24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/2453,

annettu 8 päivänä joulukuuta 2015,

säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan b alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen (EU) 2015/1994 (2) mukaisesti säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan, Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirja, jäljempänä ’muutospöytäkirja’, allekirjoitettiin 28 päivänä lokakuuta 2015 sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen.

(2)

Neuvottelujen tuloksena syntynyt muutospöytäkirjan teksti on neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukainen, koska sillä yhtenäistetään säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskeva, Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen sopimus (3), jäljempänä ’sopimus’, automaattista tietojenvaihtoa koskevan viimeaikaisen kansainvälisen kehityksen kanssa, toisin sanoen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatiman finanssitilitietojen automaattista vaihtoa koskevan globaalin standardin kanssa. Unioni, sen jäsenvaltiot ja Liechtensteinin ruhtinaskunta ovat aktiivisesti osallistuneet OECD:n maailmanlaajuisen foorumin työhön mainitun standardin tukemiseksi ja kehittämiseksi. Sopimuksen teksti, sellaisena kuin se on muutettuna muutospöytäkirjalla, muodostaa oikeusperustan globaalin standardin täytäntöönpanolle unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisissä suhteissa.

(3)	Muutospöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirja Euroopan unionin puolesta.

Muutospöytäkirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

1. Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen muutospöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa määrätyn ilmoituksen (4).

2. Komissio ilmoittaa Liechtensteinin ruhtinaskunnalle ja jäsenvaltioille muutospöytäkirjasta johtuvista sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti annetuista ilmoituksista.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. GRAMEGNA

(1) Lausunto annettu 2. joulukuuta 2015 (EUVL …) (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Neuvoston päätös (EU) 2015/1994, annettu 26 päivänä lokakuuta 2015, säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L 290, 6.11.2015, s. 16).

(3) EUVL L 379, 24.12.2004, s. 84.

(4) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee muutospöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/3

MUUTOSPÖYTÄKIRJA

säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehtyyn, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sopimukseen

EUROOPAN UNIONI

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA, jäljempänä ”Liechtenstein”,

kumpikin jäljempänä ”sopimuspuoli” tai molemmat yhdessä ”sopimuspuolet”, jotka

finanssitilitietojen automaattista vaihtoa koskevan OECD:n standardin, jäljempänä ”globaali standardi”, panemiseksi täytäntöön sellaisen yhteistyön puitteissa, jossa otetaan huomioon kummankin sopimuspuolen oikeutettu etu,

KATSOVAT, että sopimuspuolet sopivat globaalin standardin nojalla ja tällä muutospöytäkirjalla muutetun sopimuksen täytäntöönpanemista varten, että kommentaareja OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin olisi käytettävä esimerkkien tai tulkintojen lähteenä johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi,

KATSOVAT, että sopimuspuolten välillä vallitsee pitkäaikainen ja tiivis suhde siltä osin kuin on kyse keskinäisestä avunannosta veroasioissa, erityisesti säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (1) annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjen toimenpiteiden soveltamisessa, ja sopimuspuolet ovat halukkaita parantamaan kansainvälisten verosääntöjen noudattamista kehittämällä edelleen keskinäisiä suhteitaan,

KATSOVAT, että sopimuspuolet haluavat tehdä sopimuksen, jolla parannetaan kansainvälisten verosääntöjen noudattamista vastavuoroisen automaattisen tietojenvaihdon perusteella tiettyjen salassapitoa koskevien ja muiden suojakeinojen rajoissa, mukaan lukien vaihdettujen tietojen käyttöä rajoittavat määräykset,

KATSOVAT, että Liechtenstein liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA) vuonna 1995,

KATSOVAT että yhtenäisistä laajemmista sisämarkkinoista ja EU:n suhteista EU:n ulkopuolisiin länsieurooppalaisin maihin joulukuussa 2014 annetuissa Euroopan unionin neuvoston päätelmissä tunnustetaan ETA-sopimuksen keskeinen asema EU:n ja EEA/EFTA-valtioiden välisten taloussuhteiden kehittämisessä ja sisämarkkinoiden yhdentämisessä viimeisten 20 vuoden aikana,

KATSOVAT, että tällä muutospöytäkirjalla muutetun sopimuksen ei tulisi rajoittaa jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin oikeutta käsitellä kahdenvälisesti muita veroyhteistyöhön liittyviä asioita, kuten kaksinkertaista verotusta, edellyttäen että tällä muutospöytäkirjalla muutetussa sopimuksessa määrättyjä velvoitteita noudatetaan,

KATSOVAT, että sopimuksen 10 artikla, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, jossa määrätään tällä hetkellä pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta, joka on rajattu veropetokseen tai vastaavaan toimintaan, olisi yhtenäistettävä veroasioita koskevan avoimuuden ja tietojenvaihdon OECD:n standardin kanssa, sellaisena kuin se on muutospöytäkirjan allekirjoittamishetkellä. Kyseisen yhtenäistämisen ei tulisi rajoittaa mahdollisuutta käsitellä sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista, määrätyistä neuvotteluista erillään muita verotukseen liittyviä kysymyksiä, kuten tulojen kaksinkertaisen verotuksen poistamista tai lieventämistä sopimuksen yhteisymmärryspöytäkirjan, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, mukaisesti. Tältä osin EU ja sen jäsenvaltiot ottavat huomioon Liechtensteinin päätöksen toteuttaa toimenpiteitä, jotka vastaavat finanssitilitietojen automaattisesta vaihtamisesta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi annettua EU:n lainsäädäntöä,

KATSOVAT, että yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY säädetään erityiset tietosuojasäännöt, joita sovelletaan myös tämän muutospöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien tietojen vaihtamiseen (2),

KATSOVAT, että Liechtenstein pani direktiivin 95/46/EY täytäntöön 14 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla tietosuojalailla (3),

KATSOVAT, että jäsenvaltioilla ja Liechtensteinilla on käytössä i) asianmukaiset suojakeinot sen varmistamiseksi, että sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, nojalla saadut tiedot pysyvät luottamuksellisina ja että niitä käytetään ainoastaan sellaisten henkilöiden tai viranomaisten tarkoituksiin ja sellaisten henkilöiden tai viranomaisten kanssa, joita verotulojen arviointi, keruu tai perintä tai niihin liittyvät täytäntöönpano- tai syytöstoimet taikka valituksiin liittyvä päätöksenteko taikka näihin toimiin liittyvä valvonta koskevat, sekä muihin hyväksyttyihin tarkoituksiin, sekä ii) infrastruktuuri tehokasta tietojenvaihtoa varten (mukaan lukien vakiintuneet prosessit oikea-aikaisen, asianmukaisen, turvallisen ja luottamuksellisen tietojenvaihdon sekä tehokkaan ja luotettavan yhteydenpidon varmistamiseksi ja valmiudet tietojenvaihtoon tai tietojenvaihtopyyntöihin liittyvien kysymysten ja huolenaiheiden pikaiseen ratkaisemiseen sekä sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, 4 artiklan määräysten hallinnoimiseen),

KATSOVAT, että Raportoivien finanssilaitosten sekä lähettävien ja vastaanottavien Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat rekisterinpitäjiä, olisi säilytettävä tällä muutospöytäkirjalla muutetun sopimuksen mukaisesti käsiteltävät tiedot enintään niin kauan kuin on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin lainsäädännössä on eroja, enimmäissäilytysaika olisi vahvistettava kunkin rekisterinpitäjän kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua vanhentumissääntöä noudattaen,

KATSOVAT, että sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalaan kuuluvien Raportoivien finanssilaitosten ja Raportoitavien tilien lajit on suunniteltu rajoittamaan veronmaksajien mahdollisuuksia välttää raportointia siirtämällä varoja sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolella oleviin Finanssilaitoksiin tai sijoittamalla sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolisiin finanssituotteisiin. Tietyt Finanssilaitokset ja tilit, joissa on pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen, olisi kuitenkin jätettävä sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysmääriä ei pitäisi yleisesti ottaen sisällyttää tähän sopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, koska niitä voitaisiin helposti kiertää jakamalla tilit eri Finanssilaitoksiin. Raportoitavien ja vaihdettavien finanssitietojen pitäisi koskea kaikkien asianomaisten tulojen (korot, osingot ja vastaavantyyppiset tulot) lisäksi myös tilisaldoja ja Finanssivarallisuuden myyntituottoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa veronmaksaja yrittää piilottaa pääomaa, joka on itsessään tuloa, tai varoja, joita koskevia veroja on vältelty. Sen vuoksi tällä muutospöytäkirjalla muutetun sopimuksen mukainen tietojen käsittely on tarpeen ja oikeassa suhteessa siihen nähden, että jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin verohallinnot voivat asianmukaisesti ja yksiselitteisesti tunnistaa asianomaiset veronmaksajat, hallinnoida ja panna täytäntöön verolakejaan rajat ylittävissä tilanteissa, arvioida veron välttämisen todennäköisyyttä ja välttää tarpeettomia lisätutkimuksia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehty, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sopimus, jäljempänä ”sopimus”, seuraavasti:

(1)	Muutetaan otsikko seuraavasti: ”Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi”.

(2)

Korvataan 1–21 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)	’Euroopan unionilla’ Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella perustettua unionia, joka sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat alueet kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin;

b)	’jäsenvaltiolla’ Euroopan unionin jäsenvaltiota;

c)	’Liechtensteinilla’ Liechtensteinin ruhtinaskuntaa;

’Liechtensteinin toimivaltaisilla viranomaisilla’ liitteessä III olevassa a kohdassa lueteltuja viranomaisia ja ’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ liitteessä III olevassa b–ac kohdassa tarkoitettuja viranomaisia. Liite III on erottamaton osa tätä sopimusta. Liitteessä III olevaa toimivaltaisten viranomaisten luetteloa voidaan muuttaa Liechtensteinin toiselle sopimuspuolelle tekemällä yksinkertaisella ilmoituksella, kun kyse on kyseisen liitteen a kohdassa mainitusta viranomaisesta, ja Euroopan unionin tekemällä ilmoituksella, kun kyse on mainitun liitteen b–ac kohdassa mainituista muista viranomaisista;

’jäsenvaltion Finanssilaitoksella’ i) mitä tahansa Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee kyseisen jäsenvaltion ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole kyseisessä jäsenvaltiossa, jos tällainen sivuliike sijaitsee mainitussa jäsenvaltiossa;

’Liechtensteinin Finanssilaitoksella’ i) mitä tahansa Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Liechtensteinissa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee Liechtensteinin ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Liechtensteinissa, jos tällainen sivuliike sijaitsee Liechtensteinissa;

g)	’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan asiayhteydestä riippuen mitä tahansa Jäsenvaltion finanssilaitosta tai Liechtensteinin finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos.

’Raportoitavalla tilillä’ asiayhteyden mukaan jäsenvaltion Raportoitavaa tiliä tai Liechtensteinin Raportoitavaa tiliä edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi kyseisessä jäsenvaltiossa tai Liechtensteinin käytössä olevien liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti;

’jäsenvaltion Raportoitavalla tilillä’ Finanssitiliä, jota ylläpitää Liechtensteinin Raportoiva finanssilaitos ja jonka haltija on yksi tai useampi jäsenvaltiossa asuva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on jäsenvaltiossa asuva Raportoitava henkilö;

’Liechtensteinin Raportoitavalla tilillä’ Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jonka haltija on yksi tai useampi Liechtensteinissa asuva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Liechtensteinissa asuva Raportoitava henkilö;

k)	’jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai Yksikköä, jonka Liechtensteinin Raportoiva finanssilaitos tunnistaa jäsenvaltiossa asuvaksi henkilöksi tai Yksiköksi liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti, tai jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää;

’Liechtensteinissa asuvalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai Yksikköä, jonka jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos tunnistaa Liechtensteinissa asuvaksi henkilöksi tai Yksiköksi liitteiden I ja II mukaisten huolellisuusmenettelyiden mukaisesti, tai Liechtensteinissa asuneen henkilön kuolinpesää.

2. Isolla alkukirjaimella kirjoitettujen termien, joita ei ole määritelty muulla tavalla tässä sopimuksessa, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin i) jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla (4) annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU tai tarvittaessa sopimusta soveltavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ii) Liechtensteinin osalta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin termien merkitys on liitteiden I ja II mukainen.

Jollei asiayhteys muuta edellytä tai jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja Liechtensteinin toimivaltainen viranomainen sopivat 7 artiklan mukaisesti (kansallisen lainsäädännön sallimalla tavalla) yhteisestä merkityksestä, termien, joita ei ole määritelty muulla tavalla tässä sopimuksessa tai liitteissä I tai II, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin kyseisen tätä sopimusta soveltavan lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti, i) jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU tai tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ii) Liechtensteinin osalta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin kyseisen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Liechtensteinin) sovellettavan verolainsäädännön mukainen merkitys on etusijalla suhteessa merkitykseen, joka termille on annettu kyseisen lainkäyttöalueen muun lainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Raportoitavia tilejä koskeva automaattinen tietojenvaihto

1. Tämän artiklan määräysten mukaisesti ja sen estämättä, mitä liitteiden I ja II mukaisissa sovellettavissa tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöissä, jotka ovat tämän sopimuksen erottamaton osa, määrätään, Liechtensteinin toimivaltainen viranomainen vaihtaa vuosittain kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat vuosittain Liechtensteinin toimivaltaisen viranomaisen kanssa automaattisesti mainittujen sääntöjen mukaisesti hankitut tiedot, jotka määritetään 2 kohdassa.

2. Jäsenvaltioiden tapauksessa kustakin Liechtensteinin Raportoitavasta tilistä ja Liechtensteinin tapauksessa kustakin jäsenvaltion Raportoitavasta tilistä vaihdetaan seuraavat tiedot:

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste sekä syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä I ja II esitettyjen huolellisuusmenettelyiden soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön nimi, osoite ja verotunniste sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste, syntymäaika ja -paikka;

b)	tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c)	Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d)	tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

Säilytystilin osalta:

i)	koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidetyistä varoista syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

ii)	Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jona Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f)	Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velkoja, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

3 artikla

Automaattisen tietojenvaihdon ajankohta ja toteutustapa

1. Vaihdettaessa tietoja 2 artiklan mukaisesti voidaan Raportoitavalle tilille suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot vaihtavan lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Liechtensteinin) verolainsäädännön periaatteiden mukaan.

2. Vaihdettaessa tietoja 2 artiklan mukaisesti vaihdettavissa tiedoissa yksilöidään valuutta, jona kukin määrä on ilmaistu.

3. Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan osalta tiedot on vaihdettava Liechtensteinin ja kaikkien jäsenvaltioiden, lukuun ottamatta Itävaltaa, välillä ensimmäiseltä 28. lokakuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkavalta vuodelta ja kaikilta sitä seuraavilta vuosilta, ja tiedot vaihdetaan yhdeksän kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon tiedot liittyvät. Tiedot on vaihdettava Liechtensteinin ja Itävallan välillä toiselta 28. lokakuuta 2015 allekirjoitetun muutospöytäkirjan voimaantulosta alkavalta vuodelta ja kaikilta sitä seuraavilta vuosilta, ja tiedot vaihdetaan yhdeksän kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon tiedot liittyvät.

Sen estämättä, mitä edellisessä kohdassa säädetään, Liechtensteinin Finanssilaitosten on sovellettava liitteiden I ja II mukaisia raportointi- ja huolellisuussääntöjä kaikkien jäsenvaltioiden, myös Itävallan, Raportoiviin henkilöihin kyseisissä säännöissä vahvistettuja määräaikoja noudattaen.

4. Toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat 2 kohdassa kuvatut tiedot automaattisesti yhteisen tietojenvaihtostandardin skeemalla ja XML-kielellä.

