ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 295

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
12. marraskuuta 2015


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2015/2010, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanemiseksi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin yhteisen indeksin viitejakson osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1708/2005 muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2011, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, sellaisten aluehallintojen ja paikallisviranomaisten luetteloja, joilta olevia saamisia käsitellään samoin kuin saamisia keskushallinnolta, koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

3

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2012, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen, laskemiseen ja poistamiseen liittyviä päätöksentekomenettelyjä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

5

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2013, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, sairausvakuutusriskin tasoitusjärjestelmiin liittyviä keskihajontoja koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

9

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2014, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, tietojen toimittamisessa ryhmävalvojalle sekä valvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa käytettäviä menettelyjä ja lomakkeita koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

11

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2015, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, ulkoisten luottoluokitusten arviointimenettelyjä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

16

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2016, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, standardiosakepääomavaatimuksen symmetriseen mukautukseen liittyvää osakeindeksiä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

18

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2017, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, euroon sidottujen valuuttojen valuuttariskin pääomavaatimuksen laskemiseen käytettäviä korjauskertoimia koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )

21

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2018, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevassa polkumyynnin ja tukien vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksymisen vahvistamisesta lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/707/EU nojalla hyväksytyn sitoumuksen peruuttamisesta kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta

23

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2019, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

39

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/2020, annettu 26 päivänä lokakuuta 2015, neuvoston pääsihteerin valtuuttamisesta myöntämään kulkulupia Eurooppa-neuvoston ja neuvoston jäsenille, virkamiehille ja muulle henkilöstölle ja asetuksen (EU) N:o 1417/2013 liitteessä II tarkoitetuille erityisille hakijoille sekä päätöksen 2005/682/EY, Euratom kumoamisesta

42

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/2021, annettu 10 päivänä marraskuuta 2015, Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Liberian tasavallan liittymiseen Maailman kauppajärjestöön

44

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2022, annettu 10 päivänä marraskuuta 2015, kiireellisistä toimenpiteistä tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen simpukoiden Perusta tapahtuvan tuonnin keskeyttämiseksi tehdyn päätöksen 2008/866/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 7669)  ( 1 )

45

 

 

III   Muut säädökset

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 273/14/KOL, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Scandinavian Airlinesille uuden uusiutuvan luottojärjestelyn kautta myönnettävästä rahoituksesta (Norja) [2015/2023]

47

 

*

EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätös N:o 2/2015/PK, annettu 24 päivänä syyskuuta 2015, ETA:n rahoitusjärjestelmän välivaiheen komitean perustamisesta vuosiksi 2014–2021 [2015/2024]

63

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/1


KOMISSION ASETUS (EU) 2015/2010,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanemiseksi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin yhteisen indeksin viitejakson osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1708/2005 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä 23 päivänä lokakuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan kolmannen kohdan ja 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 2494/95 vahvistetaan tilastolliset perusteet yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien, jäljempänä ’YKHI’, tuottamista varten.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1708/2005 (3) vahvistetaan yhteiset säännöt YKHIn indeksin viitejakson määrittämiseksi, ja viitejaksoksi asetetaan 2005 = 100.

(3)

Koska YKHIn alaindeksien luokitukseen on tehty muutoksia ja niitä alaindeksejä, jotka on yhdistetty YKHIin sen jälkeen, kun viitejakso 2005 = 100 otettiin käyttöön, on mukautettu, on tarpeen muuttaa indeksin viitejaksoa. YKHIn vertailukelpoisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi indeksin viitejaksoa olisi tämän vuoksi muutettava siten, että 2015 = 100.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2494/95 13 artiklan mukaisesti tätä asetusta hyväksyttäessä on otettu huomioon kustannustehokkuus.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1708/2005 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Indeksin viitejakso

1.   YKHIn yhteiseksi indeksin viitejaksoksi asetetaan 2015 = 100. Tätä uutta indeksin viitejaksoa käytetään kaikkien YKHIn indeksien ja alaindeksien muodostamisessa koko ajanjakson osalta alkaen siitä, kun YKHI julkaistaan tammikuussa 2016.

2.   Alaindeksit, jotka on tarkoitus yhdistää YKHIin, liitetään tietyn vuoden joulukuussa sadan indeksipisteen tasolla, ja niitä käytetään seuraavan vuoden tammikuusta alkaen, tammikuu mukaan lukien.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EYVL L 257, 27.10.1995, s. 1.

(2)  Lausunto, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2015 (EUVL C 209, 25.6.2015, s. 3).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1708/2005, annettu 19 päivänä lokakuuta 2005, yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanemiseksi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin yhteisen indeksin viitejakson osalta ja asetuksen (EY) N:o 2214/96 muuttamisesta (EUVL L 274, 20.10.2005, s. 9).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2011,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

sellaisten aluehallintojen ja paikallisviranomaisten luetteloja, joilta olevia saamisia käsitellään samoin kuin saamisia keskushallinnolta, koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (1) ja erityisesti sen 109 a artiklan 2 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sellaisten aluehallintojen ja paikallisviranomaisten luetteloilla, joilta olevia saamisia käsitellään direktiivin 2009/138/EY mukaisesti samoin kuin saamisia keskushallinnolta, on merkitystä vakavaraisuuspääomavaatimuksen standardikaavan markkinariskimoduulin ja vastapuoliriskimoduulin laskennassa.

(2)

Kyseisiin luetteloihin sisältyvät aluehallinnot ja paikallisviranomaiset olisi tarvittaessa luokiteltava tyypeittäin ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 (2) 85 artiklassa säädetyt edellytykset.

(3)

Valvontaviranomaiset ovat toimittaneet oleelliset tiedot kansallisen lainsäädännön mukaisesta erityisestä veronkanto-oikeudesta ja olemassa olevista institutionaalisista järjestelyistä, jotka koskevat niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia aluehallintoja ja paikallisviranomaisia, sekä siitä, missä määrin kyseiset hallinnot ja viranomaiset täyttävät direktiivin 2009/138/EY 109 a artiklan 2 kohdan a alakohdan vaatimukset.

(4)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(5)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aluehallintojen ja paikallisviranomaisten luettelot

Seuraavat aluehallinnot ja paikallisviranomaiset on katsottava direktiivin 2009/138/EY 109 a artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuiksi yhteisöiksi, joilta olevia saamisia käsitellään samoin kuin saamisia keskushallinnolta siinä maassa, missä ne toimivat:

1)

Itävallassa: mikä tahansa ”Land” tai ”Gemeinde”;

2)

Belgiassa: mikä tahansa ”communauté” tai ”gemeenschap”, ”région” tai ”gewest”, ”province” tai ”provincie” taikka ”commune” tai ”gemeente”;

3)

Tanskassa: mikä tahansa ”region” tai ”kommune”;

4)

Suomessa: mikä tahansa ”kaupunki” tai ”stad”, ”kunta” tai ”kommun” taikka ”Ahvenanmaan maakunta” tai ”Landskapet Åland”;

5)

Ranskassa: mikä tahansa ”région”, ”département” tai ”commune”;

6)

Saksassa: mikä tahansa ”Land” tai ”Gemeindeverband” tai ”Gemeinde”;

7)

Liechtensteinissa: mikä tahansa ”Gemeinde”;

8)

Liettuassa: mikä tahansa ”savivaldybė”;

9)

Luxemburgissa: mikä tahansa ”commune”;

10)

Alankomaissa: mikä tahansa ”provincie”, ”waterschap” tai ”gemeente”;

11)

Puolassa: mikä tahansa ”województwo”, ”związek powiatów”, ”powiat”, ”związek międzygminny”, ”gmina” tai ”miasto stołeczne Warszawa”;

12)

Portugalissa: ”Região Autónoma dos Açores” tai ”Região Autónoma da Madeira”;

13)

Espanjassa: mikä tahansa ”comunidad autónoma” tai ”corporación local”;

14)

Ruotsissa: mikä tahansa ”region”, ”landsting” tai ”kommun”;

15)

Yhdistyneessä kuningaskunnassa: the Scottish Parliament, the National Assembly for Wales tai the Northern Ireland Assembly.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/5


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2012,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen, laskemiseen ja poistamiseen liittyviä päätöksentekomenettelyjä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) (1) ja erityisesti sen 37 artiklan 8 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2009/138/EY annetaan valvontaviranomaisille mahdollisuus vahvistaa pääomavaatimuksen korotus vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle. On tarpeen säätää pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen, laskemiseen ja poistamiseen liittyvistä päätöksentekomenettelyistä.

(2)

Jotta vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykset saisivat tilaisuuden esittää ennen kuin pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamista koskeva päätös tehdään tietoja ja perusteluja, jotka voivat pienentää pääomavaatimuksen korotusta tai kyseenalaistaa sen tarpeen, valvontaviranomaisen olisi annettava vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle mahdollisuus esittää perusteet sille, miksi pääomavaatimuksen korotusta ei pitäisi vahvistaa.

(3)

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen yhteistyö valvontaviranomaisen kanssa on olennainen tekijä sen varmistamisessa, että pääomavaatimuksen korotus toimii tehokkaasti valvontatoimenpiteenä. Jotta valvontaviranomainen voisi perustaa pääomavaatimuksen korotuksen tarkkoihin ja ajantasaisiin tietoihin, vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen olisi laskettava pääomavaatimuksen korotus valvontaviranomaisen pyynnöstä.

(4)

Jotta vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys voisi korjata puutteet, jotka johtivat pääomavaatimuksen korotuksen määräämiseen, on tarpeen määritellä pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamista koskevan päätöksen sisältö.

(5)

Valvontaviranomainen ja vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys eivät saisi tukeutua pelkästään pääomavaatimuksen korotuksen vuotuiseen uudelleentarkasteluun, vaan niiden olisi ennakoiden seurattava olosuhteita, jotka johtivat pääomavaatimukseen korotuksen vahvistamisen, voidakseen toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Tätä varten vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen olisi annettava valvontaviranomaiselle edistymisraportteja niiden puutteiden korjaamisesta, jotka johtivat pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen. Lisäksi on tarpeen säätää menettelystä, jolla pääomavaatimuksen korotusta koskevia päätöksiä tarkastellaan uudelleen, jos olosuhteissa, jotka johtivat pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen, tapahtuu olennainen muutos.

(6)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(7)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Ilmoitus ennen pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamista

1.   Valvontaviranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle aikomuksestaan vahvistaa pääomavaatimuksen korotus sekä pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamisen perusteista.

2.   Valvontaviranomaisen on asetettava määräaika, jonka kuluessa vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen on vastattava 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen. Valvontaviranomaisen on otettava huomioon kaikki vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen antamat tiedot ennen päätöksensä tekoa.

2 artikla

Pääomavaatimuksen korotuksen laskenta

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen on laskettava pääomavaatimuksen korotus valvontaviranomaisen vahvistamien ohjeiden mukaisesti, jos valvontaviranomainen sitä vaatii.

3 artikla

Tietojen antaminen

1.   Valvontaviranomainen voi vaatia vakuutus- tai jälleenvakuutusyritystä antamaan valvontaviranomaisen asettaman määräajan kuluessa tiedot, jotka tarvitaan pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamista koskevan päätöksen tekoon.

2.   Asettaessaan 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa valvontaviranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota vakuutuksenottajiin ja edunsaajiin mahdollisesti kohdistuvien kielteisten vaikutusten todennäköisyyteen ja vakavuuteen.

3.   Jos vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys ei pysty noudattamaan 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä valvontaviranomaiselle.

4 artikla

Päätös vahvistaa pääomavaatimuksen korotus

1.   Valvontaviranomaisen on ilmoitettava vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle kirjallisesti päätöksestään vahvistaa pääomavaatimuksen korotus.

2.   Valvontaviranomaisen päätöksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys voi ymmärtää, mitä toimenpiteitä sen on toteutettava tai mitä puutteita sen on korjattava pääomavaatimuksen korotuksen poistamiseksi.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen on sisällettävä

a)

pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamisen perusteet;

b)

pääomavaatimuksen korotuksen laskentamenetelmä ja määrä;

c)

päivämäärä, josta alkaen pääomavaatimuksen korotusta sovelletaan;

d)

tarvittaessa määräaika, jonka kuluessa vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen on korjattava puutteet, jotka johtivat pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen;

e)

tarvittaessa 5 artiklan mukaisesti annettavien edistymisraporttien sisältö ja antamistiheys.

5 artikla

Edistymisraportti

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen on direktiivin 2009/138/EY 37 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sekä valvontaviranomaisen pyynnöstä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edistymisestään niiden puutteiden korjaamisessa, jotka johtivat pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen, sekä toteuttamistaan asiaankuuluvista toimista.

6 artikla

Pääomavaatimuksen korotuksen uudelleentarkastelu

1.   Valvontaviranomaisen on tarkasteltava määrättyä pääomavaatimuksen korotusta uudelleen, jos olosuhteissa, jotka johtivat pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamiseen, tapahtuu olennainen muutos.

2.   Valvontaviranomaisen on määrätyn pääomavaatimuksen korotuksen uudelleentarkastelun jälkeen säilytettävä pääomavaatimuksen korotus, muutettava sitä tai poistettava se.

7 artikla

Pääomavaatimuksen korotuksen säilyttäminen, muuttaminen tai poistaminen

Harkitessaan pääomavaatimuksen korotuksen säilyttämistä, muuttamista tai poistamista valvontaviranomaisen on otettava huomioon seuraavat tiedot:

a)

vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen pääomavaatimuksen korotuksen vahvistamis- ja laskentamenettelyn aikana toimittamat tiedot;

b)

valvontaviranomaisen valvontatarkastusprosessin ja myöhempien valvontatoimien välityksellä saamat tiedot;

c)

edistymisraportissa esitetyt tiedot, jos valvontaviranomainen on pyytänyt tällaista raporttia 5 artiklan mukaisesti;

d)

muut asiaankuuluvat tiedot, joista ilmenee niiden olosuhteiden olennainen muutos, jotka johtivat lisäpääomavaatimuksen vahvistamiseen.

8 artikla

Pääomavaatimuksen korotuksen muuttamista tai poistamista koskeva päätös

1.   Valvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle kirjallisesti pääomavaatimuksen muuttamista tai poistamista koskevasta päätöksestään sekä kyseisen päätöksen voimaantulopäivä.

2.   Jos valvontaviranomainen päättää muuttaa pääomavaatimuksen korotusta, sen on tehtävä uusi päätös 4 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/9


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2013,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

sairausvakuutusriskin tasoitusjärjestelmiin liittyviä keskihajontoja koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (1) ja erityisesti sen 109 a artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vakavaraisuuspääomavaatimuksen standardikaavan sairausvakuutusriskiosion laskemiseksi olisi vahvistettava vakuutusmaksu- ja korvausvastuuriskin keskihajonnat, jotka liittyvät tiettyihin jäsenvaltioiden kansallisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin ja jotka mahdollistavat terveyteen kohdistuvia riskejä koskevien korvausten jakamisen vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten kesken.

(2)

Tällaiset keskihajonnat olisi vahvistettava ainoastaan Alankomaiden hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet, Health Care Insurance Act) osalta, jossa säädetään pakollisesta perussairausvakuutuksesta (basisverzekering), jäljempänä ’Alankomaiden sairausvakuutusriskin tasoitusjärjestelmä’. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen selvityksen mukaan Alankomaiden sairausvakuutusriskin tasoitusjärjestelmä on ainoa tällainen unionin järjestelmä, joka täyttää direktiivin 2009/138/EY 109 a artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(3)

Tässä asetuksessa vahvistettujen keskihajontojen määrittämisessä on otettu huomioon De Nederlandsche Bankin toimittamat laskelmat.

(4)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(5)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Keskihajonnat

Alankomaiden sairausvakuutusriskin tasoitusjärjestelmään kuuluvien sairauskuluvakuutusten ja suhteellisten jälleenvakuutusten sairausvakuutusriskiosion laskemisessa vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on käytettävä seuraavia keskihajontoja:

a)

2,7 % NSLT-sairausvakuutuksen vakuutusmaksuriskin osalta;

b)

5 % NSLT-sairausvakuutuksen korvausvastuuriskin osalta;

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/11


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2014,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

tietojen toimittamisessa ryhmävalvojalle sekä valvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa käytettäviä menettelyjä ja lomakkeita koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (1) ja erityisesti sen 249 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Menettelyt ja lomakkeet ovat tarpeen tehokkaan ja yhtenevän tietojenvaihdon edistämiseksi valvontaviranomaisten välillä valvontaviranomaisten kollegiossa, jonka pitäisi olla pääasiallinen foorumi tietyn ryhmän valvontaviranomaisten väliselle tietojenvaihdolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita yhteistyömuotoja ja muuta tietojenvaihtoa, joita valvontaviranomaisten välillä voi esiintyä kahden- tai monenvälisesti.

(2)

Nämä menettelyt ja lomakkeet on tarkoitettu valvontaviranomaisten kollegioon kuuluville valvontaviranomaisille, jotka osana koordinointijärjestelyä päättävät valvontaviranomaisten kollegion toiminnan kannalta tarpeellisista tiedoista ja näiden tietojen vaihtamiseen liittyvistä muodollisuuksista komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 (2) 357 artiklan mukaisesti.

(3)

Vaikuttava ja tehokas valvonta edellyttää, että valvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa ja yhteistyössä otetaan huomioon ryhmän luonne, laajuus ja monitahoisuus, tietojen tyyppi ja niiden saatavuus sekä viimeisimmät ja oleellisimmat tiedot.

(4)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(5)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Valvontaviranomaisten välinen tietojenvaihto valvontaviranomaisten kollegiossa

Valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvien valvontaviranomaisten on vaihdettava tietoja järjestelmällisesti vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

2 artikla

Tietojenvaihdon määräaika

1.   Valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvien valvontaviranomaisten on asetettava kaikelle tietojenvaihdolle määräaika, olipa tietojenvaihto järjestelmällistä tai tapauskohtaista.

2.   Asetetusta määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava etukäteen asiaan liittyville valvontaviranomaisille ja annettava asianmukaiset perustelut.

3 artikla

Tietojenvaihdon välineet

Valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvien valvontaviranomaisten on sovittava suojatusta sähköisestä tietojenvaihdosta sekä muodosta, jossa tietoja vaihdetaan.

4 artikla

Valuutta

Valvontaviranomaisten kollegiossa tapahtuvan tietojenvaihdon yhteydessä valvontaviranomaisten on ilmaistava määrät siinä valuutassa, jossa tiedot ilmoitetaan, elleivät valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvat valvontaviranomaiset osana direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua koordinointijärjestelyä toisin päätä.

5 artikla

Kieli

Valvontaviranomaisten on vaihdettava tietoja sillä kielellä, jota valvontaviranomaisten kollegiossa yleisimmin ymmärretään, elleivät valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvat valvontaviranomaiset osana direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua koordinointijärjestelyä toisin päätä.

6 artikla

Yleiskatsaus valvontaviranomaisten kollegiossa vaihdettaviin tietoihin

Ryhmävalvojan on toimitettava valvontaviranomaisten kollegioon kuuluville muille valvontaviranomaisille yleiskatsaus delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 357 artiklan nojalla vaihdettaviin tietoihin ja käytettävä tähän tämän asetuksen liitteessä I esitettyä lomaketta.

7 artikla

Valvojan tarkastusprosessin tärkeimpien päätelmien toimittaminen

1.   Valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvien muiden valvontaviranomaisten on toimitettava ryhmävalvojalle yksittäisen yrityksen tasolla suoritetun valvojan tarkastusprosessin tärkeimmät päätelmät delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 357 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ja käytettävä tähän tämän asetuksen liitteessä II esitettyä lomaketta.

2.   Ryhmävalvojan on toimitettava valvontaviranomaisten kollegioon kuuluville muille valvontaviranomaisille ryhmätasolla suoritetun valvojan tarkastusprosessin tärkeimmät päätelmät delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 357 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti ja käytettävä tähän tämän asetuksen liitteessä II esitettyä lomaketta.

8 artikla

Valvontaviranomaisten välinen yhteistyö ja tietojenvaihto valvontaviranomaisten kollegion ulkopuolella

1.   Kun valvontaviranomaisten kollegioon kuuluva valvontaviranomainen jakaa kahden- tai monenvälisesti tietoja, joilla on merkitystä ryhmän valvonnan kannalta, joidenkin muiden valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvien valvontaviranomaisten kanssa, sen on ilmoitettava tiedot ryhmävalvojalle kohtuullisen ajan kuluessa. Ryhmävalvojan on varmistettava, että tiedot toimitetaan kaikille muille asianomaisille valvontaviranomaisten kollegioon kuuluville valvontaviranomaisille kollegion seuraavassa kokouksessa tai ennen sitä.

