21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/1

(1)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto päätti 25 päivänä toukokuuta 2016 antamallaan päätöslauselmalla 2288 (2016) lopettaa välittömästi Liberian tilanteeseen liittyvän asevientikiellon.

(2)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/994 Liberiaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2008/109/YUTP kumoamisesta.

(3)

Asiassa tarvitaan unionin tason sääntelyä,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/3

(1)

Puolan hakemus nimityksen ”Krupnioki śląskie” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Krupnioki śląskie” olisi rekisteröitävä,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/4

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Ranskan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 2400/96 (2), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 637/2004 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Agneau de Pauillac” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/5

(1)

Kyproksen hakemus nimityksen ”Γλυκό Τριαντάφυλλο Αγρού” (Glyko Triantafyllo Agrou) rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Γλυκό Τριαντάφυλλο Αγρού” (Glyko Triantafyllo Agrou) olisi rekisteröitävä,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/6

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/8

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 442/2009 (2) avataan vuotuisia tuontitariffikiintiöitä sianliha-alan tuotteiden tuontia varten. Mainitun asetuksen liitteessä I olevassa B osassa vahvistettuja kiintiöitä hallinnoidaan samanaikaisen tarkastelun menetelmän mukaisesti.

(2)

Määrät, joista on 1 päivän kesäkuuta ja 7 päivän kesäkuuta 2016 välisenä aikana jätetty tuontitodistushakemukset 1 päivän heinäkuuta ja 30 päivän syyskuuta 2016 väliseksi osakaudeksi, ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia, ja lisättävä kyseiset määrät seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään.

(3)

Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/10

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Ranska toimitti 19 päivänä marraskuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/010 FR/MoryGlobal EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun MoryGlobal SAS oli vähentänyt työntekijöitä Ranskassa. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 5 146 800 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Ranskan hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/12

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Kreikka esitti 26 päivänä marraskuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/011 GR/Supermarket Larissa EGR:n rahoitustuen saamiseksi Supermarket Larissa ABEE -yrityksen Kreikassa toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi. Hakemusta täydennettiin lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kreikka on päättänyt tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja myös 543:lle työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle.

(5)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 6 468 000 euroa rahoitustuen antamiseksi Kreikan hakemuksen perusteella.

(6)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/14

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi. Marc PONS i PONS tuli 9 päivänä lokakuuta 2015 neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1915 (4) varajäseneksi Esteban MAS PORTELLin tilalle.

(2)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut Marc PONS i PONSin toimikauden päätyttyä,

—

Pilar COSTA i SERRA, Consejera de Presidencia del Gobierno de las Islas Baleares.

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/15

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 perustetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden toteamiseksi ja toimenpiteistä yhteistyöhön osallistumattomiksi todettuihin kolmansiin maihin nähden sekä vahvistetaan yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskeva luettelo ja yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta poistamista koskeva menettely sekä säädetään yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelon julkisuudesta sekä kiireellisistä toimenpiteistä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 32 artiklan mukaisesti komissio on 15 päivänä marraskuuta 2012 annetulla päätöksellä (2), jäljempänä ’15 päivänä marraskuuta 2012 annettu päätös’, ilmoittanut kahdeksalle kolmannelle maalle mahdollisuudesta, että ne voidaan todeta maiksi, joiden komissio katsoo olevan yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita. Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta on yksi näistä maista.

(4)

Komissio sisällytti 15 päivänä marraskuuta 2012 annettuun päätökseen tiedot tätä mahdollisuutta tukevista olennaisista tosiasioista ja huomioista.

(5)

Komissio ilmoitti myös 15 päivänä marraskuuta 2012 kyseisille kahdeksalle kolmannelle maalle kullekin erikseen lähetetyllä kirjeellä, että se harkitsi mahdollisuutta todeta ne yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi. Sri Lanka on yksi näistä maista.

