14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/1

(1)

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen, joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2006/507/EY (2), ja valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen, jäljempänä ’CLRTAP’, tehdyn pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan vuoden 1998 Århusin pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2004/259/EY (3), sitoumukset on pantu täytäntöön Euroopan unionissa asetuksella (EY) N:o 850/2004.

(2)

Yleissopimuksen toimeenpanevan elimen 14–18 päivänä joulukuuta 2009 pidetyssä 27. kokouksessa tehdyssä päätöksessä 2009/2 (4) lyhytketjuiset klooratut parafiinit, jäljempänä ’SCCP’, määriteltiin pysyväksi orgaaniseksi yhdisteeksi. Sen vuoksi ne lisättiin pöytäkirjaan aineena, jonka tuotanto ja käyttö olisi lopetettava, lukuun ottamatta kahta vapautusta: käyttö kaivosteollisuuden hihnakuljettimissa käytetyn kumin palonestoaineissa tai patojen tiivisteissä. Päätöksessä 2009/2 pöytäkirjan osapuolet velvoitetaan luopumaan näistä käyttötarkoituksista heti kun sopivia vaihtoehtoja on saatavilla. Päätös 2009/2 pantiin täytäntöön Euroopan unionissa komission asetuksella (EU) N:o 519/2012 (5), jossa SCCP:t sisällytetään asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteeseen I.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteessä I olevassa SCCP:ja koskevassa kohdassa säädetään SCCP:ien tuotantoa, saattamista markkinoille ja käyttöä koskevasta poikkeuksesta kaivosteollisuuden hihnakuljettimien palonestoaineissa ja patojen tiivisteissä. Kyseisen kohdan mukaan päätöksen 2009/2 noudattamiseksi komissio tarkistaa mainittuja poikkeuksia, jotta SCCP:ien käytöstä voidaan luopua asteittain, heti kun käytettävissä on uutta tietoa käyttötapojen yksityiskohdista ja turvallisemmista vaihtoehtoisista aineista tai tekniikoista. Tämä tarkistus, josta määrätään päätöksessä 2009/2, on asetuksen (EY) N:o 850/2004 14 artiklan 3 kohdan mukainen.

(4)

Päätöksen 2009/2 ja asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteessä I olevan SCCP:ja koskevan kohdan mukaisesti tarkistuksessa olisi keskityttävä saatavilla oleviin vaihtoehtoihin kahdelle jäljellä olevalle käyttötarkoitukselle. Heti kun tällaisia vaihtoehtoja todetaan, vapautukset olisi poistettava kyseisestä kohdasta.

(5)

Alankomaat toimitti vuonna 2010 SCCP:ien mahdollisia käyttörajoituksia koskevan arviointiasiakirjan ”Evaluation of Possible Restrictions on Short Chain Chlorinated Paraffins”, jäljempänä ’asiakirja’ (6). Siinä määritellään useampia vaihtoehtoja, joita voitaisiin käyttää SCCP:ien asemesta kaivosteollisuuden hihnakuljettimissa ja patojen tiivisteissä. Asiakirja perustuu sen valmisteluvaiheessa Alankomaiden tekemän julkisen kuulemisen tuloksiin.

(6)

Eri vaihtoehdoista tunnetuimmat ovat keskipitkäketjuiset (MCCP) ja pitkäketjuiset klooratut parafiinit (LCCP), joista ensiksi mainitut vaikuttavat olevan useimpien käyttäjien valitsema vaihtoehto. Sekä MCCP:eissa että LCCP:eissa yhdistyvät suorituskykyominaisuudet, jotka ovat hyvin paljon samankaltaiset kuin SCCP:eilla. Muita saatavilla olevia vaihtoehtoja ovat muun muassa organofosfaattipohjaiset palonestoaineet ja epäorgaaniset palonestoaineet.

(7)

Julkisen kuulemisen aikana eräät eurooppalaisyritykset antoivat ymmärtää, ettei siirtyminen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin välttämättä tapahdu joustavasti, ja koostumuksen muuttaminen saattaa vaatia huomattavan paljon aikaa. On kuitenkin olemassa esimerkkejä siitä, että jotkut eurooppalaisyritykset ovat ryhtyneet käyttämään vaihtoehtoisia aineita ilman suurempia vaikeuksia. Erityisesti kahden asetuksen (EY) N:o 850/2004 mukaisen poikkeuksen saaneen sovelluksen osalta eräs suuri hihnakuljetinten valmistaja on ilmoittanut, että siirtyminen MCCP:ien käyttöön tapahtui joustavasti ja aiheutti ainoastaan vähän kustannuksia. Saman kuulemisen aikana kaksi muuta yritystä kehitti vaihtoehtoisia ratkaisuja.

(8)

Komissio kuuli vuonna 2013 kaivosteollisuuden keskeisiä sidosryhmiä. Kuuleminen osoitti, ettei SCCP:ja sisältäviä hihnakuljettimia enää käytetty kaivosteollisuudessa.

(9)

SCCP:ja sisältäviä patojen tiivisteitä ei ilmeisestikään valmisteta, saateta markkinoille tai käytetä Euroopan unionissa. Itse asiassa keskeiset sidosryhmät ilmoittivat jo vuonna 2008 Euroopan kemikaalivirastolle (7), ettei Euroopassa ilmeisestikään enää käytetä SCCP:ja tiivisteissä (patojen tiivisteet mukaan luettuina) tai että niiden käytöstä tiivisteissä ollaan luopumassa asteittain.

(10)

Kesäkuussa 2012 ainoa tunnettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (8) mukainen rekisteröity valmistaja ilmoitti, että se oli lopettanut aineen valmistuksen eikä suunnitellut sen aloittamista uudelleen.

(11)

SCCP:ien käytölle kaivosteollisuuden hihnakuljettimissa ja patojen tiivisteissä on olemassa sopivia vaihtoehtoja. Sen vuoksi komission on päätöksen 2009/2 ja asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteessä I olevan SCCP:ja koskevan kohdan uudelleentarkastelulausekkeen mukaisesti poistettava nämä kaksi käyttötarkoitusta. Vaikka teollisuudessa onkin ilmeisesti vapaaehtoisesti luovuttu asteittain näistä käyttötarkoituksista, kyseisessä kohdassa olevat vapautukset olisi poistettava, jotta voidaan varmistaa kaikilta osin pysyvien orgaanisten yhdisteiden käytön lopettamista koskevan kansainvälisen sopimuksen päälinjausten noudattaminen.

(12)

Lisäksi on tarpeen selventää, että SCCP:ien osalta asetuksen (EY) N:o 850/2004 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta kaivosteollisuudessa käytettyihin hihnakuljettimiin tai patojen tiivisteisiin, jotka ovat jo käytössä tämän asetuksen voimaantulopäivänä tai ennen sitä.

(13)

On myös tarpeen selventää, että tavaroita, jotka sisältävät SCCP:ja 0,15:tä painoprosenttia alhaisempina pitoisuuksina, on lupa saattaa markkinoille ja käyttää, koska kyseinen määrä SCCP:ja saa esiintyä epäpuhtautena tavaroissa, jotka on tuotettu käyttäen MCCP:ja.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston direktiivillä 67/548/ETY (9) perustetun komitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/4

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1918/2006 (2) avataan vuotuinen tariffikiintiö kokonaan Tunisiassa tuotetun ja sieltä suoraan unioniin kuljetetun CN-koodien 1509 10 10 ja 1509 10 90 neitsytoliiviöljyn tuontia varten. Mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään oliiviöljyn kuukausittaisista määristä, joiden rajoissa tuontitodistuksia voidaan myöntää mainitun artiklan 1 kohdassa säädetyssä kokonaiskiintiössä. Koska Tunisian taloudellisen tilanteen lievittämiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, on aiheellista helpottaa unionin ja Tunisian välistä oliiviöljyn kauppaa vähentämällä asetuksella (EY) N:o 1918/2006 avatun kiintiön hallinnoinnista aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Sen vuoksi on tarpeen poistaa mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyt kuukausittaiset enimmäismäärät.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1918/2006 3 artiklan 4 kohdassa vahvistettua vakuuden määrää olisi korotettava, jotta taattaisiin sitoutuminen tuontiin tuontitodistusten voimassaoloaikana.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1918/2006 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/6

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1089 (2) vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät tietyille suorille tukitoimenpiteille vuonna 2015.

(2)

Yhdistyneessä kuningaskunnassa lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön suoria tukia koskevat unionin säännöt Walesissa, on kumottu kansallisen tuomioistuimen määräyksellä. Tämän vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta teki uusia päätöksiä suorien tukien panemiseksi täytäntöön Walesissa ja ilmoitti niistä komissiolle. Vaikka on Yhdistyneen kuningaskunnan vastuulla varmistaa, että kyseiset uudet päätökset ovat sovellettavan oikeuskehyksen ja unionin lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaiset, on aiheellista ottaa kyseiset uudet päätökset huomioon. Tarkemmin sanottuna, koska kyseiset uudet päätökset vaikuttavat perustukijärjestelmän vuotta 2015 koskevien vuotuisten kansallisten enimmäismäärien ja nuorten viljelijöiden tuen laskentaan Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, on aiheellista muuttaa kyseisiä enimmäismääriä vastaavasti. Lisäksi näiden päätösten perusteella on aiheellista vahvistaa uudelleenjakotuen enimmäismäärä vuodeksi 2015 Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2015/1089 olisi muutettava.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 säädettyjen suorien tukijärjestelmien täytäntöönpano alkoi vuoden 2015 osalta 1 päivänä tammikuuta 2015. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus mainitun asetuksen hakuvuoteen 2015 sovellettavuuden ja vastaavien talousarviomäärärahojen enimmäismäärien sovellettavuuden välillä, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/8

(1)

Tehoaineen 2,4-D hyväksyntä, sellaisena kuin se on esitettynä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (2) liitteessä olevassa A osassa, päättyy 31 päivänä joulukuuta 2015.

