1.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/1

(1)

Unioni ja Liberian tasavalta ovat neuvotelleet kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, joilla myönnetään unionin aluksille kalastusmahdollisuuksia Liberian tasavallan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä.

(2)

Sopimus ja pöytäkirja allekirjoitettiin neuvoston päätöksen (EU) 2015/2312 (2) mukaisesti, ja niitä sovelletaan väliaikaisesti 9 päivästä joulukuuta 2015 lukien.

(3)

Sopimuksella perustetaan sekakomitea, jonka tehtävänä on valvoa sopimuksen toimintaa, tulkintaa ja soveltamista. Sekakomitea voi lisäksi hyväksyä tiettyjä pöytäkirjaan tehtäviä muutoksia. Näiden muutosten hyväksymisen helpottamiseksi on asianmukaista valtuuttaa komissio tietyin edellytyksin hyväksymään muutokset noudattaen yksinkertaistettua menettelyä.

(4)

Sopimus ja pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

1.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/4

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I luetellaan ne henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, joita asetuksessa säädetty varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 24 päivänä kesäkuuta 2016 muuttaa yhdeksää kohtaa niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä.

(3)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

1.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/7

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 177/9

(1)

Neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (3) vahvistetaan säännöt tavaroiden luovutushetkelle ja -paikalle, palvelujen suoritushetkelle ja -paikalle, veron perusteelle, arvonlisäverosaatavan syntymiselle ja vähennysoikeudelle. Kyseiset säännöt eivät kuitenkaan ole riittävän selkeät ja kattavat, jotta niillä voitaisiin varmistaa sellaisten liiketoimien verokohtelun yhtenäisyys, joissa käytetään arvoseteleitä, millä on epäsuotuisia vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

(2)

Varman ja yhdenmukaisen kohtelun takaamiseksi, tavaroiden ja palvelujen hintaan tarkasti suhteutetun yleisen kulutusveron periaatteiden noudattamiseksi, epäjohdonmukaisuuksien, kilpailun vääristymisen, kaksinkertaisen verotuksen ja verottamattomuuden estämiseksi sekä veronkierron vaaran lieventämiseksi on tarpeen vahvistaa erityissäännöt, joita sovelletaan arvosetelien arvonlisäverokohteluun.

(3)

Ottaen huomioon televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen sekä sähköisesti suoritettavien palvelujen uudet suorituspaikkaa koskevat säännöt, joita on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2015, on tarpeen löytää arvoseteleitä varten yhteinen ratkaisu sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden välillä luovutettujen arvosetelien verokohtelussa ei ilmene eroavuuksia. Tätä varten on erittäin tärkeää ottaa käyttöön säännöt, joilla selkeytetään arvosetelien arvonlisäverokohtelua.

(4)

Kyseiset säännöt olisi kohdistettava ainoastaan arvoseteleihin, joita voidaan käyttää tavaroiden ja palvelujen lunastamiseen. Kyseisiä sääntöjä ei kuitenkaan olisi kohdistettava välineisiin, jotka antavat haltijalle oikeuden alennukseen tavaroiden tai palvelujen ostamisen yhteydessä mutta jotka eivät anna oikeutta saada kyseisiä tavaroita tai palveluja.

(5)

Arvoseteleitä koskevat säännökset eivät saisi aiheuttaa muutoksia matkalippujen, elokuvateattereiden ja museoiden pääsylippujen, postimerkkien tai vastaavien arvonlisäverokohteluun.

(6)

Jotta voitaisiin yksilöidä selkeästi, mitä arvosetelillä tarkoitetaan arvonlisäveroyhteyksissä, ja tehdä ero arvosetelien ja maksuvälineiden välillä, on tarpeen määritellä arvosetelit, jotka voivat olla paperimuodossa tai sähköisessä muodossa, sekä tunnustaa niiden olennaiset piirteet, erityisesti arvoseteliin liittyvän oikeuden luonne ja velvoite hyväksyä se tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen vastikkeeksi.

(7)

Arvoseteleihin liittyvien liiketoimien arvonlisäverokohtelu on riippuvainen arvosetelin erityisominaisuuksista. Sen vuoksi on tarpeen tehdä ero erityyppisten arvosetelien välillä ja säätää tästä unionin lainsäädännössä.

