa.

Korvaus on yhtä suuri kuin huollettavasta lapsesta maksettava lisä, ja se maksetaan sen ohella.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö kykenee esittämään asianmukaiset todisteet siitä, että hänen huollettavanaan oleva vammainen lapsi tarvitsee välttämättä asianmukaisesti perusteluja ad hoc -opetusjärjestelyjä, voidaan korvauksen määrää lisätä enintään kaksinkertaiseksi siitä, mitä huollettavasta lapsesta maksetaan, ja se maksetaan kuukausittain.

Tällaisessa tapauksessa oikeus korotettuun korvaukseen alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona välttämättömät ad hoc -opetusjärjestelyt käynnistyvät, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona kyseiset järjestelyt päättyvät, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.

LIITE V

ASUMISKORVAUS

Asumiskorvauksen määrä on yhtä suuri kuin osuus erotuksesta sopimussuhteisen toimihenkilön maksaman todellisen vuokran, josta on vähennetty henkilöstösääntöjen 11 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kulut, ja kiinteän määrän välillä, joka on

a)	15 prosenttia nettoperuspalkasta toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on C tai B palkkaluokka B.4 mukaan lukien;

b)	20 prosenttia nettoperuspalkasta toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on B.5 tai B.6;

c)	22 prosenttia nettoperuspalkasta toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on A.1.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu osuus on määrältään

a)	50 prosenttia naimattomille toimihenkilöille ja naimisissa oleville toimihenkilöille, joilla ei ole huollettavia;

b)	55 prosenttia toimihenkilöille, joilla on yksi henkilö huollettavanaan;

c)	60 prosenttia toimihenkilöille, joilla on kaksi tai useampia henkilöitä huollettavanaan.

Asumiskorvauksen enimmäismäärä on

a)	10 prosenttia asianomaisen nettoperuspalkasta palkkaluokissa C – B.4;

b)	15 prosenttia asianomaisen perusnettopalkasta palkkaluokissa B.5, B.6 ja A.1.

LIITE VI

MATKA- JA MUUTTOKULUT

I jakso

Sopimussuhteisen toimihenkilön ja hänen perheensä matkakulut asuin- ja työskentelypaikan välillä

Sopimussuhteisen toimihenkilöllä, jonka asuinpaikka on yli 100 kilometrin päässä työskentelypaikasta, on henkilöstösääntöjen 16 artiklan säännösten mukaisesti oikeus saada korvaus todellisista matkakuluista

a)	palvelukseen tullessaan matkasta asuinpaikan ja työskentelypaikan välillä;

b)	siirtyessään työskentelypaikasta, jonne hänet on otettu palvelukseen, toiseen työskentelypaikkaan, joka on yli 100 kilometrin päässä;

palvelussuhteen päättyessä

—	joko matkasta työskentelypaikasta paikkakunnalle, jolla toimihenkilö asui tullessaan palvelukseen;

—	tai matkasta työskentelypaikasta muuhun kuin ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuun asuinpaikkaan edellyttäen, että kyseinen paikka on Euroopan talousalueella tai, jos se on muualla, että korvattavat kulut eivät ole suuremmat.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua matkakulujen korvausta ei makseta ollenkaan tai se maksetaan osittaisena seuraavissa tapauksissa:

a)	jos oikeus korvaukseen ei ollut syntynyt hetkellä, jona sopimussuhteinen toimihenkilö tuli palvelukseen;

b)	jos kulut on maksanut kokonaan tai osittain jokin hallitus tai viranomainen;

c)	palvelussuhteen päättyessä, jos matkaa ei ole tehty kolmen kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymispäivästä tai jos korvaushakemusta ei ole toimitettu hallinnolle 30 päivän kuluessa matkasta;

d)	palvelussuhteen päättyessä, jos asianomainen on eronnut palveluksesta, ennen kuin 12 kuukautta tutkimuslaitoksen palveluksessa on tullut täyteen.

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä, joka täyttää 1 ja 2 kohdan vaatimukset ja joka saa kotitalouslisää, on lisäksi oikeus saada

a)	korvaus todellisista matkakuluista puolisonsa tai rekisteröidyn kumppaninsa ja huollettavina olevien lastensa osalta, kun viimeksi mainitut ovat muuttaneet sopimussuhteisen toimihenkilön luo tämän työskentelypaikkaan;

b)	korvaus todellisista matkakuluista puolisonsa tai rekisteröidyn kumppaninsa ja huollettavina olevien lastensa osalta heidän siirtyessään työskentelypaikasta toiseen työskentelypaikkaan, joka on yli 100 kilometrin päässä, ja jos siirto on voimassa toistaiseksi ja kestää yli kaksi kuukautta;

korvaus todellisista matkakuluista puolisonsa tai rekisteröidyn kumppaninsa ja huollettavina olevien lastensa osalta palvelussuhteen päättyessä sillä varauksella, että korvaus voidaan evätä, jos sopimussuhteinen toimihenkilö eroaa palveluksesta, ennen kuin 12 kuukautta tutkimuslaitoksen palveluksessa on tullut täyteen.

Puoliso, rekisteröity kumppani ja huollettavana olevat lapset tai liitteissä III ja IV tarkoitetut huollettavana olevat henkilöt rinnastetaan toimihenkilöihin, joilla on sama palkkaluokka kuin asianomaisella.