5. Toimivaltaiset viranomaiset sopivat yhdestä tai useammasta datasiirtomenetelmästä, mukaan lukien salausstandardit.

4 artikla

Sääntöjen noudattamista ja soveltamisen valvontaa koskeva yhteistyö

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Liechtensteinin toimivaltaiselle viranomaiselle ja Liechtensteinin toimivaltainen viranomainen ilmoittaa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kun ensin mainitulla (ilmoituksen antavalla) toimivaltaisella viranomaisella on syy uskoa, että virhe on saattanut johtaa 2 artiklan nojalla annettavien tietojen virheelliseen tai puutteelliseen antamiseen tai Raportoitava finanssilaitos ei noudata liitteiden I ja II mukaisia sovellettavia tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä. Ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen viranomainen toteuttaa kaikki kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset asianmukaiset toimenpiteet puuttuakseen ilmoituksessa kuvattuihin virheisiin tai laiminlyönteihin.

5 artikla

Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto

1. Sen estämättä, mitä 2 artiklassa ja missä tahansa pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa Liechtensteinin ja jonkin jäsenvaltion välillä koskevassa sopimuksessa määrätään, Liechtensteinin ja minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia tämän sopimuksen määräysten soveltamiseksi tai Liechtensteinin ja jäsenvaltioiden tai niiden valtiollisten osien tai paikallisviranomaisten lukuun määrättyjä kaikenlaatuisia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoimiseksi tai soveltamisen valvomiseksi, siltä osin kuin tällaisten kansallisten lakien mukainen verotus ei ole ristiriidassa Liechtensteinin ja kyseisen jäsenvaltion välillä sovellettavan kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen kanssa.

2. Tämän artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan määräysten ei missään tapauksessa saa tulkita velvoittavan Liechtensteinia tai jäsenvaltiota

a)	toteuttamaan hallintotoimia, jotka poikkeavat Liechtensteinin tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännöstä ja hallintokäytännöstä;

b)	antamaan tietoja, joita Liechtensteinin tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c)	antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita (yleistä järjestystä).

3. Jos jäsenvaltion, joka on tämän artiklan mukainen pyynnön esittävä lainkäyttöalue, tai Liechtenstein pyytää tietoja, pyynnön vastaanottavan Liechtensteinin tai jäsenvaltion on pyydettyjen tietojen hankkimiseksi käytettävä tietojen keräämiseen tarkoitettuja toimenpiteitään, vaikka pyynnön vastaanottava lainkäyttöalue ei tarvitsisi kyseisiä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edellisessä virkkeessä määrättyyn velvollisuuteen sovelletaan 2 kohdan mukaisia rajoituksia, mutta kyseisten rajoitusten ei missään tapauksessa saa tulkita antavan lainkäyttöalueelle mahdollisuutta kieltäytyä tietojen toimittamisesta ainoastaan sillä perusteella, että tiedot eivät koske sen omaa etua.

4. Edellä olevan 2 kohdan ei saa missään tapauksessa tulkita antavan Liechtensteinille tai jäsenvaltiolle mahdollisuutta kieltäytyä toimittamasta tietoja vain sen vuoksi, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun finanssilaitoksen, valtuutetun taikka asiamiehenä tai uskottuna miehenä toimivan henkilön hallussa, tai siksi, että ne liittyvät omistusosuuksiin oikeushenkilössä.

5. Toimivaltaiset viranomaiset sopivat käytettävistä vakiolomakkeista sekä yhdestä tai useammasta datasiirtomenetelmästä, mukaan lukien salausstandardit.

6 artikla

Salassapitovelvollisuus ja tietosuoja

1. Tässä artiklassa määrättyjen salassapitovelvollisuussääntöjen ja muiden tietosuojasääntöjen lisäksi kaikessa tämän sopimuksen mukaisessa tietojenvaihdossa sovelletaan niitä jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin lakeja ja säädöksiä, joilla direktiivi 95/46/EY pannaan täytäntöön.

Jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin on 5 artiklan moitteettomaksi soveltamiseksi rajoitettava direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa säädettyjen velvoitteiden ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin on tarpeen mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen etujen suojaamiseksi.

Sen estämättä, mitä edellisessä kohdassa määrätään, kunkin jäsenvaltion ja Liechtensteinin on varmistettava, että kukin niiden lainkäyttövaltaan kuuluva Raportoiva finanssilaitos ilmoittaa kullekin asianomaiselle Raportoivalle henkilölle, että 2 artiklassa tarkoitetut asianomaista henkilöä koskevat tiedot kerätään ja siirretään tämän sopimuksen mukaisesti, ja varmistettava, että Raportoiva finanssilaitos antaa kyseiselle henkilölle kaikki tiedot, jotka hän on oikeutettu saamaan direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanevan kansallisen lainsäädäntönsä nojalla.

Direktiivin 95/46/EY mukaiset tiedot on annettava hyvissä ajoin, jotta asianomainen henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan, ja joka tapauksessa ennen kuin asianomainen Raportoiva finanssilaitos raportoi 2 artiklassa tarkoitetut tiedot asuinlainkäyttöalueensa (jäsenvaltio tai Liechtenstein) toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin on varmistettava, että kullekin Raportoivalle henkilölle ilmoitetaan häntä koskevasta tietoturvaloukkauksesta, jos se todennäköisesti vaikuttaa hänen henkilötietojensa tai yksityisyytensä suojaan.

2. Tämän sopimuksen mukaisesti käsiteltävät tiedot on säilytettävä enintään niin kauan kuin on tarpeen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän kansallisia vanhentumissääntöjä noudattaen.

Kunkin jäsenvaltion ja Liechtensteinin Raportoivia finanssilaitoksia ja toimivaltaisia viranomaisia pidetään tämän sopimuksen mukaisina rekisterinpitäjinä direktiiviä 95/46/EY sovellettaessa.

3. Kaikkia lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Liechtensteinin) tämän sopimuksen mukaisesti hankkimia tietoja on käsiteltävä samassa määrin luottamuksellisina ja suojattuina kuin tietoja, jotka on hankittu kyseisen lainkäyttöalueen kansallista lainsäädäntöä soveltaen ja, siinä määrin kuin on tarpeen henkilötietojen suojan tarvittavan tason varmistamiseksi, sellaisten suojakeinojen mukaisesti, joita tiedot toimittava lainkäyttöalue on voinut määrittää direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanevan kansallisen lainsäädäntönsä vaatimusten mukaisesti.

4. Tällaisia tietoja voidaan luovuttaa ainoastaan henkilöille ja viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallinto- tai valvontaelimet), joita kyseisen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Liechtensteinin) verotulojen arviointi, keruu tai perintä, niihin liittyvät täytäntöönpano- tai syytöstoimet taikka muutoksenhakuun liittyvä päätöksenteko taikka näihin toimiin liittyvä valvonta koskevat. Vain edellä mainitut henkilöt tai viranomaiset voivat käyttää tietoja ja silloinkin vain edellisessä virkkeessä lueteltuihin tarkoituksiin. Sen estämättä, mitä tämän artiklan muissa määräyksissä määrätään, kyseiset henkilöt ja viranomaiset voivat luovuttaa tiedot tällaisiin veroihin liittyvissä julkisissa tuomioistuinkäsittelyissä tai oikeusviranomaisen päätöksissä.

5. Sen estämättä, mitä edellisissä kohdissa määrätään, lainkäyttöalueen (jäsenvaltion tai Liechtensteinin) vastaanottamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kun tällaisia tietoja voidaan käyttää kyseisiin muihin tarkoituksiin tiedot toimittavan lainkäyttöalueen (Liechtensteinin tai jäsenvaltion) lainsäädännön mukaisesti ja kyseisen lainkäyttöalueen toimivaltainen viranomainen sallii tällaisen käytön. Lainkäyttöalue (Liechtenstein tai jäsenvaltio) voi välittää tiedot, jotka toinen lainkäyttöalue (jäsenvaltio tai Liechtenstein) on toimittanut sille, kolmannelle lainkäyttöalueelle (muulle jäsenvaltiolle) edellyttäen, että tämän artiklan mukaisia suojakeinoja noudatetaan ja että tiedot toimittaneen lainkäyttöalueen, josta tiedot ovat lähtöisin, toimivaltainen viranomainen on antanut siihen ennakkoon luvan. Tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut muulle jäsenvaltiolle hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU täytäntöönpanosta annetun sovellettavan lainsäädäntönsä mukaisesti, voidaan välittää Liechtensteinille edellyttäen, että jäsenvaltion, josta tiedot ovat lähtöisin, toimivaltainen viranomainen on antanut siihen ennakkoon luvan.

6. Jäsenvaltion tai Liechtensteinin toimivaltainen viranomainen ilmoittaa toiselle – ts. Liechtensteinin tai tietyn jäsenvaltion – toimivaltaiselle viranomaiselle välittömästi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, suojakeinojen pettämisestä sekä tämän seurauksena mahdollisesti määrätyistä seuraamuksista ja korjaustoimista.

7. Tämän sopimuksen mukaisten henkilötietojen käsittelyn suorittavat direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanevan kansallisen lainsäädännön ja asetusten mukaisesti jäsenvaltioihin ja Liechtensteiniin perustetut tietosuojan valvontaviranomaiset.

7 artikla

Neuvottelut ja sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen

1. Jos tämän sopimuksen täytäntöönpanossa tai tulkinnassa ilmenee vaikeuksia, Liechtensteinin tai jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää Liechtensteinin toimivaltaisen viranomaisen ja yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen välisiä neuvotteluja varmistaakseen, että tätä sopimusta noudatetaan. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava neuvottelujensa tulokset välittömästi tiedoksi Euroopan komissiolle sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Tulkintaan liittyvissä kysymyksissä Euroopan komissio voi osallistua neuvotteluihin minkä tahansa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

2. Jos kyse on tämän sopimuksen määräysten merkittävästä noudattamatta jättämisestä eikä 1 kohdassa kuvattu menettely mahdollista asianmukaista sovitteluratkaisua, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää tämän sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon Liechtensteinin kanssa ja Liechtensteinin toimivaltainen viranomainen tietojenvaihdon tietyn jäsenvaltion kanssa ilmoittamalla siitä kirjallisesti asianomaiselle toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällainen keskeytys tulee voimaan välittömästi. Sovellettaessa tätä kohtaa merkittävää noudattamatta jättämistä on muun muassa muttei ainoastaan tämän sopimuksen tai direktiivin 95/46/EY salassapitovelvollisuus- ja tietosuojamääräysten noudattamatta jättäminen, tapaukset, joissa jäsenvaltion tai Liechtensteinin toimivaltainen viranomainen jättää toimittamatta ajankohtaisia tai riittäviä tietoja tämän sopimuksen vaatimusten mukaisesti, tai Yhteisöjen tai tilien määritteleminen Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi tavalla, joka on ristiriidassa tämän sopimuksen tarkoituksen kanssa.

8 artikla

Muutokset

1. Sopimuspuolten on neuvoteltava keskenään aina, kun mihin tahansa globaalin standardin osatekijään tehdään tärkeä muutos OECD:n tasolla tai – jos sopimuspuolet katsovat sen tarpeelliseksi – tämän sopimuksen teknisen toimivuuden parantamiseksi taikka muun kansainvälisen kehityksen arvioimiseksi ja ottamiseksi huomioon. Neuvottelut on järjestettävä kuukauden kuluessa siitä, kun jompikumpi sopimuspuoli esittää niitä koskevan pyynnön, tai kiireellisissä tapauksissa mahdollisimman pian.

2. Tällaisen yhteydenoton perusteella sopimuspuolet voivat neuvotella keskenään selvittääkseen, onko tähän sopimukseen tarpeen tehdä muutoksia.

3. Käytäessä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja neuvotteluja kummankin sopimuspuolen on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle mahdollisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen asianmukaiseen toimivuuteen. Tämä koskee myös asiaan liittyviä jommankumman sopimuspuolen ja jonkin kolmannen valtion välisiä sopimuksia.

4. Neuvottelujen jälkeen tätä sopimusta voidaan muuttaa pöytäkirjalla tai sopimuspuolten välisellä uudella sopimuksella.

5. Jos sopimuspuoli on tehnyt OECD:n hyväksymän muutoksen globaaliin standardiin ja haluaa tehdä vastaavan muutoksen tämän sopimuksen liitteeseen I ja/tai liitteeseen II, sen on ilmoitettava siitä toiselle sopimuspuolelle. Sopimuspuolten välinen neuvottelumenettely on järjestettävä kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta. Sen estämättä, mitä 4 kohdassa määrätään, jos sopimuspuolet pääsevät neuvottelumenettelyssä yhteisymmärrykseen muutoksesta, joka olisi tehtävä tämän sopimuksen liitteeseen I ja/tai liitteeseen II, ja sen jakson kestosta, joka on tarpeen muutoksen tekemiseksi tämän sopimuksen muodollisen muuttamisen kautta, muutosta pyytänyt sopimuspuoli voi soveltaa väliaikaisesti tämän sopimuksen liitteen I ja/tai liitteen II tarkistettua toisintoa, sellaisena kuin se on hyväksytty neuvottelumenettelyssä, sen vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä, joka seuraa edellä mainitun menettelyn saattamista päätökseen.

Sopimuspuolen katsotaan tehneen OECD:n hyväksymän muutoksen globaaliin standardiin

a)	jäsenvaltioiden osalta: kun muutos on saatettu osaksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annettua neuvoston direktiiviä 2011/16/EU;

b)	Liechtensteinin osalta: kun muutos on saatettu osaksi kolmannen valtion kanssa tehtyä sopimusta tai kansallista lainsäädäntöä.

9 artikla

Irtisanominen

Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen antamalla toiselle sopimuspuolelle kirjallisen irtisanomisilmoituksen. Tällainen irtisanominen tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut 12 kuukautta toisen sopimuspuolen irtisanomisilmoituksen päiväyksestä. Jos sopimus irtisanotaan, kaikki tämän sopimuksen mukaisesti aiemmin saadut tiedot pysyvät luottamuksellisina ja niihin sovelletaan direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanevia jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin lakeja ja säädöksiä.

10 artikla

Alueellinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta niihin jäsenvaltioiden alueisiin, joilla sovelletaan sopimusta Euroopan unionista ja sopimusta Euroopan unionin toiminnasta, ja mainituissa sopimuksissa määrätyin edellytyksin, sekä toisaalta jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin alueeseen.”

(3)

Korvataan liitteet seuraavasti:

”

LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVA YHTEINEN TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSTANDARDI (’YHTEINEN TIETOJENVAIHTOSTANDARDI’)

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava lainkäyttöalueensa (jäsenvaltion tai Liechtensteinin) toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio tai Liechtenstein), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio, Liechtenstein tai muu lainkäyttöalue) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinlainkäyttöalue(et) (jäsenvaltio tai Liechtenstein), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2.	tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3.	Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4.	tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

Säilytystilin osalta:

a)	koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidetyistä varoista syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

b)	Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jona Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

6.	Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jona kukin määrä on ilmaistu.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa määrätään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla (soveltuvin osin). Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa määrätään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio, Liechtenstein tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa määrätään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot ja tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoitava vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

Kukin jäsenvaltio tai Liechtenstein voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta kyseisten velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

Kukin jäsenvaltio tai Liechtenstein voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio tai Liechtenstein sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Johdanto. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Vähäarvoisiin tileihin.

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai Liechtensteinissa taikka muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava, sisältääkö sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavia tunnusmerkkejä, ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a)	Tilinhaltijan tunnistaminen Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvaksi;

b)	voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) Raportoitavalla lainkäyttöalueella;

c)	yksi tai useampi puhelinnumero Raportoitavalla lainkäyttöalueella ja puhelinnumeron puuttuminen Liechtensteinissa tai Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa, tapauksen mukaan;

d)	(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta Raportoitavalla lainkäyttöalueella ylläpidetylle tilille;

e)	nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella; tai

f)	postinsäilytysohje tai c/o-osoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3.	Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

Jos sähköisessä haussa löydetään jokin B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltu tunnusmerkki tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kullakin sellaisella Raportoitavalla lainkäyttöalueella, jolle on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili tapauksen mukaan jäsenvaltionsa tai Liechtensteinin toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukainen tunnusmerkki löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä Tilinhaltijaa Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvana, jos

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite Raportoitavalla lainkäyttöalueella, yksi tai useampi puhelinnumero kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella (ja puhelinnumero puuttuu tapauksen mukaan Liechtensteinissa tai Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta Raportoitavalla lainkäyttöalueella ylläpidetylle tilille, ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i)	itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinlainkäyttöalueelta/-alueilta (jäsenvaltiosta tai Liechtensteinista taikka muilta lainkäyttöalueilta), joihin kyseinen Raportoitava lainkäyttöalue ei kuulu; ja

ii)	Asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella, ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tiedon tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i)	itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinlainkäyttöalueelta/-alueilta (jäsenvaltiosta tai Liechtensteinista taikka muilta lainkäyttöalueilta), joihin kyseinen Raportoitava lainkäyttöalue ei kuulu; tai

ii)	Asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1.	Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava, sisältääkö sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä.