(2)

Tehoaineen 2,4-D neuvoston direktiivin 91/414/ETY (3) liitteeseen I sisällyttämisen uusimiseksi jätettiin asetuksen (EU) N:o 1141/2010 (4) 4 artiklan mukainen hakemus kyseisessä artiklassa säädetyssä määräajassa.

(3)

Hakija on toimittanut asetuksen (EU) N:o 1141/2010 9 artiklassa vaaditut täydentävät asiakirja-aineistot. Esittelevä jäsenvaltio totesi hakemuksen täydelliseksi.

(4)

Esittelevä jäsenvaltio laati rinnakkaisesittelijänä toimivaa jäsenvaltiota kuullen uusimista koskevan arviointikertomuksen ja toimitti sen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ja komissiolle 4 päivänä maaliskuuta 2013.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti uusimista koskevan arviointikertomuksen hakijalle ja jäsenvaltioille kommentoitavaksi ja niiltä saamansa huomautukset edelleen komissiolle. Elintarviketurvallisuusviranomainen asetti täydentävän asiakirja-aineiston tiivistelmän julkisesti saataville.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomainen ilmoitti 7 päivänä elokuuta 2014 ja 11 päivänä maaliskuuta 2015 (5) komissiolle päätelmänsä siitä, voidaanko tehoaineen 2,4-D odottaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit. Komissio esitti tehoainetta 2,4-D koskevan tarkastelukertomuksen luonnoksen pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle 28 päivänä toukokuuta 2015.

(7)

Asetuksen 4 artiklassa säädettyjen hyväksymiskriteerien täyttyminen on osoitettu vähintään yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen yhden tai useamman edustavan käyttötarkoituksen osalta. Kyseisten hyväksymiskriteerien katsotaan näin ollen täyttyvän.

(8)

Sen vuoksi on asianmukaista uusia tehoaineen 2,4-D hyväksyntä.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 14 artiklan 1 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen hyväksyntään on kuitenkin tarpeen liittää tiettyjä edellytyksiä ja rajoituksia. Erityisesti on aiheellista edellyttää lisää vahvistavia tietoja.

(10)

Tehoaineen 2,4-D hyväksynnän uusimiseen liittyvä riskinarviointi perustuu rajalliseen määrään edustavia käyttötarkoituksia, mikä ei kuitenkaan rajoita niitä käyttötarkoituksia, joita varten tehoainetta 2,4-D sisältäviä kasvinsuojeluaineita voidaan hyväksyä. Näin ollen ei ole asianmukaista säilyttää käytön rajoitusta, jonka mukaan käyttötarkoituksena voi olla ainoastaan käyttö rikkakasvien torjunta-aineena.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 20 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitettä olisi muutettava.

(12)

Tätä asetusta olisi sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona tehoaineen 2,4-D hyväksyntä johdanto-osan 1 kappaleen mukaisesti päättyy.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/12

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/14

(1)

Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, 431 artiklassa määrätään, että osaa sopimuksesta sovelletaan väliaikaisesti.

(2)

Neuvoston päätöksen 2014/494/EU (2) 3 artiklassa täsmennetään väliaikaisesti sovellettavat sopimuksen osat, joihin kuuluvat kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean sekä kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean, sellaisena kuin se on esitetty sopimuksen 408 artiklan 4 kohdassa (jäljempänä ’kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea’), perustamista ja toimintaa, kauppaa ja kestävää kehitystä sekä riitojen ratkaisua koskevat määräykset.

(3)

Sopimuksen 240 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä.

(4)

Sopimuksen 243 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea laatii ensimmäisessä kokouksessaan luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja sopivia toimimaan asiantuntijoina paneelin menettelyissä kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.

(5)

Sopimuksen 268 artiklan 1 kohdan mukaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen väliaikaisen soveltamisen alkamisesta luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka voivat toimia välimiehinä riitojenratkaisumenettelyissä.

(6)

Sen vuoksi on aiheellista määrittää unionin kanta, joka koskee työjärjestystä, jonka kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea hyväksyy, sekä luetteloa kaupan ja kestävän kehityksen alan asiantuntijoista, jonka tämä alakomitea laatii, sekä välimiesten luetteloa, jonka kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea laatii,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/22

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta, 5 päivänä helmikuuta ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä kaudeksi, joka alkaa 26 päivänä tammikuuta 2015 ja päättyy 25 päivänä tammikuuta 2020.

(2)

Neljä alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Bianca Maria D'ANGELOn, Paola GIORGIn, Carmen MURATOREn ja Nicola VENDOLAn toimikausien päätyttyä,

—

Sigra Manuela BORA, Consigliere regionale e Assessore della Regione Marche,

—

Sigra Ilaria CAVO, Consigliere regionale e Assessore della Regione Liguria,

—

Sig Vincenzo DE LUCA, Presidente della Regione Campania,

—

Sig Michele EMILIANO, Presidente della Regione Puglia.

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/23

(1)

Unioni kannustaa sellaisten työtä koskevien kansainvälisten yleissopimusten ratifiointiin, jotka Kansainvälinen työjärjestö, jäljempänä ’ILO’, on luokitellut ajan tasalla oleviksi, sillä näin tuetaan unionin pyrkimyksiä edistää ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista työtä kaikille sekä hävittää ihmiskauppa sekä unionista että sen ulkopuolelta. Tässä edistämisessä työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien suojelu on keskeinen näkökohta.

(2)

Pakollista työtä koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 1930 sopimus, jota vuoden 2014 pöytäkirja täydentää, on ILO:n keskeinen sopimus, joka vaikuttaa työelämän perusnormeja koskeviin sääntöihin.

(3)

Kansainvälisen työjärjestön pakollista työtä koskevan vuoden 1930 sopimuksen vuoden 2014 pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, säännöistä osa kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionin toimivaltaan. Erityisesti osa pöytäkirjassa vahvistetuista säännöistä kuuluu jo sosiaalipolitiikkaa koskevan unionin säännöstön piiriin. Näiltä osin erityisesti pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohta ja 2 artiklan a ja d alakohta koskevat asioita, joita säädellään neuvoston direktiivillä 91/533/ETY (1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/104/EY (2) sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevilla direktiiveillä, joihin kuuluvat neuvoston direktiivi 89/391/ETY (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (4), neuvoston direktiivi 94/33/EY (5) ja neuvoston direktiivi 92/85/ETY (6).

(4)

ILO:n perussäännön yleissopimusten hyväksymistä ja ratifiointia koskevaa 19 artiklan 4 kohtaa sovelletaan myös pöytäkirjoihin, jotka ovat sitovia kansainvälisiä sopimuksia, jotka on ratifioitava ja liitettävä yleissopimuksiin.

(5)

Unioni ei voi ratifioida pöytäkirjaa, koska ainoastaan valtiot voivat olla sen osapuolia.

(6)

Jäsenvaltiot, jotka toimivat yhdessä unionin etujen mukaisesti, olisi näin ollen valtuutettava ratifioimaan pöytäkirja unionin toimivaltaan kuuluvilta osilta SEUT 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(7)

Pöytäkirjan niistä osista, jotka kuuluvat unionille annettuun toimivaltaan muutoin kuin liittyen sosiaalipolitiikkaan, hyväksytään päätös samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/25

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluva vastaavuuspäätös auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Korean tasavallan, jäljempänä ’Etelä-Korea’, oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Etelä-Koreaan sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä.

(3)

Komissio sai 1 päivänä lokakuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) teknisen lausunnon, joka koskee Etelä-Koreassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä. Teknisessä lausunnossa tuodaan esiin useita eroja Etelä-Korean oikeudenkäytössä keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten ja keskusvastapuoliin asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten välillä. Tämä päätös ei perustu yksinomaan Etelä-Koreassa keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten vertailevaan analyysiin, vaan siinä otetaan myös huomioon arviointi, jossa tarkastellaan kyseisten vaatimusten vaikutusta sekä sitä, riittävätkö vaatimukset pienentämään unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin mahdollisesti kohdistuvia riskejä tavalla, jonka katsotaan vastaavan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjen vaatimusten vaikutusta. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan kolmen ehdon on täytyttävä, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(5)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Etelä-Korean oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat maassa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, koostuvat vuoden 2013 investointipalveluja ja pääomamarkkinoita koskevasta laista (Financial Investment Services and Capital Markets Act 2013, FSCMA) ja sen täytäntöönpanoasetuksista.

