15.4.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/6

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/578,

annettu 11 päivänä huhtikuuta 2016,

unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 281 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013, jäljempänä ’koodeksi’, 280 artiklassa säädetään, että komissio laatii sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman, jäljempänä ’työohjelma’. Ensimmäinen työohjelma hyväksyttiin komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/255/EU (2). Kyseinen ohjelma on tarpeen saattaa ajan tasalle. Koska täytäntöönpanopäätökseen 2014/255/EU on tarpeen tehdä paljon muutoksia, mainittu päätös on selkeyden vuoksi asianmukaista korvata ja kumota.

(2)

Työohjelma on tärkeä varsinkin sähköisiin järjestelmiin liittyvien siirtymätoimenpiteiden vahvistamiseksi ja määräajan asettamiseksi sellaisten järjestelmien käyttöönotolle, jotka eivät ole vielä toiminnassa koodeksin soveltamisen alkamispäivänä eli 1 päivänä toukokuuta 2016. Sen vuoksi työohjelmassa on tarpeen vahvistaa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2446 (3), komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/341 (4) ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 (5) säädettyjen sähköisten järjestelmien siirtymäkaudet.

(3)

Koodeksissa säädetään, että kaikki tulliviranomaisten välinen sekä talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen tietojenvaihto sekä tällaisten tietojen tallentaminen on tehtävä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen ja että kyseisten tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien on tarjottava talouden toimijoiden käyttöön samat toiminnot kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi työohjelmassa olisi koodeksin asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi esitettävä laaja sähköisten järjestelmien täytäntöönpanosuunnitelma.

(4)

Näin ollen työohjelmaan olisi sisällyttävä luettelo sähköisistä järjestelmistä, jotka jäsenvaltioiden olisi valmisteltava ja kehitettävä joko yksin (”kansalliset järjestelmät”) tai yhteistyössä komission kanssa (”Euroopan laajuiset järjestelmät”), jotta koodeksin soveltaminen käytännössä olisi mahdollista. Kyseisen luettelon olisi perustuttava kaikkia tietotekniikkaan liittyviä tullihankkeita koskevaan olemassa olevaan suunnitteluasiakirjaan, jäljempänä ’MASP’, jota kutsutaan monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi ja joka on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 70/2008/EY (6) ja erityisesti sen 4 artiklan ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Työohjelmassa tarkoitettuihin sähköisiin järjestelmiin olisi sovellettava samaa MASP:ssa vahvistettua hankehallinnon toimintamallia, ja ne olisi valmisteltava ja kehitettävä MASP:ssa kuvatun mukaisesti.

(5)

Työohjelmassa olisi yksilöitävä sähköiset järjestelmät sekä niihin liittyvät oikeusperustat ja keskeiset välitavoitteet sekä ilmoitettava päivät, joina toimintojen on määrä alkaa. Ilmaisulla ”käyttöönoton alkamispäivä” olisi tarkoitettava päivää, jona jäsenvaltiot voivat aikaisintaan aloittaa uuden sähköisen järjestelmän käyttämisen. Työohjelmassa olisi määriteltävä myös ilmaisu ”käyttöönoton päättymispäivä” päiväksi, jona kaikkien jäsenvaltioiden ja kaikkien talouden toimijoiden on viimeistään aloitettava uuden tai päivitetyn sähköisen järjestelmän käyttäminen koodeksin vaatimusten mukaisesti. Tällaiset aikavälit ovat tarpeen järjestelmän käyttöön ottamiseksi kaikkialla unionissa. Aikavälien kestoa vahvistettaessa olisi otettava huomioon kunkin järjestelmän käyttöönottotarpeet.

(6)

Euroopan laajuisten järjestelmien käyttöönoton määräajat olisi asetettava joko vahvistamalla tietyt määräpäivät tai tarvittaessa aikavälit. Näiden aikavälien olisi oltava enintään niin pitkät kuin on tarpeen uuteen järjestelmään siirtymiseksi jäsenvaltioiden ja talouden toimijoiden tällä hetkellä käyttämästä järjestelmästä. Jäsenvaltioiden olisi voitava kyseisten aikavälien rajoissa päättää, milloin niiden omiin järjestelmiin siirtyminen alkaa ja päättyy ja milloin talouden toimijoiden on aloitettava uusien järjestelmien käyttäminen ja liityttävä niihin. Kunkin jäsenvaltion vahvistaman päättymispäivän olisi oltava päivä, jona delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2446, delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/341 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 säädettyjen asiaankuuluvia sähköisiä järjestelmiä koskevien siirtymäsääntöjen voimassaolo päättyy.

(7)

Kansallisten järjestelmien käyttöönottoa ja niihin siirtymistä koskevat määräajat olisi asetettava jäsenvaltioiden kansallisten hanke- ja siirtymissuunnitelmien mukaisesti, sillä kyseiset järjestelmät ovat osa erityisiä kansallisia tietoteknisiä ympäristöjä ja olosuhteita. Kunkin jäsenvaltion vahvistaman päättymispäivän olisi oltava päivä, jona delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2446, delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/341 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 säädetty asiaankuuluvia sähköisiä järjestelmiä koskeva siirtymäkausi päättyy. Avoimuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi delegoidun asetuksen (EU) 2016/341 56 artiklan 2 kohdan nojalla toimitettava kansalliset suunnitelmansa komissiolle, joka julkaisee ne Europa-verkkosivustolla. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi hyvissä ajoin varmistettava, että talouden toimijoille annetaan tarvittavat tekniset tiedot, jotta ne voivat tarvittaessa päivittää omat järjestelmänsä, liittyä uusiin tai päivitettyihin järjestelmiin ja soveltaa uusia sääntöjä ja tietovaatimuksia samalla kun ne soveltavat suosituksia, joita jäsenvaltiot ovat antaneet hyviä tietotekniikan alan käytänteitä koskevissa kansallisissa ohjeissaan.

(8)

Työohjelmassa tarkoitetut sähköiset järjestelmät olisi valittava ottaen huomioon niiden odotetut vaikutukset koodeksissa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden kannalta. Yksi kyseisistä ensisijaisista tavoitteista on valmius tarjota talouden toimijoille laaja sähköisten tullipalvelujen valikoima unionin koko tullialueella. Lisäksi sähköisillä järjestelmillä olisi pyrittävä parantamaan tulliprosessien tehokkuutta, vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta kaikkialla unionissa. Työohjelmassa ilmoitetun järjestelmien käyttöönottojärjestyksen ja -aikataulun olisi perustuttava käytännöllisiin ja hankehallintoa koskeviin näkökohtiin, kuten toimien ja resurssien jakamiseen, hankkeiden keskinäiseen yhteenliitettävyyteen, kunkin järjestelmän omiin erityisedellytyksiin ja hankkeen etenemiseen. Työohjelmassa olisi organisoitava sähköisten järjestelmien kehittäminen eri vaiheissa. Kun otetaan huomioon kehitettävien, käyttöönotettavien ja ylläpidettävien järjestelmien ja rajapintojen suuri määrä ja vuoteen 2020 mennessä tapahtuvasta työohjelman täydestä täytäntöönpanosta aiheutuvat korkeat kustannukset, tiivis seuranta ja valvonta olisi varmistettava.

(9)

Koska koodeksin 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sähköisten järjestelmien kehittämisen, käyttöönoton ja ylläpidon on määrä tapahtua jäsenvaltioiden ja komission välisenä yhteistyönä, komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä yhdessä varmistamaan, että sähköisten järjestelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa hallinnoidaan työohjelman mukaisesti ja että asianmukaisia toimenpiteitä toteutetaan yksilöityjen järjestelmien suunnittelemiseksi, kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi koordinoidusti ja oikea-aikaisesti.

(10)

Jotta voitaisiin varmistaa työohjelman ja MASP:n eteneminen samassa tahdissa, työohjelman ja MASP:n päivityksen olisi tapahduttava samanaikaisesti ja työohjelma olisi saatettava vastaamaan MASP:tä. Työohjelman tulevissa päivityksissä on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa vuosittain tapahtuneeseen kehitykseen, jotta otettaisiin huomioon vuosina 2019 ja 2020 päätökseen saatettavien sähköisten järjestelmien kunnianhimoinen ja haasteellinen luonne sekä nykyisten suunnitelmien mukaan vuosille 2019 ja 2020 kertyvän työn määrä.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Työohjelma

Hyväksytään liitteessä oleva unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskeva työohjelma, jäljempänä ’työohjelma’.

2 artikla

Täytäntöönpano

1. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä työohjelman täytäntöönpanemiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on kehitettävä ja otettava käyttöön asiaankuuluvat sähköiset järjestelmät viimeistään työohjelmassa vahvistettujen käyttöönoton aikavälien päättymispäivänä.

3. Työohjelmassa mainittuja hankkeita ja niihin liittyvien sähköisten järjestelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa on hallinnoitava yhdenmukaisesti työohjelman ja monivuotisen strategisen suunnitelman, jäljempänä ’MASP’, kanssa.

4. Työohjelman hankkeiden käynnistämiseksi komissio pyrkii pääsemään jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärrykseen ja sopuun sähköisiä järjestelmiä koskevien hankkeiden soveltamisalasta sekä järjestelmien mallista, vaatimuksista ja arkkitehtuurista. Tarvittaessa komissio kuulee myös talouden toimijoiden näkemyksiä ja ottaa ne huomioon.

3 artikla

Päivitykset

1. Työohjelmaa on päivitettävä säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että sitä yhtenäistetään ja mukautetaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 täytäntöönpanossa tapahtuneeseen viimeisimpään kehitykseen ja että sähköisten järjestelmien valmistelussa ja kehittämisessä tapahtunut tosiasiallinen edistyminen otetaan huomioon erityisesti yhteisesti sovittujen eritelmien saatavuuden sekä sähköisten järjestelmien toiminnan alkamisen osalta.

2. Työohjelman ja MASP:n koordinoinnin varmistamiseksi työohjelmaa olisi päivitettävä vähintään kerran vuodessa.

4 artikla

Tiedottaminen ja hallinnointi

1. Komissio ja jäsenvaltiot jakavat kunkin järjestelmän täytäntöönpanon suunnittelua ja etenemistä koskevat tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kuusi kuukautta ennen tietyn tietoteknisen järjestelmän suunniteltua käyttöönottopäivää komissiolle kansalliset hanke- ja siirtymissuunnitelmansa. Suunnitelmissa on oltava seuraavat tiedot:

—	sähköisellä järjestelmällä suoritettavaa ulkoista viestintää koskevien teknisten eritelmien julkaisupäivä;

—	talouden toimijoiden kanssa suoritettavan vastaavuustestin ajankohta;

—	sähköisen järjestelmän käyttöönottopäivät, mukaan lukien toiminnan alkamispäivä ja soveltuvin osin ajanjakso, jonka kuluessa talouden toimijat voivat suorittaa siirtymisen.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista kansallisiin hanke- ja siirtymissuunnitelmiin tehdyistä päivityksistä.