2.   Kun valvontaviranomaisten kollegioon kuuluva valvontaviranomainen saa kolmannelta osapuolelta tietoja, joilla on merkitystä ryhmän valvonnan kannalta, ja jakaa nämä tiedot joidenkin muiden valvontaviranomaisten kollegioon kuuluvien valvontaviranomaisten kanssa, sen on ilmoitettava tiedot ryhmävalvojalle kohtuullisen ajan kuluessa niin kattavasti kuin se on kyseisen kolmannen osapuolen tai lainsäädännön asettamat luottamuksellisuuteen liittyvät mahdolliset rajoitukset huomioon ottaen mahdollista. Ryhmävalvojan on varmistettava, että tiedot toimitetaan kaikille muille asianomaisille valvontaviranomaisten kollegioon kuuluville valvontaviranomaisille kollegion seuraavassa kokouksessa tai ennen sitä.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EU täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


LIITE I

Yleiskatsaus valvontaviranomaisten kollegiossa vaihdettaviin tietoihin

Tietojen tyyppi

Yrityksen nimi

Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus

Säännöllinen valvontaraportti

Kvantitatiiviset raportointilomakkeet

Valvojan tarkastusprosessin tärkeimmät päätelmät

Muut valikoidut tiedot

Osakasyritys

Tieto

 

 

 

 

 

Toteuttamistiheys

 

 

 

 

 

Määräaika

 

 

 

 

 

Tytäryritys

Tieto

 

 

 

 

 

Toteuttamistiheys

 

 

 

 

 

Määräaika

 

 

 

 

 

Muu sidosyritys

Tieto

 

 

 

 

 

Toteuttamistiheys

 

 

 

 

 

Määräaika

 

 

 

 

 

Valvontaviranomaisten kollegion sopimuksen mukaan yleiskatsauksessa on eriteltävä vaihdettavat tiedot, mukaan lukien sanallisten raporttien asiaankuuluvat osat, asiaankuuluvat kvantitatiiviset raportointilomakkeet, valvojan tarkastusprosessin tärkeimmät päätelmät ja muut valikoidut tiedot sekä määräajat ja toteuttamistiheydet.


LIITE II

Valvojan tarkastusprosessin tärkeimpien päätelmien toimittaminen

Yksittäisen yrityksen tai ryhmän nimi

 

Riskinarvioinnin tulokset ja asiaankuuluvat suunnitellut valvontatoimet

Kuvaus

 

Paikalla tehtyjen tutkimusten/tarkastusten ja ulkopuolella suoritettujen toimien päätelmät

Kuvaus

 

Asiaankuuluvat valvontatoimenpiteet

Kuvaus

 

Valvontaviranomaisten kollegion sopimuksen mukaan valvojan tarkastusprosessin tärkeimpien päätelmien on sisällettävä riskinarvioinnin tulokset, asiaankuuluvat suunnitellut valvontatoimet, paikalla tehtyjen tutkimusten/tarkastusten ja ulkopuolella suoritettujen toimien päätelmät sekä asiaankuuluvat valvontatoimet.


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/16


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2015,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

ulkoisten luottoluokitusten arviointimenettelyjä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 4 a kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2009/138/EY 44 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettujen ulkoisten luottoluokitusten asianmukaisuutta koskevien lisäarviointien olisi oltava keskeinen ja tärkeä osa riskienhallintajärjestelmää, sillä niillä vähennetään vakuutusteknisen vastuuvelan ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentaan liittyviä riskejä.

(2)

Koska lisäarvioinnit ovat osa riskienhallintajärjestelmää, niihin liittyvien menettelyllisten seikkojen on sisällyttävä direktiivin 2009/138/EY 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten riskienhallintaa koskeviin toimintaperiaatteisiin.

(3)

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus olisi otettava huomioon, kun yritykset sisällyttävät lisäarviointeja koskevat menettelylliset seikat riskienhallintaa koskeviin toimintaperiaatteisiinsa ja dokumentoivat lisäarviointien tulokset sekä silloin kun ne päättävät siitä, miten tällaiset arvioinnit suoritetaan.

(4)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(5)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Riskienhallintaa koskevat toimintaperiaatteet

Arvioidessaan vakuutusteknisen vastuuvelan ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa käytettyjen ulkoisten luottoluokitusten asianmukaisuutta tekemällä direktiivin 2009/138/EY 44 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettuja lisäarviointeja vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on sisällytettävä riskienhallintaa koskeviin toimintaperiaatteisiinsa seuraavat kohdat:

a)

lisäarviointien soveltamisala ja toteuttamistiheys;

b)

tapa, jolla lisäarvioinnit toteutetaan, mukaan lukien oletukset, joihin ne perustuvat;

c)

lisäarviointien säännöllisten uudelleentarkastelujen tiheys ja olosuhteet, joissa edellytetään tapauskohtaista lisäarviointien uudelleentarkastelua.

2 artikla

Riskienhallintatoiminnon tehtävät

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on varmistettava, että riskienhallintatoiminto kattaa lisäarvioinnit 1 artiklassa tarkoitettujen riskienhallintaa koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti ja että tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon vakuutusteknisen vastuuvelan ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa.

3 artikla

Lisäarvioinneissa käytettävät tiedot

Lisäarviointeja suorittaessaan vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on käytettävä luotettavista lähteistä saatuja ajantasaisia tietoja.

4 artikla

Lisäarviointien uudelleentarkastelu

1.   Direktiivin 2009/138/EY 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on tarkasteltava tekemiään lisäarviointeja uudelleen ainakin vuosittain.

2.   Lisäksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on tarkasteltava lisäarviointeja uudelleen tapauskohtaisesti, jos jokin 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista olosuhteista toteutuu tai jos oletukset, joihin arvioinnit perustuvat, eivät ole enää voimassa.

5 artikla

Dokumentointi

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on dokumentoitava seuraavat seikat:

a)

tapa, jolla lisäarvioinnit suoritetaan, sekä niiden tulokset;

b)

se, missä määrin lisäarviointien tulokset otetaan huomioon vakuutusteknisen vastuuvelan ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/18


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2016,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

standardiosakepääomavaatimuksen symmetriseen mukautukseen liittyvää osakeindeksiä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (1) ja erityisesti sen 109 a artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sen varmistamiseksi, että osakeindeksi mittaa vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten hallussa tyypillisesti olevia osakkeita edustavan hajautetun osakesalkun markkinahintaa, kuten komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 (2) 172 artiklassa edellytetään, sen olisi muodostuttava useista relevantteja markkinoita koskevista olemassa olevista osakeindekseistä. Jotta kyseisten osakeindeksien tasot olisivat vertailukelpoisia, kunkin indeksin tasoksi olisi asetettava 100 prosenttiyksikköä direktiivin 2009/138/EY 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen ajanjakson alussa.

(2)

Osakeindeksin arvo vaihtelee päivän aikana. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, mitä arvoa tietyn päivän osalta käytetään. Koska pörssit eivät ole avoinna kaupankäyntiä varten kaikkina päivinä, on tarpeen määrittää myös, miltä päiviltä osakeindeksin tasot on laskettava. Tästä syystä olisi määriteltävä käsitteet ”viimeinen taso” ja ”työpäivä”.

(3)

Osakeindeksin olisi täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 172 artiklassa säädetyt vaatimukset.

(4)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(5)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’viimeisellä tasolla’ osakeindeksin laatijan julkaisemaa osakeindeksin viimeistä arvoa tiettynä viitepäivänä;

2)

’työpäivällä’ kaikkia muita päiviä paitsi lauantaita ja sunnuntaita.

2 artikla

Osakeindeksin laskeminen

1.   Direktiivin 2009/138/EY 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu osakeindeksin taso on määritettävä kullekin työpäivälle.

Osakeindeksin taso tiettynä työpäivänä on kaikkien liitteessä mainittujen osakeindeksien osuuksien summa kyseisenä työpäivänä.

Kunkin liitteessä mainitun osakeindeksin osuus tiettynä työpäivänä saadaan kertomalla indeksin kyseisen työpäivän normalisoitu taso liitteessä vahvistetulla osakeindeksin vastaavalla painolla.

2.   Kunkin liitteessä mainitun osakeindeksin normaalitaso tiettynä työpäivänä on sen viimeinen taso kyseisenä työpäivänä jaettuna sen viimeisellä tasolla sen 36 kuukauden pituisen ajanjakson ensimmäisenä päivänä, joka päättyy sinä työpäivänä, jolta delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 172 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu osakeindeksin taso lasketaan. Jos osakeindeksin viimeinen taso ei ole saatavilla tietyltä päivältä, käytetään tuoreinta ennen kyseistä päivää määritettyä viimeistä tasoa.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EU täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


LIITE

Osakeindeksit ja painot

Osakeindeksit (hintaindeksit)

Painot

AEX

0,14

CAC 40

0,14

DAX

0,14

FTSE All-Share Index

0,14

FTSE MIB Index

0,08

IBEX 35

0,08

Nikkei 225

0,02

OMX Stockholm 30 Index

0,08

S&P 500

0,08

SMI

0,02

WIG30

0,08


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/21


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2017,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

euroon sidottujen valuuttojen valuuttariskin pääomavaatimuksen laskemiseen käytettäviä korjauskertoimia koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (1) ja erityisesti sen 109 a artiklan 2 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tässä asetuksessa vahvistetuissa korjauksissa otetaan huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 (2) 188 artiklan 5 kohdassa täsmennetyt kriteerit.

(2)

Jotta varmistetaan euroon sidottujen valuuttojen yhdenmukainen kohtelu valuuttariskin pääomavaatimuksen laskennassa, olisi säädettävä valuuttariskin korjauskertoimista, jotka koskevat euron ja siihen sidottujen valuuttojen välisiä vaihtokursseja ja toisaalta kahden euroon sidotun valuutan välisiä vaihtokursseja.

(3)

Tämä asetus perustuu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin.

(4)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Valuuttariskin korjauskertoimet, kun paikallinen tai ulkomainen valuutta on euro

Kun paikallinen tai ulkomainen valuutta on euro, korvataan 25 prosentin kerroin delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 188 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovellettaessa seuraavasti:

a)

0,39 prosenttia, kun muu valuutta on Tanskan kruunu (DKK);

b)

1,81 prosenttia, kun muu valuutta on lev (BGN);

c)

2,18 prosenttia, kun muu valuutta on CFA-frangi BCEAO (XOF);

d)

1,96 prosenttia, kun muu valuutta on CFA-frangi BEAC (XAF);

e)

2,00 prosenttia, kun muu valuutta on Komorien frangi (KMF).

2 artikla

Valuuttariskin korjauskertoimet, kun paikallinen ja ulkomainen valuutta ovat sidottuja euroon

Korvataan 25 prosentin kerroin delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 188 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovellettaessa seuraavasti:

a)

2,24 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat DKK ja BGN;

b)

2,62 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat DKK ja XOF;

c)

2,40 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat DKK ja XAF;

d)

2,44 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat DKK ja KMF;

e)

4,06 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat BGN ja XOF;

f)

3,85 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat BGN ja XAF;

g)

3,89 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat BGN ja KMF;

h)

4,23 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat XOF ja XAF;

i)

4,27 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat XOF ja KMF;

j)

4,04 prosenttia, kun asianomaiset kaksi valuuttaa ovat XAF ja KMF.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EU täydentämisestä (Solvenssi II) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/23


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2018,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevassa polkumyynnin ja tukien vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksymisen vahvistamisesta lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/707/EU nojalla hyväksytyn sitoumuksen peruuttamisesta kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’polkumyynnin vastainen perusasetus’, ja erityisesti sen 8 artiklan,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (2), jäljempänä ’tukien vastainen perusasetus’, ja erityisesti sen 13 artiklan,

ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille

sekä katsoo seuraavaa:

A.   SITOUMUS JA MUUT VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti asetuksella (EU) N:o 513/2013 (3) käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien, jäljempänä ’moduulit’, ja niiden keskeisten komponenttien (kennot ja kiekot) tuonnissa Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’.

(2)

Vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamaria, jäljempänä ’CCCME’, esittämään hintasitoumuksen niiden puolesta komissiolle, minkä se myös teki. Kyseisen hintasitoumuksen ehtojen pohjalta on selvää, että kyse on kutakin vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevien yksittäisten hintasitoumusten joukosta, jota CCCME käytännön syistä koordinoi.

(3)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2013/423/EU (4) kyseisen hintasitoumuksen väliaikaisen polkumyyntitullin osalta. Komissio muutti asetuksella (EU) N:o 748/2013 (5) asetusta (EU) N:o 513/2013 ottaakseen väliaikaisen polkumyyntitullin osalta käyttöön ne tekniset muutokset, jotka ovat sitoumuksen hyväksymisen vuoksi välttämättömiä.

(4)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1238/2013 (6) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen moduulien ja kennojen, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa unioniin. Lisäksi neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2013 (7) käyttöön lopullisen tasoitustullin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa unioniin.

(5)

Saatuaan vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, jäljempänä ’vientiä harjoittavat tuottajat’, ja CCCME:ltä ilmoituksen hintasitoumuksen muuttamisesta komissio vahvisti täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707/EU (8), että sitoumus, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä ’sitoumus’, hyväksytään lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi. Tämän päätöksen liitteessä luetellaan ne vientiä harjoittavat tuottajat, joiden sitoumukset on hyväksytty, mukaan luettuina seuraavat:

a)

Chint Solar (Zhejiang) Co. Ltd ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset Euroopan unionissa; ne kuuluvat yhdessä Taric-lisäkoodin B810 piiriin, jäljempänä ’Chint Solar’; sekä

b)

Hangzhou Zhejiang University Sunny Energy Science and Technology Co. Ltd ja Zhejiang Jinbest Energy Science and Technology Co. Ltd; ne kuuluvat yhdessä Taric-lisäkoodin B825 piiriin, jäljempänä ’Sunny Energy’.

(6)

Komissio hyväksyi täytäntöönpanopäätöksellä 2014/657/EU (9) vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän yhdessä CCCME:n kanssa esittämän ehdotuksen, jolla selvennettiin sitoumuksen piiriin kuuluvaa, tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevan sitoumuksen täytäntöönpanoa; kyseessä ovat Kiinasta peräisin olevat tai sieltä lähetetyt vientiä harjoittavien tuottajien tuottamat moduulit ja kennot, jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 8541 40 90 (Taric-koodit 8541409021, 8541409029, 8541409031 ja 8541409039), jäljempänä ’sitoumuksen piiriin kuuluva tuote’. Edellä johdanto-osan 4 kappaleessa tarkoitetuista polkumyynti- ja tasoitustulleista sekä sitoumuksesta käytetään yhteisnimitystä ’toimenpiteet’.

(7)

Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/866 (10).

(8)

Lisäksi komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän vielä yhden vientiä harjoittavan tuottajan osalta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1403 (11).

B.   SITOUMUKSEN EHDOT, JOITA ON RIKOTTU

(9)

Kukin yritys, jonka sitoumus hyväksyttiin, sitoutui myymään ainoastaan kyseisen yrityksen valmistamaa sitoumuksen piiriin kuuluvaa tuotetta. Toisen yrityksen valmistamien tuotteiden myynti ei ole sallittua.

(10)

Vientiä harjoittavat tuottajat suostuivat muun muassa siihen, että ne eivät myy sitoumuksen piiriin kuuluvaa tuotetta ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionissa alle tietyn vähimmäistuontihinnan sen vuositason rajoissa, joka on sitoumuksessa vahvistettu unioniin suuntautuvalle tuonnille.

(11)

Sitoumukseen sisältyy myös ei-tyhjentävä luettelo siitä, mitä pidetään sitoumuksen rikkomisena. Tämä luettelo sisältää muun muassa hyvitysjärjestelyjen tekemisen asiakkaiden kanssa ja harhaanjohtavien ilmoitusten antamisen tarkasteltavana olevan tuotteen alkuperästä tai viejää koskevista tiedoista. Rikkomisena pidetään myös osallistumista kauppajärjestelmään, joka johtaa sitoumuksen ehtojen kiertämisen vaaraan. Luetteloon sisältyy rikkomisena myös sellaisen sitoumuksessa määritellyn kauppalaskun antaminen, jonka perustana oleva rahoitusliiketoimi ei vastaa sen nimellisarvoa.

(12)

Vientiä harjoittavat tuottajat sitoutuivat myös olemaan myymättä tuottamiaan tai kaupan pitämiään muita kuin sitoumuksen piiriin kuuluvia tuotteita sellaisia määriä, jotka ylittävät tietyn pienen prosenttiosuuden sitoumuksen piiriin kuuluvan tuotteen kokonaismyynnin arvosta, samoille asiakkaille, joille ne myyvät sitoumuksen piiriin kuuluvaa tuotetta, jäljempänä ’rinnakkaismyynnin raja’.

(13)

Sitoumuksen mukaisesti vientiä harjoittavien tuottajien on myös toimitettava komissiolle neljännesvuosittain ja tietyissä määräajoissa yksityiskohtaisia tietoja kaikesta vientimyynnistään unioniin ja jälleenmyynnistään unionissa, jäljempänä ’neljännesvuosiraportit’. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisissä neljännesvuosiraporteissa annettujen tietojen on oltava kattavia ja paikkansapitäviä ja että ilmoitetuissa liiketoimissa on noudatettava täysin sitoumuksen ehtoja. Lisäksi on ilmoitettava muiden tuotteiden kuin sitoumuksen piiriin kuuluvan tuotteen myynti samoille asiakkaille.

(14)

Sitoumuksen noudattamisen varmistamiseksi vientiä harjoittavat tuottajat ovat myös sitoutuneet sallimaan tarkastuskäynnit toimitiloihinsa neljännesvuosiraporteissa komissiolle ilmoitettujen tietojen täsmällisyyden ja kattavuuden tarkistamiseksi ja toimittamaan komissiolle kaikki tämän tarvitsemat tiedot.

C.   SITOUMUKSEN EHDOT, JOIDEN MUKAISESTI KOMISSIO VOI PERUUTTAA SITOUMUKSEN SILLOIN, KUN SITOUMUSTA EI OLE RIKOTTU

(15)

Sitoumuksessa määrätään, että komissio voi peruuttaa sitoumuksen hyväksynnän milloin tahansa sen soveltamiskautena, jos sen valvonta ja täytäntöönpano osoittautuvat mahdottomiksi.

D.   VIENTIÄ HARJOITTAVIEN TUOTTAJIEN VALVONTA

(16)

Komissio tarkasti sitoumuksen noudattamista valvoessaan ne edellä johdanto-osan 5 kappaleessa tarkoitettujen kahden vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot, joilla oli merkitystä sitoumuksen kannalta. Komissio teki myös tarkastuskäyntejä kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin. Jäljempänä johdanto-osan 17–27 kappaleessa käsitellään Chint Solarin ja Sunny Energyn osalta havaittuja ongelmia, joiden pohjalta komissio joutuu peruuttamaan sitoumuksen hyväksynnän kyseisten kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

E.   PERUSTELUT SITOUMUKSEN HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISELLE

i)   Chint Solar

(17)

Johdanto-osan 5 kappaleen a alakohdassa tarkoitetut Chint Solariin etuyhteydessä olevat yritykset unionissa myivät sitoumuksen piiriin kuuluvaa tuotetta riippumattomille asiakkaille unionissa vuosina 2013 ja 2014. Tästä myynnistä ei ilmoitettu komissiolle sitoumuksessa asetetussa määräajassa. Puutteellinen raportti esitettiin vasta tarkastuskäynnin alussa. Näin ollen komissio päätteli, että Chint Solar rikkoi raportointivelvoitteitaan.

(18)

Chint Solar myi unioniin myös moduuleita, jotka oli valmistanut siihen etuyhteydessä oleva yritys, joka ei ole sitoumuksen osapuoli. Komissio tarkasteli tätä käytäntöä ja päätteli, että Chint Solar on rikkonut velvoitetta, jonka mukaan se saa myydä ainoastaan sellaisen yrityksen valmistamia moduuleita, joka on sitoumuksen osapuoli.

(19)

Lisäksi eräs etuyhteydessä oleva moduulien tuottaja unionissa myi näitä tuotteita muun muassa joko yhdelle Chint Solarin asiakkaalle tai Chint Solarin asiakkaaseen etuyhteydessä oleville asiakkaille. Huomattava osa tästä myynnistä tapahtui vähimmäistuontihinnan alittavilla hinnoilla. Komissio tarkasteli tätä liiketoimintamallia. Komissio katsoi, että myymistä vähimmäistuontihinnan alittavilla hinnoilla Chint Solarin asiakkaalle tai Chint Solarin asiakkaaseen etuyhteydessä olevalle asiakkaalle pidetään hyvitysjärjestelynä ja että Chint Solar on rikkonut sitoumuksen mukaista velvoitettaan olla ryhtymättä hyvitysjärjestelyyn.

(20)

Lisäksi Chint Solar tuottaa moduuleita osittain alkuperäisen laitevalmistajan (OEM) sopimuksilla. Sen yhden OEM-asiakkaiden ryhmän osalta sopimusjärjestelyssä mahdollistetaan myynti tälle asiakasryhmälle unioniin ja unionin ulkopuolisiin kohteisiin. Chint Solar ei toimittanut komissiolle kaikkia sitoumuksen valvonnassa tarvittavia tietoja. Sen erään toisen OEM-asiakkaiden ryhmän osalta tarkastuksessa todettiin, että ainakin yhdessä tapauksessa moduuleita toimitettiin tämän ryhmän jäsenille sekä unioniin että unionin ulkopuolelle.

(21)

Tämä liiketoimintamalli johtaa sitoumuksen ehtojen kiertämisen vaaraan vähimmäistuontihinnan ristiinkompensoinnin muodossa. Tarkemmin sanottuna näin tapahtuisi, jos moduuleita myytäisiin OEM-asiakasryhmille sellaisen Chint Solariin etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, joka ei ole sitoumuksen osapuoli.