(7)

Keskusvastapuolten toimiluvan myöntää rahoituspalvelukomissio (Financial Services Commission, jäljempänä ’FSC’). Jotta FSC myöntää luvan määritystoimintaan, sen on oltava vakuuttunut muun muassa siitä, että keskusvastapuolella on säädettyjä vähimmäispääomavaatimuksia vastaava määrä omaa pääomaa, että sillä on asianmukainen ja järkevä liiketoimintasuunnitelma, henkilöresursseja, atk-laitteet sekä muut laitteet ja tilat, jotka ovat riittäviä sijoittajien suojaamiseen ja määritystoiminnan harjoittamiseen, että yhtään sen toimihenkilöä ei ole todettu kelpaamattomaksi investointipalvelu- ja pääomamarkkinalain nojalla, että sillä on käytössä järjestelmä eturistiriitojen torjumiseksi ja että sen osakkeenomistajilla on riittävät taloudelliset valmiudet, hyvä taloudellinen tilanne ja sosiaalista uskottavuutta. FSC voi asettaa luvan myöntämiselle ehtoja siltä osin kuin se on mahdollisesti tarpeen keskusvastapuolten moitteettoman hallinnon varmistamiseksi ja vakaan markkinajärjestyksen säilyttämiseksi. Tämän jälkeen keskusvastapuolet ovat FSC:n jatkuvan valvonnan sekä Etelä-Korean keskuspankkia koskevan lain mukaisesti Etelä-Korean keskuspankin harjoittaman seurannan kohteena.

(8)

FSC on ilmoittanut aikovansa arvioida finanssimarkkinoiden rakenteita maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymien finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden pohjalta. Maaliskuussa 2015 FSC julkaisi finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat liiketoimintaohjeet, joissa esitetään joitakin standardeja, joiden mukaisia finanssimarkkinoiden rakenteiden pitäisi olla harjoitettaessa liiketoimintaa investointipalvelu- ja pääomamarkkinalain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Ohjeissa finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden 24 keskeistä periaatetta on muutettu 14 periaatteeksi kotimaisten olosuhteiden perusteella, ja niissä esitetään periaatteiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset standardit. Joulukuussa 2012 Etelä-Korean keskuspankki muutti maksu- ja selvitysjärjestelmien toimintaa ja hallinnointia koskevaa asetustaan siten, että finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet hyväksyttiin sen valvontastandardiksi.

(9)

Investointipalvelu- ja pääomamarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa edellytetään myös, että keskusvastapuolet vahvistavat sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä, jotka ovat tarpeen niiden maksu- ja selvitysjärjestelmien asianmukaisen sääntelyn kannalta. Investointipalvelu- ja pääomamarkkinalain, sen nojalla annettujen asetusten, edellä mainittujen ohjeiden sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien toimintaa ja hallinnointia koskevan asetuksen vaatimukset pannaan näin ollen täytäntöön määritysyhteisöjen sisäisillä säännöillä ja menettelyillä. Investointipalvelu- ja pääomamarkkinalain mukaan kaikkiin yhteisöjen perustamiskirjojen tai sisäisten sääntöjen ja menettelyjen tarkistuksiin on saatava FSC:n hyväksyntä.

(10)

Näin ollen Etelä-Korean oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat kaksitasoisen rakenteen. Investointipalvelu- ja pääomamarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa vahvistetaan korkeatasoiset standardit, joita keskusvastapuolten on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Etelä-Koreassa. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason Etelä-Koreassa. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä keskusvastapuolten on annettava sisäiset sääntönsä ja menettelynsä FSC:n hyväksyttäväksi finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien liiketoimintaohjeiden mukaisesti. Nämä sisäiset säännöt ja menettelyt muodostavat Etelä-Korean vaatimusten toisen tason.

(11)

Etelä-Korean keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(12)

Etelä-Koreassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Etelä-Koreassa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 1 prosenttia unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Etelä-Koreassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(13)

Etelä-Koreassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Tällaisiin keskusvastapuoliin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niitä täydentävillä sisäisillä säännöillä ja menettelyillä, joilla pannaan täytäntöön finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet, alennetaan Etelä-Koreassa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(14)

Näin ollen komissio katsoo, että Etelä-Korean oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Etelä-Koreassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(15)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Etelä-Koreassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Etelä-Korean oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(16)

FSC vastaa valvontasääntöjen laatimisesta ja täytäntöön panemisesta sekä rahoituslaitosten tarkastamisesta ja näitä koskevista tutkimuksista. Keskusvastapuolten ensisijaisena valvojana FSC:llä on laaja toimivalta valvoa niitä ja määrätä niille rangaistuksia; se voi muun muassa peruuttaa keskusvastapuolen luvan, keskeyttää keskusvastapuolen liiketoiminnan ja siirtää sen muualle sekä määrätä keskusvastapuolille seuraamuksia. Päivittäisestä valvonnasta vastaa rahoitusvalvontapalvelu (Financial Supervisory Service, FSS), joka toimii FSC:n valvonnassa. Keskusvastapuolet tarkistetaan puolivuosittain, jolloin kukin tarkastus kestää 4 viikkoa, sekä valvojan sitä pyytäessä. Soveltamalla valvontamenettelyjä ja riskiperusteisia tarkastusmenettelyjä, vakavaraisuusvaatimusten testaaminen mukaan luettuna, FSC seuraa jatkuvasti, noudattavatko keskusvastapuolet riskinhallintavaatimuksia. Lisäksi Etelä-Korean keskuspankki harjoittaa Etelä-Koreassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten valvontaa, jossa yksi sen tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa näiden turvallisuus ja tehokkuus. Yleisvalvontaan kuuluu keskusvastapuolia koskevan tiedon arvioiminen, puolivuosittainen finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamisen arvioiminen ja tarvittaessa parannusten vaatiminen. Vaikka Etelä-Korean keskuspankilla on oikeus vaatia parannuksia, suuret parannukset edellyttävät kuitenkin rahapoliittisen komitean suostumusta.

(17)

Näin ollen komissio katsoo, että Etelä-Koreassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat Etelä-Korean oikeudelliset ja valvontajärjestelyt ovat sellaisia, että niillä varmistetaan jatkuva tehokas valvonta ja täytäntöönpanon seuranta.

(18)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Etelä-Korean oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen täytyy sisältää kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(19)

Kolmansien maiden keskusvastapuolten, jotka haluavat määrittää OTC-johdannaisia Etelä-Koreassa, on haettava hyväksyntää FSC:ltä.

(20)

Jotta hyväksyntä voidaan myöntää, sillä lainkäyttöalueella, jolle keskusvastapuoli on sijoittautunut, on oltava riittävän vakaa sääntelyjärjestelmä, joka vastaa Etelä-Koreassa sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä. Lisäksi Etelä-Korean ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä sopimus yhteistyöjärjestelyistä ennen kolmannen maan keskusvastapuolen hakemuksen hyväksymistä.

(21)

Näin ollen olisi katsottava, että sellaisiin kolmansien maiden keskusvastapuoliin sovellettava Etelä-Korean oikeudellisen järjestelmän tunnustusmenettely, jotka haluavat määrittää OTC-johdannaisia Etelä-Koreassa, luo tehokkaan vastaavan järjestelmän kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(22)

Siksi voidaan katsoa, että Etelä-Koreassa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia koskevat Etelä-Korean oikeudelliset ja valvontajärjestelyt täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyt ehdot ja että mainittuja oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjä vaatimuksia vastaavina. Komission olisi edelleen seurattava säännöllisesti keskusvastapuolia koskevan Etelä-Korean oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(23)

Etelä-Koreassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Etelä-Koreassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voisi johtaa vastaavuuden tunnustamisen peruuttamiseen.

(24)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/29

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluva vastaavuuspäätös auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Etelä-Afrikan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Etelä-Afrikkaan sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä.

(3)

Tämä päätös perustuu Etelä-Afrikassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vaikutukseen sekä sen seikan arviointiin, riittävätkö järjestelyt pienentämään unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin mahdollisesti kohdistuvia riskejä tavalla, jonka katsotaan vastaavan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjen vaatimusten vaikutusta. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan kolmen ehdon on täytyttävä, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(5)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Etelä-Afrikan oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat maassa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, koostuvat vuoden 2012 rahoitusmarkkinalaista nro 19 (Financial Markets Act, FMA). Arvopaperipalvelujen rekisteröintiviranomaisella, ’jäljempänä rekisteröintiviranomainen’, on laaja toimivalta valvoa ja seurata Etelä-Afrikassa toimiluvan saaneita määritysyhteisöjä, jäljempänä ’toimiluvan saaneet määritysyhteisöt’, sekä suorittaa niitä koskevia tutkimuksia.

(7)

Rahoitusmarkkinalaissa säädetään velvollisuuksista ja vaatimuksista, jotka määritysyhteisöjen on täytettävä. Sen nojalla rekisteröintiviranomainen muun muassa myöntää luvan toimia toimiluvan saaneena määritysyhteisönä edellyttäen, että hakija täyttää säädetyt vaatimukset ja auttaa saavuttamaan mainitussa laissa asetetut tavoitteet, joita ovat esimerkiksi järjestelmäriskien vähentäminen sekä sen varmistaminen, että Etelä-Afrikan rahoitusmarkkinat ovat oikeudenmukaiset, tehokkaat ja avoimet. Vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi rekisteröintiviranomainen voi toimilupaa myöntäessään asettaa asianmukaisiksi katsomiaan ehtoja. Toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on harjoitettava liiketoimintaansa oikeudenmukaisesti ja avoimesti ja otettava asianmukaisesti huomioon määritysosapuolten ja niiden asiakkaiden oikeudet. Toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on rahoitusmarkkinalain mukaan noudatettava myös kansainvälisiä valvontastandardeja, mukaan luettuna maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymät finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet.