II jakso

Muuttokulut

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä, jonka asuinpaikka on yli 100 kilometrin päässä työskentelypaikasta, on oikeus saada korvaus henkilökohtaisen irtaimistonsa todellisista muuttokuluista seuraavissa tapauksissa:

a)	palvelukseen tullessaan;

b)	siirtyessään toistaiseksi ja yli kahdeksi kuukaudeksi työskentelypaikasta toiseen työskentelypaikkaan, joka on yli 100 kilometrin päässä;

c)	palvelussuhteen päättyessä sillä varauksella, että korvaus voidaan evätä, jos sopimussuhteinen toimihenkilö eroaa palveluksesta, ennen kuin 12 kuukautta tutkimuslaitoksen palveluksessa on tullut täyteen.

Korvaus kattaa henkilökohtaisen irtaimiston kuljetuskustannukset pakkaamiskustannukset mukaan lukien sekä tavalliset riskit kuten rikkoutumisen, varkauden tai tulipalon kattavan vakuutuksen kustannukset.

Jotta sopimussuhteinen toimihenkilö voi vaatia kustannusten korvaamista tämän jakson säännösten perusteella, hänen on annettava hallintopäällikön ennalta hyväksyttäväksi vähintään kaksi kustannusarviota. Kustannusarvioissa on oltava sama kilomäärä tai kuutiotilavuus ja sama etäisyys.

Jos henkilöstö- ja hallintopäällikkö katsoo kustannusarviot liian suuriksi, hän voi pyytää kustannusarvioita muilta muuttofirmoilta.

Korvaus myönnetään alimman tarjouksen perusteella.

Sopimussuhteinen toimihenkilö voi hakea tässä jaksossa säädettyä korvausta vain, jos kyseisiä kuluja ei korvata jonkin hallituksen tai viranomaisen toimesta.

LIITE VII

VIRKAMATKAKULUT

Tutkimuslaitoksen asioissa matkamääräyksellä matkustavalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus matkakulujensa täysimääräiseen korvaukseen ja päivärahaan, joka kattaa oleskelukustannukset työskentelypaikan ulkopuolella, henkilöstösääntöjen 18 artiklan säännösten nojalla.

I jakso

Kulkuneuvot

1. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden virkamatkat tehdään halvinta kulkuneuvoa käyttäen, jollei tässä jaksossa ole tästä poikkeavia säännöksiä.

2. Lentokonetta ja junaa pidetään yleisinä kulkuneuvoina. Johtaja voi kuitenkin antaa virkamatkalla olevalle sopimussuhteiselle toimihenkilölle luvan käyttää omaa tai virka-autoa.

Ilman johtajan erityistä lupaa kaikki lentomatkat tehdään turistiluokassa tai vastaavassa.

Toimihenkilöt, joiden palkkaluokka on A, matkustavat rautateiden ensimmäisessä luokassa. Palkkaluokkien B ja C toimihenkilöt matkustavat rautateiden toisessa luokassa.

3. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle voidaan antaa lupa käyttää omaa autoa, jos se on tutkimuslaitoksen etujen mukaista. Tässä tapauksessa hänellä on oikeus kilometrikorvaukseen, joka lasketaan lyhimmän ajoreitin perusteella. Korvaus lasketaan siinä maassa sovellettavan taksan mukaan, jossa sopimussuhteisen toimihenkilön työskentelypaikka sijaitsee, riippumatta maasta tai maista, joihin virkamatka tehdään.

Maanteitse tehdystä matkasta maksettu kokonaismäärä ei voi ylittää määrää, jonka tutkimuslaitos muuten olisi joutunut maksamaan.

Johtaja voi päättää ulottaa tämän jakson säännökset koskemaan väliaikaista henkilöstöä.

II jakso

Virkamatkalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön päiväraha

1. Tutkimuslaitoksen virkamatkalla olevalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus päivärahaan, jonka määrän johtokunta vahvistaa vuosittain palkkojen ja palkkioiden koordinointikomitean ehdotuksesta.

2. Päiväraha lasketaan seuraavasti:

a)	jos virkamatkaan kuuluu hotellimajoitus asianomaiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan kokopäiväraha sen jälkeen, kun hän on toimittanut vastaavan laskun;

jos virkamatkaan ei kuulu hotellimajoitusta päivärahaa ei makseta alle neljän tunnin ajalta; ja kun virkamatka kestää vähintään neljä mutta alle kahdeksan tuntia, sopimussuhteinen toimihenkilö saa 25 prosenttia kokopäivärahasta. Kun virkamatka kestää vähintään kahdeksan mutta alle 24 tuntia, sopimussuhteinen toimihenkilö saa 50 prosenttia kokopäivärahasta. Täyden 24 tunnin jakson ylittäviä osia kohdellaan vastaavasti;

c)	työskentelypaikassa tai työskentelypaikkojen välillä tehtävistä virkamatkoista ei makseta päivärahaa. Näissä tapauksissa kuljetuskustannukset, kuten pysäköintimaksut, julkisen liikenteen matkaliput, korvataan maksutositteita vastaan;

d)	rautatieasemalle tai lentokentälle siirtymiseen kuluneen ajan ottamiseksi huomioon todelliseen matkustusaikaan lisätään päivärahalaskelmia varten nimellinen aika.

3. Alennetut päivärahat

Päivärahaa alennetaan

a)	ruokailujen tai yömajoituksen sisältyessä matkaan 15 prosentilla jokaisesta ateriasta ja 50 prosentilla yömajoituksesta;

b)	kolmella kymmenesosalla, jos toimihenkilö matkustaa laivalla yöllä lepopaikalla tai hytissä, rautateitse tai lentoteitse, matkan keston osalta;

c)	kolmella neljäsosalla, jos majoituksesta paikan päällä huolehtii tutkimuslaitoksen ulkopuolinen laitos.

