ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 287

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
31. lokakuuta 2015


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2015/1961, annettu 26 päivänä lokakuuta 2015, asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1962, annettu 28 päivänä lokakuuta 2015, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 muuttamisesta

6

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1963, annettu 30 päivänä lokakuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

52

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1964, annettu 30 päivänä lokakuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

65

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2015/1965, annettu 27 päivänä lokakuuta 2015, hyväksynnän antamisesta Sveitsin osallistumiselle siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevaan Euroopan unionin neuvontaoperaatioon Ukrainassa (EUAM Ukraina) (EUAM Ukraina/4/2015)

67

 

*

Komission päätös (EU) 2015/1966, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Saksan suunnittelemasta valtiontuesta SA.34118 (2012/C ex 2011/N) yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4075)  ( 1 )

68

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

31.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/1


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1961,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2015,

asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston, jäljempänä ’ICES’, uusimman tieteellisen lausunnon mukaan silli on ICES-alueella III a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) 4 artiklan 18 kohdassa tarkoitettujen turvallisten biologisten rajojen sisällä. Kyseinen kanta olisi sen vuoksi yksilöitävä neuvoston asetuksen (EU) 2015/104 (2) liitteessä I asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista varten.

(2)

ICESin uusimman tieteellisen lausunnon mukaan myös sillin suurimman sallitun saaliin (TAC) vähäinen lisäys vuonna 2015 ICES-alueilla VII g, VII h, VII j ja VII k on mahdollinen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukainen.

(3)

Punakampelakanta ICES-alueella VII d arvioitiin vuonna 2015. Kestävää enimmäistuottoa koskevassa lausunnossa ja ICESin viimeisimmässä tieteellisessä lausunnossa todetaan nyt, että kanta on kasvanut huomattavasti. Yksi kyseisen kalakannan lisääntyneen runsauden seurauksista on, että poisheitettyjen punakampeloiden määrä on huomattava, kun niitä saadaan sivusaaliina. Siksi on asianmukaista nostaa ICES-alueilla VII d ja VII e punakampelan TAC sellaiselle tasolle, että poisheitettävien kalojen määrä vähenee tämän vaikuttamatta kielteisesti punakampelakantaan tai muihin saman alueen kalakantoihin.

(4)

ICES antoi 30 päivänä kesäkuuta 2015 lausunnon, joka koski kilohailia ICES-alueella II a ja ICES-suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä ja kattoi heinäkuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisen ajan. Kyseinen lausunto, jonka mukaan tarkoituksella pyydettyjen saaliiden kokonaismäärä saa olla 506 000 tonnia, perustuu pääasiassa ennätyksellisen suureen rekrytointiin, uusiin kuolevuusarvioihin ja ajan tasalle saatettuihin kalakantamallin tietoihin.

(5)

Kilohailin vuoden 2015 TACiksi ICES-alueella II a ja ICES-suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä on asetuksella (EU) 2015/104 vahvistettu nyt 227 000 tonnia. Kyseistä TACia olisi ICESin 30 päivänä kesäkuuta 2015 antaman lausunnon perusteella lisättävä, jotta kyseisen kannan pyynti olisi optimaalista.

(6)

Koska 30 päivänä kesäkuuta 2015 annettu ICESin lausunto koskee heinäkuun 2015 ja kesäkuun 2016 välistä aikaa, ainoastaan osa ICESin lausunnon mukaisesta saaliiden enimmäismäärästä olisi otettava huomioon lisättäessä kalastusmahdollisuuksia vuodeksi 2015.

(7)

Harmaaturskan TACia ICES-alueella III a sekä alueella II a ja suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä sovelletaan nyt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän lokakuuta 2015 välisenä aikana. Koska ICES antaa lausuntonsa vasta vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, kyseisellä alueella harmaaturskalle nyt sallitun suurimman saaliin soveltamisaikaa olisi jatkettava vuoden 2015 loppuun.

(8)

Norjasta tapahtuneen siirron jälkeen unionin alukset saavat kalastaa 1 500 tonnia punasimppua ICESin suuralueilla I ja II sijaitsevilla Norjan vesillä.

(9)

Sen vuoksi asetus (EU) 2015/104 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2015/104 seuraavasti:

1.

Muutetaan liite I A seuraavasti:

a)

korvataan sillin (Clupea harengus) kalastusmahdollisuuksia alueella III a koskeva taulukko seuraavasti:

”Laji:

Silli (3)

Clupea harengus

Alue:

III a

(HER/03A.)

Tanska

18 034 (4)

 

 

Saksa

289 (4)

 

 

Ruotsi

18 865 (4)

 

 

Unioni

37 188 (4)

 

 

Norja

5 816

 

 

Färsaaret

600 (5)

 

 

TAC

43 604

 

Analyyttinen TAC

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.

Tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohtaa sovelletaan.

b)

korvataan sillin (Clupea harengus) kalastusmahdollisuuksia alueilla VII g, VII h, VII j ja VII k koskeva taulukko seuraavasti:

”Laji:

Silli

Clupea harengus

Alue:

VII g (6), VII h (6), VII j (6) ja VII k (6)

(HER/7G-K.)

Saksa

213

 

 

Ranska

1 185

 

 

Irlanti

16 591

 

 

Alankomaat

1 185

 

 

Yhdistynyt kuningaskunta

24

 

 

Unioni

19 198

 

 

TAC

19 198

 

Analyyttinen TAC

Tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohtaa sovelletaan.

c)

korvataan punakampelan (Pleuronectes platessa) kalastusmahdollisuuksia alueilla VII d ja VII e koskeva taulukko seuraavasti:

”Laji:

Punakampela

Pleuronectes platessa

Alue:

VII d ja VII e

(PLE/7DE.)

Belgia

1 018 (7)

 

 

Ranska

3 395 (7)

 

 

Yhdistynyt kuningaskunta

1 810 (7)

 

 

Unioni

6 223

 

 

TAC

6 223

 

Analyyttinen TAC

d)

korvataan kilohailin (Sprattus sprattus) ja sen kanssa saatujen sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia alueella II a ja suuralueella IV sijaitsevilla unionin vesillä koskeva taulukko seuraavasti:

”Laji:

Kilohaili ja sen kanssa saadut sivusaaliit

Sprattus sprattus

Alue:

Unionin vedet alueella II a ja suuralueella IV

(SPR/2AC4-C)

Belgia

3 929 (8)

 

 

Tanska

310 987 (8)

 

 

Saksa

3 929 (8)

 

 

Ranska

3 929 (8)

 

 

Alankomaat

3 929 (8)

 

 

Ruotsi

1 330 (8)  (9)

 

 

Yhdistynyt kuningaskunta

12 967 (8)

 

 

Unioni

341 000

 

 

Norja

9 000

 

 

TAC

350 000

 

Analyyttinen TAC

Tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohtaa sovelletaan.

e)

poistetaan harmaaturskan (Trisopterus esmarkii) ja sen kanssa saatujen sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia alueella III a sekä unionin vesillä alueilla II a ja IV koskevasta taulukosta alaviite 3.

2.

Liitteessä I B korvataan punasimpun (Sebastes spp.) kalastusmahdollisuuksia ICES-suuralueilla I ja II sijaitsevilla Norjan vesillä koskeva taulukko seuraavasti:

”Laji:

Punasimppu

Sebastes spp.

Alue:

Norjan vedet suuralueilla I ja II

(RED/1N2AB.)

Saksa

766

 

 

Espanja

95

 

 

Ranska

84

 

 

Portugali

405

 

 

Yhdistynyt kuningaskunta

150

 

 

Unioni

1 500

 

 

TAC

Ei sovelleta

 

Analyyttinen TAC

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä lokakuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. DIESCHBOURG


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2015/104, annettu 19 päivänä tammikuuta 2015, unionin vesillä ja unionin aluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2015, asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 779/2014 kumoamisesta (EUVL L 22, 28.1.2015, s. 1).

(3)  Verkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 32 mm, pyydetyn sillin saaliit.

(4)  Erityisedellytys: määrästä enintään 50 prosenttia voidaan pyytää unionin vesillä suuralueella IV (HER/*04-C).

(5)  Voidaan kalastaa vain alueella Skagerrak (HER/*03AN.).”

(6)  Tähän alueeseen lisätään alue, joka rajoittuu

pohjoisessa linjaan 52° 30′ N,

etelässä linjaan 52° 00′ N,

lännessä Irlannin rannikkoon,

idässä Yhdistyneen kuningaskunnan rannikkoon.”

(7)  Tämän kiintiön lisäksi jäsenvaltio voi tämän asetuksen II osaston II luvussa säädetyin edellytyksin jakaa lippunsa alla purjehtiville, kaikki kalastustiedot kirjaavaan koekalastukseen osallistuville aluksille lisäkalastusmahdollisuuksia, joiden kokonaismäärä on enintään 1 prosentti kyseiselle jäsenvaltiolle jaetusta kiintiöstä.”

(8)  Hietakampela- ja valkoturskasaaliit voidaan lukea kiintiöön 2 prosenttiin asti (OTH/*2AC4C) edellyttäen, että tästä kilohailin kiintiöstä yhteensä enintään 9 prosenttia lasketaan näitä saaliita ja sellaisten lajien sivusaaliita varten, jotka otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

(9)  Tuulenkala mukaan luettuna.”


31.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/6


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1962,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2015,

yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 10 kohdan, 15 artiklan 9 kohdan, 21 artiklan 7 kohdan, 22 artiklan 7 kohdan, 24 artiklan 8 kohdan, 33 artiklan 10 kohdan, 37 artiklan 4 kohdan, 58 artiklan 9 kohdan, 60 artiklan 7 kohdan, 64 artiklan 2 kohdan, 73 artiklan 9 kohdan, 74 artiklan 6 kohdan, 76 artiklan 4 kohdan, 78 artiklan 2 kohdan, 92 artiklan 5 kohdan, 105 artiklan 6 kohdan, 106 artiklan 4 kohdan, 111 artiklan 3 kohdan, 116 artiklan 6 kohdan ja 117 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille, asetusten (ETY) 2847/93 ja (EY) 1627/94 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) 3317/94 kumoamisesta 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (2) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002 (3) on kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1380/2013 (4). Sen vuoksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 (5) olevia asianomaisia viitteitä olisi muutettava.

(2)

Komissio on kehittänyt uuden tietojenvaihtovälineen, ja sitä olisi käytettävä kaikessa asetuksen (EY) N:o 1224/2009, jäljempänä ’valvonta-asetus’, 33, 111 ja 116 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1006/2008 13 artiklassa tarkoitetussa sähköisessä tietojenvaihdossa.

(3)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) 4 päivänä joulukuuta 2013 hyväksymässä päätöslauselmassa A.1078 (28) ja vuoden 1974 SOLAS-yleissopimuksen XI-1 luvun 3 säännön määräyksissä vahvistettua Kansainvälisen merenkulkujärjestön alustunnistenumeroa olisi sovellettava unionin kalastusaluksiin riippumatta siitä, missä ne toimivat, ja unionin vesillä toimiviin kolmansien maiden kalastusaluksiin. Kyseisen tunnistenumeron ansiosta alus voidaan tunnistaa tarkasti, alus voidaan jäljittää ja sen toiminta todentaa eri aikoina riippumatta mahdollisesta nimen, omistajuuden ja lippuvaltion muutoksesta sekä voidaan varmistaa kalastustuotteiden jäljitettävyys koko markkinaketjussa erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa alukset kenties ovat mukana LIS-kalastustoiminnassa.

(4)

Komissio on kehittänyt uuden satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) tietojen toimittamismuodon, jota olisi käytettävä kaikessa valvonta-asetuksen 111 ja 116 artiklassa tarkoitetussa sähköisessä tietojenvaihdossa. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 24 ja 28 artiklaa olisi muutettava ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 liite V olisi poistettava.

(5)

Valvonta-asetuksen 14 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan kalastuspäiväkirjan on sisällettävä aluksen satamasta lähtöpäivä. Sen varmistamiseksi, että kaikki samaan kalastusmatkaan liittyvät viestit voidaan tunnistaa ja yhdistää toisiinsa, alusten päälliköiden, joiden on kirjattava ja toimitettava kalastuspäiväkirjan tiedot sähköisesti, olisi toimitettava lähtöviesti lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ensimmäisenä viestinä ennen kalastustoimien aloittamista ja viestien myöhempiä toimituksia. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 47 artiklaa olisi muutettava.

(6)

Valvonta-asetuksen 111 ja 116 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1006/2008 13 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä, jotka koskevat jäsenvaltioiden keskinäistä sekä jäsenvaltioiden ja komission tai sen nimeämän elimen välistä tietojenvaihtoa, on muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon uudet oikeudelliset vaatimukset, uusien teknologioiden ja muotojen kehittäminen sekä kansainväliset standardit. On tarpeen vahvistaa sähköisen toimittamisen yleiset periaatteet, menettelyt korjausten tekemiseksi ja standardit, joita käytetään satelliittiseurantajärjestelmään ja kalastus- ja myyntitoimintaan liittyvien tietojen vaihtamisessa ja saalisilmoituksissa, sekä menettelyt, joilla muotoihin tehdyt muutokset pannaan täytäntöön. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 43, 45 ja 91 artiklaa ja liitettä XII olisi muutettava ja olisi vahvistettava uudet säännöt.

(7)

Valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua satelliittiseurantajärjestelmän tietojen ja sähköisen kirjaamis- ja raportointijärjestelmän tietojen reaaliaikaista ja suoraa sähköistä vaihtoa on edelleen yhdenmukaistettava. Lippujäsenvaltion olisi varmistettava niiden sähköisen kirjaamis- ja raportointijärjestelmän tietojen, jotka se vastaanottaa kalastusaluksiltaan, kun ne kalastavat jonkin rannikkojäsenvaltion vesillä, automaattinen ja reaaliaikainen toimittaminen kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 44 artiklaa olisi muutettava.

(8)

Valvonta-asetusta on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1379/2013 (6), ja siihen sisällytetty säännöt kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kuluttajille annettavista tiedoista ja varastointijärjestelmän alaisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valvonnasta. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 66, 67 ja 112 artikla olisi saatettava kyseisten uusien sääntöjen mukaiseksi ja 68 artikla olisi poistettava.

(9)

Veden tai jään vuoksi tehtävää vähennystä ei tulisi soveltaa pelagisiin lajeihin, jotka on tarkoitus purkaa teollisiin tarkoituksiin, ottaen huomioon tällaisen toiminnan erityispiirteet kalan varastoinnissa ja käsittelyssä. Kalakantojen hoidosta Koillis-Atlantin vesillä ajanjaksolla 2014–2018 Euroopan unionin, Färsaarten ja Norjan välillä tehdyssä kalastussopimuksessa on hyväksytty samankaltainen määräys, joka koskee teollisiin tarkoituksiin purettavia pelagisia lajeja, sekä uusia toimenpiteitä, jotka koskevat sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan purkamisten punnitusta ja tarkastusta. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 74, 78, 79, 80, 82, 83, 85, 88, 89 ja 107 artikla olisi saatettava näiden uusien sääntöjen mukaiseksi.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 508/2014 (7) säädetään toimenpiteistä, joilla tuetaan unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmän täytäntöönpanoa ja säännellään unionin rahoitustoimenpiteiden keskeyttämistä, lykkäämistä ja oikaisuja, ja kyseisellä asetuksella on poistettu valvonta-asetuksen 103 artikla. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 96 artikla, VIII osaston I luku ja liite XXXI olisi poistettava.

(11)

Valvonta-asetuksen 33 artiklan 10 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1006/2008 13 artiklan 3 kohdassa komissiolle annetaan toimivalta vahvistaa saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien tietojen toimittamismuodot. Komission asetuksessa (EY) N:o 500/2001 (8) kyseisellä alalla vahvistetut säännöt, joilla haluttiin varmistaa aggregoitujen saalistietojen tehokas toimittaminen, kuten valvonta-asetuksen 33 artiklan 2 ja 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1006/2008 13 artiklan 2 kohdassa edellytetään, ovat oikeudellisesti ja teknisesti vanhentuneita. Sen vuoksi olisi käytettävä aggregoitujen saalistietojen sähköistä ilmoittamista koskevia kansainvälisiä standardeja ja olisi kumottava asetus (EY) N:o 500/2001.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/812 (9) on otettu käyttöön uudet säännöt, jotka koskevat alamittaisten saaliiden kirjaamista erillisenä tietona ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti ja sitä, että uutena vakavana rikkomisena määrätään pisteitä siitä, että rikotaan velvollisuutta purkaa alamittaiset saaliit. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 liitteet VI, VII, X, XXIII, XXVI, XXVII ja XXX olisi sen vuoksi saatettava näiden uusien sääntöjen mukaisiksi.

(13)

Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) on hyväksynyt suosituksilla GFCM/35/2011/1, GFCM/35/2011/2, GFCM/35/2011/3, GFCM/35/2011/4, GFCM/35/2011/5 ja GFCM/36/2012/2 erityiset määräykset GFCM-kalastuspäiväkirjan käyttöönotosta ja siitä, että kalastuspäiväkirjaan olisi kirjattava jalokorallisaaliit sekä merilintujen, munkkihylkeiden, merikilpikonnien ja valaiden tahattomat sivusaaliit ja mereen vapauttaminen. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 liitteet VI, VII ja X olisi sen vuoksi saatettava näiden uusien sääntöjen mukaisiksi.

(14)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 404/2011 olisi muutettava.

(15)

Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 92 artiklan 1 kohtaa, sellaisina kuin ne ovat muutettuina asetuksen (EU) 2015/812 7 artiklan 14 ja 15 kohdalla, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017. Pisteiden määräämisen kyseisiin säännöksiin liittyvistä vakavista rikkomisista olisi tultava voimaan samaan aikaan.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 seuraavasti:

1)

Korvataan koko tekstissä ilmaisut ’EU:n kalastusalus’, ’EU:n kalastusalukset’ ja ’EU:n vedet’ ilmaisuilla ’unionin kalastusalus’, ’unionin kalastusalukset’ ja ’unionin vedet’ sekä tehdään kaikki asian vaatimat kieliopilliset muutokset.

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1)

’unionin kalastusaluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;”

b)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2)

’unionin vesillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (10) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä vesiä;

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).”"

3)

Korvataan 3 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Jäsenvaltion myöntämiä kalastuslisenssejä vastaava bruttovetoisuutena (GT) tai kilowatteina (kW) ilmaistu kokonaiskapasiteetti ei saa milloinkaan ylittää kyseiselle jäsenvaltiolle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 7 kohdan mukaisesti vahvistettuja enimmäiskapasiteettitasoja.”

4)

Lisätään 6 artiklaan kohta seuraavasti:

”Joulukuun 4 päivänä 2013 hyväksytyssä päätöslauselmassa A.1078(28) vahvistettua ja vuoden 1974 SOLAS-yleissopimuksen XI-1 luvun 3 säännön määräyksissä tarkoitettua Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) alustunnistenumerojärjestelmää olisi 1 päivästä tammikuuta 2016 sovellettava seuraaviin:

a)

unionin kalastusalukset tai unionin toimijoiden hallinnassa rahtausjärjestelyn mukaisesti olevat kalastusalukset, joiden kapasiteetti on bruttovetoisuutena 100 tonnia tai bruttorekisteritonneina 100 tonnia tai enemmän tai joiden suurin pituus on 24 metriä tai enemmän ja jotka toimivat yksinomaan unionin vesillä;

b)

kaikki unionin kalastusalukset tai unionin toimijoiden hallinnassa rahtausjärjestelyn mukaisesti olevat kalastusalukset, joiden suurin pituus on 15 metriä tai enemmän ja jotka toimivat unionin vesien ulkopuolella;

c)

kaikki kolmansien maiden kalastusalukset, joilla on lupa harjoittaa kalastustoimintaa unionin vesillä.”

5)

Korvataan 24 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskuksen on varmistettava, että rannikkojäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen toimitetaan automaattisesti tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti annettavat tiedot kyseisen jäsenvaltion kalastusaluksista sinä aikana, jona alukset ovat kyseisen rannikkojäsenvaltion vesillä. Tiedot on toimitettava rannikkojäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen heti, kun lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskus on ne vastaanottanut.”

6)

Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla

Komission oikeus tutustua tietoihin

Komissio voi valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että komissiolle tai sen nimeämälle elimelle toimitetaan ilman eri toimenpiteitä tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti annettavat tiedot tietystä kalastusalusten ryhmästä ja tiettynä aikana. Tiedot on toimitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle heti, kun lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskus on ne vastaanottanut.”

7)

Korvataan 30 artikla seuraavasti:

”30 artikla

Paperimuodossa olevien kalastuspäiväkirjojen sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten mallit

1.   Unionin kalastusaluksen päällikön on unionin vesillä täytettävä ja toimitettava paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset liitteessä VI olevan mallin mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, niiden unionin kalastusalusten päälliköt, jotka tekevät päivittäisiä kalastusmatkoja Välimerellä, voivat täyttää ja toimittaa paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset liitteessä VII olevan mallin mukaisesti.

3.   Kun unionin kalastusalukset harjoittavat kalastustoimintaa kolmannen maan vesillä, alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelemillä vesillä tai unionin ulkopuolisilla vesillä, jotka eivät kuulu alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelyn piiriin, unionin kalastusalusten päälliköiden on täytettävä ja toimitettava paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset tämän asetuksen 31 artiklan ja liitteissä VI ja VII olevien mallien mukaisesti, elleivät kolmas maa tai kyseisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön säännöt nimenomaisesti edellytä muunlaista kalastuspäiväkirjaa taikka jälleenlaivaus- tai purkamisilmoitusta. Jos kolmas maa ei edellytä tietynlaista kalastuspäiväkirjaa taikka jälleenlaivaus- tai purkamisilmoitusta mutta vaatii muunlaisten kuin unionin säännöissä edellytettyjen tietoelementtien toimittamista, nämä tietoelementit on kirjattava.

4.   Sellaisten unionin kalastusalusten päälliköt, joihin ei sovelleta valvonta-asetuksen 15 artiklaa, voivat käyttää paperimuodossa olevia kalastuspäiväkirjoja sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoituksia, jotka on tulostettu ennen 1 päivää tammikuuta 2016, 31 päivään joulukuuta 2017 saakka.”

8)

Lisätään 37 artiklaan kohta seuraavasti:

”Sähköisessä muodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset on täytettävä liitteen X ohjeiden mukaisesti.”

9)

Korvataan 43 artikla seuraavasti:

”43 artikla

Jäsenvaltioiden keskinäisessä tietojenvaihdossa vaaditut pakolliset tiedot

Ne tietoelementit, jotka unionin kalastusalusten päälliköiden on kirjattava kalastuspäiväkirjaan, jälleenlaivausilmoitukseen, ennakkoilmoitukseen ja purkamisilmoitukseen unionin sääntöjen mukaisesti, ovat myös pakollisia jäsenvaltioiden keskinäisessä tietojenvaihdossa.”

10)

Korvataan 44 artikla seuraavasti:

”44 artikla

Tietojen saanti

1.   Kun lippujäsenvaltion lipun alla purjehtiva kalastusalus harjoittaa kalastustoimia unionin vesillä rannikkojäsenvaltion alueella, lippujäsenvaltion on tiedot saatuaan viipymättä toimitettava kulloisenkin kalastusmatkan pakollinen sähköinen kalastuspäiväkirja, alkaen viimeisestä satamasta lähdöstä, kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle.

2.   Niin kauan kuin lippujäsenvaltion lipun alla purjehtiva kalastusalus kalastaa unionin vesillä toisen rannikkojäsenvaltion alueella, lippujäsenvaltion on tiedot saatuaan viipymättä toimitettava kaikki pakollisen sähköisen kalastuspäiväkirjan tiedot kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle. Lippujäsenvaltion on myös toimitettava kulloiseenkin kalastusmatkaan liittyvät, tämän asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut korjaukset.

3.   Kun purkamis- tai jälleenlaivaustoimi tehdään muun rannikkojäsenvaltion kuin lippujäsenvaltion satamassa, lippujäsenvaltion on tiedot saatuaan viipymättä toimitettava kaikki pakollisen sähköisen purkamis- tai jälleenlaivausilmoituksen tiedot kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle.

4.   Kun lippujäsenvaltiolle ilmoitetaan, että sen lipun alla purjehtiva kalastusalus aikoo saapua toisen rannikkojäsenvaltion satamaan, lippujäsenvaltion on tiedot saatuaan viipymättä toimitettava sähköinen ennakkoilmoitus kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle.

5.   Kun jäsenvaltion lipun alla purjehtiva kalastusalus kalastusmatkalla saapuu toisen rannikkojäsenvaltion alueella oleville unionin vesille tai kun 3 tai 4 kohdassa tarkoitetut tiettyyn kalastusmatkaan liittyvät mitkä tahansa tiedot on toimitettu rannikkojäsenvaltiolle, lippujäsenvaltion on annettava pääsy kaikkiin valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kyseistä kalastusmatkaa koskeviin sähköisiin kalastustietoihin alkaen lähdöstä siihen saakka, kun purkaminen on saatu loppuun, ja toimitettava tiedot kyseisen rannikkojäsenvaltion pyynnöstä. Pääsy tietoihin on sallittava vähintään 36 kuukauden ajan kalastusmatkan alusta laskettuna.

6.   Toisen jäsenvaltion valvonta-asetuksen 80 artiklan mukaisesti tarkastaman kalastusaluksen lippujäsenvaltion on tarkastuksen tehneen jäsenvaltion pyynnöstä toimitettava valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut aluksen kyseiseen kalastusmatkaan liittyvät sähköiset kalastustiedot alkaen lähdöstä siihen saakka, kun pyyntö on esitetty.

7.   Edellä 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut pyynnöt on esitettävä sähköisesti, ja niissä on mainittava, pitäisikö vastauksessa toimittaa alkuperäiset tiedot korjauksineen vai pelkästään konsolidoidut tiedot. Vastaus pyyntöön on tuotettava automaattisesti, ja pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on toimitettava se viipymättä.

8.   Jäsenvaltioiden on sallittava pääsy satelliittiseurantajärjestelmän, kalastuspäiväkirjan, jälleenlaivausilmoituksen, ennakkoilmoituksen ja purkamisilmoituksen tietoihin, jos tarkastustoimintaa merellä harjoittava jäsenvaltio pyytää sitä yhteiskäyttösuunnitelmien tai muiden sovittujen yhteisten tarkastustoimien yhteydessä.

9.   Unionin kalastusalusten päälliköllä on kaikkina aikoina oltava suojattu yhteys aluksen omiin, lippujäsenvaltion tietokantaan tallennettuihin sähköisen kalastuspäiväkirjan tietoihin ja jälleenlaivaus-, ennakko- ja purkamisilmoitusten tietoihin.”

11)

Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä

Jäsenvaltioiden on

a)

varmistettava, että tämän luvun mukaisesti saadut tiedot tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa ja säilytetään turvallisesti tietokonepohjaisissa tietokannoissa vähintään kolmen vuoden ajan;

b)

toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä tietoja käytetään yksinomaan tässä asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin; ja

c)

toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.”

12)

Lisätään 47 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   Unionin kalastusaluksen päällikön on lähetettävä sähköinen lähtöviesti lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille ennen satamasta lähtöä ja ennen kalastusmatkaan liittyvien muiden sähköisten viestien lähettämistä.”

13)

Muutetaan 60 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos vahinkoa ei ole korjattu kokonaan tai osittain asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisilla toimilla, komissio toteuttaa mahdollisimman pian tämän asetuksen 59 artiklassa tarkoitetut tiedot saatuaan tarvittavat toimenpiteet aiheutuneen vahingon korjaamiseksi.”

b)

Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

tarvittaessa kalastusmahdollisuutensa ylittäneet jäsenvaltiot ja ylityksen suuruus (jossa on otettu huomioon mahdollisten vaihtojen pienentävä vaikutus asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti);”

14)

Korvataan 66 artikla seuraavasti:

”66 artikla

Määritelmä

Tässä luvussa tarkoitetaan

 

’kalastus- ja vesiviljelytuotteilla’ mitä tahansa tuotetta, joka kuuluu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (11) käyttöön otetun yhdistetyn nimikkeistön 3 ryhmään, 12 ryhmän alanimikkeeseen 1212 21 00 ja 16 ryhmän nimikkeisiin 1604 ja 1605.

(11)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1) ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1101/2014, annettu 16 päivänä lokakuuta 2014, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 312, 31.10.2014, s. 1).”"

15)

Muutetaan 67 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 12 kohta seuraavasti:

”12.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdassa lueteltuja tietovaatimuksia ei sovelleta yhdistetyn nimikkeistön 16 ryhmän nimikkeisiin 1604 ja 1605 kuuluviin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin.”

b)

Korvataan 13 kohta seuraavasti:

”13.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi tuotteen pyynti- tai viljelyaluetta koskevat tiedot käsittävät

a)

unionin lainsäädännössä vahvistetun kiintiön ja/tai alamittavaatimuksen alaisen kalakannan tai kalakantaryhmän saaliiden osalta valvonta-asetuksen 4 artiklan 30 kohdassa määritellyn asianomaisen maantieteellisen alueen;

b)

muiden kalakantojen tai kalakantaryhmien, makeasta vedestä pyydettyjen kalastustuotteiden ja vesiviljelytuotteiden osalta komission asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (12) 38 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynti- tai tuotantoalueen nimen.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).”"

16)

Poistetaan 68 artikla.