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia kyseisiä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja tutkittava, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, sisältäväkö tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat seuraavia B kohdan 2 alakohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä:

a)	viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b)	viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d)	kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; ja

e)	(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a)	Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b)	Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c)	Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d)	kun kyseessä on muu Finanssitili kuin Talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Finanssilaitoksessa);

e)	onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; ja

f)	onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään jokin B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltu tunnusmerkki tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili tapauksen mukaan jäsenvaltionsa tai Liechtensteinin toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 31 päivänä joulukuuta 2015, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili kyseisen tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen pitäisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen Raportoitavan lainkäyttöalueen osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jollakin Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Aiemman Vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän jakson nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste tällaisen Raportoitavan lainkäyttöalueen osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten tilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:tta Yhdysvaltain dollaria, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

Tutkittavat Yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:tta Yhdysvaltain dollaria, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kyseistä määrää, mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joiden haltija on yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

Tutkimismenettelyt niiden Yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan Raportoitavalla lainkäyttöalueella, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai Raportoitavalla lainkäyttöalueella sijaitseva osoite.

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)	Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jonka haltija on yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria; tai

ii)	itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siltä lainkäyttöalueelta (niiltä lainkäyttöalueilta) (Jäsenvaltiolta, Liechtensteinilta tai muilta lainkäyttöalueilta), jolla Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka sijaitsee.

Tutkimisajankohta ja aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:tta Yhdysvaltain dollaria, on saatettava loppuun viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:tta Yhdysvaltain dollaria, mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän myöhemmän vuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden Yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, onko tilin haltija yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu Raportoitavalla lainkäyttöalueella, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseisellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava A kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä Tilinhaltijalta saatua itse annettua todistusta sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)	Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)	Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Tilinhaltijan tai Kontrolloivan henkilön itse antamaa todistusta.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A.	Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sen pitäisi tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

Käteisarvovakuutussopimusten tai Elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä Finanssitilejä ja Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai Ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sen pitäisi tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen pitäisi tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät III jakson B kohdassa kuvattuja tunnusmerkkejä. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sen pitäisi tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Raportoiva finanssilaitos saa käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kun työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

b)	työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuolintapauksissa maksettavalle edulle; ja

c)	työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä ei ylitä kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutussopimusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) veloittaa kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilaan liittyviä tekijöitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät linkittävät Finanssitilit asiakasnumeron tai verotunnisteen kaltaisen tietoalkion perusteella ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät linkittävät Finanssitilit asiakasnumeron tai verotunnisteen kaltaisen tietoalkion perusteella ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

4.	Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muina valuuttoina. Kaikkien kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muina valuuttoina kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A. Raportoiva finanssilaitos

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan asiayhteydestä riippuen mitä tahansa Jäsenvaltion finanssilaitosta tai Liechtensteinin finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos.

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, joka sijaitsee Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa.

’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i)	kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaanvaluutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii)	yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii)	muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta;

tai

b)	jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ’Sijoitusyksikkö’ ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 9 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa finanssilaitoksen määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

’Finanssivarat’ kattavat arvopaperit (esimerkiksi yhtiön osakkeet, yhtymäosuudet tai todelliset etuuden omistajuudet laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa; joukkovelkakirjalainat, debentuurit tai muut velka-asiakirjat), yhtymäosuudet, hyödykkeet, swap-sopimukset (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimukset tai Elinkorkosopimukset tai muut osuudet (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimukset tai optiot) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ’Finanssivarat’ ei kata velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia tai Elinkorkosopimuksia tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

B. Ei-raportoiva finanssilaitos

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a)	Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b)	Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, joita kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja jotka määritellään kansallisessa lainsäädännössä Ei-raportoivaksi finanssilaitokseksi ja joista säädetään jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 7 a kohdassa ja joista ilmoitetaan Liechtensteinille sekä joista ilmoitetaan Sveitsin osalta Euroopan komissiolle edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän sopimuksen tarkoituksia;

d)	Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e)	trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) valtiollista osaa tai jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

Jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen hallitsevan viranomaisen. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta, Liechtensteinista tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i)	Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii)	Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; ja

iii)	Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) (i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista; (ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen kanssa ja (iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen kokonaan tai osittain omistama tai ei.

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)	rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b)	rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; ja

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)	rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii)	rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii)

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv)

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät vuosittain ylitä kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000 Yhdysvaltain dollaria, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)	rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b)	rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, joka ei ole Sijoitusyksikkö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö;

c)	työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d)	ne osallistujat, jotka eivät asu sillä lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Liechtensteinissa), johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; ja

e)	rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

Finanssilaitos toteuttaa viimeistään 1 päivänä 2016 toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:tta Yhdysvaltain dollaria, suurempaa määrää tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista;

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a)	yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 31 päivän joulukuuta 2015 jälkeen;

b)	yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c)	yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä; ja

d)	yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

C. Finanssitili

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Finanssitili’ ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta asiakkaan nimissä Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b)	kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; ja

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

’Finanssitili’ ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

’Talletustili’ käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan tietyn määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen lainkäyttöalueen (jäsenvaltio, Liechtenstein tai muu lainkäyttöalue) lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Käteisarvo’ ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a)	yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b)	henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d)	vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet;

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a)	Raportoivan finanssilaitoksen 31 päivänä joulukuuta 2015 ylläpitämää Finanssitiliä;

Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona Finanssitili on avattu, jos

i)	Tilinhaltijalla on Raportoivassa finanssilaitoksessa tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Liechtensteinissa) kuin Raportoiva finanssilaitos, myös Finanssitili, joka on C kohdan 9 alakohdan a alakohdan mukainen Aiempi tili;

ii)

Raportoiva finanssilaitos ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa tai Liechtensteinissa) kuin Raportoiva finanssilaitos), käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään Aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii)

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; ja

iv)	Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän sopimuksen soveltamista varten.

10.

’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää Finanssitiliä, joka on avattu 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen, paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan mukaisesti.

11.

’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12.

’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13.

’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi yksikkö.

14.

’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä 31 päivänä joulukuuta 2015 kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria.

15.

’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 tai jonakin seuraavana vuonna kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitetun määrän, joka vastaa 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria.

16.

’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17.

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolemantapausetuudet);

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)	tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv)	nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

joko (i) vuosimaksut on rajattu kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000 Yhdysvaltain dollaria, tai alhaisempaan määrään tai (ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajattu kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettuun määrään, joka vastaa 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria, tai alhaisempaan määrään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa olevia sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii)

iii)	nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

iv)	vuosimaksut on rajattu kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000 Yhdysvaltain dollaria, tai alhaisempaan määrään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i)	jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii)	sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii)

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolemantapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolemantapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; ja

iv)	siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d)	tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i)	tuomioistuimen määräys tai tuomio.

ii)

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

—	tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;

—

tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;

—	tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;

—	tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; ja

—	tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.

iii)	kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv)	Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

Talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

ii)

Finanssilaitos toteuttaa viimeistään 1 päivänä 2016 toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion tai Liechtensteinin kansallisena valuuttana ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:tta Yhdysvaltain dollaria, suurempaa määrää tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa olevia sääntöjä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista;

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, joita kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa, ja joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä Muuksi kuin finanssitiliksi ja josta säädetään jäsenvaltioiden osalta hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 7 a kohdassa ja josta ilmoitetaan Liechtensteinille sekä joista ilmoitetaan Liechtensteinin osalta Euroopan komissiolle edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän sopimuksen tarkoituksia.

D. Raportoitava tili

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan tiliä, jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla; ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyksikkö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Finanssilaitos.

’Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu Raportoitavalla lainkäyttöalueella kyseisen lainkäyttöalueen verolakien mukaan, tai Raportoitavalla lainkäyttöalueella asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

’Raportoitavalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan Liechtensteinia suhteessa jäsenvaltioon tai jäsenvaltiota suhteessa Liechtensteiniin I jaksossa määritettyjen tietojen antamista koskevan velvollisuuden yhteydessä.

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai Liechtensteinin osalta:

a)	mitä tahansa jäsenvaltiota Liechtensteinille raportoinnin osalta tai

b)	Liechtensteinia jäsenvaltiolle raportoinnin osalta, tai

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa asiayhteyden mukaan asianomaisella jäsenvaltiolla tai Liechtensteinilla on sopimus, jonka mukaan toinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja, ja ii) joka on tunnistettu jäsenvaltion julkaisemassa ja Liechtensteinille ilmoitetussa taikka Liechtensteinin julkaisemassa Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

d)	jäsenvaltioiden osalta mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ’Kontrolloivat henkilöt’ on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b)	Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)	Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei täytä tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f)	Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos edellisten viiden vuoden aikana ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittamista tai aloittaa kyseisen toiminnan harjoittaminen uudelleen;

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

se on sijoittautunut asuinlainkäyttöalueellensa (jäsenvaltioon, Liechtensteiniin tai muulle lainkäyttöalueelle) ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut asuinlainkäyttöalueelleen (jäsenvaltioon, Liechtensteiniin tai muulle lainkäyttöalueelle) ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii)	se on vapautettu tuloverosta asuinlainkäyttöalueellaan (jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla lainkäyttöalueella);

iii)	sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv)

Ei-finanssiyksikön asuinlainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen) sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; ja

Ei-finanssiyksikön asuinlainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen) sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön asuinlainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen) tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

E. Muuta

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä liitettä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos a) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; b) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset tai c) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a)	asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen lainkäyttöalueen (jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun lainkäyttöalueen) julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa;

b)	luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin;

Yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko sillä lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla lainkäyttöalueella), jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla lainkäyttöalueella), jolla se muodostettiin tai organisoitiin;

d)	tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta Raportoivat finanssilaitokset saavat käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. ’Vakiomuotoisella toimialakoodausjärjestelmällä’ tarkoitetaan koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kunkin jäsenvaltion ja Liechtensteinin on otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1.	säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä;

2.	säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista edellä mainittujen menettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3.	hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4.	hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; ja

5.	tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

X JAKSO

TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄT ITÄVALLASSA SIJAITSEVIEN RAPORTOIVIEN FINANSSILAITOSTEN OSALTA

Itävallassa sijaitsevien Raportoivien finanssilaitosten osalta kaikkia viittauksia vuoteen ’2016’ olisi pidettävä viittauksena vuoteen ’2017’ ja viittauksia vuoteen ’2017’ olisi pidettävä viittauksena vuoteen ’2018’. Itävallassa sijaitsevien Raportoivien finanssilaitosten pitämien Aiempien yksikkötilien osalta kaikkia tässä liitteessä olevia viittauksia päivämäärään ’31 päivä joulukuuta 2015’ olisi pidettävä viittauksena päivämäärään ’31 päivänä joulukuuta 2016’.

LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1. Olosuhteiden muutos

Olosuhteiden muutokseen kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen Asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2. Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan joko Tilinhaltijan tai Kontrolloivan henkilön itse antamaa todistusta.

3. Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan (ts. Osallistuva lainkäyttöalue voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, se kuuluu yleensä kyseisen jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, Liechtensteinin finanssilaitos tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän sopimuksen tai muun globaalin standardin täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä muulle Osallistuvalle lainkäyttöalueelle (jäsenvaltiolle, Liechtensteinille tai muulle Osallistuvalle lainkäyttöalueelle), koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisellä muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainkäyttövaltaan ja se on näin ollen Jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos, jos:

a)	se on perustettu jäsenvaltion, Liechtensteinin tai muun Osallistuvan lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti;

b)	sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella; tai

c)	se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdella tai useammalla Osallistuvalla lainkäyttöalueella (jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla Osallistuvalla lainkäyttöalueella), kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen Osallistuvan lainkäyttöalueen tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4. Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a)	Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b)	Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c)	sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d)	Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5. Trustit, jotka ovat Passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ’samankaltaisena’, jos sitä ei käsitellä Raportoitavalla lainkäyttöalueella verotettavana yksikkönä kyseisen Raportoitavan lainkäyttöalueen verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ’Kontrolloivat henkilöt’ laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä

6. Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite siinä jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai siinä jäsenvaltiossa, Liechtensteinissa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

LIITE III

LUETTELO SOPIMUSPUOLTEN TOIMIVALTAISISTA VIRANOMAISISTA

Tässä sopimuksessa toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan seuraavia viranomaisia:

a)	Liechtensteinin ruhtinaskunta: Die Regierung des Furstentums Liechtenstein tai valtuutettu edustaja,

b)	Belgian kuningaskunta: De Minister van Financiën/Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja,

c)	Bulgarian tasavalta: Изпълнителният директор на Националната агенция за приходите tai valtuutettu edustaja,

d)	Tšekin tasavalta: Ministr financí tai valtuutettu edustaja,

e)	Tanskan kuningaskunta: Skatteministeren tai valtuutettu edustaja,

f)	Saksan liittotasavalta: Der Bundesminister der Finanzen tai valtuutettu edustaja,

g)	Viron tasavalta: Rahandusminister tai valtuutettu edustaja,

h)	Helleenien tasavalta: Ο Υπουργός Οικονομίας και Οικονομικών tai valtuutettu edustaja,

i)	Espanjan kuningaskunta: El Ministro de Economía y Hacienda tai valtuutettu edustaja,

j)	Ranskan tasavalta: Le Ministre chargé du budget tai valtuutettu edustaja,

k)	Kroatian tasavalta: Ministar financija tai valtuutettu edustaja,

l)	Irlanti: The Revenue Commissioners tai valtuutettu edustaja,

m)	Italian tasavalta: Il Direttore Generale delle Finanze or an authorised representative,

n)	Kyproksen tasavalta: Υπουργός Οικονομικών tai valtuutettu edustaja,

o)	Latvian tasavalta: Finanšu ministrs tai valtuutettu edustaja,

p)	Liettuan tasavalta: Finansų ministras tai valtuutettu edustaja,

q)	Luxemburgin suurherttuakunta: Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja,

r)	Unkari: A pénzügyminiszter tai valtuutettu edustaja,

s)	Maltan tasavalta: Il-Ministru responsabbli għall-Finanzi tai valtuutettu edustaja,

t)	Alankomaiden kuningaskunta: De Minister van Financiën tai valtuutettu edustaja,

u)	Itävallan tasavalta: Der Bundesminister für Finanzen tai valtuutettu edustaja,

v)	Puolan tasavalta: Minister Finansów tai valtuutettu edustaja,

w)	Portugalin tasavalta: O Ministro das Finanças tai valtuutettu edustaja,

x)	Romania: Președintele Agenției Naționale de Administrare Fiscală tai valtuutettu edustaja,

y)	Slovenian tasavalta: Minister za finance or an authorised representative,

z)	Slovakian tasavalta: Minister financií tai valtuutettu edustaja,

aa)	Suomen tasavalta: Valtiovarainministeriö/Finansministeriet tai valtuutettu edustaja,

ab)	Ruotsin kuningaskunta: Chefen för Finansdepartementet tai valtuutettu edustaja,

ac)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta sekä Euroopan alueet, joiden ulkosuhteista Yhdistynyt kuningaskunta vastaa: The Commissioners of Inland Revenue tai näiden valtuutettu edustaja sekä Gibraltarin toimivaltainen viranomainen, jonka nimittää Yhdistynyt kuningaskunta noudattaen Gibraltarin viranomaisten osalta sovittuja järjestelyjä, jotka koskevat Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön välineitä ja niihin liittyviä Euroopan unionin jäsenvaltioille ja toimielimille 19 päivänä huhtikuuta 2000 tiedoksi annettuja sopimuksia, joista Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri toimittaa jäljennöksen Liechtensteinille ja joita sovelletaan tähän sopimukseen.