(6)

Komissio totesi täytäntöönpanopäätöksellä 2014/715/EU (3) Sri Lankan LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi. Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaisesti komissio esitti syyt, joiden vuoksi se katsoo, että kyseinen maa on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet toteuttaa toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 33 artiklan mukaisesti neuvosto muutti täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/200 (4) LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luetteloa sisällyttämällä siihen Sri Lankan.

(8)

Kyseisen muutoksen jälkeen komissio antoi Sri Lankalle mahdollisuuden jatkaa vuoropuhelua asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 säädettyjen aineellisten ja menettelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista, suulliset ja kirjalliset huomautukset mukaan luettuina, jotta Sri Lankalla olisi mahdollisuus korjata luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä todettujen laiminlyöntien oikaisemiseksi. Tämän menettelyn tuloksena komissio totesi, että Sri Lanka on parantanut tilannetta ja toteuttanut korjaavia toimia.

(9)

Tämän vuoksi neuvoston olisi asetuksen (EY) N:o 1005/2008 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti muutettava täytäntöönpanopäätös 2014/170/EU (5) poistamalla Sri Lanka yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta.

(10)

Kun tämä päätös Sri Lankan poistamisesta yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta asetuksen (EY) N:o 1005/2008 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytään, täytäntöönpanopäätös 2014/715/EU, jossa Sri Lanka todetaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, käy tarpeettomaksi.

(11)

Komissio jatkoi vuoropuheluaan Sri Lankan kanssa täytäntöönpanopäätöksen 2014/715/EU ja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/200 hyväksymisen jälkeen. Näyttää ilmeiseltä, että Sri Lanka on pannut täytäntöön kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ja hyväksynyt asianmukaisen lainsäädäntökehyksen LIS-kalastuksen torjuntaa varten. Se on toteuttanut riittävän ja tehokkaan seuranta-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmän ottamalla käyttöön saalistietojen kirjaamiseen tarkoitetut aluspäiväkirjat, kalastusalusten radiokutsutunnukset sekä koko avomerilaivaston kattavan satelliittiseurantajärjestelmän (VMS). Se on myös ottanut käyttöön pelotteena toimivan seuraamusjärjestelmän, tarkistanut kalastusalan lainsäädäntökehystään ja varmistanut saalistodistusjärjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon. Lisäksi Sri Lanka on edelleen parantanut kansainvälisten velvoitteidensa noudattamista, mukaan luettuina velvoitteet, jotka johtuvat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suosituksista ja päätöslauselmista ja koskevat muun muassa satamavaltion toteuttamia valvontatoimenpiteitä sekä kalastuksenhoitojärjestöjen sääntöjen saattamista osaksi Sri Lankan lainsäädäntöä. Se on myös laatinut LIS-kalastuksen torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, joka noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälistä toimintasuunnitelmaa laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi.

(12)

Komissio on tarkastellut uudelleen sitä, miten Sri Lanka noudattaa nykyään kansainvälisiä velvoitteitaan lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona ottaen huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä, täytäntöönpanopäätöksessä 2014/715/EU ja täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/200 esitetyt havainnot sekä Sri Lankan toimittamat asiaa koskevat tiedot. Se on ottanut huomioon myös tilanteen parantamiseksi toteutetut toimenpiteet sekä Sri Lankan toimivaltaisten viranomaisten antamat takeet.

(13)

Edellä mainittujen näkökohtien perusteella komissio päätteli, että Sri Lankan toteuttamat toimet sille lippuvaltiona kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi ovat riittävät Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 94, 117 ja 118 artiklan ja Yhdistyneiden kansakuntien kalakantasopimuksen 18, 19, 20 ja 23 artiklan noudattamiseksi. Komissio totesi Sri Lankan esittämien seikkojen perusteella, että Sri Lankan luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne on korjattu ja että Sri Lanka on toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa pysyvällä tavalla.