(8)

Rahoitusmarkkinalaissa valtiovarainministeriölle annetaan valtuudet antaa säännöksiä kaikista niistä seikoista, joista on rahoitusmarkkinalain mukaan säädettävä tai joista voidaan sen mukaan säätää, tai mistä tahansa muusta seikasta, joka on tarpeen rahoitusmarkkinalain hallinnoinnin ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Lisäksi rekisteröintiviranomaisella on rahoitusmarkkinalain mukaan valtuudet antaa ohjeita rahoitusmarkkinalain soveltamisesta ja tulkitsemisesta sekä toteuttaa toimenpiteitä, joita se katsoo tehtäviensä ja velvollisuuksiensa asianmukaisen hoitamisen tai suorittamisen tai rahoitusmarkkinalain täytäntöönpanon edellyttävän.

(9)

Toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin. Riskejä pienentävä vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(10)

Toimiluvan saaneet määritysyhteisöt toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Etelä-Afrikassa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 1 prosenttia unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(11)

Toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä, joissa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista, alennetaan Etelä-Afrikassa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(12)

Näin ollen komissio katsoo, että Etelä-Afrikan oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Etelä-Afrikassa toimiluvan saaneet määritysyhteisöt noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(13)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Etelä-Afrikassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Etelä-Afrikan oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(14)

Rekisteröintiviranomainen valvoo rahoitusmarkkinalain noudattamista ja panee sen täytäntöön. Se arvioi vuosittain, noudattavatko toimiluvan saaneet määritysyhteisöt rahoitusmarkkinalakia, omia sisäisiä sääntöjään ja menettelyjään sekä rekisteröintiviranomaisen rahoitusmarkkinalain nojalla antamia ohjeita, pyyntöjä, ehtoja tai vaatimuksia. Rekisteröintiviranomaisella on myös valtuudet peruuttaa tai keskeyttää toimiluvan saaneen määritysyhteisön lupa, jos tämä ei noudata esimerkiksi rahoitusmarkkinalakia, sisäisiä sääntöjään ja menettelyjään tai rekisteröintiviranomaisen rahoitusmarkkinalain nojalla antamia määräyksiä, pyyntöjä, ehtoja tai vaatimuksia.

(15)

Rekisteröintiviranomaisella on niin ikään valtuudet pyytää toimiluvan saaneilta määritysyhteisöiltä tietoja tai asiakirjoja ja suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia. Paikalla tehdyn tarkastuksen jälkeen rekisteröintiviranomainen voi muun muassa pyytää toimiluvan saanutta määritysyhteisöä toteuttamaan toimenpiteitä tai pidättäytymään joidenkin toimien suorittamisesta säännönvastaisuuden lopettamiseksi tai korjaamiseksi. Rekisteröintiviranomainen voi määrätä seuraamuksia, jos toimiluvan saanut määritysyhteisö ei toimita tietoja rahoitusmarkkinalain mukaisesti. Lisäksi rekisteröintiviranomainen voi rahoitusmarkkinalain täytäntöönpanon ja hallinnoinnin varmistamiseksi antaa yleisiä ohjeita tai tietylle yhteisölle osoitettuja ohjeita.

(16)

Näin ollen komissio katsoo, että Etelä-Afrikassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat Etelä-Afrikan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt ovat sellaisia, että niillä varmistetaan jatkuva tehokas valvonta ja täytäntöönpanon seuranta.

(17)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Etelä-Afrikan oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen täytyy sisältää kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(18)

Sellaisessa kolmannessa maassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, jonka oikeudelliset ja valvontajärjestelyt vastaavat Etelä-Afrikan sääntelykehystä, jonka rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat säännökset vastaavat Etelä-Afrikan säännöksiä ja jossa keskusvastapuolet ovat tehokkaan seurannan kohteena, voivat tarjota palveluja Etelä-Afrikassa edellyttäen, että niillä on rekisteröintiviranomaisen myöntämä toimilupa. Luvan myöntämistä varten rekisteröintiviranomainen arvioi lupahakemuksen ottaen huomioon kyseisen kolmannen maan sääntelykehyksen, ja se voi ottaa arvioinnissa huomioon jonkin muun, myös kolmannen maan, valvontaviranomaisen toimittamat tiedot. Lisäksi rekisteröintiviranomainen voi vapauttaa kolmansien maiden keskusvastapuolet joistakin tai kaikista rahoitusmarkkinalain mukaisista vaatimuksista. Rekisteröintiviranomainen voi tehdä kolmansien maiden sääntely- tai valvontaviranomaisten kanssa yhteistyöjärjestelyjä, joilla pyritään koordinoimaan jatkuvaa valvontaa ja vaihtamaan tietoja kolmansien maiden keskusvastapuolista, jotka ovat saaneet toimiluvan sellaisessa kolmannessa maassa, jonka oikeudelliset ja valvontajärjestelyt vastaavat Etelä-Afrikan sääntelykehystä, ja jotka ovat tehokkaan seurannan kohteena siinä kolmannessa maassa, jossa ne ovat saaneet toimiluvan.

(19)

Vaikka Etelä-Afrikassa käytettävä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamismenettely poikkeaa rakenteeltaan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetystä menettelystä, olisi kuitenkin katsottava, että se luo tehokkaan vastaavan järjestelmän kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(20)

Siksi voidaan katsoa, että toimiluvan saaneita määritysyhteisöjä koskevat Etelä-Afrikan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyt ehdot, minkä vuoksi mainittuja oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjä vaatimuksia vastaavina. Komission olisi edelleen seurattava säännöllisesti keskusvastapuolia koskevan Etelä-Afrikan oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(21)

Etelä-Afrikassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Etelä-Afrikassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voisi johtaa vastaavuuden tunnustamisen peruuttamiseen.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/32

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluva vastaavuuspäätös auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Kanadan provinssien Albertan, Brittiläisen Kolumbian, Manitoban, Ontarion ja Québecin, jäljempänä ’asianomaiset provinssit’, oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että asianomaisiin provinsseihin sijoittautuneet ja niissä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä.

(3)

Tämä päätös perustuu asianomaisissa provinsseissa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen sekä sen seikan arviointiin, riittävätkö järjestelyt pienentämään unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin mahdollisesti kohdistuvia riskejä tavalla, jonka katsotaan vastaavan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjen vaatimusten vaikutusta. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettaviin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan kolmen ehdon on täytyttävä, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(5)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Kanadan oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, koostuvat asiaan kuuluvista arvopapereita koskevista säädöksistä ja kunkin provinssin arvopaperimarkkinavalvojien niiden nojalla hyväksymistä säännöistä ja asetuksista sekä kaikista tällaisten arvopaperimarkkinavalvojien (provinssien arvopaperijärjestelmä) antamista tai laatimista päätöksistä, ohjeista tai määräyksistä, joita sovelletaan mainituissa provinsseissa toimiviin keskusvastapuoliin.

(7)

Tätä päätöstä sovellettaessa arvopaperimarkkinavalvojia ovat Albertan arvopaperikomissio (Alberta Securities Commission, jäljempänä ’ASC’) Albertassa, Québecin arvopaperimarkkinaviranomainen (Autorité des marchés financiers, jäljempänä ’AMF’) Québecissä, Brittiläisen Kolumbian arvopaperikomissio (British Columbia Securities Commission, jäljempänä ’BCSC’) Brittiläisessä Kolumbiassa, Manitoban arvopaperikomissio (Manitoba Securities Commission, jäljempänä ’MSC’) Manitobassa ja Ontarion arvopaperikomissio (Ontario Securities Commission, jäljempänä ’OSC’) Ontariossa. Arvopaperimarkkinavalvojat toimivat yhteistyössä kehittäessään arvopapereita koskevia lakeja ja asetuksia ja pannessaan ne täytäntöön sekä hallinnoidessaan ja seuratessaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valvoessaan sen noudattamista johdonmukaisella ja koordinoidulla tavalla.

(8)

Keskusvastapuolen, joka haluaa harjoittaa liiketoimintaa jossakin asianomaisessa provinssissa, on saatava siihen asianomaisen arvopaperimarkkinavalvojan lupa. Lupa voidaan myöntää joko tunnustamisen tai tunnustamisesta vapauttamisen muodossa. Tunnustaminen tarkoittaa provinssin asiaan liittyvän arvopaperijärjestelmän täysimittaista soveltamista. Useammassa asianomaisessa provinssissa toimivien keskusvastapuolten on hankittava tunnustus vähintään yhdessä provinssissa; tällaisiin keskusvastapuoliin sovelletaan kaikkein tiukimpia vaatimuksia niissä provinsseissa sovellettavista vaatimuksista, joissa ne toimivat. Vapautus tunnustamisesta myönnetään yleensä sellaisille keskusvastapuolille, jotka on tunnustettu jossakin toisessa provinssissa, jolloin ne ovat suoraan sen provinssin arvopaperimarkkinavalvojan valvonnassa, jossa ne on tunnustettu, jollei asianomainen arvopaperimarkkinavalvoja katso niiden olevan järjestelmän kannalta merkittäviä tai aiheuttavan merkittävää riskiä pääomamarkkinoille. Arvopaperimarkkinavalvojat asettavat tunnustamisesta vapautetuille keskusvastapuolille ehtoja, jos näihin vastapuoliin sovelletaan tunnustuksen antaneissa provinsseissa kevyempiä vaatimuksia kuin niihin sovellettaisiin niissä provinsseissa, joissa ne on vapautettu tunnustamisesta. Myös Kanadan keskuspankki voi nimetä keskusvastapuolet järjestelmän kannalta merkittäviksi, jos ne voivat aiheuttaa järjestelmäriskin Kanadan rahoitusjärjestelmässä.