”

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Sopimuspuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä muutospöytäkirja omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen menettelyjen toteuttamisesta. Tämä muutospöytäkirja tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ilmoitus on tehty.

2. Pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon osalta tässä muutospöytäkirjassa määrättyä tietojenvaihtoa on sovellettava pyyntöihin, jotka on tehty sen voimassaolopäivänä tai sen jälkeen, sellaisten tietojen osalta, jotka liittyvät tämän muutospöytäkirjan voimaantulovuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen alkaviin verovuosiin. Sopimuksen 10 artiklan soveltamista muodossa, jossa se oli ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, jatketaan, jollei sopimuksen 5 artiklaa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, sovelleta.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, sopimuksen, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, mukaisia velvoitteita sovelletaan edelleen seuraavasti:

Liechtensteinin velvoitteiden ja sinne sijoittautuneiden maksuasiamiesten sopimuksen, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, 2 artiklan mukaisten velvoitteiden sekä Liechtensteinin velvoitteiden ja niistä sinne sijoittautuneille maksuasiamiehille johtuvien sopimuksen, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, 8 artiklan mukaisten velvoitteiden soveltaminen jatkuu sen vuoden 30 päivään kesäkuuta, jona tämä muutospöytäkirja tulee voiman, tai siihen asti, kun kyseiset velvoitteet on täytetty;

ii)

jäsenvaltioiden sopimuksen, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, 9 artiklan mukaisten velvoitteiden, jotka koskevat sopimuksen, sellaisena kuin se on ennen sen muuttamista tällä muutospöytäkirjalla, viimeisenä soveltamisvuotena ja sitä edeltävinä vuosina kannettavaa lähdeveroa, soveltaminen jatkuu siihen asti, kun kyseiset velvoitteet on täytetty.

3 artikla

Kielet

Tämä muutospöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen näistä kieliversioista on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Страсбург на двадесет и осми октомври две хиляди и петнадесета година.

Hecho en Estrasburgo, el veintiocho de octubre de dos mil quince.

Ve Štrasburku dne dvacátého osmého října dva tisíce patnáct.

Udfærdiget i Strasbourg den otteogtyvende oktober to tusind og femten.

Geschehen zu Straβburg am achtundzwanzigsten Oktober zweitausendfünfzehn.

Kahe tuhande viieteistkümnenda aasta oktoobrikuu kahekümne kaheksandal päeval Strasbourgis.

Έγινε στo Στρασβoύργo, στις είκοσι οκτώ Οκτωβρίου δύο χιλιάδες δεκαπέντε.

Done at Strasbourg on the twenty eighth day of October in the year two thousand and fifteen.

Fait à Strasbourg, le vingt huit octobre deux mille quinze.

Sastavljeno u Strasbourgu dvadeset osmog listopada dvije tisuće petnaeste.

Fatto a Strasburgo, addì ventotto ottobre duemilaquindici.

Strasbūrā, divi tūkstoši piecpadsmitā gada divdesmit astotajā oktobrī.

Priimta du tūkstančiai penkioliktų metų spalio dvidešimt aštuntą dieną Strasbūre.

Kelt Strasbourgban, a kéteze-tizenötödik év október havának huszonnyolcadik napján.

Magħmul fi Strasburgu, fit-tmienja u għoxrin jum ta' Ottubru fis-sena elfejn u ħmistax.

Gedaan te Straatsburg, de achtentwintigste oktober tweeduizend vijftien.

Sporządzono w Strasburgu dnia dwudziestego ósmego października roku dwa tysiące piętnastego.

Feito em Estrasburgo, em vinte e oito de outubro de dois mil e quinze.

Întocmit la Strasbourg la douăzeci și opt octombrie două mii cincisprezece.

V Štrasburgu dvadsiateho ôsmeho októbra dvetisíctridsať.

V Strasbourgu, dne osemindvajsetega oktobra leta dva tisoč petnajst.

Tehty Strasbourgissa kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaviisitoista.

Som skedde i Strasbourg den tjugoåttonde oktober år tjugohundrafemton.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

За Княжество Лихтенщайн

Por el principado de Liechtenstein

Za Lichtenštejnské knížectví

For Fyrstendømmet Liechtenstein

Für das Fürstentum Liechtenstein

Liechtensteini Vürstiriigi nimel

Για το Πριγκιπάτο του Λιχτενστάιν

For the Principality of Liechtenstein

Pour la Principauté de Liechtenstein

Za Kneževinu Lihtenštajn

Per il Principato del Liechtenstein

Lihtenšteinas Firstistes vārdā –

Lichtenšteino Kunigaikštystės vardu

A Liechtensteini Hercegség részéről

Għall-Prinċipat tal-Liechtenstein

Voor het Vorstendom Liechtenstein

W imieniu Księstwa Lichtensteinu

Pelo Principado do Listenstaine

Pentru Principatul Liechtenstein

Za Lichtenštajnské kniežatstvo

Za Kneževino Lihtenštajn

Liechtensteinin ruhtinaskunnan puolesta

För Furstendömet Liechtenstein

(1) EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38.

(2) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(3) Liechtensteinisches Landesgesetzblatt 2002 Nr. 55 (Liechtenstein Law Gazette 2002 No. 55).

(4) EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET:

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 5 ARTIKLASTA

Sopimuspuolet sopivat pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevan 5 artiklan täytäntöönpanon osalta, että kommentaaria OECD:n tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen, sellaisena kuin se on muutospöytäkirjan allekirjoittamishetkellä, 26 artiklaa olisi käytettävä tulkintojen lähteenä.

Jos OECD hyväksyy seuraavina vuosina uusia versioita OECD:n tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklaa koskeviaan kommentaariin, mikä jäsenvaltio tahansa tai Liechtenstein voi pyynnön vastaanottaneena lainkäyttöalueena soveltaa kyseisiä uusia versioita tulkintojen lähteenä aiempien versioiden sijaan. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava Liechtensteinille ja Liechtensteinin on ilmoitettava Euroopan komissiolle, kun ne soveltavat edellistä virkettä. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Liechtensteinille, ja se toimituttaa Liechtensteinilta saadun ilmoituksen kaikille jäsenvaltioille. Määräysten soveltaminen alkaa ilmoituspäivänä.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS MUUTOSPÖYTÄKIRJAN VOIMAANTULOSTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Sopimuspuolet ilmoittavat, että ne odottavat kansainvälisten sopimusten tekemiselle Liechtensteinin perustuslaissa ja Euroopan unionin lainsäädännössä asetettujen vaatimusten täyttyvän ajoissa, jotta muutospöytäkirja voi tulla voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta 2016. Ne toteutettavat toimivaltansa rajoissa kaikki toimenpiteet kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Ennen liitteissä I ja II olevien huolellisuussääntöjen soveltamisen aloittamista jäsenvaltioiden on ilmoitettava Liechtensteinille ja Liechtensteinin on ilmoitettava Euroopan komissiolle, kun ne ovat toteuttaneet tarvittavat toimet sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna muutospöytäkirjalla, panemiseksi täytäntöön. Euroopan komissio voi koordinoida ilmoituksen toimittamista jäsenvaltioilta Liechtensteinille, ja se toimituttaa Liechtensteinilta saadun ilmoituksen kaikille jäsenvaltioille.

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/36

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2454,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2015,

rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 224/2014 17 artiklan 1 ja 3 kohdan täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 224/2014 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 1 ja 3 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 10 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 224/2014.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2127 (2013) nojalla perustettu YK:n turvallisuusneuvoston komitea, jäljempänä ’pakotekomitea’, saattoi 20 päivänä lokakuuta 2015 ajan tasalle yhtä henkilöä koskevat tunnistetiedot luettelosta, joka koskee henkilöitä ja yhteisöjä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)	Pakotekomitea lisäsi 17 päivänä joulukuuta 2015 kaksi henkilöä luetteloon, joka koskee henkilöitä ja yhteisöjä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 224/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 224/2014 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ASSELBORN

(1) EUVL L 70, 11.3.2014, s. 1.

LIITE

Lisätään asetuksen (EU) N:o 224/2014 liitteessä I olevaan luetteloon seuraavat henkilöt:

A. Henkilöt

7. Haroun GAYE (alias: a) Haroun Geye; b) Aroun Gaye; c) Aroun Geye

Nimitys: Front Populaire pour la Renaissance de Centrafrique (FPRC) -liittouman poliittisen koordinoinnin raportoija

Syntymäaika: a) 30. tammikuuta 1968, b) 30. tammikuuta 1969

Passin nro: Keski-Afrikan tasavallan numero O00065772 (O-kirjain, jonka jälkeen 3 nollaa), voimassaolo päättyy 30. joulukuuta 2019)

Osoite: Bangui, Keski-Afrikan tasavalta

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä: 17. joulukuuta 2015

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Haroun Gaye merkittiin luetteloon 17. joulukuuta 2015 päätöslauselman 2196 (2015) 11 kohdan ja 12 kohdan b ja f alakohdan nojalla, koska hän ”osallistuu Keski-Afrikan tasavallan rauhaa, vakautta ja turvallisuutta heikentäviin toimiin tai tukee niitä”; ”osallistuu tapauksen mukaan kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisten toimien tai ihmisoikeusloukkausten suunnitteluun, johtamiseen tai toteuttamiseen Keski-Afrikan tasavallassa, mukaan lukien toimet, joihin sisältyy seksuaalista väkivaltaa tai jotka kohdistuvat siviilihenkilöihin, sekä etnisiin tai uskonnollisiin syihin perustuvat tai kouluihin ja sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset sekä kaappaukset ja pakkosiirrot”; ja ”osallistuu YK:n operaatioiden tai kansainvälisten turvallisuusjoukkojen, mukaan lukien MINUSCA, Euroopan unionin operaatiot ja niitä tukevat Ranskan operaatiot, vastaisten hyökkäysten suunnitteluun, johtamiseen, rahoittamiseen tai toteuttamiseen.”

Lisätiedot:

HAROUN GAYE on vuoden 2014 alusta alkaen ollut erään PK5-alueella Banguissa toimivan aseellisen ryhmittymän johtajia. PK5-alueen kansalaisyhteiskunnan edustajien mukaan Gaye ja hänen aseellinen ryhmittymänsä ruokkivat konfliktia Banguissa, vastustavat sovintoa ja estävät väestön liikkumista Banguin kolmannen kaupunginosan ja muiden kaupunginosien välillä. Gaye ja 300 mielenosoittajaa estivät 11. toukokuuta 2015 pääsyn kansalliseen siirtymäkauden neuvostoon häiritäkseen Banguin foorumin viimeistä päivää. Gayen raportoidaan toimineen yhteistyössä anti-balaka -liikkeen toimijoiden kanssa koordinoidakseen tätä häirintää.

Gaye ja pieni lähipiiri häiritsi 26. kesäkuuta 2015 äänestäjien rekisteröintikampanjan avausta Banguin PK5-alueella, minkä johdosta kampanja jouduttiin lopettamaan.

MINUSCA yritti pidättää Gayen 2. elokuuta 2015 turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2217 (2015) 32 kohdan f alakohdan i alakohdan määräysten mukaisesti. Gaye, jonka raportoidaan tienneen pidätysyrityksestä etukäteen, oli valmistautunut siihen raskaasti aseistautuneiden kannattajiensa kanssa. Gayen joukot avasivat tulen MINUSCAn yhteisiä joukkoja vastaan. Seitsemän tuntia kestäneessä tulitaisteluissa Gayen miehet käyttivät ampuma-aseita, sinkoja ja käsikranaatteja MINUSCAn joukkoja vastaan surmaten yhden rauhanturvaajan ja haavoittaen kahdeksaa. Gaye oli yllyttämässä väkivaltaisiin mielenosoituksiin ja yhteenottoihin syyskuun 2015 lopulla. Kyseessä näyttää olleen vallankaappausyritys väliaikaishallituksen syrjäyttämiseksi. Vallankaappausyrityksen johdossa olivat todennäköisesti entisen presidentin Bozizen kannattajat, jotka olivat liittoutuneet Gayen ja muiden FPRC:n johtajien kanssa. Vaikuttaa siltä, että Gaye pyrki järjestämään sarjan kostoiskuja tulevien vaalien vaarantamiseksi. Gaye vastasi anti-balaka -joukkojen marginalisoituneiden ryhmien koordinoinnista.

PK5-alueella järjestettiin 1. lokakuuta 2015 marginalisoituneen anti-balaka -ryhmän jäsenen Eugène Barret Ngaïkosset'n ja Gayen välinen tapaaminen, jonka tavoitteena oli suunnitella Banguissa 3. lokakuuta tehtävää yhteistä iskua. Gayen ryhmä esti PK5-alueella olevia ihmisiä poistumasta alueelta tavoitteenaan vahvistaa muslimiväestön yhteisöllistä identiteettiä, jotta etnisten ryhmien väliset jännitteet lisääntyisivät ja sovinnon syntyminen estettäisiin. Gaye ja hänen ryhmänsä keskeyttivät 26. lokakuuta 2015 Banguin arkkipiispan ja Banguin keskusmoskeijan imaamin välisen tapaamisen ja uhkasivat valtuuskuntaa, jonka oli poistuttava keskusmoskeijasta ja paettava PK5-alueelta.

8. Eugène BARRET NGAÏKOSSET (alias: a) Eugene Ngaikosset b) Eugene Ngaikoisset c) Eugene Ngakosset, d) Eugene Barret Ngaikosse e) Eugene Ngaikouesset; huonolaatuinen alias: f) ”The Butcher of Paoua” g) Ngakosset

Nimitys: entinen kapteeni, Keski-Afrikan tasavallan presidentin henkivartiokaarti, b) entinen kapteeni, Keski-Afrikan tasavallan merivoimat

Henkilötunnus: Keski-Afrikan tasavallan asevoimien (FACA) sotilaallinen tunnusnumero 911-10-77

Osoite: a) Bangui, Keski-Afrikan tasavalta

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä: 17. joulukuuta 2015

Muita tietoja: Kapteeni Eugène Barret Ngaïkosset on entisen presidentin François Bozizén (CFi.001) henkivartiokaartin entinen jäsen ja yhteydessä anti-balaka-liikkeeseen. Hän pakeni vankilasta 17. toukokuuta 2015 sen jälkeen, kun hänet oli luovutettu Brazzavillestä, ja loi oman anti-balaka-joukkonsa, johon kuuluu entisiä FACA:n taistelijoita.

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Eugène BARRET NGAÏKOSSET merkittiin luetteloon 17. joulukuuta 2015 päätöslauselman 2196 (2015) 11 kohdan ja 12 kohdan b ja f alakohdan nojalla, koska hän ”osallistuu Keski-Afrikan tasavallan rauhaa, vakautta ja turvallisuutta heikentäviin toimiin tai tukee niitä”; ”osallistuu tapauksen mukaan kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisten toimien tai ihmisoikeusloukkausten suunnitteluun, johtamiseen tai toteuttamiseen Keski-Afrikan tasavallassa, mukaan lukien toimet, joihin sisältyy seksuaalista väkivaltaa tai jotka kohdistuvat siviilihenkilöihin, sekä etnisiin tai uskonnollisiin syihin perustuvat tai kouluihin ja sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset sekä kaappaukset ja pakkosiirrot”; ja ”osallistuu YK:n operaatioiden tai kansainvälisten turvallisuusjoukkojen, mukaan lukien MINUSCA, Euroopan unionin operaatiot ja niitä tukevat Ranskan operaatiot, vastaisten hyökkäysten suunnitteluun, johtamiseen, rahoittamiseen tai toteuttamiseen.”