(14)

Näissä olosuhteissa ja asetuksen (EY) N:o 1005/2008 34 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto toteaa, että Sri Lanka olisi poistettava yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta. Täytäntöönpanopäätös 2014/170/EU olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(15)

Tämä päätös ei rajoita komissiota tai neuvostoa toteuttamasta myöhemmin toimia asetuksen (EY) N:o 1005/2008 VI luvun mukaisesti, jos tosiseikat osoittavat, että Sri Lanka laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvollisuudet.

(16)

Ottaen huomioon yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luetteloon merkitsemisen kielteiset seuraukset on suotavaa, että Sri Lankan poistaminen kyseisestä luettelosta tulee voimaan välittömästi,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/18

(1)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä toukokuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/778 (1).

(2)

Neuvosto piti EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiosta 23 päivänä toukokuuta 2016 antamissaan päätelmissä myönteisenä Libyan kansallisen sovinnon hallituksen presidenttineuvoston puheenjohtajan ilmaisemaa valmiutta yhteistyön harjoittamiseen unionin kanssa kyseisten päätelmien pohjalta. Se hyväksyi myös EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation toimeksiannon jatkamisen yhdellä vuodella ja seuraavien kahden tukitehtävän lisäämisen painotuksen pysyessä kuitenkin päätoimeksiannossa:

(3)

YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt Libyaa koskevan aseidenvientikiellon määräämisestä, muuttamisesta ja uudelleen vahvistamisesta seuraavat päätöslauselmat: 1970 (2011), 1973 (2011), 2009 (2011), 2040 (2012), 2095 (2013), 2144 (2014), 2174 (2014), 2213 (2015), 2214 (2015) ja 2278 (2016).

(4)

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2016 päätöslauselman 2292 (2016), joka koskee Libyalle määrättyä asevientikieltoa ja jossa ilmaistaan erityisesti huoli siitä, että laittomien aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden salakuljetus pahentaa Libyan tilannetta.

(5)

Neuvosto korostaa, että ennen EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation alkuperäisen toimeksiannon päättymistä on aloitettava kiireellisesti kahden tukitehtävän operatiivinen täytäntöönpano.

(6)

Päätös (YUTP) 2015/778 olisi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unioni toteuttaa sotilaallisen kriisinhallintaoperaation, jolla edistetään ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien verkostojen toimintamallin hajottamista keskisen Välimeren eteläosassa (EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio), mikä saavutetaan muun muassa toteuttamalla järjestelmällisiä toimia ihmisten salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden käyttämien tai näiden käyttämiksi epäiltyjen alusten ja omaisuuden havaitsemiseksi, haltuun ottamiseksi ja tuhoamiseksi, sovellettavan kansainvälisen oikeuden, kuten UNCLOS-yleissopimuksen ja mahdollisen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisesti. Tätä varten EU NAVFOR MED SOPHIA -operaatiolla annetaan myös koulutusta Libyan rannikkovartiostolle ja laivastolle. Lisäksi operaatiolla pyritään estämään laitonta asekauppaa operaation sovitulla operaatioalueella YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1970 (2011) ja Libyaa koskevasta asevientikiellosta myöhemmin annettavien päätöslauselmien mukaisesti, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2292 (2016).”

2)

Korvataan 2 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Ihmisten salakuljetukseen ja ihmiskauppaan liittyvien keskeisten tehtävien osalta EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio toteutetaan peräkkäisissä vaiheissa kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaisesti.”

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”2 a artikla

Libyan rannikkovartioston ja laivaston valmiuksien kehittäminen ja koulutus

1.   EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio osallistuu tukitehtävänä Libyan rannikkovartioston ja laivaston valmiuksien kehittämiseen ja näiden kouluttamiseen merellä tapahtuviin lainvalvontatehtäviin erityisesti ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan estämiseksi.