(9)

Albertassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset koostuvat (Albertan) arvopaperilaista (Securities Act), sen nojalla annetuista säännöistä ja asetuksista sekä kaikista ASC:n antamista päätöksistä, ohjeista tai määräyksistä, jäljempänä ’Albertan arvopaperilainsäädäntö’. Jotta keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja Albertassa, ASC:n on annettava sille lupa toimia joko tunnustettuna määritystoimistona tai määritystoimistona, joka on vapautettu tunnustamisesta (tunnistamisesta vapautettu määritystoimisto). Albertassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten on noudatettava Albertan arvopaperilainsäädäntöä. Yleensä ASC antaa keskusvastapuolille luvan toimia tunnustettuina määritystoimistoina, jos se katsoo asianmukaiseksi pitää ne valvonnassaan. ASC voi kuitenkin antaa tiettyjen muissa provinsseissa tunnustettujen määritysyhteisöjen valvonnan myös jonkin toisen arvopaperimarkkinavalvojan tehtäväksi. Se voi asettaa tunnustetun tai tunnustamisesta vapautetun määritystoimiston toimiluvalle ehtoja ja edellytyksiä. ASC on antanut tunnustamista koskevia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia siltä tunnustettuina määritystoimistoina luvan saaneita määritystoimistoja ja joissa edellytetään näiden noudattavan maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymiä finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(10)

Brittiläisessä Kolumbiassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset koostuvat (Brittiläisen Kolumbian) arvopaperilaista (Securities Act), sen nojalla annetuista säännöistä ja asetuksista sekä BCSC:n antamista määräyksistä. Jotta keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja Brittiläisessä Kolumbiassa, BCSC:n on annettava sille lupa toimia joko tunnustettuna määritystoimistona tai määritystoimistona, joka on vapautettu tunnustamisesta (tunnistamisesta vapautettu määritystoimisto); lupa riippuu monista tekijöistä, kuten määritystoimiston toimien vaikutuksesta Brittiläisessä Kolumbiassa. BCSC voi asettaa tunnustetun tai tunnustamisesta vapautetun määritystoimiston toimiluvalle ehtoja ja edellytyksiä. Se on antanut tunnustamista koskevia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia siltä tunnustettuina määritystoimistoina luvan saaneita määritystoimistoja ja joissa edellytetään niiden noudattavan finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(11)

Manitobassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset koostuvat (Manitoban) hyödykefutuurilaista (Commodity Futures Act), (Manitoban) arvopaperilaista (Securities Act) ja MSC:n niiden nojalla laatimista säännöistä ja määräyksistä. Jotta keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja Manitobassa, MSC:n on annettava sille lupa toimia joko tunnustettuna hyödykefutuurien määritysyhteisönä tai tunnustettuna muiden arvopapereiden määritystoimistona taikka vastaavasti määritysyhteisönä tai -toimistona, joka on vapautettu tunnustamisesta (tunnustamisesta vapautettu määritystoimisto tai -yhteisö). Se voi asettaa tunnustetun tai tunnustamisesta vapautetun määritystoimiston toimiluvalle ehtoja ja edellytyksiä. MSC on antanut tunnustamista koskevia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia siltä tunnustettuina määritystoimistoina tai -yhteisöinä luvan saaneita määritystoimistoja tai -yhteisöjä ja joissa edellytetään näiden noudattavan finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(12)

Ontariossa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset koostuvat (Ontarion) arvopaperilaista (Securities Act), sen nojalla annetuista säännöistä ja asetuksista sekä sen nojalla annetuista ohjeista, päätöksistä, määräyksistä, tuomioista ja muista vaatimuksista. Jotta keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja Ontariossa, OSC:n on annettava sille lupa toimia joko tunnustettuna määritystoimistona tai määritystoimistona, joka on vapautettu tunnustamisesta (tunnistamisesta vapautettu määritystoimisto). Se voi asettaa tunnustetun tai tunnustamisesta vapautetun määritystoimiston toimiluvalle ehtoja ja edellytyksiä. OSC on antanut tunnustamista koskevia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia siltä tunnustettuina määritystoimistoina luvan saaneita määritystoimistoja ja joissa edellytetään niiden noudattavan finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(13)

Québecissä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset koostuvat (Québecin) arvopaperilaista (Securities Act), (Québecin) johdannaislaista (Derivatives Act) ja arvopaperimarkkinaviranomaista koskevasta laista (Act respecting the Autorité des marchés financiers (AAMF) sekä (Québecin) arvopaperilain ja (Québecin) johdannaislain nojalla hyväksytyistä asetuksista ja AMF:n antamista päätöksistä ja määräyksistä. Jotta keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja Québecissä, AMF:n on annettava sille lupa toimia joko tunnustettuna määritysyhteisönä tai määritysyhteisönä, joka on vapautettu tunnustamisesta (tunnustamisesta vapautettu määritysyhteisö). AMF voi asettaa tunnustetun tai tunnustamisesta vapautetun määritysyhteisön toimiluvalle ehtoja ja edellytyksiä. AMF on antanut tunnustamista koskevia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia siltä tunnustettuina määritysyhteisöinä luvan saaneita määritysyhtiöitä ja joissa edellytetään niiden noudattavan finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(14)

Asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa kyseisiin keskusvastapuoliin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(15)

Asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Kanadassa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 3 prosenttia unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(16)

Asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavilla säännöillä, mukaan luettuna arvopaperimarkkinavalvojien antamat tunnustamista koskevat määräykset, joissa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista, alennetaan asianomaisissa provinsseissa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(17)

Näin ollen komissio katsoo, että asianomaisten provinssien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että niissä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(18)

Mainitun asetuksen 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(19)

Useammissa provinsseissa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten valvonnasta vastaavat yhteistyössä kyseeseen tulevien provinssien arvopaperimarkkinavalvojat. Sellaisten keskusvastapuolten valvonnasta, joiden osalta Kanadan keskuspankki katsoo, että ne voivat aiheuttaa järjestelmäriskin, vastaavat yhteistyössä asianomaisten provinssien arvopaperimarkkinavalvojat ja Kanadan keskuspankki.

(20)

Albertassa ASC:llä on laaja toimivalta toteuttaa tunnustettuja tai tunnustamisesta vapautettuja määritystoimistoja koskevia korjaavia tai ennalta ehkäiseviä toimia yleisen edun nimissä tai siinä tapauksessa, että määritystoimisto on rikkonut Albertan arvopaperilainsäädäntöä. Sekä tunnustettujen että tunnustamisesta vapautettujen määritystoimistojen on esitettäviä tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa, jonka avulla varmistetaan, että sovellettavia sääntöjä noudatetaan. ASC voi ottaa sekä tunnustettujen että tunnustamisesta vapautettujen määritystoimistojen osalta käyttöön hallinnollisia seuraamuksia ja keskeyttää tai peruuttaa määritystoimiston tunnustamisen tai sen tunnustamisesta vapauttamista koskevan määräyksen taikka muuttaa näiden ehtoja. ASC voi myös pyytää tuomioistuinta toteamaan, että vaatimuksia ei ole noudatettu, käynnistää muun oikeudellisen menettelyn ja suorittaa tutkimuksia, jotka voivat johtaa erilaisten seuraamusten määräämiseen. Seuraamuksia voidaan määrätä myös yritysten tai muiden oikeushenkilöiden johtajille ja toimihenkilöille tai muille henkilöille, jotka hyväksyvät tai sallivat Albertan arvopaperilainsäädännön rikkomisen tai myöntyvät siihen. Lisäksi ASC tekee tunnustettujen määritystoimistojen osalta tarkastuksia paikan päällä, järjestää säännöllisesti kuulemisia sekä tarkastelee ja analysoi vaadittuja asiakirjoja; ASC voi myös antaa päätöksiä mistä tahansa tunnustettujen määritystoimistojen sisäisestä säännöstä, menettelystä tai käytännöstä, jos se katsoo, että päätöksen antaminen on yleisen edun mukaista.