(22)

Komissio päätteli, että todetun kaupan rakenteen vuoksi Chint Solarin sitoumuksen valvonta on mahdotonta.

ii)   Sunny Energy

(23)

Sunny Energy esitti useita kauppalaskuja aurinkosähkömoduuleista, joiden nimellisarvo vastasi vähimmäistuontihintaa. Sunny Energyn Kiinan alv-viranomaisille toimittamien laskujen tutkimus kuitenkin osoitti, että näihin myyntitapahtumiin sisältyi myös tuotteita, jotka eivät kuulu sitoumuksen piiriin, kuten muuntajia ja kaapeleita, jotka määritellään sitoumuksessa ”muiksi tuotteiksi”, ja joista ei ilmoitettu komissiolle. Lisäksi näiden muiden tuotteiden myynti samoille asiakkaille ylitti sitoumuksessa sallitun rinnakkaismyynnin rajan. Näillä menettelyillä rikotaan raportointivelvoitteita ja muiden tuotteiden myyntiin samoille asiakkaille liittyvää rajoitusta.

(24)

Lisäksi tarkastuskäynnillä havaittiin, että aurinkosähkömoduulien myyntihinta laskuissa, jotka Sunny Energy toimitti Kiinan alv-viranomaisille, on alhaisempi kuin sitoumuslaskuissa oleva hinta. Komissio tarkasteli tätä käytäntöä ja päätteli, että Sunny Energy on rikkonut sitoumusta esittämällä kauppalaskuja, joiden perustana olevat rahoitusliiketoimet eivät vastaa niiden nimellisarvoa.

(25)

Sunny Energy on myös vienyt muita tuotteita huomattavan kauan unionissa sijaitsevaan tullivarastoon. Näiden tuotteiden tulliselvitys tapahtuu, kun asiakas tilaa kyseisiä tuotteita. Tämä myynti ei ole komission valvonnan piirissä.

(26)

Komissio analysoi tämän kaupan rakenteen vaikutuksia ja katsoi, että vähimmäistuontihinnan ristiinkompensoinnin vaara on suuri, jos sitoumuksen piiriin kuuluvia ja sen piiriin kuulumattomia tuotteita myydään tullivarastosta samoille asiakkaille. Komissio päätteli, että todetun kaupan rakenteen vuoksi Sunny Energyn sitoumuksen valvonta on mahdotonta.

(27)

Lisäksi paikan päällä tarkastetusta liiketoimien kirjanpidosta kävi ilmi, että yksi asiakas ei ollut maksanut koko kyseessä olevaan myyntitapahtumaan liittyvää määrää. Tarkempi analyysi osoitti, että tämä osittainen maksu johti siihen, että myyntihinta alitti vähimmäistuontihinnan. Vähimmäistuontihintaa alhaisempaan hintaan myyminen katsotaan sitoumuksen rikkomiseksi.

iii)   Päätelmät

(28)

Chint Solarin ja Sunny Energyn osalta vahvistettujen sitoumuksen rikkomista ja sen valvonnan mahdottomuutta koskevien päätelmien vuoksi on perusteltua peruuttaa sitoumuksen hyväksyntä näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 7 ja 9 kohdan, tukien vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 7 ja 9 kohdan sekä sitoumuksen ehtojen nojalla.

F.   KOKO SITOUMUKSEN TOTEUTETTAVUUTTA KOSKEVA ARVIOINTI

(29)

Sitoumuksessa todetaan, että jos yksi vientiä harjoittava tuottaja rikkoo sitoumusta, tämä ei automaattisesti johda siihen, että sitoumuksen hyväksyntä peruutetaan kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Tällaisessa tapauksessa komissio arvioi kyseisen rikkomisen vaikutuksia sitoumuksen toteutettavuuteen kaikki vientiä harjoittavat tuottajat ja CCCME huomioon ottaen.

(30)

Komissio on näin ollen arvioinut Chint Solarin ja Sunny Energyn rikkomusten vaikutusta sitoumuksen toteutettavuuteen kaikki vientiä harjoittavat tuottajat ja CCCME huomioon ottaen.

(31)

Vastuu rikkomuksista on yksin kyseisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla; valvonnassa ei ole havaittu, että suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia tai CCCME olisi rikkonut sitoumusta järjestelmällisesti.

(32)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että rikkomukset eivät vaikuta sitoumuksen yleiseen toimivuuteen ja että sitoumuksen hyväksyntää ei ole syytä peruuttaa kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien ja CCCME:n osalta.

G.   KIRJALLISET HUOMAUTUKSET JA KUULEMISET

(33)

Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi ja esittää huomautuksia polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 9 kohdan nojalla. Sekä Chint Solar että Sunny Energy toimittivat huomautuksia ja niitä kuultiin. Myös eräs toinen asianomainen osapuoli esitti huomautuksia.

(34)

Kuulemisten yhteydessä niin Chint Solar kuin Sunny Energy vahvistivat sen, että joitakin rikkomisia oli tapahtunut, mutta sitoutuivat noudattamaan sitoumusta vastaisuudessa ja korostivat rikkomisten vähäisyyttä.

i)   Chint Solar

Etuyhteydessä olevan yrityksen, joka ei ole sitoumuksen osapuoli, valmistamien moduulien myynti unioniin

(35)

Chint Solar väitti, että edellä johdanto-osan 18 kappaleessa tarkoitetun etuyhteydessä olevan tuottajan alkuperäisen tutkimuksen aikana toimittamista vastauksista huolimatta komissio ei sisällyttänyt kyseistä tuottajaa otosta koskevaan ehdotukseen eikä yhteistyössä toimineiden tuottajien luetteloon ennen alkuperäisen tutkimuksen lopullista vahvistamista. Chint Solar ei näiden laiminlyöntien vuoksi mielestään voinut ymmärtää tuottajiensa erilaista asemaa.

(36)

Komissio hylkää tämän väitteen. Ensinnäkin otosta koskevassa ehdotuksessa viitattiin sekä yksittäisiin tuottajiin että yritysryhmiin. Ehdotuksen sanamuodosta ja siihen liitetystä yritysten luettelosta käy selvästi ilmi, että luettelossa mainittiin yksi yritys yritysryhmää kohti. Itse asiassa useimmilla otokseen ehdotetuilla yrityksillä oli useita etuyhteydessä olevia yrityksiä Kiinassa mutta ainoastaan yksi yritys yritysryhmää kohti mainittiin otosta koskevassa ehdotuksessa.

(37)

Toiseksi – toisin kuin otosta koskevassa ehdotuksessa – tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien väliaikaisten ja lopullisten polkumyynti- ja tasoitustullien käyttöönotosta annetuissa täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitettu yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien luettelo sisältää kaikki yritysryhmään kuuluvat yritykset. Komission mielestä Chint Solarille annettiin riittävästi aikaa osoittaa mahdolliset yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien luettelossa esiintyneet epätarkkuudet alkuperäisten tutkimusten väli- ja loppuvaiheissa tapahtuneen päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Chint Solarilta ei saatu huomautuksia.

Unionissa toimivien etuyhteydessä olevien tuojien raportointivelvoitteet

(38)

Chint Solar väitti lisäksi, että se ei ollut tietoinen edellä johdanto-osan 5 kappaleen a alakohdassa tarkoitettujen sen unionissa toimivien etuyhteydessä olevien yritysten raportointivelvoitteista, koska Chint Solarille ei ilmoitettu näiden etuyhteydessä olevien yritysten tarjoaman sitoumuksen hyväksymisestä. Lisäksi Chint Solar väitti, että näille unionissa toimiville etuyhteydessä oleville yrityksille ei annettu itsenäistä pääsyä raportointijärjestelmään, minkä vuoksi niiden oli mahdotonta esittää neljännesvuosiraporttejaan.

(39)

Komissio hylkää nämä väitteet, koska Chint Solarin velvollisuutena oli ilmoittaa jälleenmyynnistä riippumattomille asiakkaille unionissa, eikä se hoitanut velvoitettaan. Tämä tapahtuu seuraavista syistä:

a)

Sitoumustarjous, joka käsitti yhden edellä johdanto-osan 5 kappaleen a alakohdassa tarkoitetun unionissa toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen, hyväksyttiin jo väliaikaisen polkumyyntitullin yhteydessä (12). Sitoumustekstissä todetaan selvästi, että jälleenmyynnistä riippumattomille asiakkaille unionissa on ilmoitettava.

b)

Sitoumustarjous, joka käsitti toisen edellä johdanto-osan 5 kappaleen a alakohdassa tarkoitetun unionissa toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen, hyväksyttiin lopullisten toimenpiteiden soveltamiskaudeksi (13). Tälle etuyhteydessä olevalle yritykselle ei kuitenkaan myyty sitoumuksen hyväksymisen jälkeen. Tämän vuoksi Chint Solarin väitteillä ei ole merkitystä tämän yrityksen osalta.

c)

CCCME koordinoi sitoumuksen piiriin kuuluvien yritysten kaikkien neljännesvuosiraporttien toimittamista, mukaan luettuina jälleenmyyntitapahtumia koskevat neljännesvuosiraportit. Chint Solar olisi voinut saada lisätietoja niiden raportointivelvoitteista sitoumuksen nojalla.

d)

Chint Solar toimitti puutteellisen neljännesvuosiraportin tarkastuskäynnin alussa. Tämä osoittaa Chint Solarin olleen tietoinen unionissa toimivien etuyhteydessä olevien yritystensä raportointivelvoitteista.

Merkittävän rikkomisen puuttuminen

(40)

Chint Solar väitti lisäksi, ettei merkittävää rikkomista tapahtunut, koska ilmoittamatta jääneet liiketoimet olivat vähäisiä verrattuna myyntitapahtumien kokonaismäärään.

(41)

Komissio ei voi hyväksyä tätä väitettä. Chint Solar ei ole toimittanut yhtään neljännesvuosiraporttia johdanto-osan 5 kappaleen a alakohdassa tarkoitetun etuyhteydessä olevan yrityksensä jälleenmyynnistä sitoumuksen voimaantulon jälkeen. Tämä ei riipu ilmoittamatta jääneiden liiketoimien lukumäärästä. Tämän vuoksi komissio pitäytyy päätelmässään, jonka mukaan Chint Solar rikkoi sitoumuksen mukaista raportointivelvoitettaan.

Unionissa toimivan etuyhteydessä olevan tuottajan harjoittama myynti

(42)

Chint Solar kiisti seuraavista syistä myös sen, että se olisi rikkonut sitoumuksen mukaista velvoitettaan olla ryhtymättä hyvitysjärjestelyyn:

a)

Chint Solar ilmoitti komissiolle edellä johdanto-osan 19 kappaleessa tarkoitetun unionissa toimivan moduulien tuottajan hankinnasta, eikä komissio reagoinut.

b)

Komissio esitti sitoumuksen monimutkaisuuden vuoksi eri aikoina erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tämän vuoksi on kohtuullista, ettei Chint Solar ottanut huomioon hyvitysjärjestelyjen vaaraa ennen kuin komissio paljasti sitoumuksen peruuttamista koskevan aikeensa.

c)

Unionissa toimivan etuyhteydessä olevan tuottajan myynnin ei pitäisi kuulua sitoumuksen piiriin, koska se kattaa ainoastaan Kiinasta peräisin olevat tai lähetetyt moduulit ja kennot.

d)

Chint Solar ei tavoitellut ristiinkompensointia myymällä samalle Chint Solarin asiakkaalle sekä Kiinasta että etuyhteydessä olevalta tuottajalta unionissa. Tuote-eritelmien erot ja kyseisen Chint Solarin asiakkaan kaupankäyntitavat oikeuttavat tämän rinnakkaismyynnin. Chint Solar väitti lisäksi, että unionissa toimivan etuyhteydessä olevan tuottajan myyntihinta oli markkinahinnan mukainen. Lisäksi Chint Solar sitoutui lopettamaan tarkasteltavana olevan tuotteen myynnin kyseiselle Chint Solarin asiakkaalle Kiinasta, toimittamaan neljännesvuosiraportit myynnistään etuyhteydessä olevalle tuottajalleen unionissa ja sallimaan näiden raporttien oikeellisuuden tarkastamisen.

(43)

Komissio ei voi hyväksyä näitä väitteitä. Komissio ei ensinnäkään kritisoinut Chint Solaria hankinnan ilmoittamatta jättämisestä vaan edellä johdanto-osan 19 kappaleessa kuvatusta rinnakkaismyynnistä.

(44)

Toiseksi, Chint Solar siteeraa komission yksiköiden vastauksia, joiden ei missään tapauksessa katsota olevan sitovia, asiayhteydestä irrallaan. Kyseisillä vastauksilla ei ole merkitystä sen velvoitteen kannalta, jolla kielletään hyvitysjärjestelyyn ryhtyminen.

(45)

Kolmanneksi, on selvää, ettei unionin tuottajan myynti voi kuulua sitoumuksen piiriin. Komission toteama hyvitysjärjestely kuitenkin toteutui, koska tämä unionissa toimiva etuyhteydessä oleva tuottaja harjoitti rinnakkaismyyntiä eräälle Chint Solarin asiakkaalle tai Chint Solarin asiakkaaseen etuyhteydessä oleville asiakkaille. Tuote-eritelmien eroilla ei ole merkitystä ristiinkompensoinnin näkökulmasta. Ei myöskään ole merkitystä, tapahtuiko myynti markkinahinnoilla, sillä nämä hinnat alittivat vähimmäistuontihinnan.

(46)

Komissio analysoi myös Chint Solarin lisähuomautukset ja totesi, että niissä käsiteltiin hyvitysjärjestelyjen vaaraa ainoastaan yhden tietyn asiakkaan yhteydessä. Lisäksi järjestelyistä aiheutuu lisärasitetta sitoumuksen valvonnan kannalta eli ylimääräisten neljännesvuosiraporttien lisätarkastuksia.

Näin ollen komissio pitäytyy arvioinnissaan, jonka mukaan Chint Solar rikkoi sitoumuksen mukaista velvoitettaan olla ryhtymättä hyvitysjärjestelyyn.

OEM-myynti

(47)

Chint Solar ilmoitti myös, ettei se myynyt moduuleita edellä johdanto-osan 20 kappaleessa tarkoitetun OEM-asiakkaan unionin ulkopuolisiin kohteisiin. Chint Solar toisti lisäksi toimittaneensa komissiolle kaikki tiedot kyseisestä OEM:n sopimusjärjestelystä.

(48)

Chint Solar selvensi lisäksi, että se kerran vahingossa toimitti erityisolosuhteissa johdanto-osan 20 kappaleessa tarkoitetun toisen OEM-yritysryhmän unionissa ja unionin ulkopuolella sijaitseville jäsenille. Chint Solar tarjosi lisäksi sitoumuksia siitä, ettei vastaavia vahinkoja pääsisi tapahtumaan vastaisuudessa.

(49)

Komissio hylkää nämä väitteet. Ensinnäkin komissio katsoo, että tällainen liiketoimintamalli johtaa sitoumuksen ehtojen kiertämisen vaaraan vähimmäistuontihinnan ristiinkompensoinnin muodossa. Se seikka, että myyntiä ei tapahtunut, ei lievennä ristiinkompensoinnin todettua vaaraa. Chint Solar ei myöskään esittänyt tietoja siitä, miten se aikoo varmistaa, ettei tällaisia vahinkoja pääse tapahtumaan vastaisuudessa.

Syrjimätön kohtelu ja muutokset unionin aurinkosähkömarkkinoilla

(50)

Chint Solar esitti lisäksi, että sille olisi ajallaan annettava ohjeet ja yhtäläinen mahdollisuus tehdä korjaustoimia sitoumuksen täytäntöönpanokaudella. Yrityksen mukaan komissio on muiden sitoumuksen piiriin kuuluvien yritysten osalta todennut ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä ja muita rikkomisia ilman, että sitoumus olisi peruutettu niiden osalta.

(51)

Komissio hylkää tämän väitteen, koska minkään muun yrityksen ei ole todettu rikkoneen sitoumusta samoista syistä kuin Chint Solarin.

(52)

Komissio näin ollen hylkää nämä Chint Solarin väittämät perusteettomina.

(53)

Chint Solar esitti myös, että komission olisi arvioitava muutokset unionin aurinkosähkömarkkinoilla – erityisesti polkumyynnin vastaisten ja tasoitustullitoimenpiteiden väitetty kielteinen vaikutus unionin aurinkosähkömarkkinoihin – päättäessään sitoumuksen peruuttamisesta Chint Solarin osalta.

(54)

Komissio hylkää tämän väitteen, koska sillä ei ole merkitystä Chint Solarin sitoumuksen rikkomista arvioitaessa.

ii)   Sunny Energy

Ilmoittamatta jättäminen

(55)

Sunny Energy kiisti rikkoneensa raportointivelvoitettaan, sillä ainakin osa muiden tuotteiden myynnistä ilmoitettiin komissiolle yhdessä neljännesvuosiraportissa ja ainakin yksi muu raportti laadittiin mutta jätettiin toimittamatta komissiolle.

(56)

Komissio ei voi hyväksyä tätä väitettä. Sunny Energy tosin toimitti muita tuotteita koskevan neljännesvuosiraportin sitoumuksen voimaantuloa seuranneen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Sunny Energy ei kuitenkaan toimittanut muita neljännesvuosiraportteja muista tuotteista eikä oikaissut ilmoittamatta jätettyjä liiketoimia myöhemmissä neljännesvuosiraporteissa.

Myynnin raja

(57)

Sunny Energy väitti lisäksi, ettei sitoumusta useimmissa tapauksissa rikottu merkittävästi ja että muiden tuotteiden myynnin arvo ylitti rinnakkaismyynnin rajan vain vähäisessä määrin.

(58)

Komissio hylkää tämän väitteen. Rinnakkaismyynnin raja ylittyi, eikä ole väliä, vaikka se olisi ylittynyt vain vähän. Tämän vuoksi komissio pitäytyy päätelmässään, jonka mukaan Sunny Energy rikkoi sitoumuksen mukaista raportointivelvoitettaan.

Kaksinkertaisen laskutuksen järjestelmä

(59)

Sunny Energyn mukaan sen asiakkaille toimitetun sitoumuslaskun summat pitävät paikkansa ja niitä käytetään liiketoimien kirjaamiseksi Sunny Energyn kirjanpitoon. Tietyn liiketoimen maksu perustuu myös sitoumuslaskuun. Yrityksen mukaan ainoastaan alv-laskun kokonaissummalla on merkitystä sitoumuksen ehtojen noudattamisen kannalta eikä sillä, miten tähän kokonaissummaan on päästy. Näin ollen perustana olevat rahoitusliiketoimet vastasivat niiden nimellisarvoa. Lisäksi sitoumuslaskujen ja alv-laskujen summien erot ovat marginaalisen pienet.

(60)

Komissio hylkää tämän väitteen. Ensinnäkin alv-lasku sisälsi tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan ja niiden ilmoittamatta jääneiden muiden tuotteiden hinnan, joiden osalta myyntihinta poikkesi sitoumuslaskussa ilmoitetuista hinnoista. Sunny Energy ei myöskään esittänyt mitään vakuuttavia argumentteja eri rahoitus- ja hallinnollisten asiakirjojen välisestä erosta.

Osittainen maksu

(61)

Sunny Energy väitti myös, että se oli ottanut yhteyttä edellä johdanto-osan 27 kappaleessa tarkoitettuun asiakkaaseen ja saanut täyden maksun kyseisestä laskusta.

(62)

Komissio toteaa nämä Sunny Energyn toteuttamat toimet, jotka kuitenkin tapahtuivat sen jälkeen, kun komissio oli todennut ongelman.

Myynti unionissa sijaitsevasta varastosta

(63)

Sunny Energy väitti lisäksi, että se on valmis lopettamaan muiden tuotteiden myynnin edellä johdanto-osan 25 kappaleessa mainitusta unionissa sijaitsevasta tullivarastosta mahdollisen ristiinkompensoinnin vaaran välttämiseksi.

(64)

Komissio totesi, että vaikka tällä sitoumuksella puututtaisiin ristiinkompensoinnin vaaraan, tällaista sitoumusta ei olisi mahdollista valvoa. Näissä sitoumuksissa ei myöskään puututa siihen todettuun kaupan rakenteeseen, joka oli vallalla huomattavan kauan.

iii)   Muun asianomaisen osapuolen huomautukset

(65)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että Chint Solar ja Sunny Energy olivat järjestelmällisesti myyneet tarkasteltavana olevaa tuotetta alle vähimmäistuontihinnan tai muuten kiertäneet sitä. Kyseinen asianomainen osapuoli vaati sitoumuksen peruuttamista näiden yritysten osalta.

(66)

Lisäksi asianomainen osapuoli esitti, että sitoumuksen piiristä poistettujen yritysten lukumäärä osoittaa todeksi markkinoiden kokemukset siitä, että sitoumusta on rikottu laajalti.

(67)

Komissio huomauttaa, että asianomainen osapuoli esitti perustelemattomia väittämiä huomautuksissaan. Komission harjoittamassa valvonnassa ei ole havaittu, että suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia tai CCCME olisi rikkonut sitoumusta järjestelmällisesti.

iv)   Päätelmä

(68)

Komissio pitäytyy näin ollen päätelmissään siltä osin kuin on kyse sitoumuksen rikkomisesta Chint Solarin ja Sunny Energyn toimesta.