2.   Kun PTK päättää, että tarvittavat valmistelut on tehty, erityisesti joukkojen muodostamisen ja koulutettavien turvallisuusselvitysmenettelyjen osalta, edellä 1 kohdassa tarkoitettu tukitehtävä suoritetaan aavalla merellä EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation sovitulla operaatioalueella, sellaisena kuin se on määritelty asianomaisissa suunnitteluasiakirjoissa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tukitehtävä voidaan suorittaa myös Libyan tai Libyan naapurissa sijaitsevan kolmannen isäntävaltion alueella, aluevedet mukaan luettuina, jos PTK niin päättää neuvoston suorittaman arvioinnin jälkeen Libyan tai asianomaisen isäntävaltion esittämästä pyynnöstä ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

4.   Poikkeuksellisten operatiivisten vaatimusten vuoksi osa 1 kohdassa tarkoitetusta tukitehtävästä voidaan suorittaa kutsusta jossakin jäsenvaltiossa, muun muassa alan koulutuskeskuksissa.

5.   Siinä määrin kuin 1 kohdassa tarkoitettu tukitehtävä sitä vaatii, EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi kerätä, tallentaa ja jakaa jäsenvaltioiden, YK:n Libyan-tukioperaation (UNSMIL), Europolin ja Frontexin kanssa tietoja, henkilötiedot mukaan luettuina, jotka on kerätty turvallisuusselvitysmenettelyjä varten mahdollisista koulutettavista edellyttäen, että he ovat antaneet suostumuksensa kirjallisesti. Lisäksi EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi kerätä ja tallentaa tarvittavia terveys- ja biometrisiä tietoja koulutettavista, jos he ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa.

2 b artikla

Tietojenvaihdon sekä YK:n asevientikiellon täytäntöönpanon edistäminen aavalla merellä Libyan rannikon edustalla

1.   Osana tukitehtävää, jonka mukaisesti EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiolla edistetään YK:n asevientikiellon täytäntöönpanoa aavalla merellä Libyan rannikon edustalla, EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiolla kerätään ja vaihdetaan tietoja asianomaisten kumppanien ja virastojen kanssa suunnitteluasiakirjoissa esitettyjen mekanismien välityksellä kattavan meritilannetietoisuuden edistämiseksi sovitulla operaatioalueella, sellaisena kuin se on määritelty asianomaisissa suunnitteluasiakirjoissa. Jos tällaiset tiedot kuuluvat ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” -tason turvallisuusluokkaan, niitä voidaan vaihtaa asianomaisten kumppanien ja yksiköiden kanssa päätöksen 2013/488/EU mukaisesti ja korkean edustajan ja kyseisten kumppanien välisten järjestelyjen perusteella noudattaen kaikilta osin vastavuoroisuuden ja osallistavuuden periaatteita. EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio käsittelee saatuja turvallisuusluokiteltuja tietoja ilman mitään erottelua sen henkilöstön välillä ja yksinomaan operatiivisten vaatimusten perusteella.

2.   Kun PTK toteaa, että asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät, EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio aloittaa sovitulla operaatio-alueella, sellaisena kuin se on määritelty asianomaisissa suunnitteluasiakirjoissa, aavalla merellä Libyan rannikon edustalla Libyaan menevien tai sieltä tulevien alusten tarkastukset, jos on perusteltuja syitä uskoa, että ne kuljettavat aseita tai niihin liittyviä tarvikkeita suoraan tai välillisesti Libyaan tai Libyasta rikkoen Libyaa koskevaa aseidenvientikieltoa; lisäksi operaatio toteuttaa asiaankuuluvat toimet tällaisten tavaroiden takavarikoimiseksi ja tuhoamiseksi tarvittaessa ohjaamalla kyseiset alukset ja niiden miehistön näitä toimia varten sopivaan satamaan satamavaltion suostumuksella ja asianomaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2292 (2016) mukaisesti.

3.   Asiaankuuluvien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2292 (2016), EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio voi 2 kohdan mukaisesti tehtävien tarkastusten aikana kerätä todisteita, jotka liittyvät suoraan Libyaa koskevan aseidenvientikiellon nojalla kiellettyjen tavaroiden kuljettamiseen. Operaatio voi toimittaa tällaisia todisteita jäsenvaltioiden asianomaisille lainvalvontaviranomaisille ja/tai toimivaltaisille unionin elimille.”