Lisätiedot:

Ngaïkosset on yksi pääasiallisista Banguissa syyskuun 2015 lopulla puhjenneeseen väkivaltaan syyllistyneistä. Ngaïkosset ja muut anti-balakan jäsenet toimivat yhdessä entisen Sélékan marginalisoituneiden jäsenten kanssa pyrkien horjuttamaan Keski-Afrikan tasavallan väliaikaishallitusta. Syyskuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä 2015 Ngaïkosset ja muut tekivät epäonnistuneen yrityksen hyökätä Izamo-santarmitukikohtaan varastaakseen aseita ja ampumatarvikkeita. 28. syyskuuta ryhmä piiritti Keski-Afrikan tasavallan valtakunnallisen radion toimitilat.

PK5-alueella järjestettiin 1. lokakuuta 2015 Ngaïkosset'n ja Front Populaire pour la Renaissance de Centrafrique (FPRC) -liittouman johtajan Haroun Gayen välinen tapaaminen, jonka tavoitteena oli suunnitella Banguissa lauantaina 3. lokakuuta tehtävää yhteistä iskua.

Keski-Afrikan tasavallan oikeusministeri ilmoitti 8. lokakuuta 2015 aikomuksesta tutkia Ngaïkosset'n ja muiden henkilöiden roolia Banguin väkivaltaisuuksissa syyskuussa 2015. Ngaïkosset ja muut nimettiin osallisiksi ”räikeään valtion sisäisen turvallisuuden vastaiseen toimintaan, salahankkeeseen ja yllytykseen sisällissotaan, kansalaistottelemattomuuteen, vihaan ja rikoskumppanuuteen”. Keski-Afrikan tasavallan oikeusviranomaisia kehotettiin aloittamaan tutkinta näiden tekojen tekijöiden ja niihin osallisten etsimiseksi ja pidättämiseksi.

Ngaïkosset'n uskotaan 11. lokakuuta 2015 kehottaneen johtamaansa puolisotilaallista anti-balaka-ryhmää suorittamaan ihmisryöstöjä keskittyen erityisesti Ranskan kansalaisiin sekä myös Keski-Afrikan tasavallan poliittisiin henkilöihin ja YK:n edustajiin tarkoituksena pakottaa väliaikainen presidentti Catherine Samba-Panza jättämään toimensa.

Korvataan asetuksen (EU) N:o 224/2014 liitteessä I oleva kohta numero 6 seuraavasti:

6. Oumar YOUNOUS ABDOULAY (alias: a) Oumar Younous b) Omar Younous c) Oumar Sodiam d) Oumar Younous M'Betibangui)

Nimitys: Entinen Sélékan kenraali

Syntymäaika: 2. huhtikuuta 1970

Kansalaisuus: Sudanin kansalainen, Keski-Afrikan tasavallan diplomaattipassi nro D00000898, myönnetty 11. huhtikuuta 2013 (voimassa 10. huhtikuuta 2018 saakka)

Osoite: a) Bria, Keski-Afrikan tasavalta (Puh. +236 75507560) b) Birao, Keski-Afrikan tasavalta c) Tullus, Etelä-Darfur, Sudan (entinen osoite)

Muita tietoja: Timanttien salakuljettaja, Séléka-joukkojen kolmen tähden kenraali ja Keski-Afrikan tasavallan entisen väliaikaisen presidentin Michel Djotodian läheinen uskottu. Fyysinen kuvaus: hiusten väri: musta; pituus: 180 cm; kuuluu Fulanin etniseen ryhmään. Valokuva saatavilla liitettäväksi Interpolin ilmoitukseen YK:n turvallisuusneuvoston pakotteista.

YK merkinnyt luetteloon: 20. elokuuta 2015 (muutettu 20. lokakuuta 2015)

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Oumar Younous merkittiin luetteloon 20. elokuuta 2015 päätöslauselman 2196 (2015) 11 kohdan ja 12 kohdan d alakohdan nojalla, koska hän ”osallistuu Keski-Afrikan tasavallan rauhaa, vakautta ja turvallisuutta heikentäviin toimiin tai tukee niitä, mukaan lukien toimet, jotka uhkaavat tai rikkovat siirtymäkauden sopimuksia tai uhkaavat tai estävät poliittista siirtymäprosessia, mukaan lukien siirtymistä kohti vapaita ja oikeudenmukaisia demokraattisia vaaleja, tai jotka lietsovat väkivaltaa”; ja ”tukee aseellisia ryhmittymiä tai rikollisverkostoja Keski-Afrikan tasavallassa luonnonvarojen, mukaan lukien timanttien, kullan sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien ja niistä saatavien tuotteiden, laittomalla hyväksikäytöllä tai kaupalla”.

Lisätiedot:

Oumar Younous on entisen Sélékan kenraalina ja timanttien salakuljettajana tukenut erästä aseellista ryhmittymää Keski-Afrikan tasavallassa luonnonvarojen, mukaan lukien timanttien, laittomalla hyväksikäytöllä ja kaupalla.

Oumar Younous, joka toimi aiemmin SODIAM-nimisen timanttien hankintayhtiön autonkuljettajana, liittyi lokakuussa 2008 kapinallisryhmään nimeltä Mouvement des Libérateurs Centrafricains pour la Justice (MLCJ). Joulukuussa 2013 Oumar Younousin todettiin olevan Séléka-joukkojen kolmen tähden kenraali ja väliaikaisen presidentin Michel Djotodian läheinen uskottu.

Younous osallistuu Briasta ja Sam Ouandjasta Sudaniin suuntautuvaan timanttien kauppaan. Tietolähteiden mukaan Oumar Younous on osallistunut Briaan kätkettyjen timanttipakettien noutamiseen ja niiden viemiseen Sudaniin myytäväksi.

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/40

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2455,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2015,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Heinz ZOUREK

Verotuksen ja tulliliiton pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Eri äyriäisten ja nilviäisten lihasta (painoprosentteina ilmaistuna) koostuva tuote:

1605 54 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, 16 ryhmän 2 huomautuksen sekä CN-koodien 1605 ja 1605 54 00 nimiketekstien mukaisesti.

Tuote koostuu ”merenelävistä” (eri äyriäisten ja nilviäisten lihasta), joista osa on raakoja tai esikeitettyjä (nimike 0307) ja osa on keitettyjä (nimike 1605). Tällainen tuote katsotaan valmisteeksi ottaen huomioon, että keittäminen estää tuotteen luokituksen 3 ryhmään, kun tuote on, vaikka vain osittain käsitelty menetelmällä, josta ei ole säädetty kyseisessä ryhmässä (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, 3 ryhmä, yleisohjeita, viides kohta).

Koska seepiaa ja kalmaria on painon osalta eniten, tuote luokitellaan 16 ryhmän 2 huomautuksen mukaisesti valmisteen suurinta osaa vastaavaan 16 ryhmän CN-koodiin.

Tavara on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 1605 54 00 valmistetuksi tai säilötyksi kalmariksi ja seepiaksi.

—	raa'at kalmarin ja seepian lonkerot

—	raa'at kalmari- ja seepiasuikaleet

—	raa'at kalmarirenkaat

—	keitetyt nuoret mattosimpukat

—	esikeitetyt katkaravut

Tuote esitetään tullille jäädytettynä (– 20 °C:n lämpötilassa) 1 kg:n pusseissa (nettopaino 800 g).

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/42

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2456,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä,

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	236,2
	MA	93,3
	TR	112,1
	ZZ	147,2
0707 00 05	EG	174,9
	MA	89,9
	TR	145,5
	ZZ	136,8
0709 93 10	MA	43,2
	TR	138,3
	ZZ	90,8
0805 10 20	EG	69,4
	MA	65,5
	TR	78,1
	ZA	53,1
	ZZ	66,5
0805 20 10	MA	73,7
0805 20 10	ZZ	73,7
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	IL	110,4
	TR	88,6
	UY	95,4
	ZZ	98,1
0805 50 10	MA	94,5
	TR	95,2
	ZZ	94,9
0808 10 80	CA	153,6
	CL	85,8
	US	83,0
	ZA	83,2
	ZZ	101,4
0808 30 90	CN	64,5
	TR	122,8
	ZZ	93,7

(1) Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/44

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/2457,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2015,

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2015/005 FI/Computer Programming)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä 'EGR', pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)	EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Suomi toimitti 12 päivänä kesäkuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/005 FI/Computer programming EGR:n rahoitustuen saamiseksi niiden työntekijävähennysten vuoksi, jotka toteutettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Suomessa. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)	Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 623 200 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella.

(5)	Jotta EGR-rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 2 623 200 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2015 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä joulukuuta 2015.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/46

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/2458,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2015,

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Irlannin hakemus – EGF/2015/006 IE/PWA International)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)	EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Irlanti jätti 19 päivänä kesäkuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/006 IE/PWA International EGR:n rahoitustuen saamiseksi PWA International Ltd.:n ja yhden sen Irlannissa sijaitsevan toimittajan toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on kyseisen asetuksen 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Irlanti on päättänyt tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja myös 108:lle työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle.

(5)	Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Irlannin hakemus voidaan kelpuuttaa, koska työntekijävähennyksillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen.

(6)	Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 442 293 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Irlannin hakemuksen perusteella.

(7)	Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 442 293 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2015 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä joulukuuta 2015.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/48

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (YUTP) 2015/2459,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2015,

Keski-Afrikan tasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/798/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 23 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/798/YUTP (1) ja erityisesti sen 2 c artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 23 päivänä joulukuuta 2013 päätöksen 2013/798/YUTP.

(2)

(3)	Pakotekomitea lisäsi 17 päivänä joulukuuta 2015 kaksi henkilöä luetteloon, joka koskee henkilöitä ja yhteisöjä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(4)	Päätöksen 2013/798/YUTP liite olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2013/798/YUTP liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ASSELBORN

(1) EUVL L 352, 24.12.2013, s. 51.

LIITE

1 artiklassa tarkoitetut henkilöt

Lisätään päätöksen 2013/798/YUTP liitteessä olevaan luetteloon seuraavat henkilöt:

7. Haroun GAYE (alias: a) Haroun Geye; b) Aroun Gaye; c) Aroun Geye

Nimitys: Front Populaire pour la Renaissance de Centrafrique (FPRC) -liittouman poliittisen koordinoinnin raportoija

Syntymäaika: a) 30. tammikuuta 1968, b) 30. tammikuuta 1969

Passin nro: Keski-Afrikan tasavallan numero O00065772 (O-kirjain, jonka jälkeen 3 nollaa), voimassaolo päättyy 30. joulukuuta 2019

Osoite: Bangui, Keski-Afrikan tasavalta

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä: 17. joulukuuta 2015

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Lisätiedot:

HAROUN GAYE on vuoden 2014 alusta alkaen ollut erään PK5-alueella Banguissa toimivan aseellisen ryhmittymän johtajia. PK5-alueen kansalaisyhteiskunnan edustajien mukaan Gaye ja hänen aseellinen ryhmittymänsä ruokkivat konfliktia Banguissa, vastustavat sovintoa ja estävät väestön liikkumista Banguin kolmannen kaupunginosan ja muiden kaupunginosien välillä. Gaye ja 300 mielenosoittajaa estivät 11. toukokuuta 2015 pääsyn kansalliseen siirtymäkauden neuvostoon häiritäkseen Banguin foorumin viimeistä päivää. Gayen raportoidaan toimineen yhteistyössä anti-balaka-liikkeen toimijoiden kanssa koordinoidakseen tätä häirintää.

Gaye ja pieni lähipiiri häiritsi 26. kesäkuuta 2015 äänestäjien rekisteröintikampanjan avausta Banguin PK5-alueella, minkä johdosta kampanja jouduttiin lopettamaan.

MINUSCA yritti pidättää Gayen 2. elokuuta 2015 turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2217 (2015) 32 kohdan f alakohdan i alakohdan määräysten mukaisesti. Gaye, jonka raportoidaan tienneen pidätysyrityksestä etukäteen, oli valmistautunut siihen raskaasti aseistautuneiden kannattajiensa kanssa. Gayen joukot avasivat tulen MINUSCAn yhteisiä joukkoja vastaan. Seitsemän tuntia kestäneessä tulitaistelussa Gayen miehet käyttivät ampuma-aseita, sinkoja ja käsikranaatteja MINUSCAn joukkoja vastaan surmaten yhden rauhanturvaajan ja haavoittaen kahdeksaa. Gaye oli yllyttämässä väkivaltaisiin mielenosoituksiin ja yhteenottoihin syyskuun 2015 lopulla. Kyseessä näyttää olleen vallankaappausyritys väliaikaishallituksen syrjäyttämiseksi. Vallankaappausyrityksen johdossa olivat todennäköisesti entisen presidentin Bozizen kannattajat, jotka olivat liittoutuneet Gayen ja muiden FPRC:n johtajien kanssa. Vaikuttaa siltä, että Gaye pyrki järjestämään sarjan kostoiskuja tulevien vaalien vaarantamiseksi. Gaye vastasi anti-balaka-joukkojen marginalisoituneiden ryhmien koordinoinnista.

PK5-alueella järjestettiin 1. lokakuuta 2015 marginalisoituneen anti-balaka-ryhmän jäsenen Eugène Barret Ngaïkosset'n ja Gayen välinen tapaaminen, jonka tavoitteena oli suunnitella Banguissa 3. lokakuuta tehtävää yhteistä iskua. Gayen ryhmä esti PK5-alueella olevia ihmisiä poistumasta alueelta tavoitteenaan vahvistaa muslimiväestön yhteisöllistä identiteettiä, jotta etnisten ryhmien väliset jännitteet lisääntyisivät ja sovinnon syntyminen estettäisiin. Gaye ja hänen ryhmänsä keskeyttivät 26. lokakuuta 2015 Banguin arkkipiispan ja Banguin keskusmoskeijan imaamin välisen tapaamisen ja uhkasivat valtuuskuntaa, jonka oli poistuttava keskusmoskeijasta ja paettava PK5-alueelta.

Nimitys: entinen kapteeni, Keski-Afrikan tasavallan presidentin henkivartiokaarti, b) entinen kapteeni, Keski-Afrikan tasavallan merivoimat

Henkilötunnus: Keski-Afrikan tasavallan asevoimien (FACA) sotilaallinen tunnusnumero 911-10-77

Osoite: a) Bangui, Keski-Afrikan tasavalta

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä: 17. joulukuuta 2015

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Lisätiedot:

Korvataan päätöksen 2013/798/YUTP liitteessä oleva kohta numero 6 seuraavasti:

6. Oumar YOUNOUS ABDOULAY (alias: a) Oumar Younous b) Omar Younous c) Oumar Sodiam d) Oumar Younous M'Betibangui)

Nimitys: Entinen Sélékan kenraali

Syntymäaika: 2. huhtikuuta 1970

Kansalaisuus: Sudanin kansalainen, Keski-Afrikan tasavallan diplomaattipassi nro D00000898, myönnetty 11. huhtikuuta 2013 (voimassa 10. huhtikuuta 2018 saakka)

Osoite: a) Bria, Keski-Afrikan tasavalta (Puh. +236 75507560) b) Birao, Keski-Afrikan tasavalta c) Tullus, Etelä-Darfur, Sudan (entinen osoite)

YK merkinnyt luetteloon: 20. elokuuta 2015 (muutettu 20. lokakuuta 2015)

Tietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Lisätiedot:

Oumar Younous, joka toimi aiemmin SODIAM-nimisen timanttien hankintayhtiön autonkuljettajana, liittyi lokakuussa 2008 kapinallisryhmään nimeltä ”Mouvement des Libérateurs Centrafricains pour la Justice” (MLCJ). Joulukuussa 2013 Oumar Younousin todettiin olevan Séléka-joukkojen kolmen tähden kenraali ja väliaikaisen presidentin Michel Djotodian läheinen uskottu.