17)

Korvataan 74 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Veden ja jään vuoksi tehtävä vähennys saa olla enintään 2 prosenttia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisia pelagisia lajeja koskevien, tämän asetuksen 78–89 artiklassa tarkoitettujen erityisten sääntöjen soveltamista, jotka puretaan irtotavarana siirrettäväksi ensimyynti-, varastointi- tai jalostuspaikkaan. Veden ja jään vuoksi tehtävän vähennyksen prosenttiosuus on merkittävä kaikissa tapauksissa painon ohella punnituslipukkeeseen. Veden tai jään vuoksi ei tehdä vähennystä, kun kyseessä ovat purkamiset teollisiin tarkoituksiin tai muut kuin pelagiset lajit.”

18)

Korvataan 78 artikla seuraavasti:

”78 artikla

Sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan saaliiden punnitusmenettelyjen soveltamisala

Tässä jaksossa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan unionissa purettujen tai unionin kalastusalusten kolmansissa maissa purkamien sillin (Clupea harengus), makrillin (Scomber scombrus), piikkimakrillin (Trachurus spp.) ja mustakitaturskan (Micromesistius poutassou) tai näiden yhdistelmien sellaisten saaliiden punnituksiin, jotka on pyydetty

a)

sillin osalta ICES-alueilla I, II, III a, IV, V b, VI ja VII;

b)

makrillin osalta ICES-alueilla II a, III a, IV, V b, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV ja CECAF-alueella sijaitsevilla unionin vesillä;

c)

piikkimakrillin osalta ICES-alueilla II a, IV, V b, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV ja CECAF-alueella sijaitsevilla unionin vesillä;

d)

mustakitaturskan osalta ICES-alueilla II a, IV, V b, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV ja CECAF-alueella sijaitsevilla unionin vesillä;

kun purkamiskohtaiset määrät ovat yli 10 tonnia.”

19)

Korvataan 79 artiklan otsikko seuraavasti:

”79 artikla

Sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan saaliiden punnitussatamat”

20)

Korvataan 80 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

aluksella pidetyn sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrät ilmaistuna kilogrammoina elopainoa;”

21)

Korvataan 82 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Aluksella olevien sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrien, jotka on ilmoitettu ennen purkamista tämän asetuksen 80 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, on vastattava täytettyyn kalastuspäiväkirjaan kirjattuja määriä.”

22)

Korvataan 83 artiklan otsikko seuraavasti:

”83 artikla

Tuoreen sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan julkiset punnituslaitokset”

23)

Korvataan 85 artikla seuraavasti:

”85 artikla

Jäädytetyn kalan punnitseminen

Punnittaessa jäädytetyn sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan purettuja määriä, laatikoissa puretun jäädytetyn kalan paino on määritettävä lajeittain tämän asetuksen 73 artiklan mukaisesti.”

24)

Korvataan 86 artikla seuraavasti:

”86 artikla

Punnituskirjausten säilyttäminen

Kaikki tämän asetuksen 84 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklassa säädetyt punnitustiedot ja jäljennökset mahdollisista kuljetusasiakirjoista, jotka liittyvät tämän asetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun valvontasuunnitelmaan tai yhteiseen valvontaohjelmaan, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.”

25)

Korvataan 88 artikla seuraavasti:

”88 artikla

Ristiintarkastukset

Siihen asti, kun on otettu käyttöön tietokonepohjainen tietokanta valvonta-asetuksen 109 artiklan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia koskevia hallinnollisia ristiintarkastuksia seuraavien välillä:

a)

purkamista koskevaan ennakkoilmoitukseen merkityt tämän asetuksen 80 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrät lajikohtaisesti sekä kalastuspäiväkirjaan merkityt määrät;

b)

kalastuspäiväkirjaan merkityt sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrät lajikohtaisesti sekä purkamisilmoitukseen merkityt määrät;

c)

purkamisilmoitukseen merkityt sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrät lajikohtaisesti sekä haltuunotto- tai myynti-ilmoitukseen merkityt määrät;

d)

aluksen kalastuspäiväkirjaan merkitty pyyntialue sekä kyseistä alusta koskevat satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) tiedot.”

(26)

Korvataan 89 artikla seuraavasti:

”89 artikla

Punnitusten valvonta

1.   Aluksen silli-, makrilli-, piikkimakrilli- ja mustakitaturskasaaliiden punnitusta on valvottava lajikohtaisesti. Jos saalis puretaan aluksesta pumppaamalla, on valvottava purettujen kokonaismäärien punnitusta. Jäädytettyä silliä, makrillia, piikkimakrillia ja mustakitaturskaa purettaessa kaikki laatikot on laskettava, ja on valvottava liitteessä XVIII esitettyä laatikoiden keskimääräisen nettopainon laskentamenetelmää.

2.   Tämän asetuksen 88 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi on tehtävä ristiintarkastuksia seuraavien tietojen välillä:

a)

julkisen tai yksityisen punnituslaitoksen kirjanpitoon merkityt sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrät lajikohtaisesti ja haltuunotto- tai myynti-ilmoitukseen merkityt määrät lajikohtaisesti;

b)

tämän asetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun valvontasuunnitelmaan tai yhteiseen valvontaohjelmaan liittyviin mahdollisiin kuljetusasiakirjoihin merkityt sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan määrät lajikohtaisesti;

c)

tämän asetuksen 84 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti rekisteriin merkityt säiliöautojen yksilölliset tunnistenumerot.

3.   On varmistettava, että aluksella ei ole enää kaloja purkamisen päätyttyä, jollei tämän jakson erityissäännöistä muuta johdu.

4.   Kaikki tämän artiklan ja tämän asetuksen 107 artiklan soveltamisalaan kuuluvat valvontatoimet on dokumentoitava. Asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.”

27)

Korvataan IV osaston III luvun otsikko seuraavasti:

”III LUKU

Myynti- ja haltuunottoilmoitukset”

28)

Korvataan 90 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Myynti- ja haltuunottoilmoituksessa on mainittava valvonta-asetuksen 64 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 66 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kappalemäärä, jos asianomaista kiintiötä hallinnoidaan kappalemäärän perusteella.”

29)

Korvataan 91 artikla seuraavasti:

”91 artikla

Myynti- ja haltuunottoilmoitusten muodot

1.   Jäsenvaltiot päättävät muodosta, jota käytetään myynti- ja haltuunottoilmoitusten täyttämisessä ja toimittamisessa valvonta-asetuksen 63 ja 67 artiklassa tarkoitettujen rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai jäsenvaltioiden hyväksymien muiden elinten tai henkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä.

2.   Tietoelementit, jotka rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai jäsenvaltioiden hyväksymien muiden elinten tai henkilöiden on unionin sääntöjen mukaisesti kirjattava myynti- tai haltuunottoilmoituksiinsa, ovat pakollisia myös jäsenvaltioiden keskinäisessä tietojenvaihdossa.

3.   Jäsenvaltion, jonka alueella ensimyynti tai haltuunotto tapahtui, on annettava valvonta-asetuksen 111 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, edellisten 36 kuukauden aikaisista toimista toimitetut tiedot, jos lippujäsenvaltio tai jäsenvaltio, jonka alueella kalastustuotteet purettiin aluksesta, niin pyytää. Vastaus pyyntöön on tuotettava automaattisesti ja toimitettava viipymättä.

4.   Jäsenvaltioiden on

a)

varmistettava, että tämän luvun mukaisesti saadut tiedot tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa ja säilytetään turvallisesti tietokonepohjaisissa tietokannoissa vähintään kolmen vuoden ajan;

b)

toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä tietoja käytetään yksinomaan tässä asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin; ja

c)

toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

5.   Kaikkien tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä, vastaanottamisesta, hallinnoinnista ja käsittelystä on kussakin jäsenvaltiossa vastuussa valvonta-asetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yksi viranomainen.

6.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava 5 kohdassa tarkoitettua viranomaista koskevat yhteystiedot ja annettava ne tiedoksi komissiolle ja sen nimeämälle elimelle kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

7.   Kaikki 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyt muutokset on annettava tiedoksi komissiolle, sen nimeämälle elimelle ja muille jäsenvaltioille ennen muutosten voimaantuloa.”

30)

Kumotaan 96 artikla.

31)

Korvataan 107 artikla seuraavasti:

”107 artikla

Tiettyjen pelagisten lajien saaliiden purkamisten tarkastukset

Tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettuja sillin, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan saaliita purettaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että vähintään 7,5 prosenttia kunkin lajin puretuista määristä ja vähintään 5 prosenttia purkamisista tarkastetaan täydellisesti.”

32)

Korvataan 112 artikla seuraavasti:

”112 artikla

Varastointijärjestelmän alaisten kalastustuotteiden valvonta

Virkamiesten on tarkastettava, että asetuksen (EU) N:o 1379/2013 30 artiklassa tarkoitetun varastointijärjestelmän alaiset kalastustuotteet täyttävät kyseisessä 30 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 (13) 67 artiklassa säädetyt vaatimukset.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).”"

33)

Korvataan 126 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos yhden tarkastuksen aikana havaitaan, että sama luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on kalastuslisenssin haltija, on syyllistynyt kahteen tai useampaan vakavaan rikkomukseen, kustakin vakavasta rikkomuksesta on määrättävä kalastuslisenssin haltijalle 1 kohdan mukaisesti enintään 12 pistettä.”

34)

Korvataan 131 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jos kalastuslisenssin voimassaolo keskeytetään tai kalastuslisenssi peruutetaan pysyvästi tämän asetuksen 129 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, kalastusalus, johon keskeytetty tai pysyvästi peruutettu kalastuslisenssi liittyy, on luokiteltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansallisessa rekisterissä ilman kalastuslisenssiä olevaksi alukseksi. Kalastusalus on määriteltävä samalla tavoin myös asetuksen (EU) N:o 1380/2013 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa unionin kalastusalusrekisterissä.

2.   Tämän asetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukainen kalastuslisenssin pysyvä peruuttaminen ei vaikuta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuihin kalastuslisenssin myöntävän jäsenvaltion kalastuskapasiteetin ylärajoihin.”

35)

Poistetaan VIII osaston I luku.

36)

Korvataan 139 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Kalastusmahdollisuuksien käyttöä koskevan ylityksen suuruus on määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion kunkin ajanjakson päättyessä käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ottaen huomioon kalastusmahdollisuuksien vaihtaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti, kiintiöiden siirtäminen neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (14) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien uudelleenjakaminen valvonta-asetuksen 37 artiklan mukaisesti ja kalastusmahdollisuuksien vähentäminen valvonta-asetuksen 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti.

3.   Kalastusmahdollisuuksien vaihtaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tietyn ajanjakson osalta ei ole sallittua kyseisen ajanjakson päättymistä seuraavan ensimmäisen kuukauden viimeisen päivän jälkeen.

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).”"

37)

Lisätään IX osastoon 1 a luku seuraavasti:

”I a LUKU

Tietojenvaihtoa koskevat säännöt

146 a artikla

Tässä luvussa vahvistetaan valvonta-asetuksen 111 ja 116 artiklassa tarkoitettua tietojenvaihtoa sekä valvonta-asetuksen 33 artiklan 2 ja 4 kohdassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (15) 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua saalistietojen ilmoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

146 b artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

a)

’kuljetuskerroksella’ komission ja sen nimeämän elimen kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön asettamaa kalastustietojen vaihdon sähköistä verkostoa, jossa tietoja vaihdetaan standardisoidulla tavalla;

b)

’ilmoituksella’ sähköisesti kirjattua tietoa;

c)

’viestillä’ ilmoitusta toimittamismuodossaan;

d)

’pyynnöllä’ sähköistä viestiä, joka sisältää ilmoituksia koskevan pyynnön.

146 c artikla

Yleiset periaatteet

1.   Kaikki viestit on vaihdettava YK:n kaupan ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiskeskuksen (United Nations Centre for Trade Facilitation and Electronic Business, UN/CEFACT) P1000-standardia käyttäen. Voidaan käyttää vain tietokenttiä, keskeisiä komponentteja, objekteja ja hyvin muotoiltuja Extensible Markup Language (XML) -merkintäkielisiä viestejä, jotka ovat UN/CEFACT-standardointikokoelmiin perustuvan XML-skeemamäärittelyn (XSD) mukaisia.

2.   Ilmoitusmuotojen on perustuttava liitteessä XII tarkoitettuihin UN/CEFACT-standardeihin, ja ne ovat saatavilla Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla.

3.   Kaikissa viesteissä on käytettävä Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla esitettyjä XML-skeemamäärittelyä ja koodeja.

4.   Päivämäärä ja kelloaika on ilmaistava Greenwichin yleisaikana (UTC).

5.   Kaikissa ilmoituksissa on oltava yksilöllinen tunniste.

6.   On käytettävä ihmisen luettavassa muodossa olevaa kalastusmatkan yksiköllistä tunnistetta yhdistämään kalastuspäiväkirjan tiedot purkamis-, jälleenlaivaus-, myynti- ja haltuunottoilmoituksen ja kuljetusasiakirjan tietoihin.

7.   Unionin kalastusaluksiin liittyvien ilmoitusten on sisällettävä komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (16) 10 artiklassa tarkoitettu aluksen tunnistenumero.

8.   Jäsenvaltioiden on käytettävä Euroopan komission kalastuksen verkkosivustolla saatavilla olevia täytäntöönpanoasiakirjoja viestien vaihdon varmistamiseksi.

146 d artikla

Viestin toimittaminen

1.   Kaikkien toimitusten on oltava täysin automatisoituja, ja viestit on lähetettävä viipymättä käyttäen kuljetuskerrosta.

2.   Ennen viestin toimittamista lähettäjän on tehtävä automaattinen tarkastus todentaakseen, että viesti on Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla esitettyjen validoinnin ja todentamisen vähimmäissääntöjen mukaisesti virheetön.

3.   Vastaanottajan on ilmoitettava lähettäjälle viestin vastaanottamisesta vastausviestillä, joka noudattaa standardia UN/CEFACT P1000-1: Yleiset periaatteet. Satelliittiseurantajärjestelmän viesteihin ja pyyntöihin annettuihin vastauksiin ei lähetetä vastausviestejä.

4.   Jos lähettäjän puolella tapahtuu tekninen häiriö, eikä lähettäjä enää pysty lähettämään viestejä, sen on ilmoitettava ongelmasta kaikille vastaanottajille. Lähettäjän on viipymättä ryhdyttävä toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Kaikki viestit, jotka olisi toimitettava vastaanottajalle, on tallennettava siihen saakka, kun ongelma ratkeaa.

5.   Jos vastaanottajan puolella tapahtuu tekninen häiriö, eikä vastaanottaja enää pysty ottamaan viestejä vastaan, sen on ilmoitettava ongelmasta kaikille lähettäjille. Vastaanottajan on viipymättä ryhdyttävä toimiin ongelman ratkaisemiseksi.

6.   Kun lähettäjään liittyvä järjestelmähäiriö on korjattu, lähettäjän on lähetettävä kaikki lähettämättä jääneet viestit mahdollisimman nopeasti. Manuaalista seurantamenettelyä voidaan soveltaa.

7.   Kun vastaanottajaan liittyvä järjestelmähäiriö on korjattu, puuttuvat viestit lähetetään pyynnöstä. Manuaalista seurantamenettelyä voidaan soveltaa.

8.   Kaikkien viestien lähettäjien ja vastaanottajien sekä komission on otettava käyttöön varajärjestelmää koskevat menettelyt toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

146 e artikla

Korjaukset

Ilmoitusten korjaukset on kirjattava samassa muodossa kuin alkuperäinen ilmoitus ja perustuen standardiin UN/CEFACT P1000-1: Yleiset periaatteet on mainittava, että kyseessä on korjaus.

146 f artikla

Satelliittiseurantajärjestelmän tietojen vaihto

1.   Satelliittiseurantajärjestelmän tietojen ilmoitusmuoto jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission tai sen nimeämän elimen välillä on aluksen sijainnin XML-skeemamäärittely, joka perustuu standardiin UN/CEFACT P1000-7.

2.   Lippujäsenvaltion järjestelmien on pystyttävä lähettämään satelliittiseurantajärjestelmän viestejä.

3.   Lippujäsenvaltion järjestelmien on myös pystyttävä vastaamaan pyyntöihin saada satelliittiseurantajärjestelmän tietoja kalastusmatkoista, jotka alkoivat edeltävien 36 kuukauden aikana.

146 g artikla

Kalastustietojen vaihto

1.   Valvonta-asetuksen 15, 17, 22 ja 24 artiklassa tarkoitettujen kalastuspäiväkirjan tietojen, ennakkoilmoituksen tietojen, jälleenlaivausilmoituksen tietojen ja purkamisilmoituksen tietojen vaihtomuoto jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission tai sen nimeämän elimen välillä on kalastustoiminnan XML-skeemamäärittely, joka perustuu standardiin UN/CEFACT P1000-3.

2.   Lippujäsenvaltion järjestelmien on pystyttävä lähettämään kalastustoimintaa koskevia viestejä ja vastaamaan pyyntöihin saada kalastustietoja kalastusmatkoista, jotka alkoivat edeltävien 36 kuukauden aikana.

146 h artikla

Myyntiin liittyvien tietojen vaihto

1.   Valvonta-asetuksen 63 ja 67 artiklassa tarkoitettujen myynti- ja haltuunottoilmoitusten tietojen vaihtomuoto jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission tai sen nimeämän elimen välillä on myyntitoiminnan XML-skeemamäärittely, joka perustuu standardiin UN/CEFACT P1000-5.

2.   Kun valvonta-asetuksen 68 artiklassa tarkoitettuja kuljetusasiakirjan tietoja vaihdetaan jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission tai sen nimeämän elimen välillä, käytettävä muoto perustuu samoin standardiin UN/CEFACT P1000-5.

3.   Jäsenvaltion järjestelmien on pystyttävä lähettämään myynti- ja haltuunottoilmoituksiin liittyviä viestejä sekä vastaamaan pyyntöihin saada myynti- ja haltuunottoilmoitusten tietoja toimista, jotka on toteutettu edellisten 36 kuukauden aikana.

146 i artikla

Aggregoitujen saalistietojen lähettäminen

1.   Lippujäsenvaltioiden on käytettävä lähetysmuotona XML-skeemamäärittelyä, joka perustuu standardiin UN/CEFACT P1000-12, kun ne lähettävät valvonta-asetuksen 33 artiklan 2 ja 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1006/2008 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja aggregoituja saalistietoja komissiolle.

2.   Saalisilmoituksen tiedot on esitettävä aggregoituina niitä kuukausia kohti, joina lajit on pyydetty.

3.   Saalisilmoituksen määrien on perustuttava purettuihin määriin. Kun saalisilmoitus on tarkoitus antaa asetuksen (EY) N:o 1006/2008 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja ennen kuin purkaminen tapahtuu, saaliin määrä on arvioitava ilmoituksessa, jossa on maininta ’pidetty aluksella’. Korjaus, jossa ilmoitetaan tarkka määrä ja purkamispaikka, on lähetettävä ennen 15 päivää purkamista seuraavana kuukautena.

4.   Jos unionin lainsäädännössä edellytetään, että kannat tai lajit on ilmoitettava useissa saalisilmoituksissa eri aggregointitasoilla, kyseiset kannat ja lajit tarvitsee ilmoittaa ainoastaan edellytetyssä kaikkein yksityiskohtaisimmassa ilmoituksessa.

146 j artikla

XML-muotojen ja täytäntöönpanoasiakirjojen muutokset

1.   Kaikessa jäsenvaltioiden keskinäisessä sekä jäsenvaltioiden, komission tai sen nimeämän elimen välisessä tietojenvaihdossa käytettävien XML-muotojen ja täytäntöönpanoasiakirjojen muutoksista, mukaan lukien 146 f, 146 g ja 146 h artiklasta johtuvat muutokset, päättää komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut muutokset on esitettävä selkeästi Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla ja mainittava päivämäärä, jolloin muutos tulee voimaan. Muutokset tulevat voimaan aikaisintaan kuusi kuukautta ja viimeisintään 18 kuukautta sen jälkeen, kun niistä on päätetty. Komissio päättää aikataulusta yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1006/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille, asetusten (ETY) 2847/93 ja (EY) 1627/94 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) 3317/94 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 33)."

(16)  Komission asetus (EY) N:o 26/2004, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25).”"

38)

Korvataan 164 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Komissio tai sen nimeämä elin voi kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten, unionin ja kolmansien maiden välisten kalastuskumppanuussopimusten tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen taikka vastaavien järjestelyjen, joissa unioni on sopimuspuolena tai yhteistyötä tekevänä muuna kuin sopimuspuolena, puitteissa toimittaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämistä tai asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakavia rikkomuksia koskevat merkitykselliset tiedot muille kyseisten sopimusten, järjestöjen tai järjestelyjen osapuolille asetuksen (EY) N:o 45/2001 (17) 9 artiklan mukaisesti, jos tiedot antanut jäsenvaltio siihen suostuu.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).”"

39)

Poistetaan liite V.

40)

Korvataan liite VI tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

41)

Korvataan liite VII tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

42)

Poistetaan liitteet VIII ja IX.

43)

Korvataan liite X tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

44)

Korvataan liite XII tämän asetuksen liitteessä IV olevalla tekstillä.

45)

Korvataan liite XXIII tämän asetuksen liitteessä V olevalla tekstillä.

46)

Korvataan liite XXVI tämän asetuksen liitteessä VI olevalla tekstillä.

47)

Korvataan liite XXVII tämän asetuksen liitteessä VII olevalla tekstillä.

48)

Korvataan liite XXX tämän asetuksen liitteessä VIII olevalla tekstillä.

49)

Poistetaan liite XXXI.

2 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 500/2001.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 146 d artiklan 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2016. Asetuksen (EU) 2015/812 11 artiklan mukaisesti liitteessä XXX olevaa kohtaa numero 5, joka koskee alamittaisen kalan purkamista koskevien velvoitteiden vakavia rikkomisia, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 286, 29.10.2008, s. 33.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa (EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

(8)  Komission asetus (EY) N:o 500/2001, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2001, yhteisön kalastusalusten kolmansien maiden vesillä ja avomerellä pyytämän saaliin valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EYVL L 73, 15.3.2001, s. 8).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/812, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2187/2005, (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 2347/2002 ja (EY) N:o 1224/2009 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse purkamisvelvoitteesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1434/98 kumoamisesta (EUVL L 133, 29.5.2015, s. 1).


LIITE I

LIITE VI

UNIONIN YHDISTETYN KALASTUSPÄIVÄKIRJAN SEKÄ JÄLLEENLAIVAUS- JA PURKAMISILMOITUKSEN MALLI

Image


LIITE II

LIITE VII

UNIONIN YHDISTETYN KALASTUSPÄIVÄKIRJAN SEKÄ JÄLLEENLAIVAUS- JA PURKAMISILMOITUKSEN MALLI

(VÄLIMERI – PÄIVÄTTÄISET KALASTUSMATKAT)

Image


LIITE III

”LIITE X

OHJEITA NIILLE KALASTUSALUSTEN PÄÄLLIKÖILLE, JOIDEN ON TÄYTETTÄVÄ JA TOIMITETTAVA KALASTUSPÄIVÄKIRJA SEKÄ PURKAMIS- TAI JÄLLEENLAIVAUSILMOITUS

Seuraavat alusta tai kalastustoimintaa koskevat yleiset tiedot ja vähimmäistiedot on kirjattava kalastuspäiväkirjaan valvonta-asetuksen 14, 15, 21, 22, 23 ja 24 artiklan ja tämän asetuksen III osaston I, II ja III luvun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin lainsäädännössä vaadittuja taikka jäsenvaltion tai kolmannen maan kansallisten viranomaisten tai alueellisen kalastuksenhoitojärjestön edellyttämiä muita erityisiä tekijöitä tai sääntöjä.

1.   KALASTUSPÄIVÄKIRJAA KOSKEVAT OHJEET

Kahdella venekunnalla kalastettaessa kaikkien kalastusalusten päälliköiden on pidettävä kalastuspäiväkirjaa. Heidän on ilmoitettava pyydetyt ja aluksella pidetyt määrät siten, että saaliit kirjataan vain kerran.

Paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on saman kalastusmatkan aikana kirjattava pakolliset tietoelementit jokaiselle sivulle.

Kalastusalusta/-aluksia ja kalastusmatkojen päivämääriä koskevat tiedot

Paperi–muodossa oleva kalastus–päiväkirja

Viite

Numero

Tietoelementin nimi

(P = Pakollinen)

(V = Vapaaehtoinen)

(PJS = Pakollinen, jos sovelletaan)

Kuvaus ja/tai kirjattava kellonaika

(1)

Kalastusaluksen/kalas-tusalusten nimi/nimet (P)

Kansainvälinen radiokutsutunnus (radiokutsutunnukset) (P)

CFR-numero(t) (P)

GFCM-, ICCAT-numeoro(t) (PJS)

Kalastettaessa kahdella venekunnalla on kirjattava samat tiedot toisen kalastusaluksen osalta.

Nämä tiedot on kirjattava paperimuodossa olevassa kalastuspäiväkirjassa sitä alusta koskevien tietojen alle, jota kalastuspäiväkirja koskee.

Yhteisön alusrekisterinumero (CFR-numero) on yksilöllinen numero, jonka jäsenvaltio antaa unionin kalastusalukselle, kun alus otetaan unionin laivastoon ensimmäisen kerran (1).

GFCM- tai ICCAT-rekisterinumero on kirjattava, jos kalastusalus harjoittaa säännöllistä kalastustoimintaa unionin vesien ulkopuolella (PJS).

(2)

Ulkoiset tunnistetiedot (P)

Runkoon merkityt ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot.

Kalastettaessa kahdella venekunnalla on kirjattava samat tiedot toisen kalastusaluksen osalta.

(3)

Päällikön nimi ja osoite (P)

Päällikön suku- ja etunimi sekä tarkka osoite (katuosoite, numero, kaupunki, postinumero, jäsenvaltio tai kolmas maa).

Kalastettaessa kahdella venekunnalla on kirjattava samat tiedot toisen kalastusaluksen osalta.

(4)

Lähtöpäivämäärä, -kel-lonaika ja -satama (P)

Merkittävä paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan ennen kuin kalastusalus lähtee satamasta. Päivämäärä on kirjattava muodossa PP-KK-VVVV ja kellonaika on kirjattava muodossa TT-MM paikallista aikaa.

Sähköinen lähtöviesti on lähetettävä ennen kuin kalastusalus lähtee satamasta. Päivämäärä ja kelloaika on kirjattava Greenwichin yleisaikana (UTC).

Sähköiseen kalastuspäiväkirjaan satama on kirjattava käyttäen Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla julkaistuja koodeja.

(5)

Paluupäivämäärä, -kel-lonaika ja -satama (P)

Merkittävä paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan ennen kuin kalastusalus saapuu satamaan. Päivämäärä on kirjattava muodossa PP-KK-VVVV ja arvioitu kellonaika on kirjattava muodossa TT-MM paikallista aikaa.

Sähköinen satamaanpaluuviesti on lähetettävä ennen kuin kalastusalus saapuu satamaan. Päivämäärä ja arvioitu kelloaika on kirjattava Greenwichin yleisaikana (UTC).

Sähköiseen kalastuspäiväkirjaan satama on kirjattava käyttäen Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla julkaistuja koodeja.

(6)

Purkamispäivä-määrä, -kellonaika ja -satama, jos eri kuin kohdassa (5) (P)

Merkittävä kalastuspäiväkirjaan ennen kuin kalastusalus saapuu purkamissatamaan. Päivämäärä on kirjattava muodossa PP-KK-VVVV ja arvioitu kellonaika on kirjattava muodossa TT-MM paikallista aikaa (paperimuodossa oleva kalastuspäiväkirja) tai Greenwichin yleisaikana (UTC) (sähköinen kalastuspäiväkirja).

Sähköiseen kalastuspäiväkirjaan satama on kirjattava käyttäen Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla julkaistuja koodeja.

(7)

Jälleenlaivauspäivä-määrä, -kellonaika ja -paikka

Vastaanottavan kalastusaluksen nimi, ulkoiset tunnistetiedot, kansainvälinen radiokutsutunnus, lippuvaltio, CFR- tai IMO-numero sekä määräsatama ja -maa (P)

Merkittävä paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan ennen jälleenlaivaustoimen aloittamista.

Päivämäärä on kirjattava muodossa PP-KK-VVVV ja kellonaika on kirjattava muodossa TT-MM paikallista aikaa (paperimuodossa oleva kalastuspäiväkirja) tai Greenwichin yleisaikana (UTC) (sähköinen kalastuspäiväkirja).

Sähköiseen kalastuspäiväkirjaan satama on kirjattava käyttäen Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla julkaistuja koodeja.

Kolmas maa on kirjattava käyttäen 3-kirjaimisia ISO-maakoodeja.

Yhteisön alusrekisterinumero (CFR-numero) on kirjattava unionin alusten osalta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero on kirjattava kolmansien maiden alusten osalta.

Kun maantieteellinen sijainti on ilmoitettava, leveys- ja pituuspiiri kirjataan asteina ja minuutteina, jos GPS-järjestelmää ei käytetä, ja desimaaliasteina ja minuutteina, jos GPS-järjestelmää käytetään (WGS 84-muoto).

Pyydyksiä koskevat tiedot

(8)

Pyydystyyppi (P)

Pyydystyyppi on ilmoitettava käyttäen liitteen XI sarakkeessa 1 olevia koodeja.

(9)

Silmäkoko (P)

Annetaan millimetreinä (verkko venytettynä).

(10)

Pyydysten mitat (P)

Pyydysten mitat, kuten koko ja lukumäärä, on ilmoitettava liitteen XI sarakkeessa 2 olevien eritelmien mukaisesti.