4)

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Ajanjaksolla, joka alkaa 18 päivänä toukokuuta 2015 ja päättyy 27 päivänä heinäkuuta 2016 rahoitusohje EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation yhteisiä kustannuksia varten on 11,82 miljoonaa euroa. Päätöksen (YUTP) 2015/528 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusohjeen prosenttiosuus on 70 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja 40 prosenttia maksumäärärahoina.”

5)

Lisätään 11 artiklaan seuraava kohta:

”3.   Ajanjaksolla, joka alkaa 28 päivänä heinäkuuta 2016 ja päättyy 27 päivänä heinäkuuta 2017 rahoitusohje EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation yhteisiä kustannuksia varten on 6 700 000 euroa. Päätöksen (YUTP) 2015/528 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusohjeen prosenttiosuus on 0 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja 0 prosenttia maksumäärärahoina.”

6)

Lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a.   Korkealla edustajalla on erityisten operatiivisten tarpeiden vuoksi valtuudet luovuttaa Libyan laillisille viranomaisille mitä tahansa EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatiota varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” -tasolle saakka päätöksen 2013/488/EU mukaisesti. Tätä varten vahvistetaan korkean edustajan ja Libyan toimivaltaisten viranomaisten väliset järjestelyt.”

7)

Korvataan 13 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation voimassaolo päättyy 27 päivänä heinäkuuta 2017.”

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/21

(1)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2008 yhteisen kannan 2008/109/YUTP (1) Liberiaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä, jossa säädettiin asevientikiellosta.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 25 päivänä toukokuuta 2016 Liberiaa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2288 (2016), jolla lakkautettiin välittömästi aikaisemmat, turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1521 (2003) 2 kohdassa vahvistetut aseita koskevat toimenpiteet, joita on muutettu turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1683 (2006) 1 ja 2 kohdalla, turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1731 (2006) 1 kohdan b alakohdalla, turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1903 (2009) 3–6 kohdalla, turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1961 (2010) 3 kohdalla ja turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2128 (2013) 2 kohdan b alakohdalla.

(3)

Yhteinen kanta 2008/109/YUTP olisi sen vuoksi kumottava,

21.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 162/22

(1)

Kaivostoimintaa Unkarissa sääntelevät yleiset säännöt on vahvistettu vuonna 1993 annetussa laissa, jäljempänä ’kaivoslaki’ (2). Laissa erotellaan kaivostoiminta sen mukaan, harjoitetaanko sitä i) toimiluvan (3) vai ii) luvan (4) nojalla. Mineraalivarojen hyödyntämisestä on kummassakin tapauksessa maksettava valtiolle kaivosmaksu, jonka suuruus on tietty prosenttiosuus tuotettavien mineraalien arvosta.

(2)

Kaivoslaissa säädetään, että jos luvan saanut kaivosyhtiö ei aloita tuotantoa viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä, kaivosoikeudet perutaan. Kaivoslain 26/A §:n 5 momentin mukaan määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää kaivosviranomaisen ja kaivosyhtiön välisellä sopimuksella. Tällöin kaivosyhtiön on maksettava kaivosmaksu, joka on suurempi kuin alkuperäisen hakemuksen hetkellä sovellettu maksu mutta enintään 1,2-kertainen alkuperäiseen maksuun verrattuna.

(3)

Öljy- ja kaasuyhtiö Magyar Olaj- és Gázipari Nyrt., jäljempänä ’MOL’, on saanut useaan kertaan luvan hiilivetyjen hyödyntämiseen. Koska MOL ei aloittanut hiilivetyjen hyödyntämistä viiden vuoden kuluessa luvan saamisesta, toimivaltainen ministeri päätti 22 päivänä joulukuuta 2005 pidentää sopimusta MOL:n kanssa, jäljempänä ’vuoden 2005 sopimus’. Vuoden 2005 sopimuksessa määrättiin, että MOL:n on vastineeksi luvan pidentämisestä maksettava vuoteen 2020 saakka maksua, joka lasketaan vuosittain ja jonka määrä on alkuperäisestä luvasta peritty 12 prosentin kaivosmaksu korotettuna tietyllä kertoimella (1,020–1,050).