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/52

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/2460,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2015,

korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyypin esiintymiseen Ranskassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 9818)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on lintujen, myös siipikarjan, tarttuva virustauti. Lintuinfluenssavirusten aiheuttamat tartunnat kotieläiminä pidettävässä siipikarjassa aiheuttavat taudin kahta päämuotoa, jotka eroavat toisistaan virulenssiltaan. Matalapatogeeninen muoto aiheuttaa yleensä ainoastaan lieviä oireita, kun taas korkeapatogeeninen muoto aiheuttaa hyvin korkeaa kuolleisuutta useimmissa siipikarjalajeissa. Kyseisellä taudilla voi olla vakava vaikutus siipikarjankasvatuksen kannattavuuteen.

(2)	Lintuinfluenssaa esiintyy pääasiassa linnuissa, mutta tietyissä olosuhteissa tartuntoja voi esiintyä myös ihmisissä, vaikkakin riski on yleisesti ottaen hyvin vähäinen.

(3)

Lintuinfluenssan puhjetessa on olemassa vaara, että taudinaiheuttaja leviää muille tiloille, joilla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja. Tämän tuloksena se voi levitä elävien lintujen tai niistä saatavien tuotteiden kaupan välityksellä yhdestä jäsenvaltiosta toisiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin.

(4)

Neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (3) vahvistetaan tietyt ennalta ehkäisevät toimenpiteet lintuinfluenssan valvonnan ja varhaisen toteamisen osalta sekä sellaiset torjuntaa koskevat vähimmäistoimenpiteet, jotka on toteutettava, jos lintuinfluenssan taudinpurkauksia ilmenee siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa. Kyseisen direktiivin 16 artiklassa säädetään suojavyöhykkeiden, valvontavyöhykkeiden sekä muiden rajoitusvyöhykkeiden muodostamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tautipesäkkeen ilmetessä. Lisäksi direktiivin 2005/94/EY 30 artiklassa säädetään tietyistä toimenpiteistä, joita on sovellettava valvontavyöhykkeillä taudin leviämisen estämiseksi, mukaan lukien tietyt rajoitukset, jotka koskevat siipikarjan, nuorikkojen, untuvikkojen ja siitosmunien siirtoja.

(5)	Neuvoston direktiivissä 2009/158/EY (4) vahvistetaan siipikarjalla ja siitosmunilla käytävää unionin sisäistä kauppaa koskevat säännöt, mukaan lukien käytettävät eläinlääkärintodistukset.

(6)

Ranska ilmoitti komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyypin taudinpurkauksista alueellaan sijaitsevilla siipikarjatiloilla ja ryhtyi välittömästi direktiivin 2005/94/EY nojalla vaadittaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kyseisen direktiivin 16 artiklan mukaisesti.

(7)

Laboratoriotutkimuksissa selvisi, että Ranskassa havaitut korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-, H5N2- ja H5N9-alatyyppiä olevat virukset eroavat selvästi siitä korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypistä, jota esiintyi 1990-luvun puolivälissä Aasiassa ja joka havaittiin Euroopassa ensimmäisen kerran vuonna 2005. Tällä hetkellä Lounais-Ranskassa havaitut korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyyppiä olevat virukset ovat eurooppalaista alkuperää.

(8)	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2239 (5) annettiin, jotta voitiin unionin tasolla esittää luettelo Ranskan direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan mukaisesti muodostamista suoja- ja valvontavyöhykkeistä.

(9)	Nykyinen epidemiologinen tilanne huomioon ottaen, ja koska on olemassa riski taudin leviämisestä laajemmalle, Ranska on myös muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeiden ympärille laajan muun rajoitusvyöhykkeen, joka käsittää useita departementteja tai niiden osia kyseisen jäsenvaltion lounaisosassa.

(10)	Taudin leviämisen rajoittamiseksi Ranskan olisi varmistettava, että suoja- ja valvontavyöhykkeeltä ja muulta rajoitusvyöhykkeeltä ei lähetetä elävän siipikarjan, nuorikkojen, untuvikkojen ja siitosmunien lähetyksiä Ranskan muihin osiin, toisiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin.

(11)

Untuvikot aiheuttavat häviävän pienen riskin korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisestä edellyttäen, että ne on haudottu siitosmunista, jotka ovat peräisin suoja- ja valvontavyöhykkeiden ulkopuolisella muulla rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevilta siipikarjatiloilta, ja lähettävä hautomo pystyy logistiikkansa ja bioturvallisuuden varmistavien työolosuhteidensa perusteella varmistamaan, etteivät kyseiset siitosmunat ole olleet kosketuksissa muihin siitosmuniin tai untuvikkoihin, jotka ovat peräisin suoja- tai valvontavyöhykkeillä pidettävistä siipikarjaparvista ja joilla on siksi erilainen terveydellinen asema.

(12)

Siitosmunat aiheuttavat erittäin vähäisen riskin taudin kulkeutumisesta edellyttäen, että ne on kerätty parvista, joita pidetään muulla rajoitusvyöhykkeellä ja joille on tehty serologinen tutkimus negatiivisin tuloksin. Toinen edellytys on, että kyseiset siitosmunat ja niiden pakkaukset on desinfioitava ennen muulta rajoitusvyöhykkeeltä lähettämistä.

(13)

Näin ollen on aiheellista, että Ranskan toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan untuvikko- ja siitosmunalähetysten lähettämiseen tämän päätöksen liitteessä luetellulta muulta rajoitusvyöhykkeeltä edellä esitettyjen vaatimusten mukaisesti ja edellyttäen, että määränpäänä olevan jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on antanut ennakkoluvan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta suoja- ja valvontavyöhykkeellä sovellettavien toimenpiteiden soveltamista.

(14)	Ranskan – direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti – muodostaman muun rajoitusvyöhykkeen merkittävästä laajentamisesta seuraisi se, että kiellettäisiin tartunnalle alttiin siipikarjan huomattavan osan siirrot.

(15)

On myös aiheellista pienentää siipikarjan riskiä altistua muodostetuilla valvontavyöhykkeillä leviäville lintuinfluenssaviruksille alentamalla nopeasti tartunnalle alttiin siipikarjapopulaation tiheyttä näillä vyöhykkeillä, jotka sisältyvät muuhun rajoitusvyöhykkeeseen, erityisesti ryhtymällä nopeasti teurastuksiin ja viivästyttämällä uusien eläinten tuomista kyseisellä vyöhykkeellä sijaitseville tiloille.

(16)

Kun otetaan huomioon taudinpurkausten merkittävät ja odottamattomat mittasuhteet ja vastaavasti kunkin taudinpurkauksen ympärille muodostettujen valvontavyöhykkeiden laajuus, on tarpeen nopeasti alentaa tartunnalle alttiin siipikarjan tiheyttä tiloilla, joilla on erityisen korkea tartuntariski. Siipikarjan järjestelmällinen kliininen tutkiminen ennen lähettämistä hidastaisi huomattavasti tätä populaation vähentämisprosessia ja lisäisi viruksen leviämisriskiä.

(17)

Sen vuoksi on aiheellista säätää, että valvontavyöhykkeillä sijaitsevilla tiloilla olevan siipikarjan järjestelmällisiä kliinisiä tutkimuksia ei suoriteta 24 tuntia ennen kuin siipikarja lähetetään suoraan valvontavyöhykkeellä tai muulla rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon edellyttäen, että ainoastaan valvontavyöhykkeillä sijaitsevilta tiloilta peräisin olevan siipikarjan suorat siirrot on sallittu valvontavyöhykkeellä ja muulla rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevaan nimettyyn teurastamoon ja että nämä siirrot on toteutettu tiukkoja bioturvallisuustoimenpiteitä noudattaen, mukaan lukien täysi erottaminen suojavyöhykkeeltä peräisin olevasta siipikarjasta, ja että puhdistus ja desinfiointi on suoritettu ja että uusien eläinten tuominen tiloille viivästyy huomattavasti.

(18)	Komissio on tutkinut taudin torjumiseksi toteutettavat toimenpiteet ja rajoitusten alaisten vyöhykkeiden laajuuden yhteistyössä Ranskan kanssa ja katsoo, että niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet.

(19)	Komissio katsoo myös, että Ranskan toimivaltaisen viranomaisen direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden ja muun rajoitusvyöhykkeen rajat ovat riittävällä etäisyydellä tiloista, joilla taudinpurkaukset vahvistettiin.

(20)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, olisi määritettävä pikaisesti unionin tasolla kyseinen Ranskassa muodostettu muu rajoitusvyöhyke ja säätää siitä, että suoja- ja valvontavyöhykkeiltä ja muulta rajoitusvyöhykkeeltä ei saa lähettää elävän siipikarjan, nuorikkojen, untuvikkojen ja siitosmunien lähetyksiä Ranskan muihin osiin, toisiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin paitsi tiettyjen sallittujen poikkeusten täyttyessä.

(21)

Taudinpurkausten nykyinen kehitys huomioon ottaen enää ei ole mahdollista päivittää ajoissa komission täytäntöönpanopäätöksellä vahvistettua luetteloa suoja- ja valvontavyöhykkeiksi muodostetuista alueista. Näin ollen Ranskan on julkaistava kyseiset luettelot Ranskan viranomaisten verkkosivustolla, ja ne olisi myös julkaistava komission verkkosivustolla tiedotustarkoituksessa.

(22)	Suoja- ja valvontavyöhykkeiden ympärille muodostettu muu rajoitusvyöhyke olisi lueteltava tämän päätöksen liitteessä, ja kyseisen aluejaon kesto olisi vahvistettava.

(23)	Kun otetaan huomioon, että Ranska toteuttaa täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/2239 vahvistettuja lisätoimenpiteitä lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi, kyseinen päätös olisi kumottava selkeyden vuoksi.

(24)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Ranskan on perustettava suoja- ja valvontavyöhykkeet direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja

a)	Ranskan on julkaistava direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti muodostettujen suoja- ja valvontavyöhykkeiden luettelot, jäljempänä 'luettelot'.

b)	Ranskan on varmistettava, että luettelot pidetään ajan tasalla, ja toimitettava ajantasaistetut tiedot välittömästi komissiolle, muille jäsenvaltioille ja yleiseen jakeluun.

2. Komissio julkaisee kyseiset luettelot verkkosivustollaan, ainoastaan tiedoksi.

2 artikla

1. Ranskan on perustettava direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti muu rajoitusvyöhyke, joka sisältää vähintään tämän päätöksen liitteessä muuksi rajoitusvyöhykkeeksi luetellut alueet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen 1 artiklan mukaisesti suoja- ja valvontavyöhykkeillä sovellettavien toimenpiteiden soveltamista.

2. Ranskan on varmistettava, että liitteessä luetelluilta alueilta ei lähetetä elävän siipikarjan, nuorikkojen, untuvikkojen ja siitosmunien lähetyksiä.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Ranskan toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan untuvikkolähetysten lähettämiseen muodostettujen suoja- ja valvontavyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevilta liitteessä luetelluilta alueilta kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitseville tiloille tai toisiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin edellyttäen, että

a)	untuvikot on haudottu siitosmunista, jotka ovat peräisin suoja- ja valvontavyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevilta siipikarjatiloilta;

lähettävä hautomo pystyy logistiikkansa ja bioturvallisuuden varmistavien työolosuhteidensa perusteella varmistamaan, etteivät kyseiset siitosmunat ole olleet kosketuksissa muihin siitosmuniin tai untuvikkoihin, jotka ovat peräisin muodostetuilla suoja- ja valvontavyöhykkeillä pidettävistä siipikarjaparvista ja joilla on siksi erilainen terveydellinen asema;

määränpäänä olevan jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle annetaan kirjallinen etukäteisilmoitus, ja se on suostunut vastaanottamaan kyseiset untuvikkolähetykset ja ilmoittamaan Ranskan toimivaltaiselle viranomaiselle lähetysten saapumispäivän alueellaan sijaitsevalle määräpaikkana olevalle tilalle.

4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Ranskan toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan siitosmunalähetysten lähettämiseen muodostettujen suoja- ja valvontavyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevilta liitteessä luetelluilta alueilta kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitseviin hautomoihin, toisiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin edellyttäen, että ne on kerätty tiloilta, jotka keräyspäivänä sijaitsivat liitteessä luetellulla muulla rajoitusvyöhykkeellä ja joilla olevan siipikarjan osalta on saatu negatiivinen tulos sellaisesta lintuinfluenssan serologisesta tutkimuksesta, jolla voidaan osoittaa 5 prosentin esiintyvyys vähintään 95 prosentin luotettavuustasolla, ja joilla jäljitettävyys on varmistettu.

5. Ranskan on varmistettava, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, toisiin jäsenvaltioihin lähetettävien lähetysten mukana oleviin direktiivin 2009/158/EY liitteessä IV säädettyihin eläinlääkärintodistuksiin sisältyy seuraava maininta:

”Lähetys täyttää komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/2460 (6) mukaiset eläinten terveyttä koskevat edellytykset.

3 artikla

Ranskan toimivaltaisen viranomaisen on annettava lupa siipikarjan lähettämiseen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti luetelluilla valvontavyöhykkeillä sijaitsevilta alueilta suoraan teurastettavaksi nimettyyn teurastamoon, joka sijaitsee valvontavyöhykkeellä tai muulla rajoitusvyöhykkeellä edellyttäen, että kuljetus tapahtuu

a)	ilman aiheetonta viivästystä yhdellä kertaa;

b)	tiukkoja bioturvallisuustoimenpiteitä noudattaen, mukaan lukien täysi erottaminen muilta alueilta peräisin olevasta siipikarjasta sekä puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet.

4 artikla

Kumotaan täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2239.

5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2016.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2015.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) Neuvoston direktiivi 2005/94/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta (EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16).

(4) Neuvoston direktiivi 2009/158/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 74).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2239, annettu 2 päivänä joulukuuta 2015, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1- ja H5N2-alatyyppien esiintymiseen Ranskassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä (EUVL L 317, 3.12.2015, s. 37).