(11)

Päivämäärä (P)

Kunkin merelläolopäivän päivämäärä on merkittävä uudelle riville (paperimuodossa oleva kalastuspäiväkirja) tai raporttiin (sähköinen kalastuspäiväkirja), ja päivämäärän on viitattava kuhunkin merelläolopäivään.

Kunkin kalastustoimen päivämäärä on tapauksen mukaan kirjattava uudelle riville.

(12)

Kalastustoimien lukumäärä (P)

Kalastustoimien lukumäärä on ilmoitettava liitteen XI sarakkeessa 3 olevien eritelmien mukaisesti.

(13)

Kalastusaika (V)

Pyydyksen lasku- ja nostoaika (PJS)

Kalastussyvyys (PJS)

Kokonaisaika (V)

Kalastustoimiin liittyvään kaikkeen toimintaan (kalojen etsiminen, aktiivisten pyydysten laskeminen, vetäminen ja nostaminen, passiivisten pyydysten asettaminen, vedessäpito, poistaminen tai uudelleenasettaminen sekä saaliin pyydyksistä ja verkoista poistaminen tai siirtäminen kuljetusaltaasta lihotus- ja kasvatusaltaisiin) käytetty kokonaisaika on esitettävä minuutteina, ja se on yhtä kuin merellä vietettyjen tuntien lukumäärä miinus aika, joka on kulunut siirtymiseen kalastusalueille, kalastusalueiden välillä ja kalastusalueilta palaamiseen sekä piissä, toimettomana tai korjattavana.

Pyydyksen laskun ja noston kellonaika on kirjattava muodossa TT-MM paikallista aikaa (paperimuodossa oleva kalastuspäiväkirja) tai Greenwichin yleisaikana (UTC) (sähköinen kalastuspäiväkirja).

Kalastussyvyys on kirjattava keskimääräisenä syvyytenä ja metreissä.

(14)

Sijainti ja maantieteellinen kalastusalue (P)

Asianomainen maantieteellinen pyyntialue on alue, jolta suurin osa saaliista on saatu, ja se on ilmoitettava aina kuin mahdollista mahdollisimman tarkasti.

Esimerkkejä:

 

Koillis-Atlantin vesillä (FAO-päääkalastusalue 27) ilmoitetaan ICES-alue ja tilastoruutu (esim. IV a 41E7, VIII b 20E8). ICES:n tilastoruudut muodostavat ruudukon, joka kattaa alueen seuraavien pisteiden välillä: 36° N ja 85° 30′ N sekä 44° W ja 68° 30′ E. Leveyspiiririvit, 30 minuutin (′) välein, numeroidaan (kaksi numeroa) 01:stä 99:ään. Pituuspiirisarakkeet, 1 asteen (°) välein, merkitään aakkosnumeerisen järjestelmän avulla, alkaen A0:sta, käyttäen eri kirjainta kutakin 10 asteen ryhmää kohti, M8:aan saakka (paitsi kirjain I).

 

Välimeren ja Mustanmeren vesillä (FAO-pääkalastusalue 37) ilmoitetaan GFCM:n maantieteellinen osa-alue ja tilastoruutu (esim. 7 M27B9). GFCM:n tilastoruudukossa kukin ruutu merkitään viisimerkkisellä koodilla: i) Leveyspiiri kostuu kolmimerkkisestä koodista (yksi kirjain ja kaksi numeroa). Vaihteluväli on M00 (30° N)–M34 (47° 30′ N). ii) Pituuspiiri koostuu kirjaimen ja numeron yhdistelmäkoodista. Kirjainasteikko on A–J, ja numeroasteikko kutakin kirjainta kohti 0–9. Vaihteluväli on A0 (6° W)–J5 (42° E).

 

Koillis-Atlantin vesillä, mukaan lukien NAFO (FAO-pääkalastusalue 21), ja itäisen Keski-Atlantin vesillä, mukaan lukien CECAF (FAO-pääkalastusalue 34), ilmoitetaan FAO-alue tai osa-alue (esim. 21.3.M tai 34.3.5).

 

Muiden FAO-pääkalastusalueiden osalta ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan FAO-suuralue (esim. FAO 31 läntisen Keski-Atlantin osalta ja FAO 51.6 Länsi-Intian valtameren osalta).

Vapaaehtoisia merkintöjä voidaan kuitenkin tehdä kaikista tilastoruuduista, joissa kalastusalus on toiminut päivän aikana (V).

GFCM- ja ICCAT-alueilla maantieteellinen sijainti (leveys- ja pituuspiiri) on lisäksi kirjattava kunkin kalastustoimen osalta tai keskipäivällä, jos kyseisen päivän aikana ei ole kalastettu.

Kun maantieteellinen sijainti on ilmoitettava, leveys- ja pituuspiiri kirjataan asteina ja minuutteina, jos GPS-järjestelmää ei käytetä, ja desimaaliasteina ja minuutteina, jos GPS-järjestelmää käytetään (WGS 84-muoto).

Kolmannen maan kalastusalue, alueellisen kalastuksenhoitojärjestön alue ja avomeri: ilmoitetaan muiden kuin unionin jäsenvaltioiden kalastusalueet, alueellisen kalastuksenhoitojärjestön alue/alueet tai vedet, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan tai joita alueellinen kalastuksenhoitojärjestö ei sääntele, käyttäen 3-kirjaimisia ISO-maakoodeja ja muita Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla julkaistuja koodeja, esim. NOR = Norway, NAFO = XNW, NEAFC = XNE ja XIN avomeren osalta.

(15)(16)

Pyydetyt ja aluksella säilytetyt saaliit (P)

Lajit on kirjattava käyttäen kalalajien 3-kirjaimisia FAO-koodeja.

Kunkin lajin saaliit on kirjattava kilogrammoina elopainoa.

Kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn lajin kaikki määrät, jotka ylittävät 50 kilogrammaa elopainona ilmaistuna, on kirjattava. Tätä 50 kilogramman kynnysarvoa sovelletaan, kun yhden lajin saaliit ovat yli 50 kilogrammaa. Näihin määriin on sisällytettävä aluksen miehistön kulutukseen tarkoitetut määrät.

Lakisääteisen koon täyttävät saaliit on kirjattava käyttäen yleiskoodia LSC.

Saaliit, jotka jäävät alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon, on kirjattava erillään lakisääteisen koon täyttävistä saaliista käyttäen yleiskoodia BMS.

Kun saaliita säilytetään koreissa, laatikoissa, muovilaatikoissa, pahvilaatikoissa, säkeissä, pusseissa, harkoissa tai muissa säiliöissä, käytetyn yksikön nettopaino on kirjattava kilogrammoina elopainoa, ja käytettyjen yksiköiden tarkka lukumäärä on ilmoitettava.

Vaihtoehtoisesti tällaisissa yksiköissä aluksella pidetty saalis voidaan kirjata kilogrammoina elopainoa (V).

Itämerellä (ainoastaan lohen osalta) ja GFCM-alueella (ainoastaan tonnikalan, miekkakalan ja laajasti vaeltavien haikalojen osalta) tai tapauksen mukaan muilla alueilla on myös kirjattava päivittäin saaliiksi saatujen kalojen lukumäärä.

Jos sarakkeiden määrä on riittämätön, on käytettävä uutta sivua.

(15)(16)

Arvio poisheitetyistä kaloista (P)

Lajit on kirjattava käyttäen kalalajien 3-kirjaimisia FAO-koodeja.

Kunkin lajin poisheitetyt määrät on kirjattava kilogrammoina elopainoa.

Lajit, joihin ei sovelleta purkamisvelvoitetta:

 

Kunkin lajin poisheitetyt määrät, jotka ylittävät 50 kilogrammaa elopainoa, on kirjattava noudattaen sääntöjä, jotka on vahvistettu saaliiden kirjaamista varten, käyttäen yleiskoodia DIS.

 

Sellaisten elävänä syöttinä käytettäväksi pyydettyjen lajien, jotka kirjataan kalastuspäiväkirjaan, poisheitetyt määrät on myös kirjattava samalla tavalla.

Lajit, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta koskevia poikkeuksia (2):

 

Kunkin lajin poisheitetyt määrät on kirjattava kokonaisuudessaan noudattaen sääntöjä, jotka on vahvistettu saaliiden kirjaamista varten, käyttäen yleiskoodia DIS.

 

Kunkin sellaisen lajin poisheitetyt määrät, joihin sovelletaan nimenomaisesti de minimis -poikkeuksia, on kirjattava kokonaisuudessaan noudattaen sääntöjä, jotka on vahvistettu saaliiden erikseen kirjaamista varten, käyttäen yleiskoodia DIM.

(15)(16)

Muiden meren eliöiden tai eläinten saaliit, tahattomat sivusaaliit ja vapauttaminen (P)

GFCM-alueella on myös seuraavat tiedot kirjattava erikseen kunkin saaliin tai tahattoman sivusaaliin osalta:

jalokorallin päivittäiset saaliit, mukaan lukien kalastustoiminta alue- ja syvyyskohtaisesti,

merilintujen tahattomat saaliit ja vapauttaminen,

munkkihylkeiden tahattomat saaliit ja vapauttaminen mereen,

merikilpikonnien tahattomat saaliit ja vapauttaminen mereen,

valaiden tahattomat saaliit ja vapauttaminen mereen.

Mereen vapautetut merieläimet on tarpeen mukaan kirjattava käyttäen yleiskoodia RET.

On käytettävä lajien 3-kirjaimisia FAO-koodeja tai jos niitä ei ole saatavilla, Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla julkaistuja koodeja.

2.   PURKAMIS-/JÄLLEENLAIVAUSILMOITUSTA KOSKEVAT OHJEET

Kun kalastustuotteet on purettu tai jälleenlaivattu ja jos ne on punnittu käyttäen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä järjestelmiä joko pyyntialuksella, luovuttavalla aluksella tai vastaanottavalla aluksella, purettujen tai jälleenlaivattujen määrien tosiasiallinen paino on ilmoitettava purkamis- tai jälleenlaivausilmoituksessa kilogrammoina tuotepainoa lajikohtaisesti siten, että mainitaan

a)

kalojen jalostusaste (paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan viitenumero 17) käyttäen liitteessä I olevan taulukon 1 koodeja (P);

b)

purettuihin tai jälleenlaivattuihin määriin sovellettu mittayksikkö (paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan viitenumero 18); ilmoitetaan yksikön paino kilogrammoina tuotepainoa. Tämä yksikkö voi olla muu kuin kalastuspäiväkirjassa käytetty yksikkö (P);

c)

puretun tai jälleenlaivatun saaliin kokonaispaino lajeittain (paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan viitenumero 19); ilmoitetaan tosiasiallisesti purettujen tai jälleenlaivattujen määrien paino kaikkien lajien osalta (P).

Lakisääteisen koon täyttävät saaliit on kirjattava käyttäen yleiskoodia LSC. Saaliit, jotka jäävät alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon, on kirjattava erillään lakisääteisen koon täyttävistä saaliista käyttäen yleiskoodia BMS. Lajit on kirjattava käyttäen kalalajien 3-kirjaimisia FAO-koodeja;

d)

painon on vastattava kalan tuotepainoa sellaisena kuin se oli purettaessa eli aluksella mahdollisesti suoritetun jalostamisen jälkeen. Vastaavan elopainon laskemiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava asiaan liittyviä muuntokertoimia tämän asetuksen 49 artiklan mukaisesti;

e)

päällikön allekirjoitus (paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan viitenumero 20) (P);

f)

edustajan ja tarkkailijan allekirjoitus, nimi ja osoite tapauksen mukaan (paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan viitenumero 21);

g)

asianomainen maantieteellinen pyyntialue: FAO-pääkalastusalue, suuralue ja osa-alue, ICES-alue, NAFO-, NEAFC-osa-alue, CECAF-alue, GFCM-osa-alue tai kolmannen maan kalastusalue (paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan viitenumero 22). Sovelletaan samalla tavoin kuin edellä kuvataan sijaintia ja maantieteellistä aluetta koskevien tietojen osalta (P).

3.   LISÄOHJEET PYYNTIPONNISTUKSEN KIRJAAMISEKSI KALASTUSPÄIVÄKIRJAAN

Unionin kalastusalusten päälliköiden on kirjattava seuraavat lisätiedot kalastuspäiväkirjaan pyyntiponnistusjärjestelmien piiriin kuuluvan kalastuksen parissa käytetystä ajasta:

a)

Kaikki tämän jakson mukaisesti vaaditut tiedot on kirjattava paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan viitenumeroiden 15 ja 16 väliin.

b)

Kellonajat on kirjattava Greenwichin yleisaikana (UTC).

c)

Kun maantieteellinen sijainti on ilmoitettava, leveys- ja pituuspiiri kirjataan asteina ja minuutteina, jos GPS-järjestelmää ei käytetä, ja desimaaliasteina ja minuutteina, jos GPS-järjestelmää käytetään (WGS 84-muoto).

d)

Lajit on kirjattava käyttäen kalalajien 3-kirjaimisia FAO-koodeja.

3.1   Pyyntiponnistusta koskevat tiedot

a)   Pyyntiponnistusaluetta ylitettäessä

Kun kalastusalus ylittää pyyntiponnistusalueen, jolla kalastukseen sillä on lupa, kalastamatta kyseisellä alueella, paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on täytettävä ylimääräinen rivi tai tehtävä sähköinen ilmoitus. Seuraavat tiedot on merkittävä:

päivämäärä,

pyyntiponnistusalue,

jokaisen alueelle saapumisen/sieltä poistumisen päivämäärä ja kellonaika,

jokaisen alueelle saapumisen ja sieltä poistumisen sijainti leveys- ja pituusasteina,

aluksella pidetyt saaliit saapumishetkellä lajeittain ilmoitettuna,

merkintä ’ylitys’.

b)   Pyyntiponnistusalueelle saavuttaessa

Kun kalastusalus saapuu pyyntiponnistusalueelle, jolla sen voidaan olettaa harjoittavan kalastustoimintaa, paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on täytettävä ylimääräinen rivi tai tehtävä sähköinen ilmoitus. Seuraavat tiedot on merkittävä:

päivämäärä,

merkintä ’saapunut’,

pyyntiponnistusalue,

sijainti leveys- ja pituusasteina,

saapumisaika,

aluksella pidetyt saaliit saapumishetkellä lajeittain ilmoitettuna, ja

kohdelajit.

c)   Pyyntiponnistusalueelta poistuminen

Kun alus poistuu pyyntiponnistusalueelta, jolla se on harjoittanut kalastustoimintaa, ja saapuu toiselle pyyntiponnistusalueelle, jolla se aikoo harjoittaa kalastustoimintaa, paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on täytettävä ylimääräinen rivi tai tehtävä sähköinen ilmoitus. Seuraavat tiedot on merkittävä:

päivämäärä,

merkintä ’saapunut’,

sijainti leveys- ja pituusasteina,

uusi pyyntiponnistusalue,

poistumis-/saapumisaika,

aluksella pidetyt saaliit poistumis-/saapumishetkellä lajeittain ilmoitettuna, ja

kohdelajit.

Kun kalastusalus poistuu pyyntiponnistusalueelta, jolla se on harjoittanut kalastustoimintaa, eikä harjoita enempää kalastustoimintaa kyseisellä alueella, on täytettävä ylimääräinen rivi tai tehtävä sähköinen ilmoitus. Seuraavat tiedot on merkittävä:

päivämäärä,

merkintä ’poistunut’,

sijainti leveys- ja pituusasteina,

pyyntiponnistusalue,

poistumisaika,

aluksella pidetyt saaliit poistumishetkellä lajeittain ilmoitettuna, ja

kohdelajit.

d)   Kalastustoiminta alueella, joka ylittää alueiden rajat  (3)

Kalastusaluksen harjoittaessa kalastustoimintaa alueella, joka ylittää alueiden rajat, paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on täytettävä ylimääräinen rivi tai tehtävä sähköinen ilmoitus. Seuraavat tiedot on merkittävä:

päivämäärä,

merkintä ’alueiden rajat ylittävä’,

ensimmäinen poistumisaika ja pyyntiponnistusalue,

ensimmäisen saapumisen sijainti leveys- ja pituusasteina,

viimeinen saapumisaika ja pyyntiponnistusalue,

viimeisen poistumisen sijainti leveys- ja pituusasteina,

aluksella pidetyt saaliit poistumis-/saapumishetkellä lajeittain ilmoitettuna, ja

kohdelajit.

e)   Lisätietoja seisovia pyydyksiä käyttävien kalastusalusten osalta

Kun kalastusalus asettaa tai uudelleenasettaa seisovia pyydyksiä, on kirjattava seuraavat tiedot:

päivämäärä,

pyyntiponnistusalue,

sijainti leveys- ja pituusasteina,

merkintä ’asettaminen’ tai ’uudelleenasettaminen’,

kellonaika.

Kun kalastusalus saa päätökseen seisovilla pyydyksillä harjoitetun kalastuksen, on merkittävä seuraavat tiedot:

päivämäärä,

pyyntiponnistusalue,

sijainti leveys- ja pituusasteina,

merkintä ’päättynyt’,

kellonaika.

3.2   Aluksen liikkeiden ilmoittamista koskevat tiedot

Jos kalastusaluksen on kalastusta harjoittaessaan toimitettava pyyntiponnistusilmoitus toimivaltaisille viranomaisille valvonta-asetuksen 28 artiklan mukaisesti, 3.1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi on ilmoitettava seuraavat tiedot:

a)

ilmoituksen antamispäivä ja -aika;

b)

kalastusaluksen maantieteellinen sijainti leveys- ja pituusasteina;

c)

ilmoituksen tekemiseen käytetty väline ja tarvittaessa käytetty radioasema; ja

d)

ilmoituksen vastaanottaja(t).”


(1)  Kuten tarkoitetaan yhteisön alusrekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25) 10 artiklassa.

(2)  Kuten tarkoitetaan yhteisestä kalastuspolitiikasta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 ja 5 kohdassa sellaisena kuin ne ovat muutettuina 20 päivänä toukokuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/812, erityisesti:

lajit, joiden kalastus on kielletty ja jotka on tällaisiksi määritelty yhteisen kalastuspolitiikan alalla hyväksytyllä unionin säädöksellä,

lajit, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet,

de minimis -poikkeuksen piiriin kuuluvat saaliit,

kalat, joissa on havaittavissa petoeläinten aiheuttamaa vahinkoa.

(3)  Alusten, jotka ovat pyyntiponnistusalueella, joka on enintään viiden meripeninkulman päässä kahden pyyntiponnistusalueen rajalta, on kirjattava ensimmäinen alueelle saapuminen ja viimeinen sieltä poistuminen 24 tunnin jaksolta.


LIITE IV

”LIITE XII

SÄHKÖISEN TIETOJENVAIHDON STANDARDIT

Sähköisen tietojenvaihdon muoto perustuu UN/CEFACT-standardiin P1000. Samankaltaiseen toimintaan liittyvä tietojenvaihto on ryhmitelty aloittain ja täsmennetty Business Requirements Specifications (BRS) -asiakirjoissa.

Seuraavat standardit ovat saatavilla:

 

P1000-1; Yleiset periaatteet

 

P1000-3; Kalastustoiminta

 

P1000-5; Myyntitoiminta

 

P1000-7; Aluksen sijainti

 

P1000-12; Aggregoitujen saalistietojen ilmoittaminen

BRS-asiakirjat ja niiden koneluettava muoto (XML-skeemamäärittely) ovat saatavilla Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla. Kyseisellä verkkosivustolla on myös saatavilla tietojenvaihdossa käytettävät täytäntöönpanoasiakirjat.”


LIITE V

”LIITE XXIII

LUETTELO TIEDOISTA, JOTKA TARKKAILURAPORTTEIHIN ON TÄYTETTÄVÄ KALASTUSALUSHAVAINTOJEN JA -PAIKANTAMISTEN OSALTA

Yleiset tiedot

1.

Tarkkailuraportin viite

2.

Havainnon tai paikantamisen päivämäärä ja kellonaika (UTC)

3.

Alkuperäjäsenvaltio ja yhteysviranomaisen nimi

4.

Valvonta-aluksen tyyppi ja tunnistetiedot

5.

Valvonta-aluksen sijainti ja sijaintialue havainnon tai paikantamisen hetkellä

Kalastusaluksen yksityiskohtaiset tiedot

6.

Lippuvaltio

7.

Nimi

8.

Rekisteröintisatama ja ulkoinen rekisterinumero

9.

Kansainvälinen radiokutsutunnus

10.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero

11.

Yhteisön alusrekisterinumero

12.

Kuvaus

13.

Tyyppi

14.

Alkuperäinen sijainti ja sijaintialue havainnon tai paikantamisen hetkellä

15.

Alkuperäinen ohjaussuunta ja nopeus havainnon tai paikantamisen hetkellä

16.

Toiminta

Muut tiedot

17.

Havainto- tai paikantamiskeino

18.

Yhteydenpito alukseen

19.

Tiedot viestinnästä aluksen kanssa

20.

Havaintoa tai paikannusta koskeva todistusaineisto

21.

Huomautukset

22.

Liitteet

23.

Raportoiva virkamies ja allekirjoitus

Ohjeet tarkkailuraporttien täyttämiseksi:

1.

Toimitetaan mahdollisimman kattavat tiedot.

2.

Sijainti leveys- ja pituusasteina sekä sijaintialue tarkasti ilmaistuna (ICES-alue, GFCM:n maantieteellinen osa-alue, NAFO-, NEAFC- tai CECAF-osa-alue, FAO-pääkalastusalue, -suuralue ja -alue sekä maissa satama).

3.

Lippuvaltio, aluksen nimi, rekisteröintisatama, ulkoinen rekisterinumero, kansainvälinen radiokutsutunnus ja IMO-numero: pyritään saamaan havainnon tai paikantamisen taikka radioyhteyden perusteella (tiedonlähde mainittava).

4.

Aluksen kuvaus, jos alukseen on ollut näköyhteys: tunnusmerkit, jos on: mainitaan, olivatko aluksen nimi ja rekisteröintisatama näkyvissä. Kirjataan rungon ja kansirakenteen värit, mastojen lukumäärä, komentosillan sijainti, savutorven pituus jne.

5.

Aluksen tyyppi ja havaitut pyydykset: esim. pitkäsiima-alus, troolari, hinaaja, tehdasalus, rahtialus (FAOn kansainvälinen standardi kalastusalusten tilastollisesta luokittelusta).

6.

Havaitun tai paikannetun aluksen toiminta tapauksen mukaan: selvitys aluksen jokaisesta toiminnosta, jos alus kalasti, asetti pyydyksiä, nosti pyydyksiä, jälleenlaivasi, siirsi kalaa, hinasi, siirtyi alueiden välillä, oli ankkurissa tai toteutti mitä tahansa muuta toimintaa (tarkennettava), mukaan lukien päivämäärä, kellonaika ja aluksen sijainti, ohjaussuunta ja nopeus jokaisen toiminnon osalta.

7.

Havainto- tai paikantamiskeino tapauksen mukaan: havainnon tai paikantamisen yksityiskohtainen kuvaus, kuten näköyhteys, VMS, tutka, radioliikenne tai muu (tarkennettava).

8.

Yhteydenpito alukseen: ilmoitetaan, oltiinko alukseen yhteydessä (KYLLÄ/EI) ja yhteydenpitokeino (radio tai muu, tarkennettava).

9.

Tiedot viestinnästä: kuvataan lyhyesti aluksen kanssa käyty viestintä ja mainitaan aluksen nimi, kansallisuus ja havaitulla/paikannetulla aluksella olevan (olevien) henkilön (henkilöiden), johon (joihin) on oltu yhteydessä, ilmoittama aluksen sijainti.

10.

Havaintoa tai paikannusta koskeva todistusaineisto: ilmoitetaan, onko havainnon tai paikantamisen todisteena valokuva, video, äänitallenne tai kirjallinen selvitys.

11.

Huomiot: ilmoitetaan muut mahdolliset huomiot.

12.

Liitteet: mahdollisuuksien mukaan liitetään mukaan aluksesta otettu valokuva tai aluksesta tehty luonnos (piirretään aluksen ääriviivat ja mainitaan tunnistamisen kannalta hyödylliset tunnusomaiset rakenteet, ääriviivat, mastot ja merkinnät).

Yksityiskohtaiset ohjeet raporttien laatimiseksi ovat saatavilla Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla.

Tarkkailuraporttien sähköistä vaihtoa koskevat säännöt:

Tarkkailuraporttien sähköistä vaihtoa varten on saatavilla XML-skeemamäärittely Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla. Kyseisellä verkkosivustolla on myös saatavilla vaihdossa käytettävät täytäntöönpanoasiakirjat.”


LIITE VI

”LIITE XXVI

VALVONNASTA VASTAAVIEN TARKKAILIJOIDEN LAATIMAN RAPORTIN MUOTO

TARKKAILIJAA KOSKEVAT TIEDOT

Nimi

 

Nimeäjä (toimivaltainen viranomainen)

 

Toimeksiantaja (viranomainen, jonka palveluksessa hän on)

 

Alkamispäivä

 

Päättymispäivä

 


KALASTUSALUSTA KOSKEVAT TIEDOT

Tyyppi

 

Lippuvaltio

 

Nimi

 

Yhteisön alusrekisterinumero

 

Ulkoiset tunnistetiedot

 

IRCS

 

IMO-numero

 

Moottorin koneteho

 

Kokonaispituus

 


ALUKSELLA OLEVAT PYYDYSTYYPIT

1.

 

2.

 

3.

 


MATKAN AIKANA HAVAINTOJEN MUKAAN KÄYTETYT PYYDYKSET

1.

 

2.

 

3.

 


KALASTUSTOIMIA KOSKEVAT TIEDOT

Kalastustoimen viitenumero (jos on)

 

Päivämäärä

 

Käytetty pyydystyyppi

 

Mitat

 

Silmäkoko

 

Kiinnikkeet

 

Toimen alkamisaika

Toimen päättymisaika

 

Sijainti toimen alkaessa

 

Syvyys toimen alkaessa

 

Syvyys toimen päättyessä

 

Sijainti toimen päättyessä

 


SAALIIT

Laji

Pidetty aluksella

Heitetty pois

Kunkin lajin arvioidut määrät kilogrammoina elopainoa

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

 

 

 

Alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon

 

 

 

Kohdelajien arvioidut määrät kilogrammoina elopainoa

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

 

 

 

Alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon

 

 

 

Kohdelajien arvioidut määrät kilogrammoina elopainoa

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

 

 

 

Alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon

 

 

 

Saaliin arvioitu kokonaismäärä kilogrammoina elopainoa

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

 

 

 

Alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon

 

 

 

SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMISEEN LIITTYVÄT HUOMIOT
KALASTUSMATKAA KOSKEVAN YHTEENVETOSELVITYKSEN LOPPU

TARKKAILIJAN ALLEKIRJOITUS

PÄIVÄMÄÄRÄ”


LIITE VII

”LIITE XXVII

TARKASTUSRAPORTIT

TARKASTUSRAPORTEISSA VÄHINTÄÄN MAINITTAVAT TIEDOT

Ohjeet tarkastusraporttien täyttämiseksi:

Toimitetaan mahdollisimman kattavat tiedot. Tiedot on kirjattava tapauksen ja saatavuuden mukaan. Yksityiskohtaiset ohjeet raporttien laatimiseksi ovat saatavilla Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla.

Tarkastusraporttien sähköistä vaihtoa koskevat säännöt:

Tarkastusraporttien sähköistä vaihtoa varten on saatavilla tarkastuksen XML-skeemamäärittely Euroopan komission kalastuksen verkkosivuston Master Data Register -sivulla. Kyseisellä verkkosivustolla on myös saatavilla vaihdossa käytettävät täytäntöönpanoasiakirjat.

MODUULI 1: KALASTUSALUKSEN TARKASTUS MERELLÄ

1.

Tarkastusraportin viite  (1)

2.

Jäsenvaltio ja tarkastusviranomainen  (1)

3.

Tarkastusalus (lippuvaltio, nimi ja ulkoinen rekisterinumero) (1)

4.

Kansainvälinen radiokutsutunnus (1)

5.

Tarkastuksen päivämäärä (aloitus) (1)

6.

Tarkastuksen kellonaika (aloitus) (1)

7.

Tarkastuksen päivämäärä (lopetus) (1)

8.

Tarkastuksen kellonaika (lopetus) (1)

9.

Tarkastusaluksen sijainti (pituus- ja leveysaste) (1)

10.

Tarkastusaluksen sijaintialue (kalastusalue tarkasti ilmaistuna) (1)

11.

Vastuussa oleva tarkastaja (1)

12.

Kansalaisuus

13.

Tarkastaja 2 (1)

14.

Kansalaisuus

15.

Kohteena olevaa kalastusalusta koskevat tiedot (nimi, ulkoinen rekisterinumero, lippuvaltio)  (1)

16.

Aluksen sijainti ja sijaintialue, jos eri kuin tarkastusaluksella (pituus- ja leveysaste, kalastusalue tarkasti ilmaistuna) (1)

17.

Alustyyppi (1)

18.

Rekisteritodistuksen tunnus (1)

19.

Kansainvälinen radiokutsutunnus (1)

20.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero (1)

21.

Yhteisön alusrekisterinumero (1)

22.

Omistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (1)

23.

Rahtaajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (1)

24.

Edustajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (1)

25.

Päällikköä koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (1)

26.

Radiokutsu ennen alukseen nousemista

27.

Aluksen kalastuspäiväkirja täytetty ennen tarkastusta

28.