4. Komissio julkaisee kansalliset hanke- ja siirtymissuunnitelmat verkkosivustollaan.

5. Jäsenvaltioiden on hyvissä ajoin annettava talouden toimijoiden saataville kansallisella sähköisellä järjestelmällä suoritettavaa ulkoista viestintää koskevat tekniset eritelmät.

5 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan täytäntöönpanopäätös 2014/255/EU.

2. Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 11 päivänä huhtikuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/255/EU, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, unionin tullikoodeksiin liittyvästä työohjelmasta (EUVL L 134, 7.5.2014, s. 46).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/341, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä unionin tullikoodeksin tiettyjä säännöksiä koskevilla siirtymäsäännöksillä sikäli kuin asiaankuuluvat sähköiset järjestelmät eivät ole vielä toiminnassa ja delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 muuttamisesta (EUVL L 69, 15.3.2016, s. 1).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).

LIITE

Union tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskeva työohjelma

I TYÖOHJELMAN JOHDANTO

Työohjelma on väline, jolla tuetaan koodeksin soveltamista siinä säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton osalta.

Työohjelman tarkoituksena on myös vahvistaa siirtymätoimenpiteiden soveltamisaika, joka päättyy, kun delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2446, delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/341 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 tarkoitetut uudet tai päivitetyt sähköiset järjestelmät otetaan käyttöön.

Teknisten eritelmien tavoitepäivän keskeinen välitavoite on päivä, johon mennessä teknisistä eritelmistä on oltava käytössä vakaa versio. Kansallisten järjestelmien ja osien osalta tämä päivä on ilmoitettava julkaistavassa kansallisessa hankesuunnitelmassa.

Työohjelmassa vahvistetaan Euroopan laajuisille järjestelmille ja kansallisille järjestelmille seuraavat käyttöönottopäivät:

a)	sähköisten järjestelmien käyttöönotolle vahvistettavan aikavälin alkamispäivä on päivä, jona sähköinen järjestelmä voi aikaisintaan olla toiminnassa;

sähköisten järjestelmien käyttöönotolle vahvistettavan aikavälin päättymispäivä on

—	päivä, jona järjestelmän on viimeistään oltava toiminnassa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikkien talouden toimijoiden käytössä, ja

—	siirtymäkauden voimassaolon päättymispäivä.

Edellä b alakohtaa sovellettaessa kyseinen päivä on sama kuin alkamispäivä, jos (käyttöönotolle tai siirtymiselle) ei ole vahvistettu todellista aikaväliä.

Kun kyseessä on puhtaasti kansallinen järjestelmä tai unionin laajuisen hankkeen erityinen kansallinen osa, jäsenvaltiot voivat päättää käyttöönottopäivän sekä aikavälin alkamis- ja päättymispäivän kansallisen hankesuunnitelmansa mukaisesti.

Ensimmäisen kohdan soveltamisalaan kuuluvat seuraavat kansalliset järjestelmät tai erityiset kansalliset osat:

a)	UTK – Automaattinen vientijärjestelmä (AES) (Osa 2) (Kansallisten vientijärjestelmien päivitys) (II osan 10 kohta);

b)	UTK – Erityismenettelyt (SP IMP / SP EXP) (II osan 12 kohta);

c)	UTK – Saapumistiedonanto, esittämistiedonanto, väliaikainen varastointi (II osan 13 kohta);

d)	UTK – Kansallisten tuontijärjestelmien päivitys (II osan 14 kohta);

e)	UTK – Vakuuksien hallinta (GUM) – Osa 2 (II osan 16 kohta).

Kun kyseessä ovat sellaiset Euroopan laajuiset järjestelmät, joiden käyttöönotolle on vahvistettu todellinen aikaväli ilman yhtä täytäntöönpanopäivää, jäsenvaltiot voivat aloittaa käyttöönoton sopivana päivänä kyseisen aikavälin rajoissa ja myöntää talouden toimijoiden siirtymiselle tietyn määräajan kyseisen aikavälin rajoissa, jos tällaista määräaikaa pidetään tarpeellisena. Alkamis- ja päättymispäivät on annettava tiedoksi komissiolle. Yhteiseen tasoon kuuluvia kysymyksiä on tarkasteltava huolellisesti.

Ensimmäisen kohdan soveltamisalaan kuuluvat seuraavat Euroopan laajuiset järjestelmät:

a)	UTK – Unioniaseman selvitys (PoUS) (II osan 8 kohta)

b)	UTK – Uuden tietokoneistetun passitusjärjestelmän (NCTS) päivitys (II osan 9 kohta);

c)	UTK – Automaattinen vientijärjestelmä (AES) (Osa 1) (II osan 10 kohta).

Työohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat huolellisesti riippuvuussuhteiden, muuttujien ja olettamusten monitahoista kokonaisuutta. Suunnittelussa noudatetaan MASP:ssa vahvistettuja periaatteita.

Hankkeet etenevät vaiheittain suunnittelusta rakennus-, testaus- ja siirtymisvaiheiden kautta loppukäyttöön. Komission ja jäsenvaltioiden rooli näissä eri vaiheissa riippuu järjestelmän luonteesta ja arkkitehtuurista sekä sen rakenneosista tai palveluista, sellaisina kuin ne esitetään MASP:n yksityiskohtaisissa hankekuvauksissa. Tarvittaessa komissio määrittelee tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä teknisiä eritelmiä, joita tarkastellaan uudelleen jäsenvaltioiden kanssa, ja tarkoituksena on saada ne valmiiksi 24 kuukautta ennen sähköisen järjestelmän käyttöönoton tavoitepäivää. Kansallisia järjestelmiä tai osia varten kansallisella tasolla laaditut tekniset eritelmät on asetettava saataville hyvissä ajoin ainakin niiltä osin kuin ne koskevat ulkoista sanomien vaihtoa talouden toimijoiden kanssa, jotta talouden toimijat voivat suunnitella ja mukauttaa järjestelmänsä ja rajapintansa asianmukaisella tavalla.

Jäsenvaltiot osallistuvat tarvittaessa komission kanssa järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon määritetyn järjestelmäarkkitehtuurin ja eritelmien mukaisesti. Toiminnot suoritetaan työohjelmassa ilmoitettuja välitavoitteita ja päivämääriä noudattaen. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä myös talouden toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Talouden toimijoiden on toteutettava tarvittavat toimet voidakseen käyttää järjestelmiä niiden käyttöönoton jälkeen ja viimeistään työohjelmassa tai, soveltuvin osin, jäsenvaltioiden kansallisessa suunnitelmassa määriteltyinä päättymispäivinä.

II LUETTELO SÄHKÖISTEN JÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISEEN JA KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVISTÄ HANKKEISTA

A. Täydellinen luettelo

UTK-pohjaiset hankkeet ja niihin liittyvät sähköiset järjestelmät

Luettelo koodeksin soveltamiseksi vaadittavien sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvistä hankkeista

Oikeusperusta

Keskeinen välitavoite

Sähköisten järjestelmien käyttöönottopäivä

Sähköisten järjestelmien käyttöönoton aikavälin alkamispäivä (1)

Sähköisten järjestelmien käyttöönoton aikavälin päättymispäivä (2)

Siirtymäkauden päättymispäivä

1. UTK – Rekisteröidyn viejän järjestelmä (REX)

Hankkeen tarkoituksena on saattaa käytettäväksi ajantasaista tietoa GSP-maihin sijoittautuneista rekisteröidyistä viejistä, jotka vievät tavaroita unioniin. Järjestelmä on Euroopan laajuinen ja siihen sisältyy myös EU:n talouden toimijoita koskevia tietoja GSP-maihin suuntautuvan viennin tukemiseksi. Vaadittavat tiedot syötetään järjestelmään vaiheittain 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16 ja 64 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q1 2015

1.1.2017

2. UTK – Sitovat tariffitiedot (STT)

Hankkeen tarkoituksena on päivittää nykyiset Euroopan laajuinen EBTI-3-järjestelmä ja Surveillance 2 -järjestelmä, jotta varmistettaisiin

a)	EBTI-3-järjestelmän yhdenmukaisuus UTK:n vaatimusten kanssa;

b)	velvollisuus antaa enemmän ilmoituksissa olevia tietoja valvontaa varten;

c)	STT:n pakollisen käytön seuranta;

d)	STT:n laajennetun käytön seuranta ja hallinnointi.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa otetaan ensin asteittain käyttöön toiminto UTK:ssa vaadittavan ilmoitusten tietosisällön vastaanottamiseksi (1. jakso) 1. maaliskuuta 2017 alkaen siihen asti, kun 10 ja 14 kohdassa luetellut hankkeet on pantu täytäntöön (viimeistään 31. joulukuuta 2020). Tämän jälkeen täytetään velvoite seurata STT:n käyttöä vaadittavien uusien tietosisältöjen perusteella ja yhdenmukaistaa toiminta tullipäätösprosessien kanssa (2. jakso).

Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön STT-hakemusten ja -päätöksen sähköiset lomakkeet ja perustetaan talouden toimijoita varten koko EU:n kattava yhdenmukaistettu rajapinta, joka mahdollistaa STT-hakemuksen toimittamisen ja STT-päätöksen vastaanottamisen sähköisesti.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 22, 23, 26, 27, 28, 33 ja 34 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q2 2016

(ensimmäinen vaihe)

1.3.2017

(ensimmäinen vaihe – 1. jakso)

1.3.2017

(ensimmäinen vaihe – 1. jakso)

1.10.2017

(ensimmäinen vaihe – 2. jakso)

1.10.2017

(ensimmäinen vaihe – 2. jakso)

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q3 2016

(toinen vaihe)

1.10.2018

(toinen vaihe)

1.10.2018

(toinen vaihe)

3. UTK – Tullipäätökset

Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa tullipäätöstä koskevaan hakemukseen, päätöksentekoon ja päätöksenteon hallintaan liittyviä prosesseja yhtenäistämällä ja hallinnoimalla sähköisesti hakemukseen ja päätökseen/lupaan liittyviä tietoja koko unionissa. Hanke koskee koodeksissa määriteltyjä kansallisia ja useiden jäsenvaltioiden yhteisiä päätöksiä sekä kattaa unionissa keskitetysti kehitetyt järjestelmän osat ja integroinnin kansallisten osien kanssa silloin, kun jäsenvaltiot ovat valinneet tämän vaihtoehdon. Tämä Euroopan laajuinen järjestelmä helpottaa päätöksentekoprosessin aikana käytäviä konsultaatioita sekä lupaprosessien hallintaa.