LIITE

Edellä 1 artiklassa tarkoitettu muu rajoitusvyöhyke:

Maan ISO-koodi	Jäsenvaltio	Nimi (departementin numero)
FR	Ranska	Alueet, jotka muodostuvat seuraavista departementeista:
		DORDOGNE (24) GERS (32) GIRONDE (33) HAUTE-VIENNE (87) HAUTES-PYRÉNÉES (65) LANDES (40) LOT-ET-GARONNE (47) PYRÉNÉES-ATLANTIQUES (64)
		Alueet, jotka muodostuvat seuraavien departementtien osista:
		CHARENTE (16), seuraava kunta:	16254	PALLUAUD
		LOT (46), seuraavat kunnat:	46006 46008 46061 46066 46072 46087 46098 46114 46118 46120 46126 46127 46145 46152 46153 46164 46169 46171 46178 46184 46186 46194 46200 46205 46209 46215 46216 46219 46222 46234 46239 46241 46250 46257 46258 46259 46297 46309 46316 46334	ANGLARS-NOZAC LES ARQUES CASSAGNES CAZALS CONCORES DEGAGNAC FAJOLES FRAYSSINET-LE-GELAT GIGNAC GINDOU GOUJOUNAC GOURDON LACHAPELLE-AUZAC LAMOTHE-FENELON LANZAC LAVERCANTIERE LEOBARD LHERM LOUPIAC MARMINIAC MASCLAT MILHAC MONTCLERA MONTGESTY NADAILLAC-DE-ROUGE PAYRAC PAYRIGNAC PEYRILLES POMAREDE RAMPOUX LE ROC ROUFFILHAC SAINT-CAPRAIS SAINT-CIRQ-MADELON SAINT-CIRQ-SOUILLAGUET SAINT-CLAIR SALVIAC SOUILLAC THEDIRAC LE VIGAN
		CORREZE (19), seuraavat kunnat:	19015 19030 19047 19066 19077 19107 19120 19124 19161 19182 19191 19195 19229 19239 19289	AYEN BRIGNAC-LA-PLAINE CHARTRIER-FERRIÈRE CUBLAC ESTIVALS LARCHE LOUIGNAC MANSAC PERPEZAC-LE-BLANC SAINT-AULAIRE SAINT-CERNIN-DE-LARCHE SAINT-CYPRIEN SAINT-PANTALÉON-DE-LARCHE SAINT-ROBERT YSSANDON

24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/58

SOPIMUS

Euroopan parlamentin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välillä käytännön menettelyistä, jotka koskevat yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle yhteisen kriisinratkaisumekanismin puitteissa annettujen tehtävien suorittamisen demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA YHTEINEN KRIISINRATKAISUNEUVOSTO, jotka

—	ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

—	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

—	ottavat huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen,

—

ottavat huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 7 ja 8 kohdan,

toteavat, että asetuksella (EU) N:o 806/2014, jäljempänä ’kriisinratkaisumekanismista annettu asetus’, perustetaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, jäljempänä ’kriisinratkaisuneuvosto’, joka on unionin virasto ja jolla on keskitetyt kriisinratkaisuvaltuudet kaikissa yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin, jäljempänä ’kriisinratkaisumekanismi’, osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka osallistuvat myös yhteiseen valvontamekanismiin, jäljempänä ’valvontamekanismi’, luottolaitosten toiminnan turvallisuuden ja vakauden sekä rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi Euroopan unionissa ja kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 7 artiklan mukaan kriisinratkaisuneuvosto on toimivaltainen kriisinratkaisuviranomainen suorittamaan sille kyseisellä asetuksella annetut tehtävät, jäljempänä ’kriisinratkaisutehtävät’, ja eritoten laatimaan kriisinratkaisusuunnitelmat ja antamaan kaikki kriisinratkaisuun liittyvät päätökset;

C.	toteavat, että kriisinratkaisutehtävien antaminen kriisinratkaisuneuvostolle tuo sille merkittävän vastuun turvata rahoitusvakaus unionissa käyttämällä kriisinratkaisuvaltuuksiaan mahdollisimman tehokkaalla ja oikein suhteutetulla tavalla;

katsovat, että kriisinratkaisuvaltuuksien siirtämistä unionin tasolle olisi tasapainotettava vastuuvelvollisuutta koskevilla asianmukaisilla vaatimuksilla; toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan nojalla kriisinratkaisuneuvosto on siksi vastuuvelvollinen asetuksen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka ovat unionin kansalaisia ja jäsenvaltioita edustavia demokraattisesti oikeutettuja toimielimiä;

E.	toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 8 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvosto tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa kaikissa tämän tekemissä tutkimuksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 7 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja käy pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljettujen ovien takana Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi; toteavat kyseisessä artiklassa edellytettävän, että tällaisia keskusteluja järjestettäessä varmistetaan täysi luottamuksellisuus niiden salassapitovelvollisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti, jotka kriisinratkaisuneuvostolle on vahvistettu kriisinratkaisumekanismista annetussa asetuksessa kriisinratkaisuneuvoston toimiessa asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisena kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena;

toteavat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan unionin virastot toimivat mahdollisimman avoimesti; toteavat, että edellytykset, joiden täyttyessä kriisinratkaisuneuvoston asiakirjat ovat luottamuksellisia, olisi kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 91 artiklan mukaisesti vahvistettava kriisinratkaisuneuvoston päätöksessä, jossa sovelletaan turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskeviin komission turvallisuussäännöksiin;

H.	toteavat, että Euroopan parlamentin ja kriisinratkaisuneuvoston olisi varmistettava kyseisten turvallisuussäännösten noudattaminen tiiviissä yhteistyössä, johon sisältyy sovellettavien turvallisuusjärjestelyjen ja -standardien säännöllinen yhteinen valvonta;

toteavat, että yhteisöjen kriisinratkaisuun liittyvien tietojen julkistaminen ei ole kriisinratkaisuneuvoston vapaasti päätettävissä, vaan siihen sovelletaan asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä asetettuja rajoituksia ja ehtoja, jotka koskevat sekä Euroopan parlamenttia että kriisinratkaisuneuvostoa; toteavat, että kriisinratkaisuneuvoston tietojen julkistamista saatetaan näin ollen rajoittaa luottamuksellisuutta koskevilla lakisääteisillä rajoituksilla;

toteavat, että tällä sopimuksella ei rajoiteta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) eikä muun sovellettavan, oikeutta tutustua asiakirjoihin tai henkilötietojen suojaa koskevan unionin primaari- tai sekundaarioikeuden säännöksen soveltamista; toteavat, että sillä ei rajoiteta myöskään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti hyväksyttyjen, Euroopan parlamentin tutkintaoikeutta koskevien sääntöjen soveltamista;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 88 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvoston jäsenten, varapuheenjohtajan, kyseisen asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kriisinratkaisuneuvoston jäsenten, kriisinratkaisuneuvoston henkilöstön ja kriisinratkaisutehtäviä hoitavan osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa vaihdetun tai niiden lähettämän henkilöstön on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklassa ja asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvosto tekee päätöksiä ottaen huomioon asiaa koskevan unionin lainsäädännön ja erityisesti kaikki lainsäätämisjärjestyksessä ja muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklassa tarkoitetut säädökset mukaan lukien, ja niitä noudattaen;

toteavat, että tulevat muutokset ja mahdolliset asiaa koskevat tulevat säädökset huomioon ottaen luottamuksellisiksi katsottujen tietojen käsittelyä koskevan unionin lainsäädännön säännöksissä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (4) 84 artiklassa asetetaan kriisinratkaisuviranomaisille ja niiden henkilöstölle tiukkoja salassapitovelvollisuuksia;

toteavat, että kriisinratkaisutietojen salassapitovaatimusten rikkomisen olisi johdettava asiaankuuluviin seuraamuksiin; katsovat, että Euroopan parlamentin olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys sellaisten tapausten seurantaa varten, joissa sen jäsenet tai henkilöstö rikkovat salassapitovelvollisuutta;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan mukaisesti kriisinratkaisuneuvostoon kuuluu muiden muassa kunkin osallistuvan jäsenvaltion nimittämä jäsen, joka edustaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia; toteavat, että viimeksi mainittuna viranomaisena voi direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti poikkeuksellisesti olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013 (5) ja Euroopan parlamentinja neuvoston direktiiviä 2013/36/EU (6) sovellettaessa valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen; toteavat, että on otettava käyttöön asianmukaiset rakenteelliset järjestelyt, joilla varmistetaan toiminnallinen riippumattomuus ja vältetään eturistiriidat asiaankuuluvien valvontaviranomaisten asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisten valvontatehtävien tai niiden muiden tehtävien ja kriisinratkaisuviranomaisten kyseisen direktiivin mukaisten tehtävien kesken; toteavat, että tällaiset rakenteelliset järjestelyt olisi otettava huomioon kriisinratkaisuneuvoston menettelysäännöissä, joita sovelletaan sen jäseniin;

P.	toteavat, että tällä sopimuksella ei rajoiteta kansallisen lainsäädännön mukaista kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten vastuuvelvollisuutta kansallisille parlamenteille;

Q.	toteavat, että tämä sopimus ei koske yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastuuvelvollisuutta ja raportointivelvollisuutta neuvostoa, komissiota tai kansallisia parlamentteja kohtaan eikä vaikuta näihin velvollisuuksiin;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvosto toimittaa vuosittain muun muassa Euroopan parlamentille kertomuksen sille kyseisellä asetuksella annettujen tehtävien suorittamisesta; toteavat, että kyseisessä kertomuksessa olisi käsiteltävä ennen kaikkea kriisinratkaisun suunnitteluun, purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arviointiin, omia varoja ja alentamiskelpoisia velkoja koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämiseen, kriisinratkaisutoimiin sekä muiden kriisinratkaisumekanismista annettuun asetukseen perustuvien tehtävien ja valtuuksien käyttämiseen liittyvää kriisinratkaisuneuvoston toimintaa; toteavat, että kertomukseen olisi myös sisällyttävä yhteistä kriisinratkaisurahastoa, jäljempänä ”kriisinratkaisurahasto”, koskevia yksityiskohtaisia tietoja, erityisesti kriisinratkaisurahaston käytettävissä olevien varojen kehitys ja mahdolliset päätökset, jotka koskevat tavoitetason saavuttamisen määräaikaa ja vakausmaksujen laskentaa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 69–71 artiklan mukaisesti, lainaaminen ja muut rahoitusjärjestelyt kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 72–74 artiklan mukaisesti, kriisinratkaisurahaston hallinto ja sijoitusstrategia kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 75 artiklan ja sovellettavien komission delegoitujen säädösten mukaisesti, erityisedellytykset kriisinratkaisurahaston käyttöön yksittäiseen kriisinratkaisumääräykseen kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 76–78 artiklan mukaisesti, kansallisiin rahasto-osuuksiin jakamista ja vaiheittaista yhdistämistä koskevien periaatteiden soveltaminen kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 37 alakohdassa tarkoitetulla siirtymäkaudella kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 77 artiklan mukaisesti sekä talletussuojajärjestelmien käyttö kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 79 artiklan mukaisesti;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklassa vahvistetun vastuuvelvollisuusperiaatteen mukaisesti Euroopan parlamentin olisi voitava jälkikäteen tutustua muihin kuin luottamuksellisiin tietoihin, jotka koskevat kriisinratkaisun kohteena ollutta yhteisöä ja joihin sisältyy riittävän yksityiskohtainen tase, joka on toimitettava erikseen jokaisesta kriisinratkaisun vaikutuspiiriin kuuluvasta yhteisöstä ja josta selviää vaikutuksen suuruus ja luonne,

SOPIVAT SEURAAVAA:

I VASTUUVELVOLLISUUS, TIEDONSAANTI JA LUOTTAMUKSELLISUUS

1. Kertomukset

Kriisinratkaisuneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen, jäljempänä ’vuosikertomus’, kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettujen tehtävien suorittamisesta. Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja esittää vuosikertomuksen Euroopan parlamentille julkisessa kuulemistilaisuudessa.

Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille luottamuksellisena yhdellä unionin virallisista kielistä seitsemän työpäivää ennen julkista kuulemista ja vuosikertomuksen virallista julkistamista. Käännökset kaikilla unionin virallisilla kielillä asetetaan saataville myöhemmin. Vuosikertomukseen on sisällyttävä yksityiskohtainen selvitys muun muassa seuraavista:

i.	kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettujen tehtävien suorittaminen,

ii.	tehtävien jakaminen kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa,

iii.

yhteistyö muiden asiaankuuluvien kansallisten tai unionin viranomaisten kanssa sekä muiden mahdollisten julkisen rahoitustuen välineiden, kuten Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM), kanssa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 30 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

iv.	yhteistyö kolmansien maiden kanssa, mukaan lukien kolmannen maan kriisinratkaisumenettelyjen tunnustaminen ja arviointi,

v.	kriisinratkaisuneuvoston rakenteen ja henkilöstömäärän kehitys ja lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä ja kansalaisuus,

vi.	tämän sopimuksen IV osassa tarkoitettujen menettelysääntöjen täytäntöönpano,

vii.	kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 65 artiklan mukaisesti kerättyjen hallintomaksujen määrät,

viii.

kriisinratkaisutehtäviin varatun talousarvion toteuttaminen ja

ix.

kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen kriisinratkaisurahastoa ja erityisesti vakausmaksuja, vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, rahoitusjärjestelyjen saatavuutta, sijoitusstrategiaa ja kriisinratkaisurahaston käyttöä, joista säädetään kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen V osaston 2 luvussa, koskevien säännösten soveltaminen.

Kriisinratkaisuneuvosto julkaisee vuosikertomuksen verkkosivustollaan.

2. Sääntömääräiset julkiset kuulemiset, yksittäiset keskustelut ja erityiset luottamukselliset kokoukset

Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä sääntömääräisiin julkisiin kuulemisiin, joissa käsitellään kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettujen kriisinratkaisutehtävien suorittamista. Tällaisissa kuulemisissa keskustellaan muun muassa kriisinratkaisurahastosta ja erityisesti vakausmaksuista, vaihtoehtoisista rahoituslähteistä, rahoitusjärjestelyjen saatavuudesta, sijoitusstrategiasta ja kriisinratkaisurahaston käytöstä. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta ja kriisinratkaisuneuvosto sopivat seuraavan vuoden aikana järjestettävän kahden tällaisen kuulemistilaisuuden aikataulusta. Sovitun aikataulun muutospyynnöt on esitettävä kirjallisesti.

Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja voidaan kutsua muihin yksittäisiin keskusteluihin, joissa kriisinratkaisuneuvoston vastuualueeseen kuuluvia kysymyksiä käsitellään Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kanssa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa vahvistettua periaatetta unionin toimielinten, elinten ja laitosten avoimuudesta sovelletaan kriisinratkaisuneuvoston toimintaan. Erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa käytävissä keskusteluissa on noudatettava kyseistä periaatetta ja muun muassa tehtävä selkoa asian kannalta merkityksellisistä seikoista. Erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa käytävissä keskusteluissa vaihdetaan kriisinratkaisutehtävien suorittamista koskevia luottamuksellisia tietoja unionin oikeuden ja erityisesti kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen asettamissa rajoissa.

Jos Euroopan parlamentin toimivallan käyttäminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja unionin oikeuden mukaisesti sitä edellyttää, Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää kirjallisesti ja syyt mainiten erityisiä luottamuksellisia kokouksia kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan kanssa. Tällaiset kokoukset järjestetään yhteisesti sovittuna päivänä.

Erityisiin luottamuksellisiin kokouksiin voivat osallistua vain kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja voi ottaa mukaansa kaksi kriisinratkaisuneuvoston henkilöstön jäsentä ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat voivat ottaa mukaansa kaksi parlamentin sihteeristön jäsentä. Näiden kahden osapuolen keskinäisestä sopimuksesta erityiseen luottamukselliseen kokoukseen voivat osallistua lisäksi ne komission edustajat, jotka ovat osallistuneet kyseisessä kokouksessa käsiteltävän kriisinratkaisupäätöksen tekemiseen.

Erityisen luottamuksellisen kokouksen kaikkiin osanottajiin sovelletaan samoja salassapitovaatimuksia kuin kriisinratkaisuneuvoston jäseniin ja henkilöstöön.

Erityisistä luottamuksellisista kokouksista ei laadita pöytäkirjoja eikä muita tallenteita. Lehdistölle tai muille tiedotusvälineille ei anneta mitään lausuntoja. Erityisen luottamuksellisen kokouksen jokaisen osanottajan on joka kerta allekirjoitettava juhlallinen vakuutus siitä, ettei hän paljasta keskustelujen sisältöä kolmansille osapuolille.

Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan tai Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan perustellusta pyynnöstä ja keskinäisestä sopimuksesta kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston neljä kokoaikaista jäsentä tai johtavia kriisinratkaisuneuvoston henkilöstön jäseniä (johtava lakimies, yksikönpäälliköitä tai apulaisyksikönpäälliköitä) voidaan kutsua sääntömääräisiin julkisiin kuulemisiin, yksittäisiin keskusteluihin ja erityisiin luottamuksellisiin kokouksiin.

Sääntömääräisissä julkisissa kuulemisissa, yksittäisissä keskusteluissa ja erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa voidaan käsitellä kaikkia kysymyksiä, jotka liittyvät kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen mukaisiin kriisinratkaisumekanismin tehtäviin ja toimintaan.

Euroopan parlamentin tai kriisinratkaisuneuvoston palveluksessa olevat henkilöt eivät saa antaa kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettuihin tehtäviin liittyviä ja tämän sopimuksen soveltamisen yhteydessä saamiaan tietoja kenellekään asiaan kuulumattomalle henkilölle tai julkisuuteen edes palvelussuhteensa tai tehtävänsä päättymisen jälkeen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyseiset tiedot on jo julkistettu tai ne ovat yleisesti saatavilla.

3. Kysymyksiin vastaaminen

Kriisinratkaisuneuvosto vastaa Euroopan parlamentin sille esittämiin kirjallisiin kysymyksiin kirjallisesti. Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja välittää kysymykset kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajalle. Kysymyksiin vastataan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viiden viikon kuluessa siitä, kun ne on toimitettu kriisinratkaisuneuvostolle.

Kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan parlamentti varaavat erillisen osan verkkosivustoistaan edellä tarkoitetuille kysymyksille ja vastauksille.

4. Tiedonsaanti

Kriisinratkaisuneuvosto antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle enintään kuuden viikon kuluttua kriisinratkaisuneuvoston johdon istunnosta tai kriisinratkaisuneuvoston täysistunnosta vähintään kattavan ja informatiivisen pöytäkirjan kyseisestä johdon istunnosta tai täysistunnosta, johon sisältyy luettelo tehdyistä päätöksistä ja josta saa käsityksen keskusteluista.

Yhteisön tullessa kriisinratkaisun kohteeksi kyseistä yhteisöä koskevat muut kuin luottamukselliset tiedot julkistetaan jälkikäteen, kun asiaa koskevien tietojen julkistamiseen ei enää sovelleta luottamuksellisuusvaatimusten mukaisia rajoituksia.

Tällaisiin tietoihin on sisällyttävä asianmukaisesti konsolidoitu tase, joka on arvostettu kriisinratkaisumekanismista annetussa asetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaisesti yhteisöä koskevan kriisinratkaisupäätöksen tekohetkellä ja josta käyvät selvästi ilmi yhteisön varojen nettoarvo sekä varojen ja velkojen luokkien arvo. Käytettävistä kriisinratkaisuvälineistä riippuen kriisinratkaisuneuvoston on lisäksi julkaistava eri velkojien luokkien kokonaistappiot alaskirjauksen soveltamishetkellä, kriisinratkaisuprosessin rahoitukseen käytetyt määrät ja lähteet sekä yrityksen yksiköiden tai varojen myynnistä saadut tuotot.

Jos sovelletaan kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 19 artiklaa, kriisinratkaisuneuvosto toimittaa komission ja kriisinratkaisuneuvoston väliseen tiedonvaihtoon liittyvät muut kuin luottamukselliset tiedot sekä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut vuosikertomukset jälkikäteen Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.

Kriisinratkaisuneuvosto julkistaa verkkosivustollaan kriisinratkaisukäytäntöjään koskevat yleiset suuntaviivat.

Euroopan parlamentti toteuttaa kriisinratkaisuneuvoston tietojen tai kriisinratkaisuneuvoston asiakirjojen taikka näiden molempien turvallisuusluokituksen tasoon nähden asianmukaisia suojatoimia ja toimenpiteitä ja ilmoittaa niistä kriisinratkaisuneuvostolle.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 91 artiklassa tarkoitettuihin komission turvallisuussäännöksiin sisältyvien turvallisuutta koskevien periaatteiden soveltamiseksi toteutetuista toimista ja annetuista säädöksistä. Tässä yhteydessä sen on annettava tiedot yksityiskohtaisista menettelyistä, joita noudatetaan määritettäessä tietojen turvallisuusluokitusta ja käsiteltäessä turvallisuusluokiteltuja tietoja.

Kriisinratkaisuneuvosto tiedottaa Euroopan parlamentille sisäisten turvallisuussääntöjensä käytännön täytäntöönpanosta, myös vuoden kuluessa tehdystä kriisinratkaisuneuvoston käsittelemien tavanomaisten tietotyyppien luokituksesta ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelystä.

Kun turvaluokiteltava tieto on peräisin kriisinratkaisuneuvostolta itseltään, se varmistaa, että sovelletaan asianmukaisia turvaluokitustasoja kriisinratkaisuneuvoston sisäisten sääntöjen mukaisesti, samalla kun otetaan asianmukaisesti huomioon, että Euroopan parlamentin on voitava tutustua turvaluokiteltuihin asiakirjoihin voidakseen tosiasiallisesti käyttää toimivaltuuksiaan ja oikeuksiaan.

Kriisinratkaisuneuvosto tiedottaa Euroopan parlamentille sisäisten turvallisuussääntöjensä muutoksista sen varmistamiseksi, että turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevien perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten vastaavuus säilyy.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti Euroopan parlamentti kuulee kriisinratkaisuneuvostoa arvioidessaan vastaanottamaansa pyyntöä saada tutustua kriisinratkaisuneuvostosta peräisin olevaan, Euroopan parlamentille toimitettuun asiakirjaan.

Euroopan parlamentin ja kriisinratkaisuneuvoston on annettava toisilleen tieto sellaisten oikeudellisten, hallinnollisten ja muiden menettelyiden aloittamisesta ja lopputuloksesta, joissa haetaan oikeutta tutustua kriisinratkaisuneuvostosta peräisin olevaan, Euroopan parlamentille toimitettuun asiakirjaan.

Kriisinratkaisuneuvosto voi pyytää Euroopan parlamenttia pitämään yllä luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus tutustua kriisinratkaisuneuvoston yhden tai useamman turvallisuusluokiteltujen tietojen luokan tietoihin ja kriisinratkaisuneuvoston julkistettuihin asiakirjoihin.

II VALINTAMENETTELYT

Hoitaessaan valintamenettelyyn liittyviä tehtäviään Euroopan parlamentti ja kriisinratkaisuneuvosto pyrkivät mahdollisimman korkeisiin ammattitaitovaatimuksiin ja ottavat huomioon tarpeen turvata koko unionin edut ja varmistaa kriisinratkaisuneuvoston monipuolinen kokoonpano.

1. Valintamenettelyn vaiheita koskevat tiedot

Jos kriisinratkaisuneuvosto on osallistunut valintamenettelyyn, se tiedottaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikista valintamenettelyn vaiheista, kuten avointa tointa koskevan ilmoituksen julkaisemisesta, valintaperusteista, asianomaisesta toimenkuvasta ja toimen hakijoista (esimerkiksi hakemusten määrä, ammattipätevyydet sekä sukupuoli- ja kansalaisuusjakauma) sekä hakijoiden seulontamenetelmästä vähintään kaksi ehdokasta käsittävän suppean luettelon laatimiseksi puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun neljän muun kokoaikaisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen tointa varten. Jos kriisinratkaisuneuvosto ei ole osallistunut valintamenettelyyn, tätä kohtaa ei sovelleta.

2. Kriisinratkaisuneuvoston kuuleminen esivalinnan läpäisseiden hakijoiden epävirallisten kuulemisten ja heille esitettävien kysymysten yhteydessä

Kun komissio on kriisinratkaisuneuvostoa kuultuaan esittänyt Euroopan parlamentille lopullisen luettelon ehdokkaista kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti, parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kuulla kriisinratkaisuneuvostoa lopullisen luettelon ehdokkaista siinä yhteydessä, kun heitä kuullaan suljetuin ovin ja heille esitetään kirjallisia kysymyksiä.

3. Ensisijaisten ehdokkaiden virallinen kuuleminen

Komission annettua Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi ehdotuksensa puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi neljäksi muuksi kokoaikaiseksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi, parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi sen julkisen kuulemisen yhteydessä, joka kullekin ehdokkaalle puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi järjestetään, kuulla kriisinratkaisuneuvostoa esitetyistä ehdokkaista.

4. Hyväksyminen

Euroopan parlamentti ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle päätöksestään, joka koskee komission esittämien ehdokkaiden puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi neljäksi muuksi kokoaikaiseksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi hyväksymistä, sekä parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa ja täysistunnossa toimitettujen äänestyksen tuloksesta. Euroopan parlamentti pyrkii tekemään päätöksensä kuuden viikon kuluessa päivästä, jona se vastaanotti komission ehdotukset ehdokkaiksi, parlamentin kokouskalenterin huomioon ottaen.

5. Erottaminen

Kun Euroopan parlamentti ilmoittaa komissiolle, että se katsoo puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun muun kokoaikaisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen tehtävästä erottamista koskevien edellytysten täyttyvän kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 56 artiklan 9 kohdan soveltamiseksi, se voi ilmoittaa asiasta myös kriisinratkaisuneuvostolle.

III TUTKIMUKSET

Kun parlamentti perustaa tutkintavaliokunnan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY (7) nojalla, kriisinratkaisuneuvosto avustaa tutkintavaliokuntaa unionin oikeuden mukaisesti sen tehtävien täyttämisessä vilpittömän yhteistyön periaatetta noudattaen.

Kriisinratkaisuneuvosto tekee vilpitöntä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa kaikkien kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen Euroopan parlamentin tekemien tutkimusten aikana ja noudattaa samoja periaatteita kuin tutkintavaliokuntien tapauksessa ja samantasoista luottamuksellisuuden suojaa, jota tässä sopimuksessa edellytetään erityisten luottamuksellisten kokousten yhteydessä.

Kaikkiin henkilöihin, jotka saavat Euroopan parlamentille tutkimusten yhteydessä toimitettuja tietoja, sovelletaan samoja salassapitovaatimuksia kuin kriisinratkaisuneuvoston jäseniin ja henkilöstöön. Euroopan parlamentti ja kriisinratkaisuneuvosto sopivat toimista, joilla varmistetaan tällaisia tietoja koskeva suoja.

Euroopan parlamentti ottaa huomioon asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitetut yleiset tai yksityiset edut, jotka vaikuttavat oikeuteen tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin ja jollaisia liittyy kriisinratkaisuneuvoston tutkintavaliokuntaa varten toimittamiin tietoihin ja asiakirjoihin.

IV MENETTELYSÄÄNNÖT

Ennen kuin menettelysäännöt hyväksytään kriisinratkaisuneuvoston täysistunnossa, se antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedot suunniteltujen menettelysääntöjen pääsisällöstä.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille menettelysääntöjen täytäntöönpanosta kirjallisesti parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kirjallisesta pyynnöstä. Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa parlamentille myös tarpeesta saattaa menettelysäännöt ajan tasalle.

Menettelysäännöissä määrätään seuraavista asioista:

kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 47 artiklan mukaisesti puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä kokoaikaista kriisinratkaisuneuvoston jäsentä ovat riippumattomia unionin toimielimistä ja elimistä, jäsenvaltioiden hallituksista ja muista julkisista tai yksityisistä elimistä ja toimivat puolueettomasti,

ii.	kriisinratkaisuneuvosto suorittaa tehtävänsä noudattaen kaikissa toimissaan julkisen vastuuvelvollisuuden ja täyden avoimuuden periaatteita tämän kuitenkaan rajoittamatta kriisinratkaisuneuvoston tietojen ja asiakirjojen asianmukaista luottamuksellisuutta koskevien suojatoimien soveltamista ja

iii.	kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset ovat toiminnallisesti riippumattomia ja niiden tehtävien keskinäiset eturistiriidat on vältettävä direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kriisinratkaisuneuvosto julkaisee menettelysäännöt verkkosivustollaan.

V KRIISINRATKAISUNEUVOSTON TEKEMÄT RATKAISUT

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle asianmukaisesti menettelyistä ja aikatauluista, joita se on ottanut käyttöön antaakseen päätöksiä, suuntaviivoja, yleisiä ja muita ohjeistuksia, suosituksia ja varoituksia, jäljempänä ’kriisinratkaisuneuvoston ratkaisut’.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle erityisesti millaisia periaatteita ja indikaattoreita tai tietoja se tavallisesti käyttää ratkaisujen sekä toimintasuositusten laatimisessa, millä pyritään parantamaan avoimuutta ja toiminnan johdonmukaisuutta.

Jos kriisinratkaisuneuvosto järjestää julkisen kuulemisen luonnoksista kriisinratkaisuneuvoston ratkaisuiksi, se toimittaa kyseiset luonnokset Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ennen julkisen kuulemismenettelyn aloittamista.

Jos parlamentti esittää huomautuksia luonnoksista kriisinratkaisuneuvoston ratkaisuiksi, niistä voidaan keskustella kriisinratkaisuneuvoston kanssa epävirallisesti. Kun kriisinratkaisuneuvosto on hyväksynyt ratkaisunsa, se toimittaa sen Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle. Kriisinratkaisuneuvosto myös tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti kirjallisesti tarpeesta saattaa tehdyt kriisinratkaisuneuvoston ratkaisut ajan tasalle.

VI SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYS

Kriisinratkaisuneuvoston toiminnan käynnistämisen aikana 1 päivään tammikuuta 2016 saakka tai kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 99 artiklan 2 kohdan mukaiseen soveltamispäivään asti sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, kriisinratkaisuneuvosto tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti ja parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti, ja niiden on katettava muun muassa

i.	työn sisäinen valmistelu, organisointi ja suunnittelu,

ii.	yhteistyö muiden toimivaltaisten kansallisten tai unionin viranomaisten kanssa,

iii.	kriisinratkaisuneuvoston kriisinratkaisutehtäviensä valmistelussa kohtaamat esteet,

iv.	ongelmatapaukset ja menettelysääntöjen muutokset,

toimenpiteet, joita kriisinratkaisuneuvosto on toteuttanut yhteistyössä osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa sellaisten asianmukaisten menetelmien ja yksityiskohtaisten sääntöjen kehittämiseksi, joiden avulla voidaan parantaa kriisinratkaisurahaston valmiuksia hankkia rahoitusta vaihtoehtoisista rahoituslähteistä ja joiden olisi oltava olemassa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen soveltamispäivään mennessä kyseisen asetuksen johdanto-osan 107 kappaleen ja 74 artiklan mukaisesti, sekä kriisinratkaisuneuvoston neuvottelemat ja tekemät rahoitusjärjestelyt, myös mahdollisuuksien mukaan julkiset rahoitusjärjestelyt, kyseisen asetuksen 74 artiklan mukaisesti.

Edellä i–v alakohdassa tarkoitetut tiedot täydentävät kriisinratkaisuneuvoston kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 99 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti antamia kuukausittaisia kertomuksia siitä, ovatko rahoitusosuuksien siirtämistä kriisinratkaisurahastoon koskevat edellytykset täyttyneet, sekä kuukausittaisia kertomuksia, joita annetaan tarpeen mukaan kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 99 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, jos rahoitusosuuksien siirtämistä kriisinratkaisurahastoon koskevat edellytykset eivät ole täyttyneet.

VII LOPPUMÄÄRÄYKSET

Tämän sopimuksen osapuolet arvioivat sopimuksen käytännön täytäntöönpanoa kolmen vuoden välein. Tarpeen vaatiessa osapuolet mukauttavat sopimusta ottaen huomioon sopimuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja sellaisten tulevien turvallisuusjärjestelyjen muutokset, joissa Euroopan parlamentti ja kriisinratkaisuneuvosto ovat mukana.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se allekirjoitetaan.

Tietojen luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet sitovat tämän sopimuksen osapuolia myös tämän sopimuksen päätyttyä.

Tämä sopimus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä ja Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. KÖNIG

(1) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(7) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös 95/167/EY, Euratom, EHTY, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 78, 6.4.1995, s. 1).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 339

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 24. joulukuuta 2015

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2015/2453, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen muutospöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta	1
		Muutospöytäkirja säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehtyyn, Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sopimukseen	3
		ASETUKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2454, annettu 23 päivänä joulukuuta 2015, rajoittavista toimenpiteistä Keski-Afrikan tasavallan tilanteen huomioon ottamiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 224/2014 17 artiklan 1 ja 3 kohdan täytäntöönpanosta	36
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2455, annettu 21 päivänä joulukuuta 2015, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	40
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2456, annettu 23 päivänä joulukuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	42
		PÄÄTÖKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2457, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2015/005 FI/Computer Programming)	44
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2458, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Irlannin hakemus – EGF/2015/006 IE/PWA International)	46
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2015/2459, annettu 23 päivänä joulukuuta 2015, Keski-Afrikan tasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/798/YUTP täytäntöönpanosta	48
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2460, annettu 23 päivänä joulukuuta 2015, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyypin esiintymiseen Ranskassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 9818) ( 1 )	52
		TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET
	*	Sopimus Euroopan parlamentin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välillä käytännön menettelyistä, jotka koskevat yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle yhteisen kriisinratkaisumekanismin puitteissa annettujen tehtävien suorittamisen demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa	58