4. Erilliskorvaukset

Päivärahan on tarkoitus kattaa sopimussuhteisen toimihenkilön kaikki mahdolliset kustannukset virkamatkalla lukuun ottamatta jäljempänä esitettyjä kuluja, joista voi saada erilliskorvauksen:

a)	viisumin hankkimisesta ja muista virkamatkan aiheuttamista samankaltaisista kuluista suoritetut maksut;

b)	ylimääräisen matkatavaran kuljetusmaksut tutkimuslaitoksen johtajan nimenomaisella suostumuksella;

c)	virkatehtävien hoitamiseen liittyvät asianmukaisesti perustellut viestintäkulut, kuten internet-, posti- ja puhelinmaksut;

d)	toimihenkilölle aiheutuvat vastaanottokulut;

e)	taksikulut tositteita vastaan edellyttäen, että johtajalta on saatu lupa ennakkoon.

Johtaja vahvistaa näiden säännösten täytäntöönpanosäännöt.

LIITE VIII

SAIRAUSLOMAT, ÄITIYSLOMAT, ISYYSLOMAT, VANHEMPAINLOMAT JA MUUT ERITYISLOMAT

1. Sairaudesta johtuvat poissaolot ja lomat

a) Sopimussuhteisen toimihenkilön, joka on poissa yli kolme peräkkäistä päivää sairauden tai tapaturman takia, on toimitettava lääkärintodistus kolmen päivän kuluessa poissaolon alkamisesta.

b) Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot, joiden kesto on enintään kolme päivää ja joista ei ole esitetty lääkärintodistusta, voivat johtaa sopimussuhteisen toimihenkilön ansaitseman vuosiloman lyhentämiseen vastaavalla määrällä päiviä, mikäli poissaolot ylittävät yhdeksän työpäivää saman kalenterivuoden aikana, tai jos sopimussuhteinen toimihenkilö on jo käyttänyt koko vuosilomaoikeutensa, vastaavaan palkanpidätykseen.

c) Sairauden tai tapaturman takia poissaolevalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus sairauslomaan sekä täyteen palkkaan ja korvauksiin korkeintaan 13 peräkkäiseltä viikolta, jos lääkärintodistus on toimitettu.

d) Sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan pyytää henkilöstösääntöjen 6 artiklan 4 kohdan mukaiseen lääkärintarkastukseen yli 13 peräkkäistä viikkoa jatkuneen sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan poissaolon tai usein toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen vuoksi.

e) Tutkimuslaitos voi milloin tahansa sopimussuhteisen toimihenkilön sairausloman aikana pyytää riippumatonta lääkärikeskusta suorittamaan lääkärintarkastuksen.

2. Tartuntataudit, rokotukset ja tapaturmat

a) Sopimussuhteisen toimihenkilön, joka on saanut tartuntataudin, on pysyttävä poissa työpaikalta ja ilmoitettava taudista välittömästi hallinto- ja henkilöstöpäällikölle. Jos tartuntatauti puhkeaa sopimussuhteisen toimihenkilön perheessä tai tämän läheisissä, toimihenkilön on ilmoitettava asiasta välittömästi hallinto- ja henkilöstöpäällikölle ja noudatettava tämän mahdollisesti antamia terveysohjeita. Jokaisella sopimussuhteisella toimihenkilöllä, joka on ollut yhteydessä tartuntataudin kantajaan ja tästä syystä pakotettu olemaan poissa työstä, on oikeus täyteen palkkaan. Tämä poissaolo ei lyhennä sairaus- tai vuosilomaa.

b) Sopimussuhteisen toimihenkilön on otettava tarpeellisiksi katsotut ennalta ehkäisevät rokotukset.

c) Sopimussuhteisen toimihenkilön on ilmoitettava mahdollisimman pian hallinto- ja henkilöstöpäällikölle työpaikalla tai sen ulkopuolella sattuneesta tapaturmasta, vaikka se tapahtumahetkellä vaikuttaisikin vaarattomalta, mahdollisine todistajien nimineen ja osoitteineen.

3. Erityisloma, vihkiloma, äitiysloma, isyysloma ja vanhempainloma

a) Tutkimuslaitoksen johtaja voi poikkeuksellisista tai kiireellisistä henkilökohtaisista syistä myöntää erityisloman täydellä tai osapalkalla, jos loman kesto ei ylitä kymmentä työpäivää, tai palkattoman loman.

b) Sopimussuhteisen toimihenkilön avioituessa hänelle myönnetään viiden päivän erityisloma täydellä palkalla.

c) Sopimussuhteiselle toimihenkilölle myönnetään viiden päivän erityisloma täydellä palkalla hänen puolisonsa tai suoraan alenevaa tai ylenevää polvea olevan sukulaisen kuollessa.

d) Sopimussuhteiselle toimihenkilölle myönnetään äitiysloma täydellä palkalla hänen esittäessään asianmukaisen lääkärintodistuksen. Äitiysloma ei lyhennä sairaus- tai vuosilomaa. Äitiysloma on 16 viikkoa.

Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua synnytyksen arvioitua päivämäärää ja päättyy aikaisintaan 10 ja viimeistään 16 viikkoa synnytyksen jälkeen.

Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen, loman pituus on 20 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34. raskausviikon päättymistä.

e) Naispuoliselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka ottaa alle 18-vuotiaan ottolapsen, myönnetään äitiysloma täydellä palkalla.

Äitiysloma ei lyhennä sairaus- tai vuosilomaa. Äitiysloma on 16 viikkoa ja alkaa siitä päivästä, jolloin lapsi saapuu uuteen kotiinsa.