H.   SITOUMUKSEN HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMINEN JA LOPULLISTEN TULLIEN KÄYTTÖÖNOTTO

(69)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 7 ja 9 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 7 ja 9 kohdan mukaisesti ja myös sitoumuksen ehtojen mukaisesti sitoumuksen hyväksyntä peruutetaan Chint Solarin ja Sunny Energyn osalta.

(70)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1238/2013 1 artiklalla käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2013 1 artiklalla käyttöön otettua lopullista tasoitustullia sovelletaan näin ollen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti automaattisesti Kiinasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn tarkasteltavana olevan Chint Solarin (Taric-lisäkoodi: B810) ja Sunny Energyn (Taric-lisäkoodi: B825) tuottaman tuotteen tuontiin tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(71)

Tämän asetuksen liitteessä olevassa taulukossa luetellaan tiedoksi ne vientiä harjoittavat tuottajat, joiden osalta komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/657/EU annettu sitoumuksen hyväksyntä ei muutu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Peruutetaan täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707/EU hyväksytty sitoumus seuraavien yritysten osalta: i) Chint Solar (Zhejiang) Co. Ltd ja siihen Euroopan unionissa etuyhteydessä olevat yritykset, jotka kuuluvat yhdessä Taric-lisäkoodin B810 piiriin, ja ii) Hangzhou Zhejiang University Sunny Energy Science and Technology Co. Ltd ja Zhejiang Jinbest Energy Science and Technology Co. Ltd, jotka kuuluvat yhdessä Taric-lisäkoodin B825 piiriin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

(3)  EUVL L 152, 5.6.2013, s. 5.

(4)  EUVL L 209, 3.8.2013, s. 26.

(5)  EUVL L 209, 3.8.2013, s. 1.

(6)  EUVL L 325, 5.12.2013, s. 1.

(7)  EUVL L 325, 5.12.2013, s. 66.

(8)  EUVL L 325, 5.12.2013, s. 214.

(9)  EUVL L 270, 11.9.2014, s. 6.

(10)  EUVL L 139, 5.6.2015, s. 30.

(11)  EUVL L 218, 19.8.2015, s. 1.

(12)  Päätös 2013/423/EU.

(13)  Täytäntöönpanopäätös 2013/707/EU.


LIITE

Luettelo yrityksistä:

Yrityksen nimi

Taric-lisäkoodi

Jiangsu Aide Solar Energy Technology Co. Ltd

B798

Alternative Energy (AE) Solar Co. Ltd

B799

Anhui Chaoqun Power Co. Ltd

B800

Anji DaSol Solar Energy Science & Technology Co. Ltd

B802

Anhui Schutten Solar Energy Co. Ltd

Quanjiao Jingkun Trade Co. Ltd

B801

Anhui Titan PV Co. Ltd

B803

Xi'an SunOasis (Prime) Company Limited

TBEA SOLAR CO. LTD

XINJIANG SANG'O SOLAR EQUIPMENT

B804

Changzhou NESL Solartech Co. Ltd

B806

Changzhou Shangyou Lianyi Electronic Co. Ltd

B807

Changzhou Trina Solar Energy Co. Ltd

Trina Solar (Changzhou) Science & Technology Co. Ltd

Changzhou Youze Technology Co. Ltd

Trina Solar Energy (Shanghai) Co. Ltd

Yancheng Trina Solar Energy Technology Co. Ltd

B791

CHINALAND SOLAR ENERGY CO. LTD

B808

ChangZhou EGing Photovoltaic Technology Co. Ltd

B811

CIXI CITY RIXING ELECTRONICS CO. LTD

ANHUI RINENG ZHONGTIAN SEMICONDUCTOR DEVELOPMENT CO. LTD

HUOSHAN KEBO ENERGY & TECHNOLOGY CO. LTD

B812

CNPV Dongying Solar Power Co. Ltd

B813

CSG PVtech Co. Ltd

B814

China Sunergy (Nanjing) Co. Ltd

CEEG Nanjing Renewable Energy Co. Ltd

CEEG (Shanghai) Solar Science Technology Co. Ltd

China Sunergy (Yangzhou) Co. Ltd

China Sunergy (Shanghai) Co. Ltd

B809

Delsolar (Wujiang) Ltd

B792

Dongfang Electric (Yixing) MAGI Solar Power Technology Co. Ltd

B816

EOPLLY New Energy Technology Co. Ltd

SHANGHAI EBEST SOLAR ENERGY TECHNOLOGY CO. LTD

JIANGSU EOPLLY IMPORT & EXPORT CO. LTD

B817

Era Solar Co. Ltd

B818

GD Solar Co. Ltd

B820

Greenway Solar-Tech (Shanghai) Co. Ltd

Greenway Solar-Tech (Huaian) Co. Ltd

B821

Konca Solar Cell Co. Ltd

Suzhou GCL Photovoltaic Technology Co. Ltd

Jiangsu GCL Silicon Material Technology Development Co. Ltd

Jiangsu Zhongneng Polysilicon Technology Development Co. Ltd

GCL-Poly (Suzhou) Energy Limited

GCL-Poly Solar Power System Integration (Taicang) Co. Ltd

GCL SOLAR POWER (SUZHOU) LIMITED

B850

Guodian Jintech Solar Energy Co. Ltd

B822

Hangzhou Bluesun New Material Co. Ltd

B824

Hanwha SolarOne (Qidong) Co. Ltd

B826

Hengdian Group DMEGC Magnetics Co. Ltd

B827

HENGJI PV-TECH ENERGY CO. LTD

B828

Himin Clean Energy Holdings Co. Ltd

B829

Jetion Solar (China) Co. Ltd

Junfeng Solar (Jiangsu) Co. Ltd

Jetion Solar (Jiangyin) Co. Ltd

B830

Jiangsu Green Power PV Co. Ltd

B831

Jiangsu Hosun Solar Power Co. Ltd

B832

Jiangsu Jiasheng Photovoltaic Technology Co. Ltd

B833

Jiangsu Runda PV Co. Ltd

B834

Jiangsu Sainty Photovoltaic Systems Co. Ltd

Jiangsu Sainty Machinery Imp. And Exp. Corp. Ltd

B835

Jiangsu Seraphim Solar System Co. Ltd

B836

Jiangsu Shunfeng Photovoltaic Technology Co. Ltd

Changzhou Shunfeng Photovoltaic Materials Co. Ltd

Jiangsu Shunfeng Photovoltaic Electronic Power Co. Ltd

B837

Jiangsu Sinski PV Co. Ltd

B838

Jiangsu Sunlink PV Technology Co. Ltd

B839

Jiangsu Zhongchao Solar Technology Co. Ltd

B840

Jiangxi Risun Solar Energy Co. Ltd

B841

Jiangxi LDK Solar Hi-Tech Co. Ltd

LDK Solar Hi-Tech (Nanchang) Co. Ltd

LDK Solar Hi-Tech (Suzhou) Co. Ltd

B793

Jiangyin Hareon Power Co. Ltd

Hareon Solar Technology Co. Ltd

Taicang Hareon Solar Co. Ltd

Hefei Hareon Solar Technology Co. Ltd

Jiangyin Xinhui Solar Energy Co. Ltd

Altusvia Energy (Taicang) Co. Ltd

B842

Jiangyin Shine Science and Technology Co. Ltd

B843

JingAo Solar Co. Ltd

Shanghai JA Solar Technology Co. Ltd

JA Solar Technology Yangzhou Co. Ltd

Hefei JA Solar Technology Co. Ltd

Shanghai JA Solar PV Technology Co. Ltd

B794

Jinko Solar Co. Ltd

Jinko Solar Import and Export Co. Ltd

ZHEJIANG JINKO SOLAR CO. LTD

ZHEJIANG JINKO SOLAR TRADING CO. LTD

B845

Jinzhou Yangguang Energy Co. Ltd

Jinzhou Huachang Photovoltaic Technology Co. Ltd

Jinzhou Jinmao Photovoltaic Technology Co. Ltd

Jinzhou Rixin Silicon Materials Co. Ltd

Jinzhou Youhua Silicon Materials Co. Ltd

B795

Juli New Energy Co. Ltd

B846

Jumao Photonic (Xiamen) Co. Ltd

B847

King-PV Technology Co. Ltd

B848

Kinve Solar Power Co. Ltd (Maanshan)

B849

Lightway Green New Energy Co. Ltd

Lightway Green New Energy(Zhuozhou) Co. Ltd

B851

MOTECH (SUZHOU) RENEWABLE ENERGY CO. LTD

B852

Nanjing Daqo New Energy Co. Ltd

B853

NICE SUN PV CO. LTD

LEVO SOLAR TECHNOLOGY CO. LTD

B854

Ningbo Huashun Solar Energy Technology Co. Ltd

B856

Ningbo Jinshi Solar Electrical Science & Technology Co. Ltd

B857

Ningbo Komaes Solar Technology Co. Ltd

B858

Ningbo Osda Solar Co. Ltd

B859

Ningbo Qixin Solar Electrical Appliance Co. Ltd

B860

Ningbo South New Energy Technology Co. Ltd

B861

Ningbo Sunbe Electric Ind Co. Ltd

B862

Ningbo Ulica Solar Science & Technology Co. Ltd

B863

Perfectenergy (Shanghai) Co. Ltd

B864

Perlight Solar Co. Ltd

B865

Phono Solar Technology Co. Ltd

Sumec Hardware & Tools Co. Ltd

B866

RISEN ENERGY CO. LTD

B868

SHANDONG LINUO PHOTOVOLTAIC HI-TECH CO. LTD

B869

SHANGHAI ALEX SOLAR ENERGY SCIENCE & TECHNOLOGY CO. LTD

SHANGHAI ALEX NEW ENERGY CO. LTD

B870

Shanghai BYD Co. Ltd

BYD(Shangluo)Industrial Co. Ltd

B871

Shanghai Chaori Solar Energy Science & Technology Co. Ltd

Shanghai Chaori International Trading Co. Ltd

B872

Propsolar (Zhejiang) New Energy Technology Co. Ltd

Shanghai Propsolar New Energy Co. Ltd

B873

SHANGHAI SHANGHONG ENERGY TECHNOLOGY CO. LTD

B874

SHANGHAI SOLAR ENERGY S&T CO. LTD

Shanghai Shenzhou New Energy Development Co. Ltd

Lianyungang Shenzhou New Energy Co. Ltd

B875

Shanghai ST Solar Co. Ltd

Jiangsu ST Solar Co. Ltd

B876

Shenzhen Sacred Industry Co.Ltd

B878

Shenzhen Topray Solar Co. Ltd

Shanxi Topray Solar Co. Ltd

Leshan Topray Cell Co. Ltd

B880

Sopray Energy Co. Ltd

Shanghai Sopray New Energy Co. Ltd

B881

SUN EARTH SOLAR POWER CO. LTD

NINGBO SUN EARTH SOLAR POWER CO. LTD

Ningbo Sun Earth Solar Energy Co. Ltd

B882

SUZHOU SHENGLONG PV-TECH CO. LTD

B883

TDG Holding Co. Ltd

B884

Tianwei New Energy Holdings Co. Ltd

Tianwei New Energy (Chengdu) PV Module Co. Ltd

Tianwei New Energy (Yangzhou) Co. Ltd

B885

Wenzhou Jingri Electrical and Mechanical Co. Ltd

B886

Shanghai Topsolar Green Energy Co. Ltd

B877

Shenzhen Sungold Solar Co. Ltd

B879

Wuhu Zhongfu PV Co. Ltd

B889

Wuxi Saijing Solar Co. Ltd

B890

Wuxi Shangpin Solar Energy Science and Technology Co. Ltd

B891

Wuxi Solar Innova PV Co. Ltd

B892

Wuxi Suntech Power Co. Ltd

Suntech Power Co. Ltd

Wuxi Sunshine Power Co. Ltd

Luoyang Suntech Power Co. Ltd

Zhenjiang Rietech New Energy Science Technology Co. Ltd

Zhenjiang Ren De New Energy Science Technology Co. Ltd

B796

Wuxi Taichang Electronic Co. Ltd

Wuxi Machinery & Equipment Import & Export Co. Ltd

Wuxi Taichen Machinery & Equipment Co. Ltd

B893

Xi'an Huanghe Photovoltaic Technology Co. Ltd

State-run Huanghe Machine-Building Factory Import and Export Corporation

Shanghai Huanghe Fengjia Photovoltaic Technology Co. Ltd

B896

Xi'an LONGi Silicon Materials Corp.

Wuxi LONGi Silicon Materials Co. Ltd

B897

Years Solar Co. Ltd

B898

Yingli Energy (China) Co. Ltd

Baoding Tianwei Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Hainan Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Hengshui Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Tianjin Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Lixian Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Baoding Jiasheng Photovoltaic Technology Co. Ltd

Beijing Tianneng Yingli New Energy Resources Co. Ltd

Yingli Energy (Beijing) Co. Ltd

B797

Yuhuan BLD Solar Technology Co. Ltd

Zhejiang BLD Solar Technology Co. Ltd

B899

Yuhuan Sinosola Science & Technology Co.Ltd

B900

Zhangjiagang City SEG PV Co. Ltd

B902

Zhejiang Fengsheng Electrical Co. Ltd

B903

Zhejiang Global Photovoltaic Technology Co. Ltd

B904

Zhejiang Heda Solar Technology Co. Ltd

B905

Zhejiang Jiutai New Energy Co. Ltd

Zhejiang Topoint Photovoltaic Co. Ltd

B906

Zhejiang Kingdom Solar Energy Technic Co. Ltd

B907

Zhejiang Koly Energy Co. Ltd

B908

Zhejiang Mega Solar Energy Co. Ltd

Zhejiang Fortune Photovoltaic Co. Ltd

B910

Zhejiang Shuqimeng Photovoltaic Technology Co. Ltd

B911

Zhejiang Shinew Photoelectronic Technology Co. Ltd

B912

Zhejiang Sunflower Light Energy Science & Technology Limited Liability Company

Zhejiang Yauchong Light Energy Science & Technology Co. Ltd

B914

Zhejiang Sunrupu New Energy Co. Ltd

B915

Zhejiang Tianming Solar Technology Co. Ltd

B916

Zhejiang Trunsun Solar Co. Ltd

Zhejiang Beyondsun PV Co. Ltd

B917

Zhejiang Wanxiang Solar Co. Ltd

WANXIANG IMPORT & EXPORT CO LTD

B918

Zhejiang Xiongtai Photovoltaic Technology Co. Ltd

B919

ZHEJIANG YUANZHONG SOLAR CO. LTD

B920

Zhongli Talesun Solar Co. Ltd

B922


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/39


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2019,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

50,7

MA

68,0

MK

50,7

ZZ

56,5

0707 00 05

AL

80,9

JO

229,9

MA

183,4

TR

153,7

ZZ

162,0

0709 93 10

MA

103,9

TR

148,5

ZZ

126,2

0805 20 10

CL

170,3

MA

76,8

PE

166,7

TR

83,5

ZZ

124,3

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

CL

184,7

PE

147,1

TR

68,7

ZA

95,1

ZZ

123,9

0805 50 10

TR

99,9

ZZ

99,9

0806 10 10

BR

306,7

EG

224,2

PE

300,3

TR

171,8

ZZ

250,8

0808 10 80

AR

145,7

CA

163,3

CL

81,2

MK

29,8

NZ

117,4

US

146,9

ZA

213,7

ZZ

128,3

0808 30 90

BA

73,9

CN

83,9

TR

126,3

XS

80,0

ZZ

91,0


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/42


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/2020,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2015,

neuvoston pääsihteerin valtuuttamisesta myöntämään kulkulupia Eurooppa-neuvoston ja neuvoston jäsenille, virkamiehille ja muulle henkilöstölle ja asetuksen (EU) N:o 1417/2013 liitteessä II tarkoitetuille erityisille hakijoille sekä päätöksen 2005/682/EY, Euratom kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 240 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiajärjestön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista, ja erityisesti sen 6 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 235 artiklan 4 kohdan ja 240 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan sekä Eurooppa-neuvostoa että Euroopan unionin neuvostoa avustaa neuvoston pääsihteeristö.

(2)

Pöytäkirjassa N:o 7 olevan 6 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja voivat myöntää toimielintensä jäsenille, virkamiehille ja muulle henkilöstölle kulkulupia Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), vahvistetuin edellytyksin.

(3)

Neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1417/2013 (2) säädetään unionin toimielinten jäsenille, unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle sekä mainitun asetuksen liitteessä II tarkoitetuille erityisille hakijoille myönnettävien kulkulupien muodosta, soveltamisalasta ja myöntämisedellytyksistä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1417/2013 1 artiklan 1 kohdan mukaan kulkulupa voidaan myöntää erityisille hakijoille mainitun asetuksen liitteen II mukaisesti ainoastaan unionin edun vuoksi ja poikkeustapauksissa sekä asianmukaisesti perustelluista syistä.

(5)

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja neuvoston puheenjohtajan olisi tältä osin siirrettävä toimivaltansa neuvoston pääsihteerille.

(6)

Neuvoston päätös 2005/682/EY, Euratom (3) olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Neuvoston pääsihteeri käyttää pöytäkirjassa N:o 7 olevan 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle ja neuvoston puheenjohtajalle annettua toimivaltaa, joka koskee kulkulupien myöntämistä näiden toimielinten jäsenille, Eurooppa-neuvoston ja neuvoston virkamiehille ja muulle henkilöstölle sekä asetuksen (EU) N:o 1417/2013 liitteessä II tarkoitetuille erityisille hakijoille.

Pääsihteeri voi siirtää tämän toimivallan hallinnosta vastaavalle pääjohtajalle.

2 artikla

Kumotaan päätös 2005/682/EY, Euratom.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä lokakuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. DIESCHBOURG


(1)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1417/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin myöntämien kulkulupien muodosta (EUVL L 353, 28.12.2013, s. 26).

(3)  Neuvoston päätös 2005/682/EY, Euratom, tehty 20 päivänä syyskuuta 2005, varapääsihteerin valtuuttamisesta myöntämään kulkulupia neuvoston pääsihteeristön virkamiehille (EUVL L 258, 4.10.2005, s. 4).


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/44


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/2021,

annettu 10 päivänä marraskuuta 2015,

Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Liberian tasavallan liittymiseen Maailman kauppajärjestöön

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan sekä 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liberian tasavallan hallitus jätti 13 päivänä kesäkuuta 2007 hakemuksen liittymisestä Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehtyyn Marrakeshin sopimukseen, jäljempänä ’Marrakeshin sopimus’, mainitun sopimuksen XII artiklan mukaisesti.

(2)

Liberian tasavallan liittymistä käsittelevä työryhmä perustettiin 18 päivänä joulukuuta 2007, jotta voitaisiin sopia liittymisehdoista, jotka sekä Liberian tasavalta että kaikki Maailman kauppajärjestön, jäljempänä ’WTO’, jäsenet voisivat hyväksyä.

(3)

Komissio on neuvotellut unionin puolesta kattavan kokonaisuuden Liberian tasavallan tekemiä, markkinoiden avaamiseen liittyviä sitoumuksia, jotka ovat WTO:n yleisneuvoston vähiten kehittyneiden maiden jäseneksi liittymisestä antamien ohjeiden mukaisia ja jotka täyttävät unionin vaatimukset ottaen huomioon kahdenväliset kauppasuhteet Liberian tasavallan kanssa EU–AKT-kumppanuuden puitteissa.

(4)

Mainitut sitoumukset on nyt sisällytetty Liberian tasavallan liittymisestä WTO:hon tehtyyn pöytäkirjaan, jäljempänä ’liittymispöytäkirja’.

(5)

Liittymisellä WTO:hon odotetaan olevan myönteinen ja kestävä vaikutus Liberian tasavallan talousuudistukseen ja kestävään kehitykseen.

(6)

Liittymispöytäkirja olisi sen vuoksi hyväksyttävä.

(7)

Marrakeshin sopimuksen XII artiklassa määrätään, että liittymisehdoista sovitaan liittyvän valtion ja WTO:n kesken ja että WTO:n ministerikokous hyväksyy liittymisehdot WTO:n puolesta. Kyseisen sopimuksen IV artiklan 2 kohdassa määrätään, että ministerikokouksen istuntojen välisenä aikana WTO:n yleisneuvosto huolehtii sen tehtävistä.

(8)

On aiheellista määrittää kanta, joka esitetään unionin puolesta WTO:n ministerikokouksessa Liberian tasavallan liittymiseen WTO:hon,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta on, että Liberian tasavallan liittyminen Maailman kauppajärjestöön hyväksytään.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. GRAMEGNA


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/45


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/2022,

annettu 10 päivänä marraskuuta 2015,

kiireellisistä toimenpiteistä tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen simpukoiden Perusta tapahtuvan tuonnin keskeyttämiseksi tehdyn päätöksen 2008/866/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 7669)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 178/2002 vahvistetaan yleiset periaatteet, jotka koskevat yleisesti elintarvikkeita ja rehuja sekä etenkin elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. Siinä säädetään kiireellisistä toimenpiteistä, kun on ilmeistä, että kolmannesta maasta tuodusta elintarvikkeesta tai rehusta aiheutuu todennäköisesti vakava riski ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai ympäristölle eikä tällaista riskiä voida tyydyttävällä tavalla hallita kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä.