Tämä Euroopan laajuinen järjestelmä sisältää EU:n kaupan alan toimijoiden portaalin, tullipäätösten hallintajärjestelmän ja asiakasviitetietojärjestelmän.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 22, 23, 26, 27, ja 28 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q4 2015

2.10.2017

4. Kaupan alan toimijoiden suora pääsy Euroopan tietojärjestelmiin (yhtenäinen käyttäjien hallintajärjestelmä ja digitaalinen allekirjoitus)

Tämän hankkeen tavoitteena on tarjota toimivia ratkaisuja siihen, että EU:n kaupan alan toimijoilla on suora ja EU:n tasolla yhdenmukaistettu pääsy järjestelmään. Kyseessä on käyttäjä/järjestelmä-rajapintana toteutettava sähköisiin tullijärjestelmiin sisällytettävä palvelu, joka määritellään UTK-pohjaisissa erityishankkeissa. Yhtenäinen käyttäjien hallintajärjestelmä ja digitaalinen allekirjoitus sisällytetään asianomaisiin järjestelmäportaaleihin, ja ne tukevat tarvittavien tietoturvavaatimusten mukaista tunnistamista, järjestelmään pääsyä ja käyttäjien hallintaa.

Ensimmäisen käyttöönoton on tarkoitus tapahtua samanaikaisesti UTK:n tullipäätösjärjestelmän kanssa.

Tämän jälkeen tätä varmennuksen ja käyttäjien hallinnan mahdollistavaa teknistä välinettä on mahdollista käyttää muissa UTK-pohjaisissa hankkeissa. Näitä voivat olla esim. ”Sitova tariffitieto (STT)”, ”Automaattisen vientijärjestelmän (AEO) päivitys”, ”Unioniaseman selvitystä (PoUS) koskeva järjestelmä” ja mahdollisesti myös ”Vakioitu tietojenvaihto (INF) erityismenettelyjä varten”. Ks. eri hankkeiden käyttöönottopäivät.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta ja 16 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q4 2015

2.10.2017

5. UTK – Valtuutettuja talouden toimijoita (AEO) koskevan järjestelmän päivitys

Hankkeen tarkoituksena on parantaa AEO-hakemuksiin ja -lupiin liittyviä toimintaprosesseja siten, että niissä otetaan huomioon UTK:n säännösten muutokset.

Ensimmäisessä vaiheessa hankkeen tarkoituksena on toteuttaa AEO-järjestelmään tehtävät merkittävät parannukset sen yhdenmukaistamiseksi tullipäätösmenettelyn kanssa.

Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön AEO-hakemusten ja -päätösten sähköiset lomakkeet ja perustetaan talouden toimijoita varten koko EU:n kattava yhdenmukaistettu rajapinta, joka mahdollistaa AEO-hakemuksen toimittamisen ja AEO-päätöksen vastaanottamisen sähköisesti.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 22, 23, 26, 27, 28, 38 ja 39 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q1 2016

1.3.2018

(ensimmäinen vaihe)

1.3.2018

(ensimmäinen vaihe)

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q3 2017

1.10.2019

(toinen vaihe)

1.10.2019

(toinen vaihe)

6. UTK – Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmän (EORI 2) päivitys

Tämän hankkeen tavoitteena on tehdä pieni päivitys nykyiseen Euroopan laajuiseen EORI-järjestelmään, joka mahdollistaa unionissa aktiivista tullitoimintaa harjoittavien unionin talouden toimijoiden, kolmansien maiden toimijoiden ja muiden henkilöiden kuin talouden toimijoiden rekisteröinnin ja tunnistamisen.

Unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta ja 9 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q2 2016

1.3.2018

7. UTK – Surveillance 3

Tämän hankkeen tarkoituksena on päivittää Surveillance 2+ -järjestelmä, jotta se vastaisi unionin tullikoodeksin vaatimuksia, kuten sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä tapahtuva vakiomuotoinen tietojenvaihto, sekä ottaa käyttöön tarvittavat toiminnot jäsenvaltioilta saatavien täydellisten valvontaa koskevien tietosisältöjen käsittelemiseksi ja analysoimiseksi.

Tästä syystä järjestelmään lisätään uusia tiedonlouhintavalmiuksia ja raportointitoimintoja komissiota ja jäsenvaltioita varten.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta, 16 artikla ja 56 artiklan 5 kohta

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q3 2016

1.10.2018

8. UTK – Unioniaseman selvitys (PoUS)

Hankkeen tarkoituksena on perustaa uusi Euroopan laajuinen järjestelmä seuraavien sähköisten unioniaseman selvitysten tallennusta, hallinnoimista ja hakua varten: T2L/F ja tullikäyttöön tarkoitettu tavaraluettelo (jonka antaja ei ole valtuutettu toimija)

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16 ja 153 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q1 2017

1.3.2019

1.10.2019

9. UTK – Uuden tietokoneavusteisen passitusjärjestelmän (NCTS) päivitys

Hankkeen tarkoituksena on saattaa nykyinen Euroopan laajuinen NCTS-järjestelmä vastaamaan unionin tullikoodeksin uusia vaatimuksia, kuten kuljetuksen aikaisten tapahtumien rekisteröinti, tietojenvaihdon yhdenmukaistaminen UTK:n tietovaatimusten kanssa ja muiden järjestelmien kanssa yhteisten rajapintojen päivittäminen ja kehittäminen.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16 ja 226–236 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q3 2017

1.10.2019

2.3.2020

10. UTK – Automaattinen vientijärjestelmä (AES)

Tämän hankkeen tavoitteena on panna täytäntöön UTK:n vientiä ja poistumista koskevat vaatimukset.

Osa 1 – Euroopan laajuinen AES Hankkeen tarkoituksena on kehittää nykyistä Euroopan laajuista vientivalvontajärjestelmää AES:n ottamiseksi käyttöön kokonaisuudessaan siten, että se kattaa unionin tullikoodeksissa säädetyt prosesseja ja tietoja koskevat toimintavaatimukset, joihin kuuluvat muun muassa yksinkertaistusten kattavuus, osalähetykset ja keskitetty tulliselvitys viennissä. Myös valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmän (EMCS) ja NCTS-järjestelmän kanssa yhteisten yhdenmukaisten rajapintojen kehittämistä suunnitellaan otettavaksi mukaan hankkeeseen. AES:lla mahdollistetaan sellaisenaan vientimenettelyjen ja poistumismuodollisuuksien automatisointi kattavasti. AES kattaa sekä keskitetysti että kansallisesti kehitettäviä osia.

Osa 2 – Kansallisten vientijärjestelmien päivitys Erilliset kansalliset järjestelmät eivät ole osa AES:ia vaikkakin ne ovat siihen läheisesti yhteydessä, minkä vuoksi ne on päivitettävä erityisten vienti- ja/tai poistumismuodollisuuksiin liittyvien kansallisten osioiden osalta. Siinä määrin kuin nämä osiot eivät vaikuta AES:n yhteiseen tasoon, ne voivat kuulua tähän osaan.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 179 ja 263–276 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q3 2017

(osa 1)

1.10.2019

(osa 1)

2.3.2020

(osa 1)

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= jäsenvaltiot määrittelevät

(osa 2)

1.3.2017

(osa 2)

2.3.2020

(osa 2)

11. UTK – Vakioitu tietojenvaihto (INF) erityismenettelyjä varten

Tämän hankkeen tarkoituksena on kehittää uusi Euroopan laajuinen järjestelmä tukemaan ja virtaviivaistamaan INF-tietojen hallintaa ja INF-tietojen sähköistä käsittelyä erityismenettelyjen osalta.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 215, 237–242 ja 250–262 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q1 2018

2.3.2020

12. UTK – Erityismenettelyt

Hankkeen tarkoituksena on nopeuttaa, helpottaa ja yhdenmukaistaa erityismenettelyjä kaikkialla unionissa tarjoamalla yhteisiä toimintaprosessimalleja. Kaikki tullivarastointia, tiettyä käyttötarkoitusta, väliaikaista maahantuontia sekä sisäistä ja ulkoista jalostusta varten tarvittavat UTK:n muutokset tehdään kansallisiin järjestelmiin.

Tämä hanke toteutetaan kahdessa osassa.

Osa 1 – Kansallinen ”SP EXP” annetaan vaadittavat kansalliset sähköiset ratkaisut vientiin liittyviä erityismenettelyjä varten.

Osa 2 – Kansallinen ”SP IMP” annetaan vaadittavat kansalliset sähköiset ratkaisut tuontiin liittyviä erityismenettelyjä varten.

Nämä hankkeet toteutetaan 10 ja 14 kohdassa luetelluilla hankkeilla.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 215, 237–242 ja 250–262 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= jäsenvaltiot määrittelevät (osat 1 ja 2)

1.3.2017

(osa 1)

2.3.2020

(osa 1)

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa suunnitelmassa

(osa 2)

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa suunnitelmassa

(osa 2)

13. UTK – Saapumistiedonanto, esittämistiedonanto, väliaikainen varastointi

Hankkeen tarkoituksena on määritellä UTK:ssa kuvatut kuljetusvälineen saapumistiedonantoa, tavaroiden esittämistä (esittämistiedonanto) ja väliaikaisen varastoinnin ilmoitusta koskevat prosessit ja tukea niiden yhdenmukaistamista kaikissa jäsenvaltioissa kaupan alan toimijoiden ja tullin välisen tietojenvaihdon osalta.