(8)

Jos arvoseteliin liittyvään tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen kohdistuva arvonlisäverokohtelu voidaan määrittää varmuudella jo yhden käyttötarkoituksen arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä, arvonlisävero olisi kannettava jokaisesta siirrosta, mukaan lukien yhden käyttötarkoituksen arvosetelin liikkeeseenlaskusta. Yhden käyttötarkoituksen arvoseteliä vastaan tehtävää tavaroiden tosiasiallista toimitusta tai palvelujen tosiasiallista suoritusta ei olisi katsottava erilliseksi liiketoimeksi. Useamman käyttötarkoituksen arvosetelien osalta on tarpeen selventää, että arvonlisävero olisi kannettava tavaroiden tai palvelujen, joihin arvoseteli liittyy, luovutus- tai suoritushetkellä. Näin ollen useamman käyttötarkoituksen arvosetelien mistään aikaisemmasta siirrosta ei olisi suoritettava arvonlisäveroa.

(9)

Yhden käyttötarkoituksen arvosetelien osalta, joita verotetaan omissa nimissään toimivan verovelvollisen suorittaman siirron yhteydessä, mukaan lukien yhden käyttötarkoituksen arvosetelin liikkeeseenlasku, jokaisen siirron, mukaan lukien kyseisen arvosetelin liikkeeseenlasku, katsotaan olevan yhden käyttötarkoituksen arvoseteliin liittyvien tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus. Tällaisen verovelvollisen olisi tässä tapauksessa suoritettava arvonlisäveroa yhden käyttötarkoituksen arvosetelin osalta saadusta vastikkeesta direktiivin 2006/112/EY 73 artiklan mukaisesti. Jos toisaalta toisen henkilön nimissä toimiva verovelvollinen laskee liikkeeseen tai jakelee yhden käyttötarkoituksen arvoseteleitä, kyseisen verovelvollisen ei katsottaisi osallistuvan arvoseteliin liittyvään luovutukseen tai suoritukseen.

(10)

Vain välittäjäpalvelut tai erilliset palvelusuoritukset, kuten jakelu- tai myynninedistämispalvelut, olisivat arvonlisäveron alaisia. Näin ollen silloin, kun verovelvollinen, joka ei toimi omissa nimissään, saa arvosetelin siirron yhteydessä erillisen vastikkeen, kyseistä vastiketta olisi verotettava tavallisen arvonlisäverojärjestelmän mukaisesti.

(11)

Kun kyse on useamman käyttötarkoituksen arvoseteleistä, sen varmistamiseksi, että maksetun arvonlisäveron määrä on asianmukainen niiden useamman käyttötarkoituksen arvosetelien osalta, joihin liittyvistä tavaroiden luovutuksista tai palvelujen suorituksista kannetaan arvonlisävero ainoastaan lunastushetkellä, tavaroiden luovuttajan tai palvelujen suorittajan olisi suoritettava useamman käyttötarkoituksen arvosetelistä arvonlisäveroa maksetun vastikkeen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2006/112/EY 73 artiklan soveltamista. Tämän tiedon puuttuessa veron perusteen olisi oltava yhtä suuri kuin useamman käyttötarkoituksen arvosetelissä itsessään tai sitä koskevissa asiakirjoissa ilmoitettu rahallinen arvo, josta on vähennetty luovutettuihin tavaroihin tai suoritettuihin palveluihin liittyvän arvonlisäveron määrä. Kun useamman käyttötarkoituksen arvoseteliä käytetään tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen vain osittain, veron perusteen olisi oltava yhtä suuri kuin vastaava osa vastikkeesta tai rahallisesta arvosta, josta on vähennetty luovutettuihin tavaroihin tai suoritettuihin palveluihin liittyvän arvonlisäveron määrä.

(12)

Tämä direktiivi ei kohdistu tilanteisiin, joissa loppukäyttäjä ei lunasta useamman käyttötarkoituksen arvoseteliä sen voimassaoloaikana ja myyjä pitää arvosetelistä saadun vastikkeen itsellään.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat arvoseteleihin sovellettavien arvonlisäverosääntöjen yksinkertaistaminen, nykyaikaistaminen ja yhdenmukaistaminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(14)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(15)

Arvosetelien arvonlisäverokohtelua koskevia säännöksiä olisi sovellettava ainoastaan arvoseteleihin, jotka on laskettu liikkeeseen 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen, eivätkä ne saa vaikuttaa jäsenvaltioissa aiemmin annetun lainsäädännön voimassaoloon ja sen tulkintojen pätevyyteen.