(4)

Kaivoslain muutoksella, joka tuli voimaan 8 päivänä tammikuuta 2008, jäljempänä ’kaivoslain vuoden 2008 muutos’, korotettiin hiilivetyjen tuotantoon tarkoitetuista luvista perittävän kaivosmaksun määrää 12 prosentista 30 prosenttiin tuotettujen mineraalivarojen arvosta (5). Korotettua kaivosmaksua ei sovellettu niihin talouden toimijoihin, joiden tuotantolupia oli pidennetty jo aiemmin.

(5)

Komissio päätti 13 päivänä tammikuuta 2009 aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’ (6), 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn toimenpiteistä, jotka Unkari oli toteuttanut MOL:n eduksi ja joiden väitettiin olevan valtiontukea. Komission 13 päivänä tammikuuta 2009 tekemä päätös valtiontuesta SA.24571 (ex C 1/09, NN 69/08) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä28 päivänä maaliskuuta 2009 (7).

(6)

Komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään huolensa siitä, että Unkarin toteuttamien toimenpiteiden sarjasta saattoi aiheutua MOL:lle valikoivaa etua. Toimenpiteiden sarja käsitti kaksi osaa: vuoden 2005 sopimus sekä kaivoslain vuoden 2008 muutos. Komission alustavan arvioinnin mukaan Unkarin viranomaiset suosivat MOL:ää saman lupajärjestelmän mukaisesti toimiviin kilpailijoihin nähden.

(7)

Komissio katsoi Unkarin MOL:lle myöntämästä valtiontuesta SA.24571 (ex C 1/09, NN 69/08) antamassaan päätöksessä 2011/88/EU (8), jäljempänä ’kiistanalainen päätös’, että MOL:n hyväksi toteutettu toimenpide eli vuoden 2005 sopimus sekä kaivoslain vuoden 2008 muutos olivat yhdessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka ei sovellu sisämarkkinoille. Komissio kehotti Unkaria perimään tuen takaisin MOL:ltä markkinoilla ennen tuen myöntämistä vallinneen tilanteen palauttamiseksi (9).

(8)

MOL:n nostaman kanteen perusteella yleinen tuomioistuin kumosi asiassa T-499/10 12 päivänä marraskuuta 2013 antamassaan tuomiossa (10) kiistanalaisen päätöksen todeten, että toimenpiteen valikoivuudesta ei ollut esitetty näyttöä.

(9)

Yleinen tuomioistuin katsoi tuomiossaan, että vuoden 2005 sopimus ei ollut luonteeltaan valikoiva. Yleinen tuomioistuin totesi myös, että Unkarin viranomaiset pystyivät harkintavaltansa puitteissa varmistamaan keskenään samanlaisessa tilanteessa olevien kaivosyhtiöiden yhtäläisen kohtelun. Sen takia yleinen tuomioistuin katsoi, että jos olosuhteet, jotka eivät perustu sopimukseen, johon ei liity valtiontukea, muuttuvat myöhemmin siten, että sopimuksen osapuoli on edullisemmassa tilanteessa kuin muut talouden toimijat, jotka eivät ole tehneet vastaavaa sopimusta, tämä ei ole riittävä peruste sille, että sopimus ja sopimuksen ulkopuolisten olosuhteiden myöhempi muuttaminen voidaan yhdessä katsoa valtiontueksi.

(10)

Unionin tuomioistuin vahvisti asiassa C-15/14 P 4 päivänä kesäkuuta 2015 antamassaan tuomiossa (11) yleisen tuomioistuimen tuomion, jolla kiistanalainen päätös kumottiin.