Laskuportaat (1)

29.

Tarkastajien henkilökortti

30.

Rikkomiset tai huomiot  (1)

31.

Asiakirja- ja lupatarkastukset  (1)

32.

Rekisteritodistuksen tunnus (1)

33.

Moottorin konetehon tarkastus

34.

Kalastuslisenssiä koskevat tiedot (1)

35.

Kalastuslupaa koskevat tiedot (1)

36.

VMS toiminnassa (1)

37.

Sähköinen etävalvontajärjestelmä toiminnassa (1)

38.

Paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan sivunumero/sivujen numerot (1)

39.

Sähköisen kalastuspäiväkirjan viite (1)

40.

Ennakkoilmoituksen viite (1)

41.

Ilmoituksen syy (1)

42.

Kalaruumasta annettu todistus

43.

Varastointikaavio

44.

Jäähdytettyjen merivesitankkien pinnankorkeustaulukot

45.

Aluksella olevista punnitusjärjestelmistä annettu todistus

46.

Tuottajajärjestön jäsenyys

47.

Viimeisintä satamassakäyntiä koskevat tiedot (satama, valtio ja päivämäärä) (1)

48.

Rikkomiset tai huomiot  (1)

49.

Saalistarkastus  (1)

50.

Tiedot aluksella pidetystä saaliista (lajit, määrät elopainona ilmaistuna, myös alamittaisten kalojen osalta, pyyntialue) (1)

51.

Lajikohtainen sallittu poikkeama (1)

52.

Alamittaisten kalojen kirjaaminen erikseen (1)

53.

Monivuotisten suunnitelmien kattamien pohjakalakantojen erillissäilytys (1)

54.

Alamittaisten kalojen erillissäilytys (1)

55.

Punnitustarkastus, laatikoiden/säiliöiden laskeminen, pinnankorkeustaulukot tai otos

56.

Poisheittämistä koskevien tietojen kirjaaminen (lajit, määrät) (1)

57.

Rikkomiset tai huomiot  (1)

58.

Pyydystarkastus  (1)

59.

Pyydyksiä koskevat tiedot (tyyppi) (1)

60.

Verkkokiinnikettä/-kiinnikkeitä tai verkkolaitetta/-laitteita koskevat tiedot (tyyppi) (1)

61.

Silmäkokoa tai mittoja koskevat tiedot (1)

62.

Lankaa koskevat tiedot (tyyppi, paksuus) (1)

63.

Pyydysmerkinnät

64.

Rikkomiset tai huomiot  (1)

65.

Tarkastajien huomautukset  (1)

66.

Päällikön huomautukset  (1)

67.

Toteutetut toimet  (1)

68.

Tarkastajien allekirjoitus  (1)

69.

Päällikön allekirjoitus  (1)

MODUULI 2: KALASTUSALUKSEN/KALASTUSALUSTEN TARKASTUS JÄLLEENLAIVAUKSEN YHTEYDESSÄ

1.

Tarkastusraportin viite  (2)

2.

Jäsenvaltio ja tarkastusviranomainen  (2)

3.

Tarkastusalus (lippuvaltio, nimi ja ulkoinen rekisterinumero) (2)

4.

Kansainvälinen radiokutsutunnus (2)

5.

Tarkastuksen päivämäärä (aloitus) (2)

6.

Tarkastuksen kellonaika (aloitus) (2)

7.

Tarkastuksen päivämäärä (lopetus) (2)

8.

Tarkastuksen kellonaika (lopetus) (2)

9.

Tarkastusaluksen sijainti (pituus- ja leveysaste) (2)

10.

Tarkastusaluksen sijaintialue (kalastusalue tarkasti ilmaistuna) (2)

11.

Sataman sijainti (3)

12.

Nimetty satama (2)

13.

Vastuussa oleva tarkastaja (2)

14.

Kansalaisuus

15.

Tarkastaja 2 (2)

16.

Kansalaisuus

17.

Luovuttavaa kalastusalusta koskevat tiedot (nimi, ulkoinen rekisterinumero, lippuvaltio)  (2)

18.

Aluksen sijainti ja sijaintialue (pituus- ja leveysaste, kalastusalue tarkasti ilmaistuna) (2)

19.

Alustyyppi (2)

20.

Rekisteritodistuksen tunnus (2)

21.

Kansainvälinen radiokutsutunnus (2)

22.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero (2)

23.

Yhteisön alusrekisterinumero (2)

24.

Omistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

25.

Rahtaajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

26.

Edustajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

27.

Päällikköä koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

28.

VMS-tarkastus ennen alukseen nousemista

29.

Aluksen kalastuspäiväkirja täytetty ennen jälleenlaivausta (2)

30.

Rikkomiset tai huomiot  (2)

31.

Asiakirja- ja lupatarkastukset  (2)

32.

Rekisteritodistuksen tunnus (2)

33.

Kalastuslisenssiä koskevat tiedot (2)

34.

Kalastuslupaa koskevat tiedot (2)

35.

Jälleenlaivauslupaa koskevat tiedot (2)

36.

VMS toiminnassa

37.

Paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan sivunumero/sivujen numerot (2)

38.

Sähköisen kalastuspäiväkirjan viite (2)

39.

Ennakkoilmoituksen viite (2)

40.

Ennakkoilmoituksen syy (myös LIS-järjestelmä) (2)

41.

Viimeisintä satamassakäyntiä koskevat tiedot (satama, valtio ja päivämäärä) (3)

42.

Rikkomiset tai huomiot  (2)

43.

Saalistarkastus  (2)

44.

Tiedot aluksella (ennen jälleenlaivausta) pidetystä saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (2)

45.

Lajikohtainen sallittu poikkeama (2)

46.

Tiedot jälleenlaivatusta saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (2)

47.

Rikkomiset tai huomiot  (2)

48.

Vastaanottavaa kalastusalusta koskevat tiedot (nimi, ulkoinen rekisterinumero, lippuvaltio)  (2)

49.

Aluksen sijainti ja sijaintialue (pituus- ja leveysaste, kalastusalue tarkasti ilmaistuna) (2)

50.

Alustyyppi (2)

51.

Rekisteritodistuksen tunnus (2)

52.

Kansainvälinen radiokutsutunnus (2)

53.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero (2)

54.

Yhteisön alusrekisterinumero (2)

55.

Omistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

56.

Rahtaajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

57.

Edustajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

58.

Päällikköä koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (2)

59.

VMS-tarkastus ennen alukseen nousemista

60.

Aluksen kalastuspäiväkirja täytetty ennen jälleenlaivausta (2)

61.

Rikkomiset tai huomiot  (2)

62.

Asiakirja- ja lupatarkastukset  (2)

63.

Rekisteritodistuksen tunnus (2)

64.

Kalastuslisenssiä koskevat tiedot (2)

65.

VMS toiminnassa

66.

Paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan sivunumero/sivujen numerot (2)

67.

Sähköisen kalastuspäiväkirjan viite (2)

68.

Ennakkoilmoituksen viite (2)

69.

Ennakkoilmoituksen syy (2)

70.

Viimeisintä satamassakäyntiä koskevat tiedot (satama, valtio ja päivämäärä) (3)

71.

Rikkomiset tai huomiot  (2)

72.

Saalistarkastus  (2)

73.

Tiedot aluksella (ennen jälleenlaivausta) pidetystä saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (2)

74.

Tiedot vastaanotetusta saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (2)

75.

Rikkomiset tai huomiot  (2)

76.

Tarkastajien huomautukset  (2)

77.

Päällikön/päälliköiden huomautukset  (2)

78.

Toteutetut toimet  (2)

79.

Tarkastajien allekirjoitus  (2)

80.

Päällikön/päälliköiden allekirjoitus  (2)

MODUULI 3: KALASTUSALUKSEN TARKASTUS SATAMASSA TAI PURKAMISEN YHTEYDESSÄ JA ENNEN ENSIMYYNTIÄ

1.

Tarkastusraportin viite  (4)

2.

Jäsenvaltio ja tarkastusviranomainen  (4)  (5)

3.

Tarkastuksen päivämäärä (tarkastuksen aloitus) (4)  (5)

4.

Tarkastuksen kellonaika (tarkastuksen aloitus) (4)  (5)

5.

Tarkastuksen päivämäärä (tarkastuksen lopetus) (4)  (5)

6.

Tarkastuksen kellonaika (tarkastuksen lopetus) (4)  (5)

7.

Sataman sijainti (4)  (5)

8.

Nimetty satama (4)  (5)

9.

Vastuussa oleva tarkastaja (4)

10.

Kansalaisuus

11.

Tarkastaja 2 (4)

12.

Kansalaisuus

13.

Kohteena olevaa kalastusalusta koskevat tiedot (nimi, ulkoinen rekisterinumero, lippuvaltio)  (4)  (5)

14.

Alustyyppi (4)  (5)

15.

Rekisteritodistuksen tunnus (4)  (5)

16.

Kansainvälinen radiokutsutunnus (4)  (5)

17.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero (4)  (5)

18.

Yhteisön alusrekisterinumero (4)

19.

Omistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (4)  (5)

20.

Edunsaajaomistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (4)  (5)

21.

Rahtaajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (4)

22.

Edustajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (4)

23.

Päällikköä koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (4)

24.

VMS-tarkastus ennen saapumista purkamaan (4)  (5)

25.

Kalastuspäiväkirja täytetty ennen saapumista

26.

Tarkastajien henkilökortti

27.

Rikkomiset tai huomiot  (4)  (5)

28.

Asiakirja- ja lupatarkastukset  (4)  (5)

29.

Rekisteritodistuksen tunnus (4)

30.

Kalastuslisenssiä koskevat tiedot (4)  (5)

31.

Kalastuslupaa koskevat tiedot (4)  (5)

32.

Satamaan pääsyä ja purkamislupaa koskevat tiedot (4)  (5)

33.

Paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan sivunumero/sivujen numerot (4)

34.

Sähköisen kalastuspäiväkirjan viite (4)

35.

Ennakkoilmoituksen viite (4)  (5)

36.

Ennakkoilmoituksen syy (myös LIS-järjestelmä) (4)  (5)

37.

Kalaruumasta annettu todistus

38.

Varastointikaavio

39.

Jäähdytettyjen merivesitankkien pinnankorkeustaulukot

40.

Aluksella olevista punnitusjärjestelmistä annettu todistus

41.

Tuottajajärjestön jäsenyys

42.

Viimeisintä satamassakäyntiä koskevat tiedot (päivämäärä, valtio ja satama) (4)  (5)

43.

Rikkomiset tai huomiot  (4)  (5)

44.

Saalistarkastus  (4)  (5)

45.

Tiedot aluksella pidetystä saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (4)  (5)

46.

Lajikohtainen sallittu poikkeama (4)

47.

Alamittaisten kalojen kirjaaminen erikseen (4)

48.

Tiedot puretusta saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (4)  (5)

49.

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko tarkastettu (4)

50.

Merkinnät

51.

Punnitustarkastus, laatikoiden/säiliöiden laskeminen tai otostarkastus purettaessa

52.

Ruuma tarkastettu purkamisen jälkeen

53.

Saalis punnittu purkamisen yhteydessä

54.

Rikkomiset tai huomiot  (4)  (5)

55.

Jälleenlaivausta koskevat tiedot muilta kalastusaluksilta saadun saaliin osalta  (4)  (5)

56.

Luovuttavaa kalastusalusta/luovuttavia kalastusaluksia koskevat tiedot (nimi, ulkoinen rekisterinumero, kansainvälinen radiokutsutunnus, Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) numero, yhteisön alusrekisterinumero, lippuvaltio) (4)  (5)

57.

Jälleenlaivausilmoitusta koskevat tiedot (4)  (5)

58.

Tiedot jälleenlaivatusta saaliista (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue) (4)  (5)

59.

Muut saalista koskevat asiakirjat (saalistodistukset) (4)  (5)

60.

Rikkomiset tai huomiot  (4)  (5)

61.

Pyydystarkastus  (4)  (5)

62.

Pyydyksiä koskevat tiedot (tyyppi) (4)  (5)

63.

Verkkokiinnikettä/-kiinnikkeitä tai verkkolaitetta/-laitteita koskevat tiedot (tyyppi) (4)  (5)

64.

Silmäkokoa tai mittoja koskevat tiedot (4)  (5)

65.

Lankaa koskevat tiedot (tyyppi, paksuus) (4)  (5)

66.

Pyydysmerkinnät

67.

Rikkomiset tai huomiot  (4)  (5)

68.

Kalastusaluksen asema alueellisen kalastuksenhoitojärjestön alueella/alueilla, jolla/joilla kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa on harjoitettu (mukaan lukien mahdollisessa LIS-kalastusalusten luettelossa)  (4)  (5)

69.

Tarkastajien huomautukset  (4)

70.

Päällikön huomautukset  (4)  (5)

71.

Toteutetut toimet  (4)

72.

Tarkastajien allekirjoitus  (4)  (5)

73.

Päällikön allekirjoitus  (4)  (5)

MODUULI 4: MARKKINOILLA/TOIMITILOISSA TEHTÄVÄ TARKASTUS

1.

Tarkastusraportin viite  (6)

2.

Jäsenvaltio ja tarkastusviranomainen  (6)

3.

Tarkastuksen päivämäärä (tarkastuksen aloitus) (6)

4.

Tarkastuksen kellonaika (tarkastuksen aloitus) (6)

5.

Tarkastuksen päivämäärä (tarkastuksen lopetus) (6)

6.

Tarkastuksen kellonaika (tarkastuksen lopetus) (6)

7.

Sataman sijainti (6)

8.

Vastuussa oleva tarkastaja (6)

9.

Kansalaisuus

10.

Tarkastaja 2 (6)

11.

Kansalaisuus

12.

Tarkastajien henkilökortti

13.

Markkinoilla/toimitiloissa tehtävää tarkastusta koskevat tiedot (nimi ja osoite)  (6)

14.

Omistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (6)

15.

Omistajan edustajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (6)

16.

Tarkastettuja kalastustuotteita koskevat tiedot (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue, alkuperäalusta/-aluksia koskevat tiedot)  (6)

17.

Rekisteröityä ostajaa, rekisteröityä huutokauppaa tai muita elimiä tai henkilöitä, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä, koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (6)

18.

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko tarkastettu (6)

19.

Jäljitettävyysmerkinnät (6)

20.

Yhteiset kaupan pitämisen vaatimukset (6)

21.

Kokoluokat

22.

Tuoreusluokat

23.

Varastointijärjestelmän alaiset kalastustuotteet tarkastettu

24.

Kalastustuotteet punnittu ennen kuljetusta

25.

Punnitusjärjestelmät kalibroitu ja sinetöity

26.

Rikkomiset tai huomiot  (6)

27.

Tarkastettujen kalastustuotteiden osalta tehty asiakirjatarkastus  (6)

28.

Purkamisilmoituksia koskevat tiedot

29.

Haltuunottoilmoituksia koskevat tiedot

30.

Kuljetusasiakirjoja koskevat tiedot

31.

Toimittajien laskuja ja myynti-ilmoituksia koskevat tiedot

32.

LIS-saalistodistusta koskevat tiedot

33.

Tuojaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite)

34.

Rikkomiset tai huomiot  (6)

35.

Tarkastajien huomautukset  (6)

36.

Toimijan huomautukset  (6)

37.

Toteutetut toimet  (6)

38.

Tarkastajien allekirjoitus  (6)

39.

Toimijan allekirjoitus  (6)

MODUULI 5: KULJETUSAJONEUVON TARKASTUS

1.

Tarkastusraportin viite  (7)

2.

Jäsenvaltio ja tarkastusviranomainen (*)

3.

Tarkastuksen päivämäärä (aloitus) (*)

4.

Tarkastuksen kellonaika (aloitus) (*)

5.

Tarkastuksen päivämäärä (lopetus) (*)

6.

Tarkastuksen kellonaika (lopetus) (*)

7.

Tarkastuspaikka (osoite) (*)

8.

Vastuussa oleva tarkastaja (*)

9.

Kansalaisuus

10.

Tarkastaja 2 (*)

11.

Kansalaisuus

12.

Tarkastajien henkilökortti

13.

Kohteena olevaa ajoneuvoa koskevat tiedot (tyyppi ja kansallisuus) (*)

14.

Traktorin tunnistetiedot (rekisterinumero) (*)

15.

Perävaunun tunnistetiedot (rekisterinumero) (*)

16.

Omistajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (*)

17.

Kuljettajaa koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (*)

18.

Kalastustuotteisiin liittyvä asiakirjatarkastus (*)

19.

Kalastustuotteet punnittu ennen kuljetusta (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue, alkuperäalusta/-aluksia koskevat tiedot) (*)

20.

Ajoneuvon määräpaikka (*)

21.

Kuljetusasiakirjoja koskevat tiedot

22.

Kuljetusasiakirjojen sähköinen toimitus lippujäsenvaltiolle

23.

Alkuperäaluksen kalastuspäiväkirja liitetty kuljetusasiakirjaan

24.

Alkuperäaluksen kalastuspäiväkirjan sähköinen toimitus lippujäsenvaltiolle

25.

Kuljetusasiakirjaan liitetty muu asiakirja (saalistodistus)

26.

Jäsenvaltio, jossa purkaminen tai kaupan pitäminen tapahtuu, saanut kuljetusasiakirjan ennen saapumista

27.

Purkamisilmoituksia koskevat tiedot

28.

Haltuunottoilmoituksia koskevat tiedot

29.

Haltuunoton ristiintarkastus purkamisilmoituksen kanssa

30.

Myynti-ilmoitusta tai laskuja koskevat tiedot

31.

Jäljitettävyysmerkinnät

32.

Laatikoiden/säiliöiden otospunnitus

33.

Punnitusjärjestelmät kalibroitu ja sinetöity

34.

Punnituskirjaukset

35.

Ajoneuvo/säiliö sinetöity

36.

Sinetin tiedot merkitty kuljetusasiakirjaan

37.

Tarkastusviranomainen, joka kiinnitti sinetit (*)

38.

Sinettien tila (*)

39.

Rikkomiset tai huomiot (*)

40.

Kalastustuotteet kuljetettu ennen punnitusta (lajit, määrät tuotepainona, myös alamittaisten kalojen osalta, jalostusaste, pyyntialue, alkuperäalusta/-aluksia koskevat tiedot) (*)

41.

Ajoneuvon määräpaikka (*)

42.

Kuljetusasiakirjoja koskevat tiedot

43.

Kuljetusasiakirjojen sähköinen toimitus lippujäsenvaltiolle

44.

Alkuperäaluksen kalastuspäiväkirja liitetty kuljetusasiakirjaan

45.

Alkuperäaluksen kalastuspäiväkirjan sähköinen toimitus lippujäsenvaltiolle

46.

Jäsenvaltio, jossa purkaminen tai kaupan pitäminen tapahtuu, saanut kuljetusasiakirjan ennen saapumista

47.

Purkamisilmoituksia koskevat tiedot

48.

Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tarkkailleet kalastustuotteiden punnitusta määräpaikkaan saavuttaessa

49.

Rekisteröityä ostajaa, rekisteröityä huutokauppaa tai muita elimiä tai henkilöitä, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä, koskevat tiedot (nimi, kansalaisuus ja osoite) (*)

50.

Ajoneuvo/säiliö sinetöity

51.

Sinetin tiedot merkitty kuljetusasiakirjaan

52.

Tarkastusviranomainen, joka kiinnitti sinetit (*)

53.

Sinettien tila (*)

54.

Rikkomiset tai huomiot (*)

55.

Tarkastajien huomautukset (*)

56.

Kuljettajan huomautukset (*)

57.

Toteutetut toimet (*)

58.

Tarkastajien allekirjoitus (*)

59.

Kuljettajan allekirjoitus (*)


(1)  Pakolliset tiedot, jotka on kerättävä ja kirjattava tietokantaan tämän asetuksen 118 artiklan mukaisesti.

(2)  Pakolliset tiedot, jotka on kerättävä ja kirjattava tietokantaan tämän asetuksen 118 artiklan mukaisesti.

(3)  Lisätiedot, kun kyseessä on satamavaltion valvontatarkastus.

(4)  Pakolliset tiedot, jotka on kerättävä ja kirjattava tietokantaan tämän asetuksen 118 artiklan mukaisesti.

(5)  Lisätiedot, kun kyseessä on satamavaltion valvontatarkastus.

(6)  Pakolliset tiedot, jotka on kerättävä ja kirjattava tietokantaan tämän asetuksen 118 artiklan mukaisesti.

(7)  Pakolliset tiedot, jotka on kerättävä ja kirjattava tietokantaan tämän asetuksen 118 artiklan mukaisesti.”


LIITE VIII

”LIITE XXX

VAKAVIEN RIKKOMUSTEN VUOKSI MÄÄRÄTTÄVÄT PISTEET

Nro

Vakava rikkomus

Pisteet

1

Jättää täyttämättä velvollisuutensa kirjata ja ilmoittaa saaliit tai saaliiseen liittyvät tiedot, mukaan luettuina alusten satelliittiseurantajärjestelmän avulla toimitettavat tiedot

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa)

3

2

Unionin lainsäädännössä kiellettyjen tai unionin lainsäädännön vastaisten pyydysten käyttö

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan kanssa)

4

3

Merkintöjen taikka tunniste- tai rekisteröintitietojen väärentäminen tai salaaminen

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan f alakohdan kanssa)

5

4

Tutkintaan liittyvän todistusaineiston salaaminen, vääristeleminen tai hävittäminen

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan kanssa)

5

5

Alamittaisten kalojen alukselle ottaminen, jälleenlaivaaminen tai purkaminen voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti tai alamittaisen kalan purkamista koskevien velvoitteiden noudattamatta jättäminen

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan i alakohdan kanssa)

5

6

Kalastuksen harjoittaminen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön alueella tavalla, joka ei vastaa tuon järjestön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä tai on niiden vastainen

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan k alakohdan kanssa)

5

7

Kalastaminen ilman lippuvaltion tai asianomaisen rannikkovaltion antamaa voimassa olevaa lisenssiä tai lupaa

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa)

7

8

Kalastaminen kalastuskieltoalueella, kieltoaikana taikka ilman kiintiötä tai kiintiön täyttymisen jälkeen ja/tai syvyydessä, jossa kalastus on kielletty

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa)

6

9

Sellaisen kannan kohdennettu pyynti, jonka kalastus on keskeytetty tai kielletty

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa)

7

10

Virkamiesten työn estäminen näiden hoitaessa velvollisuuksiaan tarkastaa sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista taikka tarkkailijoiden työn estäminen näiden hoitaessa velvollisuuksiaan tarkkailla sovellettavien unionin säännösten noudattamista

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan h alakohdan kanssa)

7

11

Muiden sellaisten kalastusalusten jälleenlaivaaminen, joiden on asetuksen (EY) N:o 1005/2008 nojalla todettu harjoittaneen LIS-kalastusta, taikka osallistuminen yhteisiin kalastustoimiin tällaisten alusten kanssa tai tällaisten alusten tukeminen tai huoltaminen; tämä koskee erityisesti unionin LIS-alusluetteloon tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen LIS-alusluetteloihin kirjattuja aluksia

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan j alakohdan kanssa)

7

12

Kansalaisuudettoman ja siten kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtiottoman kalastusaluksen käyttäminen

(Valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohta yhdessä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan l alakohdan kanssa)

7”


31.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/52


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1963,

annettu 30 päivänä lokakuuta 2015,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Väliaikaiset toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 22 päivänä toukokuuta 2015 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/787 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen tullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevan asesulfaamikaliumin sekä tiettyjen valmisteiden ja/tai seosten sisältämän Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin tuonnissa.

(2)

Tutkimus pantiin vireille 4 päivänä syyskuuta 2014 sen jälkeen, kun Celanese Sales Germany GmbH, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli esittänyt valituksen 22 päivänä heinäkuuta 2014. Valituksen tekijän nimi oli aiemmin Nutrinova Nutrition Specialties & Food Ingredients GmbH, mutta se vaihtoi nimeään 1 päivänä elokuuta 2015. Valituksen tekijä on asesulfaamikaliumin, josta käytetään myös nimitystä ’ace-K’, ainoa tuottaja unionissa, joten sen osuus unionin ace-K:n kokonaistuotannosta on 100 prosenttia.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2011 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.2   Myöhempi menettely

(4)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5)

Valituksen tekijä pyysi kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, jäljempänä ’kuulemisesta vastaava neuvonantaja’. Kuuleminen järjestettiin 8 päivänä heinäkuuta 2015. Valituksen tekijä kiisti useita alustavia päätelmiä, etenkin polkumyynti- ja vahinkomarginaalilaskelmiin tehtyjen mukautusten osalta.

(6)

Komissio tutki asianomaisten osapuolten esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset ja muutti tarvittaessa alustavia päätelmiä niiden mukaisesti.

(7)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin tuonnissa ja kantaa lopullisesti väliaikaisen tullin vakuutena olevat määrät, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Valituksen tekijän pyynnöstä neuvonantajan kanssa järjestettiin toinen kuulemistilaisuus 22 päivänä syyskuuta 2015.

(8)

Asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

1.3   Otanta

(9)

Koska siitä, että otantaa ei käytetty ilmoittautuneiden etuyhteydettömien tuojien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vähäisen määrän vuoksi, ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7–11 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(10)

Tarkasteltavana oleva tuote, sellaisena kuin se on määriteltynä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa, on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva asesulfaamikaliumi (6-metyyli-1,2,3-oksatiatsin-4(3H)-oni-2,2-dioksidin kaliumsuola, CAS RN 55589-62-3) sekä tiettyjen valmisteiden ja/tai seosten sisältämä Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva asesulfaamikaliumi, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2106 90 92, ex 2106 90 98, ex 2934 99 90 (Taric-koodi 2934999021), ex 3824 90 92, ex 3824 90 93 ja ex 3824 90 96.

(11)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18 kappaleessa selitettiin, ace-K:ta käytetään keinotekoisena makeuttajana monenlaisissa sovelluksissa, esimerkiksi elintarvikkeissa, juomissa ja farmaseuttisissa tuotteissa.

(12)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eri jäsenvaltioiden ja Sveitsin tulliviranomaiset ilmoittivat olevansa huolissaan täytäntöönpanovaikeuksista, joita ace-K:n väliaikainen sisällyttäminen valmisteisiin ja/tai seoksiin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmässä aiheuttaa. Tutkimuksen mukaan tällaisia ace-K:ta sisältäviä valmisteita ja/tai seoksia ei itse asiassa tuotu tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli, että koska tuontia ei ollut, valmisteita ja seoksia ei pitäisi sisällyttää tuotteen määritelmään. Tällä määritelmän selvennyksellä ei ole mitään vaikutusta polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskeviin päätelmiin. Komissio havaitsi tutkimuksen aikana, että unionin tuottajalla oli toimintaa, joka liittyi yhden seoksen kehittämiseen, mutta tämän toiminnan vaikutus jätettiin pois analyysistä jo alustavassa vaiheessa sen poikkeuksellisen luonteen vuoksi. Sen vuoksi määritelmän selkeyttäminen koskee vain ace-K:ta valmisteissa ja/tai seoksissa eikä vaikuta olennaisesti menettelyn soveltamisalaan tai polkumyyntiä ja vahinkoa koskeviin alustaviin päätelmiin.

(13)

Kun otetaan huomioon tulliviranomaisten ilmoittamat merkittävät täytäntöönpanovaikeudet, valvontariskit, jotka liittyvät ace-K:n puhtaiden muotojen muuntamiseen valmisteiksi ja/tai seoksiksi, eivät oikeuta niiden sisällyttämistä määritelmään. Sen vuoksi valmisteiden ja seosten sisällyttäminen tutkimuksen piiriin ei ole aiheellista.

(14)

Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää olisi näin ollen selkeytettävä niin, että siinä viitataan ainoastaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan asesulfaamikaliumiin (6-metyyli-1,2,3-oksatiatsin-4(3H)-oni-2,2-dioksidin kaliumsuola, CAS RN 55589-62-3), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2934 99 90 (Taric-koodi 2934999021), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Asesulfaamikaliumista käytetään yleisesti myös nimityksiä asesulfaami-K tai ace-K. Jos tällaisista valmisteista ja/tai seoksista on peritty väliaikaisia polkumyyntitulleja, ne olisi vapautettava.

(15)

Komissio ei saanut mitään tähän liittyviä huomautuksia. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Normaaliarvo

(16)

Yksikään kiinalaisista ace-K:n tuottajista ei hakenut markkinatalouskohtelua, minkä vuoksi niiden kotimarkkinahintoja tai tuotantokustannuksia ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämisessä. Tutkimusajanjakson aikana ace-K:ta tuotettiin ainoastaan Kiinassa ja unionissa. Normaaliarvoa ei sen vuoksi voitu määrittää markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan hintojen tai laskennallisen arvon perusteella taikka tällaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, mukaan luettuna unioniin, suuntautuvan viennin hintojen perusteella.

(17)

Tämän vuoksi normaaliarvo oli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä ”millä tahansa hyväksyttävällä perusteella”.

(18)

Tätä varten komissio käytti normaaliarvon määrittämisen lähtökohtana samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa eli unionin tuotannonalan myyntihintaa unionissa, minkä jälkeen se mukautti tätä hintaa poistaakseen kolmen sellaisen tekijän vaikutuksen, joita esiintyi vain unionin tuotannonalalla ja jotka heijastelivat unionin tuotannonalalle ominaisia hinnanmuodostusmalleja, samoin kuin sellaisten toimien vaikutuksen, jotka liittyivät valituksen tekijän kehittämään erityiseen ja erilaiseen tuotteeseen.