(16)

Direktiivi 2006/112/EY olisi näin ollen muutettava,

1)

Lisätään IV osastoon luku seuraavasti:

”5 LUKU

1 ja 3 lukua koskevat yhteiset säännökset

30 a artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

30 b artikla

1.   Jokaista omissa nimissään toimivan verovelvollisen tekemää yhden käyttötarkoituksen arvosetelin siirtoa pidetään arvoseteliin liittyvien tavaroiden luovutuksena tai palvelujen suorituksena. Tavaroiden tosiasiallista toimitusta tai palvelujen tosiasiallista suoritusta, joka tehdään luovuttajan tai suorittajan vastikkeeksi tai vastikkeen osaksi hyväksymää yhden käyttötarkoituksen arvoseteliä vastaan, ei katsota erilliseksi liiketoimeksi.

Kun yhden käyttötarkoituksen arvosetelin siirron tekee toisen verovelvollisen nimissä toimiva verovelvollinen, tätä siirtoa pidetään toisen verovelvollisen, jonka nimissä verovelvollinen toimii, tekemänä arvoseteliin liittyvien tavaroiden luovutuksena tai palvelujen suorituksena.

Kun tavaroiden luovuttaja tai palvelujen suorittaja ei ole verovelvollinen, joka omissa nimissään on laskenut liikkeeseen yhden käyttötarkoituksen arvosetelin, tämän luovuttajan tai suorittajan katsotaan kuitenkin luovuttaneen kyseiseen arvoseteliin liittyvät tavarat tai suorittaneen kyseiseen arvoseteliin liittyvät palvelut kyseiselle verovelvolliselle.

2.   Tavaroiden tosiasiallinen toimitus tai palvelujen tosiasiallinen suoritus, joka tehdään luovuttajan tai suorittajan vastikkeeksi tai vastikkeen osaksi hyväksymää monen käyttötarkoituksen arvoseteliä vastaan, on arvonlisäveron alainen 2 artiklan nojalla, kun taas tämän monen käyttötarkoituksen arvosetelin mitkään aiemmat siirrot eivät ole arvonlisäveron alaisia.

Kun monen käyttötarkoituksen arvosetelin siirron tekee muu verovelvollinen kuin se, joka suorittaa liiketoimen, joka on ensimmäisen alakohdan nojalla arvonlisäveron alainen, kaikki palvelusuoritukset, jotka voidaan tunnistaa, kuten jakelu- ja myynninedistämispalvelut, ovat arvonlisäveron alaisia.”

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”73 a artikla

Useamman käyttötarkoituksen arvoseteliä vastaan luovutettujen tavaroiden tai suoritettujen palvelujen veron perusteen on oltava yhtä suuri kuin arvosetelin osalta maksettu vastike tai, tämän tiedon puuttuessa, arvosetelissä itsessään taikka sitä koskevissa asiakirjoissa ilmoitettu rahallinen arvo, josta on vähennetty luovutettuihin tavaroihin tai suoritettuihin palveluihin liittyvän arvonlisäveron määrä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 73 artiklan soveltamista.”

3)

Lisätään XV osastoon luku seuraavasti:

”2 A LUKU

Siirtymätoimenpiteet uuden lainsäädännön soveltamiseksi

410 a artikla

Edellä olevia 30 a, 30 b ja 73 a artiklaa sovelletaan ainoastaan arvoseteleihin, jotka on laskettu liikkeeseen 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen.

410 b artikla

Komissio esittää jäsenvaltioilta saamiensa tietojen pohjalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän direktiivin säännösten soveltamisesta arvosetelien arvonlisäverokohtelun osalta; kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota arvosetelien määrittelyyn sekä jakeluketjussa olevien arvosetelien ja lunastamattomien arvosetelien verotukseen liittyviin arvonlisäverosääntöihin sekä esitetään tarvittaessa ehdotus asianomaisten sääntöjen muuttamiseksi.”