(11)

Unionin tuomioistuin vahvisti tuomiossaan yleisen tuomioistuimen arvion, jonka mukaan vuoden 2005 sopimuksen valikoivuudesta ei ollut esitetty näyttöä ja vuoden 2005 sopimusta ja kaivoslakia ei voitu yhdessä katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(12)

Unionin tuomioistuin korosti perustavaa eroa sen välillä, tutkitaanko sellaisten yleisten vapautus- tai alennusjärjestelmien valikoivuutta, joilla määritelmällisesti annetaan automaattisesti etu, vai sellaisten kansallisen oikeuden valinnaisten säännösten valikoivuutta, joissa säädetään lisämaksuista. Jos kansalliset viranomaiset määräävät talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi täydentäviä maksuja, pelkästään se tosiseikka, että kyseisillä viranomaisilla on tietty laissa määritelty harkintavalta, joka ei kuitenkaan ole rajoittamaton, ei riitä osoittamaan tietyn tukiohjelman valikoivaa luonnetta.

(13)

Unionin tuomioistuimen mukaan tämä asia on edellä esitetystä syystä erotettava asioista, joissa harkintavallan käyttäminen liittyy edun myöntämiseen tietylle talouden toimijalle (12).

(14)

Unionin tuomioistuin ilmoitti lisäksi, että oikeudellinen kehys, joka antaa kansallisille viranomaisille mahdollisuuden määrätä talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi täydentäviä maksuja, määritellään valikoivaksi ainoastaan siinä tapauksessa, että Unkarin viranomaiset harkintavaltaa käyttäessään suosisivat tiettyjä talouden toimijoita ilman objektiivista syytä.

(15)

Unionin tuomioistuin viittasi siihen, että tässä asiassa ei ollut todisteita siitä, että Unkarin viranomaiset olisivat perusteetta suosineet MOL:ää käyttäessään valtaansa korottaa kaivosmaksua tuotantoluvan pidentämisen yhteydessä (13).

(16)

Unionin tuomioistuin totesi näin ollen, että pidennyssopimusten tekemistä sääntelevää oikeudellista kehystä ei voida tässä tapauksessa katsoa valikoivaksi.

(17)

Olettamuksesta, jonka mukaan toimenpiteet voidaan yhdessä katsoa yhdeksi valtiontukitoimenpiteeksi, unionin tuomioistuin totesi oikeuskäytäntöön viitaten, että yksi tukitoimenpide voi muodostua tekijöiden yhdistelmästä edellyttäen, että niillä on niiden aikajärjestyksen, niiden tavoitteen ja yrityksellä toimenpiteiden toteuttamishetkellä olevan tilanteen suhteen niin läheiset yhteydet keskenään, että on mahdotonta erotella niitä toisistaan (14).

(18)

Unionin tuomioistuin kuitenkin korosti käsiteltävänä olevan asian osalta sitä, että kaivosmaksujen vuonna 2008 voimaan tullut korotus tapahtui raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen nousun yhteydessä, joten valtio käytti sääntelyvaltaansa objektiivisesti katsoen perustellusti markkinoiden muuttumisen seurauksena. Lisäksi mikään ei viitannut siihen, että vuoden 2005 sopimus olisi tehty vuoden 2008 muutosta ennakoiden (15).

(19)

Sen vuoksi unionin tuomioistuin katsoi, että vuoden 2005 sopimuksen ja kaivoslain vuoden 2008 muutoksen välillä ei ollut sellaista ajallista ja/tai toiminnallista yhteyttä, jonka vuoksi ne olisi voitu katsoa yhdeksi valtiontukitoimenpiteeksi.

(20)

Koska tuomioistuin kumosi kiistanalaisen päätöksen, muodollinen tutkintamenettely on edelleen kesken. Yleinen tuomioistuin ja unionin tuomioistuin eivät katsoneet, että menettelyn aloittamista koskeva päätös olisi virheellinen. Sen vuoksi komission on annettava lopullinen päätös, jossa korjataan tuomioistuinten mainitsemat puutteet.