(21)

Brittiläisessä Kolumbiassa BCSC valvoo jatkuvasti määritystoimistoja tekemällä säännöllisin väliajoin tarkastuksia paikan päällä ja pitämällä säännöllisesti yhteyttä määritystoimistojen toimivaan johtoon sekä tarkastelemalla määritystoimistojen toimittamia tietoja ja sitä, noudatetaanko muun muassa määritystoimiston riskinhallintaa koskevia vaatimuksia. BCSC:llä on laaja toimivalta toteuttaa tunnustettuja määritystoimistoja koskevia korjaavia tai ennaltaehkäiseviä toimia yleisen edun nimissä tai siinä tapauksessa, että määritystoimisto on rikkonut (Brittiläisen Kolumbian) arvopaperilakia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi päätöksen tekeminen yhtiöjärjestyksestä, säännöistä, menettelyistä tai käytännöistä taikka tunnustetun määritystoimiston tavasta harjoittaa liiketoimintaa; BCSC voi myös antaa tunnustettuja määritystoimistoja koskevia määräyksiä, mukaan luettuna määritystoimiston tunnustamisen keskeyttäminen tai peruuttaminen ja sellaisten tutkimusten suorittaminen, jotka voivat johtaa seuraamusten määräämiseen.

(22)

Manitobassa MSC valvoo jatkuvasti sekä tunnustettuja että tunnustamisesta vapautettuja luvan saaneita määritystoimistoja. Tunnustamisesta vapautettuja määritystoimistoja MSC valvoo kuitenkin löyhemmin. Tunnustettuja määritystoimistoja tai -yhteisöjä valvotaan tarkastelemalla raportointia säännöllisesti, tekemällä säännöllisin väliajoin tarkastuksia paikan päällä, pitämällä säännöllisesti yhteyttä määritystoimiston tai -yhteisön toimivaan johtoon ja arvioimalla vuosittain riskejä ja valvontaa. MSC:llä on käytettävissään useita eri välineitä, joilla voidaan korjata tunnustettujen tai tunnustamisesta vapautettujen luvan saaneiden määritystoimistojen tai -yhteisöjen tiettyjä vaatimusten rikkomisia, kuten ehtojen tai edellytysten asettaminen määritystoimiston luvalle, määritystoimiston tai -yhteisön lupamääräysten keskeyttäminen tai peruuttaminen ja sellaisten tutkimusten suorittaminen, jotka voivat johtaa sakkojen tai muiden seuraamusten määräämiseen.

(23)

Ontariossa OSC valvoo tunnustettuina määritystoimistoina luvan saaneita määritystoimistoja jatkuvasti tekemällä säännöllisin väliajoin tarkastuksia paikan päällä, pitämällä säännöllisesti yhteyttä määritystoimistojen toimivaan johtoon ja arvioimalla säännöllisesti riskejä ja valvontaa sekä tarkastelemalla määritystoimistojen toimittamia tietoja ja sitä, noudatetaanko muun muassa määritystoimiston riskinhallintaa koskevia vaatimuksia. Tunnustamisesta vapautettuja määritystoimistoja OSC valvoo kuitenkin löyhemmin. OSC:llä on laaja toimivalta antaa päätöksiä tunnustetun määritystoimiston yhtiöjärjestyksestä, säännöistä, menettelyistä ja tavasta harjoittaa liiketoimintaa sekä toteuttaa tunnustettuja tai tunnustamisesta vapautettuja luvan saaneita määritystoimistoja koskevia korjaavia tai ennalta ehkäiseviä toimia yleisen edun nimissä tai siinä tapauksessa, että määritystoimisto on rikkonut (Ontarion) arvopaperilakia. Tällaisia toimia ovat muun muassa määritystoimistoa koskevien päätösten tai määräysten antaminen, määritystoimistoa koskevien ehtojen, edellytysten, rajoitusten tai vaatimusten asettaminen, määritystoimiston luvan keskeyttäminen tai peruuttaminen sekä sellaisten tutkimusten suorittaminen, jotka voivat johtaa sakkojen tai seuraamusten määräämiseen.

(24)

Québecissä AMF:llä on erittäin laaja toimivalta valvoa kaikkia luvan saaneiden määritysyhteisöjen toimia, ja se valvoo, noudattavatko keskusvastapuolet (Québecin) arvopaperilakia, (Québecin) johdannaislakia ja arvopaperimarkkinaviranomaista koskevaa lakia. Näissä säännöksissä vahvistetaan yleiset oikeudelliset puitteet, joiden mukaisesti AMF valvoo tai seuraa toimivaltaansa kuuluvia finanssialan yhteisöjä, kuten määritysyhteisöjä. AMF:llä on kaikkien luvan saaneiden määritysyhteisöjen osalta toimivalta pyytää tietoja, vaatia osallistumaan tutkimukseen valan velvoituksella, suorittaa tutkimuksia ja tehdä tarkastuksia paikan päällä. Sillä on käytettävissään useita välineitä, joilla voidaan korjata määritysyhteisöjä koskevien vaatimusten rikkomisia. Tällaisia ovat toimivalta keskeyttää tunnustetun määritysyhteisön sisäisten sääntöjen ja menettelyjen soveltaminen, määrätä tunnustettu määritysyhteisö muuttamaan säännöstä tai käytäntöä yhdenmukaiseksi sovellettavan lainsäädännön kanssa, toteuttaa tunnustettua määritysyhteisöä koskevia toimia AMF:lle annettujen sitoumusten tai sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi, määrätä luvan saaneelle määritysyhteisölle sakkoja sekä keskeyttää tai peruuttaa määritysyhteisölle myönnetty lupa tai vapautus kokonaan tai osittain taikka muuttaa sitä.

(25)

Näin ollen komissio katsoo, että asianomaisissa provinsseissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat asianomaisten provinssien oikeudelliset ja valvontajärjestelyt ovat sellaisia, että niillä varmistetaan jatkuva tehokas valvonta ja täytäntöönpanon seuranta.

(26)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan asianomaisten provinssien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen täytyy sisältää kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(27)

Kolmansien maiden keskusvastapuolet, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa määritystoimistona tai -yhteisönä Brittiläisessä Kolumbiassa ja Manitobassa, voivat pyytää tunnustamista tai tunnustamisesta vapauttamista asianomaisessa provinssissa, kun taas kolmansien maiden keskusvastapuolten, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa määritystoimistona tai -yhteisönä Albertassa, Ontariossa ja Quebecissä, täytyy pyytää tunnustamista ja tunnustamisesta vapauttamista asianomaisessa provinssissa, jotta ne voivat tarjota Kanadassa samoja määrityspalveluja, joiden tarjoamiseen niille on asianmukaisin tunnustamista ja siitä vapauttamista koskevan määräyksen ehdoin tai edellytyksin myönnetty lupa kolmannessa maassa. Vapautus voidaan myöntää, jos kolmannen maan keskusvastapuoli ei ole järjestelmän kannalta merkittävä provinssin markkinoilla tai jos se ei muutoin aiheuta merkittävää riskiä pääomamarkkinoille edellyttäen, että siihen sovelletaan verrattavissa olevaa sääntelyjärjestelmää. Myös siinä tapauksessa, että kolmannen maan keskusvastapuolelta edellytetään tunnustamisen saamista, viranomaiset voivat tukeutua kolmannen maan sääntelyviranomaisten harjoittamaan valvontaan, kun kolmannen maan keskusvastapuoleen sovellettava sääntely on verrattavissa asianomaisen provinssin järjestelmässä sovellettavaan sääntelyyn.

(28)

Vaikka Kanadan asianomaisissa provinsseissa käytettävä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamismenettely poikkeaa rakenteeltaan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetystä menettelystä, olisi kuitenkin katsottava, että se luo tehokkaan vastaavan järjestelmän kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(29)

Siksi voidaan katsoa, että Kanadan asianomaisten provinssien oikeudelliset ja valvontajärjestelyt täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyt ehdot, minkä vuoksi mainittuja oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjä vaatimuksia vastaavina. Komission olisi edelleen seurattava säännöllisesti keskusvastapuolia koskevan asianomaisten provinssien oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(30)

Kanadassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Kanadassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voisi johtaa vastaavuuden tunnustamisen peruuttamiseen.

(31)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/38

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluvat vastaavuuspäätökset auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Meksikon oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Meksikoon sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä.

(3)

Tämä päätös ei perustu yksinomaan Meksikossa keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten vertailevaan analyysiin, vaan siinä otetaan huomioon myös arviointi, jossa tarkastellaan kyseisten vaatimusten vaikutusta sekä sitä, riittävätkö vaatimukset pienentämään unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin mahdollisesti kohdistuvia riskejä tavalla, jonka katsotaan vastaavan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjen vaatimusten vaikutusta. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan kolmen ehdon on täytyttävä, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(5)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Meksikon oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat maassa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, koostuvat johdannaissopimusmarkkinoiden toimijoihin sovellettavista Meksikon keskuspankin (Bank of Mexico), Meksikon pankki- ja arvopaperikomission (Comisión Nacional Bancaria y de Valores, CNBV) ja valtiovarainministeriön (Secretaría de Hacienda y Crédito Público, SHCP) säännöistä sekä julkisesti noteerattujen johdannaissopimusten markkinoiden toimijoihin sovellettavista Meksikon pankki- ja arvopaperikomission vakavaraisuusvaatimuksista, jäljempänä yhdessä ’ensisijaiset säännöt’. Ensisijaisissa säännöissä vahvistetaan vaatimukset, joita keskusvastapuolten on jatkuvasti noudatettava voidakseen tarjota määrityspalveluja Meksikossa. Meksikoon sijoittautuneilla keskusvastapuolilla on oltava Meksikon pankki- ja arvopaperikomission ja Meksikon keskuspankin lausunnon perusteella myönnettävä valtiovarainministeriön toimilupa.

(7)

Sekä Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio että Meksikon keskuspankki ovat antaneet julkilausuman, jossa ilmoitetaan, että Meksikossa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten on noudatettava maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymiä finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(8)

Ensisijaisten sääntöjen mukaan keskusvastapuolten on laadittava sisäiset säännöt ja menettelyt, jotka koskevat kaikkia sen tehtäviin kuuluvia keskeisiä osa-alueita, myös luotto-, likviditeetti- ja toimintariskeihin liittyviä suojatoimia. Sisäiset säännöt ja menettelyt hyväksyy valtiovarainministeriö Meksikon pankki- ja arvopaperikomission ja Meksikon keskuspankin lausunnon pohjalta. Sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä ei voida muuttaa, jos valtiovarainministeriö, Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio tai Meksikon keskuspankki vastustaa muutosta. Keskusvastapuolten sisäiset säännöt ja menettelyt tai niiden mukautukset voidaan hyväksyä myös tietyin muutoksin. Samaa toimintatapaa sovelletaan keskusvastapuolen perustamisasiakirjojen hyväksymisessä ja muuttamisessa. Myös rahoitusvarojen laskentamenetelmät ja keskusvastapuolen likviditeettisuunnitelma edellyttävät Meksikon keskuspankin hyväksyntää ja Meksikon pankki- ja arvopaperikomission lausuntoa.

(9)

Näin ollen Meksikon oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat kaksitasoisen rakenteen. Ensisijaisissa säännöissä esitetyissä keskusvastapuolten keskeisissä periaatteissa asetetaan korkeatasoisia vaatimuksia, joita keskusvastapuolten on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Meksikossa. Ensisijaiset säännöt muodostavat Meksikon oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä keskusvastapuolten on esitettävä sääntönsä ja menettelynsä, perustamisasiakirjansa, rahoitusvarojensa laskentamenetelmät ja likviditeettisuunnitelmansa toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttäväksi. Nämä sisäiset säännöt ja menettelyt, perustamisasiakirjat, likviditeettisuunnitelma ja keskusvastapuolen rahoitusvarojen laskentamenetelmät muodostavat Meksikon oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason, jonka on sisällettävä normatiiviset tiedot siitä, millä tavoin keskusvastapuoli täyttää nämä vaatimukset. Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio ja Meksikon keskuspankki arvioivat, täyttääkö keskusvastapuoli nämä vaatimukset ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteet. Kun toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet sisäiset säännöt ja menettelyt, perustamisasiakirjat, likviditeettisuunnitelman ja keskusvastapuolen rahoitusvarojen laskentamenetelmät, ne sitovat oikeudellisesti keskusvastapuolta.

(10)

Meksikoon sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa Meksikoon sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy sekä kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvästä riskitasosta, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, että keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusosapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(11)

Meksikoon sijoittautuneet keskusvastapuolet toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Meksikossa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 1 prosentti unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Meksikoon sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(12)

Meksikoon sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Meksikossa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niiden täydennykseksi ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden täytäntöön panemiseksi vahvistetuilla keskusvastapuolten sisäisillä säännöillä ja menettelyillä, perustamisasiakirjoilla, likviditeettisuunnitelmalla ja keskusvastapuolen rahoitusvarojen laskentamenetelmillä alennetaan Meksikossa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(13)

Näin ollen komissio katsoo, että Meksikon oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Meksikossa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Meksikossa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Meksikon oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(15)

Meksikossa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten valvonnasta vastaavat Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio ja Meksikon keskuspankki kukin oman toimivaltansa mukaisesti. Meksikon pankki- ja arvopaperikomissiolla ja Meksikon keskuspankilla on valtuudet seurata jatkuvasti, noudattavatko keskusvastapuolet niihin sovellettavia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia. Tässä yhteydessä Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio ja Meksikon keskuspankki voivat pyytää keskusvastapuolilta tietoja, suorittaa tarkastuksia paikan päällä, antaa ohjeita sellaisten vakavaraisuusvaatimuksiin tai menettelyihin liittyvien rikkomisten tai mahdollisten rikkomusten korjaamiseksi, jotka haittaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sekä määrätä keskusvastapuolet ottamaan käyttöön sisäistä valvontaa ja riskinhallintaa koskevia toimenpiteitä. Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio voi niin ikään erottaa keskusvastapuolten johdon, joitakin erityisvaliokuntien jäseniä tai muuta henkilökuntaa. Lisäksi valtiovarainministeriöllä on valtuudet peruuttaa keskusvastapuolten toimilupa Meksikon pankki- ja arvopaperikomission ja Meksikon keskuspankin lausunnon pohjalta. Meksikon pankki- ja arvopaperikomissio ja Meksikon keskuspankki voivat myös määrätä keskusvastapuolille kurinpitoseuraamuksia ja sakkoja, jos nämä eivät noudata niihin sovellettavia sääntöjä.

(16)

Näin ollen komissio katsoo, että Meksikossa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat Meksikon oikeudelliset ja valvontajärjestelyt ovat sellaisia, että niillä varmistetaan jatkuva tehokas valvonta ja täytäntöönpanon seuranta.

(17)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Meksikon oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen täytyy sisältää kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(18)

Meksikon keskuspankki voi tunnustaa johdannaisia määrittävät kolmansien maiden keskusvastapuolet, jotka ovat saaneet toimiluvan sellaisissa kolmansissa maissa, joissa keskusvastapuoliin sovellettavilla oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan sama vaikutus kuin Meksikon oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä ja joissa noudatetaan finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita. Lisäksi kolmansien maiden keskusvastapuolten on oltava tehokkaan seurannan kohteena niihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen noudattamisen varmistamiseksi. Tunnustaminen edellyttää yhteisymmärryspöytäkirjan tekemistä Meksikon keskuspankin tai Meksikon pankki- ja arvopaperikomission ja kolmannessa maassa sijaitsevan tunnustusta hakevan keskusvastapuolen valvontaviranomaisen välillä.

(19)

Näin ollen olisi katsottava, että kolmansien maiden keskusvastapuoliin sovellettava Meksikon oikeusjärjestyksen tunnustusmenettely luo tehokkaan vastaavan järjestelmän kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(20)

Siksi katsotaan, että Meksikoon sijoittautuneita keskusvastapuolia koskevat Meksikon oikeudelliset ja valvontajärjestelyt täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyt ehdot ja että mainittuja oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjä vaatimuksia vastaavina. Komission olisi seurattava edelleen säännöllisesti keskusvastapuolia koskevan Meksikon oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(21)

Meksikossa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Meksikossa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos tapahtuneen kehityksen perusteella komission on tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voisi johtaa vastaavuuden tunnustamisen peruuttamiseen.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

14.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/42

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluva vastaavuuspäätös auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Sveitsin oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Sveitsiin sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä.

(3)

Komissio sai 1 päivänä syyskuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) teknisen lausunnon, joka koskee Sveitsissä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä. Teknisessä lausunnossa katsotaan, että Sveitsin oikeudenkäytössä sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Sveitsissä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan kolmen ehdon on täytyttävä, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(5)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Sveitsin oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat maassa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, koostuvat 18 päivänä maaliskuuta 2004 annetusta kansallisesta pankkiasetuksesta (National Bank Ordinance) ja Sveitsin keskuspankin sen nojalla antamista säännöksistä sekä liittovaltion pankki- ja säästöpankkilaista (Act on Banks) ja Sveitsin rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisen (Financial Market Supervisory Authority, jäljempänä ’FINMA’) määräyksistä ja yleiskirjeistä. Äskettäisellä kansallisen pankkiasetuksen tarkistuksella pyrittiin panemaan täytäntöön CPSS:n ja IOSCO:n laatimat finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet ja varmistamaan vastaavuus asetuksen (EU) N:o 648/2012 kanssa. Tarkistetusta sääntelykehyksestä käy ilmi useita eroja Sveitsin oikeudenkäytössä keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten ja keskusvastapuoliin asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten välillä. Sveitsin keskuspankki on kuitenkin laatinut kansallisen pankkiasetuksen osittaisesta tarkistamisesta selitysmuistion, jossa annetaan kansallista pankkiasetusta koskevia tulkintaohjeita ja jossa selitetään muun muassa, että tarkistetulla kansallisella pankkiasetuksella pannaan täytäntöön finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet ja että kansallista pankkiasetusta tulkittaessa olisi otettava huomioon finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV ja V osasto.

(7)

Lisäksi Sveitsissä toimiluvan saaneilla keskusvastapuolilla on oltava perussääntö, yhtiösäännöt sekä toimivaltaa ja tiettyjä yhtiön toimintalinjoja koskevat säännöt (yhtiösäännöt ja toimintalinjat), joista käy yksityiskohtaisesti ilmi, miten kyseiset keskusvastapuolet täyttävät mainitut vaatimukset finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti, kuten kansallisen pankkiasetuksen osittaista tarkistamista koskevassa selitysmuistiossa selitetään.

(8)

Sveitsin keskuspankki ja FINMA vastaavat yhdessä keskusvastapuolia koskevasta sääntelystä ja valvonnasta ja hoitavat nämä tehtävät yhteistyössä. FINMA myöntää Sveitsiin sijoittautuneille keskusvastapuolille luvan toimia pankkeina. Se voi antaa keskusvastapuolille vapautuksen tiettyjen pankkilain säännösten noudattamisesta ja mukauttaa pankkilain säännöksiä keskusvastapuolten määritystoiminnan ja riskiprofiilin huomioon ottamiseksi. FINMAn yleiskirjeissä käsitellään muun muassa vakavaraisuutta, hyvää hallintoa, riskinhallintaa, tarkastuksia ja raportointia.

(9)

Näin ollen Sveitsin oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat kaksitasoisen rakenteen. Pankkilaissa ja kansallisessa pankkiasetuksessa sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä, määräyksissä ja yleiskirjeissä (ensisijaiset säännöt) vahvistetuissa keskusvastapuolia koskevissa keskeisissä periaatteissa vahvistetaan korkeatasoiset standardit, jotka keskusvastapuolten on täytettävä saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Sveitsissä. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason Sveitsissä. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä Sveitsissä toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten on esitettävä yhtiösääntönsä ja toimintalinjansa FINMAn hyväksyttäviksi. Nämä yhtiösäännöt ja toimintalinjat muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason Sveitsissä. Kun FINMA on hyväksynyt yhtiösäännöt ja toimintalinjat, ne sitovat oikeudellisesti asianomaista keskusvastapuolia. Ne ovat näin ollen erottamaton osa niitä oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä, joita Sveitsissä toimiluvan saaneiden keskusvastapuolen on noudatettava. Jos keskusvastapuoli ei noudata ensisijaisia sääntöjä tai yhtiösääntöjään ja toimintalinjojaan, FINMAlla on valtuudet toteuttaa siihen kohdistuvia hallinnollisia toimenpiteitä, myös peruuttaa kyseessä olevan keskusvastapuolen pankkitoimilupa.

(10)

Keskusvastapuoliin sovellettavat ensisijaiset säännöt sekä niitä täydentävät yhtiösäännöt ja toimintalinjat johtavat olennaisiin vaikutuksiin, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastoon sisältyvien sääntöjen vaikutuksia. Nykyisiin Sveitsissä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat rahoitusvarojen kokonaismäärällä katettavien maksukyvyttömyystapausten lukumäärää, likviditeettiriskiä, toiminnan jatkuvuutta, vakuuksia, sijoituspolitiikkaa, toimitusriskiä, erottelua ja siirrettävyyttä, alkuvakuuden laskentaa, päätöksentekoa, ohjausta ja valvontaa, organisaatiota, toimivaa johtoa, riskinarviointikomiteaa, tietojen säilyttämistä, merkittävää omistusosuutta, tietojen toimittamista toimivaltaiselle viranomaiselle, eturistiriitoja, ulkoistamista ja liiketoiminnan harjoittamista, johtavat olennaisiin vaikutuksiin, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia, ja siksi niitä olisi pidettävä vastaavina.

(11)

Näin ollen komissio katsoo, että Sveitsin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Sveitsissä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(12)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Sveitsissä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Sveitsin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(13)

Sveitsissä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet ovat FINMAn jatkuvan valvonnan ja Sveitsin keskuspankin harjoittaman jatkuvan seurannan kohteena; näin pyritään varmistamaan luvan ehtojen ja muiden sovellettavien sääntelyvaatimusten jatkuva noudattaminen. Sveitsissä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet tarkastetaan vuosittain. Keskusvastapuolten on annettava tarkastusyhteisölle pyydetyt tiedot tarkastuksen toteuttamista varten. Jos tarkastusyhteisö toteaa valvontasääntöjä rikotun tai havaitsee muita sääntöjenvastaisuuksia, se vahvistaa keskusvastapuolelle määräajan, jonka kuluessa tämän on alettava taas noudattaa vaatimuksia, ja ilmoittaa FINMAlle, mikäli vaatimuksia ei aleta noudattaa uudelleen. Vakavista valvontasäännösten rikkomisista tai vakavista sääntöjenvastaisuuksista tarkastusyhteisö ilmoittaa suoraan FINMAlle. Sekä keskusvastapuolten että tarkastusyhteisöjen on toimitettava FINMAlle kaikki tiedot, joita tämä tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, ja niiden on viipymättä ilmoitettava FINMAlle kaikista valvonnan kannalta merkittävistä tapahtumista. Lisäksi FINMA toteuttaa kohdennettuja paikalla tehtäviä tarkastuksia, tarkastelee määräaikaisraportteja ja tapaa säännöllisesti keskusvastapuolen johtoa ja henkilöstöä.

(14)

Jos FINMA katsoo, että oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä on rikottu, se voi toteuttaa erityisiä toimenpiteitä. FINMA voi muun muassa kieltää henkilöä toimimasta johtotehtävissä tai takavarikoida rikkomuksen seurauksena saadut voitot. FINMA voi myös nimetä henkilön tutkimaan tiettyjä oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen rikkomiseen liittyviä olosuhteita tai panna täytäntöön määräämiään valvontatoimia. Tutkimuksen kohteena olevan keskusvastapuolen on myönnettävä tutkimuksen suorittajalle pääsy tiloihinsa ja toimitettava kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka tämä pyytää tutkimuksen toteuttamista varten. Lisäksi FINMA voi peruuttaa keskusvastapuolen pankkitoimiluvan tai sen rekisteröinnin, jos tämä ei enää noudata sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä, ja se voi antaa määräyksiä keskusvastapuolen hallintoelimille.

(15)

Sveitsin keskuspankki valvoo keskusvastapuolia yhteistyössä FINMAn kanssa. Sveitsin keskuspankki vastaa erityisesti sen arvioimisesta, noudattavatko keskusvastapuolet kansallisessa pankkiasetuksessa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia. Keskusvastapuolten on toimitettava Sveitsin keskuspankille tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisten säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamisen arvioimiseksi, ja sallittava paikalla tehtävät tarkastukset. Keskusvastapuolten on toimitettava Sveitsin keskuspankille muun muassa määräaikaisraportit ja aihekohtaisia raportteja ja ilmoitettava tälle etukäteen olennaisista seikoista ja muutoksista. Sveitsin keskuspankki voi myös määrätä rangaistuksia ja muita seuraamuksia, jos sen pyytämiä tietoja tai todisteita ei toimiteta tai jos nämä eivät vastaa muodollisia vaatimuksia tai ovat puutteellisia tai epätarkkoja. Arviointia tehdessään Sveitsin keskuspankki hyödyntää monenlaisia tietoja, kuten keskusvastapuolen itsearviointeja ja sisäisiä asiakirjoja, tilintarkastuskertomuksia, määräaikaisraportteja ja keskusvastapuolen johdon ja henkilöstön tapaamisia. Sveitsin keskuspankki antaa suosituksia sellaisille keskusvastapuolille, jotka eivät noudata kansallisessa pankkiasetuksessa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia. Jos keskusvastapuoli ei noudata suositusta, Sveitsin keskuspankki antaa määräyksen. Jos keskusvastapuoli ei noudata määräystä, Sveitsin keskuspankki voi ilmoittaa havainnoistaan FINMAlle, joka voi toteuttaa lisää keskusvastapuoleen kohdistuvia valvonta- ja täytäntöönpanotoimia.

(16)

Näin ollen komissio katsoo, että Sveitsissä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat Sveitsin oikeudelliset ja valvontajärjestelyt ovat sellaisia, että niillä jatkuvasti varmistetaan tehokas valvonta ja täytäntöönpanon seuranta kyseisten keskusvastapuolten osalta.

(17)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Sveitsin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen täytyy sisältää kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(18)

Kolmansien maiden keskusvastapuolet voivat hakea FINMAlta tunnustamista, joka oikeuttaa ne tarjoamaan palveluja Sveitsissä. Kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustaminen Sveitsissä riippuu siitä, onko kyseisessä kolmannessa maassa olemassa tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten. Sveitsin keskuspankki voi niin ikään nimetä kolmannen maan keskusvastapuolen järjestelmän kannalta merkittäväksi Sveitsin rahoitusmarkkinoiden vakauden osalta ja vapauttaa sen noudattamasta kansallisessa pankkiasetuksessa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia edellyttäen, että kolmannen maan oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen katsotaan olevan vastaavia ja että kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa on tehty keskusvastapuolten valvontaan liittyviä yhteistyöjärjestelyjä. Tunnustettujen keskusvastapuolten on myös raportoitava FINMAlle ja ilmoitettava tälle tietyistä seikoista. Tunnustettujen keskusvastapuolten raportointi- ja tiedonantovelvollisuudet FINMAa kohtaan eivät kuitenkaan vaikuta niihin valvontatehtäviin, joista kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa.

(19)

Näin ollen olisi katsottava, että Sveitsin oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(20)

Siksi voidaan katsoa, että Sveitsissä toimiluvan saaneita keskusvastapuolia koskevat Sveitsin oikeudelliset ja valvontajärjestelyt täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyt ehdot ja että mainittuja oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjä vaatimuksia vastaavina. Komission olisi edelleen seurattava säännöllisesti keskusvastapuolia koskevan Sveitsin oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(21)

Sveitsissä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Sveitsissä sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voisi johtaa vastaavuuden tunnustamisen peruuttamiseen.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,