(19)

Tässä tapauksessa tutkimuksessa oli vahvistettu tarkasteltavana olevan tuotteen hinnanmuodostuksen erityisiä malleja, jotka liittyivät asiakkaiden määriin ja tyyppeihin, laatueroihin sekä valituksen tekijän kehittämän uuden, erityisen ja erilaisen tuotteen poikkeuksellisiin kustannuksiin. Sen vuoksi komissio teki asianmukaisia mukautuksia voidakseen ottaa huomioon nämä tietyt mallit ja voidakseen määrittää normaaliarvon hyväksyttävällä perusteella.

(20)

Valituksen tekijä kiisti hintoihinsa normaaliarvon määrittämistä varten tehdyt mukautukset ja väitti, että ne eivät ole perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisia.

(21)

Edellä esitetyt huomautukset edellyttävät, että selitetään komission lähestymistapaa verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitettyyn lähestymistapaan. Tarkasteltaessa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 ja 27 kappaletta on tuotava selvästi esiin, että jäljempänä 23–38 kappaleessa kuvatut kolme mukautusta on tehty osana normaaliarvon määrittämistä ”millä tahansa hyväksyttävällä perusteella” perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen tarkoituksena ei ollut oikaista normaaliarvoa vientihintaan vertaamista varten vaan pikemminkin määrittää normaaliarvo hyväksyttävällä perusteella sellaisen markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan puutteessa, jota voitaisiin käyttää vertailumaana. Unionin tuotannonalan hintoja käytettiin vain lähtökohtana määritettäessä kohtuullista normaaliarvoa, ja mukautukset olivat välttämättömiä, jotta päästiin tällaiseen kohtuulliseen normaaliarvoon.

(22)

Sen vuoksi väite, jonka mukaan mukautuksille ei ole oikeusperustaa, on hylättävä.

3.1.1   Mukautus kaupan portaan perusteella

(23)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä oli samaa mieltä siitä, että mukautus oli perusteltu, koska vientimyynti Kiinasta tapahtui pääasiassa kauppiaille unionissa, kun taas unionin tuottajan myynti tapahtui pääasiassa loppukäyttäjille, mutta se kyseenalaisti tehdyn mukautuksen suuruuden, jonka perusteella saatiin normaaliarvo kauppiaiden tasolla. Koska unionin tuotannonalan myyntitiedoissa oli vain vähän myyntiä jakelijoille, näitä tietoja ei voitu käyttää kaupan portaan erojen huomioon ottamiseksi tehdyn asianmukaisen mukautuksen vahvistamiseen, minkä vuoksi mukautus laskettiin sen vuoksi alustavasti kauppiaille ja loppukäyttäjille suuntautuvan Kiinan myynnin hintaerojen perusteella. Valituksen tekijä ei pitänyt tätä asianmukaisena perustana ja huomautti, että kaupan portaan tasoa koskeva mukautus olisi pitänyt määrittää elintarvikkeiden ainesosien tuotannonalalla toimivan unionin kolmen suuren jakelijan, joista kukin toimi ace-K:n jakelijana, bruttokatteen perusteella.

(24)

Komissio hyväksyi, että tässä tapauksessa on asianmukaisempaa laskea mukautus asianomaisten jakelijoiden bruttokatteen perusteella. Valituksen tekijän esittämässä menetelmässä on kuitenkin puutteita, koska vain yksi valituksen tekijän mainitsemista jakelijoista toimi yhteistyössä ja tiedot koskivat kaikkia näiden tuojien myymiä tuotteita, joista suurin osa ei ole tarkasteltavana olevia tuotteita. Sen vuoksi komissio mukautti ehdotettua menetelmää niin, että siihen sisällytettiin tutkimuksen aikana tarkastetut tiedot, jotka koskivat pelkästään ace-K:ta. Tätä varten komissio määritti kaikkien yhteistyössä toimineiden tuojien bruttokatteen. Tämä kate liittyy pelkästään ace-K:n jakeluun. Tämän tarkistetun menetelmän tuloksena saatiin tarkistettu kaupan portaan tasoa koskeva mukautus verrattuna alustavassa vaiheessa käytettyyn. Tarkistettua mukautusta sovellettiin ja se tulee esiin polkumyyntimarginaalissa 53 kappaleen alla olevassa taulukossa.

(25)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia siitä, että kaupan portaan eroja koskevaa alustavaa mukautuksen tasoa ei paljastettu sille. Tämä taso ei ole enää merkityksellinen, koska se on korvattu, kuten 24 kappaleessa selitetään. Koska alustava mukautus perustui tietoihin, jotka saatiin kahdelta yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, joilla oli myyntiä sekä kauppiaille että käyttäjille, täsmällisessä määrässä on kyse luottamuksellisista liiketiedoista, joita ei voida paljastaa.

3.1.2   Mukautus laatuerojen ja niihin liittyvien markkinakäsitysten perusteella

(26)

Valituksen tekijä väitti laadun perusteella tehdystä mukautuksesta, että kiinalaisen tuotteen ja unionin tuottajan tuottaman samankaltaisen tuotteen välillä ei ole laatueroja, minkä vuoksi mukautus ei ollut perusteltu. Valituksen tekijä asetti vielä kyseenalaiseksi sen näytön edustavuuden, jonka perusteella komissio tarkasteli laatueroja ja niihin liittyviä käsityksiä markkinoilla määrittäessään normaaliarvoa.

(27)

On korostettava, että komissio sai useita yhteydenottoja, joissa tuotiin esiin laatuerot ja/tai laatueroihin liittyvät markkinakäsitykset kiinalaisen tuotteen ja unionin samankaltaisen tuotteen välillä. Itse asiassa valituksen tekijän valituksentekovaiheessa toimittamat ja sen omalla verkkosivulla olevat tiedot osoittavat selvästi, että tuotteiden välillä on laatueroja. Joihinkin yhteydenottoihin, joskin harvoihin, sisältyi testausraportteja ja asianomaisilta osapuolilta saatuja kirjallisia kannanottoja. Tämän vuoksi sen näytön edustavuutta, jonka perusteella pääteltiin, että tuodun tuotteen ja unionin tuottajan tuottaman ace-K:n välillä oli todellinen ja/tai koettu laatuero, pidetään riittävänä.

(28)

Unionin tuotannonalan, kiinalaisten tuottajien ja tuojien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana kerätyt tuote-eritelmät vahvistivat tämän laatueron, koska ne paljastivat merkittäviä eroja puhtausasteissa valituksen tekijän myymän tuotteen ja vientiä harjoittavien tuottajien myymän tuotteen välillä. Tämän vuoksi mukautus oli perusteltu.

(29)

Mitä tulee mukautuksen tasoon, se perustuu ainoaan laatueron määrälliseen tarkasteluun, jonka unionin tuotannonala itse esitti suppeassa asiakirja-aineistossa. Lisäksi komissio havaitsi, että yhden kiinalaisen tuottajan myymän ace-K:n testauksen ja laatustandardien parantamisen kustannukset, jotka todennettiin yhteistyössä toimineen tuojan toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa, ovat suunnilleen saman verran kuin komission tekemä mukautus, mikä vahvisti, että mukautuksen taso on kohtuullinen.

(30)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen ace-K:n laatu on alempi verrattuna unionin tuottajaan mutta myös verrattuna sen kahteen kiinalaiseen kilpailijaan. Se väitti, että sen tuotteen osalta tehdyn laatua koskevan mukautuksen olisi sen vuoksi oltava suurempi. Tämän tueksi esitetty näyttö koostui testiraporteista, joissa verrattiin sen tuotetta toisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuotteeseen, sekä unionissa toimivan tuojan antamasta lausunnosta. Kyseinen tuoja ilmoitti ostaneensa tarkasteltavana olevaa tuotetta tältä kiinalaiselta tuottajalta alemmalla hinnalla, koska sen tuote on väitetysti alempilaatuista verrattuna sen kiinalaisiin kilpailijoihin.

(31)

Väitettä ei hyväksytty, koska toimitetut testiraportit oli päivätty ennen tutkimusajanjakson alkua. Kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen laatu on hyvinkin saattanut parantua sen jälkeen. Vaikka heikompaa laatua koskeva väite tehtiin kahteen muuhun yhteistyössä toimineeseen kiinalaiseen tuottajaan nähden, testiraporteissa verrattiin väitteen esittäneen kiinalaisen tuottajan tuotteita vain yhden toisen kiinalaisen yhteistyössä toimineen tuottajan tuotteisiin. Myös tuojan antama lausunto koski ainoastaan väitteen esittäneen kiinalaisen tuottajan tuotetta ja yhden toisen kiinalaisen yhteistyössä toimineen tuottajan tuotetta. Lisäksi lausunnon tueksi ei esitetty mitään todennettavissa olevaa näyttöä (kuten laskuja, joista näkyisi alempi laatu ja/tai ostohinta).

(32)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että laadun perusteella tehty mukautus on perusteltu ja asianmukaisen tasoinen. Näin ollen vahvistetaan unionin hintoihin tehty mukautus laatuerojen huomioon ottamiseksi.

3.1.3   Tutkimusta ja kehittämistä sekä markkinointia koskevat mukautukset, jotka liittyivät valituksen tekijän kehittämään erityiseen ja erilaiseen tuotteeseen

(33)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä huomautti, että komissio ei selittänyt millään tavalla, miksi sen hiljattain kehitettyyn tuotteeseen liittyvät kustannukset oli vähennetty normaaliarvosta, ja väitti, ettei mukautus ollut perusteltu.

(34)

Tältä osin on ensimmäiseksi huomautettava, että hiljattain kehitettyyn tuotteeseen liittyvät kustannukset on vähennetty johdonmukaisesti polkumyyntiä ja vahinkoa koskevassa analyysissä, koska nämä kustannukset liittyvät valituksen tekijän kehittämään erittäin erityiseen ja erilaiseen tuotteeseen (ks. 12–14 kappale). Ne ovat luonteeltaan poikkeuksellisia ja liittyvät pelkästään unionin tuotannonalaan. Koska uuden tuotteen lanseerausprosessi oli edelleen kesken, sen myyntimäärät tutkimusajanjaksolla olivat hyvin vähäiset eivätkä myyntihinnat olleet missään tapauksessa edustavia. Mitään tällaisia kustannuksia ei aiheutunut yhdellekään kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joita pidetään tarkasteltavana olevan tuotteen geneerisinä tuottajina. Jotta normaaliarvo voitiin määrittää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttävällä perusteella, komissio piti kohtuullisena mukautuksen tekemistä jättämällä pois uuteen tuotteeseen liittyvät kustannukset normaaliarvoa koskevista laskelmista.

(35)

Valituksen tekijä kiisti myös koko mukautuksen sillä perusteella, että kustannukset vähennettiin hinnoista, ja totesi, että tämän tekemiselle ei ole oikeusperustaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa ja että tekemällä näin komissio ”sotkee puurot ja vellit”. Kuten kuitenkin selitettiin 21 kappaleessa, normaaliarvo on määritetty perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan perusteella ja mukautuksen havaittiin olevan perusteltu tämän artiklan mukaisesti, jossa säädetään normaaliarvon määrittämisestä hyväksyttävällä perusteella. Lisäksi oli selvää, että unionin tuotannonalan hinnoitteluun vaikuttivat nämä uuteen erittäin erityiseen ja erilaiseen tuotteeseen liittyvät (tutkimus- ja kehittämis- sekä markkinointi-) kustannukset. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että kustannukset oli osoitettu ace-K:hon liittyvään toimintaan, minkä vuoksi on loogista, että asianomainen yritys ottaa nämä kustannukset hinnoittelussaan huomioon voidakseen kattaa ne. Unionin tuotannonala vahvisti kyselylomakevastauksessaan, että tuotantokustannukset ovat tekijä, joka otetaan huomioon hinnanmuodostusprosessissa.

(36)

Valituksen tekijä kiisti myös mukautuksen tason, jota se piti liian korkeana. Sen mukaan alempi määrä kilogrammaa kohti oli perusteltu niiden väitettyjen erojen vuoksi, joita kehittämis- ja markkinointikustannuksissa on unionin markkinoilla verrattuna muihin markkinoihin. Tältä osin on ensinnäkin korostettava, että valituksen tekijä ei tuonut esiin tätä eroa kustannuksissa eri markkinoilla tutkimuksen aikana siitä huolimatta, että sitä oli pyydetty erittelemään nämä kehittämis- ja markkinointikustannukset. Toiseksi näitä lukuja ei voitu todentaa paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa. Tämä on ristiriidassa komission laskeman mukautuksen kanssa, koska se perustui valituksen tekijältä saatuihin tarkastettuihin tietoihin. Sen vuoksi komissio katsoo, että valituksen tekijä ei ole esittänyt näyttöä, joka osoittaisi, että mukautuksen taso on kohtuuton. Missään tapauksessa ei pidetty asianmukaisena, että tällä tavalla arvioitaisiin uudelleen vain yksi myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osatekijä muttei muita. Edellä esitetyn perusteella väitettä ei voida hyväksyä.

(37)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi komissiota paljastamaan valituksen tekijän kehittämään erityiseen ja erilaiseen tuotteeseen liittyvän toiminnan huomioon ottamiseksi tehdyn mukautuksen täsmällisen tason. Tätä ei kuitenkaan voitu paljastaa, koska tiedot ovat luottamuksellisia.

(38)

Niiden kolmen mukautuksen taso, jotka komissio teki normaaliarvon määrittämiseksi hyväksyttävällä perusteella, on 25–45 prosenttia unionin tuotannonalan myyntihinnoista unionissa.

3.1.4   Muita mukautuksia koskevat pyynnöt

(39)

Kuten edellä on selitetty, määrittäessään normaaliarvoa hyväksyttävällä perusteella komissio käytti lähtökohtana asianmukaisesti todennettujen unionin myyntihintojen tosiasiallista keskiarvoa.

(40)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala kiisti tosiasiallisten myyntihintojen käytön lähtökohtana. Se väitti erityisesti, että tosiasiallisiin hintoihin olisi pitänyt lisätä kohtuullinen voittomarginaali. Valituksen tekijän mukaan vuonna 2009 saatu voittomarginaali (15–25 %) olisi ollut kohtuullinen, koska valituksen tekijällä ei ollut hallitsevaa markkina-asemaa sen markkinaosuuden pudottua alle 50 prosenttiin kyseisenä vuotena. Väitteen mukaan vuonna 2009 ei vielä esiintynyt polkumyyntiä ja vahinkoa.

(41)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 kappaleessa selitettiin jo, että unionin tuottajan riippumattomille asiakkaille suuntautunut myynti oli kannattavaa. Tämän myynnin näin laskettu kannattavuus on luottamuksellista tietoa muihin kuin unionin tuottajaan nähden, joten kannattavuus oli sen vuoksi esitetty väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 indekseinä, mutta se oli yli 5 prosenttia, mikä keinotekoisten makeutusaineiden tuotannonalalla on kohtuullinen. Tarkka luku on ilmoitettu valituksen tekijälle. Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan perusteella. Lähtökohtana käytettiin unionin tuotannonalan hintoja, joita mukautettiin sellaisten tekijöiden perusteella, jotka liittyivät unionin tuotannonalalle ominaiseen hinnanmuodostukseen ja valituksen tekijän kehittämään erityiseen ja erilaiseen tuotteeseen. Menetelmää pidettiin kohtuullisena, kun otetaan huomioon tapauksen erityispiirteet ja asiakirjoissa saatavilla olevat tiedot. Sen vuoksi tosiasiallista voittoa ei ollut tarpeen korvata tavoitevoitolla normaaliarvon määrittämiseksi hyväksyttävällä perusteella ja laskea uudelleen normaaliarvoa, kuten valituksen tekijä pyysi. Näin ollen väite hylättiin.

(42)

Valituksen tekijä osoitti vielä laskentavirheen unionin myyntitiedoissa, joita käytettiin perustana normaaliarvoa määritettäessä. Virhe korjattiin, ja korjaus on otettu huomioon 53 kappaleen alla olevassa taulukossa.

3.1.5   Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset

(43)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa valituksen tekijä vastusti sitä, että komissio oli laskenut kaupan portaan erojen huomioon ottamiseksi tehdyn vähennyksen unionin tuotannonalan täyden noudettuna lähettäjältä -hinnan perusteella, koska kyseinen hinta sisälsi valituksen tekijän kehittämän erityisen ja erilaisen tuotteen poikkeukselliset t&k- ja markkinointikustannukset. Se katsoi, että vähennystä olisi pitänyt soveltaa unionin tuotannonalan mukautettuun noudettuna lähettäjältä -hintaan näiden poikkeuksellisten kustannusten vähentämisen jälkeen.

(44)

Kaupan portaan perusteella tehdyn mukautuksen taso, kuten 24 kappaleessa selitetään, on painotettu keskimääräinen bruttokate, jonka yhteistyössä toimineet tuojat saivat ace-K:n jakelusta. Sen vuoksi sitä olisi sovellettava tosiasialliseen myyntihintaan, koska kyseessä on mukautus, jolla otetaan huomioon objektiiviset erot myyntihinnoissa sellaisina, kun ne yksilöidään markkinoilla. Kaupan portaan mukautuksen taso liittyy tiiviisti markkinoilla havaittuihin hintoihin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(45)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä myös toisti, että kaupan portaan tasoa koskeva mukautus olisi pitänyt määrittää elintarvikkeiden ainesosien tuotannonalalla toimivan unionin kolmen suuren jakelijan, joista kukin toimi ace-K:n jakelijana, bruttokatteen perusteella. Se kyseenalaisti komission käyttämän tarkistetun menetelmän, koska jakelijoiden marginaali, johon se perustui, sisälsi palveluja, joita unionin tuotannonalan jakelijoiden ei olisi tarvinnut tarjota, minkä tuloksena marginaali oli liian suuri.

(46)

Vaikka tutkimuksessa havaittiinkin joitakin lisäpalveluja, jakelijoille määritetty bruttokate ei sisältänyt näitä lisätoimintoja ja liittyi siis täysin kauppatoimintaan. Sen vuoksi kaupan portaan erojen huomioon ottamiseksi määritetty taso liittyy vain kaupan portaan tasojen eroihin, ja vahvistetaan, että näin saatu taso on asianmukaisempi kuin valituksen tekijän ehdottaman menetelmän mukaan saatu taso, kuten selitetään jo 24 kappaleessa. Tähän seikkaan liittyvä valituksen tekijän pyyntö oli sen vuoksi hylättävä.

(47)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa valituksen tekijä pyysi myös, että komissio paljastaisi tarkemmin useita sen kehittämän erityisen ja erilaisen tuotteen poikkeuksellisiin t&k- ja markkinointikustannuksiin liittyviä seikkoja samoin kuin sen omiin voittomarginaaleihin liittyviä seikkoja. Koska nämä seikat oli joko jo paljastettu tai valituksen tekijä oli toimittanut ne itse kyselylomakevastauksessaan, tarkastuskäynnillä ja erilaisissa kommenteissaan, valituksen tekijälle ilmoitettiin, että sillä oli jo kaikki vaaditut tiedot hallussaan eikä ylimääräisten tietojen paljastamista pidetty tarpeellisena.

(48)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa järjestetyssä kuulemisessa valituksen tekijä esitti uutena väitteenä, että kaupan porrasta koskeva mukautuksen taso oli ilmaistava kiinteänä määränä kilogrammaa kohti. Komissio katsoo, että huomautus on virallisesti vanhentunut, koska se esitettiin sen määräajan jälkeen, joka asetettiin lopullisten päätelmien ilmoittamiseen liittyville huomautuksille. Komissio katsoo, että prosenttiosuuden käyttö tällaisessa mukautuksessa ei missään tapauksessa ole kohtuutonta.

3.1.6   Normaaliarvoa koskevat päätelmät

(49)

Koska normaaliarvon määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 22 ja 23 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.2   Vientihinta

(50)

Koska vientihinnasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.3   Vertailu

(51)

Normaaliarvoa koskevista mukautuksista saatuja huomautuksia, jotka tosiasiassa koskivat normaaliarvon määrittämistä, on käsitelty 20–48 kappaleessa. Komissio ei ole saanut muita huomautuksia. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 ja 26 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan näin ollen vahvistaa.

3.4   Polkumyyntimarginaalit

(52)

Koska asiasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28–32 kappaleessa esitetty polkumyyntimarginaalien laskemiseen käytetty menetelmä voidaan vahvistaa.

(53)

Kun otetaan huomioon laskentavirheen korjaus (ks. 42 kappale) ja kaupan portaan mukaan tehtyyn mukautukseen sovellettu tarkistettu menetelmä (ks. 24 kappale), lopulliset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kustannukset, vakuutus, rahti) unionin rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Anhui Jinhe Industrial Co., Ltd.

135,6 %

Suzhou Hope Technology Co., Ltd.

119,9 %

Anhui Vitasweet Food Ingredient Co., Ltd.

64,0 %

Kaikki muut yritykset

135,6 %

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonala ja unionin tuotanto

(54)

Koska unionin tuotannonalaa ja unionin tuotantoa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.2   Unionin kulutus

(55)

Koska unionin kulutusta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35–37 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.3   Tuonti asianomaisesta maasta

(56)

Kuten jo 42 kappaleessa mainittiin, laskentavirhe unionin myyntitiedoissa korjattiin. Korjaus vaikutti myös hinnan alittavuuden marginaaleihin, joita muutettiin vastaavasti. Hinnan alittavuuden marginaaleihin vaikutti myös tarkistettu kaupan portaan perusteella tehty mukautus, jota käsitellään 24 kappaleessa. Tarkistetut painotetut keskimääräiset hinnan alittavuuden marginaalit olivat 32–54 prosenttia.

(57)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala väitti, että unionin tuotannonalan hintaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 44 kappaleen mukaisesti tehdyn mukautuksen vuoksi komission määrittämissä hinnan alittavuuden marginaaleissa aliarvioitiin tosiasiallinen hintojen alittavuus. Nämä mukautukset ovat asianmukaisia, koska ne on tehty unionin tuotannonalan hintojen saattamiseksi tasolle, jolla niitä voidaan verrata tasapuolisesti kiinalaisen tuonnin hintojen kanssa.

(58)

Koska asianomaisesta maasta tulevasta tuonnista ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38–44 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa, lukuun ottamatta edellä 56 kappaleessa mainittuja tarkistettuja hinnan alittavuuden marginaaleja.

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(59)

Unionin tuotannonala vastusti tiettyjen t&k- ja markkinointikustannusten jättämistä huomiotta unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen määrittämisessä. Koska vastakkaista näyttöä ei esitetty, komissio kuitenkin katsoo, että kyseiset kustannukset aiheutuivat valituksen tekijän kehittämästä erityisestä ja erilaisesta tuotteesta ja olivat poikkeuksellisia ja että niitä ei sen vuoksi pitäisi ottaa huomioon unionin taloudellisen tilanteen arvioinnissa.

(60)

Koska vahinkoindikaattoreiden kehityksestä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 45–73 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.5   Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset

(61)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä toimitti huomautuksia tietyistä mukautuksista unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintaan, jota käytettiin vahinkolaskelmissa. Näitä huomautuksia, jotka pätevät myös normaaliarvon laskemiseen, käsitellään 43–48 kappaleessa. Komissio sovelsi symmetristä lähestymistapaa määrittäessään vertailuarvoa vahingon korjaavan tason laskemista varten.

4.6   Vahinkoa koskevat päätelmät

(62)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74–82 kappaleessa esitetyt päätelmät, joiden mukaan unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti, voidaan vahvistaa.

5.   SYY-YHTEYS

(63)

Komissio ei saanut huomautuksia alustavista päätelmistä, jotka koskevat polkumyynnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä. Näin ollen vahvistetaan, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa ja että ei ole mitään muita tekijöitä, jotka voisivat poistaa syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97–99 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

6.   UNIONIN ETU

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(64)

Valituksen tekijä kiisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102 kappaleessa esitetyt päätelmät, koska se katsoi päätelmien tarkoittavan, että tullit tarjoavat unionin tuotannonalalle vain osittaisen helpotuksen, mikä on perusasetuksen vastaista.

(65)

On korostettava, että tulli on otettu käyttöön perusasetuksen säännösten soveltamisen perusteella. Ilmaisu ”vapautuu osittain” viittaa vain polkumyyntituonnin aiheuttamaan hintapaineeseen, koska odotetaan, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuontihinnat kohoavat. Se ei viittaa osittaiseen toipumiseen vahingosta.

(66)

Unionin tuotannonalan etua koskevia muita huomautuksia tai tietoja ei saatu. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101–103 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat tulkittuna edellä, voidaan vahvistaa.

6.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(67)

Koska etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden edusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104–110 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

6.3   Käyttäjien etu

(68)

Koska käyttäjien edusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111–117 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

6.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(69)

Koska unionin edusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 118 ja 119 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

7.   LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

7.1   Vahingon korjaava taso (vahinkomarginaali)

(70)

Valituksen tekijä väitti, että koska vahingon korjaavaa tasoa ei ollut asetettu niin, että siihen olisi lisätty tavoitevoitto, väliaikaiset tullit eivät olisi riittävän korkeat, jotta ne korjaisivat unionin tuotannonalalle aiheutuneen koko vahingon, kuten perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa edellytetään. Valituksen tekijä ei varsinkaan ollut samaa mieltä komission odotuksesta, jonka mukaan toimenpiteiden väliaikainen taso antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden kattaa kustannuksensa ja saada kohtuullinen voitto.

(71)

Kuten 41 kappaleessa mainittiin, unionin tuotannonala saavutti erityisen ja erilaisen tuotteen kehittämiseen liittyvien poikkeuksellisten kustannusten vähentämisen jälkeen kohtuullisen voiton tutkimusajanjaksolla siitä huolimatta, että tarkastelujaksolla esiintyi negatiivisia suuntauksia. Sen vuoksi komissio toistaa, ettei ole mitään perusteita lisätä tavoitevoittoa jo saatuun voittoon. Tällä perusteella odotetaan, että hinnan alittavuuteen perustuvat tullit poistavat aiheutuneen vahingon ja estävät unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen jatkossa.

(72)

Väitteensä vahvistukseksi valituksen tekijä vertasi tätä tutkimusta Kiinasta peräisin olevan disyaanidiamidin tuontia koskevaan polkumyyntitutkimukseen (3). Unionin tuotannonala väitti, että kyseisessä tutkimuksessa omaksuttu lähestymistapa ei ole asianmukainen tässä tapauksessa eikä sitä sen vuoksi pitäisi soveltaa.

(73)

Disyaanidiamidin tuontia koskevassa tutkimuksessa omaksutussa lähestymistavassa otettiin huomioon kolme merkityksellistä näkökohtaa: i) toimenpiteillä ei pitäisi kompensoida tekijöitä, joiden ei voida katsoa johtuvan polkumyyntituonnista; ii) polkumyyntimarginaali laskettiin käyttämällä mukautettua normaaliarvoa, joka perustui unionin tuotannonalan tietoihin; ja iii) maailmassa oli vain kaksi disyaanidiamidin hankintalähdettä. Kolmannen tekijän osalta komissio piti riskinä, että jos tullit ovat liian korkeat, unionin tuotannonalalla voisi olla monopoliasema unionin markkinoilla.

(74)

Näin ollen disyaanidiamidia koskevan tutkimuksen tilanne on selvästi hyvin samanlainen kuin tässä tutkimuksessa. Myös tässä tutkimuksessa polkumyyntimarginaali on laskettu käyttämällä unionin tuotannonalan tietoihin perustuvaa normaaliarvoa, johon on tehty objektiivisia mukautuksia. Lisäksi koko maailmassa hankintalähteitä on vain hyvin harvoja ja riskinä on monopoliasema, jos toimenpiteitä koskevia laskelmia ei tehdä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

(75)

Näin ollen komissio katsoo, että samanlainen lähestymistapa tässä tutkimuksessa on perusteltu.

(76)

Koska vahingon korjaavasta tasosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 121–124 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(77)

Unionin myyntitietoja koskeva laskuvirhe, joka vaikutti myös vahinkoa koskeviin laskelmiin, oli korjattava, kuten 42 kappaleessa todettiin. Lisäksi kaupan portaan mukaan tehtävää mukautusta koskevissa laskelmissa pidettiin perusteltuna tarkistettua perustaa, kuten 24 kappaleessa selitettiin. Korjausten tuloksena saatiin tarkistetut lopulliset vahinkomarginaalit, jotka ovat seuraavat:

Yritys

Vahinkomarginaali

Anhui Jinhe Industrial Co., Ltd.

126,0 %

Suzhou Hope Technology Co., Ltd.

108,6 %

Anhui Vitasweet Food Ingredient Co., Ltd.

49,7 %

Kaikki muut yritykset

126,0 %

7.2   Lopulliset toimenpiteet

(78)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön vahinkomarginaalien suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tulleja on tarkistettu alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen, koska sekä polkumyynti- että vahinkomarginaaliin vaikuttava laskuvirhe korjattiin ja kaupan portaan mukaan tehtyä mukautusta tarkistettiin.

(79)

Edellä esitetyn perusteella kyseiset tullit otetaan käyttöön seuraavassa esitetyn suuruisina:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

(%)

Vahinkomarginaali

(%)

Lopullinen polkumyyntitulli

(%)

Anhui Jinhe Industrial Co., Ltd.

135,6

126,0

126,0

Suzhou Hope Technology Co., Ltd.

119,9

108,6

108,6

Anhui Vitasweet Food Ingredient Co., Ltd.