(21)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia. Jos jokin edellytyksistä ei täyty, tarkasteltavana olevaa toimenpidettä ei katsota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(22)

Ottaen huomioon asiaan liittyvät olosuhteet arviointi voidaan rajoittaa koskemaan valikoivuuteen sovellettavia perusteita.

(23)

Toimenpide voidaan katsoa valtiontueksi ainoastaan, jos se on sillä tavoin erityinen tai valikoiva, että se suosii vain tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa.

(24)

Edellä 12 ja 13 kappaleessa esitetyn mukaisesti kaivoslain 26/A §:n 5 momentissa ei säädetä tiettyjä yrityksiä koskevista yleisistä vapautus- tai alennusjärjestelmistä. Asia on pikemminkin päinvastoin: kaivoslain nojalla Unkarin viranomaiset voivat kaivoslupien pidentämisen yhteydessä periä pidentämisestä korkeampaa maksua. Vastaavia ehtoja sovelletaan myös muihin talouden toimijoihin, jotka ovat vastaavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa.

(25)

Kuten johdanto-osan 14 ja 15 kappaleessa todetaan, ei ole osoitettu, että Unkarin viranomaiset olisivat perusteetta suosineet MOL:ää muihin, mahdollisesti vastaavassa tilanteessa oleviin talouden toimijoihin verrattuna. Se, että Unkarin viranomaisilla on tietty laissa määritelty harkintavalta, joka ei kuitenkaan ole rajoittamaton, niiden määrätessä sopimuksen pidentämisen yhteydessä maksettavien maksujen suuruutta, ei riitä osoittamaan, että kaivoslain 26/A §:n 5 momentissa tarkoitettu oikeudellinen kehys on valikoiva.

(26)

Vuoden 2005 sopimuksen ja kaivoslain vuoden 2008 muutoksen yhteisvaikutuksesta komissio totesi, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yksi tukitoimenpide voi muodostua tekijöiden yhdistelmästä edellyttäen, että niillä on niiden aikajärjestyksen, niiden tavoitteen ja yrityksellä toimenpiteiden toteuttamishetkellä olevan tilanteen suhteen niin läheiset yhteydet keskenään, että on mahdotonta erotella niitä toisistaan (16).

(27)

Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan, tässä asiassa ei kuitenkaan ole osoitettu, että Unkari olisi vuoden 2005 sopimuksen tekohetkellä jo suunnitellut kaivosmaksun myöhempää, usean talouden toimijan (sekä niiden, jotka olivat sopimuksen tekohetkellä jo markkinoilla, että uusien toimijoiden) kannalta haitallista korotusta. Kaivosmaksujen korotus, joka perustui kaivoslain vuoden 2008 muutokseen, tapahtui maailmanmarkkinahintojen nousun yhteydessä.

(28)

Kuten edellä johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan, vuoden 2005 sopimuksen ja kaivoslain vuoden 2008 muutoksen välillä ei siten ollut ajallista ja/tai toiminnallista yhteyttä eikä niitä siis voida katsoa yhdeksi valtiontukitoimenpiteeksi.

(29)

Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että Unkarin toteuttama toimien sarja, joka käsittää vuoden 2005 pidennyssopimuksen sekä kaivoslakiin tämän jälkeen tehdyn muutoksen, ei ollut MOL:n osalta valikoiva.

(30)

Koska vuoden 2005 pidennyssopimuksesta ja kaivoslakiin sen jälkeen tehdystä muutoksesta koostuva toimien sarja ei ole luonteeltaan valikoiva, ei ole tarpeen arvioida, täyttyvätkö muut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiontuen edellytykset.

(31)

Arvioituaan tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen kohteena olevan väitetyn valtiontuen uudelleen edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että MOL:n hyväksi toteutettu toimenpide eli vuoden 2005 sopimus ja kaivoslain vuoden 2008 muutos eivät yhdessä ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka ei sovellu sisämarkkinoille,