(2)

Komission päätös 2008/866/EY (2) tehtiin sen jälkeen, kun tietyt Perusta tuodut hepatiitti A -viruksen (HAV) saastuttamat simpukat oli tunnistettu ihmisillä puhjenneen hepatiitti A:n lähteeksi. Kyseistä päätöstä sovellettiin alun perin 31 päivään maaliskuuta 2009 asti, mutta sen soveltamisaikaa jatkettiin viimeksi 30 päivään marraskuuta 2015 saakka komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/874/EU (3).

(3)

Perun toimivaltaista viranomaista pyydettiin antamaan riittävät takeet sen varmistamiseksi, että viruksen havaitsemiseen elävissä simpukoissa tähtäävässä seurantajärjestelmässä havaitut puutteet on korjattu. Suojatoimenpiteiden voimassaoloa on jatkettava siihen asti, kunnes Perun toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuus on osoitettu. Komissio ei tähän päivään mennessä voi seurantaohjelman tulosten valossa päätellä, että Perussa tällä hetkellä käytössä olevalla tiettyjen simpukoiden valvontajärjestelmällä ja seurantasuunnitelmalla voitaisiin tarjota unionin lainsäädännössä vaaditut takeet.

(4)

Sen vuoksi päätöksen 2008/866/EY soveltamisaikaa olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2008/866/EY 5 artiklassa päivämäärä ”30 päivään marraskuuta 2015” päivämäärällä ”30 päivään marraskuuta 2017”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(2)  Komission päätös 2008/866/EY, tehty 12 päivänä marraskuuta 2008, kiireellisistä toimenpiteistä tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen simpukoiden Perusta tapahtuvan tuonnin keskeyttämiseksi (EUVL L 307, 18.11.2008, s. 9).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/874/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2014, kiireellisistä toimenpiteistä tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen simpukoiden Perusta tapahtuvan tuonnin keskeyttämiseksi tehdyn päätöksen 2008/866/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta (EUVL L 349, 5.12.2014, s. 63).


III Muut säädökset

EUROOPAN TALOUSALUE

12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/47


EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 273/14/KOL,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014,

Scandinavian Airlinesille uuden uusiutuvan luottojärjestelyn kautta myönnettävästä rahoituksesta (Norja) [2015/2023]

EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61 ja 109 artiklan ja pöytäkirjat 26 ja 27,

ottaa huomioon valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan,

ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti sen I osassa olevan 1 artiklan 2 kohdan ja II osassa olevan 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

I.   TOSISEIKAT

1.   MENETTELY

(1)

Lokakuun 2012 lopussa Norja, Tanska ja Ruotsi, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset valtiot’, ottivat epävirallisesti yhteyttä valvontaviranomaiseen ja Euroopan komissioon, jäljempänä ’komissio’, aikomuksestaan osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn Scandinavian Airlines -lentoyhtiön, jäljempänä ’SAS’, ’SAS-konserni’ tai ’yhtiö’, hyväksi. Marraskuun 12 päivänä 2012 asianomaiset valtiot päättivät osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn ilmoittamatta kuitenkaan tästä toimenpiteestä muodollisesti valvontaviranomaiselle.

(2)

Valvontaviranomainen vastaanotti 5 päivänä helmikuuta 2013 European Low Fares Airline Association -järjestön, jäljempänä ’ELFAA’, tekemän kantelun, joka koski asianomaisten valtioiden osallistumista uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Valvontaviranomainen kehotti 18 päivänä helmikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä Norjan viranomaisia esittämään huomautuksensa kantelusta ja sääntöjenvastaista valtiontukea koskevista väitteistä.

(3)

Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa 25 päivänä maaliskuuta 2013 päivätyssä kirjeessä. Ne antoivat myös lisätietoja 6 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.

(4)

Valvontaviranomainen aloitti 19 päivänä kesäkuuta 2013 tehdyllä päätöksellä nro 259/13/KOL, jäljempänä ’aloittamispäätös’, muodollisen tutkintamenettelyn uudella uusiutuvalla luottojärjestelyllä SAS:lle myönnettävästä mahdollisesti sääntöjenvastaisesta tuesta. Aloittamispäätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (1). Norjan viranomaiset, SAS-konserni ja Foundation Asset Management Sweden AB -yritys, jäljempänä ’FAM’ (2), esittivät huomautuksia aloittamispäätöksestä. Valvontaviranomainen toimitti 6 päivänä marraskuuta 2013 SAS-konsernilta ja FAM:ltä saadut huomautukset Norjan viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus vastata niihin. Norjan viranomaiset totesivat 6 päivänä joulukuuta 2013 päivätyssä kirjeessä, ettei niillä ollut kommentoitavaa SAS-konsernin ja FAM:n esittämistä huomautuksista.

(5)

Valvontaviranomainen pyysi 25 päivänä helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä Norjan viranomaisilta lisätietoja. Nämä tiedot lähetettiin 27 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Norjan viranomaiset ilmoittivat 6 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä, että SAS oli päättänyt peruuttaa uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ja tutkia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia pääomapohjansa vahvistamiseksi. Peruutus tuli voimaan 4 päivänä maaliskuuta 2014.

(7)

Tässä menettelyssä valvontaviranomainen on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 109 artiklan 1 kohdan sekä valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen 24 artiklan nojalla toimivaltainen arvioimaan, onko Norja noudattanut ETA-sopimuksen määräyksiä. Toisaalta komissiolla on yksinomainen toimivalta arvioida, ovatko Tanska ja Ruotsi noudattaneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, määräyksiä. Lisäksi ETA-sopimuksen 109 artiklan 2 kohdan ja pöytäkirjan 27 mukaan yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi kaikkialla Euroopan talousalueella valvontaviranomainen ja komissio tekevät yhteistyötä, vaihtavat tietoja ja kuulevat toisiaan valvontapoliittisista kysymyksistä ja yksittäisistä tapauksista.

(8)

Edellä esitetyn huomioon ottaen ja koska molemmilla toimielimillä on tässä asiassa rinnakkaista toimivaltaa, valvontaviranomainen on tehnyt yhteistyötä komission kanssa ja kuullut sitä ennen tämän päätöksen tekemistä.

2.   SKANDINAVIAN LENTOLIIKENNEMARKKINAT

(9)

Vuosien 2001 ja 2011 välillä Skandinavian lentoliikennemarkkinoiden (jotka kattavat Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Norjan) on ilmoitettu kasvaneen 126 prosenttia ASK:lla (3) mitattuna. Skandinavian lyhyiden reittien markkinoiden kasvu johtui lähes kokonaisuudessaan halpalentoyhtiöistä, erityisesti Norwegian Air Shuttle- ja Ryanair-lentoyhtiöistä. On jopa arvioitu, että halpalentoyhtiöt tuottivat 90 prosenttia kasvusta kyseisellä ajanjaksolla (4).

(10)

Halpalentoyhtiöiden merkityksen lisääntymisestä huolimatta suurin toimija Skandinavian markkinoilla on edelleen SAS, jonka markkinaosuuden arvioitiin vuonna 2011 olevan 35,6 prosenttia. Tämä on kaukana sen yli 50 prosentin markkinaosuuksista kymmenisen vuotta sitten. Norwegian Air Shuttlen ja Ryanairin markkinaosuudet olivat kyseisenä vuonna 18,7 ja 6,8 prosenttia.

3.   TUENSAAJA

(11)

SAS on asianomaisten valtioiden kansallinen lentoyhtiö, Skandinavian suurin lentoyhtiö ja Euroopan kahdeksanneksi suurin lentoyhtiö. Se on myös Star Alliance -liittouman perustajajäsen. Tähän lentoyhtiöiden liittoumaan kuuluvat Scandinavian Airlines, Widerøe (5) ja Blue1, sen päätoimipaikka on Tukholmassa ja sen tärkein Euroopan ja mannertenvälisen liikenteen keskuspaikka on Kööpenhaminan lentoasema. Vuonna 2013 SAS kuljetti noin 28 miljoonaa matkustajaa, ja sen tulot olivat noin 42 miljardia Ruotsin kruunua.

(12)

Asianomaiset valtiot omistavat tällä hetkellä 50 prosenttia SAS:stä: Ruotsin omistusosuus on 21,4 prosenttia, Tanskan 14,3 prosenttia ja Norjan 14,3 prosenttia. Suurin yksityinen osakkeenomistaja on Knut ja Alice Wallenbergin säätiö, jäljempänä ’KAW’, jonka omistusosuus on 7,6 prosenttia. Muiden osakkeenomistajien osuudet ovat enintään 1,5 prosenttia.

Taulukko 1

SAS AB:n suurimmat osakkeenomistajat 31 päivänä maaliskuuta 2012  (6)

Osakkeenomistaja

Yhteensä (%)

Ruotsin valtio

21,4

Tanskan valtio

14,3

Norjan valtio

14,3

Knut ja Alice Wallenbergin säätiö

7,6

Försäkringsaktiebolaget Avanza Pension

1,5

A.H Värdepapper AB

1,4

Unionen

1,4

Tanskan keskuspankki

1,4

Robur Försäkring

0,9

Ponderus Försäkring

0,8

Andra AP-fonden

0,5

Tredje AP-fonden

0,5

SSB+TC Ledning Omnibus FD No OM79

0,5

Nordnet Pensionsförsäkring AB

0,4

Swedbank Robur Sverigefond

0,4

Swedbank Robur Sverigefond Mega

0,3

JPM Chase NA

0,3

AMF Aktiefond Småbolag

0,3

JP Morgan Bank

0,3

KPA Pensionsförsäkring AB

0,2

Nomura International

0,2

(13)

SAS:n rahoitusasema on ollut heikko useiden vuosien ajan, ja se on kirjannut toistuvasti tappioita vuosien 2008 ja 2013 välillä. Marraskuussa 2012 Standard and Poor's, jäljempänä ’S&P’, alensi sen luottoluokituksen luokasta B- luokkaan CCC+ (7). Korkeiden polttoainekustannusten ja kysynnän epävarmuuden leimaama markkinaympäristö kärjisti entisestään näitä ongelmia.

(14)

Yhtiön vuosikertomuksista käy erityisesti ilmi, että vuosina 2008–2012 SAS teki vuosittain huomattavia tappioita ja kirjasi merkittäviä määriä nettorahoitusvelkaa.

Taulukko 2

SAS:n keskeiset rahoitustiedot 2007–2012 (miljoonaa SEK)  (8)

 

2007

2008

2009

2010

2011

2012

(tammi–lokakuu)

Tulot

50 958

52 870

44 918

41 070

41 412

35 986

Nettorahoitusvelka

1 231

8 912

6 504

2 862

7 017

6 549

Tulos ennen veroja

1 044

– 969

– 3 423

– 3 069

– 1 629

– 1 245

Nettotulos

636

– 6 360

– 2 947

– 2 218

– 1 687

– 985

Tilikauden kassavirta

– 1 839

– 3 084

– 1 741

868

– 1 243

– 1 018

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) – %

6,7

– 19,6

– 11,7

– 7,6

– 2,2

– 8,1

Kirjanpidollisen oman pääoman tuotto verojen jälkeen – %

3,8

– 47,6

– 26,8

– 17,0

– 12,0

– 24,8

Suhde nettorahoituskuluihin – %

1,8

– 5,3

– 4,4

– 1,9

– 0,6

– 1,6

(15)

Rahoitusasemansa heikkenemisen vuoksi SAS toteutti merkittävän kustannussäästöohjelman, jäljempänä ’ydin-SAS’, vuosina 2009 ja 2010. Ohjelmaa toteuttaessaan SAS:n oli hankittava pääomaa osakkailtaan kahdella uusannilla: i) 6 miljardia Ruotsin kruunua huhtikuussa 2009; ja ii) 5 miljardia Ruotsin kruunua toukokuussa 2010 (9).

(16)

SAS:n taloudelliset vaikeudet saavuttivat huippunsa vuonna 2012, jolloin yhtiö esitteli ”4 Excellence Next Generation” -liiketoimintasuunnitelman, jäljempänä ’4XNG-suunnitelma’, jota lentoyhtiön johto piti ”viimeisenä kuulutuksena” SAS:lle (10). Lisäksi marraskuussa 2012 lehdistössä raportoitiin SAS:n konkurssin mahdollisuudesta (11).

4.   TOIMENPITEEN KUVAUS: UUSI UUSIUTUVA LUOTTOJÄRJESTELY VUONNA 2012

(17)

Kuten muutkin lentoyhtiöt eri puolilla maailmaa, SAS on turvautunut ulkoisiin luottojärjestelyihin säilyttääkseen maksuvalmiuden vähimmäistason. SAS käytti joulukuun 20 päivästä 2006 lähtien uusiutuvaa luottojärjestelyä, jäljempänä ’vanha uusiutuva luottojärjestely’, jonka oli määrä päättyä kesäkuussa 2013. Vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn määrä oli 366 miljoonaa euroa, ja siitä vastasivat yksinomaan eräät pankit […]. Se sisälsi myös useita rahoituksellisia kovenantteja tai ehtoja […].

(18)

Joulukuussa 2011 SAS:n johto päätti yhtiön liiketoiminnan tuloksen heikkenemisen johdosta nostaa vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn kokonaan. Erään SAS:n tytäryhtiön (Spanairin) jätettyä konkurssihakemuksen tammikuussa 2012 SAS aloitti neuvottelut pankkien kanssa ja pääsi sopimukseen kovenanttien uudelleen sopimisesta 15 päivänä maaliskuuta 2012. Tämä kovenanttien muuttaminen lisäsi vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn nostamisen kustannuksia, tiukensi nostoehtoja ja edellytti, että SAS maksoi välittömästi takaisin nostetun määrän kokonaisuudessaan. Lisäksi SAS:n oli toimitettava lainanantajille pääomapohjan vahvistamissuunnitelma, jonka oli saatava hallintoneuvoston ja suurimpien osakkaiden, eli asianomaisten valtioiden ja KAW:n, hyväksyntä.

(19)

Pääomapohjan vahvistamissuunnitelmaa tuettiin niin kutsutulla 4XNG-suunnitelmalla, joka oli jo kehitteillä vuoden 2012 alussa. 4XNG-suunnitelmalla puututtiin myös […] toukokuussa 2012 ilmaisemaan huoleen SAS:n silloisesta ”4 Excellence” -liiketoimintasuunnitelmasta, jäljempänä ’4X-suunnitelma’. SAS:n mukaan se pystyisi 4XNG-suunnitelman avulla saavuttamaan taloudellisesti riippumattoman lentoyhtiön aseman. Suunnitelmassa asetettiin joukko taloudellisia tavoitteita, jotka SAS:n oli saavutettava tilivuonna 2014/2015. Näihin tavoitteisiin kuuluivat yli 8 prosentin käyttökate (EBIT), yli 20 prosentin maksuvalmiusaste ja yli 35 prosentin omavaraisuusaste (oman pääoman suhde varoihin). 4XNG-suunnitelman avulla SAS:n oli määrä pystyä parantamaan tulostaan ennen veroja noin 3 miljardilla Ruotsin kruunulla vuosittain, ja sen toteuttaminen aiheuttaisi noin 1,5 miljardin Ruotsin kruunun rakenneuudistuskustannukset ja kertaluonteiset kustannukset.

(20)

Lisäksi 4XNG-suunnitelman tavoitteena oli valmistella yhtiötä marraskuussa 2013 käyttöön otettaviin uusiin eläkkeitä koskeviin kirjanpitosääntöihin, joiden ennakoitiin vaikuttavan kielteisesti SAS-konsernin omaan pääomaan. Suunnitelma sisälsi myös sitoumuksen toteuttaa omaisuuserien myyntiä ja rahoitusta koskeva suunnitelma, jonka tuottamat mahdolliset nettokäteistulot olivat yhteensä noin 3 miljardia Ruotsin kruunua. Omaisuuserien myyntiin kuuluivat seuraavat (12): i) norjalaisen alueellisen tytärlentoyhtiön Widerøen myynti (13), ii) […] tehdyn vähemmistöosuussijoituksen myynti, iii) lentoasemiin liittyvien kiinteistöintressien myynti, iv) maahuolinnan ulkoistaminen (14), v) lentokoneiden moottorien myynti (15), vi) […] koskeva myynti ja takaisinvuokraus tai muu rahoitustoimi, vii) hallintojärjestelmien ja puhelinpalvelujen ulkoistaminen (16) sekä viii) kolmen Q400-lentokoneen myynti tai vakuudellinen rahoitus.

(21)

Norja väittää, että 4XNG-suunnitelma oli omarahoitteinen eli että SAS saisi riittävästi käteisvaroja toiminnastaan ja muiden kuin ydintoimintojen myynnistä 4XNG-suunnitelman toteuttamisen ensivaiheen kustannusten kattamiseksi. SAS oli kuitenkin huolissaan siitä, että sijoittajat pitäisivät likviditeettiasemaa heikkona 4XNG-suunnitelman toteuttamisen huomattavien ensivaiheen kustannusten seurauksena. Tästä syystä SAS pyysi vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn jatkamista sekä uuden uusiutuvan luottojärjestelyn käyttöönottoa asianomaisten valtioiden ja KAW:n tuella. SAS väitti kuitenkin, että sen paremmin (jatkettua) vanhaa uusiutuvaa luottojärjestelyä kuin uutta uusiutuvaa luottojärjestelyä ei nostettaisi.

(22)

Keskustelut uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä alkoivat 4 päivänä kesäkuuta 2012 (17). Aluksi vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn lainanantajapankit vaativat pääomapohjan vahvistamissuunnitelman mukaisesti (ks. edellä oleva 18 yllä kohta), että asianomaiset valtiot tekisivät uuden pääomasijoituksen esimerkiksi uusannin muodossa, koska pankit eivät olleet halukkaita tukemaan uutta uusiutuvaa luottojärjestelyä yksinään. Asianomaiset valtiot kuitenkin torjuivat tämän ajatuksen.

(23)

Neuvottelujen jälkeen pankit hyväksyivät uuden uusiutuvan luottojärjestelyn, joka toteutettaisiin yhdessä asianomaisten valtioiden ja KAW:n kanssa täysin tasavertaisin ehdoin ilman etuoikeusluokkia tai suhteettomia oikeuksia vakuuteen. On muistettava, että uuden uusiutuvan luottojärjestelyn määräksi asetettiin aluksi [3–6] miljardia Ruotsin kruunua, vaikka käytettävissä olevan vakuuden määrä oli vain [1–4] miljardia Ruotsin kruunua. Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn määrä supistettiin 22 päivänä lokakuuta 2012 viimein 3,5 miljardiin Ruotsin kruunuun (noin 400 miljoonaan euroon).

(24)

Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn perustivat yhdessä asianomaisten valtioiden ja KAW:n kanssa samat pankit, jotka olivat perustaneet vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn (yhtä lukuun ottamatta) (18). Asianomaisten valtioiden osuus uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä oli 50 prosenttia ja se jakautui niiden SAS:stä omistaman osuuden mukaisesti. Lopuista 50 prosentista vastasivat pankit ja KAW. Asianomaiset valtiot ja KAW osallistuvat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn samoin ehdoin (maksut, korot, kovenantit) kuin pankit.

(25)

Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn tärkeimmät piirteet olivat seuraavat:

Se jaettiin kahteen alajärjestelyyn, joiden määrät olivat 2 miljardia Ruotsin kruunua (järjestely A) ja 1,5 miljardia Ruotsin kruunua (järjestely B) ja joiden arvosta asianomaisten valtioiden rahoitusosuus oli 50 prosenttia. Molempien järjestelyjen hinnoitteluedellytyksiin sisältyi ennakkomaksu, sitoutumismaksu, käyttömaksu, marginaalimaksu ja lopetusmaksu.

SAS:n oli täytettävä tiettyjä ehtoja voidakseen nostaa uuden uusiutuvan luottojärjestelyn varoja, ja nämä ehdot olivat tiukemmat järjestelyssä B kuin järjestelyssä A (19).

Uudessa uusiutuvassa luottojärjestelyssä jatkettiin vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn vakuuspakettia, ja lisäksi lainanantajille myönnettiin vakuus, joka muodostui kaikista Widerøen osakkeista ja kaikesta muusta SAS-konsernin hallussa joulukuussa 2012 olleesta kiinnittämättömästä kiinteästä omaisuudesta. Uudella uusiutuvalla luottojärjestelyllä oli siis ylimmän etuoikeussijan vakuus, joka koostui useista SAS:n omaisuuseristä. Näihin lukeutuivat muun muassa 100 prosenttia sen tytäryhtiöiden Widerøen ja SAS Spare Enginen osakkeista, 18 lentokonetta ja useat kiinteistöt. Näiden vakuiden kirjanpitoarvoksi määritettiin noin 2,7 miljardia Ruotsin kruunua (eli noin 75 prosenttia uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä), ja ne jaettiin määräsuhteessa järjestelyn A ja järjestelyn B välillä.

Järjestely B voitiin nostaa vasta, kun järjestely A oli nostettu kokonaan. Tammikuun 1 päivän 2014 jälkeen SAS olisi voinut nostaa varoja siitä vain, jos Widerøen omaisuuserien tai osakkeiden myynti oli suoritettu.

Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn erääntymispäivä oli 31 päivä maaliskuuta 2015.