64,0

49,7

49,7

Kaikki muut yritykset

135,6

126,0

126,0

(80)

Tulli on edelleen kiinteä määrä (euroa/kg netto), kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 127 kappaleessa selitetään, jotta tulliviranomaiset voivat panna toimenpiteet täytäntöön yhdenmukaisesti, vaikka enää ei viitatakaan valmisteisiin ja/tai sekoituksiin sisältyvään ace-K:hon.

(81)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen nimeä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(82)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (4). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(83)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku 1 artiklan 3 kohdan vaatimusten mukaisesti. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(84)

Jos ace-K:ta sisältävien valmisteiden ja/tai sekoitusten unioniin tuonnin kehitys niin vaatii, arvioidaan tarve nopeisiin toimiin, mukaan luettuna perusasetuksen 13 artiklan mukaisen tutkimuksen vireillepano.

(85)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia sovelletaan sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että myös tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

7.3   Sitoumukset

(86)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tarjosi perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisia hintasitoumuksia. Toinen niistä toimitti tarkistetun hintasitoumustarjouksen komission kanssa järjestetyn kuulemisen jälkeen.

(87)

Komissio arvioi tarjoukset ja yksilöi useita tuotekohtaisia riskejä. Yksi riskeistä liittyy tarkasteltavana olevan tuotteen mahdolliseen virheelliseen luokitteluun. Tutkimuksen aikana havaittiin, että elintarvikekäyttöön soveltuvat tuotteet (joihin sovelletaan 6,5 prosentin tullia) luokiteltiin virheellisesti lääkelaatua oleviksi tuotteiksi (joihin sovelletaan 0 prosentin tullia). Toinen kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista väitti, ettei se ollut harjoittanut tällaisia käytäntöjä. Vaikka näin olisikin, yksilöity riski kuitenkin säilyy. Sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja tarjoutui esittämään komissiolle kaikki tulliselvitysasiakirjat, jos sitoumus hyväksytään. Tullien maksamisen valvonta kunkin liiketoimen osalta olisi kuitenkin kohtuuttoman vaivalloista.

(88)

Toinen tuotekohtainen riski liittyy siihen mahdollisuuteen, että tarkasteltavana olevaa tuotetta muutetaan ja tehdään siitä valmisteita ja/tai sekoituksia yhdessä muiden elementtien, kuten veden ja/tai muiden makeutusaineiden kanssa. Tällaiseen tuotteeseen ei sovellettaisi toimenpiteitä. Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja sitoutui olemaan viemättä ace-K:ta muussa kuin sen puhtaassa muodossa. Myös tällainen tilanne edellyttäisi seurantaa tavalla, joka olisi erittäin vaivalloinen, ellei peräti mahdoton.

(89)

Komissio yksilöi muitakin riskejä. Tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi molemmat vientiä harjoittavat tuottajat tuottavat ja myyvät muita tuotteita (erilaisia elintarvikkeiden lisäaineita) unioniin, pääasiassa kauppiaille. Tutkimusajanjaksolla yksi vientiä harjoittava tuottaja myi tarkasteltavana olevaa tuotetta ja muita tuotteita samoille kauppiaille. Tällainen käytäntö lisää ristiinkompensoinnin riskiä ja edellyttää vientiä harjoittavien tuottajien kaiken vientimyynnin seurantaa. Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti olevansa halukas lopettamaan myyntinsä käyttäjille unionissa ja lopettamaan muiden tuotteidensa (eli muiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen) myynnin sellaisille kauppiaille unionissa, jotka ostavat myös ace-K:ta tältä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Sama kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja totesi myös olevansa halukas rajoittamaan ace-K:n vientinsä tyhjentävään luetteloon sisältyville kauppiaille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin, ja lopettamaan ace-K:n myynnin unioniin kolmansissa maissa sijaitsevien kauppiaiden kautta. Tämäkin vaatisi kuitenkin merkittävää seurantaa siinä määrin, että komissio pitää sitä käytännössä mahdottomana.

(90)

Koska yksikään yritys ei pyytänyt markkinatalouskohtelua, komissio ei pystynyt täysin arvioimaan niiden tilien luotettavuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan luoda luottamussuhde, johon sitoumukset perustuvat.

(91)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että hintasitoumuksia ei voitu hyväksyä.

7.4   Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen

(92)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti, lukuun ottamatta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevasta tiettyjen valmisteiden ja/tai seosten sisältämästä ace-K:sta mahdollisesti perittyjä tulleja.

(93)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa asesulfaamikaliumia (6-metyyli-1,2,3-oksatiatsin-4(3H)-oni-2,2-dioksidin kaliumsuola, CAS RN 55589-62-3), joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2934 99 90 (Taric-koodi 2934999021).

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tuotteeseen, jonka jäljempänä olevassa taulukossa luetellut yritykset ovat tuottaneet, sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Lopullinen tulli (euroa/nettokilogramma)

Taric-lisäkoodi

Anhui Jinhe Industrial Co., Ltd.

4,58

C046

Suzhou Hope Technology Co., Ltd.

4,47

C047

Anhui Vitasweet Food Ingredient Co., Ltd.

2,64

C048

Kaikki muut yritykset

4,58

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn asesulfaamikaliumin (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavalta. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/787 mukaisen väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät, lukuun ottamatta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevasta tiettyjen valmisteiden ja/tai seosten sisältämästä ace-K:sta perittyjä tulleja.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/787, annettu 19 päivänä toukokuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin sekä tiettyjen valmisteiden ja/tai seosten sisältämän Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin tuontia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta (EUVL L 125, 21.5.2015, s. 15).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan disyaanidiamidin tuonnissa (EUVL L 296, 15.11.2007, s. 1).

(4)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.


31.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/65


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1964,

annettu 30 päivänä lokakuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

45,6

MA

74,9

MK

44,1

TR

97,5

ZZ

65,5

0707 00 05

AL

57,9

TR

112,1

ZZ

85,0

0709 93 10

MA

137,2

TR

150,7

ZZ

144,0

0805 50 10

AR

130,2

TR

112,1

UY

68,0

ZZ

103,4

0806 10 10

BR

263,0

EG

219,7

LB

234,5

MK

68,5

TR

178,7

ZZ

192,9

0808 10 80

AR

137,9

CL

85,3

MK

23,1

NZ

155,1

ZA

147,0

ZZ

109,7

0808 30 90

TR

137,4

ZZ

137,4


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

31.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/67


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS (YUTP) 2015/1965,

annettu 27 päivänä lokakuuta 2015,

hyväksynnän antamisesta Sveitsin osallistumiselle siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevaan Euroopan unionin neuvontaoperaatioon Ukrainassa (EUAM Ukraina) (EUAM Ukraina/4/2015)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/486/YUTP (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto on päätöksen 2014/486/YUTP 10 artiklan 3 kohdan nojalla valtuuttanut poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean, jäljempänä ’PTK’, tekemään asiaankuuluvat päätökset kolmansien maiden osallistumista EUAM Ukrainaan koskevien ehdotusten hyväksymisestä.

(2)

Siviilioperaatioiden komentaja on suositellut, että PTK hyväksyy Sveitsin ehdotuksen EUAM Ukrainaan osallistumisesta ja katsoo sen merkittäväksi.

(3)

Sveitsi olisi vapautettava EUAM Ukrainan toimintatalousarvion rahoittamiseen osallistumisesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

1.   Hyväksytään Sveitsin osallistuminen EUAM Ukraina -operaatioon ja osallistuminen katsotaan merkittäväksi.

2.   Sveitsi vapautetaan EUAM Ukrainan toimintatalousarvion rahoittamiseen osallistumisesta.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä lokakuuta 2015.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

W. STEVENS


(1)  EUVL L 217, 23.7.2014, s. 42.


31.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/68


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2015/1966,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014,

Saksan suunnittelemasta valtiontuesta SA.34118 (2012/C ex 2011/N) yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4075)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1), ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Saksa ilmoitti komissiolle sähköisellä ilmoituksella, joka rekisteröitiin komissiossa 20 päivänä joulukuuta 2011 (SANI 6554), vuosille 2007–2013 annetuissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa (2), jäljempänä ’aluetukisuuntaviivat’, tarkoitetusta alueellisesta tuesta, joka on tarkoitus myöntää yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft Leipzigissä toteutettavaa investointihanketta varten.

(2)

Komissio ilmoitti Saksalle 11 päivänä heinäkuuta 2012 samana päivänä tekemästään päätöksestä aloittaa Porsche Leipzig GmbH:n ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaftin investointihankkeelle myönnettävästä alueellisesta tuesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’. Menettely aloitettiin, jotta komissio voisi arvioida asiaa perusteellisesti perusteista alueellisen tuen suurien investointihankkeiden perusteelliseksi arvioimiseksi annetun komission tiedonannon (3), jäljempänä ’arviointiperusteet’, nojalla.

(3)

Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä30 päivänä lokakuuta 2012 (4). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(4)

Saksa toimitti huomautuksensa ja perusteellisessa arvioinnissa tarvittavat tiedot 31 päivänä lokakuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (2012/116806).

(5)

Komissio pyysi 17 päivänä joulukuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (2012/135107) ja 4 päivänä helmikuuta 2012 lähetetyllä sähköpostiviestillä lisätietoja, jotka Saksa toimitti 25 päivänä tammikuuta 2013 (2013/008324) ja 7 päivänä helmikuuta 2013 (2013/013186) päivätyillä kirjeillä.

(6)

Asianomaisilta ei saatu huomautuksia.

2.   KUVAUS TUKITOIMENPITEESTÄ

2.1   TOIMENPITEEN TAVOITE

(7)

Edistääkseen alueellista kehitystä Saksa aikoo myöntää yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft aluetukea suorana avustuksena ja investointitukena uuden automallin tuotantoa varten. Investointihanke on tarkoitus toteuttaa Leipzigissä (Sachsen), joka sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisella tukialueella, jolla alueellisten investointitukien enimmäisintensiteetti ajanjaksolla 1.1.2011–30.6.2014 oli 20 prosenttia (bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna) (5).

2.2   TUENSAAJA

(8)

Tuensaajat ovat Porsche Leipzig GmbH, jäljempänä ’Porsche Leipzig’, ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft, jäljempänä ’Porsche AG’. Porsche Leipzig on Porsche AG:n tytäryhtiö, joka siirtyi 1 päivänä elokuuta 2012 kokonaan yrityksen Volkswagen Aktiengesellschaft omistukseen ja on näin ollen tällä hetkellä osa Volkswagen-konsernia.

(9)

Volkswagen-konserni valmistaa ajoneuvoja pienistä autoista luksusautoihin ja hyötyajoneuvoihin. Konsernilla oli vuonna 2013 yhteensä 106 tehdasta 19:ssä Euroopan valtiossa ja kahdeksassa maassa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Tehtaat työllistivät yhteensä 572 800 työntekijää. Se toimitti vuonna 2013 yhteensä 9,7 miljoonaa ajoneuvoa asiakkaille 153 maassa. Konsernilla oli henkilöautojen maailmanlaajuisilla markkinoilla (6) 12,8 prosentin markkinaosuus, ja sen liikevaihto oli 197 miljardia euroa.

(10)

Porsche AG työllisti vuonna 2013 maailmanlaajuisesti 19 456 työntekijää. Se toimitti yhteensä 162 145 uutta ajoneuvoa. Sen kokonaisliikevaihto oli 14,3 miljardia euroa vuonna 2013.

2.3   INVESTOINTIHANKE

(11)

Investointihanke käynnistettiin huhtikuussa 2011. Sen on tarkoitus päättyä toukokuussa 2014.

(12)

Investointihankkeessa on kyse Leipzigissä sijaitsevan tehtaan laajennuksesta uuden henkilöautomallin, Porsche Macanin, tuotantoa varten. Macan on katumaasturi (sport utility vehicle, SUV)/crossover-malli, joka kuuluu POLK-luokittelussa B-segmenttiin (keskikokoinen/keskiluokan henkilöauto) ja ISH Global Insightin luokittelussa segmenttiin SUV D (Standard Sport Utility Vehicle) (7).

(13)

Hanke sisältää investointeja rakennuksiin, koneisiin, laitteisiin ja aineettomaan omaisuuteen. Uuden mallin tuotantoa varten luodaan linjat korinrakennusta, varustelua ja maalaamista varten. Leipzigin tehtaan toiminta rajoittui aikaisemmin vain ajoneuvojen kokoonpanoon, mutta investointihankkeen jälkeen tehdas vastaa koko tuotantoprosessista.

(14)

Tavoitteena oleva tuotantokapasiteetti on [40 000–100 000] (8) ajoneuvoa vuodessa. Teknisesti olisi mahdollista saavuttaa [40 000–100 000] ajoneuvon enimmäiskapasiteetti. Tuotantokapasiteetti on […] ajoneuvoa päivässä, kun se jaetaan 235 työpäivälle. Täyteen tuotantokapasiteettiin on tarkoitus päästä vuoden 2014 alkupuoliskolla.

(15)

Hankkeen tukikelpoiset investointikustannukset ovat nimellisarvoltaan yhteensä 550,08 miljoonaa euroa. Niiden nykyarvo (9) on 521,56 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa eritellään hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset vuosittain ja luokittain.

Tukikelpoiset investointikustannukset (nimellismäärä, miljoonaa euroa)

Miljoonaa euroa (pyöristettynä)

2011

2012

2013

2014

Yhteensä

Rakennukset

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Ulkotilat

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Koneet/laitteet

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Aineeton omaisuus

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Yhteensä

(…)

(…)

(…)

(…)

550,08

(16)

Saksa vahvistaa, että tukea haetaan ainoastaan uusille omaisuuserille ja että aineeton omaisuus hankitaan kolmansilta markkinahintaan.

2.4   INVESTOINTIHANKKEEN RAHOITUS

(17)

Saksa vahvistaa, että tuensaajan oma rahoitusosuus, johon ei sisälly julkista tukea, on yli 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.5   OIKEUSPERUSTA

(18)

Tuen myöntämisessä sovelletaan seuraavia kansallisia oikeusperustoja:

a.

investointituki myönnetään vuoden 2010 investointitukilain (10) nojalla

b.

suora avustus myönnetään alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman vuoden 2009 puitesuunnitelman (11) perusteella.

2.6   TUKITOIMENPIDE

(19)

Tuensaaja haki suoraa avustusta 24 päivänä maaliskuuta 2011. Sächsische Aufbaubank -pankki, jäljempänä ’SAB’, vahvisti 29 päivänä maaliskuuta 2011, että tuensaaja on periaatteessa oikeutettu suoraan avustukseen kannustimena investointihankkeen toteuttamiseen. Investointituki, jonka myöntäminen edellyttää komission hyväksyntää, myönnetään tarkasteltavana olevassa hankkeessa käyttämällä verojärjestelmää, jonka mukaan objektiivisten edellytysten täyttyessä on olemassa laillinen oikeus investointitukeen ilman, että Saksalla olisi harkintavaltaa. Sen vuoksi tuensaajan ei tarvinnut hakea investointitukea ennen töiden aloittamista.

(20)

Saksa aikoo myöntää tukea 43,67 miljoonaa euroa (nykyarvo). Koska hankkeen suunniteltujen tukikelpoisten kokonaiskustannusten nykyarvo on 521,56 miljoonaa euroa (nimellisarvo 550 miljoonaa euroa), suunniteltu tuki-intensiteetti on 8,37 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna.

(21)

Saksa on vahvistanut, että hankkeelle myönnettävä tuki ei kasaudu muiden paikallisten, alueellisten, kansallisten tai unionin ohjelmien nojalla samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävien tukien kanssa. Vaikka tukikelpoiset kustannukset poikkeaisivat ilmoituksessa arvioidusta määrästä, hyväksyttyä tuen enimmäismäärän nykyarvoa ja hyväksyttyä tuki-intensiteettiä ei ylitettäisi.

(22)

Sekä suora avustus että investointituki myönnetään edellyttäen, että tuensaaja säilyttää investoinnin tukialueella vähintään viisi vuotta investointihankkeen päättymisen jälkeen.

2.7   YLEISET SÄÄNNÖKSET

(23)

Saksa on luvannut komissiolle, että se

toimittaa komissiolle kahden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä jäljennöksen tukitoimenpidettä koskevista asiakirjoista;

esittää komissiolle viiden vuoden välein tuen myöntämisajankohdasta alkaen väliraportin (joka sisältää tiedot maksetuista tukimääristä, tukisopimuksen täytäntöönpanosta ja kaikista muista investointihankkeista, jotka on aloitettu samassa yrityksessä/tehtaassa);

esittää kattavan loppuraportin kuuden kuukauden kuluessa ilmoitetun maksuaikataulun mukaisesta viimeisen tukierän maksamisesta.

3.   SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(24)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että yleiset edellytykset tuen soveltumiselle sisämarkkinoille aluetukisuuntaviivojen nojalla täyttyvät ja että ilmoitettu tukimäärä ja tuki-intensiteetti eivät ylitä sallittuja enimmäismääriä. Se ei kuitenkaan voinut alustavassa arviossaan vahvistaa tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan nojalla.

(25)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan mukaan komission on aloitettava muodollinen tutkintamenettely ja arvioitava perusteellisesti tuen kannustavaa vaikutusta, sen oikeasuhteisuutta sekä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, kun tuensaajan markkinaosuus merkityksellisillä tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla on ennen investointia tai sen jälkeen yli 25 prosenttia (arviointi 68 kohdan a alakohdan nojalla) tai kun investoinnilla luotu kapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoista, jotka ovat absoluuttisesti tai suhteellisesti tarkasteluna taantuvat (arviointi 68 kohdan b alakohdan nojalla).

(26)

Komissio ei pystynyt alustavassa arvioinnissaan sulkemaan pois sitä, että markkinaosuusrajaa ja tehottomilla markkinoilla toteutetun investoinnin aikaansaamaa kapasiteetin lisäystä koskevaa raja-arvoa ei ylitetä merkityksellisillä markkinoilla.

(27)

Se epäili erityisesti Saksan esittämää merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmää, joka käsittää joko henkilöautomarkkinat kokonaisuudessaan ilman segmentointia tai, jos jaottelu katsotaan välttämättömäksi, ainoastaan POLK-luokittelun B-segmentin. Aikaisemmin antamansa päätöksen (12) mukaisesti komissio piti IHS Global Insightin katumaasturiluokittelua parempana. Komissio ei pystynyt toteamaan varmuudella, olisiko investoinnin merkityksellisiksi tuotemarkkinoiksi katsottava koko henkilöautomarkkinat, ainoastaan POLK-luokittelun B-segmentti vai ainoastaan IHS Global Insightin SUV-D-luokka. Sen vuoksi se jätti merkityksellisten tuotemarkkinoiden tarkan määritelmän avoimeksi ja tarkasteli mahdollisina vaihtoehtoisina markkinamääritelminä koko henkilöautomarkkinoita, POLK-luokittelun B-segmenttiä ja IHS Global Insightin SUV-D-segmenttiä.

(28)

Komissio ei pystynyt esittämään lopullista päätelmää myöskään merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmästä. Se ei pystynyt toteamaan, kattavatko merkitykselliset maantieteelliset markkinat koko Euroopan talousalueen (ETA) vai maailmanmarkkinat tai vähintään ETA-markkinat ja Pohjois-Amerikan markkinat yhdessä, kuten Saksa oli ehdottanut.

(29)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisessa arvioinnissa ilmeni, että POLK-luokittelun B-segmentin markkinaosuus merkityksellisillä maantieteellisillä markkinoilla (ETA) ylittää 25 prosenttia (13).

(30)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohdan mukaisessa arvioinnissa ilmeni, että investoinnin ETA-markkinoilla aikaansaama […] prosentin suuruinen kapasiteetin lisäys IHS Global Insightin SUV-D-segmentillä ylittää selvästi 5 prosentin kynnysarvon, vaikka markkinoiden toiminta oli kyseisenä ajankohtana tehotonta. Vuosina 2005–2010 tuotteen todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvuaste ETA-markkinoilla oli – 0,9 prosenttia, kun BKT:n keskimääräinen vuotuinen kasvuaste ETA:ssa oli 1,62 prosenttia (14).

(31)

Koska komissio ei pystynyt toteamaan yksiselitteisesti, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut kynnysarvot eivät ylity, se päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn. Tässä yhteydessä se totesi erityisesti, että investointihanke arvioidaan perusteellisesti arviointiperusteiden nojalla, jos komissio ei muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen saamiensa huomautusten perusteella pysty toteamaan varmuudella, ettei vahvistettuja kynnysarvoja ylitetä. Komissio kehotti Saksaa ja kaikkia asianomaisia toimittamaan huomautuksensa.

4.   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(32)

Asianomaisilta ei saatu huomautuksia.

5.   SAKSAN HUOMAUTUKSET

5.1   MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(33)

Saksa pysyi kannassaan, jonka mukaan POLK-luokituksen B-segmentti muodostaa asianmukaiset merkitykselliset tuotemarkkinat. Se ei kuitenkaan perustellut kantaansa enempää.

5.2   MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(34)

Saksa pysyy kannassaan, jonka mukaan merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat maailmanlaajuiset tai vähintään ETA:n ja Pohjois-Amerikan laajuiset. Tämän puolesta puhuu sen mukaan myös se, että tuotteet toimitetaan maailmanmarkkinoille yhdestä ainoasta tuotantopaikasta.

5.3   TUKITOIMENPITEEN PERUSTEELLINEN ARVIOINTI

(35)

Saksa on toimittanut jäljempänä esitetyt tiedot, jotta komissio voisi tehdä perusteellisen arvioinnin.

5.3.1   Tuen myönteiset vaikutukset

(36)

Saksa katsoo, että investointi edistää Leipzigin kaupungin ja Sachsenin osavaltion alueellista kehitystä. Se perustelee kantaansa seuraavasti:

Investointihankkeella turvattaisiin 833 työpaikkaa ja 29 harjoittelupaikkaa ja luotaisiin 1 040 uutta työpaikkaa ja 30 uutta harjoittelupaikkaa.

Lisäksi alueella sijaitsevien alihankkijoiden ja palveluntarjoajien yrityksissä syntyisi lukuisia välillisiä työpaikkoja. Työllisyyskerroin olisi noin 2,5 (15), mikä tarkoittaa sitä, että investointihanke loisi noin 2 700 uutta välillistä työpaikkaa. Suuri osa näistä työpaikoista luotaisiin tuensaajan toimipaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Vuosina 2012–2015 syntyisi noin 750 työpaikkaa toimitus-, tekniikka-, kuljetus- ja pakkausaloilla.

Tuensaaja on Saksan mukaan aktiivisesti mukana erilaisissa verkosto- ja klusterialoitteissa, jotka edistävät autoteollisuuden kehitystä alueella (esim. aloitteessa Automotive Cluster Ostdeutschland, AOCD).

Lisäksi tuensaaja järjestää työntekijöilleen aktiivisesti koulutusta ja jatkokoulutusta. Se palkkaa erittäin ammattitaitoista henkilöstöä, ja lisäksi se järjestää työntekijöilleen säännöllisesti sisäistä ja ulkoista jatkokoulutusta.

5.3.2   Tuen tarkoituksenmukaisuus

(37)

Saksa viittaa siihen, että komissio hyväksyi jo asiassa Dell Products Poland (16) antamassaan päätöksessä, että valtiontuet voivat muiden toimenpiteiden ohella olla tarkoituksenmukainen väline edistää aluekehitystä alueilla, joilla BKT asukasta kohti ja palkkataso ovat kansallisen keskiarvon alapuolella ja työttömyysaste on kansallisen keskiarvon yläpuolella. BKT asukasta kohti oli vuonna 2011 Sachsenin osavaltiossa 73 prosenttia Saksan keskiarvosta. Työttömyysaste oli vuonna 2011 noin 50 prosenttia korkeampi kuin Saksan keskiarvo. Sachsenin osavaltion asukkaiden käytettävissä olevat keskimääräiset ansiotulot olivat vuosina 2007–2009 noin 82 prosenttia Saksan keskiarvosta (17).

(38)

Sen vuoksi ilmoitettu tuki on Saksan mielestä tarkoituksenmukainen väline koheesiotavoitteiden saavuttamiseksi.

5.3.3   Kannustava vaikutus/Vaihtoehtoinen skenaario

(39)

Saksa on esittänyt todisteita, joiden mukaan tuki kuuluu arviointiperusteiden mukaiseen skenaarioon 2, koska se kannustaa tuensaajaa toteuttamaan koko investoinnin Leipzigissä sen sijaan, että se jakaisi investoinnin [Saksassa sijaitsevan sijaintipaikan 1] ja Leipzigin välillä (korinrakennus ja maalaus [sijaintipaikassa 1 Saksassa] sijaitsevassa olemassa olevassa tehtaassa ja kokoonpano Leipzigissä). Se esitti erityisesti asiaan liittyviä autenttisia ja ajantasaisia yrityksen asiakirjoja, jotka selventävät Porsche AG:n monivaiheista päätöksentekoprosessia investoinnin sijaintipaikan valitsemiseksi. Päätöksentekoprosessia kuvataan seuraavassa.

Tuensaajan päätöksentekoprosessi

(40)

Macan-hanketta koskeva investointi- ja sijaintipaikkapäätös tehtiin maalikuussa 2011. Vaikka Porsche Automobile Holding SE ja Volkswagen AG sopivat jo vuonna 2009 integroidun autokonsernin luomisesta, Porsche AG:n asianomaiset elimet tekivät valmisteluvaiheessa ja päätöksentekovaiheessa kaikki yritystä koskevat päätökset täysin itsenäisesti ilman Volkswagen-konsernin elinten ja komiteoiden osallistumista siihen.

(41)

Porsche AG:n yhtiöjärjestyksen mukaan päätökset (myös sijaintipaikkaa koskevat päätökset) uusien tuotteiden (mallisarjojen) tuotannon aloittamisesta oli tehtävä Porsche AG:n tuotekomiteassa ja esitettävä Porsche AG:n hallituksen hyväksyttäviksi.

(42)

Macan-hanketta koskeva investointi- ja sijaintipaikkapäätös tehtiin monivaiheisessa menettelyssä. Jokaisessa vaiheessa tehtiin vertailulaskelmia eri tuotantoskenaarioille eri sijaintipaikoissa Saksassa.

(43)

Menettely (ks. jäljempänä) aloitettiin [2010], ja se päättyi 15 päivänä maaliskuuta 2011 yhtiön hallituksen Leipzigin hyväksi tekemällä päätöksellä, jonka ehtona oli, että valtiontukea myönnetään.

(44)

Aluksi tarkasteltiin seuraavista skenaarioista ainoastaan neljää ensimmäistä. Viides skenaario (18) otettiin mukaan vasta myöhemmin, ja se esitettiin tuotekomitealle [2010].

Skenaario

Skenaarion kuvaus

1.

[Sijaintipaikka 2 Saksassa]

Tuotanto ja valmiiden ajoneuvojen toimitus [sijaintipaikasta 2 Saksassa]

2.

[Sijaintipaikka 2 Saksassa]/Porsche Leipzig

Korinrakennus/maalaus [sijaintipaikassa 2 Saksassa], maalatun korin kuljetus Leipzigiin kokoonpanoa varten

3.

[Sijaintipaikka 1 Saksassa]/Porsche Leipzig

Korinrakennus/maalaus [sijaintipaikassa 1 Saksassa], maalatun korin kuljetus Leipzigiin kokoonpanoa varten

4.

[Sijaintipaikka 3 Saksassa]

Tuotanto ja valmiiden ajoneuvojen toimitus [sijaintipaikasta 3 Saksassa]

5.

Porsche Leipzig

Tuotanto ja valmiiden ajoneuvojen toimitus Leipzigistä

(45)

Saksa selitti yrityksen asiakirjojen perusteella, että suunnittelun ja päätöksenteon aikana tehtiin useita laskelmia tuotantokustannuksista sijaintipaikassa, jotta kaikissa skenaarioissa päästäisiin samaan tarkkuuteen. Sen vuoksi vertailukohta, toisin sanoen kunakin ajankohtana parhaaksi katsottu viiteskenaario, vaihteli päätöksenteon aikana (19).

(46)

Koska Porsche Leipzigillä oli muita sijaintipaikkoja vähemmän aikaa tehdä samat laskelmat ja sen toiminnot olivat aikaisemmin rajoittuneet kokoonpanoon, sillä ei ollut riittävästi kokemusta yksityiskohtaisesta kustannussuunnittelusta ja rakenteellisten investointien kuten maalaamis- ja korinrakennuslinjojen edellyttämien rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelusta. [2010] pidetyssä tuotekomitean kokouksessa, jossa skenaario 5 hyväksyttiin vertailukohdaksi, kehotettiin Porsche Leipzigiä tekemään tarkemmat suunnitelmat.

(47)

Laadittaessa näitä yksityiskohtaisia suunnitelmia ilmeni, että ensin oletettu skenaarion 5 kustannusetu skenaarioon 3 verrattuna supistui entisestään ja lopulta lisäinvestointikustannusten selvittyä sitä ei enää ollut. Lisäinvestointikustannukset merkitsivät selvää kustannushaittaa skenaarioon 3 verrattuna. Skenaarioiden 3 ja 5 kustannusarviot olivat kuitenkin edelleen selvästi muita skenaarioita alhaisemmat.

(48)

Porsche Leipzigin yritysjohto alkoi tutkia mahdollisuutta tasoittaa kustannushaittaa valtiontuen avulla. Se otti yhteyttä Sachsenin talous-, työ- ja liikenneministeriöön, jäljempänä ’ministeriö’.

(49)

Porsche Leipzig pyysi 25 päivänä helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä ministeriötä arvioimaan, olisiko investointihankkeelle mahdollista myöntää tukea. Kirjeessä todettiin, että päätöstä sijaintipaikasta ei ollut vielä tehty ja että mahdollisuutta taloudellisen tuen saamiseen selvitettiin niiden haittojen tasoittamiseksi, joita aiheutuisi Leipzigistä sijaintipaikkana. Investointihanke esiteltiin ministeriölle 28 päivänä helmikuuta 2011 pidetyssä kokouksessa.

(50)

Tuotekomitea kehotti [2011] pidetyssä kokouksessaan Porsche Leipzigiä etsimään uusia säästömahdollisuuksia, jotta skenaario 5 säilyisi kilpailukykyisenä suhteessa skenaarioon 3.

(51)

Ministeriö vakuutti 9 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Porsche Leipzigille, että se myöntäisi investointihankkeelle Macan-mallin valmistamiseksi kokonaan Leipzigissä tukea aluetuen myöntämismahdollisuuksien puitteissa.

(52)

Tarkkojen laskelmien tuloksena hallitukselle esitettiin 15 päivänä maaliskuuta 2011 seuraava vertailu sijaintipaikasta johtuvista tuotantokustannuksista:

Skenaario

Sijaintipaikasta johtuvat tuotantokustannukset, miljoonaa euroa ilman tukea, tilanne 15.3.2011

3.

[Sijaintipaikka 1 Saksassa]/Porsche Leipzig

(…)

5.

Porsche Leipzig

(…)

(53)

Ilman valtiontukea skenaarion 5 sijaintipaikasta johtuva haitta oli 65 miljoonaa euroa verrattuna skenaarioon 3.

(54)

Koska skenaariossa 5 kaikki investointikustannukset syntyvät Leipzigissä, infrastruktuuri- ja tuoteinvestoinneista aiheutuvat 550 miljoonan euron kokonaiskustannukset ovat tukikelpoisia. Sen vuoksi aluetukien myöntämistä koskevien voimassa olevien säännösten mukaisesti tuen määrä voisi olla 47,5 miljoonaa euroa. Näin ollen skenaarion 5 nettotuotantokustannukset (tuen jälkeen) laskisivat […] miljoonasta eurosta […] miljoonaan euroon.

(55)

Skenaariossa 3 ainoastaan pieni osa kokonaisinvestointikustannuksista syntyisi Leipzigissä (kokoonpanokustannukset); niihin voitaisiin myöntää tukea 10,02 miljoonaa euroa. Koska [sijaintipaikka 1 Saksassa] ei ole tukialue, aluetukea ei myönnettäisi. Näin ollen skenaarion 3 nettotuotantokustannukset (tuen jälkeen) laskisivat […] miljoonasta eurosta […] miljoonaan euroon.

(56)

Seuraavasta taulukosta ilmenee, että skenaarion 5 haitta verrattuna skenaarioon 3 pienenee tuen ansiosta 65 miljoonasta eurosta 27,52 miljoonaan euroon (tilanne maaliskuussa 2011).

 

Skenaario 3

Skenaario 5

Tuotantokustannukset ilman valtiontukea

[…] miljoonaa euroa

[…] miljoonaa euroa

Skenaarion 5 kustannushaitta verrattuna skenaarioon 3 ilman tukea

65 miljoonaa euroa

Valtiontuki

10,02 miljoonaa euroa

47,5 miljoonaa euroa

Tuotantokustannukset tuki huomioon ottaen

[…] miljoonaa euroa

[…] miljoonaa euroa

Skenaarion 5 kustannushaitta verrattuna skenaarioon 3 tuki huomioon ottaen

27,52 miljoonaa euroa

(57)

Saksa on todennut, että 27,52 miljoonan euron suuruisen kustannushaitan lisäksi otettiin huomioon eräitä laadullisia kriteerejä, jotka puolsivat skenaariota 5:

Ensinnäkin autoteollisuutta koskevat empiiriset tiedot osoittivat, että koko ajoneuvon valmistus yhdessä paikassa vähentäisi tiettyjä, esimerkiksi kuljetuksesta aiheutuvia riskejä verrattuna tuotannon jakamiseen siten, että korinrakennus/maalaus suoritettaisiin yhdessä paikassa ja kokoonpano toisessa paikassa.

Toiseksi valmistus yhdessä paikassa mahdollistaa dynaamisen prosessisuunnittelun ja tuotantoprosessin optimoinnin.

Kolmanneksi valmistus yhdessä sijaintipaikassa tekee mahdolliseksi virhelähteiden löytämisen ja poistamisen nopeammin. Kokemus on osoittanut, että virheiden määrää voidaan yleisesti ottaen pienentää, jos eri tuotantovaiheisiin osallistuvat työntekijät voivat työskennellä samassa tuotantopaikassa.

Neljänneksi myös tuotekuvalla on tärkeä merkitys. [Saksassa sijaitsevan sijaintipaikan 1] tehtaassa valmistetaan pääasiassa […] ajoneuvoja, kun taas Macan on premium-luokan ajoneuvo.

(58)

Näiden laskelmien ja näkökohtien perusteella Porsche AG:n talousjohtaja ilmoitti hallituksen kokouksessa 15 päivänä maaliskuuta 2011, että Leipzigin tuotantopaikan laajentamiseksi olisi haettava aluetukea. Hallituksen kokouksen pöytäkirjan mukaan hän totesi, että lopullinen sijaintipaikan valinta riippuisi tuen myöntämisestä.

(59)

Tämän lausunnon jälkeen hallitus hyväksyi skenaarion 5 (koko ajoneuvon valmistus Leipzigissä) sillä edellytyksellä, että valtiontukea olisi mahdollista saada.

(60)

Hallituksen 15 päivänä maaliskuuta 2011 tekemän ehdollisen päätöksen jälkeen Porsche Leipzig haki muodollisesti aluetukea alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman (Gemeinschaftsaufgabe Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur) varoista. Hakemus jätettiin Sächsische Aufbaubankille, jäljempänä ’SAB’, 24 päivänä maaliskuuta 2011. Investointitukeen on laillinen oikeutus, joka komission on tässä tapauksessa hyväksyttävä. Ennakkohakemusta ei tarvita, mutta tukihakemuksessa on ilmoitettava odotettu investointituen määrä, jotta voidaan varmistaa, ettei enimmäismäärää ylitetä.

(61)

SAB vahvisti 29 päivänä maaliskuuta 2011, että investointihanke täyttää periaatteessa edellytykset tuen myöntämiselle.

(62)

Investointihanke käynnistettiin huhtikuussa 2011.

(63)

Seuraavassa taulukossa esitetään monivaiheisen päätöksentekoprosessin yksittäiset vaiheet:

Päivämäärä

 

[2010]

Tuotekomitean kokous:

Ainoastaan skenaariot 1–4 esitellään.

Tuotekomitea päättää skenaarioiden 1–4 kehittämisestä edelleen.

Skenaario 1 valitaan vertailukohdaksi.

[2010]

Tuotekomitean kokous:

Skenaariot 1–5 esitellään.

Skenaario 3 valitaan vertailukohdaksi.

[2010]

Hallituksen kokous:

Hallitus päättää Macan-hankkeen toteuttamisesta.

Sijaintipaikkaa koskeva päätös on vielä avoin. Hallitus pyytää tuotekomitealta sijaintipaikkaa koskevia ehdotuksia.

Hallitus ottaa skenaarion 5 tyytyväisenä vastaan.

[2010]

Tuotekomitean kokous:

Kaikista viidestä sijaintipaikasta keskustellaan yhä.

Tuotekomitea pyytää kehittämään skenaariota 5 edelleen.

Skenaario 5 valitaan vertailukohdaksi.

[2011]

Tuotekomitean kokous:

Tuotekomitea vahvistaa, että päätösehdotus esitetään hallitukselle seuraavassa hallituksen kokouksessa, jossa tehdään päätös sijaintipaikasta.

Hallituksen päätös tarvitaan vielä.

25. helmikuuta 2011

Porsche Leipzigin kirje ministeriölle:

Ministeriötä pyydetään arvioimaan, voidaanko investointihankkeelle myöntää tukea.

[ennen 15. maaliskuuta 2011]

Tuotekomitean kokous:

Tuotekomitea vahvistaa skenaarion 5 kustannusarviot.

Tuotekomitea vaatii lisäsäästöjä.

9. maaliskuuta 2011

Ministeriö vahvistaa kirjeessä olevansa valmis tukemaan hanketta:

Ministeriö vahvistaa myöntävänsä investointihankkeelle Macan-mallin valmistamiseksi kokonaan Leipzigissä tukea aluetuen myöntämismahdollisuuksien puitteissa.

15. maaliskuuta 2011

Hallituksen kokous:

Hallitus hyväksyy Macanin valmistuksen kokonaan Leipzigissä sillä edellytyksellä, että valtiontukea myönnetään.

24. maaliskuuta 2011

Porsche Leipzig hakee muodollisesti harkinnanvaraista osaa tuesta.

29. maaliskuuta 2011

SAB:n kirje:

SAB vahvistaa, että investointihanke täyttää periaatteessa tukikelpoisuusedellytykset.

Huhtikuu 2011

Investointihankkeeseen liittyvät työt aloitetaan.

5.3.4   Tuen oikeasuhteisuus

(64)

Arviointiperusteiden 22 kohdan mukaisessa skenaariossa 2 tuki katsotaan yleensä oikeasuhteiseksi, jos se vastaa tuensaajayritykselle investoinnista tukialueella aiheutuvien nettokustannusten ja vaihtoehtoisella alueella tehtävästä investoinnista aiheutuvien nettokustannusten välistä erotusta. Saksa toteaa, että kannustavan vaikutuksen arvioinnissa käytettäviä laskelmia voidaan käyttää myös arvioitaessa tuen oikeasuhteisuutta.

(65)

Tuotantoskenaarion 5 kustannushaitta skenaarioon 3 verrattuna on 65 miljoonaa euroa.

(66)

Huolimatta sallitusta 47,5 miljoonan euron suuruisesta tuen enimmäismäärästä (nimellismäärä) skenaarion 5 kustannushaitta on edelleen 27,52 miljoonaa euroa.

(67)

Sen vuoksi Saksa väittää, ettei liian suurta korvausta myönnetä, koska tuki ei korvaa kokonaan Leipzigin tehtaan sijainnista johtuvaa haittaa. Tämän seurauksena tuki on sen mielestä oikeasuhteista.

(68)

Saksa toteaa, että päättäessään sijaintipaikasta Porsche AG otti taloudellisten näkökohtien lisäksi huomioon myös laadullisia kriteerejä.

5.3.5   Tuen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan

(69)

Saksa korostaa, että aluetuella on tarkoitus pelkästään tasoittaa Leipzigin tehtaan sijaintipaikasta johtuvaa haittaa, toisin sanoen kattaa lisäkustannukset, joita aiheutuu koko ajoneuvon valmistuksesta Leipzigissä verrattuna skenaarioon, jossa korinrakennus ja maalaus suoritetaan [sijaintipaikassa 1 Saksassa] ja maalattu kori toimitetaan kokoonpanoa varten Leipzigiin. Tuella ei Saksan mielestä ole kilpailuvaikutuksia, koska se on oikeasuhteista. Macan-hankkeeseen olisi joka tapauksessa tehty investointi, joka olisi aiheuttanut vaikutuksia kilpailuun ja kauppaan.

(70)

Sen vuoksi Saksa katsoo, että tuella ei ole arviointiperusteiden 40 kohdassa tarkoitettua kielteistä vaikusta kilpailuun ja kauppaan.

6.   TUKITOIMENPITEEN ARVIOINTI JA SOVELTUVUUS SISÄMARKKINOILLE

6.1   TUEN OLEMASSAOLO

(71)

Saksa myöntää taloudellista tukea suoran avustuksen ja investointituen muodossa. Näin ollen kyse on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta jäsenvaltion myöntämästä ja valtion varoista myönnetystä tuesta.

(72)

Tuki myönnetään yhden yritysryhmän, Volkswagen-konsernin, tytäryhtiöille, joten se on valikoivaa.

(73)

Taloudellisella tuella tuensaajat vapautetaan kustannuksista, jotka niiden olisi tavallisesti kannettava itse. Näin ollen ne saavat taloudellista etua kilpailijoihinsa verrattuna.

(74)

Taloudellinen tuki on tarkoitettu investointiin ajoneuvoalalla. Koska ajoneuvoilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä, toimenpide on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(75)

Koska tuki suosii Volkswagen-konsernin tuotantoa, se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

(76)

Sen vuoksi komissio katsoo toimenpiteen olevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

6.2   TUKITOIMENPITEEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

(77)

Saksa on ilmoittanut suunnitellusta tukitoimenpiteestä ennen sen toteuttamista. Näin ollen se on noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista velvollisuuttaan samoin kuin komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 (20) 7 artiklan e alakohdan ja komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (21) 6 artiklan 2 kohdan mukaista velvollisuutta ilmoittaa tuesta erikseen.

6.3   ARVIOINNIN OIKEUSPERUSTA

(78)

Tuen tarkoituksena on alueellisen kehityksen edistäminen. Koska Saksa sitoutui myöntämään tuen ennen 1 päivää heinäkuuta 2014 (edellyttäen komission hyväksyntää, jos sitä ei vielä ole saatu), tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidaan vuosille 2007–2013 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen perusteella. Kyseisten suuntaviivojen voimassaoloaikaa jatkettiin vuosille 2014–2020 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (22) 186 kohdassa 30 päivään kesäkuuta 2014 asti. Erityisen merkityksellisiä arvioinnin kannalta ovat vuosille 2007–2013 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 4.3 jakson (”Tuki suurille investointihankkeille”) määräykset. Jos komissio ei pysty muodollisessa tutkimuksessa toteamaan varmuudella, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa (markkinaosuus) ja b alakohdassa (kapasiteetin lisäys/markkinat) mainitut kynnysarvot eivät ylity, se tekee perusteellisen arvioinnin suurille investointihankkeille myönnettävän aluetuen perusteellista arviointia koskevien perusteiden nojalla.

(79)

Komission on tehtävä arviointinsa kolmessa vaiheessa:

ensiksi sen on vahvistettava, että toimenpide on aluetukisuuntaviivojen yleisten määräysten mukainen;

toiseksi sen on todettava, onko täysin poissuljettua, että perusteellinen arviointi ei ole tarpeen 68 kohdan a alakohdan mukaisen markkinaosuutta ja 68 kohdan b alakohdan mukaisen kapasiteetin lisäystä koskevan testin perusteella;

kolmanneksi sen on toisessa vaiheessa suoritetun arvioinnin tuloksen mukaan mahdollisesti aloitettava perusteellinen arviointi.

6.4   TOIMENPITEEN YHDENMUKAISUUS ALUETUKISUUNTAVIIVOJEN YLEISTEN SOVELTUVUUSKRITEERIEN KANSSA

(80)

Komissio totesi jo menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 36 kappaleessa, että tämän tuen tapauksessa aluetukisuuntaviivojen yleiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat kriteerit täyttyvät. Muodollisen tutkimuksen aikana ei löydetty seikkoja, jotka asettaisivat tämän arvion kyseenalaiseksi. Komissio toteaa erityisesti, että

ei ole viitteitä siitä, että Porsche Leipzig, Porsche AG tai Volkswagen-konserni olisivat taloudellisissa vaikeuksissa, sillä ei ole kyse yhdestäkään yhteisön suuntaviivoissa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (23) mainituista tapauksista. Sen vuoksi konsernille, johon tuensaaja kuuluu, on mahdollista myöntää aluetukea;

tuki myönnetään ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien perusteella, jotka täyttävät aluetukisuuntaviivoissa vahvistetut yleiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat kriteerit;

investointihanke johtaa erityisesti olemassa olevan tuotantolaitoksen tuotevalikoiman monipuolistumiseen, sillä tuotantolaitoksessa on tarkoitus aloittaa uuden henkilöautomallin, Porsche Macanin, valmistus. Näin ollen kyse on aluetukisuuntaviivojen 34 kohdassa tarkoitetusta alkuinvestoinnista;

tukikelpoiset investointikustannukset on määritetty aluetukisuuntaviivojen mukaisesti;

tuensaajan on pidettävä investointi hankkeen loppuun saattamisen jälkeen alueella vähintään viisi vuotta;

tuensaajan julkista tukea sisältämätön oma rahoitusosuus on vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;

hankkeen suunnitellut tukikelpoiset kustannukset ovat yhteensä 521 559 981,66 euroa (nykyarvo, diskontattuna ilmoitusajankohtaan). Ei ole merkkejä siitä, että tuensaaja olisi saanut toiseen investointihankkeeseen aluetukea tarkasteltavana olevaan investointihankkeeseen liittyvien töiden aloittamista edeltävien kolmen vuoden aikana. Näin ollen suunniteltu investointihanke ei muodosta yhtä ainoaa investointihanketta minkään aikaisemman investointihankkeen kanssa aluetukisuuntaviivojen 60 kohdan mukaisessa merkityksessä;

aluetukisuuntaviivojen 67 kohdan mukaisen alentamismenetelmän perusteella sallitun tuen enimmäisintensiteetiksi saadaan hankkeen tapauksessa 8,37 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna;

koska suunnitellun tuen (nykyarvo 43 666 078,75 euroa) intensiteetti ei ylitä sallittua enimmäisintensiteettiä eikä ilmoitettua tukea ole tarkoitus yhdistää muihin aluetukiin, hankkeelle suunniteltu tuki-intensiteetti noudattaa aluetukisuuntaviivoja.

(81)

Näiden seikkojen perusteella komissio päättelee, että aluetukisuuntaviivoissa vahvistetut yleiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat kriteerit täyttyvät.

6.5   ARVIOINTI ALUETUKISUUNTAVIIVOJEN 68 KOHDAN NOJALLA

(82)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 78 kappaleessa todetaan seuraavaa: Jos komissio ei pysty muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta saamiensa huomautusten perusteella toteamaan varmuudella, että 68 a ja b alakohdassa mainitut kynnysarvot eivät ylity, se tekee perusteellisen arvioinnin perusteista suurille investointihankkeille myönnettävän alueellisen tuen perusteelliseksi arvioimiseksi annetun komission tiedonannon perusteella. Komission on arvioitava, tukevatko saadut huomautukset tätä päätelmää.

(83)

Saksa piti huomautuksissaan kiinni kannastaan, jonka se esitti jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Se ei täydentänyt jo esitutkintavaiheessa esittämiään huomautuksia tai tietoja millään tavoin. Saksa piti erityisesti kiinni kannastaan, jonka mukaan merkityksellisten tuotemarkkinoiden olisi katsottava muodostuvan POLK-luokituksen B-segmentistä (eikä IHS Global Insightin SUV-D-segmentistä) ja merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden olisi katettava vähintään ETA ja Pohjois-Amerikan markkinat (eikä pelkästään ETA-markkinoita). Maantieteellisten markkinoiden määritelmää perustellaan ennen kaikkea sillä, että maailmanmarkkinoille toimitetaan tuotteet yhdestä ainoasta tuotantopaikasta.

(84)

Merkityksellisistä tuotemarkkinoista komissio toteaa seuraavaa: Se, että päätetään tehdä perusteellinen tutkimus, ei vaikuta päätöksen seurauksena tehtävän, sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevaan perusteellisen arvioinnin tuloksiin. Ennen kuin komissio hyväksyy tuen, sen on oltava varma siitä, että tukitoimenpiteen myönteinen vaikutus kompensoi joka tapauksessa kaikki sen kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun. Jotta voitaisiin tehdä päätös siitä, onko tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuutta tarpeen arvioida perusteellisesti, on merkitykselliset tuotemarkkinat sen vuoksi rajattava mahdollisimman kapeasti ottaen huomioon suunnitellun ajoneuvomallin erityispiirteet.

(85)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio oletti, että katumaastureiden ja ”tavallisten” henkilöautojen välisten hinta-, koko- ja moottoritehoerojen ja muiden erojen vuoksi IHS Global Insightin luokittelu soveltuisi tarkasteluun POLK-luokitusta paremmin, minkä vuoksi olisi käytettävä sitä. Komissio oli käyttänyt samoista syistä vähän aikaa sitten käsiteltävänä olleessa toisessa valtiontukiasiassa, jossa myös oli kyse katumaastureista, IHS Global Insightin luokittelua eikä laajempaa POLK-luokituksen B-segmenttiä (24).

(86)

Komissio katsoo, että IHS Global Insightin luokittelu soveltuu paremmin katumaastureiden merkityksellisten tuotemarkkinoiden määrittelyyn kuin POLK-luokittelu. Saksa ei ole esittänyt muita vastaväitteitä. Perustelulla, jonka mukaan Volkswagen-konsernin pitkän aikavälin strateginen suunnittelu ja analyysit perustuvat POLK-luokitteluun, ei ole merkitystä tässä yhteydessä. Komissio ei myöskään saanut muodollisen tutkimuksen aikana kolmansilta tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista saada parempi käsitys markkinasegmenteistä tarkasteltavana olevan henkilöautotyypin osalta. Sen vuoksi komissio jättää merkityksellisten tuotemarkkinoiden tarkan määritelmän avoimeksi ja käyttää mahdollisia vaihtoehtoisia markkinamääritelmiä, joissa määritellään mahdollisina merkityksellisinä tuotemarkkinoina yhdistettyjen segmenttien lisäksi yksittäiset ajoneuvosegmentit (mukaan lukien kapein segmentointi, josta tietoja on saatavilla) (25). IHS Global Insightin luokittelun SUV-D-segmentti on edelleen yksi mahdollinen vaihtoehtoinen markkinasegmentti.

(87)

Komissio pysyy alkuperäisessä arvioinnissaan, jonka mukaan ETA tai sitä suuremmat markkinat muodostavat merkitykselliset maantieteelliset markkinat. Sen vuoksi se ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat rajoittuvat ETA-markkinoihin.

(88)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään (johdanto-osan 58 kappale) komissio viittaa kahteen kyseisenä ajankohtana kesken olleeseen muodolliseen tutkintamenettelyyn (26), joissa käsiteltiin sitä, ovatko merkitykselliset maantieteelliset markkinat ETA-markkinoita laajemmat. Komission yksiköiden suorittamassa perusteellisessa arvioinnissa esitettyjen päätelmien perusteella ei ollut poissuljettua, että kyseisten tuotteiden ja viiteajanjaksojen osalta merkitykselliset maantieteelliset markkinat eivät ole ETA-markkinoita laajemmat. Koska molemmat jäsenvaltiot, jotka olivat näiden menettelyn aloittamisesta koskevien päätösten kohteina, peruuttivat aluetukea koskevat ilmoituksensa ennen kuin komissio teki lopulliset päätökset, perusteellisen arvioinnin päätelmiä ei voitu vahvistaa muodollisilla päätöksillä näissä tapauksissa.

(89)

Komissio katsoo, että Saksan esitutkinnan aikana esittämät perustelut, joiden tueksi se ei muodollisen tutkinnan aikana esittänyt lisätietoja, eivät riitä poistamaan epäilyjä siitä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat mahdollisesti rajoittuvat ETA-markkinoihin. Komissio toteaa erityisesti seuraavaa:

(90)

Se, että suuret ajoneuvovalmistajat toimivat kansainvälisesti ja kilpailevat maailmanlaajuisella tasolla, ei vielä todista, että yksittäiset markkinat ovat yhdentyneet ja muodostavat yhdet ainoat maailmanmarkkinat (tai ETA-alueesta ja Pohjois-Amerikasta muodostuvat markkinat). Sama koskee sitä perustelua, jonka mukaan kymmenellä suurimmalla alkuperäisellä laitevalmistajalla (OEM eli Original Equipment Manufacturer) on tuotantolaitoksia ja jakelujärjestelmiä kaikkialla maailmassa. Komissio katsoo, että valuuttakurssien epävakaus on yksi syy, jonka vuoksi alkuperäiset laitevalmistajat ovat perustaneet tuotantolaitoksia lähemmäs alueellista kysyntää; tilanne voi olla sama myös tehokkaiden suojatoimenpiteiden tapauksessa (korkeat tuontitullit lopputuotteille ja alhaisemmat tullit välituotteille, jotta kannustetaan paikalliseen valmistukseen/loppukokoonpanoon). Kolmas perustelu sille, että tuotantorakenteet ovat maailmanlaajuiset vaikka markkinat eivät olekaan yhdentyneet, on se, että jotkin valtiot sallivat tuonnin ainoastaan, jos samanaikaisesti perustetaan yhteisyrityksiä paikallista tuotantoa varten. Suurten toimijoiden ja valmistajien maailmanlaajuinen toiminta ei näin ollen todista markkinoiden olevan maailmanlaajuiset (tai ETA-aluetta laajemmat). Myöskään maailmanlaajuiset jakelujärjestelmät eivät todista markkinoiden olevan maailmanlaajuiset (tai ETA-aluetta laajemmat) kilpailun kannalta tarkasteltuna. Se, että Porsche AG toimittaa maailmanmarkkinoille yhdestä ainoasta tuotantopaikasta, ei ole riittävä todiste siitä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat olisivat ETA-markkinoita laajemmat. SUV-D-segmentin markkinat ovat itse asiassa suhteellisen pienet verrattuna muihin markkinasegmentteihin. Sen vuoksi mittakaavaedut voisivat tässä tapauksessa suosia yhden tuotantopaikan strategiaa. Koska mallia on tarkoitus myydä Porschen nimellä ja koska Porsche AG:n valmistamien luksusautojen korkea laatu on asiakkaiden näkökulmasta yhteydessä tuotantoon Saksassa, toinen tuotantopaikka Saksan ulkopuolella voisi olla haitallinen menestyksekkään markkinointistrategian kannalta. Saksa on itsekin (ks. johdanto-osan 57 kappale) perustellut Leipzigin valintaa [Saksassa olevan sijaintipaikan 1] sijasta muun muassa tuotekuvalla.

(91)

Myöskään se perustelu, että suuri osa viennistä, esimerkiksi yli 20 prosenttia ETA-tuotannosta, suuntautuu Pohjois-Amerikan markkinoille, ei riitä todistamaan markkinoiden olevan maailmanlaajuiset (tai tässä tapauksessa ETA-aluetta laajemmat). Komission arvion mukaan tuonnin ja viennin määrät voivat olla osoitus eri merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden yhdentymisasteesta, kun niitä verrataan paikalliseen tuotantoon ja paikalliseen kulutukseen. Tällaisten kauppavirtojen olemassaolo ei kuitenkaan ole riittävä todiste siitä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat yhdentyneet. Mahdolliset kuljetukset ETA:n ja muiden alueiden välillä eivät merkitse sitä, että markkinat ovat siinä mielessä yhdentyneet, että markkinaehdot (kuten hinnat) yksillä markkinoilla vaikuttaisivat ehtoihin toisilla markkinoilla. Näin on erityisesti silloin, kun todetut kuljetukset lähtevät pääasiassa valmistajilta eivätkä itsenäisiltä huolitsijoilta ja viejiltä, jotka harjoittavat arbitraasihinnoittelua. Hinnoittelu voi olla täysin markkinakohtaista (esim. korkeat hinnat yksillä ja alhaiset hinnat toisilla markkinoilla), jolloin se ei ole ollenkaan yhteydessä oletettujen yhdentyneiden markkinoiden ehtoihin. Kauppavirtojen analysointi ei anna vastausta markkinoiden määrittelyn kannalta olennaiseen kysymykseen siitä, voiko tuonti tai vienti estää hintojen nousun paikallisilla markkinoilla. Komissio toteaa, että Saksa ei ole esittänyt muita empiirisiä tietoja todisteeksi korreloiville hinnanmuutoksille tai sille, että nettotuonti reagoi suhteellisten hintojen muutoksiin. Mainituissa aikaisemmissa tapauksissa toimitetut empiiriset tiedot ovat merkityksettömiä nyt tarkasteltavana olevan asian kannalta, koska kyse oli eri markkinasegmenteistä (POLK-luokituksen A-segmentti) ja eri viiteajanjaksoista.

(92)

Komissio toteaa, että Porsche suunnittelee siirtävänsä suuren osan Macan-tuotannostaan Kiinaan. Tämä aikomus ei kuitenkaan ole todiste yhdentyneiden markkinoiden olemassaolosta.

(93)

Komissio myöntää, että kaupan esteiden merkitys pienenee ajan mittaan. Se on kuitenkin vakuuttunut siitä, että markkinoille pääsyn esteet kohdemarkkinoilla ovat yksi tärkeimmistä syistä siihen, että EU:n henkilöautovalmistajat päättävät siirtää tuotantoa ulkomaille. Suuret tulliesteet, erityisesti Aasiassa, estävät edelleen EU-viejien pääsyn markkinoille. Muut esteet, kuten paljon maksavat ja syrjivät sertifiointivaatimukset, ylimääräiset tarkastusvaatimukset, valmisteverot jne. vaikuttavat voimakkaasti ajoneuvojen vientiin EU:sta Kaakkois-Aasiaan, Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan. Komissio myöntää, että Yhdysvallat on kaikista tärkein kohdemarkkina-alue ajoneuvojen viennille EU:sta. EU ja Yhdysvallat suhtautuvat kuitenkin hyvin eri tavalla sääntelyyn ja markkinoiden valvontaan. Sääntelyerot ovat todennäköisesti vielä tänäänkin suurin este ajoneuvojen viennille EU:sta Yhdysvaltoihin.

(94)

Komissio on ottanut huomioon alenevia kuljetuskustannuksia koskevat perustelut, mutta ei ole niistä täysin vakuuttunut. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa polttoainekustannukset nousevat, ei voida varmuudella todeta, miten alenevat kuljetuskustannukset kehittyvät tulevaisuudessa. Sen vuoksi esitettyä tulevaa kustannusten laskua ei voida ottaa huomioon.

(95)

Koska komissio ei saanut muodollisen tutkinnan aikana lisätodisteita siitä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat ETA-aluetta laajemmat, pysyy se edellä mainituista syistä arviossaan, jonka mukaan valitusta merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmästä riippumatta merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat ETA:n laajuiset tai sitä laajemmat. Komissio viittaa jälleen siihen, että on vahvistettava, että tukitoimenpiteen myönteinen vaikutus tasoittaa joka tapauksessa kaikki kauppaan ja kilpailuun kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Jotta voitaisiin tehdä päätös siitä, onko tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuutta tarpeen arvioida perusteellisesti, on merkitykselliset maantieteelliset markkinat sen vuoksi rajattava mahdollisimman kapeasti ottaen huomioon suunnitellun ajoneuvomallin erityispiirteet.

6.5.1   Markkinaosuutta koskeva päätelmä (aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohta)

(96)

Komissio on tehnyt aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisen arvioinnin kaikilla mahdollisilla merkityksellisillä tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla selvittääkseen, onko tuensaajan markkinaosuus ennen investointia ja sen jälkeen yli 25 prosenttia.

(97)

Koska ei ollut mahdollista varmasti todeta, että on olemassa vain yhdet merkitykselliset tuote- ja maantieteelliset markkinat, kaikkia mahdollisia markkinoita koskevat tulokset oli otettava huomioon. POLK-luokituksen B-segmentissä Volkswagen-konsernin markkinaosuus oli vuosina 2010–2015 ETA-markkinoilla joka vuosi yli [> 25] prosenttia. Sen vuoksi komissio päättelee, että 68 kohdan a alakohdassa vahvistettu kynnysarvo ylittyy. Sen sijaan SUV-D-segmentissä markkinaosuus ei ylitä kynnysarvoa yksilläkään mahdollisista merkityksellisistä maantieteellisistä markkinoista (ETA, ETA + Pohjois-Amerikka ja maailmanmarkkinat).

6.5.2   Tuotantokapasiteettia tehottomilla markkinoilla koskeva päätelmä (aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohta)

(98)

Koska ei ollut mahdollista varmasti todeta, onko merkityksellisten tuotemarkkinoiden katsottava muodostuvan henkilöautojen kokonaismarkkinoista ilman segmentointia vai ainoastaan POLK-luokituksen B-segmentistä tai IHS Global Insightin SUV-D-segmentistä, komission oli tutkittava, onko hankkeella luotava kapasiteetti yli 5 prosenttia kaikista mahdollisista markkinoista mitattuna kyseisen tuotteen todettavissa olevaa kulutusta ETA:ssa koskevien tietojen perusteella.

(99)

IHS Global Insightin SUV-D-segmentissä tuotantokapasiteetti on tuntuvasti yli 5 prosentin kynnysarvon, kun tarkastellaan ETA-markkinoita. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 72 kappaleessa todettiin jo, että merkitykselliset markkinat ovat tehottomat, ja viitenä investointia edeltävänä vuotana ne olivat jopa taantuvat.

(100)

Sen vuoksi komissio päättelee, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohdassa vahvistettu 5 prosentin kynnysarvo kapasiteetin lisäykselle tehottomilla markkinoilla ylittyy IHS Global Insightin SUV-D-segmentissä näillä markkinoilla.

6.5.3   Päätelmä

(101)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio päättelee, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut kynnysarvot ylittyvät. Sen vuoksi komissio päättää, että sen jälkeen kun SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely on aloitettu, se tekee perusteellisen arvioinnin siitä, onko tuki välttämätön investointiin kannustamiseksi ja kompensoivatko tukitoimenpiteen aikaansaamat hyödyt sen aiheuttaman kilpailun vääristymisen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvat vaikutukset.

6.6   TUKITOIMENPITEEN PERUSTEELLINEN ARVIOINTI

(102)

Perusteellinen arviointi suoritetaan arviointiperusteiden nojalla.

6.6.1   Tuen myönteiset vaikutukset

6.6.1.1   Tuen tarkoitus

(103)

Saksa on selvittänyt investoinnin myönteisiä alueellisia vaikutuksia. Investoinnilla todettiin olevan seuraavat myönteiset vaikutukset:

Vaikutukset alueelliseen kehitykseen: Investointihankkeella luodaan 1 040 uutta työpaikkaa ja 30 uutta harjoittelupaikkaa olemassa olevien 833 työpaikan ja 29 harjoittelupaikan lisäksi. Lisäksi välillisiä työpaikkoja odotetaan syntyvän 2 700. Kyseessä olevan tuotantolaitoksen läheisyydessä odotetaan syntyvän vähintään 744 välillistä työpaikkaa.

Autoteollisuuden ja muiden alojen tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien houkutteleminen alueelle: Komissio katsoo, että Porsche AG:n investointihanke vaikuttaa merkittävästi autoteollisuuden kehittämiseen Sachsenissa ja houkuttelee tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia alueelle.

Tuensaajan aktiivinen osallistuminen eri verkosto- ja klusterialoitteisiin: Tuensaaja osallistuu aktiivisesti klusteri- ja verkostoaloitteisiin, kuten aloitteeseen Automotive Cluster Ostdeutschland (ACOD), edistääkseen autoteollisuuden kehitystä Leipzigin ja koko Itä-Saksan alueella.

Jatkokoulutus: Työntekijöille on tarkoitus tarjota sisäistä ja ulkoista jatkokoulutusta.

(104)

Komissio katsoo, että Saksa on esittänyt riittävästi tietoja sen osoittamiseksi, että hanke edistää taloudellista kehitystä Leipzigin alueella.

6.6.1.2   Tuen tarkoituksenmukaisuus

(105)

Arviointiperusteiden 17 ja 18 kohdan mukaan valtiontuki investointiavustuksina ei ole ainoa väline, jolla voidaan tasoittaa markkinoiden toimintapuutteita ja edistää epäedullisessa asemassa olevien alueiden talouskehitystä. Tuet ovat tarkoituksenmukainen väline, jos niistä koituu etua muihin toimenpiteisiin verrattuna. Arviointiperusteiden 18 kohdan mukaan toimenpidettä pidetään tarkoituksenmukaisena välineenä ainoastaan silloin, ”jos jäsenvaltio on harkinnut toimenpiteelle muita vaihtoehtoja mutta osoittaa, että tietylle yritykselle myönnettävän valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen käytöstä koituu etua”.

(106)

Saksa on perustellut tukivälineen tarkoituksenmukaisuutta Sachsenin taloudellisella tilanteella ja esittänyt todisteita siitä, että alue on epäedullisessa asemassa verrattuna keskivertotilanteeseen muilla Saksan alueilla. Kun työt aloitettiin vuonna 2011, BKT asukasta kohti oli Sachsenissa ainoastaan 75 prosenttia Saksan keskiarvosta ja työttömyysaste oli noin 50 prosenttia korkeampi kuin Saksan keskiarvo. Käytettävissä olevat keskimääräiset ansiotulot olivat Sachsenissa noin 82 prosenttia Saksan keskiarvosta vuosina 2007–2009. Saksa toteaa, että komissio on jo aikaisemmin tunnustanut, että suora avustus on tällaisessa taloudellisessa tilanteessa tarkoituksenmukainen väline alueen kehitysvajeen tasoittamiseksi.

(107)

Ottaen huomioon Leipzigin alueen sosioekonominen tilanne, josta osoituksena on sen asema SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutettuna alueena, jolla tuen enimmäisintensiteetti on 20 prosenttia, komissio myöntää aikaisempien päätöstensä mukaisesti (mm. päätös asiassa Dell Products Poland (27)), että valtiontuen myöntäminen on tarkoituksenmukainen väline kyseisen alueen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

6.6.1.3   Kannustava vaikutus/Vaihtoehtoinen skenaario

(108)

Koska on useita päteviä syitä siihen, että yritys toteuttaa investointihankkeen tietyllä alueella, myös ilman valtiontuen myöntämistä, komission on tutkittava arviointiperusteiden nojalla, onko tuki välttämätön investointiin kannustamiseksi. Yksityiskohtaisen arvioinnin tarkoituksena on määrittää, muuttaako tuki todella tuensaajan käyttäytymistä niin, että se toteuttaa (ylimääräisen) investoinnin kyseisellä tukialueella. Arviointiperusteiden 22 kohdan mukaan kannustava vaikutus voidaan todentaa kahdessa mahdollisessa skenaariossa: Ilman tukea ei toteutettaisi mitään investointia, koska se ei olisi yritykselle kannattava millään sijaintipaikalla (skenaario 1); ilman tukea investointi toteutettaisiin toisessa paikassa EU:ssa (skenaario 2).

(109)

Arviointiperusteiden mukaan jäsenvaltion on osoitettava komissiolle tuen kannustava vaikutus ja toimitettava selkeät todisteet siitä, että tuki vaikuttaa investointi- tai sijaintipaikkapäätökseen. Tätä varten jäsenvaltion on esitettävä kattava kuvaus vaihtoehtoisesta tilanteesta, jossa jäsenvaltio ei myöntäisi tuensaajalle tukea. Skenaarioiden on oltava komission kannalta realistisia.

(110)

Saksan mukaan Porsche Leipzigille ja Porsche AG:lle myönnettävä tuki kuuluu skenaarioon 2. Sen vuoksi Saksa on esittänyt vaihtoehtoisen skenaarion Macan-hankkeen konkreettiselle investoinnille ja suunnitellulle sijaintipaikalle. Leipzigin tehtaan lisäksi siinä tarkasteltiin useita Saksassa sijaitsevia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja.

(111)

Arviointiperusteiden mukaan jäsenvaltion on osoitettava kannustava vaikutus. Arviointiperusteiden 25 kohdan mukaan ”jäsenvaltio voisi todistaa tuen kannustavan vaikutuksen toimittamalla yrityksen asiakirjoja, joista ilmenee, että investoinnin sijoittamisesta tukialueelle aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä on verrattu tilanteeseen, jossa investointi toteutetaan vaihtoehtoisella alueella”. Jäsenvaltion olisi esitettävä tilinpäätöksiä, sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia ja muita eri investointiskenaarioihin liittyviä asiakirjoja.

(112)

Saksa on esittänyt kattavat ajantasaiset ja autenttiset asiakirjat, joista käy ilmi Porsche AG:n monivaiheinen päätöksentekoprosessi investointihankkeen sijaintipaikan valitsemiseksi.

(113)

Asiakirjojen mukaan arvioitiin viittä vaihtoehtoista tuotantopaikkaa. Leipzigiä lukuun ottamatta sijaintipaikat ovat tukialueiden ulkopuolella Saksassa.

(114)

Suunnitteluprosessin aikana tehtiin erilaisia laskelmia ja kustannusarvioita, joiden yksityiskohtaisuus ja tarkkuus lisääntyi koko ajan. Tämän perusteella parhaaksi katsottu skenaario, eli vertailuskenaario, määriteltiin uudelleen kolmesti (28). Esitettyjen asiakirjojen perusteella komissio päättelee, että tuotantopaikasta aiheutuvia tuotantokustannuksia koskevien samaa tarkkuustasoa edustavien arvioiden perusteella (liikevaihdon oletetaan olevan sama kaikissa skenaarioissa) skenaario 3 (korinrakennus ja maalaus [sijaintipaikassa 1 Saksassa] ja maalatun korin toimitus Leipzigiin kokoonpanoa varten) ja skenaario 5 (korinrakennus, maalaus ja kokoonpano Leipzigissä) osoittautuivat kilpailukykyisimmiksi sijaintivaihtoehdoiksi.

(115)

Kuten asiakirjoista ilmenee, päätöksentekoprosessin viimeisessä vaiheessa vertailtiin sen vuoksi ainoastaan skenaarioita 3 ja 5.

(116)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan 53 kappaleessa todetaan, sijaintipaikasta johtuvia tuotantokustannuksia koskevien lopullisten arvioiden mukaan skenaarioon 5 (Leipzig) liittyi 65 miljoonan euron kustannushaitta verrattuna skenaarioon 3 ([sijaintipaikka 1 Saksassa]/Leipzig). Kompensoidakseen skenaarion 5 kustannushaittaa ennen hallituksen muodollista päätöstä investointihankkeen sijaintipaikasta Porsche Leipzig tiedusteli Sachsenin viranomaisilta mahdollisuutta saada valtiontukea investointihankkeen houkuttelemiseksi Leipzigiin.

(117)

Porsche Leipzig pyysi 25 päivänä helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä ministeriötä arvioimaan, olisiko investointihankkeelle mahdollista myöntää tukea. Porsche Leipzigin ja Sachsenin viranomaisten välillä järjestettiin kokous, jossa Porsche Leipzig kuvaili investointihanketta ja päätöksentekoprosessin tilannetta. Kokouksen jälkeen Sachsenin viranomaiset sitoutuivat 9 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä tukemaan aluetuen myöntämismahdollisuuksien puitteissa Porsche Leipzigin investointihanketta Macan-mallin valmistamiseksi alusta loppuun Leipzigissä.

(118)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, skenaarion 5 kustannushaitta skenaarioon 3 verrattuna pieneni 27,52 miljoonaan euroon suurimman sallitun tukimäärän huomioon ottamisen jälkeen. Skenaarion 5 hyväksi otettiin huomioon myös joitakin laadullisia kriteerejä.

(119)

Hallitus päätti 15 päivänä maaliskuuta 2011 sijoittaa koko investointihankkeen Leipzigiin (skenaario 5). Kuten hallituksen kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, tämän päätöksen ehtona oli valtiontuen myöntäminen.

(120)

Hallituksen ehdollisen päätöksen jälkeen Porsche Leipzig jätti 24 päivänä maaliskuuta 2011 muodollisen valtiontukihakemuksen. Sächsische Aufbaubank vahvisti 29 päivänä maaliskuuta 2011 kirjallisesti, että investointihanke täyttää periaatteessa tukikelpoisuusedellytykset. Tämän muodollisen vahvistuksen jälkeen investointihankkeeseen liittyvät työt aloitettiin huhtikuussa 2011.

(121)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio toteaa arviointiperusteiden 20 kohdan mukaisesti, että aluetukisuuntaviivojen 38 kohtaan sisältyvät kannustavan vaikutuksen muodollista arviointia koskevat yleiset kriteerit täyttyvät. Tuensaaja on hakenut aluetukea, ja toimivaltainen viranomainen on vahvistanut ennen investointihankkeeseen liittyvien töiden aloittamista kirjallisesti, että hanke täyttää periaatteessa tukikelpoisuusedellytykset. Lisäksi Saksa on esittänyt selvät todisteet siitä, että tuki on todella vaikuttanut sijaintipaikkaa koskevaan päätökseen. Porsche AG:n päätös sijoittaa Macan-mallin valmistus kokonaisuudessaan Leipzigiin tehtiin vasta sen jälkeen kun oli saatu vahvistus siitä, että hankkeelle voitaisiin myöntää valtiontukea ja viranomaiset tukisivat sitä, ja kun hallitus oli hyväksynyt sijaintipaikan sillä edellytyksellä, että valtiontukea myönnetään. Komissio katsoo, että Saksan arviointiperusteiden 23 ja 25 kohdan mukaisesti esittämä vaihtoehtoinen skenaario on realistinen, ja sen todisteeksi on esitetty autenttisia ja ajantasaisia asiakirjoja. Niiden mukaan tuella on todellinen (huomattava) kannustava vaikutus. Tuki vaikutti tuensaajayrityksen tekemään sijaintipaikkapäätökseen, koska se pienentää Leipzigin kustannushaittaa. Ilman tukea investointia ei olisi toteutettu Leipzigissä.

6.6.1.4   Tuen oikeasuhteisuus

(122)

Jotta tuki olisi oikeasuhteista, sen määrä ja intensiteetti on rajoitettava vähimmäismäärään, joka on välttämätön investointihankkeen toteuttamiseksi tukialueella.

(123)

Yleensä aluetuen katsotaan olevan oikeassa suhteessa tukialueen ongelmiin, kun se ei ylitä sovellettavia tuen enimmäismääriä, ottaen myös huomioon tuen enimmäismäärän automaattinen, asteittainen alentaminen suurten investointihankkeiden tapauksessa (joka on jo esitetty voimassa olevissa tukialuekartoissa). Tässä tapauksessa tuki-intensiteetti ei ylitä alueellista tuen enimmäismäärää korjattuna alentamismenetelmällä, johon viitattiin jo johdanto-osan 80 kappaleessa.

(124)

Tämän aluetukisuuntaviivojen sisältämän oikeasuhteisuutta koskevan yleisen periaatteen lisäksi on tehtävä perusteellisempi arviointi arviointiperusteiden nojalla. Arviointiperusteiden skenaarion 2 mukaan tuki katsotaan oikeasuhteiseksi, jos se vastaa tuensaajayritykselle investoinnista tukialueella aiheutuvien nettokustannusten ja vaihtoehtoisessa paikassa tehtävästä investoinnista aiheutuvien nettokustannusten välistä erotusta.

(125)

Saksan esittämistä asiakirjoista ilmenee, että tuki on rajoitettu välttämättömään määrään, koska se ei ylitä skenaarion 3 ja skenaarion 5 välistä kustannuseroa. Lopullinen laskelma osoittaa, että skenaario 5 on vielä tuenkin kanssa 27,5 miljoonaa euroa (nimellisarvo) kalliimpi kuin skenaario 3. Saksa pitää jäljelle jäävää kustannushaittaa hyväksyttävänä ottaen huomioon tietyt strategiset hyödyt, joiden suuruutta ei ole mahdollista määrittää (Porschen toinen koko tuotantoprosessin hoitava tehdas), laadulliset seikat (niiden riskien välttäminen, joita aiheutuisi [Saksassa sijaitsevan sijaintipaikan 1] ja Leipzigin välisistä kuljetuksista) ja tuotekuvaan liittyvät edut ([…]), jotka ovat vaikuttaneet Leipzigin valintaan sijaintipaikaksi.

(126)

Koska tuki on rajattu määrään, joka on välttämätön niiden ylimääräisten nettokustannusten kompensoimiseksi, joita aiheutuu Leipzigistä investointihankkeen sijaintipaikkana, komissio katsoo, että tuen oikeasuhteisuus on osoitettu.

6.6.2   Tuen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan

(127)

Arviointiperusteiden 40 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jos vertailuanalyysi kuitenkin osoittaa, että investointi olisi joka tapauksessa tehty ilman tukea, vaikka mahdollisesti toisessa paikassa (skenaario 2), ja jos tuki on oikeasuhteinen, mahdolliset osoitukset kilpailun vääristymisestä, kuten suuri markkinaosuus ja kapasiteetin lisäys tehottomilla markkinoilla, olisivat periaatteessa samat tuesta riippumatta.”

(128)

Koska investointipäätös perustuu skenaarioon 2 ja tuki on rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, kielteisiä vaikutuksia kauppaan ja kilpailuun ei voitu todeta. Investointi olisi toteutettu toisessa paikassa, ja kilpailuun olisi joka tapauksessa kohdistunut sama vaikutus. Sen vuoksi komissio katsoo, ettei tuella ole kielteisiä vaikutuksia kilpailuun.

(129)

Arviointiperusteiden 53 kohdan mukaan ”(…) arviointi, jonka mukaan ilman tukea investointi olisi sijoitettu köyhemmälle alueelle (mitä enemmän alueellisia haittoja, sitä korkeampi aluetuen enimmäistuki-intensiteetti) tai alueelle, jolla katsotaan olevan samat alueelliset haitat kuin kohdealueella (enimmäistuki-intensiteetti on sama), muodostaa tasapainotestissä kielteisen seikan, jota myönteiset seikat eivät todennäköisesti korvaa, koska se on vastoin aluetuen perusteita”.

(130)

Koska mikään ei viittaa siihen, että investointi olisi toteutettu toisella tukialueella, jolla enimmäistuki-intensiteetti on korkeampi tai sama (tai että olisi harkittu Saksan ulkopuolista sijaintipaikkaa), komissio katsoo, että tuella ei ole koheesion vastaista vaikutusta, joka olisi vastoin aluetuen perusteita.

6.7   TASAPAINOTESTI

(131)

Kun on todettu, että tuki kannustaa toteuttamaan investoinnin kyseisellä alueella ja on oikeasuhteista, on tarkasteltava myönteisten ja kielteisten vaikutusten tasapainoa.

(132)

Arviointi on vahvistanut, että tukitoimenpide kannustaa toteuttamaan investoinnin, joka edistää merkittävästi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukikelpoisen, epäedullisessa asemassa olevan alueen kehitystä ilman, että sillä olisi kielteisiä vaikutuksia alueeseen, jolla enimmäistuki-intensiteetti on sama tai korkeampi (ei koheesion vastaista vaikutusta). Komission arvion mukaan investoinnin houkutteleminen köyhemmälle alueelle hyödyttää unionin sisäistä koheesiota enemmän kuin jos sama investointi tehtäisiin paremmassa asemassa olevalla alueella. Komissio katsoo arviointiperusteiden 53 kohdan mukaisesti, että ”sellaisen aluetuen myönteiset vaikutukset, joka pelkästään korvaa nettokustannusten erotuksen suhteessa kehittyneempään vaihtoehtoiseen investointipaikkaan (…), ovat tasapainotestin perusteella mahdollisia kielteisiä vaikutuksia suuremmat uuden investoinnin vaihtoehtoisella sijaintipaikalla”.

(133)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio katsoo, että sellaisen tuen, joka vastaa investointihankkeesta valitussa sijaintipaikassa aiheutuvien nettokustannusten ja kehittyneemmässä vaihtoehtoisessa paikassa aiheutuvien nettokustannusten välistä erotusta, myönteiset vaikutukset suhteessa tuen tavoitteisiin ja oikeasuhteisuuteen (ks. edellä) kompensoivat kielteiset vaikutukset kauppaan vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa.

(134)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan mukaisesti ja ottaen huomioon arviointiperusteiden nojalla suoritettu perusteellinen arviointi komissio päättelee, että tuki on välttämätön kannustimena investoinnille ja että tukitoimenpiteestä aiheutuvat hyödyt ovat suuremmat kuin siitä aiheutuva kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

7.   PÄÄTELMÄ

(135)

Komissio päättelee, että suunniteltu alueellinen investointituki yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft, joka myönnettiin ennen 1 päivää heinäkuuta 2014 sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyy sen, täyttää kaikki aluetukisuuntaviivojen ja arviointiperusteiden edellytykset ja voidaan sen vuoksi katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. h.c. F. Porsche Aktiengesellschaft ja jonka määrä on 43 666 078,75 euroa (nykyarvo diskontattuna ilmoitusajankohtaan) ja enimmäistuki-intensiteetti 8,37 prosenttia bruttoavusekvivalenttina ilmaistuna, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

2.   Hyväksytään 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen täytäntöönpano edellyttäen, että tuki myönnetään ennen 1 päivää heinäkuuta 2014.

2 artikla

Saksan on toimitettava komissiolle

kahden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä jäljennös tukitoimenpidettä koskevista asiakirjoista;

viiden vuoden välein tuen myöntämisajankohdasta alkaen väliraportti (joka sisältää tiedot maksetuista tukimääristä, tukisopimuksen täytäntöönpanosta ja kaikista muista investointihankkeista, jotka on aloitettu samassa yrityksessä/tehtaassa);

kattava loppuraportti kuuden kuukauden kuluessa ilmoitetun maksuaikataulun mukaisesta viimeisen tukierän maksamisesta.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL C 333, 30.10.2012, s. 17.

(2)  EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(3)  EUVL C 223, 16.9.2009, s. 3.

(4)  Ks. alaviite 1.

(5)  Leipzig on niin sanottu tilastovaikutusalue. Ks. asiassa N 459/06, Saksan kansallinen aluetukikartta vuosiksi 2007–2013, 8 päivänä marraskuuta 2006 tehty komission päätös (EUVL C 295, 5.12.2006, s. 6). SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen perusteella Leipzigissä myönnettävän aluetuen enimmäisintensiteetti ajanjaksolla 1.1.2011–30.6.2014 on 20 prosenttia.

(6)  Saksa on vahvistanut, että esitetyt markkinoita koskevat tiedot kattavat kaikki Volkswagen-konsernin valmistamat tai myymät ajoneuvot, kun taas markkinaosuuksia koskevat tiedot koskevat ainoastaan henkilöautoja.

(7)  POLK ja IHS Global Insight ovat suuria markkinatutkimusyrityksiä, jotka analysoivat ajoneuvomarkkinoita.

(8)  Liikesalaisuus.

(9)  Tässä päätöksessä esitetyt nykyarvot on laskettu käyttämällä ilmoitusajankohtana (joulukuussa 2011) sovellettua peruskorkoa (2,05 %), johon on lisätty viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti 100 peruspistettä.

(10)  Komissio on julkaissut tiivistelmän vuoden 2010 investointitukilaista (Investitionszulagengesetz 2010) numerolla X 167/08 (EUVL C 280, 20.11.2009, s. 5).

(11)  Komissio on julkaissut tiivistelmän kyseisestä tukiohjelmasta (Koordinierungsrahmen der Gemeinschaftsaufgabe – Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur) numerolla XR 31/07 (EUVL C 102, 5.5.2007, s. 11).

(12)  Ks. komission päätös C(2011) 6479 final, 20.9.2011, N 559/10 – Yhdistynyt kuningaskunta – Suuret investointihankkeet – Jaguar Cars (EUVL C 22, 27.1.2012, s. 2).

(13)  Vuosien 2010 (investoinnin aloittamista edeltävä vuosi) ja 2015 (investoinnin lopettamisen jälkeinen vuosi) välisenä aikana Volkswagen-konsernin markkinaosuus POLK-luokituksen B-segmentillä yhdistetyillä ETA:n ja Pohjois-Amerikan markkinoilla sekä IHS Global Insightin SUV-D-segmentillä ETA-markkinoilla ja yhdistetyillä ETA:n ja Pohjois-Amerikan markkinoilla oli alle 25 prosenttia.

(14)  POLK-luokituksen B-segmentissä kapasiteetin lisäys pysyy 5 prosentin kynnysarvon alapuolella.

(15)  Saksan esittämä työllisyyskerroin (2,5) perustui vertailevissa tutkimuksissa julkaistuihin empiirisiin tietoihin. Ks. esimerkiksi seuraavat julkaisut: Meißner (2009): Automobilproduktion in der Prozess- oder Wertschöpfungskette, esittely 28. lokakuuta 2009 Brandenburgissa; Kleinhenz, Heblich, Gold (2006): Das BMW Werk Regensburg – Wirtschaftliche und soziale Vernetzung in der Region; University of South Carolina (2002): The Economic Impact of BMW on South Carolina; Woodward, Guimaraes (2008): BMW in South Carolina: The Economic Impact of a Leading Sustainable Enterprise; Gesellschaft für Wirtschaftliche Strukturforschung mbH (2011): Gute Wachstumsperspektiven trotz zukünftiger Herausforderungen; Gehrke, Krawczyk et al. (2009): Die Bedeutung der Automobilindustrie für die deutsche Volkswirtschaft im europäischen Kontext.

(16)  C46/2008, päätös 23.9.2009 (EUVL L 29, 2.2.2010, s. 8), johdanto-osan 171 kappale.

(17)  Lähde: Sachsenin osavaltion tilastolaitos (heinäkuu 2012), Saksan liittovaltion tilastolaitos (tilastollinen vuosikirja 2012) – BKT/asukas; Saksan liittovaltion työvoimatoimisto – työttömyys asukasta kohden prosentteina; Sachsenin tilastollinen vuosikirja 2011 – käytettävissä olevat tulot asukasta kohden.

(18)  Viidettä skenaariota ei tarkasteltu heti alussa, koska sitä pidettiin kannattamattomana. Porsche Leipzig pystyi kumoamaan tämän arvion sijaintipaikasta johtuvia tuotantokustannuksia koskevan alustavan laskelman perusteella, jonka se laati Porsche Leipzig GmbH:n yritysjohdon aloitteesta.

(19)  Tuotekomitea valitsi vertailukohdaksi [2010] skenaarion 1, [2010] skenaarion 3 ja [2010] skenaarion 5.

(20)  Komission asetus (EY) N:o 1628/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen (EUVL L 302, 1.11.2006, s. 29).

(21)  Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3).

(22)  EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1.

(23)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(24)  Ks. alaviite 11.

(25)  Valtiontukiasiat SA.30340 Fiat Powertrain Technologies, päätös 9.2.2011, C(2011) 612 (EUVL C 151, 21.5.2011, s. 5), ja SA.32169 Volkswagen Sachsen, päätös 13.7.2011, C(2011) 4935 (EUVL C 361, 10.12.2011, s. 17).

(26)  SA.27913, C 31/2009, Unkari – Suuret investointihankkeet – Tuki Audi Hungaria Motor Kft:lle, päätös 28.10.2009, C(2009) 8131 (EUVL C 64, 16.3.2010, s. 15); päätös menettelyn laajentamisesta 6.7.2010, C(2010) 4474 (EUVL C 243, 10.9.2010, s. 4); asia SA.32169, C/2011 – Saksa – Suuret investointihankkeet – Tuki Volkswagen Sachsenille, päätös 13.7.2011, C(2011) 4935 (EUVL C 361, 10.12.2011, s. 17).

(27)  Ks. alaviite 15.

(28)  Ks. alaviite 17.