Hankkeessa on kyse prosessien automatisoinnista kansallisella tasolla.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16 ja 133–152 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= jäsenvaltiot märittelevät

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa suunnitelmassa

14. UTK – Kansallisten tuontijärjestelmien päivitys

Hankkeen tarkoituksena on panna täytäntöön kaikki UTK:sta johtuvat tuontiin liittyvät prosessi- ja tietovaatimukset (jotka eivät kuulu mihinkään muuhun työohjelmassa määriteltyyn hankkeeseen). Se koskee lähinnä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan menettelyyn tehtäviä muutoksia (vakiomenettely + yksinkertaistukset), mutta myös muista järjestelmiin siirtymisistä syntyviä vaikutuksia. Tämä hanke koskee kansallista tuontialaa ja kattaa kansallisten tulli-ilmoitusten käsittelyjärjestelmät sekä muut kansallisten kirjanpito- ja maksujärjestelmien kaltaiset järjestelmät.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta, 16 artiklan 1 kohta sekä 53, 56, 77–80, 83–87, 101–105, 108, 109, 158–187,194 ja 195 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= jäsenvaltiot märittelevät

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa suunnitelmassa

15. UTK – Keskitetty tulliselvitys tuonnissa (CCI)

Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa tavaroiden asettaminen tullimenettelyyn keskitettyä tulliselvitystä käyttäen ja antaa siten talouden toimijoille mahdollisuus keskittää tulliasioihin liittyvä toimintansa. Tulli-ilmoituksen käsittelyä ja tavaroiden luovutusta olisi koordinoitava asianomaisten tullitoimipaikkojen välillä. Kyseessä on Euroopan laajuinen järjestelmä, johon kuuluu keskitetysti ja kansallisesti kehitettäviä osia.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16 ja 179 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q2 2018

1.10.2020

CCI-hankkeen dokumentoinnin osana määriteltävä toteutussuunnitelma

16. UTK –Vakuuksien hallinta (GUM)

Tämän hankkeen tarkoituksena on varmistaa erityyppisten vakuuksien toimiva ja tehokas hallinnointi.

Osa 1 – GUM Tämän Euroopan laajuisen hankkeen tarkoituksena on hallinnoida useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa käytettävissä olevia yleisvakuuksia ja valvoa kunkin tulli-ilmoituksen tai täydentävän ilmoituksen viitemäärää tai sellaisia asianmukaisia tietoja, joita tarvitaan tullivelkojen kirjaamiseksi tileihin kaikissa unionin tullikoodeksissa säädetyissä tullimenettelyissä. Poikkeuksena on kuitenkin passitus, jota käsitellään NCTS-hankkeen osana.

Osa 2 – Kansallisten vakuuksien hallinta Yhdessä jäsenvaltiossa voimassa olevien vakuuksien hallintaan kansallisella tasolla käytettävissä olevat sähköiset järjestelmät on päivitettävä.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16 ja 89–100 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q2 2018

(osa 1)

1.10.2020

(osa 1)

1.10.2020

(osa 1)

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= jäsenvaltiot määrittelevät

(osa 2)

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa suunnitelmassa

(osa 2)

Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa suunnitelmassa

(osa 2)

17. UTK – Tuontivalvontajärjestelmän (ICS 2) päivitys

Tämän hankkeen tarkoituksena on lujittaa toimitusketjun turvallisuutta kaikkien kuljetusmuotojen mutta erityisesti lentorahdin osalta parantamalla saapumisen yleisilmoituksen sisältämien tietojen sekä riski- ja valvontatietojen (ENS + lifecycle) laatua, tallennusta, saatavuutta ja jakamista.

Hankkeella helpotetaan myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä riskianalyysien käsittelyssä. Tuloksena saadaan nykyiselle Euroopan laajuiselle ICS-järjestelmälle täysin uusi arkkitehtuuri.

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 6 artiklan 1 kohta sekä 16, 46 ja 127–132 artikla

Teknisten eritelmien tavoitepäivä

= Q2 2018

1.10.2020

ICS2-hankkeen dokumentoinnin osana määriteltävä toteutussuunnitelma

B. Luettelon tiivistelmä

Sähköisiin järjestelmiin liittyvät UTK-pohjaiset hankkeet

Käyttöönottopäivät/Aikavälit

S1 2016

S2 2016

S1 2017

S2 2017

S1 2018

S2 2018

S1 2019

S2 2019

S1 2020

S2 2020

1.	UTK – Rekisteröidyn viejän järjestelmä (REX)

1.1.2017

2.	UTK – Sitovat tariffitiedot (STT)

1.3.2017 (ensimmäinen vaihe – 1. jakso)

1.10.2017 (ensimmäinen vaihe – 2. jakso)

1.10.2018 (toinen vaihe)

(ensimmäinen vaihe – 1. jakso)

(ensimmäinen vaihe – 2. jakso)

toinen vaihe

3.	UTK – Tullipäätökset

2.10.2017

4.	Kaupan alan toimijoiden suora pääsy Euroopan tietojärjestelmiin (yhtenäinen käyttäjien hallintajärjestelmä ja digitaalinen allekirjoitus)

2.10.2017

5.	UTK – Valtuutettuja talouden toimijoita (AEO) koskevan järjestelmän päivitys

1.3.2018 (ensimmäinen vaihe)

1.10.2019 (toinen vaihe)

ensimmäinen vaihe

toinen vaihe

6.	UTK – Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmän (EORI 2) päivitys

1.3.2018

7.	UTK – Surveillance 3

1.10.2018

8.	UTK – Unioniaseman selvitys (PoUS)

1.3.2019–1.10.2019

9.	UTK – Uuden tietokoneavusteisen passitusjärjestelmän (NCTS) päivitys

1.10.2019–2.3.2020

10.	UTK – Automaattinen vientijärjestelmä (AES) – Osa 1: Euroopan laajuinen AES

1.10.2019–2.3.2020

10.	UTK – Automaattinen vientijärjestelmä (AES) – Osa 2: Kansallisten vientijärjestelmien päivitys

1.3.2017–2.3.2020

11.	UTK – Vakioitu tietojenvaihto (INF) erityismenettelyjä varten

2.3.2020

12.	UTK – Erityismenettelyt – Osa 1: Kansallinen SP EXP

kansallinen suunnitelma

1.3.2017–2.3.2020 – ks. myös hanke 10

SP EXP

12.	UTK – Erityismenettelyt – Osa 2: Kansallinen SP IMP

kansallinen suunnitelma SP IMP – ks. myös hanke 14

SP IMP

13.	UTK – Saapumistiedonanto, esittämistiedonanto, väliaikainen varastointi

kansallinen suunnitelma

14.	UTK – Kansallisten tuontijärjestelmien päivitys

kansallinen suunnitelma

15.	UTK – Keskitetty tulliselvitys tuonnissa (CCI)

1.10.2020 – toteutussuunnitelma

16.	UTK – Vakuuksien hallinta (GUM) – Osa 1: Euroopan laajuinen GUM

1.10.2020–1.10.2020

16.	UTK – Vakuuksien hallintajärjestelmä (GUM) – Osa 2: Kansallinen vakuuksien hallinta

kansallinen suunnitelma

17.	UTK – Tuontivalvontajärjestelmän (ICS 2) päivitys

1.10.2020 – toteutussuunnitelma

(1) Tämä sähköisten järjestelmien käyttöönotolle vahvistetun aikavälin alkamispäivä on päivä, jona jäsenvaltiot voivat aikaisintaan aloittaa toiminnot.

(2) Tämä sähköisten järjestelmien käyttöönotolle vahvistetun aikavälin päättymispäivä on päivä, jona järjestelmän on viimeistään oltava kokonaan käytössä ja jona talouden toimijoiden on viimeistään siirryttävä järjestelmään; tarvittaessa jäsenvaltiot määrittävät päivän, joka vastaa siirtymäkauden päättymispäivää. Tämä päivämäärä ei saa olla myöhäisempi kuin 31. joulukuuta 2020.

15.4.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/21

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/579,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2016,

Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen EKP/2012/27 muuttamisesta (EKP/2016/6)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 17, 18 ja 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EKP:n neuvosto hyväksyi 2 päivänä huhtikuuta 2015 Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/930 (EKP/2015/15) (1), joilla muutettiin suuntaviivoja EKP/2012/27 (2) siten, että niissä otetaan huomioon se, että euroalueen kansalliset keskuspankit tarjoavat automaattisiin vakuustoimintoihin liittyviä palveluja ja kirjaamista keskuspankkirahassa TARGET2-Securities (T2S) -alustalla.

(2)

Suuntaviivojen EKP/2012/27 soveltamisesta saadut kokemukset ovat nostaneet esille lukuisia seikkoja, joiden selventäminen olisi toivottavaa erityisesti, kun otetaan huomioon, että kansalliset keskuspankit tarjoavat automaattisiin vakuustoimintoihin liittyviä palveluja ja kirjaamista keskuspankkirahassa.

(3)	EKP:n neuvosto on sille tason 1 perusteella kuuluvien toimivaltuuksien kautta TARGET2-järjestelmän omistaja, ja se voi perustaa neuvoa-antavia elimiä EKP:n neuvoston tueksi TARGET2-järjestelmän hallinnointiin ja käyttöön liittyvien tehtävien hoitamista varten.

(4)	Myös TARGET2-järjestelmään liittyvät tekniset ja toiminnalliset hallinnointitehtävät olisi annettava EKP:n neuvoston perustaman elimen tehtäväksi.

(5)	Suuntaviivoja EKP/2012/27 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat EKP/2012/27 seuraavasti:

Lisätään 1 a artikla seuraavasti:

”1 a artikla

TARGET2-transaktiot

Kansalliset keskuspankit käyttävät aina TARGET2-tilejä seuraavissa transaktioissa:

a)	Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (*) tarkoitetut rahapoliittiset avomarkkinaoperaatiot;

b)	liitännäisjärjestelmiin liittyvien transaktioiden kirjaaminen;

c)	luottolaitosten väliset maksut.

(*) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3) (yleisasiakirjasuuntaviivat).”"

Korvataan 2 artiklan 25 kohta seuraavasti:

”25)

’käytettävissä olevalla likviditeetillä’ osallistujan tilin hyvityssaldoa ja tarvittaessa asianomaisen euroalueen kansallisen keskuspankin tällaisen tilin osalta PM-tilille mahdollisesti myöntämää päivänsisäistä luottolimiittiä, jota ei ole kuitenkaan vielä käytetty tai josta on tarvittaessa vähennetty käsiteltyjen PM-tilillä tehtyjen likviditeetin varausten tai DCA-tilillä jäädytettyjen varojen määrä;”.

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Hallinnoinnin tasot

1. TARGET2-järjestelmän hallinnointi perustuu kolmitasoiseen hallinnointijärjestelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 8 artiklan soveltamista. EKP:n neuvostolle (taso 1), tason 2 tekniselle ja toiminnalliselle hallinnointielimelle sekä SSP:n tarjoaville kansallisille keskuspankeille (taso 3) annettavat tehtävät vahvistetaan liitteessä I.

2. EKP:n neuvosto on vastuussa TARGET2-järjestelmän johtamisesta, hallinnoinnista ja valvonnasta. Tasolle 1 annetut tehtävät kuuluvat EKP:n neuvoston yksinomaiseen toimivaltaan. EKPJ:n maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitea avustaa EKP:n neuvostoa neuvoa-antavana elimenä kaikissa TARGET2-järjestelmään liittyvissä asioissa.