(26)

Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehdoista päästiin sopimukseen 25 päivänä lokakuuta 2012. Se edellytti kuitenkin muun muassa kunkin valtion parlamentin hyväksyntää ja sopimusten allekirjoittamista ohjaamo- ja matkustamohenkilökunnan ammattijärjestöjen kanssa.

(27)

Asianomaiset valtiot toimittavat CITI:n laatiman 7 päivänä marraskuuta 2012 päivätyn raportin, jäljempänä ’CITI:n raportti’, jonka tarkoituksena oli arvioida, olisiko yksityinen sijoittaja tehnyt uutta uusiutuvaa luottojärjestelyä koskevan sopimuksen samoin ehdoin kuin asianomaiset valtiot niiden tilannetta mahdollisimman tarkoin vastaavassa tilanteessa. Perusskenaariossa oletettiin, että 4XNG-liiketoimintasuunnitelma toteutetaan menestyksekkäästi, minkä perusteella CITI:n raportissa pääteltiin, että valtioiden osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn johtaisi [90–140] prosentin sisäiseen tuottoasteeseen, sijoitusten tuottokertoimeen, joka olisi noin [4–9], ja oman pääoman arvon lähes [700–1 200] prosentin kasvuun (marraskuusta 2012 maaliskuuhun 2015). CITI:n raportissa pääteltiin, että asianomaisten valtioiden edellyttämä tuotto olisi näin ollen vähintään sama kuin yksityisten sijoittajien samanlaisessa tilanteessa edellyttämä tuotto. CITI:n raportissa ei kuitenkaan arvioitu sitä, kuinka todennäköisesti SAS onnistuu toteuttamaan 4XNG-suunnitelman perusskenaarion, eikä myöskään sitä, mitä vaikutuksia olisi perusskenaariosta poikkeamisella, esimerkiksi toissijaisten omaisuuserien rahaksi muuttamisen epäonnistumisella.

(28)

SAS ilmoitti 19 päivänä joulukuuta 2012, että kaikki uuden uusiutuvan luottojärjestelyn voimaantulon edellytykset (ks. edellä oleva 26 kohta) oli täytetty, asianomaisten valtioiden parlamenttien hyväksyntä mukaan lukien. Uusi uusiutuva luottojärjestely oli voimassa tästä päivämäärästä 3 päivään maaliskuuta 2014 korvaten vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn (20).

(29)

Norja selitti 6 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyssä kirjeessä, että kun Widerøen osakkeista oli saatu myytyä 80 prosenttia (20 kohta edellä), asianomaiset valtiot ja lainanantajapankit olivat sopineet SAS:n kanssa uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehtojen muuttamisesta, vaikka tätä koskevaa sopimusta ei vielä ollut muodollisesti allekirjoitettu. Muodollisen tutkintamenettelyn aikana toimittamissaan huomautuksissa Norjan viranomaiset ilmoittivat valvontaviranomaiselle, että kaikki osapuolet olivat allekirjoittaneet uuden uusiutuvan luottojärjestelyn muutosesityksen ja se tulisi voimaan, kun Widerøe-kauppa oli saatu päätökseen, eli 30 päivänä syyskuuta 2013. Muutokset koskivat muun muassa seuraavia seikkoja:

Järjestelmää A pienennettäisiin 1,173 miljardista Ruotsin kruunusta 0,8 miljardiin Ruotsin kruunuun, ja sen maturiteettia pidennettäisiin viidellä kuukaudella 1 päivään kesäkuuta 2014 asti.

SAS asettaisi [0,5–0,8] miljardia Ruotsin kruunua käteisvaroja järjestelyn A vakuudeksi. Loput [0,1–0,4] miljardia kruunua taattaisiin uutta uusiutuvaa luottojärjestelyä koskevassa sopimuksessa jo luetelluilla vakuuksilla.

Järjestelystä A peruutettaisiin 0,2 miljardia Ruotsin kruunua, kun maahuolintatoiminnot oli osittain myyty. Kun uusi uusiutuva luottojärjestely peruutettiin 4 päivänä maaliskuuta 2014, SAS oli jo tehnyt aiesopimuksen mahdollisen ostajan kanssa (21).

Järjestelyä B pienennettäisiin 1,5 miljardista Ruotsin kruunusta 1,2 miljardiin kruunuun.

5.   MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

(30)

Tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valvontaviranomainen ilmaisi epäilevänsä sitä, että asianomaiset valtiot, KAW ja pankit osallistuivat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelmään tasavertaisesti, lähinnä seuraavin perustein:

Pankkien aiempi altistuminen SAS:ään liittyville luottoriskeille niiden vanhaan uusiutuvan luottojärjestelyyn osallistumisen vuoksi. Pankit olivat suurin piirtein puolittaneet rahoitusosuutensa uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn ja siten vähentäneet kokonaisaltistumistaan SAS:ään liittyville riskeille noin 50 prosentilla, mutta asianomaiset valtiot – jotka eivät olleet saaneet tuottoa vuosien 2009 ja 2010 uusanneille SAS:n jatkuvasti negatiivisten tulosten vuoksi – olivat lisänneet SAS:ään liittyviä riskejään.

SAS oli nostanut vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn kokonaisuudessaan tammikuussa 2012, mikä saattoi vaikuttaa lainanantajapankkien päätökseen osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn; ne pyrkivät ehkä näin välttämään uudet nostot ja varmistamaan, etteivät ne menettäisi täysin uusiutuvan luottojärjestelyn rahoitusosuuksiaan SAS:n vaikeuksien vuoksi. Valvontaviranomaiselle oli epäselvää, vaikuttiko asianomaisten valtioiden aiempina vuosina jatkuvasti antama rahoitustuki pankkien päätökseen osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Valvontaviranomainen huomautti myös, että valtioiden osallistuminen oli ehdoton edellytys yksityisten toimijoiden osallistumiselle uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn.

Valvontaviranomainen piti kyseenalaisena, voitiinko KAW:n osallistumista uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn verrata yksityisen sijoittajan osallistumiseen, kun otetaan huomioon KAW:n altistuminen SAS:ään liittyville riskeille sekä osakeomistuksensa että SEB-pankin kautta.

(31)

Lisäksi valvontaviranomainen kyseenalaisti sen, voitiinko asianomaisten valtioiden osallistumista uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn pitää järkevänä osakkaan näkökulmasta ja täyttäisikö se markkinataloussijoittajaperiaatteen vaatimukset tasavertaisen osallistumisen logiikan ulkopuolella. Tässä suhteessa valvontaviranomainen arvioi, perustuiko 4XNG-suunnnitelma riittävän luotettaviin oletuksiin, jotta se saisi yksityisen sijoittajan osallistumaan uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn, ja olivatko suunnitelmassa tehdyt herkkyysanalyysit liian optimistisia.

(32)

Valvontaviranomainen totesi muun muassa, että suunnitelmassa esitetyt luvut, jotka koskivat markkinoiden kasvua tarjottuina matkustajakilometreinä sekä BKT:tä, olivat optimistisia ja että kaudelle 2015–2017 ennustettiin 0 prosentin inflaatioastetta. Se epäili myös, oliko uuden uusiutuvan luottojärjestelyn allekirjoitusajankohtana voitu ennustaa, että kaikki kustannussäästöjä ja omaisuuserien myyntiä koskevat aloitteet saataisiin toteutettua menestyksellisesti.

(33)

Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehtojen ja asianomaisten valtioiden osallistumisesta tähän luottojärjestelyyn odotettua tuottoa koskevan CITI:n arvion osalta valvontaviranomainen painotti, että CITI:n raportissa ei arvioitu 4XNG-suunnitelmaa eikä tehty herkkyysanalyysiä rahoitusmallista, vaan siinä tukeuduttiin vain CITI:lle toimitettuihin tietoihin. Valvontaviranomainen korosti myös, että CITI:n raportissa ei arvioitu uuden uusiutuvan luottojärjestelyn vakuutta yksityisen markkinainvestoijan näkökulmasta ja että siinä ei pohdittu mahdollisten vähemmän suotuisiin oletuksiin (myös maksukyvyttömyys) perustuvien vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutusta tuottoanalyysiin. Tältä osin valvontaviranomainen totesi, että CITI:n raportissa todennäköisyys siitä, että SAS joutuisi maksukyvyttömyystilaan kolmen seuraavan vuoden aikana, katsottiin nollaksi, mikä vaikutti riskin aliarvioimiselta.

(34)

Edellä esitetyn huomioon ottaen valvontaviranomainen ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että asianomaisten valtioiden osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn saattoi muodostaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun edun SAS:n hyväksi.

(35)

Jos uusi uusiutuva luottojärjestely oli ETA-sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea, valvontaviranomainen epäili, voitiinko sitä pitää yhteensopivana ETA-sopimuksen kanssa. Tässä suhteessa valvontaviranomainen arvioi, voitaisiinko asiassa soveltaa jotain ETA-sopimuksessa määrättyä mahdollista yhteensopivuusperustetta. Toimenpiteen luonteen ja SAS:n vaikeudet huomioon ottaen valvontaviranomainen totesi, että kyseeseen tulevat ainoastaan perusteet, jotka koskevat ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista tukea vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi valvontaviranomaisen asiaa koskevien suuntaviivojen (22), jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat’, perusteella. Valvontaviranomainen päätyi kuitenkin alustavasti siihen päätelmään, että pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa vahvistetut pelastamis- ja rakenneuudistustuen edellytykset eivät ilmeisesti täyttyneet.

6.   HUOMAUTUKSET ALOITTAMISPÄÄTÖKSESTÄ

6.1   Norjan viranomaisten huomautukset

(36)

Norja katsoi, että se osallistui uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn markkinaehdoin, koska se osallistui siihen tasavertaisin ehdoin pankkien ja KAW:n kanssa, mikä sulkee pois valtiontuen olemassaolon.

(37)

Norja totesi, että SAS ei nostanut varoja vanhasta uusiutuvasta luottojärjestelystä sinä aikana, kun neuvotteluja uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä käytiin. Se huomautti vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn maaliskuussa 2012 tehdyistä muutoksista, joilla otettiin käyttöön vielä tiukemmat nostoehdot, ja katsoi, että pankit pystyivät näin ollen kesäkuun lopusta 2012 lähtien hylkäämään kaikki SAS:n tekemät nostopyynnöt. SAS maksoi uusiutuvasta luottojärjestelystä nostetun määrän takaisin kokonaisuudessaan maaliskuussa 2012, eikä sen jälkeen nostanut varoja vanhasta uusiutuvasta luottojärjestelystä. Tämän seurauksena kyseisiä pankkeja voitiin kohtuudella pitää ”ulkopuolisina” sijoittajina, jotka osallistuivat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn samoin ehdoin kuin asianomaiset valtiot (23) ilman merkittävää vakuudetonta altistumista SAS:ään liittyville riskeille (24).

(38)

KAW:n osallistumisesta uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn yhdessä pankkien kanssa Norjan viranomaiset katsoivat, että KAW:n taloudellinen altistuminen SEB:n riskille oli rajoitettua eikä tämä voinut vaikuttaa sen päätökseen osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn.

(39)

Lisäksi Norja katsoi, että 4XNG-suunnitelma oli realistinen ja että se voitiin toteuttaa menestyksellisesti. Sen mukaan kaikki näkökohdat ja oletukset, myös tuloennusteita (”RASK”) (25), kustannussäästötoimenpiteitä ja suunniteltuja myyntejä koskevat oletukset, tutkittiin huolellisesti ja niiden todettiin vastaavan 4XNG-suunnitelman rahoitustavoitteita vuosiksi 2014–2015. Lisäksi sekä asianomaisten valtioiden että pankkien ulkoiset taloudelliset neuvonantajat (valtioiden osalta Goldman Sachs ja pankkien osalta […]) tarkastivat perusteellisesti 4XNG-suunnitelman – sekä kaikki oletukset, joihin se perustui – ja suunnitelmaa mukautettiin niiden huomautusten ja suositusten mukaan. Norja korosti myös, että odotuksia suunnitelman menestyksellisestä täytäntöönpanosta päätettäessä uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn osallistumisesta tuki se tosiseikka, että uusien sopimusten tekeminen ammattijärjestöjen kanssa oli uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ennakkoedellytys. Lisäksi kehitys joulukuun 2012 ja uuden uusiutuvan luottojärjestelyn 4 päivänä maaliskuuta 2014 tapahtuneen peruuttamisen välillä osoitti Norjan mukaan, että suunnitelma olisi tuottanut odotetut tulokset (26).

(40)

Uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehdoista Norja katsoi, että ne olivat tavanomaisten markkinaehtojen mukaisia, koska ne olivat samanlaiset kuin vastaavissa liiketoimissa sovelletut ehdot ja koska uudella uusiutuvalla luottojärjestelyllä oli myös korkeammat ennakkomaksut ja tiukemmat nostoehdot kuin useimmissa analysoiduissa liiketoimissa. Vakuuspaketin osalta Norja totesi, että lainanantajapankkien todelliset taloudelliset riskit olivat mitättömän pienet, koska vakuuksien arvioitu arvo ylitti selvästi järjestelyn A suuruuden. Tämän seurauksena vakuuspaketti tai muut SAS:n myyntikelpoiset omaisuuserät, kuten […], sen omistusosuus […] jne., olisivat kattaneet selvitystilaskenaariossa kaikki lainanantajapankkien vaateet. Edellä esitettyä tukee myös se, että huomattava osa järjestelyn A sitoumuksista peruutettiin vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Norjan mukaan tämä osoittaa, että pankit toimivat kaupallisin perustein ja varovaisesti päättäessään osallistua asianomaisten valtioiden ja KAW:n kanssa uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn.

(41)

Lisäksi Norja ilmoitti, että uusi uusiutuva luottojärjestely on tuottanut uusiutuvan luottojärjestelyn lainanantajille huomattavasti tuottoa SAS:n tarvitsematta nostaa varoja siitä. Tämä tukee sitä näkemystä, että asianomaisten valtioiden osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn yhdessä KAW:n ja pankkien kanssa oli täysin markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista.

6.2   SAS-konsernin huomautukset

(42)

SAS-konserni katsoi, että asianomaiset valtiot osallistuivat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn osakkaiden ominaisuudessa eivätkä viranomaisina. Tästä näkökulmasta tällaiseen välineeseen osallistuminen oli parempi vaihtoehto kuin pääomasijoitus, kun otetaan huomioon maksuista sekä osakkeiden arvon ennustetusta noususta johtuva huomattava tuotto osakkaille/lainanantajille.

(43)

SAS-konserni totesi, että tasavertaista asemaa koskeva ehto täyttyi, koska pankit eivät altistuneet SAS:ään liittyville riskeille, ja siksi niitä olisi kohdeltava ”ulkopuolisina” sijoittajina. Lisäksi valtioiden osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn ei vaikuttanut pankkien toimintaan, koska osakkaiden liittymistä uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn pyysi SAS eivätkä pankit. Lisäksi SAS-konserni väitti, että pankit päättivät osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn tasavertaisin ehdoin asianomaisten valtioiden ja KAW:n kanssa riski-tuotto-analyysin hyvin myönteisten tulosten perusteella.

(44)

SAS-konserni tuki myös Norjan väitettä siitä, että 4XNG-suunnitelman taustalla olleet oletukset olivat luotettavia ja että niiden ennusteet kolmen tärkeimmän seikan eli ASK-indikaattorilla mitatun markkinoiden kasvun, BKT:n kasvun vuosina 2015–2017 ja oletetun 0 prosentin inflaatioasteen osalta olivat hyvin realistiset. Kaikki lainanantajapankit tarkastivat myös hyvin huolellisesti kaikki suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät riskit ja kiinnittivät tässä yhteydessä erityistä huomiota yhtiön kannattavuuden kannalta keskeiseen RASK-indikaattoriin.

(45)

Samalla SAS-konserni katsoi, että vakuuspakettia oli arvioitu riittävästi, mikä lievensi sitä riskiä, että SAS laiminlöisi 4XNG-suunnitelman toteutuksen. Tätä tukee se tosiseikka, että kustannussäästöjen aikaansaaminen oli ennakkoedellytys lainanantajien osallistumiselle uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn ja että uusien työehtosopimusten tekeminen marraskuussa 2012 oli suunnitelman menestyksellisen täytäntöönpanon avain.

(46)

SAS-konserni arvosteli valvontaviranomaista lisäksi siitä, että tämä ei ollut ottanut huomioon konkurssivaihtoehtoa eikä sitä seikkaa, että asianomaiset valtiot olisivat menettäneet yhdistettyjen omistusosuuksiensa arvon, ellei uutta uusiutuvaa luottojärjestelyä olisi perustettu. Tässä yhteydessä SAS-konserni korosti, että asianomaiset valtiot osallistuivat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn SAS:n keskeisten osakkaiden ominaisuudessa ja pyrkivät saamaan asianmukaisen tuoton sijoitukselleen.

(47)

SAS-konserni ilmoitti lisäksi, että 4XNG-suunnitelman täytäntöönpano oli tuottanut 3 miljardin Ruotsin kruunun säästöt ennen veroja, minkä ansiosta SAS:n tulos marraskuusta 2012 heinäkuuhun 2013 oli positiivinen.

6.3   FAM:n huomautukset

(48)

KAW:n omaisuuden hoidosta vastaavan yrityksen FAM:n mukaan KAW:n päätös osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn tehtiin riippumatta sen SEB-osakkuudesta sekä SEB:n altistumisesta SAS:ään liittyville riskeille. FAM totesi, että KAW:lla ei ollut enemmistöosakkuutta SEB:ssä eikä sillä myöskään voitu katsoa olleen määräysvalta SEB:ssä.

(49)

FAM tutki 4XNG-suunnitelman, siihen liittyvät taloudelliset riskit sekä vakuuspaketin, ja katsoi olevan KAW:n edun mukaista osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Tässä suhteessa se vertasi KAW:n SAS:ään tekemän pitkän aikavälin sijoituksen ja siitä tulevaisuudessa mahdollisesti saatavien tuottojen suojaamista sekä SAS:n uudessa uusiutuvassa luottojärjestelyssä maksamia korkeita maksuja SAS:n toiminnan lopettamiseen, jota se ei pitänyt taloudellisesti suotuisana vaihtoehtona.

(50)

FAM oli myös samaa mieltä Norjan ja SAS-konsernin kanssa siitä, että kaikki osakkaat osallistuivat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn tasavertaisin ehdoin ilman mitään etuoikeusluokkia, suhteettomia oikeuksia vakuuteen tai muita epäsymmetrisiä ehtoja. Päätös osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn perustui niiden tuottomahdollisuuksien perinpohjaiseen analyysiin, joita vahvasta ja kilpailukykyisestä SAS:stä jatkossa seuraisi.

(51)

FAM yhtyi myös Norjan näkemykseen siitä, että lainanantajapankkien päätös osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn perustui kaupallisiin näkökohtiin, koska niiden silloinen altistuminen vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn riskeille oli vain teoreettista. Se katsoi, että osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn oli pankeille jopa vähemmän houkuttelevaa kuin asianomaisille valtioille ja KAW:lle, koska nämä saattoivat laskea osakkeiden hinnannousun varaan. Tästä syystä se väitti, että tasavertaista asemaa koskevan ehdon on katsottava täyttyneen.

II.   ARVIOINTI

1.   VALTIONTUEN OLEMASSAOLO

(52)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

(53)

Valtiontuen käsitteeseen kuuluu kaikentyyppinen suora tai välillinen etu, joka rahoitetaan valtion varoista joko valtion itsensä tai valtion valtuuttamien laitosten toimesta.

(54)

Ollakseen valtiontukea toimenpiteen on oltava peräisin valtion varoista ja seurausta valtion toiminnasta. Valtion varoja ovat periaatteessa jäsenvaltion ja sen viranomaisten varat sekä niiden julkisten yritysten varat, joissa viranomaiset voivat käyttää määräysvaltaa joko suoraan tai välillisesti.

(55)

Kyseiseen toimenpiteeseen liittyy kiistatta valtion varoja, koska se rahoitettiin asianomaisten valtioiden talousarvioista tulevilla varoilla, ja se oli kiistatta seurausta valtion toiminnasta. Erityisesti voidaan huomauttaa, että Norjan parlamentti hyväksyi valtion osallistumisen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn (ks. 28 kohta edellä).

(56)

Kyseisen toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja oltava omiaan vaikuttamaan sopimuspuolten väliseen kauppaan.

(57)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun jäsenvaltion myöntämä rahoitustuki vahvistaa yrityksen asemaa unionin sisäisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan ainakin mahdollisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun (27). Tässä suhteessa valvontaviranomainen katsoo, että kaikki valtion varoista SAS:lle myönnetyt mahdolliset taloudelliset edut täyttäisivät tämän ehdon. SAS on kilpaillut muiden lentoyhtiöiden kanssa Euroopan unionin ja ETA:n alueella varsinkin siitä lähtien, kun lentoliikenteen vapauttamista koskevan toimenpidepaketin kolmas osio (”kolmas paketti”) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 (28). Lisäksi ETA:n sisäisillä suhteellisen lyhyillä matkoilla lentoliikenne kilpailee maantie- ja rautatieliikenteen kanssa, ja siksi toimenpide saattaa vaikuttaa myös maantie- ja rautatieliikenteen harjoittajiin.

(58)

Näin ollen ainoa kyseenalainen valtiontuen kriteeri on se, antoiko toimenpide SAS:lle perusteetonta valikoivaa taloudellista etua.

(59)

Ottaen huomioon, että uusi uusiutuva luottojärjestely peruutettiin 4 päivänä maaliskuuta 2014, valvontaviranomainen on arvioinut, antoiko uusi uusiutuva luottojärjestely SAS:lle perusteetonta valikoivaa taloudellista etua järjestelyn perustamisesta vuonna 2012 sen peruuttamiseen vuonna 2014.

2.   TALOUDELLINEN ETU SAS:N HYVÄKSI

(60)

Määrittääkseen, myönnettiinkö SAS:lle ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, valvontaviranomainen arvioi, saiko lentoyhtiö taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämän kysymyksen tutkimiseksi valvontaviranomainen soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta, jonka mukaan kysymys ei ole valtiontuesta, jos kooltaan asianomaisia julkissektorin elimiä vastaava ja tavanomaisissa markkinaolosuhteissa markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja olisi samanlaisissa olosuhteissa voinut toteuttaa kyseisen toimenpiteen tuensaajalle.

(61)

Markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti valvontaviranomaisen on näin ollen arvioitava, olisiko yksityinen sijoittaja toteuttanut arvioitavana olevan liiketoimen samoin ehdoin. Hypoteettisen yksityisen sijoittajan asenne on sama kuin varovaisen sijoittajan, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa ylittämättä tietylle tuottotasolle hyväksyttävää riskitasoa (29).

(62)

Periaatteessa julkisista varoista maksettu pääomasijoitus ei ole valtiontukea, jos se tapahtuu samaan aikaan kuin yksityisen sijoittajan vastaavissa olosuhteissa ja vastaavin ehdoin (pari passu) toteuttama huomattava pääomasijoitus (30).

2.1   Asianomaisten valtioiden, KAW:n ja pankkien osallistuminen tasavertaisin ehdoin uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn

(63)

Valvontaviranomainen huomauttaa, että uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn osallistuneet pankit osallistuivat myös vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Uudessa uusiutuvassa luottojärjestelyssä asianomaiset valtiot kuitenkin lisäsivät altistumistaan SAS:ään liittyville riskeille, kun taas pankit suurin piirtein puolittivat rahoitusosuutensa (366 miljoonasta eurosta noin 200 miljoonaan euroon) ja pienensivät siten uusiutuvan luottojärjestelyn SAS:ään liittyvää kokonaisriskiään noin 50 prosentilla. Tämän vuoksi valvontaviranomainen ilmaisi aloittamispäätöksessä epäilyksiä siitä, täyttyikö tasavertaisia ehtoja koskeva vaatimus, koska asianomaisten valtioiden ja pankkien asemat ilmeisesti poikkesivat toisistaan.

(64)

Norja ja SAS-konserni katsoivat muodollisessa tutkintamenettelyssä, että lainanantajapankeilla ei ollut vanhasta uusiutuvasta luottojärjestelystä johtuvia riskejä, kun ne neuvottelivat osallistumisestaan uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Tästä syystä pankkeja olisi täytynyt pitää ”ulkopuolisina” sijoittajina, jotka olivat vastaavassa asemassa kuin asianomaiset valtiot ja KAW.

(65)

Valvontaviranomainen huomauttaa, että SAS oli nostanut vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn kokonaisuudessaan tammikuussa 2012 (ks. 18 kohta edellä). Maaliskuussa 2012 vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn tehtyihin muutoksiin sisältyi muun muassa ehto, jonka mukaan nostettu määrä oli maksettava takaisin täysimääräisesti ja välittömästi. Nostetut määrät maksettiin takaisin kokonaisuudessaan maaliskuussa 2012, ja vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn samassa kuussa tehdyt muutokset aiheuttivat sen, että SAS:n oli erittäin vaikeaa nostaa varoja järjestelystä tämän jälkeen (31). Lisäksi SAS:n oli toimitettava kesäkuuhun 2012 mennessä pääomapohjan vahvistamissuunnitelma, jonka oli saatava hallintoneuvoston ja suurimpien osakkaiden, eli asianomaisten valtioiden ja KAW:n, hyväksyntä. Pankit hylkäsivät aluksi tämän suunnitelman. Vasta marraskuussa 2012, tutkittuaan huolellisesti tarkistetun 4XNG-suunnitelman, asianomaiset valtiot päättivät osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn, ja pankit seurasivat niiden esimerkkiä.

(66)

Tämän seurauksena Norjan viranomaiset ja SAS-konserni väittivät muodollisessa tutkintamenettelyssä, että SAS:ää tosiasiallisesti estettiin pyytämästä vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn nostoa. Tietoisina tästä tilanteesta pankkien oli päätettävä, jatkaako vanhaa uusiutuvaa luottojärjestelyä sen päättymiseen eli kesäkuuhun 2013 asti vai osallistuako uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn tasavertaisin ehdoin asianomaisten valtioiden ja KAW:n kanssa huolimatta siitä, että valtioilla ja KAW:llä oli osakkaina suuremmat kannustimet osallistua järjestelyyn, koska 4XNG-suunnitelman täytäntöönpanon tuloksena niiden osakkeiden arvo saattoi kohota.

(67)

Vaikka valvontaviranomainen pitää todennäköisenä, että pankit – ainakin ne pankit, joilla ei ollut muita vakuudettomia kahdenvälisiä SAS:ään liittyviä vastuita – eivät olleet aineellisesti altistuneet vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittyville riskeille päättäessään osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn, se katsoo myös, että oli edelleen olemassa riski siitä, että SAS olisi voinut täyttää nostoehdot ennen kuin uusi uusiutuva luottojärjestely oli perustettu. Sillä, että näin ei tapahtunut eikä vanhaa uusiutuvaa luottojärjestelyä käytetty sen jälkeen, kun se oli maksettu kokonaisuudessaan takaisin maaliskuussa 2012, ei ole tässä suhteessa merkitystä. Näillä perustein vaikuttaa siltä, että pankeilla oli vanhassa uusiutuvassa luottojärjestelyssä jonkin verran SAS:ään liittyviä riskejä, joita asianomaisilla valtioilla (ja KAW:llä) ei ollut. Tästä syystä valvontaviranomainen ei voi hyväksyä Norjan viranomaisten väitettä siitä, että pankit osallistuivat uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn ”ulkopuolisena” sijoittajana huolimatta niiden altistumisesta vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn riskeille.

(68)

Valvontaviranomainen ei myöskään ole samaa mieltä Norjan kanssa siitä, että eräiden pankkien vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittyviin kahdenvälisiin järjestelyihin (32) perustuvat riskit eivät muodostaneet pankeille mitään taloudellista riskiä niiden neuvotellessa osallistumisesta uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn sillä perusteella, että näitä järjestelyjä ei voitu nostaa, ellei vanhaa uusiutuvaa luottojärjestelyä ollut nostettu kokonaisuudessaan. Kuten edellä mainittiin, oli olemassa riski – vaikkakin pieni – siitä, että nostoehdot olisi voitu täyttää huolimatta siitä, että maaliskuussa 2012 tehtyjen muutosten ja käyttöön otettujen tiukkojen ehtojen seurauksena se, että SAS olisi nostanut varoja vanhasta uusiutuvasta luottojärjestelystä, oli hyvin epätodennäköistä.

(69)

Lisäsi vaikuttaa siltä, että eräillä pankeilla oli muita SAS:ään liittyviä riskejä. Esimerkiksi […] oli vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn osallistumisen lisäksi (30 päivänä syyskuuta 2012) vakuudeton (ja nostamaton) [200–600] miljoonan Ruotsin kruunun suuruinen kahdenvälinen SAS:ään liittyvä riski sekä [500–900] miljoonan Ruotsin kruunun suuruinen vakuudeton luottokorttiriski. Se olisi näin ollen voinut joutua kattamaan asiakkaille maksettavista korvauksista aiheutuvat kustannukset, jos SAS olisi peruuttanut vastaavat lennot. Vaikka tämä vakuudeton luottokorttiriski muodosti [0–2] prosenttia […] noin [1 000–3 000] miljardin Ruotsin kruunun kokonaisluottosalkusta, se oli kuitenkin taloudellinen riski, ja tästä syystä ei voida hyväksyä, että […] oli vastaavassa asemassa kuin asianomaiset valtiot päättäessään osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn.

(70)

Lisäksi kolmella muulla pankilla (esimerkiksi […]) oli maksamattomiin lentokoneiden rahoitusjärjestelyihin liittyviä riskejä. Vaikka asianomaiset valtiot väittävät, että rahoituksen vakuutena olivat lentokoneet eikä se muodostanut pankeille taloudellista riskiä, koska ne olisi voitu helposti myydä markkinoilla, tätä ei ole tosiasiallisesti todistettu. On epäselvää, olisiko rahoituksen koko määrä todella saatu takaisin lentokoneiden pakkomyynnin tapauksessa.

(71)

Valvontaviranomainen myös kysyi aloittamispäätöksessä, oliko asianomaisten valtioiden toiminta voinut vaikuttaa pankkien käyttäytymiseen, kun otetaan huomioon, että valtiot olivat edellisinä vuosina antaneet lentoyhtiölle jatkuvaa rahoitustukea (esimerkiksi vuosien 2009 ja 2010 uusannit). Lisäksi pankit olivat valmiita osallistumaan uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn vain sillä ehdolla, että asianomaiset valtiot osallistuivat siihen, kuten edellä 21 ja 22 kohdassa selitettiin.

(72)

Periaatteessa valvontaviranomainen katsoo, että tasavertaisten ehtojen vaatimusta ei voida soveltaa tapauksissa, joissa valtion osallistuminen on yksityisten toimijoiden liiketoimeen osallistumisen ehdoton edellytys.

(73)

Muodollisessa tutkintamenettelyssä Norja ja SAS-konserni väittivät, että pankit eivät missään uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä käytyjen neuvottelujen vaiheessa katsoneet, että asianomaisten valtioiden aiempi käyttäytyminen ja niiden jatkuva valmius tukea SAS:ää, vaikka vuosien 2009 ja 2010 uusannit eivät tuottaneet niin paljon tuloja kuin valtiot olivat ennustaneet, olisi vaikuttanut niihin.

(74)

Valvontaviranomainen ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yksityiset toimijat eivät olisi olleet valmiita sijoittamaan yritykseen, jolla oli tällainen tuloshistoria ja epävarmat ennusteet, ilman valtioiden osallistumista. Samalla se ei voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että valtiot, jotka olivat kieltäytyneet sijoittamasta uutta pääomaa ja osallistumasta huonommassa etuoikeusasemassa olevaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn, eivät enää olleet valmiita sijoittamaan lisää varoja SAS:ään. Näistä näkökohdista huolimatta valvontaviranomainen ei edelleenkään ole vakuuttunut siitä, että valtioiden osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn tapahtui tasavertaisin ehdoin lainanantajapankkien kanssa, kun otetaan huomioon, että asianomaisten valtioiden osallistumisen seurauksena pankit vähensivät uusiutuvan luottojärjestelyn SAS:ään liittyvää kokonaisriskiään noin 50 prosentilla, kun taas valtiot samanaikaisesti lisäsivät SAS:ään liittyvää riskiään.

(75)

Sen suhteen, voidaanko KAW:n toimintaa pitää vertailukohtana, jonka perusteella voidaan määrittää yksityisen sijoittajan toiminta, muodollinen tutkintamenettely osoitti, että KAW:n altistuminen SAS:ään liittyville riskeille sen SEB:stä omistaman osuuden kautta oli pienempi kuin mitä aloittamispäätöksessä esitettiin. Kun otetaan huomioon, että KAW on vain SEB:n vähemmistöosakas ja että SEB:n altistuminen SAS:ään liittyville riskeille oli rajoitettua, voidaan väittää, että KAW:n motiivina osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn olivat sijoituksen kannattavuusnäkymät.

(76)

Edellä esitetty huomioon ottaen valvontaviranomainen ei muodollisen tutkintamenettelyn perusteella ole voinut päätellä varmasti, että kyseinen liiketoimi toteutettiin tasavertaisin ehdoin.

(77)

Tasavertaisia ehtoja koskevasta arvioinnista riippumatta valvontaviranomainen on myös tutkinut, voitiinko asianomaisten valtioiden osallistumista uuteen uusiutuvan luottojärjestelyyn pitää järkevänä osakkaan näkökulmasta ja täyttäisikö se markkinataloussijoittajaperiaatteen vaatimukset tasavertaisen osallistumisen logiikan ulkopuolella.

2.2   Arviointi valtioiden osallistumisesta uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn markkinataloussijoittajaperiaatteen perusteella

(78)

Vastattava kysymys on se, olisiko yksityinen sijoittaja, joka on valtioiden kanssa samassa asemassa, eli SAS:n osakas, osallistunut niissä olosuhteissa, joissa valtiot olivat vuonna 2012, uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn samoin ehdoin (33).

(79)

Ulkopuolisten taloudellisten neuvonantajien (Goldman Sachs International ja CITI asianomaisten valtioiden osalta ja […] lainanantajien osalta) ennen uuden uusiutuvan luottojärjestelyn perustamista tekemät riippumattomat analyysit antavat osviittaa tämän asian suhteen. Norjan aloittamispäätökseen antaman vastauksen mukaan asianomaiset valtiot päättivät osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn vasta, kun niiden ulkopuoliset neuvonantajat olivat tutkineet perusteellisesti 4XNG-suunnitelman ja kun uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehtoja oli tämän perusteella muutettu.

(80)

Vaikka valvontaviranomainen ilmaisi aloittamispäätöksessään eräitä varauksia CITI:n laatiman raportin laajuuden suhteen, Norja on selventänyt, että sen päätös osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn perustui kaikkiin sen taloudellisten neuvonantajien laatimiin analyyseihin eikä CITI:n raporttia näin ollen tulisi arvioida niistä erillään.

(81)

Taloudellisten neuvonantajien tehtävänä oli muun muassa laatia kriittinen analyysi 4XNG-suunnitelmasta ja uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä sekä niihin liittyvistä heikkouksista ja haavoittuvuuksista. Tämä analyysi tehtiin useissa peräkkäisissä raporteissa, joissa viitattiin SAS:n aiempaan tuloskehitykseen ja muihin alan vertailuarvoihin. Neuvonantajat antoivat useita suosituksia riskejä lieventävistä strategioista sekä 4XNG-suunnitelman että uuden uusiutuvan luottojärjestelyn osalta. Näiden neuvojen mukaisesti asianomaiset valtiot vaativat useita mukautuksia 4XNG-suunnitelmaan (kustannussäästötoimenpiteiden vauhdittaminen ja lisätoimien sisällyttäminen) sekä mukautuksia uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehtoihin nostojen todennäköisyyden vähentämiseksi.

(82)

4XNG-suunnitelman analyysissään ulkopuoliset neuvonantajat yksilöivät ja painottivat keskeisiä mahdollisia riskialoja, joita olivat muun muassa kustannussäästötavoitteet, omaisuuserien myynnit ja RASK-indikaattoriin kohdistuva paine. Tämän riskinarvioinnin tuloksena esitettiin muun muassa seuraavat huomiot:

Kustannussäästötavoitteet

Saatujen ulkoisten neuvojen perusteella 4XNG-suunnitelmaa muutettiin ja vahvistettiin sisällyttämällä siihen kustannussäästöjä noin [1–4] miljardin Ruotsin kruunun arvosta vuodessa (alkuperäinen tavoite oli [1–4] miljardia kruunua vuodessa). Vaikka kustannussäästötavoitteiden saavuttamatta jättämistä pidettiin huolenaiheena, keskeinen toimenpide 4XNG-suunnitelman riskien poistamiseksi ennen uuden uusiutuvan luottojärjestelyn päätökseen saattamista oli uusien, työntekijöiden palkkoja ja etuuksia leikkaavien työehtosopimusten tekeminen sekä marraskuussa 2012 tehdyt eläkejärjestelmän muutokset. Tämä johti hieman alle […] Ruotsin kruunun suoriin kustannussäästöihin, ja asianomaisten valtioiden vaatimuksesta toimenpide oli pantava menestyksellisesti täytäntöön ennen kuin uusi uusiutuva luottojärjestely voi tulla voimaan.

Omaisuuserien myynti

Koska ulkopuolinen taloudellinen neuvonantaja kyseenalaisti omaisuuserien myyntiä koskevat alkuperäiset oletukset ja koska prosessin aikana saatiin myös uutta tietoa, 4XNG-suunnitelman suunniteltujen myyntien lopullinen luettelo poikkesi SAS:n alun perin ehdottamasta luettelosta (34). Asianomaisten valtioiden taloudellinen neuvonantaja päätteli lopulta, että lopulliseen 4XNG-suunnitelmaan sisältyneet myynnit (joiden arvioitu arvo oli noin 3,0 miljardia Ruotsin kruunua) voitiin toteuttaa arvioidussa aikataulussa. Lisäksi uusi uusiutuva luottojärjestely sisälsi Widerøen myynnin ajoitusta koskevia määräyksiä sekä määräyksiä siitä, että myynnin tuotot oli ehdottomasti käytettävä uuden uusiutuvan luottojärjestelyn takaisinmaksuun.

RASK-indikaattoriin kohdistuva paine

Tuottoa ja RASK-indikaattoriin kohdistuvaa painetta koskevat taustaoletukset arvioitiin ja ne katsottiin kohtuullisiksi ottaen huomioon aiempaa kehitystä koskevat merkitykselliset tiedot, kolmansien osapuolien ennusteet ja kilpailuympäristön silloiset tunnetut muutokset. Näiden oletusten ei tästä syystä katsottu muodostavan merkittävää riskiä 4XNG-suunnitelman täytäntöönpanolle.

(83)

Mitä tulee valvontaviranomaisen aloittamispäätöksessä esittämiin epäilyihin 4XNG-suunnitelman erityisten kehitystekijöiden optimistisuudesta (ASK-indikaattorilla mitattu markkinoiden kasvu, BKT:n kasvuennusteet ja 0 prosentin inflaatioaste vuosina 2015–2017), Norjan ja SAS-konsernin muodollisessa tutkintamenettelyssä toimittamat tiedot osoittavat, että näissä arvioissa otettiin erityisesti huomioon tärkeimmät markkinat, joilla SAS toimii. Tähän sisältyi yhtiön korostuneempi altistuminen Pohjois-Euroopan pikemmin kuin Etelä-Euroopan riskeille sekä sen Yhdysvaltojen ja Aasian markkinoihin liittyvä riski. Toimitetuissa huomautuksissa todettiin lisäksi, että kaudeksi 2015–2017 arvioitu vuotuinen 0 prosentin kustannusinflaatio on nettotulos taustalla olevasta (EU:n arvioidun inflaatioasteen mukaisesta) 2 prosentin vuotuisesta inflaatioasteesta sekä oletuksesta, jonka mukaan tämä voitaisiin neutraloida uusilla kustannussäästötoimenpiteillä.

(84)

Vastauksena siihen, että CITI:n raportissa esitetty sisäistä tuottoastetta koskeva analyysi ei sisältänyt herkkyysanalyysiä (ks. 33 kohta edellä), sekä valvontaviranomaisen vähemmän optimististen skenaarioiden mahdollisista vaikutuksista aluksi ilmaisemaan huoleen Norja toimitti aloittamispäätöstä koskevissa huomautuksissaan valvontaviranomaiselle lisätietoja suoritetun herkkyysanalyysin laajuudesta. Goldman Sachs esitti useita herkkyystestejä 4XNG-suunnitelman laatimisen aikana kesäkuusta syyskuuhun 2012. Syyskuussa 2012 esitetyn tarkistetun analyysin mukaan SAS:n käteisvarat eivät loppuisi edes esitetyissä pessimistisemmissä skenaarioissa. Toisin sanoen SAS:n kassatilanne pysyisi kaikissa analysoiduissa tapauksissa uusiutuvan luottojärjestelyn vaihteluvälin alapään yläpuolella. Markkinoiden luottamuksen säilyttämiseksi katsottiin kuitenkin, että tarvittiin likviditeettitakaus ja että uusiutuva luottojärjestely oli edelleen realistisin vaihtoehto tällaisen varalikviditeetin hankkimiseksi.

(85)

Valvontaviranomainen panee näin ollen merkille, että 4XNG-suunnitelmaa on tarkasteltu useita kertoja taloudellisesta näkökulmasta (mukaan lukien suunnitelman eri vaiheiden laaja analyysi ja testaus). Valvontaviranomainen panee myös merkille tästä seuranneet asianomaisten valtioiden vaatimukset pienentää täytäntöönpanoriskejä ja saada aikaan rakenneuudistussuunnitelma ennen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittymistä. Tällaiset toimet vaikuttaisivat vastaavan varovaisen yksityisen markkinasijoittajan toimintaa. Tästä huolimatta on silti pohdittava, olivatko uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehdot sellaiset, että asianomaisten valtioiden kanssa samassa asemassa eli yhtiön osakkaana oleva yksityinen markkinasijoittaja olisi hyväksynyt ne.

(86)

Norja ja SAS-konserni ovat selittäneet, että yksi ilmailualan erityispiirre on tarve ylläpitää hyvää maksuvalmiutta, jotta säilytetään asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus yrityksen kykyyn jatkaa toimintaa. Kun otetaan huomioon SAS:n taloudelliset vaikeudet vuonna 2012 sekä silloinen likviditeettitilanne, asianomaisten valtioiden todennäköisenä motiivina osallistua SAS:n osakkaina uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn oli suurempien tappioiden tai konkurssin välttäminen yhtiötä koskevan likviditeettipaon tapauksessa.