Jos ottolapsia otetaan kaksi tai useampia tai jos lapseksiotettu lapsi on vammainen, äitiysloman pituus on 20 viikkoa.

f) Isyysloma

Miespuoliselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle myönnetään 10 työpäivän isyysloma täydellä palkalla lapsen syntymän tai lapseksiottamisen yhteydessä, jos lapsen katsotaan olevan hänen huollettavanaan (määritelty henkilöstösääntöjen 11 artiklan 2 kohdassa), ja lapseksiottamisen osalta, jos lapsi on alle 18-vuotias. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos syntynyt lapsi on vammainen, isyysloman pituus on 12 työpäivää.

Isyysloma alkaa synnytyspäivästä tai siitä päivästä, jolloin lapsi saapuu uuteen kotiinsa, mutta sitä voidaan siirtää, jos lapsi joutuu jäämään sairaalahoitoon.

g) Vanhempainloma tai perheloma

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kahden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Loma voidaan pitää vähintään kuukauden pituisissa erissä.

Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sosiaaliturvajärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa lapsesta ja muusta huollettavana olevasta henkilöstä maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen.

Vanhempainlomansa aikana sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus 800 euron lisään kuukaudessa; hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa.

Tutkimuslaitos maksaa sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan.

h) Sopimussuhteisella toimihenkilöllä, joka kutsutaan asepalvelukseen koulutusjaksoa varten, on oikeus enintään kahden viikon palkalliseen erityislomaan kerran vuodessa tai neljän viikon palkalliseen erityislomaan joka toinen vuosi.

Edellä mainitut enimmäispituudet ylittävä asepalvelusaika vähennetään sopimussuhteisen toimihenkilön vuosilomasta.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö saa kansalliselta viranomaiselta rahallisen korvauksen asepalveluksen suorittamisesta, korvauksen määrä vähennetään hänen palkastaan.

LIITE IX

HALLINNOLLISIA TUTKIMUKSIA SEKÄ KURINPITOMENETTELYJÄ JA TOIMENPITEITÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1 jakso

Yleiset säännökset

1 artikla

1. Kun sisäisessä tutkimuksessa käy ilmi, että sopimussuhteinen toimihenkilö tai entinen sopimussuhteinen toimihenkilö on mahdollisesti jättänyt täyttämättä henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, hänelle on viipymättä ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin sopimussuhteisen toimihenkilön nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.

2. Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvoitetta pyytää lausuntoa sopimussuhteiselta toimihenkilöltä voidaan lykätä johtajan suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa, ennen kuin sopimussuhteinen toimihenkilö on voinut antaa lausuntonsa.

3. Jos syytösten kohteena olevaa sopimussuhteista toimihenkilöä vastaan ei sisäisen tutkimuksen perusteella voida käynnistää kurinpitomenettelyä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta sopimussuhteiselle toimihenkilölle kirjallisesti. Sopimussuhteinen toimihenkilö voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

4. Johtaja ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät.

2 artikla

1. Johtaja voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan kyseistä henkilöä

a)	päättää, että asianomaista sopimussuhteista toimihenkilöä vastaan ei voida käynnistää kurinpitomenettelyä, missä tapauksessa toimihenkilölle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai

b)	päättää siinäkin tapauksessa, että sopimussuhteinen toimihenkilö on tai on ilmeisesti jättänyt täyttämättä henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, ettei kurinpitoseuraamuksia määrätä, ja antaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle tarvittaessa suullisen huomautuksen; tai

kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisesti

i)	päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn; tai

ii)	päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.

3 artikla

Jos sopimussuhteista toimihenkilöä ei voida tämän liitteen säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.

2 jakso

Kurinpitolautakunta

4 artikla

1. Perustetaan kurinpitolautakunta, jonka jäsenet voidaan valita tutkimuslaitoksen tai Euroopan unionin toimielimen henkilöstöstä.

2. Kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi varsinaista jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä.

5 artikla

1. Johtaja ja henkilöstösääntöjen 36 artiklassa tarkoitettu henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Jos henkilöstökomitea ei jostain syystä ole nimittänyt varsinaista jäsentä eikä varajäsentä, johtaja voi nimittää väliaikaiset jäsenet heidän tilalleen siksi aikaa, kunnes nimittäminen tapahtuu.

2. Puheenjohtajana toimii tutkimuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Johtaja nimittää varapuheenjohtajan.

3. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Tutkimuslaitos voi kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

4. Asianomainen sopimussuhteinen toimihenkilö saa viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden kurinpitolautakunnan jäsenen. Johtaja saa myös jäävätä yhden lautakunnan jäsenen. Kurinpitolautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava kurinpitolautakunnan jäsenyydestä.

6 artikla

1. Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

2. Kurinpitolautakunnan neuvottelut ja asioiden käsittely ovat salaisia.

3 jakso

Kurinpitoseuraamukset

7 artikla

1. Johtaja voi määrätä jonkin seuraavista kurinpitoseuraamuksista:

a)	kirjallinen huomautus;

varoitus;

c)	ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi;

d)	ikälisien alentaminen;

e)	toimesta erottaminen, joka merkitsee sopimuksen irtisanomista ja mahdollisesti työnmenettämiskorvauksen pidättämistä kokonaan tai osittain.

2. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö saa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta, johtaja voi päättää pidättää osan eläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu sopimussuhteisen toimihenkilön huollettavana oleviin henkilöihin. Sopimussuhteisen toimihenkilön tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin palkkaluokan C.1 ensimmäisellä tasolla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön peruspalkkaa vastaava vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.

8 artikla

Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon

a)	virheen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui;

b)	tutkimuslaitoksen luotettavuudelle, maineelle ja eduille virheestä koituneen haitan suuruus;

c)	missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä;

d)	syyt sopimussuhteisen toimihenkilön tekemään virheeseen;

e)	sopimussuhteisen toimihenkilön palkkaluokka ja virkaikä;

f)	sopimussuhteisen toimihenkilön henkilökohtaisen vastuun määrä;

g)	sopimussuhteisen toimihenkilön tehtävien ja vastuiden taso;

h)	virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen;

i)	sopimussuhteisen toimihenkilön käytös koko hänen uransa aikana.

4 jakso

Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä

9 artikla

Johtaja voi antaa kirjallisen huomautuksen tai varoituksen kuulematta kurinpitolautakuntaa. Tässä tapauksessa asianomaista sopimussuhteista toimihenkilöä on kuultava ennen seuraamuksen määräämistä.

5 jakso

Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa

10 artikla

1. Johtaja antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne ovat syntyneet, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.

2. Kertomus toimitetaan asianomaiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle ja kurinpitolautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi kurinpitolautakunnan jäsenille.

11 artikla

1. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös vastuusta vapauttamista tukevista, asiakirjoista.

2. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.

3. Sopimussuhteinen toimihenkilö voi valita avustajakseen haluamansa henkilön.

12 artikla

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tunnustaa kurinpitolautakunnan puheenjohtajan läsnä ollessa virheensä ja hyväksyy varauksitta tämän liitteen 10 artiklassa tarkoitetun kertomuksen, johtaja voi peruuttaa asian käsittelyn kurinpitolautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän kuripitoseuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely kurinpitolautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä kurinpitoseuraamuksesta. Johtaja voi tämän menettelyn mukaisesti ja tämän liitteen 9 artiklan säännöksistä poiketen määrätä jonkin tämän liitteen 7 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa säädetyistä kurinpitoseuraamuksista.

Sopimussuhteiselle toimihenkilölle on ilmoitettava tunnustamisen mahdollisista seurauksista, ennen kuin hän tunnustaa tehneensä virheen.

13 artikla

Ennen ensimmäistä kurinpitolautakunnan kokousta puheenjohtaja voi antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille kurinpitolautakunnan jäsenille.

14 artikla

1. Kurinpitolautakunta kuulee asianomaista sopimussuhteista toimihenkilöä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Sopimussuhteinen toimihenkilö voi kutsua todistajia.

2. Kurinpitolautakunnan käsittelyssä tutkimuslaitosta edustaa sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka johtaja on määrännyt tähän tehtävään.

15 artikla

Kurinpitolautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset huomioon ottaen kurinpitolautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja millaisia kurinpitoseuraamuksia niiden tulisi aiheuttaa. Kaikki lautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Kurinpitolautakunta toimittaa lausunnon johtajalle ja asianomaiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut johtajan kertomuksen, paitsi jos määräaika ei vastaa käsiteltävän asian monimutkaisuutta.

16 artikla

1. Johtaja tekee päätöksensä sopimussuhteista toimihenkilöä kuultuaan tämän liitteen 8 ja 9 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on vastaanottanut kurinpitolautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.

2. Jos johtaja päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpitoseuraamusta, hän ilmoittaa päätöksestään asianomaiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle kirjallisesti ja viivytyksettä. Sopimussuhteinen toimihenkilö voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

17 artikla

1. Sopimussuhteinen toimihenkilö vastaa kurinpitomenettelyn aikana itse omista kuluistaan ja erityisesti hänen avustajansa tai puolustusasianajajansa palkkioista, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin tämän liitteen 7 artiklassa säädettyyn kurinpitoseuraamukseen.

2. Johtaja voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa asianomaisen sopimussuhteisen toimihenkilön vastattavat kulut olisivat kohtuuttomia.

6 jakso

Tehtävästä pidättäminen

18 artikla

1. Jos johtaja katsoo sopimussuhteisen toimihenkilön tehneen vakavan virheen, hän voi välittömästi pidättää tämän tehtävästään määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien vai lain rikkomisesta.

2. Johtaja tekee päätöksen kuultuaan asianomaista sopimussuhteista toimihenkilöä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

19 artikla

1. Sopimussuhteisen toimihenkilön tehtävästään pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan tehtävästä pidättämisen aikana vai minkä suuruinen osuus siitä on pidätettävä. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettava summa ei missään olosuhteissa voi olla pienempi kuin palkkaluokan C.1 ensimmäisellä tasolla olevan toimihenkilön peruspalkkaa vastaava vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Tehtävästään pidätettyä sopimussuhteista toimihenkilöä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tehtävästä pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, asianomainen sopimussuhteinen toimihenkilö saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

3. Palkan osittaista pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos asianomainen sopimussuhteinen toimihenkilö joutuu syytteeseen samoista teoista ja on tutkintavankeudessa tämän syytteen vuoksi. Tässä tapauksessa sopimussuhteiselle toimihenkilölle voidaan maksaa täysi palkka vasta, kun toimivaltainen tuomioistuin päättää vapauttaa hänet.

4. Edellä olevan 1 kohdan nojalla pidätetyt summat maksetaan takaisin sopimussuhteiselle toimihenkilölle, jos lopullisella päätöksellä määrätty kurinpitoseuraamus ei ole kirjallista huomautusta, varoitusta tai ikälisien kertymisen keskeyttämistä ankarampi tai jos mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty; jälkimmäisessä tapauksessa takaisinmaksuun lisätään 3,5 prosentin vuosikorko.

7 jakso

Rinnakkaiset syytetoimet

20 artikla

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö asetetaan syytteeseen samoista teoista, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.

8 jakso

Loppusäännökset

21 artikla

Sopimussuhteinen toimihenkilö, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista kurinpitoseuraamuksista esittää pyynnön seuraamusmerkinnän poistamisesta henkilökansiostaan. Johtaja päättää, suostutaanko tähän pyyntöön.

22 artikla

Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, johtaja voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen sopimussuhteisen toimihenkilön hakemuksesta.

23 artikla

Jos sopimussuhteista toimihenkilöä vastaan ei sen jälkeen, kun kurinpitolautakunnan lausunto on annettu, tämän liitteen 15 artiklan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että johtajan päätös julkistetaan sopivalla tavalla.

24 artikla

Johtaja vahvistaa näiden säännösten täytäntöönpanosäännöt.

LIITE X

VALITUSLAUTAKUNTA

1. Toimivalta

Valituslautakunnalla on toimivalta ratkaista riita-asiat, jotka aiheutuvat henkilöstösääntöjen tai henkilöstösääntöjen 7 artiklassa tarkoitettujen sopimusten rikkomisesta. Se käsittelee ja ratkaisee sopimussuhteisten toimihenkilöiden tai entisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden tai näiden oikeudenomistajien ja/tai näiden edustajien tekemät tutkimuslaitoksen johtajan päätöstä koskevat valitukset.

2. Kokoonpano ja asema

a)	Valituslautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. He voivat käyttää sijaisinaan varajäseniä. Heidän kaikkien on oltava lainoppineita.

b)	Tutkimuslaitoksen johtokunta nimittää puheenjohtajan, hänen varajäsenensä, jäsenet ja heidän varajäsenensä kolmeksi vuodeksi tutkimuslaitoksen henkilöstön ulkopuolelta. Jos joku näistä henkilöistä ei ole enää käytettävissä, toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi nimitetään uusi henkilö.

c)	Valituslautakunnan istuntoa ei voida pitää, elleivät puheenjohtaja tai hänen varajäsenensä ja kaksi varsinaista tai varajäsentä ole läsnä.

d)	Valituslautakunnan jäsenet suorittavat tehtävänsä täysin riippumattomasti.

e)	Tutkimuslaitoksen johtokunta vahvistaa puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten palkkiot.

f)	Valituslautakunta vahvistaa työjärjestyksensä, jonka on oltava tämän liitteen säännösten mukainen.

3. Valituslautakunnan sihteeristö

a)	Tutkimuslaitoksen johtaja nimittää valituslautakunnan sihteerin tutkimuslaitoksen henkilöstön jäsenistä.

b)	Valituslautakunnan sihteeri toimii tehtäväänsä suorittaessaan kirjaajana ja on vastuussa toimistaan ainoastaan lautakunnalle.

4. Muutoksenhaku

a)	Valitus otetaan valituslautakunnan käsiteltäväksi vain, jos kantaja ei ole sitä ennen saanut tyydyttävää vastausta johtajalle tekemäänsä sisäiseen hallinnolliseen valitukseen.

Kantajalla on 20 päivää aikaa henkilöstösääntöjen 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tiedoksiantamisesta tai siitä, kun yksi osapuoli hylkää henkilöstösääntöjen 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sovittelijan ratkaisuehdotuksen, tehdä kirjallinen pyyntö valituslautakunnalle kyseisen päätöksen peruuttamisesta tai muuttamisesta. Pyyntö osoitetaan tutkimuslaitoksen hallinto- ja henkilöstöpäällikölle, joka ilmoittaa vastaanottaneensa pyynnön ja aloittaa valituslautakunnan koollekutsumismenettelyn.

Valitus on jätettävä valituslautakunnan sihteeristöön kahden kuukauden kuluessa siitä, kun valituksenalainen päätös on annettu tiedoksi. Valituslautakunta voi kuitenkin erityistapauksissa, erityisesti eläkeasioissa, ottaa vastaan valituksen, joka on tehty vuoden kuluessa valituksenalaisen päätöksen tiedoksiantamisesta.

d)	Valitus on tehtävä kirjallisena. Sen on sisällettävä kaikki kantajan esittämät valitusperusteet, ja niitä tukevat asiakirjat on esitettävä samaan aikaan.

e)	Valituksella ei ole valituksenalaista päätöstä lykkäävää vaikutusta.

5. Valitusten tutkinta

Valitus toimitetaan välittömästi tutkimuslaitoksen johtajalle, jonka on esitettävä huomautuksensa kirjallisina. Jäljennös huomautuksista toimitetaan valituslautakunnan sihteerille kuukauden kuluessa valituksen jättämisestä sekä kantajalle, jolla on 20 päivää aikaa esittää kirjallinen vastine. Valituslautakunnan sihteeri toimittaa vastineen jäljennöksen välittömästi tutkimuslaitoksen johtajalle.

b)	Sihteeristö toimittaa valituksen sekä kirjelmät ja sitä tukevat asiakirjat, tutkimuslaitoksen johtajan huomautukset ja tarvittaessa kantajan vastineen valituslautakunnan jäsenille kolmen kuukauden kuluessa valituksen jättämisestä ja vähintään 15 päivää ennen sitä istuntoa, jossa ne tutkitaan.

6. Valituslautakunnan koollekutsuminen

Valituslautakunnan kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Lautakunnan on yleensä tutkittava sen käsiteltäväksi annettu valitus neljän kuukauden kuluessa sen jättämisestä.

7. Menettely valituslautakunnassa

a)	Valituslautakunnan istunnot eivät ole julkisia (ellei lautakunta toisin päätä). Asian käsittely lautakunnassa on salaista.

b)	Tutkimuslaitoksen johtaja tai hänen edustajansa sekä kantaja osallistuvat asian käsittelyyn. He voivat esittää suullisesti lisäperusteluja kirjelmissä esittämiensä perusteiden tueksi.

c)	Valituslautakunta voi saada nähtäväkseen kaikki asiakirjat, joita se pitää tarpeellisina käsiteltäväkseen saamansa valituksen tutkimisen kannalta. Kaikki lautakunnalle toimitetut asiakirjat on toimitettava myös tutkimuslaitoksen johtajalle ja kantajalle.

d)	Valituslautakunta kuulee asianosaisia sekä niitä todistajia, joiden kuulemista se pitää asian käsittelyn kannalta tarpeellisina. Todistajiksi kutsuttujen henkilöstön jäsenten on esiinnyttävä valituslautakunnassa, eivätkä he voi kieltäytyä antamasta pyydettyjä tietoja.

e)	Jokaisen valituslautakunnan istuntoon osallistuneen on pidettävä käsittelyn aikana tietoonsa tulleet seikat ja niissä esitetyt mielipiteet ehdottoman salassa.

8. Valituslautakunnan päätökset

a)	Valituslautakunta voi poikkeustilanteessa kiireellisessä käsittelyssä päättää valituksenalaisen toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä b ja c alakohtien mukaisesti annettuun lopulliseen päätökseen asti.

b)	Valituslautakunnan päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Päätökset annetaan kirjallisina, ja niiden on sisällettävä perustelut. Niihin ei voi hakea muutosta, ja ne ovat täytäntöönpanokelpoisia kummankin osapuolen osalta vuorokauden kuluttua niiden tiedoksiantamisesta.

c)	Päätökseen voidaan kuitenkin vaatia valituslautakunnalta oikaisua, jos sen päätöksessä on kirjoitusvirhe tai tahaton virhe. Oikaisuvaatimukset on jätettävä kuuden kuukauden kuluessa virheen toteamisesta.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 195

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 20. heinäkuu 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2016/1177, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehdyn Euroopan yhteisön ja Monacon ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta	1
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1178, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä määritysvelvollisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )	3
	*	Komission asetus (EU) 2016/1179, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2016, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ( 1 )	11
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1180, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	26
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1181, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2016, asetuksella (EY) N:o 616/2007 siipikarjanliha-alalla avatuissa tariffikiintiöissä 1 päivän heinäkuuta ja 7 päivän heinäkuuta 2016 välisenä aikana jätetyissä tuontitodistushakemuksissa ja tuontioikeushakemuksissa haettuihin määriin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta sekä 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi vahvistettuun määrään lisättävien määrien vahvistamisesta	28
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (YUTP) 2016/1182, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen henkilöstösäännöistä	31
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1183, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, hätärokotusohjelman hyväksymisestä nautaeläinten lumpy skin -tautia vastaan Bulgariassa ja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/645 muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 4360) ( 1 )	75

	Oikaisuja
*	Oikaisu komission asetukseen (EY) N:o 1441/2007, annettu 5 päivänä joulukuuta 2007, elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2073/2005 muuttamisesta ( EUVL L 322, 7.12.2007 )	82
*	Oikaisu komission asetukseen (EU) N:o 1019/2013, annettu 23 päivänä lokakuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I muuttamisesta kalastustuotteissa olevan histamiinin osalta ( EUVL L 282, 24.10.2013 )	83
*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta ( EUVL L 102, 11.4.2006 )	83
*	Oikaisu komission asetukseen (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti ( EUVL L 193, 1.7.2014 )	84

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	176,8
0702 00 00	ZZ	176,8
0709 93 10	TR	136,5
0709 93 10	ZZ	136,5
0805 50 10	AR	192,3
	BO	223,6
	CL	165,8
	UY	201,2
	ZA	173,2
	ZZ	191,2
0808 10 80	AR	145,6
	BR	89,8
	CL	133,9
	CN	114,1
	NZ	145,1
	US	117,0
	UY	72,1
	ZA	116,0
	ZZ	116,7
0808 30 90	AR	109,0
	CL	120,7
	NZ	155,4
	ZA	124,7
	ZZ	127,5
0809 10 00	TR	193,0
0809 10 00	ZZ	193,0
0809 29 00	TR	280,8
0809 29 00	ZZ	280,8

Ryhmän numero	Järjestysnumero	Jakokerroin – 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2016 väliseksi osakaudeksi jätetyt hakemukset (%)	Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2017 väliseksi osakaudeksi käytettävissä oleviin määriin (kilogrammoina)
1	09.4211	0,301205	—
2	09.4212	0,611629	—
4A	09.4214	0,345662	—
	09.4251	0,423730	—
	09.4252	—	2 836 412
6A	09.4216	0,308928	—
6A	09.4260	0,341882	—
7	09.4217	—	32 748 800
8	09.4218	—	6 957 600

1.	Sen maantieteellisen alueen laajuus, jolla hätärokotus on tarkoitus suorittaa	Rokotusvyöhyke sijaitsee tämän päätöksen liitteessä I esitetyillä alueilla. Rokotusvyöhykkeellä sovelletaan direktiivin 92/119/ETY 10 artiklassa säädettyjen rajoitusten lisäksi tässä päätöksessä sekä täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/645 säädettyjä rajoituksia.
2.	Rokotettavien eläinten laji ja ikä	Kaikki täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/645 2 artiklan a kohdassa määritellyt nautaeläimet riippumatta sukupuolesta, iästä, tiineydestä tai tuotantotarkoituksesta on rokotettava 3 kohdassa tarkoitetun rokotusohjelman ensimmäisellä kierroksella. Rokotettujen nautaeläinten jälkeläiset on rokotettava valmistajan ohjeiden mukaisesti, kun ne ovat neljän kuukauden ikäisiä tai vanhempia.
3.	Rokotuskampanjan kesto	Rokotusohjelman ensimmäinen kierros alueilla, joilla tautia esiintyy, on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2016. Ensimmäinen rokotuskierros liitteessä I luetelluilla jäljellä olevilla alueilla on saatettava päätökseen mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua ensimmäisen taudinpurkauksen varmistamisesta kyseisellä alueella.
4.	Eläinten ja niistä saatavien tuotteiden erityinen siirtokielto	Riippumatta mahdollisista muista täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/645 määritellyistä toimenpiteistä, jotka voivat olla käytössä rajoitusvyöhykkeellä, yli 90 päivän ikäisiä nautaeläimiä ei saa siirtää toiselle tilalle, paitsi jos ne on rokotettu ja uudelleenrokotettu säännöllisesti vähintään 28 päivää ennen siirtopäivämäärää. Kun rokotuspäivämäärästä on kulunut 28 päivän jakso, rokotettujen nautaeläinten siirroissa ja rokotetuista nautaeläimistä saatujen tuotteiden markkinoille saattamisessa sovelletaan direktiivin 92/119/ETY 10 artiklan säännösten lisäksi täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/645 vahvistettuja toimenpiteitä. Rokottamattomia nautaeläimiä voidaan siirtää välitöntä teurastusta varten rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon. Lukuun ottamatta hätäteurastusta, karjan rokottamisen jälkeen on noudatettava seitsemän päivän odotusaikaa, ennen kuin rokottamattomia nautaeläimiä, jotka ovat peräisin tiloilta, joilla rokottaminen on suoritettu, lähetetään teurastettavaksi. Vähintään 28 päivää ennen synnytystä rokotetuille emille syntyneet ja emien ternimaidolla ruokitut alle kuusikuiset rokottamattomat jälkeläiset voidaan siirtää rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevalle muulle tilalle.
5.	Rokotettujen eläinten erityinen rekisteröinti	Paikallisen toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava jokaisen rokotetun nautaeläimen rokotustiedot tähän tarkoitukseen nimettyyn sähköiseen verkkotietokantaan, joka on yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (1) mukaisesti perustettuun keskustietokantaan. Tietokannasta on käytävä ilmi rokotettujen emien ja niiden jälkeläisten välinen yhteys.
6.	Muut hätärokotusta koskevat seikat.
6.1	Rokotusvyöhykettä ympäröivä valvonta-alue Bulgariassa	Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rokotusvyöhykkeen ympärille on perustettava vähintään 10 kilometrin valvonta-alue, jolla suoritetaan tehostettua seurantaa ja jolla nautaeläinten siirtoihin on sovellettava toimivaltaisen viranomaisen suorittamia tarkastuksia. Nautaeläimet, joita ei ole rokotettu lumpy skin -tautia vastaan ja joita pidetään rokotusvyöhykettä ympäröivällä valvonta-alueella sijaitsevilla tiloilla, eivät saa poistua tiloilta, ennen kuin vähintään seitsemän päivän odotusaika on kulunut rokotusten päätökseen saattamisesta tiloilla, jotka sijaitsevat rokotusvyöhykkeellä alle 10 kilometrin etäisyydellä.
6.2	Ajanjakso, jona direktiivin 92/119/ETY 10 artiklan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/645 mukaisesti perustetuilla vyöhykkeillä sovellettavat toimenpiteet pidetään voimassa.	Rokotusvyöhykkeellä sovellettavat toimenpiteet on pidettävä voimassa, kunnes ne kumotaan direktiivin 92/119/ETY 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
6.3	Rokotuskampanjan toteuttaminen	Rokotukset suorittaa toimivaltaisen viranomaisen virkamies tai toimivaltaisen viranomaisen nimittämä ja valvoma yksityinen eläinlääkäri. Ensisijaisesti on rokotettava suoja- ja valvontavyöhykkeillä ja muiden jäsenvaltioiden vastaisilla raja-alueilla sekä lumpy skin -taudista vapailla alueilla Bulgariassa sijaitsevilla tiloilla pidetyt nautaeläimet. Viruksen mahdollinen leviäminen on estettävä tarpeellisin toimenpitein. Mahdolliset käyttämättömät rokotteet on palautettava rokotteen jakelupisteeseen, ja rokotettujen nautaeläinten ja käytettyjen annosten lukumäärästä on annettava kirjallinen selvitys.
6.4	Käytettävä rokote	Homologinen heikennettyä elävää virusta sisältävä rokote lumpy skin -tautia vastaan (Neethling-viruskanta), ”Lumpy Skin Disease Vaccine For Cattle”, Onderstepoort Biological Products, Etelä-Afrikka. Vaihtoehtoisesti: heikennettyä elävää virusta sisältävä rokote lumpy skin -tautia vastaan (SIS-tyyppi), ”Lumpyvax”, MSD Animal Health, Intervet, Etelä-Afrikka. Rokotetta on käytettävä valmistajan ohjeiden ja direktiivin 2001/82/EY 8 artiklan mukaisesti toimivaltaisten keskusviranomaisten vastuulla.
6.5	Edistymisraportti ja loppuraportti	Komissiolle ja jäsenvaltioille on toimitettava edistymisraportti hätärokotusohjelman täytäntöönpanosta direktiivin 92/119/ETY 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Komissiolle ja jäsenvaltioille on toimitettava yksityiskohtainen raportti hätärokotusohjelman päätökseen saattamisesta direktiivin 92/119/ETY 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti ennen tämän liitteen 6.1 ja 6.2 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten poistamista.