3. Eurojärjestelmän keskuspankit ovat EKPJ:n perussäännön 12.1 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti vastuussa tason 2 tehtävistä EKP:n neuvoston määrittelemän yleisen viitekehyksen mukaisesti. Tason 2 elimen perustaa EKP:n neuvosto, jonka tehtäväksi eurojärjestelmän keskuspankit antavat tiettyjä TARGET2:ta koskevia teknisiä ja toiminnallisia hallinnointitehtäviä.

4. Eurojärjestelmän keskuspankit huolehtivat järjestelyistä omalta osaltaan tekemällä asianmukaisia sopimuksia.

5. SSP:n tarjoavat kansalliset keskuspankit ovat EKPJ:n perussäännön 12.1 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti vastuussa tason 3 tehtävistä EKP:n neuvoston määrittelemän yleisen viitekehyksen mukaisesti.

6. SSP:n tarjoavat kansalliset keskuspankit tekevät eurojärjestelmän keskuspankkien kanssa sopimuksen palveluista, joita ensin mainitut tarjoavat jälkimmäisille. Tällainen sopimus sisältää tarvittaessa myös liitetyt kansalliset keskuspankit.

7. Eurojärjestelmän, joka on T2S-palvelujen tarjoaja, ja eurojärjestelmän keskuspankkien, jotka ovat omien kansallisten TARGET2-osajärjestelmiensä operaattoreita, on tehtävä sopimus palveluista, joita ensin mainittu tarjoaa viimeksi mainituille T2S-käyttöä varten varattujen rahatilien hallinnoinnin osalta. Tällainen sopimus sisältää tarvittaessa myös liitetyt kansalliset keskuspankit.”

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)	korvataan otsikko seuraavasti: ”PM-tilin tai DCA-tilin avaamista ja hallinnointia TARGET2-järjestelmässä koskevat yhdenmukaistetut säännöt”;

b)	korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Jokainen euroalueen kansallinen keskuspankki huolehtii järjestelyistä, joilla liitteessä II vahvistetut PM-tilin avaamista ja hallinnointia TARGET2-järjestelmässä koskevat yhdenmukaistetut säännöt pannaan täytäntöön.”

5)	Poistetaan 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta.

6)	Muutetaan liitteitä I, II, IIa, III, IIIa, IV ja V näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2. Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, toteuttavat näiden suuntaviivojen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja soveltavat niitä 15 päivästä huhtikuuta 2016. Ne toimittavat Euroopan keskuspankille (EKP) tiedot näihin toimenpiteisiin liittyvistä asiakirjoista ja keinoista viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2016.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 16 päivänä maaliskuuta 2016.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/930, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen (EKP/2015/15) muuttamisesta (EKP/2012/27) (EUVL L 155, 19.6.2015, s. 38).

(2) Suuntaviivat EKP/2012/27, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) (EUVL L 30, 30.1.2013, s. 1).

LIITE

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2012/27 liitteitä I, II, IIa, III, IIIa, IV ja V seuraavasti:

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

TARGET2-HALLINNOINTIJÄRJESTELYT

Taso 1 – EKP:n neuvosto

Taso 2 – Tekninen ja toiminnallinen hallinnointielin

Taso 3 – SSP:n tarjoavat kansalliset keskuspankit

0. Yleiset säännökset

Tasolla 1 on lopullinen toimivalta kotimaisten ja rajat ylittävien TARGET2-kysymysten osalta, ja se on vastuussa TARGET2-järjestelmän julkisen tehtävän turvaamisesta.

Taso 2 toteuttaa TARGET2:een liittyviä teknisiä ja toiminnallisia hallinnointitehtäviä.

Taso 3 tekee päätökset yhteisen jaettavan laitealustan (SSP) päivittäisestä hoitamisesta näiden suuntaviivojen 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa määriteltyjen palvelutasojen mukaisesti.

1. Kustannusjako- ja hintapolitiikka

—	Yhteisestä kustannusjakomenetelmästä päättäminen

—	Yhteisestä hintarakenteesta päättäminen

—	Lisäpalvelujen ja/tai -moduulien hinnoittelusta päättäminen

(ei mukana)

2. Palvelutaso

—	Ydinpalveluista päättäminen

—	Lisäpalveluista ja/tai -moduuleista päättäminen

—	Panosten toimittaminen tason 1 / tason 2 tarpeiden mukaisesti

3. Riskien hallinta

—	Riskien hallinnan yleisistä puitteista päättäminen ja jäljelle jäävien riskien hyväksyminen

—	Varsinaisen riskien hallinnan hoitaminen

—	Riskianalyysin tekeminen ja seuranta

—	Riskianalyysiin tarvittavien tietojen toimittaminen tason 1 / tason 2 pyyntöjen perusteella

4. Hallinnointi ja rahoitus

—	Sääntöjen määrittäminen SSP:n päätöksenteon ja rahoittamisen osalta

—	TARGET2-järjestelmää koskevan EKPJ:n sääntelyn vahvistaminen ja sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistaminen

—	Tasolla 1 päätettyjen hallinnointia ja rahoitusta koskevien sääntöjen laatiminen

—	Budjetin laatiminen, sen hyväksyminen ja täytäntöönpano

—	Sovelluksen valvonta

—	Varojen kerääminen ja palveluista maksaminen

—	Kustannuslukujen toimittaminen tasolle 2 palvelun tuottamista varten

5. Kehittäminen

—	Tason 2 kuuleminen SSP:n sijaintipaikasta

—	Hankkeen kokonaissuunnitelman hyväksyminen

—	SSP:n alkuperäisestä muodosta ja kehittämisestä päättäminen

—	Päättäminen siitä, luodaanko aivan uusi laitealusta vai toimitaanko olemassa olevan laitealustan pohjalta

—	Päättäminen SSP:n operaattorin valinnasta

—	SSP:n palvelutasoista päättäminen yhteisymmärryksessä tason 3 kanssa

—	Päättäminen SSP:n sijaintipaikasta tason 1 kuulemisen jälkeen

—	Eritelmäprosessin menettelytapojen ja sellaisten tason 3 tulosten hyväksyminen, joita pidetään asianmukaisina tuotteen erittelemiseksi ja myöhempää testausta ja hyväksymistä varten (erityisesti yleiset ja yksityiskohtaiset käyttäjäperusteiset eritelmät)

—	Hankkeen vaihesuunnitelmien laatiminen

—	Tulosten arvioiminen ja hyväksyminen

—	Testivaihtoehtojen laatiminen

—	Keskuspankkien ja käyttäjien koordinoiminen testeissä tiiviissä yhteistyössä tason 3 kanssa

—	Ehdotuksen laatiminen SSP:n alkuperäisestä muodosta

—	Ehdotuksen laatiminen siitä, luodaanko aivan uusi laitealusta vai toimitaanko olemassa olevan laitealustan pohjalta

—	Ehdotuksen laatiminen SSP:n sijaintipaikasta

—	Yleisten ja yksityiskohtaisten toimintoja koskevien eritelmien laatiminen (sisäiset yksityiskohtaiset toimintojen eritelmät ja käyttäjäperusteiset yksityiskohtaiset toimintojen eritelmät)

—	Yksityiskohtaisten teknisten määrittelyjen laatiminen

—	Osallistuminen hankkeen vaihesuunnitelmiin ja valvontaan (hankkeen alussa ja sen jatkuessa)

—	Tekninen ja toiminnallinen tuki testeissä (SSP:n toimivuustestit, osallistuminen SSP:hen liittyviin testaustilanteisiin, eurojärjestelmän keskuspankkien tukeminen niiden testatessa SSP:tä)

6. Täytäntöönpano ja siirtyminen

—	Päättäminen siirtymisstrategiasta

—	SSP:n käyttöön siirtymisen valmistelu ja koordinointi tiiviissä yhteistyössä tason 3 kanssa

—	Osallistuminen SSP:n käyttämiseen siirtymiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen tason 2 pyyntöjen perusteella

—	SSP:n käyttämiseen siirtymiseen liittyvien töiden suorittaminen; lisätuki liittyville kansallisille keskuspankeille

7. Toiminta

—	Vakavien kriisitilanteiden hoitaminen

—	TARGET2-simulaattorin perustamisen ja käytön hyväksyminen

—	Varmentajien nimeäminen internetpohjaista liittymää varten

—	SSP:tä koskevien turvasäännöstöjen, -vaati-musten ja -tarkastusten määrittäminen

—	Internetpohjaista liittymää varten käytettävien varmenteiden turvallisuuteen sovellettavien periaatteiden määrittäminen

—	Yhteyksien ylläpitäminen käyttäjiin Euroopassa (tämän vaikuttamatta siihen, että eurojärjestelmän keskuspankit ovat yksin vastuussa liikesuhteista asiakkaisiinsa) ja päivittäisen käyttäjätoiminnan seuranta liiketoiminnan näkökulmasta (eurojärjestelmän keskuspankin tehtävä)

—	Liiketoiminnan kehityksen seuranta

—	Budjetointi, rahoitus, laskutus (eurojärjestelmän keskuspankin tehtävä) ja muut hallinnolliset tehtävät

—	Järjestelmän ylläpitäminen näiden suuntaviivojen 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun sopimuksen perusteella”

Muutetaan liitettä II seuraavasti:

korvataan 1 artiklassa oleva suoraveloitusvaltuutuksen määritelmä seuraavasti:

”—	’suoraveloitusvaltuutuksella’ (direct debit authorisation) maksajan keskuspankilleen antamaa yleistä valtuutusta, jonka mukaan kyseisellä keskuspankilla on oikeus ja velvollisuus veloittaa maksajan tiliä saatuaan maksunsaajalta pätevän suoraveloitusohjeen,”;

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. PM-tilin haltijaa, joka hyväksyy PM-tilinsä nimeämisen liitteessä IIa määritellyksi pääasiallisesti käytettäväksi PM-tiliksi, sitovat kaikki laskut, jotka liittyvät kunkin kyseiseen PM-tiliin liitetyn T2S-käyttöä varten varatun rahatilin (DCA-tili) avaamiseen ja hoitoon tämän liitteen lisäyksessä VI vahvistetulla tavalla riippumatta siitä, mikä on kyseisen PM-tilin haltijan ja DCA-tilin haltijan välisen sopimusjärjestelyn tai muiden järjestelyjen sisältö, ja siitä, onko näitä järjestelyjä jätetty noudattamatta.”;

ii)	lisätään 5 kohta seuraavasti: ”5. PM-tilin haltijalle, jolla on myös automaattiseen vakuustoimintoon käytettävä DCA-tili, on vastuussa liitteessä IIIa olevan 9 kohdan d alakohdan mukaisesti määrättävistä seuraamuksista.”;

muutetaan 34 artikla seuraavasti:

Lisätään seuraava virke 1 kohdan loppuun:

”Tätä kohtaa sovellettaessa PM-tilin haltijaan kohdistuvan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU (*) tarkoitetun kriisinratkaisutoimen toteuttamista ei automaattisesti pidetä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisena.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190)”;"

ii)

korvataan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Siinä tapauksessa, että [lisää keskuspankin nimi] keskeyttää tai lopettaa PM-tilin haltijan osallistumisen TARGET2-[lisää keskuspankin/maan tunnus]:een 1 tai 2 kohdan nojalla, [lisää keskuspankin nimi] on viipymättä ilmoitettava tällaisesta keskeyttämisestä tai irtisanomisesta ICM:n viestillä tai T2S-sanomalla tälle PM-tilin haltijalle, muille keskuspankeille ja PM-tilin haltijoille sekä DCA-tilin haltijoille kaikissa TARGET2-osajärjestelmissä. Tällainen viesti katsotaan vastaanottavan PM-tilin haltijan ja DCA-tilin haltijan kotimaan keskuspankin lähettämäksi.”;

iii)	poistetaan 4 kohdan b alakohta;

korvataan 38 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. [Lisää keskuspankin nimi]n on pidettävä arkaluontoiset ja salaiset tiedot luottamuksellisina; tällaisia tietoja ovat osallistujan, samaan ryhmään kuuluvan osallistujan tai osallistujan asiakkaan maksuihin, tekniikkaan tai organisaatioon liittyvät tiedot, jollei osallistuja tai osallistujan asiakas ole antanut kirjallista suostumusta tietojen paljastamiseen [lisää seuraava lause, jos se on tarpeen kansallisen lainsäädännön mukaan: tai tietojen paljastaminen on sallittua tai pakollista [lisää maan nimi]n lainsäädännön mukaan].”;

korvataan lisäyksessä II olevan 3 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

korkokorvaus lasketaan päivittäin määritettävän viitekoron perusteella. Viitearvo saadaan valitsemalla joko Eoniakorko (euro overnight index average) tai maksuvalmiusluoton korko sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Viitekorkoa sovelletaan TARGET2-järjestelmän teknisen toimintahäiriön vuoksi kirjaamatta jääneen maksumääräyksen määrään kultakin päivältä siitä päivästä, jona maksumääräys toimitettiin tai, jos kysymyksessä on 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu maksumääräys, aiottiin toimittaa, siihen päivään, jona maksumääräyksen käsittely saatiin tai olisi voitu saada onnistuneesti kirjattua. Korkokorvauksen määrästä vähennetään tapauksesta riippuen mahdolliset korot tai maksut, jotka johtuvat kirjaamatta jääneisiin maksumääräyksiin liittyvien varojen talletuksesta eurojärjestelmään; ja”;

muutetaan lisäyksessä IV oleva 4 kohta seuraavasti:

korvataan b kohta seuraavasti:

”b)

Jos SSP:n tai T2S-alustan toiminta siirretään tietyltä alueelta (alue 1) toiselle alueelle (alue 2), osallistujien on parhaiden edellytysten mukaisesti selvitettävä tiliasemansa SSP:n toimintahäiriöön tai ulkopuolisiin epätavanomaisiin tapahtumiin asti ja annettava [lisää keskuspankin nimi]lle kaikki tähän liittyvät merkitykselliset tiedot.”;

ii)

lisätään c kohta seuraavasti:

”c)

Kun likviditeetin siirtoa PM-tililtä DCA-tilille koskeva toimeksianto veloitetaan osallistujan PM-tililtä SSP:ssä alueella 1, mutta se ei täsmäytyksen jälkeen näy veloitettuna alueella 2, osallistujasta vastaava keskuspankki veloittaa osallistujan PM-tiliä alueella 2 osallistujan PM-tilin saldon palauttamiseksi tasolle, jolla se oli ennen siirtämistä.”;

korvataan lisäyksessä IV olevan 6 kohdan d alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

likviditeetin siirtoa DCA-tililtä PM-tilille koskevat toimeksiannot.”;

korvataan lisäyksessä IV olevan 8 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

[Lisää keskuspankin nimi] voi edellyttää, että osallistujat osallistuvat säännöllisiin tai tapauskohtaisiin toiminnan jatkuvuutta suojaaviin ja varajärjestelytoimia koskeviin testauksiin, koulutuksiin tai muihin [lisää keskuspankin nimi]n tarpeellisiksi katsomiin toimenpiteisiin. Osallistujat vastaavat yksin kustannuksista, jotka koituvat niille tällaisista testeistä tai muista järjestelyistä.”

Muutetaan liitettä IIa seuraavasti:

Korvataan 1 artiklassa oleva automaattisen vakuustoiminnon määritelmä seuraavasti:

”—

’automaattisella vakuustoiminnolla’ (auto-collateralisation) euroalueen kansallisen keskuspankin keskuspankkirahassa myöntämää päivänsisäistä luottoa, joka syntyy, kun DCA-tilin haltijan varat eivät riitä arvopaperitapahtumien katteensiirtoon, jolloin tällaisen päivänsisäisen luoton vakuutena ovat joko ostettavat arvopaperit (arvopaperivirtoihin kohdistuva vakuus) tai arvopaperit, jotka jo ovat DCA-tilin haltijan hallussa (arvopaperikantaan kohdistuva vakuus). Automaattinen vakuustoimintotransaktio koostuu kahdesta erillisestä transaktiosta eli transaktiosta, jolla automaattinen vakuustoiminto myönnetään, ja transaktiosta, jolla vakuus palautetaan. Se voi lisäksi sisältää mahdollisen kolmannen transaktion, jolla vakuus siirretään. Sovellettaessa 16 artiklaa nämä kolme transaktiota katsotaan kirjatuiksi järjestelmään ja niiden katsotaan tulevan peruuttamattomiksi samaan aikaan kuin transaktio, jolla automaattinen vakuustoiminto myönnettiin, tulee peruuttamattomaksi”;

korvataan 1 artiklassa oleva ”pääasiallisesti käytettävän PM-tilin” määritelmä seuraavasti:

”—	’pääasiallisesti käytettävällä PM-tilillä’ (Main PM account) PM-tiliä, johon DCA-tili on liitetty ja jolle mahdollinen jäljellä oleva saldo automaattisesti kotiutetaan pankkipäivän päättyessä,”;

korvataan 16 artiklan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Eurojärjestelmän keskuspankit ja liitetyt kansalliset keskuspankit ja toisaalta kaikki T2S:ään osallistuvat arvopaperikeskukset allekirjoittavat sopimuksen tietojenvaihdosta osallistujan maksukyvyttömyystilanteissa ja sopimuksen kunkin osapuolen vastuusta. Kahden viikon kuluttua siitä, kun EKP on vahvistanut kaikille sopimuksen osapuolille, että kaikki sopimuksen osapuolet ovat perustaneet ja hyväksyneet menettelyt edellä mainittujen tietojen vaihtamista varten, 2 kohdassa vahvistetut säännöt korvataan seuraavasti:”;

d)	lisätään 24 artiklan 1 kohdan loppuun seuraava virke: ”Tätä kohtaa sovellettaessa DCA-tilin haltijaan kohdistuvan direktiivissä 2014/59/EU tarkoitetun kriisinratkaisutoimen toteuttamista ei pidetä automaattisesti maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisena.”;

korvataan 24 artiklan 4 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

Siinä tapauksessa, että [lisää keskuspankin nimi] keskeyttää tai lopettaa DCA-tilin haltijan osallistumisen TARGET2-[lisää keskuspankki/maatunnus] 1 tai 2 kohdan nojalla, [lisää keskuspankin nimi]n on heti ilmoitettava ICM:n viestillä tai T2S-sanomalla keskeyttämisestä tai irtisanomisesta kyseiselle DCA-tilin haltijalle, muille keskuspankeille ja DCA-tilin haltijoille sekä PM-tilin haltijoille kaikissa TARGET2-osajärjestelmissä. Tällainen viesti katsotaan vastaanottavan DCA-tilin haltijan ja PM-tilin haltijan kotimaan keskuspankin lähettämäksi.”;

ii)	poistetaan b kohta;

korvataan lisäyksessä II olevan 3 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

korkokorvaus lasketaan päivittäin määritettävän viitekoron perusteella. Viitearvo saadaan valitsemalla joko Eoniakorko (euro overnight index average) tai maksuvalmiusluoton korko sen mukaan, kumpi on alhaisempi. Viitekorkoa sovelletaan TARGET2-järjestelmän teknisen toimintahäiriön vuoksi kirjaamatta jääneen maksumääräyksen määrään kultakin päivältä siitä päivästä, jona maksumääräys toimitettiin tai, jos kysymyksessä on 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu maksumääräys, aiottiin toimittaa, siihen päivään, jona maksumääräyksen käsittely saatiin tai olisi voitu onnistuneesti kirjata. Korkokorvauksen määrästä vähennetään tapauksesta riippuen mahdolliset korot ja maksut, jotka johtuvat kirjaamatta jääneisiin maksumääräyksiin liittyvien varojen talletuksesta eurojärjestelmään ja”;

korvataan lisäyksessä IV olevan 7 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

[Lisää keskuspankin nimi] voi edellyttää, että DCA-tilin haltijat osallistuvat säännöllisiin tai tapauskohtaisiin toiminnan jatkuvuutta suojaaviin ja varajärjestelytoimia koskeviin testauksiin, koulutuksiin tai muihin [lisää keskuspankin nimi]n tarpeellisiksi katsomiin toimenpiteisiin. DCA-tilin haltijat vastaavat yksin kustannuksista, jotka koituvat niille tällaisista testeistä tai muista järjestelyistä.”;

korvataan lisäys VI seuraavasti:

”Lisäys VI

MAKSUT

T2S-palveluista perittävät maksut

Pääasiallisesti käytettävien PM-tilien haltijoilta peritään seuraavia maksuja DCA-tileihin liittyvistä T2S-palveluista:

Palvelut	Hinta	Selitys
Selvityspalvelut
Likviditeetin siirtoa DCA-tililtä DCA-tilille koskevat toimeksiannot	9 senttiä	per siirto
Saldonsisäiset tapahtumat (likviditeetin jäädyttäminen, vapauttaminen, varaaminen jne.)	6 senttiä	per tapahtuma
Tietopalvelut
A2A-raportit	0,4 senttiä	per pankkitoimintaa koskeva tietoerä jokaisessa laaditussa A2A-raportissa
A2A-tiedustelut	0,7 senttiä	per tiedusteltu pankkitoimintaa koskeva tietoerä jokaisessa laaditussa A2A-tiedustelussa
U2A-tiedustelut	10 senttiä	per toteutettu hakutoiminto
ladatut U2A-tiedustelut	0,7 senttiä	per tiedusteltu pankkitoimintaa koskeva tietoerä jokaisessa laaditussa ja ladatussa U2A-tiedustelussa
Tiedostoksi yhdistetyt sanomat	0,4 senttiä	per tiedostoon sisältyvä sanoma
Tiedonsiirrot	1,2 senttiä	per tiedonsiirto”

Muutetaan liitettä III seuraavasti:

korvataan jaksossa ”Määritelmät” oleva 7 kohta seuraavasti:

”7)	’läheisellä sidoksella’ suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 138 artiklassa tarkoitettua läheistä sidosta;”;

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Jokainen euroalueen kansallinen keskuspankki antaa päivänsisäistä luottoa ETA:ssa perustetuille luottolaitoksille, jotka ovat eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden hyväksyttäviä vastapuolia, jotka voivat saada maksuvalmiusluottoja ja joilla on tili kyseisessä euroalueen kansallisessa keskuspankissa, myös silloin, kun kyseiset luottolaitokset toimivat ETA:ssa perustetun sivukonttorin välityksellä, mukaan lukien sellaisten luottolaitosten ETA:ssa perustetut sivukonttorit, joiden kotipaikka sijaitsee ETA:n ulkopuolella, sillä edellytyksellä, että nämä sivukonttorit sijaitsevat samassa maassa kuin asianomainen euroalueen kansallinen keskuspankki. Päivänsisäistä luottoa ei voida myöntää yhteisöille, jotka ovat Euroopan unionin neuvoston tai jäsenvaltioiden hyväksymien sellaisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena, joista määrätään perussopimuksen 65 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 75 artiklassa tai 215 artiklassa ja joiden täytäntöönpano ei [keskuspankin/maan tunnus]n mielestä sen ilmoitettua asiasta EKP:lle ole sovitettavissa yhteen TARGET2:n sujuvan toiminnan kanssa.”;

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.

Päivänsisäistä luottoa voidaan myöntää myös seuraaville yhteisöille:

a)	poistetaan;

sellaisille ETA:ssa perustetuille luottolaitoksille, jotka eivät ole eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden hyväksyttäviä vastapuolia ja/tai jotka eivät voi saada maksuvalmiusluottoa, myös silloin, kun ne toimivat ETA:ssa perustetun sivukonttorin välityksellä, mukaan lukien sellaisten luottolaitosten ETA:ssa perustetut sivukonttorit, joiden kotipaikka sijaitsee ETA:n ulkopuolella;

c)	jäsenvaltioiden keskus- tai aluehallinnon valtiokonttoreille, jotka toimivat rahamarkkinoilla, ja jäsenvaltioiden julkisen sektorin elimille, joilla on lupa pitää asiakastilejä;

d)	ETA:ssa perustetuille sijoituspalveluyrityksille sillä edellytyksellä, että ne ovat sopineet eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden vastapuolen kanssa järjestelystä varmistaakseen sen, että mahdollinen asianomaisen päivän lopussa jäljellä oleva velkapositio katetaan; ja

muille kuin b alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille, jotka hoitavat liitännäisjärjestelmiä ja toimivat tässä ominaisuudessa, sillä edellytyksellä, että järjestelyt päivänsisäisen luoton myöntämiseksi tällaisille yhteisöille on esitetty EKP:n neuvostolle etukäteen ja EKP:n neuvosto on hyväksynyt ne,

edellyttäen, että b–e alakohdassa mainituissa tapauksissa yhteisö, jolle päivänsisäistä luottoa myönnetään, on sijoittautunut samalle lainkäyttöalueelle kuin päivänsisäisen luoton tarjoava kansallinen keskuspankki.

Kaikkiin hyväksyttäville keskusvastapuolille myönnettäviin yön yli -luottoihin sovelletaan tämän liitteen ehtoja (mukaan lukien hyväksyttäviä vakuuksia koskevat säännökset).

Jäljempänä 10 ja 11 kohdassa säädettyjä seuraamuksia sovelletaan, mikäli hyväksyttävä keskusvastapuoli ei maksa takaisin asianomaisen kansallisen keskuspankin myöntämää yön yli -luottoa.”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.

Edellä 2 kohdan b–e alakohdassa mainittujen yhteisöjen osalta ja noudattaen, mitä suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 19 artiklassa säädetään, päivänsisäinen luotto rajoittuu kyseiseen päivään, eikä pidentäminen yön yli -luotoksi ole mahdollista.

Poiketen edellisestä EKP:n neuvosto voi etukäteen tehdyllä perustellulla päätöksellä päättää, että tietyille hyväksyttäville keskusvastapuolille myönnetään oikeus maksuvalmiusluoton käyttöön perussopimuksen 139 artiklan 2 kohdan c alakohdan, luettuna yhdessä EKPJ:n perussäännön 18 ja 42 artiklan sekä suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 1 artiklan 1 kohdan kanssa, soveltamisalan puitteissa. Tällaiset hyväksyttävät keskusvastapuolet ovat sellaisia, jotka kaikkina relevantteina ajankohtina

a)	ovat 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja hyväksyttäviä yhteisöjä; lisäksi tällaisilla hyväksyttävillä yhteisöillä on oltava unionin tai kansallisen sovellettavan lainsäädännön mukainen lupa toimia keskusvastapuolena;

b)	ovat euroalueelle perustettuja;

c)	ovat toimivaltaisten viranomaisten valvonnan ja/tai yleisvalvonnan alaisia;

d)	noudattavat euromääräisiä palveluja tarjoavien infrastruktuurien valvonnassa sovellettavia sijaintipaikkavaatimuksia, siten kuin nämä vaatimukset kulloinkin ovat voimassa ja julkaistuina EKP:n verkkosivuilla (**);

e)	ovat TARGET2:n maksumoduulissa (PM) olevien tilien tilinhaltijoita;

f)	ovat kelpoisia saamaan päivänsisäistä luottoa.

(**) Eurojärjestelmän nykyinen infrastruktuurien sijaintia koskeva politiikka on esitetty seuraavissa lausumissa, jotka ovat kaikki saatavissa EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu: a) poliittinen julkilausuma euroalueen ulkopuolella sijaitsevista euromääräisiä tapahtumia käsittelevistä maksu- ja selvitysjärjestelmistä (Policy statement on euro payment and settlement systems located outside the euro area), 3.11.1998, b) keskusvastapuoliselvityksen yhtenäistämistä koskeva eurojärjestelmän politiikkalinjaus (The Eurosystem's policy line with regard to consolidation in central counterparty clearing), 27.9.2001, c) euromääräisiä maksutapahtumia suorittavien infrastruktuurien sijaintia ja toimintaa koskevat eurojärjestelmän poliittiset periaatteet (The Eurosystem policy principles on the location and operation of infrastructures settling in euro-denominated payment transactions), 19.7.2007 ja d) euromääräisiä maksutapahtumia suorittavien infrastruktuurien sijaintia ja toimintaa koskevat eurojärjestelmän poliittiset periaatteet: käsitteen ’oikeudellisesti ja toiminnallisesti euroalueella sijaitseva’ täsmentäminen (The Eurosystem policy principles on the location and operation of infrastructures settling euro-denominated payment transactions: specification of ’legally and operationally located in the euro area’), 20.11.2008; e) Eurosystem oversight policy framework -niminen julkaisu, heinäkuu 2011, johon sovelletaan 4.3.2015 annettua tuomiota Yhdistynyt kuningaskunta vastaan Euroopan keskuspankki, T-496/11, ECLI:EU:T:2015:496.”;"

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.

Päivänsisäinen luotto perustuu hyväksyttävään vakuuteen, ja se myönnetään vakuudellisina päivänsisäisinä ylityksinä ja/tai päivänsisäisinä takaisinostosopimuksina niiden yhteisiä ominaisuuksia koskevien täydentävien vähimmäisvaatimusten (mukaan lukien niissä luetellut erityiset erääntymistilanteet seurauksineen) mukaisesti, jotka EKP:n neuvosto määrittää eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden osalta. Hyväksyttäviä vakuuksia ovat samat arvopaperit ja instrumentit kuin eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissa hyväksyttävät arvopaperit, ja niitä koskevat samat arvostusta ja riskienhallintaa koskevat säännöt kuin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) neljännessä osassa vahvistetut säännöt.

Päivänsisäistä luottoa myönnetään ainoastaan, kun vakuuskelpoiset omaisuuserät on lopullisesti siirretty tai pantattu. Tätä tarkoitusta varten vastapuolten on transaktion vakuudeksi talletettava tai pantattava riittävä määrä vakuuskelpoisia omaisuuseriä asianomaiseen kansalliseen keskuspankkiin tai toimitettava vakuuskelpoiset omaisuuserät asianomaiselle kansalliselle keskuspankille toimitus maksua vastaan -periaatteella.”;

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.	Yhteisön tai minkä tahansa sellaisen kolmannen tahon, johon yhteisö on läheisesti sidoksissa, liikkeeseen laskemat tai takaamat velkainstrumentit voidaan hyväksyä vakuudeksi ainoastaan suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) neljännessä osassa vahvistetuissa tilanteissa.”;

korvataan 12 kohdan c alakohtainen seuraavasti:

”c)

Jos eurojärjestelmä päättää poistaa pysyvästi tai tilapäisesti oikeuden rahapolitiikan välineiden käyttöön tai rajoittaa sitä varovaisuussyistä tai muutoin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 158 artiklan nojalla, euroalueen kansalliset keskuspankit soveltavat kyseistä päätöstä päivänsisäisen luoton myöntämiseen kunkin kansallisen keskuspankin soveltamissa sopimus- ja sääntelyjärjestelmissä vahvistettujen määräysten mukaisesti.”