(87)

Tässä suhteessa asianomaiset valtiot vaikuttavat ottaneen huomioon erityisesti riippumattomien taloudellisten neuvonantajien suositukset laatiessaan uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehtoja. Vaikuttaa itse asiassa siltä, että uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehdoilla pyrittiin kokonaisuutena lieventämään suurimpia havaittuja kaupallisia riskejä. Kuten edellä 82 kohdassa huomautettiin, uuden uusiutuvan luottojärjestelyn täytäntöönpanon yhtenä keskeisenä ennakkoedellytyksenä oli esimerkiksi se, että lentohenkilöstön kanssa onnistuttiin tekemään uudet työehtosopimukset. Lisäksi järjestelyyn B sovelletut nostoehdot vaikuttivat sellaisilta, että varojen nostaminen järjestelystä ennen maaliskuuta 2015 oli hyvin epätodennäköistä (35). Uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn liitetyt rahoitukselliset kovenantit oli myös järjestetty siten, että ellei SAS kyennyt toteuttamaan 4XNG-suunnitelman sisältämiä keskeisiä taloudellisia tavoitteita, se ei olisi voinut käyttää uusiutuvaa luottojärjestelyä tai sen olisi täytynyt maksaa takaisin uusiutuvasta luottojärjestelystä tuolloin nostettu määrä (36).

(88)

Edellä esitettyjen huomautusten lisäksi valvontaviranomainen on saanut lisätietoja uuden uusiutuvan luottojärjestelyn vakuuden riittävyydestä. Toukokuussa 2012 päivätyssä raportissa […] esitti riippumattoman arvonmäärityksen Widerøestä ja tietyistä aineellisista omaisuuseristä (muun muassa varamoottoreista, asianomaisista lentokoneista, useista pienehköistä kiinteistöistä ja eräistä laitteista), joita sitten käytettiin uuden uusiutuvan luottojärjestelyn vakuutena. Vaikka painopiste oli Widerøessä vakuuspaketin merkittävimpänä omaisuuseränä ja muiden omaisuuserien arviointi perustui niukempiin tietoihin, yhteensä arvonmääritys antoi omaisuuserien kokonaisarvoksi noin [1–4]–[3–6] miljardia Ruotsin kruunua. Näin ollen vakuudeksi asetettujen omaisuuserien arvioitu kokonaisarvo oli suurempi kuin järjestely A. Norjan mukaan tätä pidettiin riittävänä takauksena uuden uusiutuvan luottojärjestelyn lainanantajille, sillä kuten edellä huomautettiin, todennäköisyyttä siitä, että SAS koskaan nostaisi järjestelyn B varoja, pidettiin häviävän pienenä.

(89)

Uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittyviä todellisia taloudellisia riskejä lievitettiin lisäksi määräyksillä pakollisesta ennakkomaksusta ja/tai uuden uusiutuvan luottojärjestelyn mukaisten sitoumusten peruuttamisesta siinä tapauksessa, että SAS myisi tiettyjä omaisuuseriä tai käyttäisi muita rahoitusvaihtoehtoja. Tällaisilla ennakkomaksuja ja peruuttamista koskevilla määräyksillä vähennettiin mahdollisia ajan mittaan syntyviä tappioita. Widerøen myynnin tuloksena ja tämän myynnin jälkeen syyskuussa 2013 voimaan tulleen sopimuksen nojalla (ks. 29 kohta edellä) uuden uusiutuvan luottojärjestelyn kokonaismäärää vähennettiin 3,5 miljardista Ruotsin kruunusta 2 miljardiin kruunuun.

(90)

Näin ollen vaikuttaa siitä, että SAS:n jatkuvan elinkelpoisuuden varmistamiseksi kaudella 2012–2015 ja uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittyvien keskeisten taloudellisten riskien rajoittamiseksi toteutettiin erityisesti tähän tähtäävä kattava ja johdonmukainen toimenpidepaketti.

(91)

Lisäksi valvontaviranomainen toteaa, että on tarpeen harkita, olisiko vastaavassa asemassa oleva yksityinen sijoittaja asianomaisten valtioiden olosuhteita vastaavissa markkinaolosuhteissa (eli SAS:n osakkaana) voinut toteuttaa kyseisen toimenpiteen tuensaajalle. Tätä varten on myös hyödyllistä harkita mahdollisia vaihtoehtoisia tilanteita, jotka olisivat syntyneet, ellei kyseistä toimenpidettä olisi toteutettu.

(92)

Tässä suhteessa Norja ja SAS-konserni väittävät aloittamispäätöksestä toimittamissaan huomautuksissa, että konkurssi olisi ollut todennäköinen, ellei uutta uusiutuvaa luottojärjestelyä olisi asetettu käyttöön vuonna 2012. Norjan mukaan tämä olisi aiheuttanut asianomaisille valtioille yhteensä 1 044,6 miljoonan Ruotsin kruunun tappiot, mikä vastaa niiden omistamien osakkeiden yhteenlaskettua arvoa. Eräs toinen näkökohta liittyi myös näkymiin mahdollisten tulevien pääomatuottojen menettämisestä, jos 4XNG-suunnitelma pantaisiin menestyksellisesti täytäntöön. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Norja arvioi huomautuksissaan, että mikäli SAS olisi laiminlyönyt uuden uusiutuvan luottojärjestelyn maksunsa, asianomaisten valtioiden yhteisestä osakkuudesta ja niiden uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn maksamista osuuksista aiheutuva mahdollinen yhteenlaskettu tappio olisi pahimmassa tapauksessa ollut suuri piirtein [1 000–3 000] miljoonaa Ruotsin kruunua (37).

(93)

Näin ollen jos SAS olisi joutunut konkurssiin, valtioiden osallistumiseen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittyvät ylimääräiset tappiot (Norjan havainnollistavan esimerkin perusteella noin 447,5 miljoonaa Ruotsin kruunua) vaikuttavat olevan suhteellisen rajalliset verrattuna tappioihin, jotka joka tapauksessa olisivat syntyneet asianomaisten valtioiden osakeomistuksen vuoksi. Tämän valtioiden pessimistiseen (konkurssi)skenaarioon syntyvän suhteellisen pienen lisäyksen vertaaminen 4XNG-suunnitelman menestyksellisen täytäntöönpanon asianomaisille valtioille mahdollisesti tuomiin hyötyihin näyttäisi antavan lisätukea valtioiden päätökselle osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Optimisimmassa perusskenaariossa CITI:n raportissa arvioitiin valtioiden mahdollisten pääomatuottojen määräksi yhteensä [7 000–12 000] miljoonaa Ruotsin kruunua. Vaikka valvontaviranomainen ilmaisi aloittamispäätöksessään eräitä varauksia tällaisten kasvuennusteiden optimistisuudesta, se myöntää kuitenkin olevan mahdollista, että varovaisemmissakin skenaarioissa positiivisen skenaarion mahdolliset pääomatuotot olisivat yhä voineet olla huomattavasti suuremmat kuin pessimistisen skenaarion mahdolliset tappiot.

(94)

Näin ollen valvontaviranomainen panee merkille edellä mainitun riski-tuotto-arvioinnin sekä 4XNG-suunnitelman laajan arvioinnin ja testaamisen, vakuudesta toimitetut lisätarkastukset (38), peruuttamista ja ennakkomaksuja koskevat määräykset, joilla vähennettiin mahdollisia ajan mittaan syntyviä tappioita (39), sekä useat muut uuden uusiutuvan luottojärjestelyn ehtoihin sisällytetyt riskejä lieventävät toimenpiteet (40). Edellä esitetyn valossa asianomaisten valtioiden päätös osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn näyttäisi vastaavan sellaisen yksityisen sijoittajan toimintaa, joka pyrkii saamaan tavanomaisen markkinaperusteisen tuoton, kun otetaan huomioon yhtiön tuolloinen tilanne.

(95)

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että asianomaiset valtiot toimivat SAS:n osakkaiden ominaisuudessa kohtuullisten ja realististen kannattavuusennusteiden perusteella päättäessään osallistua uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn yhdessä KAW:n ja lainanantajapankkien kanssa joulukuun 2012 ja maaliskuun 2014 välisellä ajanjaksolla. Näin ollen tämä osallistuminen ei tuottanut SAS:lle ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua.

3.   PÄÄTELMÄ VALTIONTUEN OLEMASSAOLOSTA

(96)

Edellä esitetty huomioon ottaen valvontaviranomainen päättelee, että Norjan osallistuminen uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Norjan joulukuussa 2012 SAS:lle uuden uusiutuvan luottojärjestelyn kautta myöntämä rahoitus ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

3 artikla

Ainoastaan tämän päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2014.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Oda Helen SLETNES

Puheenjohtaja

Helga JÓNSDÓTTIR

Kollegion jäsen


(1)  EUVL C 290, 5.10.2013, s. 9 (oikaisu).

(2)  FAM on Knut ja Alice Wallenbergin säätiön omaisuuden hoidosta vastaava yritys.

(3)  ASK eli tarjottu henkilökilometri (Available Seat Kilometer) on lentoyhtiön matkustajien kuljetuskapasiteetin mittari. Se saadaan kertomalla käytettävissä olevien matkustajapaikkojen määrä lennettyjen kilometrien määrällä.

(4)  Lähde: http://www.airlineleader.com/regional-focus/nordic-region-heats-up-as-all-major-players-overhaul-their-strategies

(5)  Ks. jäljempänä alaviite 11 ja 29 kohta Widerøen osakepääoman 80 prosentin osuuden myynnistä.

(6)  Lähde: http://www.sasgroup.net/SASGroup/default.asp

(7)  S&P:n SAS:lle antaman luottoluokituksen myöhempää kehitystä käsitellään jäljempänä alaviitteessä 24.

(8)  Lähde: SAS:n vuosikertomukset vuosilta 2008–2012, saatavilla osoitteessa: http://www.sasgroup.net/SASGroup/default.asp

(9)  Vuosien 2009 ja 2010 uusanteja käsiteltiin komission asiasta SA. 29785 tekemässä päätöksessä (saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/competition/state_aid/cases/249053/249053_1461974_61_2.pdf), jossa komissio totesi, etteivät ne olleet valtiontukea.

(10)  Ks. tähän liittyen SAS:n pääjohtajan lausunto, jota Reuters siteerasi 12.11.2012: ”’This truly is our ’final call’ if there is to be a SAS in the future’, said Chief Executive […] after launching a new rescue plan for the airline […] which has not made a full-year profit since 2007” (”’Tämä on todella ’viimeinen kuulutus’, jos haluamme SAS:n toiminnan jatkuvan tulevaisuudessakin’, pääjohtaja sanoi […] käynnistettyään uuden pelastussuunnitelman lentoyhtiölle […], joka ei ole tuottanut voittoa koko vuodelta kertaakaan vuoden 2007 jälkeen”) (saatavilla osoitteessa: http://www.reuters.com/article/2012/11/12/uk-sas-idUSLNE8AB01O20121112). Ks. myös artikkeli ”SAS tops European airline critical list”, joka julkaistiin Financial Timesissa 13.11.2012 (saatavilla osoitteessa: http://www.ft.com/intl/cms/s/0/fa1cbd88-2d87-11e2-9988-00144feabdc0.html#axzz2TSY5JHUh).

(11)  Ks. esimerkiksi Reuters 18.11.2012 (http://www.reuters.com/article/2012/11/19/sas-idUSL5E8MI6IY20121119) ja Financial Times 19.11.2012 (http://www.ft.com/intl/cms/s/0/43e37eba-322f-11e2-b891-00144feabdc0.html#axzz2TSY5JHUh).

(12)  Norjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan […] myynti poistettiin lopullisesta suunniteltujen myyntien luettelosta, koska myynnin ajoitus ja sen tuottamien tulojen määrä olivat erittäin epävarmoja.

(13)  SAS ilmoitti 20.5.2013 allekirjoittaneensa sopimuksen, jolla se myi 80 prosenttia Widerøen osakkeistaan eräälle sijoittajaryhmälle. SAS säilyttää 20 prosentin omistusosuuden Widerøessä, mutta sillä on optio siirtää täysi omistusoikeus vuonna 2016. Ks. http://mb.cision.com/Main/290/9410155/119539.pdf

(14)  SAS on myynyt 10 prosenttia maahuolintayhtiönsä osakkeista Swissportille. Kauppa tuli voimaan 1.11.2013. Neuvottelut ovat tällä hetkellä pysähdyksissä, kunnes Swissport on saattanut päätökseen Servisair-kaupan ja Servisairin toimintojen integroinnin.

(15)  Tämä on saatettu päätökseen, ja sen vaikutus maksuvalmiuteen oli noin 1,7 miljardia Ruotsin kruunua.

(16)  Nämä toimenpiteet on suurelta osin toteutettu, ja niiden tuottamat säästöt ovat noin 1 miljardi Ruotsin kruunua.

(17)  […].

(18)  […], joka oli yksi vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn lainanantajapankeista, ilmoitti, ettei se ollut halukas osallistumaan uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn. Tämän tuloksena […] ja […] lisäsivät osallistumistaan uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn vastaavassa suhteessa.

(19)  Ks. alaviite 33.

(20)  Ks. http://www.reuters.com/finance/stocks/SAS.ST/key-developments/article/2662973

(21)  Järjestelyn A sitoumusta pienennettiin 0,8 miljardista Ruotsin kruunusta 0,6 miljardiin kruunuun 31.10.2013 sen seurauksena, että SAS myi osuuden SAS Ground Handling -yrityksestä Swissportille.

(22)  EUVL L 97, 15.4.2005, s. 41, ja ETA-täydennysosa N:o 18, 14.4.2005, s. 1.

(23)  Vaihtoehtona olisi ollut yksinkertaisesti antaa vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn päättyä 20.6.2013 ja estää samalla sen käyttö tänä aikana, mikäli SAS ei pystynyt täyttämään nostoehtoja.

(24)  Norjan viranomaiset toimittivat tietoja eräiden pankkien muusta altistumisesta SAS:ään liittyville riskeille kahdenvälisten luottojärjestelyjen, erilaisten suojausjärjestelyjen, luottokorttien, lentokoneiden rahoitusjärjestelyjen, tilinylitysoikeuksien ja kiinteistökauppojen muodossa. Norjan viranomaiset katsoivat, että pankeilla ei ollut merkittävää vakuudetonta SAS:ään liittyvää luottoriskiä lukuun ottamatta mahdollisesti […] luottokorttimaksuihin liittyvää altistumista. Erilaiset mainitut riskit olivat joko kooltaan rajoitettuja tai vakuudellisia, ja siksi ne vaikuttivat merkityksettömiltä pankkien uuteen uusiutuvaan luottojärjestelyyn osallistumista koskevan päätöksen suhteen.

(25)  RASK-indikaattori (tulot tarjottua henkilökilometriä kohti) on yleisesti käytetty lentoyhtiöiden tulojen mittari.

(26)  Norja ja SAS korostivat tässä yhteydessä myös, että S&P korotti 5.8.2013 SAS:n luottoluokitusta luokasta CCC+ luokkaan B- ja totesi tulevaisuudennäkymien olevan vakaita.

(27)  Ks. asia 730/79, Philip Morris Holland BV v. komissio, tuomio 17.9.1980 (Kok., s. 2671, 11 kohta); asia T-288/97, Regione Friuli Venezia Giulia v. komissio, tuomio 29.4.2001 (Kok., s. II-1169, 41 kohta); ja asia C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH (Altmark), tuomio 24.7.2003 (Kok., s. I-7747, 75 kohta).

(28)  ”Kolmas paketti” sisälsi kolme säädöstä: i) neuvoston asetus (ETY) N:o 2407/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista (EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1); ii) neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille (EYVL L 240, 24.8.1992, s. 8); ja iii) neuvoston asetus (ETY) N:o 2409/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksuista (EYVL L 240, 24.8.1992, s. 15). Nämä asetukset sisällytettiin ETA-sopimukseen, kunnes ne kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (uudelleen laadittu toisinto), sellaisena kuin se on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteeseen XIII.

(29)  Yhdistetyt asiat T-228/99 jaT-233/99, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Land Nordrhein-Westfalen v. komissio, tuomio 6.3.2003 (Kok., s. II-435, 255 kohta).

(30)  Asia T-296/97, Alitalia, tuomio 12.12.2000 (Kok., s. II-3871, 81 kohta).

(31)  […].

(32)  Vanhan uusiutuvan luottojärjestelyn lisäksi kolmella pankilla oli 30 päivänä syyskuuta 2012 vanhaan uusiutuvaan luottojärjestelyyn liittyviä kahdenvälisiin järjestelyihin perustuvia riskejä. Näitä kahdenvälisiä järjestelyjä ei voitu nostaa, ellei vanhaa uusiutuvaa luottojärjestelyä ollut nostettu kokonaan. Yksittäisten kahdenvälisten järjestelyjen määrät olivat [400–800] miljoonaa euroa […] osalta, [200–400] miljoonaa euroa […] osalta ja [400–800] miljoonaa euroa […] osalta.

(33)  Asia C-305/89, Italia v. komissio, tuomio 21.3.1991 (Kok., s. I-1603, 20 kohta).

(34)  Esimerkiksi […] poistettiin suunniteltujen myyntien lopullisesta luettelosta […].

(35)  Esimerkiksi yksi järjestelyn B nostoehdoista oli se, että SAS:llä olisi oltava jatkuvasti vähintään [5–9] miljardin Ruotsin kruunun EBITDAR-arvo 12 kuukauden ajanjaksolta mitattuna. Koska tämä ylitti kauden 2012–2015 kullekin vuodelle ennustetun EBITDAR-arvon, pidettiin epätodennäköisenä, että SAS pystyisi nostamaan varoja järjestelystä B uuden uusiutuvan luottojärjestelyn aikavälillä.

(36)  […] liittyvät rahoitukselliset kovenantit. Kahta jälkimmäistä rahoituksellista kovenanttia mukautettiin neljännesvuosittain 4XNG-suunnitelman taustalla olevan rahoitusmallin perusteella, mikä merkitsi, että SAS:n oli saavutettava omat taloudelliset tavoitteensa.

(37)  Havainnollisuuden vuoksi mainittakoon, että arviossaan uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä asianomaisille valtioille aiheutuvista yhteenlasketuista tappioista Norja olettaa, että järjestelmä A (josta valtiot kattoivat [700–1 200] miljoonaa Ruotsin kruunua) nostetaan kokonaan, että vakuus kattoi vain 50 prosenttia järjestelyn A sitoumuksesta ja että valtiot olivat jo saaneet ensimmäisen erän sitoutumismaksusta. Tämä olisi merkinnyt arviolta [400–800] miljoonan kruunun tappioita uudesta uusiutuvasta luottojärjestelystä sekä yhteenlasketusta osakeomistuksesta aiheutuvia arviolta [700–1 200] miljoonan kruunun tappioita, eli yhteensä [1 100–2 000] miljoonan kruunun tappioita.

(38)  Ks. 88 kohta.

(39)  Ks. 82 ja 89 kohta.

(40)  Ks. 82 ja 87 kohta.


12.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/63


EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄN KOMITEAN PÄÄTÖS

N:o 2/2015/PK,

annettu 24 päivänä syyskuuta 2015,

ETA:n rahoitusjärjestelmän välivaiheen komitean perustamisesta vuosiksi 2014–2021 [2015/2024]

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄ KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’,

ottaa huomioon tekeillä olevan sopimuksen ETA:n rahoitusjärjestelmän perustamisesta vuosiksi 2014–2021,

ottaa huomioon Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin tekeillä olevan sopimuksen Norjan rahoitusjärjestelmän perustamisesta vuosiksi 2014–2021,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Perustetaan ETA:n rahoitusjärjestelmän välivaiheen komitea vuosiksi 2014–2021, jäljempänä ’välivaiheen komitea’, joka aloittaa työskentelynsä mahdollisimman nopeasti.

2.   Välivaiheen komitea avustaa EFTA-valtioita vuosia 2014–2021 koskevan ETA:n rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanon valmistelussa.

3.   Välivaiheen komitea raportoi pysyvälle komitealle.

4.   ETA:n EFTA-valtioiden edustustot Euroopan unionissa voivat avustaa välivaiheen komiteaa sen työskentelyssä.

5.   ETA:n rahoitusjärjestelmän komitea vuosiksi 2014–2021 korvaa välivaiheen komitean sinä päivänä, jolloin sopimus ETA:n rahoitusjärjestelmän perustamisesta vuosiksi 2014–2021 tulee voimaan tai josta alkaen sitä sovelletaan väliaikaisesti.

6.   Välivaiheen komitea tarkastelee ja arvioi mahdollista ETA:n rahoitusjärjestelmän ja Norjan rahoitusjärjestelmän yhteensovittamista.

7.   Välivaiheen komitea valitsee puheenjohtajan, ja pysyvä komitea vahvistaa valinnan.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan välittömästi.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä syyskuuta 2015.

EFTA-valtioiden pysyvän komitean puolesta,

Puheenjohtaja

Ingrid SCHULERUD

Pääsihteeri

Kristinn F. ÁRNASON