Muutetaan liite IIIa seuraavasti:

korvataan jaksossa ”Määritelmät” oleva 1 kohta seuraavasti:

”1)

’automaattisella vakuustoiminnolla’ (auto-collateralisation) euroalueen kansallisen keskuspankin keskuspankkirahassa myöntämää päivänsisäistä luottoa, joka syntyy, kun DCA-tilin haltijan varat eivät riitä arvopaperitapahtumien katteensiirtoon, jolloin tällaisen päivänsisäisen luoton vakuutena ovat joko ostettavat arvopaperit (arvopaperivirtoihin kohdistuva vakuus) tai arvopaperit, jotka jo ovat DCA-tilin haltijan hallussa (arvopaperikantaan kohdistuva vakuus). Automaattinen vakuustoimintotransaktio koostuu kahdesta erillisestä transaktiosta eli transaktiosta, jolla automaattinen vakuustoiminto myönnetään, ja transaktiosta, jolla vakuus palautetaan. Se voi lisäksi sisältää mahdollisen kolmannen transaktion, jolla vakuus siirretään. Liitteessä IIa olevaa 16 artiklaa sovellettaessa nämä kolme transaktiota katsotaan kirjatuiksi järjestelmään ja niiden katsotaan tulevan peruuttamattomiksi samaan aikaan kuin transaktio, jolla automaattinen vakuustoiminto myönnettiin, tulee peruuttamattomaksi;”;

korvataan jaksossa ”Määritelmät” oleva 6 kohta seuraavasti:

”6)	’läheisellä sidoksella’ suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 138 artiklassa tarkoitettua läheistä sidosta;”;

korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3.

Automaattinen vakuustoiminto perustuu hyväksyttävään vakuuteen. Hyväksyttäviä vakuuksia ovat samat arvopaperit ja instrumentit kuin eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissa hyväksyttävät arvopaperit, ja niitä koskevat samat arvostusta ja riskienhallintaa koskevat säännöt kuin suuntaviivojen (EU) 2015/510 EKP/2014/60 neljännessä osassa vahvistetut säännöt.”;

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.	Yhteisön tai minkä tahansa muun kolmannen tahon, johon yhteisö on läheisesti sidoksissa, liikkeeseen laskemat tai takaamat velkainstrumentit voidaan hyväksyä vakuudeksi ainoastaan suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) neljännessä osassa vahvistetuissa tilanteissa.”;

korvataan 9 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)	[Lisää keskuspankin nimi] soveltaa 1 000 euron seuraamusmaksua jokaiselta pankkipäivältä, jona sen on turvauduttava vähintään kerran vakuuden siirtoon c alakohdan mukaisesti. Seuraamusmaksu veloitetaan c alakohdassa tarkoitetun DCA-tilin haltijan asianomaiselta PM-tililtä.”;

f)	korvataan 10 kohdan c alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Eurojärjestelmä voi päättää keskeyttää, rajoittaa tai poistaa vastapuolten oikeuden rahapolitiikan välineiden käyttöön varovaisuussyistä tai muutoin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 158 artiklan nojalla.”;

g)	korvataan 1 kohdassa sanat ”6 päivästä helmikuuta” sanoilla ”18 päivästä syyskuuta” ja 13 kohdassa ilmaus ”22.6.2015–6.2.2017” ilmauksella ”22.6.2015–18.9.2017”.

Korvataan liitteen IV 18 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”18. Maksut ja laskutus

Siitä riippumatta, kuinka monta tiliä ASI:tä tai osallistujaliittymää käyttävällä liitännäisjärjestelmällä on liitännäisjärjestelmän keskuspankissa ja/tai maksukeskuspankissa, sen on maksettava maksut, jotka koostuvat seuraavista osatekijöistä:

a)	Kiinteä kuukausittainen 1 000 euron suuruinen maksu, joka peritään jokaiselta liitännäisjärjestelmältä (kiinteä maksu I).

Toinen kiinteä kuukausittainen maksu, joka vaihtelee 417:n ja 8 334 euron välillä siten, että se on suhteessa liitännäisjärjestelmän euromääräisten käteismaksutransaktioiden bruttomääräiseen arvoon (kiinteä maksu II):

Hinta-luokka	Alaraja (miljoonaa euroa/pvä)	Yläraja (miljoonaa euroa/pvä)	Vuosimaksu	Kuukausi-maksu
1	0	Alle 1 000	5 000 euroa	417 euroa
2	1 000	Alle 2 500	10 000 euroa	833 euroa
3	2 500	Alle 5 000	20 000 euroa	1 667 euroa
4	5 000	Alle 10 000	30 000 euroa	2 500 euroa
5	10 000	Alle 50 000	40 000 euroa	3 333 euroa
6	50 000	Alle 500 000	50 000 euroa	4 167 euroa
7	Yli 500 000	—	100 000 euroa	8 334 euroa

Liitännäisjärjestelmän keskuspankki laskee liitännäisjärjestelmän euromääräisten käteismaksutransaktioiden bruttomääräisen arvon kerran vuodessa edellisen vuoden bruttoarvon perusteella, ja laskettua bruttoarvoa sovelletaan laskettaessa maksua kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivästä lähtien. Bruttomääräinen arvo ei sisällä DCA-tileillä kirjattuja tapahtumia.

Transaktiomaksu lasketaan samoin perustein kuin PM-tilin haltijoita varten liitteen II lisäyksessä VI laaditussa taulukossa. Liitännäisjärjestelmä voi valita jommankumman seuraavista kahdesta vaihtoehdosta: joko maksaa kiinteän 0,80 euron suuruisen maksun kustakin maksutoimeksiannosta (vaihtoehto A) tai maksaa alenevaksi lasketun maksun (vaihtoehto B) seuraavin muutoksin:

i)	vaihtoehdossa B maksutoimeksiantojen määrään liittyvät hintaluokkien rajat jaetaan kahdella, ja

ii)	kuukausittainen kiinteä 150 euron maksu (vaihtoehdon A mukaan) tai 1 875 euron maksu (vaihtoehdon B mukaan) veloitetaan kiinteän maksun I ja kiinteän maksun II lisäksi.

Edellä a–c alakohdassa vahvistettujen maksujen lisäksi ASI:tä tai osallistujaliittymää käyttävän liitännäisjärjestelmän on myös maksettava seuraavat maksut:

Mikäli liitännäisjärjestelmä käyttää TARGET2-lisäarvopalveluja T2S:ää varten, kuukausimaksu lisäarvopalvelujen käytöstä on 50 euroa niille järjestelmille, jotka ovat valinneet vaihtoehdon A, ja 625 euroa niille järjestelmille, jotka ovat valinneet vaihtoehdon B. Tämä maksu peritään kultakin palveluja käyttävällä liitännäisjärjestelmällä olevalta tililtä.

ii)	Mikäli liitännäisjärjestelmä on yhteen tai useampaan DCA-tiliin liitetyn pääasiallisesti käytettävän PM-tilin haltija, kuukausimaksu on 250 euroa kultakin ryhmään kuuluvalta tililtä; ja

iii)

Liitännäisjärjestelmiltä, jotka ovat pääasiallisesti käytettävien PM-tilien haltijoita, peritään seuraavat maksut T2S-palveluista, jotka ovat yhteydessä liitettyyn DCA-tiliin/liitettyihin DCA-tileihin. Nämä erät laskutetaan erikseen:

Palvelut	Hinta	Selitys
Selvityspalvelut
Likviditeetin siirtoa DCA-tililtä DCA-tilille koskevat toimeksiannot	9 senttiä	per siirto
Saldonsisäiset tapahtumat (likviditeetin jäädyttäminen, vapauttaminen, varaaminen jne.)	6 senttiä	per tapahtuma
Tietopalvelut
A2A-raportit	0,4 senttiä	per pankkitoimintaa koskeva tietoerä jokaisessa laaditussa A2A-raportissa
A2A-tiedustelut	0,7 senttiä	per tiedusteltu pankkitoimintaa koskeva tietoerä jokaisessa laaditussa A2A-tiedustelussa
U2A-tiedustelut	10 senttiä	per toteutettu hakutoiminto
ladatut U2A-tiedustelut	0,7 senttiä	per tiedusteltu pankkitoimintaa koskeva tietoerä jokaisessa laaditussa ja ladatussa U2A-tiedustelussa
Tiedostoksi yhdistetyt sanomat	0,4 senttiä	per tiedostoon sisältyvä sanoma
Tiedonsiirrot	1,2 senttiä	per tiedonsiirto”

Korvataan liitteen V lisäyksessä IIA oleva 3 kohta seuraavasti:

”3.

[Lisää keskuspankin nimi] myöntää ja pitää voimassa veloituksetta kullekin osallistujalle enintään viisi aktiivista varmennetta kutakin PM-tiliä varten. [Lisää keskuspankin nimi] perii kuudennesta ja kustakin tämän jälkeen myönnetystä ylimääräisestä aktiivisesta varmenteesta 120 euron suuruisen maksun. [Lisää keskuspankin nimi] perii kuudennesta ja kustakin ylimääräisestä aktiivisesta varmenteesta 30 euron suuruisen vuotuisen ylläpitomaksun. Aktiiviset varmenteet ovat voimassa viisi vuotta.”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 99

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 15. huhtikuu 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/576, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2016, asetuksen (EU) N:o 37/2010 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rafoksanidista ( 1 )	1
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/577, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	4
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/578, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2016, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta	6
		SUUNTAVIIVAT
	*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/579, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2016, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) annettujen suuntaviivojen EKP/2012/27 muuttamisesta (EKP/2016/6)	21

Farmakologisesti vaikuttava aine	Merkkijäämä	Eläinlajit	Jäämien enimmäismäärä (MRL)	Kohdekudos	Muut säännökset (asetuksen (EY) N:o 470/2009 14 artiklan 7 kohdan mukaisesti)	Hoitoluokitus
”Rafoksanidi	Rafoksanidi	Nauta	30 μg/kg 30 μg/kg 10 μg/kg 40 μg/kg	Lihas Rasva Maksa Munuaiset	EI OLE	Antiparasiittiset aineet / sisäloislääkkeet”
		Lammas	100 μg/kg 250 μg/kg 150 μg/kg 150 μg/kg	Lihas Rasva Maksa Munuaiset	EI OLE
		Nauta, lammas	10 μg/kg	Maito	Väliaikaisen MRL-arvon voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2017

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	180,1
	MA	94,9
	SN	58,8
	TR	96,3
	ZZ	107,5
0707 00 05	MA	80,6
	TR	114,2
	ZZ	97,4
0709 93 10	MA	94,0
	TR	138,8
	ZZ	116,4
0805 10 20	EG	49,1
	IL	76,7
	MA	57,8
	TR	40,8
	ZZ	56,1
0808 10 80	AR	93,6
	BR	99,0
	CL	116,4
	CN	102,3
	US	148,8
	ZA	84,6
	ZZ	107,5
0808 30 90	AR	104,6
	CL	108,5
	CN	110,0
	ZA	103,7
	ZZ	106,7


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti